92 Käyttäjää paikalla!
0.0089318752288818
Muista katsoa myös paikallaolijat!
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
1: Vuoden 2000 2: •• •• 3: VALTIOPAIVAT 4: 5: 6: 7: 8: Asiakirjat 9: Bl 10: Kertomukset 1-10/2000 vp 11: 12: 13: 14: 15: EDUSKUNTA 16: 17: HELSINKI 18: ISSN 0783-9847 19: EDITA OYJ, HELSINKI 2001 20: Valtiopäiväasiakirjasarjan käyttäjälle 21: 22: 23: Valtiopäiväasiakirjat on vuoden 1975 II valtio- on jaettu eri osiin (A-F) sen mukaan, mistä asia- 24: päiviltä lähtien sidottu sarjaksi, jossa asiakirjat kirjatyypistä on kysymys. 25: 26: 27: 28: ASIAKIRJAT A-F 29: 30: A-osat: lepäämään jätetyt lakiehdotukset (LJL) 31: vahvistamattajääneet lait (VJL) 32: hallituksen esitykset (HE) 33: hallituksen kirjelmät 34: eduskunnan tarkastettaviksi saatetut ase- 35: muut asiat (M) 36: tukset (A) ja valtioneuvoston päätökset 37: (VNP) 38: valtioneuvoston kirjelmät (U-kirjelmät ja E-osat: 39: valtioneuvoston jäsenten sidonnaisuuskir- lakialoitteet (LA) 40: jelmät VN) 41: toivomusaloitteet 1.3.2000 saakka (TA) 42: toimenpidealoitteet (TP A), 1.3.2000 lähtien 43: B-osat: talousarvioaloitteet (TAA) 44: lisätalousarvioaloitteet (LTA) 45: eduskunnalle annetut kertomukset (K) 46: 47: F-osat: 48: C-osat: 49: kirjalliset kysymykset (KK) ja niihin anne- 50: valiokuntiin käsiteltäviksi lähetetyistä 51: tut valtioneuvoston jäsenten vastaukset 52: asioista laaditut valiokuntien mietinnöt 53: keskustelualoitteet (KA) 54: (VM) ja,. lausunnot (VL) välikysymykset (VK), 1.3.2000 lähtien 55: 56: D-osat: Valtiopäiväasiakirjasarjan A-F-osista ilmes- 57: eduskunnan vastaukset (EV) ja kirjelmät tyy vaihteleva määrä numeroituja osia sen mu- 58: (EK) kaan, paljonko asioita valtiopäivillä on tullut vi- 59: valtioneuvoston selonteot (VNS) ja tiedon- reille. Jokaisessa osassa on myös sisällysluettelo. 60: annot(VNT) A-, B-, C- ja D-osat julkaistaan myös ruotsin 61: puhemiesneuvoston ehdotukset (PNE) kielellä. Ruotsinkielisinä tehdyt aloitteet ja kir- 62: puhemiesneuvoston laatimat luettelot jalliset kysymykset sidotetaan suomenkielisiin 63: (PNL) E- ja F-osiin. 64: PÖYTÄKIRJAT 65: 66: Pöytäkirjoissa ovat painettuina täysistuntojen ruotsinkielinen lyhennelmä Protokoll i sam- 67: pöytäkirjat (PTK). Pöytäkirjoista julkaistaan mandrag (PR). 68: 69: 70: 71: HAKEMISTO 72: 73: Hakemisto jakautuu asiahakemistoon ja henkilö- nisteet, joissa asiasana esiintyy. Tunnisteen avul- 74: hakemistoon. la asiakirjan voi etsiä myös asialuettelosta. 75: Asiahakemisto sisältää valtiopäiväasioiden 1) Henkilöhakemistossa ovat tiedot kaikista kan- 76: asialuettelon ja 2) asiasanaston. sanedustajien ja valtioneuvoston jäsenten valtio- 77: 1) Asialuettelossa ovat asiakirjatyypeittäin päivätoimista sekä heidän täysistunnoissa pitä- 78: vireille tulleet valtiopäiväasiat käsittelyvaihetie- mistään puheenvuoroista. Henkilöhakemiston 79: toineen numerojärjestyksessä. Asialuettelon puheenvuoroluettelossa on viittaukset pöytäkir- 80: alussa on myös kerrottu, miten asiakirjat jakaan- jan sivuille, joilta löytyvät kunkin edustajan val- 81: tuvat eri sidoksiin. tiopäiväasioiden eri käsittelyvaiheista käyttämät 82: 2) Asiasanastossa on aakkosjärjestyksessä puheenvuorot. 83: olevien hakusanojen alla niiden asiakirjojen tun- Hakemisto julkaistaan myös ruotsinkielisenä. 84: 85: 86: 87: INTERNET 88: 89: Valtiopäiväasiakirjat tallennetaan Internetiin löytyvät myös tiedot valtiopäiväasioiden käsitte- 90: sekä suomen- että ruotsinkielisinä heti niiden lyvaiheista. Asiakirjasarjan osia voi myös laina- 91: valmistuttua. Eduskunnan Internet-osoite on ta kirjastoista joko niiden omista kokoelmista tai 92: http://www.eduskunta.fi. Samasta osoitteesta kaukolainana. 93: SISÄLLYSLUETTELO 94: 95: 96: 97: Kertomukset 1-10/2000 vp K 6/2000 vp 98: Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suo- 99: K 112000 vp 100: men valtuuskunnan kertomus ETYJ:n parlamen- 101: Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran toi- 102: taarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 103: mintakertomus vuodelta 1999 104: 1999 105: K 2/2000 vp 106: K 7/2000 vp 107: Hallituksen toimenpidekertomus vuodelta 1999 108: Eduskunnan tilintarkastajien kertomus vuodelta 109: K 3/2000 vp 1999 110: Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 1999 111: K 8/2000 vp 112: K4/2000 vp Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 1999 113: Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toiminta- 114: K 9/2000 vp 115: kertomus vuodelta 1999 116: Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskun- 117: K 5/2000 vp nan toimintakertomus 1998 118: Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunn~ k~r 119: K 10/2000 vp 120: tomus parlamentaarisen yleiskokouksen tOimm- 121: Hallituksen kertomus valtiovarain hoidosta ja ti- 122: nasta vuonna 1999 123: lasta vuonna 1999 (Liite: Valtion tilinpäätösasia- 124: kirja 1999) 125: K 1/2000vp 126: 127: 128: 129: 130: SUOMEN ITSENÄISYYDEN JUHLARAHASTON 131: SITRAN 132: TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 1999 133: 134: 135: Eduskunnalle 136: Viitaten 24. päivänä elokuuta 1990 Suomen itsenäisyydenjuhlarahastosta annetun lain (717/90) 137: 9 §:n 1 momentin 9 kohtaan Suomen itsenäisyydenjuhlarahaston hallintoneuvosto lähettää oheisena 138: kunnioittaen eduskunnalle kertomuksen Sitran toiminnasta vuodelta 1999. 139: 140: Helsingissä 29. päivänä helmikuuta 2000 141: 142: 143: Suomen itsenäisyyden juhlarahaston hallintoneuvoston puolesta 144: 145: 146: likka Kanerva 147: puheenjohtaja 148: 149: 150: 151: 152: Anton Mäkelä 153: sihteeri 154: 155: 156: 157: 158: 209023A 159: ISSN 1235-6166 160: OY EDITA AB, HELSINK12000 161: SUOMEN ITSENÄISYYDEN JUHLARAHASTON SITRAN 162: TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 1999 EDUSKUNNALLE 163: Suomen itsenäisyyden juhlarahastosta anne- neiden niin sanottujen toimialarahastojen hallin- 164: tun lain mukaan rahaston hallintoneuvostoon toyhtiöissä. 165: kuuluvat eduskunnan kulloinkin asettaman Tutkimustoiminnassa toisaalta jatkettiin jo 166: pankkivaltuuston jäsenet. Lain 9 §:n 9 kohdassa aiemmin päätettyjen tai käynnistettyjen hankkei- 167: määrätään, että hallintoneuvoston on annettava den toteuttamista ja toisaalta aloitettiin suoma- 168: vuosittain kertomus rahaston toiminnasta edus- laista innovaatiojärjestelmää käsittelevän ohjel- 169: kunnalle. man toteutus. Tämä kokonaisuus on Sitran his- 170: Hallintoneuvosto antaa täten lain määräämän torian tähän mennessä suurin tutkimushanke. 171: toimintakertomuksen vuodelta 1999 eduskun- Innovatiivisissa hankkeissa jatkettiin Estee- 172: nalle. Toimintakertomukseen sisältyvät tämän tön maailma -hankkeen toteuttamista. Kerto- 173: lausuman lisäksi rahaston tilinpäätös toiminta- musvuonna päätettiin aloittaa taitoteknologiaa 174: kertomuksineen, tilintarkastuskertomus sekä käsittelevä projektikokonaisuus, jonka kaksi en- 175: Sitran vuosikertomus vuodelta 1999. Niissä käsi- simmäistä pilottihanketta käynnistettiin vuoden 176: tellään rahaston toimintaa yksityiskohtaisesti. loppupuolella. 177: Vuonna 1998 laadittu Sitran toimintaa ohjaa- Koulutustoiminnassa keskityttiin uusien kou- 178: va strategia päivitettiin keväällä 1999, ja se kat- lutusohjelmien suunnitteluun ja valmisteluun. 179: taa vuodet 2000-2002. Toiminnan linjauksiin ei Merkittävimmät uudet ohjelmat ovat Talouspo- 180: päivityksessä tehty merkittäviä muutoksia. litiikka 2000+, jonka ensimmäinen kurssi toteu- 181: Yritysrahoituslohkolla toiminta jatkui aiem- tettiin syksyllä 1999, ja Suomi 2015, jonka ensim- 182: min päätettyjen linjausten mukaisesti. Pääpaino mäinen kurssi järjestetään keväällä 2000. 183: juhlarahaston yritysrahoituksessa on selvästi sie- Sitran pääomat on sijoitettu hallintoneuvos- 184: menrahoituksessa ja muun alkavan yritystoimin- ton vahvistaman sijoituspolitiikan mukaisesti. 185: nan rahoittamisessa sekä teknologian kaupallis- Edellisen vuoden lopulla uudistettuun sijoitus- 186: tamisessa. Suomessa on viime vuosina investoitu politiikkaan tehtiin pieniä tarkennuksia kerto- 187: merkittävästi aiempaa enemmän tutkimukseen musvuoden lopulla. 188: ja tuotekehitykseen niin yksityisin kuin julkisin- Sijoitustoiminnan tulos, 572 miljoonaa mark- 189: kin varoin. Sitran yritysrahoituksen keskeinen kaa, oli myönteisen osakemarkkinakehityksen ja 190: tehtävä on osaltaan varmistaa, että näiden pa- toteutuneiden myyntivoittojen ansiosta erittäin 191: nostusten pohjalta syntyvälle uudelle yritystoi- hyvä. 192: minnalle voidaan järjestää tarvittava rahoitus. Hallintoneuvoston käsityksen mukaan rahas- 193: Sitran kohdalla se merkitsee pääasiassa oman ton talous on vakaana pohjalla ja toiminta on 194: pääoman ehtoista rahoitusta. Kertomusvuoden hyvin hoidettu. 195: aikana alueellinen pääomarahastotoiminta or- Sitran hallintoneuvoston, hallituksen ja tilin- 196: ganisoitiin uudelleen aiemmin hyväksyttyjen tarkastajien kokoonpano on selostettu hallituk- 197: suunnitelmien mukaisesti. sen toimintakertomuksessa. 198: Jo aiemmin tehtyjen päätösten mukaisesti Sit- Hallintoneuvosto on kokouksessaan 199: ran kasvuyritysrahoituksen uudelleenorgani- 29.2.2000 tilintarkastajien esityksen mukaisesti 200: sointia jatkettiin siirtämällä Sitran omistuksia vahvistanut juhlarahaston tuloslaskelman ja ta- 201: pääomarahastojen hallintoyhtiöissä Sitran ko- seen. Samassa kokouksessa päätettiin hallituk- 202: konaan omistamalle Sitra Management Oy:lle. sen esityksen mukaisesti siirtää tilivuoden 1999 203: Yhtiö on toteutettujen osakemyyntien jälkeen ylijäämästä, joka oli 595 269 750,80 markkaa, 204: vähemmistöomistajana Sitran aloitteesta synty- 200 000 000 markkaa peruspääoman lisäykseksi 205: 4 206: 207: ja loput ylijäämästä eli 395 269 750,80 markkaa myönnettiin vastuuvapaus rahaston hallitukselle 208: edellisten tilikausien ylijäämän lisäykseksi sekä ja yliasiamiehelle. 209: 210: Helsingissä 29. päivänä helmikuuta 2000 211: 212: Ilkka Kanerva Virpa Puisto Olavi Ala-Nissilä 213: Anneli Jäätteenmäki Antero Kekkonen Mauri Pekkarinen 214: Martti Tiuri Kari Uotila Ben Zyskowicz 215: .1. Anton Mäkelä 216: 5 217: 218: 219: 220: 221: TILINPÄÄTÖS 222: Hallituksen toimintakertomus vuodelta 1999 223: Vuosi 1999 oli Suomen itsenäisyydenjuhlara- toimivat erityisesti telekommunikaatio- ja Inter- 224: haston 32. toiminta vuosi. Vuodelle oli luonteen- net-aloilla. Näiden alojen osakkeiden arvostuk- 225: omaista toiminnan jatkuva monipuolistuminen set ovat poikkeuksellisen korkealla ja perustuvat 226: ja laajentuminen. tulevaisuuden tuotto-odotuksiin. 227: Toimintaympäristö oli kertomusvuonna suo- Suomen talous menestyi edelleen hyvin. Tämä 228: tuisa, tarkasteltiinpa asiaa Suomen näkökulmas- koskee sekä yritysten tuloskehitystä että valtion- 229: ta tai kansainvälisesti. Talouden häiriötekijät, talouden tasapainoa. Myönteinen kehitys on jat- 230: joita oli ilmennyt maailman eri osissa edellis- kunut koko 1990-luvun jälkipuolen. Elinkeino- 231: vuonna, osoittautuivat pääosin tilapäisiksi. rakenne on monipuolistunut. Erityisesti elekt- 232: Myöskään poliittiset konfliktit, joista Serbian ja roniikka ja telekommunikaatio ovat muodostu- 233: Kosovon kriisi oli pahin, eivät lopulta vaikutta- neet tärkeiksi toimialoiksi perinteisten metsä- ja 234: neet kovin merkittävästi myönteiseen kehityk- metalliteollisuuden lisäksi. Yhä lisääntyvä talou- 235: seen globaalitaloudessa. dellinen aktiviteetti korostaa Sitralie laissa an- 236: Yhdysvaltojen koko vuosikymmenen kestä- nettujen tehtävien merkitystä. 237: nyt myönteinen talouskehitys jatkui. Voimakas Sitran varsinainen toiminta tapahtui aiem- 238: kasvu ei edelleenkään johtanut inflaation huo- paan tapaan toisaalta yritysrahoituksen alueella 239: mattavaan kiihtymiseen. Tälle kehitykselle alet- ja toisaalta tutkimuksen, innovatiivisten hank- 240: tiin etsiä selitystä niin sanotusta uudesta talou- keiden ja koulutuksen alueilla. Toteutetut ja 241: desta, jonka mukaan teknologian - erityisesti käynnissä olevat hankkeet pyrkivät edistämään 242: informaatioteknologian - kehitys parantaa ta- Suomen taloutta ja yhteiskunnallista kehitystä ja 243: louden tuottavuutta siinä määrin, että talouden maan kansainvälistä kilpailukykyä. Yritysrahoi- 244: jatkuva kasvu ei enää välttämättä kiihdytä inflaa- tuksessa Sitran tehtävänä on osaltaan varmistaa 245: tiota. Myös Kaakkois-Aasian taloudet Japania yhteiskunnassa tehtyjen mittavien tutkimus- ja 246: myöten alkoivat toipua taloudellisista vaikeuk- tuotekehityspanosten hyödyntäminen yritystoi- 247: sistaan. Se näkyi erityisesti osakehintojen nousu- minnassa. Tarpeet ovat suurimmat aikavien yri- 248: na. Euroopan talous sen sijaan ei kehittynyt yhtä tysten rahoittamisessa. Samoin tutkimustoimin- 249: myönteisesti. Euroalueen keskeisimmän talou- nassa, innovatiivisissa hankkeissa ja koulutuk- 250: den Saksan elpymistä odotettiin. Ensimmäisiä sessa on paneuduttu hankkeisiin, jotka ovat sa- 251: merkkejä siitä saatiin vuoden jälkipuolella. Eu- malla sekä ajankohtaisia että myös tärkeitä Suo- 252: ron käyttöönotto sujui häiriöttä, eikä sen heikke- men pitemmän ajan kehityksen kannalta. Eri toi- 253: neminen dollariin ja jeniin nähden aiheuttanut minta-alueiden tärkeimpiä tapahtumia seloste- 254: ainakaan välittömästi kielteisiä vaikutuksia. taan tarkemmin jäljempänä tässä kertomukses- 255: Pääomamarkkinoiden globaalistuminen eteni sa. 256: odotetulla tavalla. Yhdysvaltojen johtava ja Keväällä tarkistettiin Sitran toimintaa ohjaa- 257: suuntaa osoittava rooli on yhä merkittävämpi. va strategia kattamaan vuodet 2000-2002. Stra- 258: Vuoden aikana korkotaso nousi niin Suomessa tegia päivitetään vuosittain ja se uusitaan koko- 259: kuin muualla noin puolitoista prosenttia. Samal- naan tarpeen mukaan, vähintään noin 3-4 vuo- 260: la kuitenkin osakekurssit jatkoivat nousuaan. den välein. 261: Huomattavaa kuitenkin on, että pörssikurssien Hallituksen ja yliasiamiehen tekemien rahoi- 262: nousu kohdistui niin Suomessa kuin kansainväli- tuspäätösten määrä oli kertomusvuonna 278 mil- 263: sestikin tyypillisesti teknologiayrityksiin, jotka joonaa markkaa (220 miljoonaa markkaa vuon- 264: 6 265: 266: na 1998). Kasvua oli siten 26 prosenttia. Kerto- hallintoyhtiöissä, ja joitakin siirtoja tapahtuu 267: musvuonna ja aiemmin tehtyjen päätösten perus- vielä vuonna 2000. Järjestelyjen tavoitteena on 268: teella tapahtuvat maksatukset olivat 233 miljoo- selkeyttää Sitran roolia toisaalta sijoittajana ja 269: naa markkaa (163 miljoonaa markkaa edellis- toisaalta asianomaisten rahastojen hallintoyhti- 270: vuonna), mikä merkitsi 43 prosentin kasvua. öiden omistajana. 271: Hyväksyttyjen suunnitelmien mukaan näyttää 272: selvältä, että toiminnan kasvu jatkuu voimak- Pääomasijoitustoiminta 273: kaana myös vuonna 2000. 274: Sitran talous vahvistui entisestään vuonna Sitran aikavien yritysten rahoittamiseen kes- 275: 1999. Peruspääomasijoitusten arvonnousu oli kittyvä pääomasijoitustoiminta tapahtuu toimi- 276: merkittävä, ja lisäksi yritysrahoituksesta saadut alapohjaisesti toisaalta biotekniikan ja lääketie- 277: pääoman palautukset ja tuotot olivat Sitran his- teen tiimissä ja toisaalta teknologiatiimissä. Li- 278: torian suurimmat. Sitran peruspääoma luo vah- säksi aluetiimi toimii läheisessä yhteistyössä alu- 279: vat edellytykset toiminnan rahoitukselle myös eellisten pääomarahastojen kanssa. Aluetiimin 280: jatkossa. Erityistä huomiota tulee vastedeskin toimintaa käsitelläänjäljempänä rahastosijoitus- 281: kiinnittää sijoitusriskien hallintaan lisäämällä ten yhteydessä. 282: edelleen sijoituskohteiden hajautusta. Yritysrahoituksen tiimit huolehtivat omien 283: toimialojensa yrityksistä alkaen sijoituskohtei- 284: den etsimisestä ja analysoinoista ja jatkuen yri- 285: Yritysrahoitus tysten kehittämiseen ja lopulta irtautumiseen 286: saakka. Tiimit saavat tarvittavaa asiantuntijatu- 287: Yritysrahoituksen rakenne ja organisaatio kea muun muassa juridiikan ja yritysseurannan 288: alueilla Sitran juristeilta ja controllereilta. 289: Sitran yritysrahoitus käsittää pääomasijoitta- Vuoden 1999 aikana tehtiin rahoituspäätök- 290: misen - joka jakautuu siemenrahoitukseen ja siä yhteensä 127 miljoonan markan arvosta 291: kasvuyritysrahoitukseen - rahastosijoitukset kaikkiaan 54 yritykseen. Kaikki uudet rahoitus- 292: sekä teknologian kaupallistamisen. kohteet (30 yritystä ja päätösten määrä 81 mil- 293: Toiminnallisesti pääomasijoittaminen tapah- joonaa markkaa) olivat siemen- tai käynnistys- 294: tuu kolmessa tiimissä, jotka ovat teknologiatii- vaiheen yrityksiä. Jatkosijoituksia koskevia 295: mi, biotiimi ja aluetiimi. Näiden tiimien henkilöt päätöksiä tehtiin 46 miljoonan markan edestä 296: hoitavat myös rahastosijoituksia. Teknologian yhteensä 24 yritykseen. Uusista rahoituspää- 297: kaupallistamisesta vastaa aluetiimiin kuuluva töksistä 46 miljoonaa markkaa kohdistui kah- 298: toimialajohtaja. deksaan biotekniikan ja lääketieteen yritykseen 299: Sitralla on kuluneella vuosikymmenellä ollut ja 35 miljoonaa markkaa muihin teknologiayri- 300: merkittävä tehtävä suomalaisen pääomasijoitus- tyksiin (22 yritystä). Muut teknologiayritykset 301: toiminnan kehittämisessä. Osana tätä kehitystä toimivat pääasiassa tietotekniikka- ja Internet- 302: Sitran omaa pääomasijoittamista on viime vuosi- aloilla. 303: na johdonmukaisesti suunnattu alkavan yritys- Vuoden lopussa Sitralla oli sijoituksia yhteen- 304: toiminnan rahoittamiseen, missä markkinat ei- sä 99 yrityksessä määrältään 421 miljoonaa 305: vät vielä toimi riittävän hyvin. Samalla kasvuyri- markkaa. Näistä oli siemen- ja käynnistysvai- 306: tyksiin keskittyvä markkinaehtoinen rahoitus on heen yrityksiä 58 (204 miljoonaa markkaa) ja 307: organisoitu erillisten rahastojen ja niiden hallin- kasvuyrityksiä 41 (217 miljoonaa markkaa). Si- 308: toyhtiöiden hoidettavaksi. joitusten arvo taseessa perustuu säännölliseen 309: Sitran omistukset pääomarahastojen hallinto- arvonmääritykseen, joka tehdään pääomasijoi- 310: yhtiöissä on tarkoitus siirtää Sitran kokonaan tustoimialan standardien mukaisesti. 311: omistamalle Sitra Management Oy:lle. Vuonna Vuoden aikana Sitra irtautui 17 yrityksestä. 312: 1999 toteutettujen osakemyyntien jälkeen yhtiö Pääomasijoittamisessa tehostettiin yhteistyö- 313: on vähemmistöomistajana niin sanottujen toimi- tä niin pääomasijoitusalan muiden toimijoiden 314: alarahastojen hallintoyhtiöissä, jotka ovat Bio kuin erityisesti Tekesinja Finpron kanssa. Lisäk- 315: Fund Management Oy, Eqvitec Partners Oy ja si suunniteltiin yhdessä Suomen Teollisuussijoi- 316: Fenno Management Oy. Enemmistöomistajina tus Oy:n kanssa alkavan yritystoiminnan rahoi- 317: näissä yhtiöissä ovat niiden managerit. tuksen organisoimista Suomessa. Näiden suun- 318: Kertomusvuoden aikana Sitra myi Sitra Ma- nitelmien mahdollinen toteuttaminen siirtyi vuo- 319: nagement Oy:lle osuutensa myös eräissä muissa teen 2000. 320: 7 321: 322: Rahastosijoitukset misen myös ilman, että hyödyntäminen ~apaht~~ 323: yritystoiminnan muodossa. Vuoden. atkana t~I 324: Rahastosijoittamisessa toiminnan pääp~i~.o vistettiin yhteistyötä korkeakoulupatkkakunml- 325: oli Suomen alueellisen rahastoverkoston kehttta- la toimivien teknologian kaupallistaruisyhtiöi- 326: misessä. Vuoden 1999 aikana alueellinen pää- den ja korkeakoulujen kanssa. Samalla näide~ 327: omarahastoverkko organisoitiin viiden hallin~o Sitran osakkuusyhtiöiden toiminnan tehostami- 328: yhtiön hoidettavaksi. Sitra. o~ist<~.a nämä _hallm- seksi tehtiin yhteensä kuuden miljoonan markan 329: toyhtiöt joko kokonaan ~at os1~tam. T~~~~t~e~na rahoituspäätökset, joihin perustuva rahoitus to- 330: on luoda riittävän vahvoJa halhntoyhtlotta,Jotlla teutuu vuosina 1999-2000. 331: on mahdollisuudet hankkia ja ylläpitää tarvitta- Vuoden aikana Sitra osti vähemmistöosuuden 332: va asiantuntemus ja resurssit ammattimaiseen Tampereella toimivasta Finn-Medi T~tkim_us 333: pääomasijoittamiseen. Hallintoyhtiöi_den yksi- Oy:stä. Osakkuusyhtiöverkkoa on tarkOitus vie- 334: tyistäminen _alo~tetaa':l vll:o~na 2000. Sttran al~e lä laajentaa ainakin Kuopioon ja Joensuuhun .. 335: tiimi koordm01 yhte1st01mmtaa aluerahastoJen Sitra pyrkii vaikuttamaan siihen, ~ttä tutkt- 336: kanssa ja toteuttaa myös rahoitussyndikointeja muslähtöisten innovaatioiden keräämmen, suo- 337: niiden kanssa. jaaminen ja kaupallistaminen tapahtuisi mah- 338: Vuoden aikana Sitra hankki Finnvera Oyj:ltä dollisimman tehokkaasti. Tämä edellyttää pien- 339: kaksi kolmannesta Matkailunkehitys Nordia 340: ten yksiköiden toimintojen k?ordinoin~~a -~~tki: 341: Oy:n osakekannasta osana valt~o~ e~ityisrah~! muslöydösten keräämisessä Ja toden~a~OI.ses~t 342: tustoiminnan uudelleenorgamsomtla. Myos resurssien kokoamista yhteen patentomtl- Ja h- 343: Nordia organisoitiin vuoden lopussa uudelleen sensointitoiminnoissa, jotta saadaan aikaan riit- 344: siten että rahaston hallinnointi erotettiin vuoden tävä volyymi ja sen mahdollistamat resurssi-in- 345: 2000' alusta lukien varsinaisesta rahastosta. vestoinnit varsinaiseen kaupallistamiseen. Tä- 346: Tämämahdollistaajatkossa aiempaajoustavam- hän tähtäävät suunnitelmat ovat pisimmällä pää- 347: man toiminnan ja esimerkiksi uusien rahastojen 348: kaupunkiseudulla. . . . 349: keräämisen. Sitra ei pyri teknologtan kaupallt~~amtses~a 350: Toinen tärkeä rahastosijoitusten alue ovat kasvattamaan patenttisalkkuaan. Pamvastom 351: kansainväliset rahastosijoitukset. Niitä tehdään kertomusvuonna jatkettiin vanhan patenttisal- 352: rahastoihin, jotka voivat tukea Sitran omaa pää- kun keventämistä tavoitteena luopua lopuistakin 353: omasijoittamista t~i. jotk~ <?vat. ~_u~ten Sttran patenteista vuoden 2000 aikana. 354: tavoitteiden mukaiSia (entytsestt lahtaluerahas- Yhteistyö Keksintösäätiön kanssa jatkui 355: tot). . . . vuonna 1999 tiiviinä. 356: Yhteistyö Sitran aloitteesta syntynetden_ tOI- Tehtyjen rahoituspäätösten yhteismäärä te~ 357: mialarahastojen - Biorahasto, Tek!l~~o~~r~ nologian kaupallistamisessa oli kahdeksan mil- 358: hasto ja Fenno-ohjelma - kanssa oh tnvtsta Ja joonaa markkaa. 359: tapahtui kaupallisella pohjalla. 360: Vuoden aikana päätettiin sijoittaa yhteensä 92 361: miljoonaa markkaa kaikkiaan kahdeksaan pää- 362: omarahastoon. Vuoden lopussa Sitralla oli voi- Tutkimukset, innovatiiviset hankkeet ja koulutus 363: massa olevia sijoitussitoumuksia yhteensä 38 364: pääomarahastoon 450 miljoonan markan arvo_s- Tutkimukset 365: ta. Näistä oli vuoden lopussa maksamatta nom 366: 200 miljoonaa markkaa. Sitran tutkimustoiminta on soveltavaa, moni- 367: Kertomusvuonna saatiin rahastosijoituksista tieteellistä ja ennakoivaa, ja sillä pyritään tuotta- 368: pääoman pal~utuksia_ ~5 miljoonaa markkaa ja maan päättäjille tietoa yhteiskunnalli~en pää~ö~ 369: lisäksi tuottoJa 107 milJoonaa markkaa. senteon tueksi. Vuonna 1999 strategtana oh ai- 370: empien vuosien tapaan keskit~yä muuta~~an 371: merkittävään tutkimuskokonatsuuteen, JOISSa 372: Teknologian kaupallistaminen 373: tutkimuksen tarve ja vaikuttavuus on suuri. Vuo- 374: Teknologian kaupallistamisessa Sitran tavoit- sina 1998-1999 panostukset tutkimushankkei- 375: teena on osaltaan vaikuttaa siihen, että Suomeen siin ovat olleet poikkeuksellisen suuria. 376: saadaan toimiva teknologian kaupallistamisjär- Hallituksen nimittämän tutkimusneuvoston 377: jestelmä, joka mah~~llistaa erityi~esti tu~kimu.~ tehtävä on keskeinen tutkimusteemojen identifi- 378: lähtöisten innovaatlotden kaupallisen hyodynta- oinnissa. Tämän ja Sitran hallituksessa sekä yh- 379: 8 380: 381: teistoimintaverkostoissa tehdyn ideointityön taitoihin perustuvaan toimintaan. Sitra pyrkii 382: pohjalta Sitran tutkimustiimi valmistelee yksi- luomaan puitteita näiden toimialojen kehittämi- 383: tyiskohtaiset tutkimussuunnitelmat, rekrytoi seen kansainvälisesti kilpailukykyiseksi liiketoi- 384: tutkijat ja valvoo hankkeiden toteutumista. minnaksi. Pilotit jatkuvat suunnitelman mukaan 385: Kertomusvuonna saatiin päätökseen yhteensä vuoteen 2002. 386: 12 raporttia käsittänyt Globalisaatio, hyvinvoin- Innovatiivisia hankkeita koskevien rahoitus- 387: ti ja työllisyys -tutkimusohjelma, joka käsitteli päätösten määrä oli 23 miljoonaa markkaa. 388: globalisaation vaikutuksia talouteen, kulttuuriin 389: ja aluekehitykseen. Koulutus 390: Vuoden 1999 aikana käynnistettiin seitsemän 391: kärkihanketta, jotka oli nimetty edellisen vuoden Sitran koulutustoiminta tähtää yhteiskunnal- 392: lopussa valmistuneessa tietoyhteiskuntastrategi- listen päätöksentekijöiden valmentamiseen tar- 393: an uudistamishankkeessa. Kärkihankkeet saa- joamalla foorumin, tietoa ja työkaluja päätök- 394: daan Sitran osalta päätökseen vuonna 2000. sentekoprosessin tueksi. 395: Kertomusvuonna tehtiin päätös suomalaisen Vuonna 1999 keskityttiin uusien koulutusoh- 396: innovaatiojärjestelmän edelleenkehittämiseen jelmien valmisteluun. Vuodesta 1977 alkaen to- 397: tähtäävän Sitran historian suurimman hankeko- teutettu talouspolitiikan johtamiskoulutus uu- 398: konaisuuden toteuttamisesta. Tehdyn esitutki- distettiin Talouspolitiikka 2000+ -ohjelmaksi, 399: muksen pohjalta käynnistettiin kymmenen eri jonka ensimmäinen kurssijärjestettiin kertomus- 400: osa-alueita käsittelevää projektia. Osaprojektien vuonna. Samoin valmisteltiin ylimmille päättäjil- 401: ja koko hankkeen on määrä valmistua vuoden le tarkoitettua Suomi 2015 -ohjelmaa, joka toteu- 402: 200lloppuun mennessä. tetaan ensimmäisen kerran keväällä 2000. 403: Edellä mainittujen suurten hankkeiden lisäksi Vuoden aikana järjestettiin myös ulkomaisille 404: toteutettiin joukko pienempiä tutkimuksia ja toimittajille suunnattu Venäjän yhteiskunnallis- 405: saatettiin päätökseen Puheenvuoroja-kirjasarja, ta tilannetta ja kehitystä käsittelevä ohjelma sekä 406: jossa kolmen vuoden aikana tuotettiin yhteensä toteutettiin yhdessä Suomen pääomasijoitus- 407: yhdeksän kirjaa. yhdistyksen kanssa pääomasijoitustoimialan 408: Tutkimuksia koskevien rahoituspäätösten managereiden koulutusohjelma. 409: määrä oli yhteensä 21 miljoonaa markkaa. Koulutushankkeiden rahoituspäätösten mää- 410: rä oli 5 miljoonaa markkaa. 411: Innovatiiviset hankkeet 412: Hallinto 413: Innovatiivisten hankkeiden tavoitteena on ke- 414: hittää uutta liiketoimintaa ja uusia yhteiskunnal- Sitran hallintoneuvoston muodostaa edus- 415: lisia toimintamalleja. Painopiste on hankkeissa, kunnan nimittämä Suomen Pankin pankkival- 416: jotka eivät käynnisty pelkästään yksityisten toi- tuusto. Vuoden 1999 alussa pankkivaltuustoon 417: mijoiden aloitteesta. Näitä hankkeita identifioi- kuuluivat kansanedustajat Ilkka Kanerva (pu- 418: daan sekä tutkimushankkeiden yhteydessä että heenjohtaja), Johannes Koskinen (varapuheen- 419: Sitran yhteistyöverkoissa. johtaja), Olavi Ala-Nissilä, Tuulikki Hämäläi- 420: Vuonna 1998 aloitettiin Oppiva Ylä-Karjala nen, Anneli Jäätteenmäki, Martti Korhonen, 421: -hanke, jonka tavoitteena on tietoyhteiskunnan Mauri Pekkarinen, Virpa Puisto ja Kimmo Sasi. 422: palvelujen saatavuutta parantamalla auttaa Ben Zyskowicz valittiin Sasin tilalle hallintoneu- 423: muuttotappiosta ja suuresta työttömyydestä voston jäseneksi 26.1.1999. Eduskunta vaalien 424: kärsivää aluetta edistämään uuden yritystoimin- jälkeen nimitettiin uusi pankkivaltuusto ja siten 425: nan ja työpaikkojen syntyä. Hanke valmistuu myös Sitralie uusi hallintoneuvosto. Ainoa muu- 426: vuonna 2000. Kertomusvuonna jatkettiin Estee- tos aiempaan oli, että kansanedustaja Martti 427: tön maailma -hanketta. Se on tarkoitus saattaa Tiuri valittiin hallintoneuvostoon Tuulikki Hä- 428: päätökseen vuoden 2000 loppuun mennessä. mäläisen jäädessä pois. Paavo Lipposen toisen 429: Vuoden 1999lopulla käynnistettiin kaksi Tai- hallituksen tultua nimitetyksi muuttui myös Sit- 430: toteknologia-hankkeeseen kuuluvaa pilottihan- ran hallintoneuvoston kokoonpano 23.4.1999 431: ketta. Niistä toinen keskittyy nahka- ja laukku- alkaen. Sen jälkeen hallintoneuvoston koostu- 432: teollisuuteen ja toinen soitinrakennukseen. Ta- mus oli seuraava: kansanedustaja Ilkka Kanerva 433: voitteena on hyödyntää uusinta teknologiaa pe- puheenjohtajana, kansanedustaja Virpa Puisto 434: rinteiseen osaamiseen, kuten esimerkiksi käden varapuheenjohtajana sekä jäseninä kansanedus- 435: 9 436: 437: tajat Olavi Ala-Nissilä, Anneli Jäätteenmäki, toimisto muuttaa samassa kaupungissa uuteen 438: Antero Kekkonen, Mauri Pekkarinen, Martti toimitaloon, joka valmistuu osoitteeseen Itäme- 439: Tiuri, Kari Uotila ja Ben Zyskowicz. Hallinto- rentori 2. 440: neuvoston sihteerinä toimi varatuomari Anton 441: Mäkelä. Hallintoneuvostolla oli vuoden aikana 442: neljä kokousta. Peruspääoma 443: Sitran hallituksen muodostivat vuonna 1999 444: valtiosihteeri Raimo Sailas puheenjohtajana, Sitran peruspääoman nimellisarvo on 800 mil- 445: kansliapäällikkö Erkki Virtanen varapuheenjoh- joonaa markkaa. Peruspääomasijoitusten mark- 446: tajana sekä jäseninä ylijohtaja Markku Linna, kina-arvo oli vuoden lopussa yli 6 miljardia 447: pankinjohtaja Esko Ollila, osastopäällikkö Han- markkaa. Peruspääoma on pääosin sijoitettuna 448: nele Pohjola ja yliasiamies Aatto Prihti. Hallituk- kotimaisiin ja kansainvälisiin osakkeisiin sekä 449: sen sihteerinä olijohdon assistentti Kirsti Uotila. korkoinstrumentteihin. Pieni osa sijoituksista on 450: Hallitus piti vuoden aikana l 0 kokousta. kiinteistöissä. 451: Eduskunnan valitsemina Sitran tilintarkasta- Sitran osake- ja korkosijoitusten hoito on an- 452: jina olivat kansanedustaja Johannes Leppänen nettu sijoituspolitiikan mukaisesti ulkopuolisille 453: puheenjohtajana (varajäsen kansanedustaja omaisuudenhoitajille. Omaisuudenhoitajina toi- 454: Paula Lehtomäki), kansanedustajat Matti Saari- mivat Leonia Omaisuudenhoito Oy, Alfred Berg 455: nen (Ulla Juurola) ja Ville Itälä (Juha Karpio) Omaisuudenhoito Oy sekä sveitsiläinen inves- 456: sekä JHTT, HTM Iivo Polvi (KHT Arto Kuu- tointipankki Lombard Odier & Cie.ja amerikka- 457: siola) ja professori, KHT Reino Majala (KHT lais-englantilainen investointipankki Morgan 458: Kari Manner). Tilintarkastajien sihteerinä oli Stanley & Co. 459: professori, KHT Kalervo Virtanen. Myönteisen markkinakehityksen ansiosta pe- 460: KHT-yhteisö SVH Pricewaterhouse Coopers ruspääoman arvo kehittyi vuoden aikana erittäin 461: Oy päävastuullisella KHT Juha Wahlroos vasta- myönteisesti. 462: si hallintoneuvoston valitsemana Sitran sisäises- 463: tä ja rahoituskohteiden tarkastuksesta. Esitys ylijäämän käytöstä 464: Sitran pitkäaikainen asiamies Matts Anders- 465: son nimitettiin Sitra Management Oy:n toimitus- Hallitus esittää, että tilikauden ylijäämästä, 466: johtajaksi ja hänen tilalleen asiamieheksi nimitet- joka on yhteensä 595 269 750,80 markkaa, 467: tiin 1.4.1999 lukien Olli Lindblad, joka aiemmin 200 000 000 markkaa siirretään peruspääoman 468: toimi Sitran talousjohtajana. lisäykseksija loput 395 269 750,80 markkaa siir- 469: Sitran toimitilat sijaitsevat Helsingissä osoit- retään edellisten tilikausien ylijäämän lisäyksek- 470: teessa Uudenmaankatu 16. Vuoden 2000 lopussa si. 471: 472: 473: 474: 475: 2 209023A 476: 10 477: 478: 479: 480: 481: Tuloslaskelma 482: 1.1.-31.12.1999 1.1.-31.12.1998 483: Varsinainen toiminta 484: Yritysrahoitus 485: Tuotot 486: Myyntivoitot ....................................................... . 35 956 203,94 7 815 781,50 487: Tuotot rahastosijoituksista .................................. . 107 599 147,91 33 493 639,38 488: Muut tuotot rahoituskohteista ............................ . 16 573 140,86 6 443 411,86 489: 1) 160 128 492,71 47 752 832,74 490: Kulut 491: Kulut rahoituskohteista ..................................... 2) -95 058 637,08 -71 258 876,94 492: Muut kulut ........................................................ 3) -2 343 585,90 -1 467 164,77 493: Osuus yhteiskuluista ............................................ . -11 878 357,27 -6 531 566,40 494: -109 280 580,25 -79 257 608,11 495: 496: 50 847 912,46 -31 504 775,37 497: Tutkimus, innovatiiviset 498: hankkeet ja koulutus 499: Tuotot 500: Tuotot rahoituskohteista ................................... 4) 127 838,56 99 304,09 501: Määräraha valtion talousarvioista ....................... . 10 000 000,00 10 000 000,00 502: 10 127 838,56 10 099 304,09 503: Kulut 504: Kulut rahoituskohteista ..................................... 5) -21 082 809,73 -28 387 394,07 505: Muut kulut ........................................................ 6) -386 619,64 -224061,45 506: Osuus yhteiskuluista ............................................ . -2 622 191,38 -1 777 600,00 507: -24 091 620,75 -30 389 055,52 508: 509: -13 963 782,19 -20 289 751,43 510: Hallinto 511: Kulut 512: Henkilöstökulut ................................................. 7) -22 085 478,94 -16 186 161,89 513: Poistot ............................................................... 8) -1 883 507,31 -1 554 443,72 514: Muut kulut .......................................................... . --4 031 391,59 --4 152 945,09 515: Siirrot toiminnoille .............................................. . 14 500 548,65 8 309 166,40 516: -13 499 829,19 -13 584 384,30 517: 518: Tuotto-lkulujäämä ............................................................... . 23 384 301,08 -65 378 911,10 519: 520: Sijoitustoiminta 521: Sijoitpstoiminnan tuotot ......................................... 9) 641 374 507,62 307 652 218,28 522: Sijoitustoiminnan kulut ........................................ 10) -69 489 057,90 -103 215 588,35 523: 571 885 449,72 204 436 629,93 524: 525: Tilikauden ylijäämä ............................................................. . 595 269 750,80 139 057 718,83 526: II 527: 528: 529: 530: 531: Tase 532: 31.12.I999 31.12.I998 533: Vastaavaa 534: Pysyvät vastaavat 535: Aineelliset hyödykkeet 536: Koneet ja kalusto ................................................. . 2 646 385,5I 2 557 369,6I 537: Osakkeet ja osuudet ............................................. . I6 36I 8I7,00 I2 OOI 500,00 538: Muut sijoitukset ................................................... . I 564 504,70 I 685 73I,25 539: li) 20 572 707 ,2I 16 244 600,86 540: Sijoitukset 541: Osakkeet ja osuudet ............................................. . 656 5IO 587,52 529 855 243,88 542: Pääomalainat ....................................................... . 62 65I I7I,24 47 51I 357,97 543: Muut lainat .......................................................... . 52 731 939,16 27 962 808,63 544: Muut sijoitukset ................................................... . 294 269 72 000 545: I2) 772 I87 967,64 605 329 4I0,48 546: Peruspääomasijoitukset 547: Joukkovelkakirjalainat ........................................ . 643 176 888,27 645 680 885,00 548: Osakkeet ja osuudet ............................................. . 1 106 482 778, 13 741 932 726,I6 549: Rahasto-osuudet .................................................. . 78 564 308,98 0,00 550: Kiintei~~ö~ijoitukset ............................................. . I20 862 058, II 13I 897 643,I5 551: Muut SIJOitukset ................................................... . I95 84I 893,96 145 6IO 350,80 552: 13) 2 I44 927 927,45 I 665 12I 605,II 553: 554: 2 937 688 602,30 2 286 695 6I6,45 555: Vaihtuvat vastaavat 556: Saamiset 557: Siirtosaamiset .................................................. I4) 3I 117 588,66 20 694 576,60 558: Rahat ja pankkisaamiset ........................................... . 43 410 948,52 1I 675 986,56 559: 74 528 537,18 32 370 563,16 560: 561: Vastaavaa yhteensä .............................................................. . 3 012 217 139,48 2 3I9 066 I79,61 562: 563: 564: Vastattavaa 565: Oma pääoma 566: Peruspääoma ............................................................ . 800 000 000,00 800 000 000,00 567: Edellisten tilikausien ylijäämä ................................... . 1 2I6 511 956,89 I 077 454 238,06 568: Tilikauden ylijäämä .................................................. . 595 269 750,80 139 057 718,83 569: 2 6II 781 707,69 2 016 5II 956,89 570: Tilinpäätössiirtojen kertymä 571: Varaukset rahoitustoiminnasta ................................. . I43 096 734,83 93 212 929,76 572: 573: Vieras pääoma 574: Lyhytaikainen 575: Saadut ennakkomaksut ...................................... .. 450 948,00 I70 000,00 576: Siirtovelat ............................................................ . 59 654 7I9,87 24 I13 669,32 577: Velat rahoitustoiminnasta ............................... 15) I97 233 029,09 I85 057 623,64 578: 257 338 696,96 209 34I 292,96 579: 580: Vastattavaa yhteensä ........................................................... . 3 OI2 2I7 I39,48 2 319 066 179,6I 581: 12 582: 583: 584: 585: 586: Tilinpäätöksen liitetiedot 587: 588: Tilinpäätöksen laatiruisperiaatteet 1999 1998 589: Siemenrahoitus 590: Pääomasijoitusten tasearvona on alkuperäi- pääomanpalautukset ....... 274 356 591: nen hankintameno tai tätä alhaisempi sisäisen korot ............................... 143 1 043 592: arvonmäärityksen arvo. Sisäinen arvonmääritys myyntivoitot .................... 295 490 593: tehdään suorien kohdeyrityssijoitusten osalta osingot ............................ 24 60 594: kaksi kertaa vuodessa, ja vuoden lopulla tehtä- muut tuotot ..................... 0 133 595: vän arvonmäärityksen perusteella tehdään tar- 736 2 083 596: vittavat arvostuksen muutokset tilinpäätökseen. Kasvuyritysten rahoitus 597: Rahastosijoitusten arvioinnissa käytetään samo- pääomanpalautukset ....... 180 1 215 598: ja periaatteita soveltuvin osin. Niiden arvostuk- korot ............................... 1 590 5 043 599: sen pohjana on rahastojen ilmoittama oman myyntivoitot .................... 34 890 7 326 600: salkkunsa arvostus. osingot ............................ 13104 246 601: Kirjanpito noudattaa kirjanpitolain periaat- muut tuotot ..................... 72 4 602: teita seuraavin poikkeuksin: 603: 49 836 13 834 604: - Yritysrahoituksen aikaisen vaiheen sijoi- 605: Rahastosijoitukset 606: tuksiin (siemenrahoitus) tehdään varovaisuuden 607: voitto-osuudet ................. 107 599 33 494 608: periaatteen mukainen kirjanpidon riskivaraus 609: pääomanpalautukset ....... 851 0 610: (varaus rahoitustoiminnasta). 611: - Teknologian kaupallistamisen sekä tutki- myyntivoitot .................... 771 0 612: muksen, innovatiivisten hankkeiden ja koulu- osingot ............................ 200 0 613: tuksen menot kirjataan kuluksi, samoin näihin muut tuotot ..................... 1 -1876 614: liittyvät lainat, joiden takaisinmaksu on ehdolli- 109 422 31 618 615: nen. Teknologian kaupallistaminen 616: - Rahoituspäätöksiin liittyvät palautukset pääomanpalautukset ....... 32 74 617: (tulot) kirjataan vasta, kun maksu on saatu. korot ............................... 46 106 618: osingot ............................ 8 7 619: muut tuotot ..................... 49 31 620: 134 218 621: Tuloslaskelman liitetiedot (1 000 markkaa) 2 Kulut rahoituskohteista 622: siemenrahoitus ................ 77 194 51 807 623: Liitetiedoissa annetaan lisätietona selvitys tu- kasvuyritysten rahoitus ... 14 235 12 606 624: loslaskelman erien sisällöstä. Liitetietojen yhtey- rahastosijoitukset ............ 273 5 748 625: dessä esitetty numero viittaa tuloslaskelmaan. teknologian kaupallista- 626: minen .............................. 3 357 1 097 627: Yritysrahoitus 95 059 71 259 628: Siemenrahoitus 629: 1999 1998 kulut rahoituskohteista ... 3 779 1 543 630: Tuotot rahoituskohteista arvonalennus ................... 23 531 17 275 631: siemenrahoitus ................ 736 2 083 riskivarauksen muutos .... 49 884 32 989 632: kasvuyritysten rahoitus ... 49 836 13 834 633: rahastosijoitukset ............ 109 422 31 618 77 194 51 807 634: teknologian kaupallista- Kasvuyritysten rahoitus 635: minen .............................. 134 218 kulut rahoituskohteista ... 1 977 1 597 636: arvonalennus ................... 12 257 11 010 637: 160 128 47 753 638: 14 235 12 606 639: 13 640: 641: 1999 1998 Teknologian vaikutukset opetukseen ja oppi- 642: Rahastosijoitukset miseen 643: kulut rahoituskohteista ... 721 1 841 Information technology and economic deve- 644: arvonalennus ................... ---447 3 907 lopment 645: 273 5 748 Oppiva Ylä-Karjala - syrjäseudun tieto- 646: Teknologian kaupallistaminen yhteiskuntaprojekti 647: kulut rahoituskohteista ... 2 904 1 097 648: arvonalennus ................... 453 0 Innovaatiot 649: 3 357 1 097 Innovaatiojärjestelmän tutkimusohjelma 650: 3 Muut kulut Taitoteknologia 651: = 652: toimintakulut Osaaminen ja uuden luominen innovaatiover- 653: siemenrahoitus ................ 99 256 koissa 654: kasvuyritysten rahoitus ... 1 569 1 045 Kulttuuriteollisuus 655: rahastosijoitukset ............ 369 109 656: teknologian kaupallista- 657: minen .............................. 307 57 Puheenvuoroja-kirjasarja 658: 2 344 1 467 Rahan teologia ja Euroopan kirkot 659: Uskonto ja nykyaika 660: Suomi- Outo pohjoinen maa? 661: Tutkimus. innovatiiviset hankkeet ja koulutus 662: Ikääntyminen 663: 1999 1998 664: 4 Tuotot rahoituskohteista Esteetön maailma 665: tutkimukset ..................... 127 99 Seniori 2000 666: innovatiiviset hankkeet ... 1 0 667: 128 99 Koulutushankkeet olivat seuraavat: 668: 5 Kulut rahoituskohteista Talouspolitiikka 2000+ -ohjelma 669: tutkimukset ..................... 9993 16 820 Talouspolitiikan foorumi ja paneeli 670: innovatiiviset hankkeet ... 6 579 7 827 Venäjä-kurssi ED-maiden toimittajiiie 671: koulutus .......................... 4 511 3 740 Toimittajien ED-koulutus 672: 21 083 28 387 Pääomasijoitusalan koulutus 673: 6 Muut kulut 674: tutkimukset ..................... 387 224 675: Hallinto 676: Tilikauden aikana rahoitettiin yhteensä 30 in- 1999 1998 677: novatiivista hanketta ja tutkimushanketta. Esi- 7 Henkilöstökulut 678: merkkeinä näistä mainitaan seuraavat: Henkilöstökulut 679: palkat .............................. 14 614 II 046 680: Globalisaatio- ja Eurooppa-hankkeet eläkekulut ....................... 2 961 2 146 681: muut henkilösivukulut .... 1 645 1 253 682: Globalisaatio, hyvinvointi ja työllisyys 19 220 14445 683: Suomenlahden kasvukolmio muut henkilöstökulut ...... 2 865 1 741 684: Rahaliitto ja Eurooppa 685: Kysymyksiä Euroopan tulevaisuudesta 22 085 16 186 686: Monikulttuurisuus elinkeinoelämän kannalta 687: Henkilökunnan lukumäärä 688: tilikauden päättyessä 689: Tietoyhteiskuntahankkeet yritysrahoitus ... .. ....... ...... 22 17 690: Tietoyhteiskuntastrategian uudistaminen tutkimukset . .... .... ..... ..... .. 6 4 691: Tietoyhteiskuntastrategian kärkihankkeiden hallinto ... ......... ..... .... ..... .. 24 26 692: --~52:----4~7 693: valmistelu 694: 14 695: 696: Hallinnon henkilökunnasta yksi oli äitiyslo- Sijoitustoiminta 697: malla ja yksi sairaslomalla sekä yritysrahoituk- 698: sen henkilökunnasta yksi oli virkavapaalla ja toi- 1999 1998 699: nen vuorotteluvapaalla. 9 Sijoitustoiminnan tuotot 700: Sitrassa toimivan projektihenkilökunnan korkotuotot .................... . 43 890 49 024 701: määrä oli 21 (vuonna 1998 15). Näiden palkka- kurssivoitot .................... . 7 401 28 607 702: valuuttakurssivoitot ....... . 5 734 4 789 703: ym. henkilösivukulut 6,3 miljoonaa markkaa si- 704: sältyvät rahoituskohteiden kuluihin. myyntivoitot ................... . 543 662 186 052 705: myyntivoitot/kiinteistöt .. . 0 5 267 706: osinkotuotot ................... . 36 603 28 147 707: vuokratuotot .................. . 4085 5 766 708: 1999 1998 641 375 307 652 709: 8 Poistot 10 Sijoitustoiminnan kulut 710: Suunnitelman mukaiset poistot arvonalennukset .............. 55 432 56490 711: koneet ja kalusto . ..... .... ... 1 225 984 palautuneet arvonalen- 712: muut pitkävaikutteiset nukset .............................. -26 008 -2428 713: menot .. . .... .. ... ...... ..... ..... .. 292 206 myyntitappiot... ............... 11 789 30 630 714: toimitilojen perusparan- valuuttakurssitappiot ...... 878 2 417 715: nukset ..... .... ... ...... ..... .... ... 367 364 kurssitappiot ................... 10 147 3 387 716: 1 884 1 554 omaisuudenhoitopalkkiot 9 175 5 032 717: kiinteistökulut .. ... .... ... .... . 1 219 1 641 718: kiinteistöyhtiöosakkeiden 719: arvonalennus .................. . 6 571 5 300 720: Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu muut kulut ..................... . 285 747 721: käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisen 69 489 103 216 722: käyttöiän mukaisina tasapoistoina alkuperäises- 723: tä hankintahinnasta. Arvonalennukset on tehty hankintaerittäin. 724: Kotimaisissa osakkeissa on käytetty viimeistä 725: kaupankäyntikurssia. Joukkovelkakirjalainojen 726: ja ulkomaisten osakkeiden arvostuksessa on käy- 727: Suunnitelman mukaiset poistoajat ovat tetty omaisuudenhoitajan ilmoittamaa kaupan- 728: muut pitkävaikutteiset menot... 5 vuotta käyntikurssia. 729: toimitilojen perusparannukset .. 10 vuotta 730: koneet ja kalusto .. .... .... .. ... .... ... 5 vuotta 731: atk-laitteet, jotka hankittu Taseen liitetiedot (1 000 markkaa) 732: 1.1.1999 jälkeen . ..... ..... .... .... ... .. 3 vuotta 733: Liitetiedoissa annetaan lisätietona selvitys ta- 734: seen erien sisällöstä. Liitetietojen yhteydessä esi- 735: tetty numero viittaa taseeseen. 736: Sijoitusomaisuuden poistot 0,5 miljoonaa 737: markkaa on laskettu käyttöomaisuushyödykkei- 11 Aineelliset hyödykkeet 738: den poistoja vastaavalla tavalla ja sisällytetty si- 739: joitustoiminnan kuluihin. Tilikauden aikana on tehty käyttöomaisuus- 740: hankintoja 1,9 miljoonalla markalla (vuonna 741: 1998 1,5 miljoonalla). 742: 15 743: 744: Hankinta- Kert.suunn. Kirjanpito- 745: meno muk. poistot arvo 746: 31.12.1999 31.12.1999 31.12.1999 747: koneet ja kalusto ............................................. . 5 822 3 376 2 446 748: muut pitkävaikutteiset menot .......................... . l 544 784 760 749: toimitilojen perusparannukset ........................ .. 3 668 2 863 805 750: muut aineelliset hyödykkeet ............................ . 200 0 200 751: 11 234 7 023 4 211 752: 753: osakkeet ja osuudet 1999 1998 754: toimitilaosakkeet ............................................. . 16 307 11 836 755: muut osakkeet ................................................. . 55 165 756: 16 362 12 002 757: 758: 759: 12 Sijoitukset 760: 1999 muutos 1998 761: siemenrahoitus ................................................ . 143 097 49 884 93 213 762: kasvuyri!y~ten rahoitus .................................. .. 155 873 -3986 159 859 763: rahastosiJOitukset ............................................ . 452 590 121 667 330 923 764: teknol<?~i~n kaupallistaminen ......................... . 19 385 3 520 15 865 765: muut SIJOitukset ............................................... . 949 --4520 5 469 766: muut lyhytaikaiset sijoitukset ......................... .. 294 294 0 767: 772 188 166 859 605 329 768: 769: 770: 771: Siemenrahoitus, 58 yritystä 772: Abmin Technologies Oy Hormos Medical Oy Ltd 773: Aislo Oy Innomedica Oy 774: Artscan Oy 1ST International Security Technology Oy 775: Audibit Oy Juvantia Pharma Oy Ltd 776: Bevesys Oy Kibron Oy 777: Bio-Nobile Oy Kultaturve Oy 778: BioTie Therapies Oy Ltd Lamicon Oy Ltd 779: Cellomeda Oy Lifechart.com 780: Clids Oy Mapvision Oy 781: Contral Pharma Ltd Oy Mechanical Assembly and 782: Diabor Oy Consulting Mac Oy 783: EMF Acoustics Oy Medikro Oy 784: Finland Travel Marketing Oy Meteori Books Oy 785: Finnish lmmunotechnology Oy MevireOy 786: Fluilogic Systems Oy Moduleo Oy 787: Fruit Wash Oy Nanobac Oy 788: Galilaeus Oy Nanoway Oy 789: GWM-Systems Oy Ltd Newtest Oy 790: Haico Oy Novasso Oy 791: Heptagon Oy Optatech Oy 792: Hi-Col Oy Optonex Oy 793: High Speed Tech Oy Ltd Osfix International Oy 794: HMM Software Oy Panphonics Oy 795: 16 796: 797: Payway Oy TR-Tech Int. Oy 798: Po1ymer Corex Kuopio Oy Unicraft Oy 799: Primco Oy Unicrop Oy 800: Remedy-Consu1ting Oy UniqmedOy 801: Reuser Oy Voxlab Oy 802: Smi1ehouse Oy Winrock Technology Oy Ltd 803: Toolmakers Lahti Oy 804: 805: 806: Sijoitukset 807: 31.12.1999 muutos 31.12.1998 808: osakkeet ja osuudet ......................................... . 120 416 43 603 76 813 809: pääomalainat ................................................... . 66 680 11 008 55 672 810: muut lainat ...................................................... . 13 349 -4889 18 238 811: arvonalennukset .............................................. . -57 348 162 -57 510 812: 143 097 49 884 93 213 813: 814: 815: 816: 817: Uusia siemenvaiheen yrityksiä on tilikauden on myyty, kolme on asetettu konkurssiin (alku- 818: aikana tullut 20. Näihin on sijoitettu yhteensä peräinen sijoitus 2,7 miljoonaa markkaa), viisi 819: 61 ,5 miljoonaa markkaa. Tilikauden aikana on yritystä on poistettu aktiiviportfoliostaja yhdek- 820: poistunut 22 siemenvaiheen yritystä. Näistä viisi sän yritystä on siirretty kasvuyrityksiin. 821: 822: 823: 824: 825: Kasvuyritysrahoitus, 41 yritystä 826: Alcap Oy Megatrex Oy 827: Aplac Solutions Oy Mytek Oy 828: Aplicom Oy Neorem Magnets Oy 829: ContrA! elinies Oy Okmetic Oy 830: DBC Hoiding Oy Pharming Health Care Products B.V. 831: DBC International Ltd Porin Teollisuusautomaatio Oy 832: DeskArtes Oy Quality Production & Research Oy Ltd 833: DIARC-Technology Oy Rados Technology Oy 834: Diomed Inc. Rauma Materials Technology Oy 835: FibroGen Inc. RollTest Oy 836: Fimet Oy Setec Oy 837: Finnsonic Oy Shanghai Fimet Medical lnstruments 838: Fluid-Bag Oy Ab Company Ltd 839: F oodFiles Oy Ltd Syncron Tech Oy 840: HidexOy Sysline Oy 841: Ion Blast Oy Tapvei Oy 842: Kielikone Oy Tassu-Taimisuoja Oy 843: Labmaster Oy Tecnomen System Solutions Oy 844: Mail Systems Oy TV-Tampere/Skycom Oy 845: MAP Medical Technologies Oy Vista Communication Instruments Oy 846: Mega Elektroniikka Oy YLSI Solution Oy 847: 17 848: 849: Sijoitukset 850: 31.12.1999 muutos 31.12.1998 851: osakkeet ja osuudet ......................................... . 171 826 -7010 178 836 852: pääomalainat ................................................... . 28 923 6940 21 983 853: muut lainat ...................................................... . 20 919 -3665 24584 854: arvonalennukset .............................................. . -65 795 -251 -65 544 855: 155 873 -3986 159 859 856: 857: 858: 859: Tilikauden aikana on tullut yksi uusi kasvu yri- on myyty, yksi on asetettu konkurssiin (alkupe- 860: tys. Lisäksi yhdeksän yritystä on siirretty siemen- räinen sijoitus 4,7 miljoonaa markkaa) ja viisi 861: vaiheesta kasvuvaiheeseen. Yksitoista kasvuyri- yritystä on poistettu aktiiviportfoliosta. 862: tystä on tilikauden aikana poistunut. Näistä viisi 863: 864: 865: 866: Rahastosijoitukset 867: 31.12.1999 muutos 31.12.1998 868: kansainväliset rahastot ja hallintoyhtiöt .......... . 166 310 24 556 141 754 869: alueelliset rahastot ja hallintoyhtiöt ................. . 75 598 35 208 40 390 870: muut kotimaiset rahastot ja hallintoyhtiöt ...... . 210 682 61 902 148 780 871: 452 590 121 667 330 923 872: 873: 874: 875: 876: Kansainväliset rahastot ja hallintoyhtiöt Proventure Managed European Fund 877: Investments UK L.P. 878: The Russian Technology Fund L.P. 879: Rahastot Strategic European Technologies N.V. 880: Technologieholding Central and Eastern 881: Advanced European Technologies N.V. European Fund N.Y. 882: Associated Venture Investors III L.P. 883: Atlas Venture Fund III L.P. 884: Baltic Investment Fund 1 L.P. Hallintoyhtiöt 885: Baltic Investment Fund II L.P. 886: Baltcap Management Oy 887: Baring Capricorn Ventures L.P. Baltic Investment Fund Management Ltd 888: Boston Millenia Partners L.P. 889: Baltic Venture Advisers Oy Ab 890: Crescendo 111 L.P. Dolphin Associates Ltd 891: EBRD North-West Russia Regional Venture 892: EQM Proventure Oy 893: FundB. A. European Fund Investments Carried 894: Edison Venture Fund IV L.P. Interest Trust 895: European Renaissance Capital L.P. Oy Nordic Russian Management 896: Euroventures Nordica II B.V. Company Ltd *) 897: Global Private Equity II L.P. Nordic Venture Partners Ltd 898: Hambros Advanced Technology Trust II L. P. Norum (Cyprus) Limited 899: Hambros Advanced Technology RTF Management Ltd 900: Trust III L. P. 901: InnKap II Partners Kb *) omistus Sitra Management Oy:n kautta 902: 903: 904: 3 209023A 905: 18 906: 907: Näihin 20 rahastoon ja yhdeksään hallintoyhtiöön on sijoitettu 908: 909: 31.1201999 muutos 31.1201998 910: o~~kkeet j~ osuudet 0 oooOO 000000 0 0000 000 0000 000 0000 0000 000 911: oooo 161 572 16 279 145 293 912: paaomalatnat 0000 00000 00 oooo 00000 00000000 913: ooooo 0000 0 914: OooOOOO ooooOoo 0 0 0 915: muut lainat 000 oooooooo ooooo ooooooooooo 0000 000 oooooo ooooooooooooooo 8 378 7 830 548 916: arvonalennukset ooooooooooooooo ooooo 0000 00 917: OoOOO 000 0000 00 0 918: oooooo -3639 448 --4 087 919: 166 310 24 556 141 754 920: 921: 922: 923: 924: Alueelliset rahastot ja hallintoyhtiöt 925: 926: Rahastot Hallintoyhtiöt 927: 928: Ahoa Venture Ky I Ahoa Venture Management Oy 929: Ganal Venture Ky Indekon Management Oy 930: Indekon Oy Nordia Management Oy 931: Innoventure Oy Sentio Invest Oy 932: Karinvest Oy Teknia Invest Oy 933: Matkailunkehitys Nordia Oy Tekno Advisors Oy 934: Midinvest Oy 935: Pikespo Invest Oy 936: Savon Teknia Oy 937: Spinno-seed Oy 938: Teknoventure Oy 939: Vakka-Suomen Pääomarahasto Ky 940: 941: 942: 943: 944: Näihin 12 alueelliseen rahastoon ja kuuteen hallintoyhtiöön on sijoitettu 945: 946: 31.1201999 muutos 31.1201998 947: osakkeet ja osuudet 0000 00 000000000 0000 000 000000 000 0000 00000 948: oo 75 598 35 808 39 790 949: pääomalainat 0000 00000 0000 950: oooooOOOOOO ooooo 000 951: ooooooooo OOOOOOOooOO 0 0 0 952: muut lainat 00000000 00000 953: ooooooooooo oooooooooooo oooo ooooooooooo oooo 0 -600 600 954: arvonalennukset 000000 955: ooooooooooo 000 000000 000 956: ooooo oooo ooooooooo 0 0 0 957: 75 598 35 208 40 390 958: 959: 960: Muut kotimaiset rahastot ja hallintoyhtiöt 961: 962: Rahastot Hallintoyhtiöt 963: 964: Bio Fund Ventures I Ky Sitra Management Oy 965: Bio Fund Ventures II Ky Bio Fund Management Oy *) 966: Eqvitec Teknologiarahasto 1 Ky Eqvitec Partners Oy *) 967: Finnventure Rahasto II Ky Sitra Fenno Management Oy *) 968: Finnventure Rahasto III Ky 969: MB Equity Fund Ky *) omistus Sitra Management Oy:n kautta 970: 19 971: 972: Näihin kuuteen rahastoon ja yhteen hallintoyhtiöön on sijoitettu 973: 974: 31.12.1999 muutos 31.12.1998 975: o~~kkeet j~ osuudet ......................................... . 190 646 41 866 148 780 976: paaomalatnat ................................................... . 0 0 0 977: muut lainat ...................................................... . 20 036 20036 0 978: arvonalennukset .............................................. . 0 0 0 979: 210 682 61 902 148 780 980: 981: 982: 983: 984: Teknologian kaupallistaminen Helsingin Yliopiston Hoiding Oy 985: Innapoli Oy 986: Aboatech Oy Ab Intellect Partners L.P. 987: Culminatum Oy Oulutech Oy 988: Finn-Medi Tutkimus Oy Sitrans Oy Ltd 989: Finntech Finnish Technology Ltd Tuotekehitys Oy Tamlink 990: Helsingin Tiedepuisto Oy 991: 992: 993: 994: 995: Näihin yhteentoista kohteeseen on sijoitettu 996: 31.12.1999 muutos 31.12.1998 997: osakkeet ja osuudet ......................................... . 12 694 1 853 10 841 998: pääomalainat ................................................... . 5 024 4 500 524 999: muut lainat ...................................................... . 2 120 -2380 4 500 1000: arvonalennukset .............................................. . -453 -453 0 1001: 19 385 3 520 15 865 1002: 1003: 1004: Muut sijoitukset 1005: 1006: EASDAQ European Association S.A. 1007: Aktiiviportfoliosta poistetut yritykset 16 kpl 1008: 1009: Näihin 17 kohteeseen on sijoitettu 1010: 31.12.1999 muutos 31.12.1998 1011: o~~kkeet j~ osuudet ......................................... . 22 159 8 990 13 169 1012: paaomalatnat ................................................... . 8 370 8 190 180 1013: muut lainat ...................................................... . 7 179 -1960 9 139 1014: arvonalennukset .............................................. . -36 759 -19 740 -17 019 1015: 949 -4520 5 469 1016: 20 1017: 1018: 13 Peruspääomasij oitukset Kuluksi kirjatut lainat, joihin liittyy takaisin- 1019: saantimahdollisuus 31.12.1999 1020: 1999 1998 1021: Pitkäaikaiset sijoitukset . Kulu~si kirjattuja lainoja, joihin liittyy takai- 1022: joukkovelkakirjalainat .. 591 982 589 578 smsaanttmahdollisuus, oli tilikauden lopussa yh- 1023: kotimaiset osakkeet....... 737 895 517 768 teensä 25,0 miljoonaa markkaa (vuonna 1998 1024: ulkomaiset osakkeet . .... . 368 588 224 165 27,8 miljoonaa). Lainoista 0, 7 miljoonaa (0 8) on 1025: rahasto-osuudet . . .. .. ... . .. 78 564 0 sellaisia, joiden takaisinmaksuehto on toteutu- 1026: kiinteistösijoitukset ... . ... 120 862 131 898 nut ja takaisinmaksu tapahtuu kiinteän aikatau- 1027: Lyhytaikaiset sijoitukset lun muk~~n,ja 15,5 miljoonaa (7,3) lainoja, joi- 1028: joukkovelkakirjalainat .. 51 195 56 103 den takatsmmaksu määräytyy kiinteän aikatau- 1029: sijoitustodistukset...... .. .. 169 631 139 012 lu~ ~ijaan rojaltipe~usteisesti. Lainoja, joiden ta- 1030: omaisuudenhoitotilit . .... 23 588 5 693 1031: ka~s~nmaksuehto _et ole toteutunut tai joiden ta- 1032: muut lyhytaikaiset 1033: ______ 1034: sijoitukset .... . .. .. .. .. ...... ... 2 623 905 1035: ____:_.:... 1036: katsmmaksusta et ole vielä tehty sopimusta on 1037: yhteensä 8,8 miljoonaa markkaa (19,6). ' 1038: 2 144 928 1 665 122 1039: 1040: 1041: Sijoi~usomai~uu~ee_n kuuluvien osakkeiden ja 1042: Kirjaamattomat sitoumukset 31.12.1999 1043: osuuksten akttvOttUJen hankintamenojen ja 1044: markkina-arvon erotus: Rahoituspäätös tehty, mutta sopimus 1045: solmimatta 1046: 1999 1998 1047: markkina-arvo yhteensä 5 401 912 2 111 954 siemenrahoitus ................ 17 625 12 973 1048: vastaava kirjanpitoarvo. 1 106 483 741 933 kasvuyritysten rahoitus ... 9 014 842 1049: rahastosijoitukset ....... ..... 17 667 47 631 1050: erotus ............................ 4 295 429 1 370 022 teknologian kaupallista- 1051: minen . ..... ...... ... .... .... .. ... .. 1 350 0 1052: tutkimukset . .... .... ... .... .. . .. 8 539 182 1053: 14 Siirtosaamiset innovatiiviset hankkeet ... 26 421 2 500 1054: Sijoi_t~stoiminnan tuottoihin kirjatut siirtyvät 1055: muut sijoitukset............... ______ 676 0 1056: ....::. 1057: korot tthkaudelta ovat 20,5 miljoonaa markkaa. 81 292 64 128 1058: 1059: 1060: 15 Velat rahoitustoiminnasta Takaukset 1061: 1062: Velat rahoitustoiminnasta muodostuvat ra- Takaukset muiden puolesta ovat yhteensä 0 5 1063: ~oit_ussopimuksista, joista sopimus on solmittu miljoonaa markkaa (vuonna 1998 2,1 miljo~ 1064: Ja Sttran maksuvelvollisuus on syntynyt. naa). 1065: 1066: Helsingissä 3. päivänä helmikuuta 2000 1067: 1068: Raimo Sailas Erkki Virtanen Markku Linna 1069: Esko Ollila Hannele Pohjola Aatto Prihti 1070: 21 1071: 1072: 1073: 1074: 1075: TILINTARKASTUSKERTOMUS 1076: 1077: Eduskunnan valitsemina tilintarkastajina Tilinpäätös, joka osoittaa ylijäämää 1078: olemme suorittaneet Suomen itsenäisyyden juh- 595 269 750,80 markkaa, on laadittu voimassa 1079: larahaston tilinpäätöksen ja kirjanpidon sekä olevien säännösten mukaisesti. Tilinpäätös antaa 1080: hallinnon tarkastuksen tilivuodelta 1999 hyvän oikeat ja riittävät tiedot rahaston toiminnan tu- 1081: tilintarkastustavan mukaisesti. loksesta ja taloudellisesta asemasta. 1082: KHT-yhteisö SVH Pricewaterhouse Coopers Esitämme tuloslaskelman ja taseen vahvista- 1083: Oy on suorittanut rahaston sisäisen tarkastuksen mista sekä vastuuvapauden myöntämistä halli- 1084: ja rahoituskohteiden tarkastuksen. Olemme pe- tuksen jäsenille ja yliasiamiehelle tarkastamal- 1085: rehtyneet tarkastuksista laadittuihin kertomuk- tamme tili vuodelta. Puollamme tilivuoden ylijää- 1086: siin. män käsittelyä hallituksen toimintakertomuk- 1087: sessa esittämällä tavalla. 1088: 1089: Helsingissä 9. päivänä helmikuuta 2000 1090: 1091: Johannes Leppänen 1092: Ville Itälä Reino Majala, KHT 1093: Iivo Polvi, JHTT, HTM Matti Saarinen 1094: ./. Kalervo Virtanen, KHT 1095: j 1096: j 1097: j 1098: j 1099: j 1100: j 1101: j 1102: j 1103: j 1104: j 1105: j 1106: j 1107: j 1108: j 1109: j 1110: j 1111: j 1112: K2/2000 vp 1113: 1114: 1115: 1116: 1117: HALLITUKSEN TOIMENPIDEKERTOMUS 1118: VUODELTA 1999 1119: 1120: 1121: Annettu Eduskunnalle 2000 vuoden valtiopäivillä 1122: Eduskunnalle 1123: 1124: Perustuslain 46 §:n mukaisesti Eduskunnalle annetaan kertomus hallituksen toimen- 1125: piteistä vuonna 1999. 1126: 1127: 1128: I. Ministeriöiden toiminta 1129: 1130: II. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen katsaus 1131: 1132: III. Toimenpiteet valtiopäiväpäätösten johdosta 1133: 1134: 1135: Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 2000 1136: 1137: 1138: 1139: Tasavallan Presidentti 1140: 1141: 1142: 1143: 1144: TARJA HALONEN 1145: 1146: 1147: 1148: 1149: Pääministeri Paavo Lipponen 1150: 1151: 1152: 1153: 1154: ISSN 0355-4058 1155: 1156: OY EOITA AB. HELSINKI 2000 1157: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 1158: 1159: 1160: 1161: 1162: 1. Tärkeimmät tapahtumat vuonna 1999 valtakunnan 1163: hallinnossa 1164: 1165: Hallitus 1166: 1167: Hallitustehtäviä hoiti 15.4.1999 asti 13.4.1995 nimitetty ja osittain 2.2.1996, 1168: 21.3.1997, 26.3.1997, 9.10.1997, 13.3.1998, 4.9.1998ja 15.1.1999 muutettu 1169: hallitus, jonka kokoonpano oli seuraava: 1170: pääministerinä puolueen puheenjohtaja, valtiotieteen kandidaatti Paavo Tapio 1171: Lipponen ja hänen esityksestään 1172: pääministerin sijaisena ja valtiovarainministerinä, puolueen puheenjohtaja, vara- 1173: tuomari, kansanedustaja Sauli Väinämö Niinistö, 1174: ulkoasiainministerinä ay-lakimies, oikeustieteen kandidaatti, kansanedustaja Tarja 1175: Kaarina Halonen, 1176: ulkoasiainministeriön, valtioneuvoston kanslian ja kauppa- ja teollisuusministeriön 1177: toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrättynä ministerinä puolueen puheen- 1178: johtaja, toiminnanjohtaja, opettaja, kansanedustaja Johan Ole Norrback, 1179: oikeusministerinä toimitusjohtaja, oikeustieteen lisensiaatti, varatuomari Jussi Arvi 1180: Järventaus, 1181: sisäasiainministerinä valtiotieteen maisteri, kansanedustaja Jan-Erik Enestam, 1182: sisäasiainministeriön ja valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittele- 1183: mään määrättynä ministerinä yhteiskuntatieteiden ylioppilas, kansanedustaja Jouni 1184: Ensio Backman, 1185: puolustusministerinä sosiaalityöntekijä, yhteiskuntatieteiden maisteri, kansanedustaja 1186: Anneli Kristiina Taina, 1187: valtiovarainministeriön, valtioneuvoston kanslian ja sosiaali- ja terveysministeriön 1188: toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrättynä ministerinä oikeustieteen 1189: kandidaatti, kansanedustaja Jouko Juhani Skinnari, 1190: opetusministerinä oikeustieteen kandidaatti, kansanedustaja Olli-Pekka Heinonen, 1191: opetusministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrättynä ministerinä 1192: puolueen puheenjohtaja, valtiotieteen lisensiaatti Sini Maaria Suvi-Anne Siimes, 1193: maa- ja metsätalousministerinä erityisasiantuntija, maatalous- ja metsätieteiden toh- 1194: tori, agronomi Matti Kalevi Hemilä, 1195: liikenneministerinä toimitusjohtaja, varatuomari, kansanedustaja Matti Ilmari Aura 1196: 15.1.1999 asti, josta lukien varatuomari, diplomiekonomi, kansanedustaja Kimmo 1197: Kalevi Immeri Sasi, 1198: 209050E 1199: 4 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 1200: 1201: kauppa- ja teollisuusministerinä liikunnanopettaja, kansanedustaja Antti Tapani Kal- 1202: liomäki, 1203: sosiaali- ja terveysministerinä ja ympäristöministeriön toimialaan kuuluvia asioita 1204: käsittelemään määrättynä ministerinä lääketieteen ja kirurgian tohtori, apulaisylilää- 1205: käri, kansanedustaja Taru Sinikka Mönkäre, 1206: sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrättynä 1207: ministerinä sosiaalijohtaja, kansanedustaja Terttu Aulikki Huttu-Juntunen, 1208: työministerinä toimittaja, kansanedustaja Liisa Anneli Jaakonsaari ja 1209: ympäristöministerinä ja ulkoasiainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittele- 1210: mään määrättynä ministerinä puolueen puheenjohtaja, päätoimittaja Pekka Olavi 1211: Haavisto. 1212: Tasavallan Presidentin vapautettua 15.4.1999 pääministeri Lipposen pyynnöstä 1213: valtioneuvoston tehtävistään hallitustehtäviä hoiti samana päivänä nimitetty hallitus, 1214: jonka kokoonpano oli seuraava: 1215: pääministerinä puolueen puheenjohtaja, valtiotieteen kandidaatti Paavo Tapio 1216: Lipponen ja hänen esityksestään 1217: pääministerin sijaisena ja valtiovarainministerinä, puolueen puheenjohtaja, vara- 1218: tuomari, kansanedustaja Sauli Väinämö Niinistö, 1219: ulkoasiainministerinä ay-lakimies, oikeustieteen kandidaatti, kansanedustaja Tarja 1220: Kaarina Halonen, 1221: ulkomaankauppaministerinä ulkoasiainministeriässä ja ministerinä käsittelemässä 1222: kauppa- ja teollisuusministeriön toimialaan kuuluvia asioita varatuomari, diplo- 1223: miekonomi, kansanedustaja Kimmo Kalevi Immeri Sasi, 1224: oikeusministerinä varatuomari, kansanedustaja Hannu Erkki Johannes Koskinen, 1225: sisäasiainministerinä kaupunginjohtaja, varatuomari Kari Pekka Häkämies, 1226: alue- ja kuntaministerinä sisäasiainministeriössä pääluottamusmies, kansanedustaja 1227: Martti Allan Korhonen, 1228: puolustusministerinä ja ministerinä käsittelemässä ulkoasiainministeriön toimialaan 1229: kuuluvia asioita puolueen puheenjohtaja, valtiotieteen maisteri, kansanedustaja Jan- 1230: Erik Enestam, 1231: ministerinä käsittelemässä valtiovarainministeriön ja ympäristöministeriön toi- 1232: mialaan kuuluvia asioita puolueen puheenjohtaja, valtiotieteen lisensiaatti Sini 1233: Maaria Suvi-Anne Siimes, 1234: opetusministerinä sairaanhoidon opettaja, terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, kansan- 1235: edustaja Maija-Liisa Rask, 1236: kulttuuriministerinä käsittelemässä opetusministeriön toimialaan kuuluvia asioita fi- 1237: losofian maisteri, kansanedustaja Suvi Helmi Tellervo Linden, 1238: maa- ja metsätalousministerinä kansliapäällikkö, maatalous- ja metsätieteiden 1239: tohtori, agronomi Matti Kalevi Hemilä, 1240: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 5 1241: 1242: liikenneministerinä oikeustieteen kandidaatti, kansanedustaja Olli-Pekka Heinonen, 1243: kauppa- ja teollisuusministerinä valtiotieteen lisensiaatti, ekonomi, kansanedustaja 1244: Erkki Sakari Tuomioja, 1245: sosiaali- ja terveysministerinä sosiaalitoimenjohtaja, valtiotieteen maisteri, kansan- 1246: edustaja Maija Riitta Perho, 1247: peruspalveluministerinä käsittelemässä sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan 1248: kuuluvia asioita oikeustieteen ylioppilas, kansanedustaja Eva Rita Katarina Biaudet, 1249: työministerinä apulaisylilääkäri, lääketieteen ja kirurgian tohtori, kansanedustaja Ta- 1250: ru Sinikka Mönkäre sekä 1251: ympäristöministerinä ja ministerinä käsittelemässä ulkoasiainministeriön toimialaan 1252: kuuluvia asioita puolueen puheenjohtaja, kirjailija, tekniikan lisensiaatti, kansan- 1253: edustaja Satu Maijastiina Hassi. 1254: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 1255: 1256: 1257: 1258: 1259: Hallituksen ohjelman toimeenpano vuonna 1999 1260: 1261: Pääministeri Paavo Lipposen I hallituksen ohjelman toi- 1262: meenpano 1263: Pääministeri Paavo Lipposen I hallituksen ohjelman toteutumista seurattiin talvella 1264: 1999 tarkastelemalla ohjelman pohjalta syksyllä 1995 kootun hallituksen hankesal- 1265: kun toimeenpanoa. Hallitus totesi iltakoulussaan 3.2.1999, hankesalkun viimeisessä 1266: ja järjestyksessä seitsemännessä päivityksessä, että lähes kaikissa salkkuun sisälty- 1267: vissä hankkeissa oli hallituksen tasolla tehty se, mitä keväällä 1995 hallitusta 1268: muodostettaessa oli asetettu tavoitteeksi. Pääministeri Paavo Lipposen I hallituksen 1269: ohjelmaa toteuttavista toimista on tietoja jäljempänä olevissa ministeriöiden 1270: katsauksissa. 1271: 1272: 1273: Pääministeri Paavo Lipposen II hallituksen ohjelman toi- 1274: meenpano 1275: Pääministeri Paavo Lipposen II hallituksen ohjelma annettiin tiedonantona eduskun- 1276: nalle 20.4.1999 (VNT 1/1999 vp ). Valtioneuvoston kanslia käynnisti välittömästi 1277: hallituksen ohjelman pohjalta hallituksen hankesalkun kokoamisen. Ministeriöitä 1278: pyydettiin toimittamaan salkkua varten tiedot hallitusohjelman toimeenpanon 1279: kannalta keskeisimmistä asiakokonaisuuksista. Ministeriöiden esitysten avulla 1280: koottua luonnosta käsiteltiin valmistavasti valtioneuvoston kansliapäälliköiden 1281: kokouksissa. Hallitus käsitteli hankesalkun iltakoulussaan 9.6.1999. Samalla hallitus 1282: sopi seuraavansa puolivuosittain hankkeiden etenemistä. 1283: Hallituksen hankesalkku sisältää hallituksen ohjelman toimeenpanon kannalta 1284: keskeisimmät hallitustason strategiset tehtäväkokonaisuudet tavoitteineen ja 1285: aikatauluineen ryhmiteltynä ohjelman lukujen mukaiseen järjestykseen. Hallitusoh- 1286: jelma sisältää näiden laajojen, poikkihallinnollisten asioiden ohella suuren määrän 1287: muita tavoitteita ja tehtäviä. Niitä toteuttavat hankkeet hoidetaan valtioneuvoston 1288: muiden suunnittelu- ja seurantaprosessien puitteissa. 1289: Hankesalkussa on kaikkiaan 41 hanketta, joista osa koostuu useasta alahankkeesta. 1290: Hankkeet toteuttavat hallitusohjelman linjauksia eli talouden kasvua ja työllisyyttä, 1291: valtiontalouden tasapainottamista, hintavakautta, köyhyyden ja syrjäytymisen 1292: ehkäisemistä, kansalaisten turvallisuuden vahvistamista, hyvinvointipolitiikan 1293: kannustavuutta, tasapuolista alueellista kehitystä, koulutuksen, tutkimuksen ja 1294: tuotekehityksen hyödyntämistä, tasa-arvoa, kestävää kehitystä sekä yhteistyön ja 1295: luottamuksen vahvistumista. 1296: Valtioneuvoston kanslia päivitti ministeriöiden avustuksella hankesalkun syyskuussa 1297: 1999. Hallitus käsitteli päivityksen iltakoulussa 22.9.1999. Lisäksi kanslia pyysi 1298: joulukuussa 1999 ministeriöiltä tiedot tammi-helmikuun vaihteessa 2000 tehtävää 1299: päivitystä varten. 1300: Pääministeri Paavo Lipposen II hallituksen toimintaa vuonna 1999 leimasivat 1301: valmistautuminen Suomen ED-puheenjohtajuuteen sekä puheenjohtajuuden hoitami- 1302: nen. Nämä tehtävät sitoivat huomattavasti ministeriöiden voimavaroja ja painottivat 1303: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 7 1304: 1305: toimintaa Euroopan unionin piirissä käynnissä oleviin hankkeisiin. Hallitusohjel- 1306: maan ja hallituksen hankesalkkuun sisältyvien asioiden valmistelu käynnistyi 1307: kertomusvuonna: hankkeet ovat lähteneet liikkeelle, sovitut neuvottelukunnat, 1308: työryhmät ja muut toimielimet on asetettu, hallituksen esityksiä ja muita päätöksiä 1309: on valmisteltu, mutta kovin pitkälle ei hallitusohjelman toimeenpanossa ole muissa 1310: kuin Euroopan unioniin liittyvissä asioissa vielä edetty. 1311: Suomen ensimmäinen ED-puheenjohtajuus täytti ja ylitti odotukset. Suomi edisti 1312: puheenjohtajuuskaudellaan aktiivisesti EU:n toimintaa ja painotti päätöksenteon 1313: avoimuutta kaikilla tasoilla. Oheisista ministeriöiden katsauksista huomataan, että 1314: monissa hallitusohjelman Euroopan unionia koskevissa linjaoksissa otettiin puheen- 1315: johtajuuskaudella merkittäviä askeleita. 1316: Yksittäisistä hankesalkun hankkeissa pisimmälle edettiin vuonna 1999 Suomen 1317: uuden perustuslain toimeenpanossa. Tavoitteena on, että tämän hankkeen ohella 1318: muissakin asioissa edetään vuonna 2000 niin, että hankesalkun seuraavissa päivi- 1319: tyksissä monet hankkeista voidaan hallitustasolla loppuunsaatettuina poistaa 1320: salkusta. Suotuisa talouskehitys antaa osaltaan tälle hyvät puitteet. 1321: Hallitusohjelmaan ja hankesalkkuun sisältyvien asioiden eteneminen käy ilmi 1322: jäljempänä olevista ministeriöiden katsauksista. 1323: V aitioneuvoston kanslia 1324: 1325: 1326: 1327: Valtioneuvoston kanslia 1328: V aitioneuvoston kanslian toimintavuoden painopisteet 1329: Valtioneuvoston kanslia on toiminta-ajatuksensa mukaisesti vastannut tasavallan 1330: presidentin ja valtioneuvoston päätöksenteon sujuvuudesta sekä pääministerin 1331: toimintaedellytyksistä antamalla poliittisia, toiminnallisia ja hallinnollisia palveluja. 1332: Vuosi 1999 oli valtioneuvoston kanslian kannalta leimallisesti Euroopan unionin 1333: vuosi. Suomen puheenjohtajuuskauden yhteensovittamista varten oli kansliaa 1334: vahvistettu perustamalla erityinen toimintayksikkö. Vaitioneuvoston kanslian 1335: yksiköistä vahvistettiin myös valtioneuvoston tiedotusyksikön resursseja puheenjoh- 1336: tajuuskautta varten, koska yksikkö vastasi osaltaan tiedotuksen koordinoinnista. 1337: Varsinaisen puheenjohtajuuskauden kokouskalenterin ulkopuolella oli laaja joukko 1338: ministerin- ja virkamiestason tapaamisia ja muita tilaisuuksia, jotka kanslia hoiti. 1339: Valtioneuvoston kansliaa työllistivät vuoden aikana myös uuden hallituksen 1340: nimittäminen ja järjestäytyminen sekä uuden hallitusohjelman seurannan organi- 1341: sointi. Hallituksen toimenpidekertomuksen alussa on valtioneuvoston kansliassa 1342: laaditut erilliset selvitykset hallituksesta ja hallituksen hankesalkusta. 1343: Hallitusohjelman lisäpöytäkirjaan sisältyi maininta EU -sihteeristön siirrosta UM: stä 1344: VNK:eenJa velvoite selvittää siirron vaikutukset niin, että siirto olisi toteutettavissa 1345: vuonna 2000. Kanslia on ollut myös aktiivisesti mukana uuden Suomen perustus- 1346: lain voirnaanpanon valmistelussa. Muut kansliaa merkittävästi työllistäneet hankkeet 1347: aiheutuivat uudesta julkisuuslainsäädännöstä, palkkausjärjestelmän uudistamisesta 1348: sekä vuoden 2000 valmiusharjoituksen valmistelusta. 1349: 1350: 1351: Euroopan unionin puheenjohtajakauden valmistelu 1352: Suomi toimi Euroopan unionin puheenjohtajana 1.7 .-31.12.1999. Pääministeri johti 1353: puheenjohtajakauden valmistelua ja yhteensovitusta. Hän toimi puheenjohtajana 1354: Eurooppa-neuvoston kokouksissa ja edusti unionia kolmansien maiden kanssa 1355: pidetytssä huippukokouksissa. 1356: Valtioneuvoston kanslian ja ulkoasiainministeriön välisenä yhteistyöelimenä toimi 1357: kanslian ED-yksikön johdolla virkamiestason johtoryhmä, johon osallistuivat ED- 1358: sihteeristön, EU-puheenjohtajuussihteeristön ja ED-edustuston päälliköt. Puheenjoh- 1359: tajakauden aikana ryhmä kokoontui viikoittain pääministerin johdolla, jolloin myös 1360: UM:n poliittisen osaston päällikkö osallistui johtoryhmän työskentelyyn. 1361: Puheenjohtajakauden tiedotusta kansliassa suunnitteli ja koordinoi valtioneuvoston 1362: tiedotusyksikön johtama työryhmä, jossa olivat edustettuina EU-puheenjohtajuussih- 1363: teeristö, EU -edustusto ja UM:n lehdistö- ja kulttuuriosasto. 1364: Puheenjohtajuusasioiden yhteensovitus tapahtui EU-ministerivaliokunnassa, ED- 1365: asioiden komiteassa ja sen alaisissa valmistelujaostoissa sekä muutamissa valtioneu- 1366: voston kanslian vetämissä ad hoc -työryhmissä. Eurooppa-neuvoston kokousten 1367: valmistelusta vastasi valtioneuvoston kanslian ED-yksikön johdolla toimineet 1368: valmisteluryhmät, joihin osallistuivat kokouksen aihepiirin kannalta keskeisimmät 1369: ministeriöt. 1370: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 9 1371: 1372: ED-ministerivaliokunta käsitteli kokonaisarvion Suomen puheenjohtajakauden 1373: asialistasta tammikuussa. Asialista-arvion päivityksen pohjalta laadittiin luonnos 1374: puheenjohtajan ohjelmaksi, jonka ED-ministerivaliokunta hyväksyi kesäkuussa. 1375: Puheenjohtajakauden neuvostojen alustavat esityslistat käsiteltiin ED-ministeriva- 1376: liokunnassa heinäkuun alussa. Samalla tarkistettiin joulukuussa 1998 julkistettua 1377: alustavaa neuvoston kokouskalenteria. Neuvoston työryhmät ja niiden puheenjohta- 1378: jat vahvistettiin ED -ministerivaliokunnassa huhtikuussa. 1379: Suomessa järjestettävät ministeri- ja virkamieskokoukset hyväksyttiin lopullisesti 1380: EU-ministerivaliokunnassa huhtikuussa. Päätökset Eurooppa-neuvostojen ja 1381: keskeisimpien epävirallisten ministerikokousten osalta oli tehty jo vuosina 1997-98. 1382: Valtioneuvoston kanslian ED-yksikkö vastasi valmennuksen järjestämisestä 1383: valtioneuvoston jäsenille. ED-yksikön johdolla laadittiin keväällä myös käsikirjat 1384: neuvoston puheenjohtajina toimiville ministereille ja neuvoston työryhmien 1385: puheenjohtajille. 1386: Pääministeri antoi Suomen puheenjohtajakauden tavoitteista ilmoituksen eduskun- 1387: nalle 17. kesäkuuta ja julkisti puheenjohtajan ohjelman 24. kesäkuuta Turussa. 1388: Ohjelman yleisteema oli "avoin ja tehokas Eurooppa uudelle vuosituhannelle" ja se 1389: sisälsi seitsemän painopistealuetta. 1390: Puheenjohtajana Suomi ilmoitti kehittävänsä unionin ulkoista toimintaa johdonmu- 1391: kaisesti ja kokonaisvaltaisesti kiinnittäen eritystä huomiota Länsi-Balkanin tilanteen 1392: vakauttamiseen ja kriisinhallintavalmiuksien vahvistamiseen. 1393: Suomen kauden tavoitteena oli laajentumisprosessin edistäminen ja hallitusten 1394: välisen konferenssin valmistelujen aloittaminen Kölnin Eurooppa-neuvoston 1395: päätösten mukaisesti. Tavoitteeksi asetettiin myös unionin toiminnan avoimuuden 1396: vahvistaminen ja neuvoston toimintamenetelmien tehostaminen. 1397: Puheenjohtajana Suomi pyrki vahvistamaan ED -alueen kilpailukykyä ja työllisyyttä 1398: tiivistämällä talous-, työllisyys- ja rakennepolitiikan yhteensovitusta sekä tehosta- 1399: malla sisämarkkinoiden toimintaa. Tähän liittyen haluttiin tukea tietoyhteiskuntake- 1400: hitystä. 1401: Sosiaalista ja ekologista vastuuta Suomi ilmoitti edistävänsä vahvistamalla kestävää 1402: kehitystä ja sisällyttämällä ympäristönsuojelun vaatimuksia yhteisön politiikkoihin. 1403: Tampereen Eurooppa-neuvoston erityiskokouksen tavoitteeksi asetettiin poliittisten 1404: suuntaviivojen ja painopisteiden asettaminen eurooppalaisten oikeudelle liikkua 1405: vapaasti sekä elää turvallisesti ja tehokkaasta oikeussuojasta nauttien. 1406: 1407: 1408: Puheenjohtajakausi 1409: Puheenjohtajana Suomi johti aktiivisesti Euroopan unionin toimintaa ja pyrki 1410: määrätietoisesti edistämään asioiden käsittelyä neuvostossa korostaen samalla 1411: päätöksenteon avoimuutta. 1412: Puheenjohtajakaudella suomalaiset ministerit johtivat 49 neuvoston kokousta, joita 1413: valmisteltiin 1564 työryhmäkokouksessa, 58 erityiskomiteoiden kokouksessa ja 51 1414: Coreper-kokouksessa. Suomessa järjestettiin kahden Eurooppa-neuvoston kokouk- 1415: sen lisäksi 14 ministeritason kokousta ja 64 muuta kokousta, seminaaria tai 1416: tapahtumaa. Sen lisäksi Suomi edusti puheenjohtajana neuvostoa suhteessa muihin 1417: 10 V aitioneuvoston kanslia 1418: 1419: toimielimiin ja unionia lukuisissa kokouksissa kolmansien maiden ja kansainvälis- 1420: ten järjestöjen kanssa. 1421: Suomen puheenjohtajakaudelle loivat leimansa Amsterdamin sopimuksen voimaan- 1422: tulo toukokuun alussa, komission eron aiheuttama uusien esitysten viivästyminen 1423: ja Euroopan parlamentin järjestäytyminen kesäkuun vaalien jälkeen. Hieman 1424: poikkeuksellisesta tilanteesta huolimatta Suomi onnistui edistämään unionin 1425: toimintaaja säädöshankkeita lähes alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti. Keskei- 1426: nen tekijä onnistumisessa oli työryhmien, erityiskomiteoiden, pysyvien edustajien 1427: komitean ja neuvoston puheenjohtajien työn tehokas koordinointi. 1428: Puheenjohtajavaltion hallituksen ja komission jäsenten tapaaminen järjestettiin 27.- 1429: 28.9. komission nimitysprosessin takia. Tapaamisessa käsiteltiin Suomen puheen- 1430: johtajakauden tavoitteita ja uuden komission suunnitelmia. 1431: Tampereella pidetty Eurooppa-neuvoston erityiskokous 15-16.10. keskittyi vapau- 1432: den, turvallisuuden ja oikeuden alueen kehittämiseen. Kokous vahvisti poliittiset 1433: suuntaviivat Amsterdamin sopimuksen oikeus- ja sisäasioita koskevien määräysten 1434: toteuttamiselle ja ne kiteytettiin "Tampereen kymmeneksi virstanpylvääksi". 1435: Tavoitteeksi asetettiin kokonaisvaltaisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan 1436: sekä yhtenäisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän luominen. Kokous hyväksyi 1437: toimenpiteet kolmansien maiden kansalaisten oikeuksien vahvistamiseksi. Maahan- 1438: muuttotulvien hallintaa pyritään parantamaan toimimalla tiiviissä yhteistyössä 1439: lähtömaiden kanssa. 1440: Tuomioiden ja päätösten vastavuoroinen tunnustaminen hyväksyttiin Tampereen 1441: kokouksessa Euroopan oikeusalueen kulmakiveksi. Kokouksessa päätettiin myös 1442: toimista, joilla vahvistetaan ihmisten oikeussuojaa muun muassa luomalla jäsenval- 1443: tioita sitovia vähimmäisvaatimuksia, parantamalla uhrin asemaa sekä kehittämällä 1444: rajat ylittäviä oikeudenkäyntejä koskevia määräyksiä. Siviilioikeuden alalla päätet- 1445: tiin syventää jäsenvaltioiden prosessilainsäädännön yhtenäistämistä. 1446: Tampereen kokous päätti perustaa poliisipäälliköiden toimintaryhmän ja eurooppa- 1447: laisen poliisi-instituutin, laajentaa Europolin toimivaltuuksia sekä perustaa syyttäji- 1448: en ja tutkintatuomareiden elimen (Eurojust). Jäsenvaltiot sitoutuivat kokonaisvaltai- 1449: seen toimenpideohjelmaan rahanpesoa vastaan. Rikosten ennaltaehkäiseminen 1450: päätettiin ottaa osaksi unionitason politiikkaa. 1451: Suomen kausi huipentui Helsingin Eurooppa-neuvoston kokoukseen 10-11.12., 1452: jonka aluksi hyväksyttiin vuosituhannen julistus. Kokous teki merkittävän päätök- 1453: sen avata liittymisneuvottelut kuuden uuden hakijamaan kanssa. Eurooppa-neuvosto 1454: hyväksyi myös Turkille ehdokasmaa-aseman. 1455: Eurooppa-neuvosto päätti hallitusten välisen konferenssin asialistasta, aikataulusta 1456: ja menettelytavoista. Tavoitteena on konferenssin päättäminen vuoden 2000 1457: loppuun mennessä, jotta unioni olisi valmis ottamaan vastaan uusia jäseniä vuoden 1458: 2002 lopusta lähtien. Neuvoston toimintaa päätettiin tehostaa hyväksymällä 1459: puheenjohtajan raportin mukaiset konkreettiset suositukset. 1460: Helsingissä tehtiin konkreettisia J?äätöksiä sekä sotilaallisen että siviilikriisinhallin- 1461: nan kehittämisestä puheenjohtaJan kahden raportin pohjalta. Kokous hyväksyi 1462: Ukrainaa koskevan yhteisen strategian. Eurooppa-neuvosto tuomitsi erillisessä 1463: julkilausumassa Venäjän toimet Tshetsheniassa. 1464: Helsingissä marraskuussa pidetyn pohjoisen ulottuvuuden ulkoministerikonferenssin 1465: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 11 1466: 1467: päätelmien mukaisesti Eurooppa-neuvosto pyysi komissiota ja neuvostoa valmiste- 1468: lemaan pohjoisen ulottuvuuden toimintasuunnitelman, joka annetaan Feiran 1469: Eurooppa-neuvostolle hyväksyttäväksi kesäkuussa 2000. 1470: Eurooppa-neuvosto hyväksyi talouspolitiikan koordinaatiota ja työllisyyspakettia 1471: koskevat neuvoston raportit. Kokous kiinnitti huomiota kilpailukykypolitiikan 1472: kehittämiseen ja tietoyhteiskuntakehityksen tukemiseen. Sen sijaan veropaketti jäi 1473: edelleen ratkaisematta. 1474: Eurooppa-neuvosto käsitteli ympäristöasioiden yhdentämistä ja asetti tavoitteeksi 1475: kestävän kehityksen strategian valmistelun kesään 2001 mennessä ja ilmastosopi- 1476: muksen kansainvälisen ratifioinnin vuonna 2002. 1477: Pääministeri tapasi ED-maiden päämiehet tekemillään pääkaupunkikierroksilla 1478: ennen Tampereen (29.9.-11.10.) ja Helsingin (23.11.-2.12.) Eurooppa-neuvoston 1479: kokouksia. Hän vieraili Euroopan parlamentin täysistunnossa selostamassa Tampe- 1480: reen (27.10.) ja Helsingin (15.12.) Eurooppa-neuvoston kokousten tuloksia. 1481: Pääministeri johti Euroopan unionin valtuuskuntia huippukokouksissa Ukrainan 1482: (23.7.), Venäjän (22.10), ETA-maiden (18.11.), Kanadan (16.12.), Yhdysvaltojen 1483: (17.12.) ja Kiinan (20.12.) kanssa 1484: Ulkoasiainministeriö 1485: 1486: 1487: 1488: U lkoasiainministeriö 1489: 1490: Hallituksen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteena on Suomen turvallisuuden ja 1491: kansainvälisen vaikutusvallan vahvistaminen sekä maan etujen edistäminen sy- 1492: venevän yhteistyön maailmassa. 1493: Suomen ensimmäinen EU-puheenjohtajuuskausi täytti ja ylitti odotukset. Suomi 1494: edisti puheenjohtajuuskaudellaan aktiivisesti EU :n toimintaa ja painotti päätöksente- 1495: on avoimuutta kaikilla eri tasoilla. 1496: Helsingin huippukokouksessa joulukuussa tehtiin useita merkittäviä, jopa historial- 1497: lisia päätöksiä. Näistä tärkeimpänä voidaan pitää päätöstä avata liittymisneuvottelut 1498: kuuden uuden hakijamaan kanssa jo aiemmin aloitettujen kuuden maan neuvottelu- 1499: jen lisäksi. Kokous päätti myös seuraavan hallitusten välisen konferenssin asialis- 1500: tasta, aikataulusta ja menettelytavoista. Lisäksi neuvoston toiminnan kehittämisestä 1501: tehtiin konkreettisia päätöksiä. 1502: Tampereella lokakuussa pidetyssä oikeus- ja sisäasioihin keskittyneessä Eurooppa- 1503: neuvostossa asetettiin vapauden, turvallisuuden ja oikeuden kehittäminen eurooppa- 1504: laisen asialistan alkupäähän. 1505: Suomen ja Euroopan komission marraskuussa järjestämä Pohjoisen ulottuvuuden 1506: konferenssi täytti Suomen asettamat sisällölliset tavoitteet luoden Unionilie ja 1507: partnerimaille yhteisen poliittisen jalustan jatkotoimenpiteille. 1508: Ihmisoikeudet ovat tärkeällä sijalla Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja ne 1509: otetaan huomioon sen kaikilla osa-alueilla. Tämän peruslinjauksen mukaisesti 1510: Suomi korosti ihmisoikeuksien painoarvoa EU:n yhteisessä ulko- ja turvallisuuspo- 1511: litiikassa myös omalla EU-puheenjohtajuuskaudellaan. 1512: Suomen erityistä tavoitetta edistää EU:n ihmisoikeuspolitiikan johdonmukaisuutta 1513: ja avoimuutta palvelivat Suomen puheenjohtajuuskaudella julkaistu EU :n ensimmäi- 1514: nen ihmisoikeusvuosiraportti sekä Brysselissä järjestetty EU:n ensimmäinen 1515: ihmisoikeuksia käsittelevä keskustelufoorumi, jonne kokoontuivat EU -maiden 1516: hallitusten edustajat. 1517: Euroopan neuvostossa Suomen keskeisen huomion kohteena olivat edelleen Keski- 1518: ja Itä-Euroopan maiden ihmisoikeus- ja demokratiakehitys sekä tähän tarkoitukseen 1519: suunnatut yhteistyöohjelmat. Lisäkst Suomi korosti kansallisten vähemmistöjen 1520: suojelun merkitystä ja erityisesti tarvetta saada tuntuvia parannuksia Euroopan 1521: romaniväestön tilanteeseen. 1522: Suomen laajan turvallisuuskäsityksen perusta on kirjattu kolmeen vuosina 1995-97 1523: annettuun valtioneuvoston selontekoon. Sotilaallisen kriisinhallinnan ohella myös 1524: siviilikriisinhallinan kehittämiseen on viime vuosina kiinnitetty enenevässä määrin 1525: huomiota. 1526: Rauhanturvaoperaatioihin osallistui kertomusvuonna lähes 1800 suomalaista 1527: rauhanturvaajaa, mikä ylittää selvästi pitkän ajan keskiarvon. 1528: Suomen osallistuminen kv. kriisinhallintaan on keskittynyt Balkanin alueelle. 1529: Suomi jatkoi osallistumistaan Bosnia-Herzegovinassa NATO-johtoiseen SFOR- 1530: operaatioon sekä päätti myös osallistua KFOR-operaatioon Kosovossa. 1531: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 13 1532: 1533: Suomen EU -puheenjohtajuuskaudella saavutettiin EU :n sotilaallisen ja ei-sotilaalli- 1534: sen kriisinhallinnan kehittämisessä huomattavaa edistystä. Helsingissä joulukuussa 1535: järjestetty Eurooppa-neuvosto käynnistää EU :n oman kriisinhallintakyvyn vahvista- 1536: miseen tähtäävän työn. 1537: Suomen kauppapolitiikan päätavoitteena on edelleen ollut yritystemme kansainvä- 1538: listen toimintaedellytysten parantaminen. Päämäärään pyritään sekä kahdenvälisin 1539: toimin että EU:n yhteisen kauppapolitiikan kautta. Lisäksi ministeriössä on vuoden 1540: 1999 aikana panostettu vahvasti vienninedistämiseen ja investointien saantiin Suo- 1541: meen sekä edustustojen kykyyn hoitaa näitä tehtäviä yhteistyössä Finpron, Invest 1542: in Finland Bureaun ja MEK:in kanssa. 1543: EU:n yhteisen kauppapolitiikan muotoilussa Suomella on puheenjohtajakaudella 1544: ollut merkittävä asema. Suomi on pyrkinyt korostamaan vapaakauppaa; tämä on 1545: näkynyt markkinoillepääsyn korostamisenaja maltillisena suhtautumisena kauppaa 1546: rajoittavien instrumenttien käyttöön. Kansalliset tavoitteet on tuotu osaksi yhteisen 1547: kauppapolitiikan valmistelua. Lisäksi Suomi on painottanut yhteisen kauppapolitii- 1548: kan muotoilussa sekä kahdenvälisissä kauppasuhteissa kehitysmaiden parempaa 1549: integrointia maailmantalouteen. 1550: Suomi on sekä yhteisen kauppapolitiikan että kansallisessa toimivallassa olevien 1551: kysymysten osalta toiminut aktiivisesti kansainvälisissä järjestöissä. Merkittävin 1552: tapahtuma oli WTO:n kolmas ministerikokous Seattlessa marras-joulukuun vaih- 1553: teessa. Seattlessa ei kyetty päättämään uuden kauppaneuvottelukierroksen aloittami- 1554: sesta, mikä oli Suomen ja EU:n tavoite, ja valmistelut siirrettiin Geneveen. Muita 1555: Suomen kauppapolitiikan kannalta keskeisiä kehityskulkuja ovat olleet EU:n 1556: neuvottelemat vapaakauppaulottuvuuden sisältämät sopimukset Etelä Afrikan 1557: Tasavallan ja Meksikon kanssa sekä neuvotteluiden aloittaminen Mercosur-maiden 1558: ja Chilen kanssa. Kaikkien näiden osalta Suomi on puheenjohtajakaudellaan ollut 1559: aktiivinen ja tuonut kansalliset intressit esille. Lisäksi Suomenkin kannalta merkittä- 1560: vät neuvottelut Kiinan WTO-jäsenyydestä ovat edenneet. 1561: Suomen kehitysmaapolitiikan ensisijaisena tavoitteena on keskinäisen riippuvuuden 1562: maailmassa edistää rauhaa, yhteistyötä ja hyvinvointia sekä ehkäistä niihin kohdis- 1563: tuvia uhkia. 1564: Hallituksen kehitysyhteistyötä koskevassa periaatepäätöksessä vuodelta 1996 sekä 1565: tämän pohjalta lokakuussa 1998 hyväksytyssä Suomen kehitysmaapolitiikan 1566: linjauksessa lähdetään siitä, että kehitysmaapolitiikka on olennaisena osana ulkopo- 1567: litiikkaa onnistuneen maailmanlaajuisen turvallisuuspolitiikan väline. Ajattelemme 1568: laajaa turvallisuutta, joka sisältää asevaraisen turvallisuuden lisäksi olennaisesti 1569: inhimillisen turvallisuuden rakentamisen. Juuri köyhyys ja eriarvoisuus ovat usein 1570: kehitysmaiden konfliktien perussyinä. 1571: Ulkopolitiikan toiminnallinen yhtenäistyminen on heijastunut myös ulkoasiain- 1572: ministeriön uudessa organisaatiossa, jossa uusin alueiinjoin on purettu jaottelu 1573: poliittisiin, kauppapoliittisiin ja kehitysmaapoliittisiin kysymyksiin. Ulkopolitiikka 1574: on muodostumassa yhtenäiseksi toiminta-alueeksi, jossa eri osa-alueiden tulee 1575: tavoitteellisesti olla yhteneviä ja tukea toisiaan. 1576: Euroopan unionin jäsenenä Suomella on globaalin toimijan rooli kansainvälisessä 1577: politiikassa. Yhteisö ja sen jäsenmaat ovat yhdessä suurin kehitysavun antaja 1578: maailmassa. Suomi osallistuu linjaustensa pohjalta EY:n kehitysmaapolitiikan 1579: muotoiluun. Tämä rooli korostuu tulevaisuudessa. 1580: Suomijohti puheenjohtajuuskaudellaan EU:nja Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren 1581: 14 Ulkoasiainministeriö 1582: 1583: maiden välisiä neuvotteluja uudesta Lomen-sopimuksen korvaavasta yhteistyösopi- 1584: muksesta. Näissä neuvotteluissa joulukuussa saavutettu läpimurto voidaan kirjata 1585: puheenjohtajuuskauden saavutuksiin. 1586: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 1587: 1588: 1589: 1590: Oikeusministeriö 1591: Valtiosääntöuudistus on saatettu päätökseen siten, että uusi Suomen perustuslaki 1592: tulee voimaan 1.3.2000. Samanaikaisesti uuden perustuslain kanssa tulee voimaan 1593: joukko lakeja, joita koskevista hallituksen esityksistä osa on vielä eduskunnan 1594: käsiteltävänä. 1595: Pääministeri Paavo Lipposen II hallituksen ohjelman mukaisesti oikeusministeriö 1596: on edistänyt aktiivisesti sisäisen turvallisuuden ja kansalaisten oikeuksien paran- 1597: tamista EU:ssa sekä tukenut osaltaan EU:n laajentumista. 1598: Hallitusohjelman oikeuspoliittisten tavoitteiden toteuttamiseksi tehostetaan rikosten 1599: torjuntaa, ehkäistään uusintarikollisuutta kiinnittäen erityistä huomiota nuoriin 1600: rikoksentekijöihin sekä kehitetään vapautuvien vankien sopeutumista yhteiskuntaan 1601: ja parannetaan rikosten uhrien oikeusturvaa. Tuomioistuinten toimintakykyä ja 1602: oikeudenkäyntimenettelyä parannetaan tavoitteena säilyttää oikeudenkäyntikulut 1603: kohtuullisina. Kehitetään oikeusapujärjestelmiä ja keskituloisten mahdollisuuksia 1604: saada valtiolta oikeusapua. Huolehditaan velkaneuvonnan alueellisesta saatavuu- 1605: desta ja selvitetään riidattomien saatavien perinnän yksinkertaistamista. Oikeusmi- 1606: nisteriö osallistuu myös tietoyhteiskunnan rakentamiseen. 1607: 1608: 1609: Euroopan unioni ja kansainvälinen toiminta 1610: Leimaa-antava piirre oikeusministeriön koko toiminnalle on ollut valmistautuminen 1611: Suomen ED-puheenjohtajuuteen ja tämän tehtävän hoitaminen vuoden toisella 1612: puoliskolla. Tehtävä on vaatinut huomattavasti ministeriön voimavaroja ja pai- 1613: nottanut toimintaa EU:n piirissä meneillään oleviin hankkeisiin. 1614: Puheenjohtajakauden yksittäisistä tapahtumista tärkein oli Tampereella lokakuussa 1615: pidetty Eurooppa-neuvoston erityisistunto, jossa EU:n kehittäminen vapauden, 1616: turvallisuuden ja oikeuden alueena asetettiin unionin tärkeimpien tavoitteiden 1617: joukkoon. Käytännössä tämä merkitsee mm. yhteisiä toimia rikollisuutta vastaan, 1618: pyrkimystä parantaa tiedonsaantia, oikeusavun saatavuutta ja oikeusturvaa rajat 1619: ylittävissä riita-asioissa sekä pyrkimystä tuomioistuinten päätösten välittömään 1620: tunnustamiseen ja täytäntöönpanaan muissa EU:n jäsenmaissa. 1621: Suomen puheenjohtajakaudella laadittiin luonnos EU:n strategiaksi järjestäytynyttä 1622: rikollisuutta vastaan. Oikeusasioissa keskeisiä muita saavutuksia olivat avoimuuden 1623: edistäminen neuvoston toiminnassa, poliittisen yhteisymmärryksen saavuttaminen 1624: sähköistä kaupankäyntiä koskevasta direktiivistä sekä sopiminen asiakirjojen 1625: tiedoksiantaa ja maksukyvyttömyysmenettelyjä koskevista asetuksista samoin kuin 1626: keskinäistä oikeusapua rikosasioissa koskevan yleissopimuksen telekuuntelumää- 1627: räysten soveltamisalasta. 1628: Oikeudellista yhteistyötä oikeusvaltiokehityksen edistämiseksi EU :n hakijamaiden, 1629: erityisesti Baltian maiden, Puolan ja Unkarin kanssa, sekä Venäjän ja Kiinan kanssa 1630: on tiivistetty ja yhteistyö on saanut aiempaa konkreettisempia muotoja. 1631: 1632: 1633: Valtiollinen järjestelmä ja hallinto 1634: Perustuslakiuudistuksen voimaantuloon liittyvän lainsäädännön lisäksi kertomus- 1635: 16 Oikeusministeriö 1636: 1637: vuonna on valmistunut uutta perustuslakia koskeva laaja tiedotus- ja koulutussuun- 1638: nitelma eduskunnan, oikeusministeriön ja ulkoasiainministeriön yhteistyönä. 1639: Vuoden 1995 perusoikeusuudistuksen toteuttamiseksi tulivat voimaan kokoontumis- 1640: ta, julkisuutta ja tietosuojaa koskevat lainsäädännön uudistukset. Sananvapauden 1641: käyttämistä koskevan lain ja uuden hallintolain valmistelua on jatkettu sekä 1642: aloitettu kielilain uudistaminen. Oikeusministeriö järjesti marraskuussa perusoi- 1643: keusuudistuksen seurantaseminaarin. 1644: Tietoyhteiskunnan kehittämiseksi laki sähköisestä asioinnista hallinnossa tuli 1645: voimaan vuoden 2000 alussa. Holhoustaimi siirrettiin kunnilta valtiolle 1.12.1999. 1646: Sen valvonnasta vastaavat maistraatit oikeusministeriön vastatessa sisällön kehittä- 1647: misestä. Pitkään hiertäneiden ongelmien ratkaisemiseksi ministeriö teetti selvityksen 1648: maahan, veteen ja luonnonvaroihin sekä perinteisiin elinkeinoihin kohdistuvista 1649: oikeuksista saamelaisten kotiseutualueella. 1650: Kertomusvuonna toimitettiin uuden vaalilain (2.10.19981714) mukaiset eduskunta- 1651: vaalit ja europarlamenttivaalit Eduskuntavaaleissa äänestysprosentti oli 68,3 ja 1652: europarlamenttivaaleissa 31 ,4. Eduskuntavaalien jälkeen puoluerekisteristä poistet- 1653: tiin neljä puoluetta. Vuoden lopussa rekisterissä oli 15 puoluetta. Syksyllä 1999 1654: toimitetuissa saamelaiskäräjävaaleissa valittiin saamelaiskäräjät seuraaviksi neljäksi 1655: vuodeksi. 1656: Vaalirahoituskomitean ehdotuksen pohjalta on aloitettu valmistelut vaalirahoituksen 1657: avoimuuden lisäämiseksi. Tarkoitus on antaa alkuvuodesta 2000 hallituksen esitys 1658: laiksi ehdokkaan vaalirahoituksen ilmoittamisesta. 1659: 1660: 1661: Rikollisuuden vastustaminen ja rangaistusten täytäntöön- 1662: pano 1663: Rikoslain kokonaisuudistusta valmistellut rikoslakiprojekti lakkautettiin 31.3.1999 1664: sen saatua uudistuksen perusvalmistelun suoritettua. Uudet oikeudenkäyttöä, 1665: viranomaisia ja yleistä järjestystä vastaan tehtyjä rikoksia sekä seksuaalirikoksia 1666: koskevat säännökset tulivat voimaan vuoden 1999 alussa, arvopaperimarkkinarikok- 1667: sia koskevat säännökset kesäkuun alussa sekä sakkouudistus lokakuun alussa. 1668: Nuorisorangaistuksen kokeilua jatkettiin vuoden 2001 loppuun. Eduskunnalle 1669: annettiin myös hallituksen esitykset sotilasrikoksia ja rikosoikeudellista vanhentu- 1670: mista sekä yksityisyyttä, rauhaa ja kunniaa koskevien säännösten uudistamisesta. 1671: Lisäksi annettiin rikollisjärjestön toimintaan osallistumisen kriminalisointia koskeva 1672: esitys. 1673: Hallitus hyväksyi maaliskuussa 1999 periaatepäätöksen kansalliseksi rikoksentor- 1674: juntaohjelmaksi. Tavoitteena on luoda yhteinen toimintapolitiikka rikollisuuden 1675: vähentämiseksi sekä turvallisuuden lisäämiseksi niin, että vaikutukset rikollisuuteen 1676: otetaan huomioon kaikessa julkisessa päätöksenteossa. Ohjelman painopiste on 1677: paikallisessa rikoksentorjunnassa. Ohjelman toteuttamisesta laaditaan seurantara- 1678: portti vuonna 2002. 1679: Syksyllä 1997 uudistettu rikosasiain oikeudenkäyntimenettely ja hovioikeuksien 1680: oikeudenkäyntimenettelyn uudistaminen keväällä 1998 ovat lisänneet syyttäjien 1681: työtä. Hallituksen vuosia 1999-2002 koskevan talousrikollisuuden ja harmaan 1682: talouden toimintaohjelman mukainen talousrikostutkinnan tehostaminen ovat 1683: lisänneet syyttäjien tarvetta. Syyttäjien määrää lisättiin vuonna 1999 kymmenellä. 1684: Lisäksi syyttäjänvirastoissa ja syyttäjäosastoissa toimi yhteensä 30 apulaissyyttäjää. 1685: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 17 1686: 1687: Vankien määrä väheni hieman edellisvuodesta ja oli vuoden aikana keskimäärin 1688: 2 743 (2 809). Vankien rikostaustassa tapahtuneet muutokset, jotka liittyvät mm. 1689: huumausainerikosten lisääntymiseen ja entistä organisoidumpaan rikollisuuteen, 1690: ovat vaikuttaneet huomattavasti vankiloiden toimintaan ja resurssien käyttöön. 1691: Kesäkuun alussa 1999 voimaan tulleilla säädösmuutoksilla laajennettiin ja täsmen- 1692: nettiin viranomaisten valtuuksia erilaisten kontrollikeinojen käyttöön päihteiden 1693: torjunnassa ja rikollisen toiminnan estämisessä vankiloissa. Uuden päihdeohjelman 1694: pohjalta on tehostettu päihteiden torjuntaa ja päihdeongelmaisten vankien kuntou- 1695: tusta. Rikosten uusiruisriskin vähentämiseen tarkoitettujen toimintaohjelmien 1696: käyttöä laajennettiin ja jatkettiin kokeilutoimintaa ehdonalaisen vapauden sisällön 1697: kehittämiseksi. 1698: Vankilarakennusten perusparannustöitä on jatkettu suunnilleen entisessä laajuu- 1699: dessa. Vantaan lääninvankilan suunnitelmat on viimeistelty ja vankilan rakennustyöt 1700: aloitetaan keväällä 2000. Yhteistyössä Turun kaupungin kanssa selvitetään uuden 1701: vankilan perustamista Turun Kakolanmäellä sijaitsevien vanhojen ja tiloiltaan 1702: epätarkoituksenmukaisten laitosten tilalle. 1703: Osittain vanhentuneen sekä epäyhtenäisen vankeusrangaistuksia ja niiden täytän- 1704: töönpanoa koskevan lainsäädännön uudistamista varten asetettiin syyskuussa 1999 1705: komitea, jonka määräaika on 31.3.2001. Selvityksiä yhdyskuntaseuraamosten 1706: toimeenpanotehtävien liittämiseksi oikeusministeriön hallinnonalalle muodos- 1707: tettavalle viranomaisorganisaatiolle on jatkettu. 1708: 1709: 1710: Säädöspolitiikka ja säädökset 1711: Valtioneuvoston vuonna 1996 hyväksymän valtioneuvoston lainvalmistelun 1712: kehittämisohjelman jatkoksi oikeusministeriö on käynnistänyt uuden kehittämisoh- 1713: jelman valmistelun (kehittämisohjelma II). Työssä kiinnitetään erityistä huomiota 1714: viime vuosina tapahtuneeseen sääntelyn rakennemuutokseen, jossa painopiste on 1715: siirtynyt lain tasolla tapahtuvaan sääntelyyn sekä laajojen kokonaisuudistusten 1716: toteuttamiseen. Tarkoitus on mm. selvittää, miten ministeriön ja valtioneuvoston 1717: lainvalmisteluohjelmia ja lainvalmistelutyön koordinointia voidaan kehittää nykyi- 1718: seltä pohjalta. Niin ikään selvitetään, miten vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointia 1719: lainvalmistelussa voidaan tehostaa. 1720: Vuonna 1997 perustettu Valtion säädöstietopankki FINLEX on otettu laajalti 1721: käyttöön. Tiedonhakuja tehdään päivittäin noin 15 000 ja käyttäjiä on vuodessa 1722: 600 000. Säädöstietopankin käytettävyyden parantamiseksi on aloitettu laaja 1723: kehittämistyö. 1724: 1725: 1726: Oikeusturva ja oikeuslaitos 1727: Vuoden 1993 riita-asiain oikeudenkäyntimenettelyuudistuksesta saatujen kokemus- 1728: ten pohjalta on oikeusministeriössä valmisteltu eräiden uudistuksessa ilmenneiden 1729: epäkohtien korjaamista. Tavoitteena on muuttaa oikeudenkäymiskaaren riita- 1730: asioiden oikeudenkäyntimenettelyä koskevia säännöksiä siten, että riita-asiain 1731: valmistelua kevennettäisiin ja käsittelyn painopistettä siirrettäisiin enemmän 1732: pääkäsittelyyn. 1733: Kohonneiden oikeudenkäyntikulujen hillitsemiseksi sekä kuluriskien tasaamiseksi 1734: muutettiin kesäkuun alussa voimaan tulleella lailla oikeudenkäyntikuluja koskevia 1735: säännöksiä. Oikeudenkäyntikulujen alentamisen tavoitteeseen liittyen oikeusministe- 1736: 18 Oikeusministeriö 1737: 1738: riö antoi määräyksen ns. summaarisissa velkomusasioissa tuomittavien oikeuden- 1739: käyntikulujen määristä. Oikeudenkäyntikulujen kehittymistä seurataan jatkossa 1740: tarkasti. 1741: Hallitus antoi eduskunnalle lokakuussa uuden perustuslain voimaantuloon liittyen 1742: esityksen tuomarinimityslaiksi. Uudistus on tarkoitettu tulemaan voimaan samanai- 1743: kaisesti perustuslain kanssa 1.3.2000. Tuomarinimitysten valmistelua varten 1744: asetetaan erityinen virkaesityslautakunta. Tuomareiden koulutusjärjestelmän 1745: uudistamista valmistelemaan on asetettu toimikunta, jonka on määrä saada työnsä 1746: valmiiksi kevään 2000 aikana. 1747: Muutoksenhakua ja oikeudenkäyntiä hovioikeuksissa koskeva lainsäädäntö tuli 1748: voimaan toukokuun alussa 1998. Vuosi 1999 oli vielä tämän uudistuksen sisäänajo- 1749: vuosi, kun aikaisemman menettelyn mukaiset asiat oli saatu käsitellyiksi kaikissa 1750: hovioikeuksissa. Hovioikeusuudistuksen tavoitteiden toteutumista on seurattu eri 1751: muodoissa tiiviisti. Vuoden lopulla perustettiin työryhmä arvioimaan uudistuksen 1752: kehittämistarpeita. Uudistuksen toteutumista on myös edelleen tuettu koulutuksella. 1753: Marraskuun alusta lukien perustettiin entisten 11 lääninoikeuden ja vesiylioikeuden 1754: sijaan 8 hallinto-oikeutta. Uudistuksen tavoitteena oli jakaa asioita tuomioistuinten 1755: kesken aikaisempaa tasapuolisemminja turvata asioiden käsittelyn yhdenmukaisuus 1756: koko maassa. Suurempien yksiköiden avulla pyritään varmistamaan tuomioistuin- 1757: ten asiantuntemus myös harvoin esille tulevissa ja laajoissa asioissa. Vesioikeudet 1758: lakkaavat 1.3.2000 lukien ja niiden tilalle perustetaan samoille paikkakunnille 1759: kolme ympäristölupavirastoa. Syksyllä 1999 annettiin eduskunnalle esitys maa- 1760: oikeuksien lakkauttamiseksi. Asunto-oikeuksien, markkinatuomioistuimen ja 1761: vakuutusoikeuden tehtäviin liittyvien uudelleenjärjestelyjen valmistelua on jatkettu. 1762: 1763: 1764: Maksukyvyttömyyden hallinta 1765: Ulosoton keskeiset kehittämislinjat lähivuosille on määritelty vuonna 1999 valmis- 1766: tuneessa kokonaissuunnitelmassa. Ulosoton kehittämisen keskeisiä välineitä ovat 1767: ulosottolainsäädäntö, kehittyneen informaatioteknologian hyödyntäminen tarjottavis- 1768: sa palveluissa ja työmenetelmien kehittämisessä sekä ulosoton henkilöstön osaami- 1769: sen ja ammattitaidon kehittäminen. Ulosottolainsäädännön uudistamista on jatkettu. 1770: Yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa valmisteltu laaja elatusavun 1771: perintää koskeva uudistus tuli voimaan vuoden alussa ja keinotekoisia varallisuus- 1772: järjestelyjä koskeva ulosottolain uudistus kesäkuun alussa. Ulosottolain kokonaisuu- 1773: distuksen 2. vaiheen uudistusta viimeisteltiin siten, että ehdotus voidaan lähettää 1774: lausunnolle talvella 2000. 1775: Tuomioistuimiin saapuneiden velkajärjestelyhakemusten määrä on alentunut 1776: kolmannekseen huippuvuosien tasosta. Oikeusministeriön sekä sosiaali- ja terveys- 1777: ministeriön asettamien selvitysmiesten ehdotusten pohjalta on valmisteltu ehdotus 1778: hallituksen esitykseksi laiksi velkaneuvonnasta. Esitys on tarkoitus antaa alkuvuo- 1779: desta 2000. 1780: Konkurssilain kokonaisuudistuksen valmistelua on jatkettu. Uudella 1.10.1999 1781: voimaan tulleella lailla takauksesta ja vierasvelkapanttauksesta poistetaan takaus- 1782: suhteisiin liittyviä ongelmia. Saatavien perintää koskeva, 1.9.1999 voimaan tullut 1783: lainsäädäntö sisältää säännökset erääntyneiden saatavien perinnässä noudatettavasta 1784: menettelystä. 1785: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 19 1786: 1787: Rakenteellisia kehittämistoimia 1788: Oikeusministeriössä on jatkettu hallinnonalan ohjauksen ja rakenteiden kehittämis- 1789: tarpeiden selvittämistä. Erityisesti on selvitetty kriminaalipolitiikkaan liittyvien 1790: tehtävien sekä kansainvälisten asioiden organisoimista. Samoin on vahvistettu 1791: oikeuspolitiikan tietopohjaa jatkamalla maan oikeusolojen kartoitusta sekä selvittä- 1792: mällä kansalaisten luottamusta oikeuslaitokseen. Hallinnonalalla on jatkettu vuonna 1793: 1999 tietohallintostrategian toimeenpanoa. Vuoteen 2000 liittyen toteutetut laajojen 1794: tietojärjestelmien toimivuuden varmistukset ja järjestelmien modernisoinnit ovat 1795: sitoneet huomattavasti hallinnonalan resursseja. Muita tärkeitä, koko hallinnonalan 1796: kattavia kehittämishankkeita ovat palkkausjärjestelmien uudistaminen sekä talous- 1797: hallinnon ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmien uudistaminen. 1798: Sisäasiainministeriö 1799: 1800: 1801: 1802: Sisäasiainministeriö 1803: 1. Hallitusohjelman toteuttaminen 1804: 1.1 Poliisitoimi 1805: Kansallisen rikostorjuntaohjelman mukaisesti poliisi käynnisti kuntakohtaisten 1806: turvallisuussuunnitelmien laatimisen yhteistyössä kuntien viranomaisten kanssa. 1807: Ensimmäisten suunnitelmien on määrä valmistua vuonna 2000. 1808: Poliisi on tehostanut huumerikollisuuden torjuntaa huumausainestrategian mukaises- 1809: ti. Poliisin eri yksiköiden välistä yhteistyötä on parannettu ja tehostettu Europol- 1810: yhteistyötä erityisesti huumausainerikollisuuden torjunnassa. 1811: Talousrikostorjuntaohjelmaa on jatkettu ohjelmassa vahvistetun suunnitelman 1812: mukaisesti. Sisäasiainministeriö käynnisti poliisin voimavaratarpeen arvioimiseksi 1813: arviointihankkeen. 1814: 1.2 Pelastustoimi 1815: Hallituksen esitys hätäkeskuslaiksi ja pelastustoimilain muuttamiseksi annettiin 1816: eduskunnalle 29.9.1999. 1817: Selvitysmies on selvittänyt pelastustoimen siirtämistä valtion hoidettavaksi. Joulu- 1818: kuun alussa valmistuneen pelastustoimen järjestäruismallin lähtökohtana ovat 1819: toiminnalliset ja taloudelliset vaatimukset pelastustoimene sekä sellaiset ongelmat 1820: pelastustoimen nykytilassa, jotka voidaan ratkaista ilman kannanottoa valtiollista- 1821: miskysymykseen. Kannanoton mahdolliseen valtion osuuden lisäämiseen pelastus- 1822: toimessa selvitysmies esittää loppuraportissaan 29.2.2000 mennessä. 1823: 1824: 1.3 Ulko maalaishallinto 1825: Hallituksenmaahanmuutto-ja pakolaispoliittisen ohjelman edellyttämät uudistukset 1826: on toteutettu pääosin 1.5.1999 voimaan tulleessa ulkomaalaislain uudistuksessa. 1827: Myös muita säädösmuutoksia valmisteltiin johtuen mm. turvapaikka-asioissa 1828: ilmenneistä päätöksenteon ja täytäntöönpanon nopeuttamista koskevista tarpeista. 1829: 1.4 Rajojen vartiointi 1830: Rajavartiolaitos on osaltaan edistänyt hallitusohjelmassa mainittujen ulko- ja 1831: turvallisuuspolitiikan ohjelmakohtien toteuttamista kehittämällä suhteita erityisesti 1832: Venäjän, Baltian maiden ja Pohjoismaiden rajavalvonnasta vastaavien viranomais- 1833: ten kanssa. Ulkorajavaltiona Suomi on jakanut rajavalvontakokemuksensa Euroopan 1834: unioniin pyrkivien Baltian sekä muiden Itä- ja Keski-Euroopan maiden kanssa 1835: tavoitteena niiden rajavalvonnan saattaminen unionin vaatimusten mukaiseksi. 1836: Latvian ja Liettuan EU :n jäsenyysvalmiuksien saavuttamista on voitu tukea 1837: syyskuussa 1999 käynnistyneillä EU:n Twinning-hankkeilla. 1838: 1.5 Hallinnon kehittäminen 1839: Sisäasiainministeriön asettama Hajautettu ja joustava palveluhallinto (JOPA) -hanke 1840: käynnistyi syxskuussa. Hankkeessa valmistellaan tapaus- ja hankekohtaisen 1841: päätösvallan stirtoja keskushallinnosta aluehallintoon sekä aluehallinnosta paikal- 1842: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 21 1843: 1844: lishallintoon. Lisäksi hankkeessa valmistellaan toimenpiteitä aluehallinnon verkos- 1845: toitumisen edistämiseksi ja valtion aluehallinnon kokoamisen jatkamiseksi. Hank- 1846: keen ehdotukset valmistuvat vuoden 2000 aikana. 1847: Sisäasiainministeriö on käynnistänyt uusia toimenpiteitä valtion paikallishallinnon 1848: vahvistamiseksi ja paikallisten palveluiden saatavuuden turvaamiseksi. Sisäasiainmi- 1849: nisteriö asetti heinäkuussa kehittämistyöryhmän edistämään paikallis- ja aluetason 1850: palveluiden saatavuutta erityisesti yhteispalvelun avulla. Valtioneuvosto teki 1851: sisäasiainministeriön esittelystä marraskuussa periaatepäätöksen valtion paikallis- 1852: tason aluejakojen selkeyttäruisestä ja yhtenäistäruisestä mukaan luettuna aluekehi- 1853: tyslain mukainen seutukuntajako. 1854: Sisäasiainministeriö asetti toukokuussa pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan, joka 1855: edistää valtionhallinnon ja pääkaupunkiseudun kuntien välistä samoin kuin kuntien 1856: keskinäistä yhteistyötä. 1857: Sisäasiainministeriö on toiminut hallinnon sähköisen asioinnin toteuttamiseksi. 1858: Ministeriön valmistelemina annettiin kertomusvuonna henkilön sähköiseksi tunnis- 1859: tamiseksi tarvittavia varmennepalveluita koskeva lainsäädäntö samoin kuin valtion 1860: sähköistä henkilökorttia koskeva lainsäädäntö, jotka tulivat voimaan 1.12.1999. 1861: Sisäasiainministeriön asettamassa verkkopalveluiden tukiprojektissa on suunniteltu 1862: ja kokeiltu julkisia verkkopalveluita kuudella erilaisella alueella Itä-Suomessa. 1863: Sisäasiainministeriön asettama Julkisen verkkoasioinnin kehittämishanke (JUNA) 1864: käynnistyi lokakuussa. Hankkeessa kehitetään, koordinoidaan ja tuetaan toimenpi- 1865: teitä julkisen hallinnon siirtymiseksi laaja-alaisesti ja riittävän yhtenäisesti verkko- 1866: palvelujen tuottajaksi ja käyttäjäksi. Hanke jatkuu vuoden 2002 loppuun. 1867: 1.6 Kunnat 1868: Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle uuden kuntalain soveltamisen vaikutuksista 1869: kuntien hallintoon ja toimintaan annettiin eduskunnalle syyskuussa 1999. Eduskun- 1870: nan hallintovaliokunta sai selvityksen valtionosuusjärjestelmän toimivuudesta ja 1871: tarkoituksenmukaisuudesta. 1872: Valtion kuntapolitiikka -hanke sisällytettiin hallituksen hankesalkkuun. Osahank- 1873: keina käynnistettiin osallisuushanke sekä seutukuntayhteistyön ja kuntarakenteen 1874: kehittämishanke. Kuntien itsehallintohanketta sekä kuntien arviointityön kehittä- 1875: mishanketta valmisteltiin. Valtio- kunta neuvotteluryhmä asetettiin valmistelemaan 1876: ns. yhteistyöasiakirjaa sekä selvitysmies tutkimaan kuntien rahoitusasemaa ja 1877: kuntien valtionosuusjärjestelmän toimivuutta. 1878: 1.7 Aluekehitys 1879: 1880: Eduskunta hyväksyi lain rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista 1881: joulukuussa. Laki sisältää perussäännökset rakennerahastovarojen ja vastaavan 1882: kansallisen rahoitusosuuden budjetoinnista, ohjelmien hallinnoinnista, maakunnan 1883: yhteistyöryhmän asemasta, seurantakomiteoiden asettamisesta sekä varojen käytön 1884: valvonnasta ja tarkastuksesta. Tarkentava asetus annettiin vuoden lopussa. 1885: Valtioneuvosto hyväksyi esitykset alueellisten tavoiteohjelmien toimittamisesta 1886: komissioon. Tavoite 1-ohjelmat hyväksyttiin erikseen Itä-Suomeen ja Pohjois- 1887: Suomeen. Tavoite 2-ohjelmia on myös kaksi, toinen Länsi-Suomeen ja toinen 1888: Etelä-Suomeen. Ohjelmien tavoitteena on alueiden talouden rakenteiden vah- 1889: vistaminen. Pääpaino kaikissa ohjelmissa on yritystoiminnan kehittämisessä 1890: osaamista ja uutta teknologiaa hyödyntämällä. Keskeisenä tavoitteena on myös 1891: parantaa maaseudun ja kaupunkien vuorovaikutusta. 1892: 22 Sisäasiainministeriö 1893: 1894: 1895: 2. Toimialan kehitys 1896: 2.1 Poliisitoimi 1897: Poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä on ennakkotietojen mukaan hieman 1898: kasvanut vuodesta 1998. Tämä johtuu ennen kaikkea huumerikosten ja ajoneuvoi- 1899: hin kohdistuneiden rikosten määrän lisääntymisestä. Rikosten selvitystaso on 1900: aiempien vuosien tasolla. Poliisin toimintavalmiusaika kiireellisissä hälytystehtävis- 1901: sä on edelleen tavoitetta pidempi. Syynä tähän on ennen muuta poliisin henkilöstö- 1902: määrän riittämättömyys. 1903: 2.2 Pelastustoimi 1904: Onnettomuuksien laadussa ja määrässä ei tapahtunut olennaisia muutoksia. 1905: Tulipalaissa kuolleiden määrä noussee kuitenkin korkeammaksi kuin vuonna 1998. 1906: Tuhoisilta metsäpaloilta vältyttiin kuivasta kesästä huolimatta. 1907: Pelastustoimen lainsäädäntö on uudistettu. Pelastustoimilaki ja -asetus sekä laki pe- 1908: lastus toimen laitteiden teknisistä vaatimuksista ja tuotteiden paloturvallisuudesta 1909: tulivat voimaan 1.9.1999. Viimeksi mainitulla lailla sisäasiainministeriöitä siirrettiin 1910: pelastustoimen laitteisiin liittyvät valvontatehtävät Turvatekniikan keskukselle. 1911: Palovaroittimien lukumäärä on kasvanut huomattavasti. Toimet palo- ja pelas- 1912: tushenkilöturvallisuuden kannalta vaarallisten kohteiden palotarkastusten tehos- 1913: tamiseksi ovat osoittautuneet onnistuneiksi. Tarkastusten määrä on lisääntynyt, 1914: voimavarat on suunnattu paremmin ja todennäköisesti myös laatu on kohentunut. 1915: Pelastustoimen päällystön ja alipäällystön ammattikorkeakoulutasoisen koulutuksen 1916: aloittaminen sisältyy annettuun hallituksen esitykseen. 1917: Pelastustoimi on osallistunut kahteen avustusoperaatioon Turkissa. Kriisinhallinnan 1918: siviilivalmiuksien edellyttämiä voimavaroja on kehitetty UM:njohtamassa työryh- 1919: mässä. 1920: 2.3 Ulkomaalaishallinto 1921: Kansalaisuusasioiden ruuhkaa ulkomaalaisvirastossa on purettu. Viraston tieto- 1922: järjestelmien uudistaminen valmistui vuoden loppuun mennessä. 1923: Eduskunta hyväksyi DNA-testauksen käyttöönoton mahdollistavan ulkomaalaislain 1924: muutoksen, joka tulee voimaan 1.3.2000. 1925: Ns. inkerinsuomalaisten maahanmuuttoa koskevien säännösten tarkistaminen on 1926: valmisteltu siten, että suomalaiseen identiteettiin vaikuttavia tekijöitä otetaan 1927: paremmin huomioon. 1928: 2.4 Rajojen vartiointi 1929: Maan sisäinen turvallisuus on pysynyt hyvänä ja tilanne Suomen rajoilla on 1930: säilynyt vakaana. Venäjän rajavalvonnan teknisten järjestelmien rappeutumisesta on 1931: ilmennyt merkkejä. Rajavalvonnan tason turvaamiseen Suomen Itä-rajalla joudutaan 1932: kiinnittämään kasvavaa huomiota. Rajanylitysliikenteessä henkilöliikenteen kasvu 1933: on jatkunut. 1934: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 23 1935: 1936: Rajavartiolaitoksen keskeisin kehittämishanke on ollut toiminnan ja organisaation 1937: järjestäminen Schengenin sopimusten soveltamisen edellyttämään tilaan. 1938: 2.5 Hallinnon kehittäminen 1939: Valtion paikallishallinnon kehittämisen keskeisiksi linjoiksi hallitus määritteli 1940: hankesalkussaan, paikallishallinnon vahvistamisen. Kihlakuntauudistuksen toteutu- 1941: misesta eduskunnalle antamassaan selonteossa hallitus painotti kihlakuntahallinnon 1942: kehittämistä nykyiseltä vuonna 1996 uudistetulta pohjalta. Yhteispalvelua laajen- 1943: nettiin. Holhoustoimen hallinto siirtyi maistraattien tehtäväksi joulukuun alusta. 1944: Muutenkin maistraattien asemaa ja palveluja vahvistettiin siirtämällä niille läänin- 1945: hallituksilta tehtäviä ja toimivaltaa. 1946: Aluehallinnossa painopiste oli edellisinä vuosina toteutettujen suurten uudistusten 1947: vakiinnuttamisessa ja organisaatioiden sisäisessä kehittämistyössä. Tämä koski 1948: erityisesti lääninhallituksia sekä työvoima- ja elinkeinokeskuksia. Maakunnallisen 1949: hallinnon ja yleensä aluehallinnon asemaa tulee vahvistamaan vuoden 1999 lopulla 1950: annettu ja vuoden 2000 alusta voimaan tuleva EU:n rakennerahastoasioiden 1951: kansallista hallintoa koskeva lainsäädäntö. 1952: Lokakuun alusta tuli voimaan pitkään valmisteltu väestökirjanpidon uudistus, jonka 1953: myötä kirkollisten väestörekisterien ylläpito päättyi. Ajantasainen väestökirjanpito 1954: perustuu yksinomaan väestötietojärjestelmään. Loppuvuodesta otettiin käyttöön 1955: myös uusi tietotekninen väestötietojärjestelmä, VTJ 2000. 1956: 2.6 Kunnat 1957: Vuoden 1998 tilinpäätöstietojen perusteella kuntien rahoitusasema koko maan 1958: tasolla parani. Tämän kehityksen arvioidaan jatkuneen myös vuonna 1999. Samaan 1959: aikaan jatkui kuitenkin kuntien talouden rahoitustasapainon eriytyminen. Harkin- 1960: nanvaraista rahoitusavustusta hakeneiden kuntien lukumäärä kasvoi edellisvuodesta. 1961: Avustusta myönnettiin 93 kunnalle. Uudet yhteisöveron kunnittaiset määräytymis- 1962: perusteet tulivat voimaan vuoden 1999 alusta. Kuntien valtionosuusjärjestelmän 1963: siirtymäkausi jatkui ja yleistä valtionosuutta vähennettiin kunnallisten holhouslauta- 1964: kuntien tehtävien siirtyessä valtiolle. 1965: Kuntajaotuksen uudistamisessa sovellettiin voimassa olevan kuntajakolainsäädännön 1966: mukaisia aktivointikeinoja. Määräaikaisen erityislain nojalla suoritettiin loppuun 1967: vuonna 1995 laajentuneilla aluevesillä sekä Ahvenanmaan ympäristössä puuttunei- 1968: den ja epäselvien kuntarajojen määrääminen. Uuden kuntajakolain perusteella 1969: kuntajaotukseltaan huomattavan rikkanaisilla alueilla toteutettava erityinen eheyty- 1970: mismenettely on jatkunut neljällä alueella. 1971: Osallisuushankkeen kuntaprojektien toteutus jatkui 53 kunnassa ja kahdessa 1972: maakunnan liitossa yli 70 projektissa. Vuoden 1999 keväällä julkaistiin hankkeen 1973: toinen väliarviointi ja syksyllä koottiin tiedot loppuarvioinnin laadintaaja johtopää- 1974: tösten tekemistä varten. 1975: 2.7 Aluekehitys 1976: Kansantalouden kasvusta huolimatta alueellisen kehityksen erot ovat säilyneet. Itä- 1977: ja Pohjois-Suomen talouden ja elinkeinoelämän ongelmat ovat huomattavat. 1978: Väestön ikärakenteen vanheneminen vaikeuttaa alueellisesti tasapainoisen kehityk- 1979: sen tavoitteen saavuttamista. 1980: EU:n rakennerahastojen alueellisten tavoiteohjelmien toteuttamisessa oltiin sauma- 1981: 24 Sisäasiainministeriö 1982: 1983: kohdassa, jossa valmistauduttiin vuonna 1999 päättyvän ohjelmakauden ohjelmien 1984: sulkemiseen ja uuden, vuosia 2000-2006 koskevan, ohjelmakauden aloittamiseen. 1985: Valtion vuoden 2000 talousarvion valmistelussa on otettu huomioon pyrkimys 1986: aloittaa uuden ohjelmakauden hankkeiden toteuttaminen mahdollisimman nopeasti 1987: vuoden alusta riippumatta siitä millä aikataululla komissio hyväksyy ohjelmat. 1988: Talousarviossa ja hallintolaissa on pyritty varmistamaan ED-ohjelmien kansallinen 1989: vastinrahoitus. 1990: Säädösvalmistelun alueellisten vaikutusten arvioimismenettelyjä kehitettiin. Työryh- 1991: män työ valmistuu vuoden 2000 lokakuussa. 1992: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 1993: 1994: 1995: 1996: Puolustusministeriö 1997: 1. Puolustuspolitiikka 1998: Kansainvälisen puolustuspoliittisen yhteistyön yhdeksi tärkeimmäksi tavoitteeksi 1999: nousi kertomusvuonna EU:n monikansallisen, yhteistoimintakykyisen kriisinhallin- 2000: takyvyn kehittäminen. Maamme pitkäaikainen osallistuminen erilaisiin rauhanturva- 2001: tehtäviin ja kokemukset osallistumisestamme kertomusvuoden elokuussa käynnisty- 2002: neeseen Kosovon rauhanturvaamisoperaatioon ovat antaneet maallemme hyvät 2003: valmiudet osallistua unionin kriisinhallinnan kehittämistyöhön. Suomen puheenjoh- 2004: tajuuskaudella vuoden 1999 jälkipuoliskolla unionin turvallisuus- ja puolustuspoli- 2005: tiikkaa kehitettiin erityisesti päätöksentekoon liittyvien rakenteiden, sotilaallisten 2006: voimavarojen sekä EU:n ja NATOn välisen yhteistyön osalta Kölnissä kesäkuussa 2007: päätettyjen linjausten mukaisesti. Kehittämisen tavoitteena on, että EU voi joko 2008: itsenäisesti tai tukeutumalla NA TOn voimavaroibio toteuttaa kriisinhallintaoperaati- 2009: oita. 2010: Puolustuspoliittinen yhteistyö Pohjoismaiden kanssa tiivistyi kertomusvuoden 2011: aikana erityisesti kuljetushelikopterihankintojen valmisteluiden johdosta. Venäjän 2012: kanssa on jatkettu puolustusministeriöiden johdon vastavuoroisia vierailuja. 2013: Puolustushallinto on YK:nkautta osallistunut kansainväliseen rauhanturvaturvatoi- 2014: mintaan ja sen kehittämiseen. Ulkoasiainministeriölle on annettu asiantuntija-apua 2015: asevalvonta- ja aseidenriisuntakysymyksissä. Yhteistoiminnassa ulkoasiainministeri- 2016: ön kanssa on osallistuttu ETYJin turvallisuuspoliittisen ulottuvuuden kehittämi- 2017: seen. Puolustusministeriö on ohjannut resurssien käyttöä ETYJin luottamusta ja 2018: turvallisuutta lisääviä toimia täytäntöön pantaessa. Puolustushallinto on ulkoasiain- 2019: ministeriön rahoituksella ja ohjauksena vastannut humanitaarisen miinanraivauksen 2020: kotimaassa tapahtuvista valmisteluista ja valmiusosaston perustamisesta kansainväli- 2021: siä tehtäviä varten. 2022: 2023: 2024: 2. Hallinto 2025: Puolustusministeriö on jatkanut hallituksen vuonna 1997 antaman Euroopan 2026: turvallisuutta ja Suomen puolustusta koskevan selonteon linjausten toimeenpanoa. 2027: Näistä tärkeimmät koskevat puolustusvoimien rakennemuutosta ja varusmieskoulu- 2028: tuksen uudistamista. Merkittävimmätrakenneuudistukset toteutettiin 1998. Merivoi- 2029: mien organisaation uudistaminen ja vakiinnuttaminen on toteutunut hyvin. 2030: Kertomusvuonna jatkettiin valmiusyhtymisen kehittämistä ja prikaatien kokoon- 2031: panoja tarkistettiin. Erikoissairaanhoidon ulkoistamiseen liittyen lakkautettiin 2032: Pohjan Sotilassairaala ja siirryttiin käyttämään Kainuun ja Lapin keskussairaaloiden 2033: palveluita. Oulun Vaatetuskorjaamon toiminta lakkautettiin. 2034: 2035: Hallinnon kehittämisen painopiste on ollut valtioneuvoston hallintopoliittisen 2036: periaatepäätöksen mukaisten toimenpiteiden käynnistämisessä ja toteuttamisessa. 2037: Ministeriön ja pääesikunnan välistä työnjakoa tarkistettiin ja käynnistettiin puolus- 2038: tusministeriössä ja pääesikunnassa erilliset, virastojen organisaatiouudistuksiin 2039: tähtäävät hankkeet. 2040: Puolustusministeriö käynnisti arvioinnin kokeiluselvityksen, jonka kohteena on 2041: hallinnonalan tulosohjaus, sekä hallinnonalan lähes kaikkien tukitehtävien ulkoista- 2042: mismahdollisuuksia koskevan kartoituksen. Puolustushallinnon tutkimustoiminnan 2043: 26 Puolustusministeriö 2044: 2045: uudistaminen käynnistettiin tehdyn selvityksen pohjalta. 2046: Henkilöstöhallinnon alalla jatkettiin puolustuspoliittisessa selonteossa esitetyn 2047: puolustushallinnon rauhan ajan rakenneuudistuksen edellyttämiä henkilöstövoimava- 2048: rojen uudelleenkohdentamistoimia. Pohjan sotilassairaalan lakkauttamisen ja Oulun 2049: vaatetuskorjaamon toimintojen lakkauttamisen johdosta 15 henkilöä siirtyi muualle 2050: puolustusvoimien palvelukseen ja 77 jouduttiin irtisanomaan taloudellisista ja 2051: tuotannollisista syistä tai koska henkilöstö ei ollut valmis siirtymään toisella 2052: paikkakunnalla tarjottuun tehtävään. Irtisanotuista oli vuoden lopussa vielä 54 2053: henkilöä työttöminä. Heitä koskevat työllistämistoimet yhdessä työvoimahallinnon 2054: kanssa jatkuvat. Osa näistä saa 10 kuukauden työllistämistukea ja muiden osalta on 2055: vastaavat toimet valmisteltavina. 2056: Kertomusvuonna ilmavoimien lentäjien siirtyminen siviilisektorin palvelukseen 2057: jatkui niin, että kaikkiaan noin 70 ohjaajaa on kahdessa vuodessa siirtynyt lentoyh- 2058: tiöiden palvelukseen. Siirtymisen estämiseksi lentäjien rekrytointi- ja koulutusjärjes- 2059: telmien uudistamista jatkettiin ja ohjaajien palvelussuhteen ehtoja tarkistettiin 2060: edelleen. 2061: Hallinnonalan henkilöstömäärä väheni hieman ja oli kertomusvuonna noin 18 300. 2062: Eduskunnalle annettiin hallituksen esitys puolustusvoimista annetun lain muuttami- 2063: sesta (HE 17211999). Siinä ehdotettiin lakiin lisättäviksi perustuslain 58 §:n 5 2064: momentissa tarkoitetut sääntelyt tasavallan presidentin päätöksentekomenettelystä 2065: sotilaskäskyasioissa ja otettavaksi lakiin mm. eräiden puolustusvoimien virkamies- 2066: ten virkaan nimittämistä ja tehtävään määräämistä sekä sotilasarvossa ylentämistä 2067: koskevat asiat. Tasavallan presidentin asetustasoisia toimivaltasäännöksiä vastaavat 2068: sääntelyt ehdotettiin nostettaviksi lain tasolle. 2069: Eduskunnalle annettiin hallituksen esitys laeiksi asevelvollisuuslain muuttamisesta 2070: ja naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta (HE 2071: 187/1999). Asevelvollisuuslakiin ehdotettiin sisällytettäväksi muun muassa sääntely 2072: asevelvollisen opetuskielestä ja äidinkielen mukaisesta palveluspaikasta, josta on 2073: säädetty hallitusmuodossa, sekä sääntely asevelvollisen valvonnasta. V arusmiespal- 2074: veluksen alaikärajaa ehdotettiin nostettavaksi 17 vuodesta 18 vuoteen. Vastaava 2075: muutos ehdotettiin naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annettuun lakiin. 2076: 2077: 2078: 3. Puolustusvalmius: Valmiustehtävät, koulutus, materiaa- 2079: liala 2080: Puolustusvalmiuden kannalta keskeiset tehtävät ja asetetut tavoitteet voitiin toteut- 2081: taa. Materiaalialalla pääpaino oli torjuntahävittäjien uusinnassa, valmiusyhtymien 2082: varustamisessa, tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmien kehittämishankinnois- 2083: saja materiaalialan kehittämisessä. Ilmavoimat siirtyi kertomusvuonna hävittäjälen- 2084: totoiminassa pääosin Hornet-kalustoon, mikä merkitsee ilmapuolustuksen suoritus- 2085: kyvyn kasvamista konemäärän noustessa lähivuosina määrävahvuuteen. Muutosten 2086: läpivienti puolustusvoimissa ja rahoituksen sopeuttaminen samanaikaisesti valtion 2087: muuttumattomiin rahoituskehyksiin on merkinnyt myös osin suoritustason alenemis- 2088: ta. Ilmavalvonnan tasoa ei ole kyetty pitämään riittävänä koko valtakunnan alueella, 2089: virka-ajan ulkopuolella valvonnan taso on vain välttävä. Merivalvonnassa pintaval- 2090: vonta on kyetty säilyttämään tavoitetasolla, mutta vedenalaisessa valvonnassa vain 2091: painopistealueilla. Kertausharjoituskoulutuksen laajuus oli kertomusvuonna alle 2092: 1110 osa vuosikymmenen takaisesta tasosta. 2093: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 27 2094: 2095: Kertausharjoitusten määrä oli 11 000 kertausharjoitusvuorokautta, mikä vastaa 5 % 2096: joukkojen operatiivisesta koulutusvaatimuksesta. Vapaaehtoisten harjoitusten määrä 2097: oli 20 000 vuorokautta, mikä merkitsi laskua edellisvuoteen verrattuna. Vapaaehtoi- 2098: set harjoitukset ovat tärkeitä, mutta ne eivät korvaa koulutuksen sisällön vuoksi 2099: reservin kertausharjoituskoulutusta. 2100: Varusmiespalvelukseen astui kertomusvuonna 31 015 miestä (28 640/1998). 2101: Maastokoulutuksen määrä säilyi kuusi kuukautta palvelevien kohdalla edellisvuoden 2102: tasolla eli 45 vuorokaudessa, tavoitteen ollessa 60 vuorokautta. Vapaaehtoisen 2103: asepalvelukseen suoritti 375 naista (402 /1998). NATOn PfP-toimintaan liittyen 2104: järjestettiin Suomessa läntisellä maanpuolustusalueella Pohjoismaiden keskinen 2105: "Nordic Peace 99"-harjoitus, johon kustakin maasta osallistui yksi komppania ja 2106: esikuntaupseereita. Harjoituksiin osallistuneiden sotilashenkilöiden määrä oli 2107: yhteensä 1 200. 2108: Puolustushallinto osallistui kertomusvuonna Länsi-Euroopan puolustusmateriaaliryh- 2109: män (WEAG) toimintaan, NATOn PfP-toiminnan mukaiseen materiaalialan 2110: yhteistyöhön sekä kahdenväliseen tai monenkeskiseen valtioiden väliseen yhteistyö- 2111: hön. EU:n jäsenvaltioiden muodostama POLARM-työryhmä, jonka tavoitteena on 2112: selvittää edellytykset puolustusmateriaalipolitiikan tiivistämiseksi unionin piirissä, 2113: jatkoi työtään, Suomen toimiessa puheenjohtajana vuoden jälkipuoliskolla. 2114: Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan välillä on viime vuosina selvitetty edellytyksiä 2115: ja menettelyitä hankkia yhdessä kuljetushelikoptereita maiden puolustusvoimille. 2116: Kertomusvuoden keväällä selvitettiin mahdolliset toimittajat ja marraskuussa 2117: lähetettiin näiden valtioiden yhteinen tarjouspyyntö keskiraskaista kuljetushelikopte- 2118: reista viidelle helikopterivalmistajalle. Näiden on toimitettava tarjouksensa vuoden 2119: 2000 huhtikuun alkuun mennessä. 2120: Puolustusmateriaalihankintojen painopiste on ollut maavoimien valmiusyhtyminen 2121: varustamisessa, tiedustelu-, valvonta- ja johtamisvälineistön kehittämistä sekä 2122: torjuntahävittäjien uusintaa koskevissa hankinnoissa. Kertomusvuoden loppuun 2123: mennessä ilmavoimille oli toimitettu hankintasopimuksen 64 Hornet-hävittäjästä 54 2124: konetta. Toimitukset ja hankintojen vastaostot ovat edistyneet suunnitelmien 2125: mukaisesti. Vastaostotavoitteesta oli kertomusvuoden loppuun mennessä toteutunut 2126: 98%. 2127: Kertomusvuoden helmikuussa puolustusministeriön asettaman selvitysmiehen 2128: tutkimus puolustusvoimien varikkolaitoksen ja puolustusvälineteollisuuden työnja- 2129: osta ja sen kehittämisestä ja elokuussa annettiin ministeriön asettaman toimikunnan 2130: raportti puolustusmateriaaliteollisuuden kehittämisestä. Molemmissa selvityksissä 2131: korostetaan puolustusvoimien varikkolaitoksen tehtävien tarkistamista ja työnjakoa 2132: teollisuuden kanssa. Toimikunnan raportissa nähdään kilpailukykyisen kotimaisen 2133: puolustustarviketeollisuuden turvaavan parhaiten puolustusvalmiuden materiaalitar- 2134: peita. Tämä edellyttää kuitenkin tuotantorakenteiden muuttamista vastamaan 2135: puolustusvoimien hankintatarpeita, teollisuuden ja valtiovallan panostusta materiaa- 2136: lisen tuotantovalmiuden painopistealueilla ja kotimaisten puolustushankintojen 2137: merkittävää lisäämistä nykyisestä runsaan 15 %:n tasolta. Lisäksi tulee kehittää 2138: puolustusvoimien hankintaprosesseja sekä keskinäistä yhteistoimintaa puolustusvoi- 2139: mien ja teollisuuden välillä puolustushankintoja suunniteltaessa. 2140: 2141: 2142: 4. Kiinteistöhallinto 2143: Puolustushallinnon kiinteistökanta oli vuoden alussa 3,9 milj. htm 2, vastaten 2144: tilavuudeltaan 18,5 milj. rm 3• Lämmitettävää tilaa oli 2,9 milj. htm 2 , vastaten 2145: 28 Pool ostosministeriö 2146: 2147: tilavoodeltaan 12,1 milj. rm 2• Kertomusvuona valmistui lähinnä valmiusyhtymien 2148: tarpeisiin majoitus-, huolto- ja varastorakennuksia hyötyalaltaan 24 005 m2 ja 2149: bruttoalaltaan 25 467m2, mikä vastaa tilavuudeltaan 149 728 rm 3• Valmistuneiden 2150: uudisrakennusten kokonaiskustannukset olivat 63,5 milj. mk. Olemassa olevan 2151: rakennuskannan perusparannuksia valmistui 116 108 rm 3• Näiden kokonaiskustan- 2152: nukset 83,7 milj. mk. 2153: Puolustusministeriö luovutti eri puolilta Suomea valtiovarainministeriölle (Valtion 2154: kiinteistölaitokselle, Kapiteeli Oy/Kruunuasunnot Oy:lle) 2 381 asuntoa tai asunto- 2155: osaketta yhteiseltä kerrosalaltaan 243 322m 2• Luovutettujen toimitilojen kerrosala 2156: oli yhteensä 18 057 m2• Luovutettuun kiinteistövarallisuuteen sisältyy noin 70 000 2157: m2 kaavoitettua, rakentamatonta kerrosalaa, josta pääkaupunkiseudun asuntotuotan- 2158: non tukemiseen 52 000 k-m 2 • Metsähallitukselle luovutettiin noin 400 ha. 2159: Puolustusministeriö hankki omistukseensa kertomusvuonna lähinnä varasto- ja 2160: harjoitusalueiksi noin 500 ha. Metsähallitukselta, yhtiöiltä ja yksityisiltä omistajilta 2161: hankittiin käyttöoikeudet yhteensä 10 400 ha:n alueisiin, joita tarvitaan ampuma- 2162: ja harjoitusalueiksi sekä varikkojen ja varastoalueiden suoja-alueiksi. 2163: Puolustusministeriön hallinnassa oli omistusoikeuksin maa-alueita kertomusvuoden 2164: lopussa yhteensä 67 806 ha, vesialueita noin 20 000 ha sekä käyttöoikeudet noin 2165: 228 000 hehtaarin suuruisiin maa-alueisiin. Omistuksessa olevista maa-alueista oli 2166: metsätalousmaata n. 46 000 ha. Metsätaloustoiminnasta kertyi tuloja 30,0 milj. mk. 2167: Toiminnan ylijäämäksi muodostui 11,5 milj. mk. Toimintaan osallistuva henkilöstö- 2168: määrä oli 62 henkilötyövuotta. 2169: Valtiovarainministeriö asetti helmikuussajatkotyöryhmän selvittämään kiinteistöhal- 2170: linnon uudelleenorganisointia puolustushallinnon kiinteistötoimen ja rakennuslaitok- 2171: sen osalta. Työryhmä ei päässyt yksimielisyyteen kehittämistavoitteista. Työryhmän 2172: enemmistö päätyi ehdottamaan puolustushallinnon kiinteistötoimen hajauttamista 2173: hallinnonalan ulkopuolisille osakeyhtiölle ja liikelaitoksille. Eriävässä kannassa 2174: työryhmän kaikki puolustushallinnon jäsenet, perustuen puolustusministeriön, 2175: pääesikunnan ja puolustushallinnon rakennuslaitoksen yksimieliseen kantaan, 2176: pitivät parhaimpana ratkaisuna maanpuolustuksen, kiinteistötoimen tehokkuuden ja 2177: kokonaistaloude llisuuden kannaltapuolustushallinnon kiinteistötoimen säilyttämistä 2178: ja kehittämistä puolustusministeriön alaiseksi kiinteistölaitokseksi. 2179: 2180: 2181: 5. Kansainvälinen rauhanturvaamistoiminta 2182: Entisen Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa (FYROM) toiminut YK:n UNPRE- 2183: DEP-operaatio päättyi helmikuun lopussa Kiinan käytettyä veto-oikeuttaan YK:n 2184: turvallisuusneuvostossa. Osa UNPREDEP-operaatiosta vapautuneista resursseista 2185: voitiin myöhemmin kohdentaa Kosovossa käynnistettyyn KFOR-operaatioon. 2186: Tasavallan presidentti teki 24.6.1999 päätöksen osallistumisesta Kosovon KFOR-- 2187: operaatioon vahvennetulla pataljoonalla. Joukon perustaminen käynnistettiin 2188: heinäkuun puolivälissä. Pääjoukko siirtyi Kosovoon brittiläiselle sektorille elokuun 2189: lopulla. Rauhanturvajoukko muodostettiin Porin Prikaatin kouluttaman kansainväli- 2190: sen valmiusjoukon rungolle. Syksyn aikana suomalaisjoukon toimintaedellytykset 2191: saatiin tyydyttävälle tasolle ja toiminta on vakiintunut toimialueella. KFOR-operaa- 2192: tiossa palveli vuoden lopussa 798 suomalaista rauhanturvaajaa. Operaation kustan- 2193: nuksiksi ensimmäisenä toimintavuonna on arvioitu 445 milj. mk. 2194: NATOn johtaman Bosnia-Herzegovinassa toteutettavan SFOR-operaation vahvuutta 2195: ollaan vähentämässä 30 000 sotilaasta noin 19 000 sotilaaseen. Tähän liittyen on 2196: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 29 2197: 2198: valmisteltu myös Suomen osallistumisen vähentämistä 465 rauhanturvaajasta noin 2199: 120 rauhanturvaajaan. Vähentäminen toteutetaan tammi-helmikuussa vuonna 2000. 2200: Etelä-Libanonissa toteutettavaan YK:n UNIFIL-operaatioon osallistuvan suomalai- 2201: sen rauhanturvajoukon vahvuus oli vuoden lopulla 495. Kyproksella toimivan 2202: UNFICYP-operaation suomalaisten vahvuutta lisättiin YK:npyynnöstä kahdeksalla 2203: rakentajana, kokonaisvahvuuden ollessa nyt yhdeksän. Kosovossa toteutettavaan 2204: YK:n UNMIK-operaatioon osallistuttiin kahdella upseerilla. Kertomusvuonna toimi 2205: lisäksi 24 suomalaista upseeria sotilastarkkailijoina YK:n rauhanturvaoperaatioissa. 2206: Kertomusvuoden aikana siirryttiin tehtävän vaativuuteen perustuvaan palkkaukseen 2207: myös SFOR- ja KFOR-operaatioissa. Valmistelut sotilastarkkailijoiden tehtäväkoh- 2208: taisen palkkausjärjestelmän osalta käynnistettiin. 2209: Puolustusministeriö asetti kesäkuussa työryhmän selvittämään rauhanturvaamislain 2210: muutostarpeen (Rauhanturvaamistyöryhmä). Työryhmän raportin pohjalta valmistel- 2211: tiin hallituksen esitystä rauhanturvaamislain muuttamisesta. Tavoitteena on, että 2212: rauhanturvaamistoiminta säädettäisiin puolustusvoimien varsinaiseksi tehtäväksi, 2213: jolloin suomalaisen rauhanturvaamisorganisaation hallinnointi siirtyisi samalla 2214: ministeriöstä pääesikuntaan Muutos ei sisällöllisesti laajenna Suomen osallistumista 2215: rauhanturvaamistoimintaan nykyisestä. 2216: Rauhanturvaamistoiminta rahoitettiin ulkoasiainministeriön ja puolustusministeriön 2217: pääluokista. Vuodelle 1999 oli puolustusministeriön pääluokkaan momentille 2218: 27.30.22 (YK:n ja ETYJin rauhanturvaamistoiminnan kalusto- ja hallintomenot) 2219: myönnetty määrärahoja yhteensä 256,6 milj. mk. 2220: Pohjoismaiseen työnjakoon perustuen Suomessa toimeenpantiin kaksi kansainvälistä 2221: sotilastarkkailijakurssia. Kursseilla koulutettiin 23 suomalaista ja 84 ulkomaalaista 2222: upseeria. Rauhanturvatehtäviin hakeutui vuoden aikana 4 997 miestä ja 881 naista. 2223: Heistä koulutettiin ja lähetettiin rauhanturvatehtäviin 1 556 henkilöä. Suomalaisten 2224: rauhanturvaajien kokonaisvahvuus eri operaatioissa vuoden 1999 lopussa oli 1 792. 2225: Valtiovarainministeriö 2226: 2227: 2228: 2229: Valtiovarainministeriö 2230: Talous- ja finanssipolitiikka 2231: Suomi otti käyttöön yhteisvaluutta euron 10 muun ED-jäsenmaan kanssa vuoden 2232: 1999 alusta lukien Euroopan talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen alkaessa. 2233: Siirtyminen sujui lasketulla tavalla ilman ongelmia. Euro etsi vuoden mittaan 2234: kurssiaan ja heikkeni dollariin verrattuna, mikä paransi Euroopan ja Suomen 2235: hintakilpailukykyä. Euroalueen sisällä tällä ei ollut sanottavia vaikutuksia ja 2236: inflaatio pysyi hyvin maltillisena, vaikka öljyn kallistuminen nosti hieman hinta- 2237: tasoa. Korkotaso aleni vuoden alkupuolella, mutta vuoden loppua kohden raha- ja 2238: luottomäärien tavoiteitua nopeampi kasvuvauhti ja talouskasvun nopeutuminen 2239: Euroopassa johtivat siihen, että Euroopan keskuspankki nosti syksyllä lyhyttä 2240: ohjauskorkoa. Tämä rahapolitiikan lievä kiristyminen vähensi markkinoiden 2241: pidemmän aikavälin inflaatio-odotuksia ja alensi pitkiä markkinakorkoja. Mark- 2242: kinakorot Suomessa noudattelivat eurooppalaista kehitystä, pankkiluottojen korot 2243: jäivät keskimäärin varsin mataliksi, joskin ne kohosivat hieman syksyllä. 2244: Suomessa talouspolitiikan keskeiset tavoitteet olivat keväällä virkaan astuneen 2245: uuden hallituksen ohjelmassa työllisyyden parantaminen ja valtiontalouden 2246: tasapainottaminen. Kertomusvuoden talousarvioesityksessä oli painotettu lisäksi 2247: maltillisen kustannuskehityksen säilyttämistä talous- ja rahaliittoon osallistumisen 2248: edellytyksenä. Liittyminen euroalueeseen ja sitä kautta saavutettu rahataloudellinen 2249: vakaus tuki näitä kaikkia tavoitteita. Finanssipolitiikkaa jatkettiin kysyntää hillitse- 2250: vänä, mikä oli perusteltua myös eräiden alojen ja alueiden tuotantokapeikkojen 2251: takia. Suuren työttömyyden kanssa yht'aikaisesti ilmenevän työvoimapulan voitta- 2252: miseksi hallitus edisti mm. vero-, työvoima- ja koulutuspolitiikan keinoin työhön 2253: ja koulutukseen hakeutumista sekä työpaikkojen tarjontaa. Erityisen keskeisellä 2254: sijalla tässä rakennepolitiikassa oli työn verottamisen alentaminen, kertomusvuonna 2255: 3 mrd mk ja koko hallituskauden aikana 1995 - 99 yhteensä 13,2 mrd mk. 2256: Talouskasvu muodostui kertomusvuonna lähes budjettiesityksen mukaiseksi 4 2257: prosentiksi. Työllisyyden kasvu oli myös erittäin vahva, mutta työn tarjonnan 2258: kasvun takia työttömyysaste jäi selvästi ennakoitua 9 prosenttia suuremmaksi. 2259: Julkisen sektorin ja valtion rahoitusjäämä muodostui alunperin odotettua parem- 2260: maksi, mihin vaikutti erityisesti yhteisöveron ennustettuakio nopeampi kasvu. 2261: 2262: 2263: Valtiontalous 2264: Valtiontalouden hoito 2265: Valtion vuoden 1999 talousarvion toteutumiseen ei kertomusvuoden aikana 2266: kohdistunut merkittäviä yllätyksiä. Verotuloarvioita tarkistettiin kertomusvuoden 2267: kahdessa lisätalousarviossa nettomääräisesti yhteensä noin 3 mrd. markkaa var- 2268: sinaista talousarviota suuremmaksi. Budjettitalouden menot ilman nettokuoletuksia 2269: lisääntyivät lisätalousarvioissa yhteensä noin 5 mrd. markalla. Kertomusvuodelle 2270: budjetoitu valtion nettorahoitusylijäämä kohosi 19,7 mrd. markkaan lähinnä valtion 2271: omistamien osakkeiden myynnin seurauksena. Ilman omaisuuden myyntituloja ja 2272: Arsenal Oy:n pääomasijoituksen takaisinmaksua budjetoidut tulot olisivat olleet 2273: noin 3 mrd. markkaa menoja pienemmät. 2274: Kansantalouden tilinpidon mukaan valtio säilyi kertomusvuonna niukasti alijää- 2275: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 31 2276: 2277: matsenä. Osakkeiden myyntitulojen kautta valtion velkaa kyettiin kuitenkin 2278: pienentämään selvästi ensimmäisen kerran vuosikymmenen alun laman jälkeen. 2279: Valtion velka kertomusvuoden lopussa oli 410 mrd. mk eli selvästi alle 60 prosent- 2280: tia suhteessa kansantuotteeseen. 2281: Kertomusvuoden huhtikuussa nimitetyn pääministeri Lipposen II hallituksen 2282: keskeisinä finanssipoliittisina tavoitteina on saavuttaa valtiontalouden rakenteelli- 2283: nen, kansantalouden tilinpidon mukainen rahoitusylijäämä vaalikauden kuluessa 2284: sekä pitää valtion menot reaalisesti enintään vuoden 1999 varsinaisen talousarvion 2285: tasolla, jolloin valtionvelka supistuisi alle 50 prosentin suhteessa bruttokansantuot- 2286: teeseen vaalikauden loppuun mennessä. Lisäksi varaudutaan vaalikauden aikana 10- 2287: 11 miljardin markan suuruisiin tulovero- ja sosiaalivakuutusmaksuperusteiden 2288: kevennyksiin, mikä edellyttää talouskasvun jatkumista vahvana, maltillisia tulopo- 2289: liittisia ratkaisuja ja verorakenteen kehittämistä. 2290: Finanssipoliittisen linjan toteuttaminen aloitettiin antamalla kertomusvuoden 2291: toukokuussa hallinnonaloittaiset menokehykset vuosille 2000-2003. Valtioneuvoston 2292: menokehyspäätöksen mukaan hallitusohjelmassa tavoiteltuun menojen tasoon 2293: päästään vuonna 2002. Vuoden 2000 talousarviossa arvioidaan valtion kansantalou- 2294: den tilinpidon mukaisen rahoitusalijäämän muuttuvan rahoitusylijäämäksi jo vuonna 2295: 2000 ja valtionvelan suhteessa bruttokansantuotteeseen supistuvan 4 prosent- 2296: tiyksiköllä. 2297: Valtiovarainministeriössä ryhdyttiin kertomusvuonna valmistelemaan eduskunnan 2298: ja hallituksen välisen vuoropuhelun lisäämistä menokehysten käsittelyn yhteydessä. 2299: Tarkoituksena on, että eduskunnalla olisi mahdollisuus keskusteluun ajankohtaisesta 2300: talouspolitiikasta ja valtiontaloudesta jo ennen talousarvioesityksen antamista 2301: eduskunnalle. 2302: Agenda 2000:n rahoituskysymysten valmistelu, EU:n vuoden 2000 budjetin 2303: valmistelutehtävät sekä Suomen EU:n puheenjohtajuuskauden tehtävien hoitaminen 2304: olivat keskeisimmät käsitellyistä valtiontalouteen liittyvistä EU -asioista. Puheenjoh- 2305: tajuustehtävien hoitaminen edellytti tiiviistä yhteydenpitoa jäsenmaiden, komission 2306: ja neuvoston sihteeristön kanssa. Budjettiasioihin liittyvä yhteydenpito koski 2307: erityisesti Euroopan parlamenttia. 2308: Valtion virastoissa ja laitoksissa otettiin vuoden 1998 alusta käyttöön uusi kirjanpi- 2309: to,jossa hallinnollinen kirjanpito korvattiin liikekirjanpidonaja talousarviokirjanpi- 2310: dolla. Vuonna 1999 vahvistettiin ensimmäinen uusimuotoinen valtion tilinpäätös, 2311: johon kuuluvat valtion tuotto- ja kululaskelma, tase, talousarvion toteutumisen 2312: osoittava laskelma sekä liitetiedot 2313: Tilinpäätöksen mukaan toiminnan tuotot olivat 30,8 mrd. mk ja kulut 49,8 mrd. 2314: mk, mistä henkilöstökulut olivat 24,7 mrd. mk. Rahoitustuotot olivat 13,6 mrd. mk 2315: ja rahoituskulut 32,8 mrd. mk, siirtotalouden tuotot 11 ,5 mrd. mk ja kulut 111 ,8 2316: mrd. mk sekä tuotot veroista ja pakollisista maksuista 153,2 mrd. mk. Valtion 2317: tuotto- ja kululaskelman ylijäämä oli 14,7 mrd. mk, mihin vaikutti kauppa- ja 2318: teollisuusministeriön Imatran Voima Oy:n ja Neste Oyj:n osakkeiden luovutuksesta 2319: tekemä noin 17 mrd. markan myyntivoiton tuloutus. 2320: Valtiolla oli taseessa 31.12.1998 kansallis- ja käyttöomaisuutta yhteensä noin 250,8 2321: mrd. mk ja vaihto- ja rahoitusomaisuutta 53,2 mrd. mk. Taseen loppusumma oli 2322: 304 mrd. mk. Vierasta pääomaa taseessa oli 444,0 mrd. mk ja arvostuseriä 23,8 2323: mrd. mk, joten valtion oma pääoma oli 163,8 mrd. mk negatiivinen. 2324: 32 Valtiovarainministeriö 2325: 2326: Budjettitalouden lainanotto 2327: Valtioneuvosto sai vuodelle 1999 lainanottovaltuudet siten, että pitkäaikaisia 2328: valtiolainoja voitaisiin ottaa bruttomääräisesti yhteensä 93,5 mrd markalla ja 2329: lyhytaikaisen alle 12 kuukauden pituisten lainojen määrä saisi olla enintään 50 mrd 2330: mk. 2331: Bruttolainanotto toteutui huomattavasti valtuuksien määrää vähäisempänä, kun 2332: valtion lainanottotarve mm. yksityistämistulojen myötä pieneni. Pitkäaikaiset 2333: nettokuoletukset olivat 12,6 mrd mk. 2334: Bruttolainanoton kokonaismäärä oli 27,5 mrd mk ja se oli kokonaisuudessaan euro- 2335: ja markkamääräistä. Lyhytaikaisen alle 12 kuukauden pituisten lainojen määrä oli 2336: vuoden lopussa 8,0 mrd mk. Kotimaisen lainanoton painopiste oli pitkäaikaisissa 2337: sarjaobligaatioissa. Vuoden 2000 alkaessa valuuttamääräisten lainojen osuus 2338: kokonaisvelasta oli 16,0 %. 2339: Pitkäaikaisia lainoja konvertoitiin yhteensä 13,3 mrd markalla. Konversioissa 2340: muokattiin lainasalkun rakennetta haluttuun suuntaan vaihtamalla vanhoja lainoja 2341: uusiin ennen näiden erääntymistä. 2342: 2343: Veropolitiikka ja verotuksen toimeenpano 2344: Hallituksen veropolitiikassa pääpaino on edellisen hallituskauden tavoin työhön 2345: kohdistuvan verotuksen keventämisessä. Jotta talous ei ylikuumenisi suotuisassa 2346: suhdannetilanteessa, vuoden 2000 veroperusteita on kuitenkin lievennetty vain 2347: veroasteikkoon tehdyin inflaatiotarkistuksin. Mahdollisia lisäkevennyksiä vuodelle 2348: 2000 harkitaan, jos työmarkkinoilla saavutettava uusi tulopoliittinen ratkaisu antaa 2349: siihen mahdollisuuden. 2350: Verotuksen painopistettä on tarkoitus siirtää pääomatulojen ja kiinteistövaralli- 2351: suuden suuntaan. Vuoden 2000 verotuksesta alkaen pääomatulojen ja yhteisöjen 2352: veroprosentti on korotettu 28 prosentista 29 prosenttiin. Matalakorkoisten talle- 2353: tustilien verovapaus poistuu 1.6.2000 alkaen. Sen jälkeen kertyvät korot ovat 2354: kokonaisuudessaan veronalaista pääomatuloa. Kiinteistöverotuksessa veron alarajoja 2355: on korotettu. Yritysverotuksessa kansainvälisten suomalaisyritysten ulkomailta 2356: saamien ja edelleen ulkomaille jakamien osinkojen kansainvälistä kahdenkertaista 2357: verotusta on lievennetty vuoden 2000 alusta. 2358: Verotietojen julkisuutta, salassapitoa ja luovuttamista koskeva uusi laki on astunut 2359: voimaan vuoden 2000 alusta. Laki muun muassa helpottaa viranomaisten oikeutta 2360: saada käyttöönsä verotusta koskevia tietoja. Verotietojen yleisöjulkisuus säilyi 2361: uudistuksessa kutakuinkin ennallaan. 2362: EU:n puheenjohtajana Suomi toimi aktiivisesti haitallista verokilpailua rajoittavan 2363: tuloverotuksen veropaketin aikaansaamiseksi Suomen puheenjohtajakaudella 2364: alkuperäisen aikataulun mukaisesti. Pakettia ei kuitenkaan saatu hyväksytyksi 2365: lähinnä Yhdistyneen Kuningaskunnan korkotulojen minimiverotusta vastustavan 2366: kannan vuoksi. 2367: Suomen puheenjohtajuuskaudella neuvosto hyväksyi direktiivin, joka mahdollistaa 2368: alennetun arvonlisäverokannan soveltamisen direktiivissä lueteltuihin työvaltaisiin 2369: palveluihin. Lisäksi hyväksyttiin asiallisesti neuvoston päätös kokeiluluvan myöntä- 2370: misestä kokeiluun ilmoittautuneille jäsenvaltioille sekä eräitä poikkeuslupa-asioita 2371: koskevia päätöksiä. 2372: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 33 2373: 2374: Neuvoston 25.5.1999 hyväksymän direktiivin mukaan arvonlisäverotuksessa yleisen 2375: verokannan tason tulee olla vähintään 15 prosenttia myös vuosina 1999 ja 2000. 2376: Lisäksi neuvosto hyväksyi 17.6.1999 kansainvälisten telepalvelujen arvonlisävero- 2377: kohtelua koskevan direktiivin, joka mahdollistaa kolmansissa maissa toimivien 2378: teleyritysten myymien yhteisön alueella kulutettavien, telepalvelujen verottamisen 2379: yhteisössä. 2380: Tax-free -myynti päättyi Euroopan yhteisön sisäliikenteessä 30.6.1999. VeroUoman 2381: myynnin päättymiseen liittyvät kansalliset lainsäädäntömuutokset valmiste- ja 2382: arvonlisäverotuksessa tulivat voimaan 1.7.1999. Jäsenvaltioiden välisillä matkoilla 2383: aluksien tai lentokenttien verottomien tavaroiden myymälöissä ei myydä verotto- 2384: mia tuotteita matkustajalle, joka liikkuu yhteisön alueella. Aluksissa matkan aikana 2385: kulutettavien tuotteiden verottomuus ja tullittomuus samoin kuin yhteisön ulkopuo- 2386: lelle matkustavan henkilön oikeus verottorniin ostoksiin säilyi ennallaan. Muutok- 2387: sella ei myöskään ollut vaikutusta Ahvenanmaan maakunnan ja muun Suomen tai 2388: muiden jäsenvaltioiden välisillä matkoilla eikä maakunnan kautta ulkomaille 2389: liikennöivillä aluksilla myytävien tavaroiden verottomuuteen EU-liittymissopimuk- 2390: seen sisältyvän poikkeussäännöksen johdosta. 2391: Suomi sai poikkeuksen olla verottamatta moottoripolttoaineena käytettävää maa- 2392: kaasua vuonna 1999. Sanotun poikkeuksen samoin kuin Suomen aikaisemmin 2393: saamien mineraaliöljyä koskevien eräiden muiden poikkeusten voimassaoloa 2394: jatkettiin neuvoston päätöksellä vuoden 2000 loppuun. 2395: Suomen EU -puheenjohtajuuskaudella on keskusteltu EU:n jäsenvaltioiden ja 2396: Venäjän tulliviranomaisten välisen yhteistyön kehittämisestä. Erityisesti on esillä 2397: ollut ns. kaksoislaskutusongelma. EU:n ja Venäjän yhteisessä järjestäytyneen 2398: rikollisuuden vastaisessa konferenssissa Helsingissä hyväksyttiin suositus siitä, että 2399: EU:n jäsenvaltiot ja Venäjä ryhtyvät selvittämään, miten kaksoislaskutukseen 2400: liittyvän rikollisuuden paljastaminen voitaisiin järjestää. Valmistelua jatketaan 2401: Suomen viranomaisten johdolla. 2402: 2403: 2404: Rahoitusmarkkinat 2405: Rahoitusmarlddnoiden tila 2406: Rahoitusmarkkinat kehittyivät vuonna 1999 Suomessa suotuisasti. Yhteiseen rahaan 2407: siirtyminen vuoden 1999 alusta vakautti rahoitusmarkkinoita ja paransi sijoitusmah- 2408: dollisuuksia euroalueella. Osakekurssien kehitys oli Suomessa poikkeuksellisen 2409: voimakasta verrattuna muihin EU :n jäsenmaihin. Osakekurssit nousivat lähes 2410: yhtäjaksoisesti ja vuoden lopulla HEX:n yleisindeksi kohosi uuteen ennätykseen. 2411: Pitkät korot kohosivat vuoden alusta lähtien Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Lyhyet 2412: korot sen sijaan laskivat Euroopassa aina kesään saakka, jonka jälkeen ne ovat 2413: lievästi nousseet. 2414: Suomen pääomamarkkinoiden toimintaa leimasi nopea infrastruktuurin rakenne- 2415: muutos ja kansainvälistyminen. Uusia yrityksiä listautui pörssiin runsaasti ja myös 2416: yritysten vieraanpääomanehtoisen rahoituksen saatavuus oli hyvä. REX-konsernin 2417: ja Euroopan suurimman johdannaispörssin Eurexin johdannaiskaupan yhteistyö 2418: käynnistyi syksyllä 1999. Yhteistyö avasi suomalaisille välittäjille, sijoittajille ja 2419: pörssiyhtiöille suoran väylän yhdentyville sijoitusmarkkinoille. 2420: Vuonna 1999 pankkien kannattavuus parani ja toiminta monipuolistui. Talletuksille 2421: vaihtoehtoisten sijoitustuotteiden, kuten rahasto-osuuksien ja vakuutustuotteiden 2422: suosio kasvoi. Pankki- ja vakuutussektorilla oli meneillään useita suuria rakennejär- 2423: 2 209050E 2424: 34 Valtiovarainministeriö 2425: 2426: jestelyjä, minkä seurauksena pankki- arvopaperi- ja vakuutuspalveluja tullaan 2427: tarjoamaan samasta konsernista tai yhteistyöryhmästä. 2428: Arvo paperi markkinat 2429: Kertomusvuonna rahoitusmarkkinoiden infrastruktuuria kehitettiin ja sijoitustuottei- 2430: den neutraalisuutta parannettiin. Arvopaperimarkkinoiden toimintaedellytyksiä 2431: kehitettiin useilla lakimuutoksilla. Voimaan saatettiin uudistettu sijoitusrahastolaki 2432: sekä arvopaperimarkkinalain muutos, jolla lisättiin osavuosikatsausten lukumäärää 2433: ja velvoitettiin kaikkia julkisen kaupankäynnin kohteeksi otettujen arvopaperien 2434: liikkeeseenlaskijoita laatimaan osavuosikatsaus. Osakkeenomistajan velvollisuutta 2435: ilmoittaa eli liputtaa omistusosuutensa suomalaisen yhtiön äänimäärästä tai osake- 2436: pääomasta lisättiin. 2437: J ohdannaisinstrumenttien kaupankäyntiin liittyvää lainsäädäntöä uudistettiin 2438: arvopaperipörssin kansainvälisen yhteistyön vuoksi. Arvopaperimarkkinoilla 2439: tapahtuvia vakavimpia väärinkäytöksiä koskevia rangaistussäännöksiä tiukennettiin. 2440: Tällaisia ovat sisäpiirintiedon väärinkäyttö, kurssien vääristäminen sekä tärkeimpien 2441: tiedonantovelvoitteiden rikkominen. Markkinaosapuolten järjestöt yhdessä arvopa- 2442: peripörssin kanssa laativat eettiset säännöt sisäpiiriläisten kaupankäynnille, kaupan- 2443: käynnin vaivonnalle ja sääntöjen laiminlyönnin seuraamuksille. 2444: Rahoitusmarkkinoiden valvonta 2445: Rahoitus- ja vakuutusalan ryhmittymien valvonnan kehittämiseksi valmisteltiin 2446: ehdotus erillisen rahoitus- ja vakuutusalan ryhmittymien valvontaa koskevan lain 2447: säätämiseksi. Myös rahoitusmarkkinoiden viranomaisvalvontaa tehostettiin järjestä- 2448: mällä vakuutusvalvonta ja -tarkastusorganisaatio uudelleen erilliseksi sosiaali- ja 2449: terveysministeriön alaiseksi V akuutusvalvontavirastoksi. Pankki-, arvopaperi- ja 2450: vakuutusvalvonnan koordinaatiota parannettiin. 2451: 2452: Luottolaitosten säätely 2453: Hallitusohjelmaan liittyen eduskunnalle annettiin esitys kiinnitysluottopankkilaiksi. 2454: Lain tavoitteena on monipuolistaa ja kehittää Suomen rahoitus- ja joukkovelkakirja- 2455: markkinoita yhtäältä lisäämällä vaihtoehtoisia sijoituskohteita ja toisaalta pidentä- 2456: mällä sijoituskohteiden maturiteettia. Laki tuli voimaan 1.1.2000. 2457: Pankkituki 2458: Julkista pankkitukea on myönnetty kertomusvuoden loppuun mennessä nettomääräi- 2459: sesti 40,1 mrd. markkaa, josta maksettua tukea on 39,1 mrd. markkaa ja takauksia 2460: 1 mrd. markkaa. Maksettua pankkitukea palautui vuoden aikana Omaisuudenhoi- 2461: toyhtiö Arsenal Oyj:n nopeutettuun alasajoon liittyvän yhtiö osakepääoman 2462: alentamisen kautta yhteensä 2,6 mrd. markkaa. Arsenal -konsernille myönnettyjä 2463: takauksia alennettiin kertomusvuoden aikana yhteensä 14 mrd. markkaa. 2464: Valtioneuvosto antoi eduskunnalle selonteon pankkituesta 16.11.1999. 2465: 2466: Kansainväliset rahoituslaitokset 2467: Kansainvälisten rahoituslaitosten toimintaympäristö oli kertomusvuonna edellistä 2468: vuotta rauhallisempi Aasian kriisin ja sitä seuranneiden globaalien rahoitusmark- 2469: kinahäiriöiden vaikutusten vaimennuttua. Näiden häiriöiden vuoksi aloitettua 2470: kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden toiminnan parantamiseen tähtäävää uudistus- 2471: työtä on jatkettu Kansainvälisen valuuttarahaston yhteydessä sekä useilla muilla 2472: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 35 2473: 2474: tahoilla. Tähän mennessä on kiinnitetty erityistä huomiota rahoitusmarkkinoiden 2475: läpinäkyvyyden ja pankkivalvonnan tehostamisen tarpeeseen. 2476: Suomi on toiminut Maailmanpankissa kertomusvuonna pohjoismaalais-balttilaisen 2477: äänestysryhmän koordinaattorina ja pitänyt hallussaan johtokuntapaikkaa. Nämä 2478: tehtävät jatkuvat elokuuhun 2000 saakka. 2479: Euroopan investointipankin EIP:n kolmansiin maihin suuntaaman lainoituksen 2480: varmistamisesta sovittiin vuosiksi 2000-2006 EU:n piirissä Suomen puheenjohta- 2481: juuskaudella. Pankin hallintoneuvosto kokoontui Helsingissä kertomusvuonna. 2482: Tämä kokous, samoin kuin Suomen ED-puheenjohtajuuteen liittyen järjestetty 2483: Pohjoinen ulottuvuus-konferenssi, tarjosi tilaisuuden kehittää EIP:n ja suomalaisten 2484: yritysten sekä kuntasektorin välisiä suhteita. 2485: Euroopanjälleenrahoitus-ja kehityspankki EBRD kirjasi vuonna 1998 huomattavat 2486: tappiot toiminnasta Venäjällä, mutta on kertomusvuonna palaamassa voitolliseksi. 2487: EBRD:n hallintoneuvoston puheenjohtajana toimii vuoden 2000 vuosikokoukseen 2488: saakka valtiovarainministeri Sauli Niinistö. Myös EBRD:n ja suomalaisyritysten 2489: välisiä yhteyksiä on pyritty parantamaan. Pankin pääjohtaja Horst Köhler vieraili 2490: kertomusvuoden heinäkuussa Suomessa ja tapasi Suomen talouselämän keskeisiä 2491: vaikuttajia. 2492: Pohjoismaiden investointipankkia koskeva uusi sopimus tuli voimaan heinäkuussa 2493: 1999. Uuden sopimuksen tarkoituksena on selventää ja vahvistaa pankin oikeudel- 2494: lista asemaa kansainvälisenä rahoituslaitoksena. Heinäkuussa 1999 allekirjoitettiin 2495: myös Suomen hallituksen ja Pohjoismaiden investointipankin välinen isäntä- 2496: maasopimus. 2497: Fennica-arvopaperistamisohjelmaa on jatkettu hankkimalla kansainvälisiltä rahoitus- 2498: markkinoilta 500 milj. euroa valtion asuntorahastolle. 2499: 2500: Valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikka 2501: Kertomusvuonna olivat valtionhallinnossa voimassa työmarkkinain keskusjärjestö- 2502: jen 12.12.1997 allekirjoittaman tulopoliittisen sopimuksen mukaiset keskus- ja 2503: virastotason virka- ja työehtosopimukset. 2504: Valtion pääsopijapuolten edustajista virka- ja työehtosopimusratkaisun mukaisesti 2505: asetettu työryhmä, jonka tehtävänä oli selvittää valtion talousarvioalalla sopi- 2506: musosapuolten yhteistä, alan henkilöstöä koskeva tietopohjaa palvelussuhteen 2507: ehdoista, niiden kehityksestä ja perusteista, luovutti loppuraporttinsa valtiovarainmi- 2508: nisteriölle 17.12.1999. 2509: Raportin mukaan valtion henkilöstön ansiokehitys on 1990-luvulla vastannut 2510: tulopolitiikan tavoitteita sekä ajanjakson taloudellisen kehityksen ja valtiontalouden 2511: suomia mahdollisuuksia. Suomen valtion palkkataso ja -kehitys on yleisesti ottaen 2512: linjassa myös muiden OECD- ja ED-maiden valtiosektoreiden kanssa. 2513: Valtion palkkakilpailukyky on raportin mukaan avustavissa ja suoritustason 2514: tehtävissä keskimäärin tarkastellen parempi tai vähintään yhtä hyvä kuin yleisillä 2515: työmarkkinoilla. Sen sijaan asiantuntijoiden ja johtajien ryhmissä palkkataso on 10 2516: -30 prosenttia alempi kuin yleisillä työmarkkinoilla. Palkkakilpailukyvyn ongelmat 2517: näkyvät käytännössä muun muassa eräiden ryhmien vaihtuvuus- ja rekrytointiongel- 2518: mina. 2519: Useat Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta olennaiset tekijät kuten 2520: 36 Valtiovarainministeriö 2521: 2522: parhaiten koulutettu työvoima ja toimiva infrastruktuuri aikaansaadaan keskeisiltä 2523: osiltaan valtion ja muun julkisen sektorin toimin. Integraatio lisää valtionhallinnon 2524: merkitystä strategisena kilpailukykytekijänä. Osaavan ja ruotivoituneen työvoiman 2525: merkitys ja siitä käytävä kilpailu kasvaa .. Uusien palkkausjärjestelmien rakentamis- 2526: ta ja käyttöönottoa on sen vuoksi nopeutettava kilpailukyvyn ja kustannustehokkuu- 2527: den turvaamiseksi valtiotyönantajan ja pääsopijajärjestöjen yhteisesti sopimien 2528: periaatteiden mukaisesti. Tärkeätä on edelleen kehittää myös töiden sisältöä ja 2529: sisäistä palkitsevuutta. 2530: Eläkkeelle siirtymisen myöhentämiseksi ja ikääntyneiden työssä jatkamisen 2531: edistämiseksi valtion eläkelain ja valtion perhe-eläkelain 5 §:n muuttamisesta 2532: annetuilla laeilla (1229 - 1230/1999) poistettiin työttömyyseläkkeen tulevan ajan 2533: oikeus ja korotettiin yksilöllisen varhaiseläkkeen ikäraja 58 vuodesta 60 vuoteen. 2534: Varhennetun vanhuuseläkkeen vanhuusvähennys muutettiin 0,5 prosentista 0,4 2535: prosenttiin kuukautta kohden. 2536: Väestön ikääntymiseen varautumiseksi valtion eläkerahaston kasvu turvattiin valtion 2537: eläkerahastosta annetun lain muuttamisesta annetulla lailla ( 1231/1999). Muutokses- 2538: sa määritettiin rahastosta talousarvioon vuosittain tehtävän siirron enimmäismäärä 2539: siten, että rahastointitavoite, joka on puolitoistakertaa valtion eläkejärjestelmän 2540: piiriin kuuluvan henkilöstön palkkasumma, saavutetaan vuonna 2010. Rahaston 2541: organisaatiota selkeytettiin ja sen sijoitustoimintaa ja valvontaa koskevia säännöksiä 2542: täsmennettiin. 2543: 2544: Hallinnon kehittäminen 2545: Kertomusvuonna julkista hallintoa on kehitetty valtioneuvoston 16.4.1998 hyväksy- 2546: män periaatepäätöksen Laadukkaat palvelut, hyvä hallinto ja vastuullinen kansa- 2547: laisyhteiskunta-linjausten mukaisesti. 2548: Vuonna 1999 toteutettiin useita periaatepäätökseen liittyviä selvityshankkeita 2549: koskien mm. välillistä valtionhallintoa, laatupalkinnon käyttöä julkisella sektorilla 2550: sekä valtion virastojen ja laitosten asiakaspalautejärjestelmiä ja käsittelyaiko- 2551: ja.Arviointitoiminnan kehittämiseksi käynnistettiin kaksi hanketta. Lisäksi käyn- 2552: nistettiin laaja vuosina 2000-2001 toteutettava kansallinen laatu- ja palveluhanke.- 2553: Loppuvuodesta käynnistyi myös kaksi keskushallinnon kehittämiseen liittyvää 2554: taustaselvitystä. Toinen niistä koskee hallintopolitiikan suuntalinjoja koskevan 2555: periaatepäätöksen johdosta hallinnonaloilla tehtyä kehittämistyötä ja toinen on 2556: vertaileva kartoitus EU -maiden ministeriöiden toimialajaoista. 2557: Kertomusvuoden keväällä käynnistyi valtion tietohallintostrategian valmistelu, jonka 2558: tuloksena tulee olemaan ehdotus valtionneuvoston periaatepäätökseksi valtion 2559: tietohallinnon kehittämisestä. Se tulee sisältämään kokonaisvaltaisen pohjan mm. 2560: tietohallinnon toimintamallien kehittämiselle sekä ohjaukselle ja organisoinnil- 2561: le. Valtiovarainministeriö on tukenut sähköisten asiointipalvelujen ja niiden teknisen 2562: perustan kehittämistä mm. asiantuntijaselvityksin, osarahoittajanaja osallistumalla 2563: lainsäädännön. 2564: valmisteluun. 2565: Valtioneuvosto antoi vuonna 1999 periaatepäätöksen valtionhallinnon tietoturvalli- 2566: suudesta. Valtiovarainministeriö vahvisti osallistumistaan kertomusvuonna kansain- 2567: väliseen ja kansalliseen tietoturvallisuusyhteistyöhön. Valtiovarainministeriön 2568: kesällä 1998 asettama vuoden 2000 tietojärjestelmäongelmia käsittelevä yhteistyö- 2569: ryhmä antoi kertomusvuonna useita selvityksiä vuosituhannen vaihtumiseen 2570: liityvien tietojärjestelmäongelmien käsittelystä eri sektoreilla. 2571: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 37 2572: 2573: Kertomusvuonna Suomen Twinning-toiminta käsitti 15 hanketta, jotka toteutetaan 2574: 6 hakijamaassa. Lähialueilla hallinnon kehittämistyötä tuettiin Baltian maissa ja 2575: Luoteis-Venäjän alueella. Twinning-perusohjeistosta ja kertomusvuoden kesällä 2576: komission ja Suomen välillä allekirjoitetusta puitesopimuksesta järjestettiin useita 2577: tiedotus- ja koulutustilaisuuksia.Lisäksi virastoja tuettiin Twinning-tarjousmenet- 2578: telyssä ja mm. hankesopimusten laadinnassa. 2579: Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä käsitteli kertomusvuonna useita 2580: merkittäviä hallinnon ja aluekehityksen kehittämisehdotuksia eri hallinnonaloilta. 2581: Opetusministeriö 2582: 2583: 2584: 2585: Opetusministeriö 2586: 1. Koulutus- ja tiedepolitiikka 2587: 1. Yleissivistävä koulutus 2588: Koulutusta koskevan lainsäädännön uudistaminen on parantanut mahdollisuuksia 2589: peruskoulun ja lukion joustavaan kehittämiseen. Vuoden 1999 yleissivistävän 2590: koulutuksen erityisinä painopisteinä olivat koulutuksen arvioinnin ja oppilasarvioin- 2591: nin kehittäminen sekä matemaattisten ja luonnontieteellisten aineiden kehittäminen 2592: (LUMA), kieliohjelman monipuolistaminen (KIMMOKE), syrjäytymisen eh- 2593: käisyhankkeet, kansainvälisyys, tietostrategia, koulun ja kulttuurin yhteistyö, 2594: kestävä kehitys, itsetunto ja elämänhallinta, koulun kerhotoiminta ja koululaisten 2595: iltapäivätoiminta, erityisopetuksen laaja-alainen kehittämishanke ja lukiodiplomin 2596: kehittäminen. 2597: Kertomusvuonna hyväksyttiin esiopetusta koskevaksi uudistus, jolla toteutetaan 2598: maksuton 700 tunnin laajuinen esiopetus lapsen oppivelvollisuuden alkamista 2599: edeltävänä vuonna. Uudistus sisälsi muutoksia perusopetuslakiin, opetus- ja 2600: kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin, lasten päivähoidosta annettuun 2601: lakiin, lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettuun lakiin sekä sosiaali- 2602: ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettuun lakiin. Kunnat voivat lain voimaan- 2603: tullessa käynnistää esiopetuksen 1.8.2000 alkaen ja saavat siihen opetus- ja 2604: kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen valtionosuuden. Kuntien 2605: velvollisuus järjestää esiopetus alueellaan asuville lapsille tulee voimaan 1.8.2001. 2606: 2. Ammatillinen koulutus 2607: Koulutuksen lainsäädännön uudistuksen toimeenpanaan liittyen kertomusvuonna 2608: uudistettiin ammatillisen koulutuksen järjestämisluvat vastaamaan uutta lainsäädän- 2609: töä. Ammatillisen koulutuksen järjestäjiä oli kertomusvuonna yhteensä 227, joista 2610: kuntia 51, kuntayhtymiä 107 ja yksityisiä 68. Valtio ylläpitää viittä ammatillista 2611: erityisoppilaitosta sekä Saamelaisalueen koulutuskeskusta. Ammatillisen koulutuk- 2612: sen tutkintojen uudistamista jatkettiin siten, että ratkaisut tutkintojen muuttamisesta 2613: kolmivuotisiksi on pääosin tehty. Valmisteltiin tukiohjelma työpaikoilla tapahtuvan 2614: oppimisen vakiinnuttamiseksi osaksi ammatillista peruskoulutusta koulutuksen 2615: järjestäjien ja työnantajien välisenä yhteistyönä. 2616: Oppisopimuskoulutusta on kehitetty vaihtoehtoisena toisen asteen ammatillisen 2617: koulutuksen väy länä sekä työelämässä toimivan henkilöstön ammatillisen lisäkoulu- 2618: tuksen muotona. Laajennettiin oppisopimuskoulutuksena järjestettävää ammatillista 2619: lisäkoulutusta siten, että opiskelijoiden enimmäismäärä oli kertomusvuonna 9000. 2620: Käynnistettiin toisen asteen ammatillisen koulutuksen vetovoiman ja arvostuksen 2621: lisäämiseksi tiedotuskampanja Ammatin aika. 2622: 2623: 3. Ammattikorkeakoulut 2624: Ammattikorkeakouluopetusta annettiin kertomusvuonna 24 vakinaisessa ja 7 2625: väliaikaisessa ammattikorkeakoulussa. Valtioneuvosto myönsi toimiluvan viidelle 2626: uudelle ammattikorkeakoululle, joiden toiminta vakinaisena käynnistyy elokuussa 2627: vuonna 2000. Kaksi väliaikaista ammattikorkeakoulua yhdistyy jo vakinaisina 2628: toimiviin ammattikorkeakouluihin samasta ajankohdasta. Näin ammattikorkeakoulu- 2629: järjestelmä on asetetun tavoitteen mukaisesti kokonaisuudessaan vakinainen 2630: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 39 2631: 2632: elokuusta 2000 lukien ja maassa on yhteensä 29 ammattikorkeakoulua. 2633: Opetusministeriön ja ammattikorkeakoulujen välillä käytiin tavoite- ja tulossopi- 2634: musneuvottelut ja laadittiin sopimukset vuoden 2000 tavoitteista. Sopimuksiin 2635: sisältyivät ammattikorkeakoulujen yhteiset tavoitteet sekä ammattikorkeakoulukoh- 2636: taiset tavoitteet ja toimenpiteet keskeisillä painopistealueilla. Sopimuksissa määritel- 2637: lään myös ammattikorkeakoulujen koulutustarjonta alakohtaisesti. Sopimuksissa 2638: sovittiin ylimääräisenä valtionavustuksena myönnettävästä hankerahoituksesta. Han- 2639: kerahoitus kohdistettiin erityisesti uudistuksen onnistumisen turvaamisen kannalta 2640: keskeisille osa-alueille: opettajien koulutustason nostamiseen, kansainvälistämiseen, 2641: kirjasto- ja tietopalveluihin, tietoverkkojen ja tietotekniikan kehittämiseen sekä ura- 2642: ja rekrytointipalveluihin. 2643: 2644: 4. Yliopistot 2645: Yliopistojen toiminnan korkeaa laatua edistettiin muun muassa tukemalla tutkimuk- 2646: sen ja taiteellisen toiminnan huippuyksiköitä, koulutuksen ja aikuiskoulutuksen 2647: laatuyksiköitä sekä tehostamalla arviointia. Yliopistojen perusrahoituksen taso 2648: säilytettiin ja lisärahoitusta kohdennettiin valtakunnallisiin kehittämisohjelmiin. 2649: Tutkimusrahoituksen lisäysohjelmaa 1997-1999 toteutettiin laajentamalla tutkijakou- 2650: lutusta ja lisäämällä matemaattis-luonnontieteellistenja teknillisten alojen asiantun- 2651: tijakoulutusta sekä yliopistojen tutkimusedellytyksiä, tietopalveluita ja tietoverkkoja. 2652: Tietoteollisuuden tarvitseman koulutuksen ja -tutkimuksen lisätoimenpideohjelmaa 2653: jatkettiin laajentamalla sekä pysyvää koulutustarjontaa että muuotakoulutusta 2654: sähkö-, tietotekniikka-, elektroniikka-, tietoliikenne- ja tietojenkäsittelyaloilla. 2655: Tietoyhteiskuntahanketta edistettiin yliopistoissa koulutuksen ja tutkimuksen 2656: kehittämishankkeilla. Matematiikan ja luonnontieteiden osaamista sekä koulutuksen 2657: kansainvälistymistä edistettiin ja voimavaroja kohdennettu kehittämishankkeisiin 2658: strategiaohjelman mukaisesti. 2659: Yliopistot jatkoivat profiloitumistaan ja rakenteellista kehittämistään toimintastrate- 2660: gioidensa mukaisesti. Yliopistot kehittivät erityisesti ulkoisen toiminnan strategioi- 2661: den laatimista tiedon ja osaamisen hyödyntämiseksi. Yliopistojen kansainvälisiä 2662: arviointeja jatkettiin Korkeakoulujen arviointineuvoston ohjelman mukaisesti. 2663: Yliopistomäärärahojen budjetointijärjestelmää kehitettiin edelleen ja perusrahoituk- 2664: sen kohdentamisessa jatkettiin asteittaista siirtymistä laskennalliseen menettelyyn. 2665: Valmisteltiin esitys yliopistojen perusrahoituksen turvaamiseksi lainsäädännöllä 2666: vuoden 2000 jälkeen. 2667: Suomi allekirjoitti kesäkuussa 1999 ns. Bolognan julistuksen, jolla pyritään korkea- 2668: asteen koulutuksen eurooppalaisen yhteistyön tiivistämiseen, koulutuksen kilpailu- 2669: kyvyn parantamiseen ja liikkuvuuden edistämiseen. 2670: 2671: 5. Aikuiskoulutus 2672: Aikuiskoulutusta kehitettiin elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti. Koulutuk- 2673: sen lainsäädännön kokonaisuudistukseen liittyvän vapaasta sivistystyöstä annetun 2674: lain piiriin tulivat uusina oppilaitoksina kesäyliopistot Ammatillisten aikuiskoulu- 2675: tuskeskusten ja valtakunnallisten erikoisoppilaitosten järjestämän ammatillisen 2676: peruskoulutuksen rahoitus siirrettiin lääninhallitusten hankintatoiminnasta valtion- 2677: osuusjärjestelmään. 2678: Avoimessa yliopisto-opetuksessa vahvistettiin erityisesti tietoverkon kautta opiskel- 2679: tavien opintojen tarjontaa. Avoimessa ammattikorkeakouluopetuksessa toteutettiin 2680: internet-pohjainen avoimen opetuksen rekisteri. Lääninhallitusten hoitaman amma- 2681: 40 Opetusministeriö 2682: 2683: tiilisen lisäkoulutuksen hankintatoiminnan alueella kehitettiin erityisesti toiminnan 2684: seurantajärjestelmää sekä osaamistarpeiden ennakointia. Ammatillisen aikuiskoulu- 2685: tuksen ja vapaan sivistystyön opetus- ja muun henkilökunnan osaamistasen 2686: parantamiseen tähtääviä tutkimus-, kehittämis- ja valmennusohjelmia jatkettiin. 2687: Kansallisen ikäohjelman opetusministeriön vastuulla oleva osuus hoidettiin. 2688: Yrittäjyysosaamista vahvistettiin ja osallistuttiin naisyrittäjyyden ja maaseutuyrittä- 2689: jyyden edistämiseen. Hoidettiin maahanmuuttajien aikuiskoulutusta sekä osallistut- 2690: tiin etnisen syrjinnän ja rasismin vähentämistä koskeviin toimiin. 2691: 2692: 6. Tiedepolitiikka 2693: Vuosia 1997- 1999 koskevan tutkimusrahoituksen lisäysohjelman toimeenpanoa 2694: jatkettiin tavoitteena kansallisen innovaatiojärjestelmän toiminnan tehostaminen 2695: taloutta, yritystoimintaa ja 2696: työllisyyttä tukevalla tavalla. Opetusministeriön toimialalla lisääntyvä tutkimusra- 2697: hoitus on kohdennettu Suomen Akatemialle ja yliopistolaitokselle. Tutkimusrahoi- 2698: tusta on suunnattu strategisille tutkimuksen aloilla käynnistettäviin tutkimusohjel- 2699: miin, tutkijakoulutuksen laajentamiseen ja muuhun tutkijanuran kehittämiseen, 2700: tutkimuksen huippuyksiköiden vahvistamiseen ja kansainväliseen tutkimusyhteistyö- 2701: hön. Lisäksi on suunnattu voimavaroja yliopistojen tutkimusedellytysten kehittä- 2702: miseen ja kansallisen tutkimusjärjestelmän perusrakenteiden kehittämiseen tutki- 2703: muksen tietoverkkojen ja tietopalvelujen osalta. 2704: 2705: 2706: 2. Kulttuuripolitiikka 2707: 1. Taide 2708: Luovan toiminnan edellytysten kehittämiseksi aloitettiin taide- ja taiteilijapoliittisen 2709: ohjelman valmistelu asettamalla toimikunta selvittämään taiteilijoiden työllistämise- 2710: dellytyksiä ja sosiaaliturvaa koskevia kysymyksiä. Valtioneuvoston vahvistaman 2711: arkkitehtuuripoliittisen ohjelman seurantaa varten asetettiin työryhmä. Lisäksi 2712: valmisteltiin muotoilupoliittista ohjelmaa, muotoilu 2000. Valmisteltiin selvitystä 2713: kirjan asemasta. Tanssitaiteen kehittämistä koskeva työryhmämietintö valmistui. 2714: Linjattiin opetusministeriön ja taiteen keskustoimikunnan ja valtion taidetoimikun- 2715: tien asemaa ja tehtäviä siten, että ne tehtävät, joihin liittyy keskeisenä tekijänä 2716: taiteellisen tason arviointi, delegoidaan opetusministeriöstä taiteen keskustoimikun- 2717: nalle. Alueellisten taidetoimikuntien asemaa EU:n rakennerahastotyössä vahvistet- 2718: tiin taidetoimikuntien ja lääninhallitusten kanssa tehdyillä tulossopimuksilla. 2719: Asetettiin työryhmä, jonka tulee tehdä ehdotukset Valtion taidemuseon aseman, 2720: hallinnon, toimivaltasuhteiden sekä museon toimintaa ohjaavien säädösten kehittä- 2721: miseksi. 2722: Kirjastokorvausjärjestelmää laajennettiin harkinnanvaraisena säveltaiteen alueelle. 2723: Apurahoja ja avustuksia voidaan nyt myöntää myös säveltäjille, sanoittajille ja 2724: sovittajille, joiden teoksia on julkaistu nuotteina tai äänitteillä. Teatteri- ja orkesteri- 2725: lain piiriin otettiin uusia teattereita, jotka olivat Jo-Jo Oulun tanssin keskus ja 2726: Tanssiteatteri Rollo sekä vuoden 2000 alusta lukien Tanssiteatteri Rimpparemmi. 2727: Uusia orkestereita ei voitu ottaa teatteri- ja orkesterilain piiriin, koska henkilötyö- 2728: vuosimäärä on pysynyt ennallaan. Sen sijaan sekä lain perusteella myönnettäviin 2729: harkinnanvaraisiin lisäavustuksiin että rahoituslain ulkopuolisten orkestereiden har- 2730: kinnanvaraisiin avustuksiin osoitettujen määrärahojen kasvun ansiosta voitiin 2731: orkesterilaitoksen asemaa vahvistaa. 2732: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 41 2733: 2734: 2. Kulttuuri 2735: Museopoliittinen toimikunnan mietintö valmistui. Kuusi uutta museota paas1 2736: valtionosuuden piiriin. Museoiden tietovarantojen digitalisointi jatkui osana 2737: opetusministeriön tietoyhteiskuntaohjelmaa ja ns. Myytti-projektia. 2738: Uuden kirjastolainsäädännön toimeenpanoa seurattiin ja annettiin informaatio- 2739: ohjausta. Kirjaston tehtävää kansalaisen tietoyhteiskunnassa selvittämään asetettiin 2740: kirjastopoliittinen työryhmä. Kirjasto- ja tietopalvelujen arviointijärjestelmien 2741: kehittämistä jatkettiin. Suomi tietoyhteiskunta -projektia jatkettiin tukemalla kuntien 2742: kirjastojen verkkoyhteyksien kehittämistä, verkkoaineiston tuottamista sekä valta- 2743: kunnallisia ja maakunnallisia verkkopalvelujen asiantuntijapalveluja. 2744: Audiovisuaalisen tuotannon, jakelun ja kulttuurin edellytyksiä kehitettiin yhteistyös- 2745: sä alan suomalaisten toimijoiden kanssa. Elokuvaa ja muuta audiovisuaalista 2746: tuotantoa, jakelua ja kulttuuria tuettiin valtionavustuksin. Alueellisen elokuvatoi- 2747: minnan kehittämistyöryhmä luovutti muistionsa. Eduskunnalle annettiin hallituksen 2748: esitys laiksi elokuvataiteen edistämisestä. Asetettiin poikkihallinnollisen sisältö- 2749: tuotantoprojektin digitaalisen sisältötuotannon työryhmä edistämään digitaalisen 2750: liikkuvan kuvan, multimedian ja äänitteiden tuotantoa ja jakelua. 2751: Annettiin eduskunnalle hallituksen esitys laiksi todisteluo turvaamisesta teollis- ja 2752: tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa. Digitaalisen tekniikan vaikutusten 2753: selvittämistä tekijänoikeuteen jatkettiin. Multimedia-alan tekijänoikeudellista 2754: tietämystä kehitettiin yhteistyössä tekijöitä ja kustantajia edustavan Kopiosto ry:n 2755: kanssa. Tietoyhteiskunnan tekijänoikeuksia koskevan direktiiviehdotuksen käsitte- 2756: lyssä saavutettiin Suomen EU -puheenjohtajakaudella edistystä. Kuvataiteen jälleen- 2757: myyntikorvausta koskevasta direktiiviehdotuksesta neuvoteltiin. Suomi osallistui 2758: edelleen aktiivisesti myös Maailman henkisen omaisuudenjärjestön WIPOn toimin- 2759: taan. 2760: 2761: 3. Liikunta 2762: Osana koulutuslainsäädännön kokonaisuudistusta liikunnan koulutuskeskukset ovat 2763: vuoden 1999 alusta saaneet valtionapua. Kertomusvuonna valmistui suunnitelma 2764: urheilijoiden koulutus- ja urheilu-uran joustavasta yhdistämisestä sekä ehdotus 2765: huippu-urheilijoiden tunnustuspalkintojärjestelmästä. Opetusministeriön sekä 2766: sosiaali- ja terveysministeriön yhteinen vuonna 1995 aloitettu terveyttä edistävän 2767: liikunnan ohjelma "Kunnossa kaiken ikää" on luonut onnistuneesti uutta kun- 2768: toliikuntakulttuuria sekä vahvistanut liikunta-, sosiaali- ja terveystoimen yhteistyötä 2769: kuntatasolla. Ohjelmaa on yhdessä liikenneministeriön ja ympäristöministeriön 2770: kanssa laajennettu vuosille 2000-2004 tavoitteena kuntoliikunnan verkostotyö ja 2771: ohjelman kohdejoukkoa laajennetaan myös yli 60 -vuotiaiden ikäryhmiin. 2772: ED-puheenjohtajuuteen liittyvässä ministeritapaamisessa keskityttiin valmistelemaan 2773: jäsenvaltioiden osallistumista KOK:n aloitteesta perustetun World Antidoping 2774: Agencyn (WADA) toimintaan. 2775: 2776: 4. Nuorisotoimi 2777: Opetusministeriö on edelleen monipuolistanut toimenpiteitään nuorten syrjäytymi- 2778: sen ehkäisemisessä. Keskeisimpänä toimenpiteenä on ollut nuorten työpajatoimin- 2779: nan kehittäminen. Kertomusvuoden aikana tuettiin noin 210 pajan kehittämistä 21 2780: milj. markalla. Koululaisten iltapäivätoiminnassa keskityttiin lähinnä 12-15 - 2781: vuotiaiden kerhojen tukemiseen. Iltapäivätoiminnan käynnistämistä tuettiin läänien 2782: nuorisotoimen kautta 1,5 milj. markalla. Uusia kerhoja aloitettiin noin 500. Nuo- 2783: 42 Opetusministeriö 2784: 2785: risotutkimusverkostossa käynnistettiin noin 20 uutta tutkimushanketta 3,2 milj. 2786: markalla. Lisäksi tuotettiin selvitykset saatanapalvontaan ja kouluväkivaltaan 2787: liittyvistä kysymyksistä. Uutena avauksena on kehitetty kansainvälisestä nuorisotoi- 2788: minnan ja -työn Award-palkintojärjestelmästä kotimainen Avartti-järjestelmä,joka 2789: tukee nuorten monipuolista harrastustoimintaa. Nuorisotoimen alueella on tuettu ja 2790: kehitetty pohjoisen ulottuvuuden politiikkaa sekä Barentsin euroarktisella alueella 2791: että Itämeren piirissä. 2792: 2793: 2794: 3. Kirkaliisasiat 2795: Uskonnonvapauskomitean välimietintö valmistui. 2796: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 2797: 2798: 2799: 2800: Maa- ja metsätalousministeriö 2801: Agenda 2000 neuvottelut saatiin päätökseen maaliskuussa 1999. Suomi pyrki 2802: kaikilla tasoilla vaikuttamaan uudistuksen linjaoksiin siten, että maatalouden 2803: toimintaedellytykset ja kilpailukyky voidaan jatkossa turvata myös Euroopan 2804: pohjoisilla alueilla. Vuoden 1999 toimintaa leimasi vahvasti myös uudistuksen 2805: täytäntöönpanon valmistelu. Vuoden aikana saatiin päätökseen myös Suomen 2806: liittymissopimuksen 141 artiklan perusteella käydyt neuvottelut Etelä-Suomen 2807: kansallisten tukien jatkosta. 2808: Suomen puheenjohtajakaudella maatalousneuvoston merkittävimmät tulokset olivat 2809: WTO-neuvotteluja koskevien maataloustavoitteiden ja maatalouden ympäristöstrate- 2810: gian hyväksyminen. Syyskuun maatalousneuvosto pääsi perusteellisten valmistelu- 2811: jen jälkeen yksimielisyyteen tulevia WTO-neuvotteluja koskevasta mandaatista 2812: maatalouden osalta. Eläinlääkintäalalla toteutuivat lähes kaikki asetetut tavoitteet. 2813: Kalastusneuvostossa saatiin aikaan päätös kahdesta laajasta asiakokonaisuudesta. 2814: Neuvoston asetus kalatalousalan rakennetukien soveltamisesta ja neuvoston asetus 2815: yhteisestä kalastus- ja vesiviljelytuotealan markkinajärjestelystä hyväksyttiin. 2816: Kalastuskiintiöistä tehtiin päätös aikaisempia vuosia laajempana pakettina. Maa- ja 2817: metsätalousministeriö järjesti puheenjohtajakaudella Suomessa yhdeksän kokousta. 2818: Hallitus vahvisti Kansallinen metsäohjelma 2010:n metsäsektorin metsäpoliittisiksi 2819: linjauksiksi maaliskuussa. Ohjelman toteuttaminen käynnistettiin mm. asettamalla 2820: Metsäneuvosto ja lisäämällä valtion tukea metsänhoitoon vuoden 2000 talousarvios- 2821: sa. 2822: 2823: 2824: Maa- ja puutarhatalous ja maaseutu 2825: Agenda 2000:n myötä peltokasvien ja naudanlihan markkinajärjestelyn uudistus 2826: alkaa markkinavuonna 2000/2001. Maidon osalta uudistuksen alku siirtyi markkina- 2827: vuodelle 2005/2006. Viljojen ja tärkkelysperunan hallinnollisten hintojen (interven- 2828: tio- ja tavoitehinnat) laskuksi päätettiin 15 prosenttia ja naudanlihan perushinnan 2829: laskuksi 20 prosenttia. Hintojen laskusta aiheutuvasta tulonmenetyksestä korvataan 2830: puolet suorien tukien korotuksilla. Suomen tavoitteena oli saada täysi kompensaatio 2831: menetyksille ja kokonaistasalia tavoite saavutettiin. Agenda 2000-uudistuksen 2832: yhteydessä otettiin ensimmäisen kerran huomioon pohjoisten tuotanto-olosuhteiden 2833: erilaisuus, minkä osoituksena peltokasvijärjestelmässä hyväksyttiin nurmisäilörehu 2834: rinnastettavaksi maissisäilörehuun sekä viljalle ja öljykasveille hyväksyttiin 2835: pohjoisten alueiden erityiskorvaus. 2836: Hallitusohjelman mukaisesti EU:n maaseudun kehittämisasetusta (EY) N:o 2837: 1257/1999 hyödynnetään täysimääräisesti maaseudun kehittämiseksi. Tähän liittyen 2838: toimitettiin komissiolle alkusyksystä Suomen esitys horisontaaliseksi maaseudun 2839: kehittämissuunnitelmaksi. Suunnitelma sisältää esitykset uusiksi maatalouden 2840: ympäristötuki-ja luonnonhaittakorvausjärjestelmiksi, joita valmisteltiin laajapohjai- 2841: sissa työryhmissä. Lisäksi suunnitelma sisältää kaudella 1995-1999 tehdyistä 2842: luopumistuki- ja pellonmetsityssopimuksista ja sitoumuksista kaudelle 2000-2006 2843: ajoittuvat maksatukset. Suomi esittää luonnonhaittakorvausjärjestelmän osalta mm. 2844: sen laajentamista koko maahan. Luopumistukijärjestelmän jatkamiseksi valmisteltiin 2845: kansallisesti rahoitettava 3-vuotinen ohjelma. 2846: Liittymissopimuksen 141 artiklasta vuonna 1999 käytyjen neuvottelujen tuloksena 2847: 44 Maa- ja metsätalousministeriö 2848: 2849: Suomi voi myöntää suoria tulotukia Etelä-Suomen kotieläintaloudelle ja puutarhata- 2850: loudelle (kasvihuonetuotanto ja puutarhatuotteiden varastointi) sekä korotettua 2851: investointitukea vuoden 2003 loppuun saakka. Tukijärjestelmiä tarkastellaan 2852: uudelleen Suomen komissiolle ennen 30.6.2003 toimittamien tietojen perusteella. 2853: Tuolloin selvitetään, miltä osin liittymisestä johtuvat vakavat vaikeudet ovat sen 2854: luonteisia, että niihin on löydettävä pysyvä ratkaisu yhteisen maatalouspolitiikan 2855: tukijärjestelyiden piiristä. Vuonna 1996 sovituista tukimuodoista jatkuvat kasvinvil- 2856: jelyn kansallinen tuki ja tuki laatujärjestelmien kehittämiseksi. Pohjoisen tuen 2857: alueella, Keski- ja Pohjois-Suomessa, on voimassa pitkäaikainen pohjoisen tuen 2858: järjestelmä. 2859: Kertomusvuonna maa- ja puutarhatalouden tulotukia maksettiin yhteensä 2860: 8,6 mrd mk, josta osuus oli 3,0 mrd mk (34 %). Budjetin ulkopuolisen maatalou- 2861: den interventiorahaston kautta ohjattiin EU :n kokonaan rahoittamia vientitukia sekä 2862: muita markkinoihin vaikuttavia tukia lähinnä elintarviketeollisuudelle yhteensä 2863: 775 milj. mk. Lisäksi maataloustuotteita ostettiin interventiovarastoihin 55 milj. 2864: markalla ja varastoista myytiin interventiotuotteita 66 milj. markalla. 2865: Vuoden aikana myönnettiin rahoitustukea noin 14 000 maatilatalouden investoin- 2866: tiin, mikä on noin 3 000 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tuetuista investoin- 2867: neista tehtiin aikaisempaa suurempi osuus C-tukialueella, vaikkaA-ja B-tukialueil- 2868: la edelleen jatkettiin liittymissopimuksen 141 artiklan mukaisen korotetun inves- 2869: tointituen myöntämistä. 2870: Tukea myönnettiin edellistä vuotta useampaan navettainvestointiin, samoin lisään- 2871: tyivät huomattavasti myös tuetut tilanpidon aloittamiset. Sikatalouden tuetut 2872: investoinnit vähenivät alle puoleen edellisen vuoden määrästä; broileritalouteen ei 2873: enää ollut mahdollista hakea tukea tuotantokapasiteettia lisääviin investointeihin. 2874: Maa- ja puutarhatalouden investointeihin myönnettiin korkotukilainoja yhteensä 2875: noin 848 milj. mk, valtionlainoja noin 379 milj. mk ja avustuksia noin 2876: 652 milj. mk. 2877: Maaseudun kehittämiseen tähtäävät uuden rahastokauden 2000-2006 ohjelmat 2878: jätettiin komissiolle syksyn aikana. Maa- ja metsätalousministeriö on vastannut 2879: tavoite 1 ohjelman laadinnasta siltä osin kuin EU:n maatalouden ohjaus- ja tukira- 2880: haston ohjausosasto osallistuu sen rahoitukseen sekä laatinut tavoite 1-alueen 2881: ulkopuolista aluetta koskevan alueellisen maaseudun kehittämissuunnitelman,jonka 2882: rahoitukseen osallistuu tukiosasto. Myös uutta maaseudun yhteisöaloitetta (LEA- 2883: DER+) valmisteltiin. 2884: Edellisen rahastokauden tavoiteohjelmiin Sb ja 6 sekä LEADER-yhteisöaloitteeseen 2885: kohdistetut EU :n maatalousrahaston varat käytettiin täysimääräisesti kauden 2886: loppuun mennessä ja päätöksiin liittyvät maksatukset jatkuvat vuoden 2001 loppuun 2887: asti. Erilaisilla maaseudun kehittämistoimilla arvioidaan vuoden 1999 loppuun 2888: mennessä luodun noin 4 000 uutta tai korvaavaa työpaikkaa. 2889: Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet valmistuivat alkusyksystä 2890: 1999. Strategian valmisteluun ja toteuttamiseen on osallistunut ja sitoutunut koko 2891: elintarvikeketju. Tavoitteena on, että koko elintarvikeketju on systemaattisen 2892: laatutyön piirissä vuoteen 2006 mennessä. 2893: Maatalouden tuotantopanosten laatu ja turvallisuus korostuivat ja niitä koskevaa 2894: lainsäädäntöä ja valvontajärjestelmiä kehitettiin. Kasvinterveys ja rehujen hy- 2895: gieniataso säilyivät hyvinä ja antibioottien käyttöä rehuvalmisteissa rajoitettiin. 2896: Suomen olosuhteisiin sopivien korkealaatuisten siementen ja taimiaineistojen sekä 2897: turvallisten ja tehokkaiden torjunta-aineiden saatavuus varmistettiin edelleen. 2898: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 45 2899: 2900: Lannoitteiden raskasmetallipitoisuudet on saatu pidettyä alhaisina. Luonnonmukais- 2901: ta tuotantoa koskevaa lainsäädäntöä ja valvontajärjestelmiä kehitettiin. Vuoden 2902: aikana valmisteltiin säädökset Kasvinjalostuslaitoksen yhtiöittämiseksi vuoden 2000 2903: alusta. 2904: 2905: 2906: Metsätalous 2907: Metsäpolitiikkaa vuoteen 2010 Iinjaava kansallinen metsäohjelma hyväksyttiin 2908: valtioneuvostossa 4.3.1999. Sen toteuttaminen sisällytettiin uuteen hallitusohjel- 2909: maan. Laaditun ympäristövaikutusten arviointiselvityksen (YVA) perusteella 2910: valtioneuvosto päätti 18.11.1999 toteuttaa metsäohjelman tasapainoisena koko- 2911: naisuutena niin, että seurannassa otetaan huomioon YVA:ssa esille tulleet seuranta- 2912: ja lisätutkimustarpeet 2913: Mm. kansallisen metsäohjelman toimeenpanoa varten asetettiin Metsäneuvosto ja 2914: asiantuntijaryhmä laatimaan erityisesti Etelä-Suomen vanhojen metsien lisäsuojelun 2915: tarvearvio sekä kesähakkuutyöryhmä. Valtion tukea lähinnä metsänhoidon tason 2916: uudelleen kohottamiseen ja luonnonhoitoon voitiin lisätä vuonna 2000 lähes 2917: metsäohjelmassa esitetty määrä, kun aikaisemmilta vuosilta vuodelle 2000 siirtyneet 2918: määrärahat otetaan huomioon. 2919: Metsälain toimeenpanoa jatkettiin. Metsänuudistamisen valvonnan tehostamiseksi 2920: lakiin sisällytettiin tehdyllä muutoksella metsänomistajan velvollisuus ilmoittaa 2921: metsäkeskukselle uudistamistöiden toteuttamisesta ja käynnistettiin hanke näiden 2922: töiden aiempaa tarkemman seurantajärjestelmän luomiseksi. 1.1.1999 voimaan 2923: tulleen metsänhoitoyhdistyslain käytäntöönpano sujui pääpiirteissään ongelmitta. 2924: Puun energiakäytön edistämiseen tähtääviä Suomen energiastrategian osia toteutet- 2925: tiin edelleen mm. energiaverotuksella ja tuloksellisesti edenneen Nuoren metsän 2926: hoito -kampanjan avulla. Ministeriö osallistui aktiivisesti Uusiutuvien energialähtei- 2927: den edistäruisohjelman laatimiseen. Puun Aika -kampanjaa (vv. 1997-2000) 2928: toteutettiin hallituksen johdolla mm. jatkamalla monivuotista PuuSuomi-toiminta- 2929: ohjelmaa ja käynnistämällä Puutuotealan verkosto-osaamiskeskus. 2930: Kansainvälisen metsäpolitiikan keskeisimmät tapahtumat olivat YK:n kestävän 2931: kehityksen toimikunnan alaisen hallitustenvälisen metsäfoorumin (IFF) kolmas 2932: istunto Genevessä toukokuussa 1999 sekä Suomen johdolla heinäkuun alusta 2933: vuoden 1999 loppuun asti tapahtunut EU:n valmistautuminen metsäfoorumin 2934: viimeiseen istuntoon. Foorumin neljäs ja viimeinen istunto järjestetään 31.1.- 2935: 11.2.2000 New Yorkissa. Suomen puheenjohtajakaudella uudistettiin mm. metsän- 2936: viljelyaineiston kauppaa koskeva direktiivi, järjestettiin metsäpäälliköiden kokous 2937: ja julkaistiin komission tiedonanto metsäteollisuuden kilpailukyvystä. Myös 2938: pohjoinen ulottuvuus oli vuonna 1999 yksi valmisteltavista asioista, joissa metsäta- 2939: lous oli mukana. Metsät olivat keskeisesti esillä myös ilmastosopimuksen ja Kioton 2940: pöytäkirjan mukaisessa seurantatyössä sekä biodiversiteetti- ja aavikoitumissopi- 2941: muksen alaisissa seurantakokouksissa. 2942: Metsähallituksen voidaan katsoa hoitaneen vuonna 1999 hallinnassaan ollutta 2943: valtion maa- ja vesiomaisuutta siten, että metsätalouden kestävyyden eri osatekijät 2944: tulivat tasapainoisesti huomioon otetuiksi. Metsähallituksen voitto vuonna 1999 oli 2945: 371 milj. mk (ennakkoarvio, tavoite 386 milj. mk) ja tulos ilman kiinteän omaisuu- 2946: den myyntivoittoja 316 milj. mk (ennakkoarvio, tavoite 334 milj. mk). 2947: Metsäntutkimuslaitosta koskeva laki ja asetus uudistettiin. Säädösten muutoksella 2948: korostetaan laitoksen johtokunnan asemaa sen johtavana toimielimenä ja laitoksen 2949: 46 Maa- ja metsätalousministeriö 2950: 2951: tehtäviä tutkimustulosten käytäntöön viennissä. Uudistukseen sisältyy Metsänjalos- 2952: tussäätiön jalostustoiminnan ja henkilöstön liittäminen Metsäntutkimuslaitokseen 2953: vuoden 2000 alusta lukien. 2954: 2955: 2956: Kala-, riista- ja porotalous 2957: Elinkeinokalastukseen ja vesiviljelyalaan liittyviä toimia ja tehtäviä toteutettiin 2958: yhteisön yhteisen kalastuspolitiikan periaatteiden mukaisesti. Lohenkalastusta 2959: säädeltiin ottaen huomioon Itämeren piirissä hyväksytty lohen toimintaohjelma 2960: (SAP). Ahvenanmaan kanssa tehtiin vuodeksi 2000 sopimus eräistä lohenkalastusra- 2961: joituksista sekä lohikiintiön jaosta Ahvenanmaan ja mannermaan kesken. Lohen, 2962: turskan, silakan ja kilohailin saalisvarat on kiintiöity ja niistä säädetään vuosittain 2963: yhteisön asetuksin. Kalastuksen ja kalakaupan valvontaa tehostettiin edelleen. 2964: Yhteisön rakennepoliittisen tuen avulla jatkettiin Suomen kalatalouden kehittämistä 2965: ammattimaisempaan ja entistä paremmin laadun varmistavaan suuntaan. Kalatalou- 2966: den Sa-rakenneohjelman, 6-ohjelman ja yhteisöaloite Pescan toteuttamista jatkettiin 2967: tehostetuin toimin. Tukea myönnettiin edelleen elinkeinokalatalouden kilpailukyvyn 2968: parantamiseen mm. jalostusasteen nostoon sekä tuotannon monipuolistamiseen. 2969: Uuden rakenneohjelman valmistelu vuosille 2000-2006 käynnistettiin. 2970: Kalastuksenhoitomaksurekisterin kokoamista jatkettiin. Rekisterissä oli vuoden 2971: 1999 lopussa noin 220 000 kalastuksenhoitomaksun maksanutta henkilöä. Lisäksi 2972: jaettiin kansalaisille tehostetusti kalastuksenhoitomaksua ja viehekalastusmaksua 2973: koskevaa tietoutta tiedotteiden ja erilaisten esitteiden muodossa sekä radion ja 2974: television kautta. 2975: Jatkettiin Norjan kanssa neuvotteluja Tenojoen ja Näätämäjoen kalastussopimusten 2976: ja -sääntöjen nykyaikaistamiseksi. Erillinen yhteistyöryhmä selvitteli Tenovuonon 2977: kalankasvatuksen turvajärjestelmiä. 2978: Metsästyksessä jatkettiin toimenpiteitä riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen 2979: estämiseksi sekä riistakantojen säilyttämiseksi sopivan suuruisina. Suurpetojen 2980: metsästystä ja vesilintujen kevätmetsästystä rajoitettiin sekä rauhoittamattomien 2981: lintujen lisääntymisaikaista suojaa lisättiin EU:n luonto- ja lintudirektiivien edellyt- 2982: tämällä tavalla. EU:n LIFE-hanketta metsäpeurakannan vakiinnuttamiseksi jatket- 2983: tiin. 2984: Porotaloudessa valmisteltiin uutta valtioneuvoston päätöstä suurimmista sallitoista 2985: poroluvuista. 2986: 2987: 2988: Vesivarat 2989: Vesivaratehtävien hoidon ja toiminnan suuntaamiseksi otettiin käyttöön maa- ja 2990: metsätalousministeriön toimialan uusi vesivarastrategia. Vesihuollon sopimus- ja 2991: maksujärjestelmien yhtenäistämistä selvittäneen työryhmän muistio valmistui; 2992: Maaseudun ja haja-asutusalueiden vesihuollon kehittäminen otettiin hallituksen 2993: hankesalkkuun ja kansallista vesihuollon rahoitustukea suunnattiin erityisesti haja- 2994: asutusalueiden vedenhankintaa ja viemäröintiä palveleviin hankkeisiin sekä kuntien 2995: välisiin yhteishankkeisiin hyvälaatuisen talousveden riittävyyden ja poikkeusolojen 2996: vedenhankinnan turvaamiseksi. Vesistö- ja vesihuoltohankkeita toteutettiin myös 2997: EU:n rakennerahasto-ohjelmien puitteissa. Vesistöjen säännöstelyn kehittämistä 2998: jatkettiin erityisesti Kymijoen vesistössä. Tulvantorjuntavalmiuksia parannettiin 2999: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 47 3000: 3001: mm. valmistuneen suurtulvaselvityksen ja Kymijoen vesistön tulvantorjuntaharjoi- 3002: tuksen pohjalta. Saimaan juoksutusta pienennettiin matalan vedenkorkeuden 3003: aiheuttamien vahinkojen vähentämiseksi. 3004: 3005: 3006: Maanmittaus 3007: Maanmittauslaitoksen uusi organisaatio- 13 maanmittaustoimistoa ja viisi valtakun- 3008: nallista tuotanto- ja palveluyksikköä - otettiin käyttöön suunnitelmien mukaisesti ja 3009: aikaisemmin Maanmittauslaitoksen yksikkönä toiminut satelliittikuvakeskus aloitti 3010: vuoden 1999 alussa Maanmittauslaitoksen ja Novo Group OY:n yhteisesti omista- 3011: mana yhtiönä. Kiinteistötoimitusten kysyntä kasvoi edelleen ja kiinteistötoimituksia 3012: tuli vuonna 1999 vireille ennätysmäärä. 3013: 3014: 3015: Eläinlääkintä 3016: Eläinlääkinnän alalla Suomen puheenjohtajakausi oli vilkas. Lähes kaikki asetetut 3017: tavoitteet saavutettiin. Neuvostossa päästiin lopulliseen ratkaisuun 7 eri eläinlääkin- 3018: tää koskevan neuvoston päätöksen tai direktiivin osalta, jotka koskivat eläintautien 3019: vastustamista sekä naudan kasvuhormonin käytön pysyvää kieltoa. Lisäksi neuvosto 3020: hyväksyi lopullisesti eläinlääkintösopimukset Yhdysvaltojen, Uuden-Seelannin, Pär- 3021: saarten ja Andorran kanssa sekä ETA-sopimuksen muutoksen. Neuvosto hyväksyi 3022: Suomen puheenjohtajamaana laatimien asiakirjojen pohjalta päätelmät antibiootti- 3023: resistenssiä ja EU:n eläinlääkintösektorin kolmasmaapolitiikkaa koskien. Suomi 3024: toimi aktiivisesti puheenjohtajana EU:n kantojen koordinoinoissa Maailman 3025: eläintautijärjestön O.I.E:n (erityisesti BSE), Codex Alimentariuksen (erityisesti 3026: varovaisuusperiaate) sekä Euroopan neuvoston eläinsuojelusopimusten (erityisesti 3027: turkiseläimet) puitteissa. 3028: 3029: Kansallisesti valmisteltiin tuotantoeläinten ennalta ehkäisevää terveydenhuoltojärjes- 3030: telmää osana hallitusohjelmaa elintarvikeketjun kattavan laatujärjestelmän osalta. 3031: TSE-tauteja (esim. BSE) koskevaa tiedotusta ja koulutusta sekä eläinjätteiden 3032: käsittelyn valvontaa tehostettiin. Suomen keskitetty nautaeläinrekisteri hyväksyttiin 3033: ensimmäisenä EU:ssa. Eläinsuojelusäädöksiä koskevaa tiedotusta, neuvontaa ja 3034: koulutusta jatkettiin. EU:n edellyttämiä eläinsuojelutarkastuksia laajennettiin 3035: vasikoidenpitoyksiköihin. Eläinlääkinnällistä rajatarkastusta koskeva ED-lainsäädän- 3036: tö uudistui. Muutosten kansallisessa täytäntöönpanossa panostettiin käytännön 3037: toiminnan sujuvuuteen ja luotettavuuteen ottaen huomioon Suomen erityisasema 3038: Venäjälle tapahtuvan viennin kauttakulkumaana. Eläinlääkäreiden ammatinharjoitta- 3039: misen valvontaa koskeva lainsäädäntö uudistettiin. 3040: 3041: Kuntien elintarvikevalvonnan riittävyyttä suhteessa valvonnan tarpeeseen selvitet- 3042: tiin. Kuntien välistä yhteistyötä ympäristöterveydenhuollossa edistettiin esihankkein. 3043: Eläimistä ihmisiin ja päinvastoin tarttuvien tautien valvontaa ja antibioottien käytön 3044: seurantaa ja raportointia tehostettiin. Salmonelloja koskeva riskinarviointi eteni. 3045: Eläinlääkkeiden saatavuutta erityisesti hevosille sekä eläinten lääkityksen ympäris- 3046: tövaikutuksia selvitettiin. Hallitusohjelmaan kuuluvan elintarvikkeiden valvontaa ja 3047: tarkastusta koskevan valtionhallinnon selkeyttämiseksi asetettiin Eläinlääkintä- ja 3048: elintarvikelaitoksen valvontaosaston ja Elintarvikeviraston yhdistämistä valmisteleva 3049: työryhmä. 3050: 3051: Suomen ja Venäjän kanssa solmittiin kalatautien vastustamista koskeva sopimus 3052: sekä sovittiin yhteistyöstä raivotaudin vastustamisessa Suomen ja Venäjän rajalla. 3053: Liikenneministeriö 3054: 3055: 3056: 3057: Liikenneministeriö 3058: Liikenneministeriön toimialojen yleinen kehitys 3059: Liikenteen kasvu on jatkunut. Ennakkotietojen mukaan henkilöliikenne on kasvanut 3060: noin kaksi prosenttia; rautatieliikenteessä yhden prosentin sekä linja-auto- ja 3061: henkilöautoliikenteessä kaksi prosenttia. Henkilöautojen määrä on lisääntynyt 3,4 3062: prosenttiaja linja-autojen 5,5 prosenttia. Kansainvälisen lentoliikenteen matkustaja- 3063: määrä on kasvanut noin viisi prosenttia. Kotimaan lentoliikenteen matkustajamäärä 3064: on vähentynyt kolme prosenttia. Tavaraliikenne on kasvanut vajaa kaksi prosenttia; 3065: rautatieliikenteessä ja lentoliikenteessä yhden prosentin sekä tieliikenteessä kaksi 3066: prosenttia. Kuorma-autojen määrä on lisääntynyt kuusi prosenttia ja pakettiautojen 3067: 5,2 prosenttia. Kansainvälinen tavaraliikenne on lisääntynyt satamien kautta kolme 3068: prosenttia, rautateitse kaksi prosenttia ja lentoteitse kaksi prosenttia. Vienti, tuonti 3069: ja transito yhteensä on lisääntynyt noin kolme prosenttia. 3070: Liikenneministeriön liikennepolitiikan lähtökohtana on hallitusohjelman mukaisesti 3071: ollut kestävän kehityksen periaate. Liikennepolitiikalla on pyritty tukemaan 3072: kansantalouden kasvua, parantamaan ympäristön tilaa ja luomaan edellytyksiä 3073: logistisen kilpailukyvyn paranemiselle. Maan eri osiin on pyritty tarjoamaan alue- 3074: ja yhdyskuntarakenteen kehittämistä tukevat yhteydet ja liikennepalvelut 3075: Viestinnän markkinat ja toiminta on edelleen kasvussa. Matkapuhelinliittymien 3076: kehityksessä Suomi on pysynyt maailman kärkimaana liittymätiheydellä laskettuna 3077: (matkapuhelinliittymät/lOOas.) viimeiset kaksi vuotta. Vuonna 1999 luku kasvoi 3078: vuodenvaihteen 1998/99 57 o/o:sta 65 o/o:tiin vuodenvaihteessa 1999/2000. Myös 3079: tietoliikennealan markkinat kasvoivat vuonna 1999 noin 23 %. Internetiin liitettyjen 3080: tietokoneiden määrässä (host) Suomi on yksi maailman kehittyneimpiä maita. 3081: Suomessa telehinnat eivät ole merkittävästi muuttuneet ja monissa kansamvälisissä 3082: vertailuissa matkapuhelin hinnat ovat kärjessä kun mitataan halvempien operaatorei- 3083: den hintoja. Teleoperaattoreita oli Suomessa yli 100 kappaletta mikä osoittaa alaa 3084: kohtaan vallitsevaa kiinnostusta. 3085: Tietoyhteiskuntapalvelujen tarjonnan ja kysynnän osalta liikenneministeriön 3086: lähtökohtana on ollut luoda suotuisa ympäristö elinkeinotoiminnan harjoittajille, 3087: jotta ne voivat kehittää ja tarjota käyttäjille korkealaatuisia ja helppokäyttöisiä 3088: tietoyhteiskuntapalveluja edullisesti ja tasapuolisesti sekä ottaa käyttöön uutta 3089: viestintäteknologiaa ja tietoyhteiskuntapalveluja siten, että Suomi säilyy eturivin 3090: tietoyhteiskuntana. Lisäksi tavoitteena on ollut parantaa käyttäjien luottamusta 3091: tietoyhteiskuntapalvelujen turvalliseen käyttöön sekä lisätä kansalaisten valmiuksia 3092: käyttää tietoyhteiskuntapalveluja. Kokonaisuudessaan liikenneministeriön hallin- 3093: nonalalla hallitusohjelman toteuttaminen on edennyt hyvin. 3094: 3095: 3096: ED-puheenjohtajuus 3097: Asetettujen tavoitteiden mukaisesti puheenjohtajakaudella edistyttiin Euroopan 3098: rautateiden elvyttämisessä sekä ympäristöystävällisten liikennemuotojen ja uuden 3099: teknologian hyväksikäytön edistämisessä. Rautatieliikenteessä saavutettiin poliitti- 3100: nen yhteisymmärrys kolmesta rautateihin liittyvästä direktiiviehdotuksesta, jotka 3101: koskevat jäsenvaltioiden välisen tavaraliikenteen avaamista kilpailulle, sekä niitä 3102: pelisääntöjä, jotka mahdollistavat useiden yritysten liikennöinoin samalla rataver- 3103: kolla. Osana yhteisymmärrystä hyväksyttiin lisäksi päätelmät rautatiejärjestelmien 3104: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 49 3105: 3106: yhteentoimivuuden parantamisesta ja rataverkon pullonkaulojen poistamisesta. 3107: Rautatiepaketin hyväksyminen luo edellytyksiä rautateiden kilpailukyvyn parantu- 3108: miselle ja sen markkinaosuuden kasvulle tulevaisuudessa. 3109: Liikennejärjestelmän tehokkaampaa hyödyntämistä ja ympäristöystävällisten 3110: liikennemuotojen käytön lisäämistä edistettiin neuvoston lähimerenkulua ja moni- 3111: muotokuljetuksia koskevilla päätöslauselmilla. Teollisuuspoliittisestikin merkittävää 3112: Galileo-satelliittinavigointihanketta vietiin eteenpäin suunnitellun mukaisesti. 3113: Ilmaliikenteen melukysymyksessä onnistuttiin puheenjohtajan aktiivisella toiminnal- 3114: la välttämään EU:n ja Yhdysvaltojen välinen kauppasota. Neuvotteluja siviili- 3115: ilmailun turvallisuudesta vastaavan eurooppalaisen järjestön perustamiseksi vietiin 3116: eteenpäin. Lisäksi puheenjohtajakaudella edistettiin useita EU:n ulkosuhteisiin 3117: liittyviä sopimushankkeita. 3118: Televiestintäministerineuvosto hyväksyi sähköisiä allekirjoituksia koskevan direktii- 3119: viehdotuksen. Direktiivin tarkoituksena on varmistaa sisämarkkinoiden toiminta 3120: sähköisten allekirjoitusten alalla luomalla yhtenäistetty lainsäädännöllinen kehys 3121: sähköisen allekirjoituksen käytölle EU :n alueella ja perusta sähköisten allekirjoitus- 3122: ten lailliselle tunnustamiselle. 3123: 3124: 3125: Liikenne 3126: Liike nnevelkko 3127: Liikenneverkon kunto ja arvo on pyritty säilyttämään nykytasolla. Liikenneverkko- 3128: jen kuntoa ei kuitenkaan ole vielä täysimääräisesti pystytty tieverkon osalta 3129: säilyttämään, vaan tieverkon arvo on osin alentunut. Tieverkon arvo laski noin 200 3130: miljoonaa markkaa ja huonokuntoisten teiden määrä kasvoi 6084 kilometristä 6250 3131: kilometriin. Rataverkon parannustöillä palautettiin rataverkon arvoa. Rataverkon 3132: arvo nousi 400 miljoonaa markkaa ja nopeusrajoitteisten raideosuuksien määrä laski 3133: 619 kilometristä 550 kilometriin. Ilmailulaitoksen osalta Helsinki-Vantaan lentoken- 3134: tän keskiterminaali valmistui. 3135: Liikenneverkkohankkeiden uusiin rahoitus- ja toteuttamismuotoihin on varauduttu. 3136: Uusia rahoitus ja toteutuskeinoja kehitettäessä pääperiaate on ollut saada aikaan 3137: samalla rahoituksella enemmän suoritetta. Toimintaa on tehostettu mm. budjetointi- 3138: ja toteuttamistapaja kehittämällä. Tällaisia tavanomaisesta budjetointitavasta 3139: poikkeavia rahoitusmalleja ovat olleet jälkirahoitus- ja kokonaisrahoitusmalli. Ns. 3140: jälkirahoitusmallia kokeiltiin syyskuussa 1999 valmistuneessa Järvenpää - Lahti 3141: -moottoritiehankkeessa. Tie valmistui noin vuoden alkuperäisiä suunnitelmia 3142: aikaisemmin. Jälkirahoitusmalli merkitsee, että valtio ostaa kilpailuttamisen 3143: perusteella pitkäaikaisella (15-20 vuotta) sopimuksella tienpidon kokonaispalvelun 3144: yksityiseltä yritykseltä. Porvoo - Koskenkylä -moottoritien rakentamisessa kokeil- 3145: laan ns. kokonaisrahoitusmallia. Hankkeen on määrä valmistua vuonna 2001. 3146: Kokonaisrahoituksessa hankkeen vaatima rahoitus budjetoidaan etukäteen siten, että 3147: rahoitus ei muodostu ongelmaksi toteuttamiselle ja työ voidaan suorittaa optimaali- 3148: sella ajoituksella. Molempiin edellä kuvattuihin rahoitusmalleihin kuuluu olennaise- 3149: na osana urakan kilpailuttaminen yhtenä kokonaisuutena. 3150: 3151: Idän liikenne 3152: Liikenneministeriö on ryhtynyt toimenpiteisiin Suomen aseman hyödyntämiseksi 3153: EU:n ja Venäjän välisenä liikenneväylänä ja liiketoimintakeskuksena. Pietarin 3154: kehätien kehittämisestä vuosina 2000-2003 allekirjoitettiin aiesopimus, joka tukee 3155: EU:n pohjoisen ulottuvuuden politiikkaa ja yhteistä Venäjä-strategiaa. 3156: 50 Liikenneministeriö 3157: 3158: Eurorussia -ohjelmalla vauhditetaan Venäjän ja EU -maiden yritysten verkostumista. 3159: Ohjelman tarkoituksena on helpottaa yritysten investointipäätöksiä ja se liittyy 3160: laajaan TEDIM -ohjelmaan, jolla poistetaan tavaraliikenteen ja tietoliikenteen 3161: esteitä yritystoiminnan helpottamiseksi. Lisäksi liikenneministeriö, kauppa- ja 3162: teollisuusministeriö ja työministeriö teettivät selvityksen Suomen kilpailukyvystä 3163: Venäjän ulkomaankuljetuksissa. Suomen viranomaiset valmistelevat raskaan 3164: liikenteen erikoislupakäytännön yksinkertaistamista. Suomen ja Venäjän rajaliiken- 3165: teen sujuvuutta varmistettiin viranomaisten yhteistyöllä. 3166: 3167: Turvallisuus 3168: Liikenneturvallisuutta on edistetty päämääränä vakavien liikenneonnettomuuksien 3169: määrän aleneminen liikenteen kasvusta huolimatta. Tieliikenteen osalta ei tavoittee- 3170: seen ylletty, vaan tieliikenteessä kuolleita oli 15 enemmän edelliseen vuoteen 3171: verrattuna. Kuolleita oli arviolta 415 henkilöä. Parhaillaan valmistellaan uutta 3172: valtioneuvoston periaatepäätöstä liikenneturvallisuuden ohjelmaksi vuosille 2001- 3173: 2005, jolla pyritään palaamaan aiemmin asetetulle tavoiteuralle. 3174: 3175: Ulkomaisille autoille määrättiin talvirengaspakko Suomessa ja samalla käynnistet- 3176: tiin asiasta tiedotuskampanja naapurimaille ja ED-alueelle. Ulkomaisen raskaan 3177: liikenteen valvonta tiukentui 15.8.1999 alkaen, jolloin ajopiirturin käyttö tuli 3178: pakolliseksi myös EU :n ulkopuolelta tuleville ajoneuvoille. Vasemmalle kääntymi- 3179: sen säännöt muuttuivat heinäkuun alusta. Vasemmalle kääntyvän ajoneuvon on 3180: pääsääntöisesti väistettävä vastaantulijaa. Lisäksi mopokortti tuli pakolliseksi 3181: vuoden 2000 alusta. 3182: Junaliikenteessä ei matkustajien kuolemaan johtaneita onnettomuuksia ollut 3183: lainkaan. Tasoristeysonnettomuuksien määrä on säilynyt samana kuin edellisenä 3184: vuonna ( 40). Rautatieliikenteen turvallisuutta parannettiin muun muassa jatkamalla 3185: junien automaattisen kulunvalvontajärjestelmän laajentamista suunnitelman mukai- 3186: sesti. Kaikki vilkkaimmin liikennöidyt rataosat ovat kulunvalvonnan piirissä vuonna 3187: 2001. Vuoteen 2005 mennessä kulunvalvontajärjestelmä täydennetään kaikki 3188: tärkeimmät radat kattavaksi. Muita painopistealueita ovat olleet tasoristeysten 3189: poistaminen, ratojen sähköistäminen ja ratapihojen parantaminen. Myös kotimaan 3190: meriliikenteen matkustaja-alusten turvamääräyksiä tiukennettiin vuoden 2000 alusta. 3191: 3192: Merenkulku 3193: 3194: Hallitusohjelman mukaan "hallitus laatii kansallisen merenkulun ja huoltovarmuu- 3195: den turvaamiseksi kauppalaivaston kilpailuedellytyksiä parantavan ohjelman". 3196: Talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli asiaa 29.6.1999. Tällöin ei kuitenkaan 3197: päästy yksimielisyyteen tarvittavista toimenpiteistä Suomen kauppalaivaston 3198: kilpailuedellytysten parantamiseksi. Suomalaisille lastialuksille maksettavaa ns. 3199: alusluettelotukea laajennettiin kattamaan 40 % työnantajan merimieseläkevakuutus- 3200: maksua vastaavasta määrästä vuonna 2000. Tämän johdosta on myönnetty kerta- 3201: luonteisesti lisäystä vuoden 2000 talousarvioon 20 miljoonaa markkaa. Vuoden 3202: 1999 talousarviossa lastialusten hankintaan myönnetty korkotukivaltuus on notifioi- 3203: tavana EU:ssa ja tästä johtuen on valtuuksien käyttöä jouduttu siirtämään vuoteen 3204: 2000. Kauppalaivaston määrän kehitystä Suomen alusrekisterissä sekä henkilöstö- 3205: kustannusten kehitystä seurataan. Tarvittaessa ryhdytään pikaisiin toimiin kilpailu- 3206: kyvyn turvaamiseksi. Merenkurkun laivaliikenne on turvattu kahdeksi vuodeksi 3207: Suomen ja Ruotsin välisin sopimuksin. 3208: 3209: Rannikolla liikennöiville aluksille on myönnetty mahdollisuus saada vapautus 3210: luotsin käytöstä. Tällä helpotetaan rannikolla liikennöiviä aluksia, joiden lastaus- ja 3211: purkusatamat vaihtelevat. Lisäksi alusten kansallisuussäännöksiä lievennettiin, mikä 3212: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 51 3213: 3214: yhtenäistää Suomen ja Euroopan yhteisön säädöksiä. 3215: Elinkeinoelämän ja teollisuuden kuljetuskysymyksiä sisävesiliikenteessä on käsitelty 3216: liikenneministeriön asettaman työryhmän puitteissa, joka laatii parhaillaan selvityk- 3217: siä Itä-Suomen sisävesien kanavahankkeista. Selvitys valmistuu kesällä 2000. 3218: 3219: Joukkoliikenne 3220: Joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat lisääntyneet kaupunki- ja seutuliikenteessä. 3221: Kilpailu on lisääntynyt viime vuosina hallitusti joukkoliikennejärjestelmässä. 3222: Tulokset ovat olleet myönteisiä ja kilpailuttamista on jatkettu toiminnan tehokkuu- 3223: den lisäämiseksi. Samalla on kuitenkin pyritty huolehtimaan järjestelmän integraa- 3224: tioeduista ja markkinoiden toimivuudesta. Joukkoliikenteen älykorttijärjestelmät 3225: ovat liikenneministeriön tutkimuksen mukaan lisänneet matkustajamääriä samalla 3226: kun palvelujen taso on parantunut ja julkisen tuen tarve vähentynyt. 3227: Ministeriössä on edistetty ja luotu pohjaa matkakeskusten perustamiseen ja ensim- 3228: mäinen matkakeskus valmistuukin keväällä 2000. Liikenneministeriön työryhmä on 3229: etsinyt uusia ratkaisuja yhteiskunnalle tarpeellisten liikennepalvelujen hankintaan ja 3230: rahoitukseen. Kuljetuksia yhdistämällä kunnat säästäisivät huomattavia summia. 3231: Kehittämällä uusia joustavia joukkoliikennemuotoja on saavutettavissa merkittäviä 3232: etuja julkishallinnon kustannuksissa ja palvelutasossa. Palveluliikennejärjestelmissä 3233: kehitetään kuljetuksia kasvattamalla kaikille avoimen joukkoliikenteen osuutta ja 3234: kehittämällä uusia pienemmille matkustajamäärille sopivia muotoja. Kutsuohjausta, 3235: telematiikkaa ja muita kuljetusten yhdistelymahdollisuuksia hyväksikäyttäen ja 3236: kuljetuskalustoa ja varusteita kehittäen parannetaan vanhusten, vammaisten sekä 3237: sairauden ja kuntoutuksen vuoksi matkustavien mahdollisuuksia käyttää joukkolii- 3238: kennettä ja ryhmäkuljetuksia. 3239: Omistajaohjaus 3240: Soneran omistajapohjan laajentamista jatkettiin. Suomen valtion omistusosuus laski 3241: Sonerassa 77,8 prosentista 57,9 prosenttiin. Valtio sai osakemyynnistä myyntituloja 3242: yhteensä noin 3,4 miljardia euroa eli 20,2 miljardia markkaa. VR-yhtymän ja 3243: Suomen Posti Oy:n toimintoja on tehostettu huomattavasti ja sisäisiä organisaa- 3244: tiojärjestelyjä on tehty. Postin palvelujen tarjontaa jatketaan nykyisessä määrin 3245: koko maassa, vaikka Postin omien toimipaikkojen määrä vähenee Leonia-yhteistyön 3246: lakkaamisen vuoksi. Postin omia toimipaikkoja korvataan asiamiespostein. Muutok- 3247: sen vaikutuksia henkilöstöön lievennetään kehittämisohjelmalla ja siihen liittyvällä 3248: rahoituksella. Postin toimipaikkaverkon muutokset toteutetaan asteittain siten, että 3249: voidaan turvata palvelut ja noudattaa hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Myös saariston 3250: postinjakelu selvitetään. Tielaitoksen organisaation kehittämistä on jatkettu käynnis- 3251: sä olevien pilottikokeilujen pohjalta. Merenkulkulaitoksen liikelaitostamisen 3252: selvitystyö on tekeillä. Liikenneministeriön työryhmässä on selvitetty ja ehdotettu 3253: Ilmailulaitoksen ja VR-yhtymä Oyj:n ammatillisen koulutuksen ja sen rahoituksen 3254: siirtämistä opetusministeriön hallinnonalalle. 3255: Ympäristö 3256: Liikenneministeriön uusi ympäristöohjelma "Liikenteen toimintalinjat ympäristö- 3257: kysymyksissä" määrittelee liikenteen kestävän kehityksen velvoitteet. Päätavoitteena 3258: on, että liikenteen kasvihuonepäästöt ovat vuonna 2010 korkeintaan vuoden 1990 3259: tasolla. Ajoneuvo- ja polttoaineteknisiä toimia sekä liikenteen hoidon ja kunnossa- 3260: pidon toimia on toteutettu tavoitteiden mukaisesti. Myös liikenteen suunnittelua on 3261: kehitetty. Liikennemuotojen yhteistoimintaa ja kokonaisuuden suunnittelua yhdessä 3262: on pyritty lisäämään. Liikenteen kasvua tulee uuden ympäristöohjelman mukaan 3263: 52 Liikenneministeriö 3264: 3265: hillitä maankäytön suunnittelulla, vero- ja maksupolitiikalla sekä liikkumista 3266: korvaavia mahdollisuuksia kehittämällä. Taajamarakenteen eheyttämistä ja kaupan 3267: rakenteiden sekä tavaraliikenteen logistiikan kehittämistä tuetaan. Vesiliikenteen 3268: osalta aluksista aiheutuvien vesien pilaantumisen ehkäisemistä koskeva lakimuutos 3269: velvoittaa Suomen satamista lähtevien alusten jättämään jätteensä satamaan aina 3270: ennen lähtöä. 3271: 3272: 3273: Viestintä 3274: Tietoyhteiskunnan edistäminen 3275: Liikenneministeriö kehitti toimintaansa ja organisaatiotaan tietoyhteiskuntapolitiikan 3276: valmistelussa. Ministeriön toimialaan kuuluvan yleisen tietoyhteiskuntapolitiikan 3277: hoitaminen nivellettiin viestintähallintoon ja tietoverkkojen kehitystyö organisoitiin 3278: uudelleen. Ministeriö käynnisti kertomusvuonna verkkoliiketoimintahankkeen, jolla 3279: pyritään edistämään sähköistä kaupankäyntiä ja muuta liiketoimintaa viestintäver- 3280: koissa. Tarkoituksena on tuottaa konkreettinen toimenpideohjelma verkkoliiketoi- 3281: minnan edistämiseksi. Tietoyhteiskuntaa edistetään luomalla verkkoliiketoiminnalle 3282: suotuisa säädösympäristö, edistämällä käyttäjän luottamusta verkossa tarjottuihin 3283: palveluihin ja kehityshankkeilla, jotka toteutetaan yhteistyössä elinkeinoelämän 3284: kanssa. 3285: Uusien teknologioiden käyttöönoton ja kilpailun edistäminen 3286: Keväällä 1999 valtioneuvosto myönsi maailman ensimmäiset toimiluvat tietoyhteis- 3287: kunnan palveluiden laajempaa käyttöä edistäville kolmannen sukupolven matkavies- 3288: tinverkoille. Syksyllä 1999 ministeriössä käynnistettiin kolmannen valtakunnallisen 3289: GSM-verkon toimilupaprosessi. Liikenneministeriö on loppuvuodesta lähettänyt 3290: lausunnolle ehdotuksen hallituksen esitykseksi, jolla edistettäisiin kolmannen 3291: sukupolven matkaviestinverkkojen leviämistä. Esityksen mukaisella lailla kolman- 3292: nen sukupolven matkaviestinliittymien verkkovierailu GSM-verkkoihin tulisi tietyin 3293: ehdoin pakolliseksi. Samalla hallituksen esityksellä pyritään lisäämään kilpailua 3294: kotitalouksien kiinteän verkon tilaajayhteyksillä tietoverkkopalveluissa ja edistettäi- 3295: siin uusien nopeiden tiedonsiirtotekniikoiden (xDSL) käyttöä. Esitykseen sisältyy 3296: myös ehdotus intemet-palveluntarjoajien oikeudesta telelaitetilojen yhteiskäyttöön. 3297: Ministeriössä on myös aloitettu hallituksen esityksen valmistelu, jonka tarkoitukse- 3298: na on kehittää telemarkkinalainsäädäntöä niin, että kaikkien verkkojen käyttöä 3299: televiestintään säännellään samalla tavoin niiden toteuttamistekniikasta riippumatta. 3300: Liikenneministeriö aloitti lisäksi kesällä 1999 yhteistyössä Telehallintokeskuksen 3301: kanssa radiolainsäädännön uudistustyön. 3302: Muut lainsäädäntöhankkeet 3303: Liikenneministeriö on syksyllä 1999 käynnistänyt lainsäädäntöhankkeen suomalais- 3304: ten verkkotunnusten käytön monipuolistamiseksi ja lisäämiseksi. Tavoitteena on 3305: tarjota verkkoliiketoiminnan toimijoille hyvät mahdollisuudet saada verkkotunnuk- 3306: sia osaksi liiketoimintaansa kuitenkin siten, että yritysten nimioikeuteen liittyvät 3307: intressit turvataan. 3308: Laki yksityisyyden suojasta televiestinnässä ja televiestinnän tietoturvasta tuli voi- 3309: maan 1.7.1999. Lain toimeenpano ja seuranta on käynnistynyt. Verkkoasioinnin ja 3310: -liiketoiminnan kokonaisturvallisuutta lisäävä lain muutosesitys on valmisteilla. Sa- 3311: massa esityksessä on ehdotus laiksi tietoyhteiskuntapalveluiden suojasta, jolla pyri- 3312: tään edelleen parantamaan kaupallisten palveluiden suojausjärjestelmien käyttö- 3313: mahdollisuuksia. Suojauksen purkujärjestelmien merkitys kasvaa muun muassa 3314: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 53 3315: 3316: digitaalisen televisiotoiminnan palvelutoiminnan käynnistyttyä. 3317: Liikenneministeriössä on aloitettu sähköisiä allekirjoituksia koskevan yleislain val- 3318: mistelu. Tavoitteena on luoda edellytykset monipuolisille, avoimille ja torvallisille 3319: varmennepalveluiden markkinoille. 3320: 3321: Televisio- ja radiotoiminta 3322: Televisio- ja radiotoimintaa koskeva uusi laki astui voimaan vuoden 1999 alussa, 3323: minkä seurauksena monia televisio- ja radiotoiminnan valvontatehtäviä siirtyi 3324: Telehallintokeskuksen hoidettaviksi. Valtioneuvosto myönsi kertomusvuonna kaksi 3325: valtakunnallista ja yhden paikallisen toimiluvan analogiseen televisiolähetystoimin- 3326: taan sekä yhteensä 77 toimilupaa analogiseen radiolähetystoimintaan. Valtioneuvos- 3327: to myönsi myös toimiluvat digitaalisiin televisiolähetyksiin kahdelle kanavanipulle, 3328: yhteensä kahdeksalle kaupalliselle kanavalle. Lisäksi Yleisradio Oy saa taajuus- 3329: suunnitelman mukaan käyttöönsä yhden kanavanipun, johon mahtuu 4- 5 digitaa- 3330: lista televisiokanavaa. 3331: V aitioneuvosto päätti korottaa television katselijoilta perittävää televisiomaksua 100 3332: markalla 1.7.2000 alkaen. Televisiomaksu on Suomessa tämänkin jälkeen Pohjois- 3333: maiden halvin. 3334: EU -ministerit hyväksyivät päätelmät alaikäisten suojelusta haitallisten ohjelmien 3335: osalta. Jatkossa alan itsesääntely vähentää enenevästi viestinnän haitallisen sisällön 3336: ongelmia. 3337: 3338: Lehdistö tuki 3339: Monipuolisen kotimaisen lehdistön tukemisen perustana on valikoivan lehdistötuen 3340: säilyttäminen. Lehdistötukea myönnettiin viime vuonna 75 mmk, josta 30 mmk 3341: maksettiin lehdistötukilautakunnan esityksen mukaisesti ns. valikoivana tukena. 3342: Liikenneministeriö teetti kertomusvuoden aikana kaksi selvitystä lehdistötuen 3343: jakoperusteista, vaikutuksista ja tulevaisuuden tarpeista. 3344: 3345: Postitoiminta 3346: Valtioneuvosto hylkäsi toistamiseen yksityisen yrityksen hakemuksen postitoiminta- 3347: toimiluvan lupa-alueen laajentamiseksi kattamaan koko entisen Uudenmaan läänin 3348: alueen. Korkein hallinto-oikeus palautti hakemuksen valtioneuvoston käsittelyyn. 3349: Liikenneministeriön vuonna 1998 postitoimintaa ohjaavan lainsäädännön muutostar- 3350: peita tarkastelemaan asettama työryhmä luovutti selvityksensä liikenneministeriölle 3351: 1 päivänä helmikuuta 1999. Työryhmä toteaa raportissaan, että postitoimintalaki 3352: nykymuodossaan takaa hyvät lähtökohdat peruspalveluiden yleisen saatavuuden 3353: turvaamiselle. 3354: Kertomusvuoden syyskuussa järjestettiin Pekingissä Maailman postiliiton viiden 3355: vuoden välein järjestettävä maailmankongressi, johon osallistui lähes kahdensadan 3356: valtion edustajat. Suomi allekirjoitti tuolloin Maailman postiliiton yleissopimuksen, 3357: jonka sisältö tarkistettiin kongressissa. 3358: Kauppa- ja teollisuusministeriö 3359: 3360: 3361: 3362: Kauppa- ja teollisuusministeriö 3363: Yleistä 3364: Kauppa- ja teollisuusministeriön organisaatiouudistus tuli voimaan kertomusvuo- 3365: den alussa. Uudistukseen liittyen vuoden aikana käynnistettiin koko ministeriön 3366: toimintaa koskeva strategiatyö, jonka tavoitteena on kehittää ja uudistaa ministe- 3367: riötä ja sen toimintatapoja. 3368: Kertomusvuonna lisättiin panostusta tutkimus- ja kehitystoimintaan. Vuoden alussa 3369: toimintansa aloitti valtion erityisrahoitusyhtiö Finnvera Oyj. Kertomusvuoden 3370: aikana toteutettiin hallituksen energiastrategian mukaisia toimia ja aloitettiin 3371: kansallisen ilmasto-ohjelman laatiminen. 3372: Kauppa- ja teollisuusministeriön toiminnassa painottui keskeisesti EU-puheenjohta- 3373: jakauteen liittyvät tehtävät. Ministeriö vastasi kaikkiaan viiden neuvoston toimin- 3374: nasta, joiden lisäksi käynnistettiin lukuisia virkamiestason kokouksia ja konferens- 3375: seja myös Suomessa. Ministeriö korosti puheenjohtajakaudella hankkeita, jotka 3376: parantavat markkinoiden toimivuutta, vahvistavat tiedon ja osaamisen laaja-alaista 3377: hyödyntämistä, tehostavat kuluttajansuojaa ja monipuolistavat energiavalintoja. 3378: Puheenjohtajakaudella ministeriö pyrki edistämään taloudellista kasvua ja tuotta- 3379: vuutta sekä innovaatiojärjestelmiin ja pk-yrittäjyyteen liittyvän osaamisen kehittä- 3380: mistä korostamalla erityisesti tietoyhteiskunnan tarjoamia uusia mahdollisuuksia. 3381: Hallinnonalan määrärahat kertomusvuoden talousarviossa ja lisätalousarvioissa 3382: olivat yhteensä 4 920 537 000 mk. Hallinnonalan henkilöstömäärä oli noin 5 400 3383: henkilötyövuotta, josta ministeriön osuus oli noin 350. 3384: Hallitusohjelmaan liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö on valmistellut mm. 3385: seuraavia toimenpiteitä: 3386: 3387: 3388: Elinkeinopolitiikka 3389: Kauppa- ja teollisuusministeriö on vaikuttanut talouskasvun turvaamiseen, työlli- 3390: syyden paranemiseen ja tuotantorakenteen monipuolistumiseen edistämällä yrittä- 3391: jyyttä sekä kehittämällä yritysten toimintaedellytyksiä. Markkinoiden toimivuutta 3392: on kertomusvuonna parannettu markkinoille pääsyä tehostavilla toimenpiteillä, 3393: kilpailua vääristävien tekijöiden poistamisella sekä kehittämällä yritysten valmiuksia 3394: menestyä kansainvälisessä kilpailussa. 3395: Kertomusvuonna käynnistettiin valtakunnallisen yrittäjyyshankkeen valmistelu. 3396: Hankkeen tavoitteena on poistaa yritystoiminnan esteitä ja kannustaa kaikkia 3397: hallinnonaloja uusien yritysten perustamista edistäviin toimenpiteisiin. 3398: Kertomusvuoden aikana annettiin hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritystoi- 3399: minnan tukemisesta. Esitetyllä lailla on tarkoitus korvata laki yritystuesta. Uuden 3400: lain tavoitteena on yritystukijärjestelmän selkeyttäminen, tukia koskevien päällek- 3401: käisyyksien poistaminen ja tukien yhteensovittaminen. Lainsäädännöllä tähdätään 3402: hallitusohjelman mukaisesti myös suorien yritystukien vaikuttavuuden parantami- 3403: seen sekä tukien käytön valvonnan tehostamiseen. Lain uudistaminen liittyy 3404: keskeisiltä osiltaan EU:n rakennerahastojen uuden ohjelmakauden alkamiseen 3405: vuoden 2000 alusta. Toimenpide-ehdotusten valmistelussa on otettu huomioon 3406: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 55 3407: 3408: myös yritystuen yleisistä ehdoista annetun lain mukaiset tavoitteet. 3409: Kertomusvuoden aikana kauppa- ja teollisuusministeriö valmistautui uuteen 3410: rakennerahastokauteen. Alueohjelmissa sekä horisontaalisessa tavoite 3- ohjelmassa 3411: korostuvat alueelliseen elinkeinopolitiikkaan liittyvät kysymykset. Lisäksi yksinker- 3412: taistettiin rakennerahastojen hallinnointia. 3413: Työvoima- ja elinkeinokeskusten toiminnan ohjauksessa painottuivat asiakaspalve- 3414: lun kehittäminen, osastojen toimenpiteiden yhteensovittaminen, organisaatioraken- 3415: teen kehittäminen ja sisäisen toimivuuden parantaminen. TE-keskusten myöntämien 3416: tukien ja niitä koskevien ehtojen yhtenäistäruisselvitys toimenpidesuosituksineen 3417: valmistui kertomusvuoden aikana. 3418: Kauppa- ja teollisuusministeriössä käynnistettiin Finnvera Oyj:tä koskeva ohjaus- 3419: ja valvontajärjestelmän kehittämistyö. Kertomusvuoden aikana tarkistettiin myös 3420: julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annettua lakiajatkamal- 3421: la lain voimassaoloaikaa vuoden 2002 loppuun ja nostamalla luotto- ja rahoituslai- 3422: toksille maksettavaa marginaalia. 3423: 3424: 3425: Teknologiapolitiikka 3426: Tutkimus ja tuotekehitys ovat olleet viime vuosina kansallinen painopistealue. 3427: Vuodelle 1999 tavoitteeksi asetettu rahoitusosuus- 2,9 prosenttia bruttokansantuot- 3428: teesta - saavutettiin jo vuonna 1998. Kertomusvuonna bkt-osuuden arvioidaan 3429: nousseen 3,1 prosenttiin, josta julkisen sektorin osuus on lähes kolmannes. Tekno- 3430: logian kehittämiseen ja tutkimukseen käytettiin kauppa- ja teollisuusministeriön 3431: hallinnonalalla vuonna 1999 noin 2, 7 miljardia markkaa, mistä suurin osa ohjattiin 3432: yritysten ja tutkimuslaitosten käyttöön Teknologian kehittämiskeskuksen (Tekes) 3433: kautta. 3434: Hallitusohjelman mukaisesti teknologiapolitiikassa erityisen kehittämisen kohteina 3435: ovat tutkimustulosten hyödyntäminen kaupallisiksi tuotteiksi sekä alueiden tasapai- 3436: noinen teknologinen kehittäminen. Tutkimuspanostuksen hyödyntämiseksi käynnis- 3437: tettiin kertomusvuonna teknologian siirtoa sekä yrityshautomo- ja pääomasijoitus- 3438: malleja tarkasteleva hanke, jota toteutetaan yhdessä muiden tiede- ja teknologiapo- 3439: litiikkaa suunnittelevien ja toteuttavien tahojen kanssa. Mahdollisuuksia osaamisen 3440: ja uuden teknologian tehokkaampaan hyödyntämiseen eri alueilla selvittää syksyllä 3441: 1999 alkanut hanke. Tarkoitus on myös tiivistää hallinnonalojen välistä yhteistyötä 3442: sekä sovittaa yhteen alueellisia ja kansallisia hankkeita. 3443: Uutta tietoa teknologian kehittämiseen ja hyödyntämiseen vaikuttavista tekijöistä 3444: sekä julkisen tutkimusrahoituksen ja muiden toimenpiteiden vaikutuksista haetaan 3445: teknologian tutkimuksen ohjelmalla, jota kauppa- ja teollisuusministeriö koordinoi 3446: ja rahoittaa yhdessä Tekesin kanssa. 3447: Kertomusvuonna toteutettiin paineastialainsäädännön kokonaisuudistus, minkä 3448: yhteydessä saatettiin voimaan EU :n painelaitedirektiivi. Vaarallisten kemikaalien 3449: suuronnettomuusvaaraa koskevan direktiivin edellyttämät säädösmuutokset tulivat 3450: voimaan alkuvuonna. Kansallinen mittanormaalijärjestelmä keskitettiin Mittateknii- 3451: kan keskukseen. Toiminta alkaa uudessa muodossa vuoden 2000 alussa. 3452: 56 Kauppa- ja teollisuusministeriö 3453: 3454: Energiapolitiikka 3455: Vuonna 1999 energiapoliittisia toimenpiteitä toteutettiin hallituksen energiastrategi- 3456: an mukaisesti. Kertomusvuonna valmistui uusiutuvien energialähteiden edistä- 3457: misohjelma. Ohjelmassa asetetaan tavoitteeksi lisätä uusiutuvien energialähteiden 3458: määrää puolitoistakertaiseksi vuoteen 2010 mennessä verrattuna vuoteen 1995. 3459: Kioton ilmastokokouksessa sovittujen kasvihuonekaasujen vähentämisvelvoitteiden 3460: saavuttamiseksi aloitettiin kansallisen ilmasto-ohjelman laadinta, jonka koordinoin- 3461: nista kauppa- ja teollisuusministeriö vastaa. Kioto-prosessin seurantaa varten 3462: asetettiin myös ministerityöryhmä. Lisäksi ministeriö asetti toimikunnan selvittä- 3463: mään Kioton mekanismien (yhteistoteutus, päästäkauppa ja puhtaan kehityksen 3464: mekanismit) käyttöä osana kansallista kasvihuonepäästöjen vähentämissuunnitel- 3465: maa. 3466: Vuonna 1999 saatiin päätökseen sähkömarkkinalain muutos, joka koskee kuluttajan 3467: ja sähkön myyjän ja jakeluverkonhaltijan välisiä sopimuksia. Kertomusvuonna 3468: annettiin eduskunnalle hallituksen esitys kaasumarkkinalaiksi. Lakiesityksellä on 3469: tarkoitus täyttää kaasusisämarkkinadirektiivin vähimmäisvaatimukset. Samassa 3470: yhteydessä nykyinen Sähkömarkkinakeskus on tarkoitus muuttaa Energiamark- 3471: kinavirastoksi, joka hoitaisi sekä sähkö- että kaasumarkkinoiden valvontaa. 3472: Pohjoiseen ulottuvuuteen liittyvä Itämeren alueen energiaministerikonferenssi 3473: pidettiin syksyllä. Konferenssi linjasi sähkö- ja kaasumarkkinoita, päästäkauppaa 3474: sekä uusiutuvan energian ja energian säästön edistämistä Itämeren alueella. EU :n 3475: energianeuvosto hyväksyi Pohjoista ulottuvuutta koskevat päätelmät. 3476: Ydinvoimalaitokset omistavien yhtiöiden yhteisyritys Posiva Oy jätti toukokuussa 3477: valtioneuvostolle ydinvoimalaitosten käytetyn polttoaineen loppusijoitushanketta 3478: koskevan ydinenergialain mukaisen periaatepäätöshakemuksen. Hakemuksesta 3479: järjestettiin laaja kuulemiskierros. 3480: Energian säästöä ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistävän Motivan 3481: toiminta arvioitiin vuoden 1999 aikana. Arvioinnissa todettiin toiminnan olleen 3482: tuloksellista. 3483: 3484: 3485: Valtion omistajapolitiikka 3486: Valtion omistajapolitiikkaa kehitettiin hallitusohjelman mukaisesti osana elinkeino- 3487: jen kehittämistä. 3488: Kauppa- ja teollisuusministeriön johtaman valmistelun pohjalta valtioneuvosto teki 3489: 16.9.1999 valtion omistajapolitiikkaa koskevan periaatepäätöksen, jossa yleisesti 3490: määritellään valtion omistajapolitiikanyleiset tavoitteet ja periaatteet koskien myös 3491: omistuspohjan muutoksia ja omistusjärjestelyjä. Valtion omistajapoliittiset toimen- 3492: piteet harkitaan aina yhtiökohtaisesti yhtiöiden asema ja tilanne sekä mark- 3493: kinaolosuhteet huomioon ottaen. 3494: Samoin kauppa- ja teollisuusministeriön johtaman valmistelutyön pohjalta hallituk- 3495: sen talouspoliittinen ministerivaliokunta hyväksyi syyskuussa 1999 omistuspohjan 3496: muutoksissa ja omistusjärjestelyissä noudatettavat menettelytapaohjeet 3497: Kauppa- ja teollisuusministeriö valmisteli kertomusvuonna myös valtionyhtiöiden 3498: ja valtion osakkuusyhtiöiden ylimmän johdon ja hallintoelinten jäsenten palkkaus- 3499: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 57 3500: 3501: ja palkkioperusteita koskevat kehittämislinjat, jotka talouspoliittinen ministeriva- 3502: liokunta hyväksyi tammikuussa 2000. 3503: Kertomusvuonna uudistettiin Suomen Teollisuussijoitus Oy:n lainsäädäntöä 3504: muuttamalla yhtiön toiminnan painopistettä aikavien yritysten oman pääoman 3505: ehtoiseen rahoitukseen ja laajentamalla yhtiön toimialaa palveluelinkeinoihin. 3506: Keskeiset omistusjärjestelyt valtionyhtiöissä ja valtionosakkuusyhtiöissä: 3507: Altia Group Oy aloitti toimintansa vuoden 1999 tammikuussa. Konsernin tytäryhti- 3508: öistä Primalco Oy harjoittaa alkoholijuomien valmistusta, markkinointia ja vientiä. 3509: Havistra Oy harjoittaa alkoholijuomien tukkumyyntiä ja jakelua. 3510: Valmet Oy:n ja Rauma Oy:n sulautumisen seurauksena syntynyt, maailmanlaajui- 3511: sesti johtava metsäteollisuuden laitteita ja prosesseja toimittava yritys, Metso Oyj, 3512: aloitti toimintansa kertomusvuoden heinäkuussa. Valtion omistus yhtiöstä on 11,6 3513: prosenttia. 3514: Valtio luovutti Patria lndustries Oy:lle apportina Valmet Oyj:ltä ostamansa loput 3515: 49,9 prosenttia Patria Finavitec Oy:n osakkeista. 3516: 3517: 3518: Kuluttaja- ja kilpailupolitiikka 3519: EU:n sisämarkkinaneuvostossa saatiin aikaan poliittinen yhteisymmärrys sähköisen 3520: kaupankäynnin oikeudellisista kysymyksistä, tutkintojen vastavuoroisesta tunnusta- 3521: misesta ja eräistä elintarvikealan direktiiveistä. Lisäksi hyväksyttiin päätöslauselma 3522: standardisoiunista sekä standardisoinnin vastavuoroisesta tunnustamisesta ja 3523: vahvistettiin yhteinen kanta kaakao- ja suklaadirektiivistä. Kuluttajaministerineu- 3524: voston keskeisiä asioita olivat rahoituspalvelujen etämyyntiä koskeva direktiivieh- 3525: dotus sekä avoin keskustelu välttämättömyyspalveluista ja kuluttajansuojasta sekä 3526: elintarviketurvallisuus. 3527: Kuluttaja-asiain neuvottelukunta käynnisti hallitusohjelman mukaisesti uuden 3528: kansallisen kuluttajapoliittisen ohjelman valmistelun. Eurohintaseuranta käynnistet- 3529: tiin. Elinkeinoelämän järjestöjen kanssa neuvoteltiin euron käyttöönottovaiheen 3530: hintamerkinnöissä sovellettavista periaatteista. 3531: Suurmyymälän rakentamista koskevat uudet säännökset tulivat voimaan maalis- 3532: kuussa. Kertomusvuonna luotiin myös uudistuksen vaikutusten arviointimenettely. 3533: Nykyisten kaupan liikeaikasäännösten soveltamista sekä mahdollisuuksia aukiolo- 3534: aikojen laajentamiseen selvitettiin hallituksen hankesalkun mukaisesti. Hallitusoh- 3535: jelmaan liittyen valmisteltiin ehdotus kiinteistön- ja vuokranvälitystä koskevan 3536: lainsäädännön uudistamiseksi. 3537: Elintarvikelainsäädännön vihreän kirjan käsittely jatkui Euroopan unionissa. 3538: Euroopan yhteisön kilpailusääntöjen täytäntöönpanoasetuksen uudistamista koskeva 3539: valkoinen kirja annettiin keväällä. Suomi antoi komissiolle kirjallisen lausuman 3540: valkoisessa kirjassa esitetyistä uudistusehdotuksista. Kertomusvuonna valmistui 3541: vertikaalisia kilpailunrajoituksia koskeva uusi ryhmäpoikkeusasetus ja uudet 3542: valtiontukivalvonnan menettelytapasäännökset tulivat voimaan. Kauppa- ja teolli- 3543: suusministeriö osallistui myös uusien valtiontukien ilmoitusvelvollisuutta koskevien 3544: Euroopan yhteisöjen ryhmäpoikkeusasetusehdotusten käsittelyyn komissiossa. 3545: 58 Kauppa- ja teollisuusministeriö 3546: 3547: Muita keskeisiä uudistuksia 3548: Ministeriön organisaatiouudistus tuli voimaan vuoden 1999 alusta. Uudistuksella 3549: muutettiin osastojakoa muodostamaila elinkeino- ja teknologiaosastot Kaksi muuta 3550: osastoa ovat markkinaosasto - aiemmin kauppaosasto - sekä energiaosasto. Toinen 3551: keskeinen uudistus oli osastojaosta itsenäisen, suoraan kansliapäällikön alaisuudessa 3552: toimivan omistajapolitiikan yksikön muodostaminen. Lisäksi ministeriön hallintoyk- 3553: sikkö jaettiin kolmeen erilliseen yksikköön: hallintoyksikköön, talousyksikköön ja 3554: sisäisen tarkastuksen yksikköön, jotka toimivat tiedotusyksikön ja muodostetun 3555: esikunnan ohella suoraan kansliapäällikön alaisuudessa. 3556: Valtion erityisrahoitusuudistukseen liittyen yhdistettiin Kera Oyj ja Valtiontakuu- 3557: keskus Finnvera Oyj:ksi vuoden 1999 alusta. Uudistuksen tavoitteena on parantaa 3558: yritysten rahoituspalveluja. Työvoima- ja elinkeinokeskusten tilivirastomuutosta 3559: valmisteltiin kertomusvuoden aikana siten, että vuoden 2000 alusta kukin TE- 3560: keskus muodostaa oman itsenäisen tili viraston. Kaksi TE-keskusta aloitti tilivirasto- 3561: najo kesäkuun alussa 1999. 3562: Uusi kuluttajavirasto aloitti toimintansa vuoden alusta. Hallitusohjelman mukaisesti 3563: asetettiin työryhmä selvittämään eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen valvontaosas- 3564: ton ja elintarvikeviraston yhdistämistä sekä tekemään esitys tarvittaviksi lainsäädän- 3565: tömuutoksiksi. Kilpailuneuvoston lainkäyttötehtäviä käsitellyt työryhmä ehdotti 3566: kilpailuneuvoston ja markkinatuomioistuimen yhdistämistä uudeksi erityistuomiois- 3567: tuimeksi. Asiaa koskevaa valmistelua jatkettiin. 3568: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 3569: 3570: 3571: 3572: Sosiaali- ja terveysministeriö 3573: 1. Yleistä 3574: 3575: Vuonna 1999 sosiaalimenoihin käytettiin yhteensä 190 miljardia markkaa. Valtion 3576: budjetin kautta rahoitettiin siitä noin kolmannes. Kansantalouden ja työllisyyden 3577: koheneminen sekä sosiaaliturvaa koskeneet 1990-luvun päätökset alensivat sosiaali- 3578: menojen osuutta bruttokansantuotteesta. Vuonna 1999 sosiaalimenojen BKT -osuus, 3579: 26,5 %, alitti selvästi ED-maiden keskiarvon. Eniten kertomusvuonna vähenivät 3580: työttömyysturvaaja toimeentulotukea saaneiden lukumäärät. Eläkkeensaajien määrä 3581: on sen sijaan kasvanut koko 1990-luvun ajan. 3582: Talouden ja työllisyyden elpyminen paransi kotitalouksien toimeentuloa. Suomi oli 3583: edelleen kansainvälisesti arvioiden tasaisen tulojaon maa, vaikka tuloerojen 90- 3584: luvun puolivälissä alkanut kasvu jatkui. Suhteellinen köyhyysaste säilyi Suomessa 3585: alhaisena. Pitkäaikaistyöttömien lukumäärä väheni, mutta pysyi silti sosiaali- ja 3586: terveyspolitiikan vaikeana kysymyksenä. 3587: Keväällä 1999 työnsä aloittaneen Paavo Lipposen II hallituksen ohjelman sosiaali- 3588: ja terveyspoliittiset painotukset ryhmiteltiin muutamiin asiakokonaisuuksiin: 3589: työelämässä jaksamisen ja työuran jatkamisen tukeminen, syrjäytymisen ja köyhyy- 3590: den estäminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tason ja toimivuuden 3591: turvaaminen, sosiaaliturvan kannustavuuden vahvistaminen, sosiaaliturvan kestävän 3592: rahoituksen edistäminen, tasa-arvon vahvistaminen sekä sosiaaliturvan eri alojen 3593: uudistamistyön jatkaminen. Linjausten toteutus käynnistettiin kertomusvuonna. 3594: Suomen ED-puheenjohtajuuskaudella hallinnonalalla järjestettiin Suomessa kymme- 3595: nen virallista ED-konferenssia. Lisäksi ministeriö vastasi ED-koordinaatiosta 3596: sektorinsa neuvostoissa sekä osallistui alueellisen ja globaalitason yhteistyön ED- 3597: koordinaatioon. 3598: Sosiaali- ja terveysministeriön vastuualueen laajuutta kuvaa, että ministeriö valmis- 3599: teli vuosina 1995-1999 keskimäärin 40 hallituksen esitystä vuodessa sisältäen noin 3600: 100 lakia. Hallinnonalan asetuksia on ollut vuosittain 40-70. 3601: 3602: 3603: 2. Toimeentuloturvan alue 3604: Työssä jaksamisen edistämiseen ja eläkkeelle siirtymisen myöhentämiseen liittyvät 3605: toimenpiteet olivat keskeisiä. Varhaiseläkejärjestelmiin liittyvät säädösmuutokset 3606: toteutettiin. Muutostenjälkeen työttömyyseläkkeen määrä alenee hieman. Yksilölli- 3607: sen varhaiseläkkeen ikärajaa korotettiin 60 vuoteen. Osa-aikaeläkkeen ikäraja säilyy 3608: 56 vuotena vuoden 2002 loppuun. Yli 55-vuotiailla on parempi mahdollisuus ottaa 3609: vastaa lyhytaikaista, aikaisempaa pienipalkkaisempaa työtä. Työnantajan rahoitus- 3610: vastuita työttömyys- ja työkyvyttömyyseläkkeistä muutettiin siten, että ikääntyneen 3611: työllistäminen on työnantajille aiempaa kannattavampaa. 3612: Lääkemenojen kasvun hillitsemiseksi jatkettiin lääkkeiden hintojen tarkistusmenet- 3613: telyä. Tapaturmavakuutuksen kokonaisuudistuksen osana asetettiin työryhmä, jonka 3614: tavoitteena on ammattitautilainsäädännön selkeyttäminen ja korvausjärjestelmän 3615: uudistaminen. Työttömyysturvan vai vontaa tehostettiin jatkamalla rekisteriuudistus- 3616: ta. Kassatarkastuksesta laadittiin vuosiraportti. 3617: 60 Sosiaali- ja tenreysministeriö 3618: 3619: Huhtikuun alusta hallintokäyttölaki ulotettiin koskemaan sosiaalivakuutusjärjestel- 3620: män muutoksenhakua. Valitusasioiden käsittelyssä muutoksenhakuelimet noudatta- 3621: vat nyt yhtenäistä menettelytapaa. Laki mahdollistaa suullisen käsittelyn ja oikeu- 3622: denkäyntikulujen korvaamisen. 3623: Lailla perustettuja eläkelaitoksia koskevia säännöksiä vakavaraisuudesta ja hallin- 3624: nosta uudistettiin. Vakuutusyhtiölain ja eräiden muiden vakuutusalan lakien 3625: salassapitosäännöksiä uudistettiin mm. viranomaisten toiminnan julkisuudesta 3626: annetun lain ja henkilötietolain johdosta. 3627: Suomen ja Latvian välinen sosiaaliturvasopimus saatettiin eduskunnan käsiteltäväk- 3628: si. 3629: 3630: 3631: 3. Sosiaali- ja terveyspalvelut 3632: Valtakunnallista suunnittelujärjestelmää uudistettiin vuoden 1999 alusta siten, että 3633: valtakunnallinen suunnitelma korvattiin 4-vuotisella sosiaali- ja terveydenhuollon 3634: tavoite- ja toimintaohjelmalla. Hallitus hyväksyi ensimmäisen ohjelman vuosille 3635: 2000-2003 lokakuussa 1999. Eduskunta päättää kunnallisen sosiaali- ja terveyden- 3636: huollon voimavaroista vuosittain. 3637: Vuosi 1999 oli kansainvälinen ikäihmisten vuosi. Suomessa vuoden teemana oli 3638: "Vuosiin elämää". Tavoitteena oli ikäihmisten arvostuksen kohottaminen ja 3639: paikallisten, pysyviin muutoksiin tähtäävien, vanhuspoliittisten strategioiden 3640: edistäminen. Lääninhallitukset tukivat kuntia strategiatyössä. YK:n teemavuosi 3641: toteutettiin sosiaali- ja terveysministeriön koordinoimana, pääasiassa paikallisella 3642: tasolla, yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. 3643: Varhaiskasvatusta selvittäneen työryhmän työn pohjalta käynnistettiin hankkeita 3644: lasten päivähoidon sisällön ja laadun kehittämiseksi. STM osallistui esiopetusta 3645: koskevan lainsäädännön valmisteluun. Uudistuksella toteutetaan kaikkia 6-vuotiaita 3646: koskeva maksuton esiopetus. 3647: Hallitus antoi 29.10.1999 eduskunnalle esityksen laeiksi sosiaalihuollon asiakkaan 3648: asemasta ja oikeuksista sekä sosiaalihuoltolain muuttamisesta ja eräiksi niihin 3649: liittyviksi laeiksi. Asian käsittely eduskunnassa jatkuu vuoden 2000 valtiopäivillä. 3650: Mielekäs elämä" -ohjelman puitteissa toimiva mielenterveyspalveluiden kehittämis- 3651: työryhmä laati yhdeksän selvityshenkilön arvioiden ja esitysten pohjalta mielenter- 3652: veyspalveluihin, erityisesti avohuollon sekä nuorten ja lasten mielenterveyspalvelui- 3653: hin, keskittyvän selvityksen toimenpide- ja kehittämisehdotuksineen. Vuonna 1998 3654: käynnistetty ns. Makropilottihanke jatkui Satakunnan alueella. Kokeilulla testataan 3655: uuden teknologian hyväksi käyttöä sosiaali- ja terveydenhuollossa. 3656: Marraskuussa tuli voimaan laki lääketieteellisestä tutkimuksesta. Laissa säädetään 3657: ihmiseen sekä ihmisen alkioon ja sikiöön kohdistuvan lääketieteellisen tutkimuksen 3658: edellytyksistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain ja 3659: asetuksen muutoksilla säädettiin vuoden 2000 alusta voimaan tuleva terveydenhuol- 3660: lon maksukatto. 3661: 3662: 3663: 4. Ehkäisevä sosiaali- ja terveyspolitiikka 3664: Syrjäytymiskehityksen katkaisu oli ehkäisevän politiikan painoalueita. Työtä 3665: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 61 3666: 3667: tehostettiin asettamalla työryhmä koordinoimaan hallinnonalojen välisiä toimia 3668: syrjäytymisen torjumiseksi ja tekemään esityksiä uusista toimenpiteistä syrjäytymis- 3669: kierteen katkaisemiseksi. Sosiaalisen luototuksen kokeilu käynnistettiin kahdeksassa 3670: kunnassa. 3671: Keväällä 1999 asetettiin valtioneuvoston huumausainepoliittisessa toimikunnassa 3672: tarkoitettu koordinaatioryhmä seuraamaan periaatepäätökseen sisältyvän ohjelman 3673: toteutumista ja koordinoimaan huumausainepolitiikkaa. Suomen Akatemialle 3674: annettiin laaja ehdotus huumausainepoliittisen ohjelman käynnistämiseksi. Nuorten 3675: huumausaineiden käytön ehkäisyn tehostaruiskeinoja valmisteltiin sosiaali- ja 3676: terveysministeriön asettamassa toimikunnassa. 3677: Alko-Yhtiöt Oy jaettiin 4.1.1999 kolmeen osaan: Alkon Kauppa Oy, Altia Group 3678: Oy ja Arctia Invest Oy. Ministeriön hallinnonalalle jäi Alkon Kauppa Oy yhdessä 3679: tytäryhtiönsä Alko Oy:n kanssa. Yhtiöjärjestelyt saatettiin ministeriössä kertomus- 3680: vuoden aikana päätökseen siten että alkoholilain mukaisena alkoholiyhtiönä toimii 3681: 1.1.2000 alkaen Alko Oy. 3682: Paikallisten ympäristöterveysohjelmien valmistelua jatkettiin Länsi-Suomen 3683: läänissä. Ministeriön ohje sosiaalisten ja terveysvaikutusten huomioon ottamiseksi 3684: osana ympäristövaikutusten arviointia valmistui. Työterveyshuollon valtakunnallis- 3685: ten kokeilujen raportointi valmistui. 3686: Eduskunta hyväksyi tupakkalain uudistamisen. Tarkoituksena on vähentää tupakan 3687: aiheuttamia terveyshaittoja, ravintoloiden asiakkaiden ja henkilökunnan altistumista 3688: tupakansavulle sekä tehostaa alaikäisiä koskevaa myyntikieltoa. Lain perusteella 3689: annettiin valtioneuvoston päätös tupakansavusta ja siihen liittyvän syöpävaaran 3690: torjunnasta. EU:n yhteinen tartuntatautien seuranta- ja varhaisvaroitusjärjestelmä 3691: käynnistettiin, ja kehitettiin sen edellyttämät kansalliset rakenteet. 3692: 3693: 3694: 5. Työolot ja työsuojelu 3695: Työolot ja fyysinen työympäristö ovat muuttuneet suhteellisen hitaasti. Ammatti- 3696: taudit sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet aiheuttivat ennenaikaisia eläkkeelle 3697: siirtymisiä. Työn organisoinoissa tapahtuneet muutokset lisäsivät edelleen kiirettä, 3698: tapaturmariskejä ja työssä uupumista. Työvoiman ikääntyminen vaikutti sairasta- 3699: vuuteen ja työkykyyn. Määräaikaisten palvelussuhteiden osuus jatkoi kasvuaan. 3700: Työturvallisuuskulttuuri parani yleisesti, vaikka työvoiman terveyden ja hyvinvoin- 3701: nin kannalta keskeiset ongelmat kärjistyivät joillakin toimialoilla. 3702: Vuonna 1998 hyväksytyn työsuojelustrategian linjaukset otettiin huomioon toimin- 3703: nassa ja työsuojelupiirien tulosohjauksessa. Toimintasuunnitelmia ja syventäviä 3704: hankkeita valmisteltiin tarkentuneen toimintaympäristökuvan perusteella. 3705: Hallitus hyväksyi työssä jaksamisen tutkimus- ja toimenpideohjelman joulukuussa. 3706: Työelämässä jaksamisen ja jatkamisen tukemisen tavoitteena on työssä käyvän 3707: väestön työkyvyn ylläpitäminen ja hyvinvointi työelämässä sekä työmarkkinoilta 3708: poisturuisiän myöhentäminen. 3709: Työpaikkojen ja työterveyshuollon TYKY -toiminnan kehittämistä ja lähivuosien 3710: suuntaviivoja koskeneet johtopäätökset valmistuivat syksyllä työterveyshuollon 3711: käyttöön. Yhtenä painotuksena oli työterveyshuollon rooli pienyritysten henkilöstön 3712: osaamisen kehittämisessä. Kuntoutusselonteon jatkotoimena tehostettiin kuntoutuk- 3713: seen ohjaamista ja kuntoutuksen varhaisempaa käynnistämistä kuntoutusjärjestelmi- 3714: en yhteistyönä. Omaehtoisen ammatillisen aikuiskoulutuksen kehittämistä selvitet- 3715: 62 Sosiaali- ja tenreysministeriö 3716: 3717: tiin eri ministeriöiden välisessä työryhmässä. 3718: Työsopimuslain uudistaminen jatkui työsopimuslakikomiteassa. Komitean ehdotus- 3719: ten perusteella tehdään toimenpidesuunnitelma vuosille 2000 - 2002 yhteistyössä 3720: työmarkkinajärjestöjen ja työministeriön kanssa. Työmarkkinajärjestöjen kanssa 3721: selvitettiin työturvallisuuslainsäädännön uudistamistarvetta ED-normiston ja 3722: työelämässä tapahtuneiden muutosten pohjalta. 3723: 3724: 3725: 6. Tasa-arvon edistäminen 3726: Hallituksen vuonna 1997 hyväksymän tasa-arvo-ohjelman loppuraportti valmistui. 3727: Uuden hallituksen ohjelmaan sisältyi useita sukupuolten tasa-arvoon liittyviä 3728: tavoitteita, mm. Pekingin toimintaohjelman mukaisen valtavirtaistamisperiaatteen 3729: toteuttaminen valtion hallinnossa. Tasa-arvoasioiden hallinnon selkiyttämiseen ja 3730: resurssien vahvistamiseen liittyvä valmistelu käynnistettiin sosiaali- ja terveysminis- 3731: teriössä. 3732: 3733: 3734: 7. Muita sosiaali- ja terveyspoliittisia kysymyksiä 3735: Kansainvälinen toiminta painottui kertomusvuonna EU -puheenjohtajuuden hoitami- 3736: seen. Hallinnonalan kannalta keskeisimmät tulokset puheenjohtajuuskaudella olivat 3737: työ- ja sosiaalineuvostossa hyväksytyt päätelmät sosiaaliturvan uudistamisesta ja 3738: siihen liittyvästä jäsenvaltioiden yhteistyöstä sekä päätelmät naisten asemaa 3739: käsitelleen YK:n maailmankonferenssin seurantaprosessista ja EU:n 5. tasa-arvo- 3740: ohjelmasta. Terveysneuvostossa hyväksyttiin päätöslauselma koskien terveyden 3741: suojelua horisontaalisena velvoitteena. Muut tärkeät päätöslauselmat koskivat 3742: mielenterveyttä, antibioottiresistenssiä ja tupakoinnin vähentämistä. Suomen 3743: puheenjohtajakaudella päästiin yksimielisyyteen EU :n huumausainestrategiasta. 3744: Hallinnonalojen välinen "Kansallinen ikäohjelma" vuosille 1998-2002 keskittyi 3745: ikääntymisen koulutusohjelmien sekä työkykyä ylläpitävän toiminnan ohjelmien 3746: kehittämiseen ja käynnistämiseen. Ohjelman arvioinnit osoittivat ikääntyvien 3747: työnsaantimahdollisuuksien ja työssä pysymisen sekä työpaikkojen TYKY -toimin- 3748: nan kehittyneen myönteisesti. 3749: Ulkomaalaisvaltuutetun toimisto siirrettiin sosiaali- ja terveysministeriön yhteydestä 3750: työministeriön yhteyteen 1.3.1999. Vakuutusvalvonnasta vastaava uusi vakuutusval- 3751: vontavirasto aloitti toimintansa 1.4.1999. 3752: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 3753: 3754: 3755: 3756: Työministeriö 3757: Uuden hallitusohjelman mukaisesti hallituksen talouspolitiikan päätavoite on 3758: työllisyyden parantaminen. Tavoitteena on, että uusien työpaikkojen määrä lisään- 3759: tyy ripeästi ja työssä olevien osuus työikäisestä väestöstä lähestyy vaalikaudella 3760: EU:n työllisyyssuuntaviivoissa tavoitteeksi asetettua 70 prosenttia. Tavoitteiden 3761: saavuttamisen kannalta keskeistä on nopea taloudellinen kasvu ja kansainvälisesti 3762: kilpailukykyinen toimintaympäristö pääomien sijoittamiselle ja yritysten toiminnal- 3763: le. Kansantalouden vakauden turvaavan talouspolitiikan lisäksi korostuvat mm. 3764: rakenteelliset toimet hyödyke-, pääoma-, ja työmarkkinoiden toimivuuden paranta- 3765: miseksi sekä verotuksen ja sosiaalietuuksien uudistaminen työllisyyttä parantavasti 3766: ja omatoimisuutta kannustavasti. 3767: Työhallinto uudisti omaa strategiaansa hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti. 3768: Omassa toiminnassaan työministeriö painottaa erityisesti työmarkkinoiden toimi- 3769: vuutta ja työelämän kehittämistä. Strategian sisältämien linjausten mukaan työhal- 3770: linto pyrkii 3771: -vahvistamaan työvoiman kysyntää ja varmistamaan työvoiman saatavuutta, 3772: -vahvistamaan ja laajentamaan toimintaa työntekijöiden jaksamisen ja osaamiseen 3773: parantamiseksi, 3774: -lisäämään työhön menon kannustavuutta ja ehkäisemään työmarkkinoilta syrjäyty- 3775: mistä ja 3776: -ehkäisemään syrjintää ja rasismia sekä edistämään hyviä etuisiä suhteita yhteiskun- 3777: nassa. 3778: Kertomusvuonna työhallinto myötävaikutti hallitusohjelman työllisyystavoitteiden 3779: toteutumiseen myös edistämällä työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista, 3780: vahvistamalla työnhakijoiden ammatillista osaamista ja työmarkkinavalmiuksia, 3781: parantamalla vaikeasti työllistyvien työhönsijoittumista työllistämistukien avulla 3782: sekä tehostamalla työmarkkinoiden toimivuutta. Näiden tehtävien hoitamiseksi 3783: työhallinto harjoitti työnvälitystä ja ammatinvalinnanohjausta, järjesti työvoimapo- 3784: liittista aikuiskoulutusta, sijoitti vaikeasti työllistyviä palkkaperusteisin tukitoimen- 3785: pitein työhön, vaikutti työvoiman kysyntään valikoivin toimenpitein sekä osallistui 3786: työlainsäädännön uudistamishankkeisiin. Työvoimapolitiikan toimintatapojen uu- 3787: distamista jatkettiin panostamalla entistä enemmän aktivoiviin toimiin. Lisäksi 3788: työhallinto edisti maahanmuuttajien kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. 3789: Nopean taloudellisen kasvun jatkuessa työllisyyden kehitys oli kertomusvuonna 3790: ripeää. Työllisten määrä lisääntyi edellisestä vuodesta keskimäärin y Ii 7 4 000: lla ja 3791: työvoiman tarjonta noin 50 OOO:lla työvoimaan kuuluessa 2 558 000 henkilöä. 3792: Työttömyyden aleneminen kertomusvuonna jatkui lähes samaa vauhtia kuin 3793: edellisenäkin vuonna. Työttömien määrä väheni työvoimatutkimuksen mukaan 3794: 8,3 prosenttia kun se vuonna 1998 väheni 9,3 prosenttia. Kaikkiaan työttömiä oli 3795: arviolta keskimäärin 260 000, mikä oli 24 000 henkilöä vähemmän kuin edellisenä 3796: vuonna. Työttömyysaste laski 11,4 prosentista 10,2 prosenttiin. Työvoimatoimistoi- 3797: hin ilmoittautuneita työttömiä työnhakijoita oli työministeriön työnvälitystilaston 3798: mukaan vuonna 1999 keskimäärin 348 000 eli 24 400 henkilöä vähemmän kuin 3799: vuotta aikaisemmin. Työllisten määrän lisäys oli suurempi kuin yhtenäkään 3800: aiempana vuonna 1990-luvulla. Niinpä työllisyysaste, joka kertomusvuonna oli 66,0 3801: prosenttia, oli tarkalleen hallituksen vuodelle 2003 asettamalla 70 prosentin 3802: tavoiteuralla. 3803: Pitkäaikaistyöttömyyden lasku kiihtyi. Kaikkiaan pitkäaikaistyöttömiä oli kertomus- 3804: vuonna 97 900 henkilöä. Tämä on 13,1 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Vuonna 3805: 64 Työministeriö 3806: 3807: 1999 yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli keskimäärin 105 300 henkilöä, 3808: mikä oli lähes 3 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kertomusvuonna 3809: nuorten alle 25-vuotiaiden työttömyys laski edellisvuoden tapaan vain noin 2 3810: prosenttia. Työvoimatutkimuksen mukaan alle 25-vuotiaita työttömiä oli keski- 3811: määrin 69 000 eli liki neljännes kaikista työttömistä. Nuorten työttömyysaste oli 3812: 20,9 prosenttia. 3813: Uudet työpaikat syntyivät pääasiassa yksityiselle sektorille, erityisesti palvelualoille 3814: ja rakentamiseen. Lyhytkestoiset ja osa-aikaiset työpaikat lisääntyivät edelleen. 3815: Työvoiman kysynnän ripeästä kasvusta seurasi jossain määrin myös työvoiman 3816: rekrytointiongelmia. Tietotekniikan alan osaajien, mutta myös alemman koulutusas- 3817: teen ammattien kuten siivouksen, myynnin ja muiden peruspalvelualojen sekä 3818: hoitopalvelujen työntekijöiden kysyntä ylitti tarjonnan. Kotimarkkinoiden vilkastu- 3819: minen merkitsi myös työvoiman kysyntärakenteen monipuolistumista ja työvoiman 3820: kysynnän alueellista tasoittumista. 3821: 3822: 3823: Työvoimapolitiikan toteuttaminen 3824: Työnvälityspalvelut 3825: Työnhakijoiden määrä oli kertomusvuonna 917 000 kun vastaava määrä edellis- 3826: vuonna oli 921 700. Avoimia työpaikkoja oli työvoimatoimistoissa vuoden aikana 3827: yhteensä 270 000, mikä on noin 6 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. 3828: Työpaikkojen täyttämisiin muuttunut kysyntä-tarjontatilanne ei ole suuresti vaikut- 3829: tanut. Työvoimatoimistot saivat työnvälitykseen ilmoitetut työpaikat täytettyä 3830: tavoiteaikaan mennessä. 3831: Työnvälityksen asema työmarkkinoilla on tehtyjen selvitysten mukaan pysynyt 3832: viime vuosina kutakuinkin ennallaan. Julkinen työnvälityksen katsotaan kuitenkin 3833: tulevaisuudessa joutuvan uusien haasteiden eteen. Tähän vaikuttaa mm. työnhakijoi- 3834: den oma aktivoituminen työnhaussa, lisääntyvä yksityinen työnvälitys, oppilaitosten 3835: laajentuva työnvälitys sekä sähköisten rekrytointimuotojen (mm. internet) lisääntyvä 3836: käyttö. Työministeriö on lisäksi valmistellut yhteistyössä palvelutyönantajien kanssa 3837: seurantaa yksityisistä työnvälityspalveluista. 3838: Koulutus, ammatinvalinnanohjaus ja tietopalvelu 3839: Työvoimakoulutuksen keskeinen tavoite vuonna 1999 on ollut ammattitaitoisen 3840: työvoiman saatavuuden turvaaminen. Kaikki työvoimaosastot valmistelivat kerto- 3841: musvuodelle omat ohjelmansa työvoimakapeikkojen ehkäisemiseksi ja niiden 3842: toimeenpanoa jatketaan vuonna 2000. Erillinen rakennusalaa koskeva toimenpide- 3843: ohjelma valmisteltiin yhteistyössä opetusministeriön sekä alan järjestöjen kanssa. 3844: Vuonna 1999 kansallisesti rahoitetussa työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa oli 3845: arviolta keskimäärin 28 000 henkeä. Koulutuksessa olevien määrä väheni edellisen 3846: vuoden huipputasosta noin 4 500 henkilöllä. Kaikkiaan opiskelijatyöpäiviä hankit- 3847: tiin vuoden aikana vajaa 7 miljoonaa kappaletta. 3848: Ammatinvalinnanohjauksen asiakasrakenne on edelleen siirtynyt aikuisten suuntaan. 3849: Noin 45 000 asiakkaan kokonaismäärästä 57 % oli vuonna 1999 yli 25-vuotiaita. 3850: Valtaosa aikuisasiakkaista oli työttömiä työnhakijoita kun taas nuoret hakeutuvat 3851: pääasiassa opiskelemaan. Terveydellisiä ongelmia oli joka neljännellä asiakkaalla. 3852: Asiakasrakenteen siirtyessä yhä vanhempiin ikäluokkiin on aktiiviratkaisujen kuten 3853: koulutus- ja työhönsijoittumissuunnitelmien osuus vähentynyt. Ammatinvalintapsy- 3854: kologit ovat osallistuneet työvoimatoimistojen sisäisiin hankkeisiin kuten pitkäai- 3855: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 65 3856: 3857: kaistyöttömille tarkoitettujen palvelujen ja työnhakukoulutuksen kehittämiseen. 3858: Koulutus- ja ammattitietopalvelua on kehitetty työministeriön palvelutuote-projek- 3859: tissa. Kehitystyön avulla on varmistettu koulutusneuvonnan tarjonta kaikille 3860: koulutukseen hakeutuville. Yhteistyössä opetushallinnon kanssa on kehitetty 3861: edelleen koulutus- ja työelämätietojen sähköisiä palveluja, erityisesti asiakkaan 3862: omatoimisuuteen perustuvia internet-pohjaisia palveluja. 3863: Suomi on kansallisessa työllisyyspolitiikassa ja Euroopan työllisyysstrategian 3864: puitteissa sitoutunut edistämään vajaakuntoisten henkilöiden ammatillista kuntoutus- 3865: ta ja yhtäläisiä työllisyysmahdollisuuksia ensisijassa avoimilla työmarkkinoilla 3866: Kaikille kansalaisille tarjolla olevien työvoimapalvelujen lisäksi järjestetään 3867: vajaakuntoisia asiakkaita varten ammatillisen kuntootuksen palveluja lähinnä 3868: monipalvelutoimistoissa. Nuorten vaikeavammaisten pääsyä työelämään paranne- 3869: taan, kannustetaan työmarkkinoiden ulkopuolella olevien vajaakuntoisten paluuta 3870: työelämään sekä edistetään vajaakuntoisten oppisopimuskoulutusta kuntoutusrahalla. 3871: Edellä mainittuja toimenpiteitä koskeva lainsäädäntö tuli voimaan 1.8.1999 lukien. 3872: Tukityöllistäminen ja työllisyysperusteiset investoinnit 3873: Vuonna 1999 kansallisilla tukitoimenpiteillä työllistettiin keskimäärin 45 900 3874: henkilöä eli 5 700 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Työllistetyistä vuonna 1998 3875: käyttöön otetun yhdistelmätuen osuus oli noin 9 400 henkilöä. 3876: Eniten palkkaperusteisin tukitoimin työllistivät kunnat ja yksityinen sektori. 3877: Valtiolla toimenpitein sijoitettujen määrän väheneminen edellisestä vuodesta johtui 3878: mm. valtion virkojen vakinaistamisesta. Kunnissa vähennys aiheutui ensisijaisesti 3879: kuntien tiukasta taloudellisesta tilanteesta. Yksityisellä sektorilla tukityöllistettyjen 3880: määrä on pysynyt aikaisemmalla tasollaan. Noin 70% kaikista tukityöllistetyistä oli 3881: pitkäaikaistyöttömiä, nuoria, vajaakuntoisia tai ikääntyneitä. Työmarkkinatuen 3882: työharjoittelussa oli keskimäärin 10 200 henkilöä, joista suurin osa oli nuoria. 3883: Pitkäaikaistyöttömien työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi on näille voitu 3884: maksaa ylläpitokorvausta työmarkkinatuen työharjoittelun ajalta, mikä on nostanut 3885: määrän vajaaseen 1 000 henkilöön. 3886: Tukitoimin sijoitettuja henkilöitä sisältyy myös työllisyyspoliittisella projektituella 3887: ja ESR-tuilla rahoitettuihin kohteisiin. Näistä kuitenkin pääosa on muita kuin 3888: työttömiä. Työllisyyspoliittista projektitukea käytetään erityisesti ns. kolmannella 3889: sektorilla toteutettavien työllistämishankkeiden käynnistäruisvaiheessa toiminnan 3890: hallinnointiin ja organisoimiseen. Tarkoituksena on tukea kolmannen sektorin 3891: hankkeita, joissa voidaan käyttää hyväksi esim. yhdistelmätuen mahdollisuuksia ja 3892: kumppanuusyhteisöjä. Toimenpiteellä tuettiin noin 320 hankkeen toteuttamista. 3893: Lisäksi työttömien aloitteellisuuden edistämiseen tarkoitetuilla määrärahoilla tuettiin 3894: työttömien järjestöjen toimintaa ja työosuuskuntien perustamista. Työ- ja palve- 3895: luosuuskuntien määrä on lisääntynyt viime vuosina. 3896: Kotitaloustyön tukijärjestelmän kokeilun toteuttamista jatkettiin vuoden 1999 3897: aikana. Tukea myöntävät Itä- ja Länsi-Suomen alueella TE-keskukset. Muun 3898: Suomen alueella toteutettiin samanaikaisesti kotitalouksien väliaikainen verotukijär- 3899: jestelmä. Vuoden 1999 aikana yritystukea on maksettu arviolta 16 miljoonaa 3900: markkaa. Tukijärjestelmän käyttö on ollut vähäisempää kuin veromallin käyttö. 3901: Vuonna 1999 jatkettiin myös paikallisen aloitteellisuuden kumppanuustoiminnan 26 3902: kokeiluhankkeen tukemista ED-rahoituksella. Kumppanuusyhteistyössä julkinen ja 3903: yksityinen taho sitoutuvat yhdessä sovitun työllisyysohjelman toteuttamiseen. 3904: Investointien työllisyysvaikutusten arviointimenetelmää edelleen kehitettiin ja 3905: menettelyä sovellettiin investointimäärärahojen alueelliseen jakoon vuoden 1999 3906: 3 209050E 3907: 66 Työministeriö 3908: 3909: aikana. 3910: 3911: Euroopan sosiaalirahaston tukemat investoinnit 3912: Kertomusvuonna päättyi vuosia 1995 - 1999 koskeva ensimmäinen Euroopan 3913: sosiaalirahaston (ESR) rakennerahastokausi. Ohjelmakaudella on ollut käytettävissä 3914: ESR-hankkeisiin julkisia ja yksityisiä varoja noin 11,5 miljardia markkaa. Tämä 3915: summa on käytännössä sidottu kokonaan. ESR-ohjelmissa on vuoden loppuun 3916: mennessä aloittanut noin 500 000 henkilöä, joista kertomusvuonna noin 120 000 3917: henkilöä. Aloittaneiden suuri määrä selittyy pitkälti useiden projektien lyhyellä 3918: kestolla. ESR-projekteja on perustettu ohjelmakaudella noin 3 800, joista 1999 noin 3919: 900. 3920: Uutta ohjelmakautta 2000-2006 varten on valmisteltu ehdotuksia Suomen ohjelmik- 3921: si. Työministeriön vetovastuulla on ollut tavoitteen 3 viitekehys, ohjelmaesitys ja 3922: ohjelman täydennysosa sekä yhteisöaloite EQUAL samoin kuin Euroopan sosiaali- 3923: rahastoa koskevien asioiden hallinnoinuin järjestäminen. Eri ministeriöiden yhteis- 3924: työnä on kehitetty tavoiteohjelmien toteutusta työvoima- ja elinkeinokeskuksissa. 3925: Kertomusvuonna on osallistuttu myös EU:n uuden rakennerahastolainsäädännön 3926: sekä kansallisen rakennerahasto-ohjelmien hallinnointia koskevien säännösten 3927: laadintaan. Säädösten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2000. 3928: 3929: Työvoimapoliittisten toimenpiteiden taso ja niiden jälkeinen sijoittuminen 3930: työmarkkinoilla 3931: Työvoimapoliittisilla toimenpiteillä lievennettiin erityisesti pitkäaikaistyöttömyyttä, 3932: nuorisotyttömyyttä, vajaakuntoisten työttömyyttä ja ikääntyvien työttömyyttä. 3933: Toimenpiteiden tavoitetaso vuodelle 1999 oli keskimäärin noin 108 000 henkilöä. 3934: 3935: Kertomusvuonna valmistui seurantaselvitys vuonna 1998 työvoimapoliittisen 3936: toimenpiteen päättäneiden sijoittumisesta työmarkkinoilla. Selvityksen mukaan 3937: kolme kuukautta tukityöjakson päättymisen jälkeen noin 27 % oli työssä avoimilla 3938: työmarkkinoilla. Vastaava osuus vuotta aiemmin oli noin 24 % ja vuonna 1996 3939: noin 20 %. Kolme kuukautta työvoimakoulutusjakson jälkeen töissä avoimilla 3940: työmarkkinoilla oli vuonna 1998 noin 24 % kun vastaava osuus edellisessä vuotta 3941: 1996 koskevassa selvityksessä oli noin 20 %. Kaikki sijoittumiset avoimille 3942: työmarkkinoille kolme kuukautta toimenpiteen päättymisen jälkeen eivät kuitenkaan 3943: tutkimusten mukaan johda ns. vakaaseen työuraan. 3944: 3945: Työvoimapolitiikan aktivointi ja pitkäaikaistyöttömyyden alentaminen 3946: Hallitusohjelman ja uuden strategian mukaisesti on valmisteltu työhön menon 3947: kannustavuutta lisääviä ja työelämästä syrjäytymistä ehkäiseviä toimenpide-ehdo- 3948: tuksia sosiaali- ja terveysministeriön vetämässä Aktiivinen sosiaalipolitiikka - 3949: työryhmässä. Hallitus tulee antamaan mahdolliset esitykset eduskunnalle kevätistun- 3950: tokaudella vuonna 2000. Työministeriönjohdolla on työskennellyt myös poikkihal- 3951: linnollinen työllisyysaste -projekti, jonka tavoitteena on ollut kartoittaa toimenpide- 3952: esityksiä työllisyysasteen nostamiseksi. 3953: 3954: Varhaista työttömyyseläkkeelle siirtymistä pyritään hallitusohjelman mukaisesti 3955: hillitsemään kertomusvuonna sovituilla järjestelyillä. Keskeistä järjestelyissä on 3956: työttömyyseläkkeen tason noin 4 prosentin lasku ja työnantajan omavastuuosuuden 3957: nostaminen. Työvoimapoliittisia toimenpiteitä suunnataan lisääntyvästi iäkkäimpiin 3958: työttömiin. 3959: 3960: Työvoimapolitiikan uudistuksen ensimmäinen vaihe astui voimaan vuoden 1998 3961: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 67 3962: 3963: alussa ja uudistus on täysimääräisesti voimassa vuoden 2000 alusta lähtien. 3964: Uudistuksen tavoitteeksi asetettiin työmarkkinoiden toimivuuden parantaminen ja 3965: syrjäytymisen ehkäisy. Työttömien työnhakijoiden ja työvoimatoimiston suhde on 3966: muuttunut tavoitteellisemmaksi ja systemaattisemmaksi avointen työmarkkinoiden 3967: työnhakuun suuntautuvaksi palveluksi. Erityisen onnistuneena uudistuksen element- 3968: tinä on pidetty laajamittaista työnhakukoulutusta, jonka avulla on mm. saatu lisättyä 3969: työttömien omaa aktiivisuutta työnhaussa. Myönteisistä tuloksista huolimatta 3970: voidaan todeta, ettei alkuun ole kaikin osin päästy asetettuihin määrällisiin ja 3971: laadullisiin tavoitteisiin. Palveluprosessin osa-alueiden tehokas toimeenpano ja 3972: työnvälityksen toimivuuden varmistaminen edellyttävät vielä työmenetelmien ja 3973: laadullisten tekijöiden kehittämistä. 3974: Vaikka pitkäaikaistyöttömyys on laskenut nopeasti, työttömyyden rakenteelliset 3975: piirteet ovat korostuneet. Pitkäaikaistyöttömien joukko on valikoidumpaa ja heidän 3976: työllistymisensä avoimille työmarkkinoille entistä vaikeampaa, vaikka toisaalta 3977: vaara joutua pitkäaikaistyöttömäksi on vähentynyt. Tärkein toimenpide pitkäaikais- 3978: työttömyyden katkaisemisessa on nykyisin vuonna 1998 käyttöön otettu yhdistelmä- 3979: tuki. Tässä järjestelmässä työnantajalle maksetaan työmarkkinatuki koko- 3980: naisuudessaan ja lisäksi työllisyysasetuksen mukaista harkinnanvaraista työllistämis- 3981: tukea. Yhdistelmätukea käytetään myös muiden työhallinnon erityistoimenpiteiden 3982: osana esimerkiksi siten, että työllisyyspoliittisen projektituen avulla käynnistetään 3983: tietty työllistämisprojekti, jonka avulla voidaan työllistää nimenomaan yhdistelmä- 3984: tuen avulla pitkäaikaistyöttömiä. 3985: Myös uudistettu palveluprosessi antaa entistä paremmat mahdollisuudet syventyä 3986: pitkäaikaistyöttömienja muiden työmarkkinoilta syrjäytymässä olevien asiakkaiden 3987: erityiskysymyksiin. Suurimmissa työvoimatoimistoissa toimivat edelleen pitkäai- 3988: kaistyöttömyyteen erikoistuneet asiantuntijaryhmät tai vastuuhenkilöt Työministeriö 3989: ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat yhteisesti asettaneet kaksi laajahkoa yhteistyö- 3990: ryhmää, joista toisen tavoitteena on selvittää sosiaali- ja terveystoimen sekä 3991: työhallinnon paikallisen yhteistyön käytäntöjä ja menetelmiä syrjäytymisvaarassa 3992: olevien yhteisasiakkaiden palvelujen kehittämiseksi sekä tehdä ehdotukset yhteis- 3993: työn kehittämiseksi. Toisen tehtävänä on kartoittaa yhteisasiakkaiden työmark- 3994: kinoilla käytettävissä oloa. Molemmat ryhmät saavat raporttinsa valmiiksi vuoden 3995: 1999 loppuun mennessä. 3996: Työministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö antoivat 1.11.1999 ohjeet koskien 3997: työttömyysturvan väärinkäytösten torjumista. Ohjeiden avulla pyritään puuttumaan 3998: aikaisempaa tehokkaammin tilanteisiin, joissa joko työvoimaviranomaista tai 3999: työttömyyskassaa tarkoituksellisesti erehdytetään tarkoituksena saada aiheettomasti 4000: työttömyysetuutta. Tavoitteeseen pyritään selkeyttämällä väärinkäytösten ennalta 4001: ehkäisyyn ja selvittämiseen liittyviä sisäisiä menettelytapoja, yhdenmukaistamaila 4002: seuraamuskäytäntöä sekä tiivistämällä viranomaisyhteistyötä. 4003: 4004: 4005: Työelämän säätely ja kehittäminen 4006: Työsopimuslain kokonaisuudistusta valmistelevan komitean määräaikaa on jatkettu 4007: 31.1.2000 saakka. Komiteassa saatiin vuoden 1999 lokakuun loppuun mennessä 4008: siinä määrin kattava yksimielisyys säännösteksteistä ja uudistuksen päälinjoista, että 4009: jatkoajalle katsottiin olevan edellytykset. 4010: Hallitusohjelman pohjalta työministeriö asetti 26.7.1999 työelämän tietosuojaa 4011: valmistelevan työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella ehdotus työelämän 4012: tietosuojaa koskevaksi lainsäädännöksi. Työryhmän on määrä saada työnsä valmiik- 4013: si 29.2.2000 saakka. 4014: 68 Työministeriö 4015: 4016: Henkilöstörahastolakia uudistettiin 1.4.1999 voimaan tulleella lain muutoksella 4017: siten, että rahastoja voidaan nyt perustaa myös valtion virastoihin, laitoksiin ja 4018: liikelaitoksiin. Uudistus lisää henkilöstörahaston jäsenten yksilöllisiä valinnanmah- 4019: dollisuuksia muun muassa siten, että voittopalkkio-osuus voidaan tietyin edellytyk- 4020: sin nostaa myös käteisenä. 4021: Hallitusohjelman mukaisesti on yhteistyössä työministeriön, sosiaali- ja terveysmi- 4022: nisteriön, opetusministeriön sekä työmarkkinajärjestöjen ja muiden yhteistyötahojen 4023: kanssa valmisteltu työssä jaksamisen tutkimus- ja toimenpideohjelma. Ohjelman 4024: toteuttaminen alkaa työministerin johdolla vuoden 2000 alusta yhteistyössä muiden 4025: valmisteluun osallistuneiden ministeriöiden ja järjestöjen kanssa. Myös Kansallisen 4026: työelämän kehittämisohjelman ja Kansallisen tuottavuusohjelman jatkamiseksi 4027: tarpeelliset valmistelevat toimet on hallitusohjelman käynnistetty kertomusvuonna. 4028: Tietoyhteiskunnan mahdollisuuksien hyväksikäyttämistä erityisesti työllisyyden 4029: edistämiseksi on pyritty tehostamaan osana Kansallisen työelämän kehittämisohjel- 4030: maa ja ESR-hankkeita. Etätyön edistämiseksi on yhteistyössä SITRAN kanssa 4031: osallistuttu etätyön kansallisen kärkiohjelman laajaan valmisteluun. 4032: Ikääntyvien aseman parantamiseksi on meneillään laaja-alainen Kansallinen 4033: Ikäohjelma (1998 - 2002). Ikäohjelman tavoitteena on parantaa yli 45-vuotiaiden 4034: työllisyyttä sekä vähentää ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymistä ja syrjäytymistä. 4035: Ohjelmaan sisältyy lainsäädännön, palvelujärjestelmien ja työelämän rakenteiden 4036: uudistamista, koulutusta, viestintää sekä monitahoista tutkimus-, kehittämis- ja 4037: kokeilutoimintaa. Ohjelmatyössä ovat mukana työministeriön lisäksi sosiaali- ja 4038: terveysministeriö, opetusministeriö, keskeiset työmarkkinajärjestöt sekä useita muita 4039: yhteistyötahoja. Työministeriön tavoitteena on, että ikääntymiskysymykset otetaan 4040: huomioon kaikissa työhallinnon toiminnoissa. 4041: Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tavoite 4 -ohjelmassa on toteutettu vuosina 1995 4042: - 1999 runsaat 170 työelämän ja koulutustarpeiden tulevia muutoksia kartoittavaa 4043: projektia. Tavoitteena on vakiinnuttaa työelämän ja koulutustarpeiden ennakointi 4044: osaksi TE-keskusten toimintaa. 4045: 4046: 4047: Pakolais- ja maahanmuuttoasiat 4048: Kertomusvuoden marraskuun lopussa Suomessa asui yli 87 000 ulkomaan kansa- 4049: laista. Turvapaikanhakijoita oli tullut 31.10.1999 mennessä noin 2 500. Vuoden 4050: 1999 pakolmskiintiö oli 650. Maahanmuuttajien työllisyystilanne on jatkunut 4051: vaikeana. Suomessa asuvan ulkomaalaisen työvoiman keskimääräinen työttömyys- 4052: aste vuoden 1999 syksyllä oli 39 %. Työttömyys on pysynyt lähes samana kuin 4053: edellisenä vuonna. 4054: Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta 4055: ( 493/99, kotouttamislaki) tuli voimaan 1.5.1999. Kotouttamislain mukaan kunnat 4056: laativat kotouttamisohjelmat yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja muiden 4057: viranomaisten ja tahojen kanssa. Kotoutumissuunnitelma on yksilöllinen suunnitel- 4058: ma, jonka tavoitteena on mm. parantaa ao. henkilön työllistymismahdollisuuksia ja 4059: mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan taloudelliseen, poliittiseen ja sosiaaliseen 4060: toimintaan. 4061: Työministeriö asetti 6.10.1999 hallituksen hankesalkkuun liittyvän projektin, jonka 4062: tehtävänä on valmistella etnisen syrjinnän ja rasismin vastainen toimintaohjelma. 4063: Lisäksi työministeriö asetti 14.12.1999 selvitysmiehen, jonka tehtävänä on valmis- 4064: tella ehdotukset ulkomaalaisvaltuutetun viran muuttamisesta ja tehtävien laajentami- 4065: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 69 4066: 4067: sesta syrjintävaltuutetun viraksi. 4068: 4069: 4070: Euroopan unioni 4071: EU -asioiden hoitoa sävytti kertomusvuonna Suomen puheenjohtajuuskausi. Keskei- 4072: sin EU-puheenjohtajuuskaudella käsitelty ja hyväksytty työvoimapolitiikkaa 4073: koskeva asiakokonaisuus oli Euroopan komission ehdotus syksyn 1999 ns. työlli- 4074: syyspaketiksi. Paketti sisältää työllisyyden suuntaviivat vuodelle 2000, työllisyyden 4075: yhteisraportin 1999 ja ensimmäistä kertaa jäsenmaille annetut työllisyyspolitiikan 4076: suositukset. Työllisyyspakettia käsiteltiin kolmessa työ- ja sosiaaliasiain neuvoston 4077: kokouksessa ja se hyväksyttiin lopullisesti 29.11.1999 työ- ja sosiaaliasioiden ja 4078: ECOFIN-neuvoston yhteisistunnossa. Helsingin Eurooppa-neuvosto vahvisti 4079: jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat. 4080: Yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa järjestetyssä epävirallisessa työ- ja 4081: sosiaaliasioiden neuvoston kokouksessa 8.-10.7.1999 Oulussa käsiteltiin myös mm. 4082: ikääntyneiden työntekijöiden työssäjaksamista. Muita Suomen puheenjohtajuuskau- 4083: della käsiteltyjä asioita olivat työmarkkinoiden tasa-arvokysymykset, henkilöstö- 4084: edustus eurooppayhtiöissä sekä unionin laajentumisen ja tietoyhteiskunnan aiheutta- 4085: mat työ- ja sosiaalipoliittiset seuraukset. Lisäksi esillä olivat mm. pakolaisten 4086: kotouttamisohjelma, työaikasääntely työaikadirektiivin ulkopuolisilla aloilla ja 4087: kolmansien valtioiden työntekijöiden asema palvelujen tarjoamisen yhteydessä. 4088: 4089: 4090: Kansainvälinen työjärjestö ILO 4091: Lapsityön pahimpien muotojen kieltämistä ja välittömiä toimia niiden poistamiseksi 4092: koskeva yleissopimus ja sitä täydentävä suositus hyväksyttiin Kansainvälisessä 4093: työkonferenssissa kesäkuussa 1999. Yleissopimuksessa kielletään siinä määritelty 4094: lapsityön pahimpien muotojen käyttö, joka käsittää muun muassa kaikki orjuuden 4095: muodot ja orjuuteen verrattavat käytännöt; lasten käytön, välityksen tai tarjoamisen 4096: prostituutioon, pornografian tuotantoon tai pornografisiin esitykseen sekä lasten 4097: käytön, välityksen tai tarjoamisen laittomiin toimiin. Suomi hyväksyi ensimmäisten 4098: maiden joukossa tämän yleissopimuksen joulukuussa 1999. Yleissopimus tulee 4099: kansainvälisesti voimaan 19.11.2000. 4100: 4101: 4102: Hallinnon kehittäminen 4103: Työministeriön toimintarakennetta uudistettiin vuoden 1999 alusta siten, että alaisen 4104: hallinnon ohjaustehtävät eriytettiin ministeriön muista tehtävistä. Ministeriö jaettiin 4105: kahteen osastoon, joista politiikkaosasto palvelee keskeisesti valtioneuvostoa ja 4106: eduskuntaa. Toimeenpano-osasto vastaa alaisen hallinnon ohjauksesta ministeriön 4107: asettamien strategisten tulostavoitteiden mukaisesti. Uudistuksella vahvistettiin 4108: ministerin poliittisen johtamisen edellytyksiä ja toisaalta tehostettiin päätösten 4109: toimeenpanoa ja alaisen hallinnon ohjausta TE-keskuksissa ja työvoimatoimistoissa. 4110: Työvoima- ja elinkeinokeskusten ja niiden työvoimaosastojen alaisten työvoimatoi- 4111: mistojen toimintojen ja ohjausjärjestelmien kehittämiseen on edelleen voimakkaasti 4112: panostettava. TE-keskusten johtamiskulttuuri sekä eri hallintojen välisen yhteistyön 4113: muodot ja toimintatavat vaativat jatkuvaa arviointia ja kehittämistoimenpiteitä. 4114: Ympäristöministeriö 4115: 4116: 4117: 4118: Ympäristöministeriö 4119: Yleistä 4120: Hallitusohjelman läpäisevänä teemana on ympäristön kannalta kestävän kehityksen 4121: johdonmukainen edistäminen yhteiskunnan eri osa-alueilla. Hallituksen kestävän 4122: kehityksen ohjelman (valtioneuvoston periaatepäätös 4.6.1998) toimeenpano on 4123: käynnistynyt kahdella sektoriohjelmalla. Liikenteen toimintalinjat ympäristökysymyksissä- 4124: ohjelma (liikenneministeriö) ja Ekologisesti kestävän rakentamisen ohjelma 4125: (ympäristöministeriö) täsmentävät hallituksen kestävän kehityksen ohjelman 4126: tavoitteita ja velvoitteita näillä toimialoilla. Kestävän kehityksen toimikunta, joka 4127: seuraa ohjelman toimeenpanoa ja laatii kansallisen kokonaisesityksen YK:n 4128: kestävän kehityksen toimikunnalle vuonna 2002, on laatinut eri hallinnonalojen ja 4129: laitosten yhteistyönä kansallisen kestävän kehityksen indikaattoripaketin. Indikaat- 4130: toreiden avulla seurataan kansallista kestävän kehityksen edistymistä. 4131: Ympäristöministeriö on vaikuttanut aktiivisesti myös EU:ssa kestävän kehityksen 4132: edistämiseen ja ympäristöasioiden yhdentämiseen. Strategioista ympäristönäkökoh- 4133: tien huomioon ottamiseksi maatalouden, liikenteen ja energian aloilla on päästy 4134: yhteisymmärrykseen, ja vastaavia strategioita on ryhdytty laatimaan myös muissa 4135: keskeisissä neuvostoissa. 4136: Vuonna 1999 valmistui ympäristöministeriön asettaman työryhmän ehdotus Suomen 4137: ympäristökeskuksen koko toimintaa koskeneen kansainvälisen arvioinnin suositus- 4138: ten toimeenpanosta. Suosituksia toteutettiin mm. johtokunnan toimintaa ja kokoon- 4139: panoa uudistamalla. Lisäksi on käynnistetty selvitys Suomen ympäristökeskuksen 4140: ja Merentutkimuslaitoksen yhteistyön tiivistämiseksi. 4141: 4142: 4143: Ympäristönsuojelu 4144: Ympäristöministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on laatia ympäristö- 4145: ministeriönsektoriohjelma kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Sektoriohjel- 4146: ma, joka käsittelee alue-ja yhdyskuntarakennetta, rakennuksia ja rakentamista, 4147: jätteitä ja jätehuoltoa sekä työkoneita, on tarkoitus liittää kansalliseen ilmasto- 4148: ohjelmaan. Ministeriön kaasutyöryhmä vastaa valtakunnallisista kasvihuone- 4149: kaasutaseiden laskelmista. Ympäristöministeriön asettama laajapohjainen ilmastotoi- 4150: mikunta käsittelee ilmastoasioita ja on järjestänyt ajankohtaisia ilmastoseminaareja 4151: kahdesti vuodessa. Kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa keskeisiä asioita ovat 4152: Kioton mekanismit sekä kehitysmaakysymykset Suomi edusti puheenjohtajamaana 4153: EU :ta ilmastosopimuksen viidennessä osapuolikokouksessa. 4154: Ympäristölainsäädännön ja ympäristölupajärjestelmän yhtenäistämistä koskevaa 4155: valmistelua jatkettiin. Hallituksen esitys ympäristönsuojelu- ja vesilainsäädännön 4156: uudistamiseksi hyväksyttiin eduskunnassa 10.12. 1999. Lait ja niihin liittyvät 4157: asetukset on tarkoitus esitellä vahvistettavaksi tulemaan voimaan 1.3.2000. 4158: Uudistuksen täytäntöönpanaan liittyvä koulutustoiminta on aloitettu. Lisäksi on 4159: käynnistetty ja jatkettu kehittämishankkeita, joiden avulla luodaan valmiuksia 4160: päästöjen yhtenäiselle rajoittamiselle sekä parhaan käyttökelpoisen tekniikan 4161: periaatteen soveltamiselle. 4162: 4163: Y mpäristöklusterin tutkimusohjelman rakentamista on jatkettu. Ohjelman päämää- 4164: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 71 4165: 4166: ränä on ollut ekatehokkuutta parantamalla kohentaa ympäristön tilaa ja luoda 4167: edellytyksiä uusien työpaikkojen muodostumiselle. Ohjelma pyrkii löytämään uusia 4168: ympäristöystävällisiä innovaatioita ja tuoteideoita. Tavoitteena on myös tehostaa 4169: tutkijoiden, elinkeinoelämän, viranomaisten ja rahoittajien yhteistyötä. Ohjelman 4170: ensimmäisen vaiheen ( 1997-1999) kokonaisrahoitus on 80 - 100 milj. markkaa. 4171: Noin puolet rahoituksesta muodostuu tutkimusyksiköiden omasta panostuksesta 4172: sekä muista rahoituslaitoksista. Ohjelman laajuus ja ennen kaikkea tutkimusprojek- 4173: tien suuntaaminen mahdollistavat uudella tavalla tutkimustoiminnan käytön 4174: ympäristöpoliittisena ohjauskeinona. Ohjelmassa ovat mukana merkittävimmät 4175: suomalaiset ympäristöalan tutkimuslaitokset, yhteensä 170 tutkimusyksikköä, ja 4176: noin 70 yritystä. 4177: Lähialueyhteistyö on hallitusohjelmankin mukaisesti tärkeä osa Suomen ympäristö- 4178: politiikkaa. Ympäristöyhteistyöllä Suomen lähialueilla Virossa, Latviassa, Liettuas- 4179: sa, Luoteis-Venäjällä ja Puolassa on tehokkaasti edistetty hankkeita, joilla vähenne- 4180: tään erityisesti Itämereen kohdistuvaa kuormitusta. Hankkeilla on edistetty suoma- 4181: laisen ympäristöteknologian käyttöä ja vientiä ja siten parannettu myös alan 4182: työllisyyttä. Osana EU:n pohjoisen ulottuvuuden kehittämistä on edistetty ympäris- 4183: tönsuojelun aseman vahvistumista. Tämä on tapahtunut vaikuttamalla pohjoisen 4184: ulottuvuuden partnerimaiden ympäristöviranomaisiin, pitämällä yhteyttä EU:n 4185: komissioon ja toimimalla alueellisissa yhteistyöorganisaatioissa Itämeren ja 4186: Barentsin alueilla. Kioton ilmastokokouksen jälkeen on ryhdytty valmistelemaan 4187: ilmansuojeluhankkeiden yhteistoimeenpanoa lähialueilla. 4188: Kestävän jätetalouden toteuttamiseksi on jatkettu valtioneuvoston 2. 7.1998 hyväk- 4189: symän, vuoteen 2005 ulottuvan valtakunnallisen jätesuunnitelman toimeenpanoa. 4190: Tähän liittyen on muun muassa ryhdytty valmistelemaan tuottajan vastuuseen 4191: perustuvia säädöksiä sähkö- ja elektroniikkaromun sekä ajoneuvoromun uudelleen 4192: käytön ja hyödyntämisen edistämiseksi. Kertomusvuonna on myös täsmennetty 4193: kaatopaikkoja sekä paristoja ja akkuja koskevia säädöksiä vastaavien EY-direktiivi- 4194: en mukaisesti. 4195: Valtioneuvoston hyväksymiin vesiensuojelun tavoitteisiin vuoteen 2005 perustuvaa 4196: vesiensuojelun toimenpideohjelmaa valmisteltiin yhdessä toimijoiden kanssa, ja 4197: asiasta annetaan päätös vuoden 2000 alussa. Ehdotus maatalouden ympäristöohjel- 4198: maksi vuosille 2000- 2006 valmistui 28.5.1999 yhteistyönä maa- ja metsätalousmi- 4199: nisteriön, etujärjestöjen ja sidosryhmien kanssa. Valtioneuvoston päätöstä maata- 4200: loudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta muutettiin EU:n 4201: komission edellyttämällä tavalla. Vesiensuojelun toimenpideohjelmalla, nitraattidi- 4202: rektiivin täytäntöönpanolla ja uudella maatalouden ympäristöohjelmalla luotiin 4203: entistä paremmat edellytykset maatalouden päästöjen vähentämiseksi. Kaikilla 4204: edellä mainituilla ohjelmilla, säännöksillä ja toimenpiteillä edistettiin myös Itäme- 4205: ren suojelua. EY:n tulevan vesipolitiikan puitedirektiivin kotimaisen toimeenpanon 4206: valmistelu aloitettiin. Itämeren suojelukomission organisaation uudistamiseksi 4207: tehtiin päätökset, jotka tulevat voimaan HELCOMin 21. kokouksen jälkeen 4208: maaliskuussa 2000. YM:n asettama ministeriöiden välinen työryhmä aloittaa 4209: kansallisen Itämeren suojeluohjelman valmistelun tammikuussa 2000. 4210: Vuonna 1999 valmistui ympäristöministeriön asettaman työryhmän ehdotus Suomen 4211: ympäristökeskuksen koko toimintaa koskeneen kansainvälisen arvioinnin suositus- 4212: ten toimeenpanosta. Suosituksia toteutettiin mm. johtokunnan toimintaa ja kokoon- 4213: panoa uudistamalla. Lisäksi on käynnistetty selvitys Suomen ympäristökeskuksen 4214: ja Merentutkimuslaitoksen yhteistyön tiivistämiseksi. 4215: 72 Ympäristöministeriö 4216: 4217: Alueidenkäyttö 4218: Uusimaankäyttö-ja rakennuslaki vahvistettiin 5.2.1999 ja lakia täydentävä maankäyttö- 4219: ja rakennusasetus annettiin 10.9.1999. Ne tulivat voimaan 1.1.2000. Uuden 4220: lainsäädännön toimeenpanemiseksi asetettiin yhteistyöryhmä valmistelemaan 4221: valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskevaa valtioneuvoston päätöstä, jonka 4222: luonnoksesta saatiin lausunnot vuoden loppuun mennessä. Annettiin uudistettu 4223: kaavoitusmittausasetus sekä huolehdittiin muista uuden lainsäädännön edellyttämis- 4224: tä toimenpiteistä, kuten kaavamerkintäpäätöksen ja kaavoitusta koskevan ohjeistuk- 4225: sen valmistelusta. Uuden lain käyttöönoton tukemiseksi on järjestetty laajaa 4226: koulutustoimintaa kunnille ja muille tahoille. Kaupan suuryksiköitä koskevat 4227: säännökset tulivat voimaan jo alkuvuonna 1999 ja niiden sijoittumisen ohjaamisesta 4228: on laadittu ohje. 4229: Lähiökehityksen seurantaa on jatkettu. Siihen perustuen lähiöiden tulevaisuus- 4230: työryhmä sai valmiiksi ehdotuksensa lähiöuudistusohjelma 2000:ksi. 4231: Sopimus Suomen liittymisestä Euroopan Unioniin edellytti, että Suomi poistaa 4232: siirtymäajan jälkeen laissa olevat rajoitukset ulkomailla asuvien oikeudesta hankkia 4233: Suomessa vapaa-ajanasuntoja. Tämän vuoksi kumottiin ulkomailla asuvien ja 4234: ulkomaisten yhteisöjen kiinteistönhankintojen valvonnasta annettu laki. 4235: Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta ja uusi 4236: asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä tulivat voimaan 1.4.1999. 4237: Muutoksilla toimeenpantiin EY:n direktiivi tiettyjen julkisten ja yksityisten hank- 4238: keiden ympäristövaikutusten arvioinnista annetun direktiivin muuttamisesta ja 4239: samalla säännöksiin tehtiin eräitä muita tarkistuksia. Muutokset koskivat sekä 4240: arviointimenettelyä että arvioitavia hankkeita. 4241: 4242: 4243: Luonnonsuojelu 4244: Luonnonsuojelua edistettiin vuoden 1997 alussa voimaan tulleen luonnonsuojelulain 4245: mukaisesti. Lain päätarkoituksena on säilyttää luonnon monimuotoisuus sekä 4246: toteuttaa EU:n lainsäädännöstä ja kansainvälisistä sopimuksista johtuvia velvoitteita. 4247: Eduskunnalle annettiin vuoden 1999 loppupuolella lakiehdotus kansallispuiston 4248: perustamiseksi Syötteen alueelle Pudasjärven, Posion ja Taivalkosken kunnissa. 4249: Kansallisessa metsäohjelmassa hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti Etelä-Suomen 4250: metsien suojelutilannetta ryhdyttiin selvittämään asettamalla asiaa pohtiva asiantun- 4251: tijatyöryhmä. 4252: Luonnonsuojeluohjelmia toteutettiin ennätyksellinen määrä. Ohjelmien toteuttami- 4253: nen on nopeutunut vuonna 1996 hyväksytyn rahoitusohjelman ansiosta. Tarkoituk- 4254: seen on varattu vuoteen 2007 mennessä yhteensä noin 3,3 miljardia markkaa 4255: vuoden 1996 alusta lukien. Toteuttamistyön suunnitelmallisuutta parannettiin 4256: alueellisilla toteuttamisstrategioilla, joilla täsmennettiin valtion tavoitteita suojeluun 4257: varattujen alueiden suojelulle, toteuttamiskeinoille ja aikataululle. 4258: Valtioneuvosto teki 20.8.1998 päätöksen EU:n luontodirektiivin mukaisen Natura 4259: 2000 -verkoston Suomen ehdotuksen hyväksymisestä. Valtioneuvoston päätöksestä 4260: jätettiin huomattava määrä valituksia korkeimmalle hallinto-oikeudelle, noin 1250 4261: kpl. Valituskirjelmissä on valittajina yhteensä yli 5000 yksittäistä henkilöä tai 4262: muuta tahoa. Kyseessä on poikkeuksellisen suuri asiakokonaisuus ja jokaiseen 4263: valitukseen on valmistettava yksityiskohtainen ympäristöministeriön vastine, joita 4264: on valmisteltu tiiviisti koko kertomusvuoden ajan. Suomen Natura 2000 -verkos- 4265: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 73 4266: 4267: toehdotuksen käsittely on aloitettu myös EU:n komission kanssa ensimmaisen 4268: luonnonmaantieteellisen seminaarin tulosten pohjalta. Vuosaaren satamahankkeen 4269: yhteydessä valtioneuvosto teki ensimmäisen luonnonsuojelulain mukaisen päätök- 4270: sensä hankkeen vaikutuksista Natura -alueella sijaitseviin luontoarvoihin. 4271: 4272: 4273: Asumisen edistäminen 4274: Vuonna 1999 aloitettiin kaikkiaan noin 34 000- 35 000 uuden asunnon rakentami- 4275: nen. Arava- ja korkotukiasuntojen määrä 11 900 asuntoa vastaa varsin hyvin 4276: vuoden 1999 talousarviossa tehtyä arviota lainoitettavan 12 000 asunnon määrästä. 4277: Vapaarahoitteisen asuntotuotannon voimakkaan kasvun seurauksena valtion 4278: tukeman tuotannon osuus jäi vuonna 1999 noin kolmannekseen kaikista aloitetoista 4279: asunnoista. 4280: Valtion tukemassa tuotannossa painotettiin asuntojen uudisrakentamista perusparan- 4281: nuksen sijaan. Asuntolainojen alueellisessa suuntaamisessa on pyritty ottamaan 4282: aiempaa paremmin huomioon alueiden erilaiset asuntomarkkinat Kasvukeskusten 4283: osuus nousi yli kahteen kolmannekseen lainoituksesta. Lainoitettavissa hankkeissa 4284: on edellytetty kiinnitettävän erityistä huomiota esteettömään asuinympäristöön, 4285: asuntojen toimivuuteen sekä siihen, että asunnot muutoinkin vastaavat mm. 4286: asukkaiden ikääntymisestä aiheutuvia tarpeita. 4287: Valtion tukeman perusparannustoiminnan volyymiä on supistettu rakentamisen 4288: korkeasuhdanteen myötä ja sen piirissä oli vuonna 1999 yhteensä 6 620 asuntoa. 4289: Valtion tukeman perusparannuslainoituksen käytäntöä on ohjattu vaiheittaisiin, 4290: rakennuksen ehdoilla tapahtuviin oikea-aikaisiin korjaus- ja kunnossapitotoimenpi- 4291: teisiin. Raskaita korjauksia on pyritty välttämään. Lähiöiden korjaamisen etenemi- 4292: sestä on huolehdittu jatkamalla lähiöprojektia ja pyrkimällä varmistamalla vuokrata- 4293: lohankkeiden perusparannuslainoitus. 4294: Koko hallituskauden kattavan asuntopoliittisen strategian valmistelua varten 4295: asetettiin selvitysmies, jonka tehtävänä on tehdä ehdotuksia mm. asuntomarkkinoi- 4296: den tasapainon edistämiseksi. Pääkaupunkiseudun ja siihen liittyvän työssäkäynti- 4297: alueen kuntien kanssa on käynnistetty yhteistoimintasopimusneuvottelut alueelle 4298: suunnattavan asuntotuotannon määrästä, laadusta, sijoittumisesta joukkoliikenteen 4299: kannalta edullisesti, asuntotonttimaan riittävyydestä ja muiden asuntorakentamisen 4300: esteiden poistamisesta. 4301: Tukipolitiikan kehittämiseksi on yhteistyössä valtiovarainministeriön ja Valtion 4302: asuntorahaston kanssa laadittu analyysikehikko asuntorahoituksen tukijärjestelmien 4303: asuntopoliittisen tehokkuuden ja valtiontaloudellisten vaikutusten arvioimiseksi. 4304: Vuoden 2000 alusta voimaan tulevan asuntoyhteisöjen yleishyödyllisyyttä koskevan 4305: lainsäädännön täytäntöönpanoa on valmisteltu. 4306: Asumistuen maksatus ja tuensaajien lukumäärä pysyivät edelleen korkeina lähinnä 4307: sen vuoksi, että asumistuen saajien määrään vaikuttava pitkäaikaistyöttömien ja 4308: erityisesti työmarkkinatukea saavien määrä ei alentunut huolimatta työllisyystilan- 4309: teen yleisestä parantumisesta. Asumistukijärjestelmien yhteensovitusta muutettiin 4310: siten, että asumistukea saavat vuokra- tai asumisoikeusasunnossa asuvat opiskelijat 4311: lapsiperheitä lukuun ottamatta siirtyvät asteittain asumislisäjärjestelmään. 4312: 74 Ympäristöministeriö 4313: 4314: Rakentaminen 4315: Valmisteltiin uuden maankäyttö- ja rakennuslain ja sitä täydentävän asetuksen 4316: edellyttämät rakentamismääräykset rakennustyön valvonnasta, rakennuksen käyttö- 4317: ja huolto-ohjeesta sekä eräiden suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyyksistä. 4318: OsallistuUiin tarvittavan koulutus- ja tiedotusaineiston tuottamiseen lain täytäntöön- 4319: panemiseksi. 4320: Valtioneuvoston vuoden 1998lopulla hyväksymän ekologisesti kestävän rakentami- 4321: sen ohjelman toteutuminen on käynnistynyt ja tavoitteena on aikaansaada yhteinen 4322: koko rakennusalan hyväksymä kriteeristö. Yhteistyössä eri osapuolten kanssa on 4323: kehitetty elinkaaritarkasteluihin liittyviä menettelyjä. Kosteus- ja homeohjelman 4324: informaatio-ohjausta jatkettiin. Kehitettiin kiinteistönpitoon ja kiinteistön kuntoon 4325: liittyviä menetelmiä ja edistettiin niiden käyttöönottoa. 4326: Jatkettiin rakenteellista paloturvallisuutta sekä kantavia rakenteita koskevien 4327: määräysten sopeuttamista eurooppalaiseen harmonisointikehitykseen. Saatiin 4328: valmiiksi määräykset rakennusten käyttö- ja huoltoturvallisuudesta. Uuden maan- 4329: käyttö- ja rakennuslain sekä -asetuksen vaikutukset rakennusalan tuotteiden 4330: tyyppihyväksyntätoimintaan on huomioitu. Päätöksiä on annettu kertomusvuonna 4331: 164 kpl, vuodenvaihteessa oli voimassa 57 4 hyväksyntäpäätöstä. 4332: Lähialueyhteistyön puitteissa jatkettiin tietojenvaihtoa rakentamisen ja asumisen 4333: ohjausmenetelmistä sekä kiinteistönpidon malleista. 4334: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 4335: 4336: 4337: 4338: II. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka 4339: 4340: 1. Suomen toiminta Euroopan unionissa 4341: Suomijohti ensimmäisellä puheenjohtajuuskaudellaan Euroopan unionia menestyk- 4342: sekkäästi. Suomi edisti puheenjohtajana aktiivisesti ja puolueettomasti Euroopan 4343: unionin toimintaa ja painotti päätöksenteon avoimuutta ja tehokkuutta kaikilla eri 4344: tasoilla. 4345: Puheenjohtajuuskausi huipentui Helsingin Eurooppa-neuvoston kokoukseen (10- 4346: 11.12.1999), jossa tehtiin useita merkittäviä, jopa historiallisia päätöksiä. Unioni 4347: päätti avata liittymisneuvottelut kuuden uuden hakijamaan kanssa jo aiemmin 4348: aloitettujen kuuden maan neuvottelujen lisäksi sekä hyväksyi Turkille ehdokasmaa- 4349: aseman. Eurooppa-neuvosto päätti myös seuraavan hallitusten välisen konferenssin 4350: asialistasta, aikataulusta ja menettelytavoista. Neuvoston toiminnan kehittämisestä 4351: tehtiin konkreettisia päätöksiä. Lisäksi sovittiin sekä sotilaallisen että siviilikriisin- 4352: hallinnan kehittämisestä. Kokouksessa hyväksyttiin myös vuosituhannen julistus, 4353: jossa korostetaan kansalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. 4354: Tampereella pidetyssä oikeus- ja sisäasioihin keskittyneessä Eurooppa-neuvoston 4355: erityiskokouksessa ( 15-16.1 0.1999) asetettiin vapauden, turvallisuuden ja oikeuden 4356: alueen kehittäminen eurooppalaisen asialistan alkupäähän. Kokouksessa vahvistet- 4357: tiin Tampereen kymmenen virstanpylvästä suuntaviitoiksi tulevalle työlle ja 4358: sovittiin myös edistymisen seurannasta. 4359: Suomi toimi puheenjohtajana kaudella, jolloin ryhdyttiin soveltamaan vastikään 4360: voimaan tullutta Amsterdamin sopimusta. Yhteistyössä Euroopan parlamentin 4361: kanssa luotiin uudistetulle yhteispäätösmenettelylle menestyksekäs toimintamalli, 4362: jonka avulla pystyttiin päättämään useista lainsäädäntöehdotuksista entistä nopeam- 4363: min. Suomen kauden alkua leimasi se, että uusi Euroopan parlamentti oli juuri 4364: aloittamassa toimintaansa ja eronpyyntönsä jättänyt vanha komissio oli päättämässä 4365: ja tilalle astui uusi komissio. Komission esitysten viivästyminen ja puuttuminen 4366: jossain määrin haittasikin asioiden edistymistä neuvostossa. Epävirallisissa ministe- 4367: rikokouksissa käytettäviä kieliä koskevat ja yhä ratkaisemattomaksi jääneet jäsen- 4368: valtioiden näkemyserot eivät aiheuttaneet ongelmia itse asioiden käsittelylle. 4369: 1.1. Amsterdamin sopimus 4370: Kaikki jäsenvaltiot olivat ratifioineet Amsterdamin sopimuksen ja tallettaneet 4371: ratifioimiskirjansa Roomaan maaliskuun 1999 loppuun mennessä. Sopimus tuli 4372: näin ollen voimaan 1.5.1999. 4373: Tasavallan presidentti antoi asetuksen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, 4374: Euroopanyhteisöjen perustaruissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen 4375: muuttamisesta tehdyn Amsterdamin sopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuk- 4376: sen eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain voimaantulosta 22.4.1999 (N :o 4377: 506/ 1999). Laki ja asetus julkaistiin Suomen säädöskokoelman sopimussarjassa 4378: (SopS 54-55/99). 4379: Suomi jatkoi puheenjohtajuuskaudellaan Amsterdamin sopimuksen mukanaantuomi- 4380: en YUTP-instrumenttien ja toimintamuotojen käyttöönottoa. Euroopan unionin 4381: yhteisen ulko-ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, neuvoston pääsihteeri Javier 4382: 76 Ulko- ja turvallisuuspolitiikka 4383: 4384: Solana aloitti tehtävässään 18.1 0. 1999 ja vieraili tässä yhteydessä myös Suomessa. 4385: Myös unionin Suunnittelu- ja varhaisvaroitusyksikön (SVY) toiminta käynnistyi. 4386: Suomen edustajaksi SVY:ssä nimitettiin ln Antti Turunen. Suomen puheenjohta- 4387: juuskaudella käynnistettiin Kölnin Eurooppa-neuvostossa kesäkuussa hyväksytyn 4388: ensimmäisen yhteisen strategian, Venäjä-strategian, toimeenpano, ja Ukraina- 4389: strategia hyväksyttiin Helsingin Eurooppa-neuvostossa joulukuussa. Välimeren 4390: aluetta ja Länsi-Balkania koskevien strategioiden valmistelua jatketaan yhä. 4391: 1.2. Hallitustenvälinen konferenssi 4392: Kölnin Eurooppa-neuvosto (13.-14.6. 1999) vahvisti aikomuksen kutsua vuoden 4393: 2000 alussa koolle jäsenvaltioiden hallitusten edustajien konferenssi (HVK). Kölnin 4394: Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti Suomen tehtävänä oli puheenjohtajaval- 4395: tiona laatia itsenäisesti Helsingin Eurooppa-neuvostolle kattava raportti tarkastelta- 4396: vina olevista institutionaalisista kysymyksistä ratkaisuvaihtoehtojen selvittämiseksi 4397: ja arvioimiseksi. 4398: Puheenjohtajavaltion selvitys "Tehokkaat toimielimet unionin laajennuttua, hallitus- 4399: tenväliselle konferenssille esitettäviä vaihtoehtoja" ( 13636/99, POLGEN 4) julkais- 4400: tiin 7.12.1999. Selvitys perustui puheenjohtajavaltion jäsenvaltioiden, Euroopan 4401: parlamentin ja komission kanssa käymiin keskusteluihin. 4402: Helsingin Eurooppa-neuvostossa ( 10.-11.12.1999) vahvistettiin tulevan HVK:n 4403: aikataulu, asialista, neuvottelutaso, Euroopan parlamentin osallistuminen konferens- 4404: siin sekä hakijamaiden ja ETA-valtioiden informoiminen neuvottelujen edistymi- 4405: sestä. 4406: Suomen hallitus toimitti neuvostolle 14.12.1999 EU -sopimuksen 48 artiklan 4407: mukaisesti ehdotuksen niiden sopimusten tarkistamiseksi, joihin unioni perustuu. 4408: Neuvosto päätti 16-17.12.1999 pyytää asiasta lausunnon Euroopan parlamentilta ja 4409: komissiolta. 4410: 1.3. Neuvoston toiminnan kehittäminen 4411: Neuvoston pääsihteeristön sisäinen työryhmä julkaisi 10.3.1999 raportin neuvoston 4412: toiminnasta laajentuneessa unionissa (ns. Trumpf-Piris-raportti). Raportti sisälsi 4413: neuvoston rakenteessa ja toiminnassa ilmenevien ongelmakohtien identifioinnin 4414: ohella lukuisia ratkaisuehdotuksia neuvoston työskentelymenetelmien muuttamiseksi 4415: (143 ehdotusta). Ko. ratkaisuehdotusten toteuttaminen ei edellytä muutoksia 4416: perustamissopimuksiin. 4417: Suomi puheenjohtajavaltiona valmisteli Trumpf-Piris-raportin pohjalta neuvoston 4418: toiminnan kehittämiseksi suosituksia, jotka Helsingin Eurooppa-neuvosto hyväksyi. 4419: 1.4 EU :n laajentuminen 4420: Euroopan vakauden vahvistamiseksi ja uusien jakolinjojen torjumiseksi Suomi on 4421: johdonmukaisesti tukenut Euroopan unionin laajentumista. Unionin tulee olla avoin 4422: kaikille edellytykset täyttäville hakijoille. Tärkeää on, että jäsenyysvelvoitteista 4423: pidetään kiinni ja että hakijavaltioita tuetaan niiden pyrkimyksissä velvoitteiden 4424: täyttämiseksi. 4425: Liittymisprosessi aloitettiin 30.3.1998 EU :n jäsenmaiden, 10 Keski-Euroopan maan 4426: ja Kyproksen kanssa ja liittymisneuvottelut avattiin 31.3.1998 Viron, Puolan, 4427: Tshekin, Unkarin, Slovenian ja Kyproksen kanssa. Wienissä joulukuussa 1998 4428: kokoontunut Eurooppa-neuvosto katsoi, ettei ollut perusteita ulottaa neuvotteluja 4429: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 77 4430: 4431: uusiin maihin. Liittymisneuvotteluja jatkettiin vuonna 1999 edellä mainitun kuuden 4432: maan kanssa .. 4433: Komissio julkisti toiset kunkin hakijamaan edistymistä koskevat raportit 4434: 13.10.1999. Helsingin Eurooppa-neuvosto päätyi viimeaikaisen kehityksen ja 4435: komission raporttien pohjalta siihen, että neuvotteluihin kutsutaan Romania, 4436: Slovakia, Latvia, Liettua, Bulgaria ja Malta. Samalla vahvistettiin Turkille ehdokas- 4437: maa-asema. Liittymisprosessi kattaa nyt kaikki 13 ehdokasvaltiota. Sovittiin myös 4438: uusista neuvottelumenettelyn periaatteista, jotka mahdollistavat eriytetyn edistymi- 4439: sen. Pääperiaatteet ovat edistyminen omien ansioiden mukaan ja mahdollisuus 4440: saada neuvotteluissa kiinni aiemmin aloittaneet. Seurannan merkitystä lisättiin. 4441: Liittymistä valmistelevat tarkistetut kumppanuusohjelmat kymmenelle Keski- 4442: Euroopan-maalle vahvistettiin marraskuussa 1999. Niissä asetetaan prioriteetit 4443: jäsenyysedellytysten täyttämiseksi. Maltan ja Kyproksen kumppanuusohjelmat 4444: voidaan vahvistaa sen jälkeen, kun niille annettavaa liittymistä Valmistelevaa tukea 4445: koskeva asetus saadaan hyväksytyksi. Helsingin Eurooppa-neuvosto antoi komis- 4446: siolle tehtäväksi laatia Turkille oman liittymistä edeltävän strategiansa. 4447: Ohjelmien toteutusta tuetaan Phare-varoin siten, että kunkin maan edistyminen 4448: otetaan huomioon. Vuoden 2000 alusta on lisäksi käytettävissä kaksi uutta 4449: tukivälinettä: rakennetuki ja maataloustuki. Kaikille 13 hakijamaalle on myös 4450: tarjottu pääsy tiettyihin yhteisön ohjelmiin, sekä joihinkin komiteoihin ja virastoi- 4451: hin. Maat ovat tarttuneet aktiivisesti mahdollisuuteen osallistua yhteisön ohjelmiin 4452: resurssiensa puitteissa. 4453: Kokonaisuuteen kuuluu myös Eurooppa-konferenssi, johon on kutsuttu unionin 4454: jäsenvaltioiden lisäksi Keski- ja Itä-Euroopan hakijavaltiot, Kypros, Malta ja Turkki 4455: sekä Sveitsi. Eurooppa-konferenssi kokoontui 19.7. ulkoministeritasolla. Kokouksen 4456: aiheena oli Länsi-Balkanin tilanne. Turkki ei osallistunut kokoukseen. 4457: 1.5. Pohjoinen ulottuvuus 4458: EU:n puheenjohtajamaan Suomen ja Euroopan komission järjestämä Pohjoisen 4459: ulottuvuuden konferenssi Helsingissä 11.-12.11.1999 täytti Suomen asettamat 4460: sisällölliset tavoitteet luoden Unionilie ja partnerimaille yhteisen poliittisen jalustan 4461: jatkotoimenpiteille. 4462: Konferenssi piti pohjoista ulottuvuutta hyödyllisenä turvallisuuden, vakauden, 4463: demokraattisten uudistusten ja kestävän kehityksen turvaamiseksi Pohjois-Euroopas- 4464: sa sekä yleiseurooppalaisten etujen määrittelemiseksi ja edistämiseksi. Myönteisen 4465: keskinäisriippuvuuden vahvistaminen alueella edistää näiden tavoitteiden saavutta- 4466: mista. Lisäksi oikeusvaltioperiaate ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen vahvistavat 4467: alueellista vakautta ja sosiaalista koheesiota. 4468: Konferenssi piti suotavana, että EU pyrkisi edistämään, yhteistyössä relevanttien 4469: alueellisten ja muiden yhteistyöelinten kanssa, EU -ohjelmien ja instrumenttien sekä 4470: kansallisten, alueellisten ja monenkeskisten ohjelmien keskinäistä toimivuutta ja 4471: koordinaatiota. Yksityisen sektorin ja kansainvälisten rahoituslaitosten osallistumista 4472: pohjoiseen ulottuvuuteen toimivaltansa puitteissa pidetään tarkoituksenmukaisena. 4473: Kaliningradiin kiinnitettiin erillistä huomiota alueen erityislaatuisen maantieteellisen 4474: asemansa johdosta. 4475: Konferenssi antoi pohjoisen ulottuvuuden keskeisiä prioriteetteja koskevan suosi- 4476: tuksensa, konkretisoiden samalla EU :n yleisten asiain neuvoston toukokuussa 1999 4477: hyväksymät suuntaviivat. Toimeenpanemalla konferenssin valitsemia prioriteetteja 4478: 78 Ulko- ja turvallisuuspolitiikka 4479: 4480: halutaan edistää vakautta taloudellisen integraation kautta, vastata eurooppalaisesti 4481: merkittäviin rajat ylittäviin haasteisiin sekä edistää alueellista yhteistyötä. 4482: Alueellisille neuvostoille konferenssi antoi erityisen roolin prioriteettien tarkemmas- 4483: sa määrittelyssä ja niiden toimeenpanossa. Alueiden väliset suorat kontaktit 4484: katsottiin pohjoisen ulottuvuuden lupaaviromiksi piirteiksi. Arktista yhteistyötä 4485: kehittämällä voidaan mm. kiinnittää laajempaa huomiota alkuperäiskansojen 4486: asemaan. 4487: Helsingin Eurooppa-neuvosto vastaanotti konferenssin tulokset myönteisesti ja 4488: puolsi toimintasuunnitelman laatimista komission toimesta yhteistyössä neuvoston 4489: kanssa ja partnerimaita konsultoiden. Puheenjohtajamaan Portugalin tavoitteena on, 4490: että komissio esittelee toimintasuunnitelman hyväksyttäväksi Santa Maria da Feiran 4491: Eurooppa-neuvostossa. 4492: Pohjoinen ulottuvuus on otettu huomioon sekä TACIS-uudistuksessa että PHARE- 4493: ohjelman suuntaviivoissa. Rajoja ylittävää yhteistyötä edistetään helpottarualla 4494: TACISin, PHAREn ja Interregin yhteensovittamista. Kansainväliset rahoituslaitok- 4495: set suhtautuvat myönteisesti pohjoisen ulottuvuuden periaatteisiin ja ovat kehittä- 4496: mässä vastaavia alueellisia konseptejaan. 4497: Suomen puheenjohtajuuskaudella pidettyjen EU:n ja Yhdysvaltain sekä Kanadan 4498: huippukokousten yhteisissä julkilausumissa kiinnitettiin huomiota pohjoisen 4499: yhteistyön seurantaan transatlanttisessa vuoropuhelussa. 4500: Ruotsi on omalla puheenjohtajuuskaudellaan lupautunut vastaamaan pohjoisen 4501: ulottuvuuden toimintaohjelman korkean tason seurannasta. 4502: 4503: 4504: 2. Turvallisuuspolitiikka 4505: 2.1. EU :n kriisinhallinnan kehittäminen 4506: Amsterdamin sopimus laajensi EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alaa 4507: ottamalla unionin toimivallan piiriin sotilaallisen kriisinhallinnan ja mahdollistamai- 4508: la Länsi-Euroopan unionin (WEU) operatiivisen toimintakyvyn käyttämisen ns. 4509: Petersbergin tehtävissä. Sopimukseen liittyvät vahvennetut yhteistyöjärjestelyt EU :n 4510: ja WEU:n välillä saatettiin voimaan sopimuksen voimaanastuttua kertomusvuoden 4511: toukokuussa. Kaikilla EU:n jäsenmailla, myös WEU:n tarkkailijoilla, on WEU:ssa 4512: yhdenmukaiset oikeudet osallistua ED-aloitteisiin operaatioihin ja niitä koskevaan 4513: suunnitteluun ja päätöksentekoon, vaikka tarkkailijamaiden otkeudesta lähettää 4514: upseereja WEU:n sotilasesikuntaan tehtiin päätös vasta WEU:n ministerikokoukses- 4515: sa kertomusvuoden marraskuussa. 4516: EU:n jäsenmaiden keskuudessa vahvistui kertomusvuonna arvio, ettei EU:n ja 4517: WEU:n välinen yhteistyöjärjestely kriisinhallinnassa takaa riittävää tehokkuutta. 4518: Kölnin Eurooppa-neuvosto asetti kesäkuussa tavoitteeksi unionin kyvyn selviytyä 4519: itse sopimusvelvoitteeksi (SEU :n 17 artikla) otettujen konfiktinesto- ja kriisinhallin- 4520: tatehtävien - ns . Petersbergin tehtävät - vaatimuksista. Kokous kiinnitti huomiota 4521: myös ei-sotilaallisten kriisinhallintavälineiden kehittämiseen. Kölnin Eurooppa- 4522: neuvosto rajasi yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämisen selkeästi 4523: kriisinhallintaan. 4524: Suomen puheenjohtajuuskaudella saavutettiin EU:n sotilaallisen ja ei-sotilaallisen 4525: kriisinhallinnan kehittämisessä huomattavaa edistystä. Helsingin Eurooppa-neuvosto 4526: päätti kehittää Kölniä yksityiskohtaisemmin tehokkaampia sotilaallisia voimavaroja 4527: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 79 4528: 4529: ja perustaa uusia rakenteita, jotta EU voisi itse vastata kaikista Petersbergin 4530: tehtävistä. EU:n tavoitteena on, että sillä olisi itsenäiset valmiudet tehdä päätöksiä 4531: ja siinä tapauksessa, että NATO kokonaisuutena ei ole mukana, käynnistää ja 4532: toteuttaa EU-johtoisia sotilaallisia operaatioita kansainvälisiin kriiseihin vastaami- 4533: seksi. Sotilaallista kriisinhallintakykyä kehittäessä ei puututa jäsenmaiden omiin 4534: puolustusjärjestelyihin. Kukin maa päättää itse osallistumisestaan kriisinhallintaope- 4535: raatioihin. 4536: EU:n ja NATOn välillä päätettiin tehdä työtä keskinäisen neuvonpidon, yhteistyön 4537: ja avoimuuden varmistamiseksi. EU:n tarkoituksena on myös sopia periaatteista, 4538: jotka koskevat unianiin kuulumattomien eurooppalaisten NA TOn jäsenmaiden ja 4539: muiden eurooppalaisten kumppanien kanssa tehtävää yhteistyötä Euroopan unionin 4540: johtamassa kriisinhallinnassa. 4541: EU:n tarkoituksena on parantaa ja käyttää tehokkaammin hyödyksi kriisinhallinnan 4542: siviilivoimavaroja. Siviilipoliisivalmiuksien ja nopeiden rahoitusjärjestelyjen 4543: kehittäminen on todettu erityisen kiireellisiksi tehtäviksi. EU perustaa ei-sotilaallis- 4544: ten kriisinhallintavälineiden koordinoimiseksi koordinointijärjestelyn neuvoston 4545: sihteeristön yhteyteen. 4546: Koska WEU tulee pitää toimintakykyisenä siihen saakka, kun EU on ottanut 4547: Kölnissä ja Helsingissä sovitut kriisinhallintatehtävät itselleen, ovat aiemmin sovitut 4548: yhteistyöjärjestelyt toistaiseksi merkityksellisiä. Euroopan unioni neuvosto antoi 4549: marraskuussa tukensa EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean 4550: edustajan, neuvoston pääsihteerin nimityksen myös WEU:n pääsihteeriksi. 4551: Kertomusvuonna WEU:n tärkein tehtävä on ollut eurooppalaisten kriisinhallinta- 4552: resurssien arviointi (audit) Wienin Eurooppa-neuvoston toimeksiannosta. Sen 4553: jälkimmäinen osa saatiin päätökseen Luxemburgin ministerikokouksessa marras- 4554: kuussa 1999. Arviointi ja sen suositukset tulevat olemaan pohjana myös EU:ssa 4555: käytävälle kapasiteettikeskustelulle. 4556: WEU:n piirissä toimivan puolustusmateriaalialan yhteistyöelimen WEAG:n 4557: ministerikokous hyväksyi WEAG:n laajentumisen perusteet varaumitta kertomus- 4558: vuoden marraskuussa. Suomen täysjäsenyys saattaa siten toteutua jo vuoden 2000 4559: ylimääräisessä ministerikokouksessa toukokuussa. Tällä on merkitystä Suomen 4560: puolustusteollisuuden elinvoimaisuuden kannalta. 4561: 4562: 2.2. Kriisinhallinta 4563: Kriisinhallinta on kansainvälisen yhteisön laaja-alaista, poikkeustilanteeseen 4564: vaikuttamiseen tähtäävää väliintuloa, johon kuuluu sotilaallisen toiminnan lisäksi 4565: myös poliittisia, humanitaarisia ja pelastustehtäviä sekä taloudellisia toimia. 4566: Tavoitteena on luoda perusedellytykset kriisissä kärsineiden yhteiskuntien elvyttä- 4567: miseksi ja jälleenrakentamiseksi. Kriisinhallinnan siviilitoimien ja sotilaallisen 4568: rauhanturvaamisen tulee täydentää toisiaan ja edistää konfliktin ratkaisua. 4569: Suomessa laajan turvallisuuskäsityksen perusta on kirjattu kolmeen vuosina 1995- 4570: 1997 annettuun valtioneuvoston selontekoon. Erityisesti kriisinhallinnan siviilival- 4571: miuksien kehittämiseen on kiinnitetty huomiota. Valtioneuvoston Eduskunnan 4572: ulkoasiainvaliokunnalle antaman selvityksen mukaisesti on kertomusvuonna 4573: kokoontunut hallinnonalojen välinen yhteistyöelin eri siviilikriisinhallintatoimintoja 4574: koskevan tiedonvaihdon ja yhteistyön tehostamiseksi. 4575: Rauhanturvaamistyöryhmäjätti mietintönsä 29.10.1999. Työryhmä arvioi Suomen 4576: valmiuksia kansainväliseen kriisinhallintaan edessä olevien haasteiden valossa. 4577: 80 Ulko- ja turvallisuuspolitiikka 4578: 4579: Työryhmä selvitti mietinnössään myös rauhanturvaamislain muutostarpeita, jotka 4580: todettiin verraten vähäisiksi. 4581: Siviilipoliisitoimintaan osallistui kertomusvuonna noin 40 siviilipoliisia. Siviili- 4582: kriisinhallintasektorilla Suomi osallistuu YK:n siviilipoliisitoimintaan Bosnia- 4583: Hertsegovinassa ja Kosovossa. WEU :n Albanian poliisioperaatioon MAPE:een 4584: (Multinational Advisory Police Element) Suomi on lähettänyt poliisikouluttajia. 4585: ETYJ:in Kroatian missioon Suomi on lähettänyt siviilipoliisitarkkailijoita. ETYJ:in 4586: missioissa työskenteli kertomusvuonna suomalaisia asiantuntijoita mm. Länsi- 4587: Balkanilla ja Baltian maissa, yhteensä 44 henkeä. Samoin Suomi osallistui aktiivi- 4588: sesti vaalitarkkailutoimintaan ETYJ:in ja EU:n puitteissa. Näissä tehtävissä toimi 4589: kertomusvuonna n. 75 henkeä. 4590: Kertomusvuonna kriisinhallinnan siviilitoimiin osallistumiseen on käytetty n. 56 4591: miljoonaa markkaa. Tähän sisältyvät poliisitoimintoihin osallistuminen, vaali- ja 4592: ihmisoikeustarkkailu ja eri tyyppiset muut asiantuntijatehtävät Määrärahaan 4593: sisältyvät myös EU:n puheenjohtajuudesta aiheutuneet erityistehtävät Balkanilla, 4594: joihin osallistui 39 suomalaista. 4595: Rauhanturvaamisoperaatioihin osallistui kertomusvuonna lähes 1800 suomalaista 4596: rauhanturvaajaa, mikä ylittää selvästi pitkän ajan keskiarvon. 4597: Suomen osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan on entistä voimakkaammin 4598: painottunut Balkanin alueelle. Suomi jatkoi osallistumistaan Bosnia-Hertsegovinassa 4599: NATO-johtoisessa SFOR-operaatiossa. SFOR-joukkojen kokonaisvahvuuden 4600: supistamispäätöksen ja uudelleen järjestelyjen johdosta tehtiin joulukuussa päätös 4601: supistaa suomalainen yli 400 rauhanturvaajan pataljoona 120 rauhanturvaajan 4602: osastoksi. 4603: Suomi päätti osallistua YK:n valtuuttamaan NATO-johtoiseen KFOR-operaatioon 4604: Kosovossa vahvennetulla n. 800 rauhanturvaajan pataljoonalla, joka otti tehtävänsä 4605: vastaan elokuussa. Lisäksi henkilöstöä on sijoittunut prikaatin esikuntaan ja 4606: kansalliseen tukiosastoon. Suomi osallistuu myös YK:n kansainvälisen siviilioperaa- 4607: tion (UNMIK) työhön Kosovossa. 4608: Suomella on edelleen n. 500 rauhanturvaajan pataljoona Etelä-Libanonissa YK:n 4609: UNIFIL-rauhanturvaoperaatiossa. Suomi osallistuu lisäksi Kyproksella toimivan 4610: UNFICYP:in toimintaan rakentajaosastolla. Sotilastarkkailijoita palvelee Kashmiris- 4611: sa, Lähi-idässä, Irakin/Kuwaitin rajalla, Kosovossa ja Kroatiassa. 4612: Suomi järjesti ensimmäisen monikansallinen Nordic Peace-rauhanturvaharjoituksen 4613: NATO:n rauhankumppanuusohjelman hengessä 13.-24.9.1999. Harjoitus sisälsi 4614: myös siviili-sotilas 4615: -yhteistoimintaan liittyviä koulutustapahtumia. 4616: Suomi on kehittänyt valmiuksiaan osallistua YK:n rauhanturvaamistoimintaan 4617: osallistumalla UNSAS-valmiusjärjestelyyn (UN Stand-by Arrangements System). 4618: Suomi osallistuu myös monikansalliseen SHIRBRIG-järjestelyyn (Multinational UN 4619: Stand-by High Readiness Brigade ). SHIRBRIG-hankkeen tarkoitus on tukea YK:n 4620: nopean toiminnan kyvyn kehittämistä ja se koostuu joidenkin YK:njäsenvaltioiden 4621: UNSAS-järjestelmään ilmoittamista joukoista. Lokakuussa 1999 SHIRBRIG teki 4622: päätöksen julistaa valmiusjoukkokonseptin YK:lle käyttövalmiiksi tammikuussa 4623: 2000. 4624: NORDCAPS-yhteistyön (Nordic Coordinated Arrangement for Military Peace 4625: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 81 4626: 4627: Support) tavoitteena on syventää koulutus- ja materiaaliyhteistyötä ja luoda 4628: yhteinen pohjoismainen valmiusjärjestely. Kertomusvuonna Suomi on osallistunut 4629: NORDCAPS-työryhmiin ja kehittämistyöhön. 4630: 4631: 2.3. N A TO/EAPC/PfP 4632: NATO on perinteisen, yhteiseen puolustukseen liittyvän tehtävänsä ohella kehitty- 4633: mässä yhä enemmän laajan turvallisuusyhteistyön ja vakauspolitiikan välineeksi 4634: koko euroatlanttisella alueella. NATO:nhuippukokouksessa Washingtonissa 22.- 4635: 24.4.1999 hyväksyttiin liittokunnan uusi strateginen konsepti, joka nosti kriisinhal- 4636: linnan ja rauhankumppanuuden NATO:n perustehtävien joukkoon. NATO:n 4637: puuttuminen Kosovon kriisiin sitoi liittokunnan voimavaroja ja viivästytti Washing- 4638: tonin huippukokouksen päätösten toimeenpanoa. 4639: Suomi osallistuu NATO:n rauhankumppanuusohjelmaan (Partnership for Peace 4640: programme) ja euroatlanttisen kumppanuusneuvoston (Euro-Atlantic Partnership 4641: Council, EAPC) toimintaan. EAPC on PfP-ohjelmaa ohjaava toimielin ja turvalli- 4642: suuspoliittisten keskustelujen foorumi. Suomi osallistui vuonna 1999 PfP:n puitteis- 4643: sa pidettyihin kriisinhallintaharjoituksiin sekä muuhun sotilaalliseen ja siiviiliyhteis- 4644: työhön. Hallitus teki vuonna 1999 periaatepäätökset ilmavoimien osallistumisesta 4645: PfP-ohjelmaan sekä yhteistyöpöytäkirjan allekirjoittamisesta NATOn materiaali- 4646: huoltojärjestön (NATO Maintenance and Supply Organisation, NAMSO) kanssa. 4647: Tasavallan presidentti osallistui EAPC:n huippukokoukseen Washingtonissa 4648: 25.4.1999. Istunnossa keskusteltiin Kosovon tilanteesta sekä hyväksyttiin kump- 4649: panimaiden oikeuksia määrittävä poliittis-sotilaallinen kehys NATO-johtoisia PfP- 4650: operaatioita varten. Samalla tehtiin päätös rauhankumppanuuden vahvistamisesta. 4651: 4652: 2.4. ETYJ 4653: Syyskuussa Wienissä järjestetty tarkastelukokous ja marraskuussa Istanbulissa 4654: järjestetty ETYJin huippukokous osoittivat, että järjestön merkitys 54 jäsenvaltiota 4655: käsittävänä kokonaisvaltaiseen turvallisuuskäsitykseen sitoutuneena arvoyhteisönä 4656: on edelleen säilynyt. 4657: Huippukokouksessa hyväksyttiin Helsingin vuoden 1975 päätösasiakirjaan ja 4658: Pariisin vuoden 1990 peruskirjaan verrattava uusi poliittisesti sitova Euroopan 4659: turvallisuuden peruskirja, joka rakentuu aikaisemmille sitoumuksille. Peruskirjan 4660: tavoitteena on vahvistaa ETYJin toimintakykyä hoitaa tehtäviään mm. edistämällä 4661: sen yhteistyötä muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa ja lisäämällä sen valmiuk- 4662: sia siviilikriisinhallinnan alalla. Peruskirjassa sitouduttiin perustamaan ns. nopean 4663: toiminnan siviilikriisiryhmät ETYJ:n käyttöön. Suomen tehtävänä EU:n puheenjoh- 4664: tajana oli koordinoida unionin valmistautumista ja esiintymistä em. kokouksissa. 4665: EU laati Istanbulin huippukokousta varten omat tavoitteensa, jotka myös pääosin 4666: toteutuivat. 4667: ETYJin päätehtäväksi on yhä selvemmin muotoutunut konflikteja ennalta ehkäisevä 4668: työ, kriisinhallinta, demokratisoitumisen tukeminen ja sotilaallisen turvallisuuden 4669: edistäminen. Käytännön toimet ovat keskittyneet valtuuskuntien (missioiden) ja 4670: avustusryhmien lähettämiseen sekä vaalitarkkailuun. 4671: Missioitaja avustusryhmiä toimi Albaniassa, Armeniassa, Bosnia-Hertsegovinassa, 4672: Georgiassa, Kazakstanissa, Kirgisiassa, Kosovossa, Kroatiassa, Makedoniassa 4673: (FYROM), Moldovassa, Latviassa, Tadzhikistanissa, Tshetsheniassa, Turkmenis- 4674: tanissa, Ukrainassa, U zbekistanissa, Valko-Venäjällä ja Virossa. Suomalaisia 4675: osallistui missioiden toimintaan Bosnia-Hertsegovinassa, Kirgisiassa, Kosovossa, 4676: 82 Ulko- ja turvallisuuspolitiikka 4677: 4678: Kroatiassa, Latviassa, Moldovassa, Ukrainassa ja Virossa. Suomi osallistui vaali- 4679: tarkkailuun Armeniassa, Georgiassa, Kazakstanissa, Makedoniassa, Slovakiassa, 4680: Ukrainassa, Venäjällä ja Virossa. 4681: Inhimillisen ulottuvuuden alaan liittyvien ETYJ-sitoumusten täytäntöönpanoa 4682: käytiin laajasti läpi ETYJin tarkastelukokouksessa sekä uudentyyppisissä, yhteen 4683: aiheeseen keskittyvissä inhimillisen ulottuvuuden kokouksissa, joiden aiheina olivat 4684: kertomusvuonna uskonnonvapaus, naisten oikeudet sekä romaniväestön asema. 4685: Aikaisempien vuosien tapaan Suomella ja EU:lla oli inhimillisen ulottuvuuden 4686: kysymyksissä näkyvä rooli. Suomi korosti edelleen mm. vähemmistöjen oikeuksia 4687: sekä erityisesti tarvetta panostaa romaniväestön tilanteen parantamiseen ETYJ- 4688: alueella. Lisätäkseen ETYJin toimintavalmiuksia romanikysymyksissä Suomi lähetti 4689: ETYJin demokratia- ja ihmisoikeustoimiston käyttöön suomalaisen romaniasiantun- 4690: tijan. 4691: 2.5. Asevalvonta ja monenvälinen aseidenriisunta 4692: Asevalvonnassa Suomi keskittyi 1999 ensisijaisesti ED-puheenjohtajuuteen valmis- 4693: tautumiseen ja sen hoitamiseen. Selkeästi kansallisten tavoitteiden edistäminen jäi 4694: puheenjohtajuuteen nähden toissijaiseksi. Puheenjohtajakauden kolme keskeisintä 4695: aikaansaannosta olivat seuraavat: 4696: - EU :n puolustustarvikevientipolitiikan ja ED-maiden puolustustarvikeviennin 4697: avoimmuuden edistäminen toimeenpanemalla EU:n aseviennin käytännesääntöjen 4698: ensimmäisen vuosiarvioinnin. Arviointiin liittyi myös keskeinen elementti kehitys- 4699: tavoitteita. Arvioinnissa julkistettiin aggregaattitiedot ED-maiden aseviennistä. 4700: -Suomen puheenjohtajuuskaudelle kiinnitettiin korostettua huomiota EU:n toimin- 4701: taan pienaseiden destabilisoivien kertymien ja ko. aseiden vastuuUoman käytön 4702: torjumisessa. EU käynnisti Suomen puheenjohtajuuskaudella pienasedialogin 4703: useiden maaryhmien kanssa, mm. SADECC ja ECOW AS. Lisäksi EU sopi pienase- 4704: toimintaa koskevista yhteisistä ohjelmista huippukokoustasolla USA:n ja Kanadan 4705: kanssa. 4706: - EU käynnisti n. 9 miljoonan Euron ohjelman Venäjän kemiallisten aseiden 4707: hävittämisen tueksi sekä aseperäisen plutoniumin hävittämiseen liittyvän tutkimus- 4708: toiminnan tukemiseksi. Hankkeesta päätettiin EU :n yhteinen toiminta, joka ko. 4709: projektien lisäksi loi puitteet uusista projekteista päättämiselle, niiden toteuttamisel- 4710: le ja dialogille Venäjän Federaation kanssa. Ohjelma käynnistettiin osana EU:n 4711: Venäjä-strategian toimeenpanoa. 4712: Suomi vastasi asevalvonta-alalla EU :n multilateraalisen koordinoinoin valmistelusta 4713: ja toteuttamisesta. Merkittävin koordinointihanke oli YK:n yleiskokouksen !- 4714: komitean ED-esiintymisen toteuttaminen. Biologisten aseiden kieltosopimuksen 4715: todentamispöytäkirjaneuvotteluissa Genevessä edettiin 1999, mutta loppuvaiheen 4716: sopimusneuvottelut ovat vielä edessä. Myös BWC:ssä Suomi vastasi 1999 loppu- 4717: vuoden EU :n koordinaatiosta. 4718: Suomi toimi 1999 Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) ja Kemiallisten 4719: aseiden kieltojärjestön (OPCW) hallintoneuvoston jäsenenä. Suomi on jatkanut 4720: neuvotteluja Venäjän federaation kanssa bilateraalisen Venäjän C-asehävitystä 4721: tukevan ohjelman käynnistämisestä. 4722: Suurvaltojen välisessä ydinaseriisuntaprosessissa nousi kysymys ns. ABM-sopimuk- 4723: sen tulevaisuudesta keskeiseksi uudeksi teemaksi. Suomi on pyrkinyt korostamaan 4724: neuvotelluu ratkaisun ensisijaisuutta sekä puoltanut myös toiminnallaan START II 4725: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 83 4726: 4727: sopimuksen voimaantuloa. Suomi pyrki myös edistämään täydellisen ydinkoekiel- 4728: lon (CTBT) voimaantuloaja vastasi EU -koordinaatiosta ko. sopimuksen voimaantu- 4729: loa tukevassa konferenssissa. 4730: 4731: Jalkaväkimiinakeskustelussa kansainvälinen huomio on keskittynyt miinan- 4732: raivausyhteistyöhön. Suomi osallistui Maputossa toukokuussa 1999 järjestettyyn ns. 4733: Ottawan sopimuksen sopimuspuolten kokoukseen tarkkailijana sekä osapuolena 4734: joulukuussa 1999 järjestettyyn ns. II miinapöytäkirjan osapuolten kokoukseen. 4735: Selvitystyötä täyskieltoon liittymisestä on jatkettu. 4736: Suomi on kansallisesti kiinnittänyt korostettua huomiota pienasekysymykseen ja 4737: käynnistänyt kansalliset valmistelut YK:n vuoden 2001 pienasekonferenssiin 4738: osallistumista varten. 4739: Osallistumisedellytyksiä kansainväliseen puolustusmateriaalialan yhteistyöhön on 4740: pyritty edistämään, mm. valmistelemalla Suomen täysjäsenyyttä WEAG-järjestelys- 4741: sä. 4742: ETYiin Istanbulin huippukokouksessa marraskuussa 1999 sovittiin myös Euroopan 4743: asevalvontaa koskevista perusasiakirjoista. Sotilasliittojen jäsenmaiden kesken 1990 4744: tehdyn, Euroopan tavanomaisia asevoimia sääotelevän TAE-sopimuksen sopeutus- 4745: sopimus allekirjoitettiin neuvotteluosapuolina olleen 30 maan toimesta, ja kaikkien 4746: ETYJ-maiden kesken hyväksyttiin luottamusta ja turvallisuutta lisääviä toimia 4747: (LTL-toimia) koskevan Wienin asiakirjan uudistettu versio (VD-99). 4748: Uudistettu TAE-sopimus on ratifiointien jälkeen voimaantultuaan myös avoin 4749: ulkopuolella olevien ETYJ-maiden liittymiselle (Suomi ja muut sotilaallisesti 4750: liittoutumattomat maat, Baltian maat sekä entisen Jugoslavian alueen maat ovat 4751: TAE-järjestelmän ulkopuolella). 4752: VD-99 antaa uutta pohjaa pohtia toimia Itämeren alueen yhteistyövaraisen turvalli- 4753: suuden vahvistamiseksi. Suomen ja Ruotsin tätä tarkoittavaan yhteisaloitteeseen 4754: 1998 sisältynyttä tarjousta ylimääräisistä todentamiskiintiöistä on käytetty Baltian 4755: maiden ja Tanskan kanssa. Suomen omassa todentamisessa tehtiin uutena avaukse- 4756: na tarkastus Georgiaan keväällä 1999. Suomeen kohdistunut ulkovaltojen todenta- 4757: minen lisääntyi näkyvästi, mitä ilmensivät kaksi tarkastusta (Viron ja Ison-Britanni- 4758: an) sekä kaksi arviointikäyntiä (Unkarin ja Tanskan). 4759: 4760: LTL-potentiaalia on myös tarkkailulentoja koskevalla Avoin taivas (Open Skies) - 4761: sopimuksella, jonka suhteen Suomi jatkoi vuosittaista, vastavuoroista koelentoyh- 4762: teistyötään Venäjän kanssa, suoritti koelennot Yhdysvaltain kanssa ja muullakin 4763: yhteydenpidonaan kehitti teknisiä valmiuksiaan liittyä OS-sopimukseen sen 4764: kansainvälisen voimaantulon jälkeen. 4765: 4766: Suomi jatkoi osallistumistaan Daytonin rauhansopimuksen mukaisten asevalvonta- 4767: toimien toimeenpanoon. TAE-, VD- ja OS-sopimuksia voidaan soveltaa ja hyödyn- 4768: tää alialueellisessa asevalvonnassa erityisesti entisen Jugoslavian alueella ja 4769: laajemmin Kaakkois-Euroopassa, mikä myös palvelee Kaakkois-Euroopan vakaus- 4770: sopimuksen toimeenpanoa. 4771: 84 Ulko- ja tmvallisuuspolitiikka 4772: 4773: 3. Ihmisoikeuspolitiikka 4774: 3.1. Suomen yleiset tavoitteet sekä toiminta EU-puheenjohtajuuskau- 4775: della 4776: Suomen tavoitteena on ihmisoikeuksien kunnioituksen edistäminen kaikkialla 4777: maailmassa. Ihmisoikeudet ovat tärkeällä sijalla Suomen ulko- ja turvallisuuspolitii- 4778: kassa ja ne otetaan huomioon sen kaikilla osa-alueilla. 4779: Tämän peruslinjauksen mukaisesti Suomi korosti ihmisoikeuksien painoarvoa ED :n 4780: yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa myös omalla ED-puheenjohtajuuskaudel- 4781: laan. 4782: Suomen erityistä tavoitetta edistää ED :n ihmisoikeuspolitiikan johdonmukaisuutta 4783: ja avoimuutta palvelivat Suomen puheenjohtajuuskaudella julkaistu ED :n ensimmäi- 4784: nen ihmisoikeusvuosiraportti sekä Brysselissä järjestetty ED:n ensimmäinen 4785: ihmisoikeuksia käsittelevä keskustelufoorumi, jonne kokoontui ED-maiden hallitus- 4786: ten, ED-instituutioiden, tiedeyhteisön sekä kansalaisjärjestöjen edustajia. Avoimuu- 4787: den lisäämiseksi Suomen puheenjohtajuuskaudella myös ensimmäistä kertaa 4788: kutsuttiin kansalaisjärjestöjen edustajia vierailemaan ihmisoikeuskysymyksiä 4789: käsittelevässä ED:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan työryhmässä. Suomen puheenjoh- 4790: tajuuskautta sävytti vahvasti myös ED:n aktiivinen kampanja kuolemanrangaistuk- 4791: sen maailmanlaajuiseksi poistamiseksi. Säännönmukaisen ED-Kiina -ihmisoikeus- 4792: dialogin lisäksi Suomen puheenjohtajuuskaudella järjestettiin Rovaniemellä ED- 4793: Kiina -ihmisoikeusseminaari. 4794: 3.2. Euroopan neuvosto 4795: Euroopan neuvostossa Suomen keskeisen huomion kohteena olivat edelleen Keski- 4796: ja Itä-Euroopan maiden ihmisoikeus- ja demokratiakehitys sekä tähän tarkoitukseen 4797: suunnatut yhteistyöohjelmat Suomi jatkoi näiden ohjelmien tukemista myös 4798: vapaaehtoisavustuksin. Georgia hyväksyttiin järjestön 41. jäseneksi huhtikuussa 4799: 1999. 4800: Suomi korosti edelleen kansallisten vähemmistöjen suojelun merkitystä ja erityisesti 4801: tarvetta saada tuntuvia parannuksia Euroopan romaniväestön tilanteeseen. Suomi 4802: antoi ensimmäiset kansalliset raporttinsa vuonna 1998 voimaantulleiden vähemmis- 4803: tösopimusten pohjalta alkuvuodesta 1999. Vuonna 2001 järjestettävän YK:n 4804: rasismin vastaisen maailmankonferenssin alueelliset valmistelut käynnistettiin 4805: Euroopan neuvostossa vuoden 1999 aikana. 4806: Suomen aktiivisesti ajaman Euroopan ihmisoikeusvaltuutetun mandaatti hyväksyt- 4807: tiin lopullisesti EN:n ministerikokouksessa toukokuussa 1999. EN:n parlamentaari- 4808: nen yleiskokous valitsi syyskuussa 1999 pidetyssä istunnossaan ensimmäiseksi 4809: valtuutetuksi Espanjan Alvaro Gil-Roblesin. Suomi korosti johdonmukaisesti 4810: tarvetta turvata EN:n ihmisoikeusmekanismeille, kuten ihmisoikeusvaltuutetulle ja 4811: Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle, riittävät resurssit. 4812: Euroopan neuvostossa Suomi osallistui aktiivisesti muun muassa Euroopan ihmisoi- 4813: keussopimukseen sisältyvän syrjinnän kiellon laajentamista koskevan lisäpöytäkir- 4814: jan laatimiseen. Syrjintäkiellon laajentamisella olisi mainittavaa merkitystä esimer- 4815: kiksi naisten, vähemmistöjen oikeuksien ja rotusyrjinnän vastustamisen kannalta. 4816: Kosovon ja Tshetshenian kärjistyneet tilanteet vuoden 1999 aikana heijastuivat 4817: näkyvästi myös EN:n työskentelyyn. Näissä ja muissa kysymyksissä Suomi korosti 4818: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 85 4819: 4820: edelleen Euroopan neuvoston ja muiden kansainvälisten järjestöjen välisen tiiviin 4821: yhteistyön ja toiminnan koordinoinoin tarvetta. 4822: 3.3. lhmisoikeuskysymy kset YK- politiikassa 4823: Suomen ja EU:n aktiivisesti ajama tavoite oli valitus- ja tutkiotamenettelyä koske- 4824: van pöytäkirjan hyväksyminen kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koske- 4825: vaan yleissopimukseen (CEDA W). Lisäpöytäkirja avattiin allekirjoituksille 4826: 10.12.1999. 4827: Myös lapsen oikeudet olivat vuoden 1999 aikana näkyvästi esillä YK-foorumeilla 4828: lapsen oikeuksien yleissopimuksen hyväksymisen 10-vuotisuuden merkeissä. 4829: Helmikuussa 1999 pidetyssä vaalissa lapsen oikeuksien yleissopimuksen toimeenpa- 4830: noa valvovaan komiteaan valittiin suomalainen asiantuntija, suurlähettiläs Elisabeth 4831: Tigerstedt-Tähtelä. 4832: YK:n ihmisoikeustoimikunta kokoontui vuosittaiseen istuntoansa maalis-huhtikuus- 4833: sa 1999. Istunnon ilmapiiriä leimasi perinteisen pohjois-etelä -vastakkainasettelun 4834: kärjistyminen. Istunnon lopputulosta voidaan kuitenkin pitää kokonaisuudessaan 4835: tyydyttävänä. 4836: Ihmisoikeustoimikunnassa pitämässään puheenvuorossa ulkoasiainministeri Halonen 4837: kiinnitti erityistä huomiota ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen täytäntöönpanoon, 4838: YK:n ihmisoikeusjärjestelmän voimavarojen turvaamiseen, rasismin vastustamiseen 4839: sekä kuolemanrangaistusten rajoittamiseen. Yhteiset pohjoismaiset puheenvuorot 4840: pidettiin perinteisistä teemoista: ihmisyyden perusstandardit, alkuperäiskansat sekä 4841: maansisäiset pakolaiset. Suomi esitti erikseen kansallisen puheenvuoron, jossa 4842: käsiteltiin vähemmistöihin, vammaisiin ja seksuaalivähemmistöihin kohdistuvaa 4843: syrjintää. Suomi ei tänä vuonna esittänyt omaa päätöslauselmaehdotusta. Suurin osa 4844: Suomen aktiivisuudesta kanavoitui EU:n kautta. Erityisesti panostettiin syksyllä 4845: YK:n yleiskokouksessa esiin nousevien kysymysten hoitamiseen. 4846: Syyskuussa 1999 kutsuttiin Portugalin esityksestä koolle ihmisoikeustoimikunnan 4847: erityisistunto käsittelemään Itä-Timorin tilannetta. Erityisistunnon tuloksena 4848: perustettiin EU:n esittämällä päätöslauselmalla kansainvälinen tutkimuskomissio. 4849: 3.4. lhmisoikeusvalitukset 4850: YK:njärjestelmässä ihmisoikeusvalituksia (yksilö- ja valtiovalitukset) on mahdol- 4851: lista tehdä valtioita vastaan kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan 4852: kansainvälisen yleissopimuksen, kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai 4853: halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen yleissopimuksen sekä kaikkinaisen 4854: rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen nojalla. Vain 4855: ensiksi mainitulla sopimuksella perustetussa YK:n ihmisoikeuskomiteassa oli 4856: Suomea vastaan vuonna 1999 vireillä yksi tapaus, josta oli pyydetty Suomen 4857: hallituksen vastine. Suomi allekirjoitti 10.12.1999 kaikkinaisen naisten syrjinnän 4858: poistamista koskevan yleissopimuksen valionainen pöytäkirjan, joka voimaan 4859: tultuaan mahdollistaa yksilövalitukset myös tämän sopimuksen osalta. 4860: Euroopan neuvoston puitteissa 1.11.1998 toimintansa aloittaneelle uudelle Euroopan 4861: ihmisoikeustuomioistuimelle tehtiin vuoden 1999 loppuun mennessä 205 valitusta 4862: Suomea vastaan, joista rekisteröitiin 167. Hallitukselta pyydettiin vastine 11 4863: tapauksessa. Kaikkiaan 87 tapausta jätettiin tutkittavaksi ottamatta tai poistettiin 4864: listalta ja kolme valitusta otettiin tutkittavaksi ainakin osittain. Kahden tapauksen 4865: osalta järjestettiin tässä yhteydessä suullinen käsittely Strasbourgissa. Ministeriko- 4866: mitea antoi päätöslauselmaosa kahden tapauksen osalta. Vuoden lopussa Suomea 4867: 86 Ulko- ja turvallisuuspolitiikka 4868: 4869: vastaan oli vanhat valitukset mukaan lukien vireillä yhteensä 265 valitusta. Euroo- 4870: pan ihmisoikeustoimikunta lopetti toimintansa 31.10.1999. 4871: Euroopan sosiaalisen peruskirjan järjestökantelut hyväksyvä lisäpöytäkirja ratifioi- 4872: tiin 17.7 .1998. Tämän nojalla ei Suomea vastaan tehty valituksia. 4873: 4874: 3.5. Ihmisoikeusrnportointi 4875: Suomi raportoi vuonna 1999 Euroopan neuvostolle kansallisten vähemmistöjen 4876: suojelua koskevasta puiteyleissopimuksesta, vähemmistö- tai alueellisia kieliä 4877: koskevasta kieliperuskirjasta ja Euroopan sosiaalisesta peruskirjasta. Kahden ensiksi 4878: mainitun osalta järjestettiin Suomessa kuuleminen. 4879: YK: lle raportoitiin kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevasta yleissopimuk- 4880: sesta, kaikkinaista naisten syrjintää koskevasta yleissopimuksesta sekä taloudellisia, 4881: sosiaalisia ja sivistyksellisisä oikeuksia koskevasta yleissopimuksesta. YK:ssa 4882: pidettiin kuulemiset ensiksi mainitun yleissopimuksen sekä kidutuksen ja muun 4883: julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen 4884: yleissopimuksen osalta. 4885: 4886: 3.6. Pakolaispolitiikka 4887: Tampereen oikeus- ja sisäasioiden huippukokous tarjosi Suomelle tilaisuuden 4888: osallistua tulevan eurooppalaisen maahanmuutto- ja pakolaispolitiikan muotoiluun 4889: ja tältä osin poliittisten suuntaviivojen antamiselle Amsterdamin sopimuksen 4890: toimeenpanolle. Mahdollisuutta käytettiin aktiivisesti hyväksi myös osana Suomen 4891: ihmisoikeuspolitiikkaa. 4892: Lähtökohtana oli, että tehokas ja yksilöiden ihmisoikeuksia kunnioittava vaikuttami- 4893: nen väestöliikkeiseen edellyttää yhtäältä sekä tehokasta ja oikeudenmukaista 4894: pakolaispolitiikka että toisaalta uskottavaa ja suunniteltua kolmansien maiden 4895: kansalaisten aseman huomioivaa siirtolaisuuspolitiikkaa. Väestöliikkeisiin tulee 4896: myös voida vaikuttaa ennaltaehkäisevästi niiden lähtöalueilla tehden samalla ero 4897: pakolaisuuden ja siirtolaisuuden välillä. 4898: Tampereen huippukokouksen johtopäätöksissä vahvistettiin, että yhteistä eurooppa- 4899: laista turvapaikkajärjestelmää kehitettäessä oikeutta hakea turvapaikkaa kunnioite- 4900: taan täydellisesti. Edelleen vahvistettiin pyrkimys kohti yhteistä turvapaikkajärjes- 4901: telmää, joka perustuu Geneven yleissopimuksen täysimääräiseen ja kokonaisvaltai- 4902: seen soveltamiseen. Tämä vastaa myös Suomen hallituksen maahanmuutto- ja 4903: pakolaispoliittisen ohjelman tavoitteita. 4904: Huippukokous vahvisti johtopäätöksissään myös EU:n korkean tason turvapaikka- 4905: ja maahanmuuttotyöryhmän (HLWG) laatimat maakohtaiset toimintasuunnitelmat, 4906: jossa maahanmuuttoon pyritään vaikuttamaan kaikkialla unionin ulkosuhteissa. 4907: Niiden toimeenpanoa valmisteltaessa kartoitettiin aktiivisesti mahdollisuuksia 4908: parantaa lähtömaiden ihmisoikeustilannetta. Erityistä huomiota kiinnitettiin toimeen- 4909: panon tasapainoisuuteen ennaltaehkäisyn ja kontrollitoimien välillä sekä yhteistyö- 4910: hön kansainvälisten järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen kanssa. 4911: 4912: Suomen tavoitetta ED-politiikan avoimuudesta pyrittiin noudattamaan myös maahanmuutto- 4913: ja pakolaiskysymyksissä Suomen puheenjohtajakaudella. Tampereen huippukokous 4914: ja sen yhteydessä järjestetty eurooppalaisten pakolaisjärjestöjen varjokokous 4915: viitoittivat tietä tulevalle dialogille hallitusten, asiantuntijoiden ja kansalaisten 4916: välillä. Huippukokousta edelsivät konsultaatiot kansainvälisten järjestöjen (erityises- 4917: ti YK:n pakolaisjärjestö UNHCR) kanssa. 4918: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 87 4919: 4920: Kertomusvuoden aikana Suomeen tulleet Keski- ja Itä-Euroopan romani-turvapai- 4921: kanhakijat nostivat esille romanivähemmistön aseman EU -assosiaatiomaissa. Suomi 4922: korosti Slovakian, Tshekin ja Puolan kanssa käydyissä keskusteluissa, että ongel- 4923: man pysyvä ratkaisu edellyttää romanivähemmistökysymyksen ratkaisua ihmisoi- 4924: keuksia kunnioittaen erityisesti EU:n assosiaatiomaissa. Ulkoasiainministeriö järjesti 4925: 12.11.1999 seminaarin Slovakian ja Tshekin viranomaisille sekä romaneille, jonka 4926: tarkoituksena oli dialogin edistäminen hallitusten ja romanivähemmistön välillä. 4927: 4928: 4929: 4. YK:n toiminta ja globaalikysymykset 4930: Suomen toimintaa YK:ssa ja YK-järjestelmässä leimasi toimintamme ED-puheen- 4931: johtajana vuoden jälkipuoliskolla. Voimavarat joutuivat koetukselle varsinkin 4932: suurissa YK-kokouksissa kuten YK:ntalous-ja sosiaalineuvoston kokouksessa ja 4933: YK:n yleiskokouksessa samoin kuin eräissä YK-järjestelmän konferensseissa ja 4934: eritysjärejstöjen yleiskokouksissa. Suomi piti EUn puolesta eri asiakokonaisuuksia 4935: käsitteleviä puheenvuoroja myös YK:n turvallisuusneuvostossa. 4936: YK:n erityisjärjestöistä kansainvälisellä postiliitolla (UPU), YK:n kasvatus, tiede- 4937: ja kulttuurijärjestöllä (UNESCO), YK:nelintarvike-ja maatalousjärjestöllä (FAO) 4938: ja YK:n teollistamisjärjestöllä (UNIDO) oli toimintavuoden ja erityisesti EU- 4939: puheenjohtajuutemme kauteen ajoittuvat y leiskokoukset, jotka entisestään työllisti- 4940: vät Suomea kertomuskautena. Oman erityisleimansa FAO-yhteyksissä tapahtuvalle 4941: koordinaatiolla antaa EY:n jäsenyys järjestössä ja sen yksinomainen kompetenssi 4942: tietyissä järjestön käsittelemissä asioissa. 4943: ED-maiden yhteistyö YK:ssa on tuloksellista ja valtaosassaYK:nyleiskokouksen 4944: asiakohdista saavutetaan yhteinen EU -kanta ja äänestyskäyttäytyminen. Poikkeuk- 4945: sen muodostavat eräät aseidenriisunta- ja itsehallintoa vailla olevia alueita koskevat 4946: kysymykset. YK-yhteyksissä harjoitetaan myös aktiivista vuoropuhelua Pohjois- 4947: maiden kesken EU -yhteistyötä täydentäen. 4948: Suomi ja EU ovat aktiivisesti tukeneet YK:n uudistamispyrkimyksiä samoin kuin 4949: YK:nvakaan taloudellisen tilan saavuttamista. Uudistuspyrkimykset ovat kertomus- 4950: vuonna jääneet taka-alalle ja uudistustahti on hidastunut monien kysymysten 4951: jäädessä hallitusten välisessä koneistossa eri jäsenmaiden eriävien intressien 4952: ristipaineisiin. Odotukset kohdistuvat vuoden 2000 lopulla alkavaan yleiskokouksen 4953: 55. istuntokauteen, joka on nimetty vuosituhannen yleiskokoukseksi (Millennium 4954: Assembly) siihen sisältyvine huippukokouksineen (Millennium Summit) ja sitä 4955: edeltävään kansalaisyhteisötapaamiseen (Millennium Forum). 4956: Jo parisen vuotta sitten Suomi julkisti ehdokkuutensa YK:n yleiskokouksen 55. 4957: istunnon puheenjohtajaksi, joka hyväksytyn vuorottelun mukaisesti kuuluu YK:n 4958: viidestä maantieteellisestä ryhmästä länsimaiden ja muiden maiden ryhmälle 4959: (Western European and Other States Group, WEOG). Toistaiseksi Suomelle ei ole 4960: ilmaantunut vastaehdokkaita . 4961: Myöskään turvallisuusneuvoston reformi ei edistynyt. Työryhmän työtä päätettiin 4962: edelleen jatkaa myös yleiskokouksen 54. istunnon aikana. Työryhmän työn jatko- 4963: muodot on edelleen sopimatta. EU ei koordinoi kantojaan tässä asiassa. Turvalli- 4964: suusneuvosto on oma-aloitteisesti verkkaan uudistanut omaa työtään ja tullut 4965: avoimemmaksi myös turvallisuusneuvoston ulkopuolisille jäsenmaille. 4966: Suomi pitää edelleen tärkeänä jatkaa YK:n talous- ja sosiaalisektorin uudistamista. 4967: Operatiivisten kehitystoimintojen kenttä- ja päämajatason toimintoja ja järjestöjen 4968: välistä yhteistyötä tulee entisestään tehostaa. Operatiivisten kehitystoimintojen 4969: 88 Ulko- ja tunrallisuuspolitiikka 4970: 4971: uudistusten lisäksi Suomi ajaa myös jatkossa aktiivisesti YK:n talous- ja sosiaali- 4972: neuvoston (ECOSOC) alaisen komitea- ja toimikuntajärjestelmän järkeistämistä. 4973: Kehitysrahoitusta koskeva yleiskokouskäsittely jätti tärkeimmät kysymykset 4974: edelleen avoimiksi ja myöhemmin päätettäviksi. Yhtenä suurena ongelmakysymyk- 4975: senä on EUn ajama kansainvälisten rahoituslaitosten eli Bretton Woods instituutioi- 4976: den ja kansainvälisen kauppajärjestön (WTO) osallistuminen kehitysrahoituksen 4977: uudistamisprosessiin. Korkean tason kehitysrahoituskokouksen, joka pidetään 4978: vuonna 2001, jatkovalmisteluja varten perustettiin valmistelukomitea. 4979: Useat maat, ml. Suomi, ovat painottaneet YK-järjestelmän ja Bretton Woods - 4980: instituutioiden yhteistyön edistämistä. Kertomusvuoden aikana keskinäinen vuoro- 4981: vaikutus tiivistyi. Suomi pitää tärkeänä, että yhteistyön tehostamis- ja tiivistäruis- 4982: prosessia jatketaan edelleen. 4983: Kertomusvuoden aikana järjestettiin Kairon väestö- ja kehityskonferenssin viisivuo- 4984: tisseurantaa käsittelevä YK:n yleiskokouksen erityisistunto. Suomi osallistui 4985: aktiivisesti istunnon valmisteluihin kevään aikana samoin kuin itse istuntoon 4986: osittain EU:n puheenjohtajan ominaisuudessa. 4987: Kertomusvuonna jatkettiin Pekingin naisten aseman edistämistä käsitelleen maail- 4988: mankonferenssin ja Kööpenhaminan sosiaalisen kehityksen huippukokouksen 5- 4989: vuotisseurannan valmisteluja. Seurantakokoukset järjestetäänYK:nyleiskokouksen 4990: erityisistuntoina kumpikin kesäkuussa 2000. 4991: Suomi on tukenut YK:n kehitysjärjestöjä ja kansainvälisiä kehitysrahoituslaitoksia, 4992: jotka toteuttavat toiminnassaan hallituksen kehitysyhteistyötä koskevan periaatepää- 4993: töksen, kehitysmaapoliittisen linjauksen ja ihmisoikeuksia koskevan selonteon 4994: mukaisia tavoitteita. Nämä päätavoitteet ovat köyhyyden vähentäminen, ihmisoi- 4995: keuksien edistäminen, hyvän hallinnon ja demokratiaprosessin tukeminen sekä 4996: ympäristöllisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys. Pääosa Suomen 4997: tuesta keskitettiin YK:n kehitysohjelmalle (UNDP), YK:n lastenrahastolle (UNI- 4998: CEF), YK:n väestörahastolle (UNFPA) ja Maailman elintarvikeohjelmalle (WFP). 4999: Suomen ja järjestöjen välistä vuoropuhelua on syvennetty ja osallistuttu aktiivisesti 5000: järjestöjen toimintalinjausten ja hallinnon uudistamiseen. 5001: Suomi jatkoi UNICEF:in ja WFP:n johtokunnan jäsenenä. Lisäksi Suomi toimi 5002: YK:n AIDS-ohjelman (UNAIDS) johtokunnan jäsenenä. 5003: Huumausainekysymyksissä jatkettiin vuonna 1998 kesäkuussa pidetyn YK:n 5004: yleiskokouksen alaisen erityisistunnon seurantatoimenpiteitä. Erityisistunto hyväksyi 5005: mm. poliittisen julistuksen huumausaineiden kysynnän ja tarjonnan vähentämisestä 5006: vuoteen 2008 mennessä. Suomi tukee YK:n huumausaineohjelmaa (UNDCP) ja 5007: osallistuu aktiivisesti huumausainekysymyksiä käsitteleviin kokouksiin. EU :n UTP- 5008: huumausainetyöryhmässä (CODRO) keskityttiin Suomen puheenjohtajuuskaudella 5009: erityisesti Afganistanin ja Iranin huumausainetilanteisiin. 5010: Leimaa-antavaa vuonna 1999 kestävän kehityksen edistämiseen tähtäävälle kansain- 5011: väliselle toiminnalle oli globalisaation ympäristövaikutuksia sekä kauppaa ja 5012: ympäristöä koskevien keskustelujen paino eri ympäristöfoorumeilla. EU pyrki 5013: omalla toiminnallaan vaikuttamaan kestävän kehityksen vahvistamiseen maailman- 5014: laajuisesti sekäYK:npuitteissa että kansainvälisten ympäristösopimusten toimeen- 5015: pano- ja kehittämistyössä. Suomi, EU:n puheenjohtajamaana painotti etenkin 5016: ilmastonmuutosta, bioturvallisuutta sekä maailmanlaajuista metsäsopimusta koskevi- 5017: en neuvottelujen edistämistä. Suomi jatkoi ympäristöasioiden integrointia koskevaa 5018: työtä eri neuvostoissa EUn sisällä. 5019: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 89 5020: 5021: 5022: YK:n kestävän kehityksen toimikunta (CSD) piti seitsemännen istuntonsa huhti- 5023: kuussa 1999. Istunnon teemoja olivat meret, tuotanto- ja kulutustavat, turismi ja 5024: pienten saarivaltioiden kestävä kehitys. Istunnossa otettiin käyttöön joukko uusia 5025: toimintatapoja, korkean tason osuuden rakennetta pyrittiin suuntaamaan kohti 5026: vapaata vuoropuhelua. CSD-7:ään osanistuikin enemmän korkean tason edustajia 5027: kuin koskaan aikaisemmin. 5028: Istunnon merkittävin tulos oli yhteisymmärrys merikysymyksiä koskevan koor- 5029: dinaation ja yhteistyön parantamisesta YK-foorumeilla. Tämän tuloksena 54. 5030: yleiskokous päätti epävirallisen konsultaatioprosessin perustamisesta valmistelemaan 5031: merikysymysten käsittelyä yleiskokouksessa. CSD:n 7. istunnossa päätettiin myös 5032: kestävä energia-työryhmän perustamisesta vuoden 2001 istuntoa valmistelemaan. 5033: EU-puheenjohtajuusaikana Suomi aloitti CSD-8 valmistelut työstämällä yhdessä 5034: muiden ED-maiden kanssa kannanotto- ja taustapaperit CSD-8:n aiheista: maata- 5035: lous, maankäyttö sekä kauppa ja investoinnit. CSD-8 aiheista käytiin myös troikka- 5036: tapaamisia muiden maaryhmien kanssa New Yorkissa. 5037: Pienten saarikehitysvaltioiden (SIDS) kestävä kehitys oli YK:n yleiskokouksen 22. 5038: erityisistunnon aiheena 27. - 28. 9. 1999. Erityisistunto toimi Barbadoksen SIDS- 5039: konferenssin viisivuotisseurantana. 5040: Yleiskokouksen puitteissa neuvottelut ympäristöreformista saatiin päätökseen 5041: 28.6.1999 ja päätöslauselma hyväksyttiin YK:n 53. yleiskokouksen istunnossa 5042: 28.7.1999. Ympäristöreformi koskee pääasiassa YK:nympäristöohjelman (UNEP) 5043: sekä YK:n asuinyhdyskuntakeskuksen (HABITAT) uudistamista sekä myös lisättyä 5044: koordinaatioita olemassa olevien ympäristösopimusten välillä. Reformin korostetaan 5045: kuitenkin olevan jatkuva prosessi, jonka ensisijaisena kohteena on kestävän 5046: kehityksen edistäminen YK:n keskeisenä prioriteettina. 5047: Kansainvälisen ilmastopolitiikan alalla jatkettiin laajapohjaista yhteistyötä vuoden 5048: 1992 ilmastopuitesopimuksen pohjalta. Sopimuksen alaelimet kokoontuivat Bonnis- 5049: sa kesäkuussa ja sopijapuolten 5. kokous kokoontui samassa paikassa loka-marras- 5050: kuussa. Jälkimmäisessä kokouksessa onnistuttiin luomaan rakentava ilmapiiri ja 5051: neuvottelemaan teollisuus- ja kehitysmaiden välillä päätökset niiden alojen ja 5052: keinojen kartoittamisesta, joilla kehitysmaita tulevaisuudessa voitaisiin auttaa ja 5053: tukea kansainväliseen ilmastopolitiikkaan osallistumisessa. Kokouksessa edistyttiin 5054: jonkin verran myös Kioton yhteistoimintamekanismeja ja pöytäkirjan valvontasään- 5055: töjä koskeviin neuvotteluihin valmistautumisessa ja sovittiin, että neuvottelutahtia 5056: niistä tullaan eri tasoilla vuonna 2000 tiivistämään. Seitsemisenkymmentä ministe- 5057: riä antoivat sopijapuolten kokouksessa eteenpäin luotaavalla keskustelunaan 5058: lisäpuhtia jatkotyölle. EU ja Japani asettivat tavoitteeksi Kioton pöytäkirjan 5059: kansainvälisen voimaansaattamisen Rio + 10 kokoukseen mennessä vuonna 2002. 5060: Tähän pääseminen edellyttää sekä Suomen puheenjohtajajuuskaudella pohjustettujen 5061: EU :n sisäisten valmistelutoimien ripeää jatkamista että konkreettisia tuloksia Kioton 5062: pöytäkirjan viimeistelyssä marraskuussa vuonna 2000 Haagissa pidettävässä 5063: seuraavassa sopijapuolten kokouksessa. 5064: Suomi on osallistunut aktiivisesti neuvotteluihin kansainvälisestä bioturvallisuus- 5065: pöytäkirjasta sekä kansainvälisestä sopimuksesta hitaasti hajoavien orgaanisien 5066: yhdisteiden tuotannon ja käytön lopettamiseksi. Bioturvallisuusneuvottelujen kerran 5067: jo kariuduttua helmikuussa 1999 on Suomi EUn puheenjohtajana panostanut 5068: neuvottelujen uudelleen käynnistämiseen ja tulokselliseen päätökseen saamiseen 5069: tammikuussa 2000. 5070: 90 Ulko- ja turvallisuuspolitiikka 5071: 5072: YK:nkestävän kehityksen toimikunnan (CSD) alaisuudessa toimiva hallitustenväli- 5073: nen metsäfoorumi (IFF) piti toukokuussa 1999 kolmannen istuntonsa. Poliittisesti 5074: vaikeissa kysymyksissä ei edistytty ratkaisevasti ja siten yhteisymmärryksen 5075: saavuttaminen kansainvälisen metsäkeskustelun tulevaisuudesta jäi foorumin 5076: viimeiseen istuntoon helmikuussa 2000. EU-puheenjohtajuuskaudella Suomi johti 5077: IFF:n viimeiseen istuntoon tähtäävää EU :n valmistautumisprosessia tavoitteena 5078: hallitustenvälisten metsäsopimusneuvottelujen aloittaminen kestävän metsätalouden 5079: edistämiseksi, maailman metsävarojen vähenemisen estämiseksi ja luonnon moni- 5080: muotoisuuden säilyttämiseksi. IFF:n toisena puheenjohtajana on jatkanut suurlähet- 5081: tiläs Ilkka Ristimäki. Suomi osallistui aktiivisesti myös Kanadan ja Costa Rican 5082: aloitteesta järjestettyihin IFF-prosessia tukeviin kokouksiin San J osessa ja Ottawas- 5083: sa toimien mm. aloitteen ohjausryhmän jäsenenä. 5084: 5085: 5086: 5. Kansainvälinen oikeus 5087: Ulkoasiainministeriön oikeudellinen osasto antoi ulkoasiainministeriön muille 5088: osastoille ja viranomaisille kansainvälisen oikeuden asiantuntemusta muun muassa 5089: lausuntoina ja kannanottoina ulkopolitiikan eri alueita koskevissa kysymyksissä ja 5090: pyrki varmistamaan kansainvälisoikeudellisten näkökohtien huomioonottaminen 5091: päätöksissä. EU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka muodostaa hallitusten 5092: välisen yhteistyöalan, jonka toteuttamisessa kansainvälisen oikeuden kysymyksillä 5093: on keskeinen osa. EU:n perusoikeusasiakirjan valmistelujen aloittamiseen Osallistut- 5094: tiin aktiivisesti puheenjohtajakauden aikana. 5095: Kahdenvälisiä sopimusneuvotteluja Venäjän ja Baltian maiden kanssa jatkettiin. 5096: Keskeisenä tavoitteena Venäjän kanssa oli mm. uudistaa tai jatkaa useita SNTL:n 5097: kanssa tehtyjä sopimuksia kuten esim. ydinenergiayhteistyösopimus. Muiden IVY- 5098: maiden kanssa kehitettiin sopimusverkostoa ajankohtaisten tarpeiden mukaan, 5099: painopiste oli vero- ja investointisuojasopimuksissa. Viron kanssa jatkettiin 5100: neuvotteluja suomalaisen laittomasti otetun omaisuuden palauttamisesta. Norjan 5101: kanssa jatkettiin vuonna 1998 aloitettuja neuvotteluja Teno- ja Näätämäjoen 5102: kalastussopimuksista ja -säännöistä. Suomen ja Puolan välillä solmittiin rikosten 5103: torjuntaa koskeva sopimus. 5104: Ulkoasianministeriö osallistui YK:n Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) 5105: perustamista valmistelevan toimikunnan kokouksiin ja valmisteli ICC:n peruskirjan 5106: kansallista ratifiointia tavoitteena sen suorittaminen vuoden 2000 aikana. Suomi ja 5107: entisen Jugoslavian alueella tapahtuneita rikoksia käsittelevä sotarikostuomioistuin 5108: (ICTY) sopivat kirjeenvaihdolla ICTY:ssa kuuitujen tai kuultaviksi tulevien 5109: todistajien ja heidän perheenjäsentensä mahdollisesta sijoittamisesta Suomeen 5110: syksyllä 1999. 5111: Terrorismin vastaisen toiminnan koordinaatiota tiivistettiin ED-puheenjohtajuus- 5112: kaudella uudistettujen suuntaviivojen avulla. Toiminta vaati osallistumista ja 5113: kannanottoja EU:n terrorismityöryhmän (COTER) ulkopuolella, mm. transatlantti- 5114: sissa suhteissa ja Tshetshenian tilanteen osalta. EU -puheenjohtajuuden myötä UM:n 5115: oikeudellinen toiminta oli terrorismityöryhmän lisäksi aktiivista sekä EU:n merioi- 5116: keustyöryhmässä (COMAR) että kansainvälisen oikeuden työryhmässä (COJUR). 5117: Ulkoasianministeriö pyrki EU -puheenjohtajuuskaudellaan vahvistamaan humanitaa- 5118: risen oikeuden aspektia myös EU -toiminnassa. Erityisesti toimittiin aktiivisesti 5119: Geneven sopimusten vahvistamista koskevissa kysymyksissä, muun muassa 5120: sopimusten 50-vuotisjuhlaan liittyen ja miehitettyjä palestiinalaisalueita koskien. 5121: Kansainvälisen Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun Genevessä 30.10-6.11.1999 5122: pidettyyn 27. konferenssiin osallistuttiin ulkoasiainministeri Halosen johdolla. 5123: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 91 5124: 5125: Neuvottelut kulttuuriomaisuuden suojelua aseellisissa konflikteissa koskevasta 5126: lisäpöytäkirjasta saatiin päätökseen ja Suomi allekirjoitti lisäpöytäkirjan toukokuus- 5127: sa 1999. UM:ntoimeksiannosta laadittiin kertomusjaksolla humanitaarista oikeutta 5128: koskeva julkaisu 'Suomi ja humanitaarinen oikeus'. 5129: Ministeriö koordinoi YK:n ja EU:n pakotteiden valmistelua ja kansallista toimeen- 5130: panoa. Tällä kertomusajanjaksolla käsiteltiin erityisesti Jugoslavian liittotasavaltaa 5131: vastaan asetettuja EU pakotteita ja niiden muutoksia. 5132: YK:ssa on laajoja asiakokonaisuuksia, jotka vaativat ministeriöitä oikeudellisten 5133: kysymysten osalta toiminnallisia valmiuksia sekä kansallisella että kansainvälisellä 5134: tasolla. Keskeisenä tehtävänä oli myös ED-yhteistyön koordinointi YK:n yleisko- 5135: kouksen oikeudellisessa (VI) komiteassa. Merkittäviä asiakohtia yleiskokouskäsitte- 5136: lyssä oli mm. Kansainvälisen oikeuden vuosikymmenen tuloksista käyty päätöskes- 5137: kustelu. 5138: Ranskan aloitteesta laadittu terrorismin rahoituksen vastainen yleissopimus hyväk- 5139: syttiin YK: ssa joulukuussa 1999. Ydinterrorismia koskevan sopimusluonnoksen 5140: käsittely YK:ssa ei edelleenkään tuottanut läpimurtoa. Peruskirjan muuttamishank- 5141: keet ja muun muassa kysymys kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämistä 5142: koskevan VII luvun soveltamisesta ovat synnyttäneet uusia oikeudellisia ongelmia, 5143: joita käsiteltiin YK:n yleiskokouksen VI komitean alaisessa peruskirjakomiteassa 5144: ja yleiskokouksen omissa työryhmissä. 5145: Muita kansainvälisen oikeuden painoalueita olivat kriisinhallinta sekä meri- ja 5146: ympäristöoikeus. Merioikeuden alalla oikeudellista osastoa työllistivät mm. Kan- 5147: sainvälisen merenpohjajärjestön 5. istunto ja UNESCOn piirissä vireillä oleva 5148: yleissopimushanke vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelemiseksi. YK:npuitteissa 5149: toimivassa ad hoc komiteassa jatkuivat neuvottelut järjestäytyneen rikollisuuden 5150: vastustamista koskevasta yleissopimuksesta. Yleissopimukseen tulee liittymään 5151: kolme lisäpöytäkirjaa koskien laitonta pienasekauppaa, nais- ja lapsikauppaa sekä 5152: maahanmuuttajien salakuljetusta. Kulttuuriomaisuuden suojeluun ja laittomasti 5153: maasta viedyn omaisuuden palauttamiseen liittyen Suomi ratifioi toukokuussa 1999 5154: UNESCOn vuoden 1970 ja UNIDROITin vuoden 1995 sopimuksen. 5155: Ulkoasiainministeriön toimesta jatkettiin edelleen sopimusten rekisteröimistä 5156: YK:ssa sekä tiedottamista sopimusasioissa ja Suomen valtiosopimusrekisterin 5157: ylläpitämistä. 5158: Suomijatkoi osallistumista Euroopan neuvoston kansainvälisen oikeuden asiantunti- 5159: jatyöryhmän (CAHDI) työhön. Euroopan neuvosto täytti 50-vuotta ja Suomi 5160: osallistui näihin juhlallisuuksiin. Euroopan neuvoston ajankohtaisista sopimuksista 5161: voidaan mainita lahjontaa koskeva rikosoikeudellinen yleissopimus, jonka Suomi 5162: allekirjoitti vuonna 1999. 5163: 5164: 5165: 6. Kauppapolitiikka, taloudellinen yhteistyö ja kaupallis-ta- 5166: loudelhsten etujen edistäminen 5167: 6.1. Kauppapolitiikka 5168: 6.1.1. Maailman kauppajärjestö WTO 5169: 5170: Maailman kauppajärjestön, WTO:n kolmas ministerikokous pidettiin 30.11.- 5171: 3.12.1999 Seattlessa, Yhdysvalloissa. Kokouksessa oli tarkoitus päättää WTO:n 5172: 92 Ulko- ja turvallisuuspolitiikka 5173: 5174: jatkoneuvottelujen ja mahdollisen uuden neuvottelukierroksen asialistasta ja 5175: muodoista. Tässä ei kuitenkaan onnistuttu. Kokous keskeytettiin tuloksettomana, 5176: ilman ministerikokouksen hyväksymää julkilausumaa. Kokous kutsutaan uudelleen 5177: koolle, kunhan WTO:n jäsenmaiden näkemykset ovat lähentyneet toisiaan. Maata- 5178: loutta ja palvelujen kauppaa koskevat jatkoneuvottelut alkavat kuitenkin tammi- 5179: kuussa 2000 GATT:in Uruguayn kierroksen päätöksien perusteella. 5180: Seattlen ministerikokous epäonnistui mm. siksi, että WTO:n jäsenmaiden kannat 5181: kierroksen sisällöstä olivat liian kaukana toisistaan ja liian joustamattomia. Geneven 5182: valmistelut olivat lisäksi puutteelliset, sillä käytännöllisesti katsoen kaikki kysy- 5183: mykset olivat avoinna ministerikokouksen alkaessa. WTO:n työskentelytavat, joissa 5184: kaikki jäsenmaat eivät ole aina mukana päätöksenteossa ja Seattlen kokouksen 5185: järjestelyt saivat myös aikaan arvostelua. Kokousta värittivät suuret WTO:n 5186: vastaiset mielenosoitukset. 5187: WTO:n ensimmäisessä ministerikokouksessa Singaporessa 1996 perustetut kaupan 5188: ja investointien, kaupan ja kilpailun sekä julkisten hankintojen transparenssia 5189: käsittelevät työryhmät jatkoivat työtään 1999. WTO:n tavarakauppaneuvosto jatkoi 5190: kaupan menettelyjen helpottamista analysoivaa työtä. WTO:n toisessa ministeriko- 5191: kouksessa Genevessä 1998 hyväksyttyä sähköisen kaupankäynnin työohjelmaa 5192: jatkettiin samoin 1999. 5193: 6.1.2. 133-komitea 5194: 5195: Suomen kauppapoliittisia etuja edistetään EY:ssä pääasiallisesti EU:n yhteistä 5196: kauppapolitiikkaa käsittelevän 133-komitean kautta. 5197: 133-komiteassa keskityttiin 1999 valmistelemaan normaalien WTO:n kokousten 5198: lisäksi WTO:n kolmatta ministerikokousta ja mahdollisia tulevia neuvotteluja. 5199: Suomen päätavoitteena oli saada sen toimiessa vuoden 1999 jälkipuoliskolla EY:n 5200: puheenjohtajamaana hyväksyttyä EY:n linjaukset WTO:n kolmatta ministerikokous- 5201: ta ja UNCTADia varten sekä pidettyä EY:n yhtenäinen rintama perushyödykesopi- 5202: musten jatkamista koskevissa neuvotteluissa. Nämä tavoitteet toteutuivat. 5203: 133-komitean asialistalla olivat lisäksi lukuisat EY:n WTO:n riita-asiat ja etenkin 5204: EYn ja Yhdysvaltain välinen banaanikiista. 133-komitea on myös foorumi yksittäis- 5205: ten jäsenmaiden kolmannen maan kanssa kohtaamien kauppapoliittisten ongelmien 5206: käsittelylle. Suomella ei kertomusvuonna ilmennyt tällaisia ongelmia. 5207: Muita käsiteltyjä asioita olivat mm. transatlanttiset kaupalliset suhteet kokonaisuu- 5208: dessaan sekä erilaiset EY:n vapaakauppasopimushankkeet esimerkiksi Latinalaisen 5209: Amerikan maiden vapaakauppa-alueen Mercosurin (Brasilia, Argentiina, Uruguay 5210: ja Paraguay) sekä Meksikon ja Chilen kanssa. 5211: Neuvotteluja vaatimusten vastavuoroista tunnustamista koskevista sopimuksista 5212: (Mutual Recognition Agreement) EY:n ja kolmansien maiden kanssa käsiteltiin 5213: erillisessä 133-komitean alaisessa työryhmässä. Vuoden 1998 lopussa ja 1.1.1999 5214: voimaan astuneiden ensimmäisten sopimusten (Australia, Kanada, Uusi-Seelanti, 5215: Yhdysvallat) toimeenpanoon liittyvät kysymykset olivat keskeisiä Suomen puheen- 5216: johtajuuden aikana. Israelin ja Sveitsin kanssa saatiin sopimukset valmiiksi. EY:n 5217: kanssa liittymissopimuksen solmineiden maiden kanssa on tarkoitus laatia lisä- 5218: pöytäkirjat koskien vaatimustenmukaisuuden arviointia. Näissä PECA- (Protocol of 5219: the European Conformity Assessment) neuvotteluissa edistyttiin Unkarin ja Tsekin 5220: kanssa. Näiden maiden osalta lisäpöytäkirjat on tarkoitus parafoida vuoden 2000 5221: alkupuolella. 5222: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 93 5223: 5224: 6.1.3. Polkumyynti 5225: 5226: Polkumyyntiin ja polkumyynnin vastaisiin toimiin Suomi ottaa kantaaEYnyhteisen 5227: kauppapolitiikan puitteissa. Kertomusvuonnakin ulkoasiainministeriö johti Suomen 5228: polkumyyntikantojen koordinointia, mikä tapahtui ao. EU-asiainkomitean alaisessa 5229: valmistelujaostossa kauppa- ja teollisuusministeriön valmistamien ehdotusten 5230: pohjalta. Terästeollisuuden maailmanlaajuisesti vaikean tilanteen seurauksena 5231: kuluneen vuoden aikana tuli käsiteltäväksi useita terästuotteita koskevia polku- 5232: myynti- ja tasoitustullihakemuksia. Useat näistä tapauksista osoittautuivat vaikeiksi, 5233: jota kuvaa esimerkiksi se, että syyskuussa komissio päätyi epätavalliseen menette- 5234: lyyn olla asettamatta väliaikaisia polkumyynti- ja tasoitustulleja kuumavalssatuille 5235: teräskeloille määräajan puitteissa, ja jatkaa tutkintoja mahdollisten lopullisten 5236: tullien esittämiseksi. 5237: Suomen yleislinjaus polkumyyntikysymyksissä on ennallaan, eli kysymyksiä 5238: tarkastellaan Suomen yleisen liberaalia kauppapolitiikkaa kannattavan linjan 5239: puitteissa tapauskohtaisesti kussakin tapauksessa Suomen teollisuuden, kaupan ja 5240: kuluttajan etuja punniten. 5241: Kertomusvuoden aikana EY:n jäsenmaat ja komissio kävivät neuvoston puitteissa 5242: hyödyllistä keskustelua polkumyyntiasetuksen teknisestä soveltamisesta. 5243: 6.1.4. Tullietuuskohtelu 5244: Uuden 1.1.1999 voimaan astuneen GSP-asetuksen pääasiallinen soveltaminen alkoi 5245: heinäkuun alusta 1999. GSP-asetusta muutettiin heinäkuussa Albanian etuuskohte- 5246: lun osalta entisen Jugoslavian maiden kohtelun mukaiseksi. 5247: Kertomusvuonna jatkettiin lisäksi Moldovan hakemuksen käsittelyä koskien 5248: erityisen kannustusmenettelyn myöntämistä työntekijöiden oikeuksien perusteella 5249: sekä aloitettiin Venäjän federaation vastaavan hakemuksen käsittely. Samoin 5250: jatkettiin yhteisöteollisuuden hakemuksen käsittelyä koskien Intian GSP-etuisuuksi- 5251: en poistamiseen liittyvän tutkinnan avaamista intialaisen polyeteenitereftalaatti 5252: (PET)-kalvon osalta Intian epäreilujen kauppatapojen perusteella. 5253: 6.1.5. Tekstiilikysymykset 5254: 5255: EY jatkoi edelleen tuontirajoitustensa vastavuoroisuuteen perustuvaa asteittaista ja 5256: maltillista purkamista. Suomi tuki tätä politiikkaa. 5257: Kertomusvuonna EY:n toimeksiannosta valmistui laaja tutkimus yhteisön tekstiili- 5258: ja vaatetusteollisuuden kohtaamista esteistä vientimarkkinoilla. Suomi tuki tutki- 5259: muksen laatimista ja pyrkimystä yhteisön tekstiiliteollisuuden markkinoillepääsyn 5260: parantamiseen kolmansiin maihin. 5261: Suomi toimi kertomusvuodenjälkimmäisen puoliskon EY:n neuvoston erityiskomi- 5262: tean 133-tekstiilit puheenjohtajana. Neuvosto hyväksyi joulukuussa komission 5263: kolmentoista maan kanssa neuvottelemat uudistetut tekstiilisopimukset, tärkeimpinä 5264: maina Kiina, Ukraina, Valko-Venäjä ja U zbekistan. Konsultoinnit EY :n ja Venäjän 5265: välisistä sertifiointikysymyksistä jatkuivat. 5266: Komissio antoi syyskuussa esityksen, jossa paitsi jatkettiin voimassaolevia tul- 5267: lietuusjärjestelmiä myös koottiin ne yhteen asetukseen. Suomi ja muut jäsenmaat 5268: olivat jo pidempään toivoneet GSP-järjestelmä selkeyttämistä. Komission esityk- 5269: seen oltiin tältä osin tyytyväisiä. Komissio esitti kuitenkin myös joitain muutoksia, 5270: joiden kompromissiratkaisuista jouduttiin neuvottelemaan tiiviisti koko syksy. 5271: 94 Ulko- ja turvallisuuspolitiikka 5272: 5273: Neuvosto hyväksyi uuden asetuksen joulukuussa, ja uudet GSP- määräykset tulevat 5274: pääosin voimaan heinäkuussa 1999. Nykyistä 31.12.1998 rauennutta teollisuustuot- 5275: teiden GSP-asetusta jatkettiin puolella vuodella. Uusi asetus on voimassa vuoden 5276: 2001 loppuun saakka. 5277: 6.1.6. Investointien suoja 5278: Suomalaisyritysten ulkomaisten investointien turvaamiseen tähdätään kahdenvälisil- 5279: lä investointisopimuksilla. Kertomusvuonna sopimusverkoston kehittämistä ja 5280: täydentämistä jatkettiin viranomaisten ja elinkeinoelämän yhdessä sopimien 5281: prioriteettien mukaisesti. Voimaan saatettiin sopimukset Albanian, Bulgarian, 5282: Filippiinien ja Omanin kanssa ja voimaansaattamismenettelyssä olivat lisäksi 5283: sopimukset Brasilian, EAT:n, Kroatian, Libanonin, Meksikon ja Slovenian kanssa. 5284: Sopimusneuvottelut saatiin päätökseen Azerbaidzhanin, Tunisian, Turkmenistanin 5285: ja Uruguayn kanssa ja neuvotteluja jatkettiin tai aloitettiin Costa Rican, Egyptin, 5286: Intian, Iranin, Saudi-Arabian, Singaporen ja Venezuelan kanssa. 5287: 6.1.7. YK:nkauppa-ja kehityskonferenssi (UNCTAD) 5288: Vuoden 1999 aikana käynnistyivät valmistelut vuoden 2000 helmikuussa järjestettä- 5289: vää UNCT AD X ministerikonferenssia varten. Valmisteluprosessi perustui kehitys- 5290: maaryhmittymän ja Kiinan yhteisesti hyväksymän pohja-asiakirjaan. EU osallistui 5291: valmisteluihin neuvoston lokakuussa hyväksymien neuvotteluohjeiden (Guidelines) 5292: pohjalta. Kaupan ohella tärkeimpiä kysymyksiä valmistelutyössä oli globalisaation 5293: vaikutusten analysointi, kehitysmaiden integroituminen kansainväliseen talouteen 5294: ml. taloudelliset resurssit ja investoinnit, yritysten toiminta ja teknologian siirto 5295: sekä perushyödykkeet. Vuoden aikana on lisäksi keskusteltu myös ministerikokouk- 5296: sessa esille tulevasta UNCTAD:in kolmen komission toiminnan tehostamisesta sekä 5297: analyysityön ja teknisen avun tehokkaasta kohdentamisesta järjestön prioriteettien 5298: mukaiseksi. 5299: 6.1.8. Euroopan talouskomissio (ECE) 5300: ECE, joka on YK:npysyvä järjestö, uudisti vuonna 1997 pidetyssä 50-vuotisjuhla- 5301: kokouksessaan rakennettaan ja toimintojaan. Taloutensa muutosvaiheessa olevat ns. 5302: transitiomaat voivat nyt tuoda esille kehitykseensä liittyviä ongelmia lähinnä 5303: kauppakomitean istuntojen yhteydessä järjestetyissä seminaareissa ja pyöreän 5304: pöydän keskusteluissa. ECE on tehnyt ja tukenut tutkimuksia jäsenmaiden taloudel- 5305: lisista ja teknologisista ongelmista ja kehityksestä. 5306: Järjestön toiminnan prioriteetteina ovat edelleen olleet kuljetus ja liikenne, 5307: ympäristö ja kaupan menettelyjen kehittäminen, joihin liittyvien alaelimien ja 5308: työryhmien kokouksiin ovat osallistuneet ns. ammattiviranomaisten edustajat. Nämä 5309: ovat osallistuneet myös kestävän energian ja puutavarakomitean toimintaan. ECE 5310: on osallistunut myös Kosovon katastrofiin liittyvän Kaakkois-Euroopan vakaussopi- 5311: muksen taloudellisen ulottuvuuden toteuttamiseen. 5312: 6.2. Taloudellinen yhteistyö 5313: 6.2.1. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD) 5314: Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestönOECD:nvuotuinen ministerikokous 5315: pidettiin järjestön päämajassa Partisissa 26.-27.5.1999. Kokouksen teemana oli mm. 5316: kasvu, työllisyys ja sosiaalinen koheesio; Kaakkois-Euroopan jälleenrakennus; 5317: monenvälisen talousjärjestelmän haasteet ja mahdollisuudet sekä tavoitteet uudelle 5318: WTO-kierrokselle. Varsinaisen ministerikokouksen alla 26.5.1999 järjestettiin 5319: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 95 5320: 5321: ensimmäistä kertaa ministeritason erityiskokous seitsemän OECD:n ulkopuolisen 5322: maan (Argentiina, Brasilia, Indonesia, Intia, Kiina, Slovakia, Venäjä) kanssa. 5323: Viime keväänä järjestettiin myös Kansainvälinsen energiajärjestön, IEA:n, ministe- 5324: rikokous 24.-25.5.1999 Pariisissa, joka oli samalla IEA:n 25-vuotisjuhla. Tiedemi- 5325: nisterikokous kokoontui vastaavasti Pariisissa 22.-23.6.1999. 5326: Bioteknologia- ja elintarvikkeiden turvallisuuskysymykset nousivat syyskauden 5327: kuumimmaksi aiheeksi. Tämä poikkitieteellinen työ pääsi vasta loppuvuodesta 5328: kunnolla käyntiin, koska valtaosa ajasta siihen asti oli kulunut yhteisymmärryksen 5329: löytymiseen projektin sisällöstä ja laajuudesta. 5330: OECD:ssäjärjestettiin aikaisempaa useammin ED-maiden koordinointikokouksia 5331: ennen järjestön varsinaisia kokouksia. Tämä kehitys tuli esille varsinkin Suomen 5332: EU -puheenjohtajuuden aikana. 5333: 6.2.2. Perushyödykkeet 5334: 5335: Suomi on osallistunut säännöllisesti EU:n neuvoston perushyödyketyöryhmän 5336: (PROBA) kokouksiin, joissa sovitaan EU:n yhteiset kannat perushyödykejärjestöis- 5337: sä esille tuleviin kysymyksiin. Suomen intressien kannalta tärkeimpinä hyödykkeinä 5338: on pidetty kahvia, eräitä perusmetalleja (kupari, lyijy- ja sinkki sekä nikkeli) ja 5339: trooppista puuta. 5340: Eräät perushyödykejärjestöt, kuten juutti- ja luonnonkumijärjestö ovat kertomus- 5341: vuoden aikana joutuneet toiminnallisiin vaikeuksiin eräiden tärkeimpien tuottaja- 5342: maiden (Intia, Malesia, Thaimaa) erottua niistä tai harkitessa eroa. 5343: Myös perushyödykkeiden yhteisrahasto on kokenut takaiskun kun Ranska erosi 5344: siitä. 5345: 6.2.3. Energia-asiat 5346: Euroopan energiaperuskirjasta, jonka on ratifioinut 41 valtiota, todettiinjoulukuussa 5347: pidetyssä peruskirjakonferenssissa, että peruskirjasopimuksen avainalue on energian 5348: kauttakulku, jonka turvaamiseksi päätettiin aloittaa neuvottelut laillisesti sitovasta 5349: multilateraalisesta puitesopimuksesta. 5350: Energian kauppaan liittyvien riitojen ratkaisumenettely saatettiin voimaan WTO- 5351: tyyppisenä sovellutuksena. Energiaperuskirjaan liittyvä pöytäkirja energiatehokkuu- 5352: desta ja ympäristökysymyksistä, jonka on ratifioinut 37 maata, pyrkii mm. har- 5353: monisoimaan kansainvälisiä strategioita energian käytön ja ympäristön vaatimusten 5354: yhteensovittamisessa. Tähän liittyy myös yhteistyö muiden kansainvälisten järjestö- 5355: jen, kuten Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) ja YK:nEuroopan talouskomission 5356: (ECE) kanssa. Mainittakoon, että Energiaperuskirjan ratifiointi Venäjän osalta 5357: odottaa vielä Duuman hyväksymistä 5358: Kansainvälinen energiajärjestö (IEA), joka toimii OECD:n yhteydessä, on 5359: edelleen keskittynyt energian huoltovarmuuteen, öljymarkkinoiden seuraamiseen 5360: ja ns. kestävän kehityksen työhön YK:n ilmastomuutosprosessin puitteissa. Ministe- 5361: ritasolla pidetyssäjärjestön 25-vuotisjuhlakokoksessa tiedostettiin Kioton sitoumus- 5362: ten vaativuus, mutta todettiin, ettei merkittävää läpimurtoa ole odotettavissa 5363: lähivuosina. Energiasektorin osuudeksi kasvihuonepäästöistä todettiin 85%. IEA on 5364: edelleen pyrkinyt laajentamaan jäsenpohjaansa ja yhteistyötäei-jäsenmaiden kanssa. 5365: Tsekin tasavalta valittiin jäseneksi ja mm. Liettua oikeutettiin osallistumaan 5366: erääseen implementointisopimukseen. 5367: 96 Ulko- ja turvallisuuspolitiikka 5368: 5369: 6.3. Suomen kaupallis-taloudellisten etujen edistäminen 5370: Ministeriössä on vuoden 1999 aikana panostettu vahvasti vienninedistämiseen ja 5371: investointien houkutteluun Suomeen sekä edustustojen kykyyn hoitaa näitä tehtäviä 5372: yhteistyössä Finpron, Invest in Finland Bureaun ja MEK:in kanssa. 5373: 5374: 6.3.1. Investointikiinnostuksen herättäminen 5375: 5376: Suomi jää yhä investointien edistämiseen panostamista koskevassa EU -vertailussa 5377: selvästi jälkeen muita vastaavia maita. Tarkoitus on yhä edelleen tehostaa tuotan- 5378: nollisten investointien houkuttelemista Suomeen. Suomen Suomen vahvuuksia 5379: investointien houkuttelemisessa ovat muun muassa teknologinen tietotaito, hyvä 5380: yleinen koulutustaso sekä tehokas hallinto. Myös EMU-jäsenyys on lisännyt 5381: Suomen houkuttelevuutta investointikohteena. 5382: 5383: Ulkoasiainministeriö on korostanut edustustoille, että investointikiinnostuksen 5384: herättäminen kuuluu usein edustuston keskeisimpiin toimialoihin vienninedistämi- 5385: sen rinnalla. Ministeriön toimesta selvitettiin mm. edustustojen tähänastisia koke- 5386: muksia yhteistyöstä Invest in Finland Bureaun (IFB) kanssa. Saatujen lausuntojen 5387: mukaan yhteistyössä on parantamisen varaa. Ulkoministeriö antaa vuoden 2000 5388: aikana edustuksille tarkemmat ohjeet yhteistyöstä IFB:n kanssa. 5389: 5390: 6.3.2. Vienninedistäminen 5391: 5392: ED-jäsenyys on muuttanut työympäristöämme ja samalla laajentanut toimintakent- 5393: täämme kauppapolitiikassa. Vienninedistäminen kuitenkin kuuluu yhä ja tulee 5394: kuulumaan EU:n jäsenmaille. EU:n yhteinen vienninedistäminen on vähäistä. 5395: Suurlähetystöjen- ja lukumäärältään vähenevien Finpron ylläpitämien vientikeskus- 5396: ten - merkitys vienninedistämisessä, yritysten kansainvälistymisessä ja em. inves- 5397: tointien houkuttelussa tulee säilymään tärkeänä ja paikoitellen jopa kasvamassa. 5398: Toimintavuonna edistettiin Suomen vientiä ja muita kaupallis-taloudellisia etuja ja 5399: taloudellista yhteistyötä muiden maiden kanssa. Suomalaisten yritysten toimintaa 5400: tuettiin keräämällä ja välittämällä informaatiota, niiden intressien esiintuomisella ja 5401: muulla promootiolla sekäjatkamalla sen kahdenvälisen sopimusverkoston täydentä- 5402: mistä, jolla osaltaan turvataan suomalaisten yritysten ulkomaiset toimintaedellytyk- 5403: set. 5404: Finpron vetäytyessä eräiltä asemapaikoilta ja ohentaessa ulkomaanverkkoaan 5405: yritykset kääntyvät lisääntyvästi edustustajemme puoleen saadakseen neuvoja ja 5406: tukea pyrkimyksilleen. Tilanteen kartoittamiseksi selvitetään yhdessä KTM:n ja 5407: Finpron kanssa vienninedistämisen tehostamismahdollisuuksia kotimaan toimijoiden 5408: sekä vienninedistämisverkoston osalta. Lisäksi selvitetään eräiden muiden maiden 5409: vienninedistämisjärjestelyt. Näiden selvitysten pohjalta laaditaan kokonaisvaltainen 5410: vienninedistämis- ja kansainvälistymisstrategia. 5411: 5412: 5413: 7. Alueellinen yhteistyö 5414: 7.1. Pohjoismainen yhteistyö 5415: Pohjoismaiden ministerineuvoston (PMN) piirissä harjoitettavan yhteistyön tavoit- 5416: teet ja toiminnat jaetaan kolmeen strategiseen pilariin, joita ovat 1) perinteinen 5417: yhteistyö Pohjoismaiden kesken, 2) Pohjoismaat ja Eurooppa/EU/ETA sekä 3) 5418: Pohjoismaat ja niiden lähialueet. Kaiken pohjoismaisen toiminnan lähtökohtana on 5419: ns. pohjoismaisen hyödyn kriteeri. Tällä tarkoitetaan, että toiminnassa on yhteispoh- 5420: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 97 5421: 5422: joismaisin ratkaisuin saavutettava enemmän hyötyä kuin kansallisesti toimittaessa. 5423: Ministerineuvoston vuoden 1999 budjetti oli 732,3 miljoonaa Tanskan kruunua. 5424: Budjetissa on pyritty lisäämään yhteistyön joustavuutta siten, että yksittäisiltä 5425: sektoreilta on karsittu varoja ja saatu siten tilaa uusille monialaisille hankkeille. 5426: PMN:n oman toiminnan lisäksi ministerineuvoston budjetista rahoitetaan noin 40 5427: pohjoismaisen laitoksen ja noin 500 yhteispohjoismaisen projektin toimintaa. 5428: Pohjoismaiden ministerineuvoston (PMN) puheenjohtajamaana toimi vuoden 1999 5429: aikana Islanti. Islannin puheenjohtajuusteemana oli 'Pohjolan meret ja kansat', millä 5430: Islanti kiinnitti huomiota harvaan asuttuihin arktisiin ja Länsi-Pohjolan alueisiin. 5431: Ministerineuvoston ja ED/ETA-kysymyksiä haitavien pohjoismaisten tahojen 5432: kesken tehdään laajaa yhteistyötä ministereiden ja virkamiesten vakituisissa 5433: kokouksissa, kansallisten elinten ja eri kansainvälisten järjestöjen välillä sekä 5434: Pohjoismaiden ministerineuvostooja pääkaupunkien kesken. Lisäksi Pohjoismaiden 5435: yhteistyöministerit tapaavat vuosittain Brysselissä ED -lähettiläänsä. Vuonna 1999 5436: yhteistyöministereiden ja edustustojen tapaamisesen aiheina olivat Agenda 2000, 5437: ED:n laajentuminen, Schengen-yhteistyö, ED:n pohjoinen ulottuvuus, Suomen ED- 5438: puheenjohtajuuskauden valmistelut sekä tiedonvaihdon tiivistäminen osapuolten 5439: kesken. 5440: ED-asioiden saama huomio Pohjoismaisessa yhteistyössä kasvoi huomattavasti 5441: kuluneena vuonna sekä ammattiministeriöiden että erityisesti yhteistyö- ja päämi- 5442: nistereiden kokouksissa. Norjalle ja Islannille pohjoismainen yhteistyö toimi 5443: tärkeänä tiedonsaanti-ja vaikutuskanavana ED:iin. 5444: PMN:n lähialueyhteistyökumppaneita ovat Baltian maat ja Luoteis-Venäjä. Yhteis- 5445: työn keskeisin tavoite on edistää Euroopan vakauttamista tukemalla demokratian, 5446: hyvinvoinnin ja ihmisoikeuksien kehitystä Pohjolan lähialueilla. Tavoitteeseen 5447: pyritään myös tukemalla markkinataloutta ja luonnonvarain kestävää käyttöä. 5448: Yhteispohjoismaisen projektitoiminnan tulee edistää pohjoismaisia arvoja ja tuottaa 5449: lisäarvoa kansallisella tasolla toteutettuun yhteistyöhön verrattuna. Lähialueilla jo 5450: olemassaolevien pohjoismaisten tiedotustoimistojen lisäksi päätettiin vuonna 1999 5451: perustaa uusi tiedotuspiste Kaliningradiin. Tämä tiedotuspiste toimisi Pietarin 5452: tiedotustoimiston alaisuudessa. 5453: Vuonna 1999 yhteistyö Baltian maiden kanssa suunnattiin enenevässä määrin 5454: Viron, Latviaoja Liettuan ED-jäsenyyspyrkimysten tukemiseen. Lähialueyhteistyön 5455: tavoitteena oli myös tehostaa yhteistyötä Itämeren ja Barentsin alueella toimivien 5456: alueellisten järjestöjen kanssa. Noin viidennes ministerineuvoston budjettivaroista 5457: on kohdennettu lähialuehankkeisiin. 5458: Kertomusvuonna järjestettiin kolme virallista pohjoismaista pääministerikokousta: 5459: Helsingissä 9.2.1999, Reykjavikissa 21.-22.6. 1999 ja Tukholmassa 8.- 9.11. 1999 5460: Helsingissä pidetyssä kokouksessa käsiteltiin seuraavat aiheet: ED:n huippukokous 5461: Wienissä, Pohjoismaat ja EMD sekä Pohjoismaissa ED -asioista käytävä keskustelu. 5462: Tämän lisäksi järjestettiin ns. 5 + 3 -kokous, johon myös Baltian maiden pääminis- 5463: terit osallistuivat. Tässä kokouksessa keskusteltiin Euroopan integraatiokehityksestä, 5464: Suomen ED-puheenjohtajakauden näkymistä, Venäjän tilanteesta sekä Itämeren 5465: alueen yhteistyöstä. 5466: Reykjavikin kokouksessa käsiteltiin ajankohtaisten pohjoismaisten ja ED -kysymys- 5467: ten ohella Pohjoismaiden puheenjohtajuuksia kansainvälisissä järjestöissä (ED, EN, 5468: ETYJ), Kosovon tilannetta ja vuosituhannen vaihteeseen liittyvää problematiikkaa. 5469: Samassa yhteydessä pidetyn Japanin pääministeri Obuchin ja Pohjoismaiden 5470: 4 209050E 5471: 98 Ulko- ja turvallisuuspolitiikka 5472: 5473: pääministerien kokouksen aiheita olivat Japanin ja Pohjoismaiden välinen yhteistyö, 5474: Japanin talous sekä alueita käsittelevät aiheet (Kosovo, Aasia-Tyynimeri ja Pohjois- 5475: Eurooppa). Kokous oli järjestyksessään toinen. Molemmat osapuolet pitivät 5476: tapaamista hyödyllisenä, joten käytäntöä tultaneen jatkamaan. 5477: Tukholmassa PN :n 51. istunnon yhteydessä järjestetyssä pääministerikokouksessa 5478: käsiteltiin seuraavat aiheet: ajankohtaiset yhteispohjoismaiset kysymykset, kuten 5479: Tanskan v. 2000 pohjoismaisen puheenjohtajuuskauden ohjelma, Eurooppa-asiat: 5480: EU:n laajentuminen, EU:n pohjoinen ulottuvuus ml. arktinen yhteistyö, Euroopan 5481: turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan liittyviä kysymyksiä, ETYJ:n huippukokous 5482: Istanbulissa sysksyllä 1999 ja ETA:nhuippukokous samassa paikassa. Tukholmassa 5483: järjestettiin myös ns. 5 + 3 -kokous, johon Baltian maiden pääministerit osallistui- 5484: vat. Tämän kokouksen aiheina olivat mm. EU:n laajentuminen EU:n Helsingin 5485: huippukokouksen alla, Itämeren alueen yhteistyökysymyksiä, EU:n pohjoinen 5486: ulottuvuus ml. eneregia-alan yhteistyö. 5487: Pohjoismaiden neuvoston (PN) järjestyksessään 51. istunto pidettiin Tukholmassa 5488: 8.-11.11.1999. Suomen ministeriedustus oli tällä kertaa huomattavan suuri. Huo- 5489: mattava osa puheista ja puheenvuoroista käsitteli Pohjoismaiden ja EU:n välisiä 5490: suhteita. Teemojen keskittyminen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan sekä erityisesti 5491: keskusteluun EU :n puolustuspolitiikasta oli niin ikään varsin näkyvää. PN hyväksyi 5492: laajahkon EU:n pohjoista ulottuvuutta käsittelevän julkilausuman. Muita esillä 5493: olleita teemoja olivat rajaesteet Pohjoismaiden välillä, työelämän muutokset, 5494: globalisaatio, yhteistyö vapaaehtoissektorin kanssa sekä rasismin ja uusnatsismin 5495: nousu Pohjoismaissa. 5496: Pohjoismaisen ulkoministerit pitivät tavanomaiset kahdet kokoukset Islannissa. 5497: Kokouksissa käsiteltiin Suomen Eu-puheenjohtajuuden ohjelmaa, Barentsin ja 5498: Itämerineuvostojen kysymyksiä, pohjoista ulottuvuutta sekä ihmisoikeuskysymyk- 5499: siä. Ministerit allekirjoittivat julistuksen lapsisotilaiden käyttöä vastaan. Pohjoismai- 5500: den ulkomaankauppaministerit kokoontuivat Pohjoismaiden Neuvoston 51. istunnon 5501: yhteydessä Tukholmassa aiheenaan WTO-, sisämarkkinat-, ETA-, Schengen- ja 5502: Itämeri yhteistyö. 5503: 7.2. Lähialueyhteistyö 5504: Suomen lähialueyhteistyötä toteutetaan hallituksen hyväksymän lähialuestrategian 5505: pohjalta. Strategian tavoitteet ja toiminnan painopisteet tarkistettiin maaliskuussa 5506: 1999 huomioimaila Suomen lähialueiden poliittinen ja taloudellinen kehitys sekä 5507: EU :n pohjoisen ulottuvuuden tavoitteet. Hallituksen lähialueministerivaliokunta 5508: ohjaa strategian toteutumista. 5509: Vuoden 1999 talousarviossa lähialuevaroja oli yhteensä 227,5 milj. mk, josta 5510: ulkoasiainministeriön pääluokassa 176 milj. mk. Ulkoasiainministeriö valmisteli 5511: yhdessä sektoriministeriöiden sekä avun vastaanottajien kanssa vuoden 1999 5512: käyttösuunnitelman sekä vuosille 2000- 2002 osoitetun 150 milj. markan sopimuk- 5513: sentekovaltuuden käytön. Valtioneuvosto päätti asiasta 28.1.1999. 5514: Painopistesektoreita Venäjällä olivat vuonna 1999 ympäristö, ydinturva ja ydinjät- 5515: teiden valvonta, metsätalous, infrastruktuurin parantaminen sekä rajanylityksen ja 5516: kauttakulkuliikenteen kehittäminen, demokratian ja hallinnon kehittäminen, sosiaa- 5517: lisektorin tukeminen sekä turvallisuuden lisääminen. Baltiassa prioriteetteja olivat 5518: ED-integraation edistäminen, ympäristö, suvereenisuustuki ja demokratian kehittä- 5519: minen sekä turvallisuuden lisääminen. 5520: Yhteistyö kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten sekä EU:n rahoitusohjelmien 5521: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 99 5522: 5523: kanssa on vuoden aikana kehittynyt myönteisesti. Vuonna 1999 noin 80 milj. 5524: markkaa lähialuevaroja ohjattiin erilaisiin yhteisrahoitushankeisiin kansainvälisten 5525: rahoituslaitosten ja järjestöjen kanssa. Näiden hankkeiden kokonaisrahoitus oli 5526: vuonna 1999 yli 15 miljardia markkaa. Yhteistyö kansainvälisten rahoituslaitosten 5527: kanssa on tuonut runsaasti yhteistyömahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. 5528: Lähialueyhteistyön laadun ja hallinnon kehittämiseen on kiinnitetty erityistä 5529: huomiota mm. toteuttamalla lukuisia riippumattomia sektori- ja hankearviointeja 5530: vuosina 1998 - 99. Tärkeimmät ovat kohdistuneet rahoituslaitosyhteistyöhön, 5531: ydinturvayhteistyöhön, maaseudun kehitysohjelmiin sekä inkeriläisten vanhusten 5532: tukiohjelmaan. Arviointien tulokset osoittavat, että lähialueyhteistyö on ollut 5533: pääosin onnistunutta. 5534: Lähialueyhteistyön toimintastrategia tullaan uudistamaan vuoden 2000 alkupuolella. 5535: Suomen kansallisen lähialueyhteistyön suuntaamiseen ja sisältöön sekä Venäjällä 5536: että Baltian maissa tulee lähivuosina merkittävästi vaikuttamaan EU:n pohjoisen 5537: ulottuvuuden politiikka. Venäjällä muita tekijöitä ovat PCA-sopimus, EU:n Venäjä- 5538: strategia, uusi Tacis-asetus sekä kansainvälisten rahoituslaitosten toiminta. Baltian 5539: maissa liittymiskumppanuudet, EU:n PHARE-, ISPA- ja SAPARD-ohjelmat sekä 5540: kansainvälisten rahoituslaitosten toimet tulevat olemaan relevantteja. 5541: 7.3. Itämeri-yhteistyö 5542: Suomi on pitänyt alueellista yhteistyötä edelleen tärkeänä välineenä Itämeren alueen 5543: vakauden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Suomi on painottanut kaikkien alueen 5544: maiden osallistumisen tärkeyttä. 5545: Kertomusvuonna Itämeren alueen hallitustenvälistä yhteistyötä käsiteltiin useissa 5546: ministerikokoonpanoissa. Ulkoministerit kokoontuivat Itämeren valtioiden neuvos- 5547: tona (CBSS) Palangassa kesäkuussa 1999. Kokouksessa korostui alueen sisällä 5548: tapahtuva eri alueiden yhteistyö, esimerkkitapauksena Kaliningrad, jonka asema on 5549: olennaisesti muuttumassa EU :n laajentumisen myötä. Energiaministerit olivat koolla 5550: lokakuussa 1999 Helsingissä ja sopivat yhteistyönjärjestelyistä (ml. sihteeristöpal- 5551: velut Itämeren neuvoston sihteeristön yhteyteen). Kertomusvuonna käynnistyi sen 5552: selvittäminen, olisiko alueen eri kokoonpanoissa tapahtuvat ministerikokoukset 5553: aihetta tuoda Itämeren neuvoston piiriin muodollisesti neuvoston kokouksina. 5554: Itämeren valtioiden neuvosto hyväksyi alkuvuodesta 1999 ns. kolmansien maiden 5555: osallistumista koskevat menettelytapasäännöt Niiden pohjalta mukaan tulivat 5556: huomioitsijoina Yhdysvallat, Ranska, Ukraina ja Iso-Britannia. Lisäksi vuoden 5557: lopulla sovittiin asiallisesti Italian mukaan tulosta. Suomi on tukenut yhteistyöhön 5558: oman kontribuutionsa tuovien maiden pääsyä mukaan. 5559: Itämeri-yhteistyönjärjestelyt (lähinnä Itämeren valtioiden neuvosto CBSS) kuuluvat 5560: niihin olemassaoleviin yhteistyömuotoihin, joiden käyttöä on pohdittu välineinä 5561: EU:n pohjoisen ulottuvuuden hankkeiden identifioinnissaja toimeenpanossa. Tämä 5562: pohdiskelu jatkuu kertomusvuoden jälkeen. 5563: 7.4. Barents-yhteistyö 5564: Suomesta tuli Norjan jälkeen Barentsin euroarktisen neuvoston puheenjohtaja 5565: vuodeksi eteenpäin maaliskuussa Bodössa pidetyssä neuvoston ulkoministeriko- 5566: kouksessa. Murmanskin alue aloitti katsausvuoden alussa Lapin läänin jälkeen 5567: kaksivuotiskautensa Barentsin alueneuvoston puheenjohtajana. 5568: Suomi otti puheenjohtajakautensa prioriteeteiksi taloudellisen yhteistyön, liiken- 5569: 100 Ulko- ja turvallisuuspolitiikka 5570: 5571: neyhteyksien kehittämisen ja ympäristönsuojelun. Taloudellisen yhteistyön alalla 5572: keskityttiin investointiprojektien selvitykseen ja kaupan esteiden poistamiseen, 5573: erityisesti rajanylitystä koskevin osin. Metsiin liittyvät kysymykset koottiin maalis- 5574: huhtikuussa Barentsin metsäaloitteeksi, jota koskeva seminaari pidettiin lokakuussa 5575: Petroskoissa. Seminaarin tulokset esiteltiin Helsingissä marraskuussa pidetyssä 5576: Pohjoisen ulottuvuuden ulkoministerikokouksessa. Suomen aloitteesta uudeksi 5577: Barentsin neuvoston yhteistyöalueeksi Bodön kokouksessa hyväksytyt nuorisoasiat 5578: sisällytettiin myös puheenjohtajakauden prioriteettilistaan. Rovaniemellä järjestettiin 5579: syyskuussa rinnakkain Barentsin alueen nuorisokonferenssi ja Euroopan nuorisojoh- 5580: tajien konferenssi. 5581: Suomi jatkoi kertomusvuonna Barentsin neuvoston puheenjohtajatehtävässään myös 5582: Bodössa hyväksyttyjen Barentsin alueen opiskelija- ja tutkijavaihtoa sekä ter- 5583: veydenhuoltoa koskevien ohjelmien toteuttamista. Kertomusvuonna seurattiin myös 5584: tiiviisti Luoteis-Venäjän ydinturvallisuuteen ja ydinjätteiden siivoamiseen liittyviä 5585: kysymyksiä. Barentsin neuvosto on tunnustettu poliittiseksi foorumiksi näiden 5586: asioiden käsittelyssä. 5587: Barentsin neuvostolla on jo vakiintunut asema alueellisessa yhteistyössä Euroopan 5588: pohjoisilla alueilla. Työtä jatketaan kehittämällä pragmaattista yhteistyötä muiden 5589: alueellisten organisaatioiden kanssa EU:n pohjoisen ulottuvuuden kehittämiseksi. 5590: 7.5. Arktinen yhteistyö 5591: Yhdysvallat toimi kertomusvuoden aikana arktisen neuvoston puheenjohtajana. 5592: Vuoden loppupuolella käytiin keskustelua seuraavasta puheenjohtajasta Yhdysvalto- 5593: jen kauden päättyessä lokakuussa 2000. Kun arktisen yhteistyön puheenjohtajakier- 5594: rossa jäljellä olevat maat Islanti, Ruotsi ja Venäjä eivät eri syistä katsoneet voivan- 5595: sa ottaa tehtävää vastaan, Suomi ilmoittautui ehdokkaaksi marraskuussa Washing- 5596: tonissa pidetyssä virkamieskomitean kokouksessa kaksivuotiskaudelle 2000-2002. 5597: Katsauskauden aikana pidettiin kaksi neuvoston virkamieskomitean kokousta: edellä 5598: mainitun Washingtonin kokouksen lisäksi toukokuussa Anchoragessa, Alaskassa. 5599: Yhdysvaltojen puheenjohtajakautta on sävyttänyt asioiden verkkainen edistyminen 5600: erityisesti Pohjoismaiden ja Kanadan tärkeänä pitämässä kestävää kehitystä koske- 5601: van strategiakeskustelun käynnistämisessä. Ympäristönsuojelua koskevan strategian 5602: alaiset ohjelmat, ns. Rovaniemi-prosessi on sen sijaan edistynyt hyvin, samoin kuin 5603: arktista yliopistoa koskeva hanke. Nämä ovat olleet kestävän kehityksen ohella 5604: myös Suomen prioriteetteja arktisessa yhteistyössä 5605: Suomen tulevalle puheenjohtajakaudelle arktisessa neuvostossa asetetaan neuvoston 5606: työn vaivalloisen käynnistymisen takia odotuksia, erityisesti muiden Pohjoismaiden 5607: taholta, asioiden tehokkaaksi hoitamiseksi. Valmistautuminen tehtävään aloitettiin 5608: jo kertomuskauden lopulla. 5609: 5610: 5611: 8 Länsi- ja Keski-Eurooppa 5612: 8.1. Euroopan unionin jäsenmaat 5613: ED-puheenjohtajuuteen kiinteästi liittyen Suomen ja Euroopan unionin muiden 5614: jäsenmaiden kahdenväliset yhteydet olivat erittäin tiiviit. Kahdenvälisten aihepiirien 5615: ohella pääpaino keskusteluissa oli unionin kannalta keskeisissä kysymyksissä: uusi 5616: rahoituskehys, yhteisen maatalouspolitiikan ja rakennepolitiikan uudistaminen, 5617: laajentuminen, sisä- ja oikeusasiat, UTP:n kehittäminen sekä uuden HVK:n 5618: valmistelut. Lisäksi esillä olivat mm. työllisyyskysymykset, euron käyttöönoton 5619: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 101 5620: 5621: valmistelut, unionin pohjoinen ulottuvuus sekä ajankohtaiset UTP- ja ulkosuhde- 5622: kysymykset. Suomen puheenjohtajuuden tehokkaasta organisoinoista oltiin moni- 5623: puolisesti kiinnostuneita. Puheenjohtajuuttamme edeltäneisiin Saksaanja Itävaltaan 5624: sekä Suomen jälkeen tehtävän saaneeseen Portugaliin yhteydet olivat hyvin 5625: aktiiviset. Mielenkiinto Suomea kohtaan korostui myös ETA/EFTA-maiden sekä 5626: yleisesti Pohjoismaiden taholta. 5627: Pohjois-Irlannin vuonna 1998 solmitun rauhansopimuksen täytäntöönpanoon 5628: tähtäävät ponnistelut ovat jatkuneet kertomusvuonna. Kompastuskivenä on ollut 5629: ennen muuta kysymys puolisotilaallisten järjestöjen aseiden luovutuksesta, joka on 5630: vaikeuttanut mm. Pohjois-Irlannin paikallishallinnon perustamista. Marraskuussa 5631: 1999 saavutetun periaateratkaisun mukaan vallansiirto Pohjois-Irlannin alueneuvos- 5632: tolle tapahtui 1.12.1999. Aseiden luovutusta valvovan kolmihenkisen kansainvälisen 5633: komission jäsenenä jatkaa prikaatinkenraali Tauno Nieminen. 5634: 5635: 8.2. Suhteet Euroopan talousalueeseen ja Sveitsiin 5636: Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella pidettiin ETA-neuvoston 12. kokous. ETA- 5637: sopimus toimii EU:n ja Islannin, Norjan sekä Liechtensteinin erityissuhteiden 5638: kehittämisen pohjana sallien näiden valtioiden yhdentämisen EU:n sisämarkkinoihin 5639: tarjoten myös mahdollisuuksia keskustella yhteisistä ulkopoliittisista eduista lisätyn 5640: poliittisen vuoropuhelun puitteissa. EU -ETA:n neljäs huippukokous pidettiin 18 .11. 5641: Istanbulissa, jolloin käsiteltiin ETA -yhteistyötä, EU :n turvallisuus- ja puolustuspoli- 5642: tiikkaa sekä pohjoista ulottuvuutta. 5643: Euroopan yhteisö allekirjoitti 26.6. Luxemburgissa kattavan ja tasapainoisen 5644: sopimuspaketin yhteisön ja Sveitsin välisistä suhteista. 5645: 5646: 8.3. Kahdenväliset suhteet Baltian maihin 5647: Suomen ja Baltian maiden välinen vierailuvaihto on ollut vilkasta. Latvian presi- 5648: dentti Vike-Freiberga vieraili Suomessa elokuussa. Latvian pääministeri Krasts kävi 5649: Suomessa heinäkuussa ja pääministeri Kristopans ja ulkoministeri Berzins syys- 5650: kuussa. Viron pääministeri Laar ja ulkoministeri Ilves kävivät Suomessa huhtikuus- 5651: sa. Liettuan pääministeri Paksas kävi Suomessa heinäkuussa. Kaikkien Baltian 5652: maiden presidentit osallistuivat marraskuussa Jyväskylässä kylmän sodan päättymi- 5653: sen johdosta järjestettyyn kokoukseen sekä EU:n huippukokouksen yhteydessä 5654: Helsingissä 10.12.1999 järjestettyyn tapaamiseen EU :n ja assosiaatiomaiden kanssa. 5655: Suomen ja Baltian maiden väliset kauppa-ja taloussuhteet ovat kehittyneet suo- 5656: tuisasti. Viro on itäisen Keski-Euroopan maista suurin kauppakumppanimme. 5657: Kauppavaihto Latvian ja Liettuan kanssa on myös jatkunut myönteisenä. 5658: 5659: Suomi on antanut aktiivista tukea Viron, Latvian ja Liettuan EU -jäsenyyden 5660: toteutumiselle. Suomi antoi v 1999 Baltian maiden jäsenyysponnistelujen tukemi- 5661: seksi lahja-apuna noin 60 miljoonaa markkaa. Latvia ja Liettua päätettiin Helsingin 5662: huippukokouksen päätösten pohjalta ottaa mukaan jäsenyysneuvotteluihin, jotka 5663: alkavat helmikuussa vuonna 2000. 5664: 5665: Baltian maiden ja Venäjän suhteissa ei ole tapahtunut merkittävää edistymistä. 5666: Viron ja Venäjän rajasopimus parafoitiin 5.3.1999 mutta muutoin Baltian maiden 5667: ja Venäjän rajasopimukset ovat edelleenkin allekirjoittamatta. Suhdekehitystä 5668: vaikeuttaa yhä kysymys venäjänkielisen vähemmistön asemasta Virossa ja Latvias- 5669: sa. Latviassa hyväksyttiin joulukuussa kielilaki, joka täyttää ETYJ:n kriteerit. 5670: Suomi on antanut tukea viron- ja latviankielen opetuksen tukemiseksi. 5671: 102 Ulko- ja turvallisuuspolitiikka 5672: 5673: Pohjoismaiden, Baltian maiden ja Venäjän ulkoministeritapaaminen oli Pietarissa 5674: 14-15.3.1999. Vuotuinenpohjoismaiden ja Baltian maiden ulkoministeritapaaminen 5675: oli Islannissa 29-30.8.1999. 5676: 5677: 8.4. Keski-Euroopan maat 5678: Suomen ja Euroopan unionin hakijamaiden kahden- ja monenvälisissä suhteissa on 5679: katsausvuonna ollut keskeisintä Euroopan integraatioon liittyvät kysymykset. Keski- 5680: Euroopan maista jäsenyysneuvottelut ovat edenneet Puolan, Unkarin, Tshekin ja 5681: Slovenian osalta ja liittymiskumppanuudet tarkistettu kaikkien KE-hakijamaiden 5682: kanssa. 5683: Joulukuussa 1999 Helsingin Eurooppa-neuvosto päätti, että EU-jäsenyysneuvottelut 5684: aloitetaan myös kuuden muun EU-hakijamaan kanssa helmikuussa vuonna 2000. 5685: Näiden maiden joukossa ovat Slovakia, Romania ja Bulgaria. 5686: Suomi on Euroopan unionin laajentumista tukiessaan korostanut yhteisen jäsenyys- 5687: perspektiivin merkitystä kaikille hakijamaille riippumatta kunkin maan jäsenyysneu- 5688: vottelujen vaiheesta tai aloitusajankohdasta. 5689: Tarkastelukautena ja varsinkin EU-puheenjohtajuuskauden aikana Suomi pyrki 5690: vauhdittamaan unionin puitteissa ja kahdenvälisesti kaikkien hakijamaiden toimen- 5691: piteitä erityisesti vähemmistö- ja ihmisoikeuskysymyksissä. Erityisen huomion ja 5692: tuen kohteina olivat oikeus- ja sisäasioista mm. rajavalvonta ja rikollisuuden ja 5693: korruption vastaisen toiminnan lujittaminen. 5694: Eurooppa-sopimusten mukaisesti kaikkien hakijamaiden kehitystä on kuluvana 5695: vuonna tarkasteltu edelleen tiiviisti assosiaationeuvostoissa, -komiteoissa ja alako- 5696: miteoissa. Niissä on käsitelty myös lukuisia kaupan esteisiin ja integraation 5697: edistämiseen liittyviä erityiskysymyksiä. 5698: Vierailujen osalta on todettavissa, että pääministeri Lipponen vieraili Puolassa 18.- 5699: 19.1.1999 ja Eurooppa-ministeri Norrback Slovakiassa 15.2.1999. Suomessa 5700: vierailivat 4.11. Puolan pääministeri Buzek sekä 8.11. presidentti Kwasniewski 5701: (kylmän sodan päättymisen muistotilaisuudessa Jyväskylässä). Bulgarian varapää- 5702: ministeri Bozhkov teki työvierailun Suomeen 24.-26.11.1999. 5703: Ulkomaankauppaministeri Sasi vieraili kesä-heinäkuussa kaikissa Keski-Euroopan 5704: hakijamaissa. 5705: Tshekin tasavallan varapääministerit Egon Lansky ja Pavel Mertlfk vierailivat 5706: Suomessa 8-10.2.1999. Slovenian pääministeri Janez Drnovsek ja Unkarin päämi- 5707: nisteri Viktor Orban tekivät työvierailut Suomeen 21.5.1999 ja 19.7.1999. Slovaki- 5708: an varapääministeri Pavol Hamzik vieraili Suomessa 17 .9.1999. Unkarin ulkominis- 5709: teri Janos Martonyin ja Tshekin tasavallan ulkoministeri Jan Kavanin työvierailut 5710: Suomeen tapahtuivat 10.9.1999 ja 18.10.1999. Romanian Eurooppaministeri 5711: Alexandru Herlea vieraili Suomessa 5.1 0. ja ulkoministeri Andrei Plesu vastaavasti 5712: 5.11.1999. 5713: 8.5. Kaakkois-Eurooppa ja Länsi-Balkan 5714: Kyproksen osalta Suomi tuki puheenjohtajuuskaudellaanYK:n ponnisteluja löytää 5715: Kyproksen jako-ongelmaan oikeudenmukainen ja kestävä ratkaisu. YK-vetoiset 5716: lähentymiskeskustelut saaren eri osapuolten välillä käynnistyivät uudelleen 3. 5717: joulukuuta kahden vuoden tauon jälkeen. 5718: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 103 5719: 5720: Tarkastelukautena Kypros on osallistunut EU:n jäsenyysneuvotteluihin. Suomi on 5721: toiminnallaan aktiivisesti pyrkinyt rohkaisemaan myös saaren turkkilaisyhteisöä 5722: tulemaan niihin mukaan. Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Kimmo Sasi 5723: vieraili Kyproksella 30.6.1999. 5724: Turkin osalta on Suomi puheenjohtajan ominaisuudessa kehittänyt unionin ja 5725: Turkin välisiä suhteita. Helsingin Eurooppa-neuvosto päätti joulukuun huippuko- 5726: kouksessaan vahvistaa Turkin jäsenehdokkuuden. 5727: Turkin tuhoisa maanjäristys elokuussa käynnisti tapahtumasarjan, joka johti Turkkia 5728: koskevan rahoitusongelman vähittäiseen purkamiseen. Syyskuussa yleisten asian 5729: neuvosto päätti alustavista humanitaarisista avustuksista Turkille. Marraskuinen 5730: yleisten asiain neuvosto ulotti maanjäristystuen koskemaan myös Euroopan 5731: investointipankin lainoja. Turkin pitkään jäissä olleiden rahoitusasetusten käsittelyä 5732: Euroopan parlamentissa onnistuttiin kertomuskaudella vauhdittamaan. 5733: Suomen onnistui puheenjohtajuuskaudellaan edistää unionin Turkille laatimaa 5734: eurooppalaista strategiaa, kun yleisten asiain neuvosto päätti marraskuussa avata 5735: unionin ja Turkin väliset neuvottelut palvelujen kaupasta ja julkisista hankinnoista. 5736: Osana eurooppalaisen strategian toimeenpanoa järjestettiin Helsingissä 26.11.1999 5737: oikeus- ja sisäasioista vastaavien korkean tason virkamiesten tapaaminen unionin 5738: ja Turkin välillä. 5739: Suomen bilateraalisia kaupallis-taloudellisia suhteita Turkkiin on edistetty kerto- 5740: muskautena ulkomaankauppaministeri Sasin vierailun aikana 20. - 21.9.1999. 5741: Ulkoministeri Halonen vieraili Tur}5.in maanjäristysalueella 26.8.1999. Turkin 5742: liikenneasioista vastaava ministeri Oksiiz vieraili Suomessa 18. - 21.10.1999. 5743: Tasavallan presidentti Ahtisaari, pääministeri Lipponen ja ulkoministeri Halonen 5744: vierailivat Istanbulissa ETYJ:n huippukokouksessa 18.- 19.11.1999. Tasavallan 5745: presidentti teki virallisen vierailun Turkkiin 20.11.1999. 5746: Yleisten asioiden neuvoston päätti kertomusvuoden maaliskuussa aloittaa Maltan 5747: kanssa unionin lainsäädännön analyyttisen tarkastelun ja pyysi komissiota laatimaan 5748: Maltalie liittymistä valmisteleva strategia. Lainsäädännön läpikäynti on edennyt 5749: hyvin. Poliittisen dialogin käynnistämisestä päätettiin kesäkuussa. Joulukuinen 5750: Helsingin Eurooppa-neuvosto päätti, että EU-liittymisneuvottelut aloitetaan myös 5751: Maltan kanssa. 5752: Maltan pääministeri Fenech-Adami ja ulkoministeri de Marco vierailivat 25.- 5753: 26.1.1999 Suomessa vauhdittamassa Maltan EU-jäsenyyshakemuksen käsittelyä. 5754: Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Sasi vieraili 3. - 5.11.1999 Maltalla. 5755: Kosovon kriisin myötä Länsi-Balkan nousi yhdeksi vuoden 1999 tärkeimmistä 5756: YUTP-kysymyksistä. 5757: Suomen puheenjohtajuuskaudella käynnistettiin Kosovon rauhansuunnitelman 5758: toimeenpano ja Kosovon jälleenrakennus, jossa Euroopan unioni omaksui keskeisen 5759: roolin. Suomen puheenjohtajuuskaudella tehtiin myös päätökset Kaakkois-Euroopan 5760: jälleenrakennusviraston perustamisesta, EU:n huomattavasta panoksesta UNMIK- 5761: operaatioon ja aloitettiin Jugoslavian Iiittotasavallan demokratisoitumisen tukemi- 5762: nen: on mm. käynnistetty energiaa demokratiaa vastaan -hanke, tuettu Montenegron 5763: demokraattisesti valittua hallitusta ja sen uudistusohjelmaa, myönnetty humanitaa- 5764: rista apua Serbialle, purettu lentokielto ja öljysaarto Montenegron ja Kosovon 5765: osalta sekä kehitetty suhteita JLT:n demokraattiseen oppositioon sekä kahdenväli- 5766: sesti että yhteistyössä Yhdysvaltojen kanssa. 5767: Kosovon kriisin myötä EU käynnisti alueellisen lähestymistavan pohjalta vakautus- 5768: 104 Ulko- ja twvallisuuspolitiikka 5769: 5770: ja assosiaatioprosessin, jonka tavoitteena on lähentää Länsi-Balkanin maita 5771: Unioniin. Prosessissa on keskeistä vakautus- ja assosiaatiosopimusten solmiminen 5772: Unionin ja Länsi-Balkanin maiden välille. Makedonian kanssa tehtävän vakautus- 5773: ja assosiaatiosopimuksen neuvottelumandaattia käsiteltiin Suomen puheenjohdolla 5774: EU:n Länsi-Balkan-työryhmässä syyskaudella 1999. 5775: Suomi sitoutui kansainvälisessä maksulupauskonferenssissa osallistumaan Kosovon 5776: jälleenrakennus- ja kehitysprojekteihin. Suomi käytti kahdenväliseen jälleenraken- 5777: nusapuun vuonna 1999 n. 17 mmk. Kahdenvälisenä apuna myönnettiin lisäksi 6 5778: mmk YK:n Trust Fundiin. Suomi myönsi vuonna 1999 43 milj. mk humanitaarista 5779: apua Kosovon kriisin uhreille. 5780: Suomi myönsi pakolaisten aiheuttamien kulujen peittämiseksi maksutasetukea 5781: Albanialie 16 mmk ja Makedonialle 6 mmk. Suomi osallistui myös Albanian 5782: ystävät -ryhmän työhön toimimalla ryhmän toisena puheenjohtaJana, yhdessä 5783: ETYJ:in kanssa. 5784: Daytonin rauhansopimuksen täytäntöönpanoa Bosnia-Hertsegovinassa valvovan 5785: Korkean edustajan tehtävään valittiin Peace Implementation Councilin johtoryhmän 5786: kokouksessa puheenjohtajamaan esityksestä EU:n ehdokas Wolfgang Petritsch. 5787: Suomi osallistui em. johtoryhmään puheenjohtajuuskauden ajan. Elisabeth Rehn 5788: jatkoi työtään YK:n alipääsihteerinä ja pääsihteerin erityisedustajana Bosnia- 5789: Hertsegovinassa heinäkuuhun saakka. 5790: Kertomusvuonna Suomi jatkoi osallistumista kansainvälisiin rauhanturvaoperaatioi- 5791: hin Länsi-Balkanin alueen olojen rauhoittamiseksi ja vakauttamiseksi olemalla 5792: mukana SFOR-operaatiossa Bosniassa, UNPREDEPissä Makedoniassa sekä WEU:n 5793: poliisioperaatiossa Albaniassa. UNPREDEP-operaatio Makedoniassa jouduttiin 5794: purkamaan maaliskuussa, kun turvallisuusneuvosto ei Kiinan veton vuoksi jatkanut 5795: sen mandaattia. Kosovon tilanteen rauhoittamiseksi perustettu ETYJin todenta- 5796: ruisoperaatio (Kosovo Verification Mission) jouduttiin vetämään pois alueelta 5797: Kosovon sodan alettua. 5798: Suomi oli Länsi-Balkanilla läsnä myös EU:n omassa tarkkailuoperaatiossa ECMM:- 5799: ssä (European Community Monitoring Mission). Suomi oli operaation johdossa 5800: puheenjohtajuuskaudellaan, jolloin suomalaistarkkailijoiden lukumäärä alueella oli 5801: kaikkiaan 40 tavanomaisen 8 - 10 tarkkailijan sijaan. 5802: Tasavallan presidentti vieraili Kosovossa marraskuussa tavaten myös paikallisia 5803: johtajia. Myös ulkoasiain- ja puolutusministeri vierailivat alueella Suomen puheen- 5804: johtajuuskauden aikana. 5805: Kaakkois-Euroopan vakaussopimus syntyi tarpeesta kehittää koko aluetta kattava 5806: kokonaisvaltainen lähestymistapa aikaisemmin harjoitetun kriisikohtaisen lähesty- 5807: mistavan sijaan. V akaussopimuksen syntyä joudutti Kosovon kriisin kärjistyminen. 5808: Tasavallan presidentti toimi puheenjohtajana Kaakkois-Euroopan vakaussopimuksen 5809: liikkeelle lähettäneessä huippukokouksessa Sarajevossa 29.-30.7 .1999. Sopimuksen 5810: tavoitteena on vakauttaa alue toisaalta lähentämällä Kaakkois-Euroopan maita 5811: eurooppalaisiin ja kansainvälisiin rakenteisiin, toisaalta auttamalla luomaan hyvät 5812: naapuruussuhteet alueen maiden välille. 5813: Suomi EU :n puheenjohtajamaana kutsui koolle vakaussopimuksen aluepöydän sekä 5814: työpöytien ensimmäiset kokoukset. Työpöytien jatkotyöskentelyn puitteissa pyritään 5815: koordinoimaan alueen vakautta edistävien hankkeiden toteuttamista demokraattisen 5816: poliittisen kehityksen, taloudellisen kasvun ja turvallisuuskysymysten aloilla. 5817: Suomella on lisäksi ollut keskeinen rooli EU:n osallistumisen koordinoimisessa. 5818: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 105 5819: 5820: Koordinaatiota varten on kehitetty unionin yhteisesti hyväksymät suuntaviivat 5821: vakaussopimustyöskentelylle sekä ED-puheenjohtajamaan ja komission yhteinen 5822: raportti, jossa määritellään unionin keskeisimmät tavoitteet ja toiminnan painopis- 5823: teet 5824: 5825: 5826: 9. Venäjä ja muut IVY-maat 5827: 9.1. Venäjä 5828: Suomen ja Venäjän väliset suhteet ovat säilyneet hyvinä. Poliittisia ongelmia ei ole, 5829: ja käytännön pulmatilanteet voidaan hoitaa viranomaisten välisten toimivien ja 5830: vilkkaiden kontaktien avulla. 5831: Suomi on vaikuttanut aktiivisesti EU:nja Venäjän välisten suhteiden kehittämiseen. 5832: Vuoden alkupuoliskolla Suomi osallistui Unionin yhteisen Venäjä-strategian 5833: laatimiseen, joka hyväksyttiin Kölnin huippukokouksessa. Strategian toimeenpano 5834: käynnistyi Suomen puheenjohtajuuskaudella laatimamme puheenjohtajan työohjel- 5835: man mukaisesti. Suomi raportoi Helsingin Eurooppa-neuvostolle työohjelman 5836: täytäntöönpanosta. 5837: Puheenjohtajuuskauden teemoja olivat työohjelman mukaisesti mm. Unionin ja 5838: Venäjän välisen poliittisen ja talouden alan dialogin vahvistaminen, järjestäytyneen 5839: rikollisuuden torjuminen sekä EU:n joukkotuhoaseen alasajoa ja aseriisuntaa 5840: koskevan yhteistyöohjelman perustaminen. 5841: Lokakuussa järjestettiin Brysselissä kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen perustu- 5842: van yhteistyökomitean kokous, jossa pyrittiin löytämään ratkaisuja EU:nja Venäjän 5843: välisiin kauppapoliittisiin ongelmiin. Näitä ongelmia ja muita EU:n ja Venäjän 5844: yhteistyön kysymyksiä käsiteltiin myös yhteistyökomitean alaisten yhdeksän 5845: alatyöryhmän kokouksissa. 5846: Lokakuussa järjestettiin Brysselissä kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen perustu- 5847: van yhteistyökomitean kokous, jossa pyrittiin löytämään ratkaisuja EU:nja Venäjän 5848: välisiin kauppapoliittisiin ongelmiin. Näitä ongelmia ja muita EU:n ja Venäjän 5849: yhteistyön kysymyksiä käsiteltiin myös yhteistyökomitean alaisten yhdeksän 5850: alatyöryhmän kokouksissa. 5851: Lokakuussa pidettiin myös EU:n ja Venäjän välinen huippukokous Helsingissä. 5852: Ulkoministerit tapasivat ED-yhteydessä toukokuussa, syyskuussa ja lokakuussa. 5853: Ulkoministeri Halonen vieraili ED :n puheenjohtajan ominaisuudessa myös In- 5854: gushiassa tutustumassa Pohjois-Kaukasian tilanteeseen. 5855: Venäjä osoitti lisääntyvää kiinnostusta suhteiden kehittämiseen EU:n kanssa. Se 5856: luovutti Helsingin huippukokouksessa oman ED-strategiansa sekä osallistui 5857: aktiivisesti pohjoisen ulottuvuuden politiikasta käytyyn keskusteluun. 5858: Tshetshenian tilanne varjosti loppuvuodesta EU:n ja Venäjän välisiä suhteita. 5859: Unioni on korostanut poliittisen ratkaisun välttämättömyyttä, tuominnut suhteetto- 5860: man voimankäytön ja vaatinut humanitaarisen avun ja kansainvälisten järjestöjen 5861: päästämistä alueelle. Helsingin Eurooppa-neuvosto hyväksyi Tshetsheniaa koskevan 5862: julkilausuman, jossa se tuomitsi Venäjän toimet Tshetseniassa sen kansainvälisten 5863: sitoumusten vastaisina, ja päätti tämän johdosta eräistä konkreettisista toimenpiteis- 5864: tä. 5865: Suomen ja Venäjän kahdenvälinen yhteydenpito säilyi vilkkaana. Pääministeri 5866: 106 Ulko- ja turvallisuuspolitiikka 5867: 5868: Lipponen tapasi vuoden 1999 aikana virassa olleet kaikki kolme Venäjän pääminis- 5869: teriä: Primakovin Pietarissa 21.2., Stepashinin Moskovassa 29.7. ja Putinin Helsin- 5870: gissä 22.1 0. Pääministerien agendalla olivat kahdenvälisen talousyhteistyön 5871: keskeiset kysymykset sekä EU:n ja Venäjän suhdekehitys. Ulkoministeri Halonen 5872: vieraili Moskovassa helmikuussa. 5873: Hallitusten välisen talouskomission puheenjohtajat tapasivat vuoden aikana kolme 5874: kertaa. Tämän lisäksi ulkomaankauppaministeri Sasi vieraili Jekaterinburgissa 5875: avaamassa Finpron vuoden tärkeimmän vientitapahtuman. Talouskomission 5876: työryhmät jatkoivat työtä kahdenvälisten kauppaa ja taloudellista kanssakäymistä 5877: haittaavien ongelmien poistamiseksi. Edellisessä talouskomission kokouksessa 5878: perustettavaksi sovittu rahoitustyöryhmä piti ensimmäisen kokouksensa. 5879: Vierailuvaihtoa jatkettiin niin lähialueiden kuin muidenkin Venäjän alueiden 5880: kanssa. Suomessa vierailivat mm. Moskovan, Pietarin, Leningradin alueen ja 5881: Tatarstanin johtomiehet. 5882: 9.2. Muut IVY-maat 5883: IVY -alueen, pl. Venäjä, maiden yhteiskunnallisen uudistumisprosessin ja demo- 5884: kraattisen valtiojärjestelmän kehittäminen sekä kyseisten maiden taloudellinen 5885: kehitys ja pyrkimykset integroitua kansainväliseen yhteisöön ovat vaatineet 5886: jatkuvaa ja tiivistä seurantaa. Nämä näkökohdat sekä Suomen ja alueen maiden 5887: välisten suhteiden edistäminen ovat olleet keskeisesti esillä kaikessa Suomen ja 5888: kyseisten maiden välisessä vuorovaikutuksessa, korkean tason ta_paamisissa ja 5889: vtrkamiestason konsultaatiokäytännössä. Kaikkein keskeisimmin nättä suhteita on 5890: kuitenkin sekä tarkasteltu että toteutettu Euroopan Unionin toiminnan puitteissa. 5891: Suomen ED-puheenjohtajuus merkitsi myös IVY-maiden osalta suurta aktiviteetin 5892: lisäystä ja yhteistyön tiivistymistä. 5893: IVY -alueen maiden yhteiskunnallisen elämän rauhoittuminen ja saaminen tasapai- 5894: noisen kehityksen tielle ei valitettavasti ole osoittautunut edelleenkään helpoksi tai 5895: läheskään hallituksi. Taloudellisen kehityksen käynnistyminen on alueella pahoin 5896: kangerrellut. Alueen monet sisäiset ristiriidat ovat suurelta osin edelleen ratkaise- 5897: matta monista kansainvälisistä avustus- ja välitysyrityksistä huolimatta. Keski- 5898: Aasian alueella on useita avoimia ja vakavia ristiriitatilanteita. Etelä-Kaukasian 5899: IVY -maiden alueella on useita ratkaisemattomia etnis-yhteiskunnallisia ristiriitoja. 5900: Tshetshenian tilanne on heijastunut kielteisesti Etelä-Kaukasian alueen IVY-maiden 5901: kehitykseen. 5902: IVY-alueen maiden yhteiskunnallisen kehityksen edistämiseen on pyritty vaikutta- 5903: maan mm. hyvin laajamittaisella vaalien tarkkailutoiminalla, johon Suomi on 5904: osallistunut kansainvälisten järjestöjen, eritoten ETYJin, Euroopan unionin ja 5905: Euroopan neuvoston puitteissa. Suomi kutsui vuoden 1999 eduskuntavaalien 5906: yhteyteen järjestämäänsä kehitysmaiden vaaleista vastaaville korkeille viranomaisil- 5907: le tarkoitettuun tutustumis- ja koulutusohjelmaan edustajia myös Keski-Aasian ja 5908: Etelä-Kaukasian maista sekä ETYJin parlamentaarisen yleiskokouksen turvin myös 5909: Valko-Venäjältä. Tämä järjestely on saanut laajasti myönteisiä kannanottoja. 5910: Euroopan unionin samoin kuin myös ETYJin ja Euroopan neuvoston puitteissa on 5911: kiinnitetty myös erityistä huomiota alueen maiden ihmisoikeuksien seurantaan ja 5912: kehittymiseen. 5913: Alueen maiden taloudellista kehitystä on pyritty edistämään vahvistamalla näiden 5914: yhteiskunnallis-taloudellisten rakenteiden uudistamista. Tähän on pyritty mm. 5915: ohjaamalla kehitysyhteistyövaroja tämänkaltaiseen toimintaan sekä osallistumalla 5916: EUn TACIS-rahoituksen entistä tarkoituksenmukaisempaan ohjaukseen. Suomen ja 5917: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 107 5918: 5919: alueen maiden välinen kahdenvälinen kauppavaihto on edelleen jäänyt tehdyistä 5920: panostuksista huolimatta varsin vähäiseksi ollen vain noin puolen prosentin luokkaa 5921: Suomen kokonaiskauppavaihdosta. Valittaen onkin todettava, että Suomen kauppa- 5922: vaihto alueen maiden kanssa on edelleen vain supistunut. Erityisesti tähän on 5923: vaikuttanut Ukrainan kauppavaihto, jota monista yrityksistä huolimatta ei ole saatu 5924: toimimaan ja se on vähentynyt puoleen aiemmasta. 5925: Euroopan unionin keskeisimpänä instrumenttina yhteistyössä alueen maiden kanssa 5926: ovat Kumppanuus- ja yhteistyösopimukset (PCA), jotka on laadittu kaikkien 5927: muiden paitsi Tadzhikistanin kanssa, jossa rauhanprosessi on vielä käynnissä. 5928: Ukrainan ja Moldovan sopimukset tulivat voimaan jo vuonna 1998. Georgian, 5929: Armenian, Azerbaidzhanin, Kazakstanin, Kirgizstanin ja Uzbekistanin sopimukset 5930: tulivat voimaan Suomen puheenjohtajuuskauden alkaessa 1. 7.1999. Turkmenistanin 5931: kanssa allekirjoitettiin 10.11.1999 interim-sopimus,jonka mukaisesti PCA-sopimuk- 5932: sen kauppapoliittiset osat saatettiin voimaan. PCA -sopimusten tärkeimpinä tavoittei- 5933: na on luoda rakenteet sopimuspuolten väliselle poliittiselle vuoropuhelulle, tukea 5934: kumppanuusmaita niiden pyrkimyksissä lujittaa demokratiaa, kehittää taloutta sekä 5935: saattaa päätökseen markkinatalouteen siirtyminen, edistää kauppaa ja investointeja 5936: sekä luoda perusta yhteistyölle lainsäädännön, talouden, yhteiskunnallisen kehityk- 5937: sen rahoituksen, tieteen, teknologian ja kulttuurin aloilla. 5938: PCA -sopimusten implementointi on käynnistetty, ja Keski-Aasian ja Etelä-Kaukasi- 5939: an maiden ensimmäiset sopimuksen mukaiset yhteistyöneuvostot järjestettiin 5940: Suomen puheenjohtajuuskaudella. Pyrkimyksenä on saada sopimukset toimimaan 5941: mahdollisimman täysipainoisesti. Toinen keskeinen instrumentti unionin ja IVY- 5942: alueen maiden välillä on TACIS-avun käyttö näiden maiden infrastruktuurien 5943: kehittämiseen. 5944: Euroopan unionin harjoittama yhteistyö kattaa luonnollisesti koko IVY -alueen. 5945: Ymmärrettävästi unionin keskeisimmiksi toimintapartnereiksi ovat kuitenkin 5946: kohonneet IVY -alueen Euroopan puoleiset maat. Erityisen merkittävä painoarvol- 5947: taan on Ukraina. Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella valmisteltiin ED-Ukraina- 5948: strategia, joka hyväksyttiin Helsingin huippukokouksen yhteydessä. Suomen 5949: puheenjohtajuudella järjestettiin 23.7. 99 Kiovassa EU: n ja Ukrainan huippukokous, 5950: jossa pääministeri Lipponen edusti Euroopan Unionia, sekä toteutettiin myös 5951: unionin korkean virkamiestason troikka-matkat Moldovaan (14.-15.1 0.1999) ja 5952: Valko-Venäjälle (1.-2.11.1999). Erityisen aktiivisesti ja kiinteästi on seurattu 5953: Valko-Venäjän tilannetta, jonka vaikea ja hidas demokratiakehitys sekä ihmisoi- 5954: keustilanteen kehitys antavat huolta niin unionille, ETYJille kuin Euroopan 5955: neuvostollekin. 5956: Vuoden 1999 aikana Suomi on antanut IVY-alueen maille, pl. Venäjä, humanitaa- 5957: risena apuna yhteensä 12.5 mmk kanavoidensen ensisijaisesti Punaisen Ristin, YK- 5958: järjestöjen ja IOM:n kautta. 5959: Kahdenvälinen vierailuvaihto jäi puheenjohtajuustehtävistä johtuen vähäiseksi. 5960: Tasavallan presidentti osallistui Jaltassa 10.-11. syyskuuta 1999 pidetyn Itämeren 5961: ja Mustanmeren maiden huippukokouksen yhteydessäjärjestettyyn päivällistilaisuu- 5962: teen 10.9.99. Ukrainan ulkoministeri Tarasjuk vieraili Suomessa 19.-20.1.1999. 5963: Suomen ja Uzbekistanin välisen talouskomission kokous järjestettiin 14.-15.4.1999 5964: Helsingissä alivaltiosihteeri Lintosen ja ulkoisten taloussuhteiden ministeri Ganije- 5965: vin johdolla. Valtiosihteeri Valtasaari osallistui presidentti Kutshman'in virkaanastu- 5966: jaisiin Kiovassa 30.11.1999. 5967: 108 Ulko- ja turvallisuuspolitiikka 5968: 5969: 10. Aasia 5970: Suomen suhteet Aasian maihin tiivistyivät sekä kahdenvälisesti että ED-yhteyksissä. 5971: Aasian paino ja merkitys kansainvälisessä yhteistyössä sekä rauhaan ja turvallisuu- 5972: teen vaikuttavissa tapahtumissa lisääntyy jatkuvasti. EU-puheenjohtajuuskauden 5973: toiminnan painopisteitä Aasiassa olivat Kiinan poliittinen ja taloudellinen kehitys 5974: ja yhteistyö ihmisoikeuksien alalla, poliittiset muutokset Indonesiassa, Itä-Timorin 5975: itsenäistyminen, EUn ja Kaakkois-Aasian maiden järjestön ASEANin yhteistyö 5976: sekä ydinsulkukysymykset Intian ja Pakistanin ydinkokeiden jälkeen. 5977: Aasian talouskriisi alkoi lieventyä vuonna 1999 ja talouskasvuennusteet ovat 5978: kääntyneet positiivisiksi. Kiinan kyky ylläpitää talouskasvuaan ja välttää valuuttan- 5979: sa devalvointi vaikuttivat myönteisesti talouskriisin taittumiseen. Myös talouden 5980: kontrolli ja aloitetut rakennemuutokset palauttivat luottamusta Aasian maiden 5981: talouksiin. Euroopan ja Yhdysvaltojen vahva talouskehitys omalta osaltaan esti 5982: Aasian maita ja koko maailman taloutta luisomasta taloudelliseen taantumaan. 5983: Aasian talouskriisin vaikutukset Suomen talouteen ja ulkomaankauppaan jäivät 5984: pieniksi pitkälti Kiinaan suuntautuvan viennin kasvun ansiosta: Kiinan vientimme 5985: on nykyään ilman Hong Kongiakin selvästi Japaniin suuntautuvaa vientiä suurempi. 5986: Mikäli Hong Kong lasketaan Kiinan lukuihin mukaan, on Kiinasta tullut, Japanin 5987: sijasta, Suomen suurin kauppakumppani Aasiassa. Vuoden 1999 lopulla talousen- 5988: nusteet osoittivat kasvua jopa talouskriisistä eniten kärsineille maille kuten In- 5989: donesialle ja Etelä-Korealle. 5990: 10.1. Indonesia ja Itä-Timor 5991: Myös demokratian ja ihmisoikeuksien etenemisestä Aasiassa voitiin tehdä joitakin 5992: positiivisia huomioita. Myönteisintä kehitystä Aasiassa edustivat Indonesian 5993: siirtyminen demokratiaan ja Itä-Timorin itsenäisyysprosessin alkaminen. Suomi piti 5994: alusta lähtien tärkeänä Indonesian demokraattisen kehityksen tukemista. Maalis- 5995: kuussa indonesialaisia parlamentaarikkoja, poliittisten puolueiden edustajia ja 5996: vaikuttajia oli seuraamassa Suomen eduskuntavaaleja. EU:n vaalitarkkailuryhmä 5997: totesi Indonesian kesäkuiset parlamenttivaalit vapaiksi. Vaaleja seurasi demokratian 5998: ja oikeusvaltion periaatteita noudattava prosessi, jossa valittiin Indonesialie uusi 5999: presidentti ja varapresidentti. Presidentti nimitti uuden kansallisen yhtenäisyyden 6000: koalitiohallituksen. Myös Indonesian armeijan rakenteita ryhdyttiin muuttamaan 6001: demokraattisemmiksi. EU antoi lausunnon, jossa se korosti vahvan, demokraattisen 6002: ja yhtenäisen Indonesian merkitystä. Indonesian epävakaa poliittinen tilanne aiheutti 6003: levottomuuksia eri puolilla Indonesian saaristoa ja uhkasi Indonesian yhtenäisyyttä. 6004: Levottomuudet ovat jatkuneet ja koko alueen kannalta on olennaista kuinka uusi 6005: demokraattinen hallitus saa hillittyä levottomuuksia ja säilyttää Indonesian yhtenäi- 6006: syyden. 6007: Demokraattinen kehitys lndonesiassa vaikutti myönteisesti myös suhtautumiseen 6008: Itä-Timoriin.ltä-Timorilla pidettiin elokuussa kansapäänestys, jossa valtaenemmis- 6009: tö itätimorilaisista kannatti alueen itsenäisyyttä. Aänestyksen jälkeen väkivalta 6010: lisääntyi alueella ja se johti YK:n vaituottamien kansainvälisten joukkojen lähettä- 6011: miseen Itä-Timorille. Väkivalta johti myös suureen pakolaisaaltoon ja pakolaisten 6012: palauttaminen on edelleen kesken. Indonesian uusi parlamentti peruutti alueen 6013: liittämisen Indonesiaan ja Itä-Timor palautui YK:n hallintaan lokakuussa. YK 6014: perusti UNT AETin väliaikaista hallintoa varten ja on aloittanut Itä-Timorissa 6015: kattavan rauhanturva- ja jälleenrakennusoperaation. Suomi oli hyvin keskeisesti 6016: mukana prosessin eri vaiheissa ja suomalaisia kansanedustajia ja kansalaisaktiiveja 6017: osallistui äänestyksen tarkkailuun. Suomi on luvannut tukea Itä-Timorin jälleenra- 6018: kennusprosessia 7,5 miljoonalla dollarilla seuraavan kolmen vuoden aikana. 6019: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 109 6020: 6021: 10.2. Kiina 6022: Kiinan ihmisoikeustilanteeseen pyrittiin vaikuttamaan edistämällä Kiinan sitoutu- 6023: mista ihmisoikeusmekanismeihin. Kiina allekirjoitti YK:n keskeiset kansalaisoi- 6024: keuksia ja poliittisia vapauksia sekä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä 6025: oikeuksia koskevat yleissopimukset Vierailuvaihto Kiinan ja Suomen välillä oli eri 6026: ministeriöiden välillä ja virkamiestasolla vilkasta. EU -Kiina huippukokous järjestet- 6027: tiin Suomen puheenjohtajuuskauden lopulla. 6028: EU:n neuvosto hyväksyi joulukuussa komission tiedonannon pohjalta Macaota 6029: koskevat päätelmät, jotka käsittelivät EU:n suhteita Macaoon Kiinalle siirtymisen 6030: jälkeen. Suomea vallanvaihdosseremoniassa edustivat Tasavallan presidentti sekä 6031: Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Sasi. 6032: 6033: 10.3. Intia ja Pakistan sekä Afganistan 6034: Etelä-Aasian turvallisuustilanne jatkuu epävakaana ja jännitys lisääntyy Intian ja 6035: Pakistanin välillä. Kansainvälinen huoli koskee kummankin maan varustautumista 6036: ydinasein. Maiden suhteissa koettiin sekä myönteinen että vaarallisen kriittinen 6037: episodi: helmikuussa Intian ja Pakistanin pääministerit tapasivat Lahoressa ja 6038: sopivat monista luottamusta lisäävistä toimista, mutta toukokuussa maat olivat 6039: täysimittaisen sodan partaalla. Kashmirin ratkaisematon kysymys leimahti ilmirii- 6040: daksi, kun Pakistanin tukemat kashmirilaississit valloittivat Intian puoleisen alueen 6041: valvontalinjan Kargilin sektorilla. Aseellinen selkkaus saatiin loppumaan heinäkuus- 6042: sa kun Pakistan suostui Yhdysvaltain painostuksesta vetämään joukkonsa rajan 6043: taakse. Kargil nosti Kashmirin kriisin uudelleen esiin eikä ongelmaan ole nopeaa 6044: ratkaisua. Väkivalta, terrorismi ja ihmisoikeuksien loukkaukset jatkuvat Kashmiris- 6045: sa. EU antoi kriisin kuluessa useita lausuntoja vedoten osapuoliin vihollisuuksien 6046: lopettamiseksi ja neuvottelujen aloittamiseksi. 6047: Intian ja Pakistanin poliittinen tilanne kehittyi vastakkaisiin suuntiin. Intiassa 6048: järjestettiin syyskuussa parlamenttivaalit, jossa yli 600 miljoonaa äänestäjää antoi 6049: valtakirjan kansallisen hindu-puolueen johtamalle koalitiolle jatkaa hallituksessa, 6050: kun taas Pakistanissa ajauduttiin sotilasvallankaappaukseen. Lokakuussa Pakistanin 6051: armeijan komentaja syrjäytti vaaleilla valitun pääministerin ja julisti laajan uudis- 6052: tusohjelman. EU tuomitsi vallankaappauksen, mutta lähempien tietojen saamiseksi 6053: ulkoasiainministeriön valtiosihteeri Jukka Valtasaari vieraili maassa puheenjohtaja- 6054: maan edustajana. 6055: Afganistanin poliittisessa tilanteessa ei tapahtunut muutoksia. Epävakaus ja sisällis- 6056: sota jatkuu. Ulkovallat ja EU ovat huolissaan vakavista ihmisoikeusloukkauksista 6057: ja terrorismin ja huumekaupan leviämisestä. 6058: 6059: 10.4. ED-puheenjohtajuus, ASEM-yhteistyö 6060: EU- puheenjohtajuudella oli huomattavaa symbolista arvoa ja Suomen tunnettuisuus 6061: ja merkittävyys nousi lyhyellä ajanjaksolla enemmän kuin muilla keinoin olisi ollut 6062: mahdollista. Puheenjohtajuuskaudella Suomi kävi poliittista dialogia useiden 6063: merkittävien Aasian maiden kanssa. EU:n ja Kiinan välisen huippukokouksen 6064: lisäksi käytiin dialogia ulkoministeritasolla ASEAN-maiden, Etelä-Korean, Australi- 6065: an, Uuden-Seelannin, Kiinan, Japanin ja Intian kanssa. 6066: ASEM-yhteistyö Aasian ja ED-maiden välillä jatkui kertomusvuonna toiminnan 6067: muotojen tiivistämisen ja edelleen kehittämisen merkeissä. Maaliskuussa pidettiin 6068: ASEMin toinen ulkoministerikokous, jossa tarkasteltiin ASEM-yhteistyötä koko- 6069: naisuudessaan ja ryhdyttiin valmistelemaan vuonna 2000 Soulissa pidettävää 6070: 110 Ulko- ja turvallisuuspolitiikka 6071: 6072: kolmatta ASEMin huippukokousta. Ulkoministerit vastaanottivat myös ASEMin 6073: tulevaisuutta käsittelevän Vision Group -raportin, joka tulee toimimaan virikkeenä 6074: ASEMin tulevaisuuden suuntaviivoista päätettäessä Soulin huippukokouksessa. 6075: Kertomusvuonna kokoontuivat myös ASEMin talousministerit, rahaministerit ja 6076: tiede- ja teknologiaministerit Suomi isännöi marraskuussa ASEMin korkeiden 6077: virkamiesten kokousta ASEM-SOM. 6078: 6079: 6080: 11. Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka 6081: 11.1. Lähi-idän rauhanprosessi 6082: ED-puheenjohtajuuden takia Suomen yhteydet alueen maihin olivat vuonna 1999 6083: ja erityisesti vuoden loppupuolella ennätyksellisen vilkkaat sekä poliittisella että 6084: virkamiestasolla. Ulkoasiainministeri Halonen johti EU-troikan vierailua Egyptiin, 6085: Israeliin, Gazaan, Jordaniaan, Syyriaan ja Libanoniin elokuun alussa. Tasavallan 6086: Presidentin valtiovierailu Israeliin oli kautta aikojen ensimmäinen. Presidentti 6087: vieraili myös palestiinalaisalueella, Syyriassa ja Libanonissa. Suomen puheenjohta- 6088: juuskaudella rauhanprosessin palestiinalaisraide saatiin uudelleen liikkeelle Sharm- 6089: el-Sheikhin sopimuksella 5.9. 1999 Syyrian raiteen liikkeellelähtö joulukuussa 1999 6090: antoi uutta toivoa kokonaisvaltaisesta ratkaisusta lähitulevaisuudessa. Pääministeri 6091: Barakin ilmoitus Israelin vetäytymisestä Etelä-Libanonista johti aseellisten ryhmien 6092: lisääntyneeseen toimintaan UNIFILin toiminta-alueen tuntumassa aiheuttaen myös 6093: suomalaisille rauhanturvaajille vakavia vaaratilanteita. Alueen maiden hallitusten ja 6094: YK:nhuomiota on kiinnitetty huolestuttaviin välikohtauksiin ja Suomi on ilmoitta- 6095: nutYK:lleaikovansa vetää rauhanturvaajansa pois Etelä-Libaonista lähitulevaisuu- 6096: dessa. Suomen johdolla valmisteltiin palestiinalaisten avustamisen koordinointia 6097: koskeva uudistettu toimintaohjelma, joka hyväksyttiin Tokiossa 15.10. pidetyssä 6098: kokouksessa. Suomessa järjestettiin EU -puheenjohtajuuskaudellamme kansalaisten 6099: ja kansalaisjärjestöjen välisiä yhteyksiä Lähi-idässä arvioiva, laatuaan ensimmäinen 6100: seminaari, jota arvioitiin hyvin myönteisesti rauhanprosessia tukevana tapahtumana. 6101: Lähi-idän rauhanprosessin pysähtyneisyys jatkui alkuvuoden 1999 Israelin päämi- 6102: nisteri- ja parlamenttivaalien kampanjoiden ollessa käynnissä. Epävarmuutta aiheutti 6103: Oslon sopimuksella 1993 sovitun viiden vuoden väliaikaisvaiheen umpeutuminen 6104: 4.5.1999 ja sen yhteyteen ajoitettu presidentti Jasser Arafatin uhkaus Y.ksipuolisesta 6105: Palestiinan itsenäisyysjulistuksesta. EU:n ns. Berliinin julistus huhtikuussa -99 ja 6106: muut ulkopuoliset kannanotot saivat aikaan sen, että palestiinalaiset suostuivat 6107: lykkäämään itsenäisyysjulistuksen Israelin lähestyvien vaalien jälkeiseen aikaan. 6108: Israelin pääministerivaalien 17.5.1999 tuloksena valtaan nousi työväenpuolueen 6109: Ehud Barak, jonka voitto avasi mahdollisuudet neuvotteluiden käynnistymiselle 6110: uudestaan. Heinäkuussa Israel sai riittävän vahvan hallituksen rauhanneuvotteluiden 6111: käymiseen ja 5.9.1999 Israel ja palestiinalaiset pääsivät Sharm-el-Sheikhissä 6112: sopimukseen väliaikaisvaiheen toimenpiteiden aikataulusta ja pysyvän aseman 6113: rauhanneuvotteluiden käynnistämisestä. Suomi EU -puheenjohtajana antoi poliittista 6114: tukea Sharm-el-Sheikhin sopimuksen allekirjoittamiselle presidentti Arafatille 6115: osoitetulla kirjeellä. Sharm-el-Sheikhin sopimuksen toimeenpano lähti syksyllä 6116: hyvin liikkeelle ja eräistä viivästymisistä huolimatta on sujunut kohtuullisen hyvin. 6117: Israelin hallituksen vaihtuminen antoi mahdollisuuden myös rauhanprosessin ns. 6118: Syyrian raiteen elvyttämiseen neljän vuoden tauon jälkeen. Neuvottelut aloitettiin 6119: Washingtonissa. korkealla poliittisella tasolla joulukuussa 1999. EU koordinoi 6120: tiiviisti politiikkaansa Yhdysvaltain kanssa rohkaistakseen osapuolia neuvottelu- 6121: pöytään historiallisen tilaisuuden käyttämiseksi hyväksi. EU:n Lähi-idän eri- 6122: tyisedustaja huolehti tiiviistä yhteydenpidosta Syyriaan ja Israeliin poliittisen tason 6123: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 111 6124: 6125: vierailujen ulkopuolella ja avusti puheenjohtajaa yhteyksien luomisessa ja ylläpitä- 6126: misessä eri osapuoliin. 6127: Rauhanprosessin ns. monenkeskinen raide kärsi ensin palestiinalaisraiteen ja sitten 6128: Syyrian raiteen neuvottelujen vaikeuksista EU tunnusteli johtamansa alueellisen 6129: talouskehityksen työryhmän (REDWG) uudelleen käynnistämistä, mutta kaikki 6130: alueelliset osapuolet eivät olleet siihen vielä valmiita. Israelin ja Syyrian neuvotte- 6131: lujen käynnistyminen antoi kuitenkin uusia mahdollisuuksia saada edistystä aikaan 6132: myös tällä alueella melko pian. 6133: 11.2. Välimeriyhteistyö 6134: Barcelonan prosessin ulkoministerikokous järjestettiin 15.- 16.4. 1999 Stuttgartissa, 6135: jossa Välimeri-yhteistyön todettiin kehittyneen merkittävästi huolimatta Lähi-idän 6136: rauhanprosessin asettamista rajoituksista. Ministerit hyväksyivät Euro-Välimeren 6137: vakaussopimuksen suuntaviivat, joiden pohjalta työtä jatkettiin Suomen puheenjoh- 6138: tajuuskaudella. Suomen puheenjohtajuuskaudella Barcelona-koordinaattorina 6139: toiminut uan Garth Castren vieraili Libyassa 19.-20.9. 1999. Libyan liittyminen 6140: Barcelonan prosessin jäseneksi on todennäköistä maan ilmoitettua vuodenvaihteessa 6141: hyväksyvänsä Barcelona- prosessin ns. acquis'n. 6142: EU:n Välimeren aluettakoskevan yhteisen strategian luonnostelu aloitettiin Suomen 6143: puheenjohtajuuskauden alussa ja valmisteluissa päästiin varsin pitkälle. Suomi esitti 6144: Helsingin Eurooppa-neuvostossa asiasta edistymisraportin, ja työ jatkuu Portugalin 6145: kaudella. Komissio antoi EU:n Välimeren alueen rahoitusapua koskevan Meda II- 6146: asetusehdotuksen varsin myöhään syksyllä, joten uutta asetusta vuosille 2000- 2006 6147: ei ehditty saada Suomen kaudella valmiiksi. 6148: 6149: 11.3. Iran 6150: Iranin tilannetta luonnehti edelleen presidentti Khatamin johtamien Uudistusmielis- 6151: ten ja konservatiivien välinen valtataistelu. Lehdistönvapauden rajoitukset, kuole- 6152: manrangaistukset ja vähemmistöjen kohtelu ovat olleet erityisen huolen aiheita. 6153: Kärjistyneimmillään tilanne oli heinäkuun lopun opiskelijamielenosoitusten ja niitä 6154: seuranneiden mellakoiden yhteydessä. EU on pyrkinyt vahvistamaan uudistusmieli- 6155: siä voimia Iranissa vierailujen ja Jaajalaisen poliittisen dialogin avulla. Vuoden 6156: 2000 helmikuun parlamenttivaalit antavat vasta enemmän suuntaa maan tulevalle 6157: kehitykselle. Iran suhtautuu myönteisesti suhteiden kehittämiseen Euroopan maiden 6158: kanssa, mutta sen suhteissa Israeliin ja -eräistä avauksista huolimatta- myös 6159: Yhdysvaltoihin ei ole tapahtunut olennaista muutosta. EU jatkaa Iranin kanssa 6160: vuonna 1998 aloitettua laaja-alaisista korkean virkamiestason dialogia. Suomen 6161: puheenjohatjuuskaudella otettiin useaan otteeseen, mm. ulkoministeri Kharrazin 6162: syyskuisen Suomen- vierailun aikana, kantaa EU:ta erityisesti huolestuttaviin 6163: kysymyksiin: ihmisoikeuksiin, tukeen terrorismille ja varauksellisuuteen Lähi-idän 6164: rauhanprosessin suhteen sekä joukkotuhoaseisiin. Suomi järjesti toukokuussa 6165: Teheranissa Iranin kanssa ihmisoikeuksia käsitelleen seminaarin, jolle on sovittu 6166: myös jatkosta. 6167: 11.4. Irak 6168: Irakin haluttomuus sallia YK:n asevalvontaelimen UNSCOM:in toiminta Irakissa 6169: johti keväällä pattitilanteeseen. Rajoitettu öljynvienti oli edelleen sallittua "ruokaa 6170: öljystä"- ohjelman puitteissa ja Irakiin tuotiin YK:nvalvonnassa elintarvikkeita ja 6171: lääkkeitä sekä rajoitetusti infrastruktuurin jälleenrakentamiseen tarvittavia tuotteita. 6172: Yhdysvaltain ja Ison- Britannian ilmaiskut Irakiin jatkuivat vuoden mittaan. 6173: Syksyllä Irakin humanitäärisestä tilanteesta saatiin hälyttäviä tietoja mm. UNICEF:- 6174: 112 Ulko- ja turvallisuuspolitiikka 6175: 6176: in julkaiseman lapsikuolleisuusraportin kautta. Pitkällisten keskustelujen jälkeen 6177: YK:n turvallisuusneuvosto sai loppuvuodesta hyväksytyksi Irakia koskevan 6178: päätöslauselman 1284, jonka perusteella tullaan perustamaan UNSCOM:in korvaava 6179: asevalvontaelin UNMOVIC. Irakin valmiudesta olla yhteistyössä asevalvontaeli- 6180: men kanssa ei ole merkkejä. Kansainvälinen paine Irakin vastaisten sanktioiden 6181: lieventämiseen ja asteittaiseen poistamiseen on lisääntynyt ja Irak vaatii niiden 6182: poistamista ehdoitta. EU-maiden kannat poikkeavat toisistaan. Suomi on edellyttä- 6183: nyt turvallisuusneuvoston päätöslauseimien täytäntöönpanoa, mutta on esittänyt 6184: huolestumisensa jo kymmenen vuotta jatkuneiden pakotteiden aiheuttamista 6185: kärsimyksistä siviiliväestölle. YK:nturvallisuusneuvoston olisi löydettävä yksimieli- 6186: syys tavasta, jolla Irak voidaan integroida uudelleen kansainväliseen yhteisöön. 6187: 6188: 11.5. Persianlahden maat 6189: Suomen EU- puheenjohtajakautena järjestettiin kahdeksas EU- GCC (Persianlahden 6190: yhteistyöneuvosto) yhteisneuvosto ja ministerikokous Dubaissa, Arabiemiraateissa 6191: 2.11. 1999. Suomen ulkoministerin osallistuminen kokoukseen EU -puheenjohtajana 6192: sai alueella myönteistä huomiota. Odotukset EY :n ja GCC:n vapaakauppasopimuk- 6193: sen solmimisesta kärsivät takaiskun GCC:n sovittua huippukokouksessaan joulu- 6194: kuussa alueen tulliliiton tavoitepäivämäärän lykkäyksestä vuoteen 2005. EU seuraa 6195: tarkoin alueen ihmisoikeustilannetta ja demokrattsoitumiskehitystä. Quatarissa ja 6196: Kuwaitissa on ollut havaittavissa kehitystä perustuslaillisuuden ja poliittisten 6197: vapauksien suhteen. 6198: 11.6. Pohjois-Afrikka 6199: EU:n ja Egyptin neuvottelut assosiaatiosopimuksesta saatiin päätökseen ja kesä- 6200: kuussa 1999 EU hyväksyi saavutetun neuvottelutuloksen. Egyptin lopullista 6201: hyväksymistä odotetaan edelleen. Libyan eristyneisyys kansainvälisestä yhteisöstä 6202: alkoi murtua maan luovutettua huhtikuussa Lockerbien pommi- iskusta epäillyt 6203: Alankomaissa sijaitsevaan tuomioistuimeen. YK keskeytti Libya- pakotteidensa 6204: toimeenpanon ja EU poisti omat pakotteensa aseidenvientikieltoa lukuunottamatta 6205: syyskuussa. Suomen puheenjohtajuuskaudella loppuun asti valmisteltu EU- Tunisia 6206: assosiaationeuvosto lykkääntyi Suomen Portugalin puheenjohtajuuskaudelle 6207: Tunisian hallituksenvaihdoksen vuoksi. Algeriassa keväällä valtaan nousseen 6208: presidentti Bouteflikan kansallisen sovinnon politiikka pyrki vakauttamaan maan 6209: tilanteen. Maan sisäiset väkivaltaisuudet ovat kuitenkin jossakin laajuudessa 6210: edelleen jatkuneet. Ulkoministeri Halosen johtama EU -troikka vieraili ensimmäistä 6211: kertaa Algeriassa 3.11. 1999. EU:n ja Algerian välillä käynnistetyn ministeritason 6212: dialogin merkeissä. EU antoi tukensa presidentti Bouteflikan kansallisen sovinnon 6213: politiikalle rohkaisten hallitusta sisäisiin uudistuksiin ja läheisempään taloudelliseen 6214: yhteistyöhön alueen sisällä ja EU:n kanssa. Marokossa kuningas Mohammed VI:n 6215: valtaantulo on aiheuttanut muutoksia maan johdossa ja herättänyt toiveita järjestel- 6216: män liberalisoinnin ja demokratisoinnin jatkumisesta. Länsi- Saharan kysymyksen 6217: ratkaisu on juuttunut paikalleen aluetta koskevan kansanäänestykseen oikeutettujen 6218: henkilöiden määrittelemisvaikeuksien sekä MINURSO:n resurssipulan takia. YK:n 6219: pääsihteeri on joulukuussa katsonut, että äänestäjien rekisteröintiprosessi saattaa 6220: venyä edelleen ja että lopullinen kansanäänestys toteutuisi vasta vuonna 2002 6221: suunnitellun heinäkuun 2000 sijaan. Suomi on muiden ED-maiden tavoin antanut 6222: tukensa YK:n toimille itsenäistymistä koskevan kansanäänestyksen järjestämiseksi. 6223: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 113 6224: 6225: 12. Yhdysvallat, Kanada ja Latinalainen Amerikka 6226: 12.1. Yhdysvallat ja Kanada 6227: Suomen jäsenyys EU:n troikassa alkuvuodesta ja varsinainen ED-puheenjohtajuus 6228: loppuvuodesta antoivat hallitsevan leimansa Suomen kanssakäymiselle ja agendoille 6229: Yhdysvaltain ja Kanadan kanssa v. 1999. Varsinaisia kahdenvälisiä asioita oli 6230: tämän rinnalla varsin vähän, sillä suhteet molempiin maihin ovat ongelmattomat. 6231: 6232: Kahdenvälisenä vierailuvaihtona Yhdysvaltain kanssa voidaan nähdä lähinnä 6233: oikeusministeri Järventauksen vierailu Yhdysvalloissa tammikuussa, johon oikeus- 6234: ministeri Reno vastasi lokakuussa, tosin jo enemmän mielenkiinnosta EU:n oikeus- 6235: ja sisäasioita käsitelleen ylimääräisen huippukokouksen tuloksia kohtaan. 6236: Yhdysvallat NATO-liittolaisineen turvautuivat presidentti Ahtisaaren välitysapuun 6237: Kosovon kriisin rauhoittamisvaiheessa EU-puheenjohtajuutemme kynnyksellä, ja 6238: siihen liittyviä keskusteluja käytiin Yhdysvaltain ja Venäjän kesken Helsingissä 6239: useampaan otteeseen. Tähän yhteyteen mahtui luonnollisesti valtiojohtomme 6240: kahdenkeskisiäkin tapaamisia ulkoministeri Albrightin, puolustusministeri Cohenin 6241: ja myös ulkoministerin sijaisen Talbottin kesken, kuitenkin ilman kahdenvälistä 6242: agendaa. 6243: Erilaisissa ED-yhteyksissä ovat Suomessa katsauskaudella käyneet lisäksi mm 6244: varakauppaministeri Aaron ja varamaatalousministeri Schumacher tavaten toi- 6245: mialansa suomalaisministereitä. 6246: EU:n ja Yhdysvaltain Uuden transatlanttisen agendan toimeenpanoa jatkettiin. 6247: Suomen puheenjohdolla pidettiin viisi task force -tason kokousta sekä kaksi 6248: korkean virkamiestason kokousta (SLG). Poliittisen dialogin tapaamiset järjestettiin 6249: ulkoministereiden sekä poliittisten päälliköiden välillä. Lisäksi järjestettiin lukuisa 6250: määrä tapaamisia työryhmätasolla. EU-USA huippukokous pidettiin 17.12. 6251: Washingtonissa, ja siellä hyväksyttiin Maailman kauppajärjestöä, Kaakkois-Euroop- 6252: paa, Tshetsheniaa, pienaseyhteistyötä, yhteistyötä Pohjois-Euroopassa sekä ei- 6253: hallitusten välisten tahojen dialogien kohtelua koskevat erillislausumat ja puolivuo- 6254: tiskauden saavutuksia sekä seuraavan kauden prioriteetteja koskeva korkean 6255: virkamiestason raportti. Talouskumppanuusohjelman toimeenpanossa sovittiin 6256: ryhdyttävän neuvottelemaan vastavuoroisesta tunnustamisjärjestelystä kolmella 6257: palvelusektorilla ja kolmella kaupan teknisten esteiden sektorilla. Saksan pj-kauden 6258: päätteeksi pidetyssä Bonnin huippukokouksessa hyväksyttiin mm varhaisvaroitusjär- 6259: jestelmän periaatteet, joiden toimeenpanolla Suomen kaudella vältyttiin uusilta 6260: kauppakiistoilta. 6261: Kanadan ulkoministerillä Axworthyllä oli ensimmäistä kertaa vuosiin bilateraa- 6262: liosuus syyskuussa EU-ministeritapaamisensa yhteydessä Helsingissä, jolloin voitiin 6263: käsitellä yhteistyömahdollisuuksia pohjoisen ulottuvuuden ja inhimillisen turvalli- 6264: suuden aloilla. 6265: EU:n ja Kanadan suhteita alkuvuodesta hiertäneessä kalastuskiistassa saavutettiin 6266: poliittinen ratkaisu ulkoministeritasolla Helsingissä 2.9., jolloin annettiin myös 6267: pienaseyhteistyötä koskeva julkilausuma ja muutoinkin saatiin vapautettua yhteis- 6268: työn edistäminen muilla aloilla. ED-Kanada huippukokouksessa 16.12. Ottawassa 6269: hyväksyttiin erillislausumat pienaseyhteistyötä koskevasta toimintasuunnitelmasta 6270: ja pohjoisia alueita koskevasta yhteistyöstä sekä lisäksi tietoyhteiskuntaa ja sähköis- 6271: tä kauppaa koskeva lausuma. 6272: 114 Ulko- ja turvallisuuspolitiikka 6273: 6274: 12.2. Latinalainen Amerikka 6275: EU :n ja latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden välinen Rion huippukokous 6276: pidettiin 28.-29.6. 1999 ja sen seurantaprosessi käynnistettiin Suomen puheenjohta- 6277: juuskaudella. Puheenjohtajuuskauden aikana käsitellyt EU :n Latinalaisen Amerikan 6278: suhteisiin liittyvät merkittävimmät kysymykset ja kannanotot liittyivät keskeisim- 6279: min demokratia- ja ihmisoikeustilanteen seurantaan. Erityisesti Suomen koordinoi- 6280: ma Guatemalan vaalitarkkailuoperaatio muodosti onnistuneen mallin EU:n yh- 6281: teisesiintymisestä ja sai paljon huomiota. Suomi osallistui puheenjohtajamaana 6282: myös EU :n ja Latinalaisen Amerikan yhteisen huumeidentorjuntastrategian kehittä- 6283: miseen. 6284: Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari vieraili helmikuussa Meksikossa. Nicaraguan 6285: presidentti Arnoldo Aleman vieraili Suomessa toukokuussa. EU:n puheenjohtajuu- 6286: teen liittyen Meksikon kauppaministeri Herminio Blanco vieraili Suomessa kahteen 6287: otteeseen, heinä- ja lokakuussa, Jamaikan pääministeri Percival Patterson kesäkuus- 6288: sa sekä Ecuadorin ulkoministeri Benjamin Ortiz Brennan heinäkuussa. 6289: EU :n ja Mercosurin sekä Chilen välillä solmitut puitesopimukset astuivat voimaan 6290: 1.7. ja 1.2. EU aloitti marraskuussa Suomen puheenjohtajakaudella Mercosurin ja 6291: Chilen kanssa myös neuvottelut puitesopimuksia laaja-alaisempien assosiaatiosopi- 6292: muksien solmimiseksi. Neuvotteluiden mandaatit hyväksyttiin syyskuussa. EU:n 6293: tavoitteena taloudellisella sektorilla on "pyrkimys kohti vapaakauppaa". EU:n ja 6294: Meksikon väliset vapaakauppasopimusneuvottelut päätettiin marraskuussa ja 6295: sopimus parafoitiin joulukuussa. Sopimus on merkittävin EU:n neuvottelema 6296: kahdenvälinen vapaakauppasopimus sopimuksen kattavuuden ja kaupan volyymin 6297: perusteella. 6298: EU-puheenjohtajuuskausi merkitsi myös tulevaisuuden haastetta ja uusia mahdolli- 6299: suuksia saavutetun kokemuksen hyödyntämiseksi tulevan kahdenvälisen poliittisen 6300: vuoropuhelun ja kaupankäynnin edistämiseksi ja syventämiseksi. 6301: Kehitysyhteistyön painopiste oli edelleen Keski-Amerikassa ja Perussa maksatusten 6302: noustessa lähes 70 Mmk. Suurin yksittäinen tuen vastaanottajamaa oli Nicaragua. 6303: Tärkeimpinä tuettavina sektoreina säilyivät ympäristö ja metsät, maatalous, sosiaa- 6304: lisektori, sekä keskus- ja paikallishallinnon kehittäminen. 6305: 6306: 6307: 13. Saharan eteläpuolinen Afrikka 6308: 6309: Suomi vei puheenjohtajuuskaudellaan aktiivisesti eteenpäin Kairossa 3.-4.2000 6310: pidettävän ED-Afrikka -huippukokouksen valmisteluja pyrkien löytämään ratkaisun 6311: osallistujakiistaan. 6312: Suomi osallistui EU:n troikassa ja loppuvuoden EU:n puheenjohtajamaana EU:n 6313: yhteisiin toimiin Afrikan kriisien ratkaisemiseksi. Vuoden 1999 aikana jatkuivat 6314: sekä Kongon että Etiopian-Eritrean kriisit ja Angolan sisällissota. Kongon rauhan- 6315: sopimus allekirjoitettiin elokuussa ja myös kapinallisryhmät allekirjoittivat sopi- 6316: muksen syyskuussa, mutta sopimuksen toimeenpano on edennyt hyvin hitaasti. 6317: Suomen puheenjohdolla valmisteltiin uusi Kongon demokraattisen tasavallan 6318: tilannetta käsittelevä EU:n yhteinen kanta ja sitä soveltava yhteinen toiminta 6319: rauhanprosessin etenemisen tukemiseksi. Suomi oli valmiina asettamaan OAU:n 6320: käyttöön ns. neutraalin komission selvittämään Etiopian ja Eritrean rajan tosiasial- 6321: lista sijaintia kriisin puhkeamisvaiheessa, jotta neuvotteluissa olisi päästy eteenpäin, 6322: mutta Etiopia edelleen harkitsee OAU:n tuoreinta välitysehdotusta. Suomi nimitti 6323: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 115 6324: 6325: joulukuussa senaattori Rino Serrin puheenjohtajamaan edustajaksi seuraamaan 6326: rauhanprosessin etenemistä ja estämään kriisin eskaloituminen uudelleen täysimit- 6327: taiseksi sodaksi. EU kuitenkin kieltäytyy avaamasta uusia välityskanavia ja on 6328: edelleen OAU:n välitystoimen tukena. 6329: 6330: Suomi osallistui myös Togon kriisin välitysneuvottelujen turvajärjestelyihin, mitkä 6331: osaltaan auttoivat kriisin senhetkiseen ]aukeamiseen. 6332: 6333: Angolan tilanne kääntyi jälleen vakavammaksi sodaksi ja alkoi ulottaa vaikutuksi- 6334: aan myös naapurimaan Namibian puolelle. 6335: 6336: Muita, lyhytaikaisempia, EU:n kannanottoa vaatineita konfliktitilanteita syntyi 6337: vuoden mittaan edellä mainittujen lisäksi myös Burundissa, Kongon tasavallassa, 6338: Komoreilla, Sierra Leonessa, Guinea-Bissaussa, Nigerissä ja Norsunluurannikolla. 6339: 6340: EU:n puheenjohtajana Suomi aloitti lokakuussa uudelleen ns. kriittisen dialogin 6341: Sudanin hallituksen kanssa. Tarkoituksena on palauttaa maan kehitys demokraattis- 6342: ten periaatteiden pohjalle ja viedä rauhanprosessi loppuun. Lopullisena päämääränä 6343: on EU:n ja Sudanin suhteiden normaalistaminen. Loppuvuodesta ponnistelut 6344: valuivat sikäli hukkaan, että presidentti hajotti parlamentin eikä hallituksen edustaja 6345: ilmaantunut rauhanprosessin neuvotteluihin. 6346: 6347: Afrikan kriisien ratkaisuissa EU, samoin kuin Suomi bilateraalisuhteissaan, on 6348: korostanut Afrikan maiden omaa vastuuta, jotta lopputuloksella olisi kestävyyttä 6349: eikä ole suostunut toimimaan kriiseissä välittäjänä. Sen sijaan EU on korostanut 6350: OAU:n merkitystä kriisien hallinnassa ja ehkäisyssä. 6351: 6352: Suomi osallistui yhtenä merkittävänä rahoittajana Burundin rauhanprosessin 6353: tukemiseen (mm. Harri Holkeri kävi kertomassa kokemuksistaan Pohjois-Irlannin 6354: rauhanprosessista) sekä tuki Ruandan kansanmurhan oikeusprosessia. 6355: 6356: EU:n sisällä aloitettiin komission aloitteesta keskustelu konfliktiin osallistuneiden 6357: maiden taloudellisen tuen mahdollisesta jäädyttämisestä ja Lome-sopimuksen 6358: artiklan 366a soveltamisesta, mutta toistaiseksi selkeää yhteistä näkemystä ei ole 6359: saatua aikaan: konfliktien taustat ovat joka maassa sen verran erilaiset, että ratkaisu 6360: täytyy tehdä kussakin tapauksessa erikseen. Sen sijaan EU:n uskottavuuden 6361: johdosta artiklan 366a mukaiset neuvottelut täytyy aina aloittaa vallankaappauksen 6362: tai muun konfliktin takia, mutta pykälä tulkitaan niin, että neuvottelujen aloittami- 6363: nen ei välttämättä merkitse avun jäädyttämistä. Tällaiset neuvottelut aloitettiin 6364: kuluneen vuoden aikana Togon, Nigerin, Komorien ja Guinea-Bissaun kanssa. 6365: 6366: Suomi vaikutti aktiivisesti EU:n Afrikka-politiikkaan myös johtamalla EU-puheen- 6367: johtajakaudellaan neuvotteluja uudesta EU-AKT-yhteistyösopimuksesta. Uusi 6368: sopimus vahvistaa EU:n ja Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden poliittista 6369: vuoropuhelua ja yhteistyötä mm. konfliktien ehkäisyssä. Uusi sopimus myös 6370: tehostaa EU:n kehitysyhteistyötä AKT-maissaja uudistaa EU-AKT-kauppasuhteita 6371: WTO:n vaatimusten mukaisiksi. 6372: 6373: Suomen kehitysyhteistyön kohdemaita olivat vuonna 1999 Afrikassa Egypti, Etelä- 6374: Afrikka, Etiopia, Kenia, Mosambik, Namibia, Tansania ja Sambia. 6375: 6376: Suomi seuraa yhteistyömaidensa demokratiakehityksen ja hyvän hallinnon tilaa ja 6377: tekee tulosten pohjalta johtopäätöksensä avun suuntaamisesta. Näillä perusteilla 6378: mm. Etiopiassa tai Keniassa ei ole suunniteltu uusia hankkeita toistaiseksi - 6379: Etiopiassa ei edes käyty yhteistyöneuvotteluja viime vuonna. Kehitysyhteistyötoi- 6380: minnan keskityttyä yhä selkeämmin demokratiakehityksen tukemiseen ja maan 6381: 116 Ulko- ja turvallisuuspolitiikka 6382: 6383: omien voimavarojen kehittämiseen Suomi on aktiivisesti osallistunut myös vaalitu- 6384: keen ja vaalitarkkailuun useissa kohdemaissa. Mosambikin ja Namibian vaaleissa 6385: Suomi toimi EU:n vaalitarkkailuryhmien koordinoijana ja asetti ryhmien johtoon 6386: puheenjohtajamaan edustajan - Mosambikissa Pertti Paasion ja Namibiassa Eeva 6387: Kuuskosken. 6388: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 6389: 6390: 6391: 6392: 6393: 111. Toimenpiteet valtiopäiväpäätösten johdosta 6394: Valtioneuvoston kanslia 6395: Hallituksen tulevaisuusselonteko eduskunnalle; strategisen työn kehittäminen ja 6396: koordinointi 6397: LA 2211992 vp. 6398: Perustuslakivaliokunta 6399: 6400: Eduskunta edellytti 13.10.1992, että hallitus annettuaan eduskunnalle perus- 6401: tuslakivaliokunnan mietinnössä mainitun pitkän tähtäyksen tulevaisuutta 6402: koskevan selonteon, pohtii sen käsittelystä saadun kokemuksen valossa 6403: mahdollisuuksia aikaansaada velvoittavat säädökset vastaavan selonteon tuo- 6404: misesta eduskunalle vähintään kerran kunkin vaalikauden aikana. 6405: Eduskunta päätti tammikuussa 1995 tulevaisuusvaliokunnan mietinnön (1994 vp- 6406: TuVM 1-VNS 3/1993 vp) pohjalta seuraavaa: 6407: "Tulevaisuuden arvioinnin ja suunnittelun tulee olla keskeisellä sijalla yhteiskunnan 6408: strategisesta ohjauksesta vastaavien viranomaisten - etenkin ministeriöiden - 6409: toiminnassa. Pääministerin aseman vahvistuessa on valtioneuvoston kanslian 6410: vastattava tulevaisuuden arvioinnin ja strategisen suunnittelun kehittämisestä ja 6411: koordinoinnista.On tärkeää, että sillä on läheinen yhteys valtiolliseen päätöksente- 6412: koon. Valtioneuvoston on annettava tulevaisuusselonteko eduskunnalle kerran 6413: vaalikaudessa." 6414: Pääministeri Paavo Lipposen hallituksen ohjelmassa todetaan." Koulutuksen ja 6415: tutkimuksen merkitys vahvistuu ja tulevaisuuden ennakointi tehostuu ... Hallitus 6416: antaa eduskunnalle tulevaisuusselonteon." 6417: Tulevaisuusselonteko on annettu kahdessa osassa.Osa I Suomi ja Euroopan 6418: tulevaisuus ( Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko eduskunnalle. Valtioneuvoston 6419: kanslian julkaisusarja 1996/2. 1996 vp-VNS 3) annettiin 2.1 0.1996. Siinä käsiteltiin 6420: kansainvälisen toimintaympäristön muutoksia, EU:n ja Venäjän kehitystä sekä 6421: Suomen Eurooppa-politiikan linjauksia. Eduskunta hyväksyi osaa I koskevan 6422: tulevaisuusvaliokunnan mietinnön ( TuVM 1/1997 vp- VNS 3/1996 vp) huhtikuus- 6423: sa 1997. 6424: Osa II Rohkea ja reilu - vastuun ja osaamisen Suomi (Valtioneuvoston tulevai- 6425: suusselonteko eduskunnalle. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 1997/2. 1997 6426: vp- VNS 3) annettiin eduskunnalle 24.4.1997. Siinä ja sen liiteosissa käsitellään 6427: erityisesti Suomen talouden ja työyhteiskunnan pitkän aikavälin kehitystä, suoma- 6428: laista osaamista ja tietoyhteiskuntaa sekä hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuutta. 6429: Osan II valmisteluun liittyen järjestettiin yhteistyössä eri ministeriöiden, tutkimus- 6430: laitosten ja tieteellisten seurojen kanssa kansainvälinen seminaari Generations and 6431: Welfare ( Sukupolvet ja hyvinvointi). 6432: Hallitusohjelman mukaisesti on tehostettu ministeriöiden strategiatyötä. Keskeiset 6433: ministeriöt ovat käynnistäneet ja laatineet oman hallinnonalansa tulevaisuutta ja 6434: toimintalinjoja koskevia raportteja. Tulevaisuusselontekoja ja strategiaraportteja on 6435: hyödynnetty mm. ylimmän virkamiesjohdon ja kansallisen strategian koulutuksessa. 6436: 118 V aitioneuvoston kanslia 6437: 6438: Strategiatyötä on käynnistetty alue-ja paikallistasolla. Yhteistyötä on tehostettu ja 6439: syvennetty myös eri Euroopan maiden hallitusten tulevaisuustyön sekä OECD:n 6440: pääsihteerin esikunnan International Futures Programme:n ja EU :n komission 6441: puheenjohtajan Forward Studies Unit:in kanssa. 6442: 6443: Apulaiministerijäljestelmä 6444: Ministeriöiden poliittinen johto 6445: Ministeriön toimivaltaisuuden osoittaminen 6446: HE 111998 6447: Perustuslakivaliokunta 6448: 6449: Eduskunta edellytti, että hallitus kiireellisesti selvittää ministeriöiden johta- 6450: misjärjestelmän vahvistamista (esimerkiksi apulaisministeri- tai valtiosihtee- 6451: rijärjestelmä) ja antaa tarvittaessa järjestelmän uudistamisesta esityksen 6452: eduskunnalle. 6453: Eduskunta edellytti, että hallitus omaksuu sellaisen lainvalmistelukäytännön, 6454: jossa lakiesityksissä osoitetaan ministeriön toimivaltaisuus mainitsemaHa 6455: ministeriö nimeltä eikä epäselvällä kaäsitteellä "asianomainen ministeriö". 6456: Lakien nykyiset tämän käsitteen varaan rakentuvat kohdat on tarkennettava 6457: sopivissa yhteyksissä. 6458: Uusi Suomen perustuslaki ei sisällä säännöksiä apulaisministeristä. Kun perustus- 6459: lakiuudistuksen yhtenä tavoitteena oli, ettei perustuslakiin uudistuksen jälkeen ai- 6460: nakaan läheisessä tulevaisuudessa kohdistuisi merkittäviä muutostarpeita, on oi- 6461: keusministeriö esittänyt, että ministeriöiden poliittisen johtamisjärjestelmän kehit- 6462: tämismahdollisuudet valtiosihteerijärjestelmän osalta selvitettäisiin valtioneuvostoa 6463: koskevan lainsäädännön kokonaisuudistuksen yhteydessä. 6464: Valtioneuvostosta annettuun lakiin (78/ 1922) tehdään uuden perustuslain vaatimat 6465: muutokset maaliskuun 1 päivänä 2000 voimaan tulevalla lailla valtioneuvostosta 6466: annetun lain muuttamisesta (HE 14511999 vp ). Lain nimike oli vuoteen 1993 6467: saakka ministeriölaki. Lain alkuperäisiä säännöksiä ei enää ole voimassa. 6468: Valtioneuvostosta annettuun lakiin on tehty pääsääntöisesti vain välttämättömiä 6469: teknisluontoisa tarkistuksia. Valtioneuvoston asema ja tehtävät ovat kuitenkin 6470: huomattavasti muuttuneet. Lisäksi uusi perustuslaki vahvistaa valtiosäännön 6471: parlamentaarisia piirteitä. Valtioneuvoston kanslia ryhtyykin uudesta perustuslaista 6472: johtovien täytäntöönpanotoimien tultua hoidetuksi toimenpiteisiin valtioneuvostosta 6473: annetun lain uudistamiseksi. Ministeriöiden poliittisenjohtamisjärjestelmän kehittä- 6474: mistä koskeva selvitystyö on luontevaa tähdä tässä yhteydessä. 6475: Valtioneuvosto muutti 23.9.1999 periaatepäätöksenä antamaansa lainvalmisteluoh- 6476: jetta siten, että se ottaa huomioon eduskunnan lausumassa esitetyn vaatimuksen. 6477: Muutetun ohjeen mukaan ministeriöiden toimivaltasäännöksissä ja esimerkiksi 6478: viraston alistussuhdetta ministeriöön koskevissa säännöksissä mainitaan sopivalla 6479: tavalla ministeriö. Säännösten sanamuodolla tai erillisellä valtuutussäännöksellä 6480: tulee tällöin kuitenkin varmistaa, että säätämistapauudistuksen alkuperäinen 6481: tarkoitus toteutuu. 6482: Ensisijaisesti tulee noudattaa säätämistapaa, jossa ministeriö mainitaan laissa 6483: nimeltä, mutta samalla annetaan valtuus muuttaa toimialaa asetuksella ("Tässä 6484: laissa ministeriöllä tarkoitetaan Xministeriötä, ellei asetuksella toisin säädetä"). 6485: Toissijaisesti voidaan ministeriön yksilöimisessä käyttää väljempää ilmaisua 6486: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 119 6487: 6488: viittaamalla määrättyyn tehtäväalueeseen (esimerkiksi oikeushallintoasioista 6489: vastaava ministeriö tai ministeriö, jonka toimialaan vakuutustoiminta kuuluu). Tätä 6490: vaihtoehtoa käytettäessä on varmistauduttava, että kysymys todella on asiaryhmästä, 6491: joka kuuluu erottamattomasti mainittuun laajempaan tehtäväalueeseen eikä toi- 6492: mialasiirto suurella todennäköisyydellä voi tulla kysymykseen. 6493: Voimassa olevaan lainsäädäntöön sisältyvät ministeriöiden toimivaltasäännökset 6494: tulee valtioneuvoston antaman ohjeen mukaan esittää muutettaviksi edellä olevien 6495: periaatteiden mukaisesti sopivissa yhteyksissä lainsäädäntöä muutenkin muutettaes- 6496: sa. 6497: Ulkoasiainministeriö 6498: 6499: 6500: 6501: Ulkoasiainministeriö 6502: Euroopan aseidenriisunta 6503: Kertomus n:o 411991 vp. 6504: Ulkoasiainvaliokunta 6505: 6506: 1) Eduskunta hyväksyi 4.6.1992 ulkoasiainvaliokunnan mietinnön, jossa 6507: valiokunta totesi mm.: 6508: Yleiset näkökohdat 6509: 6510: Hallituksen kertomuksessa Suomen kansainvälispoliittisen toiminnan tode- 6511: taan pohjautuneen kertomusvuonna vakiintuneisiin periaatteisiin, mm. aktii- 6512: visen puolueettomuuspolitiikan harjoittamiseen. Suomen kansainvälispoliitti- 6513: nen asema pysyi vakaana ja Suomen suhteet ulkovaltoihin hyvinä. 6514: Euroopassa tapahtuneet perustavaa laatua olevat poliittiset muutokset vuo- 6515: den aikana merkitsivät edellytysten syntymistä uusille turvallisuusjärjeste- 6516: lyille Euroopassa, joista eräitä käsitellään tuonnempana tässä mietinnössä. 6517: Näistä muutoksista seurasi toisen maailmansodan jälkeisessä tilanteessa teh- 6518: tyjen kansainvälisten sitoumusten osittainen vanheneminen. Suomen osalta 6519: tämä koski Pariisin rauhansopimusta, jonka UI osan sisältämien sotilaallis- 6520: ten rajoitusten hallitus totesi 21.9. menettäneen merkityksensä. Samassa yh- 6521: teydessä tasavallan presidentti totesi Suomen ja Neuvostoliiton välisen 6522: YY A-sopimuksen viittauksen Saksaan mahdollisena hyökkääjänä asiallisesti 6523: vanhentuneen, mutta sopimuksen muilta osin säilyttäneen merkityksensä. 6524: Ulkoasiainvaliokunta toteaa, että kuluvan vuoden aikana on Neuvostoliiton 6525: kanssa neuvoteltu valmiiksi Suomen ja Neuvostoliiton välinen sopimus hy- 6526: västä naapuruudesta ja yhteistyöstä, joka korvaa YY A-sopimuksen ja on 6527: hallituksen ilmoituksen mukaan tarkoitus allekirjoittaa, antaa eduskunnan 6528: käsiteltäväksi ja saattaa voimaan mahdollisimman pian. Naapurisopimus 6529: vastaa uuden Euroopan periaatteita ja olosuhteita samalla tavoin kuin Neu- 6530: vostoliiton muiden naapurimaidensa ja muiden Länsi-Euroopan maiden 6531: kanssa solmimat tai neuvottelemat uudet sopimukset. 6532: Pohjoismainen yhteistyö jatkui kertomusvuonna kiinteänä. Suomi jatkoi ak- 6533: tiivista osallistumistaan Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöprosessiin ETY- 6534: Kin puitteissa, jonka maaliskuussa 1992 alkavan neljännen seurantakokouk- 6535: sen maamme tulee isännöimään. 6536: Suomi toimi kertomusvuoden aikana YK:n turvallisuusneuvoston jäsenenä 6537: ja pyrki vakiintuneen linjansa mukaisesti edistämään kansainvälisten ristirii- 6538: tojen ratkaisemista, aseidenriisuntaa ja tasapainoista taloudellista ja sosiaa- 6539: lista kehitystä kaikkialla maailmassa. Irakin hyökkäyksen Kuwaitiin aiheut- 6540: tamassa tilanteessa YK osoitti kykyä toimia kollektiivisesti päämääriensä 6541: puolesta. 6542: Ulkoasiainvaliokunta on valinnut kertomuksen käsittelyä varten painopiste- 6543: aineiksi Euroopan aseidenriisunnan, Itä-Euroopan ja itäisen Keski-Euroopan 6544: kehityksen ja ympäristökysymykset Suomen lähialueilla. 6545: 2000 vp. Hallituksen kertomus 1999 121 6546: 6547: Euroopan aseidenriisunta 6548: 6549: Ulkoasiainvaliokunta panee myönteisesti merkille kertomusvuoden aikana 6550: tapahtuneet edistysaskeleet aseidenriisunnan alueella, jotka sekä heijastivat 6551: että konkretisoivat kylmän sodan rakenteiden purkamista Euroopassa ja ko- 6552: ko maailmassa. Hallituksen kertomuksessa mainittujen TAE-sopimuksen ja 6553: uuden L TL-asiakirjan allekirjoittamisen jälkeen tämä kehitys on jatkunut 6554: kuluvan vuoden heinäkuun lopussa allekirjoitetun START-sopimuksen ja 6555: suurvaltojen myöhemmin antamien, yksipuolisia aseriisuntatoimenpiteitä 6556: koskevien ilmoitusten muodossa. 6557: Euroopan sotilaspoliittinen murros on paljolti seurausta Neuvostoliiton soti- 6558: laallisesta muutoksesta. Neuvostoliitto on myötävaikuttanut Varsovan liiton 6559: purkautumiseen ja on vetäytymässä itäisestä Keski-Euroopasta. Asevoimien- 6560: sa ja puolustusmenojensa supistusten ohella se on omaksunut uusia lähesty- 6561: mistapoja mm. toisten valtioiden kanssa solmiruissaan turvallisuus- ja yh- 6562: teistyösopimuksissa ja suhtautumisessaan eräisiin muihin aikaisemmin kan- 6563: sainvälisiä kiistoja aiheuttaneisiin turvallisuuspoliittisiin erilliskysymyksiin. 6564: START-sopimus on ydinaseriisunnassa merkittävä askel mm. siksi, että sen 6565: lasketaan poistavan noin 30 prosenttia ydinkärjistä. Sen sisältämien rajoitus- 6566: ten tultua voimaan strategisten aseiden tekninen kehittäminen on kuitenkin 6567: edelleen mahdollista, joten Eurooppa jää yhä ydinaseympäristöön. Ydin- 6568: suursodan uhka on kuitenkin ratkaisevasti vähentynyt, sillä Yhdysvallat ja 6569: Neuvostoliitto eivät pidä toisiaan vastustajina, vaan hakeutuvat läheiseen 6570: yhteistyöhön myös turvallisuuspolitiikassa. Eräänlaisesta uudesta kump- 6571: panuudesta ydinaseiden alueella tuntuvat todistavan molempien suurvalto- 6572: jen hiljattain tekemät yksipuoliset aseriisuntaehdotukset, jotka pääosin otet- 6573: tiin molemminpuolisesti myönteisesti vastaan. Epävarmuustekijöitä tällä alu- 6574: eella ovat kuitenkin kysymys ydinaseiden hallinnasta Neuvostoliiton eri ta- 6575: savaltojen alueella ja Yhdysvaltain äskettäin tekemä päätös ryhtyä rakenta- 6576: maan uudenlaista ohjuspuolustusjärjestelmää. 6577: Erityisesti Euroopan mannerta koskevassa aseidenriisunnassa tehtiin kerto- 6578: musvuonna historiallinen ratkaisu, kun sotilasliittoihin kuuluneiden 22 maan 6579: tavanomaisia asevoimia Euroopassa koskeva TAE-sopimus allekirjoitettiin 6580: Pariisissa 19.11.1990. Sopimuksella on kolmenlaisia vaikutuksia: se vähen- 6581: tää tavanomaista aseistusta Euroopassa; se luo alialueelliset katot, jotka pur- 6582: kavat aseistuksen ryhmityksen pois keskisestä Euroopasta, mutta säätelevät 6583: myös reuna-alueita; ja siihen sisältyvät laaja-alaiset ja tehokkaat tiedonvaih- 6584: to- ja todentamismääräykset. 6585: Ulkoasiainvaliokunta toteaa, että TAE-sopimus lujittaa myös Euroopan poh- 6586: joisosien turvallisuutta purkaessaan keskisen Euroopan vastakkainasettelun 6587: ja vahvistaessaan sitä kautta koko Euroopan vakautta. Sopimus rajoittaa 6588: myös Neuvostoliiton aseistusta Pohjois-Euroopassa, mutta ei samassa mää- 6589: rin kuin muilla alueilla. Erityisesti Neuvostoliitolla on alueellinen ylivoima 6590: ilma-aseen ja ohjuksien osalta. Toisaalta TAE-sopimus lisää ratkaisevasti 6591: Neuvostoliiton sotilaallisten toimien ja rakenteiden avoimuutta. 6592: Baltian maiden itsenäistyminen ja Neuvostoliiton asevoimien vetäytyminen 6593: keventää erityisesti sotilaallista painetta eteläisellä Itämerellä ja Ruotsin 6594: suunnalla. Toisaalta se lisää Pietarin alueen ja itäisen Itämeren merkitystä 6595: Venäjän-Neuvostoliiton turvallisuudelle. Valiokunta toteaa, että Suomen 6596: etujen mukaista olisi asevoimien vähentämisen ulottaminen muös Euroopan 6597: pohjoisosiin ja ETYKin Wienin asiakirjassa 1990 sovittujen luottamusta ja 6598: 122 Ulkoasiainministeriö 6599: 6600: turvallisuutta lisäävien toimenpiteiden edelleenkehittäminen alialueita ajatel- 6601: len. 6602: Suomen turvallisuuden kannalta nykyisessä Euroopan muutoskehityksessä 6603: on tärkeätä, että Euroopan turvallisuuspoliittisen arkkitehtuurin kehittämistä 6604: jatketaan. Valiokunta pitää ensisijaisena tehtävänä ETYKin kehittämistä 6605: kriisinhallintajärjestelmänä, johon Pariisissa marraskuussa 1990 hyväksytty 6606: uuden Euroopan peruskirja antoi perustaa. ETYKille tulisi valiokunnan kä- 6607: sityksen mukaan mahdollistaa YK:n toimia täydentävä rauhanturvaamistoi- 6608: minta. Tämä lisäisi sen käyttökelpoisuutta niiden uudenlaisten, rajoitettujen 6609: sotilaallisten konfliktien estämisessä ja ratkaisemisessa, jotka ovat nousseet 6610: esiin "uuden Euroopan" uutena uhkakuvana, konkreettisimmin Jugoslavias- 6611: sa. Suomen etujen mukaista on myös kaikkien ETYK-maiden yhteisen tur- 6612: vallisuuspoliittisen foorumin luominen aikaisempien, sotilasliittojen jäsenten 6613: välisten TAE-neuvottelujen tilalle. 6614: Hallitus on selvittänyt vuoden 1996 toimenpidekertomuksessaan Euroopan aseiden- 6615: riisunnan ja asevalvonnan tilanteen vuoden 1996 loppuun mennessä T AE-sopimuk- 6616: sen, ETYJin puitteissa toimeenpantavien, luottamusta ja turvallisuutta lisäävien 6617: toimien (LTL-toimien) sekä Open Skies (Avoin taivas )-sopimuksen kannalta. 6618: Näiden osalta voidaan todeta kehityksestä vuosina 1997-98 seuraavaa. 6619: Kahteen sotilasliittoon kuuluneiden maiden välillä 1990 tehdyn TAE-sopimuksen 6620: sopeuttamisneuvottelut käynnistyivät vuonna 1997 ETYJin Lissabonin huippuko- 6621: kouksessa 1996 sovitun toimeksiannon pohjalta Wienissä kokoontuvan JCG:n (Joint 6622: Consultative Group) puitteissa. Neuvotteluja käydään30maan välillä (16 NATO- 6623: maata, 6 KIE-maata, 7 IVY -maata). Sotilaallisesti liittoutumattomat maat (Suomi, 6624: Ruotsi, Irlanti, Itävalta, Sveitsi), Baltian maat sekä ex-Jugoslavia alueen maat eivät 6625: osallistu neuvotteluihin 6626: Sopeuttamisen yhtenä vaiheena tuli toukokuussa 1997 voimaan TAE-sopimuksen 6627: tarkastelukonferenssissa 1996 neuvoteltu T AEn uusi sivustasopimus (Flank Agree- 6628: ment), joka antaa Venäjälle lisää joustavuutta sivustamääräysten rajoittaman 6629: raskaan kaluston sijoittamisessa mm. osassa Leningradin sotilaspiiriä ja etelässä 6630: Pohjois-Kaukasuksen sotilaspiirissä. 6631: Neuvottelupuolilla olevat maat pääsivät 23.7.1997 yhteisymmärrykseen varsinaisen 6632: sopeuttamisen tietyistä peruselementistä, mm. seuraavista: 6633: - blokkijako korvataan kansallisilla ja alueellisilla katoilla 6634: - kansalliset katot sovitaan kaikille viidelle asekategorialle 6635: - alueelliset katot korvaavat nykyiset vyöhykerakenteet 6636: - sivustasäännöt säilyvät mutta ne sovitetaan uuteen sopimusrakenteeseen 6637: - sopimus avataan halukkaille uusille jäsenille. 6638: Syyskaudesta 1997 vuoden 1998 lopulle neuvottelut jatkuivat verkkaisesti. Joulu- 6639: kuussa 1998 sovittiin aikataulutavoitteesta: uusi TAE-sopimus tulisi voida allekir- 6640: joittaa Istanbulissa 18.-19.11.1999 pidettävän ETYJin huippukokouksen yhteydessä. 6641: Kysymykset raskaan kaluston sijoittelua rajoittavista kansallisista ja alueellisista 6642: katoista, niiden mahdollistamasta joustosta sekä Venäjän toimintavapautta rajoitta- 6643: vista sivustasäännöistä ovat samalla TAE-neuvottelujen keskeisiä linkkejä Naton 6644: laajenemisen sotilaallisten seurausten sääntelyyn. TAEn sopeuttaminen on kiinteäs- 6645: sä yhteydessä Naton ja Venäjän suhdekehitykseen sekä Yhdysvaltain ja Venäjän 6646: suhteisiin. Ilman sor.eutetun TAE-sopimuksen syntymistä voisi NATOn laajenemis- 6647: prosessi johtaa sotilaallisen epävakauden kasvuun Euroopassa. Siksi uutta TAE- 6648: sopimusta on pidettävä Euroopan turvallisuuden tärkeänä kulmakivenä. 6649: 2000 vp. Hallituksen kertomus 1999 123 6650: 6651: Suomi ja Ruotsi seuraavat valppaasti TAE-sopeutuksen etenemistä. Kysymys 6652: Venäjän sivustoista pohjoisessa on neuvotteluihin Osallistuvalle Norjalle myös 6653: tärkeä. Suomella on mahdollisuus esittää näkökantojaan ja huolenaiheitaan neuvot- 6654: teluosapuolille. Samalla Suomi perehtyy monimutkaisen TAE-sopimuksen todenta- 6655: mis- ja tiedonantojärjestelmään tietoisena siitä, että näiden velvoitteiden soveltami- 6656: nen liikekannallepanoon perustuvaan Suomen puolustusjärjestelmään olisi vaikeaa. 6657: Kysymys nyt ulkopuolella olevien maiden suhteesta sopeutettuun TAE-sopimuk- 6658: seen tullee ajankohtaiseksi vasta neuvottelutuloksen valmistuttua. 6659: Rinnan T AE-sopeutuksen kanssa on ETYiin turvallisuusfoorumissa Wienissä käyty 6660: 1997-98 neuvotteluja kaikkien ETYJ-maiden kesken sotilaallisia, luottamusta ja 6661: turvallisuutta lisääviä toimia koskevan Wienin asiakirjan 1994 ajanmukaistamisesta 6662: tavoitteena uudistetun asiakirjan hyväksyminen ETYJin seuraavassa huippukokouk- 6663: sessa. Vuoden 1994 jälkeen on eurooppalaisen sotilaallisen yhteistyön hallitsevaksi 6664: elementiksi noussut Naton rauhankumppanuus (PfP) ja muut Naton johdolla 6665: muodostetut yhteistyömuodot. Käytännön yhteistyöhön tähtäävä, laaja PfP-toimin- 6666: ta, joka sellaisenaan vaikuttaa luottamusta lisäävästi, on vähentänyt muotosidonnai- 6667: sen sotilaallisen vuorovaikutuksen malliin perustuvan Wienin asiakirjan merkitystä 6668: sotilaallisessa kokonaisasetelmassa. Uutta merkitystä LTL-toimet ovat 90-luvulla 6669: saaneet naapurimaiden keskinäissuhteiden hoitamisessa (Keski- ja Kaakkois- 6670: Euroopassa) tai alialueellisissa puitteissa (ex-Jugoslavian alue). Myös keskustelussa 6671: Itämeren alueen turvallisuudesta on eri maiden taholta esitetty poliittis-sotilaallisten 6672: L TL-toimien soveltamista. Esitellessään ETYJin turvallisuusfoorumissa 22.4.1998 6673: yhteisen näkemyksensä Itämeren alueen turvallisuudesta Suomi ja Ruotsi torjuivat 6674: alueellisen erityisjärjestelyn, korostivat nykyisten monenvälisten foorumien hyödyn- 6675: tämistä ja esittivät tarjouksen Wienin asiakirjaan tukeutuvista ylimääräisistä 6676: todentamiskiintiöistä. Koska Itämeren alueen turvallisuusasetelmaa leimaa yhden 6677: sotilaallisen suurvallan, Venäjän, hallitseva asema, on Suomen ja Ruotsin mielestä 6678: välttämätöntä, että alueen turvallisuus nähdään kiinteässä yhteydessä yleiseurooppa- 6679: laiseen ja transatlanttiseen turvallisuuteen. 6680: Alialueeilisen ja yleiseurooppalaisen tason vuorovaikutuksen vahvistaminen on 6681: yhtenä teemana esillä ETYJin uuden turvallisuusperuskirjan laadinnassa Istanbulin 6682: huippukokousta varten. Peruskirjassa on myös määrä selkeyttää ETYJin roolia 6683: eurooppalaisten turvallisuusjärjestöjen ei-hierarkkisessa keskinäisen yhteistyön ja 6684: työnjaon asetelmassa. 6685: ETYiin puitteissa entisen Jugoslavian alueelle Daytonin rauhansopimuksen pohjalta 6686: 1996 neuvoteltu alueellisen asevalvontajärjestelyn toimeenpano on jatkunut 6687: menestyksellisesti. Tämä L TL-toirnia ja TAE-tyyppisiä kalustovähennyksiä sisältävä 6688: järjestely on ollut parhaiten sujuneita osa-alueita Daytonin sopimuksen toteutta- 6689: misessa. 6690: Puuttuvien ratifiointien (Venäjä, Valko-Venäjä, Ukraina) johdosta sotilaallisia 6691: tarkkailulentoja koskeva Open Skies -sopimus oli edelleen vain väliaikaisesti 6692: voimassa. Valmistautuen voimaantulon jälkeen aiottuun liittymiseensä sopimukseen 6693: Suomi on jatkanut teknisten valmiuksiensa kehittämistä kaksipuolisella harjoitusku- 6694: vauslentotoiminnalla 1997-98 Saksan, Venäjän ja Britannian kanssa. 6695: Koska Euroopan asevalvonnasta ja globaalisista aseidenriisuntaneuvotteluista, ml. 6696: ydinasekysymyksestä raportoidaan säännöllisesti hallituksen toimenpidekertomuksen 6697: turvallisuuspoliittisessa osuudessa, ei ulkoasiainvaliokunnan mietintö vuodelta 1992 6698: vaadi enää erityisseurantaa, eikä asia siten anna aihetta muihin toimenpiteisiin. 6699: 124 Ulkoasiainministeriö 6700: 6701: Suomen kauppa entisten sosialistimaiden (Venäjä, IVY -maat, Baltian maat sekä 6702: Keski- ja Itä-Euroopan maat) kanssa 6703: Kertomus n:o 611993 vp. 6704: Ulkoasiainvaliokunta 6705: 6706: Eduskunta hyväksyi 17.6.1994 ulkoasiainvaliokunnan mietinnön, jossa va- 6707: liokunta totesi mm.: 6708: 4) Suomen idänkaupan piirissä on nykyisin 27 maata ja idänkauppa muo- 6709: dostaa noin 10 prosenttia Suomen koko ulkomaankaupasta. Suurin, Venäjän 6710: osuus on tällä hetkellä noin 60 prosenttia idänkaupasta eli 6 prosenttia koko 6711: ulkomaankaupasta. Seuraavaksi tärkein ryhmä idänkaupan maista ovat itäi- 6712: sen Keski-Euroopan maat, joista suurin kauppakumppanimme on Puola. 6713: Seuraavaksi merkittävin on Baltian maiden ryhmä, jossa tärkein on Viro. 6714: Muut IVY -maat ovat Suomen kannalta pienin idänkaupan ryhmistä. 6715: Suomi siirtyi Neuvostoliiton-kaupassaan clearing-kaupasta vapaasti vaihdet- 6716: tavilla valuutoilla käytävään kauppaan vuoden 1991 alusta, jolloin erityisesti 6717: vienti Neuvostoliittoon putosi voimakkaasti 2,8 prosenttiin viennistämme. 6718: Kahden viime vuoden aikana Venäjän-kaupan tilanne on kuitenkin nopeasti 6719: parantunut ja tämän vuoden aikana myönteinen kehitys on jatkunut. Baltian 6720: maista kauppavaihto Viron kanssa on samoin kasvanut voimakkaasti. Itäisen 6721: Keski-Euroopan maiden osalta vastaavansuuntaiseen kehitykseen ovat vai- 6722: kuttaneet KEVSOS-sopimukset, joiden myönteinen vaikutus tuli esiin sen 6723: jälkeen, kun nämä maat siirtyivät markkinatalousjärjestelmään. Muiden 6724: IVY -maiden kuin Venäjän kanssa Suomen kauppa on toistaiseksi vaatima- 6725: tonta eikä mikään niistä ylitä 0,1 prosentin tasoa Suomen ulkomaankaupas- 6726: ta. 6727: Valiokunta toteaa, että sopimustilanne Suomen ja Venäjän välillä saatettiin 6728: nopeasti tyydyttäväksi Itä-Euroopan mullistusten jälkeen. Venäjän kanssa 6729: Suomella on vuonna 1992 allekirjoitettu uusi kauppasopimus, jolla perustet- 6730: tiin hallitusten välinen talouskomissio. Vuonna 1992 Suomi teki Venäjän 6731: kanssa myös tiede- ja teknologiayhteistyösopimuksen sekä lähialueyhteis- 6732: työsopimuksen, joka koskee Leningradin aluetta, Karjalan tasavaltaa ja 6733: Murmanskin aluetta. Edelleen on voimassa jo Neuvostoliiton kanssa tehty 6734: investointisuojasopimus. 6735: Jossain määrin vaikeuttavana tekijänä Suomen kaupassa Venäjälle ja muus- 6736: sa idänkaupassa ovat olleet vakuus- ja luottokysymykset, ts. riittävien vasta- 6737: takuiden puute. Venäjän taloudellinen lainsäädäntö ei ole mahdollistanut 6738: normaaleja vientitakuita, jotka ovat käytettävissä muussa ulkomaankaupassa. 6739: Toisaalta kaupan lisääntyminen käteismaksupohjalla esim. Suomen lähialu- 6740: eilla on osoittanut, että vientitakuiden ja -luototuksen puutteen ei muiden 6741: suotoisten edellytysten vallitessa tarvitse muodostua ratkaisevaksi esteeksi. 6742: Idänkauppaa käyvien yritysten koostumuksessa on viime vuosina tapahtunut 6743: huomattava muutos. Rahoituksen puutteessa poisjääneiden entisten merkittä- 6744: vien idänviejien tilalle on tullut nopeasti kasvava määrä pieniä ja keskisuu- 6745: ria yrityksiä. Tämä on yhteydessä siihen, että Venäjän ulkomaankauppa on 6746: desentralisoitunut ja että alueiden merkitys Venäjällä on kasvanut. Suomen 6747: tulisi valiokunnan mielestä panostaa aikaisempaa selkeämmin alueisiin vien- 6748: ninedistämistoiminnassaan. Moskovassa ja Pietarissa olevien kaupallisten 6749: sihteereiden lisäksi tällaista toimintaa on Murmanskissa ja Karjalan alueella, 6750: mutta sitä olisi monipuolistettava ja suunnattava muillekin alueille. Va- 6751: liokunta pitää tärkeänä, että vienninedistämistoiminnan eri muotoja vertail- 6752: 2000 vp. Hallituksen kertomus 1999 125 6753: 6754: laan keskenään tehokkaimpien menetelmien löytämiseksi. 6755: V aHokunta toteaa, että ostovoiman lisääntyessä Venäjällä ja Virossa länsi- 6756: maisten tuotteiden kysyntä on lisääntynyt. Tätä kasvua Suomen elintarvike- 6757: teollisuus ja maatalous ovat voineet hyödyntää viime aikoina. Valiokunnan 6758: mielestä on pyrittävä Suomen markkinaosuuden säilyttämiseen Venäjän ja 6759: Viron markkinoilla, joilla länsimaiden kilpailu lisääntyy ja jotka Suomen 6760: mahdollisen EU-jäsenyydenkin puitteissa tulisivat olemaan Suomen luontai- 6761: nen markkina-alue mm. kuljetuskustannusten edullisuuden vuoksi. Va- 6762: liokunta katsoo kuitenkin, että elintarvikeviennin voimakkaan kasvun valos- 6763: sa on ennen ED-jäsenyyden mahdollista toteutumista arvioitava kriittisesti 6764: siihen liittyvien hinnanerokorvausmäärärahojen mitoitusta (valtion talousar- 6765: viossa vuodelle 1994 jalostettujen elintarvikkeiden hinnanerokorvauksiin on 6766: varattu 450 milj.mk). Valiokunta pitää tärkeänä, että asiaa tarkastellaan 6767: myös Venäjän ja Viron oman maatalouden kehittymismahdollisuuksien nä- 6768: kökulmasta. 6769: Valiokunta toteaa erityisesti, että Venäjällä on luoteisosassaan, Barentsinme- 6770: rellä, valtavat luonnonvarat, joiden hyödyntämiseen Suomen pitäisi pyrkiä 6771: osallistumaan yhteistyössä Norjan kanssa, kun edellytykset Venäjällä siihen 6772: ovat riittävässä määrin olemassa. 6773: Valiokunnan mielestä on myönteistä, että venäläiset yritykset ovat alkaneet 6774: tehdä investointeja Suomessa. Tätä toimintaa on edistettävä poistamalla sen 6775: tiellä olevia tarpeettomia esteitä. Tuonnin lisääntyessä Venäjältä on myös 6776: kiinnitettävä huomiota siihen, että vältytään epäterveen kilpailun aiheutta- 6777: milta markkinahäiriöiltä. 6778: Muiden IVY -maiden kanssa käydyn kaupan koostumus on samanlainen 6779: kuin Venäjän kaupan ja ongelmat rahoitusvaikeuksineen ovat samoja. Samat 6780: sopimukset kuin Venäjän kanssa on allekirjoitettu tai parafoitu Valko-Venä- 6781: jän, Ukrainan, Kazakstanin, Uzbekistanin, Turkmenistanin ja Moldovan 6782: kanssa. 6783: Neuvostoliitolta jäänyt velka Suomelle on valiokunnan saaman tiedon mu- 6784: kaan yhteisarvoltaan noin 6,5 - 7 mrd markkaa. Siihen sisältyvien takaamat- 6785: tomien yrityssaatavien arviot vaihtelevat 500 miljoonan ja 2 miljardin mar- 6786: kan välillä. Julkiset saatavat, joita Valtiontakuukeskus hoitaa, ovat noin 6787: 3,6 mrd markkaa ja pankkien saatavat noin 2,7 mrd markkaa. Valtiontakuu- 6788: keskuksen hallinnoimia saatavia hoidetaan Pariisin klubissa ja pankkien saa- 6789: tavia Lontoon klubissa. 6790: Valiokunnan mielestä tulisi selvittää mahdollisuuksia velan kuittaamiseen 6791: tavaratoimituksina tai raaka-aineostoina sekä lähialueiden ympäristöyhteis- 6792: työprojektien venäläisen osuuden maksuna. Pääministeri Tshernomyrdinin 6793: 11. - 13.3.1994 tapahtuneen Suomen-vierailun aikana allekirjoitettiin sopi- 6794: mus 500 miljoonan markan suuruisen erän konvertoinnista asetoimituksiin. 6795: Valiokunta korostaa, että Suomen metsäteollisuuden puukaupoista maksa- 6796: mat, ympäristöyhteistyöhön tarkoitetut varat on käytettävä niiden oikeaan 6797: tarkoitukseen, ympäristöyhteistyöprojektien hyväksi. 6798: Valiokunta toteaa, että Venäjällä nykyisin vallitseviin epävakaisiin oloihin 6799: liittyvä merkittävä ongelma on rikollisuus, jota sisältyy myös sikäläiseen 6800: yritystoimintaan. Valiokunta pitää siksi tärkeänä, että suomalaiset viran- 6801: omaiset kehittävät omasta puolestaan ja yhteistyössä Venäjän viranomaisten 6802: kanssa valmiuksia suomalaisten yritysten avustamiseksi venäläisiin liike- 6803: 126 Ulkoasiainministeriö 6804: 6805: kumppaneihin mahdollisesti liittyvien ongelmien selvittämisessä. V enäläisil- 6806: le yritysosapuolille tulee vastaavasti olla mahdollista saada tietoja suomalai- 6807: sista yrittäjtstä. Valiokunnan saaman tiedon mukaan tällaista toimintaa on- 6808: kin liittynyt lähialueyhteistyöhön. Venäjällä on perusteilla mm. luotettavien 6809: yritysten rekisteri. Suomen ja Venäjän välillä on myös tullut voimaan rikol- 6810: lisuuden torjunnan yhteistyösopimus, jonka perusteella ollaan käynnistämäs- 6811: sä neuvotteluja mainituista ongelmista. 6812: Valiokunta on asiantuntijakuulemisen yhteydessä tutustunut Suomen ns. 6813: gateway-aseman kehittämiseksi luotuihin suunnitelmiin, jotka voivat toteu- 6814: tuessaan merkittävästi vaikuttaa idänkauppaan. Tällä tarkoitetaan sitä, että 6815: Suomi toimisi eräänlaisena kohtauspaikkana, porttina Venäjälle ja Venäjältä 6816: länteen. Gateway-aseman syntymiseen vaikuttaneet muutokset ovat johtu- 6817: neet mm. kansainvälisessä ympäristössä tapahtuneista muutoksista, esimer- 6818: kiksi siitä, että Suomesta on ETA-sopimuksen vaikutuksesta tullut Euroopan 6819: sisämarkkinoiden osa. Asiaa käsitellyt toimikunta jätti 2.6.1994 mietintönsä, 6820: joka sisältää ehdotuksia Suomen gateway-politiikan koordinoimiseksi. Siinä 6821: gateway-toimintaohjelman hyödyntämismahdollisuudet on jaettu kolmeen 6822: eri ulottuvuuteen: Suomi liiketoimintakeskuksena, Suomi liikennekeskukse- 6823: na ja Suomi arktisen toiminnan keskuksena. 6824: Valiokunnan mielestä gateway-käsitettä ja siihen sisältyviä mahdollisuuksia 6825: tulee pyrkiä tehokkaasti hyödyntämään, mutta myös arvioimaan kriittisesti 6826: esim. liikenteen haittavaikutusten kannalta ja tässä yhteydessä parantamaan 6827: turvallisuutta vaarallisten kuljetusten osalta. Valiokunta katsoo, että gate- 6828: way-pyrkimysten yhteydessä olisi selvitettävä venäläisten investointien mah- 6829: dollisuuksia yhteisiä etuja palvelevan infrastruktuurin rakentamiseen Suo- 6830: messa. 6831: Gateway-käsitteellä on valiokunnan mielestä joka tapauksessa merkitystä 6832: myös perinteistä idänkauppaa laajemmissa yhteyksissä. Valiokunta pitää 6833: mahdollisena, että Euroopan unionin jäsenyyden toteutuminen tekisi Suo- 6834: men läntisten ja itäisten yritysten sillanpääasemana entistä houkuttelevam- 6835: maksi. Myös Kaukoidän maiden ja ulkoeurooppalaisten yritysten kiinnos- 6836: tuksen kasvusta Suomeen sen ED-jäsenyyden myötä on viitteitä. 6837: Valiokunta toteaa, että Suomen EU-jäsenyysneuvottelujen yhteydessä on 6838: sovittu vapaakaupan jatkumisesta Baltian maiden, mutta ei KEVSOS-mai- 6839: den kanssa. Valiokunta pitää tärkeänä saada hallitukselta selvitys tästä me- 6840: nettelystä. 6841: Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että viisumeiden saamiseen liittyvät 6842: ongelmat ovat merkittävä kaupan este. Valiokunta käsittelee viisumi- 6843: kysymystä tuonnempana tässä mietinnössä. 6844: Eduskunnan hyväksymässä ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä "Suomen kauppa 6845: entisten sosialistimaiden kanssa" n:o 6/ 1993 vp kiinnitettiin huomiota Venäjän 6846: kaupan rahoitukseen vientitakuiden muodossa. Vuoden 1997 marraskuussa Suomen 6847: ja Venäjän välillä allekirjoitettiin takuu- ja vakuussopimuspaketti, jonka tarkoituk- 6848: sena on helpottaa suomalaisten yritysten vientiä ja investointeja Venäjälle. Venäjän 6849: talouden ongelmista johtuen sopimuspakettia ei vielä ole pystyttty soveltamaan 6850: käytäntöön. 6851: Ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä korostettiin tarvetta lisätä alueellista vien- 6852: ninedistämistoimintaa Venäjällä. Mietinnön laatimisen jälkeen yhteyksiä Suomen 6853: ja Venäjän alueiden välillä on kehitetty maiden välisen talouskomission puitteissa. 6854: 2000 vp. Hallituksen kertomus 1999 127 6855: 6856: Ulkomaankauppaministeri on osallistunut myös alueellisiin vienninedistämistapah- 6857: tumiin 1997 Krasnojarskissa ja 1998 Samarassa. Ulkomaankauppaliitto avasi 6858: vuonna 1998 edustuston Ufassa Keski-Siperiassa. 6859: Vuonna 1995 solmitun velkakonversiosopimuksen mukaiset toimitukset Venäjältä 6860: Suomeen on saatettu loppuun. Pariisin klubin hyväksymissä puitteissa konvertoita- 6861: van velan loppuosa on tarkoitus kuitata tieteellisten laitteiden toimituksilla Venäjäl- 6862: tä. 6863: Tasavallan presidentin presidentin Ukrainan vierailun aikana 31.3.1998 allekirjoitet- 6864: tiin hallitusten välinen pöytäkirja rahoitusyhteistyöstä. Sen tarkoituksena on edistää 6865: maidemme välistä kauppaa. Sopimus merkitsee suomalaisen viennin rahoittamista 6866: 50 miljoonaan US dollariin saakka. Ukraina ei ole vielä ratifioinut sopimusta. 6867: Ulkomaankauppaliitolla on paikallisin voimin ylläpidetyt toimistot Kiovassa, 6868: Almatyssa ja Tashkentissa. 6869: Asia ei enää anna aihetta toimenpiteisiin. 6870: 6871: Kehitysyhteistyön laadullinen ja määrällinen kehittäminen 6872: 6873: K 911994 vp 6874: Ulkoasiainvaliokunta 6875: 6876: Eduskunta edellytti 13.2.1995, että hallitus esittää suunnitelman siitä, millä 6877: tavoin kehitysyhteistyötä voidaan vuoteen 2000 mennessä laadullisesti ja 6878: määrällisesti kehittää. 6879: Keväällä 1995 virkaansa astunut hallitus sopi hallitusohjelmassaan, että hallitus 6880: tekee selvityksen kehitysyhteisyön painopisteistä ja monenkeskisen ja kahdenväli- 6881: sen kehitysyhteistyön sekä eri apukanavien tuloksellisuudesta. Selvityksen perus- 6882: teella hallitus teki 12.9.1996 kehitysyhteistyön periaatepäätöksen. 6883: Periaatepäätöksen mukaan hallitus katsoo, että Suomen tulisi pitkällä tähtäimellä 6884: tavoitella kehitysyhteistyön pohjoismaista tasoa ja saavuttaa lyhyellä aikavälillä EU- 6885: maiden keskimääräinen taso, jotta maamme vaikutusmahdollisuudet ja uskottavuus 6886: EU:ssa ja muissa kansainvälisissä yhteyksissä voidaan turvata. Panostusta kehi- 6887: tysyhteisyöhön on lisättävä asteittain taloudellisten mahdollisuuksien parantuessa. 6888: Tästä syystä hallitus asetti tavoitteeksi kehitysyhteistyömäärärahojen lisäämisen 6889: niin, että 0,4 prosentin BKTL-taso saavutetaan vuonna 2000. Suomi pitää edelleen 6890: tavoitteena YK:n suosituksen mukaisen 0,7 prosentin tason saavuttamista pitkällä 6891: aikavälillä. 6892: Samalla, kun hallitus esitti tärkeinä pitämänsä määrälliset tavoitteet, se korosti, että 6893: avun määrätavoitteen tulee kaikissa olosuhteissa olla alisteinen avun laadulle ja sitä 6894: kautta luotaville pysyville kehitysvaikutuksille ja että avun määrällinen kehitys voi 6895: perustua vain säännöllisesti hankittuun tietoon avun vaikutuksista sekä kehitysyh- 6896: teistyöstrategian ja periaatepäätöksen toteutumisesta käytännössä. 6897: Kehitysyhteistyöstrategian mukaan Suomen harjoittaman kehitysyhteisyön päämää- 6898: rät ovat: 6899: - kehitysmaissa vallitsevan köyhyyden vähentäminen 6900: - yleismaailmallisten ympäristöuhkien torjuminen ja kestävä kehitys sekä 6901: - yhteiskunnallisen tasa-arvon, kansanvallan ja ihmisoikeuksien edistäminen 6902: kehitysmaissa. 6903: Näitä tavoitteita täydentävät Suomen hyväksymä OECD:nkehitysyhteistyöstrategia 6904: 128 Ulkoasiainministeriö 6905: 6906: (Shaping the 21st Century) ja Suomen EU n kehitysyhteistyötä koskeva toimintaohje 6907: (ED-komitea 19.6.1996). 6908: Kehitysyhteistyön periaatepäätöstä toteutetaan seuraavasti: 6909: -Kehitysyhteistyötä käsitellään kiinteänä osana Suomen ulkopolitiikkaa ja kehitys- 6910: maasuhteita. Periaatepäätöksen edellyttämän laajemman kehitysmaapoliittisen 6911: strategian laatiminen vuoden 1997 aikana merkitsee asian laaja-alaista valmistelua 6912: ulkoasiainministeriässä sekä eri ministeriöiden, KESU:n, kansalaisjärjestöjen, 6913: tutkijoiden, talouselämän ja koko suomalaisen yhteiskunnan eri tahojen osallistu- 6914: mista. 6915: - Periaatepäätöksen linjaukset ja painotukset otetaan huomioon talousarvioehdotuk- 6916: sessa ja valtuuspäätöksessä. 6917: - Määritellään ja selkeytetään köyhyyden vähentämistä, ympäristöongelmien 6918: ratkaisemista sekä ihmisoikeuksien ja demokratian edistämistä koskevia kriteereitä 6919: ja toimintaperiaatteita ohjaamaan periaatepäätöksen mukaisesti kaikkea kehitysyh- 6920: teistyötä. 6921: - Ulkoasiainministeriö käynnistää tilaustutkimusohjelmia, joiden tarkoituksena on 6922: edesauttaa kehitysyhteistyön suunnittelua sekä palvella sen käytännön tarpeita. 6923: Aihealueita ovat esim. ympäristö, ihmisoikeudet, kulttuuri ja konfliktien ehkäisy 6924: sekä kehityspolitiikan eri ulottuvuudet. Yhteyksiä suomalaiseen tutkimuskenttään 6925: tiivistetään. 6926: - Hanke- ja ohjelmatoimintaa ohjaavat suunnittelu-, seuranta- ja evaluointiohjeet 6927: uudistetaan. 6928: Avun laatua ja määrää koskevien yleisten kehitystoimenpiteiden lisäksi periaate- 6929: päätöksen toimeenpano on käynnistynyt päätökseen sisältyvien, eri apuinstrument- 6930: tien (kahdenvälinen apu, monenkeskinen apu, humanitaarinen apu, kansalaisjärjestö- 6931: jen kehitysyhteistyö, korkotuki, jne.) tehokkuuden parantamiseen tähtäävien 6932: toimenpiteiden osalta. 6933: Edellä todetun johdosta asia ei enää anna aihetta muihin toimenpiteisiin. 6934: 6935: Ehdotus lähialueyhteistyön hallinto- ja rahoitusmalliksi sekä Suomen kan- 6936: salliseksi strategiaksi Keski- ja Itä-Euroopan yhteistyössä 6937: 6938: HE 72/1995 vp 6939: Valtiovarainvaliokunta 6940: 6941: 1) Hyväksyessään 15.12.1995 valtion talousarvion vuodelle 1996 eduskunta 6942: edellytti luvun 24.50 kohdalla, että hallitus asettaa selvitysmiehen, jonka 6943: tehtävänä olisi tehdä ehdotus nykyistä tehokkaamman lähialueyhteistyön 6944: mahdollistavaksi hallinto- ja rahoitusmalliksi ja Suomen kansalliseksi strate- 6945: giaksi Keski- ja Itä-Euroopan yhteistyössä. 6946: Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta hyväksyi 8.3.1996 KIE-määräraho- 6947: jen budjetoinnin keskittämistä koskevan esityksen, jonka mukaan määrärahat 6948: keskitetään vuodesta 1997 alkaen ulkoasiainministeriön pääluokkaan. Muutoksen 6949: tavoitteena on ohjelmoinnin tehostaminen, monivuotisten ohjelmien ja hankkeiden 6950: laatiminen sekä luoda mahdollisuuksia parempaan yhteistyöhön kansainvälisten 6951: rahoituslaitosten kanssa. 6952: Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta hyväksyi 10.5.1996 6953: Suomen lähialueyhteistyön uuden toimintastrategian, jossa määritellään yhteistyön 6954: kohdealueet, tavoitteet, toimintatavat ja rahoituskriteerit Pyrkimyksenä on siirtyä 6955: entistä suurempiin hankekokonaisuuksiin ja keskittyä muutamaan prioriteettialaan. 6956: 2000 vp. Hallituksen kertomus 1999 129 6957: 6958: Lokakuussa 1996 perustettiin hallituksen lähialueministeri valiokunta, jonka puheen- 6959: johtajana toimii pääministeri. Ministerivaliokunta ohjaa lähialueyhteistyötä, luo 6960: toimintalinjat sekä käsittele budjettikysymyksiä. 6961: Edellä mainittujen päätösten jälkeen selvitysmiehen asettaminen ei ole enää 6962: ajankohtaista eikä asia siten anna aihetta muihin toimenpiteisiin. 6963: 6964: Jäsenvaltion toimivaltaan kuuluvat lainsäädäntökysymykset EU:n neuvostossa 6965: HE 20411995 vp 6966: U lk oas iain valiokunta 6967: 6968: Eduskunta edellytti 5.3.1996, että valtioneuvosto jäsenvaltion toimivaltaan 6969: kuuluvissa lainsäädäntökysymyksissä huolehtii EU:n neuvostossa siitä, ettei 6970: assosiointineuvostossa päätetä tällaisista asioista ennen kuin niiden järjestä- 6971: miseen kansallisin lainsäädäntötoimin on ollut kohtuullisesti aikaa. 6972: EU asioiden komitean oikeudelliset kysymykset -jaosto on käsitellyt yhteisön 6973: tekemien kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa koskevia päätöksiä. Jaosto 6974: kannattaa pyrkimyksiä laatia selkeät säännöt yhteisön kannan määritteleruisestä 6975: yhteisön tekemän kansainvälisen sopimuksen mukaisen toimielimen päätökseen. 6976: Periaatteena tulisi olla, että sopimuksen hyväksymistä käsiteltäessä kartoitettaisiin 6977: kussakin tapauksessa erikseen sopimuksen sisällön ja sopimuksen mukaisten 6978: toimielinten päätösvallan perusteella tarve ottaa hyväksyruispäätökseen tarkempia 6979: säännöksiä menettelystä, jolla yhteisön kanta sopimuksen toimielimen päätöksiin 6980: määritellään. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää siihen, että jaettuun toimivaltaan tai 6981: jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvien sopimusmääräysten osalta otetaan jäsenvalti- 6982: on toimivalta asianmukaisesti huomioon yhteisökantaa määriteltäessä. Jäsenvaltioi- 6983: den valtiosääntöjen edellyttämien kansallisten menettelyjen helpottamiseksi jäsen- 6984: valtion ja yhteisön välisen toimivallan jakoa tulisi pyrkiä selkeyttämään. 6985: Kun asiaa käsitellään EU -asioiden valmistelun yhteydessä ja ulkoasiainministeriö 6986: siten seuraa lausuman toteutumista, asia ei tässä vaiheessa anna aihetta muihin 6987: toimenpiteisiin 6988: 6989: Kansainvälinen ympäristö- ja kehitysyhteistyö 6990: Selonteko 111995 vp 6991: Ulkoasiainvaliokunta 6992: 6993: Eduskunta lausui 2.11.1995: Väestönkasvu, köyhyys ja ympäristön saastu- 6994: minen muodostavat kasvavan uhan koko ihmiskunnalle ja kansojen turvalli- 6995: suudelle. Rauhanturvatoiminnan rinnalla on tärkeää panostaa nykyistä enem- 6996: män kansainväliseen ympäristö- ja kehitysyhteistyöhön. Eduskunta edellytti, 6997: että hallitus ryhtyy selvittämään mahdollisuuksia kansainvälisen ympäristö- 6998: valmiusjoukon perustamiseksi ja että hallitus lisää Suomen panostusta väes- 6999: tönkasvun hillitsemiseksi ja köyhyyden vähentämiseksi sekä kehitysmaissa 7000: että muilla ongelma-alueilla. 7001: Kansainvälistä yhteistyötä ympäristöonnettomuuksissa sääntelevät monet sopimuk- 7002: set ja muut järjestelyt. Tällaisia ovat mm. sopimus kansainvälisestä yhteistoiminnas- 7003: ta ydinonnettomuustapauksissa ( 1986), kansainvälinen öljyntorjuntasopimus (1991 ), 7004: teollisuusonnettomuuksia koskeva yleissopimus (1992) sekä Itämeren suojelusopi- 7005: mus (1974 ja 1992). Lisäksi yhteistoiminnan kehittely on vireillä useiden kansain- 7006: 5 209050E 7007: 130 Ulkoasiainministeriö 7008: 7009: välisten järjestöjen ohjelmissa. 7010: Maapallon laajuisesti yhteistyötä sekä luonnon- että ympäristökatastrofeissa 7011: koordinoi Genevessä sijaitseva YK:n ympäristöavun keskus, joka on perustettu 7012: aikanaan YK:nympäristöohjelman (UNEP) ja YK:nhumanitaaristen asiam osaston 7013: (DHA) välisellä sopimuksella. Sisäasiainministeriön pelastusosasto osallistuu 7014: keskuksen neuvoa-antavan ryhmän toimintaan. Suomessa kansainvälisten avunpyyn- 7015: töjen päivystäväksi yhteyskeskukseksi on nimetty Helsingin seudun aluehälytyskes- 7016: kus. 7017: Kansainvälistä avustustoimintaa varten on Suomessa perustettu sisäasiaministeriön 7018: alaisuuteen Finnrescueforce-nimeä käyttävä henkilövalmiusyksikkö. Sen 200 7019: hengen ydinjoukko koostuu lähinnä hälytyskeskusten henkilöstöstä, johon tarvitta- 7020: essa liittyy mukaan erityisasiantuntijoita. Finnrescueforce on mm. osallistunut 7021: Baltian maissa metsäpalojen sammutustoimiin ja öljyvahinkojen torjuntaan. 7022: Suomi osallistuu kansainväliseen ympäristöyhteistyöhön antamalla myös ympäristö- 7023: alan asiantuntijoita osana kehitysyhteistyövaroin toteutettavaa henkilöapuaan. 7024: Näiden asiantuntijoiden osuutta on määrätietoisesti nostettu viime vuosina. 7025: Ulkoasiainministeriö on asettanut eri hallinnonaloja edustavan työryhmän, jonka 7026: tehtävänä on laatia selvitys Suomen kriisinhallinnan humanitaaristen ja siviilival- 7027: miuksien kokonaisvaltaisesta kehittämisestä ja organisoimisesta. Myös ihmisten 7028: aiheuttamat ympäristökatastrofit kuuluvat työryhmän tehtäviin. Työryhmän mietintö 7029: valmistuu vuoden 1997 alkupuolella. 7030: Hallituksen 12.9.1996 päivätty kehitysyhteistyötä koskeva periaatepäätös asettaa 7031: avun suuntaamista köyhyyden vähentämiseksi ensisijaiseksi tavoitteeksi. Tällöin 7032: erikoisesti nuorten naisten ja tyttöjen tarpeisiin kohdistuva monipuolinen kehitysapu 7033: perusterveydenhuollon ja peruskoulutuksen aloilla ovat keskeisiä keinoja myös 7034: syntyvyyden alentamiseksi ja väestönkasvun hillitsemiseksi. Suomi pyrkii entises- 7035: tään lisäämään kehitysapua tässä tarkoituksessa sekä kahdenvälisen että monenkes- 7036: kisen avun osalta. Suomen tuki YK:n väestörahastolle (UNFPA) oli vuonna 1996 7037: 64 milj mk. Vastaavat luvut edeltävien vuosien 1995 ja 1994 osalta olivat 50,0 7038: milj. mk ja 37,1 milj. mk. 7039: Koska asia liittyy suoranaisesti kehitysyhteistyön kokonaisuuteen, josta hallitus 7040: antaa erillisen kertomuksen, se ei tässä yhteydessä anna aihetta muihin toimenpitei- 7041: siin. 7042: 7043: Jäsenvaltion toimivaltaan kuuluvat lainsäädäntökysymykset 7044: HE 234!1996 vp 7045: U lk oasiainv aliok unta 7046: 7047: Eduskunta edellytti 16.12.1996, että valtioneuvosto jäsenvaltion toimival- 7048: taan kuuluvissa lainsäädäntökysymyksissä huolehtii EU:n neuvostossa siitä, 7049: ettei assosiointineuvostossa päätetä tällaisista asioista ennen kuin niiden jär- 7050: jestämiseen kansallisin lainsäädäntötoimin on ollut kohtuullisesti aikaa. 7051: Eduskunta on 16.12.1996 hyväksyessään Slovenian (HE 234/1996 vp) assosiaatio- 7052: eli Eurooppasopimuksen edellyttänyt, että valtioneuvosto jäsenvaltion toimivaltaan 7053: kuuluvissa lainsäädäntökysymyksissä huolehtii EU:n neuvostossa siitä ettei assosi- 7054: aationeuvostossa päätetä tällaisista asioista ennen kuin niiden järjestämiseen 7055: kansallisin lainsäädäntötoimin on ollu kohtuullisesti aikaa. 7056: 2000 vp. Hallituksen kertomus 1999 131 7057: 7058: Euroopan Unionin neuvosto osallistuu päätöksentekoon assosiaationeuvostossa, 7059: jossa päätökset tehdään yksimielisesti. Silloin kun assosiaationeuvostossa käsitel- 7060: lään yhteisön toimivaltaan kuuluvia asioita, on pääperiaatteena se, että yhteisön 7061: sisäisessä päätöksenteossa noudatetaan vastaavia äänestyssäännöksiä kuin päätettä- 7062: essä yhteisön säädöksestä vastaavalla alalla. Mikäli assosiaationeuvostossa tehtävä 7063: päätös kuuluujäsenvaltion toimivaltaan, tehdään asiaa koskeva päätös yksimielises- 7064: ti. Tämä merkitsee sitä, että jäsenvaltio ei käytännössä joudu hyväksymään päätös- 7065: tä, jota se ei kykene toteuttamaan tai halua toteuttaa. 7066: Asian käsittelyn tässä vaiheessa Suomella on näin ollen mahdollisuus vaikuttaa 7067: päätösten muotoiluun siten, että niidenjärjestämiseen kansallisin lainsäädäntötoimin 7068: jää riittävästi aikaa. 7069: Valtioneuvosto kiinnittää tähän asiaan huomiota jo asioiden valmisteluvaiheessa ja 7070: ertiyisesti tuodessaan assosiaatiokomiteojen päätösehdotuksia eduskunnan käsitte- 7071: lyyn. 7072: Asia ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin: 7073: 7074: EU:n jäsenvaltion toimivaltaan kuuluvat lainsäädäntökysymykset 7075: HE 235/1996 vp 7076: Ulkoasiainvaliokunta 7077: Eduskunta edellytti 16.12. 1996, että valtioneuvosto jäsenvaltion toimival- 7078: taan kuuluvissa lainsäädäntökysymyksissä huolehtii EU:n neuvostossa siitä, 7079: ettei assosiointineuvostossa päätetä tällaisista asioista ennen kuin niiden jär- 7080: jestämiseen kansallisin lainsäädäntötoimin on ollut kohtuullisesti aikaa. 7081: Asiaa käsitellään jäljempänä eduskunnan lausumassa HE 31/1997 vp, joten ulkoasi- 7082: ainvaliokunnan kannanotto ei tässä yhteydessä anna aihetta toimenpiteisiin. 7083: 7084: Kehitysyhteistyön maakohtaisten määrärahajakautumien käsittely 7085: Kertomus 11/1996 vp 7086: Ulkoasiainvaliokunta 7087: Eduskunta edellytti 14.1 0.1997, että sille mahdollistetaan kehitysyhteistyön 7088: maakohtaisten määrärahajakaumien käsittely siinä vaiheessa, kun niitä ei ole 7089: vielä lopullisesti päätetty hallituksessa tai asianomaisen maan kanssa käy- 7090: dyissä neuvotteluissa. 7091: Tasavallan Presidentti antoi 5.12.1997 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun- 7092: nan lausunnosta aiheutuviin toimenpiteisiin. 7093: Valtion talousarvion hyväksymisen jälkeen valtioneuvosto on tehnyt vuosittain 7094: päätöksen sopimuksentekovaltuuksien kohdentamisesta alueittain, maittain ja 7095: järjestöittäin. Tässä prosessissa on valtioneuvoston asettamalla Kehitysmaasuhteiden 7096: neuvottelukunnalla ollut mahdollisuus antaa lausunto asiasta. 7097: Eduskunnan antaman lausuman perusteella kehitysyhteistyöministeri on ollut 7098: Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan kuultavana vuoden 1998 talousarvioon sisälty- 7099: vistäkehitysyhteistyön sopimuksentekovaltuuksista. VIkaasiainministeriö on valmis 7100: jatkamaan tätä käytäntöä. 7101: 132 Ulkoasiainministeriö 7102: 7103: Asia ei näin ollen anna aihetta muihin toimenpiteisiin. 7104: 7105: Säädöshierarkian toteuttaminen HVK:ssa 7106: Selonteko 1/1996 vp 7107: Ulkoasiainvaliokunta 7108: Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan 7109: mietinnön mukaisen lausunnon: 7110: 1) Ulkoasiainvaliokunta katsoo, että kysymys säädöshierarkian toteuttami- 7111: sesta on yhteydessä komission asemaa täytäntöönpanossa koskeviin ratkai- 7112: suihin HVK:ssa. Myös kysymys toissijaisuusperiaatteen soveltamisesta, eri- 7113: tyisesti säädösten täytäntöönpanotoimivallan jaosta komission ja kansallisten 7114: viranomaisten välillä, vaikuttaa asiassa otettavaan kantaan.Tämän takia lo- 7115: pullisen kannan muodostaminen asiaan ei ole mahdollista ennen kuin eri 7116: ratkaisuvaihtoehdot on yksityiskohtaisemmin selvitetty HVK:ssa. 7117: Asia ei ole noussut HVK-neuvotteluissa varsinaisesti esille. Hallitus ei pidä sää- 7118: döshierarkian luomista tarpeellisena. 7119: 7120: EU -päätösten julkaisemista ja peruste Iemista koskevan perustamissopimuksen 7121: 190 artiklan täydentäminen 7122: 7123: Selonteko 1/1996 vp 7124: Ulkoasiainvaliokunta 7125: 7126: Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan 7127: mietinnön mukaisen lausunnon: 7128: 2) Valiokunta edellyttää päätösten julkaisemista ja perustelemistakoskevan 7129: perustamissopimuksen 190 artiklan täydentämistä viittauksilla niihin laajasti 7130: vaikuttaviin perustamissopimuksen artikloihin, joiden osalta ehdotuksessa 7131: olisi aina oltava perustelut unionin laaja-alaisten päämäärien huomioon otta- 7132: misesta ehdotuksessa. 7133: Hallituksen esitys Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan yhteisöjen 7134: perustamissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttamisesta tehdyn 7135: Amsterdamin sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä (245/1997 vp) 7136: toimitettiin eduskunnalle tammikuussa 1998. Hallituksen esityksessa ehdotettiin, 7137: etta eduskunta hyväksyisi Belgian, Tanskan, Saksan, Kreikan, Espanjan, Ranskan, 7138: Irlannin, Italian, Luxemburgin, Alankomaiden, Itävallan, Portugalin, Suomen, 7139: Ruotsin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä 2 päivänä lokakuuta 1997 tehdyn 7140: Amsterdamin sopimuksen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan 7141: yhteisöjen perustamissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttami- 7142: sesta ja antaisi lain Amsterdamin sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. 7143: Esitys valmisteltiin ulkoasiainministeriässä yhteistyössä muiden ministeriöiden 7144: kanssa. 7145: Valtioneuvoston edustajat sekä ministeri- että virkamiestasolla olivat lukuisissa eri 7146: yhteyksissä kuultavina eduskunnassa. Eduskunta hyväksyi Amsterdamin sopimuk- 7147: sen ja sen eräiden määräysten hyväksymistä koskevan lain eräiden määräysten 7148: hyväksymistä tarkoittavan lain 15.6.98. Ahvenanmaan maakuntapäivät antoivat 7149: osaltaan suostumuksensa sopimuksen voimaansaattamiselle 1. 7.1998. Tasavallan 7150: presidentti ratifioi Amsterdamin sopimuksen 10.7 .98, ja sopimusta koskeva ratifioi- 7151: miskirja talletettiin Italian hallituksen huostaan 15.7 .1998. Asia ei siten enää anna 7152: 2000 vp. Hallituksen kertomus 1999 133 7153: 7154: aihetta toimenpiteisiin. 7155: 7156: Eläintensuojelu HVK:ssa 7157: Selonteko 111996 vp 7158: U lkoasiain valiokunta 7159: 7160: Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan 7161: mietinnön mukaisen lausunnon: 7162: 3) Valiokunnan mielestä HVK:ssa tulisi ottaa eläinsuojelun korkean tason 7163: velvoittava määräys perustamissopimukseen. 7164: Hallitus tukee HVK-neuvotteluissa tehtyä esitystä, jonka mukaan eläinsuojelu 7165: otettaisiin osaksi Rooman sopimusta sisällyttämällä eläinsuojelu sopimuksen 3 7166: artiklaan. Valiokunnan lausuma ei tässä vaiheessa anna aihetta muihin toimenpitei- 7167: siin. 7168: 7169: Liikunnan sääntely HVK:ssa 7170: Selonteko 111996 vp 7171: Ulkoasiainvaliokunta 7172: 7173: Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan 7174: mietinnön mukaisen lausunnon: 7175: 4) Valiokunnan mielestä tulisi liikunnan osalta pyrkiä nykyisen kulttuuria 7176: koskevan perustaruissopimuksen artiklan (128 artikla) kaltaiseen sääntelyyn. 7177: Ratkaisu merkitsisi yhtäältä liikunnan erityisluonteen tunnustamista kansain- 7178: välisiä ulottuvuuksia omaavana vapaana kansalaistoimintana ja estäisi toi- 7179: saalta lainsäädännön yhdenmukaistamisen ja muun toimielinten epäoikeute- 7180: tun puuttumisen liikunta-alan toimintaan. 7181: Hallitus tukee mahdollista esitystä rajoitetusta toimivallasta, jonka yleisenä tavoit- 7182: teena on liikunnan edistäminen sekäjäsenvaltioiden välisen yhteistyön kehittäminen 7183: liikunta-alalla. Asia ei tässä vaiheessa anna aihetta enempiin toimenpiteisiin. 7184: 7185: EY :n perustamissopimuksen 235 artiklan soveltaminen 7186: Selonteko 111996 vp 7187: Ulk oasiainv aliok unta 7188: 7189: Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan 7190: mietinnön mukaisen lausunnon: 7191: 5) Valiokunnan mielestä 235 artiklan kaltainen joustava järjestely tarvitaan 7192: myös tulevaisuudessa. Kuitenkin olisi 235artikla palautettava vastaamaan 7193: alkuperäistä tarkoitustaan, mikä edellyttäisi vanhentuneen käsitteen yhteis- 7194: markkinat korvaamista sisämarkkinoiden käsitteellä. Samalla olisi analysoi- 7195: tava ne tapausryhmät, joissa artiklaan on jouduttu turvautumaan sisämark- 7196: kinoiden toiminnan turvaamiseen objektiivisesti liittymättämissä tapauksis- 7197: sa. Näitä tapauksia varten olisi perussopimuksiin otettava täsmällisen toimi- 7198: valtaperustanosoittavat erityismääräykset. 7199: Perustaruissopimuksen 234 artiklan soveltamisalaa on HVK -neuvotteluissa käsitelty 7200: vain siltä osin, tulisiko sitä muuttaa korvaamalla yksimielisyysvaatimus määrä- 7201: 134 Ulkoasiainministeriö 7202: 7203: enemmistöllä tai vahvistetulla määräenemmistöllä. Hallituksen mukaan artiklaa ei 7204: tältä osin pidä muuttaa. 7205: 7206: Varautuminen talous- ja rahaliittoa (EMU) koskevien kysymysten esiintuloon 7207: HVK:ssa 7208: Selonteko 111996 vp 7209: Ulkoasiainvaliokunta 7210: 7211: Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan 7212: mietinnön mukaisen lausunnon: 7213: 6) Valiokunta katsoo, että Suomen tulee varautua talous- ja rahaliiton lähen- 7214: tymisperusteita, aikataulua ja muita edellytyksiä koskevien kysymysten 7215: esiintuloon myös HVK:ssa. Valiokunta korostaa, että EMUn toteuttaminen 7216: Maastrichtin sopimukseen kirjatussa aikataulussa ei saa olla sellainen poliit- 7217: tinen itseisarvo, jonka takia lähentymisperusteiden ja aikataulun y hteensovit- 7218: tamisvaikeudet ratkaistaisiin oikeudellisesti arvostelua herättävällä tavalla tai 7219: rahaliiton taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset sivuuttaen. 7220: Hallituksen esitys Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan yhteisöjen 7221: perustamissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttamisesta tehdyn 7222: Amsterdamin sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä (245/ 1997 vp) 7223: toimitettiin eduskunnalle tammikuussa 1998. Hallituksen esityksessa ehdotettiin, 7224: etta eduskunta hyväksyisi Belgian, Tanskan, Saksan, Kreikan, Espanjan, Ranskan, 7225: Irlannin, Italian, Luxemburgin, Alankomaiden, Itävallan, Portugalin, Suomen, 7226: Ruotsin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä 2 päivänä lokakuuta 1997 tehdyn 7227: Amsterdamin sopimuksen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan 7228: yhteisöjen perustamissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttami- 7229: sesta ja antaisi lain Amsterdamin sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. 7230: Esitys valmisteltiin ulkoasiainministeriässä yhteistyössä muiden ministeriöiden 7231: kanssa. " 7232: Valtioneuvoston edustajat sekä ministeri- että virkamiestasolla olivat lukuisissa eri 7233: yhteyksissä kuultavina eduskunnassa. Eduskunta hyväksyi Amsterdamin sopimuk- 7234: sen ja sen eräiden määräysten hyväksymistä koskevan lain eräiden määräysten 7235: hyväksymistä tarkoittavan lain 15.6.98. Ahvenanmaan maakuntapäivät antoivat 7236: osaltaan suostumuksensa sopimuksen voimaansaattamiselle 1.7.1998. Tasavallan 7237: presidentti ratifioi Amsterdamin sopimuksen 10.7 .98, ja sopimusta koskeva ratifioi- 7238: miskirja talletettiin Italian hallituksen huostaan 15.7.1998. Asia ei siten enää anna 7239: aihetta toimenpiteisiin. 7240: 7241: Yhteisön liittyminen Euroopan Neuvoston ihmisoikeussopimukseen 7242: Selonteko 1/1996 vp 7243: Ulkoasiainvaliokunta 7244: 7245: Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan 7246: mietinnön mukaisen lausunnon: 7247: 7) Valiokunta edellyttää, että Suomi asettaa tavoitteekseen yhteisön liittymi- 7248: sen Euroopan ihmisoikeussopimukseen ja tämän edellyttämien perussopi- 7249: musmuutosten toteuttamisen HVK:ssa. 7250: Hallitus on ajanut perusoikeuksien suojan vahvistamista erityisesti siten, että 7251: Euroopan yhteisö liittyisi Euroopan Neuvoston ihmisoikeussopimukseen ja että 7252: 2000 vp. Hallituksen kertomus 1999 135 7253: 7254: tämän edellyttämät sopimusmuutokset toteutetaan HVK:ssa. Valiokunnan lausuma 7255: ei siten tässä vaiheessa anna aihetta muihin toimenpiteisiin. 7256: 7257: Syrjinnän kieltäminen ja sukupuolten välinen tasa-arvo 7258: 7259: Selonteko 111996 vp 7260: Ulkoasiainvaliokunta 7261: 7262: Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan 7263: mietinnön mukaisen lausunnon: 7264: 8) Valiokunta yhtyy selonteossa syrjinnän kieltämisen ja sukupuolten väli- 7265: sen tasa-arvon osalta omaksuttuihin tavoitteisiin. Samalla se viittaa syrjintä- 7266: kiellon ulottuvuuden ja muotoilun osalta suuren valiokunnan lausunnossa 7267: esitettyihin näkökohtiin. 7268: Hallitus on kannattanut syrjintäkiellon kirjaamista EU:n perussopimuksiin. Hallitus 7269: on toiminut aktiivisesti sukupuolten välisen tosiasiallisen tasa-arvon edistämiseksi. 7270: Peruslinjaoksissa on korostettu tosiasiallisen tasa-arvon edistämistä ja läpäisyperi- 7271: aatteen sisällyttämistä yhteisön kaikkeen toimintaan. Hallitus pitää tärkeänä, että 7272: perustaruissopimus sallii positiivisten erityistoimenpiteiden käyttämisen tosiasialli- 7273: sen tasa-arvon edistämiseksi. 7274: Asian ei edellä todetun johdosta katsota edellyttävän muita toimenpiteistä. 7275: 7276: Oikeuksien sisällyttäminen unionin kansalaisuuteen 7277: 7278: Selonteko 111996 vp 7279: U lk oasiainv aliok unta 7280: 7281: Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan 7282: mietinnön mukaisen lausunnon: 7283: 9) Valiokunnan käsityksen mukaan unionin kansalaisuuteen ei tulisi sisällyt- 7284: tää sellaisia oikeuksia, joiden sisällön osalta lainsäädäntövalta kuuluu jäsen- 7285: valtioille tai joiden toteutumista unioni tai jäsenvaltiot eivät voi tosiasiassa 7286: taata. Unionin kansalaisuuteen liittyvien sosiaalisten oikeuksien osalta va- 7287: liokunta viittaa perustuslakivaliokunnan kantaan, jossa todetaan tarve tarkas- 7288: tella näitä oikeuksia yhteydessä unionin sosiaalisen ulottuvuuden kehittämi- 7289: seen. 7290: Eduskunta hyväksyi Amsterdamin sopimuksen ja sen eräiden määräysten hyväksy- 7291: mistä koskevan lain 15.6.1998. Ahvenanmaan maakuntapäivät antoivat osaltaan 7292: suostumuksesna sopimuksen voimaansaattamiselle 1. 7.1998. Tasavallan presidentti 7293: ratifioi Amsterdamin sopimuksen 10.7.1998 ja sopimusta koskeva ratifioimisasiakir- 7294: ja talletettiin Italian hallituksen huostaa 15.7.1998. Amsterdamin sopimus tuli 7295: voimaan 1.5.1999 kaikkien jäsenvaltioiden ratifioitua sopimus. 7296: EY:n perustaruissopimus sisältää määräykset unioinin kansalaisuudesta (artiklat 17- 7297: 22), jotka Iisätiin EY:n perustaruissopimukseen Maastrichtin sopimuksella ja joita 7298: täydennettiin Amsterdamin sopimuksella. Amsterdamin sopimuksella korvattiin 7299: EY:n perustaruissopimuksen VIII osaston 1 luvun 117-120 artikla uusilla määräyk- 7300: sillä, jotka perustuvat EY:n perustaruissopimukseen liitetyynn sosiaalipolitiikkaa 7301: koskevaan pöytäkirjaan (nro 14) sisältyvään sosiaalipolitiikkaa koskevaan sopimuk- 7302: seen. Unionin sosiaalisen ulottuvuuden kehittämiseksi komissio on antanut esitykset 7303: syrjinnän torjumiseksi Amsterdamin sopimuksen artiklan 13 määräysten mukaisesti. 7304: 136 Ulkoasiainministeriö 7305: 7306: Yhteistä työllisyysstrategiaa on kehitetty Amsterdamin sopimuksen määräysten 7307: perusteella. Lisäksi neuvosto on päättänyt vahvistaa jäsenvaltioiden väliseen 7308: vuoropuheluun perustuvaa yhteistyötä sosiaalisen suojelun uudistamiseksia ja 7309: parantamiseksi olemassaolevan perustaruissopimuksen puitteissa. 7310: Perusoikeuksia koskevia määräyksiä vahvistettiin Amsterdamin sopimuksella. 7311: Kölnin Eurooppa-neuvosto (3.-4.6.1999) päätti, että unionin nykyisessä kehitysvai- 7312: heessa on tarpeen laatia perusoikeuksia käsittelevä peruskirja, jotta perusoikeuksien 7313: ensiarvoisen tärkeää merkitystä ja niiden kattavuutta unionin kansalsiten kannalta 7314: lujitettaisiin näkyvästi. Peruskirjassa on tarkoitus käsitellä vapautta ja tasa-arvoa 7315: koskevia oikeuksia sekä menettelyä koskevia perusoikeuksia sellaisena kuin ne 7316: ilmenevät jäsenvaltioiden yhteisestä valtiosääntöperinteestä johdettuina yhteisöoi- 7317: keuden yleisperiaatteina. 7318: Peruskirja sisältäisi ne perusoikeudet, jotka kuuluvat ainoastaan unionin kansalaisil- 7319: le ja sitä laadittaessa on Eurooppa-neuvoston päätöksen mukaan myös otettava 7320: huomioon taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet sellaisina kuin ne sisältyvät Euroopan 7321: sosiaaliseen peruskirjaan ja työntekijöiden sosiaalisia perusoikeuksia koskevaan 7322: yhteisön peruskirjaan, sikäli kuin ne eivät ole ainoastaan unionin toiminnan 7323: tavoitteiden perustana. Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaan peruskirjaan 7324: kootaan Euroopan unionin tasolla voimassaolevat perusoikeudet. Peruskirjan 7325: antamisen jälkeen on aikanaan pohdittava, tulisiko se sisällyttää EU:n perussopi- 7326: muksiin. 7327: Uusien oikeuksien sisällyttäminen unionin kansalaisuuteen edellyttää hallistusten 7328: välistä konferenssia ja EY :n perustaruissopimuksen muuttamista. Uusien oikeuksien 7329: sisällyttämisestä unionin kansalaisuuteen ei ole käyty keskustelua. Edellä mainittu- 7330: jen yksittäisten hankkeiden valmistelun ja käsittelyyn osallistumisen lisäksi asia ei 7331: anna aihetta muihin toimenpiteisiin. 7332: 7333: HVK:ssa 111 pilarin osalta esille tulevat vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 7334: Selonteko 1/1996 vp 7335: Ulkoasiainvaliokunta 7336: Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan 7337: mietinnön mukaisen lausunnon: 7338: 10) Valiokunta edellyttää, että valtioneuvosto antaa eduskunnalle selontekoa 7339: yksityiskohtaisempia tietoja HVK:ssa III pilarin osalta esille tulevista vaih- 7340: toehdoista ja niiden vaikutuksista, jotta eduskunta voi ottaa kantaa tämän 7341: keskeisen yhteistyöalankehitykseen ennen sitä koskevien Suomen neuvotte- 7342: lukantojen vahvistamista. 7343: Valtioneuvosto antoi 1.11.1966 eduskunnalle Euroopan unionin vuoden 1996 7344: hallitusten välistä konferenssia koskevan selvityksen konferenssissa esille tulleista 7345: III pilarin vaihtoehdoista. Valiokunnan lausuma ei näin ollen anna aihetta muihin 7346: toimenpiteisiin. 7347: 2000 vp. Hallituksen kertomus 1999 137 7348: 7349: Sosiaalinen ulottuvuus 7350: Selonteko 1/1996 vp 7351: Ulkoasiainvaliokunta 7352: 7353: Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan 7354: mietinnön mukaisen lausunnon: 7355: 11) Valiokunta yhtyy valtioneuvoston kannanottoon ja tähdentää erityisesti 7356: sosiaalipöytäkirjan ja siihen liittyvän sopimuksen saattamista kaikkia jäsen- 7357: valtioita velvoittavaksi, jotta nykytilanteesta johtuva päätöksentekojärjestel- 7358: män monimutkaisuus ja kilpailuolojen vääristyminen voitaisiin korjata. 7359: 7360: Hallitus on HVK-neuvotteluissa ajanut sosiaalipolitiikkaa koskevan pöytäkirjan ja 7361: liitesopimuksen sisällyttämistä kaikki jäsenvaltiot kattavasti perussopimukseen. 7362: Hallitus on ajanut sosiaalista ulottuvuutta myös asiakohdan "muut politiikat" 7363: yhteydessä. 7364: Asia ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin. 7365: 7366: Ympäristöasioiden huomioonottaminen 7367: 7368: Selonteko 1/1996 vp 7369: Ulkoasiainvaliokunta 7370: Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan 7371: mietinnön mukaisen lausunnon: 7372: 12) Valiokunta kannattaa ympäristönäkökohdan sisällyttämistä perustaruis- 7373: sopimukseen kirjaamaila siihen hyvä ympäristö EU:n kansalaisoikeudeksi, 7374: kestävän kehityksen periaate ja korkean ympäristönsuojelun taso yhteisöpo- 7375: litiikkojen täytäntöönpanossa sektoreittain sekä ympäristövaikutusten arvi- 7376: oinnin tulosten käyttövelvoite rahastojen toiminnassa. 7377: Ottaen huomioon ympäristötavoitteiden keskeisyyden valiokunta edellyttää 7378: Suomen toimivan siten, että ympäristönsuojelun sekä ympäristö- ja ener- 7379: giaverotuksen vähimmäistasoa koskevat ratkaisut voidaan tehdä määräenem- 7380: mistöllä. EY:n perustaruissopimuksen 100 aartiklan 4 kohdan mukaisesti 7381: mahdollisuus unionin sääntöjä tiukempaa kansalliseen normistoon tulee tur- 7382: vata ja ympäristönsuojelun ensisijaisuus tavaroiden vapaaseen liikkuvuuteen 7383: nähden on tunnustettava. 7384: Hallituksen esitys Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan yhteisöjen 7385: perustaruissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttamisesta tehdyn 7386: Amsterdamin sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä (24511997 vp) 7387: toimitettiin eduskunnalle tammikuussa 1998. Hallituksen esityksessa ehdotettiin, 7388: etta eduskunta hyväksyisi Belgian, Tanskan, Saksan, Kreikan, Espanjan, Ranskan, 7389: Irlannin, Italian, Luxemburgin, Alankomaiden, Itävallan, Portugalin, Suomen, 7390: Ruotsin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä 2 päivänä lokakuuta 1997 tehdyn 7391: Amsterdamin sopimuksen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan 7392: yhteisöjen perustaruissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttami- 7393: sesta ja antaisi lain Amsterdamin sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. 7394: Esitys valmisteltiin ulkoasiainministeriässä yhteistyössä muiden ministeriöiden 7395: kanssa. 7396: Valtioneuvoston edustajat sekä ministeri- että virkamiestasolla olivat lukuisissa eri 7397: yhteyksissä kuultavina eduskunnassa. Eduskunta hyväksyi Amsterdamin sopimuk- 7398: 138 Ulkoasiainministeriö 7399: 7400: sen ja sen eräiden määräysten hyväksymistä koskevan lain eräiden määräysten 7401: hyväksymistä tarkoittavan lain 15.6.98. Ahvenanmaan maakuntapäivät antoivat 7402: osaltaan suostumuksensa sopimuksen voimaansaattamiselle 1.7.1998. Tasavallan 7403: presidentti ratifioi Amsterdamin sopimuksen 10.7 .98, ja sopimusta koskeva ratifioi- 7404: miskirja talletettiin Italian hallituksen huostaan 15.7.1998. Asia ei siten enää anna 7405: aihetta toimenpiteisiin. 7406: 7407: Avoimuuskysymys 7408: Selonteko 111996 vp 7409: U lk oasiainv aliok unta 7410: 7411: Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan 7412: mietinnön mukaisen lausunnon: 7413: 13) Valiokunta edellyttää, että Suomen ensisijaisen tavoitteen tulee avoi- 7414: muuskysymyksessä olla kansalaisten tiedonsaanti oikeudenja siihen liittyvän 7415: asiakirjajulkisuuden turvaaminen. Neuvoston äänestyksiin liittyen tulee jä- 7416: senvaltioiden äänestyskäyttäytyminen ja annetut äänestysselitykset ja muut 7417: julistukset julkistaa. 7418: Hallitus on toiminut aktiivisesti avoimuuskysymyksessä. Tavoitteena on ollut, että 7419: avoimuusperiaate tunnustetaan tavoitetasolla unionisopimuksen A artiklassa ja uusi, 7420: avoimuutta koskeva 192 a artikla sisällytetään EY :n perustamissopimukseen. Suomi 7421: on ajanut kolmiportaista järjestelmää, jonka mukaan EY:n perustaruissopimukseen 7422: sisällytetään erityinen avoimuusartikla, jota täydennetään avoimuutta koskevalla 7423: neuvoston asetuksella. Asetuksella luodaan yksi yhteinen kaikkia yhteisön toimieli- 7424: miä sitova ja työjärjestyksiä hierarkisesti korkeamman tasoinen yhteisölainsäädän- 7425: nön normista. Toimielimet täydentäisivät asetusta omissa työjärjestyksissään. 7426: Suomi tukee esitystä, jonka mukaan neuvoston toimiessa lainsäätäjän ominaisuu- 7427: dessa äänestystulos ja äänestysselitykset sekä pöytäkirjaan merkityt lausumat 7428: julkistetaan poikkeuksetta. 7429: Asia ei edellä todetun johdosta anna aihetta muihin toimenpiteisiin. 7430: 7431: Perussopimusten saattaminen ajan tasalle ja kansalaisille entistä paremmin ym- 7432: märrettävään muotoon 7433: Selonteko 111996 vp 7434: U lk oasiainv aliok unta 7435: 7436: Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan 7437: mietinnön mukaisen lausunnon: 7438: 14) Valtioneuvoston selonteossa kannatelaan perussopimusten saattamista 7439: ajan tasalle ja kansalaisille paremmin ymmärrettävään muotoon. Valiokunta 7440: korostaa tämän asian tärkeyttä. Jäsenvaltioiden välille olisi voitava luoda 7441: hankkeen onnistumisen edellyttämää luottamusta, jotta asiaan liittyvät epäi- 7442: lykset ja vaikeudet voitaisiin voittaa. 7443: Hallitus pyrkii siihen, että nykyiset perussopimukset saatetaan ajan tasalle ja 7444: kansalaisille paremmin ymmärrettävään muotoon. Tätä tarkoitusta varten neuvoston 7445: sihteeristö ja jäsenvaltioiden edustajat ovat perustaneet sopimustekstien yksinker- 7446: taistamista ja konsolidointia käsittelevän työryhmän, joka raportoi pohjatyöstään 7447: maaliskuun 1997 aikana. 7448: 2000 vp. Hallituksen kertomus 1999 139 7449: 7450: Ulkoasiainvaliokunnan kannanotto ei tässä vaiheessa anna aihetta enempiin 7451: toimenpiteisiin. 7452: 7453: Toissijaisuusperiaatetta koskevan pöytäkirjan täsmentäminen 7454: Selonteko 111996 vp 7455: U lk oasiain valiokunta 7456: 7457: Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan 7458: mietinnön mukaisen lausunnon: 7459: 15) Valiokunta esittää, että mahdollisessa toissijaisuusperiaatetta koskevassa 7460: pöytäkirjassa täsmennettäisiin myös, mitä vaatimuksia suhteellisuusperiaat- 7461: teesta seuraa yhteisön yksinomaisen toimivallan piirissä harjoitettavalle 7462: sääntelylle. Pöytäkirjassa olisi myös selkeästi tuotava ilmi, että se ei rajoita 7463: jäsenvaltioiden ja unionin velvollisuutta huolehtia ympäristö- ja sosiaalipo- 7464: liittisten tavoitteiden kaltaisten perustaruissopimusten tavoitteiden toteutta- 7465: misesta. 7466: Hallitus on kannattanut toissijaisuusperiaatteen selkeyttämistä ja asianmukaisen 7467: soveltamisen varmistamista siten, että Edinburghin julistuksen pohjalta laadittava 7468: pöytäkirja läheisyysperiaatteesta sisällytettäisiin perussopimuksiin. Asian käsittely 7469: ei tässä vaiheessa edellytä muita toimenpiteitä. 7470: 7471: Kansallisten parlamenttien yhteistyön institutionalisointi 7472: Selonteko 111996 vp 7473: Ulkoasiainvaliokunta 7474: Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan 7475: mietinnön mukaisen lausunnon: 7476: 16) Valiokunta suhtautuu torjuvasti jäsenvaltioiden kansallisten parlament- 7477: tien yhteistyön institutionalisointiin. Toissijaisuusperiaatteen soveltamisen 7478: valvonta ei poliittisesta tärkeydestään huolimatta anna aihetta muuttaa tätä 7479: periaatekantaa. Valiokunta suhtautuu jäsenvaltioiden valtiosääntöautonomian 7480: turvaamiseen liittyvien perusteiden nojalla kielteisesti myös siihen, että tois- 7481: sijaisuusperiaatteen soveltamista jäsenvaltioiden tasolla säänneltäisiinp erus- 7482: tamissopimuksessa. Sama koskee sitä, että alueidenkomitealle annettaisiin 7483: kanneoikeus yhteisön tuomioistuimeen tapauksissa, joissa se katsoo neuvos- 7484: ton päätöksen Ioukkaavan toissijaisuusperiaatetta. 7485: Hallituksen mielestä on tarkoituksenmukaista, että kansallisten parlamenttien 7486: mahdollisuudet vaikuttaa unionin toimintaan kanavoituvat jäsenvaltioiden perustus- 7487: lakien ja sen myötä hallitusten kautta. Näin ollen jäsenvaltioiden hallitukset 7488: vastaavat tiedonkulusta kansallisille parlamenteille perustuslakiensa mukaisesti. 7489: Asia ei siten anna aihetta muihin toimenpiteisiin. 7490: 140 Ulkoasiainministeriö 7491: 7492: Unionin oikeusjäijestelmän, toiminnan ja rahoituksen perusteita koskeva 7493: päätösvalta 7494: 7495: Selonteko 1/1996 vp 7496: U lk oasiainv aliok unta 7497: 7498: Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan 7499: mietinnön mukaisen lausunnon: 7500: 17) Valiokunnan mielestä unionin oikeusjärjestyksen, toiminnan ja rahoituk- 7501: sen perusteita koskeva päätösvalta on pysytettävä jäsenvaltioilla ja niiden 7502: parlamenteilla. Valiokunta korostaa myös tässä yhteydessä tarvetta täsmen- 7503: tää artiklan 235 soveltamisalaa. 7504: Hallituksen esitys Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan yhteisöjen 7505: perustaruissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttamisesta tehdyn 7506: Amsterdamin sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä (24511997 vp) 7507: toimitettiin eduskunnalle tammikuussa 1998. Hallituksen esityksessa ehdotettiin, 7508: etta eduskunta hyväksyisi Belgian, Tanskan, Saksan, Kreikan, Espanjan, Ranskan, 7509: Irlannin, Italian, Luxemburgin, Alankomaiden, Itävallan, Portugalin, Suomen, 7510: Ruotsin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä 2 päivänä lokakuuta 1997 tehdyn 7511: Amsterdamin sopimuksen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan 7512: yhteisöjen perustaruissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttami- 7513: sesta ja antaisi lain Amsterdamin sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. 7514: Esitys valmisteltiin ulkoasiainministeriässä yhteistyössä muiden ministeriöiden 7515: kanssa. 7516: Valtioneuvoston edustajat sekä ministeri- että virkamiestasolla olivat lukuisissa eri 7517: yhteyksissä kuultavina eduskunnassa. Eduskunta hyväksyi Amsterdamin sopimuk- 7518: sen ja sen eräiden määräysten hyväksymistä koskevan lain eräiden määräysten 7519: hyväksymistä tarkoittavan lain 15.6.98. Ahvenanmaan maakuntapäivät antoivat 7520: osaltaan suostumuksensa sopimuksen voimaansaattamiselle 1. 7.1998. Tasavallan 7521: presidentti ratifioi Amsterdamin sopimuksen 10.7 .98, ja sopimusta koskeva 7522: ratifioimiskirja talletettiin Italian hallituksen huostaan 15.7 .1998. Asia ei siten enää 7523: anna aihetta toimenpiteisiin. 7524: 7525: Euroopan parlamentin osallistuminen eräiden lainsäädäntöasioiden käsitte- 7526: lyyn 7527: 7528: Selonteko 1!1996 vp 7529: Ulkoasiainvaliokunta 7530: 7531: Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan 7532: mietinnön mukaisen lausunnon: 7533: 18) Valiokunta pitää perusteltuna lähtökohtana sitä, että Euroopan parla- 7534: mentti osallistuu yhteispäätösmenettelyn mukaisesti niiden lainsäädäntöasi- 7535: oiden käsittelyyn, joissa neuvosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä. Tä- 7536: mä edellyttää kuitenkin näiden tapausten läpikäyntiä ja arviointia eduskun- 7537: nassa ennen Suomen neuvottelutavoitteiden vahvistamista tässä asiassa siltä 7538: osinkuin sovitaan määräenemmistöpäätösten lisäämisestä. 7539: Hallituksen esitys Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan yhteisöjen 7540: perustaruissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttamisesta tehdyn 7541: Amsterdamin sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä (245/1997 vp) 7542: toimitettiin eduskunnalle tammikuussa 1998. Hallituksen esityksessa ehdotettiin, 7543: etta eduskunta hyväksyisi Belgian, Tanskan, Saksan, Kreikan, Espanjan, Ranskan, 7544: 2000 vp. Hallituksen kertomus 1999 141 7545: 7546: Irlannin, Italian, Luxemburgin, Alankomaiden, Itävallan, Portugalin, Suomen, 7547: Ruotsin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä 2 päivänä lokakuuta 1997 tehdyn 7548: Amsterdamin sopimuksen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan 7549: yhteisöjen perustaruissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttami- 7550: sesta ja antaisi lain Amsterdamin sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. 7551: Esitys valmisteltiin ulkoasiainministeriässä yhteistyössä muiden ministeriöiden 7552: kanssa. 7553: Valtioneuvoston edustajat sekä ministeri- että virkamiestasolla olivat lukuisissa eri 7554: yhteyksissä kuultavina eduskunnassa. Eduskunta hyväksyi Amsterdamin sopimuk- 7555: sen ja sen eräiden määräysten hyväksymistä koskevan lain eräiden määräysten 7556: hyväksymistä tarkoittavan lain 15.6.98. Ahvenanmaan maakuntapäivät antoivat 7557: osaltaan suostumuksensa sopimuksen voimaansaattamiselle 1.7.1998. Tasavallan 7558: presidentti ratifioi Amsterdamin sopimuksen 10.7 .98, ja sopimusta koskeva ratifioi- 7559: miskirja talletettiin Italian hallituksen huostaan 15.7.1998. Asia ei siten enää anna 7560: aihetta toimenpiteisiin. 7561: 7562: Euroopan parlamentin päätöksentekomenettelyt yhteisöpilarin lainsäädäntö- 7563: asioissa 7564: Selonteko 111996 vp 7565: Ulkoasiainvaliokunta 7566: Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiaivaliokunnan 7567: mietinnön mukaisen lausunnon: 7568: 19) V aliakunnan mielestä päätöksentekomenettelyt y hteisöpilarinlainsäädän- 7569: töasioissa olisi rajoitettava kuulemismenettelyyn ja yhteispäätösmenettelyyn. 7570: Kansainvälisiä sopimuksia koskevissa asioissa tulisi lisäksi kysymykseen 7571: hyväksyruismenettely. 7572: Hallituksen esitys Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan yhteisöjen 7573: perustaruissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttamisesta tehdyn 7574: Amsterdamin sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä (245/ 1997 vp) 7575: toimitettiin eduskunnalle tammikuussa 1998. Hallituksen esityksessa ehdotettiin, 7576: etta eduskunta hyväksyisi Belgian, Tanskan, Saksan, Kreikan, Espanjan, Ranskan, 7577: Irlannin, Italian, Luxemburgin, Alankomaiden, Itävallan, Portugalin, Suomen, 7578: Ruotsin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä 2 päivänä lokakuuta 1997 tehdyn 7579: Amsterdamin sopimuksen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan 7580: yhteisöjen perustaruissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttami- 7581: sesta ja antaisi lain Amsterdamin sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. 7582: Esitys valmisteltiin ulkoasiainministeriässä yhteistyössä muiden ministeriöiden 7583: kanssa. 7584: Valtioneuvoston edustajat sekä ministeri- että virkamiestasolla olivat lukuisissa eri 7585: yhteyksissä kuultavina eduskunnassa. Eduskunta hyväksyi Amsterdamin sopimuk- 7586: sen ja sen eräiden määräysten hyväksymistä koskevan lain eräiden määräysten 7587: hyväksymistä tarkoittavan lain 15.6.98. Ahvenanmaan maakuntapäivät antoivat 7588: osaltaan suostumuksensa sopimuksen voimaansaattamiselle 1. 7.1998. Tasavallan 7589: presidentti ratifioi Amsterdamin sopimuksen 10.7.98, ja sopimusta koskeva 7590: ratifioimiskirja talletettiin Italian hallituksen huostaan 15.7.1998. Asia ei siten enää 7591: anna aihetta toimenpiteisiin. 7592: 142 Ulkoasiainministeriö 7593: 7594: Kansallisten parlamenttien oikeudet ja velvollisuudet perussopimusten mää- 7595: räyksissä 7596: Selonteko 111996 vp 7597: Ulkoasiainvaliokunta 7598: 7599: Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan 7600: mietinnön mukaisen lausunnon: 7601: 20) Valiokunta suhtautuu kielteisesti sellaisiin ehdotuksiin, joissa kansalliset 7602: parlamentit mainittaisiin perussopimusten määräyksissä oikeuksien tai vel- 7603: vollisuuksien välittömänä kohteena. 7604: Suomi ei kannata kansallisten parlamenttien mainitsemista perussopimusten 7605: määräyksissä oikeuksien tai velvollisuuksien välittömänä kohteena. Asia ei täten 7606: anna tässä vaiheessa aihetta muihin toimenpiteisiin. 7607: 7608: Kansallisten parlamenttien neuvoston päätöksentekoa koskevien sääntöjen 7609: vahvistaminen perustaruissopimuksessa 7610: Selonteko 111996 vp 7611: U lk oasiainv aliok unta 7612: 7613: Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan 7614: mietinnön mukaisen lausunnon: 7615: 21) Valiokunta katsoo, että neuvoston kokousten asialistojen tulisi olla sito- 7616: via ja julkisia ja että päätösten pohjana olevat asiakirjat pitäisi olla saatavil- 7617: la kaikilla virallisilla kielillä tietyn määräajan ennen päätöksen tekemistä. 7618: Perustaruissopimuksen tasolla olisikin vahvistettava se periaate, että neuvos- 7619: tonpätöksenteko säännöt eivät koske pelkästään sen sisäistätoimintaa, vaan 7620: niillä on olennainen merkitys kansallisten parlamenttien ja ylipäänsä kansa- 7621: laisten mahdollisuuksille vaikuttaa unionin päätöksentekoon. 7622: Hallituksen esitys Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan yhteisöjen 7623: perustaruissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttamisesta tehdyn 7624: Amsterdamin sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä (245/1997 vp) 7625: toimitettiin eduskunnalle tammikuussa 1998. Hallituksen esityksessa ehdotettiin, 7626: etta eduskunta hyväksyisi Belgian, Tanskan, Saksan, Kreikan, Espanjan, Ranskan, 7627: Irlannin, Italian, Luxemburgin, Alankomaiden, Itävallan, Portugalin, Suomen, 7628: Ruotsin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä 2 päivänä lokakuuta 1997 tehdyn 7629: Amsterdamin sopimuksen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan 7630: yhteisöjen perustaruissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttami- 7631: sesta ja antaisi lain Amsterdamin sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. 7632: Esitys valmisteltiin ulkoasiainministeriässä yhteistyössä muiden ministeriöiden 7633: kanssa. 7634: Valtioneuvoston edustajat sekä ministeri- että virkamiestasolla olivat lukuisissa eri 7635: yhteyksissä kuultavina eduskunnassa. Eduskunta hyväksyi Amsterdamin sopimuk- 7636: sen ja sen eräiden määräysten hyväksymistä koskevan lain eräiden määräysten 7637: hyväksymistä tarkoittavan lain 15.6.98. Ahvenanmaan maakuntapäivät antoivat 7638: osaltaan suostumuksensa sopimuksen voimaansaattamiselle 1.7 .1998. Tasavallan 7639: presidentti ratifioi Amsterdamin sopimuksen 10.7 .98, ja sopimusta koskeva ratifioi- 7640: miskirja talletettiin Italian hallituksen huostaan 15.7.1998. Asia ei siten enää anna 7641: aihetta toimenpiteisiin. 7642: 2000 vp. Hallituksen kertomus 1999 143 7643: 7644: Määräenemmistöpäätöksiin siirtymisen hyväksyminen 7645: 7646: Selonteko 111996 vp 7647: U lk oasiainv aliok unta 7648: 7649: Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan 7650: mietinnön mukaisen lausunnon: 7651: 22) Valiokunta edellyttää, että eduskuntaa kuullaan ennen kuin Suomen yk- 7652: sityiskohtaiset neuvottelukannat vahvistetaan sen suhteen, missä 1 pilarin 7653: asioissa on perusteltua hyväksyä siirtyminen määräenemmistöpäätöksiin. 7654: Hallituksen esitys Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan yhteisöjen 7655: perustamissopimustenja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttamisesta tehdyn 7656: Amsterdamin sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä (245/1997 vp) 7657: toimitettiin eduskunnalle tammikuussa 1998. Hallituksen esityksessa ehdotettiin, 7658: etta eduskunta hyväksyisi Belgian, Tanskan, Saksan, Kreikan, Espanjan, Ranskan, 7659: Irlannin, Italian, Luxemburgin, Alankomaiden, Itävallan, Portugalin, Suomen, 7660: Ruotsin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä 2 päivänä lokakuuta 1997 tehdyn 7661: Amsterdamin sopimuksen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan 7662: yhteisöjen perustamissopimustenja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttami- 7663: sesta ja antaisi lain Amsterdamin sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. 7664: Esitys valmisteltiin ulkoasiainministeriässä yhteistyössä muiden ministeriöiden 7665: kanssa. 7666: Valtioneuvoston edustajat sekä ministeri- että virkamiestasolla olivat lukuisissa eri 7667: yhteyksissä kuultavina eduskunnassa. Eduskunta hyväksyi Amsterdamin sopimuk- 7668: sen ja sen eräiden määräysten hyväksymistä koskevan lain eräiden määräysten 7669: hyväksymistä tarkoittavan lain 15.6.98. Ahvenanmaan maakuntapäivät antoivat 7670: osaltaan suostumuksensa sopimuksen voimaansaattamiselle 1.7.1998. Tasavallan 7671: presidentti ratifioi Amsterdamin sopimuksen 10.7 .98, ja sopimusta koskeva ratifioi- 7672: miskirja talletettiin Italian hallituksen huostaan 15.7.1998. Asia ei siten enää anna 7673: aihetta toimenpiteisiin. 7674: 7675: Komission jäsenten valinta ja nimittäminen 7676: 7677: Selonteko 111996 vp 7678: U lk oas iain valiokunta 7679: 7680: Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan 7681: mietinnön mukaisen lausunnon: 7682: 23) Valiokunta pitää parhaimpana nykyistä käytäntöä, jonka mukaan jokai- 7683: sesta jäsenvaltiosta valittaisiin vähintään yksi komission jäsen. Valiokunta 7684: suhtautuu kielteisesti eritasoisten komission jäsenten nimittämiseen. Va- 7685: liokunta yhtyy myös selonteon kantaan, jonka mukaan komission jäsenten 7686: ja puheenjohtajan nykyistä valintatapaa on pidettävä tarkoituksenmukaisena. 7687: Hallitus katsoo, että kaikista jäsenvaltioista tulee olla jäsen komissiossa. Hallitus 7688: suhtautuu kielteisesti asemaltaan eri tasoisten komission jäsenten nimittämiseen. 7689: Ulkoasiainvaliokunnan lausuma ei siten edellytä muita toimenpiteitä. 7690: 144 Ulkoasiainministeriö 7691: 7692: Euroopan yhteisöjen tuomioistuin 7693: Selonteko 1/1996 vp 7694: Ulkoasiainvaliokunta 7695: 7696: Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan 7697: mietinnön mukaisen lausunnon: 7698: 24) Valiokunta katsoo selontekoon yhtyen, että jokaisesta jäsenvaltiosta pi- 7699: tää olla edelleenkin tuomari ja että tuomioistuimen tuomarien nimitysmenet- 7700: tely on nykymuodossaan asianmukainen. Valiokunta kuitenkin kannattaa 7701: tuomareiden virkakauden pidentämistä 9 vuoteen ilman mahdollisuutta uu- 7702: delleennimitykseen. 7703: Hallituksen esitys Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan yhteisöjen 7704: perustamissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttamisesta tehdyn 7705: Amsterdamin sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä (245/1997 vp) 7706: toimitettiin eduskunnalle tammikuussa 1998. Hallituksen esityksessa ehdotettiin, 7707: etta eduskunta hyväksyisi Belgian, Tanskan, Saksan, Kreikan, Espanjan, Ranskan, 7708: Irlannin, Italian, Luxemburgin, Alankomaiden, Itävallan, Portugalin, Suomen, 7709: Ruotsin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä 2 päivänä lokakuuta 1997 tehdyn 7710: Amsterdamin sopimuksen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan 7711: yhteisöjen perustamissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttami- 7712: sesta ja antaisi lain Amsterdamin sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. 7713: Esitys valmisteltiin ulkoasiainministeriässä yhteistyössä muiden ministeriöiden 7714: kanssa. 7715: Valtioneuvoston edustajat sekä ministeri- että virkamiestasolla olivat lukuisissa eri 7716: yhteyksissä kuultavina eduskunnassa. Eduskunta hyväksyi Amsterdamin sopimuk- 7717: sen ja sen eräiden määräysten hyväksymistä koskevan lain eräiden määräysten 7718: hyväksymistä tarkoittavan lain 15.6.98. Ahvenanmaan maakuntapäivät antoivat 7719: osaltaan suostumuksensa sopimuksen voimaansaattamiselle 1. 7.1998. Tasavallan 7720: presidentti ratifioi Amsterdamin sopimuksen 10.7 .98, ja sopimusta koskeva ratifioi- 7721: miskirja talletettiin Italian hallituksen huostaan 15.7.1998. Asia ei siten enää anna 7722: aihetta toimenpiteisiin. 7723: 7724: Alueiden komitean pakollisen kuulemisen laajentaminen perussopimuksissa 7725: Selonteko 1/1996 vp 7726: Ulkoasiainvaliokunta 7727: Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan 7728: mietinnön mukaisen lausunnon: 7729: 25) Valiokunnan mielestä alueiden komitean pakollista kuulemista olisi ai- 7730: heellista pyrkiä laajentamaan perussopimuksissa siten, että se kattaisi kaikki 7731: ne lainsäädäntöalat, joiden osalta unionin lainsäädäntö koskisi Suomessa 7732: kuntien ja maakuntien toimialaa. 7733: Hallituksen esitys Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan yhteisöjen 7734: perustamissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttamisesta tehdyn 7735: Amsterdamin sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä (245/1997 vp) 7736: toimitettiin eduskunnalle tammikuussa 1998. Hallituksen esityksessa ehdotettiin, 7737: etta eduskunta hyväksyisi Belgian, Tanskan, Saksan, Kreikan, Espanjan, Ranskan, 7738: Irlannin, Italian, Luxemburgin, Alankomaiden, Itävallan, Portugalin, Suomen, 7739: Ruotsin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä 2 päivänä lokakuuta 1997 tehdyn 7740: Amsterdamin sopimuksen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan 7741: 2000 vp. Hallituksen kertomus 1999 145 7742: 7743: yhteisöjen perustaruissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttami- 7744: sesta ja antaisi lain Amsterdamin sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. 7745: Esitys valmisteltiin ulkoasiainministeriössä yhteistyössä muiden ministeriöiden 7746: kanssa. 7747: Valtioneuvoston edustajat sekä ministeri- että virkamiestasolla olivat lukuisissa eri 7748: yhteyksissä kuultavina eduskunnassa. Eduskunta hyväksyi Amsterdamin sopimuk- 7749: sen ja sen eräiden määräysten hyväksymistä koskevan lain eräiden määräysten 7750: hyväksymistä tarkoittavan lain 15.6.98. Ahvenanmaan maakuntapäivät antoivat 7751: osaltaan suostumuksensa sopimuksen voimaansaattamiselle 1.7.1998. Tasavallan 7752: presidentti ratifioi Amsterdamin sopimuksen 10.7 .98, ja sopimusta koskeva ratifioi- 7753: miskirja talletettiin Italian hallituksen huostaan 15.7.1998. Asia ei siten enää anna 7754: aihetta toimenpiteisiin. 7755: 7756: Suomen toiminta hallitusten välisessä konferenssissa 7757: Selonteko 111996 vp 7758: Ulkoasiainvaliokunta 7759: Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan 7760: mietinnön mukaisen lausunnon: 7761: 26) Ulkoasiainvaliokunta edellyttää, että Suomi toimii hallitustenvälisessä 7762: konferenssissa siten, etteivät siellä päätetyt ratkaisut ole ristiriidassa Suomen 7763: sotilaallisen liittoutumattomuuden ja itsenäisen puolustuksen kanssa. Tämän 7764: mukaisesti Suomen tulee rakentavasti osallistua yhteisen ulko- ja turvalli- 7765: suuspolitiikan kehittämiseen sen hallitustenvälisen luonteen säilyttävällä ta- 7766: valla. 7767: Irlannin joulukuussa esittämässä sopimusluonnoksessa ei ole sellaisia ehdotuksia, 7768: jotka olisivat ristiriidassa Suomen sotilaallisen liittoutumattomuuden ja itsenäisen 7769: puolustuksen kanssa. Neuvotteluissa on lähtökohtaisesti otettu huomioon jäsenmai- 7770: den erilaiset puolustussitoumukset Hallitusten välisessä konferenssissa turvallisuu- 7771: den ja puolustuksen alalla on kekitytty EU:n toimintakyvyn parantamiseen kriisin- 7772: hallinnassa. Suomi ja Ruotsi ovat esittäneet tätä koskevan aloitteen. 7773: Asia ei tässä yhteydessä anna aihetta muihin toimenpiteisiin. 7774: 7775: UTP hallitusten välisessä yhteistyössä ja unionin toiminnan tehostaminen 7776: Selonteko 111996 vp 7777: U lk oasiainv aliok unta 7778: 7779: Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan 7780: mietinnön mukaisen lausunnon: 7781: 27) Valiokunta tukee valtioneuvoston selonteossa ilmaistua kannanottoa, 7782: että UTP tulee säilyttää hallitusten välisenä yhteistyönä, joka perustuu jä- 7783: senmaiden keskinäiselle luottamukselle ja yhteisvastuulle, ja että unionin 7784: toimintaa tehostettaessa kaikkien jäsenvaltioiden edut tulee ottaa tasavertai- 7785: sesti huomioon. 7786: Suomi on neuvotteluissa kannattanut johdonmukaisesti UTP:n säilyttämistä hallitus- 7787: ten välisenä yhteistyönä. EU:n piiarirakenteen säilyttämisestä vallitsee jäsenmaiden 7788: kesken pitkälle menevä yhteisymmärrys. Toiminnan tehostamisen peruslähtökohtana 7789: on neuvotteluissa pidetty kaikkien jäsenvaltioiden tasavertaista kohtelua ja yhtäläis- 7790: 146 Ulkoasiainministeriö 7791: 7792: tä osallistumisoikeutta UTP:n alalla. 7793: Ulkoasiainvaliokunnan lausuma ei edellä todetun johdosta anna tässä vaiheessa 7794: aihetta muihin toimenpiteisiin. 7795: 7796: EU :n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevan määräenemmistöpäätök- 7797: senteon laajentaminen 7798: Selonteko 1/1996 vp 7799: Ulkoasiainvaliokunta 7800: 7801: Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan 7802: mietinnön mukaisen lausunnon: 7803: 28) Valiokunta katsoo, että kysymystä siitä, tulisiko yhteisen ulko- ja tur- 7804: vallisuuspolitiikan osalta määräenemmistöpäätöksentekoa laajentaa muihin 7805: kuin toimeenpanoon liittyviin kysymyksiin, on arvioitava siltä pohjalta, että 7806: jos yksimielisyysedellytyksestä luovutaan, on samalla todettava,ettei niitä 7807: jäsenvaltioita, jotka eivät katso voivansa tällaiseen päätöksentekoon osallis- 7808: tua, myöskään voida velvoittaa osallistumaan näiden päätösten täytäntöön- 7809: panoon tai niistä aiheutuvien kustannusten kattamiseen. 7810: Amsterdamin sopimuksessa yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa yksimieli- 7811: syys päätöksenteossa säilyy edelleen pääsääntönä perustavaa laatua olevissa 7812: asioissa. Kysymyksistä, joilla on merkitystä puolustuksen kannalta, päätetään aina 7813: yksimielisesti. Päätöksenteon lukkiutumisen estämiseksi otetaan käyttöön ns. 7814: rakentava pidättäytyminen, jolloiQ äänestämästä pidättäytyvän jäsenvaltion ei 7815: tarvitse soveltaa kyseistä päätöstä. Aänestämästä pidättäytyminen ei estä päätöksen 7816: tekemistä ja jäsenvaltio on velvollinen hyväksymään sen, että päätös sitoo unionia. 7817: Tällaisessa tilanteessa jäsenvaltio ei ole velvollinen osallistumaan sellaisten 7818: menojen rahoitukseen, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen 7819: alalla. 7820: Päätöksentekomenettelyä parannetaan mahdollistamaHa määräenemmistöpäätösten 7821: käyttäminen neuvostossa niissä kysymyksissä, joiden osalta Eurooppa-neuvosto on 7822: määritellyt yhteisen strategian. Neuvosto voi päättää määräenemmistöllä hyväksyes- 7823: sään yhteisen strategian perusteella yhteisen toiminnan tai yhteisen kannan tai 7824: tehdessään sen perusteella muun päätöksen tai päättäessään yhteisen toiminnan tai 7825: kannan täytäntöönpanosta. Jäsenvaltio voi kuitenkin vedota tärkeisiin kansalliseen 7826: politiikkaan liittyviin syihin, jolloin määräenemmistöpäätöstä ei tehdä. Neuvosto 7827: voi määräenemmistöllä pyytää, että asia viedään Eurooppa-neuvoston yksimielisesti 7828: ratkaistavaksi. 7829: Edellä todetun johdosta ja kun hallitus seuraa asien kehittymistä, valiokunnan 7830: lausuma ei tässä yhteydessä anna aihetta muihin toimenpiteisiin. 7831: 7832: EU :n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan näkyvyyden parantaminen 7833: Selonteko 1/1996 vp 7834: U lk oasiainv aliok unta 7835: 7836: Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan 7837: mietinnön mukaisen lausunnon: 7838: 29) Valiokunta katsoo, että yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan näky- 7839: vyyttä voidaan ja tulee parantaa sopivin keinoin, mm. tehostamalla jo käy- 7840: 2000 vp. Hallituksen kertomus 1999 147 7841: 7842: tettyjä menetelmiä. Pysyvän UTP-edushenkilön valitsemista valiokunta ei 7843: pidä oikeana ratkaisuna. 7844: EU:n toiminnan näkyvyyden, johdonmukaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen 7845: yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa oli eräs keskeinen tavoite hallitusten 7846: välisessä konferenssissa 1996-1997. Tilanteen korjaamiseksi Amsterdamin sopi- 7847: muksessa perustettiin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla korkean edusta- 7848: jan tehtävä. Korkeana edustajana toimii neuvoston pääsihteeri, joka avustaa 7849: neuvostoa YUTP:n alaan kuuluvissa kysymyksissä. Hän osallistuu erityisesti 7850: toimintaperiaatteita koskevien päätösten muotoilemiseen, valmisteluun ja täytän- 7851: töönpanoon. Tarvittaessa korkea edustaja käy poliittista vuoropuhelua neuvoston 7852: puolesta kolmansien osapuolten kanssa puheenjohtajamaan pyynnöstä. Kölnin 7853: Eurooppa-neuvostossa kesäkuussa 1999 korkeaksi edustajaksi valittiin Javier 7854: Solana, joka otti tehtävän vastaan lokakuussa 1999. Unionin tarvitseman ajankoh- 7855: taisen analyysin sekä toimintaehdotusten laatimista varten perustetun suunnittelu- 7856: ja varhaisvaroitusyksikön toiminta käynnistettiin heti korkean edustajan otettua 7857: tehtävänsä vastaan. 7858: Tehokas ja johdonmukainen toiminta ulkosuhteiden kaikilla osa-alueilla vaatii 7859: entistä tiiviimpää koordinaatiota mm. komission kanssa. Kaikki tehostaruistoimet 7860: eivät vaadi muutoksia EU :n perustamissopimuksiin. 7861: 7862: EU :n suunnittelu- ja analyysikapasiteettia sekä UTP:n toimeenpanoon liittyvää 7863: rahoitusta koskevat ehdotukset ja infonnointi UTP:stä 7864: Selonteko 1/1996 vp 7865: U lk oasiainv aliok unta 7866: 7867: Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan 7868: mietinnön mukaisen lausunnon: 7869: 30) Valiokunta tukee selonteossa esitettyjä ehdotuksia yhteisen suunnittelu- 7870: ja analyysikyvyn luomisesta yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla ja 7871: sen sijoittamista neuvoston sihteeristöön, samoin ehdotusta joustavan ja no- 7872: pean menettelyn kehittämisestä UTP:n toimeenpanaan liittyvään rahoituk- 7873: seen.Kansallisten parlamenttien ja Euroopan parlamentin informointia UTP:- 7874: stä tulee tehostaa. 7875: Euroopan unionin yhteisen analyysi- ja suunnittelukapasiteetin vahvistaminen on 7876: yksi UTP:n tehostamisen tärkeimpiä elementtejä. Unionin tarvitseman ajankohtaisen 7877: analyysin sekä toimintaehdotusten laatimista varten perustettu suunnittelu- ja 7878: varhaisvaroitusyksikkö on sijoitettu YUTP:n korkeana edustajana toimivan neu- 7879: voston pääsihteerin alaisuuteen. Suunnittelu- ja varhaisvaroitusyksikön toiminta 7880: käynnistyi marraskuussa 1999. UTP: n rahoitusta käsitellään budjettikysymysten 7881: tarkastelun yhteydessä. Euroopan parlamentin informointia on oltu valmiita 7882: parantamaan. 7883: Edellä todetun johdosta ja kun hallitus seuraa asian kehittymistä, valiokunnan 7884: lausuma ei tässä yhteydessä anna aihetta muihin toimenpiteisiin. 7885: 148 Ulkoasiainministeriö 7886: 7887: Suomen osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan sekä EU :n ja WEU :n väli- 7888: set suhteet 7889: Selonteko 111996 vp 7890: Ulkoasiainvaliokunta 7891: Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan 7892: mietinnön mukaisen lausunnon: 7893: 31) Valiokunta pitää valtioneuvoston selonteon turvallisuus- ja puolustuspo- 7894: litiikkaa koskevien kannanottojen peruslähtökohtia perusteltuina. Sotilaallis- 7895: ta kriisinhallintaa tulee käsitellä osana yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiik- 7896: kaa. VaHokunta katsoo, että Suomen tulee edistää toimia, joilla vahvistetaan 7897: EU:n kykyä tukea siviiliyhteiskunnan kriisienjälkeistä jälleenrakentamista. 7898: Valiokunta edellyttää, että Suomi sotilaallisesti liittoutumattomana valtiona 7899: osallistuu sotilaalliseen kriisinhallintaan vain, jos sillä säilyy oikeus it- 7900: senäiseenpäätöksentekoon omaa turvallisuutta koskevissa kysymyksissä.Sa- 7901: moin on säilytettävä unionin jäsenvaltioiden tasavertaisuus kriisinhallintaa 7902: koskevassa päätöksenteossa, johon sisältyy mahdollisuus itsenäiseen päätök- 7903: seen kuhunkin operaatioon osallistumisesta. 7904: Valiokunnan mielestä EU:n ja WEU:n väliset suhteet tulee ottaa tarkaste- 7905: luun siten, että WEU voisi toimia EU:n poliittisen johdonalaisena kriisinhal- 7906: linta- ja rauhanturvaamistehtävien yhteistyöjärjestönä. 7907: Suomi ja Ruotsi tekivät huhtikuussa 1996 aloitteen EU :n kriisinhallintakapasiteetin 7908: vahvistamiseksi. Aloitteen keskeisenä sisältönä on kriisinhallintatehtävien kirjaami- 7909: nen osaksi yhteisen puolustuspolitiikan määrittelyä, WEU :n valtuuttaminen toteutta- 7910: maan EU:n päättämiä sotilaallisia kriisinhallintatehtäviä sekä kaikkien EU:n 7911: jäsenvaltioiden tasavertainen osallistumismahdollisuus operaatioista päättämiseenja 7912: toimeenpanoon WEU: ssa. 7913: Neuvottelujen tässä vaiheessa kriisinhallintatehtävät ollaan kirjaamassa unionisopi- 7914: mukseen suurelta osin Suomen ja Ruotsin yhteisaloitteen pohjalta. Kriisinhallinta- 7915: tehtävää koskevat päätökset, kuten muutkin turvallisuutta ja puolustusta koskevat 7916: päätökset tehtäisiin yksimielisesti. Osallistuminen kuhunkin operaatioon ratkaistaan 7917: viime kädessä kansallisesti. 7918: Ulkoasiainvaliokunnan lausuma ei edellytä tässä yhteydessä muita toimenpiteitä. 7919: 7920: Unionin oikeushenkilöllisyyden vaikutukset 7921: Selonteko 111996 vp 7922: Ulkoasiainvaliokunta 7923: Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan 7924: mietinnön mukaisen lausunnon: 7925: 32) Valiokunta edellyttää, että unionin oikeushenkilöllisyyden vaikutuksista 7926: tehdään perusteelliseen tutkimukseen tukeutuva selvitys eikä Suomen tule 7927: kannattaa muutoksia ennen selvityksen valmistumista ja eduskunnan kuule- 7928: mista asiassa. 7929: Hallitus on toimittanut eduskunnalle 1.11.1996 Euroopan unionin vuoden 1996 7930: hallitustenvälistä konferenssia koskevan valtioneuvoston selvityksen Euroopan 7931: unionin mahdollisesta oikeushenkilöllisyydestä. Asia ei näin ollen tässä vaiheessa 7932: 2000 vp. Hallituksen kertomus 1999 149 7933: 7934: anna aihetta muihin toimenpiteisiin. 7935: 7936: Kansalaiskeskustelun edellytysten turvaaminen ja eduskunnan infonnointi 7937: HVK:ssa käsiteltävistä asioista 7938: 7939: Selonteko 111996 vp 7940: Ulkoasiainvaliokunta 7941: Eduskunta hyväksyi 14.5.1996 selonteon johdosta ulkoasiainvaliokunnan 7942: mietinnön mukaisen lausunnon: 7943: 33) Valiokunta edellyttää, että valtioneuvosto turvaa edellytykset laajalle 7944: kansalaiskeskustelulle HVK:ssa käsiteltävistä asioista. Valiokunta edellyttää, 7945: ettävaltioneuvosto antaa suurelle valiokunnalle ja ulkoasiainvaliokunnalle ne 7946: lisäselvitykset, joita tässä mietinnössä on edellytetty, ja että mainituille va- 7947: liokunnille taikoko eduskunnalle annetaan mahdollisuus ennalta ottaa kantaa 7948: unionin kehittämiseen liittyviin konferenssissa esille tuleviin konkreettisiin 7949: vaihtoehtoihin ja niihin liittyviin Suomen yksityiskohtaisiin neuvottelukan- 7950: toihin. 7951: Hallituksen esitys Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan yhteisöjen 7952: perustaruissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttamisesta tehdyn 7953: Amsterdamin sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä (245/ 1997 vp) 7954: toimitettiin eduskunnalle tammikuussa 1998. Hallituksen esityksessa ehdotettiin, 7955: etta eduskunta hyväksyisi Belgian, Tanskan, Saksan, Kreikan, Espanjan, Ranskan, 7956: Irlannin, Italian, Luxemburgin, Alankomaiden, Itävallan, Portugalin, Suomen, 7957: Ruotsin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä 2 päivänä lokakuuta 1997 tehdyn 7958: Amsterdamin sopimuksen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan 7959: yhteisöjen perustaruissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttami- 7960: sesta ja antaisi lain Amsterdamin sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. 7961: Esitys valmisteltiin ulkoasiainministeriässä yhteistyössä muiden ministeriöiden 7962: kanssa. 7963: Valtioneuvoston edustajat sekä ministeri- että virkamiestasolla olivat lukuisissa eri 7964: yhteyksissä kuultavina eduskunnassa. Eduskunta hyväksyi Amsterdamin sopimuk- 7965: sen ja sen eräiden määräysten hyväksymistä koskevan lain eräiden määräysten 7966: hyväksymistä tarkoittavan lain 15.6.98. Ahvenanmaan maakuntapäivät antoivat 7967: osaltaan suostumuksensa sopimuksen voimaansaattamiselle 1. 7.1998. Tasavallan 7968: presidentti ratifioi Amsterdamin sopimuksen 10.7 .98, ja sopimusta koskeva ratifioi- 7969: miskirja talletettiin Italian hallituksen huostaan 15.7.1998. Asia ei siten enää anna 7970: aihetta toimenpiteisiin. 7971: 7972: Itä-Timorin kysymys 7973: 7974: HE 511997 vp 7975: U lk oasiainv aliok unta 7976: 7977: Eduskunta edellytti 10.4.1997 Suomen hallituksen toimivan sen puolesta, 7978: että Itä-Timorin kysymykseen saadaan oikeudenmukainen, kattava ja kan- 7979: sainvälisesti hyväksyttävä ratkaisu, joka kunnioittaa Itä-Timorin kansan int- 7980: ressejä ja oikeutettuja vaatimuksia kansainvälisen oikeuden mukaisesti. 7981: Demokraattinen kehitys Indonesiassa vaikutti myönteisesti myös suhtautumiseen 7982: Itä-Tim oriin. YK:n johdolla käydyt kolmikantaneuvottelut johtivat 5.5.1999 7983: sopimukseen kansanäänestyksen järjestämisestä Itä-Timorilla 30.8.1999. Kansan- 7984: 150 Ulkoasiainministeriö 7985: 7986: äänestykseen osallistui 98,6 % äänioikutetuista, joista 78,5 % kannatti alueen 7987: itsenäisyyttä. Suomi oli keskeisesti mukana prosessin eri vaiheissa ja .~uomalaisia 7988: kansanedustajia ja kansalaisaktiiveja osallistui äänestyksen tarkkailuun. Aänestyksen 7989: jälkeen väkivalta lisääntyi alueella ja se johti YL:n valtuuttamien kansainvälisten 7990: joukkojen lähettämiseen Itä-Timorille. Väkivalta johti myös suureen pakolaisaaltoon 7991: ja pakolaisten palauttaminen on edelleen kesken. Indonesian uusi parlamentti 7992: peruutti alueen liittämisen Indonesiaan ja Itä-Timor palautui YK:n hallintaan 7993: lokakuussa 1999. 7994: 7995: Suomi on tukenut johdonmukaisestiYK:ntoimintaa Itä-Timorin kysymyksessä niin 7996: poliittisesti yhdessä muiden EU-maiden kanssa kuin bilateraalisti YK:ta taloudel- 7997: lisesti avustaen. Olemme samalla korostaneet YK:n keskeistä roolia Itä-Timorin 7998: ongelmien ratkaisussa. YK:n turvallisuusneuvosto perusti päätöslauselmanaan 7999: 25.10.1999 YK:n Itä-Timorin väliaikaisen hallinnon (UNTAED=United Nations 8000: Transitional Administration in East Timor), joka tulee käytännössä toimimaan Itä- 8001: Timorin väliaikaisena hallituksena läheisessä yhteistyössä Itä-Timorin itsenäisyyttä 8002: ajaneiden puolueiden muodostaman CNRT-neuvoston edustajien kanssa, kunnes ltä- 8003: Timorille on luotu valtion tarvitsemat instituutiot ja edellytykset itätimorilaisten 8004: omaehtoiselle toiminnalle. Tämän on arvioitu alustavasti kestävän ainakin noin 8005: kolmen vuoden ajan. 8006: Itä-Timorilla on käynnistymässä kansakunnanrakentaminen. Siihen uskotaan 8007: tarvittavan seuraavan kolmen vuoden aikana 302 miljoonaa USD. Maailmanpankin 8008: arviointiryhmän alustavassa raportissa pidetään kiireellisenä prioriteettina talouden 8009: käynnistämistä ja pohjan luomista kestävälle elpymiselle. Itä-Timorin BKT:n on 8010: arvioitu laskevan tänä aikan noin 40-45 %. 8011: 8012: Maailmanpankin ja YK:n jälleenrakennusohjelma on kattava. Keskeiset toiminnot 8013: olivat ennen äänestystä indonesialaisen miehityshallinnon vastuulla ja huomattava 8014: osa itätimorilaisesta virkakunnasta oli indonesialaismielistä ja on tällä hetkellä 8015: suurelta osin pakolaisina Itä-Timorin ulkopuolella. Itä-Timorin jälleenrakennus tulee 8016: olemaan hyvin krittinen operaatio, jossa vaaditaan hyvää koordinaatiota ja hankkei- 8017: den priorisointia. Toisaalta se, että lähdetään lähes nollasta, voi olla tietty etu 8018: kansalaisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteiden ja hyvän hallinnon juurruttamiseksi 8019: Itä-Timorin uuteen hallintoon. Haaste on kuitenkin mittava. 8020: 8021: Suomi tuki vuoden 1999 aikana Itä-Timoria rauhan ja jälleenrakennusprosessia n. 8022: 12,8 miljoonalla markalla: äänestys 3,1 miljoonaa mk, sovintoprosessi n. 300.000 8023: mk, humanitaarinen apu 5 miljoonaa mk ja 4,5, miljoonaa mk UNTAET:n väliai- 8024: kaiseen hallintoon. Olemme luvanneet lisäksi tukea Itä-Timorin jälleenrakennus- 8025: prosessia varten perustettavia rahastoja n. 60 miljoonalla markalla seuraavan 8026: kolmen vuoden aikana. 8027: 8028: Voidaan katsoa, että Suomi kansallisesti sekä EU-puheenjohtajakaudellaan on 8029: toimintu määrätietoisesti ja tuloksekkaasti sen puolesta, että Itä-Timorin kysymyk- 8030: seen on saatu oikeudenmukainen, kattava ja kansainvälisesti hyväksyttävä ratkaisu, 8031: joka kunnioittaa Itä-Timorin kansan etua ja itsemääräämisoikeutta. Eduskunnan 8032: lausuma ei enää tässä yhteydessä aiheuta jatkotoimenpiteitä. 8033: 2000 vp. Hallituksen kertomus 1999 151 8034: 8035: Huolehtiminen EU :n jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvista lainsäädäntö- 8036: kysymyksistä 8037: HE 31/1997 vp 8038: U lk oasiainv aliok unta 8039: 8040: Eduskunta edellytti 12.6.1997, että valtioneuvosto jäsenvaltioiden toimival- 8041: taan kuuluvissa lainsäädäntökysymyksissä huolehtii EU :n neuvostossa siitä, 8042: ettei assosiointineuvostossa päätetä tällaisista asioista ennen kuin niiden jär- 8043: jestämiseen kansallisin lainsäädäntötoimin on ollut kohtuullisesti aikaa. 8044: Hallituksen esitys Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan yhteisöjen 8045: perustaruissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttamisesta tehdyn 8046: Amsterdamin sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä (245/1997 vp) 8047: toimitettiin eduskunnalle tammikuussa 1998. Hallituksen esityksessa ehdotettiin, 8048: etta eduskunta hyväksyisi Belgian, Tanskan, Saksan, Kreikan, Espanjan, Ranskan, 8049: Irlannin, Italian, Luxemburgin, Alankomaiden, Itävallan, Portugalin, Suomen, 8050: Ruotsin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä 2 päivänä lokakuuta 1997 tehdyn 8051: Amsterdamin sopimuksen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan 8052: yhteisöjen perustaruissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttami- 8053: sesta ja antaisi lain Amsterdamin sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. 8054: Esitys valmisteltiin ulkoasiainministeriässä yhteistyössä muiden ministeriöiden 8055: kanssa. 8056: Valtioneuvoston edustajat sekä ministeri- että virkamiestasolla olivat lukuisissa eri 8057: yhteyksissä kuultavina eduskunnassa. Eduskunta hyväksyi Amsterdamin sopimuk- 8058: sen ja sen eräiden määräysten hyväksymistä koskevan lain eräiden määräysten 8059: hyväksymistä tarkoittavan lain 15.6.98. Ahvenanmaan maakuntapäivät antoivat 8060: osaltaan suostumuksensa sopimuksen voimaansaattamiselle 1.7.1998. Tasavallan 8061: presidentti ratifioi Amsterdamin sopimuksen 10.7. 98, ja sopimusta koskeva ratifioi- 8062: miskirja talletettiin Italian hallituksen huostaan 15.7.1998. Asia ei siten enää anna 8063: aihetta toimenpiteisiin. 8064: 8065: Pakolaisavun sisällyttäminen kehitysyhteistyömäärärahoihin 8066: HE 100/1997 vp 8067: Valtiovarainvaliokunta 8068: 8069: 1) Hyväksyessään 19.12.1997 valtion talousarvion vuodelle 1998 eduskunta 8070: edellytti luvun 24.30 kohdalla, että toteuttaessaan uutta pakolaisohjelmaa 8071: hallitus noudattaa OECD:n hyväksymiä julkisen kehitysavun raportointioh- 8072: jeita pakolaisavun sisällyttämisessä kehitysyhteistyömäärärahoihin valtion 8073: talousarviossa. 8074: Eduskunta on hyväksynyt asiasta uuden lausuman (HE 105/1998 vp ), ja asiaa 8075: selostetaan tuossa yhteydessä. 8076: 8077: Ulkomailla työskentelevien sosiaaliturvaa koskevien ongelmien ratkaisemi- 8078: nen 8079: HE 100/1997 vp 8080: Valtiovarainvaliokunta 8081: 8082: 2) Hyväksyessään 19.12.1997 valtion talousarvion vuodelle 1998 eduskunta 8083: 152 Ulkoasiainministeriö 8084: 8085: edellytti momentin 24.30.66 kohdalla, että ulkomailla työskentelevien sosi- 8086: aaliturvaa koskevat ongelmat selvitetään ja ratkaistaan tavalla, joka varmista 8087: normaalin sosiaaliturvan myös pitkiä ajanjaksoja asemapaikallaan työskente- 8088: leville, kotimaasta poissa oleville lähetystyöntekijöille ja kansalaisjärjestöjen 8089: palveluksessa oleville kehitystyöntekijöille. 8090: Sosiaali- ja terveysministeriön asettama SOLMU-työryhmää, jonka tehtävänä oli 8091: selvittää asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun 8092: lain soveltamiskäytännössä esiintyneitä ongelmia ja muutostarpeita, jätti ehdotuk- 8093: sensa 29.5.1998.Eduskunta on joulukuussa 1998 hyväksynyt ehdotuksen pohjalta 8094: valmistellun lainmmutoksen, joka mm. mahdolllistaa lähetystyöntekijöiden ja 8095: kehitysyhteistyössä olevien säilymisen Suomen sosiaaliturvalainsäädännön piirissä 8096: viiden vuoden ulkomailla oleskelun jälkeenkin. Laki tulee voimaan 1.3.1999. 8097: Asia ei näin ollen anna aihetta toimenpiteisiin. 8098: 8099: Lainsäädännön muuttaminen Suomen solmimaa kansainvälistä sitoumusta vastaa- 8100: vaksi 8101: HE 17911997 vp 8102: U lk oasiainv aliok unta 8103: 8104: Eduskunta edellytti, että hallitus ryhtyy kiireellisiin toimenpiteisiin lainsää- 8105: dännön muuttamiseksi Suomen solmimaa kansainvälistä sitoumusta vastaa- 8106: vaksi. 8107: Asiasta on annettu eduskunnalle hallituksen esitys laiksi Suomen ja Länsi-Euroopan 8108: unionin välisen turvallisuussopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. Laki 8109: on julkaistu Suomen säädöskokoelman sopimussarjassa numerolla 41-42/1998. Asia 8110: ei siten enää anna aihetta toimenpiteisiin. 8111: 8112: Pakolaishakemusten käsittely ja YUTP-asioiden saattaminen ulkoasiainvaliokun- 8113: nan tietoon 8114: HE 24511997 vp 8115: Ulkoasiainvaliokunta 8116: 8117: Eduskunta edellytti 6.3.1997, että hallitus ottaa asianmukaisesti huomioon 8118: ulkoasiainvaliokunnan muilta valiokunnilta saamissa lausunnoissa esitetyt 8119: näkökohdat. 8120: Viitaten perustuslakivaliokunnan lausuntoon ja ottaen huomioon Suomea 8121: sitovat kansainväliset velvoitteet eduskunta edellytti, että myös toisesta jä- 8122: senmaasta tulevat hakemukset käsitellään yksilöllisesti ilman maantieteellis- 8123: tä varanmaa Geneven pakolaissopimuksen ja vuoden 1967 lisäpöytäkirjan 8124: mukaisesti ja että hallitus tekee asiasta asianmukaisen ilmoituksen sopimuk- 8125: sen muille osapuolille. 8126: Eduskunta edellytti hallituksen saattavan YUTP-asiat ulkoasiainvaliokunnan 8127: tietoon riittävän ajoissa ennen niitä koskevaa päätöksentekoa neuvostossa, 8128: jotta valiokunta voisi ottaa kantaa mahdolliseen rakentavan pidättäytymisen 8129: tarpeeseen Suomen osalta. 8130: Amsterdamin sopimuksen tultua voimaan Suomi noudattaa sopimuksen julistukseen 8131: 2000 vp. Hallituksen kertomus 1999 153 8132: 8133: sisältyvää mahdollisuutta käsitellä muista EU -maista tulleet turvapaikkahakemukset 8134: yksilöllisen menettelyn kautta ja lähtökohtaisesti ilmeisen perusteettomina. Toisen 8135: jäsenvaltion kansalaisten jättämästä turvapaikkahakemuksesta ilmoitetaan EU:n 8136: neuvoston pääsihteeristölle. Asia ei anna aihetta uusiin toimnepiteisiin. 8137: Ulkoasiainvaliokunta saa ulkoministeriöltä säännöllisesti kirjeitse tietoja Euroopan 8138: unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevitsta asioista. Ulkoasiainmi- 8139: nisteriö toimittaa ulkoasiainvaliokunnalle tietoja ulko- ja turvallisuuspolittiikkaan 8140: liittyvien päätösten valmistelusta riittävissä ajoin ennen yleisten asiain neuvoston 8141: kokousta. Samoin menetellään, mikäli päätös on tarkoitus tehdä kirjallisella 8142: menettelyllä. Ulkoasiainvaliokunnalle annettavat tiedot kattavat myös YUTP:n 8143: toimeenpanoon liittyvät EY:n pakoteasetukset. 8144: 8145: Pakolaisavun sisällyttäminen kehitysyhteistyömäärärahoihin 8146: HE 105!1998 vp 8147: Valtiovarainvaliokunta 8148: 8149: 2) Hyväksyessään 18.12.1998 valtion talousarvion vuodelle 1999 eduskunta 8150: edellytti luvun 24.30 kohdalla, että toteuttaessaan uutta pakolaisohjelmaa 8151: hallitus noudattaa OECD:n hyväksymiä julkisen kehitysavun raportointioh- 8152: jeita pakolaisavun sisällyttämisessä kehitysyhteistyömäärärahoihin valtion 8153: tai ousarviossa. 8154: Pakolaisavun käsite ja erityisesti pakolaiskustannusten laskeminen ja sisällyttäminen 8155: julkiseksi kehitysavuksi on ollut keskustelun kohteena pitkään OECD:n kehitysapu- 8156: komiteassa. Voimassa olevien OECD:n raportointiohjeiden mukaan kehitysapuun 8157: voidaan sisällyttää pakolaiskustannukset ensimmäisen vuoden osalta, jolta pohjalta 8158: Suomi on raportoinut vuosittain omat pakolaiskustannuksensa OECD:n kehitysapu- 8159: komitealle. 8160: Eduskunnan lausuman johdosta hallitus selvittää vuoden 2000 aikana eri ministe- 8161: riöiden käyttämät perusteet pakolaiskustannusten arvioinnissa saattaakseen ne 8162: yhteismitallisiksi ja sopusointuun OECD:n ohjeiden kanssa. 8163: 8164: Lainsäädäntökysymykset EU :n neuvostossa 8165: HE 279!1998 vp 8166: Ulkoasiainvaliokunta 8167: 8168: Eduskunta edellytti 10.2.1999, että valtioneuvosto jäsenvaltion toimivaltaan 8169: kuuluvissa lainsäädäntökysymyksissä huolehtii EU:n neuvostossa siitä, ettei 8170: assosiaationeuvostossa päätetä tällaisista asioista ennen kuin niiden järjes- 8171: tämiseen kansallisin lainsäädäntötoimin on ollut kohtuullisesti aikaa 8172: Tasavallan Presidentti antoi 1.4.1999 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun- 8173: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 8174: Eduskunta on 10.2.1999 hyväksyessään Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioi- 8175: den sekä Jordanian Hasemiittisen kuningaskunnan välisen Euro-Välimeri- assosiaa- 8176: tiosopimuksen (HE 279/1998 vp) edellyttänyt, että valtioneuvosto jäsenvaltion 8177: toimivaltaan kuuluvissa lainsäädäntökysymyksissä huolehtii EU :n neuvostossa siitä, 8178: ettei assosiointineuvostossa päätetä tällaisista asioista ennen kuin niiden järjestämi- 8179: seen kansallisin lainsäädäntötoimin on ollut kohtuullisesti aikaa. 8180: 154 Ulkoasiainministeriö 8181: 8182: Euroopan unionin neuvosto osallistuu päätöksentekoon assosiaationeuvostossa, jossa 8183: päätökset tehdään yksimielisesti. Silloin kun assosiaationeuvostossa käsitellään 8184: yhteisön toimivaltaan kuuluvia asioita, on pääperiaatteena se, että yhteisön sisäises- 8185: sä päätöksenteossa noudatetaan vastaavia äänestyssäännöksiä kuin päätettäessä 8186: yhteisön säädöksestä vastaavalla alalla. Mikäli assosiaationeuvostossa tehtävä päätös 8187: kuuluu jäsenvaltion toimivaltaan, tehdään asiaa koskeva päätös yksimielisesti. Tämä 8188: merkitsee sitä, että jäsenvaltio ei käytännössä joudu hyväksymään päätöstä, jota se 8189: ei kykene toteuttamaan tai halua toteuttaa. 8190: Asian käsittelyn tässä vaiheessa Suomella on näin ollen mahdollisuus vaikuttaa 8191: päätösten muotoiluun siten, että niiden järjestämiseen kansallisin lainsäädäntötoimin 8192: jää riittävästi aikaa. 8193: Valtioneuvosto kiinnittää tähän asiaan huomiota jo asioiden valmisteluvaiheessa ja 8194: erityisesti tuodessaa assosiaatiokomiteoiden päätösehdotuksia eduskunnan käsitte- 8195: lyyn. Asia ei enää anna aihetta toimenpiteisiin. 8196: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 8197: 8198: 8199: 8200: Oikeusministeriö 8201: 8202: Rangaistusten täytäntöönpano 8203: Ehdonalainen vapaus 8204: HE n:o 2311990 vp. 8205: Lakivaliokunta 8206: Eduskunta edellytti 6.4.1990, että hallituksen tulee tehdä selkeä ratkaisu 8207: ehdonalaisessa vapaudessa olevien valvonnan kehittämisestä selvästi vaivat- 8208: tavaa tukevaksi ja hänen sopeutumismahdollisuuksiaan lisääväksi. Samalla 8209: hallituksen tulee myös selvittää valvonnan merkitystä toisaalta rikollisuuden 8210: ennaltaehkäisevänä toimintana ja toisaalta jälkihuoltoa edistävänä järjestel- 8211: mänä. 8212: Valtioneuvosto on 23.9.1999 asettanut komitean valmistelemaan ehdotusta vankeus- 8213: rangaistuksia ja niiden täytäntöönpanoa koskevan lainsäädännön uudistamiseksi. 8214: Komitean tehtäviin kuluu myös tehdä ehdotus ehdonalaista vapautta koskevien 8215: säännösten uudistamisesta. Komitean on määrä saada mietintönsä valmiiksi 8216: 31.3.2001 mennessä. Lisäksi oikeusministeriön tarkoituksena on on asettaa toimi- 8217: kunta, jonka tehtävänä muun muassa on selvittää, miten voidaan edistää sitä, että 8218: vankilasta vapautuvat voivat käyttää yhteiskunnan tukipalveluja ja jatkaa vankilassa 8219: aloitettuja kuntoutustoimenpiteitä. 8220: 8221: Korvausten takaisinperintä 8222: HE n:o 3611992 vp. 8223: Maa- ja metsätalousvaliokunta 8224: 8225: Eduskunta edellytti 2.6.1992, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla lain- 8226: säädäntömme eri aloilla olevat korvausten takaisinperintää koskevat sään- 8227: nökset yhtenäistetään siten, että säännökset velvoittavat yhtenäisillä perus- 8228: teilla takaisinperintään. 8229: Tarkoituksena on, että hallintomenettelylainsäädännön kokonaisuudistuksen 8230: yhteydessä lakiin otetaan myös perusteettoman edun takaisinperintää koskevat 8231: säännökset. Asiaa selostetaan sanotun lainsäädäntöhankkeen yhteydessä myöhem- 8232: missä kertomuksissa. 8233: 8234: Huumausainelainsäädäntö 8235: Sopimushoito 8236: HE n:o 18011992 vp. 8237: Lakivaliokunta 8238: 8239: Eduskunta edellytti 30.11.1993, että asianomaiset ministeriöt yhteistyössä 8240: huolehtivat edellytysten luomisesta huumausainerikossäännöksissä säädetylle 8241: hoitoon sitoutumiselle niin, että toimiva hoitoonohjausjärjestelmä saadaan 8242: aikaan ja käyttöön ja että hoitoa varten varataan riittävät resurssit, jotta eri- 8243: tyisesti nuorilla huumausaineista riippuvaisilla rikoksentekijöillä on tosi- 8244: asialliset mahdollisuudet hoitopalvelujen käyttämiseen. 8245: 156 Oikeusministeriö 8246: 8247: Eduskunta edellytti, että selvitetään mahdollisuudet täydentää seuraamusjär- 8248: jestelmäämme uudella seuraamuksella, jossa rangaistukseen voidaan sisällyt- 8249: tää hoitojakso. 8250: Vuoden 1998 lopussa valtioneuvosto hyväksyi periaatepäätöksen huumausainepoli- 8251: tiikasta. Periaatepäätös perustuu huumausainepoliittisen toimikunnan mietintöön 8252: (KM 1997:1 0). Periaatepäätöksen mukaan huumausaineiden levittämisen ja käytön 8253: ehkäisemiseen pyritään muun muassa järjestämällä huumausaineiden väärinkäyttä- 8254: jille riittävät hoitomahdollisuudet ja helpottamalla hoitoon hakeutumista. Periaate- 8255: päätöksen toimeenpanoa hoitaa keskeisten ministeriöiden ja niiden alaisten laitosten 8256: edustajista koostuva työryhmä. 8257: Periaatepäätöksen mukaan virka-ajan ulkopuolella tapahtuvaa hoitoon ohjausta ja 8258: hoitopalveluja kehitetään mm. sosiaalitoimen ja poliisin yhteisissä päivystyksissä. 8259: Säilöönottojen vaihtoehtoja selvitetään eri viranomaisten yhteistyössä. 8260: Opioidiriippuvaisten henkilöiden vieroitushoito ja korvaavaa lääkehoito järjestetään 8261: vastaamaan nykyistä tarvetta noudattaen sosiaali- ja terveysministeriön määräystä 8262: opioidiriippuvaisten hoidosta. Sosiaali- ja terveysministeriön tarkoituksena on 8263: kesällä 2000 uudistaa opioidiriippuvaisten lääketieteellistä vieroitus- ja korvaushoi- 8264: toa koskeva määräys. 8265: Oikeusministeriön vankeinhoito-osasto antoi vankeinhoitolaitokselle vuoden 1999 8266: alussa päihdestrategiaa koskevan toimintaohjeen vuosille 1999 - 2001. Ohjeessa 8267: määritellään ne tavoitteet, toimintalinjat ja -periaatteet, joilla torjutaan päihderikol- 8268: lisuutta, ehkäistään päihteiden käytöstä aiheutuvia haittoja sekä tuetaan vankeja 8269: rikoksettomaan ja päihteettömään elämäntapaan. Strategian pohjalta vankilat laativat 8270: syksyn 1999 aikana konkreettiset toimintasuunnitelmat Kesäkuussa 1999 tuli 8271: voimaan rangaistusten täytäntöönpanoa koskevan lain muutos, johon sisältyi 8272: uudistus, joka mahdollistaa vangin sijoittamisen lyhyeksi ajaksi rangaistuslaitoksen 8273: ulkopuoliseen laitokseen päihdehuoltoon tai muuhun hänen selviytymismahdol- 8274: lisuuksiaan parantavaan toimintaan. 8275: Valtioneuvosto asetti 23.9.1999 komitean valmistelemaan ehdotuksen vankeusran- 8276: gaistuksia ja niiden täytäntöönpanoa koskevan lainsäädännön uudistamiseksi. 8277: Komitea tulee selvittämään mm. vankeusrangaistuksen täytäntöönpanon sisältöä. 8278: Eräänä kysymyksenä tässä nousee esiin rikoksen uusimisriskiä vähentävät ja 8279: kuntoottavat toimintamuodot, jolloin myös vankeudenaikainen ja vapautumiseen 8280: liittyvä päihdekuntoutus tulevat tarkastelun kohteeksi. Komitean on määrä saada 8281: mietintönsä valmiiksi 31.3.2001 mennessä. 8282: Vuoden 2000 aikana on tarkoitus selvittää mahdollisuuksia ottaa käyttöön sopi- 8283: mushoito tuomittavana rangaistuksena. 8284: 8285: Takaajan asema 8286: Konkurssilainsäädäntö 8287: 8288: HE n:o 183/1992 vp. 8289: Lakivaliokunta 8290: 8291: Eduskunta edellytti 21.12.1992, että hallitus erikseen huolehtii takaajan ase- 8292: man järjestämisestä nykyistä kohtuullisemmaksi velkojan tiedonantovelvolli- 8293: suutta ja huolellisuusvelvoitetta lisäämällä. 8294: Lisäksi eduskunta edellyttää, että konkurssilainsäädännön jatkovalmistelun 8295: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 157 8296: 8297: yhteydessä viipymättä selvitetään, miten velallisen asuntoa suojataan myös 8298: konkurssimenettelyn yhteydessä tässä esityksessä omaksuttujen periaatteiden 8299: mukaisesti. 8300: Laki takauksesta ja vierasvelkapanttauksesta (36111999) tuli voimaan 1.10.1999. 8301: Eduskunta hyväksyi esitykseen sisältyvät lait 14.12.1998. Uudessa laissa on lisätty 8302: Iuotonautajan tietojenantovelvollisuutta takaajalle ja vierasvelkapantin antajalle. 8303: Laki korostaa muutenkin luotonantajan huolellisuusvelvoitetta. Eräin edellytyksin 8304: takaajanvastuuta voidaan sovitella, jos luotonantaja on laiminlyönyt tiedonantovel- 8305: vollisuutensa tai takaajan maksukyvyn selvittämisen. 8306: Velallisen aseman suojaaminen tulee selvitettäväksi uutta konkurssilakia valmistel- 8307: taessa. Työ on vireillä oikeusministeriössä. 8308: 8309: Oikeushenkilön rangaistusvastuu 8310: HE 9511993 vp ja 23011994 vp 8311: Lakivaliokunta 8312: 8313: Eduskunta edellytti 31.1.1995, että hallitus seuraa oikeushenkilön rangais- 8314: tusvastuun soveltamista tuomioistuimissa ja arvioi sen jälkeen, onko aihetta 8315: säätää yhteisösakko pakolliseksi seuraamukseksi. 8316: Oikeushenkilön rangaistusvastuuta koskeva lainsäädäntö tuli voimaan 1.9.1995. Eri 8317: lähteistä saatujen tietojen perusteella voidaan sanoa, että vaatimuksia yhteisösak- 8318: koon tuomitsemisesta on tehty varsin vähän, todennäköisesti ei viittäkään. Oikeus- 8319: ministeriön käsityksen mukaan vaatimusten vähäinen määrä ei johdu yhteisösak- 8320: koon tuomitsemisen harkinnanvaraisuudesta, vaan yhteisösakolla rangaistavien 8321: rikosten vähäisestä esiintymisestä. Valtakunnansyyttäjänvirasto seuraa edelleen 8322: yhteisösakkolainsäädännön soveltamista. 8323: Oikeusministeriön tarkoituksena on kuitenkin vuoden 2000 aikana selvittää yh- 8324: teisövastuun soveltamista ja arvioida, onko lainsäädäntöä tarpeen muuttaa. 8325: 8326: Vakuutussopimuslaki 8327: HE n:o 11411993 vp. 8328: Talousvaliokunta 8329: 8330: Eduskunta kiinnitti 17.5.1994 huomiota siihen, että 30- 32 §:n säännökset 8331: saattavat johtaa pitkittyviin oikeudenkäynteihin ja hankaluuksiin vahinkoa 8332: kärsineen osalta. Eduskunta edellytti,että hallitus seuraa asiaa ja ryhtyy tar- 8333: vittaessa lainsäädännöllisiin toimiin syyttämän osapuolen oikeuksien var- 8334: mistamiseksi. 8335: Uuden lain soveltamisesta ei ole vielä ehtinyt syntyä oikeuskäytäntöä. Siten toistai- 8336: seksi ei voida arvioida mainittuihin säännöksiin liittyviä mahdollisia epäkohtia. 8337: 158 Oikeusministeriö 8338: 8339: Asumisoikeusyhdistykset 8340: HE n:o 1611994 vp. 8341: Ympäristövaliokunta 8342: 8343: Eduskunta edellxtti 20.9.1994 hallituksen huolehtivan siitä, että ympäristö- 8344: ministeriö ja Oikeusministeriö seuraavat tarkoin asumisoikeusyhdistysten 8345: toimintaa ja toimivuutta ja ryhtyvät tarvittaessa toimiin lainsäädännön edel- 8346: leen kehittämiseksi. 8347: Laki asumisoikeusyhdistyksistä tuli voimaan 1.3.1995. Kaupparekisteriin on rekiste- 8348: röity vasta muutama asumisoikeusyhdistys, joten tarvetta lainsäädännön kehittämi- 8349: seen ei ole vielä ilmennyt. 8350: 8351: Holhoustoimen organisaation uudistaminen 8352: HE 1611995 vp 8353: Lakivaliokunta 8354: 8355: Eduskunta edellytti 6.9.1995, että holhoustoimen organisaation uudistami- 8356: nen toteutetaan alkaneen vaalikauden aikana. 8357: Hallitus antoi 2.10.1998 eduskunnalle esityksen holhouslainsäädännön uudistami- 8358: seksi (HE 146/1998 vp). Esitys sisälsi myös ehdotuksen holhoustoimen organisaati- 8359: on uudistamisesta. Eduskunta hyväksyi esitykseen sisältyvät lakiehdotukset 8360: 11.12.1998. Uusi lainsäädäntö tuli voimaan 1.12.1999. Asia ei näin ollen anna 8361: aihetta enempiin toimenpiteisiin. 8362: 8363: Julkinen puolustus ja syytteestä vapautetun oikeudenkäyntikulut 8364: rikosasioiden oikeudenkäyntimenettelyssä 8365: HE 8211995 vp 8366: Lakivaliokunta 8367: 8368: Eduskunta edellytti 16.6.1997, että julkista puolustusta koskevat säännökset 8369: lisätään lakiin samalla kun maksutonta oikeudenkäyntiä ja yleistä oi- 8370: keusapua koskevat lait uudistetaan. Tätä koskeva esitys on annettava edus- 8371: kunnalle niin, että julkista puolustusta koskevat säännökset ovat voimassa 8372: viimeistään vuoden 1999 alusta. 8373: Eduskunta edellytti, että syytteestä vapautetun kulujen korvaamista koskevat 8374: säännökset annetaan eduskunnan hyväksyttäviksi samassa yhteydessä kuin 8375: julkisten oikeusapupalvelujen kokonaisuudistus ja julkisen puolustuksen jär- 8376: jestäminen. Myös syytteestä vapautetun kulujen korvaamista koskevat sään- 8377: nökset tulee saada voimaan viimeistään vuoden 1999 alusta. 8378: Eduskunta edellytti, että tuomion rakenne vakioidaan ja tuomioistuinten 8379: käyttöön laaditaan useampia erityyppisiä mallituomioita vielä ennen lainsää- 8380: dännön voimaantulemista. 8381: Eduskunta edellytti, että oikeudenkäyntiuudistuksen seuraavassa vaiheessa 8382: toteutetaan oikeudenkäyntisäännösten systemaattinen kodifiointi. 8383: Julkista puolustusta ja syytteestä vapautetun kulujen korvaamista koskevat säännök- 8384: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 159 8385: 8386: set lisättiin oikeudenkäynnistä rikosasioissa annettuun lakiin samassa yhteydessä 8387: kun maksutonta oikeudenkäyntiä ja yleistä oikeusapua koskevia lakeja uudistettiin. 8388: Lait tulivat voimaan 1.6.1998, kuitenkin siten, että syytteestä vapautetun kuluja 8389: koskeva säännös tuli voimaan 1.1.1999 lukien. Oikeusministeriön tuomareille 8390: järjestämässä prosessinjohtokoulutuksessa on edelleen korostettu tuomioiden 8391: perustelujen merkitystä ja tuomioiden laatimistapoihin on kiinnitetty huomiota. 8392: Oikeusministeriössä on vireillä tuomioiden kirjoittamista koskeva selvitys, joka 8393: valmistuu kevään 2000 aikana. Oikeudenkäyntisäännösten systemaattinen kodifioin- 8394: ti on tarkoitus toteuttaa suunnittelukaudella 2000 - 2004. 8395: 8396: Hallintolainkäyttö 8397: HE 217/1995 vp 8398: Lakivaliokunta 8399: 8400: Eduskunta edellytti 10.6.1996, että nyt hyväksyttävän hallintolainkäyttölain 8401: tarkoituksen ja periaatteiden toteutumiseksi kullakin hallinnonalalla erikseen 8402: tarkistetaan yhteistyössä hallintotuomioistuintoimikunnan ja oikeusministeri- 8403: ön kanssa voimassa oleviin eri lakeihin ja asetuksiin sisältyvät valitus- 8404: menettelysäännökset Ne on tilanteen mukaan joko yhdenmukaistettava hal- 8405: lintolainkäyttölain kanssa, poistettava tarpeettomina tai muutettava tarpeelli- 8406: silta osin viittauksiksi hallintolainkäyttölain säännöksiin. Esitykset on koh- 8407: tuullisessa ajassa annettava eduskunnan käsiteltäviksi. 8408: Oikeusministeriö on kirjeellään 29.9.1999 pyytänyt ministeriöitä ilmoittamaan, 8409: mihin toimenpiteisiin ne ovat ryhtyneet tai ryhtymässä muutoksenhakusäännösten 8410: muuttamiseksi vastaamaan hallintolainkäyttölain 7 §:n mukaista muutoksenhakua. 8411: Saaduista vastauksista ilmenee, että erityislakien yhdenmukaistamista hallinto- 8412: lainkäyttölain kanssa on jatkettu vuonna 1999 eri hallinnonaloilla. Asia ei anna 8413: enää aihetta toimenpiteisiin. 8414: 8415: Saamen kielen huoltoa koskeva pohjoismainen yhteistyö 8416: HE 103!1996 vp 8417: Valtiovarainvaliokunta 8418: 8419: 1) Hyväksyessään 20.12.1996 valtion talousarvion vuodelle 1997 eduskunta 8420: edellytti momentin 245.51 kohdalla, että vuoden 1997 aikana saamelaiskä- 8421: räjille turvataan riittävä määräraha saamen kielen huoltoa koskevaan poh- 8422: joismaiseen yhteistyöhön osallistumista varten. 8423: Eduskunta on hyväksynyt vuoden 1997 I lisätalousarviossa 200 000 markan 8424: lisämäärärahan momentille 25.45.51 ja kysymyksessä oleva määräraha on sisällytet- 8425: ty myös sen jälkeisten vuosien talousarvioihin. Näin ollen asia ei anna aihetta 8426: enempiin toimenpiteisiin. 8427: 8428: Ulosottolaitoksen ja perimistoimistojen tasapuoliset kilpailumahdollisuudet 8429: Perimistoimistojen veloituskäytäntö 8430: HE 199!1996 vp 8431: Lakivaliokunta 8432: 8433: Eduskunta edellytti 19.2.1999 hallituksen huolehtivan siitä, että ulosottolai- 8434: 160 Oikeusministeriö 8435: 8436: toksella ja perimistoimistoilla on tasapuoliset kilpailumahdollisuudet. Tätä 8437: varten estemaksusäännöksiä on tarkistettava ja maksuja alennettava ennen 8438: uuden perintälainsäädännön voimaantuloa. 8439: Eduskunta edellytti, että hallitus seuraa perimistoimistojen veloituskäytäntöä 8440: ja tarvittaessa ryhtyy toimenpiteisiin taulukkomaksujen aikaansaamiseksi. 8441: Tasavallan Presidentti antoi 22.4.1999 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun- 8442: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 8443: Ulosoton estemaksua alennettiin 1.6.1999 lähtien 60 markasta 20 markkaan. 8444: Perimistilojen veloituskäytännön seuranta on tarkoitus käynnistää vuoden 2000 8445: aikana. 8446: 8447: Oikeudenkäyntikulut 8448: Kertomus 5/1996 vp 8449: Lakivaliokunta 8450: 1) Eduskunta hyväksyi 13.5.1997 perustuslakivaliokunnan mietinnön, jonka 8451: liitteenä olevassa lausunnossa lakivaliokunta edellytti, että hallitus ryhtyy 8452: kiireesti toimenpiteisiin oikeudenkäymiskaaren 21 luvun oikeudenkäyntiku- 8453: lusäännösten epäkohtien korjaamiseksi. 8454: Oikeusministeriö asetti 10.9.1997 toimikunnan, jonka tehtävänä oli valmistella 8455: hallituksen esityksen muotoon laadittu ehdotus oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8456: oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevien säännösten tarkistamiseksi sekä 8457: lisäksi selvittää, mitkä eri tekijät vaikuttavat oikeudenkäyntikulujen määrään, ja 8458: ehdottaa lainsäädännöllisiä tai muita keinoja alentaa asianosasille oikeuden- 8459: käynneistä aiheutuvia kustannuksia. 8460: Toimikunta luovutti välimietintönsä oikeusministeriölle 17 .3.1998. Mietintö sisälsi 8461: hallituksen esityksen muotoon laadituo ehdotuksen oikeudenkäymiskaaren 21luvun 8462: muuttamiseksi. Mietinnön perusteella laadittu hallituksen esitys (HE 107/1998 vp) 8463: annettiin eduskunnalle syyskuussa 1998. 8464: Laki oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta (368/ 1999) annettiin 19.3.1999 ja se tuli 8465: voimaan 1.6.1999. Asia ei näin ollen anna aihetta enempiin toimiin. 8466: 8467: Samaa sukupuolta olevien kumppaneiden yhteiselämään liittyvät 8468: oikeudelliset epäkohdat 8469: LA 2611996 vp 8470: Lakivaliokunta 8471: 8472: Eduskunta hyväksyi 26.9.1997 toivomuksen: 8473: että hallitus ryhtyy asianmukaisin lainsäädäntötoimiin samaa sukupuolta 8474: olevien kumppaneiden yhteiselämään liittyvien oikeudellisten epäkohtien 8475: poistamiseksi. 8476: Oikeusministeriö asetti 17.12.1997 työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää samaa 8477: sukupuolta olevien kumppaneiden yhteiselämään liittyvien epäkohtien poistamiseksi 8478: tarpeelliset lainsäädäntötoimenpiteet ja koordinoida eri ministeriöiden yhteistyötä 8479: asiassa. Työryhmän ehdotus valmistui toukokuussa 1999. Työryhmän ehdotus on 8480: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 161 8481: 8482: ollut lausunnolla. Jatkotoimista päätetään alkuvuonna 2000. 8483: 8484: Seksuaalirikossäännökset, soveltaminen 8485: HE 6 ja 117!1997 vp 8486: Lakivaliokunta 8487: Eduskunta edellytti 15.6. 1998, että hallitus sisällyttää vuotta 2001 koske- 8488: vaan hallituksen kertomukseen selvityksen siitä, miten uusia seksuaalirikos- 8489: säännöksiä on sovellettu viranomaistoiminnassa ja oikeuskäytännössä. 8490: Oikeusministeriö on antanut oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tehtäväksi kerätä 8491: ponnessa tarkoitetut tiedot. Selvitys tullaan sisällyttämään hallituksen vuotta 2001 8492: koskevaan kertomukseen. 8493: 8494: Suhteellisuuden toteutuminen eduskuntavaaleissa 8495: HE 111998 vp 8496: Perustuslakivaliokunta 8497: Eduskunta edellytti 12.2.1999, että hallitus selvittää suhteellisuuden toteu- 8498: tumisessa eduskuntavaaleissa olevat ongelmat ja tarvittaessa valmistelee 8499: vaalilainsäädännön muutokset suhteellisuuden vahvistamiseksi ja toisaalta 8500: poliittisen kentän pirstoutumisen ehkäisemiseksi. 8501: Tasavallan Presidentti antoi 22.4.1999 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun- 8502: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 8503: Oikeusministeriö on käynnistämässä selvityksen 2.10.1998 annetun vaalilain 8504: (714/ 1998) toimimisesta suhteellisuuden toteutumisen ja poliittisen kentän mahdol- 8505: lisen pirstoutumisen kannalta ja ryhtyy selvityksen sitä edellyttäessä toimenpiteisiin 8506: havaitsemiensa ongelmien selvittämiseksi ja vaalilainsäädännön muuttamiseksi. 8507: 8508: Julkisuus- ja salassapitolainsäädäntö 8509: HE 30!1998 vp 8510: H allintov aliok unta 8511: Eduskunta edellytti 19.2.1999 hallituksen tarkkaan seuraavan uudistuksen 8512: tavoitteiden toteutumista sekä uuden lainsäädännön soveltamista ja toimi- 8513: vuutta sekä antavan eduskunnalle uudistuskokonaisuutta koskevan seikkape- 8514: räisen selonteon viimeistään vuoden 2003 aikana. 8515: Eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että syyttäjän tiedonsaanti- 8516: oikeuden turvaavat asianomaiset säännökset on saatettu voimaan julkisuus- 8517: lainsäädännön voimaan tullessa. 8518: Eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että kunkin verovelvollisen 8519: säännönmukaista verotusta koskevat tiedot verotettavasta tulosta ja varalli- 8520: suudesta sekä muun muassa maksuun pannuista valtion-, kunnallis- ja kir- 8521: kollisveroista ovat julkisia tietoja myös vastaisuudessa sekä lisäksi siitä, että 8522: tulevaisuudessa suhtaudutaan muutoinkin pidättyvästi viranomaisten tietojen 8523: salassapitoa koskevien säännösten sijoittamiseen erityislainsäädäntöön. 8524: 6 209050E 8525: 162 Oikeusministeriö 8526: 8527: Tasavallan Presidentti antoi 21.5.1999 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun- 8528: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin 8529: Julkisuus- ja salassapitolainsäädäntö tuli voimaan 1.12.1999. Sen seurantakäynnis- 8530: tyy laajamittaisemmin alkuvuodesta 2000. 8531: Syyttäjän tiedoksisaantioikeutta koskevia säännöksiä valmistellaan oikeusministeri- 8532: ön oikeushallinto-osastossa. 8533: Verotustietojen julkisuutta ja salassapitoa koskeva hallituksen esitys on annettu 8534: eduskunnalle (HE 149 11999). Esityksen sisältö vastaa ponnessa edellytettyä. 8535: 8536: Suhteellisuuden toteutuminen eduskuntavaaleissa 8537: HE 4811998 vp 8538: Perustuslakivaliokunta 8539: Eduskunta edellytti 22.9.1998, että hallitus selvittää suhteellisuuden toteu- 8540: tumisessa eduskuntavaaleissa olevat ongelmat ja tarvittaessa valmistelee 8541: vaalilainsäädännön muutokset suhteellisuuden vahvistamiseksi ja toisaalta 8542: poliittisen kentän pirstoutumisen ehkäisemiseksi. 8543: Oikeusministeriö on käynnistämässä selvityksen 2.10.1998 annetun vaalilain 8544: (714/ 1998) toimimisesta suhteellisuuden toteutumisen ja poliittisen kentän mahdol- 8545: lisen pirstoutumisen kannalta ja ryhtyy selvityksen sitä edellyttäessä toimenpiteisiin 8546: havaitsemiensa ongelmien selvittämiseksi ja vaalilainsäädännön muuttamiseksi. 8547: 8548: Vaalirahoituksen avoimuus 8549: HE 4811998 vp 8550: Perustuslakivaliokunta 8551: 8552: Eduskunta edellytti, että hallitus kiireellisesti valmistelee vaalirahoituksen 8553: avoimuuden lisäämiseksi tarvittavat lainsäädännön muutokset. 8554: Valtioneuvosto asetti 15.10.1998 komitean (vaalirahoituskomitea) tutkimaan 8555: mahdollisuuksia vaalirahoituksen avoimuuden lisäämiseksi ja suorittamiensa 8556: selvitysten ja kansainvälisen oikeusvertailun pohjalta selvittämään keinot tähän sekä 8557: laatimaan ehdotukset mahdollisesti tarpeellisiksi havaitsemikseen lainmuutoksiksi 8558: ja muiksi toimenpiteiksi. Komitea luovutti 7.10.1999 mietintönsä valtioneuvostolle. 8559: Komiteanmietinnön ja siitä saatujen lausuntojen pohjalta valmistellaan oikeusminis- 8560: teriössä hallituksen esitystä Eduskunnalle laiksi ehdokkaan vaalirahoituksen 8561: ilmoittamisesta. Esitys on tarkoitus antaa kevätistuntokaudella 2000. 8562: 8563: Lääninoikeuksien henkilöstö 8564: HE 11411998 vp 8565: Lakivaliokunta 8566: 8567: Eduskunta edellytti 11.12.1999, että Mikkelin, Keski-Suomen ja Pohjois- 8568: Karjalan lääninoikeuksien esittelijöille ja toimistohenkilökunnalle pyritään 8569: heidän niin halutessaan järjestämään vaihtoehtoinen mahdollisuus siirtyä ny- 8570: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 163 8571: 8572: kyisellä paikkakunnalla toiseen valtionhallinnon virastoon. 8573: Tasavallan Presidentti antoi 26.3.1999 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun- 8574: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 8575: Edellä mainituista lääninoikeuksista siirtyi muulle hallinnonalalle eli lääninhallituk- 8576: seen, maistraattiin, poliisitoimeen, yliopistoon tai ympäristökeskukseen yhteensä 9 8577: henkilöä. Oikeusministeriön hallinnonalalle eli käräjäoikeuksiin, oikeusaputoimis- 8578: toon sekä syyttäjä- ja ulosottolaitokseen siirtyjiä oli 10. Yhden henkilön osalta 8579: siirtomahdollisuutta selvitetään vielä. Kokonaisuutena vaihtoehtoisten työpaikkojen 8580: järjestämisessä onnistuttiin hyvin. Asia ei näin ollen enää anna aihetta toimenpi- 8581: teisiin. 8582: 8583: Lasten parissa työskentelevien taustan selvittäminen 8584: 8585: HE 811999 vp 8586: Lakivaliokunta 8587: Eduskunta edellytti 19.10.1999, että lainsäädäntöä täydennetään vuoden 8588: 2000 aikana säännöksillä, joilla voidaan selvittää lasten ja nuorten kanssa 8589: työskentelemään hakeutuvien henkilöiden tausta niin, ettei tällaisiin tehtä- 8590: viin oteta henkilöitä, jotka on tuomittu lapsiin kohdistuneista seksuaaliri- 8591: koksista. 8592: Tasavallan Presidentti antoi 26.11.1999 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus- 8593: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 8594: Hallituksen tarkoituksena on vuonna 2000 ryhtyä ponnessa edellytettyihin toimen- 8595: piteisiin. 8596: 8597: V ankeinhoitolaitoksen määrärahatarpeet 8598: 8599: HE 40!1999 vp 8600: Valtiovarainvaliokunta 8601: 1) Hyväksyessään 18.12.1999 valtion talousarvion vuodelle 2000 eduskunta 8602: edellytti momentin 25.50.21 kohdalla, että vankeinhoitolaitoksen määräraha- 8603: tarpeet otetaan huomioon jo vuoden 2000 aikana ja niihin palataan tarvitta- 8604: essa lisätalousarvion yhteydessä. 8605: Eduskunnan hyväksymä lausuma koskee vuoden 2000 aikana toteutettaviksi edel- 8606: lytettyjä toimenpiteitä, joten asiaa selostetaan seuraavissa kertomuksissa kyseisen 8607: lausuman yhteydessä. 8608: 8609: Sähköinen asiointi hallinnossa 8610: 8611: HE 15311999 vp 8612: Hallintovaliokunta 8613: 8614: Eduskunta edellytti 13.12.1999 hallituksen huolehtivan siitä, että mikäli säh- 8615: köisiä allekirjoituksia koskevista yhteisön puitteista hyväksytyn direktiivin 8616: kansallisesta implementoinnista johtuu tarve muuttaa sähköistä asiointia hal- 8617: linnossa koskevia säännöksiä, eduskunnalle annetaan erillinen hallituksen 8618: 164 Oikeusministeriö 8619: 8620: esitys laiksi sähköisestä asioinnista hallinnossa annetun lain muuttamisesta. 8621: Eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että eduskunnalle annetaan 8622: erillisen valmistelun pohjalta lakiehdotus, joka koskee julkisella sektorilla 8623: toimivien varmennepalvelujen tarjoajien akkreditointi- ja valvontajärjestel- 8624: män luomista nyt esillä olevaa lainsäädäntöä tehokkaampana ja tarkemmin 8625: säänneltynä. 8626: Tasavallan Presidentti antoi 30.12.1999 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus- 8627: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 8628: Laki sähköisestä asioinnista hallinnossa on tullut voimaan 1.1.2000. Teleministe- 8629: rineuvosto on hyväksynyt 30.11.1999 sähköisten allekirjoitusten yhteisiä puitteita 8630: koskevan direktiiviehdotuksen. Direktiivin edellyttämä lainvalmistelu alkaa keväällä 8631: 2000 liikenneministeriön johdolla. Oikeusministeriö osallistuu tähän valmisteluun. 8632: Lainvalmistelun tulosten perusteella oikeusministeriössä harkitaan erikseen, miten 8633: sähköistä asiointia hallinnossa koskevaa lakia (1318/ 1999) on tarpeen muuttaa ja 8634: millä tavoin säännellään julkisella sektorilla toimivien varmennepalvelujen tarjoaji- 8635: en akkreditointi- ja valvontajärjestelmää. Viimeksi mainitulta osin erillisen lainsää- 8636: dännön tarve tai sääntelykokonaisuuden sisällyttäminen muuhun lainsäädäntöön 8637: ratkeaa sen perusteella, mistä seikoista direktiivin implementoinnin yhteydessä 8638: tullaan säätämään. Mahdollisen erillislainsäädännön valmistelu tapahtuu yhteistoi- 8639: minnassa liikenneministeriön ja muiden asianomaisten tahojen kanssa. 8640: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 8641: 8642: 8643: 8644: Sisäasiainministeriö 8645: Paikallishallinnon uudistaminen 8646: 8647: HE n:o 10011990 vp. 8648: Laki- ja talousvaliokunta 8649: Eduskunta edellytti 15.2.1991, että aluejakoa toteutettaessa paikalliset ja 8650: kielelliset suhteet otetaan huomioon palvelujen toimivuuden varmistamisek- 8651: si. 8652: Eduskunta totesi, että toiminnallisesti ulosottotoimi liittyy läheisesti oi- 8653: keushallintoon. Tämän vuoksi eduskunta edellytti hallituksen selvittävän 8654: mahdollisuutta ulosottotoimen erottamisesta kokonaisuudessaan oikeusmi- 8655: nisteriön alaiseksi itsenäiseksi organisaatiokokonaisuudeksi. 8656: Lisäksi eduskunta edellytti, että hallitus tarkoin seuraa alueellisen palvelu- 8657: tason säilymistä maan eri osissa ja tarvittaessa ryhtyy viipymättä asian vaa- 8658: timiin lainsäädäntötoimiin. 8659: Valtion paikallishallinnon uudistamisen perustana on vuonna 1992 voimaan tullut 8660: laki valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista (126/92). Lakia sovelletaan 8661: poliisitoimen, syyttäjäntoimen, ulosottotoimen ja yleishallintotehtävien, sekä sen 8662: mukaan kuin erikseen säädetään, muiden valtion paikallishallintotehtävien järjestä- 8663: miseen. Uudelleenjärjestely koskee rekisterihallintolain (166/1996 vp) mukaan 8664: myös rekisteritoimistoja. 8665: Valtion paikallishallinto järjestetään valtioneuvoston tekemän kihlakuntapäätöksen 8666: ( 1464/92) mukaan kihlakunnittain, joihin perustetaan joko yhtenäisjärjestelmän mu- 8667: kaiset kihlakunnanvirastot tai erilliset virastot. Kihlakuntajaon valmistelussa on 8668: otettu huomioon eri alueiden erityispiirteet, kuten asukasmäärä, asukastiheys, laa- 8669: juus, liikenneyhteydet, kieliolot sekä kuntien vakiintuneet yhteistyösuhteet ja 8670: toiminnalliset aluekokonaisuudet Kihlakunnanvirastot, jotka aloittavat toimintansa 8671: 1.12.1996, jakaantuvat poliisi tointa, syyttäjäntointa, ulosottotointa ja rekisteritointa 8672: hoitaviin varsin itsenäisiin yksikköihin, jotka toiminnallisesti ovat ao. ministeriöi- 8673: den alaisia. 8674: Kihlakuntauudistuksen valmistelussa on keskeisenä lähtökohtana ollut palvelujen 8675: laadun parantaminen ja palvelujen tasapuolisen saatavuuden turvaaminen maan eri 8676: osissa. 8677: Uudistuksen yhteydessä tullaan säilyttämään nykyiset poliisipiirien kansliat ja 8678: rekisteritoimistot Poliisipiirien kanslioista muodostetaan kihlakunnanvirastoja/eril- 8679: lisiä virastoja tai niiden palveluyksiköitä. Samoin rekisteritoimistoista muodostetaan 8680: joko kihlakunnanvirastojen yksiköitä/erillisiä virastoja tai niiden palveluyksiköitä. 8681: Muihin kihlakuntaan kuuluviin kuntiin, palvelujen tarpeesta riippuen, perustetaan 8682: hallinnonalojen yhteisiä yhteispalveluyksiköitä. Yhteispalveluyksikköjen perusta- 8683: minen on tehty mahdolliseksi lokakuussa 1993 voimaan tulleella lailla julkisen 8684: hallinnon asiakaspalvelujen järjestämisestä yhteisissä asiakaspalvelupisteissä 8685: (802/93). Sisäasiainministeriö asetti tammikuussa 1993 paikallishallinnon palvelu- 8686: toimistohankkeen tukemaan paikallisten yhteispalveluyksikköjen perustamista ja jo 8687: toimivien yhteispalveluyksikköjen kehittämistä. Hankkeesta saaduista myönteisistä 8688: kokemuksista johtuen sisäasiainministeriö asetti tammikuussa 1996 yhteispalvelu- 8689: hankkeen jatkamaan ja tehostamaan yhteispalvelun edistämistä. 8690: 166 Sisäasiainministeriö 8691: 8692: Eduskunta on hyväksynyt asiasta 13.2.1996 uuden lausuman ja asiaa selostetaan 8693: seuraavissa kertomuksissa tuossa yhteydessä. 8694: 8695: Rekisteritoimistojen yhdistäminen valtion paikallishallintoon ja kihlakunta- 8696: hallinnon kehittäminen 8697: HE n:o 15411991 vp 8698: H aliintovaliokunta 8699: 8700: Eduskunta edellytti 16.1.1992, että valtion paikallishallinnon palvelujen pa- 8701: rantamiseksi, tehokkuuden ja samalla taloudellisuuden lisäämiseksi kihla- 8702: kunnanvirastoihin ja erillisiin virastoihin hankitaan nykyaikaiseen tietotek- 8703: niikkaan perustuvat laitteet ja kunnolliset muut työskentelyssä tarvittavat 8704: välineet kaikkien lakiehdotuksen mukaisten tehtävien hoitamista varten. 8705: Eduskunta edellytti hallituksen selvittävän mahdollisimman pian mahdolli- 8706: suudet valtion paikallishallinnon kokoamiseen yhteen nyt käsittelyssä olevaa 8707: lakiehdotusta laajemmin soveltaen yhden luukun periaatetta siten, että ensi- 8708: tilassa kytkettäistin ainakin kihlakuntien erilliset virastot ja nykyisten rekis- 8709: teritoimistojen väestökirjatehtävät kihlakunnan virastojärjestelmään koko 8710: maassa. 8711: Rekisterihallinnon paikallisviranomaiset liitettiin valtion uudistettuun paikallishal- 8712: lintojärjestelmään kihlakuntauudistuksen tullessa voimaan 1.12.1996. 8713: Kihlakunnanvirastosta annetun asetuksen mukaan kihlakunnanvirastojen ja niiden 8714: yksiköiden tulosohjauksen yhteensovittamista ja kihlakuntien yhteistoimintaa sekä 8715: kihlakunnanvirastojen yleistä kehittämistä koskevia asioita varten toimii sisäasiain- 8716: ministeriön yhteydessä kihlakuntahallinnon yhteistyöryhmä. 8717: Kihlakuntahallinnon edelleen kehittämiseksi sisäasiainministeriö on asettanut 8718: tammikuussa 1997 kihlakuntauudistuksen arviointi- ja seurantaryhmän, joka toimii 8719: kihlakuntahallinnon yhteistyöryhmän ohjauksessa. Työryhmän määräaika on 8720: 31.12.1998. Kihlakuntauudistuksen arviointi- ja seurantaryhmä on saanut tehtävänsä 8721: suoritetuksi. Valtioneuvoston selonteko Eduskunnalle kihlakuntauudistuksen 8722: toteutumisesta (VNS 111999 vp) on annettu 20.5.1999. 8723: 8724: Kuntien valtionosuusjäijestelmä 8725: HE n:o 21411991 vp 8726: H aliintovaliokunta 8727: 8728: Eduskunta edellytti 15.6.1992 hallituksen huolehtivan siitä, että ennen ta- 8729: sauskertoimen kuntakohtaista vahvistamista lähetetään tasauskertoimen pe- 8730: rusteena olevat tiedot kullekin kunnalle. 8731: Eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että ensi tilassa käynniste- 8732: tään valtionosuustehtävien hoitamista koskevien normien kokonaistarkastelu 8733: tavoitteena mahdollisimman pian ja laajalti poistaa kuntien toimintavapautta 8734: tarpeettomasti rajoittavia normeja. 8735: Eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että uuden valtionosuus- 8736: järjestelmän voimaan tullessa tietojärjestelmiä kevennetään ensi tilassa siten, 8737: että kunnat joutuvat keräämään ja ylläpitämään vain ehdottoman välttämät- 8738: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 167 8739: 8740: tömiä tietoja ja että ne kerätään mahdollisimman pian uudistuksen voi- 8741: maantulon jälkeen koko valtionosuusjärjestelmässä Tilastokeskuksen kautta 8742: tai muutoin yleisesti käytettävistä tilastoista noudattaen yleisesti käytössä 8743: olevia luokituksia ja että samalla tietojärjestelmistä aiheutuvat kustannukset 8744: oleellisesti pienenevät. 8745: Eduskunta edellytti, että seurannan ja kehittämisen nimissä ei saa synnyttää 8746: uutta tarpeetonta byrokratiaa. 8747: Eduskunta edellytti, että hallitus antaa uuden lainsäädännön oltua voimassa 8748: kolme vuotta, mahdollisimman pian vuoden 1996 alussa eduskunnalle se- 8749: lonteon valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksen vaikutuksista. Edus- 8750: kunta edellytti, että selonteon yhteydessä arvioidaan perusteellisesti uudis- 8751: tuksen vaikutuksia muun muassa yleisen valtionosuuden määräytymisperus- 8752: teiden kuntakohtaisten vaikutusten ja tasausjärjestelmän näkökulmasta. 8753: Eduskunta edellytti, että harkinnanvaraisia avustuksia voidaan käyttää myös 8754: uuden valtionosuusjärjestelmän mahdollisesti aiheuttamien kohtuuttomien 8755: kuntakohtaisten taloudellisten vaikeuksien helpottamiseen. 8756: Hallinnon kehittämisen ministerivaliokunta antoi eduskunnan päätökseen liittyen 8757: joulukuussa 1993 valtiovarainministeriön ja sisäasiainministeriön tehtäväksi 8758: selvittää, miten tietojen keruuta tullaan vähentämään kunnista eduskunnan päätök- 8759: sen mukaisesti. Tavoitteeksi asetettiin tietojen keruun vähentäminen noin kolman- 8760: neksella vuodesta 1991 vuoteen 1995. Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelu- 8761: kunnan 1997 keväällä julkaiseman selvityksen mukaan tiedonkeruussa kuntien 8762: työmäärä on vähentynyt noin kolmanneksella ja valtion työmäärä hieman vähem- 8763: män vuodesta 1992 vuoteen 1996. Selvityksen pohjalta neuvottelukunnan tekemät 8764: ehdotukset ovat osittain edelleen työn alla asianomaisissa ministeriöissä. Tiedonke- 8765: ruun toteuttamiseksi uusimmalla tekniikalla on paraikaa meneillään erillinen koulu- 8766: hallintoa koskeva kehittämishanke. Tiedonkeruuta uusimmalla www-tekniikalla on 8767: toteutettu neuvottelukunnan projekteissa sekä koulutustietojen että kuntien taloustie- 8768: tojen osalta. Vanhoista lomakkeista on voitu luopua kokonaan. Erityisesti kuntien 8769: työmäärä on vähentynyt edelleen. 8770: Sisäasiainministeriö asetti 17.2.1995 työryhmän valmistelemaan eduskunnalle 8771: annettavaa selontekoa valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksesta. Työryhmän 8772: tehtävänä oli laatia eduskunnalle annettava selonteko 31.12.1995 mennessä. 8773: Työryhmässä ovat edustettuina opetusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, 8774: sisäasiainministeriö sekä valtiovarainministeriö. 8775: Sisäasiainministeriö asetti 4.5.1995 valtion ja kuntien välisten suhteiden uudista- 8776: misprojektin, joka jatkaa valtionosuusjärjestelmän uudistamista siten, että uusi 8777: järjestelmä tuli voimaan vuoden 1997 alussa. Koska uuden valtionosuusjärjestelmän 8778: valmistelu on meneillään, hallitus on todennut, ettei ole tarkoituksenmukaista antaa 8779: eduskunnalle selontekoa vuoden 1993 valtionosuusuudistuksesta. 8780: Kertomusvuonna sovellettiin yhteen kuntaan lakia kunnan talouden vakauttamisesta 8781: ja kuntaselvityksestä (658/94 muutettu 1103/97 ja 1064/98). Lain perusteella 8782: myönnettiin korko tukea, jonka määrä on noin 10 miljoonaa markkaa. 8783: Tasavallan presidentin vahvistettua 20.12.1996 kuntien valtionosuuslain ja siihen 8784: liittyvät muut lait (1147-1166/1996) lausumat eivät anna enää aihetta toimenpitei- 8785: siin. 8786: 168 Sisäasiainministeriö 8787: 8788: Alueellisen kehittämisen rahoitus ja organisoioli 8789: HE n:o 9911993 vp. 8790: H allintov aliok unta 8791: 8792: Eduskunta edellytti 30.11.1993 hallituksen huolehtivan siitä, että maakun- 8793: nan kehittämisrahaan kootaan varoja muun muassa eri hallinnonalojen alu- 8794: eellisesti kohdennetuista elinkeinotoiminnan kehittämisvaroista siten, että 8795: määrärahan suuruus vuonna 1995 on noin 200 miljoonaa markkaa. 8796: Eduskunta edellytti kunnallislain kokonaisuudistuksen jatkovalmistelussa 8797: hallituksen huolehtivan siitä, että kuntayhtymien luottamushenkilöhallinnos- 8798: sa otetaan vallitsevat poliittiset voimasuhteet huomioon mahdollisimman 8799: hyvin kaikissa toimielimissä eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamien ääni- 8800: määrien suhteessa. 8801: Eduskunta edellytti hallituksen selvittävän kuntien yhteistoimintaa rajoitta- 8802: vien säännösten väljentämistä. 8803: Eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että aluekehitysvaroista 8804: varataan kuntayhtymien käyttöön erillismäärärahoja, jotta lääninsuunnittelu- 8805: yksiköiden aluekehitystehtävissä ammattikokemusta hankkiuutta henkilökun- 8806: taa voidaan siirtää niiden maakunnan liittojen palvelukseen, missä siihen on 8807: tarvetta. 8808: Eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että valtion eri piirihallin- 8809: toviranomaisilla on riittävästi toimivaltaa ja toiminnan edellyttämiä resurs- 8810: seja mukaan lukien aluekehitysrahat, jotta piirihallintoviranomaiset voivat 8811: tehokkaasti osallistua ohjelmasopimusmenettelyyn sekä siitä, että aluekehi- 8812: tysrahat nimetään jo valtion talousarvioesityksessä riittävän yksilöidysti hal- 8813: linnonaJoittain kunkin pääluokan kohdalla. 8814: Eduskunta edellytti, että hallitus antaa kolmen vuoden kuluttua eduskunnal- 8815: le selonteon siitä, miten laissa asetetut alueiden kehittämistavoitteet ovat 8816: toteutuneet. 8817: Valtion vuoden 1999 varsinaiseen talousarvioon varattiin 112,5 miljoonaa markkaa 8818: maakunnan kehittämisrahaa. Tästä summasta varattiin 80 miljoonaa markkaa EU :n 8819: rakennerahastoista osarahoitettavien tavoiteohjelmien, yhteisöaloiteohjelmien sekä 8820: muiden hankkeiden kansallista rahoitusta varten, josta aluekehitysrahaston osuus oli 8821: 68,8 miljoonaa markkaa ja sosiaalirahaston osuus 11,2 miljoonaa markkaa. Vuoden 8822: 1999 II lisätalousarviossa em. osuudet muutettiin siten, että aluekehitysrahaston 8823: osuus oli 65,85 miljoonaa markkaa ja sosiaalirahaston osuus 14,15 miljoonaa 8824: markkaa. Maakunnan kehittämisrahasta suurin osa, 84,5 miljoonaa markkaa myön- 8825: nettiin maakuntien käyttöön. Osaamiskeskuksia tuettiin 14 miljoonalla markalla ja 8826: kaupunkien kehit- tämistä 5,4 miljoonalla markalla. Loput 14 miljoonaa markkaa 8827: varattiin käytettäväksi muuhun, mm. kaupunkipolitiikkaan, useamman maakunnan 8828: yhteisiin ja valtakunnallisesti tärkeisiin hankkeisiin. 8829: Kuntalailla (365/95) on lisätty kuntien toimintavapautta ja toteutettu varsin pitkälle 8830: kuntien organisoitumisvapaus. Kuntien yhteistoimintaa koskevat säännökset 8831: uudistettiin kokonaan. Poliittisten voimasuhteiden huomioonottamista kuntayhtymi- 8832: en luottamushenkilöhallinnossa koskevat säännökset on sisällytetty kuntalakiin. Sen 8833: 81 §:n 4 momentin mukaan muun kuin päätösvaltaa käyttävän ylimmän toimieli- 8834: men kokoonpano on sovittava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa 8835: edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhty- 8836: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 169 8837: 8838: män alueella kunnallisvaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. 8839: Kertomusvuonna kuntalakia on muutettu siten, että maakunnan liiton ylimmän 8840: päättävän toimielimen poliittisten ryhmien ääniosuuksien tulee vastata maakunnan 8841: alueella kunnallisvaaleissa syntynyttä poliittista jakaumaa suhteellisuusperiaatteen 8842: mukaisesti. 8843: Valtioneuvosto antoi eduskunnalle selonteon (VNS 3/1999) uuden kuntalain 8844: soveltamisen vaikutuksista kuntien hallintoon ja toimintaan. Lisäksi kertomusvuon- 8845: na annettiin hallituksen esitys kuntalain 65 §:n ja 86 §:n muuttamisesta. Muutosten 8846: tarkoituksena on selkeyttää kunnan talouden tasapainottamista koskevia säännöksiä. 8847: Maakunnan liitot ovat vuoden 1994 maakunnan kehittämisrahalla voineet palkata 8848: lääninsuunnitteluyksiköissä ammattikokemusta hankkineita henkilöitä. Määrärahalla 8849: on voitu maksaa vuosina 1994-1995 1-2 henkilön noin 1 vuoden palkkakus- 8850: tannukset jokaisessa maakunnallisessa liitossa. Vuoden 1995 aikana osa näin 8851: siirtyneistä henkilöistä on saanut vakinaisen työpaikan maakunnan liitoissa. Vuoden 8852: 1996 aikana maakunnan kehittämisrahaa ei tähän tarkoitukseen enää käytetty. Asia 8853: ei enää anna aihetta toimenpiteisiin. 8854: Vuoden 1999 talousarviossa kaikkiaan 29 momenttia on joko kokonaan tai osittain 8855: nimetty aluekehitysrahoiksi. Niiden yhtenäismäärä on noin 4,6 mrd. markkaa. 8856: Kesällä 1999 tulivat voimaan uudet EU:n rakennerahastoja koskevat asetukset 8857: ohjelmakaudeksi 2000 - 2006. Maakuntien liittojen johdolla yhteistyössä eri 8858: viranomaisten ja alueellisten yhteistyökumppaneiden kanssa maakunnat valmistele- 8859: vat esityksensä Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen tavoite 1- ohjelmiksi sekä Etelä- ja 8860: Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelmiksi. Ohjelmien valmistelu pohjautui vuonna 1998 8861: tarkistettuihin maakunnallisiin, kansallisiin ohjelmiin. Valtioneuvosto päätti Suomen 8862: esityksistä uusiksi tavoite 1 -ohjelmiksi 7.10.1999 ja tavoite 2 -ohjelmiksi 8863: 16.12.1999. 8864: Selonteko alueiden kehittämisestä alueiden kehittämisestä annetun lain tavoitteiden 8865: toteutumisesta annettiin eduskunnalle 8.4.1997. Eduskunta antoi vastauksensa 8866: selontekoon lokakuussa 1997. Selonteossa esitettyjen ja eduskunnan vastauksessa 8867: edellytettyjen toimenpiteiden toteuttamista on jatkettu yhdessä muiden hallinnonalo- 8868: jen kanssa. 8869: Valtioneuvosto päätti 18.12.1997 aluekehityslain mukaisesta tavoiteohjelmasta ja 8870: aluekehitysrahojen suuntaamisen yleisistä perusteista. 8871: Valtioneuvosto päätti 22.12.1999 aluekehityslain mukaisesta kehitysalueesta, sen 8872: tukialueista ja rakennemuutosalueista. Aluejaot ovat voimassa vuosina 2000 - 8873: 2006. 8874: Eduskunta edellytti 10.12.1999 hallituksen huolehtivan siitä, että ryhdytään 8875: toimenpiteisiin aluekehityslain muuttamiseksi siten, että maakuntien liitoille 8876: annetaan toimivalta myöntää EU-osuus hankkeisiin, joiden kansallinen julkinen 8877: rahoitusosuus tulee kokonaan tai pääosin kunnilta. 8878: Eduskunta edellytti hallituksen tarkkaan seuraavan uudistuksen tavoitteiden 8879: toteutumista sekä uuden lainsäädännön soveltamista, toimivuutta ja tuloksellisuutta 8880: sekä antavan eduskunnalle uudistuskokonaisuutta koskevan seikkaperäisen selonte- 8881: on vuoden 2003 loppuun mennessä. 8882: Tasavallan presidentti vahvisti 30.12.1999 lain rakennerahasto-ohjelmien kansalli- 8883: 170 Sisäasiainministeriö 8884: 8885: sesta hallinnoinnista. Laki tulee voimaan 1.1.2000. Laissa on otettu huomioon 8886: uudistetut rakennerahastoja koskevat EY -säädökset. Laki koskee tavoite 1,2 ja 3 8887: -ohjelmia. 8888: Laissa säädetään mm. rakennerahasto-ohjelmien hallinnoinnista keskushallinnossa 8889: ja aluehallinnossa, maakunnan yhteistyöryhmän asemasta ja tehtävistä, ylimaakun- 8890: nallisten hankkeiden hallinnoinnista, ohjelmien seurantakomiteoiden asettamisesta 8891: sekä ED-varojen ja kansallisen rahoitusosuuden valvonnasta ja tarkastuksesta. Eri 8892: viranomaisten ED-hankkeisiin myöntämien tukien myöntämiseen, maksamiseen ja 8893: valvontaan sovelletaan kuitenkin edelleen ensisijaisesti asiaa koskevaa erityislain- 8894: säädäntöä. 8895: Lain vahvistamisen yhteydessä tasavallan presidentti antoi asetuksen rakennerahas- 8896: to-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista. Asetuksessa annetaan tarkempia säännök- 8897: siä mm. yhteistyöasiakirjan sisällöstä ja tarkistamisesta sekä ED :n ja kansallisten 8898: varojen jakamiseen liittyvistä menettelyistä ja määräajoista. Asetus tulee voimaan 8899: samanaikaisesti lain kanssa 1.1.2000. 8900: Asiaa selostetaan seuraavissa kertomuksissa kyseisen lausuman yhteydessä. 8901: 8902: Maaseutupoliittinen selonteko 8903: Selonteko 211993 vp. 8904: H allintov aliok unta 8905: 8906: Eduskunta hyväksyi 8.6.1994 hallintovaliokunnan mietinnön hallituksen 8907: maatalouspoliittisesta selonteosta. Valiokunta edellytti, että hallitus ottaa 8908: huomioon myös mietinnön liitteenä olevien erityisvaliokuntien lausunnot. 8909: Eduskunnan vastausta maaseutupoliittiseen selontekoon on käsitelty maaseutupoli- 8910: tiikan neuvottelukunnassa, joka on valtioneuvoston asettama ja sisäasiainministeriön 8911: nimittämä eri hallinnonalan edustajista koottu maaseutupoliittinen yhteistyöelin. 8912: Kooste eduskunnan vastauksesta on 11.10.1994 lähetetty tiedoksi ja toimenpiteitä 8913: varten niille ministeriöille ja organisaatioille, joille neuvottelukunta katsoi eduskun- 8914: nan edellyttämien jatkotoimien kuuluvan. 8915: Selonteon viitoittaman maaseutupolitiikan valmistelua on jatkettu eri hallinnonalo- 8916: jen ja muiden intressitahojen yhteistyönä maaseutupolitiikan yhteistyöryhmässä. 8917: Yhteistyöryhmän tehtävänä on yhteensovittaa maaseudun kehittämistoimia sekä 8918: edistää maaseutuun kohdistuvien voimavarojen tehokasta käyttöä. 8919: Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän 8920: ajalle 15.5.1999-14.5.2002 jatkamaan aiemmin toimineen, sisäasiainministeriön 8921: nimittämän maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän työtä. Yhteistyöryhmän yhtenä 8922: tehtävänä on maaseutupoliittisen kokonaisohjelman valmisteleminen ja sen ehdotus- 8923: ten toteuttaminen hallituksen apuna. 8924: 8925: Kuntalain vaikutusten seuranta 8926: HE 19211994 vp ja toivomusaloite 20811991 vp 8927: H allintov aliok unta 8928: 8929: Eduskunta edellytti 10.2.1995 hallituksen antavan eduskunnalle selonteon 8930: uuden kuntalain soveltamisen vaikutuksista kuntien hallintoon ja toimintaan 8931: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 171 8932: 8933: sekä muista lain soveltamiseen liittyvistä esiin tulleista kysymyksistä vuo- 8934: den 1999 loppuun mennessä. 8935: 8936: Eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että ongelmallisina pidet- 8937: tävistä rikosoikeudellista seuraamusjärjestelmää täydentävistä kunnallisista 8938: järjestyssäännöistä luovutaan mahdollisimman pian kokonaan ja että järjes- 8939: tyssääntöjä vastaavat tarpeelliset normit, joiden rikkomisesta saattaa seurata 8940: rangaistus, otetaan lakitasoiseen säädökseen. 8941: 8942: Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan siitä, että tarkkaan seurataan 8943: vaalikelpoisuutta ja esteellisyyttä koskevien säännösten soveltamista ja että 8944: ryhdytään tarvittaessa lisätoimenpiteisiin kunnallishallinnon uskottavuuden 8945: turvaamiseksi. 8946: 8947: Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan siitä, että pikaisesti valmistel- 8948: laan, mahdollisuuksien mukaan kolmikantaisesti, lakiehdotus ainakin kun- 8949: nan viranhaltijoiden irtisanomisperusteista ja muusta palvelussuhdeturvasta. 8950: 8951: Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan siitä, että pikaisesti ja olennai- 8952: sesti helpotetaan erityisesti KHT- ja HTM-tilintarkastajien mahdollisuutta 8953: päästä JHTT -tutkintoon sekä että ryhdytään toimenpiteisiin yhteen tilintar- 8954: kastajatutkintoon siirtymiseksi julkisyhteisöjen ja yksityisoikeudellisten yh- 8955: teisöjen tilintarkastuksessa. 8956: 8957: Kunnallisten järjestyssääntöjen rangaistusseuraamuksen sisältävien normien siirtä- 8958: mistä varten laintasoiseen säännökseen on vuonna 1998 aloitettu valmistelu. 8959: 8960: Vaalikelpoisuutta koskevien säännösten tulkinnassa voidaan seurata sitä soveltamis- 8961: käytäntöä, joka syntyi vuoden 1997 kunnallisvaaleissa. Lain sanamuotojen tarkis- 8962: tuksiin ei tullut esille muutostarpeita. Esteellisyyttä koskevien säännösten tulkinnas- 8963: ta pyydetään neuvontaa enemmän kuin muista säännöksistä. Tämän voidaan 8964: arvioida johtuvan siitä, että esteellisyyteen kiinnitetään enemmän huomiota kuin 8965: ennen. 8966: Kunnallisten viranhaltijain palvelussuhdeturvasta on annettu laki ( 484/ 1996) sen 8967: johdosta, että vuonna 1995 voimaan tulleen hallitusmuodon 15 §:n 3 momentin 8968: mukaan ketään ei saa erottaa työstä ilman lakiin perustuvaa syytä. 8969: 8970: Kuntalain toimivuutta koskeva seurantatutkimus valmistui vuoden 1999 alkupuolel- 8971: la ja Valtioneuvoston selonteko (VNS 3/1999 vp) eduskunnalle uuden kuntalain 8972: soveltamisen vaikutuksista kuntien hallintoon ja toimintaan annettiin eduskunnalle 8973: syyskuussa 1999. Asia ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin. 8974: 8975: Laki julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajista ( 467/1999) tuli voimaan 1. 7.1999. 8976: Laissa edellytetään JHTT -tutkintoon pyrkivältä muun muassa, että hän on toiminut 8977: päätoimisesti julkishallinnon ja -talouden tehtävissä vähintään viisi vuotta ja 8978: toiminut tilintarkastustehtävissä vähintään neljä vuotta. Valtiovarainministeriön 8979: päätöksellä (865/1999) on rinnastettu julkishallinnon ja -talouden tehtävissä 8980: toimimiseksi myös toimiminen JHTT-yhteisössä tai Keskuskauppakamarin taikka 8981: kauppakamarin hyväksymässä tilintarkastusyhteisössä julkisen sektorin tarkastusteh- 8982: tävissä. 8983: Edellä mainitulla valtiovarainministeriön päätöksellä samoin kuin aiemmalla 8984: samannimisellä päätöksellä helpotettiin KHT- ja HMT -tilintarkastajien pääsyä 8985: JHTT -tutkintoon. Kyseisiä tutkintoja suorittaneita henkilöitä on osallistunut vuosien 8986: 1998 ja 1999 JHTT -tutkintoon runsaahkosti. Tutkinnossa hyväksyttiin vuonna 1998 8987: 172 Sisäasiainministeriö 8988: 8989: kahdeksan henkilöä ja vuonna 1999 yksitoista henkilöä, joista kumpanakin vuonna 8990: kolme on suorittanut myös KHT- tai HTM-tutkinnon. 8991: Mahdollisuutta siirtyä yhteen tilintarkastajatutkintoon on selvitetty kauppa- ja 8992: teollisuusministeriön johdolla. Tässä vaiheessayleinen näkemys on, että siirtyminen 8993: yhteen tilintarkastajatutkintoon, jossa olisi erikoistumismahdollisuuksia, on hyvä 8994: tavoite, jota ei kuitenkaan voida toteuttaa lähivuosina. Tilintarkastuksen osalta 8995: lausuma ei enää anna aihetta toimenpiteisiin. 8996: 8997: Ulkomaalaishallinto 8998: HE 21911994 vp 8999: H allintov aliok unta 9000: 9001: Eduskunta edellytti 18.11.1994, että hallitus ryhtyy pikaisesti toimenpitei- 9002: siin, joilla kootaan hajanainen ulkomaalaishallinto yhteen sisäasiainministe- 9003: riön hallinnonalalle. 9004: Sisäasiainministeriön asettama maahanmuutto- ja pakolaispoliittinen toimikunta 9005: luovutti mietintönsä 9.1.1997 (komiteanmietintö 1997: 5). Toimikunnan mietinnössä 9006: esitettiin ulkomaalaishallinnolle kahden pilarin mallia, jossa päävastuu ulkomaa- 9007: laisasioista on sisäasiainministeriöllä ja työvoimaministeriöllä. Mietinnön pohjalta 9008: laadittu valtioneuvoston periaatepäätös hallituksenmaahanmuutto-ja pakolaispoliit- 9009: tiseksi ohjelmaksi hyväksyttiin valtioneuvostossa yleisistunnossa 16.10.1997. 9010: Ohjelmassa hyväksyttiin toimikunnan esittämä kahden pilarin hallintomalli. 9011: Sisäasiainministeriöoja työministeriön välistä työnjakoa on täsmennetty valtioneu- 9012: voston ohjesäännössä sisäasiainministeriön, ulkoasiainministeriön ja työministeriön 9013: käymien neuvottelujen pohjalta. 9014: 9015: Kihlakuntauudistuksen seuranta 9016: HE 8611995 vp 9017: H allintov aliok unta 9018: 9019: Eduskunta edellytti 13.2.1996 hallituksen huolehtivan uudistuksen toimeen- 9020: panon tarkasta seurannasta ottaen tällöin huomioon muun ohella eri toi- 9021: mialojen palvelujen riittävän ja tasapuolisen saatavuuden maan eri osissa, 9022: erityisesti poliisi-, ulosotto-ja syyttäjätehtävien järjestämisen ja hoitamisen 9023: kihlakunnittain, yhteistoiminnan laadun ja laajuuden, eri toimialojen yhteis- 9024: toiminta-alueiden keskinäisen alueellisen yhteneväisyyden ja yhteisen avus- 9025: tavan henkilöstön riittävyyden sekä antavan vuoden 1999 loppuun mennessä 9026: eduskunnalle selonteon kihlakuntauudistuksen toteuttamisesta. 9027: Sisäasiainministeriö käynnisti kihlakuntauudistuksen seurannan ja arvioinnin 9028: tammikuussa 1997 asettamalla tätä tehtävää varten seuranta- ja arviointiryhmän, 9029: jossa ovat edustettuina sekä keskus-, alue- että paikallistaso. 9030: Suoritettavan työn tarkoituksena on kihlakuntahallinnon edelleen kehittämiseksi 9031: sekä eduskunnalle annettavaa selontekoa varten tuottaa asiantuntevaa ja riippuma- 9032: tonta tietoa kihlakuntauudistukselle asetettujen tavoitteiden toteuttamisesta ja 9033: uudistuksen vaikutuksista sekä hallinnon että kansalaisten näkökulmasta. 9034: Seuranta- ja arviointiryhmän tehtävänä on kihlakuntahallinnon yhteistyöryhmän 9035: ohjauksessa suunnitella ja toteuttaa kihlakuntahallintoa koskeva seuranta. 9036: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 173 9037: 9038: Suoritettavan seurannan ja tutkimuksen pohjalta ryhmän tulee tehdä ehdotukset 9039: muun muassa poliisi-, ulosotto-, syyttäjän- ja rekisteritoimen palvelujen laadun ja 9040: saavutettavuuden parantamisesta; kihlakunnanvirastossa yhteisesti hoidettavista 9041: tehtävistä, niiden organisoinoista sekä yhteisen henkilöstön määrästä; kihlakuntahal- 9042: linnon tulosohjausjärjestelmän kehittämisestä ja kihlakuntajaon tarkistamisesta sekä 9043: laatia myös ehdotus eduskunnalle annettavasta selonteosta kihlakuntauudistuksen 9044: toteuttamisesta. Työryhmän määräaika on 31.12.1998. 9045: Kihlakuntauudistuksen seuranta- ja arviointiryhmä on saanut tehtävänsä suoritetuksi 9046: ja arviointitutkimus on valmistunut joulukuussa 1998. Tutkimuksen suoritti 9047: Tampereen yliopiston hallintotieteen laitos. Eduskunnan edellyttämä selonteko on 9048: annettu 20.5.1999 (VNS 1/1999 vp). 9049: 9050: Hätäkeskusten eläkejärjestelyt mahdollisen valtiollistamisen yhteydessä 9051: HE 11111995 vp 9052: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 9053: 9054: Eduskunta edellytti 5.3.1996, että hallitus hätäkeskusten mahdollisen pysy- 9055: vän valtiollistamisen yhteydessä yhteistoimin Kuntien eläkevakuutuksen 9056: kanssa huolehtii siitä, että niiden henkilöiden asema säilytetään kohtuullise- 9057: na, joille aiheutuu menetyksiä hätäkeskusten toiminnan valtiollistamisen 9058: vuoksi. 9059: Hätäkeskuksia koskevasta kokeilusta annetun lain (125711993) ja asetuksen 9060: (1532/1995) mukaan pelastustoimen, poliisin sekä sosiaali- ja terveystoimen 9061: yhteisiä, valtion ylläpitämiä hätäkeskuksia kokeillaan neljällä alueella 1.4.1996- 9062: 31.3.2001. 9063: Eduskunta on vuoden 1999 lopulla hyväksynyt hätäkeskuslain ja siihen liittyvän 9064: lain pelastustoimilain muuttamisesta (HE 8711999 vp). Hätäkeskuslain mukaan 9065: koko maahan, lukuun ottamatta pääkaupunkiseutua, perustetaan hätäkeskuskokeilus- 9066: sa toteutetun mallin mukaiset viranomaisten yhteiset valtion hätäkeskukset vuoteen 9067: 2006 mennessä. 9068: Hätäkeskuslakia koskevan hallituksen esityksen lähtökohtana oli varmistaa valtion 9069: hätäkeskusten palvelukseen siirtyvän henkilöstön eläketurva sen tasoisena kuin se 9070: on erillisten keskusten järjestelmässä. Hätäkeskuslakiin sisältyykin säännös oikeu- 9071: desta kunnallisen ekäkejärjestelmän mukaiseen alempaan eläkeikään eräissä 9072: tapauksissa sekä säännös poliisimiehen oikeudesta alempaan eläkeikään eräissä 9073: tapauksissa. Kuntien eläkevakuutus on lisäksi 26.11.1999 muuttanut kunnallista 9074: eläkesääntöä siten, että kunnan palveluksessa olevalla viranhaltijalla ja työntekijällä, 9075: joka on siirretty kunnan palveluksesta toiminnan valtiollistamisen yhteydessä 9076: valtion eläkelain alaisuuteen, on oikeus eläkkeeseen valtiolle siirtymiseen saakka 9077: niiden määräysten mukaan, joita häneen olisi sovellettu, jos kunnan palvelu olisi 9078: jatkunut yhdenjaksoisesti eläketapahtumaan saakka. 9079: Poliisin hallinnosta annetun asetuksen mukaan poliisin alipäällystöön ja miehistöön 9080: kuuluva poliisimies on velvollinen eroamaan virastaan täyttäessään 60 vuotta. 9081: Valtion eläkelain mukaan edunsaaja saa valtion eläkelain mukaisen van- 9082: huuseläkkeen täytettyään eroamisikänsä. Hätäkeskusten palveluksessa olevilla po- 9083: liisimiehillä on siten myös yleistä eläkeikää alempi eläkeikä. Hätäkeskus- 9084: päivystäjien eläkeikä tulisi olemaan hätäkeskuslaissa mahdollistettavia siirtymä- 9085: järjestelyjä lukuun ottamattayleisen eläkeiän mukainen 65 vuotta. Hätäkeskuslakia 9086: koskevan hallituksen esityksen lähtökohtana on ollut varmistaa valtion hätäkeskus- 9087: 174 Sisäasiainministeriö 9088: 9089: ten palvelukseen siirtyvän henkilöstön eläketurva sen tasaisena kuin se olisi ollut 9090: erillisten keskusten järjestelmässä. 9091: Hätäkeskuslakia koskevan hallintovaliokunnan mietinnön (HaVM 8/1999 vp)mu- 9092: kaisesti eduskunta edellyttää, että selvitetään hätäkeskuksissa työskentelevän hen- 9093: kilöstön eläketurvan yhtenäistämismahdollisuudet uudistuksessa valtion hätäkes- 9094: kusten palvelukseen siirtyvän henkilöstön eläketurvaa heikentämättä. 9095: Koska hätäkeskuslaissa ja kunnallisessa eläkesäännössä on turvattu pysyvien valtion 9096: hätäkeskusten palvelukseen siirtyvän henkilöstön eläketurva ja koska eduskunta on 9097: hätäkeskuslain käsittelyn yhteydessä hyväksynyt asiassa uuden lausuman ja asiaa 9098: selostetaan siten seuraavissa kertomuksissa kyseisen lausuman yhteydessä, ministe- 9099: riö ehdottaa lausuman poistamista jatkossa. 9100: 9101: Pakolais- ja siirtolaisasioiden alue- ja paikallishallinnon jäljestäminen 9102: HE 12511995 vp 9103: H allintov aliok unta 9104: 9105: Eduskunta edellytti 18.6.1996 hallituksen huolehtivan siitä, että ulkomaa- 9106: laishallinnon toimivuutta seurataan pakolaisasioiden ja siirtolaisasioiden 9107: osalta sekä omalta osaltaan siitä, että pakolaisasioiden ja siirtolaisasioiden 9108: alue- ja paikallishallinto tehtävineen järjestetään lailla. 9109: Eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että ulkomaalaisvirastolle 9110: turvataan riittävät resurssit, jotta virasto voi huolehtiva tehtävistään asian- 9111: mukaisella tavalla. 9112: Aluehallinnon osalta maahanmuuttajien yhteiskuntaan ja työelämään sopeutumisen 9113: edistäminen ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto määrättiin asetuksella työvoima- 9114: ja elinkeinokeskusten työvoimaosastolle (A työvoima- ja elinkeinokeskuksista 9115: 31.1.1997/93). 9116: Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta tuli 9117: voimaan 1.5.1999 (49311999). 9118: Ulkomaalaisvirastoon kansalaisaioiden ruuhkan purkuun palkatut 20 virkamiestä 9119: vakinaistetaan vuoden 2000 talousarviossa myönnetyillä määrärahoilla. Osa viroista 9120: sijoitetaan turvapaikka-asioiden käsittelyn tehostamiseen. Vaikka viraston määrära- 9121: hatasoa nostetaan vuoden 2000 talousarviossa, lisävoimavaroja tarvitaan edelleen 9122: asiamäärien kasvun johdosta. 9123: 9124: Kunnallisessa vimasuhteessa olevien henkilöiden palkkatodistuksen saanti 9125: HE 2411996 vp 9126: Työasiainvaliokunta 9127: 9128: Eduskunta edellytti 7 .5.1996, että kunnallisessa virkasuhteessa olevien hen- 9129: kilöiden palkkatodistusten saantiin liittyvät epäkohdat selvitetään ja ryhdy- 9130: tään tarvittaessa asian vaatimiin toimenpiteisiin. 9131: Asia on hoidettu kunnallisten työmarkkinaosapuolten tekemällä kunnallisella 9132: virkaehtosopimuksella, joka on tullut voimaan 1.9.1996. 9133: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 175 9134: 9135: Asia ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin. 9136: 9137: Kunnallisen viranhaltijan palvelussuhdetun'alainsäädännön rakenne ja kir- 9138: joittamistapa 9139: 9140: HE 4411996 vp 9141: H aliintovaliokunta 9142: Eduskunta edellytti 18.6.1996, että kunnallisen viranhaltijan palvelussuhde- 9143: turvalainsäädännön muuttamista valmisteltaessa noudatetaan muun muassa 9144: virkasuhteen luonteesta johtuen työsopimuslain sijasta olemassa olevan vir- 9145: kamieslainsäädännön rakennetta ja kirjoittamistapaa. 9146: Kunnallisen viranhaltijan palvelusturvaa koskevaa lakia on muutettu lailla 9147: (75311999) lisäämällä siihen säännös työnteosta äitiysrahakauden aikana. Se vastaa 9148: muuta työsopimus- ja virkamiesoikeutta. 9149: Asia ei enää anna aihetta muihin toimenpiteisiin. 9150: 9151: Poliisien virat, määrärahat 9152: 9153: HE 10311996 vp 9154: Valtiovarainvaliokunta 9155: 9156: 2) Hyväksyessään 20.12.1996 valtion talousarvion vuodelle 1997 eduskunta 9157: edellytti momentin 26.75.21 kohdalla, että hallitus selvittää mahdollisuudet 9158: lisätä poliisitoimen ehdotettua toimintamäärärahaa jo vuoden 1997 aikana 9159: siten, että poliisin virat voitaisiin mahdollisimman suurelta osin pitää täytet- 9160: tyinä läpi vuoden. 9161: Poliisin toimintamenomomentille osoitettiin vuoden 1999lisätalousarviossa 40 milj. 9162: mk. Vuoden 2000 talousarviossa poliisin toimintamenomomentin määrärahaa 9163: korotettiin 100 milj. mk verrattuna vuoden 1999 talousarvioesitykseen. Verrattuna 9164: vuoden 1999lopulliseen rahoitukseen korotus oli hieman yli 50 milj. mk. Korotuk- 9165: seen liitettiin erityinen velvoite pitää poliisimiesten määrä vähintään nykyisellä 9166: tasolla ja mahdollisuuksien mukaan lisätä sitä. 9167: 9168: Aluehallinnon uudistamisen toimeenpano 9169: 9170: HE 14811996 vp 9171: H allintov aliok unta 9172: 9173: Eduskunta edellytti 10.12.1996 hallituksen huolehtivan siitä, ettei uudistuk- 9174: sen toimeenpanossa lisätä hallinnon portaita eikä muutoinkaan byrokratiaa 9175: sekä että unioniasioissa noudatetaan normaalia EU -asioiden päätöksenteko- 9176: menettelyä. 9177: Eduskunta edellytti, että keskuksia perustetaan viisitoista ja että ne ovat seu- 9178: raavilla toimialueilla: Uusimaa, Varsinais-Suomi, Satakunta, Etelä-Häme, 9179: Pirkanmaa, Kymi, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Keski-Suomi, 9180: Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi. 9181: Eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että lakiehdotuksiin ja nii- 9182: 176 Sisäasiainministeriö 9183: 9184: den perusteluihin pohjautuvan aluehallinnon uudistamisen toimeenpanoa 9185: ohjataan ja seurataan tarkkaan kiinnittäen muun muassa erityistä huomiota 9186: työvoima- ja elinkeinokeskusten tehokkaaseen poikkihallinnolliseen yhteis- 9187: työhön ja koordinaatioon sekä keskusten yhteistyöhön maakunnan liittojen 9188: ja muiden yhteistyötahojen kanssa ja että hallitus antaa eduskunnalle selon- 9189: teon uudistuksen toimeenpanosta vuoden 2000 loppuun mennessä. 9190: Työvoima- ja elinkeinokeskukset on perustettu eduskunnan edellyttämällä tavalla. 9191: Aluehallinto 2000-uudistuksen vuoden 1998 keväällä Tampereen yliopistossa 9192: käynnistetty arviointitutkimus on tuottanut kaksi väliraporttia. Tähänastisten 9193: tulosten mukaan uudistus on edennyt sille asetettujen tavoitteiden suuntaisesti. 9194: Tutkimus valmistuu 30.4.2000 mennessä. Sisäasiainministeriö antaa eduskunnalle 9195: selonteon uudistuksen toimeenpanosta syksyllä 2000. 9196: Valtion aluehallintoviranomaisten ja maakuntien liittojen välisen yhteistyön 9197: lisäämiseksi on valmisteltu näiden viranomaisten yhteinen verkostoitumis- ja 9198: johtamiskoulutus, joka toteutetaan vuoden 2000 keväällä. Koulutusta ohjaamaan ja 9199: muita yhteistyön muotoja kehittämään on asetettu työryhmä. 9200: 9201: Kuntien valtionosuuslaki 9202: HE 14911996 vp 9203: H allintov aliok unta 9204: 9205: Eduskunta edellytti 10.12.1996, että hallitus seuraa tarkoin valtionosuusuu- 9206: distuksen vaikutuksia ja kohdentumista sekä antaa tarvittaessa pikaisesti 9207: eduskunnalle näitä koskevat muutosehdotukset 9208: Eduskunta edellytti, että hallitus antaa eduskunnalle kahden vuoden kuluttua 9209: valtionosuusuudistuksen voimaantulosta selvityksen sen toimivuudesta ja 9210: tarkoituksenmukaisuudesta. 9211: Eduskunta edellytti, että hallitus selvittää pikaisesti yhteisöveron nykyistä 9212: oikeudenmukaisemmat jakoperusteet ja selvittää samalla voimalaitoskuntien 9213: osalta voimalaitosten aiheuttamat pysyväisluonteiset haitat sekä ryhtyy sel- 9214: vitysten edellyttämiin korjaustoimenpiteisiin. 9215: Eduskunta edellytti, että hallitus antaa vuoden 1997 aikana esityksen lasten- 9216: suojelusta sekä ulkomaalaisten ja erityisen vaikeavammaisten hoidosta ai- 9217: heutuvien poikkeuksellisen suurten kustannusten tasausjärjestelmästä. 9218: Eduskunta edellytti, että kuntayhtymän ja yksityisen ylläpitäjän rahoituksen 9219: myöntämiseen ja maksamiseen liittyvän uuden järjestelmän toimivuutta seu- 9220: rataan ja että tarpeelliseksi havaittaviin lainsäädäntötoimiin ryhdytään välit- 9221: tömästi. 9222: Kuntien valtionosuuslain tarkistaruistarpeita selvitettiin kyselyllä, joka lähetettiin 9223: kunnille sekä opetus- ja kulttuurilaitosten ylläpitäjille. Selvitys valtionosuusjärjes- 9224: telmän toimivuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta valmistui alkuvuodesta 1999 ja 9225: se annettiin eduskunnan hallintovaliokunnalle vuoden 1999 kesäkuussa. Asia ei 9226: anna aihetta muihin toimenpiteisiin. 9227: Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämis- 9228: keskus Stakes selvittävät valtionosuusuudistuksen vaikutuksia yhteisessä tutki- 9229: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 177 9230: 9231: mushankkeessa. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa vuosina 1998 ja 1999 on 9232: selvitetty sosiaali- ja terveydenhuollon eri menoerien suhteellisten suuruuksien ja 9233: menorakenteen muutoksia. Muutokset ovat kokonaisuutena olleet vähäisiä eikä 9234: sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusjärjestelmän määräytymisperusteisiin ole 9235: esitetty muutoksia. Hankkeen toisessa vaiheessa vuonna 2000 valmistuu perusteelli- 9236: sempi määräytymisperusteita koskeva selvitys, jonka pohjalta voidaan tehdä 9237: tarvittavat esitykset valtionosuusjärjestelmän tarkistamiseksi hallitusohjelman 9238: mukaisesti vuoteen 2002 mennessä. 9239: Sisäasiainministeriön 11.6.1997 asettama työryhmä on selvittänyt kuntien yh- 9240: teisövero-osuuksien muutostarpeet ja -mahdollisuudet siten, että lähtökohtana on 9241: kunnan säilyminen veronsaajana. Työryhmän esitykset koelaskelmineen valmistui- 9242: vat tammikuussa 1998 ja lakiesitykset valmisteltiin valtiovarainministeriössä. 9243: Yhteisöverouudistus tulee voimaan portaittain ja täysimääräisesti uusia perusteita 9244: sovelletaan vuodesta 2001. 9245: Valtionosuusjaosto on selvittänyt voimalaitoskuntien asemaa valtionosuusjärjestel- 9246: mässä ja todennut, ettei ole riittäviä perusteita näiden kuntien valtionosuuksien 9247: määräytymisperusteiden muuttamiseen. 9248: Lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmä on tullut voimaan 1.3.1999 9249: lukien. Valtioneuvoston 28.10.1999 hyväksymän sosiaali- ja terveydenhuollon 9250: tavoite- ja toimintaohjelman mukaisesti sosiaali- ja terveysministeriö selvittää 9251: vuosina 2000-2001 erillisryhmien erityisen tuen tarpeen. Pikaisemmin selvitetään 9252: taloudellisen tuen tarve tarkoituksenmukaisten palvelujen aikaansaamiseksi erityi- 9253: sesti vaikea- tai monivammaisille henkilöille sekä mielenterveyspotilaille. Tässä 9254: yhteydessä tarkastellaan myös kustannusten tasausjärjestelmiä. Selvitystyössä 9255: otetaan huomioon muun muassa erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun suurten 9256: kustannusten tasausjärjestelmien kokemukset. 9257: 9258: Poliisiammattikorkeakoulun toiminta 9259: HE 260!1996 vp 9260: H allintov aliok unta 9261: 9262: Eduskunta edellytti 19.6.1997 hallituksen huolehtivan siitä, että ennen Polii- 9263: siammattikorkeakoulun toiminnan aloittamista saatetaan opetuksen ja tutkin- 9264: tojen tason arviointi korkeakoulujen arviointineuvoston tehtäväksi. 9265: Eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että Poliisiammattikorkea- 9266: koulussa poliisipäällystön tutkinnon suorittaneilla on mahdollisuus suorittaa 9267: myös oikeustieteen kandidaatin tutkinto. 9268: Eduskunta edellytti, että poliisin koulutuksen kehittämistä koskevan uudis- 9269: tuksen toimeenpanoa sekä Poliisiammattikorkeakoulussa että tiedekorkea- 9270: kouluissa seurataan tarkkaan ottaen huomioon muun ohella opetuksen taso 9271: ja tutkintojen riittävän korkeat vaatimukset. 9272: Poliisiammattikorkeakoulun toiminta käynnistyi vuoden 1998 alussa. Toiminnan 9273: kehittämisessä on otettu huomioon arviointineuvoston suorittaman ulkoisen arvioin- 9274: nin johtopäätökset ja suositukset (Korkeakoulutettu poliisi, poliisiammattikorkea- 9275: koulun ulkoinen arviointi, Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 1: 1998). 9276: Yhteistyö Turun ja Tampereen yliopistojen kanssa on käynnistynyt ja sitä kehite- 9277: tään edelleen käytännön toteutuksesta saatavien kokemusten perusteella. 9278: 178 Sisäasiainministeriö 9279: 9280: Vuoden 1998 aikana käynnistettiin neuvotteluja Helsingin yliopiston oikeustieteelli- 9281: sen tiedekunnan kanssa siitä, miten poliisipäällystön tutkintoon kuuluvia opintoja 9282: voidaan hyväksilukea osaksi oikeustieteen kandidaatin tutkintoa. Neuvottelut 9283: yhteistyöstä Helsingin yliopiston kanssa ovat edelleen kesken. 9284: 9285: Poliisin henkilörekisterilain uudistaminen 9286: HE 13311997 vp 9287: Hallintovaliokunta 9288: 9289: Eduskunta edellytti 17.12.1997 hallituksen huolehtivan siitä, että viimeis- 9290: tään yleisen henkilörekisterilain uudistamista koskevan hallituksen esityksen 9291: antamisen jälkeen eduskunnalle annetaan lakiehdotus mahdollisimman pian 9292: koskien poliisin henkilörekisterilain uudistamista muun ohella siten, että 9293: lain tasolla säädetään riittävän yksityiskohtaisesti poliisin henkilörekistereis- 9294: tä, niihin talletettavista tiedoista, tietojen käyttötarkoituksesta ja tietojen säi- 9295: lytysajoista. 9296: Vuonna 1998 asetettiin työryhmä, jonka tehtävänä on poliisin henkilörekisterilain 9297: kokonaisuudistus. Kokonaistarkistuksen tavoitteena on varmistaa poliisin henkilöre- 9298: kisterilain yhdenmukaisuus henkilötietolain ja viranomaisten toiminnan julkisuutta 9299: koskevan lain kanssa. 9300: Poliisin henkilörekisterilain valmistelua on kertomusvuoden aikana jatkettu työryh- 9301: mässä. Valmistelun etenemiseen on vaikuttanut henkilötietolain ja julkisuuslain 9302: voimaantulo. Tavoitteena on, että esitys poliisin henkilörekisterilaiksi voitaisiin 9303: antaa eduskunnan käsiteltäväksi syksyllä 2000. 9304: 9305: Rahanpesun estäminen ja selvittäminen 9306: HE 158/1997 vp 9307: Hallintovaliokunta 9308: 9309: Eduskunta edellytti 8.12.1997 hallituksen huolehtivan siitä, että rahanpesun 9310: estämistä ja selvittämistä koskevan lainsäädännön toimivuutta seurataan 9311: tarkkaan ja että lisäksi jatketaan rahanpesuun liittyvää selvitystyötä. 9312: Tasavallan Presidentti antoi 30.1.1998 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun- 9313: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 9314: Rahanpesun estämiseksi ja selvittämiseksi annetun lain mukaisesti Keskusrikospo- 9315: liisiin perustettiin vuonna 1998 rahanpesun selvittelykeskus. Keskuksen toimintaa 9316: on kehitetty edelleen vuoden 1999 aikana. 9317: Vuonna 1999 tehtiin 348 ilmoitusta rahanpesusta, ilmoitusten määrä kasvoi 9318: edellisestä vuodesta 160 ilmoituksella. Rahanpesun selvittelykeskus on ottanut osaa 9319: epäiltyjen rahanpesutapausten esitutkintaan, ja tämä on selvästi lisännyt poliisin 9320: tietoon tulleiden rahanpesutapausten lukumäärää. 9321: Rahanpesun selvittelykeskuksen toiminnan kehittämisen kannalta on tärkeää solmia 9322: yhteistyösuhteet toiminnan kannalta keskeisten valtioiden kanssa tietojen vaihdon 9323: varmistamiseksi. Tätä työtä on jatkettu vuoden 1999 aikana. Rahanpesun selvittely- 9324: keskus on myös osallistunut alueen keskeisen kansainvälisten järjestöjen työhön. 9325: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 179 9326: 9327: Vuoden aikana on aloitettu myös lainsäädännön muutoksen valmistelu, joka on 9328: seurausta EU-direktiivin valmisteilla olevasta muutoksesta. Muutoksen seurauksen 9329: lisääntyy ilmoitusvelvollisuuden piirissä olevien toimijoiden määrä. 9330: 9331: Kuntien eläkevakuutus 9332: HE 3811998 vp 9333: H allintov aliok unta 9334: 9335: Eduskunta edellytti 8.6.1998 hallituksen huolehtivan siitä, että seurataan 9336: kuntien eläkevakuutuksen toiminnan laillisuuden ja eläkevarojen sijoittami- 9337: seen liittyvien riskien hallinnan valvonnan asiantuntemusta ja tehokkuutta. 9338: Kuntien eläkevakuutuksen toiminnan laillisuuden ja eläkevarojen sijoittamiseen 9339: liittyvien riskien hallinnan valvonnan asiantuntemuksen ja tehokkuuden seurantaa 9340: varten valmistellaan tarpeellisia henkilöjärjestelyjä. Valvonnasta valtiolle aiheutuvi- 9341: en kustannusten kattamiseksi kuntien eläkelaitokselle määrätään valvontamaksu. 9342: Asia ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin. 9343: 9344: Rajamiesten koulutus sekä poliisi-tulli- ja rajavartioviranomaisten yhteis- 9345: toiminta 9346: HE 42/1998 vp 9347: H aliintovaliokunta 9348: 9349: Eduskunta edellytti 3.2.1999 hallitusekn tarkkaan seuraavan lain soveltamis- 9350: ta ja toimivuutta sekä ryhtyvän seurannan edellyttämiin tarpeellisiin toi- 9351: menpiteisiin. 9352: Eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että säädettävän uuden 9353: lainsäädännön edellyttämät tehtävät ja näiden tehtävien hoitamiselle asetet- 9354: tavat vaatimukset huomioon ottaen myös aikaisemman koulutusjärjestelmän 9355: mukaisen koulutuksen saaneille rajavartiomiehen tehtävässä palveleville up- 9356: seereille, erikoisupseereille ja opistoupseereille sekä kaikille merivartijoille 9357: ja rajavartioille annetaan rajavartiomiehen tehtävien ja niiden asianmukaisen 9358: hoitamisen edellyttämä täydennyskoulutus. 9359: Eduskunta edellytti hallituksen selvittävän uuden, erillisen poliisi-, tulli- ja 9360: rajavartioviranomaisten yhteistoimintaa koskevan säädöksen tarpeellisuuden 9361: ottaen huomioon muun muassa kyseisten viranomaisten laissa säädetyt toi- 9362: mialakohtaiset tehtävät, olemassa olevan sääntelyn mahdollistama yhteistoi- 9363: minta ja käytännön yhteistoimintatarpeet sekä tämän lisäksi antavan edus- 9364: kunnalle tarvittaessa lakiehdotuksen koskien rajatarkastustoimivallan anta- 9365: mista rajavartiolaitoksen ohella myös poliisi- ja tulliviranomaisille. 9366: Tasavallan Presidentti antoi 12.3.1999 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun- 9367: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 9368: Rajavartiolaitoksesta annettu laki (320/1999) tuli voimaan 21.3.1999. Mainittuna 9369: päivänä tuli voimaan myös rajavartiolaitoksesta annettu asetus (32111999), joka 9370: muun ohella sisältää säännökset rajavartiolaitoksen upseerien, erikoisupseerien, 9371: opistoupseerien, merivartijoiden ja rajavartijoiden koulutuksesta. Rajavartiolaitoksen 9372: henkilöstön koulutusjärjestelmä uudistettiin maninittujen säännösten nojalla niin, 9373: 180 Sisäasiainministeriö 9374: 9375: että peruskoulutukseen sisällytetään noin neljän opintoviikon pituinen lainsäädäntöä 9376: sisältävä oppijakso. Lisäksi vuosina 1999-2006 annetaan kaikkille aikaisemman 9377: koulutusjärjestelmän mukaisen koulutuksen saaneille rajavartiomiehille täydennys- 9378: koulutuksena edellä mainitun sisältöinen lainsäädännön oppijakso. Täydennyskoulu- 9379: tus on jo käynnissä ja vuonna 1999 täydennyskoulutettiin yhteensä 220 rajavar- 9380: tiomiestä. 9381: Hallituksen esityksessä laiksi poliisilain muuttamisesta (HE 34/1999 vp) ehdotetaan 9382: poliisilakiin lisättäväksi säännös, jonka nojalla poliisilla olisi toimivaltuus rajatar- 9383: kastuksen suorittamiseen sekä tullivalvontaan. Hallituksen esityksessä laiksi 9384: rajavartiolaitoksesta annetun lain muuttamisesta (HE 17711999 vp) ehdotetaan 9385: lakiin lisättäväksi säännös, jonka nojalla voitaisiin valtioneuvoston asetuksella 9386: säätää poliisin, tullilaitoksen ja rajavartiolaitoksen tehtävien yhteensovittamisesta 9387: sekä näiden viranomaisten keskinäisestä yhteistoiminnasta ja virka-apumenettelystä. 9388: Joulukuussa 1999 sisäasiainministeriön antamalla hallinnollisella määräyksellä on 9389: määrätty poliisin ja rajavartiolaitoksen tehtävien yhteensovittamisesta. Samaan 9390: aikaan tullihallituksen pääjohtaja tullilaitoksen osalta ja rajavartiolaitoksen päällikkö 9391: rajavartiolaitoksen osalta ovat antaneet sisällöltään yhtenevät hallinnolliset määräyk- 9392: set tullilaitoksen ja rajavartiolaitoksen tehtävien yhteensovittamisesta. Poliisin, 9393: tullilaitoksen ja rajavartiolaitoksen tehtävien tarkoituksenmukainen yhteensovittami- 9394: nen ja keskinäinen tehokas yhteistoiminta voidaan toteuttaa ilman erillistä muuta 9395: lainsäädäntöä. 9396: 9397: Ulkomaalaispolitiikka 9398: Ulkomaalaislain uudistaminen 9399: HE 5011998 vp 9400: H allintov aliok unta 9401: 9402: Eduskunta edellytti 19.2.1999 hallituksen käynnistävän mahdollisimman 9403: pian ulkomaalaislain kokonaisuudistuksen siten, että voidaan säätää mahdol- 9404: lisimman selkeä, johdonmukainen ja yksiselitteinen laki, jossa otetaan huo- 9405: mioon ulkomaalaisen oikeusturva sekä muun muassa erityisesti turvapaik- 9406: kamenettelyn nopeuttaminen, turvapaikkamenettelyyn liittyvien väärinkäy- 9407: tösten estäminen, tehokkaat täytäntöönpanotoimenpiteet ja eduskunnan ase- 9408: man vahvistaminen ulkomaalaispolitiikan seurannassa ja tavoitteiden asetta- 9409: misessa. 9410: Tasavallan Presidentti antoi 22.4.1999 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun- 9411: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 9412: Ulkomaalaislain kokonaisuudistuksen valmistelu aloitetaan vuonna 2000 ja sen on 9413: tarkoitus valmistua hallituskauden loppuun mennessä. 9414: 9415: Poliisin voimavamt 9416: Liikennevalvonta 9417: HE 7411998 vp 9418: Lakivaliokunta 9419: 9420: Eduskunta edellytti 12.2.1999, että päiväsakko- ja rikesakkojärjestelmän 9421: muuttamisesta johtuva poliisin voimavarojen vapautuminen käytetään lii- 9422: kennevalvonnan tehostamiseen. 9423: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 181 9424: 9425: Tasavallan Presidentti antoi 30.4.1999 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun- 9426: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 9427: Poliisin ylijohto on asettanut vuodelle 2000 poliisin liikennevalvonnalle valvonta- 9428: kontaktien lisäämiseen tähtääviä määrällisiä, mitattavissa olevia tavoitteita. Valvon- 9429: takontaktien lisäys toteutuu valvontaa lisäämällä. Rikesakon käyttöalan laajenemi- 9430: nen ylinopeustapauksissa nopeuttaa yksittäisen tapauksen käsittelyä. Vapautuva aika 9431: ohjautuu valvontatyöhön, jolloin valvontakontaktien määrä tullee kasvamaan myös 9432: tästä syystä. Poliisi pyrkii käytettävissä olevat resurssit huomioon ottaen myös 9433: muilla keinoilla lisäämään valvonnan määrää. 9434: 9435: Pelastustoimilain soveltaminen 9436: HE 76!1998 vp 9437: H allintov aliok unta 9438: 9439: Eduskunta edellytti 26.1.1999 hallituksen tarkkaan seuraavan pelastustoi- 9440: milain soveltamista ja toimivuutta sekä ryhtyvän seurannan edellyttämiin 9441: tarpeellisiin lainvalmistelu- ja muihin toimenpiteisiin. 9442: Tasavallan Presidentti antoi 30.4.1999 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun- 9443: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 9444: Pelastustoimilakiin (56111999) on vuoden 1999 syysistuntokaudella tehty kaksi 9445: muutosesitystä, joista toinen liittyy hätäkeskusuudistukseen ja toinen puolustusvoi- 9446: mista annetun lain muutokseen. Hallintovaliokunta katsoi mietinnössään, että 9447: pelastustoimilain 5 §:n 2 momentissa puolustusvoimille säädetty velvollisuus 9448: osallistua eräissä tapauksissa pelastustoimintaan olisi eri yhteydessä siirrettävä 9449: lakiin puolustusvoimista. Eduskunnan käsittelyssä parhaillaan olevaan hallituksen 9450: esitykseen puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta (HE 172/1999 vp) sisältyy 9451: tätä koskeva esitys. 9452: Perustuslakivaliokunta katsoi pelastustoimilakiehdotusta koskevassa lausunnossaan 9453: 31/1998 vp, että poikkeusolojen toimivaltuuksia koskevat säännökset 65 ja 76 § 9454: olisi tullut kytkeä valmiuslain uudistuksen yhteyteen ja jättää ne pois pelastustoimi- 9455: laista. Oikeusministeriön valmistelemassa valmiuslain muutosesityksessä (HE 9456: 186/ 1999) pelastustoimilain mainitut säännökset on esitetty liitettäväksi valmiusla- 9457: kiin ja vastaavat pelastustoimilain pykälät kumottaviksi. 9458: Sisäasiainministeriö valmistelee vuoden 2000 aikana seurantaohjelman,jonka avulla 9459: pelastustoimilaissa säädettyjen uudistusten toimivuus todetaan. Merkittävimmät 9460: uudistukset kuten palvelutason määrittely, hälytysohjeiden laadinta ja palovaroitti- 9461: mien pakollisuus asuintiloissa, on toteutettava viimeistään vuoden kuluessa lain 9462: voimaantulosta, joten niiden toteutumisesta on mahdollista saada tietoja aikaisintaan 9463: vuoden 2001 aikana. 9464: 9465: Julkisen vallan käyttö, Ruotsin ja Suomen kuntien yhteistyö 9466: HE 191/1998 vp 9467: H aliintovaliokunta 9468: 9469: Eduskunta edellytti 17.2.1999 hallituksen selvittävän mahdollisimman pian 9470: mahdollisuudet perusteellisen valmistelun jälkeen järjestää määritellyissä 9471: tehtävissä julkisen vallan käytön salliva Ruotsin ja Suomen kuntien välinen 9472: 182 Sisäasiainministeriö 9473: 9474: yhteistyö joko Ruotsin ja Suomen valtioiden välisen sopimuksen tai erillisen 9475: lainsäädännön pohjalta. 9476: Tasavallan Presidentti antoi 5.3.1999 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun- 9477: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 9478: Edellytyksiä vastavuoroiseen lainsäädännön uudistamistyöhön ei ole ollut. 9479: 9480: Sähköinen henkilökortti, käyttö 9481: HE 19211998 vp 9482: H aliintovaliokunta 9483: 9484: Eduskunta edellytti 10.2.1999 hallituksen huolehtivan siitä, että mahdol- 9485: lisuuksien mukaan kaikissa valtion viranomaisissa ja toiminnoissa voidaan 9486: käyttää yhtä yhteistä sähköistä henkilökorttia ja että sama kortti on mahdol- 9487: lisimman pitkälle käytettävissä myös kuntahallinnossa. 9488: Tasavallan Presidentti antoi 22.4.1999 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun- 9489: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 9490: Henkilökorttia ja sähköistä henkilökorttia koskeva henkilökorttilaki (829/1999), 9491: Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluja koskeva lainsäädäntö (laki väestötieto- 9492: lain muuttamisesta 527/1999, laki väestötietolain 23 §:n muuttamisesta (301/1999) 9493: ja laki rekisterihallintolain muuttamisesta 2 §:n (528/1999) tulivat voimaan 9494: 1.12.1999. 9495: Laki sähköisestä asioinnista hallinnossa tuli voimaan 1.1.2000 ( 1318/ 1999). Laissa 9496: säädetään muun muassa sähköiseen tunnistamiseen liittyvistä keskeisistä vaatimuk- 9497: sista. Lain mukaan sähköisessä asioinnissa hyväksytään aina sähköisessä henkilö- 9498: kortissa oleva henkilökorttilain 3 §:n 1 momentissa tarkoitettu varmenne. Sähköistä 9499: asiointia koskevan yleislain mukaan asia voidaan siten aina saattaa hallinnossa 9500: vireille, allekirjoittaa ja antaa tiedoksi Väestörekisterikeskuksen sähköiseen henki- 9501: lökorttiin myöntämällä varmenteella. Valtiovarainministeriö julkaisee lain mukaan 9502: mahdollisimman kattavaa ja ajantasaista luetteloa laissa säädetyt vaatimukset 9503: täyttävistä hallinnossa käytettävistä varmentajista ja varmenteista yhdenmukaisen 9504: käytännön turvaamiseksi muiden varmenteiden hyväksymisessä. Valtiovarainminis- 9505: teriö antaa myös ohjeita ja neuvoja sähköisen asioinnin edellyttämän tietohallinnon 9506: järjestämisessä. Sisäasiainministeriö antaa ohjeita ja neuvoja sähköisten asiointipal- 9507: velujen järjestämisestä. 9508: Sosiaali- ja terveysministeriön useiden muiden tahojen kanssa yhteistyössä käynnis- 9509: tämää ns. Satakunnan makropilotti -hanketta varten on sosiaali- ja terveysministe- 9510: riössä valmisteltu määräaikaista kokeilusäädäntöä sosiaali- ja terveydenhuollon ja 9511: muun sosiaaliturvan saumattoman palveluketjun sekä sosiaaliturvakortin kokeilusta. 9512: Määräaikaisessa ja alueellisesti rajatussa kokeilussa käytettäisiin sosiaali- ja 9513: terveysministeriön suunnitelmien mukaan erillistä sosiaaliturvakorttia sosiaali- ja 9514: terveydenhuollon sähköiseen asiointiin niin hallintoasioiden käsittelyssä kuin 9515: sosiaali- ja terveydenhuollon tosiasialliseen toteuttamiseen liittyvien sähköisten 9516: sovellusten hyödyntämisessäkin. Korttiin on tarkoitus väestötietolain 23 §:n 3 9517: momentin mukaisesti hakea varmenteita Väestörekisterikeskukselta. 9518: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 183 9519: 9520: Sähköinen asiointi, vanneoteet 9521: 9522: HE 18!1999 vp 9523: H allintov aliok unta 9524: 9525: Eduskunta edellytti 18.6.1999 hallituksen huolehtivan siitä, että sähköistä 9526: asiointia koskevaa lainsäädäntöä edelleen kehitettäessä siinä varmistetaan, 9527: että Väestörekisterikeskuksen kansalaisille sekä valtion tai kunnan vi- 9528: ranomaisille sähköiseen henkilökorttiin myöntämällä varmenteella asia voi- 9529: daan aina saattaa hallinnossa vireille, allekirjoittaa ja antaa tiedoksi, sekä 9530: siitä, että ennen kuin muiden kuin Väestörekisterikeskuksen myöntämillä 9531: varmenteilla voidaan asioida hallinnossa, on yhtenäisessä hallinomenettelys- 9532: sä selvitettävä, että nämä varmenteet täyttävät laissa säädettävät edellytyk- 9533: set. 9534: Eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että väestötietolain ja re- 9535: kisterihallintolain muutosten yhteydessä 10 päivänä helmikuuta 1999 edus- 9536: kunnan hyväksymän yhtä yhteistä sähköistä henkilökorttia koskevan lausu- 9537: man mukaisesti sähköistä asiointia ja sitä koskevaa lainsäädäntöä kehitetään 9538: edelleen niin, että henkilökorttilain mukaista valtion yleistä henkilökorttia 9539: voidaan käyttää myös sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä muun sosiaalitur- 9540: van sähköisessä asioinnissa. 9541: Tasavallan Presidentti antoi 28.7.1999 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun- 9542: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 9543: Henkilökorttia ja sähköistä henkilökorttia koskeva henkilökorttilaki (829/1999), 9544: Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluja koskeva lainsäädäntö (laki väestötieto- 9545: lain muuttamisesta 52711999, laki väestötietolain 23 §:n muuttamisesta 8301/1999) 9546: ja laki rekisterihallintolain muuttamisesta 2 §:n (528/1999) tulivat voimaan 9547: 1.12.1999. 9548: Laki sähköisestä asioinnista hallinnossa tuli voimaan 1.1.2000 (1318/1999). Laissa 9549: säädetään muun muassa sähköiseen tunnistamiseen liittyvistä keskeisistä vaatimuk- 9550: sista. Lain mukaan sähköisessä asioinnissa hyväksytään aina sähköisessä henkilö- 9551: kortissa oleva henkilökorttilain 3 §:n 1 momentissa tarkoitettu varmenne. Sähköistä 9552: asiointia koskevan yleislain mukaan asia voidaan siten aina saattaa hallinnossa 9553: vireille, allekirjoittaa ja antaa tiedoksi Väestörekisterikeskuksen sähköiseen henki- 9554: lökorttiin myöntämällä varmenteella. Valtiovarainministeriö julkaisee lain mukaan 9555: mahdollisimman kattavaa ja ajantasaista luetteloa laissa säädetyt vaatimukset 9556: täyttävistä hallinnossa käytettävistä varmentajista ja varmenteista yhdenmukaisen 9557: käytännön turvaamiseksi muiden varmenteiden hyväksymisessä. Valtiovarainminis- 9558: teriö antaa myös ohjeita ja neuvoja sähköisen asioinnin edellyttämän tietohallinnon 9559: järjestämisessä. Sisäasiainministeriö antaa ohjeita ja neuvoja sähköisten asiointipal- 9560: velujen järjestämisestä. 9561: Sosiaali- ja terveysministeriön useiden muiden tahojen kanssa yhteistyössä käynnis- 9562: tämää ns. Satakunnan makropilotti -hanketta varten on sosiaali- ja terveysministe- 9563: riössä valmisteltu määräaikaista kokeilusäädäntöä sosiaali- ja terveydenhuollon ja 9564: muun sosiaaliturvan saumattoman palveluketjun sekä sosiaaliturvakortin kokeilusta. 9565: Määräaikaisessa ja alueellisesti rajatussa kokeilussa käytettäisiin sosiaali- ja 9566: terveysministeriön suunnitelmien mukaan erillistä sosiaaliturvakorttia sosiaali- ja 9567: terveydenhuollon sähköiseen asiointiin niin hallintoasioiden käsittelyssä kuin 9568: sosiaali- ja terveydenhuollon tosiasialliseen toteuttamiseen liittyvien sähköisten 9569: sovellusten hyödyntämisessäkin. Korttiin on tarkoitus väestötietolain 23 §:n 3 9570: momentin mukaisesti hakea varmenteita Väestörekisterikeskukselta. 9571: 184 Sisäasiainministeriö 9572: 9573: 9574: Kuntien rahoitusasema 9575: HE 40/1999 vp 9576: Valtiovarainvaliokunta 9577: 9578: 2) Hyväksyessään 18.12.1999 valtion talousarvion vuodelle 2000 eduskunta 9579: edellytti luvun 26.97 kohdalla, että hallitus tarkoin seuraa palvelujen saata- 9580: vuutta ja kuntien rahoituksen rahoituksen riittävyyttä, kehittää kuntien kes- 9581: kinäisen vertailun ja tulopohjan vahvistamisen työvälineeksi yleisesti uskot- 9582: tavia tunnuslukuja sekä analysointi- ja ennakointimalleja. 9583: Sisäasiainministeriö seuraa kuntien rahoitusaseman kehitystä kuntien tilinpäätös- 9584: tietojen perusteella. Valtio-kunta-yhteistyössä arvioidaan kuntien rahoitusaseman 9585: kehitystä kokonaisuutena säännöllisesti talousluvun avulla. Yksittäisten kuntien 9586: rahoitusaseman seuraamiseksi ja ennustamiseksi sisäasiainministeriössä kehitetään 9587: tunnusluku, jonka avulla arvioidaan yksittäisen kunnan rahoituksen riittävyyttä 9588: palvelujen järjestämisessä. Siihen perustuvalla ennakointimallilla voidaan kunta- 9589: kohtaisesti arvioida tulevaa kuntatalouden kehitystä ja testata valtion ja kuntien 9590: taloussuhteiden mahdollisten muutosten vaikutuksia kunnittain. 9591: 9592: Kunnallistalous 9593: HE 40/1999 vp 9594: Valtiovarainvaliokunta 9595: 3) Hyväksyessään 18.12.1999 valtion talousarvion vuodelle 2000 eduskunta 9596: edellytti luvun 26.97 kohdalla, että kunnallistalautta selvittämään asetetta- 9597: van selvitysmiehen toimeksianto määrätellään niin laajaksi, että se kattaa 9598: kuntien koko valtionosuusjärjestelmän tarkistamisen ja useiden, samanaikai- 9599: sesti kuntien talouteen vaikuttavien tekijöiden, kuten yhteisöveromuutosten 9600: arvioinnin sekä ehdotukset kuntakohtaisten erojen lieventämiseksi rahoituk- 9601: sen riittävyydessä. 9602: Sisäasiainministeriö kutsui 10.12.1999 valtiotieteen tohtori Jukka Pekkarisen sel- 9603: vitysmieheksi tutkimaan kuntien tehtäviä, rahoitusasemaa sekä kuntien ja valtion 9604: välisiä rahoitussuhteita. 9605: Selvitystyö koskee kuntien rahoitusasemaa kokonaisuutena ja siinä otetaan huo- 9606: mioon kuntien tehtävät sekä alueellisen tasapuolisuuden toteutuminen. Selvitystyön 9607: toimeksianto on määritelty laajasti ja sen puitteissa suoritetaan valtion- 9608: osuusjärjestelmän tarkistamista koskeva tarve. Lisäksi selvitysmiehen tulee arvioida 9609: mm. yhteisöverouudistuksen vaikutukset kuntien rahoitusasemaan. Selvitysmihen 9610: tulee tehdä esitykset siitä, miten kuntakohtaisia eroja rahoituksen riittävyydestä 9611: voidaan lieventää. Selvitysmiehen esitysten tulee valmistua 31.12.2000 mennessä. 9612: 9613: Rakennerahasto-osuuden myöntäminen 9614: Alueiden kehittäminen, lain uudistaminen 9615: HE 140/1999 vp 9616: Hallintovaliokunta 9617: 9618: Eduskunta edellytti 10.12.1999 hallituksen huolehtivan siitä, että ryhdytään 9619: toimenpiteisiin alueiden kehittämisestä annetun lain muuttamiseksi siten, 9620: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 185 9621: 9622: että maakuntien liitoille annetaan toimivalta myöntää rakennerahasto-osuus 9623: hankkeisiin, joiden kansallinen julkinen rahoitus tulisi kokonaan tai pääosin 9624: kunnilta. 9625: Eduskunta edellytti hallituksen tarkkaan seuraavan uudistuksen tavoitteiden 9626: toteutumista sekä uuden lainsäädännön soveltamista, toimivuutta ja tuloksel- 9627: lisuutta sekä antavan eduskunnalle uudistuskokonaisuutta koskevan seikka- 9628: peräisen selonteon vuoden 2003 loppuun mennessä. 9629: Tasavallan Presidentti antoi 30.12.1999 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus- 9630: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 9631: Puolustusministeriö 9632: 9633: 9634: 9635: Puolustusministeriö 9636: Puolustusvälineteollisuuden toimintaedellytykset 9637: 9638: HE 132/1996 vp 9639: Valtiovarainvaliokunta 9640: 9641: Hyväksyessään 12.11.1996 vuoden 1996 toisen lisätalousarvion eduskunta 9642: edellytti luvun 27.99 kohdalla, että puolustusvälineteollisuuden toiminta- 9643: edellytykset turvataan osoittamalla vuosittaisissa talousarvioissa riittävät 9644: määrärahat hankintoihin kotimaiselta puolustustarviketeollisuudelta. 9645: HE 105/1998 vp 9646: Valtiovarainvaliokunta 9647: 9648: 3) Hyväksyessään 18.12.1998 valtion talousarvion vuodelle 1999 eduskunta 9649: edellytti momentin 27.10.16 kohdalla, että puolustusmateriaalimäärärahat 9650: mitoitetaan siten, että ne turvaavat kotimaisen puolustustarviketeollisuuden 9651: toimintaedellytykset. 9652: Eduskunnan lausuman ja valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen 9653: selonteon mukaisesti kotimaisen puolustustarviketeollisuuden toimintaedellytykset 9654: pyritään turvaamaan sekä riittävällä kotimaisella tilauskannalla että edistämällä alan 9655: kansainvälistä työnjakoa. 9656: Koska torjuntahävittäjien hankinnan vuosien vuosina 1999 ja 2000 maksuosuudet 9657: ovat suuret, on määrärahaosuus hankintojen osoittamiseen kotimaiselle puolustustar- 9658: viketeollisuudelle tiukka. Alan teollisuuden asemaan ja työllisyyteen ovat kuitenkin 9659: vaikuttaneet vuonna 1999 myönteisesti hankinnat, joita on voitu toteuttaa 1998 9660: toisessa lisätalousarviossa puolustusmateriaalihankintoihin myönnetyillä 200 milj. 9661: markan määrärahalla. Tästä kotimaisen lentokoneteollisuuden ja puolustustarvikete- 9662: ollisuuden työllisyyden turvaamiseen oli tarkoitettu yli 160 milj. markkaa. Lisäksi 9663: on huomattava, että torjuntahävittäjähankinnan vastakauppavelvoitteet tukevat 9664: kotimaisen puolustustarviketeollisuuden asemaa ja työllisyyttä. 9665: Vuoden 1998 maaliskuussa asetettu kotimaisen puolustusmateriaaliteollisuuden 9666: kehittämistä selvittänyt toimikunta jätti 11.8.1999 raporttinsa, jossa toimikunta 9667: totesi, että taloudellisesti kannattava, osaamiseltaan ja teknologiselta perustaltaan 9668: kansainvälisesti kilpailukykyinen puolustusmateriaaliteollisuus turvaa parhaiten 9669: Suomen puolustusvalmiuden edellyttämiä materiaali tarpeita. Raportin johtopäätök- 9670: senä toimikunta esitti rahoituksen osalta mm., että Suomen puolustusmateriaaliteol- 9671: lisuuden turvaaminen nopeasti tapahtuvassa rakenne- ja kansainvälistymismuutok- 9672: sessa edellyttäisi kotimaiselle teollisuudelle kohdennettavaa noin 200-300 miljoonan 9673: markan vuositason lisärahoitusta vuosina 1999 - 2000. 9674: Valtiontaloudellisista syistä kyseisen suuruista lisämäärärahaa ei kuitenkaan katsottu 9675: mahdolliseksi, mutta eduskunta myönsi hallituksen esityksestä vuoden 1999 toisessa 9676: lisätalousarviossa momentille 27.10.16 (Puolustusmateriaalihankinnat) lisämäärära- 9677: haa 20 milj. markkaa, joka on suunniteltu käytettäväksi kotimaisen puolustusmateri- 9678: aaliteollisuuden tukemiseen kenttätykkihankinnoin. 9679: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 187 9680: 9681: Puolustusvoimien henkilöstön asema 9682: Varusmieskoulutuksen menettävät varuskunnat 9683: 9684: Selonteko 1!1997 vp 9685: Ulkoasiainvaliokunta 9686: 9687: Hyväksyessään 30.5.1997 selonteon eduskunta edellytti, että puolustusvoi- 9688: mien henkilöstöä koskevat muutokset tehdään hallituksen selonteossa esite- 9689: tyn mukaisesti luonnollista poistumaa hyväksi käyttäen ja irtisanomisia vält- 9690: täen. Päätökset siitä, mitä toimintoja varusmieskoulutuksen menettäviin va- 9691: ruskuntiin jää ja millaisiin korvaaviin toimenpiteisiin ryhdytään, on tehtävä 9692: viipymättä. Samalla selvitetään, miten yhteistyötä jatketaan puolustusvoi- 9693: mien ja sen eri yhteistyötahojen kesken. 9694: Turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon mukaisiin puolustusvoimien rau- 9695: hanajan organisaatiotarkistuksiin liittyviä henkilöstövoimavarojen uudelleenkohden- 9696: tamisia on jatkettu ja ne on pyritty toteuttamaan luonnollista poistumaa hyväksi- 9697: käyttäen. Puolustusvoimien erikoissairaanhoidon ja vaatetuskorjaamotoiminnan 9698: uudelleenjärjestelyihin liittyen kertomusvuonna on kuitenkin jouduttu irtisanomaan 9699: noin 70 puolustusvoimien henkilöä, koska he eivät ole voineet perusteliosta syystä 9700: siirtyä uuteen tehtävään toiselle paikkakunnalle. 9701: Pääministerin 25.4.1997 asettaman turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon 9702: alueellisten toimenpiteiden täytäntöönpanoa koordinoivan työryhmän työ on 9703: toimeksiannon mukaisesti päättynyt 31.12.1999 tehtävän tultua suoritetuksi. 9704: Työryhmän puheenjohtajana toimi valtiosihteeri Rauno Saari valtioneuvoston 9705: kansliasta. 9706: Ulkoasiainvaliokunnan lausuma ei edellytä tässä yhteydessä muita toimenpiteitä. 9707: 9708: Puolustusvoimien toimintamenomääräraha 9709: 9710: HE 105/1998 vp 9711: Valtiovarainvaliokunta 9712: 4) Hyväksyessään 18.12.1998 valtion talousarvion vuodelle 1999 eduskunta 9713: edellytti momentin 27.10.21 kohdalla, että selonteossa kaavailtu toiminta- 9714: menojen lisäys tapahtuu vuonna 2000. 9715: Hallitus on menokehyspäätöksessään 1999 antanut puolustusministeriön hallin- 9716: nonalalle vuoden 2000 talousarvioesityksen laadintaavarten sitovan kehyksen sekä 9717: vuosia 2001 - 2003 varten suunnittelun pohjaksi ohjeeiliset kokonaismenokehykset, 9718: joiden perusteella toimintamenoja kyettäisiin nostamaan vuosien 1998 ja 1999 9719: tasosta nousevasti n. 0,5 - 1,0 miljardia markkaa vuositasolla. Toteutuessaan tämä 9720: hallinnonalan kokonaisrahoitus antaisi siis mahdollisuuden toimintamenojen 9721: huomattavaan lisäykseen, vaikka reaalisesti ei aivan selonteon mukaiseen tasoon 9722: päästäkään. Hallitus on sisällyttänyt strategiasalkkuunsa hankkeena selonteon 9723: tarkistuksen vuonna 2001, minkä yhteydessä puolustusratkaisuja ja niihin tarvittavia 9724: määrärahoja tarkastellaan kokonaisuutena uudelleen. 9725: 188 Puolustusministeriö 9726: 9727: Ilmavoimien lentäjien sitoumusjäijestelmä 9728: HE 10511998 vp 9729: Valtiovarainvaliokunta 9730: 9731: 5) Hyväksyessään 18.12.1998 valtion talousarvion vuodelle 1999 eduskunta 9732: edellytti momentin 27.10.21 kohdalla, että ilmavoimiin luodaan sitoumusjär- 9733: jestelmä, joka takaa riittävän lentäjien määrän 9734: Siviili-ilmailun kasvusta johtuen ilmavoimiin on syntynyt tilanne, jossa noin 70 9735: ohjaajan siirtyminen lentoyhtiöiden palvelukseen on vaikeuttanut ilmavoimien 9736: toimintaa. Ilmavoimien toimintaedellytysten varmistamiseksi puolustusministeriö, 9737: Pääesikunta sekä Ilmavoimien esikunta ovat yhteistyössä ryhtyneet useisiin uudis- 9738: tustoimenpiteisiin, joilla on pyritty varmistamaan riittävä lentäjämäärä ilmavoimille. 9739: Ohjaajien rekrytointi- ja koulutusjärjestelmää on uudistettu sekä ohjaajien palve- 9740: lusuraan kuuluvaa jatkokoulutusta on myöhennetty laivuepalvelusajan lisäämiseksi. 9741: Ohjaajien palkkausta on tarkistettu useampaan otteeseen. Suurimmtllaan korotukset 9742: ovat olleet yhteensä 4 333 markkaa kuukaudessa. Tehdyissä päätöksissä on otettu 9743: huomioon myös hallinnonalan rahoitusmahdollisuudet toteuttaa uudistuksia. 9744: Kustannukset ovat vuositasolla noin 20 milj. markkaa. 9745: Palkkaukselliset tarkistukset on toteutettu työnantajan toimenpitein ja ohjaajia 9746: edustavia henkilöstöjärjestöjä on kuultu päätöksiä valmisteltaessa. Henkilöstöjärjes- 9747: töjen kanssa yhteisessä työryhmässä on valmisteltu myös muutosehdotukset 9748: lentolisäjärjestelmään seuraavia virkaehtosopimusneuvotteluita varten. 9749: Palkkauksellisten ratkaisujen ohella myös ohjaajien sitoumusjärjestelmää on 9750: uudistettu, jotta voitaisiin taata riittävä lentäjien määrä ilmavoimissa. Uusien, 9751: vuonna 1999 Maanpuolustuskorkeakoulussa aloittaneiden kadettien osalta sitoumus- 9752: järjestelmää kehitettiin siten, että sitoumusaika pidentyi aiemmasta 10,5 vuodesta 9753: 13 vuoteen. Samalla uudistettiin sitoumuksen rikkomisesta maksettavan korvauksen 9754: määräytymisperusteet siten, että uudessa järjestelmässä korvaussumma nousee 9755: portaittain lentokoulutuksen edistyessä ja on suurimmillaan 500 000 markkaa. 9756: Uusi sitoumusjärjestelmä koskee vain vuonna 1999 ohjaajakoulutuksen aloittaneita. 9757: Aiemmin palveluksensa aloittaneiden osalta sitoumusjärjestelmän kehittäminen on 9758: tapahtunut palkkauksen tarkistusten yhteydessä siten, että vanhan 10,5 vuoden 9759: sitoumusajan päättyessä ohjaajille tarjotaan mahdollisuutta tehdä kolmen vuoden 9760: jatkositoumus. Sitoumuksen tehneille maksetaan sitoumuskorvauksena 40 000 9761: markkaa vuodessa kolmen vuoden ajan. Mikäli asianomainen eroaa palveluksesta 9762: ennen sitoumusajan päättymistä, hänen on maksettava sitoumuskorvauksena 9763: 156 000 markkaa. Kolmen vuoden jatkositoumuksen päätyttyä ohjaajilla on 9764: mahdollisuus uusia kolmen vuoden jaksoissa vastaavilla etuuksilla eläkkeelle 9765: siirtymiseen asti. 9766: Edellä olevien puolustushallinnon sisäisten toimenpiteiden lisäksi puolustusministe- 9767: riö, Pääesikunta sekä Ilmavoimien esikunta ovat osallistuneet siviili-ilmailun 9768: koulutusjärjestelmää sekä siviili-ilmailun ja sotilasilmailun yhteistyömahdollisuuk- 9769: sia selvittäneen työryhmän työhön, joka jätti mietintönsä 12.4.1999. Työryhmän 9770: ehdotusten toteuttaminen vastaisuudessa edesauttaisi osaltaan myös ilmavoimien 9771: ohjaajatilannetta. 9772: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 9773: 9774: 9775: 9776: Valtiovarainministeriö 9777: 9778: Pankkituki 9779: 9780: HE n:o 37511992 vp. 9781: Valtiovarainvaliokunta 9782: 9783: 1) Eduskunta edellytti 2.2.1993, että valtion vaikutusvallan takaavan omis- 9784: tuksen hankinnan tulee olla ensisijainen tuen myöntämisen muoto. Omistus- 9785: oikeuden noustessa tavoitellavaan merkittävään määräysvaltaan, voidaan 9786: pääomatodistuksia ja takauksia käyttää joko pääomasijoituksen ohella tai 9787: sijasta. 9788: 9789: 2) Eduskunta edellytti, että ennen omistuksen hankintaa, joka voi tapahtua 9790: mm. osakeannin kautta, on huolehdittava, että valtion omistusosuus tulee 9791: oikeaan suhteeseen arvoaan menettäneeseen vanhaan omistukseen nähden. 9792: Oikean suhteellisuuden toteuttamiseksi mahdollisesti tarpeellinen oman pää- 9793: oman nimellisarvon leikkaus on toteutettava ennen osakemerkintää. 9794: 9795: 3) Eduskunta edellytti, että valtion omistuksen tasapuolisuuden vuoksi on 9796: osakeanti tehtävä vanhaan omistukseen verrattavilla osakkeilla eikä esimer- 9797: kiksi äänivailaitaan rajatuilla osakesarjoilla, jotta niillä hankittava päätösval- 9798: ta olisi yhdenvertainen vanhojen omistajien oikeuksiin nähden. 9799: 9800: 4) Eduskunta edellytti, että valtioneuvosto antaa eduskunnalle tiedonantona 9801: suunnitelmansa rahoitusjärjestelmän tervehdyttämisestä, tervehdyttämiseen 9802: käytettävistä keinoista ja julkisen tuen palauttamisesta valtiolle niin, että 9803: tiedonanto voidaan käsitellä eduskunnassa vuoden 1993 valtiopäivien syys- 9804: istuntokaudella. 9805: 9806: 5) Velallisten suojan parantamiseksi ja yksityishenkilön velkajärjestelystä 9807: annetun lain tarkoituksen toteutumisen turvaamiseksi eduskunta pitää tar- 9808: peellisena, että velallisen pantua vireille hakemuksensa velkajärjestelystä on 9809: laissa tarkoitettu toimenpidekielto pantava voimaan jo ennen velkajärjeste- 9810: lyn alkamista ja siitä ajankohdasta, jolloin velallinen on velkojapankilleen 9811: ilmoittanut käynnistävänsä velkajärjestelymenettelyn. Tämän tarkoituksen 9812: saavuttamiseksi tulee yksityishenkilön velkajärjestelystä annettua lakia tar- 9813: peellisilta osin kiireellisesti muuttaa. Eduskunta edellyttikin, että hallitus 9814: käynnistää lainmuutoshankkeen välittömästi edellä tarkoitetun velallisen 9815: oikeusaseman parantamiseki sekä antaa asiaa koskevan lakiesituksen edus- 9816: kunnalle kevätistuntokauden 1993 aikana. 9817: 9818: 6) Eduskunta edellytti, että hallitus välittömästi ryhtyy tarvittaviin toimenpi- 9819: teisiin niin, että pankit noudattavat yhtenäistä luottotappioiden kirjaamiskäy- 9820: täntöä. 9821: 9822: Eduskunta hyväksyessään 12.10.1993 valtion vuoden 1993 neljännen lisätalousar- 9823: vioesityksen, muutti ensimmäisessä kappaleessa olevaa lausumaa siten, että takaus 9824: ja muu mainitun lisätalousarvion momentilla 28.87.51 (Pankkitoiminnan tukeminen) 9825: tarkoitettu sitoumus voi olla pankille ensisijaisen tuen myöntämisen muoto. 9826: 9827: Kappaleisiin 2-3 ja 5-6 sisältyvät lausumat koskivat vuoden 1993 ensimmäisessä 9828: lisätalousarviossa myönnettyjä määrärahoja ja valtuuksia. Koska määräraha muutet- 9829: 190 Valtiovarainministeriö 9830: 9831: tiin vuoden 1993 neljännellä lisätalousarviona siirtomäärärahaksi (3 v), tulivat 9832: lausumiin sisältyvät ehdot otettavaksi huomioon määrärahaa koskevia valtioneuvos- 9833: ton tai ministeriön päätöksiä tehtäessä. Pankkitarkastusvirasto lakkautettiin 9834: 1.10.1993 voimaan tulleella rahoitustarkastuslailla, jolloin sen tehtävät siirrettiin 9835: Suomen Pankin yhteydessä toimivalle rahoitustarkastukselle. Rahoitustarkastus on 9836: antanut luottotappioiden kirjaamista koskevat määräykset. 9837: Kappaleeseen neljä sisältyvän lausuman tarkoittaman tiedonannon hallitus antoi 9838: eduskunnalle 2.12.1993. 9839: Yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain mukaan perintä- ja maksukielto 9840: alkaa, kun tuomioistuin on päättänyt velkajärjestelyn aloittamisesta. Kiireellisissä 9841: tapauksissa velallinen voi pyytää väliaikaista perintä- ja täytäntöönpanokieltoa jo 9842: velkajärjestelyä hakiessaan. Mahdollisuus saada väliaikainen kielto antaa siten 9843: velalliselle turvaa. Tämän vuoksi viidennessä kappaleessa tarkoitettua erillistä ja 9844: kiireellisesti toteutettavaa lainmuutosta ei ole pidetty aiheellisena. Lain soveltami- 9845: sesta saatujen kokemusten perusteella voidaan lainsäädännön tarkistustyön yh- 9846: teydessä arvioida, onko lausumassa edellytetty muutos välttämätön. 9847: Valtion vuoden 1994 talousarviossa momentilla 28.87.89 (Pankkitoiminnan tuke- 9848: minen, 3 vuoden siirtomääräraha) pankkitoiminnan tukemiseen varattujen määrära- 9849: hojen käyttöoikeus päättyi vuonna 1996. Vuoden 1997 talousarviossa varattujen 9850: takaus- ja muiden valtuuksien käytön edellytykset ovat samat kuin mitä vuonna 9851: 1993 edellytettiin. 9852: Eduskunta totesi 8.12.1998, että suomalainen rahoitusjärjestelmä on kaikkien 9853: saatujen selvitysten mukaan tervehtynyt siten, että pankkien voidaan vastaisuudessa 9854: edellyttää pystyvän hoitamaan sitoumuksensa kaikissa olosuhteissa ilman Suomen 9855: valtion antamaa takuuta. Eduskunnan vuonna 1993 hyväksymä lausuma, jonka 9856: mukaan eduskunta tulee tarpeen vaatiessa myöntämään riittävät määrärahat ja 9857: valtuudet hallituksen käyttöön pankkien vastuita koskevan sitoumuksen täyttämi- 9858: seen, on rauennut. 9859: Eduskunta edellytti, että valtioneuvosto antaa vuoden 1999 aikana selonteon 9860: eduskunnan pankkituen avoimuutta ja läpinäkyvyyttä sekä vastikkeellisuutta 9861: koskevien ehtojen toteutumisesta. Selonteossa tulee antaa selvitys valtiontalouden 9862: tarkastusviraston suorittamasta Suomen Säästöpankin liiketoiminnan luovutuksessa 9863: noudatetun menettelyn laillisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden tarkastuksesta. 9864: Selonteossa tulee lisäksi arvioida eri pankeille ja pankkiryhmittymille myönnetyn 9865: pääomatuen ehtojen tarkoituksenmukaisuus kokonaistaloudelliselta kannalta. 9866: Tasavallan Presidentti antoi 18.12.1998 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus- 9867: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 9868: Valtioneuvosto antoi 16.11.1999 eduskunnalle lausumassa edellytetyn selonteon 9869: pankkituesta. 9870: Asia ei enää anna aihetta toimenpiteisiin. 9871: 9872: Vammaisten henkilöiden autoveron huojentaminen 9873: HE n:o 4211993 vp. 9874: Valtiovarainvaliokunta 9875: 9876: Eduskunta edellytti 22.6.1993 hallituksen pikaisesti selvittävän, miten inva- 9877: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 191 9878: 9879: lidien omaan käyttöön tulevien pakettiautojen vero voidaan kompensoida 9880: invalideille niissä tapauksissa, joissa autoveron yleistä invalidipalautusta ei 9881: voida soveltaa. 9882: Eduskunta edellytti lisäksi, että autoverolain 17 §:ssä tarkoitettu autoveron 9883: invalidipalautusjärjestelmä kokonaisuudessaan uudistetaan. 9884: Vammaistyöryhmä '96 esitti muistiossaan 15.4.1997 (sosiaali- ja terveysministeriön 9885: työryhmämuistiaita 1997:6) vammaisten autoveronpalautuksen korvaamista 9886: suoralla, osittain tulosidonnaisella tuella. Tämä vastaa myös hallituksen ohjelmaa 9887: vammaispolitiikan voimavarojen uudelleenkohdentamisesta. Vammaisten liikkumi- 9888: sen tukijärjestelyjä ja uudistusten toteuttamismahdollisuuksia voidaan yksityiskoh- 9889: diltaan arvioida asian tullessa tarvittavan jatkovalmistelun jälkeen käsiteltäväksi 9890: valtion talousarvioesityksen yhteydessä. 9891: 9892: Tiedonkemiden vähentäminen ja yhtenäistäminen 9893: HE n:o 10611993 vp. 9894: H allintov aliok unta 9895: 9896: Eduskunta edellytti 17.12.1993 hallituksen pikaisesti tekevän selvityksen 9897: erillisten tilastoja laativien viranomaisten tarpeesta ja tämän pohjalta anta- 9898: van eduskunnalle esityksen kaikkien tiedonkeruun yleisvaltuutusten poista- 9899: misesta lainsäädännöstä ja erityisvaltuutusten selkeästä rajaamisesta. 9900: Hallinnon kehittämisen ministerivaliokunta edellytti kannanotossaan 17.12.1993 9901: ministeriöitä ryhtymään toimenpiteisiin hallinnonalansa tiedonkeruiden vähentä- 9902: miseksi, hallinnonalansa erityislainsäädäntöön sisältyvien tiedonkeruun yleisval- 9903: tuutusten poistamiseksi ja erityisvaltuutusten selkeäksi rajaamiseksi sekä selvittävän 9904: tilastoja laativien viranomaisten tarpeen. 9905: Valtion viranomaisten tiedonkeruuta on pyritty usean vuoden ajan kehittämään ja 9906: karsimaan. Periaatepäätöksessään 5.2.1998 sähköisestä asioinnista, palveluluiden 9907: kehittämisestä ja tiedonkeruun vähentämisestä valtioneuvosto edellyttää viranomais- 9908: ten tiedonkeruun lainsäädännöllisten yleisvaltuuksien poistamista ja erityisvaltuuksi- 9909: en rajaamista lakisääteisesti niihin tietoryhmiin, jotka ovat välttämättömiä viran- 9910: omaistehtävien hoitamiseksi. Samalla on kehitettävä rekisterien yhteiskäyttöä ja 9911: tietopalveluja. Valtiovarainministeriö lähetti kertomusvuoden lopulla ministeriöille 9912: kyselyn periaatepäätöksen toteutumisesta. Valtiovarainministeriö ja sisäasiainminis- 9913: teriö yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa ohjaavat tiedonkeruun vähentämiseen 9914: liittyvien toimenpiteiden toteuttamista. 9915: 9916: Säästökassatoiminta 9917: HE n:o 12611993 vp. 9918: Valtiovarainvaliokunta 9919: 9920: 3) Hyväksyessään 16.12.1993 valtion talousarvion vuodelle 1994 eduskunta 9921: edellytti momentin 28.87.89 kohdalla, että on selvitettävä ensisijaisesti sääs- 9922: tökassan ja koko konsernin johdon vastuu, toiseksi konsernin ja säästökas- 9923: san tilintarkastajien vastuu sekä myös säästökassatoimintaa valvovan val- 9924: tiovarainministeriön vastuu. 9925: Eduskunta edellytti, että valtio turvaa tuen avoimuuden julkistamaila riittä- 9926: 192 Valtiovarainministeriö 9927: 9928: vät tiedot annetun tuen määrästä ja jakautumisesta sekä tuen lopullisista 9929: kustannusvaikutuksista sekä antaa eduskunnalle aikanaan selvityksen siitä, 9930: että tehdyt ratkaisut ovat yhteiskunnan kannalta olleet edullisimmat. 9931: Valtiovarainministeriön vastuun selvittämiseksi valtioneuvoston oikeuskansleri 9932: selvitti, osin keskusrikospoliisin suorittaman tutkinnan avulla, lain edellyttämään 9933: säästökassatoiminnan valvontaan kuuluneita toimenpiteitä ja päätöksisä ja niiden 9934: toimeenpanoa sekä noudatetun menettelyn perusteita. Oikeuskansleri antoi asiassa 9935: päätöksensä 12.3 .1996. 9936: Päätöksessä oikeuskansleri katsoi valtiovarainministeriössä suoritetussa osuuskunta 9937: Eka-yhtymän säästökassatoiminnassa olleen tallettajien etujen kannalta puutteita. 9938: Tämän johdosta hän antoi yhdelle virkamiehelle vakavan huomautuksen. Lisäksi 9939: oikeuskansleri arvosteli ministeriön menettelyä tiedottamisessa sekä esitti valtioneu- 9940: vostolle erillisellä kirjeellä säännösten ja menettelyn tarkistamista. Asia ei antanut 9941: oikeuskanslerin taholta aihetta enempiin toimenpiteisiin. 9942: Kun vain osa niistä kysymyksistä, joitten selvittämistä eduskunta on pitänyt 9943: tarpeellisena, tuli edellä todetuin tavoin tutkittavaksi, valtiovarainministeriö katsoi 9944: aiheelliseksi tehdä keskusrikospoliisille tutkimuspyynnön, jotta kaikki mainitut 9945: kysymykset kokonaisuutena saataisiin asianmukaisesti tutkituiksi. 9946: Keskusrikospoliisin suorittaman tutkinnan perusteella kolmea Osuuskunta EKA- 9947: yhtymän ja sen säästökassan johtoon kuuluneita vastaan nostettiin syksyllä 1995 9948: syytteet Helsingin käräjäoikeudessa markkinointi- ja säästökassarikoksista. Käräjä- 9949: oikeus hylkäsi 10.12.1997 syytteet. Virallinen syyttäjä on kahden syytetyn osalta 9950: valittanut tuomiosta. 9951: Lokakuussa 1993 säästökassatoimintaa harjoittavassa Osuuskunta EKA -yhtymässä 9952: aloitettiin yrityksen saneerauksesta annetussa laissa ( 4711993) tarkoitettu saneeraus- 9953: menettely. Osuuskunta EKA-yhtymä oli vastaanottanut säästökassatalletuksia noin 9954: sadaltatuhannelta jäseneltään. Säästökassatoimintaa kohtaan tunnetun luottamuksen 9955: vahvistamiseksi hallitus antoi eduskunnalle esityksen laiksi tallettajien saamisten 9956: turvaamisesta säästökassatoimintaa harjoittavassa osuuskunnassa. Eduskunta 9957: hyväksyi lain joulukuussa ja se tuli voimaan 1.1.1994. 9958: Valtiokonttori on lain perusteella lunastanut Osuuskunta EKA-yhtymän säästökas- 9959: saan tehtyjä talletuksia yhteensä 1 177 mrd markan määrästä. Valtion lopullinen 9960: meno talletusten lunastamisesta riippuu yrityssaneerauksen onnistumisesta ja 9961: realisoitavista talletusten vakuuksista. Osuuskunta EKA-yhtymän yrityssaneeraus 9962: päättyy 31.12.2003. Lausuman edellyttämä selvitys voidaan antaa vasta tämän 9963: jälkeen. 9964: 9965: Merenkulun veronhuojennukset 9966: HE n:o 199/1993 vp. 9967: Valtiovarainvaliokunta 9968: 9969: Eduskunta edellytti 30.11.1993, että hallitus pikaisesti selvittää mahdollisuu- 9970: det ottaa käyttöön merenkulkuelinkeinon verotuksessa ehdotettua tasapuoli- 9971: serumin kaikkia merenkulkuelinkeinoelämän eri lohkoja kohteleva veron- 9972: huojennuslainsäädäntö esimerkiksi jälleenhankintavarausta käyttämällä. 9973: Merenkulkuelinkeinoa tuetaan tällä hetkellä julkisin varoin muun muassa myöntä- 9974: mällä verotuksessa ylimääräinen jäämaksuluokkavähennys. Vähennyksen myöntä- 9975: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 193 9976: 9977: mistä on jatkettu siten, että vähennys koskee vielä vuosina 1999 ja 2000 tilattavia 9978: aluksia. Lausumassa mainittu vaihtoehto jälleenhankintavarauksen käyttämisestä 9979: varustamojen tukikeinona edellyttäisi alusten hankintamenojen poistojärjestelmän 9980: muuttamista. Poistojärjestelmää mahdollisesti kehitettäessä selvitetään mahdollisuus 9981: jälleenhankintavarauksen käyttämisestä alushankintojen tukemiseksi lausumassa 9982: ehdotetuna tavalla. 9983: 9984: Vaikeavammaisten yrittäjien arvonlisäverovelvollisuus 9985: HE 152/1994 vp 9986: Valtiovarainvaliokunta 9987: 9988: 5) Hyväksyessään 13.1.1995 valtion talousarvion vuodelle 1995 eduskunta 9989: lausui pääluokan 28 kohdalla: 9990: Taloudellisen toiminnan elpymisen myötä yhteiskunnan erityisiin velvolli- 9991: suuksiin kuuluu, että kaikille taloudellisesta lamasta ja työttömyydestä kärsi- 9992: mään joutuneille tarjotaan mahdollisimman yhdenvertaiset mahdollisuudet 9993: työllistää ja siten elättää itsensä. Tämä edellyttää muun muassa vammaisten 9994: osalta erityisiä toimia. Kokemus on osoittanut, että mitä suurempi työttö- 9995: myys, sitä vaikeampi on vammaisen työnhakijan työllistyä. Siirtyminen ar- 9996: vonlisäverojärjestelmään merkitsisi muiden vaikeavammaisten (työkyvyn 9997: alentuminen vähintään 70 prosenttia) kuin sokeiden arvonlisäverokohtelun 9998: merkittävää muuttumista huonompaan suuntaan, mikä johtanee siihen, että 9999: 2000 - 3000 tällaista itsensä ja perheensä tähän saakka elättänyttä vammais- 10000: ta yrittäjää menettää mahdollisuuden jatkaa tuotannollista toimintaansa. Yh- 10001: teiskunnan kokonaisedun mukaista on, ettei näin tapahdu. 10002: Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää pikaisesti, miten vapautus arvon- 10003: lisäveron maksamisesta voidaan palauttaa vamman laadusta riippumatta kai- 10004: kille sellaisille vaikeavammaisille yrittäjille, joiden työ- ja toimintakyky on 10005: alentunut vähintään 70 prosenttia. 10006: Vaikeavammaiset yrittäjät on vapautettu arvonlisäverovelvollisuudesta lailla 10007: (139311995), joka on ollut voimassa vuosina 1995-1999. Yhteisölainsäädäntö 10008: edellyttää kuitenkin, että arvonlisäverohuojennuksesta luovutaan. Sosiaali- ja 10009: terveysministeriö asetti 28.3.1996 työryhmän, jonka tehtävänä oli muun muassa 10010: selvittää vaihtoehtoisia tapoja turvata vaikeavammaisten henkilöiden yritysten 10011: toimintaedellytykset tukijärjestelmien kautta (Vammaistyöryhmä '96). Työryhmän 10012: laatima selvitys valmistui helmikuussa 1997. Arvonlisäverohuojennuksen poistami- 10013: sen toteuttamiseksi työryhmä ehdotti vammaisten yrittäjyyden edistäruishankkeen 10014: käynnistämistä. Arvonlisäverohuojennuksen poistamiseen liittyvät toimenpiteet on 10015: tarkoitus valmistella muiden Vammaistyöryhmä '96:n hallitusohjelman mukaisten 10016: ehdotusten toteuttamisen yhteydessä siten, että ne olisivat täytäntöönpantavissa 10017: vuoden 2001 alusta lukien. 10018: Koska vaikeavammaisten yrittäjien yritystoiminnan edellytysten turvaamisesta ei ole 10019: vielä tehty pysyviä ratkaisuja, arvonlisäverovapautta jatkettiin koskemaan myös 10020: vuotta 2000. 10021: 10022: 10023: 10024: 10025: 7 209050E 10026: 194 Valtiovarainministeriö 10027: 10028: Verotuksen ja tulonsiirtojen yhteisvaikutus 10029: 10030: HE n:o 175 ja LA :t 67 ja 7511994 vp. 10031: Valtiovarainvaliokunta 10032: 10033: Eduskunta lausui 21.12.1994: Palkkatulon verotusta, tulonsiirtoja ja sosiaali- 10034: perusteisia maksuja ei ole Suomessa koskaan tietoisesti yhteensovitettu. Nii- 10035: den valmistelu on tapahtunut toisistaan erillään ja vain kunkin järjestelmän 10036: omat vaikutukset huomioon ottaen. Tämä on johtanut siihen, että on synty- 10037: nyt laukkuja, joissa palkkatulon kasvu selvästi johtaa kotitalouden käytettä- 10038: vissä olevan tulon pienenemiseen. 10039: Eduskunta katsoo, että työnteon on aina oltava kannattavaa ja kannustavaa. 10040: Verotus ja sosiaaliturvajärjestelmä on yhteensovitettava siten, että tämä to- 10041: teutuu. 10042: Myös tasavallan presidentin työllisyystyöryhmä esittää, että "valtioneuvosto 10043: asettaa selvitysmiehen valmistelemaan ehdotusta verotuksen ja tulonsiirtojen 10044: yhteensovittamiseksi siten, että sosiaaliturvalaukkuja ei synny, jolloin ansio- 10045: työhön meno on kannattavampaa kuin sosiaaliturvan varassa eläminen". 10046: Eduskunta edellytti, että hallitus asettaa työryhmän pikaisesti selvittämään 10047: verotuksen ja tulonsiirtojen yhteisvaikutuksia tavoitteena työnteon kannatta- 10048: vuuden turvaaminen kaikissa tilanteissa ja että työryhmän selvityksen aika- 10049: taulu asetetaan sellaiseksi, että sen työn tuloksia voidaan käyttää perustana 10050: jo vuoden 1996 verotusperusteista ja tulonsiirroista päätettäessä. 10051: Tulo- ja kannustinlaukkuongelman ratkaisemista koordinoimaan perustettiin vuoden 10052: 1995 syksyllä ministerin johtama ohjausryhmä. Ohjausryhmän työ perustui halli- 10053: tusohjelman kirjauksiin, joissa todetaan muun muassa, että verot, tulonsiirrot ja 10054: palvelumaksut mitoitetaan yhteensovittaen siten, että ne kannustavat aina työnte- 10055: koon. Ohjausryhmän ehdotuksista toimenpiteiksi hallitus sopi iltakoulussaan 10056: 2.5.1996. Lakiesitykset samoin kuin ohjausryhmän loppuraportti annettiin eduskun- 10057: nalle vuoden 1997 budjettiesityksen yhteydessä. 10058: Toimeentulotuen ja asumistuen yhteensovituksen osalta päätetyt ratkaisut tulivat 10059: voimaan vuonna 1998. Muillta osin ehdotukset on jo toteutettu. Asia ei anna enää 10060: aihetta toimenpiteisiin. 10061: 10062: Arvonlisäverotus 10063: 10064: HE n:o 28311994 vp. 10065: Valtiovarainvaliokunta 10066: Eduskunta edellytti 21.12.1994, että hallitus selvittää mahdollisuudet ottaa 10067: käyttöön Suomen Pankin noteeraaman keskikurssin kuukausikeskiarvo 10068: muuntokurssiksi. 10069: Eduskunta edellytti hallituksen selvittävän liittymämaksujen verotussäännös- 10070: ten muutoksen vaikutukset ja tarpeen siirtokelpoisten liittymämaksujen ar- 10071: vonlisäverokohtelua koskevien säännösten tarkistamiseen. 10072: Eduskunta edellytti hallituksen ottavan pakkauksia koskevan hajanaisen ja 10073: moniin lakeihin sisältyvän säännöstön uudelleen tarkasteltavaksi pakkausten 10074: elinkaariselvityksen valmistuttua ja selvittävän tässä yhteydessä mahdolli- 10075: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 195 10076: 10077: suudet pakkauksia koskevan eriliisiaio säätämiseen. 10078: Eduskunta edellytti hallituksen seuraavan henkilöstövuokrauksen arvon- 10079: lisäverotuksen toteutumista eri ammattialoilla ja erityisesti sosiaali- ja ter- 10080: veydenhuollon alalla ja ryhtyvän tarvittaessa lainsäädännön selventämiseen. 10081: Eduskunta edellytti, että hallitus seuraa polttopuun kilpailukykyä muihin 10082: pohtoaineisiin nähden ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin puun kilpailuky- 10083: vyn säilyttämiseksi. 10084: 10085: V aluuttakurssisäännös. Arvonlisäverolain 80 a §:n mukaan ulkomaan valuutassa 10086: ilmaistu rahamäärä muunnetaan Suomen markoiksi pääsääntöisesti veron suoritta- 10087: misvelvollisuuden syntyajankohdan viimeisimmän liikepankinjulkaiseman myynti- 10088: kurssin perusteella. Säännös perustuu kuudennen arvonlisäverodirektiivin 10089: 11 artiklan C kohdan pääsääntöön. Valtiovarainministeriön tarkoituksena on 10090: selvittää tarve ja mahdollisuudet valuutanmuutonsäännöksen joustavoittamiseksi. 10091: 10092: Liittymämaksut. Liittymämaksujen arvonlisäverovapautta koskeva erityissäännös 10093: kumottiin vuoden 1995 alusta lukien. Palautuskelpoiset liittymämaksut säilyivät 10094: verottomina pääomasuorituksenluonteisina korvauksina. Korkein hallinto-oikeus on 10095: ratkaisussaan 21.12.1995 taltio n:o 5303 (ATK-B) katsonut myös siirtokelpoiset 10096: mutta palautuskelvottomat liittymämaksut verottomiksi pääomasuorituksiksi. Asia 10097: ei enää anna aihetta toimenpiteisiin. 10098: Pakkauksia koskeva lainsäädäntö. Palautettavien pakkausten arvonlisäverokohtelua 10099: koskevat säännökset liittyvät kiinteästi arvonlisäverojärjestelmään. Niitä ei tämän 10100: vuoksi ole perusteltua yhdistää juomapakkausten valmisteverotusta koskevaan 10101: lainsäädäntöön. Asia ei siten arvonlisäverotuksen osalta anna aihetta toimenpiteisiin. 10102: H enkilöstövuokraus. Henkilöstövuokraus on arvonlisäverotuksen yleisten sääntöjen 10103: mukaan verollista riippumatta siitä, mihin toimintoihin vuokrattua henkilökuntaa 10104: käytetään. Myös verotuksen ulkopuolelle jäävää terveyden- ja sairaanhoitotoimintaa 10105: tai sosiaalihuoltotoimintaa varten tapahtuva henkilöstövuokraus on verollista. Tästä 10106: on aiheutunut neutraalisuus- ja rajanveto-ongelmia terveydenhuoltoalalla. 10107: Oikeuskäytäntö ja verohallinnon ohjaus ovat kuitenkin selkeyttäneet tilannetta eikä 10108: hallituksen tietoon ole viime aikoina tullut erityisiä ongelmia. 10109: 10110: Asia ei enää anna aihetta lisätoimenpiteisiin. 10111: Polttopuun kilpailukyky. Arvonlisäverolakia muutettiin EU:n jäsenyyden johdosta 10112: vuoden 1995 alusta lukien siten, että puuperäisille polttoaineille arvonlisäverotuksen 10113: kautta annetusta tuesta luovuttiin. Samanaikaisesti tehdyissä energiaveroratkaisuissa 10114: puuperäiset polttoaineet jäivät edelleenkin energiaverotuksen ulkopuolelle samalla 10115: kuin muiden energialähteiden veroa korotettiin. Energia-avustusmäärärahoista 10116: myönnettiin kertaluonteisesti tukea kotimaista polttoainetta käyttäville 10117: kaukolämpökeskuksille tmmmnan sopeuttamiseen arvonlisäverotuksen ja 10118: valmisteverotuksen muutosten kustannusvaikutuksiin vuosina 1995 ja 1996. 10119: Puupolttoaineen kilpailukykyä on pyritty parantamaan myös bioenergian 10120: tutkimusohjelman avulla. Lisäksi mm. metsänparannusvaroja on osoitettu 10121: energiapuun korjuuseen ja lähikuljetukseen. 10122: Energiaverotus uudistettiin vuoden 1997 alusta voimaan tulleella sähkön ja eräiden 10123: polttoaineiden valmisteverosta annetulla lailla siten, että sähkön energialähteiden 10124: verottamisesta luovuttiin ja siirryttiin sähkön verottamiseen. Vuoden 1998 alusta 10125: puulla tai puupohjaisella polttoaineelia tuotettua sähköä tuetaan siten, että tällaiselle 10126: sähköntuotannolle palautetaan tukena sähkövero alemman veroluokan mukaan. 10127: 196 Valtiovarainministeriö 10128: 10129: Asia ei anna tältä osin aihetta toimenpiteisiin. 10130: 10131: Autoverotus 10132: 10133: HE n:o 321/1994 vp. 10134: Valtiovarainvaliokunta 10135: 10136: Eduskunta edellytti 20.12.1994 hallituksen selvittävän vähäpäästöisen ajo- 10137: veuvon määrittelyn ja vähäpäästäisyyden perusteella myönnettävän autove- 10138: ron vähennyksen oikean suuruuden siten, että uusia säännöksiä voidaan so- 10139: veltaa samanaikaisesti vuoden 1997 alusta tapahtuvan henkilöautojen pääs- 10140: tänormien tiukentamisen kanssa. 10141: Eduskunta edellytti hallityksen selvittävän, mitkä ovat ne liikenneturvalli- 10142: suutta tehostavat lisälaitteet, jotka tulisi jättää autoverotuksen ulkopuolelle 10143: tai joista tulisi myöntää erityinen vähennys autoverosta. 10144: Eduskunta edellytti, että hallitus suorittaa pikaisesti kokonaisselvityksen sii- 10145: tä, miten invalidien autoveron palautusjärjestelmä uudistetaan tai korvataan 10146: muulla järjestelmällä, ja antaa pikaisesti eduskunnalle tarvittavat esitykset. 10147: Eduskunta edellyttää hallituksen pikaisesti selvittävän autoverouudistuksen 10148: käyttöönoton vaikutukset sekä uuden autoverolain mahdolliset epäselvyydet 10149: ja tulkinnanvaraisuudet. 10150: Eduskunta edellyttää hallituksen antavan vuoden 1995 alkukuukausina edus- 10151: kunnalle esityksen uuden autoverolain epäkohtien, epäselvyyksien ja tulkin- 10152: nanvaraisuuksien poistamiseksi. 10153: Invalidien autoveronpalautusjärjestelmän uudistusta lukuunottamatta lausumassa 10154: tarkoitetut kohdat on katsottava tulleen otetuiksi huomioon 1.6.1997 voimaantulleen 10155: autoverolain muutoksen yhteydessä, joten lausuma ei näiltä osin anna enää aihetta 10156: toimenpiteisiin. 10157: Vammaistyöryhmä '96 esitti muistiossaan 15.4.1997 (sosiaali- ja terveysministeriön 10158: työry hmämuistioita 1997:6) vammaisten autoveronpalautuksen korvaamista kansan- 10159: eläkelaitoksen hallinnoimalla suoralla, osittain tulosidonnaisella tuella. Tämä vastaa 10160: myös hallituksen ohjelmaa vammaispolitiikan voimavarojen uudelleenkohdentami- 10161: sesta. Vammaisten liikkumisen tukijärjestelyjä ja uudistusten toteuttamismahdolli- 10162: suuksia voidaan yksityiskohdiltaan arvioida asian tullessa tarvittavan jatkovalmiste- 10163: lun jälkeen käsiteltäväksi valtion talousarvioesityksen yhteydessä. 10164: 10165: Säästökassatoiminta 10166: 10167: HE n:o Jl/1995 vp. 10168: Valtiovarainvaliokunta 10169: 10170: 1) Hyväksyessään 21.6.1995 lisätalousarvion eduskunta edellytti momentin 10171: 28.87.89 kohdalla, että momentin käsittelyn yhteydessä aiemmin hyväksyt- 10172: tyjä perusteluja ja niiden mukaisia ehtoja sovelletaan soveltuvin osin myös 10173: käsiteltävänä olevassa Osuusliike Elantoa koskevassa asiassa. 10174: Maaliskuussa 1995 säästökassatoimintaa harjoittavassa Osuusliike Elannossa 10175: aloitettiin yrityksen saneerauksesta annetussa laissa (47/1993) tarkoitettu saneeraus- 10176: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 197 10177: 10178: menettely. Osuusliike Elanto oli vastaanottanut säästökassatalletuksia noin neljältä- 10179: kymmeneltätuhannelta jäseneltään. Säästökassatallettajien yhdenvertaisen kohtelun 10180: turvaamiseksi hallitus antoi eduskunnalle esityksen laiksi tallettajien saamisten 10181: turvaamisesta säästökassatoimintaa harjoittavassa osuuskunnassa annetun lain 10182: 13 §:n muuttamisesta (HE 3411995 vp ). Eduskunta hyväksyi lain kesäkuussa ja se 10183: tuli voimaan 1. 7.1995. 10184: Vuoden 1995 ensimmäisen lisätalousarvion yhteydessä momentin 29.87.89 (pankki- 10185: toiminnan tukeminen) perusteluja muutettiin siten, että vuoden 1994 talousarviossa 10186: momentille myönnettyä määrärahaa saa käyttää myös tallettajien saamisten turvaa- 10187: misesta säästökassatoimintaa harjoittavassa osuuskunnassa annetun lain 10188: (136111993), sellaisena kuin se on muutettuna, nojalla tehtävistä valtioneuvoston tai 10189: valtiovarainministeriön päätöksistä valtiolle aiheutuvien yhteensä enintään 621 10190: miljoonan markan menojen maksamiseen. 10191: Valtiokonttori on lain perusteella lunastanut Osuusliike Elannon säästökassaan 10192: tehtyjä talletuksia vuoden 1996 loppuun mennessä yhteensä noin 568 miljoonan 10193: markan määrästä. Valtion lopullinen meno talletusten lunastamisesta riippuu 10194: yrityssaneerauksen onnistumisesta ja realisoitavista talletusten vakuuksista. Osuus- 10195: liike Elannon yrityssaneeraus päättyy 31.12.2003. Lausuman edellyttämä selvitys 10196: voidaan antaa vasta tämän jälkeen. 10197: Valtiovarainministeriön vastuun selvittämiseksi valtioneuvoston oikeuskansleri 10198: selvitti, osin keskusrikospoliisin suorittaman tutkinnan avulla, lain edellyttämään 10199: säästökassatoiminnan valvontaan kuuluneita toimenpiteitä ja päätöksiä ja niiden toi- 10200: meenpanoa sekä noudatetun menettelyn perusteita. Oikeuskansleri siirsi sittemmin 10201: asian virallisen syyttäjän ratkaistavaksi. Virallinen syyttäjä katsoi, ettei ministeriön 10202: virkamiehet olleet syyllistyneet rikokseen ja teki päätöksen heidän syyttämättä 10203: jättämisestään 28.1.1997. 10204: Kun vain osa niistä kysymyksistä, joitten selvittämistä eduskunta on pitänyt 10205: tarpeellisena, tuli edellä todetuin tavoin tutkittavaksi, valtiovarainministeriö katsoi 10206: aiheelliseksi tehdä keskusrikospoliisille tutkimuspyynnön, jotta kaikki mainitut 10207: kysymykset kokonaisuutena saataisiin asianmukaisesti tutkituiksi. 10208: Valtiovarainministeriö pyysi 29.5.1996 keskusrikospoliisia tutkimaan, onko 10209: Osuusliike Elannon säästökassatoiminnassa syyllistytty 1) petokseen, 2) velallisen 10210: rikokseen, 3) kirjanpitorikokseen taikka säästökassarikokseen tai rikkomukseen. Jos 10211: tutkinnassa käy ilmi, että asiassa on syyllistytty rikokseen tai rikkomukseen, asiassa 10212: pyydettiin ryhtymään syytetoimiin. 10213: Virallinen syyttäjä nosti suoritetun tutkimuksen perusteella syytteen kolmea 10214: Osuusliike Elannon johtoon kuulunutta henkilöä vastaan. Helsingin käräjäoikeus 10215: hylkäsi syytteet 12.6.1997 antamillaan tuomioilla. Virallinen syyttäjä ei valittanut 10216: tuomioista, joten ne ovat lainvoimaisia. 10217: 10218: Perintö- ja lahjaverotus 10219: HE n:o 6811995 vp 10220: Valtiovarainvaliokunta 10221: Eduskunta edellytti 21.11.1995 hallituksen selvittävän, voidaanko perintö- ja 10222: lahjaverotuksessa laajentaa ehdotettua avopuolisoiden käsitettä. 10223: Eduskunta edellytti hallituksen selvittävän, onko perusteltua syytä siirtyä perintö- 10224: 198 Valtiovarainministeriö 10225: 10226: ja lahjaverotuksessa kahteen veroluokkaan. 10227: Eduskunta edellytti hallituksen selvittävän sukupolvenvaihdostilanteita kos- 10228: kevien perintö- ja lahjaverosäännösten uudistamistarpeen kokonaisuudes- 10229: saan. Selvitystyössä on kiinnitettävä huomiota erityisesti varallisuuden ar- 10230: vostuskysymyksiin, mahdollisuuteen ottaa käyttöön sukupolvenvaihdostilan- 10231: teissa tavanmukaista olennaisesti pitemmät veron maksuajat sekä siihen, että 10232: veroviranomaisille säädettäisiin velvollisuus antaa verovelvollisille ennen 10233: verotuksen toimittamista selvitys mahdollisuudesta sukupolvenvaihdossään- 10234: nösten soveltamiseen. 10235: Perintö- ja lahjaverolakiin eduskunnan lisäämä avopuolisaa koskeva säännös ottaa 10236: huomioon ne avopuolisoiden perintöveroa koskevat tilanteet, joissa lievemmän 10237: verotuksen voidaan katsoa olevan kohtuullista. Avopuolisalla ei ole lain mukaan oi- 10238: keutta perintöön, vaan saanto perustuu aina testamenttiin. Tehtyjen tutkimusten 10239: mukaan kaikista tehdyistä testamenteista vain vajaa 1 prosentti on tehty avopuo- 10240: lison hyväksi. Nykyistä laajempi avopuolison käsitteen määrittely laissa toisi muka- 10241: naan käytännössä ilmeneviä rajanveto-ongelmia ja hankalia näyttökysymyksiä. 10242: Hallituksen käsityksen mukaan ei tässä vaiheessa ole tarkoituksenmukaista laajentaa 10243: perintö- ja lahjaverolaissa olevaa avopuolison käsitettä. 10244: Perintö- ja lahjaverotuksen uudistamisen valmisteluvaiheessa oli harkittavana myös 10245: mahdollisuus siirtyä kahteen veroluokkaan, jolloin myös avopuolisoita koskevat 10246: ongelmat olisivat tulleet ratkaistuiksi. Kun tässä yhteydessä ehdotettiin myös 10247: luovuttavaksi kunnallisverotuksen sivuperintöä koskevista säännöksistä, olisi 10248: kaukaisempien sukulaisten ja vieraiden perintö- ja lahjaverotus lieventynyt suhteet- 10249: toman paljon verrattuna lähisukulaisten verotukseen. Kun vuoden 1996 alusta 10250: voimaan tullut perintö- ja lahjaverolain muutos kevensi nimenomaan kolmanteen 10251: veroluokkaan kuuluvien verotusta samalla kun muiden verotus kiristyi ja kun 10252: säännökset ovat olleet voimassa vasta näin lyhyen ajan, hallituksen käsityksen 10253: mukaan lain muuttaminen tässä vaiheessa ei ole tarkoituksenmukaista. 10254: Sukupolvenvaihdostilanteita koskevien perintö- ja lahjaverosäännösten uudistamis- 10255: tarpeita on viimeksi selvitetty vuonna 1993. Valtiovarainministeriön asettaman 10256: työryhmän tekemät ehdotukset eivät kuitenkaan johtaneet lainsäädännön muuttami- 10257: seen. Sukupolvenvaihdostilanteissa myönnettäviä huojennuksia on arvioitava siten, 10258: että verotuksen tasapuolisuus ja yritystoimintaa jatkavien aseman helpottamista 10259: koskevat näkökohdat ovat keskenään tasapainossa. Kun jo voimassa olevat huojen- 10260: nukset merkitsevät huomattavaa veroetua muihin perinnönsaajiin verrattuna, hallitus 10261: ei tässä vaiheessa näe erityistä tarvetta sukupolvenvaihdossäännösten uudistamiseen. 10262: Asia ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin. 10263: 10264: Ajoneuvoveron kantaminen ja veronpalautus 10265: HE n:o 133/1995 vp 10266: Valtiovarainvaliokunta 10267: 10268: Eduskunta edellytti 28.11.1995 hallituksen ryhtyvän maaliskuun 1996 lop- 10269: puun mennessä tarvittaviin toimenpiteisiin ajoneuvoveron kantamiseksi 10270: vuotta lyhyemmiltä ajanjaksoilta ja vammaisten käyttämien ajoneuvojen 10271: veronpalautuksen tai verovapauden toteuttamiseksi. 10272: Lausumassa edellytetyt muutokset on toteutettu 31.1.1997 voimaan tulleella lailla 10273: ajoneuvoverosta, jota on viimeksi muutettu vuoden 1999 alusta siten, että veroa 10274: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 199 10275: 10276: palautetaan, jos ajoneuvo poistetaan rekisteristä tai vammaisuuden perusteella 10277: myönnettävän verovapauden peruste syntyy kesken verokauden. 10278: Asia ei anna aihetta toimenpiteisiin. 10279: 10280: Alkoholijuomaveron alennus 10281: HE n:o 156/1995 vp 10282: Valtiovarainvaliokunta 10283: 10284: Eduskunta edellytti 5.12.1995, että hallitus seuraa nyt hyväksytyn muutok- 10285: sen vaikutuksia kilpailun näkökulmasta, ja edellytti hallituksen ryhtyvän 10286: toimenpiteisiin, mikäli olennaisia kilpailuhaittoja käytännössä esiintyy. 10287: Panimo, jonka vuosituotanto on yli 1 miljoonaa, mutta alle 5,5 miljoonaa litraa, on 10288: vuoden 1996 alusta saanut alkoholijuomaverosta 10 prosentin alennuksen. Alennuk- 10289: sella ei ole todettu olevan haitallisia vaikutuksia panimaiden kilpailukykyyn. 10290: Hallitus ryhtyy tarvittaviin toimiin, mikäli kilpailuhaittoja esiintyy. 10291: Hallitus on seurannut tilannetta. Lakia on muutettu 1.7.1997 voimaan tulleella lailla 10292: (57111997) siten, että 10 prosentin alennus myönnetään panimolle, jonka kalenteri- 10293: vuoden aikana tuottaman oluen määrä on yli 2 000 000, mutta enintään 5 500 000 10294: litraa. Vastaavasti alennus on 20 prosenttia, jos tuotetun oluen määrä on yli 10295: 200 000, mutta enintään 2 000 000 litraa. Jos tuotettu olutmäärä on vastaavasti 10296: enintään 200 000 litraa, verohelpotus on 30 prosenttia. 10297: Lausuma ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin. 10298: 10299: Kuntien kalleusluokitusjäljestelmä 10300: HE n:o 164/1995 vp 10301: H allintov aliok unta 10302: 10303: Eduskunta edellytti 21.11.1995 hallituksen huolehtivan osaltaan siitä, että 10304: ryhdytään sellaisiin lainvalmistelu- ja muihin toimenpiteisiin, jotka mahdol- 10305: listavat kalleusluokitusjärjestelmästä luopumisen kokonaan vuoden 2000 10306: alusta. 10307: Eduskunta on hyväksynyt asiasta uuden lausuman ja asiaa selostetaan seuraavissa 10308: kertomuksissa kyseisen lausuman yhteydessä. 10309: 10310: Vakuutuskorvausten arvonlisävero-osuuden palautusoikeus 10311: HE n:o 168/1995 vp 10312: Valtiovarainvaliokunta 10313: 10314: Eduskunta edellytti 12.12.1995 hallituksen selvittävän vakuutuskorvausten 10315: verokohtelua koskevan menettelyn yksinkertaistamista siten, että vakuutus- 10316: laitoksille myönnetään palautusoikeus vakuutuskorvausten arvonlisävero- 10317: osuudesta, jolloin ne voisivat maksaa vakuutuskorvaukset arvonlisäverovel- 10318: vollisille yrityksille veron määrällä lisättynä. 10319: 200 V altiovarninministeriö 10320: 10321: Vakuutuslaitoksille myönnettävä palautusoikeus edellyttäisi, että vakuutuksen piiriin 10322: kuuluvia hankintoja varten luodaan yleisistä tilitys- tai vähennyssäännöistä poik- 10323: keava menettely, jossa vakuutusyhtiön palautusoikeus määräytyisi toisen yrityksen 10324: olosuhteiden perusteella. Menettelystä aiheutuisi sekä verohallinnolle että vakuutus- 10325: laitoksille ylimääräisiä hallinnollisia kustannuksia. Menettelyn toteuttamiskelpoi- 10326: suutta arvioitaessa on lisäksi otettava huomioon EY -lainsäädännön kansalliselle 10327: päätöksenteolle asettamat rajoitukset. 10328: Palautusmenettelyyn liittyvien ongelmien vuoksi rahoitusvaikeudet tulisi ensisijai- 10329: sesti pyrkiä poistamaan verotuksellisten keinojen asemesta vaikuttamalla vakuu- 10330: tusyhtiöiden käytäntöön joustavien rahoitusjärjestelyjen kehittämiseksi. Vakuu- 10331: tusyhtiöiden keskusliitto onkin jo antanut tätä tukevan suosituksen. Nykyinen 10332: lainsäädäntökään ei asettane esteitä joustavalle vakuuksien arvioinoille kohtuuttomi- 10333: en yksittäisten tilanteiden syntymisen estämiseksi. 10334: Asia ei anna aihetta toimenpiteisiin. 10335: 10336: EU- kulukorvausten verokohtelu 10337: 10338: HE n:o 21511995 vp 10339: Valtiovarainvaliokunta 10340: 10341: Eduskunta edellytti 19.3.1996, että hallitus pikaisesti selvittää EU:n eri toi- 10342: mielimissä toimivien kaikkien luottamus- ja virkamiesten verotuskysymyk- 10343: sen kokonaisuudessaan ja antaa ensi tilassa eduskunnalle uuden esityksen 10344: mainittujen verotuskysymysten kokonaisvaltaiseksi ratkaisuksi. 10345: Hallitus antoi 10.5.1996 esityksen (HE 58/1996 vp ), jossa ehdotettiin, että Suomes- 10346: ta Euroopan yhteisöjen komission palvelukseen määrättävien niin sanottujen 10347: kansallisten asiantuntijoiden sekä alueiden komitea ja talous- ja sosiaalikomitean 10348: jäsenten Euroopan yhteisöitä saarnat kulukorvaukset olisivat verosta vapaata tuloa. 10349: Eduskunta hyväksyi esityksen ja laki tuloverolain 76 §:n muuttamisesta astui 10350: voimaan 1.7.1996. Lainvalmistelun yhteydessä selvitettiin myös, onko muilta osin 10351: tarvetta kulukorvausten verokohtelun tarkistuksiin. Tässä vaiheessa tarvetta ei 10352: ilmennyt. Nyttemmin on EU:n kulukorvausjärjestelmän piiriin tullut myös muita 10353: henkilöryhmiä. Jäsenvaltiot lähettävät mm. EU:n jäsenyyttä hakeviin valtioihin 10354: virkamiehiä, joiden tehtävänä on avustaa ehdokasmaita mm. hallintojensa kehittä- 10355: misessä. Myös näille kansallisille asiantuntijoille EU:n komissio maksaa kulukor- 10356: vauksia, joiden verokohtelu edellyttää jatkoselvitystä, joka on vireillä. 10357: 10358: Perintö- ja lahjaverolain kokonaisuudistus 10359: 10360: HE n:o 15/1996 vp 10361: Valtiovarainvaliokunta 10362: 10363: Eduskunta edellytti 10.6.1996 hallituksen ryhtyvän pikaisiin toimenpiteisiin 10364: perintö- ja lahjaverolain kokonaisuudistuksen toteuttamiseksi. 10365: Perintö- ja lahjaverolakia muutettiin vuoden 1996 alusta voimaan tulleella lailla 10366: (1392/95), jolloin hallitusohjelmassa edellytetyn asteikkojen kiristämisen lisäksi 10367: lakiin tehtiin eräitä veropohjan laajentamista koskevia muutoksia sekä poistettiin 10368: eräitä vähennyksiä, joilla ei enää nyky-yhteiskunnassa ole merkitystä. Muutoksilla 10369: pyrittiin lisäämään verotuksen oikeudenmukaisuutta ja edistämään verotuksen 10370: yhdenmukaisuutta sekä yksinkertaistamaan verotusta. Kun perintö- ja lahjaverola- 10371: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 201 10372: 10373: kiin tehtiin ne muutokset, joita aikaisemmin tehdyissä selvityksissä on ehdotettu ja 10374: kun nämä muutokset ovat olleet voimassa vasta vuoden 1996 alusta eikä lain 10375: tulkinnassa ole ilmennyt ongelmia, hallitus ei tässä vaiheessa pidä perintö- ja 10376: lahjaverotuksen kokonaisuudistusta tarpeellisena. 10377: Asia ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin. 10378: 10379: Jäteveron laajentaminen 10380: 10381: HE n:o 4811996 vp 10382: Valtiovarainvaliokunta 10383: 10384: Eduskunta edellytti 18.6.1996 hallituksen huolehtivan jäteverolain jatkoval- 10385: mistelusta siten, että verotus kohtelee tasapuolisesti kaikkia kaatopaikkoja. 10386: Eduskunta edellytti hallituksen selvittävän välittömästi lain tultua voimaan 10387: lain vaikutukset jätehuoltoon, työllisyyteen ja ympäristöön sekä ryhtyvän 10388: pikaisesti toimenpiteisiin lain muuttamiseksi vastaamaan paremmin lain tar- 10389: koitusta. 10390: Valtiovarainministeriö on 28.7.1997 asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on 10391: selvittää mahdollisuudet laajentaa jätevero koskemaan myös muita kuin kunnallisia 10392: tai siihen verrattavia kaatopaikkoja. Samalla työryhmän on tarkastettava eri 10393: jätelajien verollisuutta. Lisäksi työryhmän tehtävänä on arvioida, miten voimassa 10394: oleva jäteverolaki on toiminut ja tehdä tarvittaessa ehdotuksia sen toimivuuden 10395: parantamiseksi. Työryhmän tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, etteivät jäte- 10396: huollon kustannukset veron takia nouse eri teollisuuden aloilla kohtuuttomasti 10397: kilpailijamaihin verrattuna. Työryhmän on otettava huomioon kansainväinen kehitys 10398: tällä alialla ja erityisesti EU:ssa vireillä oleva ehdotus neuvoston direktiiviksi 10399: jätteiden käsittelystä kaatopaikalla ja sen aikataulu. Työryhmän määräaika päättyy 10400: 15.3.1999. 10401: Työryhmä aloitti selvityksensä tarkastelemalla nykyisen lain toimivuutta, ja 10402: työryhmän ehdotukseen perustuva lakimuutos tuli voimaan 1.1.1999. Jätteen 10403: hyödyntämiseen kannustamiseksi lakia muutettiin siten, että jätteen hyödyntäminen 10404: kaatopaikan rakenteissa ja sen enintään kolme vuotta kestävä väliaikainen varastoi- 10405: nti ovat verottomia. Lakiin tehtiin myös eräitä lähinnä veronalaiseen kaatopaikan 10406: määritelmää täsmentäviä muutoksia. 10407: Muun toimeksiannon osalta työryhmä jätti muistionsa 15.3.1999. J ohtopäätöksenään 10408: työryhmä katsoo, että ei ole perusteita laajentaa jäteverolain soveltamisalaa koske- 10409: maan muita kuin kunnallisia ja niihin verrattavia kaatopaikkoja. Näin ollen työryh- 10410: mä ei ehdota aiemmin ehdottamiensa, sittemmin toteutuneiden muutosten lisäksi 10411: nykyiseen jäteverolakiin uusia muutoksia. Perusteluna tälle työryhmä toteaa muun 10412: muassa, että verosta voisi tietyille toimialoille aiheutua äkillisiä, suuria kustannus- 10413: rasituksia, minkä johdosta joitain jätelajeja olisi välttämätöntä vapauttaa verosta. 10414: Näitä vapauksia voitaisiin puolestaan pitää yhteisölainsäädännössä tarkoitettuina 10415: valtiontukina, ja ne vaatisivat Euroopan komission hyväksynnän. Hitaasta ja 10416: lopputulokseltaan epävarmasta lupaprosessista aiheutuisi epävarmuutta yritysten 10417: toiminnalle. Muistioon liittyy eriävä mielipide. 10418: 202 Valtiovarainministeriö 10419: 10420: EU-kulukorvausten verokohtelu 10421: 10422: HE n:o 58/1996 vp 10423: Valtiovarainvaliokunta 10424: 10425: Eduskunta edellytti 4.6.1996, että tässä yhteydessä unionin virkamiesten ja 10426: myös ns. kansallisten asiantuntijoiden verotuskohtelu arvioidaan. 10427: Eduskunnan valtiovarainvaliokunta totesi hallituksen esityksestä 5811996 vp 10428: antamassaan mietinnössä VaVM 14/1996 vp, että Suomi on asettanut tavoitteeksi 10429: EU:ssa unionin virkamiesten palkkauksen uudelleen arvioinnin. Valiokunta edellyt- 10430: ti, että tässä yhteydessä unionin virkamiesten ja myös ns. kansallisten asiantuntijoi- 10431: den verotuskohtelu arvioidaan. Unionin virkamiesten palkkauksessa ei tähän 10432: mennessä ole tapahtunut sellaisia muutoksia, joilla voisi olla vaikutusta unionin 10433: virkamiesten tai ns. kansallisten asiantuntijoiden kansallisen verotuskohtelun 10434: arviointiin. Hallitus seuraa edelleen Suomen tavoitteiden toteutumista EU:ssa sekä 10435: ottaa unionin virkamiesten ja kansallisten asiantuntijoiden verotuskohtelun uudel- 10436: leen arvioitavaksi, kun mainitut tavoitteet toteutuvat. 10437: 10438: Pk-yritysten omavaraisuuden parantaminen 10439: 10440: HE n:o 106/1996 vp, LA 62/1995 vp, LA 45/1996 vp 10441: Valtiovarainvaliokunta 10442: 10443: Eduskunta edellytti 3.12.1996, että hallitus ryhtyy pikaisesti toimenpiteisiin, 10444: joilla edistetään erityisesti pk-sektorin yritysten omavaraisuutta. 10445: Pk-yritysten tulorahoitusmahdollisuuksia on parannettu kasvattamalla yksityisten 10446: elinkeinonharjoittajien ja henkilöyhtiöiden yhtiömiesten pääomatulo-osuuksia 10447: verovuodesta 1997 lähtien. Ansiotulojen verotuksen keventäminen on myös 10448: parantanut näiden yritysten tulorahoitusmahdollisuuksia. Suotuisa taloudellinen 10449: kehitys, maltilliset palkkaratkaisut sekä korkotason mataluus ovat osaltaan paranta- 10450: neet yritysten omavaraisuutta. Pk-sektorin tilinpäätöksistä vuodelta 1998 tehdyn 10451: katsauksen (Suomen Yrittäjät, Företagarnas Riksorganisationja MeritaNordbanken: 10452: Pk-yrityksen tilinpäätös 1998) mukaan pk-yritysten keskimääräinen omavaraisuus- 10453: aste Suomessa on kaksinkertaistunut tai jopa kolminkertaistunut vuosina 1992-1998 10454: toimialasta riippuen. 10455: Asia ei anna aihetta toimenpiteisiin. 10456: 10457: V arainsiirtoverolain korjaustarpeet 10458: 10459: HE n:o 121/1996 vp 10460: Valtiovarainvaliokunta 10461: 10462: Eduskunta edellytti 13.11.1996 hallituksen selvittävän, syntyykö kiinteistön 10463: käyttöä pysyvästi palvelevan rakennuksen tai rakennelman määrittelyssä 10464: ongelmia, ja tarvittaessa ryhtyvän toimenpiteisiin säännösten selventämisek- 10465: si. 10466: Eduskunta edellytti hallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin sukupolvenvaihdos- 10467: tilanteisiin liittyvän leimaverovapaussäännöksen siirtämiseksi maa- ja metsä- 10468: talouden rakennepoliittisista toimenpiteistä annetusta laista ( 1303/94) varain- 10469: siirtoverolakiin. 10470: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 203 10471: 10472: Kiinteistön käyttöä pysyvästi palvelevan rakennuksen ja rakennelman määrittelyssä 10473: ei ole aiheutunut merkittäviä tulkintaongelmia, ja eräät vähäiset tulkintaongelmat 10474: ovat tulleet ratkaistuiksi oikeuskäytännössä. Näin ollen ei ole tarvetta säännösten 10475: selventämiseen eikä asia anna aihetta toimenpiteisiin. 10476: Maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä annettu laki (1303/1994) 10477: on kumottu maaseutuelinkeinojen rahoituslailla (329/1999), joka tulee voimaan 10478: asetuksella sääädettävänä ajankohtana. V arainsiirtoverolain 14 §, johon sisältyvät 10479: säännökset maatalouselinkeinolainsäädännön mukaisten luovutusten varainsiirtove- 10480: rovapaudesta, muutettiin samassa yhteydessä (343/1999) siten, että se vastaa 10481: voimassa olevaa maatalouselinkeinolainsäädäntöä. Kun kaikki maatalouselinkeino- 10482: lainsäädännön mukaisia verovapaita luovutuksia koskevat säännökset sisältyvät 10483: varainsiirtoverolakiin, asia ei enää anna aihetta toimenpiteisiin. 10484: 10485: Ajoneuvovero 10486: 10487: HE n:o 15111996 vp 10488: Valtiovarainvaliokunta 10489: Eduskunta edellytti 3.12.1996, että hallitus vuoden 1997 aikana selvittää, 10490: miten voidaan vapauttaa kalenterivuoden aikana seisontavakuutuksessa ole- 10491: vat autot ajoneuvoverosta. 10492: Lausuman ja valtiovarainministeriön 13.11.1997 asettaman työryhmän ehdotuksen 10493: mukaisesti ajoneuvoverosta annettua lakia on muutettu 1.1.1999 voimaan tulleella 10494: lailla siten, että veroa palautetaan, jos ajoneuvo poistetaan rekisteristä verokauden 10495: alkamisen jälkeen. Verovapautta ei katsottu voitavan toteuttaa pelkästään liikenne- 10496: vakuutuskäytäntöön perustuen. 10497: Asia ei anna aihetta toimenpiteisiin. 10498: 10499: Virkamiesten nimittäminen määräajaksi 10500: 10501: HE 20111996 vp 10502: H allintov aliok unta 10503: Eduskunta edellytti 16.5.1997 hallituksen huolehtivan siitä, että seurataan 10504: valtion virkamieslakiin pohjautuvaa virkamiesten nimittämistä määräajaksi 10505: ja määräajaksi nimittämisen perusteita. 10506: Valtiovarainministeriön henkilöstöosasto seuraa määräajaksi nimitettyjen virka- 10507: miesten lukumäärän kehitystä valtion henkilöstörekisterin avulla. Määräajaksi 10508: nimittämisen perusteiden lainmukaisuuteen on pyritty vaikuttamaan virastoille ja 10509: laitoksille annettavana koulutuksella ja ohjeistuksella. 10510: Valtion virastoille ja laitoksille on vuoden 1998 syksyllä tehty kysely virkamiesten 10511: nimittämisestä määräajaksi. Kyselyn yhteenveto valmistui vuoden 1999 alkupuolel- 10512: la. Kyselyssä ei ilmennyt sellaisia ongelmia liittyen määräajaksi nimittämiseen, 10513: jotka eivät olisi valtiovarainministeriön tiedossa. Virkamiesten nimittämistä 10514: määräajaksi ja määräajaksi nimittämisen perusteita seurataan kuitenkin jatkuvasti ja 10515: tarvittaessa ryhdytään asian vaatimiin toimenpiteisiin. 10516: 204 Valtiovarainministeriö 10517: 10518: Verotuksessa sovellettavat korot 10519: HE n:o 202/1996 vp 10520: Valtiovarainvaliokunta 10521: 10522: Eduskunta edellytti 3.12.1996, että valtiovarainministeriön on erikseen sel- 10523: vitettävä korkotasoon liittyvät kysymykset. Tällöin on syytä ottaa harkitta- 10524: vaksi viivästysseuraamuksena perityn koron oikea suuruus nykyisen korko- 10525: tason vallitessa. 10526: Valtiovarainministeriön ja verohallituksen yhteistyönä käynnistettiin selvitys erilais- 10527: ten verotuksessa sovellettavien korkojen yhtenäistämiseksi. Asiasta on sovittu 10528: valtiovarainministeriön ja verohallituksen välisessä vuoden 1997 tulostavoitesopi- 10529: muksessa. Veronlisäyksestä ja viivekorosta annettua lakia muutettiin siten, että 10530: viivästysseuraamuksen tasoa on alennettu 2 prosenttiyksiköllä vuoden 1998 alusta. 10531: Lisäksi Suomen Pankin vahvistama viivästyskoron viitekorko aleni vuoden 1998 10532: alusta 1 prosenttiyksiköllä, joten kaikkiaan viivästysseuraamukset alenivat vuoden 10533: 1998 alusta 3 prosenttiyksiköllä. Lisäksi valtiovarainministeriö päätti alentaa veron 10534: maksun lykkäämiskorkoa vastaavasti vuoden 1998 alusta. 10535: Asia ei anna aihetta toimenpiteisiin. 10536: 10537: Energiaveron kehittäminen 10538: HE n:o 22511996 vp 10539: Valtiovarainvaliokunta 10540: Eduskunta edellytti 13.12.1996, että hallitus välittömästi ottaa käsiteltäväk- 10541: seen linjauksensa EU:n ympäristöverotuksen kehittämisessä ja asettaa ta- 10542: voitteekseen sellaisen yhdenmukaisen ympäristöverojärjestelmän aikaansaa- 10543: misen, jonka ensisijainen tavoite on päästöiltään edullisimpien polttoainei- 10544: den suosiminen ja että hallitus pikaisesti selvittää, onko Pohjoismaiden kes- 10545: ken mahdollista ennen EU:a luoda edellä mainitut tavoitteet täyttävä yhden- 10546: mukainen pohjoismainen ympäristöverojärjestelmä. 10547: Eduskunta edellytti, että mikäli turpeen käyttö vähenee energiaverouudistuk- 10548: sen johdosta enemmän kuin 5 prosenttia nykytasosta, hallitus ryhtyy toi- 10549: menpiteisiin turpeen kilpailukyvyn parantamiseksi. 10550: Eduskunta edellytti, että hallitus seuraa uudistuksen ympäristö- ja työlli- 10551: syysvaikutuksia, jatkaa energiaverotuksen kehittämistä edelleen ja pyrkii 10552: selvitysten avulla uudistuksiin, jotka lisäävät energiaverotuksen ympäristö- 10553: ohjaavuutta ja työllisyyden edistämistä. 10554: Eduskunta edellytti, että hallitus kiirehtii toimenpideohjelmaa energiapuun 10555: korjuun sekä puun energiakäytön kannattavuuden kehittämiseksi mm. vero- 10556: tuksellisin ja työllisyyspoliittisin keinoin. Toimenpideohjelman ehdotusten 10557: on sisällyttävä viimeistään valtion vuoden 1998 talousarvioon ja siihen liit- 10558: tyviin lakiehdotuksiin. 10559: Eduskunta edellytti, että hallitus selvittää ennen vuoden 1998 budjettiesityk- 10560: sen valmistumista, onko tarkoituksenmukaista jatkaa maakaasun verohelpo- 10561: tusta ja luopua siitä asteittain. 10562: Eduskunta edellytti, että hallitus kotimaisin toimin sekä vaikuttamalla EU- 10563: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 205 10564: 10565: tasolla toimii tehokkaasti bioenergian edelleen kehittämiseksi. 10566: Hallitus katsoo, ettei ole syytä pyrkiä luomaan Pohjoismaista ympäristöverojärjes- 10567: telmää samanaikaisesti kuin energiaverotusta koskeva yhtenäistämishanke on vi- 10568: reillä Euroopan unionissa. 10569: Vuoden 1998 alusta voimaan tulleella lailla maakaasun verohelpotus on saatettu 10570: voimaan pysyvästi ja puu- ja puupohjaisten polttoaineiden käyttöä tuetaan sähkön- 10571: tuotannossa. Vastaavasti muuta energiaverotusta on korotettu. Tältä osin asia ei 10572: anna enää aihetta toimenpiteisiin. 10573: Hallitus seuraa edelleen energiaveromuutosten ja tukien vaikutuksia ja erityisesti 10574: turpeen käyttöä energiatuotannossa. Kauppa- ja teollisuusministeriö on käynnistänyt 10575: selvityksen valtion energiapolitiikan vaikutuksesta turveteollisuuteen 1990-luvulla. 10576: Selvitys valmistuu vuoden 2000 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. 10577: Kauppa- ja teollisuusministeriö on 2.12.1998 asettanut työryhmän uusiutuvien 10578: energialähteiden edistämisohjelman valmistelua varten. Ohjelman keskeisiä aiheita 10579: on mm. lähtökohtien määrittäminen uusiutuvien energialähteiden edistämiseksi 10580: energiastrategian linjausten pohjalta. Kauppa- ja teollisuusministeriössä laadittiin 10581: vuoden 1999 aikana uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelma, joka pyrkii 10582: toteuttamaan valkoisessa kirjassa esitettyjä Euroopan unionin tavoitteita uusiutuvien 10583: energialähteiden käytöstä. Kansallisen ohjelman tavoitteena on lisätä uusiutuvilla 10584: energialähteillä tuotetun energian määrä puolitoistakertaiseksi vuoteen 2010 10585: mennessä verrattuna vuonna 1995 tuotettuun. Ohjelman mukaan lisäys saadaan 10586: bioenergian, erityisesti metsäpolttoaineiden, käyttöä eri tavoin tukemalla. 10587: Talousneuvosto on asettanut työryhmän selvittämään ympäristö- ja energiaverotuk- 10588: sen tasoa, kohdentamista ja vaikutuksia. Selvityksessä on otettava huomioon, 10589: millaiset ovat ympäristöverotuksen kansainväliset kehityssuunnat, mikä on maamme 10590: ympäristöverotuksen taso suhteessa EU-maihin ja muihin keskeisiin kilpailija- 10591: maihin, millaisia velvoitteita kansainväliset sopimukset, erityisesti Kioto-sopimus 10592: Suomelle asettaa sekä mitä vaikutuksia ympäristöveroilla on ympäristöpäästöihin ja 10593: verorakenteen muutosten kautta kansalliseen kilpailukykyyn, taloudelliseen kasvuun 10594: sekä täystyöllisyyteen ja tulonjakoon. Määräaika on 29.2.2000. 10595: EU :n komissio julkisti loppuvuodesta 1997 uusiutuvien energialähteiden valkoisen 10596: kirjan. Neuvosto tuki sitä päätöslauselmassaan 11.5.1998. Suomen uusiutuvien 10597: energialähteiden edistämisohjelma on EU:n valkoista kirjaa vastaava ohjelma. 10598: 10599: Tutkintojen tunnustaminen 10600: HE 24811996 vp 10601: Sivistysvaliokunta 10602: Eduskunta edellytti 22.4.1997, että hallitus seuraa lainmuutoksen vaikutuk- 10603: sia tutkintojen tunnustamisejärjestelmän toteuttamiseen ja tarvittaessa ryhtyy 10604: toimenpiteisiin epäkohtien korjaamiseksi. 10605: Laki ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta 10606: annetun lain muuttamisesta (418/1997) ja laki Euroopan talousalueen valtioiden 10607: kansalaisten koulutuksen ja ammatillisen harjoittelun tunnustamisesta annetun lain 10608: muuttamisesta ( 41911997) tulivat voimaan 15.6.1997. Lakien muutoksella siirrettiin 10609: tutkintojen tunnustamispäätösten teko opetusministeriöltä opetushallitukselle. 10610: 206 Valtiovarainministeriö 10611: 10612: Opetushallitukselta saadun tiedon mukaan ajalla 16.6.1997-4.11.1998 Opetushalli- 10613: tukseen on tullut 400 tutkinnon tunnustamishakemusta. Näistä 350 on ratkaistu ja 10614: loput ovat käsittelyssä. Edellä mainituilla lainmuutoksilla ei ole ollut käytännön 10615: vaikutuksia tutkintojen tunnustamisjärjestelmän toteuttamisessa. 10616: Asia ei anna enää aihetta toimepiteisiin. 10617: 10618: Eläkesäätiöiden verotus 10619: HE 24911996 vp 10620: Valtiovarainvaliokunta 10621: 10622: Eduskunta edellytti 10.4.1997, että hallitus pikaisesti selvittää eläkesäätiöi- 10623: den verotukseen liittyvät kysymykset siten, että eläkesäätiöiden ja muiden 10624: eläke- ja vakuutuslaitosten verotuksellinen asema yhdenmukaistetaan ja että 10625: tätä koskevat verolainsäädännön muutokset voidaan saattaa voimaan vuoden 10626: 1998 alusta. 10627: Elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia muutettiin vuoden 1999 alusta 10628: (1158/98) siten, että eläkesäätiöiden kirjanpidossaan tekemät arvonkorotukset ovat 10629: veronalaista elinkeinotuloa. Lainmuutoksella yhdenmukaistettiin eläkesäätiöiden 10630: verotusta muiden eläkelaitosten kanssa lausumassa tarkoitetulla tavalla. 10631: Asia ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin. 10632: 10633: Haja-asutusalueiden postitoiminta 10634: HE 2211997 vp 10635: Liikennevaliokunta 10636: 10637: Eduskunta edellytti 16.6.1997, että haja-asutusalueiden postitoiminnan tur- 10638: vaamiseksi postipalvelun myynnistä valtiolle tuloutuvia maksuja käytetään 10639: tarvittaessa haja-asutusalueiden ja saariston postitoimipaikkojen tukemiseksi 10640: liikenneministeriön ohjauksessa. 10641: Haja-asutusalueiden postitoiminnan turvaamiseksi perittävästä maksusta annetun 10642: lain (708/1997) mukaista maksua kannetaan rajoitetun toimiluvan saaneilta posti- 10643: toiminnan harjoittajilta kilpailun avautumisen vaikutusten lieventämiseksi posti- 10644: toiminnassa. Valtion talousarvioon vuosille 1997-2000 ei sisälly edellä mainitun 10645: lain mukaisia tuloja eikä myöskään eduskunnan lausumassa tarkoitetun tuen 10646: myöntämistä. Tämä johtuu siitä, että maksun piiriin kuuluvaa toimintaa ei ole 10647: käynnistetty. Lisäksi näköpiirissä ei ole niin laaja-alaista kilpailua, että syntyisi 10648: tarve korvata Suomen Posti Oy:lle tulojen menetyksestä aiheutuvia kustannuksia 10649: palvelu- ja hintatason säilyttämiseksi. 10650: 10651: Oikaisulautakunnat 10652: HE 5111997 vp 10653: Valtiovarainvaliokunta 10654: 10655: Eduskunta edellytti 13.6.1997, että oikaisulautakuntia koskevat lainsäädän- 10656: tökysymykset saatetaan eduskunnan päätettäväksi syksyllä 1997 ja että tässä 10657: yhteydessä otetaan käyttöön erityinen konserniveroviraston käsittelemiä asi- 10658: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 207 10659: 10660: oita käsittelevä oikaisulautakunta. 10661: Verotuksen oikaisulautakuntia koskeva laki on vahvistettu 10.7.1998 (50411998) 10662: (HE 15/ 1998). Verotuksen oikaisulautakunnat ovat vuoden 1999 alusta verovirasto- 10663: kohtaisia, siten myös konsemiverokeskuksella on oma oikaisulautakuntansa. 10664: Asia ei anna aihetta toimenpiteisiin. 10665: 10666: Suomeen palanneiden ja ulkomailla asuvien suomalaisten eläkeläisten sairaus- 10667: vakuutusmaksu 10668: HE 6311997 vp 10669: Valtiovarainvaliokunta 10670: 10671: Eduskunta edellytti 13.6.1997, että kuluvan vuoden loppuun mennessä sel- 10672: vitetaan sekä ulkomailta Suomeen palanneiden että ulkomailla asuvien suo- 10673: malaisten eläkeläisten sairausvakuutusmaksun määräämiseen liittyvät kysy- 10674: mykset. 10675: Sosiaali- ja terveysministeriö on toimittanut eduskunnalle sosiaali- ja terveysminis- 10676: teriön, valtiovarainministeriön ja verohallituksen edustajista koostuneen selvitystyö- 10677: ryhmän muistion 19.12.1997, joka koskee ulkomaaneläkkeiden verotusta ja ulko- 10678: maaneläkkeiden perusteella perittävää vakuutetun sairausvakuutusmaksua. Myös 10679: sosiaali- ja terveysministeriön asettama ns. Solmu-työryhmä, jonka tehtävänä oli 10680: tarkastella asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun 10681: lain 1573/1993 sovel tamiskäytännössä esiintyneitä ongelmia, on kiinnittänyt 10682: huomiota sosiaaliturvan rahoitukseen nimenomaan kansainvälisen sosiaaliturvan 10683: osalta. Sosiaali- ja terveysministeriö on toukokuussa 1999 asettanut sosiaaliturva- 10684: maksujen kattavuutta selvittävän työryhmän jatkamaan Solmu-työryhmän työtä. 10685: Työryhmän määräaika päättyy 31.5.2000. 10686: 10687: Kotitalouden väliaikainen verotuki 10688: HE 8511997 vp 10689: Työasiainvaliokunta 10690: 10691: Eduskunta edellytti 19.6.1997, että hallitus seuraa tarkoin kokeilun kustan- 10692: nus- ja työllisyysvaikutuksia ja ryhtyy välittömästi lainsäädäntötoimenpitei- 10693: siin, mikäli kokeilun lähtökohtaoletuksista poikkeava kehitys sitä edellyttää. 10694: Valtiovarainministeriöllä on tarkoitus tehdä asiasta ulkopuolisen tutkimuslaitoksen 10695: kanssa tutkimussopimus, jossa asiaa seurataan ja tutkitaan. Lisäksi verohallitus 10696: seuraa kokeilun vaikutuksia verotukseen oman tilastointinsa avulla. 10697: Valtiovarainministeriön käynnistää vuoden 1999 alkupuolella yhdessä työministeri- 10698: ön kanssa otantatutkimuksen kotitalousvähennyksestä ja kotitaloustyön väliaikaises- 10699: ta tukikokeilusta. 10700: Vuoden 1997 verotilaston mukaan kotitalousvähennys myönnettiin noin 4 600 10701: verovelvolliselle. Vähennyksen yhteismäärä oli vajaat 4 miljoonaa markkaa. 10702: Vuonna 1998 800 verovelvollisen verokorttia muutettiin kotitalousvähennyksen 10703: johdosta. Verokorteissa myönnettävän vähennyksen määrä oli noin 3 miljoonaa 10704: markkaa. Vuoden 1998 lopullisen verotuksen osalta samoin kuin vuosilta 1999 ja 10705: 2000 seurantaa jatketaan verohallituksen tilastoinuin avulla. Seurannan johdosta ei 10706: 208 Valtiovarainministeriö 10707: 10708: ole tarvetta ryhtyä lausumassa tarkoitettuihin lainsäädäntötoimenpiteisiin. 10709: 10710: Engel-Yhtymä Oy:n omistusjärjestelyt 10711: HE 100/1997 vp 10712: Valtiovarainvaliokunta 10713: 10714: 3) Hyväksyessään 19.12.1997 valtion talousarvion vuodelle 1998 eduskunta 10715: edellytti luvun 28.99 kohdalla, että mahdolliset omistusjärjestelyt valmistel- 10716: laan henkilöstön asema turvaten. 10717: Eduskunta edellytti, että nykytilanteessa valtion omistusosuus säilyy vähin- 10718: tään 30 prosenttina. 10719: Valtioneuvosto on joulukuussa 1998 hyväksynyt omistusjärjestelyn, jossa Engel- 10720: Yhtymä Oy:n toiseksi pääomistajaksi tulee Leonia MB Group Oy:n edustamat ME- 10721: rahastot. Rahastoissa ovat edustettuina muun muassa Suomen suurimmat vakuu- 10722: tusyhtiöt ja eläkelaitokset Omistusjärjestely tuli voimaan vuoden 1999 alusta. 10723: Samassa järjestelyssä yrityksen toimiva johto tuli mukaan omistajaksi 10%:n 10724: omistusosuudella. Myös yrityksen henkilöstö (84 henkilöä) on merkinnyt henkilös- 10725: töannissa osakkeita ja sen omistusosuus on 0,34 %. 10726: Edellä mainittujen omistusjärjestelyjen jälkeen valtio omistaa Engel-yhtymä Oy:n 10727: osakkeista välillisesti noin 43,15 %. 10728: Henkilöstön asema yhtiössä on omistusjärjestelyjen yhteydessä turvattu. Vuoden 10729: 1999 aikana yhtymän henkilöstön määrä on kasvanut noin 700 henkilöllä. 10730: Koska omistusjärjestely on toteutettu eduskunnan edellyttämällä tavalla, lausuma ei 10731: anna enää aihetta toimenpiteisiin. 10732: 10733: Perhekäsitteen yhdenmukaistaminen ja verotuksen vähennysjärjestelmän kehittä- 10734: minen 10735: HE 10211997 vp 10736: Valtiovarainvaliokunta 10737: Eduskunta edellytti 10.12.1997, että hallitus osana ns. tuloloukkuselvityksiä 10738: selvittää, missä määrin on tarpeen yhdenmukaistaa perhekäsitettä sosiaalitur- 10739: vassa ja verotuksessa. 10740: Eduskunta edellytti, että hallitus selvittää, miten tulevissa veroratkaisuissa 10741: voidaan verotuksen vähennysjärjestelmää kehittää työn vastaanottamiseen ja 10742: lyhytaikaisiin työsuhteisiin hakeutumiseen kannustavaksi. 10743: Vuoden 1999 tuloveroperusteiden muutoksiin sisältyy huomattava kunnallisverotuk- 10744: sellisen ansiotulovähennyksen korotus. Kyseisen vähennyksen tarkoituksena on 10745: nimenomaan pienituloisten palkansaajien ja yrittäjien tukeminen ja kannustaminen. 10746: Vähennys sinänsä on osa kokonaisratkaisua, jolla hallitus on sovittanut verotusta ja 10747: tulonsiirtoja yhteen tavalla, joka merkittävästi parantaa kannustimia ottaa vastaan 10748: pieniäkin lisäansioita tarjoavia työtehtäviä. Keskeisenä tuloksena tästä yhteensovi- 10749: tuksesta on ollut se, että työnteko on tullut sosiaaliturvaa taloudellisesti edullisem- 10750: maksi merkittävästi pienemmillä tulotasoilla kuin aiemmin oli asian laita. N s. 10751: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 209 10752: 10753: kynnyspalkka eli tuloraja, jolla työ tulee sosiaaliturvaa kannattavammaksi, yksin 10754: saatiin alenemaan esimerkiksi yksinäisellä henkilöllä runsaasta neljästä tuhannesta 10755: markasta vajaaseen kolmeen tuhanteen markkaan kuukaudessa. Työmarkkinatuen 10756: tai peruspäivärahan ohella työnteko tuli taloudellisesti kannattavaksi jo heti aivan 10757: pienistäkin lisäansioista alkaen, kun se ennen ei tahtonut kannattaa juuri lainkaan. 10758: Edellä kuvatuissa parannuksissa on verotukseen tehdyillä muutoksilla ollut oma 10759: osuutensa. Valmistelytyön yhteydessä on myös laajasti selvitelty tarvetta ja mahdol- 10760: lisuuksia yhdenmukaistaa perhekäsitettä sosiaaliturvassa ja verotuksessa. Selvityk- 10761: sissä on todettu mm., että perhekäsite esiintyy varsin kirjavanajo yksin sosiaalitur- 10762: van sisällä ja että perusteet eroille ovat selkeästi osoitettavissa. Yhtenäistäminen 10763: sinänsä on joka tapauksessa tavoittelemisen arvoinen asia ja siihen suuntaan 10764: pyritään etenemään. 10765: 10766: Arvonlisäverotuksen verokannat 10767: HE 11111997 vp 10768: Valtiovarainvaliokunta 10769: 10770: Eduskunta edellytti 10.12.1997, että hallitus pyrkii saamaan EU :n puitteissa 10771: käyttöön palveluvaltaisten yritysten alennetun verokannan kokeilun ja että 10772: Suomi omalta osaltaan valmistautuu sen välittömään käyttöönottoon. 10773: Eduskunta edellytti, että hallitus selvittää mahdollisuudet saattaa luontais- 10774: lääkkeet neutraaliin arvonlisäverotukselliseen asemaan. 10775: EU :n neuvosto hyväksyi 22.10.1999 direktiivin 1999/85/EY, joka mahdollistaa 10776: kokeiluluontoisesti alennetun arvonlisäverokannan soveltamisen tiettyihin direktii- 10777: vissä lueteltuihin työvaltaisiin palveluihin 1.1.2000-31.12.2002 aikana. Kokeiluun 10778: osallistuvien jäsenvaltioiden oli ilmoitettava kokeilukohteensa komissiolle ennen 10779: 1.11.1999. Komission esityksen perusteella neuvosto vahvisti kokeiluun ilmoittau- 10780: tuneille jäsenvaltioille luvan kokeiluun. 10781: Talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti 26.10.1999, että Suomi ei osallistu 10782: työvaltaisten palvelualojen alennettuja verokantoja koskevaan kokeiluun. Päätös 10783: perustui asiaa koskeviin selvityksiin, jotka osoittivat kokeilulla saavutettavien 10784: hyötyjen olevan direktiivissä tarkoitetuilla toimialoilla työllisyyden kannalta 10785: vähäisiä. Lisäksi direktiivissä määritellyt kokeilukohteet olivat pitkälti päällekkäisiä 10786: Suomessa parhaillaan käynnissä olevien kahden muun kotitalouksissa suoritettavaa 10787: työtä koskevan tukikokeilun kanssa. 10788: Edellä esitetyn perusteella asia ei anna aihetta toimenpiteisiin. 10789: Luontaislääkkeet. Alennettua 8 prosentin verokantaa sovelletaan arvonlisäverolain 10790: mukaan sellaisiin lääkkeisiin ja lääkevalmisteisiin, joita saadaan myydä ainoastaan 10791: apteekista. Jos tuotetta saadaan myydä myös muualta kuin apteekista, siihen 10792: sovelletaan yleistä 22 prosentin verokantaa. 10793: Rohdosvalmisteet ja rekisteröidyt homeopaattiset tai antroposofiset valmisteet ovat 10794: lääkelain mukaan lääkkeitä koskevien säännösten alaisia. Lääkelaitos määrää, 10795: saadaanko tällaista valmistetta myydä vain apteekista. Apteekkimyyntiehtoa ja 10796: alennettua verokantaa sovelletaan, mikäli valmiste sisältää voimakkaasti lääkkeelli- 10797: sesti vaikuttavia rohdoksia, eli niihin tuotteisiin, jotka ovat lähempänä perinteisiä 10798: lääkkeitä. Jos tuotteeseen ei liitetä apteekkimyyntiehtoa, sen myyntiin sovelletaan 10799: yleistä verokantaa. 10800: 210 Valtiovarainministeriö 10801: 10802: Neutraalisuussyiden voidaan katsoa puoltavan sitä, että arvonlisäverotuksessa 10803: kaikkiin lääkelain mukaisiin lääkevalmisteisiin sovellettaisiin apteekkimyyntiehdos- 10804: ta riippumatta alennettua verokantaa. Toisaalta valmisteryhmän epäselvä terveyspo- 10805: liittinen asema ja arvo on puoltanut nykysääntelyn säilyttämistä ja erilaista vero- 10806: kohtelua kuin tavanomaisten lääkkeiden kohdalla. Mainitut tuotteet eivät ole 10807: tavanomaisia lääkkeitä eikä niiden merkitystä sairauden tai oireiden parantamisessa, 10808: lievittämisessä tai ehkäisemisessä ole tavanomaisin menetelmin pystytty osoitta- 10809: maan. Mainitut valmisteet eivät myöskään oikeuta sairasvakuutuslain mukaiseen 10810: korvaukseen. 10811: Hallituksen tarkoituksena on jatkossa selvittää mahdollisuudet saattaa luontaislääk- 10812: keet samaan verotukselliseen asemaan varsinaisten lääkkeiden kanssa. 10813: 10814: Energiaverotus 10815: HE 194/1997 vp 10816: Valtiovarainvaliokunta 10817: 10818: Eduskunta edellytti 10.12.1997, että hallitus pikaisesti selvittää mahdollisuu- 10819: det ja keinot saada käyttöön linja-autoliikenteen käyttämän dieselöljyn alen- 10820: nettu polttoaineverotus. 10821: EU:n lainsäädännön mukaan Suomella ei ole yksipuolisesti oikeutta alentaa linja- 10822: autoliikenteen dieselöljyn valmisteveroa. Linja-autoliikenteen polttoaineita tuetaan 10823: verotuksellisesti tarkoituksenmukaisella ja EU -lainsäädännön sallimalla tavalla, sillä 10824: polttoaineiden verotus kohdistuu julkisen liikenteen käyttämään dieselöljyyn 10825: merkittävästi lievempänä kuin muun liikenteen moottoribensiiniin. Lisätuen 10826: myöntämistä verotuksellisin keinoin ei voida pitää edes tarkoituksenmukaisena sen 10827: vuoksi, ettei siinä voitaisi ottaa huomioon alueellisia tai liikennöitsijäkohtaisia 10828: kannattavuuseroja. 10829: Asia ei anna aihetta toimenpiteisiin. 10830: 10831: Euroalueen laajennus ja EMU -selvitykset 10832: Selonteko 4/1997 vp 10833: Suuri valiokunta 10834: 10835: Eduskunta on 18.6.1997 hyväksynyt selonteon johdosta suuren valiokunnan 10836: mietinnön mukaisen lausunnon. Eduskunta edellytti, että valtioneuvosto ar- 10837: vioi euroalueen kokoonpanoon liittyvien eri vaihtoehtojen vaikutukset Suo- 10838: men kannalta siten, että arvio on käytettävissä ennen kuin eduskunta tekee 10839: yhteinäisvaluuttaan liittymistä koskevan ratkaisunsa. Valtioneuvoston ei tule 10840: myötävaikuttaa lähentymisperusteiden, varsinkaan velkakriteerin joustavaan 10841: tulkintaan ennen kuin tällainen selvitys on tehty ja eduskunta on ottanut 10842: siihen kantaa. 10843: Lisäksi eduskunta edellytti lausunnossaan, että valtioneuvosto jatkaa EMU- 10844: asiantuntijatyöryhmän raportin päätösluvussa esitettyä eri vaihtoehtoihin 10845: liittyvää jatkoselvitystyötä siten, että tutkimusten tulokset ovat käytettävissä 10846: riittävän ajoissa ennen kuin eduskunta vuoden 1998 keväällä tekee päätök- 10847: sen Suomen liittymisestä euroalueeseen tai siitä jättäytymisestä sekä antaa 10848: siihen mennessä suuren valiokunnan mietinnössä mainitut lisäselvitykset 10849: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 211 10850: 10851: Vuoden 1997 loppuun mennessä eduskunnan käytettäväksi toimitettiin 16 talous- 10852: ja rahaliittoa koskevaa lisäselvitystä. 10853: Euroalueen kokoonpanoon liittyvien vaikutusten arviointi on tapahtunut normaalin 10854: ED-asioiden valmistelu- ja seurantatyön yhteydessä. Nämä asiat ovat tulleet 10855: säännönmukaisesti esille suuressa valiokunnassa hallituksen ECOFIN- neuvostoa 10856: koskevan informoinoin yhteydessä. Erityisesti nämä kysymykset ovat tulleet esille 10857: talouspolitiikan y leislinjojen, monenkeskisen seurannan sekä yksittäisten jäsenvalti- 10858: oiden lähentymisohjelmien tullessa neuvoston käsittelyyn. Valtioneuvosto antoi 10859: 24.2.1998 eduskunnalle tiedonannon Suomen osallistumisesta euroalueeseen. 10860: Tiedonannossa valtioneuvosto katsoi, että Suomen tulee osallistua euroalueeseen, 10861: kun tämä aloittaa toimintansa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisesti 10862: 1 päivänä tammikuuta 1999. Eduskunnan kirjelmä (EK 7/1998 vp) tiedonannon 10863: johdosta annettiin 17 .4.1998. Euroopan unionin neuvosto, joka kokoontui valtion- 10864: tai hallitusten päämiesten kokoonpanossa katsoi päätöksessään 2.5.1998, että Suomi 10865: täyttää yhtenäisvaluutan käyttöönottamiseksi vaadittavat edellytykset. 10866: Hallitus antoi eduskunnalle tiedoksi vuoden 1999 talousarvioesityksen antamisen 10867: yhteydessä ensimmäisen vakausohjelman vuosille 1998-2002; ohjelma on jatkoa 10868: vuodesta 1995 lähtien vuosittain laadituille lähentymisohjelmille. ECOFIN - 10869: neuvoston lausunnossa 3.10.1998 mm. todetaan, että Suomen vakausohjelma on 10870: sopusoinnussa talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen kanssa ja että ohjelma on 10871: vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten mukainen. 10872: Lausuma ei enää anna aihetta toimenpiteisiin. 10873: 10874: Pohjoismaiden Investointipankki 10875: 10876: HE 2/1998 vp 10877: Valtiovarainvaliokunta 10878: 10879: 1) Hyväksyessään 9.4.1998 vuoden 1998 lisätalousarvion eduskunta edel- 10880: lytti momentin 28.82.44 kohdalla, että hallitus selvittää olisiko tarkoituk- 10881: senmukaista soveltaa taloudellisen hyödyn korvaaruisperiaatetta myös mui- 10882: hin pohjoismaisiin instituutioihin. 10883: Pohjoismaiden investointipankin oikeudellista asemaa vahvistettaessa lähtökohtana 10884: oli se, että isäntämaan ei tulisi pankin sijainnista johtuen nauttia mitään erityisiä 10885: verotusetuja eikä myöskään tule saada taloudellista etua siitä, että pankin työnteki- 10886: jät maksavat pankista saamistaan tuloista veroa isäntämaavaltiolle. Myös Pohjois- 10887: maiden ympäristörahoitusyhtiö (Nefco) ja Pohjoismaiden kehitysrahaston (NDF) 10888: perustaruissopimuksia on muutettu vastaavasti niiden oikeudellisen aseman vahvis- 10889: tamiseksi. Koska edellä mainittujen pohjoismaisten instituutioiden työntekijät ovat 10890: muodollisesti Pohjoismaiden investointipankin palkkaamia, sisältyy momentilla 10891: 28.84.44. mainittuun isäntämaakorvaukseen myös Nefcon ja NDF:n työntekijöiden 10892: maksamat palkkaverot Näin ollen taloudellisen hyödyn palauttamista koskevaa 10893: periaatetta sovelletaan Pohjoismaiden investointipankin ohella myös Pohjoismaiden 10894: ympäristörahoitusyhtiöön ja Pohjoismaiden kehitysrahastoon. Isäntämaakorvauksen 10895: suorittamisesta on Pohjoismaiden ministerineuvoston päätöksen mukaisesti sovittu 10896: hallituksen ja edellä mainittujen pohjoismaisten instituutioiden välisissä vuonna 10897: 1999 voimaan tulleissa isäntämaasopimuksissa. Hallitus tulee vuosittain varaamaan 10898: talousarvioesitykseensä määrärahan isäntämaakorvauksen suorittamista varten. 10899: Tämän vuoksi hallitus katsoo, että asia ei anna enää aihetta muihin toimenpiteisiin. 10900: 212 Valtiovarainministeriö 10901: 10902: Menettely oikaisulautakunnissa 10903: HE 1511998 vp 10904: Valtiovarainvaliokunta 10905: 10906: Eduskunta edellytti 16.6.1998, että oikaisulautakuntien puheenjohtajuudet 10907: ilmoitetaan pääsääntöisesti julkisesti haettavaksi. 10908: Eduskunta edellytti, että ensi tilassa selvitetään oikaisulautakuntien osalta 10909: esittelymenettelyyn mahdollisesti siirtymistä puoltavat ja esittelymenettelyyn 10910: siirtymisen vastaiset seikat ja että asian mahdollisesti edellyttämiin jatkotoi- 10911: menpiteisiin ryhdytään pikaisesti. 10912: Eduskunta edellytti, että hallitus seuraa oikaisulautakuntien käsittelyaikojen 10913: kehittymistä ja ryhtyy välittömästi tarvittaviin toimenpiteisiin, jos uudistuk- 10914: sen seurauksena on, että oikaisuvaatimusten käsittelyajat uudistuksen tavoit- 10915: teena olevan nopeamman käsittelyajan sijasta pidentyvät. 10916: Syyskuun 18 päivänä 1998 muutetun verohallintoasetuksen (69911998) 13 §:n 10917: mukaan verotuksen oikaisulautakunnan puheenjohtajan tehtävä on ennen siihen 10918: määräämistä ilmoitettava julkisesti haettavaksi, jollei erityisestä syystä muuta johdu. 10919: Oikaisulautakuntien esittelymenettelystä on valtiovarainministeriön ja verohallituk- 10920: sen välisessä vuoden 1999 tulostavoitesopimuksessa sovittu, että verohallitus 10921: selvittää maaliskuun loppuun mennessä eduskunnan edellyttämät seikat. Lisäksi 10922: tulostavoitesopimuksessa on sovittu, että oikaisuvaatimuksista on käsiteltävissä 10923: - 50 % 3 kuukauden kuluessa 10924: - 80 % 6 kuukauden kuluessa 10925: -100 % 12 kuukauden kuluessa 10926: Valtiovarainministeriön ja verohallituksen välisessä tulostavoitesopimuksessa 10927: vuodelle 1999 verohallitukselle annettiin tehtäväksi selvittää oikaisulautakuntien 10928: osalta esittelymenettelyyn mahdollisesti siirtymistä puoltavat ja esittelymenettelyyn 10929: siirtymisen vastaiset seikat. Oikaisulautakuntamenettelyssä ei ole havaittu sellaisia 10930: epäkohtia, jotka edellyttäisivät esittelymenettelyn käyttöönottoa. Käsittelyaikoja 10931: seurataan edelleen valtiovarainministeriön ja verohallituksen välisissä tulostavoi- 10932: tesopimuksissa. Vuodelle 2000 asetetut käsittelyaikatavoitteet ovat samat kuin 10933: vuodelle 1999 asetetut. 10934: Asia ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin. 10935: 10936: Verotuksen ja sosiaaliturvan uudistaminen ja yhteensovittaminen 10937: HE 2811998 vp 10938: Valtiovarainvaliokunta 10939: 10940: Eduskunta edellytti 16.6.1998, että hallitus jatkaa työtä verotuksen ja sosi- 10941: aaliturvan uudistamiseksi ja yhteensovittamiseksi erityisesti matalilla tulota- 10942: soilla. 10943: Vuoden 1999 tuloveroperusteiden muutoksiin sisältyy huomattava kunnallisverotuk- 10944: sellisen ansiotulovähennyksen korotus. Kyseisen vähennyksen tarkoituksena on 10945: nimenomaan pienituloisten palkansaajien ja yrittäjien tukeminen ja kannustaminen. 10946: Vähennys sinänsä on osa kokonaisratkaisua, jolla hallitus on sovittanut verotusta ja 10947: tulonsiirtoja yhteen tavalla, joka merkittävästi parantaa kannustimia ottaa vastaan 10948: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 213 10949: 10950: pieniäkin lisäansioita tarjoavia työtehtäviä. Keskeisenä tuloksena tästä yhteensovi- 10951: tuksesta on ollut se, että työnteko on tullut sosiaaliturvaa taloudellisesti edullisem- 10952: maksi merkittävästi pienemmillä tulotasoilla kuin aiemmin oli asian laita. Ns. 10953: kynnyspalkka eli tuloraja, jolla työ tulee sosiaaliturvaa kannattavammaksi, yksin 10954: saatiin alenemaan esimerkiksi yksinäisellä henkilöllä runsaasta neljästä tuhannesta 10955: markasta vajaaseen kolmeen tuhanteen markkaan kuukaudessa. Työmarkkinatuen 10956: tai peruspäivärahan ohella työnteko tuli taloudellisesti kannattavaksi jo heti aivan 10957: pienistäkin lisäansioista alkaen, kun se ennen ei tahtonut kannattaa juuri lainkaan. 10958: Edellä kuvatuissa parannuksissa on verotukseen tehdyillä muutoksilla ollut oma 10959: osuutensa. Merkittävässti ovat vaikuttaneet myös ne parannukset, joita on tehty 10960: asumistukeen ja työttömyysturvan peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen sekä 10961: niiden sovitteluun palkkatulojen kanssa. Vaikka samalla on jouduttu tekemään 10962: myös etuuksia niukentaviakin ratkaisuja toimeentulotuen osalta, on niin yksin 10963: eläville kuin huoltajille luotu myös oleellisesti aiempaa paremmat edellytykset omin 10964: toimin huolehtia, ettei toimeentulon taso kaikkinensa hallituksen toimenpiteiden 10965: jälkeen kuitenkaan pääse ainakaan alenemaan. 10966: 10967: Varallisuusarvojen epärealistinen kohoaminen 10968: HE 4311998 vp 10969: Valtiovarainvaliokunta 10970: 10971: Eduskunta edellytti 1.6.1998, että hallitus selvittää, voitaisiinko luotanot- 10972: toon kehittää sellainen veroelementti, jonka tarvittaessa tapahtuvalla käyt- 10973: töönotolla voitaisiin hillitä paikallisen inflaatiokierteen syntyä ja varallisuus- 10974: arvojen epärealistista kohoamista ja tavalla, joka turvaa rahoitusmarkkinoi- 10975: den neutraalisuuden ja olisi euroalueelle soveltuva. 10976: Toistaiseksi ei ole nähty syytä selvitellä luotanottoon kohdistuvan veron tarjoamia 10977: mahdollisuuksia inflaation ja velkarahoituksesta johtuvan varallisuusarvojen nousun 10978: hillitsemiseen. Kehityksen mahdollisesti kärjistyessä tullaan julkisen vallan toi- 10979: menpiteiden tarpeellisuutta harkittaessa tarkastelemaan myös verotuksellisia keinoja. 10980: 10981: Verotusmenettelyn kehittyminen ja yhdenmukaisuus 10982: HE 5311998 vp 10983: Valtiovarainvaliokunta 10984: Eduskunta edellytti 16.6.1998, että hallitus seuraa verotusmenettelyn kehit- 10985: tymistä ja sen yhdenmukaisuutta eri puolilla maata sekä myös sitä, ettei pie- 10986: niä osakeyhtiöitä ilman painavia perusteita sivuuteta verotuksessa. 10987: Verotuksen oikeellisuuden ja yhdenmukaisuuden parantaminen on vuodetsa 1998 10988: ollut verohallinnon toiminnan kehittämisen painopistealueita, josta on sovittu myös 10989: valtiovarainminsiteriön ja verohallituksen välisessä tulostavoitesopimuksessa. 10990: Pienten yhtiöiden sivuuttamiseen liittyvään problematiikkaan on niin ikään paneu- 10991: duttu asiaan selvittäneen verotuksen oikeusturvatyöryhmän ehdotusten mukaisesti. 10992: Molemmissa asioissa verohallinnossa on ryhdytty useisiin kehittämistoimiin, joita 10993: myös valtiovarainministeriössä jatkuvasti seurataaan. 10994: 214 Valtiovarainministeriö 10995: 10996: Seurakuntien yhteisöverotuotto 10997: HE 54/1998 vp 10998: Valtiovarainvaliokunta 10999: 11000: Eduskunta edellytti 17 .6.1998, että hallitus selvittää pikaisesti mahdollisuu- 11001: det alentaa seurakuntien yhteisöverotuotto-osuutta joko suoraan kuntien hy- 11002: väksi tai ohjattavaksi valtion osuuden korotuksen kautta vaikeuksissa olevi- 11003: en kuntien auttamiseksi, jolloin samassa yhteydessä selvitettäisiin myös 11004: seurtakuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksujen taso. 11005: Joulukuun 30 päivänä annetulla lailla verontilityslain 12 §:n muuttamisesta 11006: ( 1173/98) on verovuodesta 1999 seurakuntien jako-osuutta yhteisöverosta alennettu 11007: 3 %:sta 2%:iin ja valtion jako-osuutta korotettu 57 %:sta 58%:iin. Näillä järjeste- 11008: lyillä on pyritty varmistamaan, että kehitysyhteistyömäärärahoja voidaan nostaa ja 11009: kunnille maksettavia harkinnanvaraisia rahoitusavustuksia voidaan korottaa. 11010: Samalla seurakuntien palkkojen perusteella maksettava työnantajan sosiaaliturva- 11011: maksu (10,80%) on alennettu kuntien vastaavan maksun (4,75%) tasolle. Asia ei 11012: anna aihetta toimenpiteisiin. 11013: 11014: Kasvihuoneviljelyn energiaverorasitus sekä eräiden moottoriajoneuvojen koko- 11015: naisverorasitus 11016: HE 55/1998 vp 11017: Valtiovarainvaliokunta 11018: 11019: Eduskunta edellytti 16.6.1998, että hallitus kiireellisesti valmistelee kasvi- 11020: huoneviljelyn energiaverorasituksen alentamiseksi välttämättömät toimenpi- 11021: de-ehdotukset siten, että uudistus tulee voimaan vuoden 1999 alusta lukien. 11022: Eduskunta edellytti, että hallitus pikaisesti valmistelee esitykset kaasu- ja 11023: sähkökäyttöisten sekä biopolttoaineita käyttävien moottoriajoneuvojen koko- 11024: naisverorasituksen alentamiseksi. 11025: Vuoden 1999 alusta voimaan tulleella lailla (245/98) korotettiin kasvihuoneiden 11026: toiminnan käyttämän kevyen polttoöljyn veronpalautusta samalla, kun palatus 11027: laajennettiin koskemaan raskasta polttoainetta. 11028: Moottoriajoneuvolakia on muutettu vuoden 1999 alusta voimaan tulleella lailla 11029: (240/98) siten, että laissa tarkoitetusta lisäverosta on vapautettu nestekaasua tai 11030: maakaasua käyttävä kuorma- tai linja-auto, jonka typen oksidin päästätaso on 11031: ajoneuvon ensimmäisen käyttöönoton ajankohtana voimassa olevien pakokaasupääs- 11032: töjä koskevien säännösten mukaisessa hyväksyruisjärjestelmässä käytetyn menetel- 11033: män mukaan mitattuna enintään 2,5 g/kwh. Maakaasu- ja nestekaasukäyttöisten 11034: ajoneuvojen käyttämästä polttoaineesta ei myöskään tarvitse suorittaa moottoripolt- 11035: toaineiden valmisteveroa, koska Suomi on saanut Euroopan yhteisöitä sitä koskevan 11036: vapautuksen. 11037: Sähkökäyttöisten moottoriajoneuvojen kokonaisverorasitus on huomattavasti 11038: bensiini- ja dieselkäyttöisiä ajoneuvoja lievempi muun muassa siksi, että sähkön 11039: valmisteverotus on lievä verrattuna moottoribensiinin ja dieselöljyn valmistevero- 11040: tukseen. Biopolttoaineita käyttävien moottoriajoneuvojen ajoneuvoverotuksen tai 11041: biopolttoaineiden verotuksen alentaminen ei ole tämän hetkisen tiedon mukaan 11042: perusteltavissa ympäristötekijöillä eikä biopolttoaineiden käytön edistämisen 11043: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 215 11044: 11045: kokonaistaloudellisuudella. Myöskään yhteisön polttoaineverotusta koskevat 11046: säännökset eivät mahdollista biopolttoaineiden lievempää verotusta. 11047: Asia ei anna aihetta toimenpiteisiin. 11048: 11049: Opetusalan eläkejäijestelyt 11050: HE 70/1998 vp 11051: Valtiovarainvaliokunta 11052: 11053: Eduskunta edellytti 17.6.1998 hallituksen seuraavan eräistä opetusalan elä- 11054: kejärjestelyistä annetun lain toteutumista ja ryhtyvän tarvittaessa välittömiin 11055: toimenpiteisiin havaittujen epäkohtien korjaamiseksi, mukaan lukien karens- 11056: sisäännöksiin ja sairaalakoulujen opettajien eläkeikiin liittyvät epäkohdat. 11057: Valtiovarainministeriön henkilöstöosasto on selvittänyt edellä mainittuun lausumaan 11058: liittyviä epäkohtia ja mahdollisia toimenpiteitäyhdessä Opetusalan ammattijärjestö 11059: OAJ ry:n kanssa. Selvitysten perusteella hallitus antoi 11.6.1999 eduskunnalle 11060: esityksen perusopetuslain 49 §:n muuttamisesta sekä eräistä opetusalan eläkejärjes- 11061: telyistä annetun lain 15 §:n muuttamisesta (HE 25/1999 vp ). Tasavallan Presidentti 11062: vahvisti sanotut lait 1.10.1999 ja ne tulivat voimaan 15.10.1999. 11063: Perusopetuslain voimaantulosäännöstä muutettiin siten, että eräiden vuonna 1985 11064: kunnan peruskoulujen yhteyteen siirrettyjen yksityisten kansakoulujen ja kunnallis- 11065: ten laitoskoulujen palvelus voidaan lukea peruskouluun siirretylle tai siirtyneelle 11066: opettajalle valtion eläkeajaksi. 11067: Eräistä opetusalan eläkejärjestelyistä annettua lakia muutettiin siten, että peruskou- 11068: lun opettajan 60 vuoden eläkeiässä on mahdollista päästä eläkkeelle sellaisen 11069: opettajan, joka täyttää niin sanotut loppukarenssivaatimukset pääasiassa perusope- 11070: tuslain mukaisissa tehtävissä. 11071: Asia ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin. 11072: 11073: Eläkelaitosten ja eläkesäätiöiden verotus 11074: HE 71/1998 vp 11075: Valtiovarainvaliokunta 11076: Eduskunta edellytti 16.6.1998, että hallitus antaa eri eläkelaitosten verotusta 11077: koskevien epäyhdenmukaisuuksien poistamista tarkoittavan esityksen eläke- 11078: säätiöiden verotusta koskevien säännösten tarkistamiseksi viimeistään al- 11079: kusyksystä 1998. 11080: Elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia muutettiin vuoden 1999 alusta 11081: (1158/98) siten, että eläkesäätiöiden kirjanpidossaan tekemät arvonkorotukset 11082: luetaan veronalaiseksi tuloksi. Lainmuutoksella yhdenmukaistettiin eläkesäätiöiden 11083: verotusta muiden eläkelaitosten kanssa lausumalla tarkoitetulla tavalla. 11084: Lausuma ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin. 11085: 216 Valtiovarainministeriö 11086: 11087: EU :n indeksointivarojen budjetointi 11088: 11089: HE 105/1998 vp 11090: Valtiovarainvaliokunta 11091: 11092: 1) Hyväksyessään 18.12.1998 valtion talousarvion vuodelle 1999 eduskunta 11093: edellytti, että valtion talousarvion määrärahoja käytetään tarvittaessa EU:n 11094: indeksointivarojen kansallisena vastinrahoituksena. 11095: Hallitus toteaa, vuoden 1999 talousarvion laadintaperiaatteiden mukaisesti että EU- 11096: vastinrahoitus mainitaan erikseen kunkin ao. momentin päätösosassa. Olisi kuiten- 11097: kin ollut epätarkoituksenmukaista lisätä jokaiselle momentille vastinrahoituksen 11098: mahdollistava lause. Hallitus toteaa, että lausuman johdosta hallinnonaloilla on 11099: kuitenkin tarvittaessa ollut mahdollisuus tarvittaessa käyttää ns. normaalimoment- 11100: tien kansallisia määrärahoja EU -indeksointivarojen vastinparina, mikä on parantanut 11101: indeksointivarojen käytettävyyttä. [Hallitus toteaa lisäksi, että vuodesta 2000 11102: lähtien, uudella ohjelmakaudella 2000-2006 indeksointivaroja ei enää EU:n raken- 11103: nerahastoista annetun neuvoston yleisasetuksen (EY) N:o 1260/1999 mukaisesti 11104: eritellä vuositasolla, eikä indeksointivarojen vastinrahoitukseen liittyvää ongelmaa 11105: pitäisi täten enää esiintyä.] 11106: 11107: Vahingonkorvausten vähennysoikeus ja toisen hyväksi pantatun omaisuuden 11108: myyntivoitto 11109: 11110: HE 12911998 vp 11111: Valtiovarainvaliokunta 11112: 11113: Eduskunta edellytti 18.12.1998 hallituksen pikaisesti selvittävän vahingon- 11114: korvausten vähennysoikeuteen liittyvät seikat ja ryhtyvän tarpeellisiin toi- 11115: menpiteisiin vähennyskelpoisuuskysymyksen nykyistä yhtenäisemmin ja 11116: oikeudenmukaisemmin ratkaisemiseksi. 11117: Eduskunta edellyttää, että hallitus mitä pikimmin aloittaa selvitys- ja val- 11118: mistelutyön, jossa arvioidaan toisen hyväksi pantatun omaisuuden myynti- 11119: voiton verosäännöksiä. 11120: Asiaa selviteltäessä hallituksen parissa on päädytty siihen, ettei mainituissa asioissa 11121: ole syytä ryhtyä lainsäädäntötoimiin. Vahingonkorvausten vähennyskelpoisuus on 11122: syytä edelleenkin ratkaista kussakin yksittäistapauksessa erikseen tapausten moni- 11123: muotoisuuden vuoksi. Jos vähennyskelpoisuutta rajoitettaisiin laissa, saattaisi 11124: rajoituksen piiriin tulla sellaisiakin tapauksia, joissa se ei olisi kohtuullista. Myynti- 11125: voittoverotuksesta vapautuminen sillä perusteella, että luovutettu omaisuus on 11126: panttina, voisi puolestaan johtaa panttaussopimusten hyväksikäyttöön myyntivoitto- 11127: verotuksesta vapautumisen tarkoituksessa. 11128: Asia ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin. 11129: 11130: Yliopistojen kiinteistöjen vuokrataso 11131: 11132: HE 130/1998 vp 11133: Valtiovarainvaliokunta 11134: 11135: Eduskunta edellytti 8.12.1998, että yliopistojen ja korkeakoulujen käytössä 11136: olevien kiinteistöjen osalta käytetään edelleen nykyisiä vuokranmäärittely- 11137: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 217 11138: 11139: perusteita ja vuokrataso siten säilytetään kohtuullisena. 11140: Yliopistojen olemassa olevien tilojen vuokrat sovittiin opetusministeriön ja kiinteis- 11141: tölaitoksen kesken vuokrajärjestelmään siirryttäessä vuonna 1995 siten, että ne 11142: jäivät jonkin verran käypää vuokratasoa alemmiksi. Rakennettavien uusien tilojen 11143: vuokrat sovittiin määriteltäviksi siten, että kiinteistölaitos saa pääomavuokran 11144: muodossa rakennukseen sijoittamalleen pääomalle 7 % ja tontin osalta 3 % 11145: vuotuisen koron ja tämän lisäksi ylläpitovuokran, jonka suuruus arvioidaan todelli- 11146: sia kustannuksia vastaavaksi. Kun yliopistorakennukset sekä sijaintinsa että laatunsa 11147: puolesta ovat erikoisrakennuksia, merkitsee edellä mainittu 7 % tuottovaatimus 11148: käytännössä sitä, että uusienkin tilojen vuokratjäävät käypää vuokratasoa alemmik- 11149: si ja siten vähintäänkin kohtuullisiksi. 11150: U usinvestointien osalta kiinteistölaitos on vuoden 1999 aikana johdonmukaisesti 11151: noudattanut edellä mainittuja vuokranmäärityksen perusteita. 11152: Huomion arvoista on, että kiinteistölaitoksen viime vuosien investoinneista suurin 11153: osa on kohdistunut yliopistojen rakennushankkeisiin ja että suuntaus näyttää 11154: jatkuvan. 11155: Vuoden 1999 aikana kiinteistölaitos on tarkistanut toimintastrategiaansa ja tulee 11156: vuoden 2000 alusta lukien muuttamaan organisaatiotaan siten, että yliopistokiin- 11157: teistöjä varten perustetaan oma toimiala. Se tuo kiinteistölaitokselle mahdollisuuden 11158: tarkastella yliopistokenttää yhtenä kokonaisuutena ja löytää yliopistojen kanssa 11159: entistä tehokkaampia ja taloudellisempia kiinteistöjen käyttöön liittyviä yhteistyö- 11160: muotoja. 11161: 11162: Väliyhteisöt 11163: 11164: HE 14911998 vp 11165: Valtiovarainvaliokunta 11166: 11167: Eduskunta edellytti 8.12.1998, valtiovarainministeriön ryhtyvän tarvittaviin 11168: toimenpiteisiin yhtenäisen verotuskäytännön turvaamiseksi. 11169: Verohallitus antoi 23.4.1999 tiedotteessa n:o 3/1999 ohjeet väliyhteisölain sovel- 11170: tamisesta vuoden 1999 alusta voimaan tulleiden väliyhteisölain muutosten johdosta. 11171: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin. 11172: 11173: Pankkituki 11174: 11175: HE 17611998 vp 11176: Talousvaliokunta 11177: 11178: Eduskunta totesi 8.12.1998, että suomalainen rahoitusjärjestelmä on kaikki- 11179: en saatujen selvitysten mukaan tervehtynyt siten, että pankkien voidaan vas- 11180: taisuudessa edellyttää pystyvän hoitamaan sitoumuksensa kaikissa olosuh- 11181: teissa ilman Suomen valtion antamaa takuuta. Eduskunnan vuonna 1993 11182: hyväksymä lausuna, jonka mukaan eduskunta tulee tarpeen vaatiessa myön- 11183: tämään riittävät määrärahat ja valtuudet hallituksen käyttöön pankkien vas- 11184: tuita koskevan sitoumuksen täyttämiseen, on rauennut. 11185: Eduskunta edellytti, että valtioneuvosto antaa vuoden 1999 aikana selonteon 11186: eduskunnan pankkituen avoimuutta ja läpinäkyvyyttä sekä vastikkeellisuutta 11187: 218 Valtiovarainministeriö 11188: 11189: koskevien ehtojen toteutumisesta. Selonteossa tulee antaa selvitys valtionta- 11190: louden tarkastusviraston suorittamasta Suomen Säästöpankin liiketoiminnan 11191: luovutuksessa noudatetun menettelyn laillisuuden ja tarkoituksenmukaisuu- 11192: den tarkastuksesta. Selonteossa tulee lisäksi arvioida eri pankeille ja pankki- 11193: ryhmittymille myönnetyn pääomatuen ehtojen tarkoituksenmukaisuus koko- 11194: naistaloudelliselta kannalta. 11195: Valtioneuvosto antoi 16.11.1999 eduskunnalle lausumassa edellytetyn selonteon 11196: pankkituesta. 11197: Asia ei enää anna aihetta toimenpiteisiin. 11198: 11199: Ajoneuvojen rekisteröintijärjestelmän kehittäminen 11200: 11201: HE 197/1998 vp 11202: Valtiovarainvaliokunta 11203: 11204: Eduskunta edellytti 24.11.1998 ajoneuvojen rekisteröintijärjestelmää kehitet- 11205: täväksi siten, että välillä rekisteristä poistettuihin ajoneuvoihin voidaan ottaa 11206: ajoneuvoa uudelleen käyttöön otettaessa vanhat kilvet. 11207: Ajoneuvojen rekisteröinnistä annettua asetusta on muutettu 1.1.1999 voimaan 11208: tulleella asetuksella (1035/98) siten, että lausumalla edellytetty toimenpide on 11209: toteutettu. Asia ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin. 11210: 11211: Osakkeiden myyntivoittojen nettobudjetointi 11212: 11213: HE 251/1998 vp 11214: Valtiovarainvaliokunta 11215: 11216: Eduskunta edellytti 24.11.1998, että talousarvion läpinäkyvyyden turvaami- 11217: seksi osakkeiden myyntivoittojen osalta nettobudjetointiin siirtymisestä huo- 11218: limatta eduskunnalle edelleen annetaan tiedot osakkeiden myynteihin liitty- 11219: vistä myyntipalkkioista ja muista kustannuksista. 11220: Tiedot valtion myymien osakkeiden myyntipalkkioista ja muista myynteihin 11221: liittyvistä kustannuksista tullaan vuodesta 1999 alkaen ilmoittamaan eduskunnalle 11222: vuosittain annettavassa hallituksen kertomuksessa valtiovarain hoidosta ja tilasta. 11223: 11224: Auton ikäalennuksen laskeminen ja veteraaniautojen verotuksen laskeminen 11225: 11226: HE 264/1998 vp 11227: Valtiovarainvaliokunta 11228: 11229: Eduskunta edellytti 18.12.1998 hallituksen pikaisesti selvittävän, miten voi- 11230: daan oikeudenmukaisesti määrittää lähinnä uuden auton hinta tai muulla 11231: tavalla se hinta, josta ikäalennukset lasketaan. 11232: Eduskunta edellytti, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ns. veteraaniautojen 11233: autoveron tason alentamiseksi. 11234: Asia on valtiovarainministeriössä selvitettävänä. 11235: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 219 11236: 11237: Korkeimpien oikeuksien presidentit ja jäsenet, palkkaus 11238: Tuomareiden palkkaus 11239: HE 196/1998 vp 11240: H allintov aliok unta 11241: 11242: Eduskunta edellytti 221.1999 hallituksen huolehtivan siitä, että korkeimpien 11243: oikeuksien presidenttien ja jäsenten palkkaus korjataan sille tasolle, jolla se 11244: on ollut ennen niin sanotun palkkalain voimaantuloa suhteessa valtionhal- 11245: linnon ylimpien virkamiesten palkkaukseen. 11246: Eduskunta edellytti, että hallitus huolehtii muutoinkin riippumattomien tuo- 11247: mioistuinten tuomareiden asianmukaisesta palkkauksesta ja palkkauksen 11248: kehittämisestä. 11249: Tasavallan Presidentti antoi 19.3.1999 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun- 11250: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 11251: Käsiteltyään kertomusvuonna eri yhteyksissä korkeimpien oikeuksien tuomareiden 11252: palkkausta hallitus on katsonut, ettei tässä vaiheessa ole mahdollista antaa la- 11253: kiesitystä palkkojen korottamisesta. Palkantarkistus ei soveltuisi hallituksen 11254: noudattamaan maltilliseen tulopoliittiseen linjaan eikä sen aiheuttama lisäkustannus 11255: olisi yhteensopiva hallituksen talouspoliittisen Iinjan kanssa. 11256: Muiden tuomareiden palkkauksia on vuosina 1998 ja 1999 tarkistettu merkittävästi. 11257: Oikeusministeriön hallinnonalalla on valmisteilla palkkausjärjestelmäuudistus,josta 11258: sovitaan virkaehtosopimuksella. Tuomareiden palkkauksista neuvotellaan tässä yh- 11259: teydessä. 11260: 11261: Kalleusluokitus, luopuminen 11262: HE 29!1999 vp 11263: H allintov aliok unta 11264: 11265: Eduskunta edellytti 19.10.1999 hallituksen huolehtivan siitä, että eduskun- 11266: nalle annetaan vuoden 2001 loppuun mennessä selvitys niistä toimenpiteis- 11267: tä, joihin on ryhdytty yleisestä kalleusluokituksesta luopumiseksi vuoden 11268: 2004 alusta lukien. 11269: Laki tuli voimaan 15.11.1999 ja tämän perusteella kuntien kalleusluokitus vahvis- 11270: tettiin 25.11.1999 jatkumaan entisellään vuoden 2003 loppuun saakka. Kalleus- 11271: luokitus on nykyisellään epätarkoituksenmukainen ja vanhentunut järjestelmä. 11272: Kalleusluokitusjärjestelmän lopettamista valmisteli VM:n työryhmä, joka myös 11273: kuuli asiantuntijoina keskeisten työmarkkinajärjestöjen edustajia (työryhmämuistio 11274: VM 3/1999); työryhmä ehdotti järjestelmän asteittaista lopettamista siirtymäaikatau- 11275: lulla ja tämän muutoksen kytkemistä muihin sosiaaliturvan alueella tapahtuviin 11276: uudistuksiin. Valtiontaloudellisista syistä tähän ei ollut kuitenkaan edellytyksiä, 11277: koska sosiaaliturvan yhtenäistäminen korottamalla II kalleusluokan etuudet I luokan 11278: mukaisiksi arvioitiin maksavan valtiolle n. 0,7 mrd mk. Ensimmäisen kalleusluokan 11279: alueen sosiaalietuuksien alentaminen ei myöskään tule kysymykseen, koska 11280: perustuslaki estää perusturvan alentamisen ilman hyväksyttäviä perusteita. Palk- 11281: kauksiin sovellettava kalleusluokitus todettiin em. työryhmämuistiossa sopimus- 11282: kysymykseksi, joka on ratkaistavissa. 11283: Kustannusvaikutus pienenee hitaasti ajan kuluessa, jolloin kalleusluokituksen 11284: 220 Valtiovarainministeriö 11285: 11286: lopettaminen on myöhemmässä vaiheessa helpommin hyväksyttävissä myös 11287: valtiontaloudellinen vaikutus huomioiden. Uutta selvitystä kalleusluokituksen 11288: lopettamiseksi ei ole vielä käynnistetty. 11289: 11290: Yritystulon pääomatulolaskenta ja talletuksien lisääminen elinkeinonhmjoittajien 11291: nettovarallisuuteen 11292: HE n:o 3211999 vp 11293: Valtiovarainvaliokunta 11294: 11295: Eduskunta edellytti 13.12.1999, että hallitus selvittää kevätistuntokauden 11296: 2000 aikana toimenpiteet, joilla tuloverolain 38 §:n mukaista jaettavan yri- 11297: tystulon pääomatulolaskentaa voidaan korjata siten, että yritystulon pääoma- 11298: tulon osuus voidaan jättää vahvistamatta silloin, kun tämä johtaa ansiotulo- 11299: verotusta ankarampaan lopputulokseen. 11300: Eduskunta edellytti, että pankkitalletusten korkojen tullessa verollisiksi hal- 11301: litus selvittää kevätistuntokauden 2000 aikana toimenpiteet, joiden nojalla 11302: liiketoimintaan kuuluvat varallisuusverolain 10 §:n 16 kohdassa tarkoitetut 11303: talletukset voidaan lisätä elinkeinonharjoittajien nettovarallisuuteen tulovero- 11304: lain 38 §:n mukaista jaettavan yritystulon pääomatulo-osuutta laskettaessa. 11305: Eduskunta edellytti, että hallitus selvittää ensi tilassa ne toimenpiteet, joihin 11306: tulee ryhtyä pk-yritysten sukupolvenvaihdosten verosäännösten huojentami- 11307: seksi siten, ettei perheyritysten toiminnan jatkuvuus vaarannu tarpeettomasti 11308: niiden sukupolvenvaihdosten yhteydessä. 11309: Eduskunta edellytti, etta hallitus selvittää kevätistuntokauden 2000 aikana 11310: mahdollisuudet kehittää muuttuneissa olosuhteissa toisaalta matkakustannus- 11311: ten vähentämistä tuloverotuksessa ja toisaalta työnantajien antamien työmat- 11312: kaan liittyvien työsuhde-etujen verotusta. 11313: Tasavallan Presidentti antoi 23.12.1999 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus- 11314: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 11315: 11316: Taloutta koskeva valtion ja kuntien yhteistyöasiakhja 11317: HE 7111999 vp 11318: Valtiovarainvaliokunta 11319: 11320: Eduskunta edellytti 13.12.1999, että hallitus hallitusohjelmansa mukaisesti 11321: kiirehtii valtion ja kuntien välisen koko vaalikauden kattavan yhteis- 11322: työasiakirjan valmistelua, jotta kuntien taloudessa päästään nykyistä parem- 11323: paan ennakoitavuoteen ja peruspalvelut voidaan turvata koko maassa ny- 11324: kyistä tasapuolisemmin. 11325: Tasavallan Presidentti antoi 30.12.1999 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus- 11326: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 11327: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 221 11328: 11329: Kiinteistöverolain muutoksen käyttöönotto 11330: 11331: HE 100/1999 vp 11332: Valtiovarainvaliokunta 11333: 11334: Eduskunta edellytti 9.11.1999 valtiovarainministeriön heti selvittävän, miten 11335: ja miksi on päässyt syntymään edellisen kiinteistöverolain muutoksen käyt- 11336: töönotossa tällä hetkellä vallitseva täysin eduskunnan ilmaiseman tahdon 11337: vastainen tilanne sekä ryhtyvän kaikkiin sen selvittämiseksi tarvittaviin toi- 11338: menpiteisiin. Lisäksi eduskunta edellytti valtiovarainministeriön huolehtivan 11339: tehokkaasti siitä, ettei nyt hyväksytyn lain, joka sisältää edellä tarkoitetun 11340: lainmuutoksen kanssa täysin samanlaisen porrastetun voimaantulon, sovel- 11341: tamisessa synny lainsäätäjän selvästi ilmaiseman tahdon vastaista tilannetta. 11342: Valtiovarainministeriö on lähettänyt eduskunnan lausuman sisältäneen valtiovarain- 11343: valiokunnan mietinnön (Va VM 1411999 vp) lokakuun 28 päivänä 1999 Verohalli- 11344: tukselle. Verohallitus on tämän johdosta lokakuun 29 päivänä 1999 toimittanut 11345: verohallinnon kentälle tiedotteen, jossa on ohjeistettu lainsäätäjän tahdonilmaisun 11346: noudattamista kyseissä asiassa. Valtiovarainministeriö katsoo, että asiassa on 11347: toimittu eduskunnan edellyttämällä tavalla. 11348: Asia ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin. 11349: 11350: Venäjällä työskentelevien verotus 11351: 11352: HE 101/1999 vp 11353: Valtiovarainvaliokunta 11354: 11355: Eduskunta edellytti 9.11.1999 valtiovarainministeriön selvittävän vielä tä- 11356: män syksyn aikana, miten Venäjällä työskentelevien verotuksessa olevat 11357: epäselvyydet voidaan korjata, ja edellyttää hallituksen antavan tarvittaessa 11358: asiasta eduskunnalle lakiesityksen. 11359: Verohallitus on antanut ulkomaantyöskentelyä koskevan ns. kuuden kuukauden 11360: säännön soveltamisesta ohjeet, joissa käsitellään myös erityisesti säännön sovelta- 11361: mista Venäjällä tapahtuvasta työskentelystä saatuun palkkaan. Lisäksi verohallitus 11362: on valtiovarainministeriön toimeksiannosta selvittänyt ns. kuuden kuukauden 11363: säännön soveltamista käytännössä eräisiin Venäjällä työskenteleviin henkilöihin. 11364: Selvityksessä ei ole tullut esille periaatteellisia epäselvyyksiä säännön soveltamises- 11365: sa. Yksittäisiä verovelvollisia koskevat mahdolliset verohallinon ja verovelvollisen 11366: väliset erimielisyydet verolainsäädännön ja verosopimuksen soveltamisesta voidaan 11367: ratkaista muutoksenhakumenettelyssä joko Suomessa tai Venäjällä, riippuen siitä, 11368: kumman valtion verotuksesta on kysymys. Lisäksi niissä tapauksissa, joissa on 11369: kysymys kansainvälisestä kaksinkertaisesta verotuksesta, verovelvollisella on 11370: käytettävissään verosopimuksen mukaiset mahdollisuudet valtioiden välisen ns. 11371: keskinäisen sopimusmenettelyn aloittamiseksi, jolla voidaan välttää kaksinkertainen 11372: tai muutoin verosopimuksen vastainen verotus. 11373: Edellä olevan johdosta asia ei anna aihetta lainsäädäntötoimenpiteisiin. 11374: 222 V aitiovaroinministeriö 11375: 11376: Internet-yhteydet verotustietoihin 11377: HE 14911999 vp 11378: Valtiovarainvaliokunta 11379: 11380: Eduskunta edellytti 13.12.1999, että hallitus selvittää kevätistuntokauden 11381: 2000 aikana toimenpiteet, joilla voidaan ulottaa yritysten sähköinen tarkas- 11382: tusoikeus Internet-yhteyksiä käyttäen ennakkoperintä- ja arvonlisäverovel- 11383: vollisten rekisteriin siten, että tässä yhteydessä voidaan luopua myös pelkäs- 11384: tään ennakkoperintärekisteristä poistettujen julkaisemisesta. Lisäksi tulee 11385: selvittää ja kiirehtiä, miten yritykset voivat antaa eri viranomaistahome toi- 11386: mitettavat tilinpäätösilmoitukset yhdistetyllä tilinpäätösilmoituksella myös 11387: sähköisesti. 11388: Tasavallan Presidentti antoi 30.12.1999 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus- 11389: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 11390: 11391: Omistusajan ottaminen huomioon myyntivoittoverotuksessa ja maatalouteen kuu- 11392: luvien arvopapereiden luovutuksen verotus 11393: HE 15811999 vp 11394: Valtiovarainvaliokunta 11395: 11396: Eduskunta edellytti 13.12.1999 hallituksen selvittävän, onko tarkoituksen- 11397: mukaista ja voidaanko omistusaika ottaa nykyistä laajemmin huomioon 11398: myyntivoittoverotuksessa. 11399: Eduskunta edellytti, että hallitus selvittää nopeasti maatalouden tuloverolain 11400: muuttamisen siten, että myös maatalouteen kuuluvien arvopapereiden luovu- 11401: tuksesta saadut voitot verotetan tuloverolaissa säädetyllä tavalla ja että halli- 11402: tus tarvittaessa tekee esityksen siten, että sen käyttö voisi olla mahdollista 11403: jo vuoden 1999 verotusta toimitettaessa. 11404: Tasavallan Presidentti antoi 23.12.1999 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus- 11405: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 11406: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 11407: 11408: 11409: 11410: Opetusministeriö 11411: Tietojen keruu valtionosuusuudistuksen vaikutuksista 11412: 11413: HE n:o 21511991 vp. 11414: H allintov aliok unta 11415: 11416: Eduskunta edellytti 15.6.1992 hallituksen huolehtivan siitä, että uuden val- 11417: tionosuusjärjestelmän voimaan tullessa tietojärjestelmiä kevennetään ensi 11418: tilassa siten, että kunnat joutuvat keräämään ja ylläpitämään vain ehdotto- 11419: man välttämättömiä tietoja ja että ne kerätään mahdollisimman pian uudis- 11420: tuksen voimaantulon jälkeen koko valtionosuusjärjestelmässä Tilastokeskuk- 11421: sen kautta tai muutoin yleisesti käytettävistä tilastoista noudattaen yleisesti 11422: käytössä olevia luokituksia ja että samalla tietojärjestelmistä aiheutuvat kus- 11423: tannukset oleellisesti pienenevät. 11424: Eduskunta edellytti, että seurannan ja kehittämisen nimissä ei saa synnyttää 11425: uutta tarpeetonta byrokratiaa. 11426: Eduskunta edellytti lisäksi, että hallitus antaa uuden lainsäädännön oltua 11427: voimassa kolme vuotta mahdollisimman pian vuoden 1996 alussa eduskun- 11428: nalle selonteon valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksen vaikutuksista. 11429: Kuntien valtionosuusjärjestelmä on uudistettu vuoden 1997 alusta. Tähän liittyen 11430: annettiin muun ohella laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 11431: muuttamisesta (1151/96). Tämän vuoksi ei katsottu tarkoituksenmukaiseksi antaa 11432: eduskunnalle erikseen selontekoa vuoden 1993 valtionosuusuudistuksen vaikutuk- 11433: sista, mistä on ilmoitettu eduskunnalle keväällä 1996. Vuoden 1997 alusta toteute- 11434: tun uudistuksen myötä valtionosuusjärjestelmän edellyttämän tietojenkeruun tarve 11435: opetustoimessa väheni merkittävästi. Oppilaita ei enää tarvitse ilmoittaa valtionapu- 11436: viranomaiselle henkilötunnuksen tarkkuudella. Opetushallinnon ja Tilastokeskuksen 11437: työnjakoa tietojen keruussa on selkeytetty. Tietojen keruuta kehitetään jatkuvasti 11438: uuden opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/98) ja käytettä- 11439: vissä olevan tiedonvälitystekniikan myötä mahdollisimman joustavaksi. Asia ei 11440: enää anna aihetta toimenpiteisiin. 11441: 11442: Määräaikaisissa tai perhepoliittisista syistä katkenneissa 11443: palvelussuhteissa työskennelleiden eläkeoikeus 11444: 11445: HE n:o 31611992 vp. 11446: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 11447: Eduskunta edellytti 21.12.1992, että määräaikaisissa palvelussuhteissa ja 11448: perhepoliittisista syistä katkenneissa palvelussuhteissa työskentelevien ase- 11449: ma tulee selvittää ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin. 11450: Vuoden 1996 alusta lukien muutettiin valtion eläkelakia siten, että jos palvelus- 11451: suhde on enintään vuoden katkenneena, karttuu eläketurvaa kuitenkin tältä ajalta. 11452: Tämä uudistus hoitaa suurelta osin perhepoliittisista syistä katkenneiden palve- 11453: lussuhteiden ongelman. Lyhyitä palvelussuhteita koskeva eläketurvan uudistus tuli 11454: voimaan vuoden 1998 alussa. 11455: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin. 11456: 224 Opetusministeriö 11457: 11458: 11459: Koulutus, taso, saatavuus, jäijestäminen 11460: Tiede- ja teknologiapolitiikka, koordinointi 11461: 11462: HE n:o 12611993 vp. 11463: Valtiovarainvaliokunta 11464: 11465: 4) Hyväksyessään 16.12.1993 valtion talousarvion vuodelle 1994 eduskunta 11466: edellytti pääluokan 29 kohdalla, että hallitus huolehtii selvityksen tekemi- 11467: sestä kaikilla koulutustasoilla siitä, miten toteutetut uudistukset ja säästötoi- 11468: menpiteet ovat vaikuttaneet koulutuksen tasoon, sen saatavuuteen sekä jär- 11469: jestämiseen. 11470: Eduskunta edellytti, että selvitetään, onko Suomessa tarkoituksenmukaista 11471: vahvistaa ja koordinoida tiede- ja teknologiapolitiikkaa siten, että tulevai- 11472: suudessa yhden valtioneuvoston jäsenen vastuualueeksi tulevat korkeakou- 11473: lut, valtion eri tutkimuslaitokset, Suomen Akatemia ja Teknologian kehittä- 11474: miskeskus. 11475: Valtioneuvosto on 29.12.1999 hyväksynyt Koulutuksen ja korkeakouluissa har- 11476: joitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelman vuosille 1999 - 2004. 11477: Valtion tiede- ja teknologianeuvosto on opetusministeriön toimeksiannosta v. 1994 11478: selvittänyt kysymystä tiede- ja teknologiapolitiikan koordinoinnista. Selvityksen 11479: mukaan koordinointia on tarkoituksenmukaisinta kehittää olemassaolevien or- 11480: ganisaatioiden toimintaa ja yhteistyötä tehostamalla. Erillisen tutkimusministeriön 11481: perustamista taikka koordinointivastuun osoittamista yhdelle valtioneuvoston 11482: jäsenelle ei pidetty tarkoituksenmukaisena. 11483: Edellä olevaan viitaten ministeriö toteaa, että asia ei anna enää aihetta toimenpitei- 11484: siin. 11485: 11486: Oppilaanohjaus 11487: Lukion määrällisen sääntelyn purkamisen vaikutukset 11488: Erityislukiot 11489: 11490: HE n:o 17611993 vp. 11491: S iv is ty sv aliok unta 11492: 11493: Eduskunta edellytti 7.12.1993 hallituksen jatkavan toimenpiteitä oppilaanoh- 11494: jauksen turvaamiseksi muun muassa siten, että itsenäisen opiskelun ohjauk- 11495: seen sekä oppilaanohjaukseen varataan riittävät voimavarat oppilaitoksissa. 11496: Eduskunta edellytti hallituksen seuraavan lukion määrällisen sääntelyn pur- 11497: kamisen vaikutuksia lukiokoulutukseen ja muuhun keskiasteen koulutukseen 11498: hakeutumiseen, ja jos vinoutumia ilmenee, ryhtyvän toimenpiteisiin valta- 11499: kunnallisten sisäänottovaatimusten säätämiseksi. 11500: Eduskunta edellytti, että hallitus huolehtii vuoden 1995 talousarvion valmis- 11501: telun yhteydessä erityislukioiden tuntikehystarpeista niin, että musiikki-, 11502: urheilu-ja kuvataidelukiot sekä kansainväliset lukiot voivat säilyä ja kehittyä 11503: niille annetuissa erityistehtävissä. 11504: Asetus lukioasetuksen muuttamisesta (107/94) antoi koulujen ylläpitäjille aiempaa 11505: enemmän liikkumavaraa opetuksen järjestämisessä ja opetukseen käytettävissä 11506: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 225 11507: 11508: olevien voimavarojen kohdentamisessa. Oppilaanohjauksen asemaan ovat vaikutta- 11509: massa myös virkaehtosopimuksin tehdyt ratkaisut. Opinto-ohjaajien virkaehtosopi- 11510: muksen mukaan opinto-ohjaajien työaika on muutettu vuotuiseksi työajaksi. 11511: Koulutuksen lainsäädännön kokonaisuudistuksen yhteydessä on kiinnitetty huomiota 11512: oppilaan ohjaukseen. 11513: Lukuvuoden 1994-95 alusta lukien lukion aloituspaikkojen määrästä ovat päättäneet 11514: ensisijaisesti kunnat lukioiden ylläpitäjinä. Päivälukion opiskelijamäärä on vuodesta 11515: 1993 lähtien lievästi kasvanut. Lukion määrällisen säätelyn poistamisella ei ole 11516: ollut oleellista vaikutusta lukion oppilasmäärän kasvuun. Erityislukioiden perusra- 11517: hoitus on otettu huomioon talousarvioon sisällytetyn lakisääteisen valtionosuuden 11518: mitoituksessa. 11519: Asia ei aiheuta enää toimenpiteitä. 11520: 11521: Oppisopimuskoulutus 11522: HE n:o 20011993 vp. 11523: Sivistysvaliokunta 11524: 11525: Eduskunta edellytti 29.11.1993, että työvoimahallinnon ja opetushallinnon 11526: yhteistyön parantaminen selvitetään siten, että työvoimahallinnon tukeman 11527: koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen väliltä poistetaan epäsuhtainen kil- 11528: pailutilanne niin, että nämä kaksi järjestelmää tukevat toisiaan kaikin puo- 11529: lin. Eduskunta korostaa oppisopimuskoulutuksen etuja sen koulutuksellisten 11530: tavoitteiden vuoksi. 11531: Eduskunta edellytti, että hallitus ryhtyy pikaisiin toimenpiteisiin vammaisten 11532: oppisopimusten solmimisen helpottamiseksi. 11533: Eduskunta edellytti, että uudistuksen toteutumista ja muodostuvaa käytäntöä 11534: seurataan. Tarvittaessa on ryhdyttävä toimenpiteisiin epäkohtien korjaami- 11535: seksi esimerkiksi lainsäädäntömuutoksin niin, että koulutuskorvausta koske- 11536: vat määräykset palautetaan. 11537: Koulutuksen lainsäädännön kokonaisuudistuksessa, jota koskevat lait tulivat 11538: voimaan 1.1.1999, oppisopimuskoulutuksesta on tehty yksi ammatillisen koulutuk- 11539: sen järjestämismuoto. Uusi lainsäädäntö mahdollistaa oppisopimuskoulutuksen ja 11540: oppilaitosmuotoisen koulutuksen lähentämisen. Tavoitteena on hyödyntää kumman- 11541: kin koulutusmuodon parhaat puolet. Työhallinto on osallistunut oppisopimuskoulu- 11542: tuksen rahoittamiseen etenkin alle 25-vuotiaiden työttömien nuorten osalta myön- 11543: tämällä opetushallinnon maksaman koulutuskorvauksen lisäksi oppisopimuksen 11544: solmivalletyönantajalle työllistämistukea. Oppisopimuskoulutus on profiloitumassa 11545: tutkintoon valmistavaksi peruskoulutukseksi ja lisäkoulutukseksi. 11546: Lainsäädännön uudistamisen yhteydessä 1.1.1999 lukien vammaisten oppisopimus- 11547: koulutusta on helpotettu säätämällä, että vammaisten oppisopimuskoulutukseen 11548: myönnetään valtion rahoitusta korottamalla normaaleja yksikköhintoja 50 %:lla. 11549: Kuntoutusrahalakia (611/1991) on muutettu siten, että kansaneläkelaitoksen 11550: järjestämästä kuntoutuksesta annetun lain (610/1991) 2 §: ssä mainitulla tavalla 11551: vajaakuntoiselle kuntoutujalle voidaan maksaa kuntoutusrahaa oppisopimuskoulu- 11552: tuksen ajalta oppisopimuksen perusteella. 11553: Oppisopimuskoulutuksessa työnantajalle maksettavia koulutuskorvauksia ja niiden 11554: kehitystä seurataan. Lisäksi uuteen lainsäädäntöön otettiin säännös, jonka mukaises- 11555: 8 209050E 11556: 226 Opetusministeriö 11557: 11558: ti opetusministeriö voi tarvittaessa määrätä koulutuskorvausten määrästä. Tois- 11559: taiseksi koulutuskorvausten määrää koskevista päätöksistä on pidättäydytty. 11560: Koulutuskorvausten kustannuskehitystä seurataan. 11561: Opetushallitus seuraa oppisopimuskoulutuksen kustannuksia menolajeittain. 11562: Työnantajille maksettavien koulutuskorvausten kustannuskehitys/vuosittainen opis- 11563: kelijapaikka vuosina 1993-1998 oli seuraava: 11564: 1993 1994 1995 1996 1997 1998 11565: Peruskoulutus 12 640 12 050 9 120 8 130 9 200 10 170 11566: Lisäkoulutus 7 840 8 530 5 322 6 259 6 000 7 521 11567: 11568: Lausuma ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin. 11569: 11570: Yliopistojen lisämäärahojen kohdentaminen laite-, khja- 11571: ja julkaisuhankintoihin 11572: HE 15211994 vp 11573: Valtiovarainvaliokunta 11574: 10) Hyväksyessään 13.1.1995 valtion talousarvion vuodelle 1995 eduskunta 11575: edellytti luvun 29.10 kohdalla, että seuraavien vuosien talousarviossa osoite- 11576: taan korkeakouluille lisämäärärahat, jotka ovat tarkoitetut erityisesti laite-, 11577: kirja- ja julkaisuhankintoihin. 11578: Yliopistojen määrärahat ovat vuosina 1993-94 supistuneet noin 16 %. Tämän 11579: johdosta yliopistot ovat joutuneet rakenteellisten muutosten ohella säästämään 11580: erityisesti laite-, ja kirjallisuushankinnoissaan suurimman osan määrärahoista ollessa 11581: sidottuja palkkaoksiin ja tilakustannuksiin. 11582: Korkeakoulujen kehittämislain 3 §:n voimassaoloa on jatkettu siten, että yliopis- 11583: tojen tehokkaan ja tuloksellisen toiminnan varmistamiseksi korotetaan valtion 11584: talousarviossa vuosina 1997-2000 yliopistojen toimintamenomomentille osoitettua 11585: määrärahaa vuosittain vähintään määrällä, mikä vastaa valtion keskustason palk- 11586: kaoksia koskevista sopimusratkaisuista aiheutuvaa palkkausmenojen kasvua. 11587: Valtioneuvoston hyväksymän tutkimusrahoituksen lisäysohjelman mukaan yli- 11588: opistojen tutkimusmäärärahoja lisätään vuoteen 1999 mennessä 250 milj. markalla 11589: vuoden 1997 talousarvioesityksen tasosta. Osa näistä määrärahoista kohdeunetaan 11590: laitehankintoihin. 11591: Määrärahojen tarkempi kohdentaminen kuuluu yliopistojen omaan toimivaltaan. 11592: Vuotta 1999 koskevissa tulosneuvotteluissa on sovittu erikseen useista suurehkoja 11593: laitehankintoja sisältävistä hankkeista painoaloilla, mm. biotekniikassa sekä tietotek- 11594: niikan opetuksessa ja tutkimuksessa. 11595: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin. 11596: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 227 11597: 11598: Teattereiden aseman turvaaminen 11599: HE n:o 21511994 vp. 11600: Sivistysvaliokunta 11601: 11602: 11603: Eduskunta edellytti 28.11.1994 hallituksen huolehtivan siitä, että Teatteri 11604: Pienen Suomen, Unga Teaternin ja alueteattereiden toimintaedellytykset tur- 11605: vataan ja että lisäksi lasten- ja nuortenteattereiden erityistarpeista tehdään 11606: selvitys. 11607: Lastenteattereiden sekä alueteattereiden erityistoimintatarpeista on parhaiten pys- 11608: tytty huolehtimaan teatteri- ja orkesterilain muuttamisesta annetun lain (1277/94) 11609: 6 a §:n mukaisilla harkinnanvaraisilla määrärahoilla, joita oli varattu teattereille 11610: vuodelle 1999 7 450 000 markkaa ja vuodelle 2000 7 450 000 markkaa. Tästä 11611: rahasta on osoitettu vuonna 2000 harkinnanvarainen lisämääräraha seuraavasti: 11612: Teatteri Pieni Suomi 635 000 mk, Unga teatern 390 000 mk, Kajaanin kaupun- 11613: ginteatteri/Oulun läänin alueteatteri 910 000 mk, Rovaniemen Teatteri/Lapin 11614: ClJueteatteriyhdistys 625 000 mk, Abo Svenska Teatern 470 000 mk, Wasa Teater/ 11615: Osterbottens regionteater 575 000 mk, Joensuun teatteri 315 000 mk. 11616: Lisäksi opetusministeriö on antanut taiteen keskustoimikunnan lastenkulttuuri- ja- 11617: ostolle tehtäväksi tehdä esitys nukketeatterin aseman kehittämiseksi 31.5.2000 11618: mennessä. 11619: Teatteri Pienen Suomen, Unga Teaternin ja alueteattereiden toimintaedellytykset 11620: tullaan turvaamaan myös tulevina vuosina talousarviossa toimintaan osoitettujen 11621: määrärahojen puitteissa. Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin. 11622: 11623: Veikkaus- ja raha-arpajaisten voittovarat 11624: HE 27411994 vp 11625: H allintov aliok unta 11626: 11627: Eduskunta edellytti 21.2.1994, hallituksen selvittävän, onko perusteltua sää- 11628: tää Oy Veikkaus Ab:n rahapelitoiminnan ylijäämän jakosuhteista edunsaaja- 11629: tahojen kesken asetuksen sijasta lailla. 11630: Eduskunta edellytti hallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin Oy Veikkaus Ab:n 11631: rahapelitoiminnan ylijäämän jakamiseksi pitäen tavoitteena, että urheilu- ja 11632: liikuntakasvatuksen tukemiseen osoitetaan vuosittain 36,6 prosenttia. 11633: Päättäessään vuosittain valtion talousarviosta eduskunta samalla hyväksyy veikkaus- 11634: voittovarojen jaon eri edunsaajatahojen kesken. Eduskunnan päätöksen seurauksena 11635: on muutettu vastaavasti raha-arpa- ja veikkauspelien ylijäämän käyttämisestä 11636: annettua asetusta väliaikaisesti. Veikkausvoittovarojen jakosuhde on vuosittain näin 11637: tullut eduskunnan päätettäväksi eikä säädöstasolla siten ole ollut vaikutusta ja- 11638: kosuhteeseen. Opetusministeriö on selvittänyt kysymystä siitä, tulisiko jakosuhteista 11639: säätää asetuksen sijasta lailla. Selvityksen mukaan veikkausvoittovarojen edunsaaji- 11640: en etu on, että valtiovalta turvaa näiden varojen ohjautumisen urheilun, liikuntakas- 11641: vatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisokasvatustyön tukemiseen. Välttämätöntä on, että 11642: varojen jakaminen on parlamentaarisesti ohjattua ja avointa ja että varojen suuntaa- 11643: minen on tavoitteellista. Tämä ei kuitenkaan edellytä, että varojen jakosuhteista 11644: tulisi säätää lailla. Mainitut tavoitteet voidaan saavuttaa asetusteitse tai kehittämällä 11645: nykyjärjestelmää vuosittaisten talousarvioesitysten puitteissa, jolloin jakosuhteet 11646: 228 Opetusministeriö 11647: 11648: määräytyisivät eduskunnan päätöksellä. 11649: Sisäasiainministeriö asetti 11.10.1996 hankkeen valmistelemaan arpajaislainsäädän- 11650: nön kokonaisuudistusta. Hanke sai työnsä valmiiksi 28.2.1998, jonka jälkeen 11651: sisäasiainministeriössä on valmisteltu luonnos hallituksen esitykseksi arpajaislaiksi 11652: ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Hallituksen esitys annettiin 30.12.1999. Arpajais- 11653: lakiehdotus sisältää myös säännökset rahapelitoiminnan tuotoista ja valtuutuksen 11654: säätää asetuksella tuoton jakamisesta urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen ja 11655: taiteen sekä nuorisotyön kesken. 11656: 11657: Ammattikorkeakoulu, ylläpitäjämalli, laadunvalvonta, rahoitusjäijestelmä, 11658: opettajankoulutus 11659: HE 31911994 vp 11660: Sivistysvaliokunta 11661: 11662: Eduskunta edellytti 17 .2.1995, että ammattikorkeakoulujen ylläpitäjä- ja 11663: hallintomallien osalta tutkitaan vaihtoehtoisia malleja niin sanotun instituu- 11664: tiomallin rinnalle koulutuksen laadun kehittämiseksi sekä hallinnon jousta- 11665: vuuden ja taloudellisuuden lisäämiseksi. 11666: Eduskunta edellytti, että hallitus seuraa ammattikorkeakoulujen rahoitusjär- 11667: jestelmän toteuttamista ja tarvittaessa, mikäli epäkohtia ilmenee, ryhtyy toi- 11668: menpiteisiin epäkohtien korjaamiseksi siten, että ammattikorkeakoulujen toiminta- 11669: ja kehittämismahdollisuudet voidaan turvata. 11670: Ammattikorkeakoulujen ylläpito- ja hallintomallien kehittäminen on eräiden 11671: ammattikorkeakoulujen kohdalla edelleen vireillä. Tästä syystä valtioneuvosto on 11672: muun muassa asettanut eräille ammattikorkeakouluille toimiluvassa asiaan liittyviä 11673: kehittämisvelvoitteita. Opetusministeriö on myös ammattikorkeakoulujen toimilu- 11674: paan sisältyvien määräysten perusteella pyytänyt vakinaistuneilta ammattikorkea- 11675: kouluilta puolentoista vuoden kuluessa arvion toiminnan käynnistämisestä. Ammat- 11676: tikorkeakoulujen tulee sisällyttää raporttiin kuvaus ylläpitojärjestelmästä ja arvio 11677: ylläpitojärjestelmästä ja ammattikorkeakoulun hallinnosta. Opetusministeriön ja 11678: Suomen Kuntaliiton välillä on vireillä neuvottelut ammattikorkeakoulujen hallinnon 11679: kehittämiseksi. 11680: Vakinaisten ammattikorkeakoulujen rahoitusta koskevat säännökset tulivat voimaan 11681: 1.1.1997. Näin käytettävissä on vain 2 vuoden kokemukset. Eräitä havaittuja 11682: epäkohtia on korjattu säännöksiä muuttamalla. Opetusministeriö seuraa edelleen 11683: tarkoin ammattikorkeakoulujen rahoitusjärjestelmän toteutumista. Opetusministeriö 11684: on asettanut selvitysmiehen kartoittamaan ja arvioimaan ammattikorkeakoulujen 11685: rahoitusta. 11686: 11687: Peruskoulu, valtionosuusperustelut 11688: HE 3511995 vp 11689: Sivistysvaliokunta 11690: 11691: Eduskunta edellytti 19.6.1995 hallituksen huolehtivan siitä, että lain vaiku- 11692: tusta kuntien erityisopetuksen järjestämiseen seurataan ja selvitetään muun 11693: muassa, 11694: - turvataanko peruskoulun yleisopetuksen osana annettava erityisopetus niin, 11695: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 229 11696: 11697: että päätökset perustuvat erityisopetusta saavien lasten etuun ja todellisiin 11698: tarpeisiin, sekä 11699: - turvataanko kunnissa vammaisten koulutuksen järjestäminen niin, että ope- 11700: tus järjestetään peruskoululain 3 §:n edellyttämällä tavalla. 11701: Eduskunta edellytti, että opetusministeriö käyttää opetus- ja kulttuuritoimen 11702: rahoituksesta annetun lain 12 §:ssä säädettyä mahdollisuutta korottaa kun- 11703: nan peruskoulun valtionosuuden perusteena olevaa yksikköhintaa, jos kun- 11704: nan peruskoulumenot ovat esimerkiksi kunnan koosta ja harvasta asutukses- 11705: ta, saaristoisuudesta, kaksikielisyydestä, saamenkielisestä opetuksesta tai 11706: muusta niihin verrattavasta erityisestä syystä keskimääräistä korkeammat 11707: eikä kunta muutoin pysty turvaamaan asianmukaisen opetuksen antamista. 11708: Eduskunta pitää lisäksi tärkeänä, että päätökset korotetusta valtionosuudesta 11709: voidaan tehdä useammaksi vuodeksi kerrallaan, jolloin kunnat pystyvät ar- 11710: vioimaan niille tulevia valtionosuuksia pidemmällä aikavälillä. 11711: 11712: Eduskunta edellytti hallituksen seuraavan peruskoulun käyttökustannuksia 11713: varten myönnettävien valtionosuuksien uudistusta koskevan lainsäädännön 11714: vaikutuksia opetuksen järjestämiseen kunnissa ja antavan asiaa koskevan 11715: selvityksen sivistysvaliokunnalle kahden vuoden kuluttua sekä ryhtyvän tar- 11716: vittaessa toimenpiteisiin epäkohtien korjaamiseksi. 11717: Opetusministeriön ja opetushallituksen tekemän vuotta 1995 koskevan tulossopi- 11718: muksen mukaan opetushallitus antoi arvionsa erityisopetuksen tilasta vuonna 1996. 11719: Kokonaisarvion pohjalta on käynnistetty tarvittavat kehittämistoimenpiteet vuonna 11720: 1997. Toimenpiteitä on jatkettu ja tehostettu vuoden 1998 ja 1999 tulossopimuksen 11721: mukaisesti. Valtionosuusperusteet muuttuivat 1.1.1997. Opetusministeriö seuraa 11722: opetustoimen kustannuskehitystä ja valtionosuuslainsäädännön vaikutuksia. Vai- 11723: keimmin kehitysvammaisten oppivelvollisuusikäisten lasten opetus on siirretty 11724: peruskoulussa annettavaksi 1.7.1997 lähtien. 11725: Opetusministeriö teki viimeksi 15.11.1999 päätökset yhteensä 35 kunnan peruskou- 11726: lun sekä 10 perusopetusta antavan yksityisen koulun yksikköhinnan harkinnanvarai- 11727: sesta korottamisesta. Päätökset tehtiin vuodeksi 2000. 11728: Hallitus antoi eduskunnalle esityksen koulutusta koskevan lainsäädännön koko- 11729: naisuudistukseksi 23.5.1997 (HE 86/1997). Tähän liittyvässä esityksessä opetus- ja 11730: kulttuuritoimen rahoitusta koskevaksi laiksi kiinnitettiin huomiota kuntien rahoitus- 11731: järjestelmää koskeviin muutoksiin. Koska hallituksen esitykseen sisältynyt lakiehdo- 11732: tus tuli korvaamaan kokonaan lain, jota eduskunnan lausumassa tarkoitetaan ei 11733: hallitus pitänyt erillisen selvityksen antamista tarpeellisena. Laki tuli voimaan 11734: 1.1.1999. 11735: Eduskunta edellytti hyväksyessään uudet koululait, että hallitus antaa kolmen 11736: vuoden kuluttua koululakien voimaantulosta koulutuspoliittisen selonteon, jossa 11737: arvioidaan uudistuksen vaikutuksia ja laeissa asetettujen tavoitteiden toteuttamista. 11738: Eduskunta on hyväksynyt asiasta uuden lausuman ja asiaa selostetaan myöhemmin 11739: siinä yhteydessä. Asia ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin. 11740: 230 Opetusministeriö 11741: 11742: Syijäytymisvaarassa olevien nuorten asema 11743: Työllisyysmäärärahojen kohdentaminen koulu-, liikunta- ja kulttuurilaitosten 11744: perusparannuksiin 11745: 11746: HE 7211995 vp 11747: Valtiovarainvaliokunta 11748: 11749: 4) Hyväksyessään 15.12.1995 valtion talousarvion vuodelle 1996 eduskunta 11750: edellytti pääluokan 29 kohdalla, että valtion tulevissa talousarvioissa turva- 11751: taan kansallisen innovaatiojärjestelmän tehokas toiminta lisäämällä korkea- 11752: koulujen, Suomen Akatemian, ammattikorkeakoulujen ja alemman korkea- 11753: kouluasteen oppilaitosten opetus- ja tutkimusresursseja erityisesti kasvavilla 11754: tulevaisuuden aloilla. Resurssien lisäämisen tulee tapahtua innovaatiojärjes- 11755: telmän kokonaisuuden huomioon ottavan ohjelman puitteissa. 11756: Eduskunta edellytti, että syrjäytymisen vaarassa olevien nuorten asemaa ja 11757: ongelmia selvitetään sekä opiskelumahdollisuuksia parannetaan mahdolli- 11758: simman pikaisesti. 11759: Eduskunta edellytti, että hallitus ryhtyy pikaisesti toimenpiteisiin työllisyys- 11760: määrärahojen kohdentamiseksi koulu-, liikunta- ja kulttuurilaitosten perus- 11761: parannuksiin. 11762: Nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä keskeistä oli vuonna 1999 edelleen nuorten 11763: työpajatoiminnan tukeminen. Opetusministeriö tuki vuoden aikana yhteensä 210 11764: pajaa 21 miljoonalla markalla. Tuetuista pajoista oli EU :n sosiaalirahaston tavoite 11765: 3 ohjelmaan sisältyviä innovatiivisia nuorten työpajoja 73 ja niitä tuettiin 8,2 11766: miljoonalla markalla. Nuorten työpajoja oli vuonna 1999 toiminnassa noin 350 ja 11767: niissä työskenteli vuoden aikana noin 10 000 nuorta. 11768: Uutena toimintamuotona käynnistettiin koululaisten iltapäivätoiminnan tukeminen. 11769: Läänien kautta tuettiin vuoden aikana 1,5 miljoonalla markalla noin 500 kerhoa, 11770: joiden toiminta kohdistettiin 12-15 vuotiaille. 11771: Kansainvälisestä Award-nuorisotoimintaohjelmasta kehitettiin kotimainen Avartti- 11772: ohjelma, jonka tavoitteena on luoda nuorille pitkäjänteistä tavoitteellista ja moni- 11773: puolista toimintaa, joka soveltuu myös nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. 11774: Ministeriö on tukenut vuoden aikana Nuorisotutkimusseuran yhteyteen perustettu 11775: nuorisotutkimusverkostoa 3,2 miljoonalla markalla, jolla on käynnistetty noin 20 11776: uutta tutkimushanketta, joista useat koskettavat nuorten elinoloja ja siten myös 11777: syrjäytymisen ehkäisyä. Erikseen teetettiin nopeat selvitykset saatananpalvonnan 11778: asemasta nuorisokulttuureissa sekä kouluväkivallasta. 11779: Nuorisoasiain neuvottelukunta on kehittänyt edelleen nuorten elinoloindikaattori- 11780: järjestelmää (noin 150 indikaattoria) ja sen alueellistamista. Läänien nuorisotoimien 11781: ja lääninhallitusten asettamien alueellisten nuorisoasianneuvostojen kanssa on luotu 11782: järjestelmää, jolla voidaan seurata nuorten elinolojen kehitystä maan eri osissa. 11783: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 231 11784: 11785: Opettajankoulutukseen valikoituminen 11786: Opettajien sivuaineopinnot ja täydennyskoulutus 11787: 11788: Kertomus 6/1995 vp 11789: Sivistysvaliokunta 11790: 11791: Eduskunta hyväksyi 3.9.1996 perustuslakivaliokunnan mietinnön, jonka liit- 11792: teenä olevassa lausunnossa sivistysvaliokunta edellytti hallituksen ryhtyvän 11793: toimenpiteisiin, joilla tuetaan opettajankoulutuksen valintaperusteiden laa- 11794: jentamista niin, että valinnassa huomioidaan muun muassa työelämän koke- 11795: mus ja lisäopinnot sekä painotetaan nykyistä enemmän soveltuvuustyyppisiä 11796: menetelmiä ja taide- ja taitoaineiden hallintaa. 11797: Valiokunta edellytti selvityksen tekemistä siitä, olisiko tarkoituksenmukais- 11798: ta, että valikoiluminen aineenopettajakoulutukseen tapahtuisi jo yliopistoon 11799: pyrittäessä. 11800: Valiokunta edellytti, että opettajankoulutuslaitoksille luodaan mahdolli- 11801: simman tasavertaiset mahdollisuudet ja riittävät voimavarat sivuaineopinto- 11802: jen toteuttamiseen eri paikkakunnilla ja eri tiedekunnissa. 11803: Valiokunta edellytti nopeasti selvitettäväksi, olisiko tarkoituksenmukaista 11804: lisätä opettajien pitkäkestoista täydennyskoulutusta esimerkiksi siten, että 11805: koulutyössä jo toimiville opettajille järjestettäisiin täydennysjaksoja opetta- 11806: jankoulutuslaitoksissa, ja heidän sijaisinaan opettajaksi opiskelevat voisivat 11807: suorittaa osan opetusharjoitteluun kuuluvasta ns. kenttäharjoittelusta. Samal- 11808: la tulee selvittää opetusharjoittelun ohjaamisesta aiheutuvat lisäkustannukset. 11809: Näin myös yhteistyö perus- ja täydennyskoulutuksen kanssa vahvistuisi. 11810: Opettajankoulutuksen valinnoissa otetaan huomioon työelämäkokemus ja lisä- 11811: opinnot siten, että opettajakokemuksesta tai kouluavustajana toimimisesta ja samoin 11812: suoritetuista arvosanaopinnoista saa lisäpisteitä. Taide- ja taitoaineiden hallinta 11813: otetaan huomioon valinnoissa siten, että niiden opintosuorituksista saa lisäpisteitä. 11814: Joissakin yliopistoissa on myös käytäntö, jonka mukaan taide- ja taitoaineissa voi 11815: antaa lisäpisteitä tuottavia näytteitä valintatilanteessa. Soveltuvuutta testaavien 11816: valintamenetelmien käyttö on laajentunut. Yliopistot käyttävät opetustuokioita, 11817: soveltuvuustestejä, yksilö-, pari- ja ryhmähaastatteluja sekä erilaisia observoituja 11818: työskentelytilanteita. Myös kirjallisissa tehtävissä kiinnitetään huomiota soveltuvuu- 11819: den arviointiin. 11820: Aineenopettajakoulutuksen valikoilumista jo yliopistoon pyrittäessä on kokeiltu eri 11821: yliopistoissa. Ministeriön vuodesta 1998 lähtien osoittaman tuen avulla kokeilu on 11822: meneillään matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa ja teologiassa. Saadut ko- 11823: kemukset ovat olleet myönteisiä. Kokeilua jatketaan ja laajennetaan, jotta sen 11824: vaikutuksia voidaan seurata pidemmällä aikavälillä ja useilla eri aloilla. 11825: Sivuaineopintojen tarjonnan monipuolistamiseksi on käynnistetty ja tuettu etä- ja 11826: monimuoto-opetuskokeiluja. Kokeiluja laajennetaan koulutuksen ja tutkimuksen 11827: tietostrategian 2000-2004 -hankkeen puitteissa, erityisesti virtuaaliyliopiston tarjo- 11828: amia mahdollisuuksia hyväksi käyttäen. 11829: Opetushenkilöstön täydennyskoulutusta on käynnistynyt opettajankoulutuslaitoksissa 11830: ja erityisesti harjoittelukouluissa siten, että kenttäharjoittelua on voitu käyttää 11831: koulutuksen ajan sijaisuuksien hoitamiseen. Tähän mennessä saadut kokemukset 11832: ovat myönteisiä, joten toiminnan laajenemiselle on hyvät edellytykset. 11833: 232 Opetusministeriö 11834: 11835: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin. 11836: 11837: Ammatillisen koulutuksen määriillinen säätely 11838: 11839: HE 62/1996 vp 11840: Sivistysvaliokunta 11841: 11842: Eduskunta edellytti 13.6.1996, että lain vaikutuksia jatkuvasti seurataan ja 11843: että opetusministeriö suorittaa kolmen vuoden kuluttua perusteellisen selvi- 11844: tyksen lain toimivuudesta. Tässä yhteydessä on erityisesti selvitettävä, 11845: - onko laki johtanut työvoimatarpeen kannalta alueellisesti tarkoitusenmu- 11846: kaiseen koulutustarjontaan; 11847: - miten uuden lainsäädännön jälkeen on onnistuttu ratkaisemaan mahdollisia 11848: ristiriitatilanteita koulutusta mitoitettaessa paikallisesti ja alueellisesti; 11849: - miten paikallinen tai talousaluekohtainen eri tahojen yhteistyö on amma- 11850: tillisen koulutuksen koordinointi- ja ohjaustehtävässä toiminut. 11851: Ammatillisen koulutuksen säätelyjärjestelmä uudistettiin kahdessa vaiheessa. 11852: Vuoden 1998 alusta tuli voimaan ammatillisista oppilaitoksista annetun lain 11853: ( 4871 1987) muuttamisesta annettu laki (61211996), jolla osana koulutuksen lain- 11854: säädännön kokonaisuudistusta muutettiin ammatillisen koulutuksen säätelyjärjes- 11855: telmää siten, että ammatillisten oppilaitosten ylläpitäjien päätösvaltaa koulutuksen 11856: järjestämisessä lisättiin sekä selkeytettiin ja yksinkertaistettiin hallintoa ja päätök- 11857: sentekoa. Ylläpitämisluvasta sekä koulutustehtävästä ja siihen sisältyvästä ylläpi- 11858: täjäkohtaisista koulutuksen mitoittamisen perusteista päätti valtioneuvosto ja 11859: opetusministeriö. Muista asioista päätti oppilaitoksen ylläpitäjä sille asetetun 11860: koulutustehtävän rajoissa. 11861: Vuoden 1999 alusta voimaan tulleella koulutuksen lainsäädännön kokonaisuudis- 11862: tuksella ammatillisen koulutuksen säätelyjärjestelmään sisällytettiin em. määrällistä 11863: säätelyä koskevat pääperiaatteet, kuitenkin siten muutettuna, että luovuttiin oppi- 11864: laitoskohtaisesta säätelystä ja siirryttiin koulutuksen järjestäjäkohtaiseen säätelyyn. 11865: Koulutuksen järjestäjä päättää myös oppilaitosten muodostamisesta. Oppisopi- 11866: muskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto, jonka järjestämistä 11867: säädellään muun ammatillisen koulutuksen säätelyn yhteydessä, kuitenkin siten, että 11868: oppisopimuskoulutuksena järjestettävässä ammatillisessa peruskoulutuksessa 11869: opiskelijoiden enimmäismääriä ei säädellä. Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän 11870: ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjäkohtaisista oppisopimusopiskelijoiden 11871: enimmäismääristä päätetään erikseen. Opetusministeriö on uudistanut ammatillisen 11872: koulutuksen järjestäruisluvat 1.1.1999 lukien vastaamaan uutta ammatillisen 11873: koulutuksen lainsäädäntöä. Kaikille ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjille 11874: annettiin järjestäruislupien uusimisen yhteydessä lupa oppisopimuskoulutuksen 11875: järjestämiseen. Lisäksi eräille muille koulutuksenjärjestäjille annettiin lupajärjestää 11876: oppisopimuskoulutusta. 11877: Hyväksyessään vuoden 1999 alusta voimaan tulleen koulutuksen lainsäädännön 11878: kokonaisuudistuksen eduskunta edellytti lakien vaikutusten seurantaa ja että 11879: opetusministeriö antaa kolmen vuoden kuluttua koululakien voimaantulosta 11880: selonteon lakien toimivuudesta. Koska ammatillisen koulutuksen määrällinen 11881: säätely sisältyy em. keskeisiltä osiltaan muutettuna tähän uudistukseen ja sen 11882: seurantavelvoitteeseen, opetuministeriön käsityksen mukaan on tarkoituksenmu- 11883: kaista yhdistää tässä tarkoitettu selvitys samaan yhteyteen ja samaan aikatauluun. 11884: Eduskunta on hyväksynyt asiasta uuden lausuman ja asiaa selostetaan seuraavissa 11885: kertomuksissa kyseisen lausuman yhteydessä. 11886: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 233 11887: 11888: Arpajaislain muutosvalmistelut 11889: HE 10311996 vp 11890: Valtiovarainvaliokunta 11891: 11892: 4) Hyväksyessään 20.12.1996 valtion talousarvion vuodelle 1997 eduskunta 11893: edellytti lukuryhmän 29.88, 90 ja 98 kohdalla, että hallitus kiirehtii ajan- 11894: mukaistetun arpajaislainsäädännön valmistelua ja antaa esityksen eduskun- 11895: nalle niin, että uusi lainsäädäntö voidaan saattaa voimaan viimeistään vuo- 11896: den 1998 alusta. Tässä yhteydessä tulee ratkaista pysyvästi myös veikkaus- 11897: ja raha-arpapelien tuoton käyttäminen. 11898: Sisäasiainministeriö asetti 11.10.1996 hankkeen valmistelemaan arpajaislainsäädän- 11899: nön kokonaisuudistusta. Hanke sai työnsä valmiiksi 28.2.1998, jonka jälkeen 11900: sisäasiainministeriössä on valmisteltu luonnos hallituksen esitykseksi arpajaislaiksi 11901: ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Hallituksen esitys annettiin 30.12.1999. Arpajais- 11902: lakiehdotus sisältää myös säännökset rahapelitoiminnan tuotoista ja valtuutuksen 11903: säätää asetuksella tuoton jakamisesta urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen ja 11904: taiteen sekä nuorisotyön kesken. 11905: 11906: Arpajaislain muutosvalmistelut 11907: HE 12411996 vp 11908: Sivistysvaliokunta 11909: Eduskunta edellytti 20.11.1996 hallituksen pikaisesti saattavan loppuun ar- 11910: pajaislain muutosvalmistelut, joilla voidaan turvata rahapelien tuoton käyttä- 11911: minen kansallisen kulttuurin ja yleishyödyllisen toimmnan turvaamiseen. 11912: Tässä yhteydessä tulee ratkaista pysyvästi myös veikkaus- ja raha-arpapelien 11913: tuoton käyttäminen. 11914: Sisäasiainministeriö asetti 11.10.1996 hankkeen valmistelemaan arpajaislainsäädän- 11915: nön kokonaisuudistusta. Hanke sai työnsä valmiiksi 28.2.1998, jonka jälkeen 11916: sisäasiainministeriössä on valmisteltu luonnos hallituksen esitykseksi arpajaislaiksi 11917: ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Hallituksen esitys annettiin 30.12.1999. Arpajais- 11918: lakiehdotus sisältää myös säännökset rahapelitoiminnan tuotoista ja valtuutuksen 11919: säätää asetuksella tuoton jakamisesta urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen ja 11920: taiteen sekä nuorisotyön kesken. 11921: 11922: Opettajankoulutuksen virkavapausjäijestelmä 11923: HE 13811996 vp 11924: Sivistysvaliokunta 11925: Eduskunta edellytti 26.11.1996, että opettajankoulutusyksiköiden ja harjoit- 11926: telukoulujen rehtoreiden ja lehtoreiden virkavapausjärjestelmää pikaisesti 11927: kehitetään kokonaisuutena ottaen huomioon myös muut kouluttautumismah- 11928: dollisuudet, muun muassa opettajankouluttajien erikoistumisohjelma (PD- 11929: koulutus) ja muu täydennyskoulutus sekä vuorotteluvapaa. 11930: Eduskunta on hyväksynyt lain opettajankoulutuslain kumoamisesta. Laki tulee 11931: voimaan 1.1.2000. Tällöin lakkaa yliopistojen opettajankoulutusyksikön lehtorin 11932: virkaan ja harjoittelukoulujen rehtorin ja lehtorin virkaan kuuluva oikeus ja 11933: velvollisuus virkavapauteen opiskelua varten. Hyväksyessään lain eduskunta 11934: 234 Opetusministeriö 11935: 11936: edellytti, että hallitus laatii pikaisesti opettajankouluttajen jatko- ja täydennyskoulu- 11937: tusohjelman ja että ohjelman toteuttamiseen varataan vuosittain riittävät määrärahat. 11938: Ohjelman valmistelutyö on käynnistynyt määrärahavarauksineen. 11939: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin. 11940: 11941: Näyttöapurahat 11942: HE 15811996 vp 11943: Sivistysvaliokunta 11944: 11945: Eduskunta edellytti 26.11.1996, että näyttökorvausjärjestelmää kehitetään 11946: edelleen taiteilijoiden toimeentulon turvaamiseksi. 11947: Eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annettiin vuonna 1997 laki 11948: (115/ 1997) ja asetus ( 116/1997), joiden nojalla käynnistettiin kuvataiteen näyttö- 11949: apurahajärjestelmä. Opetusministeriö asetti asiantuntijoista kootun lautakunnan, 11950: jonka tehtävänä on jakaa apurahat hakemusten perusteella. Vuoden 1999 määräraha 11951: 5 000 000 markkaa jaettiin 123 taiteilijalle. Vuoden 2000 talousarviossa on näyttö- 11952: apurahoja varten varattu niin ikään 5 000 000 markkaa. Opetusministeriö pyrkii 11953: valtion talousarvion rajoissa järjestelmän edelleen kehittämiseen. 11954: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin. 11955: 11956: Vaikeasti kehitysvammaisten opetus 11957: HE 15911996 11958: Sivistysvaliokunta 11959: Eduskunta edellytti 10.12.1996, että koulutuksen lainsäädännön kokonaisuu- 11960: distuksen yhteydessä selvitetään vaikeasti kehitysvammaisten koulunkäyn- 11961: tiin ja erityisopetukseen liittyvät avustajakysymykset ja että samassa yh- 11962: teydessä annetaan esitys tehtävään koulutettujen koulunkäyntiavustajien 11963: paikkaamisesta vaikeimmin kehitysvammaisten koulunkäynnin tukemiseksi. 11964: Eduskunta edellytti, että vaikeimmin kehitysvammaisten opetuksesta vastaa 11965: lehtorin, luokanopettajan tai erityisluokanopettajan tai erityisopettajan päte- 11966: vyysvaatimukset täyttävä henkilö ellei oppilaan tarpeesta johtuvasta erityi- 11967: sestä syystä ole perusteltua, että opetusta antaa muu viranhaltija. 11968: Eduskunnan lausumat on käsitelty koulutuksen kokonaisuudistusta valmisteltaessa. 11969: Perusopetuslaki (628/1998) ja perusopetusasetus (85211998) sekä 14.12.1998 11970: annettu asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/ 1998) tulivat 11971: voimaan 1.1.1999. Kehitysvammaisille oppilaille annettavaa opetusta koskevat 11972: kelpoisuusvaatimukset on määrätty edellä mainitun asetuksen 8 §:ssä, jonka 11973: mukaan vain avustavana opettajana voi toimia myös henkilö, joka ei ole soveltuvan 11974: korkeakoulututkinnon lisäksi suorittanut säännöksessä tarkoitettuja erityisopettajan 11975: opintoja. Vaikeimmin kehityvammaisten opetuksen korkeammat kustannukset on 11976: otettu huomioon samoin 1.1.1999 voimaan tulleessa opetus- ja kulttuuritoimen 11977: rahoituksesta annetussa laissa (63511998). Asia ei anna aihetta muihin toimenpi- 11978: teisiin. 11979: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 235 11980: 11981: Ammatillinen lisäkoulutus 11982: 11983: HE 186/1996 vp 11984: S iv is ty sv aliok unta 11985: 11986: Eduskunta edellytti 3.12.1996, että lääninhallitukset hankintapäätösten teki- 11987: jöinä korostavat koulutuksen laatua ja edistävät oppilaitosten verkostomaista 11988: yhteistyötä. Mikäli tarvittavan koulutuksen laatu tai sisältö sitä edellyttävät, 11989: tulee koulutusta voida käytännössäkin ostaa miltä tahansa lain sallimaita 11990: oppilaitokselta. 11991: Eduskunta edellytti hallituksen tekevän kolmen vuoden kuluttua lain voi- 11992: maantulosta selvityksen uuden rahoitusjärjestelmän toimivuudesta ottaen 11993: huomioon myös mahdolliset valtion aluehallinnon uudistukset sekä ryhtyvän 11994: tarvittaessa toimenpiteisiin epäkohtien korjaamiseksi. 11995: Vuosina 1997-1998 opetusministeriö rahoitti lääninhallitusten henkilöstölle suunna- 11996: tun lisäkoulutuksen hankinnan laadun kehittämisprojektin, jonka toteuttamisesta 11997: vastasivat Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus sekä Teknillisen 11998: korkeakoulun Lahden keskus. Lisäkoulutuksen hankintatoiminnan suuntaviivoja 11999: vuosina 1999 ja 2000 koskevien opetusministeriön päätösten mukaisesti on läänin- 12000: hallitusten käytössä ollut projektin yhtenä tuloksena syntynyt lomakkeisto, joka 12001: kiinnittää aikaisempaa laajemmin huomiota tarjottavan koulutuksen laatuun. 12002: Lisäkoulutuksen hankintatoiminnan vuotuisia suuntaviivoja koskevissa opetusminis- 12003: teriön päätöksissä on edellytetty, että lääninhallitukset suosivat hankinnoissaan 12004: oppilaitosten välisenä yhteistyönä sekä yhdessä työelämän kanssa järjestettävää 12005: koulutusta. 12006: Vuonna 1998 hankintatoiminta laajennettiin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen 12007: alle 20 opintoviikon laajuiseen sekä musiikkioppilaitosten järjestämään koulutuk- 12008: seen. Lisäkoulutusta voidaan hankkia kaikilta julkisen valvonnan alaisilta oppilai- 12009: toksilta. 12010: Opetusministeriö on asettanut kesällä 1997 keskeisten ministeriöiden, aluehallinnon, 12011: oppilaitosten ja työmarkkinajärjestöjen edustajista koostuvan ammatillisen lisäkou- 12012: lutuksen rahoituslain seurantaryhmän, jonka määräaika päättyy 31.5.2000. Työryh- 12013: mä on antanut kaksi väliraporttia. Työryhmän yhtenä tehtävänä on valmistella 12014: eduskunnan edellyttämä selvitys. 12015: 12016: Kirkon eläkelain valitusjäljestelmä 12017: 12018: HE 19411996 vp 12019: H allintov aliok unta 12020: 12021: Eduskunta edellytti 19.11.1996, että hallitus ryhtyy selvittämään mahdolli- 12022: suutta muuttaa evankelis-luterilaisen kirkon eläkelain valitusjärjestelmä kak- 12023: siportaiseksi siten, että kirkkohallituksen päätöksestä valitettaisiin ensim- 12024: mäisenä valitusasteena lautakuntaan. 12025: Kirjelmässään 9.12.1996 opetusministeriö antoi eduskunnan lausuman tiedoksi 12026: Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle. Kirkolliskokouksen esitykseen perustuva 12027: evankelis-luterilaisen kirkon eläkelain muutos (1233/1999) tuli voimaan 1.1.2000. 12028: Kirkon eläkelain valitusjärjestelmä muutettiin kaksiportaiseksi siten, että kirkkohal- 12029: lituksen eläkeasiassa antamaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla valtion 12030: 236 Opetusministeriö 12031: 12032: eläkelautakuntaan. Valtion eläkelautakunnan päätökseen haetaan muutosta valitta- 12033: malla vakuutusoikeuteen. 12034: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin. 12035: 12036: Ulkomaisissa yliopistoissa suomalaisilta opiskelijoilta perittävät maksut 12037: Apulaisprofessori-vhkanimikkeestä luopuminen 12038: HE 263/1996 vp 12039: Sivistysvaliokunta 12040: 12041: Eduskunta edellytti 16.6.1997, että hallitus selvittää ulkomaisissa yliopis- 12042: toissa suomalaisilta opiskelijoilta perittävien maksujen aiheuttamat epäsel- 12043: vyydet ja ryhtyy toimenpiteisiin epäkohtien poistamiseksi. 12044: Eduskunta edellytti, että hallitus ensi tilassa selvittää mahdollisuuden luopua 12045: apulaisprofessori-virkanimikkeestä. 12046: Kansainvälisen henkilövaihdon keskus selvitti ulkomaisissa yliopistoissa suomalai- 12047: silta opiskelijoilta perittävien maksujen aiheuttamia epäselvyyksiä. Tehdyn selvityk- 12048: sen perusteella päätettiin tehostaa ulkomaisissa yliopistoissa suomalaisilta opiskeli- 12049: joilta perittävistä maksuista tiedottamista. 12050: Yliopistojen apulaisprofessorin virat on yliopistolain 1.8.1998 tapahtuneen voi- 12051: maantulon jälkeen muutettu professorin viroiksi lukuun ottamatta eräitä ennen 12052: yliopistolain voimaantuloa avoimeksi julistettuja virkoja. Myös nämä virat tullaan 12053: virantäyttötoimenpiteiden päätyttyä muuttamaan professorin viroiksi. 12054: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin. 12055: 12056: Liikuntapoliittinen selonteko 12057: Kertomus 5/1996 vp 12058: Sivistysvaliokunta 12059: 12060: 2) Eduskunta hyväksyi 13.5.1997 perustuslakivaliokunnan mietinnön, jonka 12061: liitteenä olevassa lausunnossa sivistysvaliokunta edellytti, että hallitus antaa 12062: liikuntapoliittisen selonteon eduskunnalle kuluvan vaalikauden aikana. 12063: Uusi liikuntalaki annettiin 18.12.1998, ja se tuli voimaan 1.1.1999. Lain valmiste- 12064: lun yhteydessä käytiin eduskunnassa laaja lähetekeskustelu ja sivistysvaliokunta 12065: kuuli suuren joukon asiantuntijoita. Tältä osin on maamme liikuntapolitiikan 12066: linjaamiselle eduskunnan tuore ja laaja yksimielinen kanta. Opetusministeriön 12067: toimesta on valmistunut syksyllä 1998 Suuntana Hyvinvointi- Mitkä ovat liikunnan 12068: mahdollisuudet?- asiakirja, jossa on monipuolista tutkimukseen perustuvaa tietoa 12069: liikunnan yhteiskunnallisista vaikutuksista. 12070: Edellä mainitut asiakirjat ovat edellisen vaalikauden aikana toimineet liikuntapoli- 12071: tiikan linjaajana. Vuonna 2000 opetusministeriö käynnistää laajan liikuntapoliittisen 12072: selonteon valmistelun. Tarkoituksena on antaa selonteko eduskunnalle vuonna 12073: 2001. 12074: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 237 12075: 12076: Valtion taidehallinnon kehittäminen 12077: HE 17!1997 vp 12078: Sivistysvaliokunta 12079: 12080: Eduskunta edellytti 28.4.1997, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin laajapoh- 12081: jaisen selvityksen tekemiseksi valtion taidehallinnon tehtäväalueiden kehittä- 12082: miseksi. 12083: Valtion taidehallinnon kehittämistä on 1990 -luvulla käsitelty useassa eri yhteydes- 12084: sä. Professori Anita Kankaan johtama valtion taidehallinnon kehittämistyöryhmä 12085: luovutti asiasta muistionsa vuonna 1994 (Opetusministeriön työryhmien muistioita 12086: 211994). Työryhmän muistion johdosta opetusministeriö järjesti laajan lausunto- 12087: kierroksen, joka ulottui kaikkiin keskeisiin taidealan laitoksiin, järjestöihin ja 12088: yhteisöihin. Työryhmän muistion ja siitä saatujen lausuntojen pohjalta opetusminis- 12089: teriössä laadittiin asiaa koskeva luonnos hallituksen esitykseksi. Valmistelun aikana 12090: kävi kuitenkin ilmeiseksi, että hallituksen esityksellä ei ollut menestymisen mahdol- 12091: lisuuksia. 12092: Taiteen keskustoimikunnan ja valtion taidetoimikuntien kehittämistä on opetusmi- 12093: nisteriössä jatkettu antamalla syksyllä 1996 kulttuuriasiainneuvos Reijo Käkelälie 12094: selvitysmiehenä tehtäväksi laatia muun ohella selvitys taiteen keskustoimikunnan 12095: ja valtion taidetoimikuntalaitoksen tehtävistä ja asemasta. Tämän selvitystyön 12096: pohjalta opetusministeriö järjesti syksyllä 1997 laajan kuuleruistilaisuuden ja 12097: lausuntokierroksen. Lausuntokierroksella tämäkään uudistusehdotus ei saanut 12098: riittävää kannatusta, joten päädyttiin tässä vaiheessa selvittämään tehtävien dele- 12099: gointia opetusministeriöltä toimikuntalaitokselle ja taiteen keskustoimikunnalta 12100: asianomaiselle taidetoimikunnalle. Delegointi on tarkoituksenmukaista siltä osin 12101: kuin se selkiinnyttää ministeriön ja toimikuntalaitoksen työnjakoa, jossa ministeriö 12102: toimii toimialansa strategisena johtajana ja toimikuntalaitos tekee ne päätökset, 12103: jotka perustuvat päätöksenteon kohteiden taiteellista tasoa koskevaan vertaisarvioin- 12104: tiin. 12105: Opetusministeriö antoi maaliskuussa 1999 asian jatkovalmistelua varten taiteen 12106: keskustoimikunnan tehtäväksi selvittää keskustoimikunnan tehtäväalueen laajenta- 12107: mista, taiteen tukitoimien kattavuuden parantamista, apurahajärjestelmän joustavoit- 12108: tamista ja taiteilijaprofessoreiden nimittämismenettelyä. 12109: Taiteen keskustoimikunnan ministeriölle kesäkuussa 1999 tekemän ehdotuksen 12110: pohjalta opetusministeriö on valmistellut uudistusta siten, että tähän liittyvät 12111: hallituksen lainmuutosesitykset voitaisiin antaa eduskunnalle vuoden 2000 kevät- 12112: istuntokauden aikana. Tällöin tarvittavat lainmuutokset olisi saatettavissa voimaan 12113: mahdollisimman pian sen jälkeen kun ne on hyväksytty ja vahvistettu. 12114: 12115: Apulaisprofessorin virlwjen muuttaminen professorin viroiksi 12116: HE 42!1997 vp 12117: Sivistysvaliokunta 12118: 12119: Eduskunta edellytti 16.6.1997, että hallitus selvittää, miten voidaan nopeut- 12120: taa kehitystä, jolla yliopistot muuttavat apulaisprofessorin virkoja professo- 12121: rin viroiksi sekä ryhtyy tämän mukaisiin tarpeellisiin toimenpiteisiin. 12122: Yliopistojen apulaisprofessorin virat on yliopistolain 1.8.1998 tapahtuneen voi- 12123: maantulon jälkeen muutettu professorin viroiksi lukuun ottamatta eräitä ennen 12124: 238 Opetusministeriö 12125: 12126: yliopistolain voimaantuloa avoimeksi julistettuja virkoja. Myös nama tullaan 12127: virantäyttötoimenpiteiden päätyttyä muuttamaan professorin viroiksi. 12128: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin. 12129: 12130: Uusi koululainsäädäntö 12131: HE 8611997 vp 12132: Sivistysvaliokunta 12133: 12134: Eduskunta totesi 17 .6.1998, että uudet koululait merkitsevät laajavaikutteista 12135: uudistusta ja uusia, monensuuntaisia mahdollisuuksia suomalaisen koulutuk- 12136: sen koko toimitakenttään. Uudistuksen yhteiskunnallisen merkityksen vuok- 12137: si eduskunta edellytti, että hallitus antaa kolmen vuoden kuluttua koululaki- 12138: en voimaantulosta koulutuspoliittisen selonteon, jossa arvioidaan uudistuk- 12139: sen vaikutuksia ja laeissa asetettujen tavoitteiden toteuttamista. 12140: Eduskunta edellytti, että arviointitoiminta Opetushallituksessa järjestetään 12141: riittävän itsenäisenä suhteessa opetushallinnon muuhun organisaatioon. Ar- 12142: vioinnin toimivuudesta on annettava selvitys kahden vuoden kuluessa. Sa- 12143: malla on kerättävä kokemuksia ei tehtävien tarkoituksenmukaisesta organi- 12144: soiunista ja tarvittaessa on ryhdyttävä toimenpiteisiin arviointia koskevien 12145: säännösten tarkistamiseksi. 12146: Eduskunta edellytti, että valtiontalouden tilanteen salliessa perusopetuksen 12147: yksikköhintojen jälkeenjääneisyys pikaisesti korjataan vastaamaan todellisia 12148: kustannuksia. 12149: Eduskunta edellytti hallituksen valmistelevan perusopetuslain muutokset 12150: siten, että lapsen oikeus oppivelvollisuutta edeltävään vuoden mittaiseen 12151: esiopetukseen voidaan saattaa voimaan 1.8.2000 lukien taloudellisten voi- 12152: mavarojen mukaisesti. 12153: Eduskunta edellytti, että hallitus osaltaan pyrkii edistämään tomenpiteitä, 12154: joilla opettajien kokonaistyöaikajärjestelmä saadaan toteutettua mahdolli- 12155: simman nopeasti. 12156: Eduskunta edellytti, että hallitus tekee suomen ja ruotsin kielen opetuksen 12157: järjestämisestä maahanmuuttajalapsille selvityksen, huomioiko opetus lasten 12158: kielellisen lähtötason. Tavoitteena on, että lapset voisivat oppia suomea tai 12159: ruotsia mahdollisimman hyvin. 12160: Eduskunta edellytti, että opetussuunnitelmia kehitetään siten, että ne sisältä- 12161: vät myös koulun ja opettajien ammattitaidonkehittämisen tavoitteenasette- 12162: lun, kehittämisprosessien kuvaukset sekä menetelmät, joilla kehittämistoi- 12163: mintaa arvioidaan. 12164: Eduskunta edellytti, että tilannetta tukiopetuksen järjestämisestä kouluissa 12165: seurataan ja tarvittaessa ryhdytään tehostettuihin toimenpiteisiin niin, että 12166: opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneen tai muutoin erityistä tukea tarvitsevan 12167: oppilaan oikeus tukiopetukseen voidaan turvata. 12168: Eduskunta edellytti, että hallitus huolehtii siitä, että päätökset erityisopetuk- 12169: seen siirtämisestä tehdään oppilaan tarpeista lähtien ja siten että erityisope- 12170: tusta tarvitsevien oppilaiden tasa-arvoiset mahdollisuudet opiskeluun turva- 12171: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 239 12172: 12173: taan. 12174: Eduskunta edellytti, että opetusministeriö seuraa perusopetuslain 28 §:n so- 12175: veltamiskäytäntöä ja antaa siitä kahden vuoden kuluttua lain voimaantulosta 12176: selvityksen sivistysvaliokunnalle. 12177: Eduskunta edellytti, että opetusministeriö painottaa lähivuosien toiminnas- 12178: saan koulujen kirjasto- ja tietopalvelutoiminnan kehittämistä riittävän moni- 12179: puolisesti opetuksen pedagogisen kehittämisen osana. 12180: Eduskunta edellytti, että valtiovalta ja kunnat yhteistyössä kansalais- ja mui- 12181: den järjestöjen kanssa kehittävät toimenpiteitä, joilla lisätään perusedellytyk- 12182: siä kerhotoiminnalle. 12183: Eduskunta edellytti, että lukion liikunnan ja terveystiedon opetusta kehite- 12184: tään siten, että oppiaineet jaksotetaan läpi koko lukiokoulutuksen. Tavoit- 12185: teena on vahvistaa terveitä elämäntapoja ja liikuntaharrastusta. 12186: Eduskunta edellytti, että kaikessa 3-vuotisessa ammatillisessa koulutuksessa 12187: työssäoppimisjakso kehitetään kiinteäksi osaksi tutkintoa. Sen vuoksi tulee 12188: selvittää ja arvioida tarkoituksenmukaisimmat työssäoppimisen järjestämis- 12189: tavat. 12190: Eduskunta edellytti, että hallitus antaa eduskunnalle kiireellisesti oppisopi- 12191: muskoulutuksen kehittämistä koskevat ehdotukset. 12192: Eduskunta edellytti, että lähivuosina talousarvioissa varataan valtion- 12193: osuusuudistuksessa menetyksiä kokeneille opistoille siirtymäkauden harkin- 12194: nanvaraista lisäavustusta. 12195: Eduskunta edellytti hallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin kansalaisopistojen 12196: asutusrakenne ryhmittelyn uudistamiseksi kansalaisopistojen toiminnan kan- 12197: nalta tarkoituksenmukaiseksi. 12198: Eduskunta edellytti, että hallitus järjestää taiteen perusopetuslain toimivuu- 12199: den seurannan kaikkien taiteenalojen perusopetuksen osalta korostaen erityi- 12200: sesti nykyisten musiikkioppilaitosten toiminnan määrän ja laadun turvaamis- 12201: ta. 12202: Eduskunta edellytti, että kansanopistojen mahdollisuudet yleissivistävän ja 12203: tutkintotavoitteisen opetuksen antamiseen turvataan määrittelemällä kansan- 12204: opistojen harjoittamalle perus- ja lukio-opetukselle sen erityispiirteet huomi- 12205: oon ottava riittävä yksikköhinta. 12206: Eduskunta edellytti, että hallitus kiirehtii sellaisen rahoitusjärjestelmän ai- 12207: kaansaamista, joka turvaa saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen myön- 12208: teisen kehityksen jatkumisen. 12209: Opetusministeriö on käynnistänyt eduskunnalle annettavan uuden koulutuslainsää- 12210: dännön vaikutuksia ja asetettujen tavoitteiden toteutumista käsittelevän seonteon 12211: valmistelun. Selonteko annetaan eduskunnalle keväällä 2002. Koulutuksen arvioin- 12212: nista eduskunnalle annetaan erikseen selvitys vuoden 2000 loppuun mennessä. 12213: Samassa yhteydessä eduskunnalle annetaan selvitys perusopetuslain oppilasvalintoja 12214: koskevan 28 §:n soveltamiskäytännöstä. Opetusministeriö on käynnistänyt myös 12215: muut eduskunnan lausumassa edellytetyt toimenpiteet. 12216: 240 Opetusministeriö 12217: 12218: Esiopetusuudistus on valmisteltu siten, että oppivelvollisuutta edeltävää vuoden 12219: mittaista esiopetusta voidaan järjestää valtionrahoituksen turvin 1 päivästä elokuuta 12220: 2000 lukien. Kunnille tulee lakisääteinen velvollisuus järjestää mainittua esiopetusta 12221: 1 päivästä elokuuta 2001lukien. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun 12222: lakiin on vuoden 1999 alusta lisätty säännökset saamenkieliseen ja saamen kielen 12223: opetukseen saamelaisten kotiseutualueen kunnissa erikseen myönnettävästä valtion- 12224: avustuksesta. Valtionavustus koskee mainittua opetusta perusopetuksessa, lukiossa 12225: ja ammatillisessa koulutuksessa. 12226: Oppisopimuskoulutusta koskevia säännöksiä on muutettu 1 päivästä tammikuuta 12227: 1999 voimaan tulleella lailla ( 1185/1998) siten, että oppisor.imuskoulutusta voidaan 12228: järjestää myös yrittäjälle omassa yrityksessään. Samanaikaisesti uudistettiin op- 12229: pisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitussään- 12230: nökset Työssäoppiminen sisältyy kaikkiin ammatillisena peruskoulutuksena 12231: toteutettaviin perustutkintoihin vuonna 2001 alkavasta koulutuksesta lukien. 12232: Työssäoppimisen uudistuksen tueksi on käynnissä laajaa kokeilu- ja kehittämistoi- 12233: mintaa. 12234: Uuden lainsäädännön johdosta valtionrahoitusta menettäneille kansanopistoille on 12235: myönnetty harkinnanvaraista valtionavustusta. Lisäksi kansanopistojen rahoi- 12236: tusasemaa on turvattu myöntämällä harkinnanvaraisia yksikköhinnan korotuksia 12237: tutkintotavoitteiseen koulutukseen. Kansalaisopistojen asutusrakenneryhmityksen 12238: uudistamisen valmistelu on opetusministeriössä käynnistetty. 12239: Perusopetuksen valtionrahoituksen perusteena käytettävien yksikköhintojenjälkeen- 12240: jääneisyyden korjaamistarpeet selvitetään muiden opetustoimen yksikköhintojen 12241: tavoin valmisteltaessa valtion talousarvioesitystä vuodelle 2001. 12242: 12243: Valtion vammaisten koulujen ja ammatillisten erityisoppilaitosten taloudellisten 12244: toimintaedellytysten turvaaminen 12245: HE 10011997 vp 12246: Valtiovarainvaliokunta 12247: 12248: 4) Hyväksyessään 19.12.1997 valtion talousarvion vuodelle 1998 eduskunta 12249: edellytti momentin 29.40.21 kohdalla vammaisten koulujen ja ammatillisten 12250: erityisoppilaitosten taloudellista ja toiminnallista tilannetta seurattavan ja 12251: selvitettävän siten, että vammaisten lasten ja nuorten koulutusmahdollisuuk- 12252: sia heikentävä tilanne voidaan korjata kevään 1998 aikana. 12253: Vuoden 1998 1. lisätalousarvioon varattiin 17 377 000 markan määräraha, jolla 12254: turvattiin taloudelliset edellytykset vammaisten lasten ja nuorten koulutusmahdolli- 12255: suuksien asianmukaiseen hoitamiseen. 12256: Valtion vuoden 1999 talousarviossa on varattu 114 795 000 markan määräraha 12257: (mom. 29.60.21) valtion ammatillisten oppilaitosten toimintaan. Vastaavasti vuoden 12258: 1999 talousarvion momentilla 29.40.21 on osoitettu 142 260 000 markkaa vam- 12259: maisten lasten koulujen toimintaan. Määrärahoilla voidaan turvata valtion vam- 12260: maisten koulujen ja ammatillisten erityisoppilaitosten toiminta. Asia ei anna enää 12261: aihetta toimenpiteisiin. 12262: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 241 12263: 12264: Teattereiden avustusmäärärahat 12265: 12266: HE 100!1997 vp 12267: Valtiovarainvaliokunta 12268: 12269: 5) Hyväksyessään 19.12.1997 valtion talousarvion vuodelle 1998 eduskunta 12270: edellytti momentin 29.90.52 kohdalla, että hallitus selvittää mahdollisuudet 12271: teattereiden harkinnanvaraisten avustusmäärärahojen lisäämiseksi 12272: 12273: Valtion talousarviossa vuodelle 2000 on osoitettu teatteri- ja orkesterilain ulkopuo- 12274: lisille teattereille 1 000 000 markkaa enemmän kuin vuonna 1999. Näyttämötaiteen 12275: edistämiseen käytetään 7 350 000 markkaa, mikä on 1 000 000 markkaa enemmän 12276: kuin vuonna 1999. 12277: 12278: Valtion talousarviossa vuodelle 2000 on teatteri- ja orkesterilain muuttamisesta 12279: annetun lain (1277/94) 6 a §:n mukaisiin harkinnanvaraisiin valtionavustusten 12280: maksamiseen varattu 8 000 000 markkaa, josta teattereille 7 450 000 markkaa. 12281: 12282: 12283: Liikunnan tukeminen 12284: HE 100/1997 vp 12285: Valtiovarainvaliokunta 12286: 12287: 6) Hyväksyessään 19.12.1997 valtion talousarvion vuodelle 1998 eduskunta 12288: edellytti momentin 29.98.50 kohdalla, että liikunnan osuutta veikkausvoitto- 12289: varojen jaosta lisätään vuoden 1999 talousarviossa. 12290: 12291: Valtion talousarviossa opetusministeriölle on osoitettu vuodelle 1999 momentille 12292: 29.98.50 444 499 000 markkaa urheilun ja liikuntakasvatustyön tukemiseen. 12293: 12294: Veikkausvoittovaroja on vuodesta 1994lähtien myönnetty asetuksessa ilmoitettujen 12295: edunsaajien ohella myös kirjstojen lakisääteisten valtionosuuksien maksamiseen. 12296: Kirjastojen valtionosuuksiin käytetään vuoden 1999 talousarvion mukaan 20,7 % 12297: veikkausvoittovarojen tuotosta. Kyseessä on valtiontaloudellinen säästötoimi, joka 12298: samalla on merkinnyt sitä, että asetuksessa määriteltyjen edunsaajien osuus veik- 12299: kausvoittovarojen tuotosta on laskenut. Niinpä vuoden 1999 talousarviossa verrattu- 12300: na vuoden 1998 talousarvioon laskee tieteen osuus 19,0 %:sta 18,2 %:iin, taiteen 12301: osuus 37,3 %:sta 35,7 %:iin ja liikunnan osuus 20,9 %:sta 20,3 %:iin. Nuorisotyön 12302: osuus säilyy osapuilleen ennallaan, koska merkittävä osa nuorisotyöpajojen rahoi- 12303: tuksesta siirtyy budjettivaroista veikkausvoittovaroin rahoitettavaksi. 12304: 12305: Kun veikkausvoittovarojen jakoa tarkastellaan jättämällä tarkastelun ulkopuolelle 12306: valtiontalouden säästötoimena suoritettu kirjastojen valtionosuuksien osuus ja 12307: lasketaan edunsaajien osuudet niille käytettäväksijääneestä summasta, pysyy tieteen 12308: osuus lähes ennallaan (22,9 % ), taiteen osuus vähenee 45,3 %:sta 45 %:iin ja 12309: nuoristyön osuus nousee 6,2 %:sta 6,6 %:iin. Liikunnan osuus oli vuoden 1998 12310: talousarviossa 25,4 % ja on vuoden 1999 talousarviossa 25,5 %. 12311: 12312: Opetusministeriö on aiemmin ohessa jo vastannut lausumaan vuoden 1999 talousar- 12313: vion osalta. Asia ei anna enää tältä osin aihetta toimenpiteisiin. Vuoden 2000 12314: talousarvion osalta asiaa selostetaan tämän kertomuksen lausuman (HE 10511998 12315: vp.) yhteydessä. 12316: 242 Opetusministeriö 12317: 12318: Ammattikorkeakoulujen yksikköhintojen laskentaperusteet 12319: 12320: HE 12211997 vp 12321: Sivistysvaliokunta 12322: 12323: Eduskunta edellytti 25.11.1997, että hallitus välittömästi selvittää ne rahoi- 12324: tukselliset ongelmat, jotka aiheutuvat opiskelijoista, jotka eivät saa tutkinto- 12325: aan valmiiksi ohjeeilisessa normiajassa ja siitä, että näitä opiskelijoita ei ole 12326: rajattu pois seuraavien vuosien yksikköhintojen laskennasta sekä tämän vai- 12327: kutuksesta ammattikorkeakoulujen kokonaisrahoitukseen, sekä valmistelee 12328: erillisen esityksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mu- 12329: uttamiseksi siten, että edellä mainittua rahoitusta koskevat säännökset sel- 12330: kiytetään ja edellä mainittu ammattikorkeakoulujen yksikköhintojen lasken- 12331: taperusteisiin nyt sisältyvä epäkohta poistetaan. Esitys tulee antaa eduskun- 12332: nalle siten, että korjaukset voidaan saattaa voimaan vuoden 1999 rahoitus- 12333: pohjien laskennassa. 12334: Hallitus antoi keväällä 1998 eduskunnalle esityksen opetus- ja kulttuuritoimen 12335: rahoituksesta annetun lain muuttamisesta vuoden 1999 alusta lukien siten, että 12336: ammattikorkeakoulujen yksikköhinnat eivät vääristy niiden opiskelijoiden vuoksi, 12337: jotka eivät saa tutkintoaan valmiiksi ohjeeilisessa normiajassa. 12338: Vuoden 1999 alusta voimaan tulevan uuden opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 12339: annetun lain mukaan laskettaessa ammattikorkeakoulujen opiskelijakohtaisia 12340: yksikköhintoja todellisten kustannusten perusteella ei kustannusten jakajana enää 12341: oteta huomioon opiskelijoita, joiden perusteella ammattikorkeakouluille ei myönne- 12342: tä valtionosuutta. Ammattikorkeakoulujen yksikköhinnat eivät siten enää voi 12343: alentua niiden opiskelijoiden vuoksi, jotka eivät saa tutkintoaan valmiiksi ohjeeili- 12344: sessa normiajassa. 12345: Asia ei aiheuta enää toimenpiteitä. 12346: 12347: Opetusalan koulutuskeskus 12348: HE 12711997 vp 12349: Sivistysvaliokunta 12350: 12351: Eduskunta edellytti 8.12.1997, että ammattikasvatushallinnon koulutuskes- 12352: kukseen kehittynyt ammatillisten oppilaitosten ja ammatillisesti suuntautu- 12353: neen aikuiskoulutuksen henkilöstön korkeatasoisen täydennyskoulutuksen 12354: erityisosaaminen, asiantuntemus, asiakassuhteet ja yhteistyöverkostot sekä 12355: Heinolan kurssikeskuksessa kehittynytyleissivistävän täydennyskoulutuksen 12356: korkeatasoinen osaaminen hyödynnetään siten, että uuden koulutuskeskuk- 12357: sen mahdollisuudet kehittyä koulutustarpeita vastaavaksi ja tasokkaaksi yk- 12358: siköksi turvataan. Koulutusta järjestetään erityisesti Heinolassa ja Tampe- 12359: reella sekä muilla paikkakunnilla, missä koulutuksen järjestäminen on tar- 12360: koituksenmukaista ja koulutusta hankitaan sieltä, missä kulloinkin on saata- 12361: vissa paras asiantuntemus. 12362: Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa lain toteutumista ja tekee viimeis- 12363: tään neljän vuoden kuluttua selvityksen siitä, ovatko Opetusalan koulutus- 12364: keskukselle asetetut tavoitteet sekä ammatillisen että yleissivistävän ope- 12365: tushenkilöstön täydennyskoulutuksen ja taloudellisten toimintamahdollisuuk- 12366: sien osalta toteutuneet. 12367: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 243 12368: 12369: Laki opetusalan koulutuskeskuksesta (1259/1997) ja siitä annettu asetus (18711998) 12370: ovat tulleet voimaan 1.8.1998 lukien. Opetusalan koulutuskeskus toimii lain 12371: mukaan opetushallituksen alaisena. Opetushallitus ohjaa koulutuskeskuksen 12372: toimintaa ja seuraa samalla asetettujen tavoitteiden toteutumista. Tarkoitus on, että 12373: eduskunnan edellyttämä selvitys tullaan tekemään siinä vaiheessa, kun Opetusalan 12374: koulutuskeskuksen toiminnan voidaan katsoa olevan uudistetussa muodossaan jo 12375: vakiintuneena tasolla. 12376: 12377: Tietovemoissa saatavilla olevan aineiston käyttö opetuksessa 12378: HE 17011997 vp 12379: Sivistysvaliokunta 12380: 12381: Eduskunta edellytti 17.3.1998, että opetusministeriö selvittää tietoverkoissa 12382: saatavilla olevan aineiston käyttöön liittyvät kysymykset ja ryhtyy tarvitta- 12383: viin toimenpiteisiin niin, että tietoverkoissa saatavilla olevan aineiston käyt- 12384: tömahdollisuudet erityisesti opetuksessa voidaan turvata. 12385: Valtion talousarvion momentin 29.01.22. (Kehittämistoiminta) määrärahasta on 12386: osoitettu vuoden 1999 talousarviossa 6 000 000 markkaa oppimateriaalien ja 12387: opetusmenetelmien kehittämiseen. Osa tästä määrärahasta on suunnattu avointen 12388: oppimisympäristöjen ja uuden oppimateriaalin kehittämiseen. 12389: Opetusministeriö pyrkii turvaamaan tietoverkoissa saatavilla olevan aineiston 12390: käyttömahdollisuudet erityisesti opetuksessa pyrkimällä tekemään oikeudenhalti- 12391: joiden tai heitä edustavien järjestöjen kanssa sopimukset aineiston käyttämisestä ja 12392: tukemalla digitaalisten aineistojen yksinkertaisten ja toimivien käyttölupajärjestel- 12393: mien kehittämistä. Sopimus- ja käyttölupajärjestelmien toimivuutta voidaan 12394: tarvittaessa tukea sellaisilla lainsäädäntöratkaisuilla, jotka ovat yhteensopivia EY- 12395: lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten kanssa. 12396: Digitaalitekniikkaan ja tietoverkkoihin liittyvien tekijänoikeudellisten kysymysten 12397: kansainvälinen arviointi on käynnissä Euroopan yhteisössä ja Maailman henkisen 12398: omaisuudenjärjestössä WIPOssa. Opetusministeriö on käynnistänyt oman selvityk- 12399: sen digitaalitekniikan vaikutuksista tekijänoikeuslainsäädäntöön. Selvityksiä tehdään 12400: ja sopimustoiminnan oikeudellisia ja muita edellytyksiä tutkitaan yhteistyössä 12401: oikeuksien haltijoita edustavien järjestöjen kanssa. Lainsäädännön valmistelu 12402: käynnistyy selvitysvaiheen jälkeen vuonna 2000. 12403: 12404: Liikuntapaikkarakentaminen 12405: HE 23611997 vp 12406: Sivistysvaliokunta 12407: 12408: Eduskunta edellytti 24.11.1998, että valtioneuvosto harkitsee liikuntapaikka- 12409: rakentamiseen myönnettävien rakentamisavustusten markkamääräisen alara- 12410: jan tarkistamista niin, että myös kuntien pieniin lähiliikuntapaikkahankkei- 12411: siin voitaisiin myöntää rakentamisavustusta. 12412: Valtioneuvosto on 30.12.1998 antamassaan opetus- ja kulttuuritoimen perustaruis- 12413: hankkeista annetussa valtioneuvoston päätöksessä ( 1200/1998) päättänyt, että 12414: liikuntalaissa (1 05411998) tarkoitettujen liikuntapaikkojen sekä niihin liittyvien 12415: vapaa-aikatilojen perustaruishankkeena pidetään sellaista opetus- ja kulttuuritoimen 12416: rahoituksesta annetun lain 31 §:n 1 momentissa tarkoitettua toimenpidettä, jonka 12417: 244 Opetusministeriö 12418: 12419: arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään 100 000 markkaa. 12420: Valtion vuoden 2000 talousarvioesityksen selvitysosan mukaan vuoden 2000 12421: liikuntapaikkojen perustamishankkeisiin osoitetulla määrärahalla (77 500 000 mk) 12422: on tarkoitus tukea erityisesti lähiliikuntaedellytysten luomista huomioon ottaen 12423: erityisesti lasten ja nuorten kasvu ja kehitys. 12424: 12425: Yliopistojen perusrahoituksen turvaaminen 12426: 12427: HE 10511998 vp 12428: Valtiovarainvaliokunta 12429: 12430: 6) Hyväksyessään 18.12.1998 valtion talousarvion vuodelle 1999 eduskunta 12431: edellytti luvun 29.10 kohdalla, että yliopistojen perusrahoituksen turvaami- 12432: nen otetaan painopisteeksi valmisteltaessa uutta koulutuksen ja tutkimuksen 12433: kehittämissuunnitelmaa. 12434: Laki korkeakoululaitoksen kehittämisestä turvaa yliopistojen toimintamenorahoi- 12435: tuksen vuonna 2000. Hallitusohjelmassa todetaan, että yliopistojen perusrahoituksen 12436: kehitys turvataan edelleen lainsäädännöllä. Uusi koulutuksen ja korkeakouluissa 12437: harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelma laaditaan vuonna 1999. 12438: Opetusministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtäväksi annettiin kartoittaa 12439: vaihtoehdot yliopistojen määrärahatason turvaamiseksi lainsäädännöllä vuoden 2000 12440: jälkeen ottaen huomioon toimintakentässä tapahtuneet muutokset ja kartoituksen 12441: pohjalta valmistella esitys tarvittavaksi lainsäädännöksi. Työryhmän määräaika 12442: päättyy 31.12.1999. 12443: 12444: Oppisopimuskoulutus 12445: 12446: HE 10511998 vp 12447: Valtiovarainvaliokunta 12448: 12449: 7) Hyväksyessään 18.12.1998 valtion talousarvion vuodelle 1999 eduskunta 12450: edellytti momentin 29.60.31 kohdalla, että hallitus seuraa ammatillisen lisä- 12451: koulutuksen oppisopimusten kokonaismääräkiintiön riittävyyttä ja tarvitta- 12452: essa tuo lisätalousarvioehdotuksessa esityksen kiintiön nostamiseksi. 12453: Vuodelle 1999 on talousarviossa varattu oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutukseen 12454: 9 000 vuotuista koulutuspaikkaa. Yhdessä vuodelta 1998 siirtyvien ammattitutkin- 12455: toon valmistavien 3 000 vuotuisen koulutuspaikan kanssa oppisopimuskoulutuksen 12456: enimmäismäärä on noin 12 000 vuotuista paikkaa vuonna 1999. Oppisopimuskou- 12457: lutuksella toteutettavan lisäkoulutuksen kysyntää seurattiin vuonna 1999. Vuoden 12458: 2000 talousarviossa oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen koulutuspaikkamäärä 12459: on nostettu 14 000 paikkaan. Syksyllä 1999 käytettävissä olevien valtionrahoitusta 12460: koskevien laskentatietojen pohJalta kartoitetaan kiintiöiden käyttöaste ja kohdentu- 12461: minen kohderyhmittäin ja alueittain. 12462: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 245 12463: 12464: Veikkausvoittovarojen käyttäminen khjastojen valtionosuoksiin 12465: HE 10511998 vp 12466: Valtiovarainvaliokunta 12467: 8) Hyväksyessään 18.12.1998 valtion talousarvion vuodelle 1999 eduskunta 12468: edellytti, että heti valtiontalouden tilanteen salliessa palataan menettelyyn, 12469: jossa viime vuosina veikkausvoittovaroista rahoitetut lakisääteiset valtion- 12470: osuudet katetaan yleisistä budjettivaroista, jolloin myös kirjastojen valtion- 12471: osuudet rahoitetaan yleisistä budjettivaroista. 12472: Joulukuussa 1998 annetun kirjastolain (904/ 1998) 12 § 2 momentissa todetaan, että 12473: kirjastolaissa tarkoitettuihin valtionosuuksiin sekä valtionavustuksiin voidaan 12474: vuoden 1999 loppuun käyttää myös veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroja. 12475: Valtionosuuksien kattaminen yleisistä budjettivaroista on tavoitteena heti valtionta- 12476: louden tilanteen niin salliessa. Konkreettinen siirtyminen ratkaistaan kunkin vuoden 12477: talousarvion valmistelun yhteydessä. 12478: 12479: Liikunnan tukeminen 12480: HE 10511998 vp 12481: Valtiovarainvaliokunta 12482: 9) Hyväksyessään 18.12.1998 valtion talousarvion vuodelle 1999 eduskunta 12483: edellytti, että liikunnan osuutta veikkausvoittovarojen jaosta lisätään vuo- 12484: den 2000 talousarviossa 12485: Valtion talousarviossa opetusministeriölle on osoitettu vuodelle 2000 momentille 12486: 29.98.50 470 999 000 markkaa urheilun ja liikuntakasvatustyön tukemiseen. 12487: Veikkausvoittovaroja on vuodesta 1995lähtien myönnetty asetuksessa ilmoitettujen 12488: edunsaajien ohella myös kirjastojen lakisääteisten valtionosuuksien maksamiseen. 12489: Kirjastojen valtionosuuksiin käytetään vuoden 2000 talousarvion mukaan 19.2 % 12490: veikkausvoittovarojen tuotosta. Kyseessä on valtiontaloudellinen säästötoimi, joka 12491: samalla on merkinnyt sitä, että asetuksessa määriteltyjen edunsaajien osuus veik- 12492: kausvoittovarojen tuotosta on laskenut. Niinpä vuoden 2000 talousarviossa ver- 12493: rattuna vuoden 1994 talousarvioon nousee tieteen osuus 18,2 %:sta 19,4 %:iin, 12494: taiteen osuus säilyy 35,7 %:ssa, liikunnan osuus nousee 20,3 %:sta 20,6 %:iin. 12495: Nuorisotyön osuus säilyy osapuilleen ennallaan 8,1 %:na, koska merkittävä osa 12496: nuorisotyöpajojen rahoituksesta siirtyy budjettivaroista veikkausvoittovaroin 12497: rahoitettavaksi. 12498: Kun veikkausvoittovarojen jakoa tarkastellaan jättämällä tarkastelun ulkopuolelle 12499: valtiontalouden säästötoimena suoritettu kirjastojen valtionosuuksien osuus ja 12500: lasketaan edunsaajien osuudet niille käytettäväksi jääneestä summasta, kasvaa 12501: tieteen osuus 22,9 %:sta 24 %:iin, taiteen osuus vähenee 45 %:sta 44,1 %:iin ja 12502: nuorisotyön osuus 6,6 %:sta 6,3 %:iin. Liikunnan osuus säilyy 25,5 %:na. 12503: 246 Opetusministeriö 12504: 12505: Ammattilentäjien koulutus 12506: HE 4011999 vp 12507: Valtiovarainministeriö 12508: 12509: 4) Hyväksyessään 18.12.1999 valtion talousarvion vuodelle 2000 eduskunta 12510: edellytti momentin 27.10.21 kohdalla, että ammattilentäjien koulutus järjes- 12511: tetään asiasta valmistuneen liikenneministeriön työryhmämuistion pohjalta 12512: Opetusministeriö valmistelee ja esittelee valtioneuvoston periaatepäätöksen lentäjien 12513: ammatillista koulutusta antavan oppilaitoksen perustamisesta edellä tarkoitetun 12514: työryhmän ehdotusten pohjalta. 12515: 12516: Yliopistojen perusvoimavarat 12517: HE 40/1999 vp 12518: Valtiovarainvaliokunta 12519: 12520: 5) Hyväksyessään 18.12.1999 valtion talousarvion vuodelle 2000 eduskunta 12521: edellytti luvun 29.10 kohdalla, että yliopistojen perusvoimavarojen vaje kor- 12522: jataan kuluvalla vaalikaudella 12523: Hallitusohjelmassa ja koulutuksen ja yliopistoissa harjoitettavan tutkimuksen 12524: kehittämissuunnitelmassa vuosille 1999-2004 todetaan, että y1iopistojen 12525: perusrahoituksen kehitys turvataan edelleen lainsäädännöllä. 12526: Opetusministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtäväksi annettiin kartoittaa 12527: vaihtoehdot yliopistojen määrärahatason turvaamiseksi lainsäädännöllä vuoden 2000 12528: jälkeen ottaen huomioon toimintakentässä tapahtuneet muutokset ja kartoituksen 12529: pohjalta valmistella esitys tarvittavaksi lainsäädännöksi. Työryhmän määräaika 12530: päättyy 31.12.1999, jonka jälkeen käynnistyy opetusministeriön jatkovalmistelu. 12531: 12532: Lasten ja nuorten psykiatrien koulutus 12533: HE 4011999 vp 12534: Valtiovarainvaliokunta 12535: 12536: 6) Hyväksyessään 18.12.1999 valtion talousarvion vuodelle 2000 eduskunta 12537: edellytti luvun 29.10 kohdalla hallituksen huolehtivan siitä, että lasten ja 12538: nuorten psykiatrien määrän lisäämiseksi näiden alojen koulutusta lisätään, 12539: tarvittaessa erityistoimenpitein. 12540: Lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian koulutusta on uudistettu vuoden 1999 12541: alusta, jolloin tuli voimaan uusi asetus erikoislääkärin tutkinnosta. Samalla koulu- 12542: tuksen toteuttamisjärjestelyjä uudistettiin ja koulutukseen otettavien määrää kyettiin 12543: jonkin verran lisäämään. Lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon tarpeen kannalta 12544: lisäykset ovat kuitenkin riittämättömiä. Opetusministeriö onkin käynnistänyt 12545: neuvottelut sosiaali- ja terveysministeriön kanssa, jotta lasten ja nuorten hoidosta 12546: vastaavien psykiatrien koulutusmäärää voitaisiin lisätä erityisjärjestelyin. 12547: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 247 12548: 12549: Eläke kunnan palvelukseen siirryttäessä 12550: 12551: HE 48!1999 vp 12552: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 12553: 12554: Eduskunta edellytti 1.10.1999 hallituksen huolehtivan siitä, että tämän lain 12555: nojalla henkilöitä ei siirrettä vastoin suostumustaan kunnan palvelukseen 12556: siten, että eläkejärjestelmiin tehtyjen muutosten johdosta heille syntyy me- 12557: netyksiä eläketurvaan. 12558: Tasavallan Presidentti antoi 29.10.1999 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus- 12559: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 12560: Hammaslääketieteen perus- ja erikoistumiskoulutuksen kliinisen koulutuksen 12561: kunnallistamista on valmisteltu Helsingin, Turun ja Oulun yliopistojen yhteydessä 12562: toimivien paikallisten valmisteluryhmien sekä opetusministeriön asettaman valta- 12563: kunnallisen seuranta- ja koordinaatioryhmän yhteistyönä. Seuranta- ja koordinaa- 12564: tioryhmän työ jatkuu huhtikuun 2000 loppuun saakka. 12565: Henkilöstön osalta valtaosa siirtymisistä kunnallisen työantajan palvelukseen 12566: sovittiin vuoden 1999 aikana. Periaatteena oli, että henkilöiden siirtyminen kunnal- 12567: liselle työnantajalle perustuu heidän suostumukseensa, ja että eläke-etuudet turva- 12568: taan lainsäädännöllä. Huomioon on lisäksi otettu, että muutettaessa valtion eläkejär- 12569: jestelmää, laissa valtion eläkelain muuttamisesta (1 0311989) annettiin sen voimaan- 12570: panosäännöksessä mahdollisuus pysyä eräissä ammatillisen eläkeiän tapauksissa 12571: aikaisemman järjestelmän piirissä. Asianomaisen henkilön oli ilmoitettava valintaoi- 12572: keuden käytöstään vuoden 1999 kesäkuun loppuun mennessä. 12573: Kunnallistamisen yhteydessä henkilöitä ei ole siirretty kunnalliselle työnantajalle 12574: ilman heidän omaa suostumustaan. Tämä on periaatteena myös myöhemmin 12575: mahdollisesti siirtyvien henkilöiden osalta. Muutama yksittäinen henkilö on 12576: siirtynyt omasta halustaan kunnalliselle työnantajalle tietoisena siitä, että eläke- 12577: etuudet heikentyvät siirtymisen yhteydessä. 12578: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin. 12579: 12580: Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat, lakisääteiset valtionosuudet 12581: 12582: HE 54!1999 vp 12583: Sivistysvaliokunta 12584: 12585: Eduskunta edellytti 22.10.1999, että hallitus laatii suunnitelman, jonka mu- 12586: kaisesti nyt veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista rahoitettavat laki- 12587: sääteiset valtionosuudet siirretään yleisistä budjettivaroista katettavaksi. 12588: Tasavallan Presidentti antoi 5.11.1999 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun- 12589: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 12590: Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroja on vuodesta 1993 lähtien jouduttu 12591: valtiontalouden säästötoimenpiteiden vuoksi käyttämään niiden alkuperäisten 12592: käyttötarkoitusten lisäksi myös eräisiin lakisääteisiin valtionosuuksiin. Tällöin 12593: veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarojen käyttöä tieteen, taiteen, urheilun sekä 12594: liikunta- ja nuorisokasvatustyön tukemiseen on jouduttu vastaavasti supistamaan. 12595: Tavoitteena on, että valtion menot pystytään pitämään hallitusohjelman edellyttä- 12596: 248 Opetusministeriö 12597: 12598: mällä tasolla. Tämän vuoksi veikkauksen ja raha-arpajaisten tuottoihin nykyisin 12599: kohdistuvia säästötoimiajouduttaneen jatkamaan myös vuosien 2001-2003 talousar- 12600: vioissa. Eduskunnan edellyttämää suunnitelmaa valmisteltaessa joudutaan ottamaan 12601: huomioon valtiontalouden tila. 12602: 12603: Opettajankouluttajien jatko- ja täydennyskoulutusohjelma 12604: HE 7411999 vp 12605: Sivistysvaliokunta 12606: 12607: Eduskunta edellytti 23.11.1999, että hallitus laatii pikaisesti opettajankoulut- 12608: tajien jatko- ja täydennyskoulutusohjelman ja että ohjelman toteuttamiseen 12609: varataan vuosittain riittävät määrärahat. 12610: Tasavallan Presidentti antoi 3.12.1999 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun- 12611: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 12612: Opettajankouluttajien koulutuksen ohjelmavalmistelu on käynnistynyt. Vuoden 12613: 2000 aikana koulutus painottuu opetusharjoittelun ohjausvalmiuksiin, tieto- ja 12614: viestintätekniikan opetuskäytön koulutukseen sekä koulutuspoliittisesti keskeisiin 12615: painoalueisiin, kuten matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opetuksen kehittämi- 12616: seen. Opettajankouluttajien työyhteisöjen koulutus- ja kehittämishankkeet kuuluvat 12617: myös valmistelun piiriin. 12618: 12619: Esiopetuksen työaika 12620: Vammaisten lasten oppivelvollisuus 12621: Esiopetusta autavien täydennyskoulutus 12622: Opettajien pätevyys 12623: Päivähoidon hallinto ja ohjaus 12624: Perusopetuslain mukainen esiopetus, koulumatkaetu 12625: Esiopetusuudistus, selonteon antaminen 12626: HE 9111999 vp 12627: Sivistysvaliokunta 12628: 12629: Eduskunta edellytti 7.12.1999 hallituksen huolehtivan siitä, ettei esiopetuk- 12630: sen päivittäinen työaika muodostu alkuopetuksen päivittäistä työaikaa pi- 12631: demmäksi. 12632: Eduskunta edellytti, että hallitus selvittää, aiheuttaako nykytilanne eriarvoi- 12633: suutta pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien vammaisten lasten 12634: kohdalla ja tekee tarvittaessa muutosesitykset asianomaiseen lainsäädäntöön. 12635: Eduskunta edellytti, että täydennyskoulutusta järjestetään myös perusopetus- 12636: lain mukaista esiopetusta autaville luokanopettajille ja lastentarhanopettajil- 12637: le. 12638: Eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että opettajien pätevyyksiin 12639: liittyvän siirtymäkauden pituus on kolme vuotta. 12640: Eduskunta edellytti, että hallitus valmistelee säännösmuutokset, jotka anta- 12641: vat kunnille mahdollisuuden halutessaan siirtää päivähoidon hallinto ja oh- 12642: jaus sosiaalilautakunnalta opetustoimesta vastaavalle lautakunnalle. 12643: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 249 12644: 12645: Eduskunta edellytti hallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin säädösmuutosten 12646: tekemiseksi niin, että perusopetuslain mukaiseen esiopetukseen osallistuvat 12647: oppilaat saatetaan koulumatkaedun piiriin 1.8.2001 lukien. 12648: Eduskunta edellytti, että hallitus antaa kolmen vuoden kuluttua siitä, kun 12649: esiopetusuudistus koko laajuudessaan tulee voimaan, esiopetusuudistusta 12650: koskevan selonteon, jossa arvioidaan uudistuksen vaikutuksia ja asetettujen 12651: tavoitteiden toteutumista. 12652: Tasavallan Presidentti antoi 23.12.1999 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus- 12653: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 12654: Esiopetusuudistuksen edellyttämien asetusten ja opetussuunnitelman valtakunnal- 12655: listen perusteiden uudistamisen valmistelu on aloitettu. Muiden lausumissa edel- 12656: lytettyjen lainsäädäntötoimien ja muiden toimenpiteiden valmistelu aloitetaan 12657: vuoden 2000 aikana. Valmistelussa otetaan huomioon lausumissa esitetyt kanna- 12658: notot. 12659: Maa- ja metsätalousministeriö 12660: 12661: 12662: 12663: Maa- ja metsätalousministeriö 12664: Kotieläintuotannon edellytykset 12665: 12666: HE n:o 145!1994 vp. 12667: Maa- ja metsätalousvaliokunta 12668: 12669: Eduskunta edellytti 18.11.1994, että maidontuotantoa koskevien kiintiöiden 12670: määräytymisen perusteista ja muista elinkeinonharjoittajien tuotanto-oikeuk- 12671: siin olennaisesti vaikuttavista seikoista säädetään jäsenyystilanteessa lain 12672: tasolla. 12673: Eduskunta edellytti, että tukiehdoilla ja vastaavilla toimenpiteillä huolehdi- 12674: taan siitä, että siirtymävaihe sika- ja siipikarjatalouden aloilla tapahtuu halli- 12675: tusti, tuotannon rakennetta parantaen, ja että kokonaistuotannon määrä ei 12676: nykyisestään kasva. 12677: Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta 12678: on säädetty lailla (355/1995) ja vastaavasti on säädettyemolehmä-ja uuhipalkkioi- 12679: den kiintiöistä lailla (27411995). Asia ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin. 12680: Vuonna 1999 sika- ja siipikarjatalouden tulotukijärjestelmissä ei tapahtunut 12681: merkittäviä muutoksia. Kansallista tukea maksettiin (korotettuna) siirtymäkauden 12682: tukena ja pohjoisena tukena. Kansallisen tuen yhteismäärä on määritelty siten, että 12683: laskennallinen tuki keskeisillä tuotantoalueilla on likimain samantasoinen. Alueesta 12684: C1 pohjoiseen tuki on porrastettu pohjoisen tuen porrastuksen mukaisesti. 12685: Siirtymäkauden tuessa ei ole kanojen ja emakoiden eläinkohtaista tukea lukuun 12686: ottamatta tukiyksikköjen määrään liittyviä rajoitteita. Valtioneuvoston päätöksen 12687: mukaisesti vuonna 1999 emakoille voitiin maksaa tukea enintään 119 miljoonaa 12688: markkaa ja muniville kanoille enintään 68 miljoonaa markkaa. Lisäksi kanojen 12689: tukea maksettiin enintään 20 000 kanasta tuen saajaa kohden. 12690: Komission pohjoista tukea koskevassa päätöksessä on lähdetty siitä, että pohjoisen 12691: tuen alueella tuotannon määrä ei saa kasvaa päätöksessä määriteltyyn vertailutasoon 12692: nähden. Mikäli tuotannon määrä ylittää asetetut rajat, on tukea seuraavana vuonna 12693: suhteellisesti alennettava. Valtioneuvoston päätöksen mukaan pohjoista kotieläinyk- 12694: sikkötukea maksetaan alueilla C 1, C2 ja C2p enintään 300 eläinyksiköstä, alueella 12695: C3 enintään 200 eläinyksiköstä ja alueella C4 enintään 100 eläinyksiköstä tuen 12696: saajaa kohti. 12697: Vuoden 1999 aikana tehtiin noin 210 sikatalouden kehittämistä koskevaa investoin- 12698: titukipäätöstä ja noin 17 siipikarjataloutta koskevaa päätöstä. Määrät olivat alle 12699: puolet edellisen vuoden vastaavista luvuista. Investointituen enimmäismäärä oli A- 12700: ja B-tukialueilla sikataloudessa 44, broileritaloudessa 40 ja kanataloudessa 20 sekä 12701: C-tukialueella sikataloudessa ja siipikarjataloudessa 20 prosenttia hyväksyttävistä 12702: investointikustannuksista. 12703: Kokonaistuotannon määrää seurataan jatkuvasti ja komissiolle toimitetaan säännölli- 12704: sesti seuraavat selvitykset: kaksi kertaa vuodessa sianlihan ja kananmunien tuotan- 12705: tokapasiteettitiedot, kerran vuodessa siipikarjan tuotantokapasiteettitiedot, kerran 12706: kuukaudessa sikojen ja siipikarjan teurastetun yksilömäärän tiedot sekä pakattujen 12707: kananmunien lukumäärätiedot 12708: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 251 12709: 12710: Broileritalouteen ei vuonna 1999 ollut enää mahdollista hakea tukea tuotantoka- 12711: pasiteettia lisääviin investointoihin, koska katsottiin, että komission kanssa sovittu 12712: tuotantokapasiteetin enimmäismäärä ei antanut siihen mahdollisuutta. 12713: Liittymissopimuksen mukaan sika- ja siipikarjatalouden investointeja voidaan tukea 12714: julkisin varoin vain vuoden 1999 loppuun. Uuden maaseudun kehittämisasetuksen 12715: nojalla kyseisten tuotantosuuntien investointeja voidaan jatkossakin tukea; tuotanto- 12716: kapasiteetin seurannasta voidaan jatkossa luopua. Liittymissopimuksen 141 artiklan 12717: mukaisesti voidaan edelleen myöntää investointitukea A-ja B-tukialueille. 12718: 12719: Metsänviljelyaineiston riittävyys 12720: HE n:o 14611994 vp. 12721: Maa- ja metsätalousvaliokunta 12722: 12723: Eduskunta edellytti 18.11.1994, että maa- ja metsätalousministeriö jatkossa 12724: seuraa ja koordinoi kotimaisen metsänviljelyaineiston tuotantoa ja vientiä 12725: sekä ulkomaisen aineiston tuontia ja huolehtii kaikissa tilanteissa siitä, että 12726: siemeniä ja taimia on riittävästi saatavissa metsänviljelyyn. 12727: Eduskunta edellyttää, että uudistettaessa metsänviljelyaineiston pitämisestä 12728: kaupan annettua neuvoston direktiiviä (66/404/ETY) pyritään turvaamaan 12729: se, että metsikkösiemenen käyttö olisi mahdollista myös siirtymäajan jäl- 12730: keen. 12731: Maa- ja metsätalousministeriö huolehtii metsäpuiden kotimaisen siemen- ja 12732: taimituotannon samoin kuin metsänviljelyaineiston tuonnin ja viennin seurannasta. 12733: Ministeriö ohjaa ja tukee jalostettujen siementen tuotantoa, Pohjois-Suomen 12734: siemenhuoltoa ja siementen varmuusvarastointia valtion talousarviossa tarkoituk- 12735: seen osoitettujen määrärahojen puitteissa. 12736: Maa- ja metsätalousministeriö katsoo, ettei asia anna aihetta muihin toimenpiteisiin. 12737: Uusittu neuvoston direktiivi metsänviljelyaineiston pitämisestä kaupan hyväksyttiin 12738: 22.12.1999 ja tulee voimaan tammikuussa 2000. Direktiiviin sisältyy uusi alkuperä- 12739: luokka, siemenlähde tunnettu, mikä mahdollistaa metsikkösiementen käytön 12740: jatkossakin. 12741: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin. 12742: 12743: Maatalouden tukijätjestelmät 12744: HE 14811994 vp. 12745: Maa- ja metsätalousvaliokunta 12746: 12747: Eduskunta edellytti 22.11.1994, että tukijärjestelmiä valmisteltaessa ja niistä 12748: päätettäessä huomiota kiinnitetään erityisesti seuraaviin seikkoihin: 12749: 1) tukijärjestelmien tulee mahdollistaa maa- ja puutarhatalouden rakenneke- 12750: hitys, 2) järjestelmien tulee antaa edellytykset tuotannon ja jalostuksen säi- 12751: lymiseen nykyisillä tuotantoalueilla. Ne eivät kuitenkaan saa rohkaista tuo- 12752: tannon siirtymiseen epäedullisille alueille. Erikoiskasvien tuotantomahdolli- 12753: suudet on turvattava neuvottelutuloksen antamassa laajuudessa, 3) järjestel- 12754: mien tulee tukea yrittäjäsuuntautunutta toimintaa ja niissä tulee mahdolli- 12755: 252 Maa- ja metsätalousministeriö 12756: 12757: suuksien mukaan välttää yritystoimintaa passivoivia tukimuotoja. 4) tukijär- 12758: jestelyitä ei pidä nähdä ainoastaan selviytymistukena, vaan niiden avulla 12759: Suomen maa- ja puutarhatalous on pyrittävä saamaan tehokkaaksi ja kilpai- 12760: lukykyiseksi niin, että sillä pitkällä aikavälillä on mahdollisuus menestyä 12761: ED-jäsenyydesssä ja muussa kansainvälisessä kilpailussa. 12762: Eduskunta edellytti, että peruselintarvikkeiden tuotannossa tulee vastaisuu- 12763: dessa olla tavoitteena pääasiallinen omavaraisuus. Hallituksen tulee tarkoin 12764: seurata maa- ja puutarhatalouden sopeutumista jäsenyyteen ja tarvittaessa 12765: aloittaa neuvottelut ED-järjestelmässä. Eduskunta edellytti lisäksi, että edus- 12766: kunta kytketään jatkossa tiiviisti kansallisia tukia ja niiden muuttamista kos- 12767: kevaan valmisteluun. 12768: Maa- ja puutarhatalouden tukijärjestelmä muodostuu ED:n yhteisen maatalouspoli- 12769: tiikan mukaisista tuista, joita kansalliset tukijärjestelmät täydentävät. Suomen 12770: liittymissopimus ja komission sen nojalla antamat päätökset määrittävät liikkumati- 12771: lan kansallisessa päätöksenteossa. Komission päätösten ohella kansallista päätöksen- 12772: tekoa merkittävästi rajoittava tekijä on maa- ja puutarhatalouden kansalliseen 12773: tukeen käytettävissä oleva määräraha, joka ei mahdollista tukien maksamista 12774: komission päätösten mukaisesti. Vuosittaisessa päätöksenteossa käytettävissä oleva 12775: määräraha on pyritty jakamaan eri alueiden ja tuotantosuuntien kesken tasapuolises- 12776: ti ottaen huomioon eduskunnan lausumassa esitetyt näkökohdat. 12777: Maatalouden tukijärjestelmän vaikutuksia on selvitetty muiden muassa maa- ja 12778: metsätalousministeriön rahoittaman Maa- ja puutarhatalouden ED-sopeutumista 12779: selvittäneen MA TEDS-tutkimusohjelman tutkimuksissa sekä sen jatkona käynnisty- 12780: neessä AMALIA-puiteohjelmassa. Maatalouden taloudellista kehitystä ja tukien 12781: vaikuttavuutta arvioitaessa hyödynnetään myös muita käytettävissä olevia tietoläh- 12782: teitä ja tilastoaineistoja. 12783: ED:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen (Agenda 2000) myötä sekä ED:n 12784: kokonaan rahoittamat tulotuet että osittain rahoittamat ohjelmaperusteiset tuet 12785: uudistuvat vuodesta 2000 lähtien. Maatalouspolitiikan uudistuksen yhteydessä 12786: sovittu maataloustuotteiden hintojen lasku kompensoidaan korottamalla nykyisiä 12787: palkkioita ja ottamalla käyttöön sekä uusia tukimuotoja että Suomen luonnonolot 12788: huomioon ottavia erityisratkaisuja (mm. viljojen ja öljykasvien kuivauskorvaus ja 12789: säilörehunurmen tuki). Tukijärjestelmiä uudistettaessa pyritään ottamaan huomioon 12790: lausumassa esitetyt näkökohdat. 12791: Keskeisten maataloustuotteiden osalta tuotanto pääosin vastaa kotimaista kulutusta. 12792: Vuonna 19981ihantuotanto kokonaisuutena ylitti kulutuksen 1 prosentilla. Sianlihan 12793: omavaraisuusaste aleni 105 %:iin ja naudanlihan 94 %:iin. Kananmunantuotanto 12794: ylitti selvästi kotimaisen käytön (omavaraisuusaste 120 %). Maidon ja maitovalmis- 12795: teiden nesteomavaraisuus oli 108 %ja maitorasvaomavaraisuus 126 %. Viljelyalo- 12796: jen ohella yksittäisen vuoden sääaloilla on merkittävä vaikutus viljojen omavarai- 12797: suusasteeseen. Vuoden 1998 heikkojen sääolojen vuoksi vehnäsadon arvioitiin 12798: kattavan noin 2/3 ja ruissadon vain noin puolet kotimaisesta käyttötarpeesta. 12799: 12800: Siemenperunan laatuvaatimukset 12801: HE 364/1994 vp 12802: Maa- ja metsätalousvaliokunta 12803: 12804: Eduskunta edellytti 16.2.1995, että välittömästi ryhdytään maa- ja metsäta- 12805: lousvaliokunnan mietinnössä selostettuihin toimiin siemenperunan korkean 12806: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 253 12807: 12808: laatuluokan tuotantoalueelle asetettavien erityisvaatimusten täyttämiseksi 12809: kasvukauteen 1995 mennessä ja samalla luodaan edellytykset tuotannon 12810: korkean tason ylläpitämiseen. 12811: Maa- ja metsätalousministeriö antoi 31.3.1995 päätöksellään (29/1995) tarkemmat 12812: määräykset Siemenperunakeskuksen tuotantoalueelia noudatettavista perunanviljelyn 12813: vaatimuksista. Tämä päätös perustuu lakiin Siemenperunakeskuksen tuotantoalueel- 12814: Ia noudatettavista perunanviljelyn vaatimuksista (356/1995) ja komission päätöksiin 12815: high grade alueilla noudatettavista perunanviljelyn vaatimuksista (93/231/ETY, 12816: 95/21/ETY, 95176/ETY). Määräykset edellyttävät pääosin mietinnössä selostettuja 12817: toimia. 12818: Kaikki Siemenperunakeskuksen tuotantoalueellakäytettäväksi tarkoitettu siemenpe- 12819: runa tarkastetaan Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen toimesta sen selvittämiseksi, 12820: että alueelle istutettavaksi käytetty siemenperuna täyttää asetetut kasvinterveyden 12821: vaatimukset. Alueelle on sijoitettu Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen tarkastaja, 12822: jonka tehtävä on valvoa, että alueella voimassa olevia perunanviljelyä koskevia 12823: vaatimuksia noudatetaan. Rengasmätää ei ole alueella löytynyt vuoden 1994 12824: jälkeen. 12825: Maa- ja metsätalousministeriö lähetti 26.5.1999 maa- ja metsätalousvaliokunnan 12826: pyynnöstä ajantasaisen selvityksen rengasmätätilanteesta ja toimenpiteistä Suomen 12827: luomiseksi rengasmädästä vapaaksi alueeksi perunanviljelyksessä. 12828: Maa- ja metsätalousministeriön edustaja oli kuultavana maa- ja metsätalousva- 12829: liokunnassa 16.9.1999, jolloin valiokunnalle toimitettiin myös kirjallinen lausunto 12830: asiaa koskien. 12831: Asia ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin. 12832: 12833: Eläinsuojelulaki 12834: 12835: HE 3611995 vp 12836: Maa- ja metsätalousvaliokunta 12837: 12838: Eduskunta edellytti 5.3 .1996, että maa- ja metsätalousministeriö seuraa tar- 12839: koin turkistarhauksessa tapahtuvia muutoksia ja laatii tilanteen niin vaaties- 12840: sa tarvittavat säädösmuutokset. 12841: Eduskunta edellytti, että uutta eläinsuojelulakia toimeenpantaessa kielletään 12842: munivien kanojen pitäminen munitustarkoituksessa häkeissä 1 päivästä tam- 12843: mikuuta 2005 lukien, ellei EU:ssa tai Pohjoismaissa vallitseva käytäntö 12844: puolla pidempää siirtymäaikaa. Mikäli ED-lainsäädäntö kieltää häkki- 12845: kanaloiden käytön aikaisemmin, tulee näin menetellä Suomessakin. Inves- 12846: tointituet tulee suunnata vaihtoehtoisia tuotantotapoja edistäväliä tavalla. 12847: Eduskunta edellytti, että ennen asetuksen antamista maa- ja metsätalousmi- 12848: nisteriö toimittaa maa- ja metsätalousvaliokunnalle selvityksen mikrosirun 12849: käytöstä eläinten merkitsemisessä ja tunnistamisessa ja siihen liittyvistä 12850: mahdollisista haittavaikutuksista. 12851: Eduskunta edellytti, että hallitus selvittää, millaista säädöspohjaa tuotanto- 12852: eläinten pitoon liittyvän valvonnan järjestäminen omavalvontasuunnitelman 12853: avulla suurehkoissa eläintenpitoyksiköissä vaatii ja mitä siitä seuraa, sekä 12854: saattaa esityksensä säädöstason sitä vaatiessa eduskunnan käsiteltäväksi. 12855: 254 Maa- ja metsätalousministeriö 12856: 12857: Turkistarhausta koskevan ponnen osalta maa- ja metsätalousministeriö on osallistu- 12858: nut tiiviisti Euroopan neuvoston tuotantoeläinten suojelua koskevan eurooppalaisen 12859: yleissopimuksen pysyvän komitean työhön. Komitea on valmistellut turkiseläinten 12860: pitämistä koskevat uudet hyvinvointimääräykset, jotka hyväksyttiin komitean 12861: kokouksessa 23.6.1999. Myös Euroopan yhteisö on yhtenä sopimuspuolena 12862: kyseisessä sopimuksessa, joten määräykset ovat osa ED-lainsäädäntöä. Turkiseläin- 12863: ten pitovaatimukset on saatettu Suomessa voimaan maa- ja metsätalousministeriön 12864: päätöksellä (16/EE0/1999), joka on tullut voimaan 1.9.1999. 12865: Munivien kanojen munitustarkoituksessa häkissä pitämistä koskevan ponnen osalta 12866: eläinsuojeluasetuksen (396/1996) 20 §:ssä on säädetty eduskunnan edellyttämä 12867: munivien kanojen häkissä pitämistä koskeva kielto siten, että asiaa koskevan 12868: pykälän voimaantulosta säädetään erikseen. EU: ssa on 19.7.1999 hyväksytty 12869: direktiivi munivien kanojen suojelulle asetettavista vähimmäisvaatimuksista 12870: ( 199917 4/EY). Direktiivin 5 artiklassa säädetään, että kanoja ei saa pitää perinteisis- 12871: sä varustelemattomissa häkeissä 1.1.2012 alkaen. Myöskään 1.1.2003 alkaen ei 12872: tällaisia häkkejä saa rakentaa tai ottaa ensi kertaa käyttöön. Säännökset pannaan 12873: Suomessa täytäntöön eläinsuojeluasetuksen muutoksella sekä muuttamalla munivien 12874: kanojen pidolle asetettavia eläinsuojeluvaatimuksia koskevaa maa- ja metsätalous- 12875: ministeriön päätöstä (26/EE0/1997). 12876: Eläinten mikrosirulla merkitsemistä koskevan ponnen osalta maa- ja metsätalousmi- 12877: nisteriö on toimittanut eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnalle selvityksen 12878: mikrosirun käytöstä eläinten merkitsemisessä ja tunnistamisessa ja siihen liittyvistä 12879: mahdollisista haittavaikutuksista. Ministeriö on toimittanut kyseisen selvityksen 12880: valiokunnalle 27.5.1996 ja eläinsuojeluasetus on annettu 7.6.1996. 12881: Tuotantoeläintilojen omavalvontaa koskevan ponnen osalta maa- ja metsätalousmi- 12882: nisteriö on valmistellut asiaa. Eläinten hyvinvointia koskeva omavalvonta on 12883: tarkoitus liittää osaksi tekeillä olevaa eläinten terveydenhuoltojärjestelmää. Ter- 12884: veydenhuoltojärjestelmän luomista selvitetään parhaillaan eläinten terveydenhuollon 12885: kehittämistyöryhmässä, jonka on tarkoitus tehdä ehdotus asiasta vuoden 2000 12886: alkupuolella. Työryhmän ehdotusten pohjalta on tarkoitus käynnistää toimenpiteet 12887: ensivaiheen toteuttamiseksi. 12888: 12889: Perunan rengasmätä 12890: HE 87!1995 vp 12891: Maa- ja metsätalousvaliokunta 12892: 12893: Eduskunta edellytti 7 .11.1995, että maa- ja metsätalousvaliokunnan mietin- 12894: nössä n:o 4111994 vp ja maa- ja metsätalousministeriön 13.10.1995 päivä- 12895: tyssä selvityksessä esitetyt toimenpiteet, niitä tarpeen vaatiessa vielä tehos- 12896: taen, toteutetaan välittömästi pyrktmyksenä luoda Suomesta rengasmädästä 12897: vapaa alue kolmessa vuodessa. 12898: Maa- ja metsätalousministeriön 13.10.1995 maa- ja metsätalousvaliokunnalle sen 12899: pyynnöstä esittämässä selvityksessä esitettiin suunnitelma, jonka mukaan rengasmä- 12900: dän hävittäminen maassamme suoritetaan. Suunnitelma perustuu EU:n direktiiviin 12901: (93/85/ETY), joka velvoittaa jäsenvaltiot torjumaan rengasmätää alueeltaan. 12902: Suunnitelman pohjalta on tehty rengasmädän valtakunnallinen kartoitus ja ryhdytty 12903: toimenpiteisiin rengasmädän hävittämiseksi. Jäsenvaltioilta edellytetään jatkuvaa 12904: rengasmädän valvontaa. 12905: Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan pyynnöstä maa- ja metsätalousministe- 12906: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 255 12907: 12908: riö on toimittanut 18.11.1997 valiokunnalle suunnitelman perunan rengasmädän 12909: hävittämistoiminnan tehostamisesta. Maa- ja metsätalousvaliokunnalle on lisäksi 12910: toimitettu 4.6.1998, 8.10.1998 ja 26.5.1999 asiantuntijaselvitys perunan vaalean 12911: rengasmädän hävittämisestä. 12912: Maa- ja metsätalousministeriön edustaja oli kuultavana maa- ja metsätalousva- 12913: liokunnassa 16.9.1999, jolloin valiokunnalle toimitettiin asiaa koskien myös 12914: kirjallinen lausunto. 12915: Asia ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin. 12916: 12917: Metsäkeskukset 12918: HE 11711995 vp 12919: Maa- ja metsätalousvaliokunta 12920: 12921: Eduskunta edellytti 29.11.1995, että asetukseen otetaan säännökset, joiden 12922: mukaan metsäkeskusten johtokunnassa on kaksi valtion nimeämää edusta- 12923: jaa, joista yksi voi edustaa ympäristönsuojelullista asiantuntemusta. Lisäksi 12924: toisen valtion edustajista tulee edustaa Metsähallitusta niissä metsäkeskuk- 12925: sissa, joiden toiminta-alueen metsätalousmaasta merkittävä osa on Metsähal- 12926: lituksen hallinnassa olevia valtion maita. Muista jäsenistä kolme on määrät- 12927: tävä asianomaisen metsäkeskuksen toimialueen edustaviropien metsänomis- 12928: tajajärjestöjen, yksi edustaviropien metsätyöntekijöiden tai metsäkoneura- 12929: koitsijoiden järjestöjen ja yksi edustavimman metsäteollisuuden järjestön 12930: ehdottamista henkilöistä. Mitä tässä on sanottu jäsenistä, koskee vastaavasti 12931: varajäseniä. 12932: Metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta annetun asetuksen 12933: (93/ 1996) 3 § sisältää eduskunnan lausuman mukaiset säännökset asiasta. 12934: Asia ei anna enää aihetta muihin toimenpiteisiin metsäkeskusten johtokuntien 12935: kokoonpanosta. 12936: 12937: Läänikohtainen viehekalastusmaksu 12938: LA 4/1995 vp 12939: Maa- ja metsätalousvaliokunta 12940: 12941: Eduskunta edellytti 8.11.1996, että maaseutuelinkeinopiirit ja Riista- ja ka- 12942: latalouden tutkimuslaitoksen kalantutkimus luovat yhdessä seurantajärjestel- 12943: män, jolla seurataan koko maassa läänikohtaisen viehekorttijärjestelmän 12944: käytännön toimivuutta ja vaikutusta petokalakantoihin. Vuosiraportit tulee 12945: toimittaa maa- ja metsätalousvaliokunnalle tiedoksi. 12946: Eduskunta edellytti, että maaseutuelinkeinopiirit kalatalousyksiköidensä 12947: asiantuntemukseen nojautuen määrittävät lohi- ja siikapitoisten vesistöjen 12948: kosket ja virtapaikat ja merkitsevät ne kalastuksen ohjausta varten tarkoituk- 12949: senmukaisella tavalla. 12950: Eduskunta edellytti, että maa- ja metsätalousministeriön toimesta selvitetään 12951: viehekalastusuudistuksen muille kalanpyyntimuodoille aiheuttamien kielteis- 12952: ten vaikutusten laajuus ja taloudellinen merkitys. 12953: 256 Maa- ja metsätalousministeriö 12954: 12955: Kalastuksenhoitomaksun kertymän voidaan arvioida vähentyvän kaikkien 12956: onkijoiden, pilkkijöiden sekä 65 vuotta täyttäneiden kalastuksen harjoittajien 12957: vapautuessa kalastuksenhoitomaksun suorittamisesta. Tämän vuoksi edus- 12958: kunta edellytti, että kalastuslakia tarkistetaan siten, etteivät kalastuksenhoi- 12959: tomaksuista kalatalouden edistämiseen valtion talousarviossa osoitetut varat 12960: vähene. 12961: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos sekä työvoima- ja elinkeinokeskukset (silloi- 12962: set maaseutuelinkeinopiirit) laativat maaliskuussa 1997 suunnitelman seurantajärjes- 12963: telmäksi viehekalastusmaksujärjestelmän käytännön toimivuuden ja petokalakantoi- 12964: bio sekä muihin kalanpyyntimuotoihin kohdistuvien vaikutusten selvittämiseksi ja 12965: kalastuspaineiden määrittämiseksi määrärahojen jaon perustaksi. Yhden valtakun- 12966: nallisen, riittävän laajan tutkimuksen tekeminen em. asioiden selvittämiseksi 12967: todettiin liian kalliiksi. Tästä syystä päätettiin hankkia tarvittavat tiedot eri lähteistä. 12968: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos toteutti vuoden 1998 alussa laajan valtakun- 12969: nallisen tutkimuksen kalastuspaineiden selvittämiseksi viehekalastusmaksuvarojen 12970: sekä kalastuksenhoitomaksuvarojen jaon perustaksi sekä viehekalastusmaksujärjes- 12971: telmän toimivuuden ja vaikutusten selvittämiseksi. Tutkimus on saatettu loppuun 12972: joulukuussa 1998. Maa- ja metsätalousministeriö asetti Riista- ja kalatalouden 12973: tutkimuslaitokselle tulostavoitteeksi vuodelle 1999 laatia tämän "Kuinka Suomi 12974: kalastaa"-tutkimuksen pohjalta suunnitelman viehekalastuslain vaikutusten seuran- 12975: oaksi jatkossa sekä aloittaa kalastusoikeuden omistajien ja vapaa-ajankalastajien 12976: profiilitutkimukset, joissa selvitetään kalavesien omistajiin kohdistuvia viehekalas- 12977: tusmaksujärjestelmän vaikutuksia. Suunnitelma seurantajärjestelmästä valmistui ja 12978: profiilitutkimukset käynnistyivät syksyllä 1999. 12979: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa käytiin läpi keväällä 1997 laitoksen 12980: tutkimustoiminta ja ohjelmat tarkoituksena varmistaa, että aluetasolla meneillään 12981: olevista tutkimuksista saadaan tietoa viehekalastusmaksujärjestelmän vaikutuksista 12982: erityisesti taimen-, hauki- ja kuhakantaihio Etelä- ja Lounais-Suomessa. 12983: Työvoima- ja elinkeinokeskukset ovat tehostaneet valvontaaja seuranneet vieheka- 12984: lastusjärjestelmän vaikutuksia toimialueillaan. Lähtökohtana on ollut se, että sikäli 12985: kun sellaisia ongelmia ilmenee, jotka edellyttävät erillisselvityksiä, ne hankintaan. 12986: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Uudenmaan TE-keskus ja Pernajan kalastus- 12987: alue tekivät yhdessä kesällä 1997 haastattelututkimuksen, jossa selvitettiin kalas- 12988: tusaluetasolla viehekalastusmaksujärjestelmän vaikutuksia. 12989: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa laadittiin lyhyt yhteenveto Ruotsin 12990: itärannikolla vuonna 1985 toteutetun vapakalastuksen vapauttamisen vaikutuksista. 12991: Maa- ja metsätalousministeriö on toimittanut 2.3.1999 päivätyn vuosiraportin 12992: vuodelta 1998 maa- ja metsätalousvaliokunnalle. Raportin liitteenä oli "Kuinka 12993: Suomi kalastaa"-tutkimus, RKTL:n raportti (28.12.1998) "Viehekorttiuudistuksen 12994: vaikutuksista petokaloihin" sekä työvoima- ja elinkeinokeskusten raportit viehekort- 12995: tijärjestelmän toimivuudesta ja vaikutuksista. 12996: Kalastusasetuksen muuttamisesta 10.1.1997 annettuun asetukseen on otettu sään- 12997: nökset lohi- ja siikapitoisten vesistöjen koski- ja virtapaikkojen merkitsemisestä. 12998: Työvoima- ja elinkeinokeskukset ovat sen mukaisesti määrittäneet toimialueillaan 12999: lohi- ja siikapitoisten vesistöjen koski- ja virtapaikat 13000: Kalastuslain muutoksen vaikutukset kalastuksenhoitomaksukertymään ovat näkyneet 13001: vuodesta 1997 lähtien. Valtion talousarvion menopuolella vaikutukset näkyivät 13002: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 257 13003: 13004: ensimmatsen kerran vasta vuonna 1999. Kalastuslain 18.12.1998 hyväksyty llä 13005: muutoksella kalastuksenhoitomaksua korotettiin 1.1.1999 alkaen 80 markasta 90 13006: markkaan ja seitsemän päivän maksua 20 markasta 25 markkaan. Hinnankorotuk- 13007: sella pyrittiin siihen, etteivät kalastuksenhoitomaksuista kalatalouden edistämiseen 13008: osoitetut varat vähene. Vastaisuudessa kalastuksenhoitomaksun korotuksella ei 13009: voida estää kalatalouden edistämisvarojen vähenemistä. Ministeriössä on käynnistet- 13010: ty kampanjoita maksu- ja tiedotusjärjestelmien kehittämiseksi ja sitä kautta kalas- 13011: tuksenhoitomaksusuoritusten lisäämiseksi. 13012: 13013: Metsälaki ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta 13014: HE 63/1996 vp 13015: Maa- ja metsätalousvaliokunta 13016: 13017: Eduskunta edellytti 3.12.1996, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin vuoden 13018: 1886 metsälain kumoamiseksi. 13019: Eduskunta edellytti, että hallitus seuraa metsälainsäädäntöön sisältyvien 13020: metsän uudistamista koskevien säännösten täytäntöönpanoa ja ryhtyy tarvit- 13021: taessa toimenpiteisiin lainsäädännön kehittämiseksi niin, että mahdolliset 13022: uudistamistoiminnassa esiintyvät epäkohdat voidaan poistaa. 13023: Eduskunta edellytti, että metsälain 10 §:ssä tarkoitetut erityisen tärkeät 13024: elinympäristöt kartoitetaan viipymättä lain voimaantulon jälkeen ja niiden 13025: elinympäristöjen määrittelyssä noudatetaan tiukasti hallituksen esityksen pe- 13026: rusteluja. 13027: Eduskunta edellytti, ettei metsälain 11 §:ssä poikkeuslupamenettelyä sovel- 13028: leta siten, että kestävän metsätalouden rahoituksesta hyväksytyn lain 19 §:n 13029: mukaiset tukitoimenpiteet sivuutetaan vaarantaen metsäluonnon monimuo- 13030: toisuuden turvaaminen. 13031: Eduskunta edellytti, että hallitus seuraa kestävän metsätalouden rahoituk- 13032: sesta hyväksyttyyn lakiin sisältyvien töiden rahoittamista koskevien sään- 13033: nösten täytäntöönpanoa ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin lainsäädännön 13034: kehittämiseksi niin, että toiminnassa mahdollisesti esiintyvät epäkohdat voi- 13035: daan poistaa. Metsätaloustoimenpiteiden suunnittelun ja toteutuksen vä- 13036: himmäistason ja tarkoituksenmukaisuuden turvaamiseksi eduskunta edellyt- 13037: tää lisäksi, että töiden rahoittamiseen liittyviä alemmanasteisia säännöksiä ja 13038: määräyksiä valmisteltaessa erityistä huomiota kiinnitetään laatu-, taloudelli- 13039: suus- ja ympäristönäkökohtien huomioon ottamiseen metsätaloustoimenpi- 13040: teiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. 13041: Eduskunta edellytti, että toteutettaessa kestävän metsätalouden rahoituksesta 13042: hyväksytyn lain 9 §:n mukaista vyöhykejakoa Kemin, Keminmaan, Simon, 13043: Tervolan ja Tornion kunnat sijoitetaan samaan vyöhykkeeseen kuin muut 13044: Lapin läänin ja Koillismaan kunnat sekä Keiteleen kunta sijoitetaan toiseen 13045: vyöhykkeeseen. 13046: Eduskunta edellytti, että valtion talousarvion laatimisen yhteydessä huoleh- 13047: ditaan riittävien määrärahojen osoittamisesta metsälainsäädännön mukaisiin 13048: tarkoituksiin. 13049: Eduskunta edellytti, että metsäkeskusten metsälainsäädännön uudistamisen 13050: johdosta lisääntyvät ja muuttuvat tehtävät otetaan huomioon niiden henkilö- 13051: 9 209050E 13052: 258 Maa- ja metsätalousministeriö 13053: 13054: voimavaroihin vaikuttavia päätöksiä tehtäessä. 13055: Eduskunta edellytti, että metsä-, ympäristö- ja työvoimaviranomaisten väli- 13056: seen yhteistyöhön kiinnitetään erityistä huomiota metsälainsäädännön täy- 13057: täntöönpanoa ohjattaessa ja lainsäädäntöä täytäntöönpantaessa. 13058: Hallitus selvittää edellytykset vuoden 1886 metsälain kumoamiseksi ja ryhtyy 13059: selvityksen edellyttämiin toimenpiteisiin. Laajasta metsälainsäädännön uudistamis- 13060: työstä sekä asian laajuudesta ja monitahoisuudesta johtuen vuoden 1886 metsälain 13061: kumoaruismahdollisuuksia ei ole voitu toistaiseksi selvittää. Asiaan liittyy lisäksi 13062: vuoden 1999 lokakuussa valmistunut selvitysmies Pekka Vihervuoren raportti 13063: "Maahan, veteen ja luonnonvaroihin sekä perinteisiin elinkeinoihin kohdistuvat 13064: oikeudet saamelaisten kotiseutualueella", jonka jatkokäsittely on meneillään. 13065: Maa- ja metsätalousministeriön ja metsäkeskusten välisissä tulossopimuksissa on 13066: sovittu, että valvonta- ja tarkastustoiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota 13067: metsänuudistamisalojen valvontaan. Metsän uudistamisen pitkästä aikajänteestä 13068: johtuen metsälain ( 1093/ 1996) metsän uudistamista koskevien aineellisten säännös- 13069: ten laajamittaiseen käyttöönottoon lainvalvonnassa kuluu vielä useita vuosia. 13070: Katselmuksia ja neuvotteluja metsänomistajien kanssa on järjestetty sekä sopimuk- 13071: sia uudistamistöiden suorittamisesta tehty lähinnä 1990-luvun alkupuolella hakattu- 13072: jen alojen osalta, joilla sovelletaan vanhan yksityismetsälain ( 412/ 1967) aineellisia 13073: säännöksiä. 1.1.1999 tuli voimaan metsälain muutos (122411998). Lakimuutos 13074: kohdistuu metsälain menettelysäännöksiin. Metsänkäyttöilmoituksessa ei enää 13075: ilmoiteta taimikon perustaruistoimenpiteiden loppuunsaattamisaikaa. Sen sijaan 13076: metsänomistajan tulee tehdä taimikon perustamisilmoitus, kun taimikon perustamis- 13077: ta koskevat toimenpiteet on saatettu loppuun. Muutoksen tarkoituksena on tehostaa 13078: metsänuudistamisvelvoitteen valvontaa. Samaan tavoitteeseen pyritään metsien 13079: metsänhoidollisen tilan seurantaojärjestelmän kehittämisellä, mikä on käynnistetty. 13080: Metsäkeskukset ovat kartoittaneet erityisen tärkeitä elinympäristöjä vuodesta 1996 13081: alkaen. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio on koordinoinut projektiluonteisena 13082: toteutettavaa kartoitusta. Työ on rahoitettu metsäluonnon hoidon edistämiseen 13083: tarkoitulta momentilta (vuoden 1999 valtion talousarviossa momentti 30.31.45). 13084: Elinympäristöjen määrittelyssä on noudatettu tiukasti hallituksen esityksen peruste- 13085: luja. Kartoitukseen on käytetty vuosittain 2-3 henkilötyövuoden panos kussakin 13086: metsäkeskuksessa. Kartoitus on tarkoitus saada valmiiksi vuonna 2002. 13087: Metsälain voimassaolon kahtena ensimmäisenä vuotena koko maassa oli tarpeen 13088: myöntää vain kolme lain 11 §:ssä tarkoitettua poikkeuslupaa. Tapausten vähäisyy- 13089: destä voidaan päätellä, ettei metsälain 11 §:n mukainen poikkeuslupamenettely ole 13090: vaarantanut metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamista. 13091: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin 13092: Vuoden 1997 aikana tehtiin kestävän metsätalouden rahoituksesta annettuun lakiin 13093: ja asetukseen tarpeelliset muutokset lausumassa tarkoitetun tavoitteen saavuttami- 13094: seksi. Muutokset mahdollistavat nuoren metsän hoitotöiden ja energiapuun korjuun 13095: joustavan toteutuksen sekä vähentävät muidenkin töiden hallinnointia. Rahoituspää- 13096: tösten perusteeksi ja toiminnan seurantaa varten vuonna 1998 saatiin valmiiksi 13097: metsäkeskuksia varten suunnittelun ja toteutuksen laatu-, taloudellisuus- ja ympäris- 13098: tövaikutukset käsittävä laatujärjestelmä. Maa- ja metsätalousministeriön määräyksiä 13099: muutettiin nuoren metsän hoidon osalta vuonna 1999 siten, että töiden toteutukselle 13100: asetetut vaatimukset ja maksuperusteet vastaavat aikaisempaa paremmin käytännön 13101: toimijoiden tarpeita ja helpottavat hallinnointia. 13102: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 259 13103: 13104: Asia ei anna aiheutta muihin toimenpiteisiin. 13105: Kestävän metsätalouden rahoituksesta 30.12.1996 annetussa asetuksessa on tuki- 13106: vyöhykkeissä otettu huomioon eduskunnan lausuma lukuunottamatta Keiteleen 13107: kuntaa, joka on sijoitettu 1. tukivyöhykkeeseen samoin kuin Pielaveden kunta. 13108: Metsätalouden harjoittamisen edellytyksiltään Keitelettä vastaavat kunnat on 13109: sijoitettu 1. tukivyöhykkeeseen. 13110: Asia ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin. 13111: Eduskunta on käsitellessään valtion vuoden 1999 talousarvion lisännyt momentin 13112: 30.31.42 (Valtionapu metsätalouden edistämis- ja valvontaorganisaatioille) määrära- 13113: haa 5 000 000 markalla. Määräraha on lisäyksen jälkeen nimellisesti yhtä suuri 13114: kuin vuonna 1998. Vuotta 1999 koskevissa metsäkeskusten tulossopimusneuvotte- 13115: luissa pystyttiin sopimaan riittävän korkeat tavoitteet valvonta- ja tarkastustoimin- 13116: nalle. Sen sijaan metsäsuunnittelua, neuvontaa ja koulutusta tulisi voida nykyises- 13117: tään lisätä. Tämä on tarkoitus toteuttaa vuoden 2000 aikana. 13118: Metsäkeskusten henkilövoimavaroihin vaikuttaa ennen kaikkea valtion talousarvios- 13119: sa metsäkeskusten toimintaan osoitettu määräraha, joten tältä osin viitataan edellä 13120: olevaan selvitykseen. 13121: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin. 13122: Luonnonsuojelulaki (1 096/1996) valmisteltiin ja tuli voimaan samaan aikaan 13123: keskeisimpien metsälakien kanssa. Maa- ja metsätalousministeriö on ollut useaan 13124: otteeseen yhteydessä ympäristöministeriöön lakien yhteensovittamiseen liittyvissä 13125: asioissa. Metsäkeskusten ja ympäristökeskusten henkilöstölle järjestettiin kesäkuus- 13126: sa 1997 kaksi yhteistä koulutustilaisuutta uusien lakien sisällöstä ja niihin liittyväs- 13127: tä, viranomaisten välisestä yhteistyöstä. Koulutuspäivien aikana käytiin myös 13128: maastokohteiden avulla läpi metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä ja luonnon- 13129: suojelulain suojeltuja luontotyyppejä. Maa- ja metsätalousministeriö on ollut 13130: yhteydessä työministeriöön metsätaloustoimenpiteiden rahoitusmahdollisuuksien 13131: selvittämiseksi. Metsäkeskusten ja ympäristökeskusten henkilöstölle järjestettiin 28.- 13132: 29.5.1998 Kouvolassa ja 2.-3.6.1998 Kajaanissa yhteiset koulutuspäivät uusien 13133: metsä- ja luonnonsuojelulakien sisällöstä ja niihin liittyvästä, viranomaisten 13134: välisestä yhteistyöstä. Vuoden 1999 aikana järjestettiin koulutustilaisuus metsäkes- 13135: kusten ja ympäristökeskusten henkilöstöille. Lisäksi maa- ja metsätalousministeriö 13136: ja ympäristöministeriö ovat yhdessä selvittäneet metsänhoidon ympäristöasioista 13137: kerättävien tietojen saatavuutta ja käyttöä metsä- ja ympäristökeskusten välillä. 13138: Maa- ja metsätalousministeriö on ollut yhteydessä työministeriöön metsätaloustoi- 13139: menpiteiden rahoitusmahdollisuuksien selvittämiseksi. Yhteydenpitoa mainittujen 13140: viranomaisten kanssa on tarkoitus jatkaa. 13141: Asia ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin. 13142: 13143: Kansallinen tukipaketti ja investointituet 13144: HE 10311996 vp 13145: Valtiovarainvaliokunta 13146: 13147: 6) Hyväksyessään 20.12.1996 valtion talousarvion vuodelle 1997 eduskunta 13148: edellytti luvun 30.31 kohdalla, että hallitus seuraa kansallisen tukipaketin ja 13149: investointitukien soveltamisen vaikutuksia maatilojen toimeentuloon maan 13150: eri osissa ja eri tuotantosuuntien välillä. 13151: 260 Maa- ja metsätalousministeriö 13152: 13153: Kansallisia tuki- ja investointitukipäätöksiä valmisteltaessa käytetään hyväksi 13154: yleisten tilastoaineistojen ohella tutkimusten ja selvitysten tuottamaa tietoa. Maa- 13155: ja metsätalousministeriö on maa- ja puutarhatalouden ED-sopeutumista koskevan 13156: ja vuonna 1998 päättyneen MA TEUS-tutkimusohjelman jälkeen rahoittanut 13157: maatalouden taloustutkimusta AMALIA-puiteohjelman kautta. Puiteohjelma arvioi 13158: Agenda 2000:n maatalouslinjausten vaikutuksia ja selvittää Suomen maa- ja 13159: puutarhatalouden kehitysedellytyksiä. Ohjelman keskeisinä tutkimusteemoina ovat 13160: maa- ja puutarhatalouden tulo- ja kannattavuuskehitys, rakennekehitys, investoinnit 13161: ja tuotantostrategiat Painopistealueita ovat myös maatalouden muutoksen maaseu- 13162: tupoliittiset vaikutukset, maa- ja elintarvikemarkkinoiden toimivuus sekä EU:n 13163: yhteinen ja kansallinen maatalouspolitiikka. Tukien vaikuttavuuden arvioinnissa 13164: hyödynnetään myös eri tutkimuslaitosten tuottamia tila- ja kokonaistason aineistoja 13165: maatalouden taloudellisesta kehityksestä. Näitä ovat muiden muassa maatalouden 13166: taloudellisen tutkimuslaitoksen (MTTL) kannattavuuskirjanpitoaineisto ja kokonais- 13167: laskelma, jotka ovat keskeisiä maatalouden tuottojen, kustannusten ja maataloustu- 13168: lon seurannan apuvälineitä. Tuki en suunnittelussa ja seurannassa pyritään hyödyntä- 13169: mään monipuolisesti myös muita käytettävissä olevia tutkimuksen ja neuvonnan 13170: aineistoja. 13171: Maa- ja metsätalousministeriö on teettänyt Maatalouden taloudellisella tutkimuslai- 13172: toksella ja Pellervon taloudellisella tutkimuslaitoksella vuosia 1995-1998 koskevan 13173: väliarvioinnin EU :n osarahoittamista tukijärjestelmistä. EU maksoi osan väliarvioin- 13174: nin kustannuksista. Samassa yhteydessä tehtiin arviointi myös kokonaan kansalli- 13175: sesti rahoitetuista investointituista. Kummatkin arvioinnit valmistuvat vuoden 2000 13176: alussa. 13177: 13178: Luonnonmukainen tuotanto 13179: HE 10311996 vp 13180: Valtiovarainvaliokunta 13181: 13182: 7) Hyväksyessään 20.12.1996 valtion talousarvion vuodelle 1997 eduskunta 13183: edellytti momentin 30.34.40 kohdalla, että hallitus huolehtii luonnonmukai- 13184: sesti viljeltyjen tuotteiden ja erikoistuotteiden tuotannon, jalostuksen ja 13185: markkinoinnin kehittämisestä ja rahoituksesta koko maassa. 13186: Maa- ja metsätalousministeriö on laatinut vuonna 1996 valtakunnallisen toimintapo- 13187: liittisen ohjelman luonnonmukaisen tuotannon kehityksestä ja rahoituksesta. 13188: Ohjelma sisältää suunnitelmat luonnonmukaisen tuotannon tutkimuksen, neuvonnan, 13189: koulutuksen, tuotannon valvonnan sekä markkinoinnin kehittämisestä. 13190: Maa- ja metsätalousministeriö on keskittänyt valtakunnan tasolla tapahtuvan 13191: luonnonmukaisesti viljeltyjen tuotteiden menekinedistämisen ja tuotekehittelyn 13192: Finfood - Suomen ruokatieto ry:n Luomu-hankkeeseen. Hanke on tehnyt Ioomu- 13193: tuotteita tunnetuksi koulutuksen, kuluttajainformaation ja mainonnan keinoin sekä 13194: edistänyt Ioomutuotteiden tuotekehitystyötä. 13195: Luomutuotteiden näkyvyyden parantamiseksi ja merkinnän yhtenäistämiseksi maa- 13196: ja metsätalousministeriö on luonut luomutuotteille kansallisen valvontamerkin, jota 13197: hanke on tehnyt tunnetuksi. 13198: Hanketta on rahoitettu momentin 30.34.40 (30.15 .40) 3-vuotisella siirtomäärärahalla 13199: vuonna 1998 1,130 milj. mk ja vuonna 1999 1,8 milj. mk. Myös kansallisen tuen 13200: momentin määrärahaa on käytetty hankkeen rahoitukseen vuonna 1997 0,4 milj. mk 13201: ja vuosina 1998 ja 1999 2,5 milj. mk kumpanakin. 13202: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 261 13203: 13204: Asia ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin. 13205: 13206: Siemenhuolto 13207: HE 204!1996 vp 13208: Maa- ja metsätalousvaliokunta 13209: 13210: Eduskunta edellytti 12.12.1996, että hallitus ryhtyy kiireellisiin toimenpitei- 13211: siin maamme siemenhuollon toimivuuden ja Suomen oloissa käyttökelpoi- 13212: sen siemenen perinnöllisen monimuotoisuuden säilymisen turvaamiseksi 13213: ottaen huomioon maa- ja metsätalousvaliokunnan tässä asiassa antamassa 13214: mietinnössä ja mietinnössään n:o 28/1992 vp esittämät tavoitteet ja näkö- 13215: kohdat. 13216: Eduskunta edellytti, että hallitus saattaa seuraavien varsinaisten valtiopäivi- 13217: en kokoontumiseen mennessä eduskunnan käsiteltäväksi esityksen kyl- 13218: vösiemenen markkinointia koskevien vahingonkorvaussäännösten uudistami- 13219: sesta. 13220: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laiksi siemenkauppalain muuttamisesta 13221: vuonna 1997 (HE 21111997 vp), 1998 ja 1999 (HE 21711998 vp ja HE 10611999 13222: vp). Lisäksi maa- ja metsätalousministeriö on toimittanut eduskunnan suurelle 13223: valiokunnalle 9.7.1999 kirjeen, joka liittyy valtioneuvoston kirjelmään kyl- 13224: vösiemendirektiivien muuttamisesta (U 17/1995 vp). Näissä asiakirjoissa on 13225: selostettu mihin toimenpiteisiin eduskunnan siemenkauppaa ja siemenhuoltoa 13226: koskevien lausumien johdosta on ryhdytty. 13227: Hallituksen tarkoituksena on myöhemmin toimittaa eduskunnan käsiteltäväksi 13228: neuvoston direktiivin 98/85/EY edellyttämät siemenkauppalakia koskevat muutok- 13229: set. 13230: Ky lvösiemenen markkinointia koskevien vahingonkorvaussäännösten uudistaminen 13231: on toteutettu 1.7.1997 voimaan tulleella siemenkauppalain 9 §:n muutoksella 13232: (576/1997). 13233: Ministeriö katsoo, että lausuma ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin, koska asiaa 13234: on käsitelty myös HE 21711998 vp yhteydessä annetussa lausumassa. 13235: 13236: Maatalouden kehitys 13237: HE 221!1996 vp 13238: Maa- ja metsätalousvaliokunta 13239: 13240: Eduskunta edellytti 13.12.1996, että maa- ja metsätalousministeriö toimittaa 13241: maa- ja metsätalousvaliokunnalle vuoden 1997 tammikuun loppuun mennes- 13242: sä selvityksen maatalouden sisäisistä rahavirroista vuosilta 1995-1996 sekä 13243: arvion kyseisistä rahavirroista vuoden 1997 osalta. 13244: Eduskunta edellytti, että hallitus seuraa maataloustuotantomme kustannus- ja 13245: tuloskehitystä samoin kuin siinä mahdollisesti ilmeneviä tuotekohtaisia ja 13246: alueellisia eroavaisuuksia sekä toimittaa seurannan havainnoista vuosittain 13247: selvityksen eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnalle. 13248: Eduskunta edellytti, että investointitukea myönnettäessä valtioneuvosto var- 13249: 262 Maa- ja metsätalousministeriö 13250: 13251: mistaa tukivarojen riittävyyden huolehtimalla tukivarojen mahdollisimman 13252: tarkoituksenmukaisesta käytöstä. Korkotukilainojen osuutta voidaan lisätä 13253: rahoituksessa. Korkotukea ei kuitenkaan saa myöntää, jos korkotukilainan 13254: kokonaiskorko ylittää vastaavaan tarkoitukseen myönnetyn normaaliehtoisen 13255: lainan kokonaiskoron. Maa- ja metsätalousministeriön tulee toimittaa maa- 13256: ja metsätalousvaliokunnalle vuoden 1998 alussa selvitys siitä, miten inves- 13257: tointitukea on myönnetty ja investointituen vaikutuksista soveltamisalueen 13258: maatilojen toimeentuloedellytyksiin. 13259: Eduskunta edellytti, että hyvissä ajoin ennen vuotta 1999 aloitetaan neuvot- 13260: telut Euroopan yhteisöjen komission kanssa korotetun siirtymäkauden tuen 13261: saattamisesta pysyväksi kotieläintalouden sekä kasvihuonetuotannon ja puu- 13262: tarhatuotteiden varastointituen osalta. 13263: Eduskunta edellytti, ettei aktiivitilojen meijerimaidon tilakohtaisten viite- 13264: määrien korvauksettomaan leikkaamiseen ryhdytä. 13265: Maa- ja metsätalousministeriö on vuosina 1997 ja 1998 toimittanut eduskunnan 13266: maa- ja metsätalousvaliokunnalle pyydetyt selvitykset. 13267: Maa- ja metsätalousministeriö toimitti heinäkuussa 1999 maa- ja metsätalousva- 13268: liokunnalle eduskunnan edellyttämän selvityksen maataloustuotantomme kustannus- 13269: ja tuloskehityksestä samoin kuin siinä mahdollisesti ilmenevistä tuotekohtaisista ja 13270: alueellisista eroavaisuuksista. 13271: Maa- ja metsätalousministeriö toimittaa vuoden 2000 alussa maa- ja metsätalousva- 13272: liokunnalle Maatalouden taloudellisella tutkimuslaitoksella ja Pellervon taloudelli- 13273: sella tutkimuslaitoksella teettämänsä vuosia 1995-1998 koskevat väliarvioinnit EU :n 13274: osarahoittamista ja kokonaan kansallisesti rahoitetuista rakennetukijärjestelmistä. 13275: Vuoden 1999 aikana saatiin päätökseen Suomen liittymissopimuksen 141 artiklan 13276: perusteella käydyt neuvottelut Etelä-Suomen kansallisten tukien jatkosta. Euroopan 13277: komission em. artiklan perusteella antaman päätöksen nojalla Suomi voi myöntää 13278: suoria tulotukia Etelä-Suomen kotieläintaloudelle ja puutarhataloudelle (kasvi- 13279: huonetuotanto ja puutarhatuotteiden varastointi) sekä korotettua investointitukea 13280: vuoden 2003 loppuun saakka. Tukijärjestelmiä tarkastellaan uudelleen Suomen 13281: komissiolle ennen 30.6.2003 toimittamien tietojen perusteella. Tuolloin selvitetään, 13282: miltä osin liittymisestä johtuvat vakavat vaikeudet ovat sen luonteisia, että niihin 13283: on löydettävä pysyvä ratkaisu yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelyiden 13284: piiristä. Vuonna 1996 sovituista tukimuodoista jatkuvat kasvinviljelyn kansallinen 13285: tuki ja tuki laatujärjestelmien kehittämiseksi. 13286: Siirryttäessä EY :n maitokiintiöjärjestelmään tuottajien viitemääriä jouduttiin alenta- 13287: maan 4,5 %:lla 1.4.1997. Leikkauksen korvaamiseksi tuottajille maksettiin maa- ja 13288: puutarhatalouden kansalliseen tukeen osoitetuista varoista 4 penniä kilolta 1.4.1997- 13289: 31.12.1997 välisenä aikana meijeriin toimitetusta maidosta. Korvauksen maksamista 13290: jatkettiin valtioneuvoston 18.12.1997 antamalla päätöksellä eräistä maa- ja puutar- 13291: hataloustuottajille vuodelta 1998 maksettavista siirtymäkauden tuista 10 päivänä 13292: joulukuuta 1997 annetun valtioneuvoston päätöksen (1144/1997) 6 §:n muuttami- 13293: sesta. Sanotun päätöksen mukaisesti 1.1.1998-31.3.1998 välisenä aikana kaikesta 13294: markkinointiin ostetusta tai kuluttajille myydystä maidosta maksettavaan tuotantotu- 13295: keen sisältyi 2 penniä kilolta korvausta tuottajien meijerimaidon viitemäärien 13296: sopeuttamisesta maakiintiöön. Korvauksen tasoa määrättäessä lähtökohtana pidettiin 13297: viitemäärän hallinnollista hintaa 65 penniä litralta. Tuottajille ei ole maksettu 13298: korvausta leikkauksista 31.3.1998 jälkeen. Maitokiintiöt on saatettu EU :n maakiinti- 13299: ön tasolle ja hallinto on nykyisin normaalia vuosittaista hallintoa. 13300: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 263 13301: 13302: Asia ei anna aihetta lisätoimenpiteisiin. 13303: 13304: 13305: Maitokiintiöt 13306: 13307: HE 29!1997 vp 13308: Maa- ja metsätalousvaliokunta 13309: 13310: Eduskunta edellytti 16.5.1997, että tuotantorenkaan ja yhteenliittymän pur- 13311: kautuessa toimintaa jatkavien osakkaiden edut turvataan siten, että toimintaa 13312: jatkavat voivat halutessaan säilyttää tuotantorenkaan viitemäärän koko- 13313: naisuudessaan. Viime kädessä tulee myöntää koko menetettyä määrää vas- 13314: taava lisäkiintiö. Maa- ja metsätalousministeriön meijerimaidon viitemäärien 13315: siirtämisestä 12 päivänä maaliskuuta 1997 antaman päätöksen (219/1997) 13316: 5 §:ään liittyen eduskunta edellyttää, että tapauksessa, jossa sisarusten kes- 13317: keisellä vuokrasopimuksella on vuokrattu maiden ohessa maitokiintiöt, tulee 13318: jatkavalle turvata maidontuotannon tason säilyttäminen. 13319: 13320: Eduskunta edellytti, että tuottajien viitemäärien ylitysten ja alitusten tasaus 13321: tulee toteuttaa ostajatason tasauksena viitemäärien suhteessa, mikä edellyttää 13322: edellä mainitun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen 16 §:n muutta- 13323: mista. 13324: 13325: Eduskunta edellytti, että mikäli ylimääräistä tuotantotukea maksetaan sen 13326: johdosta, että viitemääriä alennetaan meijerimaidon viitemäärien sopeuttami- 13327: seksi maakiintiöön, tulee kyseinen tuotantotuen rahoitus järjestää siten, ettei 13328: se vaikuta vähentävästi muihin kansallisiin tukiin. Tarpeen vaatiessa tähän 13329: tarkoitukseen tulee käyttää maatilatalouden kehittämisrahaston varoja. Edus- 13330: kunta edellyttää edelleen, että kyseistä tukea maksettaessa noudatetaan riit- 13331: tävää joustavuutta muun muassa siten, että tuottajat oikeutetaan tukeen 13332: myös siltä osin kuin he eivät vielä ole tuotannossaan pystyneet hyödyntä- 13333: mään hiljattain ostamaansa viitemäärän lisäystä. Päätöksen soveltamisessa 13334: tulee maaseutuelinkeinopiireille antaa tarpeellinen harkintavalta. 13335: 13336: Maa- ja metsätalousministeriö antoi 12.3.1997 päätöksen (219/ 1997) meijerimaidon 13337: viitemäärien siirtämisestä. Päätöksellä siirryttiin 1. 7.1997 osittain hallinnolliseen 13338: viitemäärien välitykseen, jossa valtio ostaa viitemääriä kiinteään hintaan 65 penniä 13339: litra. Tuottajalla, joka tuotantojakson aikana on myynyt vähintään puolet viitemää- 13340: rästään valtiolle, on tietyin rajoituksin oikeus myydä jäljellä oleva viitemääränsä 13341: toiselle tuottajalle. TE-keskusten maaseutuosastot myyvät valtiolle ostetut viitemää- 13342: rät alueensa tuottajille. Osastot jakavat myytävät määrät kolmen hakijaryhmän 13343: kesken. 13344: Maa- ja metsätalousministeriö on 14.8.1998 lisännyt päätökseen uuden 10 a §:n, 13345: jolla säädetään poikkeuksista etuosto-oikeuteen viitemääriä hallinnollisesti myytäes- 13346: sä. Kyseisessä säännöksessä tuotantorenkaan ja yhteenliittymän osakkaille myönne- 13347: tään poikkeus siten, että tuottajien yhteenliittymien purkautuessa toimintaa jatkavil- 13348: la osakkailla on etuosto-oikeus eroavan tuottajan viitemääriin. Tämä mahdollistaa 13349: sen, että TE-keskus voi palauttaa yhteenliittymän viitemäärän ennalleen. 13350: 13351: Kiintiöjärjestelmän toimivuus edellyttää riittävän varannon muodostamista. Tästä 13352: syystä Euroopan yhteisön maidon- ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöön- 13353: panosta annettua lakia (355/ 1997) muutettiin 30.6.1997 siten, että Maatilatalouden 13354: kehittämisrahaston varoja voidaan käyttää viitemäärien ostamiseen kansalliseen 13355: varantoon. Vuonna 1997 rahaston varoja varattiin tähän tarkoitukseen 3,4 milj. mk. 13356: Maa- ja metsätalousministeriö jakaa ostamalla varantoon kertyneet viitemäärät TE- 13357: 264 Maa- ja metsätalousministeriö 13358: 13359: keskuksille erikseen määräämillään perusteilla edelleen tuottajille jaettavaksi. 13360: Ministeriö pyrkii käytettävissään olevin keinoin turvaamaan maidontuotantoa 13361: jatkavien tuottajien tuotannon tason säilymisen. Osittain hallinnollisessa kiin- 13362: tiökauppajärjestelmässä tuottajat voivat myös itse hankkia viitemääriä vapailta 13363: markkinoilta. 13364: Kullekin EU :n jäsenvaltiolle on vahvistettu kokonaiskiintiö, jota tilakohtaisten 13365: viitemäärien yhteenlaskettu määrä ei saa ylittää. Jos maakiintiö ylittyy, jäsenvaltion 13366: on maksettava ylitysmaksua, joka on noin 2,20 markkaa ylityslitralta. Ylitysmaksu 13367: peritään tilakohtaisen viitemääränsä ylittäneiltä tuottajilta. Ennen maksun perimistä 13368: tehdään tilakohtaisten ylitysten ja alitusten tasaus. Tämä antaa tuottajille mahdolli- 13369: suuden ylittää viitemääränsä samalla määrällä, jolla muut alittavat viitemääränsä. 13370: Myös maidon tuotantotuen maksaminen on mahdollista kaikelle tuotetulle maidolle, 13371: mikäli maakiintiö ei y lity. Kiintiökaudesta 1995/1996 lähtien on sovellettu valta- 13372: kunnan tasolla ylitysten suhteessa tapahtuvaa tasausta. 13373: Viitemäärien 1.4.1997 tapahtuneen alentamisen korvaamiseksi tuottajalta 1.4.1997- 13374: 31.12.1997 välisenä aikana markkinointiin myydystä maidosta maksettavaa tuotan- 13375: totukea korotettiin 4 penniä kilolta, jos tuottajan viitemäärää oli alennettu meijeri- 13376: maidon viitemäärien sopeuttamisesta maakiintiöön annetussa valtioneuvoston 13377: päätöksessä (284/1997) tarkoitetulla tavalla. Korvauksen tasoa määrättäessä 13378: lähtökohtana pidettiin viitemäärän hallinnollista hintaa 65 penniä litralta. Sanotusta 13379: korvauksesta aiheutui valtiolle menoja vuonna 1997 noin 70 milj. mk, joka 13380: maksettiin talousarviossa maa- ja puutarhatalouden kansalliseen tukeen vuodelle 13381: 1997 varatusta siirtomäärärahasta. Koska kyseinen korvaus maksettiin lisähintana 13382: vuoden 1997 yhdeksän viimeisen kuukauden aikana, kiintiöitä alkuvuonna ostaneet 13383: tuottajat ja tuotantoaan laajentamassa olevat tuottajat eivät välttämättä ehtineet 13384: saada edes hallinnollista hintaa vastaavaa 65 pennin korvausta leikattua litraa kohti. 13385: Muun muassa tästä syystä korvauksen maksamista jatkettiin vielä vuonna 1998 13386: siten, että 1.1.1998-31.3.1998 välisenä aikana kaikesta markkinointiin ostetusta tai 13387: kuluttajille myydystä maidosta maksettavaan tuotantotukeen sisältyi 0,02 mk/kg 13388: korvausta tuottajien meijerimaidon viitemäärien sopeuttamisesta maakiintiöön. 13389: Korvauksen maksamista ei ole jatkettu 31.3.1998 jälkeen. 13390: Asia ei anna aihetta uusiin toimenpiteisiin. 13391: 13392: Maataloustuotteiden kauppa 13393: 13394: HE 39/1997 vp 13395: Maa- ja metsätalousvaliokunta 13396: 13397: Eduskunta edellytti 9.6.1997, että maataloustuotteiden kauppaa koskevien 13398: säännösten uudistamista ensi tilassa jatketaan tavoitteena mahdollisimman 13399: yhdenmukainen säännöstö. 13400: Eduskunnan lausuma on otettu huomioon valmisteltaessa rehnvalmisteiden tuotan- 13401: toa ja markkinointia koskevaa rehnlain uudistamista. Uusi rehnlaki (396/1998) tuli 13402: voimaan 15.6.1998. Laki on tältä osin yhdenmukaistettu lausuman yhteydessä 13403: hyväksytyn siemenkauppalain vastaavien säännösten kanssa. Myös muilta kuin 13404: vahingonkorvauksen osalta säännösten yhdenmukaistamista jatketaan. Uusi siemen- 13405: kauppalaki annetaan eduskunnan päätettäväksi kevätistuntokaudella 2000, jolloin 13406: yhdenmukaistamista jatketaan mm. viranomaistoimintojen osalta. Asia ei anna 13407: aihetta muihin toimenpiteisiin. 13408: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 265 13409: 13410: Laki eläinten lääkitsemisestä 13411: HE 5511997 vp 13412: Maa- ja metsätalousvaliokunta 13413: 13414: Eduskunta edellytti, että maa- ja metsätalousministeriö selvittää mahdolli- 13415: suudet luoda maahamme eläinhuoltovakuutus, joka kattaisi muut eläintaudit 13416: kuin salmonellan ja lakisääteisesti vastustettavat taudit. 13417: Maa- ja metsätalousministeriö on yhdessä Eläintautien torjuntayhdistys ry:n, 13418: Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton ja vakuutusyhtiöiden edustajien kanssa 13419: selvittänyt mahdollisuutta kyseiseen eläinhuoltovakuutukseen. Selvitystyössä on 13420: ilmennyt, että laajan, muut kuin lakisääteisesti vastustettavat eläintaudit kattavan 13421: eläinvakuutusjärjestelmän luominen ei ole mahdollista. Yhteistyössä viranomaisten, 13422: elinkeinon ja vakuutusyhtiöiden kanssa on kuitenkin mahdollista arvioida vakuutuk- 13423: sen mahdollisuus yksittäisille eläintaudeille. Tältä pohjalta vakuutuksen piiriin 13424: otettiin kesäkuun 1998 alusta sikojen PRRS-tauti. PRRS-taudin vastustamisesta 13425: sikaloissa annettu maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosas- 13426: ton päätös tuli voimaan 20.11.1998. 13427: Yhteistyötä viranomaisten, elinkeinon ja vakuutusyhtiöiden kesken on jatkettu 13428: koskien eläintautien vakuutusten toimivuutta, kattavuutta ja kehittämistä. 13429: 13430: Kalastuslain muutokset ja kalastuksen valvonta 13431: HE 6811997 vp 13432: Maa- ja metsätalousvaliokunta 13433: 13434: Eduskunta edellytti 26.5.1997, että maa- ja metsätalousvaliokunnalle toimi- 13435: tetaan kuluvan vuoden syyskuun loppuun mennessä selvitys siitä, miten ka- 13436: lastuksen valvonta on toteutunut tämän vuoden alusta kalastuslakiin tullei- 13437: den muutosten osalta samoin kuin muutosten vaikutuksista maksukerty- 13438: mään. 13439: Eduskunnan edellyttämä selvitys on määräaikaan mennessä toimitettu eduskunnan 13440: maa- ja metsätalousvaliokunnalle. 13441: Eduskunnan hyväksymän lausuman, LA 4/1995 vp, maa- ja metsätalousvaliokunta, 13442: perusteella maa- ja metsätalousministeriön toimesta on suoritettu lainmuutosten 13443: vaikutusten seurantaa, myöskin maksukertymään. Lisäksi on seurattu valvonnan 13444: toteuttamista ja siellä havaittuja puutteita ja rikkeitä. Vuoden 1998 vuosiraportti 13445: (2.3.1999) on toimitettu maa- ja metsätalousvaliokunnalle. 13446: Asia ei anna enää tässä yhteydessä aihetta toimenpiteisiin. 13447: 13448: Tornionjoen kalastus 13449: HE 7811997 vp 13450: Maa- ja metsätalousvaliokunta 13451: 13452: Eduskunta edellytti 27.5.1997, että päätöksessä kalastuksesta Tornionjoen 13453: kalastusalueen rajajokisopimuksen B liitteen 1 §:ssä määritellyllä jokialueel- 13454: Ia vavalla ja vieheellä tapahtuva lohen ja taimenen kalastus sallitaan vuosi- 13455: na 1997-2002 toukokuun 1 päivän alusta elokuun 15 päivän loppuun lu- 13456: 266 Maa- ja metsätalousministeriö 13457: 13458: kuun ottamatta tänä aikana viikoittain maanantain kello 19.00 ja keskiviikon 13459: kello 19.00 välistä aikaa ja että kaikki kalastus kulku-, ajo- ja kulleverkoilla 13460: sekä nuotilla kielletään kesäkuun 1 päivänä alusta heinäkuun 20 päivän lop- 13461: puun. 13462: Tornionjoella tapahtuvaa kalastusta koskevat ratkaisut perustuvat Suomen ja 13463: Ruotsin puoleisilla jokialueilla maidenyhteisesti sopimaan käytäntöön. Säännösten 13464: valmistelussa Suomen viranomaiset pyrkivät eduskunnan edellyttämiin tavoitteisiin. 13465: Viehekalastuksessa eduskunnan esittämän ponnen mukaiset tavoitteet on saavutettu, 13466: kullekalastuksessa tavoitetta ei saavutettu. 13467: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin. 13468: 13469: Työllisyysvarojen käyttö vesihuoltotöihin 13470: HE 100/1997 vp 13471: Valtiovarainvaliokunta 13472: 13473: 8) Hyväksyessään 19.12.1997 valtion talousarvion vuodelle 1998 eduskunta 13474: edellytti momentin 30.85.77 kohdalla, että vesihuoltotöihin käytetään myös 13475: jatkossa työllisyysvaroja, jotta esimerkiksi kahden tai useamman kunnan 13476: yhteiset vesihuoltohankkeet voitaisiin turvata. 13477: Alueelliset ympäristökeskukset toteuttavat maa- ja metsätalousministeriön sekä 13478: ympäristöministeriön toimialan vesihuoltotöitä, joita rahoitetaan paitsi asianomais- 13479: ten ministeriöiden pääluokasta myös työministeriön pääluokan työllisyysvaroista. 13480: Maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön ao. momenttien pää- 13481: tösosien mukaan momenttien määrärahoja saa käyttää valtion vesihuoltotöiden 13482: toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen ja valmistunut työ saadaan sopia 13483: luovutettavaksi kunnalle tai muulle yhteistyökumppanille. Työministeriön momentin 13484: 34.06.77 perusteluihin ei sisälly vastaavaa käyttötarkoitusta koskevaa mainintaa. 13485: Eduskunta on valtion vuoden 1999 talousarvion käsittelyn yhteydessä, työministeri- 13486: ön hallinnonalan luvun 34.06 kohdalla ottanut uudelleen kantaa työllisxysvarojen 13487: käyttämiseen vesihuoltotöihin ja hyväksynyt asiasta uuden lausuman: 'Eduskunta 13488: edellyttää, että työllisyysasetusta muutetaan siten, ettei se rajoita työllisyysmäärära- 13489: hojen käyttöä pelkästään valtion omiin investointeihin ja että valtion investoinniksi 13490: voidaan katsoa myös yhteistyöhanke,joka luovutetaan yhteistyöosapuolen hoitoon". 13491: Koska eduskunta on hyväksynyt asiasta uuden lausuman ja asiaa selostetaan 13492: seuraavissa kertomuksissa tuossa yhteydessä, ehdotetaan momenttiin 30.85.77 13493: (nykyisin 30.51.77) liittyvä lausuma poistettavaksi. 13494: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan momentin 30.51.77 vesistö- ja 13495: vesihuoltotöiden laintasoinen säädösperuste sisältyy maaseutuelinkeinojen rahoitus- 13496: lakiin (329/1999, muut. ?/2000), joka on tarkoitus saattaa voimaan asetuksella 13497: vuonna 2000. Lain voimaan tultua mahdolliset ristiriidat ja tulkinnanvaraisuus 13498: kunnille tai muille yhteistyöosapuolille luovutettavien yhteishankkeiden toteuttami- 13499: sesta valtion työnä on ratkaistu maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan 13500: hankkeiden osalta. 13501: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 267 13502: 13503: Torjunta-aineiden tutkimustoiminta, päällekkäisyys 13504: HE 141/1997 vp 13505: Maa- ja metsätalousvaliokunta 13506: 13507: Eduskunta edellytti 28.10.1997, että kustannusten alentamiseksi torjunta- 13508: ainevalmisteiden hyväksymiseen liittyvää menettelyä tehostetaan ja järkipe- 13509: räistetään poistamalla päällekkäistä tutkimustoimintaa. 13510: Eduskunnan lausuma liittyy eduskunnan aikaisempaan lausumaan, joka koski 13511: hallituksen esitystä (HE 170/1994 vp) kasvinsuojeluaineita koskevien torjunta- 13512: ainelain säännöksien harmonisoimiseksi EY -säännösten kanssa. Lausumien edellyt- 13513: tämä torjunta-ainevalmisteiden hyväksymiseen liittyvä menettelyn tehostaminen ja 13514: järkiperäistäminen on aloitettu kehittämällä nykyistä järjestelmää. Maa- ja metsäta- 13515: lousministeriö on vuonna 1999 asettanut työryhmän valmistelemaan ehdotukset 13516: torjunta-ainelainsäädännön muuttamiseksi ja selvittämään vaihtoehdot torjunta- 13517: aineiden hyväksymis- ja rekisteröiruisjärjestelmän kehittämiseksi. EY:n biosiididi- 13518: rektiivin voimaansaattamiseksi ympäristöministeriö on valmistellut ehdotukset 13519: direktiivin täytäntöönpanon edellyttämiksi säädöksiksi ja määräyksiksi. 13520: Asia ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin. 13521: 13522: Luonnonmukaisen tuotannon satovahingot 13523: HE 14211997 vp 13524: Maa- ja metsätalousvaliokunta 13525: 13526: Eduskunta edellytti 25.11.1997, että luonnonmukaiseen tuotantoon siirty- 13527: mässä olevat tilat saavat lain yleisten periaatteiden mukaisesti korvausta 13528: luonnonolosuhteiden aiheuttamista, osoitettavissa olevista, taloudellisista 13529: menetyksistä. 13530: Luonnonmukaiseen tuotantoon siirtymässä olevat tilat eivät menetä satovahingon 13531: kohdatessa mitään pinta-alaperusteisia tukia eikä myöskään siirtymävaiheen 13532: LU 0 MU -tukea. Siirtymävaiheen jälkeen tilat ovat oikeutettuja satovahinkokorvauk- 13533: siin satovahinkojen korvaamisesta annetun lain yleisten periaatteiden mukaisesti. 13534: Satovahinkojen korvaamisesta annetun lain uudistamistyön yhteydessä on tarkoitus 13535: selvittää, millä tavoin ja millä edellytyksillä luonnonmukaiseen tuotantoon siirtymä- 13536: vaiheessa olevien tilojen tulisi kuulua satovahinkokorvausjärjestelmän piiriin. 13537: Koska samaan asiaan liittyy myös HE 241/1998 vp, ei asia tässä yhteydessä anna 13538: aihetta enempiin toimenpiteisiin. 13539: 13540: Metsänhoitoyhdistysten toiminta puukaupassa 13541: HE 17111997 vp 13542: Maa- ja metsätalousvaliokunta 13543: 13544: Eduskunta edellytti 16.6.1998, että hallitus seuraa metsänhoitoyhdistysten 13545: toimintaa puukaupassa sääntelevien säännösten soveltamista ja vaikutuksia 13546: erityisesti energiapuun ja pienyrityksille toimitettavan puun osalta ja ryhtyy 13547: tarvittaessa toimiin säännösten muuttamiseksi. 13548: 268 Maa- ja metsätalousministeriö 13549: 13550: Eduskunta edellytti, että lain puukauppaa koskevia säännöksiä täytäntöön- 13551: pantaessa pidetään riittävänä, että metsänhoitoyhdistyksellä on kirjallinen 13552: valtuutus siinä vaiheessa, kun omistusoikeus puuerään siirtyy puun ostajalle 13553: Maa- ja metsätalousministeriö seuraa metsänhoitoyhdistyslain puukauppaa sääntele- 13554: vien säännösten soveltamista ja vaikutuksia sekä antaa tarpeen vaatiessa tarkempia 13555: säännöksiä. Metsäkeskusten vuoden 1999 tulossopimusten mukaisesti metsäkeskuk- 13556: set ovat selvittäneet metsänhoitoyhdistyskohtaisesti, miten uusien säädösten 13557: velvoitteet täyttyvät ja miltä osin säädökset edellyttävät muutoksia metsänhoitoyh- 13558: distyksissä ja niiden toiminnassa. Tehdyissä selvityksissä on ilmennyt joitakin 13559: muutostarpeita. 13560: Metsänhoitoyhdistyslain puukauppaa koskevat säännökset pyrkivät osaltaan 13561: turvaamaan kansantalouden kannalta keskeisten raakapuumarkkinoiden häiriötöntä 13562: toimintaa. Maa- ja metsätalousministeriön tietoon ei ole tullut vakavia ongelmia, 13563: jotka liittyisivät metsänhoitoyhdistyslain 7 §:ssä tarkoitetun kirjallisen valtuutuksen 13564: ajalliseen ulottuvuuteen. 13565: 13566: Metsätilojen tukeminen 13567: 13568: HE 19711997 vp 13569: Maa- ja metsätalousvaliokunta 13570: 13571: Eduskunta edellytti 10.12.1997, että maaseutuelinkeinolain mukaisia maan- 13572: järjestely- ja rahoitusmahdollisuuksia käytetään kompensoivasti alueellisella 13573: tasolla metsätaloustoimintaa harjoittavien tahojen metsätilojen tiluskokojen 13574: kehittämiseksi ja että lain kumoamisen vaikutuksia muutoinkin seurataan. 13575: Maa- ja metsätalousministeriö on työvoima- ja elinkeinokeskuksille antamassaan 13576: vuoden 1998 maanosto- ja myyntitoimintaa koskevissa ohjeissa edellyttänyt, että 13577: TE-keskusten hallintaan tuleva ja hallinnassa oleva maa tulee mahdollisimman 13578: nopeassa aikataulussa käyttää maatilojen koon suurentamiseen. Työvoima- ja 13579: elinkeinokeskusten hallinnassa oli 31.12.1998 maata yhteensä 22 891 ha. Tästä 13580: määrästä oli peltoa 1 106 ha, metsämaata 18 295 ha ja muuta maata 3 490 ha. 13581: Huomattava osa maasta (7 929 ha) sijaitsee Lapin TE-keskuksen alueella. 13582: Maanostoon käytettäviä määrärahoja on v. 1999 myönnetty TE-keskusten käyttöön 13583: 15 milj. mk. Määräraha on tarkoitettu käytettäväksi lähinnä maaseutuelinkeinolain 13584: mukaisten velkajärjestelyjen yhteydessä tai silloin, kun omaisuuden osto valtion 13585: saatavien turvaamiseksi on perusteltua. Muuten pelto ja metsäalueet on pääsääntöi- 13586: sesti pyrittävä ohjaamaan maatilojen koon suurentamiseen lisämaanostolainoituksel- 13587: la. 13588: Maa- ja metsätalousyritysten tilakoon kehittämistavoitetta on toteutettu myöntämäl- 13589: lä pelto- ja metsälisämaan kaupoille korkotukilainaa. Lapin läänissä metsälisäaluei- 13590: den hankinnan tukimuotona on myös valtion laina, johon sisältyy korkoetuus. 13591: Peltolisäalueen ostoon myönnetty lainamäärä on vuosina 1998 ja 1999 ollut 13592: enintään 80 % kauppahinnasta, tukitason ollessa enintään 20 %. Metsälisäalueen 13593: ostossa on enimmäislainamäärä ollut 40 % kauppahinnasta ja tukitaso enintään 13594: 10 %. Lisämaanostoon myönnetty tuki on tarkoituksella pidetty alempana, kuin 13595: muihin tuotannollisiin investointeihin suunnattu tuki, ettei se osaltaan vaikuttaisi 13596: maan hintatasoa nostavasti. Lisämaan ostoon myönnettiin vuonna 1998 1 177 kpl 13597: lainoja, tuettujen lainojen kokonaismäärän ollessa noin 166 milj. mk. Vuonna 1999 13598: vastaavat luvut olivat 1 700 kpl ja 253 milj. mk. 13599: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 269 13600: 13601: Maanhankintaoikeuslaki (391/1978) kumottiin 1.1.1998. Kumoamisen eraana 13602: kielteisenä seurauksena voitiin arvella olevan maa- ja metsätalousmaan hintatason 13603: lievän nousun, joskaan hallitus ei arvioinut sitä merkittäväksi. Maanmittauslaitoksen 13604: ylläpitämän kiinteistöjen kauppahintarekisterin mukaan metsämaan keskimääräinen 13605: hehtaarihinta nousi ensimmäisenä kumoamisen jälkeisenä vuotena koko maassa 13606: edelliseen vuoteen verrattuna 1 %:lla. Valtioneuvosto oli vuosina 1995 ja 1996 13607: tekemillään päätöksillä rajannut lain soveltamisaluetta siten, että lakia sovellettiin 13608: viimeisinä voimassaolovuosinaan vain Itä- ja Keski-Suomessa. Metsän keskimääräi- 13609: nen hehtaarihinta on kehittynyt lain viimeisillä soveltamisalueilla epätasaisesti. 13610: Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa vuoden 1998 keskihinta (mediaani) laski vuoteen 13611: 1997 verrattuna 11 %:lla. Toisaalta metsän keskihinta nousi vuonna 1998 Etelä- 13612: Karjalassa, Kymenlaaksossa ja Pohjois-Savossa 6-7 %edelliseen vuoteen verrattu- 13613: na. Tapahtuneesta hintakehityksestä voi päätellä, että maanhankintaoikeuslailla ei 13614: ole ollut merkittävää vaikutusta metsämaan hintatason muodostumiseen. Siihen on 13615: voimakkaammin vaikuttanut yleiset taloudelliset tekijät, jotka vaihtelevat alueelli- 13616: sesti voimakkaasti. 13617: 13618: Tutkimuskeskuksen johtokunnan puheenjohtajan valinta 13619: HE 19811997 vp 13620: Maa- ja metsätalousvaliokunta 13621: 13622: Eduskunta edellytti 8.12.1997, että tutkimuskeskuksen johtokunnan puheen- 13623: johtajan tulee, mikäli mahdollista, edustaa Helsingin yliopiston maatalous- 13624: metsätieteellistä tiedekuntaa. 13625: Maa- ja metsätalousministeriö on 20.3.1998 määrännyt Maatalouden tutkimuskes- 13626: kuksen johtokunnan 31.12.2000 päättyväksi toimikaudeksi. 13627: Johtokunnan puheenjohtajaksi kutsuttiin johtaja Esko Lindstedt Cultor Oy:stä ja 13628: varapuheenjohtajaksi maatalousneuvos Heimo Hanhilahti maa- ja metsätalousminis- 13629: teriöstä. Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellistä tiedekuntaa edustaa vt. 13630: professori Jukka Kola Helsingin yliopiston taloustieteen laitokselta. 13631: Johtokuntaa koottaessa otettiin huomioon Maatalouden tutkimuskeskuksen kansain- 13632: välisen arvioinnin suositukset ja valtion tiede- ja teknologianeuvoston sektoritutki- 13633: muksen kehittämislinjaukset. Johtokunnan puheenjohtajaa valittaessa pidettiin 13634: tärkeänä tutkimuslaitoksen yhteyksien lisäämistä elinkeinoelämään ja yritysmaail- 13635: maan. Yhteydet Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan ovat 13636: jatkuvasti toimineet moitteettomasti. 13637: Maatalouden tutkimuskeskus ja maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos on 13638: tarkoitus yhdistää vuonna 2002. 13639: Asia ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin. 13640: 13641: Siemenkauppa ja siemenhuolto 13642: HE 21111997 vp 13643: Maa- ja metsätalousvaliokunta 13644: 13645: Eduskunta edellytti 8.12.1997, että käsiteltäessä EU :n komission uutta ehdo- 13646: tusta neuvoston direktiiviksi siemenkaupan alalle hallitus asettaa maamme 13647: tavoitteeksi sellaisen järjestelyn, joka mahdollistaa toimenpiteet maamme 13648: 270 Maa- ja metsätalousministeriö 13649: 13650: siemenhuollon toimivuuden ja Suomen oloissa käyttökelpoisen siemenen 13651: perinnöllisen monimuotoisuuden säilymisen turvaamiseksi siten kuin edus- 13652: kunta on jo aikaisemmin maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintöjen 13653: (MmVM 28/1992 vp ja MmVM 23/1996 vp) mukaisesti edellyttänyt. 13654: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laiksi siemenkauppalain muuttamisesta 13655: vuonna 1997, 1998 ja 1999 (HE 21111997 vp, HE 21711998 vp ja HE 106/1999 13656: vp ). Lisäksi maa- ja metsätalousministeriö on toimittanut eduskunnan suurelle 13657: valiokunnalle 9.7.1999 kirjeen, joka liittyy valtioneuvoston kirjelmään kyl- 13658: vösiemendirektiivien muuttamisesta (U 1711995 vp ). Näissä asiakirjoissa on 13659: selostettu mihin toimenpiteisiin eduskunnan siemenkauppaa ja siemenhuoltoa 13660: koskevien lausumien johdosta on ryhdytty. 13661: Hallituksen tarkoituksena on myöhemmin toimittaa eduskunnan käsiteltäväksi 13662: neuvoston direktiivin 98/95/EY edellyttämät siemenkauppalakia koskevat muutok- 13663: set. 13664: Ministeriö katsoo, että tämä lausuma ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin, koska 13665: asiaa on käsitelty myös HE 217/1998 vp yhteydessä annetussa lausumassa. 13666: 13667: Metsäsuunnitelma ja nuoren metsän hoito 13668: HE 21211997 vp 13669: Maa- ja metsätalousvaliokunta 13670: 13671: Eduskunta edellytti 8.12.1997, että hallinnoinuin selkeyttämiseksi met- 13672: säsuunnitelma määritellään keskitetysti siten, että eri säännöksissä asetetta- 13673: vat suunnitelmavelvoitteet muodostuvat mahdollisimman yhtenäisiksi. 13674: Eduskunta edellytti, kiinnittäen samalla huomiota nuoren metsän hoitotar- 13675: peen laajuuteen ja kiireellisyyteen, että myös metsätalouden organisaation 13676: kautta ohjataan varoja työllisyystöihin. 13677: Maa- ja metsätalousministeriö selvittää metsäsuunnitelmaa koskevien säännösten 13678: kehittämistarpeen lausumassa edellytetyllä tavalla ja tekee tarvittavat muutosehdo- 13679: tukset säännösten muun tarkistamisen yhteydessä. 13680: Maa- ja metsätalousministeriö aloitti nuoren metsän hoito kampanjan vuoden 1997 13681: loppupuolella. Kampanjan tarkoituksena vuosien 1998-2002 aikana lisätä nuoren 13682: metsän hoitotöitä yksityismetsissä siten, että jälkeenjääneisyys näissä töissä 13683: saataisiin kurottua umpeen. Vuoden 1998 valtion talousarviossa nuoren metsän 13684: hoitoon osoitettu määräraha on mahdollistanut hyvän alun kampanjalle. Maa- ja 13685: metsätalousministeriö on selvittänyt yhteistyössä työministeriön kanssa nuoren 13686: metsän hoitotöiden ja energiapuun korjuun rahoitusmahdollisuuksia. Kampanjan 13687: ansiosta nuoren metsän hoidon suorite kasvoi noin puolella vuonna 1998. Kestävän 13688: metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1999) 1.12.1999 voimaan tullut 13689: muutos mahdollistaa valtion tuen myöntämisen energiapuun haketukseen, mikä 13690: osaltaan edistää hoitotöiden tekemistä ja työllisyyttä. 13691: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 271 13692: 13693: Ympäristötuen maksaminen hakeyrittäjille 13694: HE 10511998 vp 13695: Valtiovarainvaliokunta 13696: 13697: 11) Hyväksyessään 18.12.1998 valtion talousarvion vuodelle 1999 eduskun- 13698: ta edellytti momentin 30.31.44 kohdalla, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin 13699: kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain muuttamiseksi siten, että 13700: se mahdollistaa ympäristötuen maksamisen hakeyrittäjille ja Lapin vajaa- 13701: tuottoisten metsien uudistamisesta annetun lain voimassaolaajan päättyessä 13702: toteuttamatta vielä olevien viljelyhankkeiden saattamisen loppuun Pohjois- 13703: Suomessa. 13704: Kestävän metsätalouden rahoituksesta annettua lakia (1094/1999) muutettiin 13705: 15.6.1999 voimaan tulleella lailla mm. siten, että Lapin vajaatuottoisten metsien 13706: uudistamisesta annetun lain voimassaolaajan päättyessä toteuttamatta oleviin 13707: metsänuudistamistöihin voidaan vuoden 2002 loppuun saakka soveltaa rahoitusha- 13708: kemuksen saapumisajankohtana voimassa olleita em. lain säännöksiä. Em. lainmuu- 13709: toksessa säädettiin myös energiapuun haketukseen tarkoitetusta uudesta tukimuo- 13710: dosta. Tätä tukea on voitu myöntää 1.12.1999 lukien. 13711: Asia ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin. 13712: 13713: Maatilatalouden kehittämisrnhaston varojen käyttö 13714: HE 13511998 vp 13715: Maa- ja metsätalousvaliokunta 13716: 13717: Eduskunta edellytti 17.11.1998, että kyseisen lain mahdollistama maatilata- 13718: louden kehittämisrahaston varojen käytön laajeneminen rajataan hankkeisiin, 13719: joiden avulla edistetään maaseudun toimintaedellytysten säilymistä maatila- 13720: talouden kehittämisrahastosta annetun lain (6571 1966) 3 §:n 1 momentin 13721: mukaisesti. 13722: Tasavallan Presidentti antoi 4.12.1998 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun- 13723: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 13724: Maatilatalouden kehittämisrahaston johtokunta on käsitellyt vuoden 1999 väliaikai- 13725: sen käyttösuunnitelman ja maa- ja metsätalousministeriö on raha-asiain valiokunnan 13726: käsittelyn jälkeen vahvistanut sen 30.12.1998. Käyttösuunnitelmassa on lausumassa 13727: tarkoitetun lainkohdan eli maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä 13728: annetun lain 31 §:n nojalla osoitettu lausuman mukaiseen tarkoitukseen kehittämis- 13729: rahaston varoja ainoastaan kompensaatiorahoituksena Keski-Pohjanmaan maakun- 13730: nan tavoite 6-alueelle (5 milj. mk). Lisäksi rahastån väliaikaisessa käyttösuunnitel- 13731: massa (vahvistettu 8.4.1999) on rahaston varoja osoitettu 7 milj. mk tavoite 2- ja 13732: 0-alueiden kansalliseen kompensaatiorahoitukseen sekä 5 milj. mk kansallisena 13733: kompensaatiorahoituksena Keski-Suomen ja Pohjois-Savon maakuntien tavoite 6- 13734: alueella. Yhteensä rahoitusta edellä mainittuihin tarkoituksiin on rahastosta osoitettu 13735: 17 milj. mk. Lisärahoituksen avulla on pyritty turvaamaan maaseudun kehittä- 13736: mishankkeiden toteuttaminen suunnitellussa laajuudessa ko. alueilla. Tarvetta 13737: lisärahoitukseen ei rahaston varoin enää ole. 13738: 272 Maa- ja metsätalousministeriö 13739: 13740: Siemenhuolto 13741: HE 217/1998 vp 13742: Maa- ja metsätalousvaliokunta 13743: 13744: Eduskunta edellytti 24.11.1998, että käsiteltäessä EU :n komission ehdotusta 13745: neuvoston direktiiviksi siemenkaupan alalle hallitus asettaa maamme tavoit- 13746: teeksi sellaisen järjestelyn, joka mahdollistaa toimenpiteet maamme siemen- 13747: huollon toimivuuden ja Suomen oloissa käyttökelpoisen siemenen perinnöl- 13748: lisen monimuotoisuuden säilymisen turvaamiseksi siten kuin eduskunta on 13749: jo aikaisemmim maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintöjen (Mm VM 13750: 28/1992 vp, MmVM 23/1996 vp ja MmVM 15/1997 vp) mukaisesti edellyt- 13751: tänyt. 13752: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laiksi siemenkauppalain muuttamisesta 13753: vuonna 1997, 1998 ja 1999 (HE 21111997 vp, HE 217/1998 vp ja HE 106/1999 13754: vp ). Lisäksi maa- ja metsätalousministeriö on toimittanut eduskunnan suurelle 13755: valiokunnalle 9.7.1999 kirjeen, joka liittyy valtioneuvoston kirjelmään kyl- 13756: vösiemendirektiivien muuttamisesta (U 1711995 vp ). Näissä asiakirjoissa on 13757: selostettu mihin toimenpiteisiin eduskunnan siemenkauppaa ja siemenhuoltoa 13758: koskevien lausumien johdosta on ryhdytty. 13759: Hallituksen tarkoituksena on myöhemmin toimittaa eduskunnan käsiteltäväksi 13760: neuvoston direktiivin 98/95/EY edellyttämät siemenkauppalakia koskevat muutok- 13761: set. 13762: 13763: Satovahinkokorvaukset siirtymävaiheessa olevalle tuotannolle 13764: HE 241/1998 vp 13765: Valtiovarainvaliokunta 13766: 13767: 1) Hyväksyessään 4.12.1998 vuoden 1998 toisen lisätalousarvion eduskunta 13768: edellytti momentin 30.31.44 kohdalla, että hallitus käynnistää toimet asetuk- 13769: sen antamiseksi siten, että satovahinkokorvausten myöntäminen myös siirty- 13770: mävaiheessa olevalle tuotannolle tulee mahdolliseksi, jossa yhteydessä tulee 13771: arvioida myös esimerkiksi omavastuun taso ja erikoistuotannon ongelmat. 13772: Luonnonmukaiseen tuotantoon siirtymävaiheessa olevilla peltolohkoilla harjoitetun 13773: maataloustuotannon saattaminen jälkikäteen satovahinkojen korvaamisesta annetussa 13774: laissa (53011975) tarkoitetun viljelmäkohtaisen satovahinkokorvauksen piiriin ei ole 13775: mahdollista, koska vahinkoja ei ole arvioitu eikä arviota enää huomattavan pitkän 13776: ajanjälkeen vahinkotapahtumasta voida luotettavasti toimittaa. Sen sijaan kyseiselle 13777: tuotannolle on mahdollista kohdistaa pinta-alaperusteisia satovahinkoyleiskorvauk- 13778: sia samoin perustein kuin tavanomaiselle tuotannolle. Vuonna 1998 viljelyssä 13779: olleelle ruis- ja vehnäalalle kohdistettiin valtioneuvoston tekemien päätösten 13780: mukaisesti yleiskorvauksenluontoinen 450 mk/ha suuruinen lisätuki. Vastaavasti 13781: myös vuonna 1998 viljelyssä olleelle nurmialalle osoitettiin 140 mk/ha suuruinen 13782: yleiskorvaus. Edellä mainitut korvaukset maksettiin myös luonnonmukaiseen 13783: tuotantoon siirtymävaiheessa oleville viljelyksille. 13784: Ministeriö katsoo edellä mainitut toimenpiteet riittäviksi lieventämään siirtymävai- 13785: heessa oleville viljelyksille vuoden 1998 satovahingoista aiheutuneita taloudellisia 13786: menetyksiä. 13787: Satovahinkojen korvaamisesta annetun lain uudistamistyön yhteydessä on tarkoitus 13788: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 273 13789: 13790: selvittää, millä tavoin ja millä edellytyksillä luonnonmukaiseen tuotantoon siirtymä- 13791: vaiheessa olevien tilojen tulisi kuulua satovahinkojärjestelmän piiriin. 13792: Asia ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin. 13793: 13794: Kasvinjalostuksen tuiVaaminen 13795: HE 24511998 vp 13796: Maa- ja metsätalousvaliokunta 13797: 13798: Eduskunta edellytti 8.2.1999, että kotimaisen kasvinjalostuksen budjettira- 13799: hoitus säilytetään sellaisella tasolla, että kotimainen lajikejalostus, pohjois- 13800: ten geeniresurssien säilyminen ja ajanmukainen kasvinjalostustekniikka voi-. 13801: daan turvata jatkossakin maassamme. 13802: Tasavallan Presidentti antoi 5.3.1999 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun- 13803: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 13804: Boreal Suomen Kasvinjalostus on yhtiöitetty 1.1.2000 alkaen ja jatkaa toimintaansa 13805: Boreal Kasvinjalostus Oy:nä. Yhtiöittämisen tarkoituksena on kotimaisen kilpailu- 13806: kyvyn parantaminen ja toiminnan jatkuvuuden turvaaminen. 13807: Kasvinjalostustoiminnan edistämisestä annetun lain muutoksella (112611999) 13808: voidaan kansallisesti tärkeiden peltokasvien siemenhuollon turvaamiseksi Suomessa 13809: tapahtuvasta kasvinjalostustyöstä maksaa kasvinjalostusyrityksille korvausta 13810: valtioneuvoston määräämin perustein. 13811: Asia ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin. 13812: 13813: ElintaiVikehygienian valvonta 13814: HE 10!1999 vp 13815: Maa- ja metsätalousvaliokunta 13816: Eduskunta edellytti 18.6.1999 hallituksen huolehtivan siitä, että toisaalta eläinlääkintä- 13817: ja elintarvikelaitoksen aluelaboratorioiden sekä toisaalta kuntatason voima- 13818: varat ja kunnallisten laboratorioiden toimintaedellytykset elintarvikehygieni- 13819: an valvonnassa turvataan tasapuolisesti koko maassa. 13820: Tasavallan Presidentti antoi 16.7.1999 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun- 13821: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 13822: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen aluelaboratorioiden osalta asia liittyy laitoksen 13823: toiminnan kehittämiseen vuonna 1998 tehdyn kansainvälisen arvioinnin pohjalta. 13824: Voimassa olevan valtionosuuslainsäädännön mukaan ympäristöterveydenhuollon 13825: valtionosuuksia ei korvamerkitä tiettyyn tarkoitukseen, kuten esimerkiksi elintarvi- 13826: kehygienian valvontaan. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen ja Elintarvikeviraston 13827: tulostavoitteena on vuonna 1999 ollut kuntien elintarvikevalvonnan voimavarojen 13828: arviointi. Raportin valmistuttua ryhtyvät lääninhallitukset sekä Eläinlääkintä- ja 13829: elintarvikelaitos neuvottelemaan yksittäisten kuntien kanssa voimavarojen riittävyy- 13830: destä. Vuoden 2000 kansalliseen elintarvikevalvonnan ohjelmaan sijoitetaan lisäksi 13831: kunnallisen valvonnan tavoitteet koko elintarvikevalvonnan osalta. 13832: 274 Maa- ja metsätalousministeriö 13833: 13834: Eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieenisiä tutkimuksia tekeviä 13835: laboratorioita koskevia vaatimuksia muutettiin syyskuun 1999 alusta lukien maa- 13836: ja metsätalousministeriön päätöksellä 858/1999. Laboratorioiden hyväksymisedelly- 13837: tyksiä lievennettiin tinkimättä tutkimusten laadusta. 13838: 13839: Puurakentamisen edistäminen 13840: HE 4011999 vp 13841: Valtiovarainvaliokunta 13842: 13843: 15) Hyväksyessään 18.12.1999 valtion talousarvion vuodelle 2000 eduskun- 13844: ta edellytti luvun 35.30 kohdalla, että puurakentamisen edistämiseen tarkoi- 13845: tetun kansallisen Puun Aika-ohjelman, puualan osaamiskeskusverkoston, 13846: Puu-Suomi-kampanjan sekä puualan teknologiaohjelmien jatkuvuus, kehittä- 13847: minen ja rahoitus turvataan. 13848: Päävastuu lausumassa mainittujen kolmen ensimmäisen hankkeen toteuttamisesta 13849: on maa- ja metsätalousministeriöllä, joka johtaa tai osallistuu niiden jatkamiseen ja 13850: kehittämiseen sekä pyrkii huolehtimaan riittävästä julkisesta rahoitustuesta. 13851: Puualan teknologiaohjelmia ovat "Tukista tulpasti" ja osittain myös metsäalan tutki- 13852: musohjelma "Wood Wisdom". Ensiksimainitun toteuttamisesta vastaa kauppa- ja 13853: teollisuusministeriö Teknologian kehittämiskeskuksen (TEKES) kanssa. Jälkimmäi- 13854: sen jatkuvuudesta, kehittämisestä ja rahoituksesta vastaavat maa- ja metsätalousmi- 13855: nisteriö, kauppa- ja teollisuusministeriö yhdessä TEKESin kanssa sekä Suomen 13856: Akatemia. 13857: Ympäristöministeriö edistää puurakentamista siten, kuin siitä on hallitusohjelman 13858: asumista, rakentamista ja yhdyskuntia koskevassa luvussa todettu. 13859: 13860: Boreal Kasvinjalostus Oy:n omistuspohja 13861: HE 5811999 vp 13862: Maa- ja metsätalousvaliokunta 13863: 13864: Eduskunta edellytti 30.11.1999, että laajennettaessa perustettavan osakeyhtiön 13865: omistuspohjaa suunnatolla osakeannilla tulee siementen myyntiä harjoittavat 13866: eri tahot ottaa mahdollisimman laajasti huomioon. 13867: Eduskunta edellytti, että Maatalouden tutkimuskeskuksen yhteyteen peruste- . 13868: taan "pelto- ja puutarhakasvien biodiversiteettiyksikkö", jonka tehtävänä on 13869: säilyttää peltokasvien, myös tietyllä hetkellä taloudellisesti kannattamattomien 13870: kasvien (lajien/lajikkeiden) geneettinen monimuotoisuus. 13871: Tasavallan Presidentti antoi 3.12.1999 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun- 13872: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 13873: Kasvinjalostuslaitoksen toimintaa jatkamaan perustetun Boreal Kasvinjalostus Oy:n 13874: omistuspohjaa on tarkoitus laajentaa kevään 2000 aikana suunnatolla osakeannilla. 13875: Osakkuusneuvotteluihin on osallistunut viisi siemenkauppa-alan yritystä ja järjestöä. 13876: Eduskunnan lausuman johdosta neuvotteluissa on keskusteltu entistä laajemmasta 13877: osakasryhmästä, joka voitaisiin toteuttaa esim. siten, että osakkaaksi tuleva maata- 13878: loustuottajien järjestö tarjoaisi osaa merkitsemistään osakkeista muille siemenkaup- 13879: pa-alan toimijoille. Osakkeiden nimellisarvo on vain sata markkaa, jotta niiden 13880: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 275 13881: 13882: jakaminen pienempiin eriin ja edelleenmyynti olisi helppoa. 13883: Maatalouden tutkimuskeskuksessa olevan kasvinjalostustutkimuksen tutkimusalan 13884: asemaa lausumassa tarkoitetussa asiassa selvitetään valmisteltavana olevaan 13885: Suomen maatalouskasvigeenivaraohjelmaan liittyen. Ohjelma valmistuu vuonna 13886: 2000. Tällä hetkellä pohjoismaiset jalostajat lähettävät lajikemateriaalistaan näytteen 13887: Pohjoismaiden geeni pankkiin, jonka tehtävänä on säilyttää pysyvästi sinne lähetetty 13888: materiaali. Pohjoismaiden geenipankin rooli tulee myös jatkossa olemaan keskei- 13889: nen. 13890: 13891: Metsäntutkimuslaitos 13892: HE 6111999 vp 13893: Maa- ja metsätalousvaliokunta 13894: 13895: Eduskunta edellytti 23.11.1999, että Metsäntutkimuslaitoksen työjärjestyk- 13896: sen vahvistaminen määritellään Metsäntutkimuslaitoksen johtokunnan tehtä- 13897: väksi. 13898: Eduskunta edellytti, että asetuksella määritellään Metsäntutkimuslaitoksen 13899: johtokunnan tehtäväksi nimittää myös tutkimuskeskusten johtajat samoin 13900: kuin tutkimusasemien johtajat. 13901: Eduskunta edellytti, että pääosa Metsäntutkimuslaitoksen nyt hallinnoimista 13902: kansallis- ja luonnonpoistoista sekä muista suojelualueista tulee siirtää Met- 13903: sähallituksen hallintaan. 13904: Tasavallan Presidentti antoi 3.12.1999 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun- 13905: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 13906: Asetus Metsäntutkimuslaitoksesta annettiin 9.12.1999. Sen 3 §:ssä määritellään 13907: johtokunnan tehtäväksi mm. tutkimuslaitoksen työjärjestyksen vahvistaminen, jollei 13908: johtokunta anna sitä ylijohtajan vahvistettavaksi. 13909: Asia ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin. 13910: Em. Metsäntutkimuslaitosta koskevan asetuksen mukaan johtokunnan tehtävänä on 13911: nimittää tutkimuskeskuksen johtaja ja tutkimusaseman johtaja. 13912: Asia ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin. 13913: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan eräänä tulostavoitteena vuodelle 2000 13914: on jatkaa valtion maa- ja vesiomaisuuden hallinnan keskittämistä siirtämällä pääosa 13915: Metsäntutkimuslaitoksen hallinnassa olevista luonnonsuojelualueista Metsähallituk- 13916: sen hallintaan. Asiaa valmistellaan yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa. 13917: Hallinnansiirtojen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2001 alusta. 13918: 13919: Tukeen oikeuttava hake 13920: HE 12211999 vp 13921: Maa- ja metsätalousvaliokunta 13922: 13923: Eduskunta edellytti 9.11.1999, ettei tukeen oikeuttavaa vähimmäishanke- 13924: määrää määritellä, jolloin mahdollistetaan pientoimitustenkin pääsy tuen 13925: 276 Maa- ja metsätalousministeriö 13926: 13927: piiriin. 13928: Tasavallan Presidentti antoi 26.11.1999 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus- 13929: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 13930: Maa- ja metsätalousministeriö antoi 26.11.1999 määräykset tuen myöntämisen 13931: edellytyksistä energiapuun haketukseen ja tuen enimmäismääristä. Lausuman 13932: mukaisesti tukeen oikeuttavaa vähimmäishakemäärää ei määritelty. 13933: Asia ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin. 13934: 13935: Maan hankinnan tuki sekä luopumistuki 13936: HE 13111999 vp 13937: Maa- ja metsätalousvaliokunta 13938: 13939: Eduskunta edellytti 7.12.1999, että nuorten viljelijöiden asemaa maatilan 13940: hankinnan yhteydessä sekä lisämaan hankintaa myyntikauppojen operusteel- 13941: la helpotetaan luovutusten yhteydessä siten, että nuorten viljelijöiden aloi- 13942: tustuen avustusosuuden enimmäismäärää nostetaan nykuisestä 70 000 mar- 13943: kasta 130 000 markkaan, nuorille viljelijöille maatilan hankintaan myönnet- 13944: tävän valtion- tai korkotukilainan enimmäismäärä nostetaan nykyisestä 13945: 250 000 markasta 500 000 markkaan, vuotuisesta korkotukilainavaltuudesta 13946: osoitetaan lisämaan ostojen rahoittamiseen vähintään 250 miljoonaa mark- 13947: kaa, nuorille viljelijöille lisämaan hankintaan myönnettyjen korkotuki- 13948: lainojenlyhennykset aloitetaan vasta 2 vuoden kuluttua lainan nostamisesta 13949: ja hallitus antaa eduskunnalle ensi tilassa esityksen maaseutuelinkeinojen 13950: rahoituslain 21 §:n 4 momentin muuttamisesta siten, että luodaan menettely, 13951: jolla voidaan riittävän tehokkaasti vaikuttaa maan hintakehitykseen maata- 13952: lousmaan osalta maanostoa rahoitettaessa. 13953: Eduskunta edellytti, että hallitus luo mahdollisimman pian järjestelyn, jolla 13954: valtio ostaa tilapäiseksi tarkoitettuun hallintaansa peltomääräaloja luopumis- 13955: tukeen oikeutetuilta henkilöiltä, joilla ei ole ruokakunnassaan tilalle jatkajaa, 13956: ja joiden pelloille ei löydy vapailta markkinoilta ostajaa. 13957: Lisäksi eduskunta edellytti, että vuoden 2001 valtion talousarvion käsittelyn 13958: yhteydessä eduskunnalla on käytettävissään selvitys luopumistukijärjestel- 13959: män toteutumisesta ja erityisesti vuokrausmahdollisuuden poisjäännin vaiku- 13960: tuksista 13961: Tasavallan Presidentti antoi 29.12.1999 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus- 13962: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 13963: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 13964: 13965: 13966: 13967: Liikenneministeriö 13968: Merijatkoyhteyksien suunnittelu Keitele-Päijänteen kanavalla 13969: 13970: HE n:o 5711991 vp. 13971: Valtiovarainvaliokunta 13972: 13973: 43) Hyväksyessään 17. päivänä tammikuuta 1992 valtion tulo- ja menoarvi- 13974: on vuodelle 1992 eduskunta totesi momentin 31.30.78 kohdalla, että Keite- 13975: leen - Päijänteen kanavan valmistumisen myötä on ryhdyttävä suunnittele- 13976: maan tarvittavia merijatkoyhteyksiä. 13977: Liikenneministeriö asetti 30.4.1996 työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää 13978: Kymijoen kanavan, Mäntyharjun kanavan sekä niiden muodostaman kanavaverkos- 13979: ton investointikustannukset, hankkeen kannattavuus, rahoitusmahdollisuudet ja 13980: yhteiskuntataloudelliset vaikutukset sekä arvioida mahdollisen toteutuksen jälkeiset 13981: nettokustannuksen vaikutukset valtiontaloudelle. 13982: Maaliskuussa 1997 jättämässään raportissa työryhmä totesi, että Kymijoen kanava 13983: on todennäköisesti yhteiskuntataloudellisesti kannattava hanke ja Kymijoki - 13984: Mäntyharju kanavapari mahdollisesti kannattava hanke. Sen sijaan Mäntyharjun 13985: kanava yksittäisenä hankkeena on työryhmän mukaan kannattamaton. Työryhmä 13986: katsoi edelleen, että mikäli valtioneuvoston antamien menokehysten nykyinen taso 13987: jatkuu lähivuosina ja liikenneinfrastruktumihankkeita toteutetaan yhteiskuntata- 13988: loudellisen kannattavuuden mukaisessa järjestyksessä, Kymijoen kanavalla ei ole 13989: mahdollisuutta lähivuosina päästä toteutusohjelmiin. Työryhmän mielestä kanavien 13990: aluevaraukset seutukaavoissa on kuitenkin syytä säilyttää ja talviliikenteen hoitami- 13991: seen liittyvät lisäselvitykset samoin kuin tiettyihin ympäristökysymyksiin liittyvät 13992: jatkoselvitykset ovat perusteltuja. 13993: Liikenneministeriö on 7.12.1998 asettanut työryhmän arvioimaan Saimaan kanavan 13994: mahdollisen laajentamisen ja Saimaan kanavaliikenteen kannalta oleellisten muiden 13995: kanavahankkeiden kustannuksia, toteutusedellytyksiä ja vaikutuksia. Saimaan 13996: kanavan vuokrasopimus päättyy vuonna 2013. Työryhmä tulee tarkastelemaan myös 13997: Kymijoen ja Mäntyharjun kanavia osana itäisen Suomen sisävesiväylästön järjeste- 13998: lyjä. Työryhmän toimikausi on vuoden 2000 kesäkuun loppuun asti. 13999: 14000: Postitoiminta 14001: 14002: HE 1111995 vp 14003: Valtiovarainvaliokunta 14004: 5) Hyväksyessään 21.6.1995 vuoden 1995 lisätalousarvion eduskunta edel- 14005: lytti momentin 31.55.42 kohdalla, että postitoiminnan harjoittamisen toimi- 14006: luvissa ja niiden ehdoissa otetaan huomioon postin saajien tasavertainen 14007: asema koko maassa. 14008: Asia pyritään ottamaan huomioon mahdollisesti myönnettävien toimilupien ehdois- 14009: sa. Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin. 14010: 278 Liikenneministeriö 14011: 14012: Saimaan jäänmurron avustaminen 14013: Kymijoen ja Mäntyhmjun kanavat 14014: 14015: HE 72/1995 vp 14016: Valtiovarainvaliokunta 14017: 14018: 8) Hyväksyessään 15.12.1995 valtion talousarvion vuodelle 1996 eduskunta 14019: edellytti luvun 31.32 kohdalla, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin korvauk- 14020: sen suorittamiseksi varustamolle, joka huolehtii Saimaan vesistön jäänmur- 14021: rosta kanavan ollessa suljettuna. 14022: Eduskunta edellytti, että hallitus selvittää Kymijoen kanavan, Mäntyharjun 14023: kanavan sekä niiden muodostaman kanavaverkoston kuljetustaloudelliset 14024: vaikutukset sekä suorittaa Kymijoen kanavan osalta myös rakentamis- ja 14025: muiden kustannusten tarkennuksen sekä perusteellisen ympäristövaikutusten 14026: arvioimisen. 14027: Liikenneministeriön asettama Saimaan jäänmurtotyöryhmä ehdotti keväällä 1996, 14028: että merenkulkulaitos vastaisi vuodesta 1997 lukien kokonaisuudessaan Saimaan 14029: talviaikaisesta jäänmurrosta ostamalla jäänmurtopalveluja ulkopuolisilta yrittäjiltä. 14030: Vuosina 1997-99 kanavan ollessa suljettuna Saimaan jäänmurrosta huolehtineelle 14031: yritykselle on maksettu korvausta jäänmurtopalveluista. Sama järjestely jatkuu 14032: myös vuonna 2000. Korvauksen suuruudeksi arvioidaan 1,1 - 1,2 milj. mk vuonna 14033: 2000. Korvauksen suuruus määräytyy tonnikilometrien perusteella (5 penniä/tonni- 14034: kilometri). Koska Saimaan jäänmurtoon ei ole erillistä määrärahaa, kustannukset 14035: katetaan Merenkulkulaitoksen toimintamenoista. 14036: Liikenneministeriön asettama Kymijoki/Mäntyharju -kanavatyöryhmä totesi 14037: maaliskuussa 1997 jättämässään raportissa, että Kymijoen kanava on todennäköises- 14038: ti yhteiskuntataloudellisesti kannattava hanke ja Kymijoki - Mäntyharju kanavapari 14039: mahdollisesti kannattava hanke. Sen sijaan Mäntyharjun kanavaa yksittäisenä 14040: hankkeena työryhmä piti kannattamattomana. Työryhmän mielestä kanavien 14041: aluevaraukset seutukaavoissa on syytä säilyttää ja talviliikenteen hoitamiseen 14042: liittyvät lisäselvitykset samoin kuin tiettyihin ympäristökysymyksiin liittyvät 14043: jatkoselvitykset ovat perusteltuja. 14044: Liikenneministeriö on 7.12.1998 asettanut työryhmän arvioimaan Saimaan kanavan 14045: mahdollisen laajentamisen ja Saimaan kanavaliikenteen kannalta oleellisten muiden 14046: kanavahankkeiden kustannuksia, toteutusedellytyksiä ja vaikutuksia. Saimaan 14047: kanavan vuokrasopimus päättyy vuonna 2013. Työryhmä tulee tarkastelemaan myös 14048: Kymijoen ja Mäntyharjun kanavia osana itäisen Suomen sisävesiväylästön järjeste- 14049: lyjä. Työryhmän toimikausi on vuoden 2000 kesäkuun loppuun asti. 14050: 14051: Perustienpidon elvytyshankkeet 14052: 14053: HE 3!1996 vp 14054: Valtiovarainvaliokunta 14055: 14056: 2) Hyväksyessään 27.3.1996 vuoden 1996 lisätalousarvion eduskunta totesi 14057: luvun 31.24 kohdalla, että menettr' · )Ssa jo aloitettujen hankkeiden lop- 14058: puunsaattamisesta ei huolehdita, e1 • v1da pitää hyväksyttävänä. Eduskunta 14059: viittasi vuoden 1996 talousarvioesitystä koskevaan mietintöönsä ja kiinnitti 14060: erityistä huomiota pitkäjänteisen suunnittelun merkitykseen hankkeita ja 14061: niiden rahoitusta suunniteltaessa. Mitä tulee edellä mainittuihin keskeneräi- 14062: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 279 14063: 14064: siin hankkeisiin, eduskunta edellytti, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin lisä- 14065: rahoituksen osoittamiseksi sekä määrärahojen kohdentamiseksi ns. perus- 14066: tienpidon elvytyshankkeiden loppuunsaattamiseen. 14067: Toteutus on edennyt Tielaitoksen suunnitelmien mukaisesti. Hankkeet ovat valmis- 14068: tuneet Kaarlelankadon risteyssiltaa (Kokkola) lukuunottamatta. Ko. hankkeen 14069: toteutusta on jouduttu lykkäämään suunnitelmien muutostarpeen vuoksi. 14070: 14071: Saimaan sisäinen jäänmurto 14072: HE 311996 vp 14073: Valtiovarainvaliokunta 14074: 3) Hyväksyessään 27.3.1996 vuoden 1996 lisätalousarvion eduskunta edel- 14075: lytti luvun 31.32 kohdalla, että hallitus ottaa Saimaan sisäisen liikenteen 14076: edellyttämän jäänmurron määrärahatarpeen huomioon seuraavassa lisäta- 14077: lousarvioesityksessä tai että se muilla toimenpiteillä huolehtii eduskunnan 14078: lausumassa tarkoitetun korvauksen suorittamisesta. 14079: Liikenneministeriön asettama Saimaan jäänmurtotyöryhmä ehdotti keväällä 1996, 14080: että merenkulkulaitos vastaisi vuodesta 1997 lukien kokonaisuudessaan Saimaan 14081: talviaikaisesta jäänmurrosta ostamalla jäänmurtopalveluja ulkopuolisilta yrittäjiltä. 14082: Talvella 1997 Saimaan kanavan ollessa suljettuna merenkulkulaitos maksoi 14083: Saimaan syväväylien aukipitämisestä vastanneelle yritykselle noin 500 000 markkaa 14084: korvausta keskitalven jäänmurtopalveluista. Korvauksen suuruus oli 5 penniä/tonni- 14085: kilometri kuljetettua tavaraa. Valtion vuoden 1998 talousarviossa todetaan, että 14086: Saimaan syväväylät pidetään auki myös talvikaudella. Koska tähän ei ole osoitettu 14087: erityistä määrärahaa, tulee merenkulkulaitoksen päättää, miten jäänmurtopalvelut 14088: hoidetaan. Kustannukset tulee kattaa laitoksen toimintamenomentilta. 14089: Vuonna 1998 merenkulkulaitos maksoi korvausta Saimaan sisäisestä jäänmurrosta 14090: runsaat 700 000 markkaa ja vuodelle 1999 tarkoitukseen oli varattu noin 800 000 14091: markkaa. Korvausta kuitenkin maksettiin vain 490 134 markkaa, sillä liikennettä 14092: hoitamaan yrityksen toiminta oli osan talvea keskeytyneenä kaluston telakoinnista 14093: ja potkurivaurioista johtuen. 14094: Vuodelle 2000 tarkoitukseen on budjetoitu 1,3 milj. markkaa, mikä johtuu liiken- 14095: teen arvioidusta kasvusta sekä eräistä toiminnan uudelleen järjestelyistä. Asia ei 14096: anna enää aihetta toimenpiteisiin. 14097: 14098: Valtion omaisuuden myyntituotot 14099: HE 10311996 vp 14100: Valtiovarainvaliokunta 14101: 14102: 8) Hyväksyessään 20.12.1996 valtion talousarvion vuodelle 1997 eduskunta 14103: edellytti momentin 31.24.79 kohdalla, että valtion omaisuuden myyntituot- 14104: toja suunnataan myös tien- ja radanpidon hankkeiden lisärahoitukseen. 14105: Valtion omaisuuden myyntituottojen käyttäminen tien- ja radanpitoon ratkaistaan 14106: valtion talous- ja lisätalousarvioiden yhteydessä. Valtion velkatilanteesta johtuen 14107: valtion omaisuuden myyntituotot on ohjattu lähinnä valtionvelan lyhentämiseen. 14108: Asia ei näin ollen enää anna aihetta toimenpiteisiin. 14109: 280 Liikenneministeriö 14110: 14111: Luotsausmaksujen korotus Saimaan alueella 14112: HE 103/1996 vp 14113: Valtiovarainvaliokunta 14114: 14115: 9) Hyväksyessään 20.12.1996 valtion talousarvion vuodelle 1997 eduskunta 14116: edellytti momentin 31.30.21 kohdalla, että luotsausmaksuihin vuodelle 1997 14117: suunniteltua korotusta ei kohdisteta Saimaan kanavassa tai Saimaan vesistö- 14118: alueella kulkeviin aluksiin. 14119: Vuonna 1998 luotsausmaksuja korotettiin kahteen otteeseen yhteensä 42 prosenttia. 14120: Vuonna 1999 maksujen korotus oli 36 prosenttia. Näin voimakkaat maksujen 14121: korotukset johtuvat kahdesta tekijästä. Ensinnäkin hallitus on asettanut tavoitteeksi, 14122: että luotsaustoiminnnan kustannusvastaavuutta parannetaan (vuonna 1997 kustan- 14123: nusvastaavuus oli 63 prosenttia). Toiseksi maksuja on jouduttu korottamaan 14124: luotsauslainsäädännössä tapahtuneiden muutosta johdosta, sillä satamaluotsaus on 14125: siirtynyt valtion vastuulle ja lisääntyneen linjalaluotsauksen aiheuttamaa valtion 14126: tulojen menetystä on pyritty kompensoimaan korkeammilla maksuilla. 14127: Mitkään edellä mainituista maksujen korotuksista eivät kuitenkaan ole koskeneet 14128: Saimaan vesistöalueella tai Saimaan kanavassa tapahtuvaa luotsausta. Lisäksi on 14129: huomattava, että rannikkoaluetta pitemmistä luotsausmaksuista johtuen Saimaan 14130: vesistöalueella kulkevilta aluksilta peritään 50 % normaalista luotsaustaksasta. 14131: Vuoden 2000 talousarvioon ei sisälly luotsausmaksujen korotuksia. 14132: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin. 14133: 14134: Postipalvelut 14135: HE 103/1996 vp 14136: Valtiovarainvaliokunta 14137: 10) Hyväksyessään 20.12.1996 valtion talousarvion vuodelle 1997 eduskun- 14138: ta edellytti luvun 31.55 kohdalla, että hallitus selvittää mahdollisuudet te- 14139: hostaa postin kaltaisten laitosten työllisyyttä ja palvelujen laatua koskevaa 14140: ohjausjärjestelmää. 14141: Suomen Posti Oy:n henkilöstöpolitiikassa on jatkuvasti noudatettu periaatetta, että 14142: henkilöstön muutokset toteutetaan irtisanomisia välttäen uudelleen sijoittamalla, 14143: kouluttamalla sekä luonnollista poistumaa hyväksikäyttäen. Mahdollisesti myönnet- 14144: tävien toimilupien ehdoissa voidaan asettaa palvelujen laatua koskevia velvoitteita. 14145: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi yhteisön postipalvelujen sisämark- 14146: kinoiden kehittämisestä ja palvelujen laadun parantamista koskevista yhteisistä 14147: säännöistä on saatettu osaksi kansallista sääntelyä vuoden 1999 aikana. Direktiivin 14148: vaikutus postipalvelujemme laatuun selvitetään. Postipalvelujen laatu vastaa 14149: postidirektiivissä asetettuja laatuvaatimuksia. 14150: 14151: Satamia koskeva kokonaisselvitys 14152: HE 103/1996 vp 14153: Valtiovarainvaliokunta 14154: 14155: 11) Hyväksyessään 20.12.1996 valtion talousarvion vuodelle 1997 eduskun- 14156: ta edellytti momentin 31.99.77 kohdalla, että hallitus laatii vuoden 1997 14157: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 281 14158: 14159: aikana satamien toimintakapasiteettia, tavaravirtojen jakaantumista ja sata- 14160: mien kehittämistarpeita koskevan kokonaisselvityksen. 14161: Liikenneministeriön selvitys Suomen satamien kokonaiskapasiteetista valmistui 14162: 28.5.1998. Sen mukaan kokonaiskapasiteettia on aiemmin arvioitua vähemmän ja 14163: osittain väärissä paikoissa. Lähitulevaisuudessa tarvitaan lisää kapasiteettia kappale- 14164: tavaran suuryksikköliikenteen tarpeisiin mm. Helsingin seudulle. 14165: Edellä esitetyn johdosta lausuma ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin. 14166: 14167: Perustienpidon rahoituksen jakoperusteet 14168: 14169: HE 100/1997 vp 14170: Valtiovarainvaliokunta 14171: 14172: 9) Hyväksyessään 19.12.1997 valtion talousarvion vuodelle 1998 eduskunta 14173: edellytti luvun 31.24 kohdalla, että Tielaitos ottaa huomioon perustienpidon 14174: määrärahojen alueellisessa jakamisessa liikennesuoritteiden lisäksi myös tie- 14175: pituusosuuden sekä raskaat kuljetukset. 14176: Perustienpidon rahoituksesta noin 85 % käytetään hoitoon, ylläpitoon ja korvausin- 14177: vestointeihin. Näitä varten alueet saavat määrärahaa tarvelaskelmien perusteella, 14178: joissa erityisesti tiepituus ja raskaan liikenteen päällysteille ja teiden rakenteille 14179: aiheuttamien vaurioiden korjaaminen ovat tärkeitä vaikuttavia tekijöitä. Vain noin 14180: 15 % perustienpidon rahoituksesta muodostava laajennus- ja uusinvestointien 14181: rahoitus jaetaan alueittain liikennesuoritteen perusteella, jonka on katsottu parhaiten 14182: selittävän näiden investointien tarvetta. Tielaitoksen johtokunta on hyväksynyt 14183: viimeksi vuonna 1998 perustienpidon määrärahojen jakoperusteet. Asia ei näin 14184: ollen anna enää aihetta toimenpiteisiin. 14185: 14186: Teiden kehittämishankkeet 14187: 14188: HE 100/1997 vp 14189: Valtiovarainvaliokunta 14190: 14191: 10) Hyväksyessään 19.12.1997 valtion talousarvion vuodelle 1998 eduskun- 14192: ta edellytti momentin 31.24.77 kohdalla, että vuonna 1998 aloitettaviin tie- 14193: hankkeisiin lisätään hankkkeet vt 25 Hanko - Skogby sekä vt 5 Vehmasmä- 14194: ki - Hiltunlahti. 14195: Eduskunta edellytti, että valtatie 2:ta koskevan hankkeen jatkorahoitus välil- 14196: lä Pori - Ulvila turvataan. 14197: Hankkeet vt 25 Hanko - Skogby ja vt Vehmasmäki - Hiltulanlahti aloitettiin 14198: vuonna 1998, kuten eduskunta edellytti. 14199: Porin ja Ulvilan välisen valtatien 2 jakson kehittämistoimista on syksyllä 1999 14200: valmistunut valtatien parantamishanke Porin keskustan kohdalla. Seuraavaksi 14201: suunnitelmissa on Porin ja Ulvilan välisen tiejakson parantaminen. 14202: 282 Liikenneministeriö 14203: 14204: Alushankintojen korkotuen käyttöönotto 14205: HE 10011997 vp 14206: Valtiovarainvaliokunta 14207: 14208: 11) Hyväksyessään 19.12.1997 valtion talousarvion vuodelle 1998 eduskun- 14209: ta edellytti luvun 31.32 kohdalla, että vuoden 1999 talousarvioon otetaan 14210: määräraha, jota saa käyttää uusien alusten korkotuen maksamiseen. Halli- 14211: tuksen tarkemmin määrittelemällä tavalla vuonna 1998 voidaan tehdä en- 14212: simmäisten alusten tilaukset. 14213: Valtion vuoden 1999 talousarvion momentin 31.32.40 mukaan vuonna 1999 14214: saadaan hyväksyä mainittuna vuonna tilattuja aluksia koskevia uusia korkotuki- 14215: lainoja enintään 400 000 000 markkaa. Korkohyvityksen perustana oleva lainamää- 14216: rä saa olla enintään 50 prosenttia aluksen hankintamenosta ja korkohyvityksen 14217: määrä on viiden ensimmäisen lainavuoden aikana kolme prosenttiyksikköä. 14218: Korkotuen myöntämisen edellytyksenä on, että alus kuuluu jäämaksuluokkaan 1 A 14219: Super ja että alus on Suomen lipun alla kolme vuotta tuen myöntämisen jälkeen. 14220: Liikenneministeriö on notifioinut Euroopan Yhteisöjen komissiota korkotuesta jo 14221: keväällä 1999 ja antanut tämän jälkeen komissiolle useitakin sen pyytämiä lisäsel- 14222: vityksiä. Komissio on edellyttänyt, että korkotukea käsiteltäisiin laivanrakennusteol- 14223: lisuuden tukena. Liikenneministeriön mielestä komission tulkinta on virheellinen, 14224: sillä tuki maksettaisiin laivan tilaajalle (varustamolle) ja tuen tarkoituksena olisi 14225: kompensoida niitä ylimääräisiä kustannuksia, jotka aiheutuvat aluksen hyvistä 14226: jäissäkulkuominaisuuksista ja uusista ympäristöystävällisistä ratkaisuista. Näin ollen 14227: korkotukijärjestelmää ei ole voitu ottaa käyttöön vuonna 1999. Valtion vuoden 14228: 2000 talousarvion mukaan vuoden 1999 käyttämätön korkotukivaltuus siirtyy 14229: vuodelle 2000. 14230: 14231: Henkilöliikenteen laajuuden tunraaminen 14232: HE 10011997 vp 14233: Valtiovarainvaliokunta 14234: 14235: 12) Hyväksyessään 19.12.1997 valtion talousarvion vuodelle 1998 eduskun- 14236: ta edellytti momentin 31.57.61 kohdalla, että hallitus jatkaa alv-korotusten 14237: korvaamista joukkoliikenteelle joko budjettimäärärahojen tai energiaverohel- 14238: potusten muodossa. 14239: Eduskunta edellytti, että jatkossakin turvataan nykyisen laajuisen henkilölii- 14240: kenteen jatkuminen. 14241: Henkilöliikenteen laajuus on myös vuonna 1999 pystytty säilyttämään. Samalla 14242: liikenneministeriö on pystynyt entistä enemmän panostamaan myös joukkoliiken- 14243: teen kehittämiseen ja sen houkuttelevuuden parantamiseen 14244: 14245: Kiskobussitilauksen peruuntumisen vaikutukset 14246: HE 100Jl997 vp 14247: Valtiovarainvaliokunta 14248: 14249: 13) Hyväksyessään 19.12.1997 valtion talousarvion vuodelle 1998 eduskun- 14250: ta edellytti luvun 31.58 kohdalla, ettei VR:n kiskobussien tilauksen peruun- 14251: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 283 14252: 14253: tuminen estä tältä osin valmisteltua henkilöliikenteen palvelujen kehittämis- 14254: tä. Kiskobussitilauksen peruuntuminen ei saa myöskään johtaa niiden käyt- 14255: töön valmistautuneiden rataosien liikenteen vaikeutumiseen. 14256: Liikenneministeriö on kannattamaUoman henkilöjunaliikenteen ostoillaan turvannut 14257: vähäliikenteisten rataosien liikenteen. Liikenneministeriöllä on omalta osaltaan 14258: edelleen valmiudet kiskobussiliikenteen aloittamiseen. Kaluston hankintaan liittyvät 14259: päätökset tekee rautatieliikenteen harjoittaja. 14260: Asia on loppuunkäsitelty, eikä anna aihetta jatkokäsittelyyn. 14261: 14262: Ilmailulaitoksen voiton tuloutus 14263: HE 100!1997 vp 14264: Valtiovarainvaliokunta 14265: 14266: 14) Hyväksyessään 19.12.1997 valtion talousarvion vuodelle 1998 eduskun- 14267: ta edellytti luvun 31.92 kohdalla, että ennen vuotta 2002 Ilmailulaitoksen 14268: tuloksesta ei vaadita voitontuloutusta valtiolle, vaan Ilmailulaitos oikeute- 14269: taan käyttämään mahdollinen voittonsa kokonaisuudessaan investointiohjel- 14270: mansa rahoitukseen 14271: Valtion liikelaitoksista annetun lain (627/1987) 21 §:n mukaan valtioneuvosto 14272: vahvistaa liikelaitoksen tilinpäätöksen ja päättää sen perusteella vuosittain liikelai- 14273: toksen voiton tuloutuksesta valtion talousarvioon. Tuloutusta määrättäessä otetaan 14274: huomioon liikelaitoksen tulos, kehitysvaihe, investointitarve ja muut vastaavat 14275: tekijät. Vuoden 1997 voitosta, joka oli 73 milj.mk tuloutettiin valtiolle 22 milj.mk 14276: eli 30 % ja vuoden 1998 tuloksesta, joka oli 96 milj.mk tuloutettiin valtiolle 29 14277: milj.mk. Vuoden 1999 tilinpäätöksen valmistuttua valtioneuvosto päättää tuloutuk- 14278: sen määrästä. Ilmailulaitos on rahoitussuunnittelussaan varautunut 30 %:n voitontu- 14279: loutukseen. Periaatteellista luopumista voiton tulouttamisesta esimerkiksi 5 vuodek- 14280: si ei pidetä mahdollisena. Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin. 14281: 14282: Poikkeukset luotsinkäyttövelvollisuudesta 14283: Väylä- ja luotsausmaksujen taso 14284: HE 14411997 vp 14285: Liikennevaliokunta 14286: Eduskunta edellytti 2.12.1997, että yksittäisiä poikkeuksia voidaan käyttää 14287: tapauksissa, joissa luotsikäyttövelvollisuuden soveltaminen ei ole tarkoituk- 14288: senmukaista. 14289: Eduskunta edellytti, että hallitus välittömästi tarkistaa uuden luotsinkäyttö- 14290: velvollisuuden peusteita ja muuttaa poikkeuslupaehtoja, jos lain ja asetuksen 14291: voimaantulon jälkeen selvästi voidaan osoittaa niiden johtavan erityisesti 14292: pienempien varustamoiden kannattavuusongelmiin, ja viitaten liikennemi- 14293: nisteriön antamaan selvitykseen, että saariston ja Ahvenanmaan yhteysalus- 14294: ja lassiliikenteen jättämisestä luotsikäyttövelvollisuuden ulkopuolelle sääde- 14295: tään asetuksella. 14296: Eduskunta edellytti, että väylä- ja luotsausmaksut pidetään tasolla, joka ei 14297: vaaranna suomalaisten vientiyritysten kilpailukykyä. 14298: 284 Liikenneministeriö 14299: 14300: Merenkulkulaitoksella on luotsausasetuksen (92/ 1998) 9 §:n nojalla mahdollisuus 14301: myöntää yksittäistapauksessa poikkeuksia luotsinkäyttövelvollisuutta koskevista 14302: säännöksistä, jos niiden soveltaminen on ilmeisen tarkoituksetonta tai kohtuuttoman 14303: hankalaa. 14304: Luotsausasetukseen on 22.4.1999 annetulla asetuksella (509/1999) lisätty uusi 9 a 14305: §, jonka nojalla Merenkulkulaitoksen keskushallinnon on mahdollista myöntää 14306: vapautus luotsinkäytöstä sellaisille aluksen päälliköille, joilla on pitkäaikainen 14307: kokemus liikenteestä Suomen rannikolla. Poikkeuspykälä voidaan käyttää silloin, 14308: kun alus liikennöi useisiin eri Suomen satamiin. Säännöksen tarkoituksena on 14309: erityisesti pienempien varustamojen toimintaedellytysten parantaminen. Saariston 14310: ja Ahvenanmaan yhteysalus- ja lassiliikenteen jättämisestä luotsinkäyttövelvol- 14311: lisuuden ulkopuolelle säädetään luotsausasetuksen 1 §:n 3 momentissa. 14312: Väylä- ja luotsausmaksuissa hallituksen tavoitteena on ollut kustannusvastaavuuden 14313: parantaminen. Huomattava osa suomalaisten vientiyritysten tuotteista kuljetetaan 14314: sellaisilla suomalaisilla ja muista EU -maista olevilla aluksilla, joita väylämaksujär- 14315: jestelmä suosii ja joiden päälliköillä on linjaluotsinkirja, jolloin luotsausmaksuja ei 14316: makseta. Asia ei anna enää aihetta toimewnpiteisiin. 14317: 14318: Digitaalisen lähetystoiminnan toimiluvat ja rahoitussuunnitelmat 14319: HE 3411998 vp 14320: Liikennevaliokunta 14321: 14322: Eduskunta edellytti 22.9.1998, että hallitus selvittää välittömästi radio- ja 14323: televisiotoiminnan digitalisoinnin rahoitukseen liittyvät kysymykset, siten 14324: että siirtymä tapahtuu kuluttajan kannalta mahdollisimman edullisella ja tar- 14325: koituksenmukaisella tavalla. 14326: Eduskunta edellytti, että 2. lain 1 §:n toteutuminen Yleisradion rahoituksen 14327: turvaamisen osalta toteutuu kaikissa olosuhteissa. Mikäli toimilupamaksujen 14328: kertymä ennalta arvaamattomista syistä pienenee, on hallituksen annettava 14329: välittömästi eduskunnalle lakiesitys toimilupamaksuprosenttien tarkistami- 14330: sesta. 14331: Valtioneuvosto on myöntänyt digitaalisen lähetystoiminnan toimiluvat kesällä 1999. 14332: Toimiluvat ovat voimassa 1.9.2000 alkaen 10 vuotta. Toimilupia myönnettäessä 14333: pyrittiin sekä toimilupaehdoin että erityisin hallituksen lausumin ratkaisuun, jossa 14334: siirtymä tapahtuisi kuluttajan kannalta mahdollisimman edullisella ja tarkoituksen- 14335: mukaisella tavalla. Hallitus tulee seuraamaan asian kehittymistä. 14336: Televisiomainonnan määrä laski jonkin verran vuonna 1999. V aitioneuvosto korotti 14337: kuitenkin televisiomaksua 100 markalla turvatakseen Yleisradio Oy:n rahoituksen. 14338: 14339: Valtion omaisuuden myyntitulojen suuntaaminen liikenneinfrastruktuurin 14340: kehittämiseen 14341: HE 105/1998 vp 14342: Valtiovarainvaliokunta 14343: 14344: 13) Hyväksyessään 18.12.1998 valtion talousarvion vuodelle 1999 eduskun- 14345: ta edellytti pääluokan 31 kohdalla, että valtion omaisuuden myyntituloja 14346: suunnataan liikenneinfrastruktuurin kehittämiseen. 14347: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 285 14348: 14349: Valtion omaisuuden myyntitulojen suuntaaminen liikenneinfrastruktuurin kehittä- 14350: miseen ratkaistaan valtion talous- ja lisätalousarvioiden yhteydessä. Valtion 14351: velkatilanteesta johtuen valtion omaisuuden myyntituotot on ohjattu lähinnä 14352: valtionvelan lyhentämiseen. Asia ei näin ollen enää anna aihetta toimenpiteisiin. 14353: 14354: Valtatien 2 kunnostaminen 14355: HE 105!1998 vp 14356: Valtiovarainvaliokunta 14357: 14358: 14) Hyväksyessään 18.12.1998 valtion talousarvion vuodelle 1999 eduskun- 14359: ta edellytti momentin 31.24.77 kohdalla, että Porin keskustaa koakevan ke- 14360: hittämishankkeen valmistuttua valtatie 2:n kunnostusta jatketaan Pori-Ul- 14361: vila hankkeena. 14362: Porin ja Ulvilan välisen valtatien 2 jakson kehittämistoimista on syksyllä 1999 14363: valmistunut valtatien parantamishanke Porin keskustan kohdalla. Seuraavaksi 14364: suunnitelmissa on Porin ja Ulvilan välisen tiejakson parantaminen. 14365: 14366: Kymijoki-Mäntyhatju -kanavahankkeen suunnittelu 14367: HE 105/1998 vp 14368: Valtiovarainvaliokunta 14369: 15) Hyväksyessään 18.12.1998 valtion talousarvion vuodelle 1999 eduskun- 14370: ta edellytti momentin 31.30.77 kohdalla kanavahankkeen suunnittelun käyn- 14371: nistämistä hankkeen toteuttamisasteen nostamiseksi. 14372: Liikenneministeriö on 7.12.1998 asettanut työryhmän arvioimaan Saimaan kanavan 14373: mahdollisen laajentamisen ja Saimaan kanavaliikenteen kannalta oleellisten muiden 14374: kanavahankkeiden kustannuksia, toteutusedellytyksiä ja vaikutuksia. Saimaan 14375: kanavan vuokrasopimus päättyy vuonna 2013. Työryhmä tulee tarkastelemaan myös 14376: Kymijoen ja Mäntyharjun kanavia osana itäisen Suomen sisävesiväylästön järjeste- 14377: lyjä. Työryhmän toimikausi on vuoden 2000 kesäkuun loppuun asti. 14378: 14379: Alusluettelotuen laajentaminen ja hinausmaksun käyttöönotto 14380: HE 105!1998 vp 14381: Valtiovarainvaliokunta 14382: 14383: 16) Hyväksyessään 18.12.1998 valtion talousarvion vuodelle 1999 eduskun- 14384: ta edellytti momentin 31.32.40 kohdalla Suomen kauppalaivaston kilpai- 14385: luedellytysten turvaamiseksi, että hallitus selvittää pikaisesti mahdollisuudet 14386: tukea ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon merkittyjä lastialuksia 14387: omistavia varostarnoita valtion varoista nykyisen alusluettelotuen lisäksi 14388: määrällä, joka vastaa varustamotyönantajan maksamia merimieseläke-, työt- 14389: tömyysvakuutus-, tapaturmavakuutus- ja ryhmähenkivakuutusmaksuja sekä 14390: vapaa-ajan ryhmähenkivakuutuksesta ja vapaa-ajan ryhmähenkivakuutukses- 14391: ta ja vapaa-ajan lisävakuutuksesta työnantajan maksamaa osaa. Samalla tu- 14392: lee selvittää myös mahdollisuudet hinausmaksujärjestelmän käyttöönottami- 14393: seen. 14394: Liikenneministeriö esitti sekä lokakuussa 1998 että kesäkuussa 1999 Suomen 14395: 286 Liikenneministeriö 14396: 14397: kauppalaivaston kilpailukyvyn parantamiseksi tarkoitettua toimenpideohjelmaa, 14398: johon mm. sisältyi myös ehdotus siitä, että ulkomaanliikenteen kauppa-alusluette- 14399: loon merkittyjä lastialuksia omistavia varustamoita tuettaisiin valtion varoista 14400: nykyisen alusluettelotuen lisäksi määrällä, joka vastaa varustamotyönantajan 14401: maksamia merimieseläke-, työttömyysvakuutus-, tapaturmavakuutus- ja ryhmä- 14402: henkivakuutusmaksuja sekä vapaa-ajan ryhmähenkivakuutuksesta ja vapaa-ajan 14403: lisävakuutuksesta työnantajan maksamaa osaa. Kummallakaan kerralla esitys ei 14404: saanut riittävää kannatusta hallituksen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa. 14405: Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain 4 §:n väliaikaisessa 14406: muuttamisessa 23.12.1999 annetun lain mukaan varustamoyritykselle myönnetään 14407: vuonna 2000 tukena nykyisen tuen lisäksi 40 prosenttia mainittuna vuonna aiheutu- 14408: vasta työnantajan merimieseläkevakuutusmaksua vastaavasta määrästä. Tuen 14409: laajentaminen on notifioitu Euroopan Yhteisöjen komissiolle ja komission hyväk- 14410: syttyä muutoksen laki saatetaan voimaan asetuksella. 14411: Hinausmaksun käyttöönottoa on selvitetty liikenneministeriön toimesta. Hinaus on 14412: vain yksi tapa avustaa alusta jäänmurron yhteydessä. Hinauksen aiheuttamia lisä- 14413: kustannuksia muunlaiseen avustukseen verrattuna ei ole voitu osoittaa. Hinaus- 14414: maksun käyttöönottoon liittyy myös lainsäädännöllisiä ongelmia. Liikenneministeriö 14415: ei pidä perusteltuna hinausmaksun uudelleen käyttöönottamista. 14416: 14417: Seinäjoen ja Mikkelin lentokenttien toiminnan jatkuvuuden turvaaminen 14418: HE 10511998 vp 14419: Valtiovarainvaliokunta 14420: 14421: 17) Hyväksyessään 18.12.1998 valtion talousarvion vuodelle 1999 eduskun- 14422: ta edellytti luvun 31.50 kohdalla, että Seinäjoen ja Mikkelin lentokenttien 14423: toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi selvitetään mahdollisuudet siirtää mai- 14424: nitut kentät Ilmailulaitoksen alaisuuteen. 14425: Liikenneministeriö on selvittänyt yhteistyössä Ilmailulaitoksen kanssa mahdolli- 14426: suuksia siirtoihin. Liikenneministeriö seuraa vakituisen lentotoiminnan tilannetta 14427: näiden lentoliikenteen kenttien osalta. Lentokenttien siirtäminen valtion haltuun ei 14428: tässä vaiheessa näytä perustellulta. 14429: 14430: Länsimetro 14431: HE 10511998 vp 14432: Valtiovarainvaliokunta 14433: 14434: 18) Hyväksyessään 18.12.1998 valtion talousarvion vuodelle 1999 eduskun- 14435: ta edellytti momentin 31.60.34 kohdalla, että länsimetroa koskevia neuvot- 14436: teluja kiirehditään. 14437: Liikenneministeriö pitää YTV :n hallituksen esitystä pääkaupunkiseudun liikennejär- 14438: jestelmäluonnokseksi pääosin hyvänä ja siinä esitettyjä hankkeita oikeansuuntaisina. 14439: Ministeriön mielestä pääkaupunkiseudun rakennettavien alueiden käyttöönottojär- 14440: jestys tulisi tarkemmin pyrkiä ajoittamaan ottaen huomioon maankäytön ennustei- 14441: siin ja alueiden käyttöön liittyvät riskitekijät Näin liikennejärjestelmää voitaisiin 14442: toteuttaa maankäytön kehittymiseen nähden oikeassa järjestyksessä. Länsimetro on 14443: pääkaupunkiseudun kaupunkien hanke osana pääkaupunkiseudun liikennejärjestel- 14444: mää. Sen suunnitteluvastuu kuuluu kaupungeille. Espooja Helsingin kaupungit ovat 14445: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 287 14446: 14447: aloittaneet länsimetron suunnittelun loppuvuodesta 1999. Mahdolliset päätökset 14448: tehdään aikaisintaan vuonna 2002. 14449: 14450: Seutu- ja kaupunkilippujen tukeminen 14451: 14452: HE 105/1998 vp 14453: Valtiovarainvaliokunta 14454: 14455: 19) Hyväksyessään 18.12.1998 valtion talousarvion vuodelle 1999 eduskun- 14456: ta edellytti momentin 31.60.61 kohdalla, että nykyistä suurempi osuus alu- 14457: eellisten ja paikallisten liikennepalveluiden ostoon tarkoitetusta määrärahas- 14458: ta käytetään seutu- ja kaupunkilippujen tukemiseen. 14459: Seutu- ja kaupunkilippurahoituksen osuus alueellisen ja paikallisen liikenteen 14460: palveluihin käytetystä määrärahasta on vuonna 1999 arviolta vajaa 20 %. Joukkolii- 14461: kenteen käytön lisäämiseksi liikenneministeriö on käynnistämässä lippurahoitukseen 14462: liittyviä kokeiluja. Tarkoituksen on tutkia uudenlaisten lipputuotteiden vaikutuksia 14463: joukkoliikenteen käyttäjämääriin, lippujen markkinaosuuksiin ja joukkoliikenteen 14464: rahoitukseen. 14465: 14466: Lehdistötuki 14467: HE 105/1998 vp 14468: Valtiovarainvaliokunta 14469: 14470: 20) Hyväksyessään 18.12.1998 valtion talousarvion vuodelle 1999 eduskun- 14471: ta edellytti momentin 31.72.42 kohdalla, että hallitus laatii lehdistötukea 14472: koskevan selvityksen, jossa otetaan huomioon myös uudet viestinnän muo- 14473: dot ja josta käy ilmi lehditötuen tarve sekä jakoperiaatteet 14474: Liikenneministeriö tulee pikaisesti käynnistämään eduskunnan edellyttämän selvi- 14475: tyksen. 14476: Liikenneministeriö teetti selvityksen lehdistötuen jakoperusteista, vaikutuksista ja 14477: tulevaisuuden tarpeista sekä Suomen lehdistötukijärjestelmä ja sen tulevaisuudesta. 14478: Selvitysten tulokset pyritään ottamaan huomioon lehdistötuen ehdoissa sekä 14479: tarvittaessa lainsäädäntöä kehittämällä. 14480: 14481: Tieverkon keskeneräisten kehittämishankkeiden jatkaminen 14482: 14483: HE 241/1998 vp 14484: Valtiovarainvaliokunta 14485: 14486: 3) Hyväksyessään 4.12.1998 vuoden 1998 toisen lisätalousarvion eduskunta 14487: edellytti momentin 31.24.79 kohdalla, että keskeneräisten kehittämishank- 14488: keiden jatkamiseen voidaan osoittaa riittävä rahoitus siten, että töitä voidaan 14489: jatkaa keskeytyksettä myös vuonna 1999. 14490: Keskeneräisiä tieverkon kehittämishankkeita jatkettiin keskeytyksettä vuonna 1999. 14491: Asia ei näin ollen anna enää aihetta toimenpiteisiin. 14492: 288 Liikenneministeriö 14493: 14494: Tieverkon kehittämishankkeet 14495: HE 19!1999 vp 14496: Valtiovarainvaliokunta 14497: 14498: 1) Hyväksyessään 18.6.1999 vuoden 1999 lisätalousarvion eduskunta edel- 14499: lytti pääluokan 31 kohdalla, että seuraavassa lisätalousarviossa ja ensi vuo- 14500: den talousarviossa turvataan kehittämishankkeiden taloudellinen ja tarkoi- 14501: tuksenmukainen jatkaminen. 14502: Lausuman mukaisesti tieverkon kehittämishankkeiden rahoitusta on lisätty vuoden 14503: 1999 toisessa lisätalousarviossa. Uudet kehittämishankkeet pyritään budjetoimaan 14504: kokonaisrahoitushankkeina, mikä turvaa hankkeiden taloudellisen ja tarkoituksen- 14505: mukaisen toteuttamisen. Asia ei näin ollen enää anna aihetta toimenpiteisiin. 14506: 14507: Rautateiden kulunvalvontajäijestelmä 14508: Junaliikenteen turvallisuus 14509: HE 19/1999 vp 14510: Valtiovarainvaliokunta 14511: 14512: 2) Hyväksyessään 18.6.1999 vuoden 1999 lisätalousarvion eduskunta edel- 14513: lytti momentin 31.40.21 kohdalla, että seuraavan lisätalousarvion yhteydessä 14514: loppuosa VR:n voitontuloutuksesta osoitetaan Ratahallintokeskuksen käyt- 14515: töön kulunvalvontajärjestelmän rakentamiseen ja junaliikenteen turvallisuu- 14516: den parantamiseen. 14517: Syksyn 1999 lisätalousarviossa on myönnetty loppuosa VR:n voitontulotuksesta 14518: Ratahallintokeskukselle. lisämääräraha käytetään turvallisuuden parantamiseen 14519: vahvistamalla idän liikenteen käyttämiä ratapihoja. kulunvalvontajärjestelmän ra- 14520: kentaminen etenee aikataulun mukaisesti siten, että junien automaattinen kulun- 14521: valvonta valmistuu tärkeimmillä pääradoilla vuonna 2001. Asia ei näin ollen enää 14522: anna aihetta toimenpiteisiin. 14523: 14524: Huoltovarmuus 14525: Kauppa-aluskanta 14526: HE 14/1999 vp 14527: Liikennevaliokunta 14528: 14529: Eduskunta edellytti 30.11.1999, että hallitus valmistelee välittömästi ehdo- 14530: tukset sellaisista tukitoimenpiteistä, jotka varmistavat huoltovarmuuden tur- 14531: vaamiseksi riittävän, hyväkuntoisen ja tarkoituksenmukaisen kauppa-alus- 14532: kannan säilyttämisen Suomen lipun alla. 14533: Tasavallan Presidentti antoi 23.12.1999 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus- 14534: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 14535: Hallitusohjelman mukaan "hallitus laatii kansallisen merenkulun ja huoltovarmuu- 14536: den turvaamiseksi kauppalaivaston kilpailuedellytyksiä parantavan ohjelman". 14537: Talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli asiaa 29.6.1999. Tällöin ei kuitenkaan 14538: päästy yksimielisyyteen tarvittavista toimenpiteistä Suomen kauppalaivaston 14539: kilpailuedellytysten parantamiseksi. 14540: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 289 14541: 14542: Liikenneministeriö seuraa kauppalaivaston määrän kehitystä Suomen alusrekisteris- 14543: sä sekä henkilöstökustannusten kehitystä. Ministeriö on tarvittaessa valmis ryhty- 14544: mään pikaisiin toimiin kilpailukyvyn turvaamiseksi. 14545: Lakia ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta on 23.12.1999 muutettu siten, että 14546: varustamoyrityksille voidaan vuonna 2000 myöntää tukea 40 % työnantajan 14547: merimieseläkevakuutusmaksua vastaavasta määrästä. Tämän johdosta alusluettelotu- 14548: keen on myönnetty kertaluonteisesti lisäystä 20 miljoonaa markkaa. 14549: 14550: Liikenneverkkojen parantaminen 14551: HE 40!1999 vp 14552: Valtiovarainvaliokunta 14553: 14554: 7) Hyväksyessään 18.12.1999 valtion talousarvion vuodelle 2000 eduskunta 14555: edellytti pääluokan 31 kohdalla, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin liiken- 14556: neinfrastruktuurin ministerityöryhmän mietinnössä ehdotetun rahoitustason 14557: saavuttamiseksi ja että valtion omaisuuden myyntituloja suunnataan liiken- 14558: neverkkojen parantamiseen. Eduskunta edellytti myös pikaista uusien rahoi- 14559: tusmallien selvittämistä mukaan lukien kuntien sekä elinkeinoelämän yhteis- 14560: työtä koskevat mahdollisuudet. 14561: Liikenneministeriö on laatinut vuosien 2001-2004 toiminta- ja taloussuunnitelmansa 14562: muutossuunnitelman ministerityöryhmän ehdotusten pohjalta. Lisärahoitus on 14563: ministerityöryhmän mukaan tarpeen liikenneverkkojen rappeutumisen ehkäisemi- 14564: seksija tärkeimpien isojen kehittämishankkeiden käynnistämiseen sekä liikennetur- 14565: vallisuus-ja ympäristöhankkeisiin. Liikenneministeriön työryhmä selvittää parhail- 14566: laan liikenneinfrastruktuurin eri rahoituskeinoja. Selvitys valmistuu vuoden 2000 14567: alkupuolella. Asia ei näin ollen enää anna aihetta jatkotoimenpiteisiin 14568: 14569: Suomen Posti Oy, alueelliset palvelut 14570: - henkilöstön työllisyys 14571: HE 40!1999 vp 14572: Valtiovarainvaliokunta 14573: 14574: 8) Hyväksyessään 18.12.1999 valtion talousarvion vuodelle 2000 eduskunta 14575: edellytti pääluokan 31 kohdalla, että vuoden 2001 talousarvion yhteydessä 14576: turvataan Suomen Posti Oy:n alueellisten palveluiden saatavuus sekä henki- 14577: löstön työllisyys. Myös peruspalvelua koskeva vaatimustaso tulee samalla 14578: vahvistaa. 14579: Postin toimipaikkaverkon uudelleen muotoamisen yhteydessä talouspoliittinen 14580: ministerivaliokunta on linjannut omistajastrategiaksi, että Postin toimipaikkaverkko 14581: pidetään nykyisen laajuisena (1 500 toimipaikkaa) siten, että Postin omien toimi- 14582: paikkojen määrä on mahdollisimman suuri, että joka kunnassa on posti ja, että 14583: muutoksessa noudatetaan hyvää ja pitkäjänteistä henkilöstöpolitiikkaa. Tämä 14584: toimintalinja on vahvistettu myös eduskunnalle 4.12.1999 annetussa pääministerin 14585: ilmoituksessa. liikenneministeriö on lisäksi käynnistänyt omistajastrategisen 14586: selvityksen, jolla osaltaan vahvistetaan Postin strategista kehittämistä. 14587: 14588: 14589: 14590: 14591: 10 209050E 14592: 290 Liikenneministeriö 14593: 14594: Lahti-Heinola -tieosuus 14595: HE 4011999 vp 14596: Valtiovarainvaliokunta 14597: 14598: 9) Hyväksyessään 18.12.1999 valtion talousarvion vuodelle 2000 eduskunta 14599: edellytti momentin 31.24.77 kohdalla, että Lahti - Hienola -tieosuuden ra- 14600: kentamista moottoritieksi selvitetään rahoituksellisena pilottihankkeena yh- 14601: dessä alueen kuntien kanssa. 14602: Hankkeitten eri rahoituskeinoja selvitetään parhaillaan erillisessä työryhmässä. 14603: Selvitys valmistuu vuoden 2000 alkupuolella. Lahti- Heinola tieosuuden valitsemi- 14604: nen erilliseksi rahoitukselliseksi pilottihankkeeksi ei liikenneministeriön mukaan ole 14605: tässä vaiheessa tarkoituksenmukaista. Hankkeen suunnittelu on käynnissä ja on 14606: aloitettavissa aikaisintaan vuoden 2002 aikana. Hanke ei sisälly nykyiseen toiminta- 14607: ja taloussuunnitelman kehyksiin. Asia ei näin ollen enää anna aihetta toimenpitei- 14608: siin. 14609: 14610: Kauppa-alusten kustannustaso 14611: HE 4011999 vp 14612: Valtiovarainvaliokunta 14613: 14614: 10) Hyväksyessään 18.12.1999 valtion talousarvion vuodelle 2000 eduskun- 14615: ta edellytti momentin 31.32.41 kohdalla, että merenkulkuelinkeinon tulevai- 14616: suuden turvaamiseksi suomalaisten kauppa-alusten kustannustaso tulee saat- 14617: taa kilpailukykyiseksi muihin kilpailijamaihin nähden. 14618: Hallitusohjelman mukaan "hallitus laatii kansallisen merenkulun ja huoltovarmuu- 14619: den turvaamiseksi kauppalaivaston kilpailuedellytyksiä parantavan ohjelman". 14620: Talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli asiaa 29 .6.1999. Tällöin ei kuitenkaan 14621: päästy yksimielisyyteen tarvittavista toimenpiteistä Suomen kauppalaivaston 14622: kilpailuedellytysten parantamiseksi. 14623: Liikenneministeriö seuraa kauppalaivaston määrän kehitystä Suomen alusrekisteris- 14624: sä sekä henkilöstökustannusten kehitystä. Ministeriö on tarvittaessa valmis ryhty- 14625: mään pikaisiin toimiin kilpailukyvyn turvaamiseksi. 14626: Lakia ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta on 23.12.1999 muutettu siten, että 14627: varustamoyrityksille voidaan vuonna 2000 myöntää tukea 40 % työnantajan 14628: merimieseläkevakuutusmaksua vastaavasta määrästä. Tämän johdosta alusluettelotu- 14629: keen on myönnetty kertaluonteisesti lisäystä 20 miljoonaa markkaa. 14630: 14631: Ratojen kunto 14632: HE 4011999 vp 14633: Valtiovarainvaliokunta 14634: 14635: 11) Hyväksyessään 18.12.1999 valtion talousarvion vuodelle 2000 eduskun- 14636: ta edellytti luvun 31.40 kohdalla, että teollisuuden kannalta keskeisten rata- 14637: osien kunnosta pidetään huolta ja että paino- ja nopeusrajoitteisten ratojen 14638: määrän ei tulisi lisääntyä. 14639: Liikenneministeriö on laatinut vuosien 2001-2004 toiminta- ja taloussuunnitelmansa 14640: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 291 14641: 14642: muutossuunnitelman siten, että keskeisten rataosien kunnosta pidetään huolta ja 14643: että ratojen rajoitukset eivät enää kasva. Asia ei näin ollen enää anna aihetta 14644: jatkotoimenpiteisiin. 14645: 14646: Kerava-Lahti -oikoratahanke 14647: HE 40/1999 vp 14648: Valtiovarainvaliokunta 14649: 12) Hyväksyessään 18.12.1999 valtion talousarvion vuodelle 2000 eduskun- 14650: ta edellytti luvun 31.40 kohdalla, että liikenneministeriö käynnistää pikai- 14651: sesti pääradan liikennepaineiden keventämiseksi Kerava - Lahti -oikorata- 14652: hankkeen erityisrahoitusmallin valmistelun. 14653: Liikenneministeriössä laaditaan parhaillaan yhteenvetoa liikenneinfrastruktuurin eri 14654: rahoitusmalleista ja kootaan yhteenvetoraporttia jo tehdyistä rahoituskokeiluista. 14655: Asiakirjat valmistuvat vuoden 2000 alkupuolella. Kerava-Lahti aikaratahankkeen 14656: mahdolliset erityisrahoitusmallit selvitetään näissä selvityksissä. Asia ei näin ollen 14657: enää anna aihetta jatkotoimenpiteisiin. 14658: 14659: Oulu-Iisalmi-Vartius -rataosuuden sähköistäminen 14660: HE 40/1999 vp 14661: Valtiovarainvaliokunta 14662: 14663: 13) Hyväksyessään 18.12.1999 valtion talousarvion vuodelle 2000 eduskun- 14664: ta edellytti luvun 31.40 kohdalla, että ratojen sähköistyshankkeita jatketaan 14665: tehokkaasti mm. itäisen ja pohjoisen Suomen yhteyksien kehittämiseksi ja 14666: että erityisesti Oulu - Iisalmi - V artius -rataosuuden sähköistäminen aloite- 14667: taan pikaisesti. 14668: Liikenneministeriö on vuosien 2001-2004 TTS:n muutossuunnitelmassa ottanut 14669: huomioon rataverkon sähköistyshankkeetja niiden jatkamisen. Oulu-Iisalmi-Vartius 14670: sähköistyshanke kuuluu TTS:ssä vuonna 2001 alkaviin hankkeisiin. Asia ei näin 14671: ollen enää anna aihetta jatkotoimenpiteisiin. 14672: 14673: Kolmipyöräinen mopo 14674: Kevyt nelipyörä 14675: Mopon teoriakoe 14676: HE 92/1999 vp 14677: Liikennevaliokunta 14678: 14679: Eduskunta edellytti 16.11.1999, että liikenneministeriö ryhtyy pikaisesti toi- 14680: menpiteisiin ajoneuvon rakenteista ja varusteista annetun asetuksen 14681: (1256/1992) tarkoittamien kolmipyöräisen mopon ja kevyen nelipyörän saat- 14682: tamiseksi säädöstasolla yhdenvertaisiksi pitäen lähtökohtana kolmipyöräistä 14683: mopoa. 14684: Eduskunta edellytti, että muun muassa mopon teoriakokeen läpäisemiseksi 14685: annettavaa liikennekasvatusta kouluissa lisätään ja liikennekasvatus järjeste- 14686: tään samojen periaatteiden mukaisesti kaikissa ala- ja yläasteen oppilaitok- 14687: sissa sekä lukioissa ja ammattioppilaitoksissa. 14688: 292 Liikenneministeriö 14689: 14690: Tasavallan Presidentti antoi 9.12.1999 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun- 14691: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 14692: Asetuksella ajokorttiasetuksen muuttamisesta (9.12.1999/1168) on kevyen neli- 14693: pyörän ja mopon ajokorttivaatimukset yhdenmukaistettu. 14694: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 14695: 14696: 14697: 14698: Kauppa- ja teollisuusministeriö 14699: Ydinpolttoaineen jälleenkäsittely 14700: Neuvostoliiton ydinvoimatuotanto 14701: HE n:o 29511994 vp. 14702: Ympäristövaliokunta 14703: 14704: Eduskunta edellytti 21.12.1994, että hallitus selvittää, onko käytetyn ydin- 14705: polttoaineen jälleenkäsittely koko ketjun huomioon ottaen ihmisten ja ympä- 14706: ristön kannalta parempi vaihtoehto kuin käytetyn ydinpolttoaineen suora 14707: loppusijoittaminen. 14708: Eduskunta edellytti, että hallitus osallistuu määrätietoisesti kansainväliseen 14709: yhteistyöhön, jolla pyritään ratkaisemaan entisen Neuvostoliiton alueen soti- 14710: laallisen ja muun ydinvoimantuotannon aiheuttamia mittavia ongelmia. 14711: 1. Käytetyn polttoaineen jälleenkäsittely/suora loppusijoitus 14712: Kauppa- ja teollisuusministeriö tilasi eduskunnan lausumassa tarkoitetun turvalli- 14713: suuspainotteisen vertailuselvityksen Valtion teknilliseltä tutkimuskeskukselta. 14714: Selvitys "Käytetyn ydinpolttoaineen suoraan loppusijoitukseen ja jälleenkäsittelyyn 14715: perustuvien huoltovaihtoehtojen säteily- ja ympäristöturvallisuus" valmistui alku- 14716: vuodesta 1996 ja on julkaistu ministeriön julkaisusarjassa "tutkimuksia ja raportte- 14717: ja" numerolla 8/1996. 14718: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin. 14719: 2. Entisen Neuvostoliiton alueen ydintuotannon aiheuttamat ongelmat 14720: Suomi on osallistunut vuodesta 1992 lähtien voimallisesti entisen Neuvostoliiton 14721: alueen ydinalan heikkouksien parantamiseen. Toiminta kohdistuu neljään osa-aluee- 14722: seen: ydinreaktoreiden turvallisuus, ydinvoimalaitosten ympäristön säteilynmittaus- 14723: ja hälytysjärjestelmät, ydinjätteet ja ydinmateriaalivalvonta (ydinsulku). Näistä 14724: kolmen ensiksi mainitun toiminta on keskittynyt Suomen lähialueeseen. Suurin pa- 14725: nos on annettu ydinreaktoreiden turvallisuuden lisäämiseen (Sosnovyj Borin ja 14726: Kuolan ydinvoimalaitokset). Viime vuosina on ydinjätehankkeiden osuus lisäänty- 14727: nyt samalla kun laitosparannusten osalta toiminta on siirtymässä suunnitelmien laa- 14728: dinnasta niiden paljon kansainvälistä pääomaa vaativaan toteuttamiseen. 14729: Kahdenkeskisen toiminnan lisäksi Suomi osallistuu aktiivisesti entisen Neuvostolii- 14730: ton alueen ydinalan kansainväliseen kehitystoimintaan Euroopan jälleenrakennus- 14731: pankin (EBRD), Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) ja Euroopan unionin 14732: toiminnan kautta. Lisäksi useita hankkeita toteutetaan pohjoismaisena yhteistyönä. 14733: Yhteistyöllä voidaan toteuttaa paljon rahaa vaativia laitteistoparannuksia sekä myös 14734: välttää päällekkäisyyttä. 14735: Toiminta on nykyisin jo vakiintunutta eikä lausuma anna enää jatkossa aihetta 14736: uusiin toimenpiteisiin. 14737: 294 Kauppa- ja teollisuusministeriö 14738: 14739: Enso-Gutzeit Oy:n ja Veitsiluoto Oy:n sulautuminen 14740: HE 11/1995 vp 14741: Valtiovarainvaliokunta 14742: 14743: 7) Hyväksyessään 21.6.1995 vuoden 1995 lisätalousarvion eduskunta edel- 14744: lytti momentin 32.50.88 kohdalla hallituksen huolehtivan siitä, että Enso- 14745: Gutzeit Oy sitoutuu jatkossa omalta osaltaan kehittämään Oulun tehtaan 14746: lisäksi myös Kemin ja Kemijärven tehtaita. Erityisesti eduskunta edellytti, 14747: että KTM ja Enso-Gutzeit Oy sitoutuvat Enso-Gutzeit Oy:n ja Veitsiluoto 14748: Oy:n fuusion ehtona viipymättä laatimaan ja toteuttamaan viime joulukuus- 14749: sa osakassopimuksessa sovitun Veitsiluoto Oy:n Kemijärven tehtaiden jat- 14750: kokehitysohjelman. 14751: Enso-Gutzeit Oy:n ja Veitsiluoto Oy:n hallintoneuvostojen yhteisellä päätöksellä 14752: yhtiöt käynnistivät 11.5.1995 Ouluun sijoitettavan paperikoneinvestoinnin. Ra- 14753: kennustyöt aloitettiin vuoden 1995 lopussa ja rakentaminen vuonna 1996 sujui 14754: aikataulun mukaisesti ja koneen käyntiinlähtö ajoittuu kevät-kesään 1997. Uuden 14755: päällystettyä hienopaperia valmistavan koneen kapasiteetti on 360 000 t/a ja hank- 14756: keen kustannusarvio on noin 2, 7 mrd markkaa. 14757: Enso-Gutzeit ilmoitti kauppa- ja teollisuusministeriölle, että se sitoutuu omalta 14758: osaltaan kehittämään Kemin ja Kemijärven tehtaita liiketaloudellisten periaatteiden 14759: pohjalta. Kemissä saatiin vuoden lopussa valmiiksi noin 170 milj. markan inves- 14760: toinnit paperikoneen uudistamiseksi. Kemijärven tehtaalla käynnistyi syyskuussa 14761: lähes 300 milj. markkaa maksanut uudistettu kuitulinja, jonka rakentamisesta 14762: päätettiin välittömästi valtion ja Enso-Gutzeit Oy:n välillä vuoden 1994 marras- 14763: kuussa allekirjoitetun osakassopimuksen jälkeen. Tämän investoinnin ansiosta Ke- 14764: mijärven tehtaan elinikä jatkuu vuosikymmenen loppuun asti. 14765: Kemijärvellä tapahtuvan puunjalostuksen jatkokehittämisvaihtoehdot selvitti 14766: tehtävää varten asetettu yhtiön sisäinen työryhmä, joka jätti raporttinsa 26.9.96. 14767: Selvityksen mukaan mm. sellutehtaan toiminnan jatkaminen enst vuosikymmenen 14768: alkupuolella vaatii vielä lisäinvestointeja. Tehdyn selvitystyön pohjalta tulee 14769: jatkossa arvioida ja päättää, miten puunjalostuksen kehittämistä on tarkoituksenmu- 14770: kaista Kemijärvellä jatkaa. 14771: Tämä arvio tehdään Enso-konsernissa yrityksen normaalin strategiasuunnittelun 14772: puitteissa. 14773: KTM seuraa yhtiön toimenpiteitä. Asia ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin. 14774: 14775: Laki maitohygienialain 23 §:n muuttamisesta 14776: HE 25/1995 vp 14777: Maa- ja metsätalousvaliokunta 14778: 14779: Eduskunta edellytti 19.6.1995, että hallitus ryhtyy välittömästi toimenpitei- 14780: siin ympäristöterveydenhuollon maksujärjestelmiä, päätösvallan siirtoa, oi- 14781: keusturvaa ja pakkotoimia koskevan säännöstön yhdenmukaistamiseksi. 14782: Tarvittavat muutokset valmisteltiin virkatyönä Suomen Kuntaliiton, maa- ja 14783: metsätalousministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön, sosiaali- ja terveysministe- 14784: riön, elintarvikeviraston ja eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen kesken. 14785: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 295 14786: 14787: Maa- ja metsätalousministeriö on toteuttanut eduskunnan lausuman mukaiset 14788: toimenpiteet lailla eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta 14789: (1195/96), joka tuli voimaan vuoden 1997 alusta. Sosiaali- ja terveysministeriön 14790: hallinnonalalla toimenpiteet sisältyvät lakiin terveydensuojelulain muuttamisesta 14791: (777/96), joka niinikään tuli voimaan vuoden 1997 alusta. Kauppa- ja teollisuusmi- 14792: nisteriön hallinnonalalla ympäristöterveydenhuollon maksujärjestelmiä, päätösvallan 14793: siirtoa, oikeusturvaa ja pakkotoimia koskevat säännökset on annettu elinvarvikelail- 14794: la (36111995), joka tuli voimaan 1.7.1995. Elintarvikelain, hygienialain ja ter- 14795: veydensuojelain säännökset eivät mainittujen asioiden osalta ole täysin yhdenmu- 14796: kaisia. 14797: Lipposen II hallitusohjelman mukaisesti maa- ja metsätalousministeriö on asettanut 14798: työryhmän valmistelemaan Elintarvikeviraston ja Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitok- 14799: sen valvontaosaston yhdistämistä. Tarkoituksena on, että uusi organisaatio aloittaisi 14800: maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla vuoden 2001 alussa. Kun elintarvi- 14801: kevalvonta on organisoitu uudelleen, elintarvikelain sisällölliset muutostarpeet 14802: selvitetään ja toteutetaan yhtenä kokonaisuutena. 14803: 14804: TEKES, myöntämisvaltuudet 14805: lnnovaatiojätjestelmä 14806: HE 72!1995 vp 14807: Valtiovarainvaliokunta 14808: 14809: 9) Hyväksyessään 15.12. valtion talousarvion vuodelle 1996 eduskunta edel- 14810: lytti luvun 32.44 kohdalla, että tulevissa talousarvioissa Tekesin myöntämis- 14811: valtuudet soveltavan tutkimuksen ja tuotekehitystuen rahoitukseen turvataan 14812: osana kansallista innovaatiojärjestelmää. 14813: T &k -toiminnan tukeminen on eräs kauppa- ja teollisuusministeriön painopistealue. 14814: Tekesin sekä soveltavan teknisen tutkimuksen että tuotekehityksen rahoittaminen 14815: on olennainen osa kansallista innovaatiojärjestelmää ja sen kehittämistä. 14816: Vuoden 1997 1 lisätalousarviossa Tekesin myöntämisvaltuuksia lisättiin osana 14817: kansallista t&k -toiminnan lisäpanostusta 300 miljoonalla markalla. Lisärahoitus 14818: kohdistuu sekä soveltavaan tekniseen tutkimukseen että tuotekehitysavustuksiin ja - 14819: lainoihin. Lisäksi Tekesille myönnettiin 50 miljoonaa markkaa käytettäväksi oman 14820: pääomanehtoisena tuotekehityslainana, joka on tarkoitettu ensisijaisesti aloittaville 14821: pk-yrityksille. 14822: Vuoden 1998 talousarviossa Tekesin myöntämisvaltuuksia lisättiin t&k lisärahoi- 14823: tuksen käyttösuunnitelman mukaisesti. Lisäys kohdistui sekä soveltavan tutkimuk- 14824: sen että tuotekehitystuen rahoitukseen. 14825: Vuoden 1999 talousarviossa Tekesin myöntövaltuuksia lisättiin edelleen t&k- 14826: lisärahoitusken käyttösuunnitelman mukaisesti. 14827: 14828: KERA Oy:n myöntämät korkotukilainat 14829: HE 72!1995 vp 14830: Valtiovarainvaliokunta 14831: 14832: 10) Hyväksyessään 15.12.1995 valtion talousarvion vuodelle 1996 eduskun- 14833: ta edellytti momentin 32.49.42 kohdalla, että Kera Oy:n johtokunnalle tulee 14834: 296 Kauppa- ja teollisuusministeriö 14835: 14836: sallia poikkeustapauksissa oikeus myöntää korkotukilainoja kehitysalueelle 14837: ja rakennemuutosalueilla myös muille kuin pk-yrityksille silloin, kun se on 14838: erityisen perusteltua työllisyyden ja sitä turvaavan yritystoiminnan rakenteen 14839: monipuolistamisen kannalta. 14840: Valtioneuvosto päättää Kera Oy:lle momentilla 32.49.42 olevan korkotuen tarkem- 14841: mista ehdoista ns. korkotukisitoumuksessa Kera Oy:lle. Valtion vuoden 1996 14842: talousarvioon sisältyvät muutokset otetaan huomioon vuoden 1996 alussa tehtävässä 14843: valtioneuvoston päätöksessä, jolla korkotukisitoumusta tarpeellisilta osiltaan 14844: muutetaan. 14845: Valtioneuvosto on Kera Oy:lle antamansa korkotukisitoumuksen muuttamista 14846: koskevassa päätöksessään lisännyt sitoumuksen tätä koskevan ehdon. 14847: Asia ei enää anna aihetta toimenpiteisiin. 14848: 14849: Valtionyhtiöiden yksityistäminen, periaatteet 14850: HE 3/1996 vp 14851: Valtiovarainvaliokunta 14852: 14853: 4) Hyväksyessään 27.3.1996 vuoden 1996 lisätalousarvion eduskunta edel- 14854: lytti pääluokan 32 kohdalla, että hallituksen on saatettava eduskunnan käsi- 14855: teltäväksi valtionyhtiöiden yksityistämisessä noudatettavat periaatteet. Halli- 14856: tuksen tulee huolehtia siitä, että nykyistä olennaisesti merkittävämpi osuus 14857: tuloista käytetään välittömästi taloudellista toimeliaisuutta palveleviin hank- 14858: keisiin, erityisesti teollisen toiminnan edellytysten kehittämiseen ja raken- 14859: teen uusimiseen. 14860: Valtioneuvosto antoi eduskunnalle marraskuussa 1996 elinkeinopoliittisen selonte- 14861: on. Tässä selonteossa on saatettu eduskunnan käsiteltäväksi valtionyhtiöiden yksi- 14862: tyistämisessä noudatettavat periaatteet sekä osakemyynneistä saatavien tulojen 14863: käyttösuunnitelmat 14864: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin. 14865: 14866: Teknologian kehittämiskeskuksen resurssit 14867: HE 3/1996 vp 14868: Valtiovarainvaliokunta 14869: 14870: 5) Hyväksyessään 27.3.1996 vuoden 1996 lisätalousarvion eduskunta edel- 14871: lytti luvun 32.44 kohdalla, että hallitus kiinnittää edelleen riittävää huomiota 14872: Teknologian kehittämiskeskuksen resurssien riittävyyteen. Eduskunta katsoi, 14873: että huipputeknologian kuten sähkö- ja elektroniikkateollisuuden kasvu edel- 14874: lyttää lisäinvestointeja alan tutkimukseen, tuotekehitykseen ja korkeakoulu- 14875: tukseen. 14876: Valtioneuvoston päätöksen mukaan valtion omaisuuden omistuspohjan laajentami- 14877: sesta saatavia varoja ohjataan tutkimus- ja kehitystoiminnan vahvistamiseen siten, 14878: että t&k:n osuus on vuonna 1999 2,9 % bruttokansantuotteesta. Päätös edellyttää 14879: myös yksityisen sektorin merkittävää lisäpanostusta t&k-toimintaan. 14880: Valtion tiede- ja teknologianeuvoston tekemän t&k-lisärahoituksen käyttösuunnitel- 14881: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 297 14882: 14883: man mukaisesti vuoden 1997 I lisätalousarviossa tehtiin seuraavat Teknologian 14884: kehittämiskeskusta, Tekesiä, koskevat lisäykset: 14885: Tekesille osoitettiin 50 miljoonan markan määräraha myönnettäväksi oman pää- 14886: omanehtoisena tuotekehityslainana,jonka avulla vahvistetaan varsinkin aikavien pk- 14887: yritysten rahoitusta ja siten kannustetaan uusien, teknologialähtöisten ja -painotteis- 14888: ten yritysten perustamiseen. 14889: Tekesin myöntämisvaltuuksia lisättiin 300 miljoonalla markalla. Lisärahoitus 14890: kohdistuu sekä soveltavaan tekniseen tutkimukseen että tuotekehitysavustuksiin ja - 14891: lainoihin. 14892: Tekesin toimintamenoihin osoitettiin 10 miljoonan markan määräraha, jolla katetaan 14893: Tekesin määrärahojen kasvusta ja niihin liittyvistä tehtävistä johtuva henkilöstön 14894: lisäystarve. 14895: Vuoden 1998 talousarviossa Tekesin myöntövaltuuksia lisättiin t&k-lisärahoituksen 14896: käyttösuunnitelman mukaisesti. Lisärahoitus kohdistuu soveltavaan tekniseen 14897: tutkimukseen, tuotekehitysavustuksiin ja -lainoihin sekä pääoman ehtoiseen 14898: tuotekehityslainaan. Samoin lisättiin Tekesin toimintamenoja suunnitelman mukai- 14899: sesti. 14900: Vuoden 1999 talousarviossa Tekesin myöntövaltuuksia lisättiin t&k-lisärahoitus- 14901: suunnitelman mukaisesti. Samoin lisättiin Tekesin toimintamenomäärärahoja. 14902: Vuoden 1999 talousarviossa Tekesiä koskevat momentit on muutettu ministeriön 14903: uuden momenttijaottelun mukaisesti. Uudet momentit ovat 32.20.26, 32.20.27, 14904: 32.20.40, 32.20.83 ja 32.20.85. 14905: 14906: Elintarvikevalvonnan epäkohdat 14907: 14908: Kertomus 511996 vp 14909: Talousvaliokunta 14910: 3) Eduskunta hyväksyi 13.5.1997 perustuslakivaliokunnan mietinnö n, jonka 14911: liitteenä olevassa lausunnossa talousvaliokunta edellytti, että hallitus kiireel- 14912: lisesti ryhtyy toimenpiteisiin elintarvikevalvonnassa havaittujen epäkohtien 14913: ja puutteiden poistamiseksi. 14914: Elintarvikevalvonnassa havaittujen epäkohtien poistamiseksi maa- ja metsätalous- 14915: ministeriö asetti 24.6.1996 työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää maatalous- ja 14916: elintarviketuotantoon kohdistuvat valvonta- ja testaustarpeet sekä tehdä ehdotus 14917: elintarvikkeiden ja maataloustuotteiden valvontaa ja tarkastusta koskevista valtion 14918: hallinnon muutostarpeista. Työryhmässä olivat edustettuina maa- ja metsätalous- 14919: ministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö sekä soisaali- ja terveysministeriö. 14920: Työryhmä teki valvonnan ja valvontaorganisaation kehittämistä ja selkiinnyttämistä 14921: koskevia ehdotuksia. Ehdotukset käsiteltiin hallinnon kehittämisen ministerityö- 14922: ryhmässä kesällä 1997. 14923: Käsittelyn pohjalta Elintarvikeviraston ja Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen 14924: yhteistyötä on tiivistettiin. 14925: Lipposen II hallituksen ohjelmaan on kirjattu elintarvikkeiden valvontaa ja tarkas- 14926: tusta koskevan valtionhallinnon selkeyttäminen. Maa- ja metsätalousministeriö on 14927: asettanut 22.10.1999 työryhmän valmistelemaan Elintarvikeviraston ja Eläinlääkin- 14928: 298 Kauppa- ja teollisuusministeriö 14929: 14930: tä- ja elintarvikelaitoksen valvontaosaston yhdistämistä. Työryhmän tehtävänä on 14931: selvittää, miten yhdistäminen toteutetaan, miten tulosohjausvastuu jaetaan maa- ja 14932: metsätalousministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriöoja sosiaali- ja terveysminis- 14933: teriön kesken sekä tehdä esitys tarvittaviksi lainsäädäntömuutoksiksi. Tarkoituksena 14934: on, että uusi organisaatio aloittaisi maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla 14935: vuoden 2001 alussa. Työryhmän on suoritettava tehtävänsä 31.3.2000 mennessä. 14936: 14937: Kilpailuneuvoston asema 14938: HE 24311997 vp 14939: T alousv aliok unta 14940: 14941: Eduskunta edellytti 24.3.1998, että hallitus kiireellisesti valmistelee ja antaa 14942: eduskunnalle esityksen kilpailuneuvoston muuttamiseksi varsinaiseksi tuo- 14943: mioistuimeksi tai sen tehtävien siirtämisestä varsinaiseen tuomiostuimeen 14944: Oikeusministeriö on 3.6.1998 asettanut toimikunnan selvittämään, miten kilpailu- 14945: neuvostolle kuuluvat lainkäyttötehtävät tulisi organisatorisesti järjestää. Toimikun- 14946: nan on määrä saada työnsä valmiiksi 15.1.1999 mennessä. 14947: Toimikunnan enemmistö katsoi, että tulisi perustaa uusi erityistuomioistuin, joka 14948: käsittelisi nykyisin kilpailuneuvostolle ja markkinatuomioistuimelle kuuluvia 14949: asioita. 14950: Oikeusministeriö on sittemin 14.6.1999 asettanut sisäisen työryhmän, jonka 14951: tehtävänä on 31.12.1999 mennessä esittää ratkaisunsa kilpailuneuvostolle ja 14952: markkinatuomioistuimelle kuuluvien asioiden käsittelystä joko yhdessä erityis- 14953: tuomioistuimessa tai tuomioistuinlaitokseen jo kuuluvissa tuomioistuimissa. 14954: 14955: Yhdistysrekisterin tehostaminen 14956: LA 93 11997 vp 14957: Talousvaliokunta 14958: 14959: Eduskunta edellytti 12.5.1998, että yhdistysrekisterin tehostamista jatketaan 14960: patentti- ja rekisterihallituksessa kehittämällä hallintomenettelyä ja kansa- 14961: laisten neuvontatoimintaa sekä ottamalla täysimääräisesti käyttöön uuden 14962: tekniikan mahdollistamia ratkaisuja. Tavoitteena tulee olla, että uusien yh- 14963: distysten rekisteröimisen keskimääräinen käsittelyaika on vuonna 2002 enin- 14964: tään kaksi kuukautta. 14965: Yhdistysrekisterissä toteutetaan pitkäjänteistä kehittämissuunnitelmaa, jolla pyritään 14966: lyhentämään käsittelyaikoja eduskunnan lausumassa asetettuun tavoitetasoon ja 14967: muutoinkin aikaansaamaan asiakaskunnan tarpeet tyydyttävä palvelutaso. Kertomus- 14968: vuonna on yhdistysrekisterin uusi atk-järjestelmä ollut ensi kertaa tuotantokäytössä. 14969: Järjestelmä mahdollistaa ilmoitusten tehokkaamman käytön ja synergiaedut kauppa- 14970: rekisterin kanssa, ja sen edelleen kehittämisen vaihtoehtoja selvitetään. Eduskunnan 14971: kannanottojen mukaisesti ilmoitusten käsittelyjärjestelmä pyritään säilyttämään 14972: keskitettynä muun muassa käsittelyn nopeuden ja taloudellisuuden turvaamiseksi. 14973: Yhdistysrekisterin käsittelyajat ovat ilmoitustyypistä riippuen tasaantuneet 3-4 14974: kuukauden tasolle, nimenkirjoittajamuutosten osalta on päästy lähes reaaliaikaiseen 14975: käsittelyyn. 14976: Järjestelmän kehittämisen ohella yhdistysasioiden käsittelyä on tehostettu uusimalla 14977: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 299 14978: 14979: yhdistysrekisterin hallintoa sekä ottamalla käyttöön tiimityöskentelymenetelmät. 14980: Kauppa- ja teollisuusministeriö seuraa kehittämistoimenpiteiden etenemistä puut- 14981: tuen tarvittaessa tähän tulosjohtamisen tarjoamin välinein. 14982: 14983: Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen 14984: HE 105!1998 vp 14985: Valtiovarainvaliokunta 14986: 14987: 21) Hyväksyessään 18.12.1998 valtion talousarvion vuodelle 1999 eduskun- 14988: ta edellytti momentin 32.30.45 kohdalla, että myöntämisvaltuuden ja sen 14989: mukainen momentin sisältämä rahoitus säilytetään kuluvan vuoden tasolla ja 14990: käytännön järjestelyistä huolehditaan tarvittaessa lisätalousarvioteitse. 14991: Momentin 32.30.45 myöntämisvaltuus oli vuoden 1998 varsinaisessa talousarviossa 14992: yhteensä 250 000 000 mk. Lisätalousarvioilla lisättiin ko. momentin myöntämisval- 14993: tuutta yhteensä 58 000 000 markalla eli ko. momentin myöntämisvaltuu yhteensä 14994: vuonna 1998 oli 308 000 000 mk. Vuoden 1999 varsinaisessa talousarviossa 14995: myöntämisvaltuus oli vuoden 1998 tasolla eli 250 000 000 mk. Lisätalousarvioilla 14996: lisättiin ED-ohjelmien rahoituksen käytön turvaamiseksi vuoden 1999 myöntämis- 14997: valtuutta 35 628 000 markalla eli vuoden 1999 myöntämisvaltuus oli yhteensä 14998: 285 628 000 mk. 14999: Momentin 32.30.45 myöntämisvaltuus ja sen mukainen momentin sisältämä 15000: rahoitus oli siten varsinaisissa talousarvioissa vuoden 1998 ja 1999 osalta samalla 15001: tasolla. 15002: 15003: Energiapuutuki 15004: HE 105!1998 vp 15005: Valtiovarainvaliokunta 15006: 15007: Eduskunta edellytti 18.12.1998, että tuki energiapuulle vuoden 2000 talous- 15008: arviossa osoitetaan kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalta. 15009: Energiapuutuki sisältyi vuoden 1999 talousarviossa maa- ja metsätalousministeriön 15010: hallinnonalalla momentille 30.31.44, Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaami- 15011: seen. Kesäkuussa 1999 tuli voimaan kestävän metsätalouden rahoituslain muutos, 15012: jonka nojalla tämän lain mukaisia varoja voidaan käyttää energiapuun korjuun 15013: lisäksi haketuksen tukemiseen. 15014: Eduskunta on päättänyt vuoden 2000 talousarviossa säilyttää vuoden 1999 aikana 15015: laadittu tukijärjestely ennallaan ja jatkaa kyseistä energiapuutukea maa- ja metsäta- 15016: lousministeriön hallinnonalalta. 15017: Kauppa- ja teollisuusministeriössä laadittiin vuoden 1999 aikana laajan asiantuntija- 15018: ryhmän avustuksella Uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelma, Kauppa- ja 15019: teollisuusministeriön julkaisuja 4/1999. Ohjelmassa asetetaan tavoitteeksi lisätä 15020: uusiutuvilla energialähteillä tuotetun energian määrää puolitoistakertaiseksi vuoteen 15021: 2010 mennessä verrattuna vuoden 1995 tilanteeseen. Lisäys saadaan 90 prosentti- 15022: sesti bioenergiasta. Metsäpohtoaineilla on tärkeä osa ohjelmassa. Niiden käyttöä 15023: lisätään edellä todetun maa- ja metsätalousministeriön korjuu- ja haketustuen lisäksi 15024: mm. tukemalla alan teknologian kehitystä, suosimalla puuta energiaverotuksessa 15025: sekä avustamaila energiapuun korjuu- ja käyttöinvestointeja kauppa- ja teollisuus- 15026: 300 Kauppa- ja teollisuusministeriö 15027: 15028: ministeriön energiatuella. Uusiutuvien energialähteiden edistäruisohjelma on esitelty 15029: eduskunnan talousvaliokunnalle. 15030: Puun energiakäyttöä edistämistä jatketaan tulevina vuosina uusiutuvien energialäh- 15031: teiden edistäruisohjelman linjausten mukaisesti. 15032: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin. 15033: 15034: Telakkatuen tilausvaltuuksien käyttö 15035: HE 24111998 vp 15036: Valtiovarainvaliokunta 15037: 4) Hyväksyessään 4.12.1998 vuoden 1998 toisen lisätalousarvion eduskunta 15038: edellytti luvun 32.50 kohdalla, että hallituksen tulisi pikaisesti selvittää, mil- 15039: lä toimenpiteillä voidaan turvata käyttämättä oleva telakkatuen tilausval- 15040: tuuksien käyttö myös ensi vuonna siten, että asiasta voidaan päättää vuoden 15041: 1999 talousarvion käsittelyn yhteydessä. 15042: Hyväksyessään valtion talousarvioesityksen vuodelle 1999 eduskunta päätti, että 15043: vuonna 1999 avustuksia saa myöntää siten, että alusten rakentamis- ja peruskor- 15044: jaussopimusten yhteenlaskettu arvo vuoden 1998 sopimusten kanssa voi yhteensä 15045: olla enintään 5 000 000 000 markkaa, joten vuonna 1998 käyttämättä jäänyt te- 15046: lakkatuen tilausvaltuus siirrettiin käytettäväksi vuonna 1999. 15047: Asia ei anna aihetta enää toimenpiteisiin. 15048: 15049: Sähkömarkkinoiden kehitys 15050: HE 16211998 vp 15051: Talousvaliokunta 15052: 15053: Eduskunta edellytti 1.12.1998, että hallitus seuraa sähkömarkkinoiden kehi- 15054: tystä ja antaa tarvittaessa esitykset niin, että sähkönkäyttäjää suojaavia sään- 15055: nöksiä sovelletaan kotitalouksiin myös asunto-osakeyhtiöissä ja kiinteistö- 15056: osakeyhtiöissä yhteisostoina tapahtuvassa sähkön hankinnassa. 15057: Kauppa- ja teollisuusministeriö selvitti sähkön yhteisostoon liittyviä kysymyksiä 15058: maaliskuussa 1999 valmistuneessa selvityksessä. Yhteisostossa kuluttajan asemaa 15059: ei heikennä se, että sähkömarkkinalain kuluttajansuojaan liittyvät säännökset eivät 15060: koske yhteisostoja. Yleiset kuluttajansuojalain säädökset suojaavat kuluttajaa myös 15061: yhteisostossa, niiden tulkintaan vaikuttaa sähkömarkkinalaki välillisesti ja kumman- 15062: kin lain kuluttajasäädöksiä valvoo kuluttaja-asiamies. 15063: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin. 15064: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 15065: 15066: 15067: 15068: Sosiaali- ja terveysministeriö 15069: Alaikäisten tahdosta riippumaton hoito 15070: 15071: HE n:o 92/1992 vp. 15072: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 15073: 15074: Eduskunta edellytti 29.9.1992, että hallitus seuraa lain vaikutuksia 15075: alaikäisen hoitoon määräämiseen, hoitoon määräämisen perusteita sekä 15076: järjestelyn tarkoituksenmukaisuutta mielenterveyden hoidon ja alaikäisten 15077: hoitotulosten kannalta ja tarvittaessa ryhtyy toimenpiteisiin lainsäädännön 15078: muuttamiseksi. 15079: Lailla mielenterveyslain 8 §:n muuttamisesta (954/92), joka tuli voimaan vuoden 15080: 1993 alusta, saatettiin säännös sanamuodoltaan vastaamaan Suomen ratifioimaa 15081: lapsen oikeuksia koskevaa yleissopimusta. Mielenterveyslain 8 §:n mukaan tahdosta 15082: riippumatta annettavassa hoidossa olevia alaikäisiä hoidetaan erillään aikuisista, 15083: jollei lapsen etu muuta vaadi. 15084: Sosiaali- ja terveysministeriö on vuoden 1999 aikana lääninhallitusten kautta 15085: selvittänyt alaikäisten psykiatrisen hoidon toteutumista. Ministeriö on korostanut 15086: lääninhallitusten valvonta- ja ohjausvelvollisuutta ja edellyttänyt, että tilannetta 15087: edelleen seurataan ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin. Ministeriö on 23.8.1999 15088: asettanut työryhmän selvittämään alaikäisten tahdosta riippumattoman hoidon 15089: järjestämistä. Työryhmän määräaika päättyy 28.2.2000. 15090: 15091: Tapaturmavakuutuksen täyskustannusvastuu 15092: 15093: HE n:o 179!1994 vp. 15094: Valtiovarainvaliokunta 15095: Eduskunta edellytti 25.11.1994 hallituksen yhdessä Työterveyslaitoksen ja 15096: tapaturmavakuutusjärjestelmän edustajien kanssa selvittävän, miten Työter- 15097: veyslaitoksen osallistuminen ammattitautitutkimuksiin ja muiden työlääke- 15098: tieteellisten palveluiden järjestäminen voidaan myös jatkossa turvata. 15099: Julkisen terveydenhuollon ja Työterveyslaitoksen välistä ammattitautitutkimusten 15100: järjestämisvastuuta koskevaa selvitystyötä on jatkettu sosiaali- ja terveysministeriön 15101: 14 päivänä lokakuuta 1998 asettamassa Tapaturma- ja ammattitautilainsäädännön 15102: kehittämistyöryhmässä, jonka määräaikaa on jatkettu 31.5.2000 saakka. Myös 15103: valtioneuvoston vuosille 2000-2003 hyväksymän sosiaali- ja terveydenhuollon 15104: tavoite- ja toimintaohjelman mukaan sosiaali- ja terveysministeriö selvittää yhdessä 15105: Suomen Kuntaliiton, Kansaneläkelaitoksen, työmarkkinajärjestöjen ja vakuutusyhti- 15106: öiden kanssa vuoden 2000 loppuun mennessä, voidaanko liikenne- ja tapaturmava- 15107: kuutuksen täyskustannusvastuun kattamiseksi kerättäviä maksuja ohjata kunnille ja 15108: jos voidaan niin, millä tavalla 15109: 302 Sosiaali- ja terveysministeriö 15110: 15111: Lasten päivähoito 15112: 15113: HE n:o 211!1994 vp. 15114: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 15115: 15116: Eduskunta edellytti 20.12.1994, että hallitus huolehtii päiväkotien perusta- 15117: mishankkeiden tukemisesta kunnissa, joissa on erityisiä vaikeuksia päivähoi- 15118: tolain velvoitteen toteuttamisessa. Pääsy päivähoidon palvelurahakokeilun 15119: piiriin on tehtävä mahdolliseksi kaikille siitä kiinnostuneille kunnille, joilla 15120: on osoittaa kokeilun toteuttamisesta asianmukainen suunnitelma. 15121: Suunnitelma esiopetuksen järjestämisestä esikouluikäisille on valmisteltava 15122: ripeästi opetusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön sekä kuntien yh- 15123: teistyönä. 15124: Valtakunnallisessa suunnitelmassa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 15125: vuosina 1997 - 2000 valtioneuvosto esittää toimintaperiaatteena perustamishank- 15126: keiden toteuttamiselle, että lasten päivähoitovelvoitteen laajentumisen edellyttämien 15127: päivähoitopaikkojen rakentaminen otetaan huomioon. Päivähoitopaikkojen rakenta- 15128: miseen kiinnitetään edelleen huomiota vuosien 1999-2002 valtakunnallisessa 15129: suunnitelmassa. Tarve on huomioitu myös valtioneuvoston päätöksessä sosiaali- ja 15130: terveydenhuollon voimavaroissa vuodelle 2000. 15131: Sosiaali- ja terveysministeriö toteutti lasten päivähoidon palvelurahakokeilun 15132: 1.3.1995 - 31.7.1997. Kokeiluun osallistui 33 kuntaa. Kokeilun väliraporttijulkais- 15133: tiin 24.4.1996 (STM:n monisteita 1996: 5). Kokeilun loppuraportti Palveluseteli 15134: lasten päivähoidossa julkistettiin 27.8.1997 (Stakesin raportteja 1997:216). Palvelu- 15135: rahakokeilun johtoryhmän muistio jätettiin 29.10.1997 (STM:n työryhmämuistiaita 15136: 1997:26). Palveluraha loi uusia vaihtoehtoja pienten lasten hoidon järjestämiseen ja 15137: kunnan pienten lasten hoitojärjestelmän kokonaiskustannuksissa saatiin aikaan 15138: säästöä. Tasavallan Presidentti vahvisti 20.12.1996 pienten lasten hoitojärjestelmää 15139: koskevan lainsäädäntöuudistuksen, joka tuli voimaan 1.8.1997. Uudessa laissa 15140: säädetään oikeudesta kunnan järjestämälle päivähoitopaikalle vaihtoehtoisiin 15141: taloudellisen tuen muotoihin eli lasten kotihoidon tukeen tai lasten yksityisen 15142: hoidon tukeen. Uusi tukimuoto pienten lasten hoitojärjestelmässä on suoraan 15143: yksityiselle hoidon tuottajalle maksettava yksityisen hoidon tuki, joka periaatteiltaan 15144: vastaa kokeiltua palvelurahaa. Eduskunta edellytti hallituksen seuraavan lasten 15145: hoitojärjestelmän lainsäädäntöuudistusta. 15146: Opetusministeriö valmisteli esityksen perusopetuslain sekä eräiden muiden lakien 15147: muuttamisesta, joka velvoittaa kuntia järjestämään 6-vuotiaiden esiopetuksen siten, 15148: että kunnilla on mahdollisuus aloittaa em. esiopetus 1.8.2000 lukien ja säännös 15149: muuttuu kuntia veivoittavaksi 1.8.2001. Sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehet 15150: osallistuivat esityksen valmisteluun. Tasavallan Presidentti vahvisti esitykseen 15151: liittyvät lait 23.12.1999. Lakimuutoksessa kaikille 6-vuotiaille 15152: mahdollistetaan maksuton vuoden mittainen esiopetus ennen perusopetuksen 15153: aloittamista. Kunnat voivat itsenäisesti päättää esiopetusta antavan hallintokunnan 15154: ja esiopetusta voidaan tuottaa koulussa tai päivähoitopaikassa. 15155: Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 4.4.1997 varhaiskasvatustyöryhmän, jonka 15156: tehtävänä oli laatia ehdotus lasten päivähoidon sisällön ja laadun kehittämisestä, 15157: tarkastella päivähoidon toimintamuotoja ja yhteistyötarpeita sekä laatia niitä 15158: koskevat muutosesitykset, tarkastella päivähoidon tehtävää syrjäytymisvaarassa 15159: olevien perheiden ja lasten tarpeiden näkökulmasta ja laatia niitä koskevat esitykset 15160: sekä tehdä mahdolliset lainsäädännölliset muutosesitykset Työryhmä pohti myös 15161: esiopetuksen järjestämisvaihtoehtoja. 15162: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 303 15163: 15164: Työryhmä sai työnsä valmiiksi 8.4.1999. Työryhmä päätyi esittämään päivähoidon 15165: ohjausjärjestelmän selkiyttämistä päivähoitolain kokonaisuusuudistuksen ja esiope- 15166: tuksen säätämisen avulla. Lisäksi työryhmä esitti varhaiskasvatuksen linjausten 15167: laatimista, varhaiskasvatuksen neuvottelukunnan asettamista, lapsiryhmien sääntelyn 15168: tiukentamista, kuntoottavan varhaiskasvatuksen erityistä huomioimista, palvelujen 15169: monipuolistamista, vuoropäivähoidon sääntelyä, iltapäivähoidon ehdotonta oikeutta 15170: ensimmäisenä kouluvuotena sekä viittomakielen aseman tukemista. Lisäksi työryh- 15171: mä teki esityksiä varhaiskasvatuksessa toteutettaviksi kehittämishankkeiksi. Sosiaa- 15172: li- ja terveysministeriö aloitti syyskuussa 1999 vuoteen 2001 kestäväksi suunnitel- 15173: lun kuntoottavan varhaiskasvatuksen kehittämishankkeen - ERIKA, jonka avulla 15174: kehitetään erityisvarhaiskasvatuksen toimintamuotoja sekä toiminnan sisältöä. 15175: Ministeriö on aloittamassa laajaa valtakunnallista varhaiskasvatuksen laadunarvioin- 15176: ti- ja sisällön kehittämishanketta. 15177: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin. 15178: 15179: Kriminaalipotilaita koskevien säännösten uudistaminen 15180: 15181: HE n:o 226/1994 vp. 15182: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 15183: Eduskunta edellytti 21.12.1994 hallituksen huolehtivan siitä, että Suomessa 15184: vireillä olevan rikosoikeudellisten syyntakeisuussäännösten uudistamisen 15185: yhteydessä harkitaan myös kriminaalipotilaita koskevien säännösten laaja- 15186: alaista uudistamista kansainvälisten kokemusten pohjalta. 15187: Sosiaali- ja terveysministeriö on neuvotellut oikeusministeriön kanssa syyntakei- 15188: suussäännösten uudistamiseen liittyen rikos- ja lääkintäoikeudellisten säännösten 15189: yhteensovittamisesta. Hoitotoimenpiteiden asema rikosoikeudellisessa seuraamusjär- 15190: jestelmässä on tarkoitus selvittää erillään rikoslain kokonaisuudistuksesta. 15191: Valtioneuvosto on 23.9.1999 asettanut komitean valmistelemaan ehdotuksen 15192: vankeusrangaistuksia ja niiden täytäntöönpanoa koskeviksi ehdotuksiksi. Komitean 15193: määräaika päättyy 31.3.200 1. 15194: 15195: V akuoksien hoito 15196: 15197: HE 253/1994 vp 15198: Talousvaliokunta 15199: 15200: Eduskunta edellytti 25.11.1994, että sosiaali- ja terveysministeriö Eläke- 15201: Kansan asioiden selvityksen yhteydessä tarkoin tutkii myös vakuuksien hoi- 15202: toa koskevien toimien lainmukaisuuden ja vastuut. 15203: Eläke-Kansa on luovuttanut 5.5.1995 Eläkevakuutusosakeyhtiö Kansan erityisen 15204: selvityspesän, Eläkevakuutusosakeyhtiö Kansan konkurssipesän, Kansa-Yhtymä 15205: Oy:n konkurssipesän, Vahinkovakuutusosakeyhtiö Kansan ja Eläkekassa Tuen 15206: välillä solmitun vakuuksienjakosopimuksen mukaisesti Eläkekassa Tuelie sovitut 15207: pantit, jotka on luovutustilaisuudessa luovutettu Vahinko-Kansan hallinnaitavaksi 15208: ja huolehdittavaksi erillisen Vahinko-Kansan ja Eläkekassa Tuen sopiman hallin- 15209: nointisopimuksen mukaisesti. 15210: Eläke-Kansan konkurssia koskeva asia on kesken. Konkurssipesän osalta annettiin 15211: vuoden 1997 aikana lopullinen kertomus erityistilintarkastuksesta. 15212: 304 Sosiaali- ja terveysministeriö 15213: 15214: Eläkevakuutusosakeyhtiö Kansan (konkurssissa) erityisestä selvityspesästä siirrettiin 15215: vakuutuskannat muihin työeläkevakuutusyhtiöihin vuoden 1998 alussa. 15216: Eläke-Kansan työntekijäin eläkelain mukaisen työsuhderekisterin sisältämä tieto- 15217: kanta siirrettiin syksyllä 1997 vakuutuskannan vastaanottaneille työeläkevakuu- 15218: tusyhtiöille. Yrittäjien eläkelain mukainen tietokanta siirrettiin 1.1.1998 kannan 15219: vastaanottaneeseen Vakuutusosakeyhtiö Eläke-Sampoon. Työntekijäin eläkelain 15220: mukaista vakuutustoimintaa koskevasta arkistosta pääosa siirrettiin helmikuun 1998 15221: aikana eläketurvakeskukselle. Kertomusvuoden aikana Eläke-Kansan henkilöstön 15222: määrä väheni edelleen 3 henkilöön. 15223: Vuoden 1999 aikana Eläke-Kansan erityisen selvityspesän päätehtävänä oli edelleen 15224: siirtää Eläke-Kansan lainakantaa vakuutuskantaa vastaanottaneille työeläkeva- 15225: kuutusyhtiöille. 15226: Kertomusvuoden loppuun mennessä erityinen selvityspesä on siirtänyt vakuutuskan- 15227: taa vastaanottaneille työeläkevakuutusyhtiöille eläkevastuun katteeksi omaisuutta 15228: noin 3,3 miljardin markan edestä. Konkurssipesässä on edelleen siirtämätöntä, 15229: kirjanpitoarvoin määriteltyä omaisuutta noin 1,5 miljardin markan edestä. 15230: Helsingin käräjäoikeus antoi vuonna 1998 TEL-takaisinlainoja koskevissa riidoissa 15231: päätöksen, jonka mukaan Merita-pankki ja Postipankki velvoitettiin suorittamaan 15232: konkurssipesälle yli 1 miljardia markkaa. Nämä varat siirrettiin vakuutuskantaa 15233: vastaanottaneille työeläkevakuutusyhtiöille eläkevastuun katteeksi. Konkurssipesällä 15234: on vielä vireillä muutamia takaus- ja vastuunsiirtokanteita. 15235: Kaikkiaan kertomusvuoden aikana, korkotekijä huomioon ottaen, työeläkevakuu- 15236: tusyhtiöihin siirrettyä vastuuvelkaa on katettu noin 62 prosenttia. 15237: Eläke-Kansa jatkoi kertomusvuonna niiden TEL-vakuutusmaksujen perintää, jotka 15238: vakuutuskantaa vastaanottaneet työeläkevakuutusyhtiöt ovat merkinneet luottotap- 15239: pioiksi omissa kirjanpidoissaan. Perinnän tuloksena kertyi kertomusvuonna noin 15240: 896 000 markkaa. 15241: Eläke-Kansassa jäljellä olevista 89 lainasta 27 on osoitettu vastaanottaville työelä- 15242: kevakuutusyhtiöille, joskin vastaanottajien edellyttämät velallisen ja takaajan 15243: vahvistukset ovat edelleen puutteelliset. Lainoista 26 on sidoksissa konkurssipesän 15244: loppuselvitykseen ja Tradekayhtymän saneerausohjelman loppuun saattamiseen 15245: vuoden 2003 loppuun mennessä. Lainoista 36 ovat lainoja, jotka lainaehtojen 15246: mukaan ovat päättymässä tulevan vuoden aikana tai muusta syystä järjestetään 15247: muiden rahoittajien !ainoiksi. Lainoja korkokertymineen on kertomusvuonna 15248: siirretty vastaanottajille noin 12,3 miljoonaa markkaa. 15249: Kertomusvuonna Merita-pankki maksoi yhteensä 13,2 miljoonan markan edestä 15250: riidanalaisia pankkitakauksia, jotka olivat annettu Osuuskunta Tradeka-yhtymän ja 15251: sen tytäryhtiön lainoille. 15252: 15253: Yrittäjien työttömyysturva 15254: 15255: HE n:o 26711994 vp. 15256: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 15257: 15258: Eduskunta edellytti 2.12.1994 hallituksen selvittävän tarvittavat lainmuutok- 15259: set, jotta siirtyminen palkansaajakassan ja yrittäjäkassan välillä voi tapahtua 15260: joustavasti ja jotta osittain yrittäjänä, osittain palkansaajana toimivan henki- 15261: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 305 15262: 15263: lön työttömyysturva on tyydyttävästi järjestetty. 15264: Eduskunta edellytti, että hallitus pikaisesti antaa tarvittavat esitykset yrittä- 15265: jien työttömyysturvan vaikutuksista yksityisen ja julkisen sektorin eläkkei- 15266: den työeläkelisiin. 15267: Yksityisen ja julkisen sektorin eläkkeitä koskevia säännöksiä muutettiin siten, että 15268: työttömyysturvalain 1 a §:n 1 momentin 1-3 kohdissa tarkoitetulle yritystoimintaa 15269: harjoittaneelle henkilölle annettiin oikeus työeläkelisään. Työeläkelisään ei kuiten- 15270: kaan ole oikeutta niillä varsinaisilla yrittäjillä, jotka kuuluvat yrittäjien eläkelain 15271: piiriin. Lainmuutokset tulivat voimaan 1.1.1996. 15272: Yrittäjien työttömyysturvaa koskevan järjestelmän kehittämiseksi Kansaneläkelai- 15273: toksessa on kesällä 1998 tehty seurantaselvitys, jossa tutkittiin toimistojen ratkaisu- 15274: käytäntöä yrittäjien työttömyysturvan osalta. Sosiaali- ja terveysministeriö on 15275: yhdessä yrittäjien työttömyyskassojen kanssa selvittänyt yrittäjien ansioturvaan 15276: liittyviä ongelmakohtia. 15277: Yrittäjän ja palkansaajan työttömyysturvaa koskevien säännösten soveltamisessa on 15278: käytännön ongelmana ollut niin sanotun epätyypillisen työskentelyn lisääntyminen 15279: ja sen selvittäminen, onko tehty ansiotyö täyttänyt työsuhteessa tehdyn palkkatyön 15280: tai päätoimisen yritystoiminnan tunnusmerkit. 15281: Selvitysten perusteella yrittäjän työttömyysturvaa koskevia säännöksiä muutettiin 15282: muun muassa myyntivoiton jaksotuksen ja yrittäjän työssäoloehtoa koskevan 15283: yritystoiminnan olennaisuuden määrittelyn osalta. Muutokset tulevat voimaan 15284: vuoden 2000 alusta. Muita olennaisia muutostarpeita, jotka edellyttäisivät välittömiä 15285: säännösmuutoksia, ei ilmennyt. Myöskään palkansaajakassan ja yrittäjäkassan 15286: jäsenyyttä ja niiden välillä siirtymistä koskevien säännösten osalta ei ainakaan 15287: toistaiseksi ole tarvetta lainmuutoksiin. Näin ollen asia ei anna aihetta enempiin 15288: toimenpiteisiin. 15289: 15290: Hammashuollon k01vaukset 15291: 15292: HE n:o 10411995 vp. 15293: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 15294: 15295: Eduskunta edellytti 21.11.1995, että hallitus tekee vuoden 1997 talousarvio- 15296: esitykseen liittyen ehdotuksen aikuisväestön hammashuollon järjestämisestä, 15297: sitä koskevasta korvaus- ja maksujärjestelmästä sekä uudistuksen toteutta- 15298: misaikataulusta. Ehdotuksen valmistelussa on otettava huomioon kuntien 15299: hammashuoltopalvelujen tehostamismahdollisuus ja eri ikäluokkien tasapuo- 15300: linen kohtelu sekä kiinnitettävä huomiota niihin ryhmiin, joiden terveyden 15301: ylläpitämiselle hampaiston kunnolla on erityistä merkitystä. 15302: Eduskunta on marraskuussa 1999 hyväksynyt hallituksen esityksen laiksi sairausva- 15303: kuutuslain 5 ja 5 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta (HE 82/1999-EV 43/1999) 15304: ajalle 1.1.2000-31.12.2000. 15305: Sosiaali- ja terveysministeriössä parhaillaan valmistellaan Paavo Lipposen II 15306: hallituksen hallitusohjelman mukaisesti hammashuollon kokonaisuudistusta. 15307: Tarkoituksena on, että vuoden 2001 alusta lukien yhteisistä varoista tuettu ham- 15308: mashuolto laajennetaan koko väestöä koskevaksi kustannusneutraalisti vaiheittain. 15309: Eduskunta on hyväksynyt asiassa uuden lausuman ja asiaa selostetaan seuraavissa 15310: 306 Sosiaali- ja tenreysministeriö 15311: 15312: kertomuksissa kyseisen lausuman yhteydessä. 15313: 15314: Kansaneläkejäljestelmän uudistaminen 15315: HE 119/1995 vp 15316: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 15317: 15318: Eduskunta edellytti 28.11.1995 hallituksen huolehtivan siitä, että kansan- 15319: eläkkeiden ja työeläkkeiden yhteensovituksella aiemmin hoidettu työkyvyt- 15320: tömyyseläkekäytäntöjen yhdenmukaisuus turvataan tarkoituksenmukaisilla 15321: järjestelyillä. 15322: Kysymys on ollut selvitettävänä sosiaali- ja terveysministeriö 12.5.1995 asettamassa 15323: työryhmässä. Työryhmän tehtävänä oli selvittää 15324: 1) hallitusohjelman vaikutukset työkyvyttömyyseläkkeen alkamisaikaan, 15325: 2) niin sanottuun työkyvyttömyyden jakamattomuuden periaatteen soveltamiseen 15326: liittyvät näkökohdat, 15327: 3) eri eläkejärjestelmien työkyvyttömyysmääritelmien erilaisuus ja tarve niiden 15328: selkiyttämiseen, 15329: 4) työkyvyttömyyseläkkeen aikana tehdyn työn vaikutukset eläkkeen karttumiseen 15330: sekä eläkkeen määrään ja jatkuvuuteen sekä 15331: 5) tehdä selvityksensä perusteella tarpeelliset muutosehdotukset eläkelainsäädän- 15332: töön. 15333: Työryhmä on selvittänyt ensimmäisessä kohdassa mainitut kysymykset 15.6.1995 15334: mennessä. Muiden kohtien osalta työryhmä sai työnsä päätökseen 30.4.1998. 15335: Työryhmä on hakenut vaiheittaisen hallinnon kehittämisprosessin seurauksena 15336: mahdollisuutta siirtyä yhtenäiseen työkyvyttömyyskäytäntöön. Tämän prosessin 15337: aikana on päästy sopimukseen kuntoutuksen toimeenpanon keskeisistä linjauksista. 15338: Lisäksi työryhmä on selvittänyt eläkkeen karttumista työnteon ohella sekä työter- 15339: veyshuollon mahdollista toimivuutta sairausvakuutuksen ja työkyvyttömyyseläkkei- 15340: den rinnalla. 15341: Työryhmään kuului työmarkkinaosapuolten muodostama neuvotteluryhmä, joka 15342: totesi saavuttaneensa laajan periaatteellisen yksimielisyyden monissa työryhmän 15343: työhön kuuluvissa asioissa. Neuvotteluryhmä katsoi, että kuntoutus on asetettava 15344: ensisijaiseksi työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden ja siihen pitää olla oikeus aina 15345: ennen eläkettä. Yhtenäinen työkyvyttömyyskäytäntö tai yhtenäiset määritelmät 15346: liittyen ns. viimeisen laitoksen periaatetta koskevaan uudistukseen saada yksi 15347: eläkepäätös kaikkien työeläkejärjestelmien osalta henkilön hakiessa eläkettä 15348: kuuluivat neuvottelyryhmän suosituksiin työkyvyttömyyseläkejärjestelmän osalta. 15349: Työryhmässä sovittiin myös monista, muun muassa työeläkejärjestelmän ja kansan- 15350: eläkejärjestelmän välisistä hallinnollisista toimista, joiden tarkoituksena on turvata 15351: mahdollisimman yhtenäinen työkyvyttömyyseläkekäytäntö työ- ja kansaneläkejär- 15352: jestelmän kesken. 15353: Hallitusohjelman mukaisesti sosiaalivakuutuslainsäädännön kehittämistä jatketaan 15354: kiinteässä yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kesken. Tässä yhteydessä tullaan 15355: kiinnittämään huomiota toimenpiteisiin, joilla voidaan turvata työkyvyttömyyseläke- 15356: käytäntöjen yhdenmukaisuus. Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin. 15357: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 307 15358: 15359: Sairauspäivärahajäijestelmän ja kuntoutuksen uudistus 15360: HE 124/1995 vp 15361: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 15362: 15363: Eduskunta edellytti 29.11.1995, että hallitus seuraa lainsäädännön vaikutuk- 15364: sia sairaiden ja kuntoutettavien asemaan sekä erityisesti tarveharkintaisen 15365: päivärahan toimivuutta ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin lainsäädännön 15366: muuttamiseksi. 15367: Eduskunnan 29.11.1995 antamaan vastaukseen hallituksen esitykseen sairauspäivä- 15368: rahajärjestelmän ja kuntoutuksen uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi sisälty- 15369: neeseen lausumaan liittyen eduskunta on 14.5.1996 hyväksynyt hallituksen esityk- 15370: sen sairausvakuutuslain muuttamisesta (HE 2311996 vp, laki 350/1996), joka on 15371: korjannut erityishoitorahaa koskeneen epäkohdan. Kansaneläkelaitos on keväällä 15372: 1996 käynnistänyt selvitystyön lainsäädännön vaikutuksista sairaiden ja kuntoutetta- 15373: vien asemaan sekä erityisesti tarveharkintaisen päivärahan toimivuuteen. Selvi- 15374: tystyön väliraportti valmistui tammikuussa 1999. Loppuraportti valmistuu vuoden 15375: 2000 alkupuolella. Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa lainmuutosten vaikutuksia 15376: ja ryhtyy, jos tilanne vaatii, tarvittaviin toimenpiteisiin. 15377: 15378: Lapsipoliittisen selonteon jatkotoimet 15379: Selonteko 2/1995 vp 15380: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 15381: 15382: Eduskunta edellytti 22.3.1996 sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön 15383: sisältyvään perustelulausumaan yhtyen hallituksen talousarvion ja lainsää- 15384: dännön valmistelussa huolehtivan lasten, nuorten ja lapsiperheiden aseman 15385: oikeudenmukaisesta kehittämisestä. Lasten ja nuorten tulevaisuudelle ovat 15386: koulu ja maksuton esiopetus keskeisiä palveluja ja tärkeä väylä elämänhal- 15387: linnan saavuttamiseen. Neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon erityisosaami- 15388: nen on voitava säilyttää väestövastuista palvelurakennetta kehitettäessä. 15389: Näin taataan perheille, lapsille ja nuorille palvelut, jotka ehkäisevät erityisen 15390: tehokkaasti ongelmia ja ohjaavat varhaisessa vaiheessa hoitoon. Ne ovat 15391: siksi kokonaistaloudellisesti perusteltuja. 15392: Eduskunta edellytti, että hallitus ottaa asianmukaisesti huomioon, mitä sosi- 15393: aali- ja terveysvaliokunnan mietinnön liitteenä olevassa sivistysvaliokunnan 15394: lausunnossa on sanottu. 15395: Sosiaali- ja terveysministeriössä on muiden ministeriöiden ja yhteistyötahojen 15396: kanssa jatkettu lapsipoliittisessa selonteossa ja sen kanssa rinnan valmistuneessa 15397: lapsioikeudellista päätöksentekojärjestelmää selvittäneen työryhmän mietinnössä 15398: (KM 1995: 12) edellytettyjen jatkotoimien valmistelua. Työryhmän tekemiä muu- 15399: tosehdotuksia tarkastellaan ja sovitetaan yhteen lapsipoliittisen selonteon pohjalta 15400: tarpeellisiksi todettavien säädös- ja muiden muutosten kanssa. Sosiaali- ja terveys- 15401: ministeriössä toiminut Sijaishuollon pakkotoimityöryhmä arvio muistiossaan 15402: 1998:22 lastensuojelulain mukaisia pakotteita koskevien säännösten muutostarpeita 15403: sekä tarvetta mahdolliseen lastensuojelulain nojalla toteutettavaan suljetun hoidon 15404: järjestämiseen. Työryhmien ehdotusten pohjalta ja muutoin tarpeellisiksi arvioidut 15405: lastensuojelulain ja siihen läheisesti liittyvän lainsäädännön muutosten valmistelu 15406: on käynnistymässä ministeriössä. 15407: Vuoden 1999 maaliskuun alusta tuli voimaan lastensuojelun suurten kustannusten 15408: 308 Sosiaali- ja terveysministeriö 15409: 15410: tasausjärjestelmää koskeva lainsäädäntöuudistus. Järjestelmän tarkoituksena on 15411: tasata lastensuojelun suurten kustannusten yksittäiselle kunnalle aiheuttamaa 15412: taloudellista rasitusta sekä ohjata voimavaroja siten, että lastensuojeluasiakkaat 15413: saavat tarkoituksenmukaiset ja oikea-aikaiset palvelut kunnan taloudellisesta 15414: tilanteesta riippumatta. Sosiaali- ja terveysministeriö tulee asettamaan työryhmän 15415: seuraamaan järjestelmän toteutumista sekä selvittämään myös muita erityisryhmiä 15416: koskevien tasausjärjestelmien tarvetta. 15417: Opetusministeriö valmisteli esityksen perusopetuslain sekä eräiden muiden lakien 15418: muuttamisesta, joka velvoittaa kuntia järjestämään 6-vuotiaiden esiopetuksen siten, 15419: että kunnilla on mahdollisuus aloittaa esiopetus 1.8.2000 lukien ja säännös muuttuu 15420: kuntia veivoittavaksi 1.8.2001. Sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehet osallis- 15421: tuivat esityksen valmisteluun. Tasavallan Presidentti vahvisti esitykseen liittyvät 15422: lait 23.12.1999. Lakimuutoksessa kaikille 6-vuotiaille mahdollistetaan maksuton 15423: vuoden mittainen esiopetus ennen perusopetuksen aloittamista. Kunnat voivat 15424: itsenäisesti päättää esiopetusta antavan hallintokunnan ja esiopetusta voidaan tuottaa 15425: koulussa tai päivähoitopaikassa. 15426: Lapsipoliittisessa selonteossa esitettyä lapsiasiavaltuutetun viran perustamista on 15427: valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä. Viran perustamista on esitetty useana 15428: vuonna, mutta sitä ei ole sisällytetty valtion talousarvioon. 15429: Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistämässä verkostoituvat erityispalvelut 15430: -hankkeen toista vaihetta, jossa tarkoituksena on kehittää alueellisten erityispalvelu- 15431: jen järjestämistä erityisesti seutukuntapohjalta. 15432: Valtioneuvoston 28.10.1999 vahvistamassa sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja 15433: toimintaohjelmassa vuosille 2000-2003 on yhdeksi painoalueeksi asetettu ongelmien 15434: estäminen ajoissa. Tähän pyritään muun muassa edistämällä lasten ja nuorten 15435: hyvinvointia ja ehkäisemällä syrjäytymistä. Sosiaali- ja terveysministeriössä on 15436: käynnistymässä Varhaisen puuttumisen -hanke, jonka tavoitteena on edistää 15437: varhaisen puuttumisen toimintamalleja sekä hyviä työkäytäntöjä. Sosiaali- ja 15438: terveysministeriö toteuttaa vuosina 1999-2001 hankkeen, jolla kehitetään varhais- 15439: kasvatuksen toimintatapoja ja käytäntöjä vastaamaan entistä paremmin erityistä 15440: hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten tarpeisiin. 15441: Sosiaali- ja terveysministeriö on järjestänyt työkokouksia asiantuntijoille raskaana 15442: olevien päihteitä käyttävien äitien palvelujen kehittämiseksi. Ministeriö tulee 15443: asettamaan työryhmän selvittämään hoidon järjestämistä. Vuonna 1999 Stakes 15444: julkaisi oppaan "Alkoholin suurkuluttajan ja narkomaanin tunnistaminen ja hoito 15445: äitiysneuvolassa ja synnytyssairaalassa". 15446: 15447: Oluttuomisten rajoittaminen 15448: HE ll/1996 vp 15449: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 15450: 15451: Eduskunta edellytti 23.4.1996 hallituksen aktiivisesti vaikuttavan Euroopan 15452: unionin elimissä siihen, että Suomi voi poikkeusmenettelynä valmistevero- 15453: tuslain nojalla rajoittaa maahan tuotavan oluen määrän kuuteen litraan. 15454: Valtiovarainministeriö toimitti komissiolle 25.6.1996 päivätyn kirjeen, jossa 15455: pyydetään komissiota ryhtymään toimenpiteisiin EU -säädösten muuttamiseksi siten, 15456: että Suomi voi rajoittaa kolmansista maista matkustajatuomisina tuotavan oluen 15457: määrän kuuteen litraan. Lisäksi valtiovarainministeriö esittää, että kolmansista 15458: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 309 15459: 15460: maista alkoholijuomatuomisina tuotavan oluen määrä voidaan erottaa sisämark- 15461: kinatuomisten määrästä. 15462: Komissio on alkanut käsitellä näitä kysymyksiä yhdessä Suomen viranomaisten eli 15463: lähinnä valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Asian 15464: käsittely on komissiossa vielä kesken. 15465: Komissiso on 8.12.1997 päivätyllä kirjeellään lähettänyt Suomelle virallisen 15466: huomautuksen yllä mainitun hallituksen esityksen mukaisista säädösmuutoksista, 15467: joilla Suomi kielsi alkoholijuomien turistituomiset lyhyiltä matkoilta Suomen ja 3. 15468: maan välillä. Helsingin käräjäoikeus on pyytänyt samasta asiasta EY:n tuomioistui- 15469: melta ennakkolausuntoa. Vuoden 1998 aikana hallitus jatkoi neuvottelujaan 15470: komission kanssa eduskunnan tahdon toteuttamiseksi. Samalla hallitus vastasi 15471: komission kirjalliseen huomautukseen ja antoi kirjalliset huomionsa EY:n tuomiois- 15472: tuimelle sekä osallistui asiaa koskevaan suulliseen käsittelyyn tuomioistuimessa. 15473: Hallitus seuraa kiinteästi asian kehittymistä ja ryhtyy tarvittaessa kaikkiin asian 15474: vaatimiin toimenpiteisiin. 15475: EY :n tuomioistuin antoi tuomionsa Helsingin käräjäoikeuden ennakkoratkaisupyyn- 15476: nöstä 15.6.1999 (C-394/1997). Tuomioistuin hyväksyi Suomen toimenpiteet asiassa. 15477: Edellä mainitut oluen määrän rajoittamista koskevat neuvottelut komission kanssa 15478: on saatu päätökseen ja komissio on valmistelemassa direktiiviehdotusta, jonka 15479: mukaan Suomi voisi soveltaa erillistä määrärajoitusta kolmansista maista tuotaviin 15480: oluisiin. Tarkoitus on, että tämä mahdollisuus olisi 6 litraan asti ja että poikkeusta 15481: voitaisiin soveltaa kaksi vuotta sisämarkkinasopeutuksen (31.12.2003) jälkeen. 15482: 15483: Sairausvakuutuslain mukainen matkakorvaus 15484: HE 28!1996 vp 15485: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 15486: 15487: Eduskunta edellytti 7.5.1996 sairausvakuutuslain säännöksiä selkeytettäväksi 15488: siten, että jos potilas kuljetetaan häntä sisäänkirjoittamatta kotoa ensiapuyk- 15489: sikköön ja sieltä edelleen annetun ensiavun, tehdyn tutkimuksen tai tarvitta- 15490: van tarkkaiinajan jälkeen muualle hoitoon, tällainen kuljetus katsotaan yh- 15491: deksi yhdensuuntaiseksi kuljetukseksi ja siitä peritään potilaalta vain yksi 15492: sairausvakuutuslain mukainen omavastuu. 15493: Eduskunnan 7.5.1996 antamaan vastaukseen hallituksen esitykseen laiksi sosiaali- 15494: ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n muuttamisesta (laki 15495: 367/ 1996) sisältynyt lausuma liittyy kysymykseen julkisten liikennepalvelujen sekä 15496: valtion ja kuntien muiden henkilökuljetusten tehostamisesta sekä niistä tehtyihin 15497: selvityksiin. Liikenneministeriön 20.10.1995 asettama työryhmä, jossa sosiaali- ja 15498: terveysministeriö ja kansaneläkelaitos sekä Suomen Kuntaliitto oli mukana, on 15499: 31.5.1996liikenneministeriölle jättämässään mietinnössä (LM 25/96) mm. esittänyt 15500: muutettavaksi sairausvakuutuslain ja kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuk- 15501: sesta annetun lain omavastuusäädöksiä siten, että huomiota kiinnitettäisiin nykyistä 15502: tarkemmin käytettävissä olevan matkustustavan edullisuuteen ja liikenneolosuhtei- 15503: den perusteella myönnettävän korvauksen määrään sekä jatkettavaksi omavastuita 15504: koskevia kokeiluja kokemuksen saamiseksi lainsäädännön muutosta varten. Työryh- 15505: män selvitystyön pohjaltajatketaan sosiaali- ja terveysministeriön, liikenneministe- 15506: riön ja kansaneläkelaitoksen yhteistyötä joukkoliikenteen kehittämiseksi. 15507: 310 Sosiaali- ja terveysministeriö 15508: 15509: Syyskuussa 1998 kansaneläkelaitoksessa on aloitettu sairaanhoito- ja kuntoutuspoti- 15510: laiden kuljetusten koordinointi- ja kehittämishanke, joka toteutetaan ajalla 1.9.1998- 15511: 31.12.2000. 15512: 15513: Työttömyysturvauudistuksen seuranta 15514: HE 7211996 vp 15515: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 15516: 15517: Eduskunta edellyttää 18.6.1996 hallituksen huolehtivan siitä, että opetusmi- 15518: nisterön johdolla yhteistyössä työministerön kanssa järjestetään tarkka seu- 15519: ranta lainmuutoksen vaikutuksista nuorten työllistymiseen ja ammattiin kou- 15520: luttautumiseen ja työllisyyskoulutuksen laadusta. 15521: Eduskunta edellytti sosiaali- ja terveysministeriön järjestävän yhteistyössä 15522: työministeriön kanssa tarkan seurannan erityisesti työssäoloehdon täyttymis- 15523: tä, päivärahan uudelleen määrittelyä, lisäpaiväoikeuden ikärajan nostamista 15524: ja lomakorvauksen jaksotusta koskevien lainmuutosten vaikutuksista ja ryh- 15525: tyvän tarvittaessa toimenpiteisiin. Vastaavasti tulee selvittää pikaisesti, mi- 15526: ten 18 §:n mukainen sovitelluo päivärahan uudistus käytännössä toimii. 15527: Sosiaali- ja terveysministeriö teki syksyllä 1997 eduskunnan pyynnön mukaisesti 15528: erillisselvityksen lomakorvauksen jaksotusta koskevien lainmuutosten vaikutuksista. 15529: Selvityksen perusteella säännöksiä muutettiin siten, ettei satunnaisten alle kuukau- 15530: den pituisten työsuhteiden päättyessä maksettuja lomakorvauksia enää pidetty 15531: jaksotettavana tulona. Muilta osin selvityksen yhteydessä ei tullut esiin yksiselittei- 15532: siä, nykykäytäntöä parempia ja toimeenpanon kannalta yksinkertaisia jaksotusvaih- 15533: toehtoja, joilla ei olisi ollut merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. 15534: Työttömyysturvajärjestelmän vaikutuksista nuorten työttömyyteen ja työllistymiseen 15535: sekä työvoima- ja koulutuspoliittisten tavoitteiden toteutumisesta eduskunta on 15536: hyväksynyt toisen lausuman ja tältä osin asiaa selostetaan seuraavissa kertomuksis- 15537: sa tuossa yhteydessä. 15538: Kokonaiskuvan saamiseksi lainsäädäntömuutosten vaikutuksista sosiaali- ja terveys- 15539: ministeriössä valmisteltiin vuonna 1998 selvitys, joka annettiin eduskunnan sosiaali- 15540: ja terveysvaliokunnalle 8.12.1998. Selvitys perustui ansioon suhteutetun työttö- 15541: myysturvan maksatusjärjestelmistä saataviin tilastoihin. Työmarkkinoihin vaikutta- 15542: vat monet asiat samanaikaisesti, minkä vuoksi työttömyysturvalain muutosten 15543: vaikutuksia on vaikea arvioida myös jälkikäteen. Selvityksen yhteenvetona voitiin 15544: todeta, että työttömyysturvalain muutosten vaikutukset näyttäisivät olevan saman 15545: suuntaisia kuin hallituksen esityksessä ja eduskuntakäsittelyn yhteydessä arvioitiin 15546: eikä selvityksen perusteella ollut aihetta välittömiin toimenpiteisiin työttömyystur- 15547: valain muuttamiseksi. Myöskään vuoden 1999 aikana tehdyn tilastoseurannan 15548: perusteella ei ole voitu todeta aikaisemmasta olennaisesti poikkeavia vaikutuksia. 15549: Näin ollen asia ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin. 15550: 15551: Sosiaaliturvamaksut 15552: HE 17011996 vp 15553: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 15554: 15555: Eduskunta edellytti 20.11.1996 hallituksen huolehtivan siitä, että vuonna 15556: 1998 voidaan alentaa eläkkeensaajien ylimääräistä sairausvakuutusmaksua 15557: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 311 15558: 15559: vähintään yhdellä pennillä veroäyriltä. 15560: Eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että sosiaaliturvamaksujen 15561: kokonaisuus pyritään muodostamaan sellaiseksi, että se tukee työllistymistä 15562: ja helpottaa erityisesti pientyönantajien toimintaa. Maksujen ohella on otet- 15563: tava huomioon myös verotus ja rahoituskulujen kokonaisuus. 15564: Sosiaaliturvamaksujen kokonaisuuden osalta sosiaali- ja terveysministeriö teetti 15565: vuonna 1997 kaksi selvitystä. Selvitysmies Risto Suominen selvitti sosiaalivakuu- 15566: tusmaksujen erilaisia porrastusvaihtoehtoja. Selvitysmies Asko Tanskasen raportissa 15567: esitettiin keinoja pienyritysten työnantajamaksujen hoitamisen helpottamiseksi. 15568: Vuoden 1998 alusta on alle viiden työntekijän yrityksissä ollut mahdollista suorittaa 15569: TEL-maksut kuukausittain toteutuneen palkkasumman perusteella. Sosiaali- ja 15570: terveysministeriö selvittää oma-aloitteisen maksumenettelyn laajentamista alle 10 15571: työntekijän yrityksiin. 15572: Maksujärjestelmän yksinkertaistamista selvitettiin vuoden 1998 aikana edelleen 15573: ministerityöryhmässä. Ehdotusten toteuttaminen edellyttää muun muassa muutoksia 15574: tietojärjestelmiin. Muutosten mahdollistamiseksi käydään kolmikantaneuvotteluja 15575: maksuihin liittyvien käsitteiden yhdenmukaistamiseksi eri järjestelmissä. Eläkejär- 15576: jestelmien viivästyskorkoja ja maksupäiviä koskevat säännökset (poist) yhden- 15577: mukaistetaan vuoden 2000 alusta. 15578: Eläkkeensaajilta perittävää ylimääräistä sairausvakuutusmaksua on alennettu 0,3 15579: pennillä veroäyriltä vuonna 1998 ja vastaavalla määrällä vuonna 1999. Vuodelta 15580: 2000 perittävää eläkkeensaajien ylimääräistä sairausvakuutusmaksua eduskunta on 15581: 8.12.1999 päättänyt alentaa 0,7 pennillä veroäyriltä. Lisäksi eläkkeensaajien 15582: maksuja on alentanut kaikilta vakuutetuilta perittävän sairausvakuutusmaksun 0,4 15583: pennin alennus vuonna 1998. Eläkkeensaajilta perittävä sairausvakuutusmaksu 15584: alenee siten vuonna 1997 peritystä 4,9 pennistä vuonna 2000 perittävään 3,20 15585: penniin veroäyriltä eli yhteensä 1,7 pennillä veroäyriltä. Lisäksi myös eläkkeensaa- 15586: jilta poistettiin 80 000 äyrin ylittävien tulojen osalta peritty 0,45 pennin suuruinen 15587: sairausvakuutusmaksun korotus vuoden 1999 alusta lukien. Asia ei anna enää 15588: aihetta toimenpiteisiin. 15589: 15590: Pienten lasten hoitojäijestelmän kehittäminen 15591: 15592: HE 208/1996 vp 15593: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 15594: Eduskunta edellytti 10.12.1996 hallituksen seuraavan lasten kotihoidon tuen 15595: ja yksityisen hoidon tuen uudistuksen sekä päivähoidon maksujärjestelmän 15596: toimivuutta ja taloudellista kehitystä ja ryhtyvän tarvittaessa toimenpiteisiin. 15597: Toimenpiteissä on otettava huomioon paitsi itse järjestelmien mahdolliset 15598: ongelmat myös muut niihin vaikuttavat muutokset kuten työllisyyden muu- 15599: toksen vaikutukset eri hoitomuotojen kysyntään, kuntien erillisratkaisut ja 15600: perheiden ennakoimattomien valintojen aiheuttama kustannuskehitys. 15601: Valtioneuvosto ryhtyy vuonna 1997 lausunnon edellyttämiin toimenpiteisiin. 15602: Pienten lasten hoitojärjestelmän uudistus astui voimaan 1.8.1997. Osana eduskun- 15603: nan edellyttämän seurannan toteuttamista sosiaali- ja terveysministeriö on yhteis- 15604: työssä Suomen Kuntaliiton kanssa tehnyt kertomusvuonna päivähoidon tilannetta 15605: syyskuussa 1997 koskevan selvityksen. Selvityksellä kartoitettiin muun muassa 15606: päivähoidon saatavuutta, kuntien päätöksiä määrätä päivähoitomaksut poiketen 15607: 312 Sosiaali- ja terveysministeriö 15608: 15609: sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain asettamista enimmäis- 15610: maksuista, päivähoidon maksukertymää sekä kustannuksia ja kunnallisia lisiä. 15611: Selvityksen tulokset tiedotettiin 6.11.1997, ja ne on julkaistu sosiaali- ja terveysmi- 15612: nisteriön monisteita-sarjassa nro 2011998. 15613: Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan pyytämä selvitys päivähoitomaksu-uu- 15614: distuksen vaikutuksista annettiin 22.12.1997. 15615: Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa pienten lasten hoitojärjestelmän uudistuksen 15616: kokonaisseurannan yhteistyössä Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskes- 15617: kuksen ja Kansaneläkelaitoksen kanssa. Seuranta on käynnistynyt syksyllä 1998. 15618: Stakes on julkaissut seurannasta saatua tietoa väliraportissa kesäkuussa 1999 15619: (Stakes. Aiheita 23/ 1999). 15620: 15621: Kriminaalipotilaiden hoidon kehittäminen 15622: HE 231/1996 vp 15623: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 15624: 15625: Eduskunta edellytti 3.4.1997, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin sen selvit- 15626: tämiseksi, miten kriminaalipotilaiden hoitoa voitaisiin kehittää siten, että 15627: myös avohoidossa voitaisiin hoitotavoitteiden toteuttamiseksi käyttää pakko- 15628: hoitoa tai tahdosta riippumatonta hoitoa. 15629: Sosiaali- ja terveysministeriö pitää tärkeänä eri hoitomuotojen kehittämistä. Sosiaali- 15630: ja terveysministeriö on selvittänyt virkatyönä mahdollisuuksia ja edellytyksiä 15631: käyttää kriminaalipotilaiden tahdosta riippumatonta hoitoa myös avohoidossa. 15632: Selvitystyö jatkuu vuonna 2000 yhteistyössä Terveydenhuollon oikeusturvakeskuk- 15633: sen kanssa. 15634: 15635: Sairaanhoitokorvaus 15636: HE 233/1996 vp 15637: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 15638: 15639: Eduskunta edellytti 25.2.1997, että myös ulkomaalaisten hoitoon ja sairaan- 15640: kuljetukseen liittyvät korvausjärjestelmät tulee kiireellisesti saattaa asianmu- 15641: kaiseen kuntoon. 15642: Sosiaali- ja terveysministeriön 8.9.1995 asettama sairaanhoidon korvaamista 15643: kansainvälisissä kysymyksissä selvittävä työryhmä on jättänyt 29.12.1995 muistion- 15644: sa sairaanhoidon korvaaminen kunnille ja kuntien välillä kansainvälisissä ja eräissä 15645: muissa tilanteissa (1996:7). Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaoh- 15646: jelman 2000-2003 mukaisesti varmistetaan, että pienessäkin kunnassa palvelut 15647: voidaan turvata ilman, että yksittäinen kunta joutuu kohtuuttomiin taloudellisiin 15648: vaikeuksiin yksittäisen asiakkaan poikkeuksellisten hoitokustannusten takia. Työtä 15649: jatketaan edelleen tältä pohjalta. 15650: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 313 15651: 15652: Työeläkelaitosten kautta tapahtuva pienyritysten pääomahuollon kehittämi- 15653: nen 15654: V akuutustamastuksen voimavarojen kehittäminen 15655: HE 24111996 vp 15656: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 15657: 15658: Eduskunta edellytti 19.12.1996, että hallitus pikaisesti selvittää yhteistoi- 15659: minnassa työmarkkinajärjestöjen ja yrittäjäjärjestöjen kanssa pienyritysten 15660: työeläkelaitosten kautta tapahtuvan pääomahuollon kehittämisen. Huomiota 15661: on kiinnitettävä mahdollisuuksiin luoda pienyrityksiä varten tehokas takaus- 15662: järjestelmä. 15663: Eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että vakuutustarkastuksella 15664: ja järjestelmän valvonnassa ja seurannassa on käytettävissä riittävät voima- 15665: varat ja asiantuntemus. Eduskunnalle on annettava selvitys uudistetusta lain- 15666: säädännöstä saaduista kokemuksista. 15667: Eduskunta on. hyväksynyt työeläkelaitosten kautta tapahtuvaan pienyritysten 15668: pääomahuollon kehittämiseen liittyvän uuden lausuman 15.4.1997 säätäessään lakia 15669: työeläkevakuutusyhtiöistä (HE 255/1996 vp ). Asia selostetaan samassa yhteydessä. 15670: Vakuutustarkastustoimistoon on syksyllä 1997 perustettu kahdeksan uutta virkaa, 15671: joihin nimitetyt tai nimitettävät virkamiehet ryhtyivät hoitamaan tehtäviään vuoden 15672: 1998 alkupuolella. Lisäksi vakuutustarkastuksen toimintaa on tarkoitus tehostaa 15673: muullakin tavoin, muun muassa lisäämällä sekä ottamalla käyttöön toimistossa 15674: uusia ATK -avusteisia toimintamuotoja. 15675: Kertomusvuonna voimaantulleen vakuutusvalvontavirastosta annetun lain (78/1999) 15676: nojalla sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle perustettiin 1.4.1999 alkaen 15677: uusi V akuutusvalvontavirasto, jonka tehtävänä on vakuutus- ja eläkelaitosten sekä 15678: muiden vakuutusalalla toimivien valvonta ja tarkastus. Vakuutusvalvontavirastolle 15679: siirrettiin ministeriölle kuuluneet vakuutusvalvontaa ja -tarkastusta koskevat 15680: tehtävät siten kuin siitä erikseen säädetään vakuutusalaa koskevissa erityislaeissa. 15681: Virastossa oli vuoden 1999 lopussa 50 virkaa. Näistä 31 virkaa siirrettiin sosiaali- 15682: ja terveysministeriöstä 1 päivänä huhtikuuta 1999. Vakuutusvalvontavirasto on 15683: nettobudjetoitu virasto, jonka menot katetaan valvottavilta perittävillä maksuilla. 15684: Ministeriön vakuutustarkastustoimistoon jäi 17 virkaa. Asia ei anna enää aihetta 15685: toimenpiteisiin. 15686: Eduskunta on hyväksynyt eläkelaitosten vakavaraisuutta koskevien lakien käytän- 15687: nön toteutumista koskevan uuden lausuman 15.4.1997 säätäessään lakia työeläkeva- 15688: kuutusyhtiöistä (HE 255/1996 vp). Asia selostetaan kyseisen lausuman yhteydessä. 15689: 15690: Työeläkevakuutusyhtiöt 15691: HE 25511996 vp 15692: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 15693: 15694: Eduskunta edellytti 15.4.1997, että työeläkeyhtiöiden hallinnossa taataan 15695: pienyritysten edustus, jotta pienyrittäjät ja pienyritykset riittävässä määrin 15696: otetaan huomioon muun muassa takaisinlainaus- ja sijoitustoiminnassa. 15697: Eduskunta edellytti, että sosiaali- ja terveysministeriön mahdollisuudet val- 15698: voa työeläkevakuutusyhtiötä ja koko yhtiöryhmää on turvattava myös siinä 15699: 314 Sosiaali- ja terveysministeriö 15700: 15701: tapauksessa, kun yhtiöryhmässä on holding-yhtiörakenne tai kyseessä on 15702: yhtiö, joka muutoin ei ole ministeriön valvonnassa. 15703: Eduskunta edellytti, että eduskunnalle annetaan selvitys vuoden 1998 lop- 15704: puun mennessä vuoden 1997 alusta voimaan tulleiden eläkelaitosten vaka- 15705: varaisuutta koskevien sekä nyt hyväksyttyjen lakien toteutumisesta käytän- 15706: nössä. 15707: Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti työeläkelaitosten kautta tapahtuvan pienyritys- 15708: ten pääomahuollon kehittämistä selvittävän työryhmän 10.9.1997. Työryhmän tuli 15709: saada työnsä päätökseen 28.1.1998 mennessä. Työryhmään nimettiin edustajat 15710: kauppa- ja teollisuusministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä, valtiovarainmi- 15711: nisteriöstä, Työeläkelaitosten liitosta, valtion erityisrahoituslaitoksista ja työmark- 15712: kinajärjestöistä. 15713: Työryhmän tehtävänä oli selvittää, miten tel-varoja voitaisiin nykyistä enemmän 15714: sijoittaa pk-sektorille siten, että kilpailuneutraliteetti markkinoilla ja tel-laitosten 15715: sijoitustoiminnan turvaavuus huomioitaisiin. Mainitussa tarkoituksessa työryhmän 15716: tuli selvittää 1) työeläkeyhtiöiden takaisinlainausta tai oman pääoman ehtoisen 15717: rahoituksen tarjontaa pk-yrityksille valtion erityisrahoituslaitosten takauksiin 15718: perustuen mahdollisesti yhteistyössä Vakuutusyhtiö Garantian kanssa, 2) työelä- 15719: keyhtiöiden pääomien kanavoimista pk-sektorille valtion erityisrahoituslaitosten 15720: hallionoimien laina-tai pääomasijoitusrahastojen kautta, 3) valtion erityisrahoituslai- 15721: tosten yritystutkimusosaamisen hyödyntämistä ja 4) työeläkelaitosten sijoitustoimin- 15722: taa koskevan lainsäädännön ja ohjeistuksen kehittämistä siten, että työeläkevaroista 15723: nykyistä merkittävästi suurempi osa voitaisiin sijoittaa osakkeisiin ja pääomasijoi- 15724: tusrahastoihin. 15725: Työryhmä sai lisäaikaa 30.4.1998 asti, jolloin se jätti muistionsa. Uuden takausjär- 15726: jestelmän kehittämiseen ei työryhmä nähnyt tarvetta, koska markkinoilla on jo 15727: olemassa lukuisia vaihtoehtoja vakuutusongelmien hoitamiseksi. Tutkimusten 15728: mukaan vain harva pk-yritys kokee rahoituksen saatavuuden ongelmaksi. Olemassa 15729: olevia takausmalleja edelleen kehittämällä voidaan pk-yrityksille varmistaa rahoi- 15730: tusedellytykset myös tulevaisuudessa. 15731: Työryhmä piti tärkeänä, että suomalaisten pk-yritysten rahoituksellista asemaa 15732: vahvistettaisiin EMU -aikana siten, että Suomen Pankki loisi riittävän laajan 15733: kansallisen, niin sanotun kakkoslistan, koska suomalaisilla yrityksillä tulisi olla 15734: samat edellytykset päästä kakkoslistalle kuin esimerkiksi saksalaisilla tai ranskalai- 15735: silla yrityksillä. 15736: Tel-takaisinlainaus ja sijoituslainat muodostivat vielä muutama vuosi sitten yli 15737: kolme neljäsosaa tel-laitosten sijoitusmassasta. Madaltunut korkotaso, pk-sektorin 15738: alhainen investointiaste sekä lisääntynyt kilpailu rahoitusmarkkinoilla ovat heiken- 15739: täneet takaisinlainauksen houkuttelevuutta. Tel-laitokset ovat lisänneet voimakkaasti 15740: sijoituksiaan valtion liikkeelle Iaskemiin joukkovelkakirjalainoihin sekä asteittain 15741: lisänneet sijoituksiaan pörssiosakkeisiin. Tämän seurauksena pk-sektorin osuus tel- 15742: laitosten sijoituksista on pudonnut oleellisesti. Työryhmän arvioiden mukaan alle 15743: 10 prosenttia tel-sijoituksista kanavoituu pk-yrityksille. Pk-sektori työllistää kuiten- 15744: kin noin 58 prosenttia työvoimasta ja on merkittävin tel-järjestelmän rahoittaja. 15745: Tähän liittyen työryhmä esitti, että tel-laitosten tulisi asettaa tavoitteekseen sijoittaa 15746: tietty osuus sijoitusomaisuudestaan pääomarahastoihin. Työryhmä esitti lisäksi, että 15747: pääomasijoitusyhteisöjen auktorisointia selvitettäisiin, jotta vakavaraisuusluokittelun 15748: kehittämiselle luotaisiin edellytyksiä. Työryhmän mielestä julkisten pääomarahas- 15749: tojen ja tel-laitosten välille tulisi luoda uusia toimintamalleja ja että pääomasijoi- 15750: tusyhteisöjen tulisi tuottaa säännöllisiä tuottotutkimuksia. Tiedotusta pääomasijoitta- 15751: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 315 15752: 15753: misesta erityisesti pk-yritysten suuntaan olisi työryhmän mielestä lisättävä ja 15754: julkisen sektorin erityistehtävänä tulisi olla suotuisan toimintaympäristön luominen 15755: kasvuyrittäjyydelle. 15756: Työeläkevakuutusyhtiössä yhtiönyhtiökokous valitsee hallintoneuvoston jäsenet ja 15757: hallintoneuvosto hallituksen jäsenet. Työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 15758: mukaan työeläkevakuutusyhtiön hallintoneuvostossa ja hallituksessa on oltava 15759: vakuutuksenottajien ja vakuutettujen edustajia, jotka valitaan keskeisten työnantajia 15760: ja palkansaajia edustavien keskusjärjestöjen ehdottamista henkilöistä. Näitä edusta- 15761: jia on oltava yhtä monta ja heidän yhteismääränsä on oltava vähintään puolet edellä 15762: mainittujen hallintoelinten koko jäsenmäärästä. Säännökset mahdollistavat näin 15763: ollen myös muiden kuin työehtosopimusneuvottelussa mukana olevien työmark- 15764: kinajärjestöjen edustajien osallistumisen hallintotyöskentelyyn. Pienyrittäjien 15765: edustajia valittiinkin kertomusvuonna työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoelimiin. 15766: Yhtä työeläkevakuutusyhtiötä lukuunottamatta hallituksiin valittiin nimenomaisesti 15767: pienyrittäjiä ja pienyrityksiä edustava jäsen. Kuitenkin myös siinä tapauksessa, ettei 15768: nimenomaista valintaa tehty, hallitus muodostui jäsenistä, joista osa edusti pienyri- 15769: tyssektoria. Lisäksi työeläkevakuutusyhtiön ollessa yhtiömuodoltaan keskinäinen 15770: sen vakuutuksenottajina olevat pienyritykset ovat samalla myös yhtiön osakkaan 15771: asemassa. Myös yhtiöiden hallintoneuvostoissa niihin valituista yrittäjien edustajista 15772: osa edusti pienyrityssektoria. Pienyritysten edustajia valittiin myös erilaisiin työelä- 15773: kevakuutusyhtiöiden ja yrittäjien välisiin vapaamuotoisiin neuvottelukuntiin. Eräät 15774: työeläkevakuutusyhtiöt olivat käynnistäneet lisäksi erilaisia projekteja pienyritysten 15775: rahoituspalvelujen kehittämistä varten. Työeläkevakuutusyhtiöt tukivat pienyritysten 15776: pääomahuoltoa myös esimerkiksi rahastosijoituksilla. 15777: Kaikki työeläkevakuutusyhtiöt muuttivat yhtiöjärjestyksensä säädetyssä määräajassa 15778: vastamaan laissa mainittuja vaatimuksia hallinnon paikkajaosta. 15779: Euroopan yhteisöjen komissio esitti 4.10.1995 ehdotuksen vakuutusyritysryhmään 15780: kuuluvien vakuutusyritysten lisävalvonnasta. Euroopan parlamentti hyväksyi 15781: yhteisen kannan asiassa 16.9.1998 pidetyssä täysistunnossa. Tämän jälkeen Neuvos- 15782: to antoi 13.10.1998 pidetyssä istunnossaan direktiivin 98/78/EC vakuutusryhmään 15783: kuuluvien vakuutusyritysten lisä valvonnasta. Direktiivin tavoitteena on antaa vakuu- 15784: tusvalvontaviranomaisille tehokkaampia välineitä vakuutusyritysryhmään kuuluvien 15785: vakuutusyritysten todellisen vakavaraisuuden arvioimiseksi. Direktiivi määrää myös 15786: vakuutusyritysryhmän sisäisten liiketoimien valvonnasta ja edellyttää, että ne eivät 15787: saa vaarantaa ryhmään kuuluvien vakuutusyritysten vakavaraisuutta. Valvontaa 15788: täydennetään vakuutusvalvontaviranomaisen suorittamalla lisävalvonnalla, joka 15789: ottaa huomioon yritykset, joihin vakuutusyritys on emo- tai tytäryhtiösuhteessa tai 15790: joihin nähden sillä on omistusyhteys. Valvontaviranomainen saa tarvittavat tiedot 15791: vakuutusyrityksiltä. Jos ilmenee, että keskinäisten liiketoimien johdosta ryhmään 15792: kuuluvan vakuutusyrityksen vakavaraisuus on tai saattaa olla vaarassa, valvovan 15793: viranomaisen on ryhdyttävä asian vaatimiin toimenpiteisiin vakuutusyrityksen 15794: osalta. Direktiivi ei kuitenkaan millään tavoin edellytä, että vakuutusvalvontavi- 15795: ranomaiset velvoitettaisiin valvomaan yksittäisinä yrityksinä vakuutusyritysryhmään 15796: kuuluvia muita yrityksiä kuin vakuutusyrityksiä. 15797: Direktiivin implementointia eli direktiivin säännösten ottamista Suomen lainsäädän- 15798: töön on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä. Asiaa koskeva hallituksen 15799: esitys eduskunnalle on tarkoitus antaa keväällä 2000. Lainmuutosten on tarkoitus 15800: tulla voimaan viimeistään 5.6.2000. 15801: Valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön asettama vakuutus- ja 15802: rahoitusvalvonnan kehittämistyöryhmä päätti 8.5.1998 asettaa viranomaisyhteistyötä 15803: ja finanssikonglomeraattien valvontaa selvittävän alatyöryhmän. Erityisesti finanssi- 15804: 316 Sosiaali- ja terveysministeriö 15805: 15806: konglomeraattien valvontaa silmällä pitäen työryhmän tuli selvittää tarve tarkistaa 15807: ja täydentää valvontaviranomaisten tiedonsaantioikeutta ja tiedonvaihtoa koskevia 15808: säännöksiä, ottaen erityisesti huomioon kansainväliset finanssikonglomeraatit sekä 15809: sektorikohtaisen valvonnan ulkopuolelle ("katvealueeseen") jäävät konglome- 15810: raattiyritykset, onko finanssikonglomeraattien valvonnassa viranomaisten työnjakoa 15811: tarpeen selkeyttää esimerkiksi määrittelemällä jonkin viranomaisen koordinoivaksi 15812: valvojaksi, onko pankkien ja vakuutusyhtiöiden muodostamien erityisryhmien 15813: omistusrakenteiden läpinäkyvyys voimassa olevassa lainsäädännössä riittävällä 15814: tavalla varmistettu sekä tarve täydentää ja tehostaa finanssikonglomeraattien riskien 15815: seurantaa ja valvontaa toisaalta luottolaitoksen ja vakuutusyhtiön sektorikohtaisten 15816: säännösten näkökulmasta sekä toisaalta erikseen finanssikonglomeraattien tasolla 15817: kiinnittäen erityisesti huomiota niihin riskeihin, jotka liittyvät pääomien moninker- 15818: taiseen käyttöön ja ryhmän keskinäisiin liiketoimiin. Työryhmään nimettiin edusta- 15819: jat valtiovarainministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä ja Rahoitustarkastuk- 15820: sesta. Työryhmän selvitys valmistui helmikuussa 1999. Selvitys sisälsi ehdotuksia 15821: rahoitus- ja vakuutusyritysryhmien valvonnasta. 15822: Uusi Vakuutusvalvontavirasto aloitti toimintansa 1.4.1999. Viraston perustamisen 15823: yhteydessä kiinnitettiin huomiota rahoitus- ja vakuutusyritysryhmien valvonnan 15824: tehostamiseen. Viraston johtokunnan kokoonpanossa ovat edustettuina sosiaali- ja 15825: terveysministeriön ja Vakuutusvalvontaviraston lisäksi valtiovarainministeriö, 15826: Suomen Pankki ja rahoitustarkastus. Tämän on tarkoitus tehostaa viranomaisten 15827: keskinäistä yhteistyötä. 15828: Euroopan Unionissa on asetettu korkean tason työryhmä valmistelemaan kiireelli- 15829: sellä aikataululla ehdotusta rahoitus- ja vakuutusyritysryhmiä koskevasta EU- 15830: lainsäädännöstä ja valvonnasta. Suomen lainsäädännön valmistelussa on tarkoitus 15831: ottaa huomioon tämän työn tulokset. 15832: Vuoden 1998 loppuun mennessä vuoden 1997 alusta voimaan tulleiden eläkelaitos- 15833: ten vakavaraisuutta, hallintoa ja sijoitustoimintaa koskevissa laeissa tarkoitetut 15834: muutokset työeläkevakuutusyhtiöiden yhtiöjärjestyksiin toteutettiin laissa säädetyssä 15835: määräajassa ministeriön hyväksymin yhtiöjärjestyksen muutoksin. 15836: Mainituilla laeilla selkeytettiin työeläkevakuutusyhtiön varojen omistusta. Lain 15837: mukaan työeläkevakuutusyhtiön velat ylittävistä varoista kuuluu yhtiön osakkeen 15838: tai takuuosuuden omistajalle osakkeita tai takuuosuuksia vastaava osuus yhtiön 15839: omaan pääomaan tehdyistä sijoituksista sekä sijoituksille laskettu kohtuullinen 15840: tuotto. Muu osa varoista kuuluu vakuutuksenottajille osana vakuutuskantaa. Siten 15841: luovutettaessa työeläkevakuutusyhtiön vakuutuskanta tai sen osa toiselle työeläke- 15842: vakuutusyhtiölle, luovutettavan vakuutuskannan osuus sanotuista varoista siirretään 15843: vakuutuskannan mukana vastaanottavaan yhtiöön. Kannansiirto on lisäksi tehtävä 15844: siten, että TEL 12 a §:n mukainen kohtuusperiaate toteutuu luovutettavan vakuu- 15845: tuskannan osalta. Mainitut säännökset tulivat sovellettaviksi ensimmäisen kerran 15846: ministeriön antaessa 25.5.1998 (Dnro 24/40 111998) suostumuksensa suunnitelmalle, 15847: jonka mukaan Eläke-Varma, keskinäinen vakuutusyhtiö luovutti vakuutuskannan 15848: osan 1.7.1998 Vakuutusosakeyhtiö EläkeSampoon. Luovutuksen yhteydessä 15849: luovutettua vakuutuskantaa koskevat velat ylittävät varat siirtyivät Vakuutusosake- 15850: yhtiö Eläke-Sammon, jonka nimi muuttui sittemmin Keskinäiseksi Eläkevakuu- 15851: tusyhtiö Varma-Sammoksi, vastuuvelan osaksi osittamattomana lisävakuutus- 15852: vastuuna. 15853: Työeläkevakuutusyhtiöiden sijoitustoiminnan asianmukainen hoitaminen muuttu- 15854: neessa sijoitusympäristössä edellytti toimintapääomien merkittävää kasvattamista. 15855: Tähän tarvittava rahoitus järjestettiin vuodenvaihteessa 1996/1997 toteutetun 15856: työntekijäin eläkelain mukaisen rahoitustekniikan muutoksen eräänä osana. Muu- 15857: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 317 15858: 15859: tokseen sisältyi rahastokoron alentaminen 5 prosentista 3 prosenttiin, vuosittaisen 15860: vanhuuseläkerahastoinnin alentaminen sekä laskuperuste- ja rahastokoron erotosta 15861: vastaavan tuoton käytön uudelleen määrittely rahastoitujen eläkkeiden korotuksiin. 15862: Tämä tarkoitti sitä, että alkuvaiheessa 2-3 vuoden ajan tämä osa sijoitustuotoista 15863: käytetään työeläkevakuutusyhtiöiden toimintapääomien vahvistamiseen. Keväällä 15864: 1997 uudistettiin myös takaisinlainauksen ehdot, ja takaisinlainaus muuttui mark- 15865: kinaehtoiseksi. Vuoden 1997 loppuun mennessä Helsingin pörssi-indeksi HEX 15866: nousi noin 32 prosenttia ja niin sanottujen pitkien viitekorkojen taso laski noin pro- 15867: senttiyksiköllä. 15868: 15869: Tarkasteltava ajanjakso, jona lainsäädännön vaikutuksia voidaan arvioida (noin 15870: kaksi vuotta) on työeläkevakuutusyhtiöiden kannalta lyhyt, ottaen huomioon, että 15871: työeläkevakuutusyhtiön vakuutussopimuksista aiheutuva vastuu ulottuu kymmenien 15872: vuosien päähän. Lisäksi on otettava huomioon, että vakavaraisuuden, toisin sanoen 15873: toimintapääomien kartuttaminen on vielä alussa. Näin ollen toteutuneet muutokset 15874: yhtiöiden sijoitustoiminnassa ja vakavaraisuusasemassa ovat pieniä, mutta kuitenkin 15875: näyttävät suuntaa muutoksille. 15876: 15877: Työeläkelaitosten Liiton asettamassa, työeläkevakuutusyhtiöiden vakuutusmatemaa- 15878: tikoista koostuvassa laskuperustejaoksessa valmistui 1.6.1998 muistio, jossa tarkas- 15879: teltiin vakavaraisuusuudistuksen vaikutuksia työeläkevakuutusyhtiöissä noin vuoden 15880: ajalta tätä koskevan lainsäädännön voimaantulosta. Muistion mukaan vakavarai- 15881: suusasteet nousivat yhtiöstä riippuen 3,2 - 5,6 prosenttiyksikköä. Tästä vajaa 2,5 15882: prosenttiyksikköä selittyi laskuperustekoron ja rahastokoron erotuksen siirrolla 15883: toimintapääomiin. Ylijäämistä tehty siirto osittamattomaan lisävakuutusvastuuseen 15884: kasvatti vakavaraisuusastetta noin 0,5 - 1 prosenttiyksikköä. Pääosa muusta 15885: vakavaraisuusasteen kasvusta selittyi yhtiöiden sijoitussalkkuihin kuuluvien 15886: osakkeiden arvon noususta. Samalla kun osakesijoitusten markkamäärät nousivat 15887: sijoituskannan riskipitoisuus kasvoi. Työeläkevakuutusyhtiöiden omistamien pörs- 15888: siosakkeiden arvo nousi noin 6,5 miljardia markkaa, josta osakkeiden arvonnousu 15889: selitti noin puolet. Osakkeisiin sijoitettiin markkamääräisesti lisää noin 3,5 miljardia 15890: markkaa. 15891: 15892: Sosiaali- ja terveysministeriö pyrki vuonna 1998 kartoittamaan erityisillä työeläke- 15893: vakuutusyhtiöille kohdistetuilla kyselyillä uudistettujen vakavaraisuussäännösten 15894: vaikutuksia yhtiöiden sijoitustoimintaan. Saatujen vastausten perusteella näyttäisi 15895: siltä, etteivät uudet vakavaraisuusvaatimukset olisi tarkastelujaksolla merkittävässä 15896: määrin vaikuttaneet sijoitustoimintaan. Työeläkevakuutusyhtiöiden sijoitusjakaumat 15897: kuitenkin monipuolistuivat vakavaraisuusaseman vahvistumisen myötä. 15898: 15899: Eläkelaitosten vakavaraisuussäännösten kehittämistä on jatkettu. Vuoden 1999 15900: lopussa on annettu sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotuksiin 15901: perustuen asetuksen muutokset työeläkevakuutusyhtiöille, eläkesäätiöille ja eläke- 15902: kassoille tarkoituksena yhdenmukaistaa vakavaraisuusrajojen laskentakaavoja. 15903: 15904: Korkoerosta kertyneiden varojen purkaminen asiakashyvityksiin on ollut työnteki- 15905: jäin eläkelain voimaantulosäännöksen mukaan kielletty vuosina 1997-1999. Halli- 15906: tuksen esitykseen 143/1999vp perustuen eduskunta hyväksyi voimaantulosäännök- 15907: sen muutoksen, jonka mukaan ko. varojen purkua koskeva rajoitus on voimassa 15908: vuoden 2005 loppuun. Rajoitus koskee työeläkevakuutusyhtiöiden lisäksi niitä 15909: eläkesäätiöitä ja eläkekassoja, jotka harjoittavat työntekijäin eläkelain mukaista 15910: toimintaa. Muutoksen tarkoituksena on turvata se, ettei korkoerolla kerrytettyjä 15911: varoja voida purkaa ennen kuin eläkesäätiöiden ja eläkekassojen vakavaraisuusvaa- 15912: timukset ovat täysitehoisesti voimassa vuonna 2006. 15913: 318 Sosiaali- ja terveysministeriö 15914: 15915: Työttömyysturvan peruspäivärahan taso 15916: Selonteko 411996 vp 15917: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 15918: 15919: Eduskunta hyväksyi 25.4.1997 sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön 15920: mukaisen lausunnon. Eduskunta edellytti hallituksen ryhtyvän toimenpitei- 15921: siin työttömyysturvan peruspäivärahan tason korottamiseksi ja verotuksen 15922: muuttamiseksi siten, etteivät peruspäivärahalla elävät työttömät joutuisi tur- 15923: vautumaan toimeentulotukeen kuin poikkeustapauksissa. 15924: Työttömyysturvalain muutoksella peruspäivärahan markkamäärää korotettiin 15925: kahdella markalla vuoden 1998 alusta. Samassa yhteydessä muutettiin tarkistus- 15926: menettelyä siten, että työttömyysturvalaissa olevat peruspäivärahan ja lapsikorotus- 15927: ten markkamäärät tarkistetaan vuosittain siten, kuin kansaneläkelaissa säädettyjen 15928: eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkustannusindeksiin annetussa laissa 15929: (348/1956) säädetään. Vuoden 1999 alusta lukien peruspäiväraha nousee indeksitar- 15930: kistuksen johdosta 1 markalla. Vastaava indeksitarkistus tehdään vuoden 2000 15931: alusta. Valtiontalous ei ole antanut mahdollisuuksia suurempiin korotuksiin. 15932: Työmarkkinatuen tarveharkintaa lievennettiin vuoden 2000 alusta 15 %:lla siten, 15933: että puolison tuloista tehtävää vähennystä korotettiin 300 markasta 1 400 15934: markkaan kuukaudessa. 15935: Työttömän vähimmäisturvan muodostavat käytännössä peruspäiväraha tai työmark- 15936: kinatuki ja niiden verotuskäytäntö sekä asumistuki ja toimeentulotuki. Eduskunnan 15937: lausunnossa esitettyä tavoitetta hallitus on pyrkinyt toteuttamaan osana kannustin- 15938: loukkujen purkamista ja vähimmäisetuuksien kehittämistä muuttamalla etuuksien 15939: yhteensovitusta ja parantamalla asumistukea. Samalla työnteon kannustavuutta on 15940: oleellisesti parannettu siten, että työttömyysturvan vähimmäisetuutta saavan 15941: henkilön kannattaa aina ottaa vastaan kaikkea saatavilla olevaa työtä. Tässä 15942: kannustavuuden parantamisessa on keskeisessä asemassa ollut erityisesti pienten 15943: tulojen verotuksen keventämiseen tähdännyt kunnallisverotuksen ansiotulovähen- 15944: nyksen selkeä kasvattaminen. 15945: Hallitusohjelman mukaan verotus, sosiaaliturva ja palvelumaksut sovitetaan yhteen 15946: nykyistä paremmin niin, että työhön hakeutumisen taloudelliset kannustimet 15947: parantuvat. Aktiivisen työvoimapolitiikan keinoja työhön hakeutumisen edistämi- 15948: seksi tehostetaan. Hallitus jatkaa selvityksiä omatoimisuuden ja kannustavuuden 15949: edistämiseksi siten, että tarvittavat esitykset voidaan antaa eduskunnalle kevätistun- 15950: tokaudella 2000. Edellä mainittujen hallitusohjelmatavoitteiden toteuttamista 15951: valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa Aktiivinen sosiaalipolitiik- 15952: ka- työryhmässä. 15953: Valtiontalouden kannalta ei ainakaan lähitulevaisuudessa ole mahdollista tehdä 15954: sellaisia olennaisesti suurempia korotuksia peruspäivärahan markkamäärään tai 15955: muuttaa verotusta siten, että eduskunnan lausunnossa esitettyyn tavoitteeseen 15956: voitaisiin täysimääräisesti päästä. Sen sijaan hallitus pyrkii edellä mainittuja 15957: toimenpiteitä jatkamalla ja muilla toimenpiteillä, muun muassa työttömyysturva-ja 15958: toimeentulotukijärjestelmiä kehittämällä siihen, ettei toimeentulotukeen jouduttaisi 15959: turvautumaan pitkäaikaisesti. Näin ollen asia ei anna aihetta enempiin toimenpitei- 15960: siin. 15961: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 319 15962: 15963: Kansaneläke 15964: 15965: HE 711997 vp 15966: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 15967: 15968: Eduskunta edellytti 10.4.1997 hallituksen esityksen perusteluihin viitaten, 15969: että takaisinperintätilanteessa on etuuden saajan vähimmäistoimeentulo aina 15970: turvattava. Tämän vaatimuksen turvaamiseksi ja yhdenmukaisen käytännön 15971: luomiseksi tarvitaan kansaneläkelaitoksen ohjeistusta takaisinperintätilantei- 15972: den varalle. 15973: Sosiaaliturvan yhtenäisyyttä on selvittänyt sosiaali- ja terveysministeriön asettama 15974: selvitysmies Pentti Arajärvi, joka sai työnsä ensimmäisen osan valmiiksi 27.8.1997. 15975: Kysymys takaisinperinnän yhtenäistäruisestä selvitettiin Arajärven jatkotyön 15976: yhteydessä, joka valmistui 8. 7.1998. Esitykseen sisältyi ehdotukset toimeentulotur- 15977: vaa koskevan lainsäädännön selkeyttämiseksi. Esityksessä ehdotettiin muun muassa, 15978: että Kansaneläkelaitoksen hoitaman sosiaaliturvan toimeenpanosta säädettäisiin oma 15979: laki, jossa säädettäisiin myös etuoksien takaisinperinnästä. Lainsäädännön osalta 15980: takaisinperintäkysymys valmistellaan Arajärven työn jatkovalmistelun yhteydessä. 15981: Kansaneläkelaitoksen takaisinperintäohjeiden mukaan henkilön vähimmäistoimeen- 15982: tulo tulee turvata takaisinperintätilanteissa. Kansaneläkelaitos on vuoden 1999 15983: aikana kouluttanut paikallistoimistojen henkilökuntaa, jotta takaisinperintäkäytäntö 15984: olisi mahdollisimman yhdenmukaista koko maassa. Asia ei anna enää aihetta 15985: toimenpiteisiin. 15986: 15987: Työmarkkinatuen omavastuu 15988: 15989: HE 88/1997 vp 15990: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 15991: Eduskunta edellytti 16.6.1997, että sosiaali- ja terveysministeriö vuoden 15992: 1998 talousarvion valmistelun yhteydessä yhdessä työmarkkinajärjestöjen 15993: kanssa selvittää, voitaisiinko omavastuuosuus poistaa työttömyyspäivärahal- 15994: ta työmarkkinatuelle siirtyvien osalta. 15995: Vuoden 1998 talousarvion valmistelun yhteydessä sosiaali- ja terveysministeriö 15996: neuvotteli työmarkkinajärjestöjen kanssa mahdollisuudesta poistaa omavastuu 15997: työttömyyspäivärahalta työmarkkinatuelle siirtyvien osalta. Lainmuutos nähtiin 15998: periaatteessa mahdollisenaja palkansaajajärjestöt pitivät muutosta myös tarpeellise- 15999: na, mutta yhteistä näkemystä asiasta ei syntynyt lähinnä lainmuutoksesta aiheutuvi- 16000: en lisäkustannusten vuoksi. Yksimielisyyttä ei syntynyt myöskään niistä lainsäädän- 16001: tötoimista tai muista muutoksista, joilla näin syntyneet lisäkustannukset olisi voitu 16002: kompensoida. 16003: Myöskään vuosien 1999 ja 2000 valtion talousarvioiden valmistelun yhteydessä ei 16004: asiasta löytynyt yhteistä näkemystä. Näin ollen asia ei anna enää aihetta toimenpi- 16005: teisiin. 16006: 16007: Raha-automaattiyhdistyksen jakamatta jääneen tuoton käyttäminen 16008: 16009: HE 100!1997 vp 16010: Valtiovarainvaliokunta 16011: 16012: 16) Hyväksyessään 19.12.1997 valtion talousarvion vuodelle 1998 eduskun- 16013: 320 Sosiaali- ja terveysministeriö 16014: 16015: ta edellytti momentin 33.92.50 kohdalla, että Raha-automaattiyhdistyksen 16016: jakamatta jääneet varat jaetaan raha-automaattiasetuksessa säädetyille järjes- 16017: töille perusteltuihin hankkeisiin siten, ettei jo aloitettujen hankkeiden rahoi- 16018: tusta vaaranneta ja, 16019: että syrjäytymiskehityksen ehkäisyprojektille taataan jatkorahoitus normaalin 16020: talousarviokäytännön mukaisesti ottaen huomioon myös syrjäytyneet perheet 16021: ja moniongelmaiset. 16022: Valtioneuvosto jakoi 4.2.1999 avustuksina Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta 16023: 1 377,5 milj. mk yleishyödyllisille sosiaali- ja terveysalan järjestöille. Lisäksi 16024: ohjattiin valtiokanttorille 535 milj. mk rintamaveteraanien, sotainvalidien ja eräiden 16025: muiden ryhmien kuntouttamiseen. Raha-automaattivaroja siirtyi myöhemmin 16026: käytettäväksi 81 milj. mk. 16027: Raha-automaattituottojen osoittaminen valtion menoja säästäviin tarkoituksiin on 16028: perustunut hallitusohjelmaan. Jo aloitettujen hankkeiden rahoitusta ei ole vaarannet- 16029: tu. 16030: Syrjäytymiskehityksen ehkäisyprojektiin myönnettiin joulukuussa 1997 avustuksia 16031: 60 milj. mk yli 70 hankkeeseen. Kyse on uuden tyyppisestä rahoitusohjelmasta, 16032: johon otetuilta hankkeilta edellytetään tehostettua suunnitelmallisuutta ja tavoitteel- 16033: lisuutta sekä tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden seurantaa ja arviointia. Yhtenä 16034: kriteerinä edellytetään hankkeilta julkisia menoja säästäviä vaikutuksia ja niille on 16035: myönnetty jatkorahoitus vuodelle 1999. Tarkoituksena on avustaa niitä myös 16036: vuonna 2000. Hankkeet ovat käynnistyneet vuonna 1998. Syrjäytyneet perheet ja 16037: moniongelmaiset ovat keskeisiä kohderyhmiä. 16038: Asia ei enää anna aihetta toimenpiteisiin. 16039: 16040: Erityisryhmien kuntootus 16041: 16042: HE 15511997 vp 16043: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 16044: 16045: Eduskunta edellytti 4.11.1997, että hallitus selvittää edelleen mahdollisuuk- 16046: sia parantaa ilman rintamaveteraanitunnuksia olevien, vuosien 1939 - 1945 16047: sotim liittyneissä tehtävissä palvelleiden henkilöiden asemaa sekä kuntou- 16048: tuksen riittävyyttä ja säännöllisyyttä. 16049: Koska laki on vahvistettu vasta marraskuun 1997 lopussa, toimenpiteisiin ei vielä 16050: ole voitu ryhtyä. 16051: Määräraha Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutuksesta annetun 16052: lain (1039/1997) nojalla kuntoutuksesta aiheutuvien menojen maksamiseen hyväk- 16053: syttiin vuoden 1998 talousarvioon. Määräraha 5 000 000, joka on 2-vuotinen 16054: siirtomääräraha Valtiokonttorin käytettäväksi, osoitetaan Raha-automaattiyhdistyk- 16055: sen tuotosta. Kuntoutusta Valtiokonttorista on hakenut 4 224 henkilöä, joista 110 16056: ulkomaalaista vapaaehtoista, joiden ei tarvitse hakea todistusta Sota-arkistosta. 16057: Todistusta Sota-arkistosta on hakenut 16.12.1998 mennessä 5 129 henkilöä, joista 16058: hyväksyttyjä on 4 153 ja hylättyjä 780 hakemusta. Valtiokonttorin sotavamma-ja 16059: veteraaniasiainyksikkö on myöntänyt kuntoutusmaksusitoumuksia tähän mennessä 16060: 734 eli 4,8 miljoonan markan edestä sekä määrärahasta on maksettu kuntoutusjak- 16061: soja 4 miljoonaa markkaa. Jäljellä olevasta 200 000 markan määrärahasta annetaan 16062: vielä 15-20 maksusitoumusta. 16063: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 321 16064: 16065: Vuodelle 1999 siirtyi n. 0,9 miljoonaa markkaa, joka on käytetty vuoden 1998 16066: loppupuolella ja vuoden 1999 alkupuolella toteutuneiden kuntootusjaksojen 16067: maksamiseen. 16068: Vuonna 1999 on saapunut 1 150 uutta hakemusta ja maksusitoumuksia on annettu 16069: tähän mennessä 805 ja avoimia hakemuksia on vireillä tällä hetkellä 2 780. 16070: Valtion talousarvioon vuodelle 2000 varatolla 10 miljoonan markan määrärahalla 16071: voidaan kuntouttaa noin 1 500 henkilöä. Hakemusjonoon jää edelleen yli 1 000 16072: Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutuksesta annetun lain 16073: (1039/1997) mukaiseen kuntoutukseen oikeutettua henkilöä. 16074: 16075: Omaishoitajien aseman seuraaminen 16076: HE 16611997 vp 16077: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 16078: 16079: Eduskunta edellytti 18.11.1997, että myös jatkossa seurataan omaishoitajien 16080: asemaa sekä omaishoidon tuesta hoitajan ja kunnan välillä tehtäviä sopi- 16081: muksia ja sopimusten toteutumista. Erityisesti tämä koskee vapaan järjestä- 16082: misen periaatteita. 16083: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus julkaisi vuonna 1999 omais- 16084: hoitojärjestelmää ja omaishoitajan asemaa koskevat selvitykset. Valtioneuvoston 16085: vahvistamassa sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelmassa esitetään, 16086: että kunnat parantavat omaishoidon edellytyksiä sekä huolehtivat omaishoitajien 16087: jaksamisesta. 16088: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin. 16089: 16090: Maatalousyrittäjien työvahinkoturva 16091: HE 201!1997 vp 16092: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 16093: 16094: Eduskunta edellytti 13.12.1997, että lakia sovellettaessa on huolehdittava 16095: siitä, että käytäntö muodostuu maatalousyrittäjien kannalta mahdollisism- 16096: man selkeäksi ja että sosiaali- ja terveysministeriö seuraa Maatalousyrittäji- 16097: en Eläkelaitoksen kokemusten perusteella lain käytännön kokemusten perus- 16098: teella lain käytännön toteutumista ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin. 16099: Sosiaali- terveysministeriö on seurannut edelleen Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen 16100: ja muutoksenhakuelinten soveltamiskäytäntöä lain tarkoittamissa yksittäisissä 16101: korvaustapauksissa. Ministeriö on myös ollut mukana valmistelemassa Maata- 16102: lousyrittäjien eläkelaitoksen sisäistä korvausohjeistusta. Saatujen kokemusten 16103: perusteella uudistus on vähentänyt näyttökysymyksistä aiheutuvia rajanveto- 16104: ongelmia ja selkeyttänyt korvauskäytäntöä. Korvauksen piiristä ovat jääneet pois 16105: yleisillä asiointimatkoilla sattuneet tapaturmat, joissa syy-yhteyden osoittaminen 16106: maatalousyrittäjätyöhön oli usein ongelmallista. Sen sijaan työstä johtovilla 16107: matkoilla sattuneet tapaturmat kuuluvat lain korvauspiiriin. Lainmuutoksen seurauk- 16108: sena korvattujen vahinkojen määrä on vähentynyt ennakoidulla tavalla. Lainmuutos 16109: ei ole myöskään olennaisesti lisännyt korvausta koskevien valitusten määriä. Lain 16110: voimaantulon jälkeen saatujen kokemusten perusteella korvauskäytäntö on muodos- 16111: tunut vakuutettujen ja järjestelmän soveltajien kannalta riittävän selkeäksi. Koska 16112: II 209050E 16113: 322 Sosiaali- ja terveysministeriö 16114: 16115: lainmuutos on toteutunut hallituksen esityksen ja Eduskunnan sosiaali- ja terveysva- 16116: liokunnan edellyttämällä tavalla, asia ei enää anna aihetta toimenpiteisiin. 16117: 16118: TyöeläkejäJjestelmän vakuutusmaksujen suorittamiskäytäntöjen ja työsuhderekis- 16119: tereiden kehittäminen 16120: HE 20211997 vp 16121: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 16122: 16123: Eduskunta edellytti 25.11.1997, että vakuutusmaksujen suorittamiskäytännöt 16124: ja henkilö- ja palkkatietojen toimittamismenettelyt ovat mahdollisimman 16125: yksinkertaisia ja työnteettäjän kannalta helppoja ja että näistä käytännäistä 16126: tiedotetaan tehokkaasti. 16127: Eduskunta edellytti, että hallitus omalta osaltaan kiinteästi arvioi uudistuk- 16128: sen toimivuutta sekä jatkaa eläkejärjestelmän kehittämistä entistä yhtenäi- 16129: semmäksi ja aukottomammaksi. 16130: Ennen kysymyksessä olevaa eduskunnan lausumaa sosiaali- ja terveysministeriö oli 16131: jo 23.1.1996 asettanut työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää, kuinka työnantajan 16132: pakollisten sosiaalivakuutusmaksujen keräämiseen liittyviä maksu- ja muita 16133: menettelyjä voitaisiin yksinkertaistaa. Työryhmä selvitti muun muassa mahdolli- 16134: suuksia yhtenäistää palkkakäsitteitä, yrittäjämääritelmää ja maksumenettelyä. 16135: Työryhmän työ päättyi 31.1.1997. Sen ehdotusten pohjalta kotitalouksille ja 16136: yrittäjille suunnattua tiedottamista työnantajien vakuutusmaksuista ja niiden 16137: suorittamisesta on lisätty ja tehostettu. Lisäksi pientyönantajien vakuutusmaksujen 16138: suorittamismenettelyä on yksinkertaisettu vuoden 1998 alusta .. 16139: Työryhmän työtä jatkoi selvitysmies Asko Tanskanen, joka jätti selvitysmiesraport- 16140: tinsa ehdotuksineen 16.10.1997. Raportin perusteella toteutetaan vuoden 2000 16141: alusta vakuutusmaksuaikojen ja -ehtojen yhdenmukaistaminen. Oma-aloitteisen 16142: TEL-ennakkomaksumenettelyn laajentamista koskemaan alle 10 työntekijän 16143: yrityksiä selvitetään sosiaali- ja terveysministeriössä. Asia ei anna enää aihetta 16144: toimenpiteisiin. 16145: 16146: KoulutuspäivärahajäJjestelmän seuranta 16147: HE 21511997 vp 16148: Ty öasiainv aliok unta 16149: 16150: Eduskunta edellytti 13.12.1997, että työttömien omaehtoiseen opiskeluun 16151: tarkoitetun tuen käyttöä, koulutuspaikkojen kysyntää ja tarjontaa seurataan 16152: sekä tarvittaessa ryhdytään pikaisiin toimenpiteisiin, jos järjestelmä ei toteu- 16153: du tarkoitetussa laajuudessa tai jos ilmenee muita epäkohtia. 16154: Opetusministeriö on asettanut työttömien omaehtoisen opiskelun tuen (ns. koulu- 16155: tusvakuutuksen toinen vaihe) käynnistysvaihetta koskevan seuranta- ja koordinaa- 16156: tiotyöryhmän. Työryhmässä on opetus- ja työministeriön sekä sosiaali- ja terveys- 16157: ministeriön lisäksi toimeenpano-organisaatioiden ja keskeisten työmarkkinajär- 16158: jestöjen edustus. Työryhmä on tiedotuksen ja toimeenpanon ohjauksen lisäksi 16159: käsitellyt koulutuspäivärahajärjestelmän kehittämistarpeita. Tältä osin lainsäädäntöä 16160: on muutettu siten, että myös niin sanottu muuntokoulutus oikeuttaa vuoden 1999 16161: alusta koulutuspäivärahaan. 16162: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 323 16163: 16164: Työryhmä tilasi Helsingin yliopistolta selvityksen koulutuspäivärahaa koskevan 16165: järjestelmän käynnistymisestä. 16166: Työryhmän kesäkuussa 1999 antamassa väliraportissa esiteltiin selvityksen keskei- 16167: set tulokset ja koulutuspäivärahajärjestelmässä esiin tulleita ongelmia, jotka 16168: liittyivät muun muassa etuuden saaruisedellytyksiin ja koulutuksen määrittelyyn. 16169: Valtioneuvoston kanslia on 10.3.1999 asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on 16170: selvittää työssä olevien aikuisten omaehtoisen ammatillisen aikuiskoulutuksen 16171: kehittämistä (koulutusvakuutuksen kolmas vaihe). Tämän työryhmän määräaika on 16172: 31.12.1999. Koulutuspäivärahajärjestelmässä esiin tulleet muutostarpeet ja järjestel- 16173: män kehittäminen on tarkoituksenmukaista käsitellä koulutusvakuutuksen kolmatta 16174: vaihetta koskevien ratkaisujen yhteydessä. 16175: 16176: Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuus 16177: HE 21611997 vp 16178: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 16179: Eduskunta edellytti 13.12.1997, että hallitus antaa vuoden 1998 maaliskuun 16180: loppuun mennessä sosiaali- ja terveysvaliokunnalle yksityiskohtaisiin laskel- 16181: miin perustuvan selvityksen kunnille aiheutuvista todellisista säästöistä sekä 16182: selvityksen säästöjen kohdentumisesta erityyppisiin kuntiin. 16183: Toimeentulotukiuudistuksen vaikutusten seuranta on aloitettu välittömästi vuonna 16184: 1998 kahdessa eri selvityshankkeessa, joissa sosiaali- ja terveysministeriö on 16185: edustettuna. Näistä toisen suorittaa Kuntaliitto yhteistyössä Turun yliopiston kanssa, 16186: ja otoksessa on 12 kuntaa. Stakes selvittää muutosten vaikutuksia laajemman 24 16187: kuntaa koskevan aineiston perusteella. Lisäksi seurantatietoja saadaan Stakesin 16188: tuottamasta toimeentulotukitilastosta. 16189: Edellä mainittujen hankkeiden välitulosten perusteella on eduskunnan sosiaali- ja 16190: terveysvaliokunnan jäsenille lähetetty 16.11.1998 selvitys alustavista tuloksista. 16191: Selvityksen yhteenvedossa on todettu, että hallituksen esityksessä esitetyt toimeen- 16192: tulotukimenojen alenemista koskevat arviot ovat alustavien seurantatietojen 16193: perusteella suuruusluokaltaan oikeita. Seurantaselvitysten jatkotyön yhteydessä 16194: saadaan täsmällisempi kuva eri osatekijöiden vaikutuksesta kustannuskehitykseen 16195: sekä siitä, millaisia muutokset ovat olleet erityyppisissä kotitalouksissa. Lopulliset 16196: arviot voidaan tehdä vuoden 2000 alkupuolella, jolloin selvitykset valmistuvat. 16197: 16198: Toimeentulotuki 16199: HE 217/1997 vp 16200: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 16201: Eduskunta edellytti, että lain käytännön soveltamista ja sen tavoitteiden to- 16202: teutumista on tiiviisti seurattava ja mahdollisesti ilmeneviin epäkohtiin on 16203: puututtava viivyttelemättä. Erityisesti seurannassa on huomioitava lapsiper- 16204: heiden taloudellinen asema, erikseen myös moni- ja monikkolapsisten per- 16205: heiden asema, ja se, aiheuttaako asumismenojen omavastuuosuuden sisällyt- 16206: täminen toimeentulotuen perusosaan häätöjen lisääntymistä ja kohtuullisen 16207: asumistason alenemista. Edelleen eduskunta edellyttää, että sosiaali- ja ter- 16208: veysministeriö seuraa lain l 0 §:n toteutumisen tarkoituksenmukaisuutta sekä 16209: toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista edistävien toimenpiteiden käytän- 16210: 324 Sosiaali- ja terveysministeriö 16211: 16212: töjen kehittymistä. 16213: Toimeentulotukiuudistuksen vaikutuksia seurataan kahden eri seurantaselvityksen 16214: avulla. Näistä toisen selvityksen tekee Stakes, ja toisen Suomen Kuntaliitto 16215: yhteistyössä Turun yliopiston kanssa. Stakesin tutkimukseen kerätään tietoja 24 16216: kunnasta ja Kuntaliiton tutkimukseen 12 kunnasta. Eduskunnan edellyttämiä asioita 16217: pyritään selvittämään mahdollisimman seikkaperäisesti Stakesin seurantatutkimuk- 16218: sessa. Seurantatietoja saadaan myös Stakesin tuottamasta toimeentulotukitilastosta. 16219: Toimeentulotukilain voimaantulon vaikutuksesta on seurannan tässä vaiheessa saatu 16220: vasta alustavia tietoja. Tarkempi arvio siitä, millaisia muutokset ovat erityyppisten 16221: kotitalouksien kohdalla olleet, voidaan tehdä vasta vuoden 2000 alkupuolella, 16222: jolloin seurantaselvitykset valmistuvat. 16223: 16224: Sairaaloiden peruskOJjaustarpeen kartoitus 16225: 16226: HE 105/1998 vp 16227: Valtiovarainvaliokunta 16228: 16229: 22) Hyväksyessään 18.12.1998 valtion talousarvion vuodelle 1999 eduskun- 16230: ta edellytti luvun 33.32 kohdalla, että sosiaali- ja terveysministeriö kartoit- 16231: taa sairaaloiden kunnon ja peruskorjaustarpeen. 16232: Sosiaali- ja terveysministeriö on vuoden 1999 aikana selvittänyt sairaaloiden 16233: peruskorjaustarvetta sairaanhoitopiireille ja suurille terveyskeskussairaaloille 16234: suuntaamailaan kyselyllä, jossa painotettiin peruskorjaustöiden ja laitehankintojen 16235: tarvetta 1 - 4 sekä 5 - 10 vuoden tähtäimellä. Selvitykseen liittyen ministeriö 16236: pyysi myös lääninhallituksilta kuntien ja kuntayhtymien vuosien 2000 - 2003 16237: hanke-esityksiin perustuvia tietoja. 16238: Sairaaloiden ja terveyskeskussairaaloiden peruskorjaustarve on rahassa mitaten 16239: nelivuotiskaudella 2000 - 2003 noin 2 miljardia markkaa, kuten myös tätä seuraa- 16240: valla5-6 vuoden ajanjaksolla. Sairaalateknisen kone- ja laitekannan uudistumises- 16241: ta johtuva tarve on arvioitu noin 0,5 miljardiksi markaksi vuosina 2000 - 2003. 16242: Kyselyn perusteella ilmeni, että peruskorjaustöiden arviointi perustuu yhä eneneväs- 16243: sä määrin kuntoarvioon. 16244: Vastausten analysointi ministeriössä jatkuu. Eduskunnalle vastaus toimitetaan 16245: vuoden 2000 aikana. 16246: 16247: Raha-automaattiyhdistyksen avustuksia koskevan määrärahan palauttaminen ar- 16248: viomäärärahaksi 16249: HE 105/1998 vp 16250: Valtiovarainvaliokunta 16251: 16252: 23) Hyväksyessään 18.12.1998 valtion talousarvion vuodelle 1999 eduskun- 16253: ta edellytti momentin 33.92.50 kohdalla, että momentin määräraha muute- 16254: taan takaisin arviomäärärahaksi. 16255: Vuoden 2000 valtion talousarviossa on momentin 33.92.50 määräraha muutettu 16256: arviomäärärahaksi. 16257: Asia ei enää anna aihetta toimenpiteisiin. 16258: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 325 16259: 16260: 16261: Kansaneläkkeen pohjaosan vähentäminen 16262: 16263: HE 141!1998 vp 16264: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 16265: 16266: Eduskunta edellytti 1.12.1998 hallituksen huolehtivan siitä, että pikaisesti 16267: selvitetään niiden henkilöiden määrä, joiden työeläkettä on vähennetty poh- 16268: jaosan määrällä. 16269: Eduskunta edellytti, että hallitus valtion taloudellisen tilanteen sen salliessa 16270: esittää lainmuutoksen, jolla kansaneläkkeen pohjaosan leikkaaminen py- 16271: säytetään. 16272: Sosiaali- ja terveysministeriö teetti selvityksen niiden henkilöiden lukumäärästä, 16273: joiden työeläkettä on vähennetty kansaneläkkeen entisen pohjaosan määrällä. 16274: Selvityksen teki työryhmä, jossa oli mukana edustajat Eläketurvakeskuksesta, 16275: Kuntien Eläkevakuutuksesta ja Valtiokonttorista. Työryhmän selvitys valmistui 16276: marraskuun alussa 1999. Selvityksen mukaan henkilöitä, joiden eläkkeeseen 16277: pohjaosan leikkaaminen on vaikuttanut, oli vuonna 1998 kaikkiaan noin 122 700. 16278: Henkilöiden lukumäärä on vähentynyt vuodesta 1996 mm. eläkkeiden uudelleenyh- 16279: teensovitusten vuoksi vuosittain noin 500:lla. 16280: Selvityksen mukaan työeläke on vähentynyt täyden pohjaosan suuruisella määrällä 16281: 34 prosentissa tapauksista. Muilla alennusvaikutus on ollut täyden pohjaosan 16282: määrää pienempi. Pohjaosan leikkaus pienentää selvityksen mukaan koko työelä- 16283: kejärjestelmän kustannuksia vuonna 1999 noin 500 miljoonalla markalla. Kustan- 16284: nussäästö on suurin kunnallisessa ja valtion eläkejärjestelmässä, vuonna 1999 16285: yhteensä noin 420 miljoonaa markkaa. Selvityksen arviointi on sosiaali- ja terveys- 16286: ministeriössä kesken. 16287: Eduskunta hyväksyi 8.12.1999 lain, jolla myöhennettiin vuonna 2000 toteutettavan 16288: kansaneläkkeen entisen pohjaosan leikkaamista kahdella kuukaudella tammikuun 16289: alusta maaliskuun alkuun. Eduskunnan hyväksymä kansaneläkelain voimaantu- 16290: losäännöksen muutos merkitsee sitä, että kansaneläkkeen entinen pohjaosa poistuu 16291: kokonaan vuoden 2002 alussa. Hallitusohjelman mukaan täyttä kansaneläkettä 16292: korotetaan 50 markkaa kuukaudessa vuoden 2002 alusta normaalin indeksitarkistuk- 16293: sen lisäksi. Parhaillaan selvitetään mahdollisuuksia korotuksen aikaistamiseen. 16294: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin. 16295: 16296: Perustamiskustannusten valtionosuuden palauttamismenettely 16297: 16298: HE 151/1998 vp 16299: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 16300: 16301: Eduskunta edellytti 24.11.1998 hallituksen selvittävän sosiaali- ja ter- 16302: veydenhuollon rakennemuutoksen edellyttämän joustavuuden lisäämisen pe- 16303: rustamiskustannusten valtionosuuden palauttamismenettelyssä. 16304: Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut 22.11.1999 työryhmän, jonka tehtävänä 16305: on valmistella sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta 16306: annetun lain (733/92) 4luvun mukaisten perustaruishankkeiden valtionosuusjärjes- 16307: telmän uudistamista. Työryhmän määräaika on 30.9.2000 saakka, mutta sitä 16308: tultaneen jatkamaan, koska uudistus on tarkoitus saattaa voimaan aikaisintaan 16309: 326 Sosiaali- ja terveysministeriö 16310: 16311: vuoden 2003 alusta. Työryhmän työhön kuuluu myös selvittää perustamiskustan- 16312: nusten valtionosuuden palauttamismenettelyn uudistamistarpeet. 16313: 16314: 16315: Työttömyysturvan työssäoloehdon kertyminen työvoimapoliittisessa aikuis- 16316: koulutuksessa 16317: 16318: HE 22311998 vp 16319: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 16320: 16321: Eduskunta totesi 18.12.1998, että työttömyysturvalain määräys, jonka mu- 16322: kaan työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuminen on rinnastettu 16323: työssäoloon 16 viikon ajalta, on vuodenvaihteessa raukeamassa. Eduskunta 16324: pitää tärkeänä, että mainittu koulutus palvelisi mahdollisimman hyvin kou- 16325: lutettavien työllistymistä ja että halukkuus hakeutua työvoimapoliittiseen 16326: aikuiskoulutukseen ei vähene. Eduskunta edellyttää hallituksen selvittävän, 16327: miten edellä mainittujen tavoitteiden toteuttamiseksi työvoimapoliittista ai- 16328: kuiskoulutusta ja työttömyysturvalakia tulisi kehittää, jotta koulutus nykyis- 16329: tä paremmin palvelisi työllistymismahdollisuuksia ottaen huomioon myös 16330: työssäoloehdon merkityksen koulutukseen hakeutumiselle, ja ryhtyvän asi- 16331: assa tarvittaviin toimenpiteisiin. 16332: 16333: Työvoimakoulutusta on kehitetty entistä työelämäläheisemmäksi ja räätälöidyksi. 16334: Työnantajat ovat entistä enemmän mukana koulutuksen suunnittelussa, opiskelijoi- 16335: den valinnassa ja koulutuksen toteuttamisessa. Varsinkin rekrytointikoulutuksessa 16336: he osallistuvat yhteishankintana järjestettävän koulutuksen kustannuksiin. Työvoi- 16337: makoulutus hankitaan tutkintoon johtavana aina, kun se on työvoimapoliittisesti 16338: tarkoituksenmukaista. Tutkintojärjestelmällä pyritään turvaamaan yksilölliset 16339: koulutusratkaisut sekä varmistamaan koulutuksen laatu. Koulutuksen laadun 16340: kehittämisellä päästään parempaan vaikuttavuuteen sekä koulutushalukkuuteen kuin 16341: ansiopäivärahaoikeuden enimmäisajan uusimiseen liittyvillä kannusteilla. 16342: 16343: Vuoden 1999 alusta koulutukseen osallistumista ei enää rinnasteta työssäoloon 16344: työttömyyspäivärahan niin sanottua paluuehtoa sovellettaessa. Muutos ei ole 16345: vaikuttanut koulutushalukkuuteen. Vuonna 1998 41,1% hakeneista pääsi koulutuk- 16346: seen, ja vastaava luku vuonna 1999 oli 42,1 %. Siten koulutukseen hakee edelleen- 16347: kin yli kaksinkertainen määrä suhteessa valittuihin, vaikka työllisyystilanne samana 16348: ajankohtana on erityisesti työkokemusta omaavilla henkilöillä merkittävästi parantu- 16349: nut. 16350: 16351: Työvoimakoulutuksessa opiskelijoiden toimeentulo turvataan joko työttömyysturvan 16352: suuruisena koulutustukena tai työmarkkinatukena. Vuonna 1999 koulutustuen saajia 16353: oli 48 %, joista ansiotukeen oikeutettuja oli 43,3 %. Työmarkkinatuen varassa 16354: opiskelevia oli 52 %. Vastaavasti työttömistä työnhakijoista runsas kolmannes oli 16355: vuonna 1999 työttömyyskassan jäseniä. Ansiotuella opiskelevien osuus on alentunut 16356: edellisestä vuodesta vajaat seitsemän prosenttiyksikköä. Työllisyystilanteen paran- 16357: tuessa he ovatkin paremman työkokemuksensa ansiosta työllistyneet nopeammin 16358: ilman koulutustakin. 16359: 16360: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin. 16361: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 327 16362: 16363: Tupakkapolitiikan tehostaminen 16364: HE 82!1998 vp 16365: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 16366: 16367: Eduskunta edellytti 17.2.1999 hallituksen huolehtivan siitä, että irtotupakan 16368: vero nostetaan samalle tasolle muun tupakkaveron kanssa. 16369: Eduskunta edellytti, että hallitus seuraa toimenpiteistä tupakoinnin vähentä- 16370: miseksi annetun lain vaikutuksia ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin, joilla 16371: väestön tupakointia voidaan edelleen vähentää. 16372: Eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että tupakkaveron vuosit- 16373: taisesta tuotosta WHO:n suosituksen mukaisesti 1,0 prosenttia käytetään 16374: tupakoinnin aloittamista estävään terveyskasvatukseen etenkin nuorilla. 16375: Eduskunta edellytti, että hallitus ottaa lasten ja nuorten tupakoimattomuuden 16376: edistämisen tupakoinnin vähentämispolitiikkansa painopistealueeksi ja tekee 16377: kansanterveyskertomuksessa selkoa eduskunnalle käytetyistä keinoista ja 16378: niiden tuloksellisuudesta. 16379: Tasavallan Presidentti antoi 9.4.1999 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun- 16380: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 16381: Irtotupakan verotusta muutettiin tupakkaverosta annetun lain muutoksella 16382: 122611999 niin, että irtotupakan verokertymän arvioidaan nousevan 24 miljoonalla 16383: markalla. Muutos on askel eduskunnan edellyttämään suuntaan ja edellyttää 16384: jatkossa lisää asteittaisia valmisteveron korotuksia, jotta eduskunnan tahto voidaan 16385: toteuttaa ilman laittoman tupakkatuotteiden kaupan lisääntymistä. 16386: Tupakkalain mukaan 0,45 % tupakkaveron tuotosta tulee käyttää tupakoinnin 16387: ehkäisytyöhön, terveyskasvatukseen ja näitä tukevaan tutkimukseen ja seurantaan. 16388: Määrärahaa on korotettu käytettävissä olevien taloudellisten voimavarojen sallimis- 16389: sa rajoissa niin, että vuodesta 1998 alkaen jo 0,75 % tupakkavalmisteveron 16390: arvioidusta tuotosta on valtion talousarviossa osoitettu tupakoinnin vähentämiseen 16391: ja terveyskasvatukseen. 16392: Kertomusvuoden aikana sosiaali- ja terveysministeriön asettama tupakkayhdyshen- 16393: kilöverkosto on valmistellut toimenpidesuositukset "Suomalainen strategia lasten ja 16394: nuorten terveyden ja tupakoimattomuuden edistämiseksi vuosina 2000-2003" ja 16395: järjestänyt asiaa käsittelevän valtakunnallisen kokouksen. Lasten ja nuorten 16396: tupakointia vähentävä toiminta oli painoalueena valmisteltaessa terveydenedistämi- 16397: sen määrärahojen käyttösuunnitelmaa vuodelle 2000. Tupakkalain 1.3.2000 16398: voimaan tulevien muutosten toimeenpanoa valmisteltiin muun muassa antamalla 16399: sosiaali- ja terveysministeriön määräys alaikäistä koskevan myyntikiellon omaval- 16400: vonnasta ja järjestämällä valvontaviranomaisten koulutusta. Sosiaali- ja terveysker- 16401: tomus annetaan seuraavan kerran vuoden 2000 alussa. 16402: 16403: Yliopiston apteekin oikeudet 16404: HE 276!1998 vp 16405: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 16406: 16407: Eduskunta edellytti 19.2.1999 hallituksen selvhtävän vuoden 2000 loppuun 16408: mennessä yliopistoapteekkien asemaa ja oikeuksia suhteessa muihin apteek- 16409: 328 Sosiaali- ja terveysministeriö 16410: 16411: keihin erityisesti sitä silmällä pitäen, että apteekkien toimintaa ja taloutta 16412: koskevat säännökset takaavat niiden yhdenvertaisen kohtelun ja kilpai- 16413: luasetelmien samanlaisuuden. 16414: Selvitys tehdään vuonna 2000. 16415: 16416: Lastensuojelun suurten kustannusten tasaus 16417: LA 14211998 vp 16418: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 16419: 16420: Eduskunta edellytti 8.12.1999 hallituksen seuraavan lastensuojelun suurten 16421: kustannusten tasausjärjestelmän toimivuutta ja ryhtyvän tarvittaessa toimen- 16422: piteisiin järjestelmän kehittämiseksi. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota 16423: järjestelmään sisältyvään kuntien omavastuuosuuden asettamiseen sellaiselle 16424: tasolle, että lastensuojelun tavoitteet toteutuvat mahdollisimman hyvin. 16425: Lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmä tuli voimaan 1.3.1999. 16426: Toimeenpanosta sosiaali- ja terveysministeriö on huolehtinut yhteistyössä Suomen 16427: Kuntaliiton kanssa. Ennen lain voimaantuloa sosiaali- ja terveysministeriö lähetti 16428: kuntien lastensuojelusta vastaaville toimielimille ja erityishuoltopiireille asiasta 16429: kuntatiedotteen. Kuntaliitto on lähettänyt asiasta kunnanhallituksille ja erityishuolto- 16430: piiteille yleiskirjeen sekä käsitellyt asiaan liittyviä kysymyksiä Perusturva-tiedot- 16431: teessa useita kertoja vuosina 1998 - 1999. Kuntaliitto ja sosiaali- ja tervey sministe- 16432: riö ovat myös järjestäneet asiasta työkokouksia ja koulutusta erityishuoltopiirien ja 16433: kuntien työntekijöille. 16434: Kevään 1999 kuluessa kehitettiin lastensuojelukustannusten seurantaa ja laskutusta 16435: varten lomake yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kanssa. Lomakkeen avulla kyetään 16436: erityishuoltopiireissä kokoamaan myös valtakunnan tasolla tarvittavat seurantatiedot 16437: tasausjärjestelmästä kunnille maksetuista korvauksista ja niiden perusteena olleista 16438: toimenpiteistä. Sosiaali- ja terveysministeriö antaa alkuvuodesta 2000 määräyksen 16439: siitä, mitä seurantatietoja kuntayhtymien tulee toimittaa ministeriölle vuosittain. 16440: Tasausjärjestelmän toimivuutta voidaan arvioida luotettavasti vasta vuoden 2000 16441: seurantatietojen perusteella, jolloin järjestelmän käynnistämisvaiheeseen liittyvät 16442: alkuhankaluudet ovat ohitse ja on käytettävissä kokonaisen toimintavuoden seuran- 16443: tatiedot 16444: 16445: Lasten ja nuorten hyvinvointi 16446: HE 4011999 vp 16447: Valtiovarainvaliokunta 16448: 16449: 14) Hyväksyessään 18.12.1999 valtion talousarvion vuodelle 2000 eduskun- 16450: ta edellytti luvun 33.32 kohdalla, että hallitus antaa viimeistään vuonna 16451: 2001 eduskunnalle selonteon yhteiskunnassa ja arvomaailmassa tapahtuvista 16452: lasten ja nuorten hyvinvointia uhkaavista muutoksista, lastensuojelun ta- 16453: sausrahaston toimivuudesta, valtionavusta kunnille lasten ja nuorten psykiat- 16454: rian palveluihin sekä esittää toimenpiteet kotien hoivatyön, vanhemmuuden 16455: ja lähiyhteisöjen kasvatusvastuun tukemisesta. 16456: Sosiaali- ja terveysministeriö ryhtyy eduskunnan edellyttämiin toimenpiteisiin vuo- 16457: den 2000 alusta lukien. Eduskunnan edellyttämän selonteon asia-alueeseen liittyvää 16458: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 329 16459: 16460: tietoa sosiaali- ja terveysministeriö saa meneillään olevista tai alkavista hankkeista, 16461: jotka liittyvät valtioneuvoston 28.10.1999 vahvistamaan sosiaali- ja ter- 16462: veydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelmaan 2000-2003. 16463: 16464: Veteraanien hammashuolto 16465: HE 62/1999 vp 16466: Soaiaali- ja terveysvaliokunta 16467: 16468: Eduskunta edellytti 26.10.1999 hallituksen selvittävän mahdollisuudet kor- 16469: vata veteraaneille terveyskeskuksissa annetusta hammashuollosta aiheutu- 16470: neet kustannukset samoin perustein kuin muistakin sosiaali- ja terveyden- 16471: huollon palveluista aiheutuneita kustannuksia korvataan. 16472: Tasavallan Presidentti antoi 5.11.1999 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun- 16473: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 16474: 16475: Sotilasvammalaissa säädetyn työkyvyttömyysprosentin alentaminen 16476: HE 6711999 vp 16477: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 16478: 16479: Eduskunta edellytti 26.10.1999 hallituksen selvittävän mahdollisuudet alen- 16480: taa sotilasvammalaissa säädettyä työkyvyttömyysprosenttia, jonka perusteel- 16481: la sotainvalideille järjestetyistä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ai- 16482: heutuneet kustannukset korvataan valtion varoista. 16483: Tasavallan Presidentti antoi 12.11.1999 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus- 16484: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 16485: Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 27.5.1999 Sotainvalidien laitosten tulevaa 16486: käyttöä selittävän työryhmän, joka tulee tekemään ehdotukset sotainvalidien 16487: laitosten tulevan toiminnan suuntaamisessa noudatettavista periaatelinjauksista. 16488: Työryhmä tulee saamaan työnsä valmiiksi 30.9.2000 mennessä. Tämän jälkeen 16489: voidaan käsitellä työkyvyttömyysprosentin alentamista sotainvalidien avo- ja 16490: laitoshoidossa. Asia on valmistelun alaisena. 16491: 16492: Terveydenhuollon maksukatto 16493: HE 7711999 vp 16494: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 16495: 16496: Eduskunta edellytti 8.12.1999 hallituksen seuraavan sosiaali- ja terveyden- 16497: huollon maksuja ja maksukattoa koskevan järjestelmän toteutumista etui- 16498: neen ja haittoineen, niiden sosiaali- ja terveyspoliittisia vaikutuksia sekä 16499: ryhtyvän tarvittaviin lainsäädäntötoimenpiteisiin. Huomiota on myös kiinni- 16500: tettävä palvelujärjestelmän rahoituksen kokonaisuuteen. Hallituksen tulee 16501: antaa kokemuksesta ja kehittämistarpeista selvitys viimeistään vuoden 2001 16502: keväällä. 16503: Tasavallan Presidentti antoi 23.12.1999 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus- 16504: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 16505: 330 Sosiaali- ja terveysministeriö 16506: 16507: Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa yhdessä sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja 16508: kehittämiskeskuksen kanssa vuonna 2000 ja alkuvuodesta 2001 selvityksen maksu- 16509: jen ja erityisesti toteutettujen maksukorotusten sekä käyttöön otetun maksukaton 16510: vaikutuksista niin palvelujen käyttöön kuin myös palvelujen käyttäjien ja kuntien 16511: taloudelliseen asemaan. 16512: 16513: Sosiaali- ja terveydenhuollon voimavarapäätöksen muuttaminen 16514: HE 7911999 vp 16515: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 16516: 16517: Eduskunta edellytti 8.12.1999, että uudistettaessa valtioneuvoston päätöstä 16518: sosiaali- ja terveydenhuollon voimavaroista vuodelle 2000 toteutetaan 1 päi- 16519: vänä syyskuuta 1999 tehdyssä päätöksessä hyväksytyt hankkeet siinä maini- 16520: tuilla kustannusarvioma ja nykyisin voimassa olevilla valtionosuuksilla. 16521: Lääninhallitusten hyväksymiin pieniin hankkeisiin tulee varata riittävät voi- 16522: mavarat tehtyjen päätösten mukaisena. 16523: Tasavallan Presidentti antoi 23.12.1999 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus- 16524: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 16525: Valtion vuoden 2000 talousarvion tultua hyväksytyksi ja Tasavallan Presidentin 16526: vahvistettua Eduskunnan vastauksen hallituksen esitykseen sosiaali- ja terveyden- 16527: huollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 27 §:n muuttamisesta (HE 16528: 7911999 vp.) siten, että laki tulee voimaan vuonna 2002, sosiaali- ja terveysministe- 16529: riö on ryhtynyt valmistelemaan valtioneuvoston päätöstä sosiaali- ja terveydenhuol- 16530: lon voimavarapäätöksen muuttamiseksi vuodelle 2000 eduskunnan edellyttämin 16531: tavoin. Muutos esitellään valtioneuvoston hyväksyttäväksi tammikuussa. 16532: 16533: Pienyrittäjien sosiaaliturva 16534: HE 8011999 vp 16535: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 16536: 16537: Eduskunta edellytti 19.10.1999, että hallitus selvittää vuoden 2000 loppuun 16538: mennessä yrittäjien sosiaaliturvaan ja sen rahoitukseen liittyvät ongelmat 16539: ottaen huomioon yritystoiminnan edellytykset ja ryhtyy tarvittaviin lainsää- 16540: däntötoimenpiteisiin. 16541: Tasavallan Presidentti antoi 12.11.1999 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus- 16542: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 16543: 16544: Hammashuollon korvaukset 16545: HE 8211999 vp 16546: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 16547: 16548: Eduskunta edellytti 26.10.1999, että järjestelmällisen hammashuollon uudis- 16549: tukseen varataan riittävät voimavarat ja uudistuksen kustannusneutraaliutta 16550: tarkastellaan laajempana kuin vain kuntien järjestämän hammashuollon tai 16551: sairausvakuutusjärjestelmän sisäisten painotusten muutoksena. 16552: Tasavallan Presidentti antoi 5.11.1999 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun- 16553: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 331 16554: 16555: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 16556: Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan Paavo Lipposen II 16557: hallituksen hallitusohjelman mukaisesti hammashuollon kokonaisuudistusta. 16558: Tarkoituksena on, että vuoden 2001 alusta lukien yhteisistä varoista tuettu ham- 16559: mashuolto laajennetaan koko väestöä koskevaksi kustannusneutraalisti vaiheittain 16560: 16561: Työttömyyseläke 16562: 16563: HE 9311999 vp 16564: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 16565: 16566: Eduskunta edellytti 7.12.1999, että hallitus selvittää pikaisesti pitkästä irtisa- 16567: nomisajasta ja työttömyyseläkkeen viiden vuoden työssäolovaatimuksesta 16568: viimeisen 15 vuoden aikana aiheutuvat väliinputoajaongelmat ja ryhtyy tar- 16569: vittaviin lainsäädäntötoimiin. 16570: Tasavallan Presidentti antoi 23.12.1999 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus- 16571: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 16572: Työministeriö 16573: 16574: 16575: 16576: Työministeriö 16577: Lapsen saattaminen rokotukseen työaikana 16578: HE n:o 44/1986 vp. 16579: Sosiaalivaliokunta 16580: 16581: Eduskunta edellytti 17.6.1986 hyväksyessään tartuntatautilain ja lain saira- 16582: usvakuutuslain muuttamisesta hallituksen huolehtivan siitä, että lapsen huol- 16583: tajana on oikeus käyttää työaikaa hänen saattaessaan lasta rokotukseen tai 16584: tarkastukseen. 16585: Työsopimuslain perhevapaita koskevia säännöksiä muutettiin lailla 357/1998. 16586: Muutokset tulivat voimaan osin 1.6.1998 ja osin 1.1 0.1998. Tilapäistä hoitovapaata 16587: koskevan 35 f §:n mukaan työntekijällä on oikeus olla poissa töistä enintään neljä 16588: työpäivää hoitamassa äkillisesti sairastunutta alle 10-vuotiasta omaa tai muuta 16589: työntekijän taloudessa vakituisesti asuvaa lasta. Lisäksi työntekijällä on oikeus 16590: tilapäiseen työstä poissaoloon pakottavan perhesyyn vuoksi. Pakottavasta per- 16591: hesyystä säädetään työsopimuslain 35 g §:ssä. 16592: Valtioneuvoston syksyllä 1995 asettaman työsopimuslakikomitean työ on kesken. 16593: Komitean, jonka tehtävänä on valmistella työsopimuslain kokonaisuudistus, 16594: määräaika päättyy 31.1.2000. Lausuma tulee selvitettäväksi komiteatyön yhteydes- 16595: sä. 16596: 16597: Kansliapäällikkötyöryhmän nuoriso-ohjelma 16598: HE 11!1995 vp 16599: Valtiovarainvaliokunta 16600: 16601: 8) Hyväksyessään 21.6.1995 vuoden 1995 lisätalousarvion eduskunta edel- 16602: lytti luvun 34.06 kohdalla, että sekä opetus- että työministeriö jatkavat ns. 16603: kansliapäällikkötyöryhmän nuoriso-ohjelman mukaisesti nuorten koulutus- 16604: paikkojen lisäämistä turvaamalla tähän tarvittavat resurssit, jo korosti op- 16605: pisopimusmuotoista koulutusta yhtenä erityisesti ammattikouluttamattomille 16606: nuorille tarjottavana kouluttautumismahdollisuutena vaikeassa työttömyysti- 16607: lanteessa. 16608: Kansliapäällikkötyöryhmän nuoriso-ohjelma sisältyi pääministeri Paavo Lipposen 16609: I hallituksen työllisyysohjelmaan vuosina 1996-1999. Nuorten työttömien määrä 16610: laski em. vuosina 61 OOO:sta 39 OOO:een. Oppisopimuskoulutus on tarjonnut 16611: ohjelmakaudella nuorille ammatillisia perus- ja lisäkoulutuspaikkoja yhteensä noin 16612: 25 000-30 000. Lukuun sisältyvät kansallisella työllistämistuella ja Euroopan 16613: Sosiaalirahaston (ESR) rahoituksella tuetut nuorten työttömien kanssa solmitut 16614: oppisopimukset 16615: Oppisopimuskoulutusta on toteutettu siis myös Euroopan Sosiaalirahaston (ESR) 16616: osarahoittamana vuodesta 1995 lähtien. Tavoite 3-ohjelmaan sisältyvät oppisopi- 16617: muksen peruskoulutus ja lisäkoulutus. Peruskoulutus on suunnattu pääasiassa 16618: työttömille alle 20-vuotiaille ilman ammatillista peruskoulutusta oleville nuorille. 16619: Oppisopimuksen lisäkoulutusta järjestetään ammatillisena lisäkoulutuksena pääasias- 16620: sa alle 25-vuotiaille työttömille nuorille. Lisäkoulutuksen tavoitteena on antaa jo 16621: ammatillisen perustutkinnon suorittaneille mahdollisuus syventää ammatillista 16622: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 333 16623: 16624: osaamistaan sekä tukea mm. työelämän tutkintojen suorittamista. Ohjelmakaudella 16625: 1995-1999 on oppisopimuksen peruskoulutuksen aloittanut ESR:n osarahoittamana 16626: runsaat 5 000 nuorta ja oppisopimuksen lisäkoulutuksen yli 6 000 nuorta. 16627: Oppisopimuskoulutusta ei ole täysin voitu kohdentaa hallinnollisilla ratkaisuilla, 16628: koska oppisopimus on työsuhde ja oppilasvalinnan tekee työnantaja. Kansliapäällik- 16629: kötyöryhmän nuoriso-ohjelman budjettivaikutukset päättyivät vuoden 1999lopussa. 16630: 16631: Työmarkkinatukijäijestelmän muutokset 16632: 16633: HE 17211995 vp 16634: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 16635: 16636: Eduskunta edellytti 29.11.1995, että hallitus huolehtii lain työvoima- ja kou- 16637: lutuspoliittisten tavoitteiden toteutumisesta, voimavarojen riittävyydestä ja 16638: oikeasta ohjautumisesta sekä seuraa sen vaikutuksia kansantalouteen, val- 16639: tiontalouteen ja yksilöiden taloudelliseen asemaan sekä yhteiskuntapoliittisia 16640: vaikutuksia ennen kaikkea nuoriin. 16641: Työmarkkinatuen saaruisedellytysten muutos yhdessä parantuneen yleisen työlli- 16642: syystilanteen kanssa on seurantatutkimuksen ja tilastoseurannan mukaan alentanut 16643: alle 20-vuotiaiden työttömyyttä, lyhentänyt työttömyysjaksojen kestoa sekä lisännyt 16644: koulutukseen ja työharjoitteluun hakeutumista. Seurantatutkimuksen mukaan 16645: aktiivisuuden lisääntyminen on ollut merkittävintä aiemmin passiivisimpien nuorten 16646: joukossa. 16647: Vastaavasti vaikeasti työllistettäviä ja heikosti koulutukseen hakeutuvia nuoria, 16648: joista pääosa ei ole autettavissa yksin työhallinnon keinoin, on myös alle 20- 16649: vuotiaiden joukossa. Sellaisia nuoria, jotka ovat keskeyttäneet peruskoulun tai 16650: suorittaneet sen heikoin arvosanoin ja mahdollisia puutteita sosiaalisissa taidoissa 16651: sekä luki- tai kirjoitushäiriöitä, uhkaa vakava syrjäytyminen. Vaikka tämä ryhmä on 16652: määrältään suhteellisen pieni, sen syrjäytymisen aiheuttamat ongelmat opvat 16653: huomattavat. Siksi STM:n asettamassa Aktiivinen sosiaalipolitiikka -työryhmässä 16654: on valmisteltu erityistoimenpiteitä näiden nuorten aktivoimiseksi ja viranomaistaho- 16655: jen, erityisesti työ-, koulu-, nuoriso- sekä sosiaali- ja terveysviranomaisten yhteis- 16656: työn tiivistämiseksi. Jatkovalmistelun pohjalta hallitus tulee hallitusohjelman 16657: mukaisesti antamaan mahdolliset esityksensä eduskunnalle kevätistuntokaudella 16658: vuonna 2000. 16659: Mainituin perustein työministeriö katsoo, ettei asia anna enää aihetta toimenpitei- 16660: siin. 16661: 16662: lkääntyneiden pitkäaikaistyöttömien palvelutanresuunnitelma 16663: 16664: HE 311996 vp 16665: Valtiovarainvaliokunta 16666: 16667: 6) Hyväksyessään 27.3.1996 vuoden 1996 lisätalousarvion eduskunta edel- 16668: lytti momentin 34.06.21 kohdalla, että jokaiselle ikääntyneelle pitkäaikais- 16669: työttömälle on laadittava henkilökohtainen työllistämis-, koulutus- tai kun- 16670: toutussuunnitelma. 16671: Suomen työllisyysohjelman(1996-1999) toimenpiteiden johdosta käynnistetty 16672: ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien palvelutarveselvitys laajennettiin vuoden 1998 16673: 334 Työministeriö 16674: 16675: alusta lukien koko maahan osana kansallisen Ikäohjelman ( 1998-2002) toimenpitei- 16676: tä. Valtioneuvoston vuonna 1997 tekemän periaatepäätöksen mukaisesti kansallisen 16677: Ikäohjelman yleisenä tavoitteena on ylläpitää ja parantaa ikääntyvien työllistymise- 16678: dellytyksiä. Ikäohjelman keskeisenä tavoitteena on työllisyysasteen nosto yli 45- 16679: vuotiaiden ikäryhmässä myöhentämällä siirtymistä varhaiseläkkeille työsuhteiden 16680: säilyttämisen että uudelleentyöllistymisen paranemisen kautta. Koska työvoiman 16681: ikääntyminen ja ikäsyrjintä eri muodoissa ovat yleisiä työmarkkinoiden toimintaan 16682: vaikuttavia tekijöitä, tavoitteena on, että työvoiman ikääntyminen otetaan läpäisype- 16683: riaatteella huomioon työhallinnon kaikissa toiminnoissa. Kansallisen Ikäohjelman 16684: seurantajärjestelmän asiantuntijaryhmän seurantaraportissa kuvataan ikääntyvien 16685: työmarkkina-asemaa, työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin osallistumista, eläkkeelle 16686: siirtymistä sekä koulutusta. Tutkimus on julkaistu huhtikuussa 1999 työministeriön 16687: ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteisjulkaisusarjassa (TM nro 229, STM nro 16688: 1999:9). Raportin mukaan ikääntyvät jakaantuvat työllisyystilanteensa ja työllisyy- 16689: den kehityksen suhteen kahtia. 45 - 54 -vuotiaiden työllisyys on yksi eri ikäryhmi- 16690: en korkeimpia, ikääntyneiden 55- 64 -vuotiaiden työllisyys on puolestaan heikoin. 16691: Tämä koskee nimenomaan 60 vuotta täyttäneitä. Tätä ryhmää lukuunottamatta 16692: muiden ikääntyvien työntekijöiden työllisyys on kehittynyt myönteiseen suuntaan. 16693: Myös 50-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömyys on kääntynyt selvään laskuun. Työvoi- 16694: mapoliittisiin toimenpiteisiin osallistuneiden osuus kaikista työttömistä työnhakijois- 16695: ta on kasvanut kaikissa ikäryhmissä vuodesta 1997 vuoteen 1998, eniten kuitenkin 16696: 45-54-vuotiaiden ryhmässä. Yli 55-vuotiaat osallistuvat toimenpiteisiin nuorempia 16697: ikäryhmiä harvemmin. Ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien palvelutarveselvityksen 16698: Kelan seurantatutkimuksen osaraportti 4- Työtä, eläkettä, vai työttömyyttä- julkais- 16699: tiin vuoden 1998 lopulla. Hankkeen loppuraportti, joka koskee vuosina 1996-1997 16700: työvoimatoimistoissa haastateltujen, lähes 11 000 työnhakijan työmarkkina-aseman 16701: muutoksia kahden seurantavuoden aikana, julkaistaan helmikuussa 2000. 16702: 16703: Nuorten ohjaus koulutukseen 16704: 16705: HE 7511996 vp 16706: Sosiaali- ja terveysvaliokunta 16707: 16708: Eduskunta edellytti 18.6.1996, että työvoimatoimistoille taataan mahdolli- 16709: suudet antaa nuorille tavanomaista enemmän yksilökohtaista neuvontaa ja 16710: ohjausta koulutusvalinnoissaan työtehtäviä uudelleen suuntaamalla, koulu- 16711: tuksella ja tarvittaessa lisäresursseja varaamalla. 16712: Eduskunta edellytti, että työ- ja opetusministeriön sekä sosiaali- ja terveys- 16713: ministeriön on yhteistoiminnassa järjestettävä seuranta lainmuutoksen vaiku- 16714: tuksista työllisyyskoulutuksen laatuun, nuorten toimeentuloon ja työmark- 16715: kinoille sijoittumiseen. 16716: Eduskunta edellytti, että kiirehditään erityisesti alle 20-vuotiaiden opin- 16717: tososiaalisiin etuuksiin liittyvien epäkohtien korjaamista. 16718: Työhallinnon ammatinvalinnanohjauksen asiakastyön painopiste on siirtynyt 16719: vuosina 1997-1999 aikuisasiakkaitten suuntaan. Tämä merkitsee, että nuorisoasiak- 16720: kaitten määrä on laskenut po. kaudella. Myös ESR-rahoitteisten hankkeitten 16721: volyymit ovat supistuneet ohjelmakauden lopppua kohti. Työmarkkinatukeen 16722: vuosina 1996 ja 1997 tehtyjen muutosten vaikutuksista alle 25-vuotiaitten työttö- 16723: mien koulutus- ja työllisyystilanteeseen valmistui toinen seurantatutkimus touko- 16724: kuussa 1999. Tutkimuksen tulos oli, että nuorisopajat ja ESR-projektit onnistuvat 16725: erityisesti niiden nuorten kohdalla, jotka olivat koulutusmyönteisiä ja voivat käyttää 16726: saamansa kokemuksen oman ammatinvalintansa selkiyttämiseen. Toisaalta voitiin 16727: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 335 16728: 16729: todeta, että uudistuksen jälkeen osa nuorista haki koulutukseen ja työvoimapoliitti- 16730: siin toimenpiteisiin ilman omakohtaista motivaatiota. 16731: Työmarkkinatuen saamisedellytysten muutos yhdessä parantuneen yleisen työlli- 16732: syystilanteen on voimakkaasti alentanut nuorisotyöttömyyttä, lyhentänyt työttö- 16733: myysjaksojen kestoa sekä lisännyt koulutukseen ja työharjoitteluun hakeutumista. 16734: Vastaavasti vaikeasti työllistettäviä ja heikosti koulutukseen hakeutuvia nuoria, 16735: joista pääosa ei ole autettavissa yksin työhallinnon keinoin, on eräiden arvioiden 16736: mukaan noin 15 000. Koska on tärkeää saada jokainen nuori aktiivisesti mukaan 16737: työ- ja yhteiskuntaelämään, STM:n asettamassa Aktiivinen sosiaalipolitiikka 16738: -työryhmässä on valmisteltu uusia toimenpiteitä näiden nuorten aktivoimiseksi ja 16739: viranomaistahojen, erityisesti työ- ja sosiaaliviranomaisten yhteistyön tiivistämisek- 16740: si. Jatkovalmistelun pohjalta hallitus tulee hallitusohjelman mukaisesti antamaan 16741: mahdolliset esityksensä eduskunnalle kevätistuntokaudella vuonna 2000. 16742: Muualla kuin vanhempiensa taloudessa asuvien 18-19 -vuotiaiden opintotukea 16743: koskevat muutokset on toteutettu lailla opintotukilain muuttamisesta (1117/1997), 16744: joka annettiin 11.12.1997. 16745: Mainituin perustein työministeriö katsoo, ettei asia enää anna aihetta toimenpitei- 16746: siin. 16747: 16748: Vuokratyövoiman välitys ja käyttö 16749: 16750: HE 78/1996 vp 16751: Työasiainvaliokunta 16752: 16753: Eduskunta edellytti 17.12.1997, että vuokratyövoiman välitykseen ja käyt- 16754: töön liittyvät epäkohdat poistetaan. 16755: Työministeriön yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa laatima selvitystyö vuokra- 16756: työvoiman välitykseen ja käyttöön liittyvistä epäkohdista valmistui 29.5.1998. 16757: Selvitystyön keskeiset johtopäätökset liittyvät työsuhteissa sovellettaviin työehtoihin 16758: sekä vuokraustoimintaan liittyviin johtopäätöksiin. 16759: Laki työvoimapalvelulain muuttamisesta (418/1999) sekä laki työsuojelun val- 16760: vonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain 21 a ja 25 §:n 16761: muuttamisesta (419/1999) tulivat voimaan 1.10.1999. Kansallista lainsäädäntöä 16762: muutettiin siten, että Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleiskokouksen vuonna 16763: 1996 hyväksymä yleissopimus n:o 179, joka koskee merenkulkijoiden työnvälitystä 16764: ja vuonna 1997 hyväksymä yleissopimus n:o 181, joka koskee yksityisiä työnväli- 16765: tystoimistoja, voitiin ratifioida. Tasavallan presidentti päätti ratifioida yleissopimuk- 16766: set 30.4.1999. Ratifioinnit on rekisteröity ILO:n sihteeristössä 25.5.1999, joten ne 16767: tulevat voimaan Suomessa 25.5.2000. 16768: Valtioneuvoston syksyllä 1995 asettaman työsopimuslakikomitean työ on kesken. 16769: Komitean, jonka tehtävänä on valmistella työsopimuslain kokonaisuudistus, 16770: määräaika päättyy 31.1.2000. Lausuma tulee selvitettäväksi komiteatyön yhteydessä 16771: erityisesti vuokratyössä sovellettavien vähimmäisehtojen suhteen. 16772: 336 Työministeriö 16773: 16774: Kotitaloustyön väliaikainen tukijäJjestelmä 16775: HE 90/1997 vp 16776: Työasiainvaliokunta 16777: 16778: Eduskunta edellytti 19.6.1997, että hallitus seuraa tarkoin kokeilun kustan- 16779: nus- ja työllisyysvaikutuksia ja ryhtyy välittömästi lainsäädäntötoimenpitei- 16780: siin, mikäli kokeilun lähtökohtaoletoksista poikkeava kehitys sitä edellyttää. 16781: Itä- ja Länsi-Suomen lääneissä 1.10.1997 käynnistyneen kotitaloustyön väliaikaisen 16782: tukijärjestelmän hallinnainoista vastaavat yhdeksän työvoima- ja elinkeinokeskusta. 16783: TE-keskukset lähettävät työministeriölle kuukausittain tehtävää seurantaa varten 16784: yhteenvedon rekisteriin merkittävistä tiedoista. 16785: Työministeriön seurannan lisäksi sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskes- 16786: kus, Stakes, on työministeriön ja valtiovarainministeriön toimeksiannosta tehnyt 16787: keväällä 1999 yritystuki- ja verovähennysmalleja koskevan seurantatutkimuksen. 16788: Stakes tutki yritystuki-ja verovähennysmalleja yrityksen ja kotitalouden näkökul- 16789: masta sekä kotityön tukikokeilujen vaikutuksia työllisyyteen, palvelujen kysyntään 16790: ja järjestelmien hallintoon. 16791: Koska verovähennyksen käytöstä on saatu tähän mennessä varsin vähän seurantatie- 16792: toja, ei tukikokeilulle asetettujen tavoitteiden ja vaikutusten toteutumista ole voitu 16793: riittävästi arvioida. Tästä syystä kotitaloustyön tukikokeilun voimassaataikaa on 16794: jatkettu vuoden 2000 loppuun. 16795: 16796: Työllisyysmäärärahojen käyttö 16797: HE 105/1998 vp 16798: Valtiovarainvaliokunta 16799: 24) Hyväksyessään 18.12.1998 valtion talousarvion vuodelle 1999 eduskun- 16800: ta edellytti luvun 34.06 kohdalla, että työllisyysasetusta muutetaan siten, 16801: ettei se rajoita työllisyysmäärärahojen käyttöä pelkästään valtion omiin in- 16802: vestointeihin ja että valtion investoinniksi voidaan katsoa myös yhteistyö- 16803: hanke, joka luovutetaan yhteistyöosapuolen hoitoon. 16804: Eduskunta edellytti vuoden 1998 talousarvion käsittelyn yhteydessä, että työllisyys- 16805: määrärahoja voidaan jatkossakin kohdentaa ympäristötöihin. Kaikki työllisyyden 16806: hoitoon tarkoitetut määrärahat ovat työllisyysmäärärahoja. 16807: Koska momentin 34.06.63 varoilla voidaan tukea muiden kuin valtion omia 16808: investointeja ja siis käyttää työllisyysmäärärahoja myös ympäristötöihin ja koska 16809: talousarviossa on mm ympäristöministeriön kohtuullisena pitämä siirtymäaika 16810: momentin 34.06.77 osalta, työministeriö on aiemmin katsonut, että lausuma ei 16811: edellytä toimenpiteitä. 16812: Työllisyysasetuksella ei säädellä valtion budjetin rakennetta, vaan tämä säätely 16813: tapahtuu valtion talousarviota koskevien säädösten avulla, joiden valmistelu ja 16814: esittely kuuluvat valtiovarainministeriölle. Valtiovarainministeriön kanssa on nyt 16815: sovittu, että ympäristötöiden budjetointitapa selvitetään yhdessä maa- ja metsäta- 16816: lous- sekä ympäristöministeriön kanssa vuoden 2001 talousarvion valmistelua 16817: varten. 16818: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 337 16819: 16820: Siviilipalvelushakemus 16821: HE 15211998 vp 16822: Työasiainvaliokunta 16823: 16824: Eduskunta edellytti 15.12.1998, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin siviili- 16825: palveluslain uudistamiseksi siten, että palveluksen aloittaneen asevelvollisen 16826: siviilipalvelushakemus voidaan hyväksyä vasta riittävän pitkän harkinta-ajan 16827: jälkeen. 16828: Harkinta-ajan lisäämistä koskevan säännöksen valmistelussa on todettu, että 16829: harkinta-aikasäännös tulisi lisätä siviilipalveluslain sijasta asevelvollisuuslakiin. 16830: Asia on virkamiesvalmistelussa puolustusministeriössä. 16831: 16832: Kotouttamislain seuranta 16833: HE 66!1998 vp 16834: H allintov aliok unta 16835: 16836: Eduskunta edellytti 19.2.1999 hallituksen tarkkaan seuraavan uudistuksen 16837: tavoitteiden toteutumista ja lain toimivuutta sekä antavan kolmen vuoden 16838: kuluessa lain voimaantulosta uudistusta koskevan selonteon ottaen selonte- 16839: ossa huomioon muun muassa edellä mainitut seikat sekä uudistuskokonai- 16840: suuteen liittyvät eri näkökohdat mukaan lukien ainakin suoritetut toimenpi- 16841: teet, saavutetut tulokset, tarpeelliset kehittämistoimenpiteet ja kotouttamises- 16842: ta aiheutuneet erilaiset kustannukset ja niiden jakautuminen valtion ja kun- 16843: tien kesken. 16844: Tasavallan Presidentti antoi 9.4.1999 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun- 16845: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 16846: Työministeriö on asettanut projektin, jonka tehtävänä on luoda kotouttamispolitii- 16847: kan vaikuttavuuden seuranta- ja arviointijärjestelmä. Tällä varaudutaan muun 16848: muassa hankkimaan tiedot eduskunnalle selontekoa varten. Selonteko annetaan 16849: lausumassa edellytettynä aikana. 16850: 16851: Yksityisyyden suoja työelämässä 16852: HE 12111998 vp 16853: Työasiainvaliokunta 16854: 16855: Eduskunta edellytti 17.2.1999, että hallitus valmistelee uuden esityksen yh- 16856: teistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa ottaen asianmukaisesti huomioon 16857: valiokuntien tästä esityksestä antamat lausunnot. 16858: Tasavallan Presidentti antoi 30.4.1999 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun- 16859: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. Työministeriö on 26.7.1999 asettanut 16860: kolmikantaisen työryhmän valmistelemaan työelämän tietosuojalainsäädäntöä 16861: eduskunnan kannanoton ja hallitusohjelman mukaisesti. Työryhmän tulee saada 16862: työnsä valmiiksi 29.2.2000 mennessä. Työryhmän ehdotusten pohjalta pyritään 16863: valmistelemaan hallituksen esitys siten, että se voidaan antaa eduskunnalle keväällä 16864: 2000. 16865: Ympäristöministeriö 16866: 16867: 16868: 16869: Ympäristöministeriö 16870: Alusjätelainsäädännön uudistaminen 16871: HE n:o 323/1994 vp 16872: Ympäristövaliokunta 16873: 16874: Eduskunta edellytti 17.12.1994, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin alusjäte- 16875: lainsäädännön uudistamiseksi siten, että aluksissa syntyvien jätteiden ja jäte- 16876: vesien haitalliset vesistövaikutukset jäävät mahdollisimman vähäisiksi. 16877: Hallituksen esitys alusjätelain muuttamisesta, sisältäen mm. Itämeren suojelukomis- 16878: sion mukaisen "ei erityismaksua" -järjestelmän täytäntöönpanon, on valmisteilla ja 16879: on tarkoitus saattaa eduskunnan käsiteltäväksi keväällä 2000. 16880: 16881: Uuden rakennuslainsäädännön toimivuus ja soveltaminen 16882: HE 101/1998 vp 16883: Ympäristövaliokunta 16884: 16885: Eduskunta edellytti 19.1.1999, että uuden rakennuslainsäädännön toimivuut- 16886: ta seurataan kiinnittäen erityistä huomiota kansalaisten yhdenvertaisuuteen 16887: ja vaikutusmahdollisuuksiin, kaupan suuryksiköiden sijoittumiseen, kuntien 16888: väliseen yhteistoimintaan ja viranomaisten voimavaroihin. 16889: Eduskunta edellytti, että hallitus selvittää kaivoslain ja uuden rakennuslain- 16890: säädännön keskinäistä soveltamista ja antaa tarvittaessa eduskunnalle lakieh- 16891: dotukset, jotka turvaavat maankäytön kokonaisvaltaisen suunnittelun ja ym- 16892: päristövaikutusten huomioimisen kaivospiiri- ja valtausalueilla. 16893: Eduskunta edellytti, että hallitus selvittää eräiden kaavoituksen toteuttami- 16894: seen liittyvien seikkojen (julkisen ja yksityisen tahon välinen kustannusten 16895: jako kaavoituksessa, maankäyttösopimusten sisältö, katualueen luovutus) 16896: tarkemman sääntelyn tarvetta ja antaa mahdollisesti tarvittavat lakiehdotuk- 16897: set eduskunnalle pikaisesti. 16898: Tasavallan Presidentti antoi 5.2.1999 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun- 16899: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 16900: Maankäyttö-ja rakennuslain kaupan suuryksiköiden sijoittumista koskevat säännök- 16901: set ovat olleet sovellettavina jo 1.3.1999 alkaen. Tältä osin ensimmäisiä kokemuk- 16902: sia lain toimivuudesta on jo saatu. Ympäristöministeriön tarkoituksena on yhteis- 16903: työssä muiden tahojen kanssa koota yhteenveto näistä kokemuksista kuluvan 16904: vuoden alkupuolella. Suomen Kuntaliitto on suunnittelemassa uuden lain toimivuu- 16905: den seurannan järjestämistä kuntien näkökulmasta. Ympäristöministeriö tulee 16906: huolehtimaan lain toimivuuden seurannan kokonaisuudesta, eri tahojen yhteistyöstä 16907: seurannan järjestämisessä ja eri tahoilla suoritetun seurannan yhteen sovittamisesta. 16908: Ministeriö tulee tätä varten asettamaan kuluvan vuoden alkupuolella seurantaryh- 16909: män, johon on tarkoitus kutsua muun muassa Suomen Kuntaliiton, aluehallinnon, 16910: hallinto-oikeuksien, rakennusalan ja kansalaisjärjestöjen edustajia. 16911: Kaivoslain osalta ympäristöministeriö teki 12.2.1999 kauppa- ja teollisuusministe- 16912: riölle aloitteen asiaa koskevan selvityksen ja lakiehdotuksen valmistelun käynnistä- 16913: 2000 vp. Hallituksen kertomus 1999 339 16914: 16915: miseksi. Ympäristöministeriöoja kauppa- ja teollisuusministeriön välisen neuvotte- 16916: lun jälkeen on tarvittavien kaivoslain tarkistusten valmistelu käynnistetty kauppa- 16917: ja teollisuusministeriön, ympäristöministeriön, Suomen Kuntaliiton ja kaivosalan 16918: edustajien yhteistyönä. Tarkoituksena on, että kaivoslain tarkistusluonnos voidaan 16919: lähettää lausuntokierrokselle kuluvan vuoden alkupuolella. 16920: Ympäristöministeriö on yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kanssa selvittänyt 16921: kaavojen toteuttamisvastuiden uudistamista ja maankäyttösopimusten tarkemman 16922: sääntelyn tarvetta. Aiheita on käsitelty selvityksissä, jotka koskevat asemakaavan 16923: toteuttamisen kustannusten ja hyötyjen jakaantumista erilaisissa kaavan toteuttamis- 16924: tilanteissa, kaavan toteuttamisvastuun jakaantumista eräissä Euroopan maissa sekä 16925: Suomessa vuosina 1995-1998 solmittuja maankäyttösopimuksia. Käynnistyvän 16926: lainvalmistelutyön tavoitteita on käsitelty ympäristöministeriön järjestämässä 16927: laajassa asiantuntijaseminaarissa. Lähiaikoina on uudistuksen valmistelua varten 16928: tarkoitus asettaa työryhmä tai muu valmisteluelin. 16929: 16930: Asuntotilanteen ja rakennuskustannusten kehittymisen seuraaminen 16931: 16932: HE 10511998 vp 16933: Valtiovarainvaliokunta 16934: 16935: 26) Hyväksyessään 18.12.1998 valtion talousarvion vuodelle 1999 eduskun- 16936: ta edellytti momentin 35.30.60 kohdalla, että hallitus seuraa asuntotilanteen 16937: ja rakennuskustannusten kehitystä ja antaa tarvittaessa vuoden 1999 aikana 16938: eduskunnalle esityksen arava- ja korkotukilainojen myöntämisvaltuuden li- 16939: säämiseksi. 16940: Ympäristöministeriö on yhteistyössä Valtion asuntorahaston kanssa seurannut 16941: säännöllisesti asuntotilanteen ja rakennuskustannusten kehitystä. Arava- ja korkotu- 16942: kivaltuudet ovat osoittautuneet riittäviksi vuonna 1999. 16943: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin, joten lausuma esitetään poistettavaksi 16944: kertomuksesta. 16945: 16946: Asuntorahaston varainhankintavaltuuksista päättäminen 16947: 16948: HE 105/1998 vp 16949: Valtiovarainvaliokunta 16950: 16951: 27) Hyväksyessään 18.12.1998 valtion talousarvion vuodelle 1999 eduskun- 16952: ta edellytti momentin 35.30.60 kohdalla, että hallitus selvittää mahdollisuu- 16953: det luopua erillisestä esityksestä asuntorahaston varainhankintavaltuuksiksi 16954: ja päättää asiasta ainoastaan valtion talousarvion yhteydessä. 16955: Valtiovarainministeriöstä saadun selvityksen mukaan hallitus on luopunut asuntora- 16956: haston varainhankintavaltuuksia koskevan erillisen hallituksen esityksen antamises- 16957: ta. 16958: Asia ei anna enää aihetta toimenpiteisiin, joten lausuma esitetään poistettavaksi 16959: kertomuksesta. 16960: 340 Ympäristöministeriö 16961: 16962: Asumistuen tarldstaminen kesken vuoden 16963: HE 269/1998 vp 16964: Ympäristövaliokunta 16965: 16966: Eduskunta edellytti 3.2.1999, että hallitus antaa eduskunnalle esityksen asu- 16967: mistukilain muuttamisesta siten, että asumistukea voidaan tarkistaa kesken 16968: vuoden myös asumismenojen huomattavan muutoksen perusteella. 16969: Tasavallan Presidentti antoi 19 .2. 1999 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun- 16970: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 16971: Ympäristöministeriöllä on tarkoituksena antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella 16972: 2000 hallituksen esitys asumistukilain muuttamiseksi. Tähän sisältyy eduskunnan 16973: lausumassa esitetty lain muutos, jonka mukaisesti asumistukea voitaisiin tarkistaa 16974: kesken vuoden asumismenojen huomattavan muutoksen perusteella. 16975: 16976: Asuntoyhteisöjen yleishyödyllisyys 16977: HE 27411998 vp 16978: Ympäristövaliokunta 16979: 16980: Eduskunta edellytti 19.2.1999, että nyt hyväksyttyä lainsäädäntöä vastaava 16981: sääntely valtion tuella rahoitetun asuntokannan säilyttämiseksi vuokrakäy- 16982: tössä ulotetaan koskemaan kaikkia yksityisoikeudellisia yhteisöjä. 16983: Eduskunta edellytti, että nyt hyväksytyt lakiehdotukset tulevat voimaan vas- 16984: ta 1.1.2000. 16985: Eduskunta edellytti, että hallitus valmistelee strategian kohtuuhintaisen 16986: vuokra-asuntotuotannon turvaamisesta maassamme myös tulevaisuudessa. 16987: Tasavallan Presidentti antoi 30.4.1999 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä eduskun- 16988: nan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 16989: Tarkoituksena on, että ympäristöministeriössä aloitetaan vuonna 2000 julkisyh- 16990: teisöjä ja kaikkia yksityisoikeudellisia yhteisöjä koskevien yleishyödyllisyyttä 16991: vastaavien kriteereiden säädösvalmistelu. 16992: Yleishyödyllisyyttä koskevat aravalain ja korkotukilakien muutokset (571- 16993: 57311999) tulevat voimaan 1.1.2000. 16994: Ympäristöministeriö on 23.4.1999 asettanut selvitysmiehen, jonka tehtävänä on 16995: laatia ehdotus hallituskauden kattavasta asuntopoliittisesta strategiasta sisältäen 16996: erityisesti vuokra- ja asumisoikeusasumisen tarpeet, tukiehtojen toimivuuden 16997: pitkällä aikavälillä ja elinkaariajattelun. 16998: 16999: Puurakentamisen edistäminen 17000: HE 40!1999 vp 17001: Valtiovarainvaliokunta 17002: 17003: 15) Hyväksyessään 18.12.1999 valtion talousarvion vuodelle 2000 eduskun- 17004: ta edellytti luvun 35.30 kohdalla, että puurakentamisen edistämiseen tarkoi- 17005: 2000 vp. Hallituksen kertomus 1999 341 17006: 17007: tetun kansallisen Puun Aika -ohjelman, puualan osaamiskeskusverkoston, 17008: Puu-Suomi-kampanjan sekä puualan teknologiaohjelmien jatkuvuus, kehit- 17009: täminen ja rahoitus turvataan. 17010: Tasavallan Presidentti antoi 30.12.1999 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus- 17011: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 17012: Tarkempi selvitys annetaan maa- ja metsätalousministeriön kohdalla, jonka toi- 17013: mialaan asia pääasiassa kuuluu. 17014: 17015: Arava- ja korkotukilainojen myöntämis- ja hyväksymisvaltuuksien jaksottaminen 17016: vuonna 2000 17017: HE 40!1999 vp 17018: Valtiovarainvaliokunta 17019: 17020: 16) Hyväksyessään 18.12.1999 valtion talousarvion vuodelle 2000 eduskun- 17021: ta edellytti momentin 35.30.60 kohdalla, että arava- ja korkotukilainojen 7 17022: miljardin markan myöntämis- ja hyväksyruisvaltuudet ovat käytettävissä ko- 17023: konaisuudessaan vuoden 2000 alusta. 17024: Tasavallan Presidentti antoi 30.12.1999 valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä edus- 17025: kunnan lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. 17026: Tarkoituksena on, että vahvistaessaan arava- ja korkotukilainojen myöntämis- ja 17027: hyväksymisvaltuuden käyttösuunnitelman vuodeksi 2000 valtioneuvosto ottaa 17028: eduskunnan lausuman huomioon. 17029: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 17030: 17031: 17032: 17033: Toimenpiteet Tasavallan Presidentin esittelyssä 17034: V aitioneuvoston kanslia 17035: 1.1. Vastaukset hallituksen esityksiin 17036: 17037: 17038: 17039: Hallituk- Eduskunnan Asia Lain vahvistami- Voimaan- 17040: sen esi- vastauksen sen pvm, muu tulopäivä 17041: tyksen nu- numero/vp toimenpide 17042: mero/vp 17043: 17044: 17045: 23/1999 1911999 Laki tasavallan presidentin 1.10.1999 1.1.2000 17046: eläkeoikeudesta annetun lain 17047: 1 §:n muuttamisesta 17048: Laki tasavallan presidentin 1.10.1999 1.1.2000 17049: kansliasta annetun lain 2 §:n 17050: muuttamisesta 17051: 17052: 17053: 1.2. Eduskunnan khjelmällä ilmoitetut eduskunnan päätökset 17054: 17055: 17056: Valtiopäiväasia- Eduskun- Asia Toimenpiteet 17057: kirja nan päätös 17058: EK 45 ja Eduskunnan istuntojen lopettami- Merkitty pöytäkirjaan 17059: 46/1998 nen ja eduskunnan kokoontuminen 12.3.1999 17060: K 5/1998 EK Hallituksen kertomus toimenpiteis- Merkitty pöytäkirjaan 17061: 4111998* tään vuonna 1997 19.3.1999 17062: VNT 1/1999 EK 6/1999 Pääministeri Paavo Lipposen II Merkitty pöytäkirjaan 17063: hallituksen ohjelmaa koskeva tie- 21.5.1999 17064: donauto 17065: 17066: * merkillä varustetut sisältävät lausuman 17067: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 343 17068: 17069: 17070: Ulkoasiainministeriö 17071: 1.1. Vastaukset hallituksen esityksiin 17072: 17073: 17074: 17075: Hallituk- Eduskunnan Asia Lain vahvistami- Voimaan- 17076: sen esi- vastauksen sen pvm, muu tulopäivä 17077: tyksen nu- numero/vp toimenpide 17078: mero/vp 17079: 17080: 17081: 185/1998 300/1998 Laki kulttuuriomaisuuden lu- 28.5.1999 Asetuksella 17082: vattoman tuonnin, viennin ja 17083: omistusoikeuden siirron kiel- 17084: tämiseksi ja ehkäisemiseksi 17085: tehdyn yleissopimuksen eräi- 17086: denmääräysten hyväksymi- 17087: sestä 17088: Laki varastetuista tai laitto- 28.5./1999 Asetuksella 17089: masti maastaviedyistä kulttuu- 17090: riesineistä tehdyn Unidroit'n 17091: yleissopimuksen eräiden mää- 17092: räysten hyväksymisestä ja 17093: yleissopimuksen soveltami- 17094: sesta 17095: 17096: 239/1998 265/1998 Laki Pohjoismaiden inves- 12.3.1999 Asetuksella 17097: tointipankkia koskevan sopi- 17098: muksen eräiden määräysten 17099: hyväksymisestä 17100: 17101: 270/1998 282/1998 Laki Bulgarian kanssa tehdyn 12.3.1999 Asetuksella 17102: sijoitusten edistämistä ja suo- 17103: jaamista koskevan sopimuk- 17104: sen eräiden määräysten hy- 17105: väksymisestä 17106: 17107: 271/1998 284/1998 Laki Filippiinien kanssa teh- 12.3.1999 Asetuksella 17108: dyn sijoitusten edistämistä ja 17109: suojaamista koskevan sopi- 17110: muksen eräiden määräysten 17111: hyväksymisestä 17112: 17113: 272/1998 285/1998 Laki Slovenian kanssa tehdyn 12.3.1999 Asetuksella 17114: sijoitusten edistämistä ja suo- 17115: jaamista koskevan sopimuk- 17116: sen eräiden määräysten hy- 17117: väksymisestä 17118: 17119: 277/1998 267/1998 Laki Pohjoismaiden ympäris- 12.3.1999 Asetuksella 17120: törahoitusyhtiötä koskevan 17121: sopimuksen eräiden määräys- 17122: ten hyväksymisestä 17123: 344 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 17124: 17125: 27911998 283/1998* Laki Jordanian kanssa tehdyn 1.4.1999 Asetuksella 17126: Euro-Välimeri -assosiaa- 17127: tiosopimuksen eräiden mää- 17128: räysten hyväksymisestä 17129: 283/1998 29311998 Konsulipalvelulaki 22.4.1999 1.12.1999 17130: Laki ulkoasiainhallinnosta 22.4.1999 1.12.1999 17131: annetun lain 6 ja 8 §:n kumo- 17132: amisesta 17133: 111999 2/1999 Laki Etelä-Afrikan tasavallan 24.6.1999 Asetuksella 17134: kanssa tehdyn sijoitusten 17135: edistämistä ja vastavuoroista 17136: suojaamista koskevan sopi- 17137: muksen eräiden määräysten 17138: hyväksymisestä 17139: 211999 3/1999 Laki Pohjoismaiden kehitys- 28.7.1999 Asetuksella 17140: rahastoa koskevan sopimuk- 17141: sen eräiden määräysten hy- 17142: väksymisestä 17143: 3111999 22/1999 Laki Meksikon kanssa tehdyn 22.10.1999 Asetuksella 17144: sijoitusten edistämistä ja vas- 17145: tavuoroista suojaamista kos- 17146: kevan sopimuksen eräiden 17147: määräysten hyväksymisestä 17148: 17149: 1.2. Eduskunnan khjelmällä ilmoitetut eduskunnan päätökset 17150: 17151: Valtiopäiväasia- Eduskun- Asia Toimenpiteet 17152: kirja nan päätös 17153: A 111999 14/1999 Asetus Yhdistyneiden Kansakun- Merkitty pöytäkirjaan 17154: tien turvallisuusneuvoston Libyaa 18.6.1999 17155: koskeviin päätöksiin perustuvien 17156: velvoitusten täyttämisestä annetun 17157: asetuksen soveltamisen väliai- 17158: kaisesta keskeyttämisestä 17159: K 111999 EK 12 Eurropan neuvoston Suomen val- Merkitty pöytäkirjaan 17160: b/1999 tuuskunnan Euroopan neuvoston 18.6.1999 17161: parlamentaarisen yleiskokouksen 17162: toiminnasta vuonna 1998 antama 17163: kertomus 17164: VNS 2/1999 EK Selonteko Suomen osallistumisesta Merkitty pöytäkirjaan 17165: 19/1999 sotilaalliseen kriisinhallintaoperaa- 24.6.1999 17166: tioon (KFOR) Kosovossa 17167: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 345 17168: 17169: 17170: Oikeusministeriö 17171: 1.1. Vastaukset hallituksen esityksiin 17172: 17173: 17174: 17175: Hallituk- Eduskunnan Asia Lain vahvistami- Voimaan- 17176: sen esi- vastauksen sen pvm, muu tulopäivä 17177: tyksen nu- numero/vp toimenpide 17178: mero/vp 17179: 17180: 17181: 199/1996 302/1998* Laki saatavien perinnästä 22.4.1999 1.9.1999 17182: Laki kuluttajansuojalain 22.4.1999 1.9.1999 17183: muuttamisesta 17184: Laki rikoslain 30 luvun 3 §:n 22.4.1999 1.9.1999 17185: muuttamisesta 17186: Laki markkinatuomioistui- 22.4.1999 1.9.1999 17187: mesta annetun lain muuttami- 17188: sesta 17189: 32/1997 263/1998 Laki rikoslain muuttamisesta 30.4.1999 1.10.1999 17190: Laki tieliikennelain muuttam- 30.4.1999/ 1.10.1999 17191: sesta 17192: Laki vesiliikennelain 24 §:n 30.4.1999 1.10.1999 17193: muuttamisesta 17194: Laki ilmailulain muuttamises- 30.4.1999 1.10.1999 17195: ta 17196: Laki merilain 20 luvun 12 §:n 30.4.1999 1.10.1999 17197: muuttamisesta 17198: 23411997 249/1998 Raideliikennevastuulaki 5.2.1999 1.9.1999 17199: Laki liikennevakuutuslain 5.2.1999 1.9.1999 17200: muuttamisesta 17201: 10/1998 20611998 Laki rangaistusten täytän- 19.3.1999 1.6.1999 17202: töönpanosta annetun alin 17203: muuttamisesta 17204: Laki tutkintavankeudesta an- 19.3.1999 1.6.1999 17205: netun lain muuttamisesta 17206: Laki pakkokeinolain 5 a lu- 19.3.1999 1.6.1999 17207: vun muuttamisesta 17208: Laki kansanterveyslain 14 §:n 19.3.1999 1.6.1999 17209: muuttamisesta 17210: 346 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 17211: 17212: 30/1998 303/1998* Laki viranomaisten toiminnan 21.5.1999 1.12.1999 17213: julkisuudesta 17214: Laki kuntalain 57 ja 7 4 §:n 21.5.1999 1.12.1999 17215: muuttamisesta 17216: Laki eräiden salassapitosään- 21.5.1999 1.12.1999 17217: nösten kumoamisesta 17218: Laki oikeudenkäynnin jul- 21.5.1999 1.12.1999 17219: kisuudesta annetun lain muut- 17220: tamisesta 17221: Laki rikoslain 40 luvun muut- 21.5.1999 1.12.1999 17222: tamisesta 17223: Laki valtion virkamieslain 17 21.5.1999 1.12.1999 17224: §:n muuttamisesta 17225: Laki nimikirjalain muuttami- 21.5.1999 1.12.1999 17226: sesta 17227: Laki tietosuojalautakunnasta 21.5.1999 1.12.1999 17228: ja tietosuojavaltuutetusta an- 17229: netun lain muuttamisesta 17230: Laki julkisesta notaarista an- 21.5.1999 1.12.1999 17231: netun lain 3 ja 4 §:n muutta- 17232: misesta 17233: Laki kirjanpitolain 8 luvun 3 21.5.1999 1.12.1999 17234: §:n muuttamisesta 17235: Laki yksinoikeudesta integ- 21.5.1999 1.12.1999 17236: roidun piirin piirimalliin an- 17237: netun lain muuttamisesta 17238: Laki tuoteturvallisuuslain 21.5.1999 1.12.1999 17239: muuttamisesta 17240: Laki julkisista hankinnois- 21.5.1999 1.12.1999 17241: taannetun lain 14 §:n muut- 17242: tamisesta 17243: Laki sähköturvallisuuslain 36 21.5.1999 1.12.1999 17244: ja 37 §: muuttamsesta 17245: Laki ydinenergialain 78 §:n 21.5.1999 1.12.1999 17246: muuttamisesta 17247: Laki vakauslain 14 h §:n 21.5.1999 1.12.1999 17248: muuttamisesta 17249: Laki laitteiden energiatehok- 21.5.1999 1.12.1999 17250: kuudesta annetun lain muut- 17251: tamisesta 17252: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 347 17253: 17254: Laki yritystuen yleisistä eh- 21.5.1999 1.12.1999 17255: doista annetun lain 9 ja 10 17256: §:n muuttamisesta 17257: Laki rahoitustarkastuslain 21.5.1999 1.12.1999 17258: muuttamisesta 17259: Laki valtion vakuusrahastosta 21.5.1999 1.12.1999 17260: annetun lain muuttamisesta 17261: Laki elokuvien tarkastuksen 21.5.1999 1.12.1999 17262: toimittamisesta annetun lain 17263: 14 a §:n muuttamisesta 17264: Laki vaarallisten aineiden kul- 21.5.1999 1.12.1999 17265: jetuksesta annetun lain 17 ja 17266: 23 §:n muuttamisesta 17267: Laki alusturvallisuuden vai- 21.5.1999 1.12.1999 17268: vonnasta annetun lain 17 ja 17269: 21 §:n muuttamisesta 17270: Laki merimieskatselmuslain 21.5.1999 1.12.1999 17271: 15 ja 17 §:n muuttamisesta 17272: Laki työttömyysturvalain 21.5.1999 1.12.1999 17273: muuttamisesta 17274: Laki valtion virkaehtosopi- 21.5.1999 1.12.1999 17275: muslain muuttamisesta 17276: Laki säteilylain muuttamisesta 21.5.1999 1.12.1999 17277: Laki yksityishenkilön velka- 21.5.1999 1.12.1999 17278: järjestelystä annetun lain 87 17279: §:n muuttamisesta 17280: Laki ulosottolain 3 luvun 34 f 21.5.1999 1.12.1999 17281: ja 34 g §:n muuttamisesta 17282: Laki konkurssipesien hallin- 21.5.1999 1.12.1999 17283: non valvonnasta annetun lain 17284: 16 §:n muuttamisesta 17285: Laki eduskunnan virkamiehis- 21.5.1999 1.12.1999 17286: tä annetun lain 17 §:n muut- 17287: tamisesta 17288: Laki tasavallan presidentin 21.5.1999 1.12.1999 17289: kansliasta annetun lain 60 §:n 17290: muuttamisesta 17291: 348 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 17292: 17293: Laki valtiontilintarkastajien ja 21.5.1999 1.12.1999 17294: valtiontalouden tarkastusviras- 17295: ton oikeudesta tarkastaaneräi- 17296: tä Suomen ja Euroopan yh- 17297: teisojen välisiä varainsiirtoja 17298: annetun lain 4 §:n muuttami- 17299: sesta 17300: Laki kunnallisesta työmarkki- 21.5.1999 1.12.1999 17301: nalaitoksesta annetun lain 9 17302: §:m muuttamisesta 17303: Laki ammattikorkeakou- 21.5.1999 1.12.1999 17304: luopinnoista annetun lain 28 17305: §:n muuttamisesta 17306: Laki ilmansuojelulain 23 ja 21.5.1999 1.12.1999 17307: 31 §:n muuttamisesta 17308: Laki meluntorjuntalain 27 §:n 21.5.1999 1.12.1999 17309: muuttamisesta 17310: Laki terveydensuojelulain 21.5.1999 1.12.1999 17311: muuttamisesta 17312: Laki kemikaalilain muuttami- 21.5.1999 1.12.1999 17313: sesta 17314: Laki torjunta-ainelain muut- 21.5.1999 1.12.1999 17315: tamisesta 17316: Laki jätelain muuttamisesta 21.5.1999 1.12.1999 17317: Laki eläinsuojelulain muutta- 21.5.1999 1.12.1999 17318: misesta 17319: Laki elintarvikelain muutta- 21.5.1999 1.12.1999 17320: misesta 17321: Laki eläimistä saatavien elin- 21.5.1999 1.12.1999 17322: tarvikkeiden elintarvikehygie- 17323: niasta annetun lain muuttami- 17324: sesta 17325: Laki siemenkauppalain muut- 21.5.1999 1.12.1999 17326: tamisesta 17327: Laki taimiaineistolain 9 ja 14 21.5.1999 1.12.1999 17328: §:n muuttamisesta 17329: Laki kasvinsuojelulain 15 §:n 21.5.1999 1.12.1999 17330: muuttamisesta 17331: Laki lannoitelain 16 ja 21 §:n 21.5.1999 1.12.1999 17332: muuttamisesta 17333: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 349 17334: 17335: Laki kotieläinjalostuslain 14 21.5.1999 1.12.1999 17336: ja 15 §:n muuttamisesta 17337: Laki hevostalouslain 14 ja 15 21.5.1999 1.12.1999 17338: §:n muuttamisesta 17339: Laki eläinten lääkitsemisestä 21.5.1999 1.12.1999 17340: annetun lain muuttamisesta 17341: Laki eläinlääkinnällisestä ra- 21.5.1999 1.12.1999 17342: jatarkastuksesta annetun lain 17343: 24 ja 27 §:n muuttamisesta 17344: Laki Euroopan yhteisön yh- 21.5.1999 1.12.1999 17345: teisen maatalouspolitiikan 17346: täytäntöönpanosta annetun 17347: lain 6 §:n muuttamisesta 17348: Laki maaseutuelinkeinojen 21.5.1999 1.12.1999 17349: tukitehtäviä hoidettaessa nou- 17350: datettavasta menettelystä an- 17351: netun lain 9 §:n muuttamises- 17352: ta 17353: Laki metsäkeskuksista ja met- 21.5.1999 1.12.1999 17354: sätalouden kehittämiskeskuk- 17355: sesta annetun lain 8 ja 16 §:n 17356: muuttamisesta 17357: Laki erikoiskasvien mark- 21.5.1999 1.12.1999 17358: kinoimismaksuista annetun 17359: lain muuttamisesta 17360: Laki kuntootuksen asiakas- 21.5.1999 1.12.1999 17361: palveluyhteistyöstä annetun 17362: lain 12 §:n muuttamisesta 17363: Laki yksityisestä terveyden- 21.5.1999 1.12.1999 17364: huollosta annetun lain 15 ja 17365: 23 §:n muuttamisesta 17366: Laki lääkelain 90 §:n muut- 21.5.1999 1.12.1999 17367: tamisesta 17368: Laki terveydenhuollon lait- 21.5.1999 1.12.1999 17369: teista ja tarvikkeista annetun 17370: lain muuttamisesta 17371: Laki toimenpiteistä tupakoin- 21.5.1999 1.12.1999 17372: nin vähentämiseksi annetun 17373: lain muuttamisesta 17374: Laki terveydenhuollon am- 21.5.1999 1.12.1999 17375: mattihenkilöistä annetun lain 17376: muuttamisesta 17377: 350 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 17378: 17379: Laki kunnallisten viranhalti- 21.5.1999 1.12.1999 17380: jain ja työntekijäin eläkelain 17381: muuttamisesta 17382: Laki kuolemansyyn selvittä- 21.5.1999 1.12.1999 17383: ruisestä annetun lain 15 §:n 17384: muuttamisesta 17385: Laki yhdistyslain 47 §:n 21.5.1999 1.12.1999 17386: muuttamisesta 17387: Laki eräitä yrityksiä koske- 21.5.1999 1.12.1999 17388: vasta tiedonantovelvollisuu- 17389: desta annetun lain 7 §:n 17390: muuttamisesta 17391: Laki vapaakappalelain 10 §:n 21.5.1999/ 1.12.1999 17392: muuttamisesta 17393: Laki hallinotmenettelylain 5 21.5.1999 1.12.1999 17394: ja 15 §:n muuttamisesta 17395: Laki arkistolain muuttamises- 21.5.1999 1.12.1999 17396: ta 17397: Laki yksityisluontoisten arkis- 21.5.1999 1.12.1999 17398: tojen valtionavusta annetun 17399: lain 13 §:n muuttamisesta 17400: Laki Euroopan yhteisön yh- 21.5.1999 1.12.1999 17401: teisen maatalouspolitiikan 17402: tunnistamis- ja tiedonantojär- 17403: jestelmän täytäntöönpanosta 17404: annetun lain 9 §:n muuttami- 17405: sesta 17406: Laki metsästyslain 89 §:n 21.5.1999 1.12.1999 17407: muuttamisesta 17408: Laki kalastuslain 77 a §:n 21.5.1999 1.12.1999 17409: muuttamisesta 17410: 74/1998 27411998* Laki rikoslain muuttamisesta 30.4.1999 1.10.1999 17411: Laki rikesakosta tieliikentees- 30.4.1999 1.10.1999 17412: sä annetun lain kumoamisesta 17413: Laki rikesakkolain muuttami- 30.4.1999 1.10.1999 17414: sesta 17415: Laki rangaisutsmääräys- 30.4.1999 1.10.1999 17416: menettelystä annetun lain 11 17417: §:n muuttamisesta 17418: Laki jätelain 62 §:n muutta- 30.4.1999 1.10.1999 17419: misesta 17420: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 351 17421: 17422: Laki rangaistusten täytän- 30.4.1999 1.10.1999 17423: töönpanosta annetun lain 6 17424: luvun muuttamisesta 17425: Laki oikeudenkäymiskaaren 30.4.1999 1.10.1999 17426: 32 luvun muuttamisesta 17427: Laki uhkasakkolain 2 §:n 30.4.1999 1.10.1999 17428: muuttamisesta 17429: Laki verotustietojen luovut- 30.4.1999 1.10.1999 17430: tamisesta sakotosta varten 17431: 75/1998 276/1998 Laki Suomen Hallitusmuodon 22.4.1999 jätetty le- 17432: voimaantulojärjestelyistä päämään 17433: 83/1998 250/1998 Laki vakuutusoikeudesta an- 5.3.1999 1.4.1999 17434: netun lain muuttamisesta 17435: Laki sairausvakuutuslain 5.3.1999 1.4.1999 17436: muuttamisesta 17437: Laki kansaneläkelain muut- 5.3.1999 1.4.1999 17438: tamisesta 17439: Laki rintamasotilaseläkelain 5.3.1999 1.4.1999 17440: 17 §:n muuttamisesta 17441: Laki ulkomaille maksettavasta 5.3.1999 1.4.1999 17442: rintamatisästä annetun lain 10 17443: §:n muuttamisesta 17444: Laki työntekijäin eläkelain 5.3.1999 1.4.1999 17445: muuttamisesta 17446: Laki lyhytaikaisissa työsuh- 5.3.1999 1.4.1999 17447: teissa olevien työntekijäin 17448: eläkelain 13 a §:n muuttami- 17449: sesta 17450: Laki merimieseläkelain 60 a 5.3.1999 1.4.1999 17451: §:n 3 momentin ja 61 b §:n 17452: kumoamisesta 17453: Laki yrittäjien eläkelain 15 5.3.1999 1.4.1999 17454: §:n 2 momentin kumoamises- 17455: ta 17456: Laki maatalousyrittäjien elä- 5.3.1999 1.4.1999 17457: kelain 18 §:n 2 momentin 17458: kumoamisesta 17459: Laki maatalousyrittäjien su- 5.3.1999 1.4.1999 17460: kupolvenvaihdoseläkkeestä 17461: annetun lain 40 §:n muutta- 17462: misesta 17463: 352 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 17464: 17465: Laki maatalousyrittäjien luo- 5.3.1999 1.4.1999 17466: pumiskorvauksesta annetun 17467: lain 32 §:n muuttamisesta 17468: Laki maatalousyrittäjien luo- 5.3.1999 1.4.1999 17469: pumistuesta annetun lain 37 17470: §:n muuttamisesta 17471: Laki kasvihuonetuotannon ja 5.3.1999 1.4.1999 17472: omenanviljelyn lopettamis- 17473: tuesta annetun lain 12 §:n 17474: muuttamisesta 17475: Laki maataloustuotannon lo- 5.3.1999 1.4.1999 17476: ~ettamistuest_a annetun lain 19 17477: :n muuttamisesta 17478: Laki valtion eläkelain muut- 5.3.1999 1.4.1999 17479: tamisesta 17480: Laki valtion perhe-eläkelain 5.3.1999 1.4.1999 17481: 20 §:n 3 momentin ja 21 a 17482: §:n kumoamisesta 17483: Laki kunnallisten viranhalti- 5.3.1999 1.4.1999 17484: jain ja työntekijäin eläkelain 17485: muuttamisesta 17486: Laki evankelis-luterilaisen 5.3.1999 1.4.1999 17487: kirkon eläkelain 7 e §:n ku- 17488: moamisesta 17489: Laki tapaturmavakuutuslain 5.3.1999 1.4.1999 17490: muuttamisesta 17491: Laki maatalousyrittäjien tapa- 5.3.1999 1.4.1999 17492: turmavakuutuslain 10 §:n 2 17493: momentin kumoamisesta 17494: Laki sotilasvammalain 29 a 5.3.1999 1.4.1999 17495: §:n kumoamisesta 17496: Laki asevelvollisen kuoltua 5.3.1999 1.4.1999 17497: suoritettavasta taloudellisesta 17498: tuesta annetun lain 7 §:n 3 17499: momentin kumoamisesta 17500: Laki työttömyysturvalain 5.3.1999 1.4.1999 17501: muuttamisesta 17502: Laki työmarkkinatuesta anne- 5.3.1999 1.4.1999 17503: tun lain 39 §:n muuttamisesta 17504: Laki työvoimapoliittisesta 5.3.1999 1.4.1999 17505: aikuiskoulutuksesta annetun 17506: lain 32 §:n muuttamisesta 17507: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 353 17508: 17509: Laki vuorotteluvapaakokeilus- 5.3.1999 1.4.1999 17510: ta annetun lain 13 §:n muut- 17511: tamisesta 17512: Laki opintotukilain muuttami- 5.3.1999 1.4.1999 17513: sesta 17514: Laki rikosvahinkojen kor- 5.3.1999 1.4.1999 17515: vaamisesta valtion varoista 17516: annetun lain 26 §:n muutta- 17517: misesta 17518: 9611998 278/1998 Henkilötietolaki 22.4.1999 1.6.1999 17519: Laki tietosuojalautakunnasta 22.4.1999 1.6.1999 17520: ja tietosuojavaltuutetusta an- 17521: netun lain muuttamisesta 17522: Laki rikoslain 38 luvun 9 §:n 22.4.1999 1.6.1999 17523: muuttamisesta 17524: Laki yleisten asiakirjain mul- 22.4.1999 1.6.1999 17525: kisuudesta annetun lain 18 a 17526: §:n muuttamisesta 17527: 107/1998 28111998 Laki oikeudenkäymiskaaren 19.3.1999 1.6.1999 17528: 21 luvun muuttamisesta 17529: Laki oikeudenkäynnistä riko- 19.3.1999 1.6.1999 17530: sasioissa annetun lain 9 luvun 17531: 8 ja 9 §:n muuttamisesta 17532: Laki käräjäoikeuslain 19 §:n 19.3.1999 1.6.1999 17533: muuttamisesta 17534: 114/1998 217/1998* Hallinto-oikeuslaki 26.3.1999 1.11.1999 17535: Laki Korkeimmasta hallinto- 26.3.1999 1.11.1999 17536: oikeudesta annetun lain 3 §:n 17537: muuttamisesta 17538: Laki Ahvenanmaan hallinto- 26.3.1999 1.11.1999 17539: tuomioistuimesta annetun lain 17540: muuttamisesta 17541: Laki hallintokäyttölain muut- 26.3.1999 1.11.1999 17542: tamisesta 17543: Laki hallintomenettelylain 19 26.3.1999 1.11.1999 17544: §:n muuttamisesta 17545: Laki kuntalain muuttamisesta 26.3.1999 1.11.1999 17546: Laki oikeudenkäynnin jul- 26.3.1999 1.11.1999 17547: kisuudesta annetun lain 1 §:n 17548: muuttamisesta 17549: 12 209050E 17550: 354 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 17551: 17552: Laki asiakirjain lähettämisestä 26.3.1999 1.11.1999 17553: annetun lain 5 §:n muuttami- 17554: sesta 17555: 115/1998 163/1998 Laki rikosvahinkojen kor- 29.1.1999 1.2.1999 17556: vaamisesta valtion varoista 17557: annetun lain muuttamisesta 17558: 116/1998 16411998 Laki vahingonkorvauslain 29.1.1999 1.2.1999 17559: muuttamisesta 17560: 145/1998 29911998 Kokoontumislaki 22.4.1999 1.9.1999 17561: Laki poliisilain 18 ja 19 §:n 22.4.1999 1.9.1999 17562: muuttamisesta 17563: Laki uskonnonvapauslain 3 22.4.1999 1.9.1999 17564: §:n muuttamisesta 17565: 146/1998 23411998 Laki holhoustoimesta 1.4.1999 1.12.1999 17566: Laki holhoustoimen edunval- 1.4.1999 1.12.1999 17567: vontapalveluiden järjestämi- 17568: sestä 17569: Laki oikeudenkäymiskaaren 1.4.1999 1.12.1999 17570: muuttamisesta 17571: Laki oikeudenkäynnistä riko- 1.4.1999 1.12.1999 17572: sasioissa annetun lain muut- 17573: tamisesta 17574: Laki hallintolainkäyttölain 1.4.1999 1.12.1999 17575: muuttamisesta 17576: Laki hallintomenettelylain 1.4.1999 1.12.1999 17577: muuttamisesta 17578: Laki avioliittolain muuttami- 1.4.1999 1.12.1999 17579: sesta 17580: Laki varallisuusoikeudellisista 1.4.1999 1.12.1999 17581: oikeustoimista annetun lain 17582: 22 ja 24 §:n muuttamisesta 17583: Laki lapsen elatuksesta anne- 1.4.1999 1.12.1999 17584: tuo lain 7 §:n muuttamisesta 17585: Laki oikeudenkäynnin jul- 1.4.1999 1.12.1999 17586: kisuudesta annetun lain 5 §:n 17587: muuttamisesta 17588: Laki esitutkintalain 33 §:n 1.4.1999 1.12.1999 17589: muuttamisesta 17590: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 355 17591: 17592: Laki eräistä yhteisomistussuh- 1.4.1999 1.12.1999 17593: teista annetun lain 10 §:n 17594: muuttamisesta 17595: Laki kestävän metsätalouden 1.4.1999 1.12.1999 17596: rahoituksesta annetun lain 2 17597: §:n muuttamisesta 17598: Laki peruskuivatustoiminnan 1.4.1999 1.12.1999 17599: tukemisesta annetun lain 22 17600: §:n muuttamisesta 17601: Laki oikeudenkäynnistä huo- 1.4.1999 1.12.1999 17602: neenvuokra-asioissa annetun 17603: lain 29 §:n muuttamisesta 17604: Laki työtuomioistuimesta an- 1.4.1999 1.12.1999 17605: netun lain 6 §:n muuttamises- 17606: ta 17607: Laki asianajajista annetun lain 1.4.1999 1.12.1999 17608: 3 ja 9 §:n muuttamisesta 17609: Laki käräjäoikeuslain 6 §:n 1.4.1999 1.12.1999 17610: muuttamisesta 17611: Laki välimiesmenettelystä 1.4.1999 1.12.1999 17612: annetun lain 8 §:n muuttami- 17613: sesta 17614: Laki yrityksen saneerauksesta 1.4.1999 1.12.1999 17615: annetun lain 8 §:n muuttami- 17616: sesta 17617: Laki yksityishenkilön velka- 1.4.1999 1.12.1999 17618: järjestelystä annetun lain 65 17619: §:n muuttamisesta 17620: Laki perintökaaren muuttami- 1..1999 1.12.1999 17621: sesta 17622: 147/1998 286/1998 Ahvenanmaan itsehallintolaki 22.4.1999 jätetty le- 17623: päämään 17624: Laki Ahvenanmaan maanhan- 22.4.1999 jätetty le- 17625: kintalain 17 §:n muuttamises- päämään 17626: ta 17627: 18711998 207/1998 Laki rikoksen johdosta tapah- 12.2.1999 1.3.1999 17628: tuvasta luovuttamisesta Eu- 17629: roopan unionin jäsenvaltioi- 17630: den välillä tehdyn yleissopi- 17631: muksen eräiden määräysten 17632: hyväksymisestä 17633: 356 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 17634: 17635: Laki yksinkertaistetusta me- 12.2.1999 1.3.1999 17636: nettelystä Euroopan unionin 17637: jäsenvaltioiden välillä rikok- 17638: sen johdosta tapahtuvassa 17639: luovuttamisessa tehdyn yleis- 17640: sopimuksen eräiden määräys- 17641: ten hyväksymisestä 17642: Laki rikoksen johdosta tapah- 12.2.1999 1.3.1999 17643: tuvasta luovuttamisesta anne- 17644: tun lain muuttamisesta 17645: 188/1998 294/1998 Laki nuorisorangaistuksen 5.3.1999 1.4.1999 17646: kokeilemisesta annetun lain 3 17647: ja 10 §:n muuttamisesta 17648: 189/1998 224/1998 Laki takauksesta ja vierasvel- 19.3.1999 1.10.1999 17649: kapanttauksesta 17650: Laki kauppakaaren 10 luvun 19.3.1999 1.10.1999 17651: muuttamisesta 17652: Laki kuluttajavalituslautakun- 19.3.1999 1.10.1999 17653: nasta annetun lain 1 §:n 17654: muuttamisesta 17655: 254/1998 295/1998 Laki rikoslain muuttamisesta 1.4.1999 1.6.1999 17656: Laki arvopaperimarkkinalain 1.4.1999 1.6.1999 17657: muuttamisesta 17658: Laki kaupankäynnistä vakioi- 1.4.1999 1.6.1999 17659: duilla optioilla ja termiineillä 17660: annetun lain 3 ja 5 luvun 17661: muuttamisesta 17662: 275/1998 307/1998 Laki ulosottolain muuttami- 9.4.1999 1.6.1999 17663: sesta 17664: 3/1999 67/1999 Laki turvatarkastuksista tuo- 3.12.1999 1.1.2000 17665: mioistuimissa 17666: 4/1999 2111999 Laki rikoslain muuttamisesta 14.10.1999 1.12.1999 17667: 5/1999 111999 Tilisiirtolaki 28.7.1999 14.8.1999 17668: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 357 17669: 17670: 8/1999 34/1999* Laki rikosrekisterilain muut- 26.11.1999 1.1.2000 17671: tamisesta 17672: 35/1999 5511999 Laki nuorisorangaistuksen 26.11.1999 1.1.2000 17673: kokeilemisesta annetun lain 17674: 14 §:n muuttamisesta 17675: 45/1999 2911999 Laki tuomioistuinten ja eräi- 22.10.1999 1.1.2000 17676: den oikeushallintoviranomais- 17677: ten suoritteista perittävistä 17678: maksuista annetun lain 7 §:n 17679: muuttamisesta 17680: 9911999 5611999 Laki eräistä arvopaperi-ja 26.11.1999 11.12.1999 17681: valuuttakaupan sekä selvitys- 17682: järjestelmän ehdoista 17683: Laki arvo-osuustileistä anne- 26.11.1999 11.12.1999 17684: tun lain 5a §:n muuttamisesta 17685: 11011999 9111999 Laki asianajajista annetun lain 23.12.1999 1.1.2000 17686: muuttamisesta 17687: 11111999 92/1999 Laki haastemieslain muutta- 23.12.1999 1.1.2000 17688: misesta 17689: 148/1999 103/1999 Laki oikeudenkäynnistä riko- 23.12.1999 1.3.2000 17690: sasioissa annetun lain 1 luvun 17691: 14 §:n muuttamisesta 17692: Laki yliopistolain 2 ja 21 §:n 23.12.1999 1.3.2000 17693: muuttamisesta 17694: Laki Suomen itsenäisyyden 23.12.1999 1.3.2000 17695: juhlarahastosta annetun lain 17696: muuttamisesta 17697: Laki ulkomaankaupan hallin- 23.12.1999 1.3.2000 17698: nosta sekä tarkkailu- ja suoja- 17699: toimenpiteistä eräissä tapauk- 17700: sissa annetun lain 7 §:n muut- 17701: tamisesta 17702: Laki maaseutuelinkeinojen 23.12.1999 1.3.2000 17703: valituslautakunnasta annetun 17704: lain 3 ja 5 §:n muuttamisesta 17705: Laki eduskunnan virkamiehis- 23.12.1999 1.3.2000 17706: tä annetun lain 6 §:n muutta- 17707: misesta 17708: Laki Suomen Pankin virka- 23.12.1999 1.3.2000 17709: miehistä annetun lain 4 §:n 17710: muuttamisesta 17711: 358 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 17712: 17713: Laki kokoontumislain 1 §:n 23.12.1999 1.3.2000 17714: muuttamisesta 17715: Laki vaalilain muuttamisesta 23.12.1999 1.3.2000 17716: 153/1999 13211999* Laki sähköisestä asioinnista 30.12.1999 1.1.2000 17717: hallinnossa 17718: 17719: 1.2. Eduskunnan khjelmällä ilmoitetut eduskunnan päätökset 17720: 17721: Valtiopäiväasia- Eduskun- Asia Toimenpiteet 17722: kirja nan päätös 17723: HE 233/1997 EK Laki rikoslain muuttamisesta; ei Merkitty pöytäkirjaan 17724: 50/1998 käsitelty loppuun 30.4.1999 17725: HE 23911997 EK Yksityisyyden, rauhan ja kunnian Merkitty pöytäkirjaan 17726: 5111998 loukkaamista koskevien rangais- 30.4.1999 17727: tussäännösten uudistaminen; ei 17728: käsitelty loppuun 17729: HE 111998 EV Suomen Hallitusmuoto; hyväksytty Merkitty pöytäkirjaan 17730: 26211998* lepäämään 22.4.1999 17731: HE 11711998 EK Laki perintökaaren 7 luvun 3 ja 5 Merkitty pöytäkirjaan 17732: 52/1998 §:n muuttamisesta; ei käsitelty lop- 1.4.1999 17733: puun 17734: HE 14711998 EV Laki Ahvenanmaan itsehallintolain Merkitty pöytäkirjaan 17735: 286/1998 ja Ahvenanmaan maanhankintalain 22.4.1999 17736: 17 §:n muuttamisesta; hyväksytty 17737: lepäämään 17738: K 9/1998 EK Vaitioneuvoston oikeuskanslerin Merkitty pöytäkirjaan 17739: 42/1998 kertomus oikeuskanslerin virka- 19.3.1999 17740: toimista ja lain noudattamista kos- 17741: kevista havainnoista vuodelta 1997 17742: K 10/1998 EK 43 Eduskunnan oikeusasiamiehen toi- Merkitty pöytäkirjaan 17743: b/1998 minnastaan vuonna 1997 antama 19.3.1999 17744: kertomus 17745: LJL 111999 EK Suomen perustuslaki Vahvistettu 11.6.1999 17746: 15/1999 17747: LJL 2/1999 EK Laki Suomen perustuslain voi- Vahvistettu 11.6.1999 17748: 15/1999 maantulojärjestelyistä 17749: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 359 17750: 17751: 17752: Sisäasiainministeriö 17753: 1.1. Vastaukset hallituksen esityksiin 17754: 17755: 17756: 17757: Hallituk- Eduskunnan Asia Lain vahvistami- Voimaan- 17758: sen esi- vastauksen sen pvm, muu tulopäivä 17759: tyksen nu- numero/vp toimenpide 17760: mero/vp 17761: 17762: 17763: 42/1998 269/1998* Laki rajavartiolaitoksesta 12.3.1999 21.3.1999 17764: 50/1998 297/1998* Laki ulkomaalaislain muutta- 22.4.1999 1.5.1999 17765: misesta 17766: 76/1998 257/1998* Pelastustoimilaki 30.4.1999 1.9.1999 17767: 148/1998 301/1998 Laki järjestyksenvalvojista 22.4.1999 1.9.1999 17768: Laki ulkoilulain 22 §:n muut- 22.4.1999 1.9.1999 17769: tamisesta 17770: Laki merimieslain 74 §:n 22.4.1999 1.9.1999 17771: muuttamisesta 17772: Laki rikoslain muuttamisesta 22.4.1999 1.9.1999 17773: 17211998 225/1998 Laki kuntalain muuttamisesta 15.1.1999 1.3.1999 17774: 19111998 288/1998* Laki Suomen ja Ruotsin kun- 5.3.1999 eduskunta 17775: tien välisestä yhteistyöstä hylkäsi esi- 17776: tyksen 17777: 19211998 277/1998* Laki väestötietolain muutta- 22.4.1999 1.12.1999 17778: misesta 17779: Laki rekisterihallintolain 2 22.4.1999 1.12.1999 17780: §:n muuttamisesta 17781: 193/1998 21111998 Nimilaki 22.1.1999 1.6.1999 17782: 194/1998 258/1998 Laki pelastustoimen laitteiden 30.4.1999 1.9.1999 17783: teknisistä vaatimuksista ja 17784: tuotteiden paloturvallisuudesta 17785: 195/1998 229/1998 Laki hätäkeskuksia koskevas- 22.1.1999 1.3.1999 17786: ta kokeilusta annetun lain 17787: muuttamisesta 17788: 9/1999 5/1999 Laki kunnallisen viranhaltijan 18.6.1999/ 1.7.1999 17789: palvelussuhdeturvasta annetun 17790: lain muuttamisesta 17791: 360 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 17792: 17793: 18/1999 1411999* Henkilökorttilaiki 28.7.1999 1.12.1999 17794: Laki väestötietolain 23 §:n 28.7.1999 1.12.1999 17795: muuttamisesta 17796: 140/1999 124/1999* Laki rakennerahasto-ohjelmi- 30.12.1999 1.1.2000 17797: en kansallisesta hallinnoinnis- 17798: ta 17799: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 361 17800: 17801: 17802: Puolustusministeriö 17803: 362 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 17804: 17805: 17806: Valtiovarainministeriö 17807: 1.1. Vastaukset hallituksen esityksiin 17808: 17809: 17810: Hallituk- Eduskunnan Asia Lain vahvistami- Voimaan- 17811: sen esi- vastauksen sen pvm, muu tulopäivä 17812: tyksen nu- numero/vp toimenpide 17813: mero/vp 17814: 17815: 17816: 174/1998 255/1998 Laki valtion virkamieslain 1.4.1999 1.6.1999 17817: muuttamisesta 17818: 196/1998 256/1998* Laki korkeimman oikeuden ja 19.3.1999 1.4.1999 17819: korkeimman hallinto-oikeu- 17820: den presidenttien ja jäsenten 17821: palvelussuhteen ehdoista an- 17822: netun lain muuttamisesta 17823: 202/1998 219/1998 Sijoitusrahastolaki 29.1.1999 1.2.1999 17824: Laki sijoituspalveluyrityksistä 29.1.1999 1.2.1999 17825: annetun lain 13 §:n muutta- 17826: misesta 17827: Laki rahoitustarkastuslain 2 29.1.1999 1.2.1999 17828: §:n muuttamisesta 17829: Laki arvopaperimarkkinalain 29.1.1999 1.2.1999 17830: 1 luvun 2 §:n muuttamisesta 17831: Laki arvo-osuusjärjestelmästä 29.1.1999 1.2.1999 17832: annetun lain muuttamisesta 17833: Laki arvo-osuustileistä anne- 29.1.1999 1.2.1999 17834: tun lain 29 §:n muuttamisesta 17835: Laki rahanpeson estämisestä 29.1.1999 1.2.1999 17836: ja selvittämisestä annetun lain 17837: 3 §:n muuttamisesta 17838: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 363 17839: 17840: Laki kaupparekisterilain 14 29.1.1999 1.2.1999 17841: §:n muuttamisesta 17842: 205/1998 231/1998 Laki tietotekniikan käytöstä 15.1.1999 Asetuksella 17843: tullialalla tehdyn yleissopi- 17844: muksen ja siihen liittyvän 17845: Euroopan yhteisöjen tuomi- 17846: oistuimen toimivaltaa koske- 17847: van pöytäkirjan sekä mainitun 17848: yleissopimuksen väliaikaisesta 17849: soveltamisesta eräiden Eurro- 17850: pan unionin jäsenvaltioiden 17851: kesken 17852: 209/1998 235/1998 Laki arvopaperimarkkinalain 29.1.1999 1.4.1999 17853: muuttamisesta 17854: Laki sijoituspalveluyrityksistä 29.1.1999 1.4.1999 17855: annetun lain 14 ja 21 §:n 17856: muuttamisesta 17857: Laki kiinteistörahastolain 22 29.1.1999 1.4.1999 17858: §:n muuttamisesta 17859: Laki luottolaitostoiminnasta 29.1.1999 1.4.1999 17860: annetun lain 18 ja 41 §:n 17861: muuttamisesta 17862: Laki vakuutusyhtiölain 10 29.1.1999 1.4.1999 17863: luvun 13 §:n muuttamisesta 17864: Laki osakeyhtiölain 11 luvun 29.1.1999 1.4.1999 17865: 12 §:n muuttamisesta 17866: 242/1998 254/1998 Laki julkishallinnon ja- ta- 1.4.1999 1.7.1999 17867: louden tilintarkastajista 17868: 278/1998 26811998 Laki tuloverolain muuttami- 5.3.1999 15.3.1999 17869: sesta 17870: Laki varallisuusverolain 10 5.3.1999 15.3.1999 17871: §:n muuttamisesta 17872: 28111999 279/1998 Laki tuloverolain 76 §:n 5.3.1999 15.3.1999 17873: muuttamisesta 17874: 282/1998 280/1998 Laki verohallintolain 13 §:n 5.3.1999 15.3.1999 17875: muuttamisesta 17876: 364 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 17877: 17878: 286/1998 310/1998 Brasilialle suunnatun kan- 19.3.1999 17879: sainvälisen rahoitusjärjestelyn 17880: toteuttamiseksi Suomen Pank- 17881: kia varten myönnetyn valtion 17882: takausvaituoden lisääminen 17883: 6/1999 6/1999 Laki valmisteverotuslain 24.6.1999 1.7.1999 17884: muuttamisesta 17885: Laki arvonlisäverolain muut- 24.6.1999 1.7.1999 17886: tamisesta 17887: Laki tullilain 9 §:n muuttami- 24.6.1999 1.7.1999 17888: sesta 17889: Laki Ahvenanmaan maakun- 24.6.1999 1.7.1999 17890: taa koskevista poikkeuksista 17891: arvonlisävero- ja valmisteve- 17892: rolainsäädäntöön annetun lain 17893: muuttamisesta 17894: 2011999 15/1999 Laki Espoon Keilaniemessä ja 17.9.1999 24.9.1999 17895: Lintuvaarassa sijaitsevien 17896: maa-alueiden myymisestä Es- 17897: paon kaupungille 17898: 24/1999 1811999 Laki valtion eläkelain muut- 8.10.1999 1.11.1999 17899: tamisesta 17900: 2511999 16/1999 Laki perusopetuslain 49 §:n 1.10.1999 15.10.1999 17901: muuttamisesta 17902: Laki eräistä opetusalan eläke- 1.10.1999 15.10.1999 17903: järjestelyistä annetun lain 15 17904: §:n muuttamisesta 17905: 28/1999 23/1999 Laki arvonlisäverolain muut- 8.10.1999 1.1.2000 17906: tamisesta 17907: 29/1999 3611999* Laki kuntien kalleusluokituk- 5.11.1999 15.11.1999 17908: sesta annetun lain 6 §:n 17909: muuttamisesta 17910: 32/1999 11111999* Laki tuloverolain muuttami- 23.12.1999 1.1.2000 17911: sesta 17912: Laki varallisuusverolain 10 23.12.1999 1.1.2000 17913: §:n muuttamisesta 17914: 36/1999 24/1999 Laki valtioneuvoston oikeu- 14.10.1999 15.10.1999 17915: desta luovuttaa Valtion paina- 17916: tuskeskuksen hallinnassa ole- 17917: va omaisuus perustettavalle 17918: valtionyhtiölle sekä yhtiön 17919: eräistä tehtävistä annetun lain 17920: kumoamisesta 17921: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 365 17922: 17923: 3811999 112/1999 Vuoden 2000 veroasteikko- 23.12.1999 1.1.2000 17924: laki 17925: 39/1999 113/1999 Laki tuloverolain muuttami- 23.12.1999 1.1.2000 17926: sesta 17927: Laki tuloverolain muuttami- 23.12.1999 1.1.2000 17928: sesta annetun lain voimaantu- 17929: losäännöksen muuttamisesta 17930: 4111999 66/1999 Valtioneuvoston lainanotto- 26.11.1999 26.11.1999 17931: valtuudet vuonna 2000 17932: 42/1999 3811999 Laki maatilatalouden tulove- 29.10.1999 1.11.1999 17933: rolain 13 §:n muuttamisesta 17934: 46/1999 35/1999 Laki varainsiirtoverolain 15 ja 29.10.1999 1.11.1999 17935: 22 §:n muuttamisesta 17936: Laki tuloverolain 45 ja 50 §:n 29.10.1999 1.11.1999 17937: muuttamisesta 17938: Laki verotusmenettelystä an- 29.10.1999 1.11.1999 17939: netun lain 15 §:n muuttami- 17940: sesta 17941: 4711999 28/1999 Laki kaupankäynnistä vakioi- 22.10.1999 1.11.1999 17942: duilla optioilla ja termiineillä 17943: annetun lain muuttamisesta 17944: Laki arvopaperimarkkinalain 22.10.1999 1.11.1999 17945: muuttamisesta 17946: Laki arvo-osuusjärjestelmästä 22.10.1999 1.11.1999 17947: annetun lain muuttamisesta 17948: Laki rahoitustarkastuslain 2 22.10.1999 1.11.1999 17949: §:n muuttamisesta 17950: Laki rikoslain 51 luvun 6 §:n 22.10.1999 1.11.1999 17951: muuttamisesta 17952: 52/1999 3111999 Laki velkakirjalain 5 §:n 22.10.1999 1.11.1999 17953: muuttamisesta 17954: Laki työsopimuslain 23 §:n 22.10.1999 1.11.1999 17955: muuttamisesta 17956: Laki merimieslain 19 §:n 22.10.1999 1.11.1999 17957: muuttamisesta 17958: Laki arvonlisäveron palautus- 22.10.1999 1.11.1999 17959: ten takaisinperinnästä kunnilta 17960: annetun lain 5 §:n muuttami- 17961: sesta 17962: 366 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 17963: 17964: 53/19999 40/1999 Laki Kansaneläkelaitoksen 29.10.1999 1.1.2000 17965: rahoituksen väliaikaisesta 17966: muuttamisesta vuonna 2000 17967: 7111999 115/1999* Laki verontilityslain 12 ja 29 30.12.1999 1.1.2000 17968: §:n muuttamisesta 17969: Laki tuloverolain 21 §:n 30.12.1999 1.1.2000 17970: muuttamisesta 17971: Laki verontilityslain 12 §:n 30.12.1999 1.1.2000 17972: väliaikaisesta muuttamisesta 17973: Laki tuloverolain 124 §:n vä- 30.12.1999 1.1.2000 17974: liaikaisesta muuttamisesta 17975: 72/1999 68/1999 Laki kotitaloustyön väliaikai- 26.11.1999 1.1.2000 17976: sesta verotuesta annetun lain 17977: 10 ja 12 §:n muuttamisesta 17978: 89/1999 60/1999 Laki merenkulun veron- 26.11.1999 29.11.1999 17979: huojennuksista annetun lain 6 17980: ja 14 §:n muuttamisesta 17981: 90/1999 57/1999 Laki vaikeavammaisille yrit- 3.12.1999 1.1.2000 17982: täjille myönnettävistä veron- 17983: huojennuksista annetun lain 3 17984: §:n muuttamisesta 17985: 100/1999 61/1999* Laki kiinteistöverolain muut- 12.11.1999 15.11.1999 17986: tamisesta 17987: 10111999 62/1999* Laki tuloverolain muuttami- 12.11.1999 1.1.2000 17988: sesta 17989: Laki tuloverolain väliaikaises- 12.11.1999 1.1.2000 17990: ta muuttamisesta 17991: Laki tuloverolain 77 §:n 12.11.1999 1.1.2000 17992: muuttamisesta annetun lain 17993: voimaantulosäännöksen muut- 17994: tamisesta 17995: 102/1999 63/1999 Laki Ahvenanmaan maakun- 3.12.1999 1.1.2000 17996: taa koskevista poikkeuksista 17997: arvonlisävero- ja valmisteve- 17998: rolainsäädäntöön annetun lain 17999: muuttamisesta 18000: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 367 18001: 18002: 113/1999 96/1999 Laki nimikirjalain 4 ja 9 §:n 30.12.1999 15.2.2000 18003: muuttamisesta 18004: 114/1999 71/1999 Laki Romanian kanssa tulo- 26.11.1999 Asetuksella 18005: veroja koskevan kaksinkertai- 18006: sen verotuksen välttämiseksi 18007: tehdyn sopimuksen eräiden 18008: määräysten hyväksymisestä 18009: 18010: 11511999 72/1999 Laki Slovakian kanssa tulove- 26.11.1999 Asetuksella 18011: raja koskevan kaksinkertaisen 18012: verotuksen välttämiseksi teh- 18013: dyn sopimuksen eräiden mää- 18014: räysten hyväksymisestä 18015: 18016: 116/1999 79/1999 Laki kaksinkertaisen verotuk- 3.12.1999 Asetuksella 18017: sen poistamisesta etuyh- 18018: teydessä keskenään olevien 18019: yritysten tulonoikaisun yh- 18020: teydessä tehdyn yleissopi- 18021: muksen muuttamista koske- 18022: van pöytäkirjan eräiden mää- 18023: räysten hyväksymisestä 18024: 117/1999 8011999 Laki yhtiöveron hyvityksestä 9.12.1999 1.1.2000 18025: annetun lain muuttamisesta 18026: 18027: 11811999 127/1999 Laki valtion eläkelain muut- 23.12.1999 1.1.2000 18028: tamisesta 18029: Laki valtion perhe-eläkelain 5 23.12.1999 1.1.2000 18030: §:n muuttamisesta 18031: 129/1999 136/1999 Laki valtion eläkerahastosta 23.12.1999 1.1.2000 18032: annetun lain muuttamisesta 18033: 141/1999 10111999 Kiinnitysluottopankkilaki 23.12.1999 1.1.2000 18034: Laki luottolaitostoiminnasta 23.12.1999 1.1.2000 18035: annetun lain 97 c §: muutta- 18036: misesta 18037: 18038: 149/1999 13111999* Laki verotustietojen julkisuu- 30.12.1999 1.1.2000 18039: desta ja salassapidosta 18040: Laki arvonlisäverolain muut- 30.12.1999 1.1.2000 18041: tamisesta 18042: Laki kiinteistöverolain muut- 30.12.1999 1.1.2000 18043: tamisesta 18044: Laki rakennusverolain 24 §:n 30.12.1999 1.1.2000 18045: muuttamisesta 18046: 368 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 18047: 18048: Laki korkotulon lähdeverosta 30.12.1999 1.1.2000 18049: annetun lain 18 §:n muutta- 18050: misesta 18051: 158/1999 117/1999* Laki tuloverolain 124 ja 131 23.12.1999 1.1.2000 18052: §:n muuttamisesta 18053: Laki korkotulon lähdeverosta 23.12.1999 1.1.2000 18054: annetun lain 3 ja 6 §:n muut- 18055: tamisesta 18056: Laki yhtiöveron hyvityksestä 23.12.1999 1.1.2000 18057: annetun lain muuttamisesta 18058: Laki rajoitetusti verovelvolli- 23.12.1999 1.1.2000 18059: sen tulon ja varallisuuden ve- 18060: rottamisesta annetun lain 7 ja 18061: 13 §:n muuttamisesta 18062: 178/1999 140/1999 Laki tupakkaverosta annetun 23.12.1999 1.1.2000 18063: lain liitteenä olevan verotau- 18064: lukon muuttamisesta 18065: 18066: 18067: 1.2. Eduskunnan khjelmällä ilmoitetut eduskunnan päätökset 18068: 18069: Valtiopäiväasia- Eduskun- Asia Toimenpiteet 18070: kirja nan päätös 18071: HE 45/1996 EK Laki Pohjoismaiden Investointi- Merkitty pöytäkirjaan 18072: 47/1998 pankin ja Pohjoismaiden projekti- 1.4.1999 18073: vientirahaston palveluksessa olevi- 18074: en henkilöiden verottamisesta an- 18075: netun lain 3 §:n muuttamisesta; ei 18076: käsitelty loppuun 18077: HE 210/1998 EK Laki valtion Virkamieskain 18 §:n Merkitty pöytäkirjaan 18078: 53/1998 muuttamisesta; ei käsitelty lop- 1.4.1999 18079: puun 18080: HE 250/1998 EK Lait valmisteverotuslain, arvon- Merkitty pöytäkirjaan 18081: 55/1998 lisäverolain sekä Ahvenanmaan 1.4.1999 18082: maakuntaa koskevista poikkeuksis- 18083: ta arvonlisävero- ja valmistevero- 18084: lainsäädäntöön annetun lain muut- 18085: tamisesta; ei käsitelty loppuun 18086: K 11 ja 13/1998 EK Kertomus valtiovarain hoidosta ja Merkitty pöytäkirjaan 18087: 44/1998 tilasta vuonna 1997 sekä valtionti- 1.4.1999 18088: lintarkastajain kertomus vuodelta 18089: 1997 18090: EK Valtion vakuusrahaston valtuuston Merkitty pöytäkirjaan 18091: 29/1996 täydennysvaali 19.2.1999 18092: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 369 18093: 18094: EK Valtion vakuusrahaston valtuuston Merkitty pöytäkirjaan 18095: 2711998 täydennysvaali 19.2.1999 18096: EK Valtion vakuusrahaston valtuuston Merkitty pöytäkirjaan 18097: 3811998 täydennysvaali 19.2.1999 18098: EK Pankkivaltuutettujen täydennysvaa- Merkitty pöytäkirjaan 18099: 37/1998 Ii 19.2.1999 18100: HE 1911999 EK Vuoden 1999 lisätalousarvio Merkitty pöytäkirjaan 18101: 18/1999* 2.7.1999 18102: HE 40/1999 EK Valtion talousarvio vuodelle 2000 Merkitty pöytäkirjaan 18103: 29/1999* 30.12.1999 18104: HE 112/1999 EK Vuoden 1999 toinen lisätalousar- Merkitty pöytäkirjaan 18105: 24/1999 VIO 9.12.1999 18106: EK 1/1999 Valtiontilintarkastajain vaali Merkitty pöytäkirjaan 18107: 28.5.1999 18108: EK 4/1999 Valtion vakuusrahaston valtuuston Merkitty pöytäkirjaan 18109: vaali 30.4.1999 18110: EK 7/1999 Valtion tilintarkastajain täyden- Merkitty pöytäkirjaan 18111: nysvaali 11.6.1999 18112: EK 9/1999 Valtion vakuusrahaston valtuuston Merkitty pöytäkirjaan 18113: täydennysvaali 30.4.1999 18114: 370 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 18115: 18116: 18117: Opetusministeriö 18118: 1.1. Vastaukset hallituksen esityksiin 18119: 18120: 18121: Hallituk- Eduskunnan Asia Lain vahvistami- Voimaan- 18122: sen esi- vastauksen sen pvm, muu tulopäivä 18123: tyksen nu- numero/vp toimenpide 18124: mero/vp 18125: 18126: 18127: 212/1998 220/1998 Laki kulttuuriesineiden maas- 5.2.1999 1.5.1999 18128: taviennin rajoittamisesta 18129: 214/1998 305/1998 Laki kirkkolain muuttamisesta 28.5.1999 1.12.1999 18130: 215/1998 186/1998 Laki evankelis-luterilaisen 15.1.1999 1.3.1999 18131: kirkon virkaehtosopimuksista 18132: annetun lain 3 ja 6 §:n muut- 18133: tamisesta 18134: 48/1999 2511999* Laki eräistä henkilöstön ase- 29.10.1999 1.12.1999 18135: maa koskevista järjestelyistä 18136: kunnallistettaessa yliopistojen 18137: hammaslääketieteen kliinisen 18138: koulutuksen toimintoja 18139: 54/1999 44/1999* Laki kirjastolain 12 §:n muut- 5.11.1999 1.1.2000 18140: tamisesta 18141: 55/1999 45/1999 Laki taiteilijaprofessorin vi- 5.11.1999 1.1.2000 18142: roista ja valtion taitelija-apu- 18143: rahosita annetun lain väliai- 18144: kaisesta muuttamisesta anne- 18145: tun lain voimaatulosäännök- 18146: sen muuttamisesta 18147: 56/1999 46/1999 Laki eräistä kirjalijoille ja 5.11.1999 1.1.2000 18148: kääntäjille suoritettavista apu- 18149: rahoista ja avustuksista anne- 18150: tun lain väliaikaisesta muut- 18151: tamisesta annetun lain voi- 18152: maantulosäännöksen muutta- 18153: misesta 18154: 74/1999 78/1999* Laki opettajankoulutuslain 3.12.1999 1.1.2000 18155: kumoamisesta 18156: 9111999 99/1999* Laki perusopetuslain muutta- 23.12.1999 1.8.2000 18157: misesta 18158: Laki opetus- ja kulttuuritoi- 23.12.1999 1.8.2000 18159: men rahoituksesta annetun 18160: lain 17 §:n muuttamisesta 18161: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 371 18162: 18163: Laki lasten päivähoidosta an- 23.12.1999 1.8.2000 18164: netun lain muuttamisesta 18165: Laki lasten kotihoidon ja yk- 23.12.1999 1.8.2000 18166: sityisen hoidon tuesta annetun 18167: lain muuttamisesta 18168: Laki sosiaali- ja terveyden- 23.12.1999 1.8.2000 18169: huollon asiakasmaksuista an- 18170: netun lain 7 a §:n muuttami- 18171: sesta 18172: 18173: 94/1999 5811999 Laki harjoittelukoulukiinteis- 23.12.1999 7.1.2000 18174: töjen vaihdosta valtion ja 18175: Helsingin kaupungin välillä 18176: 18177: 95/1999 14111999 Laki kirkkolain 24 luvun 5 a 23.12.1999 1.1.2000 18178: ja 10 §:n muuttamisesta 18179: 18180: 9611999 142/1999 Laki evankelis-luterilaisen 23.12.1999 1.1.2000 18181: kirkon eläkelain muuttamises- 18182: ta 18183: 130/1999 123/1999 Laki vapaasta sivistystyöstä 23.12.1999 1.1.2000 18184: annetun lain 16 §:n muutta- 18185: misesta 18186: 142/1999 120/1999 Laki eräiden kirkollisten kiin- 23.12.1999 1.1.2000 18187: teistöjen luovuttamisesta Suo- 18188: men evankelis-luterilaiselle 18189: kirkolle, Suomen ortodok- 18190: siselle kirkkokunnalle sekä 18191: näiden seurakunnille 18192: 18193: 103/1999 70/1999 Laki kirkkolain muuttamisesta 9.12.1999 1.1.2000 18194: 372 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 18195: 18196: 18197: Maa- ja metsätalousministeriö 18198: 1.1. Vastaukset hallituksen esityksiin 18199: 18200: 18201: 18202: Hallituk- Eduskunnan Asia Lain vahvistami- Voimaan- 18203: sen esi- vastauksen sen pvm, muu tulopäivä 18204: tyksen nu- numero/vp toimenpide 18205: mero/vp 18206: 18207: 18208: 60/1998 252/1998 Maaseutuelinkeinojen rahoi- 12.3.1999 Asetuksella 18209: tuslaki 18210: Laki maatilatalouden kehittä- 12.3.1999 Asetuksella 18211: misrahastostan annetun lain 18212: muuttamisesta 18213: Laki pakkohuutokaupalla 12.3.1999 Asetuksella 18214: myytävien kiinteistöjen lunas- 18215: tamisesta valtiolle annetun 18216: lain 1 ja 7 §:n muuttamisesta 18217: Laki kestävän metsätalouden 12.3.1999 Asetuksella 18218: rahoituksesta annetun lain 25 18219: §; muuttamisesta 18220: Laki kiinteistönmuodostamis- 12.3.1999 Asetuksella 18221: lain 67 §:n muuttamisesta 18222: Laki yhdyskuntien vesihuolto- 12.3.1999 Asetuksella 18223: toimenpiteiden avustamisesta 18224: annetun lain 1 §:n muuttami- 18225: sesta 18226: Laki kalatalouden korkotuki- 12.3.1999 Asetuksella 18227: lainoista annetun lain 2 §:n 18228: muuttamisesta 18229: Laki maaseutuelinkeinojen 12.3.1999 Asetuksella 18230: hallinnosta kunnissa annetun 18231: lain 1 §:n muuttamisesta 18232: Laki yritystuesta annetun lain 12.3.1999 Asetuksella 18233: 2 §:n muuttamisesta 18234: Laki aravalain 1 §:n muutta- 12.3.1999 Asetuksella 18235: misesta 18236: Laki omistusasuntolainojen 12.3.1999 Asetuksella 18237: korkotuesta annetun lain 1 18238: §:n muuttamisesta 18239: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 373 18240: 18241: Laki perintökaaren 25 luvun 12.3.1999 Asetuksella 18242: 4 §:n muuttamisesta 18243: Laki luopumiseläkelain muut- 12.3.1999 Asetuksella 18244: tamisesta 18245: Laki maatalousyrittäjien luo- 12.3.1999 Asetuksella 18246: pumistuesta annetun lain 13 18247: ja 40 §:n muuttamisesta 18248: Laki varainsiirtoverolain 14 12.3.1999 Asetuksella 18249: §:n muuttamisesta 18250: 11011998 253/1998 Laki kiinteistönmuodostamis- 5.3.1999 1.1.2000 18251: lain muuttamisesta 18252: Laki kiinteistörekisterilain 5 5.3.1999 1.1.2000 18253: ja 14 b §:n muuttamisesta 18254: Laki kiinteän omaisuuden ja 5.3.1999 1.1.2000 18255: erityisten oikeuksien lunas- 18256: tuksesta annetun lain 49 a §:n 18257: muuttamisesta 18258: 245/1998 266/1998* Laki kasvijalostajanoikeudesta 5.3.1999 15.3.1999 18259: annetun lain muuttamisesta 18260: Laki Euroopan yhteisön 5.3.1999 15.3.1999 18261: myöntämän kasvinjalos- 18262: tusoikeuden yksityisoikeudel- 18263: Iisesta ja julkisoikeudellisesta 18264: suojasta Suomessa 18265: Laki kasvinjalostustoiminnan 5.3.1999 15.3.1999 18266: edistämisestä annetun lain 7 18267: §:n muuttamisesta 18268: 10/1999 9/1999* Laki eläimistä saatavien elin- 16.7.1999 1.9.1999 18269: tarvikkeiden elintarvikehygie- 18270: niasta annetun lain muuttami- 18271: sesta 18272: Laki eläintautilain 13 §:n 16.7.1999 1.9.1999 18273: muuttamisesta 18274: 11/1999 1011999 Laki yhteismetsälain 4 §:n 24.6.1999 1.7.1999 18275: muuttamisesta 18276: 12/1999 4/1999 Laki kestävän metsätalouden 11.6.1999 15.6.1999 18277: rahoituksesta annetun lain 18278: muuttamisesta 18279: 49/1999 53/1999 Laki eläintautilain 15 §:n 5.11.1999 1.3.2000 18280: muuttamisesta 18281: 374 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 18282: 18283: 58/1999 94/1999* Laki Kasvinjalostuslaitoksen 3.12.1999 1.1.2000 18284: muuttamisesta osakeyhtiöksi 18285: Laki kasvinjalostustoiminnan 3.12.1999 1.1.2000 18286: edistämisestä annetun lain 18287: muuttamisesta 18288: 5911999 110/1999 Laki metsästyslain 87 §:n 23.12.1999 1.1.2000 18289: muuttamisesta 18290: 60/1999 88/1999 Laki riistanhoitomaksusta ja 23.12.1999 1.1.2000 18291: L~yntilupama!<susta annetun 18292: am muuttamisesta 18293: 6111999 85/1999* Laki Metsäntutkimuslaitok- 2.12.1999 1.1.2000 18294: sesta 18295: 106/1999 89/1999 Laki siemenkauppalain 3 ja 4 23.12.1999 1.1.2000- 18296: §:n väliaikaisesta muuttami- 31.12.2000 18297: sesta 18298: 12111999 83/1999 Laki kiinteän omaisuuden ja 9.12.1999 1.1.2000 18299: erityisten oikeuksien lunas- 18300: tuksesta annetun lain muut- 18301: tamisesta 18302: 122/1999 59/1999* Laki kestävän metsätalouden 26.11.1999 1.12.1999 18303: rahoituksesta annnetun lain 18304: muuttamisesta annetun lain 18305: voimaantulosäännöksen muut- 18306: tamisesta 18307: 123/1999 84/1999 Laki maatalousyrittäjien luo- 9.12.1999 Asetuksella 18308: pumistuesta annetun lain 18309: muuttamisesta 18310: 13111999 97/1999* Laki maatalousyrittäjien luo- 30.12.1999 Asetuksella 18311: pumistuesta annetun lain 18312: muuttamisesta 18313: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 375 18314: 18315: 18316: Liikenneministeriö 18317: 1.1. Vastaukset hallituksen esityksiin 18318: 18319: 18320: 18321: Hallituk- Eduskunnan Asia Lain vahvistami- Voimaan- 18322: sen esi- vastauksen sen pvm, muu tulopäivä 18323: tyksen nu- numero/vp toimenpide 18324: mero/vp 18325: 18326: 18327: 85/1998 304/1998 Laki yksityisyyden suojasta 22.4.1999 1.7.1999 18328: televiestinnässä ja teletoi- 18329: minnna tietotorvasta 18330: Laki telemarkkinalain muut- 22.4.1999 1.7.1999 18331: tamisesta 18332: Laki rikoslain 38 luvun 4 §:n 22.4.1999 1.7.1999 18333: muuttamisesta 18334: Laki telehallinnosta annetun 22.4.1999 1.7.1999 18335: lain 2 §:n muuttamisesta 18336: 12011998 290/1998 Laki tieliikenteen tietojärjes- 30.4.1999 1.6.1999 18337: telmästä annetun lain muut- 18338: tamisesta 18339: 220/1998 15311998 Laki Kazakstanin kanssa kan- 12.2.1999 Asetuksella 18340: sainvälisestä maantieliiken- 18341: teestä tehdyn sopimuksen ja 18342: siihen liittyvän lisäpöytäkirjan 18343: eräiden määräysten hyväksy- 18344: misestä 18345: 273/1998 261/1998 Laki televiestinnän voimava- 12.3.1999 Asetuksella 18346: rojen antamisesta suuronnet- 18347: tomuuksien lievittämiseen ja 18348: pelastustoimiin koskevan 18349: yleissopimuksen eräiden mää- 18350: räysten hyväksymisestä 18351: 13/1999 1111999 Laki luvanvaraisesta henkilö- 27.8.1999 1.10.1999 18352: liikenteestä tiellä annetun lain 18353: muuttamisesta 18354: 14/1999 90/1999* Laki merilain 1 luvun 1 §:n 23.12.1999 1.1.2000 18355: muuttamisesta 18356: 376 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 18357: 18358: Laki alusrekisterilain 30 §:n 23.12.1999 1.1.2000 18359: muuttamisesta 18360: 15/1999 13/1999 Laki aluksista aiheutuvan ve- 24.6.1999 Asetuksella 18361: sien pilaantumisen eh- 18362: käisemisestä annetun lain 18363: muuttamisesta 18364: 92/1999 64/1999* Laki tieliikennelain 64 §:n 9.12.1999 1.1.2000 18365: muuttamisesta 18366: 107/1999 65/1999 Laki tieliikennelain 84 §:n 3.12.1999 1.1.2000 18367: muuttamisesta 18368: Laki ajoneuvojen rekisteröin- 3.12.1999 1.1.2000 18369: titoiminnasta annetun lain 2 18370: §:n muuttamisesta 18371: Laki tieliikenteen tietojärjes- 3.12.1999 1.1.2000 18372: telmästä annetun lain muut- 18373: tamisesta 18374: Laki liikennevakuutuslain 10 3.12.1999 1.1.2000 18375: ja 15 §:n muuttamisesta 18376: 173/1999 1333/1999 Laki ulkomaanliikenteen 23.12.1999 1.1.2000 18377: kauppa-alusluettelosta anne- 18378: tun lain 4 §:n väliaikaisesta 18379: muuttamisesta 18380: 18381: 1.2. Eduskunnan kirjelmällä ilmoitetut eduskunnan päätökset 18382: 18383: Valtiopäiväasia- Eduskun- Asia Toimenpiteet 18384: kirja nan päätös 18385: HE 284/1998 EK Laki merilain 1 luvun 1 §:n sekä Merkitty pöytäkirjaan 18386: 56/1998 alusrekisterilain 30 §:n muuttami- 9.4.1999 18387: sesta; ei käsitelty loppuun 18388: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 377 18389: 18390: 18391: Kauppa- ja teollisuusministeriö 18392: 1.1. Vastaukset hallituksen esityksiin 18393: 18394: 18395: 18396: Hallituk- Eduskunnan Asia Lain vahvistami- Voimaan- 18397: sen esi- vastauksen sen pvm, muu tulopäivä 18398: tyksen nu- numero/vp toimenpide 18399: mero/vp 18400: 18401: 18402: 138/1998 20111998 Laki kuljetusten alueellisesta 8.1.1999 Hylätty 18403: tukemisesta annetun lain ku- 18404: moamisesta 18405: 18406: 162/1998 18511998* Laki sähkömarkkinalain 26.3.1999 1.9.1999 18407: muuttamisesta 18408: 18409: 178/1998 218/1998 Laki perintätoiminnan luvan- 22.4.1999 1.9.1999 18410: varaisuudesta 18411: 18412: 22111998 187/1998 Laki kemikaalilain muuttami- 22.1.1999 1.2.1999 18413: sesta 18414: Laki räjähdysvaarallisista ai- 22.1.1999 1.2.1999 18415: neista annetun lain muuttami- 18416: sesta 18417: 18418: 7/1999 8/1999 Painelaitelaki 27.8.1999 29.11.1999 18419: Laki ydinenergialain muut- 27.8.1999 29.11.1999 18420: tamisesta 18421: 18422: 75/1999 4111999 Laki julkisesti tuettujen vien- 26.11.1999 1.1.2000 18423: ti- ja alusluottojen koron- 18424: tasauksesta annetun lain 18425: muuttamisesta 18426: Laki julkisesti tuettujen vien- 26.11.1999 1.1.2000 18427: ti- ja alusluottojen koron- 18428: tasausyhtiöstä annetun lain 18429: muuttamisesta 18430: 18431: 13211999 11911999 Laki Suomen Teollisuussijoi- 30.12.1999 5.1.2000 18432: tus Oy -nimisestä valtionyh- 18433: tiöstä 18434: 18435: 160/1999 12111999 Laki valtion erityisrahoitusyh- 23.12.1999 30.12.1999 18436: tiön luotto- ja takaustoimin- 18437: nasta annetun lain 2 §:n väli- 18438: aikaisesta muuttamisesta 18439: 378 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 18440: 18441: 162/1999 122/1999 Laki kuljetusten alueellisesta 23.12.1999 Asetuksella 18442: tukemisesta annetun lain 20 18443: §:n muuttamisesta 18444: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 379 18445: 18446: 18447: Sosiaali- ja terveysministeriö 18448: 1.1. Vastaukset hallituksen esityksiin 18449: 18450: 18451: 18452: Hallituk- Eduskunnan Asia Lain vahvistami- Voimaan- 18453: sen esi- vastauksen sen pvm, muu tulopäivä 18454: tyksen nu- numero/vp toimenpide 18455: mero/vp 18456: 18457: 18458: 8211998 275/1998* Laki toimenpiteistä tupakoin- 9.4.1999 1.3.2000 18459: nin vähentämiseksi annetun 18460: lain muuttamisesta 18461: 18462: 163/1998 202/1998 Laki Vakuutusvalvontaviras- 29.1.1999 1.4.1999 18463: tosta 18464: Laki vakuutusyhtiölain muut- 29.1.1999 1.4.1999 18465: tamisesta 18466: Laki ulkomaisista vakuu- 29.1.1999 1.4.1999 18467: tusyhtiöistä annetun lain 18468: muuttamisesta 18469: Laki vakuutusyhdistyslain 29.1.1999 1.4.1999 18470: muuttamisesta 18471: Laki kalastusvakuutusyhdis- 29.1.1999 1.4.1999 18472: tyksistä annetun lain 8 §:n 18473: muuttamisesta 18474: Laki työeläkevakuutusyhtiöis- 29.1.1999 1.4.1999 18475: tä annetun lain muuttamisesta 18476: Laki vakuutuskassalain muut- 29.1.1999 1.4.1999 18477: tamisesta 18478: Laki eläkesäätiölain muutta- 29.1.1999 1.4.1999 18479: misesta 18480: Laki vakuutuksenvälittäjästä 29.1.1999 1.4.1999 18481: annetun lain muuttamisesta 18482: Laki potilasvahinkolain muut- 29.1.1999 1.4.1999 18483: tamisesta 18484: Laki liikennevakuutuslain 29.1.1999 1.4.1999 18485: muuttamisesta 18486: Laki ydinvastuulain muutta- 29.1.1999 1.4.1999 18487: misesta 18488: 380 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 18489: 18490: Laki ympäristövahinkovakuu- 29.1.1999 1.4.1999 18491: tuksesta annetun lain muut- 18492: tamisesta 18493: Laki kilpailunrajoituksista 29.1.1999 1.4.1999 18494: annetun lain 11 c ja 12 §:n 18495: muuttamisesta 18496: Laki rahanpeson estäruisestä 29.1.1999 1.4.1999 18497: ja selvittämisestä annetun lain 18498: 14 §:n muuttamisesta 18499: Laki vakuutussopimuslain 13 29.1.1999 1.4.1999 18500: §:n muuttamisesta 18501: Laki vakuutustarkastuksen 29.1.1999 1.4.1999 18502: kustantamisesta annetun lain 18503: muuttamisesta 18504: Laki rahoitustarkastuslain 29.1.1999 1.4.1999 18505: muuttamisesta 18506: Laki työntekijäin eläkelain 10 29.1.1999 1.4.1999 18507: ja 13 §:n muuttamsesta 18508: Laki lyhytaikaisissa työsuh- 29.1.1999 1.4.1999 18509: teissa olevien työntekijäin 18510: eläkelain 11 ja 11 a §:n 18511: muuttamisesta 18512: Laki taiteilijoiden ja eräiden 29.1.1999 1.4.1999 18513: erityisryhmiin kuuluvien 18514: työntekijäin eläkelain 9 ja 9 a 18515: §:n muuttamisesta 18516: Laki maatalousyrittäjien elä- 29.1.1999 1.4.1999 18517: kelain muuttamisesta 18518: Laki merimieseläkelain muut- 29.1.1999 1.4.1999 18519: tamiseta 18520: Laki sairausvakuutuslain 61 29.1.1999 1.4.1999 18521: ja 64 §:n muuttamisesta 18522: 164/1998 296/1998 Laki erikoissairaanhoitolain 5.3.1999 1.1.2000 18523: muuttamisesta 18524: Laki Helsingin yliopistollises- 5.3.1999 1.1.2000 18525: ta keskussairaalasta annetun 18526: lain kumoamisesta 18527: 224/1998 259/1998 Laki työturvallisuuslain 49 19.2.1999 1.5.1999 18528: §:n muuttamisesta 18529: Laki työterveyshuoltolain 9 19.2.1999 1.5.1999 18530: §:n muuttamisesta 18531: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 381 18532: 18533: Laki rikoslain 47 luvun 1 §:n 19.2.1999 1.5.1999 18534: muuttamisesta 18535: 225/1998 237/1998 Laki merimiehen lääkärintar- 22.1.1999 1.3.1999 18536: kastuksista pidettävästä rekis- 18537: teristä 18538: 229/1998 287/1998 Laki lääketieteellisestä tutki- 9.4.1999 1.11.1999 18539: muksesta 18540: Laki potilaan asemasta ja oi- 9.4.1999 1.11.1999 18541: keuksista annetun lain 6 ja 9 18542: §:n muuttamisesta 18543: 23111998 22111998 Laki tartuntatautilain muut- 29.1.1999 1.4.1999 18544: tamisesta 18545: 247/1998 242/1998 Laki alkoholilain muuttami- 8.1.1999 15.1.1999 18546: sesta 18547: 257/1998 223/1998 Laki Chilen kanssa sosiaali- 22.1.1999 Asetuksella 18548: torvasta tehdyn sopimuksen 18549: eräiden määräysten hyväksy- 18550: misestä 18551: 258/1998 247/1998 Laki eläkeoikeuden siirtämi- 12.2.1999 1.3.1999 18552: sestä Suomen työeläkejärjes- 18553: telmän ja Euroopan yh- 18554: teisöjen eläkejärjestelmän vä- 18555: lillä 18556: Laki työntekijäin eläkelain 12.2.1999 1.3.1999 18557: muuttamisesta 18558: Laki lyhytaikaisissa työsuh- 12.2.1999 1.3.1999 18559: teissa olevien työntekijäin 18560: eläkelain muuttamisesta 18561: Laki taiteilijoiden ja eräiden 12.2.1999 1.3.1999 18562: erityisryhmiin kuuluvien 18563: työntekijäin eläkelain muut- 18564: tamisesta 18565: Laki maatalousyrittäjien elä- 12.2.1999 1.3.1999 18566: kelain muuttamisesta 18567: Laki yrittäjien eläkelain 12.2.1999 1.3.1999 18568: muuttamisesta 18569: Laki merimieseläkelain muut- 12.2.1999 1.3.1999 18570: tamisesta 18571: Laki valtion eläkelain muut- 12.2.1999 1.3.1999 18572: tamisesta 18573: 382 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 18574: 18575: Laki kunnallisten viranhalti- 12.2.1999 1.3.1999 18576: jain ja työntekijäin eläkelain 18577: muuttamisesta 18578: 27611998 30811998* Laki lääkelain 42 ja 52 §:n 26.3.1999 1.4.1999 18579: muuttamisesta 18580: Laki apteekkimaksusta anne- 26.3.1999 1.4.1999 18581: tun lain 6 §:n muuttamisesta 18582: 280/1998 309/1998 Laki vakuutustarkastuksen 26.3.1999 Hylätty 18583: kustantamisesta annetun lain 18584: muuttamisesta 18585: 28511998 289/1998 Laki alkoholilain 17 §:n 5.3.1999/ 15.3.1999 18586: muuttamisesta 18587: 16/1999 1711999 Laki alkoholilain 85 §:n 8.10.1999 1.11.1999 18588: muuttamisesta 18589: 21/1999 7/1999 Laki Israelin kanssa sosiaali- 16.7.1999 Asetuksella 18590: torvasta tehdyn sopimuksen 18591: eräiden määräysten hyväksy- 18592: misestä 18593: 22/1999 12/1999 Laki työntekijäin eläkelain 27.8.1999 1.9.1999 18594: muuttamisesta 18595: 33/1999 2011999 Laki työturvallisuuslain muut- 5.11.1999 1.1.2000 18596: tamisesta 18597: Laki työsuojelun valvonnasta 5.11.1999 1.1.2000 18598: ja muutoksenhausta työsuoje- 18599: luasioissa annetun lain muut- 18600: tamisesta 18601: 3711999 30/1999 Laki vakuutusyhtiölain muut- 29.10.1999 1.1.2000 18602: tamisesta 18603: Laki liikennevakuutuslain 29.10.1999 1.1.2000 18604: muuttamisesta 18605: Laki potilasvahinkolain 13 29.10.1999 1.1.2000 18606: §:n muuttamisesta 18607: Laki ympäristövahinkovakuu- 29.10.1999 1.1.2000 18608: tuksesta annetun lain 25 §:n 18609: muuttamisesta 18610: 44/1999 33/1999 Laki lyhytaikaisissa työsuh- 12.11.1999 1.1.2000 18611: teissa olevien työntekijäin 18612: eläkelain muuttamisesta 18613: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 383 18614: 18615: Laki taiteilijoiden ja eräiden 12.11.1999 1.1.2000 18616: erityisryhmiin kuuluvien 18617: työntekijäin eläkelain muut- 18618: tamisesta 18619: Laki maatalousyrittäjien elä- 12.11.1999 1.1.2000 18620: kelain muuttamisesta 18621: Laki merimieseläkelain muut- 12.11.1999 1.1.2000 18622: tamisesta 18623: 50/1999 26/1999 Laki rintamaveteraanien kun- 5.11.1999 1.1.2000 18624: toutuksesta 18625: 5111999 39/1999 Laki tapaturma- ja liikenne- 5.11.1999 1.1.2000 18626: vakuutuslaitoksilta vuodelta 18627: 2000 perittävästä maksusta 18628: 62/1999 50/1999* Laki rintamaveteraanien ham- 5.11.1999 1.3.2000 18629: mashuollon järjestämisestä ja 18630: korvaamisesta annetun lain 1 18631: §:n muuttamisesta 18632: Laki rintamasotilaseläkelain 9 5.11.1999 1.3.2000 18633: §:n muuttamisesta 18634: Laki ulkomaille maksettavasta 5.11.1999 1.3.2000 18635: rintamatisästä annetun lain 1 18636: §:n muuttamisesta 18637: 6411999 32/1999 Laki maatalousyrittäjien lomi- 26.11.1999 1.1.2000 18638: tuspalvelulain 17 §:n muut- 18639: tamtsesta 18640: 18641: 65/1999 27/1999 Laki eräissä Suomen sotiin 5.11.1999 1.1.2000 18642: liittyneissä tehtävissä palvel- 18643: leiden kuntoutuksesta annetun 18644: lain 2 §:n muuttamisesta 18645: 66/1999 87/1999 Laki työntekijäin eläkemak- 23.12.1999 1.1.2000 18646: sun ja palkansaajan työttö- 18647: myysvakuutusmaksun huomi- 18648: oon ottamisesta eräissä päivä- 18649: rahoissa 18650: 18651: 67/1999 51/1999* Laki sotilasvammalain 6 §:n 12.11.1999 1.1.2000 18652: muuttamisesta 18653: 7611999 42/1999 Laki vakuutustarkastuksen 5.11.1999 15.11.1999 18654: kustantamisesta annetun lain 18655: muuttamisesta 18656: Laki vakuutuksenvälittäjistä 5.11.1999 15.11.1999 18657: annetun lain 18 §:n muutta- 18658: misesta 18659: 384 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 18660: 18661: 77/1999 10711999* Laki sosiaali- ja terveydenhu- 23.12.1999 1.1.2000 18662: ollon asiakasmaksuista anne- 18663: tun lain muuttamisesta 18664: 78/1999 11411999 Laki kansaneläkelain muut- 23.12.1999 1.1.2000 18665: tamisesta annetun lain voi- 18666: maantulosäännöksen muutta- 18667: misesta 18668: 79/1999 95/1999* Laki sosiaali- ja terveyden- 23.12.1999 1.1.2000 18669: huollon suunnittelusta ja val- 18670: tionosuudesta annetun lain 27 18671: §:n muuttamisesta 18672: 80/1999 37/1999* Laki pienyrittäjän vuosiloma- 12.11.1999 1.1.2000 18673: rahasta annetun lain kumo- 18674: amisesta 18675: 8111999 54/1999 Laki erikoissairaanhoitolain 3.12.1999 1.1.2000 18676: muuttamisesta 18677: Laki kansanterveyslain 40 §:n 3.12.1999 1.1.2000 18678: muuttamisesta 18679: 82/1999 43/1999* Laki sairausvakuutuslain 5 ja 5.11.1999 1.1.2000 18680: 5 b §:n väliaikaisesta muut- 18681: tamisesta 18682: 93/1999 126/1999* Laki työntekijäin eläkelain 23.12.1999 1.1.2000 18683: muuttamisesta 18684: Laki lyhytailaisissa työsuh- 23.12.1999 1.1.2000 18685: teissa olevien työntekijäin 18686: eläkelain muuttamisesta 18687: Laki taiteilijoiden ja eräiden 23.12.1999 1.1.2000 18688: erityisryhmiin kuuluvien 18689: työntekijäin eläkelain 4 §:n 18690: muuttamisesta 18691: Laki maatalousyrittäjien elä- 23.12.1999 1.1.2000 18692: kelain 6 a §:n muuttamisesta 18693: Laki yrittäjien eläkelain 5 a 23.12.1999 1.1.2000 18694: §:n muuttamisesta 18695: Laki merimieseläkelain muut- 23.12.1999 1.1.2000 18696: tamisesta 18697: Laki ikääntyvien työnteki- 23.12.1999 1.1.2000 18698: jäiden osa-aikatyö- ja osa-ai- 18699: kaeläkejärjestelystä annetun 18700: lain 3 §:n muuttamisesta 18701: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 385 18702: 18703: Laki 55 vuotta täyttäneen 23.12.1999 1.1.2000 18704: työttömän työllistymisedelly- 18705: tysten parantamisesta annetun 18706: lain muuttamisesta 18707: Laki kansaneläkelain muut- 23.12.1999 1.1.2000 18708: tamisesta 18709: Laki perhe-eläkelain 15 b §:n 23.12.1999 18710: muuttamisesta 18711: 124/1999 75/1999 Laki työsuojelun valvonnasta 9.12.1999 1.2.2000 18712: ja muutoksenhausta työsuoje- 18713: luasioissa annetun lain muut- 18714: tamisesta 18715: 135/1999 139/1999 Laki työttömyysturvalain 30.12.1999 1.1.2000 18716: muuttamisesta 18717: Laki työmarkkinatuesta anne- 30.12.1999 1.1.2000 18718: tun lain muuttamisesta 18719: 143/1999 102/1999 Laki työntekijäin eläkelain 23.12.1999 1.1.2000 18720: muuttamisesta annetun lain 18721: voimaantulosäännöksen muut- 18722: tamisesta 18723: 14411999 144/1999 Laki maatalousyrittäjien työ- 23.12.1999 18724: terveyshuollon eräiden kus- 18725: tannusten korvaamisesta vai- 18726: tion varoista annetun lain 18727: muuttamisesta annetun lain 18728: voimaantulosäännöksen muut- 18729: tamisesta 18730: 151/1999 108/1999 Laki vuodelta 2000 suoritet- 23.12.1999 1.1.2000 18731: tavista sairausvakuutusmak- 18732: suista ja työnantajan kan- 18733: saneläkemaksusta 18734: Laki työnantajan sosiaalitur- 23.12.1999 1.1.2000 18735: vamaksusta annetun lain 1 ja 18736: 16 §:n muuttamisesta 18737: 163/1999 137/1999 Laki kansaneläkelain muut- 30.12.1999 1.1.2000 18738: tamisesta 18739: Laki perhe-eläkelain muutta- 30.12.1999 1.1.2000 18740: misesta 18741: Laki eläkkeensaajien asumis- 30.12.1999 1.1.2000 18742: tukilain 14 §:n muuttamisesta 18743: Laki rintamasotilaseläkelain 30.12.1999 1.1.2000 18744: 17 §:n muuttamsesta 18745: 18746: 13 209050E 18747: 386 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 18748: 18749: Laki lapsen hoitotuesta anne- 30.12.1999 1.1.2000 18750: tun lain 8 ja 9 §:n muuttami- 18751: sesta 18752: Laki vammaistukilain 8 §:n 30.12.1999 1.1.2000 18753: muuttamisesta 18754: Laki kansaneläkelaitoksen 30.12.1999 1.1.2000 18755: järjestamästä kuntoutuksesta 18756: annetun lain 14 §:n muutta- 18757: misesta 18758: 16411999 138/1999 Laki tapaturmavakuutuslain 30.12.1999 1.1.2000 18759: muuttamisesta 18760: 16511999 13911999 Laki työntekijäin eläkelain 30.12.1999 1.1.2000 18761: muuttamisesta 18762: Laki lyhytaikaisissa työsuh- 30.12.1999 1.1.2000 18763: teissa olevien työntekijäin 18764: eläkelain 13 a §:n muuttami- 18765: sesta 18766: Laki merimieseläkelain muut- 30.12.1999 1.1.2000 18767: tamisesta 18768: Laki yrittäjien eläkelain 30.12.1999 1.1.2000 18769: muuttamisesta 18770: Laki maatalousyrittäjien elä- 30.12.1999 1.1.2000 18771: kelain muuttamisesta 18772: Laki luopumiseläkelain 24 30.12.1999 1.1.2000 18773: §:n muuttamisesta 18774: Laki maatalousyrittäjien su- 30.12.1999 1.1.2000 18775: kupolvenvaihdoseläkkeestä 18776: annetun lain 43 §:n muutta- 18777: misesta 18778: Laki maatalousyrittäjien luo- 30.12.1999 1.1.2000 18779: pumiskorvauksesta annetun 18780: lain 37 §:n muuttamisesta 18781: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 387 18782: 18783: 18784: Laki maatalousyrittäjien luo- 30.12.1999 1.1.2000 18785: pumistuesta annetun lain 40 18786: §:n muuttamisesta 18787: 18788: 18789: 18790: 18791: 1.2. Eduskunnan khjelmällä ilmoitetut eduskunnan päätökset 18792: 18793: Valtiopäiväasia- Eduskun- Asia Toimenpiteet 18794: kirja nan päätös 18795: HE 228/1998 EK Lait sosiaalihuollon asiakkaan ase- Merkitty pöytäkirjaan 18796: 54/1998 masta ja oikeuksista sekä sosiaali- 9.4.1999 18797: huoltolain muuttamisesta; ei käsi- 18798: telty loppuun 18799: LA 14211998 EK Laki lastensuojelulain muuttami- Vahvistettu 5.2.1999 18800: 33/1998* sesta 18801: Laki kehitysvammaisten erityis- 18802: huollosta annetun lain muuttami- 18803: sesta 18804: Laki sosiaali- ja terveydenhuollos- 18805: ta annetun lain muuttamisesta 18806: Laki sosiaali- ja terveydenhuollon 18807: suunnittelusta ja valtionosuudesta 18808: annetun lain muuttamisesta 18809: VNS 1/1998 EK Vaitioneuvoston kuntoutusselonte- Merkitty pöytäkirjaan 18810: 36/1998 ko 5.3.1999 18811: 388 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 18812: 18813: 18814: Työministeriö 18815: 1.1. Vastaukset hallituksen esityksiin 18816: 18817: 18818: 18819: Hallituk- Eduskunnan Asia Lain vahvistami- Voimaan- 18820: sen esi- vastauksen sen pvm, muu tulopäivä 18821: tyksen nu- numero/vp toimenpide 18822: mero/vp 18823: 18824: 18825: 207/1995 292/1998 81. Kansainvälisen työkonfe- 30.4.1999 18826: renssin hyväksymän osa-aika- 18827: työtä koskevan yleissopimuk- 18828: sen hyväksyminen 18829: 66/1998 298/1998* Laki maahanmuuttajien ko- 9.4.1999 18830: touttamisesta ja turvapaikan- 18831: hakijoiden vastaanotosta 18832: 12111998 29111998* Laki yksityisyyden suojasta 30.4.1999 Hylätty 18833: työelämässä 18834: Laki yhteistoiminnasta yrityk- 30.4.1999 18835: sissä annetun lain 6 §:n muut- 18836: tamisesta 18837: Laki yhteistoiminnasta valtion 30.4.1999 18838: virastoissa Ja laitoksissa anne- 18839: tun lain 7 :n muuttamisesta 18840: Laki työterveyshuoltolain 2 30.4.1999 18841: §:n muuttamisesta 18842: 15411998 144/1998 84. Kansaivälisen työkonfe- 5.2.1999 18843: renssin eräät päätökset 18844: 235/1998 197/1998 Laki merimieslain muuttami- 22.1.1999 1.6.1999 18845: sesta 18846: 253/1998 244/1998 Laki työsopimuslain 28 ja 47 22.1.1999 1.3.1999 18847: j §:n muuttamisesta 18848: Laki vuosilomalain 16 §:n 22.1.1999 1.3.1999 18849: muuttamisesta 18850: Laki opintovapaalain 13 §:n 22.1.1999 1.3.1999 18851: muuttamisesta 18852: 262/1998 27111998 Laki henkilöstörahastolain 12.3.1999 1.4.1999 18853: muuttamisesta 18854: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 389 18855: 18856: Laki valtion liikelaitoksista 12.3.1999 1.4.1999 18857: annetun lain 13 §:n muutta- 18858: misesta 18859: 267/1998 272/19998 Laki työvoimapalvelulain 26.3.1999 1.10.1999 18860: muuttamisesta 18861: Laki työsuojelun valvonnasta 26.3.1999 1.10.1999 18862: ja muutoksenhausta työsuoje- 18863: luasioissa annetun lain 21 a ja 18864: 25 §:n muuttamisesta 18865: 268/1998 273/1998 Kansainvälisen työkonferens- 30.4.1999 30.4.1999 18866: sin hyväksymien merenkulki- 18867: joiden työnvälitystä koskevan 18868: yleissopimuksen ja yksityisiä 18869: työnvälitystoimistoja koske- 18870: vanyleissopimuksen hyväk- 18871: syminen 18872: 83/1999 52/1999 Laki työmarkkinatuesta anne- 3.12.1999 1.9.2000 18873: tun lain 24 §:n muuttamisesta 18874: 9711999 6911999 Laki kotitaloustyön väliaikai- 3.12.1999 1.1.2000 18875: sesta tukijärjestelmästä anne- 18876: tun lain 4 ja 13 §:n muutta- 18877: misesta 18878: 18879: 125/1999 76/1999 Laki yhteistoiminnasta yri7k- 9.12.1999 15.12.1999 18880: sissä annetun lain 2 ja 11 18881: §:n muuttamisesta 18882: 126/1999 81/1999 Laki henkilöstörahastolain 9.12.1999 1.1.2000 18883: muuttamisesta 18884: 138/1999 98/1999 Laki lähetetyistä työntekijöis- 9.12.1999 16.12.1999 18885: tä 18886: Laki työsopimuslain 17 ja 51 9.12.1999 16.12.1999 18887: a §:n muuttamisesta 18888: Laki ulkomaalaislain 29 §:n 9.12.1999 16.12.1999 18889: muuttamisesta 18890: 170/1999 134/1999 87. Kansainvälisen työkonfe- 30.12.1999 18891: renssin hyväksymän lapsityön 18892: pahimpien muotojen kteltä- 18893: mistä ja välittömiä toimia nii- 18894: den poistamiseksi koskevan 18895: yleissopimuksen hyväksymi- 18896: nen 18897: 390 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 18898: 18899: 18900: Ympäristöministeriö 18901: 1.1. Vastaukset hallituksen esityksiin 18902: 18903: 18904: Hallituk- Eduskunnan Asia Lain vahvistami- Voimaan- 18905: sen esi- vastauksen sen pvm, muu tulopäivä 18906: tyksen nu- numero/vp toimenpide 18907: mero/vp 18908: 18909: 18910: 10111998 24811998* Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999 1.1.2000 18911: Laki yleisistä teistä annetun 5.2.1999 1.1.2000 18912: lain 10 §:n muuttamisesta 18913: Laki maa-aineslain muuttami- 5.2.1999 1.1.2000 18914: sesta 18915: Laki kemikaalilain 31 §:n 5.2.1999 1.1.2000 18916: muuttamisesta 18917: Laki vesilain muuttamisesta 5.2.1999 1.1.2000 18918: Laki metsälain 2 ja 25 §:n 5.2.1999 1.1.2000 18919: muuttamisesta 18920: Laki sähkömarkkinalain 20 5.2.1999 1.1.2000 18921: §:n muuttamisesta 18922: Laki telemarkkinalain 31 ja 5.2.1999 1.1.2000 18923: 33 §:n muuttamisesta 18924: Laki etuostolain 5 §:n muut- 5.2.1999 1.1.2000 18925: tamisesta 18926: Laki terveydensuojelulain 5.2.1999 1.1.2000 18927: muuttamisesta 18928: Laki kiinteän omaisuuden ja 5.2.1999 1.1.2000 18929: erityisten oikeuksien lunas- 18930: tuksesta annetun lain 31 ja 97 18931: §:n muuttamisesta 18932: Laki yksityisistä teistä anne- 5.2.1999 1.1.2000 18933: tun lain muuttamisesta 18934: Laki luonnonsuojelulain 34 ja 5.2.1999 1.1.2000 18935: 36 §:n muuttamisesta 18936: Laki saariston kehityksen 5.2.1999 1.1.2000 18937: edistämisestä annetun lain 8 18938: §:n muuttamisesta 18939: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 391 18940: 18941: Laki yleisistä vesi- ja viemä- 5.2.1999 1.1.2000 18942: rilaitoksista annetun lain 7 ja 18943: 9 §:n muuttamisesta 18944: Laki jätelain 20 §:n muutta- 5.2.1999 1.1.2000 18945: misesta 18946: Laki eräistä vesitilusjärjeste- 5.2.1999 1.1.2000 18947: lyistä annetun lain 10 §:n 18948: muuttamisesta 18949: Laki oikeudesta entiseen tie- 5.2.1999 1.1.2000 18950: alueeseen annetun lain 1 §:n 18951: muuttamisesta 18952: Laki kadun ja eräiden yleisten 5.2.1999 1.1.2000 18953: alueiden kunnossa- ja puhtaa- 18954: napidosta annetun lain 1 §:n 18955: 2 ja 4 momentin kumoami- 18956: sesta 18957: Laki rakennussuojelulain 3 5.2.1999 1.1.2000 18958: §:n muuttamisesta 18959: Laki ulkoilulain 13 §:n muut- 5.2.1999 1.1.2000 18960: tamisesta 18961: Laki tuomioistuinten ja eräi- 5.2.1999 1.1.2000 18962: den oikeushallintoviranomais- 18963: ten suoritteista perittävistä 18964: maksuista annetun lain 7 §:n 18965: muuttamisesta 18966: Laki rikoslain 48 luvun 1 ja 6 5.2.1999 1.1.2000 18967: §:n muuttamisesta 18968: Laki pienten erillisten aluei- 5.2.1999 1.1.2000 18969: den siirtämisestä kunnasta 18970: toiseen kuntaan annetun lain 18971: 2 §:n muuttamisesta 18972: 182/1998 260/1998 Laki ympäristövaikutusten 5.3.1999 1.4.1999 18973: arviointimenettelystä annetun 18974: lain muuttamisesta 18975: 236/1998 264/1998 Laki luonnonsuojelulain 26.3.1999 1.4.1999 18976: muuttamisesta 18977: Laki ykstiyisistä teistä anne- 26.3.1999 1.4.1999 18978: tun lain muuttamisesta 18979: 237/1998 251/1998 Laki aravalain 39 §:n muut- 5.3.1999 1.4.1999 18980: tamisesta 18981: 392 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 18982: 18983: Laki aravavuokra-asuntojen ja 5.3.1999 1.4.1999 18984: aravavuokratalojen käytöstä, 18985: luovutuksesta ja omaksilunas- 18986: tamisesta annetun lain 3 ja 21 18987: §:n muuttamisesta 18988: Laki vuokra-asuntolainojen 5.3.1999 1.4.1999 18989: korkotuesta annetun lain 15 18990: §:n muuttamisesta 18991: Laki omistusasuntolainojen 5.3.1999 1.4.1999 18992: korkotuesta annetun lain 14 18993: §:n muuttamisesta 18994: Laki asumisoikeustalolainojen 5.3.1999 1.4.1999 18995: korkotuesta annetun lain 15 18996: §:n muuttamisesta 18997: Laki asunto-osakeyhtiötalo- 5.3.1999 1.4.1999 18998: lainojen korkotuesta annetun 18999: lain 12 §:n muuttamisesta 19000: Laki omistusasuntolainojen 5.3.1999 1.4.1999 19001: valtiontakauksesta annetun 19002: lain 16 §:n muuttamisesta 19003: Laki asumisoikeusasunnoista 5.3.1999 1.4.1999 19004: annetun lain 54 §:n muutta- 19005: misesta 19006: Laki vuokra-asuntolainojen 5.3.1999 1.4.1999 19007: lainaehtojen muuttamisesta 19008: annetun lain 9 §:n muuttami- 19009: sesta 19010: 269/1998 270/1998* Laki asumistukilain muutta- 19.2.1999 1.3.1999 19011: misesta 19012: 274/1998 306/1998* Laki aravalain muuttamisesta 30.4.1999 1.1.2000 19013: Laki vuokra-asuntolainojen 30.4.1999 1.1.2000 19014: korkotuesta annetun lain 19015: muuttamisesta 19016: Laki asumisoikeustalolainojen 30.4.1999 1.1.2000 19017: korkotuesta annetun lain 19018: muuttamisesta 19019: 85/1999 74/1999 Laki kemikaalilain muuttami- 23.12.1999 13.5.2000 19020: sesta 19021: Laki torjunta-ainelain muut- 23.12.1999 13.5.2000 19022: tamisesta 19023: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 393 19024: 19025: Laki terveydensuojelulain 21 23.12.1999 13.5.1999 19026: §:n muuttamisesta 19027: 127/1999 73/1999 Laki vesilain 1 luvun muut- 26.11.1999 1.12.1999 19028: tamisesta 19029: 128/1999 116/1999 Laki asuntosäästöpalkkiolain 23.12.1999 1.1.2000 19030: 7 §:n muuttamisesta 19031: 171/1999 135/1999 Laki ulkomailla asuvien ja 23.12.1999 1.1.2000 19032: ulkomaisten yhteisöjen kiin- 19033: teistönhankintojen valvonnas- 19034: ta annetun lain kumoamisesta 19035: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 19036: 19037: 19038: 19039: Hakemisto 19040: 19041: Aasia .............................................................. . II 10. 19042: Aikuiskoulutus ................................................................ . IIOPM 1.5. 19043: Ajoneuvojen rekisteröintijärjestelmä ....................... . IIIIVM 197/1998 19044: Ajoneuvovero ........................................................................ . IIIIVM 15111996 19045: Ajoneuvoveron kantaminen ja veronpalautus .................. . IIIIVM 13311995 19046: Alaikäisten tahdosta riippumaton hoito .............................. . IIIISTM 92/1992 19047: Alkoholijuomaveron alennus. .................................................... . IIIIVM 156/1995 19048: Alue- ja paikallishallinnon kehittäminen .................... . II SM 19049: Alueellinen yhteistyö ....................................................... . II 7. 19050: Alueellinen kehittäminen, rahoitus ja organisointi IIIISM 99/1993 19051: Aluehallinnon uudistaminen ............................................. . UI/SM 148/1996 19052: Alueiden kehittäminen ........................................ . IIIIOM 140/1999 19053: Alueiden käyttö ................................................................... . IIYM 19054: Alueiden komitean pakollinen kuuleminen .................... . UI/UM s 1:25/1996 19055: Aluekehitys ...................................................................... . II SM 19056: Alushankintojen korkotuet ............................................... . IIIILM 100:1111997 19057: Alusjätelainsäädännön uudistaminen ............................... . IIIIYM 32311994 19058: Alusluettelotuki .................................................... . IIIILM 105:16/1998 19059: Ammatillinen koulutus ..................................................... . I/OPM 1.2. 19060: Ammatillinen lisäkoulutus ................................................ . IIIIOPM 186/1996 19061: Ammatillisen koulutuksen määrällinen säätely ............. . IIIIOPM 62/1996 19062: Ammatilliset erityisoppilaitokset ..................................... . IIIIOPM 100:4/1997 19063: Ammattikorkeakoulu ............................................. . IIIIOPM 319/1994 19064: Ammattikorkeakoulujen yksikköhinnat, laskenta ........... . IIIIOPM 122/1997 19065: Ammattikorkeakoulut ..................................................... . IIOPM 1.3. 19066: Ammattilentäjien koulutus ................................ . IIIIOPM 40:411999 19067: Amsterdamin sopimus ........................................................... . II 1.1. 19068: Apulaisprofessori-virkanimike, luopuminen ....................... . IIIIOPM 26311996 19069: Apulaisprofessorin virkanimike ....................................... . IIIIOPM 4211997 19070: Arktinen yhteistyö .............................................................. . II 7.5. 19071: Arpajaislain muutosvalmistelut ....................................... . IIIIOPM 103:4/1996 19072: IIIIOPM 124/1996 19073: Arvonlisäverotuksen verokannat ..................................... . IIIIVM 11111997 19074: Arvonlisäverotus .............................................................. . IIIIVM 283/1994 19075: Arvopaperimarkkinat ............................................... . IIVM 19076: Aseidenriisunta, Euroopan ................................................... . UI/UM K 4:111991 19077: ASEM-yhteistyö ......................................... . II 10.4. 19078: Asevalvonta ja monenvälinen aseidenriisunta .............. . II 2.5. 19079: Asumisen edistäminen ......................................................... . IIYM 19080: Asumisoikeusyhdistykset ...................................................... . UI/OM 16/1994 19081: Asuntorahaston varainhankintavaltuudet ........................... . IIIIYM 105:2711998 19082: Asuntotilanne ............................................................ . IIIIYM 105:26/1998 19083: Auton ikäalennus ............................................................... . IIIIVM 26411998 19084: Autoverolaki, invalidipalautus ....................................... . IIIIVM 42/1993 19085: Autoverotus ................................................................ . IIIIVM 32111994 19086: Avoimuuskysymys EU :ssa .................................................. . UI/UM s 1:13/1996 19087: Baltian maat, kahdenväliset suhteet ........................... . II 8.3. 19088: Barents-yhteistyö ................................................................ . II 7.4. 19089: Boreal Kasvinjalostus Oy:n omistuspohja ................ . IIIIMMM 5811999 19090: Budjettitalouden lainanotto ................................................ . IIVM 19091: Digitaalinen lähetystoiminta .............................. . IIIILM 34/1998 19092: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 395 19093: 19094: ECE ......................................................................... . II 6.1.8 19095: Eduskuntavaalit, suhteellisuuden toteutuminen .............. . IIIIOM 48/1998 19096: Ehdonalainen vapaus ........................................................... . IIIIOM 2311990 19097: Ehkäisevä sosiaali- ja terveyspolitiikka .......................... . 1/STM 4. 19098: Elinkeinopolitiikka ........................................... . 1/KTM 19099: Elintarvikehygienian valvonta ................................ .. IIIIMMM 10/1999 19100: Elintarvikevalvonnan epäkohdat ...................................... . IIIIKTM K 5:3/1996 19101: Eläinlääkintä ........................................................................ . 1/MMM 19102: Eläinsuojelulaki ................................................................... . IIIIMMM 36/1995 19103: Eläinten lääkitseminen ....................................................... . IIIIMMM 55/1997 19104: Eläintensuojelu HVK:ssa .................................................. .. IIIIUM s 1:3/1996 19105: Eläke kunnan palvelukseen siirryttäessä .................. .. IIIIOPM 4811999 19106: Eläkelaitosten ja eläkesäätiöiden verotus .................... . IIIIVM 7111998 19107: Eläkesäätiöiden verotus ...................................................... . IIIIVM 249/1996 19108: EMU -selvitykset ................................................................... . IIIIVM s 4/1997 19109: Energia-asiat ....................................................................... . II 6.2.3 19110: Energiapolitiikka .................................................................. . 1/KTM 19111: Energiapuutuki ................................................................... . IIIIKTM 105:10/1998 19112: Energiaveron kehittäminen ............................................... . IIIIVM 225/1996 19113: Energiaverotus ................................................................. . IIIIVM 195/1997 19114: Engel-Yhtymä Oy:n omistusjäijestelyt ............................ . IIIIVM 100:3/1997 19115: Enso-Gutzeit Oy ja Veitsiluoto Oy, sulautuminen IIIIKTM 11:7/1995 19116: Erityislukiot ......................................... . IIIIOPM 176/1993 19117: Erityisryhmien kuntootus .............................. .. IIIISTM 155/1997 19118: Esiopetuksen työaika ...................... . IIIIOPM 91/1999 19119: Esiopetusta antavien täydennyskoulutus .............. . IIIIOPM 9111999 19120: Esiopetusuudistus, selonteon antaminen ........................ .. IIIIOPM 9111999 19121: ETA ja Sveitsi, Suomen suhteet ................................ . II 8.2. 19122: ETYJ ....................................................................... . II 2.4. 19123: EU :n indeksointivarojen budjetointi ............................ .. IIIIVM 105:111998 19124: EU :n jäsenvaltioiden lainsäädäntökysymykset .............. . IIIIUM 3111997 19125: EU :n laajentuminen ................................................................ .. II 1.4. 19126: EU :n oikeushenkilöllisyyden vaikutukset ...................... . IIIIUM s 1:32/1996 19127: EU :n oikeusjäijestelmä, toiminta ja rahoitus ................ .. IIIIUM s 1:17/1996 19128: EU :n perussopimukset, saattaminen ajan tasalle .............. . IIIIUM s 1:14/1996 19129: EU :n sosiaalirahaston tukemat toimenpiteet .................... .. 1/TM 19130: EU:n 113-komitea ............................................................... .. II 6.1.2 19131: EU -kulukorvausten verokohtelu ...................................... . IIIIVM 58/1996 19132: IIIIVM 215/1995 19133: EU -puheenjohtajuus ................................................................. . 1/VNK 19134: ED-päätösten julkaiseminen ja perusteleminen ............ . IIIIUM s 1:211996 19135: EU -sihteeristö, siirron valmistelu .................................... .. 1/VNK 19136: Euroalueen laajennus .......................................................... . IIIIVM s 4/1997 19137: Euroopan aseidenriisunta .................................................. . IIIUM K 4:111991 19138: Euroopan Neuvosto .................................................................. . II 3.2. 19139: Euroopan Neuvoston ihmisoikeussopimus ...................... . IIIIUM s 1:7/1996 19140: Euroopan parlamentti, lainsäädäntöasiat ................................ .. IIIIUM s 1:18/1996 19141: Euroopan parlamentti, yhteisöpilarin lainsäädäntöasiat IIIIUM s 1:19/1996 19142: Euroopan talouskomissio (ECE) ............................................ . II 6.1.8 19143: Euroopan tmyal~isuus- ja yhteistyöjäijestö (ETY J) II 2.2. 19144: Euroopan un1oru ........................................................................ . 1/VNK 19145: Euroopan unionin jäsenmaat .................................. . II 8.1. 19146: Euroopan yhteisöjen tuomioistuin .................................... . IIIIUM s 1:24/1996 19147: Eurooppa-neuvoston erityiskokous, Tampere ................ . 1/VNK 19148: Eurooppa-neuvoston kokous, Helsinki .............................. . 1/VNK 19149: Eurooppa-oikeus ................................................................ .. IIOM 19150: 396 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 19151: 19152: EY :n perustaruissopimuksen 235 artikla ........................ . IIIIUM s 1:5/1996 19153: Finanssipolitiikka ............................................................... . 1/VM 19154: Haja-asutusalueiden postitoiminta ................................... . IIIIVM 22/1997 19155: Hake, tukeen oikeuttava ................................. . IIIIMMM 122/1999 19156: Hakeyrittäjät, ympäristötuki ........................................ . IIIIMMM 105:11/1998 19157: Hallinnon kehittäminen ..................................................... . 1/VM 19158: Hallinto, kunnat ja aluekehitys ........................................ . II SM 19159: Hallintolainkäyttö .................................................... . IIIIOM 217/1995 19160: Hallituksen ohjelman toimeenpano .................................. . 1 19161: Hallitus ................................................................... . 1 19162: Hallitustenvälinen konferenssi .............................. . II 1.2. 19163: Hammashuollon korvaukset ...................... . IIIISTM 8211999 19164: IIIISTM 104/1995 19165: Henkilöliikenteen laajuuden turvaaminen ........................ . IIIILM 100: 1211997 19166: Hinausmaksu ............................................................ . IIIILM 105: 16/1998 19167: Holhoustoimen organisaation uudistaminen .................... . IIIIOM 1611995 19168: Huoltovarmuus ............................................................... . IIIILM 14/1999 19169: Huumausainelainsäädäntö .................................................. . IIIIOM 180/1992 19170: HVK, 111 pilari ................................................................. . IIIIUM s 1:10/1996 19171: Hätäkeskusten eläkejäijestelyt ........................................ . IIIISM 111/1995 19172: Idän liikenne ....................................................... . 1/LM 19173: Ihmisoikeuksien edistäminen ................................................... . 1/UM 19174: Ihmisoikeuskysymykset YK-politiikassa ......................... . II 3.3. 19175: Ihmisoikeuspolitiikka .......................................................... . II 3. 19176: Ihmisoikeusraportointi ........................................... . II 3.5. 19177: Ihmisoikeusvalitukset ................................................... . II 3.4. 19178: !kääntyneet pitkäaikaistyöttömät, palvelutarvesuunnitelma IIIITM 3:6/1996 19179: llmailulaitoksen voiton tuloutus ...................................... . IIIILM 100: 14/1997 19180: Ilmavoimien lentäjät, sitoumusjärjestelmä .......................... . IIIIPLM 105:5/1998 19181: Indonesia ja Itä-Timor ........................................... . II 10.1. 19182: Innovaatiojäijestelmä ................................................. . IIIIKTM 72:911995 19183: Internet-yhteydet verotustietoihin .............................. . IIIIVM 14911999 19184: Intia ja Pakistan sekä Afganistan ................................. . II 10.3. 19185: Investointien suoja ............................................................. . II 6.1.6 19186: Investointikiinnostuksen herättäminen ..................... . II 6.3.1 19187: Irak ............................................................ . II 11.4. 19188: Iran ............................................................ . II 11.3. 19189: Itä-Timor ............................................................... . II 10.1. 19190: Itä-Timorin kysymys ........................................................... . IIIIUM 5/1997 19191: Itämeri-yhteistyö ................................................................. . II 7.3. 19192: IVY-maat ............................................... . II 9.2. 19193: Joukkoliikenne ................................................................ . 1/LM 19194: Julkinen puolustus, syytteestä vapautetun kulut ............... . IIIIOM 82/1995 19195: Julkisen vallan käyttö, Ruotsin ja Suomen kunnat IIIIOM 191/1998 19196: Julkisuus- ja salassapitolainsäädäntö ..................... . IIIIOM 30/1998 19197: Junaliikenteen turvallisuus .................. . IIIILM 19:211999 19198: Jäteveron laajentaminen ...................................................... . IIIIVM 48/1996 19199: Kaakkois-Eurooppa ............................................. .. II 8.5. 19200: Kalastuksen valvonta ........................................................... . IIIIMMM 68/1997 19201: Kalatalous .................................................................................. . 1/MMM 19202: Kalleusluokitus, luopuminen ............................... . IIIIVM 29/1999 19203: Kanada ........................................................... .. II 12. 19204: Kansainvälinen oikeus ........................................................ . II 5. 19205: Kansainvälinen turvallisuussitoumus .............................. . IIIIUM 17911997 19206: Kansainvälinen työjäijestö ILO ................................ .. 1/TM 19207: Kansainvälinen ympäristö- ja kehitysyhteistyö ................. .. IIIIUM s 1/1995 19208: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 397 19209: 19210: Kansalaiskeskustelu ja eduskunnan infonnointi, HVK III/UM s 1:33/996 19211: Kansallinen tukipaketti ja investointituet ..................... . III/MMM 103:611996 19212: Kansallisten parlamenttien neuvoston päätöksenteko III/UM s 1:21/1996 19213: Kansallisten parlamenttien oikeudet ja velvollisuudet III/UM s 1:20/1996 19214: Kansallisten parlamenttien yhteistyö .............................. . III/UM s 1:16/1996 19215: Kansaneläke ...................................................... . III/STM 7/1997 19216: Kansaneläkejäijestelmän uudistaminen ......................... . III/STM 119/1995 19217: Kansaneläkkeen pohjaosan vähentäminen ............... . III/STM 14111998 19218: Kasvihuoneviljely, energiavero .......................................... . III/VM 55/1998 19219: Kasvinjalostuksen turvaaminen ................................. . III/MMM 245/1998 19220: Kaupallis-taloudellisten etujen edistäminen ................... . II 6.3 19221: Kauppa- ja teollisuusministeriö .......................................... . III/KTM 19222: I/KTM 19223: Kauppa-aluskanta III/LM 1411999 19224: Kauppa-alusten kustannustaso III/LM 40:10/1999 19225: Kauppapolitiikka ................................................... . II 6.1. 19226: Kauppapolitiikka, kansainvälinen ................................... . I/UM 19227: Kehitysyhteistyö ........................................................ . I/UM 19228: Kehitysyhteistyön määrärahajakautuminen .................. . III/UM K 11/1996 19229: Kehitysyhteistyön kehittäminen .................................. . III/UM K 911994 19230: Keitele-Päijänteen kanava ..................................... . III/LM 57:43/1991 19231: KERA Oy:n myöntämät korkotukilainat ........................ . III/KTM 72:1011995 19232: Kerava-Lahti -oikoratahanke .......................... . III/LM 40:12/1999 19233: Keski- ja Itä-Euroopan yhteiscyö .............................................. . III/UM 72:1/1995 19234: Keski-Euroopan maat ................................................. . II 8.4. 19235: Kestävän metsätalouden rahoitus ..................................... . III/MMM 63/1996 19236: Kevyt nelipyörä ....................... . III/LM 92/1999 19237: Kihlakuntauudistuksen seuranta ..................................... . III/SM 86/1995 19238: Kiina .................................................. . II 10.2. 19239: Kiinteistöverolain muutoksen käyttöönotto III/VM 100/1999 19240: Kilpailuneuvoston asema ........................................ . III/KTM 243/1997 19241: Kilpailupolitiikka .................................. . I/KTM 19242: Kirkollisasiat ....................................................................... . I/OPM 3. 19243: Kirkon eläkelain valitusjäijestelmä ................................ . III/OPM 194/1996 19244: Kiskobussitilauksen peruuntuminen ................................. . III/LM 100:13/1997 19245: Kolmipyöräinen mopo ................. . III/LM 92/1999 19246: Komission jäsenten valinta ja nimittäminen .................. . III/UM s 1:2311996 19247: Konkurssilainsäädäntö ........................................................ . III/OM 18311992 19248: Korkeimpien oikeuksien presidentit ja jäsenet, palkkaus III/VM 196/1998 19249: Korvausten takaisinperintä ............................................... . III/OM 36/1992 19250: Kotieläintuotannon edellytykset ....................................... . III/MMM 145/1994 19251: Kotitalouden väliaikainen verotuki ................................. . III/VM 85/1997 19252: Kotitaloustyön väliaikainen tukijäijestelmä .................. . III/TM 90/1997 19253: Kotouttamislain seuranta .......................................... . III/TM 66/1998 19254: Koululainsäädäntö .............................................................. . III/OPM 86/1997 19255: Koulutus ......................................................................... . III/OPM 126:4/1993 19256: Koulutus- ja tiedepolitiikka .............................................. . I/OPM 1. 19257: Koulutuspäivärahajäijestelmän seuranta ....................... . III/STM 21511997 19258: Kriisinhallinta ..................................................................... . II 2.2. 19259: Kriisinhallinta ................................................................. . I/UM 19260: Kriminaalipotilaat, säännösten uudistaminen .................... . III/STM 226/1994 19261: Kriminaalipotilaiden hoidon kehittäminen .................... . III/STM 23111996 19262: Kulttuuri ........................................................................ . I/OPM 2.2. 19263: Kulttuuripolitiikka ................................................................ . I/OPM 2. 19264: Kuluttaja- ja kilpailupolitiikka ..................................... . I/KTM 19265: Kunnallinen viranhaltija, palvelussuhdeturva ....................... . III/SM 44/1996 19266: 398 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 19267: 19268: Kunnallisessa vhxasuhteessa oleva, palkkatodistus ............ . UI/SM 24/1996 19269: Kunnallistalous .................................... . UI/OM 40:311999 19270: Kunnat .......................................................................... . II SM 19271: Kuntalain vaikutusten seuranta .................................... . UI/SM 192/1994 19272: Kuntien valtionosuusjäijestelmä ....................................... . UI/SM 214/1991 19273: Kuntien eläkevakuutus .................................................... . UI/SM 38/1998 19274: Kuntien kalleusluokitusjäljestelmä ................................. . IIIIVM 164/1995 19275: Kuntien rahoitusasema ............................... . UI/OM 40:2/1999 19276: Kuntien sosiaali- ja terveyshuolto, valtionosuus ................. . IIIISTM 216/1997 19277: Kuntien valtionosuuslaki .................................................. . UI/SM 149/1996 19278: Kuntoutus, erityisryhmien ....................................................... . IIIISTM 15511997 19279: Kymijoki-Mäntyhaiju, kanavahanke ..................... . IIIILM 105:1511998 19280: Lahti-Heinola tieosuus ................... . IIIILM 40:9/1999 19281: Lainsäädäntökysymykset, EU :n neuvostossa ....................... . UI/UM 234/1996 19282: UI/UM 235/1996 19283: UI/UM 27911998 19284: Lainsäädäntökysymykset, EU:n neuvostossa, jäsenvaltioiden UI/UM 204/1995 19285: Lapsen saattaminen rokotukseen työaikana .................... . IIIITM 44/1986 19286: Lapsipol~!.tti.~en. selonteon jatkotoimet ............................. . IIIISTM s 2/1995 19287: Lasten palvahoito .................................................................... . IIIISTM 211/1994 19288: Lasten ja nuorten psykiatrit, koulutus ................... . IIIIOPM 40:6/1999 19289: Lasten ja nuorten hyvinvointi ............................. . IIIISTM 40:1411999 19290: Lasten parissa työskentelevät, taustat ......................... . UI/OM 8/1999 19291: Lastensuojelun kustannukset .......................... . IIIISTM LA 14211998 19292: Latinalainen Amerikka .................................................. . II 12. 19293: Lehdistötuki ................................................ . 1/LM 19294: IIIILM 105:20/1998 19295: Liikenneinfrastruktuuri .......................................................... . 1/LM 19296: Liikenneministeriö ................................................................. . IIIILM 19297: Liikenneministeriö ................................................................. . 1/LM 19298: Liikenneturvallisuus ....................................................... . 1/LM 19299: Liikennevalvonta .............................................................. . UI/OM 74/1998 19300: Liikenneveikko .............................................................. . 1/LM 19301: Liikenneveikkojen parantaminen ........................ . IIIILM 40:7/1999 19302: Liikennne ......................................................... . 1/LM 19303: Liikunnan tukeminen ......................................... . IIIIOPM 105:9/1998 19304: IIIIOPM 100:611997 19305: Liikunnan sääntely HVK:ssa ............................................. . UI/UM s 1:4/1996 19306: Liikunta ................................................................................. . 1/0PM 2.3. 19307: Liikuntapaikkarakentaminen .......................................... . IIIIOPM 236/1997 19308: Liikuntapoliittinen selonteko ............................................ . IIIIOPM K 5:2/1996 19309: Lukion määrällisen sääntelyn puikaminen ....................... . IIIIOPM 176/1993 19310: Luonnonmukainen tuotanto .............................................. . IIIIMMM 103:711996 19311: Luonnonmukaisen tuotannon satovahingot ......................... . IIIIMMM 14211997 19312: Luonnonsuojelu .................................................................. . 1/YM 19313: Luopumistuki ........................................ . III/MMM 131/1999 19314: Luotsausmaksut Saimaan alueella ................................... . IIIILM 103:9/1996 19315: Luotsinkäyttövelvollisuus, poikkeukset ......................... . IIIILM 144/1997 19316: Luottolaitosten säätely ........................................ . 1/VM 19317: Lähi-Idän rauhanprosessi ......................................... . II 11.1. 19318: Lähi-itä ............................................................................... . II 11. 19319: Lähialueyhteistyö ................................................................ . II 7.2. 19320: Lähialueyhteistyö ............................................................... . UI/UM 72:111995 19321: Länsi- ja Keski-Eurooppa ....................................... . II 8. 19322: Länsi-Balkan, Suomen suhteet ....................................... . II 8.5. 19323: Länsimetro ........................................................... . IIIILM 105: 1811998 19324: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 399 19325: 19326: Läänikohtainen viehekalastusmaksu .............................. . IIIIMMM LA 4/1995 19327: Lääninoikeuksien henkilöstö .................................. . IIIIOM 114/1998 19328: Maa- ja metsätalousministeriö ............................................ .. IIIIMMM 19329: Maa- ja puutarhatalous ja maaseutu .................................. . IIMMM 19330: Maa- ja metsätalousministeriö ........................................... . IIMMM 19331: Maahanmuuttoasiat .................................................................. . IITM 19332: Maailman kauppajärjestö (WTO) .................. . II 6.1.1 19333: Maan hankinnan tuki sekä luopumistuki ................. . IIIIMMM 13111999 19334: Maanmittaus ....................................................... . IIMMM 19335: Maaseutu ........................................................................ . IIMMM 19336: Maaseutupoliittinen selonteko ............................................ . IIIISM s 2/1993 19337: Maatalouden tukijärjestelmät .................................. . IIIIMMM 148:111994 19338: Maatalouden kehitys ........................................................... . IIIIMMM 221/1996 19339: Maatalous ....................................................................... . IIMMM 19340: Maataloustuotteiden kauppa .............................................. . IIIIMMM 39/1997 19341: Maatalousyrittäjien työvahinkoturva ............................... . IIIISTM 20111997 19342: Maatilatalouden kehittämisrahasto ................................ . IIIIMMM 135/1998 19343: Maitohygienialaki ..................................................... . IIIIKTM 25/1995 19344: Maitokiintiöt ......................................................................... . IIIIMMM 29/1997 19345: Maksukyvyttömyyden hallinta ........................................ . IIOM 19346: Merenkulku ....................................................... . IILM 19347: Merenkulkulainsäädännön valitusviranomainen IIIILM 68/1996 19348: Merenkulun veronhuojennukset ........................................... . IIIIVM 199/1993 19349: Merijatkoyhteydet Keitele-Päijänteen kanavalla ........... . IIIILM 57:43/1991 19350: Metsäkeskukset ..................................................................... . IIIIMMM 117/1995 19351: Metsälaki ......................................................................... . IIIIMMM 63/1996 19352: Metsänhoitoyhdistysten toiminta puukaupassa IIIIMMM 17111997 19353: Metsäntutkimuslaitos ............................... . IIIIMMM 61/1999 19354: Metsästys ................................................................................ . IIMMM 19355: Metsäsuunnitelma ja nuoren metsän hoito ..................... . IIIIMMM 212/1997 19356: Metsätalous ...................................................................... . IIMMM 19357: Mets~ti!~jen ~uk~mine~. .. .................................................... .. IIIIMMM 197/1997 19358: MetsaviiJelyameiston mttävyys ............................................. . IIIIMMM 146/1994 19359: Mikkelin lentokenttä ......................................... .. IIIILM 105:17/1998 19360: Moottoriajoneuvojen verorasitus ........................................ . IIIIVM 55/1998 19361: Mopon teoriakoe ....................... .. IIIILM 92/1999 19362: Määräenemmistöpäätökset EU :ssa ..................................... .. IIIIUM s 1:22/1996 19363: N ato/EAPC/PfP ....................................................................... . II 2.3. 19364: Nuoriso-ohjelma, kansliapäällikkötyöryhmän .................... .. IIIITM 11:8/1995 19365: Nuorisotoimi ......................................................................... . IIOPM 2.4. 19366: Nuorten ohjaus koulutukseen .......................................... .. IIIITM 75/1996 19367: Nuorten psykiatrit, koulutus ................................ . IIIIOPM 40:6/1999 19368: Näyttöapurahat ................................................................. . IIIIOPM 158/1996 19369: OECD ......................................................................... . II 6.2.1 19370: Oikaisulautakunnat ................................................................ . IIIIVM 15/1998 19371: IIIIVM 5111997 19372: Oikeudenkäyntikulut .......................................................... . IIIIOM K 5:111996 19373: Oikeushenkilön rangaistusvastuu .................................... .. IIIIOM 95/1993 19374: Oikeusministeriö ..................................................................... . IIOM 19375: IIIIOM 19376: Oikeusturva ja oikeuslaitos .............................................. . IIOM 19377: Oluttuomisten rajoittaminen ........................................... .. IIIISTM 11/1996 19378: Omaishoitajien aseman seuraaminen .............................. .. IIIISTM 166/1997 19379: Omistusajan vaikutus verotuksessa ............................ .. IIIIVM 158/1999 19380: Opettajankouluttajien koulutus ............................ . IIIIOPM 74/1999 19381: Opettajankoulutuksen virkavapausjärjestelmä ............ . IIIIOPM 138/1996 19382: 400 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 19383: 19384: Opettajankoulutukseen valikoiluminen ......................... . IIIIOPM K 611995 19385: Opettajien sivuaineopinnot ja täydennyskoulutus IIIIOPM K 6/1995 19386: Opettajien pätevyys .............................................................. . IIIIOPM 9111999 19387: Opetusalan eläkejäijestelyt ................................................ . IIIIVM 70/1998 19388: Opetusalan koulutuskeskus .............................................. . IIIIOPM 12711997 19389: Opetusministeriö .................................................................. . 1/0PM 19390: IIIIOPM 19391: Oppilaanohjaus IIIIOPM 17611993 19392: Oppisopimuskoulutus IIIIOPM 200/1993 19393: IIIIOPM 105:7/1998 19394: Osakkeiden myyntivoitot ......................................... . IIIIVM 25111998 19395: Oulu-Iisalmi-Vartius -rataosuuden sähköistys IIIILM 40:13/1999 19396: Paikallishallinnon uudistaminen ...................................... . IIIISM 100/1990 19397: Pakolais- ja maahanmuuttoasiat ....................................... . 1/TM 19398: Pakolais- ja siirtolaisasiat, alue- ja paikallishallinto IIIISM 125/1995 19399: Pakolaisapu, kehitysyhteistyömäärärahat ............................... . IIIIUM 100:1/1997 19400: Pakolaishakemusten käsittely .................................... . IIIIUM 105:2/1997 19401: Pakolaispolitiikka .............................................. . II 3.6. 19402: Palkkatodistus, kunnallisessa virkasuhteessa olevan ........... . IIIISM 24/1996 19403: Palvelussuhteet, eräiden eläkeoikeus .................................... . IIIIOPM 316/1992 19404: Pankkituki ...................................................................... . IIIIVM 37511992 19405: 1/VM 19406: IIIIVM 17611998 19407: Panttaus, toisen hyväksi ............................................ .. IIIIVM 12911998 19408: Pelastustoimi ............................................................... . II SM 19409: Pelastustoimilain soveltaminen ..................... . IIIIOM 7611998 19410: Perhekäsite, yhdenmukaistaminen .......................................... . IIIIVM 102/1997 19411: Perimistoimistot, kilpailumahdollisuudet .................... . IIIIOM 199/1996 19412: Perintö- ja lahjaverolain kokonaisuudistus .................... . IIIIVM 1511996 19413: Perintö- ja lahjaverotus. ............................................................. . IIIIVM 6811995 19414: Persianlahden maat .................................................................. . II 11.5. 19415: Perunan rengasmätä ................................................................. . IIIIMMM 8711995 19416: Perushyödykkeet ................................................................ . II 6.2.2 19417: Peruskoulu, valtionosuusperustelut. .......................................... . IIIIOPM 35/1995 19418: Perusopetuslain mukainen esiopetus, koulumatkaetu IIIIOPM 9111999 19419: Perustaruiskustannusten valtionosuus ................. . IIIISTM 15111998 19420: Perustienpidon elvytyshankkeet ...................................... . IIIILM 3:2/1996 19421: Perustienpidon rahoituksen jakoperusteet .................... . IIIILM 100:9/1997 19422: Perustuslakiuudistus ................................................... . IIOM 19423: Pienten lasten hoitojäijestelmä, kehittäminen .................... . IIIISTM 208/1996 19424: Pienyrittäjien sosiaaliturva .......................... . IIIISTM 80/1999 19425: Pienyritysten pääomahuolto, työeläkelaitosten kautta IIIISTM 241/1996 19426: Pitkäaikaistyöttömät, ikääntyneiden palvelutarvesuunnitelma IIIITM 3:611996 19427: Pk-yritysten omavaraisuuden parantaminen ................. . IIIIVM 10611996 19428: Pohjoinen ulottuvuus ......................................................... . II 1.5. 19429: Pohjois-Afrikka ................................................................ . II 11. 19430: Pohjoismaiden Investointipankki ............................................. . IIIIVM 2:111998 19431: Pohjoismainen yhteistyö ........................................ . II 7.1. 19432: Poliisi- tulli ja rajavartioviranomaisten yhteistoiminta IIIISM 4211998 19433: Poliisiammattikomeakoulun toiminta ............................. . IIIISM 260/1996 19434: Poliisien virat, määrärahat ..................................................... . IIIISM 103:2/1996 19435: Poliisin henkilörekisterilaki ................................. . IIIISM 13311997 19436: Poliisin voimavarat ................................................................. . IIIIOM 7411998 19437: Poliisitoimi .................................................................. . II SM 19438: Polkumyynti ........................................................................ . II 6.1.3 19439: Porotalous ................................................................. . 1/MMM 19440: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 401 19441: 19442: Postipalvelut IIIILM 103: 10/1996 19443: Postitoiminta IILM 19444: IIIILM 11:511995 19445: IIPLM 19446: Puolustusministeriö ................................................................. . IIIIPLM 19447: Puolustuspolitiikka .......................................................... . IIPLM 1. 19448: Puolustusvalmius ......................................................... . IIPLM 3. 19449: Puolustusvoimien henkilöstö .............................................. . IIIIPLM s 1/1997 19450: Puolustusvoimien toimintamenomääräraha ........................ . IIIIPLM 105:4/1998 19451: Puolustusvälineteollisuuden toimintaedellytykset IIIIPLM 132/1996 19452: Puolustusvälineteollisuuden toimintaedellytykset IIIIPLM 105:3/1998 19453: Puurakentamisen edistäminen ............................... . IIIIMMM 40:15/1999 19454: Puutarhatalous ...................................................................... . IIMMM 19455: Päivähoidon hallinto ja ohjaus ............... . IIIIOPM 9111999 19456: Raha-automaattiyhdistyksen avustukset .................... . IIIISTM 105:23/1998 19457: Raha-automaattiyhdistyksen tuotto, käyttäminen ............. . IIIISTM 100:16/1997 19458: Rahanpeson estäminen ja selvittäminen ...................... . IIIISM 158/1997 19459: Rahoituslaitokset, kansainväliset .................................. . IIVM 19460: Rahoitusmarkkinat ................................................................. . IIVM 19461: Rahoitusmarkkinoiden tila ............................................... . IIVM 19462: Rajamiesten koulutus ................................................... . IIIISM 42/1998 19463: Rajojen vartiointi ............................................................. . II SM 19464: Rakennerahasto-osuuden myöntämien ............. . IIIIOM 140/1999 19465: Rakennuskustannukset .............................................. . IIIIYM 105:26/1998 19466: Rakennuslainsäädäntö, toimivuus ............................... . IIIIYM 101/1998 19467: Rakentaminen ................................................................. . IIYM 19468: Rangaistusten täytäntöönpano ..................................... . II OM 19469: Rangaistusten täytäntöönpano .......................................... . IIIIOM 23/1990 19470: Ratojen kunto ............................ . IIIILM 40:1111999 19471: Rauhanturvaamistoiminta, kansainvälinen ...................... . IIPLM 5. 19472: Rauhanturvaoperaatiot .......................................... . IIUM 19473: Rautateiden kulunvalvontajäijestelmä ............ . IIIILM 19:2/1999 19474: Rekisteritoimistot ja valtion paikallishallinto ............... . IIIISM 154/1991 19475: Riistatalous .................................................................. . IIMMM 19476: Rikollisuuden vastustaminen ...................................... . IIOM 19477: Rokottaminen, lapsen saattaminen työaikana .................. . IIIITM 44/1986 19478: Saamen kielen huolto, pohjoismainen yhteistyö .............. . IIIIOM 103:1/1996 19479: Saharan eteläpuolineo Afrikka .......................... . II 13. 19480: Saimaan jäänmurron avustaminen ................................. . IIIILM 72:8/1995 19481: Saimaan sisäinen jäänmurto .............................................. . IIIILM 3:3/1996 19482: Sairaaloiden peruskoijaustarve .............................. . IIIISTM 105:22/1998 19483: Sairaanhoitokorvaus ............................................................ . IIIISTM 233/1996 19484: Sairauspäivärahajäijestelmä ja kuntoutus, uudistus IIIISTM 124/1995 19485: Sairausvakuutuslain mukainen matkakorvaus .............. . IIIISTM 28/1996 19486: Sairausvakuutusmaksu, eräiden eläkeläisten ......................... . IIIIVM 63/1997 19487: Samaa sukupuolta oleva kumppanit, oikeudellinen asema IIIIOM LA 26/1996 19488: Satamia koskeva kokonaisselvitys .................................. . IIIILM 103:11/1996 19489: Satovahingot, luonnonmukaisen tuotannon .................. . IIIIMMM 142/1997 19490: Satovahinkokorvaukset ..................................................... . IIIIMMM 241:111998 19491: Seinäjoen lentokenttä .......................................... . IIIILM 105:17/1998 19492: Seksuaalirikossäännökset, soveltaminen ...................... . IIIIOM 6, 117/1997 19493: Seurakuntien yhteisöverotuotto ....................................... . IIIIVM 54/1998 19494: Seutu- ja kaupunkilippujen tukeminen ........................... . IIIILM 105:19/1998 19495: Siemenhuolto ....................................................................... . IIIIMMM 204/1996 19496: IIIIMMM 217/1998 19497: Siemenkauppa ja siemenhuolto IIIIMMM 211/1997 19498: 402 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 19499: 19500: S!e~e?I?eru?~n l~!uvaatimukset. ............................................. . IIIIMMM 36411994 19501: Sisaasiainministeno ............................................................... . IIIISM 19502: II SM 19503: Sisäinen turvallisuus .......................................................... . II SM 19504: Siviilipalvelushakemus .................................................. . IIIITM 15211998 19505: Sopimushoito, huumeista riippuvaisten.................................... . IIIIOM 180/1992 19506: Sosiaali- ja terveydenhuolto, kuntien, valtionosuus ........... . IIIISTM 216/1997 19507: Sosiaali- ja terveydenhuollon voimavarapäätös IIIISTM 79/1999 19508: Sosiaali- ja terveyspolitiikka, ehkäisevä ................................. . 1/STM 4. 19509: Sosiaali- ja terveysministeriö ............................................ .. IIIISTM 19510: 1/STM 19511: Sosiaali- ja terveyspalvelut ................................................ . 1/STM 3. 19512: Sosiaalinen ulottuvuus EU :ssa ......................................... .. IIIIUM s 1:1111996 19513: Sosiaaliturvamaksut ................................................................. . IIIISTM 170/1996 19514: Sosialistimaat, entiset, Suomen kauppa .......................... . IIIIUM K 6:4/1993 19515: Sotilaallinen kriisinhallinta, EU ja WEU ............................. . IIIIUM s 1:3111996 19516: Sotilasvammalain työkyvyttömyysprosentti IIIISTM 67/1999 19517: Suhteellisuuden toteutuminen eduskuntavaaleissa IIIIOM 48/1998 19518: Sukupuolten välinen tasa-arvo EU :ssa ....................... . IIIIUM s 1:811996 19519: Suomen Posti Oy, henkilöstön työllisyys .............. . IIIILM 40:8/1999 19520: Suomen kauppa entisten sosialistimaiden kanssa IIIIUM K 6:4/1993 19521: Suomen Posti Oy, alueelliset palvelut .............. . IIIILM 40:8/1999 19522: Suomen toiminta HVK:ssa ................................................. . IIIIUM s 1:26/1996 19523: Suomen toiminta Euroopan unionissa ............................. . II 1. 19524: Sveitsi, Suomen suhteet .......................................................... . II 8.2. 19525: Syijinnän kieltäminen EU :ssa ........................................... . IIIIUM s 1:8/1996 19526: Syijäytymisvaarassa olevat nuoret ................................ . IIIIOPM 72:411995 19527: Sähköinen asiointi, varmenteet ............................ . IIIIOM 18/1999 19528: Sähköinen henkilökortti ......................... . IIIIOM 192/1998 19529: Sähköinen asiointi hallinnossa ............................ . IIIIOM 153/1999 19530: Sähkömarkkinoiden kehitys ................................... . IIIIKTM 162/1998 19531: Säädöshierarldan toteuttaminen HVK:ssa ..................... . IIIIUM s 1:111996 19532: Säädöspolitiikka ja säädökset ..................................... . IIOM 19533: Säästökassatoiminta ..................................................... . IIIIVM 11:111995 19534: IIIIVM 126:311993 19535: Taide ........................................................................ . 1/0PM 2.1. 19536: Taidehallinto, valtion ................................................... . IIIIOPM 17/1997 19537: Takaajan asema ............................................................ . IIIIOM 183/1992 19538: Taloudellinen yhteistyö ................................................ . II 6.2 19539: Taloudellisen kehityksen ja yhteistyön jäijestö OECD II 6.2.1 19540: Talous- ja rahaliittokysymykset HVK:ssa ...................... . IIIIUM s 1:611996 19541: Talous- ja finanssipolitiikka .............................................. .. 1/VM 19542: Talousarvio ........................................................................... . 1/VM 19543: Tapaturmavakuutuksen täyskustannusvastuu ................ . IIIISTM 17911994 19544: Tasa-arvon edistäminen .................................................... . 1/STM 6. 19545: Teattereiden avustusmäärärahat ......................................... . IIIIOPM 100:5/1997 19546: Teattereiden aseman turvaaminen ..................................... . IIIIOPM 215/1994 19547: Teiden kehittämishankkeet ................................................ . IIIILM 100: 1011997 19548: TEKES, myöntämisvaltuudet ................................................... . IIIIKTM 72:9/1995 19549: Teknologian kehittämiskeskuksen resurssit ................. . IIIIKTM 3:5/1996 19550: Teknologiapolitiikka .......................................... . 1/LM 19551: Tekstiilikysymykset ............................................................ . II 6.1.5 19552: Telakkatuen tilausvaltuudet ...................................... . IIIIKTM 241:411998 19553: Televiestintä .......................................................................... . 1/LM 19554: Televisio- ja radiotoiminta ...................................... . 1/LM 19555: Terveydenhuollon maksukatto ..................... . IIIISTM 77/1999 19556: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 403 19557: 19558: Terveyspalvelut .................................................................... . IISTM 3. 19559: Terveyspolitiikka, ehkäisevä ............................................. . IISTM 4. 19560: Tiede- ja teknologiapolitiikka, koordinointi ................ . IIIIOPM 126:4/1993 19561: Tiedepolitiikka ................................................................. . IIOPM 1.6. 19562: Tiedonkemiden vähentäminen ja yhteinäistäminen IIIIVM 106/1993 19563: Tietojen keruu valtionosuusuudistuksesta ........................ . IIIIOPM 215/1991 19564: Tietoverkoissa oleva aineisto, käyttö opetuksessa ............. . IIIIOPM 170/1997 19565: Tietoyhteiskunnan edistäminen ...................................... . IILM 19566: Tieverkon kehittämishankkeet .............................. . IIIILM 241:3/1998 19567: Toimeentulotuki ..................................................................... . IIIISTM 217/1997 19568: Toimeentuloturvan alue ....................................................... . IISTM 2. 19569: Toissijaisuusperiaate, pöytäkirjan täsmentäminen ........... . IIIIUM s 1:15/1996 19570: Tmjunta-ainevalmisteiden tutkimus ................................ . IIIIMMM 14111997 19571: Tornionjoen kalastus ............................................................. . IIIIMMM 7811997 19572: Tukityöllistäminen ............................................................ . IITM 19573: Tulevaisuuden ennakointi ................................................. . IIIIVNK LA 22/1992 19574: Tulevaisuusselonteot, hallituksen ............................. . IIIIVNK LA 22/1992 19575: Tullietuuskohtelu, GSP ....................................................... . II 6.1.4 19576: Tuomareiden palkkaus ......................... . IIIIVM 196/1998 19577: Tupakkapolitiikan tehostaminen .................. . IIIISTM 82/1998 19578: Turvallisuuspolitiikka .................................................. . II 2. 19579: Tutkimuskeskuksen johtokunnan puheenjohtaja .............. . IIIIMMM 198/1997 19580: Tutkintojen tunnustaminen ............................................... . IIIIVM 24811996 19581: Työeläkejäijestelmän vakuutusmaksut ............................... . IIIISTM 202/1997 19582: Työeläkevakuutusyhtiöt ...................................................... . IIIISTM 255/1996 19583: Työelämän säätely ja kehittäminen ................................ . IITM 19584: Työllisyyskehitys .................................................................... . IITM 19585: Työllisyysmäärärahojen käyttö .......................................... . IIIITM 105:24/1998 19586: Työllisyysperusteiset investoinnit ............................ . IITM 19587: Työllisyysvarojen käyttö vesihuoltotöihin ...................... . IIIIMMM 100:8/1997 19588: Työmarkkinajäijestelmän muutokset .............................. . IIIITM 172/1995 19589: Työmarkkinatuen omavastuu ........................................... . IIIISTM 88/1997 19590: Ty~m!"!ster!~ ....................................................... . IIIITM 19591: Tyom1msteno .......................................................................... . IITM 19592: Työnvälityspalvelut ................................................................. . IITM 19593: Työolot ja työsuojelu .......................................................... . IISTM 5. 19594: Ty~suh~erekistereiden kehittäminen .............................. . IIIISTM 202/1997 19595: Tyosuojelu ................................................................................ . IISTM 5. 19596: Työttömyyseläke ....................................... . IIIISTM 93/1999 19597: Työttömyysturva ................................................................. . IISTM 19598: Työttömyysturvan peruspäivärahan taso .......................... . IIIISTM s 4/1996 19599: Työttömyysturvan työssäoloehto, kertyminen ................ . IIIISTM 223/1998 19600: Työttömyysturvauudistuksen seuranta ........................... . IIIISTM 72/1996 19601: Työvoimapoliittiset toimenpiteet ...................................... . IITM 19602: Työvoimapolitiikan toteuttaminen .................................. . IITM 19603: Ulko- ja turvallisuuspolitiikka .......................................... . II 19604: Ulko- ja turvallisuuspolitiikka, EU:n ................................. . IIIIUM s 1:2911996 19605: IIIIUM s 1:3011996 19606: IIIIUM s 1:28/1996 19607: IIIIUM s 1:27/1996 19608: Ulkoasiainministeriö .............................................................. . IIUM 19609: IIIIUM 19610: Ulkomaalaishallinto ................................................................. . IIIISM 219/1994 19611: IISM 19612: Ulkomaalaislain uudistaminen IIIIOM 50/1998 19613: Ulkomaalaispolitiikka IIIIOM 50/1998 19614: 404 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 19615: 19616: Ulkomailla työskentelevät, sosiaaliturva ......................... . UI/UM 100:2/1997 19617: Ulkomaiset yliopistot, maksut .............................................. . IIIIOPM 263/1996 19618: Ulkopolitiikka ....................................................................... . IIUM 19619: Ulosottolaitos ja perimistoimistot, kilpailumahdollisuudet UI/OM 199/1996 19620: UNCTAD .......................................................................... . II 6.1.7 19621: Unionin kansalaisuus, oikeudet ............................................ . UI/UM s 1:9/1996 19622: Uudet teknologiat ...................................... . IILM 19623: Vaalirahoituksen avoimuus .................................... . UI/OM 4811998 19624: Vahingonkorvausten vähennysoikeus ............................... . IIIIVM 129/1998 19625: Vaikeasti kehitysvammaisten opetus .............................. . IIIIOPM 159/1996 19626: Vaikeavammaiset yrittäjät, arvonlisävero .......................... . IIIIVM 152:5/1994 19627: V akuoksien hoito .................................................. . IIIISTM 25311994 19628: V akuotuskorvausten arvonlisävero-osuus ........................ . IIIIVM 16811995 19629: Vakuutussopimuslaki ......................................................... . UI/OM 114/1993 19630: V akuutustamastuksen voimavarat, kehittäminen .............. . IIIISTM 24111996 19631: V altatie 2 kunnostaminen ..................................... . IIIILM 105:14/1998 19632: Valtiollinen järjestelmä ja hallinto ..................................... . II OM 19633: Valtion ja kuntien yhteistyöasiakirja, taloutta koskeva IIIIVM 7111999 19634: Valtion omaisuuden myynti, liikenneinfrastruktuuri IIIILM 105:13/1998 19635: Valtion omaisuuden myyntituotot .................................... . IIIILM 103:8/1996 19636: Valtion omistajapolitiikka ................................................... . IIKTM 19637: Valtion taidehallinnon kehittäminen .............................. . IIIIOPM 17/1997 19638: Valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikka .................... . IIVM 19639: V aitioneuvoston kanslia ....................................................... . IIVNK 19640: IIIIVNK 19641: Valtionosuusuudistus tietojenkeruu vaikutuksista ................ . IIIIOPM 215/1991 19642: Valtiontalouden hoito ........................................................ . IIVM 19643: Valtiontalous .......................................................................... . IIVM 19644: Valtionyhtiöiden yksityistäminen .................................... . IIIIKTM 3:4/1996 19645: Valtiovarainministeriö ......................................... . IIVM 19646: IIIIVM 19647: Vammaisten koulut, taloudelliset toimintaedellytykset ........ . IIIIOPM 100:4/1997 19648: Vammaisten lasten oppivelvollisuus ............ . IIIJOPM 91/1999 19649: V ankeinhoitolaitoksen määrärahatarpeet ....................... . UI/OM 40:1/1999 19650: Varninsiirtoverolain korjaustarpeet ................................ . IIIIVM 12111996 19651: Varallisuusarvojen epärealistinen kohoaminen ............. . IIIIVM 43/1998 19652: Varusmieskoulutuksen menettävät varuskunnat IIIIPLM s 1/1997 19653: Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat .................. . IIIIOPM 5411999 19654: Veikkaus- ja raha-arpajaisten voittovarat ...................... . IIIIOPM 274/1996 19655: Veikkausvoittovarojen käyttö ................................... . IIIIOPM 105:8/1998 19656: Veitsiluoto Oy ja Enso-Gutzeit Oy, sulautuminen IIIIKTM 11:7/1995 19657: Ven~~~. ......................................................................... . II 9. 19658: VenaJa Ja IVY-maat ................................................................ .. II 9. 19659: Venäjällä työskentelevien verotus ........................... . IIIIVM 10111999 19660: V eropolitiikka ....................................................... . IIVM 19661: Verotuksen ja tulonsiirtojen yhteisvaikutus .................... . IIIIVM 17511994 19662: V erotuksen toimeenpano ............................... . IIVM 19663: V erotuksen vähennysjärjestelmä, kehittäminen ................. . IIIIVM 102/1997 19664: Verotuksessa sovellettavat korot ..................................... . IIIIVM 202/1996 19665: V erotus ja sosiaaliturva, uudistaminen ja yhteensovitus IIIIVM 2811998 19666: V erotusmenettelyn kehittyminen ja y hdenmukaisuus IIIIVM 5311998 19667: Vesivarat ......................................................................... . IIMMM 19668: Veteraaniautojen verotus ................................................. . IIIIVM 26411998 19669: V eternanien hammashuolto .............................. . IIIISTM 62/1999 19670: Vienninedistäminen ................................................................ . II 6.3.2 19671: Viestintä .................................................. . IILM 19672: 2000 vp Hallituksen kertomus 1999 405 19673: 19674: Virkamiesten nimittäminen määräajaksi ....................... . III/VM 201/1996 19675: Vuokratyövoiman välitys ja käyttö .................................. . III/TM 78/1996 19676: Välimeriyhteistyö ................................................. . II 11.2. 19677: Väliyhteisöt ...................................................................... . III/VM 149/1998 19678: Väylä- ja luotsausmaksujen taso .............................. . IIIILM 144/1997 19679: WTO .......................................................................................... II 6.1.1 19680: Ydinpolttoaineen jälleenkäsittely ..................................... . III/KTM 295/1994 19681: Y hdistysrekisterin tehostaminen ............................ . III/KTM LA 93/1997 19682: Yhdysvallat .................................................. . II 12. 19683: Yhteisöpilarin lainsäädäntöasiat, Euroopan parlamentti ...... . IIIIUM s 1:19/1996 19684: YK:nkauppa-ja kehityskonferenssi (UNCTAD) ............ . II 6.1.7 19685: YK-toiminta ja globaalikysymykset ................................ . II 4. 19686: Yksityisyyden suoja työelämässä ......................... . III/TM 121/1998 19687: Yleissivistävä koulutus ........................................................ . 1/0PM 1.1. 19688: Yliopistojen lisämäärärahojen kohdentaminen ................... . III/OPM 152:10/1994 19689: Yliopistojen perusrahoitus ................................................ . III/OPM 105:6/1998 19690: Yliopistojen perusvoimavarat ............................ . III/OPM 40:511999 19691: Yliopiston apteekin oikeudet .................... . III/STM 276/1998 19692: Yliopiston kiinteistöjen vuokrataso .......................... . III/VM 130/1998 19693: Yliopistot .............................................................................. . 1/0PM 1.4. 19694: Ympäristö- ja kehitysyhteistyö, kansainvälinen .................. . III/UM s 1/1995 19695: Ympäristöasiat EU :ssa ........................................................ . III/UM s 1:12/1996 19696: Ympäristöministeriö .................................................. . III/YM 19697: 1/YM 19698: Ympäristönsuojelu .............................................................. . 1/YM 19699: Ympäristötuki hakeyrittäjille ...................................... .. IIIIMMM 105:11/1998 19700: Yrittäjien työttömyysturva ............................................ . III/STM 267/1994 19701: Yritysten investointi- ja kehittämishankkeet .................... . III/KTM 105:21/1998 19702: Yritystulon pääomalaskenta ................................... . IIIIVM 32/1999 19703: SISÄLLYS 19704: 19705: Sivu Sivu 19706: EUROOPAN KESKUSPANKKI- Suomen Pankin osallistuminen EKPJ:nja 19707: JÄRJESTELMÄNTOIMINTA JA EU:n toimintaan ................................. . 20 19708: SUOMEN TALOUS .............................. . 5 EKPJ-yhteistyö ................................... . 20 19709: Rahapolitiikka ja talous ........................... . 19710: EU:n komiteat ..................................... . 21 19711: 5 19712: Taloudellinen analyysi ja avoimuus ......... . 21 19713: Hintavakaus säilyi Suomessa ja 19714: Euroopassa .............................................. . 5 Tilinpäätös ................................................ 24 19715: Eurojärjestelmän rahapolitiikka ja 19716: euroalueen talous ................................ . 7 Tase ························································· 24 19717: Eurojärjestelmän korkopolitiikka ja Tuloslaskelma .......................................... 26 19718: euroalueen inflaatio .............................. . 7 Tilinpäätöksen liitteet ............................... 27 19719: Euron ulkoisen arvon kehitys ................ . 9 Tilinpäätöksen kommentit ....................... 29 19720: Euroalueen talouskasvu ja työllisyys ..... . 10 19721: Julkisen talouden tasapaino euroalueella 11 SUOMEN PANKIN HALLINTO JA 19722: Suomen talous ......................................... . 12 PANKKIVALTUUSTON 19723: Kasvu hidastui, työllisyys parani ........... . 12 KÄSITTELEMIÄ ASIOITA ................... 33 19724: Ulkomaankauppa ja talouden ulkoinen 19725: tasapaino ............................................. . 13 Pankkivaltuusto ....................................... 33 19726: Julkisen talouden tasapaino parantui .... . 14 Johtokunnan työnjako ............................. 33 19727: Hintavakaus ........................................ . 15 Pankkivaltuuston johtosääntö .................. 33 19728: Tilintarkastus ........................................... 34 19729: Lainausliikkeen ja valuuttakaupan 19730: Rahoitusmarkkinat .................................. . 16 tarkastus ·············································· 34 19731: Rahan tarjonta ja luottojen kysyntä ........ . 16 Inventoinnit .............................................. 34 19732: Varallisuushintojen kehitys ..................... . 17 Kertomus E.J. Längmanin rahastojen 19733: Pankkijärjestelmän tila ............................ . 17 toiminnasta .............................................. 34 19734: Maksujärjestelmäyhteistyö ...................... . 18 Eläkevarauksen korko vuonna 2000 ......... 34 19735: Ehdotus eläkesäännön muuttamiseksi ...... 34 19736: Johtokunnan sivutoimet ........................... 34 19737: EMUn kolmannen vaiheen käynnistyminen 19738: Pankkivaltuuston kokoonpano ................ 35 19739: ja EU-yhteistyö .................................... . 19 19740: Tilintarkastajat ......................................... 35 19741: EMUn kolmannen vaiheen alkaminen .... . 19 19742: Yhteiseen rahapolitiikkaan siirtyminen .. 19 RAHOITUSTARKASTUS ...................... 35 19743: Muutokset valuuttavarannon hoidossa .. . 20 19744: EKPJ:n päätöksentekojärjestelmä ........ . 20 19745: 19746: 19747: 19748: Kertomuksen luvut perustuvat 19749: vuoden 2000 helmikuussa 19750: käytettävissä olleisiin tietoihin. 19751: 19752: 19753: 209064U 19754: 5 19755: 19756: 19757: 19758: 19759: EUROOPAN KESKUSPANKKIJÄRJESTELMÄN TOIMINTA JA 19760: SUOMEN TALOUS 19761: 19762: Rahapolitiikka ja talous dollariin ja Japanin jeniin. Koska päävaluutat 19763: kelluvat suhteessa toisiinsa, on luonnollista, että 19764: Hintavakaus säilyi Suomessa ja Euroopassa niiden väliset vaihtokurssit muuttuvat jatkuvas- 19765: ti. Siksi euron ulkoisen arvon heikentyminen ei 19766: Talous- ja rahaliiton (EMU) kolmannen vaiheen anna aihetta erityiseen huoleen. Eurojärjestel- 19767: kä ynnistyttyä vuoden 1999 alusta euroalueen yh- mällä ei ole virallista valuuttakurssitavoitetta, 19768: teinen rahapolitiikka siirtyi eurojärjestelmän johon sen pitäisi tähdätä. Euron ulkoisella arvol- 19769: vastuulle. Eurojärjestelmän keskeinen tavoite on la onkin sen vuoksi merkitystä lähinnä euro- 19770: hintavakaus. Tämän tavoitteen saavuttamisessa alueen sisäisen hintavakauden kannalta. Euron 19771: onnistuttiin hyvin: euroalueen inflaatiovauhtijäi heikentyminen paransi euroalueen yritysten kil- 19772: 1,2 prosenttiin vuonna 1999. pailukykyä suhteessa alueen ulkopuolisiin mai- 19773: Vuoden 1999 alussa eurojärjestelmän perusra- hin. Tämä parannus saattaa kuitenkinjäädä tila- 19774: hoitusoperaatioiden korko oli tasan 3 %. Hyvin päiseksi, jos euro alkaa vahvistua. 19775: hitaan inflaation ja epävarman talouskasvun Euroalueen reaalitalouden kehitys oli suo- 19776: vuoksi euroalueen maiden lyhyet korot oli alen- tuisaa vuonna 1999. Alkuvuoden ongelmista 19777: nettu jo vuoden 1998 joulukuussa tälle varsin huolimatta alueen talouskasvu oli ensimmäisen 19778: alhaiselle tasolle. Huhtikuussa 1999 eurojärjes- kerran pitkään aikaan riittävän nopeaa vähen- 19779: telmä alensi perusrahoitusoperaatioiden koron tääkseen työttömyyttä. Euroalueen keskimää- 19780: 2,5 prosenttiin. Päätöksen perustana oli näkemys räinen työttömyysaste aleni vuoden 1999 aikana 19781: euroalueen inflaation jäämisestä selvästi alle 2 lähes prosenttiyksikön eli 10,5 prosentista 9,6 19782: prosentin keskipitkällä aikavälillä. Kuluttaja- prosenttiin. Samaan aikaan työllisyyden kasvu 19783: hintojen nousuvauhti alkoi kuitenkin kiihtyä oli lähes 1,5 %. Talouskasvun työllistävyys oli 19784: vuoden alun jälkeen. Syynä olivat ulkoiset te- toisin sanoen euroalueella poikkeuksellisen 19785: kijät, joista tärkein oli raakaöljyn hinnan voima- hyvä. Työttömyysasteen lasku hidastui keväällä 19786: kas nousu, joka jatkui koko vuoden ajan. Euro- mutta voimistui uudestaan vuoden viimeisellä 19787: alueen omat hintapaineet pysyivät sen sijaan vä- neljänneksellä talouskasvun kiihdyttyä. Työlli- 19788: häisinä. Eurojärjestelmä reagoi näihin muutok- syyden parantuminen ja työttömyyden vähene- 19789: siin marraskuussa nostamalla perusrahoitusope- minen eivätjohtaneet palkkainflaation kiihtymi- 19790: raatioiden korkoa puolella prosenttiyksiköllä seen vuoden 1999 aikana. Työvoimakustannus- 19791: 3,0 prosenttiin eli samalle tasolle kuin alkuvuon- ten kasvu oli hidasta eikä osoittanut nopeutumi- 19792: na. Koronmuutoksen perusteina olivat arviot in- sen merkkejä. Maltillinen palkkakehitys osoit- 19793: flaation lievästä kiihtymisestä, rahan määrän taa, että euroalueen työttömyysaste ylitti keski- 19794: kasvutavoitteen ylittymisestä ja luotonannon ri- määrin edelleen selvästi ns. rakenteellisen tai in- 19795: peästä kasvusta. flaatiota kiihdyttämättömän työttömyyden ta- 19796: Luotonanto kotitalouksille lisääntyi vuoden son. Tässä suhteessa euroalueen eri maiden välil- 19797: 1999 toisella ja kolmannella neljänneksellä lähes lä on kuitenkin huomattavia eroja. 19798: 10 prosentin vuosivauhtia ja luotonanto yrityk- Julkisen talouden tasapaino parantui hieman 19799: sille noin 8 prosentin vuosivauhtia. Nopea luot- euroalueen maissa vuonna 1999 ja velkasuhteet 19800: tokannan kasvu on periaatteessa riskitekijä raha- pienenivät. Euroalueen maista kuitenkin ainoas- 19801: talouden vakauden kannalta. Toisaalta se on taan Irlannin, Luxemburgin ja Suomen julkinen 19802: luonnollinen reaktio alhaiseen korkotasoon. talous oli vuonna 1999 ylijäämäinen. Muissa 19803: Luottokannan kasvussa samoin kuin reaalita- maissa julkinen talous oli edelleen alijäämäinen. 19804: louden kehityksessä oli huomattavia eroja euro- Keskimääräinen velkasuhde supistui vuonna 19805: alueen eri maiden välillä. Kehitys oli nopeinta 1999 vain yhden prosenttiyksikön. Useimpien 19806: reuna-alueilla. euromaiden julkisen talouden tilaa voikin luon- 19807: Euro heikentyi vuoden 1999 aikana selvästi nehtia niin, että tasapaino on kohtuullinen, jos- 19808: suhteessa muihin päävaluuttoihin, Yhdysvaltain kaan ei riittävän hyvä. Lisäksi velkaantuminen 19809: 6 19810: 19811: on edelleen liian tuntuvaa, mikä tekee useimpien nenemiseen. Vuoden 1999 aikana julkisen talou- 19812: euromaiden julkisen talouden varsin haavoittu- den tasapainon parantuminen perustui ensisijai- 19813: vaksi erilaisiin häiriöihin nähden. Poikkeuksen sesti työllisyyden kasvuun. 19814: tästä muodostavat vain Irlanti, Suomi ja Luxem- Suomen liityttyä vuoden 1999 alusta rahalii- 19815: burg, joidenjulkisen talouden tilaa voi pitää vah- ton jäseneksi finanssipolitiikasta on tullut kan- 19816: vana ja vakaana. sallisen talouspolitiikan ainoa merkittävä väline. 19817: Suomen talous jatkoi vuonna 1999 ripeää kas- Jos Suomen talouden kehitys poikkeaa olennai- 19818: vuaan jo kuudetta vuotta. Kasvuvauhti hidastui sesti euroalueen keskimääräisestä kehityksestä, 19819: aiempien vuosien kasvuun verrattuna hieman ja ei eurojärjestelmän rahapolitiikka voijuuri tukea 19820: oli 3,5 %. Kasvun hidastumisen taustalla olivat Suomen kansantalouden vakautta. Tällöin pää- 19821: selkeästi ulkoiset tekijät. Kasvun hidastumisesta vastuu vakauden turvaamisessa on kansallisella 19822: huolimatta työllisyys kohentui tuntuvasti ja työt- finanssipolitiikalla. Finanssipolitiikalla tulisi tä- 19823: tömyys supistui. Vaikka työllisyystilanne parani, män vuoksi olla valmius tarvittaessa nopeaankin 19824: työvoimakustannusten nousu pysyi vähäisenä. taloutta vakauttavaan reagointiin. Tästä syystä 19825: Tärkein syy tähän olivat vuonna 1997 solmittu on erittäin tärkeää, että valtiontalouteen luo- 19826: kaksivuotinen tulosopimus sekä palkkaliuku- daan suotuisan taloudellisen kehityksen jatkues- 19827: mien vähäisyys. Nopean kasvun aiheuttamat työ- sa riittävä liikkumatila supistamalla valtionvel- 19828: voimakapeikoteivät siten vielä vuoden 1999 aika- kaaja ylläpitämällä riittävää rahoitusylijäämää. 19829: na näkyneet palkkainflaation kiihtymisenä. Voi- Tavoite edellyttää luonnollisesti suhteellisen ki- 19830: daan arvioida, ettei Suomen työttömyysaste ollut reää finanssipolitiikan linjaa. Samalla tulisi kui- 19831: vielä alentunut rakennetyöttömyyden tasolle ja tenkin pyrkiä työllisyysastetta parantaviin uu- 19832: että talous ei ollut vielä saavuttanut potentiaali- distuksiin. Työmarkkinoiden toiminnalla ja mal- 19833: sen tuotannon tasoa. Työttömyydellä mitattuna tillisella nimellispalkkojen kehityksenä on myös 19834: Suomi oli hyvin lähellä euroalueen keskiarvoa. oma tärkeä osansa Suomen talouden vakauden 19835: Suomalaisten tuotteiden vientikysyntä hei- ja kilpailukyvyn ylläpitäjinä. 19836: kentyi selvästi vuoden 1999 alkupuolella. Tämä Suomen hintavakaus säilyi kuluttajahinnoilla 19837: näkyi sekä viennin määrän supistumisena että mitattuna hyvänä koko vuoden 1999 ajan. Vuo- 19838: vientihintojen alenemisena alkuvuodesta. Vien- den keskimääräinen inflaatiovauhti oli vain run- 19839: nin taantuma ei kuitenkaan koskenut elektro- saan prosentin ja lähes sama kuin euroalueella 19840: niikkateollisuutta, jonka vienti jatkoi voimakas- keskimäärin. Vuoden loppua kohden inflaatio- 19841: ta kasvuaan kuten edellisinäkin vuosina. Elekt- vauhti kuitenkin kiihtyi, ja loppuvuodesta Suo- 19842: roniikkateollisuuden ansiosta Suomi välttyikin men inflaatiovauhti oli nopeampi kuin euro- 19843: viennin tuntuvalta supistumiselta. Vuoden jälki- alueella keskimäärin. Inflaatiovauhdin muutok- 19844: puoliskolla maailmanmarkkinat elpyivät uudel- set ja ero suhteessa euroalueen keskiarvoon oli- 19845: leen, mikä käänsi myös perinteisen vientiteolli- vat kuitenkin pieniä. Alkuvuoden erittäin alhais- 19846: suuden kasvuun. Viennin asemaa helpotti lisäksi ten inflaatiolukujen taustalla oli maailmanmark- 19847: euron koko vuoden jatkunut heikkeneminen kinoiden ylitarjonnasta johtunut raaka-aineiden 19848: suhteessa dollariin ja jeniin. Suomi hyötyi tästä hintojen lasku. Kevään kuluessa tilanne kuiten- 19849: enemmän kuin monet muut euroalueen maat, kin muuttui, kun erityisesti öljyn maailman- 19850: koska Suomen viennistä huomattavan suuri osa markkinahinta lähti rajuun nousuun. Loppu- 19851: suuntautuu euroalueen ulkopuolisiin maihin. vuodesta tuontihintojen ja erityisesti energian 19852: Suomenjulkisen talouden ylijäämä oli vuonna hinnan nousu nopeutti edelleen kotimaista in- 19853: 1999 euroalueen suurin. Samalla julkisen sekto- flaatiota. Joulukuussa kuluttajahintojen nousu- 19854: rin ns. EMU-velka supistui. Julkisen talouden vauhti kiihtyi 2,2 prosenttiin. Hintojen noususta 19855: ylijäämä muodostui sosiaaliturvarahastojen noin kolmannes johtui ulkoisista tekijöistä. 19856: huomattavasta ylijäämästä, kuntatalouden pie- Eurojärjestelmän korkotasoa voidaan pitää 19857: nestä ylijäämästä ja valtiontalouden rahoitusta- Suomen taloudellisen tilanteen kannalta keveä- 19858: sapainosta. Lamavuosien 1991-1994 suurten ali- nä. Alhaiset korot ovat tukeneet voimakasta ky- 19859: jäämienjälkeen Suomenjulkisen talouden tila on synnän kasvua. Talouden tilaa on keventänyt 19860: tervehtynyt huomattavan nopeasti. Julkisen ta- myös vuoden 1999 aikana toteutunut euron ul- 19861: louden tasapainon parantuminen on Suomessa koisen arvon lasku, joka on parantanut vientiyri- 19862: perustunut sekä päätösperäiseenjulkisten meno- tysten kilpailukykyä ja kannattavuutta. Ei ole 19863: jen supistamiseen ja menojen kasvun rajoittami- kuitenkaan itsestään selvää, että euroalueen ko- 19864: seen että nopean talouskasvun aikaansaamaan rot olisivat vuonna 1999 olleet liian alhaiset Suo- 19865: verotulojen kasvuun ja työttömyysmenojen pie- men kannalta. Vuonna 1999 tuotannon kasvu- 19866: 7 19867: 19868: vauhti hidastui. Hintojen keskimääräinen nousu synnän kasvun taustalla olivat siten sekä muutto- 19869: ei Suomessa poikennut merkittävästi euroalueen liike kasvukeskuksiin että tulotason noususta 19870: keskimääräisestä hintakehityksestä. Lisäksi Suo- johtuva pyrkimys asumistason parantamiseen. 19871: men työttömyysaste oli lähes sama kuin euro- Pörssikurssien moninkertainen nousu johti 19872: alueella keskimäärin. Maltillinen palkkakehitys siihen, että Helsingin Pörssissä noteerattavien 19873: tukee arviota, jonka mukaan Suomen taloudella yhtiöiden markkina-arvo oli vuoden 1999lopulla 19874: oli vuonna 1999 edelleen käyttämätöntä tuotan- jo lähes kolminkertainen bruttokansantuotteen 19875: topotentiaalia. Näillä perusteilla eurojärjestel- arvoon verrattuna. Tasoa voi pitää ennätykselli- 19876: män korkopolitiikkaa voidaan pitää Suomen ta- senä sekä historiallisesti että kansainvälisesti. 19877: louden kannalta oikeaan osuneena. Samalla on Koska ulkomaiset sijoittajat omistavat suoma- 19878: kuitenkin kiinnitettävä huomiota siihen, että suh- laisosakkeista noin 60 %, merkitsi pörssikurssien 19879: teellisen keveä rahapolitiikka jättää päävastuun nousu myös Suomen ulkomaisen nettovelan rä- 19880: suhdannenousun hillinnästä finanssipolitiikalle. jähdysmäistä kasvua. Toistaiseksi tämä mittava 19881: Rahan määrän kasvulla mitattuna Suomen ulkomaalaisomistus ei ole kuitenkaan merkinnyt 19882: talouden kehitys oli hyvin lähellä euroalueen kes- kovin suuria osinkovirtoja ulkomaille. 19883: kimääräistä kehitystä eikä merkkejä ylikuume- Pörssikurssien raju nousu herättää luonnolli- 19884: nemisesta ollut. Rahan määrän maltillinen kasvu sesti kysymyksen talouden ylikuumenemisesta ja 19885: ei myöskään ennakoi merkittävää inflaation spekulatiivisen varallisuuskuplan kehittymises- 19886: kiihtymistä. Sen sijaan luottojen kysyntä kasvoi tä. Helsingin Pörssin kurssien nousun taustalla 19887: Suomessa hieman nopeammin kuin euroalueella on kuitenkin poikkeuksellisia tekijöitä. Kahden 19888: keskimäärin. Suomen luottokannan kasvu oli informaatioteknologia-alalla toimivan yhtiön, 19889: vuonna 1999 noin 12-13%, kun vastaava keski- Nokian ja Soneran, markkina-arvo oli vuoden 19890: määräinen kasvu euroalueella oli noin 10 %. 1999lopulla noin kolme neljäsosaa pörssin koko 19891: Kasvuvauhtien ero ei kuitenkaan ollut kovin markkina-arvosta. Yleisemminkin voidaan tode- 19892: huomattava. Samoin kuin euroalueella, myös ta, että samoin kuin esimerkiksi New Yorkin 19893: Suomessa kotitalouksien ja yritysten luottojen pörssissä, myös Helsingissä pörssin markkina- 19894: kysyntä oli vilkasta. Yritysluottojen kysyntä kui- arvon rajusta noususta vastasivat lähes yksin- 19895: tenkin laimeni vuoden loppupuolella. Luottojen omaan informaatioteknologiayritykset. Siten 19896: suureen kysyntään olivat syynä hyvä taloudelli- muiden yritysten osakkeiden arvonnousussa ei 19897: nen kehitys, odotukset tulojen kasvusta ja erit- ilmennyt poikkeuksellisia piirteitä. Informaatio- 19898: täin alhainen korkotaso. Erityisesti uusien luot- teknologiayritysten markkina-arvon nousu Hel- 19899: tojen korot laskivat tuntuvasti. Pankkien rahoi- singin Pörssissä oli osa kansainvälistä ilmiötä, 19900: tuskatteet supistuivat huolimatta pankkien toi- johon on vaikea vaikuttaa rahapolitiikalla. 19901: minnan volyymin huomattavasta kasvusta vuo- 19902: den 1999 aikana. Voimakkaasti kasvanut luotto- 19903: jen kysyntä paransi pankkien kannattavuutta Eurojärjestelmän rahapolitiikka ja 19904: mutta samanaikaisesti kiristyvä kilpailu luotto- euroalueen talous 19905: asiakkaista pakotti pankit kaventamaan korko- 19906: marginaalejaan. Tästä huolimatta pankkien Eurojärjestelmän korkopolitiikka ja 19907: kannattavuus oli erinomainen. euroalueen inflaatio 19908: Asuntojen hinnat nousivat Suomessa vuoden 19909: 1999 viimeisellä neljänneksellä noin 10 prosentin EMUn kolmanteen vaiheeseen osallistuvien mai- 19910: vuosivauhtia. Kuluttajahintaindeksillä defla- den yhteinen rahapolitiikka siirtyi vuoden 1999 19911: toidut asuntojen reaalihinnat saavuttivat vuo- alusta eurojärjestelmän vastuulle. Eurojärjestel- 19912: sien 1988-1991 tason. Asuntomarkkinoiden tila män tavoitteena on hintavakaus, joka on määri- 19913: oli kuitenkin erilainen kuin kymmenen vuotta telty yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin 19914: aikaisemmin. Huomattavasti alentunut korko- (YKHI) avulla mitatun vuosi-inflaation jäämi- 19915: taso ja laina-aikojen piteneminen tekivät asun- seksi alle 2 prosentin keskipitkällä aikavälillä. 19916: non hankinnan kustannukset aiempaa edulli- Inflaatiotavoitteen lisäksi Euroopan keskus- 19917: semmiksi ja osaltaan selittivät korkeaa hintata- pankki (EKP) on asettanut viitearvon rahan 19918: soa. Samoin tulotasoon suhteutetut asuntojen määrän kasvulle. Arvo on määritelty niin, että 19919: hinnat olivat edelleen edullisemmat kuin 1980- ns. lavean rahan eli raha-aggregaatti M3:n vuo- 19920: luvun lopulla. Asuntojen kysyntä ja hintojen sittaisen kasvun tulisi olla noin 4 1/z %. Euro on 19921: nousu keskittyi alueellisesti kasvukeskuksiin ja kelluva valuutta, eikä sille ole asetettu kurssita- 19922: erityisesti pääkaupunkiseudulle. Asuntojen ky- voitteita suhteessa muihin valuuttoihin. EKP 19923: 8 19924: 19925: vaikuttaa rahamarkkinoihin ja markkinakorkoi- pitkien korkojen nousu että euroalueen talous- 19926: hin muuttamalla perusrahoitusoperaatioiden kasvun kiihtyminen. Seurauksena oli tuotto- 19927: korkoa eli huutokauppakorkoaan. käyrän jyrkkeneminen eli pitkien ja lyhyiden kor- 19928: EMUn kolmannen vaiheen käynnistyessä kojen eron kasvu. EKP:n marraskuinen ohjaus- 19929: vuoden 1999 alussa eurojärjestelmän perusrahoi- koron nosto pysäytti pitkien korkojen nousun. 19930: tusoperaatioiden korko oli tasan 3 %. Euro- Asetettuaan rahan määrän kasvulle viitearvon 19931: alueen hyvin hitaan inflaation ja epävarmojen - M3:n kolmen kuukauden liukuvan keskiarvon 19932: kasvunäkymien vuoksi euromaiden lyhyet korot enintään 4 1h prosentin suuruinen muutos vuo- 19933: oli alennettu jo vuoden 1998 joulukuussa tälle dessa- EKP on joutunutjatkuvasti viittaamaan 19934: varsin alhaiselle tasolle. Tilanteen taustalla oli päätöstensä perusteluissa raha-aggregaattien 19935: vuonna 1997 käynnistyneestä Aasian maiden ta- kasvuvauhtiin. Vaikka raha-aggregaattien kas- 19936: louskriisistä aiheutunut ja koko vuoden 1998 jat- vuvauhti oli kaiken kaikkiaan vuoden 1999 aika- 19937: kunut raaka-aineiden hintojen lasku, jota oli vie- na maltillista ja lähellä viitearvoa, kiihtyi rahan 19938: lä entisestään kiihdyttänyt Venäjän talouskriisi määrän kasvu vuoden loppua kohden noin 19939: elokuussa 1998. 6 prosenttiin (taulukko 1). Tästä huolimatta 19940: Inflaation hidastumisen ja vaimean talouskas- EKP:n neuvosto päätti joulukuun alussa pitä- 19941: vun vuoksi perusrahoitusoperaatioiden korko mässään kokouksessa pitää rahan määrän kas- 19942: alennettiin huhtikuussa (8.4.1999) 2,5 prosent- vun viitearvon myös vuonna 2000 samana kuin 19943: tiin. Päätöstä perusteltiin sillä, että euroalueen vuonna 1999 eli 4 1/z prosenttina. Päätöksen pe- 19944: inflaatio näytti jäävän selvästi alle 2 prosentin rusteena oli se, että arviot rahan kiertonopeudes- 19945: keskipitkän ajan kuluessa. Tuolloin jo alkaneen ta ja bruttokansantuotteen määrän trendikas- 19946: öljyn hinnannousun ei katsottu aiheuttavan mer- vusta olivat pysyneet ennallaan. EKP:n arviota 19947: kittäviä inflaatiopaineita. Euroalueen talouskas- euroalueen talouksien kasvumahdollisuuksista 19948: vu oli lisäksi alkuvuodesta vielä hidasta. Tilanne voi pitää varovaisena. Rahan määrän kasvun 19949: kuitenkin muuttui vähitellen vuoden 1999 aika- viitearvon voi arvioida perustuvan noin 2 1/z pro- 19950: na. Talouskasvu kiihtyi sekä Euroopassa.. että sentin tuotannon trendikasvuarvioon. Todelli- 19951: talouskriisistä kärsineissä Aasian maissa. Oljyn nen talouskasvu voi kuitenkin lyhyellä aika- 19952: hinta myös jatkoi nopeaa nousuaan. välillä olla tätä nopeampaa. Tavoitetta tulisikin 19953: Kasvun elpymiseen ja uusiin hintapainei- tulkita joustavasti niin kauan kuin euroalueella 19954: siin eurojärjestelmä reagoi marraskuussa on käyttämätöntä kapasiteettia. 19955: (4.11.1999) nostamalla perusrahoitusoperaa- 19956: tioiden korkoa puoli prosenttiyksikköä eli 3,0 19957: prosenttiin. Syynä koronmuutokseen olivat ar- Taulukko 1. Euroalueen rahamäärä M3 ja 19958: viot inflaation lievästä kiihtymisestä, rahan mää- Suomen rahalaitosten vastaavat 19959: rän kasvutavoitteen ylittymisestä ja luoton- erät 19960: annon ripeästä kasvusta. Päätöksellään eurojär- 12 kuukauden muutos,% 19961: jestelmä pyrki hillitsemään keskipitkän ajan Euroalue Suomi 19962: hintapaineita ja pitämään inflaatio-odotukset 1997 ····························· 4,3 11,7 19963: kahden prosentin tavoitetta vähäisempinä. 1998 ............................ . 4,4 -1,0 19964: Eurojärjestelmän ohjauskorot vaikuttavat 1999 ····························· 5,7 4,9 19965: suoraan lyhyisiin markkinakorkoihin. Sen sijaan Tammikuu .................. . 5,7 4,0 19966: pidempiin, yli 3 kuukauden korkoihin vaikutta- Helmikuu ................... . 5,1 5,2 19967: vat ohjauskorkojen lisäksi rahamarkkinoiden Maaliskuu .................. . 5,5 4,0 19968: odotukset. Tammi-maaliskuussa euroalueen Huhtikuu .................... . 5,3 7,5 19969: rahamarkkinakorot pysyivät 3 prosentin tuntu- Toukokuu .................. . 5,4 5,3 19970: massa. Pitkät korot laskivat samaan aikaan en- Kesäkuu ..................... . 5,4 4,5 19971: nätyksellisen alas; esimerkiksi Saksan 10 vuoden Heinäkuu ................... . 5,9 5,9 19972: valtionlainojen korko laski vuoden 1999 alussa Elokuu ........................ . 5,8 1,5 19973: alle 4 prosentin. Alkukesästä lähtien euroalueen Syyskuu ...................... . 6,1 2,9 19974: pitkät korot kääntyivät nousuun. Tämä näkyi Lokakuu ..................... . 5,8 6,4 19975: selvästi esim. 12 kuukauden euriborkoronjatku- Marraskuu ................. . 6,1 6,1 19976: vana nousuna, joka heijasti rahamarkkinoiden Joulukuu .................... . 6,2 6,0 19977: odotuksia uusista koronnostoista. Muutokseen 19978: vaikuttivat todennäköisesti sekä Yhdysvaltojen Lähteet: EKP ja Suomen Pankki. 19979: 9 19980: 19981: Euroalueen kuluttajahintojen nousuvauhti oli Luotonanto kotitalouksille kasvoi vuoden 1999 19982: hitaimmillaan vuoden 1999 alussa, jolloin inflaa- toisella ja kolmannella neljännekselle lähes 10 19983: tiovauhti hidastui alle yhden prosentin. Inflaa- prosentin vuosivauhtia ja luotonanto yrityksille 19984: tion hidastumisen taustalla oli tuontihintojen ja noin 8 prosentin vuosivauhtia. Nopea luottokan- 19985: erityisesti raaka-aineiden hintojen lasku. Raaka- nan kasvu on periaatteessa riskitekijä rahatalou- 19986: aineiden hinnat alenivat vuonna 1998 yli 20 %. den vakauden kannalta. Toisaalta se on luonnol- 19987: Kuluttajahintojen nousuvauhti alkoi kuitenkin linen reaktio alhaiseen korkotasoon. Luottokan- 19988: kiihtyä vuoden alun jälkeen (taulukko 2). Syynä nan kasvussa samoin kuin reaalitalouden kehi- 19989: olivat ulkoiset tekijät, joista tärkein oli raaka- tyksessä euroalueen eri maiden välillä oli huo- 19990: öljyn hinnan voimakas nousu, joka jatkui koko mattavia eroja. Kehitys oli nopeinta reuna- 19991: vuoden ajan. Euroalueen omat hintapaineet alueilla eli Portugalissa, Espanjassa, Irlannissa ja 19992: pysyivät sen sijaan vähäisinä. Elintarvikkeiden ja Suomessa. 19993: palvelujen hintojen nousu hidastui. Vuoden 1999 19994: keskimääräinen hintojen nousu jäi yhtä vähäi- 19995: seksi kuin vuonna 1998 eli noin 1 prosenttiin. Euron ulkoisen arvon kehitys 19996: EKP:n voi siten arvioida onnistuneen hyvin tär- 19997: keimmässä tehtävässään eli hintavakauden tur- Euro heikentyi vuoden 1999 aikana selvästi 19998: vaamisessa. suhteessa muihin päävaluuttoihin, Yhdysvaltain 19999: dollariin ja Japanin jeniin. Heikkeneminen oli 20000: Taulukko 2. Euroalueen ja Suomen yhden- selvää myös kauppapainoisella valuuttaindeksil- 20001: mukaistettu kuluttajahintaindeksi lä mitattuna. Vuoden 1999 alussa euron dollari- 20002: (YKHI) kurssi oli 1,17. Heti vuoden alusta käynnistyi 20003: euron ulkoisen arvon heikkeneminen, jokajatkui 20004: Vuotuinen prosenttimuutos vuoden 1999 loppuun asti. Suhteessa Yhdysval- 20005: Euroalue Suomi tain dollariin euro heikkeni vuoden 1999 aikana 20006: 1996 ····························· 2,2 1,1 noin 13 %, suhteessa Japanin jeniin noin 23 %ja 20007: 1997 ····························· 1,6 1,2 suhteessa Ison-Britannian puntaan noin II % 20008: 1998 ····························· 1,1 1,4 (taulukko 3). Suomen kannalta kiinnostava 20009: 1999 ····························· 1,1 1,3 euron ja Ruotsin kruunun välinen vaihtokurssi 20010: Tammikuu .................. . 0,8 0,5 heikkeni lähinnä vuoden 1999lopulla noin 5 %. 20011: Helmikuu ................... . 0,8 0,9 20012: Maaliskuu .................. . 1,0 0,9 Taulukko 3. Keskeisiä euron kursseja 20013: Huhtikuu .................... . 1,1 1,3 20014: Toukokuu .................. . 1,0 1,4 Euron Yhdys- Japanin 20015: Kesäkuu ..................... . 0,9 1,2 valuutta- valtain jeni 20016: Heinäkuu ................... . 1,1 1,4 indeksi dollari 20017: Elokuu ........................ . 1,2 1,3 1996 ................... 107,9 1,27 138 20018: Syyskuu ...................... . 1,2 1,4 1997 ··················· 99,1 1,13 137 20019: Lokakuu ..................... . 1,4 1,6 1998 ................... 101,5 1,12 146 20020: Marraskuu ................. . 1,5 1,9 1999 ................... 95,7 1,07 121 20021: Joulukuu .................... . 1,7 2,2 Tammikuu ......... 102,0 1,16 131 20022: Helmikuu .......... 99,9 1,12 131 20023: Lähteet: Eurostat ja Tilastokeskus. Maaliskuu ......... 98,3 1,09 130 20024: Huhtikuu ........... 97,1 1,07 128 20025: Inflaatioerot euroalueen eri maiden välillä jäi- Toukokuu ......... 96,6 1,06 130 20026: vät vähäisiksi. Melkein kaikkien alueen maiden Kesäkuu ............ 94,7 1,04 125 20027: vuosi-inflaatio oli alle 2 prosentin. Merkkejä in- Heinäkuu .......... 94,8 1,04 124 20028: flaation kiihtymisestä tätä nopeammaksi oli kui- Elokuu ............... 95,4 1,06 120 20029: tenkin havaittavissa Espanjassa ja Irlannissa. Syyskuu ............. 93,6 1,05 112 20030: Luottojen kysyntä oli euroalueen talouksissa Lokakuu ............ 94,4 1,07 114 20031: voimakkaassa kasvussa vuoden 1999 aikana. Marraskuu ........ 92,0 1,03 108 20032: Luottokanta kasvoi selvästi nopeammin kuin ra- Joulukuu ........... 90,1 1,01 104 20033: han tarjonta, ja erityisen nopeasti kasvoi yksityi- 20034: selle sektorille myönnettyjen luottojen määrä. Lähde: EKP. 20035: 20036: 2 209064U 20037: 10 20038: 20039: Euron ulkoisen arvon laskuun vaikuttivat Suomen vientiteollisuuden kilpailukykyä vuo- 20040: luonnollisesti monet eri tekijät. Todennäköisesti den 1999 aikana. Euroalueen maiden välillä oli 20041: keskeisin syy on ollut Yhdysvaltojen ja euro- kuitenkin huomattavia eroja kilpailukyvyssä ja 20042: alueen välinen lyhyiden korkojen ero. Yhdysval- talouden kasvuvauhdissa. Nopeasti kasvaneiden 20043: tain lyhyet korot ovat jatkuvasti olleet yli viiden talouksien kannalta euron heikkeneminen sen 20044: prosentin. Korkoeroa kasvatti vielä eurojärjes- sijaan oli tekijä, joka saattaa lisätä talouden yli- 20045: telmän huhtikuinen ohjauskoron alentaminen. kuumenemisen riskiä. 20046: Euroalueen korkojen nousu marraskuussa oli On syytä uskoa, että euron heikkeneminen 20047: taas samansuuntainen Yhdysvaltain keskuspan- vuonna 1999 ei ole pysyvä muutos. Valuutta- 20048: kin koronmuutosten kanssa, joten lyhyiden kor- kurssikehityksen suunta voi kääntyä tulevaisuu- 20049: kojen ero jäi edelleen huomattavaksi. Samanlai- dessa, kuten on käynyt monta kertaa aikaisem- 20050: nen korkoero on ollut myös euroalueen ja Ison- min. Tällöin euron heikkenemisen aikaansaama 20051: Britannian välillä. Se on houkutellut lyhytaikais- kilpailukykyhyöty jää lyhytaikaiseksi. 20052: ta sijoituspääomaa Yhdysvaltain ja Ison-Britan- 20053: nian rahamarkkinoille, mikä on lisännyt dollarin 20054: ja punnan kysyntää ja näkynyt euron vaihtoar- 20055: von heikkenemisenä. Toinen euron ulkoista ar- Euroalueen talouskasvu ja työllisyys 20056: voa heikentävä tekijä vuoden 1999 aikana oli 20057: Yhdysvaltain talouskasvun jatkuminen edelleen Reaalitalouden kehitys euroalueella oli varovai- 20058: voimakkaana. Yhdysvaltain voimakas talous- sen myönteistä vuonna 1999. Euromaiden brut- 20059: kasvu on normaaliin tapaan johtanut reaalisen tokansantuotteen vuotuisen kasvun hitain vaihe 20060: valuuttakurssin vahvistumiseen. Samalla Yhdys- osui vuoden alkuun. Teollisuustuotannon kasvu 20061: valtain talouteen liittyvät positiiviset odotukset hiipui tuolloin ja kokonaistuotannon kasvua piti 20062: ovat saaneet sijoittajat siirtämään varoja Yhdys- yllä vain ekspansiivisen rahapolitiikan tukema 20063: valtoihin, mikä on tukenut dollaria ja tehnyt kotimaisen kysynnän kasvu. Vuoden toisen nel- 20064: mahdolliseksi Yhdysvaltain vaihtotaseen suuren jänneksen aikana euroalueen talouskasvu alkoi 20065: vajeen rahoittamisen. kiihtyä viennin ja teollisuustuotannon elpymisen 20066: Euron ulkoinen arvo muuttui voimakkaasti myötä. Kasvu voimistui edelleen vuoden loppua 20067: vuoden 1999 aikana. Koska maailman päävaluu- kohti. Vaimean alkuvuoden vuoksi vuoden 1999 20068: tat kelluvat suhteessa toisiinsa, on luonnollista, keskimääräinen tuotannon kasvu jäänee alle 2,5 20069: että niiden väliset vaihtokurssit muuttuvat jatku- prosentin eli jokseenkin samaksi kuin vuonna 20070: vasti. Siksi euron ulkoisen arvon heikentyminen 1998. 20071: ei anna aihetta erityiseen huoleen. EKP:lla ei Vuonna 1999 euroalueen talouskasvu oli alku- 20072: myöskään ole virallista valuuttakurssitavoitetta, vuoden ongelmista huolimatta ensimmäisen ker- 20073: johon sen pitäisi tähdätä. Euron ulkoisella arvol- ran pitkään aikaan riittävän nopeaa työttömyy- 20074: la onkin sen vuoksi merkitystä lähinnä euro- den vähenemisen kannalta. Euroalueen keski- 20075: alueen sisäisen hintavakauden kannalta. Valuut- määräinen työttömyysaste aleni vuoden 1999 ai- 20076: takurssin liiallinen heikkeneminen johtaa tuonti- kana lähes prosenttiyksikön eli 10,5 prosentista 20077: hintojen kallistumisen kautta kuluttajahintojen 9,6 prosenttiin. Samaan aikaan työllisyyden kas- 20078: nousuun. Vuoden 1999 aikana tällaista vaikutus- vu oli lähes 1,5 %. Talouskasvun työllistävyys oli 20079: ta ei ollut vielä havaittavissa, koska hinnat muut- siis euroalueella poikkeuksellisen hyvä. Euro- 20080: tuivat vähitellen. Euron heikkenemistä merkittä- alueen työttömyysasteen lasku hidastui keväällä 20081: vämpi tekijä tässä suhteessa lieneekin samanai- mutta voimistui uudestaan vuoden viimeisellä 20082: kainen raakaöljyn hinnan nousu. Jos euron heik- neljänneksellä talouskasvun kiihdyttyä. Kasvun 20083: keneminen jää pitkäaikaiseksi ilmiöksi, saattaa hyvän työllistävyyden kääntöpuolena oli vaati- 20084: seurauksena olla euroalueen inflaation lievä kiih- mattomaksi jäänyt tuottavuuden kasvu. 20085: tyminen vuosina 2000-2001. Työllisyyden parantuminen ja työttömyyden 20086: Valuuttakurssimuutoksilla on myös kilpailu- väheneminen eivät johtaneet euroalueen maissa 20087: kykyvaikutuksia. Euron ulkoisen arvon heikke- palkkainflaation kiihtymiseen vuoden 1999 aika- 20088: neminen paransi euroalueen vientiteollisuuden na. Työvoimakustannusten nousu oli hidasta 20089: kilpailukykyä suhteessa muihin maihin. Euron eikä osoittanut nopeutumisen merkkejä. Maltil- 20090: devalvoitumista voidaan pitääjopa tervetulleena linen palkkakehitys osoittaa, että euroalueen 20091: muutoksena Saksan hitaasti kasvaneen talouden työttömyysaste ylitti keskimäärin edelleen sel- 20092: kannalta. Euron heikkeneminen paransi myös västi ns. rakenteellisen tai inflaatiota kiihdyttä- 20093: II 20094: 20095: mättömän työttömyyden tason. Tässä suhteessa arvoon pieneni lähes kaikissa euroalueen maissa 20096: euroalueen eri maiden välillä on kuitenkin huo- vuoden 1999 aikana. Ennakkotietojen mukaan 20097: mattavia eroja (taulukko 4). Vaikka koko euro- euroalueen julkisyhteisöjen rahoitusalijäämän 20098: alueen keskimääräinen työttömyysaste pysyi BKT-osuus näyttää vuodesta 1998 supistuneen 20099: edelleen sekä historiallisesti että kansainvälisesti 0,4 prosenttiyksikköä 1,6 prosenttiin. Luku alit- 20100: varsin korkeana, oli euroalueen nopeasti kasva- taa selvästi Maastrichtin sopimuksessa asetetun 20101: vissa maissa havaittavissa jo työmarkkinoiden 3 prosentin rajan. Toisaalta euroalueen keski- 20102: kireyttä joillakin talouden sektoreilla. määräinen alijäämäosuus on edelleen suurempi 20103: kuin vakaus-ja kasvusopimuksessa asetettu tasa- 20104: painotavoite. Lisäksi julkisen bruttovelan BKT- 20105: Taulukko 4. Euroalueen maiden talouskasvu, osuus on euroalueella keskimäärin edelleen suu- 20106: työllisyys ja inflaatio vuonna 1999 ri, noin 72 %, ja siten selvästi yli sopimuksissa 20107: asetetun 60 prosentin ylärajan. 20108: BKT:n Työttö- Inflaatio, Julkisen talouden tasapainon parantuminen 20109: kasvu, % myys- % vuonna 1999 johtui pääasiassa työttömyyden 20110: aste,% vähenemisestä ja korkojen laskusta. Työttömyy- 20111: Belgia ............... . 2,3 8,7 1,2 den väheneminen ja korkojen lasku supistivat 20112: Saksa ................ . 1,5 8,9 0,8 julkisia menoja ja työllisyyden kasvu kasvatti 20113: Espanja ............ . 3,7 14,9 2,4 verotuloja. Julkisten menojen BKT-osuus pysyi 20114: Ranska ............. . 2,8 10,3 0,7 sen sijaan ennallaan eikä korkomenoista puhdis- 20115: Irlanti ............... . 8,3 5,8 2,7 tettu perusjäämä kohentunut. Euroalueella saa- 20116: Italia ................. . 1,4 11,1 1,7 vutettujulkisen talouden kohtuullinen tasapaino 20117: Luxemburg ....... . 5,0 2,6 1,4 on siten hyvin herkkä korkotason ja suhdanne- 20118: Alankomaat ..... . 3,5 2,7 2,0 tilanteen muutoksille. 20119: Itävalta ............. . 2,3 4,2 0,6 Sekä julkisen talouden tasapainossa että vel- 20120: Portugali .......... . 2,9 4,1 2,1 kaantuneisuudessa erot eri euroalueen maiden 20121: Suomi ............... . 3,5 10,0 1,5 välillä ovat huomattavat (taulukko 5). 1990-Iu- 20122: Euroalue ........... . 2,3 9,6 1,1 vun aikana useimmilla EU-mailla on ollut vaka- 20123: va julkisen talouden epätasapaino. Tilanne on 20124: Lähteet: OECD ja Eurostat. kuitenkin parantunut huomattavasti 1990-luvun 20125: viimeisinä vuosina. Euroalueen maista ainoas- 20126: taan Irlannissa, Luxemburgissa ja Suomessa jul- 20127: Työttömyys oli edelleen suuri Belgiassa, Sak- kinen talous oli vuonna 1999 ylijäämäinen. 20128: sassa, Ranskassa, Espanjassa, Italiassa ja Suo- Muissa maissajulkinen talous oli alijäämäinen ja 20129: messa. Lähellä täystyöllisyyttä olivat sen sijaan alijäämien BKT-osuudet vaihtelivat 1,3 prosen- 20130: euroalueen maista Irlanti, Luxemburg, Alanko- tista 2,3 prosenttiin. Keskimääräinen velkasuhde 20131: maat, Itävalta ja Portugali. Maiden väliset työt- supistui vuoden 1999 aikana vain yhden prosent- 20132: tömyyserot olivat myös huomattavan suuret. tiyksikön. Useimpien euroalueen maiden julki- 20133: Kahden prosentin inflaatiotavoite ylittyi Espan- sen talouden tilaa voikin luonnehtia niin, että 20134: jassa, Irlannissa ja Portugalissa. Maiden väliset tasapaino on kohtuullinen, joskaan ei riittävän 20135: inflaatioerot olivat hämmästyttävän pieniä sii- hyvä. Lisäksi monien maidenjulkinen bruttovel- 20136: hen nähden, että maat olivat selvästi erilaisessa ka suhteessa kokonaistuotannon arvoon on var- 20137: suhdanne- ja työllisyystilanteessa. Keski-Euroo- sin suuri, mikä tekee useimpien euromaiden jul- 20138: pan maiden talouskasvu oli Alankoruaita lukuun kisen talouden varsin haavoittuvaksi erilaisiin 20139: ottamatta vaimeaa. Sen sijaan reuna-alueiden häiriöihin nähden. Poikkeuksen tästä muodosta- 20140: taloudet, Espanja, Irlanti ja Suomi, kasvoivat vat vain Irlanti, Suomi ja Luxemburg, joiden 20141: varsin ripeästi. julkisen talouden tilaa voi pitää vahvana ja va- 20142: kaana. Irlannissa julkisen talouden tasapainon 20143: paraneminen liittyy selvimmin erittäin nopeaan 20144: talouskasvuun. Julkisen talouden tila oli rahoi- 20145: Julkisen talouden tasapaino euroalueella tusylijäämällä mitattuna heikoin euroalueen 20146: maista Ranskassa, Saksassa ja Italiassa. Lisäksi 20147: Julkisen talouden tasapaino parani ja julkisen Italian ja Belgian velkasuhde oli edelleen erittäin 20148: sektorin bruttovelan suhde kokonaistuotannon suuri. 20149: 12 20150: 20151: Taulukko 5. Julkisen talouden tasapaino euroalueen maissa 20152: Ylijäämä Ylijäämä Bruttovelka Bruttovelka 20153: 1998,% 1999,% 1998,% 1999,% 20154: Belgia .......................................................... . -1,6 -1,3 117,5 114,5 20155: Saksa ........................................................... . -2,5 -2,0 61,0 61,0 20156: Espanja ....................................................... . -1,9 -1,6 67,4 66,4 20157: Ranska ........................................................ . -2,9 -2,3 58,2 58,9 20158: Irlanti .......................................................... . 1,7 1,7 59,0 52,0 20159: Italia ............................................................ . -2,6 -2,0 118,2 114,6 20160: Luxemburg .................................................. . 2,1 1,1 6,5 6,7 20161: Alankomaat ................................................ . -1,3 -1,3 68,6 66,4 20162: Itävalta ........................................................ . -2,2 -2,0 64,5 63,5 20163: Portugali ..................................................... . -1,5 -1,3 58,0 56,8 20164: Suomi .......................................................... . 1,1 2,4 51,9 48,5 20165: Euroalue ...................................................... . -2,3 -1,8 73,5 72,4 20166: 20167: Lähde: Vakausohjelma (vuoden 1999/uvut ovat ennakkoarvioita). 20168: 20169: 20170: 20171: 20172: Suomen talous tomana noin 10 prosentissa. Samanaikaisesti 20173: avoimien työpaikkojen määrä kuitenkin lisään- 20174: Kasvu hidastui, työllisyys parani tyi. Työttömyyden suhteellisen hidas vähenemis- 20175: vauhtijohtui osaltaan siitä, että työmarkkinoille 20176: Suomen talous jatkoi vuonna 1999 ripeää kas- tuli runsaasti uusia työnhakijoita. 20177: vuaan jo kuudetta vuotta. 1990-luvun alun lama- Suomen työllisyystilanne parani selvästi 20178: vuosien jälkeinen vuosien 1994-1999 keskimää- vuonna 1999. Työvoiman kysynnän kasvusta 20179: räinen talouskasvu oli 4,6% vuodessa. Vuonna huolimatta työvoimakustannusten nousu pysyi 20180: 1999 vauhti hidastui tästä hieman eli 3,5 prosent- vähäisenä vuonna 1999. Tärkein syy tähän olivat 20181: tiin. Hidastumisen taustalla olivat selkeästi ul- vuonna 1997 solmittu kaksivuotinen tulosopi- 20182: koiset tekijät. Aasian ja Venäjän talouskriisien mus sekä palkkaliukumien vähäisyys. Nopean 20183: vaikutuksesta viennin ja teollisuustuotannon kasvun aiheuttamat työvoimakapeikot eivät si- 20184: kasvu hidastui Suomessa alkuvuodesta. Viennin ten vielä vuoden 1999 aikana näkyneet palkkain- 20185: kasvu elpyi uudestaan vuoden jälkimmäisellä flaation kiihtymisenä. Tällä perusteella voidaan 20186: puoliskolla. Erityisesti alkuvuoden talouskasvua arvioida, ettei Suomen työttömyysaste ollut vielä 20187: ylläpiti kotimaisen kysynnän ripeä lisääntymi- alentunut rakennetyöttömyyden tasolle ja että 20188: nen. Osittain tästä syystä työllisyys koheni voi- talous ei ollut vielä saavuttanut potentiaalisen 20189: makkaasti koko vuoden ajan, vaikka tuotannon tuotannon tasoa. Siten Suomen taloudella näytti 20190: kasvu jäi aiempaa vähäisemmäksi. edelleen olevan mahdollisuuksia noin 2,5 prosen- 20191: Työllisten määrä lisääntyi noin 3 % vuoden tin pitkäaikaista trendikasvua nopeampaan tuo- 20192: aikana. Työllisyyden kasvu oli nopeinta yksityi- tannon kasvuun. Kestävän, tasapainoisen ja 20193: sillä palvelualoilla ja rakennustoiminnassa. Ri- työllistävän talouskasvun jatkumisen kannalta 20194: peän kasvun vuoksi rakentamisessa ja elektro- työmarkkinoiden hyvä toiminta on avainase- 20195: niikkateollisuudessa esiintyi jo pulaa ammatti- massa. Makrotaloudellisen tasapainon kannalta 20196: taitoisesta työvoimasta. Erittäin ripeästä työlli- tärkeintä on hyvän kilpailukyvyn turvaavan 20197: syyden kasvusta huolimatta työttömyys väheni maltillisen palkkakehityksen jatkuminen myös 20198: vain runsaan prosenttiyksikön. Syynä tähän oli tulevaisuudessa. Pitkän ajan kasvuedellytysten 20199: voimakas työvoiman tarjonnan lisäys. Työttö- turvaamiseksi on tärkeää vähentää rakenteellista 20200: myysaste aleni selvästi alkuvuodesta mutta lop- työttömyyttä. Siihen voidaan vaikuttaa paitsi 20201: puvuodesta työttömyyden väheneminen hidastui aktiivisella työvoimapolitiikalla myös työllistä- 20202: niin, että jälkimmäisen vuosipuoliskon kausita- misen ja työllistymisen kannustimiin vaikutta- 20203: soitettu työttömyysaste pysyi lähes muuttumat- vana talouspolitiikalla. 20204: 13 20205: 20206: Kokonaistuotannon kasvu oli vuonna 1999 Euron merkittävä heikkeneminen on mitä to- 20207: Suomessa edelleen nopeampaa kuin euroalueella dennäköisimmin väliaikainen ilmiö. Aiemman 20208: keskimäärin. Yksityisen kulutuksen kasvujatkui kokemuksen perusteella tiedetään, että kelluvien 20209: vahvana koko vuoden ajan,joskin vauhti hieman valuuttojen välisten kurssien vaihtelut voivat olla 20210: hidastui edellisvuotisesta. Erityisesti ostettiin suuriaja voimakkaita. Esimerkiksi Yhdysvaltain 20211: kestokulutustavaroita ja viestintäpalveluita. dollarin ulkoinen arvo on perinteisesti vaihdellut 20212: Tästä syystä muun vähittäiskaupan kasvu hidas- paljon Yhdysvaltain sisäisten suhdannevaihtelu- 20213: tui. Kuluttajien luottamus omaan ja koko maan jen mukaan. Vaikka valuuttakurssimuutoksia on 20214: talouteen oli vahva. Yritysten investoinnit jat- hyvin vaikea ennustaa, voidaan kuitenkin odot- 20215: koivat myös ripeää kasvuaan vuonna 1999. In- taa, että Yhdysvaltain huomattava vaihtotaseen 20216: vestointejaan kasvattivat eniten palvelualan yri- vaje ja talouden pitkään jatkunut kasvu sekä 20217: tykset. Sen sijaan vaimea vientikehitys heikensi euroalueen vaihtotaseen ylijäämä luovat tulevai- 20218: teollisuusyritysten investointihalukkuutta. Vuo- suudessa paineita euron vahvistumiseen suhtees- 20219: den loppua kohden tilanne oli kuitenkin tässä sa dollariin. Tällöin Suomen vientiteollisuuden 20220: suhteessa muuttumassa positiivisempaan suun- euron heikkenemisestä saarnat kilpailukykyhyö- 20221: taan. dyt osoittautuisivat tilapäisiksi. 20222: Taloudellista kasvua ylläpitivät Suomessa Suomen vaihtotaseen ylijäämä pysyi erittäin 20223: vuonna 1999 yksityisten investointien kasvu ja suurena edelleen vuonna 1999. Verrattuna edelli- 20224: elektroniikkateollisuuden viennin kasvu. Euro- sen vuoden ylijäämään se kuitenkin supistui hie- 20225: järjestelmän keveällä rahapolitiikalla oli keskei- man viennin taantuman vuoksi. Kauppataseen 20226: nen merkitys sekä kotimaisen kysynnän kasvun ylijäämä supistui tavaranviennin heikon kehityk- 20227: taustatekijänä että viennin kilpailukyvyn paran- sen vuoksi alkuvuoden aikana; loppuvuodesta 20228: tajana. kauppatasetta taas rasitti raaka-öljyn hinnan 20229: voimakas nousu. Vaihtotaseen muista eristä tuo- 20230: tannontekijäkorvausten tase vahvistui jonkin 20231: Ulkomaankauppa ja talouden ulkoinen tasapaino verran, kun ulkomaisen velan korkomenot supis- 20232: tuivat enemmän kuin ulkomaille maksetut osin- 20233: Viennin kannalta vuoden 1999 kehitys oli edellis- got kasvoivat. Tulonsiirroissa alijäämäisyys li- 20234: vuotista heikompi. Vientikysyntä heikentyi sel- sääntyi, kun Suomen nettomaksu EU:lle kasvoi 20235: västi vuoden alkupuolella. Tämä näkyi sekä edellisvuotisesta. Suomen vaihtotaseen ylijäämä 20236: viennin määrän supistumisena että vientihin- oli silti vuonna 1999 edelleen yksi euroalueen 20237: tojen alenemisena alkuvuodesta. Vientihinnat suurimpia suhteessa kokonaistuotannon ar- 20238: laskivat vuoden aikana selvästi enemmän kuin voon. 20239: tuontihinnat, minkä vuoksi vaihtosuhde heik- Vaihtotaseen suuri ylijäämä mahdollisti ulko- 20240: keni. Viennin taantuma ei kuitenkaan koskenut maisen velan vähentymisen. Suomen korollinen 20241: elektroniikkateollisuutta, jonka vientijatkoi voi- ulkomainen nettovelka onkin supistunut jatku- 20242: makasta kasvuaan kuten edellisinäkin vuosina. vasti vuodesta 1993lähtien,jolloin velkaosuus oli 20243: Elektroniikkateollisuuden ansiosta Suomi vält- yksi teollisuusmaiden suurimpia (yli 50 % brutto- 20244: tyikin viennin tuntuvalta supistumiselta. Vuoden kansantuotteesta), ja oli vuoden 1999 lopussa 20245: jälkipuoliskolla maailmanmarkkinat elpyivät noin 20 % bruttokansantuotteesta. Merkittäviä 20246: uudelleen, mikä käänsi myös perinteisen vienti- ulkomaisia velkoja on ainoastaan valtiolla. Yksi- 20247: teollisuuden kasvuun. Viennin asemaa helpotti tyinen sektori on 1990-luvun aikana maksanut 20248: lisäksi euron koko vuodenjatkunut heikkenemi- aiemmin mittavat ulkomaiset nettovelkansa ko- 20249: nen suhteessa dollariin ja jeniin. Suomi hyötyi konaan pois ja muuttunut korollisten lainojen 20250: tästä enemmän kuin monet muut euroalueen osalta nettosijoittajaksi ulkomaille. Velkaantu- 20251: maat, koska Suomen viennistä huomattavan misen nopeasta vähenemisestä huolimatta Suo- 20252: suuri osa suuntautuu euroalueen ulkopuolisiin men ulkomainen nettovarallisuus on erittäin ne- 20253: maihin. Venäjän vuonna 1998 puhjennut talous- gatiivinen. Tähän on syynä ulkomaisten sijoitta- 20254: kriisi heikensi eniten Suomen Venäjän-vientiä, jien poikkeuksellisen suuri omistusosuus suoma- 20255: jonka määrä vuoden 1999 aikana jäi noin 50 % laisista pörssiosakkeista - erityisesti N okiasta - 20256: pienemmäksi kuin vuotta aikaisemmin. Venä- sekä osakkeiden arvon moninkertaistuminen 20257: jän-viennin supistuminen haittasi eniten elintar- vuosina 1998 ja 1999. Toistaiseksi tämä mittava 20258: vike- ja rakennusaineteollisuutta sekä graafista ulkomaalaisomistus ei ole kuitenkaan merkinnyt 20259: teollisuutta. kovin suuria osinkovirtoja ulkomaille. 20260: 14 20261: 20262: Julkisen talouden tasapaino parantui sapainosta. Lamavuosien 1991-1994 suurten ali- 20263: jäämienjälkeen Suomenjulkisen talouden tila on 20264: Suomen julkisen talouden ylijäämä oli vuonna tervehtynyt huomattavan nopeasti. Kuudessa 20265: 1999 euroalueen suurin. Samalla julkisen sekto- vuodessa julkisen talouden rahoitustasapainon 20266: rin ns. EMU-velka supistui. Julkisen talouden parantuminen on ollut suuruudeltaan noin 10 % 20267: ylijäämä muodostui sosiaaliturvarahastojen bruttokansantuotteesta. Muutos on suurempi 20268: huomattavasta ylijäämästä, kuntatalouden pie- kuin missään muussa euroalueen maassa vastaa- 20269: nestä ylijäämästä ja valtiontalouden rahoitusta- vassa ajassa. 20270: 20271: 20272: 20273: Taulukko 6. Julkisen talouden tasapaino ja julkinen velka Suomessa 20274: 20275: %bruttokansantuotteesta 20276: Valtio Sosiaaliturva- Julkinen Valtion- EMU- 20277: rahastot sektori velka velka 20278: 1990 ······················································ 1,0 4,0 5,3 10,3 14,3 20279: 1991 ..................................................... . -4,5 3,8 -1,1 16,9 22,6 20280: 1992 ······················································ -8,1 2,6 -5,6 34,0 40,6 20281: 1993 ..................................................... . -10,6 2,8 -7,3 51,9 56,0 20282: 1994 ..................................................... . -10,8 3,8 -5,7 58,9 58,0 20283: 1995 ······················································ -8,7 3,8 -3,7 63,6 57,2 20284: 1996 ..................................................... . -7,2 3,3 -3,2 67,5 57,1 20285: 1997 ······················································ -3,7 2,8 -1,5 65,8 54,1 20286: 1998 ..................................................... . -1,5 3,1 1,3 61,2 49,0 20287: 1999 ······················································ -0,6 3,1 2,3 57,2 47,1 20288: 20289: 20290: 20291: Julkisen talouden tasapainon voimakas pa- runsaasti sijoittaneiden työeläkelaitosten omai- 20292: rantuminen vuosina 1996--1999 on Suomessa pe- suustulojen kasvu jäi vähäiseksi korkotason ale- 20293: rustunut sekä päätösperäiseen julkisten menojen nemisen vuoksi. 20294: supistamiseen ja menojen kasvun rajoittamiseen Julkiset menot supistuivat selvästi vuoden 20295: että nopean talouskasvun aikaansaamaan vero- 1999 aikana. Työllisyyden koheneminen vähensi 20296: tulojen kasvuun ja työttömyysmenojen vähentä- työllisyydenhoitomenoja ja korkotason lasku 20297: miseen. Vuoden 1999 aikana julkisen talouden pienensi valtion velasta aiheutuvia korkome- 20298: tasapainon parantuminen perustui ensisijaisesti noja. Lisäksi aiemmin tehtyjen päätösten perus- 20299: työllisyyden kasvuun. Valtion tulo- ja varalli- teella tulonsiirtojen kasvu jäi vähäiseksi. Valtion 20300: suusveron tuotto kasvoi nopeasti vuonna 1999, menot vuonna 1999 olivatkin pienemmät kuin 20301: vaikka ansiotulojen verotusta kevennettiin noin hallituksen asettamassa menokehyksessä. Vero- 20302: 2 miljardilla markalla. Yksityisen kulutuksen ri- tuksen lievästä kevenemisestä huolimatta julki- 20303: peä kasvu lisäsi arvonlisäveron tuottoa voimak- sen sektorin tulojen bruttokansantuoteosuus säi- 20304: kaasti. Sen sijaan kunnallisveron tuoton kasvu lyi kuitenkin muuttumattomana. 20305: jäi suhteellisen hitaaksi, koska vuoden alussa Valtio lyhensi velkaansa noin 20 miljardia 20306: suurennettiin kunnallisverotuksen ansio- ja tu- markkaa vuonna 1999. Velan lyhennys perustui 20307: lonhankkimisvähennyksiä ja koska yhteisöveron pääosin valtion saamiin yksityistämistuloihin. 20308: tuotto ei kasvanut oleellisesti edellisvuotisesta. Valuuttakurssin heikkeneminen lisäsi kuitenkin 20309: Sosiaaliturvarahastojen maksutulot lisääntyivät valtion ulkomaisten velkojen arvoa noin 10 mil- 20310: samaan tahtiin palkkasumman kanssa. Palkka- jardia markkaa. Valtion velan bruttokansantuo- 20311: summan suotuisa kehitys mahdollisti sosiaali- teosuus supistui 4 prosenttiyksikköä. Tärkein 20312: vakuutusjärjestelmään rakennettujen ns. EMU- muutokseen vaikuttanut tekijä oli bruttokansan- 20313: puskurirahastojen keräämisen ennakoitua no- tuotteen kasvu. Sosiaaliturvarahastot vähensivät 20314: peammassa ajassa. Joukkovelkakirjalainoihin jonkin verran sijoituksiaan valtion joukkovelka- 20315: 15 20316: 20317: kirjalainoihin, minkä vuoksi julkisen sektorin järkevää varautua supistamalla julkista velkaa. 20318: EMU-velka supistui hieman vähemmän. EMO- Samalla tulisi kuitenkin pyrkiä työllisyysastetta 20319: velan bruttokansantuoteosuus pieneni kuitenkin parantaviin uudistuksiin. Työvoiman kysyntää 20320: selvästi alle 50 prosentin. ja tarjontaa kasvattavia verohelpotuksia ei kui- 20321: Keväällä 1999 aloittanut uusi hallitus määrit- tenkaan tule rahoittaa supistamalla hyvinvointi- 20322: teli ohjelmassaan lähivuosien finanssipolitiikalle yhteiskunnan palveluja- sen sijaan mahdollisten 20323: neljä tavoitetta. Valtiontalouteen pyritään saa- veronalennusten vastapainoksi tarvitaan pidät- 20324: maan aikaan rakenteellinen ylijäämä ja brutto- tyvyyttä tulonsiirtojen kasvattamisessa. 20325: kansantuotteeseen suhteutettu valtionvelka su- 20326: pistetaan alle 50 prosenttiin. Lisäksi valtion me- 20327: not pyritään koko vaalikauden pitämään reaali- Hintavakaus 20328: sesti vuoden 1999 varsinaisessa talousarviossa 20329: määritetyllä tasolla ja tuloverotusta kevennetään EMUn kolmannen vaiheen käynnistyessä vuo- 20330: vaalikauden aikana noin 10-ll miljardia mark- den 1999 alussa Suomen kuluttajahintojen nou- 20331: kaa. Näitä linjauksia on noudatettu toukokuussa suvauhti oli yhdenmukaistetulla kuluttajahin- 20332: 1999 hyväksytyssä vuosien 2000-2003 menoke- taindeksillä mitattuna vain 0,5 %. Suomen hinta- 20333: hyksessä, vuoden 2000 talousarvioesityksessä vakautta voitiin tuolloin pitää erittäin hyvänä. 20334: sekä vuosien 1999-2003 vakausohjelmassa. On lisäksi syytä huomata, että hintavakaus oli 20335: EMUn kolmannen vaiheen käynnistyminen onnistuttu ylläpitämään viisi vuotta jatkuneen 20336: on muuttanut siihen osallistuvissa maissa perin- poikkeuksellisen nopean talouskasvun ja vähene- 20337: teistä talouspolitiikan työnjakoa. Suomen liityt- vän työttömyyden oloissa. Suomen hintavakaus 20338: tyä vuoden 1999 alusta rahaliiton jäseneksi fi- säilyi kuluttajahinnoilla mitattuna hyvänä koko 20339: nanssipolitiikasta on tullut kansallisen talouspo- vuoden 1999 ajan. Vuoden keskimääräinen in- 20340: litiikan ainoa merkittävä väline. Jos Suomen ta- flaatiovauhti oli vain runsaan prosentin ja lähes 20341: louden kehitys poikkeaa olennaisesti euroalueen sama kuin euroalueella keskimäärin. Vuoden lop- 20342: keskimääräisestä kehityksestä, ei eurojärjestel- pua kohden inflaatiovauhti kuitenkin kiihtyi hie- 20343: män rahapolitiikka voi juuri tukea Suomen kan- noisesti, ja loppuvuodesta Suomen inflaatio- 20344: santalouden vakautta. Tällöin päävastuu vakau- vauhti oli nopeampi kuin euroalueella keskimää- 20345: den turvaamisessa on kansallisella finanssipoli- rin. Inflaatiovauhdin muutokset ja ero suhteessa 20346: tiikalla. Kilpailukyvyn kannalta myös työmark- euroalueen keskiarvoonjäivät kuitenkin pieniksi. 20347: kinoiden toiminta ja työvoimakustannusten ke- Alkuvuoden erittäin alhaisten inflaatioluku- 20348: hitys ovat tärkeitä tekijöitä. Finanssipolitiikalla jen taustalla oli Suomessa samoin kuin muissakin 20349: voidaan kuitenkin välillisesti vaikuttaa myös pal- euroalueen maissa maailmanmarkkinoiden yli- 20350: kanmuodostukseen ja työllisyyteen. tarjonnasta johtunut raaka-aineiden hintojen 20351: Jos kansantalouteen kohdistuu odottamatto- lasku. Kevään kuluessa tilanne kuitenkin muut- 20352: mia ulkoisia häiriöitä, finanssipolitiikalla tulisi tui, kun erityisesti öljyn maailmanmarkkinahin- 20353: olla valmius tarvittaessa nopeaankin taloutta va- ta lähti rajuun nousuun. Loppuvuodesta tuonti- 20354: kauttavaan reagointiin. Finanssipolitiikan liik- hintojen ja erityisesti energian hinnan nousu no- 20355: kumatilaa rajoittavat kuitenkin jossain määrin peutti edelleen kotimaista inflaatiota. Joulu- 20356: sekä Maastrichtin sopimus että vakaus- ja kasvu- kuussa kuluttajahintojen nousuvauhti kiihtyi 20357: sopimus,jotka asettavat rajat rahoitusalijäämille Suomessa 2,2 prosenttiin - nopeammaksi kuin 20358: ja julkiselle velalle. Tästä syystä on erittäin tär- euroalueella keskimäärin. Hintojen noususta 20359: keää, että valtiontalouteen luodaan suotuisan ta- noin kolmannes johtui ulkoisista tekijöistä. 20360: loudellisen kehityksen jatkuessa riittävä liikku- Tuontihinnat nousivat vuoden 1998 joulu- 20361: matila supistamalla valtionvelkaa ja ylläpitämäl- kuusta vuoden 1999 joulukuuhun 11,4%. Nou- 20362: lä riittävää rahoitusylijäämää. Tavoite edellyttää sun syynä olivat öljyn hinnan nousu ja euron 20363: luonnollisesti suhteellisen kireää finanssipolitii- heikkeneminen suhteessa dollariin. Vientihinnat 20364: kan linjaa. Finanssipolitiikan on myös otettava sen sijaan nousivat vastaavana aikana vain 2 %, 20365: huomioonjulkisen talouden pitkän ajan kehitys- mikä merkitsi tuntuvaa vaihtosuhteen heikkene- 20366: näkymät. Suomessa samoin kuin useimmissa mistä. Keskeinen syy tähän oli sähköteknisten 20367: muissakin euroalueen maissa on odotettavissa tuotteiden hintojen lasku. Metsäteollisuustuot- 20368: lähivuosikymmeninä väestön ikääntyminen ja teiden ja perusmetallien hinnat sen sijaan nousi- 20369: työikäisen väestön supistuminen. Näistä syistä vat vuoden aikana. Teollisuuden tuottajahinnat 20370: johtuviin julkisten menojen kasvupaineisiin on nousivat 4,6 %. 20371: 16 20372: 20373: Kotimaisista tekijöistä aiheutuva inflaatio- koko euroalueen M3:n kasvua hitaampaa, mutta 20374: paine oli vuoden 1999 aikana noin 1,0-1,5 %. kiihtyi loppuvuodesta jonkin verran tätä no- 20375: Merkittävin ero euroalueen keskiarvoon verrat- peammaksi. Koko vuonna M3:n suomalaisten 20376: tuna oli palveluiden hintojen nousuvauhdissa, erien kasvu oli 6,5 % eli lähes sama kuin koko 20377: joka oli Suomessa noin prosenttiyksikön suu- euroalueen kasvuluku 6,4 %. Suomalaisten erien 20378: rempi kuin muualla keskimäärin. Inflaation lie- kasvuvauhdin suuret vaihtelut johtuivat lähinnä 20379: vän kiihtymisen taustalla ei kuitenkaan ollut työ- valtion rahamarkkinasijoitusten vaihteluista. 20380: markkinoiden ylikuumeneminen. Työvoimakus- Rahan määrän kasvulla mitattuna Suomen 20381: tannusten nousuvauhti pysyi vuonna 1999 edel- talouden kehitys oli siten hyvin lähellä euro- 20382: leen maltillisena eikä palkkaliukumien kasvusta alueen keskimääräistä kehitystä eikä merkkejä 20383: ollut merkkejä. Yksikkötyövoimakustannukset ylikuumenemisesta ollut. Rahan määrän maltil- 20384: nousivat noin prosentin. linen kasvu ei myöskään ennakoi merkittävää 20385: Eurojärjestelmän ohjauskorkoja ja markki- inflaation kiihtymistä. Sen sijaan luottojen ky- 20386: nakorkojen tasoa vuonna 1999 voidaan pitää syntä kasvoi Suomessa hieman nopeammin kuin 20387: keveänä Suomen taloudellisen tilanteen kannal- euroalueella keskimäärin. Ero oli kuitenkin vä- 20388: ta. Suomen talouden tilaa kevensi myös vuoden häinen. Suomen luottokannan kasvu oli vuonna 20389: aikana toteutunut euron ulkoisen arvon lasku, 1999 noin 12-13 %, kun vastaava keskimääräi- 20390: joka paransi vientiyritysten kilpailukykyä ja kan- nen kasvu euroalueella oli noin 10 %. Kasvu- 20391: nattavuutta. Kysymys optimaalisesta korkota- vauhtien eroa ei siten voi pitää kovin huomatta- 20392: sosta on kuitenkin vaikea, eikä ole itsestään sel- vana. Samoin kuin euroalueella, myös Suomessa 20393: vää, että euroalueen korot olisivat vuonna 1999 kotitalouksien ja yritysten luottojen kysyntä oli 20394: olleet liian alhaiset Suomen kannalta. Alhaiset vilkasta. Yritysluottojen kysyntä kuitenkin lai- 20395: korot ovat vuodesta 1994 lähtien tukeneet voi- meni vuoden loppupuolella. 20396: makasta kysynnän kasvua Suomessa. Näin oli Luottojen suureen kysyntään olivat syynä 20397: asianlaita myös vuonna 1999. Jos korot olisivat hyvä taloudellinen kehitys, odotukset tulojen 20398: olleet korkeammat, olisi talouden kasvu jäänyt kasvusta ja erittäin pieni korkotaso. Erityisesti 20399: mitä todennäköisimmin toteutunutta hitaam- uusien luottojen korot laskivat tuntuvasti. Kor- 20400: maksi. Koronlaskusta huolimatta tuotannon koja laskivat vuoden 1999 alkupuolella sekä 20401: kasvuvauhti hidastui Suomessa vuonna 1999. markkinakorkojen lasku eurojärjestelmän oh- 20402: Hintojen keskimääräinen nousu ei Suomessa jauskorkojen laskun seurauksena että pankkien 20403: poikennut merkittävästi euroalueen keskimää- kiristyneen kilpailun aikaansaama korkomargi- 20404: räisestä hintakehityksestä. Lisäksi Suomen työt- naalien kaventuminen. Antolainauskorot laski- 20405: tömyysaste oli lähes sama kuin euroalueella kes- vat talletuskorkoja enemmän. Vuoden loppu- 20406: kimäärin. Maltillinen palkkakehitys tukee arvio- puolella markkinakorot kääntyivät jälleen nou- 20407: ta, jonka mukaan Suomen taloudella oli vuonna suun. Korot pysyivät kuitenkin edelleen niin al- 20408: 1999 edelleen käyttämätöntä tuotantopotentiaa- haisina, että luottojen kysyntä ei vaimentunut. 20409: lia. Näillä perusteilla voidaan eurojärjestelmän Luottojen kysynnän taustalla on Suomessa 20410: korkopolitiikkaa pitää Suomen talouden kan- 1990-luvulla pitkään jatkunut luottokannan su- 20411: nalta oikeaan osuneena. Samalla on kuitenkin pistuminen. Luottojen kysynnän kasvusta huoli- 20412: kiinnitettävä huomiota siihen, että suhteellisen matta yksityisen sektorin luottokanta on edel- 20413: keveä rahapolitiikka jättää päävastuun suhdan- leen suhteellisen pieni verrattuna käytettävissä 20414: nenousun hillinnästä finanssipolitiikalle. On oleviin tuloihin ja varallisuuteen. Kansainväli- 20415: myös syytä korostaa, että talouskasvua tukevat sessä vertailussa suomalaisten kotitalouksien 20416: alhaiset reaalikorot johtavat myös varallisuus- velkojen suhde käytettävissä oleviin tuloihin 20417: hintojen nousuun, mihin sisältyy omat riskinsä. osoittautuu suhteellisen pieneksi. Korkojen las- 20418: ku ja maksuaikojen pidentyminen ovat myös 20419: olennaisesti vähentäneet velanhoitomenoja. Li- 20420: Rahoitusmarkkinat säksi kotitalouksien varallisuuden arvo on kas- 20421: vanut huomattavasti. Näistä syistä luotonkysyn- 20422: Rahan tarjonta ja luottojen kysyntä nän kasvua voidaan tiettyyn rajaan asti pitää 20423: normaalina suhdannenousuun liittyvänä ilmiö- 20424: Euroalueen M3-raha-aggregaattiin sisältyvien nä. Luotonkysynnän tuloja nopeampi kasvu 20425: suomalaisten erien kasvuvauhti vuonna 1999 merkitsee kuitenkin velkaantumisen ja siten 20426: vaihteli paljon, kuten edellisinäkin vuosina. Suo- myös riskien lisääntymistä, ja siksi sitä on seurat- 20427: malaisten erien kasvu oli aina elokuuhun asti tava tarkasti. 20428: 17 20429: 20430: Varallisuushintojen kehitys Koska ulkomaiset sijoittajat omistivat vuoden 20431: 1999 lopulla suomalaisosakkeista noin 60 %, 20432: Asuntomarkkinat olivat vuonna 1999 vilkkaat. merkitsi pörssikurssien nousu myös Suomen ul- 20433: Hyvä taloudellinen kehitys, kuluttajien optimis- komaisen nettovelan räjähdysmäistä kasvua. 20434: tiset odotukset ja alhainen korkotaso kasvattivat Pörssikurssien moninkertaistuminen lyhyessä 20435: asuntojen kysyntää, minkä vuoksi asuntojen hin- ajassa herättää luonnollisesti kysymyksen talou- 20436: nat nousivat voimakkaasti. Asuntolainakannan den ylikuumenemisesta ja spekulatiivisen varalli- 20437: kasvuvauhti oli vuonna 1999 noin 15 %. Vanho- suuskuplan kehittymisestä. Helsingin Pörssin 20438: jen kerrostaloasuntojen hinnat nousivat vuoden kurssien nousun taustalla on kuitenkin poik- 20439: viimeisellä neljänneksellä noin 10 prosentin vuo- keuksellisia tekijöitä. Kahden informaatiotekno- 20440: sivauhtia. Kuluttajahintaindeksillä detlatoidut logian alalla toimivan yhtiön, Nokian ja Sone- 20441: asuntojen reaalihinnat saavuttivat vuosien 1988- ran, markkina-arvo oli vuoden 1999lopulla noin 20442: 1991 tason. Asuntomarkkinoiden tila oli kuiten- kolme neljäsosaa pörssin koko markkina-arvos- 20443: kin erilainen kuin kymmenen vuotta aikaisem- ta. Samoin kuin esimerkiksi NewYorkin pörssis- 20444: min. Huomattavasti alentunut korkotaso ja lai- sä, myös Helsingissä pörssin markkina-arvon ra- 20445: na-aikojen piteneminen tekivät asunnon hankin- justa noususta vastasivat lähes yksinomaan in- 20446: nan kustannukset aiempaa edullisemmiksi ja formaatioteknologiayritykset. Siten muiden yri- 20447: osaltaan selittivät korkeaa hinta tasoa. Rahoitus- tysten osakkeiden arvonnousu ei ollut poikkeuk- 20448: mahdollisuuksien paraneminen yhdistyneenä sellista. Perinteisillä aloilla toimivien yhtiöiden 20449: maksukyvyn kohenemiseen nostaa hintoja sil- osakkeiden hintakehitys jäi vuonna 1999 vaati- 20450: loin, kun tarjonta ei kasva riittävän nopeasti. mattomaksi. 20451: Tulotasoon suhteutetut asuntojen hinnat olivat Informaatioteknologiayritysten markkina-ar- 20452: edelleen edullisemmat kuin 1980-luvun lopulla. vojen nousu Helsingin Pörssissä oli osa kansain- 20453: Asuntojen kysyntä ja hintojen nousu keskittyivät välistä ilmiötä, johon on vaikea vaikuttaa raha- 20454: alueellisesti kasvukeskuksiin ja erityisesti pää- politiikalla. Pankkijärjestelmän kestävän toi- 20455: kaupunkiseudulle. Asuntojen kysynnän kasvun minnan kannalta on kuitenkin tärkeätä kiinnit- 20456: taustalla olivat siten sekä muuttoliike kasvukes- tää huomiota poikkeuksellisen korkeiden pörssi- 20457: kuksiin että tulotason noususta johtuva pyrki- kurssien riskeihin, varsinkin osakekauppoja luo- 20458: mys asumistason parantamiseen. totettaessa. Pörssikurssien noustessa voimak- 20459: Vakaan talouskasvun jatkumisen kannalta kaasti pörssiosakkeiden vakuusarvojen määrit- 20460: asuntomarkkinat ovat avainasemassa. Työ- telyn tulisi olla varovaista. 20461: markkinoiden toiminta edellyttää työvoiman Pörssikurssien nousu houkutteli ennätysmäi- 20462: liikkuvuutta ja joustavia asuntomarkkinoita. sen määrän uusia yrityksiä listautumaan Helsin- 20463: Toisaalta asuntojen hintojen liiallinen nousu voi gin Pörssiin. Kaikkiaan 28 uutta yritystä listau- 20464: johtaa ylivelkaantumiseen ja kasva viin riskeihin. tui. Ne keräsivät listautumisen yhteydessä osake- 20465: Toistaiseksi suomalaisten kotitalouksien asunto- anneissa omaa pääomaa lähes 2 miljardin euron 20466: luotot ovat varsin kohtuullisella tasolla, jos niitä (vajaan 12 miljardin markan) arvosta. Lisäksi 20467: verrataan käytettävissä oleviin tuloihin. Hinto- valtio keräsi osakkeiden myynneillä rahaa mark- 20468: jen noustessa pankkien tulisi noudattaa varovai- kinoilta yli 3,4 miljardia euroa (noin 20 miljardia 20469: suutta asuntojen vakuusarvoja ja asiakkaiden markkaa). Suurin osa tästä summasta tuli Sone- 20470: tulevaa maksu- ja riskinkantokykyä arvioides- ran osakkeiden myynnistä. 20471: saan. Ulkomaisten sijoittajien omistusosuus suoma- 20472: Maailman pörsseissä koettiin vuoden 1999 ai- laisissa pörssiyhtiöissä jatkoi kasvuaan vuonna 20473: kana suuria osakkeiden hintojen nousuja. Hel- 1999. Vuoden lopussa ulkomaalaisomistuksen 20474: singin Pörssi oli edelleen maailman nopeimmin osuus oli jo runsaat 60 %. 20475: kasvavien pörssien joukossa. Kasvun lisäksi 20476: myös pörssikurssien volatiliteetti oli poikkeuk- 20477: sellisen suuri Helsingissä. Pörssikurssien monin- Pankkijärjestelmän tila 20478: kertainen nousujohti siihen, että Helsingin Pörs- 20479: sissä noteerattavien yhtiöiden markkina-arvo oli Pankkisektorin muutoksia ovat vauhdittaneet 20480: vuoden 1999 lopulla jo lähes kolminkertainen rahamarkkinoiden säätelyn purkaminen 1980- 20481: bruttokansantuotteen arvoon verrattuna. Tasoa luvulla, pankkikriisi 1990-luvulla sekä euron 20482: voi pitää paitsi ennätyksellisenä myös poikkeuk- käyttöönotto vuonna 1999. Yhteinen valuutta 20483: sellisena sekä historiallisesti että kansainvälisesti. nopeuttaa rahoituspalveluiden yhteismarkkinoi- 20484: 20485: 3 209064U 20486: 18 20487: 20488: dentoteutumista käytännössä. Vähittäispankki- tistä suuremman osan säästöistään muihin sijoi- 20489: palvelut ovat kuitenkin pysyneet kansallisten ra- tuskohteisiin, oli silti noin puolet kotitalouksien 20490: hoituslaitosten hallinnassa. rahoitusvarallisuudesta edelleen talletuksissa. 20491: Muutokset pankkisektorin toimintaedelly- Pankit markkinoivat menestyksekkäästi omia 20492: tyksissä ovat näkyneet pankkien kansainvälisty- rahastojaan kotitalouksille. Rahastosijoitusten 20493: misenä, arvopaperistumisena ja kilpailun kiris- ja vapaaehtoisten eläkevakuutusten määrä kas- 20494: tymisenä. Pankit ovat joutuneet etsimään kus- voi tasaisesti. 20495: tannussäästöjä, markkinavoimaaja uusia mark- Pankkien hyvä kannattavuus on nousukau- 20496: kinoita. Tämä on johtanut lukuisiin pankkifuu- delle tyypillinen ilmiö. Alhaisten korkojen ja 20497: sioihin. Kansainvälisesti merkittävin pankkifuu- hyvän tulokehityksen aikana luottotappioita ei 20498: sio oli vuonna 1999 saksalaisen Deutsche Ban- juuri tule ja tuotonkysynnän kasvu kasvattaa 20499: kin ja yhdysvaltalaisen Bankers Trustin yhdisty- tuottoja. On kuitenkin mahdollista, että suhdan- 20500: minen. teiden kiristyessä luottojen kysyntä vähenee. Li- 20501: MeritaNordbanken-ryhmä käynnisti omis- säksi kilpailu tulee todennäköisesti edelleen ka- 20502: tusrakenteensa muutoksen ja teki tarjouksen ventamaan pankkien marginaaleja. 20503: norjalaisesta Christiania Bankista. Suomalaisis- 20504: ta pankeista Leonia Pankki käynnisti yhdistymi- 20505: sen Vakuutusyhtiö Sammon kanssa tavoitteena 20506: finanssitavaratalon muodostaminen. Leonia Maksujärjestelmäyhteistyö 20507: Pankki ja Suomen Posti eivät kyenneet sopimaan 20508: yhteistoimintaosa jatkosta vuoden 2000 jälkeen, Euron käyttöönotto vauhditti jo aiemmin alka- 20509: joten Leonian pankkipalvelujen myynti posteissa neita muutoksia euroalueen maksu- ja selvitys- 20510: lakkaa. Sen sijaan Leonia Pankki alkoi rajoite- järjestelmissä. Euroopan keskuspankkijärjes- 20511: tusti tarjota pankkipalveluja R-kioskeista mar- telmä (EKPJ) edisti aktiivisesti tätä kehitystä yh- 20512: raskuusta 1999 lähtien. Ulkomaisten pankkien dessä Euroopan komission kanssa. Vuoden 1999 20513: markkinaosuudet kasvoivat hieman Suomessa alussa otettiin käyttöön kansallisten bruttomak- 20514: vuoden 1999 aikana ja tanskalaisen Unibank- sujärjestelmien (Real-time Gross Settlement, 20515: konsernin tytäryhtiö Trevise Pankki aloitti toi- RTGS) muodostama koko ED-alueen kattava 20516: mintansa. T ARGET-järjestelmä (Trans-European Auto- 20517: Eduskunta sai marraskuussa 1999 hallituksel- mated Real-time Gross Settlement Express 20518: ta selvityksen 1990-luvun pankkikriisin aikana Transfer). TARGET-maksujärjestelmän käyt- 20519: maksetusta pankkituesta. Hallitus totesi makse- töönotto oli myös edellytys euroalueen yhteiselle 20520: tun tuen loppusummaksi ilman korkomenoja raha politiikalle. Se tuki euroalueen rahamarkki- 20521: noin 5,6 miljardia euroa (33 miljardia markkaa). noiden nopeaa yhdentymistä. 20522: Suomen Pankin osuus tappioista oli noin 670 Suomen Pankin sekkitilijärjestelmä tarjosi 20523: miljoonaa euroa (noin 4 miljardia markkaa). luotettavan ja turvallisen maksujenvälityksen 20524: Suomalaisten pankkien kannattavuus oli euromääräisille maksuille ja pankkien välisen 20525: vuonna 1999 erittäin hyvä. Pankkien välisen kil- maksuliikenteen katesiirroille sekä kotimaisia 20526: pailun kiristyminen näkyi kuitenkin pankkien että maasta toiseen suoritettavia maksuja varten. 20527: tulosten rakenteessa. Huolimatta pankkien toi- Muissa kotimaisissa maksujärjestelmissä alettiin 20528: minnan volyymin huomattavasta kasvusta vuo- vuoden 1999 alusta lähtien käsitellä sekä mark- 20529: den 1999 aikana pankkien rahoituskatteet su- ka- että euromääräisiä maksuja. Arvopaperi- 20530: pistuivat. Voimakkaasti kasvanut luotonkysyntä markkinat siirtyivät sekä Suomessa että koko 20531: ja toiminnan tehostuminen paransivat pankkien euroalueella samaan aikaan euromääräiseen 20532: kannattavuutta mutta samanaikaisesti kiristyvä kaupantekoon ja -selvitykseen. 20533: kilpailu luottoasiakkaista pakotti pankit kaven- Voimakkaana jatkunut tekninen kehitys ja 20534: tamaan korkomarginaalejaan. Hyvät liiketulok- uusien maksutapojen ja -välineiden kehittymi- 20535: set perustuivatkin vähäisiin luottotappioihin, nen muuttivat myös pankkien ja keskuspankin 20536: palkkiotuottojen kasvuun ja kustannusten supis- toimintaympäristöä. Itsepalveluun perustuvan 20537: tumiseen. Vaikka luottotappiot pienenivät, alkoi maksuliikenteen osuus jatkoi kasvuaan vuoden 20538: järjestämättömien saamisten määrä hitaasti kas- aikana. Kasvu oli voimakkainta Internet-pohjai- 20539: vaa. sissa palveluissa. 20540: Pankkitalletusten määrä kasvoi edelleen hie- Suomen Pankki osallistui aktiivisesti EKPJ:n 20541: man. Vaikka kotitaloudet alkoivat suunnata en- maksu- ja selvitysjärjestelmäkomitean ja sen ala- 20542: 19 20543: 20544: työryhmien työhön. Työskentely painottui euro- Euroopan maissa haittasivat joinakin päivinä 20545: alueen maksu- ja selvitysjärjestelmien yleisval- T ARGETin käyttöä. 20546: vontaan, seurantaan, kehittämiseen ja yhteisten Euro Baoking Associationin ylläpitämä Eu- 20547: standardien luomiseen. Työskentelyssä oli lisäksi ro 1 on EU:n laajuinen suurten ja keskisuurten 20548: keskeistä EKPJ:n palvelujen, lähinnä TARGET- maksujen euromääräinen nettoselvitysjärjestel- 20549: järjestelmän, jatkuva kehittäminen. Suomen mä. Suomalaisista pankeista siinä olivat mukana 20550: Pankin tavoitteena oli, että Suomen rahoitus- Merita Pankki ja Leonia Pankki. Järjestelmä on 20551: markkinoiden kannalta tärkeät näkökohdat ja T ARGETin lisäksi toinen keskeinen EU:ssa toi- 20552: tarpeet tulevat järjestelmien kehittämisessä ote- miva maasta toiseen suoritettavien maksujen jär- 20553: tuksi huomioon. jestelmä. Euro 1 oli maksujen lukumäärällä mita- 20554: Suomen Pankki ja EKPJ pyrkivät varmista- ten selvästi käytetympi kuin TARGET. 20555: maan maksu- ja selvitysjärjestelmien turvallisen, Euroalueen sisällä maasta toiseen suoritetta- 20556: häiriöttömän ja käyttäjien kannalta riskittömän viin pieniin maksuihin EMUn kolmannen vai- 20557: toiminnan mm. arvioimalla järjestelmien riskejä heen alkaminen ei käytännössä vaikuttanut. 20558: ja valvomalla niiden toimintaa. Tätä kutsutaan Pienten maksujen suorittaminen oli edelleen mo- 20559: yleisvalvonnaksi,ja sen oikeudellisena perustana nista maista hitaampaa ja kalliimpaa kuin mai- 20560: ovat Suomen Pankista annetussa laissa keskus- den sisäisten maksujen suorittaminen, joten te- 20561: pankille asetetut tehtävät ja tavoitteet. Yleisval- hostamistarve on vieläkin huomattava. Tilanne 20562: vonnalla Suomen Pankki pyrkii varmistamaan, johtuu osittain siitä, että järjestelmät ovat euro- 20563: että maksu- ja selvitysjärjestelmiin liittyvät riskit alueella maittain erilaiset ja eri kehitysvaiheissa. 20564: pysyvät hyväksyttävän suuruisina. Keskuspan- EKP ilmoitti syyskuussa 1999 asettaneensa pan- 20565: kin tehtävänä on valvoa järjestelmäkokonai- keille tavoitteeksi parantaa maasta toiseen suori- 20566: suuksia. Yksittäisten osapuolten riskien valvon- tettavien pienten maksujen maksuliikennepalve- 20567: ta kuuluu puolestaan Rahoitustarkastuksen teh- luja euroalueella siten, että parannettujen järjes- 20568: täväkenttään. telmien tulisi olla käytössä viimeistään 1.1.2002, 20569: Suomen Pankki osallistui vuoden 1999 aikana jolloin eurokäteinen tulee käyttöön. EKP:n ta- 20570: aktiivisesti maksu- ja selvitysjärjestelmien yleis- voitteet koskevat mm. maksujen hintoja ja toteu- 20571: valvontaan ja sen kehittämiseen EKPJ:n piirissä. tusaikoja, jotka pitäisi euroalueella saattaa ver- 20572: EKP:n neuvosto hyväksyi vuoden aikana mak- tailukelpoisiksi kansallisten maksujen kanssa. 20573: su- ja selvitysjärjestelmäkomitean valmisteleman 20574: yleisen valvonta politiikan, joka koskee sekä ko- 20575: timaisia että maasta toiseen suoritettavia mak- EMUn kolmannen vaiheen käynnistyminen ja 20576: suja välittäviä järjestelmiä. Valvontapolitiikka- ED-yhteistyö 20577: kysymykset liittyvät mm. rahapolitiikan tehok- 20578: kaaseen toteuttamiseen, rahoitusmarkkinoiden EMUn kolmannen vaiheen alkaminen 20579: vakauteen, kilpailun tasapuolisuuteen sekä 20580: maasta toiseen maksettaviin maksuihin EU:n si- Yhteiseen rahapolitiikkaan siirtyminen 20581: sällä ja kolmansien maiden kanssa. 20582: Suomen Pankin sekkitilijärjestelmän liittämi- Vuoden 1999 alussa alkoi uusi kausi Euroopan 20583: nen osaksi T ARGETia mahdollisti turvallisen taloudellisessa yhdentymisessä. Suomi ja kym- 20584: maksujenvälityksen koko euroalueella. Vuoden menen muuta Euroopan maata siirtyivät talous- 20585: 1999 aikana sekkitilijärjestelmän tapahtuma- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen, alkoivat 20586: määrät kasvoivat T ARGETin käyttöönoton harjoittaa yhteistä rahapolitiikkaa ja ottivat 20587: myötä huomattavasti. Maksujen kappalemäärä käyttöönsä yhteisen rahan, euron. Rahaliittoon 20588: yli kaksinkertaistui ja arvo kaksinkertaistui ver- siirryttiin sujuvasti, koska siirtymävalmistelut oli 20589: rattuna vuoden 1998 maksuihin. Arvolla mitat- tehty huolella ja euroalueen maat olivat onnistu- 20590: tuna runsas puolet sekkitilijärjestelmän maksuis- neet saavuttamaan riittävän hintavakauden ja 20591: ta oli maasta toiseen suoritettuja TARGET- yhteisen korkotason jo ennen rahaliiton alkua. 20592: maksuja. Tämä loi hyvät edellytykset yhteiselle rahapoli- 20593: T ARGET tehosti suurten maksujen välitystä tiikalle. 20594: euroalueella, ja maksuihin liittyvät riskit vähen- Yhteiseen rahapolitiikkaan siirtyminen mer- 20595: tyivät. T ARGETin käytettävyydessä ja toimin- kitsi perustavaa muutosta kansallisille keskus- 20596: tavarmuudessa on kuitenkin vielä parannetta- pankeille ja uutta rahapolitiikan toimintaympä- 20597: vaa. Toiminnalliset häiriöt muutamissa Keski- ristöä. EKP:n ensisijaiseksi päämääräksi sääde- 20598: 20 20599: 20600: tyn hintavakauden säilyttämiseen pyritään koko omistamasta EKP:sta. EKP:n ylimpänä päätök- 20601: euroalueen näkökulmasta. Aiemmassa ERM- sentekijänä toimii EKP:n neuvosto, joka ko- 20602: järjestelmässä kansalliset keskuspankitjoutuivat koontuu yleensä kaksi kertaa kuukaudessa. 20603: sopeuttamaan kansallisen rahapolitiikkansa yh- EKP:n johtokunnan lisäksi neuvoston jäseniä 20604: teiseen valuuttakurssitavoitteeseen. Rahaliitossa ovat euroalueen yhdentoista maan keskuspank- 20605: euroalueen maiden keskinäiset valuuttakurssit kien pääjohtajat. Rahapoliittinen päätöksenteko 20606: on peruuttamattomasti kiinnitetty. Yhteinen ra- on rahaliitossa keskitetty EKP:n neuvostolle. 20607: hapolitiikka voi näin keskittyä euroalueen keski- Neuvoston päätettäviksi tulevat asiat esittelee 20608: määräisen hintavakauden ylläpitämiseen. EKP:n johtokunta. Rahapolitiikan käytännön 20609: Rahapolitiikan toteuttamiseksi otettiin vuo- toimeenpano jää kuitenkin edelleen kansallisten 20610: den 1999 alussa käyttöön eurojärjestelmän yhtei- keskuspankkien tehtäväksi, jonka ne hoitavat 20611: nen rahapolitiikan ohjausjärjestelmä. Se koostuu yhdessä EKP:n kanssa. Kaikkien ED-maiden 20612: kolmesta toisiinsa liittyvästä peruselementistä: keskuspankkien pääjohtajat muodostavat yh- 20613: markkinaoperaatioista, maksuvalmiusjärjestel- dessä EKP:n pääjohtajan ja varapääjohtajan 20614: mästä ja vähimmäisvarannoista. Yhteisen raha- kanssa yleisneuvoston, joka kokoontuu neljä 20615: politiikan käytännön toteutus on pääasiassa ha- kertaa vuodessa. 20616: jautettu kansallisille keskuspankeille, jotka Uusien instituutioiden toiminta käynnistyi 20617: EKP:n neuvoston ja johtokunnan antamien oh- vuoden 1999 alussa hyvin. Onnistumisen taustal- 20618: jeiden mukaisesti huolehtivat niin operaatioista, la olivat huolelliset valmistelut. Rahapoliittinen 20619: maksuliikenteestä kuin vakuushallinnastakin. päätöksenteko EKP:n neuvostossa perustui hy- 20620: Vuoden 1999 aikana kaikki eurojärjestelmän ra- väksyttyyn strategiaan ja perusteelliseen harkin- 20621: hapoliittiset operaatiot toteutettiin hajautetun taan. 20622: mallin mukaisesti. 20623: 20624: Muutokset valuuttavarannon hoidossa 20625: Suomen Pankin osallistuminen EKPJ :n ja 20626: EU:n toimintaan 20627: EMUn kolmannen vaiheen alettua Suomen 20628: Pankki hallinnai kahta valuuttavarantoa eli osaa EKP ]-yhteistyö 20629: EKP:n valuuttavarannosta ja omaa valuuttava- 20630: rantoaan. Euroalueen kansalliset keskuspankit Siirtyminen yhteiseen rahapolitiikkaan on tuo- 20631: siirsivät vuoden 1999 alussa osan omista varan- nut monia toiminnallisia ja organisatorisia muu- 20632: noistaan omistamalleen EKP:lle. Varantoja siir- toksia Suomen Pankkiin. Suomen Pankin tehtä- 20633: rettiin kaikkiaan vajaat 40 miljardia euroa, josta vänä on pyrkiä vaikuttamaan EKPJ:ssä. Tämän 20634: 15 % on kultaa ja 85 % valuuttasaamisia. Suo- vuoksi pankki panostaa asiantuntemukseen 20635: men Pankin osuus tästä oli yhteensä vajaat 2% EKPJ:n työssä. 20636: eli noin 700 miljoonaa euroa. Siirron vastineena EKP:n neuvoston tärkein tehtävä on päättää 20637: Suomen Pankilla on EKP:lta euromääräinen euroalueen rahapolitiikasta. Suomen Pankin 20638: saaminen, jolle EKP maksaa korkoa. Näitä va- pääjohtajan osallistumista neuvoston kokouk- 20639: rantoja käytetään EKP:n mahdollisissa valuut- siin edeltää valmisteluprosessi, jossa pankin or- 20640: tamarkkinaoperaatioissa. Valuuttavarannon si- ganisaatio tuottaa pääjohtajalle kokousta koske- 20641: joituspolitiikasta päättää EKP. vaa taustamateriaalia ja kannanottoehdotuksia. 20642: Suomen Pankin oman valuuttavarannon mer- Suomen Pankin johtokunta käy läpi tämän ma- 20643: kitys on muuttunut huomattavasti EMUn kol- teriaalin ja tehdyt ehdotukset ennen EKP:n neu- 20644: mannen vaiheen alettua. Varantoa ei enää käyte- voston kokousta. 20645: tä Suomen Pankin valuuttamarkkinaoperaatioi- EKPJ:n yhteyteen on perustettu 13 pysyvää 20646: hin vaan sitä pidetään mm. EKP:n mahdollisia komiteaa, joiden kautta euroalueen kansalliset 20647: lisätarpeita ja Kansainvälisen valuuttarahaston keskuspankit osallistuvat EKP:n neuvostolle esi- 20648: rahoitustarpeita varten. teitävien asioiden valmisteluun yhdessä EKP:n 20649: kanssa. Komiteoilla on neuvoa-antava rooli, ei- 20650: EKP J:n päätöksentekojärjestelmä vätkä niiden ehdotukset sido EKP:njohtokuntaa 20651: sen tehdessä päätössuosituksia neuvostolle. Ko- 20652: Euroopan keskuspankkijärjestelmä (EKPJ) miteoiden näkemykset raportoidaan neuvostolle 20653: muodostuu EU:n kaikkien viidentoista jäsen- kuitenkin niissäkin tapauksissa, joissa ne poik- 20654: maan kansallisista keskuspankeista sekä niiden keavat johtokunnan kannasta. 20655: 21 20656: 20657: Komiteat kokoontuvat tarpeen mukaan, talouspolitiikan yhteensovittamisesta EMUn 20658: useimmiten kerran kuukaudessa. Suomen Pan- kolmannessa vaiheessa saatuja kokemuksia ja 20659: killa on muiden kansallisten keskuspankkien ta- tehtiin ehdotuksia menettelyjen edelleen kehittä- 20660: paan kaikissa kemiteoissa yksi tai kaksi edusta- miseksi. 20661: jaa. Lisäksi komiteat ovat perustaneet lukuisia Talous- ja rahoituskomitean lisäksi Suomen 20662: työryhmiä, joiden tehtävänä on selvittää erityis- Pankin edustajia olijäseninä myös EU:n talous- 20663: kysymyksiä. Yleensä myös niissä on mukana ja rahoituskomitean sijaistasen komiteassa, ta- 20664: Suomen Pankin edustaja. Komitea- ja työryhmä- louspoliittisessa komiteassa sekä pankkialan 20665: työskentelyyn on osallistunut noin 60 Suomen neuvoa-antavassa komiteassa. EU:n talouspo- 20666: Pankin edustajaa organisaation eri tasoilta. Käy- liittinen komitea osallistui talouspolitiikan laajo- 20667: täntö on osoittanut, että komiteatyöskentelystä jen suuntaviivojen Iaadintaanja muihin ED-mai- 20668: on tullut keskeinen osa koko EKPJ-yhteistyötä. den talouspolitiikan yhteensovittamismenette- 20669: Tämä on merkittävällä tavalla näkynyt Suomen lyihin, erityisesti rakennepolitiikkaa koskevissa 20670: Pankin päivittäisissä työrutiineissa. kysymyksissä. Komitealla oli merkittävä osuus 20671: EKPJ:n kolmestatoista komiteasta kaksitois- valmisteltaessa Suomen puheenjohtajuuskauden 20672: ta työskentelee euroalueen keskuspankkitoimin- aikana ensimmäistä kertaa järjestettyä Ecofin- 20673: nan sisäisten kysymysten parissa. Eurojärjestel- neuvoston, EKP:n ja työmarkkinajärjestöjen 20674: män ulkosuhteisiin liittyviä asioita käsitellään edustajien tapaamista. 20675: kansainvälisten suhteiden komiteassa, jossa on 20676: kaksi edustajaa kustakin eurojärjestelmän kes- 20677: kuspankista. Toinen edustajista on kansallisen Taloudellinen analyysi ja avoimuus 20678: keskuspankin varapääjohtaja. Komitea käsitte- 20679: lee niitä eurojärjestelmää koskevia asioita, jotka EKP seuraa ja analysoi jatkuvasti sekä euro- 20680: tulevat esiin kansainvälisten organisaatioiden alueen että koko maailman taloudellista kehitys- 20681: kokouksissa ja joihin mahdollisesti tarvitaan eu- tä. Tämä on välttämätöntä rahapolitiikan val- 20682: rojärjestelmän yhteinen näkemys. Tarvittaessa mistelun kannalta. Koska EKP:n omat resurssit 20683: EKP:n neuvosto päättää viime kädessä näistä ovat suhteellisen pienet, se joutuu talouden seu- 20684: kannoista. Komitean aloitteestajärjestettiin Hel- rannassa ja ennustamisessa tukeutumaan pitkäl- 20685: singissä 11.-12.11.1999 pääjohtajatason keskus- ti kansallisiin keskuspankkeihin. Suomen Pank- 20686: pankkiseminaari EU:n laajenemisesta. ki vastaa eurojärjestelmän ennusteeseen sisälty- 20687: västä Suomen osuudesta. Suomen Pankki laatii 20688: kokonaistaloudellisen ennusteen yleensä kaksi 20689: EU:n komiteat kertaa vuodessa osana eurojärjestelmän ennus- 20690: tetta. Eurojärjestelmän yhteinen ennuste laadi- 20691: Talous- ja rahaliiton käynnistyessä aloitti työnsä taan kansallisten keskuspankkien ja EKP:n 20692: EU:n talous- ja valtiovarainministerien muodos- edustajista koostuvan rahapolitiikan komitean 20693: taman ministerineuvoston (ns. Ecofin-neuvos- johdolla. 20694: ton) alainen talous- ja rahoituskomitea (Econo- Vuonna 1999 Suomen Pankki ryhtyi säännöl- 20695: mic and Financial Committee). Sen tehtävät ovat lisestijulkistamaan Suomea koskevan kokonais- 20696: perustaruissopimuksen mukaisesti lähes samat taloudellisen ennusteensa. Ennuste julkaistaan 20697: kuin EMUn toisen vaiheen myötä toimintansa Euro & talous -lehden sekä Bank of Finland 20698: päättäneen rahakomitean. Talous- ja rahoitus- Bulletinin talouskatsausartikkelien yhteydessä. 20699: komiteaan kuuluu kaksi jäsentä kustakin jäsen- Ennusteen julkistaminen on osa Suomen Pankin 20700: maasta, EKP:sta ja komissiosta. Jäsenmaan toi- pyrkimystä lisätä avoimuutta EKPJ:n piirissä. 20701: nen edustaja on valtiovarainministeriöstä ja toi- Julkinen talousennuste lisää keskuspankin läpi- 20702: nen kansallisesta keskuspankista. näkyvyyttä. EKP ei julkaise koko euroaluetta 20703: Talous- ja rahoituskomitean työssä tärkeim- koskevaa eurojärjestelmän ennustetta tai omaa 20704: piä aiheita olivat vuonna 1999 jäsenmaiden ta- inflaatioennustettaan. EKP ei myöskäänjulkista 20705: louspoliittiseen yhteistyöhön liittyvät asiat, eri- EKP:n neuvoston pöytäkirjoja. Maastrichtin so- 20706: tyisesti rahaliittoon kuuluvien maiden talouspo- pimus asettaa EKP:n tavoitteeksi hintavakau- 20707: litiikan yhteensovittaminen. Talous- ja rahoitus- den. EKP voi kuitenkin itse määritellä omat väli- 20708: komitean valmistelun pohjalta Ecofin-neuvosto tavoitteensa ja rahapolitiikan välineet. EKP:n 20709: jätti Helsingissä kokoontuneelle Eurooppa-neu- asema yhtenä maailman itsenäisimmistä keskus- 20710: vostolle selonteon, jossa selvitettiin jäsenmaiden pankeista korostaa avoimuuden merkitystä. 20711: 22 20712: 20713: Taloudellisen tutkimuksen vahvistaminen on viointiryhmä, johon kuului kaksi ulkomaista ja 20714: viime vuosina ollut yksi Suomen Pankin keskei- yksi suomalainen asiantuntija, katsoi raportis- 20715: sistä tavoitteista. Oikein suunnattu, korkeatasoi- saan, että Suomen Pankissa on hyvä tutkimus- 20716: neoja kansainvälisesti tunnettu tutkimus on vält- kulttuuri. Asiantuntijat esittivät useita paran- 20717: tämätön edellytys sille, että Suomen Pankki voi nusehdotuksia, jotka liittyvät tutkimusten laa- 20718: osallistua vaikuttavasti ja rakentavasti EKPJ:n tuun, tulosten levitykseen, tutkimuksen suuntaa- 20719: toimintaan. Suomen Pankin tutkimustoiminnas- miseenja tutkimustoiminnan organisointiin. Ar- 20720: ta tehtiin vuoden 1999 aikana ulkopuolinen laa- vioinnissa korostettiin siirtymätalouksien tutki- 20721: tuarviointi. Sen tarkoituksena oli antaa objek- muksen keskeistä merkitystä Suomen Pankin ol- 20722: tiivinen kuva pankin tutkimustoiminnasta. Ar- lessa osa EKPJ:tä. 20723: 24 20724: 20725: 20726: 20727: 20728: Tilinpäätös 20729: 20730: Tase, milj. euroa 20731: 20732: 31.12.1999 31.12.1998 20733: Vastaavaa 20734: 20735: Kulta ja kultasaamiset (1) .................................. . 457 493 20736: 20737: Valuuttamääräiset saamiset 20738: euroalueen ulkopuolelta (2) ................................ . 8 071 7 881 20739: 20740: Saamiset Kansainväliseltä valuuttarahastolta ..... 930 1 003 20741: Pankki talletukset, arvopaperisijoitukset ja 20742: muut valuuttamääräiset saamiset ....................... . 7 141 6 878 20743: 20744: Valuuttamääräiset saamiset euroalueelta ( 3) ...... . 672 648 20745: 20746: Euromääräiset saamiset 20747: euroalueen ulkopuolelta ( 4) ................................ . 2 389 0 20748: 20749: Pankki talletukset, arvopaperisijoitukset ja lainat 2 389 0 20750: 20751: Euromääräiset luotot euroalueen 20752: rahoitussektorille ( 5) .......................................... . 1 516 3 20753: 20754: Perusrahoitusoperaatiot ..................................... . 1 283 20755: Pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot ..................... . 230 20756: Muut saamiset .................................................... . 2 3 20757: 20758: Eurojärjestelmän sisäiset saamiset (6) ................ . 768 70 20759: 20760: Osuus EKP:n pääomasta .................................... . 70 70 20761: ValuuHavarantojen siirtoon perustuva saaminen 699 20762: 20763: Muut saamiset (7) .............................................. . 638 612 20764: Yhteensä ............................................................ . 14 512 9708 20765: 25 20766: 20767: 20768: 20769: 20770: 31.12.1999 31.12.1998 20771: Vastattavaa 20772: 20773: Liikkeessä olevat setelit ( 1) ................................ . 3 008 2 647 20774: 20775: Euromääräiset velat 20776: euroalueen rahoitussektorille ( 2) ......................... . 4 884 2 176 20777: 20778: RTGS-tilit (ml. vähimmäisvarantotalletukset) .... 4 884 2 176 20779: 20780: Suomen Pankin liikkeeseen laskemat 20781: sijoitustodistukset ( 3) ......................................... . 832 20782: 20783: Euromääräiset velat muille 20784: euroalueella oleville ( 4) ....................................... . 95 20785: 20786: Euromääräiset velat 20787: euroalueen ulkopuolelle ( 5) ................................. . 195 3 20788: 20789: Valuuttamääräiset velat 20790: euroalueen ulkopuolelle ( 6) ................................. . 239 210 20791: 20792: Talletukset ja muut velat .................................... . 239 210 20793: 20794: Myönnettyjen erityisten nosto-oikeuksien 20795: vastaerä (7) ........................................................ . 195 170 20796: 20797: Eurojärjestelmän sisäiset velat (8) ...................... . 1 267 20798: 20799: Muut velat (9) .................................................... . II 4 20800: 20801: Arvonmuutostili (JO) .......................................... . 1 232 453 20802: 20803: Varaukset ( 11) ................................................... . 2 509 2 147 20804: 20805: Omapääoma (12) .............................................. . 969 969 20806: Yhteensä ............................................................ . 14 512 9 708 20807: 20808: 20809: 20810: 20811: 4 209064U 20812: 26 20813: 20814: Tuloslaskelma, milj. euroa 20815: 20816: 1.1.-31.12.1999 1.1.-31.12.1998 20817: Korkotuotot ( 1) .................................................. . 485 459 20818: Korkokulut (2) ................................................... . -147 -82 20819: Korkokate ( 3) .................................................... . 338 377 20820: 20821: Valuuttakurssimuutoksista 20822: realisoituneet voitot ( 4) ...................................... . 198 -265 20823: 20824: Arvopapereiden realisoituneet hintaerot (5) .......... . -131 43 20825: 20826: Keskuspankkitoiminnan tulos 20827: ennen rahoitustuloja ja muita tuottoja .................. . 405 155 20828: 20829: Rahoitustulon netto-osuus ( 6) ............................. . 0 20830: 20831: Muut keskuspankkitoiminnan tuotot (7) ............. . 33 47 20832: Keskuspankkitoiminnan tulos .............................. . 437 202 20833: Muut kulut 20834: Henkilöstökulut (8) ............................................ . -50 -49 20835: Hallinnolliset kulut (9) ....................................... . -15 -14 20836: Poistot käyttöomaisuudesta (10) ........................ . 0 -18 20837: Setelien hankintakulut (11) ................................. . -1 -7 20838: Muut kulut (12) .................................................. . -9 -11 20839: Varausten muutos ( 13) ....................................... . -361 -103 20840: Tilikauden tulos ( 14) .......................................... . 0 0 20841: 27 20842: 20843: Tilinpäätöksen liitteet 20844: 20845: 31.12.1999 31.12.1998 20846: Valuuttamääräisetfutuurisopimukset, miljo euroa 20847: Ostosopimukset 1 oooo•oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo 431,6 20848: Myyntisopimukset 1 ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo 106,3 20849: 20850: Osakkeet ja osuudet, nimellisarvo, miljo euroa 20851: (sulkeissa Suomen Pankin omistusosuus) 20852: Scopulus ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo 0,3 (100 %) 20853: Setec ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo 2,7 (40%) 2,7 (40%) 20854: RahakonttF ooooooo oo Oo 20855: 00 00000 Oooo ooo oooo ooooooooo ooo 0000 0 00 00 00 00 0,2 (52%) 5,9 (52%) 20856: HE?\-, He1~~?gin Arvopaperi-ja johdannaispörssi, 20857: selvitysyhtlo oooo ooooooo oooooo oooo oooooo ooooo ooo oooooooo 20858: 000 00 0 00 000 1,6 (7 %) 1,6 (7 %) 20859: Bank for International Settlements ooooooooooo 00 000 00 11,1 (1,67 %) 9,8 (1,67 %) 20860: Asunto-osakkeet ooooooooo Oooo Oooo ooooo oooooo ooo oooo 20861: 000 0000 00 00 9,1 9,1 20862: Kiinteistöosakkeet Oooooo ooooo Oooo ooo ooooooooo ooo 00 00 00 0000 0000 0,2 0,2 20863: Muut osakkeet ja osuudet OOOOOoOOOOOoOOOOOooOOOOooooooooo 1, 1 0,8 20864: Yhteensä oooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo 26,0 30,4 20865: 20866: Laskennallinen vastuuosuus 20867: Arvopaperikeskuksen rahastosta, miljo euroa 00000 0,1 0,1 20868: 20869: Eläkesitoumuksista johtuva vastuu, milj euroa 0 20870: 20871: 20872: 20873: 20874: Suomen Pankin eläkevastuu ooooooo ooooooooooo oooo 000 0000 360,6 346,5 20875: - tästä varauksilla katettu Oooo ooo Oooo ooooooo Oo 0 0000 000 0000 294,5 284,2 20876: 20877: Suomen Pankin huoltokonttori, miljo euroa 20878: - talletukset 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 00 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 17,7 17,2 20879: - luotot oooooooooooooooooooooOOOooooooooooOOOooooooooooooooooooooooo 7,6 7,2 20880: 20881: 20882: I Kyseisen valuutan vuoden viimeisen pankkipäivän keskikurssiino 20883: z 31.1201999jäljellä olevajako-osuus miljo euroao 0,2 20884: 28 20885: 20886: Suomen Pankin kiinteistöt 20887: 20888: Kiinteistö Osoite Valmistumis- Tilavuus 20889: vuosi noin rm 3 20890: Helsinki Rauhankatu 16 188311961 49 500 20891: Unioninkatu 33 1 Rauhankatu 19 1848/1954 50 500 20892: Snellmaninkatu 4-6 1857/1892 16 170 20893: Ramsinniementie 34 1920/198311998 4600 20894: Kuopio Puutarhakatu 4 1993 11 900 20895: Mikkeli Päiviönkatu 15 1965 7 500 20896: Oulu Kajaaninkatu 8 1973 17 700 20897: Tampere Hämeenkatu 13 1942 36000 20898: Turku Linnankatu 20 1914 10 500 20899: Vantaa Suometsäntie 1 1979 311 500 20900: Inari Saariselkä 19581197 6/1998 6 100 20901: 29 20902: 20903: Tilinpäätöksen kommentit nettynä. Poistot on laskettu tasapoistomenetel- 20904: mällä. Tasapoistot tehdään käyttöomaisuuden 20905: Kirjanpito- ja tilinpäätöskäytäntö odotettuna taloudellisena käyttöaikana siten, 20906: että ne aloitetaan toisen hankintaa seuraavan 20907: Suomen Pankki noudattaa EKP:n neuvoston kalenterikuukauden alusta. 20908: 1.12.1998 hyväksymiä kirjanpitoperiaatteita ja Vertailukelpoiseksi muunnetussa vuoden 20909: -tekniikoita, ja vuoden 1999 tilinpäätös on laa- 1998 taseessa rakennukset ja maa-alueet on akti- 20910: dittu näiden yhdenmukaistettujen periaatteiden voitu taseeseen markkinahintaan ja niiden vasta- 20911: mukaisesti. Vuoden 1998 tilinpäätös on muun- eränä on arvonmuutostili. Näiden rakennusten 20912: nettu yhdenmukaistettuja periaatteita noudatta- poistot on tilikaudelta 1999 kirjattu arvonmuu- 20913: vaksi. Markkinahintaisesta arvostamisesta syn- tostiliä purkamalla siten, ettei poistoilla ole tu- 20914: tyneet erät on kirjattu arvonmuutostilille. losvaikutusta. 20915: Pankkivaltuusto vahvistaa Suomen Pankista 20916: annetun lain II pykälän mukaisesti pankin tilin- Taloudelliset käyttöajat ovat seuraavat: 20917: päätöksen perusteet johtokunnan esityksen pe- - atk-laitteet ja ohjelmistot, autot: 4 vuotta 20918: rusteella. - koneet, kalusteet: 10 vuotta 20919: - rakennukset: 25 vuotta. 20920: Kulta ja valuuttamääräiset erät 20921: Käyttöomaisuus, jonka arvo on alle 10 000 20922: Ulkomaan rahan määräiset erät ja kulta on tilin- euroa, poistetaan hankintavuonna. 20923: päätöksessä muunnettu euroiksi käyttäen mark- 20924: kinakursseja. Ulkomaan rahan määräisten erien Taseen ulkopuoliset erät 20925: arvostus on tehty valuuttakohtaisesti. Arvopa- 20926: pereiden arvostus on tehty arvopaperilajeittain. Valuuttatermiinit otetaan huomioon laskettaes- 20927: Valuuttakursseista johtuva arvostusero käsi- sa valuuttaposition nettokeskihintaa. Taseen ul- 20928: tellään erillään arvopapereiden hintojen muu- kopuolisista eristä aiheutuneet voitot ja tappiot 20929: toksesta johtuvasta erosta. Kullan hinnanmuu- käsitellään samalla tavalla kuin taseessa olevista 20930: tos- ja kurssimuutoserot on kuitenkin käsitelty eristä aiheutuneet voitot ja tappiot. 20931: yhtenä eränä. Kulta on arvostettu 30.12.1999 20932: markkinahintaan (kultaunssin dollarimääräinen 20933: hinta muunnettuna euroiksi). 20934: Tuloslaske/maan kirjaamisen periaatteet 20935: Arvopapereiden takaisinmyynti-ja takaisin- 20936: ostositoumukset Tuotot ja kulut kirjataan suoriteperiaatteella. 20937: Realisoituneet tuotot ja kulut kirjataan tu- 20938: Arvopapereiden takaisinmyyntisitoumukset eli loslaskelmaan. Valuuttakurssivoittojen ja -tap- 20939: käänteiset reposopimukset on kirjattu taseeseen pioiden laskemisessa on käytetty päivittäisen 20940: vakuudellisina talletuksina vastaavaa-puolelle. nettokeskihinnan menetelmää. Arvopaperien 20941: Arvopapereiden takaisinostosopimukset eli re- hintaeroista johtuvien voittojen ja tappioiden 20942: posopimukset on kirjattu taseeseen vakuudellisi- laskemisessa on käytetty arvopapereiden keski- 20943: na luottoina vastattavaa-puolelle. Reposopi- hinnan menetelmää. 20944: muksilla myydyt arvopaperit jäävät Suomen Realisoitumattomat voitot kirjataan taseen 20945: Pankin taseeseen. arvonmuutostilille. 20946: Realisoitumattomat tappiot kirjataan tulos- 20947: Eurojärjestelmän sisäiset erät laskelmaan, jos ne ovat suuremmat kuin aikai- 20948: semmin taseen arvonmuutostilille kirjatut vas- 20949: Eurojärjestelmään kuuluvien keskuspankkien taavat realisoitumattomat arvostusvoitot. Tu- 20950: väliset saamiset ja velat esitetään Suomen Pankin loslaskelmaan kirjattuja realisoitumattomia tap- 20951: taseessa nettomääräisinä. pioita ei peruuteta seuraavina tilikausina. Jos 20952: arvopaperilajista tai valuutasta kirjataan tilin- 20953: Käyttöomaisuus päätökseen realisoitumattomia tappioita, tämän 20954: arvopaperilajin nettokeskihintaa tai valuutan 20955: Tilikauden 1999 alusta lukien käyttöomaisuus nettokeskikurssia muutetaan vastaavasti ennen 20956: on arvostettu hankintahintaan poistoilla vähen- seuraavan tilikauden alkua. 20957: 30 20958: 20959: Realisoitumattomia tappiOtta ja voittoja ei 6. Eurojärjestelmän sisäiset saamiset 20960: nettouteta keskenään. Ne kirjataan arvopaperi- 20961: lajeittain, valuutoittain ja kullan osalta erikseen. Tase-erässä ovat Suomen Pankin osuus EKP:n 20962: Arvopapereiden hankintahinnan ja nimellis- pääomasta sekä valuuttavarantojen ja kullan 20963: arvon erotus kirjataan tulosvaikutteisesti juok- siirtoon perustuva saaminen EKP:ltä. 20964: suajan kuluessa. 20965: 7. Muut saamiset 20966: Tase-erässä ovat euroalueen kolikot, StJOttus- 20967: omaisuutena olevat arvopaperit, käyttöomai- 20968: Taseen kommentit suus (rakennukset, koneet ja kalusto), taseen 20969: ulkopuolisten erien arvostuksesta johtuvat erät 20970: Vastaavaa sekä siirtosaamiset ja muut saamiset. 20971: 20972: 1. Kulta ja kultasaamiset 20973: Suomen Pankilla on 1 577 475 troyunssia kultaa, 20974: joka on tilinpäätöksessä arvostettu markkina- 20975: hintaan. Muiden eurojärjestelmän kansallisten Vastattavaa 20976: keskuspankkien tavoin Suomen Pankki siirsi tili- 20977: kauden alkaessa noin 20% kullastaan EKP:lle. 1. Liikkeessä olevat setelit 20978: 20979: 2. Valuuttamääräiset saamiset euroalueen Erä käsittää liikkeessä olevat yleisön tai rahalai- 20980: ulkopuolelta tosten hallussa olevat markkamääräiset setelit. 20981: 20982: Tase-erässä ovat erityiset nosto-oikeudet Kan- 2. Euromääräiset velat euroalueen rahoitussek- 20983: sainväliseltä valuuttarahastohaja Suomenjäsen- torille 20984: osuus valuuttarahastossa, pankkitalletukset, 20985: arvopaperisijoitukset ja muut valuuttamääräiset Pankit, joilla on RTGS-tili Suomen Pankissa, 20986: erät. Suomen Pankki siirsi EKP:lle tilikauden täyttävät vähimmäisvarantovelvoitteensa siten, 20987: alkaessa osan dollari- jajenimääräisistä saamisis- että niiden RTGS-tilin päivittäisten saldojen kes- 20988: taan, ja nämä yhdessä edellä mainitun kultaerän kiarvo seurantajakson aikana on vähintään va- 20989: kanssa muodostavat Suomen Pankin osuuden rantovelvoitteen suuruinen. 20990: EKP:n varannosta. 20991: 3. Suomen Pankin liikkeeseen laskemat sijoitus- 20992: 3. Valuuttamääräiset saamiset euroalueelta todistukset 20993: Tase-erässä on pankkitalletuksia ja arvopaperi- Suomen Pankin sijoitustodistuksia käytettiin tili- 20994: sijoituksia. kaudella 1998 rahamarkkinaoperaatioissa. 20995: 20996: 4. Euromääräiset saamiset euroalueen ulkopuo- 4. Euromääräiset velat muille euroalueella 20997: lelta oleville 20998: Tase-erä sisältää pääasiassa eurojärjestelmään Tase-erässä ovat euromääräiset velat muille kuin 20999: kuulumattomien ED-maiden keskuspankkien vähimmäisvarantovelvoitteen alaisille rahalai- 21000: saldoja. toksille. 21001: 21002: 5. Euromääräiset luotot euroalueen rahoitus- 5. Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle 21003: sektorille 21004: Tase-erä sisältää pääasiassa rahaliittoon kuulu- 21005: Tase-erässä ovat rahapolitiikassa käytettävien mattomien ED-maiden keskuspankkien saidoja 21006: instrumenttien tilinpäätöshetken saldot ja muut sekä kansainvälisten järjestöjen ja ulkomaisten 21007: saamiset. pankkien ns. lorotilien saldoja. 21008: 31 21009: 21010: 6. Valuuttamääräiset velat euroalueen ulkopuo- Tuloslaskelman kommentit 21011: lelle 21012: 1. Korkotuotot 21013: Valuuttavarannon hallinnoimiseksi tehdyt repo- 21014: sopimukset on kirjattu tähän tase-erään. Korkotuotoista enin osa on kullan ja valuuttava- 21015: rannon korkotuottoja sekä korkotuottoja euro- 21016: järjestelmän sisäisistä saamisista. 21017: 7. Myönnettyjen erityisten nosto-oikeuksien 21018: vastaerä 2. Korkokulut 21019: Tase-erä on SDR-määräinen ja liittyy Kansain- Korkokuluista 43 milj. euroa on vähimmäisva- 21020: väliseen valuuttarahastoon. rantotalletuksille maksettuja korkoja. Korkoku- 21021: luja syntyy myös eurojärjestelmän sisäisistä ve- 21022: loista ja eurojärjestelmään kuulumattomien 21023: 8. Eurojärjestelmän sisäiset velat ED-maiden keskuspankkien TARGET-saldoille 21024: maksettavista koroista. 21025: Tase-erässä ovat eurojärjestelmässä mukana ole- 21026: vien keskuspankkien saldot Suomen Pankkia 3. Korkokate 21027: vastaan nettomääräisinä. 21028: Korkokate oli 338 milj. euroa. 21029: 21030: 9. Muut velat 4. Valuuttakurssimuutoksista realisoituneet 21031: voitot 21032: Tase-erässä ovat siirtovelat ja muut velat. 21033: Valuuttoja tarkastellaan valuuttakohtaisesti jo- 21034: kaisena kirjanpitopäivänä. Kun valuuttapositio 21035: 10. Arvonmuutostili pienenee valuuttaa myytäessä, siitä realisoituu 21036: voittoa tai tappiota. Vuonna 1999 valuuttakurs- 21037: Tase-erässä ovat maa-alueiden ja rakennusten sien muutoksista realisoituneet voitot olivat 21038: arvonkorotukset sekä kirjanpitokäytännön 198 milj. euroa. 21039: muutoksestajohtuvat muut arvostuserot. Lisäk- 21040: si tase-erä sisältää valuuttamääräisten erien ja 5. Arvopapereiden realisoituneet hintaerot 21041: arvopapereiden markkinahinta-arvostuksesta 21042: syntyneet realisoitumattomat arvostusvoitot. Jokaista arvopaperilajia tarkastellaan kirjanpi- 21043: dossa erikseen. Kun arvopaperi myydään, siitä 21044: realisoituu voittoa tai tappiota. Vuonna 1999 21045: II. Varaukset arvopapereista realisoitui niiden hinnan muutos- 21046: tenjohdosta 131 milj. euroa tappiota. 21047: Tase-erässä ovat kaikki varaukset. Suomen Pan- 21048: kin eläkevastuun kokonaismäärä on 361 milj. 6. Rahoitustulon netto-osuus 21049: euroa,ja tästä on varauksilla katettu 82% eli 295 21050: milj. euroa. Erässä esitetään Suomen Pankkiin kertyneen eli 21051: Suomen Pankista annetun lain 20 pykälän eurojärjestelmälle maksetun ja eurojärjestelmäs- 21052: mukaan tilinpäätöksessä voidaan tehdä varauk- tä takaisin jaetun rahoitustulon nettosumma. 21053: sia, jos se pankin rahastojen reaaliarvon turvaa- 21054: miseksi taikka valuuttakurssien tai arvopaperien 7. Muut keskuspankkitoiminnan tuotot 21055: markkinahintojen muutoksista aiheutuvien tu- 21056: loksen vaihteluiden tasaamiseksi on tarpeen. Tä- Tässä erässä ovat· osingot, toimitusmaksut ja 21057: män pykälän tarkoittamia varauksia on tehty palkkiot sekä muut tuotot. 21058: 2 211 milj. euroa. 21059: 8. Henkilöstökulut 21060: 21061: 12. Oma pääoma Palkkakulut olivat 34 milj. euroa. Sosiaalikulut, 21062: 16 milj. euroa, sisältävät II milj. euroa tilikaudel- 21063: Tase-erässä ovat kanta-rahasto ja vararahasto. la maksettuja eläkkeitä. 21064: 32 21065: 21066: 9. Hallinnolliset kulut 13. Varausten muutos 21067: Erään sisältyvät vuokrat, edustuskulut, ostopal- Eläkevaraukseen siirrettiin vuoden 1999 aikana 21068: veluista aiheutuneet kulut, tarvikkeet sekä henki- palkoista peritty työntekijäin työeläkemaksu, 1,6 21069: löstöön liittyvät koulutus-, virkamatka-ja rekry- milj. euroa. Lisäksi eläkevarausta kartutettiin 21070: tointikulut. hyvittämällä työntekijäin eläkevakuutusmak- 21071: suille ja edellisinä vuosina tehdyille eläkevarauk- 21072: 10. Poistot käyttöomaisuudesta sille laskennallista korkoa. Laskentakorko oli 21073: 3 %. Yhteensä eläkevarausta kartutettiin 9 milj. 21074: Poistot irtaimistosta olivat alle 112 milj. euroa. euroa. 21075: Suomen Pankista annetun lain 20 pykälän 21076: 11. Setelien hankintakulut mukaista varausta kartutettiin 348 milj. euroa. 21077: 21078: Setelien hankintakulut olivat 1 milj. euroa. 21079: 14. Tilikauden tulos 21080: 21081: 12. Muut kulut Muutosten jälkeen tilikauden tulos on 0 milj. 21082: euroa. 21083: Muista kuluista enin osa liittyy kiinteistöjen 21084: käyttöön ja ylläpitoon. 21085: 33 21086: 21087: 21088: 21089: 21090: SUOMEN PANKIN HALLINTO JA 21091: PANKKIVALTUUSTON KÄSITTELEMIÄ ASIOITA 21092: 21093: Pankkivaltuusto ganisaation uudistamisen talous- ja rahaliiton 21094: oloihin sopivaksi. Uudistuksilla pyrittiin aiem- 21095: Pankkivaltuusto antaa eduskunnalle vuosittain paa selvempiin toiminnallisiin kokonaisuuksiin. 21096: kertomuksen Suomen Pankin toiminnasta ja Rahaliittoon siirtymisen päätyttyä tavoitteena 21097: hallinnosta sekä käsittelemistään tärkeimmistä on henkilöstön määrän vähentäminen luonnolli- 21098: asioista. Lisäksi pankkivaltuusto voi tarvittaessa sen poistuman kautta. 21099: antaa kertomuksia rahapolitiikan toteuttamises- Johtokunnan työnjako ja vastuualueet ovat 21100: ta ja muusta Suomen Pankin toiminnasta. 1.6.1999 alkaen seuraavat: 21101: Vuoden 1999 alussa voimaan tulleen Suomen Johtokunnan puheenjohtajan, pääjohtaja 21102: Pankista annetun lain (214/1998) mukaan pan- Matti Vanhalan vastuualueeseen kuuluvat Eu- 21103: kin toimielimiä ovat pankkivaltuusto ja johto- roopan keskuspankkijärjestelmän yleisvastuu ja 21104: kunta. Pankkivaltuustoon kuuluu yhdeksän kansantalous, markkinaoperaatiot, tiedotus, si- 21105: eduskunnan valitsemaa pankkivaltuutettua. säinen tarkastus sekäjohdon sihteeristön toimin- 21106: Pankkivaltuuston tehtävät jakautuvat kolmeen ta. Johtokunnan varapuheenjohtajalle, pankin- 21107: ryhmään: valvontatehtäviin, keskeisiin hallinto- johtaja Esko Ollilalle kuuluvat kansainväliset 21108: tehtäviin ja muihin tehtäviin. Pankkivaltuuston asiat ja kansainvälisen sihteeristön toiminta, tie- 21109: keskeiseksi työskentelytavaksi ovat muotoutu- tojenkäsittely sekä turvallisuus. Johtokunnanjä- 21110: neet sen kokouksissaan käymät keskustelut eu- sen Matti Louekoski vastaa Rahoitustarkastuk- 21111: roalueen rahapolitiikasta, taloudellisesta kehi- sesta, rahoitusmarkkinoista, maksuliikkeestä, 21112: tyksestäja Euroopan keskuspankin (EKP) raha- lakiasioista, henkilöstöstä sekä kehittämisestä ja 21113: politiikan toteutuksesta. budjetoinnista. Pankinjohtaja Matti Korhosen 21114: Euroopan keskuspankin perussäännön mu- vastuualueeseen kuuluvat rahahuolto, rahata- 21115: kaisesti Suomen Pankin ensisijaisena tavoitteena louden tutkimus, siirtymätalouksien tutkimus, 21116: on osana Euroopan keskuspankkijärjestelmää tilastointi, hallinto ja julkaisut. Johtaja Pentti 21117: (EKPJ) perustaruissopimuksen mukaisesti pitää Koivikko toimii johtokunnan jäsenten 1. sijaise- 21118: yllä hintavakautta ja tehtävänä toteuttaa osal- na, ja hänelle kuuluvat YT- ja palkkaehtoneu- 21119: taan EKP:n neuvoston määrittelemää rahapoli- vottelut, pankin eläkeasiat sekä kiinteistöihin 21120: tiikkaa. Tehtävänä on myös huolehtia osaltaan liittyvä kehittämisprojekti. 21121: rahahuoliostaja setelien liikkeeseenlaskusta, va- Rahapolitiikan ja kansantalouden osastot yh- 21122: luuttavarannon hallussapidosta ja hoidosta sekä distettiin kansantalousosastoksi, tietopalvelu- 21123: maksu- ja muun rahoitusjärjestelmän luotetta- osasto laajennettiin tilasto-asastaksi ja laskenta- 21124: vuudesta ja tehokkuudesta samoin kuin osallis- osasto yhdistettiin hallinto-osastoon. 21125: tua sen kehittämiseen. Lisäksi Suomen Pankin 21126: tehtävänä on huolehtia toimintansa kannalta 21127: tarpeellisten tilastojen laatimisesta ja julkaisemi- Pankkivaltuuston johtosääntö 21128: sesta. 21129: Suomen uuteen perustuslakiin (731/1999) ei sisäl- 21130: ly aikaisemmin valtiopäiväjärjestyksessä olleita 21131: Johtokunnan työnjako säännöksiä pankkivaltuuston järjestämisestä 21132: suppeaan ja laajaan pankkivaltuustoon. Useita 21133: Toukokuun 18. päivänä pitämässään kokouk- muitakin Suomen Pankkia ja Rahoitustarkastus- 21134: sessa pankkivaltuusto merkitsi tiedoksi johto- ta koskevia lakeja oli muutettu tavalla, joka edel- 21135: kunnanjäsenten työnjaon ja Suomen Pankin or- lytti pankkivaltuuston johtosäännön (101/1926) 21136: 21137: 5 209064U 21138: 34 21139: 21140: uusimista. Tämänjohdosta pankkivaltuusto laa- Eläkevarauksen korko vuonna 2000 21141: ti kokouksessaan 17. syyskuuta ehdotuksen 21142: pankkivaltuutettujen uudeksi johtosäännöksi, Suomen Pankin eläkesääntöjen mukainen henki- 21143: joka päätettiin lähettää eduskunnan puhemies- löstön eläkevastuu on vakuutusmatemaattisesti 21144: neuvostolle esityksen laatimiseksi eduskunnan arvioitu noudattaen soveltuvin osin sosiaali- ja 21145: hyväksyttäväksi. terveysministeriön eläkesäätiöille antamia las- 21146: kentaohjeita. Vastuun katteeksi pankin tasee- 21147: seen on tehty eläkevaraus. Eläkevaraukseen lisä- 21148: Tilintarkastus tään myös henkilöstöitä peritty lakisääteinen 21149: työntekijäin eläkemaksu. Pankkivaltuusto päätti 21150: Vuoden 1998 valtiopäivillä valitut tilintarkasta- hyväksyä kokouksessaan 10. joulukuuta johto- 21151: jat, agrologi Johannes Leppänen, professori Rei- kunnan esityksen, että eläkevaraukselle suorite- 21152: no Majala, professori Martti Tiuri, talousjohtaja taan vuonna 2000 kolmen (3) prosentin määräi- 21153: Matti Saarinen ja hallintotieteiden maisteri Iivo nen korko edellisvuotiseen tapaan. 21154: Polvi suorittivat 8.-11. helmikuuta Suomen 21155: Pankin tilinpäätöksen ja kirjanpidon sekä hallin- 21156: non tarkastuksen tilivuodelta 1998. Ehdotus eläkesäännön muuttamiseksi 21157: Tilintarkastajien lausunnon mukaisesti pank- 21158: kivaltuusto myönsi kokouksessaan 25. maalis- Pankkivaltuusto keskusteli useassa yhteydessä 21159: kuuta johtokunnalle vastuuvapauden pankin mahdollisuudesta estää vanhuuseläkkeen nosta- 21160: hoidosta vuodelta 1998. minen samanaikaisesti Euroopan keskuspankis- 21161: ta (EKP) saatavien palkkatulojen kanssa. Pank- 21162: kivaltuusto harkitsi Suomen Pankin eläkesään- 21163: Lainausliikkeen ja valuuttakaupan tarkastus nön muuttamista tämän johdosta ja tiedusteli 21164: valtioneuvostolta, oliko vireillä lainsäädännölli- 21165: Pankkivaltuusto on kertomusvuoden aikana toi- siä toimia, joilla yleensäkin poistettaisiin mah- 21166: mittanut johtosääntönsä 5 §:n määräämän pan- dollisuus saada samanaikaisesti sekä palkkaa 21167: kin lainausliikkeen ja valuuttakaupan sekä pan- että eläkettä joko yksityisellä tai julkisella sekto- 21168: kin varojen muiden sijoitusten tarkastuksen ko- rilla. Valtiovarainministeriöstä todettiin, että täl- 21169: kouksessaan 21. tammikuuta. Menettelytapa laisia lainvalmistelutoimia ei ollut vireillä. Val- 21170: uudistettiin siirtymällä Euroopan keskuspankki- tiovarainministeriö piti kuitenkin ongelmallise- 21171: järjestelmään paremmin soveltuvaan neljännes- naja työeläkejärjestelmän tarkoituksen vastaise- 21172: vuosiraportointiin, joka toteutettiin pankkival- na, että palkkaa ja eläkettä maksetaan samanai- 21173: tuuston kokouksissa 23. huhtikuuta, 17. syys- kaisesti. Jotta pankkivaltuustossa keskusteltujen 21174: kuuta ja 15. lokakuuta. eläkesäännön muutosehdotusten lainsäädännöl- 21175: linen perusta olisi selkeä, pankkivaltuusto esitti, 21176: että valtiovarainministeriö ryhtyisi toimenpitei- 21177: siin Suomen Pankin virkamiehiä koskevan lain 21178: Inventoinnit (1166/1998) 58 §:n täydentämiseksi siten, että 21179: EKP-työskentelyn vaikutuksista Suomen Pan- 21180: Johtosääntönsä 6 §:n mukaisesti pankkivaltuute- kin palveluksessa olevan eläketurvaan voidaan 21181: tut ovat inventoineet pääkonttorin kassat ja kas- antaa määräyksiä Suomen Pankin eläkesäännös- 21182: saholvit, laina- ja vakuusasiakirjat sekä pantit ja sä. 21183: talletukset. Inventoinneissa ei havaittu aihetta 21184: muistutuksiin. 21185: Johtokunnan sivutoimet 21186: 21187: Kertomus E. J. Längmanin rahastojen Kertomusvuoden päättyessä johtokunnan jäse- 21188: toiminnasta nillä oli seuraavat viranhoitoon liittyvät jäsenyy- 21189: det: 21190: Kokouksessaan 25. maaliskuuta pankkivaltuus- 21191: to merkitsi tiedoksi Suomen Kulttuurirahaston Johtokunnan puheenjohtaja Matti Vanhala 21192: selostuksen E. J. Längmanin rahastojen toimin- - Kansainvälinen valuuttarahasto, hallinto- 21193: nasta 1.10.1997-30.9.1998. neuvoston jäsen, Suomen edustaja 21194: 35 21195: 21196: Johtokunnan varapuheenjohtaja Esko Ollila kandidaatti Ben Zyskowiczin Sasin sijaan pank- 21197: - Suomen itsenäisyyden juhlarahasto, kivaltuutettujen toimikauden jäljellä olevaksi 21198: SITRA, hallituksen jäsen ajaksi. Samalla kansanedustaja Zyskowicz mää- 21199: - Setec Oy, hallituksen puheenjohtaja rättiin edustaja Ilkka Kanervan ensimmäiseksi 21200: - Kansainvälinen valuuttarahasto, hallinto- varamieheksi suppeaan pankkivaltuustoon. 21201: neuvosto, Suomen edustajan varamies Huhtikuun 7. päivänä eduskunta toimitti 21202: pankkivaltuutettujen vaalin. Valituiksi tulivat 21203: Johtokunnanjäsen Matti Louekoski kansanedustajat Virpa Puisto, Mauri Pekkari- 21204: - Rahoitustarkastus, johtokunnan puheen- nen, Ilkka Kanerva, Johannes Koskinen, Martti 21205: johtaja Korhonen, Anneli Jäätteenmäki, Olavi Ala-Nis- 21206: silä, Ben Zyskowicz ja Martti Tiuri. Suppeaan 21207: Lisäksi johtokunnan jäsenillä oli pankkival- pankkivaltuustoon määrättiin kuulumaan edus- 21208: tuuston 19. helmikuuta 1998 pidetyssä kokouk- taja Virpa Puisto, Mauri Pekkarinen ja Ilkka 21209: sessa Suomen Pankista annetun lain (719/1997) Kanerva. Johannes Koskinen määrättiin Virpa 21210: 19 §:n nojalla ja 20. tammikuuta 1999 pidetyssä Puiston ensimmäiseksi ja Martti Korhonen toi- 21211: kokouksessa Suomen Pankista annetun lain seksi varamieheksi suppeaan pankkivaltuus- 21212: (214/1998) 17 §:n nojalla hyväksyttyjä muita si- toon. Mauri Pekkarisen ensimmäiseksi varamie- 21213: vutoimia ja luottamustehtäviä. heksi suppeaan pankkivaltuustoon määrättiin 21214: Kokouksessaan 23. huhtikuuta pankkival- Anneli Jäätteenmäki ja toiseksi varamieheksi 21215: tuusto vahvisti Suomen Pankin virkamiehistä Olavi Ala-Nissilä. Vastaavasti Ben Zyskowiczja 21216: annetun lain (1166/1998) 6§:n tarkoittaman, sisä- Martti Tiuri määrättiin Ilkka Kanervan ensim- 21217: piirisäännöksiin liittyvän määräyksen johtokun- mäiseksi ja toiseksi varamieheksi suppeaan 21218: nan jäsenten ja ylimpien virkamiesten taloudelli- pankki valtuustoon. 21219: sia ja muita sidonnaisuuksia koskevasta ilmoi- Eduskunta myönsi pyynnöstä vapautuksen 21220: tuksesta sekä tämän ilmoituksen sisältöä koske- pankkivaltuustonjäsenyydestä Johannes Koski- 21221: vat tarkat määräykset. selle ja Martti Korhoselle. Huhtikuun 23. päivä- 21222: nä eduskunta toimitti täydennysvaalin, jossa 21223: pankkivaltuutetuiksi valittiin toimikaudenjäljel- 21224: lä olevaksi ajaksi televisiotoimittaja Antero Kek- 21225: Pankkivaltuuston kokoonpano konen ja levyseppä Kari Uotila, jotka määrättiin 21226: tässä järjestyksessä toimimaan suppeaan pankki- 21227: Pankkivaltuutettuina toimivat vuoden 1999 al- valtuustoon aiemmin määrätyn Virpa Puiston 21228: kaessa seuraavat eduskunnan valitsijamiesten varamiehinä. Toukokuun 11. päivänä eduskunta 21229: valitsemat henkilöt: toimitti täydennysvaalin, jossa toimikauden jäl- 21230: jellä olevaksi ajaksi valituiksi tulivat kansan- 21231: Kanerva, Ilkka, valtiotieteiden maisteri edustaja Olavi Ala-Nissilä kansanedustaja Mau- 21232: Koskinen, Johannes, varatuomari ri Pekkarisen sijaan ja kansanedustaja Mauri 21233: Ala-Nissilä, Olavi, kauppatieteiden maisteri Pekkarinen kansanedustaja Olavi Ala-Nissilän 21234: Hämäläinen, Tuulikki, ekonomi sijaan. Samalla kansanedustaja Olavi Ala-Nissi- 21235: Jäätteenmäki, Anneli, varatuomari lä määrättiin kuulumaan suppeaan pankkival- 21236: Pekkarinen, Mauri, yhteiskuntatieteiden tuustoon ja kansanedustaja Mauri Pekkarinen 21237: maisteri kansanedustaja Olavi Ala-Nissilän toiseksi vara- 21238: Sasi, Kimmo, varatuomari mieheksi suppeaan pankkivaltuustoon. 21239: Puisto, Virpa, erikoissairaanhoitaja. Pankkivaltuuston sihteerinä toimi varatuo- 21240: mari Anton Mäkelä ja neuvonantajana valtio- 21241: Näistä kolme ensin mainittua muodostivat tieteiden tohtori Jaakko Kiander. 21242: suppean pankkivaltuuston. 21243: Puheenjohtajana toimi pankkivaltuutettu Ilk- 21244: ka Kanerva ja varapuheenjohtajana pankkival- Tilintarkastajat 21245: tuutettu Johannes Koskinen. 21246: Eduskunta myönsi pyynnöstä vapautuksen Eduskunta toimitti 7. huhtikuuta Suomen Pan- 21247: pankkivaltuuston jäsenyydestä varatuomari kin tilintarkastajien ja heidän varajäsentensä 21248: Kimmo Sasille ja toimitti tammikuun 26. päivä- vaalin ja valitsi tilintarkastajiksi vuoden 1999 21249: nä täydennysvaalin,jossa se valitsi oikeustieteen tilejä tarkastamaan seuraavat henkilöt: 21250: 36 21251: 21252: Leppänen, Johannes, agrologi Juurola, Ulla, valtiotieteiden kandidaatti 21253: Majala, Reino, professori, KHT Kuusiola, Arto, kauppatieteiden maisteri, 21254: Saarinen, Matti, talousjohtaja KHT 21255: Polvi, livo, hallintotieteiden maisteri, JHTT Karpio, Juha, varatuomari. 21256: Itälä, Ville, varatuomari. 21257: Tilintarkastajat valitsivat 26. toukokuuta pu- 21258: Tilintarkastajien varajäsenet: heenjohtajakseen agrologi Johannes Leppäsen ja 21259: ottivat sihteerikseen professori Kalervo Virtasen. 21260: Lehtomäki, Paula, kauppatieteiden maisteri 21261: Manner, Kari, ekonomi, KHT 21262: 37 21263: 21264: RAHOITUSTARKASTUS 21265: 21266: Lokakuun 1. päivänä 1993 voimaan tulleen ra- maan pankkivaltuutettujen nimittämien kolmen 21267: hoitustarkastuslain (503/1993) mukaan pankki- jäsenen ja Rahoitustarkastuksen johtajan lisäksi 21268: valtuustolla on Suomen Pankin yhteydessä toi- Vakuutusvalvontaviraston ylijohtaja. Vastaa- 21269: mivassa Rahoitustarkastuksessa hallintoon kuu- vasti Vakuutusvalvontaviraston johtokuntaan 21270: luvia tehtäviä. Suomen Pankin johtokunnan tuli kuulumaan Rahoitustarkastuksen johtaja. 21271: päätösvalta rajoittuu resurssihallintoon. Rahoitustarkastuksen johtokunnan puheen- 21272: Kokouksessaan 17. syyskuuta pankkivaltuus- johtajana toimi kertomusvuonna Suomen Pan- 21273: to nimitti Rahoitustarkastuksen johtokunnan kinjohtokunnanjäsen Matti Louekoski, henkilö- 21274: jäsenet uudeksi kolmivuotiskaudeksi lokakuun kohtaisena varamiehenään osastopäällikkö 21275: 1. päivästä lukien. Heikki Koskenkylä. Varapuheenjohtajana toimi 21276: Pankkivaltuusto kokoontui 15. joulukuuta valtiovarainministeriön ehdotuksesta jäseneksi 21277: keskustelemaan Rahoitustarkastuksen organi- nimitetty lainsäädäntöjohtaja Pekka Laajanen, 21278: saatiosta ja toiminnasta sekä pohjoismaisesta ra- henkilökohtaisena varamiehenään lainsäädän- 21279: hoitusalan rakennemuutoksesta. töneuvos Ilkka Harju. Muut johtokunnan jä- 21280: Huhtikuun 1. päivänä voimaan tulleen rahoi- senet olivat sosiaali- ja terveysministeriön ehdo- 21281: tustarkastuslain muuttamisesta annetussa laissa tuksesta lisäjäseneksi nimitetty ylijohtaja Tarmo 21282: (95/1999) otettiin huomioon, että sosiaali- ja ter- Pukkila, henkilökohtaisena varajäsenenään hal- 21283: veysministeriön hallinnonalalle perustettiin uusi litusneuvos Jorma Heikkilä, sekä Rahoitustar- 21284: Vakuutusvalvontavirasto, jonka tehtävänä on kastuksen johtaja Kaarlo Jännäri. Vakuutusval- 21285: vakuutus- ja eläkelaitosten sekä muiden vakuu- vontaviraston ylijohtaja Markku Vesterinen kuu- 21286: tusalalla toimivien valvonta ja tarkastus. Lain- lui huhtikuun 1. päivästä lukien Rahoitustarkas- 21287: muutoksen mukaan Rahoitustarkastus suorittaa tuksen johtokuntaan. Johtokunnan sihteerinä 21288: tehtäväänsä muun muassa toimimalla yhteis- toimi Rahoitustarkastuksen päälakimies Mark- 21289: työssä Vakuutusvalvontaviraston kanssa. Ra- ku Lounatvuori ja joulukuun 1. päivästä lukien 21290: hoitustarkastuksen johtokuntaan tuli kuulu- päälakimiehen sijainen Liisa Halme. 21291: 21292: Helsingissä 7. päivänä huhtikuuta 2000 21293: 21294: 21295: ILKKAKANERVA 21296: 21297: VIRPA PUISTO OLA VI ALA-NISSILÄ 21298: ANNELI JÄÄTTEENMÄKI ANTERO KEKKONEN 21299: MAURI PEKKARINEN MARTTI TIURI 21300: KARIUOTILA BEN ZYSKOWICZ 21301: 21302: Anton Mäkelä 21303: K4/2000vp 21304: 21305: 21306: 21307: 21308: KANSANELÄKELAITOKSEN VALTUUTETTUJEN 21309: TOIMINTAKERTOMUS 21310: VUODELTA 1999 21311: 21312: 21313: 21314: 21315: HELSINKI 2000 21316: ISSN 0355-4996 21317: Oy EditaAb, Helsinki 2000 21318: EDUSKUNNALLE 21319: 21320: 21321: 21322: 21323: Viitaten 8. kesäkuuta 1956 annettuun kansaneläkelain 54 §:n 21324: 2 momenttiin Kansaneläkelaitoksen valtuutetut lähettävät oheisena 21325: kunnioittaen Eduskunnalle toimintakertomuksensa vuodelta 1999. 21326: 21327: Helsingissä 22. maaliskuuta 2000 21328: 21329: Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen puolesta 21330: 21331: 21332: Jorma Huuhtanen 21333: Puheenjohtaja 21334: 21335: 21336: 21337: 21338: Anne Neimala 21339: Sihteeri 21340: KANSANELÄKELAITOKSEN VALTUUTETIUJEN 21341: TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 1999 21342: 21343: 21344: SISÄLLYS 21345: 21346: 21347: 1. Yleiskatsaus ......................................................................................................... 9 21348: 2. Valtuutetut ............................................................................................................ 9 21349: 3. Tilintarkastajat ..................................................................................................... 9 21350: 4. Kertomusvuoden toiminta ... ... ... ... ... ... ... .... ..... ...... ..... ... .... .... .... .... ... ...... .... .... ... ... 10 21351: 5. Kertomusvuonna annetut kannanotot .............................................................. 10 21352: 6. Huomioita valtuutettujen edellisen toimintakauden 1995-1999 aikana 21353: esitettyjen kannanottojen toteutumisesta ........................................................... 16 21354: 7. Muita huomioita................................................................................................. 17 21355: 8. Liitteet ............................................................................................................... 18 21356: 21357: 21358: Liitteet 21359: Liite 1 Luettelo valtuutetuista ja varavaltuutetuista ... ... ..... .... .... ... ... .... ... .... ....... .. 19 21360: Liite2 Kansaneläkelaitoksen vuosikertomus 1999 ............................................... 21 21361: Liite3 Tilintarkastuskertomus ............................................................................. 59 21362: Liite4 Lisätyn hallituksen lausunto valtuutetuille ................................................. 60 21363: Liite5 Kansaneläkelaitoksen hallituksen vastaus Eduskunnan sosiaali-ja 21364: terveysvaliokunnanmietintöön n:o 3/1999 vp Kansaneläkelaitoksen 21365: valtuutettujen toimintakertomuksesta vuodelta 1998 .............................. 61 21366: Liite 6 Katsaus väestön sosiaaliturvan ja hyvinvoinnin kehitykseen 21367: -Havaintoja Kelan tutkimustyön tuloksista vuodelta 1999 .................... 66 21368: KANSANELÄKELAITOKSEN 21369: VALTUUTETUTVUOSINA 1999-2003 21370: 21371: 21372: 21373: 21374: Ylärivissä vasemmalta valtuutettu Valta Koski, varavaltuutettu Pekka Nousiainen, 21375: valtuutetut Anne Huotari, Hanna Markkula-Kivisilta, Tuija Nurmi, Pehr Löv ja 21376: Niilo Keränen. Alarivissä vasemmalta valtuutetut Kari Rajamäki, Pirkko Peltomo, 21377: Jorma Huuhtanen, Jaana Ylä-Mononen ja Timo Ihamäki. 21378: 1. Yleiskatsaus ne Huotari, kansanedustaja Hannu Takkula, 21379: terveydenhuollon tarkastaja Tuula Ikonen, kan- 21380: Vuonna 1995 valittujen valtuutettujen toimikau- sanedustaja Hanna Markkula-Kivisilta, kansan- 21381: si päättyi, ja Eduskunta valitsi maaliskuussa edustaja Timo Thamäki, kansanedustaja Marjut 21382: pidettyjen vaalien jälkeen uudet valtuutetut Kaarilahti ja kansanedustaja Pehr Löv. 21383: 7.4.1999. Maaliskuussa 1999 toimitettujen edustajan- 21384: Uudet valtuutetut ovat jatkaneet edellisen toi- vaalien jälkeen pidetyillä ensimmäisillä varsinai- 21385: mikauden aikana uudistettuja ja kehitettyjä silla valtiopäivilläEduskunta toimitti uusien val- 21386: valvontamenettelyjä ja kehittäneet toimintaa tuutettujen ja heidän varamiestensä vaalin 7. huh- 21387: edelleen. Valtuutetut ovat myös laatineet itsel- tikuuta, jolloin varsinaisiksi valtuutetuiksi tuli- 21388: leen valvontaohjelman,jossa painopistealuei- vat valituiksi seuraavat henkilöt: kansanedustaja 21389: na ovat muun muassa työkyvyttömyyseläkkei- Jorma Huuhtanen, kansanedustaja Pirkko Pel~ 21390: den ratkaisutoiminta, Kelan sijoitustoiminta, tomo, kansanedustaja Kari Rajamäki, kansan- 21391: etuuksien takaisinperintä ja väärinkäytösasiat, edustaja Valto Koski, kansanedustaja Anne 21392: tietojätjestelmien toimivuuden varmistaminen Huotari, kansanedustaja Hannu Takkula, kan- 21393: vuoden 2000 aiheuttamienjärjestelyjen ja eu- sanedustaja Niilo Keränen, kansanedustaja Jaa- 21394: roon siirtymiseen vuoksi sekä kuntoutustoiminta. na Ylä-Mononen, kansanedustaja Timo Thamä- 21395: Valtuutetut ovat myös seuranneet sitä, ovatko ki, kansanedustaja Hanna Markkula-Kivisilta, 21396: edellisen toimintakauden aikana käsitellyt asiat kansanedustaja TuijaNurmijakansanedustaja 21397: kehittyneet valtuutettujen esittämällä tavalla. PehrLöv. 21398: Valtuutettujen valvonnassa keskeisellä sijalla Alkuvuoden valtuutettujen puheenjohtajana 21399: on ollut yhteydenpito KHT-tilintarkastajaan se- toimi Jorma Huuhtanen ja varapuheenjohtajana 21400: kä tilintarkastajien työn seuraaminen. Erityisesti Marjatta Vehkaoja. Työvaliokuntaan kuuluivat 21401: yhteydenpitoa KHT-tilintarkastajaan on lisätty puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi 21402: huomattavasti aiemmasta. Valtuutetut ovat valtuutetut Timo Thamäki, Anne Huotari ja Pehr 21403: myös pyytäneet ja saaneet Kelan hallituksen sel- Löv. Valtuutettujen sihteerinä toimi varatuoma- 21404: vityksiä haluamistaan asioista. Vuoden aikana ri Juhani Rantamäki. 21405: on noussut esiin useita ajankohtaisia sosiaali- Eduskuntavaalien jälkeen valitut valtuutetut 21406: turva-asioita,joissa valtuutetut ovat olleet aktii- valitsivat puheenjohtajaksi Jorma Huuhtasen ja 21407: visia. Valtuutetut ovat entiseen tapaan käyneet varapuheenjohtajaksi Pirkko Peltomon. Työva- 21408: myös Kelan vakuutuspiireissä ja tutustuneet nii- liokuntaan valittiin puheenjohtajan ja varapu- 21409: den toimintaan. heenjohtajan lisäksi valtuutetut Timo Thamäki, 21410: Anne Huotari ja Pehr Löv. Valtuutettujen sih- 21411: 2. Valtuutetut teeriksi valittiin oikeustieteen kandidaatti An- 21412: neNeimala. 21413: Kertomuskauden alusta 7. huhtikuuta 1999 21414: saakka eli toimikauden loppuun varsinaisina 3. Tilintarkastajat 21415: valtuutettuina ovat toimineet seuraavat: kansan- 21416: edustaja Jorma Huuhtanen, kansanedustaja Tilintarkastajat toimivat valtuutettujen apuna val- 21417: Mrujatta Vehkaoja, kansanedustaja Kerttu Törn- vonta- ja tarkastustoiminnassa. Tilintarkastajat 21418: qvist, kansanedustaja Kari Rajamäki, kansan- pitivät tarkastusvuoden aikana vuositilintarkas- 21419: edustaja Pirkko Peltomo, kansanedustaja An- tuksen lisäksi 6 tarkastuskokousta,ja KHT-ti- 21420: 21421: 9 21422: Iintarkastaja ja hänen tilintarkastustoimiston- Kelan atk:lle vuodesta 2000 aiheutuvia toimen- 21423: sa muut tilintarkastajat suorittivat jatkuvaa val- piteitäja valmistautumistilannetta; euron tuloon 21424: vontatilintarkastusta. KHT-tilintarkastaja antoi liittyviä aikatauluja ja toimenpiteitä Kelassa; 21425: neljännesvuosittain valvontatilintarkastusker- sähköistä tiedonsiirtoa ja sähköistä henkilö- 21426: tomuksen valtuutetuille ja tilintarkastajille. korttia; Kelan sijoitustoimintaa ja muuta omis- 21427: Valtuutettujen valitsemina kertomusvuoden tusta sekä sijoitustoiminnasta tehtävää selvitys- 21428: tilintarkastajina toimivat pääjohtaja Tapio Les- tä; Kelan työvoiman käyttöä ja bruttotarvet- 21429: kinen varalla tarkastusneuvos Hannu Nieminen, ta; laadun kehittämistä Kelassa; Väestörekiste- 21430: hallinto- ja talouspäällikkö Seppo Berg varalla rikeskuksen tietouudistusta ja sen vaikutuksia 21431: opettaja Pentti Lahdensivu, kansanedustaja Vrr- Kelaan; Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen te- 21432: pa Puisto varalla hallintotieteiden maisteri Iivo kemää selvitystä, jossa oli arvioitu myös Kelan 21433: Polvi, lääketieteen lisensiaatti Hannu Kemppai- asiakaspalvelua; tuloskortin käyttöä strategi- 21434: nen varalla sairaalanjohtaja Markku Auvinen, sen johtamisen välineenä; vuoden 2000 tuloso- 21435: kansanedustaja Juha Rehula varalla kunnan- pimus-ja työehtosopimustilannetta; Kelan toi- 21436: sihteeri Terttu Heirnala, kansanedustaja Kimmo mintamenojen leikkausta; Kelan palvelutoi- 21437: Sasi 1.-28.1., Irja Tulonen 28.l.lukien varalla minnan strategiaa 1999-2005; 21438: erityisopettaja Kalevi Lamminen, kansanedus- sekä seuraavia etuustoimintaan liittyviä 21439: taja Sirpa Pietikäinen varalla valtiotieteen lisen- asioita: 21440: siaatti Max Arhippainen, kauppatieteiden mais- työterveyshuollon korvauskäytäntöä, erityi- 21441: teri KHT Yrjö Tuokko ja varalla kauppatietei- sesti ulkomailla työskentelevien korvauksia ja 21442: den maisteri KHT Hannu T. Koskinen. maksujen viivästymisiä; Suomen Lääkäriliiton 21443: Tilintarkastajien puheenjohtajana toimi Tapio ja Lääkärikeskusten yhdistys ry:n kanssa teh- 21444: Leskinen ja varapuheenjohtajana Seppo Berg. tyä sopimusta suorakorvausmenettelystä sai- 21445: raanhoitokorvauksissa; työkyvyttömyyseläk- 21446: keiden ratkaisukäytäntöä; etuusmenojen muu- 21447: 4. Kertomusvuoden toiminta 21448: toksia; sairaanhoitajayrittäjien antaman hoidon 21449: korvaamista; ambulanssikuljetusten korvaamis- 21450: Valtuutetut vahvistivat 29.3.1999 Kansanelä- 21451: ta; kansaneläkkeiden tarkistusmenettelyä. 21452: kelaitoksen vuoden 1998 tilinpäätöksen ja 21453: Valtuutetut tekivät kertomusvuonna tarkas- 21454: myönsivät laitoksen hallitukselle ja lisätylle hal- 21455: tusmatkan Kainuuseen ja Koillismaalle. Täl- 21456: litukselle vastuuvapauden vuodelta 1998. Ker- 21457: löin perehdyttiin erityisesti uuden vakuutuspii- 21458: tomusvuodelta valtuutetut ovat kokoukses- 21459: rijaon toimivuuteen. 21460: saan 22.3. 2000 myöntäneet laitoksen hallituk- 21461: selle ja lisätylle hallitukselle vastuuvapauden 21462: vuodelta 1999. 21463: 5. Kertomusvuonna annetut kannanotot 21464: Valtuutettujen yleiskokousten pöytäkirjat on 21465: Valtuutetut antoivat 28. tammikuuta 1999 pi- 21466: saatettu tilintarkastajien, laitoksen hallituksen ja 21467: tämässään kokouksessa seuraavan sisältöi- 21468: lisätyn hallituksen tietoon. 21469: sen lausuman euron käyttöönotosta Kelas- 21470: Valtuutetut ovat käsitelleet mm. seuraavia 21471: Kelan toimintaan liittyviä asioita: 21472: sa: 21473: Kelan tulojen ja menojen kehitystä; aluekes- Vuoden 2000 edellyttämät atk-muutokset val- 21474: kusten toiminnan ja organisaation kehittämistä; mistuvat etuuksien osalta vuoden 1999loppuun 21475: 21476: 1() 21477: mennessä, ja atk-suunnittelun työvoimaa va- Kelan henkilöstön määrä oli vuoden 1998 21478: pautuu euron käyttöönoton edellyttämien muu- lopussa5 718. Heistä vakinaisiakokopäiväisiä 21479: tosten valmisteluun. Euromuutosten vaatima työntekijöitä oli 4 538 ja määräaikaisia 415. 21480: työmäärä on tämänhetkisten arvioiden mukaan Osa-aikaisia työntekijöitä oli 765. Henkilöstön 21481: noin 200 henkilötyövuotta eli neljä-viisinkertai- vaihtuvuus on vähäistä. Henkilöstönkeski-ikä 21482: nen vuoden 2000 edellyttämään työmäärään on 45 vuotta ja se on noussut koko 90-luvun 21483: nähden. ajan. Vähäisen vaihtuvuuden ansiosta henkilös- 21484: Kelan hoitamien etuuksien markkamäärät tö on asiantuntevaa, kokenutta ja työhönsä si- 21485: määritellään pääsääntöisesti laintasoisesti. Tä- toutunutta. Kelassa on kuitenkin tapahtumassa 21486: män vuoksi suunnittelutyön käynnistäminen sukupolvenvaihdos, kun vuoteen 2005 mennes- 21487: edellyttää tietoa eräistä lainsäädäntöön liittyvis- sä Kelan toimihenkilöistä jää eläkkeelle noin 21488: tä perusratkaisuista. Euromuutosten toteutus- 1 500 henkilöä. 21489: tavan tulee olla kustannusneutraali. Tältä poh- Henkilöstön kokemuksen ja asiantuntemuk- 21490: jalta voidaan muutoksia toteuttaa periaattees- sen merkitys Kelassa on korostunut viime vuo- 21491: sa kahdella eri tavalla: 1. käyttämällä virallista sina. Henkilöstön ammattitaito on osaltaan mah- 21492: euron muuntokerrointa (ei edellytä lainmuutok- dollistanut nopeat muutokset Kelan tehtävissä 21493: sia) tai 2. käyttämällä osin virallista muunto- ja sen toimeenpanemassa sosiaaliturvalainsää- 21494: kerrointaja osin tarkoituksenmukaisuussyistä dännössä. Kokemukset osoittavat, että pysyvä 21495: johtuvilla lainmuutoksilla (esim. pyöristykset ja kokenut henkilöstö on yrityksen voimavara, 21496: täysiin markkoihin, kymmeniin markkoihin jne. jonka työkyvystä ja -motivaatiostakannattaa pi- 21497: sekä pienimmät maksettavat määrät). tää huolta. Kela panostaakin merkittävästi hen- 21498: Kelan hoitamia etuuksia koskevaa lainsäädän- kilöstön työkykyä ylläpitävään toimintaan. Ke- 21499: töä pidetään jo nykyisin hankalanaja vaikeasel- lassa selvitetään parhaillaan myös sitä, mitä toi- 21500: koisena. Vaihtoehtoja pohdittaessa on huomat- menpiteitä tarvitaan, jotta tuleva sukupolven- 21501: tava, että euron muuntokertoimen kategorinen vaihdos onnistuisi mahdollisimman hyvin. 21502: käyttö tekee lainsäädännöstä helposti entistä Valtuutetut korostavat osaavan ja kokeneen 21503: monimutkaisemman. henkilökunnan merkitystä Kelan toiminnassa. 21504: Kelan kannalta keskeistä on se, ettei valittua Kelassa tulee jatkaa panostusta henkilöstön työ- 21505: toteutustapaa muuteta siirtymäkauden kulues- kykyä ja työssä viihtymistä ylläpitävään toimin- 21506: sa. Muutokset merkitsevät huomattavaa atk- taan, jotta henkilöstö pysyy työssään eläkeikään 21507: työn lisäystä tilanteessa, jossa käytettävissä saakka. Valtuutetut toteavat tyydytyksellä, et- 21508: olevat resurssit ovat muutenkin niukat. tä Kelassa on aloitettu selvitystyö tarvittavista 21509: Kelan selviytyminen euron muutosten toteut- toimenpiteistä eläkkeelle siirtyvän henkilöstön 21510: tamisesta edellyttää, että linjaratkaisut tehdään asiantuntemuksen siirtämiseksi uusille työn- 21511: yhteneväisesti kaikkien ministeriöiden osalta tekijöille. 21512: ja että ratkaisut tehdään ensi tilassa. 21513: Valtuutetut antoivat 3. elokuuta 1999 pi- 21514: Valtuutetut antoivat 17. kesäkuuta 1999 tämässään kokouksessa seuraavan sisäl- 21515: pitämässään kokouksessa seuraavan sisäl- töisen lausuman Kelan vakuutuspiirijaosta: 21516: töisen lausuman Kelan henkilöstöpolitii- 21517: kasta: Kelassa toteutettiin uusi vakuutuspiirijako 21518: 1.1.1998 alkaen, jolloin vakuutuspiirien määrää 21519: 21520: 11 21521: vähennettiin 188:stä 86:teen. Muutoksen yh- tien. On tärkeää, että Kela säilyttää oman katta- 21522: teydessä toimistojen määrä säilyi ennallaan. van maanlaajuisen palveluverkon ja täten asiak- 21523: Uudistuksen tavoitteena on Kelan toiminnan kaat saavat sosiaaliturvapalvelut tasaveroises- 21524: ja sen kehittämisen kannalta mahdollisimman ti, asuivatpahe missä tahansa. Kelan tulee jatku- 21525: tarkoituksenmukainen kokonaisuus. Suurem- vasti tarkastella ja kehittää palvelutoimintaansa. 21526: missa vakuutuspiireissä voidaan palvelutoimin- Muun muassa sähköisen asioinnin mahdollisuu- 21527: taa tarkastella laajemmalla alueella sekä koh- det tulee ottaa palvelutoiminnassa huomioon. 21528: dentaa työtä ja resursseja aiempaa paremmin. 21529: Uudistuksessa kiinnitettiin erityistä huomiota Valtuutetut antoivat 20. lokakuuta 1999 pi- 21530: kuntien sekä Kelan toimistojen ja aluekeskus- tämässään yleiskokouksessa lausunnon so- 21531: ten esittämiin näkökohtiin. Myös yhteistyö Ke- siaali- ja terveysministeriölle Suomen pe- 21532: lan lähimpien yhteistyökumppaneiden, kun- rustuslain aiheuttamasta muutoksesta Kan- 21533: tien, sairaanhoitopiirien sekä työvoima- ja vero- saneläkelaitoksen valtuutettujen aseman 21534: viranomaisten kanssa otettiin huomioon. sääntelyyn. 21535: Kela on ollut myös aktiivisesti mukana erilai- 21536: sissa yhteispalveluhankkeissa. Kelalla on tällä Suomen uusi perustuslaki tulee voimaan 21537: hetkellä 114 erilaista yhteispalvelusopimusta eri 1.3. 2000. Perustuslain 36 §:n 1 momentin mu- 21538: puolilla Suomea. Sopimukset tehdään paikallis- kaan Eduskunta valitsee valtuutetut valvomaan 21539: tasolla paikallisten tarpeiden mukaan. Erilaiset Kansaneläkelaitoksen hallintoa ja toimintaa sen 21540: yhteispalvelumuodot täydentävät Kelan omaa mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Valtuu- 21541: palveluverkkoa erityisesti haja-asutusalueella. tetut valitaan vaalikauden ensimmäisillä valtio- 21542: Yhteispalvelua hatjoitetaan erityisesti kuntien päivillä pääsääntöisesti koko vaalikaudeksi. Vaa- 21543: sekä työ- ja veroviranomaisten kanssa. lin toimittaa eduskunta, ja jollei se ole yksimie- 21544: Valtuutetut ovat jo 10.12.1992 ottaneet kan- linen, vaali toimitetaan suhteellisen vaalitavan 21545: taa Kelan vakuutuspiirijakoon ja kihlakunta- mukaan (37 §).Eduskunta voi hyväksyä valit- 21546: jakoon. Valtuutetut totesivat tuolloin, että "Ke- semalleen toimielimene johtosäännön (52§). 21547: lan hoitama sosiaaliturvajätjestelmä muodostaa Säännökset vastaavat asiallisesti valtiopäivä- 21548: oman kokonaisuuden. Kelan palveluverkkoa ja jätjestyksen 83 a §:ää. 21549: vakuutuspiirijakoa ei ole syytä jätjestää valtion Hallituksen esityksessä (HE 111998) uudek- 21550: kihlakuntajaon mukaan, koska se ei noudata si perustuslaiksi todetaan, että tarkoitus ei ole 21551: esim. työssäkäyntialueita". muuttaa uudella perustuslailla Kansaneläkelai- 21552: Kelan uusi vakuutuspiirijako on valmistel- toksen valtiosääntöoikeudellista asemaa, vaan 21553: tu huolellisesti ja se on ollut voimassa vasta laitos toimii edelleen Eduskunnan valvonnassa. 21554: 1.1.1998 alkaen. Vakuutuspiirijaossa ei ole il- Tarkoituksena on myös, että valtuutettujen mää- 21555: mennyt epäkohtia. Kela haluaa jatkossakin ol- rä säilyisi nykyisellään. Tarkemmat säännökset 21556: la merkittävällä panoksella mukana edistämäs- valtuutettujen määrästä, varajäsenistä ja tehtä- 21557: sä myös yhteispalvelutoimintaa. vistä annetaan lailla. Hallituksen esityksen mu- 21558: Valtuutettujen mielestä tällä hetkellä ei ole kaan näiltä osin tarvittavat säännökset tulisi ot- 21559: tarpeen muuttaa vakuutuspiirijaon perusteita. taakansaneläkelakiin (347/1956). Hallituksen 21560: Valtuutetut korostavat, että Kelan palvelutoi- esityksen mukaan tarkoitus on valmistella pe- 21561: minta tulee jätjestää asiakkaiden tarpeista läh- rustuslain säätämisen välttämättä edellyttämät 21562: 21563: 21564: 1?. 21565: tavallisten lakien muutosesitykset siten, että ne Valtuutetut päättivät 20. lokakuuta 1999 21566: tulisivat voimaan samanaikaisesti uuden perus- pitämässään yleiskokouksessa lähettää seu- 21567: tuslain kanssa. raavan sisältöisen kirjeen sosiaali- ja ter- 21568: Tällä hetkellä Kansaneläkelaitoksen valtuu- veysministeriölle sekä työministeriölle Ke- 21569: tetuista ja heidän tehtävistään säädetään kan- lan ja työvoimatoimistojen yhteydenpidosta: 21570: saneläkelain (347/1956) 53 ja 54 §:ssä. Edus- 21571: kunta on kansaneläkelain 53 §:n nojalla vah- Kansaneläkelaitoksen valtuutetut ovat 21572: vistanut valtuutettujen johtosäännön, jossa on 19.10.1999 kokouksessaan kiinnittäneet huo- 21573: kansaneläkelain 54 §:n ohella säädetty valtuu- miota Kelan ja työvoimatoimistojen yhteyden- 21574: tettujen tehtävistä sekä järjestäytymisestä ja pitoon. 21575: palkkiosta. Sähköisen tiedonsiirron puuttuminen Kelan 21576: Valtuutettujen lukumäärää koskevat säännök- ja työvoimatoimistojen väliltä hidastaa ja mo- 21577: set tulisi lisätä kansaneläkelain 53 §:ään. Valtuu- nimutkaistaa viranomaisten välistä yhteydenpi- 21578: tetut pitävät tärkeänä, että valtuutettujen määrä toa ja lisää osaltaan mahdollisia työttömyystur- 21579: säilytetään ennallaan. Näin voidaan varmistaa, vaetuuksien liikamaksuja ja takaisinperintäti- 21580: että Eduskunnan asettama valvontatehtävä voi- lanteita. Valtuutettujen saaman selvityksen mu- 21581: daan hoitaa asianmukaisesti ja että siihen voi- kaan Kelan ja työvoimatoimistojen yhteyden- 21582: daan saada laaja parlamentaarinen edustus. Val- pito nopeutuisi,jos erilaiset lausunto-ja selvitys- 21583: tuutetut katsovat kuitenkin, että varavaltuutettu- pyynnöt voisivat siirtyä Kelasta työvoimatoi- 21584: jen määrää voidaan vähentää siten, että jokai- mistoihin sähköisessä muodossa teknisen käyt- 21585: selle valtuutetulle valitaan yksi varavaltuutettu. töyhteyden avulla. Lisäksi työvoimatoimistojen 21586: Tämä vastaisi käytäntöä muissa Eduskunnan va- tulisi voida saada erilaisia etuuden saamista kos- 21587: litsemissa toimielimissä. kevia tietoja Kelasta teknisen käyttöyhteyden 21588: Kansaneläkelain 53 §:ssä tulisi nykyiseen ta- avulla. Tällä hetkellä elektroninen tiedonsiirto 21589: paan säätää myös valtuutettujen johtosäännöstä. on järjestetty vain työvoimatoimistoista Kelaan 21590: Johtosäännössä on tarkennettu valtuutettujen päin. 21591: tehtäviä ja säädetty valtuutettujen järjestäytymi- Kansaneläkelaitoksen valtuutetut esittävät 21592: sestä vaalin jälkeen sekä valtuutettujen palkkiois- sosiaali- ja terveysministeriölle sekä työminis- 21593: ta. Kansaneläkelain 53 § voisi kuulua seuraa- teriölle, että ministeriöt edistäisivät mahdolli- 21594: vasti: sia lainsäädäntö- ja muita toimenpiteitä, joiden 21595: Eduskunta valitsee kaksitoista valtuutet- avulla olisi mahdollista kehittää Kelan ja työ- 21596: tua ja kullekin heistä yhden varavaltuutetun voimatoimistojen yhteydenpitoa. 21597: valvomaan Kansaneläkelaitoksen hallintoa 21598: ja toimintaa sekä hyväksyy valtuutetuille Valtuutetut antoivat 20. lokakuuta 1999 21599: johtosäännön. pitämässään yleiskokouksessa seuraavan si- 21600: Valtuutettujen tehtävistä tulisi edelleen säätää sältöisen lausuman Kelan maksuvalmiu- 21601: nykyiseen tapaan kansaneläkelain 54 §:ssä. desta: 21602: Säännöksen sisältöä ei ole tarpeen muuttaa. Tar- 21603: kemmat säännökset tehtävistä voidaan antaa Kansaneläkelaitoksen vuositason maksuval- 21604: Eduskunnan hyväksymässä johtosäännössä ku- miuden turvaaminen edellyttää kansaneläke- ja 21605: ten tähänkin asti. sairausvakuutusrahastolta määrättyä vähimmäis- 21606: tasoa. Vuodesta 1998lähtien vähimmäistaso on 21607: 21608: 13 21609: määritelty rahoitusomaisuuden avulla. Kan- syvämmällä tavalla. Pidemmällä tähtäyksellä 21610: saneläkevakuutuksen vieraalla pääomalla vä- maksuvalmiutta voidaan turvata korottamalla 21611: hennetyn rahoitusomaisuuden tulee olla kalen- rahoitusomaisuuksien vähimmäistasoja riit- 21612: terivuoden päättyessä vähintään 4 prosenttia tävästi, ainakin yhdellä prosenttiyksiköllä. 21613: eläkevakuutuksen vuotuisista maksetuista ko- Vuoden 2000 maksuvalmius tulisi turvata 21614: konaismenoista. Sairausvakuutuksen vieraal- maksamalla takuusuorituksesta 80 prosenttia 21615: la pääomalla ja varauksilla vähennetyn rahoi- heti tammikuussa. 21616: tusomaisuuden tulee vastaavana ajankohtana 21617: olla vähintään 8 prosenttia sairausvakuutuksen Valtuutetut antoivat 17. marraskuuta 1999 21618: vuotuisista maksetuista kokonaismenoista. Vä- pitämässään yleiskokouksessa seuraavan 21619: himmäistasoista puuttuva osa suoritetaan val- sisältöisen lausuman eläkkeiden tarkistus- 21620: tion varoista takuusuorituksena. Tämän lisäksi menettelystä: 21621: valtio viime kädessä vastaa siitä, että kansan- 21622: eläkerahaston ja sairausvakuutusrahaston mak- Eläkkeiden kuten muidenkin etuuksienjat- 21623: suvalmius on kunakin ajankohtana riittävä. kuva seuranta ja valvonta kuuluvat Kelan nor- 21624: Edellä kerrotuilla rahoitusomaisuuden vä- maaliin tehtäviin. Myös valtuutetut saavatjat- 21625: himmäismäärillä vuoden lopun rahavarat vas- kuvasti tietoja valvottavista asioista sekä val- 21626: taavat vajaan kolmen viikon menoja. Näin ne vonnan tuloksista. Poikkeuksellista tänä syksy- 21627: eivät riitä turvaamaan rahastojen jokahetkis- nä tehdyssä eläkkeiden tarkistamisessa on ol- 21628: tä maksuvalmiutta. Maksuvalmiuden turvaa- lut tarkistettavien eläkkeiden suuri määrä, lä- 21629: minen edellyttää rahoitusomaisuuksien vähim- hes 700 000 eläkettä. 21630: mäistasojen korottamista. Eläkepäätösten muuttamisesta ja liikaa mak- 21631: Valtion vuonna 1999 Kansaneläkelaitoksel- settujen eläkkeiden takaisin perimisestä sääde- 21632: le suorittaman takuusuorituksen vähentämis- tään tarkasti laissa. Kelan tulee noudattaa lais- 21633: tä koskevan lain mukaan valtio maksaa takuu- sa määrättyjä menettelyjä, joiden tavoitteena 21634: suoritusta kuluvana vuonna 500 miljoonaa mark- on varmistaa asiakkaiden oikeusturva. Menet- 21635: kaa vähemmän kuin rahoitusomaisuuden sää- telytavoista on ollut väärinkäsityksiä, joita val- 21636: dettyjen vähimmäismäärien saavuttamiseen tuutetut haluavat oikaista. 21637: tarvittaisiin. Tämän seurauksena Kansaneläke- Jos eläkettä on maksettu liikaa, asia on mah- 21638: laitoksen rahoitustilanne heikkenee entisestään. dollista hoitaa kahdella eri tavalla. Kelan tulee 21639: Vuonna 2000 valtion on suoritettava maksu- kysyä eläkkeensaajan suostumusta päätöksen 21640: valmiusrahaa arviolta joka kuukausi 180 mil- muuttamiseen. Jos eläkkeensaaja suostuu sii- 21641: joonasta 770 miljoonaan markkaan. Maksuval- hen, että virheellinen päätös muutetaan sellai- 21642: miusrahan tarve siirtyisi loppuvuoteen,jos val- seksi kuin sen olisi pitänyt olla, eläkepäätös 21643: tio maksaisi takuusuoritusta tasasuuruisis- voidaan muuttaa heti ja Kela maksaa jatkossa 21644: ta kuukausieristä poiketen etupainotteisesti eläkkeen oikean suuruisena. Liikaa maksetun 21645: (KEA20 § 2mom.jaSVA40 § 2mom.). eläkkeen perimisestä päätetään aina vasta tä- 21646: Valtuutetut katsovat, että Kelan rahoituksen män jälkeen erikseen. 21647: tulee kaikissa oloissa olla turvattu siten, että lai- Jos eläkkeensaaja ei suostu päätöksen muut- 21648: tos pystyy suoriutumaan sen hoidettavaksi an- tamiseen, Kelan on tehtävä väliaikainen eläke- 21649: nettujen tehtävien toimeenpanosta. Kelan teh- päätös, jossa eläkkeen määrä muutetaan oikean- 21650: tävien luonne perusturvalaitoksena huomioon- suuruiseksi. Eläke maksetaan väliaikaisessa 21651: ottaen maksuvalmius tulee jäJjestää nykyistä py- päätöksessä ilmoitetun suuruisena. Samanaikai- 21652: 21653: 14 21654: sesti Kelan on tehtävä vakuutusoikeudelle esi- Valtuutettujen saarnan selvityksen mukaan 21655: tys virheellisen eläkepäätöksen rnuuttamisek- Kela on toiminut lain mukaisesti tarkastaessaan 21656: si. Kun vakuutusoikeus on poistanut alkuperäi- kansaneläkkeet Kelalla on velvollisuus seurata 21657: sen virheellisen päätöksen, Kela tekee uuden päätösten oikeellisuutta. Seuranta koskee kaik- 21658: eläkepäätöksen. Molemmat mainitut menette- kea Kelan haitamaa sosiaaliturvaa. Tänä vuon- 21659: lytavat johtavat eläkepäätöksen muuttamiseen. na seurattavana olivat erityisesti kansaneläk- 21660: Päätöksiä eläkkeiden ja muiden sosiaaliturva- keet, koska muiden tahojen tietojärjestelmät 21661: etuuksien muuttamisesta joudutaan tekemään mahdollistivat seurannan ensimmäisen kerran 21662: jatkuvasti. näin kattavana. 21663: Kaikkien Kelan toirneenpanemien sosiaali- Tutkituista 700 000 kansaneläkkeestä virheel- 21664: turvalakien ja myös esimerkiksi työeläkelakien lisiä eläkepäätöksiä on ollut hyvin vähän eli vain 21665: takaisinperintämääräykset on uudistettu ja noin yksi prosentti. VIrheistä ainoastaan osa joh- 21666: yhdenrnukaistettu kaksi vuotta sitten. Lain tuu Kelasta. 21667: rnenettelyt ovat toimivia ja takaavat yhden- Valtuutetut ovat myös todenneet, että päätös- 21668: mukaisen menettelyn kaikille etuudensaajil- ten muuttamiseen sekä takaisinperintämenet- 21669: le. Kaikissa laeissa lähtökohtana on, että liikaa telyyn liittyvä lainsäädäntö on ajanmukainen 21670: maksetut sosiaaliturvaetuudet on maksettava ja mahdollistaa yksilöllisten olosuhteiden huo- 21671: takaisin riippumatta siitä, mistä syystä eläket- mioon ottamisen. 21672: tä on maksettu liikaa. Kelalla on kuitenkin lais- Kelan eläkkeensaajille lähettämät khjeet ovat 21673: sa mainituissa tapauksissa oikeus jättää liikaa joissakin tapauksissa olleet vaikeaselkoisia ja 21674: maksettu eläke takaisin perirnättä kokonaan tai tylyjä. Valtuutettujen käsityksen mukaan Kela 21675: osittain. Jokainen päätös tulee kuitenkin tehdä ei ole kaikissa tapauksissa pystynyt asettautu- 21676: erikseen. Ennen perintäpäätösten tekemistä Ke- maan asiakkaiden asemaan asian hoitamiseksi 21677: la kuulee eläkkeensaajia. Kenenkään toimeen- ymmärrettävästi. Kankea virkakieli on ongelma 21678: tulo ei vaarannu eläkkeiden tarkistamisen vuok- myös muiden viranomaisten kirjeissä ja pää- 21679: si. Päätösten muuttamisesta ja liian suurien so- töksissä. 21680: siaaliturvaetuuksien takaisin perirnisessä nouda- Kelan tulee pikaisesti kehittää päätöstensä 21681: tetaan vakiintunutta oikeuskäytäntöä, esimer- ja muiden asiakhjojen selkeyttä ja yrnrnärrettä- 21682: kiksi kohtuullistarnis- ja luopumisperusteet ovat vyyttä. Vaikka tämä työ on jo aloitettu Kelassa, 21683: sisällöllisesti olleet samat jo kymmeniä vuosia. kehittämistyötä pitää nopeuttaa niin, että tulok- 21684: Tarkistusten yhteydessä Kelan toiruistoista on set näkyvät jo nyt alkuun pannun tarkistusme- 21685: lähetetty eläkkeensaajille khje, jossa on pyydet- nettelyn johdosta tehtävissä päätöksissä. Valtuu- 21686: ty edellä mainittua suostumusta päätöksen muut- tettujen mielestä eläkkeitä koskevissa asioissa 21687: tarniseksi. Joissakin tapauksissa eläkkeensaajal- voidaan käyttää hyödyksi esimerkiksi eläke- 21688: ta on pyydetty lisäselvityksiä eläkkeen tarkista- jäijestöjen kokemusta ja asiantuntemusta. Näin 21689: mista varten. Kelan kirjeitä on pidetty erittäin voitaisiin välttää nyt syntynyt epätietoisuus 21690: vaikeaselkoisina, eivätkä asiakkaat ole niitä ym- Kelan kirjeiden sisällöstä sekä eläkkeiden ta- 21691: märtäneet. Kela on muuttanut khjeidensä sisäl- kaisin perimisestä. 21692: töä selkeämmäksi ja yrnrnärrettävämmäksi. Kela on viime vuosina kiinnittänyt erityistä 21693: Uudet khjernallit on jo toimitettu Kelan toimis- huomiota asiakaspalvelunsa parantamiseen. 21694: toihin ja niitä käytetään vireillä olevissa selvit- Yleensä palaute Kelan asiakaspalvelusta onkin 21695: telytapauksissa. Kela jatkaa edelleen päätösten- ollut myönteistä. Asiakaspalvelua tulee kuiten- 21696: sä kehittämistä mahdollisimman selkeäksi. 21697: 21698: 15 21699: kin kehittää jatkuvasti. Nyt saatu kritiikki tulee nanotot ovat kohdistuneet sekä sosiaaliturvan 21700: voida hyödyntää niin, että jatkossa kaikkia asiak- sisältökysymyksiin että Kelan hallintoon ja toi- 21701: kaita voidaan palvella yksilöllisesti heidän tar- mintaan liittyviin kysymyksiin. Annetut lausumat 21702: peensa huomioon ottaen. ja kannanotot ovat toteutuneet vaihtelevasti. 21703: Valtuutettujen mielestä eläkepäätösten ku- Sosiaaliturvan sisältökysymyksiä koskevat 21704: ten kaikkien muidenkin sosiaaliturvaetuuksien kannanotot on suunnattu pääasiassa sosiaali- 21705: valvonnan tulee olla jatkuvaa. Kelan toiminnan ja terveysministeriölle. Lausumat ovat koske- 21706: tulee olla avointa ja tiedotuksen jatkuvaa. Kelan neet pääosin lainsäädännön yksinkertaistamis- 21707: tulee tiedottaa vaivonnoista myös etukäteen, ta ja selkeyttämistä. Lainsäädännön yksinker- 21708: jolloin asiakkaat saavat säännöllisesti tietoja taistamista on selvittänyt sosiaali- ja terveysmi- 21709: toteutettavista valvonnoista. Valtuutetut pyytä- nisteriön asettama selvitysmies, joka on jättä- 21710: vät KHT-tilintarkastajalta ja Kelan sisäiseltä nyt asiasta raportin ja toimeentuloturvaa koske- 21711: tarkastukselta selvityksen siitä, onko tarkis- van lainsäädännön selkeyttämissuunnitelman. 21712: tusmenettelyssä toimittu hyvän hallintotavan Toistaiseksi sosiaali- ja terveysministeriö ei ole 21713: mukaisesti, sekä tarkistusmenettelyn hoitami- ryhtynyt toimenpiteisiin selvitysten johdosta. 21714: seen liittyvistä vastuusuhteista. Valtuutetut ovat esittäneet asumistukijär- 21715: jestelmien perusteettomien eroavuuksien pois- 21716: 6. Huomioita valtuutettujen edellisen tamista ja muutoinkin yhtenäistämistä. Yhte- 21717: toimintakauden 1995-1999 aikana näistämistä on tapahtumassa opiskelijoiden asu- 21718: esitett)jen kannanottojen toteutumisesta mistuessa. Vuoden 2000 valtion tulo- ja meno- 21719: arvioehdotukseen sisältyy ehdotus opiskelijoi- 21720: Valtuutettujen toiminta muodostuu valtuutettu- den asumistukijätjestelmien yhtenäistämises- 21721: jen yleiskokouksista, työvaliokunnan kokouk- tä. Asiaa koskeva hallituksen esitys on annettu 21722: sista ja tarkastusmatkoista. Aikaisemmat puoli- Eduskunnalle. Lipposen II hallituksen ohjelmas- 21723: vuotistarkastukset on korvattu käyttämällä tar- sa todetaan myös, että asumistukea kehitetään. 21724: kastuksiin tilintarkastajia ja KHT-valvontatilin- Valtuutetut ovat ehdottaneet myös koulu- 21725: tarkastajia sekä heidän valvontaraporttejaan. matkatukijärjestelmän yksinkertaistamista. 21726: Työvaliokunnan kokouksissa ja yleiskokouk- Kela on toimittanut koulumatkatukea koske- 21727: sissa valtuutetut ovat saaneet selvityksiä ja tie- van muistion opetusministeriöön, ja ongelmis- 21728: toa niistä asioista, joista ovat itse halunneet. ta on keskusteltu opetusministeriön ja Kelan 21729: Alustusten, selvitysten ja valvontatilintarkas- välillä. Jätjestelmään ei ole kuitenkaan tulossa 21730: tusraporttien perusteella on ollut mahdollista muutoksia. Myös Eduskunta on kitjelmässään 21731: keskustella ja esittää kysymyksiä hallitukselle K 511999 vp valtuutettujen vuodelta 1998 an- 21732: tai pyytää tarkempia selvityksiä asiasta, sekä taman toimintakertomuksen johdosta todennut, 21733: tarpeen mukaan kehottaa ryhtymään toimenpi- että "eri etuusjätjestelmien tulee olla hallinnolli- 21734: teisiin asian korjaamiseksi. sesti riittävän selkeitä ja yksinkertaisia, jotta toi- 21735: Valtuutetut ovat vuosittain tehneet Kelan toi- meenpanosta aiheutuvat kustannukset eivät ole 21736: mistoihin tarkastusmatkoja eri puolille Suomea. kohtuuttoman korkeat itse jätjestelmän kustan- 21737: Näillä matkoilla on perehdytty vakuutuspiirien nuksiin verrattuna. Koulumatkatuen kehittämis- 21738: toimintaan sekä haastateltu toimihenkilöitä. tä on jatkettava tavoitteena jätjestelmä, joka ot- 21739: Valtuutetut ovat edellisen toimintakauden ai- taa riittävästi huomioon tuen eri tavoitteet mu- 21740: kana ottaneet kantaa lukuisiin eri asioihin. Kan- kaan lukien hallinnon rationaalisuus". 21741: Työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisukäytän- voimaan 1.3 .2000. Perustuslain säännökset vas- 21742: töä selvittäessään valtuutetut ovat todenneet taavat valtuutettujen asiasta tekemiä kannanot- 21743: mm., että eläkehakemusten hylkäysten kasvun toja. 21744: syyt on selvitettävä ja tarvittaessa puututtava Kelan asemaan liittyen valtuutetut ovat otta- 21745: ratkaisukäytäntöön sekä että työkyvyttömyys- neet kantaa myös Kelan hallintoon mm. siten, 21746: eläkkeitä koskevat ratkaisupäätökset tulee että Kelalla tulee olla itsenäinen päätoiminen 21747: perustella hyvin ja selkeästi niin, että hy lkäyk- johtajisto, joka vastaaEduskunnan valitsemil- 21748: sen perusteet käyvät riittävästi ja ymmärrettä- le valtuutetuille toimistaan, sekä että lisätyn hal- 21749: västi ilmi päätöksistä. Työkyvyttömyyseläkkei- lituksen asemaja tehtävät tulee selvittää erik- 21750: den ratkaisukäytäntöön on kiinnitetty huomiota seen. Valtuutetut ovat ottaneet kantaa myös hen- 21751: Eduskunnassa mm. valtuutettujen vuodelta 1998 kilöstön edustukseen laitoksen sisäisissä valmis- 21752: antaman toimintakertomuksen käsittelyn yhtey- telu- ja hallintoelimissä. Eduskunta on valtuu- 21753: dessä. Valtuutetut ovat antaneet työkyvyttö- tettujen toimintakertomuksesta 1998 antamas- 21754: myyseläkkeisiin liittyvän selvityksen Kelan yli- saan mietinnössä kiirehtinyt "Kansaneläkelai- 21755: lääkärin Antti Huunan-Seppälän tehtäväksi. toksen sisäisen hallinnon selkeyttämistä sekä 21756: Valtuutetut ovat kiinnittäneet huomiota Kelan sitä, että valittu hallintoratkaisu huomioon ot- 21757: rahoitukseen mm. lausumalla, että rahoituksen taen laitoksen henkilöstön edustusta harkitaan 21758: tulisi perustua nykyistä pysyvämmälle pohjal- laitoksen hallintoelimissä". 21759: le samalla kuitenkin säilyttäen rahoituksen va- Valtuutettujen kannanotot ja lausumat, jot- 21760: kuutusmaksuperiaate. Valtuutetut ovat esittä- ka ovat koskeneet Kelan toimintaa, ovat johta- 21761: neet, että Kelan hoitaman sosiaaliturvan rahoi- neet toimenpiteisiin Kelassa. Kannanotot ovat 21762: tusta selvitettäisiin. Tältä osin valtuutettujen kan- koskeneet mm. kansainvälisten asioiden käsitte- 21763: nanotot eivät ole toteutuneet. Tuloperusteet vah- lyaikoja, lisääntyneen työmäärän hoitamiseen 21764: vistetaan edelleen vuosittain erillislaeilla. Lippo- tarvittavia resursseja, tutkimustoimintaa, asia- 21765: sen II hallituksen ohjelmassa todetaan mm., että kaspalvelututkimuksia, takaisinperintäasioita, 21766: hallitus varautuu tulovero- ja sosiaalivakuutus- väärinkäytösasioita, atk-suunnitteluun liittyviä 21767: maksuperusteiden kevennyksiin. Lisäksi tode- kysymyksiä sekä opintotuen ratkaisutoimintaa. 21768: taan, että sosiaalivakuutuksen maksujen ja 21769: -etuuksien yhteyttä parannetaan. Sosiaali- ja ter- 7. Muita huomioita 21770: veysministeriön asettama työryhmä on heinä- 21771: kuussa 1999 ehdottanut työnantajan sosiaali- Kelan toiminta on vuoden aikana ollut poik- 21772: turvamaksujen alentamista. Toinen sosiaali- ja keuksellisen laajan huomion kohteena. Kelas- 21773: terveysministeriön asettama työryhmä selvittää sa toteutettiin syyskuussa laaja eläketulotieto- 21774: parhaillaan maksujen ja etuuksien parempaa jen vertailuajo, jonka seurauksena on voitu 21775: kohdentumista mm. ulkomaan työn aikana. todeta, että kansaneläkkeistä noin 9 000 on 21776: Valtuutetut ovat useaan eri otteeseen ottaneet maksettu virheellisen suuruisena. Virheistä noin 21777: kantaa Kelan asemaan Eduskunnan alaisena lai- 20 prosenttia on aiheutunut Kelan omista vir- 21778: toksena. Kelan asemasta on säädetty uuden heistä. Muut virheet eläkkeiden maksussa ovat 21779: perustuslain 36 §:ssä, jonka mukaan Eduskunta johtuneet pääasiassa eläkkeensaajan olosuhtei- 21780: valitsee valtuutetut valvomaan Kansaneläkelai- den muutoksesta tai kansaneläkkeen määrään 21781: toksen hallintoa ja toimintaa sen mukaan kuin vaikuttavien muiden eläkkeiden muutoksista, 21782: lailla tarkemmin säädetään. Perustuslaki tulee joista Kela ei ollut saanut tietoa. 21783: 21784: 17 21785: Valtuutetut ovat selvittäneet tarkasti päätös- Valtuutettujen ja tilintarkastajien tarkastus- 21786: ten tarkistusmenettelyä ja etuuksien takaisin- toiminnan perusteella on voitu arvioida, että Kela 21787: perintää. Menettely on todettu lainmukaiseksi on hoitanut tehtävänsä hyvin. Kelan toiminta pe- 21788: ja tarpeelliseksi. Kelan tilintarkastajat ovat tois- rustuu pitkälti hyvään, ammattitaitoiseen hen- 21789: tuvasti edellyttäneet, että Kela valvoo etuustoi- kilökuntaan. Kelassa on toimihenkilöiden ikä- 21790: minnan oikeellisuutta ja yhdenmukaisuutta. Val- rakenne huomioon ottaen tulossa laaja suku- 21791: tuutetut ovat selvittäneet myös, onko menette- polven vaihdos, johon tulee varautua riittävän 21792: ly ollut kaikilta osin hyvän hallintotavan mukais- aikaisessa vaiheessa, jotta toimihenkilöiden 21793: ta sekä asiaan liittyviä vastuusuhteita. Selvityk- asiantuntemus pysyy samalla tasolla kuin ny- 21794: sissä Kelan toiminta on todettu asianmukaisek- kyisinkin. Tämä asettaa Kelan toiminnalle lisä- 21795: si. Asian tiedottamisessa on todettu puutteita sa- vaatimuksia tulevinakin vuosina. 21796: moin kuin eräät asiakkaille lähetetyt kirjeet on 21797: todettu huonoiksi. Valtuutetut ovat puuttuneet 8. Liitteet 21798: näihin asioihin. Asiakkaille menevät kirjeet on 21799: jo joko korjattu, tai joiltakin osin niiden läpikäy- Liitteenä on luettelo valtuutetuista ja varaval- 21800: minen on vielä kesken. Kelan tiedotustoimin- tuutetuista (liite 1), Kansaneläkelaitoksen vuo- 21801: nan valtuutetut ottavat käsiteltäväksi keväällä sikertomus toimintavuodelta 1999 ja siihen liit- 21802: 2000. tyvä tuloslaskelma ja tase sekä tilintarkastus- 21803: Yleisradion TV 1 teki syksyllä suurta huomio- kertomus ja lisätyn hallituksen lausunto (liitteet 21804: ta herättäneen ohjelman Kelasta. Myös tähän 2-4) sekä Kansaneläkelaitoksen hallituksen vas- 21805: valtuutetut puuttuivat välittömästi ja pyysivät taus Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokun- 21806: KHT-tilintarkastajaa selvittämään ohjelmassa nan mietintöön n:o 3/1999 vp Kansaneläkelai- 21807: esiin otetut asiat. KHT-tilintarkastajan selvityk- toksen valtuutettujen toimintakertomuksesta 21808: sen pohjalta voitiin todeta, ettei Kelan toimin- vuodelta 1998 (liite 5). 21809: nassa ollut moitittavaa. Lisäksi liitteenä on Tutkimus- ja kehitysyk- 21810: Näiden tapahtumien johdosta valtuutetut sikön laatima katsaus Kelan tutkimustyön kes- 21811: ovat keskustelleet myös siitä, onko tarvetta te- keisistä tuloksista ja havainnoista vuonna 1999 21812: hostaa valvontaa. Valtuutettujen toiminta on (liite 6). 21813: kuitenkin koettu edelleen hyväksi ja toimivak- 21814: si. Valtuutetuilla on tarvittavat tiedot ja keinot 21815: puuttua asioihin, jos epäkohtia havaitaan. Helsingissä 22. maaliskuuta 2000 21816: Valtuutetut ovat puuttuneet myös muihin laa- 21817: jaa keskustelua herättäneisiin asioihin. Työky- Jorma Huuhtanen 21818: vyttömyyseläkkeiden ratkaisutoiminta ja työ- 21819: kyvyttömyyden arvioinnin kehittämistarve ovat Pirkko Peltomo KariRajamäki 21820: jo pitkään olleet esillä muun muassa Eduskun- 21821: nassa. Valtuutetut ovat ottaneet tämän asian sel- ValtaKoski Anne Huotari 21822: vittämisen yhdeksi painopistealueekseen toimi- Hannu Takkula Niilo Keränen 21823: kautensa aikana. Asiasta on pyydetty selvitys ja Jaana Ylä-Mononen Tnno 1hamäki 21824: kehittämisehdotukset Kelan ylilääkäriltä Antti 21825: Huunan-Seppälältä, joka on ottanut selvitys- Petri Salo llkka Oksala 21826: työhön myös muita asiantuntijoita. Selvityksen 21827: valmistuttua valtuutetut päättävät mahdollisis- PehrLöv 21828: ta jatkotoimista. 21829: Liite 1 21830: 21831: 21832: Luettelo valtuutetuista ja Kertomusvuoden maaliskuussa toimitettu- 21833: varavaltuutetuista jen edustajanvaalien jälkeen pidetyillä ensimmäi- 21834: sillä varsinaisilla valtiopäivillä Eduskunta toi- 21835: Vuoden 1995 maaliskuussa toimitettujen edus- mitti uusien valtuutettujen ja heidän varamiesten- 21836: tajan vaalien jälkeen pidetyillä ensimmäisillä sä vaalin 7. huhtikuuta, jolloin valituiksi tulivat 21837: varsinaisilla valtiopäivillä Eduskunta toimitti seuraavat henkilöt: 21838: valtuutettujen ja heidän varamiestensä vaalin. 21839: Nämä valtuutetut olivat seuraavat: Huuhtanen, Janna, kansanedustaja 21840: Varajäsenet 21841: Huuhtanen, Jonna, kansanedustaja Vihriälä, Jukka, kansanedustaja 21842: varajäsenet Vilkuna, Pekka, kansanedustaja 21843: Hyssälä, Liisa, kansanedustaja Peltomo, Pirkko, kansanedustaja 21844: Komi, Armas, kansanedustaja Koskinen, Marjaana, kansanedustaja 21845: Vehkaoja, Marjatta, kansanedustaja Karhu, Saara, kansanedustaja 21846: Rask, Maija, kansanedustaja Rajamäki, Kari, kansanedustaja 21847: Viljamaa, Marja-Leena, kansanedustaja Mähönen, Raimo, kansanedustaja 21848: Törnqvist, Kerttu, kansanedustaja Haatainen, Tuula, kansanedustaja 21849: Koski, Valto, kansanedustaja Koski, Valto, kansanedustaja 21850: Koskinen, Marjaana, kansanedustaja Prusti, Riitta, kansanedustaja 21851: Rajamäki, Kari, kansanedustaja Seppälä, Arto, kansanedustaja 21852: Mähönen, Raimo, kansanedustaja Huotari, Anne, kansanedustaja 21853: Ojala, Reino, kansanedustaja Immonen, Mikko, kansanedustaja 21854: Peltomo, Pirkko, kansanedustaja Kuoppa, Mikko, kansanedustaja 21855: Lapiolahti, Arto, kansanedustaja Takkula, Hannu, kansanedustaja 21856: Rantanen, Jorma, kansanedustaja Nousiainen, Pekka, kansanedustaja 21857: Huotari, Anne, kansanedustaja Kemppainen, Marja-Leena, kansanedustaja 21858: Tiusanen, Pentti, kansanedustaja Keränen, Niilo, kansanedustaja 21859: Puhjo, Veijo, kansanedustaja Oinonen, Lauri, kansanedustaja 21860: Takkula Hannu, kansanedustaja Puhakka, Osmo, kansanedustaja 21861: Vihriälä, Jukka, kansanedustaja Ylä-Mononen, Jaana, kansanedustaja 21862: Rehn, Vuokko, kansanedustaja Kerola, Inkeri, kansanedustaja 21863: Ikonen, Tuula, terveydenhuollon tarkastaja Komi, Katri, kansanedustaja 21864: Lindqvist, Maija-Liisa, kansanedustaja Ihamäki, Timo, kansanedustaja 21865: Karjula, Kyösti, kansanedustaja Kanerva, Seppo, kansanedustaja 21866: Markkula-Kivisilta, Hanna, kansanedustaja Vahasalo, Raija, kansanedustaja 21867: Knaapi, Anne, kansanedustaja Markkula-Kivisilta, Hanna, kansanedustaja 21868: Kokkonen, Paula, kansanedustaja Salo, Petri, kansanedustaja 21869: Ihamäki, Timo, kansanedustaja Sarkomaa, Sari, kansanedustaja 21870: Tolonen, Irja, kansanedustaja, 1.1.-27 .1. Nurmi, Tuija, kansanedustaja 21871: Siimes, Outi, kansanedustaja, 29.1. lukien Oksala, Ilkka, neuvotteleva virkamies 21872: Nurmi, Tuija, kansanedustaja Kurvinen, Esko, kansanedustaja 21873: Kaari/ahti, Marjut, kansanedustaja Löv, Pehr, kansanedustaja 21874: Oksala, Ilkka, eduskuntasihteeri Katainen, Jyrki, kansanedustaja 21875: Pelkonen, Elisa, järjestösihteeri Könkkölä, Kalle, pääsihteeri 21876: Löv, Pehr, kansanedustaja 21877: Wideroos, Ulla-Maj, kansanedustaja 21878: Hiltunen, Leea, johtava hoitaja 21879: 21880: lQ 21881: 1 21882: 1 21883: 1 21884: 1 21885: 1 21886: 1 21887: 1 21888: 1 21889: 1 21890: 1 21891: 1 21892: 1 21893: 1 21894: 1 21895: 1 21896: 1 21897: 1 21898: 1 21899: 1 21900: 1 21901: 1 21902: 1 21903: 1 21904: 1 21905: 1 21906: 1 21907: 1 21908: 1 21909: 1 21910: 1 21911: Liite 2 21912: 21913: 21914: KANSANELÄKELAITOKSEN VUOSIKERTOMUS 1999 21915: 62. TOIMINTAVUOSI 21916: 21917: KELA-JOKAISTA markkaa. Lisäksi valtion takuusuoritusta tarvit- 21918: SUOMALAISTA VARTEN tiin maksuvalmiuden turvaamiseksi 1,2 mrd. 21919: markkaa. Etuusmenot ja tuotot ilman takuu- 21920: Kansaneläkelaitos (Kela) huolehtii Suomessa suorituksia kasvoivat 0,5 mrd. markkaa edelli- 21921: asuvien perusturvasta eri elämäntilanteissa. Ke- seen vuoteen verrattuna. 21922: lan hoitamia sosiaaliturvaetuuksia ovat vähim- Valtaosa suomalaisista sai Kelan etuuksia. 21923: mäiseläkkeet, vammaisetuudet, sairausva- Sairausvakuutusetuuksia maksettiin 3,7 miljoo- 21924: kuutusetuudet, kuntoutusetuudet, työttömän nalle ja työttömyysturvaetuuksia 0,4 miljoonalle 21925: perusturvaetuudet, pienten lasten hoidon tuki, henkilölle. Eläkkeensaajia oli vuoden lopussa 1,1 21926: lapsilisät, äitiysavustus, opintoetuudet, yleinen miljoonaa ja lapsilisää saaviarunsas miljoona. 21927: asumistuki ja sotilasavustus. Vuosituhannen vaihtumisen aiheuttamiin 21928: riskeihin varauduttiin tarkistamaliaja tekemäl- 21929: Eduskunnan valvonnassa lä muutoksia atk-jäljestelmiin sekä lukuisiin lait- 21930: teisiin ja niiden ohjelmiin. Myös muihin toimin- 21931: Kela toimii eduskunnan valvonnassa. Laitoksen nallisiin riskeihin varauduttiin ohjeistuksella, 21932: toimintaa johtaa sen hallitus. Periaatteellisesti tär- koulutuksella ja päivystysorganisaatiolla. On- 21933: keät asiat ja eräät nimitykset päättää lisätty hal- gelmia vuosituhannen vaihtuessa ei ollut. 21934: litus. Laitoksen hallintoa ja toimintaa valvovat Vuonna 2002 tapahtuvaan euron käyttöön- 21935: eduskunnan valitsemat 12 valtuutettuajaheidän ottoon valmistauduttiin toteuttamalla ensimmäi- 21936: valitsemansa kahdeksan tilintarkastajaa. set muutosprojektit tietojäJjestelmiin ja osallis- 21937: tumalla lainsäädäntömuutosten valmisteluun. 21938: Kelan vakuutuspiirien määrä on vakuutuspiiri- 21939: Lähellä asiakasta uudistuksen jälkeen 86. Palvelupaikkoja oli vuo- 21940: denlopussa 341, joista 261 joka päivä avoinna 21941: Sosiaaliturvaetuuksien ratkaisua koskeva pää- olevia täyden palvelun toimistoja. 21942: töksenteko on hajautettu vakuutuspiirien toimis- Vuosi oli sisäisen toiminnan kehittämisen ai- 21943: toihin. Ne tekevät ratkaisupäätökset lähes kai- kaa. Laatuohjelmaa toteutettiin tekemällä edel- 21944: kista etuuksista. Vain työkyvyttömyyseläkkeet lisvuoden tapaan koko Kelan laadun itsearvioin- 21945: sekä osa opintomista ja työterveyshuollon kor- ti. Itsearvioinnit tehtiin myös osastoilla, alue- 21946: vauksista ratkaistaan keskitetysti pääkonttoris- keskuksissa ja vakuutuspiireissä. Itsearvioinnin 21947: sa. Korkeakouluopiskelijoiden opintotukihake- yhteydessä tuli esiin kehittämiskohteita, jotka on 21948: mukset ratkaistaan korkeakoulujen opintotuki- sisällytetty vuoden 2000 tulossopimuksiin. Edel- 21949: lautakunnissa. lisenä vuonna itsearvioinnissa esiin tulleita asioi- 21950: ta kehitettiin edelleen. Sisäisestä laatukilpailusta 21951: KELA VUONNA 1999 ja sen säännöistä tehtiin päätökset. Laatukilpailu 21952: käynnistyy vuonna 2000. 21953: Kelan kokonaiskulut olivat 55,2 mrd. markkaa. Kelan hallitus vahvisti kesäkuussa palvelutoi- 21954: Tästä etuuksiin käytettiin 53,5 mrd. markkaa ja minnan strategian vuosille 1999-2005. Se sisäl- 21955: toimintamenoihin 1,6 mrd. markkaa eli 3 % ko- tää myös kuvauksen Kelasta vuonna 2005. Pal- 21956: naismenoista. Tuotot olivat 53,5 mrd. markkaa, velutoiminnan strategian mukaan Kelan tavoit- 21957: mistä vakuutusmaksujen osuus oli 20,5 mrd. teena on olla paras palveluorganisaatio valtakun- 21958: 21959: 21 21960: nallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. Eri palve- KELAN MAKSAMAT ETUUDET 21961: lumuotojen avulla pidetään palvelut koko kan- 21962: san saatavilla, otetaan käyttöön uusia palvelu- Kaikki etuudet 21963: muotoja ja tarjotaan sähköisiä asiointimahdol- 21964: lisuuksia. Kela haluaa myös lisätä yhteistyötä Kelan etuusmenot kasvoivat edelliseen vuoteen 21965: kuntien, valtion ja yksityisten palveluorganisaa- verrattuna 0,9 %. Kun hinnat vastaavana aikana 21966: tioiden kanssa. nousivat 1,3 %, etuusmenotpienentyivätreaali- 21967: Tulossopimusten sisältöä ja tavoitteita yhden- sesti 0,4 %. Etuuksien yhteismäärä oli 53 529 21968: mukaistettiin ottamallakäyttöön tuloskortti. Kes- milj. markkaa. 21969: keisiä toimintaprosesseja kuvattiin ja kehitettiin Eniten pienentyivät eläke-etuudet. Merkittä- 21970: ja jätjestettiin koulutusta esimiehille ja laatuyh- vimmin tähän vaikuttivat säästöpäätökset,joilla 21971: dyshenkilöille. Palvelusitoumusten käyttöönotto etuuksia on leikattu vuosittain vuodesta 1996läh- 21972: aloitettiin. Sähköisiä palveluja täydennettiin ja tien. Nopeimmin kasvoivat yleisen asumistuen 21973: valmistauduttiin niiden laajentamiseen osallis- menot (13,0% ). 21974: tumalla erilaisiin yhteishankkeisiin, muun muas- 21975: 1999 1998 Muutos 21976: sa Satakunnan Makropilottiin. 21977: milj. mk milj.mk % 21978: Kelan asiakaspalvelukysely tehtiin aikaisem- Eläkkeet ja 21979: pien vuosien tapaan. Tässä kyselyssä, kuten vammaisetuudet 17 181 17 758 -3,2 21980: eräissä muissakin tutkimuksissa, Kelan palvelu- Sairausvakuutusetuudet 11 506 10 919 5,4 21981: Kuntoutusetuudet 1 234 1 140 8,2 21982: taso on arvioitu parhaimpiin kuuluvaksi. Työttömyysturvaetuudet 6 368 6 242 2,0 21983: Valmistelut uuteen toimihenkilöiden palkkaus- Lapsiperheiden etuudet 10 649 10 748 -0,9 21984: Opintoetuudet 3 622 3611 0,3 21985: järjestelmään siirtymiseksi jatkuivat. Koko Yleinen asumistuki 2 891 2 559 13,0 21986: henkilöstölle annettiin koulutusta ja sen jälkeen Muut etuudet 78 75 4,7 21987: tehtiin koko henkilöstöä koskeva luokitus. Etuudet yhteensä 53 529 53 049 0,9 21988: Henkilöstön määrä oli vuoden lopussa yhteen- 21989: sä 5 778. Heistä kokopäivätoimisia oli 4 922. Eläketurva ja vammaisetuudet 21990: Henkilöstön täysi eläkevastuu oli vuoden lopus- 21991: sa 6,1 mrd. markkaa ja eläkevastuurahaston 21992: Vuoden alussa eläkkeisiin ja vammaisetuuksiin 21993: varat 3,0 mrd. markkaa. tehtiin 1,3 prosentin suuruinen indeksikorotus se- 21994: kä leikattiin pelkkää entistä pohjaosaa saavien 21995: TOIMINTATIETOJA KELASTA 21996: kansaneläkettä 66 markalla, puolisolisää 81 21997: 1995 1996 1997 1998 1999 markalla ja lapsikorotusta 52 markalla kuukau- 21998: Kokonaismenot, 21999: mrd.mk 57,2 55,1 54,1 55,5 55,2 dessa. Elokuun alusta lukien alle 18-vuotiaalle 22000: ei enää myönnetty työkyvyttömyyseläkettä en- 22001: Toimintamenot/ 22002: kokonaismenot,% 2,8 3,0(4,0) 2,9 3,0(4,3) 3,0 nen kuin hänen kuntoutumismahdollisuuten- 22003: sa on selvitetty. Tämä vähensi elo-joulukuussa 22004: Etuusmenot/ 22005: BKT,% 9,8 9,0 8,3 7,7* 7,5* 16-17-vuotiaiden alkaneiden eläkkeiden luku- 22006: määrän puoleen edellisestä vuodesta. Kaikkiaan 22007: Etuusmenot/ 22008: sosiaalimenot,% 31,0 28,5 28,2 28,3* 28,1* eläkkeitä ja vammaisetuuksia maksettiin 17 181 22009: Etuusmenot/ 22010: miljoona markkaa eli 577 miljoonaa markkaa 22011: asukas, mk/v 10 900 10 300 10 200 10 300 10 400* (3,2 %)vähemmänkuin vuonna 1998. 22012: Henkilöstö 31.12. 5 798 5 765 5 718 5 718 5 778 22013: Kelasta eläkettä saavien määrä laski edelleen. 22014: *Arvio 22015: Heitä oli vuoden päättyessä 1 080 000 (vähen- 22016: Suluissa oleva luku vastaa tilinpäätöksessä olevaa määrää, jossa on nystä 1,6 %). Eniten vähenivät varhennettua 22017: otettu huomioon eläkevastuurahaston nopeutettu kattaminen. vanhuuseläkettä saavien (29,8 %) ja yksilöllistä 22018: varhaiseläkettä saavien (21,0 %) määrät. Kelas- 22019: 22 22020: ta pelkkää eläkkeensaajien asumistukea, hoito- väliä, mihin vaikutti pohjoismaisen sosiaalitur- 22021: tukea tai rintamalisää sai 6 100 henkilöä (lisäys- vasopimuksen perusteella maksettavien eläkkei- 22022: tä 34 %). den uudelleen laskemista koskevat ratkaisut. 22023: Kelaan tuli 365 000 hakemusta, jotka koski- Kansalliset hakemukset käsiteltiin keskimäärin 22024: vat eläkettä, eläkkeenosaa, vammaisetuutta tai 34 päivässä, mutta kansainväliset hakemukset 22025: niiden tarkistusta(lisäystä5,0% ). Näistä 18 000 keskimäärin 330 päivässä. Noin puolet kansalli- 22026: oli kansainvälisiä hakemuksia, jotka perustuivat sista hakemuksista käsiteltiin alle 20 päivässä. 22027: EY-asetukseen tai sosiaaliturvasopirnuksiin. Ha- Keskimääräinen kansaneläke oli vuoden 1999 22028: kemuksista 36 prosenttia koski uutta eläkettä tai lopussa rintamalisät mukaan luettuna 1 275 22029: vammaisetuutta ja 37 prosenttia asumistukea. markkaa kuukaudessa. Pelkän kansaneläkkeen 22030: Työeläkehakemuksia vastaanotettiin edelleen varassa elävän yksinäisen henkilön kansaneläke 22031: työeläkelaitoksille toimitettaviksi 74 300 kpl eli oli ensimmäisessä kuntaryhmässä 2 625 mark- 22032: kolme prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. kaa kuukaudessa. Keskimääräinen eläkkeensaa- 22033: Hakemusten keskimääräinen käsittelyaika oli jien asumistuki oli vuoden lopussa 664 markkaa 22034: 52 päivää. Se piteni edellisestä vuodesta 8 päi- kuukaudessa. 22035: 22036: ELÄKKEET 22037: 1999 1998 Muutos 22038: milj. mk milj. mk % 22039: Eläkkeet 16 595,6 17 189,4 - 3,5 22040: Kansaneläkkeet 15 584,2 16 118,7 - 3,3 22041: Vanhuuseläkkeet 11 279,5 11 658,4 - 3,3 22042: Niistä alle 65-vuotiaiden 56,3 68,4 - 17,7 22043: Työkyvyttömyyseläkkeet 3 957,6 4 111,5 - 3,7 22044: Niistä yksilölliset varhaiseläkkeet 182,0 246,3 - 26,1 22045: Työttömyyseläkkeet 298,4 314,1 - 5,0 22046: Muut 48,8 34,7 40,5 22047: Perhe-eläkkeet 241,3 245,1 - 1,5 22048: Rintamasotilasetuudet 770,0 825,5 - 6,7 22049: Muut etuudet 15,3 13, l 17,3 22050: Eläkkeensaajien lukumäärä 31.12.1999 31.12.1998 Muutos % 22051: Eläkkeensaajia yhteensä l 079 800 l 097 500 - 1,6 22052: Kansaneläkkeen saajia l 041 900 1 058 600 - 1,6 22053: Vanhuuseläkkeen saajia 774 600 774 900 - 0,0 22054: Niistä alle 65-vuotiaiden 6700 9 500 - 29,8 22055: Työkyvyttömyyseläkkeen saajia 234 800 249 300 - 5,9 22056: Niistä yksilöllisiä varhaiseläkkeitä 29 000 36 700 - 21,0 22057: Työttömyyseläkkeen saajia 26 600 30 000 - 11,4 22058: Muita 6 000 4 400 34,7 22059: Perhe-eläkkeensaajia 37 900 38 900 - 2,7 22060: Kansaneläkkeiden rakenne 31.12.1999 31.12.1998 Muutos o/o 22061: Kansaneläkkeen saajista sai 22062: täyttä eläkevähenteistä 22063: kansaneläkettä 121 300 126 700 - 4,2 22064: vähennettyä eläkevähenteistä 22065: kansaneläkettä 534 500 535 700 - 0,2 22066: leikattua kansaneläkettä 380 000 391 700 - 3,0 22067: pelkkää asumistukea, eläkkeen- 22068: saajien hoitotukea tai rintamalisää 6 100 4 500 34,0 22069: Kansaneläkkeensaajista sai 22070: asumistukea 160 300 158 800 0,9 22071: eläkkeensaajien hoitotukea 150 600 145 500 3,5 22072: rintamalisää 160 000 172 500 - 7,2 22073: ylimääräistä rintamalisää 88 300 96 700 - 8,6 22074: puolisolisää 200 200 - 19,3 22075: lapsikorotusta 10 400 12 600 - 17,6 22076: 22077: 22078: 23 22079: VAMMAISETUUDET 22080: 1999 1998 Muutos 22081: milj.mk milj. mk •;. 22082: Lapsen hoitotuet 425,5 411,4 3,4 22083: Vammaistuet 160,3 157,0 2,0 22084: Vammaisetuuksia 22085: saavien lukumäärä 31.12.1999 31.12.1998 Muutos% 22086: Lapsen hoitotuet 46 000 45 200 1,9 22087: Vammaistu et 11 700 11 600 1,1 22088: 22089: 22090: 22091: 22092: SAIRAUSVAKUUTUS ovat hieman kasvaneet. Hammaslääkärin palk- 22093: kioista korvausta saaneiden määrä on laskenut 22094: Sairausvakuutuksen etuusmenot kasvoivat edel- 200 OOO:lla (30 % ). Tämä johtuu niiden luku- 22095: lisvuodesta587 milj. mk (5,4% ). Etuuksiamak- määrän pienenemisestä, joilla tilapäisen lain no- 22096: settiin 11 506 milj. markkaa. Sairaanhoitokor- jalla oli oikeus yhteen korvaukseen hammaslää- 22097: vaukset kasvoivat 5,6% ja työtulokorvaukset kärin suorittamasta ehkäisevästä hoidosta. 22098: 5,2 %. Sairausvakuutusetuuksia saaneiden hen- Vuoden 1999 alusta tuli voimaan sairausva- 22099: kilöiden lukumäärä pysyi likimain ennallaan. kuutuslain muutos, jonka perusteella eräiden 22100: Keskimääräinen sairauspäiväraha oli 223 merkittävien ja kalliiden lääkkeiden peruskor- 22101: markkaa ja vanhempainpäiväraha 181 markkaa. vattavuus edellyttää erillisselvityksellä osoitet- 22102: Tarveharkintaisia sairauspäivärahoja maksettiin tua riittävää hoidollista perustetta. Merkittävis- 22103: 1 400 henkilölle. Vuosilomakustannusten kor- tä ja kalliista lääkkeistä maksettiin v. 1999 pe- 22104: vausta maksettiin 19 500 henkilön työnantajalle. ruskorvausta 39,1 milj. mk ja 30,4 milj. mk lisä- 22105: Sairauspäiväraharatkaisuja tehtiin kaikkiaan korvausta. 22106: 541 000 (lisäystä 2,4 %). Ratkaisujen keski- Työterveyshuollon menot olivat 719 milj. 22107: määräinen käsittelyaika oli 13 päivää (lisäystä 1 markkaa (lisäystä 6,9 % ). Työnantajille kor- 22108: päivä). vauksiamaksettiin 623 milj. markkaa, Ylioppi- 22109: Sairaanhoitokorvauksista lääkekorvaukset laiden terveydenhoitosäätiölle 92 milj. markkaa, 22110: kasvoivat 8,2% ja matkakorvaukset 2,7 %. yrittäjien ja muiden omaa työtään tekevien työ- 22111: Muut sairaanhoitokorvaukset vähenivät. Lääke- terveyshuoltokorvauksia 0,4 milj. markkaaja 22112: korvausten kasvu johtuu mm. uusien entistä kal- korvauksia terveyskeskuksille 1,9 milj. markkaa. 22113: liimpien lääkkeiden tulosta korvauksen piiriin. Maatalousyrittäjien työolosuhdeselvitysten ku- 22114: Myös lääkekorvauksia saaneiden lukumäärät lut olivat 2,0 milj. markkaa. 22115: 22116: 22117: 22118: 22119: 24 22120: SAIRAUSVAKUUTUSEfUUDET 22121: 1999 1998 Muutos 22122: milj. mk milj. mk % 22123: Kaikki etuudet 11 505,8 10 918,5 5,4 22124: Työtulokorvaukset 5 590,3 5 314,8 5,2 22125: Sairauspäi värahat 1 2 724,5 2 510,2 8,5 22126: Vanhempainpäivärahat 2 2 865,8 2 804,6 2,2 22127: Sairaanhoitokorvaukset 5 140,9 4 870,3 5,6 22128: Muut etuudet 774,6 733,4 5,6 22129: 22130: Kaikki sairaanhoitokorvaukset 5 140,9 4 870,3 5,6 22131: Lääkkeet 3 634,7 3 358,6 8,2 22132: Peruskorvatut (50 %) 1 418,9 1 247,3 13,8 22133: Erityiskorvatut (75 %) 1 011,9 1 002,1 1,0 22134: Erityiskorvatut (100 %) 983,6 933,0 5,4 22135: Lääkkeiden lisäkorvaukset3 220,2 176,2 25,0 22136: Lääkärinpalkkiot 346,9 347,5 - 0,2 22137: Hammaslääkärinpalkkiot 235,1 247,9 - 5,2 22138: Tutkimus ja hoito 334,2 342,0 - 2,3 22139: Matkakustannukset 590,0 574,3 2,7 22140: Matkojen lisäkorvaukset3 96,3 90,6 6,2 22141: 22142: Sisältää myös tartuntatautilain perusteella maksetut päivärahat ja ansionmenetyskorvaukset 22143: sekä elimen tai kudoksen luovuttajalle maksetut päivärahat. 22144: Sisältää myös erityishoitorahat ja vuosilomakustannusten korvaukset työnantajalle. 22145: Lääkkeiden omavastuun kattosumma oli 3 283 mk ja matkojen 900 mk v. 1999. 22146: 22147: 22148: Sairausvakuutusetuuksien 22149: saajat 1999 1998 Muutos % 22150: 22151: Kaikki etuudet 3 715 300 3 725 600 - 0,3 22152: Sairauspäivärahat 286 900 278 100 3,2 22153: Vanhempainpäivärahat 139 500 139 400 0,1 22154: Sairaanhoitokorvaukset 3 658 400 3 669 200 - 0,3 22155: Lääkkeet 3 276 600 3 246 200 0,9 22156: Peruskorvatut (50%) 3 136 000 3 097 900 1,2 22157: Erityiskorvatut (75 %) 737 400 730 100 1,0 22158: Erityiskorvatut (100 %) 360 800 353 100 2,2 22159: Lääkkeiden lisäkorvaukset 90 900 82 900 9,6 22160: Lääkärinpalkkiot 1 361 500 1 359 500 0,1 22161: Hammaslääkärinpalkkiot 467 200 666 400 -29,9 22162: Tutkimus ja hoito 717 700 715 300 0,3 22163: Matkat 564 200 560 800 0,6 22164: Matkojen lisäkorvaukset 27 900 27 800 0,3 22165: 22166: 22167: 22168: KUNTOUTUS JA SAIRAUKSIEN 50 OOO:lle muuta ammatillista ja lääkinnällistä 22169: EHKÄISY kuntoutusta. Kuntoutusasiakkaiden lukumäärä 22170: lisääntyi edellisestä vuodesta 10,2 %. 22171: Kuntoutuskulutkasvoivat 8,2 %. Ne olivat yh- Kuntoutusrahaa maksettiin 53 900 henkilölle 22172: teensä 1 234 milj. markkaa. Yksilökohtaiseen (lisäystä 8,3 %).Heistä 42 600 henkilöä oli saa- 22173: kuntoutukseen käytettiin 1 007 milj. markkaa nut kuntoutuspäätöksen Kelasta. Vuodesta 1992 22174: (lisäystä 9,8 %). Kuntoutusrahaa maksettiin vuoteen 1999 kuntoutusrahaa saaneiden hen- 22175: 217 milj. markkaa (lisäystä4,0% ). kilöiden lukumäärä kasvoi 7 5 %. Erityisesti on 22176: Kuntoutustoirnenpiteitä kustannettiin 81 200 lisääntynyt lyhytkestoisemman kuntoutuksen 22177: henkilölle. Heistä 15 900:lle järjestettiin vajaa- (esirn. TYK-toiminta) ajalta maksettu kuntoutus- 22178: kuntoisten ammatillista kuntoutusta, 17 1OO:lle raha. Kuntoutusraha oli keskimäärin 170 mark- 22179: vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta ja kaa päivässä. 22180: 22181: 22182: 25 22183: Kuntoutuksen palveluyksikkö Peruspäiväraha- ja työmarkkinatukiratkaisu- 22184: Kuntoutuksen palveluyksikkö tuottaa kuntoutus- ja tehtiinkaikkiaan 799 000 (lisäystä 2,4% ). Rat- 22185: palveluja niin Kelan oman organisaation kuin ul- kaisujen keskimääräinen käsittelyaika oli 13 päi- 22186: kopuolisten tilaajien tarpeisiin. Kuntoutuspalve- vää kuten edellisenäkin vuonna. 22187: luasiakkaiden määrä oli 4 095. Asiakasvuorokau- Työvoimapoliittisia koulutusetuuksia maksettiin 22188: sia kertyi 42 446, mikä oli 12 %enemmän kuin 180milj. markkaaeli3,4% enemmänkuinedel- 22189: edellisenä vuonna. lisenä vuonna. Etuuksia sai 58 000 henkilöä (li- 22190: säystä noin 1 %).Työttömien, mukaan luettuna 22191: MUU SOSIAALITURVA myös pitkäaikaistyöttömät, omaehtoisen opiske- 22192: lun tukea maksettiin 600 henkilölle. 22193: Työttömyysturva 22194: Työllisyyden parantumisesta huolimatta Kelan Lapsiperheiden etuudet 22195: maksamat työttömyysturvaetuudet kasvoivat Pienten lasten hoidon tukimenot pienenivät 22196: 2 %ja olivat 6 368 milj. markkaa. Peruspäivärahat 2,4 %. Tukeamaksettiin 131200henkilölleyh- 22197: vähenivät 14,8 %, mutta työmarkkinatuetkas- teensä 2 290 milj. markkaa. Tähän sisältyy 22198: voivat3,8 %. 2 081 milj. markkaa kotihoidon tukea, 204 milj. 22199: Työmarkkinatuen markkamäärään sisältyvät markkaa yksityisen hoidon tukea ja osittaista hoi- 22200: myös työmarkkinatukena maksettu yhdistelmätu- torahaa 5 milj. markkaa. Markkamääriin sisältyy 22201: ki ja kotoutumistuki. Yhdistelmätukea maksettiin 248 milj. markkaakuntakohtaisia lisiä. Yksityisen 22202: pitkäaikaistyöttömän työllistäneille työnantajille hoidon tuen saajia oli 16 700. 22203: 287 milj. markkaa eli yli 3 kertaa enemmän kuin Lapsilisämenojen vähentyminen on jatkunut 22204: edellisvuonna. edellisvuosien tapaan (-0,5 %).Lapsilisiä mak- 22205: Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta tuli settiin 8 307 milj. markkaa. Lapsilisää saavia per- 22206: voimaan toukokuun alussa. Sen mukaan maahan- heitäolijoulukuussakaikkiaan594 OOOeli vähen- 22207: muuttajalla on kolmen ensimmäisen maassaolo- nystä oli 1,2 %. Korotettua lapsilisää maksettiin 22208: vuoden aikana oikeus työmarkkinatukeen ai- 102 000 yksinhuoltajaperheelle. Lapsia, joista 22209: noastaan kotoutumistukena. Kotoutumistuen maksettiin lapsilisää, oli vuoden lopussa 1 072 000. 22210: työmarkkinatukea maksettiin 47 milj. markkaa. Äitiysavustuksia maksettiin 57 000 äidille yh- 22211: Työttömyysturvaetuuksia maksettiin vuoden ai- teensä 54 milj. markkaa (edellisvuonna 53 milj. 22212: kana 354 000 henkilölle keskimäärin 152 päivää markkaa). Äitiyspakkauksen valitsi 77% avus- 22213: etuuden saajaa kohti. Peruspäivärahaa sai 46 000 tuksen saajista, ja loput ottivat 760 markan raha- 22214: henkilöä (vähennystä 10,0 %) ja työmarkkinatu- avustuksen. 22215: kea 312 000 työtöntä (vähennystä 3,3 % ). Lisäk- 22216: si yhdistelmätuen työmarkkinatukea maksettiin Opintotuki 22217: 21 000 pitkäaikaistyöttömän työnantajalle jako- Opintojen tukemiseen tarkoitetutetuudet kasvoi- 22218: toutumistukea 4 800 maahanmuuttajalle. vat0,3 %. Tukiamaksettiin3 622milj. markkaa, 22219: Työmarkkinatuen saajista 91 000 oli vuoden josta opintorahoja oli 3 187 milj. markkaa eli 88 %. 22220: aikana ollut työharjoittelussa tai työvoimakoulu- Vuoden lopussa opintotukea sai 258 000 opiskeli- 22221: tuksessa. Työmarkkinatukea saaneista 97 000 on jaa (vähennystä 0,1 %). Heistä yliopisto-opiske- 22222: saanut ansioturvan päivärahaaja 96 000 perus- lijoita oli 67 000, ammattikorkeakoululaisia 57 000, 22223: päivärahaa enimmäisajan. ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevia 99 000, 22224: Työttömyysturvan keskimääräinen peruspäivä- lukiolaisia 30 000 ja ulkomaisissa oppilaitoksis- 22225: rahaoli 118 markkaaja työmarkkinatuki 115 mark- sa opiskelevia 5 000. Keskimääräinen opintora- 22226: kaa. Soviteltua päivärahaa maksettiin vuoden ai- haoli vuodenlopussa 1160markkaajaaikuis- 22227: kana ainakinjonkin aikaa 27 %:lle peruspäivära- opintoraha 2 200 markkaa kuukaudessa. Noin 22228: han saajistaja 15 %:1le työmarkkinatuen saajista. kolmasosalle opintorahan saajista myönnettiin 22229: 22230: 26 22231: asumislisä. Se oli keskimäärin 730 markkaa kuu- tuen saajista on vähentynyt. Se oli 39 %ja yksin- 22232: kaudessa. asuvien osuus oli 46 %. Työttömiäruokakuntia 22233: Opintolainan korkoavustusta maksettiin 24 000 oli asumistuen saajista 53 %ja opiskelijaruokakun- 22234: henkilölle yhteensä 18 milj. markkaa. Korkotuki- tia 24 %. Keskimääräinen asumistuki oli vuoden 22235: menot olivat 20 milj. markkaa. Opintolainakanta lopussa 1 109 markkaa kuukaudessa. 22236: oli vuoden lopussa 9,4 mrd. markkaa. Valtionta- Vuoden aikana tehtiin 505 000 yleistä asumis- 22237: kauksen perusteella opintolainoja ja lainan kor- tukea koskevaa päätöstä (+3,5 %).Hakemukseen 22238: koja maksettiin 124 milj. markkaa, mikä oli 9 % perustuvien ratkaisujen keskimääräinen käsitte- 22239: enemmän kuin vuotta aikaisemmin. lyaika oli 23 päivää, joka oli päivän enemmän 22240: Koulumatkatukea sai kaikkiaan 70 000 opiske- kuin edellisenä vuonna. 22241: lijaa yhteensä 132 milj. markkaa. 22242: Opintotukihakemusten keskimääräinen käsit- Muut etuudet 22243: telyaika oli opintotukikeskuksessa 17 päivää (ly- 22244: Sotilasavustusmenojen pieneneminen jatkui 22245: hennystä 2 päivää), korkeakoulujen opintotuki- 22246: (-3,4% ). Sotilasavustuksia maksettiin 55 milj. 22247: lautakunnissa 8 päivää ja toimistoissa 13 päivää 22248: markkaa (-2 milj. mk). Sotilasavustuksen saajia 22249: (pidennystä 1 päivä). 22250: oli 11 200 (+2,1 %). Heistä varusmiehiä oli 9 200, 22251: siviilipalvelusmiehiä 1100 ja omaisia 900. 22252: Yleinen asumistuki Rintamaveteraanien kuntoutusmatkakustan- 22253: Yleisen asumistuen menot kasvoivat 13,0 %. 22254: nusten korvauksia maksettiin 3,6 milj. markkaa ja 22255: Kasvu johtui lähinnä työmarkkinatukea saavien 22256: maatalousyrittäjien työolosuhdeselvityskorvauksia 22257: pitkäaikaistyöttömien ja opiskelijaruokakuntien 22258: 2,2 milj. markkaa. TYöterveyslaitoksen yhteyteen 22259: tuesta. Tukia maksettiin 2 891 milj. markkaa. 22260: perustetun maatalousyrittäjien työterveyshuollon 22261: Asumistukea saaviaruokakuntia oli vuoden lopus- 22262: sa 207 000 (lisäystä vajaa 1 %).Ruokakunnista keskusyksikön menoja korvattiin 2,0 milj. mk. 22263: lähes puolet on yksin asuvia. Lapsiperheiden osuus 22264: MUUTEfUUDEf 22265: 1999 1998 Muutos 22266: milj. mk milj.mk % 22267: Kuntoutusetuudet 1 233,6 1 139,6 8,2 22268: Yksilökohtainen kuntoutus 1 006,6 916,5 9,8 22269: Kuntoutusraha 216,1 208,0 3,9 22270: Muut kulut 10,9 15,1 -28,0 22271: 1 6 241,6 2,0 22272: Työttömyysturvaetuudet 6 368,3 22273: Peruspäi värahat 2 3 521,5 612,2 - 14,8 22274: Työmarkkinatuki 5 654,9 ,5 447,6 3,8 22275: Yhdistelmätuen työmarkkinatuki 287,5 86,1 233,9 22276: Kotoutumistuen työmarkkinatuki 47,3 22277: Työvoimapoliittiset koulutusetuudet 179,6 173,7 3,4 22278: Koulutustuki 64,1 65,7 - 2,4 22279: Työmarkkinatuella opiskelevan 22280: ylläpito- ja majoituskorvaukset 115,5 108,0 6,9 22281: Työttömien (ml.pitkäaikaistyöttömien) 22282: omaehtoisen opiskelun tuki 10,6 6,4 66,5 22283: Äitiysavustukset 53,9 52,8 2,0 22284: Lapsilisät 8 307,2 8 353,0 -0,5 22285: Pienten lasten hoidon tuki 2 288,0 2 342,2 -2,3 22286: Lakisääteinen tuki 2 039,5 2 094,6 -2,6 22287: Kuntakohtaiset lisät 248,5 247,6 0,3 22288: Opintoetuudet 3 622,0 3 610,5 0,3 22289: Yleinen asumistuki 2 891,0 2 558,5 13,0 22290: Muut 63,0 61,7 2,0 22291: Sisältää myös vuorottelukorvaukset (1,8 milj. ruk 1998 ja 1,7 milj. ruk 1999). 22292: Sisältää myös ulkomaille työnhakuun lähteneille suomalaisille Kelan kautta maksetut ansiopäivärahat 22293: Sisältää myös työhaJjoittelun ajalta maksetut ylläpitokorvaukset (4,1 milj. ruk 1998 ja 7,4 milj. mk 1999). 22294: 22295: 22296: 27 22297: KELAN MUU TOIMINTA KANSAINVÄLINENYHTEISTYÖ 22298: 22299: TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA Yhteistyö eri maiden sosiaalivakuutuslaitosten 22300: SEKÄ TIETOPALVELU sekä alan järjestöjen kanssa jatkui. Kela osallis- 22301: tui edelleen aktiivisesti muun muassa Kansain- 22302: Kelan toimintojenkehittämiseksi tuotettiin tietoa välisen sosiaalitUlVajärjestön ISSA:n (lbe Inter- 22303: useilla tutkimusalueilla. Tutkimus- ja asiantun- national Social Security Association) sekä 22304: tijatyö kohdistui lähinnä väestön toimeentulo- ESIP:n (European Social Insurance Partners) 22305: turvaan ja terveysturvaan sekä sosiaaliturvan työhön. 22306: talouden kysymyksiin. EU-lainsäädännön ja sosiaalitUlVasopimusten 22307: Tutkimusyhteistyötä jatkettiin Kansanter- täytäntöönpanoon liittyvät tehtävät ovathuomat- 22308: veyslaitoksen kanssa väestötasoisessa terveys- tava osa kansainvälisestä toiminnasta. Täytän- 22309: tutkimuksessa. Lisäksi yhteistyötä harjoitettiin töönpanoon liittyviä neuvotteluja käytiin Alan- 22310: useiden kansainvälisten, EU:n ja kotimaisten alan komaiden, Pohjoismaiden ja VIron sosiaaliva- 22311: järjestöjenja tutkimuslaitostenkanssa Tutkimus- kuutuslaitosten kanssa. 22312: toimintaa esittelevä osio toteutettiin Kelan Inter- Israelin kanssa solmittu sosiaaliturvasopimus 22313: net-sivuilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. tuli voimaan syyskuussa. Sosiaaliturvasopimus 22314: Omissajulkaisusarjoissajulkaistiin 29 raporttia Latvian kanssa allekitjoitettiin toukokuussa. So- 22315: tutkimushankkeiden tuloksista. Raportti näkö- siaaliturvasopimusneuvotteluja jatkettiin Aust- 22316: kulmista sosiaalitUlVan väärinkäyttöön julkaistiin ralian ja Luxemburgin kanssa. Puolan ja Liet- 22317: yhdessä Sosiaali-ja terveysalan tutkimus- ja ke- tuan kanssa aloitettiin sosiaaliturvasopimus- 22318: hittämiskeskus Stakesin kanssa. Yhdessä Hel- neuvottelut 22319: singin yliopiston kansainvälisen talousoikeuden Kela osallistui ISSA:n tutkimusohjelman suun- 22320: instituutin kanssa valmisteltiin26maan sosiaali- nitteluun ja jä.Ijestön Helsingissä syyskuussa 22321: tUlVajärjestelmien esittelyt Väestön ravitsemuk- 2000 pidettävän kansainvälisen tutkimusko- 22322: seen liittyvän tutkimustyön pohjalta julkaistiin kouksen valmisteluun. Kansainvälisen terveys- 22323: kitjakauppamyyntiin Paino hallintaan kotikons- jä.Ijestö WHO:n kanssa osallistuttiin terveys- 22324: tein-teos. haastattelujen kansainvälistä vertailtavuutta 22325: Tietopalvelu vastasi Kelan tietohuollosta, vä- edistävään hankkeeseen (EUROIDS). 22326: litti tietoa eri lähteistä pääasiassa Kelan omille !kääntyvää työvoimaa käsittelevä kansain- 22327: toimiyksiköille ja palveli rajatusti myös ulkopuo- välinen seminaari järjestettiin elokuussa Turussa 22328: lisia asiakkaita. Kertomusvuonna tietopalvelu yhdessä Euroopan elin-ja työolojen kehittämis- 22329: panosti erityisesti palveluista ja käytössä olevis- säätiön, kolmen ministeriön ja Eläketurva- 22330: ta tietopankeista tiedottamiseen Kelan sisällä. keskuksen kanssa. Syyskuussa pidettiin pohjois- 22331: Tietopalvelu jatkoi yhteistyötä sosiaali- ja ter- mainen sosiaalivakuutuskurssi Imatralla. Poh- 22332: veysministeriön hallinnonalan tietopalvelujen joismainen Kaiottikonferenssi järjestettiin Kitti- 22333: kanssa sekä terveys-, sosiaali- ja työympäristö- lässä samoin syyskuussa. 22334: alan kotimaisen tietopankin (TurvaCD) tuotta- 22335: miseksi että uusien yhteisten sähköisten palvelu- 22336: jen hankkimiseksi. 22337: 22338: 22339: 22340: 28 22341: TIEDOTUS va työpanos käytettiin myös vuosituhannen vaih- 22342: tumisen ja eurorahan aiheuttamien muutosten to- 22343: Kelan sanomat ilmestyi kertomusvuotena 7 ker- teuttamiseen tietojätjestelmiin. 22344: taa,joista vuoden ensimmäinen ja viimeinen nu- Tärkeimmät lainmuutoshankkeet liittyivät 22345: mero olivat joka kodin jakelunumeroita Gakelu asumistukilain muutoksiin sekä vuositulomallin 22346: 2,2 miljoonaa kappaletta). Lehden viiden muun käyttöönottoon ja asumislisän määräaikaistar- 22347: numeron painosmäärä oli 800 000 kappaletta. kistukseen opintotukijätjestelmässä. Merkittäviä 22348: FPA-bladet ilmestyi 5 kertaa,joista vuoden en- etuusjätjestelmien kehittämistehtäviä olivat uu- 22349: simmäinen ja viimeinen numero olivat jakelu- den väestötietojätjestelmän käyttöönoton edel- 22350: numeroita (noin 160 000 kappaletta). Kolmen lyttämät tehtävät sekä kuntoutusrahajärjestelmän 22351: muun lehden painosmäärä oli numeroa kohti uudistaminen. Yleisen asumistuen ja erityishoito- 22352: 60 000 kappaletta. Yhteispeli ilmestyi 10 kertaa rahajätjestelmän tietojätjestelmien kokonaisuu- 22353: (10 000 kappaletta) ja Sosiaalivakuutus 6 ker- distukset aloitettiin. 22354: taa (18 000 kappaletta). Vuoden 2000 tietojätjestelmiin aiheuttamien 22355: Toimintavuoden aikana vastattiin noin muutosten toteutustyö eteni aikataulun mukaises- 22356: 3 OOO:een Internet-kyselyyn. Kelan kotisivuilla ti ja muutettujen sovellusten käyttöönotto vuo- 22357: esiteltiin laitoksen toimintaa usein eri muodoin, denvaihteessa sujui erittäin hyvin. Tietojärjestel- 22358: muun muassa etuuksia, uutisia ja tutkimustoi- mien euromuutosten toteutusperiaatteet ja koko- 22359: mintaa. Paikallisradioille tuotettiin valmiita ra- naisaikataulu määriteltiin ja ensimmäiset muu- 22360: dio-ohjelmia ja tiedotusvälineille tiedotteita. tosprojektit valmistuivat. 22361: Uusina esitteinä valmistuivat Kelan etuudet Lokakuussa vaihdettiin päätietokoneen kes- 22362: euroina ja Muuttajan sosiaaliturva, joka kään- kusyksiköt Uudistuksella saavutettiin noin nel- 22363: nettiin myös englanniksi ja ranskaksi. Suomen- jänneksen tehonlisäys. Myös levymuistien ja ka- 22364: kieliset ja ruotsinkieliset Perusturva-esitteet settinauhajätjestelmän kapasiteettia kasvatettiin. 22365: (7 kpl) uusittiin, samoin englanninkielinen Toimintavuoden päättyessä käytössä oli 5 702 22366: A Guide to Benefits. mikrotyöasemaa. Päätetapahtumia tehtiin koko 22367: Kela osallistui lokakuussa Tukholmassa So- vuonna 778 miljoonaa. 22368: cialförsäkringstämman - Ruotsin vakuutuskas- 22369: sojen neuvottelupäiville, marraskuussa kuntou- TILASTOINTIJALASKELMAT 22370: tusmessuille Reha 99 Saksassa Dtisseldorfissa, 22371: helmikuussa tiedon hallinnan, hankinnan ja vies- Tilastotietokantojen tietosisältöä laajennettiin ja 22372: tinnän ammattitapahtumaan TIETO 99:een lähinnä vakuutuspiirien toimistojen tarpeita var- 22373: Helsingissä sekä Farmari - Suomen maata- ten laadittua mikroja hyödyntävää jätjestelmää 22374: lousnäyttelyyn elokuussa Kouvolassa. kehitettiin. Toimistojen toimintaakuvaavien tun- 22375: nuslukujen kehittämistyötä jatkettiin ja tilasto- 22376: TIETOJENKÄSITTELY aineistojen analysointia lisättiin. Tilastotietojen 22377: jakelua lntemetin kautta laajennettiin. 22378: Suunnittelutyö atk-keskuksessa painottui yhte- Kelan tilastollisen vuosikiijan, neljännesvuo- 22379: näiskäsittelymallin mukaisiksi rakennettavien sittaisen tilastokatsauksen ja viiden erikielisen 22380: tietojätjestelmien kehittämiseen ja lainmuutos- taskutilaston lisäksi kertomusvuonna ilmestyi 22381: ten toimeenpanoon eri tietojätjestelmiin. Mitta- kahdeksan tilastollista vuosikatsausta sekä eril- 22382: 22383: 22384: 29 22385: linennide Suomen terveydenhuollon kustannuk- Toimistoissa asioitiin noin 18 miljoonaa ker- 22386: sista. Tilastojulkaisuja ilmestyi kaikkiaan 20 kpl. taa. Lukuun sisältyvät asiakaskäyntien lisäksi 22387: Tilastotiedotteita ilmestyi 46 kpl. Yhteistyössä myös postitse ja puhelimitse tapahtuneet asioin- 22388: Eläketurvakeskuksen kanssa julkaistiin lisäksi nit. Asiakaskäyntien osuus kaikista asioinneis- 22389: kaksi nidettä maamme kokonaiseläketurvasta ja ta oli noin kolmannes. Lisäksi asiointi Interne- 22390: Lääkelaitoksen kanssa Suomen lääketilasto. tin kautta lisääntyi. Kela osallistui erilaisiin 22391: Laskentamalleja kehitettiin vastaamaan etuuk- sähköisen asioinnin kehittämishankkeisiin. 22392: sien määräytymispemsteissa ja rahoituksessa ta- 22393: pahtuneita muutoksia. Kansaneläkelaitoksen 22394: hoitamasta sosiaaliturvasta laadittiin ennuste HENKILÖSTÖ 22395: vuoteen 2050 saakka. Ennuste julkaistiin Ak- 22396: tuaarijulkaisuja-satjassa. ISSAlle laadittiin ra- Koko henkilöstön määrä oli vuoden lopussa 22397: portti eri maiden eläke-ennustemalleista. 5 778 eli 60 henkilöä enemmän kuin vuotta ai- 22398: kaisemmin. Toimistojen henkilömäärä kasvoi 22399: 35 henkilöllä, aluekeskusten väheni kahdella ja 22400: ASIAKASPALVELU JA keskushallinnon kasvoi 27 henkilöllä. 22401: PALVELUVERKKO Kokopäiväisiä toimihenkilöitä oli vuoden lo- 22402: pussa 4 922 (vähennystä 31 henkilöä ja 0,6 % ). 22403: Kelan viidellä vakuutusalueella oli vuoden päät- Heistä oli vakinaisia 4 506 (vähennystä 32) ja 22404: tyessä 86 vakuutuspiiriä. Kussakin piirissä oli yk- määräaikaisia416 (lisäystä 1). Lisäksi vakinai- 22405: si tai useampi joka päivä avoinna oleva täyden siaosapäivätoimisiaoli 787 (lisäystä 101,joka 22406: palvelun toimisto. Vuoden päättyessä Kelalla oli johtuu pääasiassa osa-aikaeläkkeille siirtymi- 22407: yhteensä 341 omaa palvelupaikkaa. Näistä 261 sistä) ja määräaikaisia osapäiväisiä 69 (vähen- 22408: oli päivittäin avoinna olevia toimistoja ja 80 sivu- nystä 10). 22409: vastaanottoja, jotka ovat avoinna rajoitetusti. 22410: Lisäksi oltiin mukana eri viranomaistahojen ja Kelan kokopäiväinen (vakinaiset 22411: Kelan yhteispalveluhankkeissa 113 paikka- ja määräaikaiset) henkilöstö 22412: kunnalla ympäri maata. 31.12.1999 31.12.1998 22413: Keskushallinto ........ . 1 219 1225 22414: Kelan asiakaspalvelupaikat 31.12.1999 Aluekeskukset ....... . 200 208 22415: Kelan toimistot... .... . 3503 3 520 22416: Vakuutusalue Täyden 22417: palvelun Sivu- Toimistot 22418: toimistot vastaanotat yhteensä Yhteensä ................. . 4922 5 021 22419: 22420: Pohjois-Suomi........ 42 19 61 Toimihenkilöt koulutettiin uudistettavaan 22421: Länsi-Suomi........... 42 20 62 palkkausjätjestelmään. Koulutuksen jälkeen 22422: Itä-Suomi................ 56 19 75 22423: käytiin esimies-alaiskeskustelut, joissa luokitel- 22424: Lounais-Suomi ...... . 52 16 68 22425: Etelä-Suomi ........... . 69 6 75 tiin tehtävien vaativuus sekä arvioitiin henkilö- 22426: kohtainen suoritustaso. Luokituksen jälkeen jär- 22427: Yhteensä.............. 261 80 341 jestelmän valmistelutyötä jatkettiin perusteiden 22428: yhtenäisen linjan aikaansaamiseksi. 22429: Henkilöstön työkykyä ylläpitävään toimintaan 22430: panostettiin edelleen. Sekä varhaiskuntoutustyö- 22431: 30 22432: ryhmä että työpaikkakohtaiset tyky-ryhmät TILINPÄÄTÖS 22433: käynnistivät uusia tyky-hankkeita. Yksilökoh- 22434: taisina toimenpiteinä toteutettiin erilaisia kun- HALLITUKSEN 22435: toutustutkimuksia, selvityksiä, ohjausta, neu- TOIMINTAKERTOMUS 22436: vontaa, ryhmäkuntoutusta laitoksessa ja avo- 22437: huollossa, terapioita ja TYK-kuntoutusta sekä Vuonna 1999 Kelan hallinnollisen toiminnan 22438: hankittiin erilaisia apuvälineitä. painopisteenä oli laadun kehittäminen. Ensim- 22439: Ryhmäkohtaisina toimenpiteillä oli suunnattua mäistä kertaa laadittiin Kelan palvelutoiminnan 22440: ryhmäliikuntaa, työyhteisöryhmiä, erikoiskursse- strategia, joka koskee vuosia 1999- 2005. Sii- 22441: ja, kuntoremonttikursseja, niskakursseja ja am- nä määritellään oman palveluverkon, yhteispal- 22442: matillisesti syvennettyälääkinnällisenkuntoutuk- velujen ja sähköisen asioinnin kehittämislinjat ja 22443: sen (ASLAK) kursseja. Varhaiskuntoutustyö- periaatteet lähivuosiksi. Strategisen johtamisen 22444: ryhmän päätöksillä toteutettujen varhaiskuntou- välineenä otettiin käyttöön tuloskortti. 22445: tustoimenpiteiden piirissä oli yhteensä 429 hen- Jokainen työyksikkö määritteli Kelan laatuoh- 22446: kilöä. jelman vaikutuksen omaan toimintaansa. Suori- 22447: Kelalaisistajäi vanhuuseläkkeille 57 ja yksi- tetussa itsearvioinnissa käytettiin apuna Suomen 22448: lölliselle varhaiseläkkeelle tai työkyvyttömyys- laatupalkintokilpailun arviointiperusteita. 22449: eläkkeelle 53. Osa-aikaeläkkeelle siirtyi 83 ja Tutkimustoimintaa suunnattiin Kelan hoita- 22450: osatyökyvyttömyyseläkkeelle 43. mien etuusjäijestelmien sekä palvelutoiminnan 22451: kehittämisen kannalta keskeisiin kysymyksiin. 22452: KOULUTUS Järjestelmien toimivuuden ja tuloksellisuuden 22453: seurantaa lisättiin, sosiaaliturvan tarpeita ja on- 22454: Kurssimuotoisia koulutustilaisuuksia jäijestettiin gelmia selvitettiin ja kansalaisten hyvinvoinnis- 22455: Kelassa 545 (edellisvuonna 500). Näihin osal- sa tapahtuvia muutoksia arvioitiin sosiaalitur- 22456: listui yhteensä 12 556 henkilöä (11 777) ja van näkökulmasta. 22457: kurssihenkilöpäiviäkertyi 17 348 (16 910). Tä- Vuonna 1999 huomattava osa tietojenkäsit- 22458: män lisäksi yksiköt järjestivät toimipaikka- tely resursseista kohdistettiin Vuosi 2000 -pro- 22459: koulutusta ja Kelan ulkopuoliseen koulutukseen jektin edellyttämiin hankkeisiin. Vuosituhannen 22460: toimihenkilöitä osallistui 1 253 kertaa (1 248). vaihtuminen oli edellyttänyt myös muita, varsin 22461: Ammatillisen täydennyskoulutuksen paino- laajoja valmistelutoimenpiteitä. Vuosituhannen 22462: piste oli etuusasioissa ja tietotekniikassa. Kehit- vaihteesta selviydyttiin ilman ongelmia. Osa suun- 22463: tämiskoulutuksen painopiste oli laatukoulutuk- nitteluresursseista voitiin käyttää jo euron käyt- 22464: sessa, jolla tuettiin laatuohjelman toteuttamista. töönoton suunnittelutyöhön. 22465: Osaamisen jatkuvuuden varmistamiseksi laadit- Sähköisen asiakirjahallinnan käyttöönottoa 22466: tiin pitkän aikavälin suunnitelma, jonka toteutus laajennetaan niin, että jätjestelmä on käytössä 22467: aloitettiin. Jäijestyksessäkahdeksas opiskelija- koko maassa vuoteen 2004 mennessä. 22468: ryhmä suoritti Kela-tutkinnon, joka painottui Kelan kokonaiskulut olivat 55,2 miljardia 22469: kansainvälisiin asioihin. markkaa. Siitä etuuskuluja oli 53,5 miljardiaja 22470: Ulkopuolelle suunnarusta koulutuksesta mer- toimintakuluja 1,6miljardiamarkkaa. Kulutvä- 22471: kittävin oli oppilaitosten edustajille järjestetty henivät edellisestä vuodesta 0,3 miljardia mark- 22472: opintotukiasioiden koulutus, johon osallistui lä- kaa. 22473: hes 800 henkilöä. 22474: 22475: 31 22476: Kelan kokonaistuotot olivat 54,8 miljardia Sairausvakuutuksen ja 22477: markkaa. Ne lisääntyivät edellisestä vuodesta 0,3 kuntootuksen rahoitus 22478: miljardia markkaa. Tuottoihin on tässä laskettu 22479: mukaan valtion 1,2 miljardin markan takuu- Sairausvakuutuksen kokonaiskulut olivat 13,7 22480: suoritus sairausvakuutusrahastoon. Valtio suo- miljardiamarkkaa,jostakuntoutuskulutolivat 1,2 22481: ritti takuusuoritusta 500 miljoonaa markkaa miljardia markkaa. Sairausvakuutuksen tuotot 22482: vähemmän kuin rahastojen nettorahoitusomai- ilman takuusuoritustaolivat 11,7 miljardia mark- 22483: suuksien vähimmäismäärät olisivat edellyttäneet kaa. Tuotoista valtaosaeli 11,1 miljardiamark- 22484: (Laki valtion vuonna 1999 Kansaneläkelaitok- kaa oli vakuutettujenja työnantajien sairaus va- 22485: selle suorittaman takuusuorituksen vähentämi- kuutusmaksuja. Vuonna 1999 valtio alkoi rahoit- 22486: sestä, n:o 910/98). Laissa säädettiin lisäksi, että taa vähimmäispäivärahan suuruiset vanhempain- 22487: Kela vastaa 500 miljoonan markan rahoittami- päivärahat. Lisäksi liikenne- ja tapaturmavakuu- 22488: sesta omilla varoillaan vuoden 2001 loppuun tuslaitosten maksu tilitettiin nyt sairausvakuutus- 22489: mennessä. rahastoon. Loppuosa tuotoista kertyi takautumis- 22490: Kokonaistuotoista vakuutusmaksut muodos- suorituksista ja omaisuuden tuotoista. 22491: tivat 37 %. Valtion suoritusten osuus oli 53% Vuositason maksuvalmiuden turvaaminen 22492: ja kuntien 4 %. Loput 6% koostuivat arvonlisä- edellyttää myös sairausvakuutusrahastolta mää- 22493: veron tuotosta ja liikenne- ja tapaturmava- rättyä vähimmäistasoa. Vuonna 1999 sairausva- 22494: kuutuslaitosten maksusta sekä rahastojen omai- kuutuksen omat tuotot ja varojen 281 miljoo- 22495: suuden tuotoista ja takautumissuorituksista. nan markan siirto kansaneläkerahastosta eivät 22496: riittäneet sairausvakuutuksen nettorahoitusomai- 22497: Eläkevakuutuksen rahoitus suuden vähimmäistason saavuttamiseen. Valtio 22498: maksoi sairausvakuutusrahastoon takuusuon- 22499: Eläkevakuutuksen kulut olivat 17,8 miljardia tusta 1,2 miljardia markkaa. 22500: markkaajatuotot 18,2miljardiamarkkaa. Tuo- 22501: tot kertyivät pääosin työnantajien kansaneläke- Muun sosiaaliturvan rahoitus 22502: maksuista (48 %), valtion suorituksista (37 %) 22503: ja arvonlisäveron tuotosta (13 %), loput 2% Muuhun sosiaaliturvaan on tässä luettu työttö- 22504: kertyivät vakuutetun kansaneläkevakuutusmak- myysturvaetuudet, lapsilisät, lastenhoidon tuki, 22505: sun tilityksistä sekä sijoitusten tuotoistajarahoi- äitiysavustus, opintoetuudet, yleinen asumistuki 22506: tustuotoista. ja sotilasavustus. Muun sosiaaliturvan etuuksia 22507: Valtio rahoitti kansaneläkkeistä 29 %jako- maksettiin kaikkiaan 23,6 miljardia markkaa. 22508: konaan lapsen hoitotuet, varnmaistuet, perhe- Etuudet lisääntyivät edellisvuodesta 0,4 miljar- 22509: eläkkeet, rintamasotilasetuudet ja eläkkeensaa- dilla markalla (2% ). 22510: jien asumistuet. Etuuksista valtio rahoitti 20,8 miljardia mark- 22511: Vuositason maksuvalmiuden turvaaminen kaa ja kunnat lastenhoidon tuen eli 2,3 miljardia 22512: edellyttää kansaneläkerahastolta määrättyä markkaa. Loppu 0,5 miljardia markkaa kertyi 22513: vähimmäistasoa, joka on määritelty rahoitus- palkansaajien työttömyysvakuutusmaksusta. 22514: omaisuuteen perustuen. Vuonna 1999 eläkeva- Vuodesta 1999lähtien työttömyyskassaan kuu- 22515: kuutuksen rahoitusomaisuuden vähimmäistaso lumattomien palkansaajien työttömyysvakuu- 22516: ylittyi, joten kansaneläkerahastosta siirrettiin 281 tusmaksu tilitetään Kelalle työttömyysturvan 22517: miljoonaamarkkaa sairausvakuutusrahastoon. peruspäivärahojen rahoitukseen. 22518: 32 22519: Toimintakulut oli 30,9 %. Vuoden 1999lopun osakekurssien 22520: arvoilla laskettuna eläkevastuun kate täydestä 22521: Toimintakulujen yhteismäärä oli 1 631 milj. mark- eläkevastuusta oli 4 7, 7 %, josta arvonkorotus- 22522: kaa. KEL58 §:njaSVL59 §:nmukaanhallinto- ten osuus oli 19 %-yksikköä. Tästä syystä ker- 22523: kustannusten kokonaismäärä jaetaan kansanelä- tomusvuonna ei ollut tarvetta kannatusmaksun 22524: ke- ja sairausvakuutuksen kesken jakosuhteessa kautta tapahtuvaan rahastotäydennykseen. 22525: 40/60. Toimintakuluista palkkoja ja palkkioita Eläkevastuurahastoon suoritettiin työnanta- 22526: oli 769 milj. markkaa. Palkkakulut lisääntyivät jan kannatusmaksuna 80 milj. markkaa, joka 22527: edellisvuodesta 2,5 %. käytettiin toimihenkilöiden eläkkeiden maksa- 22528: Henkilösivukulujen määrä oli 234 milj. mark- miseen. Lisäksi rahastoon suoritettiin työnteki- 22529: kaa. Ne koostuivatkannatusmaksuista eläkevas- jäin eläkemaksua 37 milj. markkaa, josta 11 milj. 22530: tuurahastoon sekä lakisääteisistä ja vapaaehtoi- markkaa käytettiin eläkevastuun katteeksi. Ra- 22531: sista henkilösivukuluista. hastosta maksettiin eläkkeitä 180 milj. mark- 22532: Muita toimintakuluja oli 392 milj. markkaa. kaa. 22533: Tähän sisältyy suurimpina ryhminä atk-käyttö- 22534: kulut, toimitilakulut ja tuotot. Ostopalvelut oli- Näkymät vuodesta 2000 eteenpäin 22535: vat 236 milj. markkaa, josta suurin erä oli vero- 22536: hallinnolle maksetut korvaukset vakuutusmak- Hyväksytyn palvelutoiminnan strategian mu- 22537: sujen perimisestä ja tilittämisestä Kelalle. kaisesti Kelan tavoitteena on olla paras palvelu- 22538: Vertailukelpoisesti käsiteltyinä toimintakulut organisaatio valtakunnallisesti, alueellisesti ja 22539: vähenivät edellisvuodesta yhdellä prosentilla. paikallisesti. Etuusratkaisuissa on tärkeää, että 22540: Väheneminen johtui siitä, että kannatusmaksut ne ovat lainmukaisia ja perusteiltaan yhdenmu- 22541: eläkevastuurahastolle olivat 75 milj. markkaa kaisia. 22542: edellisvuotista pienemmät. Suunnitteluprosessin aikataulutusta sekä tu- 22543: lossopimusten sisältöä ja tavoitteita yhden- 22544: Eläkevastuurahasto mukaistavan tuloskortin kehittämistyötä jat- 22545: ketaan. 22546: Kelan toimihenkilöiden vakuutustekninen täysi Eri palvelumuotojen avulla palvelut pidetään 22547: eläkevastuu oli vuoden 1999lopussa 6 072 milj. koko kansan saatavilla. Palvelutoiminnan yti- 22548: markkaa, josta jo alkaneiden eläkkeiden osuus menä on oma, koko maan kattava palveluverk- 22549: oli 1 987 milj. markkaa. Täysi eläkevastuu li- ko-vak:uutuspiirit ja niiden toimistot. Omaa pal- 22550: sääntyi kertomusvuonna 321 milj. markkaa, veluverkkoa täydennetään yhteispalveluilla. 22551: jokajohtui eläkkeiden, palkkojen ja eläkeker- Samalla suunnitellaan ja otetaan käyttöön uu- 22552: tymän kasvusta. sia palvelumuotoja sekä aloitetaan kokeiluja 22553: Vuoden 1998lopussa muutettujen kattamis- muiden palveluorganisaatioiden kanssa. Kela 22554: säännösten mukaan täydestä eläkevastuusta tatjoaa sähköisiä asiointimahdollisuuksia. Osal- 22555: tulee vuoden 2010 loppuun mennessä kattaa listutaan henkilön sähköistä tunnistamista, ver- 22556: 41 %. Vuonna 1998 toteutettiin huomattava osa kostoitumista, viranomaisten välistä tietojen siir- 22557: uuden lainsäädännön tarkoittamasta kattamis- toa ja uuden tekniikan mukanaan tuomia muita 22558: velvollisuudesta. Tällöin kannatusmaksuilla palvelukeinoja koskevaan kehittämistyöhön. 22559: katetun vastuun osuus täydestä eläkevastuusta Sähköinen asiakirjahallinta laajenee. 22560: Eurovaluuttaan siirtymisestä johtuvien etuus- TYÖNANTAJIEN 22561: lakien muutosesitysten valmistelua ja tietojär- VAKUUTUSMAKSUPERUSTEET 22562: jestelmiin tulevienmuutosten suunnittelua jat- % ennakonpidätyksen alaisista palkoista 22563: ketaan. Vuoden 2000 merkittävimmät etuusjär- 22564: jestelmien kehittämishankkeet ovat yleisen asu- Kansaneläkevakuutus 1998 1999 2000 22565: mistukijärjestelmän uudistaminen sekä yleistie- Yksityinen sektori 1 22566: tokannan uusimisen loppuunsaattaminen väes- 1 maksuluokka 2,40 2,40 2,40 22567: tötietojen käsittelyn osalta. Lastenhoidon tuen II maksuluokka 4,00 4,00 4,00 22568: ja koulumatkatuen euro-pilottiprojektit valmis- 111 maksuluokka 4,90 4,90 4,90 22569: tuvat alkuvuonna. 22570: Julkinen sektori 22571: Vuonna 2000 Kelan kokonaistuottojen ja Valtio ja Ahvenanmaa 3,95 3,95 3,95 22572: -kulujen arvioidaan pysyvän reaalisesti samalla Kunnat ja kuntayhtymät 3,15 3,15 3,15 22573: tasollakuin vuonna 1999. Kansaneläke- ja sai- Kirkkoja seurakunnat 3,95 3,15 3,15 22574: rausvakuutuksen maksuvalmius heikkenee, kos- 22575: ka valtio maksoi vuonna 1999 takuusuorituksen 22576: Sairausvakuutus 1998 1999 2000 22577: 0,5 miljardia markkaa pienempänä kuin rahoi- 22578: tusomaisuuksien vähimmäistasot edellyttivät. Yksityinen sektori 1,60 1,60 1,60 22579: Eläkevakuutuksen etuuskulut pienenevät 22580: edelleen. Koska vakuutusmaksuperusteet pysy- Julkinen sektori 22581: vät samoina kuin vuonna 1999, muodostuu elä- Valtio ja Ahvenanmaa 2,85 2,85 2,85 22582: Kunnat ja kuntayhtymät 1,60 1,60 1,60 22583: kevakuutukseen ylijäämää, joka siirretään sai- Kirkko ja seurakunnat 6,85 1,60 1,60 22584: rausvakuutusrahastoon. 22585: 1 22586: Sairausvakuutuksen etuuskulujen arvioidaan Maksuluokka määräytyy yrityksen tekemien poisto- 22587: jen ja poistojen ja palkkojen suhteen perusteella. 22588: lisääntyvän reaalisesti noin 4 %. Kulujen rahoi- 22589: tuksessa vakuutettujen sairausvakuutusmaksun 22590: osuus pienenee, kun eläketulosta perittävää va- 22591: kuutetun maksua alennettiin 0,7 pennillä vuonna 22592: 2000. Valtion takuusuoritusta arvioidaan tarvit- 22593: tavan 2,2 miljardia markkaa. 22594: Muun sosiaaliturvan etuuksia arvioidaan mak- 22595: settavan lähes yhtä paljon kuin vuonna 1999. 22596: Myös etuuksien rahoitus säilyy ennallaan. 22597: Toimintakulujen osuus kokonaiskuluista py- 22598: syy 3 %:na eli samana kuin vuonna 1999. 22599: VAKUUTETTUJEN SAIRAUS- 22600: VAKUUTUSMAKSUPERUSTEET 22601: penniä kunnallisverotuksessa vahvistetulta veroäyriltä 22602: 22603: 1998 1999 200) 22604: 22605: 22606: 80 000 veroäyriin saakka 1,50 1,50 1,50 22607: 80 000 veroäyriä ylittä- 22608: västä osasta 1,95 1,50 1,50 22609: 22610: Eläketulosta 22611: peritty korotus 2,70 2,40 1,70 22612: 22613: 22614: 22615: 22616: 35 22617: ~-- 22618: KANSANELÄKELAITOKSEN TULOSLASKELMA VUOSILTA 1999 JA 1998 22619: 1000mk 22620: ruaror 22621: 1999 1998 22622: 22623: Vakuutusmaksut 19980318 19689836 22624: Vakuutettujen maksut ...................... . 6744358 6940981 22625: Työnantajien maksut.. ...................... . 13235960 12748855 22626: Palkansaajan työttömyys- 22627: vakuutusmaksu.......... . 490000 22628: Valtion suoritukset etuoksiin (2) ..... . 27769825 27739141 22629: Kuntien suoritukset etuuksiin ......... . 2287976 2342203 22630: Takautumissuoritukset.. .................... . 59189 60376 22631: Erityistuotot (3) ..................................... . 2707000 2707000 22632: Sijoitusten tuotot ja kulut (4) ............. . 170759 332035 22633: Rahoitustuotot ja kulut (4)................. . 60966 86841 22634: Muut tuotot ja kulut. ........................... . 85 110429 22635: 22636: 53526118 53067861 22637: 22638: KUUJf 22639: 22640: Eläke- ja vammaisetuudet... ................ . 17181299 17757845 22641: Sairausvakuutussuoritukset 22642: vakuutetuille......................................... . 10655378 10107015 22643: Työterveyshuolto .................................. . 719232 672846 22644: Kuntoutus .............................................. . 1233597 1139624 22645: Työttömyysturvaetuudet. ..................... . 6368331 6241577 22646: Lapsiperheiden etuudet. ...................... . 10649090 10748002 22647: Opintoetuudet. ...................................... . 3622038 3610540 22648: Asumistuki ............................................ . 2891040 2558535 22649: Muut etuudet. ........................................ . 209464 213446 22650: 22651: Etuudet yhteensä (5) ............................ . -53529469 -53049430 22652: 22653: Etuuskate ............................................... . -3351 + 18431 22654: 22655: Toimintakulut (6) 22656: Henkilöstökulut (?) .............................. . 1002762 1805725 22657: Palkat ja palkkiot. ............................... . 769420 873585 22658: Henkilösivukulut .............................. . 233342 932140 22659: Muut toimintakulut (8) ........................ . 391829 383543 22660: Ostopalvelut (9) ..................................... . 236391 213049 22661: -1630982 -2402317 22662: Valtion osuus 22663: kokonaismenoista ( 10) ............................... . + 1247561 + 1443255 22664: Kuntootuslain 4 §:n 22665: varauksen muutos (11 )............................... . +8735 -18 863 22666: Alijäämä ........................................................ . -378037 -959494 22667: -------- 22668: -------- -------- 22669: 36 22670: 1 OOOmk 22671: 22672: ELÄKEVASTUURAHASTO 22673: 1999 1998 22674: TUOI'OT 22675: 22676: Kannatusmaksu ............................... . 80109 778345 22677: Omaisuuden tuotot (4)..................... . 153691 -18363 22678: TYöntekijöiden 22679: eläkemaksut. .................................... . 36545 35809 22680: 270345 795791 22681: KUI1Jf 22682: 22683: Toimihenkilöeläkkeet ................... . 180090 164481 22684: Muut kulut. ....................................... . 76 103 22685: Eläkevastuurahaston 22686: katteen lisäys ................................... . 90179 631207 22687: -270345 -795791 22688: 22689: Ylijäämä/alijäämä. ................................. . 22690: --------0 ======== 22691: 0 22692: 22693: Suluissa olevat luvut viittaavat liitetietoihin 22694: 22695: 22696: 22697: 22698: 37 22699: TASE 31. PÄIVÄNÄ JOULUKUUTA 1999 JA 1998 22700: 22701: VASTAAVAA 1000 mk 22702: 1999 1998 22703: Käyttöomaisuus ja muut 22704: pitkäaikaiset sijoitukset 22705: Aineelliset hyödykkeet 22706: Rakennukset (12) .............................. . 447319 447 319 22707: Koneet ja kalusto (12) ...................... . 1 1 22708: 22709: Sijoitukset 22710: Käyttöomaisuussijoitukset (12) ........ . 366884 355687 22711: Osakkeet ja osuudet (14) ................. . 359618 355 687 22712: Ennakkomaksut. ................................ . 7267 0 22713: Muut sijoitukset (13,14) ...................... . 2150996 1017917 22714: Lainat. ................................................. . 2750 5530 22715: Osakkeet. ............................................ . 2148246 1012387 22716: 2965200 1820924 22717: Rahoitusomaisuus 22718: Lyhytaikaiset saamiset 22719: Rahastojen väliset saamiset (15) .... . 2643 2027 22720: M yyntisaamiset. ............................... . 14677 15650 22721: Siirtosaamiset (16) ............................ . 2951 3136 22722: Muut saamiset (16) .......................... . 10366 257 22723: Ennakkomaksut (17) ........................ . 518184 1360060 22724: 22725: Rahoitusarvopaperit. .......................... . 550000 1079041 22726: 22727: Rahat ja pankkisaamiset... ............... . 1504961 663230 22728: 2603783 3123 401 22729: Yhteensä..................................................... . 5568983 4944325 22730: 22731: ELÄKEVASTUURAHASTO 22732: 22733: Käyttöomaisuus ja muut 22734: pitkäaikaiset sijoitukset 22735: Sijoitukset (13) 22736: Lainat. ............................................... . 238715 293163 22737: Osakkeet ja osuudet (14) ................ . 2412012 1292356 22738: Muut sijoitukset. ............................. . 110500 110500 22739: 2761226 1696019 22740: 22741: Eläkevastuurahaston vajaus (20) ............ . 772021 719921 22742: 22743: Rahoitusomaisuus 22744: Lyhytaikaiset saamiset 22745: Rahastojen väliset saamiset (15) .... . 1534 567 22746: Siirtosaamiset (16) ............................. . 10666 16041 22747: 22748: Rahoitusarvopaperit. .......................... . 190000 120000 22749: 22750: Rahat ja pankkisaamiset ................... . 3432 3960 22751: 205631 140568 22752: Yhteensä ...................................................... . 3738878 2556508 22753: 22754: Vastaavaa yhteensä .................................... . 9307861 7 500833 22755: -------- -------- 22756: 38 22757: TASE 31. PÄIVÄNÄ JOULUKUUTA 1999 JA 1998 22758: 22759: VASTATTAVAA 1 OOOmk 22760: 1999 1998 22761: Oma pääoma (19) 22762: Kansaneläkerahasto .. .............................. . 1277953 1218401 22763: Rahasto vuoden alussa ........................ . 1218401 1529177 22764: Rahaston muutos .................................. . +59552 -310776 22765: Sairausvakuutusrahasto ......................... . 527708 965297 22766: Rahasto vuoden alussa ........................ . 965297 1614014 22767: Rahaston vähennys .............................. . -437 589 -648717 22768: Arvonkorotusrahasto .............................. . 2267383 1240288 22769: Rahasto vuoden alussa ........................ . 1240288 0 22770: Rahaston lisäys ..................................... . + 1027095 + 1240288 22771: 4073044 3423986 22772: Varaukset (11) 22773: Kuntoutuslain 4 § 22774: Varaus vuoden alussa ........................... . 120004 101141 22775: Varauksen lisäys .................................... . 471000 461000 22776: Varojen käyttö ........................................ . -479735 -442137 22777: 111269 120004 22778: 22779: Vieras pääoma 22780: Lyhytaikainen vieras pääoma 22781: Saadut ennakot (17) ............................... . 629552 630925 22782: Rahastojen väliset velat (15) ................ . 1534 567 22783: Ostovelat. ................................................ . 15083 12081 22784: Siirtovelat (18) ........................................ . 199215 182444 22785: Muut lyhytaikaiset velat (18) ............... . 539287 574318 22786: 1384671 1400335 22787: Yhteensä 5568983 4944325 22788: 22789: 22790: ELÄKEVASTUURAHASTO 22791: 22792: Oma pääoma (19) 22793: Eläkevastuurahasto 2560947 2418 668 22794: Katettava vastuu vuoden alussa ........ . 2418668 1067 539 22795: Katettavan vastuun lisäys ................... . +142279 +1351129 22796: Arvonkorotusrahasto .............................. . 1177931 137 831 22797: Rahasto vuoden alussa ........................ . 137 831 0 22798: Rahaston lisäys ..................................... . + 1040100 + 137 831 22799: 3738878 2556499 22800: 22801: Vieras pääoma 22802: Lyhytaikainen vieras pääoma .................. . 22803: Siirtovelat ............................................... . 0 9 22804: 0 9 22805: Yhteensä ........................................................... . 3 738 878 2556508 22806: 22807: Vastattavaa yhteensä ..................................... . 9 307 861 7 500 833 22808: ------- 22809: ------- ======= 22810: TULOSLASKELMAT JA TASEET RAHASTOITTAIN 22811: 22812: 22813: Tuloslaskelmat vuosilta 1999 ja 1998, 1 000 mk 22814: 22815: 22816: KANSANELÄKEVAKUUTUS 22817: 22818: TUOTOT 22819: 1999 1998 22820: 22821: Vakuutusmaksut .......................................... . 8 918 858 8 313 019 22822: Vakuutettujen maksut... ................................ . 262 855 7 868 22823: Työnantajien maksut. .................................. . 8 656 003 8 305 151 22824: Valtion osuudet etuuksista ......................... .. 6 699 433 6 860 952 22825: Erityistuotot .................................................. .. 2 400 000 2 707 000 22826: Sijoitusten tuotot ja kulut. .......................... . 158 616 329 695 22827: Rahoitustuotot ja kulut.. .............................. . 12 460 12 348 22828: Muut tuotot ja kulut.. ................................... . 35 44 171 22829: 18 189 402 18 267 185 22830: 22831: KULUT 22832: 22833: Eläke- ja vammaisetuudet ............................ . 17 181 299 17 757 845 22834: Muut etuudet ................................................. . 15 307 13 052 22835: - 17 196 606 - 17 770 897 22836: 22837: Etuuskate .......................................................... . + 992 796 + 496 288 22838: 22839: Toimintakulut 22840: Henkilöstökulut ............................................ . 401 105 989 855 22841: Palkat ja palkkiot ........................................ . 307 768 349 434 22842: Henkilösivukulut. ......................................... . 93 337 640 421 22843: Muut toimintakulut ...................................... . 156 732 153 417 22844: Ostopalvelut. .................................................. . 94 556 85 220 22845: - 652 393 - 1 228 492 22846: Valtion osuus kansaneläkevakuutuksen 22847: kokonaismenoista ........................................ . +0 + 421 428 22848: 22849: Suoritukset Savan ja Kevan välillä .............. .. -280 852 +0 22850: 22851: Ylijäämä/alijäämä ........................................... . +59 552 - 310 776 22852: =========== ========= 22853: SAIRAUSVAKUUTUS 22854: 22855: TUOTOT 22856: 1999 1998 22857: 22858: Vakuutusmaksut ............................................ . 11 061 460 11 376 817 22859: Vakuutettujen maksut ................................... .. 6 481 503 6 933 113 22860: Työnantajien maksut .................................... . 4 579 957 4 443 704 22861: Valtion osuudet etuuksista ........................... . 254 880 22862: Takautumissuoritukset................................. . 59 189 60 376 22863: Erityistuotot .................................................... . 307 000 22864: Sijoitusten tuotot ja kulut ........................... .. 12 143 2 340 22865: Rahoitustuotot ja kulut................................ .. 48 506 74 494 22866: Muut tuotot ja kulut ..................................... .. 50 66 257 22867: 11 743 228 11 580 284 22868: KULUT 22869: 1999 1998 22870: 22871: Suoritukset vakuutetuille ................ . 10 655 378 10 107 015 22872: Työterveyshuolto ................................ . 719 232 672 846 22873: Kuntoutus ........................................... . 1 233 597 1 139 624 22874: Muut etuudet ...................................... . 131 169 138 656 22875: - 12 739 375 - 12 058 141 22876: 22877: Etuuskate .................................................. . - 996 147 - 477 857 22878: 22879: Toimintakulut 22880: Henkilöstökulut ................................. . 601 657 815 870 22881: Palkat ja palkkiot.. ............................ . 461 652 524 151 22882: Henkilösivukulut. ............................... . 140 005 291 719 22883: Muut toimintakulut ........................... . 235 097 230 126 22884: Ostopalvelut ........................................ . 141 835 127 829 22885: - 978 589 - 1 173 825 22886: Valtion osuus sairausvakuutuksen 22887: kokonaismenoista ................................. . + 1 247 561 + 1 021 827 22888: 22889: Suoritukset Savan ja Kevan välillä....... + 280 852 +0 22890: 22891: Kuntootuslain 4 §:n varauksen muutos + 8 735 - 18 863 22892: 22893: Alijäämä .................................................. . - 437 589 - 648 718 22894: ========== ========= 22895: MUU SOSIAALITURVA 22896: 22897: TUOTOT 22898: 1999 1998 22899: 22900: Valtion suoritus etuuksiin ................ . 20 815 512 20 878 188 22901: Kuntien suoritukset etuuksiin ......... . 2 287 976 2 342 204 22902: Palkansaajan työttömyys- 22903: vakuntusmaksu .................................. . 490 000 22904: 23 593 488 23 220 392 22905: KULUT 22906: 22907: Työttömyysturvaetuudet..... ... . .. . .. ..... .. 6 368 331 6 241 577 22908: Lapsiperheiden etuudet..................... 10 649 090 10 748 002 22909: Opintoetuudet.... .. . ................ .............. 3 622 038 3 610 540 22910: Asumistuki................. .... . . . . ... .. .. .. ........ 2 891 040 2 558 535 22911: Muut etuudet....................................... --:-~6::::.2-=9~8~9 61 738 22912: - 23 593 488 - 23 220 392 22913: Ylijäämä/alijäämä .................................. . 0 0 22914: =========== ========== 22915: ELÄKEVASTUURAHASTO 22916: 22917: TUOTOT 22918: 1999 1998 22919: Kannatusmaksnt ................................. . 80 109 778 345 22920: Omaisuuden tuotot ............................. . 153 691 - 18 363 22921: Työntekijöiden eläkemaksut ............. . 36 545 35 809 22922: 270 345 795 791 22923: 22924: KULUT 22925: 22926: Toimihenkilöeläkkeet......................... 180 090 164 481 22927: Muut kulut............................................ 76 103 22928: Eläkevastuurahaston katteen lisäys .. ---"9:..::0~17'-"9 631 207 22929: - 270 345 - 795 791 22930: Ylijäämä/alijäämä .................................. . 0 0 22931: ========= ======== 22932: 41 22933: Taseet 31. päivänä joulukuuta 1999 ja 1998, 1 000 mk 22934: 22935: VASTAAVAA 22936: 22937: KANSANELÄKEVAKUUTUS 22938: 1999 1998 22939: Käyttöomaisuus ja muut 22940: pitkäaikaiset sijoitukset 22941: Aineelliset hyödykkeet 22942: Rakennukset ............................................ . 248 628 248 628 22943: Koneet ja kalusto ..................................... . 1 1 22944: 22945: Sijoitukset 22946: Käyttöomaisuussijoitukset. ....................... . 146 754 142 276 22947: Osakkeet ja osuudet.. ................................ . 143 848 142 276 22948: Bnnakkomaksut........................................ . 2 907 0 22949: Muut sijoitukset .......................................... . 2 062 363 941 407 22950: Osakkeet .................................................. . 2 062 363 941 407 22951: 2 457 746 1 332 312 22952: Rahoitusomaisuus 22953: Lyhytaikaiset saamiset 22954: Rahastojen väliset saamiset....................... . 1 057 811 22955: Myyntisaamiset........................................ . 5 871 6 252 22956: Siirtosaamiset........................................... . 591 780 22957: Muut saamiset......................................... .. 66 125 22958: Ennakko maksut. ...................................... . 4 426 552 329 22959: 22960: Rahoitusarvopaperit ........................................ . 550 000 180 000 22961: 22962: Rahat ja pankkisaamiset ................................ . 205 532 151 288 22963: 767 544 891 585 22964: 22965: Vastaavaa yhteensä ........................................ .. 3 225 290 2 223 897 22966: =========== ========== 22967: VASTAAVAA 22968: 22969: SAIRAUSVAKUUTUS 22970: 1999 1998 22971: Käyttöomaisuus ja muut 22972: pitkäaikaiset sijoitukset 22973: Aineelliset hyödykkeet 22974: Rakennukset ............................................ . 198 691 198 691 22975: 22976: Sijoitukset 22977: Käyttöomaisuussijoitukset....................... . 220 130 213 412 22978: Osakkeet ja osuudet.. ................................ . 215 770 213 412 22979: Bnnakkomaksut ....................................... . 4 360 0 22980: Muut sijoitukset ......................................... . 88 633 76 510 22981: Lainat...................................................... . 2 750 5 530 22982: Osakkeet. ................................................. . 85 883 70 980 22983: 507 454 488 613 22984: Rahoitusomaisuus 22985: Lyhytalkaisetsaamiset 22986: Rahastojen väliset saamiset.. ..................... . 5504 1 993 22987: Myyntisaamiset........................................ . 8 806 9 399 22988: Siirtosaamiset........................................... . 2 360 2 ~56 22989: Muut saamiset. ......................................... . 10 300 131 22990: Ennakkomaksut ...................................... . 260 885 230 379 22991: 22992: Rahoitusarvopaperit ................................... . 0 899 041 22993: 22994: Rahat ja pankkisaamiset.. ........................ .. 1 299 429 511 942 22995: 1 587 285 1 655 241 22996: 22997: Vastaavaa yhteensä ........................................... ,.,-~ 094 73g 2 143 854 22998: =----== 22999: 42 23000: MUU SOSIAALITURVA 23001: 1999 1998 23002: Rahoitusomaisuus 23003: Lyhytaikaiset saamiset 23004: Rahastojen väliset saamiset ....................... . 514 521 154 270 23005: Ennakkomaksut........................................ . 252 872 577 352 23006: 23007: Vastaavaa yhteensä............................................ 767 393 731 622 23008: =========== =========== 23009: VASTAAVAA 23010: 23011: ELÄKEVASTUURAHASTO 23012: 1999 1998 23013: Käyttöomaisuus ja muut 23014: pitkäaikaiset sijoitukset 23015: Sijoitukset 23016: Lainat. ..................................................... . 238 715 293 163 23017: Osakkeet ja osuudet.. ................................ . 2 412 012 1 292 356 23018: Muut sijoitukset.. ..................................... . 110 500 110 500 23019: 2 761 226 1 696 019 23020: 23021: Eläkevastuurahaston vajaus .......................... . 772 021 719 921 23022: 23023: Rahoitusomaisuus 23024: Lyhytaikaiset saamiset 23025: Rahastojen väliset saamiset..................... . 1 534 567 23026: Siirtosaamiset .......................................... . 10 666 16 041 23027: 23028: Rahoitusarvopaperit .................................. . 190 000 120 000 23029: 23030: Rahat ja pankkisaamiset ......................... .. 3 432 3 960 23031: 205 631 140 568 23032: 23033: Vastaavaa yhteensä ......................................... . 3 738 878 2 556 508 23034: ========== =========== 23035: 23036: VASTATTAVAA 23037: 23038: KANSANELÄKEVAKUUTUS 23039: 1999 1998 23040: Oma pääoma 23041: Kansaneläkerahasto .................................. .. 1 277 953 1 218 401 23042: Rahasto vuoden alussa ............................. .. 1 218 401 1 529 177 23043: Rahaston muutos ...................................... . +59 552 - 310 776 23044: Arvonkorotusrahasto .................................. . 1 804 825 789 391 23045: Rahasto vuoden alussa ............................. .. 789 391 0 23046: Rahaston lisäys ........................................ . + 1 015 434 + 789 391 23047: 3 082 778 2 007 792 23048: Vieras pääoma 23049: Lyhytaikainen vieras pääoma 23050: Rahastojen väliset velat .......................... .. 4 531 1 004 23051: Ostovelat. ................................................ . 6 033 4 834 23052: Siirtovelat ............................................... .. 68 367 63 457 23053: Muut lyhytaikaiset velat.. ....................... .. 63 580 146 810 23054: 142 511 216 105 23055: 23056: Vastattavaa yhteensä ....................................... . 3 225 290 23057: =========== 23058: 23059: 23060: 23061: 23062: 43 23063: VASTATTAVAA 23064: 23065: 23066: SAIRAUSVAKUUTUS 23067: 1999 1998 23068: Oma pääoma 23069: Sairausvakuutusrahasto ............................ . 527 708 965 297 23070: Rahasto vuoden alussa .............................. . 965 297 1 614 014 23071: Rahaston vähennys .................................. . - 437 589 - 648 717 23072: Arvonkorotusrahasto .................................. . 462 558 450 897 23073: Rahasto vuoden alussa .............................. . 450 897 0 23074: Rahaston lisäys ......................................... . + 11 661 + 450 897 23075: 990 266 1 416 194 23076: 23077: Varaukset 23078: Kuntoutuslain 4 § 23079: Varaus vuoden alussa................................. . 120 004 101 141 23080: Varauksen lisäys ........................................ . 471 000 461 000 23081: Varojen käyttö .......................................... . - 479 735 - 442 137 23082: 111 269 120 004 23083: Vieras pääoma 23084: Lyhytaikainen vieras pääoma 23085: Saadut ennakot......................................... .. 3 552 2 756 23086: Rahastojen väliset velat.. .......................... .. 515 441 154 610 23087: Ostovelat. ................................................. .. 9 050 7 247 23088: Siirtovelat.................................................. . 130 848 118 987 23089: Muut lyhytaikaiset velat........................... .. 334 314 324 056 23090: 993 205 607 656 23091: 23092: Vastattavaa yhteensä ........................................ . 2 094 739 2 143 854 23093: =========== ========= 23094: VASTATTAVAA 23095: 23096: MUU SOSIAALITURVA 23097: 1999 1998 23098: Vieras pääoma 23099: Lyhytaikainen vieras pääoma 23100: Saadut ennakot ......................................... .. 626 000 628 169 23101: Muut lyhytaikaiset velat ........................... . 141 393 103 453 23102: 23103: Vastattavaa yhteensä .................................. · ..... ====1:t?.J2~ 731 622 23104: =========== 23105: ELÄKEVAKUUTUSRAHASTO 23106: 23107: Omapääoma 23108: Eläkevastuurahasto ..................................... . 2 560 947 2 418 668 23109: Katettava vastuu vuoden alussa ................ .. 2 418 668 1 067 539 23110: Katettavan vastuun lisäys .......................... . + 142 279 + 1 351 129 23111: Arvonkorotusrahasto.................................. .. 1 177 931 137 831 23112: Rahasto vuoden alussa ............................... . 137 831 0 23113: Rahaston lisäys ......................................... . + 1 040 100 + 137 831 23114: 3 738 878 2 556 499 23115: 23116: Vieras pääoma 23117: Lyhytaikainen vieras pääoma 23118: Siirtovelat. ............................................. . 0 9 23119: 0 9 23120: 23121: Vastattavaa yhteensä ....................................... . 3 738 878 2 556 508 23122: 23123: 23124: 23125: 23126: 44 23127: TULOSLASKELMAN JA TASEEN LIITETIEDOT 23128: 23129: 1. Tilinpäätöksen rakenne, perusteet ja arvostusperiaatteet 23130: Tilinpäätöksessä esitetään Kelan tuloslaskelma ja tase yhdistettynä siten, että kansaneläkevakuutuksen, sairausvakuutuksen 23131: ja muun sosiaaliturvan luvut on yhdistetty. Eläkevastuurahasto esitetään omakatteisena rahastona. Yhdistetystä taseesta on 23132: eliminoitu Kevan, Savan ja muun sosiaaliturvan väliset erät. Yhdistetyn tuloslaskelman ja taseen lisäksi kustakin osasta on 23133: oma tuloslaskelmansa ja taseensa. 23134: Tilinpäätöksen perusteet noudattavat Iisätyn hallituksen päätöksen mukaisesti pääosin maksuperustetta. Viime vuosina 23135: suoriteperusteisuutta on lisätty. Rahastojen väliset tilitykset, ennakonpidätykset ja sosiaaliturvamaksut, sairauksien ehkäisemis- 23136: ja kuntoutusvaraus, arvonlisäverotilitykset, korot, käyttö- ja sijoitusomaisuuden ostot ja myynnit, kurssierot ja vastaavat 23137: erät sekä toimintakulut kirjataan suoriteperusteisesti. Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta annetun lain 4 §:n 23138: mukaisen varauksen käyttö kirjataan tuloslaskelmaan suoriteperusteisesti kuluksi. Myös varauksen muutos merkitään 23139: tuloslaskelmaan. 23140: Lisätyn hallituksen päätöksen mukaisesti omaisuuden arvostusperiaatteena käytetään varovaisia käypiä arvoja, jotka 23141: kiinteistöjen ja toimisto-osakkeiden osalta ovat enintään 85 % käyvästä arvosta ja muiden osakkeiden osalta enintään 23142: 70 % tilinpäätöshetken arvosta. 23143: Arvonkorotuksia ja arvonalennuksia tehtäessä on arvostusperiaatteena noudatettu lisätyn hallituksen hyväksymiä 23144: enimmäisprosentteja. Arvonkorotukset ja niiden peruutukset on kirjattu taseeseen ja arvonalennukset ja niiden oikaisut 23145: tuloslaskelmaan. Käyvän arvon määrittelyssä on osakkeissa käytetty tilinpäätöshetken pörssikursseja. Kiinteistöjen ja 23146: kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöiden osakkeiden arvot perustuvat kiinteistölinjan arvioihin ja osittain ulkopuolisiin 23147: arvioihin. 23148: 23149: 23150: 2. Valtion suoritukset etuuksiin, 1 000 mk 23151: Keva Sava Muu sos. 23152: turva yhteensä 23153: 23154: Valtion suoritukset etuuksiin .................... . 6 699 433 254 880 20 815 512 27 769 825 23155: Kansaneläkeosuus ......................................... . 3 817 920 3 817 920 23156: Perhe-eläkesuoritukset ................................ .. 241 862 241 862 23157: Rintamasotilasetuussuoritukset .................... .. 771 230 771 230 23158: Eläkkeensaajien asumistukisuoritukset ......... .. 1 284 696 1 284 696 23159: Lapsen hoitotukisuoritukset ......................... . 423 808 423 808 23160: Varnmaistukisuoritukset ................................ . 159 917 159 917 23161: Vanhempainpäivärahaosuus ......................... .. 254 880 254 880 23162: Työttömyysturva ........................................ .. 5 878 331 5 878 331 23163: Lapsiperheiden etuudet ................................ .. 8 361 114 8 361 114 23164: Opintoetuudet ............................................... . 3 622 038 3 622 038 23165: Asumistuki .................................................... . 2 891 040 2 891 040 23166: Muut etuudet ................................................. . 62 989 62 989 23167: 23168: 23169: 3. Erityistuotot, 1 000 mk 23170: Keva Sava yhteensä 23171: 23172: Erityistuotot .. .... .. .. .. .. .. .. ... .. ... .. .... .... .. .. .. .... .. .. . l 400 000 307 000 2 707 000 23173: Osuus alv·tuotoista ........................................ 2 400 000 2 400 000 23174: Maksu vakuutuslaitoksilta ............................. . 307 000 307 000 23175: 23176: 23177: 23178: 4. Sijoitusten tuotot ja kulut sekä rahoitustuotot ja kulut, 1 000 mk 23179: Keva Sava Elva yhteensä 23180: 23181: Sijoitusten tuotot ja kulut ............................ . 158 616 12 143 147 303 318 062 23182: Korot ja osingot ............................................ .. 50 466 16 878 68 196 135 540 23183: Muut sij.tuotot ja kulut .................................. .. 108 150 - 4 735 79 107 182 522 23184: Rahoitustuotot ja kulut ................................ .. 12 460 48 506 6388 67 354 23185: 23186: 45 23187: Kansaneläke- ja sairausvakuutusrahaston sijoitusten tuotot ja kulut, 1 000 mk 23188: 23189: Korkotuotot ............................................................................. . 299 23190: Osinkotuotot ............................................................................ . 67 045 23191: Omaisuuden myyntituotot ........................................................ . 381 23192: Vuokratuotot ............................................................................ . 90 23193: Arvonalennusten muutos .......................................................... . + 102 944 23194: Sijoitusten tuotot ja kulut tuloslaskelmassa ............................... . 170 759 23195: Arvonkorotusten muutos taseessa ............................................. . + 1 021 916 23196: Sijoitusten tuotot ja kulut yhteensä ........................................... . 1 192 675 23197: 23198: Eläkevastuurahaston omaisuuden tuotot, 1 000 markkaa 23199: 23200: Rahoitusomaisuuden korkotuotot .............................................. . 6 388 23201: Sijoitusten korkotuotot ............................................................. . 20 060 23202: Osinkotuotot ............................................................................ . 48 136 23203: Vuokratuotot ............................................................................ . 7 800 23204: Arvonalennusten muutos tuloslaskelmassa ................................ . + 71 307 23205: Omaisuuden tuotot tuloslaskelmassa .......................................... . 153 691 23206: Arvonkorotusten muutos taseessa ............................................. . + 1 040 100 23207: Omaisuuden tuotot yhteensä ..................................................... . 1 193 791 23208: 23209: 5. Etuudet, 1 000 mk 23210: 23211: Keva Sava Muu sos. 23212: turva yhteensä 23213: 23214: Eläke- ja vammaisetuudet 17 181 299 17 181 299 23215: Kansaneläkkeet .................. .. 15 584 226 15 584 226 23216: Perhe-eläkkeet ................... .. 241 328 241 328 23217: Rintamasotilasetuudet .......... . 770 039 770 039 23218: Lapsen hoitotuet ................. . 425 454 425 454 23219: Vammaistuet ........................ . 160 253 160 253 23220: Sairausvakuutussuoritukset 23221: vakuutetuille .............................................. 10 655 378 10 655 378 23222: Päivärahat ................................................... 2 525 196 2 525 196 23223: Vanhempainpäivärahat ................................. 2 696 597 2 696 597 23224: Lääkekorvaukset ......................... ................. 3 557 088 3 557 088 23225: Lääkärinpalkkiokorvaukset .......................... 555 218 555 218 23226: Tutkimus- ja hoitokorvaukset ...................... 308 368 308 368 23227: Matkakorvaukset ......................................... 585 745 585 745 23228: Työpaikkakassojen maksamat suoritukset .... 427 165 427 165 23229: Työterveyshuolto.......... .................. .... .. ... ... . . 719 232 719 232 23230: Työterveyshuolto ......................................... 627 470 627 470 23231: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö .............. 91 762 91 762 23232: Kuntoutus .. ... .. . .. .. . .. .. .... .. .. . .. . .. ... . .. .... .. .. ... .. . .. 1 233 597 1 233 597 23233: Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus ........ 152 893 152 893 23234: Vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus ... 384 826 384 826 23235: Muu ammatillinen ja lääkinnällinen kuntoutus 479 735 479 735 23236: Kuntoutusraha ................................................ 216 768 216 768 23237: Kuntoutuksen takautumissuoritukset ............... - 626 - 626 23238: Työttömyysturvaetuudet ......................................................... .. 6 368 331 6 368 331 23239: Peruspäivärahat ........................................................................ . 521 510 521 510 23240: Työmarkkinatuki ...................................................................... . 5 654 931 5 654 931 23241: Koulutusetuudet ......................................................................... . 179 569 179 569 23242: Vuorottelukorvaus ..................................................................... . 1 671 1 671 23243: Pitkäaikaistyöttömien opiskelun tuki ....................................... .. 1 864 1 864 23244: Työttömien opiskelun tuki ........................................................ . 8 786 8 786 23245: Lapsiperheiden etuudet ........................................................... . 10 649 090 10 649 090 23246: Lastenhoidon tuki ...................................................................... . 2 287 976 2 287 976 23247: Lapsilisät ................................................................................... . 8 307 247 8 307 247 23248: Äitiysavustus .............................................................................. . 53 866 53 866 23249: 23250: 23251: 23252: 46 23253: Keva Sava Muu sos. 23254: turva yhteensä 23255: Opintoetuudet .............................................. . 3 622 038 3 622 038 23256: Asumistuki .................................................... . 2 891 040 2 891 040 23257: Muut etuudet ................................................ . 15 307 131 169 62 989 209 464 23258: Terveydentilan ja työkyvyn lisäselvitykset ... . 6 850 6 850 23259: Lomakustannuskorvaukset työnantajille ........ . 75 841 75 841 23260: Suoritukset Melalle ........................................ . 13 258 36 535 49 793 23261: ED-korvaukset ............................................. . 11 943 11 943 23262: Maatalousyrittäjien työolosuhdeselvitykset .. . 2 153 2 153 23263: Maatalousyrittäjien tth:n keskusyksikkö ....... . 1 951 1 951 23264: Rintamaveteraanien matkakorvaukset .......... . 3 559 3 559 23265: Sotilasavustus ................................................ . 55 326 55 326 23266: Muut etuudet ................................................. . 2 049 2 049 23267: 23268: Etuuskulut yhteensä ..................................... 17 196 606 12 739 375 23 593 488 53 529 469 23269: 23270: 23271: 6. Toimintakulut 23272: KEL 58 §:n ja SVL 59 §:n mukaan hallintokustannusten kokonaismäärä jaetaan eläkevakuutuksen ja sairausvakuutuksen 23273: kesken jakosuhteessa 40/60. 23274: 23275: 7. Henkilöstökulut, 1 000 mk 23276: 1999 1998 muutos 23277: Palkat ja palkkiot ................ 757 680 739 418 +18 262 23278: Lomapalkkavelan lisäys ....... 11 740 134 167 - 122 427 23279: Yhteensä ...................... 769 420 873 585 - 104 165 23280: Kannatusmaksut .................. 80 109 778 345 - 698 236 23281: Muut henkilösivukulut .......... 153 233 153 795 - 562 23282: 23283: Henkilöstökulut yhteensä ..... 1 002 762 1 805 725 - 802 963 23284: 23285: Palkkoihin liittyvien 23286: luontoisetujen verotusarvo .... 24 746 23 961 + 785 23287: 23288: Lomapalkkavelka kirjattiin ensimmäisen kerran vuoden 1998 tilinpäätöksessä. 23289: Hallitukselle ja lisätylle hallitukselle on maksettu palkkoja ja palkkioita 3,1 milj. markkaa. 23290: 23291: Henkilöstön määrä 23292: Kokopäiväisen henkilöstön keskimääräinen luku vuoden 1999 aikana hallintotasoittain 23293: 23294: keskushallinto 23295: atk-keskus ................................................. .. 305 23296: kuntoutuksen palveluyksikkö ..................... . 122 23297: tutkimus- ja kehitysyksikkö ....................... . 111 23298: muu keskushallinto .................................... .. 702 1 240 23299: aluehallinto ....................................................... . 198 23300: paikallishallinto ................................................ . 3 557 23301: yhteensä ........................................................... . 4 995 23302: 23303: 8. Muut toimintakulut, 1 000 mk 23304: Muut toimintakulut 391 829 23305: Koneiden ja kaluston käyttökulut .............. .. 218 287 23306: Hallintokulut .............................................. . 131 983 23307: Toimitilakulut ............................................ . 82 430 23308: Sekalaiskulut................................................ . 16 857 23309: Käyttöomaisuuden poistot ......................... .. 14 962 23310: Kuntoutuksen palveluyksikön tuotot ........... . - 41 810 23311: Muut tuotot ................................................ .. - 30 881 23312: 23313: 23314: 47 23315: 9. Ostopalvelut, 1 000 mk 23316: Ostopalvelut 236 391 23317: Verotuskustannukset ......................................... . 148 337 23318: Apteekkipalkkiot ............................................. . 66 759 23319: Työpaikkakassojen toimintakulukorvaukset ..... . 13 081 23320: Muut ostopalvelut ............................................ . 8 214 23321: 23322: 23323: 10. Valtion osuus kokonaismenoista 23324: Kansaneläkerahaston takuusuorituslaskelma, 1 000 mk 23325: 23326: Rahoitusomaisuus 1.1. ........................... . 883 743 23327: - Vieras pääoma 1.1. .............................. . - 64 242 23328: - Velka valtiolle 1.1. .............................. . - 83 572 23329: Nettorahoitusomaisuus 1.1. ................... . 735 929 23330: + Ennakkomaksujen lisäys .................... . - 547 903 23331: + Tulot yhteensä .................................. . + 18 082 553 23332: - Menot yhteensä ................................. . - 17 297 832 23333: - Pääomien lisäys .................................. . + 18 23334: - Siirto sairausvakuutusrahastoon .......... . - 280 852 23335: Nettorahoitusomaisuus 23336: ennen takuusuoritusta 31.12 ................ .. 691 913 23337: 23338: Nettorahoitusomaisuuden 23339: vähimmäismäärä (4 %menoista) .......... . 691 913 23340: 23341: Valtion takuusuoritus ....................... . 0 23342: 23343: Markkamäärät ovat kassavirtalaskelman mukaisia. 23344: 23345: 23346: Sairausvakuutusrahaston takuusuorituslaskelma, 1 000 mk 23347: 23348: Rahoitusomaisuus 1.1. ............................ . 1 642 270 23349: - Vieras pääoma 1.1. .............................. .. - 429 249 23350: • Velka valtiolle 1.1. ............................... . - 52 173 23351: - Varaukset 1.1. ..................................... .. - 120 004 23352: Nettorahoitusomaisuus 1.1. ................... .. 1 040 844 23353: + Ennakkomaksujen lisäys .................... .. + 30 506 23354: + Tulot yhteensä ................................... . + 11 748 915 23355: - Menot yhteensä .................................. . - 13 749 081 23356: - Pääomien lisäys ................................. .. - 8 405 23357: - Varausten lisäys ................................... . + 8 735 23358: + Siirto kansaneläkerahastosta ............... . + 280 852 23359: Nettorahoitusomaisuus ........................... . 23360: ennen takuusuoritusta 31.12 ................. .. - 647 634 23361: 23362: Nettorahoitusomaisuuden 23363: vähimmäismäärä (8 % menoista) ........... . 1 099 926 23364: 23365: Vähentämätön takuusuoritus ................... . 1 747 561 23366: Takuusuorituksen vähennys v. 1999 ....... . - 500 000 23367: (ks. liitetieto 22) 23368: 23369: Valtion takuusuoritus ........................ . 1 247 561 23370: 23371: Markkamäärät ovat kassavirtalaskelman mukaisia. 23372: 23373: 23374: 23375: 23376: 48 23377: 11. Sairausvakuutuksen varaukset, 1 000 mk 23378: Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta annetun lain 4 § mukaiset menot 23379: 23380: Varaus 23381: 31.12.1999 23382: Yksilökohtainen kuntoutus 23383: Varaus 1.1.1999 ...................................... . 55 700 23384: Varauksen lisäys tilivuonna ..................... . 446 000 23385: Varauksen käyttö tilivuonna ................... . - 468 848 32 852 23386: 23387: Kuntoutuslaitosten perusparannukset 23388: ja käyttöavustukset 23389: Varaus 1.1.1999 ....................................... 43 538 23390: Varauksen lisäys tilivuonna ...................... 5 000 23391: Varauksen käyttö tilivuonna .................... ___-_5=-0=-5=- 48 033 23392: 23393: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 23394: Varaus 1.1.1999 ...................................... . 20 766 23395: Varauksen lisäys tilivuonna ..................... . 20 000 23396: Varauksen käyttö tilivuonna ................... . - 10 382 30 384 23397: 23398: Varaus yhteensä 31.12.1999 111 269 23399: 23400: Varauksen muutos yhteensä (vähennys) 8 735 23401: 23402: 23403: 12. Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset, 1 000 mk 23404: Tilivuonna hankittu käyttöomaisuus on aikaisempina vuosina tilinpäätöksessä poistettu kansaneläkeasetuksen 19 §:ään 23405: perustuen kertapoistona. Poistot ovat sisältyneet kansaneläkerahaston ja sairausvakuutusrahaston muihin toimintakuluihin. 23406: Vuoden 1998 tilinpäätöksestä lukien ei kulumattomasta käyttöomaisuudesta tehdä enää poistoja. 23407: 23408: Kiinteistöt 23409: Hankintameno 1.1.1999 ...................................... .. 306 800 23410: Kertyneet poistot tilikauden alussa ......................... - 303 400 23411: Arvonkorotukset tilikauden alussa ........................ .. 443 919 23412: Tasearvo 31.12.1999 ............................................ . 447 319 23413: 23414: Eläkevastuurahaston muut sijoitukset 23415: Kiinteistöt 23416: Hankintameno 1.1.1999 ...................................... .. 110 500 23417: Lisäys/vähennys .................................................... . 0 23418: Tasearvo 31.12.1999 ........................................... .. 110 500 23419: 23420: Koneet ja kalusto 23421: Hankintameno 1.1.1999 ...................................... .. 290 630 23422: Lisäykset .............................................................. . + 19 607 23423: Vähennykset ......................................................... . - 33 666 23424: Kertyneet poistot tilikauden alussa ...................... .. - 290 629 23425: Vähennysten kertyneet poistot ............................ .. + 28 696 23426: Tilikauden poistot ................................................ . - 14 637 23427: Tasearvo 31.12.1999 ............................................ . 1 23428: 23429: Poistot koneista ja kalustosta .............................. .. 14 637 23430: Poistot atk-ohjelmista ......................................... .. 325 23431: 23432: Tilikauden poistot ................................................ . 14 962 23433: 23434: 23435: 23436: 23437: 49 23438: Käyttöomaisuusosakkeet 23439: sisältävät toimisto-osakkeet ja puhelinosakkeet ja -osuudet 23440: 23441: Hankintameno 1.1.1999 ..................................... . 633 222 23442: Kertyneet poistot tilikauden alussa ...................... . - 623 249 23443: Arvonkorotukset tilikauden alussa ....................... . + 345 714 23444: Vähennykset ....................................................... . - 1 194 23445: Vähennyksiin kohdistuvat kertyneet poistot ....... . + 1 193 23446: Vähennyksiin kohdistuvat arvonkorotukset ........ . - 1 128 23447: Arvonkorotukset ................................................ . + 6 476 23448: Arvonalennukset ................................................ . - 1 417 23449: Ennakkomaksujen lisäys ..................................... . 7 267 23450: Tasearvo 31.12.1999 ......................................... .. 366 884 23451: 23452: 23453: 13. Muut sijoitukset, 1000 mk 23454: Kansaneläke- ja sairausvakuutusrahaston osakkeet 23455: 23456: Hankinta-arvo 1.1.1999 ..................................... . 669 410 23457: Arvonkorotukset tilikauden alussa ...................... . + 450 655 23458: Kertyneet arvonalennukset ................................ . - 107 678 23459: Lisäykset .......................................................... .. + 11 186 23460: Vähennykset ...................................................... . - 18 23461: Vähennyksiin kohdistuvat arvonalennukset ...... .. - 169 23462: Arvonkorotusten muutos .................................. .. + 1 021 916 23463: Arvonalennusten muutos ................................... . + 102 944 23464: Tasearvo 31.12.1999 ........................................ . 2 148 246 23465: 23466: Eläkevastuurahaston osakkeet 23467: 23468: Hankinta-arvo 1.1.1999 ................................... .. 1 232 687 23469: Arvonkorotukset tilikauden alussa .................... .. + 137 831 23470: Kertyneet arvonalennukset ............................... . - 78 161 23471: Lisäykset .......................................................... .. + 3 800 23472: Arvonkorotusten muutos .................................. .. + 1 040 100 23473: Arvonalennusten muutos .................................. .. + 75 755 23474: Tasearvo 31.12.1999 ........................................ . 2 412 012 23475: 23476: Sairausvakuutusrahaston lainat (Lainoihin ei sisälly joukkovelkakirjalainoja.) 23477: 23478: Tasearvo 1.1.1999 ............................................ . 5 530 23479: Lyhennykset ..................................................... . - 2 780 23480: Tasearvo 31.12.1999 ........................................ . 2 750 23481: 23482: Eläkevastuurahaston lainat, jotka kaikki ovat joukkovelkakitjalainoja. 23483: 23484: Tasearvo 1.1.1999 ............................................ . 293 163 23485: Vähennykset ..................................................... . - 50 000 23486: Arvonmuutos .................................................... . - 4 448 23487: Tasearvo 31.12.1999 ........................................ . 238 715 23488: 23489: 23490: 14. Osakkeet 23491: Alla on lueteltu ne yhtiöt, joissa Kelalla on markkina-arvoltaan yli kymmenen miljoonan markan omistus 31.12.1999. 23492: 23493: Osakemäärät kpl 23494: Yhtiö Keva Sava Elva Yht. 23495: 23496: Fortum Oyj ...................... . 17 553 696 17 553 696 23497: HPY-Holding Oyj ........... .. 70 650 70 650 23498: Huhtamäki van Leer ........ . 100 000 100 000 23499: 23500: 23501: 50 23502: Osakemäärät kpl 23503: Yhtiö Keva Sava Elva Yht. 23504: 23505: Instrumentarium A ..... . 48 586 120 600 169 186 23506: Instrumentarium B ..... . 23 650 23 650 23507: Merita Oyj ................. . 3 347 841 3 347 841 23508: Metra Oyj Abp A ........ . 164 951 164 951 23509: Metra Oyj Abp B ........ . 376 703 376 703 23510: Metso Oyj .................. . 396 316 396 316 23511: Oyj Nokia Abp ........... . 1 072 224 1 072 224 23512: Orion-yhtymä Oyj ..... . 829 784 829 784 23513: Outokumpu Oyj .......... . 7 658 498 7 636 957 15 295 455 23514: Sonera Oyj .................. . 455 000 455 000 23515: Stora-Enso Oyj A ........ . 18 468 770 5 356 316 23 825 086 23516: Stora-Enso Oyj R ........ . 3 738 965 3 738 965 23517: UPM-Kymmene Oyj .. . 801 845 801 845 23518: 23519: Osakkeet ja osuudet 23520: 23521: Kelalla on omistusosuus sadassa asunto- tai kiinteistöosakeyhtiössä, joita käytetään toimitiloina. 23522: Allaolevissa yhtiöissä omistusosuus on 50 % tai enemmän. 23523: 23524: Yhtiö omistus- oma pääoma voitto/tappio 23525: Kotipaikka osuus 31.12.1998 23526: % mk mk 23527: Kiint.Oy Härmän Lehtikela 23528: Alahärmä ................................................... 64 2 181 478 67 23529: Kiint. Oy Heinolan Virtakatu 9 23530: Heinola ... .............. ..................................... 100 10 889 581 - 1 992 23531: Kiint. Oy Sectagoona 23532: Helsinki ........................................... .......... 100 25 471 303 2 23533: Kiint. Oy Karpintie 8 23534: Huittinen .. .. .. . .. .. .. ... . .. .... . .. ..... .. ... ... .. ... ... .. .. 59 4 817 508 126 23535: Kiint. Oy Iisalmen Päiviönk. 14 23536: Iisalmi .. .. . ... .. ... . ... .. ... .. ... .... .... .. .. ..... .. ... ... . .. 100 7 203 492 52 23537: Kiint. Oy Kajaanin Keskuspuisto 23538: Kajaani ...................................................... 52 8 657 063 514 23539: Kiint. Oy Kannuksen Torinkulma 23540: Kannus ...................................................... 53 4 233 660 - 56 23541: Kiint. Oy Valtakatu 19 23542: Kouvola ............. ....................................... 100 7 516 792 1 240 23543: Kiint. Oy Ristontori 23544: Lappeenranta ............................................ 54 5 879 494 - 5 813 23545: Kiint. Oy Lohjan Kauppatori 23546: Lohja........................................................ 60 12 366 392 5 393 23547: Kiint. Oy Muonion Erkin Kulma 23548: Muonio..................................................... 78 2 344 220 - 1 783 23549: Kiint. Oy Pieksämäen Torihovi 23550: Pieksämäki ............................................... 66 5 874 672 - 20 680 23551: Kiint. Oy Pielaveden Puustellint. 10 23552: Pielavesi ............................ ............... ........ 100 2 321 826 - 1 108 23553: Kiint. Oy Vasarantori 23554: Raisio........................................................ 51 5 553 574 49 318 23555: Kiint. Oy Nortamonkatu 24 23556: Rauma...................................................... 67 16 769 967 -0 23557: Kiint. Oy Ruokolahden Torinkulma 23558: Ruokolahti ........................................ ....... 57 2 634 203 3 118 23559: Kiint. Oy Hämeentie 18 23560: Salo .......................................................... 100 978 007 - 4 110 23561: Sini-Kulma Oy 23562: Tampere................................................... 50 31 308 071 - 23 244 23563: Kiint. Oy Laivurinkela 23564: Tornio...................................................... 53 1 746 070 - 14 833 23565: Kiint. Oy Uudenkaupungin Itä-tulli 23566: Uusikaupunki ............................................ 64 10 202 526 5 036 23567: Kiint. Oy Ravatti Fastighets Ab 23568: Vaasa ......................................................... 100 7 054 667 - 16 997 23569: Kiint. Oy Varkauden Kelankulma 23570: Varkaus...................................................... 65 2 958 542 8 872 23571: 23572: 23573: 51 23574: 15. Rahastojen väliset tilityssaamisetja tilitysvelat 23575: Tilityssaamiset ja tilitysvelat ovat toiminnallisista syistä johtuvia ja ne maksetaan kuukausittain. Yhdistetyssä taseessa 23576: on kansaneläkerahaston, sairausvakuutusrahaston ja muun sosiaaliturvan väliset keskinäiset saamiset ja velat eliminoitu. 23577: Yhdistetyssä taseessa olevat rahastojen väliset saamiset ja velat johtuvat sairausvakuutusrahaston kuntoutuksen palvelu- 23578: yksikön myyntisaamisista toimistoilta ja kansaneläkerahaston ja sairausvakuutusrahaston tilitysveloista eläkevastuurahastolle. 23579: 23580: 23581: 16. Siirtosaamiset ja muut saamiset 23582: Sairausvakuutusrahastossa on muina saamisina saamiset EU-korvauksista 10,1 milj. markkaa. Eläkevastuurahaston 23583: siirtosaamisina on korkoja 10,7 milj. markkaa. 23584: 23585: 23586: 17. Ennakkomaksut 23587: Ennakkomaksut ja saadut ennakot aiheutuvat pääosin tammikuussa maksettavista etuuskuluista. 23588: 23589: 23590: 23591: 18. Siirtovelat ja muut lyhytaikaiset velat 23592: Siirtovelkoihin sisältyy lomapalkka-ja lomarahavelkaa sosiaaliturvamaksuineen 155,8 milj. markkaa sekä Kelan kuntoutuksesta 23593: annetun lain 4 §:n mukaisia menoja 28,3 milj. markkaa. Muut velat sisältävät velkaa ennakonpidätyksistä 322,7 milj. 23594: markkaa, velkaa valtiolle muun sosiaaliturvan etuuksista 139,6 milj. markkaa sekä sairausvakuutusrahaston velkaa valtiolle 23595: 65,4 milj. markkaa. 23596: 23597: 23598: 19. Omapääoma,1000mk 23599: Keva Sava Elva yhteensä 23600: 23601: Oma pääoma ............................. . 3 082 778 990 266 3 738 878 7 811 922 23602: Rahasto .................................... . 1 277 953 527 708 2 560 947 4 366 608 23603: Rahasto vuoden alussa ............. . 1 218 401 965 297 2 418 668 4 602 366 23604: Rahaston muutos ..................... . +59 552 - 437 589 + 142 279 - 235 758 23605: Arvonkorotusrahasto ............ .. 1 804 825 462 558 1 177 931 3 445 314 23606: Käyttöomaisuus ................... .. 387 392 407 588 794 980 23607: Sijoitukset ............................. . 1 417 433 54 970 1 177 931 2 650 334 23608: Rahasto vuoden alussa ............. . 789 391 450 897 137 831 1 378 119 23609: Käyttöomaisuus .................... . 385 253 404 380 789 633 23610: Sijoitukset ............................. . 404 138 46 517 137 831 588 486 23611: Rahaston muutos ..................... . + 1 015 434 + 11 661 + 1 040 100 + 2 067 195 23612: Käyttöomaisuus .................... . + 2 139 + 3 208 + 5 347 23613: Sijoitukset ............................. . + 1 013 295 + 8 452 + 1 040 100 + 2 061 848 23614: 23615: 23616: 20. Eläkevastuurahasto, 1 000 mk 23617: Vuoden 1998 tilinpäätöksessä korotettiin lainmuutoksen perusteella eläkevastuurahaston tavoitetasoa aikaisemmasta 23618: 19 prosentin tasosta 41 prosenttiin. Tavoitetaso tulee saavuttaa viimeistään vuonna 2010. 23619: 23620: Sijoitusomaisuuden arvonalennukset ja niiden oikaisut on kirjattu tuloslaskelmaan ja arvonkorotukset ja niiden peruutukset 23621: taseeseen. Eläkevastuurahaston vajaus on 772,0 milj. markkaa. Arvonkorotukset huomioon ottaen kannatusmaksulla katetun 23622: vastuun osuus täydestä vastuusta oli vuoden lopussa 47,7 %. 23623: 23624: 23625: 23626: 23627: 52 23628: 1999 1998 muutos 23629: 23630: Henkilöstön eläkevastuu ........................... 6 072 173 5 751 065 + 321 108 23631: 23632: Kannatusmaksulla katettava 23633: tavoitetaso (41 %) + työntekijäin eläke- 23634: maksulla katettu osuus eläkevastuusta 23635: = Eläkevastuurahasto......................... 2 560 947 2 418 668 + 142 279 23636: 23637: Katettu kannatusmaksulla ja tuotoilla ........ 1 717 570 1 638 015 + 79 555 23638: Katettu työntekijäin eläkemaksulla ........... 71 356 60 732 + 10 624 23639: Katettu yhteensä ....................................... 1 788 926 1 698 747 + 90 179 23640: 23641: Eläkevastuurahaston vajaus ....................... 772 021 719 921 +52 100 23642: Eläkevastuurahaston arvonkorotukset ...... 1 177 931 137 831 + 1 040 100 23643: 23644: Rahaston ulkopuolella oleva 23645: osa kokonaiseläkevastuusta ....................... 3 511 226 3 332 397 + 178 829 23646: 23647: Eläkevastuusta hallituksen jäsenten täysi eläkevastuu on 7,6 milj. markkaa. 23648: 23649: 23650: 21. Leasingvastuut, 1 000 mk 23651: 1999 1998 muutos 23652: 23653: Atk-laitteiden leasingvastuu ....................... . 192 944 247 198 -54 254 23654: Tilivuonna 2000 maksettavat .................... . 87 401 23655: Myöhemmin maksettavat .......................... . 105 543 23656: 23657: 22. Muut vastuut 23658: Laissa valtion vuonna 1999 kansaneläkelaitokselle suorittaman takuusuorituksen vähentämisestä säädetään, että vuonna 23659: 1999 valtio suorittaa takuusuoritusta 500 miljoonaa vähemmän kuin säädösten perusteella normaalisti tulisi maksettavaksi. 23660: Kansaneläkelaitos vastaa kyseisen 500 miljoonan markan rahoittamisesta omilla varoillaan vuoden 2001 loppuun mennes- 23661: sä. 23662: 23663: 23664: 23. Takaisinperinnässä olevien etuoksien määrä, 1 000 mk 23665: 23666: 1999 1998 muutos 23667: Etuus 23668: 23669: Työttömyysturvaetuudet ..................... . 128 024 112 317 + 15 707 23670: Yleinen asumistuki ............................. .. 114 175 96 276 + 17 898 23671: Opintotuki .......................................... . 114 857 117 096 - 2 239 23672: Eläke-etuudet ...................................... . 32 900 34 161 - 1 261 23673: Muut etuudet ...................................... .. 34 294 30 218 + 4 076 23674: 23675: Yhteensä ............................................. . 424 250 390 068 + 34 182 23676: 23677: 23678: 24. Opintolainojen valtiontakauksetja takaussaatavat, 1 000 mk 23679: 23680: Alla on valtion opintotukilain nojalla takaama pankeissa oleva opintolainakanta sekä takaajana maksetuista lainoista 23681: syntynyt takaussaatavakanta, jotka sisältyvät valtion hallinnolliseen kirjanpitoon. Kela huolehtii opintotukilain nojalla 23682: takausvastuiden maksamisesta, takaussaatavien perinnästä ja tuottojen tilittämisestä opetusministeriölle. 23683: 23684: 1999 1998 muutos 23685: 23686: Valtion takausvastuu opintolainoista ..... 9 350 969 9 700 000 - 349 031 23687: Valtion takaussaatavat ........................... 831 555 767 000 + 64 555 23688: 23689: 23690: 23691: 53 23692: 25. Vakuutusmaksujäämät, 1 000 mk 23693: 1999 1998 muutos 23694: 23695: Verovirastojen jäämäperinnässä 23696: olevat vakuutusmaksusaatavat ................ 950 470 1 159 598 - 209 128 23697: 23698: 23699: 23700: 23701: Helsingissä helmikuun 18. päivänä 2000 23702: 23703: 23704: Pekka Thomisto 23705: 23706: 23707: Matti Puhakka PekkaMorri 23708: 23709: 23710: Helena Pesola Henry Olander AskoApukka 23711: 23712: 23713: 23714: 23715: 54 23716: T 0 1M 1 E L 1 M E T 1999 VALTUUTETUT 7.4. ASTI 23717: 23718: HALLITUS Huuhtanen, Jorma, kansanedustaja, 23719: puheenjohtaja 23720: Tuomista, Pekka, pääjohtaja Varajäsenet 23721: Puhakka, Matti, johtaja, Hyssälä, Liisa, kansanedustaja 23722: pääjohtajan sijainen Komi, Armas, kansanedustaja 23723: Morri, Pekka, johtaja Vehkaoja, Marjatta, kansanedustaja, 23724: Pesola, Helena, johtaja varapuheenjohtaja 23725: Olander, Henry, johtaja Rask, Maija, kansanedustaja 23726: Apukka, Asko, johtaja Viljamaa, Marja-Leena, kansanedustaja 23727: Törnqvist, Kerttu, kansanedustaja 23728: Koski, Valto, kansanedustaja 23729: LISÄTTY HALLITUS 23730: Koskinen, Marjaana, kansanedustaja 23731: Rajamäki, Kari, kansanedustaja 23732: Hallituksenjäsenten lisäksi lisättyyn 23733: Mähönen, Raimo, kansanedustaja 23734: hallitukseen kuuluivat: 23735: Ojala, Reino, kansanedustaja 23736: Peltomo, Pirkko, kansanedustaja 23737: Mäkinen, Hannu, apulaisbudjettipäällikkö 23738: Lapiolahti, Arto, kansanedustaja 23739: Varajäsen: Tuhkanen, Pertti, budjettineuvos 23740: Rantanen, Jorma, kansanedustaja 23741: Pukkila, Tarmo, osastopäällikkö, ylijohtaja 23742: Huotari, Anne, kansanedustaja 23743: Leppo, Kimmo, osastopäällikkö, ylijohtaja 23744: Tiusanen, Pentti, kansanedustaja 23745: Koivikko, Pentti, johtaja 23746: Puhjo, Veijo, kansanedustaja 23747: Hämäläinen, Heikki T., varatuomari 23748: Takkula, Hannu, kansanedustaja 23749: Konttinen, Mauno, ylijohtaja 23750: Vihriälä, Jukka, kansanedustaja 23751: Roine, Risto, ylilääkäri 23752: Rehn, Vuokko, kansanedustaja 23753: Parmanne, Pertti, osastopäällikkö 23754: Ikonen, Tuula, terveydenhuollon tarkastaja 23755: Kallinen, Kaija, sosiaalipoliittinen sihteeri 23756: Lindqvist, Maija-Liisa, kansanedustaja 23757: Laatunen, Lasse, johtaja 23758: Karjula, Kyösti, kansanedustaja 23759: Piispanen, Pekka, suunnittelupäällikkö 23760: Markkula-Kivisilta, Hanna, kansanedustaja 23761: Knuuti, Kaarina, johtaja 23762: Knaapi, Anne, kansanedustaja 23763: Huhtamäki, Antti, jaostopäällikkö, 23764: Kokkonen, Paula, kansanedustaja 23765: 1.1.-30.9. 23766: Ihamäki, Timo, kansanedustaja 23767: Aaltonen, Seppo,johtaja, 30.9.lukien 23768: Tulonen, Irja, kansanedustaja, 1.1.-27.1. 23769: Roos, Jukka, asentaja 23770: Ojala, Arja Siimes, Outi, kansanedustaja, 29.l.lukien 23771: Pohjola, Tuija, uimaopettaja Nurmi, Tuija, kansanedustaja 23772: Ikonen, Teuvo, toiminnanjohtaja Kaari/ahti, Marjut, kansanedustaja 23773: Leppänen, Pekka Oksala, Ilkka, eduskuntasihteeri 23774: Prusti, Riitta, kansanedustaja Pelkonen, Elisa, järjestösihteeri 23775: Ala-Harja, Kirsti, lääkintöneuvos Löv, Pehr, kansanedustaja 23776: Tulonen, Irja, kansanedustaja, 1.1.-18.2. Wideroos, Ulla-Maj, kansanedustaja 23777: Korhonen, Riitta, kansanedustaja, 18.2. Hiltunen, Leea, johtava hoitaja 23778: Antvuori, Pirjo-Riitta, kansanedustaja 23779: Räsänen, Päivi, kansanedustaja VALTUUTETUT 7.4. LUKIEN 23780: Veteläinen, Maija-Liisa, lehtori 23781: Karjula, Kyösti, kansanedustaja Huuhtanen, Jorma, kansanedustaja, 23782: Pietikäinen, Margareta, kansanedustaja puheenjohtaja 23783: Könkkölä, Kalle, pääsihteeri 23784: 55 23785: Varajäsenet Puisto, Virpa, kansanedustaja 23786: Vihriälä, Jukka, kansanedustaja Polvi, Iivo, hallintotieteiden maisteri 23787: Vilkuna, Pekka, kansanedustaja Kemppainen, Hannu, lääketieteen lisensiaatti 23788: Peltomo, Pirkko, kansanedustaja, Auvinen, Markku, sairaalanjohtaja 23789: varapuheenjohtaja Rehula, Juha, kansanedustaja 23790: Koskinen, Marjaana, kansanedustaja Heimala, Terttu, kunnansihteeri 23791: Karhu, Saara, kansanedustaja Sasi, Kimmo, kansanedustaja, 1.-28.1. 23792: Rajamäki, Kari, kansanedustaja Tulonen, Irja, kansanedustaja, 28.1. lukien 23793: Mähönen, Raimo, kansanedustaja Lamminen, Kalevi, erityisopettaja 23794: Haatainen, Tuula, kansanedustaja Pietikäinen, Sirpa, kansanedustaja 23795: Koski, Valto, kansanedustaja Arhippainen, Max, valtiotieteen 23796: Prusti, Riitta, kansanedustaja lisensiaatti 23797: Seppälä, Arto, kansanedustaja Tuokko, Yrjö, kauppatieteiden maisteri, KHT 23798: Huotari, Anne, kansanedustaja Koskinen, Hannu T., kauppatieteiden 23799: Immonen, Mikko, kansanedustaja maisteri, KHT 23800: Kuoppa, Mikko, kansanedustaja 23801: Takkula, Hannu, kansanedustaja JOHTAVAT TOIMIHENKILÖT 23802: Nousiainen, Pekka, kansanedustaja 23803: Kemppainen, Marja-Leena, Osastopäälliköt 23804: kansanedustaja 23805: Keränen, Niilo, kansanedustaja 23806: Rantamäki, Juhani (hallinto-osasto) 23807: Oinonen, Lauri, kansanedustaja 23808: Arola, Antti (talousosasto) 1.1.-31.5. 23809: Puhakka, Osmo, kansanedustaja 23810: Häyry, Hannu, ma (talousosasto) 1.6.-30.11. 23811: Ylä-Mononen, Jaana, kansanedustaja 23812: Kerola, Inkeri, kansanedustaja Meriläinen, Erkki (talousosasto) 1.12. lukien 23813: Komi, Katri, kansanedustaja Ahokas, Eeva (eläke- ja 23814: Ihamäki, Timo, kansanedustaja toimeentuloturvaosasto) 23815: Kanerva, Seppo, kansanedustaja Ronkainen, Kaarina (terveys- ja 23816: Vahasalo, Raija, kansanedustaja toimeentuloturvaosasto) 23817: Markkula-Kivisilta, Hanna, kansanedustaja Lumento, Risto (tietohallinto-osasto) 23818: Salo, Petri, kansanedustaja Meriläinen, Erkki (palveluosasto) 1.1.-30.11. 23819: Sarkomaa, Sari, kansanedustaja Helasti, Heikki, ma (palveluosasto) 1.12. lukien 23820: Nurmi, Tuija, kansanedustaja 23821: Oksala, Ilkka, neuvotteleva virkamies Muut johtavat toimihenkilöt 23822: Kurvinen, Esko, kansanedustaja 23823: Löv, Pehr, kansanedustaja Huunan-Seppälä, Antti, ylilääkäri 23824: Katainen, Jyrki, kansanedustaja Alho, Markku, sisäisen tarkastuksen päällikkö 23825: Könkkölä, Kalle, pääsihteeri Helin, Tero, henkilöstöpäällikkö 23826: Kalimo, Esko, tutkimus- ja kehitysyksikön 23827: TILINTARKASTAJAT johtaja 23828: Haapa-aho, Jussi, päämatemaatikko 23829: Leskinen, Tapio, pääjohtaja, tilintarkastajien Naumanen, Seppo, opintotukikeskuksen 23830: puheenjohtaja johtaja 23831: Varajäsen: Nieminen, Hannu, Waal, Jouko, kuntoutuspäällikkö 23832: tarkastusneuvos Pietilä, Juhani, kuntoutuksen palveluyksikön 23833: Berg, Seppo, hallinto- ja talouspäällikkö, johtaja 23834: tilintarkastajien varapuheenjohtaja Hytönen, Veikko, atk-päällikkö 23835: Lahdensivu, Pentti, opettaja 23836: 23837: 56 23838: Aluejohtajat Kujala, Santero, apulaistoiminnanjohtaja 23839: Varajäsen: Pylkkänen, Kari, johtajapsykiatri 23840: Ollikainen, Ilpo, ma (Pohjois-Suomen Samaletdin, Atilla, toiminnanjohtaja 23841: aluekeskus) 1.1.-30°11. Kivelä, Sirkka-Liisa, professori 23842: Lämsä, Tuomo, (Pohjois-Suomen aluekeskus) Neuvonen, Pertti, professori 23843: 1.12olukien Pentikäinen, Pertti, apulaisprofessori 23844: Heinonen, Ritva (Länsi-Suomen aluekeskus) Myllynen, Pertti, dosentti 23845: östberg, Harry (Itä-Suomen aluekeskus) Taskinen, Helena, professori 23846: Kuusiaho, Heikki (Lounais-Suomen Leirisalo-Repo, Marjatta, dosentti 23847: aluekeskus) Eläkeasiain neuvottelukunta 23848: Ruoppila, Ilkka (Etelä-Suomen aluekeskus) Pesola, Helena, johtaja, neuvottelukunnan 23849: puheenjohtaja 23850: NEUVOTTELUKUNNAT Olander, Henry, johtaja, neuvottelukunnan 23851: Sairausvakuutusasiain neuvottelukunta varapuheenjohtaja 23852: Huunan-Seppälä, Antti, ylilääkäri 23853: Morri, Pekka, johtaja, neuvottelukunnan 23854: Varajäsen: Pirttimäki, Raili, 23855: puheenjohtaja 23856: 0 0 asiantuntijalääkäri 23857: Varajäsen: Olander, Henry, JOhtaJa 23858: Ahokas, Eeva, osastopäällikkö 23859: Pesola, Helena, johtaja, neuvottelukunnan 23860: Ikonen, Marja, etuuspäällikkö 23861: varapuheenjohtaja 23862: Haikarainen, Tuulikki, apulaisosastopäällikkö, 23863: Apukka, Asko, johtaja 23864: hallitusneuvos 23865: Leppo, Kimmo, osastopäällikkö, ylijohtaja 23866: Rossi, Juha, vanhempi hallitussihteeri 23867: Partanen, Marja-Liisa, neuvotteleva 23868: Liuksia, Veikko, hallitusneuvos 23869: virkamies 23870: Tuhkanen, Pertti, budjettineuvos 23871: Pukkila, Tarmo, osastopäällikkö, ylijohtaja 23872: Lundqvist, Bo, osastopäällikkö 23873: Lindqvist-Virtanen, Carin, erikoistutkija 23874: Lindell, Christina, kehityspäällikkö 23875: Pylkkänen, Kari, lääketi~te~n lisoensi~atti 23876: Åström, Johan, asiamies 23877: Samaletdin, Atilla, tol1lllnnanJohta.Ja 23878: Kaukinen, Kari, asiantuntijalääkäri 23879: Kaukinen, Kari, asiantuntijalääkäri 23880: Karhu, Jukka, asiamies 23881: Karhu, Jukka, oikeustieteen kandidaatti 23882: Suutarinen, Juhapekka, asiamies 23883: Lehkonen, Aarne, sosiaalipoliittinen sihteeri 23884: Lehkonen, Aarne, sosiaalipoliittinen sihteeri 23885: Näätsaari, Sinikka, sosiaalipoliittinen 23886: Kallinen, Kaija, sosiaalipoliittinen sihteeri 23887: sihteeri 23888: Simpanen, Veikko, sosiaalisihteeri 23889: Työläjärvi, Riitta, asiamies 23890: Työläjärvi, Riitta, asiamies 23891: Kojo, Markku, lakimies 23892: Knuuti, Kaarina, johtaja 23893: Prusti, Riitta, kansanedustaja 23894: Hyvönen, Keijo, maa- ja metsätaloustiet 23895: Sarkomaa, Sari, sosiaalipoliittinen sihteeri 23896: lisensiaatti, 1.1.-17090 23897: Sosiaalilääketieteellinen neuvottelukunta Aaltonen, Seppo, johtaja, 17 09 0lukien 23898: Huunan-Seppälä, Antti, ylilääkäri, Vuorio, Seppo, puheenjohtaja 23899: neuvottelukunnan puheenjohtaja Louhisto, Valborg, 20 varapuheenjohtaja 23900: Huttunen, Jussi, professori, neuvottelukunnan Koskelo, Matti, puheenjohtaja 23901: varapuheenjohtaja Vuolle, Teuvo, puheenjohtaja 23902: 0 23903: Karvonen, Juha, ylilääkäri Työterveyshuoltoneuvottelukunta 23904: Tiivis, Reijo, professori 23905: Morri, Pekka, johtaja, neuvottelukunnan 23906: Huupponen, Risto, dosent!i 23907: puheenjohtaja 23908: Isohanni, Matti, professon 23909: Ronkainen, Kaarina, osastopäällikkö, 23910: Horsmanheimo, Maija, professori 23911: neuvottelukunnan varapuheenjohtaja 23912: Koivikko, Matti, dosentti 23913: 23914: 23915: 57 23916: Husman, Kaj, professori Knuuti, Kaarina, johtaja 23917: Varajäsen: Räsänen, Kimmo, Mattila, Ilpo, jaostopäällikkö 23918: erikoislääkäri Taskula, Tuula, sosiaali- ja terveystoimen 23919: Lamberg, Matti E., ylilääkäri päällikkö 23920: Kairisalo, Anja, vanhempi hallitussihteeri Liukko, Matti, hallintoylilääkäri 23921: Yrjänheikki, Erkki, neuvotteleva virkamies Forss, Jari, asiamies 23922: Roto, Pekka, ylilääkäri Wärn, Riitta, asiamies 23923: Nykänen, Pekka, työterveyslääkäri, 1.-14.1. Mykrä, Pekka, ylitarkastaja 23924: Mäkinen, Olli A., johtava työpaikkalääkäri, Hämäläinen, Anita, ylitarkastaja 23925: 14.1. alkaen 23926: Könkkölä, Kalle, pääsihteeri 23927: Teirilä, Juha, johtava työterveyslääkäri 23928: Mikkola, Elisa, toiminnanjohtaja 23929: Tarvainen, Birgitta, johtava hoitaja 23930: Tuhkanen, Taina, johtava työterveys- 23931: Pelkonen, Elisa, toimistonjohtaja 23932: hoitaja Työttömyysturva-asiain neuvottelukunta 23933: Perimäki-Dietrich, Raili, työympäristösihteeri Morri, Pekka, johtaja, 23934: Sairanen, Helinä, työterveyshoitaja neuvottelukunnan puheenjohtaja 23935: Kaukinen, Kari, asiantuntijalääkäri Ronkainen, Kaarina, osastopäällikkö, 23936: Kaihilahti, Riitta, hallinnollinen neuvottelukunnan varapuheenjohtaja 23937: työterveyshoitaja 23938: Toiviainen, Matti, apulaisosastopäällikkö, 23939: Knuuti, Kaarina, johtaja 23940: Mattila, llpo, jaostopäällikkö vakuutusneuvos 23941: Työläjärvi, Riitta, asiamies Kerminen, Päivi, vanhempi hallitussihteeri 23942: Mäntymaa, Leena, toimituspäällikkö Winberg, Heli, varatuomari 23943: Forss, Jari, asiamies Talanen, Juhani, toiminnanjohtaja 23944: Wärn, Riitta, asiamies Rautiainen, Hannu, varatuomari 23945: Wärn, Riitta, asiamies 23946: Kuntoutusasiain neuvottelukunta Knuuti, Kaarina, johtaja 23947: Puhakka, Matti, johtaja, neuvottelukunnan Metsämäki, Janne, lakimies 23948: puheenjohtaja Leppälä, Matti, lakimies 23949: Waal, Jouko, kuntoutuspäällikkö, neuvottelu- Lundström, Stina, työttömyyskassan johtaja 23950: kunnan varapuheenjohtaja 23951: Huunan-Seppälä, Antti, ylilääkäri Thtkimusasioiden neuvottelukunta 23952: Varajäsen: Koivisto Pekka, asiantuntija- Tuomista, Pekka, pääjohtaja, 23953: lääkäri neuvottelukunnan puheenjohtaja 23954: Ronkainen, Kaarina, osastopäällikkö Puhakka, Matti, johtaja, neuvottelukunnan 23955: Kalimo, Esko, tutkimus- ja varapuheenjohtaja 23956: kehitysyksikön johtaja Hiden, Mikael, professori 23957: Haikarainen, Tuulikki, apulaisosastopäällikkö, Hjerppe, Reino T., ylijohtaja 23958: hallitusneuvos Huttunen, Jussi, pääjohtaja 23959: Toiviainen, Matti, apulaisosastopäällikkö, Julkunen, Raija, professori 23960: vakuutusneuvos Kalimo, Esko, tutkimus- ja kehitysyksikön 23961: Korpinen, Vuokko, johtaja johtaja 23962: Lehmijoki, Pentti, ylitarkastaja Lehto, Markku, kansliapäällikkö 23963: Lehkonen, Aarne, sosiaalipoliittinen sihteeri Nissinen, Aulikki, professori 23964: Perimäki-Dietrich, Raili, Purola, Tapani, emeritusprofessori 23965: työympäristösihteeri Riihinen, Olavi, emeritusprofessori 23966: Työläjärvi, Riitta, asiamies Salavuo, Kari, professori 23967: Simpanen, Veikko, asiamies Urponen, Kyösti, professori 23968: Kaukinen, Kari, asiantuntijalääkäri 23969: Kaihilahti, Riitta, hallinnollinen 23970: työterveyshoitaja 23971: 58 23972: Liite 3 23973: 23974: 23975: TILINTARKASTUSKERTOMUS 23976: 23977: Olemme tarkastaneet Kansaneläkelaitoksen Tarkastuksen perusteella esitämme lausunto- 23978: kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon tili- narnrne seuraavaa: 23979: vuodelta 1999 hyvän tilintarkastustavan mukai- - Hallitus ja lisätty hallitus ovat toiminnassaan 23980: sesti. Hallituksen laatima tilinpäätös sisältää noudattaneet voimassa olevia säännöksiä ja 23981: toimintakertomuksen sekä Kansaneläkelaitok- määräyksiä. 23982: sen ja eläkevastuurahaston tuloslaskelman ja - Valvontatilintarkastuksessa on todettu tilivuo- 23983: taseen sekä tilinpäätöksen liitetiedot den kiijanpito hyvän kiijanpitotavan mukai- 23984: Tilivuoden valvontatilintarkastuksesta on huo- seksi ja rahavarojen hoito huolelliseksi. 23985: lehtinut allekiijoittanut KHT YIjö Tuokko. - Kansaneläkelaitoksen tilinpäätös on laadittu 23986: Tilinpäätös osoittaa alijäämää yhteensä kansaneläkelain sekä soveltuvin osin kiijan- 23987: 378.036.990,90 markkaa sen jälkeen, kun pitolain sekä tilinpäätöksen laatimista koske- 23988: sairausvakuutusrahaston lakisääteisen vähim- vien muiden säännösten ja määräysten mukai- 23989: mäismäärän katteeksi on saatu valtion takuu- sesti, kun otetaan huomioon, että tilinpäätös 23990: suoritus 1.247.560.762,93 markkaa. Muun so- on laadittu lisätyn hallituksen päätöksen mu- 23991: siaaliturvan ja eläkevastuurahaston tuotot katta- kaisesti ja liitetiedoissa selostetuin tavoin pää- 23992: vat tilivuodelle kohdistetut kulut. Rahastojen ja osin maksuperusteisesti. 23993: muun sosiaaliturvan tuloslaskelmat ja taseet sekä - Tilinpäätös antaakiijanpitolaissa tarkoitetulla 23994: tilinpäätösperusteet, omaisuuden arvotusperi- tavalla oikeat ja riittävät tiedot toiminnan tu- 23995: aatteet ja eläkevastuun kattamista koskevat tie- loksesta ja taloudellisesta asemasta, kun ote- 23996: dot on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa. taan huomioon, että kuluvan käyttöomaisuu- 23997: Takaisinperinnässä olevien etuuksien ja opin- den hankintamenot on poistettu kertapoistoina 23998: tolainojen valtion takaussaatavien määrät ovat ja että maksuperusteisuudesta ja tilinpäätös- 23999: edelleen kasvaneet. Takaisinperinnässä olevat periaatteista johtuen tilinpäätökseen ei sisälly 24000: etuudet olivat tilivuoden päättyessä 424 miljoo- täysimääräisesti saarnisiaja velkojaeikä 24001: naa markkaa ja opintolainojen valtion takaus- vastuita. 24002: saatavat 832 miljoonaa markkaa. Pidämme vält- - Tilinpäätös voidaan vahvistaa sekä vastuu- 24003: tämättömänä, että toimenpiteitä takaisinperit- vapaus myöntää hallituksen ja lisätyn hallituk- 24004: tävien määrän pienentämiseksi jatketaan. sen jäsenille tarkastarnaltarnrne tilivuodelta. 24005: 24006: 24007: 24008: Helsingissä 2. päivänä maaliskuuta 2000 24009: 24010: Tapio Leskinen 24011: JHTT 24012: Seppo Berg Hannu Kemppainen 24013: Sirpa Pietikäinen Virpa Puisto 24014: Juha Rehula Irja Tulonen 24015: Yrjö Tuokko 24016: KHT 24017: 59 24018: Liite 4 24019: 24020: 24021: LISÄTYN HALLITUKSEN LAUSUNTO VALTUUTETUILLE 24022: 24023: Tutustuttuamme Kansaneläkelaitoksen hallituksen laatimaan Kansaneläkelaitoksen vuosi- 24024: kertomukseen ja tilinpäätökseen vuodelta 1999 sekä tilintarkastajien samalta vuodelta antamaan 24025: tilintarkastuskertomukseen ehdotamme, että tilinpäätös niiden mukaisesti vahvistettaisiin. 24026: 24027: 24028: 24029: 24030: Helsingissä 10. päivänä maaliskuuta 2000 24031: 24032: 24033: Pekka Tuoroisto Matti Puhakka 24034: 24035: Pekka Morri Helena Pesola 24036: 24037: Henry Olander AskoApukka 24038: 24039: Lasse Laatunen Pekka Leppänen 24040: 24041: Heikki T. Hämäläinen KirstiAla-Harja 24042: 24043: Margareta Pietikäinen Tarmo Pukkila 24044: 24045: Mauno Konttinen JukkaRoos 24046: 24047: Kaarina Knuuti Hannu Mäkinen 24048: 24049: Tuija Pohjola 24050: 24051: 24052: 24053: 24054: 60 24055: Liite 5 24056: 24057: 24058: Kansaneläkelaitoksen hallituksen vastaus Eduskunnan sosiaali- ja terveysva- 24059: liokunnan mietintöön n:o 3/1999 vp Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimin- 24060: takertomuksesta vuodelta 1998 24061: 24062: 1. Kansaneläkelaitoksen hallinto mentissa. Hallituksen puheenjohtajan (pääjoh- 24063: taja)ja viisijäsentänimittää tasavallan president- 24064: Kansaneläkelaitoksessa toteutettiin 1.1.1998 ti valtuutettujen esityksestä. Kelassa on soveltu- 24065: vakuutuspiiriuudistus,jossa entiset 188 vakuu- vin osin toteutettu henkilöstön edustuksesta yri- 24066: tuspiiriä yhdistettiin 86 vakuutuspiiriksi. Uudis- tysten hallinnossa annetun lain (725/1990) mu- 24067: tuksen tarkoituksena oli työnjoustavuuden pa- kaiset jäijestelyt, vaikka laki ei Kelaa koske- 24068: rantaminen ja työvoiman tarkoituksenmukaisem- kaan. Käytännön näkökulmasta ei ole tarkoi- 24069: pi käyttö vakuutuspiirin sisällä. Uudistuksesta on tuksenmukaista nimetä henkilöstön edustajaa vii- 24070: tähän mennessä saatu myönteisiä kokemuksia. koittain kokoontuvaan hallitukseen, ja siten aset- 24071: Esimerkiksi etuuksien erityisasiantuntemusta on taa toimihenkilöitä vastuuseen laitoksen johta- 24072: voitu parantaa vakuutuspiirin sisällä ja ruuhkau- misesta. 24073: tumisen välttämiseksi työtä on voitujakaa va- 24074: kuutuspiirin eri toimistoihin aikaisempaa jousta- 2. Kansaneläkelaitoksen rahoituksen 24075: vammin. turvaaminen 24076: Kelan hallitus asetti 9.1.1998 johtaja Matti 24077: Puhakan selvitysmieheksi valmistelemaan esityk- Sosiaali-ja terveysvaliokunnan mietinnössä ko- 24078: set aluekeskusten toiminnan ja organisaation rostetaan, että kansaneläke- ja sairausvakuu- 24079: kehittämiseksi. Selvitysmiehen ehdotus valmis- tuksen rahoitus on hoidettava turvaavalla ja va- 24080: tui 30.9.1998. Hallitus päätti kokouksessaan kaalla tavalla Valtion takuusuorituksia tulee käyt- 24081: 29.3.1999 selvitysmiehen esitysten pohjalta Ke- tää vain välttämättömään maksuvalmiuden var- 24082: lan toiminnan kehittämistä koskevista toimenpi- mistamiseen siten, että kansaneläke- ja sai- 24083: teistä ja niihin liittyvistä lisäselvityksistä. Tavoit- rausvakuutuksen rahoitusomaisuuden vähim- 24084: teena on mm. aluekeskusten hallinnon jousta- mäistaso saavutetaan. 24085: voittaminen sekä etuusratkaisujen oikeellisuuden Vuosien 1999 ja 2000 rahoitusta ei kuiten- 24086: ja yhdenmukaisuuden seurannan tehostaminen. kaan voida katsoa hoidetun valiokunnan edel- 24087: Kaksi Kansaneläkelaitoksen toimihenkilöt lyttämällä turvaavanaja vakaalla tavalla. Valtio 24088: ry:n valitsemaa edustajaa osallistuu puhe-ja läs- suorittaa vuonna 1999 Kelalle 500 miljoonaa 24089: näolo-oikeudella Kelan lisätynhallituksen koko- markkaa vähemmän takuusuoritusta kuin ra- 24090: uksiin. Henkilöstön edustus on aina mukana hal- hoitusomaisuuden vähimmäismääräsäädökset 24091: lituksen asettamissa erilaisissa toimikunnissa ja edellyttäisivät. Tämän seurauksena Kelan rahoi- 24092: työryhmissä valmisteltaessa laitoksen toiminnan tustilanne heikkenee entisestään. Jo vuoden 1999 24093: ja hallinnon kehittämistä. Toimihenkilöyhdistyk- alussa Kela tarvitsi valtiolta takuusuorituksen li- 24094: sen edustaja kuuluu myös pääjohtajan puheen- säksi maksuvalmiusrahaa. Maksuvalmiuden tur- 24095: johdolla toimivaan suunnittelutoimikuntaan,jos- vaamiseksi arvioidaan kuluvana vuonna tarvit- 24096: sa vuosittain valmistellaan Kelan toiminta- ja tavan rahaa vielä joulukuussa noin 500 miljoo- 24097: taloussuunnitelmat Kelan hallituksen kokoonpa- naa markkaa ja vuonna 2000 joka kuukausi 24098: nosta on säädetty kansaneläkelain 48 §:n 1 mo- 180 miljoonasta 770 miljoonaan markkaan. 24099: 24100: 24101: 61 24102: Maksuvalmiusrahan tarve siirtyisi vuonna 4. Väärinkäytökset ja takaisinperinnät 24103: 2000 loppuvuoteen, mikäli valtio maksaisi ta- 24104: kuusuoritusta tasasuuruisista kuukausieristä Tietojen antamista ja saamista koskeva 24105: poiketen etupainotteisesti. Takuusuorituksesta lainsäädäntö 24106: tulisikin maksaa 80 prosenttia heti tammikuus- 24107: sa. Pidemmällä tähtäyksellä kansaneläke- ja sai- Joulukuun 1999 alusta voimaantulevan viran- 24108: rausvakuutuksen maksuvalmius voidaan turva- omaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24109: ta korottamalla niiden rahoitusomaisuuksien vä- (621/1999) 29 §:n 3 momentin nojalla viran- 24110: himmäistaso ja riittävästi, ainakin yhdellä pro- omaiset voivat antaa toisilleen lakiin perustuvia 24111: senttiyksiköllä. tietoja teknisen käyttöyhteyden avulla. Salassa 24112: pidettävien tietojen osalta edellytyksenä on kui- 24113: 3. Työkyvyttömyyseläkekäytäntö tenkin, että tästä on säädetty kussakin erityislais- 24114: sa. Sosiaaliturvalainsäädäntöön onkin ryhdyt- 24115: Kelan valtuutettujen työvaliokunta päätti ko- ty valmistelemaan kyseisiä säännöksiä. Muun 24116: kouksessaan 8.9.1999 antaa Kelan ylilääkärin muassa lakiin sosiaalihuollon asiakkaan ase- 24117: johdolla selvitettäväksi työkyvyttömyyseläke- masta ja oikeuksista (HE 13 7/1999 vp) on tar- 24118: hakemusten hylkäämiseen liittyvät lääketie- koitus sisällyttää säännös, joka oikeuttaa kun- 24119: teelliset ongelmat. Asiaa tulee selvittää erityi- nan sosiaali- ja terveystoimen saamaan tarvitta- 24120: sesti lääkärinlausunnon laatijan ja vakuutuslää- vat tiedot atk-yhteyden välityksellä Kelalta ja 24121: kärin kannalta. Myös on selvitettävä mahdolli- verohallinnolta. 24122: suudet työ- ja toimintakyvyn mittaamiseen päte- Myös Kelan toimeenpanemiin etuuslakeihin 24123: vällä tavalla ja vakuutetun kannalta oikeuden- on tarkoitus lisätä säännökset, jotka mahdollis- 24124: mukaisesti. Käynnistyvää selvitystyötä selostet- tavat Kelan sekä eri tahojen, muun muassa työ- 24125: tiin valtuutetuille kokouksessa 15.9.1999. voimatoimistojen ja työttömyyskassojen väliset 24126: Kelan vakuutuspiireissä on teemalla "Yhteis- atk-yhteydet. Säännöksetpyritään saattamaan 24127: työllä työkykyä" meneillään paikallisia hankkei- voimaan vuoden 2000 alkupuolella. Eri viran- 24128: ta,joissa etsitään työkykyä tukevia toimintamal- omaistenja laitosten välisillä atk-yhteyksillä 24129: leja sisäistä ja ulkoista yhteistyötä kehittämäl- voidaan nopeuttaa asioiden käsittelyä, parantaa 24130: lä. Hankkeilla pyritään kehittämään työkyvyn ar- asiakaspalvelua (tietojen hankkiminen viran 24131: viointia, kuntoutusasioiden hoitoa ja Kelan asia- puolesta) sekä samalla ehkäistä väärinkäytök- 24132: kaspalvelua työkykyä tukevaan suuntaan mah- siä. Sekä lainsäädännössä että tietoyhteyksien 24133: dollisimman varhaisessa vaiheessa erityisesti toteutuksessa varmistetaan kuitenkin henkilö- 24134: päivärahakaudella. Työkyvyttömyyseläkkeitä tietojen salassapito: atk-yhteyksien avulla tieto- 24135: koskevaa ratkaisukäytäntöä on selvitelty niin ja voidaan välittää vainniistäasioista,joihin tie- 24136: Kelassa kuin työeläkejäijestelmässäkin pitkään tojensaajalla on lakisääteinen oikeus, ja kutakin 24137: ja toistuvasti ja selvityksiä on esitelty mm. val- toimijaa sitoo vaitiolovelvollisuus. 24138: tuutetuille. 24139: 24140: 24141: 24142: 24143: 62 24144: Väärinkäytökset Kela on osallistunut työryhmän työhön aktii- 24145: visesti. Toisaalta on tuotu esiin väärinkäytösten 24146: Kelan valtuutetut ottivat sosiaaliturvan väärinkäy- tmjuntaan liittyviä lainsäädännön ja muita ongel- 24147: töksistä käytyyn keskusteluun kantaa 13 .8.1998. mia sekä toisaalta selostettu niitä toimenpitei- 24148: Valtuutetut korostivat, että Kelan toiminta on riip- tä, joilla Kelassa on saatu väärinkäytösasiat koh- 24149: puvainen muilta tahoilta, kuten vero-ja työvoima- tuullisen hyvin hallintaan. Kela on muun muassa 24150: viranomaisilta, saatavista tiedoista. Lausuman nostanut keskusteluun kaikki ne realistiset lain- 24151: mukaan Kela on valmis yhdessä sosiaaliturvan säädännön muutosesitykset, joita käytännön 24152: toimeenpanoon osallistuvien keskeisten tahojen työssä paikallis-ja aluehallinnossa on pidetty tar- 24153: kanssa selvittämään keinoja sosiaaliturvan vää- peellisina. Esimerkiksi väestörekisterin osoite- 24154: rinkäytösten ja yleensä harmaan talouden tOJju- tietojen luotettavuuden lisäämistä sekä liika- 24155: miseksi. Kelan hallitus lähetti 28.8.1998 valtio- maksujen että suoranaisten väärinkäytösten tor- 24156: neuvostolle kiljeen, jossa ehdotettiin eri tahojen junnan näkökulmasta Kela on toistuvasti koros- 24157: yhteisen projektin käynnistämistä. tanutkoko 1990-luvunjälkimmäisen puoliskon 24158: Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 16.12. aJan. 24159: 1998 työryhmän selvittämään sosiaaliturvan Kelan hallituksen kesäkuussa 1999 hyväksy- 24160: väärinkäytösten laajuutta, syitä ja ehkäisy- mässä Kelan palvelutoiminnan strategiassa 24161: mahdollisuuksia. Työryhmän tuli käynnistää 1999-2005 todetaan muun muassa: "Pyrimme 24162: tarvittavat selvitykset ja tehdä esitykset epäkoh- estämään väärinkäytökset ja puutumme niihin 24163: tien k01jaamiseksi. Asettamiskiljeessä viitattiin aina ja välittömästi". Kelan uusitut väärinkäytös- 24164: Kelan valtioneuvostolle osoittamaan em. kitjee- tapauksia ja oikeudenkäyntimenettelyä koske- 24165: seen. Työryhmän on määrä saada työnsä pää- vat ohjeet valmistuvat ensi vuodenvaihteessa. 24166: tökseen vuoden 1999loppuun mennessä. Työ- Alkuvuodesta jäJjestetään toiroistoille koulutus- 24167: ryhmänjäsenet ovat sosiaali- ja terveysminis- ta. Ohjeet on pyritty tarpeellisilta osin saamaan 24168: teriöstä, valtiovarainministeriöstä, oikeusminis- sisällöltään yhdenmukaisiksi työttömyyskassoil- 24169: teriöstä, työministeriöstä, Stakesista, Sosiaali-ja le ja työvoimatoiroistoille annettujen väärinkäy- 24170: terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksesta, tösohjeiden kanssa. Väärinkäytösasioiden hoi- 24171: Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta, Kelasta tamiseen liittyvät työprosessit on kuvattu ja nii- 24172: sekä Suomen Kuntaliitosta. Väliraportti jätettiin tä kehitetään sekä yhdenmukaistetaan. 24173: 1. 7.1999. Se sisältää mm. monia, Kelan aloit- Kelan hallitus on 4.11.1999 saattanut väärin- 24174: teesta esiin nostettuja lainsäädännön kehittämis- käytösten hoitamista Kelassa koskevat, eri ai- 24175: tarpeita. koina tehdyt kannanottonsa ajan tasalle jakoon- 24176: Työryhmä tilasi Stakesista selvityksen ilmi- nut ne yhteen päätökseen. Uusi päätös koskee 24177: tulleiden väärinkäytösten esiintyvyydestä ja nii- myös mm. opintotukilautakuntia. 24178: hin liittyvistä toimenpiteistä kuntien sosiaali- 24179: toimistoissa, työvoimatoimistoissa, työttömyys- Takaisinperintä 24180: kassoissa ja Kelan toimistoissa. Selvitys, jonka 24181: tekoa Kela avusti, valmistui 17.9.1998 ja sen Takaisinperintöjen määrän vähentämiseen täh- 24182: sisältämiä tietoja esiteltiin julkisuudessa laajas- täävää työtä Kelassa on tehty jatkuvasti. Tilin- 24183: ti. tarkastajille ja valtuutetuille laadituissa selvityk- 24184: sissä on käsitelty myös väärinkäytöksiä, koska 24185: 24186: 24187: 63 24188: viimeksi mainittuihin säännönmukaisesti liit- Takausvastuusaatavien määrän kasvua on 24189: tyy etuuden liikamaksuja. Viimeinen takaisin- Kelassa selvitelty perusteellisesti. Kelan sosiaa- 24190: perintäasioita koskeva kattava selvitys valmis- li- ja terveysturvan katsauksia -satjassa on vuo- 24191: tui joulukuussa 1998. Sen sisältämien ehdotus- den aikana ilmestynyt selvitykset Ongelmana 24192: ten toteutuksesta ja muista liikamaksujen es- opintolainat(nro 34, A-R. Lehtinen) sekäRe- 24193: tämiseen liittyvistä toimenpiteistä on informoi- kisteriselvitys opintolainansa kanssa ongelmiin 24194: tu tilintarkastajia viimeksi 19.8.1999. joutuneista (nro 35, P. Ruotsalainen). Opetus- 24195: Kuten valiokunnan mietinnössäkin todetaan, ministeriön ja pankkien kanssa on käynnistetty 24196: erään ongelmallisen kokonaisuuden liikamak- työ, jonka tarkoituksena on etsiä keinoja, joi- 24197: sujen ja takaisinperintöjen kannalta muodostaa den avulla opintolainat eivät niin herkästi tulisi 24198: opintotukijärjestelmä. Opintotuen liikamaksu- takausvastuuna maksettaviksi. Tavoitteena on 24199: jen merkittävimpänä syynä on opiskelijan omat löytää lyhyen aikavälin toimenpiteitä sekä tut- 24200: tulot ja toisena opintojen keskeytyminen tai kia myös, olisiko lainsäädäntöä joltakin osin 24201: päättyminen, jossa yhteydessä tieto usein saa- muutettava niin, että takausvastuut asettuisivat 24202: daan viiveellä. Opintotuen takaisinperintää nykyistä huomattavasti aiemmalle tasolle. 24203: koskeva lainsäädäntö uudistettiin vuoden 1998 Takaisinperintätapausten estämiseksi yleisen 24204: alusta (920/1997). Aikaisemmassa menettelys- asumistuen lainsäädäntöä on muutettu 1.3.1999. 24205: sä opiskelijan tuloja tarkasteltiin erikseen kevät- Tällöin tuli mahdolliseksi tuen väliaikainen vä- 24206: ja syyslukukaudelta hankalia laskukaavoja hentäminen tai keskeyttäminen olosuhteiden 24207: käyttäen. Jos opiskelija ei tulojen muuttuessa muutoksen yhteydessä, jos hakemusta ei välit- 24208: oma-aloitteisesti pannut vireille opintotuen tömästi voida saada käsiteltäväksi. Tällaista vä- 24209: tarkistusta, liikamaksu yleensä paljastuijälki- liaikaisen keskeyttämisen tai etuuden vähentä- 24210: käteen vasta kyseisen vuoden verotuksen vah- misen mahdollistavaa säännöstä on mm. selvi- 24211: vistamisen yhteydessä. tysmies Pentti Arajärvi esittänyt säädettäväksi 24212: Uuden lainsäädännön mukaan opiskelijan kaikkiin Kelan etuuslakeihin (mahdollisuus kos- 24213: tulee kalenterivuoden aikana tarkkailla tulo- kee nykyisin vain lähinnä eläkevakuutusta). Ym- 24214: kehitystään ja sen mukaisesti säädellä nostetta- päristöministeriön kanssa on käyty neuvotteluja 24215: van opintotuen määrää. Vuosittaisen sallitun asunnonvaihdon saattamiseksi tarkistusperus- 24216: ansio- ja muun tulonrajamääräytyy sen mukai- teeksi. Kun muutto nyt on lakkautusperuste, 24217: sesti, nostaako opiskelija opintorahaa vai ei: syntyy muuton yhteydessä yleensä yhden tai kah- 24218: opintorahakuukausia kohden voi ansaita muuta den kuukauden liikamaksu, vaikka mensaajalla 24219: tuloa 3 000 mk ja muita kuukausia kohden olisi tosiasiassa oikeus uudessa asunnossa suu- 24220: 9 000 mk. Uudistuksen tarkoituksena oli nimen- rempaan tukeen. Tietojen nopealla välittymisel- 24221: omaisesti vähentää jälkeenpäin tapahtuvaa lä voidaan ehkäistä liikamaksujen syntyä. 24222: vuosittaisen tulovalvonnan aiheuttamaa takai- 24223: sinperinnän määrää. Ensimmäinen uuden tulo- 24224: mallin mukainen tulovalvonta toimeenpannaan 24225: vuoden 1998 tulojen osalta verotuksen vahvis- 24226: tamisenjälkeen tammikuussa 2000. Tällöin voi- 24227: daan arvioida, kuinka takaisinperintöjen vähen- 24228: tämisessä on onnistuttu. 24229: 24230: 24231: 64 24232: S.l(oudurnnatkatuet 24233: 24234: Kela on toistuvasti kiinnittänyt opetusministe- 24235: riön huomiota siihen, että koulumatkatukea kos- 24236: keva lainsäädäntö on hallinnollisesti liian mo- 24237: nimutkainen. Koulumatkatukea käsitellään op- 24238: pilaitoksissa, Kelan toimistoissa ja keskushallin- 24239: nossa, kunnissa niiden laskuttaessa koulukulje- 24240: tuksesta sekä koulumatkatukilipun myyjätahoil- 24241: la Matkahuollon ja VR:n toimipisteissä. Lasku- 24242: tus edellyttää vielä runsaasti jälkikäteistä tarkas- 24243: tusta ja selvittelyä. 24244: Koulumatkatuen ensisijainen tavoite on opis- 24245: kelijan koulumatkasta aiheutuvien kustannusten 24246: korvaaminen ja vaikuttaminen sitä kautta opis- 24247: kelijoiden väliseen tasa-arvoon. JäJjestelmällä 24248: on myös muita yhteiskunnallisia tavoitteita, ku- 24249: ten harvaan asuttujen seutujen liikenteen ylläpito 24250: ja joukkoliikenteen suosiminen ympäristö- 24251: poliittisistaja liikenneturvallisuussyistä. Nrin kauan 24252: kuin nämä muut tekijät yhdessä lukuisten osal- 24253: listujatahojen kanssa ovat vaikuttamassa siihen, 24254: millainen koulumatkatukea koskeva lainsäädän- 24255: tö on, voi olla vaikea saada jäJjestelmästä riittä- 24256: vän selkeää ja yksinkertaista. Toimeenpanosta 24257: aiheutuvat kustannukset nousevat siten korkeik- 24258: si verrattuna itse jäJjestelmän kustannuksiin. 24259: 24260: 24261: 24262: 24263: 65 24264: Liite 6 24265: Tutkimus- ja kehitysyksikkö 24266: 24267: KATSAUSVÄESTÖN SOSIAALITURVAN JA HYVINVOINNIN KEHITYKSEEN 24268: Havaintoja Kelan tutkimustyön tuloksista vuodelta 1999 24269: 24270: Väestön hyvinvointi ja toimeentulo selvästi enemmän taloudellisia ongelmia kuin 24271: muissa Pohjoismaissa. Kyselyn mukaan suo- 24272: Vuosina 1994-1998 bruttokansantuote kasvoi malaisista perheistä 57% ilmoitti kärsivänsä 24273: keskimäärin 5 %,ja vuonna 1999 kasvuvauh- käteisvarojen puutteesta ja 41 % vaikeuksista 24274: diksi on arvioitu lähes 4 %. Samalla työllisyys selviytyä juoksevista menoista. Ruotsissa vas- 24275: on kohentunut. Myös 55-59-vuotiaan väestön taavat luvut olivat 34 %ja 32 %, ja Norjassa, 24276: työllisyydessä näyttää tapahtuneen käänne pa- Tanskassa ja Islannissa ne olivat 20-27 %. Ta- 24277: rempaan vuoden 1998 puolivälin jälkeen. 1 Silti loudellisen turvattomuuden kokeminen vaihteli 24278: monet ikääntyvät poistuvat edelleen työmarkki- perhetyypeittäin eri Pohjoismaissa suurin piir- 24279: noilta ennen varsinaista vanhuuseläkeikää. tein samalla tavalla. Taloushuolia kokivat useim- 24280: Väestön ikärakenteen muutos ja huoli vart- min pitkäaikaistyöttömien, yksinhuoltajien ja 24281: tuneen työvoiman työssä pysymisestä oli yksi nuorten äitien perheet sekä pienituloiset ja mo- 24282: yhteiskuntapoliittisen keskustelun pääteemoja nilapsiset perheet. Taloudellisia ongelmia ilmoi- 24283: 1990-luvulla. Vuosina 1945-1950 syntyneet tettiin kaikissa perhetyypeissä eniten Suomessa. 24284: suuret ikäluokat täyttävät 55 vuotta lähivuosi- Vaikka lapsiperheet ilmoittivat taloudellisia on- 24285: na, ja keskustelu heidän eläkeaikeistaan on gelmia useammin Suomessa ja Ruotsissa, lapsi- 24286: ajankohtaista. perheiden todellinen köyhyys oli näissä maissa 24287: Suurilla ikäluokilla on takanaan pitkä ja va- muita Pohjoismaita vähäisempää. Suomessa vain 24288: kaa työura, vaikka kolmasosalla ei ole muodol- 3 %ja Ruotsissa 2 % lapsiperheistä voitiin luo- 24289: lista ammatillista koulutusta. Suurin osa kokee kitella tulojen mukaan köyhiksi, kun vastaava 24290: terveytensä hyväksi tai keskinkertaiseksi, ja he osuus muissa Pohjoismaissa oli 4-7 %. 3 24291: ovat nykyiseen elämäntilanteeseensa tyytyväisiä. 24292: Elämässä keskeisellä sijalla ovat koti ja perhe. Toimeentuloturvanjärjestelmät 24293: Keski-ikään tultuaan suuret ikäluokat näyttävät 24294: seuraavan eläkeajatuksissaan edellisiä ikäluok- Vuodesta 1996 alkaen ilman työtuloja olevil- 24295: kia. Naisilla tosin näyttäisi olevan hieman enem- le ei ole enää maksettu sairausvakuutuksen vä- 24296: män työmotivaatiota, ja he suhtautuvat miehiä himmäispäivärahaa. Tätäetuutta oli aikaisem- 24297: myönteisemmin työelämässä pysymistä edistä- min saanut vuosittain noin 14 000 henkilöä. Ta- 24298: viin seikkoihin. Suuri osa ikäluokasta haluaisi loudellisesti kaikkein huonoimmassa asemassa 24299: siirtyä eläkkeelle ennen 60. ikävuotta. Kiinnos- olevat ovat vuoden 1996 alusta voineet saada 24300: tus osa-aikaeläkkeeseen on suurta (53%) nii- enintään 60 mk:n tarveharkintaista sairauspäi- 24301: den joukossa, jotka ovat ajatelleet eläkkeelle värahaa sen jälkeen, kun heidän sairautensa on 24302: lähtöä ennen virallista eläkeikää tai ovat jo ha- kestänyt 60 vuorokautta. Tarveharkintaisen 24303: keneet eläkettä. 2 päivärahan saajia on ollut vuosittain 1 300-- 24304: Lapsiperheiden hyvinvointi ja toimeentulo on 1 400 henkilöä. Tarveharkintaisen sairauspäivä- 24305: toinen keskeinen teema sosiaaliturvasta käydyssä rahan saajat, kuten aikaisemmin vähimmäis- 24306: keskustelussa. Pohjoismaisen tutkimuksen mu- päivärahaa saaneet, eroavat muista sairauspäi- 24307: kaan suomalaisilla lapsiperheillä oli vuonna 1996 värahaa saavistavähäisten tulojensaohella sii- 24308: 24309: 66 24310: nä, että he ovat etupäässä alle 30-vuotiaita nai- velutarveselvitykseen osallistumisensa olleen se- 24311: mattomia henkilöitä, joista enemmistö on mie- kä hyödyllistä että vaikuttaneen henkilökohtai- 24312: hiä. He ovat usein pienyrittäjiä/pienviljelijöi- seen tilanteeseensa. Palveluinterventiosta ja sii- 24313: tä, opiskelijoita taijuuri opintonsa päättäneitä. hen liittyvästä seurantatutkimuksesta olikin eri- 24314: Heidän sairausjaksonsa ovat usein pitkiä, ja he tyisesti hyötyä ikääntyneiden pitkäaikaistyöt- 24315: ovat työkyvyttömiä mielenterveyden häiriöiden tömien elämäntilanteen selvittämiseksi aikai- 24316: vuoksi useammin kuin päivärahan saajat keski- sempaa huomattavasti perusteellisemmin. 5 24317: määrin. Vähimmäispäivärahasta luopuminen Lapsiperheiden taloudellinen hyvinvointi ja so- 24318: sekä tarveharkintaisen päivärahan 60 päivän siaalinen asema vaikuttavat myös siihen, mikä 24319: omavastuuaika merkitsivät perusturvan heikke- hoitomuoto lapselle valitaan. Lasten kotihoito- 24320: nemistä tarveharkintaista sairauspäivärahaa saa- joko kotihoidon tuen turvin tai ilman mitäänjul- 24321: ville sekä niille ilman päivärahaa jääville,joiden kista hoitotukea-on yleisintä niissä perheissä, 24322: sairaus kestää vähemmän kuin 60 päivää. Täl- joissa äidin koulutustaso on matala ja joissa äiti 24323: laisia henkilöitä on tosin suhteellisen vähän. Vä- kuuluu työntekijöihin tai alempiin toimihenkilöi- 24324: himmäispäivärahasta luopuminen ei näytäkuiten- hin. Kotihoidon valinneissa perheissä on myös 24325: kaan aiheuttaneen kohtuuttomia ongelmia suu- keskimääräistä enemmän pienituloisia. Kunnal- 24326: rimmalle osalle heistä, sillä he kuuluvat kotita- lisen päivähoidon valinneissa perheissä äidin 24327: louksiin, joissa on tuloja ansaitseviamuita jäse- koulutustaso ja sosioekonominen asema ovat 24328: ••• 4 24329: rua. selvästi korkeampia. Yksityisen päivähoidon va- 24330: Ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien elämän- linneet perheet eroavat kuitenkin omaksi ryh- 24331: tilannetta kartoitettiin ja edistettiin työvoima- mäkseen. Joka kolmannessa yksityistä päivähoi- 24332: toimistojen, Kelan, terveydenhuollon ja kuntou- toa käyttävässä perheessä äiti on suorittanutkor- 24333: tuslaitosten yhteisessä palveluinterventiossa 10 keakoulututkinnon, kun heitä on kunnallista 24334: kaupungissa vuosina 1996ja 1997. Palvelutar- päivähoitoa käyttävissä alle 20 %. Yksityistä päi- 24335: veselvityksen seurantatutkimuksen mukaan vähoitoa käyttävät perheet ovat myös selvästi 24336: useimpien 50--59-vuotiaiden pitkäaikaistyöttö- parempituloisia kuin muiden hoitomuotojen 24337: mien työttömyys jatkui vuoden kuluttua inter- käyttäjät. 24338: vention alkamisesta. Työttömänä oli tällöin edel- Myös perheiden kokemuksetperhepoliittisten 24339: leen 81 %haastatelluista. Kahden vuoden ku- etujen viime vuosien kehityksestä vaihtelevat so- 24340: luttua haastatteluista työttömien määrä oli vähen- siaalisen aseman mukaan. Päivähoitomaksujen 24341: tynyt 63 %:iin.Vain 4 %haastatelluista onnistui nousemisesta kertovat lähinnä keskituloiset ja 24342: työllistymään avoimille työmarkkinoille ensim- maksujen laskemisestahyvätuloiset perheet. Muu 24343: mäisen vuoden aikana. Tukitöihin puolestaan si- perhepoliittinen tuki on heikentynyt eniten pieni- 24344: joittui samana ajanjaksona 9 %haastatelluista. tuloisilla perheillä. Hoitomuotojen valinnanva- 24345: Arviointi-ja kuntoutuspalveluihin osallistuminen paus on sen sijaan lisääntynyt monien yksityisen 24346: ei vaikuttanut työllistymiseen, mutta näitä palve- hoidon tuen saajien mielestä. Silti 85 %vastaa- 24347: lujakäyttäneet siirtyivätmuita useammin työvoi- jista on sitä mieltä, että vanhempien valinnanva- 24348: man ulkopuolelle, sairauslomalle tai työkyvyttö- pautta lasten päivähoidossa tulisi lisätä. Yksityi- 24349: myyseläkkeelle. Palvelutarveselvitykseen osallis- sen päivähoidon valinnassa perheet ovat hyvin 24350: tuneet olivat kohtuullisen tyytyväisiä saamiinsa erilaisessa asemassa asuinkunnan mukaan. 24351: palveluihin. Silti vain joka kymmenes koki pal- Perheiden hoitotuen leikkaukset ovat käytän- 24352: 24353: 24354: 67 24355: nössä selvimm:inkohdistuneetpienituloisiinja vä- Terveys ja työkyky 24356: hän koulutettuihin,joiden todelliset valintamah- 24357: dollisuudet ovat jo entuudestaan olleet muita lap- !kääntyvän väestön terveydessä on havait- 24358: siperheitä vähäisemmät.6 tu myönteistä kehitystä. Vuonna 1996 tutkitut 24359: Perheiden kokemukset ovat lähes kauttaal- 65-69-vuotiaat pitivät terveydentilaansa pa- 24360: taan myönteisiä yhdestä perhepoliittisesta etuu- rempana ja selviytyivät päivittäisistä toimistaan 24361: desta eli äitiysavustukseen kuuluvan äitiyspak- vaivattomammin kuin kahdeksan vuotta aikai- 24362: kauksen merkityksestä. Kelassa kehitetään äi- semmin tutkitut samanikäiset Lisäksi heidän ta- 24363: tiyspakkauksen vastaanoton seurantajärjestel- loudellinen tilanteensa, koulutustasonsa ja per- 24364: mää,jotta pakkaus voidaan suunnitella lapsiper- hetilanteensa olivat paremmat kuin vuoden 1988 24365: heiden tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Tu- tutkimuksessa. Kielteistä kehitystä havaittiin 24366: lokset osoittavat, että pienten lasten vanhemmat vain vähän. 9 24367: ovat tyytyväisiä pakkaukseen. Varsinkin pak- Väestön ikääntyminen aiheuttaa kasvavia 24368: kaukseen kuuluvia tekstiilejä pidetään tarpeel- haasteita sosiaali- ja terveysturvan järjestelmil- 24369: lisina ja laadukkaina. Monet toivovat vielä lisät- le sekä koko yhteiskunnalle. Keskeinen tavoite 24370: tävän vaatteiden määrää, koska ne kuluvat käy- vanhusten itsensä ja yhteiskunnan kannalta on, 24371: tössä. Joidenkin tekstiilien väritys herättää jon- että henkilö voisi asua kotonaan mahdollisim- 24372: kin verran kritiikkiä, ja myös vaatteiden kokoon man pitkään. Tähän voidaan vaikuttaa kotipal- 24373: halutaan suurempaa vaihtelua. Puolet vastaajis- velujen taijonoalla ja muilla vanhusten itsenäis- 24374: ta pitää hyvänä ajatusta, että toiselle lapselle tar- tä asumista edistävillä toimenpiteillä. Vanhuksil- 24375: jottaisiin erilaista pakkausta. 7 le sattuu kuitenkin kotona huomattavan paljon 24376: Valtion takaamien opintolainojen takausvas- kaatumisia ja muita onnettomuuksia, jotka saat- 24377: tuusuoritukset kasvoivat 1990-luvulla merkit- tavat iäkkäille osoittautua kriittisiksi. Asunnon 24378: tävästi opintolainojen jäädessä maksamatta. kunnon ja varustetason ohella mm. luuston ja 24379: Asiaa tutkittaessa kävi ilmi, että maksuvaikeuk- lihaksiston riittävän hyvä kunto vaikuttaa kes- 24380: siin joutuivatmuita useamminkeskiasteella opis- keisesti omatoimisen asumisen mahdollistu- 24381: kelevat. Maksuongelmaisilla oli yleisiä toimeen- miseen. Luuston samoin kuin lihaksiston toimin- 24382: tulon ongelmia, ja he olivat joutuneet hakemaan takyvyn kannalta epäsuotuisa kehitys alkaa kui- 24383: usein toimeentulotukea selviytyäkseen niin opis- tenkin jo huomattavasti ennen vanhuusikää. 24384: keluaikana kuin opintojen jälkeenkin. Oma tai Kehitykseen tuleekin pyrkiä vaikuttamaan riit- 24385: puolison työttömyys oli olennaisesti vaikeutta- tävän aikaisin. Vuoden pituinen nopeusvoima- 24386: nut talouden hallintaa. Perheen perustaminen, painotteinen lihaskuntoharjoittelu on kehittänyt 24387: asuntolainan hoitaminen ja opintolainojen takai- keski-ikäisillä miehillä vartalolihasten suoritus- 24388: sinmaksu ajoittuivat monilla velallisilla samaan tehoakeskimäärin 17-40%. Samallamyös ala- 24389: aikaan. Muiden maksujen ja velkojen hoitami- raajojen lihasten suoritusteho on parantunut. 10 24390: nen oli tärkeämmällä sijalla kuin opintolainan Lihavuus onkansanterveydellinenja kansanta- 24391: maksaminen. Opintolainoja oli siirtynyt takaus- loudellinen ongelma Suomessa ja monissa muis- 24392: vastuun piiriin myös siksi, että velallinen oli ollut sa länsimaissa. Lihavuuden syntyyn vaikuttavat 24393: tietämätön lainan hoitamisesta ja takaisinmak- monet erilaisettekijät Identtisiä kaksosia tutki- 24394: susta eikä ollut neuvotellut pankin kanssa riittä- malla selvitettiin, mitkä ympäristötekijät vaikut- 24395: vän ajoissa maksuvaikeuksien ilmaannuttua. 8 tavat lihavuuden syntyyn silloin, kun geneet- 24396: 24397: 24398: 68 24399: tiset tekijät ovat samat. Selvimmin lihomiselle viisivuotiaiden astmaa sairastavien lasten määrä 24400: altisti syömiskäyttäytyminen siten, että liikapai- kymmenkertaistui vuosien 1986 ja 1998 välise- 24401: noisilla oli enemmän vaikeuksia kuin normaali- nä aikana, ja määrä kasvaa edelleen varsin no- 24402: painoisilla pitää syöminen kohtuudessa ja nälän peasti.15 24403: tunteet hallinnassa. Eräiden muiden tutkimusten 24404: tuloksista poiketenkoulutustasossa ym. tausta- Terveys- ja kuntootuspalvelut 24405: tekijöissä ei ollut eroja liika- ja normaalipainois- 24406: ten välilläY Vakava masennus on kasvava kansanterveys- 24407: Kelan autoklinikkatutkimuksissa aikaisem- ongelma maassamme. Sen ehkäisyyn on kiinni- 24408: min tutkittujen ihmisten myöhempiä sairauksia tettävä erityistä huomiota, mutta myös masen- 24409: on seurattu yli 20 vuoden ajan sairauksien vaara- nuksen hoidon tulee olla laadukasta, jotta työ- 24410: tekijöiden selvittämiseksi. Veren matala seleeni- hön paluu voidaan turvata mahdollisimman no- 24411: taso on osoittautunut olevan yhteydessä suuren- peasti sairastumisen jälkeen ja jotta tila ei jäisi 24412: tuneeseen keuhkosyövän vaaraan. Veren pieni pysyväksi. Sairauspäivärahaa saavia masennus- 24413: E-vitamiinipitoisuus oli puolestaan yhteydessä potilaita käsitelleessä tutkimuksessa ilmeni, et- 24414: lisääntyneeseen diabeteksen vaaraan. Tutkimuk- tä potilaiden hoidossa oli puutteita sekä lääke- 24415: sen perusteella veren E-vitamiini- ja seleeni- hoidossa että psykoterapiassa ja että huomatta- 24416: pitoisuuksilla saattaa olla keuhkosyövältä ja va osa näistä potilaista oli vuoden kuluttua edel- 24417: diabetekselta suojaavaa vaikutusta varsinkin sil- leen työkyvyttömiä. 16 · 17 24418: loin, kun elimistön muu antioksidanttitoiminta Lapset käyttävät lääkkeitä vähemmän kuin 24419: on heikentynyttä tai kun antioksidanttien tarve aikuiset.lkääntyneiden eli 65 vuotta täyttänei- 24420: on lisääntynyt. 12 · 13 den osuus lääkekustannuksista on 40 %, kun 24421: Terveyden ja työkyvyn syitä ja maamme kieli- heidän osuutensa väestöstä on 15 %. Lapsia 24422: ryhmien välisiä eroja selvitettäessä on jo pitkään puolestaan on noin viidesosa väestöstä, mutta 24423: havaittu maamme ruotsinkielisen väestön ter- heidän osuutensa lääkekustannuksista on 6 %. 24424: veydentila ja keskimääräinen elinikä suomen- Lasten lääkkeiden käyttö on kuitenkin yleisty- 24425: kielisen väestön vastaavia paremmiksi. Erääksi mässä muuta väestöä nopeammin, mikä suurel- 24426: terveydentilaa edistäväksi tekijäksi on havaittu ta osin selittyy astman ja allergioiden lisäänty- 24427: ruotsinkielisen väestön yhteisöllisyys ja keskinäi- misestä erityisesti nuorimmissa ikäryhmissä. 24428: nen luottamus eli sosiaalinen pääoma. Tulos an- Muut pitkäaikaissairaudet ovat lapsilla melko 24429: taa viitteitä terveyttä edistävien toimenpiteiden harvinaisia, eivätkä he siten käytä niiden hoitoon 24430: suunnittelemiseksi maassamme. 14 tarkoitettuja lääkkeitäkään. Lapset käyttävät 24431: Terveen elämän perustaa luodaan lapsesta läh- myös psyykenlääkkeitä varsin harvoin. 13 24432: tien. Yhteispohjoismaisen kyselytutkimuksen Toisaalta lapset ovat antibioottien suurku- 24433: mukaan 16 %:lla alle 18-vuotiaista henkilöistä luttajia. Vuoden aikana vähintään yhden anti- 24434: Pohjoismaissa oli vuonna 1996 jokin pitkäaikai- bioottikuurin saa noin 1,6 miljoonaa suomalais- 24435: nen sairaus, kun vastaava osuus oli 8 % vuonna ta, ja lasten osuus kuurien saajista on lähes 24436: 1984. Suomalaiset lapset olivat Pohjoismaiden 40 %. Antibioottien käyttö on sinänsä kehitty- 24437: sairaimpia, eli pitkäaikaissairaita oli lähes 20 %. mässä myönteiseen suuntaan. Infektion vuoksi 24438: Selvästi yleisimpiä olivat kaikissa maissa astma terveyskeskukseen hakeutuneista potilaista vä- 24439: ja allergiat. Kelan erityiskorvausrekisterissä alle hän yli puolet sai lääkäriltä antibioottireseptin, 24440: 24441: 24442: 69 24443: kun osuus oli suurempi eli yli 60 %vielä joitakin kauden kuluessa kuntoutuslaitosjakson jälkeen. 24444: vuosia sitten. Myös lääkärit noudattavat lääk- Näihin eläkehakemuksiin tuli ratkaisuksi myön- 24445: keitä määrätessään aikaisempaa paremmin in- töpäätös määräajaksi keskimäärin 50 %:ssa ja 24446: fektioiden hoidosta annettuja suosituksia. Silti myöntävä päätös toistaiseksi 20 %:ssa sekä hyl- 24447: Suomessa määrätään antibiootteja edelleen sel- käyspäätös 30 %:ssahakemuksista. Vastaava- 24448: västi enemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa, Tans- na ajankohtana eläkehylkäysprosentti oli keski- 24449: kassa ja Hollannissa. 18 määrin 20. Tuloksia hyödynnetään kehitettäessä 24450: Lääkekustannukset ja -korvaukset kasvoivat Kelan järjestämää ammatillista kuntoutusta. 21 24451: 1990-luvulla nopeasti, ja tässä suhteessa ne 24452: poikkesivat muista terveydenhuollon menoista. Sosiaaliturvan rahoitus 24453: Vuosina 1990-1998lääkkeiden tukkuhintainen 24454: myyntikasvoikiinteinhinnoin 66% ja korvauk- Euroopan unionin työ- ja sosiaalineuvosto päät- 24455: set lisääntyivät 59%. Suuremmatkustannukset ti Suomen puheenjohtajakauden lopulla nos- 24456: lisäsivät sekä yhteiskunnan lääkekorvausmeno taa sosiaaliturvasta käytävän vuoropuhelun mak- 24457: ja että potilaiden maksettavaksi jääneitä kustan- rotaloudesta ja työllisyydestä käytävän keskus- 24458: nuksia. Kasvua pyrittiin hillitsemään muuttamal- telun rinnalle. Vaikka sosiaaliturvan järjestämi- 24459: la lääkekorvausjärjestelmää, vaikuttamalla lääk- nen kuuluu edelleen jäsenmaiden omaan toimi- 24460: keiden hintoihin sekä pyrkimällärationalisoimaan valtaan, on taloudellisen ja sosiaalisen kehityk- 24461: lääkkeen määräämiskäytäntöä. Pitkäaikaisesti sen keskinäinen riippuvuus tärkeää, ja laajaa so- 24462: vaikuttavaa tehokasta ratkaisua ei kuitenkaan ole siaaliturvaa voidaan pitää kilpailuetuna maail- 24463: vielä löytynyt. 19 mantaloudessa. 24464: Työkyvyttömyyden arvioinnissa on ongelmal- Euroopan unionin maiden sosiaaliturvan rahoi- 24465: liseksi osoittautunut fibromyalgiaksi tulkittujen tuksen rakenteen kehityksessä 1980-luvun alusta 24466: pitkäaikaisten kiputilojen selvittäminen. Fibro- 1990-luvun puoliväliin ei havaita dramaattisia 24467: myalgian diagnosointi ja sen hoitokeinojen mää- muutoksia. Koko Euroopan unionissa korpora- 24468: rittely ovat osoittautuneet ongelmallisiksi huoli- tiivinen rahoitusrakenne oli vallitseva. Työnanta- 24469: matta laajasta tutkimuksesta. Tutkijat ja kliinikot jien maksut olivat suurin rahoitusmuoto, noin 24470: ovat yksimielisiä siitä, että fibromyalgian selvit- puolet kaikista, kun taas julkisen sektorin rahoi- 24471: tely vaatii moniammatillista lähestymistapaa. Toi- tusosuus oli selvästi tätä pienempi. Vakuutettujen 24472: minta- ja työkyvyn selitysmallien kehittäminen osuus oli noin neljännes ja muun rahoituksen 24473: yhteistyössä myös potilaidenkanssa saattaisi aut- osuus alle 10 %koko rahoituksesta. Rahoitusjär- 24474: taa fibromyalgiaan liittyvien kysymysten hallin- jestelmät voitiin luokitella toisaalta pohjoismai- 24475: nassa.20 sesti suuntautuneeseen julkisen sektorin rahoitus- 24476: Kelan kuntoutuslaitoksissa järjestämät kun- ryhmään ja toisaalta työmarkkinapainotteiseen 24477: toutustutkimukset tähtäävät kuntoutumissuun- korporatiiviseen rahoitusryhmään. Alankomais- 24478: nitelman laatimiseen kuntoutujille, joiden työky- sa painotus oli vakuutettujen rahoituksessa. 22 24479: vyn ja kuntoutumismahdollisuuksien on arvioi- Rahoitusjärjestelmien rakenteet ovat vähitel- 24480: tu riittävän työelämässä jatkamiseen. Kuitenkin len lähentymässä toisiaan kaikissa rahoitus- 24481: on havaittu, että kuntoutustutkimuksiin vuosina muodoissa, tosin vain vakuutettujen rahoitus- 24482: 1993-1995 osallistuneista kuntoutujista noin kol- osuuksien konvergenssi oli nopeaa Maiden väli- 24483: mannes haki työkyvyttömyyseläkettä 2-6 kuu- set erot rahoitusosuuksissa vaihtelivat tarkaste- 24484: 24485: 24486: 70 24487: lujakson aikana jonkin verran rahoitusryhmäs- EMU-puskurit,joilla pyritään lyhyellä aikavä- 24488: tä riippuen, mutta kaikkiaan maiden väliset erot lillä estämään osaltaan sosiaaliturvamaksujen 24489: eivät suurestikaan muuttuneet, mikä viittaa kasvu. Näyttää siltä, että puskureiden vaikutus 24490: maakohtaisten sosiaaliturvajärjestelmien rahoi- työllisyyteen ei poikkea merkittävästi aikaisem- 24491: tusrakenteidenjäykkyyteen. Muutokset eivät si- man järjestelmän vaikutuksesta, mutta niillä on 24492: ten ole johtaneet toistaiseksijärjestelmien mer- suurempi vaikutus yritystenkustannuksiin ja kan- 24493: kittävään yhdenmukaistumiseen. nattavuuteen. Talous-ja sosiaalipolitiikkaa kiris- 24494: Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) jäse- tävä vaikutus tulee puskurijärjestelmässä esille 24495: nyyden aiheuttamia paineita julkiseen talouteen sitä kautta, että rahastot on taantumanjälkeen 24496: ja sosiaaliturvan rahoitukseen arvioitiin 25 vuo- palautettava lähtötasolleen. 24497: den aikajänteellä.23 Tutkimuksen mukaan EMU 24498: vaikuttaa suotuisasti sosiaaliturvaan lähinnä vä- Kelan palvelut ja toiminta 24499: lillisesti lisäämällä talouden toiminnan tehok- 24500: kuutta ja alentamalla reaalikorkoa. Sosiaalitur- Kela-barometrin vuoden 1999 asiakaskyselyn 24501: van tasolle määriteltävä kriittinen raja riippuu tulosten mukaan Kelan toimistoissa asioivista 24502: siitä, kuinka halukas aktiiviväestö on rahoitta- vastaajista 79,4 %piti palvelua ystävällisenäja 24503: maan sosiaaliturvaa. Myös kysymys siitä, onko 78,2 % asiantuntevana. Suurimpina puutteina 24504: julkisen velan taso liian korkea, on vaikeasti palveluissa pidettiin Kelan päätösten (30,6 %) 24505: määritettävissä. Tulosten mukaan ei voida pää- ja hakuohjeiden ja esitteiden (26,1 %) vaikea- 24506: tellä, että Suomessa olisi ajauduttu liian suureen selkoisuutta. Vuoden 2000 tammikuussa tehdyn 24507: julkiseen velkaantumiseen. Tutkimuksen perus- kyselyn mukaan valtaosa asiakkaista haluaa 24508: vaihtoehdossa todetaan väestön epäedullisen edelleen hoitaa Kela-asiansa käymällä henkilö- 24509: ikärakenteen vaikutus, mutta toisaalta työttö- kohtaisesti toimistossa. Internet- tai sähköpos- 24510: myyden pieneneminenja koulutusmenojen talou- tiasiointimahdollisuutta parhaimpana pitävien 24511: den kasvua hitaampi kasvu saavat aikaan sääs- osuus on vielä alle 10 % asiakkaista. 24512: töjä julkisiin menoihin, ja Suomen joutuminen Vuoden 1999lopulla Kelan eläkkeiden takai- 24513: vakaussopimuksen sanktiomenettelyyn näyttää sinperintään kohdistunut runsas negatiivinen 24514: epätodennäköiseltä. julkisuus ei näytä heijastuneen asiakkaiden mie- 24515: Suhdannevaihtelut EMU-oloissa ovat vai- lipiteisiin toimistoista saaduista palveluista. Kou- 24516: meampia kuin Suomessa aikaisemmin koetut. luarvosanalla mitattuna asiakkaiden Kelan toi- 24517: Riskejä syntyy kuitenkin lähinnä viennin ja sitä mistoille antama palveluarvosana oli vuoden 24518: kautta teollisuustuotannon osalle, sillä teollisuu- 2000 tammikuussa 8,2 (alustava tieto),joka on 24519: den vienti suuntautuu suurelta osin yhteisen va- samakuin vuotta aiemmin. 24 24520: luutta-alueen ulkopuolelle. Tutkimuksessa kuvi- 24521: teltu vientijohteinen taantuma tuottaisi valtion- 24522: taloudelle ja kunnille huomattavat taloudelliset 24523: menetykset ja sitä kautta suuremman paineen 24524: muun sosiaaliturvan kuin eläketurvan rahoituk- 24525: selle. 24526: Yksi taloudellisten taantumashokkien vai- 24527: mentamiseen käytettävä järjestelmä ovat ns. 24528: 24529: 24530: 71 24531: 16 24532: L Hytti H. Voidaanko ikääntyvien poistumiseen · Salminen JK, Saarijärvi S, Tikka J, Raitasalo R, Rissanen S, 24533: työelämästä vaikuttaa? Työpoliittinen aikakauskirja Toikka T, Puukka P. Vakavan masennuksen hoidossa puut- 24534: 1999; 42: 39-43. teita. Suomen Lääkärilehti 1999; 54: 1059-1063. 24535: 17 24536: 2 24537: · Savioja H. Suuret ikäluokat eläkeiän kynnyksellä. Alusta- · Salminen JK, Saarijärvi S, Tikka J, Raitasalo R, Toikka T, 24538: via tuloksia. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan Puukka P, Rissanen S. Sairauslomalla masennuksen vuoksi 24539: selosteita 10, 1999. - entä vuoden kuluttua? Suomen Lääkärilehti 2000; 55: 24540: 311-317. 24541: 3 24542: · Takala P. Bamfamiljemas ekonomi. Föredrag vid 18 24543: · Mikstra-työryhmä. Antibiootteja määrätään entistä 24544: konferensen om bams hälsa och välfard i dagens Norden. harkitummin. Suomen Lääkärilehti 1999; 54: 3513-3518. 24545: Nordiska hälsovårdshögskolan, Göteborg 11.-12.11.1999. 24546: 19 24547: · Martikainen J, Rajaniemi S, Klaukka T. Lääkekorvaukset 24548: 4 24549: · Maljanen T, Niemelä H. Vuoden 1996 sairauspäiväraha- 1990-luvulla. Tausta ja kehitys. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja 24550: uudistuksen vaikutukset. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 11, 1999. 24551: terveysturvan tutkimuksia (käsikirjoitus). 20 24552: · Talo S, toim. Fibromyalgia ja kuntoutumisprosessi: Enigma 24553: 5 24554: · Rajavaara M. (toim.) Yksilölliset palvelut ja ikääntyneiden 2000? Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan katsauksia 24555: työttömyys. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan 37, 1999. 24556: tutkimuksia (käsikirjoitus). 24557: z1. Virta L, Mäki J: Työkyvyttömyyseläkehakemukset ja 24558: 6 24559: · Heikkilä M, Takala P. Kuinka lapset hoidetaan Suomessa? -ratkaisut kuntoutustutkimusten jälkeen. Kelan rekisteri- 24560: Alustavia tuloksia valtakunnallisesta lastenhoitotutkimuk- selvitys. Turku: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 24561: sesta. Stakes & Kela. Helsinki: Stakes, Aiheita 23, 1999. 39, 1999. 24562: 22 24563: 7 24564: · Hagfors R. The Convergence of Financing Structure 24565: · Takala P, Klaukka T. Mitä mieltä äidit ja isät ovat 1980-1995. Julkaisussa: Financing Social Protection 24566: äitiyspakkauksesta? Esitutkimus. Helsinki: Kela, Sosiaali- in Europe. Ministry of Social Affairs and Health, 24567: ja terveysturvan selosteita 13, 1999. Publications 1999; 21: 37-66. 24568: 8 24569: · Lehtinen A-R. Ongelmana opintolainat-Tutkimus 23 24570: · Alho K, Kaseva H. EMU, julkinen talous ja sosiaali- 24571: opintolainan maksamatta jättämiseen johtaneista syistä. turvan rahoitus. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan 24572: Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan katsauksia 34, tutkimuksia 50, 1999. 24573: 1999. 24574: 24 24575: 9 · Tuomikoski H ym. Kela-barometrin asiakaskyselyt 1999 24576: · Heikkinen E, Lampinen P, Suutama T, toim. Kohorttierot 24577: ja 2000. Kelan sisäisiä raportteja. Helsinki: Kela, tutkimus- 24578: 65-69-vuotiaiden henkilöiden toimintakyvyssä, terveydes- 24579: ja kehitysyksikkö 1999 ja 2000. 24580: sä ja harrastustoiminnoissa. Havaintoja Ikivihreät-projektin 24581: kohorttivertailututkimuksesta vuosilta 1988 ja 1996. Hel- 24582: sinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 47, 1999. 24583: 10 24584: · Ailanto P. Nopeusvoimatyyppinen harjoittelu keski-ikäi- 24585: sillä miehillä: vuoden pituisen lihaskuntoharjoittelun vai- 24586: kutus vartalo- ja alaraajalihasten voima-nopeus ominaisuuk- 24587: siin. Liikuntalääketieteen pro gradu -työ, Kuopion yliopis- 24588: to, Fysiologian laitos. Joulukuu 1999. 24589: 24590: IL Hakala P, Rissanen A, Koskenvuo M, Kaprio J, 24591: Rönnemaa T. Environmental factors in the development 24592: of obesity in identical twins. Intemational Joumal of Obesity 24593: 1999; 23: 746-753. 24594: 12 · Knekt P, Mamiemi J, Teppo L, Heliövaara M, Aromaa A. 24595: Is low selenium status a risk factor for lung cancer? American 24596: Joumal of Epidemiology 1998; 148: 975-982. 24597: 13 24598: Knekt P, Reunanen A, Mamiemi J, LeinoA, Aromaa A. 24599: Low vitamin E status is a potential risk factor for insulin- 24600: dependent diabetes mellitus. Joumal of Intemal Medicine 24601: 1999; 245: 99-102. 24602: 14 24603: · Hyyppä MT, Mäki J. Edistääkö sosiaalinen pääoma 24604: terveyttä? Pohjanmaan rannikon suomen-ja ruotsinkielisen 24605: väestön kansalaisaktiivisuuden ja terveyden vertailu. Suo- 24606: men Lääkärilehti 2000; 55: 821-826. 24607: 15 24608: · Klaukka T. Läkemedelsanvändning hos bam på 90-talet. 24609: Abstracts. Det kan bli bättre. En konferens om bams hälsa 24610: och välfard i dagens Norden. Nordiska hälsovårdshögskolan, 24611: Göteborg 11.-12.11.1999. 24612: 24613: 24614: 24615: 72 24616: K 5/2000 vp 24617: 24618: 24619: 24620: 24621: EUROOPAN NEUVOSTON 24622: SUOMEN VALTUUSKUNNAN 24623: KERTOMUS 24624: Euroopan neuvoston parlamentaarisen 24625: yleiskokouksen toiminnasta vuonna 1999 24626: 24627: Parlamentaarisen yleiskokouksen istunto 1999 Strasbourgissa 24628: ensimmäinen jakso 25.-29.1.1999 24629: toinen jakso 26.-30.4.1999 24630: kevätkokoukset 29.-31.3.1999 Roomassa 24631: kolmas jakso 21.-25.6.1999 24632: neljäs jakso 20.-24.9.1999 24633: 24634: Pysyvän komitean kokoukset 24635: 30.3.1999 Roomassa 24636: 2.9.1999 Pariisissa 24637: 4.11.1999 Strasbourgissa 24638: 24639: 24640: 24641: 24642: Helsinki 2000 24643: ISSN 1235-1873 24644: 24645: OY EDITA AB. HELSINK12000 24646: Euroopan neuvoston 24647: Suomen valtuuskunta 24648: 24649: 24650: 24651: 24652: Eduskunnalle 24653: 24654: Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnasta huhtikuun 28. päivänä 1989 24655: annetun lain 4 §:n mukaisesti Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunta antaa 24656: kunnioittaen eduskunnalle kertomuksen parlamentaarisen yleiskokouksen toi- 24657: minnasta vuoden 1999 istuntokaudella. 24658: 24659: Helsingissä 15. maaliskuuta 2000 24660: 24661: 24662: Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan puolesta: 24663: Mikko Elo 24664: 24665: 24666: 24667: 24668: Gunilla Carlander 24669: 24670: 24671: 24672: 24673: 200277 24674: 1 24675: 24676: 1 24677: 24678: 1 24679: 24680: 1 24681: 24682: 1 24683: 24684: 1 24685: 24686: 1 24687: 24688: 1 24689: 24690: 1 24691: 24692: 1 24693: 24694: 1 24695: 24696: 1 24697: 24698: 1 24699: 24700: 1 24701: 24702: 1 24703: 24704: 1 24705: 5 24706: 24707: 24708: 24709: 24710: SISÄLLYSLUETTELO 24711: 24712: 1 Yleiskatsaus Euroopan neuvoston ja sen parlamentaarisen yleiskokouksen toimintaan 24713: vuonna 1999 ............................................................................................................ . 7 24714: 2 Suomi Euroopan neuvoston parlamentaarisessa yleiskokouksessa ............................ . 8 24715: 3 Yleiskokouksen käsittelemät aiheet ......................................................................... . 9 24716: 3.1 Yleiseurooppalaisen yhteistyön haasteet ...................................................... . 10 24717: 3.2 Alueellisen yhteistyön haasteet Euroopassa .................................................. . 11 24718: 3.3 Kosovo ja tilanne Jugoslavian Iiittotasavallassa ........................................... . 11 24719: 3.4 Bosnia-Hertsegovina .................................................................................... . 13 24720: 3.5 Eräät Euroopan ulkopuoliset kriisialueet ..................................................... . 13 24721: 3.6 lhmisoikeusjärjestelmän kehittäminen .......................................................... . 14 24722: 3.7 Kuolemanrangaistuksen poistaminen ........................................................... . 15 24723: 3.8 Demokratian haasteet Euroopassa ............................................................... . 15 24724: 3.9 Jäsenyysvelvoitteiden seuranta ..................................................................... . 17 24725: (i) Turkki ................................................................................................... . 17 24726: 24727: 8:?) ~~~~~?:.:::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::: 24728: 18 24729: 19 24730: 20 24731: Kv? V~;~~i~.::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::: 20 24732: 3.10 Kansainvälinen rikostuomioistuin ................................................................ . 21 24733: 3.11 Siviilioikeudellinen korruptioyleissopimus ................................................... . 21 24734: 3.12 Kansalliset turvallisuuspalvelut .................................................................... . 21 24735: 3.13 Kulttuuri-, koulutus- ja urheilukysymykset .................................................. . 22 24736: 3.14 Yhteistyö tieteen ja teknologian alalla .......................................................... . 22 24737: 3.15 Yhteiskunnan heikommassa asemassa olevien väestöryhmien oikeudet ....... . 23 24738: 3.16 Luonnonsuojelu- ja ympäristökysymykset ................................................... . 23 24739: 3.17 Maatalouskysymykset .................................................................................. . 24 24740: 3.18 Euroopan kunnallis- ja aluekongressi ........................................................... . 25 24741: 3.19 Muiden kansainvälisten järjestöjen toiminnan seuranta ............................... . 26 24742: (i) Yhdistyneet kansakunnat ....... ·;.............................................................. . 26 24743: (ii) UNESCO .............................................................................................. . 26 24744: (iii) Euroopan jälleenrakennuspankki .......................................................... . 27 24745: (iv) OECD ................................................................................................... . 28 24746: 3.20 Toinen kampanja maailmanlaajuisesta riippuvuudesta ja solidaarisuudesta . 28 24747: 4 Euroopan neuvoston muut toimielimet ..................................................................... . 28 24748: 4.1 Ministerikomitea .......................................................................................... . 28 24749: 4.2 Euroopan neuvoston tiedotustoimistot ........................................................ . 29 24750: 24751: Liitteet: 24752: 1 Suomen valtuuskunta ............................................................................................. . 30 24753: 2 Suomen valtuuskunnan jäsenyydet komiteoissa ja alakomiteoissa ......................... . 31 24754: 3 Parlam~_nt~~risen yleiskokouksen vuonna 1999 hyväksymät asiakirjat .................. . 34 24755: 3.1 Paatoslauselmat ............................................................................................ . 34 24756: 3.2 Suositukset ................................................................................................... . 35 24757: 3.3 Määräykset ................................................................................................... . 37 24758: 3.4 Lausunnot .................................................................................................... . 38 24759: 4 Parlamentaarisen yleiskokouksen erityisvieraat vuonna 1999 ................................ . 39 24760: 5 Euroopan neuvoston jäsenvaltiot ........................................................................... . 40 24761: 6 Euroopan neuvoston toimintaan osallistuvat muut maat ....................................... . 41 24762: 7 Euroopan neuvoston toiminta (kaavio) .................................................................. . 42 24763: 7 24764: 24765: 24766: 24767: 24768: 1 Yleiskatsaus Euroopan neuvoston ja sen parlamentaarisen yleis- 24769: kokouksen toimintaan vuonna 1999 24770: Euroopan neuvoston toiminta on koko 1990- edustajat esittivät puheenvuoronsa. Juhlaistun- 24771: luvun ajan ollut suurten muutosten kohteena. nonjälkeen seurasi eduskunnan puhemiehenjuh- 24772: Jäsenmaiden määrä on lisääntynyt, toiminta lavastaanotto valtiosalissa. 24773: monipuolistunut ja tämän seurauksena odotuk- Euroopan neuvostonjuhlavuonna on sekä to- 24774: set toiminnan suhteen kasvaneet. Järjestön re- teutunut eräitä organisaatiouudistuksia että sel- 24775: surssit eivät kuitenkaan ole kasvaneet läheskään keämmin hahmottunut järjestön uusia haasteita 24776: samaan tahtiin. Useiden vuosien ajan järjestön jäsenkunnan vakiintuessa. Euroopan neuvoston 24777: budjetti on suurten maksajamaiden tahdon mu- toiminnan dynamiikka ei tulevaisuudessa voi 24778: kaisesti noudattanut nollakasvua. Tämän Eu- enää perustua laajentumiseen vaan toiminnan 24779: roopan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyöjär- keskittämiseen tarkoituksenmukaisella tavalla. 24780: jestö ylläpitää 41 jäsenmaan ja 4 tarkkailijamaan Euroopan neuvoston vuoden 1997 huippuko- 24781: hallitustenvälistä ja parlamenttien välistä yhteis- kouksen seurauksena asetettiin nk. Viisaiden ko- 24782: työtä budjetilla, jonka kokonaismäärä on noin mitea pohtimaanjärjestön tulevaisuuden toimin- 24783: 1 043 124 704 Ranskan frangia. (Suomen osuus nan suuntaviivoja (ks. sivu 10). Komitean loppu- 24784: järjestön budjetista 1.15 %, noin 15 miljoonaa raportissa on hahmoteltu Euroopan neuvoston 24785: Ranskan frangia). rooli kansainvälisellä kentällä ja suhteet muihin 24786: Vuosi 1999 oli Euroopan neuvostolle juhla- kansainvälisiin järjestöihin (erityisesti EU ja 24787: vuosi. Toukokuun 5. päivänä 1999 tuli kuluneek- ETYJ), tarvittavat organisaatiouudistukset ja 24788: si 50 vuotta siitä, kun järjestö perustettiin Lon- rahoitusongelma. 24789: toossa. Samana päivänä tuli kuluneeksi 10 vuot- Voimavarojen uudelleen kohdistaminen on 24790: ta Suomen liittymisestä järjestöön. Järjestönjuh- nykyisen budjetin nollakasvun valossa välttämä- 24791: lallisuuksia järjestettiin sekä Lontoossa että Bu- töntä. Toimintoja ei varsinaisesti ole karsittu 24792: dapestissa, jossa Unkarin puheenjohtajuudessa mutta on sovittu, että toimintoja toteutetaan ase- 24793: pidettiin ministerikomitean 104. istunto. Parla- tetussa tärkeysjärjestyksessä. 24794: mentaarinen yleiskokous osallistui edellä mainit- 1990-luvun loppusuoralla Euroopan neuvos- 24795: tuihin juhlallisuuksiin. Näiden lisäksi yleisko- ton kaikilla toiminta-aloilla on pyritty vähitellen 24796: kous järjesti huhtikuun istunnon yhteydessä nk. sopeuttamaan työskentelytapoja uusien vaati- 24797: nuorten istunnon (Youth Council). Suomesta mustenja resurssien mukaan. Sekä hallitustenvä- 24798: osallistui viiden lukiotaisen muodostama val- lisessä että parlamentaarisessa yhteistyössä mo- 24799: tuuskunta istuntoon, jonka keskustelut keskit- nitorointitoiminta on prioriteetti. Parlamentti- 24800: tyivät kolmeen aiheeseen: (1) taloudellisen kehi- vaalien tarkkailusta on muodostunut tärkeä osa 24801: tyksen ja sosiaalisen koheesion yhteensovittami- monitorointitoimintaa. 24802: nen, (2) kohti laajempaa osallistumista demokra- Sihteeristön organisaatiouudistus toteutui lo- 24803: tiaan sekä (3) tulevaisuuden haasteet koulutuk- kakuussa 1999, jonka tuloksena luotiin kuusi 24804: sen alalla. Suomen nuorisovaltuuskunnan jä- päädirektoraattia (Directorate General). Halli- 24805: senet oli valittu lukioissa järjestetyn kirjoituskil- tustenvälinen toimintaohjelma rakentuu kolmen 24806: pailun avulla. Kilpailu järjestettiin yhteistyössä päälinjan mukaan: (1) demokraattinen koheesio 24807: Suomen kieltenopettajien liiton (SUKOL ry) ja kansalaisten turvallisuus, (2) sosiaalinen ko- 24808: kanssa. heesio ja elämänlaatu sekä (3) kulttuurikoheesio 24809: Suomen kymmenvuotisen jäsenyyden kun- ja kulttuurien moninaisuus. Euroopan ihmisoi- 24810: niaksijärjestettiin eduskunnassa 18. toukokuuta keustuomioistuimen merkittävä uudistus astui 24811: 1999 laajennettu yleiskeskustelu Euroopan neu- voimaan jo marraskuussa 1998. Tuomioistuimen 24812: voston toiminnasta vuoden 1998 toimintakerto- jatkuva ongelma on resurssien niukkuus. Työ- 24813: muksen pohjalta. Istunnossa eduskuntaryhmien määrän lisääntyminen on jatkunut useamman 24814: 8 24815: 24816: vuoden ajan, ja nyt uusi ihmisoikeusvaltuutettu aikana yleiskokouksen istuntojen esityslistalla. 24817: tarvitsee myös lisävoimavaroja. Euroopan kun- Tilanteen kehittymistä on seurattu puheenjohta- 24818: nallis- ja paikallishallinnon kongressin uudistus- jiston taholta sekä lähinnä monitorointi- ja po- 24819: hankkeet ovat myös edenneet jonkin verran (ks. liittisessa komiteassa (ks. s. 20). 24820: s. 25). Yleiskokouksen puheenjohtajisto nimesi ke- 24821: Euroopan neuvoston tiukka budjettitilanne väällä ad hoc- komitean seuraamaan Kurdien 24822: edellyttää myös parlamentaarisen yleiskokouk- työväenpuolueen johtaja11. Abdullah Öcalanin oi- 24823: sen osalta toimintojen koordinoimista ja osittain keudenkäyntiä Turkissa. Ocalanin tuomiota kä- 24824: vähentämistä. Kertomusvuonna saatiin päätök- siteltiin sekä kesäkuun että syyskuu11. istunnoissa 24825: seen yleiskokouksen menettelysäännöstön uu- (dok. 8441, add. 1 ja 8502 add. 1). Ocalanin ta- 24826: distus. Jatkossa tulee vielä mahdollisesti kysy- pauksen jatkokäsittely on esillä myös monito- 24827: mykseen komiteoiden lukumäärän supistami- rointikomiteassa (ks. s. 17). 24828: nen, sillä budjettivarat eivät riitä neljäntoista ko- Kertomusvuonna on käsitelty myös kysymys- 24829: mitean ja niiden alakomiteoiden toimintaan. tä Euroopan neuvoston roolista kansainvälisellä 24830: Vuosituhannen viimeisenä vuonna Euroopan järjestökentällä sekä alueellisesta yhteistyöstä 24831: neuvosto sai jälleen uuden jäsenen. Tammikuus- Euroopan alueella. 24832: sa 1999 yleiskokous hyväksyi lausunnon 209 24833: (1999), jossa yleiskokous suositteli ministeriko- 24834: mitealle, että Georgia hyväksyttäisiin jäseneksi 2 Suomi Euroopan neuvoston parla- 24835: (dok. 8275, 8296). Georgian presidentti Eduard mentaarisessa yleiskokouksessa 24836: Shevardnadze osallistui liittymisseremoniaan 27. 24837: huhtikuuta 1999. Vuoden 1999 tammikuussa yleiskokouksen 24838: Joulukuun 1. päivänä 1999 ministerikomitea ensimmäiseen jaksoon osallistui sama valtuus- 24839: hyväksyi Meksikon tarkkailijajäseneksi. Bosnia- kunta kuin edellisenä vuonna. Maaliskuussa pi- 24840: Hertsegovinan jäsenyysanomuksen käsittely on dettyjen eduskuntavaalienjälkeen eduskunta va- 24841: edennyt, kuten myös Armenian ja Azerbadzanin litsi uudelleen samat kansanedustajat Euroopan 24842: jäsenhakemukset. Jugoslavian jäsenanomusta ei neuvoston Suomen valtuuskuntaan. Ed. Mikko 24843: kuitenkaan ole käsitelty. Elo jatkaa valtuuskunnan puheenjohtajana ja 24844: Yhdysvallat on Euroopan neuvoston tarkkai- ed. Anneli Jäätteenmäki varapuheenjohtajana. 24845: lijajäsen. Yleiskokous sai Yhdysvaltain edusta- Keskustan ryhmästä ed. Tytti Isohookana- 24846: jainhuoneen kansainvälisten suhteiden komiteat- Asunmaa siirtyi vaalien jälkeen varsinaisen jäse- 24847: ta kutsun vierailla Washingtonissa 10. ja 11. ke- nen paikalle ja ed. Juha Korkeaoja varajäseneksi. 24848: säkuuta 1999 ja osallistua seminaariin "Celebra- Suomen valtuuskunnan jäsenyydet kemiteoissa 24849: ting the50th Anniversary ofthe Council ofEuro- on lueteltu liitteessä 2. 24850: pe and the Transatlantic Dimension". Puheen- Yleiskokous järjestäytyy ja valitsee koko yleis- 24851: johtajiston valtuuskuntaan, jota johti yleisko- kokouksen sekä komiteoiden puheenjohtajistot 24852: kouksen presidentti lordi Russell-Johnston, kuu- vuosittain tammikuussa. Yleiskokouksen presi- 24853: lui mm. yleiskokouksen vasemmistoryhmän pu- dentiksi valittiin tammikuussa lordi Russell 24854: heenjohtaja ed. Jaakko Laakso. Vierailun yhtey- Johnston (Iso-Britannia). Menettelytapasääntö- 24855: dessä keskusteltiin siitä, miten Euroopan neu- jen mukaan presidentti valitaan yhdeksi vuodek- 24856: voston ja Yhdysvaltain välisiä suhteita ja yhtey- si kerrallaan mutta hänjatkaa käytännössä kol- 24857: denpitoa voitaisiin kehittää eri aloilla. Eräänä me vuotta. Varapresidenttien lukumäärä on nel- 24858: mahdollisuutena nostettiin esille amerikkalais- jätoista. Nämä valitaan samoin poliittisen sopi- 24859: ten asiantuntijavierailujen järjestäminen Stras- muksen mukaisesti eri maantieteellisistä ryhmis- 24860: bourgiin kanadalaisen esimerkin mukaan. tä sovitun rotaation mukaisesti. Tämän rotaatio- 24861: Parlamentaarinen yleiskokous on seurannut periaatteen mukaisesti Suomen valtuuskunnan 24862: kertomusvuonna Euroopan poliittisia kriisejä, puheenjohtaja ed. Mikko Elo valittiin yleisko- 24863: joista merkittävin on ollut Kosovon kriisi. Kriisi kouksen varapresidentiksi. 24864: on ollut esillä yleiskokouksen jokaisessa istun- Yleiskokouksen neljätoista komiteaa järjes- 24865: nossa, ja sitä on seurattu sekä Jugoslavian jäse- täytyivät myös tammikuussa. Ed. Mikko Elo va- 24866: nyysanomusta silmälläpitäen että koko Kaak- littiin talous- ja kehityskomitean varapuheenjoh- 24867: kois-Euroopan kehityksen kannalta. tajaksi sekä kulttuuri- ja sivistyskomitean urhei- 24868: Venäjä ja Tshetshenian kriisi on myös ollut lu ja nuoriso-ala-komitean varapuheenjohtajak- 24869: käsittelyn kohteena mutta ei vielä vuoden 1999 si. Ed. Tytti Isohookana-Asunmaa valittiin kult- 24870: 9 24871: 24872: tuurikomitean media-ala-komitean puheenjoh- Tällöin ensisijaisena tavoitteena pidettiin Euroo- 24873: tajaksi. Ed. Martti Tiuri valittiin samoin uudel- pan yhteisön liittymistä Euroopan ihmisoikeus- 24874: leen tiede- ja teknologiakomitean varapuheen- sopimukseen (VNS 1/1996 vp ). Valtioneuvosto ei 24875: johtajaksi ja saman komitean tiedepolitiikka ja kuitenkaan sulkenut tuolloin pois mahdollisuut- 24876: etiikka -alakomitean puheenjohtajaksi. Ed. Juha ta eräiden perusoikeuksien sisällyttämisestä pe- 24877: Korkeaoja on toiminut maatalouskomitean kala- russopimuksiin tai unionin oman perusoikeuslu- 24878: talous-alakomitean varapuheenjohtajana. Oi- ettelon luomisesta. Eduskunnan ulkoasiainvalio- 24879: keudellinen ja ihmisoikeusasiainkomitea valitsi kunta, suuri valiokunta ja perustuslakivaliokun- 24880: tammikuussa puheenjohtajaksi ed. Gunnar Jans- ta suhtautuivat kannanotoissaan kriittisesti yh- 24881: son. Syyskuussa varapuheenjohtaja ed. Anneli teisön omaan perussopimuksiin sisällytettävään 24882: Jäätteenmäki valittiin oikeudellisen ja ihmisoike- perusoikeusluetteloon ja edellyttivät samalla, 24883: uskomitean Bosnia ja Hertsegovinan jäsenyys- että Suomi asetta ensisijaiseksi tavoitteekseen 24884: anomuksen selvityshenkilöksi. yhteisön liittymisen Euroopan neuvoston ihmis- 24885: Edellisten vuosien tavoin ulkoasiainministeri oikeussopimukseen". Ulkoministeri Halonen to- 24886: Tarja Halonen kutsui koolle elokuussa 1999 Eu- tesi edelleen vastauksessaan, että "Suomen ensi- 24887: roopan neuvoston kansallisen koordinaatioko- sijaisena tavoitteena on edelleen yhteisön liitty- 24888: kouksen,johon osallistuivat Suomen valtuuskun- minen Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Eu- 24889: nan lisäksi eri ministeriöiden Euroopan neuvos- roopan unionin poliittisluontoisen perusoikeuk- 24890: ton toimintaan osallistuvat virkamiehet. sia koskevan peruskirjan luominen ei ole ristirii- 24891: Ulkoasiainvaliokunta vieraili syyskuussa dassa tämän tavoitteen kanssa.". 24892: yleiskokouksen istunnon aikana Strasbourgissa Peruskirjaa valmistelevassa elimessä on kaksi 24893: puheenjohtaja Liisa Jaakonsaaren johdolla. Vie- edustajaa kustakin kansallisesta parlamentista. 24894: railun aikana valtuuskunta tapasi mm. Euroo- Suomen edustajat ovat kansanedustajat Gunnar 24895: pan neuvoston uuden pääsihteerin Walter Jansson ja Tuija Brax. Suomen hallituksen edus- 24896: Schwimmerin, yleiskokouksen presidentin lordi taja työryhmässä on oikeuskansleri Paavo Niku- 24897: Russell-Johustonin sekä muita parlamentaarik- la. Euroopan neuvostolla on työryhmässä kaksi 24898: koja ja sihteeristön edustajia. tarkkailijajäsentä. Ed. Gunnar Jansson valittiin 24899: Euroopan unionin Eurooppa-neuvosto teki työryhmän varapuheenjohtajaksi. 24900: kokouksessaan kesäkuussa 1999 päätöksen Eu- 24901: roopan unionin perusoikeuskirjan laatimisesta. 24902: Päätöksessä todetaan, että perusoikeuskirjassa 3 Yleiskokouksen käsittelemät aiheet 24903: olisi käsiteltävänä vapauttaja tasa-arvoa koske- 24904: via perusoikeuksia sekä menettelyjä koskevia Parlamentaarinen yleiskokous ja pysyvä ko- 24905: perusoikeuksia sellaisina kuin ne taataan mm. mitea ovat kertomusvuonna käsitelleet 79 ra- 24906: ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaami- porttia, joita on valmisteltu joko yhdessä tai 24907: sesta tehdyssä Euroopan yleissopimuksessa. Vii- useassa komiteassa. Sääntöjen mukaan puheen- 24908: taten tähän päätökseen Euroopan neuvoston johtajisto lähettää aloitteen yhteen komiteaan 24909: Suomen valtuuskunta esitti syyskuussa 1999 ul- mietintöä varten, mutta useissa tapauksissa 24910: koasiainministeri Tarja Haloselle kirjallisen kysy- asiasta on myös pyydetty lausunto muilta komi- 24911: myksen,jossa valtuuskunta tiedusteli "miten hal- teoilta. 24912: litus aikoo huolehtia siitä, että Euroopan unionin Raporttien perusteella yleiskokous on hyväk- 24913: peruskirjaa valmistelevassa työryhmässä otetaan synyt 32 päätöslauselmaa, joissa on ilmaistu 24914: huomioon ja hyödynnetään Euroopan neuvos- yleiskokouksen jostakin asiakysymyksestä teke- 24915: ton ihmisoikeussuojelumekanismin toimintaa ja mä päätös tai kanta sekä 43 suositusta ministeri- 24916: täten vältetään päällekkäisiä toimintoja, jotka komitealle. Näiden lisäksi yleiskokous on hyväk- 24917: voisivat lisätä eriarvoisuutta Euroopassa, ja että synyt 14 määräystä ja 7lausuntoa. Yksi lausun- 24918: EU:n peruskirjaa valmistelevassa työryhmässä noista on koskenut uuden jäsenen (Georgia) ja 24919: olisi riittävä edustus kansallisista parlamenteista yksi uuden tarkkailijan (Meksiko) hyväksymistä. 24920: sekä Euroopan neuvostosta?". Euroopan ulkopuolella sijaitsevan maan tulee 24921: Ulkoasiainministeri Halonen totesi vastauk- anoa erikseen tarkkailija-asemaa yleiskokouk- 24922: sessaan 21. lokakuuta 1999 mm., että "Suomen sessa ja ministerikomitealta. Päätöslauselmalla 24923: hallitus korosti Amsterdamin sopimusta edeltä- 1203 (1999) yleiskokous myönsi marraskuussa 24924: neessä hallitusten välisessä konferenssissa tarvet- 1999 Meksikolie parlamentaarisen yleiskokouk- 24925: ta vahvistaa perusoikeuksien suojaa unionissa. sen tarkkailija-asema. Siinä määritellään Meksi- 24926: 24927: 2 200277 24928: 10 24929: 24930: kon valtuuskunnan jäsenten lukumäärä (kuusi tuksissa mennä vieläkin pidemmälle. Yleisko- 24931: edustajaa). Lausunnossa 214 (1999) yleiskokous kous toivoo, että uudistusten myötä sen omaa 24932: suosittelee ministerikomitealle, että Meksikolie itsenäistä roolia ja toimintamahdollisuuksia ke- 24933: myönnettäisiin tarkkailija-asema hallitustenväli- hitettäisiin, erityisesti yleiskokouksen mahdolli- 24934: sellä yhteistyösektorilla. Päätöslause/massa (99) suuksia määrätä omasta budjetistaan. Yleisko- 24935: 32 ministerikomitea vahvisti Meksikon tarkkaili- kous ja ministerikomitea ovat yksimielisiä siitä, 24936: ja-aseman. Meksikosta tuli OECD:njäsen vuon- että Euroopan neuvoston roolia ihmisoikeuksien 24937: na 1994 ja on siitä lähtien osallistunut yleisko- ja oikeusvaltion periaatteiden turvaajana tulisi 24938: kouksen OECD-keskusteluihin. Vuodesta 1996 kohentaa. Toiminnan tulisi jatkossa keskittyä 24939: Meksiko on osallistunut keskusteluihin Euroo- neljään pääteemaan: demokratia ja ihmisoikeu- 24940: pan jälleenrakennuspankin toiminnasta. det, sosiaalinen koheesio, kansalaisten turvalli- 24941: Seuraavassa on laadittu yhteenveto käsitel- suus sekä demokraattiset arvot ja kulttuurien 24942: lyistä raporteista. Aiheet on käsitelty laajempina moninaisuus. Eräs tärkeimpiä toiminta-alueita 24943: kokonaisuuksina. jatkossakin tulee olemaan jäsenvelvoitteiden 24944: Täydellinen luettelo yleiskokouksen hyväksy- seuranta (monitorointi), ja tällä alueella yleisko- 24945: mistä asiakirjoista on liitteessä 3. kouksen mielestä ministerikomitean tulisi lisätä 24946: avoimuutta omassa toiminnassaan. Tehokas toi- 24947: minta tulevaisuudessa edellyttää myös järjestön 24948: 3.1 Yleiseurooppalaisen yhteistyön haasteet toimintatapojen kehittämistä ja uudistuksia sih- 24949: teeristössä. Tältä osin uusi pääsihteeri ryhtyi jo 24950: Tammikuussa järjestettiin laaja keskustelu toimenpiteisiin kertomusvuonna (ks. edellä). 24951: Euroopan poliittisesta tulevaisuudesta kolmen Yleiskokous tukee Viisaiden komitean ehdotuk- 24952: komitearaportin pohjalta. Poliittinen komitea oli sia kehittää edelleen yhteistyötä muiden kansain- 24953: valmistellut kaksi raporttia, joista toinen oli ko- välisten järjestöjen (Euroopan unioni, ETY J, 24954: mitean lausunto nk. Viisaiden komitean mietin- Yhdistyneet kansakunnat, WEU ym.) sekä kan- 24955: nöstä (dok. 8282 ja 8286) ja toinen raportti Eu- sainvälisten rahoituslaitosten (Maailmanpank- 24956: roopasta poliittisena hankkeena (dok. 8285). Li- ki, Kansainvälinen valuuttarahasto, EBRD jne.) 24957: säksi Parlamenttienvälisten ja yleisösuhteiden kanssa. 24958: komitea esitti raportin otsikolla: "Eurooppa: Päätöslause/massa 1177 (1999) yleiskokous 24959: koko maanosan kattava suunnitelma" (dok. ilmaisee pyrkimyksensä toimia omassa työssään 24960: 8278). uusien ehdotusten mukaisesti, mm. asettamalla 24961: Euroopan neuvoston huippukokous vuonna toiminnalleen prioriteetit, kehittämällä yhteis- 24962: 1997 asetti nk. Viisaiden komitean pohtimaan työtä myös kansallisten parlamenttien kanssa ja 24963: järjestön toiminnan tulevia suuntaviivoja ja uusimalla omia toimintatapojaan. 24964: mahdollisia uudistustarpeita. Komitean puheen- Raportissaan Euroopan poliittisesta hank- 24965: johtajana toimi Portugalin presidentti Mario keesta (dok. 8285) poliittinen komitea on halun- 24966: Soares, ja sen jäsenenä olivat Suomen ulkominis- nut kiinnittää huomiota toisaalta Euroopan neu- 24967: teri Tarja Halonen, Bosnian ja Hertsegovinan voston ja Euroopan unionin väliseen yhteistyö- 24968: ihmisoikeusasiamies Gret Haller (Sveitsi), Unka- hön ja toisaalta tarpeeseen saada kansalaiset 24969: rin ulkoministeri Laszlo Kovacs, ja Venäjän mukaan yleiseurooppalaisiin hankkeisiin. Pää- 24970: suurlähettiläs Vladimir Shustov. Komitean työs- töslauselma 1178 ( 1999) sisältää ehdotuksia sii- 24971: kentelyyn osallistuivat lisäksi yleiskokouksen tä, miten kansalliset parlamentit voivat edistää 24972: presidentti Leni Fischer, Venetsia-toimikunnan tiedottamista Euroopan neuvoston ja EU:n toi- 24973: puheenjohtaja Antonio La Pergola, EU:n edus- minnasta omassa maassaan, mm. perustamalla 24974: tajana Audrey Glover sekä ETYJ:n edustajana Eurooppa-valiokuntia, järjestämällä Eurooppa- 24975: Hanna Suchocka ja Joelle Timsit (Ranska). Mi- debatteja ja kehittämällä puolueiden välistä yh- 24976: nisterikomitea käsitteli raporttia kokouksessaan teistyötä Euroopan tasolla. 24977: marraskuussa 1998, minkä jälkeen se lähetettiin Ed. Jaakko Laakso korosti puheenvuorossaan 24978: lausunnolle yleiskokoukseen (dok. 8261). Yleis- yleiskokouksessa, että Euroopan neuvoston tuli- 24979: kokouksella oli jo komitean työskentelyn aikana si aktiivisti osallistua "uuden Euroopan" muo- 24980: tilaisuus kommentoida tekstiä. dostamiseen, siis sellaisen Euroopan muodosta- 24981: Yleiskokous tukee lausunnossaan 208 (1999) miseen, jossa ei ole sodan ja etnisten konfliktien 24982: Viisaiden komitean ja ministerikomitean loppu- vaaraa ja jossa kaikenlainen syrjintä olisi poistet- 24983: päätelmiä, mutta haluaa myös eräiltä osin uudis- tu ja jossa sosiaalinen ja taloudellinen edistys 24984: II 24985: 24986: hyödyttäisi kaikkia kansalaisia. Toisin sanoen teistyöverkostoja sekä pienten ja keskisuurten 24987: Euroopan neuvoston tulisi edistää demokraattis- yritysten merkitystä taloudellisen kehityksen 24988: ta turvallisuutta maanosassamme. Ed. Laakso kannalta. Raportissa korostetaan, että mm. EN, 24989: muistutti, että tämänhetkinen tilanne Euroopas- Euroopan unioni ja Euroopan vapaakauppaliit- 24990: sa ei ole tyydyttävä. Monissa jäsenmaissa köy- to (EFTA) ovat valmiit edesauttamaan alueellis- 24991: hyys on edelleen todellisuutta tai tulevaisuuden ta yhteistyötä mutta yhteistyö ei voi onnistua 24992: uhka. Monissa uusissa demokratioissa markki- elleivät osapuolet itse täysipainoisesti panosta 24993: natalous on tuonut mukanaan elintason laskua. asiaan. Päätöslause/massa 1I 98 (1999) luetel- 24994: Ed. Laakson mielestä raportit eivät anna vasta- laan ne aloitteet, joiden tavoitteena on edistää 24995: usta siihen, miten Euroopan neuvosto voisi myö- Välimeren maiden välistä yhteistyötä ja joille 24996: tävaikuttaa näiden ongelmien ratkaisemiseen. yleiskokous lausuu tukensa. Yleiskokous kuiten- 24997: Euroopan neuvoston olisi tulevaisuudessa keski- kin korostaa, että taloudellisen yhteistyön onnis- 24998: tyttävä näiden yhteiskunnallisten ja taloudellis- tuminen edellyttää ihmisoikeuksien, rauhan ja 24999: ten ongelmien ratkaisemiseen, totesi lopuksi, ed. oikeusvaltion periaatteiden kunnioittamista. 25000: Laakso. 1990-luvulla alussa syntyi uusi yhteistyöjärjes- 25001: tö Mustanmeren maiden välillä (Black Sea Econo- 25002: mic Cooperation), joka toimii sekä hallitusten 25003: 3.2 Alueellisen yhteistyön haasteet Euroopassa välillä että parlamentaarikkotasolla (Parliamen- 25004: tary Assembly of the Black Sea Economic Coope- 25005: Yleiseurooppalaiseen yhteistyöhön osallistu- ration, P ABSEC). Järjestöön kuuluvat Albania, 25006: vien maiden lisääntyessä alueellisen yhteistyön Armenia, Azerbaidzan, Bulgaria, Georgia, 25007: merkitys on korostunut. Yleiskokous on aikai- Kreikka, Moldova, Romania, Turkki, Ukraina 25008: sempinakin vuosina tarkastellut alueellista yh- ja Venäjä. Helmikuussa 1999 järjestettiin ensim- 25009: teistyötä Euroopassa sekä kokonaisvaltaisesti mäinen Välimeren ja Mustanmeren maiden yh- 25010: että osa-alueilla. Kertomusvuonna yleiskokous teinen parlamentaarikkokonferenssi Turkissa, 25011: on hyväksynyt kolme päätöslauselmaa, jotka jossa keskusteltiin rauhan, demokratian ja kestä- 25012: käsittelevät yhteistyötä Välimeren ja Mustanme- vän kehityksen edellytyksistä alueella. Konfe- 25013: ren alueilla sekä Kaakkois-Euroopassa. renssiin osallistui myös EN:n kunnallis- ja alue- 25014: Välimeren maiden yhteistyötä on pohdittu kongressi. Ympäristö-, aluesuunnittelu-ja pai- 25015: useassa eri järjestössä. Yleiskokouksen alue- kallishallintokomitean raportti (dok. 8498) sisäl- 25016: suunnittelu-, ympäristö- ja paikallishallintoko- tää selostuksen konferenssista. Päätöslause/mas- 25017: mitea on vuodesta 1985lähtienjärjestänyt yhteis- sa ll97 (1999) todetaan, että järjestöjen yhteis- 25018: työssä Euroopan kunta- ja aluekongressin kans- työn kautta voidaan edistää demokraattisten ins- 25019: sa Välimeren konferensseja. Parlamenttienväli- tituutioiden juurtumista myös paikallistasolla 25020: sellä liitolla (IPU) on oma konferenssisarja (seu- koko alueella ja oikeudellisen yhteistyön avulla 25021: raava konferenssi maaliskuussa 2000 Ranskas- voidaan edesauttaa valmistautumista tärkeiden 25022: sa), ja Euroopan unionilla on nk. Barcelona- kansainvälisten yleissopimusten ratifiointia var- 25023: prosessi. Barcelona-konferenssin myötä syntyi ten. Yhteistyö ympäristökysymysten parissa on 25024: EU:n MEDA-maiden yhteistyöverkosto (ME- erityisen tärkeätä. 25025: Diterranean Association), johon kuuluvat ED- Yleiskokous lausuu myös tukensa ehdotuksel- 25026: maiden lisäksi Algeria, Egypti, Israel, Jordania, le laatia Välimeren ja Mustanmeren maiden kes- 25027: Kypros, Libanon, Malta, Marokko, PLO, Syy- tävän kehityksen peruskirja (Charter on Sustai- 25028: ria, Tunisia ja Turkki. Italian edustajainhuoneen nable Development of the Mediterranean and 25029: aloitteesta järjestettiin vuonna 1998 Välimeren Black Sea Basins) . Seuraava yhteiskonferenssi 25030: maiden konferenssi Palermossa (Euro-Medi- järjestetään lokakuussa 2000 Bulgariassa. 25031: terranean Parliamentary Dialogue). Konferens- 25032: sin loppujulkilausumassa ennakoidaan oman 25033: sihteeristön perustamista. 3.3 Kosovo ja tilanne Jugoslavian Iiittotasa- 25034: Välimeren maat muodostavat luonnollisen vallassa 25035: yhteistyöalueen, mutta maiden väliset taloudelli- 25036: set kehityserot ovat huomattavat. Taloudellista Keskustelu Kosovon tilanteesta jatkui odote- 25037: yhteistyötä kehittämällä voidaan kuitenkin edis- tusti yleiskokouksen jokaisessa jaksossa sekä py- 25038: tää myös poliittista vakautta alueella. Talousko- syvän komitean kokouksessa maaliskuussa. 25039: mitean raportissa (dok. 8348) tarkastellaan yh- Taustaraportteja (dok. 8308, 8309, 8310, 8364, 25040: 12 25041: 25042: 8392, 8393, 8394) on valmisteltu poliittisessa ko- sainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkauk- 25043: miteassa, oikeudellisten ja ihmisoikeusasiain ko- sia, rikoksia ihmisyyttä vastaan ja kansanmur- 25044: miteassa, siirtolais- ja väestökomiteassa sekä ta- hia. Arbourille ei ole myönnetty pääsyä Koso- 25045: louskomiteassa. Niissä on luonnollisesti seurattu voon. Gabriel Keller edusti ETYJ :n toteamisval- 25046: kehityksen kulkua useammasta näkökulmasta. tuuskuntaa (KVM), jonka pääedustajan Jugo- 25047: Kriisin tausta on selostettu vuoden 1998 toimin- slavian liittotasavalta oli julistanut persana non 25048: takertomuksessa. grataksi. KVM perustettiin marraskuussa 1998 25049: Yleiskokous on päätöksissään johdonmukai- ja siihen kuului tammikuussa 1999 noin 800 hen- 25050: sesti korostanut tukeaan YK:n ja muiden kan- keä. Nicholas Morris selosti mm. pakolaistilan- 25051: sainvälisten järjestöjen pyrkimyksille aikaansaa- netta alueella. 25052: da rauhanomainen poliittinen ratkaisu sekä siitä, Tammikuussa hyväksytyssä suosituksessa 25053: että Euroopan neuvostolla tulisi olla näkyvä roo- 1397 ( 1999) yleiskokous lausui tukensa kansain- 25054: li alueen demokraattisten instituutioiden raken- välisen yhteisön pyrkimyksille löytää rauhan- 25055: tamisessa. omainen ratkaisu Kosovon kriisille. Yleiskokous 25056: Keskustelujen tuloksena yleiskokous on hy- totesi lisäksi, että Euroopan neuvoston ja Jugo- 25057: väksynyt päätöslauselman 1182 ( 1999), suosituk- slavian Iiittotasavallan välisen vuoropuhelun jat- 25058: set139~1400,1403,1404, 1414,1422,1423,1424 kuminen riippuu laajasti siitä, miten Jugoslavian 25059: sekä määräykset 551, 552 ja 554. liittotasavalta jatkossa suhtautuu yleiskokouk- 25060: Tammikuussa 1999 eräs ajankohtaisimmista sen suosituksiin. Yleiskokous kehotti ministeri- 25061: aiheista oli Racakin kylässä 15.1.1999 tapahtu- komiteaa palauttamaan Jugoslavian jäsenano- 25062: nut joukkomurha. Helmikuussa 1999 käytiin muksen, ellei myönteistä kehitystä tapahdu. 25063: Kosovon rauhanneuvotteluja Rambouillet'ssa, Pysyvän komitean päätöslause/massa 1182 25064: Ranskassa. Kosovon edustajat allekirjoittivat (1999) (30.3.1999) korostetaan mm. presidentti 25065: sopimuksen, mutta neuvottelut Jugoslavian Milosevicin ja Jugoslavian hallituksen syyllisyyt- 25066: edustajien kanssa eivät edistyneet. Maaliskuussa tä kehitykseen ja tervehditään tyydytyksellä Ve- 25067: ETYJ:n Kosovon toteamisvaltuuskunta (KVM) näjän pääministerin Jevgenyi Primakovin toi- 25068: poistui Kosovosta, ja 23. maaliskuuta Jugosla- mintaa. 25069: vian parlamentti kielsiNATO:nläsnäolon Koso- Huhtikuun istunnossa käsiteltiin yhdessä kol- 25070: vossa. NATO:n ilmahyökkäykset Jugoslaviaan men komitean (poliittisen komitean, oikeudelli- 25071: alkoivat 24. maaliskuuta. Jugoslavian liittotasa- sen komitean ja siirtolais- ja väestökomitean) 25072: valta katkaisi diplomaattiset suhteet Yhdysval- raportit. Yleiskokous halusi tarkastella erityises- 25073: toihin, Iso-Britanniaan, Saksaan ja Ranskaan ti pakolaisten tilannetta alueella. Albanian presi- 25074: 25.3.ja Albaniaan 18.4.1999. Venäjän erikoislä- dentti Rexhep Mejdani piti puheen ja vastasi 25075: hettiläs Viktor Tshernomyrdin vieraili Belgradis- edustajien kysymyksiin Kosovo-keskustelun ai- 25076: sa 29.4.1999. Toukokuun lopussa presidentti kana. Keskustelun päätteeksi hyväksyttiin suosi- 25077: Milosevic ilmoitti hyväksyvänsä G-8-ryhmän tus 1403 ( 1999) ja määräys 551 ( 1999 ). 25078: laatimat yleiset periaatteet. YK:n turvallisuus- Huhtikuun istunnossa keskusteltiin lisäksi 25079: neuvosto hyväksyi kesäkuun 10. päivänä 1999 Kosovon pakolaisten tilanteesta (dok. 8392, suo- 25080: Kosovon rauhansuunnitelman ja päätöslausel- situs 1404 (1999) ja määräys 552 (1999)) sekä 25081: man 1244, ja samana päivänä NATO ilmoitti taloudellisesta yhteistyöstä Kaakkois-Euroopas- 25082: lopettavansa ilmahyökkäykset ja EU:n huippu- sa (dok. 8358, päätöslauselma 1184 (1 999)). 25083: kokous Kölnissä hyväksyi Kaakkois-Euroopan Ed Jaakko Laakso valitti puheenvuorossaan 25084: vakaussopimuksen. Euroopan neuvosto oli osal- Yhdistetyn vasemmistoryhmän puolesta, että 25085: listunut tarkkailijana EU:n huippukokoukseen. NATO ei suostunut antamaan millekään muulle 25086: Yleiskokouksen Kosovo-keskusteluihin on kansainväliselle järjestölle roolia Kosovossa. 25087: kertomusvuonna osallistunut useita muita ta- Hän hämmästeli, ettei kuulunut enemmän vas- 25088: hoja. Keskusteluun tammikuussa osallistuivat tustusta NA TO:n pommituksille, jotka olivat 25089: Kansainvälisen Jugoslavian tuomioistuimen kansainvälisen oikeuden vastaisia. Euroopan 25090: syyttäjä Louis Arbour, ETYJ:n Kosovon totea- neuvoston tärkein tehtävä on nyt saada pom- 25091: misvaltuuskunnan (OSCE Kosovo Verification mitukset keskeytettyäja lähettää YK:n mandaa- 25092: Mission) varajohtaja Gabriel Keller ja YK:n pa- tilla toimiva kansainvälinen rauhanturvajoukko 25093: kolaisvaltuutetun edustaja Nicholas Morris. alueelle, totesi lopuksi ed. Laakso. 25094: Louis Arbour toimii YK:n turvallisuusneu- Ed Juha Korkeaoja totesi puheenvuorossaan, 25095: voston asettaman tuomioistuimen pääsyyttäjä- että koko Euroopan epäonnistuminen alkoi siitä 25096: nä. Hänen tehtävänsä on tutkia mahdollisia kan- hetkestä, kun etninen puhdistus alkoi alueella. 25097: 13 25098: 25099: Ed. Korkeaojan mielestä tulevan poliittisen rat- Jugoslavian Iiittotasavallan jäsenyysanomuk- 25100: kaisun tulisi sisältää ainakin seuraavat kolme sen käsittely on kesken. Jugoslavian anoi uudel- 25101: osaa: pakolaisten turvallinen paluu kotiseuduil- leen jäsenyyttä 18. maaliskuuta 1998 mutta mi- 25102: leen, laaja kansainvälinen jälleenrakennusohjel- nisterikomitea ei ole toistaiseksi toimittanut ano- 25103: ma Kosovolle sekä lisäksi kansainvälistä apua musta lausuntoa varten yleiskokoukselle. Minis- 25104: Serbialle. terikomitea hyväksyi kokouksessaan touko- 25105: Syyskuussa keskusteltiin poliittisesta tilan- kuussa 1999 julistuksen Kosovon kriisistä. 25106: teesta koko Kaakkois-Euroopassa (ml. Kosovo, 25107: dok.8533), taloudellisesta jälleenrakennustyöstä 25108: (dok. 8502 + addendum) ja humanitaarisesta ti- 3.4 Bosnia ja Hertsegovina 25109: lanteesta (dok. 8527). Keskustelun yhteydessä 25110: kuultiin Montenegron presidentin Milo Djukano- Bosnia-Hertsegovinan jäsenyysanomus saa- 25111: vicin puhe sekä raportti yleiskokouksen presiden- pui Euroopan neuvostoon jo vuonna 1995, mutta 25112: tin vierailusta Montenegroon heinäkuussa 1999 sotilastoimien takia jäsenanomuksen käsittely 25113: ja Kosovoon elokuussa 1999 (dok. 8502 add II). lykkääntyi vuoteen 1997. Yleiskokouksen pu- 25114: Keskustelun päätteeksi hyväksyttiin suositukset heenjohtajisto päätti maaliskuussa 1998 ottaa 25115: 1422, 1423 ja 1424 sekä määräys 554 ( 1999). anomuksen jatkokäsittelyyn ja lähetti mm. val- 25116: Vuoden aikana hyväksytyissä asiakirjoissa EN tuuskunnan tarkkailemaan parlamentti- ja presi- 25117: on korostanut demokraattisten instituutioiden dentinvaaleja syyskuussa 1998. Poliittinen komi- 25118: merkitystä sekä poliittisen että taloudellisen jäl- tea ja oikeudellisten ja ihmisoikeusasiain komi- 25119: leenrakennustyön onnistumisen kannalta kuten teat ovat valinnet nk. selvityshenkilöt seuraa- 25120: myös paikallishallinnon kehittämistä ja humani- maan jäsenyysedellytyksiä hakijamaassa. Syys- 25121: taarista työtä erityisesti pakolaisten hyväksi. kuussa 1999 varapuheenjohtaja Anneli Jäätteen- 25122: EN on huomioinut myös mm. Montenegron mäki valittiin oikeudellisen ja ihmisoikeuskomi- 25123: pyrkimykset toimia kaikilta osin pe~ustuslain tean Bosnia-Hertsegovinan jäsenyysanomuksen 25124: säätämällä tavalla. Montenegro pyysi syksyllä selvityshenkilöksi. Huhtikuussa 1999 yleisko- 25125: 1999 asiantuntija-apua EN:n nk. Venetsia-toimi- kouksessa käytiin laaja keskustelu kehityksestä 25126: kunnalta Jugoslavian Iiittotasavallan perustus- BosniaHertsegovinassa (dok. 8381, 8390, 8385), 25127: lain muuttamiseksi. johon osallistuivat mm. Carlos Westendorp, 25128: Syksyllä 1999 EN avasi toimipisteen Pristinas- Bosnia- Hertzegovinan erikoislähettiläs, ja 25129: sa ja on harkitsemassa toimipisteiden avaamista ETYJ:n ihmisoikeusvaltuutettu Gret Haller 25130: mm. Podgoricassaja Belgradissa. EN:n toimipis- (Sveitsi) sekä Bosnia-Hertsegovinan presidentti- 25131: te Tiranassa on ollut toiminnassa 1990-luvun kolleegion jäsenet Zivko Radisic, Alija Izetbego- 25132: alusta lähtien ja toimisto Sarajevossa vuodesta vic ja Ante Jelavic. Vuoden aikana jäsenyysano- 25133: 1996 suomalaisen Peter Iiskolan johdolla. muksen käsittely on edennyt komiteatasolla ja 25134: EU:n vakaussopimuksen voimaantulon jäl- selvityshenkilöt ovat vierailleet maassa useam- 25135: keen Euroopan neuvosto on pyrkinyt saamaan man kerran. 25136: näkyvämmän roolin sen toteuttamisessa. EU:n 25137: nimeämä koordinaattori johtaa Kaakkois-Eu- 3.5 Eräät Euroopan ulkopuoliset kriisialueet 25138: roopan alueellista pöytää (South Eastern Europe 25139: Regional Table), jonka toiminta jakautuu kol- Euroopan neuvosto on kertomusvuonna käsi- 25140: meen työryhmään (demokratia- ja ihmisoikeus- tellyt myös kaksi raporttia Euroopan ulkopuo- 25141: asiain alaryhmä, taloudellisen jälleenrakennuk- lella sijaitsevista kriisialueista (Lähi-itä ja Itä- 25142: sen, kehityksen ja yhteistyön alaryhmä sekä tur- Timor). Israel on ollut Euroopan neuvoston par- 25143: vallisuusasiain alaryhmä). Ensimmäisen alaryh- lamentaarisen yleiskokouksen tarkkailijajäsen 25144: män puheenjohtajaksi nimettiin Max van der vuodesta 1961. Tämä asema myönnettiin aika- 25145: Stoel, entinen ETYJ:n vähemmistövaltuutettu ja naan vanhojen menettelytapasääntöjen mukaan 25146: EN:n yleiskokouksen jäsen. Yleiskokouksen po- ja koskee ainoastaan parlamentaarisen yleisko- 25147: liittinen komitea järjesti marraskuussa konfe- kouksen toimintaa. Vuonna 1965 tämä tarkkaili- 25148: renssin Sofiassa, jossa keskusteltiin mm. kansal- ja-asema rajoitettiin ainoastaan Euroopan mai- 25149: listen parlamenttien ja kansainvälisten parla- hin. Vuonna 1993 EN päätti uudenlaisen tark- 25150: mentaarikkojärjestöjen panoksesta jälleenraken- kailija-aseman myöntämisestä Euroopan ulko- 25151: nustyössä. EN on pyrkinyt osallistumaan puolisille maille. Israelin parlamentin knessetin 25152: UNMIK:n (United Nations Jnterim Administra- osallistuminen yleiskokouksen toimintaan pe- 25153: tion Mission in Kosovo) toimintaan. rustuu kuitenkin maan alkuperäiseen asemaan. 25154: 14 25155: 25156: Osittain viitaten Israelin erityissuhteeseen tomusvuonna yleiskokous on käsitellyt mm. tuo- 25157: yleiskokouksen poliittinen komitea oli valmistel- mareiden valintaa sekä lausunut kantansa uuden 25158: lut raportin Lähi-idän tilanteesta (dok. 8347), ihmisoikeusvaltuutetun virasta. Yleiskokous on 25159: joka perustui myös vierailuun ja tapaamisiin Is- myös ehdottanut lisäpöytäkirjan laatimista so- 25160: raelissa vuoden alussa. Raportti esitettiin maalis- siaalisista oikeuksista. 25161: kuussa 1999 eli muutama kuukausi ennen kuin Yleiskokous valitsee tuomioistuimen jäsenet. 25162: voimassa oleva israelilais-palestiinalainen rau- Uudistetun tuomioistuimen valinnan yhteydessä 25163: hansopimus päättyi ja palestiinalaisten johtajat syntyi uusi käytäntö, jonka mukaan oikeudelli- 25164: olivat ilmoittaneet julistavansa Palestiinan itse- nen komitea haastattelee kaikki tuomariehdok- 25165: näiseksi. Raportissa on selostettu Lähi-idän ny- kaat. Syyskuussa yleiskokous käsitteli kaksi ra- 25166: kytilannettaja yleiskokouksen yhteistyötä Knes- porttia (dok. 8505 ja 8460), joissa käsiteltiin toi- 25167: setin kanssa sekä valmiutta yhteistyön kehittämi- saalta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen 25168: seen Palestiinan lakiasäätävän neuvoston (Pales- tuomareiden valintamenetelmää yleiskokoukses- 25169: tinian Legislative Council) kanssa. Yleiskokouk- sa sekä ehdollepanotapaajäsenmaissa. Toimenpi- 25170: sen päätöslauselma 1183 (1999) sisältää vetoo- teiden taustalla on pyrkimys yhdenmukaistaa 25171: muksen Israelin osapuoleen sekä palestiinalais- käytäntöä ja turvata tuomioistuimen pätevyys ja 25172: ten edustajiin, jotta nämä jatkaisivai neuvottelu- toimivuus. 25173: ja ja pyrkisivät rauhanomaiseen ratkaisuun. Yleiskokous hyväksyi suosituksen 1429 25174: Yleiskokous ilmaisee myös valmiutensa tehostaa ( 1999), jossa viitataan ihmisoikeussopimuksen 25175: yhteistyötä sekä knessetin että Palestiinan lakia- artiklaan 15 ja kehotetaan jäsenmaita noudatta- 25176: säätävän neuvoston kanssa. Määräyksessä 549 maan yhteisiä kriteereitä tuomariehdokkaiden 25177: ( 1999) yleiskokous kehottaa poliittista komiteaa ehdollepanossa. Määräyksessä 558 (1999) yleis- 25178: järjestämään tapaaminen knessetin ja Palestii- kokous kehottaa komiteaa seuraamaan kritee- 25179: nan lakiasäätävän neuvoston edustajien kanssa reiden noudattamista. Päätöslause/massa 1200 25180: sekä oikeudellista komiteaa esittämään käytän- ( 1999) yleiskokous kehottaa oikeudellista ja ih- 25181: nön yhteistyötä palestiinalaisten kanssa, jotta misoikeuskomiteaa jatkamaan käytäntöä, jonka 25182: edistettäisiin demokratian periaatteita ja ihmis- mukaan komitean alakomitea haastattelee kaik- 25183: oikeuksia alueella. ki tuomariehdokkaat. 25184: Itä- Timorin tilanne tuli esille syyskuun istun- EN:n ministerikomitea päätti 50-vuotisjuhla- 25185: nossa. Alueen itsenäistymiskehitys oli elokuun istunnossaan toukokuussa 1999 uuden ihmisoi- 25186: kansanäänestyksen jälkeen ottanut ratkaisevan keusvaltuutetun viran perustamisesta. Uuden vi- 25187: askeleen eteenpäin. Yleiskokous oli jo vuonna ran perustaminen oli alunperin Tasavallan Presi- 25188: 1991 käsitellytItä-Timorin tilannetta ja hyväksy- dentti Martti Ahtisaaren ehdotus. Taustalla on 25189: nyt päätöslauselman (966/1991). Poliittisen ko- osittain laajentumisen aiheuttama lisääntynyt 25190: mitean raportissa (dok. 8534) ja suosituksessa tarvetiedottaaja tehdä tunnetuksi EN:n ihmisoi- 25191: 1421 (1999) mm. tuomitaan väkivallan käyttöä keusjärjestelmä. Kuten tuomareiden kohdalla 25192: ja vedotaan rauhanomaisen ratkaisun puolesta. yleiskokous valitsee myös ihmisoikeusvaltuute- 25193: EN:n ministerikomiteaa kehotetaan suosittele- tun. Yleiskokouksen lausunto viran toimenku- 25194: maan jäsenmaille Itä-Timorin tunnustamista ja vasta käsiteltiin tammikuussa (dok. 8295 ja 25195: mm. monikansallisten joukkojen sijoittamista 8298). Lausunnossa 210 ( 1999) yleiskokous esit- 25196: alueelle, Indonesialie tapahtuvan aseiden myyn- tää muutamia korjauksia ihmisoikeusvaltuute- 25197: nin kieltämistä ja kansainvälisen humanitaarisen tun toimenkuvaan mutta hyväksyy muuten esi- 25198: avun myöntämistä. Ministerikomitea hyväksyi tyksen. Määräyksessä 547 ( 1999) yleiskokous 25199: 15. syyskuuta 1999 Itä-Timoria koskevan julis- kehottaa oikeudellista komiteaa kutsumaan eh- 25200: tuksen. dokkaat haastatteluun. 25201: Syyskuussa 1999 oli vuorossa ensimmäisen vi- 25202: ranhaltijan valinta. Ehdokkaita oli kolme: Gret 25203: 3.6 Ihmisoikeusjärjestelmän kehittäminen Haller (Sveitsi), Alvaro Gil Robles (Espanja) ja 25204: Monica Luisa Macovei (Romania). Kahden vaa- 25205: EN:n laajeneminen on asettanut ihmisoikeus- likierroksen jälkeen virkaan valittiin Alvaro Gil 25206: järjestelmälle uusia haasteita. joihin järjestö on Robles, joka aloitti uudessa virassa syksyllä 25207: pyrkinyt vastaamaan tekemällä useita paran- 1999. 25208: nuksia. Uudistunut ihmisoikeustuomioistuin Sosiaali- ja terveyskomitean raportin pohjalta 25209: aloitti työskentelynsä marraskuussa 1998. Ker- yleiskokous keskusteli kesäkuussa ehdotuksesta 25210: 15 25211: 25212: laatia Euroopan ihmisoikeussopimuksen lisä- (1996)). Tuoreimmassa raportissa (dok. 8340) 25213: pöytäkirja sosiaalisista oikeuksista (dok. 8357). tarkastellaan kehitystä viime vuosien aikana 25214: Raportissa sosiaalikomitea ottaa selkeän kannan erikseen jäsenmaissa ja hakijamaissa. Raportissa 25215: uuden lisäpöytäkirjan laatimisen puolesta. Yleis- ei käsitellä kuolemanrangaistusta EN:n tarkkai- 25216: kokouksen oikeudellinen komitea kannattaa lijamaissa (Yhdysvallat, Japani), sillä aihe tulee 25217: lausunnossaan (dok. 8433) pyrkimyksiä edistää esille erillisessä raportissa. 25218: sosiaalisia oikeuksia, mutta ei kannata ehdotusta Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6. lisäpöy- 25219: laatia lisäpöytäkirja ja sitä kautta lisätä tuomio- täkirja kieltää kuolemanrangaistuksen. Kehitys- 25220: istuimen työmäärää. Oikeudellinen komitea eh- suunta ja yleinen mielipide kuolemanrangaistuk- 25221: dotti, että yleiskokous pyytäisi ensin myös Venet- sen poistamiseksi on pääsääntöisesti Euroopassa 25222: sia-toimikunnalta lausunnon siitä, miten nykyi- myönteinen, mutta on eräitä huolestuttavia 25223: nen ihmisoikeusyleissopimus ja tuomioistuimen poikkeuksia. Eräät "vanhat" jäsenmaat ovat 25224: ennakkotapausten mukaise.! sosiaaliset oikeudet vasta 1990-luvulla de jure paistaneet kuoleman- 25225: on tällä hetkellä suojattu. Aänestyksessä oikeu- rangaistuksen kansallisesta lainsäädännöstään. 25226: dellinen komitea ei saanut kannatusta muutoseh- On eräitä uusia jäsenmaita, joissa kuolemanran- 25227: dotuksilleen, joten yleiskokouksen hyväksymä gaistuksen katsotaan muodostavan tehokkaan 25228: suositus 1415 (1 999) sisältää ehdotuksen minis- pelotteen väkivallan vähentämiseksi. Euroopan 25229: terikomitealle teettää selvitys- ja tutkimustoi- neuvosto on johdonmukaisesti torjunut tällaista 25230: menpiteitä, joiden tavoitteena olisi lisäpöytäkir- ajattelutapaa viitaten Euroopan ihmisoikeusso- 25231: jan aikaansaaminen. pimuksen artiklaan oikeudesta elämään. 25232: Oikeudellisen komitean puheenjohtaja ed. Joulukuuhun 1999 mennessä jäsenmaista ai- 25233: Gunnar Jansson esitti komiteaosa kannan jako- noastaan Albania, Puola ja Turkki eivät ole edes 25234: rosti, että erimielisyys kahden komitean välillä allekirjoittaneet ihmisoikeussopimuksen 6. lisä- 25235: koski ainoastaan tapaa miten sosiaalisia oikeuk- pöytäkirjaa. Puolan kansallinen lainsäädäntö 25236: sia voitaisiin parhaiten edistää. Tavoitteiden suh- kuitenkin kieltää kuolemanrangaistuksen. Lisä- 25237: teen ei vallitse erimielisyyksiä. pöytäkirjaa ei vieläkään ole ratifioitu Bulgarias- 25238: Toukokuussa 1999 Euroopan neuvoston mi- sa, Kyproksella, Georgiassa, Venäjällä ja Ukrai- 25239: nisterikomitea hyväksyi juhlavuoden istunnos- nassa. 25240: saan Budapestissa julistuksen ja toimintaohjel- Päätöslause/massa 1187 (1999) vedotaan 25241: man kansalaisuuskasvatuksesta. Tähän liittyen kuolemanrangaistuksen poistamiseksi kaikkial- 25242: yleiskokouksen pysyvä komitea hyväksyi maalis- ta. Siinä mainitaan erikseen Albania, Venäjä ja 25243: kuussa raportin (dok. 8283) ja suosituksen 1401 Ukraina, joissa on edelleen kuolemaantuomittu- 25244: (1999). Raportti ja suositus sisältävät ehdotuk- ja vankeja. Yleiskokous tuomitsee Tshetshenias- 25245: sia tulevan toimintaohjelman painopistealoiksi. sa tapahtuneet teloitukset ja vetoaa Venäjän vi- 25246: Näitä tulisi yleiskokouksen mielestä olla mm. ranomaisiin kuolemanrangaistusten täytäntöön- 25247: tiedotustoiminta kouluissa ja oppilaitoksissa panon Iykkäämiseksi. Lopuksi yleiskokous il- 25248: oppilaille sekä myös opettajille. Samoin tulisi moittaa tukevansa tiedotustoimintaa kuoleman- 25249: valmistella tiedotus- ja opiskeluaineistoa eräille rangaistuksen poistamisen puolesta. 25250: keskeisille viranomaisille kuten poliiseille, vanki- 25251: lahenkilökunnalle sekä pakolais- ja turvapaikka- 25252: virkailijoille. Yleiskokouksen mielestä ihmisoi- 3.8 Demokratian haasteet Euroopassa 25253: keuskasvatuksen ja tiedotustoiminnan tulisi olla 25254: tärkeä osa järjestön hallitustenvälisessä ohjel- Demokraattisessa yhteiskuntajärjestelmässä 25255: massa ja erityisesti sen kulttuuriohjelmassa. on jatkuvasti vaalittava ihmisoikeuksien ja pe- 25256: rusoikeuksien noudattamista ja pysyttävä valp- 25257: paana uusien uhkien ja ääri-ilmiöiden estämisek- 25258: 3.7 Kuolemanrangaistuksen poistaminen si. Yleiskokous on kertomusvuonna hyväksynyt 25259: useita raportteja, joissa on käsitelty demokratian 25260: Painostus kuolemanrangaistuksen poistami- tämän päivän haasteita Euroopan ihmisoikeus- 25261: seksi EN:n jäsenmaiden kansallisesta lainsää- sopimuksen valossa. Raporteissa on käsitelty us- 25262: dännöstä on laajentumisen myötä tehostunut ja kontoa ja demokratiaa, median roolia demo- 25263: siitä on tullut eräs järjestön päätavoitteista. kraattisessa järjestelmässä, tasa-arvoa poliitti- 25264: Yleiskokous käsitteli edellisen kerran kuoleman- sessa elämässä sekä terrorismia. Yhteistä näissä 25265: rangaistuksen poistamista v. 1996 (suositus 1302 raporteissa on ollut yleiskokouksen pyrkimys 25266: 16 25267: 25268: kiinnittää huomiota ääri-ilmiöihin, ehdottaa toi- nat ovat maailmanlaajuisia, asettaa uudenlaisia 25269: menpiteitä hallitustenvälisessä ohjelmassa sekä haasteita: yhteiskunnan on samanaikaisesti taat- 25270: esittää tarvittaessa toimenpiteitä ääri-ilmiöiden tava monitahoisen ja monipuolisen median riip- 25271: ehkäisemiseksi. pumattomuus, turvattava pubtie service broad- 25272: Kulttuuri- ja koulutuskomitean raportti us- casting ja yksilön oikeus objektiiviseen tietoon, ja 25273: konnosta ja demokratiasta ( dok. 8270) korostaa, toisaalta median olisi omaksuttava vastuullinen 25274: että kaikkia uskontoja on kunnioitettava demo- asenne, esim. suhteessa yksikön oikeuksiin mm. 25275: kraattisessa yhteiskunnassa Euroopan ihmisoi- yksityisyyteen. Poliitikkojen ja lainsäätäjien on 25276: keussopimuksen säätämällä tavalla. Uskonnol- siis toimittava siten, että edellä mainitut edelly- 25277: lisia ääriliikkeitä, suvaitsemattomuutta ja en- tykset toteutuvat. Joukkoviestintävälineiden 25278: nakkoluuloja on vastustettava. Tässä tehtävässä asema vaihtelee käytännössä eri puolilla Euroo- 25279: viranomaisilla on tärkeä vastuu. Yleiskokouk- passa mm. taloudellisista syistä, mutta kuitenkin 25280: sen hyväksymä suositus 1396 (1999) sisältää olisi omaksuttava koordinoitu suhtautuminen 25281: useita ehdotuksia siitä, miten eri uskontoryh- samojen ongelmien edessä. Suosituksessa 1407 25282: mien välisiä suhteita voi edistää, miten tietoa eri ( 1999) yleiskokous kehottaa ministerikomiteaa 25283: uskonnoista voitaisiin parantaa sekä miten voi- mm. seuraamaan lehdistönvapauden toteutu- 25284: daan edistää edellytyksiä uskontojen harjoitta- mistajäsenmaissa, edistämään tarvittavan uuden 25285: miselle. lainsäädännön, ja asianmukaisen koulutuksen 25286: Ed. Leena Luhtanen ja ed. Tytti Isohookana- kehittämistä. Asiakirjoissa viitataan myös EN:n 25287: Asunmaa osallistuivat yleiskeskusteluun uskon- ministerikomitean suositukseen vuodelta 1996 R 25288: nosta ja demokratiasta. Ed. Luhtanen totesi, että (96) 10 julkisten joukkoviestintäpalvelujen riip- 25289: on tärkeää arvioida uskontojen vaikutusta yh- pumattomuuden turvaamisesta. 25290: teiskunnalliseen kehitykseen ja sen eri ilmiöihin. Demokratia ei ole toimiva, ellei kaikilla kansa- 25291: Keskinäinen ymmärrys ja vuorovaikutus ovat laisilla ole tasavertaisia edellytyksiä osallistua 25292: kuitenkin parhaita ennalta ehkäiseviä toimia su- poliittiseen päätöksentekoon. Tasa-arvokomi- 25293: vaitsevaisuuden lisäämisessä ja ongelmien ehkäi- tean raportissa (dok. 8423) on tarkasteltu naisten 25294: semisessä. Euroopassa yhteiskunnallinen kehitys osuutta jäsenmaiden parlamenteissa ja hallituk- 25295: ja ajattelutapa pohjautuu suuresti uskontoon. sissa sekä mahdollisia syitä naisten vähäiseen 25296: Varsinkin sosiaalipolitiikassa ajattelutapojen ero osuuteen useimmissa jäsenmaissa. Raportti sisäl- 25297: eri puolilla Eurooppaa on nähtävissä. Lopuksi tää ehdotuksia, miten naisten osuutta voitaisiin 25298: ed. Luhtanen korosti, että meidän suomalaisten lisätä poliittisissa puolueissa, kansallisissa parla- 25299: tehtävä on yhdessä muiden Pohjoismaiden kans- menteissa ja hallituksissa. Suosituksessa 1413 25300: sa puolustaa hyvinvointivaltiota ja turvata sen ( 1999) yleiskokous kehottaa jäsenmaita mm. 25301: asema tulevaisuuden Euroopassa. perustamaan tasa-arvokomiteoita tai -valtuus- 25302: Suomi ja muut pohjoismaat ovat suhteellisen kuntia sekä ryhtymään toimenpiteisiin, jotka 25303: homogeenisia yhteiskuntia uskonnon suhteen ja helpottavat perhe-elämän ja työelämän yhdistä- 25304: kirkon ja valtion suhde on Suomessa on selkeästi mistä. Ministerikomiteaa kehotetaan valmistele- 25305: määritelty, totesi ed. Isohookana-Asunmaa pu- maan suositus tasa-arvon lisäämiseksi poliittises- 25306: heenvuoronsa alussa. Demokratiaan kuuluu eri sa elämässä. 25307: uskontojen kunnioittaminen, ja uskontojen väli- Ed. Kaarina Dromberg esitti konservatiiviryh- 25308: nen ekumeeninen vuoropuhelu ja yhteistyö voi- män puheenvuoron. Hän totesi, että tasapuoli- 25309: vat toisaalta myötävaikuttaa demokratian lujit- nen edustautuminen poliittisessa elämässä on 25310: tumiseen. Euroopan historia on valitettavasti pitkälti kulttuurisidonnainenja että on havaitta- 25311: täynnä uskonnollisia selkkauksia, ja kaikkina ai- vissa huomattavia eroja eri maiden välillä. Jäsen- 25312: koina on ollut poliittisia johtajia,jotka ovat käyt- maiden erilaisuudet huomioon ottaen on kuiten- 25313: täneet uskontoa voimakeinona kansoja vastaan. kin järkevää kehittää yhteiskuntaa oivaltamaan 25314: Koulutuksen edistäminen on kuitenkin lopulta se etu, joka saavutetaan naisten osallistumisella 25315: tehokkain keino estää uskontojen välisiä ristirii- politiikkaan tasavertaisesti miesten kanssa. Tällä 25316: toja myös tulevaisuudessa, sanoi lopuksi ed. Iso- lailla voidaan monipuolistaa ja usein inhimillis- 25317: hookana-Asunmaa. tää päätöksenteon perustaa, vaikuttavuutta ja 25318: Kulttuurikomitean toinen raportti (dok. laajempaa hyväksyttävyyttä. Lopuksi ed. Drom- 25319: 8355) ottaa esille median roolin demokraattisessa berg totesi, että Suomen eduskunnassa toimii 25320: yhteiskunnassa. Uuden tietoteknologian lisään- naisverkosto, joka on aktiivisesti osallistunut 25321: tyminen maailmassa, jossa myös mediamarkki- lainsäädäntötyöhön yli puoluerajojen. 25322: 17 25323: 25324: Terroristien toiminnan päämääränä on tuhota Slovakian maaraportit. Näiden keskustelujen pe- 25325: demokratia ja demokraattisia instituutioita. Syk- rusteella valvontatoimintajatkuu edelleen kaikis- 25326: syllä 1998 oikeudellisten ja ihmisoikeusasiain sa muissa maissa paitsi Slovakiassa,joka poistet- 25327: komitea noudatti yleiskokouksen kehotusta vuo- tiin monitorointilistasta. Georgiasta tuli vuonna 25328: delta 1997 (päätöslauselma 1132 (1997)) ja järjes- 1999 uusi jäsenmaa, ja se otettiin mukaan valvon- 25329: ti laajan kansainvälisen konferenssin, jossa käsi- takomitean toimintaan syksyllä 1999. 25330: teltiin terrorismia. Komitean raportti (dok. Monitorointikomitea on siis toistaiseksi tar- 25331: 8507) sisältää yhteenvedon konferenssin keskus- kastellut kehitystä maakohtaisesti. Eräissä pu- 25332: teluista ja loppu päätelmistä sekä ehdotuksia toi- heenvuoroissa yleiskokouksessa esitettiin ehdo- 25333: menpiteitä varten. tus laatia myös aihekohtaisia raportteja kuten 25334: Terrorismi on saanut uusia muotoja Euroo- ministerikomitean monitorointitoiminnassa on 25335: passa 1990-luvulla. Toiminta terrorismin eh- tapana. Tarkastelun kohteena voisi olla esim. 25336: käisemiseksi ja vastustamiseksi vaatii tehostettu- kuolemanrangaistuksen poistaminen, oikeuslai- 25337: ja, kansainvälisesti yhteisesti sovittuja pelisään- toksen toimivuus tms. 25338: töjä, yhteistoimintaa, tiedon vaihtoa ja ennalta- 25339: ehkäiseviä toimenpiteitä (mm. asennekasvatus- 25340: ta). Suosituksessa 1426 (1999) yleiskokous esit- (i) Turkki 25341: tää ministerikomitealle useita toimenpiteitä, jot- 25342: ka tähtäävät mm. EN:n vuoden 1977 terrorismin Turkki on ollut Euroopan neuvoston jäsen 25343: vastustamista koskevan yleissopimuksen uudis- vuodesta 1950. Monitorointisääntöjen mukaan 25344: tamiseen, ennaltaehkäisevään toimintaan sekä yleiskokouksen puheenjohtajisto päättää, mitkä 25345: terrorisminuhrien suojelemiseen. Yleiskokous maat joutuvat valvontakomitean tarkkailun 25346: ehdottaa myös sellaisen eurooppalaisen tuomio- kohteeksi. Tällainen päätös Turkin kohdalla teh- 25347: istuimen perustamista, jossa tuomittaisiin terro- tiin heti valvontakomitean perustamisen jälkeen 25348: rismirikoksia. vuonna 1997.Yleiskokous on vuosikymmenien 25349: Ed. Gunnar Jansson esitti oikeudellisen komi- kuluessa käsitellyt enemmän Turkkia koskevia 25350: tean loppukommentin,jossa hän totesi mm., että raportteja kuin minkään muun jäsenmaan osal- 25351: demokratian tehtävä on suojella ihmisoikeuksia ta. Mm. vuonna 1994 Turkin demokratiapuo- 25352: ja yhteiskuntaa anarkiaa ja kaaosta vastaan. lueen kuuden jäsenen pidättämisen jälkeen yleis- 25353: Anarkia voi olla terrorismin taustalla. kokouksessa ehdotettiin Turkin valtuuskunnan 25354: Määräys 555 ( 1999) velvoittaa oikeudellisten valtakirjojen uudelleen harkitsemista. Vuonna 25355: ja ihmisoikeusasiain komiteaa laatimaan selvi- 1995 käsiteltiin Turkin sotilaallista väliintuloa 25356: tyksen terrorisminvastaisesta lainsäädännöstä Pohjois-Irakissa ja Turkin laki- ja perustuslaki- 25357: jäsenmaissa. uudistuksista antamien sitoumusten noudatta- 25358: mista,jolloin yleiskokous kehotti ministerikomi- 25359: teaa harkitsemaan Turkin valtuuskunnan valta- 25360: 3.9 Jäsenvelvoitteiden seuranta kirjojen peruuttamista, ellei merkittävää edistys- 25361: tä tapahdu. Turkin valtuuskunta ilmoitti tämän 25362: Yleiskokouksen valvontakomitean toinen kannanoton jälkeen keskeyttävänsä yhteistyön 25363: vuosiraportti (dok. 8359) kattaa ajanjakson huh- parlamentaarisen yleiskokouksen kanssa. Tur- 25364: tikuu 1998-huhtikuu 1999. Raportissa on tuotu kin valtuuskunta ei osallistunut vuoden 1996 25365: esille yleisiä huomioita monitorointitoiminnasta tammikuun istuntoon mutta oli jälleen paikalla 25366: sekä kehityksestä kymmenessä kohdemaassa. huhtikuussa 1996. 25367: Huhtikuussa 1999 valvontakomitea seurasi tilan- Turkki oli ensimmäinen nk. vanha jäsenmaa, 25368: netta kymmenessä maassa: Albaniassa, Bulga- joka on joutunut tarkkailun kohteeksi. Komi- 25369: riassa, Kroatiassa, Latviassa, Makedoniassa, tean ensimmäinen raportti Turkin jäsenvelvoit- 25370: Moldovassa, Slovakiassa, Turkissa, Ukrainassa teiden noudattamisesta (dok. 8300) käsiteltiin 25371: ja Venäjällä. yleiskokouksessa tammikuussa 1999. Komitean 25372: Ed. Gunnar Jansson seuraa oikeudellisen ja nimeämät selvityshenkilöt vierailivat Turkissa 25373: ihmisoikeuskomitean selvityshenkilönä Latvian useamman kerran vuosina 1996-1998. Rapor- 25374: jäsenyyssitoumusten ja -velvoitteiden noudatta- tissa käsitellään kuutta asiakokonaisuutta: syy- 25375: mista. töksiä kidutuksesta ja vankien epäinhimillisestä 25376: Kertomusvuonna yleiskokous tarkasteli erik- kohtelusta (viittaus yleissopimuksen toimikun- 25377: seen (i) Turkin,(ii) Ukrainan, (iii) Kroatianja (iv) nan raporttiin vuodelta 1996), oikeuskäytäntöä, 25378: 25379: 3 200277 25380: 18 25381: 25382: sananvapautta, entisten turkkilaisten parlamen- miosta vedettiin heti Turkin korkeimpaan tuo- 25383: taarikkojen pidätyksiä, perustuslakiuudistuksia mioistuimeen. Todettakoon, että kuolemantuo- 25384: ja kurdiväestön oikeuksia. Koska kyseessä on mion täytäntöönpane edellyttää Turkin kansal- 25385: tässä vaiheessa taustaraportti (information re- liskokouksen hyväksyntää. Kansalliskokous voi 25386: port), yleiskeskustelun päätteeksi ei hyväksytty myös armaht~a kuolemantuomitun vangin. 25387: loppuasiakirjaa (suositusta, päätöslauselmaa), Abdullah Ocalan jätti helmikuussa 1999 ve- 25388: mutta raportin loppuosa sisältää suosituksia toomuksen Euroopan ihmisoikeustuomioistui- 25389: Turkin hallitukselle mm. toimenpiteiksi sanan- meen, joka tutkii onko Turkki rikkonut mm. 25390: vapauden, järjestövapauden ja vankien oikeuk- Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6. artiklaa 25391: sienja kohtelun edistämiseksi, vuoropuhelun ke- (oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin). 25392: hittämiseksi kurdiväestön kanssa sekä perustus- Turkin oikeuskäytäntö on siis edelleen kansain- 25393: lakiuudistusten läpiviemiseksi. välisen tarkkailun kohteena. 25394: Oikeuskäytäntö Turkissa.. oli esillä yleisko- 25395: kouksessa myös Abdullah Ocalanin oikeuden- (ii) Ukraina 25396: käynnin johdosta. Kurdien työväenpuolueen joh- 25397: tajan Abdullah Öcalan vangittiin syksyllä 1998 ja Jo vuonna 1998 yleiskokous kehotti voimak- 25398: tuotiin Turkkiin, jossa häntä syytettiin mm. kaasti Ukrainan hallitusta ryhtymään toimenpi- 25399: maanpetoksesta ja uhattiin kuolemantuomiolla. teisiin demokraattisten uudistusten läpiviemi- 25400: Turkki on allekirjoittanut ja ratifioinut Euroo- seksi ja erityisesti kuolemanrangaistuksen pois- 25401: pan ihmisoikeussopimuksen mutta ei sen 6. lisä- tamiseksi sillä uhalla, että yleiskokous harkitsisi 25402: pöytäkirjaa, joka kieltää kuolemanrangaistuk- Ukrainan valtuuskunnan valtakirjojen peruutta- 25403: sen. Turkki on kuitenkin lykännyt kaikki kuole- mista, ellei luvattuja uudistuksia toteuteta. Kes- 25404: mantuomiorangaistukset vuoden 1984 jälkeen, kustelu Ukrainan jäsenvelvoitteiden noudatta- 25405: ja Turkin viranomaiset totesivat mm. huhtikuus- misesta ja erityisesti kuolemanrangaistuksesta 25406: sa 1999, että kuolemantuomio on de facto pois- jatkui tammikuussa 1999. Valvontakomitean ra- 25407: tettu. portti (dok. 8272) sekä päätöslauselma 1179 25408: Abdullah Öcalan joutui valtion turvallisuus- (1999) ja suositus 1395 (1999) ottavat esille 25409: tuomioistuimen no 2 (State Security Court No. 2) myönteiset kehitysaskeleet mutta huomauttavat 25410: eteen, jossa luettiin syytteet 23. kesäkuuta 1999 selvästi vakavista puutteista. Päätöslauselmassa 25411: alkaneessa oikeudenkäynnissä. Tuomioistuimen yleiskokous edellyttää, että ellei huomattavaa 25412: päätuomarina toimi ensimmäisenä päivänä vielä edistystä tapahdu vuoden 1999 kesäkuuhun 25413: sotilastuomari, joka kuitenkin kansainvälisen mennessä, yleiskokous harkitsee Ukrainan valta- 25414: yhteisön ja erityisesti Euroopan neuvoston pai- kirjojen peruuttamista kesäkuun istunnossa, 25415: nostuksen tuloksena vaihdettiin siviilituomariin sekä kehottaa ministerikomiteaa harkitsemaan 25416: 23.6.1999. Samana päivänä astui voimaan Tur- Ukrainan edustautumisen lykkäämistä, kuten on 25417: kin perustuslain 143.2. artiklan muutos, joka säädetty Perussäännön artiklassa 8. 25418: mahdollisti vaihdoksen. Euroopan ihmisoikeus- Ed Jaakko Laakso viittasi puheenvuorossaan 25419: tuomioistuin oli nk. !neal-tapauksen yhteydessä sekä edistykseen että vaikeuksiin Ukrainassa. 25420: todennut, että sotilastuomarin läsnäolo rikkoo Perustuslain osalta hän korosti, että Ukrainan 25421: oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin presidentin voimakas asema suhteessa hallituk- 25422: (lhmisoikeussopimuksen artikla 6). Kesäkuun seen ja parlamenttiin mikä voi olla uhka parla- 25423: 18. päivänä 1999 Turkin hallitus ehdotti lain- mentarismin toiminnalle. Tarkasteltaessa kehi- 25424: muutosta perustuslain 143.2 pykälään, joka siis tystä on aina pidettävä mielessä, että Euroopan 25425: astui voimaan 23.6.1999. neuvoston tehtävänä on nimenomaan katsoa 25426: Turkin valtio salli tarkasti määriteltyjen ehto- miten kansalaisten elinolosuhteet ovat parantu- 25427: jen puitteissa kansainvälisten tarkkailijoiden läs- neet. 25428: näolon oikeudenkäynnin aikana. Yleiskokouk- Ed. Anneli Jäätteenmäki otti omassa puheen- 25429: sen edustajat, joiden joukossa oli ed Gunnar vuorossaan esille eräiden kansalaisjärjestöjen 25430: Jansson, seurasivat oikeudenkäyntiä Imralin saa- kuten Amnesty Internationalin raportit Ukrai- 25431: rella 31.5.-29.6.1999 ja raportoivat yleisko- nasta. Euroopan neuvoston on pyrittävä ole- 25432: koukselle kesäkuun ja syyskuun istunnossa. Tur- maan johdonmukainen ja määrätietoinen val- 25433: kin valtion turvallisuustuomioistuin antoi tuo- voessaan ihmisoikeuksia jäsenmaissaan. Tästä 25434: mionsa 29.6.1999. Abdullah Öcalan tuomittiin syystä ed. Jäätteenmäki yhtyy raportin loppu- 25435: kuolemaan rikoslain 125. artiklan nojalla. Tuo- päätelmiin. 25436: 19 25437: 25438: Keskustelu Ukrainan tilanteesta jatkui kesä- kriittisiä ja niissä ehdotetaan, että valvontatoi- 25439: kuun istunnossa (dok. 8424). Päätöslause/massa mintaa tulisi jatkaa. Niissä todetaan, että edis- 25440: Jl94 (1999) ja suosituksessa 1461 ( 1999) yleis- tystä on tapahtunut erityisesti mitä tulee Dayto- 25441: kokous päättää perussäännön 6 artiklan mukai- nin ja Erdutin sopimusten noudattamiseen, 25442: sesti tammikuussa 2000 ryhtyä toimenpiteisiin mutta EN:n perusperiaatteiden kunnioittami- 25443: Ukrainan valtuuskunnan valtakirjojen jäädyttä- sessa ei ole tapahtunut riittävästi edistystä eikä 25444: miseksi, ellei merkittävää edistystä ole siihen EN :n ja muiden kansainvälisten järjestöjen tar- 25445: mennessä tapahtunut. joamaa yhteistyötä ole hyödynnetty toivotulla 25446: tavalla. 25447: Kroatian viranomaisia kehotetaan tekemään 25448: (iii) Kroatia 25449: uudistuksia mm. seuraavilla aloilla: vaalilainsää- 25450: Kroatia hyväksyttiin Euroopan neuvoston jä- däntöä tulisi tarkistaa ennen seuraavia parla- 25451: seneksi marraskuussa 1996. Se oli kolmas entisen menttivaaleja (tammikuussa 2000) mm. ulko- 25452: Jugoslavian liittotasavalta,joka liittyi järjestöön. mailla asuvien kroatialaisten äänioikeuden osal- 25453: Kroatia julistautui itsenäiseksi kesäkuussa 1991, ta, viestintävälineiden riippumattomuus on tur- 25454: ja helmikuussa 1992 Euroopan yhteisö tunnusti vattava, paikallishallintoa ja oikeushallintoa 25455: itsenäisen Kroatian. Syyskuussa 1992 Kroatia koskevaa lainsäädäntöä on uudistettava, vähem- 25456: jätti jäsenanomuksensa Euroopan neuvostolle ja mistöjä koskeva lainsäädäntö on tarkistettava, 25457: on osallistunut järjestön toimintaan eri aloiiia. serbi- ja kroaattiväestön välisiä suhteita on edis- 25458: Yleiskokous antoi myönteisen lausunnon jäse- tettävä ym. (EN:n kunnalliskongressi hyväksyi 25459: nyydestä huhtikuussa 1996 mutta ministerikomi- toukokuussa 1998 Kroatian paikallishallinnon 25460: tea päätti lykätä jäsenyyttä mm. Zagrebin paikal- kehittämisestä suosituksen 46 (1998), jossa on 25461: lisvaalisekaannusten ja lehdistönvapaudenlouk- käyty yksityiskohtaisemmin läpi paikallishallin- 25462: kausten vuoksi. Ministerikomitea hyväksyi lo- non tilaa.) Kroatian viranomaisia on pyydetty 25463: pulta Kroatian jäseneksi marraskuussa 1996 kommentoimaan raporttia. Syksyllä 1999 val- 25464: mutta edellytti, että Kroatia aikaansaa lukuisia vontakomitea päätti tehdä seuraavan vierailunsa 25465: uudistuksia. heti Kroatian parlamenttivaalien jälkeen. 25466: Kroatia otettiin valvontakomitean tarkkailun Valvontakomitean raportin yhteydessä käsi- 25467: kohdemaaksi heti vuonna 1997. Ed Gunnar Jans- teltiin myös väestö- ja siirtolaiskomitean raportti 25468: son toimi komitean toisena päätarkkailijana vuo- (dok. 8368) Kroatian pakolaisista. Jugoslavian 25469: den 1998 elokuuhun saakka. Tarkkailijat vierai- hajoaminen aiheutti ennennäkemättömän pako- 25470: livat Kroatiassa marraskuussa 1997 sekä heinä- laisongelman koko Balkanin alueella. Arviolta 25471: kuussa ja marraskuussa 1998. He ovat keskustel- 380 000 asukasta (lähinnä serbejä) lähti sotaa 25472: leet Kroatian viranomaisten ja edustajien kanssa pakoon Kroatiasta Jugoslaviaan, Bosnia ja 25473: sekä vastaanottaneet heidän kirjalliset kom- Hertsegovinaan sekä muualle Eurooppaan. Pa- 25474: menttinsa alustavasta raportista. kolaisvirta oli monisuuntainen mikä vaikeuttaa 25475: Kroatian liittyessä EN:oonjärjestö edellytti ja sen ratkaisua. Kroatiasta pakenivat lähinnä ser- 25476: maan hallitus sitoutui viemään läpi lukuisia uu- bit, Bosniasta kroatit,ja Serbiasta kroatit ja mus- 25477: distuksia demokratian toimivuuden edistämisek- limit. Suurimmalla osalla Kroatiasta paenneista 25478: si vaalilainsäädäntöön, oikeuslaitoksen toimin- pakolaisista ei ole uuden Kroatian tasavallan 25479: taan, vähemmistöjen asemaan ja lehdistönva- kansalaisuutta ja passia, vaikkakin heillä voi olla 25480: pauteen liittyen sekä toimimaan yhteistyössä Kroatiassa omaisuutta. Kroatian parlamentti 25481: kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa. hyväksyi kesäkuussa 1998 pakolaisten ja siirto- 25482: Valvontakomitea on raportissaan (dok. 8355) laisten paluuohjelman (Programme for the return 25483: jakanut velvoitteet kahteen ryhmään: toisaalta and accommodation ofdisplaced persona, refugees 25484: velvoitteet ja sitoumukset, jotka liittyvät järjes- and resettled persons), joka myöntää kaikille 25485: tön perussääntöön ja periaatteisiin (vaalit, pai- Kroatiasta paenneille asukkaille oikeuden palata 25486: kallishallinto, oikeuslaitos, lehdistövapaus, vä- kotiseuduilleen vuoden 1951 Geneven yleissopi- 25487: hemmistönsuoja ja EN:n yleissopimukset), sekä muksen mukaisin ehdoin. Kansainvälinen yhtei- 25488: toisaalta Daytonin ja Erdutin sopimuksiin liitty- sö on sekä painostanut että auttanut Kroatian 25489: vät velvoitteet mm. yhteistyöstä kansainvälisen hallitusta pakolaisongelman ratkaisemiseksi. 25490: rikostuomioistuimen kanssa. Suosituksessa 1406 (1999) yleiskokous luettelee 25491: Raportin sekä päätöslauselman Jl85 (1999) eri toimenpiteitä, joihin Kroatian hallitus tulisi 25492: ja suosituksen 1405 ( 1999) loppupäätelmät ovat pyrkiä. 25493: 20 25494: 25495: (iv) Slovakia raamaan, miten Slovakia noudattaa kansallisten 25496: vähemmistöjen suojelua koskevaa puiteyleisso- 25497: Slovakiasta tuli Euroopan neuvoston jäsen pimusta. Suosituksessa on lueteltu kuusi asiako- 25498: kesäkuussa 1993. Slovakia on ollut yleiskokouk- konaisuutta, jotka ovat olleet tarkastelun koh- 25499: sen valvontatoiminnan kohteena vuodesta 1995 teena (monipuoluejärjestelmä, oikeuslaitos, pai- 25500: ja vuodesta 1997 monitorointikomitean kohde- kallishallinto, lehdistönvapaus, vähemmistöt ja 25501: maa. Slovakia on ratifioinut useita EN :n sopi- erityisesti romaniväestön asema). Yleiskokous 25502: muksia, mm. ihmisoikeussopimuksen ja sen 6. aikoo tulevaisuudessa jatkaa keskustelua Slova- 25503: lisäpöytäkirjan sekä kansallisten vähemmistöjen kian viranomaisten kanssa siitä, miten luvatut 25504: suojelua koskevan puiteyleissopimuksen. Maas- uudistukset toteutuvat, ja tarvittaessa ottaa asiat 25505: sa toimitettiin parlamenttivaalit syyskuussa uudelleen tarkastelun kohteeksi. 25506: 1998, kunnallisvaalit joulukuussa 1998 ja pre- Ed. Jaakko Laakso esitti puheenvuoron yleis- 25507: sidentinvaalit toukokuussa 1999. Yleiskokouk- kokouksen vasemmistoryhmän puolesta ja antoi 25508: sen raportti (dok. 8496) sisältää katsauksen vaa- tukensa raportin loppupäätelmille. Hän pahoit- 25509: lilainsäädäntöön ja vaalien toimitukseen sekä teli sitä, miten kansallismielisyyttä on käytetty 25510: paikallishallinnon ja oikeuslaitoksen kehityk- väärin hyväksi sisäpoliittisista syistä. Romani- 25511: seen. väestöön kohdistuvaa syrjintää esiintyy valitet- 25512: Yleiskokouksen myönteisessä lausunnossa tavasti muissakin maissa Euroopassa. Tarvitaan 25513: Slovakian jäsenyydestä vuodelta 1993 viitataan pitkäaikaisia uudistuksia ja asennemuutoksia, ja 25514: mm. Slovakian velvoitteisiin edistää vähemmis- olisi tärkeätä, että romanilapset saataisiin laa- 25515: töjen asemaa. Unkarilaisvähemmistön ja roma- jemmin mukaan koulutuksen piiriin ja sitä kaut- 25516: nien kohtalo ovat muodostuneet eräiksi monito- ta edistettäisiin heidän elintasoaan, totesi ed. 25517: rointitoiminnan pääkohteiksi. Suomi sai kesällä Laakso. 25518: 1999 tuntumaa Slovakian vähemmistöongelmiin 25519: kun satoja Slovakiasta romaneja anoi turvapaik- 25520: kaa Suomesta. Raportissa viitataan tähän tapah- (v) Venäjä 25521: tumaan sekä Suomen hallituksen tiedonantoon, 25522: jonka mukaan romaniväestön elinolosuhteiden Venäjän tilanne ei ollut kertomusvuonna esillä 25523: mahdollisista puutteista huolimatta Slovakia on monitorointikomitean varsinaisen raportin poh- 25524: demokraattinen valtio. Raportissa todetaan li- jalta, mutta talouskomitean raportissa (dok. 25525: säksi, että romaniväestön ongelmat Slovakiassa 8294) tarkasteltiin erityisesti taloudellista kehi- 25526: eivät ole ainutlaatuisia, vaan vaikeuksia esiintyy tystä Venäjällä (ja Ukrainassa). Tähän keskuste- 25527: myös muualla Euroopassa. Ongelmien ratkaise- luun osallistui Venäjän varapääministeri Valenti- 25528: miseksi tarvitaan asennemuutoksia ja pitkäaikai- na Matvienko. 25529: sia uudistuksia. Slovakian hallitus on omalta Lisäksi loppuvuodesta sekä pysyvä komitea 25530: osaltaan mm. perustanut romaniasioiden valtuu- että puheenjohtajisto ottivat kantaa Tshetshe- 25531: tetun viran. Lisäksi parlamentissa on ihmisoi- nian kriisin uusiin käänteisiin. Pysyvä komitea 25532: keus- ja vähemmistöasioiden komitea, jonka toi- hyväksyi kokouksessaan 9. marraskuuta 1999 25533: mintaan osallistuu myös kansalaisjärjestöjen Tshetshenia-päätöslauselman (1201/1999, dok. 25534: edustajia. Slovakian parlamentti hyväksyi heinä- 8585), jossa tuomitaan terrorismi-iskut ja ihmis- 25535: kuussa 1999 uuden vähemmistökieliä koskevan oikeusloukkaukset ja vedotaan Venäjän viran- 25536: lain. EN:n rasismin ja suvaitsemattomuuden vas- omaisiin, jotta sallittaisiin kansainvälinen huma- 25537: taisen komission (ECRI, European Commission nitäärinen apu alueella. Yleiskokouksen puheen- 25538: against Racism and Intolerance) Slovakiaa kos- johtajisto antoi 13. joulukuuta 1999 lausunnon 25539: kevan raportin on määrä valmistua vuoden 2000 Tshetshenian tilanteesta saatuaan kuulla mm. 25540: alussa. Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun 25541: Suosituksessa 1419 (1999) ja päätöslausel- Alvaro Gil Roblesin raportin matkastaan alueel- 25542: massa 1196 ( 1999) yleiskokous päättää lopettaa le. Tshetshenian kriisin vaikutukset Venäjän jä- 25543: Slovakian jäsenvelvoitteiden ja -sitoumusten senyyteen Euroopan neuvostossa tulevat esille 25544: seuraamisen yleiskokouksen monitorointikomi- heti vuoden 2000 ensimmäisessä istunnossa. 25545: tean puitteissa mutta suosittelee ministerikomite- Yleiskokouksen laaja valtuuskunta, johon 25546: alle, että tämä oman toimintansa puitteissa seu- kuuluivat ed Jaakko Laakso ja Tarja Kautto, 25547: raisi edelleen luvattujen uudistusten toteutumis- seurasi Venäjän parlamenttivaalien toimitusta 25548: ta. Erityisesti kehotetaan ministerikomiteaa seu- joulukuussa 1999. 25549: 21 25550: 25551: 3.10 Kansainvälinen rikostuomioistuin 3.12 Kansalliset turvallisuuspalvelut 25552: 25553: Kansainvälisen rikostuomioistuimen (Inter- Yleiskokous antaa raportissaan (dok. 8301) 25554: national Criminal Court ICC) peruskirja allekir- tunnustuksen kansallisille turvallisuuspalveluil- 25555: joitettiin 17. heinäkuuta 1998 Roomassa. Val- le, joiden tehtävä on huolehtia kansallisesta tur- 25556: mistelevan komission (Preparatory Commission) vallisuudesta ja yleisestä järjestyksestä demo- 25557: on määrä ratkaista jäljellä olevat avoimet kysy- kraattisessa yhteiskunnassa. Oikeudellinen ja 25558: mykset vuoden 2000 kesäkuuhun mennessä. ihmisoikeuskomitea on raportin valmistelua 25559: Yleiskokous on mm. vuosina 1992 ja 1993 käsi- varten perehtynyt turvallisuuspalvelujen toimin- 25560: tellyt aihetta ja tukenut kansainvälisen tuomiois- taan monella tavalla (mm. lähettämällä kyselyn 25561: tuimen perustamista. Peruskirjan voimaanastu- jäsenmaille, järjestämällä kuuleruistilaisuuden 25562: minen edellyttää ratifiointia 60 maassa. Yleisko- ja konsultoimalla nk. Venetsia-toimikuntaa 25563: kous vetoaa kaikkiin EN:n jäsenmaihin ja tark- (dok. CDL-INF (98) 6). Raportin lähtökohta on 25564: kailijamaihin, jotta nämä ratifioisivat nopeasti turvallisuuspalvelujen toiminnan tarkastelu ih- 25565: peruskirjan ja toimisivat yhteistyössä tuomiois- misoikeusnäkökulmasta, eli miten sovittaa yh- 25566: tuimen kanssa. Raportissa ilmaistaan huolestu- teen demokraattisen yhteiskunnan velvollisuus 25567: neisuus siitä, että mm. Yhdysvallat on ilmoitta- huolehtia kansakunnan kollektiivisesta turvalli- 25568: nut haluttomuutensa ratifioida peruskirja. Oi- suudesta ja järjestyksestä sekä yksilön oikeudet. 25569: keudellinen ja ihmisoikeuskomitea kiinnittää Raportissa korostetaan mm. turvallisuuspalve- 25570: huomiota raportissaan (dok. 8401) ja suosituk- lujen demokraattisen valvonnan tärkeyttä ja 25571: sessa 1408 (1 999) peruskirjan eräisiin kohtiin, erilaisia valvontamalleja. Siinä pohditaan edel- 25572: jotka voivat heikentää kansainvälisen rikostuo- leen turvallisuuspalvelujen väärinkäyttöä sekä 25573: mioistuimen tehokasta toimintaa. Mm. peruskir- niiden roolia järjestäytyneen rikollisuuden tor- 25574: jan artikla 124 antaa allekirjoittajamaalle mah- junnassa. 25575: dollisuuden kieltää tuomioistuimen toimivallan Yleiskokouksen hyväksymä suositus 1402 25576: seitsemän vuoden ajan allekirjoittamisen jälkeen. ( 1999) sisältää kehotuksen ministerikomitealle 25577: ryhtyä valmistelemaan puitesopimusta kansallis- 25578: ten turvallisuuspalvelujen toiminnasta. Valmis- 25579: telutyön pohjaksi suositus sisältää ohjesääntöjä 25580: 3.11 Siviilioikeudellinen korruptioyleissopimus mm. turvallisuuspalvelujen organisaatiosta, käy- 25581: tännön toiminnasta sekä demokraattisesta val- 25582: EN:n ministerikomitean valmistelema siviili- vonnasta. Määräys 550 ( 1999) antaa yleisko- 25583: oikeudellinen korruptioyleissopimus on osa kouksen monitorointikomitealle tehtäväksi ot- 25584: EN:n toimintaohjelmaa korruption torjumiseksi taa tarkastelun kohteeksi turvallisuuspalvelujen 25585: ja täydentää rikosoikeudellista korruptioyleisso- toiminnat ja niiden yhteensopivuus ihmisoikeus- 25586: pimusta vuodelta 1998. Kyseessä on EN :n ensim- periaatteiden ja normien kanssa. 25587: mäinen siviilioikeudellinen yleissopimus. Yleis- Ed. Anneli Jäätteenmäki korosti puheenvuo- 25588: sopimuksen voivat allekirjoittaa myös ei-jäsen- rossaan yleiskokouksessa turvallisuuspalvelujen 25589: maat sekä Euroopan unioni. Yleissopimusteksti vastuuta suhteessa maansa edustuslaitokseen. 25590: ei salli varaumia, mutta voimaanastuminen edel- Turvallisuuspalvelut voivat olla vastuussa parla- 25591: lyttää neljäntoista maan ratifiointia. Yleissopi- menttiin, toimeenpanevaan valtaan ja epäviralli- 25592: muksen noudattamista valvoo "Greco-työryh- sella tasolla median edessä. On tärkeätä, että 25593: mä" (Group of States Against Corruption). Lau- kehittyneet demokratiat ylläpitävät korkeata ta- 25594: sunnossaan 213 ( 1999) yleiskokous tukee yleises- soa myös turvallisuuspalvelujen toiminnassa. 25595: ti ministerikomitean aloitetta mutta esittää muu- Kysymys on keinoista suhteessa tavoitteisiin, ja 25596: tamia muutosehdotuksia. Yleiskokous toivoo siitä, miten pitkälle on sallittua mennä, kun halu- 25597: mm., että sopimus astuisi voimaan jo kymmenen taan "suojella demokratiaa", totesi ed. Jäätteen- 25598: maan allekirjoitettua sen. Ministerikomitean mäki lopuksi. 25599: päätöksen mukaisesti yleissopimus avattiin Oikeudellisen komitean puheenjohtaja ed. 25600: allekirjoituksia varten marraskuussa 1999. Gunnar Jansson puhui myös turvallisuuskoneis- 25601: tojen valvonnasta ja toiminnan lainmukaisuu- 25602: desta. Turvallisuuspalvelujen toiminnan on no- 25603: jattava lakiin eikä puoluevaltaan, puolustusvoi- 25604: miin tai salaiseen palveluun. Demokratian on 25605: 22 25606: 25607: puolustettava itseään ja estettävä anarkia. De- haasteita; toinen raportti käsittelee ksenotran- 25608: mokraattisen valvonnan alainen kansallinen tur- splantaatiota sekä toinen digitalisointia. 25609: vallisuuspalvelu on yksi tapa. EN:n ministerikomitea hyväksyi vuonna 1997 25610: suosituksen (No R (97) 17) ksenotransplantaa- 25611: 3.13 Kulttuuri-, koulutus- ja urheilukysymykset tiosta eli eläinten elinten, kudosten ja solujen 25612: siirroista ihmiseen. Viitaten tähän suositukseen 25613: Juutalaisen kulttuuriperinteen ja juutalaisten tiede- ja teknologiakomitean raportti (dok. 8166) 25614: omaisuuden hävittäminen oli osa natsivallan po- käy läpi ksenotransplantaatioon liittyviä mm. 25615: litiikkaa. Tähän liittyi myös yksityistenjuutalais- kansanterveydellisiä, eettisiä ja oikeudellisia on- 25616: ten ja juutalaisyhteisöjen omaisuuden ja taiteen gelmia. Suosituksessa 1399 ( 1999) kehotetaan 25617: haltuunotto ja takavarikointi. Heti toisen maail- ministerikomiteaa toimimaan niin, että saataisiin 25618: mansodan jälkeen 1950-luvun puoleenväliin aikaan kansainvälinen moratorio kliinisten 25619: saakka mm. Saksan liittotasavalta maksoi kor- ksenotransplantaatioiden osalta (esim. bioetiik- 25620: vauksia entisille omistajille ja /tai palautti omis- kayleissopimuksen lisäpöytäkirja). Yleisko- 25621: tajilleen tai niidenjälkeläisilleen osa taideaarteis- kouksen mielestä tarvitaan enemmän tutkimusta 25622: ta. Mutta merkittävä osajäi eri puolille Euroop- ja tietoa, ennen kuin ksenotransplantaatiosta 25623: paa, mm. rautaesiripun toiselle puolelle Itä- ja voisi tulla yleinen hoitomenetelmä. 25624: Keski-Euroopan maihin ja Neuvostoliittoon, Ministerikomitea toimitti keväällä 1999 tiede- 25625: yksityisiin ja julkisiin taidekokoelmiin. 1990-lu- ja teknologiakomitealle lausuntoa varten luon- 25626: vun loppupuolella kansalliset ja kansainväliset noksen lisäpöytäkirjaksi yleissopimukseen ih- 25627: sota-arkistot avautuivat tutkijoille, ja kansainvä- misoikeuksista ja biolääketieteestä. EN järjesti 25628: linen yhteisö kiinnostui uudelleen asiasta. Joulu- toukokuussa 1999 yhteistyössä Euroopan ko- 25629: kuussa 1998 järjestettiin laaja konferenssi Wa- mission kanssa kansainvälisen konferenssin bio- 25630: shingtonissa, joka hyväksyi eräitä yleisiä toimin- tekniikan soveltamisen eettisistä kysymyksistä. 25631: taperiaatteita. Kulttuurikomitean raportissa Yleiskokous on viimeksi keskustellut uuden 25632: (dok. 8563) selostetaan taustaa ja tulevaisuuden tiedon ja teknologian haasteista vuonna 1997. 25633: toimenpiteitä. Päätöslause/massa 1205 (1999) Tiede- ja teknologiakomitean uusin raportti 25634: yleiskokous tukee ehdotusta järjestää kansainvä- (dok. 8400) käsittelee tietoyhteiskuntaa ja digita- 25635: linen konferenssi, jossa käsiteltäisiin erityisesti lisointia. Raportissa on tarkasteltu digitaalimaa- 25636: mahdollisesti tarvittavia lainsäädäntötoimia. ilman pääpiirteitä sekä digitalisoinuin vaikutuk- 25637: Yleiskokous kehottaa edelleen kansallisia parla- sia mm. työllisyyteen ja koulutustarpeisiin. Ra- 25638: mentteja harkitsemaan tarvittavia toimenpiteitä portissa ja päätöslause/massa 1191 (1999) on 25639: omalta osaltaan. korostettu tarvetta turvata yhteiskunnan eri 25640: Yleiskokouksen kulttuuri- ja koulutuskomi- väestöryhmien ja alueiden mahdollisuuksia hyö- 25641: tea seuraa myös urheilun asemaa yhteiskunnas- dyntää uutta teknologiaa sekä panostusta tutki- 25642: sa. Kertomusvuonna komitea on valmistellut mukseen ja koulutukseen. 25643: kaksi raporttia urheilunalalta. Raportissa am- Yhteiskunnassa on aina ollut toimintasekto- 25644: mattimaisesta urheilusta Euroopassa (dok. 8555) reita, joissa joko miehet tai naiset ovat olleet 25645: tarkastellaan, miten liiketaloudellisten toiminta- enemmistönä. Tiede- ja teknologiakomitean ra- 25646: tapojen omaksuminen urheilutoimintaan voi portti (dok. 8332) tarkastelee naisten roolia tiede- 25647: vaikeuttaa perinteistä urheilutoimintaa. Rapor- ja teknologia-alalla ja toteaa siinä, että tällä voi- 25648: tissa ja päätöslause/massa 1204 ( 1999) koroste- makkaasti kehittyvällä alalla esiintyy eriarvoi- 25649: taan, että urheilu ei voi olla ainoastaan liiketoi- suutta. Naisia on huomattavasti vähemmän mm. 25650: mintaa, vaan urheilun sosiaaliset, kulttuuri- ja päätöksentekotasolla. Yleiskokouksen hyväksy- 25651: kansanterveydelliset arvot on suojattava. mässä päätöslause/massa 1207 (1 999) ja suosi- 25652: Raportissa jalkapallohuliganismista (dok. tuksessa 1435 (1999) on nostettu esiin ongelma- 25653: 8553) tarkastellaan ilmiön uusia esiintymismuo- alueet ja ehdotettu toimenpiteitä, jotta tytöt jo 25654: toja, ja suositus 1434 ( 1999) luettelee eri toimen- kouluissa ja myöhemmin työelämässä saisi tasa- 25655: piteitä, joiden avulla ilmiötä voitaisiin lieventää. puoliset mahdollisuudet toimia ja edetä myös 25656: tällä yhteiskuntasektorilla. Toimenpiteet on jaet- 25657: tu kolmeen ryhmään: tietojen kokoaminen nais- 25658: 3.14 Yhteistyö tieteen ja teknologian alalla ten asemasta tiede- ja tutkimusalalla, nuorten 25659: naisten mahdollisuuksien edistäminen saada tie- 25660: Kertomusvuonna yleiskokous on hyväksynyt teellistä ja teknologia-alan koulutusta sekä tasa- 25661: kaksi raporttia, jossa on käsitelty uuden tieteen arvon yleinen edistäminen yhteiskunnassa. 25662: 23 25663: 25664: 3.15 Yhteiskunnan heikommassa asemassa Kulttuuri- ja koulutuskomitea on uusimmassa 25665: olevien väestöryhmien oikeudet raportissaan (dok. 8282) tarkastellut, miten täl- 25666: laista työttömyyttä voitaisiin torjua eli miten voi- 25667: Euroopan neuvoston tehtävä on kiinnittää taisiin järjestää koulutusta, joka olisi sopeutettu 25668: huomiota yhteiskunnassa heikommassa asemas- erityisesti nuorille, joiden peruskoulutus on 25669: sa olevien väestöryhmien asemaan ja oikeuksiin. puutteellinen. Päätöslauselma 1193 (1999) sisäl- 25670: Näitä ovat mm. työttömät, sairaat, vanhukset tää tarkempia ehdotuksia toimenpiteiksi. 25671: sekä lapset. Työttömien tilanne oli esillä myös toisessa so- 25672: YK julisti vuoden 1999 iäkkäiden vuodeksi siaali- ja terveyskomitean raportissa (dok. 8366), 25673: (International Year of Older Persons). Euroopan joka käsitteli nk. kolmannen taloussektorin merki- 25674: neuvoston eri toimielimet ovat käsitelleet laajasti tystä yhteiskunnassa. Julkisenja yksityisen sekto- 25675: ikääntyvän väestön haasteita ja tarpeita. Ikään- rin rinnalla toimii kolmas taloussektori, joka 25676: tyvä väestörakenne on tosiasia lähes kaikissa ke- muodostuu osuuskunnista, usein aatteellisista 25677: hittyneissä maissa, ja Euroopan uusissa demo- järjestöistä ja yhdistyksistä, ja sen tavoitteena on 25678: kratioissa vanhusten hoidolla on omat erikoison- tukea yhteiskunnassa heikommassa asemassa 25679: gelmat, kuten resurssien puute. EN on hyväksy- olevia tahoja. Yleiskokouksen mielestä Euroo- 25680: nyt useita sopimuksia, jotka kattavat iäkkäiden pan poliittisen kahtiajaon päätyttyä tämän sek- 25681: kansalaisten oikeuksien suojelua, esim. Euroo- torin toimintaa tulisi nyt tarkastella uudelleen. 25682: pan sosiaalinen peruskirja ja Euroopan sosiaali- Päätöslauselma 1195 (1999) sisältää mm. ehdo- 25683: vakuutuskoodi ja sen lisäpöytäkirja. Sosiaali- ja tuksen sellaisen yleiseurooppalaisen foorumin 25684: terveyskomitean uusin raportti (dok. 8461) tar- luomiseksi, jonka puitteessa voitaisiin edistää 25685: kastelee iäkkäiden kansalaisten tilannetta ihmis- tällä sektorilla yhteistyötä Länsi- ja Itä-Euroo- 25686: oikeuksien sekä yhteiskuntaan osallistumisen pan maiden välillä. 25687: näkökulmasta. Suositus 1428 ( 1999) sisältää eh- Yleiskokous on edellisinä vuosina käsitellyt 25688: dotuksia siitä, miten iäkkäiden kansalaisten asi- laajasti kehitystä Albaniassa. Kertomusvuonna 25689: oita voitaisiin käsitellä Euroopan neuvoston toi- erityistarkastelun kohteena oli lasten asema Al- 25690: minnan puitteissa. Suositus sisältää myös ehdo- baniassa (dok. 8284). Yleiskokous kantaa huolta 25691: tuksen käynnistää uusi iäkkäiden kansalaisten siitä, että Albanian rajun muutoskehityksen var- 25692: kampanja vuonna 2000. jossa ei ole pystytty huolehtimaan lasten oikeuk- 25693: Euroopan ihmisoikeussopimuksen 2. artikla sista. Albanian valtio ei kaikilta osin yksin pysty 25694: takaa jokaiselle oikeuden elämään. Sosiaaliko- huolehtimaan mm. koulutustarpeista. Nuorten 25695: mitean raportti (dok. 8421) tarkastelee kuole- albaanien ja lasten laiton maastamuutto ja lapsi- 25696: mansairaiden oikeuksia ja ihmisarvon turvaamis- työvoiman käyttö on yleistä. Nuoria lapsia, eri- 25697: ta elämän loppuvaiheissa. Joskaan raportti ei tyisesti nuoria tyttöjä, joutuu prostituution uh- 25698: sinänsä käsittele armomurhaa (eutanasia), yleis- reiksi ulkomailla. Suositus 1396 ( 1999) ja mää- 25699: keskustelun puheenvuoroissa tuli usein esille räys 548 ( 1999) sisältävät ehdotuksia kansainvä- 25700: tämä kysymys. Raportissa käsitellään kuole- lisiksi toimenpiteiksi asian korjaamiseksi. 25701: mansairaiden oikeutta kipua lievittävään hoi- 25702: toon ja itsemääräämiseen. Raportin viimeinen 25703: osa tukee käsitystä, jonka mukaan eutanasiaa ei 3.16 Luonnonsuojelu- ja ympäristökysymykset 25704: voida hyväksyä. Suositus 1418 (1999) sisältää 25705: ehdotuksia siitä, miten kansallisessa lainsäädän- EN:n luonnonsuojelu- ja ympäristötoiminta 25706: nössä ja käytännössä voidaan suojata kuoleman- on yli kolmenkymmenen vuoden ajan keskitty- 25707: sairaiden oikeuksia ja lievittää heidän kärsimyk- nyt alueelle, jolla ei toimi muita järjestöjä. EN on 25708: siään. laatinut useita yleissopimuksia luonnonsuojelun 25709: Koulutuksen ja uudelleenkoulutuksen merki- ja uhanalaisten eläin- ja kasvilajien suojelusta. 25710: tys työttömyyden ehkäisemiseksi on laajasti tun- Uusimmat luonnonsuojelua koskevat yleissopi- 25711: nustettu. Kuitenkin kaikkialla Euroopassa on mukset ovat ympäristölle vaarallisesta toimin- 25712: todettu, että yhä useammat koululaiset ja opiske- nasta aiheutuneen vahingon siviilioikeudellista 25713: lijat jättävät koulunkäyntinsä kesken ja tästä korvausvastuuta koskeva yleissopimus (ETS 170 25714: johtuen helposti myöhemmin joutuvat työttö- 1993) sekä yleissopimus ympäristönsuojeluun 25715: myysloukkuun. Euroopan komissiolla on erityis- liittyvistä määräyksistä rikoslainsäädännössä 25716: ohjelma Teaching and learning: towards the lea- (ETS 172, 1998). 25717: ring society, jonka tavoitteena on edistää tällais- Marraskuussa 1999 pysyvä komitea hyväksyi 25718: ten nuorten uudelleensopeutumista työelämään. raportin (dok. 8560) ja suosituksen 1431 ( 1999) 25719: 24 25720: 25721: Euroopan neuvoston tulevasta toiminnasta ym- Talous- ja kehityskomitea pohtii raportissaan 25722: päristönsuojelua/alla. Raportti sisältää hyödylli- (dok. 8374) ympäristönsuojelun työllistävää vai- 25723: sen katsauksen laaditoista kansainvälisistä sopi- kutusta useiden kansainvälisten tutkimusten va- 25724: muksista luonnonsuojelun eri aloilla. Siinä poh- lossa. Palvelusektorin osuuden lisääntyessä ter- 25725: ditaan myös kansainvälisen ympäristösuojelun- veellä ympäristöllä ei ole merkitystä ainoastaan 25726: tuomioistuimen tarpeellisuutta. Suosituksessa ihmisten viihtyvyyden ja terveyden kannalta, 25727: kiinnitetään huomiota siihen, ettei ole laadittu vaan se voi luoda uusia yrityksiä ja sitä kautta 25728: yleiseurooppalaista oikeudellista normia kestä- edistää työllisyyttä. Raportissa käsitellään mm. 25729: västä kehityksestä eikä siitä, tulisiko Euroopan erilaisia ympäristöveroja esimerkkinä eräästä 25730: ihmisoikeussopimuksessa olla säädöksiä oikeu- ympäristöpolitiikan keinosta. Ympäristöpoliit- 25731: desta terveeseen ja elinkelpoiseen ympäristöön. tisten vaatimusten vaikutus erityisesti keskisuur- 25732: Loppupäätelmissä kehotetaan jäsenmaita alle- ten ja pienten yritysten kilpailukykyyn ja sen 25733: kirjoittamaan EN:n kaksi edellä mainittua yleis- kautta työllisyyteen ei ole yksiselitteinen asia. 25734: sopimusta sekä neuvostoa tutkimaan mahdolli- Kuitenkin palvelusektorin osuus Euroopan mai- 25735: suuksia laatia eurooppalainen ympäristöperus- den talooksista on nousussa, ja ympäristöpoliit- 25736: kirja, joka sisältäisi velvoitteita mm. edistää kes- tiset toimenpiteet voivat olla yksi merkittävä kei- 25737: tävää kehitystä. Suosituksessa korostetaan no edistää työllisyyttä. Päätöslause/massa 1190 25738: myös muiden kansainvälisten järjestöjen, kuten (1 999) todetaan lisäksi Keski- ja Itä-Euroopan 25739: YK:n Euroopan talouskomission ja Euroopan maiden erityiset vaikeudet ja kehotetaan halli- 25740: unionin, kanssa tapahtuvan yhteistyön merki- tuksia ja kansainvälisiä järjestöjä lisäämään 25741: tystä. apua näille maille teollisuuden uudistamiseksi. 25742: Euroopan, Pohjois-Amerikan ja Keski- 25743: Aasian maiden ympäristöministerien kokouk- 25744: sessa Århusissa allekirjoitettiin kesäkuussa sopi- 3.17 Maatalouskysymykset 25745: mus kansalaisten oikeudesta saada tietoja ympä- 25746: ristöasioista ja osallistua niiden käsittelyyn. Yleis- Elintarvikkeiden turvallisuuteen ja tuotan- 25747: kokouksen pysyvä komitea hyväksyi marras- toon liittyvät kysymykset ovat tulleet vahvasti 25748: kuussa 1999 sopimusta koskevan raportin (dok. esille myös yleiskokouksessa. Kertomusvuonna 25749: 8565) sekä suosituksen 1430 ( 1999) ,jossa kehote- käsiteltiin raportit mm. elintarvikkeiden turvalli- 25750: taan jäsenmaita nopeasti ratifioimaan sopimus suudesta, biotekniikan kehityksestä ja kalankas- 25751: sekä Euroopan neuvostoa ottamaan huomioon vatuksesta. 25752: sopimuksen periaatteet omassa toiminnassaan. Kolme vuotta nk. hullunlehmäntaudin paljas- 25753: Jäsenmaita kehotetaan myös ottamaan mukaan tumisen jälkeen Euroopassa puhkesi kesäkuussa 25754: kansalaispiirit, kun laaditaan kansallisia ympä- 1999 nk. dioksiinikriisi. Ongelma tuli ilmi, kun 25755: ristöohjelmia ja -säädöksiä. Belgian viranomaiset kielsivät eräiden muna- ja 25756: Euroopan ympäristöministerien konferenssis- kanatuotteiden viennin sen johdosta, että näistä 25757: sa vuonna 1995 hyväksyttiin yleiseurooppalai- oli löydetty dioksiinia. Tapahtumien kulku 25758: nen strategia maiseman ja biodiversiteetin puo- osoitti selviä puutteita elintarvikkeiden valvon- 25759: lesta (Pan-European Biological and Landscape nassa. Yleiskokouksen istunnossa kesäkuussa 25760: Diversity Strategy), jonka täytäntöönpanosta 1999 käsiteltiin dioksiinikriisiä ja elintarvikkei- 25761: vastaa Euroopan neuvosto yhteistyössä YK:n den turvallisuutta laajemminkin (dok. 8453). 25762: Euroopan talouskomission kanssa. Raportissa Maatalouskomitean raportin lopussa todetaan 25763: (dok. 8556) vuoristoseutujen matkailukohteiden mm., että uusin kriisi on selvästi osoittanut sään- 25764: laatumerkinnästä viitataan tähän ohjelmaan ja nösten ja lainsäädännön puutteita erityisesti ti- 25765: suosituksessa 1433 (1 999) kehotetaan ministeri- lanteessa, jossa elintarviketuotannon menetel- 25766: komiteaa tutkimaan, miten voitaisiin aikaansaa- mät ovat teollistuneet tuotantovolyymin lisään- 25767: da sellainen Euroopan vuoristoseuduille laatu- tyessä sekä maailmantalous ja integraatio lisään- 25768: merkintäjärjestelmä, jota voitaisiin hyödyntää tyneett. Tässä tilanteessa on tärkeätä sopia yhtei- 25769: matkailuelinkeinossa. Tavoitteena on edistää sistä toimista elintarvikkeiden turvallisuuden li- 25770: vuoristomatkailua tavalla, jossa olisi yhdistetty säämiseksi. Yleiskokouksen hyväksymässä suo- 25771: taloudelliset näkökohdat ja ympäristöseikat. situksessa 1417 (1 999) viitataan yleiskokouksen 25772: Suosituksessa viitataan myös valmisteilla ole- aikaisempiin suosituksiin asiassa (mm. suosituk- 25773: vaan vuoristoseutuja koskevaan yleissopimuk- set 1389 (1999), 1244 (1994)ja 1142 (1991)). Vuo- 25774: seen, jonka allekirjoittamista suositellaan. den 1999 suositus sisältää lukuisia ehdotuksia 25775: 25 25776: 25777: jäsenmaiden hallituksille, Euroopan unionille ja säilyttäminen. Biotekniikan keksintöjen suojelun 25778: kansallisille parlamenteille. Siinä toistetaan mm. tulisi ensisijaisesti edistää elintarviketurvallisuut- 25779: vuoden 1998 kehotus ministerikomitealle laatia ta. Yleiskokouksen suosituksessa 1425 (1999) 25780: eurooppalainen puitesopimus elintarvikkeiden ehdotetaan läheisempää yhteistyötä kansainvä- 25781: turvallisuudesta. listenjärjestöjen kanssa. Sen puitteissa pohdittai- 25782: Ed. Tiuri totesi kesäkuun istunnon käyttä- siin mm. kansainvälisen ja kansallisen lainsää- 25783: mänsä puheenvuoron alussa, että dioksiinikriisi dännön kehittämistä, tiedemiesten ja tiedemaail- 25784: on osoittanut, että piittaamattomuus ja tietämät- man käytäntökoodia sekä käytäisiin keskustelua 25785: tömyys ravinnontuotannossa on johtanut ter- eettisistä kysymyksistä. 25786: veydellisiin vaaroihin ja taloudellisiin menetyk- Kalankasvatus on eräs ala, jolla uusia tuotan- 25787: siin. Kriisistä on ed. Tiurin mielestä otettava op- tomenetelmiä on otettu käyttöön. Maatalousko- 25788: pia ja tehtävä tarvittavat johtopäätökset. Tehtai- mitean raportissa (dok. 8464) on tarkasteltu seik- 25789: den ja viranomaisten on tehostettava laadun- kaperäisesti kalankasvatukseen liittyviä biologi- 25790: tarkkailua. Eri valvovien viranomaisten koordi- sia, taloudellisia ja ympäristösuojelullisia näkö- 25791: naation puute on korjattava ja dioksiinianalyy- kohtia. Siinä todetaan, että vaikkakin kalakasva- 25792: siin pystyvien laboratorioiden määrää lisättävä. tus on lisääntynyt sen hyödyntämistä voisi huo- 25793: Epänormaalien ilmiöiden esiintyminen ruoan- mattavasti lisätä. Kalatuotteiden kysyntä erityi- 25794: tuotantoketjussa on selvitettävä viipymättä. sesti Euroopassa on kasvanut, ja kalankasvatus 25795: Kansalaisia on myös informoitava terveydellisis- voisi hyvinkin antaa vastauksen Iisääntyvälie ky- 25796: tä vaikutuksista. Dioksiinikriisillä voi olla se vai- synnälle. Ongelmana ovat tällä hetkellä tekniset 25797: kutus, että ruuan turvallisuus tulevaisuudessa rajoitukset ja oikeudelliset säännökset. Tarvittai- 25798: paranee. siin laajapohjaista ja poikkitieteellistä selvitystä 25799: EU hyväksyi pitkän julkisenkin keskustelun mm. kalankasvatuksen kehittämismahdolli- 25800: jälkeen vuonna 1998 direktiivin bioteknologian suuksista, taloudellisista vaikutuksista ja valvon- 25801: keksintöjen oikeudellisesta suojasta. Jo vuodesta nasta. Kansainvälistä yhteistyötä tulisi harjoit- 25802: 1995 EN:n yleiskokous on pohtinut henkisen taa Euroopan unionin puitteissa mutta myös 25803: omaisuuden oikeudellista suojaa biotekniikan muiden kansainvälistenjärjestöjen kanssa, kuten 25804: alalla sekä bioteknologia-alan patenttien merki- F AO:n, OECD:n ja OCES:n (International 25805: tystä maailmanlaajuisessa markkinataloudessa. Councilfor the Exploration ofthe Sea). Yleisko- 25806: Maatalouskomitean raportissa (dok. 8459) bio- kouksen toimenpide-ehdotukset on sisällytetty 25807: tekniikan oikeudellisesta suojasta todetaan, että päätöslause/maan 1208 ( 1999). 25808: keskustelu tulee jatkumaan pitkään ja eriäviä 25809: näkemyksiä on vielä paljon. Euroopan neuvosto 25810: pyrkii myötävaikuttamaan siihen, että uudet me- 3.18 Euroopan kunnallis- ja aluekongressi 25811: netelmät olisivat mahdollisimman avoimia sekä 25812: edistäisivät ensisijaisesti elintarvikkeiden turval- Ministerikomitean vuonna 1994 hyväksymä 25813: lisuutta. Eräs keskeinen kysymys on, missä mää- Euroopan kunnallis- ja aluekongressin uusi pe- 25814: rin yleistä patenttilainsäädäntöä voidaan sovel- ruskirja sisältää eräitä väliaikaisia määräyksiä, 25815: taa biotekniikan keksintöihin ja maataloustuot- joista olisi päätettävä vuoteen 2000 mennessä. 25816: teiden kehittämiseen. Patenttilainsäädäntö on Yleiskokous käsitteli aihetta myös vuonna 1998 25817: eräs tärkeimpiä tapoja antaa oikeudellista suojaa (dok. 8028, suositus 1636 (1998), päätöslauselma 25818: keksinnöille. Yleiskokouksen mielestä elävien or- 1151 (1998)). Ympäristö-, aluehallinto-ja paikal- 25819: ganismien patentoinnin tulisi noudattaa yleisiä lishallintokomitean raportti (dok. 8399) on yleis- 25820: kansainvälisiä sopimuksia, kuten Convention on kokouksen vastaus kunnallis- ja aluekongressil- 25821: Biological Diversity (CBD)ja Maailman kauppa- le. Päätöslause/massa 1188 (1999) yleiskokous 25822: järjestön Trade Related Intellectual Property lausuu kantansa avoimiin kysymyksiin, jotka 25823: Rights Agreement (TRIPS). Lisäksi olisi yleisko- koskevat kunnallis- ja aluekongressin institutio- 25824: kouksen mielestä syytä tarkistaa EN:n yleissopi- naalista asemaa ja erityisesti suhdetta yleisko- 25825: mus eräiden patenttilainsäädännön aineellisten koukseen sekä aluekamarin kokoonpanoa ja 25826: määräysten yhdenmukaistamisesta (ETS No 47). kongressin työskentelytapoja. 25827: Geneettisten resurssien hyödyntämistä ei kuiten- Raportissa yleiskokous toteaa, että perus- 25828: kaan voida tarkastella yksinomaan patenttijär- säännön mukaan Euroopan neuvoston kaksi 25829: jestelmän kautta, vaan olisi huomioitava myös pääelintä ovat ministerikomitea ja parlamentaa- 25830: eettiset näkökqhdat ja biologisen moninaisuuden rinen yleiskokous. Täten nykyinen käytäntö, 25831: 25832: 4 200277 25833: 26 25834: 25835: jonka mukaan yleiskokous konsultoi kunnallis- Yleiskokouksella on lisäksi laajaa yhteistyötä 25836: ja aluekongressia tarvittaessa, on tyydyttävä. monien muiden kansainvälisten järjestöjen ja ins- 25837: Samoin jäsenvelvoitteiden ja -sitoumusten seu- tituutioiden kanssa, joka ei perustu mihinkään 25838: rannan tulisi edelleenkin olla kahden pääelimen kirjalliseen sopimukseen. Kehitykseen on voinut 25839: tehtävä. Toisen kamarin eli aluekongressin jä- vaikuttaa vilkastunut keskustelu mahdollisesta 25840: senten osalta yleiskokous katsoo, että aluekon- tarpeesta lisätä kansainvälisten järjestöjen ja toi- 25841: gressin täysjäseniä (jull members) olisivat sellai- mijoiden parlamentaarista valvontaa tai seuran- 25842: set edustajat, jotka edustavat lainsäädäntövaltaa taa. 25843: käyttäviä aluekongresseja. Jäsenten, jotka edus- 25844: tavat aluehallintoa ilman lainsäädäntövaltaa, tu- (i) Yhdistyneet kansakunnat 25845: lisi olla neuvoa-antavia jäseniä (members in an 25846: advisory capacity), ja sellaiset maat joilla ei ole Euroopan neuvosto ja sen yleiskokous tekee 25847: aluehallintoa, osallistuisivat huomioitsijoina paljon yhteistyötä YK:n ja sen erikoisjärjestöjen 25848: (observer). kanssa. Vuonna 1989 Euroopan neuvostolle 25849: Yleiskokous tukee kongressin ehdotusta ni- myönnettiin tarkkailija-asema YK:n yleisko- 25850: metä kongressille pysyviä valiokuntia, joiden kouksessa, mutta tätä mahdollisuutta osallistua 25851: työskentelyyn osallistuisivat ainoastaan kon- YK:n toimintaan ei yleiskokouksen mielestä ole 25852: gressin jäsenet. Yleiskokous ottaa varovaisen hyödynnetty tarpeeksi. Yleiskokous kiinnitti jo 25853: myönteisen kannan ehdotukseen kutsua koolle edellisenä vuonna huomiota asiaan. Poliittisen 25854: kongressi täysistuntoon useammin kuin kerran komitean raportti (dok. 8431) sisältää katsauk- 25855: vuodessa mutta huomauttaa siihen liittyvistä sen järjestöjen väliseen yhteistyöhön, ja suositus 25856: mahdollisista taloudellisista vaikeuksista. 1411 ( 1999) sisältää ehdotuksia, miten EN:n 25857: Ministerikomitealle osoitetussa suosituksessa edustautumista YK:n yleiskokouksessa voitai- 25858: 1409 (1999) yleiskokous kehottaa ministeriko- siin parantaa. Yleiskokous suosittelee mm., että 25859: miteaa pyytämään aikanaan yleiskokoukselta ministerikomitea käsittelisi erikseen sellaisia 25860: lausunnon lopullisesta kongressin perussäännös- EN:n toiminnan kannalta tärkeitä kysymyksiä, 25861: tä ja ottamaan sen huomioon. jotka ovat YK:n yleiskokouksen esityslistalla. 25862: Yleiskokouksen poliittinen alakomitea kokoon- 25863: tui NewYorkissa lokakuussa 1999 YK:n yleisko- 25864: 3.19 Muiden kansainvälisten järjestöjen toimin- kouksen yhteydessä ja keskusteli yhteistyömah- 25865: nan seuranta dollisuuksista. Yleiskokous lausuu tyytyväisyy- 25866: tensä sen johdosta, että Parlamenttienvälinen 25867: Yleiskokous on 1990-luvulla lisännyt entises- liitto (IPU) ja YK ovat lisänneet yhteistyötä. 25868: tään yhteistyötä muiden kansainvälistenjärjestö- Määräys 553 (1999) on osoitettu yleiskokouk- 25869: jen ja erityisesti uusien parlamentaaristen yleis- sen puheenjohtajistolle,ja siinä kehotetaan tutki- 25870: kokousten kanssa. Useidenjärjestöjen kanssa on maan mahdollisuuksia yhteistyössä IPU :n kans- 25871: jopa solmittu yhteistyösopimuksia. Yhteistyöso- sa kutsua kaikki EN:n jäsenmaiden parlamen- 25872: pimus Länsi-Euroopan unionin yleiskokouksen taarikot,jotka osallistuvatYK:nyleiskokouksen 25873: ( WEU Assembly) kanssa on vanhin, vuodelta yhteiseen tapaamiseen New Yorkissa. Yleis- 25874: 1956. Todettakoon, että WEU:n jäsenmaat lä- kokous on lisäksi päättänyt osallistua YK:n val- 25875: hettävät WEU:n ja EN:n parlamentaariseen tion ja hallitusten päämiesten huippukokouksen 25876: yleiskokoukseen samat parlamentaarikkoval- yhteydessä järjestettävään puhemieskonferens- 25877: tuuskunnat. Yleiskokouksella on yhteistyösuh- siin NewYorkissa elokuussa 2000. 25878: teita lisäksi mm. seuraavien järjestöjen kanssa : 25879: ETYJ:n parlamentaarinen yleiskokous (1995), (ii) UNESCO 25880: pohjoismaiden neuvosto (1990), Parlamenttien- 25881: välinen liitto (1993), Benelux-maiden yleisko- Yleiskokous käsitteli kertomusvuoden alku- 25882: kous (1988, laajennettu vuonna 1995), Kanadan puolella YK:n toimintaa. Syyskuussa tarkaste- 25883: parlamentti (1975) sekä Unesco (1952), OECD, lun kohteena oli Unescon toiminta (dok. 8501). 25884: Euroopan jälleenrakennuspankki (1993) ja Kan- Euroopan neuvosto ja Unesco solmivat vuonna 25885: sainvälinen punainen ristin (1995). Euroopan 1952 yhteistyösopimuksen, jonka perusteella 25886: parlamentti hyväksyi vuonna 1995 päätöslausel- Unesco osallistuu mm. EN:n kulttuurisopimuk- 25887: man Euroopan neuvoston ja Euroopan unionin sen alaiseen toimintaan ja yleiskokouksen edus- 25888: välisistä suhteista. tajia osallistuu Unescon tärkeimpiin kokouksiin. 25889: 27 25890: 25891: Yhteistyön tavoitteena on päällekkäisyyksien taja Horst Köhler. Pankilla on edelleen 60 jäsentä 25892: välttäminen. Yleiskokous järjesti vuoteen 1988 (58 jäsenmaata sekä EU ja Euroopan invenstoin- 25893: saakka lähes säännöllisesti laajempia keskustelu- tipankki),ja pankki toimii 26 maassa. Toiminta- 25894: jajärjestöjen välisestä toiminnasta. EN:n laajen- vuosi 1998 oli pankille vaikea. Vuoden 1998 tap- 25895: tumisen aikana tässä vuoropuhelussa on esiinty- piollinen toiminta on osoittanut taloudellisen uu- 25896: nyt tauko. Tilanne on kuitenkin nyttemmin sel- distusprosessin monimutkaisen ja heilahtelevan 25897: lainen, että EN:n ja Unescon Euroopan toimin- luonteen. Pankin tavoitteena on edistää taloudel- 25898: tasektori kattavat lähes saman maantieteellisen lisia uudistuksia soveltaen perinteisiä pankin toi- 25899: alueen mikä on korostanut yhteistoiminnan uu- mintakriteerejä mutta huomioon ottaen poliitti- 25900: delleen tarkastelun tarvetta. EN ja Unesco voisi- set tekijät. Näiden kahden kokonaisuuden yh- 25901: vat hyvin täydentää toinen toistensa toimintaa. teensovittaminen on osoittautunut vaikeaksi 25902: Koska Unescolla ei ole omaa parlamentaarista eräissä maissa. Osassa transitiomaita EBRD ei 25903: ulottuvuutta, sen pääsihteeri on herättänyt kes- ole voinut toimia laisinkaan poliittisista syistä 25904: kustelua siitä, miten parlamentaarikkoja saatai- (Valko-Venäjä, Jugoslavian liittotasavalta) ja 25905: siin enemmän mukaan Unescon toimintaan. Hy- eräissä maissa kehitystä ei ole tapahtunut toivo- 25906: viä esimerkkejä yhteistoiminnasta on tällä het- tulla tavalla. Eräissä maissa teollisuuden, finans- 25907: kellä Bosnia- Hertsegovinassa. simaailman, median ja poliitikkojen välinen suh- 25908: Suosituksessa 1420 ( 1999) yleiskokous kehot- de ei ole terveellä pohjalla. Tästä syystä nyt pyri- 25909: taa ministerikomiteaa tutkimaan, mitenjärjestö- tään kiinnittämään entistä enemmän huomiota 25910: jen välistä yhteistoimintaa voitaisiin edistää. demokraattisten instituutioiden toiminnan ja us- 25911: Suosituksessa viitataan myös Ison-Britannian kottavuuden sekä lainsäädännön kehittämiseen. 25912: päätökseen liittyä uudelleen Unescoon sekä lau- Toimivan verojärjestelmän puuttuminen, valtio- 25913: sutaan toivomus, että myös Yhdysvallat harkitsi- vallan heikko uskottavuus sekä kansalaisten 25914: si uudelleenliittymistä. puuttuva luottamus viranomaisten toimintaan 25915: Ed. Tytti Isohookana-Asunmaa esitti liberaali- on sekä syy korruption leviämiseen eräissä mais- 25916: ryhmän puheenvuoron ja totesi yleiskokoukses- sa että seuraus siitä. 25917: sa, että Unescon ja Euroopan neuvoston työsar- Pääjohtaja Köhler totesi omassa puheenvuo- 25918: ka on paljolti samanlainen, vaikkakin suuret rossaan, että pankki on viime vuosien toiminnan 25919: päälinjat painottuvat hiukan eri tavoin. Ehkä pohjalta tarkistanut toimintaansa ja laatinut uu- 25920: juuri tämän vuoksi järjestöjen kesken ei ole syn- den strategian, jonka pankin hallintoneuvosto 25921: tynyt epätervettä kilpailua. Tätä yhteistyötä on hyväksyi huhtikuussa 1999. Pankki tukee projek- 25922: nyt syytä tiivistää uudelleen ennen kaikkea parla- teja, jotka edistävät taloudellisia uudistuksia, ja 25923: mentaarisella tasolla, totesi edelleen ed. Isohoo- keskittyy mm. pienten ja keskisuurten yritysten 25924: kana-Asunmaa. Ehdotus, että Euroopan Neu- tukemiseen. Toinen tukikohde on kunta- ja ym- 25925: voston valtuuskunnat tiivistäisivät yhteistyötään päristöinfrastruktuuri. Myös pankkisektorin uu- 25926: Unescon kansallisten jäsenten kanssa tulisi saat- delleenjärjestämistä kohdemaissa tuetaan. Pää- 25927: taa käytännön tasolle. Ed. lsohookana-Asun- johtaja Köhler korosti, että pankki jatkaa toi- 25928: maa nosti esille erityisesti yhteistyön tietoteknii- mintaansa Venäjällä viime vuoden vaikeuksista 25929: kan ja tiedon saannin alalla. Tiedon vapaan ku- huolimatta, mutta että Venäjän duuman tulisi 25930: lun turvaaminen on yksi demokratian perusehto- omalta osaltaan lainsäätäjänä myötävaikuttaa 25931: ja. Tämä puolestaan edellyttää uudenlaista me- uudistusten aikaansaamiseen. 25932: dialukutaitoa, ja sen kehittämisessä tarvitaan Päätöslause/massa Jl92 (1999) yleiskokous 25933: mediakasvatusta ja tehokasta tutkimusta sekä lausuu tukensa pankin näkemykselle jonka mu- 25934: harjaannusta uusien välineiden käyttöön. Julkis- kaan uudistukset eivät voi onnistua ellei valtio- 25935: ten instituutioiden ohella kansalaisjärjestöillä on valta pysty luomaan vakaita institutionaalisia, 25936: mahdollisuus edesauttaa demokratian lujittu- taloudellisia ja sosiaalisia puitteita. Pankin toi- 25937: mista uudessa informaatioyhteiskunnassa. minnan tulisi täten myös tukea kohdemaiden 25938: uudistuksia näillä aloilla, vaikka sääntöjen mu- 25939: kaan 60 % pankin tuesta tulisi kohdentaa yksi- 25940: (iii) Euroopan jälleenrakennuspankki 25941: tyissektorille. Yleiskokouksen mielestä luottoja 25942: Talouskomitean raportti (dok. 8422) Euroo- tarvitaan myös julkisella sektorilla nimenomaan 25943: panjälleenrakennuspankin (EBRD) toiminnasta ympäristön, energia-alan, ydinturvallisuuden, 25944: on jo vakiintunut keskustelunaihe. Yleiskeskus- kuljetustoiminnan ja tiedonvälityksen edistämi- 25945: teluun kesäkuussa 1999 osallistui pankinpääjoh- seksi. Koska kohdemaiden taloudellinen menes- 25946: 28 25947: 25948: tys on laajalti riippuvainen kehittyneempien pohjois-etelä-dialogia. Kampanja lanseerattiin 25949: markkinatalousmaiden talouskasvusta, yleisko- syyskuussa 1998 Lissabonissa ja päättyy vuoden 25950: kous kehottaa näitä maita myötävaikuttamaan 2000 puolivälissä. Pohjois-etelä-keskus perustet- 25951: mahdollisten kaupanesteiden poistamiseksi. tiin Lissaboniin vuonna 1990,ja sen tehtävänä on 25952: lisätä tietoisuutta globaaliin riippuvuuteen liitty- 25953: (iv) OECD:n toiminta vistä kysymyksistä. Keskuksen toimintaan osal- 25954: listuvat EN:n osittaissopimukseen liittyneet 25955: Vuotuinen OECD-debatti järjestettiin syys- maat (Suomi allekirjoittanut) sekä joukko kan- 25956: kuussa. OECD:n jäsenmaiden lukumäärä on salaisjärjestöjä ja alue- ja paikallishallinnon 25957: edelleen 29, joskin yhteistyötä ja kontakteja on edustajia. 25958: kehitelty useiden uusien maiden kanssa. Yleis- Yleiskokous keskusteli tammikuussa 1999 ta- 25959: keskusteluun osallistui myös parlamenttival- louskomitean raportin pohjalta (dok. 8281) toi- 25960: tuuskuntia Kanadasta, Koreasta, Japanista ja sesta kampanjasta (Second campaign for Global 25961: Meksikosta sekä OECD:n pääsihteeri Donald interdependence and solidarity - Europe against 25962: Johnston. Talouskomitean raportti (dok. 8465) poverty andsocial exclusion). Raportin tavoittee- 25963: keskittyy kuuteen pääteemaan. Siinä tarkastel- na on kiinnittää huomiota kasvavaan kuiluun 25964: laan maailmantalouden tilaa yleisesti ja eräillä rikkaiden ja köyhien maiden välillä sekä maail- 25965: alueilla (Euroopassa, USA:ssa, Kanadassa, Ja- manlaajuisesti että Euroopassa. Globaalin maa- 25966: panissa ym.), työllisyyden kehitystä, talouden ilmantalouden aikakautena on tärkeätä ylläpitää 25967: säätelymekanismeja, verouudistuksia sekä kau- kunnianhimoisia tavoitteita kehitysyhteistyöpo- 25968: pan ja investointien kehitystä. Kutakin aihetta litiikassa sekä samalla edistää ihmisoikeuksia ja 25969: on selostettu seikkaperäisesti. Päätöslauselma demokratian kehitystä vastaanottajamaissa. 25970: lJ 99 (1 999) on yhteenveto tärkeimmistä huo- Yleiskeskustelun päätteeksi yleiskokous hyväk- 25971: mioista. Siinä korostetaan mm., että sellaisia ra- syi päätöslauselman lJ 81 (1 999), jossa kehote- 25972: kenneuudistuksia olisi tuettava, jotka edistävät taan jäsenmaita tukemaan kampanjaa ja asetta- 25973: työllisyyttä ja lisäävät avoimuutta monenkeski- maan kansallisia toimikuntia kampanjaa varten. 25974: sissä kauppaneuvotteluissa. Päätöslauselmassa Pohjois-eteläkeskus myöntää vuosittain pal- 25975: kiinnitetään myös huomiota verouudistuksiin, kinnon kahdelle henkilölle, jotka toiminnallaan 25976: uuden teknologian vaikutuksiin talouskehityk- ihmisoikeuksien ja demokratian alalla ovat 25977: seen, palvelusektorin merkitykseen työllistäjänä edesauttaneet pohjois-etelä-dialogin vahvista- 25978: ja jatkuvan koulutuksen tarpeeseen. mista. Vuoden 1998 toinen palkinto luovutettiin 25979: Ed. Mikko Elo esitti puheenvuorossaan eräitä tammikuussa 1999 Graca Machelille Mozambi- 25980: kriittisiäkin kommentteja raportista. Ed. Elo otti kista toiminnastaan, joka liittyy lasten asemaan 25981: esille Yhdysvaltain ja Euroopan työmarkkinoi- konflikteissa. Vuoden 1998 toinen palkinto 25982: den rakenteen erot. Hänen mielestään raportti myönnettiin jo syksyllä 1998 Kanadan ulkomi- 25983: sisältää lähinnä oikeistopoliitikkojen näkemyk- nisteri Lloyd Axworhtylle miinojen kieltoon liit- 25984: siä ja OECD:n suositukset usein heijastavat oi- tyvästä toiminnasta. 25985: keistolaisia näkemyksiä työmarkkinoiden toimi- 25986: vuudesta ja rakenneuudistuksista. Ed. Elo viitta- 25987: si myös OECD:n äskettäiseen katsaukseen Suo- 4 Euroopan neuvoston muut toiminta- 25988: men talouden tilaan, joka sisälsi kriittisiä huo- elimet 25989: mioita Suomen hallituksen tulopolitiikasta. Ed. 25990: Elo puolusti Suomen linjaa, joka edustaa eu- 4.1 Ministerikomitea 25991: rooppalaista linjaa. Joustavuuden lisääminen 25992: työmarkkinoilla ei saisijohtaa aleneviin palkkoi- Euroopan neuvoston ministerikomitean vuo- 25993: hin ja heikkeneviin sosiaalietuihin. den ensimmäinen istunto oli juhlaistunto järjes- 25994: tön 50-juhlavuoden kunniaksi, jonka puheenjoh- 25995: tajamaa Unkari järjesti Budapestissa 7. touko- 25996: 3.20 Toinen kampanja maailmanlaajuisesta kuuta 1999. Vuoden toinen ministerikomitean 25997: riippuvuudesta ja solidaarisuudesta istunto pidettiin Strasbourgissa 3. ja 4. marras- 25998: kuuta 1999. Suomen ulkoministeri Tarja Halo- 25999: EN:n kampanja maailmanlaajuisesta riippu- nen osallistui molempiin istuntoihin. Marras- 26000: vuudesta ja solidaarisuudesta ( Campaign on glo- kuussa 1999 Irlanti otti vastaanjärjestön puheen- 26001: bal interdependence and solidarity) on osa EN:n johtajuuden (kuusi kuukautta) jo kuudennen 26002: 29 26003: 26004: kerran, sillä Irlanti on Euroopan neuvoston pe- budjetista on n. 86,9 miljoonaa Ranskan frangia. 26005: rustajajäsen. Kansalliset parlamentit maksavat kuitenkin jä- 26006: Ministerikomitean istuntojen päätteeksi hy- sentensä ja varajäsentensä kaikki osallistumis- 26007: väksytään yleensä puheenjohtajan loppupäätel- kustannukset (matkustus- ym. kustannukset) 26008: mät (Conclusions of the chair). Näiden lisäksi oman budjettinsa puitteessa. 26009: molemmissa istunnoissa hyväksyttiin muutama Euroopan neuvosto on viisikymmenvuotisen 26010: julistus (Declaration). toimintansa aikana hyväksynyt 174 yleiseuroop- 26011: Budapestin istunnon päätteeksi ministeri- palaista yleissopimusta. Kertomusvuonna avat- 26012: komitea hyväksyi neljä julistusta : Budapestin tiin allekirjoituksia varten kaksi uutta yleissopi- 26013: julistus yleiseurooppalaisesta yhteistyöstä (For a musta: toinen on rikosoikeudellinen korruptio- 26014: Greater Europe without dividing Iines) , uudesta yleissopimus ( Criminal Law Convention on Cor- 26015: tietoteknologiapolitiikasta Euroopassa (Decla- ruption, ETS 173) ja toinen siviilioikeudellinen 26016: ration on a European Policy for New Information korruptioyleissopimus (Civil Law Convention on 26017: Technologies), Kosovon kriisistä sekä kansalais- Corruption, ETS 174). Yleiskokous on antanut 26018: ten oikeuksista ja velvollisuuksista demokraatti- molemmista oman lausuntonsa. Suomi on tois- 26019: sessa yhteiskunnassa (Declaration and Program- taiseksi allekirjoittanut ensiksi mainitun sopi- 26020: me on Education for Democratic Citizenship, muksen. 26021: based on the Rights and Responsibilities of Citi- Vuoden aikana ministerikomitea on lisäksi 26022: zens). hyväksynyt 23 jäsenmaiden hallituksille osoitet- 26023: Syyskuussa sijaiskomitea hyväksyijulistuksen tua suositusta ja 61 omaa hallintoa ja toimintaa 26024: Itä-Timorista (15 .9 .1999) ja radio- ja televisiotoi- koskevaa päätöslauselmaa sekä 7 julistusta ajan- 26025: mintaan liittyvästä suojasta (Declaration on the kohtaisista poliittisista kysymyksistä. Ministeri- 26026: Exploitation of Froteeted Radio and Television komitean päätöslauselmista yksi on koskenut 26027: Productions held in the Activities of the Eroadcas- uudenjäsenmaan (Georgia) hyväksymistä ja yksi 26028: ting Organisations). tarkkailijamaan hyväksymistä (Meksiko). 26029: Marraskuun istunnossa ministerikomitea hy- 26030: väksyi tiedotteen, jossa käsiteltiin Euroopan 26031: neuvoston roolia Kosovossa ja Kaakkois-Eu- 4.2 Euroopan neuvoston tiedotustoimistot 26032: roopassa. Istunnon yhteydessä järjestettiin myös 26033: epävirallinen keskustelu YK:n pääsihteerin eri- Euroopan neuvoston laajentumisen myötä 26034: koislähettilään Bernard Kouchnerin kanssa. 1990-luvulla korostui tarve kehittää järjestön tie- 26035: Ministerikomitean varsinaisten istuntojen vä- dotustoimintaa erityisesti uusissa jäsenmaissa. 26036: lisenä aikana järjestön toimintaa johtaa jäsen- Kehityksen myötä Euroopan neuvostolla on 26037: maiden nk. sijaiskomitea, jonka jäseninä ovat vuoden 1999lopussa tiedotustoimisto ( Council of 26038: jäsenmaiden pysyvät edustajat. Suomen pysyvä Europe Information Offices) 16 kaupungissa 14 26039: edustaja Euroopan neuvostossa on suurlähettiläs jäsenmaassa (Albaniassa, Bulgariassa, Latvias- 26040: Erkki Kourula. sa, Liettuassa, Makedoniassa, Moldovassa, Puo- 26041: Suurlähettiläs Erkki Kourula osallistuu yleen- lassa, Romaniassa, Slovakiassa, Sloveniassa, 26042: sä Suomen EN-valtuuskunnan kokouksiin istun- Tsekin tasavallassa, Ukrainassa, Unkarissa ja 26043: toviikkoina Strasbourgissa, jolloin valtuuskunta Venäjällä). Useat näistä toimistoista on perustet- 26044: saa arvokasta tietoa järjestön hallitustenvälisestä tu ennen kuin asianomainen maa on hyväksytty 26045: toiminnasta. jäseneksi. Venäjällä toimii tiedotustoimisto kol- 26046: Ministerikomitea on järjestön päättävä elin ja mella paikkakunnalla (Moskovassa, Jekaterin- 26047: hyväksyy järjestön koko budjetin. Vuonna 1999 burgissaja Saratovassa). 26048: Euroopan neuvostolla oli järjestön varsinaisen Ministerikomitea hyväksyi kertomusvuonna 26049: budjetin puitteessa käytössään noin uuden tiedotustoimistoja koskevan päätöslausel- 26050: 1 043 124 704 Ranskan frangia. Järjestön viisi man (99) 9 heinäkuussa 1999. Tiedotustoimisto- 26051: suurta maksajamaata (Iso-Britannia, Italia, jen toiminta rahoitetaan Euroopan neuvoston 26052: Ranska, Saksa ja Venäjä) maksavat kukin budjettivaroista ja ne ovat tästedes Euroopan 26053: 12,75% järjestön budjetista. Muiden jäsenmai- neuvoston sihteeristön alaisia yksikköjä. Ne on 26054: den osuudet lasketaan väestöluvun ja BKT:n yleensä sijoitettu jonkun valtiollisen viraston tai 26055: mukaan. Suomen osuus vuoden 1999 budjetista laitoksen yhteyteen, sillä sijoitusmaan hallitus on 26056: oli 1,15% (n. 15 miljoonaa FF). Parlamentaa- sitoutunut osallistumaan toimiston käyttökus- 26057: risen yleiskokouksen budjetti koko järjestön tannuksiin. 26058: 30 26059: 26060: Liite 1 26061: 26062: 26063: 26064: 26065: EUROOPAN NEUVOSTON SUOMEN VALTUUSKUNTA 26066: Puheenjohtaja Mikko ELO (sd) 26067: 26068: Varapuheenjohtaja Anneli JÄÄTTEENMÄKI (kesk) 26069: 26070: Jäsenet Tytti ISOHOOKANA-ASUNMAA (kesk) 26071: Martti TIURI (kok) 26072: Jaakko LAAKSO ( vl) 26073: 26074: Varajäsenet Tarja KAUTTO (sd) 26075: LeenaLUHTANEN (sd) 26076: Juha KORKEAOJA (kesk) 26077: Kaarina DROMBERG (kok) 26078: Gunnar JANSSON (r) 26079: 31 26080: 26081: Liite 2 26082: 26083: 26084: 26085: 26086: EUROOPAN NEUVOSTON SUOMEN VALTUUSKUNNAN 26087: JÄSENYYDET KOMITEOISSA JA ALAKOMITEOISSA 26088: 26089: Pysyvä komitea 26090: Standing Committee 26091: Mikko Elo Gäsen) 26092: Anneli Jäätteenmäki (varajäsen) 26093: 26094: Poliittinen komitea 26095: Political Affairs Committee 26096: Tarja Kautto Gäsen) 26097: Juha Korkeaoja (varajäsen) 26098: 26099: Lähi-itää käsittelevä alakomitea 26100: Sub-Committee on the Middle East 26101: Tarja Kautto Gäsen) 26102: 26103: Ei-jäsenmaiden suhteita käsittelevä alakomitea 26104: Sub-Committee on Relations with Non-member Countries 26105: Juha Korkeaoja Gäsen) 26106: 26107: Talous- ja kehityskomitea 26108: Committee on Economic Affairs and Development 26109: Mikko Elo (3. varapuheenjohtaja) 26110: Anneli Jäätteenmäki (varajäsen) 26111: 26112: Kansainvälisiä taloussuhteita käsittelevä alakomitea 26113: Sub-Committee on International Economic Relations 26114: Mikko Elo Gäsen) 26115: Anneli Jäätteenmäki (varajäsen) 26116: 26117: Sosiaali-, terveys- ja perheasiain komitea 26118: Social, Health and Family Affairs Committee 26119: Leena Luhtanen Gäsen) 26120: Tytti Isohookana-Asunmaa (varajäsen) 26121: 26122: Lasten asiain alakomitea 26123: Sub-Committee on Children 26124: Tytti Isohookana-Asunmaa Gäsen) 26125: 26126: Terveys-alakomitea 26127: Sub-Committee on Health 26128: Leena Luhtanen Gäsen) 26129: 26130: Oikeudellisten ja ihmisoikeusasiain komitea 26131: Committee on Legal Affairs and Ruman Rights 26132: Gunnar Jansson, puheenjohtaja 26133: Anneli Jäätteenmäki (varajäsen) 26134: 32 26135: 26136: Ihmisoikeus-alakomitea 26137: Sub-Committee on Human Rights 26138: Gunnar Jansson (Ex officio) 26139: 26140: Kulttuuri- ja koulutusasiain komitea 26141: Committee on Culture and Education 26142: Tytti Isohookana-Asunmaa Gäsen) 26143: Mikko Elo (varajäsen) 26144: 26145: Nuoriso- ja urheiluasiain alakomitea 26146: Sub-Committee on Youth and Sport 26147: Mikko Elo, varapuheenjohtaja 26148: 26149: Media-alakomitea 26150: Sub-Committee on Media 26151: Tytti Isohookana-Asunmaa, puheenjohtaja 26152: 26153: Tiede- ja teknologiakomitea 26154: Committee on Science and Technology 26155: Martti Tiuri, 2. varapuheenjohtaja 26156: Leena Luhtanen (varajäsen) 26157: 26158: Teknologiapolitiikan ja energia-asiain alakomitea 26159: Sub-Committee on Technology Policy and Energy 26160: Martti Tiuri Gäsen) 26161: Leena Luhtanen (varajäsen) 26162: 26163: Tiedepolitiikka ja etiikka -alakomitea 26164: Sub-Committee on Science Policy and Ethics 26165: Martti Tiuri, puheenjohtaja 26166: 26167: Ympäristö-, aluesuunnittelu-ja paikallishallintoasiain komitea 26168: Committee on the Environment, Regional Planning and Local Authorities 26169: Kaarina Dromberg Gäsen) 26170: Juha Korkeaoja (varajäsen) 26171: 26172: Kunta- ja aluehallinnon alakomitea 26173: Sub-Committee on Local and Regional Authorities 26174: Kaarina Dromberg Gäsen) 26175: 26176: Väestö- ja pakolaisasiain komitea: 26177: Committee on Migration, Refugees and Demography 26178: Jaakko Laakso Gäsen) 26179: Tarja Kautto (varajäsen) 26180: 26181: Pakolaisasiain alakomitea 26182: Sub-Committee on Refugees 26183: Jaakko Laakso Gäsen) 26184: 26185: Väestöasiain alakomitea 26186: Sub-Committee on Demography 26187: Tarja Kautto Gäsen) 26188: 33 26189: 26190: Menettelytapasääntökomitea 26191: Committee on Rules of Procedures and Immunities 26192: Jaakko Laakso Gäsen) 26193: Martti Tiuri (varajäsen) 26194: 26195: Maatalouskomitea 26196: Committee on Agriculture and Rural Development 26197: Juha Korkeaoja Gäsen) 26198: Martti Tiuri (varajäsen) 26199: 26200: Kalatalous-alakomitea 26201: Sub-Committee on Fisheries 26202: Juha Korkeaoja Gäsen) 26203: Martti Tiuri (varajäsen) 26204: 26205: Elintarvike-alakomitea 26206: Sub-Committee on Food 26207: Martti Tiuri Gäsen) 26208: Juha Korkeaoja (varajäsen) 26209: 26210: Parlamenttienvälisten suhteiden ja yleisösuhteiden komitea 26211: Committee on Parliamentary and Publie Relations 26212: Jaakko Laakso Gäsen) 26213: Martti Tiuri (varajäsen) 26214: 26215: Budjettia ja hallitustenvälistä työohjelmaa käsittelevä komitea 26216: Committee on Budget and Intergovernmental Work Programme 26217: Leena Luhtanen Gäsen) 26218: Kaarina Dromberg (varajäsen) 26219: 26220: Jäsenmaiden jäsenyysvelvoitteiden valvontakomitea 26221: Committee on the Honouring of Obligations and Committees by Member States 26222: Tarja Kautto Gäsen) 26223: Gunnar Jansson (Ex officio) 26224: 26225: Tasa-arvoasiain komitea 26226: Committee on Equal Opportunitiesfor Women and Men 26227: Kaarina Dromberg Gäsen) 26228: Leena Luhtanen (varajäsen) 26229: Institutionaaliset keinot -alakomitea 26230: Sub-Committee on Institutional Instruments 26231: Kaarina Dromberg Gäsen) 26232: 26233: Puheenjohtajisto 26234: Bureau 26235: Jaakko Laakso, Yhdistyneen vasemmistoryhmän puheenjohtaja 26236: Mikko Elo, Yleiskokouksen varapuheenjohtaja 26237: Gunnar Jansson, komiteapuheenjohtaja 26238: Poliittisten ryhmien puheenjohtajat -ad hoc -komitea 26239: Ad Hoc Committee of Chairmen of Political Groups 26240: Jaakko Laakso, Yhdistyneen vasemmistoryhmän puheenjohtaja 26241: 26242: Tshetshenia ad hoc-komitea 26243: Sub-Committee on Chechnya 26244: Jaakko Laakso Gäsen) 26245: 5 200277 26246: 34 26247: 26248: Liite 3 26249: 26250: 26251: 26252: 26253: VUONNA 1999 EUROOPAN NEUVOSTON PARLAMENTAARISEN YLEISKOKOUKSEN 26254: HYVÄKSYMÄT ASIAKIRJAT 26255: 26256: 3.1. Päätöslauselmat 26257: 26258: Päätöslauselma ilmaisee yleiskokouksen jostakin asiakysymyksestä tekemän päätöksen, jonka 26259: yleiskokous on toimivaltainen panemaan täytäntöön, tai yleiskokouksen kannan, josta se yksin on 26260: vastuussa. 26261: 26262: Päätöslauselma 1177 (1999) : "Kohti rajatonta eurooppalaista yhteistyötä" (Lausunto Viisaiden 26263: komitean raportista) 26264: 26265: Päätöslauselma 1178 (1999) : Eurooppa poliittisena hankkeena 26266: 26267: Päätöslauselma 1179 ( 1999): Ukrainan antamien jäsenyysvelvoitteiden ja sitoumusten noudattami- 26268: sesta 26269: 26270: Päätöslauselma 1180 (1999): taloudellinen tilanne Venäjällä ja Ukrainassa 26271: 26272: Päätöslauselma 1181 (1999): pohjois-etelä kehitysyhteistyö 21. vuosisadalla: Euroopan neuvosto ja 26273: toinen maailmanlaajuinen keskinäisen riippuvuuden ja solidaarisuuden kampanja 26274: 26275: Päätöslauselma 1182 (1999): Kosovon kriisi ja tilanne Jugoslavian Iiittotasavallassa 26276: 26277: Päätöslauselma 1183 (1999) : tilanne Lähi-idässä: Israeli-palestiinalainen ulottuvuus 26278: 26279: Päätöslauselma 1184 (1999): taloudellisen yhteistyön tehostaminen Kaakkois-Euroopassa 26280: 26281: Päätöslauselma 1185 (1999): Kroatian antamienjäsenyysvelvoitteiden ja sitoumusten noudattaminen 26282: 26283: Päätöslauselma 1186 (1999): Euroopan kuljetuspolitiikka 26284: 26285: Päätöslauselma 1187 (1999): Eurooppa: kuolemantuomiosta vapaa maanosa 26286: 26287: Päätöslauselma 1188 (1999): Euroopan kunnallis- ja aluekongressin peruskirjan mahdolliset muu- 26288: tokset 26289: 26290: Päätöslauselma 1189 (1999): yleiskokouksen jäsenten valtakirjojen tarkistaminen 26291: 26292: Päätöslauselma 1190 (1999): ympäristönsuojelu työllistäjänä 26293: 26294: Päätöslauselma 1191 (1999): tietoyhteiskunta ja digitaalimaailma 26295: 26296: Päätöslauselma 1192 (1999): Euroopan jälleenrakennuspankki ja keski- ja itä-Euroopan transiitio- 26297: vaihe 26298: 26299: Päätöslauselma 1193 (1999): uudelleenkoulutuksen mahdollisuudet- eli miten ehkäistä työttömyyt- 26300: tä ja syrjäytymistä koulutuksen avulla 26301: 35 26302: 26303: Päätöslauselma 1194 (1999): Ukrainan antamien jäsenyysvelvoitteiden ja sitoumusten noudattami- 26304: sesta 26305: 26306: Päätöslauselma 1195 (1999): vakuutusyhtiöiden yhteiskunnallinen rooli yhteiskunnan talousjärjestel- 26307: män perusasana 26308: 26309: Päätöslauselma 1196 (1999): Slovakian antamien jäsenyysvelvoitteiden ja sitoumusten noudattami- 26310: nen 26311: 26312: Päätöslauselma 1197 (1999): rauha, demokratia ja kestävä kehitys Välimeren ja Mustanmeren 26313: alueilla: parlamentaarisen yhteistyön merkitys 26314: 26315: Päätöslauselma 1198 (1999): lisääntyvän taloudellisen yhteistyön tarve Välimeren alueella 26316: 26317: Päätöslauselma 1199 (1999): OECD ja maailmantalous 26318: 26319: Päätöslauselma 1200 (1999): Euroopan ihmisoikeustuomioistuinten jäsenten valinta 26320: 26321: Päätöslauselma 1201 (1999): Tshetshenian konflikti 26322: 26323: Päätöslauselma 1202 (1999): yleiskokouksen menettelytapasääntöjen uudistaminen 26324: 26325: Päätöslauselma 1203 (1999): Meksikon anomus tulla Euroopan neuvoston tarkkailijaksi 26326: 26327: Päätöslauselma 1204 (1999): Eurooppa ja ammattimainen urheilu 26328: 26329: Päätöslauselma 1205 ( 1999): juutalaisten kulttuuriomaisuuden ryöstöt 26330: 26331: Päätöslauselma 1206 (1999): Euroopan suhtautuminen epätavanomaisiin lääkkeisiin 26332: 26333: Päätöslauselma 1207 (1999): naisten rooli tieteessä ja teknologiassa 26334: 26335: Päätöslauselma 1208 (1999): kalakasvatuksen haasteet ja kehitysmahdollisuudet 26336: 26337: 26338: 3.2. Suositukset 26339: 26340: Suositus tarkoittaa esitystä, jonka yleiskokous tekee ministerikomitealle ja jonka täytäntöönpano 26341: ei kuulu yleiskokouksen vaan hallitusten toimivaltaan. 26342: 26343: Suositus 1394 (1999): Eurooppa: koko maanosan kattava suunnitelma 26344: 26345: Suositus 1395 (1999): Ukrainan antamien jäsenyysvelvoitteiden ja sitoumusten noudattamisesta 26346: 26347: Suositus 1396 (1999): uskonto ja demokratia 26348: 26349: Suositus 1397 (1999): Kosovon kriisi ja tilanne Jugoslavian Iiittotasavallassa 26350: 26351: Suositus 1398 (1999): lasten asema Albaniassa 26352: 26353: Suositus 1399 (1999): ksenotransplantaatio 26354: 26355: Suositus 1400 (1999): Kosovon kriisi ja tilanne Jugoslavian Iiittotasavallassa 26356: 36 26357: 26358: Suositus 1401 (1999): kasvattaminen yksilön velvollisuuksiin 26359: 26360: Suositus 1402 (1999): kansallisten turvallisuuspalvelujen valvonnasta Euroopan neuvoston jäsen- 26361: maissa 26362: 26363: Suositus 1403 (1999): Kosovon kriisi ja tilanne Jugoslavian Iiittotasavallassa 26364: 26365: Suositus 1404 (1999): Kosovon pakolaisten ja siirtolaisten humanitaarinen tilanne 26366: 26367: Suositus 1405 (1999): Kroatian antamien jäsenyysvelvoitteiden ja sitoumusten noudattaminen 26368: 26369: Suositus 1406 (1999): pakolaisten ja siirtolaisten paluu Kroatiaan 26370: 26371: Suositus 1407 ( 1999): media ja demokraattinen kulttuuri 26372: 26373: Suositus 1408 ( 1999): kansainvälinen rikostuomioistuin 26374: 26375: Suositus 1409 (1999): Euroopan kunnallis- ja aluekongressin peruskirjan mahdolliset muutokset 26376: 26377: Suositus 1410 (1999): ulkomailla asuvien eurooppalaisten yhteydet kotimaahansa 26378: 26379: Suositus 1411 (1999): suhteet Yhdistyneisiin kansakuntiin 26380: 26381: Suositus 1412 (1999): (uskonnollisten) lahkojen laiton toiminta 26382: 26383: Suositus 1413 (1999): tasa-arvo poliittisessa elämässä 26384: 26385: Suositus 1414 (1999): Kosovon kriisi ja tilanne Jugoslavian Iiittotasavallassa 26386: 26387: Suositus 1415 (1999): Euroopan ihmisoikeussopimuksen lisäpöytäkirja sosiaalisista oikeuksista 26388: 26389: Suositus 1416 (1999): Ukrainan antamien jäsenyysvelvoitteiden ja sitoumusten noudattamisesta 26390: 26391: Suositus 1417 (1999): dioxinikriisi ja elintarvikkeiden turvallisuus 26392: 26393: Suositus 1418 (1999): kuolemansairaiden ihmisoikeuksien ja ihmisarvon turvaaminen 26394: 26395: Suositus 1419 (1999): Slovakian antamien jäsenyysvelvoitteiden ja sitoumusten noudattaminen 26396: 26397: Suositus 1420 (1999): Unesco 26398: 26399: Suositus 1421 (1999): tilanne Itä-Timorissa 26400: 26401: Suositus 1422 (1999): Kaakkois-Eurooppa Kosovon kriisin jälkeen: poliittinen tilanne 26402: 26403: Suositus 1423 (1999): Kaakkois-Eurooppa Kosovon kriisin jälkeen: taloudellinenjälleenrakennustyö 26404: 26405: Suositus 1424 (1999): humaanitaarinen tilanne Jugoslavian Iiittotasavallassa, erityisesti Kosovossa ja 26406: Montenegrossa 26407: 26408: Suositus 1425 (1999): biotekniikka ja henkinen omaisuus 26409: 26410: Suositus 1426 (1999): Euroopan demokratiat terrorismin edessä 26411: 26412: Suositus 1427 (1999): humaanitaarisen lainsäädännön kunnioittaminen Euroopassa 26413: 37 26414: 26415: Suositus 1428 (1999): iäkkäiden kansalaisten tulevaisuus 26416: 26417: Suositus 1429 (1999): Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ehdokkaiden asettaminen kansallisella 26418: tasolla 26419: 26420: Suositus 1430 (1999): tiedonsaanti, osallistuminen päätöksentekoon ympäristöalalla: Århus yleis- 26421: sopimuksen täytäntöönpano 26422: 26423: Suositus 1431 (1999): Euroopan neuvoston tuleva toiminta ympäristösuojelualalla 26424: 26425: Suositus 1432 (1999): Euroopan aikavyöhykejärjestelmän noudattaminen 26426: 26427: Suositus 1433 (1999): laatumerkintä Euroopan vuoristoseuduille? 26428: 26429: Suositus 1434 (1999): jalkapallohuliganismi 26430: 26431: Suositus 1435 (1999): naisten rooli tieteessä ja teknologiassa 26432: 26433: Suositus 1436 (1999): Euroopan neuvoston virkamieskunnan neuvotteluoikeudet 26434: 26435: 26436: 3. 3. Määräykset 26437: 26438: Määräykset liittyvät muotoseikkoihin, tiedonvälitykseen, täytäntöönpanaan tai menettelytapoihin. 26439: Niiden tulee koskea asiaa, joka on jo otettu yleiskokouksen rekisteriin, eivätkä ne saa koskea 26440: asiasisältöä. Määräyksiä koskevista aloitteista voidaan äänestää ilman, että niitä ensin lähetetään 26441: komiteaan. 26442: 26443: Määräys 547 (1999): Euroopan neuvoston ihmisoikeuskomissaari 26444: 26445: Määräys 548 (1999): lastenkulttuurin kehittäminen Albaniassa 26446: 26447: Määräys 549 (1999): tilanne Lähi-idässä: lsraelis-palestiinalainen ulottuvuus 26448: 26449: Määräys 550 (1999): kansallisten turvallisuuspalvelujen valvonnasta Euroopan neuvoston jäsen- 26450: maissa 26451: Määräys 551 (1999): Kosovon kriisi ja tilanne Jugoslavian Iiittotasavallassa 26452: 26453: Määräys 552 (1999): Kosovon pakolaisten ja siirtolaisten humanitaarinen tilanne 26454: 26455: Määräys 553 (1999): suhteet Yhdistyneisiin kansakuntiin 26456: 26457: Määräys 554 (1999): Kaakkois-Eurooppa Kosovon kriisin jälkeen: taloudellinenjälleenrakennustyö 26458: 26459: Määräys 555 (1999): Euroopan demokratiat terrorismin edessä 26460: 26461: Määräys 556 (1999): humaanitaarisen lainsäädännön kunnioittaminen Euroopassa 26462: 26463: Määräys 557 (1999): humaanitaarisen lainsäädännön kunnioittaminen Euroopassa 26464: 26465: Määräys 558 (1999): Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ehdokkaiden asettaminen kansallisella 26466: tasolla 26467: Määräys 559 (1999): naisten rooli tieteessä ja teknologiassa 26468: 38 26469: 26470: 3.4. Lausunnot 26471: 26472: Lausunto 208 (1999): "Kohti rajatonta eurooppalaista yhteistyötä" (lausunto Viisaiden komitean 26473: raportista) 26474: 26475: Lausunto 209 (1999): Georgian anomus Euroopan neuvostonjäseneksi 26476: 26477: Lausunto 210 (1999): Euroopan neuvoston ihmisoikeuskomissaari: toimenkuvan luonnos 26478: 26479: Lausunto 211 ( 1999): Euroopan neuvoston budjetti vuosiksi 1999 ja 2000 26480: 26481: Lausunto 212 (1999): yleiskokouksen menot vuonna 2000 26482: 26483: Lausunto 213 (1999): siviilioikeudellinen korruptioyleissopimus 26484: 26485: Lausunto 214 (1999): Meksikon anomus tulla Euroopan neuvoston tarkkailijaksi 26486: 39 26487: 26488: Liite 4 26489: 26490: 26491: 26492: 26493: EUROOPAN NEUVOSTON PARLAMENTAARISEN 26494: YLEISKOKOUKSEN ERITYISVIERAAT VUONNA 1999 26495: Valtioiden edustajat 26496: 26497: Unkarin parlamentin puhemies JanosADER 26.1.1999 26498: Slovenian presidentti Milan KUCAN 26.1.1999 26499: Liettuan presidentti Vaidas ADAMKUS 27.1.1999 26500: Georgian parlamentin puhemies ZHV ANIA 27.1.1999 26501: Bulgarian parlamentin puhemies SOKOLOV 28.1.1999 26502: Tsekin pääministeri Milos ZEMAN 26.4.1999 26503: Georgian presidentti EduardSHEVARDNADZE 27.4.1999 26504: Albanian presidentti Rexhep MEIDANI 28.4.1999 26505: Makedonian pääministeri Ljubco GEORGIEVSKI 23.6.1999 26506: Moldovan presidentti Petru LUCINSCHI 24.6.1999 26507: Puolan parlamentin puhemies PLAZYNSKI 20.9.1999 26508: Portugalin parlamentin puhemies Antonio de ALMEIDA SANTOS 21.9.1999 26509: Montenegron presidentti Milo DJUKANOVIC 22.9.1999 26510: 26511: 26512: Kansainvälisten järjestöjen edustajat 26513: 26514: ETYJ:n ministerikomitean puheenjohtaja 26515: Norjan ulkoasiainministeri Knut VOLLEBAEK 26.1.1999 26516: Erityisedustaja Bosnia-Hertsegovinassa Carlos WESTENDORP 27.4.1999 26517: Bosnia-Hertsegovinan ihmisoikeusvaltuutettu Gret HALLER 27.4.1999 26518: Euroopan liikenneministerikonferenssin puheenjohtaja 26519: Puolan liikenneministeri Tadeusz SYRYJCZYK 29.4.1999 26520: ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen presidentti Helle DEGN 21.6.1999 26521: Parlamenttienvälisen liiton neuvoston presidentti Mig~el Angel MARTINEZ 21.6.1999 26522: Euroopan jälleenrakennuspankin presidentti Horst KOHLER 22.6.1999 26523: OECD:npääsihteeri Donald JOHNSTON 22.9.1999 26524: Punaisen ristin presidentti Cornello SOMMARUGA 23.9.1999 26525: 40 26526: 26527: Liite 5 26528: 26529: 26530: 26531: 26532: EUROOPAN NEUVOSTON JÄSENVALTIOT 26533: Perustajajäsenet ( 1949) 26534: 26535: Belgia 26536: Tanska 26537: Ranska 26538: Irlanti 26539: Italia 26540: Norja 26541: Luxemburg 26542: Alankomaat 26543: Ruotsi 26544: Iso-Britannia 26545: 9.8.1949 Kreikka 26546: 7.3.1950 Islanti 26547: 13.4.1950 Turkki 26548: 13.7.1950 Saksa 26549: 16.4.1956 Itävalta 26550: 24.5.1961 Kypros 26551: 6.5.1963 Sveitsi 26552: 29.4.1965 Malta 26553: 22.9.1976 Portugali 26554: 24.11.1977 Espanja 26555: 23.11.1978 Liechtenstein 26556: 16.11.1988 San Marino 26557: 5.5.1989 Suomi 26558: 6.11.1990 Unkari 26559: 26.11.1991 Puola 26560: 7.5.1992 Bulgaria 26561: 14.5.1993 Viro 26562: 14.5.1993 Liettua 26563: 14.5.1993 Slovenia 26564: 30.6.1993 Tsekki 26565: 30.6.1993 Slovakia 26566: 7.10.1993 Romania 26567: 10.11.1994 Andorra 26568: 10.2.1995 Latvia 26569: 13.7.1995 Albania 26570: 13.7.1995 Moldova 26571: 9.11.1995 Ukraina 26572: 9.11.1995 Makedonia 26573: 28.2.1996 Venäjä 26574: 6.11.1996 Kroatia 26575: 27.4.1999 Georgia 26576: 41 26577: 26578: Liite 6 26579: 26580: 26581: 26582: 26583: EUROOPAN NEUVOSTON TOIMINTAAN 26584: OSALLISTUVAT MUUT MAAT 26585: Yleiskokouksen erityisvieraat ja hakijamaat 26586: 26587: Armenia Gäsenanomus vuodelta 1996) 26588: Azerbaidzan Gäsenanomus vuodelta 1996) 26589: Bosnia ja Hertsegovina Gäsenanomus vuodelta 1995) 26590: (Valko-Venäjän erityisvierasasema lakkautettu tammikuussa 1997) 26591: 26592: 26593: Jäsenyyttä hakeneet maat 26594: 26595: Jugoslavian liittotasavalta Gäsenanomus vuodelta 1998; ei jatkokäsittelyyn toistaiseksi) 26596: Monaco Gäsenanomus vuodelta 1998) 26597: 26598: 26599: Euroopan neuvoston tarkkailijat 26600: 26601: Israel (ainoastaan yleiskokouksen tarkkailija vuodesta 1961) 26602: Japani (ainoastaan ministerikomitean tarkkailija vuodesta 1996) 26603: Kanada (sekä yleiskokouksen että ministerikomitean tarkkailija vuodesta 1996) 26604: Meksiko (sekä yleiskokouksen että ministerikomitean tarkkailija vuodesta 1999) 26605: USA (ainoastaan ministerikomitean tarkkailija vuodesta 1995) 26606: 26607: 26608: 26609: 26610: 6 200277 26611: 42 26612: 26613: Liite 7 26614: 26615: 26616: 26617: EUROOPAN NEUVOSTON TOIMINTA 26618: 26619: 26620: 26621: 26622: 800 MILJ. EUROOPPALAISTA 26623: 26624: 26625: 26626: 26627: KANSALLISET 26628: PARLAMENTIT 26629: 26630: 26631: 26632: 26633: MINISTERI· PARLAMEN- 26634: KOMITEA TAARINEN Euroopan 26635: 41 ulkoasiain- YLEISKOKOUS paikallis- ja 26636: ministeriä 291 jäsentä aluehallintovi- 26637: ranomaisten 26638: kongressi 26639: (CLRAE) 26640: 26641: 26642: ~ 26643: 26644: 26645: 26646: Neuvotteluja 26647: 26648: 26649: SIHTEERISTÖ 26650: virkamiestä 26651: 43 26652: 26653: 26654: 26655: 26656: Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunta 26657: FIN-00102 Eduskunta 26658: puh. (+358 9) 4321 26659: fax. (+258 9) 432 3529 26660: http://fakta.eduskunta.fi 26661: sähköposti: gunilla.carlander@eduskunta.fi 26662: http://www .coe.int 26663: http://stars.coe.int 26664: K 6/2000 vp 26665: 26666: 26667: 26668: 26669: EUROOPAN TURVALLISUUS- JA 26670: YHTEISTYÖJÄRJESTÖN SUOMEN 26671: VALTUUSKUNNAN KERTOMUS 26672: ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen 26673: toiminnasta vuonna 1999 26674: ISSN 1457-5418 26675: OY EOITAAB, HELSINKI2000 26676: Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön 26677: parlamentaarisen yleiskokouksen 26678: Suomen valtuuskunta 26679: 26680: 26681: 26682: 26683: Eduskunnalle 26684: 26685: Eduskunnan työjärjestyksen 10 §:n mukaisesti Euroopan turvallisuus- ja yh- 26686: teistyöjärjestön parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunta antaa 26687: kunnioittaen eduskunnalle kertomuksen ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouk- 26688: sen toiminnasta vuoden 1999 istuntokaudella. 26689: 26690: Helsingissä, 31. maaliskuuta 2000 26691: 26692: 26693: Riitta Uosukainen 26694: 26695: 26696: 26697: 26698: Gunilla Carlander 26699: 26700: 26701: 26702: 26703: 209052G 26704: 5 26705: 26706: 26707: 26708: 26709: SISÄLLYSLUETTELO 26710: 26711: 1 Tiivistelmä ... .. .. ......... .. ... .. .. ...... ............ ... .. ................. .......... .. .......... .. ...... ....... .... .. . 7 26712: 26713: 2 ETYJ:n kokonaisorganisaatio ja parlamentaarisen yleiskokouksen toimintamuodot 8 26714: 26715: 3 Suomi ETY J:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnassa ........... .. ...... .............. 9 26716: 4 Parlamentaarisen yleiskokouksen kokoukset vuonna 1999 ...................................... 10 26717: 4.1 Yleiskokouksen 9. istunto Pietarissa............................................................... 10 26718: 4.2 Pysyvän komitean kokoukset.......................................................................... 12 26719: 4.3 Puheenjohtajiston kokoukset.......................................................................... 13 26720: 26721: 5 Erilliskysymykset ...... ..... .. .. ... ... ... ....... ... .. .......... .. ............... .. ..... ....... .. .......... ..... ..... 13 26722: 5.1 Yleiskokouksen demokratia-työryhmät.......................................................... 13 26723: 5.2 Vaalitarkkailu ................................................................................................. 14 26724: 5.3 Talous-, tiede-, teknologia- ja ympäristökomitean konferenssi Nantesissa ..... 15 26725: 5.4 Yhteistyö muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa ...................................... 16 26726: 26727: Liitteet 26728: 1 ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunta.......................... 17 26729: 2 Yleiskokouksen hyväksymät asiakirjat .............................................................. .... 18 26730: 3 ETYJ:n jäsenvaltiot ............................................................................................... 19 26731: 7 26732: 26733: 26734: 26735: 26736: 1 Tiivistelmä 26737: 26738: Laajapohjainen kansainvälinen toiminta Eu- heenjohtajiston kokousten aikana. Yleiskokouk- 26739: roopan turvallisuuden ja yhteistyön edistämisek- sen presidentti on ollut se henkilö, joka on tuon- 26740: si sai uudet muodot, kun vuonna 1975 Helsingis- nut esille yleiskokouksen kannan ETYJ:n toi- 26741: sä allekirjoitettiin ETYK:n loppuasiakirja. Mar- meenpanevalle sektorille. 26742: raskuussa 1990 tämä prosessi sai uudet institutio- Eräs pääasiallisista yleiskokouksen ja ministe- 26743: naaliset toimintamuodot. Perustettiin pysyviä rikomitean keskustelunaiheista on kertomus- 26744: toimintaelimiä,joidenjoukossa oli parlamentaa- vuonna ollut ETYJ:n uuden turvallisuusasiakir- 26745: rinen yleiskokous. jan hyväksyminen Istanbulin huippukokoukses- 26746: ETY J:n parlamentaarisen yleiskokouksen toi- sa marraskuussa 1999 sekä alueelliset kriisit 26747: mintamuodot noudattavat samoja pääpiirteitä (mm. Tshetshenia, Kosovo). ETYJ:n Istanbulin 26748: kuin muut kansainväliset parlamentaarikkofoo- huippukokouksen peruskirja ( Charter for Euro- 26749: rumit, jotka toimivat vuorovaikutuksessa järjes- pean Security) on ETYJ:n kolmas laaja poliitti- 26750: tön hallitustenvälisen toiminnan kanssa. sesti sitova peruskirja. Peruskirjan tavoitteena 26751: ETYJ:n parlamentaarinen yleiskokous on ai- on luoda entistä tehokkaampi yhteinen Euroo- 26752: noa parlamentaarikkofoorumi, joka käsittelee pan turvallisuusalue. Peruskirjan lisäksi Istanbu- 26753: laaja-alaisesti Euroopan turvallisuutta ja jossa lin huippukokous hyväksyi myös Istanbulin 26754: ovat edustettuina kaikkien Euroopan maiden li- huippukokouksen julistuksen. Peruskirjassa on 26755: säksi myös Yhdysvallat ja Kanada. Parlamen- todettu, että ETYJ:n parlamentaarisesta yleisko- 26756: taarisen yleiskokouksen menettelytavat ovat kouksesta on muodostunut ETYJ:n eräs tär- 26757: pääpiirteiltään säilyneet samanlaisina, joskin keimpiä instituutioita, jonka rooli demokratian 26758: eräitä säännöksiä on tarkistettu vuoden 1998 edistäjänä on jatkuvasti kasvanut. Huippuko- 26759: sääntöuudistuksen myötä. Järjestön laaja jäsen- kous kehottaakin parlamentaarista yleiskokous- 26760: pohja selittää jäsenkunnan hajanaisuuden ja ta kehittämään edelleen toimintamuotojaan tällä 26761: asettaa erityiset haasteet toiminnan tavoitteen- alalla. 26762: asettelulle sekä kokouskalenterille. Yleiskokouksen heinäkuussa Pietarissa hy- 26763: Täysistuntoja on yksi vuodessa, heinäkuussa. väksymän päätöslauselman ETYJ:n demokraat- 26764: Yleiskokouksen sääntömääräiset kolme komi- tisesta vajeesta voidaan katsoa pyrkivän samaan 26765: teaa kokoontuvat ainoastaan täysistunnon yh- suuntaan. 26766: teydessä. Komiteat voivat tällöin järjestää yhtei- ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen is- 26767: siä kokouksia. Vuoden aikana kokoontuvat erik- tuntojen rajoittuminen yhteen vuotuiseen ko- 26768: seen pysyvä komitea, puheenjohtajisto ja laajen- koukseen on leimannut ETYJ-parlamentaarik- 26769: nettu puheenjohtajisto sekä mahdolliset ad hae- kojen toimintaa samoin käytäntö, jonka mukaan 26770: työryhmät. Toimintavuoden aikana yleisko- yleisistunnossa on yksi pääaihe, jota käsitellään 26771: kouksen presidentillä on haastava tehtävä ylläpi- kaikissa kolmessa komiteassa. Yleiskokouksen 26772: tää kontakteja jäsenmaihin sekä oman toimin- lisäaiheista,jotka liittyvät ajankohtaisiin poliitti- 26773: tansa kautta edistää ETYJ:n periaatteiden esiin- siin kysymyksiin, onkin usein tullut istunnon po- 26774: tuomista ja kunnioittamista koko ETYJ:n liittisesti mielenkiintoisimpia keskusteluja. Pää- 26775: alueella. aihe ja lisäaiheet ovat usein joutuneet "kilpaile- 26776: Yleiskokous on määrätietoisesti pyrkinyt toi- maan" kokousajasta. 26777: mimaan hyvässä yhteistyössä ETYJ:n hallitus- Viime vuosien aikana yleiskokous on pyrkinyt 26778: tenvälisten toimielinten (ministerikomitean, eri- kehittämään uusia joustavia työmuotoja istunto- 26779: tyisvaltuutettujen ym.) kanssa. Vuoropuhelua jen ulkopuolella. Toisen komitean aloitteesta on 26780: käydään täysistunnon, pysyvän komitean ja pu- järjestetty kaksi konferenssia (vuosina 1997 ja 26781: 8 26782: 26783: 1999),joihin oli kutsuttu ETYJ:n valtuuskuntien ties, Max van der Stoel), demokraattisten insti- 26784: lisäksi ETYJ:n alueella toimivat kansainväliset tuutioiden ja ihmisoikeuksien toimisto ( Office of 26785: yhteistyöjärjestöt. Kutsuttavien joukossa on ol- Democratic and International human Rights, joh- 26786: lut myös yhteistyöelimiä, joilla ei ole parlamen- taja Gerard Stoudmann), mediavaltuutettu 26787: taarista ulottuvuutta. Ranskan aloitteesta liik- (Representative on Freedom of Media, Freimut 26788: keelle lähtenyt prosessi pyrkii kartoittamaan Duwe), talous- ja ympäristöasiamies ( Coordi- 26789: ETYJ:n alueella toimivat kansainväliset toimijat nator for Economic and Environmental Activities, 26790: sekä lisäämään tiedon ja kokemusten vaihtoa Thomas Price), sekä ETYJ:n tasa-arvoasioiden 26791: näiden välillä. neuvonantaja Monika Wohlfeld ja ODIHR:n 26792: Nykyisen yleiskokouksen presidentin aloit- tasa-arvoasiain neuvonantaja Alison Jolly. 26793: teesta on perustettu nk. demokratia-työryhmiä ETYJ:llä on myös pysyviä missiaita (Permanent 26794: (democracy teams), joiden tehtävä on perehtyä missions) noin kymmenessä maassa. 26795: alueellisiin turvallisuus- ja demokratiaongelmiin Parlamentaarisen yleiskokouksen kansainvä- 26796: sekä edistää demokratian ja oikeusvaltion peri- linen sihteeristö työskentelee Kööpenhaminassa 26797: aatteiden lujittamista. Ensimmäinen tällainen pääsihteeri Spencer Oliverin johdolla. Sihteeris- 26798: demokratia-työryhmiä perustettiin Valko-Venä- tön apulaispääsihteeri on Pentti Väänänen Suo- 26799: jän tilannetta silmällä pitäen vuonna 1998. Ko- mesta. 26800: kemus Valko-Venäjä- työryhmän työskentelystä Vuonna 1991 perustettu ETYJ:n parlamen- 26801: on ollut erittäin myönteinen, sillä pienimuotoi- taarinen yleiskokous kokoontuu täysistuntoon 26802: nen työryhmä, johon kuuluu 5-7 kansanedusta- kerran vuodessa heinäkuun alussa. lstuntoihin 26803: jaa eri maista antaa mahdollisuuden joustavaan osallistuvat kaikkien jäsenvaltioiden parlamen- 26804: työskentelyyn ja suoraan vuoropuheluun ao. taariset valtuuskunnat poikkeuksena Jugosla- 26805: maan edustajien, hallituksen, opposition, viran- vian liittottasavalta, jonka jäsenyys jäädytettiin 26806: omaisten ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Marras- vuonna 1992. 26807: kuussa 1999 perustettiin Moldova-työryhmä, Parlamentaarisen yleiskokouksen tehtävänä 26808: jonka vetäjäksi tuli Kimmo Kiljunen Suomesta. on seurata ETY J :n ta voitteiden toteutumista, 26809: Suunnitelmissa on perustaa vielä muutama työ- keskustella ETYJ:n ministerineuvostossa ja 26810: ryhmä vuoden 2000 aikana. huippukokouksissa käsiteltävistä aiheista sekä 26811: tukea demokraattisten instituutioiden toimintaa 26812: ja edistää konfliktien rauhanomaista ratkaisua. 26813: Tässä tarkoituksessa parlamentaarinen yleisko- 26814: 2 ETYJ :n kokonaisorganisaatio ja kous antaa suosituksia ja ehdotuksia ministeri- 26815: parlamentaarisen yleiskokouksen neuvostolle. 26816: toimintamuodot Ministerineuvoston puheenjohtaja sekä edel- 26817: lämainitut ETY J :n erityisvaltuutetut osallistuvat 26818: ETY J :n institutionalistumisprosessi vakiintui pääsääntöisesti parlamentaarisen yleiskokouk- 26819: Pariisin huippukokouksessa marraskuussa 1990, sen ja pysyvän kokouksen istuntoihin, jolloin 26820: jolloin päätettiin eräiden pysyvien toimintaelin- käydään ETYJ:n instituutioidenvälistä vuoro- 26821: ten, mm. parlamentaarisen yleiskokouksen, pe- puhelua. 26822: rustamisesta. Yleiskokouksella on kolme sääntömääräistä 26823: ETYJ:n poliittiset elimet ovat: huippuko- komiteaa: poliittinenja turvallisuuskomitea (Ge- 26824: koukset (valtiopäämiehet), ministerineuvosto neral Committee on Political Affairs and Securi- 26825: (Ministerial Council), pysyvä neuvosto (Perma- ty ), talous-, tiede-, teknologia- ja ympäristöko- 26826: nent Council), turvallisuusyhteistyönfoorumi mitea (General Committee on Economic Affairs, 26827: (Forumfor Security Cooperation) sekä parlamen- Science, Technology and Environment) ja ihmis- 26828: taarinen yleiskokous (Parliamentary Assembly). oikeus-, demokratia- ja humanitaaristen kysy- 26829: Puheenjohtajamaalla on kokonaisvastuu toimin- mysten komitea (General Committee on Democ- 26830: nasta. Puheenjohtajuus kestää vuoden ja oli racy, Human Rights and Humanitarian Questi- 26831: vuonna 1998 Puolalla, jonka jälkeen se siirtyi ons). Lisäksi yleiskokouksella on mahdollisuus 26832: vuonna 1999 Norjalle. Vuonna 2000 puheenjoh- perustaa määräaikaisia ad hae-työryhmiä. 26833: tajuus siirtyy Itävallalle. Yleiskokouksen Pysyvään komiteaan (Stan- 26834: ETYJ-sihteeristö työskentelee Wienissä. Sih- ding Committee) kuuluvat valtuuskuntien pu- 26835: teeristön alaisuudessa toimivat vähemmistöval- heenjohtajat, puheenjohtajiston jäsenet sekä 26836: tuutettu (High Commissioner on National Minori- komiteoiden toimihenkilöt, ja sen tehtävä on vai- 26837: 9 26838: 26839: mistella yleiskokouksen istunnossa käsitehäviä 3 Suomi ETYJ :n parlamentaarisen 26840: asioita. Pysyvällä komitealla on mahdollisuus yleiskokouksen toiminnassa 26841: hyväksyä kiireellisiä poliittisia kysymyksiä kos- 26842: kevia päätöslauselmia. Suomen ETYJ-valtuuskuntaan kuuluu kuusi 26843: Pysyvä komitea valitsee yleiskokouksen presi- varsinaista ja kuusi varajäsentä, jotka valitaan 26844: dentin ehdotuksesta vuoden istunnon pääaiheen, koko vaalikaudeksi. Valtuuskunnan jäsenten lu- 26845: jota kolme komiteaa valmistelevat oman toimi- kumäärä on määritelty ETYJ:n parlamentaari- 26846: alansa puitteissa. Päätös vuoden aiheesta teh- sen yleiskokouksen menettelytapasäännöissä. 26847: dään yleensä pysyvän komitean kokouksessa ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen kah- 26848: tammi-helmikuussa. tena ensimmäisenä toimintavuonna Suomen 26849: Yleiskokous valitsee (yleensä kahdeksi vuo- eduskuntaa edustavana valtuuskuntana toimi 26850: deksi) itselleen presidentin (puhemiehen), joka Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunta täy- 26851: edustaa yleiskokousta mm. ETYJ:n ministeri- dennettynä puhemiehellä. Vuonna 1993 valittiin 26852: neuvostossa. Yleiskokous on täten presidenttin- ensimmäistä kertaa Suomen ETYJ-valtuuskun- 26853: sa kautta läsnä mm. ETYJ:n ministerineuvoston nan jäsenet uusittujen sääntöjen mukaan. 26854: nk. troikan kokouksissa ja virkamiesneuvoston Eduskunta toimitti vaalisäännön 7 §:n mukai- 26855: kokouksissa. Hän esittää myös yleiskokouksen sesti ja Eduskunnan työjärjestyksen 62 b §:n no- 26856: puheenvuoron huippukokokouksissa. Presiden- jalla 26857: tillä on lisäksi mahdollisuus osallistua useiden Suomen ETYJ-valtuuskunnan 7. huhtikuuta 26858: kansainvälisten parlamentaaristen yleiskokous- 1999 koko vaalikaudeksi. Huhtikuun 8. päivänä 26859: ten (kuten Euroopan neuvoston, Euroopan par- 1999 pidetyssä järjestäytymiskokouksessa val- 26860: lamentin, NA TO:n parlamentaarikkokouksen) tuuskunta valitsi puheenjohtajakseen puhemies 26861: istuntoihin. Yleiskokouksen presidenttiä avus- RiittaUosukaisen (kok) ja varapuheenjohtajiksi 26862: taa yhdeksän varapresidenttiä, joiden toimikausi Kimmo Kiljusen (sd) ja Juha Korkeaojan (k). 26863: on kolme vuotta. Kolme yhdeksästä varapresi- Valtuuskunnan muut varsinaiset jäsenet ovat 26864: dentistä valitaan kerrallaan. Katja Syvärinen (vl), Gunnar Jansson (r) ja Anni 26865: Yleiskokouksen presidentti ja varapresidentit Sinnemäki (vihr) sekä varajäsenet Saara Karhu 26866: sekä varainhoitaja muodostavat yleiskokouksen (sd), Markku Rossi (k), Petri Neittaanmäki (k), 26867: puheenjohtajiston. Paula Kokkonen (kok), Veijo Puhjo (vl) ja Leea 26868: Istuntojen välisenä aikana kokoontuu pu- Hiltunen (skl). Markku Rossin edustajantoimen 26869: heenjohtajisto (Bureau) sääntömääräisessä ko- päättymisen johdosta hänen tilalleen valittiin 26870: koonpanossaan (presidentti, varapresidentit ja 24.9.1999 ed. Mirja Ryynänen (k). Täysistunnos- 26871: rahastonhoitaja) tai laajennetussa kokoonpa- sa 16. joulukuuta 1999 ed. Juha Korkeaojalie 26872: nossa (Enlarged Bureau), johon kuuluvat edellä- myönnettiin vapautus valtuuskunnan jäsenyy- 26873: mainittujen henkilöiden lisäksi komiteoiden toi- destä ja hänen tilalleen valittiin ed. Liisa Hyssälä. 26874: mihenkilöt. Laajennettu puheenjohtajisto käsit- Eduskunnan uudessa työjärjestyksessä joka 26875: telee komiteoiden alustavat raportit keväällä tulee voimaan 1. maaliskuuta 2000 Suomen 26876: kerran kokouksessa (yleensä huhtikuussa), en- ETY]-valtuuskuntaa koskevat säännökset on 26877: nen kuin ne toimitetaan kansallisille valtuuskun- täsmennetty. Työjärjestyksen pykälässä 10 on 26878: nille. säädetty valtuuskunnalle velvollisuus antaa 26879: Eduskunnan puhemies Ilkka Suominen toimi eduskunnalle kertomus toiminnastaan. 26880: ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen en- Valtuuskunta on kertomusvuonna pitänyt vii- 26881: simmäisenä presidenttinä vuosina 1992-1994. si kokousta. 26882: Yleiskokouksen istunnossa Kööpenhaminassa Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja 26883: 1998 yleiskokouksen presidentiksi valittiin Tans- Kimmo Kiljunen valittiin heinäkuussa 1999 poliit- 26884: kan Folketingetin ulkoasiainvaliokunnan pu- tisen ja turvallisuuskomitean puheenjohtajaksi. 26885: heenjohtaja Helle Degn (sos). Hänet valittiin uu- Varapuheenjohtaja Kiljunenjatkaa myös hei- 26886: delleen heinäkuussa 1999 Pietarin istunnossa. näkuussa 1998 perustetun ad hae Valko- Venäjä- 26887: Yleiskokouksen presidentti Helle Degn on työryhmän jäsenenä. Ad hoc Valko-Venäjä-työ- 26888: kertomusvuonna osallistunut ETYJ:n huippu- ryhmän puitteissa kuuden hengen ryhmä Valko- 26889: kokoukseen Istanbulissa, ministerikomitean Venäjältä seurasi Suomen eduskuntavaalien toi- 26890: alaisiin kokoukssiin, muun muassa nk. troikan mitusta maaliskuussa 1999. Valkovenäläisten tu- 26891: kokouksiin ja virkamiesneuvoston (Permanent tustumisohjelma järjestettiin yhteistyössä ulko- 26892: Council) kokouksiin. asiainministeriön kanssa. 26893: 26894: 2 209052G 26895: 10 26896: 26897: Ennen lähtöä yleiskokouksen istuntoon Pieta- 2 ETYJ:n demokraattisen vajeen korjaaminen 26898: rissa heinäkuussa valtuuskunta järjesti briefing- (Presidentti Helle Degnin aloite); 26899: tilaisuudenjossa ulkoasiainministeriön edustajat 3 Tilanne Valko-Venäjällä (ad hoc Valko-Ve- 26900: selostivat ETYJ:n toimintaa hallitustenvälisen näjä-työryhmän aloite); 26901: toiminnan kannalta. 4 Alueellinen infrastruktuuri kaakkois-Eu- 26902: Yleiskokouksen presidentti Helle Degn vierai- roopassa; 26903: li Suomessa 18.ja 19.lokakuuta 1999. Vierailun 5 ETYJ:n rooli konfliktien estämisessä ja krii- 26904: aikana hän keskusteli Suomen ETYJ-valtuus- sinhallinnassa; 26905: kunnan ja ulkoasiainvaliokunnan kanssa sekä 6 Naisten ja lasten kauppa (USA:n aloite); 26906: tapasi Tasavallan presidentti Martti Ahtisaaaren 7 Galina Staravoitovan murha (USA:n aloi- 26907: ja valtiosihteeri Jukka Valtasaaren ulkoasiainmi- te); 26908: nisteriöstä. 8 Ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaattei- 26909: Marraskuussa ETYJ-valtuuskuntajärjesti yh- den edistäminen Venäjällä (Norjan aloite). 26910: teistyössä Suomen WEU:nja NATO-parlamen- Pietarin istunnon loppuasiakirja (St Peters- 26911: taarisen yleiskokousten tarkkailijavaltuuskun- burg Declaration) koostuu 11 päätöslauselmasta 26912: tien kanssa seminaarin, jossa ulkoasiainministe- eli pääaiheen kolmesta päätöslauselmatekstistä 26913: riön edustajat selostivat kolmenjärjestön nykyti- sekä kahdeksan lisäaiheen päätöslauselmista 26914: lannetta ja tulevaisuudennäkymiä. (yhteensä 29 sivua). Loppuasiakirja on siis jälleen 26915: kerran suhteellisen pitkä. Pääaiheen kolmen ala- 26916: osan suositustekstit sisältävät osittain erittäinkin 26917: yksityiskohtaisia suosituksia, joiden tärkeys on 26918: 4 Parlamentaarisen yleiskokouksen ilmiselvä ja kiistaton, mutta joiden seikkaperäi- 26919: toiminta nen Iuetteleminen ei välttämättä aina olisi tar- 26920: peen. Loppuasiakirjan tekstin tiivistäminen voisi 26921: 4.1 9. istunto Pietarissa tulevaisuudessa olla eduksi loppuasiakirjan luet- 26922: tavuuden ja jatkokäsittelyn kannalta. 26923: ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen 8. 26924: istunto järjestettiin 6.-1 0. 7.1999 Pietarissa, jo- Euroopan turvallisuus 21. vuosisadalla 26925: hon oli kokoontunut ETYJ:n 54. jäsenmaan val- Poliittisen komitean valmistelemassa päätös- 26926: tuuskunnat Taurian palatsiin. (Palatsissa toimii lauselmaosuudessa käsitellään ETYJ:n roolia 26927: mm. IVY:n sihteeristö.) Euroopan muuttuvassa turvallisuusympäristös- 26928: Suomen valtuuskuntaa yleiskokouksen istun- sä, ETYJ:n päätöksentekomenettelyä (§ 11) ja 26929: nossa johti Eduskunnan puhemies Riitta Uosu- työskentelytapoja (§ 32-35) sekä suhteita mui- 26930: kainen; valtuuskunnan muut jäsenet olivat val- hin kansainvälisiinjärjestöihin (§ 14, 15). ETYJ:n 26931: tuuskunnan varapuheenjohtajat Kimmo Kilju- uusista toimintatavoista korostetaan erityisesti 26932: nen ja Juha Korkeaoja sekä edustajat Katja Sy- "demokratia-ryhmien" (democracy teams, 26933: värinen, Anni Sinnemäki ja Petri Neittaanmäki. § 12-13) ja humanitaarityöryhmien (humanita- 26934: Istunnon pääaihe oli yhteinen turvallisuusmalli rian task forces, § 19) panosta. Lopuksi päätös- 26935: ja demokratia 21. vuosisadalla (Common security lauselmassa lausutaan yleiskokouksen tuki 26936: and democracy in the21st century). Aihetta käsi- ETYJ:n aseidenriisunta-alaitteille (§ 22-29). 26937: teltiin eri näkökulmista yleiskokouksen kolmes- Talous- ym. komitean valmistelemassa pää- 26938: sa pysyvässä komiteassa. töslauselmaosuudessa otetaan esille muutokset 26939: Aiheen valinnassa oli otettu huomioon mm. maailmantaloudessa ja kaupankäynnissä ja 26940: ETYJ:ssä käynnissä oleva työ uuden Euroopan niiden tuomat erityisongelmat (talousrikollisuu- 26941: turvallisuuden peruskirjan (Charter on European den ja korruption lisääntyminen, maatalouden 26942: Security) laatimiseksi. Työ perustui vuonna 1994 muuttuva tilanne, ympäristöongelmien kärjisty- 26943: Budapestissa käynnistettyyn turvallisuusmalli- minen sekä sosiaaliturvan turvaaminen). Teksti 26944: hankkeeseen, jonka tavoitteena oli uuden perus- sisältää ehdotuksia siitä, miten ETY J yleisesti ja 26945: kirjan hyväksyminen Istanbulin huippukokouk- yleiskokous erityisesti voisi käsitellä edellä mai- 26946: sessa marraskuussa 1999. nittuja ongelmia (§ 55-67). Tekstissä viitataan 26947: Pääaiheen lisäksi Pysyvä komitea hyväksyi erityisesti yleiskokouksen toisen komitean Mo- 26948: käsiteltäväksi kahdeksan lisäaihetta naco-prosessiin. 26949: 1 Kosovon tilanne (puheenjohtajiston ehdo- Demokratia- ja ihmisoikeuskomitean valmis- 26950: tus); telema päätöslauselmaosuus on pisin (68 kohtaa) 26951: 11 26952: 26953: ja sisältää runsaasti suosituksia kansallisen lain- Naisten ja lasten kauppa 26954: säädännön, kansainvälisen oikeusnormiston, de- Päätöslauselmaehdotuksen naisten ja lasten 26955: mokraattisten instituutioiden sekä kansalaisten kaupasta oli esittänyt USA:n valtuuskunta. Siinä 26956: oikeusturvan kehittämiseksi. Erityistä huomiota ehdotetaan sekä kansallisia että yhteisiä kansain- 26957: kiinnitetään vaaleihin liittyviin kysymyksiin (§ välisiä keinoja naisten ja lasten kaupan estämisek- 26958: 115-119). si. ODIHR:ia kehotetaanjärjestämään asiantun- 26959: tijaseminaari yhteisen strategian löytämiseksi. 26960: Kosovo 26961: Kosovon tilannetta koskeva päätöslauselma Galina Starovoitova 26962: oli ainoa teksti, jota ei hyväksytty yksimielisesti, Venäjän duuman jäsen Galina Starovoitova 26963: sillä Venäjä pidättäytyi äänestyksessä. Venäjän murhattiin raa'asti Pietarissa marraskuussa 26964: eriävä mielipide liittyi kohtaan 29,joka käsittelee 1998. Yhdysvaltain valtuuskunnan aloitteesta 26965: kansainvälisen tuomioistuimen toimintaa. yleiskokous hyväksyi lyhyen päätöslauselman, 26966: jossa mm. tuomitaan murha ja kehotetaan Venä- 26967: jän hallitusta käyttämään kaikki voimassaolevat 26968: Valko- Venäjä keinot, jotta syylliset saadaan kiinni, sekä 26969: Ad hoc Valko-Venäjä-työryhmän päätöslau- ETYJ:n jäsenmaita tarvittaessa auttamaan Ve- 26970: selmassa kehotetaan mm. työryhmää jatkamaan näjän hallitusta tässä tehtävässä. 26971: työtään poliittisen vuoropuhelun aikaansaami- 26972: seksi Valko-Venäjällä sekä Valko-Venäjän halli- Ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteiden 26973: tusta ryhtymään toimenpiteisiin demokraattis- edistäminen Venäjällä 26974: ten vaalien järjestämiseksi. Norjan valtuuskunnan aloitteesta hyväksyt- 26975: tiin päätöslauselmateksti, jossa kehotetaan ylei- 26976: sesti Venäjän hallitusta ponnistelemaan oikeus- 26977: Alueellinen infrastruktuuri kaakkois-Euroopassa järjestelmän uudistamiseksi sekä mainitaan 26978: Tässä päätöslauselmassa viitataan kehityk- Aleksantr Nikitin esimerkkinä oikeustapaukses- 26979: seen Serbiassa ja Montenegrossa ja vedotaan jä- ta jossa ei ole kaikilta osin ole noudatettu eu- 26980: senmaihin,jotta ne mobilisoisivat kansainvälistä rooppalaisia ja erityisesti EN :n ihmisoikeussopi- 26981: apua, joka edistäisi väestön hyvinvointia koko muksen velvoittamia periaatteita. 26982: alueella. 26983: Suomen valtuuskunta osallistui aktiivisti 26984: ETYJ:n demokraattinen vaje yleiskeskusteluun Pietarissa. Puhemies Riitta 26985: ETYJ:n yleiskokouksen presidentti Degn on Uosukainen korosti puheenvuorossaan yleisko- 26986: johdonmukaisesti pyrkinyt korostamaan kouksessa alussa ETYJ:n parlamentaarisen ulot- 26987: ETYJ:n parlamentaarista ulottuuvuutta. Teksti tuvuuden merkitystä ETYJ:n Helsingin hengen 26988: sisältää ehdotuksia siitä, miten yleiskokouksen mukaisesti. Puhemies totesi, että ETYJ:llä on 26989: asemaa voitaisiin parantaa; mm. ETYJ:n parla- keskeinen katto-organisaation rooli Kosovon 26990: mentaarisen yleiskokouksen enemmistön tulisi kriisin normalisoivassa vaiheessa, ja, että kan- 26991: hyväksyä ETYJ:n pääsihteerin valinta ("SG ... be sainvälistä yhteisöä edustaville rauhaa turvaavil- 26992: approved by majority vote ... "), ja yleiskokouk- le joukoille Kosovossa on annettava yhteinen 26993: sen tulisi antaa lausuntonsa ennen kuin ministeri- tuki. ETYJ:n peruskirjan mukaista on huolehtia 26994: komitea tekee merkittäviä päätöksiä ("before vähemmistöjen asemasta, ihmisoikeuskysymyk- 26995: making major decision ... ask the opinion of the sistä sekä ihmisoikeusrikkomusten selvittämises- 26996: PA"). tä. Puhemies otti myös esille ETY J :n uuden pe- 26997: ruskirjan valmistelut, ja totesi, että uuden ja po- 26998: ETYJ:n rooli konfliktien estämisessä ja kriisin- liittisesti sitovan peruskirjan tulisi vahvistaa 26999: hallinnassa ETYJ:n toimintakykyä ja luoda yhä paremmat 27000: Edellä mainitussa päätöslauselmaosuudessa toimintamahdollisuudet vaativienkin tehtävien 27001: esitetään keinoja, joilla ETYJ:n rakenteellisia suorittamiseen. 27002: toimintaedellytyksiä konfliktien estämisessä ja Varapuheenjohtaja Kimmo Kiljunen lausui 27003: kriisinhallinnassa voitaisiin kohentaa, mm. lisää- yleiskeskustelussa tukensa presidentti Degnin 27004: mällä pääsihteerin valtuuksia(§ 7), turvaamalla aloitteelle ETYJ:n demokratiavajeen korjaami- 27005: henkilöstö- ja muita voimavaroja(§ 8) sekä kehit- seksi ja ehdotti, että pysyvä komitea asettaisi 27006: tämällä valmistelumekanismeja (§ 9-11). työryhmän pohtimaan tarvittavia uudistuksia. 27007: 12 27008: 27009: Kiljusen mielestä olisi tarpeen keskustella menet- Ihmisoikeus-, demokratia komitea (II!. komitea) 27010: telysäännöistä päätöslauseimien muutoksien Puheenjohtaja Gert Weisskirchen (Saksa) 27011: osalta sekä poliittisten ryhmien toimintaedelly- Varapuheenjohtaja Dorota Simonides (Puola) 27012: tyksistä. Raportoija Nino Burdjanadze 27013: Valko-Venäjä-keskustelussa Kiljunen totesi, (Georgia) 27014: että ad hoc-työryhmän työskentely on ollut hyvä 27015: esimerkki ETY J :n mahdollisuuksista toimia 27016: konkreettisesti demokratian edistämiseksi. Ta- 4.2 Pysyvän komitean kokoukset 27017: voitteena on saada aikaan vuoropuhelu hallituk- 27018: sen ja opposition edustajien välillä sekä järjestää Pysyvän komitean tehtävä on valmistella vuo- 27019: demokraattiset vaalit. Pohjimmiltaan on kysy- den istuntoa sekä ottaa kantaa istuntojen välise- 27020: mys demokratian tärkeästä peruskysymyksestä, nä aikana ajankohtaisiin poliittisiin kysymyk- 27021: eli poliittisen vähemmistön ja opposition roolista siin. Pysyvän komitean kokouksiin osallistuvat 27022: sekä toimintamahdollisuuksista. valtuuskuntien puheenjohtajat sekä komiteoiden 27023: Yleiskokous valitsee joka vuosi täysistunnos- puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat. Komitea 27024: saan presidentin (puhemiehen) vuodeksi kerral- on pitänyt kaksi kokousta kertomusvuonna 27025: laan. Yleensä presidentti toimii kaksi toimikaut- (14.-15.1.1999 Wienissä ja 6.7.1999 Pietarissa). 27026: ta, ja Pietarissa yleiskokous valitsi yksimielisesti ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen py- 27027: presidentikseen uudelleen Helle Degnin Tans- syvän komitean kokoukseen 14.-15.1.1999 Wie- 27028: kasta. Yleiskokouksen yhdeksän varapresident- nissä osallistui Suomen ETYJ-valtuuskunnan 27029: tiä valitaan puolestaan kolmen vuoden kaudeksi varapuheenjohtaja Kimmo Kiljunen. 27030: siten, että kerralla vaihtuu aina kolme varapresi- Kokouksessa kuultiin perinteiseen tapaan 27031: denttiä. Tilanne heinäkuun istunnon jälkeen on ETYJ:n ministerikomitean puheenjohtajan Nor- 27032: seuraava: jan ulkoministerin Knut Vollebaekin puheenvuo- 27033: ro sekä ETYJ:n eri instituutioiden johtajien ja 27034: ETYJ:n yleiskokouksen varapresidentit johtavien virkamiesten esitykset. Esitysten jäl- 27035: Irena Lipowicz (Puola) 2000 keen seurasi yleiskeskustelua. Puheenvuoroja 27036: Gennady Seleznev (Venäjä) 2000 esittivät vähemmistövaltuutettu Max van der 27037: Willy Wimmer (Saksa) 2000 Stoel, ODIHR:n johtaja Gerard Stoudmann, 27038: Steny Hoyer (USA) 2001 ETYJ:n media-asiamies Freimut Duwe, ETYJ:n 27039: Tana de Zulueta (Italia) 2001 talous- ja ympäristöasiamies Tom Price, ETYJ:n 27040: Tiit Käbin (Viro) 2001 tasa-arvoasiainvaltuutetut Monika Wohlwendt 27041: Bruce George (Iso-Britannia) 2002 ja Alison Jolly sekä ETYJ:n pääsihteeri Giancar- 27042: Claude Estier (Ranska) 2002 lo Aragona ja yleiskokouksen pääsihteeri Spen- 27043: Ihor Ostash (Ukraina) 2002 cer Oliver. 27044: Perinteiseen tapaan Pysyvä komitea keskusteli 27045: Rahastonhoitaja Bill Graham (Kanada) tammikuussa alustavasti vuoden 1999 istunnosta 27046: Presidentti emeritus (edellinen presidentti) Pietarissa ja valitsi istunnon teemaksi yhteinen 27047: Javier Ruperez (Espanja) turvallisuusmalli ja demokratia 21. vuosisadalla 27048: (Common Security and Democracy in the 21st 27049: Komiteoiden puheenjohtajiston vaalit suori- century ). 27050: tetaan komiteoissa. Tilanne heinäkuun istunnon Pysyvä komitea hyväksyi tammikuussa 1999 27051: jälkeen on seuraava: kaksi päätöslauselmaa. Päätöslauselma Koso- 27052: vosta oli alunperin Yhdysvaltain valtuuskunnan 27053: Poliittinen ja turvallisuuskomitea (!. komitea) ehdotus, ja se hyväksyttiin muutamin muutoksin 27054: Puheenjohtaja Kimmo Kiljunen (Suomi) suhteellisen helposti. 27055: Varapuheenjohtaja Alcee Hastings (USA) Ranskan ehdotuksesta hyväksyttiin päätös- 27056: Raportoija Andras Barsony (Unkari) lauselma kansainvälisestä strategiasta vaalitark- 27057: kailussa (resolution on elaborating a common stra- 27058: Talous-, tiede-, teknologia- ja ympäristökomitea tegy for the international community in electoral 27059: (II. komitea) monitoring). Päätöslauselmassa ehdotetaan ad 27060: Puheenjohtaja Jacques Floch (Ranska) hoc työryhmän perustamista joka laatisi yhdessä 27061: Varapuheenjohtaja Jerahmiel Grafstein muiden kansainvälisten instituutioiden kanssa 27062: (Kanada) yhteisen strategian. Ranskan valtuuskunta eh- 27063: Raportoija Barbara Haering 27064: (Sveitsi) 27065: 13 27066: 27067: dotti, että yleiskokouksen presidentti Helle Degn nalta Valko-Venäjän uuteen perustuslakiin, joka 27068: toimisi ad hoc työryhmän puheenjohtajana. tuli voimaan 27.11.1996 Presidentti Lukashen- 27069: Pysyvä komitea kokoontui myös 9. istunnon kon järjestämän kansanäänestyksen jälkeen. 27070: aikana heinäkuussa 1999 Pietarissa. Kokous kä- Uuden Perustuslain 142 artiklan nojalla joukko 27071: sitteli sääntömääräisiä asioita (mm. yleisko- Presidentti Lukashenkon tukemia kansanedus- 27072: kouksen budjetin) ja valitsi uudelleen pääsihtee- tajia päätti perustaa uuden kansanedustuslaitok- 27073: rikseen Spencer Oliver (USA). Pysyvä komitea sen (Edustajainhuone/House of Representati- 27074: vahvisti myös yleiskokouksen budjetin. Suomen ves), jonka 110 jäsentä oli valittu Korkeimman 27075: maksuosuus on 219 329 Tanskan kruunua eli Neuvoston jäsenten piiristä. "Uuden parlamen- 27076: 2.05 % yleiskokouksen kokonaisbudjetista tin" jäseniä ei siis valittu suorilla vaaleilla. Valko- 27077: (10 698 970 DKK). (Suomen maksuosuudet Venäjän edustus parlamentaarisessa yleisko- 27078: ETYJ:n muun kuin parlamentaarisen toiminnan kouksessa nousi esille ensimmäisen kerran tam- 27079: talousarvioihin olivat vuonna 1999 n. 26 miljoo- mikuussa 1997, kun pysyvän komitean kokouk- 27080: naa FIM.) seen saapui kaksi valtuuskuntaa Minskistä; toi- 27081: nen oli Valko-Venäjän Korkeimman neuvoston 27082: valtuuskunta ja toinen Valko-Venäjän "uuden" 27083: 4.3 Puheenjohtajiston kokoukset marraskuussa 1996 nimetyn parlamentin edusta- 27084: ma valtuuskunta. 27085: Yleiskokouksen puheenjohtajisto (Bureau) Tilanteen selvittämiseksi Pysyvän komitean 27086: on kertomusvuonna kokoontunut sekä sääntö- kokouksessa tammikuussa 1997 puheenjohtaja 27087: määräisessä muodossa (presidentti, varapresi- asetti valtakirjatyöryhmän selvittämään kumpi 27088: dentit ja rahastonhoitaja) että laajennetussa ko- valtuuskunta voisi edustaa Valko-Venäjää. Val- 27089: koonpanossa. Puheenjohtajiston tehtävänä on takirjatyöryhmä totesi raportissaan, ettei Valko- 27090: huolehtia sekä yleiskokouksen ja pysyvän komi- Venäjän parlamentin perustusoikeudellisessa 27091: tean päätösten toteutumisesta että yleiskokouk- asemassa ollut tapahtunut sellaista muutosta, 27092: sen toiminnasta istuntojen välisenä aikana. joka antaisi aihetta evätä Korkeimman Neuvos- 27093: Laajennetussa kokoonpanossa puheenjohtajis- ton valtuuskunnalta oikeuden edustaa Valko- 27094: ton kokouksiin osallistuvat myös komiteoiden Venäjää. Valtakirjatyöryhmä ehdotti, että ko- 27095: toimihenkilöt (puheenjohtaja, varapuheenjoh- kous hyväksyisi Valko-Venäjän ..Korkeimman 27096: taja, raportin laatija). neuvoston valtuuskunnan. Aänestyksessä 27097: Laajennetun puheenjohtajiston kokoukseen ainoastaan yksi valtuuskunta (Venäjä) äänesti 27098: 22.-23.4.1999 Kööpenhaminassa osallistui Suo- ehdotusta vastaan. 27099: men valtuuskunnan varapuheenjohtaja Kimmo Päätöstä on noudatettu johdonmukaisesti 27100: Kiljunen. Kokouksessa käytiin alustava keskus- yleiskokouksessa. Yleiskokouksen 7. istunnossa 27101: telu kolmen komitean raportista ja päätöslausel- Kööpenhaminassa heinäkuussa 1998 Valko-Ve- 27102: masta, joista käytiin varsinainen keskustelu täys- näjää edusti edelleen Korkeimman neuvoston 27103: istunnossa heinäkuussa. valtuuskunta. "Uuden " parlamentin valtuus- 27104: kunta seurasi istuntoa parvelta. 27105: Ennen heinäkuun istuntoa vuonna 1998 pu- 27106: 5 Erilliskysymykset heenjohtajiston nimeämä valtuuskunta vieraili 27107: Valko-Venäjällä. Kokonaistilanteen selvittämi- 27108: 5.1 Yleiskokouksen demokratia-työryhmät seksi yleiskokous päätti Kööpenhaminassa aset- 27109: taa ad hoc Valko-Venäjä-työryhmän, jonka teh- 27110: Kuten edellä on todettu yleiskokous on pyrki- tävä olisi tukea ETYJ :n Advisory and Monitoring 27111: nyt luomaan uusia joustavia työmuotoja varsi- Groupin työtä Minskissä. Monitoring-ryhmä 27112: naisten kokousten rinnalle. Yksi esimerkki uu- suurlähettiläs Hans-Georg Wieckin johdolla oli 27113: desta toimintamuodosta on nk. demokratia-työ- aloittanut toimintansa Minskissä helmikuussa 27114: ryhmät, joista ensimmäinen perustettiin Valko- 1998. 27115: Venäjälle. Yleiskokouksen ad hoc-työryhmän puheen- 27116: johtajaksi nimettiin Adrian Severin (Romanian 27117: entinen ulkoministeri) ja jäseniksi Kimmo Kilju- 27118: Valko- Venäjä 27119: nen (Suomi), Nino Burjanadze (Georgia), Ihor 27120: Valko-Venäjän ongelmallinen tilanne liittyy Ostash (Ukraina) ja Gert Weisskirchen (Saksa). 27121: ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen kan- Työryhmän tavoitteena on edistää demokraat- 27122: 14 27123: 27124: tista kehitystä Valko-Venäjällä mm. aikaansaa- valtiojärjestelmän tärkeimpiä piirteitä. Eräs par- 27125: malla vuoropuhelua hallituksen ja opposition lamentaarisen yleiskokouksen näkyvimmistä 27126: välillä ja täten edesauttaa kansallista sopua. toiminnoista on 1990-luvulla ollut vaalitarkkai- 27127: Vuoden 1999 aikana työryhmä on toiminut lu. Yleiskokous on asianomaisten maiden kut- 27128: erittäin aktiivisti ja vieraillut useamman kerran susta lähettänyt valtuuskuntia tarkkailemaan 27129: Minskissä. Kuusihenkinen valkovenäläinen val- ensisijaisesti parlamentti- ja kunnallisvaalien toi- 27130: tuuskunta, johon kuului sekä hallituksen, oppo- mitusta. Tämä toiminta on alusta lähtien tapah- 27131: sition että kansalaisjärjestöjen edustajia, seurasi tunut yhteistyössä ETYJ:n Demokraattisten ins- 27132: maaliskuussa 1999 Suomen eduskuntavaalien tituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (Office 27133: toimitusta. Vierailuohjelma järjestettiin yhteis- for Democratic Institutionsand Human Rights) 27134: työssä ulkoasiainministeriön kanssa. Työryhmä sekä muiden parlamentaaristen järjestöjen, lä- 27135: järjesti toukokuussa Bukarestissa seminaarin, hinnä Euroopan neuvoston parlamentaarisen 27136: johon osallistui sekä hallituksen, opposition että yleiskokouksen ja Euroopan parlamentin kans- 27137: kansalaisjärjestöjen edustajia. sa. 27138: ETY J on pitkään ollut ainoa kansainvälinen ETYJ:n käytännön mukaan parlamentaari- 27139: järjestö läsnä Valko-Venäjällä. Syyskuussa 1999 nen yleiskokous lähettää kutsun kansallisille val- 27140: järjestettiin kuitenkin koordinaatio- ja strategia- tuuskunnille nimetä vaalitarkkailijoita. ETYJ:n 27141: kokous Kööpenhaminassa, jossa pohdittiin eri vaalitarkkailijoiksi voi nimetä myös kansanedus- 27142: kansainvälisten toimijoiden roolia Valko-Venä- tajia, jotka eivät ole kansallisten ETYJ-valtuus- 27143: jällä. Kokoukseen osallistui ETYJ:n edustajien kuntien jäseniä. 27144: lisäksi (mm. ed. Kilj"unen) EU :n komissio, Euroo- ETYJ lähettää yleensä sekä pitkäaikaisia että 27145: pan parlamentin sekä NATO:n ja EN:n parla- lyhytaikaisia vaalitarkkalijoita. Pitkäaikaiset 27146: mentaaristen yleiskokousten edustajia. Suomen vaalitarkkailijat saapuvat ao. maahan yleensä 27147: rooli Valko-Venäjällä on EU:n puheenjohtaja- muutama kuukausi ennen vaalien toimitusta. 27148: maana tullut näkyvämmäksi. Vaaleja edeltävinä päivänä saapuvat lyhytaikai- 27149: Valko-Venäjän presidentin Lukashenkon set tarkkailijat, joiden joukossa ovat kansan- 27150: suhtautuminen yhteistyöhön kansainvälisen yh- edustajavaltuuskunnat. Ennen varsinaista vaali- 27151: teisön ja erityisesti ETYJ:n kanssa on vähitellen päivää tarkkailijoilla on tilaisuus keskustella joh- 27152: muuttunut myönteisemmäksi. Lähitulevaisuu- tavien politiikkojen sekä hallituksen että opposi- 27153: dessa suunnitellaan "Suomen mallin" mukaista tion, kansalaisjärjestöjen, median ja oikeuslai- 27154: roundtable-keskustelua ETYJ:n johdolla, johon tosten edustajien kanssa. Vaalipäivänä tarkkaili- 27155: osallistuisi Valko-Venäjän hallituksen, opposi- jat mm. vierailevat äänestyspaikoilla eri puolilla 27156: tion ja kansalaisjärjestöjen edustajia. Tavoittee- maata sekä seuraavat ääntenlaskentaa. Vaalipäi- 27157: na on, että vuonna 2000 järjestettäisiin vapaat ja vän jälkeen ETYJ antaa ensimmäisen lausun- 27158: demokraattiset parlamenttivaalit ja vuonna 2001 non,jota tarvittaessa täydennetään myöhemmin. 27159: presidentinvaalit. ETYJ:n yleiskokous on kertomusvuonna lä- 27160: hettänyt vaalitarkkailijoita seuraamaan parla- 27161: Moldova menttivaalien toimitusta Armeniassa, Georgias- 27162: sa, Kazakhstanissaja Venäjällä sekä presidentti- 27163: Joulukuussa 1999 yleiskokouksen presidentti vaalien toimitusta Ukrainassa. Kroatian parla- 27164: Degn nimesi Kimmo Kiljusen uuden Moldova- menttivaalit siirrettiin pidettäväksi vuoden 2000 27165: työryhmän selvityshenkilöksi. Tammikuussa alussa. 27166: vuonna 2000 suoritetun vierailumatkan jälkeen Suomen ETYJ-valtuuskunnasta vaalitarkkai- 27167: Moldovaan yleiskokouksen pysyvä komitea ot- lijoina oli ed. Markku Rossi Armeniassa 31. tou- 27168: taa kantaa uuden työryhmän mahdolliseen pe- kokuuta 1999 ja ed. Paula Kokkonen Georgiassa 27169: rustamiseen. 31.10.1999. 27170: Suunnitteilla on myös eräitä muita ryhmiä, Venäjän parlamenttivaalit järjestettiin 19. jou- 27171: joista päätettäneen vuoden 2000 alkupuoliskolla. lukuuta 1999, ja niitä seurasi Suomen ETYJ- 27172: valtuuskunnasta ed. Kimmo Kiljunen Ufassa, 27173: Paula Kokkonen ja Henrik Lax Pietarissa sekä 27174: 5.2 Vaalitarkkailu Petri Neittaanmäki Moskovassa. Ensimmäistä 27175: kertaa Pohjoismaiden neuvosto lähetti myös 27176: Parlamentti-, kunnallis- ja presidentinvaalien vaalitarkkailijoita. PN:nja ETYJ:n yhteistyöso- 27177: asianmukainen toimitus on eräs demokraattisen pimuksen mukaisesti PN:n edustajat, joiden jou- 27178: 15 27179: 27180: kossa oli ed. Eero Akaan-Penttilä, liittyivät kutuksia yksittäisten maiden ja koko Euroopan 27181: ETYJ:n vaalitarkkailijaryhmiin. turvallisuuden kannalta. 27182: Pietarissa asetettiin ad hoc työryhmä, jonka Kokouksen avaJatststunnossa puhuivat 27183: tehtävänä on keskustella kansainvälisestä strate- ETYJ:n edustajien lisäksi (yleiskokouksen presi- 27184: giasta vaalitarkkailussa. Työryhmän puheenjoh- dentti Helle Degn, ETYJ:n puheenjohtajamaan 27185: taja presidentti Helle Degn kutsui ryhmän koolle edustaja Kai Eide (Norja), pääsihteeri Jan 27186: kokoukseen 6. 7. Pietarissa ja 17 .II. 1999 Gene- Kubis), Ranskan kansalliskokouksen puhemies 27187: vessä. Kokouksiin on osallistunut myös Euroo- Laurent Fabius sekä Nantesin alueen edustajat. 27188: pan neuvoston ja NATO-maiden parlamentaa- Konferenssin aloitteentekijä, Il.komitean pu- 27189: risten yleiskokousten, Eurooppaparlamentin ja heenjohtaja Jacques Floch (Ranska), esitti jo 27190: 0 D IHR :n edustajat. Työryhmä on erityisesti kes- avajaispuheenvuorossaan konferenssin yleiset ja 27191: kustellut vaalitarkkailun seurantatoiminnasta. konkreettiset tavoitteet: edistää alueellisten jär- 27192: jestöjen ja yhteistyöverkostojen tiedon ja koke- 27193: musten vaihtoa, luoda alueellisia yhteistyöryh- 27194: 5.3 Talous-, tiede-, teknologia- ja ympäristö- miä (inter-regional partnership teams), perustaa 27195: komitean konferenssi Nantesissa kansainvälinen parlamentaaristen yhteistyöjär- 27196: jestöjen keskus (International Parliamentary 27197: ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen nk. Centre for Regional Cooperation), luoda kan- 27198: II-komitea käsittelee talous-, tiede-, teknologia- sainvälinen väestönsuojelutoimintaelin, joka 27199: ja ympäristökysymyksiä. Lokakuussa 1997 ko- voisi auttaa luonnonkatastrofien jälkityössä, 27200: mitea järjesti Monacossa ensimmäisen konfe- sekä luoda tiedon koordinaatiomekanismi (data 27201: renssin, johon oli pyritty kutsumaan kaikki coordination mechanism). 27202: ETYJ:n alueella toimivat kansainväliset yhteis- Ed. Kimmo Kiljunen esitti Pohjoismaiden neu- 27203: työjärjestöt. Aloitteentekijänä oli silloinen komi- voston puheenvuoron, jossa hän käsitteli ympä- 27204: tean puheenjohtaja Jacques Floch (Ranska). ristöpolitiikkaa pohjois-Euroopassa (The envi- 27205: Myös Jacques Flochin aloitteestajärjestettiin toi- ronmental policies for a sustainable development in 27206: nen konferenssi otsikolla "Subregional Econo- the Nordic region). 27207: mic Cooperation Processes in Europe Faced with Alustuspuheenvuorot sekä jaettu kirjallinen 27208: New Challenges" 12.-15.10.1999 Nantesissa. aineisto antoivat hyvän kokonaiskuvan kan- 27209: Konferenssi järjestettiin yhteistyössä EN:n par- sainvälisten toimijoiden kirjavuudesta ETYJ:n 27210: lamentaarisen yleiskokouksen ja YK:n taloudel- alueella. 27211: lisen komitean (UN ECE) kanssa. Järjestelytoi- Konferenssi hyväksyi viimeisenä kokouspäi- 27212: mikunta kokoontui 13.11.1998 Genevessä. vänä loppuasiakirjan The Nantes Declaration. 27213: Nantesin konferenssiin oli kutsuttu valtuus- Kymmensivuisessa asiakirjassa on lueteltu kaik- 27214: kuntia kaikista ETYJ-maista sekä valtuuskuntia ki osallistujatahot ja käyty läpi kaikkia keskuste- 27215: ETYJ:n alueella toimivista kansainvälisistä yh- luaiheita. Jälleen kerran kyseessä on erittäin pit- 27216: teistyöjärjestelmistä. Kutsuttavien joukossa oli kä loppuasiakirja. 27217: järjestöjä, joilla on parlamentaarinen ulottuvuus Loppuasiakirjan loppuosassa esiintyy pu- 27218: mutta myös yhteistyöelimiä, joilla on ainoastaan heenjohtaja Jacques Flochin avajaispuheenvuo- 27219: hallitustenvälinen yhteistyöelin. Lisäksi kutsut- rossa esittämä ensimmäinen ehdotus "the set- 27220: tavienjoukossa oli valtuuskunnat Välimeren yh- ting-up of under the aegis of the OSCE and in 27221: teistyömaista Algeriasta, Egyptistä ja J ordanias- cooperation with the European Union, the 27222: ta. Council of Europe and the UNECE - of inter- 27223: Suomen valtuuskuntaan kuuluivat ETYJ-val- regional partnership teams". Hieman ennen kon- 27224: tuuskunnan varapuheenjohtaja Kimmo Kilju- ferenssin loppuajaettiin loppuasiakirjan lisäosa, 27225: nen ja ed. Petri Neittaanmäki. jossa tuetaan puheenjohtaja Flochin toista ehdo- 27226: Kokous oli järjestetty paljolti samalla lailla tusta perustaa kansainvälinen parlamentaarinen 27227: kuin ensimmäinen konferenssi kaksi vuotta ai- yhteistyökeskus (International parliamentary 27228: kaisemmin. Erijärjestöjen edustajat esittivätjär- Centre on subregional cooperation). Konferenssi- 27229: jestönsä toimintaa yleisesti ja korostivat oman aikataulu ei sallinut lähempää keskustelua aloit- 27230: järjestön erityispiirteitä. Konferenssin neljä pää- teen toteuttamismahdollisuuksista. Puheenjoh- 27231: teemaa olivat: ympäristö, energia, sosiaalinen taja Jacques Floch sai tehtäväkseenjärjestää työ- 27232: koheesio ja järjestäytynyt rikollisuus. Tarkoituk- ryhmän kokouksen, jossa keskusteltaisiin ehdo- 27233: sena oli käsitellä taloudellisen epävakauden vai- tuksen toteuttamisesta. 27234: 16 27235: 27236: Ranskan kansalliskokouksella jolla on ollut neuvoston laajentuessa kysymys ETYJ:nja EN:n 27237: näkyvä rooli Monacon ja Nantesin konferens- välisestä yhteistyöstä on ajankohtaistunut. 27238: sien järjestelyissä on kiinnostusta jatkaa proses- ETYJ:n parlamentaarinen yleiskokous ja Eu- 27239: sia. Puheenjohtaja Floch jatkaa seurantatyöryh- roopan neuvoston yleiskokous ovat useamman 27240: män puheenjohtajana. Armenian valtuuskunta vuoden toimineet yhteistyössä erityisesti vaali- 27241: esitti kutsun järjestää seuraava konferenssi Jere- tarkkailun puitteissa. Toiminnan ihmisoikeus- ja 27242: vanissa vuonna 2001. demokratiakysymysten osalta on katsottu hyö- 27243: tyvän toimintojen lähemmästä yhteensovittami- 27244: sesta. EN:n nk. Viisaiden ryhmä, johon kuului 27245: 5.4 Yhteistyö muiden kansainvälisten järjestöjen ulkoasiainministeri Tarja Halonen, luovutti mar- 27246: kanssa raskuussa 1998 raportin, jossa on käsitelty mm. 27247: ETYJ:nja EN:n välistä yhteistyötä. 27248: Yleiskokouksen istuntoihin sekä Pysyvän ko- Ajatus järjestöjen yhdistämisestä tai jäykästä 27249: mitean kokouksiin kutsutaan säännöllisesti tark- muodollisesti työnjaosta on torjuttu, mutta toi- 27250: kailijoita useista kansainvälisistä parlamentaari- saalta on korostettu tarvetta tiiviimpään yhtey- 27251: sista järjestöistä kuten Pohjoimaiden neuvostos- denpitoon, konsultaatioihin ja tiedonvaihtoon. 27252: ta, Euroopan neuvostosta, Pohjois-atlantin lii- Tämä koskee toimintaa sekä virkamiestasolla 27253: ton yleiskokouksesta, Euroopan parlamentista että ministeri- ja parlamenttitasolla. 27254: ja Parlamenttienvälisestä liitosta (IPU). Kertomusvuonna ETYJ:n puheenjohtaja- 27255: Kertomusvuonna yleiskokous on järjestänyt maan Norjan ulkoministeri Vollebaek piti pu- 27256: kahdenvälisiä kokouksia Itsenäisten valtioiden heenvuoron Euroopan neuvoston parlamentaa- 27257: yhteisön (IVY) puheenjohtajiston ja Euroopan risen yleiskokouksen istunnossa tammikuussa, ja 27258: neuvoston kanssa. ETYJ:n yleiskokouksen presidentti Helle Degn 27259: Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestöllä puolestaan esitti virallisen puheenvuoron EN:n 27260: (ETYJ) ja Euroopan neuvostolla on yhteiset pe- yleiskokouksessa kesäkuussa. 27261: riaatteet ja tavoitteet (vakauden ja turvallisuu- Kertomusvuoden loppupuoliskolla pohjois- 27262: den takaaminen Euroopassa), mutta järjestöillä maiden yhteistyö huipentui eräällä tavalla, sillä 27263: on erilainen tausta, järjestörakenne ja työmene- sekä Euroopan neuvoston, Euroopan unionin 27264: telmät. Järjestöjen jäsenkunta ja jäsenyyskritee- että ETYJ:n puheenjohtajamaina toimivat poh- 27265: rit eroavat myös toisistaan. 1990-luvun uudessa joismaat (Islanti, Suomi ja Norja). 27266: poliittisessa tilanteessa ja erityisesti Euroopan 27267: 17 27268: 27269: Liite 1 27270: 27271: 27272: 27273: 27274: 1 ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunta vaali- 27275: kaudella 1999-2003 27276: Puheenjohtaja puhemies Riitta UOSUKAINEN 27277: Varapuheenjohtaja Kimmo KILJUNEN 27278: Varapuheenjohtaja Juha KORKEAOJA 16.12.1999 saakka 1 27279: Jäsen Liisa HYSSÄLÄ 1 17.12.1999lähtien 27280: Jäsen Gunnar JANSSON 27281: Jäsen Anni SINNEMÄKI 27282: Jäsen Katja SYVÄRINEN 27283: 27284: Varajäsen SaaraKARHU 27285: Varajäsen Petri NEITTAANMÄKI 27286: Varajäsen Markku ROSSI 20.7.1999 saakka 1 27287: Mirja RYYNÄNEN 24.9.1999lähtien 27288: Varajäsen Paula KOKKONEN 27289: Varajäsen Leea HILTUNEN 27290: Varajäsen Veijo PUHJO 27291: 27292: Valtuuskunnan sihteeri 27293: kansainvälisten asiain neuvos Gunilla Carlander, puh. 432 3551 27294: 27295: 27296: 27297: 27298: 3 209052G 27299: 18 27300: 27301: Liite 2 27302: 27303: 27304: 27305: 27306: ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen hyväksymät asiakirjat v. 1999 27307: Pysyvä komitea 14. ja 15. tammikuuta 1999 27308: 1 Päätöslauselma Kosovosta 27309: 2 Päätöslauselma kansainvälisestä strategiasta vaalitarkkailulle 27310: 27311: Yleiskokouksen istunto 10. heinäkuuta 1999 Pietarissa 27312: 3 Pietarin julistus: "yhteinen turvallisuusmalli ja demokratia 21. vuosisadalla" 27313: 27314: Lisäaiheet: 27315: 4 Kasavon tilanne 27316: 5 ETYJ:n demokraattisen vajeen korjaaminen 27317: 6 Tilanne Valko-Venäjällä 27318: 7 Alueellinen infrastruktuuri kaakkois-Euroopassa 27319: 8 ETY J :n rooli konfliktien estämisessä ja kriisinhallinnassa 27320: 9 Naisten ja lasten kauppa 27321: 10 Galina Staravoitovan murha 27322: 11 Ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteiden edistäminen Venäjällä 27323: 19 27324: 27325: Liite 3 27326: 27327: 27328: 27329: 27330: ETYJ:n jäsenvaltiot 27331: Alankomaat Ranska 27332: Albania Romania 27333: Andorra Ruotsi 27334: Armenia Saksa 27335: Azerbaidzhan San Marino 27336: Belgia Slovakia 27337: Bosnia ja Hertsegovina Slovenia 27338: Bulgaria Suomi 27339: Espanja Sveitsi 27340: Georgia Tadzhikistan 27341: Irlanti Tshekin tasavalta 27342: Islanti Turkmenistan 27343: Iso-Britannia Ukraina 27344: Italia Unkari 27345: Itävalta Uzbekistan 27346: Jugoslavia (poissuljettu toistaiseksi) Valkovenäjä 27347: Kanada Vatikaani 27348: Kazahstan Venäjä 27349: Kirgisia Viro 27350: Kreikka Yhdysvallat 27351: Kroatia 27352: Kypros 27353: Yhteistyökumppanit 27354: Latvia 27355: Liechtenstein Japani 27356: Liettua Korea 27357: Luxemburg 27358: Makedonia 27359: Välimeren alueen yhteistyökumppanit 27360: Malta 27361: Moldova Algeria 27362: Monaco Egypti 27363: Norja Israel 27364: Portugali Marokko 27365: Puola Tunisia 27366: Pyhä istuin 27367: 20 27368: 27369: 27370: 27371: 27372: Suomen ETYJ-va1tuuskunta 27373: 00102 Eduskunta 27374: puh. 09-4321 27375: te1efax: 09-432 3529 27376: gunilla.car1ander@eduskunta.fi 27377: http://fakta.eduskunta.fi 27378: http://www.osce.org/inst/par1amen/index.htm 27379: 27380: Parliamentary Assemb1y of the OSCE 27381: Internationa1 Secretariat 27382: Rådhusstraede 1, 1466 Copenhagen K, Denmark 27383: puh. + 45 33 37 80 40 27384: fax. + 45 33 37 80 30 27385: e-mai1: osce@oscepa.dk 27386: K 7/2000vp 27387: 27388: 27389: 27390: 27391: TILINTARKASTUSKERTOMUS 27392: 27393: 27394: 27395: 27396: Eduskunnalle 27397: 27398: Eduskunnan tiliohjesäännön 19 §:n l momentin määräämällä tavalla olemme tarkastaneet Edus- 27399: kunnan tilinpäätöksen ja kirjanpidon sekä hallinnon tilikaudelta l.l-31.12.1999. Tilinpäätös sisältää 27400: tilinpäätöslaskelmat, toimintakertomuksen sekä tiliohjesäännön 48 §:ssä mainitut liitteet. Suoritta- 27401: mamme tarkastuksen perusteella annamme lausunnon tilinpäätöksestä ja hallinnosta. 27402: Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen 27403: laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tällöin tarkastettu riittävässä laajuudessa sen totea- 27404: miseksi, ettei tilinpäätös sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty 27405: kansliatoimikunnan ja eduskunnan kanslian toiminnan lainmukaisuutta. 27406: Lausuntonarurue esitämme, että tilinpäätös on laadittu eduskunnan tilinpäätöksen laatimista 27407: koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätös antaa tiliohjesäännön määrittelemällä 27408: tavalla oikean ja riittävän kuvan eduskunnan taloudesta ja sen kehityksestä tilikaudella. Meillä ei ole 27409: huomauttamista eduskunnan vuoden 1999 tilinpäätökseen, kirjanpitoon eikä hallintoon nähden. 27410: 27411: Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2000 27412: 27413: pj. Matti Saarinen /sd Kalevi Lamminen /kok 27414: Aulis Ranta-Muotio /kesk Eero Suomela, KHT 27415: 27416: 27417: 27418: 27419: 2090980 27420: ISSN 0782-9248 27421: 27422: OY EDITA AB. HELSINKI 2000 27423: K8/2000vp 27424: 27425: 27426: 27427: 27428: Eduskunnan 27429: kirjaston kertomus 27430: vuodelta 1999 27431: 27432: 27433: 27434: 27435: Helsinki 2000 27436: ISSN 0437-2328 27437: 27438: OY EDITA AB, HELSINK12000 27439: Eduskunnalle 27440: Eduskunnan kirjastosta annetun lain kirjaston hoidosta ja toiminnasta vuonna 27441: (983/1984) 5 §:n mukaisesti Eduskunnan kir- 1999. Kertomuksen on laatinut ylikirjaston- 27442: jaston hallitus antaa kunnioittavasti edus- hoitaja Tuula H. Laaksovirta. 27443: kunnalle oheisen kertomuksen Eduskunnan 27444: 27445: Helsingissä maaliskuun 22 päivänä 2000 27446: 27447: 27448: Eduskunnan kirjaston hallituksen puolesta: 27449: 27450: 27451: Kaarina Dromberg 27452: kirjaston hallituksen puheenjohtaja 27453: 27454: 27455: 27456: 27457: Tuula H. Laaksovirta 27458: ylikirjastonhoitaja 27459: 27460: 27461: 27462: 27463: 20909JZ 27464: Sisältö 27465: 1 Kirjaston hallitus ......................... . 7 5 Eduskunnan arkisto ...................... 16 27466: 2 Ylikirjastonhoitajan katsaus 6 Näyttelyt ....................................... 17 27467: toimintaan ................................... . 8 7 Henkilöstö .................................... 19 27468: 3 Palvelut ........................................ . 10 Liite 1. Julkaisut ................................ 20 27469: 4 Kokoelmatyö ............................... . 13 Liite 2. Henkilökunta 31.12.1999 ....... 21 27470: 7 27471: 27472: 27473: 1 Kirjaston hallitus 27474: Kirjaston hallitus vuonna 1999 27475: Kirjaston hallituksen kokoonpano 1.1.-9.4.1999 27476: 27477: Jäsenet: Vara jäsenet: 27478: 27479: Dromberg, Kaarina, markkinointisihteeri, Tulonen, Irja, sairaanhoitaja, kansanedustaja 27480: kansanedustaja, hallituksen puheenjohtaja 27481: Luhtanen, Leena, VTM, ELT h.c., kansan- Vartiainen, Helena, pääluottamusmies, kan- 27482: edustaja, hallituksen varapuheenjohtaja sanedustaja 27483: Hyssälä, Liisa, HLT, VTM, kansanedustaja Löv, Pehr, LL, kansanedustaja 27484: Veteläinen, Maija-Liisa, lehtori, kansanedus- Takkula, Hannu, KM, kansanedustaja 27485: taja 27486: Prusti, Riitta, kansanedustaja Puhjo, Veijo, erikoislääkäri, kansanedustaja 27487: Tyynilä, Markku, OTT, lainsäädäntöneuvos, Niskanen, Asta, OTK, vanhempi hallitussih- 27488: valtionhallinto teeri 27489: Hannikainen, Lauri, OTT, dosentti, oikeus- Saarenpää, Ahti, OTT, professori 27490: tiede 27491: Eskelinen, Anne, YTT, professori, valtiotie- Käkönen, Jyrki, VTT, dosentti 27492: teet 27493: Korkeila, Sirkka-Liisa, HuK, informaatikko, Latvus, Marjatta, FM, vanhempi kirjaston- 27494: toimistosihteeri, kirjaston henkilökunnan edus- hoitaja, kirjaston henkilökunnan edustaja 27495: taja 27496: 27497: 27498: Kirjaston hallituksen kokoonpano 9.4.-31.12.1999 27499: 27500: Jäsenet: Varajäsenet: 27501: 27502: Dromberg, Kaarina, markkinointisihteeri, Markkula, Markku, Dl, kansanedustaja, 27503: kansanedustaja, hallituksen puheenjohtaja 9.4.-23.4.1999 27504: Tulonen, Irja, sairaanhoitaja, kansanedus- 27505: taja, 23.4.-31.12.1999 27506: Luhtanen, Leena, VTM, ELT h.c., kansan- Karhu, Saara, tv-toimittaja, kansanedustaja 27507: edustaja, hallituksen varapuheenjohtaja 27508: Prusti, Riitta, kansanedustaja Kanerva, Erkki, rikosylikomisario, kansan- 27509: edustaja 27510: Puhakka, Osmo, kirkkoherra, kansanedus- Wideroos, Ulla-Maj, kunnanjohtaja, kansan- 27511: taja edustaja 27512: Komi, Katri, MMM, kansanedustaja Krohn, Irina, TeM, kansanedustaja 27513: Tyynilä, Markku, OTT, lainsäädäntöneuvos, Lång, Ulla, VT, hallitusneuvos 27514: valtionhallinto 27515: Saarenpää, Ahti, OTT, professori, oikeustiede Konstari, Timo, OTT, professori 27516: Tiilikainen, Teija, VTT, valtiotieteet Lappalainen, Pertti, YTT 27517: Oksa-Pallasvuo, Marja, VTM, informaatik- Korkeita, Sirkka-Liisa, HuK, informaatikko, 27518: ko, kirjaston henkilökunnan edustaja kirjaston henkilökunnan edustaja 27519: 27520: Kirjaston hallitus on kokoontunut vuoden ai- 27521: kana 6 kertaa; 2.2.1999, 5.5.1999, 29.9.1999, 27522: 27.10.1999, 1.12.1999 ja 15.12.1999. 27523: 8 27524: 27525: 2 Ylikirjastonhoitajan katsaus toimintaan 27526: Tietoyhteiskunnan keskeisimmät tieto- liseen kotimaisten lehtien artikkelitietokan- 27527: käyttäytymisen muutosilmiöt näkyivät en- taan Artoon. Artikkelit ovat keskeistä tieto- 27528: simmäisen kerran Eduskunnan kirjaston ti- aineistoa, ja valtakunnallisesta tiedostosta 27529: lastoissa kertomusvuonna. Muutokset ovat on synergiaetua kaikille kirjasto- ja tietopal- 27530: olleet osittain ennakoitavissa, joten palvelu- velulaitoksen asiakkaille. 27531: profiilia ja palvelutuotteita on uudistettu Tietopalvelun työn luonne on muuttunut 27532: odotetun kysynnän suuntaan ja valmistau- samalla tavoin. Palvelun kysyntä on muut- 27533: duttu joidenkin palvelujen elinkaaren loppu- tumassa lisääntyväksi kysynnäksi verkossa. 27534: miseen tai palvelutarpeen vähenemiseen. Internet-yhteydet tuovat asiakkaat nopeasti 27535: Kirjaston hallitus on edellyttänyt palvelu- ja tehokkaasti asiakas- ja aineistoyhteyteen 27536: tuotteiden kehittämistä elektronisten aineis- kirjaston tarjoaman asiantuntijuuden kans- 27537: tojen, itsepalvelun ja verkkotyöskentelyn sa. Kirjaston Internet-sivuilla kävi kerto- 27538: alueella. Kertomusvuoden tilastot osoitta- musvuonna yli 100 000 kävijää, mikä on 27539: vat, että valittu linja on ollut oikea. 30% enemmän kuin vuonna 1998 ja 88% 27540: Kertomusvuonna on ensimmäisen kerran enemmän kuin vuonna 1997. 27541: selkeästi tilastoista tarkasteltuna elektroni- Tähän muutokseen ei ole kyetty riittävän 27542: nen aineisto/verkkotyöskentely tasavertais- ripeästi vastaamaan. Kirjastolta puuttuu 27543: ta paperiaineistojen ja itse paikalla tapahtu- mm. verkkotietopalvelu, jossa asiakas voi 27544: van palvelun kanssa. Edellisen osalta palve- verkkolomakkeella jättää tietopalvelutehtä- 27545: lujen kysyntä noussee tulevina vuosina ja viä kirjastolle. Tietopalvelussa tärkein verk- 27546: jälkimmäisten osalta joko pysyy samana tai kopalvelutuote on Elki-linkkitietokanta, 27547: laskee. Hyvänä esimerkkinä ovat valtiopäi- jossa on nykyisin 3 000 linkkiä. Asiakaspa- 27548: väasiakirjat Niiden verkkokäytön neuvon- laute on ollut erittäin hyvä, ja kun agenttioh- 27549: tapalvelun tarve kasvaa samaa tahtia kuin jelmat saadaan tuotannon avuksi, vapautuu 27550: elektroninen valtiopäiväasiakirjojen massa tietoasiantuntijoiden työtä Elkin laadun ko- 27551: kasvaa verkossa. Samalla vähenee painettu- hottamiseen. Laadukkaat linkit ja verkko- 27552: jen valtiopäiväasiakirjojen käyttö, neuvon- viestintään panostaminen takaavat asiak- 27553: nan tarve ja lainaus. kaille kunnollisen hyödyn lyhyessä ajassa. 27554: Kokoelmapalvelussa näkyi, että vuosi Kun tarvittavat aineistot ovat paljolti siir- 27555: 1999 on vedenjakaja paperisen ja elektroni- tyneet verkkoon, on paperiaineistojen lai- 27556: sen aineiston ja palvelujen osalta. Vaihtotoi- naustarve vähentynyt. Asiakkaiden tieto- 27557: minnassa paperijulkaisujen vaihtotarve, käyttäytymisen muutos on tapahtunut hyvin 27558: vaihtohalukkuus ja asiakaskysyntä vähenee ripeästi. Eduskunnan kirjaston lainaus puo- 27559: sitä mukaa kuin aineistot saadaan elektroni- littui vuodessa. Vaikka muutosta saattaa 27560: sena. Kertomusvuonna elektronisten lehtien jonkin verran selittää uusimman monogra- 27561: tarjonta kaksinkertaistui paperimuotoisten fia-aineiston lainaustavan muutos kotilai- 27562: lehtien tilausmäärään verrattuna. Kirjaston nasta tutustumiseksi itse paikalla, se selittää 27563: aineistoissa on noin 1 000 paperimuotoista pudotusta heikosti. Jos monografia-aineis- 27564: lehteä ja yli 2 000 elektronista lehteä. Elekt- toon, jota kirjasto ei lainaa, olisi sama ky- 27565: ronisten lehtien artikkeleja voi hakea kaikil- syntäpaine kuin ennen, lukeminen tapahtui- 27566: ta eduskunnan työasemilta. Kirjasto liittyi si kirjaston lukusaleissa. Näin ei ole asian 27567: myös käyttäjäksi ja tuottajaksi valtakunnal- laita. Päinvastoin lukusaleissa ja lukupisteis- 27568: 9 27569: 27570: sä on tilaa aikaisempaa paremmin. Asiakas- kaistuotteeksi luotiin elektronista neuvon- 27571: tilojen käyttöaste on laskenut. Sekin osal- taa ja opastusta. Kirjasto hankki ensimmäi- 27572: taan kertoo tietokäyttäytymisen muutokses- sen kosketusnäytöllä varustetun infokios- 27573: ta. Verkkopalvelu on ylivoimaisesti helpom- kin. Sen avulla asiakkaat voivat tutustua 27574: paa ja asiakasystävällisempää kuin hakeutu- omassa tahdissa kirjaston tarjoamiin palve- 27575: minen patveitavaksi kirjaston tiloihin. luihin, saada helposti tietoja tiloista ja ko- 27576: Myös ED-tietopalvelun kysynnässä nä- koelmien sijoituksesta sekä tutustua kirjas- 27577: kyy elektronisten aineistojen itsenäinen ton tuotteisiin. Niin ikään itseopiskelua, 27578: käyttö. Vaikka alussa näytti siltä, että EU:n mutta myös henkilökunnan antamia kirjas- 27579: aineistoja ei edes aiota tehdä muussa kuin ton esittelyjä varten valmistui multimedia- 27580: paperimuodossa, muuttui tilanne parissa opiskelijoiden kanssa yhdessä tehty toimin- 27581: vuodessa. Nyt lähes kaiken aineiston saa taa esittelevä multimedialevy. Sitä jaettiin 27582: verkosta. Tämä on radikaalisti parantanut laajasti ydinasiakkaille, koulutusryhmille ja 27583: käyttäjien tilannetta. Pelkkään aineistojen muille kirjastoille. 27584: (paperiaineistojen) välittämiseen liittyvä tie- Yhtenä hyvänä vedenjakajavuoden sym- 27585: topalvelukysyntä luonnollisesti loppuu, kun bolina on takautuvan luetteloinnin loppu- 27586: aineiston saa suoraan verkosta. Asiaa edes- minen. Eduskunnan kirjaston aineistoluet- 27587: auttaa myös, että niin kansalaiset kuin kan- telot ovat nyt kokonaisuudessaan elektroni- 27588: sanedustajatkin tuntevat nykyisin EU:n sessa muodossa, ja paperikortit ovat histo- 27589: työskentelyn ja organisaation aivan toisella riaa. Myös valtiopäiväasiakirjojen mikroku- 27590: tavalla kuin jäsenyyden alussa. vaus lopetettiin. Mikrokuvaus helpotti aika- 27591: Kirjaston hallitus on kaikissa linjauksis- naan asiakkaiden asiakirjojen käyttöä ja kir- 27592: saan korostanut uusien palvelujen luomisen jaston tilaongelmia. Ne ovat nyt korvautu- 27593: merkitystä. Itsepalvelu ja verkkopalvelu neet elektronisella aineistolla. Uutta tekniik- 27594: ovat olleet keskeisesti esillä kirjaston halli- kaa hyödynnetään myös äänen taltioinnissa. 27595: tuksen viime vuosien priorisoinneissa. Ker- Istuntojen ääninäytteet ovat CD-ROM-le- 27596: tomusvuonna itsepalvelukokoelma otettiin vyillä, ja helppokäyttöisyys epäilemättä li- 27597: käyttöön loppukeväästä. Kokoelma on ollut sää kiinnostusta myös arkistoääniin. 27598: hyvin käytössä. Se säästää myös työvoimaa, Uudet tehtävät, muuttuneet palvelumuo- 27599: koska kirjojen haku suljetuista varastoista dot ja työn vaativuuden muuttuminen nä- 27600: tältä osin loppui. kyivät kertomusvuonna myös kirjaston ni- 27601: Asiakkaiden hyvä palvelu, varsinkin mikeuudistuksena. Kirjaston hallitus edel- 27602: verkkopalvelu, edellyttää toimivaa ja no- lytti, että nimikkeet kertovat asiakkaille 27603: peaa kirjaston sisäistä tiedottamista. Siinä työn luonteesta. Nimikeuudistus kattoi 27604: otettiin aimo harppaus eteenpäin, kun kir- koko organisaation. Hallituksen ja henkilö- 27605: jaston Intranet Sisäpiiri luotiin sisäisen tie- kunnan käsitykset nimikkeistä poikkesivat 27606: dotuksen välineeksi. Tähän muutokseen ol- toisistaan jonkin verran. Henkilökunnan 27607: tiin hyvin valmistautuneita, koska kirjastos- kannanotot olivat hieman hallituksen käsi- 27608: sa kaikki tiedotus on viiden vuoden ajan tyksiä konservatiivisempia ja vähempiin 27609: tapahtunut elektronisesti. Uusi Intranet muutoksiin tyytyviä. Henkilökunta piti ko- 27610: mahdollistaa tiedottamisen systemaattisuu- konaisremonttia kuitenkin hyvin perusteltu- 27611: den ja mm. työnohjauksen verkon kautta. na ja osallistui valmistelutyöhön lähes kai- 27612: Asiakastiedotuksessakin paperisten esit- kilta työasemilta. Voimaan tulleisiin nimik- 27613: teiden ja oppaiden tasavertaiseksi rinnak- keisiin on oltu kautta linjan tyytyväisiä. 27614: 27615: 2 209091Z 27616: 10 27617: 27618: Myös palkkauksen rakenteita uudistettiin ja -tavat tarvitsevat uudet tilastot. Kirjaston 27619: asiantuntijaorganisaatioajattelun vahvista- kertomusta tuleekin tältä osin vastaisuudes- 27620: misen suuntaan. sa uudistaa ja kehittää. Tarvitaan uusia mit- 27621: Kertomusvuosi on selvästi osoittanut, tareita ja tilastoja kuvaamaan Eduskunnan 27622: että kirjasto- ja tietopalvelutoimintaa ku- kirjaston toimintaaja palveluja uudella vuo- 27623: vaava tilastointi ei enää tavoita toimintaa situhannella. 27624: kokonaisuudessaan. Uudet palvelutuotteet 27625: 27626: 27627: 27628: 3 Palvelut 27629: Lainaus ...................................................... . 35 542 kpl 27630: näistä kopioina ...................................... . 5 433 kpl 27631: Tiedonhaut ................................................ . 5 032 kpl 27632: näistä eduskunnalle ............................... . 692 kpl 27633: Tiedonhallinnan koulutus ......................... . 1 317 henkilölle 27634: Aukiolotunteja .......................................... . 2 578 tuntia 27635: 27636: 27637: Vuonna 1999 kirjasto panosti asiakkaiden tai tutustua muuten aihepiiriin kuuluvaan 27638: omaehtoisen itsepalvelun kehittämiseen. kirjallisuuteen. Itsepalvelukokoelman käyt- 27639: Kirjaston itsepalvelukokoelma otettiin tö on ollut alusta lähtien vilkasta. Samalla se 27640: käyttöön loppukeväästä. Kokoelma on jär- on vähentänyt kirjojen hakua suljetusta va- 27641: jestetty aihealueittain. Asiakkaalla on mah- rastosta. Tämä ja valtiopäiväasiakirjojen 27642: dollisuus valita itse haluamansa teos hyllystä joustava verkkokäyttö parantavat palvelua 27643: 27644: 27645: 27646: Lainat 1995-1999 27647: 27648: 27649: 1999 27650: 1 1 1 27651: '3~ 542 27652: 1998 , 65 ~ 0 27653: 1 1 1 27654: ·;;; 27655: g 1997 • 60420 27656: > 27657: 1 1 1 27658: 27659: 27660: 27661: 27662: ' 27663: 1996 67 976 27664: l 1 1 27665: 27666: 1995 '60570 27667: 1 1 1 1 1 27668: 0 10000 20000 30000 40000 50000 60000 70000 27669: lainoja 27670: II 27671: 27672: Tledonhaut1995--1999 27673: 8000 27674: 27675: 7000 27676: 27677: 6000 27678: ....0 27679: . 27680: c: 27681: c: 27682: ·;;; 27683: 5000 27684: --=Cl) 4000 27685: E 27686: 'ö 27687: .... 3000 27688: 27689: 2000 27690: 27691: 1000 27692: 27693: 0 27694: 1995 1996 1997 1998 1999 27695: vuosi 27696: luvut pylväiden sisällä = tiedonhaut edustajille ja virkamiehille 27697: 27698: 27699: 27700: 27701: ja vähentävät kotilainausta. Tilastoitujen jasto on kouluttanut avustajia ja opastanut 27702: kirjalainojen määrä laskikin kertomusvuon- heitä itsenäisesti käyttämään olemassa ole- 27703: na huomattavasti edellisvuoteen verrattuna. via tiedonlähteitä. Lähivuodet tulevat osoit- 27704: Asiakkaat ovat saaneet helposti käyttöönsä tamaan, onko tiedon käyttötapa pysyvästi 27705: tarvitsemansa tiedon itsepalveluna suoraan muuttunut. 27706: hyllystä, eikä siitä kirjaudu erillistä lainaus- Kirjan asemesta kopioina toimitetun ai- 27707: merkintää. neiston määrä sen sijaan on kasvanut. Suu- 27708: Verkoista saatava tieto vaikuttaa myös rin osa kopioina toimitetusta aineistosta kä- 27709: tietopalvelutoimeksiantoihin. Asiakkaiden sittää aikakauslehtien ja sanomalehtien ar- 27710: käyttöön lisättiin neljä konetta, joista on it- tikkeleja. Kansanedustajien ja virkamiesten 27711: senäisesti mahdollista etsiä tietoa Internetis- osuus kaukopalvelun käytöstä on myös 27712: tä tai kirjaston hankkimista CD-ROM-le- edelleen kasvanut. Kaikesta kaukolainaksi 27713: vyiltä. Kirjasto panosti myös Elki-linkkitie- hankitusta aineistosta on kansanedustajien 27714: tokannan ylläpitoon. Kirjaston Internet-si- osuus 82 %. Kirjasto lainaa muista kirjas- 27715: vuilla oli vuonna 1999 yli 100 000 kävijää, toista ensisijaisesti sellaista eduskunnassa 27716: mikä on noin 30 % enemmän kuin vuonna tarvittavaa aineistoa, joka ei varsinaisesti 27717: 1998 ja noin 88% enemmän kuin vuonna kuulu kirjastoon hankittaviin aihealueisiin, 27718: 1997. Tietopalvelusta kysytään yhä useam- tai kirjallisuutta, jota ei ole enää ostettavissa 27719: min neuvoa, miten ja mistä tietoa voi itse kirjakaupoista. Joissakin tapauksissa on no- 27720: etsiä. Eduskunnan osalta palvelukysyntään peampaa hankkia eduskunnan käyttöön ai- 27721: vaikuttaa se, että kansanedustajilla on ollut neistoa suomalaisista kirjastoista kuin ostaa 27722: mahdollisuus palkata itselleen avustaja. Kir- sitä ulkomailta. 27723: 12 27724: 27725: Tiedonhallinnan koulutus 1995-1999 27726: 27727: 1800 27728: 1600 27729: 1400 27730: 27731: ,., 1200 27732: :2 1000 27733: :s;: 27734: cQ) 27735: = 800 27736: 600 27737: 400 27738: 200 27739: 0 27740: 1995 1996 1997 1998 1999 27741: vuosi 27742: 27743: 27744: 27745: 27746: Asiakkaiden liikkumista yleisöpalveluti- nä kohderyhmänä olivat kansanedustajien 27747: loissa helpotettiin uusimalla tilojen pohja- avustajat, joille syyskaudella järjestettiin 27748: kartat. Ne ovat luettavissa myös kirjaston useana tiistaiaamuna tietoisku kirjaston pal- 27749: verkkosivuilla. Vuoden alusta ryhdyttiin veluista ja käytettävissä olevista tiedonläh- 27750: tuottamaan kirjaston asiakkaille suunnattua teistä. Oikeustieteen opiskelijat ovat jo pe- 27751: asiakastiedotetta. Itsepalvelukokoelman rinteisesti kuuluneet kirjastonkäytön ope- 27752: käyttöönoton myötä kirjat varustettiin häly- tuksen kohderyhmiin. 27753: tinnauhoin ja kirjastoon hankittiin turva- Kirjasto osallistui kolmatta kertaa Tieto- 27754: portit kirjojen hävikin estämiseksi. messuille Helsingin Wanhassa Satamassa. 27755: Yleisöpalvelutiloihin hankittiin uusia lait- Messuosaston kokosivat yhdessä tietopalve- 27756: teita, mm. kosketusnäytöllä varustettu info- lu sekä neuvonta- ja arkistopalvelu. Messu- 27757: kioski, jonka avulla asiakkaat voivat tutus- osaston keskeisenä aiheena olivat Internetin 27758: tua sekä eduskunnan että kirjaston toimin- kautta käytettävissä olevat valtiopäiväasia- 27759: taan. Myös kirjaston toimintaa esittelevä kirjat ja eduskuntatyö. Sekä osasto että jär- 27760: multimedialevy valmistui keväällä. Levy jestetyt tietoiskut herättivät kävijöiden kes- 27761: tehtiin yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kuudessa suurta kiinnostusta. 27762: multimediaopiskelijoiden kanssa. Levy on Kirjasto oli avoinna 2 578 tuntia vuodes- 27763: käytettävissä kirjastossa, ja sitä on jaettu sa. Aukioloaikoja tarkistettiin eduskunnan 27764: sekä kansanedustajille että eri kirjastoihin aukioloaikojen mukaisesti siten, että kirjas- 27765: kautta maan. ton ovet suljetaan maanantaisin ja perjantai- 27766: Asiakkaille annettu tiedonhallinnan kou- sin kello 18.00 samanaikaisesti muiden edus- 27767: lutus on painottunut kuluneenakin vuonna kunnan ovien kanssa. Kesäkausien aukiolo- 27768: valtiopäiväasioiden, eduskuntatiedon ja aikoja lisättiin, ja lauantaisin kirjasto on 27769: EU-tiedonhallinnan koulutukseen. Erityise- edelleen avoinna asiakkaille. 27770: 13 27771: 27772: 4 Kokoelmatyö 27773: Kokoelmien kartunta ................................ . 9 542 nid. 27774: näistä maksuttomasti saatuja kirjoja ..... . 4 292 nid. 27775: maksuttomasti saatuja kausijulkaisuja .. . 2 660 nid./vsk 27776: ostettuja kirjoja ...................................... . 1 355 nid. 27777: ostettuja kausijulkaisuja ........................ . 1 235 nid./vsk 27778: Kokoelmista poistettuja ............................ . 7 734 nid. 27779: Kokoelmat 31.12.1999 ............................... . 605 841 nid. 27780: 15 766 hm 27781: Kirjallisuuden hankintamääräraha ............ . 2 817 000 mk 27782: 27783: 27784: Vuosi 1999 oli kokoelmatyössä kokoel- karsittiin noin 400 nimekettä, kaikkiaan 27785: mien arvioinnin aikaa. Laadukkaan kokoel- 7 734 nidosta ja yhteensä 282 hyllymetriä. 27786: man ylläpito edellyttää vanhentuneen ja Ennen poistamistajulkaisuja tarjottiin niille 27787: epärelevantin aineiston poistoa sekäkokoel- yliopistojen kirjastoille, joissa oikeustiede ja 27788: man sisällön arviointia. Aikakauslehtien ti- yhteiskuntatieteet ovat opetuksessa keskei- 27789: lausuudistusten yhteydessä arvioitiin kirjas- siä oppiaineita. Kuitenkin suurin osa pois- 27790: toon jatkuvasti tulevat aikakauslehdet. Ar- tettavista julkaisuista lähetettiin Varastokir- 27791: vioinnin tuloksena 110 ulkomaisen lehden jastoon Kuopioon, josta ne ovat tarvittaessa 27792: tilaukset jätettiin uudistamatta vuodeksi nopeasti saatavissa sekä Eduskunnan kirjas- 27793: 2000. Kirjaston aikakauslehtikokoelma kä- ton että tutkimuksen käytettäväksi. 27794: sittää nyt noin 1 050 lehteä, joista ulkomai- Kokoelmien kartunta kasvoi hieman edel- 27795: sia tilattuja lehtiä on 644. lisvuoteen verrattuna. Kokoelmien määräl- 27796: Vanhojen, jo ilmestymisensä lopettanei- linen kasvu ei kuitenkaan ole itsetarkoitus, 27797: den ulkomaisten kausijulkaisujen kokoelma vaan kokoelmien laatu on asiakkaalle oleel- 27798: arvioitiin myös. Sen tuloksena kokoelmista lista. Tehokkaan kokoelmaseurannan an- 27799: 27800: 27801: 27802: Kokoelmien kartunta 1995-1999 27803: 27804: 27805: 27806: 27807: ---- 27808: 10500 27809: 27810: 9000 27811: 27812: 27813: 27814: 27815: ---- - 27816: ..-4 ... 27817: 7500 27818: ~ ~ -+-ilmaiset 27819: 'ca ,.... 27820: ,·c:= 4500 27821: 6000 27822: .....,.ostetut 27823: 27824: 27825: 27826: --- 27827: 4> 27828: 27829: 27830: ...... -.-yhteensä 27831: 3000 27832: 27833: 1500 27834: 27835: 0 27836: 1995 1996 1997 1998 1999 27837: vuosi 27838: 14 27839: 27840: Julkaisujen hankinta 1999 27841: (yhteensä 9542 nid.) 27842: Kausijulkaisut Kirjat (5647 nid.) 27843: (3895 nid./vsk) 27844: 41% 27845: 27846: 27847: 27848: 27849: siosta kasvu on pysynyt keskimäärin saman- maisesta kirjallisuudesta sekä kansainvälis- 27850: suuruisena viimeisten viiden vuoden aikana. ten järjestöjen ja ulkomaisten kirjastojen 27851: Vaihtoina, lahjoina tai muuten ilmaiseksi kanssa tehtyjen julkaisujen vaihto- tai talle- 27852: saadun aineiston määrä kasvoi. Valinnassa kirjastosopimusten perusteella saaduista jul- 27853: on tavoitteena kiinnittää erityistä huomiota kaisuista. Vaihtosopimusten perusteella kir- 27854: tähän aineistoon,jotta vältyttäisiin kartutta- jasto saa ensisijaisesti ulkomaisia virallisjul- 27855: masta kokoelmia aineistolla, jonka kysyntä kaisuja, mm. valtiopäiväasiakirjoja ja sää- 27856: ja käyttö on vähäistä tai olematonta. Ko- döskokoelmia. Kaikki vaihtosuhteet ovat 27857: koelmien kasvussa ovat mukana myös ne toimineet kuluneen vuoden aikana moitteet- 27858: monet lisäkappaleet, joita hankitaan silloin, tomasti. Jo nyt on havaittavissa selvästi, että 27859: kun kansanedustajien kiinnostus kohdistuu sekä kansainvälisten järjestöjen että vaihto- 27860: johonkin ajankohtaiskeskustelua herättä- kirjastojen julkaisujen jakelu tapahtuu tule- 27861: vään julkaisuun. Virkamiesten ja valiokun- vaisuudessa pääasiassa Internetin tai mui- 27862: tien käsikirjastoihin hankittujen nidosten den sähköistenjakelukanavien kautta ja pai- 27863: määrä vastasi edellisen vuoden tasoa (1 397 nettujen julkaisujen vaihtotoiminta vähe- 27864: nidosta). nee. 27865: Maksuttomasti saatujen julkaisujen mää- Elektronisesti käytettävien julkaisujen 27866: rä kokonaiskartunnasta on vaihdellut vuo- määrä lisääntyy koko ajan. Kirjasto on ollut 27867: sittain 70 %:n kummallakin puolella. Kerto- mukana kehittämässä eduskunnan Faktan 27868: musvuonna määrä oli 73 % kartunnasta. sisältöä yhdessä keskuskanslian tietopalve- 27869: Karkeasti arvioiden tämän aineiston rahalli- lun, tiedotusyksikön ja tietohallintotoimis- 27870: seksi arvoksi voidaan laskea lähes 3 500 000 ton kanssa. Kirjasto on hankkinut eduskun- 27871: mk. Maksuttomat julkaisut koostuvat va- nan käyttöön mm. Suomen laki, Finlands 27872: paakappalelain perusteella saadusta koti- lag- ja Euroopan unionin laki -teosten web- 27873: 15 27874: 27875: versiot. Samoin kertomusvuoden lopulla laajuus oli vuoden lopussa 324 200 bibliogra- 27876: tehtiin sopimus noin 2 000 ulkomaisen aika- fista tietuetta. Kirjaston luettelot koko sen 27877: kauslehden kokotekstiartikkelien elektroni- historian ajalta ovat Internetin kautta kaik- 27878: sesta käyttömahdollisuudesta. Sopimus kien kansalaisten käytettävissä. Luettelotie- 27879: mahdollistaa artikkelien hakemisen jokai- dot sisältyvät myös tieteellisten kirjastojen 27880: selta eduskunnan työasemalta. Tämä puo- Linda-yhteisluettelotietokantaan ja hyö- 27881: lestaan vähentää painettujen julkaisujen ti- dyntävät siten tutkimusta koko maassa. 27882: laustarvetta. lnternetin kautta käytettävien Erillisen virallisjulkaisutietokannan, Vil- 27883: julkaisujen lisäksi kokoelmiin on hankittu len, päivittäminen lopetettiin vuoden lopus- 27884: lähinnä viitetietokantoja sisältäviä CD- sa. Villeen sisältyvä aineisto on haettavissa 27885: ROMeja. Selmasta. Kotimaisen oikeustieteellisen kir- 27886: Kirjasto on koonnut yhteistyössä valtio- jallisuuden tietokantaa Jussia kartutettiin 27887: neuvoston kirjastojen ja tietopalvelujen edelleen. Tietokannasta päivitetään Finlex- 27888: (Valtipa) kanssa Internet-linkkien tietokan- tietopankin juridisen kirjallisuuden tieto- 27889: taa, Elkiä, jonka sisältö keskittyy yhteiskun- kantaa FBIF. 27890: nallisen ja oikeudellisen tiedon ohella Eu- Helsingin yliopiston kirjaston kanssa teh- 27891: roopan unianiin ja valtionhallintoon. Elki tiin yhteistyösopimus artikkelien luetteloin- 27892: on myös osa suomalaisten korkeakoulukir- nista kotimaisten aikakauslehtien Arto-tie- 27893: jastojen tuottamaa virtuaalikirjastoa. Vuo- tokantaan. Sopimuksen mukaan kirjasto voi 27894: den lopussa Elkissä oli noin 3 000 Iinkkiä. hyödyntää Artoon luetteloituja artikkelitie- 27895: Tämä elektroninen kokoelma on asiakkai- tueita omissa tietokannoissaan ja vastavuo- 27896: den ahkerassa käytössä, vaikka palvelusta roisesti kartuttaa Artoa luettetoimillaan tie- 27897: on tiedotettu vielä melko vähän. tueilla. Artikkelit ovat keskeistä tietoaineis- 27898: Kokoelmiin valittu ja hankittu aineisto toa, ja valtakunnallisen tiedoston ylläpito 27899: Iuettelaitiin ja asiasanoitettiin Selma-tieto- tuo huomattavaa synergiaetua kaikkien kir- 27900: kantaan. Lisäksi tietokantaan luetteloitiin jastojen asiakkaille. 27901: 1 129 artikkelia, ensisijaisesti kotimaisista Edellisvuosien tapaan sidottamisen ase- 27902: juridisista aikakauslehdistä ja kokoama- mesta aikakauslehtiä koteloitiin. Sidottujen 27903: teoksista. Vanhojen korttiluetteloiden siirtä- valtiopäiväasiakirjojen varastosta jaettiin 27904: minen Selma-tietokantaan päättyi kerto- asiakirjoja kansanedustajille, valiokunnille 27905: musvuoden aikana. Samalla päättyi 10 vuot- ja eduskunnan virkamiehille sekä kirjastojen 27906: ta kestänyt työ, jonka tuloksena kirjaston kanssa vaihtosuhteessa oleville ulkomaisille 27907: kokoelmiin sisältyvä aineisto saatettiin haet- kirjastoille ja laitoksille. Myös tuomioistui- 27908: tavaksi yhdestä yhtenäisestä tietokannasta. mille toimitettiin pyynnöstä sidottuja valtio- 27909: Kaikkiaan siirrettyjen tietojen määrä oli päiväasiakirjoja. 27910: noin 220 000 tietuetta. Selma-tietokannan 27911: 16 27912: 27913: 5 Eduskunnan arkisto 27914: Arkistolainat ............................................. . 168 käyttökertaa 27915: Kopiotoimitukset yhteensä ........................ . 1 031 kpl 27916: näistä eduskunnalle .............................. .. 566 kpl 27917: eduskunnan ulkopuolisille .................... .. 465 kpl 27918: Arkistosiirrot ............................................. . 248 yksikköä 27919: Mikrokuvautettu aineisto 27920: tallefilmit ............................................... . 878 korttia 27921: käyttöfilmit ............................................ . 955 korttia 27922: kopiot vaihtokirjastoille ........................ .. 1 400 korttia 27923: Arkiston tiedonhaut .................................. . 149 toimeksiautoa 27924: Arkistoon liittyvä neuvonta ja ohjaus ........ . 167 toimenpidettä 27925: 27926: 27927: 27928: Arkiston tietopalvelutoimeksiantojen ja vausta jatketaan edelleen. Mikrokorttien it- 27929: neuvontatoimenpiteiden määrä kasvoi edel- sepalvelukäyttöä on tuettu asettamalla tut- 27930: lisvuodesta viidenneksellä. Tänäkin vuonna kijain käyttöön lukulaite, jolla voi ottaa 27931: yli puolet tietopalvelutoimeksiannoista tuli maksuttornia kopioita. 27932: eduskunnan sisältä. Arkiston asiakirjoja ja Äänitallenneprojektia jatkettiin kopioi- 27933: niistä kuvattuja mikrofilmejä käytettiin jon- malla valtiopäivien avajaisista ja päättäjäi- 27934: kin verran vähemmän kuin edellisvuonna. sistä säilyneet ääninauhat sekä eduskunnan 27935: Valtaosa käyttäjistä tuli eduskunnan ulko- täysistuntojen ääninauhoista valitut otannat 27936: puolelta. Käytetyintä aineistoa olivat yhä Dat-nauhoille ja CD-levyille. Kopiointipal- 27937: edelleen valiokuntien pöytäkirjat, joihin velut ostettiin YLE:n radioarkistosta. CD- 27938: kohdistui 77 % tilauksista. levyt (yht. 9 kpl) niihin liittyvine luettelai- 27939: Eduskunnan keskusarkistoon siirrettyjen neen ovat käytettävissä kirjaston yleisöti- 27940: asiakirjojen käytettävyyttä on parannettu loissa. Käytön helpottamiseksi luetteloiden 27941: jatkamalla vanhojen arkistojen kunnosta- yhteyteen on liitetty henkilöhakemista sekä 27942: mista. Kertomusvuonna järjestettiin ja luet- kopiot äänitallenteita vastaavista pöytäkir- 27943: teloitiin valiokuntien asiakirjat vuoden 1900 jasivuista. 27944: valtiopäiviltä sekä kirjaston oma arkisto. Veteraanikansanedustajien mmstltleto- 27945: Järjestämisen ja seulonnan tuloksena kirjas- työtä on tehty edellisvuosien tapaan myön- 27946: ton arkistosta vapautui tyhjää hyllytilaa n. nettyjen kehittämismäärärahojen puitteissa. 27947: 25 metriä. Tieteellistä työtä on johtanut professori 27948: Koska keskeiset valtiopäiväasiakirjat Marjatta Hietala Suomen Historiallisesta 27949: ovat nykyisin käytettävissä sekä painettuina Seurasta. Yhteistyö on sujunut erinomaisesti 27950: että lnternetissä, kirjaston hallitus päätti niin haastateltujen ja haastattelijoiden kuin 27951: toukokuussa, että painettujen valtiopäivä- myös litteroijien kesken. Tähän mennessä on 27952: asiakirjojen mikrokuvauksesta luovutaan haastateltu 223 veteraanikansanedustajaa, 27953: kokonaan vuoden 1999 valtiopäivistä läh- ja nauhoituksia on kertynyt kaikkiaan 1 240 27954: tien. Sen sijaan valiokuntien pöytäkirjojen ja tuntia. LiUeroituja sivuja on yhteensä 27955: täysistuntojen äänestystulosten mikroku- 30 320. 27956: 17 27957: 27958: Muistitietotyön pysyväissäilytys ja käyt- ja niihin rinnastettavien tietoaineistojen säi- 27959: töönottomuoto on odottanut nopeasti lytyssuunnitelmaprojekti sai työnsä valmiik- 27960: muuttuvissa tietoteknisissä vaiheissa vielä- si marraskuussa 1999. Projektin lopputulok- 27961: kin ratkaisuaan. Työn etenemistä kuvaava sena valmistui lähes satasivuinen suositus, 27962: uusi prosessitiedosto otettiin käyttöön, ja jossa on määritelty valtioneuvoston ja edus- 27963: seuraavaksi tekstimateriaalin kokonaistal- kunnan yhteisten asiakirjojen ja niihin rin- 27964: lennus tullaan tekemään CD-ROM-muo- nastettavien tietoaineistojen säilytysvastuut, 27965: toon. Sen jälkeen jokaisesta haastattelusta -muodot ja -ajat. Asiakirjojen säilytykseen 27966: saadaan siisti, tilaa säästävä päätekäyttöi- liittyvien tietojen lisäksi suositukseen on si- 27967: nen erilliskappale. Ennen sitä on vielä suo- sällytetty myös tehtävien ja toimintaproses- 27968: ritettava sisällysluetteloiden/tiivistelmien sien kuvailut. Suosituksen avulla pyritään 27969: laaja skannaus- ja tiedosteihin yhdistämis- helpottamaan virastokohtaisten arkiston- 27970: työ. muodostussuunnitelmien ylläpitoa, yhden- 27971: Arkisto osallistui kansainvälisten asiain mukaistamaan toimintatapoja, poistamaan 27972: yksikön asiakirjahallinnon kehittämishank- päällekkäistä työtä ja vähentämään arkisto- 27973: keeseenja edellisvuonna asetetun valokuva- toimen kustannuksia. 27974: työryhmän toimintaan. Viimeksi mainitun Projektin yhteydessä selvitettiin sähköis- 27975: työryhmän toiminta keskeytyi kesäkuussa, ten arkistonhallintajärjestelmien soveltu- 27976: kun kansliatoimikunta asetti työryhmän sel- vuutta valtioneuvoston yhteisen säilytys- 27977: vittämään Eduskunnan kirjaston ja kanslian suunnitelman ja virastokohtaisten arkiston- 27978: yhteistoiminnan tiivistämisen vaatimia hal- muodostussuunnitelmien ylläpitoon. Val- 27979: linnollisia ratkaisuja. Valokuva-arkistoa tioneuvoston arkistonhoitajien yhteistyö- 27980: koskevat jatkotoimenpiteet siirtyivät seu- ryhmän kanssa tutustuttiin markkinoilla 27981: raavan vuoden puolelle. Arkisto osallistui oleviin kaupallisiin järjestelmiin sekä Turun 27982: myös Eduskunnan kirjastoa esittelevän CD- kaupungin kehittämään arkistonhallintajär- 27983: ROMin sisällön tuottamiseen. jestelmään. Yhteisen arkistonhallintaohjel- 27984: Yhteistyö eduskunnan ulkopuolisten si- man hankintaa koskeva ratkaisu siirtyi kui- 27985: dosryhmien kanssa on jatkunut vilkkaana. tenkin seuraavan vuoden puolelle. 27986: Valtioneuvoston, ministeriöiden ja edus- Muita yhteistyöhankkeita olivat Kansal- 27987: kunnan arkistonhoitajien yhteistyöryhmä lisarkiston arkistonmuodostussuunnitelma- 27988: on kokoontunut säännöllisesti käsittele- projekti, jonka työ päättyi toukokuussa, ja 27989: mään yhteisiä ajankohtaisia aiheita. Valtio- Vaitipan verkkokoulutushanke. Jälkimmäi- 27990: varainministeriön hallinnon kehi ttämisosas- sessä hankkeessa arkisto osallistui kansalli- 27991: ton marraskuussa 1998 asettama valtioneu- sen lainsäädäntöprosessin ja siihen liittyvien 27992: voston ja eduskunnan yhteisten asiakirjojen asiakirjojen kuvailuun. 27993: 27994: 27995: 6 Näyttelyt 27996: Vuoden 1999 aikana Eduskunnan kirjas- vat Porvooseen suuriruhtinaskunnan ajan 27997: tossa on ollut esillä kolme historiallisesti ensimmäisille valtiopäiville. Aiheesta kerto- 27998: ajankohtaista näyttelyä. vassa pienimuotoisessa näyttelyssä oli esillä 27999: Maaliskuussa tuli kuluneeksi 190 vuotta Porvoon valtiopäiviin liittyviä asiakirjoja, 28000: siitä, kun Suomen valtiosäädyt kokoontui- kuvia ja kirjallisia dokumentteja. 28001: 28002: 3 20909IZ 28003: 18 28004: 28005: Joulukuussa 1999 kirjastossa avattiin mintaan 10 vuoden aikana. Näyttely oli esil- 28006: Eduskunta evakossa -näyttely, joka kertoo lä Eduskunnan marmoriportaikossa 18.5.- 28007: eduskunnan talvisodan aikaisesta toimin- 26.5.1999, minkäjälkeen se siirrettiin Edus- 28008: nasta Kauhajoella. Suurin osa näyttelyssä kunnan kirjaston tiloihin. Näyttely oli 28009: esillä olevista valokuvista saatiin lainaksi avoinna yleisölle elokuun loppuun saakka. 28010: Kauhajoen Istuntosalirnuseosta, josta on Näyttelyn yhteydessä pidettiin Euroopan 28011: peräisin myös Kauhajoen eduskunnan neuvoston toimintaan liittyen kaksi luentoa. 28012: äänestysmaljana käyttämä "Hangon keksi" Euroopan neuvoston laatiman perusaineis- 28013: -laatikko. Näyttely oli esillä Eduskunnan ton hankintaan ja työstämiseen osallistui 28014: kirjastossa 1.12.1999-12.2.2000 eli yhtä eduskunnan kansainvälisten asioiden yksik- 28015: kauan kuin eduskunta kuusikymmentä kö. 28016: vuotta sitten toimi Kauhajoella. Molempien Kesäkuussa 1995 tuotettu Eduskunnan 28017: näyttelyiden esittelytekstit ovat luettavissa ensimmäiset naiset -näyttely oli esillä Suo- 28018: kirjaston/arkiston Internet-sivuilla. men EU-puheenjohtajuuskauteen liittyvissä 28019: 50-vuotiasta Euroopan neuvostoa muis- tilaisuuksissa Säätytalolla ja Marina Cong- 28020: tettiin esittelemällä neuvoston toimintaa ja ress Centerissä. 28021: tavoitteita sekä Suomen osallistumista toi- 28022: 28023: 28024: 28025: 7 Henkilöstö 28026: Virantäytöissä ja muussa päätöksenteos- OTK Mirja Pakarinen nimitettiin 28027: sa on otettu huomioon eduskunnan hen- 1.1.1999 lukien toimistosihteeriksi ja yliop- 28028: kilöstöpoliittinen tasa-arvosuunnitelma pilas Heikki Hakkarainen apulaisvirasto- 28029: (Eduskunnan kanslian julkaisu 2/1997). avustajaksi 18.1.1999lukien. 28030: Eduskunnan virkamiehistä annetun lain Virkavapaana omasta virasta työskennel- 28031: perusteella kansliatoimikunta saattoi pää- tiin tietopalvelutehtävissä eduskunnan 28032: tökseen kirjaston nirnikeuudistuksen. Kans- kansliassa, Euroopan parlamentissa Brysse- 28033: liatoimikunta muutti 1.4.1999lukien kirjas- lissä, Taideteollisessa korkeakoulussa ja 28034: ton 44 viran nimikkeen ja lakkautti kolme opetusministeriössä. Yksi virkamies työs- 28035: virkaa. Nykyiset virkanimikkeet käyvät ilmi kenteli tehtäväkierrossa eduskunnan kans- 28036: liitteestä 2. Samalla korotettiin 33 viran liassa kolme kuukautta ja toinen Unkarin 28037: palkkausluokkaa. parlamentin kirjastossa kaksi kuukautta. 28038: Kertomusvuoden lopussa kirjastossa oli Keväällä Viron parlamentin ED-tietopal- 28039: 55 vakinaista virkaa. velun virkailija Kerttu Metsar perehtyi kir- 28040: Kirjaston palveluksesta erosi toimisto- jastossa neljän viikon ajan ED-tiedon hallin- 28041: sihteeri Marja Huttunen 1.1.1999lukien tul- taan ja hankintaan Suomessa. 28042: tuaan nimitetyksi vakinaiseen virkaan edus- Vakinaisten virkamiesten lisäksi kirjas- 28043: kunnan kansainvälisten asiain yksikköön. tossa työskenteli eripituisina jaksoina 16 28044: Marja Huttunen oli virkavapaana kirjaston henkilöä. He hoitivat vakinaisten virkojen 28045: virastaan vuodesta 1992 lukien. Apulaisvi- sijaisuuksiaja toimivat määräaikaisissa teh- 28046: rastoavustaja Timo Rinne erosi virastaan tävissä yhteensä 7 vuotta 11 kuukautta. 28047: 13.1.1999lukien opintojen vuoksi. 28048: 19 28049: 28050: Vuosilomia, säästövapaita ja lomaraha- mishankkeissa. Luottamustehtäviä oli edus- 28051: vapaita pidettiin yhteensä 7 vuotta 8 kuu- kunnan piirissä ja alan järjestöissä. Kirjasto- 28052: kautta, mikä on työajasta 13,9 %. Keski- alan koulutustilaisuuksissa annettiin ope- 28053: määrin lomia pidettiin 42 päivää/henkilö. tustaja osanistuttiin tilaisuuksien suunnitte- 28054: Sairauspoissaoloja oli yhteensä 2 vuotta luun. 28055: 3 kuukautta eli 4,0% työajasta. Kirjaston sisäistä tiedottamista parannet- 28056: Henkilökunnan koulutukseen ja kirjasto- tiin ottamalla käyttöön kirjaston sisäinen 28057: jen väliseen yhteistoimintaan käytettiin Intranet Sisäpiiri. Se sisältää päivittäiskalen- 28058: 1,9 % työajasta. Koulutuksen painopiste oli terin ohella mm. päivittäisessä toiminnassa 28059: verkkokoulutuksessa. Eräänä koulutus- tarvittavia työhön liittyviä ohjeita, koulu- 28060: muotona oli virkailijavaihto ja muu työsken- tusaineistoa, hallinnolliset päätökset ja ko- 28061: tely toisessa organisaatiossa. Koulutuskus- kousten pöytäkirjat, jne. Sisäpiiri oli tulos 28062: tannukset olivat 2, 7 % kirjaston kokonais- kahden palvelujohtajan osallistumisesta 28063: budjetista. Teknillisen korkeakoulun täydennyskoulu- 28064: Kirjaston henkilökunta osallistui aktiivi- tuskeskuksen järjestämään Verkottunut yh- 28065: sesti alan kotimaisiin ja kansainvälisiin kou- teisöviestintä -koulutukseen. 28066: lutustilaisuuksiin ja kokouksiin. Henkilö- Henkilökunnan kokouksia eri aihepiireis- 28067: kunnan edustajia oli mukana sekä eduskun- tä oli 12, ja henkilöstölehti Tiimalasi ilmes- 28068: nan että kirjasto- ja tietopalvelualan kehittä- tyi neljä kertaa. 28069: 20 28070: 28071: Liite 1 28072: 28073: 28074: 28075: 28076: Julkaisut 28077: Eduskunnan kirjasto 1998 : oppiva opet- Laaksovirta, Tuula H., Linjapuhe = Lin- 28078: tava organisaatio. Helsinki, 1999. 17 s. jetal1999. Helsinki, 1999. 10 s. 28079: Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta Riksdagen i Kauhajoki : den 1 december 28080: 1998. Helsinki, 1999. 21 s. 1939-den 12 februari 1940 1 Riitta Sihvo- 28081: Eduskunnan kirjaston tietopalveluopas. nen. Helsingfors, 1999. 11 s. Esite. 28082: Helsinki, 1999. 19 s. Riksdagsbibliotekets berättelse för 1998. 28083: Eduskunta evakossa Kauhajoella Helsingfors, 1999. 21 s. 28084: 1.12.1939-12.2.1940 1 toim. Riitta Sihvo- Signumkäsikirja (1999). Helsinki, 1999. 28085: nen. Helsinki, 1999. 11 s. Esite. 22lehteä. 28086: Eduskunta ja Euroopan unioni. Helsinki, Tiimalasi : Eduskunnan kirjaston henki- 28087: 1999. 1 taitelehti. löstölehti. Helsinki, 1999. Ilm. n:ot 1--4. 28088: EU-uutuusluettelo = EU-nyförvärv 1 Uusia kirjoja= Nya böcker 1Eduskunnan 28089: Eduskunnan kirjasto= Riksdagsbiblioteket. kirjasto = Riksdagsbiblioteket. Helsinki, 28090: Helsinki, 1999. 1-15. 1999. 1-16. 28091: Kivelä, Katja & Korkeila, Sirkka-Liisa, 28092: Neuvonta- ja arkistopalvelun strategia. Hel- 28093: sinki, 1999, 4 7 s. 28094: 21 28095: 28096: Liite 2 28097: 28098: 28099: 28100: Kirjaston henkilöstö 31.12.1999 28101: 28102: Virka Nimi ja oppiarvo 28103: 28104: Ylikirjastonhoitaja Laaksovirta, Tuula H., YTT, dosentti 28105: Johtava tietoasiantuntija Nieminen, Inkeri, VTM 28106: " " Puttonen, Kaarina, FM 28107: , vv. Kinnunen, Marjaana, VT, YTM 28108: 28109: Kokoelmapalvelu 28110: 28111: Palvelujohtaja Hirsivuori, Jorma, VTM 28112: Tietoasiantuntija Hakala, Aune, FM 28113: " Latvus, Marjatta, FM 28114: ,ma. Mäkelä, Kaarlo, VTM 28115: 'vv. Siunala, Riitta, FM 28116: Informaatikko ,ma. Clavert, Violette, FM 28117: Tietopalvelusihteeri Auvinen, Saija, merkonomi 28118: " Heinimaa, Tapio, merkonomi 28119: Häkkinen, Merja, merkonomi 28120: Kuusniemi, Hannele, merkonomi 28121: , osa-aik. Tiainen, Aini, merkonomi 28122: Palveluneuvoja Palmunen, Airi, HuK 28123: Toimistosihteeri 'vv. Hartikainen, Jouni 28124: Luotonen, Maria-Leena 28125: Salakari, Sirkku-Marja 28126: Ahlberg, Anneli 28127: 28128: Neuvonta- ja arkistopalvelu 28129: 28130: Palvelujohtaja Heikkilä, Marjatta, FM 28131: Arkistopäällikkö Sihvonen, Riitta, FM 28132: Tietoasiantuntija Lehto-Toivakka, Marketta, YTM 28133: " Rantala, Eila, FM 28134: Amanuenssi Kaitaharju, Pirkko, FM 28135: Pakarinen, Mirja, OTK 28136: Informaatikko Korkeila, Sirkka-Liisa, HuK, merkonomi 28137: Kurtti, Tuula, HuK, merkonomi 28138: Osastosihteeri Haukka, Hilppa 28139: Salasmaa, Hilkka 28140: Voutilainen, Heikki 28141: Tietopalvelusihteeri Kajava, Eija 28142: " Kämäri, Lassi, merkonomi 28143: Tietoverkkoneuvoja Rajala, Heikki, merkonomi 28144: Projektiavustaja , ma. osa-aik. Jansson, Ralf, merkonomi 28145: " ,ma. Kivinen, Hannu, merkonomi 28146: 28147: Tietopalvelu 28148: 28149: Palvelujohtaja 'vv. Turpeinen, Marita, FM 28150: " ,ma. Johansson, Virpi, FM 28151: Informaatikko Oksa-Pallasvuo, Marja, VTM 28152: , vv. Erkkilä, Päivi, HuK 28153: Oravisto, Hannele, ekonomi, HuK 28154: 22 28155: 28156: Virka Nimi ja oppiarvo 28157: 28158: Tietoasiantuntija Koskinen, Heli, YTM 28159: " Mälkki, Helka, FM 28160: , vv. Peuhkurinen, Tommi, FM 28161: Rönkkö, Maija-Leena, FM 28162: ,ma. Törnwall, Annamari, YTM, sosionomi 28163: Tutkija ,ma. Helander, Päivi, FM 28164: " , vv. Johansson, Virpi, FM 28165: ,ma. Peuhkurinen, Tommi, FM 28166: , vv. Vainio, Heli, VTM 28167: Amanuenssi Karjalainen, Leena, merkonomi 28168: Tietoverkkoneuvoja ,ma. Hakkarainen, Heikki 28169: " Vaakanainen, Heikki 28170: Projektisihteeri ,ma. Aittola, Barbro, HuK 28171: 28172: Sisäinen palvelu 28173: 28174: Palvelujohtaja ,ma. Karhula, Päivikki, YTM 28175: Tietohallintoasiantuntija Kangas, Sinikka, FM 28176: Tutkija Graae, Kristiina, VTM 28177: Osastosihteeri Kauhanen, Anita, merkonomi 28178: Kytölä, Marjatta, merkonomi 28179: Mattila, Anja 28180: Syväluoma, Mirja 28181: Toimistosihteeri Tuhkasaari, Anneli 28182: Palveluavustaja ,ma. Hannuksela, Sanna-Maija 28183: " , vv. Määttänen, Antti 28184: Pöysti, Rauno 28185: ,ma. Rinne, Timo 28186: ,ma. Rydman, Sampsa 28187: K9/2000vp 28188: 28189: 28190: 28191: 28192: POHJOISMAIDEN NEUVOSTO 28193: SUOMEN VALTUUSKUNTA 28194: 28195: 28196: 28197: 28198: 1998 28199: 28200: 28201: 28202: 28203: HELSINKI 2000 28204: ISSN 1237-0584 28205: 28206: OY EDITAAB, HELSINK12000 28207: POHJOISMAIDEN NEWOSTO 28208: Suomen valtuuskunta 28209: 28210: 28211: 28212: 28213: Eduskunnalle 28214: 28215: Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta antaa oheisen kerto- 28216: muksen neuvoston toiminnasta 1998. Kertomuksessa selostetaan 50. 28217: istuntoa 9.-12. marraskuuta sekä esitetään katsaus neuvoston ylei- 28218: seen toimintaan vuoden aikana. 28219: 28220: Helsingissä 22. joulukuuta 1999 28221: 28222: 28223: Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnC~n puolesta 28224: 28225: 28226: 28227: Outi Ojala 28228: puheenjohtaja 28229: 28230: 28231: 28232: 28233: Patrick Zilliacus 28234: pääsihteeri 28235: s s Ä L L y s 28236: 28237: 28238: 28239: 28240: 1 YHTEENVETO .. ....... ... ... .... .. ..... .. ... 7 5.5 Arktinen yhteistyö .... .... .. .. .. .. .. .. .. .. . 23 28241: 1.1 Ympäristökonferenssi .................... 7 5.6 Kansainväliset yhteydet................. 23 28242: 1.2 50. istunto...................................... 7 5. 7 Puheenjohtajiston budjetti 1999 .... 23 28243: 1.3 Yhteistyöbudjetti 1999 ................... 8 28244: 1.4 Valiokunnat .. ................................. 8 6 POHJOLA-VALIOKUNTA .............. 24 28245: 1.5 Neuvosto valmistautumassa 6.1 Jäsenet ja kokoukset .. .. .. .. .. .. .... .. .. . 24 28246: vuoteen 1999 ............................ ..... 9 6.2 Hyvinvointiseminaari .... ...... .......... 24 28247: 6.3 Lapsi- ja nuorisotyöryhmät .. .. .. .. .. . 24 28248: 2 NEUVOSTON 6.4 50. istunnossa käsitellyt asiat........ 24 28249: ORGANISAATIO .. .. .. .... .. .. .. .. .. .. .... .. 10 6.4.1 Sosiaalipoliittiset asiat.................... 24 28250: 2.1 Yleiskokous .......... ........ ................. 10 6.4.2 Lapset ja nuoret............................. 25 28251: 2.2 Puheenjohtajisto ............................ 10 6.4.3 Muukalaisviha .................... ............ 25 28252: 2.3 Valiokunnat ................................... 10 6.4.4 Vapaaehtoissektori ........................ 25 28253: 2.4 Tarkastuskomitea........................... 11 6.4.5 Pohjoismaiden neuvoston 28254: 2.5 Vaalikomitea .................................. 11 musiikkipalkinto.. .... .. .. .... .. .... .. .. .. .. 25 28255: 2.6 Valtuuskunnat.. .............................. 11 6.4.6 Tv-yhteistyö .................... ............... 25 28256: 2.7 Puolueryhmät ................................ 11 6.4.7 Kulttuuriyhteistyö .............. ............ 25 28257: 2.8 Pääministerit .................................. 11 6.4.8 Koulutus, kielipolitiikka ja 28258: 2.9 Yhteistyöministerit......................... 11 tutkimus .. .. .. .... .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .... .. .... . 26 28259: 2.10 Pohjoismainen yhteistyökomitea .. 11 6.4.9 Muuta .. ........................................... 26 28260: 28261: 3 SUOMEN VALTUUSKUNTA .......... 12 7 EUROOPPA-VALIOKUNTA ........... 27 28262: 3.1 Jäsenet............................................ 12 7.1 50. istunnon asiat ........ ...... .... ........ 27 28263: 3.2 Toiminta......................................... 13 7.1.1 Työllisyys ja työmarkkinat ............ 27 28264: 7.1.2 Elintarvike- ja kuluttaja-asiat .... .. ... 27 28265: 4 50. ISTUNTO ................................. 16 7.2 Kokoukset.. .................................... 29 28266: 4.1 Suomen valtuuskunta.................... 16 28267: 4.2 Istunnon avaus .............................. 16 8 LÄHIALUEVALIOKUNTA .............. 30 28268: 4.3 Pääministereiden selonteko.......... 16 8.1 Lasten ja nuorten asema lähi- 28269: 4.4 Ulkopoliittinen selonteko ............. 16 alueilla............................................ 30 28270: 4.5 Puolustus poliittinen selonteko .. .. . 17 8.2 Lapsifoorumi Tukholmassa ........... 30 28271: 4.6 Yleiskeskustelu .............................. 17 8.3 Rikollisuus...................................... 30 28272: 8.4 Ympäristö ....................................... 31 28273: 5 PUHEENJOHTAJISTO ................... 21 8.5 Yhteistyö Murmanskin alueella .... 31 28274: 5.1 Jäsenet ja kokoukset ..................... 21 8.6 Muuta ............................................. 31 28275: 5.2 EMU-konferenssi ........................... 21 28276: 5.3 Ministerineuvoston budjetti 1999.. 21 9 YMPÄRISTÖKOKOUS ................... 32 28277: 5.4 Jäsenehdotukset .. .. .. .... .. .. .... .. .... .. .. 22 28278: 5.4.1 Saamelaiset .................................... 22 10 TARKASTUSKOMITEA .. .. .. .. .. .. .... .. 33 28279: 5.4.2 Kauppapakotteiden koordinointi . 22 10.1 Toiminta......................................... 33 28280: 5.4.3 Ydinaseeton vyöhyke.................... 22 10.2 Tilintarkastuskertomus .................. 33 28281: 5.4.4 MAI-sopimus .................... .............. 22 10.3 MN:n toimintakertomus .... ............ 33 28282: 28283: 28284: 5 28285: II 28286: 11 POHJOISMAIDEN NEUVOSTON Liitteet 28287: PALKINNOT 00 00000 0oO o00000oo 000 0000 0ooo 0000oo 34 1 PN:n 500 istunnossa hyväksymät 28288: 1Ll Kirjallisuuspalkinto oooOOOOoooooOOOoooooOOoo 34 suositukset, lausunnot ja sisäiset 28289: 1L2 MusiikkipalkintO oooooooooooooOOOOOOooOOOOOoo 34 päätökset sekä puheenjohtajiston 28290: 1L3 Luonto- ja ympäristöpalkintOooooOOoo 34 esitykset 1998 ooooOOooooooOOoooooooooooooooooo 37 28291: 2 Arktisen alueen 30 parlamentaari- 28292: 12 TIEDOTUS ooooooooooooooooooooooooooooooooooooo 36 sen konferenssin loppuasiakirja 0 46 00 28293: 28294: 28295: 28296: 28297: 12o1 Yleistä oooooooooooo•o•oooo•oo•••••••ooo•ooooo•oooo• 36 3 Resolution adopted by the 7th 28298: n2 Tabloidilehti oOoo•••••Ooo•••OOoo••oooo•ooooo••o• 36 Parliamentary Conference on 28299: 12.3 Lehtimiesapurahat ooo•oo••···•••oo••oo•OO•• 36 Cooperation in the Baltic Sea 28300: Region Lubeck, 8th September 28301: 1998 ooooooooooooooooooooOOooooooOOoooooooooooooooooo 53 28302: 28303: 28304: 28305: 28306: Puolueiden lyhenteet 28307: 28308: FS Frisinnad Samverkan 28309: Kesk. Suomen Keskusta 28310: Kok. Kansallinen Kokoomus 28311: lib Liberalerna på Åland 28312: RKP Ruotsalainen kansanpuolue 28313: SDP Suomen Sosialidemokraattinen 28314: Puolue 28315: SKL Suomen Kristillinen Liitto 28316: Vas. Vasemmistoliitto 28317: Vihr. Vihreä Liitto 28318: Ac Åländsk Center 28319: ÅSD Ålands socialdemokrater 28320: 28321: 28322: 28323: 6 28324: II 28325: 1 28326: YHTEENVETO 28327: 28328: 28329: Vuoden 1998 totmmnassa oli leimallista ryhtyä todellisten muutosten aikaansaami- 28330: kiinnostuksen lisääntyminen ulkopoliittisiin seksi. Kokoukseen osallistui kansanedusta- 28331: kysymyksiin liittyvään yhteistyöhön, lähi- jia, ministereitä, tutkijoita ja järjestöjen edus- 28332: alueyhteistyön kehittäminen, yhteyksien tajia. Pääpuheenvuoron piti Ruotsin päämi- 28333: vahvistaminen Venäjään ja Suomen aloit- nisteri Göran Persson. Kauppa- ja teollisuus- 28334: teen seuranta pohjoisen ulottuvuuden ke- ministeri Antti Kalliomäki puhui yhdessä 28335: hittämiseksi Euroopan unionissa. osakokouksessa ympäristölle ystävälliseen 28336: Vuonna 1997 pidetyn turvallisuuspoliitti- energiankäyttöön tähtäävästä Pohjoismai- 28337: sen konferenssin pohjalta jatkokeskustelut den yhteistyöstä. Konferenssiin osallistui vii- 28338: käytiin puheenjohtajistossa. Erillisen puo- tisensataa osanottajaa. 28339: lustuspoliittisen selonteon antamista jatket- 28340: tiin myös vuoden 1998 istunnossa, jossa 28341: Pohjoismaiden puolustusyhteistyötä selosti 1.2 50. istunto 28342: Ruotsin puolustusministeri. Suomen aloit- 28343: teesta sekä puheenjohtajistoa että valiokun- Neuvoston 50. istunto pidettiin Oslossa 9.- 28344: tia informoitiin pohjoisen ulottuvuuden 12. marraskuuta. Istunnon aluksi pääminis- 28345: edistämisestä. Tämän johdosta neuvoston teri David Oddsson selosti Islannin puheen- 28346: puheenjohtajisto antoi lausunnon, jossa johtajakauden ohjelmaa. Hän kertoi islanti- 28347: aloitetta kannatettiin. Neuvosto antoi tuken- laisten keskittyvän erityisesti mereen, luon- 28348: sa Pohjoismaiden hallituksille niiden pyrki- toon sekä arktisten alueiden ja Länsi-Pohjo- 28349: myksissä edistää yhteisiä pohjoismaisia ja lan elinoloihin liittyviin kysymyksiin. Asiat 28350: eurooppalaisia etuja, joiden tavoitteena on kootaan ohjelmaan, jonka Islanti laatii ja 28351: voimakkaan pohjoisen ulottuvuuden saami- otsikoi "Pohjolan kansat ja meret". Siinä 28352: nen EU:n politiikkaan. Ajankohtaisia Eu- kiinnitetään erityistä huomiota kestävään 28353: rooppa-kysymyksiä nousi esiin myös Eu- resurssien käyttöön sekä opetus- ja tutki- 28354: roopan rahaliitosta pidetyssä konferenssis- muslaitosten yhteistyöhön. Lisäksi panoste- 28355: sa. taan tiedottamiseen, jotta muualla maail- 28356: massa opittaisiin ymmärtämään arktisten 28357: seutujen ja Länsi-Pohjolan elinehtoja. Islanti 28358: 1.1 Ympäristökonferenssi haluaa myös kehittää yhteistyötä Skotlannin 28359: ja Shetlandinsaarten kanssa. Pääministeri 28360: Otsikolla Pohjola - kestävä alue 2000-lu- kertoi, että islantilaiset aikovat toimia mää- 28361: vun taitteessa pidettiin Göteborgissa 26.- rätietoisesti sen hyväksi, että Pohjoismaissa 28362: 27. helmikuuta teemakokous. Sen tavoittee- opittaisiin paremmin ja vastavuoroisesti tun- 28363: na oli herättää keskustelua niistä laajakan- temaan ja ymmärtämään naapurimaiden 28364: toisista yhteiskunnallisista muutoksista, joita kieliä. Hänen mielestään tulevassa vuositu- 28365: tarvitaan, jotta Pohjoismaista saataisiin ym- hannen vaihteessa Pohjoismaiden tulee 28366: päristön kannalta kestävä alue sekä alueelli- myös yhdessä viedä pohjoismaista taidetta 28367: sesti että maailmanlaajuisesti katsottuna. ja kulttuuria muualle maailmaan. 28368: Taustalla oli äskettäin päättyneet Kioton Puheenjohtajana toimivan Ruotsin puo- 28369: neuvottelut ilmastokaasupäästöjen rajoitta- lesta ulkoministeri Anna Lindh antoi ulko- 28370: misesta. Lisäksi kokouksessa osoitettiin, mi- poliittisen selonteon. Hän totesi Pohjois- 28371: hin toimiin Pohjoismaiden hallitusten pitää mailla olevan erityistä etua ja yhteinen vas- 28372: 28373: 28374: 7 28375: II 28376: tuu siitä, että toimimme lähialueillamme va- Huhtikuussa 1998 Pohjoismaiden puo- 28377: kaan ja kestävän kehityksen puolesta joko lustusministerit sopivat yhteistyön syventä- 28378: tekemällä yhteistyötä kahdenvälisesti Itäme- misestä ja kehittämisestä pohjoismaisen so- 28379: ren rantavaltioiden kesken tai alueella toi- tilaallisen kriisinhallinnan koordinointijär- 28380: mivien monenkeskisten yhteistyörakentei- jestelyssä (NORDCAPS, Nordic Coordinated 28381: den kautta. Hän korosti, että Venäjä on ja Arrangement for Military Peace Support). 28382: pysyy Pohjoismaille tärkeänä yhteistyö- Pitkän aikavälin tavoitteena on saada aikaan 28383: kumppanina sekä maailmanlaajuisissa että yhteispohjoismaiset rauhaa edistävät jou- 28384: alueellisissa asioissa. Selonteossa käsiteltiin kot. V. 1994 solmittiin runkosopimus puo- 28385: myös Euroopan unionin laajentumista. Ul- lustustarvikeyhteistyöstä ja syksystä 1997 on 28386: koministeri Lindh totesi laajentumisen ole- toteutettu pohjoismaista puolustusympäris- 28387: van kaikkien Pohjoismaiden asia. Edessä on töyhteistyöohjelmaa. 28388: pitkä jakso, jolloin unionin johtotroikkaan Vuoden 1999 budjettiesityksen lisäksi 28389: kuuluu koko ajan joku pohjoismaisista jä- käsiteltiin normaalissa järjestyksessä suuri 28390: senmaista. Tilaisuutta on käytettävä hyö- määrä muita ministerineuvoston esityksiä ja 28391: dyksi mahdollisimman paljon yhteisten etu- jäsenehdotuksia. Yleiskokous mm. hyväk- 28392: jen ajamiseksi. syi lähialueiden lapsia ja nuoria auttavan 28393: Ministeri totesi myös, että passivapaus toimintaohjelman sekä rasismin ja muuka- 28394: säilytetään Pohjoismaiden välillä senkin jäl- laisvihan vastaisen ohjelman. Lisäksi hyväk- 28395: keen kun Schengen-yhteistyö yhdistetään syttiin ministerineuvoston ehdotukset poh- 28396: unioniin. Pohjoismaiden ulkoministerit toi- joismaisesta kielipolitiikasta ja tutkimuspo- 28397: mivat päättäväisesti sen puolesta, että neu- liittisesta strategiasta. Suosituksia annettiin 28398: votteluissa saavutetaan hyvä lopputulos yhteensä 37. Istunnossa pidettiin myös ky- 28399: niin, että Islannin ja Norjan sopimukset astu- selytunti, jolla Pohjoismaiden yhteistyömi- 28400: vat voimaan samaan aikaan kuin Amsterda- nisterit vastasivat jäsenten kysymyksiin. 28401: min sopimus. Pohjoismaiden yhteistyöstä Istuntopäivinä puheenjohtajisto tapasi 28402: YK:ssatodetaan selonteossa, että viime vuo- sekä Pohjoismaiden pääministereitä että ul- 28403: sina turvallisuusneuvoston toiminnassa koministereitä. 28404: esiintulleissa konkreettisissa asioissa Poh- 28405: joismailla on usein ollut selvät yhteiset ta- 28406: voitteet. 28407: Jo toisen kerran myös puolustusministe- 1.3 Yhteistyöbudjetti 1999 28408: rit antoivat yleiskokoukselle erillisen selon- 28409: tekonsa. Siitä on tullut pysyvä osa istunnon Vuoden 1999 budjetti on 717 miljoonaa 28410: päiväjärjestystä. Näin ollen pyrkimykset Tanskan kruunua, mikä on yhtä paljon kuin 28411: Pohjoismaiden neuvoston työn kehittämi- v. 1998. Budjetin sisällä on siirretty 10 mil- 28412: seksi kattamaan kaikki keskeiset politiikan joonaa kruunua lähialueohjelmaan. Ministe- 28413: sektorit ovat toteutuneet. Selonteon esitteli rineuvoston lähtökohtana oli saada aikaan 28414: Ruotsin puolustusministeri Björn von Sy- sellainen budjetti, joka antaisi tilaa dynaami- 28415: dow. Hänen mukaansa pohjoismainen yh- selle yhteistyölle, jossa voitaisiin ottaa huo- 28416: teistyö on tärkeätä meneillään olevassa pro- mioon Pohjoismaissa, Euroopassa ja lähi- 28417: sessissa, jolla Euroopan turvallisuusarkki- alueilla tapahtuvat muutokset muuttamatta 28418: tehtuuria kehitetään ja kollektiivista turvalli- yhteistyön taloudellisia raameja. 28419: suutta lisätään. On tärkeätä, että Euroopan 28420: turvajärjestelyt kattavat sekä Pohjois-Euroo- 28421: pan että Etelä-Euroopan. Pohjoisessa konk- 28422: reettisia yhteistyöaloja ovat rauhan edistä- 1.4 Valiokunnat 28423: minen, harjoitustoiminta kuten Nordic 28424: Peace, turvallisuutta edistävät toimet Baltian Pohjola-valiokunnassa käsiteltiin mm. mi- 28425: maissa, puolustustarvikeyhteistyö, turvalli- nisterineuvoston ehdotukset pohjoismaises- 28426: suuspoliittinen tutkimus ja puolustukseen ta yhteistyöstä vuosituhannen vaihteessa ja 28427: liittyvä ympäristöyhteistyö. Ytimenä on rau- pohjoismaisesta kielipolitiikasta. Lisäksi va- 28428: haa edistävä toiminta. liokunnassa oli esillä lapsi- ja nuorisopoliit- 28429: 28430: 28431: 8 28432: II 28433: tisia kysymyksiä. Se käsitteli myös selonteon elinehtojaYK:nlasten oikeuksien sopimuk- 28434: lapsi- ja nuorisokulttuuriyhteistyöohjelman sen pohjalta. 28435: toteuttamisesta 1996--2000. 28436: Eurooppa-valiokunnan työssä keskityt- 28437: tiin yhteyksien kehittämiseen kansallisten 28438: parlamenttien Eurooppa-valiokuntien tai 28439: 1.5 Neuvosto valmistautu- 28440: vastaavien kanssa. Valiokunnan painopiste- massa vuoteen 1999 28441: aloja olivat kuluttajapolitiikka ja työllisyys- 28442: kysymykset. Valiokunta sai ministerineu- Neuvoston puheenjohtajamaa on v. 1999 28443: vostolta raportin Eurooppa-asioiden käsitte- Ruotsi. Oslon istunnossa neuvoston presi- 28444: lystä eri yhteistyösektoreilla. dentiksi valittiin kansanedustaja Gun 28445: Lähialuevaliokunta piti tiiviitä yhteyksiä Hellsvik. Hallitusyhteistyötä johtavat islanti- 28446: lähialueille. Yhteydenpitoa Venäjän kanssa laiset pääministeri Davi+ Oddssonin johdol- 28447: lisättiin mm. vierailemalla Pietarissa. Valio- la. Helmikuun alussa järjestetään Helsingis- 28448: kunnalla oli tärkeä rooli syyskuussa pidetyn sä Pohjoismaiden neuvoston ja Baltian par- 28449: 7. Itämeri-kokouksen järjestelyissä. Lasten lamentaarisen yleiskokouksen yhteisko- 28450: aseman parantamiseen tähtäävää työtä jat- kous. Neuvoston valiokunnat ja puolueryh- 28451: kettiin pitämällä oma pohjoismais-balttilai- mät kokoontuvat ainakin neljä kertaa vuo- 28452: nen lapsifoommi Tukholmassa joulukuus- den aikana. Varsinainen istunto pidetään 28453: sa. Kokouksessa käsiteltiin lasten asemaa ja marraskuussa Tukholmassa. 28454: 28455: 28456: 28457: 28458: 9 28459: II 28460: 2 28461: NEUVOSTON ORGANISAATIO 28462: 28463: 28464: 28465: Pohjoismaiden neuvostossa tekevät yhteis- 28466: työtä viiden Pohjoismaan ja kolmen itsehal- 28467: 2.2 Puheenjohtajisto 28468: lintoalueen parlamentit ja hallitukset. Yh- 28469: Neuvoston puheenjohtajiston muodostavat 28470: teistyön perustana ovat vuonna 1962 solmit- 28471: presidentti ja kaksitoista muuta jäsentä, jotka 28472: tu Helsingin sopimus muutoksineen ja neu- 28473: yleiskokous valitsee. Jokaisen viiden maan 28474: voston työjärjestys. Helsingin sopimuksen 28475: valtuuskunnan ja jokaisen puolueryhmän on 28476: viimeisimmät muutokset astuivat voimaan 28477: oltava edustettuna puheenjohtajistossa. Pu- 28478: vuoden 1996 alussa ja neuvoston työjärjes- 28479: heenjohtajisto huolehtii neuvoston juokse- 28480: tyksen viimeisinunät muutokset vuoden 28481: vien asioiden hoidosta istunnoissa ja niiden 28482: 1997 alussa. 28483: välillä. Lisäksi se vastaa ulko- ja turvallisuus- 28484: Pohjoismaiden ministerineuvosto on 28485: poliittisten kysymysten sekä pohjoismaisen 28486: Pohjoismaiden hallitusten yhteistyöelin. Se 28487: yhteistyön budjetin käsittelystä. 28488: panee täytäntöön neuvoston suosituksia ja 28489: Puheenjohtajisto käsittelee myös jäsen- 28490: antaa puolestaan neuvostolle hyväksyttä- 28491: ehdotukset, joita ei lähetetä minkään valio- 28492: väksi omia ehdotuksiaan. Ministerineuvosto 28493: kunnan käsiteltäviksi. Se voi myös toimia 28494: antaa neuvostolle vuosittain kertomuksen 28495: yleiskokouksen asemesta ja tehdä esityksen 28496: toiminnastaan sekä seuraavan vuoden bud- 28497: tai antaa lausunnon sellaisesta asiasta, jonka 28498: jettiehdotuksensa ja toimintasuunnitelman- 28499: käsittely ei voi odottaa seuraavaan istun- 28500: sa. Ministerineuvoston sihteeristö on Köö- 28501: toon. Pohjoismaiden neuvoston sihteeristö, 28502: penhaminassa. 28503: entiseltä nimeltään puheenjohtajiston sih- 28504: teeristö, on Kööpenhaminassa samoissa toi- 28505: mitiloissa Pohjoismaiden ministerineuvos- 28506: ton sihteeristön kanssa. 28507: 2.1 Yleiskokous 28508: Neuvoston yleiskokouksen muodostavat 87 2.3 Valiokunnat 28509: Pohjoismaiden ja itsehallintoalueiden parla- 28510: menteista valittua jäsentä sekä noin 80 halli- Neuvostossa on organisaatiomuutoksen jäl- 28511: tusten edustajaa, jotka kokoontuvat istun- keen eli vuoden 1996 alusta lukien ollut 28512: toon kerran vuodessa syksyisin. kolme valiokuntaa: Pohjola-valiokunta, Eu- 28513: Yleiskokous on neuvoston korkein päät- rooppa-valiokunta ja lähialuevaliokunta. 28514: tävä elin. Sen tehtävänä on mm. antaa suo- Valiokuntien tehtävänä on valmistella 28515: situksia ja lausuntoja, vahvistaa neuvoston asiat yleiskokouksen tai puheenjohtajiston 28516: työjärjestys, valita puheenjohtajiston ja va- päätöksiä varten. Valiokunnat käsittelevät 28517: liokuntien jäsenet, määrätä valiokuntien lu- jäsenehdotuksia, ministerineuvoston ehdo- 28518: kumäärä ja toimialat sekä päättää seuraavan tuksia, pohjoismaisten laitosten kertomuk- 28519: istunnon aika ja paikka. Helsingin sopimuk- sia, ministerineuvoston ilmoituksia hyväk- 28520: sen mukaan on mahdollista kutsua koolle sytyistä suosituksista sekä saapuneita kirjel- 28521: myös ylimääräinen istunto tai teemaistunto. miä. Myös ministerineuvoston selonteko yh- 28522: Äänioikeus neuvostossa on vain valituilla teistyösuunnitelmista ja budjettiehdotus kä- 28523: jäsenillä eli parlamentaarikoilla. sitellään kaikissa valiokunnissa. 28524: 28525: 28526: 10 28527: II 28528: 2.4 Tarkastuskomitea siä. Puolueryhmiä on neljä: keskiryhmä, so- 28529: siaalidemokraatit, konservatiivit ja vasem- 28530: mistososialistit Neuvosto tukee ryhmiä ta- 28531: Tarkastuskomitean tehtävänä on tarkastaa 28532: loudellisesti. Niillä kaikilla on myös oma 28533: yhteispohjoismaisin varoin rahoitettavaa 28534: ryhmäsihteeri. 28535: toimintaa ja vastata siitä pohjoismaisen yh- 28536: teistyön tarkastustoiminnasta, josta yleisko- 28537: kous päättää. Komitea vastaa myös Helsin- 28538: gin sopimuksen, muiden pohjoismaista yh- 28539: 2.8 Pääministerit 28540: teistyötä koskevien sopimusten, neuvoston 28541: Pohjoismaiden pääministereillä on yleisvas- 28542: työjärjestyksen ja muiden sisäisten määräys- 28543: tuu yhteistyöstä. He pyrkivät kytkemään 28544: ten tulkintaan liittyvistä asioista sekä osallis- 28545: Pohjoismaiden sisäisen yhteistyön euroop- 28546: tuu näiden säännöstöjen muutosvalmistelui- 28547: palaiseen ja muuhun kansainväliseen työ- 28548: hin. Komitean suomalainen jäsen oli Pehr 28549: hön. 28550: Löv (RKP). 28551: Pääministerit kokoontuvat säännöllisesti 28552: kolme tai neljä kertaa vuodessa. Puheenjoh- 28553: 2.5 Vaalikomitea tajamaalla on vastuu kokouksista, jotka voi- 28554: vat olla luonteeltaan varsinaisia tai ylimää- 28555: räisiä. Vuonna 1998 ministerineuvoston pu- 28556: Vaalikomitea valmistelee istunnossa vahvis- 28557: heenjohtajamaa oli Ruotsi, v. 1999 se on 28558: tettavan luottamuspaikkojen jaon sekä ne 28559: Islanti. 28560: täydennysvaalit, jotka neuvosto valtuuttaa 28561: puheenjohtajiston suorittamaan. Vaalikomi- 28562: teassa on seitsemän jäsentä, Suomesta Mari 28563: Kiviniemi (Kesk.) ja ]armo Wahlström 28564: 2.9 Yhteistyöministerit 28565: (Vas.). 28566: Valtuuskunta toimii tiiviissä yhteistyössä 28567: pohjoismaisen yhteistyöministerin ja häntä 28568: 2.6 Valtuuskunnat avustavan sihteeristön kanssa. Yhteistyömi- 28569: nisterin tehtäviin kuuluu pohjoismaisen yh- 28570: teistyön koordinointi hallituksessa sekä eri- 28571: Kunkin jäsenmaan valitut jäsenet, varajä- 28572: tyisesti vastuu yhteistyön budjetin käsittelys- 28573: senet ja hallituksen edustajat muodostavat 28574: tä. Yhteistyöministeri oli Eurooppa-ministe- 28575: maansa valtuuskunnan neuvostossa. Suo- 28576: ri Ole Norrback (RKP). 28577: men valtuuskuntaan kuuluu 18 eduskunnan 28578: Pohjoismaisen yhteistyön sihteeristö 28579: ja kaksi Ahvenanmaan maakuntapäivien 28580: (PYS) kuuluu hallinnollisesti ulkoasiainmi- 28581: valitsemaa jäsentä sekä hallituksen määrää- 28582: nisteriöön. Sihteeristöä johti ulkoasiainneu- 28583: mät edustajat. 28584: vos Peter Stenlund ja 15. lokakuuta lähtien 28585: Valituista jäsenistä ja varajäsenistä koos- 28586: ulkoasiainneuvos Marita Eerikäinen. 28587: tuva valtuuskunta järjestäytyy eli valitsee 28588: itselleen puheenjohtajan, varapuheenjohta- 28589: jan ja työvaliokunnan sekä laatii työlleen 2.10 Pohjoismainen yhteis- 28590: ohjeet. 28591: työkomitea 28592: 2.7 Puolueryhmät Pääministereitä ja yhteistyöministereitä 28593: avustaa pohjoismainen yhteistyökomitea 28594: Parlamentit valitsevat neuvoston jäsenet ja (PYK), joka toimii myös Pohjoismaiden mi- 28595: varajäsenet puolueiden voimasuhteiden nisterineuvoston sihteeristön ja sen pääsih- 28596: mukaan. Luottamuspaikkojen jakoa ja mo- teerin hallituksena. Yhteistyökomitean suo- 28597: nia käsitehäviä asioita valmistellaan puolue- malaisjäsen oli ulkoasiainneuvos Peter Sten- 28598: ryhmissä ennen poliittisten elinten päätök- lund ja loppuvuodesta ulkoasiainneuvos 28599: Marita Een·käinen. 28600: 28601: 28602: 28603: 28604: 11 28605: II 28606: 3 28607: SUOMEN VALTUUSKUNTA 28608: 28609: 3.1 Jäsenet 28610: Valittu 10. helmikuuta 1998, täydennetty 5. kesäkuuta, 9. syyskuuta ja 4. marraskuuta 1998 28611: 28612: 28613: Valitut jäsenet Varajäsenet 28614: 28615: Alho, Arja, SDP Aho, Esko, Kesk. 28616: Andersson, Janina, Vihr. Apukka, Asko, Vas. (- 1.6.98) 28617: Erland, Olof, lib. Andersson, Claes, Vas. (9.9.98 -) 28618: Hurskainen, Sinikka, SDP Aula, Maria Kaisa, Kesk. 28619: Hyssälä, Liisa, Kesk. Biaudet, Eva, RKP 28620: Kaarilahti, Marjut, Kok. Bryggare, Arto, SDP 28621: Kallis, Bjarne, SKL Haatainen, Tuula, SDP 28622: Kiljunen, Kimmo, SDP Hellberg, Klaus, SDP 28623: Kiviniemi, Mari, Kesk. Helle, Esko, Vas. (5.6.--4.9.98) 28624: Korteniemi, Ossi, Kesk. Järvilahti, Timo, Kesk. 28625: Koskinen, Heikki, Kok. Jääskeläinen, Jouko, SKL 28626: Lapintie, Annika, Vas. Kemppainen, Hannu, Kesk. 28627: Löv, Pehr, RKP Korhonen, Riitta, Kok. 28628: Manninen, Hannes, Kesk. Kurola, Osmo, Kok. 28629: Metsämäki, Lauri, SDP Laine, Reino, Vas. 28630: Nyby, Mats, SDP Luhtanen, Leena, SDP 28631: Prusti, Riitta, SDP Nurmi, Tuija, Kok. 28632: Salmen, Olof, ÅC Olin, Kalevi, SDP 28633: Sasi, Kimmo, Kok., varapuheenjohtaja Ranta-Muotio, Aulis, Kesk. 28634: Wahlström, Jarmo, Vas., puheenjohtaja Rothberg, Johan, FS 28635: Sjöblom, Anne-Helena, ÅSD 28636: Tuomioja, Erkki, SDP 28637: 28638: 28639: 28640: SUOMALAISJÄSENET VALIOKUNNITTAIN 28641: 28642: Pohjola-valiokunta Eurooppa-valiokunta 28643: 28644: Alho, Arja, SDP Hurskainen, Sinikka, SDP 28645: Andersson, Janina, Vihr. Hyssälä, Liisa, Kesk. 28646: Korteniemi, Ossi, Kesk. Kaarilahti, Marjut, Kok. 28647: Lapintie, Annika, Vas. Kallis, Bjarne, SKL 28648: Löv, Pehr, RKP Kiljunen, Kimmo, SDP 28649: Prusti, Riitta, SDP Koskinen, Heikki, Kok. 28650: Salmen, Olof, ÅC, puheenjohtaja 28651: 28652: 28653: 12 28654: II 28655: Lähialuevaliokunta Vaalikomitea 28656: 28657: Erland, Olof, lib. Kiviniemi, Mari, Kesk. 28658: Kiviniemi, Mari, Kesk., varapuh.joht. Wahlström, Jarmo, Vas. 28659: Manninen, Hannes, Kesk. 28660: Metsämäki, Lauri, SDP Puheenjohtajiston tiedotusryhmä 28661: Sasi, Kimmo, Kok., puheenjohtaja 28662: Nyby, Mats, SDP, puheenjohtaja 28663: Puheenjohtajisto Wahlström, Jarmo, Vas. 28664: 28665: Nyby, Mats, SDP Työvaliokunta 28666: Wahlström, Jarmo, Vas. 28667: Wahlström, Jarmo, Vas., puheenjohtaja 28668: Tarkastuskomitea Sasi, Kimmo, Kok., varapuh.joht. 28669: Andersson, Janina, Vihr. 28670: Löv, Pehr, RKP Kallis, Bjarne, SKL 28671: Kiviniemi, Mari, Kesk. 28672: Löv, Pehr, RKP 28673: Nyby, Mats, SDP 28674: Salmen, Olof, ÅC 28675: 28676: 28677: 28678: 28679: 3.2 Toiminta lisätä kansallista rahoitusta, jos pohjoismais- 28680: ta rahoitusta karsitaan huomauttaen myös, 28681: että kyseiset laitokset olivat saaneet hyvät 28682: Kertomusvuoden aikana valtuuskunta ko- arvosanat laitoksia arvioitaessa. Tarkoituk- 28683: koontui kuudesti ja työvaliokunta kahdesti. sena oli pitää budjettiraamit samalla tasolla 28684: Valtuuskunta valitsi 11. helmikuuta 1998 kuin tänä vuonna. Ruotsista oli ilmoitettu 28685: puheeenjohtajakseen kansanedustaja ]ar- ettei sieltäkään aiottu vaatia pohjoismaisen 28686: mo Wahlströmin (Vas.) ja varapuheenjoh- budjetin leikkaamista. 28687: tajakseen kansanedustaja Kimmo Sasin Valtuuskunta jatkoi budjettiesityksen kä- 28688: (Kok.). Työvaliokuntaan valittiin ]anina sittelyä 3. huhtikuuta ulkoasiainneuvos Pe- 28689: Andersson (Vihr.), Bjarne Kallis (SKL), ter Stenlundin ja neuvoston johtajan Berg- 28690: Mari Kiviniemi (Kesk.), Pehr Löv (RKP) ja lind Asgeirsdottirin avauspuheenvuorojen 28691: Mats Nyhy (SDP) sekä Ahvenanmaan maa- pohjalta. Kokoukseen osallistuivat myös 28692: kuntapäivien jäsen Olof Salmen (ÅC). Ko- ympäristö- ja opetusministeriöiden sekä 28693: kouksessa puhuttiin myös pohjoismaisen NEFCOn edustajat. 28694: yhteistyöbudjetin seurannasta, puheenjoh- Budjettiraamien toivottiin pysyvän sama- 28695: tajiston tiedotusryhmän toiminnasta ja va- na kuin kuluvana vuonna. Edustajat arvoste- 28696: liokuntien tiedotuksesta. livat sitä, että rakennus- ja asuntosektorin 28697: Ministerineuvoston 1999 budjettiesitystä momentti oli poistettu vuoden 1998 budje- 28698: käsiteltiin valtuuskunnan kokouksessa 24. tista ja että eräiden yhteistyölaitosten varoja 28699: helmikuuta. Ulkoasiainneuvos Peter Sten- oltaisiin leikkaamassa ja näin vaarantamassa 28700: lund selosti budjetin valmistelua. Lähialue- laitoksen olemassaolo. Uhanalaisia laitoksia 28701: yhteistyöhön oli ehdotettu 10 miljoonan olivat Teoreettisen fysiikan laitos, Merioike- 28702: Tanskan kruunun lisäystä, jolloin lähinnä uden laitos, Aasiantutkimusinstituutti ja Vul- 28703: pohjoismaisten tutkimuslaisten määrärahoja kanologinen instituutti. 28704: jouduttaisiin vastaavasti leikkaamaan. Tämä Puheenjohtaja Jarmo Wahlström kertoi, 28705: taas edellyttäisi kansallisen rahoituksen li- että laitosten lakkauttamisesta oli puhuttu 28706: säämistä näille laitoksille. Opetusministeriö myös puheenjohtajiston budjettiryhmässä ja 28707: ilmoitti ettei Suomella ole mahdollisuuksia että puheenjohtajisto toivoi tarkkaa selvitys- 28708: 28709: 28710: 13 28711: II 28712: tä asiasta. Berglind Asgeirsdottir totesi bud- raskuuta, jossa pääsihteeri Guy Lindström 28713: jettityöryhmän ottaneen varovaisen kannan esitteli ne korostaen pääministereiden se- 28714: Pohjoismaiseen Investointirahastoon ehdot- lontekoa sekä ulko- ja turvallisuuspoliittista 28715: taen selvityksen tekemistä rahaston toimin- että puolustuspoliittista selontekoa. Ulko- 28716: nasta. Eurooppa-valiokunta on asettanut asiainneuvos Marita Eerikäinen selosti pää- 28717: työryhmän selvittämään asiaa. ministereiden kokouksia, joissa keskustel- 28718: Neuvoston päivittäiseen työhön toivot- taisiin mm. pohjoisesta ulottuvuudesta. 28719: tiin parempaa yhteensovittamista valiokun- Valtuuskunnan työvaliokunta käsitteli 28720: tasihteereiden kesken, kiinteämpiä yhteyk- ministerineuvoston budjettiesitystä 5. kesä- 28721: siä neuvoston sihteeristön ja kansllisten kuuta. Yhteistyöministeri Ole Norrback ker- 28722: sihteeristöjen välille ja parempaa yhteistyötä toi budjettiesityksen periaatteista todeten 28723: valiokuntien työhön niissä asioissa, jotka että sen loppusummaa ei ole muutettu, eli se 28724: kuuluvat usealle valiokunnalle. Pohjoismai- on 716,9 milj. Tkr. Ulkoasiainneuvos Peter 28725: sen yhteistyön korostettiin lisäksi olevan Stenlund kertoi, että esitystä laadittaessa oli 28726: kansalaisia varten, mikä pitäisi näkyä pa- otettu huomioon rationalisointivaatimukset, 28727: remmin myös toiminnassa eikä järjestää niin minkä ansiosta lähialueyhteistyöhön voitiin 28728: paljon seminaareja. esittää kymmenen miljoonan Tanskan kruu- 28729: Valtuuskunnan kokouksessa 17. kesä- nun lisäystä. Näin ollen lähialueyhteistyö- 28730: kuuta käsiteltiin ministerineuvoston budjet- hön ehdotettiin yhteensä n. 19 milj. Tkr 28731: tiesitystä. Pääsihteeri Guy Lindström totesi, enemmän kuin kuluvana vuonna. Erityisen 28732: että muutokset ovat pieniä meneillään ole- vaikeata yhteistyökomitean oli päästä sopi- 28733: van vuoden budjettiin verrattuna. Lisävaroja mukseen Pohjoismaisen teollisuusrahaston 28734: ehdotetaan metsätutkimukseen ja tervey- määrärahasta, jota esitettiin leikattavaksi 28735: denhuoltoyhteistyöhön, kun taas elintarvi- miljoona kruunua. Tyytyväisiä oltiin siihen, 28736: keyhteistyön varoja on karsittu. Puheenjoh- että Ruotsi ei vaadi leikkauksia ja että pää- 28737: taja Jarmo Wahlström teki selkoa puheen- sihteerin esitys on entistä selkeämpi, mitä 28738: johtajiston budjettityöryhmästä, jossa oli neuvosto on pitkään toivonut. 28739: keskusteltu pohjoismaisten laitosten kohta- Työvaliokunta keskusteli 27. marraskuu- 28740: losta. Hän oli ajanut rakennus- ja asuntosek- ta 50:nnestä istunnosta ja samalla tulevien 28741: torin palauttamista budjettiin ja toivoi puo- istuntojen järjestelyistä. Pääsihteeri Lind- 28742: lueryhmiltä kannanottoja. ström kertoi, että istunnon pituudesta ja 28743: Pohjoismaisen kulttuurirahaston johto- keskustelujen elävöittämisestä oli keskustel- 28744: kunnan jäsen, kansanedustaja Kirsti Ala- tu tämänkin istunnon jälkeen. Hän kysyi, 28745: Harja (Kok.) kertoi valtuuskunnalle 18. voitaisiinko kirjalliset kysymykset ja niiden 28746: syyskuuta rahaston hallinnossa tehtävistä vastaukset ottaa asialistaan omana kohta- 28747: uudistuksista. Tarkoituksena oli lakkauttaa naan. Hänen mielestään valtuuskunnan tuli- 28748: erilliset kulttuurikomiteat. Lisäksi johtokun- si osallistua istuntoihin niin monilukuisesti 28749: ta oli päättänyt liittää rahaston sihteeristön kuin mahdollista. Puheenjohtaja Wahlströ- 28750: ministerineuvoston sihteeristöön. Suomen min mielestä istunnon asialistalla oli aivan 28751: kannalta kulttuurikomiteoiden lakkautta- liian monta selontekoa, joista piti keskustel- 28752: mista pidettiin huonona, koska niissä suo- la. Niiden määrää pitäisi rajoittaa. Tiedostus- 28753: malaisilla on mahdollisuus olla mukana vai- välineiden antama kuva istunnosta oli myös 28754: kuttamassa rahaston määrärahojen jakoon. niukka ja vajavainen. Edelleen hänen mie- 28755: Ala-Harjan mielestä pitäisi saada enemmän lestään asialistalla on aivan liikaa asioita. 28756: varoja pohjoismaisiin kulttuuripääkaupun- Niiden määrää pitäisi rajoittaa ja keskittyä 28757: kihankkeisiin v. 2000, jolloin Helsinki, muutamiin, poliittiseseti merkittäviin asioi- 28758: Reykjavik ja Bergen ovat Euroopan kulttuu- hin. 28759: ripääkaupunkeja. Kun Kööpenhamina ja Useat edustajat arvostelivat lehdistön 28760: Tukholma olivat kulttuuripääkaupunkeja, valvontaa ja istunnosta tiedottamista. Koros- 28761: ne saivat viitisen miljoonaa Tanskan kruu- tettiin tiedotusstrategian tarvetta ja vaadit- 28762: nua. tiin, että kansalaisille on tiedotettava, mitä 28763: Neuvoston 50:nnen istunnon asiat olivat neuvoston päätökset merkitsevät käytän- 28764: esillä valtuuskunnan kokouksessa 5. mar- nössä ihmisille. Lisäksi ehdotettiin, että is- 28765: 28766: 28767: 14 28768: II 28769: tunto rajattaisiin kolmeen päivään, pidettäi- Työvaliokunnassa käsiteltiin vielä Poh- 28770: siin useampia yleiskeskusteluja, kyselytun- joismaiden neuvoston ja Baltian parlamen- 28771: tia myös muiden kuin yhteistyöministerei- taarisen yleiskokouksen yhteisen kokouk- 28772: den kanssa, budjettikeskustelun erottamista sen valmisteluja. Kokous pidettiin 8.-9. 28773: yleiskeskustelusta. helmikuuta 1999. Lisäksi käsiteltiin valtuus- 28774: Puolueryhmiä kehotettiin huolehtimaan kunnan tiedotussuunnitelmaa 1999, joka 28775: siitä, että istuntoon lähetetään varajäsen es- hyväksyttiin, sekä suunnitteilla olevaa kes- 28776: tyneen varsinaisen jäsenen tilalle. Hallituk- kiamerikkalaisen parlamenttivaltuuskunnan 28777: sesta oli kiinnitetty ministeriöiden huomiota vierailua, jolloin järjestettäisiin seminaari 28778: epätavallisen alhaiseen suomalaisministe- pohjoismaisesta yhteistyöstä. Tämän jäl- 28779: reiden määrään ja sen mukanaan tuomaan keen johtaja Reinhold Enqvist kertoi Poh- 28780: negatiiviseen julkisuuteen. joismaisesta teollisuusrahastosta. 28781: 28782: 28783: 28784: 28785: 15 28786: II 28787: 4 28788: 50. 1STUNTO 28789: 28790: 28791: 4.1 Suomen valtuuskunta vasta poliittisesta dynamiikasta mm. pu- 28792: heenjohtajiston lausunnot pohjoisesta ulot- 28793: tuvuudesta, kestävästä kehityksestä ja kan- 28794: Neuvoston 50. istunto pidettiin 9.-12. mar- 28795: sainvälisistä rauhanoperaatioista. Tärkeänä 28796: raskuuta 1998 Suurkäräjillä Oslossa. Suo- 28797: istunnon aiheena hän mainitsi myös poh- 28798: men valtuuskuntaan kuuluivat: joismaisen elämänlaadun. 28799: Hallituksen edustajina: pääministeri Paa- 28800: vo Lipponen, Eurooppa-ministeri ja pohjois- 28801: mainen yhteistyöministeri Ole Norrback 28802: sekä puolustusministeri Anneli Taina. 4.3 Pääministereiden selon- 28803: Ahvenanmaan maakuntahallituksen teko 28804: edustajina: maaneuvos Roger Jansson, maa- 28805: kuntahallituksen jäsenet Anders Eriksson ja 28806: Istunnon aluksi pääministeri Davi Oddsson 28807: Roger Nordlund. 28808: teki selkoa Islannin puheenjohtajaohjelmas- 28809: Eduskunnan valitsemat jäsenet: kansan- 28810: ta alkavalla toimintakaudella. Islanti aikoo 28811: edustajat Arja Alho, Janina Andersson, Timo 28812: puheenjohtajana toimiessaan keskittyä eri- 28813: Järvilahti, Bjarne Kallis, Kimmo Kiljunen, 28814: tyisesti mereen, luontoon ja arktisilla alueilla 28815: Ossi Korteniemi, Heikki Koskinen, Reino 28816: ja Länsi-Pohjolassa elävien ihmisten elä- 28817: Laine, Pehr Löv, Hannes Manninen, Lauri 28818: mään liittyviin asioihin. Tätä varten tehdään 28819: Metsämäki, Mats Nyby, Riitta Pmsti, Kimmo 28820: ohjelma otsikolla "Kansat ja meret Pohjolas- 28821: Sasi ja Jarmo Wahlström. 28822: sa", jossa pannaan erityinen paino kestäväl- 28823: Ahvenanmaan maakuntapäivien valitse- 28824: le resurssien käytölle ja koulutus- ja tutki- 28825: mina: maakuntapäivien jäsenet Olof Erland 28826: muslaitosten yhteistyölle. Tiedotusta paran- 28827: ja Olof Salmen sekä varajäsen Anne-Helena 28828: tamalla pyritään lisäämään ihmisten ymmär- 28829: Sjöblom. 28830: tämystä arktisten alueiden ja Länsi-Pohjolan 28831: elinoloja kohtaan. Lisäksi islantilaiset haluai- 28832: sivat kehittää yhteistyötä Skotlannin ja Shet- 28833: 4.2 Istunnon avaus landinsaarten kanssa. Islanti aikoo toimia 28834: määrätietoisesti lisätäkseen molemminpuo- 28835: Neuvoston presidentti Berit Bnorhy Larsen lista tietoa pohjoismaisista naapurikielistä ja 28836: toivotti osanottajat tervetulleiksi Osloon ja niiden ymmärtämistä. Hän tähdensi pohjois- 28837: istuntoon. Hän totesi istuntoa tällä kertaa maisen taiteen ja kulttuurin hyväksi yhdessä 28838: leimavaan paljolti sellaiset teemat ja asiat, tehtävää työtä Pohjolan ulkopuolella, joka 28839: joissa Itämeren ympärillä olevat lähialueet pitäisi nostaa tärkeysjärjestyksessä kärkeen. 28840: ovat keskeisesti esillä. Yhteistyö lähialuei- 28841: den eli Viron, Latvian, Liettuan, Karjalan, 28842: Pietarin ja Kaliningradin alueiden sekä Koil- 4.4 Ulkopoliittinen selonteko 28843: lis-Venäjän kanssa tulee entistäkin tärkeäm- 28844: mäksi pohjoismaisessa yhteistyössä ja sa- Puheenjohtajamaan puolesta Ruotsin ulko- 28845: malla käytännöllisemmäksi. Hän korosti ministeri Anna Lindh antoi ulkopoliittisen 28846: poliittisten näkymien globalisoitumista selonteon. Hänen mielestään on Pohjois- 28847: myös neuvoston toiminnassa ja mainitsi esi- maiden etujen mukaista ja samalla Pohjois- 28848: merkkeinä siitä ja koko Eurooppaa leimaa- mailla on yhteinen vastuu toimia vakauden 28849: 28850: 28851: 16 28852: II 28853: ja kestävän kehityksen puolesta lähialueil- tä rauhanedistämisessä, Nordic Peace - 28854: lamme. Itämeren rantavaltiot voivat toimia maanpuolustusharjoituksissa, turvallisuu- 28855: kahdenvälisen yhteistyön kautta, mutta den edistämiseksi Baltian maissa, puolus- 28856: myös monien alueella toimivien yhteen- tusmateriaalihankinnoissa, turvallisuuspo- 28857: nivautuvien yhteistyörakenteiden kautta. liittisessa tutkimuksessa sekä puolustukseen 28858: Hän korosti sitä, että Venäjä on ja tulee liittyvässä ympäristöyhteistyössä. 28859: olemaan tärkeä yhteistyökumppani Pohjois- Huhtikuussa 1998 Pohjoismaiden puo- 28860: maille niin maailmanlaajuisissa asioissa kuin lustusministerit sopivat yhteistyön syventä- 28861: alueellisissakin asioissa. misestä ja kehittämisestä edelleen pohjois- 28862: Selonteossa käsiteltiin myös EU:n laajen- maisen sotilaallisen kriisinhallinnan koordi- 28863: tamista. Ulkoministeri Lindh korosti laajen- nointijärjestelyn puitteissa (NORDCAPS, 28864: tumisen olevan tärkeä myös Pohjoismaille. Nordic Coordinated Arrangement for Milita- 28865: Pitkän aikaa eteenpäin tulee joku pohjois- ry Peace Support). Lopullisena tavoitteena 28866: mainen jäsenmaa kuulumaan EU:n johtoon. on saada aikaan yhteinen rauhaaedistävä 28867: Tätä tilannetta tulee käyttää hyväksi mah- brigadi. 28868: dollisimman paljon viedäksemme eteen- 28869: päin yhteisiä etujamme. Ministeri totesi 28870: myös, että pohjoismainen passivapaus tul- 28871: laan säililyttämään senkin jälkeen, kun 4.6 Yleiskeskustelu 28872: Schengenin sopimuksen aiheuttama yhteis- 28873: työ liitetään EU:n toimintaan. Pohjoismai- Neuvoston presidentti Berit Brorby Larsen 28874: den ulkoministerit aikovat tosissaan toimia aloitti yleiskeskustelun toteamalla, että neu- 28875: sen puolesta, että neuvotteluissa päästään voston toimintaa oli vuoden 1997 aikana 28876: hyvään tulokseen eli että Islannin ja Norjan leimannut turvallisuuspoliittisten kysymys- 28877: sopimukset astuisivat voimaan samaan ai- ten vahva etusijaistaminen parlamentaari- 28878: kaan Amsterdamin sopimuksen kanssa. sessa yhteistyössä ja että uusi työskentely- 28879: Pohjoismaiden yhteistyöstä YK:ssa to- muoto oli mahdollistanut entistä laajempaa 28880: dettiin, että menneen vuoden aikana monis- kirjoa edustavien poliittisten kysymysten 28881: sa turvallisuusneuvostossa esille tulleissa käsittelyn. Pohjoinen ulottuvuus, EU:n itä- 28882: konkreettisissa asioissa Pohjoismaat ovat laajeneminen, ympäristöasiat, Pohjolan ja 28883: olleet vahvasti samoilla linjoilla. lähialueiden lapset sekä lähialueilla käytävä 28884: taistelu rikollisuutta vastaan olivat kulu- 28885: vanakin vuonna keskeisiä asioita neuvoston 28886: 4.5 Puolustuspoliittinen toiminnassa. On tärkeää pohtia EU:n itälaa- 28887: jenemisen seurauksia ja ottaa samalla huo- 28888: selonteko mioon, että nykypäivän Eurooppa-yhteistyö 28889: on pitkälti kytköksissä alueisiin. Uusi EU 28890: Pohjoismaiden puolustusministerit antoivat tarvitsee harkittua aluepolitiikkaa Pohjolalle 28891: toisen kerran oman selonteon neuvostolle. ja Pohjois-Euroopalle. On pohjoismaisten 28892: Tästä on näin ollen tullut pysyvä kohta parlamentaarikoiden tehtävä edistää kes- 28893: istunnon asialistaan. Samalla on päästy sii- kustelua Suomen esittämästä EU:n pohjoi- 28894: hen, että pohjoismaisessa yhteistyössä toi- sesta ulottuvuudesta. Pohjoiselle ulottuvuu- 28895: mitaan kaikilla keskeisillä politiikan aloilla, delle on annettava selkeästi pohjoismainen 28896: mihin alkujaan pyrittiinkin. ulottuvuus ja käsitteelle konkreettinen sisäl- 28897: Selonteon esitteli Ruotsin puolustusmi- tö. 28898: nisteri Björn von Sydow. Hän totesi, että Pohjoismaiden neuvoston on niin ikään 28899: pohjoismainen yhteistyö on tärkeä meneil- vaalittava rooliaan sillanrakentajana sekä 28900: lään olevalle prosessille, kun Euroopan tur- muun Euroopan ja Venäjän vuoropuhelun 28901: vallisuutta yritetään kehittää lisäämällä kol- näyttämönä. Tämän yhteistyöalueen vahvis- 28902: lektiivista turvallisuutta. On tärkeätä, että taminen on olennaisen tärkeää tulevina 28903: Euroopan turvajärjestelmään kuuluvat sekä vuosina. Presidentti korosti myös tarvetta 28904: Pohjois- että Etelä-Eurooppa. Pohjoismai- jatkaa neuvoston oman organisaation kehit- 28905: den kesken tehdään konkreettista yhteistyö- tämistä ja ehdotti presidentin toimikauden 28906: 28907: 28908: 17 28909: II 28910: pidentämistä kahteen vuoteen, jolloin orga- olemaan Pohjoismaiden neuvoston toimin- 28911: nisaatiota olisi mahdollista johtaa nykyistä nan kulmakivi, mutta suurin kehitys tapah- 28912: tehokkaammin ja pitkäjänteisemmin. Hän tuu nykyään lähialueyhteistyössä. Siksi on- 28913: herätti kysymyksen siitä, onko mielekästä kin ilahduttavaa, että ministerineuvosto on 28914: pitäytyä säännöllisessä maidenvälisessä noudattanut neuvoston toivetta ja lisännyt 28915: vuorottelussa. lähialuevaliokunnan rahoitusta vuoden 28916: Yhteistyöministeri Ole Norrback totesi, 1999 talousarviossa. 28917: että pohjoismaisen yhteistyön uudistus ja Pohjoismaiden neuvoston ja Baltian 28918: uudet yhteistyömuodot luovat hyvän poh- parlamentaarisen yleiskokouksen toinen 28919: jan uusille panostuksille ja aloitteille. Hän yhteinen kokous pohjoisen ulottuvuuden, 28920: painotti, että yhteistyön kolmesta piiarista lähialueidemme turvallisuuden sekä rikolli- 28921: herättänee eniten konkreettista kiinnostusta suuden vastaisen kamppailun tiimoilta on 28922: Pohjola ja lähialueet On tärkeää panostaa tärkeä tapahtuma v. 1999. Poliittisen vuoro- 28923: toimivaan hallintoon, kehittyvään demokra- puhelun tulisi johtaa pohjoismaisten Baltia- 28924: tiaan ja ihmisoikeuksiin Baltian maissa ja panostusten parempaan koordinoimiseen, 28925: Venäjällä. mikä taas vauhdittaisi EU-jäsenyysprosessia. 28926: Pohjoismaisten arvojen ja etujen edistä- Kansanedustaja Mats Nyby (SDP) muis- 28927: miseksi EU:ssa tarvitaan pohjoismainen ta- tutti, että Pohjoismaiden neuvoston toimin- 28928: voiteohjelma niiksi neljäksi ja puoleksi vuo- nan laillisuuteen kuuluu että pohjoismaalai- 28929: deksi, jolloin jokin Pohjoismaa on joko pu- set tietävät, mitä hyötyä heillä on neuvoston 28930: heenjohtajana tai ns. troikan jäsenenä. Tä- toiminnasta, ja että neuvoston työn tulisi 28931: män ajanjakson suuret haasteet ovat Euroo- parhaimmillaan helpottaa pohjoismaalais- 28932: pan rahaliiton toteuttaminen, EU:n laajene- ten arkielämää. Jotta ihmiset saisivat tietoa 28933: minen, Agenda 2000 sekä Amsterdamin so- neuvoston toiminnasta, tarvitaan tehokasta 28934: pimuksen seuranta. Pohjoismaiselle yhteis- tiedotusta. Nyby korosti, että laajoilta konfe- 28935: työlle on tärkeää, että pohjoinen ulottuvuus renssijärjestelyiltä, pitkiltä sisäisiltä budjetti- 28936: ankkuroidaan EU:n eri toiminta-aloihin ja keskusteluilta ja tiheäitä kokoustoiminnalta 28937: että se kattaa niin poliittisena ajatuksena on jäänyt liian vähän aikaa ja voimia poliit- 28938: kuin konkreettisena toiminta-ohjelmanakin tisiin asiakysymyksiin. Painavien poliittisten 28939: ne lähellä olevat maat, jotka ovat EU:n kysymysten puuttuminen esityslistalta saat- 28940: kumppaneina tässä yhteistyössä, eli Norjan, taa yhä enenevässä määrin vähentää polii- 28941: Islannin ja Puolan lisäksi Baltian maat ja tikkojen kiinnostusta neuvostoa ja sen toi- 28942: Venäjän. Hän totesi myös, että Pohjoismai- mintaa kohtaan. Poliittisista asiakysymyksis- 28943: den kannalta on tärkeää, että etenkin Bal- tähän ei sinänsä ole puutetta, mutta ne on 28944: tian maiden EU-jäsenyys toteutuisi mahdol- syytä nostaa esiin. Esimerkiksi pohjoismai- 28945: lisimman nopeasti. nen kaasuverkko olisi ainutkertainen teolli- 28946: Ministeri Norrback painotti, että kehitys- suuspoliittinen yhteistyöprojekti, ainutker- 28947: tä ja pohjoismaista yhteistyötä tarvitaan tainen pohjoismaisen yhteistyön ja pohjoi- 28948: myös taloussektorilla kauppaesteiden pois- sen ulottuvuuden symboli EU:ssa, ja se 28949: tamisessa, pohjoismaisten yritysten yhteis- myös konkretisoisi tätä käsitettä, joka kos- 28950: työssä ja yhdistymisessä sekä jäsenmaiden kee kaikkia pohjoismaisen yhteistyön osa- 28951: talouspolitiikan entistä tiiviimmässä yhte- puolia. 28952: näistämisessä. Maakuntapäivien jäsen OlofErland (lib.) 28953: Kansanedustaja ja lähialuevaliokunnan korosti yhteispohjoismaisia arvoja ja mainit- 28954: puheenjohtaja Kimmo Sasi (Kok.) esitteli si niiden ilmenemisestä esimerkkinä ihmis- 28955: valiokunnan toimintaa. Valiokunnalla on oikeuksien asettamisen yhdeksi pohjoismai- 28956: ollut työssään neljä pääteemaa, eli lasten ja sen yhteistyön tärkeistä lähtökohdista myös 28957: nuorten tilanne lähialueilla, rikollisuuden Pohjolan rajojen ulkopuolella. Nyt kun poh- 28958: vastainen kamppailu lähialueilla, neuvoston joismainen yhteistyö hakeutuu Pohjolan ra- 28959: ympäristökonferenssin seuranta sekä ympä- jojen ulkopuolelle EU:hun ja lähialueille, on 28960: ristö- ja demokratisoitumiskehitys ja lasten tärkeää, että palataan pohjoismaisen yhteis- 28961: tilanne Murmanskin alueella. Sasi painotti, kuntamuodon keskeisiin arvoihin ja että 28962: että Pohjolan sisäinen yhteistyö on ja tulee lähialueiden tukemisesta tulee vankkaa ja 28963: 28964: 28965: 18 28966: II 28967: käytännön kansalliseen työskentelyyn kyt- louspolitiikka, joka merkitsisi parempaa ve- 28968: keytyvää. Hän toivoi lähialuevaliokunnan denpuhdistusta sekä liikennepolitiikkaa ja 28969: painottavan keskeisten sosiaalisten raken- joka ei oman liikennepolitiikkamme tapaan 28970: teiden ja erityisesti naisten roolia kehitys- hitaasti mutta varmasti tapa Itämerta. 28971: prosessissa. Hänen mukaansa vakaus, so- Kansanedustaja Pehr Löv(RKP) tähdensi, 28972: siaaliturva ja sosiaalinen vastuu ovat myös että Pohjoismaiden ainutlaatuinen elämän- 28973: talouskehityksen edellytys. laatu nojaa solidaariseen arvoperustaan, 28974: Kansanedustaja Arja Alho (SDP) nosti joka ohjaa tulonjakopolitiikkaa ja jota tulee 28975: esiin talouskasvun ja työllisyysasiat Hän vaalia ja välittää Pohjoismaiden ulkopuolel- 28976: totesi talouskasvun olevan keskeistä sekä le. Tämän lähtökohdan pohjalta meidän 28977: työllisyydelle että sosiaaliselle hyvinvoinnil- pohjoismaalaisten on yhdessä vastustettava 28978: le. Ilman hyvää työllisyyttä ei hyvinvointiyh- EU:ssa liiallista verojen yhdenmukaistamis- 28979: teiskunnalla voi myöskään olla rahoitus- ta, joka nakertaa perinteisen hyvinvointim- 28980: pohjaa. Kokopäivätyön ja työttömyyden rin- me rahoitusta. Muista yhteisistä ED-asioista 28981: nalle on etsittävä osa-aikatyön ja lyhytaikais- Löv mainitsi huumepolitiikan liberaalistami- 28982: ten työsuhteiden kaltaisia joustavia ratkaisu- sen vastustamisen sekä toivomuksen siitä, 28983: ja, jotka saattavat tietyissä tilanteissa olla että kaikki Pohjoismaat kuuluisivat jonakin 28984: toivattavia ja joka tapauksessa työttömyyttä päivänäEMUn piiriin. 28985: parempia ratkaisuja niin yksilön kuin yhteis- Lopuksi Löv nosti vielä esiin pohjoisen 28986: kunnankin kannalta. Työmarkkinoiden alkuperäiskansojen elinehdot. Hän perään- 28987: joustavuus osana talouskasvua taas on voi- kuulutti päätöksiä, jotka säilyttäisivät poh- 28988: tava rinnastaa vakaisiin työsuhteisiin, ilman joisen elinmahdollisuudet väestön omin eh- 28989: että kummastakaan tarvitsisi luopua. Kun doin ja heidän perinteiset pyyntimenetel- 28990: työehtoihin haetaan joustavuutta, on siis mänsä turvaten. 28991: otettava huomioon työntekijän suoja ja työ- Yhteistyöministeri Ole Nmrhack totesi 28992: suhdeturva. Pohjoismaiden vahva työmark- MAJ-sopimuksesta, että talouden globaalis- 28993: kinakäytäntö tulisi ulottaa myös unionitasol- tuminen on tullut jäädäkseen ja että tarvi- 28994: le, mikä edistäisi turvallisuutta myös Euroo- taan enemmän kansainvälisiä sopimuksia, 28995: pan muuttuvilla työmarkkinoilla. jotka säätelevät investointeja sekä osittain 28996: Kansanedustaja janina Andersson myös rahakauppaa ja liiketoimia ylipäätään. 28997: (Vihr.) peräänkuulutti keskustelua keskei- MAJ-sopimuksella pyritään luomaan inves- 28998: sistä käsitteistä "kestävä Pohjola" ja "pohjoi- toinneille säännöt, jotka hyödyttäisivät kaik- 28999: nen ulottuvuus" EU:ssa, jolloin niiden sisältö kia. Sisällöstä voidaan keskustella, mutta 29000: ei muuttuisi niin epämääräiseksi, että se MAJ-sopimuksella ei tule pelotella. Jos sopi- 29001: kattaisi kaiken. Kestävän Pohjolan -käsit- mus jää syntymättä, siinä häviävät ennen 29002: teessä on taloudellinen hyöty ja siihen liitty- kaikkea investointeja tarvitsevat maat. Suo- 29003: vä luonnon hyväksikäyttö asetettava vastak- mi ponnistelee, jotta MAJ-sopimukseen kir- 29004: kain ekologisen kestävyyden kanssa. Hän jattaisiin säännöt, jotka takaavat, ettei ympä- 29005: mainitsi Suomen kalanviljelyn ja Itämeren ristövaatimuksia madalleta investointien 29006: rehevöitymisen esimerkkinä alueesta, jolla saamiseksi. 29007: pyrkimykset ovat ristiriitaisia. Pohjoiselle Maakuntapäivien jäsen OlofErland (lib.) 29008: ulottuvuudelle voitaisiin antaa konkreetti- otti esiin taloudellisten ja kaupallisten pa- 29009: nen sisältö esim. yhteisellä kaasuverkolla, kotteiden arvioinnin. Pakotteet voivat saada 29010: joka viestisi myönteisestä kehityksestä. Yh- aikaan suurta kärsimystä siviiliväestössä. On 29011: teinen liikennepolitiikka saattaisi sitä vas- kysyttävä, ovatko pakotteet ja niiden seu- 29012: toin johtaa moottoritie- ja siltaprojekteihin, raukset kohtuullisessa suhteessa niihin vai- 29013: joiden pyrkimyksenä olisi nopeuttaa maasta keuksiin ja kärsimyksiin, joita ne aiheuttavat 29014: toiseen tapahtuvaa yksityisautoilua, mikä viattomille ihmisille. Vaikka pakotteiden te- 29015: taas ei edistäisi kestävää kehitystä. Pohjoi- hokkuus painostuskeinona perustuukin sii- 29016: sen ulottuvuuden tulisi merkitä politiikkaa, hen, että ne iskevät siviiliväestöön, Erlandin 29017: joka tähtää merien pelastamiseen, Itämeren mukaan olisi silti etsittävä vaihtoehtoja. Hän 29018: pelastamiseen tukemalla Venäjän ja Baltian ilmaisi toivomuksenaan, että Pohjoismaista 29019: maiden pyrkimyksiä luoda vesi- ja maata- tulisi edelläkävijöitä ja aloitteentekijöitä 29020: 29021: 29022: 19 29023: II 29024: kansainvälisissä poliittisissa talouspakote- Ruotsin puolueettomuus takaa maille yhtä 29025: keskusteluissa. Päämääräksi on asetettava suuret mahdollisuudet vaikuttaa Euroopan 29026: sellaisten nykyistä pitkäjänteisempien toi- turvallisuuteen kuin sotilasliiton jäsenille, 29027: mien etsiminen, jotka suojelevat siviiliväes- vaikkakin puolueettomia maita on aivan 29028: töä ja humanitaarisia etuja ja jotka ovat liian kauan pidetty toisen luokan toimijoina 29029: sopusoinnussa ihmisoikeuksien kanssa. turvallisuuspoliittisella areenalla. 29030: Kansanedustaja ja vasemmistososialisti- MAJ-sopimuksen suhteen Wahlström 29031: sen ryhmän puolestapuhuja Jarno Wahl- korosti, että talouden globaalistuminen, 29032: ström (Vas.) nosti esiin kysymykset Pohjo- joka tähtää maailmantalouden säännösten 29033: lan ydinaseettomasta vyöhykkeestä ja MAJ- purkamiseen, johtaa puutteelliseen maiden- 29034: sopimuksesta puheenjohtajiston näistä jä- väliseen ja -sisäiseen tasa-arvoon. Myös 29035: senesityksistä antamien mietintöjen pohjal- MAJ-sopimus on osoittanut, mihin talouden 29036: ta. Hän kysyi, miksi Pohjola ei voisi muo- globaalistuminen voi pahimmillaan johtaa, 29037: dostaa ydinaseetonta vyöhykettä ja miksi mikäli ei perusteellisesti pohdita, kenen oi- 29038: usein edelläkävijänä ollut Pohjola ei edes keuksista onkaan kysymys. Hän korosti, että 29039: yritä edistää asiaa. Pohjoismaiden neuvos- YK:n kauppa- ja kehityselin UNCTAD olisi 29040: ton tulisi olla Euroopan rauhan ja vakauden otettava mukaan prosessiin, kun ajatellaan 29041: puolestapuhuja, ja ydinaseenomat vyöhyk- MAJ-sopimuksen merkitystä kehitysmaille, 29042: keet voisivat olla tämän vakauden olennai- ja painotti, että Pohjoismaiden hallitusten 29043: nen osa. Hän totesi, että sotilasliiton jäse- tulisi jatkossa puolustaa ympäristöä, työnte- 29044: nyyskään ei voi olla Euroopan uusien itse- kijöiden oikeuksia, oikeutta omaan kulttuu- 29045: näisten maiden ainoa vaihtoehto, ja painotti riin sekä edistää samalla avoimuutta, julkista 29046: lisäksi valitettavan usein unohtuvaa laajen- keskustelua ja vuorovaikutusta kautta koko 29047: tunutta turvallisuuskäsitettä. Suomen ja prosessin. 29048: 29049: 29050: 29051: 29052: 20 29053: II 29054: 5 29055: PUHEENJOHTAJISTO 29056: 29057: 29058: Puheenjohtajisto vastaa Pohjoismaiden mi- rainministeriöstä ja eduskunnan suuren va- 29059: nisterineuvoston budjettiesityksen käsitte- liokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja 29060: lystä ja yleisten ulko- ja turvallisuuspoliittis- Erkki Tuomioja. 29061: ten asioiden valmistelusta. Niin ikään se Konferenssissa esiin tulleita asioita seu- 29062: koordinoi valiokuntien työskentelyä. Pu- rataan neuvoston Eurooppa-valiokunnassa. 29063: heenjohtajisto hoitaa myös yhteydenpidon Erityisesti on keskusteltu siitä, voitaisiinko 29064: kansainvälisiin järjestöihin ja jossain määrin Pohjoismaiden työskentelyä EU:ssa koordi- 29065: hallinnollisia tehtäviä. noida yhteisen talouspolitiikan hyväksi sekä 29066: Pohjolan sisäisen kaupan kehityksestä, kun 29067: Suomi ottaa käyttöön euron. Muita teemoja 29068: 5.1 Jäsenet ja kokoukset ovat aluepoliittinen kehitys, joustavampien 29069: työmarkkinoiden aikaansaaminen sekä hy- 29070: Puheenjohtajistoon kuului kolmetoista jä- vin toimivan koulutusjärjestelmän luomi- 29071: sentä. Suomea edustivat ]armo Wahlström nen. Myös verotuksen ja maksujen yhtenäis- 29072: (Vas.) ja Mats Nyby (SDP). tämistä halutaan selvittää helpottamaan 29073: Puheenjohtajisto kokoontui kymmenen Pohjoismaiden integroitumista. 29074: kertaa. Istunnon yhteydessä se tapasi Poh- 29075: joismaiden pääministerit. Keskusteluiden 29076: aiheina olivat YK:n kehittäminen ja pohjois- 29077: mainen yhteistyö, EU:n laajentuminen sekä 29078: 5.3 Ministerineuvoston bud- 29079: alueellinen yhteistyö Euroopassa. Puheen- jetti 1999 29080: johtajisto tapasi myös ulkoministerit, joiden 29081: kanssa keskusteltiin mm. pohjoisesta ulottu- Pohjoismaisen yhteistyön budjetti vuonna 29082: vuudesta EU:ssa. 1999 on 716,9 miljoonaa Tanskan kruunua. 29083: Neuvosto osallistui budjettiesityksen valmis- 29084: teluun jo prosessin alkuvaiheessa. Esitys 29085: 5.2 EMU-konferenssi annettiin neuvostolle jo alkukesästä, minkä 29086: lisäksi puheenjohtajistolla oli tilaisuus kes- 29087: Kesäkuun alussa järjestettiin Oslossa semi- kustella lopullisesta ehdotuksesta ministeri- 29088: naari Euroopan talous- ja rahaliiton merki- neuvoston edustajien kanssa helmikuussa. 29089: tyksestä Pohjoismaille. Siihen osallistui neu- Puheenjohtajisto asetti tänäkin vuonna 29090: voston jäsenten lisäksi kansallisten parla- erillisen työryhmän valmistelemaan neuvos- 29091: menttien Eurooppa- ja finanssiasioista vas- ton mietintöä. Sekä puolueryhmissä että kai- 29092: taavien valiokuntien edustajia sekä finanssi- kissa kolmessa valiokunnassa keskusteltiin 29093: ministereitä, asiantuntijoita ja järjestöjen jälleen budjettiprosessin kehittämisestä ja 29094: edustajia. Pääaiheita olivat talous- ja rahalii- parantamisesta ja neuvoston mahdollisuu- 29095: ton toteuttaminen, pienten talouksien tilan- desta osallistua siihen. Puheenjohtajisto hy- 29096: ne suuren talousalueen sisällä sekä valuutta- väksyi mietinnön lokakuussa. Lopullinen 29097: unionin vaikutukset työllisyyspolitiikkaan ja käsittely oli neuvoston 50. istunnossa Oslos- 29098: kauppapolitiikkaan. Kokouksen lopuksi oli sa, jossa neuvosto antoi suosituksen 29099: poliittisten ryhmittymien ja finanssiministe- pohjoismaisen yhteistyön budjetista (nro 3). 29100: reiden paneelikeskustelu. Suomesta osallis- Helsingin sopimuksen mukaan ministe- 29101: tuivat finanssineuvos Ilkka Kajaste valtiova- rineuvoston tulee, ellei erityisiä syitä ole, 29102: 29103: 29104: 21 29105: noudattaa neuvoston suosituksia budjettiva- tolle, että se koordinoisi pohjoismaiden pa- 29106: rojen käytöstä annetuissa puitteista. kotepolitiikkaa ja toimisi sen puolesta että 29107: Neuvoston suosituksessa on muutoksia, YK:n päättämät pakotteet kohdistuisivat 29108: joissa esitetään lisävaroja mm. Pohjoismai- mahdollisimman vähän siviiliväestön hai- 29109: den kulttuurirahastolle ja joihinkin kulttuu- taksi ja pyrkisi hillitsemään yksittäisten mai- 29110: ritarkoituksiin kuten kieliyhteistyöhön ja den langettamia pitkäaikaisia kaupan rajoi- 29111: lapsiin ja nuoriin sekä näiden lisäksi elintar- tuksia. Puheenjohtajisto päätti suosittaa 29112: vike- ja bioetiikkayhteistyöhön. Leikkauksia neuvostolle, että se ei ryhtyisi mihinkään 29113: suositeltiin Pohjoismaiden teollisuusrahas- toimiin jäsenehdotuksen johdosta. Puheen- 29114: ton varoihin sekä sektoreiden välisiin hank- johtajisto oli kuitenkin sitä mieltä, että poh- 29115: keisiin. Lisäksi esitettiin arktisen tutkimus- joismaiden hallitusten olisi syytä olla yhtey- 29116: ohjelman siirtämistä, jolloin varoja saatiin dessä pakotekysymyksissä ja että olisi toi- 29117: vapautettua muuhun. mittava sen puolesta että pakotteet koskisi- 29118: Suositukseen sisältyi myös lausunto pai- vat mahdollisimman vähän siviiliväestöä. 29119: nopistealoista vuoden 2000 budjettivalmis- Yleiskokouksen päätös noudatti puheen- 29120: teluissa. Painopisteiksi esitettiin Pohjolan ja johtajiston esitystä. 29121: sen lähialueiden lapsia ja nuoria, kieliyhteis- 29122: työtä, huumepoliittista yhteistyötä, rikolli- 29123: suuden torjumista ja kuluttaja-asioita. 5.4.3 Ydinaseeton vyöhyke 29124: Neuvoston vasemmistososialistinen ryhmä 29125: 5.4 Jäsenehdotukset teki jäsenehdotuksen (A 1177/b), että 29126: neuvosto suosittaisi ministerineuvostoa toi- 29127: Puheenjohtajiston käsittelemät jäsenehdo- mimaan sen puolesta että Pohjola julistettai- 29128: tukset koskivat puheenjohtajiston toimia- siin ydinaseettomaksi vyöhykkeeksi ja että 29129: loista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä vyöhykkeeseen otettaisiin myös Kuolan nie- 29130: hallinnollisia ja konstitutionaalisia asioita. mimaa, Karjala, Baltian maat ja Itämeren 29131: alue ja että tutkittaisiin, voitaisiinko ajatus 29132: ydinaseettomasta "käytävästä" itäisessä 29133: 5.4.1 Saamelaiset Keski-Euroopassa toteuttaa. Puheenjohtajis- 29134: to esitti mietinnössään, että neuvosto ei 29135: Pohjoismaiden neuvoston keskiryhmän te- ryhtyisi mihinkään toimiin jäsenehdotuksen 29136: kemässä jäsenehdotuksessa (A 1181/p) johdosta. Puheenjohtajisto totesi että poh- 29137: ehdotettiin saamelaisväestöä otettavaksi joismaiden erilaisia turvallisuuspoliittisia 29138: Pohjoismaiden neuvoston täysivaltaiseksi ratkaisuja tulee kunnioittaa turvallisuuspo- 29139: jäseneksi ja myöntämään varoja saamelais- liittisen yhteistyön lähtökohtana ja että poh- 29140: ten poliittisen työn kehittämiseen. Puheen- joismaista ydinaseetonta vyöhykettä on tar- 29141: johtajisto ehdotti mietinnössään että neu- kasteltava laajemmassa eurooppalaisessa 29142: vosto ei ryhtyisi mihinkään toimiin jäseneh- yhteydessä eikä se tällä haavaa ole ajankoh- 29143: dotuksen johdosta. Puheenjohtajisto totesi taista. Yleiskokous päätti puheenjohtajiston 29144: että saamelaisilla on neuvostossa tarkkaili- esityksen mukaisesti. 29145: jan asema sekä puheoikeus yleiskeskuste- 29146: luissa. Neuvosto päätti kuitenkin istunnossa 29147: puheenjohtajiston esityksestä palauttaa asia 5.4.4 MAI-sopimus 29148: puheenjohtajistoon jatkovalmistelua varten. 29149: Neuvoston vasemmistososialistinen ryhmä 29150: teki jäsenehdotuksen (A 1178/p) MAJ-so- 29151: 5.4.2 Kauppapakotteiden koordinointi pimuksesta (Multilateral Agreement on 29152: Investment). Siinä todetaan, että MAI-ja 29153: Vasemmistososialistisen ryhmän jäsenen te- muista kansainvälisistä sopimusneuvotte- 29154: kemässä jäsenehdotuksessa (A 1044/p) luista puuttuu täysin avoimuus ja julkinen 29155: ehdotettiin, että Pohjoismaiden neuvosto keskustelu. Ehdotuksen tekijät ovat lisäksi 29156: suosittaisi Pohjoismaiden ministerineuvos- huolestuneita siitä, miten sopimus vaikuttai- 29157: 29158: 29159: 22 29160: si esim. ympäristönsuojeluun, työsuojeluun, Samalla sovittiin siitä, että komitean sihteeri- 29161: sosiaalivakuutuksiin, kulttuuriin ja rikkaan tehtävät hoidetaan Suomen eduskunnassa. 29162: maailman ja kehitysmaiden suhteisiin. Li- Seuraava konferenssi pidetään v. 2000 Suo- 29163: säksi halutaan että maailmanlaajuisista sopi- messa. 29164: muksista kuten MAI-sopimus tulisi neuvo- 29165: tella laajemmassa punssa kuin vain 29166: OECD-maiden kesken. 5.6 Kansainväliset yhteydet 29167: Puheenjohtajisto totesi mietinnössään, 29168: että on hyvä jos monenkeskinen investointi- Puheenjohtajiston kansainvälisiä yhteyksiä 29169: sopimus saadaan aikaan mutta mieluiten hoidettiin entiseen tapaan sekä Euroopassa 29170: laajemmalta pohjalta kuin vain oleviin kansainvälisiin järjestöihin että Poh- 29171: OECD-maiden kanssa ja että sopimuksen jolan lähialueiden maihin ja alueisiin. Yhte- 29172: muotoilun on täytettävä erinäisiä vaatimuk- ydet Venäjän parlamenttiin ovat tiivistyneet. 29173: sia. Investoijien toivomus kansainvälisestä Baltian maiden ja Itä-Euroopan maiden kan- 29174: säännöstöstä on puheenjohtajiston mielestä sanedustajien stipendiohjelmaa jatkettiin. 29175: oikeutettu, mutta sitä ei saa luoda ottamatta Sillä tarjotaan lähialueiden kansanedustajille 29176: huomioon muita tärkeitä yhteiskunnan etuja mahdollisuus tulla tutustumaan meidän par- 29177: eikä se saa estää tai vaikeuttaa kansainvälis- lamentaarisiin järjestelmiimme, talouselä- 29178: tä yhteistyötä muilla aloilla. Puheenjohtajis- mään ja yhteiskuntaan. Stipendejä myönnet- 29179: ton esityksestä yleiskokous antoi MAJ-sopi- tiin yhteensä 45. 29180: muksesta suosituksen (nro 4) pohjoismai- Syyskuussa neuvoston edustajat osallis- 29181: den hallituksille. tuivat seitsemänteen parlamentaariseen Itä- 29182: meri-kokoukseen, joka pidettiin Lybeckissä. 29183: Sen pääteemana oli Euroopan unionion laa- 29184: 5.5 Arktinen yhteistyö jentaminen Itä- ja Keski-Eurooppaan. Ko- 29185: kous antoi Itämeren maiden hallituksille 29186: Parlamentaarinen arktinen yhteistyökomi- suunnatun julkilausuman (Liite 3). 29187: tea jatkoi työtään. Siihen kuuluu Pohjois- 29188: maiden lisäksi edustajia Kanadan, Venäjän 29189: ja USA:n parlameneista ja Euroopan parle- 5.7 Puheenjohtajiston bud- 29190: mentista. Sen puheenjohtaja on kanadalai- 29191: nen Clifford Lincoln. Suomea edustaa kan- jetti 1999 29192: sanedustaja ]armo Wahlström. 29193: Sen jälkeen kun Arktinen neuvosto pe- Pohjoismaiden neuvoston budjetti 1999 on 29194: rustettiin syyskuussa 1996, komitea on osal- 30 miljoonaa Tanskan kruunua, mikä on 29195: listunut neuvoston työhön tarkkailijana miljoona kruunua vähemmän kuin edellise- 29196: muodostaen sen parlamentaarisen fooru- nä vuonna. Neuvoston yhteinen sihteeristö 29197: min. Komitea on pyrkinyt aktiivisesti vahvis- on Kööpenhaminassa, ja siellä on lähes 29198: tamaan neuvoston asemaa ja herättämään kaksikymmentä. Maiden maksuosuudet 29199: poliittista kiinnostusta arktista yhteistyötä budjetista määräytyvät erityisen jakoperus- 29200: kohtaan. teen mukaan, joka lasketaan yhteenlasketun 29201: Yhteistyössä Venäjän kanssa järjestettiin bruttokansantuotteen perusteella. Vuoden 29202: Salehardissa 23.-24. huhtikuuta 1998 kol- 1999 jakoperusteen mukaan Suomen mak- 29203: mas arktinen parlamentaarikkokokous. Siel- suosuus on 17,7 o/o. 29204: lä hyväksyttiin laaja loppuasiakirja (liite 2). 29205: 29206: 29207: 29208: 29209: 23 29210: II 29211: 6 29212: POHJOLA-VALIOKUNTA 29213: 29214: 29215: 6.1 Jäsenet ja kokoukset Lapsi- ja nuorisotyöryhmä, jota johti Riit- 29216: ta Prusti (SDP). Ryhmä kokoontui tämän 29217: vuoden aikana kahdesti. Ryhmän tavoittee- 29218: Pohjola-valiokunnan suomalaisjäsenet olivat 29219: na oli luoda kokonaiskuva pohjoismaisten 29220: Arja Alho (SDP), ]anina Andersson (Vihr.), 29221: lasten ja nuorten mahdollisuuksista ja vai- 29222: maakuntapäivien jäsen OlofErland (Lib.) Ah- 29223: keuksista sekä antaa ehdotuksia pohjois- 29224: venanmaalta, Marjut Kaarilahti (Kok.), Ossi 29225: maisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön suunta- 29226: Korteniemi (Kesk.), Annika Lapintie (Vas.), 29227: viivoista, erityisesti silmälläpitäen v. 2001 29228: Pehr Löv (RKP) ja Riitta Pntsti (SDP). 29229: käyttöön otettavaa uutta lapsi- ja nuorisotoi- 29230: Huhtikuun 1. valiokunta osallistui kult- 29231: mintasuunnitelmaa. 29232: tuuriseminaariin Embracing Diversity: Nor- 29233: Toinen työryhmä sai tehtäväkseen kar- 29234: dic Culture in the Global Mosaic, joka järjes- 29235: toittaa vapaaehtoisjärjestöjen toiminnan eh- 29236: tettiin Unescon suuren kulttuurikonferens- 29237: dot sekä selvittää järjestöjen toiminnan mer- 29238: sin yhteydessä Tukholmassa. Osa valtuus- 29239: kitystä Pohjoismaiden yhteiskunnille tun- 29240: kunnan jäsenistä teki opintomatkan Brysse- 29241: nistaa ongelmakohtia, valottaa vapaa~htois 29242: liin 21.-23. huhtikuuta. Valiokunta ko- 29243: järjestöjen sekä julkisen ja yksityisen sekto- 29244: koontui vuoden aikana kahdeksan kertaa. 29245: rin vuorovaikutusta ja antaa ehdotuksia 29246: vuoropuhelun jatkamiseksi ministerineu- 29247: 6.2 Hyvinvointiseminaari voston kanssa. 29248: 29249: Maaliskuun 31. valiokunta järjesti Unescon 29250: Intergovernmental Conference on Cultural 6.4 50. istunnossa käsitellyt 29251: Policies for Development -konferenssin yh- asiat 29252: teydessä seminaarin Ruotsin valtiopäiväta- 29253: lossa. Valiokunnan jäsenten ohella seminaa- 29254: riin osallistuivat parlamentin "hyvinvointi- 29255: 6.4.1 Sosiaalipoliittiset asiat 29256: valiokunnan" jäsenet. Seminaari oli avoin 29257: Pohjoismaiden neuvoston sosiaalidemo- 29258: tiedotusvälineille. 29259: Seminaari keskittyi kolmeen hyvinvoin- kraattinen ryhmä teki tammikuussa jäseneh- 29260: dotuksen eläkeoikeuksien (A 1169) pohjois- 29261: tipolitiikan keskeiseen kysymykseen: so- 29262: maisista yhdenmukaistamissäännöistä, mikä 29263: siaalihuoltoon, sosiaalivakuutuksiin sekä 29264: johti yleiskokouksen suositukseen (nro 9). 29265: työmarkkinoihin. Enemmistö oli yksimieli- 29266: Suomalaiset keskiryhmän poliitikot teki- 29267: nen siitä, että pohjoismainen hyvinvointi- 29268: vät jäsenehdotuksen pohjoismaisen sosiaa- 29269: malli tulisi säilyttää, mikä oli seminaarin 29270: livakuutussopimuksen (A 1172) noudatta- 29271: lähtökohta. 29272: misesta. Neuvosto suositti (nro 19) jäsen- 29273: mai·d·~~ hallituksia kehittämään ratkaisuja 29274: 6.3 Lapsi- ja nuorisotyö- yks1lolhsten kuljetuspalveluiden tarjoami- 29275: seksi Pohjoismaiden kansalaisille. 29276: ryhmät Valiokunta käsitteli ministerineuvoston 29277: ehdotuksen rakennus- ja asuntosektorin toi- 29278: Vuoden aikana valiokunta asetti kaksi työ- mintasuunnitelmaksi (B 166/nord). Suosi- 29279: ryhmää, jotka jättävät raporttinsa ja ehdo- tuksen (nro 11) mukaan tulevan toiminnan 29280: tuksensa kesäkuussa 1999: painopisteet ovat lähinnä asuntososiaalisia. 29281: 29282: 29283: 24 29284: II 29285: Rakennus- ja asuntosektorin kestävään ke- reiden yhteistyöstä va paaehtoisjärjestöjen 29286: hitykseen pyritään ennen kaikkea ympäris- kanssa asiaankuuluvine toimintasuunnitel- 29287: tö- ja terveysnäkökohtia painottavin projek- mineen ja budjetteineen. 29288: tein, vuosittaisia toimintasuunnitelmia laadi- 29289: taan ja neuvostolle raportoidaan vuosikerto- 29290: muksessa. 6.4.5 Pohjoismaiden neuvoston 29291: musiikkipalkinto 29292: 6.4.2 Lapset ja nuoret V. 1997 jätettiin neuvoston musiikkipalkin- 29293: toa koskeva jäsenehdotus, jonka valiokunta 29294: Pohjoismaiden ministerineuvosto antoi ke- ehdotti hylättäväksi, mutta jonka yleisko- 29295: säkuussa toisen selontekonsa lasten ja nuor- kous palautti uudelleen käsiteltäväksi. Eh- 29296: ten kulttuuriyhteistyöstä 1996--2000 otsi- dotuksesta piti pyytää myös NOMUS:in lau- 29297: kolla "Tuleva Pohjola". Pohjola-valiokunta sunto. Uuden käsittelyn jälkeen ja 29298: esitti yleiskokoukselle selonteon hyväksy- NOMUS:in lausunnon huomioonottaen va- 29299: mistä. liokunta ehdotti sääntöjen laventamista niin, 29300: että niistä tulisi joustavammat ja avoimem- 29301: mat. Palkinnon jakamisesta joka toinen vuo- 29302: 6.4.3 Muukalaisviha si luovalle musiikkitaiteelle ja joka toinen 29303: vuosi esittävälle taiteelle haluttiin myös luo- 29304: Pohjoismaiden ministerineuvosto antoi se- pua. Yleiskokous hyväksyi suosituksen (nro 29305: lontekonsa muukalaisvihan vastaisista toi- 18) valiokunnan mietinnön mukaisesti. 29306: mista (B 174/nord), josta neuvoston antoi 29307: suosituksen nro 14. Siinä kehotettiin yhteis- 29308: työministereitä kesäkuuhun mennessä jättä- 6.4.6 Tv-yhteistyö 29309: mään monialaisen, pitkän aikavälin toimin- 29310: tasuunnitelman, eriytymisen, rasismin ja Valiokunta käsitteli tekijänoikeuslainsää- 29311: muukalaisvihan torjumiseksi ainakin seu- dännön koordinoimisesta ja yksinkertaista- 29312: raavia keinoja ja osa-aloja hyödyntäen: mie- misesta tehdyn jäsenehdotuksen (A 1166/ 29313: lipiteenmuodostus ja asennekasvatus, tutki- nord). Tavoitteena on sallia tv-asemille ar- 29314: musyhteistyö rasististen verkostojen kartoit- kistoitujen ohjelmien käyttö uudessa muo- 29315: tamiseksi Pohjoismaissa, yhteistyö vapaaeh- dossa esim. teemakanavilla tai niiden lähet- 29316: toisjärjestöjen kanssa ja niille suunnattu tuki, täminen tilauksesta. Neuvosto antoi ministe- 29317: toiminta lasten ja nuorten keskuudessa sekä rineuvostolle suosituksen (nro 19), jossa sitä 29318: yhteistoiminta lainsäädännössä ja oikeudel- kehotettiin tekemään aloite Pohjoismaiden 29319: lisella alalla. hallituksille tekijänoikeuslainsäädännön ke- 29320: hittämiseksi tältä osin. 29321: 29322: 6.4.4 Vapaaehtoissektori 29323: 6.4.7 Kulttuuriyhteistyö 29324: Pohjoismaiden ministerineuvosto jätti hei- 29325: näkuussa ehdotuksen Yhteistyöstrategia va- Ministerineuvosto jätti kesäkuussa ehdotuk- 29326: paaehtoissektoria varten (B 178/nord) yleis- sen pohjosmaisesta kulttuuriyhteistyöstä 29327: kokouksen käsiteltäväksi 50. istunnossa. vuosituhannen vaihteessa (B 172/nord). 29328: Neuvosto antoi ministerineuvostolle suosi- Neuvosto hyväksyi siitä suosituksen, jonka 29329: tuksen strategian toimeenpanemisesta pyy- mukaan v. 1999 käydään kulttuuripoliittista 29330: täen samalla selontekoa vuosittain yhteis- vuoropuhelua sekä neuvoston ja ministeri- 29331: työn etenemisestä (nro 17). Lisäksi ministe- neuvoston poliittisten että ammatillisten 29332: rineuvostoa pyydettiin yhdessä neuvoston elinten välillä kulttuuristrategian priorisoin- 29333: kanssa täsmentämään kriteerejä, joilla järjes- neista. Lisäksi ministerineuvoston tulee vuo- 29334: töjä voidaan ottaa mukaan yhteistyöhön sittain raportoida toiminnan suunnitelmista, 29335: sekä tekemään neuvostolle selkoa eri sekto- aikatauluista ja budjetista (nro 20). 29336: 29337: 29338: 29339: 25 29340: II 29341: 6.4.8 Koulutus, kielipolitiikka ja 6.4.9 Muuta 29342: tutkimus 29343: Pohjoismaiden ministerineuvosto jätti se- 29344: Neuvoston konservatiivinen ryhmä teki v. lonteon pohjoismaisesta liikenne- ja kulje- 29345: 1997 jäsenehdotuksen vapaakoulujen mer- tuspoliittisesta yhteistyöstä, sen kehittämi- 29346: kityksestä liikkuvuudelle Pohjoismaissa (A sestä ja tulevasta toiminnasta (B 179/nord). 29347: 1167 /nord). Yleiskokous antoi siitä hallituk- Neuvosto hyväksyi sen antamalla suosituk- 29348: sille suosituksen, jonka mukaan niiden tulee sen, että mini.·o;terineuvosto tiivistää kulje- 29349: ryhtyä toimiin sellaisen sopimuksen laatimi- tus-, liikenne- ja liikenneturvallisuusyhteis- 29350: seksi, joka takaa vanhemmille oikeuden va- työtä ja selvittää resurssien tarvetta (nro 29351: paasti valita lastensa koulun ja sallii vapaa- 35). 29352: koulujen perustamisen (nro 21). Ministerineuvosto jätti neuvoston käsi- 29353: Ministerineuvosto jätti neuvostolle poh- teltäväksi myös toimintasuunnitelman huu- 29354: joismaista kielipolitiikkaa Iinjaavan ehdo- meiden vastaisesta yhteistyöstä (B 170/ 29355: tuksen (B 177/nord), jonka yleiskokous kä- nord). Puheenjohtajisto teki esityksen (nro 29356: sitteli yhdessä pienten kielten aseman vah- 1/1998) suunnitelman hyväksymisestä ja 29357: vistamiseen tähtäävän ehdotuksen (A 1182/ pyysi vuosittaiset toimintasuunnitelmat lau- 29358: nord) kanssa. Neuvosto antoi suosituksen, sunnolle neuvostoon. 29359: jonka mukaan molempiin ehdotuksiin sisäl- Neuvoston sosiaalidemokraattinen ryh- 29360: tyvät pää- ja osatavoitteet ja ehdotukset mä teki jäsenehdotuksen pohjoismaisista ta- 29361: toteutetaan (nro 22). varankuljetuksista (A 1170/nord), jonka 29362: Neuvosto hyväksyi myös suosituksen yleiskokous hyväksyi puheenjohtajiston esi- 29363: pohjoismaisesta tutkimuspoliittisesta strate- tyksestä (nro 2/1998). 29364: giasta (nro 23) ministerineuvoston ehdotuk- 29365: sen (B 171/nord) mukaisesti. 29366: 29367: 29368: 29369: 29370: 26 29371: II 29372: 7 29373: EUROOPPA-VALIOKUNTA 29374: 29375: 29376: Eurooppa-valiokunnan suomalaisjäsenet 7.1.1 Työllisyys ja työmarkkinat 29377: olivat kansanedustajat Sinikka Hurskainen 29378: (SDP), Liisa Hyssälä (Kesk.), Marjut Kaari- Ensimmäisenä mainitusta jäsenehdotukses- 29379: lahti (Kok.), Bjarne Kallis (SKL), Kimmo ta A 1171 (suositus nro 6) antamassaan 29380: Kiljunen (SDP) ja Heikki Koskinen (Kok.). mietinnössä valiokunta esitti, että ministeri- 29381: neuvosto teettäisi selvityksen olemassa ole- 29382: vien työllisyys- ja elinkeinopolitiikan tutki- 29383: mus- ja analysointikeskusten organisaatiois- 29384: 7.1 50. istunnon asiat ta ja pätevyyksistä sekä tekisi selvityksen 29385: pohjalta esityksen pohjoismaisen verkoston 29386: Valiokunnan käsittelemät kuusi jäsenehdo- perustamisesta alan analysoinnin ja ideoin- 29387: tusta ja yksi ministerineuvoston ehdotus oli- nin vauhdittamiseksi. 29388: vat esillä istunnon päiväjärjestyksen koh- Toisena mainitusta jäsenehdotuksesta A 29389: dissa työllisyys ja työmarkkinat sekä elintar- 1179 (suositus nro 7) valiokunta esitti, että 29390: vike- ja kuluttaja-asiat. Työmarkkinapolitiik- ministerineuvosto ottaisi vuoden 1999 työlli- 29391: kaa käsiteltiin jäsenehdotuksista kahdessa syysselonteossaan huomioon erilaisista työ- 29392: sekä ministerineuvoston ehdotuksessa. Eh- elämää joustavoittavista työaikajärjestelyis- 29393: dotuksen työllisyyden ja elinkeinoelämän tä, kuten säästö- ja koulutusvapaista sekä 29394: pohjoismaisen analysointi- ja kehittämis- muista virkavapausjärjestelyistä saadut ko- 29395: keskuksen perustamisesta (A 1171/euro) oli kemukset ja tutkimustulokset. 29396: tehnyt neuvoston sosiaalidemokraattinen Ministerineuvoston ehdotuksessa B 173 29397: ryhmä ja ehdotuksen työn jakamisesta ja (suositus nro 8) esitettiin mm., että 1993 29398: työajan lyhentämisestä (A 1179/euro) va- tehdyn, eräiden terveyden- ja sairaanhoidon 29399: semmistososialistinen ryhmä. Ministerineu- henkilöstöryhmien sekä eläinlääkäreiden 29400: voston ehdotus (B 173/euro) koski eräiden yhteisiä pohjoismaisia työmarkkinoita kos- 29401: terveyden- ja sairaanhoidon henkilöstöryh- kevan sopimuksen piiriin otettaisiin uusina 29402: mien sekä eläinlääkäreiden yhteisiä poh- ammattiryhminä laboratoriohoitajat, puhe- 29403: joismaisia työmarkkinoita koskevan sopi- terapeutit ja jalkojenhoitajat, mikä nostaisi 29404: muksen muuttamista. sopimuksen kattamien ammattiryhmien 29405: Elintarvike- ja kuluttaja-asioita koskevia määrän 19:stä 21 :een. Suomen otettua vuon- 29406: ehdotuksia valiokunta käsitteli neljä: kulut- na 1994 säänneltyjen ammattien piiriin psy- 29407: tajan aseman vahvistaminen Pohjoismais- kologin ja koulutetun kiropraktikon amma- 29408: sa, EUssa ja W7D:ssa (A 1173/euro); tuo- tit ehdotetaan sopimuksen ulottamista Suo- 29409: teselosteidenja -merkintöjen parantaminen men osalta myös niihin. Muutosten arvioitiin 29410: PohjoismaissajaEUssa (A 1174/euro); elin- parantavan eräiden suomalaisten ammatti- 29411: tarvikelainsäädäntö Pohjoismaissa ja ryhmien mahdollisuuksia liikkua pohjois- 29412: EUssa (A 1175/euro) sekä markkinointi maisilla työmarkkinoilla. 29413: tietoyhteiskunnassa (A 1176/euro). Ehdo- 29414: tukset olivat syntyneet valiokunnan kulut- 29415: tajapolitiikkaa käsittelevän työryhmän työn 7.1.2 Elintarvike- ja kuluttaja-asiat 29416: tuloksena. Yleiskokous hyväksyi valiokun- 29417: nan mietinnöt ja antoi niistä suositukset nrot Elintarvike- ja kuluttaja-asioita käsittelevistä 29418: 6, 7, 8, 25, 26, 27, 28, 29 ja 30. jäsenehdotuksista antamissaan mietinnöissä 29419: 29420: 29421: 27 29422: II 29423: valiokunta esitti ensinnäkin (ehdotus A saamiseksi kuluttajien ja kuluttajajärjestöjen 29424: 1173, suositus nro 25), että Pohjoismaiden käyttöön, sekä erityisesti elintarviketuotan- 29425: hallitukset kiinnittäisivät huomiota kulut- non valvonnan parantamiseksi. 29426: tajapoliittisiin näkökohtiin kaikilla aloilla Samassa mietinnössä, josta annettiin toi- 29427: esim. siten, että kuluttaja otetaan aina huo- nenkin suositus (ehdotus A 1174, suositus 29428: mioon, että kuluttajapolitiikka otetaan osak- nro 28), valiokunta esitti lisäksi, että minis- 29429: si hyvinvointimallia ja että pohjoismaista terineuvosto jatkaisi toimintaansa joutsen- 29430: elinkeinoelämää kannustetaan valmista- merkillä varustettujen tuotteiden punn 29431: maan tuotteita, joissa kuluttaja- ja ympäris- laajentamiseksi ja edistäisi samalla selvityk- 29432: tönäkökohdat on otettu nykyistä paremmin siä ympäristöongelmista sekä laatisi tiedo- 29433: huomioon. Siitä on aikaa myöten kilpailu- tusstrategian, joka jatkuisi myös vuoden 29434: etua. Edelleen valiokunta suositti, että halli- 1998 jälkeen ja sisältäisi mm. yhteispohjois- 29435: tukset toimisivat yhdessä vaikuttaakseen maisen Internet-sivun. 29436: EU:n kuluttajaministerineuvoston ja muiden Elintarvikelainsäädäntöä koskevassa 29437: ministerineuvostojen päätöksentekoon si- mietinnössään valiokunta päätyi esittämään 29438: ten, että Amsterdamin sopimuksen uudet (ehdotus A 1175, suositus nro 29) Pohjois- 29439: kuluttajansuojamääräykset otetaan todella maiden hallituksille, että ne toimisivat sen 29440: huomioon kaikissa säädöksissä ja että niitä hyväksi, että EU:n elintarvikelainsäädän- 29441: tulkitaan laajasti. nössä ja kaikessa muussakin ED-lainsäädän- 29442: Samassa suosituksessa neuvosto edellyt- nössä otettaisiin huomioon Amsterdamin 29443: ti myös, että hallitukset toimisivat siten, että sopimuksen artiklat 152 ja 153 sekä Euroop- 29444: kuluttaja- ja patenttijärjestöt saataisiin osal- pa-neuvoston elintarviketeollisuutta koske- 29445: listumaan kuluttajien etujen valvontaan ja va julistus. Lisäksi valiokunta esitti, että hal- 29446: että kuluttajien edut otettaisiin paremmin litukset asettuisivat periaatteessa vastusta- 29447: huomioon WfO:n seuraavalla neuvottelu- maan EU:n positiiviluettelojen, eli elintar- 29448: kierroksella. Ehdotuksen pohjalta annettiin vikkeissa sallittujen lisäaineiden luettelojen, 29449: myös toinen suositus (nro 26), jossa esite- laajentamista. Hallitusten tulisi kuitenkin 29450: tään, että ministerineuvoston budjettiin va- hyväksyä nykyisiä paremmat ja turvallisem- 29451: rataan puoli miljoonaa Tanskan kruunua mat lisäaineet, jos ne korvaavat jo hyväksy- 29452: pohjoismaisten kuluttajajärjestöjen saami- tyt mutta terveydelle haitallisemmat lisäai- 29453: seksi mukaan valmistelemaan EU:n ja neet 29454: WfO:n kokouksia. Edelleen mietintöön sisältyi ponsi, jossa 29455: Tuotemerkintöjä käsittelevän ehdotuk- suositettiin, että hallitukset pyrkisivät tur- 29456: sen A 1174 (suositus nro 27) pohjalta valio- vaamaan terveen, ympäristölle myönteisen 29457: kunta esitti, että hallitukset toimisivat Poh- ja eettisesti hyväksyttävän elintarviketuotan- 29458: joismaissa ja EU:ssa sen puolesta, että kaikki non ja -jalostuksen, joka ei haittaa kuluttaji- 29459: tukkukaupan tuotteet varustetaan riittävin en terveyttä eikä luontoa eikä myöskään 29460: tuoteselostein ja mahdollisesti myös mer- riko eläinten kohtelua koskevia eettisiä pe- 29461: kinnöin. Vaatimus koskee kaikkia tuoteryh- rusperiaatteita. Pyrkimyksiä voitaisiin edis- 29462: miä, myös elintarvikkeita. tää mm. tiedottamalla maataloustuottajille 29463: Lisäksi esitettiin, että hallitukset toimisi- eri menetelmistä. 29464: vat sen hyväksi, että tuoteseloste- ja merkin- Viimeisessä valiokunnan asia-alaan liit- 29465: täsäännöt perustuisivat mahdollisimman tyvän jäsenehdotuksen A 1176 mietinnössä 29466: tarkkaan tietoon ja turvaisivat kuluttajien esitettiin (suositus nro 30), että Pohjoismai- 29467: oikeuden riittäviin merkintöihin ja että halli- den hallitukset lähettäisivät EU:lle kirjelmän, 29468: tukset aloittaisivat laajan tiedotuskampan- jossa kehotettaisiin EU:n komissiota teke- 29469: jaan, jonka tavoitteena on opettaa kuluttajat mään analyysi Intemetin merkityksestä 29470: tuntemaan tuoteselosteiden merkit ja mer- kuluttajansuojalle, jotta niin EU:ssa kuin 29471: kinnät. Lopuksi esitettiin, että hallitukset maailmanlaajuisestikin voitaisiin ryhtyä so- 29472: työskentelisivät vaarallisia tuotteita koskevi- veltamaan hyvän markkinointitavan periaa- 29473: en tiedonvaihto- ja varoitusjärjestelmien tetta kuluttajien nykyisten oikeuksien tur- 29474: (kuten EU:n vahinkoraportointijärjestelmä vaamiseksi myös silloin, kun kauppaa käy- 29475: Rapexin) parantamiseksi ja järjestelmien dään Intemetin välityksellä. Toimenpiteellä 29476: 29477: 29478: 28 29479: II 29480: pyrittäisiin varmistamaan, ettei epäeettisiä ferenssin yhteydessä Göteborgissa, 24.-27. 29481: markkinointikeinoja käytetä, sekä turvaa- kesäkuuta Färsaarilla, 23.-24. syyskuuta 29482: maan vapaa ja tasavertainen kilpailu. Hyväs- Maarianhaminassa sekä 9.-12. marraskuu- 29483: sä markkinointitavassa tulisi myös ottaa ta neuvoston 50. istunnon yhteydessä Os- 29484: huomioon tietotekniikan mahdollisuudet ja lossa. Lisäksi valiokunta järjesti kaksi konfe- 29485: sähköisen kaupankäynnin mukanaan tuo- renssia, toisen EU:n laajentumisesta 16. huh- 29486: mat ongelmat. tikuuta Kööpenhaminassa ja toisen Emusta 29487: 2. kesäkuuta Oslossa. 29488: Valiokunnan vuonna 1997 asettama, ku- 29489: 7.2 Kokoukset luttajapoliittisia yhteistyökysymyksiä selvit- 29490: tävä työryhmä päätti työnsä 22. huhtikuuta 29491: Valiokunta piti vuoden aikana neljä kokous- Tukholmassa. Suomea työryhmässä edusti 29492: ta: 2. helmikuuta neuvoston ympäristökon- kansanedustaja Sinikka Hurskainen (SDP). 29493: 29494: 29495: 29496: 29497: 29 29498: II 29499: .. 8 29500: LAH IALU EVA LI 0 KUNTA 29501: 29502: 29503: Suomen edustajat valiokunnassa olivat kan- edesauttaa lähialueiden lasten ja nuorten 29504: sanedustajat Kimmo Sasi (Kok.), Mari Kivi- asemaa koordinoimaHa pohjoismaisia toi- 29505: niemi (Kesk.), Hannes Manninen (Kesk.), mia. Toimintasuunnitelma on sektorienväli- 29506: Lauri Metsämäki (SDP) ja Ahvenanmaan nen, mutta keskittyy lähinnä sosiaali- ja 29507: maakuntapäivien edustaja OlofErland Clib.). terveysalan toimiin sekä lapsille ja nuorille 29508: Valiokunnan puheenjohtajana oli Kimmo suunnatun kulttuuriyhteistyön hyödyntämi- 29509: Sasi ja varapuheenjohtajana Mari Kiviniemi. seen sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisemi- 29510: Vuoden 1998 toimintaohjelmassaan va- seksi. 29511: liokunta korosti yhteistyön tärkeyttä Baltian Valiokunta esittää mietinnössään, että 29512: maiden ja Koillis-Venäjän kanssa ja sen Poh- ministerineuvosto antaisi neuvostolle vuo- 29513: joismaille tuomaa hyötyä erityisesti turvalli- sittain suunnitelman ohjelman toteuttami- 29514: suuspoliittisesta näkökulmasta ja taloudelli- sesta ja että vuoden 2000 budjettiin varattai- 29515: sen kehityksen kannalta. Toiminnassa kes- siin enemmän rahaa siihen. Yleiskokous 29516: kityttiin neljään teemaan: lapset ja nuoret, antoi ministerineuvoston ehdotuksesta kak- 29517: rikollisuuden vastustaminen, ympäristö ja si suositusta (nrot 12 ja 13). 29518: Murmanskin alueen yhteistyö. 29519: 29520: 8.2 Lapsifoorumi Tukhol- 29521: 8.1 Lasten ja nuorten asema massa 29522: lähialueilla 29523: Valiokunnan lapsityöryhmän ehdotuksesta 29524: Lasten ja nuorten asemaa lähialueilla selvi- neuvosto järjesti Tukholmassa 8. joulukuuta 29525: tellyt työryhmä jatkoi toimintaansa. Kansan- lapsifoorumin, jonne kutsuttiin poliitikko- 29526: edustaja Riitta Prusti oli työryhmässä Pohjo- jen, tutkijoiden, järjestöjen yms. lisäksi nuo- 29527: la-valiokunnan edustajana. Työryhmä kävi ria kaikista Pohjoismaista, Baltian maista ja 29528: tutustumassa ja oli yhteydessä lukuisiin lähi- Venäjältä yhteensä viitisenkymmentä. Tee- 29529: alueiden parlamentaarikoihin, vapaaehtois- maittain käytyjen pyöreän pöydän keskus- 29530: järjestöihin, tutkijoihin ja viranomaisiin. Po- telujen lisäksi nuorille tarjottiin tilaisuus teh- 29531: liittisen prosessin laajentamiseksi työryh- dä kysymyksiä ministereille ja kansanedus- 29532: mälle avattiin oma kotisivu www.baltchild. tajille. 29533: org, jonka välityksellä käytiin keskustelua ja 29534: välitettiin tietoa järjestöille ja kansalaisille. 29535: Työryhmän saamista vaikutelmista ja ehdo- 8.3 Rikollisuus 29536: tuksista julkaistiin yhteenveto Lasten olot ja 29537: oikeudet Baltiassa ja Luoteis-Venäjällä. Ti- Valiokunta asetti työryhmän selvittämään, 29538: lannekuvauksia ja ehdotuksia pohjoismai- miten pohjoismaisin toimin voitaisiin eh- 29539: siksi toimenpiteiksi suomen lisäksi ruot<>iksi, käistä ja vastustaa rikollisuutta lähialueillam- 29540: venäjäksi ja kolmen Baltian maan kielillä. me. Työryhmän suomalaisjäsen oli edustaja 29541: Pohjoismaiden ministerineuvosto antoi Mari Kiviniemi (kesk). Työryhmän työstä ja 29542: neuvostolle selvityksen ja toimintasuunni- ehdotuksista tehdään selkoa raportissa Kri- 29543: telman "Lapset ja nuoret Pohjolan lähialueil- minalitet i Nordens närområden, jolla halu- 29544: la" (B 184/när). Selvityksen tavoitteena on taan myös virittää parlamentaarikkojen vuo- 29545: 29546: 29547: 30 29548: II 29549: ropuhelua rikollisuuden vaikutuksista yh- 8.5 Yhteistyö Murmanskin 29550: teiskunnassa, rajat ylittävän rikollisuuden 29551: ehkäisemisestä ja Pohjoismaiden näkökul- alueella 29552: masta sopivaksi katsottavista toimista jo 29553: käynnissä olevan toiminnan rinnalle. Kansanedustaja Hannes Manninen (kesk) 29554: Työryhmän esityksestä valiokunta teki laati valiokunnalle raportin yhteistyön te- 29555: neuvostolle ehdotuksen rikollisuuden ekäi- hostamisesta Murmanskin alueella. Valio- 29556: semisestä ja vastustamisesta Baltian maissa kunta teki sen pohjalta neuvostolle ehdo- 29557: ja Luoteis-Venäjällä (A 1186/när), jossa esi- tuksen (A 1187/när), että se suosirtaisi Poh- 29558: tettiin konkreettisia toimia sekä Pohjoismai- joismaiden hallituksia ja ministerineuvostoa 29559: den hallituksille, Pohjoismaiden neuvostol- ottamaan venäläisviranomaisten kanssa 29560: le että ministerineuvostolle. Hallituksia suo- esiin pohjoismaisten ja muunmaalaisten 29561: sitetaan solmimaan kahdenvälisiä yhteistyö- ympäristötutkijoiden lupa-asiat ja tutkimuk- 29562: sopimuksia Baltian maiden ja Venäjän polii- seen liittyvän laitteiston tulli-, vero- ym. 29563: siviranomaisten välillä (suositus nro 15). muodollisuudet Venäjän rajalla. Yleiskoko- 29564: Ministerineuvostoa suositellaan asettamaan us antoi suosituksen nro 33. 29565: oikeusministereiden yhteistyössä etusijaan Valiokunnan ehdotuksessa esitettiin 29566: mm. rikollisuutta ehkäisevät toimet, vaihto- myös toimia kansalaisyhteiskunnan kehittä- 29567: ehtoisten rangaistusmuotojen kehittäminen miseksi Murmanskin alueella mm. nimeä- 29568: alaikäisille rikoksentekijöille ja talousrikolli- mällä Murmanskiin yhdyshenkilön, asetta- 29569: suuden torjuminen (suositus nro 16). malla etusijaan tavallisen kansalaisen joka- 29570: Yleiskokouksessa tehtiin lisäksi sisäinen päiväistä elämää helpottavia hankkeita, 29571: päätös siitä, että parlamentaarikoiden sti- edistämällä lähidemokratiaa, vapaaehtois- 29572: pendiohjelman puitteissa toteutetaan rikolli- työtä, tasa-arvoa ja kehittämällä koululaitos- 29573: suudenvastaisiin toimiin keskittyvä ohjelma ta varsinkin saamelaisalueilla. Yleiskokous 29574: (nro 1). antoi ehdotuksista suosituksen nro 34. 29575: 29576: 29577: 8.4 Ympäristö 8.6 Muuta 29578: Göteborgissa 1997 pidetyn ympäristökoko- Lähialuevaliokunnan edustajia osallistui 29579: uksen seuranta oli keskeisesti esillä valio- Baltian parlamentaarisen yleiskokouksen is- 29580: kunnan työssä. Valiokunta teki neuvostolle tuntoihin, seitsemänteen Itämeri-kokouk- 29581: kaksi ehdotusta: toisen energia-alan ympä- seen ja moniin muihin seminaareihin sekä 29582: ristötilinpidon toteuttamisesta ja sähkön ym- Pohjoismaissa että lähialueilla. Valiokunta 29583: päristöverojen harmonisoinnista (A 1188/ vieraili kesällä Virossa ja Pietarissa, joissa 29584: när), toisen Itämeren Agenda 2l:tä koske- tutustuttiin talouselämän kehitykseen, ym- 29585: van tietoverkon perustamisesta (A 1189/ päristöasioihin, vedenpuhdistukseen ja ri- 29586: när). Edellisessä halutaan liittää Pohjoismai- kollisuuden torjuntaan. 29587: den sähkömarkkinat kestävään kehitykseen Neuvoston 50. istunnossa yleiskokous 29588: tehostamalla koordinointia, harmonisoimal- hyväksyi valiokunnan asia-alalta vielä suosi- 29589: la sähkön hintoja ja laatimalla energia-alalle tukset nro 31 kalan ympäristömerkinnästä 29590: ympäristötilinpitojärjestelmä. Jälkimmäises- (jäsenehdotus A 1184/när), nro 32 ympäris- 29591: sä esitetään, että Agenda 21:n velvoitteita tökehitysrahastosta (MN:n ehdotus B 182/ 29592: varten perustettaisiin tietoverkko Itämeren när) sekä nro 5 markkinoiden kehittämises- 29593: maiden yhteistyön tehostamiseksi. Yleisko- tä lähialueiden pienyrityksille (jäsenehdotus 29594: kous hyväksyi molemmat ehdotukset ja an- A 1183/p). 29595: toi niistä suositukset (nrot 36 ja 37). 29596: 29597: 29598: 29599: 29600: 31 29601: II 29602: .. 9 .. 29603: YMPARISTOKOKOUS 29604: 29605: 29606: Pohjoismaiden neuvosto järjesti Göteborgis- Kokouksessa tarkasteltiin lähinnä neljää 29607: sa 26.-27. helmikuuta teemakokouksen teemaa: Kioton sopimuksen seurantaa, 29608: ympäristöasioista osana Kioton neuvottelu- Agenda 2l:tä, ympäristölle ystävällisen 29609: jen seurantaa ja tähtäimessä yhteiskuntiem- energian käyttöä ja energia-alan yhteistyön 29610: me kehittäminen ekologisesti kestäviksi. tiivistämistä Pohjoismaissa sekä kestävää 29611: Kokouksen teema oli "Pohjola - kestävä kuluttamista. Aiheita käsiteltiin omissa ryh- 29612: alue 2000-luvun kynnyksellä" alateemana missä. 29613: "Osaamme! Haluammeko?" Kokouksessa Yhteenvedossa keskeisiksi painopiste- 29614: haluttiin valottaa niitä muutoksia, joita vaa- aloiksi haluttiin nostaa Agenda 21 ja poh- 29615: ditaan pohjoismaisella ja eurooppalaisella joismaisten sähkömarkkinoiden laajentami- 29616: tasolla sekä maailmanlaajuisesti, jotta kehi- nen toimivaksi energiayhteistyöksi. Pohjois- 29617: tyksen suunta saataisiin muuttumaan. maiden pitäisi vielä entistä enemmän toimia 29618: Kokoukseen osallistui suuri joukko Poh- yhdessä ympäristön hyväksi, mutta tehdä 29619: joismaiden kansanedustajia ja ministereitä yhteistyötä myös EU:n ja Itämeren neuvos- 29620: sekä kutsuttuja puhujia mm. Baltain maista ton kanssa. Pohjoismaiden on toimittava 29621: ja Euroopan unionista. Kansainvälisistä jär- johdonmukaisesti ollakseen uskottavia. 29622: jestöistä edustettuna olivat UNEP, HELCOM Osanottajien mielestä pitäisi satsata enem- 29623: ja OECD. Kokousta johti lähialuevaliokun- män ehkäiseviin toimiin eikä keskittyä vain 29624: nan puheenjohtaja, kansanedustaja Kimmo vahinkojen korjaamiseen. Asennekasvatus- 29625: Sasi. Suomen hallituksesta kokoukseen ta on lisättävä ja valvontaa tehostettava. 29626: osallistuivat kauppa- ja teollisuusministeri Lisäksi todettiin, että poliitikot tarvitsevat 29627: Antti Kalliomäki ja yhteistyöministeri Ole kansalaisten avun ja tuen. Kuluttajia on kan- 29628: Norrback. Ruotsin pääministerin Göran nustenava osallistumaan aktiivisemmin ym- 29629: Perssonin puheen teema oli Pohjola kestä- päristöasioiden hyväksi, ja heille on annetta- 29630: vänä alueena 2000-luvun kynnyksellä. va enemmän tietoa ostamiensa tuotteiden 29631: kustannusvaikutuksista kansantalouteen. 29632: 29633: 29634: 29635: 29636: 32 29637: II 29638: 10 29639: TARKASTUSKOMITEA 29640: 29641: 29642: Kansanedustaja Pehr Löv (RKP) oli Suomen dinoida omia ja muiden maiden toimia, 29643: edustajana tarkastuskomiteassa, jonka pää- kehittämällä pohjoismaisia rahoituslaitoksia 29644: asiallisena tehtävänä on tarkastaa ja valvoa ja lisäämällä poliittista vuoropuhelua. 29645: Pohjoismaiden ministerineuvoston toimin- 29646: taa sekä Pohjoismaiden neuvoston työn te- 29647: hokkuutta. Komitean asia-alaan kuuluvat 10.2 lilintarkastuskertomus 29648: myös neuvoston perustamisasiakirjoihin liit- 29649: tyvät kysymykset. Komitea antoi mietinnön neuvoston tilintar- 29650: kastuskertomuksesta v:lta 1997. Komitea to- 29651: teaa mm. että budjetin ja tilinpäätöksen 29652: välillä on suuria eroja. Tuona vuonna budje- 29653: 10.1 Toiminta toituja varoja jäi käyttämättä niinkin paljon 29654: kuin 4,7 milj. Tkr. Komitean mielestä tämän- 29655: Komitean tutkittava oli "Pohjoismaiden mi- suuruiset yli- tai alijäämät eivät ole hyväksyt- 29656: nisterineuvoston toimet Pohjoismaiden Bal- täviä, minkä vuoksi puheenjohtajiston ja 29657: tian maille ja Venäjälle antaman tuen koor- muiden neuvoston elimien onkin tehostet- 29658: dinoimiseksi". Aiheen rajaamiseksi komitea tava budjetin valmistelua. Mietintö kom- 29659: päätti teetättää konsultilla analyysin Lat- mentteineen, tilinpäätös ja tarkastuskerto- 29660: viaan suunnatosta ympäristöalan ja tervey- mus liitettiin asiakirjoihin. 29661: denhuollon avusta. Hänen raporttinsa Sa- 29662: mordning av nordiska biståndsinsatser i 29663: Lettland valmistui syyskuussa. Siinä koros- 10.3 MN:n toimintakertomus 29664: tettiin mm. kaikenlaisen toiminnan yhteen- 29665: sovittamista sekä pohjoismaisten että baltti- Pohjoismaiden ministerineuvoston kerto- 29666: laisten toimijoiden välillä, kuitenkin niin että mukseseta v:lta 1997 komitea lausui mm., 29667: se tapahtuu ennen muuta vastaanottaja- että toiminnassa on edelleenkin erinäisiä 29668: maissa. puutteita ja ongelmia, minkä vuoksi budjet- 29669: Komitea teki raportin pohjalta ehdotuk- tityön ja varainohjauksen kehittämistä tulee 29670: sen lähialueille suunnatun kehitysavun yh- jatkaa. Komitea löysi myös puutteita joiden- 29671: teensovittamisesta (A 1190/k), josta yleisko- kin ministerineuvoston rahoittamien laitos- 29672: kous antoi 50. istunnossa suosituksen nro ten tilinpidosta ja hallinnosta, joiden korjaa- 29673: 24. Koordinointia voidaan tehostaa mm. minen on välttämätöntä. Mietintö näine 29674: systematisoimalla tiedonvaihtoa, hei potta- kommentteineen, tilinpäätös ja tarkastus- 29675: maila viranomaisten mahdollisuuksia koor- kertomus liitettiin asiakirjoihin. 29676: 29677: 29678: 29679: 29680: 33 29681: II 29682: 11 29683: POHJOISMAIDEN NEUVOSTON PALKINNOT 29684: 29685: 29686: Pohjoismaiden neuvosto jakaa vuosittain 1994), joka on ilmestynyt Camilla Frostellin 29687: kolme palkintoa: kirjallisuuspalkinnon, mu- motsinnoksena Det Jörlorade Paris (Bonni- 29688: siikkipalkinnon sekä luonto- ja ympäristö- ers Förlag, 1997). 29689: palkinnon. Neuvoston kirjallisuuspalkinnon 29690: perustivat Pohjoismaiden hallitukset v. 29691: 1961. Se jaettiin ensimmäisen kerran v. 1962, 11.2 Musiikkipalkinto 29692: jolloin palkintosumma oli 50 000 Tanskan 29693: kruunua. Neuvoston suosituksesta hallituk- Neuvoston musiikki palkinto, joka on viralli- 29694: set pemstivat v. 1964 samansuumisen mu- selta nimeltään Pohjoismaiden neuvoston 29695: siikkipalkinnon. V. 1995 pemstettiin silloi- musiikkipalkinto luovalle ja esittävälle sä- 29696: sen ympäristövaliokunnan ja ministerineu- veltaiteelle, annettiin ensimmäisen kerran v. 29697: voston yhteisestä esityksestä luonto- ja ym- 1965. Vuoteen 1988 asti se annettiin joka 29698: päristöpalkinto. Nykyisin kaikki palkinnot toinen vuosi ja vuodesta 1990 lähtien joka 29699: jaetaan vuosittain samansuum1sma eli vuosi. Palkinto myönnetään vuorovuosin 29700: 350 000 Tanskan kruunua kukin. luovalle ja esittävälle säveltaiteelle. Palkin- 29701: nonsaajan valitsee Pohjoismainen musiikki- 29702: komitea NOMUS. 29703: 11.1 Kirjallisuuspalkinto Palkinto jaettiin 26. helmikuuta Götebor- 29704: gissa norjalaissäveltäjä RolfWallinille hänen 29705: Kirjallisuuspalkinto on annettu vuodesta konsertistaan klarinetille ja orkesterille vuo- 29706: 1962 lähtien joka vuosi. Se myönnetään silta 1995-96. 29707: pohjoismaisella kielellä kirjoitetusta teok- NOMUS asettaa joka vuosi viisijäsenisen 29708: sesta. Palkinnolla halutaan lisätä kiinnostus- palkintoraadin, jonka jäsenet valitaan pal- 29709: ta naapurimaiden kieliin ja kirjallisuuteen kinnon saantivuorossa olevilta musiikin 29710: sekä vahvistaa pohjoismaista kulttuuriyhtei- aloilta. Suomea edusti pianisti Gustav Djup- 29711: söä. Palkinnonsaajan valitsee pohjoismai- sjöhacka, joka oli myös komitean puheen- 29712: nen lautakunta, jonka suomalaisjäsenet oli- johtaja. 29713: vat puheenjohtajana toiminut Mary-Ann Suomen ehdokkaat olivat Pehr Henrik 29714: Bäcksbacka ja filosofian tohtori Pirjo Vaitti- Nordgren teoksella sinfonia nro 3, op. 88 29715: nen. sekä Jukka Tiensuu teoksella Puro, joka on 29716: Palkinnon sai suomalaiskirjailija Tua konsertti klarinetille ja orkesterille. 29717: Forsström mnokokoelmastaan Efter att ha 29718: tillhringat en natt hland hästar (Söder- 29719: ströms/Bonniers, 1997), suom. Caj Wester- 11.3 Luonto- ja ympäristö- 29720: berg, Hevosten parissa vietetyn yön jälkeen 29721: (Tammi, 1998). Perustelujen mukaan teos palkinto 29722: "on monipohjainen huumorin ja sumn sä- 29723: vyttämä mnokokoelma, joka on temaattises- Neuvoston ympäristövaliokunta ja Pohjois- 29724: ti tiivis, musikaalinen ja nykyhetkessä voi- maiden ympäristöministerit päättivät syksyl- 29725: makkaasti läsnä". lä 1994 pemstaa Pohjoismaiden neuvoston 29726: Suomen palkintolautakunta oli asettanut luonto- ja ympäristöpalkinnon kahden kult- 29727: voittajakirjan lisäksi ehdolle Markus Num- tuuripalkinnon rinnalle. Sääntöjen mukaan 29728: men romaanin Kadonnut Pariisi (Otava, 350 000 Tanskan kruunun palkinto voidaan 29729: 29730: 29731: 34 29732: II 29733: antaa henkilölle, jonka panos pohjoismai- naldsille, joka on tehnyt ainutkertaisen työn 29734: sen luonnon ja ympäristön hyväksi on mer- välittäessään tietoa Islannin maan eroosiosta 29735: kittävä tai ryhmälle, järjestölle, tiedotusväli- ja viljelysmaan suojelemisen välttämättö- 29736: neelle, yritykselle tai laitokselle, joka on myydestä niin Pohjolassa kuin muuallakin 29737: ottanut esimerkillisellä tavalla huomioon maailmassa. 29738: luonnon ja ympäristön omassa toiminnas- Palkintokomitean suomalaisjäsenet oli- 29739: saan. vat ympäristöministeriön tiedotuspäällikkö 29740: Neljännen kerran jaettu palkinto annet- Siv Dahlinjansson sekä ekologian ja ympä- 29741: tiin neuvoston Oslon-istunnon yhteydessä ristönhoidon professori Erkki Leppäkoski 29742: 11. marraskuutajarBvegsvernd-projektille ja Åbo Akademista. 29743: sen johtajalle islantilaiselle tri Olafur Ar- 29744: 29745: 29746: 29747: 29748: 35 29749: II 29750: 12 29751: TIEDOTUS 29752: 29753: 29754: 12.1 Yleistä painettiin 11 000 kappaletta skandinaavise- 29755: na kieliversiona ja 2 000 kappaletta suomek- 29756: si. 29757: Neuvoston yleinen tiedotusstrategia raken- 29758: tuu kolmen pääkohdan varaan: tabloidileh- 29759: teen, viikoinaiseen uutisfaksiin ja Internetis- 12.3 Lehtimiesapurahat 29760: sä olevaan virallista pohjoismaista yhteis- 29761: työtä esittelevään kotisivuun. Niiden lisäksi Neuvoston lehtimiesapurahaa haki Suomes- 29762: on tuotettu neuvoston toiminnasta kertovia sa 44 toimittajaa. Suomen osuus apurahasta, 29763: esitteitä. 70 000 Tanskan kruunua, jaettiin kuuden 29764: Neuvoston yleisestä tiedotuksesta vastaa toimittajan kesken. Päätöksen saajista teki- 29765: yhdessä kansallisten valtuuskuntien kanssa vät puheenjohtajiston suomalaiset jäsenet 29766: neuvoston sihteeristön tiedotusyksikkö, ]armo Wahlström (Vas.) ja Mats Nyby (SDP). 29767: joka puolestaan tekee yhteistyötä minis- Espoolainen työmarkkinatoimittaja Ju- 29768: terineuvoston tiedotusyksikön kanssa. Tie- hani Aro, Demari, sai apurahaa tutustuak- 29769: dotustoimintaa suunnitteli ja seurasi pu- seen Tanskan työllisyystilanteeseen, työ- 29770: heenjohtajiston asettama viisijäseninen tie- markkinamalliin, talouspolitiikkaan, työ- 29771: dotusryhmä, jonka puheenjohtaja oli Mats aikamalleihin ja työvoimapolitiikkaan; hel- 29772: Nyby (SDP) ja toinen suomalaisjäsenjarmo sinkiläinen vapaa toimittaja Hilkka Eklund 29773: Wahlström (Vas.). Yhteisen tiedotuksen tutustuakseen Tukholman kulttuuritarjon- 29774: lisäksi Suomen valtuuskunnalla on omaa taan, kuten festivaaleihin, näyttelyihin ja 29775: tiedotustoimintaa. teattereiden ohjaajavierailuihin; kemijärve- 29776: Vuoden aikana valtuuskunnan sihteeris- läinen radion musiikkiohjelmien tuottaja 29777: tö mm. laati 26 lehdistötiedotetta, järjesti Veli Pekka Lintula, Yle, tutustuakseen ruot- 29778: useita tiedotustilaisuuksia, jatkoi neuvoston salaisiin musiikkialan taiteilijoihin; helsinki- 29779: istunnossa pidettyjen puheiden esittelyä läinen päätoimittaja Olav S. Melin, Kyrk- 29780: Internet-kotisivulla sekä kirjoitti artikkeleita pressen, vieraillakseen Tanskassa, Norjassa 29781: eri julkaisuihin. Sihteeristö myös esitelmöi ja Ruotsissa pohjoismaisesta hyvinvoinnista 29782: vierailijaryhmille sekä muiden yhteisöjen kirjoittaessaan; kemiläinen uutistoimittaja 29783: järjestämi.'isä tilaisuuksissa parikymmentä Sari Pelttari-Heikka, Pohjolan Sanomat, tu- 29784: kertaa. tustuakseen Tanskan omaan sosiaalipolitii- 29785: kan malliin, tanskalaiseen työttömyyden 29786: hoitoon, työllistämiseen ja koulujärjestel- 29787: 12.2 Tabloidilehti mään; sekä helsinkiläinen ulkomaantoimit- 29788: taja Merja Sundström, MTV3, tutustuakseen 29789: Vuonna 1997 perustettu uusi tabloidikokoi- Färsaariin ja erityisesti alueen itsenäistymis- 29790: nen Norden-lehti, ruotsiksi Politik i Norden, liikkeeseen, talouslamasta selviämisen kei- 29791: on osa neuvoston ja ministerineuvoston noihin ja modernin tiedonsiirtoteknologian 29792: yleistä ja yhteistä tiedotustoimintaa. Lehdes- käyttöön. 29793: tä ilmestyi seitsemän numeroa, joita kutakin 29794: 29795: 29796: 29797: 29798: 36 29799: II 29800: L T E 29801: 29802: POHJOISMAIDEN NEUVOSTON 50. ISTUNNOSSA 29803: HYVÄKSYMÄT SUOSITUKSET, LAUSUNNOT JA SISÄISET 29804: PÄÄTÖKSET SEKÄ PUHEENJOHTAJISTON ESITYKSET 1998 29805: 29806: Puheenjohtajiston esitykset että Pohjoismaiden neuvoston ja minis- 29807: terineuvoston välistä budjettityöskentelyä 29808: 1998 laajennetaan ja parannetaan jatkuvassa vuo- 29809: ropuhelussa 29810: Nro 1 Yhteistyöohjelma Pohjois- että ministerineuvosto budjettityösken- 29811: maiden huumepoliittinen telyssään ottaa riittävästi huomioon Pohjois- 29812: yhteistyö 1997-2000 maiden neuvoston toivomukset sellaisina 29813: (B 170/nord) kuin ne ovat neuvoston suosituksissa 29814: että se tekee seuraavat muutokset bud- 29815: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- jettiesitykseen vuodelle 1999: 29816: maiden ministerineuvostolle, - lisää kohdan 1000 Pohjoismainen 29817: että se hyväksyy ehdotuksen yhteistyö- Kulttuurirahasto määrärahoja 1,5 milj. Tkr 29818: ohjelmaksi Pohjoismaiden huumepoliitti- -lisää kohdan 1010 Pohjoismainen ur- 29819: nen yhteistyö 1997-2000, heiluyhteistyö määrärahoja 100 000 Tkr 29820: että vuotuiset toimintasuunnitelmat toi- -lisää kohdan 1011 Pohjoismaiset nuo- 29821: mitetaan Pohjoismaiden neuvostolle lau- risokomiteat määrärahoja 250 000 Tkr 29822: suntoa varten. -lisää kohdan 1112 Länsi-Pohjolan ja 29823: muun Pohjolan välinen oppilasvaihto mää- 29824: rärahoja 300 000 Tkr 29825: Nro 2 Pohjoismaiset tavarankulje- -lisää kohdan 1140 Pohjoismainen kie- 29826: tukset (A 1170/nord) lilautakunta määrärahoja 800 000 Tkr 29827: -lisää kohdan 1142 Nordmål määrära- 29828: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- hoja 100 000 Tkr 29829: maiden ministerineuvostolle -lisää kohdan 1166 Pohjoismainen bio- 29830: että se selvittää Pohjoismaiden neuvos- etiikkakomitea määrärahoja 500 000 Tkr ja 29831: tolle kantansa edellä esitettyyn osoittaen uusii komitean toimeksiannon 29832: samalla erityisesti, miten se -lisää kohdan 2000 Elintarvikepolitiik- 29833: - aikoo koordinoida ja muuten kehittää ka määrärahoja 2 milj. Tkr 29834: tavarankuljetuksia Pohjoismaiden sisällä ja - lisää kohdan 2200 Huumepoliittinen 29835: Pohjoismaiden ja muiden maiden välillä yhteistyö määrärahoja 90 000 Tkr 29836: - suhtautuu pitkänmatkan tavarankul- - lisää kohdan 6009 Tuki vapaaehtois- 29837: jetusten kehitykseen rautateillä ja maanteillä sektoreille määrärahoja 200 000 Tkr 29838: -aikoo puuttua kuljetussektorin ympä- -varaa 1 milj. Tkr Pärsaarten ja Islannin 29839: ristöongelmiin Pohjolan talojen kunnostukseen 29840: - varaa 1,16 milj. Tkr Nordplus-miniä 29841: koskevaan pilottiprojektiin 29842: Suositukset - vähentää kohtaa 1070 Monialainen 29843: projektitoiminta 1 milj. Tkr 29844: Nro 3 Pohjoismaisen yhteistyön -vähentää kohtaa 2801 Pohjoismaiden 29845: budjetti (B 180/p) Teollisuusrahasto 1,5 milj. Tkr 29846: - siirtää Pohjoismaiden arktista tutki- 29847: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- musohjelmaa vuodella vuosiksi 1999- 2003 29848: maiden ministerineuvostolle sillä perusteella, että ohjelma tuskin on 29849: 29850: 29851: 37 29852: II 29853: käynnistynyt vuonna 1998 ja että koskemat- että se selvittää sellaisten käytännön toi- 29854: ta ohjelman 30 milj. Tkr kokonaisvaroihin mien tarpeen pienimuotoisten yritysten 29855: ohjelmaa voidaan vähentää 5,5 milj. Tkr v. tueksi lähialueilla, jotka olisi tarkoituksen- 29856: 1999 mukaisinta toteuttaa yhteispohjoismaisin 29857: että se asettaa lisätoimet seuraavilla alu- voimin, sekä lainajärjestelyin että tietotaitoa 29858: eilla etusijalle vuotta 2000 koskevassa bud- kehittämällä, 29859: jettityöskentelyssä: että se ryhtyy toimiin kaikkein kiireelli- 29860: - Pohjolan ja sen lähialueiden lapset ja simpien tarpeiden tyydyttämiseksi. 29861: nuoret 29862: - kieliyhteistyö 29863: - huumepoliittinen yhteistyö Nro 6 Työllisyyden ja elinkeinoelä- 29864: - rikollisuuden torjuminen män pohjoismainen analy- 29865: - kuluttaja-asiat sointi- ja kehittämisverkosto 29866: että se muilta osin ottaa huomioon pu- (A 1171/euro) 29867: heenjohtajiston mietinnössä esitetyt näke- 29868: mykset. Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 29869: maiden ministerineuvostolle 29870: että se teettää selvityksen olemassa ole- 29871: Nro 4 Jäsenehdotus MAJ-sopimuk- vien työllisyys- ja elinkeinopolitiikan tutki- 29872: sesta (Multiklteral Agreement mus- ja analysointikeskusten organisaatios- 29873: on Investment) ( A 1178/p) ta ja pätevyydestä ja selvityksen pohjalta 29874: tekee esityksen pohjoismaisen verkoston 29875: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- perustamisesta vauhdittamaan analysointia 29876: maiden hallituksille ja ideointia tällä alalla. 29877: että ne periaatteessa pyrkivät monenvä- 29878: liseen investointisopimukseen vaikeasti 29879: hahmotettavan kahdenvälisen sopimusjär- Nro 7 Jäsenehdotus työn jakamises- 29880: jestelmän sijasta ta ja työajan lyhentämisestä 29881: että ne pyrkivät saamaan mahdollisim- (A 1179/euro) 29882: man monta maata mukaan neuvottelemaan 29883: MAI -sopimuksesta Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 29884: että ne pyrkivät laatimaan MAI-sopimuk- maiden ministerineuvostolle, 29885: sen taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologi- että vuoden 1999 työllisyysselonteossa 29886: sesti kestävän kehityksen periaatteiden mu- otetaan huomioon kokemukset ja tutkimus- 29887: kaisesti tulokset erilaisista työelämää joustavoitta- 29888: että ne jatkoneuvotteluissa ottavat huo- vista työaikajärjestelyistä, kuten säästöva- 29889: mioon sen, mitä tässä mietinnössä esitetään paista, koulutusvapaista ja muista virkava- 29890: mm. ympäristön, työntekijöiden oikeuksien pausjärjestelyistä. 29891: ja kulttuuristen arvojen suojelemisen tar- 29892: peesta, ja että nykyistä tasoa ei lasketa 29893: että ne neuvottelujen kuluessa pyrkivät 29894: herättämään julkista keskustelua teolli- Nro 8 V. 1993 tehdyn eräiden 29895: suus-, työntekijä-, ympäristö-, kehitysmaa- terveyden- ja sairaanhoidon 29896: ja muiden ao. järjestöjen kanssa. henkilöstöryhmien sekä 29897: eläinlääkäreiden yhteisiä 29898: pohjoismaisia työmarkkinoi- 29899: Nro 5 Jäsenehdotus toimenpiteistä ta koskevan sopimuksen 29900: Pohjolan lähialueiden mark- muuttaminen (B 173/euro) 29901: kinoiden kehittämiseksi 29902: (A 1183/p) Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 29903: maiden hallituksille, 29904: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- että ne hyväksyvät v. 1993 tehdyn eräi- 29905: maiden ministerineuvostolle, den terveyden- ja sairaanhoidon henkilöstö- 29906: 29907: 29908: 38 29909: II 29910: ryhmien sekä eläinlääkäreiden yhteisisiä Nro 12 Pohjolan lähialueiden lasten 29911: pohjoismaisia työmarkkinoita koskevan so- ja nuorten hyväksi sovittujen 29912: pimuksen muuttamisen. toimenpiteiden koordinointi 29913: (B 184/när) 29914: 29915: Nro9 Pohjoismaisten eläkeoikeus- Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 29916: säännösten yhdenmukaista- maiden hallituksille, 29917: minen ( A 1169/nord) että ne koordinoivat toimintansa Pohjo- 29918: lan lähialueiden lasten ja nuorten hyväksi ja 29919: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- tekevät v. 1999 toukokuuhun mennessä esi- 29920: maiden ministerineuvostolle tyksensä siitä, miltä osin ne ottavat vastuun 29921: että se selvittää onko tarpeen yhdenmu- pohjoismaisen toimintasuunnitelman ra- 29922: kaistaa eläkesäännöksiä ja eläkkeiden mak- hoittamisesta. 29923: sukriteerejä Pohjoismaiden välillä ja esittää 29924: tuloksensa Pohjoismaiden neuvostolle poh- Nro 13 Pohjolan lähialueiden lasten 29925: dittaviksi. ja nuorten olot (B 184/när) 29926: 29927: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 29928: maiden ministerineuvostolle, 29929: Nro JO Vammaisten kuljetuspalvelu- että se hyväksyy esillä olevan ministeri- 29930: jen saatavuuden parantami- neuvoston ehdotuksen puiteohjelmaksi 29931: nen (A 1172/nord) Pohjolan lähialueiden lasten ja nuorten olo- 29932: jen parantamiselle 29933: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- että se esittää Pohjoismaiden neuvostol- 29934: maiden hallituksille, le vuotuisen toimintasuunnitelman ohjel- 29935: että ne kukin omassa maassaan hakevat man toteuttamiseksi, joka sisältää vastuunja- 29936: ratkaisuja, joilla voidaan parantaa Pohjois- on ja budjettivaraukset Ensimmäinen toi- 29937: maiden mintasuunnitelma tulee luovuttaa Pohjois- 29938: kansalaisten mahdollisuuksia saada hen- maiden neuvostolle v. 1999 toukokuuhun 29939: kilökohtaista vammaiskuljetusta, kuljetus- mennessä 29940: palveluja, tai vastaavia palveluja. että se vuosittain raportoi Pohjoismaiden 29941: neuvostolle toimintasuunnitelman toteutta- 29942: misen edistymisestä ja vaikeuksista 29943: että se yhteistyöministerien kautta pyrkii 29944: Nro 11 Rakennus- ja asuntosektorin koordinoimaan Pohjoismaiden aloitteita lä- 29945: toimintasuunnitelma hialueiden lasten ja nuorten hyväksi 29946: (B 166/nord) että se Jaatiessaan Pohjoismaiden minis- 29947: terineuvoston budjettiesitystä vuodelle 2000 29948: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- myöntää suuremmat varat toimintasuunni- 29949: maiden ministerineuvostolle telman toteuttamiseen. 29950: että se vahvistaa rakennus- ja asuntosek- 29951: torin toimintasuunnitelman vuosille 199&- 29952: 2001 ministerineuvoston ehdotuksen B 166/ Nro 14 Toiminta rasismin ja muuka- 29953: nord mukaisesti siten, että toiminta tulevai- laisvihan torjumiseksi 29954: suudessa suunnataan lähinnä asuntososiaa- (B 174/nord) 29955: lisin perustein, ja että rakennus- ja asunto- 29956: sektorin kestävään kehitykseen liittyvät toi- Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 29957: met ensi kädessä rajoitetaan projekteihin, maiden ministerineuvostolle 29958: joissa ympäristö- ja terveysnäkökohdat ovat että se toteuttaa suunnitellut toimenpi- 29959: korostetusti esillä sekä teet ministerineuvoston ehdotuksessa B 29960: että se laatii vuosittaiset toimintasuunni- 174/nord selostetulla tavalla sekä ministeri- 29961: telmat ja raportoi Pohjoismaiden neuvostol- neuvoston vuoden 1999 budjettiehdotuksen 29962: le toiminnastaan. mukaisesti 29963: 29964: 29965: 39 29966: II 29967: että yhteistyöministerit ennen vuoden että se vuotuisten pohjoismaisten huu- 29968: 1999 kesäkuuta esittelevät monialaisen pit- mepoliittisten toimintasuunnitelmien puit- 29969: kän aikavälin toimintasuunnitelman ja aika- teissa tukee valistusta kouluissa ja yhdistyk- 29970: taulun erottelun, rasismin ja muukalaisvihan sissä lähialueilla, esim. tukemalla sopivan 29971: torjumiseksi sisältäen seuraavat alueet: mie- aineiston tuottamista ja levittämistä 29972: lipiteenmuodostus ja asennemuokkaus; tut- että se yhdessä yritysedustajien kanssa 29973: kimusyhteistyö rasististen verkostojen kar- kehittää menettelysäännöt, "code of con- 29974: toittamiseksi Pohjoismaissa; yhteistyö va- duct", lähialueilla toimiville pohjoismaisille 29975: paaehtoisjärjestöjen kanssa ja niille annetta- yrityksille korruption torjuntaa ajatellen. 29976: va tuki; toiminta lasten ja nuorten hyväksi; 29977: yhteistoiminta lainsäädännön ja oikeudelli- 29978: sen työn alalla. Nro 17 Yhteistyöstrategia vapaaeh- 29979: toissektorin kanssa tehtäväl- 29980: le yhteistyölle (B 178/nord) 29981: Nro 15 Kahdenväliset yhteistyösopi- 29982: mukset Pohjoismaiden, Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 29983: BaUian maiden ja Venäjän maiden ministerineuvostolle, 29984: poliisiviranomaisten välillä että se toteuttaa vapaaehtoissektorin 29985: (A 1186/när) kanssa tehtävän yhteistyön strategian ja te- 29986: kee selkoa työn edistymisestä vuotuisessa 29987: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- raportissa Pohjoismaiden neuvostolle 29988: maiden hallituksille että ministerienuvosto vuoden 1999 hel- 29989: että ne toimisivat sen hyväksi, että Poh- mikuuhun mennessä täsmentää Pohjoismai- 29990: joismaiden, Baltian maiden ja Venäjän polii- den neuvostolle kriteerit erityyppisten jär- 29991: siviranomaisten välillä solmitaan tehokkaat jestöjen osallistumiselle yhteistyöhön ja esit- 29992: kahdenväliset sopimukset poliisiyhteistyös- tää luettelon yhteistyössä mukana olevista 29993: tä järjestöistä 29994: että se antaa Pohjoismaiden neuvostolle 29995: Nro 16 Rikollisuuden ennaUaeh- tiedoksi suunnitellun selonteon eri sektorei- 29996: käiseminen ja torjuminen den yhteistyöstä vapaaehtoisjärjestöjen 29997: BaUiassa ja Luoteis-Venäjällä kanssa. 29998: (A 1186/när) 29999: 30000: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- Nro 18 Pohjoismaiden neuvoston 30001: maiden ministerineuvostolle musiikkipalkinto (A 1146/ 30002: että pohjoismaisten ja balttilaisten oi- nord) 30003: keusministerien välisessä yhteistyössä ase- 30004: tetaan etusijalle rikoksenvastaisten toimen- Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 30005: piteiden tukeminen ja ihmisoikeudet, ml. maiden ministerineuvostolle 30006: alaikäisille tarkoitettujen vaihtoehtoisten että Pohjoismaiden neuvoston musiikki- 30007: rangaistusmuotojen kehittäminen, kuntout- palkintoa koskevaa säännöstöä laajenne- 30008: tamisohjelmat jo rangaistuille, huolehtimalla taan siten, että se ottaa huomioon yhä no- 30009: esim. siitä, että pohjoismaisilla rikollisuu- peammin tapahtuvat muutokset musiikki- 30010: dentorjuntatoimikunnilla on tarvittavat re- maailmassa 30011: surssit. Yhteistyön asemasta päätetään vii- että se luo joustavat ja avoimet säännöt, 30012: meistään v. 1999 istunnossa joiden perusteella tulevien palkinnonsaa- 30013: että se pyytää pohjoismaisilta oikeusmi- jien ehdolle asettelu ja nimeäminen olisi 30014: nistereiltä erityistä raporttia toimenpiteistä joustavampaa ja ajanmukaisempaa 30015: talousrikollisuuden torjumiseksi Pohjolassa että taiteellisen teoksen palkitsemisen 30016: ja sen lähialueilla, esim. Baltian maiden ulkoiset puitteet säilytetään, mutta että sään- 30017: parlamentaarisen neuvoston kanssa v. 1999 nöstöä nykyaikaistetaan ja joustavoitetaan 30018: pidettävässä kokouksessa tai v. 1999 istun- lieventämällä sitä siten, että säveltäjä voi- 30019: non yhteydessä. daan asettaa ehdolle useamman kuin yhden 30020: 30021: 30022: 40 30023: II 30024: teoksen johdosta sekä että palkinnon nykyi- Nro 21 Pohjoismainen sopimus 30025: nen myöntäminen joka toinen vuosi luoval- vapaakoulujen perustami- 30026: le musiikille, joka toinen vuosi esittävälle sesta (A 1167/nord) 30027: musiikille lopetetaan, jotta Pohjoismaisella 30028: musiikkikomitealla (NOMUS) olisi suurem- Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 30029: pi vapaus valita palkinnon saaja maiden hallituksille, 30030: että säännöstöä laajennettaessa edel- että ne ryhtyvät toimiin pohjoismaisen 30031: leenkin suljetaan pois ei-taiteellinen toimin- sopimuksen laatimiseksi, joka takaa van- 30032: ta hemmille oikeuden vapaasti valita lastensa 30033: että Pohjoismaista musiikkikomiteaa ja koulun ja sallii vapaiden koulujen perusta- 30034: Pohjoismaiden neuvostoa konsultoidaan misen sekä turvaa myös vapaakoulujen ta- 30035: ehdotetuista säännöstömuutoksista. loudelliset mahdollisuudet harjoittaa hyvää 30036: koulutoimintaa. 30037: 30038: Nro 19 Tekijänoikeuslainsäädännön 30039: yhdenmukaistaminen Nro 22 Pohjoismaiden kielipolitiikka 30040: (A 1166/nord) (B 177/nord, A 1182/nord) 30041: 30042: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 30043: maiden ministerineuvostolle maiden ministerineuvostolle 30044: että se tekee aloitteen Pohjoismaiden että kaikki ministerineuvoston ehdotuk- 30045: hallituksille tekijänoikeuslainsäädännön yh- sesta ilmenevät päätavoitteet, osatavoitteet 30046: denmukaistamisesta järkevän hyvityksen ja toimenpide-ehdotukset toteutetaan; 30047: turvaamiseksi oikeudenhaitijoille ja pohjois- että Nordmålin uutta toimintasuunnitel- 30048: maisten TV-asemien arkistomateriaalin saa- maa laadittaessa otetaan huomioon valio- 30049: miseksi laajempaan käyttöön. kunnan esittämät näkemykset, ja että jatkos- 30050: sakin neuvotellaan Pohjoismaiden neuvos- 30051: ton kanssa. 30052: Nro 20 Pohjoismaisen kulttuuripoli- 30053: tiikan strategia (B 172/nord) 30054: Nro 23 Pohjoismainen tiedepoliitti- 30055: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- nen strategia (B 171/nord) 30056: maiden ministerineuvostolle 30057: että Pohjoismaiden neuvoston ja minis- Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 30058: terineuvoston ammatillisen ja poliittisen ta- maiden ministerineuvostolle, 30059: son välillä vuoden 1999 aikana käydään että se vahvistaa ministerineuvoston eh- 30060: keskustelua koko kulttuurialueen kattavasta dotuksen B 171/nord Pohjoismaiseksi tiede- 30061: pohjoismaisesta kulttuuripolitiikasta, jonka poliittiseksi strategiaksi Pohjola-valiokun- 30062: pohjalta ministerineuvoston ehdotuksessa nan esittämät näkemykset huomioon ot- 30063: esitetyn strategiamallin poliittinen sisältö taen. 30064: voidaan määritellä, 30065: että se vuonna 1999 varhaisessa vaihees- 30066: sa ennen vuoden 2000 budjettiprosessia Nro 24 Pohjolan lähialueille suunna- 30067: neuvottelee Pohjoismaiden neuvoston tun kehitysavun koordinointi 30068: kanssa kulttuurialan priorisoinneista, (A 1190/k) 30069: että se vuosittain antaa raportin Pohjois- 30070: maiden neuvostolle strategiaan liittyvästä Pohjoismaiden neuvosto päättää suosittaa 30071: toimintasuunnitelmasta, aikataulusta ja bud- Pohjoismaiden hallituksille, 30072: jettiesityksestä. että ne harkitsevat kuudessa kohdassa 30073: esitettyjä toimenpiteitä Pohjoismaiden halli- 30074: tusten kehitysavun koordinoinnin tehosta- 30075: miseksi Pohjolan lähialueilla 30076: - systematisoimalla tiedonvaihtoa 30077: 30078: 30079: 41 30080: II 30081: - helpottamalla latvialaisviranomaisten että ministerineuvoston budjettiin vara- 30082: mahdollisuuksia koordinoida omat ja mui- taan 500 000 Tkr pohjoismaisten kuluttaja- 30083: den maiden toimenpiteet järjestöjen saamiseksi mukaan valmistele- 30084: - kehittämällä pohjoismaisia rahoitus- maan EU:n ja WTO:n kokouksia. 30085: laitoksia 30086: - tukemalla vuoropuhelua politiikasta 30087: pohjoismaisella tasolla Nro 27 Tuoteselosteiden ja -merkin- 30088: - ottamalla huomioon kehitysavun töjen parantaminen Pohjois- 30089: koordinoinnin tarpeen Venäjällä maissa ja EU:ssa (A 1174/ 30090: että ne tekevät selkoa Pohjoismaiden euro) 30091: neuvostolle näistä pohdinnoista sopivaksi 30092: katsomaliaan tavalla ja viimeistään Pohjois- Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 30093: maiden neuvoston 51. istuntoon mennessä. maiden hallituksille 30094: että ne Pohjoismaissa ja EU:ssa toimivat 30095: sen hyväksi, että kaikki tukkukaupan tuot- 30096: Nro 25 Kuluttajien aseman vahvista- teet varustetaan riittävin selostein ja mah- 30097: minen Pohjoismaissa, EU:ssa dollisesti myös merkinnöin. Tämä vaatimus 30098: ja WTO:ssa (A 1173/euro) koskee kaikkia tuoteryhmiä, siis myös elin- 30099: tarvikkeita, 30100: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- että ne toimisivat sen hyväksi, että tuo- 30101: maiden hallituksille teseloste- ja merkintäsäännöt perustuisivat 30102: että kuluttajapoliittisiin näkökohtiin on mahdollisimman tarkkaan tietosisältöön ja 30103: kiinnitettävä huomiota kaikilla aloilla, esim. turvaisivat kuluttajien oikeuden riittäviin 30104: siten, että kuluttaja otetaan huomioon eri merkintöihin, 30105: politiikan aloilla (kuten ympäristö-, sosiaali- että ne ryhtyvät laajaan tiedotuskampan- 30106: sekä rakennus- ja asuntopolitiikassa), että jaan, jonka tavoitteena on opettaa kuluttajat 30107: kuluttajapolitiikka tehdään osaksi hyvin- tuntemaan eri merkit ja merkinnät tuotese- 30108: vointimallia ja kannustelaan pohjoismaista losteissa, 30109: elinkeinoelämää valmistamaan tuotteita, että ne työskentelisivät vaarallisia tuot- 30110: joissa kuluttaja- ja ympäristönäkökohdat on teita koskevien tiedonvaihto- ja varoitusjär- 30111: otettu paremmin huomioon, mistä pitkällä jestelmien parantamiseksi (kuten EU:n va- 30112: aikavälillä on kilpailuetua, hinkoraportointijärjestelmä Rapex) ja niiden 30113: että ne toimivat yhdessä vaikuttaakseen avaamiseksi kuluttajille ja kuluttajajärjestöil- 30114: EU:n kuluttajaministerineuvoston ja muiden le sekä erityisesti elintarviketuotannon val- 30115: ministerineuvostojen päätöksentekoon si- vonnan parantamiseksi. 30116: ten, että Amsterdamin sopimuksen uudet 30117: kuluttajansuojamääräykset todella otetaan 30118: huomioon kaikissa säädöksissä ja tulkitaan Nro 28 Joutsen-merkillä merkittyjen 30119: laajasti kuluttajansuojan mukaisesti, tuoteryhmien piirin laajenta- 30120: että ne toimivat siten, että kuluttaja- ja minen (A 1174/euro) 30121: patenttijärjestöt saataisiin osallistumaan ku- 30122: luttajien etujen valvontaan, Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 30123: että ne toimivat sen hyväksi, että kulutta- maiden ministerineuvostolle, 30124: jien edut otetaan paremmin huomioon että se jatkaa toimintaa Joutsen-merkillä 30125: WTO:n seuraavalla neuvottelukierroksella. merkittyjen tuotteiden piirin laajentamiseksi 30126: edistäen samalla selvityksiä erityisistä ympä- 30127: Nro 26 Pohjoismaisten kuluttajajär- ristöllisistä ongelmista sekä laatii tiedotus- 30128: jestöjen osallistuminen EU:n strategian, joka ulottuu yli vuoden 1998 ja 30129: ja WTO:n kokouksien valmis- sisältää mm. yhteispohjoismaisen Internet- 30130: teluihin ( A 1173/euro) sivun. 30131: 30132: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 30133: maiden ministerineuvostolle, 30134: 30135: 30136: 42 30137: II 30138: Nro 29 Elintarvikelainsäädäntö Nro 31 Kalan pohjoismainen ympä- 30139: Pohjoismaissa ja EU:ssa ristömerkintä ( A 1184/när) 30140: (A 1175/euro) 30141: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa ministeri- 30142: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- neuvostolle, 30143: maiden hallituksille että se jatkaa monialaista työskentelyä 30144: että ne toimivat sen hyväksi, että EU:n kestävän kalastuksen määrittelemiseksi ja 30145: elintarvikelainsäädännössä ja kaikessa sertifiointikriteerien kehittämiseksi, 30146: muussakin ED-lainsäädännössä otetaan että se selvittää mahdollisuudet ottaa 30147: huomioon Amsterdamin sopimuksen 1 152 ja käyttöön kalan pohjoismainen ympäristö- 30148: 153 artiklat sekä Eurooppa-neuvoston elin- merkintä, joka käsittää koko prosessin pyy- 30149: tarviketurvallisuutta koskeva julistus, dystämisestä aina myyntiin saakka, 30150: että ne periaatteessa asettuvat vastusta- että se selvittää mahdollisuudet hoitaa 30151: maan EY:n elintarvikelisäaineita koskevien kalan ympäristömerkintä pohjoismaisen 30152: positiiviluettelojen laajentamista, mutta että ympäristömerkinnän puitteissa (Joutsen) 30153: ne hyväksyvät paremmat ja turvallisemmat sekä 30154: lisäaineet, jos ne korvaavat jo hyväksytyt, että se jatkaa "Vihreän aallon" kaltaista 30155: mutta terveydelle haitallisemmat lisäaineet toimintaa elävöittääkseen poliittista keskus- 30156: että ne toimivat terveen, ympäristölle telua kalastuksen kestävyydestä. 30157: myönteisen ja eettisesti hyväksyttävän elin- 30158: tarviketuotannon ja -jalostuksen turvaami- 30159: seksi, joka ei haittaa kuluttajien terveyttä Nro 32 Pohjoismaiden ympäristöke- 30160: eikä luontoa tai riko eläinten kohtelua kos- hitysrahasto (B 182/när) 30161: kevia eettisiä perusperiaatteita, mm. tiedot- 30162: tamalla maataloustuottajia eri menetelmistä. Pohjoismaiden neuvosto suosittaa ministeri- 30163: neuvostolle, 30164: että se vahvistaa ministerineuvoston eh- 30165: Nro 30 Hyvän markkinointitavan dotuksen ympäristöhankkeisiin suuntautu- 30166: luominen EU:ssa ja maail- van lainoituksen jatkamisesta (Pohjoismai- 30167: manlaajuisesti tietotekniik- den ympäristökehitysrahasto) ministerineu- 30168: ka-alalla (A 1176/euro) voston ehdotuksen B 182/när mukaisesti ja 30169: ottaen huomioon Lähialuevaliokunnan esit- 30170: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- tämät näkökohdat. 30171: maiden hallituksille 30172: että yhdessä osoittavat kirjelmän EU:lle, 30173: jossa kehotetaan komissiota tekemään ana- Nro 33 Venäjän ympäristöntutkijoi- 30174: lyysi Internetin merkityksestä kuluttajansuo- den työolojen järjestäminen 30175: jalle, jotta niin EU:ssa kuin maailmanlaajui- (A 1187/när) 30176: sestikin voitaisiin ryhtyä soveltamaan hyvän 30177: markkinointitavan periaatetta kuluttajien Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 30178: nykyisten oikeuksien turvaamiseksi (myös maiden hallituksille ja Pohjoismaiden minis- 30179: silloin, kun kauppaa käydään Internetin vä- terineuvostolle 30180: lityksellä), sen varmistamiseksi, ettei epäeet- että ne keskinäisissä yhteyksissään otta- 30181: tisiä markkinointikeinoja sovelleta, sekä va- vat esille kysymyksen pohjoismaisille ja 30182: paan ja tasavertaisen kilpailun turvaamisek- muille ympäristöntutkijoille myönnettävistä 30183: si. Hyvään markkinointitapaan tulee myös luvista sekä ympäristöntutkimukseen ja 30184: kuulua tietotekniikka ja kaupankäynnin uu- siihen käytettäviin laitteisiin liittyvistä kulje- 30185: det ongelmat, jotka ovat syntyneet elektro- tus-, tulli- ja veromuodollisuuksista Venäjän 30186: nisen kaupan leviämisen myötä. rajalla. 30187: 30188: 30189: 1 30190: Sopimuksen konsolidoitu painos, joka koskee 30191: Euroopan yhteisön perustamista. 30192: 30193: 30194: 30195: 43 30196: II 30197: Nro 34 Kansalaisyhteiskunnan että vuoteen 2001 mennessä tehdään 30198: rakentaminen Murmanskiin perusteellinen analyysi sellaisista toimenpi- 30199: (A 1187/när) teistä, joilla pohjoismaisista sähkömarkki- 30200: noista voidaan tehdä kestävämmät tehosta- 30201: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- malla eri energiantuottajien välistä koordi- 30202: maiden ministerineuvostolle, nointia. Analyysissa tulee lähteä seuraavista 30203: että se nimeää yhdyshenkilön Murmans- perustekijöistä: 30204: kissa samaan tapaan kuin Arkangelissa ja - pohjoismaisilla markkinoilla sähkön 30205: Petroskoissa hinnan on heijastuttava eri energiantuotta- 30206: että se toiminnassaan asettaa etusijalle jien ympäristökustannuksiin, 30207: suoraan kansalaisten jokapäiväiseen elä- - eri energiantuottajien hyviä puolia on 30208: mään vaikuttavat ympäristöprojektit Mur- hyödynnettävä siten, että energiaa läpi vuo- 30209: manskin aluella, kuten pohja- ja jätevesion- den tuotetaan ympäristön kannalta mahdol- 30210: gelmaan liittyvät pikaiset toimenpiteet lisimman kestävällä tavalla, 30211: että se tarkoituksenmukaisimmalla taval- -subventioita ja muita järjestelyjä, jotka 30212: la tukee Murmanskin hallintoa ympäristö- suosivat uusiutumattomien ja saastuttavien 30213: asioissa ja lainsäädäntötyössä energialähteiden käyttöä, on vähennettävä, 30214: että se kaikin tavoin tukee kansalaisyh- että pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla 30215: teiskunnan rakentamista Murmanskissa tu- vuoteen 2001 mennessä ryhdytään toimen- 30216: kemalla kuntienvälisiä projekteja ja levittä- piteisiin yhtenäisen järjestelmän käyttöön 30217: mällä tietoa esim. lähidemokratiasta, vapaa- ottamiseksi, jossa ympäristökustannukset 30218: ehtoisjärjestöistä ja tasa-arvoasioista sekä hinnoitetaan tuotantoportaassa. Tavoitteena 30219: tukemalla yhteyksiä pohjoismaisten ja alu- tulee olla CO?-kaasujen ja muiden kasvihuo- 30220: eella toimivien venäläisten vapaaehtoisjär- nekaasujen vähentäminen, 30221: jestöjen välillä että vuoteen 2001 mennessä laaditaan 30222: että se selvittää mahdollisuudet tukea energia-alan pohjoismainen ympäristötilin- 30223: uusia aloitteita koulujärjestelmän kehittä- pitojärjestelmä, jonka tavoitteena on saada 30224: miseksi alueella ja varsinkin saamen kielen aikaan ympäristövoittoja maiden energia- 30225: opetuksen järjestämiseksi saamelaislapsille, lähteitä optimaalisesti hyödyntämällä, ja si- 30226: ten rajoittaa ympäristölle haitallisia päästöjä, 30227: sekä 30228: että vuoden 1999 aikana järjestetään 30229: Nro 35 Pohjoismainen kuljetus-, konferenssi osaraportointina Pohjoismai- 30230: liikenne- ja liikenneturvalli- den neuvostolle toiminnasta tällä alalla. 30231: suuspoliiUinen yhteistyö 30232: (B 179/nord) 30233: Nro 37 Osaamisverkon perustami- 30234: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- nen Itämeren Agenda 21:ä 30235: maiden ministerineuvostolle, varten (A 1189/när) 30236: että pohjoismaista kuljetus-, liikenne- ja 30237: liikenneturvallisuusyhteistyötä tiivistetään Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 30238: sekä että tulevaisuuden resurssitarve selvite- maiden ministerineuvostolle 30239: tään ja että tulokset esitetään Pohjoismaiden että se perustaa osaamisverkoston Agen- 30240: neuvostolle. da 21-toimintaa varten ja että tarkoitukseen 30241: varataan 500 000 Tkr. 30242: 30243: Nro 36 Energia-alan ympäristötUin- 30244: pidon toteuuaminen ja säh- 30245: kön ympäristöverojen har- 30246: monisointi ( A 1188/när) 30247: 30248: Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 30249: maiden hallituksille, 30250: 30251: 30252: 44 30253: II 30254: Lausuntoja Sisäiset päätökset 30255: Nro1 Pohjoismaiden ministerineu- Nro1 Rikollisuutta ehkäiseviin 30256: voston tilintarkastuskerto- toimiin kohdistuva stipendi- 30257: mus vuodelta 1997 aattiohjelma ( A 1186/när) 30258: 30259: Pohjoismaiden neuvosto esittää ministeri- Pohjoismaiden neuvosto hyväksyy seu- 30260: neuvostolle raavan sisäisen päätöksen: 30261: että se jatkaa ministerineuvoston budje- että parlamentaarikoille tarkoitetun sti- 30262: tista rahoitetun toiminnan taloudellisen ja pendiaattiohjelman puitteissa toteutetaan 30263: hallinnollisen ohjauksen parantamista erityinen ohjelman, joka keskittyy rikolli- 30264: että se pikimmiten puuttuu valtiontilin- suudenvastaisiin toimiin. 30265: tarkastajien huomauttamiin yksittäisiin 30266: puutreisiin tiettyjen pohjoismaisten laitosten 30267: taloushallinnossa ja varainhoidossa. Nro 2 Alkuperäiskansojen asemaa 30268: koskeva seminaari (A 1187/ 30269: när) 30270: Nro2 Pohjoismaisen kulttuurira- 30271: haston toimintakertomus Pohjoismaiden neuvosto päättää 30272: (C5/k) että se tekee aloitteen seminaarin järjes- 30273: tämiseksi Murmanskin duumalle ja saame- 30274: Pohjoismaiden neuvosto esittää Pohjoismai- parlamentille alkuperäiskansojen asemasta 30275: den ministerineuvostolle ja saamelainsäädännöstä 30276: että ministerineuvosto ja rahaston halli- että lähialuevaliokunnan jäsenet pitävät 30277: tus huolehtivat siitä, että tilintarkastajien yhteyttä Murmanskin parlamentin jäseniin 30278: huomauttamiin puutreisiin rahaston hallin- esim. Pohjoismaiden neuvoston stipendiaat- 30279: nossa puututaan tilintarkastajien tekemät tiohjelmaan liittyvissä asioissa. 30280: toimenpide-ehdotukset huomioon ottaen. 30281: 30282: 30283: 30284: 30285: 45 30286: II 30287: L T E 2 30288: 30289: 30290: Arktisen alueen 3. parlamentaarisen konferenssin 30291: loppuasiakirja 30292: Me, Kanadan, Tanskan/Grönlannin, Suomen, Islannin, Norjan, 30293: Venäjän ja Ruotsin valitut edustajat, konferenssissamme 30294: Venäjällä Salehardissa Jamalin Nenetsian autonomisella 30295: alueella 22.-24. huhtikuuta 1998; 30296: 30297: Viitaten Islannin Reykjavikissa elokuussa globaalit demografiset, taloudelliset, kult- 30298: 1993 pidetyn arktisen alueen kehittämistä ja tuuriset ja muut tekijät, ja että näiden muu- 30299: suojelemista käsitelleen Kansainvälisen par- tosten ja tekijöiden vuoksi arktisia olosuh- 30300: lamentaarikkokonferenssin loppuasiakir- teita ja tilanteita silmälläpitäen kehitetyn tai 30301: jaan sekä Kanadan Yellowknifessä maalis- niihin sopeutetun kestävän kehityksen toi- 30302: kuussa 1996 pidetyn arktisen alueen parla- mintalinjan kehittämiseen tähtäävän politii- 30303: mentaarikkojen toisen konferenssin julki- kan tarve on erityisen polttava; 30304: lausumaan; sekä 5 että on tärkeää ottaa huomioon se 30305: merkittävä panos, jonka arktisen alueen al- 30306: kuperäiskansat ja niiden kulttuurit ja arvot 30307: todeten 30308: ovat antaneet ja jatkuvasti voivat antaa hal- 30309: 1 arktisen alueen merkityksen niin kaik- lintoa, ympäristönsuojelua ja voimavarojen 30310: kien pohjoisten maiden sosiaaliselle, talou- suunnittelua koskeviin uusiin kysymyksiin, 30311: delliselle ja poliittiselle kehitykselle kuin sekä kansainvälisen Alkuperäiskansojen 30312: arktisten alueiden asukkaiden kulttuurisille vuosikymmenen merkitys arktiselle alueel- 30313: ja henkisille arvoille, kansainvälisille suh- le; 30314: teille kaikkialla maailmassa sekä alueellisel- 6 että hiilivety- ja mineraalivarojen no- 30315: le ja globaalille ympäristölle; pea käyttöönotto eräillä erityisen luonnon- 30316: 2 tarpeen huolehtia siitä, että arktisen rikkailla arktisilla alueilla aiheuttaa erityisiä 30317: alueen voimavaroja käytetään ja suojellaan ja pakottavia, ympäristön ja talouden kestä- 30318: siten, että ne tarjoavat mahdollisimman vään kehitykseen, sosiaaliseen ja kulttuuri- 30319: suuren lyhyen ja pitkän aikavälin hyödyn seen tasa-arvoon, ihmisoikeuksiin ja koulu- 30320: niin niiden arktisten ja pohjoisten alueiden tukseen liittyviä ongelmia; 30321: asukkaille, joilla ne sijaitsevat, kuin niiden 7 arktisen alueen kehittämiseen kohdis- 30322: esiintymismaille kokonaisuutena, sekä niin tuvan mielenkiinnon laajentamisen tärkey- 30323: ikään säilyttää arktisen ympäristön laatu ja den kansallisella ja kansainvälisellä tasolla; 30324: arktisten ekasysteemien rikkaus ja elin- 8 että kaikki pohjoiset maat ovat sitoutu- 30325: kyky; neet toteuttamaan Yhdistyneiden Kansa- 30326: 3 miten tärkeää on suojata arktisia aluei- kuntien Rion julkilausumassa ja Agenda 30327: ta, niiden asukkaita sekä niiden maa- ja 21:ssä esitetyt ympäristön kannalta turvalli- 30328: merialueiden ekasysteemejä ulkopuolisilta sen sekä sosiaalisesti ja taloudellisesti tasa- 30329: ympäristöuhkilta sekä itse arktisella alueella painoisen kehityksen tarvetta koskevat 30330: tapahtuvalta, kestävää kehitystä vastaan so- suuntaviivat, ja että nämä muodostavat pe- 30331: tivalta toiminnalta; rustan kaikelle arktisella alueella tapahtu- 30332: 4 että eri puolilla arktista aluetta on valle toiminnalle; 30333: käynnissä nopeita muutoksia, joita aiheutta- 9 tieteellisen tiedon perustavan merki- 30334: vat niin alueen sisäiset kuin luonteeltaan tyksen arktisen alueen kestävään kehityk- 30335: 30336: 30337: 46 30338: II 30339: seen tähtäävän toiminnan kehittämiselle ja jissa Aitan julistuksessa esitettyjen periaattei- 30340: toteuttamiselle, korostaen erityisesti tarvetta den ja suuntaviivojen mukaisesti; 30341: tutkimukseen ja tieteelliseen seurantaan 13 Arktisen ympäristönsuojelustrategian 30342: sekä tietojen levittämiseen ja vaihtoon halli- (AEPS) neljännen ministerikokouksen yh- 30343: tusten, yhteisöjen ja tuotantoelämän piirissä; teisen käsityksen, jonka mukaan kaikkien 30344: arktisen alueen maiden tulee pyrkiä sovelta- 30345: maan AEPS:n suuntaviivoja ympäristövaiku- 30346: ottaen huomioon 30347: tusten arvioinnista arktisella alueella; 30348: 10 kahdeksan arktisen alueen valtion 30349: päätöksen perustaa Arktinen neuvosto, joka 30350: todeten niin ikään 30351: toimii hallitusten välisenä korkean tason 30352: foorumina ja tarjoaa keinoja yhteistyön, 14 EU:n komission joulukuussa 1997 te- 30353: koordinaation ja integraation kehittämiseen kemän päätöksen Euroopan unionin poh- 30354: arktisen alueen valtioiden kesken yhteis- joista ulottuvuutta koskevan selonteon laati- 30355: työssä alueen alkuperäiskansojen organi- misesta v. 1998 aikana; 30356: saatioiden ja muiden asukkaiden kanssa 15 Kanadan hallituksen suositukset ja 30357: kaikille arktisille alueille yhteisissä sekä eri- sitoumukset koskien yhteistä taloudellista, 30358: tyisesti kestävään kehitykseen ja ympäris- sosiaalista ja kulttuurista, ympäristöllistä ja 30359: tönsuojeluun liittyvissä kysymyksissä; tieteellistä vastuuta arktisella napa-alueella; 30360: 11 Arktisen neuvoston muodostamisen 16 kehityksen, jonka myötä lainsäädän- 30361: ja sen toiminnan suunnittelun yhteydessä tövaltaa on useissa arktisen alueen maissa 30362: esitettyihin lausuntoihin sisältyvän si- siirretty kansallisilta viranomaisilta autono- 30363: toumuksen, jonka mukaan neuvoston tar- misille alueille tai yhteisöille; 30364: koituksena on kiinnittää erityistä huomiota 30365: kestävän sosiaalisen ja taloudellisen kehi- 30366: teroehtien tyydytyksellä 30367: tyksen edistämiseen arktisella alueella, ter- 30368: veysolojen kohentamiseen sekä kulttuuri- 17 Arktisen neuvoston johtavien virka- 30369: sen monimuotoisuuden ja hyvinvoinnin säi- miesten kokouksen päätöstä suositella mi- 30370: lyttämiseen, erityisesti korostaen naiskysy- nistereille, että arktisen alueen parlamentaa- 30371: myksiä sekä lasten ja nuorison tarpeita; rikkojen pysyvälle komitealle myönnettäi- 30372: 12 Arktisen ympäristönsuojelustrategian siin pysyvä tarkkailija-asema Arktisessa neu- 30373: (Arctic Environmental Protection Strategy, vostossa; 30374: AEPS) ja sen osana toteutettujen seuranta- ja 18 hahmottumassa olevaa ajatusta arktis- 30375: arviointiohjelman (Arctic Monitoring and ten alueiden ympäristölliseen, kulttuuriseen 30376: Assessment Programme, AMAP), arktisen ja taloudelliseen itsenäisyyteen keskittyväs- 30377: alueen kasviston ja eläimistön suojeluohjel- tä hajaotetusta kansainvälistä "Arktisesta 30378: man (Conservation of Arctic Flora and Fau- korkeakoulusta", jonka toteuttamiseen al- 30379: na, CAFF), arktisen meriympäristön suojelu- kuperäiskansat täysimittaisesti osallistuisi- 30380: ohjelman (Protection of Arctic Marine Envi- vat, sekä sen toteuttamismahdollisuuksista 30381: ronment, PAME) sekä katastrofivalmiuksia käydyt myönteiset keskustelut ; 30382: ja katastrofien ehkäisemistä ja hoitoa koske- 19 useiden kansainvälisten monitieteel- 30383: van ohjelman (Emergency Preparedness, listen tutkimusohjelmien perustamisen ja 30384: Prevention and Response, EPPR) puitteissa edistymisen, joissa käsitellään arktisen alu- 30385: tehdyn huomattavan ja laajan työn; ottaen een tärkeitä tieteellisiä kysymyksiä ja joita 30386: huomioon tämän työn tuloksena syntyneet koordinoivat tai toteuttavat arktisen alueen 30387: monet arvokkaat asiakirjat, lausunnot ja kansainväliset tieteelliset järjestöt, esimer- 30388: suositukset, esimerkiksi huomattavat tulok- kiksi Kansainvälinen arktisten alueiden tie- 30389: set arktisen alueen ympäristövaikutusten dekomitea (International Arctic Science 30390: arvioinnin kehittämisessä ja tässä kohdatta- Committee), Unescon MAB Norherns Scien- 30391: vien erityisten vaatimusten huomioon otta- ces Network, Arktisten alueiden meritietei- 30392: misessa, sekä pannen tyydytyksellä merkille den valtuuskunta (the Arctic Ocean Scien- 30393: päätöksen, jonka mukaan AEPS-ohjelmaa ces Board), EU:n komissio, Merten suojelua 30394: tullaan jatkamaan Arktisen neuvoston suo- käsittelevä neuvoa-antava komitea jne.; 30395: 30396: 30397: 47 30398: II 30399: tiedostaen dollisuuksia kaikkia osapuolia hyödyntä- 30400: vään yhteistyöhön ja kumppanuuteen mui- 30401: 20 että alkuperäiskansojen aktiivista den elinten kanssa ja että se siten voi auttaa 30402: osallistumista ja aitoa kuulemista sekä poh- arktisen alueen hallituksia käsittelemään 30403: joisten yhteiskuntien tieto- ja arvojärjestel- yhteisiä ongelmia; 30404: mien kunnioittamista ja käyttöä, jotka Arkti- 30405: sessa neuvostossa ja muissa arktisen alueen 30406: ottaen huomioon 30407: kansainvälisissä foorumeissa toteutetun py- 30408: syvän edustusjärjestelmän kautta jo periaat- 26 arktisten alueiden valituille edustajien 30409: teessa toteutuvat, on tarpeen vaalia ja kan- velvollisuuden turvata, kehittää ja toteuttaa 30410: nustaa niin, että arktista aluetta koskeva lainsäädännöllisiä keinoja arktisen alueen ja 30411: toiminta ja käytännöt heijastavat kaikkien sen kansojen suojelemiseksi ympäristöuh- 30412: pohjoisten alueiden asukkaiden ja kulttuu- kilta, voimavarojen epätarkoituksenmukai- 30413: rien arvostuksia, tarpeita ja toiminnallisia selta tai tuhlaavalta käytöitä sekä niiden 30414: panoksia; kulttuurien näivettymiseltä tai tuhoutumi- 30415: 21 kaikissa pohjoisissa maissa ilmenevän selta; 30416: tarpeen kehittää terveyspolitiikkaa, jossa 27 että eri pohjoisten maiden parlamen- 30417: otetaan tarkoin huomioon eri arktisten taarikkojen yhteiset koordinoidut huolenil- 30418: alueiden erityistarpeet ja -olosuhteet ja tun- maukset, keskustelut ja lausunnot voivat 30419: nustetaan kulttuuristen, demografisten, talo- edistää kansainvälistä yhteistyötä ja auttaa 30420: udellisten ja ympäristötekijöiden vaikutus; käsittelemään arktisten alueiden yhteisiä ja 30421: 22 tarpeen rohkaista taloudellista yhteis- monimutkaisia ongelmia; 30422: työtä, kehitystä ja julkista tukea oleellisena 28 vahvojen yhteyksien kehittämisen ja 30423: tekijänä arktisen alueen sosiaalisen, kulttuu- ylläpitämisen tärkeyden arktisten maiden 30424: risen ja taloudellisen vakauden ja hyvin- parlamenttien välillä keinona vahvistaa ark- 30425: voinnin edistämisessä, sekä tarpeen edistää tista aluetta koskevan koordinoidun toimin- 30426: arkisten alueiden talouksien sopusuhtaista nan ja yhteistyön demokraattista perustaa ja 30427: niveltymistä kunkin pohjoisen maan kansal- reagointivalmiutta; 30428: liseen politiikkaan; 29 edut, joita saadaan ylläpitämällä aktii- 30429: 23 tarpeen kehittää ja lisätä sosiaalisen, vista yhteistyötä ja vaihtoa eri arktisissa 30430: taloudellisen ja poliittisen tason yhteydenpi- maissa toimivien hallitusten ja parlamentaa- 30431: toa ja tietojen, ajatusten, kokemusten ja rikkojen kesken yhteistyössä Arktisen neu- 30432: ongelmien kaikkialla arktisella alueella - voston kanssa, jossa arktisten alueiden par- 30433: niin perinteisiä kuin modernejakin välineitä lamentaarikkojen pysyvä komitea toivoo 30434: hyödyntäen, sähköisellä viestinnällä, tiedot- saavansa pysyvän tarkkailijan aseman, kei- 30435: teiden vaihdolla, radion ja television avulla nona vahvistaa parlamenttien vaikutusta 30436: sekä yhteisin kouluohjelmin ja aina mahdol- arktisen alueen yleiseen kehitykseen ja suo- 30437: lisuuksien mukaan paikallisia kieliä käyt- jelemiseen sekä parlamentaarisen valvon- 30438: täen - keinoina lisätä arktisten kulttuurien nan toteutumiseen siinä: 30439: rikkautta ja monimuotoisuutta, mikä tukee 30440: kaikkia hyödyttävää sosiaalista kehitystä ja 30441: pannen kiittäen merkille 30442: tehostaa arktisten alueiden taloudellista ja 30443: poliittista kehitystä; 30 arvokkaan tiedon, joka sisältyy Kana- 30444: 24 tarpeen kehittää ja luoda mahdolli- dan arktisten alueiden parlamentaarikkojen 30445: suuksia toteuttaa arktista aluetta koskevia kolmannen konferenssin tausta-asiakirjaksi 30446: kansainvälisiä luottamusta herättäviä toimia, laatimaan inventaarioon kestävään kehityk- 30447: asevalvontaa ja aseidenriisuntaa; seen tähtäävistä aloitteista Pohjoisnapa- 30448: alueella; 30449: todeten 30450: kehottaa 30451: 25 että Arktinen neuvosto on pikemmin 30452: hallitusten keskinäinen julistus kuin kan- 31 Arktista neuvostoa nopeuttamaan, 30453: sainvälinen sopimus, että se voi tarjota mah- vahvistamaan ja lujittamaan jäsenhallitus- 30454: 30455: 30456: 48 30457: II 30458: tensa työtä ympäristö- ja kestävän kehityk- malla nykyisessä kaupallisessa infrastruk- 30459: sen kysymyksissä vahvistamalla poliittista tuurissa olevia esteitä ja oikeudellisia ja hal- 30460: johtorooliaan mm. vuosittaisten ministeri- linnollisia rajoituksia kuten monimutkaisia 30461: kokousten, teknisen koordinaation sekä menettelytapoja sekä syrjiviä tullimaksuja ja 30462: laadunvalvonta- ja raportointikriteerien veroja tavoitteena erityisesti helpottaa arkti- 30463: avulla ja luomalla näiden tavoitteiden edel- sen alueen pientuottajien ja -yrittäjien toi- 30464: lyttämät organisatoriset puitteet; mintamahdollisuuksia; 30465: 32 Arktista neuvostoa ja muita valtioiden 38 edistämään aktiivista ja avointa vuo- 30466: välisiä poliittisia elimiä, joilla on arktiseen ropuhelua ja yhteistyötä Arktisen alueen 30467: alueeseen liittyviä velvoitteita, toteuttamaan neuvoston ja muiden sellaisten foorumei- 30468: päättäviä ja avoimia toimenpiteitä alkupe- den välillä, joiden tavoitteet täydentävät sen 30469: räiskansojen ja niiden laitosten merkittävän tavoitteita, kuten esimerkiksi ETY], Euroo- 30470: edustuksen laajaksi toteuttamiseksi tässä pan unioni, Pohjoismainen neuvosto, Ba- 30471: pohjoisnapa-alueen yhteistyön tärkeässä rentsin neuvosto, Länsi-Pohjolan valtuus- 30472: muotoutumisvaiheessa; kunta, Inuiittien napa-alueneuvosto, Saa- 30473: 33 Arktisten alueiden neuvostoa yhteis- melaisneuvosto, Venäjän federaation poh- 30474: työssä paikallisten ja alueellisten organisaa- joisten, Siperian ja Kaukoidän alueiden al- 30475: tioiden sekä muiden sellaisten kansallisten kuperäiskansojen liitto sekä Pohjoinen foo- 30476: ja kansainvälisten elinten kanssa, joiden toi- rumi. 30477: mintaan alkuperäiskansat osallistuvat, ke- 39 tehostamaan hallitusten välistä yhteis- 30478: hittämään eteenpäin suuntautuvia ohjelmia, työtä ympäristönsuojelun vaatimuksia vas- 30479: joissa käsitellään sosiaaliseen tasa-arvoon, taavien ja kulttuurisia identiteettejä kunni- 30480: naisiin, nuorisoon, lapsiin ja koulutukseen oittavien viestintä- ja kuljetusjärjestelmien 30481: liittyviä erityiskysymyksiä arktisilla alueilla; kehittämiseksi kaikkialla arktisella alueella 30482: 34 tarkistamaan ja kehittämään muo- ja arktisten ja ei-arktisten alueiden välillä; 30483: toutuvaan ja yhä laajemmin hyväksyttyyn 40 jatkuvasti tukemaan Pohjoisväylän 30484: näkymättömän turvallisuuden käsitteeseen turvallista ja taloudellisesti ja ympäristön 30485: liittyen kaikkien pohjoisten maiden politiik- kannalta kestävää kehittämistä ja hyödyntä- 30486: kaa ja kansainvälisiä sopimuksia niin, että mistä kansainvälisessä meriliikenteessä otta- 30487: niissä otetaan huomioon arktisen alueen en huomioon ne ongelmat ja vaikutukset, 30488: turvallisuuskysymysten laajeneminen aiem- joita tällä on kansojen elämäntapoihin 30489: min etusijalle olleista sotilaallisista kysymyk- alueilla, joihin laiva- ja satamaliikenteen li- 30490: sistä kollektiiviseen ympäristö- ja sosiaali- sääntyminen todennäköisesti vaikuttaa, tu- 30491: seen turvallisuuteen, joka sisältää alkupe- kemalla kansainvälisten tutkimusohjelmien 30492: räisten pohjoisten yhteiskuntien sekä kaik- sekä kansainvälisen Pohjoisväyläohjelman 30493: kien pohjoisten alueiden asukkaiden arvot, (Northern Sea Route Programme, INSROP) 30494: elämäntavat ja kulttuurisen identiteetin; työtä, AMAP-, PAME- ja AEPS-ohjelmia sekä 30495: 35 luomaan kansallisia toimintaohjelmia, kansainvälistä tutkimusyhteistyöhanketta 30496: rakenteita ja käytäntöjä ja kansainvälisiä jär- Arctic Demonstration aml Exploration 30497: jestelyjä ja sopimuksia arktisten merialuei- Voyage (ARCDEV) sekä järjestämällä tätä 30498: den elävien voimavarojen, esimerkiksi mer- palvelevia säännöllisiä ministeri- ja parla- 30499: ten nisäkkäiden, kestävän ja harkitun käy- mentaarikkokokouksia; 30500: tön edistämiseksi; 41 vahvistamaan alueellista yhteistyötä 30501: 36 ottamaan kaikkien arktisen alueen arktisen alueen valtioryhmien välillä sekä 30502: elävien voimavarojen käsittelyssä huo- monenkeskisiä toimia radioaktiivisten saas- 30503: mioon niiden kulttuurinen ja henkinen mer- teiden uhan torjumiseksi arktisella alueella, 30504: kitys arktisen alueen alkuperäiskansoille ydinreaktoreiden turvallisuuden parantami- 30505: sekä taloudellinen arvo niiden esiintymis- seksi sekä ydinpolttoaineiden ja radioaktii- 30506: maille; visten jätteiden turvalliseksi varastoimiseksi 30507: 37 suuntaamaan investointeja arktisten ja hävittämiseksi arktisella alueella; 30508: alueiden puitteissa ja arktisten ja muiden 42 Arktisen alueen parlamentaarikkojen 30509: kuin arktisten alueiden välillä tapahtuvaan pysyvässä komiteassa edustettuina olevia 30510: kaupankäyntiin ja edistämään sitä poista- parlamentteja tukemaan poliittisesti arktisen 30511: 30512: 30513: 49 30514: II 30515: alueen kestävää kehitystä ja suojelua käsit- nen meri- ja napa-aluetutkimus, UNESCON 30516: telemällä tähän liittyviä kysymyksiä kansalli- MAB Northern Sciences Network, Arktinen 30517: sissa parlamenteissa sekä seuraamalla halli- meritutkimusorganisaatio, Euroopan unio- 30518: tustensa työtä Arktisessa neuvostossa ja ni, Glohaali muutos -ohjelmat ja muut 30519: muissa kansainvälisissä elimissä; napa-alueisiin liittyvät ohjelmat ja kansain- 30520: välinen tieteellinen toiminta; 30521: 48 tukisivat arktisten alueiden opetus- ja 30522: sekä vetoaa edellä esitetyn nojalla hallituk- 30523: tutkimuslaitoksia toteuttamalla lisääntyvää 30524: siin, 30525: yhteistyötä ja vaihtoa kansallisten laitosten 30526: 43 että nämä tukisivat pohjoisten maiden kesken sekä kehittämällä "Arktista korkea- 30527: parlamenttien ja Arktisen neuvoston aitoa ja koulua" sekä kannustamalla alkuperäiskan- 30528: aktiivista kumppanuutta toteuttaen aktiivis- sojen opetus- ja tieteellistä toimintaa; 30529: ta käytännön yhteistyötä ja neuvonpitoa 49 toteuttaisivat ja vahvistaisivat toimin- 30530: arktisen alueen parlamentaarikkojen pysy- ta- ja muita ohjelmia arktisen alueen alkupe- 30531: vän komitean kanssa; räiskansojen auttamiseksi toteuttamaan 30532: 44 huolehtisivat siitä, että kansalliset vi- omaehtoista taloudellista kehitystä ja saa- 30533: ranomaiset tukevat ja aktiivisesti edistävät vuttamaan kestävän taloudellisen perustan, 30534: Arktisen alueen neuvoston suositusten ja sekä kannustaisivat ja tukisivat arktisen alu- 30535: toiminnan toteuttamista, mukaan lukien een alkuperäiskansojen aktiivista osallistu- 30536: arktisen ympäristönsuojelustrategian ohjel- mista ja soveltuvin osin johtavaa roolia 30537: mat sekä Alattion julistuksen periaatteet ja alueen tieteellisessä toiminnassa, erityisesti 30538: suuntaviivat; niissä kysymyksissä, joita pohjoisen alueen 30539: 45 tukisivat arktisen alueen parlamentaa- asukkaat itse pitävät tärkeinä sosiaalisen ja 30540: rikkojen toisen konferenssin suositusten taloudellisen menestyksensä ja kulttuurinsa 30541: mukaisesti v. 1988 käynnistetyn pohjoisna- kannalta; 30542: pa-alueen kestävän kehityksen aloitteiden 50 toteuttaisivat kansallisissa rakenteissa 30543: inventointiohjelman (Inventory of Sustai- arktisen alueen ympäristönsuojelustrategian 30544: nahle Development Initiatives in the Cir- puitteissa kehitettyjä arktisen alueen ympä- 30545: cumpolar Region- A Work in Progress) ristövaikutusten arviointia koskevia suunta- 30546: tarkistamista, päivittämistä ja kehittämistä viivoja ottamalla ne huomioon kaikissa eh- 30547: niin kattavaksi kuin mahdollista tavoitteena dotuksissa, suunnitelmissa ja toimintapää- 30548: tuottaa joka toinen vuosi julkistettava ja töksissä, joilla voi olla vaikutusta arktiseen 30549: myös sähköisessä muodossa saatavilla oleva ympäristöön; 30550: toimenpideluettelo lähde-, analyysi- ja kan- 51 pyrkisivät lisäämään yleisön ja halli- 30551: sainväliseen yhteistyökäyttöön; tuksen tietoisuutta arktisten alueiden ja nii- 30552: 46 lisäisivät ponnistuksiaan saastepääs- den ongelmien merkityksestä myös 30553: töjen vähentämiseksi sekä edistäisivät kan- ei-arktisille alueille ja glohaaleille ongelmil- 30554: sainvälistä yhteistyötä niiden vakavien saas- le ottamalla arktista aluetta koskevia kysy- 30555: teongelmien käsittelemiseksi, joita on selos- myksiä ja aiheita mukaan ETYJ:n puitteissa 30556: tettu AMAP:in Arktisen ympäristön tila -ra- ei-arktisten maiden kanssa tapahtuviin kes- 30557: portissa, sekä erityisesti lujittaisivat ja turvai- kusteluihin ja vaihtoon sekä tekemällä tiivis- 30558: sivat UNEP:n työtä sekä ns. UNECE-proses- tä yhteistyötä Euroopan unionin kanssa 30559: sia jatkuvien orgaanisten saasteiden käsitte- edistäen EU:n osallistumista arktista aluetta 30560: lemiseksi, sekä edelleen käsittelisivät or- koskevien kysymysten käsittelyyn mm. Ark- 30561: gaanisiin saasteisiin ja raskasmetalleihin liit- tisessa neuvostossa, tavoitteena vahvistaa 30562: tyviä ongelmia arktisilla ja suharktisilla meri- arktisten alueiden yhteistyöohjelmien kan- 30563: alueilla; sallista toimeenpanoa, sekä lisäämällä Ka- 30564: 47 tukisivat lisääntyvää kansallista ja nadan parlamentin kiinnostusta pohjoisna- 30565: kansainvälistä koordinoitua tieteellistä tutki- pa-alueen kysymyksiin. 30566: mustyötä ja ympäristöseurantaa arktisilla ja Käymiensä hedelmällisten ja edellä tii- 30567: suharktisilla alueilla, mukaan lukien Kan- vistetysti esitettyjen keskustelujen valossa 30568: sainvälisen arktisen alueen tiedekomitean arktisen alueen kolmas parlamentaarikko- 30569: koordinoima ja tukema arktinen ja suharkti- konferenssin erityisesti 30570: 30571: 30572: 50 30573: II 30574: kehottaa Arktisten alueiden neuvostoa tutkimukselle ja ympäristöseurannalle arkti- 30575: sella alueella, edistämällä samalla alkupe- 30576: 52 yhteistyössä kansallisten hallitusten ja 30577: räiskansojen osallistumista sekä tukemalla 30578: kansainvälisten organisaatioiden kanssa 30579: kestävän kehityksen aloitteiden jatkuvaa in- 30580: omaksumaan nopeasti vahvan johtavan ja 30581: ventointia perustana kestävän ja taloudelli- 30582: koordinoivan roolin arktisessa ympäristö- ja 30583: sen kehityksen ohjelmien toteuttamiselle; 30584: kestävän kehityksen politiikassa ja ohjelmis- 30585: 59 paneutumaan huolellisesti parlamen- 30586: sa pohjoisnapa-alueella; 30587: taarikkojen tässä konferenssissa esittämiin 30588: 53 huolehtimaan arktisen ympäristösuo- 30589: suosituksiin ja toivomuksiin sekä selosta- 30590: jelustrategian jatkamisesta ja vahvistamises- 30591: maan niiden nojalla toteutettuja toimenpi- 30592: ta, tukemaan sen panosta Yhdistyneiden 30593: teitä arktisen alueen parlamentaarikkojen 30594: Kansakuntien ohjelmiin ja sen keskeisten 30595: neljännelle konferenssille. 30596: projektien vuorovaikutusta YK:n ympäristö- 30597: toiminnan ja muiden ei-arktisten alueiden 30598: ympäristönsuojeluohjelmien kanssa; lisäksi 30599: 54 turvaamaan alkuperäiskansojen ja nii- 30600: 60 konferenssi hyväksyy kiitollisena 30601: den yhteiskuntien tehokkaan ja vahvistuvan 30602: Suomen ystävällisen tarjouksen toimia arkti- 30603: osallistumisen kaikkiin poliittisiin ja kehitys- 30604: sen alueen parlamentaarikkojen neljännen 30605: päätöksiin arktisella alueella, mukaan luki- 30606: konferenssin isäntänä v. 2000; 30607: en ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten 30608: 61 konferenssi on yhtä mieltä siitä, että 30609: arviointi, huolehtien arktisen alueen asuk- 30610: arktisen alueen parlamentaarikkojen pysy- 30611: kaiden oikeuksien asianmukaisesta turvaa- 30612: vän komitean jäsenyyttä tulisi lisätä tavoit- 30613: misesta sekä siitä, että arktisen alueen voi- 30614: teena varmistaa, että kaikkien arktisen alu- 30615: mavarojen käyttöönotosta koituvat hyödyt 30616: een valtioiden parlamentit sekä Inuiittien 30617: jakautuvat oikeudenmukaisesti; 30618: napa-aluekonferenssi, Saamelaisneuvosto ja 30619: 55 työskentelemään arktisen alueen mai- 30620: Venäjän federaation pohjoisten alueiden, 30621: den hallitusten kanssa sekä paikallistasolla 30622: Siperian ja Kaukoidän alueiden alkuperäis- 30623: koordinoitujen toimintalinjojen kehittämi- 30624: kansojen liitto ovat edustettuina komiteassa, 30625: seksi sekä sosiaalista tasa-arvoa, naisia, nuo- 30626: ja kehottaa sihteeristöä ryhtymään tarvitta- 30627: risoa, lapsia ja koulutusta arktisella alueella 30628: viin toimiin tämän päätöksen toimeenpane- 30629: käsittelevien ohjelmien toteuttamiseksi; 30630: miseksi, huolehtien tarpeen mukaan siitä, 30631: että pysyvän komitean jäsenyydelle asetetut 30632: kehottaa eri maittemme hallituksia 30633: vaatimukset pysyvät yhteensopivina Arkti- 30634: 56 huolehtimaan arktista aluetta koske- sen neuvoston jäsenyydelle asetettujen vaa- 30635: vien kysymysten sisällyttämisestä osaksi timusten kanssa; 30636: kansallista politiikkaa ja kansainvälisiä sopi- 62 konferenssi kehottaa pysyvää komite- 30637: muksia lisäämällä yleisön ja parlamenttien aa jatkamaan työtään, jossa keskeisinä teh- 30638: tietoisuutta arktisen alueen kehityksen mer- tävinä ovat: 1) tämän konferenssin hallituk- 30639: kityksestä kansallisten ja ympäristökysy- selle ja kansainvälisille organisaatioille esit- 30640: mysten kannalta; tämien suositusten ja toivomusten toimeen- 30641: 57 kehittämään ja toteuttamaan toiminta- panon seuranta, mukaan lukien jäsenmai- 30642: ohjelmia, jotka sallivat arktisen alueen alku- den hallitusten esitettävä toivomus, että ne 30643: peräiskansojen täysimittaisen osallistumisen kuusi kuukautta ennen arktisen alueen par- 30644: kussakin pohjoisessa maassa tehtäviin kehi- lamentaarikkojen seuraavaa konferenssia 30645: tyspäätöksiin, ympäristövaikutusten arvi- esittäisivät julkiseen keskusteluun informaa- 30646: ointi mukaan lukien, sekä turvaavat että tion toimenpiteistä, joihin ne ovat tai eivät 30647: pohjoisten alueiden asukkaan saavat oikeu- ole ryhtyneet vastauksena mainittuihin suo- 30648: denmukaisen osuutensa alueen taloudelli- situksiin ja toivomuksiin, 2) tiiviiden yhteyk- 30649: sen kehityksen tuottamista hyödyistä ja tu- sien luominen Arktiseen neuvostoon sekä 30650: kevat heidän omaehtoista taloudellista toi- huolehtiminen siitä, että parlamentaarikko- 30651: mintaansa; jen panos neuvoston työn edistämiseksi 30652: 58 jatkamaan ja vahvistamaan tukeaan myös käytännössä tunnustetaan; 3) arktisen 30653: kansalliselle ja kansainväliselle tieteelliselle alueen parlamentaarikkojen seuraavan kon- 30654: 30655: 30656: 51 30657: II 30658: ferenssin valmistelu yhteistyössä isäntä- 63 Konferenssi pyytää seuraavan konfe- 30659: maan kanssa, sekä 4) pysyvän komitean renssin isäntämaata yhteistyössä pysyvän 30660: tulevaa työtä, sen kokoonpanoa ja menette- komitean kanssa ottamaan vastatakseen ko- 30661: lytapakysymyksiä koskevan asiakirjan laati- mitean sihteeristötehtävistä. 30662: minen seuraavan konferenssin käsiteltäväk- Salehard, Jamalin Nenetsian autonomi- 30663: si; nen alue, Venäjä, 24. huhtikuuta 1998 30664: 30665: 30666: 30667: 30668: 52 30669: II 30670: L T E 3 30671: 30672: 30673: RESOLUTION 30674: adopted by the Jih Parliamentary Confer- underlining the importance of developing 30675: ence on Cooperation in the Baltic Sea Re- cross-border cooperation in the Baltic Sea 30676: gion Li.ibeck, 8'h September 1998 Region as well as the necessity to stick to 30677: At the invitation of the President of the State dose cooperation with the European Com- 30678: Parliament of Schleswig-Holstein, hosting mission 30679: and chairing the meeting with the adminis- the outcome of the 7th ministerial ses- 30680: trative support of the Nordic Council, mem- sion of the Council of Baltic Sea States 30681: bers of the Parliaments of Åland, Bremen, (CBSS) in Nyborg in June 1998, especially 30682: Denmark, Estonia, the Federal Republic of the adoption of the agenda 21 for the Baltic 30683: Germany, Finland, Greenland, Hamburg, Sea Region (Baltic 21) as well as the decision 30684: Iceland, Latvia, Leningrad Region, Lithua- to include initiatives in the work programme 30685: nia, Mecklenburg-Vorpommern, Norway, to extend existing EU and Nordic coopera- 30686: Poland, Schleswig-Holstein, Sweden, as tion on information technology to the entire 30687: well as of the Baltic Assembly, the European Baltic Sea Region 30688: Parliament, the Nordic Council and the Par- the CBSS activities, as there are the im- 30689: liamentary Assembly of the Council of Eu- plementation of the Action Programmes for 30690: rope convened in Li.ibeck on 7th--8th Sep- the Baltic Sea States Cooperation as well as 30691: tember 1998 for the 7th plenary session of diverse efforts to develop the Baltic Sea 30692: the Parliamentary Conference on Coopera- Region into an integrated, competitive and 30693: tion in the Baltic Sea Region. dynamic area of sustainable growth 30694: The participants of the Conference the bilateral agreement on partnership 30695: and cooperation between Russia and the 30696: EU, entered into force on the1st of decem- 30697: noting ber 1997, providing the framework for co- 30698: the conclusions of the European Council operation in sectors such as political dia- 30699: in Luxemburg on 12th and 13th December logue, economics, trade, social security, 30700: 1997, starting the enlargement process of competition, science and technology, ener- 30701: the European Union gy, transport, environment, tourism, home 30702: the European Commission's communi- and justice affairs 30703: cation "Agenda 2000" of 16th July 1997, 30704: setting out proposals for the reform of exist- 30705: pointing out 30706: ing European Union policies, the process of 30707: enlargement and the financial framework the Parliamentary Conference as a repre- 30708: for the period 2000-2006 and furthermore sentative body initiating and guiding gov- 30709: the corresponding legislative proposals on ernmental activities in the Baltic Sea Region, 30710: which decisions are taken on the policy endowing them with additional democratic 30711: reforms and on the pre-accession aid instru- legitimacy and authority on the regional, 30712: ments national and supranational level 30713: the development of the initiative of the the new political dimension of the Baltic 30714: Northern Dimension in the European Union Sea Region due to the EU enlargement 30715: as instructed by the European Council; this process 30716: includes the potentials and resources of the the necessity to promote the Baltic Sea 30717: whole region Region Building Process in order to deepen 30718: the Presidency's Declaration ofthe Baltic political, economical and culturallinks with 30719: Sea States Summit in Riga in January 1998, all Baltic Sea States whether they are taking 30720: 30721: 30722: 53 30723: II 30724: part in the enlargement process or opting targeted for investments and technical as- 30725: for remaining outside the EU sistance 30726: the outstanding role of the Baltic Sea strengthen cohesion instruments and to 30727: Region as a link between EU member and implement mechanisms designed to reduce 30728: non-member states by strengthening partic- disparities, both in the candidate countries 30729: ularly the positive interdependence be- and in the EU as a whole 30730: tween Russia and the other Baltic Sea States pursue the reduction of trade restrictions 30731: the importance of strategic alliances be- in the Baltic Sea Region, functionning as a 30732: tween the public, the private sector and zone of relative prosperity 30733: non-governmental organizations in the Bal- 30734: tic Sea Region and the constructive role 30735: call on the European Parliament to 30736: parliaments can play in this respect, based 30737: amongst others on the aim to encourage the actively take part in the decision making 30738: establishment of cross-border structures process of the enlargement strategy 30739: the common challenge of the European present in the framework of the enlarge- 30740: Union and the candidate countries to affirm ment process, and with a view to the next 30741: shared political values just as the need to intergovernmental conference, proposals 30742: create a common vision of economic and for the necessary institutional reforms of the 30743: social development, being simultaneously EU in order to guarantee that even after the 30744: valid on the subregionallevel as well as in enlargement of the EU an efficient decision 30745: the Baltic and European dimension making process will be maintained 30746: 30747: call on the European Commission to call on their governments to 30748: create greater transparency with regard unify their efforts in the Vienna summit 30749: to the future financial framework of the EU, that the candidate countries of Latvia and 30750: differentiating clearly between expendi- Lithuania, taking into account the progress 30751: tures for the member states and those for the shown by them since the Luxembourg sum- 30752: candidate countries mit, should be included in the process of 30753: readjust its programmes for a better use negotiation for the accession to the EU 30754: in the pre-accession strategy and to foster by put emphasis on the role of the Baltic Sea 30755: this the adoption of the acquis communau- region as a link between EU member states 30756: taire in the future member states and non-member states 30757: improve coordination between Europe- implement emphatically the action pro- 30758: an policies by improved linking of the struc- grammes of Kalmar 30759: tural funds with the Phare and Tacis pro- actively support in the framework of the 30760: grammes; especially in the field of cross- people-to-people approach the establish- 30761: border cooperation, simplify the administra- ment of a Baltic Sea Youth Foundation and 30762: tive procedures in order to overcome diffi- offer young people the possibility of a vol- 30763: culties in the implementation of aid pro- untary ecological and social year 30764: grammes, and reinforce a regional approach help the candidate countries and Russia 30765: apart from the national dominated approach by means of technical assistance and ex- 30766: allocate in a well balanced way budget- change of experience, familiarizing them 30767: ary means to the Phare and Tacis pro- with EU rules and market economy. For the 30768: grammes, taking into account both the pre- candidate countries this will improve the 30769: accession strategy and the need to grant conditions for their entry into the Union, 30770: assistance to Russia and the other members while for Russia it will serve to facilitate the 30771: of the Commonwealth of Independent implementation of the Partnership and Co- 30772: States operation Agreement with the EU 30773: renew the Tacis regulation as foreseen revise and approximate their systems of 30774: in 1998, considering the potential offered social protection in order to create compa- 30775: by the Northern Dimension, both in prior- rable living conditions in the Baltic Sea 30776: ity sector setting and defining the share Region 30777: 30778: 30779: 54 30780: II 30781: build up a coalition between govern- gional Conference (BSSSC), the Baltic Sea 30782: mental and non-governmental organiza- Chamber of Commerce Association (BCCA), 30783: tions, conceding at the same time an ade- the Conference of Peripheral Maritime Re- 30784: quate role for non-governmental organiza- gions (CPMR) and the Union of Baltic Cities 30785: tions in public life, keeping the priorities, (UBC) 30786: which they themselves have set call for a common initiative of these 30787: review policies regarding the choice of organizations together with the CBSS to 30788: industrial sites in the Baltic Sea Region, improve public relations on behalf of the 30789: taking into account the development of Baltic Sea region and to present the special 30790: trans-European networks interest of the Baltic Sea region towards the 30791: EU-institutions, especially to the EU Com- 30792: mission 30793: call on the governments of the candidate 30794: make out a balance sheet between the 30795: countries to 30796: number of proposed and approved projects 30797: adopt and apply as quickly as possible in the framework of pre-accession aid pro- 30798: the acquis communautaire grammes, elaborating together with all ac- 30799: continue the reform process by develop- tors involved how to create optimum condi- 30800: ing local democracy as well as regional tions for the terms of reference as well as for 30801: policies in order to prepare the candidate the implementation of aid programmes 30802: countries for the Europe of Regions to make every effort in order to create 30803: create a favourable business climate for the necessary consciousness that the new 30804: trade, investment and industrial cooperation political dimension of the Baltic Sea Region 30805: on the basis of a legislative framework and is practically based on structure building, 30806: predictable procedures cooperation activities and people coming 30807: together 30808: support the EU enlargement process by 30809: have decided to 30810: all possible measures, meaning that the 30811: use the forum of the Parliamentary Con- cooperation of today can be the integration 30812: ference as well as the extensive network of of tomorrow 30813: parliamentary contacts in order to strength- to promote stability and integration in 30814: en the common identity of the Baltic Sea the Baltic Sea region through increased co- 30815: Area as a region, where democracy, market operation between representatives of parlia- 30816: economy and cooperation prevail, contrib- mentary special committees on concrete 30817: uting thereby to the development of the problems and common issues 30818: Northern Dimension entrust the Standing Committee to super- 30819: support democratic reforms in Central vise the implementation of the yearly ap- 30820: and Eastern European Countries, assisting proved resolutions, to increase permanent 30821: them through the transfer of knowledge to public relations activities and to strengthen 30822: respect the parliamentary decision making the Parliamentary Conference by setting up 30823: process, while keeping pace with the need formal structures. To start with, the Standing 30824: for legislative reforms Committee is asked to draft rules of proce- 30825: develop common strategies for the Baltic dure, including its consequences for the 30826: Sea Region to ensure that neither social representation in the Standing Committee, 30827: groups nor regions are excluded from fur- based on the current guidelines, which have 30828: ther development and progress and to cre- to be approved by the 8th Parliamentary 30829: ate comparable living conditions with a Conference 30830: minimum pressure of migration accept with gratitude the invitation of the 30831: improve links with all bodies in the Parliament of Aland to hold the 8th Parlia- 30832: Baltic Sea Region, asking at the same time mentary Conference on Cooperation in the 30833: the Standing Committee of the Parliamenta- Baltic Sea Region on the 7th and 8th of 30834: ry Conference to focus particularly on closer September 1999 in Mariehamn 30835: cooperation with the Baltic Sea States Subre- 30836: 30837: 30838: 30839: 55 30840: II 30841: K 10/2000 vp 30842: 30843: 30844: 30845: 30846: HALLITUKSEN KERTOMUS 30847: VALTIOVARAIN HOIDOSTA JA TILASTA 30848: VUONNA 1999 30849: 30850: 30851: * 30852: 30853: ANNETTU 30854: EDUSKUNNALLE VUODEN 2000 30855: VALTIOPÄIVILLÄ 30856: 30857: 30858: 30859: 30860: HELSINKI 2000 30861: http ://www. valtiokonttori.fi/ho/tila99. pdf 30862: 30863: 30864: 30865: 30866: ISSN 0356-3804 30867: OY EDITA AB, HELSINKI 2000 30868: EDUSKUNNALLE 30869: Perustuslain 46 § :n mukaisesti Eduskunnalle an- aihetta sekä selvityksen verojärjestelmän kauttaan- 30870: netaan hallituksen kertomus valtiovarain hoidosta nettavasta tuesta. 30871: ja tilasta vuonna 1999. Valtiokonttorinjulkaisema valtion tilinpäätösasia- 30872: Kertomus sisältää myös selvityksen niistä toimen- kirja vuodelta 1999 on erikseen jaettu Eduskunnan 30873: piteistä, joihin Eduskunnan tekemät muistutukset jäsenille. 30874: valtiovarain hoidosta ja tilinpidosta ovat antaneet 30875: 30876: Helsingissä 25 päivänä elokuuta 2000 30877: 30878: 30879: 30880: Tasavallan Presidentti 30881: 30882: 30883: 30884: 30885: TARJAHALONEN 30886: 30887: 30888: 30889: 30890: Ministeri Olli-Pekka Heinonen 30891: 30892: 30893: 30894: 30895: 209203V 30896: SISÄLLYSLUETTELO 30897: 30898: Sivu Sivu 30899: 1. Taloudellinen kehitys ja talouspolitiikka ....... . 7 3 .12. Työministeriön hallinnonala ........... .... ... 105 30900: 2. Valtiontalous ................................................... . II 3.13. Ympäristöministeriön hallinnonala ........ 111 30901: 2.1. Valtion tulot ............................................. . 11 3.14. Valtiontalouden tuloksellisuus ja 30902: 2.1.1. Tulon ja varallisuuden perusteella tuottavuus ............................................. 117 30903: kannettavat verot ......................... . 13 4. Tilimuistutuskertomus ..... .......... .. ... .. ... ... ..... ... 120 30904: 2.1.2. Liikevaihdon perusteella kannetta- 5. Verotukiselvitys .............................................. 130 30905: vat verot ja maksut ...................... . 14 30906: LIITTEET 30907: 2.1.3. Valmisteverot ............................... . 15 30908: 2.1.4. Muut verot ................................... . 15 1. Yhdistelmät valtion talousarvioistaja tilin- 30909: 2.1.5. Muut tulot ................................... . 16 päätöksistä vuosilta 1998 ja 1999 ................... 137 30910: 2.2. Valtion menot .......................................... . 17 2. Talousarvion toteutuminen vuonna 1999 ........ 138 30911: Kulutusmenot .............................. . 17 3. Veroperusteiden muutokset vuonna 1999 ....... 139 30912: Siirtomenot .................................. . 18 4. Valtiontalouden kassatulot tulolajeittain .......... 144 30913: Sijoitusmenot ............................... . 18 5. Valtiontalouden kassamenot menolajeittain .. ... 145 30914: Muut menot ................................. . 19 6. Valtion talousarviotalouden henkilöstön määrä 146 30915: 2.3. Valtiontalouden tasapaino ....................... . 19 7. Valtion talousarviotalouden palkkausmenot.... 146 30916: EU:nja suomenväliset rahavirrat 22 8. Valtion maksamien eläkkeiden lukumäärä ja 30917: 2.4. Valtionvelka ............................................ . 23 eläkemenot ................... ..................... .. ............ 147 30918: 2.4.1. Ulkomainen valtionvelka ............. . 24 9. Valtion talousarviotalouden virkasuhteinen 30919: 2.4.2. Kotimainen valtionvelka .............. . 25 henkilöstö sijoituspalkkausluokan ja sukupuo- 30920: 3. Hallinnon tuloksellisuus ................................. . 26 len mukaan marraskuussa 1999 ........................ 147 30921: 3.1. Valtioneuvoston kanslia ......................... . 26 10. Valtion lainananto .......................................... 148 30922: 3.2. Ulkoasianministeriönhallinnonala ......... . 30 11. Valtion korkotukilainat .................................. 152 30923: 3.3. Oikeusministeriön hallinnonala .............. . 36 12. Valtion takaukset ........................................... 156 30924: 3.4. Sisäasiainministeriön hallinnonala .......... . 45 13. Valtionvelka ................................................... !58 30925: 3.5. Puolustusministeriön hallinnonala ......... . 55 14. Valtion talousarviotalouden käyttöomaisuus- 30926: 3.6. Valtiovarainministeriön hallinnonala ...... . 60 arvopaperit ... ........ ... .. ... .... ..... ... ..... ....... ..... ... 160 30927: 3.7. Opetusministeriön hallinnonala ............. . 67 15. Valtion liiketoiminta....................................... 162 30928: 3.8. Maa- ja metsätalousministeriön hallin- 16. Nettotulot osakemyynnistä vuonna 1999 ... . 164 30929: nonala ..................................................... . 73 17. Valtion maksullinen toiminta ja kustannusvas- 30930: 3. 9. Liikenneministeriön hallinnonala ............ . 81 taavuus vuosina 1999 ja 1998 ....................... 165 30931: 3.1 0. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallin- 18. Valtion osuudet kansainvälisissä rahoitus- 30932: nonala .................................................. . 90 laitoksissa .. ....... .. ... ... .. ... .. ..... .. ... ... .. ... ... ..... ... 166 30933: 3.11. Sosiaali- ja terveysministeriön hallin- 19. Valtion tuotto- ja kululaskelma sekä valtion 30934: nonala .................................................. . 97 tase............................................................... 167 30935: 30936: 30937: 30938: 30939: Asetelmissa ja taulukoissa käytetyt symbolit 30940: 30941: Ei mitään ilmoitettavaa ......................................... . Kukin asetelmien ja taulukoiden luvuista on pyöristetty 30942: Suure pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä 0 erikseen, mistä aiheutuu, että summat eivät aina täsmää. 30943: Tietoa ei ole saatu ............................................ .. 30944: Loogisesti mahdoton esitettäväksi ................... . 30945: Ennakkoarvio .................................................. . * 30946: 7 30947: 30948: 30949: 30950: 30951: 1. TALOUDELLINEN KEHITYS JA TALOUSPOLITIIKKA 30952: 30953: Vuoden 1999 alussa maailmantaloutta koetteli korkojen ja alhaisten öljyn ja muiden raaka-aine- 30954: edelleen Kaakkois-Aasiasta v. 1997 alkanut kriisi, hintojen odotettiin osaltaan vähentävän inflaatio- 30955: mutta vuoden aikana maailmantalouden kehitys uhkaa ja parantavan kasvun edellytyksiä. Kerto- 30956: vahvistui ja kriisit ja niiden todennäköisyydet pie- musvuoden keväällä EKP vielä alensi ohjauskor- 30957: nenivät. Myös Suomi kärsi alkuvuonna kasvun kojaan, ja euron heikentyminen vuoden aikana 30958: tilapäisestä hidastumisesta, mutta viennin vahvis- paransi osaltaan Euroopan hintakilpailukykyä ja 30959: tuttua talouskasvu nopeutui kertomusvuoden lop- kasvun edellytyksiä. 30960: pua kohden ja lähtökohdat vuodelle 2000 muo- USA:n kasvu osoittautui odotettua selvästi 30961: dostuivat hyviksi. vahvemmaksi, ja myös Euroopan kasvu nopeutui 30962: Maailmantalouden epävakaus piti talousodo- vuoden loppua kohden. Myös inflaatio kiihtyi öl- 30963: tukset varovaisina suunniteltaessa vuoden 1999 jyn maailmanmarkkinahintojen kohoamisen ja eu- 30964: talouspolitiikkaa. USA:n pitkän vahvan kasvun ron heikkenemisen takia. USA:n ohjauskorkoja 30965: kauden odotettiin heikkenevän, mutta Euroopan korotettiin vuoden aikana useaan otteeseen ja 30966: ja Aasian talouksien odotettiin vahvistuvan. Eu- myös euro-korkoja nostettiin, mutta hieman hi- 30967: roopan tilanteen odotettiin vahvistuvan mm. euro- taammassa tahdissa, jolloin korkoero USA:n ja 30968: alueen perustamisen alkamisvuonna. Matalien Euroopan välillä leveni. 30969: 1. Kansantalouden kehitys 30970: 1999a) 1998 (TAE99 30971: ennuste) 30972: Miljardia markkaa Määrän muutos, % 30973: BKT ...................................................................... 724 5,5 4,0 4,0 30974: Tuonti .................................................................. . 212 8,3 3,2 6,1 30975: Vienti ................................................................... . 271 8,9 6,3 4,7 30976: Yksityinen kulutus .................................................. . 364 4,9 3,6 4,1 30977: Julkinen kulutus .................................................... .. 155 1,7 2,0 0,5 30978: Yksityiset investoinnit .............................................. . 119 11,7 6,2 8,2 30979: Julkiset investoinnit ............................................... .. 20 -1,4 -3,8 -8,0 30980: Kotimainen kysyntä ................................................ . 662 5,7 2,8 4,4 30981: •1 Tilastokeskuksen ennakkoluvut heinäkuulla 2000. 30982: 30983: 1997 1998 1999b) (TAE99 30984: ennuste 30985: Vaihtotase, miljardia markkaa ................................... . 35,5 38,9 37,4 42,0 30986: Ansiotasoindeksin muutos, % .................................. .. 2,4 3,5 2,6 2,5 30987: Kuluttajahintaindeksin muutos, % .............................. . 1,2 1,4 1,2 1,8 30988: Työttömyysaste, % ................................................ .. 12,7 11 ,4 10,2 9,0 30989: Lyhyet korot (3 kk Helibor), % .................................. .. 3,2 3,6 3,0 3,6 30990: Pitkät korot (valtion obligaatiot 5 v), % ........................ . 6,0 4,8 4,7 4,7 30991: 30992: Suhteessa bruttokansantuotteeseen, % 30993: Veroaste .............................................................. . 46,1 45,9 46,1 45,8 30994: Julkiset menot ...................................................... .. 54,1 50,8 49,7 49,9 30995: Julkisyhteisöjen EMU -velka .................................... .. 54,1 48,7 46,7 48,5 30996: Valtiontalouden velka .............................................. . 65,8 60,8 56,7 60,1 30997: bJ Tilastokeskuksen ennakkoluvut heinäkuulla 2000. Talousarvioesityksen mukaisten ja toteutuneiden lukujen vertailua vaikeuttaa kan- 30998: santalouden tilinpidon uudistus, joka toteutettiin vuoden 1999 alussa. 30999: 8 31000: 31001: Yhteisen valuutta-alueen syntyminen kerto- helmikuussa, kesäkuussa ja syyskuussa. BKT:n 31002: musvuoden alussa sujui teknisesti yllätyksittä. kasvuennuste tarkistui lähelle 3Yz % marraskuus- 31003: Tällöin menetettiin kansallinen, itsenäinen raha- sa, mutta ennustetta korotettiin uudelleen vajaak- 31004: ja valuuttapolitiikka, mutta saavutettiin entistä si 4 prosentiksi kesäkuun ennusteessa. Talous- 31005: vakaampi rahoituksellinen pohja euroalueella. Täs- kasvun ennuste osui kertomusvuonna varsin hy- 31006: tä huolimatta euron arvon lasku kertomusvuoden vin kohdalleen. 31007: aikana oli yllätys, koska euron perusta arvioitiin Talouskasvun ja tuonnin ennusteita korjattiin 31008: alunperin vahvaksi. Euron heikkeneminen perus- lähinnä vientinäkymien muutosten johdosta. Al- 31009: tuikin pikemmin USA:n talouden vahvuuteen ja kuperäistä vientiennustetta tarkistettiin toteutu- 31010: kasvu- ja korkoeroihin kuin euron heikkouteen. neen kehityksen perusteeliajo marraskuussa alas- 31011: Suomen hyvän kilpailukyvyn ja teknologia-alo- päin. Elektroniikkaviennin laadun kohoaminen 31012: jen vahvuuden arvioitiin talousarvioesityksessä huomioitiin vastajälkikäteen viennin määrän nou- 31013: syksyllä 1998lisäävän vuoden 1999 aikana vienti- suna, jolloin viennin hinta samalla aleni. Kotimais- 31014: määriä vajaalla 5 prosentilla. Vuoden alkupuolella ten kysyntäerien ennusteita kuten myös työlli- 31015: kasvu jäi vaimeaksi, minkä lisäksi matala hintata- syys- ja hintaennusteita tarkennettiin yhtä lailla 31016: so heikensi viennin kannattavuutta. Vuoden lop- toteutuneen kehityksen perusteella. Kertomus- 31017: pua kohden tilanne parani niin, että vuositasolla vuoden syyskuussa odotettiin silti edelleen to- 31018: viennin volyymikasvu kohosi 6 prosenttiin. Kas- teutunutta suurempaa kotimaista kysyntää ja työl- 31019: vu keskittyi erityisesti elektroniikkateollisuuteen, lisyyttä, mikä heijastui osaltaan julkista taloutta 31020: jossa sekä liikevaihto että kannattavuuden para- koskeviin ennusteisiin. 31021: neminen yllätti markkinat edellisvuosien tapaan. Julkisen sektorin rahoitusylijäämäksi ennakoi- 31022: Kotimainen kysyntä arvioitiin budjettiesitykses- tiin talousarvioesityksessä 2,4 % suhteessa kan- 31023: sä vahvemmaksi kuin mitä sitten toteutui. Yksityi- santuotteeseen, mikä oli suurempi kuin toteutu- 31024: sen kulutuksen lisäys jäi 3Yz prosenttiin ja yksi- nut 1,9 %. Julkinen velka (EMU)jäi silti 2 prosent- 31025: tyiset investoinnit kasvoivat 6 %, talousarvoesi- tiyksikköä pienemmäksi kuin talousarvioesitykses- 31026: tyksessä arvioitiin prosenttiyksikön verran no- sä ennakoitiin, mikä kuitenkin johtui lähes koko- 31027: peampaa kasvua. Tästä johtuen myös tuonti jäi naan valtion osakemyynneillä rahoitetuista velan 31028: selvästi alunperin ennakoitua pienemmäksi. Ko- lyhennyksistä. Tältä osin voidaan katsoa, että 31029: konaistuotanto kasvoi kertomusvuonna 4 %, yhtä 31030: paljon kuin budjettiesityksessä arvioitiin. 31031: Tuotannon kehitystä läheisesti seuraava työl- 31032: lisyys kohosi alunperin ennakoitua enemmän, Kuvio 1. 31033: mikä osoitti mm. yritysten luottavan talouskas- 31034: vuun, vaikka kotimainen kysyntäjäi hieman enna- 31035: koidusta. Työvoiman tarjonnan lisäyksen takia JULKINEN SEKTORI 31036: työttömyysaste jäi prosenttiyksikön verran tavoi- Mrd. mk KANSANTALOUDESSA1> 31037: teitua suuremmaksi, 10,2 prosenttiin. 800 31038: Hintakehitys jäi kertomusvuonna vuosikeski- 31039: ~ 31040: arvona hitaammaksi kuin budjettiesityksessä ar- 700 31041: ioo""' 31042: ..,...1-""' / 31043: vioitiin, kuluttajahintaindeksi kohosi vain 1,2 %. Bt T 31044: Inflaatio nopeutui kuitenkin vuoden aikana siten, 31045: että joulukuustajoulukuuhun nousu oli 2,0 %. Siitä 31046: puolet aiheutui bensiinin ja kevyen polttoöljyn 31047: kuluttajahinnoista. Myös asuntojen hintojen ja 31048: vuokrien kohoaminen nostivat indeksiä tuntuvasti. 31049: 600 31050: 500 31051: 400 31052: - l/ 31053: lJul ise mE not 31054: .. 31055: 300 31056: Tältä osin kertomusvuoden perintö muodostui 31057: ongelmalliseksi, koska toteutunut hintojen nousu 200 31058: ....f.- 31059: ruokkii palkkavaatimuksia ja uhkaajälleen nopeut- ~alt on me ot 31060: taa kestävälle kehitykselle tuhoisaa hinta-palkka- 31061: kierrettä. Kertomusvuonna ansiotasoindeksi ko- 31062: 100 31063: - 31064: hosi vain 21/z %, vähemmän kuin edellisenä vuon- 0 31065: na. 90 91 92 93 94 95 96 97 98* 99* 31066: Syyskuussa 1998 annetun budjettiesityksen 31067: ')Kansantalouden tilinpidon mukaan, käyvin hinnoin; 31068: taustalla olevaa talousennustetta ja talouspoliit- 31069: ei sisällä rahoitustaloustoimia, mm. pankkitukea, 31070: tista tilannetta seurattiin tarkoin: uudet ennusteet aravalainoja eikä julkisen sektorin sisäisiä siirtoja. 31071: julkaistiin marraskuussa 1998 ja kertomusvuoden 31072: 9 31073: 31074: 2. Julkisyhteisöjen rahoitusjäämät 31075: Valtionhallinto Paikallis- Sosiaalitur- Yhteensä Suhteessa 31076: hallinto varahastot kansantuot- 31077: Miljardia markkaa teeseen,% 31078: 1994 ··················································· -56,2 7,0 19,6 -29,3 -5,7 31079: 1995 ··················································· -49,2 6,7 21,5 -21,0 -3,7 31080: 1996 ··················································· -42,2 4,5 19,2 -18,5 -3,2 31081: 1997 ··················································· -23,3 -4,3 18,0 -9,6 -1,5 31082: 1998 ··················································· -10,3 -2,2 21,2 8,7 1,3 31083: 1 -5,6 -1,6 21,0 13,9 1,9 31084: 1999" ························································· 31085: aJ Tilastokeskuksen ennakkoluvut heinäkuulla 2000. 31086: 31087: 31088: 31089: budjettiesitys ja sen jälkeen tehdyt ennustetar- Julkiset menot suhteessa kansantuotteeseen 31090: kistukset sekä uudet finanssipoliittiset päätökset alenivat kertomusvuonna yli 1 prosenttiyksiköllä, 31091: perustuivat varsin käyttökelpoisiinja luotettaviin mutta veroaste kiristyi hieman, kun erityisesti yh- 31092: kvantitatiivisiin ennusteisiin. teisöverojen tuotto kohosi ennakoitua suuremmak- 31093: Eduskuntavaalienjälkeen muodostettu päämi- si. Laman huipustajulkisten menojen BKT-osuu- 31094: nisteri Lipposen II hallitus jatkoi finanssipolitii- den aleneminen on ollut yli 10 prosenttiyksikköä 31095: kassaan Lipposen I hallituksen linjauksia. Kerto- ja kertomusvuonna menotaso oli lähes sama kuin 31096: musvuoden aikana tehtiin kaksi lisäbudjettia, ke- ED-maissa keskimäärin. Veroaste on Suomessa 31097: säkuussa ja joulukuussa, joissa mm. kirjattiin en- pysytellyt liki ennallaan koko 1990-luvun ja se on 31098: nustemuutokset ja toteutettiin eräitä omaisuusjär- euroalueen korkeimpia. 31099: jestelyjä. Syksyn lisäbudjetissa toteutettiin lisäk- Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä kohosi kerto- 31100: si merkittävä osakemyynti, jolla rahoitettiin val- musvuonna prosenttiyksiköllä, mikä osoitti fi- 31101: tion velan ylimääräinen lyhennys. Finanssipolitii- nanssipolitiikan kokonaisvaikutuksen olleen kiris- 31102: kan suuntaviivat säilyivät kokonaisuudessaan tävä. Finanssipolitiikan kotimaista kysyntää hil- 31103: varsin hyvin alkuperäisen talousarvioesityksen litsevä vaikutus oli myös lähellä budjettiesityk- 31104: mukaisina. sessä suunniteltua. Finanssipolitiikka on Suomes- 31105: 31106: Kuvio 2. Kuvio 3. 31107: 31108: JULKISET MENOT FINANSSIPOLITIIKAN VIRITYS JA MITOITUS 31109: ERÄISSÄ MAISSA 1999 31110: SUOMESSA JA EURO-MAISSA, o/cryksikköä11 31111: % suhteessa bruttokansantuotteeseen 31112: % 31113: 60 31114: 31115: 31116: 50 31117: 31118: 31119: 40 31120: 31121: 31122: 30 31123: 31124: 31125: 20 31126: 31127: 31128: 10 31129: 31130: 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 31131: 0 31132: Ruotsi EU-maat OECD- 1) Kuviossa on esitetty julkisen talouden päätösperäisen 31133: Suomi 31134: perusjäämän muutos suhteessa bruttokansantuotteeseen. 31135: Lähde: OECD Economic outlook 31136: maat 31137: Finassipolitiikka on kiristävää, kun muutos on positiivinen. 31138: 10 31139: 31140: sa ollut hieman kireämpää kuin keskimäärin euro- 3. EU-maiden julkisen sektorin tasapaino ja velka 31141: alueella, mikä on ollut tarpeen sen takia, että Suo- 1999 (Euroopan komissio, maaliskuu 2000) 31142: men suhdannevaihe on EU:n ydinalueita edellä ja Rahoitusjäämä Bruttovelka 31143: alueellinen ja aloittainen ylikuumeneminen on ol- Suhteessa BKT:hen 31144: lut selkeä uhkatekijä. Euroaikana korot muodos- 31145: EMU-kriteeri ... ...... ......... ........ -3,0 60,0 31146: tuvat kokonaan Suomen ulkopuolella ja kertomus- 31147: vuonna ne jäivät Suomen tarpeiden kannalta var- Saksa .................................... -1,1 61,0 31148: sin mataliksi. Ranska.................................. -1,8 58,6 31149: Julkisen talouden ylijäämien ja omaisuuden Italia ...................................... -1,9 114,9 31150: myyntien avulla valtio on lisäksi alentanut vel- Iso-Britannia . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,2 46,0 31151: Espanja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -1,1 63,5 31152: kaantumista suhteessa kansantuotteeseen. Halli- 31153: tusohjelmassa asetettiin tavoitteeksi rakenteelli- Alankomaat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 0,5 63,6 31154: sen ylijäämän luominen myös valtiolle sen lisäksi, Belgia.................................... -0,9 114,4 31155: että vakaus- ja kasvuohjelma velvoittaa Suomen Itävalta.................................. -2,0 64,5 31156: tasapainoiseen tai ylijäämäiseen julkiseen talou- Ruotsi.................................... 1,9 65,5 31157: teen. Hallitus antoi syyskuussa eduskunnalle erik- Tanska.................................. 3,0 52,6 31158: Suomi 1>................................... 1,9 46,7 31159: seen tiedoksi Suomen vakausohjelman tarkistuk- 31160: Portugali . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. -2,0 56,7 31161: sen. 31162: Työllisyyden kestävä edistäminen on ollut hal- Kreikka .. . . .. ............ ....... .. .. ..... -1,6 104,4 31163: Irlanti . .. ............ ............ ... .... .. 2,0 52,4 31164: lituksen keskeisiä talouspoliittisia päämääriä. Tä- 31165: Luxemburg . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 2,4 6,2 31166: hän on pyritty ensisijaisesti johdonmukaisella 31167: kasvupolitiikalla, joka on toteutunut erittäin no- ' 1Tilastokeskus heinäkuu 2000. 31168: peana keskimääräisenä talouskasvunaja työllisyy- 31169: den selkeänä paranemisena. Julkisen talouden Suomen talouspolitiikka EU:ssa onnistui ker- 31170: muuttaminen ylijäämäiseksi ja työn verotuksen tomusvuonna hyvin. Talouspolitiikan valmistelu- 31171: keventäminen on ollut tärkeä osa tätä rakenteel- järjestelmä kehittyy jatkuvasti, mutta prosessi toi- 31172: lista muutosta. Lisäksi on edistetty erityisesti kil- mii tyydyttävästi. Suomen EU-puheenjohtajakau- 31173: pailuolosuhteita ja yrittäjyyttä. Erityisen tärkeää si kertomusvuoden jälkipuoliskolla auttoi Suomea 31174: on ollut lisätä telemarkkinoiden kilpailuaja tukea hyödyntämään entistä paremmin ja monipuolisem- 31175: PK-yrittäjyyttä. Rahoituksellista väljyyttä tutki- min EU:njärjestelmiä. Vakausohjelmatja niiden liit- 31176: mukseen ja tuotekehitykseen saadaan valtioyhti- tyminen Suomen omaan budjettikehysten valmis- 31177: öiden osakemyynneistä. Markkinoita käyttämällä teluun ovat lisänneet talouspolitiikan pitkäjäntei- 31178: tehostetaan julkista palvelutuotantoa, millä on syyttä. Vuosi 1999 osoitti kuitenkin myös selke- 31179: tärkeä rooli myös julkisen talouden taloudellisuu- ästi euroalueeseen liittyvän talouspolitiikan on- 31180: den ja tehokkuuden parantamisessa. Suomen toi- gelman: korkotaso oli yhteisellä euroalueella Suo- 31181: nen kertomus toimenpiteistä hyödyke- ja pääoma- men omaan suhdannevaiheeseen verrattuna ma- 31182: markkinoiden uudistamiseksi (ns. Cardiff-raport- tala, mitä oli tarpeen kompensoida kireällä finans- 31183: ti) hyväksyttiin kertomusvuoden marraskuussa. si politiikalla. 31184: 11 31185: 31186: 31187: 31188: 31189: 2. VALTIONTALOUS 31190: 31191: 2.1. VALTION TULOT 31192: 31193: Hallituksen esitys vuoden 1999 talousarvion tu- panotilityksestä ja ennustettua myönteisemmistä to- 31194: lojen määräksi oli ylijäämän käyttö mukaan lukien teutuneista verokertymätiedoista. Sekalaisten tulo- 31195: 187 mrd. mk. Huomattavaa oli, että talousarviossa ei jen arviota korotettiin 68 milj. markalla. Muita muu- 31196: enää tarvittu talousarviotalouden tasapainottamisek- toksia tuloarvioihin ei tehty eduskuntakäsittelyn ai- 31197: si nettolainanoton momenttia. Edellisen kerran ilman kana. 31198: nettolainanottoa oleva talousarvioesitys annettiin Kertomusvuoden aikana annettiin kaksi lisäbud- 31199: eduskunnalle v. 1991. Eduskuntakäsittelyssä tuloar- jettia, joissa korotettiin budjetoituja tuloja nettomää- 31200: vio kasvoi nettomääräisesti 1 388 milj. mk. Verotulo- räisesti yhteensä 24 554 milj. mk. Suurin osa tuloar- 31201: jen ennustetta korotettiin 1 320 milj. mk. Muutostar- vioiden korotustarpeesta selittyy Sonera-Yhtymä 31202: peita eduskuntakäsittelyn aikana vuoden 1998 lop- Oyj:n osakemyyntituloilla. Ensimmäisessä lisäbud- 31203: pupuolella aiheutui mm. tuloverotuksen maksuun- jetissa kesäkuussa korotettiin verotuloarvioita net- 31204: 31205: 4. Tuloarvio sekä tulot tilinpäätöksen ja talousarviotalouden kassalaskelman mukaan 1999 31206: Esitys Hyväksytty Hyväksytyt Tuloarviot Tilinpäätös Kassa- 31207: tulo- tuloarvio lisäykset ja yhteensä laskelma 31208: arvioksi vähennykset 31209: Miljoonaa markkaa 31210: Os. 11 Verot ja veronluonteiset tulot ... 152 239 153 559 2 770 156 329 157 933 157 933 31211: Os. 12 Sekalaiset tulot .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 29 261 29 329 21 784 51 112 50 621 49 161 31212: Os. 13 Korkotulot ja voiton tuloutukset 3 419 3 419 3 419 3 886 3 942 31213: Os. 15 Lainat................................. 2 192 2 192 2 192 683 683 31214: Yhteensä 000000 000000 000000 000000 000000 00000000 187 111 188 499 24 554 213 053 213 124 211 719 31215: 31216: 31217: 5. Valtiontalouden kassatulot 31218: 1997 1998 1999 Muutos 31219: 1999/98 31220: Miljoonaa markkaa % 31221: Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot ........ . 52 546 59 008 63 718 8 31222: Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut ...... .. 47 661 51 852 55 654 7 31223: Tuonnin perusteella kannettavat verot ja maksut ............ .. 4 31224: Valmisteverot .......................................................... . 24 640 26 233 26 962 3 31225: Muut verot ja veronluonteiset tulot ................................ . 9 656 11 235 11 962 6 31226: Verot ja veronluonteiset tulot ... oooooooooooooooooo . . . . oooooooooo• 134 507 148 328 158 296 7 31227: 31228: Sekalaiset tulot 11 ....................................................... . 31 684 37 203 46 886 26 31229: Korkotulot ja voiton tuloutukset .................................... . 7 034 7 960 6 896 -13 31230: Valtiolle takaisin maksettavat lainat .............................. . 8 412 10 752 12 600 17 31231: Tulot ilman lainanottoa 000000000 ooooooooooooooooooooooooooooooooooo. 181 637 204 244 224 678 10 31232: 31233: Nettolainanotto (+) ................................................... .. 10 371 5 547 31234: Kassatulot yhteensä oo• oo• 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 . o o o o o o o o o o . 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 192 008 209 791 224 678 7 31235: 31236: '1 Sisältää valtionyhtiöiden osakkeiden myynnit. 31237: 12 31238: 31239: tomääräisesti 1 790 milj. mk lähinnä toteutuneen ke- Kuvio 4. 31240: hityksen perusteella. Sekalaisten tulojen määrää ko- 31241: rotettiin 2 442 milj. markalla. Muutos aiheutui lähin- 31242: nä Euroopan aluekehitysrahastosta kertyvien tulo- VALTIONTALOUDEN TULOT 31243: Mrd. mk 31244: jen lisäyksestä ja Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal 12 kuukauden liukuva summa 31245: Oyj:lle myönnettyjen pääomasijoitusten takaisinmak- 240 31246: susta. Toisessa lisäbudjetissa joulukuussa verotu- 220 J 31247: loennusteisiin tehtiin useita tarkistuksia,joiden net- 31248: tovaikutuksena verotuloarvio kasvoi 980 milj. mk. 200 31249: TLJiot ~1. net o- td 31250: lai jlan ptto V 31251: Sekalaisten tulojen tuloennustetta jouduttiin korot- 31252: tamaan lähinnä Sonera-yhtymä Oyj:n osakemyynti- 31253: tulojen perusteella 19 342 milj. mk. Kertomusvuoden 31254: 180 31255: 160 31256: -- V' V"" 31257: ~ 31258: ..,- 31259: budjetoidut tulot yhteensä olivat muutosten jälkeen 140 1 Mu ~t t ~ 31260: "......, (!--/ 1" 31261: 213 053 milj. mk. 120 ~ lL: 31262: Tilinpäätöksen mukaan budjettitalouden tulot oli- iJ'., 31263: vat 213 124 milj. mk, joten tilinpäätös poikkesi budje- 31264: toiduista tuloista 71 milj. mk. Budjettitalouden kas- 31265: 100 31266: 80 31267: """"' 31268: satulot olivat kertomusvuonna 211 719 milj. mk. Ve Otl lot 31269: 60 31270: Valtiontalouden verotulot kasvoivat 6, 7 %. Vero- 31271: jen kasvu oli edelleen vahvaa, vaikka kasvu hidas- 40 31272: tuikin edellisen vuoden 10,3 prosenttiin verrattuna. 20 31273: Lähes kolme neljäsosaa valtiontalouden verotulois- 0 31274: ta muodostuu tuloverosta ja arvonlisäverosta, joi- 31275: den kertymät yhteensä kasvoivat lähes 8 %. Yhtei- 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 31276: söveron kasvu hidastui yli 40 prosentista 10 pro- 31277: senttiin. Valtiontalouden sekalaiset tulot kasvoivat 31278: kertomusvuonna 26 %lähinnä yksityistämistulojen Valtiontalouden kassatulot 1 yhteensä olivat 31279: lisääntymisen vuoksi. Korkotulot ja voiton tulou- 224 678 milj. mk. Valtiontalouden nettolainanotto oli 31280: tukset vähenivät 13 %. Valtiolle takaisin maksetut siten 0 mk. Veroaste kertomusvuonna oli 46,1 %, jo- 31281: lainat kasvoivat 17% rahastojen kohonneen laino- ten veroaste kohosi 0,2 prosenttiyksikköä vuodesta 31282: jen takaisinmaksun vuoksi. 1998. 31283: Talousarviotalouden ulkopuolisten rahastojen tu- 31284: lot ilman lainanottoa olivat 26 031 milj. mk, joten ra- 1 Valtiontalouden kassatulot saadaan, kun talousarviota- 31285: hastojen tulot kasvoivat 14 %vuodesta 1998. Takai- louden kassatuloihin lisätään rahastojen tulot ilman 31286: sin maksettuja lainoja kertyi rahastoille peräti 11 917 suorituksia budjetista ja vähennetään saadusta summasta 31287: milj.mk. rahastojen suoritukset budjettiin. 31288: 31289: 31290: 31291: 6. Verojäämät 31292: 1997 1998 1999 Muutos 31293: 1999/98 31294: Miljoonaa markkaa % 31295: Ennakkovero .............................................. 1 471 1 646 977 -41 31296: Kannassa maksettavat verotusmenettelylain 31297: mukaiset verot ........................................... 11 733 10 880 10 132 -7 31298: Perintö- ja lahjavero .................................... 84 89 110 24 31299: Maksuunpannut työnantajasuoritukset ............ 4 400 3 992 3 951 -1 31300: Muut maksuunr2annut välittömät verot ............ 163 144 131 -9 31301: Välittömät verot yhteensä .......................... 17 851 16 751 15 301 -9 31302: 31303: Maksuunpantu liikevaihtovero/arvonlisävero ... 7 924 7 151 7 202 31304: Muut maksuunr2annut välilliset verot ............... 85 75 86 15 31305: Välilliset verot yhteensä ............................ 8 009 7 226 7 288 1 31306: 31307: Verojäämät yhteensä ................................. 25 860 23 977 22 589 -6 31308: 13 31309: 31310: Verojen kertymiin vaikuttaa myös se, missä mää- huomattavampi tuloverotuksen kannustavuutta sää- 31311: rin edellisellä verovuodella määrätyt verot saadaan televä muutos oli kunnallisverotuksen ansiotulovä- 31312: kannettua. Erääntyneitä veroja oli maksamatta ker- hennyksen laajennus. Ansiotulovähennyksen enim- 31313: tomusvuoden lopussa 22 589 milj. mk, mikä merkit- mäismäärän korotuksen ja muiden muokkausten jäl- 31314: see verojäämien vähenemistä 6 prosentilla vuodes- keen vähennys kohdistui erityisesti pieni- ja keski- 31315: ta 1998. Verojäämien supistumiseen vaikuttaa hyvä tuloisiin, joiden työhön hakeutumisen kannustimet 31316: taloustilanne ja rcaaliaikaisempi ennakonkanto. paranivat. Muutos ei vaikuttanut valtion tuloihin. 31317: Vuoden 1997 lokakuussa a1oitetusta kotitalous- 31318: työn verovähennyskokeilusta saatiin kertomusvuon- 31319: 2.1. 1. Tulon ja varallisuuden perusteella na ensimmäistä kertaa lopullisia verotustietoja vuo- 31320: delta 1998 ja kokeilua jatkettiin vuoden 1999 ajan. 31321: kannettavat verot Kotitalouksien työllistämisen edellytyksiä paranta- 31322: va tuki myönnettiin kotitaloudessa tavanomaisesti 31323: tehtävien hoito- ja kunnossapitotöiden perusteella. 31324: Tulo- ja varallisuusveroa kertyi valtiolle kertomus- Etelä-Suomen, Oulun ja Lapin lääneissä tuki myön- 31325: vuonna yhteensä 61 251 milj. mk. Kertymä kasvoi nettiin verovelvollisille, joiden lopullista verotusta 31326: 8,2 %, mikä merkitsi kasvun tasaantumista edellis- kotitalousvähennys alensi runsaalla 47 milj. markal- 31327: vuoden 13 prosentin tasosta. Verokertymän kasvua la. Vähennyksen saajia oli 19 300 henkilöä. Itä-Suo- 31328: edistivät muun muassa yhteisöveron voimakas kas- men ja Länsi-Suomen lääneissä tuki myönnettiin 31329: vu. Myös luonnollisten henkilöiden ansio- ja pää- suoraan työn suorittaneelle yritykselle palveluiden 31330: omatulot lisääntyivät, mikä näkyi niistä maksettavi- hinnan alentamiseksi. Mainituissa lääneissä yrityk- 31331: en verojen vakaana kasvuna. sille suunnattiin varoja v. 1998 noin 12 milj. mk. Ko- 31332: Tuloverotuksessa kertomusvuonna toteutetut keilulle asetettujen tavoitteiden (työllisyys vaikutuk- 31333: veroperustemuutokset vähensivät valtion tulo- ja set, yrittäjyyden edistäminen ja harmaan talouden 31334: varallisuusveron tuottoa noin 2 mrd. mk, mutta työl- vähentäminen) toteutumisen tutkimista jatketaan. 31335: lisyyden paraneminen ja pääomatulojen kasvu lisä- Yritysten irtaimen käyttöomaisuuden poisto-oi- 31336: sivät tästä huolimatta verokertymää. Valtion tulo- keutta pudotettiin kertomusvuonna 25 prosenttiin. 31337: veroasteikon tulorajoja korotettiin 2 %,jolloin vero- Elinkeinoverotuksessa ei toteutettu muita olennai- 31338: tettavan tulon alaraja nousi 47 000 markkaan. Inflaa- sia muutoksia. Sen sijaan yhteisöveron tuoton ja- 31339: tiotarkistuksen lisäksi valtion tuloveroasteikon mar- kautumista valtion ja seurakuntien kesken muutet- 31340: ginaaliveroprosentteja, ylintä lukuun ottamatta, alen- tiin. Muutoksenjälkeen valtio sai yhteisöveron tuo- 31341: nettiin 0,5 prosenttiyksiköllä. tosta 58 %, kunnat 40% ja seurakunnat 2 %. Ker- 31342: Ansiotuloista tehtäviin verovähennyksiin tehtiin tomusvuonna yhteisöveroa kertyi valtiolle 18,3 mrd. 31343: muutamia muutoksia. Tulonhankkimisvähennyksen mk, kunnille 12,8 mrd. mk ja seurakunnille 0,7 mrd. 31344: enimmäismäärä korotettiin 2 100 markkaan, jolloin mk. Valtion yhteisöverokertymä kasvoi 10 %, mutta 31345: täysimääräinen vähennys toteutui 80 000 markan kunnilla yhteisöveron kasvu jäi selvästi matalammalle 31346: vuosituloilla. Lisäksi työntekijöiden kannustimia tasolle aikaisempina vuosina toteutettujen veronsaa- 31347: hakeutua alueellisesti kauemmas töihin parannettiin jien välistenjako-osuusmuutosten vuoksi. Yhteisö- 31348: laajentamalla vähennyskelpoisten matkakulujen veron täydennysmaksua kertyi toukokuussa yli 6 31349: enimmäismäärä 23 000 markkaan. Myös luovutus- mrd. mk. Täydennysmaksun määrä oli edelleen huo- 31350: voittoverotuksen kaavamaista hankintameno-oletta- mattava, vaikka sen määrä supistuikin kertomusvuot- 31351: maa alennettiin 20 prosenttiin. Tuloveroperusteissa ta edeltäneestä vuodesta. 31352: toteutettiin vielä muutamia muita valtiontaloudelli- Tuloverotuksessa vähennyskelpoinen työnteki- 31353: sesti vähemmänmerkityksellisiä muutoksia, mutta jän työeläkemaksu pysyi ennallaan 4,7 prosentissa, 31354: 31355: 31356: 7. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 31357: 1997 1998 1999 Muutos 31358: 1999/98 31359: Miljoonaa markkaa % 31360: Tulo- ja varallisuusvero .............................................. .. 50 086 56 632 61 251 8 31361: Korkotulojen lähdevero .............................................. .. 1 001 687 557 -19 31362: Perintö- ja lahjavero ................................................... . 1 459 1689 1 910 13 31363: Yhteensä ................................................................. . 52 546 59 008 63 718 8 31364: 14 31365: 31366: 8. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 31367: 1997 1998 1999 Muutos 31368: 1999/98 31369: Miljoonaa markkaa % 31370: Arvonlisävero ........................................................ .. 45 599 49 660 53 329 7 31371: Vakuutusmaksuvero ............................................... .. 1 637 1 742 1 855 6 31372: Apteekkimaksut ...................................................... . 426 449 470 5 31373: Yhteensä ............................................................. .. 47 661 51 852 55 654 7 31374: 31375: 31376: 31377: 31378: mutta palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua verosta 2 400 milj. mk ohjattiin suoraan Kansanelä- 31379: alennettiin 1,4 prosentista 1,35 prosenttiin. kelaitokselle. 31380: Vuoden 1998 tuloihin kohdistunut lopullinen ve- Olennainen sisämarkkinoiden tehokkuutta lisää- 31381: rotus valmistui ajallaan lokakuun lopussa 1999. Hen- vä veroperustemuutos oli kertomusvuonna jäsen- 31382: kilöasiakkaiden veroista ansiotuloveroja oli 102 mrd. valtioiden välisen matkustajaliikenteen verovapaan 31383: mk ja pääomatuloveroja 5,8 mrd. mk. Edelliseen vuo- myynnin muuttuminen valmiste- ja arvonlisäve- 31384: teen verrattuna ansiotuloverot nousivat 5,4 % ja rovelvolliseksi toiminnaksi. Muutos tapahtui ker- 31385: pääomatuloverot nousivat 20,5 %. Yhteisöveron tomusvuoden heinäkuun alusta lähtien. Arvonlisä- 31386: määrä oli lopullisen verotuksen mukaan 26 mrd. mk verotuksessa jäsenvaltioiden välisessä liikenteessä 31387: v. 1998. Henkilöasiakkaille ja yhteisöille palautettiin olevien lentokoneiden ja laivojen muonitus säilyi 31388: liikaa kannettuja ennakoita yhteensä 6, 7 mrd. mk ja kuitenkin entiseen tapaan verottamattomana. Muu- 31389: jäännösveroina kannettavaksijäi yhteensä 8,2 mrd. toksella ei ollut vaikutusta Ahvenanmaan maakun- 31390: mk. nan ja muiden EU-jäsenvaltioiden väliseen matkus- 31391: Korkotulojen lähdeveroon ei tehty veroperuste- tajaliikenteeseen. Verovapauden päättyminen ei 31392: muutoksia, mutta matalan korkotason ja talletuskan- myöskään vaikuttanut yhteisön ulkopuolelle mat- 31393: nan vähenemisen vuoksi verokertymä pieneni 19% kustavan henkilön oikeuteen ostaa valmiste- ja 31394: vuodesta 1998. Perintö- ja lahjaveron tuotto jatkoi arvonlisäverovapaita sekä tullittornia tavaroita. Vero- 31395: kertomusvuonna voimakasta, 13 prosentin, kasvua. vapaan myynnin vaikutus valtiontalouteen arvioi- 31396: tiin verraten neutraaliksi, mutta muutoksella saattaa 31397: olla valtion tuloja kasvattava vaikutus. 31398: 2.1.2. Liikevaihdon perusteella kannettavat Oma-aloitteisesti maksettua alkutuottajien arvon- 31399: lisäveroa kertyi kertomusvuonna 1 652 milj. mk. Al- 31400: verot ja maksut kutuottajille palautettiin veroa 452 milj. mk. Kunnille 31401: palautettiin veroUoman toiminnan hankintoihin si- 31402: Arvonlisäveroa kertyi 53 329 milj. mk, mikä mer- sältyvää arvonlisäveroa 4 866 milj. mk, joka peritään 31403: kitsi kertymän 7,4 prosentin kasvua vuoteen 1998 valtiolle kokonaisuudessaan takaisin v. 2000. Vuon- 31404: verrattuna. Arvonlisäverokertymää kasvattivat eri- na 1998 kunnille palautetuista määristä (4 684 milj. 31405: tyisesti talonrakennustoiminta, teleliikenteen kasvu mk) perittiin takaisin 97,6 %. Valtion tilinpäätöksen 31406: ja yksityisen kulutuksen rakenteen painottuminen sekalaisiin tuloihin kirjattiin takaisin perittäviä arvon- 31407: kestokulutushyödykkeisiin, mm. henkilöautoihin. lisäveropalautuksia 4 570 milj. mk. 31408: Yksityisen kulutuksen nimellinen vuosikasvu oli Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava veroker- 31409: kertomusvuonna noin 5 %. Kannetusta arvonlisä- tymä kasvoi kertomusvuoden aikana 6 %. Apteekki- 31410: 31411: 9. Valmisteverot 31412: 1997 1998 1999 Muutos 31413: 1999/98 31414: Miljoonaa markkaa % 31415: Tupakkavero ........................................................... . 3 252 3 376 3 367 -0 31416: Alkoholijuomavero ................................................... . 7 160 7187 7 454 4 31417: Polttoainevero ......................................................... . 13 896 15 306 15 765 3 31418: Muut valmisteverot ................................................... . 331 364 377 3 31419: Yhteensä ............................................................... . 24 640 26 233 26 962 3 31420: 15 31421: 31422: en liikevaihdon perusteella määräytyvät apteekki- neet valtiontalouteen. Polttoaineveroa kertyi valtiolle 31423: maksut kasvoivat puolestaan 5 %. Verokertymät kaikkiaan 15 765 milj. mk, mikä merkitsi vain 3 pro- 31424: noudattivat siten tasaisesti yksityisen kulutuksen sentin kasvua vuoteen 1998 verrattuna. Kertymästä 31425: kasvua kertomusvuonna. Kummankaan veromuodon 13 181 milj. mk kertyi nestemäisten polttoaineiden 31426: veroperusteita ei muutettu. valmisteveroistaja 2 584 milj. mk kertyi energia ve- 31427: roina. Energiaverojen kertymä kasvoi 6 % vuodesta 31428: 1998. Kertomusvuoden keskeinen, valtion tuloihin 31429: 2.1.3. Valmisteverot vaikuttanut piirre oli polttoaineiden hinnan kova 31430: nousu, mikä vähensi polttoaineiden kysyntää ja polt- 31431: toaineverokertymää. 31432: Valmisteveroissa ei toteutettu kertomusvuonna 31433: juurikaan veroperustemuutoksia. Tupakkaveron 31434: tuotto pysyi melko samalla tasolla kuin kertomus- 2.1.4. Muut verot 31435: vuotta edeltäneenä vuonna, verokertymä laski kui- 31436: tenkin 0,3 %. Muutos on vähäinen, mutta se indikoi- Leimaverolaista oli kertomusvuonna voimassa 31437: nee tupakan verouoman kulutuksen kasvua, eli ve- enää leimaverolain menettelysäännökset sekä toimi- 31438: ropohjan heikentymistä. Myös makeisveron tuotto tuskirjaleimaveroa koskevat säännökset. Säännök- 31439: laski kertomusvuonna. Muutoksen aiheutti vuoden sillä ei ollut käytännössä merkitystä verotuoton kan- 31440: 1998 poikkeuksellisen korkea taso. nalta, mutta momentilta suoritettavien edelliseen 31441: Alkoholijuomaveroa kertyi kertomusvuonna 7 454 vuoteen kohdistuvien leimaveropalautusten määrä 31442: milj. mk, mikä merkitsi tuoton 3, 7 prosentin kasvua. kasvoi huomattavasti. Leimaverokertymä jäi nega- 31443: Veroperusteissa ei tapahtunut muutoksia. Kertomus- tiiviseksi ja oli kertomusvuonna -69 milj. mk. 31444: vuotta edeltänyttä vuotta nopeampaan kasvuun Autoverolakia tarkennettiin lähinnä käytettynä 31445: vaikutti mm. alkoholijuomien hyvä kesämyynti. Myös maahan tuotavien ajoneuvojen verotuksen osalta, 31446: alkoholijuomien verovapauden poistuminen toiseen mutta muutoksilla ei arvioitu olevan olennaisia val- 31447: EU-jäsenmaahan matkustaviita hen:<ilöiltä yhteisön tiontaloudellisia tuottovaikutuksia. Autoverokerty- 31448: sisäisillä lennoilla, merimatkoilla ja lentokent- mä oli kertomusvuonna 6 115 milj. mk, mikä merkitsi 31449: tämyymälöistä saattoi lisätä valtion tuloja loppu- kertymän 16,3 prosentin kasvua vuoteen 1998 ver- 31450: vuonna. Tätäjohtopäätöstä tukee alkoholijuomave- rattuna. Verokertymän kasvuun vaikutti autojen 31451: ron tuoton kuukausikehitys, joka nousi syyskuussa myynnin voimakas lisääntyminen. Varainsiirtoveroa 31452: lähes neljän prosentin kasvuun alkuvuoden hitaan kertyi 2 584 milj. mk. Veron tuottoa lisäsivät asunto- 31453: kasvun jälkeen. ja kiinteistökaupan kasvu sekä valtionyhtiöiden yk- 31454: Virvoitusjuomaveron veroperusteissa ei tehty sityistämisoperaatioista maksettava varainsiirtove- 31455: olennaisia veroperustemuutoksia. Veron tuotto kas- ro. Jäteverokertymän kasvujatkoi vahvaa kasvuaan. 31456: voi kuitenkin 8,5 %vuoden 1998 matalan tason jäl- Kertomusvuonna huoltovarmuusrahastoon tuloutet- 31457: keen. tavaahuoltovarmuusmaksuakertyi 293 milj. mk. Öl- 31458: Myöskään polttoaineveron veroperusteissa ei jynsuojelu- ja palosuojelurahastoihin kertyi veron- 31459: tehty olennaisia muutoksia, jotka olisivat vaikutta- luonteisia maksuja 35 milj. mk kumpaankin. 31460: 31461: 31462: 31463: 31464: 10. Muut verot ja veronluonteiset tulot 31465: 1997 1998 1999 Muutos 31466: 1999/98 31467: Miljoonaa markkaa % 31468: Tuontitulli ............................................................... . 4 31469: Leimavero .............................................................. . 781 255 -69 31470: A~~rn ................................................................ . 4 210 5 259 6 115 16 31471: Moottoriajoneuvovero ............................................... . 979 1 042 1 101 6 31472: Varainsiirtovero ....................................................... . 1 727 2 535 2 584 2 31473: Ajoneuvovero .......................................................... . 1 129 1 198 1 245 4 31474: Muut ...................................................................... . 830 946 985 4 31475: Yhteensä ............................................................... . 9 660 11 235 12 962 6 31476: 16 31477: 31478: 11. Muut tulot 31479: 1997 1998 1999 Muutos 31480: 1999/98 31481: Miljoonaa markkaa % 31482: Sekalaiset tulot ......................................................... . 31 684 37 203 46 886 26 31483: -osuus veikkausvoittovaroista 11 ............................... . 3 657 3 862 4 017 4 31484: - valtiolle tilitettävät veronlisäykset ja viivekorot .......... . 333 331 305 -8 31485: -muut ................................................................. .. 28 027 33 010 42 564 29 31486: Korkotulot ja voiton tuloutukset ................................... . 7 034 7 960 6 896 -13 31487: Valtiolle takaisin maksettavat lainat ............................. . 8 412 10 752 12 600 17 31488: Yhteensä ................................................................ . 47130 55 916 66 382 19 31489: ' 1Valtion osuus veikkausvoittovaroista, raha-arpajaisten voittovaroista ja vedonlyönnistä hevoskilpailuissa saadusta tulosta sekä 31490: Raha-automaattiyhdistyksen tuotto. 31491: 31492: 31493: 31494: 31495: 2.1.5. Muut tulot tuskustannuksista sisältyvät sekalaisiin tuloihin. 31496: Sekalaisiin tuloihin sisältyi yksityistämistulojen li- 31497: säksi esimerkiksi siirtoa valtion eläkerahastosta 7,8 31498: Vuonna 1999 verot muodostivat 70 % valtionta- mrd. mk, tuloja rahoitusmarkkinoiden vakautta- 31499: louden tuloista. Kertomusvuotta edeltäneenä vuon- misesta (pankkien pääomatuen takaisinmaksut) 2,1 31500: na osuus oli 73 %, joten verojen suhteellinen osuus mrd. mk ja kunnilta takaisin perittäviä arvonlisä- 31501: kaikista valtiontalouden tuloista aleni hieman. Val- veropalautuksia 4,6 mrd. mk. Raha-automaattiyhdis- 31502: tiontalouden tuloilla rahoitettiin valtiontalouden tyksen siirto budjettiin oli 1,9 rnrd. mk ja valtion osuus 31503: menoista (ml. nettokuoletukset) 99,5 %, eli valtion- veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista oli 2,2 31504: talous oli lähes tasapainossa. Tulojen ja menojen mrd.mk. 31505: välinen suhdeluku on kohonnut nopeasti 1990-lu- Euroopan unionilta valtiontalouteen ohjautui tu- 31506: vun matalan tason jälkeen. Esimerkiksi v. 1994 tuloil- lonsiirtoja yhteensä 5 677 milj. mk. Muun muassa 31507: la rahoitettiin menoista vain 68 %. Valtiontalouden Euroopan aluekehitysrahastosta saatavat tulot oli- 31508: nettokuoletukset olivat kertomusvuonna 20,3 mrd. vat 966 rnilj. mk, EU:n maatalouden ohjaus- ja tukira- 31509: mk haston tulot olivat ohjausosastosta 432 milj. mk ja 31510: Verotulojen lisäksi valtiontalouteen (talousarvio- tukiosastosta 2 602 milj. mk. Euroopan sosiaalirahas- 31511: talous ja rahastot) kertyi lähes 66,4 mrd. mk muita tosta saadut tulot olivat 442 milj. mk. Maatalouden 31512: tuloja. Muut tulot lisääntyivät kertomusvuonna noin interventiorahasto sai EU:lta tuloja yhteensä 795 milj. 31513: 19 %, mikäjohtui muun muassa valtionyhtiöiden osa- mk 31514: kemyyntitulojen kasvusta. Osakemyyntituloja ker- Talousarviotalouteen kertyi korkotuloja ja voiton 31515: tyi 21,1 mrd. mk lähinnä Sonera-yhtymä Oyj :n myyn- tuloutuksia 3 942 milj. mk ja rahastotalouteen 3 593 31516: nistä, kun kertomusvuotta edellisenä vuonna yksi- milj. mk. Sulauttamalla edellä mainituista eristä kes- 31517: tyistämistuloja kertyi 11,1 mrd. mk. Valtiontalouden kinäiset siirrot pois saadaan valtiontalouden korko- 31518: muita tuloja ovat sekalaiset tulot (esimerkiksijulki- tulot ja voiton tuloutukset, joiden määrä oli kassa- 31519: sista palveluista perittävät maksut ja EU:lta saadut laskelman mukaan 6 896 milj. mk. Korkotulot ja voi- 31520: tulot), korko- ja osinkotulot sekä valtiolle takaisin ton tuloutukset supistuivat siten 13 %. Valtion kes- 31521: maksetut lainat. kimääräinen kassa oli kertomusvuonna 35,5 mrd. mk. 31522: Suomi kerää tullit ja maatalousmaksut suoraan Korkotuottoa kertyi yli päivittäisen tarpeen olleille 31523: EU:Ile. Suomi saa kuitenkin vähentää 10% EU:Ile kassareserveille 1 201 milj. mk. Osinkotuloja kertyi 31524: kannetuista tuloista Suomelle aiheutuvien keruukus- valtiolle 2 114 milj. mk, mikä merkitsi osinkotulojen 31525: tannusten kattamiseen. Tämä Euroopan unionin tra- supistumista 30 prosentilla vuodesta 1998. 31526: ditionaalisten varojen kantopalkkio, kertomusvuon- Valtiontalouden takaisin maksetut lainat nousi- 31527: na 85 milj. mk, ohjautuu budjetin sekalaisiin tuloihin. vat 12 600 rnilj. markkaan. Summasta 683 rnilj. mk oh- 31528: EU:lle tilitettäviä tulleja ja maatalousmaksuja kertyi jautui talousarviotalouteen ja 11 917 milj. mk talous- 31529: kertomusvuonna kantopalkkion lisäksi 762 milj. mk. arvion ulkopuolisille valtion rahastoille. Rahastoille 31530: Julkisista palveluista perittäviä maksuja ovat muun takaisin maksettavat lainat nousivat kertomusvuon- 31531: muassa tulot poliisin myöntämistä luvista, tervey- na 19,5 %. Ydinjätehuoltorahaston antamien laino- 31532: denhuollon maksutulot ja erilaiset liikenteeseen liit- jen takaisinmaksujen määrä oli kertomusvuonna 3 998 31533: tyvät maksut. Myös kuntien, seurakuntien ja Kan- rnilj. mk, asuntorahaston 7 201 milj. mk ja maatilatalo- 31534: saneläkelaitoksen maksamat osuudet valtion vero- uden kehittämisrahaston 718 milj. mk. 31535: 17 31536: 31537: 2.2. VALTION MENOT 31538: 31539: Valtiontalouden kassamenot olivat kertomus- Kulutusmenot 31540: vuonna 205,4 mrd. mk. Menot kasvoivat käyvin 31541: hinnoin vain V2 % edellisestä vuodesta. Valtion Valtion kulutusmenot kasvoivat nimellisesti va- 31542: menot ovat tiettyä aaltoitua lukuun ottamatta py- jaa 2 %, mutta pysyivät reaalisesti edelliseen vuo- 31543: sytelleet käyvin hinnoin lähestulkoon paikallaan teen verrattuna ennallaan. Lähes puolet valtion 31544: aina vuodesta 1992 alkaen, jolloin laajamittaiset kulutusmenoista on palkkoja, sosiaalivakuutus- 31545: säästötoimet varsinaisesti aloitettiin. Reaalisesti maksuja ja muita henkilöstömenoja. Kertomus- 31546: menot ovat siten supistuneet noista ajoista sel- vuonna oli voimassa vuoden 1997 joulukuussa 31547: västi. Viime vuosikymmenen alkupuoliskolla mak- tehty tulopoliittinen sopimus kaudeksi 1.1.1998- 31548: settiin mittavasti pankki tukea, mikä nosti tuolloin 15.1.2000. Virka- ja työehtosopimuksiin sisältyivät 31549: menojen tasoa. Samoihin aikoihin alkoi valtion 1,8 prosentin yleiskorotukset vuodelle 1999. Val- 31550: korkomenojen voimakas kasvu, mikä pysähtyi vas- tion henkilöstön ansiotasoindeksin arvioidaan 31551: ta kertomusvuonna. Säästötoimien ohella viime nousseen v. 1999 keskimäärin 2,2 %, josta neljä 31552: vuosikymmenen puolivälin tienoilla alkanut erit- viidesosaa aiheutui sopimuskorotuksista ja viides- 31553: täin suotuisa talouskasvu on auttanut pitämään osa sopimuksen soveltamisesta ja rakennemuu- 31554: valtion menojen kehityksen hallinnassa. Työttö- toksista. Valtion työvoimakustannukset yhteen- 31555: myyssidonnaiset tulonsiirrot, lähinnä työttömyys- sä, mm. palkat ja sosiaalivakuutusmaksut, olivat 31556: korvaukset, kääntyivät laskuun jo vuoden 1994 kertomusvuonna ennakkotietojen mukaan 24,8 31557: lopulla. mrd. mk, ja niiden kasvu 2,2 %. Palkkasumma eli 31558: 31559: 31560: 31561: 31562: 12. Menoarvio sekä menot tilinpäätöksen ja talousarviotalouden kassalaskelman mukaan 1999 31563: Esitys Hyväksytty Hyväksytyt Menoarviot Tilinpäätös Kassa- 31564: meno- menoarvio lisäykset ja yhteensä laskelma 1l 31565: arvioksi vähennykset 31566: Miljoonaa markkaa 31567: 21 Pl. Tasavallan presidentti .................... 48 46 0 46 45 44 31568: 22 Pl. Eduskunta ................................... 345 330 0 330 321 319 31569: 23 Pl. Valtioneuvosto ............................. 211 211 0 211 211 209 31570: 24 Pl. Ulkoasiainministeriön hallinnonala .... 3 542 3 536 230 3 766 3 652 3 734 31571: 25 Pl. Oikeusministeriön hallinnonala ........ 3 121 3 129 15 3144 3 121 3124 31572: 26 Pl. Sisäasiainministeriön hallinnonala .... 6199 6 243 342 6 585 6 576 6 743 31573: 27 Pl. Puolustusministeriön hallinnonala .... 9 028 8 988 237 9 225 9 230 9 719 31574: 28 Pl. Valtiovarainministeriön hallinnonala 28 055 28 063 2 044 30107 29 901 30 487 31575: 29 Pl. Opetusministeriön hallinnonala ........ 26 636 26 640 249 26 889 26 645 27 474 31576: 30 Pl. Maa- ja metsätalousministeriön 31577: hallinnonala ................................. 12 016 12 022 400 12 421 12 374 12 580 31578: 31 Pl. Liikenneministeriön hallinnonala ....... 7 210 7 287 259 7 546 7 485 7 721 31579: 32 Pl. Kauppa- ja teollisuusministeriön 31580: hallinnonala ................................. 4 519 4 536 385 4 921 4 818 5 164 31581: 33 Pl. Sosiaali- ja terveysministeriön 31582: hallinnonala ................................. 43 283 43 513 -1 107 42 406 41 930 42 008 31583: 34 Pl. Työministeriön hallinnonala ............. 10 956 11 539 822 12 361 12 105 12 647 31584: 35 Pl. Ympäristöministeriön hallinnonala .... 3 553 3 554 408 3 962 3 959 3 974 31585: 36 Pl. Valtionvelka ................................. 28 388 28 862 20 270 49 132 49 341 49 341 31586: Yhteensä ............................................ 187 111 188 498 24 554 213 052 211 713 215 288 31587: 'l liman varastojen muutoksia. 2 milj. mk. 31588: 18 31589: 31590: varsinaiset palkkamenot ilman sosiaalivakuutus- sentin mm. työttömyysturvamenojen alentumisen 31591: maksuja oli 19,3 mrd. mk. Valtion budjettitalouden vuoksi. Valtion maksamat peruspäivärahat, työ- 31592: henkilöstön määrä pysyi ennallaan ja oli noin markkinatuki ja ansioturvan rahoitusosuus yh- 31593: 124 900 henkeä. teensä vähenivät 5 %; näiden osuus kotitalouksi- 31594: Valtion eläkemenot ovat kasvaneet jatkuvasti en valtionavuista aleni alle neljännekseen, 8,7 mrd. 31595: verrattain tasaisesti, ja kertomusvuonna niiden markkaan. 31596: nimellinen kasvu oli 3,8 %. Eläkkeiden lukumäärä Valtionosuudet kansaneläke- ja sairausvakuu- 31597: nousi 3 % (ks. liite 8). Puolustusvoimien materiaa- tusmenoista vähenivät ! 1/2 %, vaikka palkansaa- 31598: lihankintojen menot vähenivät v. 1999 viidennek- jan ja eläkkeensaajan sairausvakuutusmaksuja 31599: sen kolmen vuoden reippaan kasvun jälkeen. Näi- alennettiin kertomusvuonna. Kansaneläkelaitok- 31600: den menojen muutos voi vaihdella vuosittain suu- sen maksutulojen kehitys oli vahvaa talouskas- 31601: resti ajoitustekijöiden vuoksi. Viime vuosina eten- vun ansiosta, ja valtion takuusuoritusta voitiin 31602: kin torjuntahävittäjähankintojen maksatukset ovat pienentää. 31603: vaikuttaneet tähän. Kertomusvuonna lentokalus- Tulonsiirrot ulkomaille pysyivät suurina Euroo- 31604: ton hankintoihin käytettiin 2,7 mrd. mk, yli kolme pan unionille maksettavien maksujen lisääntymi- 31605: neljäsosaa kaikista materiaalihankinnoista (mm. sen vuoksi. EU :!ta saadut tulot kasvoivat myös, 31606: hävittäjähankinnoista enemmän luvussa 3.5. Puo- jolloin nettomaksut EU:lle supistuivat hieman (ks. 31607: lustusministeriön hallinnonala). taulukko 16). Varsinaiset kehitysyhteistyömenot 31608: kasvoivat 6% runsaaseen 1,7 mrd. markkaan. 31609: Siirtomenot 31610: Sijoitusmenot 31611: Kertomusvuonna valtion menoista melko tar- 31612: koin puolet käytettiin erilaisiin siirtomenoihin: Reaali-investoinnit vähenivät talousarvioluo- 31613: valtion suoraan maksamiin tulonsiirtoihin ja elin- kituksen mukaan jyrkästi, lähes viidenneksen. 31614: keinotukeen sekä kuntien palvelutoimintojen me- Syynä tähän oli valtion rakennustoiminnan liike- 31615: nojen ja sosiaaliturvarahastojen maksamien tulon- laitostaminen vuoden alusta lukien, jolloin mm. 31616: siirtojen rahoitukseen. talonrakennusinvestoinnit siirtyivät uuden liike- 31617: Kuntien valtionapujen useita vuosia jatkunut laitoksen, Valtion kiinteistölaitoksen vastuulle ta- 31618: supistuminen lähes pysähtyi v. 1999, kun aiempi- lousarvion ulkopuolelle. Suuri yksittäinen maa- ja 31619: en säästöohjelmien vaikutus päättyi. Valtionapu- vesirakennuskohde Järvenpää-Lahti moottoritie 31620: ja vähensi edelleen jonkin verran asumistuen ja rakennettiin yksityisellä rahoituksella jälkirahoi- 31621: toimeentulotulotuen yhteensovittaminen, mikä tusmenettelyä käyttäen, ja tie saatiin valmiiksi ker- 31622: toisaalta lisäsi valtion suoria asumistukimenoja tomusvuoden syksyllä. Rakennustyöstä ei aiheu- 31623: (enemmän luvussa 3.13. Ympäristöministeriön hal- tunut vielä kertomusvuonna budjettiin mainitta- 31624: linnonala). Kuntien valtionapuja lisäsi 0,6 mrd. mk via kustannuksia, ylläpitokustannusten ja yksi- 31625: niihin tehty täysimääräinen 2,5 prosentin indeksi- tyisrahoitussopimuksesta aiheutuvien menojen 31626: tarkistus. Elinkeinotuki kasvoi 4 %. Viljelijöille maksut alkavat v. 2000. Budjetin taloustoimiluoki- 31627: maksetut maatalouden tulotuet kasvoivat runsaan tuksessa valtaosa kone- ja laiteinvestoinneista si- 31628: prosentin. EU:n rahoittama osuus kasvoi, mutta sältyy toimintamenoihin (kulutusmenoihin). Kan- 31629: kansallinen rahoitus supistui hieman. Valtionta- santalouden tilinpidon mukaan valtion investoin- 31630: kuu- ja vientitakuukorvaukset jäivät vähäisiksi. nit yhteensä vähenivät kiintein hinnoin kym- 31631: Valtionavut kotitalouksille supistuivat vajaan pro- menyksen. Valtion finanssisijoitukset vähenivät 31632: 31633: 31634: 13. Valtiontalouden kassamenot menolajeittain 31635: 1997 1998 1999 Muutos,% Jakauma 31636: Miljoonaa markkaa 1999/98 1999,% 31637: Kulutusmenot ................................ 54 596 55 227 56 243 1,8 27,4 31638: Siirtomenot ................................... 101 947 102 878 103 618 0,7 50,4 31639: Reaalisijoitukset ............................. 3 316 3 451 2 834 -17,9 1,4 31640: Muut menot yhteensä ..................... 24 636 31 525 31 438 -0,3 15,3 31641: Menot pl. finanssisijoitukset .............. 184 496 193 081 194 132 0,5 94,5 31642: 31643: Finanssisijoitukset .......................... 10 542 11 543 11 310 -2,0 5,5 31644: Yhteensä ..................................... 195 038 204 624 205 442 0,4 100,0 31645: 19 31646: 31647: Kuvio 5. pari prosenttia. Aravalainojen maksatukset vähe- 31648: nivät yli kolmanneksella 3,5 mrd. markkaan. Myös 31649: BRUTTOKANSANTUOTTEEN JA kertomusvuonna myönnetyt uudet asuntolainat 31650: VALTION MENOJEN MUUTOKSET vähenivät selvästi, noin viidenneksen. Muut fi- 31651: % kiintein hinnoin nanssisijoitukset kasvoivat tuntuvasti kertomus- 31652: 20 vuonna perustetun uuden valtion kiinteistöyhti- 31653: lfalti on ta louc en ön, Kapiteeli Oy:n osakeostojen vuoksi. Yhtiölle 31654: / ka ssar ~enct myönnettiin myös pääomalainaa. 31655: 15 f..-1 / ilman kuc letu sia 31656: 31657: 10 31658: 1\ k 31659: ml. ank ituk) 31660: Muutmenot 31661: 31662: Valtion korkomenot vähenivät Y2 %. Korkome- 31663: 31664: 5 1 _, r !--... 31665: not on merkitty budjettiin vuodesta 1997 alkaen 31666: nettomääräisinä. Maksettuja korkomenoja vähen- 31667: 31668: /"' 31669: 1 täviä nettoutuseriä ovat emissiovoitot (lainan ni- 31670: \ J 1//V\ melliskoronja markkinakoron erotus) sekä saadut 31671: 31672: Yv 31673: '\. korkotulot. Korkomenoihin sisällytetään myös nii- 31674: 0 31675: \ V ~ 31676: \ 1 tä lisäävät pääomatappiot, joita voi syntyä kon- 31677: versioiden tai lainan ennenaikaisen takaisinmak- 31678: -5 sun yhteydessä. Bruttomääräisinä korkomenot 31679: 1\ 31680: V 31681: 3rut oka sar tuo e V (ns. kuponkikorot) vähenivät lähes 11 %. Netto- 31682: määräisenä korkomenojen vähennys jäi hyvin pie- 31683: -10 neksi, kun erityisesti emissiovoitot supistuivat 31684: 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 edellisvuodesta (ks. luku 2.4. Valtionvelka). 31685: 31686: 31687: 31688: 31689: 2.3 VALTIONTALOUDEN TASAPAINO 31690: 31691: Vuoden 1999 talousarvioesityksen ylijäämä (tu- tiin lisätalousarvioihin vajaa 3 mrd. mk (ks. luku 31692: lot miinus menot ilman nettokuoletuksia) oli 0,3 2.1. Valtion tulot). Lisätulojen ansiosta nettokuo- 31693: mrd. mk. Eduskuntakäsittelyssä esityksen meno- letuksia voitiin lisätä lisätalousarvioissa yhteensä 31694: jen loppusumma nousi 1,4 mrd. mk aiheutuen osit- 19,5 mrd. markalla, kun varsinaisessa talousarvi- 31695: tain teknisistä syistä ja vuoden 1998 lisätalousar- ossa hyväksytty määrä oli vain 250 milj. mk. On 31696: vion aiheuttamista korjaustarpeista. Kun tulot nou- huomattava, että jo vuoden 1999 varsinainen ta- 31697: sivat saman verran, alijäämä pysyi lähes esityk- lousarvio oli ensi kertaa ylijäämäinen lähes kym- 31698: sen suuruisena. Hyväksytyn talousarvion tulot, pl. meneen vuoteen, ja ylijäämä siis kasvoi vuoden 31699: lainanotto, olivat lähes 9 %suuremmat kuin edel- mittaan jopa historiallisesti merkittävän suureksi 31700: lisen vuoden varsinaisessa talousarviossa. Talous- pääasiassa yksityistäruistulojen ansiosta. 31701: arvion menot sen sijaan olivat 0,2 % pienemmät Tilinpäätöksen mukaan valtion tulot ilman lai- 31702: kuin vastaavasti edellisenä vuonna. nanottoa olivat 0,1 mrd. mk suuremmat kuin bud- 31703: Kertomusvuonna annettiin kaksi lisätalousar- jetoidut, ja menot (ilman nettokuoletuksia) vas- 31704: viota, joihin merkittiin lisämäärärahoja, ilman net- taavasti 1,6 mrd. mk pienemmät. Tilinpäätöksen 31705: tokuoletuksia, yhteensä 5,1 mrd. mk. Menojen li- mukainen rahoitusylijäämä oli siten 1,7 mrd. mk 31706: säyksestä neljännes aiheutui em. uuden kiinteis- suurempi kuin budjetoitu eli 21,4 mrd. mk. Netto- 31707: töyhtiön peruspääomamenoista. Muita suurempia kuoletukset olivat tilinpäätöksen mukaan 20,0 mrd. 31708: menokohteita olivat EU:n osittain rahoittamien mk. 31709: rakenne- ja aluekehitysohjelmien ja sosiaalirahas- Talousarviotalouden kassatulot ilman netto- 31710: ton hankkeiden rahoitus. Lisätalousarvioissa tu- lainanottoa olivat 0,8 mrd. mk pienemmät kuin ti- 31711: loihin budjetoitiin yhteensä 24,6 mrd. markan lisä- linpäätöksen mukaiset tulot, mikä aiheutui lähin- 31712: tulot. Tästä 18,6 mrd. mk kertyi lähinnä Sonera- nä siirrettyjen määrärahojen ja menorästien peruu- 31713: yhtymä Oyj:n osakkeiden myynnistä kertomus- tuksista, joita ei lueta kassatuloiksi. Kassamenot 31714: vuoden loppupuolella. Lisäksi verotuloja kirjat- nousivat 3,5 mrd. mk tilinpäätöksen menoja suu- 31715: 20 31716: 31717: remmiksi. Tämä aiheutui edellisiltä vuosilta siirty- Ia, rahastot mukaan luettuina, nettokuoletukset oli- 31718: neiden menojen maksatuksista (menorästienja siir- vat 20,3 mrd. mk. Osakemyyntitulojen käyttämi- 31719: tomäärärahojen kannan supistuminen, ks. liite 2. nen pääasiassa velan lyhentämiseen ei vaikutta- 31720: Talousarvion toteutuminen v. 1999). Talousarviota- nut valtion nettovarallisuuteen, mutta taseiden 31721: louden kassatulot kasvoivat 10V2 %; ilman osake- loppusummat alenivat näiltä osin. 31722: myyntituloja kasvu oli 5,5 %. Kassamenot ilman Valtiontalouden rahoitusaseman "peruskehi- 31723: nettokuoletuksia lisääntyivät 1112 %. Talousarvio- tys" kertomusvuonna osoittautui hieman parem- 31724: talouden ylijäämä oli 16,5 mrd. mk. maksi kuin talousarviota laadittaessa ennakoitiin. 31725: Valtiontalouden kassatuloihin ja -menoihin Keskeisenä syynä tähän oli ennakoitua suurempi 31726: sisällytetään talousarviotalouden lisäksi talousar- 31727: vion ulkopuoliset valtion rahastot. Rahastojen tulot 31728: lisääntyivät 14 %mm. lainojen takaisinmaksujen 15. Valtiontalouden tasapaino 31729: kasvun vuoksi. Rahastojen menot kasvoivat pari 31730: 1997 1998 1999 31731: prosenttia, ja rahastojen talous oli selvästi ylijää- 31732: Miljoonaa markkaa 31733: mäinen (taulukko 15). Koko valtiontalouden kas- 31734: satulot olivat 224,7 mrd. mk, ja ne kasvoivat 10 % Talousarviotalous 31735: vuodesta 1998. Menot olivat yhteensä 205,4 mrd. Tulot ilman rahoitus- 31736: mk. Ne lisääntyivät nimellisesti vain 1/2% ja supis- taloustoimia .................... 170 522 191 553 211 036 31737: tuivat reaalisesti hieman. Valtiontalouden kassa- Menot ilman rahoitus- 31738: perusteinen ylijäämä oli kertomusvuonna 19,2 mrd. taloustoimia .................... 184 768 191 370 192 517 31739: mk. Ylijäämä oli suurempi kuin koskaan 1960-lu- 31740: Tuloylijäämä (+) ............. -14 246 183 18 519 31741: vulta alkaen. Myös kansantuotteeseen suhteutet- 31742: tuna ylijäämä oli poikkeuksellisen suuri eli 2,7 %, 31743: Takaisin maksettavat lainat 976 776 683 31744: ja aiemmin vain v. 1973 ylijäämä oli suhteellisesti 31745: Lainananto ja muut 31746: samaa suuruusluokkaa. Ylijäämä käytettiin lähin- 31747: finanssisijoitukset ............ -1 430 -1 373 -2 746 31748: nä velan lyhentämiseen,ja valtiontalouden taso!- 31749: Finanssisijoitukset, netto ... -454 -596 -2 063 31750: Nettorahoitustarve (-) ..... -14 700 -414 16 456 31751: 14. Talousarvion ulkopuoliset valtion rahastot 31752: Rahastotalous 31753: 1997 1998 1999 31754: Miljoonaa markkaa Tulot ilman rahoitus- 31755: Verotulot 11 .......................... 287 328 363 taloustoimia .................... 14 726 12 872 14 114 31756: Sekalaiset tulot .................... 3 678 2 851 3 124 Menot ilman rahoitus- 31757: Eläkemaksut ....................... 5 447 5 269 6 389 taloustoimia .................... 11 751 12 643 14 687 31758: Korkotulot ........................... 3 877 3 604 3 593 Tuloylijäämä (+) .............. 2 975 228 -573 31759: Siirrot talousarviosta ............. 1 438 820 645 31760: Takaisin maksettavat lainat 7 436 9 976 11 917 31761: Tulot pl. rahoitustaloustoimet 14 726 12 872 14 114 31762: Lainananto ja muut 31763: Lainojen takaisinmaksut ........ 7 436 9 976 11 917 31764: finanssisijoitukset ............ -9 112 -10 171 -8 564 31765: Tulot yhteensä .................. 22162 22 847 26 031 Finanssisijoitukset, netto ... -1 676 -195 3 353 31766: Kulutusmenot ...................... 760 570 691 Nettorahoitustarve (-) ..... 1 299 33 2780 31767: Siirtomenot ......................... 2 210 2 880 2 768 Valtiontalous 11 31768: Reaalisijoitukset .................. 3 21 3 31769: Korkomenot ........................ 2 546 2 672 2 655 Tulot ilman rahoitus- 31770: Siirrot talousarvioon ............. 6 117 6 500 8 570 taloustoimia .................... 173 225 193 492 212 078 31771: Muut menot ........................ 115 Menot ilman rahoitus- 31772: Menot pl. rahoitustaloustoimet 11 751 12 643 14 687 taloustoimia .................... 184 496 193 081 194 132 31773: Tuloylijäämä (+) .............. -11 271 411 17 946 31774: Lainananto ......................... 9 090 10 160 8 554 31775: Muut finanssisijoitukset ......... 22 11 10 31776: Takaisin maksettavat lainat 8 412 10 752 12 600 31777: Finanssisijoitukset ~hteensä 9 112 10 171 8 564 Lainananto ja muut 31778: Menot yhteensä ................. 20 863 22 814 23 252 finanssisijoitukset ............ -10 542 -11 543 -11 310 31779: Tuloylijäämä (+) ................. 2 975 228 -573 Finanssisijoitukset, netto ... -2 130 -791 1 290 31780: Nettorahoitustarve (-) ...•. -13 401 -380 19 236 31781: Nettorahoitustarve (-) ......... 1 299 33 2 780 31782: 11 Huoltovarmuusmaksu ja öljynsuojamaksut sekä 11 Talousarviotalouden ja rahastojen tuloja ja menoja ei voi sel- 31783: 31784: palosuojelumaksu v. 1999. laisinaan laskea yhteen keskinäisten siirtojen vuoksi. 31785: 21 31786: 31787: Kuvio 6. Kuvio 7. 31788: 31789: 31790: VALTIONTALOUDEN TULOT JA MENOT VALTIONTALOUDEN 31791: NETTORAHOITUSTARVE (-) 31792: Mrd. mk 12 kuukauden liukuva summa Mrd. 31793: 240 mk 12 kuukauden liukuva summa 31794: 31795: 31796: 31797: 31798: lf~ ~ n • 31799: 40 31800: 220 31801: Me ot V\ ~ 31802: 20 31803: 1 31804: 31805: 31806: 31807: f\J 31808: 200 31809: 31810: 180 31811: r -v 31812: Nett - 31813: -:7 0 31814: ~ 31815: 1\\ 1/Q 31816: 160 31817: J 31818: 1/' rah itu~ tarv 31819: 31820: V~ ulo 31821: -20 31822: 31823: f1 [1 31824: !_ ) 31825: -40 31826: 31827: \ V 31828: 140 31829: v ~ - 31830: irJ ~ 31831: -60 31832: n 31833: 31834: 31835: 120 -80 31836: k) ~/ 31837: 100 -100 31838: 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 31839: 31840: 31841: 31842: 31843: yhteisöveron tuotto. Työttömyyden kehitys vas- tion lyhytaikaiset sijoitukset supistuivat miljardin 31844: tasi suurin piirtein ennakoitua eikä tästä aiheutu- ja olivat kertomusvuoden lopussa 38 mrd. mk. 31845: nut odottamattomia lisäkustannuksia. Lisätalous- Valtiontalouden vahvistuminen jatkui kerto- 31846: arvioihin otetut suurelta osin "päätösperäiset" li- musvuonna hallitusohjelman tavoitteiden mukai- 31847: sämäärärahat (mm. finanssisijoitukset ja EU-pro- sesti. Kansantalouden tilinpidon mittaustavalla, 31848: jektirahat) voitiin rahoittaa kasvaneilla verotuloil- jossa mm. omaisuuden myynti ei vaikuta rahoitus- 31849: la. Osakemyyntitulot voitiin siten käyttää velan tasapainoon, valtion talous oli kertomusvuonna 31850: lyhentämiseen. Valtionvelka oli vuoden 1999 lo- vielä alijäämäinen, mutta enää vajaa 1 % suhtees- 31851: pussa 410,4 mrd. mk, mikä oli 56,7 % kokonaistuo- sa kokonaistuotantoon. Vuosina 1993 ja 1994 vas- 31852: tantoon suhteutettuna. Korkeimmillaan valtion taava alijäämä oli 10 prosenttiyksikköä suurempi. 31853: velkaantuneisuus eli velan suhde bruttokansan- Hallituksen mm. v. 1999 syksyllä tehdyssä vakaus- 31854: tuotteeseen oli vuoden 1996lopussa, 67,5 %. Vai- ohjelmassa ilmoittama tavoite saattaa valtion ta- 31855: 31856: 16. EU:n ja Suomen väliset rahavirrat 31857: 1996 1997 1998 1999 31858: Miljoonaa markkaa 31859: Tulot EU:n talousarviosta 31860: Suomen valtion talousarvioon ................................................ . 4 443 5 308 4 005 4 715 31861: Talousarvion ulkopuolisiin valtion rahastoihin ............................ . 728 877 795 809 31862: Tulot yhteensä ........................................................................ . 5 171 6 185 4 800 5 524 31863: Maksut EU:n talousarvioon ....................................................... . 4 739 5 377 5 986 6 469 31864: Pääomasijoitukset (Euroopan investointipankki, Euroopan kehitysra- 31865: .hasto ja EHTY) ....................................................................... . 551 261 70 32 31866: Maksut Suomen valtion talousarviosta yhteensä ............................ . 5 290 5 638 6 056 6 501 31867: Nettomaksut (-) ..................................................................... . -119 547 -1 256 -977 31868: 31869: EU:n puolesta kerättävät tullit, maatalous- ja sokerimaksut (-) .......... . -976 -951 -910 -847 31870: Nettomaksut ml. tullit ym . ...................................................... . -1 095 -404 -2 166 -1 824 31871: 22 31872: 31873: lous rahoitusy lijäämäiseksi näyttää toteutuvan jo maksujen ajoittuminen. Kertomusvuonna saadut 31874: välittömästi kertomusvuoden jälkeen eli v. 2000. maksut kasvoivat selvästi maksettuja nopeammin, 31875: ja nettoasema näin jonkin verran parani. Maksut 31876: EU:nja Suomen väliset rahavirrat voivat vaihdella mm. ED-varoilla osittain rahoitet- 31877: tavien hankkeiden etenemistahdista riippuen. 31878: Kertomusvuonna Suomen valtion maksamat Jos myös tullitulot sekä vähäisemmät maatalo- 31879: maksut EU :lle ylittivät EU:lta saadut tulot eli Suo- us- ja sokerimaksut tulkitaan menoiksi, nettomak- 31880: mi oli selvästi nettomaksaja kuten edellisenäkin sut EU:lle olivat 1,8 mrd. mk. Tulleja ja muita mai- 31881: vuonna. Nettomaksut kuitenkin pienenivät noin nittuja eriä nimitetään EU:n perinteisiksi omiksi va- 31882: viidenneksen edellisvuodesta vajaaseen miljardiin roiksi, eikä niitä merkitä valtion talousarvioon. 31883: markkaan. Varsinaiset maksut EU:n talousarvioon Valtio kerää maksut 10 prosentin kantopalkkiota 31884: ovat arvonlisäveropohjaan perustuva maksu sekä vastaan ja tulouttaa ne suoraan EU:n budjettiin. 31885: bruttokansantuloon perustuva maksu. Maksut Edellä mainittujen tulojen lisäksi Suomeen tulee 31886: ovat jatkuvasti kasvaneet, mikä on suoraa seura- rahoitusta EU:lta pääosin tutkimus ja kehittämis- 31887: usta jo pitkään jatkuneesta Suomen suotuisasta tarkoituksiin suuruusluokaltaan 400-500 milj. mk 31888: talouskasvusta ja EU :n talousarvion Okokonaisme- vuosittain, joten koko kansantalouden näkökul- 31889: nojen kasvusta. Vuosittaiseen nettomaksuaseman masta nettomaksaja-asema on taulukossa kuvat- 31890: kehitykseen vaikuttavat etenkin EU:lta saatavien tua parempi. 31891: 23 31892: 31893: 2.4. VALTIONVELKA 31894: 31895: 31896: Valtionvelka oli vuoden 1999 päättyessä ni- mk. Talousarviotalouden velan hoitomenot ilman 31897: mellisarvoltaan 410 407 milj. mk, kun sulautetaan kuoletuksia olivat yhteensä 29 352 milj. mk. Korot 31898: valtion sisäiset velat. Sulauttamaton velka, josta olivat kertomusvuonna 29 260 milj. mk ja lainojen 31899: valtio on vastuussa veronmaksajille, oli 423 093 liikkeeseenlasku-, lunastus- ym. palkkiot ja kulut 31900: milj. mk (ilman alla olevissa taulukoissa olevaa 92 rnilj. mk. 31901: oikaisuerää). Vuotta aiemmin valtionvelka oli Kertomusvuoden päättyessä velkakannan kes- 31902: 420 337 milj. mk. Vähennys oli 9 930 milj. mk eli kimääräinen nimelliskorko oli 6,9 % ja keski- 31903: 2,4 %. Vuonna 1998 velka lisääntyi 0,5 %.Velan määräinen takaisinmaksuaika4 v. 6 kk. Mikäli kaik- 31904: markkina-arvo oli vuoden 1999lopussa454 390 rnilj. ki toteutuneet ja ennakoidut lainakustannukset 31905: mk. Ulkomaisena tilastoidun velan osuus oli muutetaan vuotuiseksi koroksi, efektiivinen keski- 31906: kertomusvuoden päättyessä 33 % eli kolme korko oli 6,7 %. 31907: prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Efektiiviset kustannukset on laskettu ottamalla 31908: Jos otetaan ulkomaisena veikana huomioon ai- huomioon kaikki toteutuneet kustannukset (myös 31909: noastaan euron ulkopuolisten valuuttojen mää- valuuttakurssimuutokset) ja tarkasteluhetken jäl- 31910: räinen velka, sen osuus koko valtionvelasta oli keen erääntyvät korot ja kuoletukset. Valuutta- 31911: 16%. kursseina on käytetty tarkasteluajankohdan kurs- 31912: Talousarviotalouden bruttolainanotto v. 1999 seja, minkä vuoksi kustannukset eivät sisällä tu- 31913: oli 88 007milj. mkjanettokuoletukset 19 989milj. levien valuuttakurssimuutosten vaikutuksia. 31914: 31915: 31916: 31917: 31918: 1 31919: 17. Valtionvelka > 31920: 1995 1996 1997 1998 1999 Muutos 31921: 1999/98 31922: Miljoonaa markkaa % 31923: KOTIMAINEN VELKA .................. 199 304 232 779 262 045 275 404 287 201 4 31924: Pitkäaikainen velka ...................... 161 440 194 887 231 421 259 847 278 994 7 31925: Talousarviotalouden velka ........ 145 183 179 559 208 003 233 204 252 353 8 31926: Rahastotalouden velka ............ 16 257 15 328 23418 26 643 26 641 -0 31927: Lyhytaikainen velka ...................... 37 864 37 892 30 624 15 557 8 207 -47 31928: Talousarviotalouden velka ......... 37 864 37 620 27 258 15 339 7 954 -48 31929: Rahastotalouden velka ............ 272 3 366 218 253 16 31930: 31931: ULKOMAINEN VELKA 172 301 175 008 168 556 157 350 135 892 -14 31932: Pitkäaikainen velka ...................... 172 301 175 008 168 556 157 350 135 892 -14 31933: Talousarviotalouden velka ........ 157 932 160 353 166 121 155 834 134 632 -14 31934: Rahastotalouden velka ............ 14 369 14 655 2 435 1 516 1 260 -17 31935: YHTEENSÄ ................................ 371 605 407 787 430 601 432 754 423 093 -2 31936: Oikaisuerä2> ................................ -12 300 -12 300 -12417 -12 417 -12 686 31937: 31938: VALTIONTALOUDEN VELKA ....... 359 305 395 487 418 184 420 337 410 407 -2 31939: 'l Vuoden lopussa. 31940: 2 31941: l vuosina 1995-1996 vähennetty valtion eläkerahastolta otettu velka. 31942: Vuosina 1997-1999 vähennetty valtion eläkerahastolta ja valtion ydinjätehuoltorahastolta otettu velka. 31943: 24 31944: 31945: 18. Valtionvelka lainatyypeittäin 31946: Velka Nostot Kuoletuk- Redeno- Valuutan- Valuutta- Velka Netto- 31947: 31.12. set minoinnit, vaihdot kurssien- 31.12. korot 31948: 1998 netto ym. muutokset 1999 31949: KOTIMAINEN VELKA 275 404 88 480 101 527 23 360 1 486 -2 287 201 22 477 31950: Pitkäaikainen velka .................. 259 847 27 548 33 246 23 360 1 486 -1 278 994 21 882 31951: - yleisöobligaatiolainat .............. 244 325 26 962 32 923 22 661 1 486 -1 262 511 21 123 31952: - muut joukkovelkakirjalainat ...... 1 099 99 297 1 297 99 31953: - velkakirjalainat ...................... 14 423 586 224 402 15 186 660 31954: Lyhytaikainen velka .................. 15 557 60 932 68 281 -1 8 207 595 31955: - velkasitoumukset ................... 15 339 30 078 37 462 -1 7 954 582 31956: - rahoitustodistukset ja velkakirjat 218 472 437 253 7 31957: -lyhytaikaiset luotot .................. 30 382 30 382 6 31958: 31959: ULKOMAINEN VELKA 157 350 7 284 -23 360 -629 9 815 135 892 9 250 31960: Pitkäaikainen velka ................... 157 350 7 284 -23 360 -629 9 815 135 892 9 250 31961: - obligaatiolainat ...................... 130 760 4 535 -22 661 -629 6 563 109 498 7 707 31962: - muut joukkovelkakirjalainat ...... 13 758 1 936 -297 1 912 13 437 776 31963: - velkakirjalainat ....................... 12 832 813 -402 1 340 12 957 767 31964: YHTEENSÄ ............................ 432 754 88 480 108 811 857 9 813 423 093 31 727 31965: Oikaisuerä'l ............................. -12 417 -386 -117 -12 686 -510 31966: VALTIONTALOUDEN VELKA ... 420 337 88 094 108 694 857 9 813 410 407 31 217 31967: 11 Vähennetty valtion eläkerahastolta ja valtion ydinjätehuoltorahastolta otettu velka ja tapahtumat. 31968: 31969: 31970: 31971: 31972: 19. Valtionvelan keskimääräiset efektiiviset kustannukset ja nimelliskorot,% 31973: Vuosi Kotimainen Ulkomainen Koko velka 31974: Efektiiviset Nimellis- Efektiiviset Nimellis- Efektiiviset Nimellis- 31975: kustannukset korko kustannukset korko kustannukset korko 31976: 1995 ................... 8,2 7,5 6,9 7,2 7,6 7,3 31977: 1996 ................... 7,5 7,5 6,8 7,0 7,2 7,2 31978: 1997 ................... 7,2 7,5 7,3 6,8 7,2 7,2 31979: 1998 ................... 6,6 7,1 6,7 6,2 6,6 6,8 31980: 1999 ...................... 6,3 6,9 7,6 6,8 6,7 6,9 31981: 31982: 31983: 31984: 2.4.1. Ulkomainen valtionvelka 20. Velkakannan keskimääräinen takaisinmaksuaika 31985: vuoden lopun kannan mukaan 31986: Ulkomainen valtionvelka väheni kertomus- Vuosi Kotimainen Ulkomainen Koko 31987: vuonna 157 350 milj. markasta 135 892 milj. mark- velka velka velka 31988: kaan. Uusia ulkomaisia lainoja ei nostettu lainkaan. 1995 .......... 3v 7 kk 5v 3 kk 4v 4 kk 31989: Kuoletuksia maksettiin 7 284 milj. mk. Ulkomaiseen 1996 .......... 4v 0 kk 4 V 11 kk 4 V 5 kk 31990: velkaan 31.12.1998 sisältyneet ECU-määräiset lai- 1997 .......... 4v 5 kk 5v 1 kk 4 V 8 kk 31991: nat, vasta-arvoltaan 20 320 milj. mk, siirrettiin 1998 .......... 4 V 10 kk 5v 4 kk 5 V 0 kk 31992: 1.1.1999 kotimaiseen euromääräiseen velkaan, sa- 1999 ........... 4v 8 kk 4v 3 kk 4 V 6 kk 31993: moin kuin v. 1998 nostettu DEM-laina 3 040 milj. 31994: mk. Muilta osin aikanaan ulkomaisina liikkeeseen 31995: lasketut lainat tilastoitiin vielä v. 1999 ulkomaise- ulkomaista velkaa 9 815 milj. markalla. Vuoden ai- 31996: na velkana. Vuoden 2000 alusta lukien ulkomaise- kana tehdyt velanhoidolliset toimenpiteet puoles- 31997: na veikana tilastoidaan ainoastaan valuuttakurs- taan pienensivät ulkomaisen velan määrää 629 milj. 31998: siriskiä sisältävä velka. Valuuttakurssien muutos- markalla. Ulkomaisen velan nettovähennys oli 31999: ten nettovaikutus kertomusvuoden aikana lisäsi 21 458 milj. mk eli 13,6 %. Korkoja maksettiin net- 32000: 25 32001: 32002: tomääräisesti 9 250 milj. mk eli 22,8% vähemmän aikaista velkaa nostettiin 27 548 milj. mk ja kuole- 32003: kuinv.l998. tettiin 33 246 milj. mk. Pitkäaikaisten lainojen alin 32004: Ennenaikaisesti kuoletettiin yksi dollarilainaja nimelliskorko oli 2,84 %ja ylin 8,25 %, laina-ajat 32005: kaksi jeni lainaa, markkavasta-arvoltaan yhteensä vaihtelivat 2 vuodesta 15 vuoteen. 32006: 1 356 milj. mk. Talousarviotalouteen nostettiin 5-15 vuoden 32007: Kertomusvuoden päättyessä ulkomaisesta vel- sarjaobligaatiolainoja yhteismääräitään 25 972 milj. 32008: kakannasta oli 80% obligaatiolainoja, 10% muita mk. 32009: joukkovelkakirjalainoja ja 10 % velkakirjalainoja. Valtio tarjosi sijoittajille mahdollisuuden vaih- 32010: Ulkomaisen valtionvelan keskimääräinen takai- taa vuosina 2000, 2001 ja 2010 erääntyviä sarjaob- 32011: sinmaksuaika vuoden 1999lopussa oli 4 v. 3 kk eli ligaatioita maturiteetiltaan pidempiaikaisiin sarja- 32012: 1 v 1 kk lyhempi kuin vuotta aikaisemmin. Velasta obligaatioihin. Lainoja konvertoitiin yhteensä 32013: 72 %eli 97 145 milj. mk maksetaan takaisin kuole- 13 267 milj. mk. 32014: tusehtojen mukaisesti seuraavan viiden vuoden Suuren kuoletushuipun pienentämiseksi valtio 32015: kuluessa. Kuoletuksia erääntyy maksettavaksi 5- osti ennenaikaisesti takaisin kesäkuussa 2000 32016: 10 vuoden kuluttua 28 778 milj. mk ja senjälkeen erääntyvää sarjaobligaatiolainaa 2 733 milj. mar- 32017: 9 969 milj. mk. kan arvosta. Lokakuussa 2010 erääntyvää sarja- 32018: Eri valuuttojen osuudet ulkomaisesta velkakan- obligaatiolainaa ostettiin takaisin 1 346 milj. mk. 32019: nasta kertomusvuoden päättyessä olivat seuraa- Lisäksi tehtiin yhdeksän koronvaihtosopimus- 32020: vat: ta v. 2003 erääntyvään sarjaobligaatiolainaan ja 32021: yksi valuutanvaihtosopimus NLG-määräisestä lai- 32022: DEM 28% JPY 13% nasta euroiksi. 32023: FRF 18% CHF 4% Valtio laski liikkeeseen kaksi yhteismääräitään 32024: GBP 16% NlG 2% 990 milj. markan arvosta yleisölle tarkoitettua 3 32025: USD 15% muut valuutat 4 % vuoden tuotto-obligaatiolainaa. Lainojen korot 32026: olivat 2,90% ja 4,00 %. 32027: Kertomusvuoden päättyessä pitkäaikaisen ul- Lyhytaikaisia valtion velkasitoumuksia nostet- 32028: komaisen valtionvelan pääoman markkavasta-ar- tiin talousarviotalouteen 30 078 milj. mk. Vuoden 32029: volla painotettu nimellinen keskikorko, 6,81 %, oli lopussa velkasitoumuskanta oli 7 954 milj. mk eli 32030: 0,56 prosenttiyksikköä edellisvuotista korkeampi. 50 % edellisvuotista pienempi. Valtion kassavaih- 32031: Mikäli toteutuneet valuuttakurssien muutokset ja teluiden tasaamiseksi valtio otti 1-4 päivän lyhyt- 32032: lainakustannukset muutetaan vuotuiseksi korok- aikaista luottoa 30 382 milj. mk. Maatalouden in- 32033: si, oli todellinen keskikorko 7,59 %; se on laskettu terventiorahaston rahoitustodistuksia otettiin 271 32034: vuodenlopun valuuttakurssien mukaan ja on siis milj. mk sekä velkakirjoja 201 milj. mk. Niiden kanta 32035: tulevien lainakustannusten osalta ennuste, joka oli vuoden lopussa 253 milj. mk. 32036: muuttuu valuuttakurssikehityksen mukaisesti. Lainanotosta 91 %oli lainoja, joiden laina-aika 32037: on enintään 5 vuotta. Vastaava suhdeluku v. 1998 32038: oli 78 %. Uusista lainoista 9 % oli sellaisia, joiden 32039: 2.4.2. Kotimainen valtionvelka laina-aika on 6-20 vuotta. 32040: Vuonna 1999 otettujen lainojen (pois lukien ly- 32041: Vuonna 1999 kotimaiseen velkaan tilastoitiin hytaikaiset luotot) keskimääräinen nimelliskorko 32042: markka- ja euromääräiset lainat. Valtio muutti mark- oli 2,48 %ja keskimääräinen efektiivinen kustan- 32043: kamääräiset arvo-osuusmuotoiset sarjaobligaatiot nus 3,92 %. Uusista lainoista 34 % oli nollakor- 32044: ja kaikki valtion velkasitoumukset euromääräisik- koisia valtion velkasitoumuksia. 32045: si 1.1.1999. Lisäksi siirrettiin ulkomaisesta velasta Vuoden päättyessä kotimaisesta velkakannas- 32046: kaikki ECU-määräisenä liikkeeseen lasketut lainat ~a 97% oli pitkäaikaisia ja 3 %lyhytaikaisia laino- 32047: sekä v. 2003 erääntyvän sarjaobligaatiolainan Ja. 32048: DEM-määräinen erä. Kotimaisen valtionvelan keskimääräinen takai- 32049: Vuonna 1999 kotimainen valtionvelka kasvoi sinmaksuaika vuoden 1999 lopussa oli 4 v. 8 kk. 32050: 275 404milj.markasta287 201 milj.markkaan. Val- Edellisenä vuonna se oli 4 v. 10 kk. Noin 62 %, 32051: tion osuus kaikista euromääräisistä joukkolaina- 179 434 milj. mk, maksetaan kuoletusehtojen mu- 32052: emissioista oli 76 %, oltuaan edellisvuonna 84 % kaisesti takaisin seuraavan viiden vuoden kulu- 32053: ja v. 1997 86 %. Uusia lainoja otettiin 88 480 milj. essa. Kuoletuksia erääntyy maksettavaksi 6-25 32054: mk ja kuoletuksia maksettiin 101 527 milj. mk. Ul- vuoden kuluttua 107 767 milj. mk. 32055: komaisesta velasta siirrettyjen lainojen määrä li- Kotimaisesta valtionvelasta maksettiin korkoja 32056: säsi kotimaista velkakantaa 23 360 milj. markalla ja nettomääräisesti 22 477 milj. mk eli 13 % enemmän 32057: valuutanvaihtosopimus 1 486 milj. markalla. Pitkä- kuin edellisenä vuonna. 32058: 26 32059: 32060: 32061: 32062: 32063: 3. HALLINNON TULOKSELLISUUS 32064: 32065: 3.1. VALTIONEUVOSTON KANSLIA 32066: 32067: 32068: Valtioneuvoston kanslian toiminta-ajatuksena saation kehittämisestä samoin kuin toiminnoista 32069: on ollut varmistaa tasavallan presidentin ja val- valtioneuvoston ja eduskunnan sekä tasavallan 32070: tioneuvoston päätöksenteon sujuvuus sekä pää- presidentin välillä. 32071: ministerin toimintaedellytykset tuottamalla poliit- Suomen puheenjohtajuuskauden yhteen sovit- 32072: tisia, toiminnallisia ja hallinnollisia palveluja. Val- tamista varten kansliaa oli vahvistettu perustamal- 32073: tioneuvoston kanslia on avustanut pääministeriä la erityinen toimintayksikkö. Yksikön toiminta oli 32074: valtioneuvoston toiminnan yleisessä johtamises- ajoitettu vuosille 1997-2000. Yksikössä työsken- 32075: sa ja ministeriöiden toiminnan yhteensovittami- teli puheenjohtajuuskautena yhdeksän henkilöä. 32076: sessa. Kanslia seurasi hallitusohjelman toimeenpa- Vuoden lopussa valtioneuvoston kansliaan pal- 32077: noa, sovitti yhteen ministeriöiden tiedottamista velussuhteessa oli 193 henkilöä, mikä sisältää sekä 32078: sekä Suomen EU-puheenjohtajakauden kansallis- vakinaiset että määräaikaiset palvelussuhteet. Oi- 32079: ta ja kansainvälistä valmistelua ja täytäntöönpa- keuskanslerin virastossa oli vuoden päättyessä 32080: noa. Valtioneuvoston kanslia huolehti valtioneu- 34 henkilöä. Valtioneuvoston pääluokassa oli siis 32081: voston toiminnan ylläpitämisestä ja kehittämises- yhteensä 227 virkamiestä ja 18 ministeriä. 32082: tä sekä valtioneuvoston ja kanslian oman organi- 32083: Kanslian toiminnan keskeiset tavoitteet ja nii- 32084: den toteutuminen 32085: 21. Valtioneuvoston kanslian määrärahat 32086: Valtioneuvoston kanslian tulostavoitteet oli 32087: PL 23 TP 1998 TA 1999 TP 1999 32088: asetettu vuoden 1998lopulla. Vuoden 1999 tulos- 32089: Miljoonaa markkaa 32090: tavoitteiden asettamiseen liittyi useita epävar- 32091: Valtioneuvosto .............. 21 22 22 muustekijöitä. Vuosi 1999 oli vaalivuosi sekä Suo- 32092: Valtioneuvoston kanslia 93 100 100 messa että Euroopan unionin alueella. Vuosi oli 32093: Oikeuskanslerin virasto 12 12 12 myös Suomen EU-puheenjohtajuusvuosi. Minis- 32094: Poliittisen toiminnan teriön toimintaan vaikuttavia suuria lainsäädän- 32095: avustaminen ................ 66 73 73 töhankkeita, kuten uusi perustuslaki ja julkisuus- 32096: Valtioneuvoston muut laki, oli myös toteutumassa vuoden 1999 aikana. 32097: menot ......................... 5 5 4 Keväällä 1999 kanslia hoiti pääministeri Paavo 32098: Yhteensä .................... 196 211 211 Lipposen II hallituksen nimittämiseenjajärjestäy- 32099: tymiseen liittyvät toimenpiteet sekä avusti halli- 32100: Yksittäisiä merkittäviä määrärahoja tusneuvottelujen järjestelyissä. Hallituksen vaih- 32101: Puoluetuki ................... 64,2 64,2 64,2 doksen yhteydessä valtioneuvoston ohjesääntöä 32102: EU-avustukset .............. 2,0 8,5. 8,5 muutettiin niin, että kullekin ministerille oli mah- 32103: Kunniamerkit ................ 2,3 2,8 2,5 dollista hallituksen nimittämispäätöksen yhtey- 32104: J. V. Snellmanin kootut dessä antaa virallinen nimike. 32105: teokset ........................ 1,9 Pääministeri Paavo Lipposen II hallituksen oh- 32106: Suomen sotasurmatutki- jelma annettiin tiedonantona eduskunnalle 32107: mus 1914-1922 ............ 1,5 1,5 20.4.1999 (VNT 111999 vp). Valtioneuvoston kans- 32108: UKK:n muistomerkki ...... 0,5 0,3 0,3 lia käynnisti välittömästi hallituksen ohjelman 32109: 27 32110: 32111: pohjalta hallituksen hankesalkun kokoamisen. Sal- (29.9.-11.10.)ja Helsingin (23.11.-2.12.) Eurooppa- 32112: kussa on kaikkiaan 41 hanketta, joista osa koos- neuvoston kokouksia. Hän vieraili Euroopan par- 32113: tuu useasta alahankkeesta. Hankesalkku päivitet- lamentin täysistunnossa selostamassa Tampereen 32114: tiin syyskuussa 1999. Samanaikaisesti pyydettiin (27.10.) ja Helsingin (15.12.) Eurooppa-neuvoston 32115: luettelo eduskunnalle kevätistuntokaudella 2000 kokousten tuloksia. Pääministeri johti Euroopan 32116: annettavista hallituksen esityksistä. unionin valtuuskuntia huippukokouksissa Ukrai- 32117: Hallitusohjelman mukaisesti kanslia asetti val- nan (23.7.), Venäjän (22.10.), ETA-maiden (18.11.), 32118: tion, pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien asun- Kanadan (16.12.), Yhdysvaltojen (17.12.) ja Kiinan 32119: topolitiikkatyöryhmän, jonka työ jatkuu v. 2000. (20.12.) kanssa. 32120: Elinikäinen oppiminen -hankkeen osana kansli- Uuden perustuslain johdosta muutettiin valtio- 32121: an asettaman työryhmän ehdotuksen mukaan kou- neuvostolakia. Merkittävimmät muutokset koski- 32122: lutusvakuutuksen kolmas vaihe - työikäisten ai- vat valtioneuvoston norminantovaltaa sekä val- 32123: kuiskoulutustuki - olisi tarkoitus toteuttaa vuo- tioneuvoston toimivaltaa tasavallan presidentin 32124: den 2001 elokuun alusta. Edelleen hallitusohjel- päätösvaltaan kuuluvissa asioissa sekä valtioneu- 32125: maan liittyen asetettiin työryhmä, joka jatkoi voston yleisistunnon ja ministeriön välistä toimi- 32126: 29.8.1996 asetetun suojelukompensaatiotyöryh- valtaa valtioneuvostolle kuuluvissa nimitysasiois- 32127: män työtä ja jonka tuli valvoa vanhojen metsien sa. Tasavallan presidentin päätöksentekoa yksit- 32128: suojelupäätökseen liittyvän kompensaatio-ohjel- täisten asioiden osalta sekä asetuksenautovaltaa 32129: man toteutumista ja tarvittaessa tehdä ehdotuk- koskeva säätely nostettiin lain tasolle. Tästä joh- 32130: sia ohjelman toimeenpanoon liittyvistä asioista. tuen muutettiin myös tasavallan presidentin kans- 32131: Työryhmän toimikausi kestää elokuun 2003 lop- liasta annettua lakiaja tasavallan presidentin kans- 32132: puun. Verotuksen osalta hallitusohjelmaan liitty- liasääntöä. Uuteen perustuslakiin ja vuoden 2000 32133: en sekä talousneuvoston aloitteesta kanslia aset- tasavallan presidentin vaaliin liittyen valmisteltiin 32134: ti 14.9.1999 ympäristöverotusta se! vittävän työ- myös tasavallan presidentin palkkiostaja eläkkees- 32135: ryhmän. Työryhmän tuli selvittää ympäristö- ja tä annettujen lakien muutokset sekä laki entisten 32136: energiaverotuksen tasoa, kohdenlumista ja vai- presidenttien palveluista. 32137: kutuksia. 32138: Valtioneuvoston kanslian ja ulkoasiainministe- 32139: riön välisenä yhteistyöelimenä toimi kanslian ED- Eräitä tunnuslukuja 32140: yksikön johdolla virkamiestason johtoryhmä, jo- 32141: hon osallistuivat ulkoasiainministeriön ED-sihtee- Kansliapäälliköt kokoontuivat valtioneuvoston 32142: ristön, EU-puheenjohtajuussihteeristön ja ED- kanslian valtiosihteerinjohdolla käsittelemään val- 32143: edustuston päälliköt. Puheenjohtajakauden tiedo- mistavasti keskeisiä ministeriöitä koskevia asioi- 32144: tusta kansliassa suunnitteli ja koordinoi valtio- ta. Vuonna 1999 pidettiin kaikkiaan 11 kokousta 32145: neuvoston tiedotusyksikön johtama työryhmä, ( 11 v. 1998) sekä kaksi seminaaria. Aiheina tilai- 32146: jossa olivat lisäksi mukana ulkoasiainministeriön suuksissa oli mm. hallituksen hankesalkun kokoa- 32147: EU-puheenjohtajuussihteeristö, ED-edustusto ja minen ja päivittäminen, hallinnon sekä ministeri- 32148: lehdistö- ja kulttuuriosasto. öiden kehittämisen kysymykset, valmistautuminen 32149: Kansliaan valtioneuvoston tiedotusyksikköön ED-puheenjohtajuuteen, valtiontalouden kysy- 32150: perustettiin puheenjohtajakautta varten etupääs- mykset sekä varautuminen vuosituhannen vaih- 32151: sä kotimaisille ja kansainvälisille tiedotusvälineil- tumiseen. Kokouksissa keskusteltiin myös keskei- 32152: le suunnattu tietopalvelu, Presidency Helpline. sistä poikkihallinnollisista hankkeista ja kuultiin 32153: Pääministeri antoi Suomen puheenjohtajakau- tilannekatsauksia. Kokouksissa seurattiin kuukau- 32154: den tavoitteista ilmoituksen eduskunnalle 17. ke- sittain hallituksen esitysten valmistelutilannetta. 32155: säkuutajajulkisti puheenjohtajan ohjelman 24. ke- Jäljempänä näkyvistä tilastoista ilmenee, että 32156: säkuuta Turussa. Ohjelman yleisteema oli "avoin valtioneuvostossa käsiteltävien asioiden lukumää- 32157: ja tehokas Eurooppa uudelle vuosituhannelle". Pu- rät ovat edelleen vähentyneet osittainjohtuen teh- 32158: heenjohtaja valtion hallituksen ja komissionjäsen- tävien siirrosta hallintohierarkiassa alaspäin. Ta- 32159: ten tapaaminen järjestettiin komission nimityspro- savallan presidentin päätösten määrän vähenty- 32160: sessin takia vasta 27.-28.9.1999 . Tampereella pi- miseen vaikutti kansalaisuusasioiden päätöksen- 32161: dettiin Eurooppa-neuvoston erityiskokous 15.- teon siirtyminen kertomusvuonna sisäasiainminis- 32162: 16.10.1999. Suomen kausi huipentui Helsingin teriölle. 32163: Eurooppa-neuvoston kokoukseen 10.-11.12.1999, Vuosittain pidettävien istuntojen lukumääräs- 32164: jonka aluksi hyväksyttiin vuosituhannen julistus. sä ei ole merkittäviä muutoksia. Valtioneuvoston 32165: Pääministeri tapasi ED-maiden päämiehet teke- varsinaisten istuntojen lisäksi pidetään myös val- 32166: millään pääkaupunkikierroksilla ennen Tampereen tioneuvoston ylimääräisiä istuntoja tarvittaessa. 32167: 28 32168: 32169: Kanslia hoiti kotimaisten kielten virallisen kään- Internet-sivujen kautta kanslialle tulleiden ky- 32170: tämisen. Vuoden 1999 aikana saapui yhteensä symysten määrä kasvoi kertomusvuonna. Valtio- 32171: 1 444 toimeksiantaa (1 53 8 v. 1998) ja käännetty- neuvoston palautesivujen kautta saapui lähes 32172: jen sivujen kokonaismäärä oli 10 793 sivua (13 000 1 400 kysymystä tai kommenttia. Valtioneuvoston 32173: v. 1998). Kirjallisten eduskuntakysymysten määrä lnternet-palvelimella vieraili päivässä noin 5 500 32174: oli edelleen huomattava: 654 toimeksiantaa ( 681 kävijää. Valtioneuvoston verkossa olevaa tieto- 32175: v. 1998)ja2138sivua(2112v. 1998). hakemistoa, Senaattoria käytti päivittäin keskimää- 32176: rin 1 100 henkilöä. 32177: Siirtotalouden kulut sisältävät poliittisen toi- 32178: 22. Valtioneuvoston yleisistunnon päätökset minnan sekä muut lähinnä järjestöille myönnetyt 32179: 1998 1999 avustukset. 32180: Henkilöstöasiat ........ .... ...... .. .... .. .. .. .. .. .. 126 106 Puoluetoiminnan tukemiseen myönnettiin yh- 32181: Normipäätökset 1 hallinnollinen jaotus .. .. 103 103 teensä 64,2 milj. mk. Määräraha on pysynyt sama- 32182: Periaatepäätökset 1suunnitelmat .. .... ..... 24 17 na kuin vuosina 1998 ja 1997. Lisäksi puolueille 32183: Sivuelinorganisaatiot .......... .... .... ........ .... 114 119 myönnettiin avustuksia Euroopan parlamentin 32184: Taloudellinen ohjaus .............................. 94 117 Suomen edustajien vaaleja koskevan tiedotustoi- 32185: Lupa-asiat .. ...... .. .... .. .... .... ...................... 39 36 minnan edistämiseen yhteensä 6 milj. mk. Puolu- 32186: Selonteko 1tiedonannot Eduskunnalle .. . 2 5 eille myönnettyjen avustusten käyttöä valvoo oi- 32187: Tasavallan Presidentti 1 hallitus ............ .. 9 27 keusministeriö. 32188: Toimenpiteet Eduskunnan päätösten 32189: johdosta ......................................... . 25. Puoluetuki 1999 32190: Tulossopimukset 1 VES/TES .................. 2 Miljoonaa markkaa 32191: Muut....................................................... 18 5 32192: Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue r.p. 17,339 32193: Valtioneuvoston kirjelmä ........................ 89 60 32194: Suomen Keskusta r.p ............................. .. 15,091 32195: Yhteensä ...... ...... ................. ............ ...... 620 596 32196: Kansallinen Kokoomus r.p ....................... .. 14,208 32197: Vasemmistoliitto r.p ................................. . 6,582 32198: Ruotsalainen kansanpuolue r.p ................. .. 3,533 32199: 23. Tasavallan presidentin valtioneuvostossa 32200: Vihreä liitto r.p ....................................... .. 3,372 32201: tekemät päätökset Suomen Kristillinen Liitto r.p ..................... .. 2,971 32202: 1998 1999 Perussuomalaiset r.p ............................... . 0,321 32203: Hallituksen esitykset 1 lakien vahvistus 508 431 Nuorsuomalaiset r.p ............................... .. 0,161 32204: Muut Eduskunta-asiat............................ 30 36 Kirjava "Puolue" - Elonkehän Puolesta- KIPU 32205: Asetukset .............................................. . 296 346 r.p ...................................................... .. 0,080 32206: Henkilöstöasiat ..................................... .. 225 136 Remonttiryhmä r.p ................................. .. 0,241 32207: Kansainväliset asiat .............................. . 131 137 Ahvenanmaa ......................................... . 0,302 32208: Ahvenanmaan asiat .............................. . 54 19 Yhteensä ............................................. .. 64,200 32209: Valtioneuvostoa koskevat asiat ............ . 5 6 32210: Kansalaisuudet .................................... .. 1 886 32211: Armonanomukset ................................. .. 200 145 Valtioneuvoston kanslian peruspalvelut valtio- 32212: Avioliittoerivapaudet ............................. .. 1 1 neuvostolle ja ministeriöille sekä tiedotusvälineil- 32213: Hengenpelastusmitalit .......................... .. 64 le ja yleisölle ovat maksuttomia. Maksullisia jul- 32214: Arvonimet ............................................. .. 212 230 kisoikeudellisia suoritteita ovat käytännössä vain 32215: Muut ...................................................... . 2 3 todistusmaksut oikeaksi todistetuista jäljennök- 32216: Virka-ansiomerkit .................................. . 909 1046 sistä ja diaaritodistuksista. Suoritteita, joiden mak- 32217: fhteensä ............................................... 4 523 2 536 sut päätetään liiketaloudellisin perustein ei kans- 32218: liassa ole. 32219: 32220: Oikeuskanslerinvirasto 32221: 24. Valtioneuvoston istunnot 32222: Vuosi Neuvotte- Raha- Valtioneu- Tasavallan Oikeuskanslerinvirasto on valtioneuvoston oi- 32223: luistunnot asiainvalio- voston is- Presidentin keuskanslerin johdolla toimiva itsenäinen toimin- 32224: kunnan is- tunnot istunnot tayksikkö. Oikeuskanslerin päätehtävät ovat val- 32225: tunnot tioneuvoston toiminnan laillisuuden valvonta ja 32226: 1997 27 59 60 48 yleinen laillisuusvalvonta. Lisäksi oikeuskansleri 32227: 1998 24 61 65 47 antaa oikeudellisia tietoja ja lausuntoja tasavallan 32228: 1999 11 61 69 47 presidentille, valtioneuvostolle ja ministeriöille. 32229: 29 32230: 32231: Oikeuskansleri valvoo myös, että asianajajat nou- detty uusi laki valtioneuvoston oikeuskanslerista 32232: dattavat hyvää asianajajatapaa. Nämä asiat rat- ja uusi asetus oikeuskanslerinvirastosta. 32233: kaisee oikeuskanslerin vahvistaman työnjaon Oikeuskanslerin valvontatoiminnan painopis- 32234: mukaan joko oikeuskansleri itse tai apulaisoike- tealat ovat valtioneuvoston valvonta ja kantelu- 32235: uskansleri taikka, tämän ollessa estyneenä, apu- jen ratkaiseminen. Oikeuskansleri on laillisuusval- 32236: laisoikeuskanslerin sijainen. Oikeuskansleri antaa vojana läsnä valtioneuvoston esittelyissä ja esi- 32237: toiminnastaan vuosittain kertomuksen eduskun- teltäessä asioita valtioneuvostossa tasavallan pre- 32238: nalle ja valtioneuvostolle. sidentille. Laillisuusvalvonnassa kiinnitetään eri- 32239: Vuonna 1999 säädettiin 1.3.2000 voimaan tullut tyistä huomiota perus- ja ihmisoikeuksien toteu- 32240: uusi Suomen perustuslaki, jolla kumottiin aikai- tumiseen sekä Suomen jäsenyyteen Euroopan 32241: sempi Suomen Hallitusmuoto. Uusi perustuslaki unionissa liittyvien asioiden kansallisessa valmis- 32242: sisältää keskeiset säännökset oikeuskanslerista telussa esiin tuleviin oikeudellisiin kysymyksiin. 32243: sekä hänen tehtävistään ja toimivaltuuksistaan, Oikeuskanslerinvirastossa on kolme toiminta- 32244: joihin tässä yhteydessä ei tehty olennaisia muu- yksikköä: valtioneuvostoasiain osasto, oikeusval- 32245: toksia. Perustuslakiuudistuksen johdosta on sää- vontaosasto ja hallintoyksikkö. 32246: 30 32247: 32248: 32249: 3.2. ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 32250: 32251: Toimintaympäristö alue niin kahdenvälisessä kuin monenkeskisessä- 32252: kin toiminnassa. Vuoden 1999 toimintaa leimasi 32253: Ulkoasiainhallinnon toimintaympäristö on ol- ED-painotteisuus kauden loppupuoliskolle ajoit- 32254: lut viimeksi kuluneen kymmenvuotiskauden jat- tuneen ED-puheenjohtajuuden johdosta. 32255: kuvassa muutoksen tilassa. Kylmän sodan aikai- 32256: seen staattiseen tilaan verrattuna muutos on ollut Ulkoasiainhallinnon tehtävät ja määrärahat 32257: dramaattinen. Euroopassa on meneillään proses- 32258: si, jolla pyritään hakemaan uutta pysyvää muotoa Ulkoasiainhallinnon suunnittelussa ja seuran- 32259: taloudelliselle ja turvallisuuspoliittiselle järjestyk- nassa käytetyn erittelyn mukaiset perustehtävät 32260: selle. Euroopan yhdentymiskehitys, unionin laa- ovat Euroopan unioniin, ihmisoikeuksiin ja huma- 32261: jeneminen ja sen sisäinen muutos ovat keskeisiä nitaarisiin kysymyksiin, turvallisuuspolitiikkaan 32262: tekijöitä tässä prosessissa. Samaan aikaan on me- sekä kansainväliseen talouteen ja kauppaan liit- 32263: neillään Naton laajeneminen, järjestön sisäinen tyvät tehtävät, toiminta YK:ssaja kansainvälisis- 32264: uudistus sekä uusien yhteistoimintamuotojen ke- sä rahoituslaitoksissa sekä Suomen ja muiden val- 32265: hittäminen. Muutosta ovat varjostaneet kriisit niin tioiden kahdenvälisten suhteiden hoito. Perusteh- 32266: Euroopassa kuin muuallakin maailmassa. Kan- täviin kuuluvat myös konsuli-, passi- ja viisumia- 32267: sainvälisessä taloudessa nopeutunut globaalistu- siat. 32268: miskehitys ja kiristyvä kilpailu ovat asettaneet Hallinnonalan nettomenoista 60 %oli siirtome- 32269: myös Suomelle uusia haasteita. noja ja 40% kohdistui hallinnonalan varsinaiseen 32270: ED-jäsenyys on laajentanut ulkopoliittisen teh- toimintaan ja hallintoon. Siirtotalouden menojen 32271: täväkenttämme maailmanlaajuiseksi. Silti etujem- suurimmat erät olivat kehitysavut (KYO/KIE ml. 32272: me kannalta keskeisenä toiminta-alueena on säi- lähialueyhteistyö) sekä kansainvälisten järjestö- 32273: lynyt lähiympäristömme, naapurimaat ja Itämeren jen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet Kaupallis- 32274: 32275: Kuvio 8. 32276: 32277: 32278: ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALAN NETTOMENOT 32279: TEHT ÄVITT ÄIN 1999 32280: Milj. mk 32281: 900 Gl Siirtomenot 32282: • Toimintamenot 32283: 800 32284: 32285: 700 100 Toiminta Euroopan unionissa 32286: 200 Ihmisoikeudet ja humanitaariset 32287: 600 tehtävät 32288: 300 Turvallisuuspolitiikka 32289: 500 400 Kansainvälinen talous ja kauppa 32290: 500 Toiminta YK:ssa ja kv. rahoitus- 32291: 400 32292: laitoksissa 32293: 300 601 Eurooppa-asiat 32294: 602 Itä-asiat 32295: 200 603 Amerikka, Aasia ja Oseania 32296: 604 Lähi-itä ja Afrikka 32297: 100 700 Konsuli- sekä passi- ja 32298: viisumitehtävät 32299: 0 800 Tukitehtävät 32300: 100 200 300 400 500 601 602 603 604 700 800 32301: 31 32302: 32303: teollisen yhteistyön määrärahat on vuoden 1999 Toiminta Euroopan Unionissa 32304: talousarviossa siirretty kehitysyhteistyömäärära- 32305: haan. Siviilikriisinhallinnan kokonaiskustannuk- Vaikka puheenjohtajuuskausi kosketti koko val- 32306: set ulkoministeriölle olivat 57 milj. mk. tionhallintoa, oli ulkoasiainministeriöllä keskei- 32307: Toiminnan kulut lisääntyivät ED-puheenjohta- nen rooli kokonaisuuden valmisteluissa ja yhteen- 32308: juuden johdosta edelliseen vuoteen verrattuna sovittamistyössä sekä kokousjärjestelyistä vastaa- 32309: 22 %. Suurin kuluryhmä, määrältään lähes 500 vana tahona. Lisäksi ministeriö hoiti omaan toi- 32310: milj. mk, olivat henkilöstökulut. Ne kasvoivat mialaansa kuuluvat asiat yleisten asiain neuvos- 32311: 13 %. ED-puheenjohtajuudesta johtuvaa kasvua ton, kehitysneuvoston, Coreperien, poliittisen 32312: oli myös muissa kuluryhmissä. komitean ja työryhmien puheenjohtajina. 32313: Taseen loppusumma on n. 2,4 mrd. mk. Aineel- Edustustot toimivat asemamaissaan puheenjoh- 32314: listen hyödykkeiden osuus tästä on 1,3 mrd. mk. tajuustehtävissä koko valtionhallinnon edustajina 32315: Pääosa tästä muodostuu ulkomailla edustustojen ja EU:n ulkopuolisissa maissa myös unionin edus- 32316: käytössä olevista kiinteistöistä ja rakennuksista. tajina. Erityisen keskeinen rooli oli Suomen EU- 32317: edustustolla Brysselissä. 32318: 26. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan Suomessa pidettyjen 80 kokouksen järjestely- 32319: määrärahat vastuu oli osoitettu tätä tehtävää varten peruste- 32320: tulle EU-puheenjohtajuussihteeristölle. Ulkoasi- 32321: TP 1998 TA 1999 TP 1999 ainministeriön ED-sihteeristö avusti ED-asioiden 32322: Miljoonaa markkaa kansallisessa yhteensovittamisessa sekä osallistui 32323: Ulkoasiainhallinnon toi- puheenjohtajuuskauden yleisiin valmisteluihin ja 32324: mintamenot ja investoinnit 896 896 896 hoitamiseen yhteistyössä valtioneuvoston kansli- 32325: Kansainvälinen kehitys- an ED-yksikön ja ED-edustuston kanssa. Ulko- 32326: yhteistyö ...................... . 1 619 1 729 1 722 asiainministeriöllä oli tärkeä rooli myös suhtei- 32327: Kaupallis-teollinen yhteis- den hoitamisessa EU:n parlamenttiin. 32328: työ .............................. . 17 Puheenjohtajuuskauden keskeisinä teemoina 32329: Yhteistyö Keski- ja Itä- olivat unionin laajentumisen edistäminen, toimi- 32330: Euroopan, Venäjän ja elinten uudistamista käsittelevän hallitusten väli- 32331: muiden IVY-maiden kans- sen konferenssin (HVK) valmistelu sekä unionin 32332: sa .............................. . 181 176 176 avoimuuden ja tehokkuuden lisääminen. Lisäksi 32333: Ulkoasiainministeriön hal- Suomi työskenteli unionin ulkosuhteiden vahvis- 32334: linnonalan muut menot .... 634 965 857 tamiseksi. Suuri osa Amsterdamin sopimuksen si- 32335: Yhteensä ..................... . 3 347 3 766 3 652 sältämien uusien yhteistä ulko- ja turvallispolitiik- 32336: kaa (YUTP) koskevien välineiden toimeenpanosta 32337: Organisaatio ja tukitoiminnot ja niihin liittyvien käytäntöjen luomisestajäi Suo- 32338: men puheenjohtajuuskaudelle. Suomen johdolla 32339: Ministeriön organisaatiota tarkistettiin v. 1998 valmisteltiin myös EU:n perusoikeuskirjan valmis- 32340: eikä siihen tehty toimintavuonna muutoksia. Hal- teluelimen työtä. 32341: litus teki kuitenkin päätöksen ED-sihteeristön siir- Kaiken kaikkiaan puheenjohtajuustehtävissä 32342: tämisestä 1. 7.2000 1ukien vai tioneuvoston kans- onnistuttiin hyvin niin järjestelyjen kuin asiaky- 32343: liaan. Ulkomaanedustuksen organisaatioon tehtiin symystenkin edistämisen osalta. Puheenjohtajuus 32344: vain vähäisiä tarkistuksia. kyettiin viemään läpi myös taloudellisesti. Ko- 32345: Toimintakaudella käynnistettiin hallinnonalan kousjärjestelyjen kustannukset jäivät kertomus- 32346: strategisen suunnittelun ja tulosjohtamisen kehit- vuonna noin 130 milj. markkaan, mikä on noin 32347: tämistyö. Ulkoasiainhallinnon informaatioinfra- 35 milj. mk. budjetoitua vähemmän. Suomen toi- 32348: struktuurin rakentamiseksi on laadittu kattava use- minta sai kiitosta osakseen sekäjäsenmaiden että 32349: ammalle vuodelle ulottuva suunnitelma, jonka to- instituutioiden taholta. Puheenjohtajamaana toi- 32350: teuttamista jatkettiin. Jo nykyisellään se on osoit- miminen lisäsi myös Suomen tuntemusta ja maa- 32351: tautunut korvaamattomaksi ja se on kansainväli- tamme kohtaan tunnettua mielenkiintoa eri puo- 32352: sestikin ainutlaatuinen. Kertomusvuoden aikana lilla maailmaa. 32353: uusittiin myös kehitysyhteistyön sovellukset. EU- Tuomioistuin- ja valvonta-asioissa valtioasia- 32354: puheenjohtajuuskautta varten keskityttiin järjes- miehen toiminnalle asetetut tavoitteet toteutuivat 32355: telmien toimintavarmuuden parantamiseen. ED- kertomuskaudella hyvin. Yhteisöjen tuomioistuin 32356: jäsenyyden kausi on johtanut kumppanuusverk- hyväksyi Suomen esittämät näkemykset yhteisön 32357: koihin, joista ulkoasiainministeriön vastuulla on oikeuden tulkinnasta kaikissa niissä oikeuden- 32358: EU:n säädösvalmistelua tukeva Eurodoc. käyntiasioissa, jotka koskivat Suomea välittömästi 32359: 32 32360: 32361: (esim. Raha-automaattiyhdistyksen monopoliase- maan tulleiden kahden vähemmistösopimuksen 32362: ma, ns. 20-tunnin sääntö ja Kesko/Tuko -fuusio) toteutumisesta Suomessa. YK:lle annettiin kolme 32363: sekä useissa muissa oikeudenkäyntiasioissa, jois- ihmisoikeusraporttia rotusyrjintää, naisten oikeuk- 32364: sa Suomi esiintyi. sia ja taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä 32365: oikeuksia koskevien sopimusten toteutumisesta. 32366: Lisäksi raportoitiin Euroopan sosiaalisesta perus- 32367: Ihmisoikeudet ja humanitaariset tehtävät kirjasta. 32368: 32369: 32370: Ihmisoikeuskysymyksissä Suomen painopiste- Turvallisuus ja puolustuspolitiikka 32371: alueita ovat naisten, lasten, vähemmistöjen ja al- 32372: kuperäiskansojen oikeudet. EU:n puheenjohtaja- Ulkoasianhallinnon toimintaa leimasivat ker- 32373: na Suomi asetti tavoitteekseen EU:n ihmisoike- tomusvuonna useat paikalliset ja alueelliset krii- 32374: uspolitiikan avoimuuden ja johdonmukaisuuden sit. Keskeisimmät näistä olivat Euroopassa, mut- 32375: kehittämisen. Tässä tarkoituksessa julkaistiin ta myös esim. Kongon ja Itä-Timorin kriisit kuu- 32376: EU:n ensimmäinen ihmisoikeusraportti ja järjes- luvat niihin. Näiden konfliktien perimmäisinä syi- 32377: tettiin ensimmäinen ihmisoikeusfoorumi kansa- nä voidaan pitää köyhyyttä, eriarvoisuutta, demo- 32378: laisjärjestöjen ja ED-instituutioiden kanssa. kratian puutetta ja ihmisoikeuksien loukkauksia. 32379: Unionin ohella keskeisiä toimintanäyttämöjä Laajan turvallisuuskäsitteen mukaisesti myös kau- 32380: olivat YK, Euroopan neuvosto, ETYJ sekä kah- empana tapahtuneet kriisit käsitettiin uhaksi Suo- 32381: denväliset yhteydet niin unionin puheenjohtajana men turvallisuudelle, vaikka ne eivät välittömästi 32382: kuin sen jäsenmaana. Kehitysyhteistyön kautta koskettaneetkaan meitä. Suomen puheenjohtajuu- 32383: tuettiin kumppanimaiden demokratiakehitystä. den alettua lankesi hallinnolle unionin vetovas- 32384: Suomen humanitaarinen apu kasvoi voimakkaas- tuu myös tällä alueella. Erityisesti Kosovon kon- 32385: ti sotilaallisten konfliktien ja luonnononnetto- flikti koetteli Euroopan turvallisuusrakenteita. 32386: muuksien uhrien määrän lisäännyttyä. Suomi pyrki aktiivisella diplomatialla sekä panos- 32387: Ihmisoikeusteemoista olivat Suomen toimin- tamalla konfliktinestoon ja kriisinhallintaan toi- 32388: nassa näkyvästi esillä EU:n ihmisoikeuspolitiik- mimaan Länsi-Balkanin tilanteen ratkaisemiseksi 32389: kaan kuuluvan kuolemanrangaistuksen vastaisen ja rauhanomaisen kehityksen varmistamiseksi. Jo 32390: politiikan ohella myös mm. demokratia-, tasa-ar- ennen puheenjohtajuuden alkua tasavallan presi- 32391: vo- ja korruptiokysymykset, joihin otettiin voi- dentin johtama menestyksellinen välitystoiminta 32392: makkaasti kantaa kehitysyhteistyön periaatepää- mahdollisti sotatoimien lopettamisen Kosovossa. 32393: töksen mukaisesti sekä monenkeskisillä forumeilla Kriisin jälkihoidon osalta mainittakoon tässä yh- 32394: että bilateraalisissa suhteissa. Ihmisoikeuskysy- teydessä esimerkkinä resurssisuunnittelun ongel- 32395: mykset ovat keskeisiä kehitysmaapoliittisia kysy- mista kriisi oloissa, että ulkoasiainhallinnon poliit- 32396: myksiä ja niitä käytettiin laajasti kehitysyhteis- tisen osaston avainhenkilöistä melkoinen osa sekä 32397: työmme instrumentteina. Ihmisoikeusteemoista ministeriön lehdistövirkamiehistä noin puolet val- 32398: olivat Suomen toiminnassa näkyvästi esillä EU:n misteli keskellä kiireisintä puheenjohtajuuskaut- 32399: ihmisoikeuspolitiikkaan kuuluva kuolemanran- ta Sarajevossa menestyksellistä Balkan-huippuko- 32400: gaistuksen vastainen politiikka. Rasismin vastai- kousta. Suomi myös panosti kansallisesti lisää 32401: nen toiminta oli esillä useilla forumeilla. EU:n ja rauhanturvatoimintaan sekä siviilikriisinhallinta- 32402: sen jäsenmaiden pakolaispolitiikan nosti näyttä- toimintaan Balkanilla. 32403: västi esille Tampereella järjestetty kokous, joka Euroopan unioni sopi Helsingissä yhteisen tur- 32404: viitoitti tietä unionin yhteiselle pakolaispolitiikal- vallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämisestä 32405: le. EU :n kriisinhallintakyvyn lisäämiseksi ja asetti 32406: Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen tehtiin sotilaallisten voimavarojen kehittämistyölle konk- 32407: 175 valitusta Suomea vastaan ja 144 valitusta re- reettiset tavoitteet. Kyseessä on poliittisesti mer- 32408: kisteröitiin. Suomen hallitukselta pyydettiin vas- kityksellinen hanke transatlanttisessa yhteisössä 32409: tine yhdeksään valitukseen. Kolme valitusta otet- ja Suomi pyrkii aktiivisesti turvaamaan poliittisia 32410: tiin tutkittavaksi. Väkilukuun suhteutettuna (pie- perustarpeitaan prosessissa. Suomalainen diplo- 32411: nimpiä valtioita lukuun ottamatta) Suomi on edel- matia oli ja on aktiivisen aloitteentekijän roolissa 32412: leen ensimmäisten joukossa rekisteröityjen vali- siviilikriisinhallintavalmiuden kehittämiseksi Eu- 32413: tusten lukumäärässä. Kansalaisten lisääntynyt tie- roopan unionissa. Siviilikriisinhallinnan tarve on 32414: toisuus ihmisoikeusasioista selittänee osaltaan nyttemmin tunnustettu kansainvälisessä yhteisös- 32415: valitusten suurta määrää. Suomi antoi ensimmäi- sä ja asian järjestäminen on tullut yhä ajankohtai- 32416: set raporttinsa Euroopan neuvostolle v. 1998 voi- semmaksi. 32417: 33 32418: 32419: Nato on kehittänyt aktiivisesti uusia yhteistoi- Toiminta YK:ssaja kansainvälisissä kehitysra- 32420: mintamuotojaan Euroopassa. Ulkoasiainhallinnol- hoituslaitoksissa 32421: le tämä turvallisuuspolitiikan lohko oli myös 32422: v. 1999 kasvava työmaa. Poliittisen valmistelun Kokonaisvaltaisen demokratiaan ja kestävään 32423: lisäksi koordinoitiin muiden viranomaisten osal- kehitykseen perustuvan globaalin politiikan edis- 32424: listumista rauhankumppanuusohjelmaan. Valtion- täminen on ihmisoikeuspolitiikan rinnalla ollut 32425: hallinnossa puolustusministeriö on y livoimaises- Suomen hallituksen tavoite YK-järjestelmässä ja 32426: ti merkittävin yhteistyötaho Nato-yhteistyössä. muussa hallitustenvälisessä monenkeskisessä toi- 32427: (Ks. myös luku 3.5. Puolustusministeriön hallin- minnassa. Suomi on jatkanut tukea YK:n uudista- 32428: nonala.) mishankkeille sekä taloudellisen tilan vakauttami- 32429: selle. Uudistuspyrkimysten, ml. turvallisuusneu- 32430: Kansainvälinen talous ja kauppa voston reformi, tahti hidastui kertomusvuonna. 32431: Kestävän kehityksen edistämisessä leimaa-anta- 32432: vaa oli eri ympäristöfoorumeilla käyty keskuste- 32433: Vaikka Maailman kauppajärjestö WTO:n Seatt- lu globalisaation ympäristövaikutuksista sekä kau- 32434: len kokous epäonnistui tavoitteessaan uuden kaup- pan ja ympäristön suhteesta. 32435: paneuvottelukierroksen käynnistämisessä, voi- Suomi on tukenut niitä YK:n kehitysohjelmia 32436: daan EU:n kannalta pitää merkittävänä unionin ja -rahastoja, jotka toteuttavat toiminnassaan hal- 32437: yhtenäisyyden säilymistä läpi koko vaikean pro- lituksen kehitysyhteistyötä koskevan periaatepää- 32438: sessin. Suomen puheenjohdolla valmisteltiin yh- töksen, kehitysmaapoliittisen linjauksen ja ihmis- 32439: teiset konkluusiot, joiden pohjalta EU:n johtava oikeuksia koskevan selonteon tavoitteita. Pääosa 32440: asema WTO-työssä on varmistettu myös jatkos- Suomen tuesta keskitettiin YK:n kehitysohjelmal- 32441: sa. Tavoitteista mm. ulkomaisia investointeja kos- le, lastenrahastolle, väestörahastolle ja Maailman 32442: kevien monenvälisten sääntöjen aikaansaamisek- elintarvikeohjelmalle. Suomen ja järjestöjen vä- 32443: si ei tarvinnut tässä yhteydessä luopua. Suomelle listä vuoropuhelua on syvennetty ja osallistuttu 32444: keskeiset tavoitteet niin tavarakaupan kuin pal- järjestöjen toimintalinjausten ja hallinnon uudis- 32445: velujenkin kaupan liberalisoinnin jatkamiseksi tamiseen. Monenkeskiseen kehitysyhteistyöhön 32446: sekä toimivien monenvälisten sääntöjen kehittä- osoitetoista määrärahoista (550 milj. mk) kana- 32447: miseksi säilyivät edelleen myös EU:n toiminnan voitiin YK-järjestelmälle 310,7 milj. mk. 32448: ohjenuorana. Kansainvälisen kaupan pelisääntö- Huumausainekysymyksissä Suomi tukee YK:n 32449: jen noudattamisen kannalta oli tärkeää, että neu- huumausaineohjelmaa. EU:n huumausainetyöryh- 32450: vottelut WTO:n jäsenpohjan laajentamiseksi jat- mässä keskityttiin puheenjohtajuuskaudella erityi- 32451: kuivat 23 maan kanssa, joista tärkeimmät olivat s~.sti Afganistanin ja Iranin huumausainetilantei- 32452: Kiinaja Venäjä. sun. 32453: Suomen kauppapolitiikan kannalta keskeisim- Yleiskokouksessa neuvottelut ympäristörefor- 32454: piä toimintoja kertomusvuonna OECD:ssäolivat mista saatiin päätökseen. YK:nkestävän kehityk- 32455: lahjonnan vastaisen sopimuksen voimaan tulo, bio- sen toimikunnan istunnossa saavutettiin yhteisym- 32456: teknologiaan ja elintarviketurvallisuuteen liitty- märrys merikysymyksiä koskevan koordinaation 32457: vän selvitystyön alkaminen, hyvän yrityshallinnon ja yhteistyön parantamisesta YK- foorumeilla. 32458: periaatteiden hyväksyminen, globalisoitumiskehi- Ulkoasiainministeriö osallistui YK:n Kansain- 32459: tyksen analysoiminen sekä sääntelyuudistustyön välisen rikostuomioistuimen (ICC) perustamista 32460: ensimmäiset maakatsaukset sekä tuloksettomina koskevaan valmisteluun ja valmisteli myös ICC:n 32461: päättyneet MAJ-neuvottelut. peruskirjan kansallista ratifiointia. Suomi ja enti- 32462: Kahdenvälisessä kauppapoliittisessa toiminnas- sen Jugoslavian alueella tapahtuneita rikoksia kä- 32463: sa painottui edelleen viennin ja investointien edis- sittelevä sotarikostuomioistuin (ICTY) sopivat 32464: täminen mm. korkean tason vienninedistämisvie- ICTY:ssa kuuitujen tai kuultaviksi tulevien todis- 32465: railujen muodossa. Kahdenvälisten investointiso- tajien ja heidän perheenjäsentensä mahdollisesta 32466: pimusten verkoston kehittämistä jatkettiin viran- sijoittamisesta Suomeen syksyllä 1999. Muita kan- 32467: omaisten ja elinkeinoelämän yhdessä sopimien sainvälisen oikeuden painoalueita olivat mm. krii- 32468: prioriteettien mukaisesti. Kansallisen huoltovar- sinhallinta sekä meri- ja ympäristöoikeus, järjes- 32469: muuden varmistaminen on saanut uusia muotoja täytyneen rikollisuuden vastustaminen ml. laiton 32470: mm. siten, että Suomi teki aloitteen ED-maiden pienasekauppa, nais- ja lapsikauppa sekä maahan- 32471: huoltovarmuusyhteistyön mahdollisuuksien kar- muuttajien salakuljetus. 32472: toittamisesta Helsingissä keväällä 2000 järjestet- Suomi osallistui rahoittavanajäsenmaana kaik- 32473: tävässä seminaarissa sekä kehittämällä sektorin kien keskeisten kehitysrahoituslaitosten ja ympä- 32474: kahdenvälistä sopimusverkostoa. ristörahastojen toimintaan. Kehitysrahoituslaitok- 32475: 32476: 32477: 2 209203V 32478: 34 32479: 32480: sille annetun tuen määrä v. 1999 oli 244,1 milj. mihin vaikutti myös lähestyvä ED-puheenjohta- 32481: mk. Suomen tuki kansainvälisille ympäristörahas- juus. EU-puheenjohtajuuskaudella Suomella oli 32482: toille (Maailmanlaajuinen ympäristörahasto GEF, ratkaisevan tärkeä rooli Kaakkois-Euroopan va- 32483: Monenvälinen otsonirahasto, Malliluonteinen hii- kaussopimuksen käynnistämisessä. Suomen pu- 32484: lirahasto PCF) oli noin 63 milj. mk. Lisäksi lähi- heenjohtajuuskaudella käynnistettiin myös Koso- 32485: alueyhteistyöhön varatuista määrärahoista (176 von rauhansuunnitelman toimeenpano ja jälleen- 32486: milj. mk) noin puolet on kohdennettu yhteistyö- rakennus, jossa unioni omaksui keskeisen roolin. 32487: hön kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa. Yh- Kaudellamme tehtiin päätökset Kaakkois-Euroo- 32488: teistyö on painottunut ympäristö- ja energiahank- pan jälleenrakennusviraston perustamisesta ja 32489: keisiin sekä ydinvoimaloiden turvallisuuden pa- EU:n panoksesta UNMIK-operaatioon. 32490: rantamiseen. 32491: Venäjä ja muut IVY-maat 32492: Toiminta alueittain 32493: Suomi pyrki kertomusvuonna niin kahdenkes- 32494: Eurooppa kisessä kuin monenvälisessä toiminnassaan tuke- 32495: maan Venäjän oikeusvaltio- ja markkinatalouske- 32496: ED-asioiden saama huomio kasvoi v. 1999 poh- hitystä, korostamaan EU:nja Venäjän myönteistä 32497: joismaisessa yhteistyössä merkittävästi. Leimaa- keskinäistä riippuvuutta sekä kaventamaan niiden 32498: antavaa oli erityisesti keskustelu EU:n turvalli- välistä elintasokuilua. Myös muun IVY -alueen 32499: suus- ja puolustuspolitiikasta. Pohjoismaiden maiden kehityksen seurantaa ja tukemista jatket- 32500: ministerineuvosto käynnisti kertomusvuonna laa- tiin sekä kahdenvälisessä toiminnassa että EU:n 32501: jan pohjoismaiden lähialueyhteistyöstrategian ja ETYJ:n puitteissa kiinnittäen erityistä huomio- 32502: uudistamisen. ta Ukrainaan. Kumppanuus- ja yhteistyösopimus- 32503: Kahdenväliset suhteemme EU-jäsenmaihin oli- ten voimaan tulon kuuden Kaukasian ja Keski- 32504: vat puheenjohtajuudestamme johtuen tavanomais- Aasian valtion kanssa toivotaan edistävän suhtei- 32505: takin keskeisemmätja vierailuvaihto poikkeuksel- den myönteistä kehitystä. 32506: lisen vilkasta. ETA/ EFTA-maiden (Islanti, Liech- Vuonna 1999 saavutettiin pohjoisen ulottuvuu- 32507: tenstein ja Norja) kanssa käytiin neuvotteluja ED- den kehittämiselle asetetut tavoitteet. Helsingis- 32508: lainsäädännön sisällyttämisestä ETA-sopimukseen sä järjestetty pohjoista ulottuvuutta koskeva ul- 32509: sisämarkkinoiden toimivuuden ja tehostamisen koministerikokous hyväksyi päätelmät, jotka yh- 32510: edistämiseksi. ED-Sveitsi -sopimuspaketin hyväk- dessä neuvoston suuntaviivojen kanssa muodos- 32511: symisviimeistelyt jatkuivat. tavat poliittisen perustan jatkotyölle. 32512: EU:n laajentumisprosessi eteni tehokkaasti Suomen lähialueyhteistyötä toteutettiin halli- 32513: koko vuoden ajan ja Suomen tavoitteet puheen- tuksen maaliskuussa 1999 tarkistaman lähialue- 32514: johtajuuskaudelle toteutuivat täysin. Helsingin Eu- strategian pohjalta. Lähialuestrategian uudistami- 32515: rooppa-neuvostossa tehtiin historiallisia päätök- nen siirtyi kuitenkin vuoteen 2000, jolloin voidaan 32516: siä, kuten liittymisneuvottelujen avaaminen kuu- lähialueiden poliittisen ja taloudellisen tilanteen 32517: den uuden hakijamaan kanssa (Latvia, Liettua, kehityksen ja EU:n Venäjä-strategian lisäksi ot- 32518: Slovakia, Bulgaria, Romania, Malta), ehdokas- taa huomioon mm. EU:n Pohjoisen ulottuvuuden 32519: maa-aseman myöntäminen Turkille sekä uusien toimintaohjelma. 32520: neuvottelumenettelyjen luominen. Lisäksi pohjus- 32521: tettiin keskustelu laajentumisen pitkän tähtäimen Amerikka, Aasia ja Oseania 32522: näkymistä. Suomi seurasi ja tuki Kyproksen ky- 32523: symyksen ratkaisuun liittyvää YK-prosessia Kyp- Poliittisten ja taloudellisten etujen vaalimista 32524: ros-erityisedustajan kautta. Pohjois-Amerikan valtioihin jatkettiin etupäässä 32525: Länsi- Balkanin alue muodosti yhden EU :n yh- EU:n instrumenttien kautta. Yhteisiä teemoja oli- 32526: teisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisim- vat mm. pohjoisten alueiden politiikka sekä de- 32527: mistä toimintakentistä, mikä edellytti myös Suo- mokratian vakiinnuttaminen, rikollisuuden torjun- 32528: melta EU-puheenjohtajamaana aktiivista myötä- ta ja tarttuvien tautien leviämisen ehkäiseminen 32529: vaikuttamista toimintaan. Suhteita Länsi-Balkanin Itä-Euroopassa ja Venäjällä. Kauppapoliittisten 32530: maihin kehitettiin myös kahdenvälisesti EU:n eh- erimielisyyksien sovittelua Pohjois-Amerikan 32531: dollisuusstrategiaa noudattaen. Tässä olivat tuke- maiden kanssa harjoitettiin niin ikään EU:n tran- 32532: na myös alueelle kohdistetut siviiliapuprojektit ja satlanttisten instrumenttien keinoin. 32533: humanitaarinen apu. Suomen puheenjohtajuuden aikana saatiin pää- 32534: Suomen ja erityisesti tasavallan presidentin tökseen neuvottelut EU:n ja Meksikon välisestä 32535: rooli Kosovon kriisin ratkaisussa oli keskeinen, nk. vapaakauppasopimuksesta. Samoin hyväksyt- 32536: 35 32537: 32538: tiin EU:n ja MERCOSUR:n sekä Chilen välisten eri yhteistyömuodoista alueen maiden kanssa. 32539: vapaakauppaneuvottelujen mandaattien lopullinen Suomi jatkoi kehitysyhteistyötä palestiinalaishal- 32540: muoto ja viralliset sopimusneuvottelut aloitettiin. linnon kanssa. 32541: Kehitysyhteistyöohjelman uusia vaiheita käynnis- 32542: tettiin ja varoja suunnattiin enenevässä määrin Konsuli-, passi- ja viisumitehtävät 32543: ihmisoikeuksien parantamiseen. 32544: Aasiassa Suomen toiminnan painopisteitä oli- Ulkoasiainministeriö valmisteli loppuun kon- 32545: vat alueen demokraattiseen kehitykseen, ihmisoi- sulipalveluja koskevan lainsäädäntöuudistuksen ja 32546: keuksiin ja turvallisuustilanteeseen liittyvät kysy- se saatettiin voimaan 1.12.1999lukien. Viime vuo- 32547: mykset, suhteet Kiinaan, Indonesian demokraat- sien kehityssuunnan mukaisesti konsulitehtävät 32548: tinen kehitys, Itä-Timorin itsenäistymisprosessi, ovat aikaisempaa vaikeampiaja monimutkaisem- 32549: Kashmirin kysymys ja Pakistanin sotilasvallan- pia. Määrältään tehtävät ovat aikaisempien vuo- 32550: kaappaus. Talous- ja kauppasuhteidemme kehit- sien tasolla. Viisumihakemusten määrä väheni yli 32551: tämistäjatkettiin, mikä yhdessä Kaakkois-Aasian 20 prosentilla. Käsiteltyjä hakemuksia oli kerto- 32552: maiden talouslaman väistymisen kanssajohti ko- musvuonna noin 324 000. Toiseksi suurimpana 32553: konaiskauppavaihdon lievään kasvuun. Kehitys- suoriteryhmänä ovat passihakemukset, joiden 32554: yhteistyötä jatkettiin päävastaanottajamaiden Ne- määrä oli noin 20 000. Passi- ja viisumijärjestel- 32555: palin ja Vietnamin lisäksi eräiden muiden Aasian mien käyttöönotto ei varojen puuttuessa edennyt 32556: maiden kanssa. suunnitelmien mukaisesti. Schengen-yhteistyö eri 32557: tahojen kanssa on ollut erittäin tiivistä ja Suomi 32558: Afrikka ja Lähi-Itä on saanut näkökantansa hyvin esiin aktiivisen 32559: osallistumisensa ansiosta. 32560: Toimintaympäristö Afrikassa ja Lähi-idässä oli 32561: epävakaa ja kahtiajakoinen. Yhtäältä jatkuivat Maksullinen toiminta 32562: ponnistelut kansanvallan ja ihmisoikeuksien edis- 32563: tämiseksi sekä taloudelliselle kehitykselle suotui- Maksullisen toiminnan tulot olivat 90,2 milj. 32564: san toimintaympäristön luomiseksi, toisaalta mo- mk. Tulokertymästä 85 % (76,5 milj. mk) saadaan 32565: net maakohtaiset, maidenväliset ja alueelliset krii- julkisoikeudellisista suoritteista. Niistä tärkeim- 32566: sit lisääntyivät ja jatkuivat. Keskeinen tavoitteem- mät ovat viisumit, oleskelu- ja työluvat sekä pas- 32567: me oli sekä kahdenvälisesti että EU:n kautta tu- sit. Tulokertymä oli noin 9 milj. mk pienempi kuin 32568: kea poliittisen vuoropuhelun, taloudellisen yhteis- edellisenä vuonna, mutta se ylitti talousarviossa 32569: työn ja kehitysyhteistyön keinoin myönteisiä ke- asetetun tulotavoitteen noin 20 milj. markalla. 32570: hitysponnisteluja sekä pyrkimyksiä ehkäistä kon- Ylitys johtuu suurimmaksi osaksi siitä, että viisu- 32571: flikteja ja ratkoa käynnissä olleita kriisejä. mikysynnän ennakoitiin Venäjän taloudellisesta ti- 32572: Saharan eteläpuolisessa Afrikassa toiminta pai- lanteesta ja matkustuksen vähenemisestä johtuen 32573: nottui lähinnä Itä- ja Etelä-Afrikassa maihin, joi- supistuvan vieläkin enemmän. 32574: den kanssa Suomi on harjoittanut pitkäjänteistä Liiketaloudellisesti hinnoitelluista suoritteista 32575: yhteistyötä. Toiminta EU:n puheenjohtajamaana kertyneet tulot (13,6 milj. mk) ovat pääosin vuok- 32576: painottui Afrikan maa- ja aluekohtaisten kriisien ratuloa ja käyttökorvauksia, joita edustustojen ti- 32577: hallintaan ja ratkaisemiseen. Toimintavuonna val- lojen käytöstä peritään muilta viranomaisilta sekä 32578: misteltiin myös EU:n ja Afrikan välistä v. 2000 valtionapua saaviita yhteistyötahoilta. Vuokrati- 32579: pidettävää huippukokousta, missä päätetään laa- lojen vuokrat ja käyttökorvaukset laskutetaan ai- 32580: jasta yhteistyöohjelmasta. Tavoitteena on paran- heuttamisperiaatteen mukaisesti. Valtion omista- 32581: taa maanosien välisen yhteistyön ja Afrikan va- mista tiloista peritään paikallista markkinavuok- 32582: kaan kehityksen edellytyksiä sekä integroitumis- raa vastaavaa vuokraa. Perittyjen korvausten mää- 32583: ta maailmantalouteen. Yhteistyö Etelä-Afrikan ta- rä on edelliseen vuoteen verrattuna vähentynyt, 32584: savallan kanssa lisääntyi eri toimialoilla, erityi- ei kuitenkaan niin jyrkästi kuin oli ennakoitu. 32585: sesti kaupan ja investointien osalta. Kustannusvastaavuuslaskelman osoittama mak- 32586: Lähi-idän rauhanprosessi on avainasemassa sullisen toiminnan ylijäämä aiheutuu Schengen-yh- 32587: koko alueen vakaata poliittista ja taloudellista ke- teistyön johdosta harmonisoidusta viisumi en hin- 32588: hitystä ajatellen. Korkean tason vierailut alueen noittelusta. Ylijäämä on kuitenkin pienentynyt 32589: maissa vahvistivat Suomen ja EU:n poliittisen tuen suoritemäärien laskiessa ja kiinteiden kustannus- 32590: rauhanprosessille. Niiden yhteydessä neuvoteltiin ten pysyessä lähes ennallaan. 32591: 36 32592: 32593: 32594: 3.3. OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 32595: 32596: 32597: Toimintaympäristö toimintaa ja eri oikeusviranomaisten palveluja ja 32598: työskentelyä. On kuitenkin huolehdittava myös 32599: Oikeusministeriön toimialaan vaikuttavia y lei- siitä, että hallinnonalan palvelut osana yhteiskun- 32600: siä muutostekijöitä ovat EU- ja myös globaalinen nan perustehtäviä ja -palveluita järjestetään otta- 32601: integraatio sekä tietotekniikan kehitys ja sen mer- en huomioon eri väestöryhmien erilaiset valmiu- 32602: kityksen kasvu yhteiskunnan kaikissa toiminnois- det tietotekniikan hyväksikäyttämiseen. 32603: sa. Monessakin suhteessa huomattavia muutos- Julkisen hallinnon ja oikeuslaitoksen avoimuus 32604: tekijöitä ovat 1990-luvulla kiihtynyt väestön kes- on demokratian toimivuuden sekä kansalaisten 32605: kittyminen suuriin taajamiin samoin kuin väestön kokeman turvallisuuden ja luottamuksen keskei- 32606: ikääntyminen. Myös oikeusviranomaisten toimin- nen elementti. Luottamuksen ja turvallisuuden 32607: taan ja palveluihin kohdistuu entistä suurempia kannalta myös oikeusviranomaisten ja -instituuti- 32608: odotuksia ja niillä on yhä tärkeämpi sija yhteis- oiden tehokas, uskottava ja oikeudenmukainen 32609: kunnallisessa keskustelussa. Kansalaiset ja yh- toiminta ovat tärkeällä sijalla. 32610: teiskunta odottavat laadukasta lainsäädäntöä. Oikeusministeriön lähivuosien keskeinen'teh- 32611: EU:n kehittämisessä oikeudellisen integraation tävä on turvata osaavan ja ammattitaitoisen hen- 32612: syventäminen on tullut erääksi painopistealueek- kilöstön saaminen hallinnonalan tehtäviin sekä 32613: si. Suunnitelmat EU:n kehittämiseksi vapauden, vahvistaa hallinnonalan kaikkien henkilöstöryh- 32614: oikeuden ja turvallisuuden alueena ovat Suomen mien osaamista ja ammattitaitoa. Hallinnonalan 32615: puheenjohtajuuskaudenkin tuloksena kehittymäs- johtamista ja rakenteita, hallinnonalan palveluverk- 32616: sä yhä konkreettisemmalle tasolle. EU :n puitteis- koa ja eri oikeusviranomaisten keskinäistä työn- 32617: sa myös ulkopuolisten maiden, esimerkiksi Venä- jakoa on kehitettävä niin, että käytössä olevat 32618: jän, oikeusvaltiokehityksen edistäminen ja muu voimavarat voidaan tehokkaasti kohdentaa kan- 32619: oikeudellinen yhteistyö ovat tulossa yhä tärkeäm- salaisten ja yhteiskunnan tarpeiden kannalta olen- 32620: miksi. naisiin asioihin. Rikollisuuden vastustamisessa on 32621: Oikeusjärjestyksen kansainvälistyminen ilme- toimenpiteiden vaikuttavuuden parantamiseksi 32622: nee kaikilla hallinnonalan tehtäväalueilla: lainsää- pantava yhä suurempaa painoa toimintaan EU:ssa 32623: dännön kehittämistä koskevat impulssit ja lainsää- ja muussa kansainvälisessä yhteistyössä sekä ri- 32624: dännön sisältökin ovat usein EU:sta tai kansain- koksentorjuntaanja kriminaalipolitiikan alalla toi- 32625: välisistä sopimuksista lähtöisin. Tuomioistuimet mivien viranomaisten yhteistyön tehostamiseen. 32626: ja viranomaiset soveltavat yhä useammin välittö- 32627: mästi EY -oikeutta ja kansainvälisiä sopimuksia. Määrärahojen jakautuma eri tehtäväalueilla ja 32628: Oikeuslaitoksen käsittelemissä asioissa on yleen- hallinnonalan tavoitteet ja tulokset 32629: säkin yhä useammin mukana kansainvälinen ulot- 32630: tuvuus. Myös taloudellinen rikollisuus ja huume- Oikeusministeriön hallinnonalan menot (pää- 32631: rikollisuus toimivat kansallisvaltioiden rajoista riip- luokka 25) v. 1999 olivat 3 121 milj. mk, mikä on 32632: pumatta. Tasapainoinen oikeusjärjestys ja hyvin 10 %enemmän kuin edellisenä vuonna. Valtaosa 32633: toimiva hallinto ovat globalisoituvassa taloudes- (84 %) menoista oli toimintamenoja. Toimintame- 32634: sa tärkeä kilpailutekijä. Y ritystoiminnanja kansan- 32635: talouden toimintaedellytyksiin vaikuttavan lain- 32636: 27. Oikeusministeriön hallinnonalan määrärahat 32637: säädännön valmistelussa tulee kyetä reagoimaan 32638: nopeasti muuttuviin tilanteisiin, mutta samalla on TP 1998 TA 1999 TP 1999 32639: pystyttävä huolehtimaan oikeusjärjestyksen pit- Miljoonaa markkaa 32640: käjänteisestä ja johdonmukaisesta kehittämises- Oikeusministeriö ja sen 32641: tä. yhteydessä toimivat viran- 32642: Tietoverkkojen ja informaatioteknologian kehi- omaiset. ........................ 212 241 240 32643: tys sekä laajamittainen käyttöönotto synnyttävät Tuomioistuinlaitos ............ 1 056 1 063 1 063 32644: eri elämänalueilla uudentyyppisiä oikeudellisia Oikeusaputoimistot .......... 95 128 128 32645: ongelmia. Yhteiskunta myös odottaa julkiselta Maksuton oikeudenkäynti 146 184 175 32646: hallinnoita ja oikeuslaitokselta palveluja muodois- Syyttäjä- ja ulosottolaitos 553 568 568 32647: sa, jotka ovat hyödynnettävissä kehittyneen in- Vankeinhoitolaitos ........... 828 820 820 32648: formaatioteknologian avulla. Tietotekniikka on Vaalit ............................ 4 140 127 32649: keskeinen väline kehitettäessä koko hallinnonalan Yhteensä ....................... 2 894 3144 3 121 32650: 37 32651: 32652: not kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 5 % sä kiinnitetään erityistä huomiota viime vuosina 32653: ja muut menot 44 %. tapahtuneeseen sääntelyn rakennemuutokseen, 32654: jossa painopiste on siirtynyt lain tasolla tapahtu- 32655: Valtiosääntö, perusoikeudet ja hallinto vaan sääntelyyn sekä laajojen kokonaisuudistus- 32656: ten toteuttamiseen. Tarkoitus on mm. selvittää, 32657: Oikeusministeriössä lähes 30 vuotta vireillä ol- miten ministeriön ja valtioneuvoston lainvalmis- 32658: lut valtiosääntöuudistus on saatettu päätökseen. teluohjelmia ja lainvalmistelutyön koordinointia 32659: Tasavallan presidentti vahvisti uuden perustus- voidaan kehittää nykyiseltä pohjalta, Niin ikään 32660: lain 11.6.1999. Uusi Suomen perustuslaki ja sen selvitetään, miten vaihtoehtojen ja vaikutusten ar- 32661: toimeenpanaan liittyvä lainsäädäntö tulivat voi- viointia lainvalmistelussa voidaan tehostaa. Oh- 32662: maan 1.3.2000. jelma on valmistunut kesällä 2000. 32663: Uuden perustuslain voimaantuloon liittyen Hallitusmuodossa edellytetyn hyvän hallinnon 32664: uudistettiin myös oikeuskansleria, valtakunnan- periaatteiden toteuttamiseksi oikeusministeriössä 32665: oikeuttaja ministerivastuuasioita, kriisiolojen val- on jatkettu hallintolain valmistelua. Vuoden 2000 32666: miutta (valmiuslainsäädäntö) sekä säädöskokoel- alussa valmistui hallintomenettelylain uudistamis- 32667: maa samoin kuin tuomareiden nimitysjärjestelmää ja kehittämistarpeita koskeva asiantuntijaselvitys. 32668: koskevat säädökset. Yhteistyössä eduskunnan, Uudessa hallintolaissa on tarkoitus kiinnittää huo- 32669: oikeusministeriön ja ulkoasiainministeriön kans- miota erityisesti hallinnon asiakkaiden tasapuoli- 32670: sa järjestettiin uutta perustuslakia koskevaa laa- seen kohteluun, parantaa yksityisten oikeustur- 32671: jaa tiedotusta ja koulutusta. vaa sekä selkeyttää ja tehostaa viranomaiskäytän- 32672: Vuoden 1995 perusoikeusuudistuksen täsmen- töä. Vanhentuneen kielilain uudistamista varten 32673: tämistä lainsäädännössä on jatkettu uudistamalla asetettiin syyskuussa 1999 komitea. Tavoitteena 32674: julkisuus- ja salassapitolainsäädäntö sekä henkilö- on korjata käytännön epäkohtia ja vahvistaa kie- 32675: rekisterilainsäädäntö. Uudella julkisuus- ja lellistä tasa-arvoa. Komitean on määrä saada eh- 32676: salassapitolainsäädännöllä lisätään valmistelun dotuksensa valmiiksi v. 2001. 32677: julkisuutta. Julkisuusperiaate laajenee koskemaan Vuoden 2000 alusta lukien tuli voimaan laki säh- 32678: kaikkia julkista tehtävää hoitavia organisaatio- köisestä asioinnista hallinnossa. Laissa määritel- 32679: muodosta riippumatta. Uusi henkilötietolaki lisää lään sähköiselle asioinnille asetettavat oikeudel- 32680: rekisteröityjen tiedonsaantioikeuksia ja saattaa liset perusvaatimukset, säännellään sähköiseen 32681: Suomen kansallisen lainsäädännön vastaamaan allekirjoitukseen liittyvät vastuukysymykset ja tie- 32682: EU:n tietosuojadirektiiviä. 32683: Laki viranomaistoiminnan julkisuudesta tuli Kuvio 9. 32684: voimaanjoulukuun alussa 1999 ja henkilörekiste- 32685: rilaki kesäkuun alussa 1999. Lainsäädäntöuudis- 32686: tuksiin liittyy laaja tiedotus- ja koulutusohjelma. YLEISIIN TUOMIOISTUIMIIN 32687: Perusoikeusuudistuksen toimeenpanaan liittyy SAAPUNEET ASIAT 32688: myös uusi kokoontumislaki, joka tuli voimaan 1 000 kpl 1 000 kpl 32689: syyskuun alussa 1999. Uudella kokoontumislailla 25 ,-------------------------~700 32690: 32691: korvattiin vanhentuneet yleisiä kokouksia ja jul- 32692: kisia huvitilaisuuksia koskevat lait sekä otettiin 600 32693: huomioon perusoikeusuudistuksen asettamat 32694: vaatimukset kokoontumis- ja mielenosoitusoike- 32695: uden sääntelylle. 32696: Perusoikeusuudistusta toteuttavien hallintolain 32697: ja kielilain uudistaminen on myös käynnissä. Mar- 32698: raskuussa 1999 pidetyssä perusoikeusuudistuk- 32699: sen seurantaseminaarissa voitiin todeta perusoi- 32700: keusuudistuksen kaiken kaikkiaan edenneen var- 200 32701: sin hyvin. 32702: Valtioneuvosto hyväksyi v. 1996 vuosia 1997- 100 32703: 1999 koskevan valtioneuvoston lainvalmistelun 32704: kehittämisohjelman. Ohjelman toimeenpano val- 0 0 32705: tioneuvostossa on edennyt suunnitellulla taval-' 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 32706: Ia. Vuoden 1996 kehittämisohjelman jatkoksi oi- -KKO 32707: keusministeriö on käynnistänyt uuden kehittämis- liTh'lll\\\B1il Hovioikeudet 32708: -Käräjäoikeudet (rikos· ja siviiliasiat) 32709: ohjelman valmistelun (kehittämisohjelma II). Työs- 32710: 38 32711: 32712: Kuvio 10. toturvallisuudelle asetettavat vaatimukset. (Vrt. 32713: myös luvut 3.4. Sisäasiainministeriön hallinnon- 32714: HALLINTOTUOMIOISTUIMIIN alaja 3.6. Valtiovarainministeriön hallinnonala.) 32715: SAAPUNEET ASIAT 32716: Oikeusturvan saatavuus ja laatu 32717: 1 000 kpl 1 000 kpl 32718: 8 35 32719: Tuomioistuimien ja muiden viranomaisten kä- 32720: 7 .... 30 32721: sittelyajat ovat keskimäärin pysyneet kohtuulli- 32722: sen hyvällä tasolla, joskin sekä riita- että rikosasi- 32723: ..._/ ~ oissa eri tuomioistuimien välillä on ruuhkauturuis- 32724: 25 tilanteessa ja käsittelyajoissa huomattavia eroja. 32725: Q) 32726: ~ "0 Vaikka työmäärät ovat monissa tuomioistuimissa 32727: ::J 32728: 20 ~ vähentyneet, työmäärä ja juttujen vaikeus ovat 32729: "5 kasvaneet, mikä tuntuu työrasituksen lisääntymi- 32730: 15 ~ senä. 32731: Kansalaisten oikeusturvan parantamiseksi oi- 32732: Cii 32733: 10 I keuslaitosta on 1980- ja 1990-luvuilla kehitetty 32734: uudistamalla tuomioistuinlaitoksen, syyttäjäntoi- 32735: men ja ulosoton organisaatiota sekä oikeuden- 32736: 5 32737: käyntimenettelyä. Merkittäviä ovat olleet mm. hal- 32738: linto-oikeus- ja käräjäoikeusuudistukset sekä rii- 32739: 0 0 ta- ja rikosasioiden oikeudenkäyntimenettelyn 32740: 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 uudistaminen, paikallishallintouudistus ja yleisen 32741: ~KHO -Hallinto-oikeudet oikeusaputoiminnan valtiollistaminen. Näiden laa- 32742: jojen uudistusten tavoitteiden toteutumisen arvi- 32743: 32744: 28. Oikeuslaitoksen tulostavoitteiden toteutuminen 32745: Tavoite 1999 Toteutuma 1999 Vertailu tavoitteeseen 32746: Markkaa/ Ratkaistu Käsille- Markkaa/ Ratkaistu Käsittely- Markkaa/ Ratkaistu Käsille- 32747: ratkaistu asia/ lyaika, ratkaistu asia/ aika, kk ratkaistu asia/htv, lyaika, 32748: asia htv kk asia htv asia,% % kk 32749: Tuomioistuinlaitos 32750: Korkein oikeus ........................... 8 415 45 9 580 39 14 -14 32751: - käsittelyaika (valituslupa-asiat) 3,5 5,1 1,6 32752: - käsittelyaika (asiaratkaisut) ...... 14 16 2 32753: Korkein hallinto-oikeus ................ 8 736 46 8 8 914 42 8,5 2 -8 0,5 32754: Hovioikeudet ............................. 13 160 24 6,6 13 666 23 6,2 4 -5 -0,4 32755: Hallinto-oikeudet ........................ 6 316 46 6 836 42 8 -9 32756: - käsittelyaika (vero-asiat) .......... 7 8 1 32757: - käsittelyaika (muut asiat) ......... 5 5 0 32758: Käräjäoikeudet .......................... 3 090 85 3 058 85 -1 0 32759: - käsittelyaika (rikosasiat) .......... 3,2 3,4 0,2 32760: - käsittelyaika (laajat riita-asiat) ... 7,8 7,7 -0,1 32761: - käsittelyaika (summaariset asiat) 2 2,2 0,2 32762: - käsittelyaika (velkajärjestelyasiat) 6 6,5 0,5 32763: Vesioikeudet ............................. 30 732 11 31 485 10 2 -3 32764: - käsittelyaika (muut asiat) ......... 7,2 8 0,8 32765: - käsittelyaika (katselmusasiat) ... 75 77 2 32766: Maaoikeudet ............................. 15 617 25 6 18 795 20 6,8 20 -20 0,8 32767: Vakuutusoikeus ......................... 2 095 129 8 2 216 119 8,8 6 -8 0,8 32768: Työtuomioistuin ......................... 40 000 9 5 54 638 6 5 37 -31 0 32769: Markkinatuomioistuin .................. 41 429 12 7 50150 9 6,4 21 -23 -0,6 32770: Vankilaoikeus ............................ 775 400 0,5 ja 911 910 340 0,5 ja 911 17 -15 Oja011 32771: 11 Lyhyempi käsittelyaika koskee nuoria rikoksentekijöitä koskevia asioita ja pidempi käsittelyaika pakkolaitokseen eristettyjä koskevia 32772: asioita. 32773: 39 32774: 32775: ointiaja tarpeelliseksi havaittujen korjaustoimien set tulosneuvottelut piirin toimistojen kanssa. 32776: valmisteluajatkettiin v. 1999. Vuoden 1999 aikana ministeriön työryhmässä hah- 32777: Turvatarkastusten järjestämistä tuomioistuimis- motettiin määrällisten mittareiden lisäksi oikeus- 32778: sa koskeva lainsäädäntö tuli voimaan 1.1.2000 ja apuun soveltuvia laadullisia mittareita. Lisäksi oi- 32779: käräjäoikeuksiin ryhdytään hankkimaan resurssi- keusaputoimistojen toimintaa kehitetään tietotek- 32780: en puitteissa turvatarkastuksiin käytettäviä lait- niikan avulla. Kesällä 1999 käynnistettiin projekti 32781: teita. Haastemiesten mahdollisuuksia saada toi- asianhallintajärjestelmän kehittämiseksi oikeus- 32782: mitettua perille haasteita ja tiedoksiantaja paran- apuun. Vuoden 1999 aikana saatiin järjestelmän 32783: nettiin vuoden 2000 alussa voimaan tulleella lain- määrittelyvaihe päätökseen. 32784: muutoksella. Haastemiehellä on oikeus saada sa- Vuonna 1999 käsitellyistä 52 000 asiasta noin 32785: lassapitosäännösten estämättä tietoja eri viran- 30 prosentissa annettiin oikeudellinen neuvo. 32786: omaisilta sekä tele- tai postitoiminnan harjoittajil- Neuvojen suhteellinen osuus on hieman vähen- 32787: ta. tynyt edellisestä vuodesta (35 %),mihin osaltaan 32788: Marraskuun alusta lukien perustettiin entisten saattaa vaikuttaa kesällä 1998 voimaan tullut 200 32789: 11lääninoikeudenja vesiylioikeuden sijaan 8 hal- markan oikeusapumaksu. Asiakirjan laatimiseen 32790: linto-oikeutta. Uudistuksen tavoitteena oli jakaa päättyi noin 23 % käsitellyistä asioista. Tuomio- 32791: asioita tuomioistuinten kesken aikaisempaa tasa- istuimessa käsiteltiin noin neljännes oikeusapu- 32792: puolisemminja turvata asioiden käsittelyn yhden- toimistojen asioista. 32793: mukaisuus koko maassa. Suurempien yksiköiden Maksuttarnasta oikeudenkäynnistä annetun 32794: avulla pyritään varmistamaan tuomioistuinten lain mukaisesti oikeudenkäyntiavustajille makse- 32795: asiantuntemus myös harvoin esille tulevissa ja tut palkkiot ja kulukorvaukset ovat yhä nousseet. 32796: laajoissa asioissa. Vesioikeudet lakkasivat 1.3.2000 Maksuttoman oikeudenkäynnin soveltamisalaa on 32797: lukien ja niiden tilalle perustetaan samoille paik- laajennettu hallintotuomioistuimissa, mikä osal- 32798: kakunnille kolme ympäristölupa virastoa. Syksyllä taan selittää nousua. Varsinaisesti nousun taus- 32799: 1999 annettiin hallituksen esitys maaoikeuksien talla voidaan kuitenkin pitää suullisten käsittely- 32800: lakkauttamiseksi ja niiden tehtävien siirtämiseksi jen mukanaan tuomaa yksikköhintojen selvää nou- 32801: käräjäoikeuksille. Myös asunto-oikeuksien ja mark- sua hovioikeuksissa sekä rikos- ja hakemusasi- 32802: kinatuomioistuimen tehtäviin liittyvien uudelleen- oissa myönnettyjen maksuttorni en oikeudenkäyn- 32803: järjestelyjen valmistelua on jatkettu. Vuoden 2000 tien määrän nousua käräjäoikeuksissa. 32804: alussa on asetettu komitea valmistelemaan toi- Vuonna 1999 maksuttoman oikeudenkäynnin 32805: meentuloturvan muutoksenhakujärjestelmän uu- kustannukset olivat noin 158 milj. mk, jossa on 32806: distamista. lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna noin 25 milj. 32807: Oikeusapujärjestelmä uudistettiin v. 1998. Oi- mk eli 18 %. Tästä syyttömästi syytetylle makset- 32808: keusaputoimistot ovat olleet edelleen siirtymävai- tujen oikeudenkäyntikulujen osuus oli 2,4 milj. mk. 32809: heessa v. 1999. Toimistojen fyysinen sijainti ei Maksuttoman oikeudenkäynnin kokonaiskustan- 32810: vastaa vielä täysin uutta organisaatiota, koska nuksista noin 82 % kertyy käräjäoikeuksista ja 32811: muuttoihin 106 toimipaikasta valtiolle perustettui- 15 % hovioikeuksista sekä noin 3 % muista tuo- 32812: hin 68 toimistoon ja 15 sivutoimistoon on varattu mioistuimista. Vuonna 1999 maksuton oikeuden- 32813: kolmen vuoden siirtymäaika uudistuksen voimaan- käynti oli noin 25 000 asianosaisella. 32814: tulostaeli vuoteen 2001 asti. Vuoden 1999 aikana Yksityishenkilön velkajärjestelylain perusteel- 32815: suurin osa toiruistoista on kuitenkin jo siirtynyt la maksettiin v. 1999 korvauksia selvittäjille noin 32816: toimimaan uusiin tiloihin. Toimistot sijaitsevat 16,3milj.mk. 32817: yleensä samoilla paikkakunnilla kuin käräjäoikeu- 32818: det. Kiinteiden toimipisteiden lisäksi oikeusapu- Kriminaalipolitiikka ja rikosoikeudellinen 32819: toimistoilla on 112 sivuvastaanottoa, joissa asi- sääntely 32820: akkaita käydään palvelemassa sovittuina ajankoh- 32821: tina joustavasti tarpeen mukaan. Koska oikeus- Poliisin tietoon tulleiden rikoslakia vastaan teh- 32822: aputoimistoilla ei ole rajattua toimialuetta, asiak- tyjen rikosten kokonaismäärässä ei 1990-luvulla 32823: kaat voivat valita, minkä oikeusaputoimistojen ole tapahtunut kovin huomattavia muutoksia. Eräi- 32824: palveluja käyttävät. den liikennerikosten (liikenteen vaarantaminen) 32825: Oikeusaputoimistojen tulosohjausta on kehitet- siirtäminen 1.10.1999 voimaantulleella lainmuutok- 32826: ty. Vuotta 2000 koskevat oikeusavun tulosneuvot- sella tieliikennelaista rikoslakiin lisäsi rikoslakia 32827: telut käytiin kaksivaiheisena. Ensin oikeusminis- vastaan tehtyjen rikosten kokonaismäärää hieman 32828: teriö kävi tulosneuvottelut oikeusaputoimen joh- yli 100 OOO:Ila. Ilman kyseisiä rikoksia lisääntyi 32829: tajien kanssa, jonkajälkeen oikeusaputoimen joh- poliisin tietoon tulleiden rikosten kokonaismäärä 32830: tajat kävivät oikeusapupiireissään yksityiskohtai- Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 3 pro- 32831: 40 32832: 32833: sentilla. Merkittävin piirre viime vuosien rikolli- koskevasta hankkeesta julkaistiin osaraportti ja 32834: suuskehityksessä on nimenomaan huumausaine- tutkimusta jatkettiin. Oikeusoloja koskevan kat- 32835: rikosten jatkuva lisääntyminen, joka oli v. 1999 sauksen valmistelu jatkui. Rikollisuustilanteen ja 32836: entistäkin nopeampaa. Muilta osin viime aikoina kontrollitoimien peruskartoitus sisältyy julkaisuun 32837: tapahtunut määrällinen lisäys koskee lähinnä lie- Rikollisuustilanne 1998. 32838: viä pahoinpitelyjä, vahingontekoja sekä mootto- Oikeusministeriön v. 1980 asettama rikoslakipro- 32839: riajoneuvojen luvattomia käyttäjä ja anastuksia. jekti, joka vastasi rikoslain kokonaisuudistuksen 32840: (Vrt. luku 3.4. Sisäasiainministeriön hallinnonala.) perusvalmistelusta, lakkautettiin 31.3.1999 sen 32841: Huumausainerikosten nopean lisääntymisen suoritettua kokonaisuudistuksen perusvalmiste- 32842: ohella viime vuosien rikollisuuskehityksessä on lun päätökseen. Rikoslain kokonaisuudistus ei 32843: monia sellaisia piirteitä, jotka eivät näy rikollisuus- valmistunut tavoiteaikataulussa. Uudistuksen jäl- 32844: tilastoissa. Näitä ovat mm. ammattimaisen ja orga- jellä olevien osien valmistelua jatketaan ministeri- 32845: nisoidun rikollisuuden lisääntyminen sekä kan- össä virkatyönä tavoitteena antaa jäljellä olevat 32846: sainvälistyminen. hallituksen esitykset vuoden 2001 loppuun men- 32847: Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tavoittee- nessä. 32848: na oli v. 1999 jatkaa kokonaiskuvan luomista ri- Rikoslain kokonaisuudistukseen liittyvänä lain- 32849: kollisuudesta ja kontrollij ärj estelmästä. Kansalais- säädäntönä tulivat vuoden 1999 alussa voimaan 32850: ten oikeusaseman kannalta keskeisiin lainsäädän- uudet oikeudenkäyntiä, viranomaisiaja yleistäjär- 32851: töuudistuksiin liittyvät raportit kuluttajaneuvon- jestystä vastaan tehtyjä rikoksia sekä seksuaaliri- 32852: nasta, yksityishenkilön velkajärjestelystä sekä koksia koskevat säännökset, arvopaperimarkkina- 32853: lautamiesten osallistumisesta päätöksentekoon rikoksia koskevat säännökset kesäkuun alussa 32854: tuomioistuimissa sekä ikäsyrjintätutkimuksen lop- sekä sakkouudistus lokakuun alussa. Sakkouudis- 32855: puraporttijulkaistiin ja uusperheitä ja lapsenhuol- tuksessa siirryttiin järjestelmään, jossa päiväsak- 32856: toriitoja koskevat seurantatutkimukset jatkuivat. ko määräytyy nettotulojen perusteella. Rikesakon 32857: Tuomioistuinten luotettavuus oli julkisuudessa käyttöalaa y linopeusrikkomuksissa laajennettiin. 32858: pitkin vuotta näkyvästi esillä ja tästä aiheesta Rikosvahinkojen korvausjärjestelmää laajennettiin 32859: myös tutkimuslaitos julkaisi laajan haastattelutut- 1.2.1999lukien koskemaan myös surmatun lähi- 32860: kimuksen. Lainsäädännön määrää ja vaikutuksia omaiselle aiheutuneita kärsimyksiä. 32861: 32862: 32863: 32864: Kuvio 11. Kuvio 12. 32865: 32866: 32867: MAKSUTTOMASTA OIKEUDENKÄYNNISTÄ JA POLIISIN TIETOON TULLEET RIKOSLAKI- 32868: YKSITYISHENKILÖN VELKAJÄRJESTELYSTÄ RIKOKSET, SYYTTÄJÄLLE SAAPUNEET ASIAT 32869: AIHEUTUNEET MENOT JA RANGAISTUSLAITOKSIIN TULLEET 32870: Milj. mk 32871: 200 1 000 kpl 1 000 32872: henkeä 32873: 180 550 , . . . - - - - - - - - - - - - - - - , - 12 32874: 500 32875: 160 32876: j 450 r-~~~----------4·· 10 32877: 140 32878: 2 400 32879: 120 .!!! 32880: ~ 350 32881: ·ro 32882: 100 ~ 300 32883: 80 ~ 250 32884: 32885: 60 32886: § 200 rt~J---j---j 32887: i5 32888: ..., 150 32889: 40 - f- 32890: 32891: 20 - - 32892: 32893: 0 - - u 0 32894: 91 92 93 94 95 96 97 98 99 32895: ~Poliisin tietoon tulleet rikoslakirikokset 32896: !IIIIRBII Syyttäjälie saapuneet asiat 32897: 1111 Maksuton oikeudenkäynti DYksityishenkilön velkajärjestely - Rangaistuslaitoksiin tulleet 32898: 41 32899: 32900: Rikoslain kokonaisuudistukseen liittyen edus- tujen asioiden, noin 75 000 asiaa, 6 %edelliseen 32901: kunnalle annettiin myös hallituksen esitykset so- vuoteen verrattuna. Pääosin lisäys johtui diarioin- 32902: tilasrikoksia, rikosoikeudellista vanhentumista tijätjeste1män muutoksesta. Vireillä olevien asioi- 32903: sekä yksityisyyttä, rauhaa ja kunniaa koskevien den määrä nousi 9 prosentilla noin 28 000 asiaan. 32904: säännösten uudistamisesta. Lisäksi annettiin ri- Vuoden 1997lokakuussa toteutettu rikosasioi- 32905: kollisjärjestön toimintaan osallistumisen krimina- den oikeudenkäyntimenettelyuudistus ja touko- 32906: lisointia koskeva esitys samoin kuin esitys, jolla kuussa 1998 uudistettu hovioikeusmenettely lisä- 32907: tietokonevirusten valmistaminen ja levittäminen sivät työmäärää ja asettivat syyttäjän toiminnalle 32908: kriminalisoidaan. uusia vaatimuksia. Uudessa rikosprosessissa 32909: Valtioneuvosto hyväksyi 4.3.1999 periaatepää- syyttäjä vastaa keskeisesti rikosvastuun toteut- 32910: töksen kansalliseksi rikoksentorjuntaohjelmaksi. tamisesta. 32911: Tavoitteena on luoda yhteinen toimintapolitiikka Talousrikollisuuden ja harmaan talouden tor- 32912: rikollisuuden vähentämiseksi ja turvallisuuden juntaa koskevan valtioneuvoston periaatepäätök- 32913: lisäämiseksi niin, että vaikutukset rikollisuuteen sen mukaisesti syyttäjälaitoksessa toimi v. 1999 32914: otetaan huomioon kaikessa julkisessa päätöksen- yhteensä 24 talousrikoksiin erikoistunutta syyt- 32915: teossa. Ohjelman piiriin kuuluvat toimet, jotka täjää, joista kaksi valtakunnansyyttäjänvirastos- 32916: vähentävät rikostilaisuuksia, toimet, joilla ehkäis- sa. Paikallisissa syyttäjäyksiköissä toimivat ta- 32917: tään yksilöiden kehittymistä rikollisiksi ja toimet, lousrikostutkijat käsittelivät kertomusvuoden ai- 32918: joilla katkaistaan jo alkanut rikosura. Ohjelman kana noin 160 asiaa, joista 70 asiassa annettiin 32919: painopiste on paikallisessa rikoksentorjunnassa, syyttämättäjättämispäätös. Vuoden lopussa vireil- 32920: mihin liittyviä kokeiluhankkeita on oikeusministe- lä olevia talousrikosasioita oli runsaat 340; näistä 32921: riön myöntämien avustusten turvin käynnistetty kaksi kolmasosaa oli avoinna syyttäjällä. 32922: eri paikkakunnilla. Kukin ministeriö vastaa ohjel- Vuonna 1999 vankien määrä väheni edelleen 32923: man toteuttamisesta omalla toimialallaan. Oikeus- hieman ja oli keskimäärin 2 743. Vapaudesta (tut- 32924: ministeriön yhteydessä toimiva Rikoksentorjun- kintavangit mukaan lukien) tuli noin 5 800 vankia 32925: taneuvosto seuraa kansallisen rikoksentorjunta- eli suunnilleen yhtä paljon kuin v. 1998. Vankien 32926: ohjelman toteuttamista ja raportoi asiasta minis- rikostausta on viimeisen kymmenen vuoden aika- 32927: teriölle. Ohjelman toteuttamisesta laaditaan seu- na olennaisesti muuttunut. Väkivaltarikoksista 32928: rantaraportti v. 2002. tuomituista on tullut suurin vankiryhmä. Omai- 32929: Oikeusministeriön toimialaan kuuluvista toimis- suusrikoksista tai rattijuopumuksesta tuomittujen 32930: ta keskeisiä ovat vähäisiin rikkomuksiin puuttu- määrät ja suhteelliset osuudet ovat pienentyneet. 32931: misen menetelmien kehittäminen, todistajien ase- Suhteellisesti kaikkein nopeimmin kasvava ryhmä 32932: man ja suojan parantaminen, vahingonkorvauk- ovat huumausainerikoksista tuomitut vangit. Huu- 32933: sen käytön tehostaminen rikosten ehkäisyssä, mausainerikoksesta päärikoksena tuomittuja oli 32934: nuorisorangaistuskokeilun jatkaminen ja laajenta- 1990-luvun alussa alle sata. Vuonna 1999 heidän 32935: minen, nuorten rikoskierteen katkaisemiseen täh- osuutensa rangaistusvankien määrästä nousi jo 32936: täävät esitutkinnan ja oikeuskäsittelyn nopeutta- 15 prosenttiin eli keskimäärin lähes 400 vankiin. 32937: ruistoimet sekä hoito- ja vankeinhoidollisen sisäl- Tulkintavangeista noin neljäsosalla oli päärikok- 32938: lön ja vapautuvien vankien jälkihuollon kehittä- sena huumausainerikos. 32939: minen sekä paikallisten rikoksentorjuntahankkei- Organisoitu rikollisuus, johon liittyy keskinäi- 32940: den tukeminen. siä välienselvittelyjä, kiristystä, uhkailua yms. 32941: Oikeusministeriö on osallistunut vuosien 1999- vaikuttaa monin tavoin vankiloiden toimintaan 32942: 2002 talousrikollisuuden ja harmaan talouden vas- sekä edellyttää erityistoimia järjestyksen ja tur- 32943: taisen toimintaohjelman toteuttamiseen suuntaa- vallisuuden ylläpitämiseksi. Rikollisuustilantees- 32944: mallalisävoimavaroja talousrikostutkintaan (syyt- sa tapahtuneiden laadullisten muutosten vuoksi 32945: täjät) ja rikollishyödyn jäljittämisorganisaatioon on viranomaisille ollut tarpeen antaa lisää valtuuk- 32946: (ulosotto) sekä käynnistämällä ohjelmassa edel- sia entistä tehokkaampien keinojen käyttöön ri- 32947: lytetyt lainvalmisteluhankkeet kosten torjumiseksi. Tässä tarkoituksessa rangais- 32948: Rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varois- tusten täytäntöönpanoa ja pakkokeinojen käyttöä 32949: ta annetun lain ja syyttömästi tuomituille tai van- koskevia säädöksiä tarkistettiin 1.6.1999 lukien 32950: gituille valtion varoista maksettavasta korvauk- voimaan tulleilla lainmuutoksilla. 32951: sesta annetun lain mukaisia korvauksia makset- Osittain vanhentuneen sekä epäyhtenäisen 32952: tiin v. 1999 yhteensä 40 milj. mk. Korvausmenot vankeusrangaistuksia ja niiden täytäntöönpanoa 32953: kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 5 %. koskevan lainsäädännön uudistamista varten ase- 32954: Syyttäjälie saapui v. 1999 noin 79 000 asiaa. tettiin syyskuussa 1999 komitea, jonka määräaika 32955: Saapuneiden asioiden määrä kasvoi 8 %ja ratkais- on 31.3.200 1. Uudistuksen taustalla ovat paitsi 32956: 42 32957: 32958: lainsäädännön vaikeaselkoisuus ja hajanaisuus gaistujen nuorten valvonnat ovat edelleen vähen- 32959: myös rangaistuksen täytäntöönpanolle, mm. van- tyneet. Toimeenpantavaksi tulleiden nuorisoran- 32960: kirakenteen muutoksestajohtuvat kasvaneet vaa- gaistusten määrä on lisääntynyt ennakoitua vä- 32961: timukset, sekä perusoikeussäännösten uudistami- hemmän. Vuoden 1999 aikana 74% (75 %) tuomi- 32962: nen. tuista aloitti yhdyskuntapalvelun kuukauden ku- 32963: Rangaistuslaitoksissa oli kertomusvuoden lo- luessa alitäytäntöönpanijan määräämästä ilmoit- 32964: pussa majoitustiloja yhteensä 3 494 vangille. Oi- tautumispäivästä. Tavoitteena on, että 85 % aloit- 32965: keusministeriössä on asetettu tavoitteeksi vähin- taneista suorittaa yhdyskuntapalvelunsa loppuun, 32966: tään 85 prosentin keskimääräinen käyttöaste. Vuon- mikä tavoite toteutuikin. Päihdehuoltojakso sisäl- 32967: na 1999 majoituspaikkojen keskimääräinen käyt- lytettiin 549 (390) yhdyskuntapalvelun toimeen- 32968: töaste oli 80 %. On kuitenkin huomattava, että osa panoon. Kriminaalihuoltoyhdistyksen järjestämi- 32969: majoituspaikoista on huonokuntoisia ja tulee pois- nä on kaikissa aluetoimistoissa toteutettu yhdys- 32970: tumaan käytöstä vanhojen laitosten perusparan- kuntapalveluun sisältyvä liikenneturvallisuusjak- 32971: nusten yhteydessä. Lisäksi avolaitoksissa on työ- so. Sen on suorittanut 150 yhdyskuntapalveluun 32972: paikkojen puutteen vuoksi runsaasti tyhjillään ole- tuomittua. 32973: via majoitustiloja. 32974: Kriminaalihuoltoyhdistyksen tehtäviin kuulu- Oikeussuhteiden toimivuus 32975: vien yhdyskuntaseuraamusten toimeenpanoteh- 32976: tävien lisääntyminen on pysähtynyt. Ensimmäi- Uusi takauslainsäädäntö tuli voimaan lokakuun 32977: sen kerran yhdyskuntapalvelun käyttöönoton jäl- alussa. Lailla korvattiin vanhentunut takauslain- 32978: keen on aloitettujen yhdyskuntapalvelujen määrä säädäntö ja selkeytettiin takaussuhteeseen liitty- 32979: pienempi kuin edellisenä vuonna. Ehdollisesti ran- vää sääntelyä. Lailla parannettiin myös takaajana 32980: 32981: 32982: 29. Vankilukuarvio ja avolaitostäytäntöönpanon osuus 32983: Tavoite Toteutuma Poikkeama Muutos ed. 32984: 1999 1999 tavoitteesta vuodesta 32985: Vankeja keskimäärin ............................................... . 3 000 2 743 -8,6% -2,3% 32986: Rangaistusta suorittavista vangeista keskimäärin avo- 32987: laitoksessa ........................................................... .. 33,3% 30,7% -2,6 %-yks. -3,2 %-yks. 32988: Toimintamenot/ vanki, mk ........................................ .. 229 400 252 600 10,1% 3,1% 32989: 32990: 32991: 32992: 32993: 30. Yhdyskuntaseuraamusten toimeenpano 32994: Toteutunut TA 1999 Toteutunut Poikkeama 32995: 1998 1999 tavoitteesta, 32996: % 32997: Yhdyskuntapalvelu: 32998: Aloitettu ja toimeenpanoja .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 3 762 3 500 3 630 4 32999: Suoritettuja tunteja ...... ...... ...... .. .... .. .... .. .... .... .. ...... .... 275 780 275 000 257 109 -7 33000: Markkaa/tunti .. . .. . . . . . . . .. . .. . .. . .. . . . . .. . .. . .. . . . . .. . .. . .. . .. . . . . .. . .. . 137 135 148 10 33001: Korvauksen suuruus, milj. mk .................................... .. 37,8 33002: Ehdonalaisesti vapautuneiden valvonta: 33003: V aivottavia keskimäärin .. .... .. .... .. .... .. .... .. .... .... .. ...... ... 1 201 1 233 1 243 33004: Valvontapäiviä . . . ... ... . . . ... ... . . . ... . . . ... .. . ... .. . ... . . . ... ... ... ... . 438 548 450 000 453 695 33005: Markkaa/valvontapäivä . . . . . . .. . . . . .. . . . . .. . . . . .. . . . . .. . .. . . . . .. . .. . .. 20 23 24 4 33006: Ehdollisesti rangaistujen nuorten valvonta: 33007: V aivottavia keskimäärin .. .... .. .... ...... ...... .. .... ...... ...... ... 1 709 2 000 1 573 -21 33008: Valvontapäiviä ... ... ... ...... ... ...... ... ... ... ... ...... ... ...... ... .... 623 785 653 000 573 963 -12 33009: Markkaa/valvontapäivä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 16 17 6 33010: Nuorisorangaistus: 33011: Tuomioita . . . . .. . . . .. . ... ... . . . .. . ... . . . ... ... ... .. . ... . . . ... ... ... ... .. . . 42 150 46 -69 33012: Markkaa/tuomio .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 47 898 16 700 39 758 138 33013: 43 33014: 33015: olevan yksityishenkilön asemaa sekä täsmennet- nempi kuin edellisenä vuonna, mutta kaksinkertai- 33016: tiin ja lisättiin luotonantajan tiedonantovelvolli- nen lamaa edeltäneeseen aikaan verrattuna. Perit- 33017: suutta. Elokuussa tuli voimaan uusi tilisiirtolaki, täväksi lähetetyistä markkamääristä oli runsaat 33018: jolla pantiin voimaan tilisiirtoja koskeva EU:n di- puolet (9,2 mrd. mk) yksityisoikeudellisia saatavia 33019: rektiivi. Lailla säännellään mm. pankkien velvoit- ja kolmannes (5,8 mrd. mk) veroja. Julkisia maksu- 33020: teita tilisiirroissaja selkeytetään sekä yksityishen- ja perittävistä markkamääristä oli vain 8 %. 33021: kilöille että yrityksille suunnattuja tilisiirtopalve- Kesäkuun alussa tuli voimaan ulosottolain 33022: luja. Joulukuussa tuli voimaan niin ikään EU-di- muutos, jolla määriteltiin edellytykset ulosoton 33023: rektiivin täytäntöönpanaan liittyvä lainsäädäntö, välttämiseksi tehtyjen varallisuusjärjestelyjen syr- 33024: jolla mm. varmistetaan arvopaperikaupan selvitys- jäyttämiseen ulosotossa. Ulosottolain kokonais- 33025: järjestelmän häiriötön toiminta. uudistusta on jatkettu. Kokonaisuudistuksen toi- 33026: Oikeusministeriö asetti joulukuussa toimikun- sen vaiheen, joka käsittää yleiset menettelysään- 33027: nan valmistelemaan velkojen vanhentumista kos- nökset, on määrä valmistua v. 2000. Ulosottolain- 33028: kevan lainsäädännön uudistamista. Tavoitteena säädännön uudistamiseen, ulosoton tietojärjestel- 33029: on laatia ehdotus vanhentumislainsäädännön ko- män uudistamiseen samoin kuin ulosoton henki- 33030: konaisuudistukseksi pitäen silmällä mm. tavoitet- löstökoulutukseen ja organisaatioon liittyvät kes- 33031: ta velkavastuun selvittämistä nykyistä nopeam- keiset tavoitteet ja aikataulu kirjattiin ulosoton 33032: min. kehittämisen kokonaissuunnitelmaan, joka käsitel- 33033: Oikeusministeriössä valmistui keväällä 1999 tiin joulukuussa hallituksen iltakoulussa. 33034: esitys velkaneuvonnan järjestämisestä. Tavoittee- 33035: na oli lakisääteistää velkaneuvonta ja siten var- 33036: mistaa laadullisesti ja määrällisesti riittävien vel- 31. Ulosottolaitoksen tulostavoitteiden toteutuminen 33037: kaneuvontapalvelujen saatavuus koko maassa. Tavoite Toteu- Vertailu Vertailu 33038: Tätä koskeva laki vahvistettiin elokuussa 2000. Oi- 1999 tuma tavoitt., edell. v. 33039: keusministeriössä on myös jatkettu uuden kon- 1999 % % 33040: kurssilain valmistelua. Valmistelu on viivästynyt, Markkaa/käsitelty asia 33041: mikä on johtunut ennen muuta Suomen EU-pu- Erillisvirastot .............. 167 158 -5 33042: heenjohtajuuskauteen liittyvistä tehtävistä sekä Ulosotto-osastot ......... 149 146 -2 5 33043: muista kiireisistä ED-tehtävistä. Ulosotto-osastot 33044: Vuonna 1999 ulosottoon saapui 2,3 miljoonaa (nimismiespiirit) .......... 95 99 4 14 33045: asiaaja ulosotossa käsiteltiin 2,3 miljoonaa asiaa. 33046: Vuoden lopulla oli vireillä 1,4 miljoonaa asiaa. Ulos- Ratkaistu asia/htv ...... 1 582 1 527 -3 -2 33047: ottoon saapuneet asiat lisääntyivät edellisestä Keskimääräinen käsit- 33048: vuodesta 3 %. Vaikka asiamäärien lisääntyminen telyaika, kk ................ 6,7 7,3 0,6 0,1 33049: on sinänsä vähäinen, muutos on merkittävä siinä 33050: mielessä, että vuodesta 1993 vuoteen 1998 jatku- Onnistunut perintä, 33051: nut asiamäärien väheneminen on pysähtynyt. % asiamääristä .......... 42 40 -2 -1 33052: Asiamäärä on edelleen tasoltaanjonkin verran pie- Onnistunut perintä, 33053: nempi kuin lamaa edeltävänä kautena. Asiamääri- % markkamääristä ...... 22 19 -3 0 33054: en lievään lisääntymiseen on useitakin syitä. Syys- 33055: kuussa voimaan tullut laki saatavien perinnästä 33056: (513/1999) estää valtion saatavien ja rangaistus- Euroopan unioni ja kansainvälinen yhteistyö 33057: luonteisten saatavien siirtymisen yksityiseen pe- 33058: rintään. Julkisten maksujen määrä on lisääntynyt Leimaa-antava piirre oikeusministeriön koko 33059: joskin vain vähäisessä määrin. Perintälain säätä- toiminnalle kertomusvuonna oli valmistautuminen 33060: misen yhteydessä toteutettu estemaksun alenta- Suomen ED-puheenjohtajuuteen ja tämän tehtä- 33061: minen kesäkuussa 1999 on todennäköisesti vai- vän hoitaminen vuoden toisella puoliskolla. Teh- 33062: kuttanut yksityisoikeudellisten asioiden määrän tävä on vaatinut huomattavasti ministeriön voi- 33063: lisääntymiseen. Pääosa asiamäärien lisääntymises- mavaroja ja painottanut toimintaa EU:n piirissä 33064: tä selittyy yksityisoikeudellisten saatavien mää- meneillään oleviin hankkeisiin. 33065: rän kasvulla. Puheenjohtajakauden yksittäisistä tapahtumis- 33066: Vuonna 1999 ulosottoon saapui perittäväksi ta tärkein oli Tampereella lokakuussa pidetty Eu- 33067: 19,9 mrd. mk. Ulosotossa käsiteltiin viivästysseu- rooppa-neuvoston erityisistunto, jossa EU:n ke- 33068: raamuksineen 19,0 mrd. markan ja vuoden lopus- hittäminen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden 33069: sa oli perittävänä 18,9 mrd. markan saatavat. Perit- alueena asetettiin unionin tärkeimpien tavoittei- 33070: täväksi saapunut markkamäärä oli noin 3 % pie- denjoukkoon. Tampereen kokouksessa syvennet- 33071: 44 33072: 33073: tiin merkittävästi Euroopan oikeusalueen kehittä- Oikeudellista yhteistyötä oikeusvaltiokehityk- 33074: mistä koskevia tavoitteita. Komissio ryhtyy aktii- sen edistämiseksi EU:n hakijamaiden, erityisesti 33075: visesti seuraamaan Tampereen kokouksen päätel- Baltian maiden, Puolan ja Unkarin kanssa, sekä 33076: mien toteuttamista. Tuloksien toteutumista tarkas- Venäjän ja Kiinan kanssa on tiivistetty ja yhteis- 33077: tellaan ensimmäisen kerran v. 2001 Belgian pu- työ on saanut aiempaa konkreettisempia muotoja. 33078: heenj ohtaj u uskaudella. Yhteistyön keskeisiä teemoja ovat lainvalmiste- 33079: Rikollisuuden vastustamisessa kiinnitetään lun, oikeushallinnon ja vankeinhoidon kehittämi- 33080: entistä enemmän huomiota rikosten ennalta eh- nen sekä tietotekniikan soveltaminen oikeuslai- 33081: käisyyn ja sitä koskevaan jäsenvaltioiden yhteis- toksessa. 33082: työhön. Tarkoitus on myös perustaa syyttäjien Oikeusministeriö toimii kansainvälisten oikeus- 33083: toimintaa ja rikostutkintaa koordinoimaan Euro- apu- ja muiden oikeudellista yhteistyötä koskevi- 33084: just -yksikkö, johon jäsenvaltiot lähettäisivät po- en sopimusten mukaisena keskusviranomaisena 33085: liiseja, syyttäjiä ja tutkintatuomareita. Keskeisellä operatiivisissa kansainvälisen oikeudenhoidon 33086: sijalla rikollisuuden vastustamisessa on edelleen tehtävissä. EU:n rikos- ja siviilioikeudellisen yh- 33087: myös rikoslainsäädännön lähentäminen, prioriteet- teistyön kehityksen ja yleisen kansainvälisen in- 33088: tialueina talousrikollisuus, huumekauppa, ihmis- tegraatiokehityksen myötä kansainvälisen oikeu- 33089: kauppa, lasten seksuaalinen hyväksikäyttö, kor- denhoidon tehtäväpiiri on jatkuvasti laajentunut. 33090: keaan teknologiaan liittyvät rikokset ja ympäris- 33091: törikollisuus. Erityistoimia kohdistetaan rahanpe- Maksoilinen palvelutoiminta 33092: sun torjuntaan, viranomaisten välisen tietojen- 33093: vaihdon parantamiseen sekä rikoshyödyn palaut- Oikeusministeriön hallinnonalan toiminnan tuo- 33094: tamista koskevaan lainsäädäntöön. tot olivat v. 1999 noin 562 milj. mk, mikä oli 3 % 33095: Suomen puheenjohtajuuskaudella laadittiin enemmän kuin edellisenä vuonna. Maksullisen toi- 33096: luonnos EU:n strategiaksi järjestäytynyttä rikolli- minnan tuottojen osuus oli 95% (534 milj. mk). 33097: suutta vastaan. Oikeusasioissa keskeisiä muita Loput 5 % kertyi vuokrista ja käyttökorvauksista 33098: saavutuksia olivat avoimuuden edistäminen neu- ja muista toiminnan tuotoista. Erillislainsäädän- 33099: voston toiminnassa, poliittisen yhteisymmärryk- töön perustuvia maksullisen toiminnan tuottoja 33100: sen saavuttaminen sähköistä kaupankäyntiä kos- kertyi 434 milj. mkja maksuperustelain mukaisia 33101: kevasta direktiivistä sekä sopiminen asiakirjojen maksullisen toiminnan tuottoja 100 milj. mk. Mak- 33102: tiedoksiantaa ja maksukyvyttömyysmcnettelyjä sullisen toiminnan tuotot kasvoivat 1 %edelliseen 33103: koskevista asetuksista samoin kuin keskinäistä vuoteen verrattuna. Työtoiminnalle kertomusvuon- 33104: oikeusapua rikosasioissa koskevan yleissopimuk- na myönnettyä 13,5 milj. markan hintatukea käytet- 33105: sen telekuuntelumääräysten soveltamisalasta. tiin 11,1 milj. mk. 33106: 45 33107: 33108: 33109: 3 .4. SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 33110: 33111: Sisäasiainministeriön keskeiset tehtävät ja hal- että nykyinen kootumpi hallinto toimii tehokkaam- 33112: linnonalan määrärahat min ja palvelu on entistä monipuolisempaa. Lääni- 33113: uudistus on tehostanut lääninhallitusten toimin- 33114: Sisäasiainministeriö on alue- ja paikallishallin- taa siten, että vähintään entisen tasoinen ja osit- 33115: non, aluekehityksen sekä sisäisen turvallisuuden tain parempi palvelutaso saavutetaan entistä pie- 33116: ministeriö. nemmin kustannuksin. Työvoima- ja elinkeinokes- 33117: kusten perustaminen on puolestaan selkeyttänyt 33118: 32. Sisäasiainministeriön hallinnonalan menot ja hallintoa ja koonnut asiantuntemusta. 33119: tulot Suomi on tietoyhteiskuntakehityksen eturinta- 33120: PL 26. Menot TP 1998 TA 1999 TP 1999 massa ja julkinen hallinto on ollut tässä työssä 33121: Miljoonaa markkaa erittäin aktiivinen. Sähköisen asioinninja liiketoi- 33122: Sisäasiainministeriö ... . 109 111 33123: minnan lainsäädännöllisiä edellytyksiä on luotu 33124: 111 33125: Ulkomaalaisvirasto ..... . 28 30 30 33126: nopeasti. 33127: Lääninhallitukset ....... . 279 285 285 Kuntien talous ei ennakkotietojen perusteella 33128: Rekisterihallinto ........ . 114 136 136 ole kokonaisuutena olennaisesti muuttunut edel- 33129: Kihlakunnat .............. . 209 223 223 liseen vuoteen verrattuna. Vuosikatteella laskettu 33130: Poliisitoimi ............... . 2 704 2 837 2 837 tulorahoituksen riittävyys heikkeni hieman, mutta 33131: Pelastushallinto ........ . 110 133 132 toisaalta vakavaraisuus parani lainamäärän alene- 33132: Rajavartiolaitos ......... . 939 959 959 misen seurauksena. Kuntien ja kuntayhtymien yh- 33133: Avustukset kunnille .... . 1 290 1 257 1 251 teenlaskettu vuosikate, 8,5 mrd. mk, ei kuitenkaan 33134: Alueiden kehittäminen 736 615 614 riittänyt kattamaan nettoinvestointeja, joiden mää- 33135: Pääluokka 26 yht..... . 6518 6585 6 576 rä oli noin 11 mrd. mk. Uudet yhteisöveroperus- 33136: teet vaikuttivat kokonaiskehitykseen merkittäväs- 33137: 12.26. Tulot TP 1998 TA 1999 TP 1999 ti. 33138: Miljoonaa markkaa Kuntaryhmittäiset erot olivat suuria. Vuosikate 33139: Lääninhallitusten julkis- heikkeni osassa suuria keskuksia ja erityisesti al- 33140: oikeudelliset suoritteet 30 32 32 kutuotantokunnissa. Tyypillinen negatiivisen 33141: Poliisin lupapalvelu .... . 178 200 172 vuosikatteen kunta oli maaseudun pendelikunta 33142: Rajavartiolaitos ......... . 16 16 17 tai alkutuotantokunta. Vuosikate kasvoi voimak- 33143: Euroopan aluekehitys- 33144: rahasto .................... . 661 839 966 33145: kaimmin teollisuuskeskuksissa ja esikaupunkikun- 33146: Muut tulot ................. . 6 5 5 nissaja se parani kunnissa, joiden asukasluku oli 33147: 10 000-50 000 välillä. Tätä pienemmissä ja suurem- 33148: Hallinnonala yht. ..... . 891 1 092 1 191 33149: missa kuntaryhmissä vuosikate heikkeni. Kaikki 33150: negatiivisen vuosikatteen kunnat olivat asukas- 33151: Toimintaympäristö luvultaan alle 15 000 asukkaan kuntia. Näiden kun- 33152: tien lukumäärä kasvoi vuodesta 1998, ja oli kerto- 33153: Hallinto, kunnat ja aluekehitys musvuonna 85 kpl. Ilman vuodelle 1999 tuloksi kir- 33154: jattuja harkinnanvaraisia rahoitusavustuksia näi- 33155: Kansainvälinen yhteistyö on lisääntynyt kai- den kuntien määrä olisi ollut 105 kpl. 33156: killa hallinnon tasoilla. Sisäasiainministeriö on Nettoinvestoinnit vähenivät edelliseen vuoteen 33157: osallistunut aktiivisesti valtiovarainministeriön verrattuna hieman lähes kaikissa kuntaryhmissä, 33158: asettaman lähialueiden hallinnon uudistamista erityisesti suurissa keskuksissa, maaseutukeskuk- 33159: tukevan työryhmän työskentelyyn. Työn paino- sissa ja alkutuotantokunnissa. Lainakantaansa vä- 33160: piste on ollut Leningradin alueella sekä Virossa ja hensivät suuret keskukset, teollisuuskeskukset ja 33161: Liettuassa. esikaupunkikunnat. 33162: Viranomaisten palveluverkot ovat joko pysy- Muuttoliike on vaikuttanut viime vuosina eni- 33163: neet ennallaan tai lievästi supistuneet. Palvelujen ten alueelliseen väestönkehitykseen. Se on suun- 33164: saatavuus on harvaan asutuilla alueilla heikenty- tautunut lamasta hitaammin elpyviltä alueilta vah- 33165: nyt, joskaan julkishallinnon osuus ei heikentymi- voille keskusalueille. Maassamuutto voimistui en- 33166: sessä ole yhtä suuri kuin yksityisen palvelusek- tisestään v. 1999, jolloin kuntien välisen muutto- 33167: torin. Valtion alue- ja paikallishallinnon uudistuk- liikkeen määrä oli ennakkoarvion mukaan 260 600 33168: set ovat lisänneet hallinnon palvelukykyä siten, henkeä. 33169: 46 33170: 33171: EU :n rakennerahastojen toiminnan uudistami- Venäjän taloudellisen ja poliittisen tilanteen 33172: nen, ns. AGENDA 2000 -paketti, saatiin loppuun epävakaudenjatkuminen edellyttivät Suomen ra- 33173: kesällä 1999. Tähän uudistukseen kuuluvat maa- j avalvonnan säilyttämistä vähintäänkin vuoden 33174: taloutta, alue- ja rakennepolitiikkaa, laajentumista 1998 tasolla. Vuoden 2000 talousarvioesityksen kä- 33175: ja vuosien 2000-2006 rahoitusta koskevat säädök- sittelyn yhteydessä eduskunta päätyikin turvaa- 33176: set. Uudet rakennerahastosäädökset muuttavat ko- maan rajavartiolaitokselle vakaaseen rajatilantee- 33177: mission ja jäsenvaltioiden suhteita tavoiteohjel- seen mitoitetun määrärahatason. 33178: mien hallinnoinnissa. Komissio ei enää uudella 33179: kaudella ole edustettuna ohjelmien toteutusta Tulokset tulosalueittain 33180: ohjaavissa seurantakomiteoissa. Näin ohjelmien 33181: toteuttaminen on jäsenvaltioiden vastuulla. Alue- ja paikallishallinto 33182: Aluekehitysrahojen (aluekehityslain 6 §:n mu- 33183: kaiset määrärahat) pohja pysyi budjetin teknisiä Lääninhallitukset 33184: muutoksia lukuun ottamatta lähes muuttumatto- 33185: mana edelliseen vuoteen verrattuna. Lääninhallitusten tehtävät ja rooli ovat edel- 33186: EU:n rakennerahasto-ohjelmia koskevissa neu- leen selkiytyneet. Niiden rooli alaisen hallinnon 33187: votteluissa vuoden 1999 lopulla sovittiin, että si- ohjauksessa on vahvistunut oikeusministeriön ja 33188: säasiainministeriö selvittää, miten sekä EU:n ra- sisäasiainministeriön hallinnonaloilla. Aluehallin- 33189: kennerahastovarat että kansallinen alue- ja raken- non tehtävien siirtämisessä paikallishallintoon on 33190: nepolitiikkaan liittyvä valtion ja muujulkinen ra- edetty. Lääninhallitukset ovat osaltaan edistäneet 33191: hoitus tosiasiallisesti kohdentuu eri maakuntiin. yhteispalveluyksiköiden palveluvalikoiman laa- 33192: (Valtiovarainministeriössä on meneillään EU:nja jentamista. 33193: Suomen välisiä rahavirtoja koskeva selvitys.) Ohjaavien viranomaisten ja lääninhallitusten 33194: yhteistyönä on laadittu pitkäjänteinen voimava- 33195: Sisäinen turvallisuus rasuunnitelma, jonka tarkoituksena on turvata lää- 33196: niuudistuksen hallittu läpivienti ja osaltaan mah- 33197: Tilastokeskuksen tietojen mukaan poliisille il- dollistaa tehtäväsiirrot keskushallinnosta. 33198: moitettujen rikosten määrä on kasvanut. Rikosla- Peruspalvelujen arviointi on vakiinnutettu ja 33199: jeista eniten eli noin 19 % ovat kasvaneet huu- yhtenäistetty kaikissa lääneissä. 33200: mausainerikokset. Tavoitteena pysäyttää huu- 33201: mausainerikollisuuden kasvu käynnistettiin tätä Kihlakuntahallinto 33202: tukevia projekteja. 33203: Myös ajoneuvoihin kohdistuvien rikosten (au- Kihlakuntauudistuksen arviointi- ja seuranta- 33204: tomurrot, luvattomat käytöt) määrä kasvoi. ryhmä sai valmiiksi muistiot selonteon linjauksis- 33205: Henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikoksis- taja kihlakuntajaon kehittämisestä. Selonteko kih- 33206: ta pahoinpitelyt, tapot, murhat ja surmat kasvoi- lakuntauudistuksesta valmisteltiin alkuvuonna ja 33207: vat hieman taustanaan alkoholin käytön lisäänty- valtioneuvosto antoi kihlakuntauudistuksesta 33208: miseen, väestön vanhenemiseen ja kaupungistu- eduskunnalle selonteon (VNS 1/1999) 20.5.1999. 33209: miseen liittyvät tekijät. Uutena tekijänä henkiri- Eduskunnan vastaus selonteosta siirtyi vuodelle 33210: kosten taustalla on rikollisuuden ammattimaistu- 2000. 33211: minenja tähän liittyvä huumausainemarkkinoiden 33212: laajeneminen. Rekisterihallinto 33213: Onnettomuuksien laadussa ja määrässä ei ta- 33214: pahtunut olennaisia muutoksia. Tuhoisilta metsä- Uusi väestötietojärjestelmä otettiin käyttöön 33215: paloilta vältyttiin kuivasta kesästä huolimatta. Tu- 1.10.1999. Asiakkaiden palveluajat maistraattien eri 33216: lipaloissa menehtyi kuitenkin enemmän ihmisiä toimialoilla pysyivät lyhyinä. 33217: kuin edellisenä vuotena. Vanhusten palvelutalois- Päätökset holhoustoimen hallinnon siirtämises- 33218: sa sattui useita tuhoisia tulipaloja. tä kunnilta maistraateille tehtiin. Maistraateilla oli 33219: Rajatilanne valtakunnan rajoilla säilyi rauhalli- hyvät valmiudet aloittaa näiden tehtävien hoita- 33220: sena eikä valtakunnan turvallisuutta uhkaavia va- minen 1.12.1999lukien. 33221: kavia rajatapahtumia sattunut. Rajanylitysliiken- Lainsäädäntö henkilön sähköiseksi tunnistami- 33222: ne jatkoi voimakasta kasvuaan. Merialueella ei ta- seksi hallinnossa valmisteltiin. Varmennetun säh- 33223: pahtunut vakavia merionnettomuuksia. Rajavar- köisen asioinnin palveluja koskevat väestötieto- 33224: tiolaitos saavutti kaikki vuoden 1999 keskeiset tu- lain ja rekisterihallintolain muutokset sekä henki- 33225: losta voitteet ja suoriutui hyvin sille säädetyistä lökorttilaki tulivat voimaan 1.12.1999. Väestörekis- 33226: kansallisista ja kansainvälisistä velvoitteista. terikeskus hoitaa valtionhallinnon sähköisen hen- 33227: 47 33228: 33229: kilökortin ja varmennetun sähköisen aswmnin Sisäasiainministeriö käynnisti vuoden 2002 lop- 33230: palveluja. Sähköisen henkilökortin käyttöönottoon puun asti kestävän julkisen verkkoasioinnin ke- 33231: on varauduttu kaikissa kihlakunnanvirastojen po- hittämishankkeen (JUNA) tavoitteena varmistaa 33232: liisilaitoksissa ja maistraateissa. julkisen hallinnon siirtyminen verkkopalvelujen 33233: tuottajaksija käyttäjäksi laaja-alaisesti ja riittävän 33234: Pääkaupunkiseutu yhtenäisesti. 33235: Verkkopalveluiden tukihanke (VETURI) on 33236: Sisäasiainministeriö asetti 26.5.1999 pääkaupun- edistänyt Itä-Suomen läänin alueella eri viran- 33237: kiseudun neuvottelukunnan pääkaupunkiseudun omaisten verkkopalveluiden kehittymistä. Viran- 33238: kuntien ja ministeriöiden väliseksi neuvottelueli- omaisten yhteistyönä on kokeiltu erilaisia sähköi- 33239: meksi. Neuvottelukunnassa ovat edustettuina siä palveluja. VETURI- hankkeen osaprojektina on 33240: keskeiset ministeriöt ja Espoon, Helsingin, Kau- kehitetty kansalaisen verkkolomakepalvelua. Täl- 33241: niaisten ja Vantaan kaupungit. Neuvottelukunta lä hetkellä siitä on saatavissa yli 300 lomaketta 33242: aloitti toimintansa elokuussa 1999 ja sen toimikausi (sisältää ruotsinkieliset lomakkeet). Yleisiä edel- 33243: on 1.6.1999-31.5.2002. lytyksiä verkkopalveluiden rakentamiselle onpa- 33244: rannettu tekemällä mm. verkkoasioinnin pelisään- 33245: Aluejaot töopas, jossa kuvataan olemassa olevaa lainsää- 33246: däntöä ja tietoteknisiä ehtoja ja edellytyksiä sekä 33247: annetaan käytännön ohjeita. 33248: Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen valtion 33249: paikallisten aluejaotusten selkeyttäruisestä ja yh- 33250: tenäistämisestä. Päätöksessä asetetaan tavoitteek- Kunnat 33251: si verohallinnon, työhallinnon ja seutukuntajaon 33252: yhtenäistäminen kihlakuntahallintoon. Lisäksi Kunnat ja kuntarakenne 33253: päätöksessä velvoitettiin sisäasiainministeriö neu- 33254: vottelemaan Kansaneläkelaitoksen kanssa mah- Kuntalain toimivuutta koskeva seurantatutki- 33255: dollisuuksista yhtenäistää sen paikallista alueja- musohjelma valmistui vuoden 1999 alkupuolella 33256: koa kihlakuntajaon kanssa. Periaatepäätöksen toi- ja valtioneuvoston selonteko uuden kuntalain 33257: meenpanon valmistelu on käynnissä. soveltamisen vaikutuksista kuntien hallintoon ja 33258: toimintaan annettiin Eduskunnalle syyskuussa. 33259: Palvelut Kuntien valtionosuuslain tarkistaruistarpeita 33260: selvitettiin kyselyllä, joka lähetettiin kunnille sekä 33261: Sisäasiainministeriö on asettanut Hajautettuja opetus- ja kulttuurilaitosten ylläpitäjille. Hallinto- 33262: joustava palveluhallinto-hankkeen (JOPA-hanke) valiokunnalle annettiin selvitys valtionosuusjär- 33263: tavoitteena parantaa hallinnon palvelujen saata- jestelmän toimivuudesta ja tarkoituksenmukaisuu- 33264: vuutta ja laatua, lisätä hallinnon läheisyyttä ja jous- desta. 33265: tavuutta sekä keventää keskushallintoa. Hank- Anttolan kunnan, Mikkelin kaupungin ja Mik- 33266: keessa valmistellaan erityisesti tapaus- ja hanke- kelin maalaiskunnan kesken tehtiin päätös yh- 33267: kohtaisen päätösvallan siirtämistä keskushallin- distymisestä niin, että päätöksen mukainen kun- 33268: nosta aluehallintoon sekä aluehallinnosta paikal- tajaon muutos tulee voimaan 1.1.2001. 33269: lishallintoon. Tavoitteena on myös edistää alue- Harkinnanvaraista rahoitusavustusta myönnet- 33270: hallinnon verkostoitumista ja valtion aluehallin- tiin 93 kunnalle yhteensä 230 milj. mk. Kuntien 33271: non kokoamista. Lisäksi hankkeen yhteydessä yhdistymisavustuksia maksettiin kolmelle kunnal- 33272: valmistellaan linjauksia valtion toimintojen haja- le. 33273: keskittämisestä. 33274: Kihlakuntahallinnon palveluverkko on säilytet- Valtion ja kuntien välinen yhteistyö 33275: ty. Palveluiden saatavuuden turvaamiseksi on 33276: edistetty yhteispalvelupisteiden perustamista. Valtion kuntapolitiikka-hankekokonaisuus val- 33277: Kihlakunnittain on laadittu yhteispalvelusuunni- misteltiin ja asetettiin osahankkeet Osallisuushan- 33278: telmat, jotka tähtäävät noin 50 uuden yhteispal- ke vuosina 2000-2002, Seutukuntayhteistyön ja 33279: velupisteen perustamiseen. Vuoden loppuun men- kuntarakenteen kehittämishanke. Kuntien itse- 33280: nessä pisteiden lukumäärä nousi 150:stä 170:een. hallintohanke sekä Kansallinen kuntien arvioin- 33281: Viranomaisten välistä yhteistyötä yhteispalvelun tityön kehittämishanke valmisteltiin niin, että ne 33282: kehittämiseksi on päätetty jatkaa. Eri hallinnon- voivat aloittaa v. 2000. Valtio-kunta -neuvottelu- 33283: alojen ja -tasojen edustajista on asetettu yhteis- ryhmä pääsi ns. yhteistyöasiakirjassa sopimuk- 33284: pal velun kehittämistyöryhmä. seenjoulukuussa 1999. Tuolloin tehtiin myös aset- 33285: 48 33286: 33287: tamispäätös selvitysmiehen asettamiseksi ajalle Määrärahaa oli momentilla 26.98.61 (EU:n osal- 33288: 1.1.-31.12.2000 tutkimaan kuntien rahoitusasemaa listuminen rakenne- ja aluekehitysohjelmiin sekä 33289: ja kuntien valtionosuusjärjestelmän toimivuutta. yhteisöaloitteisiin) vuoden 1999 talousarviossa 33290: varattu yhteensä 212,0 milj. mk, josta 60,8 milj. mk 33291: varattiin yhteisöaloitteiden (INTERREG II A, LEA- 33292: Kansalaisvaikuttaminen 33293: DER II, SME ja Pesca) rahoittamiseen. Lisäksi 33294: myöntämisvaltuuspäätöksiä sai tehdä yhteensä 33295: Osallisuushankkeen kuntaprojektien toteutus 500 milj. markalla. Lisätalousarviossa momentille 33296: jatkui 53 kunnassa ja kahdessa maakuntaliitossa myönnettiin lisäystä 289,7 milj. mk ja myöntämis- 33297: yli 70 projektissa. Kuntahankkeita tuettiin myös valtuus laskettiin 416,6 milj. markkaan. 33298: julkaisuilla, hankekatsauksilla, seminaareilla sekä Maakunnan kehittämisrahan suuruus oli vuo- 33299: opintomatkalla Norjaan. den 1999 talousarviossa 112,5 milj. mk. Tästä 80 33300: Keväällä julkaistiin hankkeen toinen väliarvi- milj. mk sidottiin käytettäväksi EU:n tavoiteohjel- 33301: ointi, jonka perusteella kohdennettiin projektien mien 6, 2 ja 5b sekä Interreg- ja Urban-yhteisöaloi- 33302: toteutusta aiempaa vahvemmin kunnan edustuk- teohjelmien kansallisena rahoitusosuutena. Sum- 33303: sellisen päätöksentekojärjestelmän, luottamushen- masta aluekehitysrahaston osuus oli 68,8 milj. mk 33304: kilöiden ja valtuustoryhmien suuntaan. Syksyllä ja sosiaalirahaston osuus 11,2 milj. mk. Maakun- 33305: koottiin tiedot loppuarvioinnin laadintaajajohto- tien liitoille jaettiin kaikkiaan 84,5 milj. mk ja osaa- 33306: päätösten tekemistä varten. miskeskustyöhön käytettiin 15 milj. mk. Kaupun- 33307: Hallitusohjelman perusteella tehtiin päätös kipoliittiseen ohjelmatyöhön osoitettiin 6 milj. mk. 33308: hankkeen jatkamisesta vuoden 2001 loppuun ja Määrärahasta 7 milj. mk varattiin sisäasiainminis- 33309: osallisuushankkeen jatkosta vuosille 2000-2002 teriö He käytettäväksi aluekehitysrahastosta osa- 33310: tehtiin asettamispäätös lokakuussa 1999. rahoitettavien hankkeiden kansallisena rahoitus- 33311: osuutena sekä osoitettavaksi valtakunnallisesti 33312: merkittäviin hankkeisiin. 33313: Aluekehitys 33314: Kaupunki- ja maaseutupolitiikka 33315: Alueiden toimintaedellytysten turvaaminen Kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmä julkaisi 33316: keskeiset kaupunkipoliittiset toimenpide-ehdo- 33317: Uusien rakennerahasto-ohjelmien valmistelua tuksensa ja julkisti tilaamansa kaupunkiverkkotut- 33318: jatkettiin. Pääasiallinen vastuu ohjelmien laadin- kimuksen sekä laajan suomalaisia kaupunkiseutu- 33319: nasta oli maakuntien liitoilla, jotka organisoivat ja käsittelevän indikaattorikartoituksen. Kaupun- 33320: laajan yhteistyön alueellaan. Lopulliset ohjelma- kien kehittäminen oli keskeinen Suomen puheen- 33321: esitykset valmisteltiin ministeriöiden ja maakun- johtajuuden tapahtumien teema. EU-puheenjoh- 33322: tien yhteistyönä. Valtioneuvosto hyväksyi loka- tajuuskaudella oli kolme epävirallista kokousta: 33323: kuussa tavoite 1 -ohjelmat lähetettäväksi komis- EU:n aluesuunnittelusta sekä kaupunki- ja alue- 33324: sioon ja tavoite 2 -ohjelmat joulukuussa. Neuvot- politiikasta vastaavien ministereiden kokous Tam- 33325: telut tavoite 1 -ohjelmista EU:n komission kanssa pereella, eurooppalaisten kaupunkien Millenium 33326: aloitettiin joulukuussa. konferenssi Helsingissä ja Saariselällä järjestetty 33327: Rakennerahasto-ohjelmien kansallista hallin- seminaari, jonka teemana oli alue- ja rakennepoli- 33328: nointiakoskeva laki valmisteltiin ja uutta ohjelma- tiikka EMU:n yhteydessä. 33329: kautta säätelevä laki tuli voimaan 1.1.2000. Uusi- Sisäasiainministeriön aikaisemmin nimittämän 33330: en yhteisöaloitteiden valmistelu käynnistyi ke- maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän työtä jatka- 33331: väällä. maan maa- ja metsätalousministeriö nimitti uuden 33332: Valtioneuvosto päätti maaliskuussa alueista, yhteistyöryhmän ajalle 15.5.1999-14.5.2002. 33333: joita ehdotettiin Suomen kansallisiksi aluepoliitti- Yhteistyöryhmä on usean hallinnonalan yhteis- 33334: siksi tukialueiksi vuosille 2000-2006. Komissio työelin, jonka tehtävänä on sovittaa yhteen maa- 33335: hyväksyi Suomen esityksen sellaisenaan loka- seudun kehittämistoimia sekä edistää maaseutuun 33336: kuussa. Kansalliset tukialueet sisältyvät kokonai- kohdistettavien voimavarojen tehokasta käyttöä. 33337: suudessaan uusiin tavoite 1 ja 2 -alueisiin. Vuonna 1999 toimintajatkui tiettyyn maaseudun 33338: Valtaosa maakunnan kehittämisrahasta suun- kehittämisen kannalta merkittävään aihepiiriin kes- 33339: nattiin EU :n tavoiteohjelmien ja yhteisöaloitteiden kittyvissä teemaryhmissä (mm. maaseutumatkai- 33340: kansalliseksi vastinrahaksi. Seurantatiedot vietiin lu, etätyö, elintarvikeala, Puu-Suomi, seudullinen 33341: FIMOS-seurantajärjestelmään. Vaikuttavuuden kehittäminen, syrjäinen maaseutu ja naiset maa- 33342: arviointi tapahtui osana ohjelmien evaluointia. seudun voimavarana). 33343: 49 33344: 33345: Valtioneuvosto nimesi uudet 16 osaamiskeskus- 2000- 2006 saamaan alue- ja rakennepolitiikan tu- 33346: ta kaudelle 1999-2006 vuoden 1998 lopussa. Osaa- kea yhteensä 2,1 mrd. euroa (12,4 mrd. mk). 33347: misaloja laajennettiin perinteisen kovan teknolo- 33348: gian aloilta kulttuurin, palvelualojen ja median Poliisitoimi 33349: suuntaan. Sisäasiainministeriö asetti 24.2.1999 33350: osaamiskeskusohje1maa koordinoimaan ja ohjaa- Poliisin tehtävämäärät ovat kasvaneet vuodes- 33351: maan työryhmän kolmeksi vuodeksi. Yritysten, ta 1998 8,2 % määrän ollessa 864 000 tehtävää. 33352: ammattikorkeakoulujen ja kulttuurin asiantunte- Rikosten tutkinta-ajat ovat pidentyneet vuo- 33353: musta kokoonpanossa vahvistettiin. Osaamiskes- desta 1998. Omaisuusrikosten keskimääräinen tut- 33354: kusohjelmaa koskevat internet-sivutja esite kuu- kinta-aika on pidentynyt lähes 14 päivällä 93,4 päi- 33355: della kielellä valmistuivat. vään, henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikos- 33356: ten noin 18 päivällä 118,6 päivään ja huumausai- 33357: nerikosten 4 päivällä 109,6 päivään 1 • 33358: Ohjelmien sulkemiseen valmistautuminen ja seu- Rikoksesta epäiltynä tilastoitiin v. 1999 yhteen- 33359: rannan tehostaminen sä 54 7 000 henkilöä eli hieman vähemmän kuin 33360: edellisenä vuonna. Epäillyistä 9 400 eli noin 1, 7 % 33361: Suomen ensimmäinen rakennerahastokausi al- oli alle 15-vuotiaita. Rikoksiin epäillyistä oli 15- 33362: koi v. 1995 ja päättyi vuoden 1999lopussa. EU:n 17-vuotiaita hieman yli 38 000 eli noin 7% kaikista 33363: alueellisiin tavoiteohjelmiin varatut määrärahat rikokseen epäillyistä2 . 33364: saatiin kaikilla hallinnonaloilla lähes täysimääräi- Poliisin tekemän turvallisuusbarometrP -kyse- 33365: sesti sidottua vuoden loppuun mennessä. Kaikis- lyn tulosten mukaan puolet kyselyyn vastaajista 33366: ta ohjelmista saatiin väliarviointiraportit, joissa ei pitänyt rikollisuusongelmaa kovin vakavana lä- 33367: tarkast-:ltiin ohjelmien toteutumista. EU:n raken- hiympäristössään. Toisaalta vastaajista 37 %piti 33368: nerahasto-ohjelmien seurannan tietojärjestelmän sitä erittäin vakavana tai melko vakavana. Rikolli- 33369: (FIMOS) kehittämistä jatkettiin. Vuoden 1999 ai- suusongelmaa pidettiin Etelä-Suomessa ja suurem- 33370: kana täydennettiin seurantajärjestelmän tietosisäl- missa kaupungeissa muuta maata vakavampana 33371: töä yhteistyössä eri viranomaisten kanssa sekä ongelmana. 33372: kehitettiin internet-pohjaista tietopalvelua. Turvallisuuttamittaavan katuturvallisuusindek- 33373: sin4 arvo oli v. 1999 mukaan 82,8. Vuonna 1998 33374: indeksi arvo oli 86,4. 33375: EU:n osallistuminen rakenne- ja aluekehitysoh- Poliisipalvelujen tasapuolinen saatavuus koko 33376: jelmiin sekä yhteisöaloitteisiin valtakunnan alueella on pyritty turvaamaan huo- 33377: limatta lisääntyvistä tehokkuus- ja taloudellisuus- 33378: vaatimuksista. Harvaanasuttujen seutujen polii- 33379: Rakennerahastouudistuksesta päätettiin Eu- sipalvelujen saatavuuden turvaamisesta on tehty 33380: rooppa-neuvoston huippukokouksessa maalis- selvitys ja sen pohjalta toimenpidesuunnitelma. 33381: kuussa 1999. Komission Agenda 2000 -asiakirjan Poliisin tekemän kyselytutkimuksen 5 mukaan 33382: mukaiset alue- ja rakennepolitiikkaa sekä laajene- matka lähimmälle poliisiasemalle on keskimäärin 7 33383: mista koskevat asetukset tulivat voimaan 29.6.1999. km. Yli 20 kilometrin matka on vain 6 prosentilla 33384: Samanaikaisesti nykyisen ohjelmakauden lop- vastaajista. Matka lähimmälle lupapalvelupisteel- 33385: puunsaattamisen kanssa valmistauduttiin EU :n le on keskimäärin 6 km. 33386: rakennerahastojen uuteen ohjelmakauteen. Uudis- Kyselyyn vastanneet toivoivat saavansa polii- 33387: tamisessa keskityttiin erityisesti hallinnoinnin ja siapua myös puhelimitse, sähköpostitse tai muul- 33388: päätöksenteon tehostamiseen. Uusien ohjelmien la vastaavalla tavalla. Sähköisen asioinnin valmi- 33389: toteutus alkaa v. 2000. udet julkispalveluissa mahdollistava sähköinen 33390: Suomi sai läpi keskeiset alue- ja rakennepoli- henkilökortti otettiin käyttöön 1.12.1999 ja säh- 33391: tiikkaan liittyvät neuvottelutavoitteensa ohjelma- köisen asioinnin mahdollisuuksien laajentamista 33392: kauden 2000-2006 osalta. Nykyinen tavoite 6 (har- selvitetään edelleen vuoden 2000 aikana. 33393: vaan asutut alueet) saatiin osaksi tavoitetta 1 (hei- 33394: koimmin kehittyneet alueet) ja rahoitus onnistut- 33395: tiin säilyttämään nykyistä rakennerahastokautta 1 33396: Poliisin tulostietojärjestelmä. 33397: vastaavalla tasolla. Heikommin kehittyneiden alu- ' Poliisin tulostietojärjestelmä. 33398: eiden väestöpeitto laajeni 16 prosentista 21 pro- ' Poliisin turvallisuusbarometri 1999. 33399: 4 33400: senttiin ja aluetavoitteiden väestöpeitto säilyi ko- Poliisille ilmoitetut ryöstöt, pahoinpitelyt, vahingonteot, ratti- 33401: ja liikennejuopumukset pisteytettynä ja suhteutettuna väestö- 33402: konaisuudessaan lähes ennallaan eli 51 prosen- määrään. Mitä suurempi luku, sitä parempi turvallisuus. 33403: tissa maamme väestöstä. Suomi tulee vuosina 5 33404: Poliisin turvallisuusbarometri 1999 33405: 50 33406: 33407: 33. Toimintavalmiusaika kiireellisissä hälytys- den vahinkoarvo oli keskimäärin noin miljoona 33408: tehtävissä, min 1> markkaa arvon ollessa muualla Suomessa keski- 33409: 1998 1999 määrin noin 300 000 mk. Talousrikosten tutkinta- 33410: Etelä-Suomen lääni .......... . 14.9 13,7 33411: ajat ovat pidentyneet esitutkinnan vaatimuksista 33412: Helsinki ........................... . 8,1 8,3 johtuen. Syyttäjäyhteistyö on käynnistynyt hy- 33413: E~oo ............................. . 11,8 12,3 vin. Pääpaino on ollut edellisten vuosien tapaan 33414: Vantaa ............................ . 15,4 12,9 33415: verorikosten tutkinnassa. Talousrikosten tutkin- 33416: Lahti .............................. .. 17,3 15,1 33417: nan yhteydessä ei ole havaittu merkittävää yh- 33418: teyttä huumausainerikoksiin. 33419: Länsi-Suomen lääni ........ .. 14,8 14,2 Poliisin tietoon tulleiden huumausainerikosten 33420: Tampere .......................... . 8,9 9,3 33421: määrä on kasvanut noin 19% verrattuna edelli- 33422: Turku .............................. . 6,8 7,6 33423: seen vuoteen. Vuoden aikana käynnistettiin vuo- 33424: Jyväskylä ........................ .. 14,7 15,5 33425: den 1999 talousarviokäsittelyn yhteydessä osoi- 33426: Itä-Suomen lääni .............. . 16,9 16,1 tetulla 5 milj. markan erityismäärärahalla huumaus- 33427: Kuopio ............................ . 11,4 12,2 aineiden käytön ennalta estäviä projekteja. 33428: Mikkeli ............................ .. 14,9 15,2 Omaisuusrikosten määrä on kasvanut edelleen. 33429: Oulun lääni .................... .. 13,4 10,7 Varkaudet, törkeät varkaudet ja näpistykset ovat 33430: Oulu .............................. .. 9,1 7,5 lisääntyneen noin 2,5 %. Myös luvattomat käy- 33431: Kuhmo ............................ . 24,7 22,0 töt ovat kasvaneet saman verran. 33432: Lapin lääni ...................... . 17,0 13,5 Tietoisuus perheväkivallasta on kasvanut. Po- 33433: Rovaniemi ...................... .. 9,6 8,6 liisille ilmoitettujen kotihälytysten määrä kasvoi 33434: Sodankylä ...................... .. 21,0 12,1 noin 3 OOO:lla edelliseen vuoteen verrattuna, ja oli 33435: 11 Poliisin tulostietojärjestelmä 49 636. Lähestymiskieltoja määrättiin 1 066, mikä 33436: osoittaa sen, että laki on hyvin tarpeellinen. Polii- 33437: sin ylijohto on asettanut perheväkivallan ehkäi- 33438: Hälytyspalvelut syn johtoryhmän koordinoimaan ja kehittämään 33439: asiaan liittyvää poliisin ammattikoulutusta, työ- 33440: Poliisin toimintavalmiusajalle kiireellisissä A- paikkakoulutusta, tutkimustoimintaaja rikoksen- 33441: luokan hälytystehtävissä 1 asetettu keskimääräi- torjuntaan myös kuuluvaa lähipoliisitoimintaa sekä 33442: nen tavoiteaika oli 12 minuuttia. Tähän ei aivan tiedotusta. 33443: päästy toteutuman ollessa 13,4 minuuttia. Vuoden 33444: 1999 toteutuma on kuitenkin minuuttia lyhyempi Liikenneturvallisuus 33445: kuin edellisenä vuonna. 33446: Liikenteen nopeustasossa ja ylinopeutta ajavi- 33447: Rikostorjunta en kuljettajien osuudessa on tapahtunut vähäistä 33448: kasvua siitä huolimatta, että tavoitteena oli vä- 33449: Poliisin tietoon tulleiden rikoslakirikosten mää- hentää näiden osuutta. 33450: rä on lievässä kasvussa. Vakavien tieliikenneonnettomuuksien sekä niis- 33451: Rikoslakirikoksille asetettu selvitystavoite sä loukkaantuneiden ja kuolleiden arvioidut enim- 33452: (45 %) lähes saavutettiin' selvitysprosentin olles- mäismäärät ylitettiin. 33453: sa 44,9. Tärkeille yksilöön kohdistuville rikoksille Turvavöiden käyttöasteelle asetettuja tavoit- 33454: asetettu selvitystavoite (80 %) ylitettiin selvitys- teita ei saavutettu, vaikkakin turvavöiden käyttö- 33455: prosentin ollessa ennakkotietojen mukaan 81 ,6. aste taajamaliikenteessä kasvoi hieman edelliseen 33456: Takaisin saadulle rikoshyödylle talousrikoksis- vuoteen verrattuna. 33457: sa asetettu tavoite ylitettiin. Tavoite oli saada ta- 33458: kaisin 10 % ilmoitetusta rikoshyödystä ja takaisin Kansainvälinen poliisiyhteistyö 33459: saatiin 23 %. Vuoden 1999 aikana tehtyjen rikosil- 33460: moitusten vahinkoarvo oli hieman edellistä vuot- Euroopan unionin piirissä tapahtuvaa poliisi- 33461: ta korkeampi. Vahinkoarvoissa on havaittavissa yhteistyötä syvennettiin. Konkreettisena tulok- 33462: selkeitä valtakunnallisia eroja, sillä pääkaupunki- sena on operatiivinen huumausaineprojekti, jos- 33463: seudun poliisin yksiköiden tutkimien rikosasioi- sa Europolin ja EU:n jäsenmaiden yhteistyöllä ta- 33464: kavarikoitiin 200 kg hasista. 33465: 1 33466: Suomen puheenjohtajuuskaudella Suomi pys- 33467: Aika, joka kuluu asiakkaan esittämästä pyynnöstä poliisin 33468: paikalle tuloon. tyi edistämään tärkeiksi katsomiaan asioita kuten 33469: 2 33470: Selvitystaso on arvioitu muuttamalla vuoden 1999 rikostilasto Euroopan unionin ja Venäjän välisen rikostorjun- 33471: vertailukelpoiseksi edellisten tilastovuosien kanssa. tayhteistyön kehittämistä. 33472: 51 33473: 33474: Tampereella järjestetyssä oikeus- ja sisäasioi- Miehistöstä oli poliisiharjoittelijoita henkilötyö- 33475: den erityisneuvostossa tehtiin merkittäviä päätök- vuosinalaskettunav.1997 98,v.1998 115jav.1999 33476: siä yhteistyön kehittämiseksi rikostorjunnassa. 209. 33477: Europol aloitti toimintansa 1.7.1999. Schengen Vuodet 1998 ja 1999 eivät ole vertailukelpoisia, 33478: integroitiin Euroopan unianiin Amsterdamin so- koska vuodesta 1998 lukien poliisin lääninjohto 33479: pimuksella, joka astui voimaan toukokuussa 1999. on budjetoitu poliisitoimen lukuun, mikä aiheut- 33480: Poliisi on jatkanut yhteistyössä muiden viran- taa noin 100 henkilön teknisluontoisen lisäyksen. 33481: omaisten kanssa valmistautumista Schengenin 33482: säännöstön toimeenpanaan Suomessa kansallisen Pelastustoimi 33483: toimeenpano-ohjelman mukaisesti. 33484: Yhteistyötä Baltian maiden kanssa on jatkettu Pelastustoimen lainsäädäntö uudistettiin. Pe- 33485: järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi. Suomi lastustoimenjärjestämisvastuu säilyi edelleen kun- 33486: on vastuussa EU:n projektista, joka parantaa Bal- nilla. Kunnan lakisääteiseksi tehtäväksi tuli sel- 33487: tian maiden valmiuksia rahanpesun torjumiseksi. vittää alueellaan olevat uhat ja määritellä niiden 33488: Viron kanssa on jatkettu yhteistyötä huumausai- perusteella pelastustoimen palvelutaso. Ennalta- 33489: nerikollisuuden torjumiseksi. Viron ja Venäjän yh- ehkäisyä laajennettiin koskemaan tulipalojen lisäk- 33490: teistyön lisäämiseksi ministerit sopivat konkreet- si muitakin onnettomuuksia sekä säädettiin eri ta- 33491: tisen operatiivisen toiminnan kehittämiseen täh- hojen velvoitteista tulipalojen ehkäisemiseksi ja 33492: täävistä toimenpiteistä. Viron poliisitoiminnan ke- vahinkojen rajoittamiseksi. Palovaroitin määrättiin 33493: hittämistä on jatkettu, samoin Latvian ja Liettuan. pakolliseksi kaikkiin asuinhuoneistoihin. 33494: Suomi osallistui entisen Jugoslavian alueen si- Tulipalojen ja muiden onnettomuuksien sekä 33495: viilipoliisitoimintaan. Vuonna 1999 entisen Jugo- niiden aiheuttamien vahinkojen määrään on vai- 33496: slavian alueella työskenteli yhteensä 46 suoma- kutettu lisäämällä väestön tietoa onnettomuuksi- 33497: laista siviilipoliisia, joiden yhteenlaskettu työpa- en ehkäisystä ja parantamalla valmiuksia toimia 33498: nos oli 27 henkilötyövuotta. onnettomuustilanteissa järjestämällä valistus- ja 33499: Suomi on suunnitellut yhdessä Ruotsin ja Rans- koulutustilaisuuksia sekä erilaisia kampanjoita. 33500: kan kanssa Itä- ja Keski-Euroopan maille annettua Pelastustoimen lainsäädäntöuudistuksen vaiku- 33501: koulutusta, jonka EU on toteuttanut sekä osallis- tuksista tiedotettiin laajalti. Erityisesti oli esillä 33502: tunut yhdessä muidenpohjoismaidenkanssa Bal- palovaroittimien hyödyllisyys. Palovaroittimien 33503: tian maille annettavan koulutuksen suunnitteluun määrää selvitettiin ennen lainsäädäntöuudistusta 33504: ja toteutukseen osana Nordic Baltic Academyn ja sen jälkeen. Toukokuussa tehdyn kyselytutki- 33505: toimintaa. Lähialueyhteistyönä Virossa on järjes- muksen mukaan 55 % kerrostaloasunnoista, 72 % 33506: tetty liikennevalvontaan ja talousrikosten tutkin- rivitaloista ja 84 % omakotitaloista oli varustettu 33507: taan liittyvää koulutusta. palovaroittimilla. Tammikuussa 2000 vastaavat lu- 33508: vutolivat81 %, 89 %ja98 %. 33509: Poliisin voimavarojen kehittäminen Palotarkastusten osalta on keskitytty palo- ja 33510: henkilöturvallisuuden kannalta vaarallisten koh- 33511: Vuonna 1999 henkilöstömäärät ovat kasvaneet teiden tarkastamiseen, jota varten on kehitetty 33512: kaikissa virkaryhmissä. Poliisitoimen momentilta yhteistä valtakunnallista toimintapolitiikkaa. Pe- 33513: palkatun henkilöstön määrä on kasvanut runsaal- lastusopiston kanssa on suunniteltu uudistuksia 33514: la 200:lla. Siirtoina muilta hallinnonaloilta on palonehkäisyä koskevaan koulutukseen. Tuho- 33515: v. 1999 poliisitoimen momentille tullut yhteensä polttojen torjuntaa kehittämään asetettiin eri vi- 33516: 164 virkaa. ranomaisten ja järjestöjen edustajista yhteistyö- 33517: ryhmä. 33518: 34. Poliisin henkilöstö Osana väestönsuojelun kehittämistä käynnis- 33519: tettiin evakuointeja koskevien normien tarkista- 33520: 1997 1998 1999 Muutos 33521: minen. Valtion vastuulla olevien alueellisten val- 33522: 1998-99 33523: miuksienja avunantojärjestelmien materiaalitarpei- 33524: Päälliköt .............. 139 143 145 2 ta selvitettiin. Lääninhallitusten poikkeusolojen 33525: Päällystö ............. 582 596 604 8 johtokeskusten tilatarpeiden selvittäminen aloitet- 33526: Alipäällystö .......... 2 271 2 276 2 294 18 tiin. Johtamisvalmiuksia arvioitiin ja kehitettiin 33527: Miehistö .............. 4 851 4 874 4 917 43 erityisesti valmiusharjoitus 2000:n suunnitteluun 33528: Vartijat ................ 344 361 389 28 liittyen. 33529: Toimistohenkilöstö 1 478 1 515 37 Säteilyvalvonnasta huolehdittiin sisäasiainmi- 33530: Muut ................... 1 865 559 640 81 nisteriön ja Säteilyturvakeskuksen tulossopimuk- 33531: Yhteensä ............ 10 052 10 287 10 504 217 sessa sovitulla tavalla. Uusi tietojärjestelmä sä- 33532: 52 33533: 33534: teilyvalvontatietojen kokoamista, esittämistä ja mm. Organisoimalla uudelleen asiakaspalvelu ja 33535: säilyttämistä varten (USVA) otettiin käyttöön. tietopalvelu. 33536: Suomen kansainvälisen pelastuskomennuskun- Ulkomaalaislainsäädännön uudistamistajatket- 33537: nan (FRF) toimintaa kehitettiin. YK:npyynnöstä tiin siten, että loput hallituksenmaahanmuutto-ja 33538: osallistuttiin pelastustoimintaan Turkin maanjä- pakolaispoliittiseen ohjelmaan perustuvista ulko- 33539: ristysalueilla. Suomessa järjestettiin kaksi kansain- maalaislain muutoksista tulivat voimaan 1.5.1999. 33540: välistä koulutustilaisuutta, minkä lisäksi osanis- Eduskunta hyväksyi lisäksi DNA-tutkimuksen 33541: tuttiin kolmeen kansainväliseen harjoitukseen. käyttöönoton mahdollistavan ulkomaalaislain 33542: Pelastusopisto saavutti asetetut tavoitteet. muutoksen. Turvapaikkahakemusten käsittelyn 33543: Opistossa suoritettiin 156 ammatti tutkintoa. Kou- nopeuttamista ja inkerinsuomalaisten maahan- 33544: lutettavapäivien kokonaismäärä oli 72 848, josta muuttoa koskevien ulkomaalaislain muutosten 33545: lyhytkurssien osuus oli 22 555. Koulutettavia hen- valmistelu aloitettiin. 33546: kilöitä opistolla oli yhteensä 9 498. Pelastustoi- Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella Tampe- 33547: men ammattikorkeakoulutasoisen opetuksen aloit- reen Eurooppa-neuvoston kokouksessa sovittiin 33548: tamisen edellyttämät säädösmuutokset toteutet- periaatteista EU:n yhteisenmaahanmuutto-ja tur- 33549: tiin. vapaikkapolitiikan luomiseksi. Huippukokoukses- 33550: Kokeiluhätäkeskukset ovat toimineet hyvin. sa kiinnitettiin mm. erityistä huomiota suojelun 33551: Hätäpuheluun vastausaika on ollut alle 10 sekun- antamiseen, kolmansien maiden kansalaisten ase- 33552: tiaja vasteen edellyttämiin toimiin hätäkeskuksis- maan ja laittomaan maahanmuuttoon. 33553: sa on ryhdytty alle minuutissa. Hätäkeskustieto- Yhteistyötä Venäjän kanssa kehitettiin ja mu- 33554: järjestelmä valmistui kokonaisuudessaan ja kokei- kaan saatiin myös muut EU-maat mm. EU-puheen- 33555: luhätäkeskusten kaikki hälytyspäivystäjät voivat johtajuuskauteen liittyneessä Lappeenrannan ED- 33556: sen avulla hoitaa pelastustoimen, poliisin sekä Venäjä -maahanmuuttoseminaarissa. Yhteistyötä 33557: terveydenhuollon tehtäviä. Tämä ns. ristiin työs- Baltian ja muiden Keski- ja Itä-Euroopan maiden 33558: k_~ntely laajennettiin kaikkiin kokeiluhätäkeskuk- kanssa on jatkettu EU:n ministerineuvoston alai- 33559: snn. sissa työryhmissä, joiden puitteissa EU :n hakija- 33560: maat tulivat mukaan tilastotietojen vaihtoon ja 33561: Maahanmuutto ja pakolaispolitiikka varhaisvaroitusjärjestelmään. 33562: Suomi osallistui puheenjohtajuuskaudellaan 33563: Ulkomaalaisvirastossa tuli vuoden aikana vi- myös aktiivisesti hakijavaltioiden mm. Baltian mai- 33564: reille n. 34 000 asiaa, mikä oli 27 % enemmän kuin denmaahanmuutto-ja turvapaikkapolitiikan eva- 33565: edellisenä vuonna. Päätöksiä tehtiin n. 29 000, mikä luointiin. 33566: oli 11 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Koska 33567: päätösten määrässä ei päästy vireille tulleiden 33568: asioiden määrän tasolle, vuoden vaihteessa vireillä Rajojen vartiointi 33569: olevien asioiden määrä kasvoi edelliseen vuoden 33570: vaihteeseen verrattuna 28 %. Rajavartiolaitos on saavuttanut kaikki vuoden 33571: Merkittäviä lisäyksiä tapahtui vireille tulleiden 1999 keskeiset tulostavoitteet ja suoriutunut hy- 33572: turvapaikkahakemusten määrässä, joka kasvoi vin sille säädetyistä kansallisista ja kansainväli- 33573: 96% sekä oleskelulupahakemusten määrässä, joka sistä velvoitteista. 33574: kasvoi 78 %. Kansalaisuushakemusten määrä on Rajavartiolaitoksen toimintaedellytysten ja hal- 33575: sen sijaan jo kääntynyt laskuun vähentyen edelli- linnon kehittämisen kannalta keskeisin hanke oli 33576: sestä vuodesta 20 %. rajavartiolaitoksesta annetun lain kokonaisuudis- 33577: Ulkomaalaisvirasto otti käyttöön uuden tieto- tus. Vuoden loppuun mennessä uudistettiin raja- 33578: järjestelmän. Viraston toimintaa kehitettiin myös vartiolaitoksen, poliisin ja tullilaitoksen tehtävien 33579: 33580: 33581: 35. Rajavalvonta 33582: 1995 1996 1997 1998 1999 33583: Valvonnan kattavuus,% ............................................. . 62 65 69 74 82 33584: Partiointi, 1 000 tuntia ................................................ . 764 630 553 523 507 33585: Kiinteä valvonta, 1 000 tuntia ....................................... . 491 529 575 617 692 33586: Toimintamenot, milj. mk .............................................. . 627 609 576 555 554 33587: Henkilötyövuodet, htv ................................................. . 2 424 2 250 2 143 1 989 1 919 33588: Toimintamenot ovat kassamenoja vuoden 1995 määrärahan arvossa. 33589: 53 33590: 33591: 36. Rajatarkastukset 33592: 1995 1996 1997 1998 1999 33593: Painotetut suoritteet, milj. kpl .................................. . 33,8 39,6 42,6 54,3 71,5 33594: Toimintamenot, milj. mk ........................................ . 160 209 227 266 291 33595: Henkilötyövuodet, htv ........................................... . 618 773 845 955 1 008 33596: Toimintamenot ovat kassamenoja vuoden 1995 määrärahan arvossa. 33597: 33598: 33599: yhteensovittamisesta ja keskinäisestä yhteistoi- 8 %. Rajavartioviranomaiset käännyttivät valta- 33600: minnasta ja virka-avusta annetut määräykset. kunnan rajoilta noin 3 400 henkilöä (2 000 henki- 33601: Rajavalvontayhteistyötä tiivistettiin kaikkien löä V. 1998 ). 33602: Itämeren alueen maiden kanssa. Asiantuntija- ja Säädösten mukaiset lähtevän liikenteen rajatar- 33603: koulutusyhteistyötä erityisesti Latvian ja Liettu- kastukset aloitettiin Helsinki- Vantaan lentoase- 33604: an kanssa lisättiin. Yhteistyön ja käynnistetyn malla. Osa EU:n ulkorajaliikenteestäjäi tavoitteen 33605: Twinning-hankkeen tavoitteena on maiden raja- vastaisesti tarkastamaHa pääkaupunkiseudulla. 33606: valvonnan kehittäminen vastaamaan ED-jäsenyy- Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla paljastui 33607: den vaatimuksia. jälkikäteen muutamien henkilöiden rajanylikulku 33608: Yhteistyötä merellisten viranomaisten kanssa tapahtuneeksi ilman asianmukaista rajatarkastus- 33609: edistettiin perustamalla meriliikenteen ohjaukseen ta. Matkustajien odotusajat kyettiin pitämään alle 33610: ja valvontaan tarkoitettu VTS-keskus Kotkaan. tavoiteaikojen liikenteen vilkastumisesta huoli- 33611: Vaasassa jatkettiin VTS-keskuksen perustamisjär- matta. 33612: jestelyjä. Suomen meripelastuspalvelun toimivuus säily- 33613: Merialueen valvontaa lisättiin kertomusvuon- tettiin korkealla tasolla viranomaisten ja vapaaeh- 33614: na. Maarajojen valvonta Suomen ja Venäjän väli- toisen meripelastuspalvelun yhteistyöllä. Merialu- 33615: sellä rajalla kyettiin pitämään aikaisempien vuosi- een tehokkaan valvonnan ansiosta estettiin 9 uh- 33616: en tasolla. Henkilöstömäärän supistamisen aihe- kaavaa meri onnettomuutta. Merihädästä pelastet- 33617: uttama partioinnin vähentäminen korvattiin kiin- tiin 3 800 henkilöä, joista ilmeisestä hengenvaa- 33618: teällä teknisellä valvonnalla. Suomen ja Ruotsin rasta noin 160 henkilöä. 33619: sekä Suomen ja Norjan välinen rajavalvonta on Meri- ja muun pelastustoiminnan vaikuttavuus 33620: vähennetty Schengenin sopimusten edellyttämälle pysyi hyvällä tasolla. Meripelastuksen johtamis- 33621: tasolle. Rajatilanteet kyettiin hallitsemaan ja nii- ja viestitysvalmius oli jatkuva. Kaikille merihätään 33622: hin vaikuttamaan riittävän nopeasti. Rajatapahtu- joutuneilla kyettiin osoittamaan apua. Tapahtu- 33623: mat on pääsääntöisesti tutkittu ja selvitetty alle mia havaittiin itse hieman aikaisempaa enemmän 33624: viidessä vuorokaudessa. lisääntyneen merialueen valvonnan ansiosta. Lä- 33625: Rajatarkastuksissa valmistauduttiin Schenge- hes poikkeuksetta apu kyettiin osoittamaan pai- 33626: nin säännöstön soveltamiseen. Laittoman maa- kalle alle yhden tunnin kuluessa. 33627: hantulon torjuntaa tehostettiin viranomaisten vä- 33628: lisellä yhteistyöllä. Rajavartiolaitoksen valvonta- Sotilaallinen maanpuolutus 33629: vastuulla olevilla Euroopan unionin ulkorajan ra- 33630: janylityspaikoilla liikenne kasvoi 15% (13,2 milj. Asevelvolliset koulutettiin tavoitteiden mukaises- 33631: matkustajaan) ja sisärajaliikenne 13 % (14,4 milj. ti niin, että he kykenevät toimimaan sotilaallisen 33632: matkustajaan). Rajavartioviranomaiset ottivat vas- maanpuolustuksen tehtävissä ja rajavartiolaitoksen 33633: taan poikkeuksellisen runsaasti (1 969 kpl) turva- toiminnan tukena. 33634: paikkahakemuksia lähinnä Slovakiasta, Tsekistä Sotilaallisen maanpuolustuksen vaikuttavuutta 33635: ja Puolasta saapuneilta romaneilta. Rajanylityslii- kyettiin parantamaan tavoitteen mukaisesti. Varus- 33636: kenteessä havaittujen rikkomusten määrä kasvoi miesten koulutettavuus kuitenkin heikkeni hieman, 33637: 33638: 33639: 37. Meri- ja muu pelastustoiminta 33640: 1995 1996 1997 1998 1999 33641: Pelastussuoritteet, kpl ............................................. . 1 460 1 530 1 690 1 670 1 650 33642: Harjoitus ym. suoritteet, kpl ....................................... . 180 390 350 490 620 33643: Toimintamenot, milj. mk ........................................... . 6 9 14 13 11 33644: Henkilötyövuodet, htv .............................................. . 23 34 53 46 39 33645: Toimintamenot ovat kassamenoja vuoden 1995 määrärahan arvossa. 33646: 54 33647: 33648: koska varusmiehistä aikaisempaa useampi joutui ten ja reserviläisten sijoitettavuus rajajoukkoihin 33649: keskeyttämään palveluksensa ennen koulutuksen kyettiin säilyttämään ennallaan. Tuottavuus- ja ta- 33650: päättymistä. Koulutettuina kotiutettujen varusmies- loudellisuustavoitteet saavutettiin. 33651: 33652: 38. Sotilaallinen maanpuolustus 33653: 1995 1996 1997 1998 1999 33654: Koulutusvuorokaudet, vrk ......................................... . 144 200 139 800 127 800 130 600 134 600 33655: Toimintamenot, milj. mk ............................................ . 46 47 40 39 41 33656: Henkilötyövuodet, htv .............................................. . 177 173 149 140 142 33657: Toimintamenot ovat kassamenoja vuoden 1995 määrärahan arvossa. 33658: 33659: 33660: 33661: Maksoilinen palvelutoiminta 33662: 33663: Poliisitoimen lupapalveluista kertyi tuottoja 173 välisistä sopimuksista johtuvista syistä hinnoi- 33664: milj. mk. Talousarviossa lupatuotoiksi oli arvioitu teltuina alle omakustannushinnan tai kokonaan 33665: 190 milj. mk. Suurimman erän lupapalveluiden tuo- maksuttomina, maksullisen toiminnan alijäämä oli 33666: toista muodostivat passimaksut (99 milj. mk.) ja 0,8 milj. mk. 33667: ajokorttimaksut (47 milj. mk). Poliisin maksupää- Lääninhallitusten maksullinen palvelutoiminta 33668: töksen mukainen muu kuin lupapalvelutoiminta on oli edellisten vuosien runsaan 30 milj. markan ta- 33669: nettobudjetoitu poliisin toimintamenomomentille. solla. Eräissä elinkeinoluvissa tapahtui lähinnä 33670: Ulkomaalaishallinnon maksullisesta toiminnas- niiden määräaikaisuudesta johtuvaa tilapäistä li- 33671: ta kertyi tuloja yhteensä 10,8 milj. mk. Koska osa säystä, mikä vaikuttaajulkisoikeudellisten tulojen 33672: lupapäätöksistäjoudutaan tekemään mm. kansain- edellisvuotista suurempaan kertymään. 33673: 55 33674: 33675: 33676: 3.5. PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 33677: 33678: Turvallisuuspoliittinen ympäristö Länsi-Euroopan unionissa (WEU) jatkettiin Na- 33679: ton kanssa tehtävän yhteistyön kehittämistä. Kan- 33680: Suomen turvallisuuspolitiikka perustuu soti- sainvälinen puolustuspoliittinen yhteistyö Naton 33681: laalliseen liittoutumattamuuteen ja uskottavaan rakenteissa tiivistyi. Naton rauhankumppanuus- 33682: puolustuskykyyn. Puolustusjärjestelmän perusta ohjelmaa (PfP) kehitetään entistä toiminnallisem- 33683: on yleinen asevei vollisuus, joka mahdollistaa koko maksi. Kansainvälisen puolustuspoliittisen yh- 33684: maan kattavan puolustuksen ylläpitämisen. Us- teistyön yhdeksi tärkeimmäksi tavoitteeksi on 33685: kottavalla puolustuskyvyllä on oleellinen merki- noussut monikansallisten kriisinhallintakykyisten 33686: tys turvallisuuspoliittisen toimintavapautemme ta- joukkojen kehittäminen. Vakiintunut pohjoismai- 33687: kaajana. Kansainvälisellä toiminnalla ja kriisinhal- nen yhteistyö rauhanturvaamisessa tarjoaa krii- 33688: lintakyvyn kehittämisellä tuetaan samalla puolus- sinhallintajoukkojen kehittämiselle hyvän pohjan. 33689: tuksemme tavoitteita. 33690: Suomen tavoitteena on turvallisuuden ja kan- Hallinnonalan keskeiset tulostavoitteet ja niiden 33691: sainvälisen vaikutusvallan vahvistaminen ja maan toteutuminen 33692: etujen edistäminen syventyvän yhteistyön maail- 33693: massa. Euroopan unionin puolustuspolitiikka ke- Hallinto ja henkilöstöhallinto 33694: hittyi merkittävästi Suomen puheenjohtajuuskau- 33695: della v. 1999. Kriisinhallinta on osa unionin tur- Uuden perustuslain voimaantuloon liittyen val- 33696: vallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Tavoitteena on misteltiin hallituksen esitykset laiksi puolustusvoi- 33697: luoda sellaiset poliittiset ja hallinnolliset järjeste- mista annetun lain sekä asevelvollisuuslain ja nais- 33698: lyt, joilla voidaan toimeenpanna myös EU:njohta- ten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annettun 33699: mia kriisinhallintaoperaatioita. lain muuttamisesta. Puolustusvoimia koskevaan 33700: EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehit- lakiin ehdotettiin sisällytettäviksi tasavallan pre- 33701: täminen vahvistaa unionin toimintakykyä ja mah- sidentin sotilaskäskyasiain ja nimitysasiain toimi- 33702: dollisuutta turvata Euroopan vakautta. Euroopan valtaa koskevat säännökset. Puolustusministeri- 33703: unionilla ei ole vielä koneistoa tai menettelytapo- össä valmisteltiin lisäksi hallituksen esitys laiksi 33704: ja sotilaallisen kriisinhallinnan toimeenpanoon. Suomen osallistumisesta Yhdistyneitten Kansa- 33705: Sotilaallisten operaatioiden suunnitteluun ja joh- kuntienja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjär- 33706: tamiseen EU tarvitsee joko N atolta lainattavia tai jestön päätökseen perustuvaan rauhanturvaamis- 33707: unionin jäsenmaiden kansallisia esikuntia. Unio- toimintaan annetun lain muuttamisesta. Esityksen 33708: nin jokainen jäsenmaa tekee itsenäisesti päätök- tarkoituksena on selkeyttää rauhanturvajoukon 33709: sen mahdollisesta osallistumisestaan EU:n päät- toimivaltuuksia ja tehdä mahdolliseksi valvonta- 33710: tämään kriisinhallintaoperaatioon. joukon osallistuminen myös YK:n erityisjärjestön 33711: 33712: 39. Puolustusministeriön hallinnonalan määrärahojen käyttö 33713: Käytetty Käytetty Myönnetty Siirretty Käytetty Siirretty vuo- 33714: 1997 1998 1999 aiemmilta 1999 delle 2000 33715: vuosilta tai säästö 33716: Miljoonaa markkaa 33717: 11 10 499 10 166 8 900 1 880 9 391 1 389 33718: Sotilaallinen maanpuolustus ....... 33719: Puolustusmateriaalihankinnat .... 4 468 4 809 3 470 1 411 3 870 1 012 33720: Toimintamenot 11 ...................... 5 769 5 118 5 189 360 5 278 271 33721: Muut sijoitusmenot 11 ................. 262 239 241 109 243 106 33722: Kv. rauhanturvaamistoiminta21 •..... 106 116 266 270 33723: PLM:n ja hallinnonalan muut menot 33724: yhteensä 11 ................................ 65 55 57 5 56 7 33725: Hallinnonala yhteensä ............... 10 669 10 337 9 223 1 885 9 717 1 396 33726: 11Puolustusministeriön luvussa budjetoidut määrärahat kiinteistönhoidon omistajuudesta, hallinnonalan rakentamisesta ja peruskorjauk- 33727: sesta sekä kiinteistöjen ostosta ja pakkolunastuksesta aiheutuvat menot (momentit 27.01.22, 74, 87) on esitetty taulukossa sotilaallisen 33728: maanpuolustuksen kohdalla. 33729: 21 Kansainvälisen rauhanturvaamistoiminnan luvut eivät sisällä ulkoasiainministeriön pääluokassa budjetoituja momentin 24.99.22 mää- 33730: rärahoja. 33731: 56 33732: 33733: tai viraston pyynnöstä humanitaarisiin operaati- Ilmatilaloukkausten ja myös tehtyjen tunnistus- 33734: oihin. Samalla rauhanturvaamistoiminnan käytän- lentojen määrät vähenivät edellisvuodesta. Meri- 33735: nön valmistelu- ja toimeenpanotehtävät ehdotet- valvontatuntien määrässä on viime vuosina tapah- 33736: tiin siirrettäviksi puolustusministeriöstä puolus- tunut lievää alenemista. Puolustusministeriössä val- 33737: tusvoimille. misteltiin aluevalvontalainsäädännön kokonaisuu- 33738: Kertomusvuonnajatkettiin hallituksen turval- distusta merkitsevä hallituksen esitys. Se annetaan 33739: lisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon mukai- eduskunnalle vuoden 2000 kevätsistuntokaudella. 33740: sia toimenpiteitä. Pääesikunnan ja sen alaisten 33741: laitosten kehittämistä ja organisointia koskenut Koulutus 33742: selvitystyö sekä puolustusvoimien tietohallinto- 33743: strategia valmistuivat. Hallinnonalan tukitehtävi- Maanpuolustuskorkeakouluun perustettiin täy- 33744: en ulkoistamismahdollisuuksia koskeva selvitys- dennyskoulutusosasto, jonka tehtävänä on tarjo- 33745: työ aloitettiin puolustusministeriössä ja puolus- ta täydennyskoulutusta korkeakoulututkinnon 33746: tusvoimissa. suorittaneillc tai muutoin riittävät opiskeluvalmi- 33747: Vuosina 1998-1999 siirtyi yhteensä 70 ilmavoi- udet omaaville puolustusvoimien palveluksessa 33748: mien lentäjää, kadetit ml., ilmavoimista pääosal- oleville henkilöille. Palkatun sotilashenkilöstön 33749: taan siviili-ilmailusektoriin. Siirtymä on merkin- koulutuksen kehittämistä selvitettiin. Kehittämis- 33750: nyt ilmavoimille koulutushyödyn menetystä, teh- tä jatketaan perusselvityksestä saatujen lausun- 33751: täväinhoidon vaikeutumista ja myös valmiuden tojen pohjalta v. 2000. 33752: heikkenemistä. Kehityksen pysäyttämiseksi on Varusmiehille on annettu kansainvälisiin kriisin- 33753: lentäjien palkkauksiaja sitoumusjärjestelmää tar- hallintatehtäviin tähtäävää koulutusta osana puo- 33754: kistettu useaankin kertaan. Näiden lisäksi lentäji- lustusvoimien valmiusjoukkokoulutusta Porin Pri- 33755: en jatkokoulutuskurssien alkamisajankohtaa on kaatissa, Panssariprikaatissa, Tykistöprikaatissa ja 33756: myöhennetty laivuepalvelusajan pidentämiseksi. Viestirykmentissä. Kosovon KFOR -operaatioteh- 33757: Liikenneministeriön asettama työryhmä, jonka täviä varten asetettiin kertomusvuoden kesäkuus- 33758: työhön myös puolustusministeriö, pääesikunta sa vahvennettu suomalainen rauhanturvapatal- 33759: ja ilmavoimat osallistuivat, esitti, että valtio ot- joona, joka oli muodostettu Porin Prikaatin kou- 33760: taisi jatkossa vastuun ammattilentäjien koulutuk- luttaman valmiusjoukon rungolle. Saadut koke- 33761: sen järjestämisestä. mukset valmiuskoulutuksesta ja sen antamista val- 33762: Puolustusvoimissa otettiin käyttöön henkilös- miuksista kv. rauhanturvatehtävissä olivat hyvät. 33763: tön kehittämistä, tehokasta käyttöä ja palkitse- Toisen kv. valmiusjoukon tuottamiseen tähtäävän 33764: mista tukeva henkilöstö- ja urasuunnittelujärjes- pataljoonan koulutus aloitettiin kertomusvuonna. 33765: telmä. Puolustusvoimien tulosyksiköiden henki- Suomessa järjestettiin yhteispohjoismainen 33766: löstöresurssien mitoitusta ja arviointia koskevaa Nordic Peace PfP -rauhankumppanuusharjoitus, 33767: kehittämistä sekä uuden palkkausjärjestelmän johon osallistui yhteensä vajaat 2 000 sotilashen- 33768: käyttöönoton valmistelua jatkettiin. Kertomus- kilöä. Harjoitukselle asetetut tavoitteet saavutet- 33769: vuoden aikana aloitettiin henkilöstöhallinnon tie- tiin erinomaisesti. Maavoimat osallistui lisäksi jää- 33770: tojärjestelmän (HEHATI) tuotantokäyttö. kärikomppanialla kriisinhallintaharjoitukseen Nor- 33771: Hallinnonalan henkilöstön määrä oli vuoden jassa. Merivoimat osallistui 11 kansainväliseen 33772: lopussa 18 315, mistä puolustusvoimien palveluk- harjoitukseen. 33773: sessa oli 16 534. Kertomusvuonna varusmiespalvelukseen astu- 33774: neiden määrä oli 32 347 (28 640 v. 1998 ja 30 394 33775: Johtaminen ja aluevalvonta v. 1997). Kuusi kuukautta palvelevien varusmies- 33776: ten keskimääräinen maastovuorokausien määrä oli 33777: Puolustusvoimien johtamisvalmius säilyi hy- 51 vrk (45 vrk v. 1998 ja 40 vrk v. 1997). Koulutus- 33778: vänä. Operatiivisen suunnittelun osa-aluetta ja tavoite on 60 maastovuorokautta. Varusmiesten 33779: valmiuksia kehitettiin selonteossa esitettyjen tur- palvelumotivaatio oli asteikolla 1-5 arvioituna 33780: vallisuusuhkien varalta. hyvä(= 4). 33781: Valvonnan alueellinen kattavuus säilytettiin Kertausharjoitusten suoritemäärä oli 32 342 33782: sovituilla painopistealueilla pääosin edellisvuo- kertausharjoitusvuorokautta, mikä oli noin kym- 33783: den tasolla. Keskeisimmät ongelmat olivat edel- menesosa 1990-luvun alun tasosta, jolloin määrä 33784: leen vedenalaisen valvonnan taso ja ilmavalvon- oli noin 350 000 vuorokautta. Kertomusvuoden 33785: nan ajallinen kattavuus. Merivoimien alusten val- taso oli 15 %riittävän puolustusvalmiuden ja toi- 33786: miusvuorokausien määrä oli tyydyttävällä tasol- mintakykyisen reservin kannalta pidettävästä 33787: la. Vedenalaisen valvonnan tason kohottaminen 220 000 kertausharjoitusvuorovuorokauden vuo- 33788: edellyttää kaluston ja välineiden parantamista. tuisesta tavoitetasosta. 33789: 57 33790: 33791: 40. Kertausharjoituskoulutuksen määrän kehitys 33792: Kertausharjoitussuorita 1996 1997 1998 1999 33793: Koulutettujen määrä .............................................. . 33 998 27 429 13 400 8 672 33794: Kertausharjoitusvuorokaudet .................................. . 177 277 176 396 69 675 32 342 33795: 33796: 33797: 33798: Puolustusvoimien vapaaehtoisissa harjoituk- Puolustusmateriaalihankintojen määrärahojen 33799: sissa koulutettujen määrä oli 17 083 (16 102 v. 1998 käytölle oli tulostavoitteeksi asetettu, että vuo- 33800: ja 15 886 v. 1997). Tämä koulutus tukee reservin de! ta 1999 vuodelle 2000 siirtyvien erien osuus 33801: valmiuksia, mutta se ei kuitenkaan koulutuksen sai olla enintään 20 % kertomusvuonna käytettä- 33802: keston (keskimäärin 2 vrk) ja sisällön vuoksi kor- vissä olleista määrärahoista. Siirrettyjen erien 33803: vaa kertausharjoituskoulusta, joissa joukkoja osuus oli 20,7 %, mikä niukalti ylitti tavoiterajan. 33804: koulutetaan sodan ajan kokoonpanoissa. 33805: Kiinteistöhallinto 33806: Materiaalihallinto 33807: Rakennuskiinteistöjen ja aluerakenteiden kun- 33808: Materiaalialan kansainvälistä yhteistyötä jatket- nossapitoon käytettiin kertomusvuonna 153,2 milj. 33809: tiin kertomusvuonna Nato PfP:n, WEAG:n, EU:n, mk eli 0,9 % niiden jälleenhankinta-arvosta. Rä- 33810: sekä pohjoismaisen ja kahdenvälisen yhteistyön jähtävän materiaalin varastot korjattiin puolustus- 33811: puitteissa. Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliit- ministeriön räjähdysainepäätöksen mukaisiksi. 33812: tinen valiokunta teki elokuussa 1999 periaatepää- Molemmissa toiminnoissa saavutettiin asetetut 33813: töksen, jonka mukaan puolustusministeriö voi al- tulostavoitteet 33814: lekirjoittaa yhteistyöpöytäkirjan Naton materiaa- Puolustushallinnon kiinteistökanta oli vuoden 33815: lihuoltolaitoksen kanssa. Yhteistyöpöytäkirjan pe- alussa 3,9 milj. htm 2 vastaten tilavuudeltaan 18,5 33816: rusteella Suomen puolustusvoimat voi hankkia milj. rm 3 • Lämmitettävää tilaa oli 2,9 milj. htm2 vas- 33817: N aton materiaalihuoltolaitoksen puolustusmate- taten tilavuudeltaan 12,1 milj. rm 3 • Kertomusvuon- 33818: riaalin huolto- ja varaosapalveluita sekä osallis- na valmistui lähinnä huolto- ja varastorakennuk- 33819: tua laitoksen asiantuntijayhteistyöhön. Yhdessä sia 149 728 rm 3 hyötyalaltaan 24 005 m 2 ja brutto- 33820: ulkoasiainministeriön kanssa selvitettiin mahdol- alaltaan 25 467m 2 • Valmistuneiden uudisrakennus- 33821: lisuuksia yhdenmukaistaa asevientipolitiikkaa hankkeiden kokonaiskustannukset olivat 63,5 milj. 33822: muiden EU-maiden kanssa. mk. Olemassa olevan rakennuskannan peruspa- 33823: Maavoimissa painopiste oli valmiusprikaatien rannuksia valmistui 116 108 rm 3 • Valmistuneiden 33824: kehittämisessä ja varustamisessa, ilmavoimissa perusparannushankkeiden kokonaiskustannukset 33825: Hornet-torjuntahävittäjien hankinnoissa ja käyt- olivat 84,1 milj. mk. 33826: töönotossa sekä merivoimissa "Laivue 2000"- Kertomusvuonna puolustusministeriö luovut- 33827: hankkeen valmistelussa ja Kuha-luokan alusten ti eri puolilta Suomea valtiovarainministeriölle (Val- 33828: peruskorjauksessa ja varustamisessa. tion kiinteistölaitokselle, Kapiteeli Oy/Kruunu- 33829: Valmiusprikaatien varustamiseen liittyen tehtiin asunnot Oy:lle) 2 381 asuntoa tai asunto-osaketta 33830: hankintapäätökset miehistönkuljetusajoneuvojen yhteiseltä kerrosalaltaan 243 322m2 • Toimitiloja 33831: ja tiedustelulennokkijärjestelmän hankinnoista. luovutettiin Raumalla, Espoossa ja Lappeenran- 33832: Helikopterihanketta jatkettiin Suomen, Ruotsin, nassa kerrosalaltaan yhteensä 18 057 m 2 • Luovu- 33833: Tanskan ja Norjan puolustusministerien allekirjoit- tettuun kiinteistövarallisuuteen sisältyy noin 33834: taman sopimuksen perusteella. Keskiraskaiden 70 000 m 2 kaavoitettua rakentamatonta kerrosalaa, 33835: kuljetushelikopterien hankintaa koskeva maiden josta pääkaupunkiseudun rakennustuotantoa var- 33836: yhteinen tarjouspyyntö lähetettiin marraskuussa ten 52 000 k-m 2 • Metsähallitukselle luovutettiin 33837: viidelle helikopterivalmistajalle. Neljä eurooppa- maa-alueita yhteensä noin 400 hehtaaria. 33838: laista valmistajaa antoi tarjouksensa vuoden 2000 Puolustusministeriö hankki kertomusvuoden 33839: huhtikuussa. Tavoitteena on, että hankintapäätök- aikana lähinnä varasto- ja harjoitusalueiksi noin 33840: set voidaan tehdä vuoden 2000 lopulla. 500 hehtaaria. Metsähallitukselta, yhtiöiltä ja yk- 33841: Kertomusvuoden loppuun mennessä ilmavoi- sityisiltä omistajilta hankittiin käyttöoikeuksin 33842: mille oli toimitettu hankintasopimuksen mukaisesta ampuma- ja harjoitusalueiksi sekä varikkojen ja 33843: 64 Hornet-hävittäjästä 54 konetta. Toimitukset ja varastoalueiden suoja-alueiksi 10 400 hehtaaria. 33844: hankintojen vastaostot edistyivät suunnitelmien Puolustusministeriön hallinnassa omistusoike- 33845: mukaisesti. Vastaostotavoitteesta oli kertomus- uksin oli yhteensä 67 806 hehtaarin maa-alueet ja 33846: vuoden loppuun mennessä toteutunut 98 %. noin 20 000 hehtaarin vesialueet Käyttöoikeuk- 33847: 58 33848: 33849: sia oli yhteensä 228 000 hehtaarin maa-alueisiin, vaajien kokonaisvahvuus eri operaatioissa vuo- 33850: mistä pääosan omistaa Metsähallitus. den 1999lopussa oli 1 792. 33851: Puolustushallinnon kiinteistöhallinnon kehittä- Vuoden 1999 aikana siirryttiin tehtävän vaati- 33852: mistäjatkettiin valtion kiinteistöstrategian ja -hal- vuuteen perustuvaan palkkaukseen myös SFOR- 33853: linnon linjausten mukaisesti. Tavoitteena on kiin- ja KFOR -operaatioissa. Valmistelut sotilastarkkai- 33854: teän omaisuuden mahdollisimman tarkoituksenmu- lijoiden tehtäväkohtaisen palkkausjärjestelmän 33855: kainen ja tehokas käyttö, arvon säilyttäminen sekä osalta käynnistettiin. 33856: tarpeettomasta varallisuudesta luopuminen. 33857: Maksoilinen palvelutoiminta 33858: Kansainvälinen rauhanturvaamistoiminta 33859: Puolustushallinnon rakennuslaitos on puo- 33860: Entisen Jugoslavian tasavallassa Makedonias- lustusministeriön alainen nettobudjetoitu laitos, 33861: sa (FYROM) toiminut YK:n UNPREDEP -operaa- jonka tehtävänä on tuottaa rauhan tai poikkeus- 33862: tio päättyi helmikuussa. Suomi kotiutti tai siirsi olojen aikana puolustusvoimien tarvitsemat tilat 33863: alueelta muihin operaatioihin yli 200 rauhantur- ja ylläpitopalvelut Laitokselle asetetut tulostavoit- 33864: vaajaaja runsaasti materiaalia. teet sovitaan puolustusministeriön ja laitoksen 33865: Tasavallan presidentti teki kesäkuussa päätök- välisessä tulossopimuksessa. Kertomusvuoden 33866: sen osallistumisesta Kosovon KFOR -operaatioon tulostavoitteet koskivat laitoksen toiminnan yleistä 33867: vahvennetulla pataljoonalla. Rauhanturvajoukko kehittämistä, asuntotoimen johtamisjärjestelmän 33868: muodostettiin Porin Prikaatin kouluttaman kan- kehittämistä, palvelujen tuotteistamisen jatkamis- 33869: sainvälisen valmiusjoukon rungolle. Suomalais- ta, sekä tuottavuuden, tehokkuuden sekä asiakas- 33870: joukon alueella toiminta on vakiintunut ja toimin- tyytyväisyyden parantamista. Asetetut tavoitteet 33871: taolosuhteet saatiin jo kertomusvuoden syksyllä saavutettiin. 33872: tyydyttävälle tasolle. Operaatiossa palvelevien 33873: määrä oli vuoden lopussa 798 rauhanturvaajaa. 33874: KFOR -operaation menot ensimmäisenä toiminta- 41. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen talous 33875: vuonna olivat 445 milj. mk. 1998 1999 Muutos, 33876: Naton johtaman SFOR -operaation vahvuutta Miljoonaa markkaa % 33877: Bosnia-Herzegovinassa vähennettiin 30 000 soti- 33878: Liikevaihto ..................... 909,4 903,1 -0,7 33879: laasta noin 20 000 sotilaaseen. Tähän liittyen suo- 33880: Palautus puolustusvoimille -37,0 -9,2 33881: malaisen valvontajoukon vahvuutta vähennettiin 33882: Asuntojen hintatuki .......... 5,5 33883: vuoden 2000 helmikuuhun mennessä 465 rauhan- 33884: turvaajasta noin 120 rauhanturvaajaan. Oikaistu liikevaihto ........ 872,4 899,0 3,1 33885: YK:n UNIFIL-operaatioon Etelä-Libanonissa Muuttuvat kulut ............... -820,5 -837,4 2,1 33886: osallistuvan suomalaisen rauhanturvajoukon vah- Omien tilojen ylläpito ........ 7,6 7,4 -2,6 33887: vuus oli vuoden lopulla 495 henkilöä. Rauhantur- Kiinteät kulut ja QOistot ...... -62,6 -65,0 3,8 33888: vajoukon toimintamahdollisuudet huonontuivat Kulut yhteensä .•............ 875,5 895,0 2,2 33889: kertomus vuonna. Rauhanturvaajilla ei ole kykyä Tilikauden jää mä ......••.... 3,1 4,4 33890: estää sotatoimia toimialueellaan, vaikka tämä kuu- Henkilötyövuodet ............ 1 750 1 634 33891: luu UNIFILin tehtäviin. Rakennuslaitoksen muuttuvien kulujen 2,1 prosentin kasvu ai- 33892: Kyproksella toimivan UNFICYP -operaatioon heutui pääosin laitoksen ulkopuolelta tilatuista rakentamispalve- 33893: osallistuvien suomalaisten vahvuutta lisättiin luista, samalla kun laitoksen oman henkilöstön muuttuvat kulut 33894: vähenivät 6 prosentilla. Ylläpidettävän rakennuskannan määrä 33895: YK:n pyynnöstä kahdeksalla rakentajana, koko- säilyi edellisvuoden tasolla. 33896: naisvahvuuden ollessa nyt yhdeksän. Kosovos- 33897: sa toteutettavaan YK:n UNMIK-operaatioon osal- 33898: Iistuttiin kahdella upseerilla. Kertomusvuonna toi- Puolustusministeriön hallinnonalan metsäta- 33899: mi YK:n asettamissa rauhanturvatehtävissä lisäk- louden tehtävänä on luoda ja ylläpitää edellytyk- 33900: si sotilastarkkailijoina 24 suomalaista upseeria. set metsien sotilaalliselle käytölle. Tehtävissä so- 33901: Pohjoismaiseen työnjakoon perustuen Suomes- vitetaan yhteen puolustusvoimien toiminnalliset, 33902: sa toimeenpantiin kaksi kansainvälistä sotilastark- metsätaloudelliset, sekä luonnon monimuotoisuu- 33903: kailijakurssia, joilla koulutettiin 23 suomalaista ja den säilyttämiseen ja metsien virkistyskäyttöön 33904: 84 ulkomaalaista upseeria. Rauhanturvatehtäviin liittyvät näkökohdat. 33905: hakeutui vuoden aikana 4 997 miestä ja 881 nais- Metsätalouden käyttöjäämä oli 12,2 milj. mk, 33906: ta. Heistä koulutettiin ja lähetettiin rauhanturva- mikä ylitti asetetun tulostavoitteen 5,2 milj. mar- 33907: tehtäviin 1 556 henkilöä. Suomalaisten rauhantur- kalla. 33908: 59 33909: 33910: Puolustusministeriön alaisuudessa toimii VPU VPU Pukutehdas Oy tuottaa virka- ja työpuku- 33911: Pukutehdas Oy, jonka osakkeet valtio kokonai- ja sekä vapaa-ajan asusteita. Yrityksen liikevaih- 33912: suudessaan omistaa. Konserniin kuuluu emoyh- don kehitys eikä taloudellinen tulos vastanneet 33913: tiön lisäksi Virossa sijaitseva tytäryhtiö, vaatetus- kertomusvuodelle asetettuja tavoitetta. Liikevaih- 33914: alan yritys AS Jogeva Roivasja (omistus 100 % ), to laski edellisvuodesta 4,7 prosentilla ja tulos oli 33915: joka puolestaan omistaa kokonaisuudess"!~n Vi- tappiollinen. Yritys ei jakanut kertomusvuonna 33916: rossa sijaitsevan vaatetusalan yrityksen OU Dea- osinkoa. 33917: doran osakekannan. 33918: 60 33919: 33920: 33921: 3.6. VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 33922: 33923: Toimintaympäristö Finanssipolitiikka 33924: 33925: Valtiovarainhallinto tarjoaa hallitukselle keskei- Julkisen talouden rahoitusaseman paraneminen 33926: sen välineistön, jonka avulla toteutetaan asetet- jatkui kertomusvuonna ennakoidusti. Finanssipo- 33927: tuja talouspoliittisia tavoitteita. Työllisyysasteen litiikan kokonaislinja toteutui suunnilleen talous- 33928: korottaminen on myös pääministeri Lipposen II arvioesityksen mukaisena: kun vuoden 1999 bud- 33929: hallituksen keskeinen talouspoliittinen tavoite. Fi- jetissa finanssipolitiikan kiristävä vaikutus arvioi- 33930: nanssipoliittisina tavoitteina on saavuttaa valtion- tiin 1,4 prosentiksi niin ennakkolaskelmien mukaan 33931: talouden rakenteellinen, kansantalouden tilinpi- toteutunut vaikutus oli noin prosentti suhteessa 33932: don mukainen rahoitusylijäämä vaalikauden ku- kokonaistuotantoon. 33933: luessa sekä pitää valtion menot reaalisesti enin- 33934: tään vuoden 1999 varsinaisen talousarvion tasol- 33935: 42. Valtiovarainministeriön talousarvion ja 33936: la, jolloin valtionvelka supistuisi alle 50 prosen- 33937: valtionvelkapääluokan toteutuminen 33938: tin suhteessa bruttokansantuotteeseen vaalikau- 33939: den loppuun mennessä (ilman omaisuuden myyn- PL 28 Valtiovarain- TP 1998 TA 1999 TP 1999 33940: titulojen vaikutusta). Vaalikauden aikana varaudu- ministeriön hallinnonala Miljoonaa markkaa 33941: taan lisäksi 10-11 miljardin markan suuruisiin tu- Valtiovarainministeriö ..... 219 1 331 1 331 33942: lovero- ja sosiaali vakuutusmaksuperusteiden ke- Valtion taloudellinen 33943: vennyksiin. Kansantalouden ja valtiontalouden tutkimuskeskus ............. 18 18 18 33944: kehitystä selostetaan edellä luvuissa 1. Taloudel- Valtiokonttori ................ 193 198 198 33945: linen kehitys ja talouspolitiikka ja 2. Valtiontalo- Valtion maksamat eläk- 33946: us. keet ja korvaukset ......... 13 528 14 222 14 045 33947: Valtiontalouden tarkas- 33948: Valtiovarainhallinnon talousarvion toteutuma tusvirasto ..................... 41 42 42 33949: Verohallinto .................. 1 422 1 650 1 650 33950: Vuoden 1999 varsinaisen talousarvion mukaan Eräät siirrot Ahvenan- 33951: valtiovarainministeriön hallinnonalan pääluokan maalle ......................... 887 1 108 1 109 33952: 28 määrärahat olivat 28 mrd. mk. Vuoden 1999 ai- Tullilaitos ..................... 503 543 543 33953: kana annettiin varsinaisen talousarvion lisäksi Tilastokeskus ............... 193 206 206 33954: kaksi lisätalousarviota, jonka jälkeen budjetoidut Hallinnon uudistaminen ja 33955: menot olivat 30 mrd. mk. eräät henkilöstöhallinnon 33956: Vuoden 1999 varsinaisen talousarvion mukaan tukitoimenpiteet ............ 118 192 190 33957: valtionvelan pääluokan 36 määrärahat olivat va- Eräät hallinnonalan jaka- 33958: jaa 29 mrd. mk, mutta lisätalousarvioissa määrä mattomat menot ............ 3 709 4160 3 988 33959: nostettiin 49 mrd. markkaan, kun omaisuuden Korvaukset rahastoille ja 33960: myyntituloilla kuoletettiin valtion velkaa. rahoituslaitoksille ........... 1 086 49 49 33961: Kansainväliset rahoitus- 33962: Talouspolitiikka EU :ssa tuloksellista osuudet ....................... 8 19 16 33963: Suomen maksuosuudet 33964: Puheenjohtajuus vuoden 1999 jälkipuoliskolla EU:IIe .......................... 5 986 6 290 6 469 33965: 1isäsi merkittävästi Suomen näkyvyyttä EU:ssa. VM:n hallinnonalan muut 33966: Suomen puheenjohtajakauden talouspoliittisen menot ......................... 39 81 49 33967: agendan keskeinen haaste oli talous- ja rahaliiton PL 28 Yhteensä ........... 28 468 30107 29 901 33968: sisään ajaminen ja euron vakauden turvaaminen 33969: sen ensimmäisen vuoden aikana. Kansainvälisen PL 36 Valtionvelka 33970: talouden akuutit ongelmat nostivat EU:n talous- Markka- ja euromääräi- 33971: poliittisen kriisivalmiuden parantamisen neuvos- sen velan korko ............. 17 561 20113 20139 33972: ton keskusteluihin ennen Suomen puheenjohta- Valuuttavelan korko ....... 11 787 9 154 9 122 33973: jakautta, jolloin käytiin mm. laajaa keskustelua Valtionvelan nettokuole- 33974: kansainvälisestä finanssiarkkitehtuurista. Suo- tukset ............................ 19 735 19 989 33975: men kaudella käynnistettiin selvitystyö rahoitus- Muut menot valtionve- 33976: sektorin valvonnan tehostamiseksi ED-alueella lasta ............................... 390 130 91 33977: mahdollisten häiriöiden varalta. PL 36 Yhteensä •.....•••..• 29 738 49132 49 341 33978: 61 33979: 33980: Valtion vuoden 1999 talousarvion toteutumises- kaistua. Energiaverodirektiivin käsittelyä päästiin 33981: sa ei kertomusvuoden aikana tapahtunut merkit- jatkamaan. Erityisesti kartoitettiin ja selvitettiin 33982: täviä yllätyksiä. Verotuloarvioita tarkistettiin ker- kaikkienjäsenvaltioiden tärkeinä pitämiä teollisuu- 33983: tomusvuoden kahdessa lisätalousarviossa netto- den verotukiin liittyviä yhteisöoikeudellisia on- 33984: määräisesti yhteensä noin 3 mrd. mk varsinaista gelmia. 33985: talousarviota suuremmaksi. Vuoden 1999 verotuot- Harmaan talouden torjunta, veroja kerryttävän 33986: toja lisäsi alunperin arvioidusta ennen kaikkea yh- valvonnan tehostaminen ja verovalvonta olivat 33987: teisöverokertymän nopea kasvu; myös palkkasum- v. 1999 tärkeitä painopistealueita. Tuloverotukses- 33988: ma ja sen takia palkkaverot kasvoivat hieman alun- sa tehtiin verovuotta 1998 koskevia lisäyksiä vero- 33989: perin ennakoitua nopeammin. Kokonaisuutena ti- tettavaan tuloon henkilöasiakkaille 2,7 mrd. mk ja 33990: linpäätöksessä toteutunut budjettitalouden tulo- yhteisöasiakkaille 3,9 mrd. mk. Kasvua edelliseen 33991: kehitys vastasi budjetoitua. vuoteen verrattuna oli henkilöasiakkaiden osalta 33992: Budjettitalouden määrärahat ilman nettokuole- 5,0% ja yhteisöasiakkaiden osalta 21,0 %. Har- 33993: tuksia lisääntyivät lisätalousarvioissa yhteensä maan talouden torjunnassa on otettu huomioon 33994: noin 5 mrd. markalla. Tilinpäätöksessä menojen valtioneuvoston 22.10.1998 tekemä periaatepää- 33995: kokonaismäärä ilman valtionvelan nettokuoletuk- tös hallituksen toimintaohjelmaksi talousrikolli- 33996: sia oli 193 mrd. mk. Tilinpäätöksen mukaan kerto- suuden ja harmaan talouden vähentämiseksi sekä 33997: musvuodelle budjetoiduista määrärahoista jäi käyt- tähän liittyvät jatkoselvitykset Edellytyksiä on 33998: tämättä 1,3 mrd. mk (0,6 % ). (Ks. myös luvut 1. luotu erityisesti kansainvälisen veronkierron estä- 33999: Taloudellinen kehitys ja talouspolitiikka ja 2. Val- miseksi ja viranomaisyhteistyön tehostamiseksi. 34000: tiontalous.) 34001: Tullitoimi ja sisämarkkinoiden toimivuus 34002: Veropolitiikka ja verotuksen toimeenpano 34003: EU:n keskeinen tullihallintojen ohjausväline eli 34004: Pääpaino hallituksen veropolitiikassa oli uudes- jäsenvaltioiden tullitoimintaa tehostavaja yhden- 34005: sa hallitusohjelmassa edelleen talouden kasvun mukaistava Tulli 2000 -toimintaohjelmaa koskeva 34006: ja työllisyyden kohenemisen edellytysten para- neuvoston ja Euroopan parlamentin päätös uusit- 34007: nemisessa. Veropolitiikkaa kuvataan tältä osin tar- tiin kertomusvuonna. Pitkään vireillä ollut asia saa- 34008: kemmin luvussa 2.1. Valtion tulot ja liitteessä 3. Ve- tiin Suomen toimenpiteiden ansiosta päätökseen 34009: roperusteiden muutokset v. 1999. viime hetkellä joulukuussa. Tällä varmistettiin yh- 34010: EU:n veropolitiikassa oli painopiste selvästi tu- teisön tullitoimintaa ohjaavien keskeisten tietoko- 34011: lo verotuksessa. Siihen liittyvä haitallista verokil- nejärjestelmien rahoituksen ja toiminnanjatkumi- 34012: pailua rajoittamaan pyrkivä veropaketti oli määrä nen myös 1.1.2000 jälkeen. 34013: saada valmiiksi Suomen puheenjohtajakaudella. Jäsenvaltioiden hallitusten väliseen yhteistyö- 34014: Veropakettiin liittyi kolme osaa: veropohjaa tur- hön kuuluvissa III pilarin tulliasioissa (tullivalvon- 34015: vaavien käytäntöjen aikaansaaminen yritysvero- taja-yhteistyö) poliittisesti vaikein asia oli tulli- 34016: tuksessa, maasta toiseen maksettavien korkotu- yhteistyön tiivistäminen Venäjän kanssa, mikä on 34017: lojen vähimmäisverotuksen varmistava direktiivi tärkeää erityisesti ns. kaksoislaskutuksen torju- 34018: sekä kansainvälisten konsernien sisäisten korko- miseksi. Tämä ilmiö ei ole pelkästään Venäjän on- 34019: ja rojaltimaksujen vapauttamista verotuksessa gelma, vaan sillä on suorat ja voimakkaat heijas- 34020: koskeva direktiivi. Suomen voimakkaasta panos- tukset myös yhteisöön osaksi rahanpesuna ja 34021: tuksesta huolimatta veropakettia ei saatu hyväk- osaksi muina epäterveinä vaikutuksina rahamark- 34022: sytyksi lähinnä brittien säästöjen verotusdirektii- kinoihin. Asia oli esillä myös Helsingin huippu- 34023: viä vastustavan kannan vuoksi. kokouksessa, jossa asiasta päästiin yhteisymmär- 34024: Suomen puheenjohtajakaudella hyväksyttiin rykseen. 34025: arvonlisäverotukseen liittyvä direktiivi, joka mah- Tullin tietoon tulleiden rikosten kokonaismää- 34026: dollistaa alennetun arvonlisäverokannan sovelta- rän supistuminen johtui pääosin liikennerikko- 34027: misen tiettyihin direktiivissä lueteltuihin työval- musten (ajoneuvojen kunto) vähenemisestä. Sen 34028: taisiin palveluihin kokeilukauden aikana. Lisäksi sijaan varsinaisten tullirikosten määrä nousi noin 34029: edistettiin eräiden muiden sisämarkkinoiden toi- 5 prosentilla 5 316 rikokseen. Itäinen tullipiiri pal- 34030: mivuutta parantavien direktiiviehdotusten käsit- jasti kaikista rikoksista yli 60 %. Tullirikosten sel- 34031: telyä. vitysaste säilyi edelleen varsin korkeana eli lähel- 34032: Toisena painopistealueena Suomen puheenjoh- lä 90 %. Tullirikostutkinnan vaikuttavuus kasvoi 34033: tajuuden aikana oli energiaverodirektiivin käsitte- yli kolmanneksen edelliseen vuoteen verrattuna 34034: lyn eteenpäin vieminen. Energiaverodirektiivin kä- eli 125 milj. markkaan, mikä ylitti selvästi myös 34035: sittelyssä syntynyt lukkiutunut tilanne saatiin lau- vuoden 1997 tason. 34036: 62 34037: 34038: Tulliviranomaisten takavarikoimien tavaroiden joajiksi ja käyttäjiksi. Pankkien konttoreidenja hen- 34039: arvo nousi 68,5 milj. markkaan eli yli kolminkertai- kilöstön määrää vähennettiin ja vastaavasti verk- 34040: seksi vuoteen 1998 verrattuna. Veropetosten koh- kopalveluyhteyksiä lisättiin. Yli puolet kotitalo- 34041: teena olleiden tavaroiden arvo nousi hieman yli uksista hoitaa pankkipalvelunsa verkkoyhteyksi- 34042: 50 milj. markan. Tutkinnan vaikuttavuus kasvoi en välityksellä. 34043: edellisvuodesta yli 30 %. Arvopaperimarkkinoiden toimintaedellytyksiä 34044: Tulliviranomaiset paljastivat viime vuonna 443 parannettiin v. 1999 useilla lakimuutoksilla. Voi- 34045: huumerikosta, lähes sata enemmän kuin edellise- maan saatettiin uudistettu sijoitusrahastolaki sekä 34046: nä vuonna. Törkeitä huumausainerikoksia tuli ilmi arvopaperimarkkinalain muutos, jolla lisättiin osa- 34047: 84 kappaletta, joten niidenkin määrä kasvoi kol- vuosikatsausten lukumäärää ja velvoitettiin kaik- 34048: minkertaiseksi. Viime vuonna takavarikoitiin eri- kiajulkisen kaupankäynnin kohteeksi otettujen ar- 34049: laisia huumeita yhteensä 825 kiloa, josta noin puo- vopaperien liikkeeseenlaskijoita laatimaan osavuo- 34050: let oli kauttakuljetusta varaa. Määrä oli yli viisin- sikatsaukset. Osakkeenomistajan velvollisuutta il- 34051: kertainen edellisvuoteen verrattuna. Lisääntyneet moittaa eli liputtaa omistusosuutensa suomalai- 34052: luvut johtuvat osittain tulliviranomaisten tehos- sen yhtiön äänimäärästä tai osakepääomasta li- 34053: tuneista toimenpiteistä, mutta pääsyynä on huu- sättiin. 34054: mausaineiden jatkuvasti kasvanutta kysyntää EU-puheenjohtajuuskauden johdosta suuri osa 34055: ruokkiva salakuljetus. voimavaroista kohdennettiin EU:ssa valmisteilla 34056: Tulliviranomaiset pidättivät viime vuonna kaik- olevien rahoitusmarkkinahankkeiden edistämiseen 34057: kiaan yli 62 miljoonaa savuketta eli yli neljä kertaa sekä eräiden uusien hankkeiden käynnistämiseen 34058: enemmän kuin edellisvuonna. Myös takavarikoi- ja vauhdittamiseen. Suomen kaudella saavutettiin 34059: tujen alkoholien määrä kasvoi 37 prosentilla vuo- neuvoston yhteinen kanta direktiivistä, jolla sään- 34060: desta 1998. Erilaisia aseita takavarikoitiin lähes nellään sähköisen rahan liikkeellelaskua harjoitta- 34061: kaksi kertaa enemmän kuin edellisvuonna, kaikki- vien yritysten toimilupia ja valvontaa. 34062: aan 208 kappaletta. Köyhien velkaantuneiden maiden velkahelpo- 34063: Tulliviranomaiset pysäyttivät kertomusvuonna tusohjelma HIPC edistyi merkittävästi. Ohjelmaa 34064: yhteensä 135 tavaramerkki- tai muita immateriaa1i- vielä vahvistettiin vuoden kuluessa niin että vel- 34065: oikeuksia loukkaavaa tuoteväärennöserää ja hä- kahelpotukset lisääntyvät, nopeutuvat ja koske- 34066: vittivät tuoteväärennöksiä noin miljoona kiloa. vat aiemmin suunniteltua suurempaajoukkoa mai- 34067: Tällainen yhteisön tuoteväärennösasetukseen pe- ta. Suomi osallistuu ohjelman rahoitukseen IMF:n 34068: rustuva valvonta työllistää Suomen tulli- ja oike- ja Maailmanpankinjäsenenä sekä EU:n kautta. 34069: usviranomaisia suhteettomasti, koska suurin osa Julkista pankkitukea on myönnetty vuoden 34070: näistä tavaroista on läpikulkumatkalla Venäjälle tai 1999loppuun mennessä nettomääräisesti 40,1 mrd. 34071: muualle EU:n ulkopuolelle. mk, josta maksettua tukea on 39,1 mrd. mk ja taka- 34072: uksia 1,0 mrd. mk. Pankkituen määrä pieneni takai- 34073: Rahoitusmarkkinoiden toimivuus sinsaantien johdosta kertomusvuoden aikana yh- 34074: teensä 17,3 mrd. markalla. Takaukset alenivat 14,0 34075: mrd. markalla ja maksettua tukea palautui yhteen- 34076: Suomen pääomamarkkinoiden toimintaa leima- 34077: sä 3,3 mrd. mk. Maksetun tuen palautuksesta 2,6 34078: si kertomusvuonna nopea kansainvälistyminen. mrd. mk on Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oyj:n 34079: Uusia yrityksiä listautui pörssiin ja myös yritys- 34080: osakepääoman palautusta ja 0,7 mrd. mk valtiolle 34081: ten vieraan pääomanehtoisen rahoituksen saata- 34082: tuloutuuutta myyntituloa Sponda Oyj:n osakkei- 34083: vuus oli hyvä. Rahoitusmarkkinoiden infrastruk- den myynnistä. Valtioneuvosto antoi eduskunnal- 34084: tuuria kehitettiin ja sijoitustuotteiden neutraali- 34085: le selonteon pankkituesta 16.11.1999. 34086: suutta parannettiin. 34087: Vuoden 1999 aikana oli Suomessa vireillä usei- 34088: ta suuria rakennejärjestelyjä. Rakennejärjestelyjen Valtiontalouden ohjausjärjestelmät ja talouden- 34089: seurauksena pankki- ja vakuutussektori Suomes- hoidon tarkastus 34090: sa keskittyi. Kolmen suurimman pankin markkina- 34091: osuudet sekä luotonannossa että talletuksissa pie- Kertomusvuoden aikana käynnistettiin kehys- 34092: nenivät hieman. Vastaavasti ulkomaisten 1 ankki- menettelyn sekä toiminta- ja taloussuunnittelua 34093: en markkinaosuudet luotonannossa ja pie1 mpi- ja budjetin laadintaa koskevien ohjeiden uudista- 34094: en kotimaisten pankkien markkinaosuudet talle- minen. Kehysprosessin kehittämiseksi ryhdyttiin 34095: tuksissa olivat kasvussa. kertomusvuonna valmistelemaan eduskunnan ja 34096: Pankkisektorin rakennemuutos näkyi pankkien hallituksen välisen vuoropuhelun lisäämistä ke- 34097: nopeana siirtymisenä uusien verkkopalvelujen tar- hysten käsittelyn yhteydessä sekä määrärahake- 34098: 63 34099: 34100: hyspäätöksen sisällön laajentamista. Valmistelun kaksi taustaselvitystä, joista toinen perustui kan- 34101: tarkoituksena oli lisätä eduskunnan mahdollisuuk- salliseen tilanteeseen ja toinen kansainväliseen 34102: sia keskusteluun ajankohtaisesta talouspolitiikas- tilanteeseen (vertaileva kartoitus ED-maiden mi- 34103: ta ja valtiontaloudesta jo ennen talousarvioesi- nisteriöiden toimialajaoista). 34104: tyksen antamista. Valmistelujohti siihen, että vuo- Valtionhallinnon arviointityöryhmä julkaisi 34105: sia 2001-2004 koskevat määrärahakehykset saa- muistionsa toukokuussa ja suositteli siinä valtion 34106: tettiin hallituksen tiedonantona eduskunnan kä- virastoille ja laitoksille mm. ohjelma-arvioinnin 34107: siteltäväksi. kehittämistä, etukäteisarviointien käynnistämistä 34108: Vuonna 1999 vahvistettiin ensimmäinen uusi- ja Euroopan laatupalkinnon soveltamista. Arvioin- 34109: muotoinen valtion tilinpäätös, johon kuuluivat tityöryhmän suositusten mukaisesti käynnistet- 34110: valtion tuotto- ja kululaskelma, tase, talousarvion tiin syksyllä kaksi arviointitoiminnan kehittämis- 34111: toteutumisen osoittava laskelma sekä liitetiedot hanketta (etukäteisarviointi ja asuntopolitiikan 34112: vuodelta 1998. Valtiolla oli taseessa 31.12.1998 metaevaluaatio). Molemmat hankkeet valmistuvat 34113: kansallis- ja käyttöomaisuutta yhteensä noin 250,8 vuoden 2000 keväällä. 34114: mrd. mk ja vaihto- ja rahoitusomaisuutta 53,2 mrd. Valtiovarainministeriö oli mukana EU -hallinto- 34115: mk. Taseen loppusumma oli 304 mrd. mk. Vierasta ministerien epävirallisessa kokouksessa marras- 34116: pääomaa taseessa oli 444,0 mrd. mk ja arvostuse- kuussa 1998 käynnistetyssä Best Practice -hank- 34117: riä 23,8 mrd. mk, joten valtion oma pääoma oli 163,8 keessa. Hankkeessa on kehitetty yleiseurooppa- 34118: mrd. mk negatiivinen. laista julkisen sektorin laatupalkintomallia ja suun- 34119: Hallituksen kertomuksen valtiovarain hoidosta niteltiin toukokuussa 2000 Portugalin Lissabonis- 34120: ja tilasta sisällöllistä uudistamista jatkettiin. Ta- sa pidetyn ensimmäisen Euroopan tason julkisen 34121: voitteena oli parantaa hallituksen raportointia sektorin laatukonferenssin ohjelmaa. Valtiovarain- 34122: eduskunnalle tulostavoitteiden ja tilivelvollisuu- ministeriö oli mukana kansallisissa eri hallinnon- 34123: den toteutumisesta. Kertomus ilmestyi elokuussa aloja koskevissa laatu- ja Balanced Scorecard - 34124: ja se jaettiin toista kertaa eduskunnalle siten, että hankkeissa. Loppuvuodesta käynnistettiin laaja 34125: se oli kansanedustajien käytettävissä hallituksen vuosina 2000-2001 toteutettava kansallinen laatu- 34126: talousarvioesityksen käsittelyn yhteydessä. Li- ja palveluhanke ja Balanced Scorecard -forum. 34127: säksi eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa jär- Toukokuussa 1999 käynnistettiin valtion tieto- 34128: jestettiin kertomuksesta erillinen tiedotustilaisuus. hallintostrategian valmistelutyö, jonka tuloksena 34129: Suomen uuden perustuslain voimaantuloon liit- valtioneuvosto teki 2.3.2000 periaatepäätöksen 34130: tyen jatkettiin toimia valtiontalouden tarkastusvi- valtion tietohallinnon kehittämisestä. Se sisältää 34131: raston siirtämiseksi eduskunnan yhteyteen. Val- tietohallinnon kehittämisen yleiset tavoitteet, yh- 34132: tiontalouden tarkastusviraston asemaa ja tehtä- teentoimivuudenjajärjestelmäkehityksen linjauk- 34133: viä koskevaa viimeistään vuoden 2001 alusta voi- set sekä toimintamallien ja ohjauksen kehittämi- 34134: maantulevaa uutta lainsäädäntöä valmisteltiin sen. 34135: eduskunnan puhemiesneuvoston asettamassa Valtiovarainministeriö käynnisti v. 1996 Henki- 34136: toimikunnassa. lön sähköinen tunnistaminen (HST) hankkeen, 34137: Kertomusvuonna olivat Euroopan unionin etuja jonka tuloksena valtioneuvosto teki 5.2.1998 säh- 34138: vahingoittavat petokset ja muut väärinkäytökset köistä asiointia koskevan periaatepäätöksen. 34139: näyttävästi esillä Euroopan komission jouduttua Vuonna 1999 periaatepäätöksen pohjalta toteutui- 34140: eroamaan väärinkäytöksiä ja huonoa hallintoa sel- vat lait sähköisestä henkilökortista ja sähköisestä 34141: vittäneen riippumattomien asiantuntijoiden komi- asioinnista hallinnossa. Väestörekisterikeskus 34142: tean raportin seurauksena. Euroopan unionin neu- aloitti varmennepalvelujen tuottamisen vuoden 34143: vosto ja Euroopan parlamentti hyväksyivät kerto- lopussa. (Ks. myös luku 3 .4. Sisäasiainministeri- 34144: musvuonna laajan säädöspaketin Euroopan peto- ön hallinnonala.) 34145: stentorjuntaviraston (OLAF) perustamisesta ja Kansalaisen käsikirjan tietosisältöä ajantasais- 34146: sen suorittamista tutkimuksista. Suomen puheen- tettiinja laajennettiin, ja tiedon hakumahdollisuuk- 34147: johtajakaudella tehtiin uuden viraston toiminnan sia lisättiin palvelun sisäisellä hakukoneella. Kan- 34148: tehokkaan käynnistämisen kannalta keskeiset salaisen käsikirjasta kehitetään helppokäyttöistä 34149: budjettiratkaisut ja nimitettiin virastolle johtaja. portaalia kaikkiin hallinnon tieto- ja asiointipalve- 34150: luihin. Palvelulla oli v. 1999 keskimäärin 2 500 lu- 34151: Julkisen hallinnon kehittäminen kijaa päivässä ja käyttö kasvaa tasaisesti. 34152: Valtiovarainministeriö vastasi kansallisella ta- 34153: Valtion keskushallintohankkeen valmistelut aloi- soila vuosituhannen vaihteessa uhanneiden tie- 34154: tettiin kertomusvuoden jälkipuoliskolla. Joulu- tojärjestelmäongelmien ratkaisemista koskevan 34155: kuussa käynnistettiin keskushallintohankkeen yhteistyön ja tiedottamisen organisoimisesta. 34156: 64 34157: 34158: Hallinnon ja yritysten tärkeät tietojärjestelmät tar- lisiä siitä, että selvityksen linjauksia toteutetaan 34159: kastettiin ja niihin tehtiin tarvittavat korjaukset työnantajapäätöksillä. 34160: niin, että vuosituhannen vaihtuminen ei aiheutta- Valtion työmarkkinalaitos ja kaikki pääsopija- 34161: nut ongelmia. Suomalaiset organisaatiot käyttivät järjestöt allekirjoittivat 10.3.1999 periaatesopimuk- 34162: kansainvälisesti vertaillen vähän resursseja on- sen uusien palkkausjärjestelmien edistämiseksi. 34163: gelman ratkaisemiseen. Toisin kuin muut OECD Periaatesopimus, joka ei ole voimassa virka- ja 34164: maat valtio ei Suomessajärjestänyt asiaan liittyen työehtosopimuksena, korvasi samannimisen 34165: tiedotuskampanjoi ta. 13.5.1997 tehdyn sopimuksen. Vuoden 1999 päät- 34166: Valtiovarainministeriö Suomen kansallisena tyessä uudistettuja palkkausjärjestelmiä oli käy- 34167: Twinning-vastuuyksikkönä välitti Suomen viras- tössä 17 virastossa. Järjestelmien piirissä oli yh- 34168: toille vuoden 1999 aikana yhteensä noin 210 haki- teensä 9,4 % budjettitalouden henkilöstöstä. 34169: jamaiden tekemää kehittämishanke-esitystä. Ne Valtiokonttorissa valmistui keväällä 1999 moni- 34170: ovat johtaneet 19 hankkeen käynnistymiseen kuu- vuotinen varhaiskuntoutuksen vaikuttavuutta 34171: den hakijamaan ja Suomen vastaavien viranomais- koskeva tutkimus, joka sisälsi sekä useita tuhan- 34172: ten välillä. Tämä merkitsee rahallisesti noin 45 milj. sia vastaajia käsittäviin kyselyaineistoihin että 34173: markan tuloutusta Pharesta Suomen virastoille. yhteensä yli 20 000 kuntoutujaa käsittäviin rekis- 34174: Toiminnalla luodaan hyvä pohja ja yhteistyöedel- teriaineistoihin perustuvaa seurantaa. Kuntoutuk- 34175: lytykset tulevalle jäsenmaayhteistyölle näiden sen tuloksena kuntoutujien keskimääräinen tilan- 34176: maiden kanssa, minkä toimivuus on Suomen kan- ne parantui useilla terveyteen ja työkykyyn liitty- 34177: sallinen etu. villä alueilla. Keskimääräiset sairauspäivärahapäi- 34178: vät joko vähenivät tai niiden lisääntyminen hidas- 34179: Valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikka tui. Jos kuntoutujat joutuivat siirtymään työky- 34180: vyttömyyden perusteella eläkkeelle, heidän kes- 34181: Työmarkkinain keskusjärjestöjen 12.12.1997 al- kimääräiset eläkkeellesiirtymisikänsä olivat huo- 34182: lekirjoittaman, vuosiksi 1998-1999 tehdyn tulopo- mattavasti korkeammat kuin koko valtiosektorilla 34183: liittisen sopimuksen mukaiset keskus- ja virasto- keskimäärin eli työkyvyttömyys- ja yksilöllisissä 34184: tason virka- ja työehtosopimukset olivat voimas- varhaiseläkkeissä yhteensä y ksilökuntoutujilla 34185: sa 15.1.2000 saakka. +4,9 vuotta ja ryhmäkuntoutujilla +2,7 vuotta. 34186: Vuoden 1999 sopimuskorotukset nostivat val- Valtion eläkemenot olivat v. 1999 yhteensä 13,7 34187: tion palveluksessa olevien henkilöiden ansioita mrd. mk, josta valtion palvelukseen perustuvien 34188: keskimäärin 3,3 prosentilla. Sopimuskorotusten eläkkeiden osuus oli 10,1 mrd. mk eli 73,8 %. 34189: kustannukset budjetoitiin hallituksen 27.11.1997 Valtion eläkerahasto on valtion talousarvion 34190: antaman kannanoton mukaisesti vuoden 1999 ta- ulkopuolinen rahasto. Se on olemassa valtion tu- 34191: lousarviossa. Valtion henkilöstön ansiotasoindek- levien eläkkeiden maksamiseen varautumiseksija 34192: si nousi v. 1999 ennakkotietojen mukaan 2,2 %. eläkkeistä aiheutuvien menojen tasaamiseksi. Ny- 34193: Valtion pääsopijapuolten edustajista virka- ja kyisin valtion eläkkeet maksetaan talousarvion 34194: työehtosopimusratkaisun mukaisesti asetettu työ- varoista. Keskeinen ongelma on rahaston riittävä 34195: ryhmä luovutti loppuraporttinsa valtiovarainminis- karttuminen. Viime vuosien kasvuvauhti ei riitä 34196: teriölle 17.12.1999. Raportin mukaan valtion hen- alkuperäisen rahastointitavoitteen saavuttami- 34197: kilöstön ansiokehitys on 1990-luvulla vastannut seen. Rahaston kasvusta ei ole ollut selkeitä sään- 34198: tulopolitiikan tavoitteita sekä ajanjakson taloudel- nöksiä, vaan se on ollut vuosittaisen budjettipää- 34199: lisen kehityksen ja valtiontalouden suomia mah- töksen varassa. Mainituista syistä valtion eläke- 34200: dollisuuksia. Suomen valtion palkkataso ja -kehi- rahaston kasvu turvattiin valtion eläkerahastosta 34201: tys on yleisesti ottaen linjassa myös muiden annetun lain muuttamisesta annetussa, vuoden 34202: OECD- ja ED-maiden valtiosektoreiden kanssa. 2000 alussa voimaantulleessa laissa (1231/1999) 34203: Valtion palkkakilpailukyky on avustavissaja suo- määrittämällä rahastosta talousarvioon vuosittain 34204: ritustason tehtävissä keskimäärin tarkastellen pa- tehtävän siirron enimmäismäärä siten, että rahas- 34205: rempi tai vähintään yhtä hyvä kuin yleisillä työ- tointitavoite, joka on puolitoistakertaa valtion elä- 34206: markkinoilla. Sen sijaan asiantuntijoiden ja johta- kejärjestelmän piiriin kuuluvan henkilöstön palk- 34207: jien ryhmissä palkkataso on 10-30 % alempi kuin kasumma, saavutetaan v. 2010. 34208: yleisillä työmarkkinoilla. Palkkakilpailukyvyn on- 34209: gelmat näkyvät käytännössä muun muassa eräi- Yhteiskunnan tilastotietohuolto 34210: den ryhmien vaihtuvuus- ja rekrytointiongelmina. 34211: Valtion 23.2.2000 allekirjoitetussa virka- ja työeh- Valtion tilastotoimena tarkoitetaan tilastolain 34212: tosopimusratkaisussa 31.1.2001 päättyväksi sopi- (62/1994) mukaan valtion viranomaisten yhteis- 34213: muskaudeksi neuvotteluosapuolet ovat yksimie- kuntaoloja ja niiden kehitystä kuvaavien tilasto- 34214: 65 34215: 34216: jen laatimista yleistä käyttöä varten. Tilastokes- Hallinnonalan yhtiöistä valtion omistus- ja ää- 34217: kuksen lisäksi valtion tilastotoimen piiriin kuuluu niosuus vuoden vaihteessa oli 100 % muista kuin 34218: 17 muuta valtion viranomaista. Sponda Oyj:stä, josta molemmat osuudet olivat 34219: Valtion tilastotuotantoa uudistettiin sekä kan- 53,71 %ja Tietokarhu Oy:stä,josta omistusosuus 34220: sallisten tarpeiden että Euroopan integraation vaa- oli 20 %ja ääniosuus 80 %. Eduskunnan antami- 34221: timusten mukaisesti. Uudistamisen kohteita olivat en valtuuksien perusteella Oy Edita Ab:n omis- 34222: muun muassa kansantalouden tilinpito, hinta- ja tuksesta voidaan luopua siten, että valtion omis- 34223: palkkatilastot, suhdannetilastot, työvoimatilastot, tukseenjää kolmannes osakkeista ja äänivallasta. 34224: palvelualan ja palvelujen ulkomaankaupan tilas- Leonia Oyj:n osalta vastaava osuus on kaksi kol- 34225: tot sekä ulkomaankauppatilaston tuotantojärjes- mannesta, mutta kertomusvuonna tehdyt raken- 34226: telmä. Eurorahan käyttöäjulkaisuissa lisättiin sekä neratkaisut tuovat tässä suhteessa muutoksia jäl- 34227: valmistauduttiin eurorahan käyttöön tiedonkeruis- jempänä kuvatulla tavalla. Medivire työterveys- 34228: sa. Myös tietotekniikkaan, erityisesti sähköiseen palvelut Oy:stä, Sponda Oyj:stä ja Rahapaja 34229: tiedonsiirtoon panostettiin sekä tehtiin vuoden Oy:stä voidaan luopua kokonaan, viimeksi maini- 34230: 2000 edellyttämät muutokset tietojärjestelmiin. tusta vain sillä edellytyksellä, että ostajana on 34231: Suomen ED-puheenjohtajuus tilastoalan osalta Suomen Pankki. 34232: sujui suunnitelmien mukaisesti. Valtioneuvoston 10.12.1998 tekemän päätöksen 34233: Valtion tilastotoimen tuloksellisuuden paranta- mukaisesti valtiovarainministeriön alaisuuteen 34234: miseksijatkettiin tilastotoimen tiedonkeruiden ra- perustettiin 1.1.1999 kiinteistökonserniyhtiö Ka- 34235: tionalisointia ja tilastoja laativien viranomaisten piteeli Oy, johon kertomusvuoden aikana siirret- 34236: työnjakojen selkiinnyttämistä sekä Suomen Viral- tiin valtion kiinteistöomaisuus, jota valtionhallin- 34237: lisen Tilaston kehittämistä laatukriteerit täyttävä- to ja valtionyhtiöt eivät tarvitse varsinaisessa toi- 34238: nä sarjana. Valtion tilastotoimi tuotti kertomus- minnassaan. Yhtiö aloitti varsinaisen toimintansa 34239: vuonna runsaat 200 säännöllisesti ilmestyvää jul- heinäkuun alussa ja siihen on siirretty kiinteistö- 34240: kaisunimikettä. Tilastotoimen kustannukset olivat omaisuutta yhteensä noin 8 500 milj. markan ar- 34241: v. 1998 322,7 milj. mk, josta Tilastokeskuksen vosta. 34242: osuus oli noin 75 %. Valtion kiinteistölaitos aloitti toimintansa uusi- 34243: ED-jäsenyyteen liittyvien tilastohankkeiden muotoisena liikelaitoksena 1.1.1999. Liikelaitos- 34244: kustannukset Suomen valtion tilastotoimelle oli- konsernin muodostavat Valtion kiinteistölaitos ja 34245: vat kertomusvuonna 161 milj. mk. Tilastokeskuk- 43 tytäryhtiönä toimivaa kiinteistöosakeyhtiötä. 34246: selle aiheutui kustannuksia noin 125 milj. mk ja Kertomusvuonna toteutettujen järjestelyjen jäl- 34247: Suomen Pankille 18,5 milj. mk. Muu osa EU:n vai- keen kiinteistölaitoksen hallinnassa on vain sel- 34248: kutuksista kohdistui lähinnä maa- ja metsätalous- laista omaisuutta, joka palvelee valtion virastojen 34249: ministeriön ja tullihallituksen tilastotuotantoon. ja laitosten perustoimintoja. Vuoden lopussa kon- 34250: Niiden kustannukset olivat kertomusvuonna yh- sernin kiinteistöjen kirjanpitoarvo oli 18 595 milj. 34251: teensä noin 18,3 milj. mk. mk. 34252: Tilastokeskus avasi vuoden 1999 toukokuussa 34253: StatFin-tietokannan maksuttomanajulkisena pal- 34254: veluna testikäyttöön. Hakuja tietokannasta teh- Pankkikriisin seurauksena valtiolle siirtynyt 34255: tiin kertomusvuonna keskimäärin noin 2000 kap- omaisuus 34256: paletta viikossa. 34257: Valtioneuvoston talouspoliittinen ministeriva- 34258: Valtiovarainhallinnon liiketoiminta liokunta valtuutti tammikuussa 1999 valtiovarain- 34259: ministeriön nopeuttamaan Omaisuudenhoitoyhtiö 34260: Arsenal Oyj:n alasajoa noin vuodella. Arsenalin 34261: Valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimivis- ylimääräinen yhtiökokous päätti 28.1. 1999 alentaa 34262: sa liiketoimintaa harjoittavissa yksiköissä on muu- yhtiön osakepääomaa 3 473 milj. markalla siten, että 34263: taman viime vuoden aikana ja erityisesti kertomus- 873 milj. mk siirrettiin käyttörahastoon ja 2 600 milj. 34264: vuonna tapahtunut merkittäviä rakenteellisia muu- mk palautettiin osakkeenomistajille, valtiolle ja 34265: toksia. Perinteisiä virastomuotoisia tukipalvelujen valtion vakuusrahastolle omistuksen suhteessa. 34266: tuottajia on liikelaitostettu ja yhtiöitetty. Yhtiöitä Valtioneuvoston 23.6.1999 päätöksen mukaises- 34267: on yksityistetty ja yksityistämishankkeita on vi- ti Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oyj ja Omaisuu- 34268: reillä. Pankkikriisin seurauksena valtion haltuun denhoitoyhtiö Arsenal-SSP jakautuivat kesäkuun 34269: tulleen omaisuuden rakennejärjestelyt on saatet- lopussa. Syntyneistä neljästä yhtiöstä kaksi jat- 34270: tu lähes päätepisteeseensä. koi omaisuudenhoitoyhtiöinä ja kaksi kiinteistö- 34271: 34272: 34273: 3 209203V 34274: 66 34275: 34276: liiketoimintaa harjoittavina yhtiöinä. Kiinteistöalan Valtiovarainhallinnon maksullinen toiminta 34277: yhtiöt, Arsenal-Kiinteistö Oy ja SSP kiinteistö Oy 34278: sulautettiin kertomusvuoden aikana Kapiteeli Valtiovarainhallinnon maksullisessa toiminnas- 34279: Oy: öön. Omaisuudenhoitoyhtiökonsernina jatka- sa olennaisin muutos edelliseen vuoteen verrat- 34280: vat Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oyj emoyh- tuna on Valtion kiinteistölaitoksen muuttuminen 34281: tiönä ja Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-SSP Oy 1.1.1999liikelaitokseksi. Koska Valtion kiinteistö- 34282: tytäryhtiönä. laitoksen maksullinen toiminta muodosti valtaosan 34283: Leonia Oyj ja Vakuutusyhtiö Sampo Oyj alle- valtiovarainministeriön hallinnonalan maksullisen 34284: kirjoittivat 13.1 0. 1999 sopimuksen, jonka tavoit- toiminnan liiketaloudellisista tuotoista ja kustan- 34285: teena on Leonian ja Sammon yhdistäminen finans- nuksista, kertomusvuonna maksullisen toiminnan 34286: sikonserniksi. Osakkeiden vaihtosuhde muodos- volyymi pieneni siten, että kokonaistuotot olivat 34287: tuu sellaiseksi, että pääomapalautusten jälkeen 135,4milj. mk(v. 1998 2 228,2 milj. mk) ja kokonais- 34288: valtion omistusosuus uudessa konsernissa on kustannukset 134,1 milj. mk (v. 1998 2 143,4 milj. 34289: 43 %. Yhdistyminen on tarkoitus saattaa voimaan mk). 34290: 31.12.2000. Koko valtiovarainhallinnon maksullisen toimin- 34291: Vuoden aikana pantiin vireille Medivire Oy:n nan osalta kustannusvastaavuus toteutui kerto- 34292: yksityistäminen, johon liittyvä omistusjärjestely musvuonna (101 %) ja ylijäämä oli 1,3 milj. mk. 34293: toteutui kuluvan vuoden aikana. Järjestelyn jäl- Edellisen vuoden kustannusvastaavuus oli 34294: keen valtion omistus yhtiössä on 37,3 % Solidium 104 %, mihin merkittävästi vaikutti Valtion kiinteis- 34295: Oy:n kautta. tölaitoksen maksullisen toiminnan tulos. Kerto- 34296: Valtion saarnat osinkotulot omistusyhtiöiltään musvuoden aikana valtiovarainministeriön hallin- 34297: olivat 2 608,6 milj. mk, jotka kuitenkin tulivat val- nonalan muiden virastojen maksullinen toiminta 34298: tion kassaan vasta v. 2000. Syynä poikkeukselli- oli ylijäämäistä paitsi verohallinnon. Valtiovarain- 34299: sen korkeisiin osinkotuloihin oli Leonia Oyj:n mak- ministeriön hallinnonalan maksupolitiikkaa koske- 34300: samat Leonian ja Sammon yhdistymisjärjestelyi- vaa selvitystyötä valmisteltiin ja se käynnistettiin 34301: hin liittyneet kertaluonteiset osingot. vuoden 2000 alussa. 34302: 34303: 34304: 34305: 43. Valtiovarainministeriön hallinnonalan omistusyhteisöjen tunnusluvut 34306: Yhteisö Liikevaihto, Tase, Henkilöstö Omavarai- Liikevoitto, Sijoitetun pää- Valtion saama 34307: milj. mk milj. mk suusaste, % milj. mk oman tuotto, % osinko, milj. mk 34308: Kiinteistö- ja sijoitus- 34309: yhteisöt 34310: Kapiteeli Oy ............... 278,2 11 8 196,4 178 49,0 -271 ,0 21 34311: Solidium Oy ............... 1 230,0 2 512,0 22,6 325,0 21,3 55,0 34312: Sponda Oyj ............... 444,6 5 803,3 37 46,3 279,6 6,0 38,7 34313: Valtion kiinteistölaitos 1 870,9 19 574,5 204 77,3 452,9 3,6 34314: Palveluyhteisöt 34315: Hallinnon kehittämis- 34316: keskus ..................... 30,4 10,9 58 20,2 -2,6 34317: Rahapaja Oy ............. 200,6 328,1 64 50,0 82,2 39,0 20,0 34318: Tietokarhu Oy ............ 105,6 35,3 198 39,8 12,9 98,7 1,8 34319: Muut yhtiöt 34320: Oy Edita Ab ............... 751,9 611,7 1 260 50,8 22,3 11 '1 8,1 34321: Leonia Oyj ................ 8 715,4 167821,0 4 599 9,9 31 1 212,8 10,841 2 485,0 34322: Medivire Oy ............... 196,0 44,7 465 29,0 1'1 5,3 34323: 11 Pro forma vuokratuotot 804,0 milj. mk. 34324: 21 Pro forma arvonalennukset 609,0 milj. mk. 34325: 31 34326: BIS vakavaraisuus. 34327: 41 Oman pääoman tuotto. 34328: 67 34329: 34330: 34331: 34332: 3.7. OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 34333: 34334: 34335: 34336: Ympäristö nagement Development (IMD) selvityksen mu- 34337: kaan. Tiede- ja teknologiamittarilla Suomi tuli toi- 34338: Koulutus- ja tutkimuspolitiikan tavoitteet seksi USA:njälkeen. 34339: Suomi on onnistunut erityisen hyvin innovaa- 34340: Valtioneuvosto hyväksyi 29.12.1999 opetusmi- tiojärjestelmän hallinnassa sekä tietovaltaisen yri- 34341: nisteriön hallinnonalan koulutuksen ja yliopistois- tystoiminnan edistämisessä. Suomi kuuluu niiden 34342: sa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunni- harvojen maiden joukkoon, joiden tiedehallinto, 34343: telman vuosille 1999-2004. Edellisen kehittämis- tieteen rahoitus ja tiedeperustasta huolehtiminen 34344: suunnitelman tavoitteet ovat pääosin edelleen saavat varauksettoman myönteisen arvion. Myön- 34345: ajankohtaisia ja toimenpiteiden toteutus jatkuu. teiseksi tekijäksi arvioitiin myös yliopistojen tut- 34346: Uudessa suunnitelmassa on otettu huomioon hal- kimusyhteistyö teollisuuden kanssa sekä Suomen 34347: litusohjelman linjaukset ja uuden koulutusta kos- valtakunnallinen huippuyksikköpolitiikka. Myös 34348: kevan lainsäädännön toimeenpanosta johtuvat suomalainen perustutkimus arvostetaan korkeal- 34349: vaatimukset. le. Vain USA:ssa perustutkimuksen arvioidaan 34350: Suunnitelmakaudella tavoitteena on tasa-arvoi- tukevan paremmin pitkän ajan taloudellista ja tek- 34351: sen ja laadukkaan perusopetuksen mahdollista- nologista kehitystä. 34352: minen. Oppilaitosten toimintaedellytykset ja re- 34353: surssit turvataan ja niitä suunnataan opetukseen Väestö 34354: ja ohjaukseen. Vaikeuksissa olevien lasten ja nuor- 34355: ten tukemiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen Työllisyyden parantamisessa koulutuksella on 34356: kiinnitetään erityistä huomiota. keskeinen rooli. Voimakkaan talouskasvun vuoksi 34357: Yliopistoja ja ammattikorkeakouluja kehitetään muuttopaine pääkaupunkiseudulle ja muihin kas- 34358: omien vahvuusalueidensa pohjalta yhteistyötä, vukeskuksiin on lisäksi kasvattanut opetus-, kult- 34359: työnjakoa, kilpailua ja verkostoitumista korosta- tuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelujen tarvetta muut- 34360: en. Perustutkimuksen ja tutkijankoulutuksen tovoittoalueilla ja vastaavasti kaventanut väes- 34361: osuus julkisen tutkimusrahoituksen kokonaispa- töpohjaaja palvelujenjärjestämismahdollisuuksia 34362: nostuksesta säilyy suunnitelman mukaan vähin- muuttotappioalueilla. 34363: tään nykyisellä tasolla. 34364: Hallinnonalan määrärahojenjakautuma eri teh- 34365: Tietoyhteiskunta täväalueilla 34366: 34367: Tietoyhteiskunnan kehittyminen on Suomessa Pysyvät tulosindikaattorit 34368: kansainvälisesti vertailtuna hyvällä tasolla. Kou- 34369: lutuksen ja tutkimuksen tietostrategian toimet uu- Opetusministeriön hallinnonalan eri toiminto- 34370: den tekniikan valjastamiseksi opetukseen ja oppi- jen tuloksina voidaan pitää mm. koulutuksen avul- 34371: miseen ovat vieneet kehitystä eteenpäin. Kulttuu- la aikaansaatua kansalaisten tiedon ja taidon ta- 34372: rialan erityisenä haasteena on digitalisoituminen son paranemista, tieteellisen tutkimuksen tuotta- 34373: ja siitäjohtuva tekninen ja taloudellinen lähenty- maa uutta tietoaja osaamista sekä mahdollisuuk- 34374: minen. Tietoverkkojen ja sähköisen kaupankäyn- sien luomista eri kansalaistoiminnoille. 34375: nin kehittyminen voivat edistää tehokkaasti tie- Koko hallinnonalaa tarkasteltaessa laaja tulok- 34376: don, kulttuurin ja taiteen saatavuutta. sellisuuden indikaattori on kansalaisten koulutus- 34377: Maailmanlaajuisissa kilpailukykyselvityksissä tason nousu, mikä eräällä tavalla kuvaa kansakun- 34378: on arvioitu eri maiden talouksia väestön koulu- nan inhimillisen pääoman kertymistä. Koulutusta- 34379: tustason, työmarkkinoiden toimivuuden, palkka- son nousua voidaan seurata suoritettujen tutkin- 34380: tason, verotuksen, infrastruktuurin, tiede- ja tek- tojen perusteella. Koulutuksella ja tieteellisellä tut- 34381: nologiajärjestelyjen, yhteiskunnan ja kansantalou- kimuksella sekä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoi- 34382: den vakauden sekä ympäristötekijöiden perusteel- minnalla on hyvin laajoja myönteisiä yhteiskun- 34383: la. Mittareiden yhteisvaikutuksella Suomi sijoit- nallisia vaikutuksia. Koulutustason on todettu se- 34384: tui kolmen parhaan maan joukkoon sveitsiläisen littävän voimakkaasti myös monien sosiaalisten 34385: tutkimuslaitoksen International Institute for Ma- indikaattoreiden arvoja. 34386: 68 34387: 34388: 44. Opetusministeriön hallinnonalan määrärahat ja niiden käyttö tehtäväalueittain 34389: TP 1998 TA 1999 TP 1999 34390: Miljoonaa markkaa 34391: Koulutus- ia tiedepolitiikka ......................................... . 23 823 24 248 24 001 34392: - yleissivistävä ja ammatillinen koulutus ........................ . 9 245 10 469 10 564 34393: - ammattikorkeakouluopetus ...................................... . 1 541 1 116 975 34394: - yliopisto-opetus ja -tutkimus .................................... . 6 242 6 062 6 062 34395: -tiede ................................................................... . 916 999 993 34396: - ammatillinen lisäkoulutus ja vapaa sivistystyö .............. . 2189 1 766 1 763 34397: - opintotuki ............................................................. . 3 690 3 835 3 645 34398: Kulttuuripolitiikka ..................................................... . 2 263 2 181 2 188 34399: - kulttuuri ja taide .................................................... . 1 638 1 594 1 592 34400: - liikunta ja nuorisotyö .............................................. . 625 587 596 34401: Hallinto, kirkaliisasiat ja kansainvälinen yhteistyö ........... . 495 459 456 34402: - opetusministeriö ................................................... . 318 254 253 34403: - Opetushallitus ...................................................... . 77 102 102 34404: - kirkaliisasiat ......................................................... . 12 12 12 34405: - kansainvälinen yhteistyö .......................................... . 88 91 89 34406: Yhteensä ............................................................... 26 581 26 889 26645 34407: 34408: Tilastokeskuksen laskeman väestön koulutus- panalalla (2 963) sekä tekniikan ja liikenteen alalla 34409: tasomittaimen avulla voidaan vertailla eri väestö- (2 604). Opiskelu kesti keskimäärin 3,9 vuotta. 34410: ryhmien koulutustasoa ja seurata sen kehitystä. Sähkö- ja tietotekniikka-, elektroniikka-, tieto- 34411: Yli 15-vuotiaan väestön koulutustaso on kohon- liikenne- ja tietojenkäsittelyalan koulutuksen lisä- 34412: nut seuraavasti: toimenpideohjelmalla 1998-2002 pyritään nopeas- 34413: ti vähentämään alan työvoimapulaa. Muuntokou- 34414: 1975 1980 1985 1990 1995 1996 1997 1998 lutus on toteutunut suunniteltua nopeammassa 34415: 126 158 186 211 235 241 246 250 aikataulussa: vuosina 1998-1999 muuntokoulutuk- 34416: sen aloitti yliopistoissa yhteensä 1 787 opiskeli- 34417: Koulutusluokituksen muutoksen ja siihen liitty- jaaja ammattikorkeakouluissa 600 opiskelijaa. 34418: vän mitta-asteikon muutoksen johdosta mittai- Kirjastoistalainauksiaoli 99,3 milj. kpl (-1,3 %) 34419: men arvot eivät ole verrattavissa edellisessä ker- ja kirjastokäyntejä 63,8 milj. kpl (-0,6 %).Kirjasto- 34420: tomuksessa esitettyihin lukuihin. 1 aineistoa hankittiin 1,9 milj. kappaletta (+1 % ). 34421: Kotimaisen elokuvan menestys jatkui ja suo- 34422: Vuosittaiset tulokset koulutuksen ja kulttuurin malaiselokuvien katsojaosuus kaksinkertaistui 34423: alueella ja niitä koskevat tunnusluvut edellisvuodesta 25 prosenttiin. Teattereiden kävi- 34424: jämäärä oli 2,58 miljoonaa (-1 ,2 %). Sinfoniaorkes- 34425: Kertomusvuonna yliopistoissa oli tavoitteena tereiden konserteissa kävi noin 887 000 kuulijaa 34426: 10 800 maisteritason tutkintoaja 930 tohtorin tut- (-3,1 %). 34427: kintoa, ja suoritettiin 11 856 maisteritason tutkin- Kunnissa toimi noin 330 nuorten työpajaa,jois- 34428: toaja 1 165 tohtorin tutkintoa. Naisten osuus väit- sa työskenteli vuoden aikana noin 7 000-8 000 alle 34429: telijäistä on kasvanut tasaisesti, nyt se oli 43,3 %. 25-vuotiasta nuorta. Noin 50-60% työpajanuoris- 34430: Lisensiaatin tutkintoja suoritettiin 802. ta sijoittui pajajakson jälkeen koulutukseen tai 34431: Vuonna 1999 suoritettiin kaikkiaan 9 896 ammat- työelämään. 34432: tikorkeakoulututkintoa. Eniten valmistuneita oli 34433: sosiaali- ja terveysalalla (3 233) hallinnon ja kau- Koulutuksen vaikuttavuus, arvioinnit ja niiden 34434: tulokset, kansainväliset osaamisvertailut 34435: Opetushallitus seuraa peruskoulun ja lukion 34436: 1 34437: lndikaattori mittaa väestön koulutustasoa henkeä kohti Ias- 34438: ketuiia keskimääräisellä koulutuspituudella peruskoulun jäl- 34439: keskeisten oppiaineiden tuloksia säännöllisesti 34440: keen. Pisteluku 250 osoittaa, että henkeä kohti laskettu perus- 34441: valtakunnallisilla otospohjaisilla arvioinneilla. Li- 34442: koulun jälkeinen koulutusaika on keskimäärin 2,5 vuotta. Piste- säksi se tuottaa perustietoja ja tilastoja Tilasto- 34443: lukua 250 voidaan luonnehtia myös siten, että koko väestö on keskuksen kanssa, arvioi eri koulumuotojen tilaa 34444: suorittanut keskimäärin keskiasteen koulutuksen. sekä tekee erilaisia teema-arviointeja, kuten par- 34445: 69 34446: 34447: 45. Yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen sekä ammattikorkeakoulujen opiskelijamäärät 34448: 1998 1999 Muutos, kpl Muutos,% 34449: Perusopetus .................................................... . 579 050 591 000 11 950 2,1 34450: Lukio .............................................................. . 124 778 128 000 3 222 2,6 34451: Ammatilliset oppilaitokset ................................... . 132 350 150 000 17 650 13,3 34452: Ammattikorkeakoulut (nuorten koulutus) ................ . 57 604 64 000 6 396 11 '1 34453: Oppisopimuskoulutus ........................................ . 26 600 27100 500 1,9 34454: 34455: 46. Lääninhallitusten hankkiman ammatillisen aikuiskoulutuksen volyymi 34456: 1998 1998 1999 1999 34457: Opiskelija- Miljoonaa Opiskelija- Miljoonaa 34458: vuosia markkaa vuosia markkaa 34459: Ammatillinen peruskoulutus .................... . 2 488 83,7 34460: Ammatillinen lisäkoulutus ....................... . 25 145 763,4 29 500 914,1 34461: 34462: 34463: 34464: 47. Korkeakoulututkinnot koulutusaloittain 1999 haillaan vuosiluokkien 1-6 opetuksen laadun ver- 34465: tailusta _ja opinto-ohjau.ksesta. Toimialan perus- 34466: Ylemmät Tahto- palveluJen saatavuutta Ja laatua on arvioitu lää- 34467: korkea- % rin tut- ninhallitusten toimesta vuodesta 1998 lukien. Ar- 34468: % 34469: koulutut- kinnot ~!?i~tikoh.teet on sisäl~ytetty opetusministeriön ja 34470: kinnot laamnhalhtusten vuostttaisiin tulossopimuksiin. 34471: 113 1,0 18 1,5 34472: Opetusministeriön hallinnonalan arviointikoh- 34473: Teologinen ........................ 34474: Humanistinen ..................... 1 589 13,4 98 8,4 34475: teet olivat kertomusvuonna oppilaiden perustur- 34476: 161 1,4 2 0,2 34477: va, johon sisällytettiin valitus- ja kanteluasiat sekä 34478: Taideteollinen .................... 34479: Musiikki ............................ 114 0,8 4 0,3 34480: opettajien lomautukset, ammatillinen koulutus kir- 34481: Teatteri ja tanssi ................. 73 0,6 2 0,2 34482: jasto-, nuoriso- ja liikuntatoimi. Lamavuosien ~ääs 34483: ~ötoiJ?et näkyivät kaikilla toimi alueilla. Käsitelty- 34484: Kasvatustieteellinen ............ 1 326 11,2 54 4,6 34485: Liikuntatieteellinen .............. 71 0,6 3 0,3 34486: Jen oikeusturvatapausten määrä ei ole aikaisem- 34487: Yhteiskuntatieteellinen ......... 1 077 9,1 104 8,9 34488: piin vuosiin verrattuna merkittävästi muuttunut. 34489: 190 1,6 22 1,9 34490: Uusien koululakien voidaan arvioida vahvistaneen 34491: Psykologia ........................ 34492: Terveystieteet .................... 288 2,4 32 2,7 34493: oppilaiden oikeusturvaa monella tavalla. Vain vii- 34494: Oikeustieteellinen ............... 419 3,5 17 1,5 34495: s.i kuntaa Iomautti opettajia vuonna 1999, kun edel- 34496: h~e~ä vuonna lomauttajia oli 48. Ammatillisten op- 34497: Kauppatieteellinen ............... 1 504 12,7 45 3,9 34498: Luonnontieteellinen ............. 1 448 12,2 244 20,9 34499: pilmtosten mä~rä vä~entyi voimakkaasti eri puo- 34500: Maatalous-metsätieteellinen 259 2,2 43 3,7 lilla m~ata y~d1st~m1sten s~urauksena. Opistoas- 34501: Teknillistieteellinen ............. 2 556 21,6 190 16,3 34502: teen pmstummenJa ammattikorkeakoulukoulutuk- 34503: Lääketieteellinen ................. 423 3,6 264 22,7 34504: sen keskittyminen on vaikuttanut toisen asteen 34505: Hammaslääketieteellinen ..... 66 0,6 9 0,8 34506: koulutuksen laatuun ja opetuspisteiden vetovoi- 34507: Eläinlääketieteellinen .......... 43 0,4 8 0,7 34508: maisuuteen. Kattava kirjastoverkko on 1990-luvul- 34509: Farmasia .......................... 119 1,0 6 0,5 34510: la harventunut. Lainausluvut ovat laskeneet hei- 34511: Kuvataide ......................... 17 0,1 0 0 34512: kentyneen aineistotarjonnan vaikutuksesta. Kun- 34513: tien tarjoamiin liikuntapalveluihin kansalaiset ovat 34514: Yhteensä ....................... 11 856 100,0 1 165 100,0 34515: yleisesti tyytyväisiä. Kuntien nuorisotyön henki- 34516: 34517: 48. Toiminnan yksikkökustannukset 34518: 1996 1997 1998 Muutos 34519: 1998/97,% 34520: Peruskoulu, markkaa/oppilas .................................. . 21 688 21 840 23 099 5,8 34521: Lukio, markkaa/opiskelija ........................................ . 19 212 19 037 19 795 4,0 34522: Ammatilliset oppilaitokset, markkaa/opiskelija ............. . 36 962 36 867 37 661 2,2 34523: Ammattikorkeakoulut, markkaa/opiskelija .................. . 30 920 32 379 4,7 34524: Kirjasto, markkaa/asukas ....................................... . 249 244 240 -1,6 34525: 70 34526: 34527: löstömäärä on vähentynyt. Nuorten työpajatoi- järjestelmään kuitenkin eräitä opetustoimen sisäi- 34528: minta on onnistunut hyvin. siä muutoksia. 34529: Myös kansainvälisiin arviointeihin osallistut- Uusi kirjastolaki ja liikuntalaki tulivat voimaan 34530: tiin. Suomi osallistuu mm. peruskoulun 7. ja 8.luok- kertomusvuonna. 34531: kalaisten matematiikan ja luonnontieteiden osaa- 34532: misen (TIMSS) uusintatutkimukseen sekä tutki- Yksittäisten tärkeiden määrärahojen käyttö ja 34533: muksiin yläasteikäisten oppilaiden kansalaiskas- aikaansaannokset 34534: vatuksen osaamisesta ja asenteista, tietotekniikan 34535: opetuskäytöstä sekä aikuisten lukutaidosta. Mai- Tietostrategia 34536: nitut kansainväliset arvioinnit jatkuvat pääosin 34537: vuonna 2000. Vuonna 1995 käynnistettyä tietoyhteiskuntaoh- 34538: Korkeakoulujen arviointineuvosto arvioi kerto- jelmaa jatkettiin. Kertomusvuonna ohjelman to- 34539: musvuonnayhteiskunnallisesti tärkeitä koulutus- teuttamiseen käytettiin 263 milj. mk. Keskeisenä 34540: aloja. Niitä olivat mm. ammattikorkeakoulujen laa- tavoitteena oli edelleen antaa kaikille kansalaisille 34541: tutyö, työelämäyhteistyö, ammatillinen opettajan- valmiudet käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa op- 34542: koulutus sekä tietoteollisuusalan koulutus. Tulok- pimisen ja tutkimuksen välineenä, työssä ja va- 34543: set osoittavat, että koulutuksen sisällöt ovat pää- paa-aikana. Erityisenä tavoitteena oli syrjäytymi- 34544: osin yhteiskunnan tarpeita vastaavia ja opiskeli- sen ehkäiseminen. 34545: joiden työhönsijoittuminen on hyvä. Kehittämis- Tietokoneiden hankintoja ja tietoverkkojen ra- 34546: tarpeina esiin nousivat uusien opetusmenetelmi- kentamista tuettiin. Vuoden lopussa 90 % perus- 34547: en soveltaminen ja korkeakoulujen välisen yhteis- kouluista ja 95 % lukioista sekä kaikki ammatilliset 34548: työn lisääminen erityisesti yliopistojen ja ammat- oppilaitokset oli liitetty Internetiin. Yliopistoja ja 34549: tikorkeakoulujen kesken. Opetuksen laatua on lähes kaikkia ammattikorkeakouluja yhdisti nopea 34550: pyritty kohottamaan yliopistojen laatuyksikköva- FUNET-verkko. Oppilaita tietokonetta kohden oli 34551: linnoillaja ammattikorkeakoulujen laatujärjestel- peruskouluissa keskimäärin 12, lukioissa 10 ja 34552: mien arvioinnilla. Korkeakoulujen työelämäyhteis- ammatillisissa oppilaitoksissa 6. 34553: työn taso vaihtelee suuresti eri koulutusalojen ja Kansallista elektronista kirjastoa kehitettiin 34554: korkeakoulujen välillä. Arviointien tavoitteena on edelleen. Tutkijoiden ja opiskelijoiden käytettävis- 34555: kehittää korkeakoulujen toimintaa ja tuottaa tie- sä oli 3 000 ulkomaista tieteellistä lehteä ja 80 vii- 34556: toa hyvistä käytänteistä. tetietokantaa verkon välityksellä. 34557: Kertomusvuoden lopussa noin 95 prosentilla 34558: Lainsäädäntö kunnallisista kirjastoista oli Internet-yhteydet ja 34559: 60 % kunnista tarjosi aineistoluettelonsa myös 34560: Kertomusvuonna käynnistettiin koululainsää- verkossa. 34561: dännön toimivuuden arvioinnin suunnittelu. Ar- Museoihin tallennetun tietovarannon viemistä 34562: vioinnin pohjalta uudistuksesta annetaan edus- sähköiseen muotoon jatkettiin. 34563: kunnalle selonteko keväällä 2002. Koulutuksen ar- 34564: viointijärjestelmästä ja perusopetuksen oppilas- Tutkimusrahoituksen lisäys 34565: valinnoista annetaan selvitys jo vuosien 2000 ja 34566: 2001 vaihteessa. Tutkimusrahoituksen lisäysohjelma nosti val- 34567: Hallituksen esitys esiopetuslainsäädännöksi tion tutkimusrahoituksen kansainvälisesti korke- 34568: valmisteltiin. Uudistuksella toteutetaan maksuton alle tasolle. Tavoitteeksi asetettu tutkimuksen 34569: 700 tunnin esiopetus lapsen oppivelvollisuuden 2,9 prosentin bruttokansantuoteosuus saavutet- 34570: alkamista edeltävänä vuonna. Lait tulivat voimaan tiin yksityisen alan suotuisan kehityksen tuella jo 34571: 1.8.2000, jolloin kunnat voivat käynnistää esiope- v. 1998. Tutkimusrahoituksen tasokorotus lisäys- 34572: tuksen ja saada siihen opetustoimen valtionosuu- ohjelman päättyessä oli 1,5 mrd. mk. 34573: den. Kuntien velvollisuus järjestää esiopetus alu- Pääosa lisärahoitusohjelman rahoista on kana- 34574: eensa lapsille tulee voimaan 1.8.2001. voitu perustutkimukseen ja teknologian kehittä- 34575: Opiskelijoiden asumisen tukemista koskevat miseen Suomen Akatemian ja Teknologian kehit- 34576: säännösmuutokset valmisteltiin. Opintotukilain tämiskeskuksen kautta. Myös Valtion teknillisen 34577: muutos tuli voimaan 1.5.2000. tutkimuskeskuksen ja yliopistojen suunnattua tut- 34578: Uusi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta kimusrahoitusta on lisätty. Kolmas rahoituskoh- 34579: annettu laki ei vaikuttanut valtionrahoituksen ko- de on Suomen teollisten yhteenliittymien kehitys- 34580: konaismäärään eikä valtion ja kuntien väliseen tä tukevat tutkimus- ja kehittämishankkeet, jotka 34581: kustannustenjakoon. Vuonna 1998 annettu kou- toteutetaan ministeriöiden, teknologia- ja tiedehal- 34582: lutusta koskeva lainsäädäntö edellytti rahoitus- linnon sekä yritysten yhteistyönä. 34583: 71 34584: 34585: 49. Opetusministeriön hallinnonalan tutkimusmenot 34586: 1997 1998 1999 Muutos 34587: 1999/98 34588: Miljoonaa markkaa % 34589: Korkeakoulut ................................................... . 1 816,4 1 864,0 1 922,0 3,1 34590: Suomen Akatemia ............................................ . 636,5 849,7 925,0 8,9 34591: Yhteensä ...................................................... . 2 452,9 2 713,7 2 847,0 4,9 34592: 34593: 34594: Julkinen panos on osaltaan kannustanut yri- Opintotuki 34595: tyksiä lisäämään omaa tutkimus- ja kehittämistoi- 34596: mintaansa. Tutkimus- ja kehittämishankkeisiin on Opintotuen erilaisia etuuksia myönnettiin ker- 34597: tullut useita uusia osallistujia. Suomen tutkijakun- tomusvuonna yhteensä 3 645 milj. mk, missä oli 34598: ta on vahvistunut sekä määrällisesti että laadulli- vähennystä 54 milj. mk edellisvuodesta. 34599: sesti. Lisärahoitusohjelman 1,5 mrd. markalla on 34600: työllistetty vuosittain arviolta 5 000 uutta tutki- 50. Opintotuen saajamäärät 34601: jaa, joista runsaat 900 on tutkijankoulutuksen saa- Saajamäärä Muutos edelli- Muutos, 34602: neita tohtoreita. lukuvuonna sestä luku- % 34603: 1998·1999 vuodesta 34604: Valtionosuudet Opintoraha ......... 309 440 12 380 4 34605: Asumislisä .......... 125 735 5 030 4 34606: Valtionosuuksia opetus- ja kulttuuritoimen Aikuisopintoraha 6 642 -730 -11 34607: käyttökustannuksiin myönnettiin kunnille 4 916 Opintolainan vaiti- 34608: milj. mk, kuntayhtymille 4 297 milj. mk sekä rekis- ontakaus ............ 129 953 10 400 8 34609: teröidyille yhteisöille ja säätiöille 2 688 milj. mk. Saajia yhteensä 321 578 2 900 0,9 34610: Valtionosuuksia myönnettiin 40 yleissivistävän 34611: oppilaitoksen, 20 ammatillisen oppilaitoksen ja Veikkausvoittovarat 34612: ammattikorkeakoulun sekä 13 aikuiskoulutusta 34613: antavan oppilaitoksen perustaruishankkeisiin yh- 51. Veikkausvoittovaroja myönnettiin 1999 34614: teensä 283,1 milj. mk. Kirjastohankkeita oli 13 ja 34615: niiden valtionosuudet 35 milj. mk. Liikuntapaikko- Miljoonaa Muutos 34616: jen rakentamisavustuksilla tuettiin erityisesti ui- markkaa 1999/98,% 34617: mahallien peruskorjauksia ja liikuntasalien raken- Tiede ................................. . 398,5 -0,3 34618: tamista. Suurimpia yksittäisiä avustuskohteita oli- Taide ja kulttuuri. ................... . 1 235,2 7,0 34619: vat Mäkelänrinteen uimahalli ja Helsingin jalka- Liikunta .............................. . 452,1 -0,4 34620: palloareena. Nuorisonkasvatustyö ............ . 115,6 7,1 34621: Yhteensä ............................ 2 201,4 4,1 34622: 34623: Maksullisen palvelutoiminnan ja liiketoiminnan tulokset 34624: 34625: Yliopistot 34626: 52. Yliopistojen liiketaloudellisen maksullisen CSC- Tieteellinen laskenta Oy 34627: palvelutoiminnan tunnuslukutaulukko 1999 34628: CSC-Tieteellinen laskenta Oy on valtion koko- 34629: Talous· Toteu· 34630: naan omistama tieteelliseen laskentaan ja tietolii- 34631: arvio tunut 34632: kenteeseen erikoistunut kansallinen palvelukes- 34633: Maksullisen toiminnan tulot, milj. mk ... . 933,0 975,0 kus. Se tarjoaa Suomen korkeakouluille, Ilmatie- 34634: Erilliskustannukset, milj. mk ............... . 798,0 803,0 teen laitokselle, muiiie tutkimuslaitoksille ja teolli- 34635: Käyttöjäämä, milj. mk ...................... . 135,0 172,0 suudelle mallinnus-, laskenta- ja tietopalveluja. 34636: %tuloista ................................. . 14,5 17,6 Kaikki palvelut perustuvat superlaskentaympäris- 34637: Osuus yhteiskustannuksista, milj. mk .. . 106,2 115,5 töön, FUNET-tietoliikenneyhteyksiinja eri tieteen- 34638: Ylijäämä, milj. mk ........................... . 28,8 56,5 alojen asiantuntemukseen. Tietokonepalveluja 34639: %tuloista ................................ . 3,1 5,8 kehitettiin hankkimalla merkittävästi lisää lasken- 34640: Volyymin muutos, % ........................ . +5,4 +13,4 tatehoa ja uusia tieteen tietokantoja. 34641: 72 34642: 34643: 53. CSC- Tieteellinen laskenta Oy:n tunnuslukutau- perustuvan veikkauksen, raha-arpajaisten sekä 34644: lukko näistä aiheutuvan muun toiminnan harjoittaminen. 34645: 1998 1999 Muutos Valtioneuvosto on myöntänyt yhtiölle luvan yk- 34646: % 34647: sinoikeudella järjestää raha-arpajaisia sekä harjoit- 34648: taa veikkaus- ja vedonlyöntitoimintaa. 34649: Liikevaihto, 1 000 mk ............ . 48 201 55 006 14,1 34650: Liikevoitto 1 tappio, 1 000 mk .. . -217 -248 34651: 54. Oy Veikkaus Ab:n tunnuslukutaulukko 34652: Voitto ennen varauksia ja ve- 34653: roja, 1 000 mk .................... .. 128 107 - 16,4 1998 1999 Muutos, % 34654: Tilikauden voitto 1 tappio, Myyntikate, milj. mk ..... 2 340 2 310 - 1,3 34655: 1 000 mk .......................... .. 86 - 191 Myyntikate, % ............ 39,1 38,5 34656: Voitto,% .......................... .. 0,18 neg. Käyttökate, milj. mk ..... 2 079 2 036 - 2,0 34657: Sijoitetun pääoman tuotto, % .. . 4,11 neg. Voitto ennen varauksia 34658: ja veroja, milj. mk ....... 2 038 1 994 -2,3 34659: Voitto,% .................. 34,1 33,2 34660: FTP International Oy 34661: Sijoitetun pääoman 34662: tuotto,% .................. 78,9 79,0 34663: FTP International Oy on valtion omistama ja 34664: Opetushallituksen hallinnoima yhtiö, joka toimii 34665: kansainvälisen koulutuksen ja konsultoinnin alal- Suomenlinnan Liikenne Oy 34666: la kehitysmaissa ja siirtymätalouden maissa. Pää- 34667: toimialat ovat opetus sekä metsätalouden ja maa- Suomenlinnan Liikenne Oy on valtion ja Hel- 34668: seudun kehittäminen. Vuonna 1999 kokonaislas- singin kaupungin puoliksi omistama yleishyödyl- 34669: kutus oli noin 43 milj. mk. linen yhtiö, jonka tehtävänä on kohtuullisin mak- 34670: suin välittää liikennettä kaupungin ja Suomenlin- 34671: Oy Veikkaus Ab nan välillä. Yhtiön alukset ms Ehrensvärd ja ms 34672: Suomenlinna kuljettivat 1,4 milj. matkustajaa ja 34673: Oy Veikkaus Ab on valtion omistama yhtiö, jon- 17 000 ajoneuvoa. Valtio korvaa puolet Suomen- 34674: ka toimialana on kilpailutuloksiin tai arpomiseen linnan tavaraliikenteen käyttötappiosta. 34675: 73 34676: 34677: 34678: 34679: 3.8. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN 34680: HALLINNONALA 34681: 34682: 34683: 34684: 34685: Ympäristön kuvaus Tulokset tulosalueittain 34686: 34687: Vuodelle 1999leimallisia olivat Suomen EU-pu- Maa- ja puutarhatalous ja maaseutu 34688: heenjohtajakausi, Agenda 2000-ratkaisu, WTO- 34689: neuvottelut ja Euroopan komission kanssa käy- Maa- ja elintarviketalouden toimintaedellytys- 34690: dyt neuvottelut kansallisesta maataloustuesta. ten turvaaminen 34691: Vuosi oli siten erittäin kansainvälinen ja työn- 34692: täyteinen. Agenda 2000-ratkaisun yhteydessä Suomen 34693: Agenda-neuvottelut saatiin päätökseen maa- kasvinviljelyn poikkeavat tuotanto-olosuhteet 34694: liskuussa 1999. Uudistuksen tarkoituksena on ke- tunnustettiin. Viljanviljelyn osalta saavutettu rat- 34695: hittää koko unionin alueelle monimuotoisen, kes- kaisu korvaa hintojen alenemisen vaikutukset. Vil- 34696: tävän ja kilpailukykyisen maatalouden eurooppa- jojen interventiohintoja lasketaan yhteensä 15 % 34697: lainen malli, jossa maatalous- ja maaseutupolitiik- kahdessa erässä. EU -tasolla keskimääräisesti puo- 34698: ka täydentävät nykyistä kiinteämmin toisiaan. let hinnan laskusta korvataan korottamalla CAP- 34699: Suomi pyrki kaikilla tasoilla vaikuttamaan uudis- tukia. Suomessa maksetaan CAP-tuen lisäosaa 34700: tuksen linjaoksiin siten, että maatalouden toimin- viijoille ja öljykasveille kuivaustukena sekä tukea 34701: taedellytykset ja kilpailukyky voidaan jatkossa säilörehunurmelle. 34702: turvata myös Euroopan pohjoisilla alueilla. Ko- Naudan- ja vasikanlihan osalta päätettiin hal- 34703: missio antoi vuoden lopussa päätöksensä Etelä- linnollisen hinnan alentamisesta 20 prosentilla 34704: Suomen kansallisesta tuesta. Maatalouden talou- kolmessa erässä markkinavuodesta 2000/2001 lu- 34705: dellinen toimintaympäristö muuttuu siten merkit- kien. Hinnanalennuksen kompensoimiseksi son- 34706: tävästi vuoden 2000 alusta. ni- ja emolehmäpalkkioita korotetaan kolmessa 34707: Puheenjohtajakausi oli onnistunut ja vaativa erässä vuoteen 2002 mennessä. Sonnipalkkion 34708: tehtävä sekä ministeriölle että alaiselle hallinnol- osalta on 90 eläimen tilakohtainen raja. Emoleh- 34709: le. Merkittävimmät tulokset olivat WTO-neuvot- 34710: teluja koskevien maataloustavoitteiden ja maata- 34711: 55. Hallinnonalan tulosalueet ja niiden menot 34712: louden ympäristöstrategian hyväksyminen. Eläin- 34713: lääkinnän alalla saavutettiin lähes kaikki asetetut TP 1998TA 1999TP 1999 34714: tavoitteet. Myös kalatalouden rakenne- ja markki- Miljoonaa markkaa 34715: na-asetusten uudistamiseen vaikutettiin. Maa- ja puutarhatalous sekä 34716: Hallitus vahvisti Kansallinen metsäohjelma maaseutu ......................... 10 648 10 076 10 425 34717: 201 O:n metsäsektorin metsäpoliittisiksi linjauksik- · Tuloluet .......................... 8 530 8 090 8 229 34718: si maaliskuussa 1999. Hallitus päätti ympäristö- - Maa- ja puutarhatuotteiden 34719: vaikutusten arviointia koskeneen selvityksen val- markkinointi .................... 595 714 687 34720: mistuttua toteuttaa ohjelman tasapainoisena ko- - Maaseudun rakenteen ke- 34721: konaisuutena, johon kuuluu myös luonnonsuoje- hittäminen ...................... 1 162 914 1 147 34722: lualueiden hoidon tehostaminen. Ohjelman toteut- -Tutkimus, neuvonta ja muut 362 358 361 34723: taminen käynnistettiin mm. asettamalla metsäneu- Eläinlääkintä ...................... 103 106 103 34724: vosto seuraamaan ohjelman toteutusta. Metsätalous ...................... 776 748 748 34725: Hallinnonalan talousarviotulot olivat 4,1 mrd. Kala- ja riistatalous ............. 304 309 312 34726: mk, mistä tulot EU:lta olivat 3,1 mrd. mk. Tulot Vesivarat .......................... 152 130 126 34727: EU:Ita Maatilatalouden kehittämisrahastoon oli- Maanmittaus ..................... 290 277 279 34728: vat 14 milj. mk ja maatalouden interventiorahas- Muu toiminta ..................... 383 377 382 34729: toon 794 milj. mk. Yhteensä ......................... 12 657 12 022 12 374 34730: 74 34731: 34732: mätuotantoa lypsykarjatiloilla rajoittanut maidon sekä tukialue- että tuotekohtaisesti on toteutettu 34733: viitemäärän 120 000 kilon enimmäismäärä poistet- pohjoisen tuen, kasvinviljelyn kansallisen tuen ja 34734: tiin. Uusina palkkioina otetaan käyttöön teuras- Etelä-Suomen kansallisen tuen avulla. Tukikoko- 34735: tuspalkkio täysikasvuisille naudoille ja vasikoille. naisuutta suunniteltaessa otettiin huomioon EU- 34736: Lisäksi päätettiin jäsenvaltiokohtaisesta lisätues- tuissa tapahtuvat muutokset maan eri osissa. Val- 34737: ta, joka Suomessa maksetaan teurastuspalkkion mistelun yhteydessä pyrittiin ottamaan mahdolli- 34738: lisänä. Laajaperäistämispalkkion määrää korotet- simman pitkälle huomioon myös tukien toimeen- 34739: tiin samalla kun sen sääntöjä tiukennettiin. panoon liittyvät kysymykset. 34740: Maitotuotesektorille Agenda-ratkaisu toi kai- 34741: vattua pitkäjänteisyyttä. Maidontuottajat tietävät Maataloustulon kehitys 34742: nyt EU:n politiikan toimintaympäristön vuoteen 34743: 2008 saakka. Käytännössä muutokset jäivät vä- Vuoden 1999 maataloustuloa koskevan enna- 34744: häisiksi. Maitotuotteiden hallinnolliset hinnat ale- kollisen kokonaislaskelman mukaan yrittäjien omal- 34745: nevat vasta v. 2005,ja silloinkin maltillisesti. le työpanokselle ja pääomalle saatavaa korvausta 34746: EU:n maaseudun kehittämisasetuksen perus- osoittava maataloustulo oli 5,6 mrd. mk. Edellisen 34747: teella v. 1999 laaditut maaseudun kehittämissuun- vuoden tasosta nousua oli 3 %. Maataloustulo oli 34748: nitelmat sopeutettiin EU:lta vuosittain saatavaan vielä y Ii 10 % alemmalla tasolla kuin ennen kato- 34749: keskimäärin 314,2 milj. euron (1 868 milj. mk) EU:n vuosia 1998-1999. 34750: kokonaisrahoitukseen. Ympäristötuen ja luonnon- Kokonaistuotto kasvoi prosentin 20,8 mrd. 34751: haittakorvauksen sisältävä horisontaalinen maa- markkaan, mutta markkinoilta saatu tuotto aleni 34752: seudun kehittämissuunnitelmajätettiin komission 2% ollen 11,6 mrd. mk. Katovuoden vaikutukses- 34753: käsittelyyn syyskuussa 1999. Komissio on hyväk- ta viljatuotto aleni 13 %. Maitotuotto kasvoi hie- 34754: synyt ohjelmat kesäkuussa 2000. Luonnonhaitta- man tuotannon kasvun myötä. Naudan- ja sianli- 34755: korvaukseen oikeuttava alue laajenee koko maa- han tuotot alenivat hintojen laskiessa, mutta sii- 34756: han. Uudella ohjelmakaudella korvausta maksetaan pikarjanlihan tuotto nousi tuotannon kasvun joh- 34757: pinta-alaperusteisena. Maatalouden ympäristötuki dosta. Maksettujen tukien määrä kasvoi hieman, 34758: toteutetaanjatkossa EU-liittymissopimuksen mu- koska vuoden 1998 yli 300 milj. markan satovahin- 34759: kaisessa laajuudessa, jolloin EU :n osuus siitä on kojen maksatus ajoittui vuodelle 1999. Kustannuk- 34760: noin 135 milj. euroa vuodessa. Tukijakautuu pe- set alenivat vajaan prosentin. Lannoitekustannus 34761: rustoimenpiteisiin ja lisätoimenpiteisiin sekä eri- aleni 9 % lannoitteiden vähentyneen käytön ta- 34762: tyistukisopimuksiin. Määrärahatilanteen vuoksi kia. Myös rehukustannus aleni rehujen hintojen 34763: uutta EU-rahoitteista pellonmetsitys- ja luopumis- laskun myötä, vaikka niiden käyttö lisääntyi 7 % 34764: tukijärjestelmää ei esitetä. Vuosina 2000-2002luo- edellisestä vuodesta. Korkokustannus aleni kor- 34765: pumistukijärjestelmä rahoitetaan kansallisesti. kotason laskun myötä, mutta polttoainekustannus 34766: Euroopan komissio teki 22.12.1999 päätöksen kasvoi hintojen nousun takia. 34767: Etelä-Suomen kotieläintiloille ja puutarhatuotan- 1 34768: toon tarkoitetuista ns. vakavien vaikeuksien tu- 56. Maa- ja puutarhatalouden kokonaislaskelma l 34769: esta. Päätös on nelivuotinen. Sen perusteella Suo- 1998 1999* Muutos, 34770: mi voi myöntää kansallisia suoria tulotukia koti- Miljardia markkaa % 34771: eläintaloudelle ja puutarhatuotannolle sekä koro- 34772: tettua investointitukea vuoden 2003 loppuun saak- Kokonaistuotto yhteensä ........ 20,7 20,8 0,6 34773: ka. Tukijärjestelmiä tarkastellaan uudelleen Suo- - markkinatuotot .................... 11,8 11,6 -1,9 34774: men komissiolle ennen 30.6.2003 toimittamien tie- -~~ .................................. 8,5 8,6 0,7 34775: tojen perusteella. Tuolloin selvitetään, miltä osin - muut tuotot (mm. vuokrat ja 34776: liittymisestä johtuvat vakavat vaikeudet ovat sen satovahinkokorvaukset) ........ 0,4 0,7 77,5 34777: luonteisia, että niihin on löydettävä pysyvä rat- Maatalouden kustannukset 34778: kaisu yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelyi- yhteensä ................................ 15,3 15,2 -0,4 34779: den piiristä. Vuonna 1996 sovituista tukimuodois- - poistot, korot, vuokrat ........... 5,3 5,3 -0,9 34780: ta jatkuvat vuodesta 2000 alkaen kasvinviljelyn - muut kustannukset .............. 10,0 9,9 -0,1 34781: kansallinen tuki ja tuki laatujärjestelmien kehittä- Maataloustulo ...................... 5,5 5,6 3,3 34782: miseksi. Pohjoisen tuen alueella on voimassa pit- 1 34783: l Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen maataloussekto- 34784: käaikainen pohjoisen tuen järjestelmä. rin maataloustuloa mittaava kokonaislaskelma laaditaan maksu- 34785: Tukijärjestelmäkokonaisuuden suunnittelun perusteisena. jolloin esim. seuraavalle vuodelle maksettavaksi 34786: siirtyvät satovahinkojen korvaukset lasketaan seuraavan vuoden 34787: yleisperiaatteena oli, että kansallinen tuki toimii tuloksi. Kokonaislaskelma koostuu perinteisen kotieläin- ja kas- 34788: EU-tukia täydentävänä ja tasaavana komponent- vinviljelytuotannon laskelmasta sekä avomaa- ja kasvihuone- 34789: tina. Kokonaistukitasojen tasaus tai porrastus tuotannon kattavasta puutarhatalouden laskelmasta. 34790: 75 34791: 34792: Maidon maakiintiön käyttöaste nousi ja oli hie- Luonnonhaittakorvauksen tavoitteena on tur- 34793: man yli 100 %. Maidontuotannon kasvujohti maa- vata maatalouselinkeinon jatkuvuus maatalouden 34794: kiintiön ylittymiseen noin 14 milj.litralla. Maakiin- harjoittamisen kannalta epäsuotuisilla alueilla. 34795: tiön ylittyminen johtaa lisämaksun perimiseen Luonnonhaittakorvaukseen oikeutettu alue kattoi 34796: tuottaj ilta. 85 % Suomen peltoalasta. Ainoastaan eteläisin 34797: Vuonna 1999 erilaisia maatalouden tukia sai Suomi (tukialue A) ei ollut tukeen oikeutettu. Luon- 34798: noin 81 600 tilaa, missä vähennystä edelliseen nonhaittakorvausta maksettiin yhteensä 1 760 milj. 34799: vuoteen on runsaat 4 100 tilaa. Tuotantotoimin- mk, mistä Suomen rahoitusosuus osarahoituskel- 34800: taa harjoittavia tiloja, jotka eivät hakeneet tukia poisista menoista v. 1999 oli keskimäärin 66 % 34801: on arviolta 3 000 kappaletta. Vuonna 1998 aktiivi- (1157milj.rnk). 34802: tilojen keskikoko oli 25,0 hehtaaria. Keskikoko on Maatalouden interventiorahaston kautta mak- 34803: viime vuosina kasvanut noin yhden hehtaarin settiin v. 1999 EU-tukia yhteensä 781 milj. mk eli 34804: vuodessa. Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa pari prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuon- 34805: aktiivitilojen keskikoot ovat yli 30 hehtaaria. na. Venäjän talouden vaikeudet vähensivät edel- 34806: EU:n jäsenenä Suomen maatalouden tulotuki- leen elintarvikkeiden vientiä. Interventiovarastointi 34807: järjestelmän perusta muodostuu yhteisen maata- nosti rahaston kautta rahoitetun toiminnan yh- 34808: louspolitiikan mukaisista tukimuodoista, joista teensä 879 milj. markkaan. 34809: keskeisimmät ovat EU:n kokonaan rahoittamat EU-osarahoitteisen maatalousyrittäjien luopu- 34810: peltokasvi-ja eläintuet. Luonnonhaittakorvaus ja mistukijärjestelmän piiriin kaudella 1995-1999 tuli 34811: ympäristötuki ovat EU:n osarahoittamia tukimuo- 5 600tilaa. 34812: toja. Vuonna 1999 EU-tukia täydentävä kansalli- 34813: nen tukijärjestelmä muodostui neljästä osasta, joi- Maatilatalouden ja maaseudun kehittäminen 34814: ta olivat (korotettu) siirtymäkauden tuki, pohjoi- 34815: nen tuki, kasvinviljelyn kansallinen tuki sekä eräät Investointitoiminta maatiloilla jatkui v. 1999 34816: muut kansalliset tuet. edellisvuoden tapaan vilkkaana. Myönteisiä ra- 34817: Vuonna 1999 maksettiin maa- ja puutarhatalou- hoitustukipäätöksiä tehtiin noin 14 000 investoin- 34818: den tulotukia yhtensä noin 8,6 mrd. mk, mistä EU tiin. Vuoden lopussa hakemuksia oli vireillä run- 34819: rahoitti noin 3 mrd. mk eli 34 %. saat 6 000. Investointien tukeminen rahoitetaan 34820: Maatalouden ympäristötuen perustukeen oli pääosin Maatilatalouden kehittämisrahastosta 34821: v. 1999 sitoutunut 74 000 viljelijää. Erityistukiso- myönnettävillä avustuksilla ja valtionlainoilla sekä 34822: pimuksia oli voimassa yhteensä 16 600 ja ne käsit- korkotuetuilla luottolaitosten myöntämillä lainoil- 34823: tivät 222 300 hehtaariaja lähes 6 400 eläinyksik- la. Korkotukilainojen myöntövaltuutta käytettiin 34824: köä. Määrällisesti eniten sopimuksia oli tehty luon- 848 milj. mk. 34825: nonmukaisesta tuotannosta ja siihen siirtymises- Rahoitustukijärjestelmä on osoittanut toimivuu- 34826: tä. Keväällä 1998 julkaistun ympäristöohjelman tensa muutaman viime vuoden aikana. Tukien 34827: seurantaraportin mukaan lannoitusmäärät ovat merkitys investointien käynnistäjänä on ollut kiis- 34828: erityisesti fosforin osalta vähentyneet, eläintihe- taton. Nyt on purettu paitsi mennyttä patoutu- 34829: ydet laskeneet ja peltojen talviaikainen kasvipeit- maa, myös monilta osin aikaistettu investointeja, 34830: teisyys lisääntynyt. Typpiravinteiden käyttömää- jotka muuten olisi tehty vasta muutaman vuoden 34831: rä on vähentynyt noin 10 %ja fosforin käyttö noin kuluttua. Investointitarvetta maatiloilla on kuiten- 34832: 30 % vuodesta 1994. kin vastaisuudessakin. 34833: 34834: 34835: 57. Viljelijöille maksetut maatalouden tulotuet 34836: 1998 1999 Muutos, Muutos, 34837: milj.mk % 34838: EU-tulotuet . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ... . . . 1 629 1 645 16 1,0 34839: Ympäristötuki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 639 1 606 -33 -2,0 34840: Luonnonhaittakorvaus ............................................................ 1 641 1 760 119 7,2 34841: Kansalliset tuet (ei hallinnon menoja) . .. . . . ... . ............... ....... 3 565 3 566 1 0,0 34842: Maa- ja puutarhatalouden tuet yhteensä ......... ... ......... .. ..... 8 474 8 577 103 1,2 34843: -josta EU:n osuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . ... . . .. 2 928 3 049 121 4,1 34844: -josta Suomen osuus .. . ........ ................ ... .. . ... ......... .. .... 5 546 5 527 -19 -0,3 34845: Luvut kuvaavat kalenterivuoden aikana maksettuja tukia eli sisältävät myös edelliseltä vuodelta siirtyneet tuet. Esim. suuri osa vuoden 34846: 1998 kansallisista luista maksettiin vasta vuoden 1999 puolella. 34847: 76 34848: 34849: Pääosa maatiloille myönnetystä rakennetuesta non, maaseutumatkailun, kylien kehittämisen ja 34850: rahoitettiin yksinomaan kansallisesti. EU-osara- maatalouden kehittämishankkeita. Myös puun 34851: hoitteisesti tuettiin koko maassa nuorten viljeli- energiakäyttöä ja mekaanistajatkojalostusta edis- 34852: jöiden tilanpidon aloittamista. Muista ns. 5a-toi- tävien projektien määrät lisääntyivät. 34853: menpiteistä tuettiin EU-osarahoitteisesti ainoas- Tavoite 6-ohjelma kattaa Pohjois- ja Itä-Suo- 34854: taan lypsykarja- ja lammastalouden investointeja men sekä osan Suomen selkää. Ohjelman toiminta- 34855: C-tukialueella sekä ympäristönsuojeluinvestoin- linja 3 sisältää maa-, metsä- ja elintarviketalouden 34856: teja tavoite 6-alueella. LisäksiA-ja B-tukialueilla sekä maaseudun ja ympäristön kehittämisen toi- 34857: tuettiin EU-osarahoitteisesti suurehkojen lypsy- menpiteitä. Yrityshankkeiden määrä nousi ja oli 34858: karjanavetoiden rakentamista. koko ohjelman rahoituskehyksestä 24,8 %. Tehos- 34859: Vuonna 1999 tukea tilanpidon aloittamiseen tettu puualan hankkeiden aktivointi johti aikaisem- 34860: myönnettiin 757 nuorelle viljelijälle, kun edellise- paa useampien puuenergian ja puun mekaanisen 34861: nä vuonna tuettujen tilanpidon aloitusten luku- jatkojalostuksen kehittämishankkeen tai yritysin- 34862: määrä oli vain 543. Myös lypsykarjanavetoiden vestoinnin syntymiseen. Tavoite 6-ohjelmasta 34863: rakentaminen lisääntyi parin viime vuoden aika- valmistuneen arvioinnin mukaan ohjelmalla on ol- 34864: na. Vuonna 1999 rahoitettiin runsaat 1 100 navetta- lut merkittäviä työllisyysvaikutuksia, mutta huo- 34865: hanketta, kun v. 1998 tuettuja kohteita oli noin 980. mattava osa niistä rajoittuu vain projektinaikai- 34866: Kaudella 1995-1999 ministeriön hallinnonala siin vaikutuksiin. Koko tavoite 6-ohjelman 34867: osallistui EU :n rakennepolitiikan tavoitteiden 6 EM OTR -0-osarahoi tteisesta julkisesta kehy kses- 34868: (erittäin harvaan asutut alueet), 5b (maaseutualu- tä 2 506 milj. markasta, joka sisältää myös mm. alu- 34869: eet) ja 2 (teollisuuden rakennemuutoksesta kärsi- een luonnonhaittakorvauksen, sidottiin vuoden 34870: vät alueet) mukaisten aluekehitysohjelmien toteu- loppuun mennessä 101 %ja maksettiin 91 %. 34871: tukseen komission hyväksymien rahoituskehys- LEADER II-yhteisöaloitteen toteuttajatahona 34872: ten mukaisesti. Ministeriö huolehti myös LEADER ovat paikalliset toimintaryhmät, jotka koostuvat 34873: II-yhteisöaloiteohjelman hallinnosta. maaseudun asukkaista, paikallisista yrityksistä ja 34874: Tavoite 5b-ohjelman vuosien 1995-1999 julki- yhteisöistä sekä kuntien edustajista. LEADER- 34875: nen rahoituskehys 1 070 milj. mk, sidottiin EU:nja ohjelman päämääränä on maaseudun monialainen 34876: kansallisen rahoituksen osalta kokonaisuudessaan kehittäminen ja sen myötä elinkeinomahdollisuuk- 34877: vuoden loppuun mennessä. Maksatuksia toteu- sien parantaminen. Ohjelmassa on rahoitettu 2 800 34878: tui 65,2 %julkisesta kehyksestä. Yrityshankkei- pientä hanketta, jotka ovat lähtöisin maaseudun 34879: den osuus nousi 27,8 prosenttiin. Eri toimialojen asukkaiden tarpeista. Ohjelmaan käytettiinjulkis- 34880: hankkeista eniten on rahoitettu elintarviketuotan- ta rahoitusta 336 milj. mk kaudella 1996-1999. 34881: 34882: 34883: 34884: 58. Vuonna 1999 myönnetty rakennetuki 34885: Korkotukilainat Valtionlainat Lainat yht. Avustukset 34886: Kpl Milj. mk Kpl Milj. mk Milj. mk Kpl Milj. mk 34887: Tilanpidon aloittaminen (EU) ...................... 0 0,0 570 120,1 120,1 757 53,0 34888: Lisämaanosto ................................................ 1 835 262,7 7 0,8 263,5 0 0,0 34889: Navetan rakentaminen .............................. 31 6,5 202 64,8 71,3 1 115 271,8 34890: Lihakarjarakennuksen rakentaminen ............ 82 24,6 63 15,7 40,3 187 12,5 34891: Sikalan rakentaminen ............................... 74 33,6 54 19,6 53,2 202 31,8 34892: Muiden kotieläinrakennusten rakentaminen ... 21 10,8 10 4,1 14,8 96 10,9 34893: Tuotantorakennusten rakentaminen .............. 1 241 201,5 0 0,0 201,5 1 429 92,6 34894: Hevostalouden investoinnit ............................ 36 12,6 2 0,5 13,1 42 3,7 34895: Puutarhatalouden investoinnit .................... 3 0,4 374 87,0 87,3 560 35,8 34896: Maatilatai. koneiden ja laitt. yhteiskäyttö ....... 633 64,4 69 6,0 70,4 271 8,2 34897: Ympäristönsuojeluinvestoinnit .................... 0 0,0 0 0,0 0,0 1 195 25,6 34898: Perusparannukset/maarakentaminen ............ 785 53,9 0 0,0 53,9 1 814 32,1 34899: Asuinrakennuksen rakentaminen .................. 258 64,5 0 0,0 64,5 0 0,0 34900: Asuntotilan osto ............................................. 1 052 91,9 0 0,0 91,9 0 0,0 34901: Pienyritystoiminnan tuet ................................ 0 0,0 305 57,2 57,2 1 562 36,9 34902: Muut investoinnit ........................................... 137 20,6 38 3,4 24,0 947 37,4 34903: Yhteensä ............................................... 6188 848,0 1 694 379,0 1 227,0 10177 652,2 34904: 77 34905: 34906: Samanaikaisesti edellisen kauden ohjelmien hankkeiden määrä saatiin nostetuksi täysin oma- 34907: loppuunsaattamisen kanssa maa- ja metsätalous- toimiset työt mukaan lukien 160 000 hehtaariin/ 34908: ministeriön hallinnonala valmisteli kauden 2000- vuosi. Nuoren metsän hoidon ohella on jatkossa 34909: 2006 ohjelmia. Ministeriön hallinnonala vastasi panostettava erityisesti ojitusalueiden kunnosta- 34910: kokonaan alueellisen maaseudun kehittämissuun- miseen ja uudistamisrästien poistamiseen. 34911: nitelman valmistelusta ja osallistui aktiivisesti Kestävän metsätalouden rahoituksesta anne- 34912: myös tavoite 1, 2 ja 3 ohjelmien valmisteluun. Esi- tun lain mukaisiin toimenpiteisiin käytettiin val- 34913: tykset uusiksi ohjelmiksi yhteisöaloitetta lukuun tion tukea yhteensä 239,5 milj. mk ja lainaa 3,8 milj. 34914: ottamattajätettiin komissiolle vuoden 1999 aika- mk. Metsänomistajien oma panostus metsätalou- 34915: na. teen oli noin 800 milj. mk. 34916: 34917: 59. EU-osarahoitteisten ohjelmien toteutuminen 60. Valtion tuella suoritettujen metsänhoitotöiden 34918: Hankkeita Työpaikka- määrät 34919: vireillä vaikutus 1998 1999 34920: Tavoite 2 .......................... 81 25 Metsän uudistaminen (ha) 21 091 17 641 34921: Tavoite 5b, manner-Suomi ... 6 323 3 485 Nuoren metsän hoito (ha) 117 442 116 779 34922: Tavoite 6, maaseutupaketti ... 2 119 1 796 Metsänlannoitus (ha) ....... 2 540 4 032 34923: LEADER ........................... 2 800 1 300 Kunnostusojitus (ha) ...... 35 702 36 065 34924: INTERREG ....................... 95 25 Pellon metsitys (ha) ........ 6 325 5 024 34925: Yhteensä ......................... 11 418 6 631 Metsätien tekeminen (km) 931 630 34926: 34927: 34928: 34929: Metsätalous Pellon metsitysohjelmassa kaudella 1995-1999 34930: hyväksyttiin peltoa metsitettäväksi 28 750 hehtaa- 34931: Kansallinen metsätalous na. 34932: Vuonna 1999 puukauppa sujui edelleen verrat- 34933: Metsätalouden keskeisin asia oli metsäsekto- tain häiriöttömästi, vaikka alalla ei ollut minkään- 34934: rin politiikkaa vuoteen 2010 Iinjaava Kansallinen laista hintasuositussopimusta. Markkinapuun 34935: metsäohjelma. Valtioneuvosto päätti ympäristövai- hakkuut olivatjälleen ennätyksellisen suuret ker- 34936: kutusten arviointia koskeneen selvityksen valmis- tymän ollessa 55,3 milj. m 3 • Raaka- ja jätepuuta 34937: tuttua toteuttaa ohjelman tasapainoisena kokonai- tuotiin 13,1 milj. m 3 • Ongelmana hakkuissa oli nii- 34938: suutena. Valtioneuvosto asetti metsäneuvoston den kohdistuminen liiaksi tukkipuuvaltaisiin lei- 34939: mm. seuraamaan ohjelman toteutusta. Metsäoh- mikoihin. Vielä pinta-alaverotuksessa olevat met- 34940: jelmaa varten vuodelle 2000 saatu 67 milj. markan sänomistajat purkavat hakkuusäästöjä aina vuo- 34941: määrärahalisäys kohdistetaan metsänomistajien teen 2005 saakka. Tämä lisää entisestään uudista- 34942: neuvontaan, metsäsuunnitteluun, metsänhoitotöi- mistöiden tarvetta ja on toisaalta omiaan vähen- 34943: den tukemiseen ja metsäluonnon hoidon edistä- tämään pieniläpimittaisen puun kysyntää. Tämä 34944: miseen. Etelä-Suomen metsien suojelun tarvetta puolestaan hankaloittaa varsinkin myöhästynei- 34945: ja kesähakkuiden vaikutuksia alettiin selvittää eril- den ensiharvennusten tekoa. Kertomusvuonna 34946: lisissä työryhmissä. ensiharvennuspuu kävi kuitenkin verrattain hy- 34947: Käytännön metsätalouden ajankohtaisin tavoi- vin kaupaksi, kun metsäteollisuus oli mukanaNuo- 34948: te oli metsänhoidon rästien poistaminen ja met- ren metsän hoito -kampanjassa. Ministeriö voi 34949: sänhoidon tason pysyvä kohottaminen. Inven- vaikuttaa hakkuiden suuntaamiseen tiedotuksen 34950: tointitietojen mukaan myöhässä olevia tai vajaa- ja neuvonnan keinoin. Yksityismetsien kantora- 34951: tuottoisia uudistamisaloja on yli 0,2 milj. hehtaa- hatulot olivat 10,5 mrd. mk ja metsäteollisuuden 34952: ria. Taimikonhoidon tarve viimeisten 10 vuoden viennin arvo 67,4 mrd. mk. Kantorahatuloista ar- 34953: aikana on ollut yhteensä 2,4 milj. hehtaaria, mistä vioidaan kertyvän veroja ja veronluonteista mak- 34954: on 1990-luvullajääty jälkeen yli 0,4 milj. hehtaa- sua 2,5-3,0 mrd. mk. 34955: ria/vuosi. Ensiharvennustarve on ollut 2,5 milj. Puun mekaanisenjalostuksen lisäämiseen ja ja- 34956: hehtaaria, mistä on toteutunut vain 113. Metsistä lostusasteen kohottamiseen muun ohella keskitty- 34957: tilaltaan välttäviä on 17 %ja vajaatuottoisia II %. vän Puun Aika -kampanjan (1997-2000) teemana 34958: Nuoren metsän hoidon edistämiseksi ministeriö oli Eurooppalaisen puun vuosi. Useiden ministe- 34959: käynnisti v. 1997 laajan vuoteen 2002 jatkuvan riöiden yhteisen kampanjan toteutus tapahtui maa- 34960: kampanjan. Vuosina 1998 ja 1999 näiden hoito- ja metsätalousministerin puheenjohdolla. Toimin- 34961: 78 34962: 34963: tavuoden aikana valmistui mm. maailman suurin tamien kehittämiseen. Kirjolohen tuotantomäärät 34964: puusilta Vihantasalmelle ja Sibeliustalo Lahteen. ovat pysytelleet koko 1990-luvun n. 15-16 milj. ki- 34965: Tuloksekkaalle kampanjalle valmisteltiin jatkoa, lon tasolla. Ainakaan lähivuosina ei ole näkyvis- 34966: puutuotteiden viennin edistämiseen keskittyvää sä oleellista tuotantomäärien lisääntymistä. Toi- 34967: PuuEurooppa-ohjelmaa vuosille 2001-2005. mialan kannattavuus on kuitenkin selvästi para- 34968: nemassa. Tuen avulla on lisätty ruokakalanvilje- 34969: lyn tutkimus- ja koetoimintaa mm. muiden mah- 34970: Kansainvälinen metsäyhteistyö dollisten ruokakalatuotantoon sopivien lajien löy- 34971: tämiseksi. Lisäksi on tuettu investointeja kalan- 34972: Puumarkkinaosapuolet käynnistivät metsien viljelyn ympäristöhaittojen vähentämiseksi ja ka- 34973: sertifioinnin seitsemän metsäkeskuksen alueella. lanviljelylle asetettujen vesiensuojelutavoitteiden 34974: Vuoden lopussa yli puolelle metsäalasta voitiin saavuttamiseksi. Rakenneohjelmalla on tuettu 34975: hakea Pan European Forest Counsilin hyväksyn- myös viljely- ja kalanjalostusyritysten hygienia- 34976: tää ja PEFC-logon käyttöoikeutta jalosteissa. Lo- investointeja. Kalaa jalostavien yritysten sekä 34977: put metsät on tarkoitus sertifioida vuoden 2000 kalatukku-ja vähittäiskaupassa toimivien yritys- 34978: aikana. Maa- ja metsätalousministeriö osallistui ten liikevaihto ja kannattavuus ovat selvästi pa- 34979: aktiivisesti hallitustenvälisen metsäfoorumin (IFF) rantuneet viime vuosina. Tuensaajien arvioiden 34980: kolmanteen kokoukseen sekä Suomen puheenjoh- perusteella rakennetuen avulla on luotu yli 100 34981: tajakaudella IFF IV:n valmisteluun etenkin EU- työpaikkaa ja säilytetty useita satoja. 34982: koordinoinnissa. Kalastuksen valvonnassa jatkettiin edelleen 34983: EU:n edellyttämien valvontajärjestelmien käyt- 34984: töönottoa. Suurimmissa kalastusaluksissa v. 2000 34985: Kala- riista ja porotalous vaadittavilla satelliittipaikannuslaitteilla pystytään 34986: seuraamaan alusten liikkeitä. 34987: Suomi ja Ruotsi jatkoivat yhteistyötä virkamies- 34988: Kalatalous tasolla erityisesti Pohjanlahden ja Tornionjoen 34989: lohenkalastusrajoituksista ja mahdollisuuksista 34990: Kalatalouselinkeinojen rakenneohjelma-ja ta- yhtenäistää niitä maiden välillä. Lohen toiminta- 34991: voite 6-ohjelmakausi päättyi kertomusvuonna. suunnitelman toteuttaminen jatkui ja sen puitteis- 34992: Ohjelmien kokonaiskehys vuosille 1995-1999 oli sa tehtiin lohen kotiutusistutuksia Kuiva-, Kiimin- 34993: yhteensä 530 milj. mk. Hankkeiden maksatus jat- ki- ja Pyhäjokeen. 34994: kuu vuoden 2001 loppuun. Uudella ohjelmakau- Kalastuksenhoitomaksuja lunastettiin vuodel- 34995: della 2000-2006 toteutetaan kolmea kalataloutta le 1999 yhteensä 302 700 kappaletta vuosimaksui- 34996: koskevaa ohjelmaa, joita ovat Itä- ja Pohjois-Suo- naja 16 402 kappaletta viikkomaksuina. Läänikoh- 34997: men tavoite !-ohjelmat ja elinkeinokalatalouden taisia viehekalastusmaksuja maksettiin vuosimak- 34998: rakenneohjelma tavoite !-alueiden ulkopuolella. suina 55 673 kappaletta ja viikkomaksuina 24 472 34999: Kertomusvuonna elinkeinon rakenteiden kehit- kappaletta. Kalastuksenhoitomaksurekisterissä oli 35000: tämisohjelmien toteuttaminen nopeutui selvästi. vuoden lopussa noin 220 000 kansalaista. Kalas- 35001: Ohjelmakauden päättyessä varojajouduttiin myös tuksenhoitomaksun hinta nostettiin 90 markkaan. 35002: kohdentamaan uudelleen. Varoja siirrettiin mm. 35003: kalastuksen säätelyn toimenpidekokonaisuudes- 35004: ta kalanjalostukseen, ammattikalastukseen ja ka- Riistatalous 35005: lasatamien varusteluun, joissa tukitarve oli arvi- 35006: oitua suurempi. Ohjelman toteuttaminen onnistui Hirvien määrän kasvua rajoitettiin myöntämällä 35007: hyvin, sillä vuoden 1999 loppuun mennessä 5a- edellisvuotta enemmän kaatolupia. Hirviä ammut- 35008: rakenneohjelman varat (470 milj. mk) on sidottu tiin 49 037 kappaletta eli 19 167 kappaletta edelli- 35009: sataprosenttisesti yhteensä 1 563 hankkeeseen. sen vuoden kaatomäärää enemmän. Tästä huoli- 35010: Julkista tukea sidottiin kaikkiaan 244 milj. mk. Myös matta kannan arvioidaan lisääntyneen. Hirvieläin- 35011: tavoite 6-ohjelman toteutus tehostui huomatta- ten aiheuttamia vahinkoja korvattiin 15 milj. mar- 35012: vastija ohjelman varoista sidottiin 75 milj. mk. Jul- kan edestä. Suurpedoista etenkin karhu- ja ilves- 35013: kista tukea sidottiin kaikkiaan 44 milj. mk, mikä oli kannat ovat edelleen runsastuneet. Karhuja am- 35014: 91 % ohjelman tukikehyksestä. Tavoite 6-alueella muttiin 80 kappaletta, ilveksiä 55 kappaletta ja su- 35015: varoja on käytetty yhteensä 442 hankkeeseen. sia 3 kappaletta. Petoeläinten aiheuttamien vahin- 35016: Rahoitetuista hankkeista valmistui vuoden 1999 kojen johdosta maksettiin korvauksia 10,6 milj. mk. 35017: loppuun mennessä yli 60 %. Tukea myönnettiin Vuonna 1999 riistanhoitomaksun suorittaneita oli 35018: eniten kalanjalostusinvestointeihin sekä kalasa- 291 457 kappaletta. 35019: 79 35020: 35021: Porotalous ympäristökeskusten ja Suomen ympäristökeskuk- 35022: sen kanssa. Vesihuoltolainsäädännön uudistami- 35023: Porotaloudelle maksettiin edelleen eläinkoh- sesta valmistui työryhmän ehdotus. EY:n lainsää- 35024: taista tukea v. 1999. Porolaidunten kunnon sel- dännön osalta jatkettiin yhteistyössä muiden mi- 35025: vittämistyö saatiin päätökseen. Porotaloustyöryh- nisteriöiden kanssa yhteisön vesipolitiikan puite- 35026: män sekä Porolukujen tarkistamistyöryhmän eh- direktiivin valmistelua EU:n neuvostossa, jossa 35027: dotusten perusteella valmisteltiin päätöstä suu- saavutettiin yhteinen kanta. Suomalais-ruotsalai- 35028: rimpien sallittujen eloporolukujen alentamiseksi sen rajajokisopimuksen uudistamista valmistele- 35029: seuraavaksi 10-vuotiskaudeksi. maan asetettiin työryhmä. 35030: Vesihuoltopalveluiden saatavuutta ja laatua 35031: Eläinlääkintä edistettiin toteuttamalla valtion vesihuoltotöinä 35032: alueellisia vesihuoltohankkeita ja suuntaamaila 35033: Suomessa ei vuoden 1999 aikana esiintynyt valtion rahoitusta maaseudun ja haja-asutusalu- 35034: sellaisia vaarallisiksi tai helposti leviäviksi luoki- eiden vesihuollon kehittämiseen. Maaseudun ja 35035: teltuja eläintauteja, joilla olisi ollut huomattava haja-asutusalueiden vesihuollon kehittäminen 35036: merkitys eläinten pitoon tai eläinten ja niistä saa- otettiin hallituksen hankesalkkuun. Valtio tuki 35037: tavien tuotteiden kansainväliseen kauppaan. haja-asutusalueilla noin 4 500 talouden hyvän ta- 35038: Myös muiden tarttuvien eläintautien osalta tilan- lousveden sekä asianmukaisen viemäröinnin ja 35039: ne säilyi hyvänä. Muutaman vakavamman tauti- jätevesienkäsittelyn järjestämistä. Avustus- ja 35040: epäilyn käynnistämät toimenpiteet osoittivat, että korkotukimäärärahoja osoitettiin yli 300 hankkeel- 35041: valmiusjärjestelmämme tarttuvien eläintautien le, joista yli 70 %palveli haja-asutuksen vesihuol- 35042: vastustamiseksi toimii hyvin ja ennalta laadittu- toa. Suurista valtion vesihuoltotöinä toteutetuis- 35043: jen suunnitelmien mukaisesti. Ministeriö perusti ta vesihuoltohankkeista otettiin käyttöön Virttaa- 35044: ennaltaehkäisevän terveydenhuoltotyön kehittä- Kaarinan syöttövesijohto. Kemi-Tornion syöttö- 35045: mistä varten työryhmän. vesijohto valmistui välille Tervola-Anttilankan- 35046: Kaikista EU:n jäsenmaista komissio hyväksyi gas, minkä myötä 14 000 asukasta pääsee osalli- 35047: ensimmäisenä Suomen nautaeläinten keskusrekis- seksi korkealaatuisesta pohjavcdestä. 35048: terin. Ministeriö tehosti nautaeläinten merkitse- Vesistöjen käytössä ja hoidossa painottuivat 35049: misen valvontaa tiloilla. Ministeriö ja Eläinlääkin- vesistösäännöstelyjen ajanmukaistaminenja hank- 35050: tä- ja elintarvikelaitos (EELA) jatkoivat yhteistyö- keiden asianmukainen ylläpito. Päijänteen ja Kon- 35051: tä Venäjän eläinlääkintäviranomaisten kanssa. nivesi-Ruotsalaisen säännöstelyjen kehittämissel- 35052: Yhteistyöhön kuului mm. rabieksen vastustamis- vitykset toimenpidesuosituksineen valmistuivat, 35053: ohjelma, jolle saatiin myös EU:n rahoitustuki. ja Inarijärven säännöstelyn kehittämistä palvele- 35054: Eläinten pitoyksiköihin tehtyjen eläinsuojelu- vat täydentävät säännöstelyohjeet hyväksyttiin 35055: tarkastusten määrä kasvoi jonkin verran. Vuonna Suomen, Norjan ja Venäjän säännöstelyvaltuutet- 35056: 1999 eläinsuojeluviranomaiset tekivät noin 2 100 tujen kokouksessa. Saimaan juoksutusta pienen- 35057: eläinsuojelutarkastusta eri eläinten pitoyksiköi- nettiin väliaikaisesti matalan vedenkorkeuden ai- 35058: hin,jonka lisäksi tehtiin noin 1 000 EU:n edellyt- heuttamien vahinkojen vähentämiseksi. 35059: tämää eläinsuojelutarkastusta. Vesivaratehtäviin käytettiin kertomusvuonna 35060: Valtion suorittaman elintarvikevalvonnan uu- valtionjaEU:n määrärahoja yhteensä noin 250 milj. 35061: delleenorganisointia varten asetettiin työryhmä, mk. Tästä noin 2/3 meni vesihuollon edistämiseen 35062: joka sai tehtäväkseen EELA:n elintarvikevalvon- ja 113 vesistöjen käytön ja hoidon tehtäviin. 35063: nan osaston ja Elintarvikeviraston yhdistämisen 35064: valmistelun. Vuoden 1999 aikana EELA ja Elintar- Maanmittaus 35065: vikevirasto jatkoivat kuntien suorittaman elintar- Kiinteistötoimitusten kysyntä kasvoi 10 % 35066: vikevalvonnan riittävyyden arviointia. Arvioin- vuodesta 1998, mikä oli kaikkien aikojen toiseksi 35067: nissa todettiin, että huomattava määrä kunnista suurin kysyntä. Kappalemääräinen kasvu oli suu- 35068: ei ole järjestänyt elintarvikevalvontaansa siten, rinta lohkomisissa, jotka kasvoivat Pohjois-Karja- 35069: että se täyttäisi tarpeen edellyttämät minimivaati- laa lukuun ottamatta kaikissa muissa maanmitta- 35070: mukset. Viranomaisvalvonnan heikkenemistä kor- us toimistoissa. Myös uusjakoja tuli vireille poik- 35071: vasi kuitenkin omavalvonnan eteneminen. keuksellisen paljon. 35072: Maanmittauslaitos saattoi loppuun 23 743 kiin- 35073: Vesivarat teistötoimitusta, mikä on 2% yli vuositavoitteen 35074: ja 23 %enemmän kuin v. 1998. Toimitustuotannon 35075: Ministeriö aloitti toimialan uuden vesivarastra- suuruuteen vaikutti Maanmittauslaitoksen uuden 35076: tegian toimeenpanon yhteistyössä alueellisten kiinteistörekisterin ja toimitustuotannon tietojär- 35077: 80 35078: 35079: jestelmän JAKOn saaminen tuotantokäyttöön. Liike- ja muu taloudellinen toiminta 35080: Vaikka kiinteistötoimituksia saatettiin loppuun yli 35081: tavoitteen, aiheutti toimitusten kysynnän voima- Metsähallitus, joka on hallinnonalan ainoa lii- 35082: kas kasvu lohkomisten keskimääräisen kestaajan kelaitos, saavutti lähes tavoitteensa. Tilikauden 35083: pitenemisen. Lohkomisten keskimääräinen kesto- voitto oli 380 milj. mk, kun ministeriön asettama 35084: aika v. 1999 oli 10,3 kuukautta kun se v. 1998 oli tavoite oli 386 milj. mk. Tuloutus valtiolle on 270 35085: 9,6 kuukautta. Lohkomisten alueelliset palveluai- milj.mk. 35086: kaerot kuitenkin tasoittuivat. Toimitusten kustan- Avena Yhtiöihin kuuluvat yhtiöt ovat valtion 35087: nusvastaavuudesta syntyi 14 milj. markan alijää- osakeyhtiöitä. Avena Yhtiöiden tilikausi päättyi 35088: mä. kesäkuun 1999lopussa. Avena Oy:n hallitus päätti 35089: Kartantuotannossa numeeristen aineistojen tulouttaa osinkona valtiolle 8 milj. mk. Valtio omis- 35090: tuotanto eteni tavoiteaikataulun mukaisesti ja taa yhtiöiden koko osakekannan. 35091: vuoden 1999 lopussa oli 93 % maastotiedoista Maa- ja metsätalousministeriön hoidettavana 35092: saatu numeeriseen muotoon ja numeerinen kiin- on kaksi valtion talousarvion ulkopuolista rahas- 35093: teistörajakartta kattoi vuoden lopussa 99,6 % toa. Maatilatalouden kehittämisrahaston käytet- 35094: maan pinta-alasta ja 97,7% maan kiinteistöyksi- tävissä v. 1999 oli 2,6 mrd. mk. Tuloja EU:lta oli 14 35095: köistä. Numeerinen kiinteistörajakartta oli vuoden milj. mk. Menot olivat 1 mrd. mk, mistä tuloutus 35096: lopussa käytössä 431 kokonaisen kunnan alueel- valtiolle oli 100 milj. mk. Maatalouden interventio- 35097: la. Kiinteistötietojärjestelmän aineistojen käyttö rahasto tarjoaa kansallisen rahoituksen EU :n ko- 35098: vakiintui vuoden 1998 tasolle ja karttapaikan tila- konaan rahoittamaan interventiotoimintaan siksi 35099: uspalveluasiakkaiden määrä kaksinkertaistui. Ko- väliajaksi kunnes ED-rahoitus saadaan. Budjetti- 35100: konaisuudessaan kiinteistö- ja karttatietojen ky- siirto oli 1 milj. mk. Käyttötalouden tuotot EU:lta 35101: syntä verkkopalveluina kaksinkertaistui vuoteen olivat 758,5 milj. mk ja lisäksi komissio osallistui 35102: 1998 verrattuna. varastoon ostokustannuksiin 36,2 milj. markalla. 35103: 81 35104: 35105: 35106: 35107: 3.9.LIIKENNEMINISTERIÖNHALLINNONALA 35108: 35109: Ympäristö 35110: 35111: Sekä viestinnän että liikenteen kasvu on jatku- yli 100 kappaletta, mikä osoittaa alaa kohtaan val- 35112: nut samalla kun toimintaympäristö muuttuu no- litsevaa kiinnostusta. 35113: peasti. Suomi on tällä hetkellä tietoyhteiskunnan Kotimaan tieliikenteen tavarankuljetus kasvoi 35114: kehityksen kärkimaita ja kansantalouden kasvu on v. 1999 yli 2% vuoden 1998 401 milj. tonnista vuo- 35115: edelleen pitkälti riippuvaista tietotekniikkaan liit- den 1999 411 milj. tonniin. Suomen teollisuuden 35116: tyvien alojen kehityksestä. Kansainvälisten ver- vientivaikeudet näkyivät rautateiden tavaraliiken- 35117: tailujen mukaan sekä viestinnän että infrastruk- teessä, jossajäätiin noin 2% edellisvuodesta. Ko- 35118: tuurin taso ovat Suomen kilpailukyvyn tärkeitä timaassa kuljetettiin tavaraa lähes sama määrä kuin 35119: tekijöitä. edellisvuonna, yhteensä 23,2 milj. tonnia. Suomen 35120: Suomen televiestinnän palvelutaso paranee ta- ulkomaankaupan meritse kuljetettu tavaramäärä 35121: saisesti. OECD:ntilastoissa Suomen asema on jat- saavutti uuden ennätyksen v. 1999. Myös suoma- 35122: kuvasti pysynyt kuuden parhaan joukossa. Mat- laisten alusten osuus kuljetuksista oli suurin kym- 35123: kapuhelinten liittymien määrä ylitti Suomessa kiin- meneen vuoteen. Kauppalaivaston lukumäärä kas- 35124: teiden liittymien määrän vuoden 1999 aikana. In- voi 815 aluksesta 820 alukseen. Lentoliikenteessä 35125: ternetyhteyksien määrä kasvoi Suomessa edel- kuljetettu rahti väheni kokonaisuudessaan noin 35126: leen. Matkaviestin-ja datasiirtopalveluiden hin- viisi prosenttia. 35127: nat kuuluvat maailman halvimpiin. Myös paikal- Liikenne pääteilläjatkoi kasvuaan. Liikenteen 35128: lis- ja ulkomaanpuhelumaksut ovat OECD-maiden määrä kasvoi kolme prosenttia. Liikennesuorite 35129: keskitason alapuolella. Lisäksi Suomen paikallis- yleisillä teillä kasvoi 3,1 %sekä kaduilla ja yksi- 35130: puhelumaksut ovat hinnoiltaan ED-maiden toisek- tyisillä teillä kaksi prosenttia. Yhteensä suorite 35131: si edullisimmat. Teleoperaattoreita oli Suomessa kasvoi 2,9 %. Henkilöauton osuus suoritteesta on 35132: 35133: Kuvio 13. 35134: 35135: 35136: KOTIMAAN TAVARALIIKENTEEN JA 35137: BRUTTOKANSANTUOTTEEN MÄÄRÄN KEHITYS 35138: 35139: 140 - 35140: 1990-100 35141: 35142: 35143: 130 35144: 35145: 120 35146: ,./' 35147: / .........._ 35148: V 35149: _/ 35150: 35151: ....... ~ 35152: --- 35153: - 35154: 110 35155: V ~~ 35156: 100 35157: 35158: 90 35159: 35160: 80 35161: :;;v-"""" -- 35162: ,_../ 35163: """"' 35164: "L:/ ~ 35165: ..,...... 35166: 1111... /_ 35167: -- / ~ 35168: 35169: 35170: 35171: 70 35172: 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 35173: 35174: -rautatie, tonnikm ---kuorma-auto, tonni km -bruttokansantuote 35175: 82 35176: 35177: Kuvio 14. 35178: 35179: KOTIMAAN HENKILÖLIIKENTEEN JA 35180: BRUTTOKANSANTUOTTEEN MÄÄRÄN KEHITYS 35181: 1990=100 35182: 35183: 35184: 120 35185: 35186: 35187: 110 ~ r:: 35188: 100 ./ ~ ~~... 35189: "i 35190: ~ V 35191: ~ t:-- - ~ 35192: P'" 35193: ~~/ 35194: 90 35195: a_ ~ 35196: 35197: ~ 35198: ........... 35199: ~ / V 35200: 80 35201: /_ 35202: • 35203: ~ _.... ~ 35204: V "- 35205: 70 35206: . 1 35207: 60 35208: 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 35209: --+--rautatie, hlökm -henkilöauto, hlökm 35210: -lento, matk.määrä -bruttokansantuote 35211: 35212: 35213: 35214: noin kaksi kolmannesta. Henkilö- ja pakettiautolii- Keskeisiä tekijöitä liikkumisen määrissä ja alu- 35215: kenne lisääntyi pääteillä 3,1 %. Joukkoliikenteen eellisissa vaihteluissa ovat talouden ohella alue- 35216: kysyntä on kasvanut edelleen myönteisesti, suu- ja yhdyskuntarakenne sekä tarjolla oleva liiken- 35217: rinta kasvu on ollut pääkaupunkiseudulla. Juna- teen palvelutaso. Viime vuosina väestön keskitty- 35218: matkojen määrä kasvoi edelleen. Matkoja tehtiin minen suuriin asutuskeskuksiin ja taajamiin on jat- 35219: yhteensä 53,2 miljoonaa, missä oli noin 4 prosen- kunut. Toiminnallinen yhdyskuntarakenne on kui- 35220: tin lisäys edelliseen ennätysvuoteen. Kasvu on tenkin hajautunut, asunto ja työpaikka ovat mo- 35221: peräisin Helsingin seudun lähiliikenteestä, jonka nesti yhä kauempana toisistaan ja työmatkan 35222: matkat kasvoivat noin 5 %. Kaukoliikenteen mat- keskipituus on edelleen kasvanut. Kasvava liiken- 35223: kustus kasvoi 0,5 % henkilökilometreissä mitattu- ne yhä tiukentuvien ympäristövaatimusten ja lii- 35224: na. Meritse kuljetettujen matkustajien määrä Suo- kenneturvallisuustavoitteiden kanssa asettaa kas- 35225: men liikenteessä v. 1999 saavutti uuden ennätys- vavia vaatimuksia liikenneverkkojen ylläpidolle ja 35226: tason, yli 16 miljoonaa matkustajaa. Kasvua oli kehittämiselle. Väestön ikääntyminen taas edellyt- 35227: noin yksi prosentti. Ruotsin liikenteessä matkus- tää liikennepalveluilta tasokkuutta ja joustavuut- 35228: tajamäärät ovat laskeneet noin kaksi prosenttiajoh- ta. 35229: tuen verovapaan myynnin lopettamisesta Vaasan 35230: ja Uumajan välillä. Viron liikenne jatkaa kuitenkin 35231: kasvua (6 %). Lentoliikenteen matkustajamäärät Hallinnonalan tulosalueet ja määrärahojen ja- 35232: kasvoivat yhteensä reilun yhden prosentin. Koti- kauma eri tehtäväalueilla 35233: maan matkustajien määrä kuitenkin väheni yli kol- 35234: me prosenttia, kansainvälinen liikenne kasvoi vii- Hallinnonalan tulosalueet ovat seuraavat: 35235: si prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. - viestintä 35236: Liikenteen hinnoista pitkät junamatkat, koti- - liikenteen infrastruktuuri 35237: maan lennot ja henkilöauton käyttökustannukset - liikennepalvelut 35238: nousivat eniten. Laivamatkat halpenivat kuluneen - liikenneturvallisuuden edistäminen ja ympä- 35239: vuoden aikana. ristöhaittojen vähentäminen. 35240: 83 35241: 35242: Hallinnonalan käytettävissä olevat määrärahat kenteen infrastruktuuriin. Liikennepalveluihin eli 35243: olivat v. 1999 yhteensä bruttona 10 043 milj. mk, käytännössä joukkoliikenteen palveluiden järjes- 35244: jossa on mukana ncttobudjetoituja tuloja vastaa- tämiseen käytettiin noin 530 milj. mk. Merenkulun 35245: via määrärahoja 1 894 milj. mk. Siirtyvien määrära- edistämiseen käytettiin noin 150 milj. mk. Hallin- 35246: hojen saldo aleni 796 milj. markasta 428 milj. mark- nonalan tutkimuslaitokset käyttivät yhteensä noin 35247: kaan. Määrärahojen nettokäyttö oli 7 717 milj. mk. 270 milj. mk ja viranomaistehtäviä hoitavat hallin- 35248: Hallinnonalan määrärahoista suurin osa eli yli tovirastot noin 350 milj. mk. Viestinnän rahoitus 35249: 8 mrd. mk käytettiin Tielaitoksen, Ratahallintokes- kohdistui sanomalehdistön tukemiseen. 35250: kuksen sekä Merenkulkulaitoksen ylläpitämiin lii- 35251: 35252: 61. Liikenneministeriön hallinnonalan määrärahat 35253: TP 1998 TA 1999 TP 1999 35254: Miljoonaa markkaa 35255: Liikenneministeriö ................................................................................ . 63 112 112 35256: Tielaitos ............................................................................................ . 4 249 4 112 4 128 35257: Tienpidon valtionavut ........................................................................... . 45 45 35258: Merenkulkulaitos ................................................................................. . 487 224 157 35259: Merenkulun ja muun vesiliikenteen edistäminen ......................................... . 169 179 170 35260: Ratahallintokeskus ............................................................................... . 1 797 2 037 2 036 35261: limaliikenteen korvaukset ja valtionavut .................................................... . 35 34 34 35262: Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet ................................... . 521 520 520 35263: Viestinnän korvaukset ja avustukset ........................................................ . 80 85 85 35264: limatieteen laitos .................................................................................. . 136 143 143 35265: Merentutkimuslaitos ............................................................................. . 43 40 40 35266: Liikenneministeriön hallinnonalan muut menot ........................................... . 142 17 17 35267: Yhteensä ..........•................•..................................................••............ 7 723 7 546 7 485 35268: 35269: 35270: Hallinnonalan tuotto- ja kululaskelma ja tase löstökulujen osuus on puolet sekä Tielaitoksessa 35271: neljäsosa. Liikenneministeriön henkilöstökulut 35272: Hallinnonalan kaikki tuotot olivat yhteensä 24,6 ovat 7 % toiminnan kuluista. 35273: mrd. mk. Toiminnan tuotot olivat yhteensä 21,6 Siirtomenot olivat 595 milj. mk ja ne muodostui- 35274: mrd. mk, joista ministeriön osuus oli suurin eli 19,7 vat pääosin joukkoliikenteen, merenkulun sekä 35275: mrd. mk Soneran osakkeiden myynnin johdosta. lehdistön tuista. 35276: Merenkulkulaitoksen tulot olivat 735 milj. mk, Ra- Hallinnonalan konsernitaseen loppusumma oli 35277: tahaiJintokeskuksen tulot 43 7 milj. mk sekä Tielai- 175,2 mrd. mk, joka oli koko valtion taseesta 52 %. 35278: toksen tulot 307 milj. mk. Väylälaitosten osuus oli 110 mrd. mk. Valtioyhti- 35279: Ilmatieteenlaitokselle kertyi maksullisen palve- öiden osakepääomia ja liikelaitosten peruspääomia 35280: lutoiminnan ja muun toiminnan tuottoja yhteensä oli yhteensä 64,6 mrd. mk. Hallinnonalan tase kas- 35281: 86 milj. mk ja Telehallintokeskukselle 128 milj. mk. voi vuoden alun 142,2 mrd. markasta 32,9 mrd. mar- 35282: Ajoneuvohallintokeskukselle kertyi toiminnan kalla. Muutos johtui lähinnä Sonera Oyj:n valtion 35283: tuottojen 199 milj. markan lisäksi ajoneuvo- ja omistamien osakkeiden arvonkorotuksesta. 35284: muita verotuloja 2,4 mrd. mk. Lisäksi kertyi minis- 35285: teriölle rahoitustuottoja 578 milj. mk osingoista. Tulokset tulosalueittain 35286: Hallinnonalan kulut olivat yhteensä 9,2 mrd. mk, 35287: josta väylälaitosten osuus oli noin 8 mrd. mk. Ku- Viestintä 35288: lulajeittain merkittävin erä oli poistot käyttöomai- 35289: suudesta eli 4 mrd. mk. Juoksevista vuotuisista Hallitusohjelman mukaisesti hallinnonalalla 35290: toimintakuluista palvelujen ostot olivat 4,2 mrd. korostuu tietotekniikan ja viestinnän merkitys 35291: mk(45 %)jahenkilöstökulut2 mrd. mk (22 %). Yk- elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansalaisten 35292: sittäisten laitosten kulurakenteet poikkeavat toi- hyvinvoinnin edistämiskeinoina. Tavoitteena on 35293: sistaan. Esimerkiksi henkilöstökulujen osuus Ra- varmistaa tietoverkkojen teknillinen ja toimin- 35294: tahallintokeskuksessa on vain prosentin luokkaa, nallinen avoimuus, kansainvälinen yhteen toi- 35295: koska suurin osa töistä tilataan. Sen sijaan Me- mivuus ja korkea palvelutaso. Televerkkoja ja 35296: renkulkulaitoksessaja tutkimuslaitoksissa henki- niihin liittyviä palveluita kehitetään edelleen 35297: 84 35298: 35299: kansainvälisesti korkeatasoisiksi siten, että Suo- tulevina vuosina nousee ministerityöryhmän esi- 35300: men teletoiminnan hinta- ja palvelutaso on vä- tyksen mukaisesti. Kehittämishankkeiden toteut- 35301: hintään kuudenneksi parhain länsimaisessa ver- tamisessa edistetään kokonaisrahoituksen käyt- 35302: tailussa. Postitoimialan myönteinen kehitys var- töä. Pyritään siihen, että liikenneinfrastruktuu- 35303: mistetaan kilpailun laajetessa. Postipalveluiden rilla on tärkeä osa EU:n tulevissa rakennera- 35304: hintataso saa nousta enintään kuluttajahintain- hasto-ohjelmissa. 35305: deksiä vastaavasti. Rajoittamatonta postitoimin- Moniongelmaisten valtateiden ja suuria kau- 35306: taa harjoittava yritys säilyttää postitoimipaik- punkikeskuksia yhdistävien valtakunnallisten 35307: kojen lukumäärän nykyisellä tasolla ja jokaises- kehityskäytävien kehittämistä painotetaan. 35308: sa kunnassa tulee olla postitoimipaikka. Myös vähäliikenteisten liikenneverkkojen päi- 35309: Vuoden 1999 maaliskuussa matkaviestinnän vittäinen liikennöitävyys sekä niiden kunto py- 35310: kolmannen sukupolven toimiluvat myönnettiin en- ritään säilyttämään. Tehdään liikenneinfrastruk- 35311: simmäisenä maailmassa. Kolmas valtakunnallinen tuurin ministerityöryhmän ehdottamat lisäselvi- 35312: GSM-verkkotoimilupajulistettiin hakuun. Tilaaja- tykset. Parannetaan kevyen liikenteen olosuh- 35313: johdon rinnakkaiskäytön ja siihen liittyvien laite- teita. Kehitetään edelleen ratamaksun lasken- 35314: tilojen yhteiskäytön mahdollistavan lain valmis- taperiaatteita. 35315: telu aloitettiin. Lainmuutoksen toteutuessa Suo- Elinkeinoelämän kuljetusten toimintavarmuut- 35316: mi on Euroopan ensimmäinen maa, jossa kilpaile- ta on tieverkolla edistetty kehittämällä häiriö- ja 35317: van rinnakkaiskäytön salliminen tehdään pakolli- kelitiedottamista sekä kelin havainnointia. Kulje- 35318: seksi. tusten toimintavarmuutta heikentävät tieverkon 35319: Televiestinnän tietosuojaaja tietoturvaa paran- kohdat on kartoitettu. Tieverkon käynnissä ole- 35320: tava televiestinnän tietosuojalaki ja sen nojalla an- vat kehittämisinvestoinnit sijaitsevat pääosin pää- 35321: netut alemmat normit tulivat voimaan 1.7.1999. Eh- kaupunkiseudulla ja muilla kasvavilla kaupunki- 35322: dotus laiksi tietoyhteiskuntapalveluiden suojasta seuduilla sekä näitä yhdistävillä erityisesti kan- 35323: lähti lausunnolle. Sähköiset allekirjoitukset ja var- sainvälistä liikennettä välittävillä päätiejaksoilla. 35324: mennepalvelut ovat merkittävä osa verkkoliiketoi- Alempiluokkaisen tieverkon kunto on jo useam- 35325: minnan turvallisuuden lisäämistä. Loppuvuodes- man vuoden ajan laskenut. Kunnon heikkenemi- 35326: ta aloitettiin sähköisiä allekirjoituksia koskevan sen pysäyttäminen edellyttäisi lisäpanostusta yl- 35327: yleislain valmistelu. Pääperiaatteet lainsäädäntö- läpitoon ja korvausinvestointeihin. 35328: hankkeesta lähetettiin laajalle lausunnolle, tavoit- Rataverkon kunnon palauttaminen on radanpi- 35329: teena suomalaisten Internetin verkkotunnusten dossa tärkein painopiste. Rataverkon korvausin- 35330: käytön monipuolistaminen ja lisääminen. Valtio- vestointeihin käytettiin runsaat 1 mrd. mk. Nope- 35331: neuvosto myönsi toimiluvat digitaalisiin televisio- usrajoituksia voitiin kertomusvuonna vähentää lä- 35332: lähetyksiin kahdelle kanavanipulle, yhteensä kah- hes 200 raidekilometriä. Nopeusrajoituksia oli 426 35333: deksalle kaupalliselle kanavalle. Toimilupaehtojen km. Rataverkon kunnostustöiden lisäksi muita ra- 35334: mukaan 70 % Suomen väestöstä tulee olla digi- danpidon painopisteitä ovat olleet kulunvalvon- 35335: taalisten lähetysten piirissä vuoden 200lloppuun nan rakentaminen, tasoristeysten poistaminen ja 35336: mennessä. Euroopan parlamentin ja neuvoston ratojen sähköistäminen. Helsinki-Tampere -rata- 35337: direktiivi postipalvelujen sisämarkkinoiden kehit- osaa on parannettu nopealle junaliikenteelle so- 35338: tämisestä ja palvelujen laadun parantamista kos- pivaksi. Rataverkolla poistettiin noin 50 tasoris- 35339: kevista yhteisistä säännöistä saatettiin kertomus- teystä. Kulunvalvontalaitteiden rakentaminen 35340: vuonna osaksi kansallista sääntelyä. Postipalve- edistyi suunnitelmien mukaisesti. Vuoden aikana 35341: lujen laatu Suomessa vastaa postidirektiivissä kulunvalvonta voitiin ottaa käyttöön 462 ratakilo- 35342: asetettuja laatuvaatimuksia. metrillä. Junien automaattinen kulunvalvonta on 35343: Postitoimipaikkojen lukumäärä on säilynyt ase- nyt noin 1 180 ratakilometrillä. Ratamaksun lasken- 35344: tetun tavoitteen mukaisesti 1 500:ssa. Postimak- taperiaatteita kehitettiin edelleen. 35345: sut kohosivat 11 %edelliseen vuoteen verrattuna Vesiväylien pidossa painopiste on siirtynyt 35346: eli selvästi tavoitetta enemmän. väylien syventämisestä väylien teknisen tason ja 35347: turvallisuuden parantamiseen. Tämä tarkoittaa 35348: Liikenteen infrastruktuuri käytännössä väylien leventämistä, linjauksen pa- 35349: rantamista, kaarteiden väljentämistä tai turvalait- 35350: Liikenneverkkoa ylläpidetään ja kehitetään teiden rakentamista sekä madaltuneiden väylien 35351: koko maassa liikenteen tarpeiden mukaisesti. kunnostamista. Suuri paino on ollut väylätietojen 35352: Erityisesti päätieverkolla edistetään elinkeino- päivittämistyöllä, mikä on edellytyksenä satelliit- 35353: elämän kuljetusten toimintavarmuutta. Toimitaan tipaikannuksen ja elektronisen merikartan täysi- 35354: niin, että liikenneinfrastruktuurin rahoitustaso painoiselle hyödyntämiselle. DGPS- järjestelmä 35355: 85 35356: 35357: samoin kuin senkaukovalvonta-ja kaukokäyttö- tään ja kuljetusmuotojen yhteistyötä lisätään. 35358: järjestelmä otettiin viralliseen käyttöön. Myös lii- Tavoitteena on, että ns. yhdistetyt kuljetukset 35359: kenteen ohjaus- ja valvontajärjestelmien toteutus- muodostavat ku~jetustaloudellisesti tehokkaan 35360: työtä jatkettiin. ja toimivan kokonaisuuden. 35361: Rahoituksen niukentumisen vuoksi väylän pi- Venäjän liikenteen sujuvuutta ja tunJallisuut- 35362: don painopiste on siirtynyt liikenneinfrastruktuu- ta parannetaan yhteistyössä Venäjän viranomais- 35363: rin kehittämisestä sen kunnon säilyttämiseen ja ten kanssa. Suomen kautta kulkevien kuljetus- 35364: päivittäisen liikennöitävyyden turvaamiseen. Uu- ten kilpailukyky pyritään turvaamaan erityises- 35365: sia mahdollisuuksia liikenneinfrastruktuurin inves- ti vaativien kuljetusten osalta. Kotimaisen kul- 35366: tointien rahoittamiseksi ja toteuttamiseksi on tut- jetuselinkeinon kilpailukykyä varmistavia toi- 35367: kittu. Niin sanottua jälkirahoitusmallia kokeiltiin mia jatketaan. Suomen ohuita kuljetusvirtoja 35368: syyskuussa 1999 valmistuneessa Järvenpään - vahvistetaan transiloliikenteen edellytyksiä pa- 35369: Lahden moottoritiehankkeessa. Valtio ostaa kilpai- rantamalla. 35370: luttamisen perusteella pitkäaikaisella sopimuksel- Pietarin kehätien kehittämisestä vuosina 2000- 35371: la tienpidon kokonaispalvelun yksityiseltä yrityk- 2003 allekirjoitettiin aiesopimus, joka tukee EU:n 35372: seltä. Tie valmistui noin vuoden alkuperäisiä suun- pohjoisen ulottuvuuden politiikkaa ja yhteistä 35373: nitelmia aikaisemmin. Porvoon - Koskenkylän - Venäjä-strategiaa. Eurorussia -ohjelmalla vauhdi- 35374: moottoritien rakentamisessa kokeillaan ns. koko- tetaan Venäjän ja ED-maiden yritysten verkostoi- 35375: naisrahoitusmallia. Kokonaisrahoituksessa hank- tumista. Lisäksi liikenneministeriö, kauppa- ja te- 35376: keen vaatima rahoitus budjetoidaan etukäteen si- ollisuusministeriö ja työministeriö teettivät selvi- 35377: ten, että rahoitus ei muodostu ongelmaksi toteut- tyksen Suomen kilpailukyvystä Venäjän ulkomaan- 35378: tamiselle ja työ voidaan suorittaa optimaalisella kuljetuksissa. Suomalaisten yritysten ja logistiik- 35379: ajoituksella. Molempiin edellä kuvattuihin rahoi- ka-alan täytyisi syventää suhteitaan kuljetusten 35380: tusmalleihin kuuluu olennaisena osana urakan kil- loppuasiakkaisiin, jos Venäjän kauttakulkuliiken- 35381: pailuttaminen yhtenä kokonaisuutena. Pohjoisen nettä halutaan Suomen kautta kulkevalle reitille. 35382: ulottuvuuden liikenteellisiä osia ovat yleiseuroop- Suomen-reittiä käyttävien kuljetusten kustannuk- 35383: palaiset liikenneverkot ja -alueet, jotka yhdistävät sia pitäisi myös alentaaja kuljetusten nopeutta ja 35384: yhteisön alueet toisiinsa ja EU:n sitä ympäröiviin laatua parantaa. Kuljetusyhteys kaipaa lisäksi sel- 35385: alueisiin. Suomen saama TEN-tuki v. 1999 oli 112 keitä tuotteita. 35386: milj. mk, josta huomattava osa oli korkotukea val- Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokun- 35387: tion velanhoitomenoihin. Aluekehitysrahaston ta- ta on käsitellyt ehdotuksia toimenpiteiksi Suomen 35388: voiteohjelmiin sekä yhteisöaloitehankkeisiin rahoi- kauppalaivaston kilpailuedellytysten parantami- 35389: tusta saatiin yhteensä noin 27 milj. mk. Tieverkon seksi. Suomalaisille lastialuksille maksettavaa ns. 35390: arvo aleni v. 1999 investointien ollessa poistoja alusluettelotukea laajennettiin kattamaan 40 % 35391: pienemmät. Ratainvestoinnit olivat sen sijaan pois- työnantajan merimieseläkevakuutusmaksua vas- 35392: toja suuremmat ja näin ollen rataverkon arvo kas- taavasta määrästä v. 2000. Kilpailuedellytysten pa- 35393: voi hieman. rantamiseen liittyviä toimenpiteitä valmistellaan 35394: edelleen. 35395: Liikennepalvelut Vuoden 1999 talousarviossa lastialusten han- 35396: kintaan myönnetty korkotukivaltuus on notifioi- 35397: Tavaraliikenne tavana EU:ssaja tästäjohtuen on valtuuksien käyt- 35398: töä jouduttu siirtämään vuoteen 2000. Komissio 35399: Suomalaisen tuotannon kilpailukyvyn varmis- on hyväksynyt korkotuen maaliskuussa 2000. Me- 35400: tamiseksi tarvittavat kuljetukset tulee hoitaa renkurkun laivaliikenne on turvattu siirtymäkau- 35401: mahdollisimman vähäisellä liikenteellä. Tätä to- den ajaksi kahdeksi vuodeksi Suomen ja Ruotsin 35402: teutetaan tehokkaalla logistiikalla ja edistämäl- välisin sopimuksin. Elinkeinoelämän ja teollisuu- 35403: lä tiivistyvää yhdyskuntarakennetta tukevaa den kuljetuskysymyksiä sisävesiliikenteessä on 35404: maankäyttöä. Liikenteen telematiikkaa kehite- käsitelty liikenneministeriön asettamassa työryh- 35405: 35406: 62. Väyläomaisuus ja investoinnit 35407: Miljoonaa markkaa Tielaitos Ratahallintokeskus Merenkulkulaitos Väyläomaisuus yhteensä 35408: Taseen loppusumma 1.1.1999 . . . . . .... 92 137 14 905 3 611 110 653 35409: Investoinnit 1.1.-31.12.1999 ............ 2112 1 484 56 3 652 35410: Poistot 1.1.-31.12.1999 .................. 2 540 1 180 227 3 947 35411: Taseen loppusumma31.12.1999 ..... 91 709 15 209 3 440 110 358 35412: 86 35413: 35414: 63. Väylälaitosten rahoitus 35415: Tielaitos Ratahallintokeskus Merenkulkulaitos Yhteensä 35416: 1998 1999 1998 1999 1998 1999 1998 1999 35417: Ylläpito, milj. mk ...... . 3 251 3 151 2 101 2 035 701 743 6 053 5 928 35418: Kehittäminen, milj. mk 1 142 1 053 390 517 391 211 1 923 1 780 35419: Yhteensä, milj. mk... 4 393 4 204 2 491 2 551 1 092 954 7 976 7 709 35420: Muutos, milj. mk ....... . -189 60 -138 -267 35421: Väylien ylläpito, 1 000 mk/km 42 40 241 234 44 46 35422: 35423: 35424: mässä, joka laatii parhaillaan selvityksiä Itä-Suo- ta valtaosa on pieniä tai keskisuuria kaupunkeja. 35425: men sisävesien kanavahankkeista. Selvitys val- Palveluliikennettä oli vuoden 1999lopussa kaiken 35426: mistuu kesällä 2000. kaikkiaan yli 60:ssä kunnassa, joista noin puolet 35427: Vaarallisten aineiden kuljetusta tiellä ja rauta- on kokeiluvaiheessa ja puolet pysyvää järjestel- 35428: tiellä koskevat direktiivimuutokset valmisteltiin ja mää. 35429: saatettiin voimaan. Samoin vaarallisten aineiden Kaupunkiliikenteen ominaisuuksia on pyritty 35430: maakuljetusten turvallisuusneuvonantajaa koske- kehittämään Joukkoliikenteen toinen aalto-hank- 35431: va direktiivi saatettiin voimaan. Säädökset edel- keessa. Vuoden 1999 aikana hankkeessa oli kai- 35432: lyttävät, että vaarallisten aineiden tie- ja rautatie- ken kaikkiaan mukana 32 projektia. Kokeilujen ta- 35433: kuljetuksia suorittavien yritysten, lähettävien ja voitteena on mm. lisätäjoukkoliikenteen houkut- 35434: näitä aineita pakkaavien yritysten on nimettävä televuutta ja markkinaosuutta taloudellisesti te- 35435: 1.6.2000 mennessä pätevä turvallisuusneuvonan- hokkaalla tavalla, aktivoida ja rohkaista kaupun- 35436: taja. Neuvonantajakokeita järjestää ajoneuvohal- keja konkreettisiin joukkoliikenteen kehittämistoi- 35437: lintokeskus. Vuoden 1999 aikana on osallistuttu miinja saada tuoretta tutkimustietoa erilaisten toi- 35438: Yhdistyneiden Kansakuntien kaikkia kuljetusmuo- menpiteiden vaikutuksista. 35439: toja koskevien vaarallisten aineiden kuljetussuo- Verovapaa myynti poistui EU:n sisäisessä lii- 35440: situsten ja erityisesti tie- ja rautatiesopimusten ja kenteessä 1. 7.1999, mistä johtuen Merenkurkun 35441: -säännösten valmisteluun. Samoin vuoden aika- ympärivuotisen liikenteen ylläpitäminen tuli talo- 35442: na on osallistuttu EU:n vaarallisten aineiden kul- udellisesti kannattamattomaksi. Liikenteen ylläpi- 35443: jetuksia koskevien direktiivien valmisteluun huo- täminen edellyttää kahden vuoden aikana vuoden 35444: mioiden Suomen erityisolosuhteet. 2001 elokuuhun asti yhteensä tukea 40 milj. mk, 35445: josta Suomen osuus on puolet. Valtion osuus on 35446: Henkilöliikenne 16milj. mk. 35447: 35448: Joukkoliikenteen toimintaedellytykset pyri- 35449: tään turvaamaan mm. kehittämällä joukkoliiken- Liikenneturvallisuus ja ympäristöhaittojen vä- 35450: teen houkuttelevuutta ja ottamalla käyttöön uu- hentäminen 35451: sia toimintamalleja. 35452: J aukkoliikenteen palvelutasoa ja houkuttele- Liike nnetu rvallis u us 35453: vuutta on parannettu mm. rahoittamana matkusta- 35454: jille helppokäyttöisiä ja edullisia seutu- ja kaupun- Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisen 35455: kilippuja sekä kehittämällä uusiajoustavia liiken- tieliikenneturvallisuusohjelman 1997-2000 toi- 35456: teen hoitotapoja, informaatiota, matkakeskuksia ja mia toteutetaan tavoitteena vähentää liikenne- 35457: kaupunkiliikenteen ominaisuuksia. Seutu- ja kau- kuolemien määrä puoleen vuoden 1989 tasosta 35458: punkilippujen alueellinen kattavuus on vuoden (734 kuollutta) vuoteen 2000 mennessä ja edel- 35459: 1999 aikana pysynyt suhteellisen ennallaan. Jouk- leen vuoteen 2005 mennessä enintään 250 lii- 35460: koliikenteen käytön lisäämiseksi liikenneministe- kennekuolemaan. Rautatieliikenteen turvalli- 35461: riö on käynnistänyt lipputuotteisiin liittyviä ko- suutta parannetaan mm. jatkamalla kulunval- 35462: keiluja. Uusien joustavien liikenteenhoitotapojen vontalaitteiston rakentamista ja vähentämällä 35463: kuten esim. palveluliikenteen suosio on vuoden tasoristeyksiä. Merenkulun turvallisuutta paran- 35464: 1999 aikana edelleen kasvanut kunnissa. On arvi- netaan mm. meriturvallisuutta koskevan lainsää- 35465: oitu, että uusiajoustavia kuljetuksia kehittämällä dännön kehittämistä jatkamalla ottaen huomi- 35466: ja kuljetuksia yhdistelemällä voidaan säästää noin oon mm. valtioneuvoston asiaa koskeva periaa- 35467: 120 milj. mk kuntien kuljetuskustannuksissa. Uu- tepäätös ja kansainvälinen kehittämistyö sekä 35468: sia palveluliikenteitä käynnistettiin ympäri Suo- kehittämällä liikenteen ohjaus- ja valvontajär- 35469: mea vuoden 1999 aikana 20: llä paikkakunnalla, jois- jestelmiä. 35470: 87 35471: 35472: Tieliikenteen liikenneturvallisuustilanteessa ta- teen saavuttamiseksi ovat turvallisuusasioiden 35473: pahtui kertomusvuoden aikana käänne huonom- johtamisen ja valvonnan kehittäminen sekä turva- 35474: paan. Erityisesti vuoden loppukuukausien epä- tekniikan parantaminen. Tasoristeysten poistamis- 35475: edullisen onnettomuuskehityksen takia tieliiken- ta ja turvaamista jatkettiin. Rautatieliikenteessä 35476: teessä kuolleiden määrä oli ennakkotietojen pe- tapahtui v. 1999 kolme vakavaa suistumisonnet- 35477: rusteella arvioituna noin 430, mikä on 30 enemmän tomuutta, joissa kuitenkin vältyttiin henkilövahin- 35478: kuin v. 1998. Onnettomuuskehitystä selittää osal- goilta. Tehokkaiden pelastus- ja puhdistustöiden 35479: taan viime vuosinajatkunut henkilöautoliikenteen ansiosta ympäristövahingot jäivät vähäisiksi. 35480: 3 prosentin vuosikasvu. Onnettomuusprofiilien Lennonvarmistuksen ja lentokenttien turvalli- 35481: lisäksi myös poliisin havainnot ja Liikenneturvan suus säilyi v. 1999 hyvänä. Liikenneilmailussa an- 35482: mittaukset osoittavat kuljettajien asenteiden ko- nettiin lennonvarmistustoiminnasta 12 vaaratilan- 35483: ventuneen. neilmoitusta ja lentokenttätoiminnoista viisi. Ta- 35484: Mopoilijan kuljettajantutkinto ja ajokortti toteu- pauksista yksi tilanne oli vakava ja viisi lieviä vaa- 35485: tettiin 1.1.2000 lukien. Kuljettajaopetusta koske- ratilanteita. Loput olivat poikkeamia normaalime- 35486: van lainsäädäntöuudistuksen valmistelua jatket- nettelystä. Ilmoitusten määrä ja vakavuudet oli- 35487: tiin. Tutkimustyössä kiinnitettiin erityistä huomio- vat vuoden 1998 tasolla. 35488: ta uusien kuljettajien liikennerikkomusten ja on- 35489: nettomuusriskin yhteyksiin. 35490: Paikallistasan liikenneturvallisuustyön tukemi- Ympäristöhaittojen vähentäminen 35491: seksi valmisteltiin yhteistyössä Tielaitoksen, Kun- 35492: taliiton ja Liikenneturvan kanssa opas kuntien lii- Liikenteen ympäristöohjelman toimenpiteitä 35493: kenneturvallisuustyöhön. Tutkimusvaroja suun- toteuttamalla luodaan edellytyksiä ympäristöys- 35494: nattiin yleistä merkitystä omaaviin kuntatasolla tävällisemmälle liikenteelle. Liikennejärjestelmi- 35495: toteutettaviin projekteihin. Käynnistettiin liiken- en suunnittelun ja liikenteen hoidon lähtökoh- 35496: nevalojen käyttöä liikenteen ohjauksessa koske- tana on kestävän kehityksen periaate. Ajoneu- 35497: vien normien uudistustyö. Vuodet 200 l-2005 kat- vojen pakokaasupäästöjä koskevien direktiivi- 35498: tavan liikenneturvallisuusohjelman valmistelutyö en valmistelussa tuodaan esille pohjoisten olo- 35499: aloitettiin liikenneturvallisuusasiain neuvottelu- jen vaatimukset. Tuetaan liikenteen hiilidioksi- 35500: kunnassa. Myös liikenneonnettomuuksien tutki- dipäästöjen vähentämistä EU:n toimin. 35501: jalautakuntatyön lainsäädännöllistä jätjestämistä Päästöt lisääntyivät viime vuonna. Tilanne on 35502: koskevaa valmistelua jatkettiin. kasvavista liikennemääristä huolimatta pääosin 35503: Itärajan ylittävään liikenteeseen kohdistuvaa hallinnassa. Vaikuttaminen liikennejärjestelmään 35504: käyttäytymistutkimusta ja venäläisille kuljettajille kokonaisuutena nousee avainasemaan. 35505: suunnattua liikenneturvallisuustiedotusta jatket- Liikennesektorin ympäristöjätjestelmää täyden- 35506: tiin. Pohjoismaisena yhteistyönäjärjestettiin sekä nettiin ja uudistettiin syyskuussa julkistetulla toi- 35507: Tallinnassa että Riiassa liikenneturvallisuusaihei- mintaohjelmalla "Liikenteen toimintalinjat ympä- 35508: set seminaarit tavoitteena pohjoismaisen liiken- ristökysymyksissä ". Ohjelma on jatkoa v. 1994 35509: neturvallisuusajattelun ja -tietämyksen tunnetuk- vahvistetulle toimenpideohjelmalle. Uudessa oh- 35510: si tekeminen Baltian maissa. jelmassa Suomea sitovat kansainväliset sopimuk- 35511: Merenkulussa alusten katsastussäännökset on setja kansallinen ympäristöpolitiikka on konkreti- 35512: uusittu siten, että merenkulun eri yleissopimuk- soitu liikennesektorin käytännön ympäristötoimin- 35513: sissa ja koodeissa hyväksytty yhdenmukaistettu naksi ja yhteistyötarpeiksi. Ohjelmassa esitetyt 35514: katsastusjärjestelmä on toteutettu Suomen lain- toimenpiteet on asetettu eri vastuutahoille ja ajan- 35515: säädännössä. Aluksen miehitystä ja laivaväen jaksoille, ja toimien toteutumista seurataan. 35516: pätevyyttä koskevia säännöksiä on täsmennetty. Aikaisemmissa ympäristöohjelmien seurannois- 35517: Euroopan yhteisön direktiivien täytäntöön pane- sa on kiinnitetty huomiota siihen, että erilaisia ta- 35518: miseksi on annettu asetus eräiden kotimaan mat- voitteiden mukaisia ajoneuvo- ja polttoainetekni- 35519: koilla liikennöivien matkustaja-alusten turvallisuu- siä toimia on toteutettu tehokkaasti, mutta liiken- 35520: desta sekä asetus eräiden kalastusalusten turval- nejärjestelmän kokonaisuuden kehittämisessä on 35521: lisuudesta. Lisäksi aloitettiin vesiliikennelainsää- onnistuttu huonommin. Kokonaisuuksien hallin- 35522: däntöön tehtävien muutosten valmistelu. taan on seurantavuonna pyritty eri hallinnonalo- 35523: Rautatieliikenteen turvallisuuden parantami- jen välisen yhteistyön avulla. Uusi maankäyttö- 35524: seen kiinnitettiin edelleen erityistä huomiota. Ra- ja rakennuslaki, jonka avulla pyritään erityisesti 35525: tahallintokeskuksen tavoitteena on Suomen juna- liikennesuunnittelun ja muun yhdyskuntasuunnit- 35526: turvallisuuden nostaminen ED-maiden huipputa- telun parempaan yhteen sovittamiseen, on hyvä 35527: solle viimeistään v. 2002. Keskeiset keinot tavoit- esimerkki sektorien välisestä yhteistyöstä. 35528: 88 35529: 35530: Kuvio 15. 35531: 35532: 35533: 35534: LIIKENTEEN PÄÄSTÖJEN KEHITYS 35535: 1990=100 35536: 130 35537: 35538: 120 35539: 35540: 110 35541: 35542: 100 35543: 35544: 90 35545: 35546: 80 35547: 35548: 70 35549: 35550: 60 35551: 35552: 50 35553: 81 83 85 87 89 91 93 95 97 99* 35554: 35555: ---Häkä - - - Hiilivedyt Typenoksidi 35556: ---<>---Hiukkaset ---<>-Hiilidioksidi • Rikkidioksidi 35557: 35558: 35559: 35560: 35561: Kansainvälisellä tasolla jatkettiin työtä ilmas- 24 selvitystä. Merenkulkulaitoksessa turvallisuus 35562: tonmuutoksen jarruttamiseksi. Työ ympäristönä- on olennainen osa ympäristöpolitiikkaa. Kaikkien 35563: kökohtien yhdentämiseksi liikennepolitiikkaan on vaarallista lastia kuljettavien alusten tarkka sijainti 35564: jatkunut myös ED-tasolla. Liikenneministerien lo- ja lastin laatu pyritään saamaan viranomaisten tie- 35565: kakuussa hyväksymä ympäristöohjelma annettiin toon. Merenkulkulaitoksen alusten ympäristön- 35566: Eurooppa-neuvostolle Helsingissä 10.-11.12.1999. suojeluun liittyviä asioita on hoidettu laatujärjes- 35567: Ohjelma on EU:n liikenteen ympäristöstrategia ja telmään sisältyvän ympäristöjärjestelmän mukai- 35568: se linjaa toiminta tapaa, jonka avulla kestävä kehi- sesti. Kaikki jäänmurtajat ovat siirtyneet käyttä- 35569: tys voidaan mahdollisimman kattavasti huomioi- mään vähärikkisiä kevyt- tai raskaspolttoöljy laa- 35570: da yhteisön liikennepolitiikassa. tuja. 35571: Tielaitoksen toimenpiteillä vähennettiin melu- 35572: haittoja. Pohjavesisuojausta rakennettiin 17,9 ki- Liikenneministeriö omistajana 35573: lometrin matkalle. Liukkauden torjunnassa käyte- 35574: tyn suolan määrä 102 500 tonnia pysyi viiden vii- Tavoitteena on yhtiöiden ja liikelaitosten tu- 35575: meisen vuoden keskiarvon tasolla. Ratahallinto- loksen, arvon, osingonmaksukyvyn ja liiketoi- 35576: keskuksen toiminnan ympäristövaikutuksia selvi- minnan kehittäminen. 35577: tetään, arvioidaan niiden merkitystä ja suunnitel- Liikenneministeriö asettaa hallinnonalan yh- 35578: laan ympäristön kuormitusta vähentäviä toimen- tiöiden ja liikelaitosten yleiseksi pääoman tuot- 35579: piteitä. Valtakunnallisen rautatieliikennemelun totavoitteeksi vähintään kymmenen prosenttia 35580: suuruusluokkaselvitystä on jatkettu. Laskentojen valtion sijoittamalle nimellisarvoiselle perus- tai 35581: mukaan rautatieliikenteen yli 55 dB(A) päivämelu- osakepääomalle palvelua tuottavissa liikelai- 35582: alueella asuu noin 21 800 henkilöä. Rautatietäri- toksissa tai yrityksissä. Pitkävaikutteisilta yh- 35583: nän poistamista selvitettiin. Tankkauspaikkojen ja te is kunnallisilta infrastruktuuri[ i ike laitoks ilta 35584: ratapihojen maaperän likaantuneisuudesta tehtiin edellytetään vähintään neljän prosentin tuotto- 35585: 89 35586: 35587: vaatimusta. Tuloutusta ja osinkoa määritettäes- Kansainvälisessä yhteistyössä pyritään var- 35588: sä otetaan huomioon yhtiön tulos, kehitysvaihe, mistamaan kansallisten etujen huomioon ottami- 35589: investointitarve, kilpailutilanne sekä muut yh- nen. Ministeriö panostaa edelleen lähialueyhteis- 35590: tiö- ja toimialakohtaiset erityispiirteet. Tavoit- työhön ja liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta 35591: teena on tulouttaa vähintään 30 % tuloksesta. parantaviin toimenpiteisiin. 35592: Syksyllä 1999 valtio jatkoi Sonera Oyj:n yksi- Tielaitos on vuoden 1998 alusta toiminut sisäi- 35593: tyistämistä. Osakemyynti laski valtion omistuksen sesti jakautuneena tiehallintoon ja tuotantoon. 35594: yhtiössä 77,8 prosentista 57,9 prosenttiin, ja vuo- Nykyinen sisäinen jako tilaajaan ja tuottqjaan, jos- 35595: den 1998 myynnin bonusosakkeiden vapauttami- sa tuotanto toimii virastomuodossa tilaajavir;.;n- 35596: senjälkeen 57,6 prosenttiin. Soneran osakemyyn- omaisen sisällä, ei ole pitemmällä aikavälillä tie- 35597: ti oli suurin valtion tähän saakka toteuttamista hallinnon tehokkuutta tai tuotannon kilpailukykyä 35598: valtionyhtiöiden osakemyynneistä. Osakkeen ky- turvaava ratkaisu. Liikenneministeriö on valmis- 35599: syntä oli edellisen myynnin tapaan erittäin hyvä. tellut Tielaitoksen tuotannon liikelaitostamista ja 35600: Osakkeiden myynnistä kertyi valtiolle tuloja noin virastomuotoisen tiehallinnon perustamista. La- 35601: 20mrd.mk. kiesitys asiasta on annettu eduskunnalle vuoden 35602: Omistuspohjan laajentamisella valtio sai mer- 2000 lisätalousarvioesityksen yhteydessä. 35603: kittäviä tuloja ja varmisti osaltaan omistuksensa Merenkulkulaitoksen liikelaitostamista on sel- 35604: arvon kasvun. Vuoden 1999 päättyessä valtion vitetty siten kuin hallitusohjelmassa todetaan ja 35605: Sonera-omistuksen pörssiarvo oli kohonnut noin työ valmistui alkuvuonna 2000. Ministeriön sisäis- 35606: 168 mrd. markkaan. Soneran toiminta kansainvä- tä kehittämistäjatketaan uudistamalla ministeriön 35607: Iistyy voimakkaasti. Yhtiö on tehnyt merkittäviä organisaatio sekä laatimalla henkilöstö- ja henki- 35608: strategisia sijoituksia matkaviestinnän ja kiinteän löstön kehittämisstrategia. 35609: verkon operaattoreihin ulkomailla. Osana omista- Liikenneministeriö on kehittänyt hallinnonalan 35610: japolitiikkaa liikenneministeriö teetti Finnair Oy:stä liiketoimintojen organisointia. Niillä on pyritty te- 35611: strategisen arvion,jonka tarkoituksena on kasvat- hokkuuteen ja aleneviin palveluiden hintoihin. 35612: taa valtion omistuksen arvoa Finnairissa. Arvio Toisena keskeisenä lähtökohtana on ollut saattaa 35613: valmistui katsauskauden loppupuolella. Finnairin palvelutuotanto avoimen sektorin kanssa aitoon 35614: kurssikehitys oli viime vuoden aikana melko ta- ja tasavertaiseen kilpailutilanteeseen. Pääsääntöi- 35615: saista, yhtiön markkina-arvo painui hieman alle sesti viranomaistehtävät on organisoitu liiketoi- 35616: kertomusvuoden alun tason. minnasta taloudellisesti ja toiminnallisesti erilli- 35617: Liikenneministeriön hallinnonalan yhtiöiden ja siksi yksiköiksi. 35618: liikelaitoksen liikevaihto kohosi v. 1999 uuteen Hallinnonalan virastoissa ja laitoksissa työs- 35619: ennätykseen, noin 36 mrd. markkaan. Vuonna 1998 kenteli v. 1999 yhteensä noin 9 700 henkilöä. Hal- 35620: yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 34 mrd. mk. linnonalan suurimmat työllistäjät ovat Tielaitos ja 35621: Liiketoiminnan yhteenlaskettu nettotulos vuo- Merenkulkulaitos, joiden henkilöstömäärä on jat- 35622: delta 1999 oli sekin ennätykselliset noin 3,2 mrd. kuvasti vähentynyt. Muiden virastojen osalta on 35623: mk. Vuonna 1998 yhteenlaskettu nettotulos oli tapahtunut kasvua. 35624: noin 2,8 mrd. mk. Hallinnonalan yhtiöiden yhteen- 35625: laskettu nettotulos kasvoi edelliseen vuoteen ver- 35626: rattuna noin 16 %. Liikelaitoksen ja yhtiöiden tuot- Liikenneministeriön hallinnonalan maksullinen 35627: to sijoitetulle pääomalle oli asetettujen tavoittei- toiminta 35628: den mukainen. Vuoden 1998 tuloksestaan yhtiöt 35629: ja liikelaitos maksoivat osinkoja ja voiton tulou- Maksullisen toiminnan kokonaistulot liikenne- 35630: tuksia valtiolle yhteensä noin 0,6 mrd. mk. Liiken- ministeriön hallinnonalalla v. 1999 olivat 1,50 mrd. 35631: neministeriön hallinnonalan yhtiöiden ja liikelai- mk ja kokonaiskustannukset olivat 1,52 mrd. mk. 35632: toksen rahoitusrakenne on terveellä pohjalla ja Edellisten vuosien noin IOOmilj. markan alijäämä- 35633: niiden taseet ovat erittäin vahvoja. (Ks.liitteet 14. taso pieneni noin 20 milj. markan alijäämäksi. 35634: Valtion talousarviotalouden käyttöomaisuusarvo- Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus 35635: paperit ja 15. Valtion liiketoiminta.) oli noin 99 %. 35636: Merkittävimmät hallinnonalan maksullisen toi- 35637: Hallinnon kehittäminen minnan tuotot ja kustannukset kertyivät tai aiheu- 35638: tuivat Merenkulkulaitoksen väylä- ja luotsausmak- 35639: Hallintoaja hallinnonalan organisaatiorakentei- suista. Erityisesti luotsausmaksujen kustannus- 35640: ta sekä tehtäviä kehitetään muuttuvien olosuhtei- vastaavuuden paraneminen vaikutti merkittävästi 35641: den ja tehtävien painopisteiden muutosten edel- koko hallinnonalan kustannusvastaavuuden pa- 35642: lyttämällä tavalla. ranemiseen. 35643: 90 35644: 35645: 35646: 35647: 3.10. KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN 35648: HALLINNONALA 35649: 35650: 35651: 35652: 35653: Ympäristö 64. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon- 35654: alan tulosalueet ja määrärahat 35655: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan Tulosalue TP 1998TA:t 1999TP 1999 35656: määrärahat kertomusvuoden talousarviossa ja li- Miljoonaa markkaa 35657: sätalousarvioissa olivat yhteensä 4,92 mrd. mk. 35658: Hallinnonalan henkilöstömäärä oli noin 5 400 hen- Teknologiapolitiikka ........ 2 283 2 572 2 519 35659: kilötyövuotta, josta ministeriön osuus oli noin 360. Yrittäjyys· ja pk·politiikka 348 316 308 35660: Kertomusvuonna kauppa- ja teollisuusministe- Kuluttaja· ja kilpailupoli· 35661: riön toimintaa ovat ohjanneet hallitusohjelmassa tiikka .......................... . 83 82 82 35662: elinkeinopolitiikalle asetetut keskeiset tavoitteet, Kansainvälistyminen ja 35663: joita ovat talouskasvun turvaaminen, työllisyy- markkinointi ................. . 429 467 440 35664: den parantaminen ja tuotantorakenteen monipuo- Energiapolitiikka ........... . 68 88 96 35665: listaminen, ja että Suomi on kilpailukykyinen toi- Erityisrahoitus .............. . 351 580 580 35666: mintaympäristökoti-ja ulkomaisille investoinneil- Rakennepolitiikka .......... . 1 012 197 197 35667: le. Keskeisiä painopisteitä ovat kilpailuympäris- Hallinto ...................... .. 464 618 596 35668: töä ja markkinoille pääsyä tehostavat toimenpi- Yhteensä ................... . 5 036 4 921 4 818 35669: teet sekä säädösympäristön keventäminen. Ker- Omistajapolitiikka sisältyi erityisrahoituksen tulosalueeseen 35670: tomusvuoden aikana toteutettiin hallituksen ener- v. 1999. Hallinnon määrärahojen kasvu (1998·1999) selittyy TE· 35671: giastrategian mukaisia toimia ja aloitettiin kansal- keskusten toimintamenojen (pl. palkkaukset) siirrolla kauppa· ja 35672: teollisuusministeriön pääluokkaan sekä ministeriön yhteisten tut- 35673: lisen ilmasto-ohjelman laatiminen. kimus- ja selvitysmäärärahojen siirrolla hallintolukuun. 35674: Suomen EU-puheenjohtajakauteen liittyvät teh- 35675: tävät leimasivat kauppa- ja teollisuusministeriön 35676: toimintaa kertomusvuonna. Ministeriön puheen- Teknologiapolitiikka 35677: johtajuudella toimi kaikkiaan viisi neuvostoa: teol- Teknologiapolitiikan tavoitteena on edistää 35678: lisuus-, energia-, tutkimus-, sisämarkkina- ja ku- Suomen elinkeinoelämän myönteistä kehitystä ja 35679: luttajaneuvosto. Ministeriö painotti puheenjoh- vahvistaa kansainvälistä kilpailukykyä. Teknolo- 35680: tajakaudella hankkeita, jotka parantavat markki- giapolitiikan toimintaa ovat viime vuosina ohjan- 35681: noiden toimivuutta, vahvistavat tiedon ja osaa- neet erityisesti talouspoliittisen ministerivaliokun- 35682: misen laaja-alaista hyödyntämistä, tehostavat ku- nan v. 1996 tekemä päätös kasvattaa valtion tutki- 35683: luttajansuojaa ja monipuolistavat energiavalinto- musrahoitusta vuoteen 1999 mennessä siten, että 35684: ja sekä edistävät kestävän kehityksen ja ympäris- kokonaistutkimusmenot kasvavat noin 2,9 prosent- 35685: tönäkökohtien huomioonottamista Euroopan uni- tiin bruttokansantuotteesta, sekä valtion tiede- ja 35686: onin energia-, elinkeino- ja sisämarkkinapolitiikas- teknologianeuvoston laatima käyttösuunnitelma 35687: sa. Puheenjohtajakaudella ministeriö edisti talou- tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisäpanostukses- 35688: dellista kasvua ja tuottavuutta sekä innovaatio- ta. 35689: järjestelmiin ja pk-yrittäjyyteen liittyvän osaami- Tutkimus- ja kehittämistoiminnan kokonaisme- 35690: sen kehittämistä korostamalla erityisesti tietoyh- nojen arvioidaan kertomusvuonna olleen 22,3 mrd. 35691: teiskunnan tarjoamia uusia mahdollisuuksia. mk eli 3,1% bruttokansantuotteesta. Yritysten 35692: panostuksen ansiosta tutkimusmenot ylittivät ta- 35693: voitteeksi asetetun 2,9 %. Julkisen sektorin osuus 35694: Hallinnonalan tulosalueet ja määrärahojen ja- koko tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta oli noin 35695: kautuminen eri tehtäväalueilla 30 %. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon- 35696: alalla teknologian kehittämiseen ja tutkimukseen 35697: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan käytettiin lähes kolme miljardia markkaa. Teknolo- 35698: tulosalueet, talousarvion ja lisätalousarvion mu- gian kehittämiskeskuksen (Tekes) kautta ohjattiin 35699: kaiset määrärahat sekä tilinpäätös kertomusvuo- yritysten ja tutkimuslaitosten käyttöön 2,3 mrd. 35700: delta 1999: mk. 35701: 91 35702: 35703: Kuvio 16. 35704: 35705: 35706: HUIPPUTEKNIIKAN TUOTTEIDEN VIENTI ERÄISSÄ OECD-MAISSA, 35707: % tavaraviennistä 35708: 35709: 30 35710: 35711: 35712: 25 35713: .... k--:! 35714: ...- ~ -..- 35715: -t- 35716: ~ 35717: 20 _,... ~ ~ 35718: r--- 35719: ~ 35720: -~-"' - V 35721: 15 35722: ~ 35723: L 35724: l::: 35725: 10 35726: v- 35727: 5 35728: - -- - ~ 35729: 35730: 35731: 0 35732: 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 35733: arvio 35734: -Saksa -Ruotsi - I s o Britannia --Suomi - E U yhteensä -USA -+-Japani 35735: 35736: 35737: 35738: 35739: Kertomusvuonna teknologiapolitiikassa koros- taan yhteen alueellisia ja kansallisia teknologian 35740: tui hallitusohjelman mukaisesti alueellisen osaa- kehittämis- ja siirtohankkeita, joita eri alueilla ja 35741: misen ja yritystoiminnan monipuolinen kehittämi- hallinnonaloilla on käynnissä. Samalla tiivistetään 35742: nen. Yritysten teknologisen kilpailukyvyn turvaa- hallinnonalojen välistä yhteistyötä. Tutkimuspa- 35743: miseksi teknologia- ja tutkimustoiminnan tulosten nostuksen hyödyntämiseksi kauppa- ja teollisuus- 35744: sekä innovaatioiden hyödyntämisedellytysten ministeriö käynnisti myös teknologian siirtoa sekä 35745: tulee olla kansainvälistä kärki tasoa. Myös kansain- yrityshautomo- ja pääomasijoitusmalleja tarkaste- 35746: välisen teknologiayhteistyön tavoitteena on hyö- levan hankkeen, jota toteutetaan yhdessä muiden 35747: dyttää sekä kansallisen että Euroopan unionin tek- tiede- ja teknologiapolitiikkaa suunnittelevien ja 35748: nologiapolitiikan toteuttamista. toteutettavien tahojen kanssa. 35749: T&k-rahoituksessa kiinnitettiin hallitusohjel- Ministeriön tavoitteena on turvata kaivostoi- 35750: man mukaisesti erityistä huomiota tuotteistami- minnan edellytyksiä edistämällä mineraalisten 35751: seen, tuotteiden kaupallistamiseen ja kansainvä- luonnonvarojen hyödyntämistä. Malminetsintä 35752: listymiseen. Tutkimustulosten hyödyntämistä ja jatkuikin vilkkaana. Ministeriö järjesti tarjouskil- 35753: t&k-panostusten vaikuttavuuden selvittämistä te- pailut neljästä Geologian tutkimuskeskuksen löy- 35754: hostettiin. Uutta tietoa teknologian kehittämiseen tämästä malmiesiintymästä. 35755: ja hyödyntämiseen vaikuttavista tekijöistä sekä Kertomusvuonna jatkettiin teknisen tarkastus- 35756: julkisen tutkimus~ahoituksenja muiden ~oimenp~ ja turvallisuusjärjestelmän rakenteellista uudista- 35757: teiden vaikutuksista haetaan teknologian tutki- mista kansallisten ja kansainvälisten tarpeiden ja 35758: muksen ohjelmalla, jota kauppa- ja teollisuusmi- vaatimusten mukaisesti. Painelaitelainsäädännön 35759: nisteriö koordinoi ja rahoittaa Tekesin kanssa. kokonaisuudistus saatettiin loppuun. Kansallinen 35760: Mahdollisuuksia osaamisen ja uuden teknolo- mittanormaalijärjestelmä on keskitetty mittateknii- 35761: gian hyödyntämiseen eri alueilla selvitetään syk- kan keskukseen, jonka toiminta alkoi uudessa 35762: syllä 1999 alkaneessa hankkeessa. Siinä sovite- muodossa 1.1.2000. 35763: 92 35764: 35765: Energiapolitiikka Kertomusvuonna kehitettiin arviointimenetel- 35766: miä energiapoliittisten toimien ja hiilidioksidipääs- 35767: Energiapolitiikan tavoitteeksi asetettiin kerto- töjen vähentämisen kustannustehokkuuden arvi- 35768: musvuonna energiamarkkinoiden toimivuuden oimiseksi. Skenaariotarkastelu energiatalouden 35769: parantaminen ja toimintasääntöjen selkeys. Ta- kehittymisestä ja energiasektorin kasvihuonekaa- 35770: voitteena oli, että energiapolitiikan valmistelua ja supäästöistä päivitettiin. Se muodostaa perustan 35771: päätöksentekoa varten tuotettava tausta-aineisto kansallisen ilmasto-ohjelman laatimiselle. 35772: ja tukitieto on laadukasta ja energiaverotus kehit- Kertomusvuonna muutettiin sähkömarkkinala- 35773: tyy energiastrategian linjausten mukaisesti. Kes- kia. Muutoksella parannettiin kuluttajan suojaa 35774: keisinä tulostavoitteina olivat lisäksi energian käy- nostamalla lain tasolle kuluttajan ja sähkön myy- 35775: tön tehostaminen, uusiutuvan energian käytön jän tai jakeluverkonhaltijan välisiä sopimuksia 35776: laajentaminen, sekä ydinenergian käytön ja ydin- koskevat kysymykset. 35777: jätehuollon turvallisuus. Hallituksen esitys kaasumarkkinalaiksi annet- 35778: Kioton ilmastokokouksessa sovittujen kasvi- tiin eduskunnalle. Lakiesityksellä on tarkoitus täyt- 35779: huonekaasujen vähentämisvelvoitteiden saavut- tää kaasusisämarkkinadirektiivin vähimmäisvaati- 35780: tamiseksi ryhdyttiin laatimaan kansallista ilmas- mukset. Samalla nykyinen Sähkömarkkinakeskus 35781: to-ohjelmaa, jonka koordinoinnista vastaa kaup- muutettaisiin Energiamarkkinavirastoksi, joka val- 35782: pa- ja teollisuusministeriö. Kioto-prosessin seu- voo sekä sähkö- että kaasumarkkinoi ta. 35783: rantaa varten asetettiin kauppa- ja teollisuusmi- Uusiutuvien energialähteiden edistämisohjel- 35784: nisterin johtama ministerityöryhmä. Lisäksi minis- ma valmistui. Se on samalla Euroopan unionin uu- 35785: teriö asetti toimikunnan selvittämään Kioton me- siutuvien energialähteiden valkoisen kirjan kan- 35786: kanismien (yhteistoteutus, päästäkauppa ja puh- sallinen toimeenpano-ohjelma. Tavoitteena on li- 35787: taan kehityksen mekanismit) käyttöä osana kan- sätä uusiutuvien energialähteiden käytön määrää 35788: sallista kasvihuonepäästöjen vähentämissuunni- vuoden 1995 tasolta puolitoistakertaiseksi vuo- 35789: telmaa. teen 2010 mennessä. 35790: 35791: 35792: 35793: Kuvio 17. 35794: 35795: 35796: ENERGIATUEN JAKAUTUMINEN 1999, 35797: yhteensä 135,5 milj. mk 35798: 35799: 35800: Sähköverkot Selvitykset 35801: Energiansäästö ja 1,5 11,7 35802: tehokkuus 35803: 3,8 35804: 35805: 35806: Muut uusiutuvat 35807: energialähteet 35808: 5,4 35809: Puun 35810: ~c•n.,,rniakäyttö 35811: 35812: 98,8 35813: Tuulivoima 35814: 14,3 35815: 93 35816: 35817: Energiansäästöohjelman toteuttamista jatket- Helsingin Eurooppa-neuvostolle toimitetun rapor- 35818: tiin. Suomen energiastrategian mukaisesti energi- tin kestävän kehityksen ja EU:n elinkeinopolitii- 35819: an kokonaiskulutuksen kasvun tulisi pysähtyä kan yhdentämisestä. 35820: runsaassa kymmenessä vuodessa. Uudet energi- Valtioneuvoston v. 1996 tekemän periaatepää- 35821: ansäästösopimukset tehtiin kuorma- ja pakettiau- töksen mukaisesti kauppa- ja teollisuusministeriö 35822: tokuljetusalalle ja yksityiselle rakennus- ja kiin- on yhdessä pk-yritystoiminnan neuvottelukunnan 35823: teistöalalle. Esimerkiksi teollisuuden energiankäy- kanssa valmistellut vuosittain selvityksen pk-yri- 35824: töstä on nyt yli 75 % sopimusten piirissä. Kansal- tyspoliittisen ohjelman toteutumisesta. Painopis- 35825: liseen ilmasto-ohjelmaan sisältyy myös energian- te pk-yritysten edistämistoimenpiteissä oli kerto- 35826: säästöohjelman päivitys syksyyn 2000 mennes- musvuonna yritysten yleisten toimintaedellytys- 35827: sä. ten kehittämisessä, muun muassa lupa- ja ilmoi- 35828: Energiapalvelukeskus Motivan toiminta arvioi- tusmenettelyjen yksinkertaistamisessa ja säädös- 35829: tiin vuoden 1999 aikana. Toiminnan todettiin ol- ten yritysvaikutusten arvioinnissa. Työelämän 35830: leen tuloksellista. Arvioinnin suositusten perus- parantamiseen liittyvää työvoimakoulutusta kehi- 35831: teella ministeriö kehittää Motivan strategista suun- tettiin sopivammaksi yritystoiminnan tarpeisiin. 35832: nittelua, vaikutusten arviointia ja tulostavoittei- Kauppa- ja teollisuusministeriössä toimineet 35833: den asettamista. neuvoa-antavat teollisuusneuvosto ja pk-yritys- 35834: Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta val- toiminnan neuvottelukunta yhdistettiin uudeksi 35835: misteleva Posiva Oy jätti kesällä 1999 Eurajoelle yritysneuvottelukunnaksi, joka toimii muiden teh- 35836: sijoitettavaa loppusijoituslaitosta koskevan peri- täviensä ohella keskustelufoorumina kauppa- ja 35837: aatepäätöshakemuksen, johon liittyy myös ympä- teollisuusministeriön v. 2000 käynnistämässä yrit- 35838: ristövaikutusten arviointiselostus. Yhteysviran- täjyyshankkeessa. Kauppa- ja teollisuusministe- 35839: omaisena ministeriö antoi asiasta lausuntonsa. riö osallistui edelleen myös Yrittäjyysvuosikym- 35840: Ministeriö antoi lausunnon myös Loviisaan kaa- men 1995-2005 -hankkeen rahoittamiseen ja toteut- 35841: vaillun uuden ydinvoimalaitosyksikön ympäristö- tamiseen. 35842: vaikutusten arviointimenettelyn (YVA) edellyttä- Yritystukilaki uudistettiin ja hallituksen esitys 35843: mästä ohjelmasta. eduskunnalle laiksi yritystoiminnan tukemisesta 35844: Ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimusohjel- annettiin eduskunnalle vuoden 1999 lopussa. Lain 35845: maan (FINNUS) liittyen kartoitettiin seuraavien 5- uudistaminen ajoittui uuden EU-rakennerahasto- 35846: 10 vuoden tutkimus tarpeita. Kartoitusta käytetään kauden alkamiseen vuoden 2000 alussa. Lain ta- 35847: arvioitaessa nykyisten ydinvoimalaitosten turval- voitteena on selkeyttää suoria yritystukijärjestel- 35848: lisen käytön vaatiman tietotaidon sisältöä ja tut- miä, parantaa tukien vaikuttavuutta ja tehostaa 35849: kimuksen rahoitusta. Julkishallinnoidun ydinjäte- tukienjälkivalvontaa. Yritystukijärjestelmän sel- 35850: tutkimuksen ohjelman (JYT 2001) tuloksia hyödyn- keyttämiseksi hallitus ehdottaa nykyisten tukioh- 35851: netään loppusijoitushankkeen periaatepäätöksen jelmien yhdistämistä. Yritystukien vastikkeelli- 35852: valmistelussa. suutta on hallitusohjelman mukaisesti esitetty li- 35853: sättäväksi ottamalla lakiin mahdollisuus myöntää 35854: Yrittäjyys ja pk-politiikka rahoitusta pääomasijoituksena alueellisiin pää- 35855: omasijoitusrahastoihin. 35856: Yrittäjyys ja pk-politiikan tulostavoitteena oli Suurin osa kauppa- ja teollisuusministeriön 35857: turvata aktiivisella pk-yritysten kehittämistoimin- hallinnonalalla tehdyistä yritystukipäätöksistä si- 35858: nalla parhaat mahdolliset edellytykset elinkelpois- sältyi EU:n rakennerahastoista osarahoitettuihin 35859: ten pk-yritysten määrän, tuotannon sekä työlli- tavoite- ja yhteisöaloiteohjelmiin. Myönnetyn 35860: syyden lisäämiselle ja TE-keskusten toiminnan kansallisen ja ED-rahoituksen yhteismäärä näissä 35861: tukeminen valtion alueellisen elinkeinopolitiikan hankkeissa oli 624 milj. mk. Myönnetyillä tuilla 35862: keskeisinä toteuttajina. arvioidaan vaikutettavan lähi vuosina bruttomää- 35863: Suomen puheenjohtajakauden keskeinen tee- räisesti noin 8 400 uuden työpaikan syntymiseen 35864: ma EU:n elinkeinopolitiikassa oli kilpailukyky. Teol- ja lähes 19 000 työpaikan kilpailukyvyn paranta- 35865: lisuusneuvoston kilpailukykykeskustelussa ko- miseen. Hankkeiden toteuttamisvaiheen työlli- 35866: rostettiin tieto- ja viestintäteknologioiden ja mui- syysvaikutusten arvioidaan olevan noin 1 500 35867: den aineettomien investointien sekä palveluiden henkilötyövuotta. Myönnetyillä tuilla vaikutettiin 35868: merkitystä kilpailukykytekijöinä. Borisantaaiin lisäksi lähes 500 uuden yrityksen perustamiseen. 35869: elinkeinopolitiikan idean mukaisesti pk-yritykset Kertomusvuonna jatkettiin tuotteistettujen 35870: nostettiin ensi kertaa mukaan yleiseen kilpailuky- asiantuntijapalvelujen kehittämistä tuotteistamal- 35871: ky keskusteluun. Teollisuusneuvosto hyväksyi Ja pk-yritysten muotoilua ja kansainvälistymistä 35872: 94 35873: 35874: koskevat ohjelmat. Pk-yrityksille tarkoitettujen Kertomusvuoden aikana valmisteltiin Finnvera 35875: kansainvälistymispalvelujen tarjonnan parantami- Oyj :n omistaja- ja elinkeinopoliittista ohjausta ja 35876: seksi laadittiin TE-keskusten yritysosastojen kan- valvontaa koskeva järjestelmä, johon sisältyvät 35877: sainvälistymisstrategia toteuttamissuunnitelmi- omistaja- ja elinkeinopoliittiset tavoitteet. Keskei- 35878: neen. senä elinkeinopoliittisena tavoitteena on yhtiön 35879: Pk-yrityksille tarjottavia palveluita kehitettiin itsekannattavuuden toteutuminen. Kertomusvuo- 35880: kertomusvuonna yhdessä hallinnonalan organi- delle vahvistettiin yhtiön valtiolta saaman alueel- 35881: saatioiden kanssa. TE-keskusten teknologiayksi- lisen korkotuen ja erityiskorkotuen sekä luotto- ja 35882: köiden ja yritysosastojen välistä yhteistyötä ke- takaustappiokorvauksen perusteet. Lisäksi hyväk- 35883: hitettiin aktivoimalla yhteisiä kehittämisprojekte- syttiin yhtiön yrityksille kohdistaman palvelutoi- 35884: ja pk-yritysten innovaatiotoiminnan edistämisek- minnan perusteella maksettavan toimintatuen pe- 35885: si sekä uuden teknologian hyödyntämiseksi liike- rusteet. Näillä valtion tukia koskevilla säännöksil- 35886: toiminnassa. lä lisättiin yhtiön saaman tuen läpinäkyvyyttä. 35887: Y ritystukien menettelytapoja yhtenäistettiin Finnvera Oyj käynnisti rahoitustuotteiden kehi- 35888: tukimenettelytyöryhmän raportin mukaisten esi- tystyön muun muassa pk-yritysten kansainvälis- 35889: tysten pohjalta. tymisrahoitusta varten. 35890: 35891: Erityisrahoitus Kansainvälistyminen ja markkinointi 35892: Erityisrahoituksen tavoitteena oli uudistaa hal- Keskeiseksi tulostavoitteeksi asetettiin, että 35893: lintoa siten, että vaikuttavuus, tehokkuus ja alu- tavara- ja palvelusektori on kilpailukykyinen ja 35894: eellinen saatavuus paranevat sekä rahoitukseen vienninedistämisorganisaatio on sovitettu vienti- 35895: sisältyvän tuen läpinäkyvyys lisääntyy ja erityis- yritysten tarpeisiin. 35896: rahoitus toimii mahdollisimman itsekannattavasti. Kansainvälistymistuella pyritään luomaan mat- 35897: Keskeisenä tavoitteena oli pk-yritystoiminnan kailualan palvelujen, yritysten kansainvälistymis- 35898: rahoituksen riittävä saatavuus. Julkisen vallan palvelujen ja ulkomaankaupan neuvontapalvelu- 35899: toiminnan ja riskinoton avulla pyrittiin paranta- jen käyttäjille parhaat mahdolliset edellytykset 35900: maan viennin rahoituksen edellytyksiä ja alkuvai- toimialansa viennin edistämiseen ja globalisaati- 35901: heessa olevan yritystoiminnan rahoituksen saa- on haasteisiin vastaamiseen. Kertomusvuonna 35902: tavuutta. kansainvälistymistukea kohdistettiin erityisesti 35903: Vuoden 1999 alussa toimintansa aloittanut val- pienten ja keskisuurten yritysten vientikynnys- 35904: tion erityisrahoitusyhtiö Finnvera Oyj jatkaa enti- ten madaltamiseen. Tavoitteena on luoda Suomeen 35905: sen Valtiontakuukeskuksen ja Kera Oyj :n toimin- laaja ja monipuolinen vientiyrityspohja. 35906: taa. Uudistuksen yhteydessä Valtiontakuurahas- Kertomusvuonna perustettiin matkailun toimi- 35907: to siirrettiin suoraan kauppa- ja teollisuusministe- alatiimi tiivistämään sisäasiainministeriön, maa- 35908: riön yhteyteen. Rahaston johtokunta keskittyi kunnan liittojen, TE-keskusten, Finnveran ja 35909: hallinnon järjestämisen lisäksi ns. vanhan kannan MEK:in välistä yhteistyötä. Lisäksi kehitettiin toi- 35910: (Valtiontakuukeskuksen ja sitä edeltäneiden lai- mintamallia, jolla tehostetaan matkailun voimava- 35911: tosten myöntämät takuut ja takaukset) toiminta- rojen käyttöä EU:n rakennerahastojen uudella 35912: politiikan muodostamiseen. ohjelmakaudella sekä lisätään hankkeiden vaikut- 35913: Rahastomuoto on osoittautunut toimivaksi ja tavuutta. 35914: kevyeksi hallintomalliksi, jossa toisaalta operatii- Finpron (Suomen Ulkomaankauppaliitto ry) ar- 35915: vinen toiminta ja tavanomaiset taloushallinnon vioinnin jälkeistä uudistustyötä jatkettiin ja työ 35916: tehtävät on delegoitu Finnveralie ja toisaalta ra- saatetaan loppuun vuoteen 2003 mennessä. Kaup- 35917: haston johtokunta on voinut seurata toimialan pa- ja teollisuusministeriö osallistui komission 35918: kehitystä, suorittaa tehtävien edellyttämää valvon- uuden sisämarkkinastrategian valmisteluun sisä- 35919: taaja tarvittaessa nopeastikin hyväksyä merkittä- markkinaneuvostossa. Sisämarkkinoiden toimin- 35920: vämpiin vanhan kannan korvauspäätöksiin liitty- nan tehostaminen on avainasemassa koko ED-ta- 35921: vät varojen irrottamiset. Vanhan vastuukannan son työllisyyden ja kasvun edistämisessä. Suo- 35922: nopea väheneminen helpottaa tulevais, '''iessa men EU-puheenjohtajakaudella hyväksyttiin sisä- 35923: vientitakuutoiminnan hallinnointia ja anta, ~-has markkinoiden toimintaa tehostavat aloitteet ym- 35924: ton johtokunnalle nykyistä paremmat mahdol · csuu- päristönäkökohtien huomioimisesta, sähköisestä 35925: det keskittyä toimialan seurantaan ja valvontaan kaupankäynnistä, ammattitutkintojen vastavuo- 35926: sekä erityisrahoitustoiminnan tavoitteiden aset- roisesta tunnustamisesta, standardisoiunista ja 35927: tamiseen. elintarvikelainsäädännöstä. 35928: 95 35929: 35930: Kuluttaja- ja kilpailupolitiikka Omistajapolitiikka 35931: 35932: Tulostavoitteeksi asetettiin kuluttajansuojan Suomessa on 31 merkittävää valtionyhtiötä, 35933: korkea taso ja tehokas kuluttajavalistus sekä tur- joista 11 toimii kauppa- ja teollisuusministeriön 35934: vallinen, selkeä ja helposti ymmärrettävä elintar- hallinnonalalla. Valtio on lisäksi merkittävä omis- 35935: vikesäädöstö. taja viidessä suuressa teollisuusyhtiössä (Rauta- 35936: Uusi kuluttajavirasto aloitti toimintansa kerto- ruukki, Outokumpu, Metso, Stora-Enso, Partek) 35937: musvuoden alussa, kun kuluttaja-asiamiehen toi- sekä kantaverkkoyhtiössä. Valtion teollisuus- ja 35938: misto ja kuluttajavirasto yhdistettiin. Uusi kulut- energiayhtiöiden markkina-arvo vuoden 1999lo- 35939: taja-asiain neuvottelukunta käynnisti hallitusoh- pussa oli noin 35 mrd. mk. 35940: jelman mukaisesti uuden kansallisen kuluttajapo- Kauppa- ja teollisuusministeriönjohtaman val- 35941: liittisen ohjelman valmistelun. mistelun pohjalta valtioneuvosto teki valtion omis- 35942: Kuluttaja virasto, lääninhallitukset ja kulutta- tajapolitiikkaa koskevan periaatepäätöksen, jossa 35943: jajärjestöt aloittivat eurohi~~aseur~nnan_. Eli~k~i määritellään yleisesti valtion omistajapolitiikan 35944: noalojen kanssa neuvoteltun penaatteista, JOita tavoitteet ja periaatteet koskien myös omistuspoh- 35945: sovelletaan euron käyttöönottamisessa hintamer- jan muutoksia ja omistusjärjestelyitä. Kauppa- ja 35946: kinnöissä. teollisuusministeriön johtaman valmistelutyön 35947: Suurmyymälän rakentamista koskevat uudet pohjalta valtioneuvosto hyväksyi myös omistus- 35948: säännökset tulivat voimaan maaliskuussa 1999. pohjan muutoksissa ja omistusjärjestelyissä nou- 35949: Kertomusvuonna luotiin myös uudistuksen vai- datettavat menettelytapaohjeet Valtion omistaja- 35950: kutusten arviointimenettely. Menetelmän testa- poliittiset toimenpiteet harkitaan aina yhtiökoh- 35951: uksesta pyydettiin tarjoukset. Kaupan liikeaika- taisesti yhtiöiden asemaja tilanne sekä markkina- 35952: säännösten soveltamista sekä mahdollisuuksia olosuhteet huomioon ottaen. 35953: aukioloaikojen laajentamiseen selvitettiin halli- Kauppa- ja teollisuusministeriö valmisteli ker- 35954: tuksen hankesalkun mukaisesti. Hallitusohjelmaan tomusvuonna valtionyhtiöiden ja valtion osak- 35955: liittyen valmisteltiin ehdotus kiinteistön- ja vuok- kuusyhtiöiden ylimmän johdon ja hallintoelinten 35956: ranvälitystä koskevan lainsäädännön uudistami- jäsenten palkkaus- ja palkkioperusteita koskevat 35957: seksi. kehittämislinjat, jotka valtioneuvosto hyväksyi 35958: tammikuussa 2000. 35959: Rakennepolitiikka Kertomusvuonna uudistettiin Suomen Teolli- 35960: suussijoitus Oy:n lainsäädäntöä muuttamalla yh- 35961: Suomessa otettiin keväällä 1996 käyttöön Eu- tiön toiminnan painopistettä aikavien yritysten 35962: roopan unioninjäsenmaissa sallittu, telakkateol- oman pääomanehtoiseen rahoitukseen ja laajen- 35963: lisuuden kilpailuedellytysten turvaamiseksi tar- tamalla yhtiön toimialaa palveluelinkeinoihin. 35964: koitettu avustusjärjestelmä. Se sallii jäsenmaille 35965: mahdollisuuden myöntää suoria tuotantotukia te- Hallinto 35966: lakoille yksittäisiä laivakauppoja varten. Uudis- 35967: rakennuksissa tuen määrä on saattanut korkeim- Hallinnon tulostavoitteena oli muodostaa mi- 35968: millaan olla 9 % aluksen kauppahinnasta. Tuki- nisteriöstä nopeasti reagoiva asiantuntijaorgani- 35969: järjestelmä on EU:ssa voi~assa vuoden 2~00 lo~ saatio, jossa hallintopalvelut ovat tehokkaita. Ta- 35970: puun asti. Vuoden 1999 aikana kauppa- Ja teolli- voitteeksi asetettiin, että työvoima- ja elinkeino- 35971: suusministeriössä varauduttiin luopumaan telak- keskukset toimivat asianmukaisesti ja aloittavat 35972: katuesta ennen vuoden 2000 loppua. itsenäisinä tilivirastoina viimeistään 1.1.2000. Tu- 35973: Ensi asteen elintarviketeollisuuden siirtymä- losohjauksen, taloussuunnitteluprosessin ja las- 35974: kauden investointi- ja kehittämistuen viimeiset kentatoimen raportoinnin tavoitteena oli vastata 35975: myöntöpäätökset tehtiinjoulukuussa 1999. Tuen aiempaa paremmin toiminnalle asetettuihin vaati- 35976: tavoitteena oli nopeuttaa ja helpottaa elintarvi- muksiin. Ministeriön tutkimus-, selvitys- ja kehit- 35977: keteollisuuden sopeutumista ED-jäsenyyteen. tämistoiminnan tavoitteena oli vahvistaa elinkei- 35978: Riippumattoman väliarvioinnin pe~usteell~ tuen no- ja kuluttajapoliittisessa suunnittelussa ja stra- 35979: suuntaaminen on vastannut hyvm tavoitetta. tegisessa päätöksenteossa tarvittavaa tietopoh- 35980: Vuodesta 2000 alkaen myös ensi asteen elintarvi- jaa, tukea ministeriön toimialaan liittyvää kehittä- 35981: keteollisuutta on tarkoitus tukea EU:n valtiontu- mistä ja parantaa elinkeinoelämän toimintaedelly- 35982: kisääntöjen sallimissa puitteissa mahdollisimman tyksiä. 35983: yhdenmukaisin periaattein muiden toimialojen Ministeriön organisaatiouudistus tuli voimaan 35984: kanssa. kertomusvuoden alussa. Osastojakoa muutettiin 35985: 96 35986: 35987: muodostamaHa elinkeino- ja teknologiaosastot Talousarviovalmistelua kehitettiin uuden tieto- 35988: Kaksi muuta osastoa ovat markkinaosasto - ai- järjestelmän avulla. Ministeriönjohtamisen rapor- 35989: emmin kauppaosasto - sekä energiaosasto. Toi- toinnin kehittämiseksi laadittiin kertomusvuonna 35990: nen keskeinen uudistus oli osastojaosta itsenäi- toimenpide-ehdotus. Lisäksi ministeriön sisäistä 35991: sen, suoraan kansliapäällikön alaisuudessa toimi- budjetointia ja määrärahaseurantaa uudistettiin. 35992: van omistajapolitiikan yksikön muodostaminen. Kaksi TE-keskusta aloitti pilottihankkeena toimin- 35993: Lisäksi ministeriön hallintoyksikköjaettiin kolmeen tansa tilivirastona 1.6.1999. Ministeriön sisäisen 35994: erilliseen yksikköön: hallintoyksikköön, talousyk- tarkastuksen yksikkö keräsi kertomusvuonna laa- 35995: sikköön ja sisäisen tarkastuksen yksikköön. Ne jan luettelon yritystukiin liittyvistä riskeistä. Tar- 35996: toimivat muodostetun esikunnan ja tiedotusyksi- kastuskohteita valittaessa kiinnitettiin huomiota 35997: kön ohella suoraan kansliapäällikön alaisuudes- erityisen riskialttiisiin tukimuotoihin, myöntäjäta- 35998: sa. hoihin ja tukijärjestelmiin. 35999: Kertomusvuoden aikana käynnistettiin koko 36000: ministeriötä ja sen toimintatapoja kehittävä stra- 36001: tegiatyö. Valmisteilla olevaan henkilöstön kehit- Maksullinen toiminta 36002: tämisstrategiaan liittyen ministeriössäjärjestettiin 36003: kehityskeskustelukoulutusta koko henkilöstölle ja Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla 36004: otettiin käyttöön uusien työntekijöiden perehdyt- maksullisen toiminnan tuotot v. 1999 olivat 719 36005: tämissuunnitelma. milj. mk ja maksullisen toiminnan kustannukset 749 36006: Kertomusvuonna käytiin ensimmäistä kertaa milj. mk, eli toiminta oli 30 milj. mk alijäämäistä. 36007: kansliapäällikön sekä ministeriön osastojen ja yk- Ministeriön hallinnonalalla eniten maksullista toi- 36008: siköiden väliset tulosneuvottelut, joiden pohjalta mintaa on Valtion teknillisellä tutkimuskeskuksel- 36009: laadittiin tulossopimukset. Tulosohjaus muodos- la (tuotot 470 milj. mk.) ja Patentti- ja rekisterihalli- 36010: taa nyt yhtenäisen kokonaisuuden ministeriön tuksella (tuotot 162 milj. mk). 36011: johdosta hallinnonalan virastoihin ja laitoksiin Vuoteen 1998 verrattuna maksullisen toiminnan 36012: sekä ministeriön henkilöstön kehityskeskustelui- volyymi lisääntyi hieman. Vuonna 1998 tuotot oli- 36013: hin asti. vat 699 milj. mk. ja kustannukset 707 milj. mk. 36014: 97 36015: 36016: 36017: 3.11. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN 36018: HALLINNONALA 36019: 36020: 36021: Ympäristön muutoksia 65. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan 36022: menot tulosalueittain 36023: Sosiaali- ja terveyspolitiikan kannalta 1990-luku TP1998 TA 1999 TP1999 36024: oli kaksijakoinen. Vuosikymmenen alkua leimasi Miljoonaa markkaa 36025: syvä talouslama, joukkotyöttömyys sekä kotita- Ehkäisevä sosiaali- ja terve- 36026: louksien toimeentulon heikkeneminen. Valtionta- yspolitiikka 36027: louden vakauttaminen edellytti sosiaali- ja terveys- Työterveyslaitos .................... 178 184 184 36028: ministeriön hallinnonalalta säästöjä ja rakenteelli- Kansanterveyslaitos ............... 169 177 176 36029: sia uudistuksia. Sosiaali- ja terveysministeriön Sosiaali- ja terveydenhuollon 36030: pääluokkaan vuosina 1995-1999 kohdistettujen tuotevalvontakeskus .............. 19 21 21 36031: säästöjen yhteissumma kohosi noin 10 mrd. mark- Säteilyturvakeskus ................ 83 87 89 36032: kaan. Lisäksi yksivuotisilla laeilla päätettiin mer- Terveyskasvatus ja valvonta ... 41 48 45 36033: kittävistä säästöistä. 36034: Vuosikymmenen loppupuoliskolla kansantalou- Toimeentuloturva 36035: den voimakas kasvu vahvisti sosiaaliturvan ra- Työttömyysturvalautakunta ...... 9 10 10 36036: hoituspohjaa, vähensi toimeentuloturvaetuuksi- Tarkastuslautakunta .............. 8 8 8 36037: en kysyntää sekä kevensi hallinnonalan menopai- Perhekustannusten tasaus ...... 8 361 8 327 8 317 36038: neita. Palvelujen kysyntä kasvoi edelleen. Yleinen perhe-eläke ............... 246 249 242 36039: Vuonna 1999 voimaan tullut Amsterdamin so- Työttömyysturva ................... 4074 3 768 3 159 36040: pimus vahvisti Euroopan unionin sosiaali- ja ter- Sairausvakuutus ................... 1 086 2 455 1 584 36041: veyssektorin ulottuvuutta. Yhdentoista maan eu- Eläkevakuutus ...................... 8 825 8 411 8 264 36042: roalueen myötä makrotalouden, työllisyyspolitii- Tapaturmavakuutus ............... 75 79 80 36043: kan ja sosiaaliturvan välinen yhteys vahvistui. Rintamaveteraanieläkkeet ...... 826 778 771 36044: Väestön ikääntymiseen, työttömyyteen ja syrjäy- Sotilasvammakorvaukset ja er. 36045: tymiseen liittyvät teemat säilyivät yhteisinä eu- kuntoutustoiminnan menot ...... 1 772 1 728 1 620 36046: rooppalaisina haasteina. Muu sodista kärsineiden turva 22 21 21 36047: Muu toimeentuloturva ............ 58 64 56 36048: Sosiaaliturvalie asetetut tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalvelut 36049: Sosiaali- ja terveysalan tutki- 36050: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala mus- ja kehittämiskeskus ........ 104 109 109 36051: asetti seuraavat strategiset yleistavoitteet vuo- Terveydenhuollon oikeusturva- 36052: delle 1999: keskus ................................ 10 11 11 36053: - Sosiaaliturvan ja sen rahoituksen kehittämi- Lääkelaitos .......................... 8 8 8 36054: nen työllisyyttä kannustavalla tavalla. Valtion koulukodit .................. 4 3 36055: - Työ- ja toimintakyvyn edistäminen. Valtion mielisairaalat .............. 8 11 11 36056: - Syrjäytymiskehityksen katkaisu. Kuntien järjestämä sosiaali- ja 36057: - Elin- ja työympäristöön sekä elämäntapoihin terveydenhuolto .................... 14 030 13 788 13 853 36058: vaikuttaminen. Lomatoiminta ....................... 916 882 1 007 36059: - Palvelujen ja hoitokäytäntöjen tehostaminen. Työsuojelu 36060: - Hallinnonalan ohjauksen ja valvonnan te- Työsuojelun piirihallinto .......... 108 112 112 36061: hostaminen. 36062: Sosiaali- ja terveysministeriön tulosalueet Johtamispalvelut 36063: vuodelle 1999 olivat: ehkäisevä sosiaali- ja ter- Sosiaali- ja terveysministeriö ... 223 261 259 36064: veyspolitiikka, toimeentuloturva, sosiaali- ja ter- Raha-automaattiyhdistys ........ 1 735 1 913 1 913 36065: veyspalvelut, työsuojelu sekä johtamispalvelut. Yhteensä ............................ 42 998 43 513 41 930 36066: 36067: Sosiaaliturvan kustannukset ja käyttö rahoitettiin noin kolmannes. Sosiaali- ja terveys- 36068: ministeriön pääluokan menot sisältyvät pääosin 36069: Sosiaalimenot olivat v. 1999 noin 190 mrd. mk. sosiaalimenoihin, mutta ne muodostivat vain noin 36070: Kaikista sosiaalimenoista valtion budjetin kautta viidenneksen kaikista sosiaalimenoista. (Kuvio 18) 36071: 4 209203V 36072: 98 36073: 36074: Kuvio 18. 36075: 36076: 36077: VALTION TALOUSARVION KAUTTA RAHOITETTAVIEN SOSIAALIMENOJEN 36078: OSUUS KAIKISTA SOSIAALIMENOISTA 1999, (190 mrd. mk) 36079: 36080: STM 36081: 13,6% 36082: 36083: STM laskennalliset 36084: valtionosuudet 36085: kunnille 36086: 6,8% 36087: 36088: VM 36089: 6,7% 36090: 36091: 36092: 36093: 36094: Budjetin YM 36095: ulkopuolinen 1,1% 36096: rahoitus 36097: 68,1% Korot valtion 36098: eläkerahastoon 36099: 0,4% 36100: 36101: 36102: 36103: 36104: 66. Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan menojen kehitys 36105: 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999* 36106: Kaikki sosiaali menot, mrd. mk .... 148,9 163,6 170,5 176,6 179,6 185,2 186,0 187,7 190,3 36107: STM:n pääluokan menot, mrd. mk 51,8 53,9 53,8 53,5 49,0 48,0 45,2 43,0 41,9 36108: Sosiaalimenot/ BKT,% .............. 29,9 33,6 34,6 33,8 31,8 31,6 29,3 27,2 26,3 36109: 36110: 36111: 36112: Talouskasvu, työttömyyden koheneminen, sekä toimeentulotuen käytön lasku. Työttömyys- 36113: säästötoimet ja rakenteelliset uudistukset laskivat eläkkeen saajamäärän kasvujohtui pitkäaikaistyöt- 36114: sosiaalimenojen BKT-osuuden noin 26,3 prosent- tömien siirtymisestä työttömyyseläkkeelle. (Tau- 36115: tiin v. 1999. Sosiaalimenojen taso painui näin ED- lukko 67) 36116: maiden keskimääräisen tason alle. Vuosikymme- 36117: nen lopulla sosiaalimenojen kasvu oli hyvin mal- 36118: tillista. Asukasta kohden laskettuna menot jopa Sosiaaliturvan rahoitus 36119: vähenivät. (Taulukko 66, Kuvio 19) 36120: Suomalainen sosiaaliturva rahoitetaan työnan- 36121: Sosiaaliturvaetuuksien käyttö tajilta ja vakuutetuilta kerättävin maksuin sekä 36122: verorahoituksella. Viime vuosien muutosten ta- 36123: Sosiaaliturvan varassa elävien ihmisten määrä voitteena on ollut selkeyttää kuntien ja valtion 36124: kasvoi 1990-luvulla, eniten työttömyysturvaa ja välistä rahoitusvastuuta sekä lisätä vakuutuspe- 36125: toimeentulotukea saavien luku. Vanhuuseläkkeen- riaatetta. Rahoitusratkaisut hillitsi vät kustannuk- 36126: saajien lukua nosti väestön ikääntyminen. Vuo- sia ja aktivoivat työntekoon. Työllisyyden kohen- 36127: teen 1998 verrattuna merkittävin muutos oli työt- tuminen kasvatti työnantajien osuutta ja laski val- 36128: tömyyspäivärahan saajien määrän väheneminen tion osuutta sosiaaliturvan rahoituksessa. 36129: 99 36130: 36131: Kuvio 19. 36132: 36133: SOSIAALIMENOT ASUKASTA KOHDEN EU-MAISSA 1997 36134: (ECUina ostovoimapariteetilla) 36135: 36136: Luxemburg "/' ,; "\' ,'' '\''' "'>' , ,:;:; i ;-, ' , ;<,, ., •. ,;1< '"S l 837 36137: 36138: Tanska ,'\'', ,, ;;;:', i i'i' ,; ' ' (6 96 36139: " 36140: ',,,, ;,::;;; !,:!:> ' 6485 36141: Ruotsi 'i, '':' ',,'V;, ',,;, 36142: 36143: 36144: Alankomaat 'i/. 36145: .., 36146: ~ 36147: i;i''i: /:;, ;\),' 36148: i 36149: ,,y ,,,6257 36150: 36151: Itävalta 'j)J 1> '',,:". i ,i; tAi> ' if, . :,;;, ;fji ,j6233 36152: 36153: Saksa '\(', :v· ,)'' :;+>· .:. "[ i,•d 6230 36154: 36155: Belgia i (i· 36156: : +:, • ,>:}v, ):;.f6144 36157: Ranska l:i ;h\:j, 1!::, k N "i, 'i'' i!i:!. i i !,' ''Vj ,, i 36158: ' '16082 36159: 36160: EU-15 5334 36161: 36162: Italia 1 r ··ii"'i'i' ·:;,;;> ; ,');";:;;/' ',ii'' :z:sF ;;;t ',;J$%1 ,,; '15200 36163: 36164: Suomi 5189 36165: 36166: Iso-Britannia "AJ: ''j', ,,, 4982 36167: 36168: Irlanti :< Ii> <,, '1 3339 36169: Espanja 36170: ,., ,.,;, ,i; 13297 36171: 36172: Kreikka 36173: Portugali 36174: "i 'i, 1" ':,,,. 36175: ~~:12 36176: 868 36177: 'i'''"i i 36178: 36179: 36180: 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 9000 10000 36181: 36182: 36183: 36184: 36185: 67. Sosiaaliturvaetuuksien saajat, (1 000 henkilöä) 36186: 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999* 36187: 1 36188: Eläkkeensaajat yhteensä l ......... 1 106 1 118 1 133 1 147 1 157 1 170 1 182 1 190 1 198 36189: - vanhuuseläke ......................... 751 763 777 789 804 823 837 844 853 36190: - työkyvyttömyyseläke ............... 305 309 310 311 310 302 295 295 284 36191: siitä: yksilöllinen varhaiseläke 50 56 60 63 63 57 50 48 41 36192: - työttömyyseläke ...................... 48 44 43 43 39 41 45 47 54 36193: 2 36194: Työttömyyspäiväraha l ............... 563 795 920 896 827 819 753 703 658 36195: 2 36196: Sairauspäiväraha l .................... 385 355 293 283 284 275 272 278 287 36197: Vanhempainraha (äidit) 2l ............ 112 115 112 110 108 105 102 99 98 36198: Pienten lasten hoidon tuet 31.12. 85 93 96 95 84 74 84 85 84 36199: Toimeentulotuki 2 l ...................... 396 465 528 577 584 610 594 535 492 36200: 1 36201: > Ei sisällä vain perhe-eläkettä saavia. 36202: 2 36203: > Saajia vuoden aikana. 36204: 36205: 36206: 36207: 36208: 68. Sosiaaliturvan rahoitusosuudet 36209: Sosiaali- ja terveyspolitiikan tulokset 36210: Osuus sosiaalimenojen 36211: Rahoittajat rahoituksesta, % Sosiaalimenot muodostuvat suurimmaksi osaksi 36212: 1997 1998 1999* eläkkeistä, kuntien sosiaali- ja terveyspalveluista, 36213: Valtio ................ 26,9 25,5 25,2 työttömyysturvasta sekä sairausvakuutuksesta 36214: Kunnat .............. 17,3 18,1 18,3 (Kuvio 20). Vuoteen 1998 verrattuna työeläkkei- 36215: Työnantajat ....... 35,5 36,6 37,2 den osuus kasvoi. Sairausvakuutuksen osuus las- 36216: Vakuutetut ......... 13,4 12,9 12,5 ki hieman, samoin työttömyysturvan ja kuntien so- 36217: Muut tulot .......... 6,8 6,9 6,8 siaalipalveluiden. 36218: 100 36219: 36220: Kuvio 20. 36221: 36222: SOSIAALIMENOT MENOLAJEITTAIN 1999, 36223: PROSENTTIA KAIKISTA MENOISTA, 190 mrd. mk 36224: 36225: Muut 36226: Kuntien 4% 36227: terveyspalvelut 36228: 15% 36229: 36230: Työeläkkeet 36231: 34% 36232: 36233: 36234: Kuntien 36235: sosiaalipalvelut 36236: 11% 36237: 36238: Kuntien avustukset 36239: 3% 36240: Valtion avustukset Kansaneläkkeet 36241: 6% 9% 36242: 36243: Työttömyysturva 36244: 8% Sairausvakuutus ym.3% 36245: 7% 36246: 36247: 36248: 36249: 36250: 69. Kotitalouksien toimeentulon kehitys 36251: 36252: 1997 1998* 1999* 36253: Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot henkilöä kohden, mk 1999 hinnoin .... .. 64 100 67 500 70 100 36254: Köyhyysaste, < 50 % mediaanituloista, kotitalouksien väestöosuus ................ . 3,0 3,9 36255: 36256: 36257: 36258: 36259: Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot kas- Toimeentuloturva 36260: voivat edelleen, samoin myös tuloerot Pienituloi- 36261: sen väestön osuutta kuvaava suhteellinen köy- Toimeentuloturvaetuuksien osuus sosiaalime- 36262: hyysaste nousi. Suomen köyhyysaste oli silti edel- noista oli noin kaksi kolmannesta. Osuus nousi 36263: leen OECD-maiden alhaisimpia. Köyhyysastee- laman aikana työttömyysturvamenojen kasvaes- 36264: seen vaikuttavat olennaisesti käytetyt määritelmät sa, mutta on laskenut sen jälkeen. Perusturva ra- 36265: ja laskentaolettamukset (mm. käytetty tulokäsite hoitetaan yhä selkeämmin verovaroin ja työnte- 36266: ja kulutusyksikkö). Myös tuloerot ovat kansain- koon liittyvät etuudet työnantajien ja vakuutettu- 36267: välisesti vertaillen pienet. (Kuvio 21) jen maksuilla. Sosiaalivakuutuksen muutokset 36268: Tulonsiirtojen ja verojen tuloeroja tasaava vai- ovat toteuttaneet tätä tavoitetta. 36269: kutus on heikentynyt viime vuosina, mutta se oli 36270: edelleen suuri. Lisäksi julkiset palvelut vaikutta- Työttömyysturva 36271: vat todellisia kulutusmahdollisuuksia tasaavasti. 36272: Käytettävissä olevat tulot jakautuivat huomatta- Työllisyyden koheneminen laski ansiopäivära- 36273: vasti tasaisemmin kuin ansio- ja omaisuustulot haaja peruspäivärahaa saavien lukumäärää. Työ- 36274: 101 36275: 36276: Kuvio 21. 36277: 36278: TULOEROT ERÄISSÄ OECD-MAISSA 1980- JA 1990-LUVUN PUOLIVÄLISSÄ 36279: Käytettävissä olevat tulot kulutusyksikköä kohden (Lähde OECD) 36280: Tanska 36281: Ruotsi 36282: 36283: Suomi 36284: Hollanti 36285: Norja 36286: Japani 36287: Belgia 36288: 36289: Saksa 36290: Kanada 36291: 36292: Ranska 36293: 36294: Australia 36295: USA 36296: Italia 36297: 36298: 0 5 10 15 20 25 30 35 36299: Pienet tuloerot Suuret tuloerot 36300: 011111 1J1o 36301: Gini-kerroin, % 36302: 111980-luvun puoliväli D 1990-luvun puoliväli 36303: 36304: 36305: 36306: 70. Sosiaalivakuutuksen rahoitus 1999,% 36307: Etuus Valtio Työnantajat Vakuutetut Muut Yhteensä 36308: Kansaneläke (KEL) ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... .. 47 50 2 100 36309: Perhe-eläke (PEL) . . . . . . . . . .. . . .. . . . .. . . . . . . . . .. . . . 100 100 36310: Sairausvakuutus . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ... 12 35 50 100 36311: Työeläke (TEL) .................................... . 78 2) 22 2) 100 36312: Yrittäjäeläke (YEL) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ... 10 90 100 36313: Maatalousyrittäjäeläke (MYEL) ... ... ... ... .... 74 26 100 36314: Työttömyysturva: 36315: - perusturva . . . . . . . . . . . . .. . . . . .. . . . . .. . . . . . . . . . . . . . ... 100 100 36316: - ansioturva ......................................... . 37 39 24 3 ) 100 36317: 'l Sisältää vakuutusyhtiöiden maksaman liikenne· ja tapaturmavakuutuksen ns. täyskustannusvastuumaksun. 36318: 2 36319: l Osuus vakuutusmaksusta. 36320: a) Sisältää palkansaajien työttömyysvakuutusmaksun ja työttömyyskassojen jäsenmaksut. 36321: 36322: 36323: 36324: markkinatuen saajien määrä laski vain hiukan pit- suhteutetussa työttömyysturvassa perusturvak- 36325: käaikaistyöttömyyden ja nuorten työttömyyden si katsottavasta osuudesta. Ansioturvan osalta 36326: jatkuessa korkeana. Yhä useampi ansiopäivärahal- rahoituksesta vastaa työttömyysvakuutusrahas- 36327: la ollut siirtyi työmarkkinatuen varaan. to. Sen menot rahoitetaan työnantajilta ja palkan- 36328: Työttömyysetuuksien rahoitusta uudistettiin saajilta kerättävillä työttömyysvakuutusmaksuil- 36329: kertomusvuoden alusta lukien. Vuodesta 1999läh- la. Rahastoon luodaan tuottojen ja menojen ero- 36330: tien työttömyysvakuutusmaksuja ei enää mitoite- tuksena muodostuva suhdannepuskuri. Kohon- 36331: ta yksinomaan seuraavan kalenterivuoden arvioi- nut työllisyys kasvatti rahastoa ennakoitua no- 36332: tujen menojen perusteella. Valtio vastaa ansioon peammin. 36333: 102 36334: 36335: Perheturva Sosiaali- ja terveydenhuollon toimivuutta ja 36336: taloudellisuutta tehostettiin lisäämällä avohuol- 36337: Lapsilisäjärjestelmän tavoitteena on tasata per- toa ja sovittamalla yhteen toimintoja. Erityistä 36338: heille lapsista aiheutuvia kustannuksia. Lapsili- huomiota kiinnitettiin ikääntyvän väestön tarvit- 36339: siinja vanhempainpäivärahoihin ei tehty muutok- semiin palveluihin, mielenterveystyöhön, lasten 36340: sia v. 1999. Syntyvyys nousi hieman, kaikkiaan ja nuorten palvelujen kehittämiseen sekä sosiaali- 36341: syntyi runsaat 57 600 lasta. Vanhempainpäivära- työhön. 36342: haa saavien äitien määrä väheni tuhannella, mutta Sosiaali- ja terveyspalveluja koskevaa ohjaus- 36343: isien määrä nousi. ta tehostettiin, kun ensimmäistä kertaa valmistel- 36344: tiin hallitusohjelmaan nojaava nelivuotinen sosi- 36345: Sairausturva aali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaoh- 36346: jelma ja siihen liittyvä vuosittainen voimavarapää- 36347: Työllisyyden kohentuminen lisäsi sairauspäi- tös. Ohjelmassa täsmennettiin hallitusohjelman 36348: vien määrää. Lääkekorvaukset kasvoivat erityisesti sisältämät periaatteet ja jaksotettiin ne neljälle 36349: uusien kalliiden lääkkeiden seurauksena. Merkit- vuodelle. Hallinnonalan laitokset- Stakes, Työ- 36350: tävätja kalliit lääkkeet tulivat vuoden 1999 alusta terveyslaitos ja Kansanterveyslaitos - tukevat 36351: sairausvakuutuksen korvattaviksi. Lääkekustan- kuntia esitettyjen toimenpidesuositusten toteut- 36352: nusten nousua hillittiin tarkistamaHa sairausvakuu- tamisessa. 36353: tuslain perusteella korvattavien lääkkeiden tukku- Sosiaali- ja terveyspalvelujen asukaskohtaisis- 36354: hintojen määräytymisperusteita. Vakuutetun sai- sa kustannuksissa oli edelleen huomattavia eroja 36355: rausvakuutusmaksua alennettiin poistamalla ns. eri kuntien välillä. Erot ovat osin perusteetloman 36356: yli 80 000 äyriä ansaitsevan porrastus. Eläketuloa suuria. Pääosa sosiaali- ja terveyspalvelujen kus- 36357: saavalta perittävää ylimääräistä maksua alennet- tannuksista on henkilöstömenoja. Kunnat lisäsi- 36358: tiin. vät jonkin verran henkilöstöään. Sosiaali- ja ter- 36359: Valtion takuusuoritusta kansaneläke- ja saira- veydenhuollon kokonaishenkilöstö oli v. 1999 36360: usvakuutusrahastoon alennettiin kertomusvuon- noin 220 500. Vuonna 1999 alalle koulutettua työ- 36361: na yhteensä 500 milj. mk, joka Kansaneläkelaitok- voimaa oli työttömänä 34 000 henkilöä. 36362: sen tulee kattaa omilla varoillaan vuoden 2001lop- 36363: puun mennessä. Sosiaalipalvelut 36364: 36365: Eläketurva Vuonna 1998 toteutettujen vähimmäisturvauu- 36366: distusten vaikutukset toteutuivat kokonaisuudes- 36367: Työssä jaksamisen edistämiseksi ja eläkkeelle saan vuoden 1999 aikana. Uudistusten sekä ylei- 36368: siirtymisen myöhentämiseksi kertomusvuonna sen työllisyystilanteen paranemisen seurauksena 36369: valmisteltiin 1.1.2000 toteutettavia varhaiseläke- toimeentulotukeen turvauduttiin selvästi aiempaa 36370: järjestelmien säädösmuutoksia. Samaan kokonai- harvemmin. Tammi-kesäkuussa 1999 toimeentulo- 36371: suuteen liittyi kuntoutustoimenpiteiden varhen- tukea saaneiden kotitalouksien määrä aleni noin 36372: taminenja tehostaminen. Vanhuuseläkkeen ja per- 8 %ja toimeentulotukimenot alenivat 12 % edelli- 36373: he-eläkkeen saajien määrä kasvaa edelleen väes- sen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. 36374: tön vanhetessa. Osa-aikaeläkkeen ikärajan alen- Asumistuen menot kasvoivat asumistuen ja toi- 36375: tamisen jälkeen heinäkuussa 1998 osa-aikaeläk- meentulotuen yhteensovittamisen takia. 36376: keellä olevien määrä on kasvanut nopeasti (6 900 Valtio osallistui 1.3.1999lukien lastensuojelun 36377: v. 1997 ja 18 000 v. 1999). Myös työttömyyseläk- järjestämisestä kunnille aiheutuvien suurten kus- 36378: keen saajien määrä nousi. Eläkkeiden rahoitukses- tannusten tasausjärjestelmän rahoitukseen. Tuki 36379: sa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Perhe-eläk- suuntautui suuriin kaupunkeihin, koska niissä 36380: keen saajia kertomusvuonna oli 280 700. sosiaaliset ongelmat ovat suurimmat. 36381: Barometritietojen mukaan Suomen ikäihmiset 36382: voivat keskimäärin hyvin. He ovat suhteellisen 36383: Sosiaali- ja terveyspalvelut terveitä, tulevat toimeen taloudellisesti ja elävät 36384: aktiivista elämää. Vanhuksille tarjolla olevat pal- 36385: Vuonna 1999 kuntien sosiaali- ja terveystoimen velut eivät kuitenkaan määrällisesti ja laadullises- 36386: menot olivat arviolta 60,0 mrd. mk. Valtion talous- ti kaikilta osin vastanneet tarvetta. Väestön van- 36387: arvion kautta niistä rahoitettiin 13,5 mrd. mk. Pää- henemisesta huolimatta ainoastaan asumispalve- 36388: osa tästä summasta, 12,7 mrd. mk, maksettiin kun- luiden määrä on kasvanut. Kuntakohtaisetja hoi- 36389: nille käyttökustannusten valtionosuutena lasken- toyksikköerot palvelujen saatavuudessa ja laadus- 36390: nallisin perustein. sa olivat edelleen suuria. 36391: 103 36392: 36393: Vammaisten työllistymisedellytyksiä paransi käri. Mielenterveyden ja sen painoarvon edistä- 36394: elokuussa 1999 voimaantullut lainmuutos, jolla minen, poikkihallinnollisen yhteistyön korostami- 36395: vammaisia nuoria ohjataan ammatilliseen kuntou- nen sekä mielenterveyspalvelujen monipuolista- 36396: tukseen. Uudistuksen vaikutuksia voidaan arvi- minen oli yksi kertomusvuoden painotuksia. 36397: oida vasta tulevina vuosina. 36398: Kertomusvuonna kunnan järjestämässä päivä- Ehkäisevä sosiaali- ja terveyspolitiikka 36399: hoidossa oli 213 000 alle kouluikäistä lasta eli run- 36400: sas 9 000 lasta enemmän kuin kaksi vuotta aikai- Ehkäisevän toiminnan painoalueina olivat eh- 36401: semmin. Aamu- ja iltapäivähoidossa olevien kou- käisevän sosiaali- ja terveyspolitiikan aseman ja 36402: lulaisten määrä laski edelleen. Alle kouluikäisistä rakenteiden vahvistaminen, lasten ja nuorten ter- 36403: lapsista kunnan järjestämässä päivähoidossa oli veydenja hyvinvoinnin edistäminen, väestön ter- 36404: 49 %; alle kolmevuotiaiden ikäluokasta päivähoi- veyden, toimintakyvyn ja elämän laadun ylläpito 36405: dossa oli 24 %ja 3-6-vuotiaiden ikäluokasta noin ja parantaminen, syrjäytymisen ehkäisy, ehkäise- 36406: 66 %. Suurin osa kunnista pystyi tarjoamaan päi- vän päihdepolitiikan kehittäminen sekä elinympä- 36407: vähoitopaikan hoidon tarpeen alkaessa. Hoito- ristön terveellisyyden ja turvallisuuden edistämi- 36408: paikkavajausta oli kertomusvuonna 26 kunnassa, nen. Kuntatasolla tehostettiin yhteistyötä läänin- 36409: eniten suurissa kaupungeissa. hallitusten kanssa. 36410: Nuorten päihteiden käyttö yleistyi edelleen. 36411: Terveyspalvelut Päihteiden käytön vähentämiseksi tehtiin laaja- 36412: alaista yhteistyötä hallinnonalojen ja järjestöjen 36413: Perusterveydenhuollon vastuulle on siirtynyt kesken, kehittäen mm. työmenetelmiä ja toiminta- 36414: osa aiemmin erikoissairaanhoidossa hoidetuista malleja. Päihteiden kulutuksen kasvu lisäsi päih- 36415: potilaista. Potilaat ovat pääosin tyytyväisiä hoi- dehaittojen määrää sekä kustannuksia. HIV-infek- 36416: toon ja hoidon saatavuus suositellun kolmen päi- tiotilanne huononi v. 1999, kun pääkaupunkiseu- 36417: vän kuluessa toteutui useimmissa paikoissa. Tyy- dulla levisi epidemia huumeiden käyttäjien kes- 36418: tyväisimpiä potilaat olivat väestövastuukunnis- kuudessa. 36419: sa. Uutta teknologiaa hyödynnettiin laajassa ko- Eduskunta hyväksyi tupakkalain muutoksen 36420: keiluhankkeessa, jonka tavoitteena on muodos- ravintolatilojen ilman laadun parantamiseksi ja ra- 36421: taa saumatlomat palveluketjut sosiaali- ja tervey- vintolatyöntekijöiden suojaamiseksi tupakan sa- 36422: denhuoltoon. vulta. 36423: Syrjäytymisen ehkäisyyn tähtäävää työtä te- 36424: 71. Perusterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon hostettiin asettamalla työryhmä koordinoimaan 36425: palvelut hallinnonalojen välisiä toimia. Sen yhtenä tehtä- 36426: 1997 1998 1999 36427: vänä on tehdä esityksiä uusista toimenpiteistä 36428: syrjäytymiskierteen katkaisemiseksi. Pitkäaikais- 36429: Perusterveydenhuolto työttömyyden myötä huomattava määrä työikäis- 36430: - käynnit/1 000 asukasta ............. 4 994 4 934 4 940 tä väestöä on vaarassa syrjäytyä työmarkkinoilta. 36431: - hoitojaksot vuodeosast./1 000 as. 57 59 60 Sosiaalitoimen ja työvoimatoimistojen yhteistyö- 36432: - hoitopäivät vuodeosast./1 000 as. 1 575 1 579 1 582 käytäntöjen kehittäminen sekä pitkäaikaistyöttö- 36433: Erikoissairaanhoito mien aktivointi olivat keskeisiä toimenpiteitä. So- 36434: - avohoitokäynnit/1 000 asukasta 1 167 1 148 1 140 siaalisen luototuksen kokeilu aloitettiin kahdek- 36435: - hoitojaksot vuodeosast./1 000 as. 194 191 188 sassa kunnassa. Asunnottomien määrä oli edelli- 36436: - hoitopäivät vuodeosast./1 000 as. 1 158 1 093 1 060 sen vuoden tasolla. 36437: 36438: Työolot ja työsuojelu 36439: Erikoissairaanhoitoon lähetettyjen potilaiden 36440: määrä on kasvanut viime vuosina noin 2 % vuo- Vuonna 1999 vakuutusyhtiöille ja Valtiokont- 36441: sittain. Vuodesta 1994 vuoteen 1998 sairaanhoito- torilie lähetettiin noin 13 8 000 työtapaturmia ja 36442: piirien hoitopäivät ovat vähentyneet 10 %, mutta ammattitauteja koskevaa korvaushakemusta. Työ- 36443: terveyskeskuksissa lisääntyneet yli 30 %. Polikli- paikkatapaturmien lukumäärä laski 1,6 % edellises- 36444: nikkakäyntien määrässä ei tapahtunut oleellisia tä vuodesta. 36445: muutoksia. Psykiatrian käynnit lisääntyivät 1990- Tapaturmalaajuus on laskenut tasaisesti 1980- 36446: luvulla 1,5-kertaisesti. luvun alusta alkaen. Erityisen voimakasta lasku 36447: Sekä terveyskeskus- että erikoislääkärien rek- oli 1990-luvun alussa taloudellisen matalasuhdan- 36448: rytoiminen on vaikeutunut. Lähes 550 virasta puut- teen vuoksi. Vuosikymmenen keskivaiheen lievän 36449: tui erikoislääkäri ja 300 virasta terveyskeskuslää- nousun jälkeen tapaturmalaajuus on jälleen Ias- 36450: 104 36451: 36452: kenutja on nyt vuosikymmenen alun tasolla. Vuo- destään. Alkoholilain tarkoittamana alkoholiyhti- 36453: den 1999 tapaturmataajuus säilyi edellisen vuo- önä toimii 1.1.2000 lähtien Alko Oy. Se luopui mar- 36454: den tasolla. raskuussa 1999 ravintolatukkuliiketoiminnastaan. 36455: Työpaikalla sattuneiden, kuolemaan johtanei- Alko Oy jatkaa toimintaansa ja sen kehittämistä 36456: den työtapaturmien määrä laski selvästi. Työkuo- sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa ny- 36457: lemien määrä on puolittunut viimeisten 15 vuoden kyisen vähittäismyyntijärjestelmän ja sille asetet- 36458: aikana. Myös ammattitautitilanne on parempi kuin tujen sosiaali- ja terveyspoliittisten päämäärien 36459: vuosikymmenen alussa, jolloin niitä todettiin noin turvaamiseksi. 36460: 9 000 tapausta vuosittain. Ammattitautikuolemis- Alkon taloudellinen tulos ja tehokkuus olivat 36461: ta pääosa oli asbestin aiheuttamia. Työolot ja var- kertomusvuonna hyviä. Investoinnit ovat kohdis- 36462: sinkin fyysinen työympäristö ovat muuttuneet tuneet lähinnä myymäläverkoston uudistamiseen 36463: hitaasti. Ammattitaudit sekä tuki- ja liikuntaelin- ja tietojärjestelmien kehittämiseen. 36464: sairaudet aiheuttivat edelleen ennenaikaisia eläk- 36465: keelle siirtymisiä. Raha-auto maattiy hdis ty s 36466: Työssä jaksamisen tutkimus- ja toimenpideoh- 36467: jelma valmisteltiin yhteistyössä keskeisten työ- Raha-automaattiyhdistyksen tehtävänä on har- 36468: markkinajärjestöjen kanssa. Hallitus hyväksyi sen joittaa yksinoikeudella raha-automaatti- ja kasino- 36469: joulukuussa. Ohjelmalla vahvistetaan työssä käy- pelitoimin_taa Suomessa. Raha-automaattiyhdis- 36470: vän väestön työkyvyn ylläpitoa. Tavoitteena on tyksen voitto käytetään valtion budjetin kautta 36471: työmarkkinoilta poistumisiän myöhentäminen. terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämi- 36472: Työsuojelupiirit huolehtivat alueellisesta työ- seen. 36473: suojelun kehittämisestä, valvonnasta ja asiakas- Raha-automaattiyhdistyksen liiketoimintaan 36474: palvelusta. Työsuojelupiirien toimintamenot oli- kuuluvat yrittäjien tiloihin sijoitetut raha-automaa- 36475: vat 99,9 milj. mk, joista lähes 85 %oli henkilöstö- tit ja kasinopelit, Raha-automaattiyhdistyksen 36476: ja toimitilakustannuksia. Työsuojelupiirien tavoit- omat pelisaliketjut, ravintolakasinopelit ja Casino 36477: teina oli työ- ja toimintakyvyn ylläpito ja edistä- RA~. Liikevaihto nousi 2 963 milj. markkaan, jossa 36478: minen, työtapaturmien torjunta, lakisääteisen työ- oli lisäystä edelliseen vuoteen 7,0 %. Tilikauden 36479: suojelun toteutumisen varmistaminen, asiakaspal- voitto oli 1 948 milj. mk(+7,5 %). Raha-automaat- 36480: velu ja oman toiminnan kehittäminen. Tavoitteet tiyhdistyksen palveluksessa työskenteli vuoden 36481: saavutettiin pääosin. 1999 lopussa 1 662 henkilöä, joista yli puolet oli 36482: osa-aikaisia. 36483: Hallinnonalan maksullinen palvelutoiminta Valtioneuvosto myönsi v. 1999 avustuksia 36484: 1 377,5 milj. mk 1 009 yleishyödylliselle yhteisölle 36485: Merkittävintä nettobudjetoitu toiminta oli hal- ja säätiölle erilaisiin terveyttä ja sosiaalista hy- 36486: linnonalalla Lääkelaitoksessa (kokonaan netto- vinvointia edistäviin tarkoituksiin. Lisäksi valtio- 36487: budjetoitu laitos), Säteilyturvakeskuksessa ja So- kanttorille osoitettiin 535 milj. mk sotainvalidien 36488: siaali- ja terveysalan tutkimus ja kehittämiskeskuk- ja veteraanien kuntoutukseen. Raha-automaatti- 36489: sessa. Vakuutusvalvontaviraston työ käynnistyi tuottoja käytettiin kaikkiaan 1 912,5 milj. mk. Vuo- 36490: 1.4.1999. Tämän vuoksi ministeriön oman maksul- den 1998 tuottoajäi myöhemminjaettavaksi noin 36491: lisen palvelutoiminnan volyymi pieneni noin kol- 81 milj. mk. 36492: masosaan verrattuna vuoteen 1998. Hallinnonalan 36493: merkittävimmät muutokset edelliseen vuoteen ver- 36494: rattuna olivat seuraavat: Lääkelaitoksen vuoden 36495: 1998 2,4 milj. markan alijäämä muuttui v. 1999 2,9 36496: milj. markan ylijäämäksi, Stakesin 7,4 milj. markan 72. Raha-automaattiyhdistyksen keskeiset tun- 36497: alijäämä pieneni 1,6 milj. markkaan ja Kansanter- nusluvut 36498: veyslaitoksen 0,7 milj. markan ylijäämä muuttui 0,6 36499: milj. markan alijäämäksi. 1997 1998 1999 36500: Liikevaihto. mili. mk ........ 2 543 2 769 2 963 36501: Muu toiminta Tilikauden voitto, milj. mk 1 705 1 812 1 948 36502: Tilikauden voitto, % ....... 67,0 65,4 65,7 36503: Alko Oy Sijoituspaikkamaksut, 36504: milj. mk ........................ 362 417 446 36505: Alko-Yhtiöt-konsernijaettiin 4.1.1999 niin, että Henkilöstökulut, milj. mk 210 225 231 36506: Alko Oy irrotettiin aikaisemmasta konserniyhtey- Henkilöstö .................... 1 579 1 642 1 662 36507: 105 36508: 36509: 36510: 36511: 3.12. TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA 36512: Toimintaympäristö käaikaistyöttömyys väheni kuitenkin edellisestä 36513: vuodesta mm. tehostettujen työvoimapoliittisten 36514: Vuonna 1999 työllisten määrä lisääntyi 74 000 toimien vaikutuksesta 13 % eli nopeammin kuin 36515: henkilöä eli enemmän kuin yhtenäkään aiempana työttömyys keskimäärin. Sen sijaan yli 50-vuoti- 36516: vuonna 1990-luvulla ja työllisyysaste nousi aiden työttömyys laski vain 2 500 henkilöä ollen 36517: 66 prosenttiin. Työvoimaan kuului keskimäärin keskimäärin 105 500 henkilöä. Yhtenä syynä ikään- 36518: 2 557 000 henkilöä eli noin 50 000 henkilöä enem- tyvien korkeaan työttömyyteen on 55-59-vuotiaille 36519: män kuin vuotta aikaisemmin. Työvoiman tarjon- työttömille varattu mahdollisuus päästä työttö- 36520: nan kasvun vuoksi työttömyyden aleneminen oli myyseläkkeelle ansiosidonnaisen työttömyystur- 36521: kuitenkin työllisyyden elpymistä hitaampaa. Vuon- van lisäpäiväoikeuden kautta (ns. työttömyyselä- 36522: na 1999 työttömiä oli Tilastokeskuksen työvoima- keputki). Työllistymistä edistäviä työvoimapolitii- 36523: tutkimuksen mukaan keskimäärin 261 000 henki- kan toimenpiteitä voitiin tarjota kuukausittain kes- 36524: löä ja työttömyysaste 10,2 %. Työttömyys aleni kimäärin 102 500 työttömälle tai työttömyysuhan 36525: edellisestä vuodesta 24 000 henkilöä ja työttö- alaiselle henkilölle. 36526: myysaste 1,2 prosenttiyksikköä. Työvoimatoimis- 36527: toissa oli työttömiä työnhakijoita keskimäärin Työnvälitys 36528: 348 000 eli 24 300 henkilöä vähemmän (-6,5 %) kuin 36529: vuotta aikaisemmin. Työttömyys kohdistui edel- Työnvälityksen tavoitteena oli täyttää avoimet 36530: leen voimakkaimmin maan pohjois-ja itäosiin. työpaikat nopeasti ja laadukkaasti. Työnvälityk- 36531: Työnvälityksen työttömistä työnhakijoista ar- seen ilmoitettujen työpaikkojen osuus pyrittiin pi- 36532: violta puolet lukeutui vaikeasti työllistyviin ryh- tämään korkealla tasolla. Lisäksi työllistymistä 36533: miin (yli 50-vuotiaita, pitkäaikaistyöttömiä, ulko- yleisille työmarkkinoille pyrittiin parantamaan to- 36534: maan kansalaisiaja/tai vajaakuntoisia). Tästäjou- teuttamalla työvoimapoliittisen järjestelmän uudis- 36535: kosta pitkäaikaistyöttömiä oli 98 000 henkilöä. Pit- tus ja siihen liittyvien palvelujen parantaminen. 36536: 36537: Kuvio 22. 36538: 36539: 36540: TYÖVOIMA, TYÖLLISET, TYÖTTÖMÄT JA TALOUDELLINEN KASVU 36541: 1 000 henkeä 36542: 2700 32 36543: 36544: 2600 28 36545: 36546: 2500 36547: 36548: 2400 20 36549: yi ttC mi t 36550: 2300 _ _,. ~ ....... loo.. ~' ~ 1 1\ , 16 36551: , .... , ,...., _,';"" yö Iis~t l\ / 36552: 2200 --=~,-------+---+--+---i"'''+--+--+,----+----+-+-+-+---+---+---+---+---+----lf--'~,1\t---t---+--+--~/ 12 36553: 36554: 2100 8 36555: 36556: 36557: ~::: :.::-ILt-"-.:.::---+---1-+•-t-.-jiH-.--t-;1=+--+1---+---111+-•1-+-lo-Hii-HIi-.t---t~+~+--""'~ll+li~l=-'!-a+i-a-+----1 36558: il : 36559: 1800 36560: 36561: 1700 1 36562: tiK. :n m utpS-1/o •• -4 36563: 36564: -8 36565: 36566: 1600 -12 36567: 71 73 75 77 79 81 83 85 87 89 91 93 95 97 99 36568: 106 36569: 36570: 73. Työministeriön hallinnonalan menot 74. Työministeriön hallinnonalan määrärahojen 36571: TP 1998TA 1999TP 1999 käyttö tulosalueittain (kassaperustein) 36572: Miljoonaa markkaa 1998 1999 36573: Työhallinto ........................ 167 166 165 Miljoonaa markkaa 36574: Euroopan sosiaalirahaston Työnvälitys ................................ 62 74 36575: ohjelmien toteutus .............. 1 617 1 032 1 032 Työvoimavarojen kehittäminen ...... 1 875 1 823 36576: Työvoimapolitiikan toimeen- Työvoiman kysynnän vahvistami- 36577: pano ................................ 11 321 10 573 10 344 nen .......................................... 1 103 736 36578: Pakolais- ja siirtolaisuusasiat 332 447 446 Syrjäytymisen ehkäisy ja maahan- 36579: Työministeriön hallinnonalan muuttajapolitiikka ....................... 9 138 8 993 36580: muut menot ...................... 120 142 117 josta maahanmuuttoasiat ........ 332 446 36581: Yhteensä ......................... 13 557 12 361 12 105 Työorganisaatioiden ja niiden hen- 36582: kilöstön kehittäminen .................. 208 214 36583: Työhallinnon toimivuuden edistä- 36584: Vuoden 1999 aikana työnvälityksessä oli työn- minen (sis. toimintamenot) ........... 844 871 36585: hakijoiksi ilmoittautuneita eri henkilöitä yhteensä 36586: Yhteensä ................................. 13 231 12 709 36587: 891 000. Vuotta aikaisemmin työnhakijoita oli 36588: 921 700. Työnhakijoista oli työttömiä 667 500 ja 36589: työttömyyseläkkeellä 59 100. Vastaavat luvut taa, että työnhakusuunnitelmia on uusittu selväs- 36590: v. 1998 olivat 705 600 ja 55 400. ti normaalia määräaikaishaastatteluväliä (5 - 6 kk) 36591: Kertomusvuonna työvoimatoimistoissa oli noin useammin. 36592: 265 000 avointa työpaikkaa. Määrä lisääntyi edel- Työnhakuryhmissä työnhakija saa tietoja työ- 36593: lisvuodesta noin 10 OOO:lla. Uusia työpaikkoja työ- markkinoista ja työllisyystilanteesta, tutustuu 36594: voimatoimistoihin ilmoitettiin keskimäärin 21 000 työnantajien rekrytointikäytäntöihin sekä kartoit- 36595: kuukaudessa. Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjan- taa osaamisensa ja vahvuutensa. Kertomusvuon- 36596: maalla uusien avointen työpaikkojen määrä lisään- na ryhmäpalveluna toteutetun työnhakukoulutuk- 36597: tyi eniten. Avoimeksi ilmoitetuista työpaikoista sen aloitti lähes 48 000 työtöntä työnhakijaa. Li- 36598: täyttyi noin 244 000. Työpaikoista, jotka eivät ol- säksi työnhakukoulutusta annetaan työvoimakou- 36599: leet ns. haku- tai provisiopaikkoja, noin 95 % täyt- lutuksen yhteydessä. Vuonna 1998 vastaava luku 36600: tyi työnantajan kanssa sovittuun työn alkamis- oli yhtä suuri. 36601: päivään mennessä, joten tulostavoitteeksi asetet- Palveluprosessiuudistukseen liittyvän työnha- 36602: tu 94 % saavutettiin. kuvalmennuksen ja täsmällisempien työnhaku- 36603: Työnvälityksen toimintamallia on uudistettu suunnitelmien ansiosta sekä työnhakijoiden työn- 36604: vuodesta l998lähtien mm. parantamalla asiakas- hakutaidot että työnhakuaktiivisuus ovat paran- 36605: palvelun tavoitteellisuutta ja lisäämällä työnhaki- tuneet ja työnantajien palautteen mukaan oma- 36606: joiden omatoimisuutta. Uudistuksen myötä työ- aloitteiset yhteydenotot ovat lisääntyneet. Kui- 36607: voimatoimistot ovat ottaneet käyttöön työnhaku- tenkaan työttömien sijoittuminen avoimille työ- 36608: haastattelut, osaamiskartoitukset, työnhakukirjan, markkinoille ei näyttäisi talouskehitys huomioon 36609: työnhakusuunnitelmat sekä työnhakuryhmät. ottaen merkittävästi lisääntyneen. 36610: Työnhakuhaastattelussa selvitetään mm. työn- Kertomusvuonna muutettiin myös työssäkäyn- 36611: hakijan omat tavoitteet, työnhakuammatit, osaa- tialuetta koskevaa säännöstä siten, että työminis- 36612: minen, erityistaidot, työ- ja koulutusvaihtoehdot teriö antaa vuosittain määräyksen työssäkäynti- 36613: Samalla arvioidaan myös mahdollisia osaamisen alueista. Muutoksen tavoitteena on toisaalta saa- 36614: kehittämisalueita ja laaditaan työnhakusuunnitel- da aikaan yhtenäinen käytäntö työssäkäyntialu- 36615: ma. Kertomusvuonna määräajoin tehtäviä työn- eita määritettäessä ja toisaalta lisätä työvoiman 36616: hakuhaastatteluja tilastoitiin yhteensä 260 000. Jos lähiliikkuvuutta. 36617: määräaikaishaastattelut suhteuttaa niihin työttö- 36618: miin, joille haastattelu olisi pitänyt tehdä heidän 36619: työttömyytensä keston perusteella, haastattelu- Työvoimavarojen saatavuus ja kehittäminen 36620: jen toteutusaste on 63 %. Vuoden 1998 vastaavat 36621: luvutolivat 196 000ja65 %. Tulosalueella päätavoitteena oli kehittää ja to- 36622: Työnhakusuunnitelma on työnhakijan ja työ- teuttaa yhteistyössä yritysten kanssa työelämä- 36623: voimatoimiston yhdessä laatima konkreettinen läheistä koulutusta työvoiman saatavuus- ja laa- 36624: suunnitelma siitä, kuinka työnhakija hakeutuu työ- tuongelman torjumiseksi. 36625: hön tai koulutukseen. Työnhakusuunnitelmia teh- Kaikista työvoimaa hakeneista toimipaikoista 36626: tiin kertomusvuonna noin 518 000. Seuranta osoit- työvoiman rekrytointiongelmia oli v. 1999 kokenut 36627: 107 36628: 36629: noin 23 %, kun vastaava osuus vuotta aiemmin kulma huomioon ottaen. Työministeriön heinä- 36630: oli 20 %. Erityisesti tietotekniikka- ja elektroniik- kuussa 1999 asettaman poikkihallinnollisen 'Työl- 36631: ka-alan, rakennusalan sekä eräiden palvelualojen lisyysaste' -projektin tavoitteena on valmistella 36632: toimipaikat ovat kokeneet vaikeuksia työvoiman toimenpiteet, joilla lisätään hallituskauden aikana 36633: hankinnassa. Työvoiman saatavuusongelmia on työllisyyden kasvua palvelusektorilla sekä edis- 36634: torjuttu työelämäläheisen koulutuksen avulla yh- tetään uusien yritysten perustamista sekä kehite- 36635: teistyössä työnantajan kanssa. tään perustamisvaiheen jälkeisiä palveluja. 36636: Työvoimakoulutuksen aloitti v. 1999 kaikkiaan Valtion töiden työohjelma muodostuu työviras- 36637: 103 400 oppilasta. Näistä kansallisesti rahoitetta- tojen budjettivaroin rahoitettavasta varsinaises- 36638: van työvoimakoulutuksen aloitti noin 74 200 hen- ta työohjelmasta ja työministeriön hallinnonalalla 36639: kilöä. Keskimäärin koulutuksessa oli noin 27 900 rahoitettavasta työllisyystyöohjelmasta. Vuonna 36640: henkilöä. Oppilastyöpäiviä ostettiin 6,6 milj. kap- 1999 varsinaisen työohjelman määräraha oli 6,37 36641: paletta ja niiden keskihinta oli 138 mk. Tavoitteena mrd. mk ja työllisyystyöohjelman 142 milj. mk. Työ- 36642: oli, että kolme kuukautta ammattiin tähtäävän työ- ohjelmien töissä työskenteli v. 1999 keskimäärin 36643: voimakoulutuksen päättymisen jälkeen enintään yhteensä 12 180 henkilöä, josta työllisyystyöoh- 36644: 40 %koulutuksen päättäneistä on työttömänä. Ta- jelmalla keskimäärin 260 henkilöä (v. 1998 työllis- 36645: voitetta ei saavutettu, sillä 46,5 % koulutuksen tettiin 13 330 henkilöä, josta työllisyystyöohjel- 36646: päättäneistä oli kolme kuukautta koulutuksen päät- malla 460 henkilöä). Pääosa työohjelman työvoi- 36647: tymisen jälkeen työttömänä työnhakijana. masta oli työvirastojen tai urakoitsijoiden pysy- 36648: Kansalliseen työvoimakoulutukseen käytettiin vää henkilöstöä. 36649: v. 1999 noin 920 milj. mk, mikä on 8 milj. mk edellis- Vuonna 1999 työllisyysperusteisten investoin- 36650: vuotta vähemmän. Työvoimakoulutuksen opinto- timäärärahapäätösten kokonaismäärä oli yhteen- 36651: sosiaalisiin etuuksiin varattuja työministeriön mää- sä 89 milj. mk. Rahoituskohteina erityistä huomio- 36652: rärahoja käytettiin noin 625 milj. mk, mikä on 322 ta on kiinnitetty hankkeisiin, joilla on merkittävä 36653: milj. mk vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tä- työllistävä vaikutus ja jotka edistävät pysyväis- 36654: hän vaikutti työttömyysturvan rahoitusuudistus. luontoisten työpaikkojen syntymistä. Edellisten 36655: Työvoimakoulutusta hankittiin myös Euroopan vuosien siirtomäärärahat mukaan lukien työhal- 36656: sosiaalirahaston (ESR) tuella, joka vastaa noin kol- linnon työllisyystyöohjelmiin käytettiin 190 milj. 36657: masosaa kokonaiskustannuksista. ESR-tuella työ- mk ja työllisyysperusteisiin investointihankkeisiin 36658: voimakoulutuksessa aloittaneiden määrä oli 232milj.mk. 36659: v. 1999 noin 31 100 henkilöä. Keskimäärin ESR- Työllistämistukea voidaan myöntää myös yrit- 36660: koulutuksessa oli 10 200 henkilöä. täjäksi ryhtyvälle työttömälle työnhakijalle (start- 36661: Ammatinvalinnanohjauksen avulla autettiin asi- tiraha). Vuonna 1999 tehtiin kansallisella määrära- 36662: akkaaksi hakeutuneita henkilöitä ratkaisemaan am- halla yhteensä 3 127 startti päätöstä, mikä oli run- 36663: matin valintaan, ammatilliseen kehitykseen ja työn saat 800 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tu- 36664: saamiseen liittyviä kysymyksiä. Ammatinvalin- kea maksettiin 75,4 milj. mk keskimäärin 1 600 hen- 36665: nanohjauksen ns. ohjausasiakkaiden määrä lisään- kilölle kuukausittain. Työttömien aloitteellisuuden 36666: tyi edellisvuoteen verrattuna hieman ja oli kerto- tukemiseen tarkoitettua määrärahaa voidaan myön- 36667: musvuonna noin 39 100. Koulutus- ja ammattitie- tää myös uusosuuskunnalle rekisteröintiä edeltä- 36668: topalvelun avulla edistettiin kansalaisten tiedon- viin perustamiskustannuksiin (a1kuavustus). Ker- 36669: saantia koulutuksesta ja työelämästä. Vuonna 1999 tomusvuonna TE-keskusten työvoimaosastot te- 36670: työvoimatoimistoissa kirjattiin vajaat 520 000 hen- kivät työosuuskunnille yhteensä 54 myönteistä 36671: kilökohtaista koulutusneuvontakertaa. avustuspäätöstä, joissa avustuksen määrä oli yh- 36672: teensä 2,5 milj. mk. Kotitaloustyön tukijärjestel- 36673: Työvoiman kysynnän vahvistaminen män kokeilu aloitettiin vuoden 1997 lokakuussa 36674: Itä-Suomen ja Länsi-Suomen läänien työvoima- ja 36675: Tulosalueella oli tavoitteena vahvistaa TE-kes- elinkeinokeskuksien alueella. Kokeilujatkuu vuo- 36676: kusten roolia yrittäjyyden edistäjänä, uusien työ- den 2000 loppuun. Tukea myönnettiin v. 1999 noin 36677: paikkojen luojanaja alueen elinkeinojen kehittäjä- 23 milj. mk. Tukea sai lähes 1 200 yritystä. 36678: nä. Lisäksi pyrittiin parantamaan investointien 36679: työllisyys vaikutuksia. Syrjäytymisen ehkäisy ja maahanmuuttajien ko- 36680: Vuonna 1999 TE-keskusten toiminnassa koros- toutumisen edistäminen 36681: tettiin työ-, elinkeino- ja maaseutupoliittisten toi- 36682: mien yhteensovittamista työllisyysasteen nosta- Tulosalueella tavoitteena oli kohdentaa palk- 36683: miseksi. Työhallinnon strategista suunnittelua ja kaperusteisia toimenpiteitä niihin pitkään työttö- 36684: tulosohjausprosessia kehitettiin työllisyysnäkö- mänä olleisiin, joiden työllistymistä yleisille työ- 36685: 108 36686: 36687: markkinoille voidaan edistää tukitoimenpitein. Li- Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tavoite 3- oh- 36688: säksi työmarkkinatuen aktiivista käyttöä pyrittiin jelman tavoitteena on ehkäistä pitkäaikaistyöttö- 36689: lisäämään koulutuksessa ja työharjoittelussa. Tu- myyttäja syrjäytymistä tukemalla työttömänä ole- 36690: losalueen yhtenä tavoitteena oli myös edistää et- vien työnsaantia yksilöllisten palvelukokonai- 36691: nistä tasa-arvoa. suuksien avulla. Kertomusvuonna ohjelman toi- 36692: Työttömistä työnhakijoista oli pitkäaikaistyöt- menpiteissä aloitti yli 35 000 henkilöä ja sijoitettu- 36693: tömiä 98 000 henkilöä. Pitkäaikaistyöttömyys vä- na oli keskimäärin 13 700 henkilöä. Pitkäaikaistyöt- 36694: heni edellisestä vuodesta mm. tehostettujen työ- tömille ja syrjäytymisuhan alaisille suunnatuissa 36695: voimapoliittisten toimien vaikutuksesta nopeam- hankkeissa aloittaneita oli vuoden aikana runsaat 36696: min kuin työttömyys keskimäärin. Tavoitteeksi 18 000 henkilöä. Nuorisoon suunnatuissa työttö- 36697: asetettu 100 300 pitkäaikaistyöttömän raja alitet- myyden ehkäisyn toimenpiteissä, ESR-työpajat ja 36698: tiin. -oppisopimuskoulutus, aloitti runsaat 10 000 alle 36699: Vuonna 1999 palkkaperusteisella tuella työllis- 25-vuotiasta nuorta. Ohjelman toimenpiteistä teh- 36700: tettynä oli keskimäärin 51 500 henkilöä. Näistä kan- tyjen loppuarviointien mukaan yli puolet hankkei- 36701: sallisella tuella sijoitettuna oli keskimäärin 45 150 siin osallistuneista on sijoittunut työhön tai kou- 36702: henkilöä, kun määrä v. 1998 oli keskimääärin 51 350 lutukseen niin kuuden kuin kahdentoistakin kuu- 36703: henkilöä. Työllistetyistä yhdistelmätuen osuus oli kauden seurantajakson aikana. Avoimen sektorin 36704: noin 9 350 henkilöä ja muun työllistämistuen 35 800 työssä oli noin kolmannes. Kokonaisuudessaan 36705: henkilöä. Toimenpiteet mitoitettiin valtion talous- ohjelman toteutukseen on seitsemän toteutusvuo- 36706: arviossa siten, että yhdistelmätuella olisi keski- den aikana varattu noin kuusi miljardia markkaa, 36707: määrin 10 000 henkilöä ja muun työllistämistuen josta Euroopan sosiaalirahaston rahoitusosuus on 36708: piirissä keskimäärin 37 100 henkilöä. Sekä yhdis- 1,5mrd.mk. 36709: telmätuen että muun työllistämistuen toteutuma Työllisyyspoliittista projektitukea myönnettiin 36710: jäivät kuitenkin jonkin verran alle alun perin arvi- v. 1999 kaikkiaan noin 74 milj. mk,jostayhdistyk- 36711: oidun tason. Pitkäaikaistyöttömiä tukityöllistetyis- sille 54 milj. mk, kunnille 15,7 milj. mk ja loput yri- 36712: tä oli keskimäärin noin 22 050. Kolme kuukautta tyksille ja muille yhteisöille. Myönteisiä projekti- 36713: tukityöjakson päättymisen jälkeen 48 % tukityö- tukipäätöksiä tehtiin v. 1999 kaikkiaan 328. 36714: jakson päättäneistä oli työttömiä, joten asetettu Suomessa asui vuoden 1999lopussa yhteensä 36715: 50 prosentin tavoite alitettiin. noin 87 800 ulkomaan kansalaista, joista työvoi- 36716: Kansallisiin palkkaperusteisiin toimenpiteisiin maan kuului noin 36 000 henkilöä. Vuoden 1999 36717: käytettiin v. 1999 noin 2,2 mrd. mk. Vuotta aiem- lopussa oli työvoimatoimistoissa työnhakijoina 36718: min vastaava määrä oli noin 2,6 mrd. mk. Työnan- yhteensä noin 21 800 ulkomaan kansalaista, joista 36719: tajaryhmittäin tarkastellen yksityisen sektorin työttöminä oli noin 13 900. Maahanmuuttajien kes- 36720: määrärahaosuus oli v. 1999 noin 41 %kun se vielä kimääräinen työttömyysaste oli kertomusvuoden 36721: edellisvuonna oli noin 35 %. Kuntasektorin osuus lopussa noin 38 %, mikä oli noin 2,5 prosenttiyk- 36722: työllistämismäärärahojen käytöstä oli v. 1999 noin sikköä edellisvuotta vähemmän. Työvoimatoimis- 36723: 31 %ja valtiosektorin vastaavasti noin 29 %. toissa on laadittu 1.5.1999 voimaan tulleen kotout- 36724: Työmarkkinatukea maksettiin v. 1999 yhteensä tamislain edellyttämät henkilökohtaiset kotoutu- 36725: 5,6 mrd. mk, josta aktiivisen työvoimapolitiikan ruissuunnitelmat yhteensä 9 606 maahanmuutta- 36726: toimenpiteisiin osallistuville maksetut etuudet oli- jalle. Maahanmuuttoasioiden hoitoon käytettiin 36727: vat noin 1,1 mrd. mk. Tästä työvoimakoulutukseen v. 1999 määrärahoja noin 446 milj. mk. Vastaava 36728: osallistuville maksettiin 401 milj. mk, työmarkkina- määrä vuotta aiemmin oli noin 332 milj. mk. 36729: tuen työharjoitteluun osallistuville 319 milj. mk, 36730: työnantajalle maksettavan yhdistelmätuen työ- Työorganisaatioiden ja niiden henkilöstön ke- 36731: markkinatukiosuus oli arviolta 290 milj. mk, amma- hittäminen 36732: tinvalinnanohjaus- ja kuntoutustoimenpiteiden 36733: osuus 41 milj. mk ja kotoutumistoimenpiteiden Tulosalueella tavoitteena oli kehittää työlain- 36734: osuus 46 milj. mk. säädäntöä kolmikantaisesti niin, että muutokset 36735: Työharjoittelussa työmarkkinatuella oli edellis- tukevat joustavasti ja turvallisesti paikallistason 36736: vuoden tapaan keskimäärin noin 10 700 henkilöä. ratkaisuja. Ikääntyneiden asemaa työelämässä py- 36737: Talousarviossa esitettyä tavoitetta, II 000 henki- rittiin parantamaan. Työssä olevien työttömyyttä 36738: löä, ei aivan saavutettu. Valtaosa harjoittelussa pyrittiin ehkäisemään ja ammattitaitoa kohotta- 36739: olleista oli alle 25-vuotiaita. Kolme kuukautta työ- maan mm. Euroopan sosiaalirahaston tavoite 4- 36740: markkinatuen työharjoittelunjälkeen 29,7% har- ohjelman avulla. Työaikapolitiikkaa kehitettäessä 36741: joittelun päättäneistä oli työttömiä. Tavoitteena pyrittiin ottamaan huomioon ennen kaikkea ikään- 36742: oli 29 %, jostajäätiin hivenen. tyneiden työntekijöiden tarpeet. 36743: 109 36744: 36745: Vuonna 1999 työlainsäädäntöä muutettiin siten, mista edistävistä toimista, hallitusohjelma ja vuo- 36746: että työnantajajärjestöihin kuulumattomat työnan- den 2000 talousarvio. 36747: tajat saivat oikeuden soveltaa muun muassa sai- Valtioneuvoston periaatepäätökseen perustu- 36748: rausajan palkkaa, opintovapaan antamista ja vuo- vaa Kansallista Ikäohjelmaa (1998-2002) on to- 36749: silomapalkan maksamista koskevia työehtosopi- teutettu eri hallinnonalojen yhteistyönä. Sen ta- 36750: musten määräyksiä siinäkin tapauksessa, että ne voitteena on parantaa yli 45-vuotiaiden työllisyyt- 36751: ovat joitain osin lain tasoa heikompia. Vuoden aika- tä sekä vähentää ennenaikaiselle eläkkeelle siirty- 36752: na säädettiin myös laki lähetetyistä työntekijöis- mistäja syrjäytymistä. Työministeriö on toteutta- 36753: tä, jolla toteutettiin EU :n direktiivi ulkomailta Suo- nut Kansallisen työelämän kehittämisohjelmaa 36754: meen tilapäisesti töihin tulevien työsuhteen vä- ( 1996-1999) yhteistyössä työmarkkina- ja yrittäjä- 36755: himmäisehdoista. Henkilöstörahastolakiin tehtiin järjestöjen kanssa. Ensimmäisen ohjelmakauden 36756: muutoksia, jolla mm. joustavoitettiin rahasto- aikana tuettiin kehittämisprojekteja, joilla on edis- 36757: osuuksien maksatusta siten, että rahaston jäse- tetty työelämän laatua parantavia toimintatavan 36758: nellä on oikeus vuosittain nostaa osuutensa voit- muutoksia suomalaisilla työpaikoilla. Kansallisen 36759: topalkkioerästä käteisenä, jos yrityksen tai viras- tuottavuusohjelman toisen vaiheen (1996-1999) 36760: ton soveltama voittopalkkiojärjestelmä sen sallii. tavoitteena taas oli nopeuttaa yritysten ja julkis- 36761: Työministeriön ylläpitämässä henkilöstörahas- yhteisöjen tuottavuuskehitystä, parantaa työlli- 36762: torekisterissä oli vuoden 1999 lopussa 41 henki- syyttäja toimeentuloa, edistää kansainvälistä kil- 36763: löstörahastoa, joissa oli noin 99 000 työntekijää pailukykyä ja lisätä työyhteisön toimivuutta. Yh- 36764: osakkaina. teistyössä sosiaali- ja terveysministeriön ja ope- 36765: Työsopimuslain kokonaisuudistuksen valmis- tusministeriön sekä työmarkkina- ja muiden jär- 36766: telujatkui komiteatyönä. Työministeri antoi komi- jestöjen kanssa on toteutettu Työssä jaksamisen 36767: tealle lisämääräaikaa tammikuun loppuun 2000 lain tutkimus- ja toimenpideohjelmaa. Sen tavoittee- 36768: perusteluiden kirjoittamiseksi. Lain kokonaisuu- na on parantaa työssä selviytymistä ihmisen elin- 36769: distuksen vireilläalastajohtuen ei jatkettu väliai- kaaren ja työuran kaikissa vaiheissa. 36770: kaista määräaikaisia työsopimuksia koskevaa työ- Työministeriö on ollut Euroopan sosiaalirahas- 36771: sopimuslain säännöstä, joka koski määräaikaisien ton tavoite 4 -ohjelman suurin toteuttaja (59 %) 36772: työsopimusten perusteita ja niiden ketjuttamista. 290 milj. markalla. Lisäksi toteutukseen ovat osal- 36773: Vuorotteluvapaajärjestelmä otettiin käyttöön listuneet opetusministeriö (18 %), kauppa- ja te- 36774: vuoden 1996 alustaja vuoden 1998 alusta sen eh- ollisuusministeriö (16 %),sosiaali- ja terveysmi- 36775: toja parannettiin. Vuoden 1999 loppuun mennes- nisteriö (5 %) sekä sisäasiainministeriö (2 %).Ta- 36776: sä vuorotteluvapaata on käyttänyt yhteensä voite 4-ohjelman pääpainotukset työhallinnon 36777: 30 600 henkilöä ja vuoden 1999 aikana vuorottelu- osalta ovat olleet ennakointitoiminta ja sen kehit- 36778: vapaalla oli keskimäärin 5 600 henkilöä. Vuorotte- täminen, yritysten henkilöstön koulutus- ja kehit- 36779: luvapaalle jääneistä on enemmistö yli 40-vuotiai- tämishankkeiden toteuttaminen, työkyvyn ylläpi- 36780: ta ja naisia noin 70 %. Vuorotteluvapaan perus- täminen ja kehittäminen sekä osaamiskeskusmal- 36781: teella työllistettyinä oli v. 1999 keskimäärin 4 617 lin kehittäminen. 36782: henkilöä, mikä oli 17 %enemmän kuin edellisenä 36783: vuonna. Talousarvion 4 500 henkilön tavoite saa- Työhallinnon toimivuuden kehittäminen 36784: vutettiin. 36785: Osa-aikalisäjärjestelmä on toinen työllisyyttä Tavoitteena oli parantaa ja varmistaa työhallin- 36786: tukeva työn jakamisen keino, jossa osa-aikatyö- non toimintaa. Tavoitteeseen liittyen työministe- 36787: hön tilapäisesti siirtyvän tilalle palkataan työtön. riön toimintarakennetta uudistettiin vuoden 1999 36788: Osa-aikalisää sai v. 1999 keskimäärin kuukaudes- alusta siten, että aluehallinnon ohjaustehtävät 36789: sa noin 6 000 henkilöä, joista pääosa oli naisia. eriytettiin ministeriön muista tehtävistä. Ministe- 36790: Koko vuoden aikana osa-aikalisää sai lähes 10 000 riö jaettiin politiikkaosastoon ja toimeenpano- 36791: henkilöä. Määrä on runsaat 2 000 pienempi kuin osastoon. Politiikkaosasto palvelee keskeisesti 36792: V. 1998. valtioneuvostoa ja eduskuntaa kun taas toimeen- 36793: Työministeriö asetti kertomusvuonna 'Eläk- pano-osasto vastaa aluehallinnon ohjauksesta 36794: keelle siirtymisen myöhentäminen ja työssä jak- ministeriön asettamien strategisten tulostavoittei- 36795: samisen edistäminen' -projektin, jonka tavoittee- den mukaisesti. 36796: na oli osaltaan varmistaa, että työhallinnon toi- Suomen puheenjohtajuuskaudella arvioitiin 36797: minnassa ja työvoimapolitiikan toimeenpanossa kahden vuoden ajan harjoitetun yhteisen työlli- 36798: otetaan huomioon työmarkkinoiden keskusjärjes- syysstrategian tuloksia. Neuvosto hyväksyi työl- 36799: töjen ja työeläkelaitosten tekemä sopimus eläk- lisyyden yhteisraportin ja antoi työllisyyssuun- 36800: keelle siirtymistä myöhentävistä ja työssä jaksa- taviivat vuodelle 2000 sekä, ensimmäistä kertaa, 36801: 110 36802: 36803: jäsenmaille työllisyyspolitiikan toimeenpanoa kos- käyttö oli 679,9 milj. mk. Työhallinnon toiminnan 36804: kevat suositukset. Strategian kehittäminen ja seu- tehokkuutta mittaava taloudellisuus markkaa/työ- 36805: ranta käynnistyi hyvin. Suomessa järjestetyssä voimapalvelu sai kertomusvuonna arvon 899 mk, 36806: kokouksessa käsiteltiin työaikajärjestelyihin ja kun se vuotta aiemmin oli 826 mk. 36807: työvoimapalveluiden laadun kehittämiseen liitty- 36808: viä kysymyksiä ja ikääntymistä. Maksullinen toiminta 36809: Työhallinto on jatkanut työvoimapalveluiden 36810: ja muiden työvoimapoliittisten toimenpiteiden vai- Työhallinnon maksullisen toiminnan tulot oli- 36811: kuttavuuden arviointia tilastoselvitysten, tutki- vat v. 1999 32,2 milj. mk, kun ne v. 1998 olivat 30,5 36812: musten ja arvioiden muodossa. 'Laatulinjat- työ- milj. mk. Valtaosa tästä oli liiketaloudellisesti hin- 36813: hallinnon laatustrategia vuosiksi 1999-2001' noiteltuja suoritteita. Henkilöstövuokrauksen tu- 36814: valmistui vuoden 1998 lopulla ja sen toteutus- lot olivat 19,4milj. mk. 36815: suunnitelma hyväksyttiin helmikuussa 1999. To- 36816: teutussuunnitelmassa määriteltiin osasto- ja yk- 36817: sikkökohtaiset vastuut laatustrategian toteutuk- 75. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden taso 36818: sen osalta sekä sovittiin käynnistettävistä laatu- Toimenpiteet Henkilöä keski- 36819: projekteista. määrin 36820: Vuoden 1999 lopussa työhallinnon viranhalti- 1998 1999 36821: joiden määrä oli 4 033. Lisäksi työhallinnossa työs- Palkkaperusteinen työllistäminen 1' 47 800 35 800 36822: kenteli yhteensä 910 työvoimapoliittisin tukitoi- 1 36823: Yhdistelmätuki ' ••..•••••....•.•••••••.• 3 600 2 ) 9 350 36824: min sijoitettua. Viidentoista TE-keskuksen alaise- Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus ' 32 300 27 280 36825: 1 36826: 36827: na toimi 177 työvoimatoimistoa. Työharjoittelu työmarkkinatuella 1' 10 250 10 100 36828: Tavoitteen 3 mukaiset ESR- hank- 36829: Yhteenveto tulostavoitteiden toteutumisesta ja keet ........................................ . 14 600 13 700 36830: määrärahojen käytöstä Vuorotteluvapaakokeilu . . . . . . . . . . . . . . . 3 950 4 600 36831: Työllisyysperusteiset investoinnit . . . 2 400 750 36832: Työvoimapoliittisissa toimenpiteissä oli kerto- Euroopan aluekehitysrahaston työl- 36833: musvuonna sijoitettuna keskimäärin noin 102 500 lisyysperusteiset investoinnit ... ..... 300 300 36834: työtöntä tai työttömyysuhan alaista henkilöä. Li- Yhteensä .................................. 115 200 102 500 36835: säksi työllisyyspoliittisen projektituen, tavoitteen 36836: 4 sekä tavoitteen 2, 5b ja 6 mukaisten ESR -hank- ''Ei sisällä ESR-hankkeita. 36837: 2 36838: ' Arvio. 36839: keiden piirissä arvioidaan v. 1999 olleen yhteensä 36840: keskimäärin 5 000 pääosin muita kuin työttömiä 36841: henkilöitä. 76. Maksullinen toiminta 36842: Työhallinto käytti määrärahoja kertomusvuon- 36843: 1998 1999 36844: na 12,7 mrd. mk. Ministeriön toimintamenojen käyt- 36845: Miljoonaa markkaa 36846: tö oli kertomusvuonna 124,9 milj. mk, mikä oli 7,5 36847: milj. mk vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työvoi- Tulot yhteensä ..................... . 30,5 32,2 36848: maosastojen toimintamenoja käytettiin kertomus- Kustannukset yhteensä .......... . 29,0 29,5 36849: vuoden aikana 712 milj. mk, kun vuotta aiemmin Käyttöjäämä ......................... . 1,5 2,7 36850: 36851: 36852: 77. Talousarviossa asetettujen määrällisten tulostavoitteiden toteutuminen 36853: 1997 1998 1999 Tavoite 36854: 1999 36855: Tulosalue 1: Työnvälitys 36856: Työpaikkojen täyttyminen työn suunniteltuun alkamisajankohtaan mennessä, 36857: %~~~~ .................................................................................... . 93,8 93,1 95 94 36858: Tulosalue 2: Työvoimavarojen kehittäminen 36859: Toimenpiteiden vaikuttavuus: Työttömänä 3 kk työvoimapoliittisen aikuiskou- 36860: lutuksen jälkeen, % ............................................................................. . 46,6 47,7 46,5 40 36861: Tulosalue 3: Syrjäytymisen ehkäisy 36862: Yli vuoden (yhdenjaksoisesti) työttömänä olleiden määrä keskimäärin kk:ssa 124 558 112 612 98 000 100 300 36863: Toimenpiteiden vaikuttavuus: Työttömänä 3 kk 36864: Palkkaperusteisten toimenpiteiden jälkeen, % ....................................... . 50,7 48,4 48,1 50 36865: Työmarkkinatuen työharjoittelun jälkeen, % ........................................... . 27,8 28,5 29,7 29 36866: 111 36867: 36868: 36869: 36870: 3 .13. YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA 36871: 36872: Toimintaympäristö Hallinnonalan menojen jakautuminen 36873: 36874: Ympäristöhallinnon toimintaympäristöön vai- Ympäristöministeriö-tilivirastoon kuuluvat mi- 36875: kuttaa edelleen merkittävästi erityisesti ympäris- nisteriö ja 13 alueellista ympäristökeskusta. Hal- 36876: tönsuojeluasioiden kansainvälisyys. Kansainvä- linnonalalla toimivat tilivirastoina lisäksi Suomen 36877: lisiä ympäristönsuojelusopimuksia on jo toistasa- ympäristökeskus, Asuntorahastovirasto sekä ta- 36878: taa kappaletta. Myös lainsäädäntö on jo suureksi lousarvion .ulkopuoliset rahastot Valtion asunto- 36879: osaksi EU-sidonnaista. Jatkuvasti lisääntyvä kan- rahasto ja Oljysuojarahasto. 36880: sainvälinen ympäristötietoisuus ja siitä seuraavat Hallinnonalan talousarvion loppusumma v. 1999 36881: vaatimukset edellyttävät myös hallinnoita jatku- oli 3 962 milj. mk eli 207 milj. mk vuoden 1998 mää- 36882: vasti enemmän; ympäristötiedon ja -osaamisen rärahoja suurempi. Määrärahojen lisäys on pää- 36883: kysyntä kasvaa yhteiskunnan joka alueella. Kes- osin seurausta asumistukimenojen kasvusta, hal- 36884: keiset ympäristöongelmat ja niiden ratkaisut vaa- linnonalan suurin yksittäinen menoerä 2 870 milj. 36885: tivat jatkuvaa ja säännöllistä kansainvälistä yh- mk (2 559 milj. mk) oli yleinen asumistuki. 36886: teistyötä, laajapohjaista kotimaista valmisteluaja 36887: osaavaa kansainvälistä vaikuttamista. Lähialueyh- Ympäristöministeriön määrärahat 36888: teistyö, arktinen yhteistyö ja pohjoisen ulottuvuu- 36889: den toimintaohjelma ovat tästä myös esimerkkejä. Valtion asuntorahasto teki v. 1999 aravalaina- 36890: Biologinen monimuotoisuus on luonnonsuo- päätöksiä yhteensä 3 414 milj. markan (4 251 milj. 36891: jelussa ja luonnonvarojen käytössä saavutetusta mk) edestä. Korkotukilainoja hyväksyttiin korko- 36892: edistyksestä huolimatta vähenemässä, myös lä- tuen piiriin 2 711 milj. mk (2 541 milj. mk). Myöntö- 36893: hiympäristössä ja maisemissa havaitaan köyhty- jen vähennys oli merkittävä, noin 700 milj. mk. 36894: mistä. Alueiden käytön ja suunnittelun tarpeet Myöntö- ja hyväksymisvaltuutta siirtyi 1 737 milj. 36895: muuttuvat alueellisten erojen kasvaessa taantu- mk vuodelle 2000, osin lainaehtoihin liittyneen 36896: vien alueiden ja kasvualueiden välillä. Alueelliset epävarmuuden johdosta. Asuntorahaston käytet- 36897: erot vaikuttavat lisääntyvästi myös asuntomark- tävissä olevat varat muodostuivat lähinnä arava- 36898: kinoiden tasapainoon väestön keskittyessä edel- lainojen lyhennyksistä ja koroista. Vuonna 1999 36899: leen erityisesti kaupunkikeskuksiin ja niiden lähi- asuntorahasto jatkoi ulkoista varainhankintaansa 36900: alueille, mikä on vaikeuttanut kasvukeskusten aravalainasaatavien arvopaperistamisella. Rahas- 36901: asuntotilannetta ja nostanut asuntojen hintoja. ton varoja käytettiin vastaavasti aravalainojen 36902: 36903: 36904: 36905: 36906: 78. Ympäristöministeriön määrärahat a) 36907: TP 1998 TA 1999 TP 1999 36908: Miljoonaa markkaa 36909: Ympäristöministeriö ................................................................ . 104 101 101 36910: Ympäristön suojelu ..................................................................... . 164 142 139 36911: Yhdyskunnat, alueidenkäyttö ja luonnonsuojelu .......................... . 258 258 258 36912: Asumisen edistäminen ............................................................ . 2 640 2 870 2 870 36913: Alueelliset ympäristökeskukset ................................................... . 297 305 305 36914: Suomen ympäristökeskus ........................................................... . 122 122 122 36915: Valtion asuntorahasto ............................................................. . 17 23 23 36916: Hallinnonalan muut menot ............................................................. . 151 141 141 36917: Ympäristöministeriön hallinnonala yhteensä .......................... . 3 753 3 962 3 959 36918: 36919: Talousarvion ulkopuoliset rahastot 36920: Valtion asuntorahasto ................................................................. . 6 862 6 230 36921: Öljysuojarahasto ......................................................................... . 30 35 36922: 36923: 'i Lisäksi muut hallinnonalat yhteensä käyttivät määrärahoja ympäristönsuojeluun 524 milj. mk v. 1998 ja 462 milj. mk v. 1999. 36924: 112 36925: 36926: maksatukseen, korkotukimenoihin, asunto-obli- hehtaarin pinta-alasta suurin osa sisältyi Natura 36927: gaatiolainojen korkomenoihin ja rahaston muihin 2000 -verkostoon. Toteuttamistyön suunnitelmal- 36928: menoihin. Asuntorahasto maksoi aravalainoja lisuutta parannettiin alueellisilla toteuttamisstra- 36929: 3 471 milj. mk sekä asuntolainojen korkotukea ja tegioilla, joilla täsmennettiin valtion tavoitteita 36930: mu~ta tukea yhteensä 903 milj. mk. suojeluun varattujen alueiden suojelulle, toteut- 36931: Oljysuoj arahasto maksoi erilaisia korvauksia tamiskeinoille ja aikataululle. 36932: yhteensä 35 milj. mk. Varansa öljysuojarahasto Ympäristöministeriö valmisteli yhteistyössä 36933: keräsi perimällä öljysuojamaksua maahantuodus- alueellisten ympäristökeskusten kanssa korkeim- 36934: ta ja Suomen kautta kuljetetusta öljystä. malle hallinto-oikeudelle lausuntoja valituksista, 36935: jotka koskivat valtioneuvoston päätöstä Natura 36936: 2000 -verkostoehdotuksesta. Valtioneuvoston 36937: Toiminnan keskeiset tulokset ja määrärahojen päätöksestäjätettiin 1 245 valitusta korkeimmalle 36938: käyttö hallinto-oikeudelle. Valittajina oli yhteensä yli 36939: 5 000 yksityistä henkilöä ja muuta tahoa. Kansalli- 36940: Alueiden käyttö ja luonnonsuojelu sen Natura -verkostoehdotuksen arviointi käyn- 36941: nistyi v. 1999 myös EU:ssa. Komissio arvioi Suo- 36942: Uusi maan käyttö- ja rakennuslaki vahvistettiin men verkostoehdotusta huhtikuussa pidetyn luon- 36943: helmikuussa 1999 ja lakia täydentävä maankäyt- nonmaantieteellisen seminaarin pohjalta. Kesä- 36944: tö-ja rakennusasetus annettiin syyskuussa 1999. kuussa komissio pyysi Suomea täydentämään 36945: Uusi lainsäädäntö tuli kokonaisuudessaan voi- Natura -ehdotusta kuvaavan tietokannan tietoja 36946: maan 1.1.2000. Maankäyttö-ja rakennuslain edel- sekä esittämään uusia Natura-alueita 15 luonto- 36947: lyttämä kaavoitusmittausasetus annettiin ja huo- tyypin ja 18 lajin elinympäristöjen turvaamiseksi. 36948: lehdittiin muista uuden lainsäädännön voimaan- Ympäristöhallinnossa ryhdyttiin selvittämään ver- 36949: tulon edellyttämistä toimenpiteistä, kuten kaava- koston täydentämistarpeita syksyllä 1999. 36950: merkintöjä koskevan ministeriön asetuksen val- 36951: mistelusta ja koulutuksen antamisesta aluehallin- Asumisen edistäminen 36952: nolle, kunnille ja muille tahoille. 36953: Kuntakaavojen ohjauksessa on painotettu yh- Vuoden 1999 aikana käynnistettiin ja panostet- 36954: dyskuntarakenteen eheyttämistä ja ympäristöar- tiin runsaasti mm. kahteen laajaan hankkeeseen, 36955: vojen säilyttämistä. Päätöstuotannossa kuntien jotka valmistuvat seuraavan vuoden puolella: hal- 36956: kaavoja ja rakentamisen poikkeuslupia sekä niitä lituksen asuntopoliittinen strategia sekä pääkau- 36957: koskevia valituksia käsiteltiin koko hallinnossa punkiseutua ja sen kehyskuntia koskeva yhteis- 36958: 7 049 kpl eli jonkin verran vähemmän kuin edel- toiminta-asiakirja. 36959: lisenä vuonna. Poikkeuslupavalitusten käsittely- Talouden vahva kasvu ja asuntojen hintojen 36960: aika ympäristöministeriössä oli hieman pitempi nousu ovat vauhdittaneet myös asuntotuotantoa. 36961: kuin edellisenä vuonna eli keskimäärin 13 kuukaut- Vapaarahoitteisen asuntotuotannon kasvu jatkui 36962: ta. Valitusasemakaavoista käsiteltiin ministeriös- v. 1999. Aloitettujen asuntojen määrä nousi v. 1999 36963: sä 70% alle vuodessa ja varsinaisista asemakaa- yhteensä 35 000 kappaleeseen edellisen vuoden 36964: vapäätöksistä ratkaistiin 60 % alle kolmessa kuu- 31 400 asunnosta. Kiristynyt asuntomarkkinati- 36965: kaudessa. lanne näkyy mm. omistusasuntojen hinnoissa. 36966: Luonnonsuojeluohjelmia toteutettiin ennätyk- Omistusasuntojen kysyntä on nostanut vanhojen 36967: sellinen määrä. Ohjelmien toteuttaminen on no- asuntojen nimellishinnat lähelle edellisen vuosi- 36968: peutunut v. 1996 hyväksytyn rahoitusohjelman kymmenen vaihteen huippuhintoja. Pääkaupunki- 36969: ansiosta. Tarkoitukseen on varattu vuoteen 2007 seudulla vanhojen asuntojen hintojen nousu oli 36970: mennessä yhteensä 3,3 mrd. mk vuoden 1996 alus- v. 1999 lähes 12 %, kun koko maassa vanhojen 36971: ta lukien. Vuonna 1999 toteutetusta lähes 48 000 asuntojen hinnat nousivat vajaat 9 %. 36972: 36973: 79. Luonnonsuojeluohjelmien toteutus {ml. Metsähallituksen vaihtomaiden arvo ja maanmyyntitulot) 36974: 1997 1998 1999 1997 1998 1999 36975: Hehtaaria Miljoonaa markkaa 36976: Kaupat .......................... 12 693 18 226 17 587 146 151 113 36977: Vaihdot ......................... 8 616 5 928 10 003 80 66 74 36978: Lunastukset .................. 185 131 13 962 5 3 83 36979: Yksityiset suojelualueet 2 398 4 201 5 706 34 48 76 36980: Yhteensä ..................... 23 892 28 486 47 258 265 268 346 36981: 113 36982: 36983: Aravavuokra-asuntojanoissa oli vuoden lopus- kin pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien osuus uu- 36984: sa yli 107 000 hakijaruokakuntaa. Kaikista hakijois- distuotannon asuntomäärästä nousi 43 %. 36985: ta kasvukeskusseuduilla oli noin 70 % eli 76 000 Valtion tukeman korjaustoiminnan volyymiä 36986: hakijataloutta. Kasvukeskusten hakijajonot kas- on voimakkaasti supistettu viime vuosina: v. 1999 36987: voivat edellisvuodesta lähes 3 000 hakijalla, kun korjatuissa kiinteistöissä oli enää 6 700 asuntoa. 36988: taas muualla maassa hakijoita oli 2 000 vähemmän Vuonna 1995 aloitetussa lähiöhankkeessa on lai- 36989: kuin vuotta aiemmin. Koko vuoden 1999 aikana napäätöksiä tehty 14 300 vuokra- ja omistusasun- 36990: aravavuokra-asuntoa haki yli 211 000 ruokakun- non korjaamiseksi yhteensä 1,1 mrd. markan edes- 36991: taa; näistä asunnon sai vuoden aikana noin 73 000 tä. Lähiöprojektin 49 projektilähiöstä vain viides- 36992: eli runsas kolmannes kaikista hakijoista. Kireim- sä ei ole ollut talojen korjaustoimintaa. Lähiöpro- 36993: pänä tilanne on jatkunut pääkaupunkiseudulla ja jektin tuloksista on valmistunut erillinen raportti. 36994: Tampereen seudulla, missä asunto järjestyi vain Asuntojen korjausavustustoimintaan myön- 36995: viidennekselle hakijoista. nettäviin avustuksiin osoitettiin myöntämisval- 36996: Tyhjiä aravavuokra-asuntoja oli kuntien ilmoi- tuutta vuoden 1999 talousarviossa 240 milj. mk. 36997: tusten mukaan vuoden lopussa yli 3 400. Lisäystä Sen lisäksi avustuksiin voitiin osoittaa vuodelta 36998: edellisvuoteen oli noin 15 % eli yli 500 asuntoa. 1998 siirtyneet noin 40 milj. mk. Avustuksilla arvi- 36999: Koko aravavuokra-asuntokannasta tyhjien osuus oidaan saatavan korjaustoiminnan piiriin kaikki- 37000: on kuitenkin vain yksi prosentti. Tyhjistä asun- aan noin 125 000 asuntoa. Laki asuntojen korjaus- 37001: noista valtaosa, yli 3 300 asuntoa, on kasvukes- avustuksista tuli voimaan vuoden 1999 alussa. 37002: kusten ulkopuolella ja myös tyhjien asuntojen Hissien rakentamiseen vanhoihin kerrostaloihin 37003: määrän kasvu keskittyy lähes yksinomaan näille varattiin v. 1999 myöntämisvaltuutta noin 42 milj. 37004: väestöltään väheneville alueille. mk 142 hissin rakentamiseksi 64 kohteeseen. Li- 37005: Asuntomarkkinatilanne ja erityisesti pienten, säksi myönnettiin liikuntaesteiden poistamiseksi 37006: kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen vähyys, hei- 25 milj. mk 263 hissin saneeraukseen. 37007: jastuu myös asunnottomien määrän kehitykseen. Omistusasunnon ostajille myönnettävien val- 37008: Koko maassa on asunnottomana edelleen n. 10 000 tion takausten määrä kasvoi v. 1999 ja uusia taka- 37009: henkeä eli saman verran kuin vuotta aiemmin. Kas- uksia myönnettiin 24 000 kpl. Taustalla on kotita- 37010: vukeskusten ja erityisesti pääkaupunkiseudun louksien yleinen asuntokysynnän kasvu sekä ta- 37011: asunnottomien määrä on kuitenkin kasvanut. kausjärjestelmän tunnettavuuden lisääntyminen. 37012: Valtion tukema asuntotuotanto muodostaa mer- Takausten osuus uusista asuntoluotoista kasvoi 37013: kittävän osan asuntotuotantoa. Pitkään jatkuneen myös hieman eli 18,5 prosenttiin. Kaikkiaan val- 37014: korkeasuhdanteen myötä valtion tukeman asun- tion takauksia on myönnetty 70 000 kplja takaus- 37015: totuotannon määriä alettiin vähentää vapaarahoit- kanta on 3,4 mrd. mk. Valtio ei toistaiseksi ole jou- 37016: teisen asuntorakentamisen kasvaessa. Myös toi- tunut suorittamaan takauskorvauksia takausten 37017: misto- ja liikerakentaminen sekä teollisuusraken- perusteella. 37018: taminen ovat olleet ripeässä kasvussa. Tässä suh- Valtion asuntorahaston käytettävissä olevat 37019: dannetilanteessa ei ole valtion toimenpitein ha- omat varat muodostuivat aravalainojen lyhennyk- 37020: luttu kiihdyttää korkeasuhdannetta. sistä ja koroista sekä takauspalkkioista. Aravalai- 37021: Valtion tukemaa asuntotuotantoa aloitettiin yh- nakannasta kertyi korkotuloja runsaat 2 200 milj. 37022: teensä 11 883 asuntoa. Tämä oli noin tuhat asun- mk. Aravalainojen lyhennyksiä kertyi 4 228 milj. 37023: toa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Aravauus- mk. Takaustoiminnan tuotot kasvoivat edellisen 37024: tuotannossa aloitettiin yhteensä 6 550 asunnon vuoden 17 milj. markasta lähes 33 milj. markkaan, 37025: rakentaminen, joista 4 450 asuntoa oli vuokra- kun takausmaksun suuruus nostettiin 1,5 prosen- 37026: asuntoja ja 2 100 asumisoikeusasuntoja. Korko- tista 2,5 prosenttiin toukokuusta 1999 lähtien. 37027: tukiuustuotannossa aloitettiin yhteensä 5 250 Koron maksaminen valtion budjetista rahaston lik- 37028: asunnon rakentaminen, joista 3 650 asuntoa oli videille kassavaroille lopetettiin lain muutoksella 37029: vuokra-asuntoja ja 900 asuntoa asumisoikeus- vuodesta 1998 lähtien. Ulkoista rahoitusta rahas- 37030: asuntoja, sekä yli 700 korkotukilainaa omakotita- to hankki arvopaperistamalla lainasaataviaan yh- 37031: lojen rakentamista varten. teensä 2 973 milj. mk. Rahaston varoja käytettiin 37032: Kasvukeskuksiin suuntautunut muuttoliike on uusien asuntolainojen maksatukseen lähes 3 500 37033: lisännyt vuokra-asuntojen kysyntää, ja valtion milj. mk, korkotukiin lähes 600 milj. mk, korjaus- ja 37034: tukemaa asuntotuotantoa on viime vuosina suun- muihin avustuksiin lähes 300 milj. mk sekä ottolai- 37035: nattu erityisesti näille seuduille. Uudistuotannossa nauksesta ja arvopaperistamisesta aiheutuneisiin 37036: kasvukeskusten osuudeksi tuli v. 1999 kaikkiaan korkokuluihin noin 1 485 milj. mk. 37037: 72 %. Pääkaupunkiseudulla hankkeiden liikkeelle Asuntorahaston ulkoinen varainhankinta to- 37038: saamisessa koettiin suurimmat vaikeudet. Kuiten- teutettiin aravalainasaatavia arvopaperistamalla. 37039: 114 37040: 37041: Lainoja arvopaperistettiin syyskuussa 1999 järjes- suudet hankkia omistusasunto ovat heikentyneet, 37042: tyksessään neljännellä transaktiolla (Fennica 4) alhainen korkotaso on myös vähentänyt korkotuen 37043: yhteensä 500 milj. euroaeli 2 973 milj. mk. Emissi- merkitystä lainansaajalle. ASP-luottojen osuus uu- 37044: ossa hyödynnettiin ensimmäisen kerran euroa heti sista kotitalouksille myönnetyistä asuntoluotois- 37045: liikkeeseenlaskuhetkellä. Emission seniorosan ta v. 1999 oli enää noin 1 %. ASP-korkotukilaina- 37046: luottokelpoisuusluokitus oli korkein mahdollinen kanta oli vuoden 1999lopussa 4,6 mrd. mk. Korko- 37047: (Moody's Aaa ja Fitch IBCA AAA). Seniorosa tukea ASP-luotoille maksettiin 21 milj. mk. Uusia 37048: sisälsi kiinteäkorkoisen osan, 188 milj. euroa eli ASP-tilejä avattiin 3 700 kpl ja vuoden 1999lopus- 37049: 1 118 milj. mk, ja vaihtuvakorkoisen osan, 296 milj. sa tilejä oli voimassa 31 000 kpl. Tileillä oli säästö- 37050: euroa eli 1 760 milj. mk. Lisäksi liikkeeseen lasket- jäyhteensä 1 287 milj. mk eli keskimäärin 41 500 37051: tiin 16 milj. euron eli 95 milj. markan vaihtuvakor- mk tiliä kohden. 37052: koinen juniorlaina. Fennica 4: lle asetetut päämää- Asumisen kokonaistukeen käytettiin yhteen- 37053: rät saavutettiin ja myös hinnoittelultaan se onnis- sä noin 9 700 milj. mk, josta 2 300 milj. mk (24%) 37054: tui erinomaisesti huolimatta vuosituhannen vaih- oli korkojen verovähennystukea. Kolmen eri asu- 37055: teeseen liittyneistä epävarmuustekijöistä. mistukijärjestelmän kautta annettavan tarveharkin- 37056: Yleistä asumistukea maksettiin yhteensä 2 870 taisen tuen osuus kokonaistuesta oli 44 %. Koko- 37057: milj. mk, mikä oli 320 milj. mk enemmän kuin edel- naistuesta 73 % oli suoraan kotitalouksille suun- 37058: lisenä vuonna. Tästä määrärahan lisäyksestä noin nattua kysyntätukea. 37059: 300 milj. mk johtui v. 1998 tehdystä tukiperustei- Asuntorahaston tuloksellisuus ja keskeiset tun- 37060: den parantamisesta toimeentulotuen ja asumistu- nusluvut käyvät ilmi luvun 3.13.liitteestä. 37061: en yhteensovittamisen uudistamisen yhteydessä. 37062: Tuensaajien määrä oli vuoden lopussa 206 700, Rakennettu ympäristö ja rakentaminen 37063: mikä oli 1 700 enemmän kuin edellisen vuoden lo- 37064: pussa. Keskimääräinen asumistuki oli vuoden lo- Uudenmaankäyttö-ja rakennuslain valmistu- 37065: pussa 1 110 mk kuukaudessa, mikä oli 10 mk enem- minen suuntasi voimavaroja lain sisältöä koske- 37066: män kuin edellisenä vuonna. Vuokra-asunnossa vaan koulutukseen erityisesti kuntien rakennus- 37067: asuvilla asumismenojen osuus tuloista oli ennen valvonnalle. Rakentamismääräyskokoelmaan val- 37068: asumistukea 55,5 %ja tuen jälkeen 26,3 %. Tuen misteltiin lakia täsmentäviä määräyksiä ja ohjeita 37069: määrä oli keskimäärin 52,6 % vuokrasta. erityisesti työmaavalvonnan osalta. Valmisteltiin 37070: Asumistuen perusteet pidettiin täysin samoina suunnittelijoiden ja työnjohdon kelpoisuutta kos- 37071: kuin edellisenä vuonna. Asumistuen määrärahaa kevien määräysten periaatteet. Elinkaariajattelua 37072: mitoitettaessa työttömyyden oli arvioitu alenta- korostettiin valmistelemalla huolto- ja hoito-oh- 37073: van tuensaajien määrää. Näin ei kuitenkaan tapah- jeita koskevia rakentamismääräyksiäjajulkaisemal- 37074: tunut nytkään. Tämän vuoksi yhdessä v. 1998 ta- la niitä täydentävää opastavaa aineistoa. Ekolo- 37075: pahtuneen kehityksen kanssa, jolloin työttömien gista rakentamista edistettiin osallistumalla koe- 37076: ja opiskelevien tuensaajien lukumäärä vielä kas- rakentamisprojekteihin. 37077: voi, asumistukimääräraha ylitettiin 400 milj. mar- Ympäristöministeriön, TEKESin, kauppa- ja teol- 37078: kalla. lisuusministeriön sekä Valtion asuntorahaston yh- 37079: Asumistuen saajista 53 % oli työttömiä ruoka- teisessä koerakentamisohjelmassa oli loppuvuo- 37080: kuntia. Tuensaajien todellinen vuokra ylitti tukea desta 75 rakennuskohdetta, joista noin 30 päätty- 37081: myönnettäessä huomioon otettavan enimmäis- nyttä hanketta. Rakennustuotteiden tyyppihyväk- 37082: vuokratason aravavuokra-asunnossa asuvilla 39 syntäpäätöksiä annettiin vuoden 1999 aikana 166 37083: prosentissa tapauksista ja vapaarahoitteisissa kpl ja vuoden lopussa oli voimassa 574 päätöstä. 37084: vuokra-asunnossa asuvilla 61 prosentissa tapa- 37085: uksista. Keskimääräinen ylitys oli aravavuokra- Ympäristönsuojelu 37086: asunnoissa asuvilla noin 4 mk/m 2/kk ja vapaara- 37087: hoitteisissa asunnoissa asuvilla 11 mk/m 2 /kk. Alueelliset ympäristökeskukset antoivat v. 1999 37088: Eläkkeensaajien asumista tuettiin eläkkeensaa- maatalouden ympäristötuen erityistukihakemuk- 37089: jien asumistukijärjestelmästä 1 300 milj. markalla sista yhteensä noin 150 lausuntoa. Työvoima- ja 37090: ja opiskelijoiden asumista opintotuen asumislisä- elinkeinokeskukset myönsivät maatalouden eri- 37091: järjestelmästä 600 milj. markalla. tyistukivaroja v. 1999 noin 203 milj. mk. Sopimus- 37092: Uusia ASP-luottoja myönnettiin 2 450 kpl, mikä ten lukumäärä oli noin 16 600 kpl, ja ne kattoivat 37093: on vajaat 1 900 luottoa vähemmän kuin edellisenä noin 222 000 haja 6 400 alkuperäisrotuista eläin- 37094: vuonna. Vähenemisen syynä on ollut lähinnä asun- yksikköä. Pelkästään luomutuotannossa tai siihen 37095: tojen hintojen nousu erityisesti pääkaupunkiseudulla siirtymässä oleva peltoala oli v. 1999 noin 135 000 37096: yli sallittujen ASP-hintarajojen. Nuorten mahdolli- ha. Erityistukisopimusten kattavuus on edelleen 37097: 115 37098: 37099: lisääntynyt edellisiin vuosiin verrattuna. Maata- Rakentamistoiminnan taloudellisuuden paran- 37100: louden ympäristötukien vaikuttavuuden sekä luon- tuminen tarkistetaan 3-4 vuoden välein tehtävällä 37101: nonmukaisen viljelyn ympäristövaikutusten sel- selvityksellä. Viimeisin selvitys vuosilta 1995-1997 37102: vityksiä jatkettiin. osoitti taloudellisuuden parantuneen keskimäärin 37103: Ympäristönsuojelun edistämisavustusten ja 3,1 %vuodessa. 37104: ympäristötyömäärärahojen käytössä painotettiin Ympäristönsuojelun edistämiseksi Suomen lä- 37105: v. 1999 hallituksen työllisyysohjelman mukaisesti hialueilla Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Venä- 37106: edelleen saastuneiden maa-alueiden ja vanhojen jällä on v. 1999 tehty 30 investointitukipäätöstä 37107: kaatopaikkojen kunnostusta sekä uuden ympäris- yhteensä noin 36 milj. markalla pääasiassa ulko- 37108: töteknologian kehittämistä ja kokeilua. Ympäris- asiainministeriön myöntämin varoin. Toiminnan 37109: tönsuojelun edistämisavustuksia myönnettiin tuloksena vuoden 1999 aikana valmistuivat mm. 37110: yhteensä noin 32 milj. mk, josta noin 8 milj. mk usean Itämeren vaikutuspiirissä olevan kaupun- 37111: osoitettiin yhdyskuntien vesienhuoltotoimenpitei- gin jätevedenpuhdistamon saneeraushankkeet. 37112: den avustamisesta annetun lain mukaisesti yhdys- Näissä kansainvälisellä yhteisrahoituspohjalla 37113: kuntien vesiensuojeluinvestointien tukemiseen toteutettavissa hankkeissa Suomen pienelläkin 37114: erityisesti vesiensuojelun tavoiteohjelman vuo- panostuksella on saavutettu huomattavia tulok- 37115: teen 2005 toteuttamiseksi ja Itämeren suojelemi- sia. Ympäristöministeriön omin lähialuemäärära- 37116: seksi. Ympäristöhallinnon työohjelman mukaisiin hoin on toteutettu pienempiä ilman- ja vesiensuo- 37117: hankkeisiin käytettiin v. 1999 työmäärärahoja yh- jelun sekä jätehuollon hankkeita sekä koulutuk- 37118: teensä n. 175 milj. mk, josta ED-hankkeiden osuus sella ja muulla teknisellä yhteistyöllä parannettu 37119: oli n. 33 milj. mk. Rakentamiskohteiden välitön lähialueiden omia mahdollisuuksia ympäristönsuo- 37120: työllistävä vaikutus oli keskimäärin noin 600 hen- jelun, ympäristön tilan seurannan, ympäristövai- 37121: keä kuukaudessa. Ympäristöministeriön hallinnon- kutusten arvioinnin, asumis- ja rakentamistoimin- 37122: alan hankkeista merkittävimpiä olivat kuntien ve- nan sekä alueiden käytön kehittämiseen. Vuonna 37123: siensuojeluyhteistyötä edistävät siirtoviemäri- 1999 ympäristöministeriön omin määrärahoin on 37124: hankkeet sekä saastuneiden maa-alueiden ja van- tehty noin 100 teknisen yhteistyön avustuspää- 37125: hojen kaatopaikkojen kunnostushankkeet Alueel- töstä yhteensä noin 20 milj. markalla. 37126: lisissa ympäristökeskuksissa oli v. 1999 toteutet- 37127: tavana noin 30 siirtoviemärihanketta ja noin 50 Maksoilinen toiminta 37128: saastuneen alueen kunnostushanketta. Myös ve- 37129: sistökunnostusten ja muiden ympäristötöiden tar- Hallinnonalan maksullisen toiminnan tuotot oli- 37130: ve oli edelleen suuri koko maassa. vat noin 43 milj. mk eli samalla tasolla kuin edel- 37131: Ympäristöhallinnon työkohteissa työllistettiin lisenä vuonna. Kustannukset olivat vastaavasti 37132: v. 1999 lisäksi työministeriön palkkaperusteisella noin 55 milj. mk. Kustannuksistajäi kattamatta noin 37133: työllistämistuella keskimäärin 850 henkilöä ja par- 12 milj. mk eli alijäämä oli koko hallinnonalan osal- 37134: haimmillaan (elo-lokakuussa) yli 1 400 henkilöä ta noin 22 %kustannuksista. Maksullinen toimin- 37135: kuukaudessa. Palkkaperusteisilla työllisyysmää- ta on ollut a1ijäämäistä, koska merkittävä osa suo- 37136: rärahoilla toteutetuilla ympäristönhoitotöillä on ritteista on julkisoikeudellisia ja niiden maksut on 37137: ollut erityisesti Pohjois-, Keski- ja Itä-Suomessa ympäristönsuojelullisista tai oikeudellisista syis- 37138: erittäin suuri työllisyysmerkitys. tä määritelty alle omakustannusarvon. 37139: 116 37140: 37141: LIITE 37142: 37143: ASUNTORAHASTOVIRASTON TOIMINTAA, TOIMINTAYMPÄRISTÖÄ JA TULOKSELLISUUTTA 37144: KUVAAVAT KESKEISET TUNNUSLUVUT 37145: 1997 1998 1999 Muutos 37146: 1999/98 37147: Asuntomarkkinat 37148: Aravavuokra-asuntojen hakijat ................................ 204 700 210 100 211 300 0,6% 37149: Näistä asunnon saaneet ........................................ 72 300 73 400 73 500 0,1% 37150: Hakijoita aravavuokra-asuntojonossa (marraskuu) ...... 95 900 106 400 107 200 0,8% 37151: Tyhjät aravavuokra-asunnot, asuntoja ...................... 3 000 2 900 3 400 17,2% 37152: Arava- ja korkotukilainoitus 37153: Hankkeiden lukumäärä (osapäätöksen saaneet) ........ 1015 562 484 -13,9% 37154: Uustuotannon aloitukset, asuntoja ........................... 20 346 13 003 11 883 -8,6% 37155: Perusparannuksen aloitukset, asuntoja .................... 24 248 12 849 6 707 -47,8% 37156: 2 37157: Hyväksytyt rakennuskustannukset, mk/as.m l 37158: Arava ........................................................... 6 881 7 217 7 756 7,5% 37159: Korkotuki ...................................................... 6 972 7 410 7 594 2,5% 37160: 2 37161: Alkuvuokrat (otos), mk/m /kk 37162: Arava ........................................................... 42,90 44,91 4,7% 37163: Korkotuki ...................................................... 50,76 51,46 1,4% 37164: Peruskorjaushankkeiden korjausaste, % 37165: Arava ........................................................... 45,8 46,0 47,1 1,1 %- 37166: yksikköä 37167: Korkotuki ...................................................... 56,2 41,0 58,3 17,3 %- 37168: yksikköä 37169: Vanha lainakanta 37170: Rajoituksista vapauttamispäätökset, asuntoja ............ 374 494 789 59,7% 37171: 10 vuoden jatkorajoituksista vapauttamispäätökset, 37172: asuntoja .............................................................. 219 236 423 79,2% 37173: Omistajanvaihdokset: luovutuksensaajan nimeämis- 37174: päätökset, asuntoja .............................................. 72 925 900 -2,7% 37175: Takaustoiminta 37176: Omistusasuntojen valtiontakaukset, kpl .................... 15 500 22 000 24 000 9,1% 37177: Valtion vastuut takausten perusteella, mk ................. 0 0 0") 37178: Avustukset 37179: Myönnetyt omapääoma-avustukset 37180: opiskelija-asunnot:uustuotanto, asuntoja ............ 605 434 1345 209,9% 37181: opiskelija-asunnot: peruskorjaus, asuntoja ........... 1435 770 578 -24,9% 37182: asunnottomien asunnot, ruokakuntia .................. 256 194 312 60,8% 37183: pakolaisten asunnot, ruokakuntia ...................... 74 54 180 233,3% 37184: Toiminnan kustannukset 37185: Viraston kokonaiskustannukset, milj. mk ................... 23,2 23,3 23,3 0,1% 37186: Viraston työvoimakustannukset, milj. mk .................. 16,6 16,5 16,7 1,4% 37187: Henkilöstö 37188: Henkilöstön määrä 31.12 ....................................... 69 67 70 4,5% 37189: Henkilötyövuosien määrä, koko virasto ..................... 70,5 67,1 68,3 1,8% 37190: alueyksiköt ..................... 30,1 22,2 22,4 0,9% 37191: Henkilöstön keski-ikä, vuotta .................................. 47,7 48,7 48,6 - 0,1 vuotta 37192: Tuloksellisuus 37193: Tuottavuus, koko virasto: hanketta/henkilötyövuosi .... 14,4 8,4 7,1 -15,4% 37194: Tuottavuus, alueyksiköt hanketta/henkilötyövuosi ...... 33,7 25,3 21,6 -14,8% 37195: Taloudellisuus: lainapäätöksen käsittelykustannus, 37196: mk/hanke ............................................................ 19 536 34 506 27 408 -20,6% 37197: Maksetut korjausavustushakemukset, maksuja kpl ..... 7486 6269 4 641 -26,0% 37198: 37199: •l Valtio ei ole toistaiseksi joutunut suorittamaan takauskorvauksia 3,4 mrd. markan takausten perusteella. 37200: 117 37201: 37202: 37203: 37204: 3.14. VALTIONTALOUDEN TULOKSELLISUUS JA TUOTTAVUUS 37205: 37206: Valtiontalouden ja koko julkisen talouden kes- Kolmannes julkisista kulutusmenoista käytet- 37207: tävyyden kannalta ovat toiminnan tehokkuus ja tiin kaikille kansalaisille kohdistuvien eli kollektii- 37208: tuloksellisuus erittäin tärkeitä. Kun samanaikaises- visten palvelujen tuottamiseen. Kollektiivisia pal- 37209: ti tavoitellaan julkisen velkaantuneisuuden sekä veluja ts. julkishyödykkeitä ovat mm. yleisen hal- 37210: kansainvälisesti korkean veroasteen alentamista linnon palvelut, järjestys- ja turvallisuuspalvelut 37211: ja pyritään varautumaan pidemmän aikavälin haas- sekä maanpuolustus. Kollektiivisiin palveluihin 37212: teisiin, esim. väestön ikääntymisen aiheuttamiin voidaan rinnastaa kansantaloutta yleisesti tuke- 37213: taloudellisiin seuraamuksiin, julkisiin menoihin vat palvelut, kuten liikenneverkoston kehittäminen 37214: kohdistuu jatkuvaa painetta. Julkisesti rahoitetta- ja ylläpito. 37215: vat tehtävät ovat osa sosiaalista pääomaa, joka edis- Lähes kaksi kolmasosaa (97 mrd. mk) julkisista 37216: tääkansainvälistä kilpailukykyä ja talouskasvua, kulutusmenoista kohdistui yksilöllisiin palveluihin, 37217: minkä takia julkista toimintaa pyritään tehostamaan jotka hyödyttivät yksityisiä henkilöitä, kotita- 37218: ja samalla etsitään uusia, entistä taloudellisempia louksia tai yrityksiä. Yksilöllisiä palveluja ovat mm. 37219: ja tuloksellisempia toimintamalleja julkisen sekto- erilaiset hyvinvointipalvelut, kuten koulutus-, ter- 37220: rin vastuulla olevien tehtävien hoitamisessa. veydenhuolto- ja sosiaalipalvelut 37221: Julkiset menot olivat kertomusvuonna liki 50 % Valtion perinteiset kollektiivipal velut rahoite- 37222: kansantuotteesta, yli 10 prosenttiyksikköä pienem- taan verovaroin, samoin hyvinvointipalvelut ra- 37223: mät kuin laman aikana. Puoletjulkisista menoista hoitetaan pääosin kansalaisilta kerätyillä veroilla. 37224: on tulonsiirtoja lähinnä kotitalouksille, ja näiden Hyvinvointipalvelut ovat niiden käyttäjille joko 37225: kannustinvaikutusten parantaminen on osa julki- täysin ilmaisia tai niistä perittävät maksut ovat nii- 37226: sen sektorin tuloksellisuustyötä. Kannustinlouk- den tuotantokustannuksia alhaisemmat. 1990-lu- 37227: kujen purkamisella on lisätty työpaikkojen tarjon- vun alkupuoliskolla käyttäjämaksujen osuus jul- 37228: taa ja myös työttömien työnkysyntää eli tätä kautta kisten hyvinvointipalvelujen käyttömenoista on 37229: on alennettu rakenteellista työttömyyttä ja lisätty kohonnut ja oli v. 1998 keskimäärin 10 %, joskin 37230: potentiaalista talouskasvua. Elinkeinotukien vä- käyttäjämaksujen osuus rahoituksesta vaihteli 37231: hentäminen parantaa samoin talouden rakenteita. palveluittain. 37232: Julkisten palvelujen tehostaminen ja infrastruk- Kuntien ylläpitämien peruskouluasteisten op- 37233: tuurin kehittäminen tähtäävätjulkisten palvelujen pilaitosten lukumäärä väheni y Ii 700 koululla ja 37234: parempaan laatuun, jonka täytyy vastata yhteis- v. 1998 toimi 4 143 koulua. Oppilasmäärä ei muut- 37235: kunnan ja asiakkaiden tarpeita. Henkilökohtaisten tunut olennaisesti ja oli v. 1998 576 600 oppilasta, 37236: julkisten palvelujen tuottamisessa palvelumaksu joista 98 % kävi kunnallista peruskoulua. Perus- 37237: on myös usein perusteltavissa, palvelujen arvos- koulujen menot olivat alimmillaan v. 1994 ja vuosi- 37238: tuksen sekä niiden tuotantokustannusten katta- na 1994-1996 menot kasvoivat keskimäärin 2-3 % 37239: misen takia. vuodessa. Vuonna 1998 peruskoulujen reaalihin- 37240: taiset käyttömenot oppilasta kohti olivat lähes vii- 37241: Julkisten palvelujen menot denneksen alhaisemmat kuin v. 1990. Vuonna 1998 37242: oppilaskohtaiset menot peruskouluissa vaihtelivat 37243: Julkiset kulutusmenot olivat arviolta 155 mrd. kunnittain 15 600 markasta 53 200 markkaan. Pe- 37244: mk v. 1999 ja ne muodostivat runsaan viidennek- ruskoulun oppilaista 49 % sijoittui kustannuksil- 37245: sen bruttokansantuotteesta. Valtion osuus palve- taan halvimpaan neljännekseen oppilaitoksista ja 37246: luista oli 31 %, kuntien ja kuntayhtymien 62 %ja 9 % oppilaista kustannuksiltaan kalleimpaan nel- 37247: työeläkelaitosten ja muiden sosiaaliturvarahasto- jännekseen oppilaitoksista. Yksityisiä peruskou- 37248: jen 7%. luja oli 46 koulua, joissa oppilaita oli 11 920 ja me- 37249: 37250: 80. Hyvinvointipalvelujen kulutusmenot, mrd. mk, käyvin hinnoin 37251: 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 37252: Koulutus .................................... 23,2 24,9 25,1 24,9 25,2 26,6 27,7 28,3 29,9 37253: Terveydenhuolto ......................... 23,6 25,9 25,9 24,9 24,8 25,9 27,2 27,5 28,4 37254: Sosiaalipalvelut .......................... 14,4 15,8 16,0 15,0 15,0 16,4 17,5 18,2 19,0 37255: Yhteensä, % julkisista yksilöllisistä 37256: kulutusmenoista .......................... 64 64 63 62 63 64 64 63 60 37257: Lähde: Kansantaloudentilinpito 37258: 118 37259: 37260: not oppilasta kohden olivat keskimäärin 24 900 mk vat keskimäärin 5 % edellisestä vuodesta. 1990- 37261: V. 1998. luvulla erikoissairaanhoidon kiinteähintaiset net- 37262: Vuonna 1998 lukioiden oppilaskohtaiset kus- tomenot ovat kasvaneet keskimäärin 0,8 % vuo- 37263: tannukset vaihtelivat kunnittain noin 14 700 mar- dessa. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit ovat 37264: kasta 79 600 markkaan ja olivat keskimäärin 19 600 lisääntyneet keskimäärin 2 % vuodessa vuoden 37265: mk. Noin neljäsosassa lukioista oppilaskohtaiset 1994 jälkeen ja v. 1998 avohoitokäyntejä tehtiin 37266: kustannukset olivat alle 20 000 mk ja noin 7 pro- runsaat 6 miljoonaa, 1,2 käyntiä asukasta kohden. 37267: sentissa lukioista yli 30 000 mk. Yksityisiä lukio- Erikoissairaanhoidon hoitopäivien määrä on vä- 37268: koulutusta antavia oppilaitoksia oli 32 ja niissä hentynyt keskimäärin 4 % vuodessa vuoden 1994 37269: opiskeli noin 10 600 oppilasta v. 1998. Oppilaskoh- jälkeen ja v. 1998 hoitopäiviä vähän yli kuusi mil- 37270: taiset menot yksityisissä lukioissa olivat keskimää- joonaa. Kaikkien sairaaloiden hoitojaksojen mää- 37271: rin 17 400 mk. rä kasvoi 1990-luvulla vuoteen 1996 asti, minkä 37272: Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskeli noin jälkeen hoitojaksojen määrä on hieman vähenty- 37273: 153 000 opiskelijaa, yli 14 000 vähemmän kuin edel- nytja oli 1,3 miljoonaa v. 1998. 37274: lisenä vuonna. Opiskelijamäärän pieneneminen Yleislääkärijohtoisten terveyskeskusten toi- 37275: johtui pääasiassa oppilaitosten ja opiskelijoiden mintamenot olivat 12,5 mrd. mk v. 1998. Terveys- 37276: asteittaisesta siirtymisestä ammattikorkeakoulujär- keskusten järjestämän perusterveydenhuollon 37277: jestelmään. Ammatillisten oppilaitosten käyttökus- kiinteähintaiset nettomenot ovat laskeneet lähes 37278: tannukset olivat 5 765 milj. mk v. 1998, noin 5% 3 %vuodessa 1990-luvulla. Vuonna 1998 yleislää- 37279: alhaisemmat kuin edellisenä vuonna. Koulutus- kärijohtoisissa terveyskeskuksissa tehtiin 25 mil- 37280: aloittain käyttömenot oppilasta kohden vaihteli- joonaa avohoitokäyntiä, joista 42 %oli lääkärin- 37281: vat 25 700 markasta 65 500 markkaan. vastaanottokäyntejä. Vuodeosaston hoitopäiviä 37282: Vuonna 1998 toimi 53 ammatillista aikuiskou- kertyi 7,9 miljoonaa, joista kolme neljäsosaa oli y Ii 37283: lutuskeskusta, joissa tuotettiin 8,3 milj. opiskeli- 75-vuotiaiden hoitopäiviä. 37284: jatyöpäivää. Opiskelijatyöpäivien määrä kasvoi Lasten päivähoidon käyttömenot olivat v. 1998 37285: lähes 3 %edellisestä vuodesta ja lähes kaksinker- n. 9 mrd. mk, työvoimaa oli noin 50 000 henkeä ja 37286: taistui vuoteen 1994 verrattuna. Vuonna 1998 am- hoidettavia lapsia oli 220 000. 1990-luvulla lasten 37287: matillisten aikuiskoulutuskeskusten käyttökustan- päivähoidon menojen reaalikasvu oli keskimäärin 37288: nukset pysyivät edellisen vuoden tasolla ja olivat 0, 7 %vuodessa, henkilöstön määrä kasvoi keski- 37289: noin 1,7 mrd. mk. Työvoimapoliittisen koulutuk- määrin 2,8 %ja lasten määrä 1,1 % vuodessa. Kun- 37290: sen osuus käyttömenoista laski noin 50 prosent- nallisessa päivähoidossa oli 50 % ja kotihoidon 37291: tiin samalla kun täydennyskoulutuksen ja oppi- tuen piirissä 28 %alle 7-vuotiaista. Kunnallisessa 37292: sopimuskoulutuksen osuudet käyttömenoista ko- päivähoidossa olevista lapsista 80 % oli kokopäi- 37293: hosivat. vähoidossa ja heistä 63 % päiväkotihoidossa. Pien- 37294: Yliopistojen keskimääräiset käyttömenot opis- ten lasten hoitotuen menot olivat noin 2,2 mrd. mk 37295: kelijaa kohti olivat samalla tasolla kuin edellisenä ja tukea sai 88 000 perhettä v. 1998. 37296: vuonna, 30 300 mk ja tutkintoa kohti 270 300 mk. Vuonna 1998 vanhainkotien käyttömenot oli- 37297: Sekä kustannukset opiskelijaa kohti että kustan- vat 3,6 mrd. mk ja kuntien kustantamissa vanhain- 37298: nukset tutkintoa kohti ovat reaalisesti samalla ta- kodeissa oli runsaat 22 000 asukasta, noin 7 % 75 37299: solla kuin v. 1990. Korkeakoulujen opiskelijoiden vuotta täyttäneistä. Sekä vanhainkotien käyttö- 37300: määrä oli v. 1998 147 300 opiskelijaaja suoritettu- menot että asiakkaiden määrä laskivat lähes 3 % 37301: jen tutkintojen määrä 16 501. Tutkinnoista lähes edellisestä vuodesta. Kiintein hinnoin laskettuna 37302: 60 %oli naisten suorittamia. vanhainkotien käyttömenot ovat laskeneet keski- 37303: Kiintein hinnoin julkiset terveydenhuoltome- määrin 2 %vuodessa 1990-luvulla. Suurin osa, 37304: not olivat korkeimmillaan v. 1991. Seuraavan kol- 93% yli 65-vuotiaista asuu kotona ja kunnat ovat 37305: men vuoden aikana menot supistuivat 14% ja korvanneet laitoshoitoa lisäämällä kotipalvelua ja 37306: vuoden 1994 jälkeen menot ovat vuosittain vähän palveluasumista. Vuonna 1998 kodinhoitoavun 37307: kohonneet. Terveydenhuollon menot kiintein hin- käyttömenot olivat 2,5 mrd. mk, reaalisesti 15 % 37308: noin olivat v. 1997 noin neljä prosenttia alhaisem- pienemmät kuin v. 1990. Kotipalvelua saaneita 37309: mat kuin vuosikymmenen alussa. Huolimatta 1990- kotitalouksia oli 126 400, joista vanhuskotitalouk- 37310: luvun alun terveydenhuoltomenojen ja -henkilös- sia oli kaksi kolmasosaa ja lapsiperheitä 15 %. 37311: tön supistuksista, terveydenhuollon suoritemää- Kotipalvelumenot ja palveluja saaneiden kotitalo- 37312: rät joko kasvoivat tai pysyivät lähes ennallaan uksien määrä eivät juurikaan muuttuneet edelli- 37313: sekä sairaaloissa että terveyskeskuksissa. sestä vuodesta. Vuonna 1997lakisääteisellä omais- 37314: Vuonna 1998 erikoissairaanhoidon nettomää- hoidontuella hoidettiin lähes 20 000 henkilöä, jois- 37315: räiset toimintamenot olivat 16,9 mrd. mk ja kasvoi- ta kaksi kolmasosaa oli yli 65-vuotiaita. 37316: 119 37317: 37318: Julkisten palvelujen, erityisesti hyvinvointipal- toimivien palvelutuottajien tehokkuuseroja. Lama 37319: velujen, saatavuuden ja kattavuuden turvaaminen pakotti 1990-luvun alkuvuosina tehostamaan toi- 37320: edellyttää niiden tehokasta ja taloudellista tuo- mintaa esim. terveydenhuollossa, kun resursseja 37321: tantoa. Useimmissa sosiaali-, terveys- ja koulu- vähennettiin. Vuoden 1993 alusta voimaantulleen 37322: tuspalveluissa menot kasvoivat 1990-luvun alku- valtionosuusuudistuksen myötä siirryttiin kus- 37323: vuosina, mutta julkisen talouden säästöpäätök- tannusperusteisista valtionavuista laskennallisiin 37324: set leikkasivat menoja vuosina 1992 ja 1993. Vuo- valtionapuihin, mikä lisäsi sekä kuntien kustan- 37325: den 1994 jälkeen menot kääntyivät heikkoon kas- nusvastuuta että mahdollisuuksia järjestää pal ve- 37326: vuun. Suoritemäärien kehitys on ollut vakaampaa, lutuotantoaan. Tämä näkyi myös tehokkuuden 37327: taloudellinen taantuma ei lyhyellä aikavälillä vai- kohoamisena, joka osittain perustui menetelmien 37328: kuta sairastavuuteen eikä lisää sosiaali- ja terve- ja välineiden kehittymiseen. Eräillä hoitoalueilla 37329: yspalvelujen kysyntää. Palvelujen kysyntään mer- (esim. vanhushuolto) toiminnan tehostaminen on 37330: kittävästi vaikuttava tekijä on väestön ikääntymi- merkinnyt laitoksissa hoidettavien potilaiden kes- 37331: nen, erityisesti vanhimpien ikäluokkien kasvu, joka kimääräisen kunnon heikkenemistä avohoitomuo- 37332: tulee lisäämään palvelujen tarvetta. Muuttoliike tojen lisääntyessä, mikä on puolestaan merkinnyt 37333: voimistaa palvelujen kysynnän alueellisia eroja. ao. laitosten tehokkuuden laskennallista laskua, 37334: Kasvukeskuksissa erityisesti koulutus- ja lasten- vaikka hoitorakenteiden muutos on parantanut 37335: päivähoidon palvelujen kysyntä kasvaa kun taas kokonaisuuden kustannustehokkuutta. Saman 37336: muuttotappiokunnissa ongelman aiheuttaa palve- alan laitosten (esim. terveyskeskukset ja koulut) 37337: lurakenteen muuttaminen vastaamaan palvelujen väliset tehokkuuserot ovat VATT:n selvitysten 37338: muuttunutta kysyntää. mukaan pysyneet suurina, vaikka tehokkuus kes- 37339: kimäärin on parantunut. 37340: Julkisten palvelujen tuottavuus Hallinnon kehittämisessä on pitkällä tähtäimel- 37341: lä ollut tavoitteena tuloksellisuuden ja siihen liit- 37342: Julkisen palvelutuotannon tuottavuus on sel- tyvänä tehokkuuden ja tuottavuuden parantami- 37343: vitysten mukaan parantunut, joskin melko hitaas- nen. Kertomusvuonnajulkisen sektorin laatupal- 37344: ti. Kun eräissä muissa maissa, joissa vastaavia kintomalli oli näyttävästi esillä, tätä kautta voitiin 37345: tuottavuusselvityksiä on tehty, tuottavuus on kiinnittää huomiota julkisten palvelujen laadun 37346: trendimäisesti heikentynyt, kehityksen suuntaan tärkeyteen. Sähköisen asioinnin kehittämistä j at- 37347: on Suomessa yleensä voitu olla tyytyväisiä. Kun- kettiin myös. Suuria uusia hankkeita olivat val- 37348: tasektorilla vuosi 1998ja valtiolla vuosi 1999 olivat tion tietohallintastrategian valmistelu sekä valtion 37349: kuitenkin tuottavuuskehityksen kannalta heikkoja. keskushallinnon uudistaminen. Julkisen hallinnon 37350: Tämäjohtui osittain eräiden suurten virastojen tuo- arviointia syvennettiin kertomusvuonna, arvioin- 37351: tosten tilapäisestä mittausteknisestä vähentymises- ti ja asiakaspalaute ovat välttämättömiä julkisten 37352: tä, osittain myös todellisesta rakenteellisesta muu- palvelujen kehittämisessä. Julkisenja yksityissek- 37353: toksesta julkisen ja yksityisen sektorin välillä. torin yhteistyötä kehittämällä on onnistuttu pa- 37354: Yksittäisten vuosien palvelumäärä ja tuotta- rantamaan sekä toiminnan laatua että kustannus- 37355: vuuskehitys ovat alttiita satunnaisille heilahduk- tehokkuutta- tästä esimerkkinä Lahden moottori- 37356: sille, minkä takia niiden perusteella ei pidä tehdä tien yksityisrahoituksen malli, jonka avulla hanke 37357: pitkälle meneviä johtopäätöksiä. valmistui etuajassa. 37358: VATT:ssa on selvitetty erillisprojekteissa eräi- Valtionhallinnon tuloksellisuutta ja tehokkuut- 37359: den hallinnonalojen tuottavuuskehitystä myös ta voi lähestyä myös taseanalyysin kautta. Val- 37360: pidemmällä aikavälillä sekä vertailtu samalla alalla tion tilinpäätöksen mukaan kansallis- ja käyttö- 37361: omaisuuden arvo kohosi kertomusvuonna lähes 37362: 81. Valtion ja kuntien tuottavuuskehitys 1 ) 30 mrd. markalla ja oli vuoden lopussa 279 mrd. 37363: 1996 1997 1998 1999 mk. Vieraan pääoman määrä aleni hieman ja oli 37364: Muutos edellisestä vuodesta, % vuoden lopussa 436 mrd. mk. Olennaisia muutok- 37365: Valtio sia taseessa oli Sonera-yhtymä Oyj :n osakkeista 37366: Kokonaistuottavuus 0,8 1,9 0,7 tehty 34 mrd. markan arvonkorotuksen lisäys. Val- 37367: Työn tuottavuus ..... 6,8 0,0 3,7 -1,5 tiolla oli omaa pääomaa vuoden lopussa miinus 37368: Kuntasektori 158 mrd. mk eli tältä osin tilanne parani vain hie- 37369: Kokonaistuottavu us 0,1 0,2 -2,2 man. Edellytykset valtion taseen vahvistamiseen 37370: 11 Vuosipareittain lasketut luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. ja varautumiseen tulevien vuosien haasteisiin ovat 37371: Lähde: Tilastokeskus. parhaat hyvän talouskasvun aikana. 37372: 120 37373: 37374: 37375: 37376: 37377: 4. TILIMUISTUTUSKERTOMUS 37378: 37379: Hallituksen kertomus niistä toimenpiteistä, joihin Eduskunnan tekemät muistutukset 37380: valtiovarain hoidosta ja tilinpidosta v. 1998 ovat antaneet aihetta 37381: 37382: 37383: Valtion ja kuntien välinen ohjausmekanismi joiden tavoitteena on kuntien rahoitusaseman 37384: varmistaminen ja kuntien tulorahoituksen vakaut- 37385: taminen siten, että kunnallisten peruspalvelujen 37386: Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta saatavuus ja laatu on riittävässä määrin turvattu 37387: valtiovarainministeriö on todennut seuraavaa: maan eri osissa ja kunnilla on samalla edellytyk- 37388: set toimia tehokkaasti ja tukea osaltaan kokonais- 37389: Pääministeri Paavo Lipposen II hallituksen hal- taloudellista vakautta. 37390: litusohjelmassa on sovittu, että kunnallisten pe- 37391: ruspalvelujen laatu ja saatavuus turvataan maan Lisäksi sisäasiainministeriö on tällä kohtaa 37392: kaikissa osissa. Hallitusohjelman mukaan kuntien olevien huomautusten johdosta todennut seuraa- 37393: tehtävien, velvoitteiden ja rahoituksen tasapainoa vaa: 37394: arvioidaan ja lisäksi kuntien valtionosuusjärjes- 37395: telmää tarkistetaan vuoteen 2002 mennessä. Valti- Suomessa kuntien itsehallinnollinen asema ja 37396: onosuusjärjestelmän tarkistuksen tavoitteeksi on rooli palveluiden tuottajana on poikkeuksellinen 37397: asetettu valtionosuusjärjestelmän kannustavuu- ja Suomen hallintojärjestelmää kohtaan onkin tä- 37398: den lisääminen ja kuntien erilaisten palvelutarpei- män vuoksi osoitettu kansainvälisesti kiinnostus- 37399: den ja -rakenteiden huomioon ottaminen. ta mm. Euroopan Neuvoston jäsenmaiden taholta. 37400: Kuntien saarnat valtionosuudet ovat vähenty- Suomessa hallinto on myös kokonaisuutena ke- 37401: neet 1990-luvun taloudellisen laskusuhdanteen hittynyt yhä enenevässä määrin selkeän hierark- 37402: yhteydessä toimeenpantujen valtion menojen su- kisesta vertikaalisempaan, työnjakonäkökulmaa 37403: pistamisen seurauksena. Valtionosuuksien supis- korostavaan suuntaan. 37404: tumista on korvannut kuntien saaman yhteisöve- Tähän kehitykseen liittyy tyypillisesti ohjaus- 37405: rotuoton kasvu sekä eräiltä osin vähennyksiä vas- järjestelmien keventyminen ja luottamuksen tar- 37406: taava sosiaaliturvan rahoitusosuuden pienenemi- peen korostus. Ohjauksessa pääpaino on toimin- 37407: nen. Kuntien tulorahoituksen rakenne on kuiten- taedellytyksistä huolehtimisessa. 37408: kin muuttunut ja yksittäisten kuntien tulopohja Yleistäen voidaan sanoa, että perinteisistä oh- 37409: on saattanut heikentyä. Kuntien taloudellisessa jauskeinoista luopuminen edellyttää edellä kuva- 37410: asemassa on tapahtunut edistymistä. tun kaltaisessa prosessissa niitä korvaavien arvi- 37411: Sisäasiainministeriö on 10.12.1999 asettanut ointijärjestelmien kehittämistä, erityisesti kun kaksi 37412: 1.1.2000 lukien selvitysmiehen (valtiotieteen toh- itsellistä toimijaajakaa vastuunjostakin kokonai- 37413: tori Jukka Pekkarinen) tutkimaan kuntien tehtäviä, suudesta. 37414: rahoitusasemaa sekä kuntien ja valtion välisiä ra- Valtionhallinnon näkökulmasta tällä hetkellä 37415: hoitussuhteita. Toimeksiannon mukaan arvio ja käytettävissä olevien tietojen mukaan peruspal- 37416: toimenpide-ehdotukset tulee esittää 31.12.2000 velujen toteutuminen koko valtakunnan tasolla ei 37417: mennessä. Selvitysmiehen tueksi on kutsuttu asi- ole riittävä, minkä johdosta niiden kehittämiseen 37418: antuntija Suomen Kuntaliitosta ja valtiovarainmi- tulee kiinnittää, kuten valiokunnan kannanotos- 37419: nisteriöstä. sakin korostuu, erityistä huomiota. Rahoitusase- 37420: Selvitystyön tavoitteena on arvioida kuntien man selvittämisen kehittäminen on tavoitteet huo- 37421: tehtävien, rahoituspohjan sekä kuntien ja valtion mioon ottaen tässä suhteessa sen sijaan selvästi 37422: välisten rahoitussuhteiden muodostamaa kokonai- toisarvoista. Rahoituksessa ilmenevät puutteet 37423: suutta kokonaistaloudellisen vakauden, taloudel- tunnetaan riittävästi kuntakohtaisellakin tasolla ja 37424: lisen tehokkuuden, kuntien rahoituksen riittävyy- kuntia voidaan kehitettyjen analyysimenetelmien 37425: den sekä alueellisen tasa-arvon kannalta. Selvi- pohjalta hyvin verrata toisiinsa. Palveluiden tuot- 37426: tystyön yhteydessä laaditaan uudistusesitykset, tamisen kohdalla tiedot ovat enemmän satunnai- 37427: 121 37428: 37429: sia ja usein suoraan vertailukelvottomia, jotta nii- Lisäksi opetusministeriö on tällä kohtaa ole- 37430: den perusteella voitaisiin luoda riittävän selkeää vien huomautusten johdosta todennut seuraavaa: 37431: kuvaa. 37432: Valtion ja kuntien välinen ohjausmekanismi on Valtion ja kuntien välisen suhteen muodollisju- 37433: perinteisesti sisältynyt valtionosuusjärjestelmään. ridisen perustan määrittelevät perustuslain sään- 37434: Ohjauksen luonne on kuitenkin muuttunut valti- nös kunnan itsehallinnosta, kuntalain säännök- 37435: onosuusjärjestelmän uudistusten johdosta. Val- set sekä Suomen hyväksymä Euroopan neuvos- 37436: tionosuudella ei enää ole välitöntä sidosta yksit- ton peruskirja paikallisesta itsehallinnosta. Mai·· 37437: täiseen kunnan tehtävän hoitoon eikä sen aiheut- nitun peruskirjan mukaan kuntien valtionapujär- 37438: tamaan todelliseen menotasoon. Vielä olennaisem- jestelmien tulee mm. olla joustavia ja noudatella 37439: paa ohjauksen kannalta on, että valtionosuuden mahdollisimman tarkoin tehtävien hoitamisesta 37440: keskimääräinen taso ohjausjärjestelmään kuuluvis- aiheutuvien kustannusten todellista kehitystä. 37441: sa tehtävissä (kunnan peruspalvelut) on olennai- Opetusministeriön hallinnonalan lainsäädännön 37442: sesti vähentynyt. Joissakin tehtävissä se on ne- keskeisenä tehtävänä on konkretisoida ja toteut- 37443: gatiivinen ja jopa kaikki kunnan valtionosuudet taa sivistyksellisiä perusoikeuksia. Kunnille on 37444: yhteen laskien negatiivinen. säädetty velvoitteeksi maksuttorni en perusopetus- 37445: Sisäasiainministeriön hallinnonalan valtion- palvelujen ja yleisten kirjastopalvelujen järjestä- 37446: osuudet ovat nettomääräisesti noin 6 % kaikista minen. Kunnilla on lisäksi mahdollisuus saada 37447: kuntien valtionosuuksista. Osuuden vähäisyyden koulutuksen järjestäruislupa mm. lukio-opetuksen, 37448: johdosta niillä ei ole olennaista merkitystä rahoi- ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulu- 37449: tuksen kautta tapahtuvan ohjauksen kannalta. opetuksen, aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistys- 37450: Ministeriön hallinnonalalla ei myöskään ole valti- työn tarjoamiseksi. Kunnat tarjoavat myös laki- 37451: onosuuksia, joihin voitaisiin sisällyttää merkittä- sääteisiä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimen pal- 37452: västi suunnitelmiin, informaatio-ohjaukseen tai veluja. Rahoituslainsäädännöllä turvataan palve- 37453: resurssiohjaukseen perustuvaa kunnan valintoi- lujenjärjestäjän taloudelliset toimintaedellytykset. 37454: hin vaikuttamista. Yleinen valtionosuus on luon- Kuluneella vuosikymmenellä kuntiin kohdistu- 37455: teeltaan kunnan yleistä rahoitus tukea, samoin vaa palvelujen tuotantotapaa, toiminnan organi- 37456: maksettavat verotuloihin perustuvat tasaukset ja sointia ja henkilöstön asemaa koskevaa opetus- 37457: yhdistymisavustukset. Kuntien harkinnanvarai- toimen normiohjausta on tuntuvasti väljennetty 37458: nen avustus on myös luonteeltaan yleistä rahoi- ja vähennetty. Muiden ohjausmuotojen, resurssi- 37459: tustukea vaikka sen myöntämisperusteena ei käy- ja informaatio-ohjauksen, rooli on siten ainakin 37460: tetä tekijöitä, jotka on otettu huomioon valtion- periaatteessa korostunut. Kuten valtiovarainva- 37461: osuusjärjestelmän perusteissa. Ministeriö on kui- liokunnan mietinnössä 6/2000 vp on todettu, in- 37462: tenkin ohjannut avustuksen käyttöä sitä saaneis- formaatio-ohjaukseen liittyy läheisesti asiakasoh- 37463: sa kunnissa edellyttämällä, että avustuksella va- jaus, eli asiakkaiden tarpeiden tulisi olla palvelu- 37464: raudutaan lähinnä kunnan velanhoitoon. Kunta- jen järjestämisen lähtökohtana. 37465: selvityslain mukaista korkotukea saaneelta kun- Opiskelijana on perusopetuksen jälkeisessä 37466: nalta on edellytetty lain mukainen talouden va- koulutuksessa oikeus vapaasti hakeutua ja kou- 37467: kautussuunnitelma. lutuksellisten valintakriteerien täyttyessä myös 37468: Kuntien palvelujen arviointijärjestelmiä ollaan tulla otetuksi haluamaansa koulutukseen. Kunnan 37469: kehittämässä parhaillaan sekä kuntien omana toi- rooliksi jää näin ollen palvelujen tarjoaminen va- 37470: mintana että lääninhallitusten suorittamana. Uu- paasta hakeutumisoikeudesta seuraavaa kysyn- 37471: det arviointitavat eivät vielä toistaiseksi ole va- tää vastaavasti. Palvelujen tarjoajana kunta koh- 37472: kiintuneet. Valtionosuusjärjestelmän tarkistaminen taa kilpailua kuntayhtymien ja yksityisten palve- 37473: on vireillä. Toiminnan arviointi ja tarvittavien in- lun tarjoajien taholta. Kilpailun voi olettaa vaikut- 37474: dikaattorien luominen, valtionosuusjärjestelmän tavan myönteisesti tarjottavien palvelujen laa- 37475: tarkistaminen ja valtion rahoitusosuuksia koske- tuun. Palvelujen määrää ohjataan edellä mainituil- 37476: vat ratkaisut muodostavat kokonaisuuden, jonka la koulutuksenjärjestämisluvilla. 37477: pohjalta voidaan arvioida nykyisten ohjausjärjes- Vapaa hakeutumisoikeus on keskeinen kansa- 37478: telmien uudistamistarve. laisten välistä yhdenvertaisuutta turvaava peri- 37479: Hallitusohjelmaan sisältyy tavoite kuntien it- aate. Perusoikeutena turvattu yhtäläinen mahdol- 37480: sehallinnollisuuden lisäämisestä. Ennen kuin täs- lisuus saada opetusta edellyttää, että muut kuin 37481: sä voidaan edetä tulee riittävän kattavaa, pääosin koulutukselliset valintakriteerit eivät estä koulu- 37482: kuntien itseensä kohdistamaan arvioon ja asiakas- tukseen pääsyä. Tähän liittyy myös tietynlainen 37483: palautteeseen perustuvaa arviointijärjestelmää tasavertaisuus jatko-opintokelpoisuuden saavut- 37484: voimakkaasti kehittää. tamisessa: kuntien väliset taloudelliset erot eivät 37485: 122 37486: 37487: saisi liiaksi vaikuttaa kuntien vastuulla olevan on ollut lastensuojelun suurten kustannusten ta- 37488: perusopetuksen laatuun. sausjärjestelmän käyttöönotto 1.3.1999. 37489: Valtiovarainvaliokunta on mietinnössään 6/2000 Valtionosuusjärjestelmään on kokonaisuutena 37490: vp todennut, että sosiaali- ja terveydenhuolto ja oltu varsin tyytyväisiä. Tätä kuvaa esimerkiksi 37491: opetustoimi eivät ole tasavertaisessa asemassa v. 1999 eduskunnalle annettu selvitysjärjestelmän 37492: valtion rahoitusosuuden suhteen. Mietinnön mu- toimivuudesta, jonka valmistelun aikana kerättiin 37493: kaan opetustoimessa sovellettava ylläpitäjämalli laajasti myös kuntakentän kokemuksia. Vaikeassa 37494: hämärtää järjestelmän yhtenäisyyttä ja selkeyttä, asemassa olevien erityisryhmien palveluissa on 37495: ja sitä voidaan pitää kuntien itsehallinnon kannal- eräiltä osin ollut puutteita. Lasten ja nuorten psy- 37496: ta kyseenalaisena. kiatrisia palveluja ja niiden kehittämistä varten on 37497: Opetustoimen rahoituslainsäädännön periaat- eduskuntakäsittelyn pohjalta vuoden 2000 talous- 37498: teiden on ensisijaisesti oltava yhteensopivia si- arvioon lisätty erillinen 70 milj. markan määräraha. 37499: vistyksellisten perusoikeuksien ja koululainsää- Valtionosuusjärjestelmällä tai voimavarojen 37500: dännön periaatteiden kanssa (erityislainsäädän- ohjaamisella ei voida yksin turvata sosiaali- ja ter- 37501: tö). Toiseksi niiden on oltava mahdollisimman veyspalveluja. Lisäksi tarvitaan muun tyyppisiä 37502: yhteensopivia kuntalain ja kuntien valtionosuus- ohjauskeinoja, erityisesti aiempaa täsmällisemmän 37503: lain periaatteiden kanssa (yleislainsäädäntö). So- informaatio-ohjauksen keinoja. Tässä suhteessa 37504: siaaliset perusoikeudet sekä sosiaali- ja tervey- on sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausmekanis- 37505: denhuollon toiminnallinen lainsäädäntö poikkea- mia kehitetty v. 1999 vahvistetulla ensimmäisellä 37506: vat opetustoimesta esimerkiksi kunnan vastuun sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toiminta- 37507: ja velvoitteiden sekä yksilön subjektiivisten oike- ohjelmalla 2000- 2003 (TATO). TATOon liittyvillä 37508: uksien osalta. Myös kunnallisen ja yksityisen pal- lukuisilla konkreettisilla toimenpidesuosituksilla 37509: velutuotannon suhde on erilainen, ja eri hyvin- pyritään palvelujärjestelmän tilaa ohjaamaan val- 37510: vointisektorien palvelujen järjestämisessä on pal- takunnallisesti toivottuun suuntaan. Konkreetti- 37511: velujen luonteestajohtuvia suuria eroja. Erilaisil- sina apukeinoina voidaan mainita mm. erikseen 37512: le sektoreille ei välttämättä sovi samanlainen ra- määrättyjä palveluja koskevat laatusuositushank- 37513: hoitusjärjestelmä. keet 37514: Valtion rahoitusosuuksien kohdentaminen so- Osana edellä mainitun selvitysmiehen työtä 37515: siaali- ja terveydenhuoltoon ja opetustoimeen on tutkitaan myös sosiaali- ja terveysministeriön hal- 37516: suuri yhteiskunnallinen päätös, jonka eduskunta linnonalan valtionosuusjärjestelmän toimivuutta. 37517: tekee hyväksyessään mm. rahoituslainsäädäntöä 37518: ja vuosittaisia talousarvioita. 37519: Opetustoimen nykyinen rahoitusmalli on pal- Valtion talousarvion ulkopuoliset rahastot 37520: velujen tuottamisen ja rahoittamisen kannalta sel- 37521: keä, kun rahoitus perustuu tuotettujen palvelujen 37522: määrään (oppilasmäärään). Mallissa myös kun- - Valtion eläkerahasto 37523: tayhtymien ja yksityisten koulutuksen järjestäji- - Maatilatalouden kehittämisrahasto 37524: en rahoitus perustuu samoihin laskennallisiin kri- - Valtiontakuurahasto 37525: teereihin, mikä turvaa kansallisen koulutusjärjes- - Asuntorahasto 37526: telmän yhtenäisyyttä. 37527: Osana edellä mainitun selvitysmiehen työtä Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta 37528: tutkitaan myös opetusministeriön hallinnonalan valtiovarainministeriö on todennut seuraavaa: 37529: valtionosuusjärjestelmän toimivuutta. 37530: Eduskunnan mielestä rahastot eivät loukkaa 37531: Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö on tällä eduskunnan budjettivallan käyttöä eikä eduskun- 37532: kohtaa olevien huomautusten johdosta todennut nalla ole asiaan mainittavaa huomauttamista, vaan 37533: seuraavaa: rahastointi muoto on katsottu yleisesti joustavaksi 37534: ottaen huomioon rahastojen tavoitteet ja toimin- 37535: Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä 6/2000 vp tatarpeet Asianomaiset ministeriöt ovat panneet 37536: on tarkasteltu valtion ja kuntien välistä ohjaus- tyydytyksellä merkille valtiovarainvaliokunnan 37537: mekanismia erityisesti valtionosuusjärjestelmän ja johtopäätöksen nykyisistä valtion talousarvion 37538: kuntatalouden näkökulmasta. ulkopuolisista rahastoista. 37539: Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisen 37540: valtionosuusjärjestelmän määräytymisperusteet Lisäksi tällä kohtaa olevien huomautusten 37541: on viimeksi uudistettu vuoden 1997 alusta. Tä- johdosta kauppa- ja teollisuusministeriö on to- 37542: män jälkeen periaatteellisesti merkittävin muutos dennut Valtiontakuurahaston osalta seuraavaa: 37543: 123 37544: 37545: Valtiontakuurahaston tehtävänä on toimia pus- lintoelimille mahdollisuuden keskittyä toimintata- 37546: kurina, josta katetaan valtion erityisrahoitusyhtiö voitteiden asettamiseen ja erityisrahoitusyhtiön 37547: Finnvera Oyj :n vientitakuutoiminnan ja muun eri- toiminnan seurantaan. 37548: tyistakaustoiminnan mahdollinen alijäämä. Näin 37549: alijäämä ei vaikuta erityisrahoitusyhtiön tulokseen Yliopistojen ulkopuolinen rahoitus 37550: yhtiön vakavaraisuutta heikentävästi. Valtionta- 37551: kuurahasto vastaa lisäksi Valtiontakuukeskuksen Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta 37552: ja sitä edeltäneiden laitosten myöntämistä takuis- opetusministeriö on todennut seuraavaa: 37553: ta ja takauksista. Finnvera Oyj hallinnai tätä ns. 37554: vanhaa kantaa erillisen sopimuksen perusteella. Valtiovarainvaliokunta on mietinnössään kiin- 37555: Valtiontakuurahastolla on johtokunta ja sihtee- nittänyt huomiota yliopistojen ulkopuolisen rahoi- 37556: ristö. Johtokunnan tehtävänä on seurata toimialan tuksen tavoitteisiin, resursointiin ja varojen hal- 37557: kehitystä ja valtion erityisrahoitusyhtiön taloudel- linnointiin. Kannanotoissa on otettu huomioon 37558: lista tilannetta. Johtokunta päättää tarvittaessa valtiontilintarkastajain kertomus vuodelta 1998 ja 37559: vientitakuu-ja erityistakaustoiminnan alijäämän hallituksen kertomus valtiovarain hoidosta ja ti- 37560: kattamisesta ja rahastomaksun suorittamisesta lasta vuodelta 1998. 37561: erityisrahoitusyhtiölle. Sihteeristö valmistelee ja Opetusministeriö yhtyy valiokunnan näkemyk- 37562: esittelee johtokunnan päätettäväksi tulevat asiat. siin valtion budjettirahoituksen ensisijaisuudes- 37563: Valtiontakuurahaston ensimmäisen toiminta- ta yliopistojen perustehtävien toteuttamiseksi ja 37564: vuoden 1999 aikana rahaston toimintatavat ja yh- tavoitteiden saavuttamiseksi sekä näiden perus- 37565: teistyökanavat ovat pääpiirteittäin muodostuneet. voimavarojenjälkeenjääneisyydestä. 37566: Rahaston johtokunta on hallinnon järjestämisen Opetusministeriö pyysi yliopistoilta erikseen 37567: lisäksi keskittynyt vanhan kannan toimintapolitii- ulkopuolista rahoitusta koskevat strategiset suun- 37568: kan muodostamiseen. Rahaston ja erityisrahoitus- nitelmat osana niiden toiminta- ja taloussuunni- 37569: yhtiö Finnvera Oyj:n välillä on solmittu vanhaa telmia vuosia 2001-2003 koskevalle tulossopimus- 37570: kantaa koskeva hallinnointisopimus ja sopimuk- kaudelle. Suunnitelmat on käsitelty kevään tulos- 37571: sen toteutumista on päästy seuraamaan. Rahas- neuvottelujen yhteydessä ja niistä on annettu 37572: tomuoto on osoittautunut toimivaksi ja kevyeksi palaute. Suunnitelmia pyydetään edelleen tarken- 37573: hallintomalliksi, jossa toisaalta operatiivinen toi- tamaan yliopistoille lähetettävissä vuotta 2002 37574: minta ja normaalit taloushallinnon tehtävät on koskeviin tulosneuvotteluihin liittyvissä ohjeis- 37575: delegoitu Finnveralie ja toisaalta rahaston johto- sa. 37576: kunta on voinut seurata toimialan kehitystä, suo- Erityisesti yhteisrahoitteisessa toiminnassa ul- 37577: rittaa tehtävien edellyttämää valvontaa ja tarvit- kopuolisella osarahoituksella toteutettavat hank- 37578: taessa nopeastikin hyväksyä merkittävämpiin van- keet kuluttavat yliopistojen perusresursseja. Yli- 37579: han kannan korvauspäätöksiin liittyvät varojen opistojen on harkittava, missä määrin tämäntyyp- 37580: irrottamiset. pistä rahoitusta voidaan ottaa vastaan muita toi- 37581: Rahaston hallinnon perusteisiin tulevaisuudes- mintoja vaarantamatta. Tarkoituksena on, että 37582: sa vaikuttaa keskeisesti se, että Valtiontakuukes- myös yhteisrahoitteisessa toiminnassa hankkeet 37583: kuksen ja sitä edeltäneiden laitosten myöntämistä voitaisiin toteuttaa mahdollisimman pitkälle oma- 37584: takuista ja takauksista muodostuva vanha kanta kustannusperiaatteella. Tämän johdosta tulisi 37585: supistuu nopeasti sekä vastuiden päättyessä so- esim. Suomen Akatemian rahoittamiin projektei- 37586: pimusehtojen mukaisesti että vastuita johdonmu- hin sisällyttää yleiskustannuslisä. Samoin tulisi 37587: kaisesti konvertoimalla Finnveran vastuiksi. Vas- muuallakin valtionhallinnon sisäisessä maksuliik- 37588: tuukannan on arvioitu tällä tavoin laskevan vii- keessä voida kohdentaa projektien kustannukset 37589: desosaan nykyisestä seuraavan viiden vuoden oikein ja maksuperustelain mukaisesti. Asia tulisi 37590: aikana. Vanhan vastuukannan väheneminen hel- selvittää ministeriöiden välillä. 37591: pottaa vientitakuutoiminnan hallinnointia ja an- Opetusministeriö yhtyy valiokunnan kannan- 37592: taa rahaston johtokunnalle nykyistä paremmat ottoon EU-rakennerahastohankkeiden raskaasta 37593: mahdollisuudet keskittyä toimialan seurantaan ja resursseja kuluttavasta hallinnoinnista ja pirsta- 37594: valvontaan sekä erityisrahoitustoiminnan tavoit- leisuudesta. Tulevalla ohjelmakaudella onkin tar- 37595: teiden asettamiseen. koitus toteuttaa entistä laajempiaja vaikuttavam- 37596: Rahaston ensimmäisen toimintavuoden perus- pia hankkeita. Yliopistot ovat sisällyttäneet raken- 37597: teella voidaan arvioida, että rahaston hallinto on nerahastostrategiansa edellä mainittuihin ulkoisen 37598: saatu järjestettyä tarkoituksenmukaisella ja toimi- toiminnan suunnitelmiin. 37599: valla tavalla. Vanhan vastuukannan tuleva kehi- Valiokunta on ottanut kantaa myös ulkopuoli- 37600: tys helpottaa hallinnointia ja antaa rahaston hal- sen rahoituksen taloushallintoon ja mahdollisten 37601: 124 37602: 37603: väärinkäytösten estämiseen. Opetusministeriö löytää uusia kauttakulkuliikennettä ja siihen ver- 37604: yhtyy valiokunnan käsitykseen siitä, että vastuu kottunutta liiketoimintaa lisääviä mahdollisuuksia, 37605: ulkopuolisten varojen käytön valvonnasta ja an- parantaa Suomessa Venäjän logistiikan osaamista 37606: nettujen ohjeiden noudattamisesta on viime kä- ja yritysrakenteita sekä tarjota jatkossakin nopein 37607: dessä yliopistoilla itsellään. Toimintaa yleisellä rajanylitys EU:nja Venäjän välillä. Suomen reitin 37608: tasolla tarkastaa valtiontalouden tarkastusviras- mahdollisuudet paranevat, jos Luoteis-Venäjälle 37609: to. Myöskään opetusministeriö ei pidä uusien saadaan kansainvälisiä investointeja ja verkostoi- 37610: valvontaelinten perustamista tarkoituksenmukai- tuvaa liiketoimintaa. Lainsäädännön ja lainkuuli- 37611: sena. aisuuden kehittyminen edistävät yritysten toimin- 37612: Ulkopuolisten varojen hoidossa noudatetaan taedellytyksiä Venäjällä. 37613: talousarvioasetuksen ( 1243/1992) säännöksiä sekä Toimenpideohjelmassa esitetyistä toimenpiteis- 37614: valtiokonttorin ja valtiovarainministeriön määrä- tä osa on kokonaan uusia ja osa suuntaa aikai- 37615: yksiä ja ohjeita. Testamentti- ja lahjoitusvarojen sempaa toimintaa uudelleen. Useat hankkeet ovat 37616: vastaanottamisesta ja käytöstä on säädetty lisäk- jo etenemässä yhteistyössä Venäjän viranomais- 37617: si valtioneuvoston päätöksellä (3511974). Opetus- ten kanssa. Toimet tukevat myös Suomen ja Venä- 37618: ministeriö tulee kuluvana vuonna edellyttämään jän kahdenvälistä kauppaa ja sen kuljetuksia. 37619: yliopistoilta selvitystä sisäisen valvonnan ja tar- Toimenpiteet on ryhmitelty neljään kokonaisuu- 37620: kastuksen tilasta sekä tähän liittyvistä kehittämis- teen: 1) liikenneinfrastruktuuriin kohdistuva yh- 37621: toimista. Samoin pyydetään selvitystä projektiso- teistyö, 2) rajanylitysten ja hallintomenettelyjen 37622: pimusten solmimiskäytännöistäja niihin liittyväs- kehittäminen, 3) Suomen vahvuuksien parantami- 37623: tä valvonnasta erityisesti ulkomailta tulevan ra- nen Venäjälle kohdistuvan liiketoiminnan keskuk- 37624: hoituksen osalta. Selvityksen perusteella arvioi- sena, 4) Suomalaisten ja kansainvälisten yritys- 37625: daan nykyisten ohjeiden riittävyys ja annetaan ten verkottumisen edistäminen Luoteis-Venäjällä. 37626: mahdolliset lisäohjeet Esitetyt toimenpiteet ovat toteutettavissa ny- 37627: Yhteydenpidossa valtiontalouden tarkastusvi- kyisten määrärahakehysten puitteissa. Osaksi eh- 37628: raston ja keskusrikospoliisin kanssa on todettu dotukset suuntaavat uudelleen ja tehostavat ai- 37629: mm. tarve vaatia rahoittajilta selvitystä myönne- kaisempaa toimintaa aiheuttamatta lisäkustannuk- 37630: tyistä tutkimusvaroista ja apurahoista. Yliopisto- sia. Toimenpiteeseen nro 2 (koeluonteisen harkin- 37631: ja kehotetaankin jatkossa edellyttämään rahoitta- tavallan antaminen väylämaksuista Merenkulku- 37632: jilta reskontraotteita. laitokselle) liittyy valtion tulojen pienenemistä 37633: yksittäisistä aluskäynneistä, mutta tulojen koko- 37634: naiskertymän uskotaan kasvavan aluskäyntien li- 37635: Transito-liikenteen kehitysnäkymät sääntymisen seurauksena. Ohjelman toteutuminen 37636: parantaisi Venäjän talouskehityksen edellytyksiä 37637: Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta erityisesti lähialueiden osalta. 37638: liikenneministeriö on todennut seuraavaa: Liikenneministeriö on pyytänyt toimenpideoh- 37639: jelmasta lausunnot kymmeneltä ministeriöitä ja 37640: Valtiovarainvaliokunnan mietinnön 6/2000 vp viideltätoista muulta organisaatioita, joita ohjel- 37641: sivulla 7 on kuvattu transito-liikenteen kehitys- man katsotaan koskevan. Lisäksi toimenpideoh- 37642: näkymiä aivan samoin, kuin mikä on liikennemi- jelma on lähetetty tiedoksi 66:1le muulle taholle, 37643: nisteriön käsitys asiasta. joille myös on tarjottu mahdollisuus antaa lausun- 37644: Liikenneministeriön 25.1.2000 asettama to. 37645: (LM0045 :00/23/99/2000) työryhmä on laatinut eh- Liikenneministeriö ottaa kantaa yksittäisiä väy- 37646: dotuksen toimenpideohjelmaksi (LM B 11/2000), lämaksujen alennuksia koskevaan väy lämak- 37647: \lka tähtää kauttakulkuliikenteen ja Venäjälle suun- suasetuksen muutokseen sen jälkeen, kun toimen- 37648: wutuvan liiketoiminnan edellytysten parantami- pideohjelmasta saadut lausunnot on analysoitu. 37649: seen. 37650: Toimenpideohjelmaa laadittaessa on otettu Työttömyyden alueellinen kehitys 37651: huomioon mm. v. 1994 julkaistu Gateway-toimin- 37652: taohjelma, Suomen lähialueyhteistyön toiminta- Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta 37653: strategia ja v. 1999 valmistunut konsulttiselvitys työministeriö ja valtiovarainministeriö ovat to- 37654: Suomen kilpailukyvystä Venäjän ulkomaankulje- denneet seuraavaa: 37655: tuksissa sekä eri ministeriöiden ja muiden viran- 37656: omaisten nykyinen toiminta. Työllisten määrä lisääntyi v. 1998 yli 50 000 ja 37657: Työryhmä esittää, että Suomen tavoitteena on v. 1999 peräti 74 000 hengellä. Vuoden 1999 lisäys 37658: pysäyttää kauttakulkuliikenteen väheneminen, oli suurempi kuin kertaakaan aiemmin 1990-luvul- 37659: 125 37660: 37661: la. Työllisyysaste nousi 66,0 prosenttiin edellis- Valtiontalouden velkaantuminen on osaltaan hei- 37662: vuoden 64,1 prosentista. Vuonna 1999 työvoiman kentänyt mahdollisuuksia tasata alueellisia työt- 37663: kysyntä kasvoi koko maassa, mutta noin 80 % tömyyseroja valtion tukipolitiikalla ja alueiden 37664: uusista työpaikoista syntyi Etelä- ja Länsi-Suo- omat kehittämisponnistukset ovat nousseet rat- 37665: men läänien alueelle. Vuodesta 1994 alkanut ta- kaisevaan asemaan alueellisten työttömyysongel- 37666: louden nousu ja seuraavana vuonna näkynyt työl- mien hoitamisessa. Työ- ja valtiovarainministeri- 37667: lisyyden paraneminen on kasvattanut työssä ole- öt korostavat kestävän ja vakaan talouskehityk- 37668: vien osuutta työikäisestä väestöstä eniten Uudel- sen ensisijaista merkitystä myös alueittaisen työt- 37669: lamaalla, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla, Hä- tömyyden hoidossa. Tämän ohella tarvitaan eri- 37670: meessä ja Pohjois-Pohjanmaalla. Kehitys on ollut tyistoimiaja riittävää infrastruktuuria, joilla edis- 37671: paranevaa kaikkien TE-keskusten alueella, mutta tetään paikallisia toimintaedellytyksiä, yrittäjyyt- 37672: hitaammin kehittyvät alueet ovat kääntyneet nou- tä sekä työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapai- 37673: suun vasta aivan viime vuosina. Vuonna 1999 noa. Toimenpiteiden kustannustehokkuuden sekä 37674: Kainuun työllisyysaste oli Tilastokeskuksen työ- alueittaisten kilpailuedellytysten lisäämiseksi on 37675: voimatutkimuksen mukaan keskimäärin 56,4 % kun tärkeää, että 37676: se Uudellamaalla oli 73,4 %. - paikallisen tason luontaiset lähtökohdat ja 37677: Työvoiman tarjonnan kasvu on osaltaan hidas- vahvuudet otetaan entistä paremmin huomioon 37678: tanut työttömyyden laskua. Työttömyyden alene- pitemmän aikavälin visioissaja strategioissa. 37679: minenjatkui kuitenkin v. 1999lähes samaa vauh- - koulutustoiminnan suuntaaminen ja mitoitta- 37680: tia kuin edellisenäkin vuonna. Kaikkiaan työttö- minen lähtee ennen kaikkea työmarkkinoiden tar- 37681: miä oli työvoimatutkimuksen mukaan v. 1999 peista, joiden nopeisiin muutoksiin on pystyttävä 37682: 261 000 eli 24 000 henkilöä vähemmän kuin edel- varautumaan niin nuoriso- kuin aikuiskoulutuk- 37683: lisenä vuonna. Työttömyysaste laski 11,4 prosen- sessakin. 37684: tista 10,2 prosenttiin. Työvoimatoimistoihin ilmoit- - työttömien toimeentulotukea suunnataan ene- 37685: tautuneita työttömiä työnhakijoita oli työministe- nevästi aktiivi toimiin, joilla pyritään parantamaan 37686: riön työnvälitystilaston mukaan v. 1999 keskimää- työttömien työmarkkina-asemaa sekä työnteon 37687: rin 348 000 eli 24 400 henkilöä vähemmän kuin kannustavuutta. Tuensaannin vastapainoksi tu- 37688: vuotta aiemmin. Työttömät työnhakijat, työvoima- lee korostaa entisestään työttömien omia velvoit- 37689: poliittisissa toimenpiteissä olevat ja työttömyys- teita työhön hakeutumiseen. 37690: eläkeläiset yhteen laskien työttömiä työnhakijoi- - alueellista liikkuvuutta edistetään mm. vero- 37691: ta oli keskimäärin 498 500 henkilöä, jossa vähen- ratkaisuilla ja työssäkäyntialueiden laajentamisel- 37692: nystä edellisvuodesta oli 34 500 henkilöä. Vuon- la. Kasvukeskusten työpaikkojen lisääntymisen 37693: na 1999 tämä ns. laaja työttömyysaste vaihteli sekä asuntojen saatavuuden epätasapainoa voi- 37694: Uudenmaan 13 prosentista Lapin 33 prosenttiin. daan varsinkin korkeasuhdanteessa helpottaa työ- 37695: Edellisvuodesta vähennys oli suurinta Uudella- paikkapendelöinnillä. 37696: maalla, jossa vähennystä oli 1,5 prosenttiyksik- -työmarkkinajärjestöt lisäävät paikallisen tason 37697: köä. Kainuussa vastaava osuus sen sijaan kasvoi sopimustoimintaa siten, että alueelliset työn tuot- 37698: 0,2 prosenttiyksikköä. tavuuserot otetaan huomion palkkatason määräy- 37699: Vuonna 1999 työvoimapoliittisten toimenpitei- tymisessä. 37700: den piirissä oli keskimäärin 102 500 työtöntä tai Työministeriön strategiassa päätavoite on työl- 37701: työttömyysuhan alaista henkilöä. Lisäksi työvoi- lisyysasteen nostaminen lähelle 70 % vuoteen 37702: mapoliittisissa toimenpiteissä oli noin 5 000 työs- 2003 mennessä. Tämä edellyttää, että työvoiman 37703: sä olevaa henkilöä (mm. eräillä Euroopan sosiaali- saatavuus turvataan, työvoiman kysyntää tue- 37704: rahaston hankkeilla sijoitetut). Työvoimapoliitti- taan, työvoiman työssä jaksamista ja työssä ole- 37705: silla toimenpiteillä tasattiin alueellisia työttömyys- van työvoiman osaamista kehitetään sekä raken- 37706: eroja. Etelä-Suomessa toimenpiteiden piirissä oli netyöttömyyttä alennetaan. Työhallinnon tavoit- 37707: vuonna 1999 keskimäärin noin 3 % työvoimasta, teena on nostaa työllisyysastetta kaikkien TE-kes- 37708: mutta Lapissa ja Kainuussa miltei 9 %. Koko maas- kusten alueella. Tavoitteen saavuttaminen edel- 37709: sa työvoimapoliittisten toimenpiteiden työttö- lyttää myös talous-, tulo-, koulutus-, sosiaali- ja 37710: myyttä alentava vaikutus oli keskimäärin noin 4 %. elinkeinopolitiikan onnistunutta yhteensovitusta. 37711: Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on La- Työvoiman saatavuuden turvaamiseksi strate- 37712: pissa ja Kainuussa alhaisempi kuin koko maassa gia tähtää siihen, ettei työvoiman saatavuus muo- 37713: keskimäärin johtuen pääosin siitä, että näillä alu- dostu työllisyyden paranemisen esteeksi millään 37714: eilla määrärahoja on työtöntä kohden suhteelli- TE-keskusalueella. Ammatillista liikkuvuutta edis- 37715: sesti enemmin käytettävissä kuin koko maassa tetään ja työvoimakoulutusta suunnataan rekry- 37716: keskimäärin. toivien alojen työvoiman kysynnän mukaisesti 37717: 126 37718: 37719: alueellisen ja valtakunnan tason ennakointihank- Nelivuotisella Osaavan työvoiman saatavuus 37720: keiden tuloksia hyödyntäen. Yhteistyötä yritys- -hankkeella pyritään torjumaan työvoimapulaa. 37721: ten ja muiden työnantajien kanssa lisätään. Niin alue- kuin valtakunnankin tasolle luodaan 37722: Työvoiman kysyntää tuetaan erityisesti alityöl- kattava työvoiman tarpeen arviointijärjestelmä, 37723: lisyysalueilla. Tätä varten TE-keskukset laativat jonka pohjalta koulutusta suunnataan kapeikko- 37724: erityiset alueelliset työllisyysstrategiat Tarkoituk- aloille. Nelivuotisen Uusi alku -hankkeen avulla 37725: sena on hyödyntää TE-keskusten eri osastojen alennetaan pitkittyvää työttömyyttä aktiivista työ- 37726: palvelujen, hankerahoituksen, tukimuotojen, in- voimapolitiikkaaja koulutuspolitiikkaa tehostamal- 37727: vestointien ja EU :n rakennerahastotoiminnan alu- la. Aktiivisen työvoimapolitiikan resursseja suun- 37728: eellista synergiaa työpaikkojen määrän lisäämises- nataan aiempaa enemmän niihin työttömiin, joi- 37729: sä. Osaamiskeskuspolitiikasta saatujen hyvien den työttömyys uhkaa pitkittyä. Syrjäytymisen 37730: kokemusten pohjalta niiden kehittymistä ediste- vähentämiseksi tiivistetään eri viranomaisten yh- 37731: tään. Investointeja suunnataan hyvien työllisyys- teistyötä ja selkiytetään työ- ja sosiaaliviranomais- 37732: vaikutusten perusteella. Mikroyrittäjyyteen, am- ten välistä vastuunjakoa. 37733: matinharjoittamiseen ja itsensä työllistämiseen Koko väestön keskuudessa lisätään tietoyhteis- 37734: kannustetaan erityisesti palvelualoilla. Työvoiman kunnan kansalaistaitoja. Kaksivuotisella jo käyn- 37735: alueellista lähiliikkuvuutta parannetaan palvelu- nistetyllä yrittäjyyshankkeella poistetaan yritys- 37736: prosessia kehittämällä ja muilla aktiivisilla toimen- toiminnan esteitä ja kannustetaan kaikkia hallin- 37737: piteillä. Yrityksiä rohkaistaan palvelu- ja muun nonaloja yritysten perustamista ja kasvua edistä- 37738: tuotannon laajentamiseen alityöllisyysalueilla ja viin toimenpiteisiin. Toimia suunnataan yritysten 37739: -alueille. Tässä tarkoituksessa käynnistetään yri- menestymisen kannalta kriittisiin elinkaaren vai- 37740: tysten uudelleensijoittumista tukeva palvelutoi- heisiin ja yrittäjyyttä houkuttelevana uravaihto- 37741: minto TE-keskuksissa. ehtona edistetään. Työn organisointia ja yritys- 37742: Toimintaa työssä olevien osaamisen ja jaksa- ten sopeutumiskykyä parannetaan mm. laajenta- 37743: misen parantamiseksi vahvistetaan myös alueta- malla työelämän kehittämisohjelmaaja lisäämällä 37744: solla. Kaikkien TE-keskusten alueella käynniste- työssä olevien aikuisten mahdollisuuksia omaeh- 37745: tään yritys- ja työyhteisötason oppimista tuke- toiseen koulutukseen. Nelivuotisen Tasavertaiset 37746: vaa kehittämistoimintaa. työmarkkinat -hankkeen tavoitteena on, että nai- 37747: Strategiansa mukaisesti työhallinto lisää työ- set ja miehet sijoittuisivat nykyistä tasaisemmin 37748: hönmenon kannustavuutta ja ehkäisee työmark- eri ammattialoille. 37749: kinoilta syrjäytymistä siirtämällä entisestään voi- Hankkeiden toteuttamisesta vastaavat useat eri 37750: mavaroja passiivisesta tukitoiminnasta aktiiviseen. ministeriöt ja työmarkkinajärjestöt. Myös Suomen 37751: Tavoitteena on selkiyttää työvoimaviranomaisten Kuntaliitto ja oppilaitokset ovat mukana monissa 37752: ja kuntien vastuunjakoa kehittämällä ja ottamalla hankkeissa. Suunnitelma toteutetaan talousarvi- 37753: käyttöön työmarkkinoille kuntouttavan työtoimin- on ja talousarviokehysten sallimissa rajoissa ja sen 37754: nan malli. Mallin tavoitteena on palauttaa kaik- alueellistaminen tapahtuu eri viranomaisten tulos- 37755: kein vaikeimmassa asemassa olevat työvoimatoi- johtamis- ja muuta ohjausmenettelyä hyväksi käyt- 37756: miston ja sosiaalitoimen yhteisasiakkaat työmark- täen. 37757: kinoille tai työvoimapoliittisten toimenpiteiden Työvoimapolitiikan toimeenpanossa tulosoh- 37758: piiriin. Lisäksi KELA:n työttömyyskassojen, työ- jausta kehitetään lähivuosina niin, että sovittavat 37759: eläkelaitosten ja muiden etuuksien maksajien sekä valtakunnalliset tulostavoitteet ovat luonteeltaan 37760: kuntien yhteistyötä lisätään. nykyistä strategisempia ja ne kuvaavat nykyistä 37761: Suomen vuoden 2000 työllisyyden hoidon paremmin toiminnan vaikuttavuutta. Tavoitteiden 37762: toimintasuunnitelma EU:lle tukee osaltaan strate- lukumäärä vähenee, mutta ne kohdentuvat strate- 37763: gian toteuttamista. Toimintasuunnitelmassa esi- gisesti merkittäviin kokonaisuuksiin. Samalla mää- 37764: tetään niin valtakunnallisesti kuin alueellisestikin rärahojen jakoperusteita uudistetaan niin, että 37765: työmarkkinoiden toimivuutta parantavia toimenpi- määrärahoista muodostetaan suurempia ja jous- 37766: teitä, joilla pyritään lisäämään työllisyyttä ja edis- tavammin käytettävissä olevia osakokonaisuuksia. 37767: tämään työvoiman saatavuutta. Suunnitelmassa Työttömyyden hoidon toimenpiteitä on toteu- 37768: käynnistetään laajajoukko hankkeita,joti> :iitty- 37769: 0 37770: . tettu myös Euroopan unionin rakennerahastojen 37771: vät yritysten osaamisen ja kilpailukyvyn r ··nta- alueellisissa tavoiteohjelmissa. Rakennerahasto- 37772: miseen, pitkittyvän työttömyyden ehkii1 yyn, kaudella 1995-1999 Itä- ja Pohjois-Suomessa to- 37773: osaavan työvoiman saamiseen, tasavertaisiin työ- teutettiin tavoite 6-ohjelmaa. Tässä ohjelmassa 37774: markkinoihin, syrjäytymisen vähentämiseen, tie- työllisyyttä välittömästi tukevat toimenpiteet koh- 37775: toyhteiskunnan vahvistamiseen sekä työn organi- distuivat erityisesti pitkäaikais- ja nuorisotyöttö- 37776: sointiin ja yritysten sopeutumiskyvyn lisäämiseen. myyden alentamiseen. Tarkoituksena oli ehkäistä 37777: 127 37778: 37779: työmarkkinoilta syrjäytymistä. Nämä toimenpiteet puuttuminen havaittuun huumausaineiden tai 37780: toteutuivat täysimääräisesti, ne jopa ylittivät oh- muiden päihteiden käyttöön. Vankiloiden ja polii- 37781: jelmassa arvioidun rahoituskehyksen. sin yhteistyötä huumausainerikollisuuden torjun- 37782: Uudella rakennerahastokaudella 2000-2006 Itä- nassa on tiivistetty, jolloin on tavoitteena estää 37783: ja Pohjois-Suomi kuuluvat tavoite !-alueeseen. entistä tehokkaammin huumeiden kulkeutuminen 37784: Sekä Itä- että Pohjois-Suomelle on laadittu oma vankilaan sekä toisaalta estää osallistuminen van- 37785: alueellinen ohjelma. Ohjelmien strategiassa paino- kilasta käsin huumeliigojen toimintaan. Säädös- 37786: tetaan voimakkaasti yritystoiminnan kehittämistä muutoksilla, jotka tulivat voimaan 1.6.2000 lisät- 37787: ja sitä kautta työllisyyden parantamista. Näin eri tiin ja täsmennettiin viranomaisten valtuuksia eri- 37788: rahastojen toimenpiteistä on muodostettu koko- laisten kontrollikeinojen käyttöön. Uusien säädös- 37789: naisuus, jonka yhteisvaikutuksesta on tarkoitus ten soveltamisesta on annettu vankiJoille asian- 37790: luoda alueelle työllisyyttä tukevaa rakennetta. mukaiset ohjeet. 37791: Välittömästi työllisyyteen vaikuttavat toimenpiteet Valvonnan tehostamisen ohella keskeisenä 37792: onjäsennelty tavoite 3-ohjelman ns. ESR-viiteke- osana vankeinhoitolaitoksen päihdestrategiassa 37793: hyksen mukaan. on vankien tukeminen rikoksettomaan ja päihteet- 37794: Euroopan sosiaalirahastotoiminnassa pyritään tömään elämäntapaan sekä kuntouttavan toimin- 37795: lisäämään hallinnonalojen yli tapahtuvaa yhteis- nan järjestäminen yhteistyössä vangin kotikun- 37796: työtä vaikuttavuuden lisäämiseksi. Toiminnassa nan kanssa. Kaikissa vankiloissa on vankien päih- 37797: korostuu koulutuksen ja työllisyyden merkitys. deriippuvuuden vähentämiseen tähtäävää toimin- 37798: Tarkoituksena on tuottaa myös uusia toimintamal- taa jossain muodossa. Erityisiä päihdevierotusta 37799: leja, joilla voidaan saada lisäarvoa kansallisen toi- ja -kuntoutusta koskevia toimintaohjelmia oli 37800: minnan tueksi. Henkilöä ja työtöntä kohti ohjelmi- v. 1999 noin puolessa laitoksista. Toimintaan osal- 37801: en 1- ja 2-alueilla tukitaso on korkeampi kuin muu- listuvien määrä on viime vuosina lisääntynyt ja 37802: alla maassa ja toimenpidevalikoima monipuolisem- on nykyisin vuosittain noin 500. Määrää on tar- 37803: pi. koitus käytettävissä olevien voimavarojen puit- 37804: Valtiovarainvaliokunta on kiinnittänyt huomiota teissa olennaisesti lisätä. Lähivuosien tavoitteek- 37805: myös työttömyyden tilastointiin aluetasolla. Työ- si on vankeinhoitolaitoksessa asetettu toiminnan 37806: ministeriö tuottaa tilastonsa oman aluehallinton- järjestäminen vuosittain noin 1 000 vangille. 37807: sa mukaisesti TE-keskusalueittain ja työvoimatoi- Vuoden 1999loppuun mennessä on kaikki avo- 37808: mistoittain. Tärkeimmät tiedot on saatavissa myös laitokset muutettu päihteettömiksi siten, että nii- 37809: kunnittain. Näin tärkeimmistä työttömyyttä ja työ- hin sijoitettavat vangit sitoutuvat päihteettömyy- 37810: voimapoliittisia toimenpiteitä koskevista tiedois- teen ja antavat suostumuksensa tähän liittyviin 37811: ta voidaan tarpeen mukaan tulostaa tilastoja myös ennalta ilmoittamatta tehtäviin testeihin. Päihteet- 37812: maakunnittain ja seutukunnittain. tömyyden kontrolloimiseksi tehtävien testien mää- 37813: rää on jatkuvasti lisätty. 37814: Vankeinhoidon kehittäminen, erityisesti vanki- 37815: loiden huumetilanne Veikkauksen voittovarojen käyttäminen lakisää- 37816: teisiin menoihin 37817: Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta 37818: oikeusministeriö on todennut seuraavaa: Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta 37819: opetusministeriö on todennut seuraavaa: 37820: Vankeinhoidon kehittämisessä on laitosten asi- 37821: anmukaisten toimintaedellytysten turvaamisen Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroja on 37822: ohella kiinnitetty erityistä huomiota vankiloiden vuodesta 1993 lähtien jouduttu käyttämään val- 37823: huumetilanteen pahenemisen edellyttämiin toi- tiontalouden säästötoimenpiteiden vuoksi perin- 37824: menpiteisiin. Oikeusministeriö vahvisti tammikuus- teisen käyttötarkoitusten lisäksi myös eräisiin la- 37825: sa 1999 vankeinhoitolaitoksen lähivuosien päih- kisääteisiin valtionosuuksiin. Hallituksen meno- 37826: destrategian runkona olevan vuosia 1999-2001 kehyspäätöksessä 16.3.2000 on lähdetty siitä, että 37827: koskevan toimintaohjeen. Siinä määritettiin selke- voimassa olevia säästötoimenpiteitä jatketaan 37828: ät tavoitteet vankiloissa tehtävälle päihteiden vas- vuosien 2001-2003 talousarvioissa. 37829: taiselle työlle. Tämän koko laitosta koskevan oh- 37830: jeen pohjalta kaikki vankilat ovat laatineet omat Lääkärivajauksen poistaminen 37831: päihteiden torjuntaa ja päihdetyötä koskevat toi- 37832: mintasuunnitelmansa. Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta 37833: Päihteiden torjuntaan liittyvää valvontaa on sosiaali- ja terveysministeriö on todennut seu- 37834: tehostettu, mihin liittyy johdonmukainen nopea raavaa: 37835: 128 37836: 37837: Suomessa on lääkäreitä asukasmäärään suh- tyminen ja löytää koulutukselliset ratkaisut tar- 37838: teutettuna lähes saman verran kuin OECD-maissa peen tyydyttämiseen. 37839: keskimäärin. Skandinavian maista lääkäreitä on Terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvot- 37840: eniten Islannissa ja Norjassa. Suomessa lääkäriti- telukunta on selvittänyt lääkärien ja hammaslää- 37841: heys on Skandinavian alhaisin. kärien työvoimatilannetta lokakuussa 1999. Selvi- 37842: Lääkärit sijoittuvat alueittain epätasaisesti. tys on viimeistelyvaiheessa. Selvityksen mukaan 37843: Uudellamaalla ja y liopistosairaalaseutukunnilla hammaslääkäreistä ei ole puutetta. Sen sijaan ter- 37844: väestöön suhteutettu lääkärimäärä on noin kak- veyskeskuslääkäreiden viroista lähes 10% oli vail- 37845: sinkertainen muuhun maahan verrattuna. Lääkä- la pätevää hoitajaa tai sijaista ei oltu saatu lain- 37846: reitä on valmistunut 1990-luvulla vuosittain 200- kaan. Vastaavasti sairaanhoitopiireissä puuttui yli 37847: 300 enemmän kuin työelämästä on poistunut. Lää- 550 erikoislääkäriäja paristakymmenestä erikois- 37848: kärityöttömyyttä ei käytännöllisesti katsoen vii- tumisvirasta puuttui lääkäri. Aluekohtaiset erot 37849: me vuosina ole ollut. olivat suuret. Käytännössä yliopistosairaaloissa 37850: Lääkärikoulutuksen aloituspaikkoja supistettiin ja yliopistosairaalapaikkakunnilla ei ollut lääkäri- 37851: vuosina 1993-1997 noin 500:sta 360:een. Aloitus- pulaa, mutta muualla oli. Tammikuussa 1997 teh- 37852: paikkoja lisättiin v. 1998 430:een ja viime syksynä tyyn selvitykseen verrattuna lääkärityövoimatilan- 37853: lääkärikoulutuksen aloitti 485 uutta opiskelijaa. ne ei ole parantunut. Ministeriö arvioi tarvittavat 37854: Lääkärikoulutus kestää kuusi vuotta. Tämän takia jatkotoimet alkukesän 2000 aikana. 37855: vuoteen 2004 saakka meillä valmistuu noin 150 lää- Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että lää- 37856: käriä vähemmän kuin tähän asti. kärikoulutuksen aloituspaikkoja pitää vielä lisätä. 37857: Lääkärityövoiman tarve on lisääntynyt. Väes- Koulutus tulee toteuttaa kaikissa viidessä lääkä- 37858: tön ikärakenteen kohoamisen ohella tähän on rikoulutusta antavassa yliopistossa siten, että 37859: myös muita, vaikeammin ennakoitavissa olevia valmistuvien lääkärien alueellinen jakauma on ta- 37860: syitä, kuten työaikalaki. Ulkomailla olevien työ- sapuolinen. Yksinomaan lääkärikoulutuksen lisää- 37861: ikäisten lääkärien suhteellinen osuus lääkärityö- minen ei poistajulkisen sektorin lääkäripulaa. So- 37862: voimasta ei ole oleellisesti muuttunut viime vuo- siaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaoh- 37863: sina. Vuonna 1985 työikäisistä lääkäreistä 4,5 % jelman 2000-2003 mukaisesti sosiaali- ja terveys- 37864: oli ulkomailla, vastaava luku v. 1995 oli 4,0 %ja ministeriön, opetusministeriön ja kuntatyönanta- 37865: viime vuonna 4,5 %. jan tulee edistää sellaisia toimenpiteitä, jotka pa- 37866: rantavat julkisen sektorin lääkärien ammatinhar- 37867: Julkisen sektorin mahdollisuuksiin saada riittä- joittamisen edellytyksiä ja työhön sitoutumista 37868: västi lääkäreitä vaikuttavat koulutuksen ohella kuten työjärjestelyjä, ammattitaidon ylläpitoa ja 37869: myös lääkärien palkkarakenne, sairausvakuutus- vuorovaikutuksen lisäämistä perus- ja erikoista- 37870: järjestelmän korvauskäytännöt sekä uudistunut son kesken. Näihin kysymyksiin haetaan ratkai- 37871: eläkelainsäädäntö. Lääkärikunta näyttää käyttävän suja tämän hallituskauden aikana. 37872: ennakoitua enemmän osa-aikaeläkkeen, varhenne- 37873: tun vanhuuseläkkeen ja yksilöllisen varhaiseläk- Valtiontalouden tuloksellisuus ja tuottavuus 37874: keen mahdollisuuksia. Kaikki edellä mainitut sei- 37875: kat vaikuttavat siihen, että lähivuosina lääkäriti- Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta 37876: lanne ei helpotu, vaikka korjaavat toimenpiteet on valtiovarainministeriö on todennut seuraavaa: 37877: aloitettu. 37878: Viime vuoden alusta voimaan tullut erikoislää- Eduskunnan kirjelmässä todetaan, että julkiset 37879: kärikoulutusta koskevan asetuksen uudistaminen menot suhteessa kansantuotteeseen olivat v. 1998 37880: tehostaa määrällisesti ja sisällöllisesti erikoislää- alentuneet liki 10 prosenttiyksikköä laman aikai- 37881: kärikoulutusta. Samaa tavoitetta tukee tämän vuo- selta korkeimmalta tasoltaan ja, että vuosien 1991- 37882: den alusta voimaan tullut EVO-lainsäädännön 1999 toteutetuista valtiontalouden 57 mrd. mar- 37883: uudistaminen. kan säästöistä osa saatiin aikaan tuloksellisuuden 37884: Jokaiseen lääkärikoulutusta antavaan y liopis- ja tuottavuuden parantamisella. Valtiovarainvalio- 37885: toon on lääketieteellisen tiedekunnan tueksi pe- kunnan mielestä julkisesti rahoitettujen hyvin- 37886: rustettu lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen neu- vointipalvelujen saatavuuteen on kiinnitettävä 37887: voa-antavat alueelliset neuvottelukunnat Yliopis- erityistä huomiota ja, että tuloksellisuudenja tuot- 37888: ton ja yliopistosairaalan lisäksi neuvottelukunnas- tavuuden yksipuolinen tavoittelu saattaa johtaa 37889: sa ovat edustettuina yliopistosairaalan erityisvas- siihen, että osa kansalaisista jää näiden palvelu- 37890: tuualueen terveyskeskukset ja sairaanhoitopiirit jen ulkopuolelle. Valiokunta panee merkille myös 37891: Alueellisen neuvottelukunnan tehtävänä on kar- mm. sen, että eräillä nopeimmin kasvavilla aloilla 37892: toittaa alueen lääkärityövoiman tarve, sen kehit- osaavasta työvoimasta on jo pulaa ja, että koulu- 37893: 129 37894: 37895: tuksen työelämävastaavuutta on parannettu mm. seurataan tavoitteiden toteutumista, mm. Tilaker- 37896: ammattikorkeakoulujärjestelmällä ja oppisopimus- tomuksessa. On erityisen tärkeää, että näitä indi- 37897: koulutuksella. kaattoreita kehitetään siten, että niiden avulla voi- 37898: Kirjelmän havainnot ovat oikeita ja esitettyihin daan mahdollisimman hyvin seurata myös valtio- 37899: näkökohtiin kiinnitetään huomiota mm. pyrittäes- varainvaliokunnan esille nostamaa julkisten pal- 37900: sä edelleen kehittämään tuloksellisuutta ja hallin- velujen saatavuutta. 37901: non tehokkuutta. Julkisen toiminnan tulokselli- 37902: suuden ja tuottavuuden luotettava mittaaminen Arvonlisäverotus 37903: on vaikeata, mutta budjettiesityksessä asetetta- 37904: via tulostavoitteita kehitetäänjatkuvasti konkreet- Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta 37905: tisempaan suuntaan. valtiovarainministeriö on todennut seuraavaa: 37906: Tulostavoitteet pitävät sisällään myös kirjel- 37907: mässä tarkoitetun hyvinvointipalvelujen saata- Valtiovarainvaliokunnan mietinnön n:o 6/2000 37908: vuuden, joka on olennainen osa toiminnan tulok- vp kohdassa "Arvonlisäverotus" todetaan, että 37909: sellisuutta. Näitä tuloksellisuutta kuvaavia indi- valtiovarainvaliokunta tukee Verohallituksen pyr- 37910: kaattoreita sisältyy Tilakertomuksen lukuun 3, jos- kimyksiä panostaa ennen muuta arvonlisäverotuk- 37911: sa kuvataan hallinnon tuloksellisuutta hallinnon- sen ohjaukseen. Myös suuntausta asiakastiedot- 37912: aJoittain. Perusteellisemmin tuloksellisuutta kuva- teistajulkisiin ohjekirjeisiin voidaan pitää ilmei- 37913: taan ao. hallinnonalojen omissa vuosikertomuk- sen oikeana. Lisäksi valiokunta on kiirehtinyt pien- 37914: sissa. yrittäjien arvonlisäveron ilmoittamis- ja maksujak- 37915: Tilakertomuksessa esitetään myös tuottavuu- son pidentämisuudistuksen toimeenpanoa. 37916: den mittaustuloksia, jotka perustuvat Tilastokes- Verohallituksen ohjaustoiminnan osalta voi- 37917: kuksen erilliseen tuottavuusprojektiin, sekä lähin- daan todeta, että arvonlisäveroa koskevien ohjei- 37918: nä VATT:n pidempää aikaväliä koskeviin arvioi- den ja asiakastiedotteiden laatiminen on edelleen 37919: hin. Näiden tulosten mukaan tuottavuus on sekä painopistealueena. Verohallitus on lisäksi koros- 37920: valtiolla että kunnilla parantunut 1990-luvun aika- tanut verovirastoille henkilökunnan arvonlisäve- 37921: na, kun eräissä vertailumaissajulkisen toiminnan rotietämyksen laajentamistarvetta. Erityistä huo- 37922: tuottavuus on jatkuvasti heikentynyt. Julkisen miota verohallinto on kiinnittänyt uusien yritys- 37923: toiminnan tuottavuuden mittaaminen on altis mo- ten ohjaukseen. Keväällä 2000 valmistui asiakas- 37924: nille virhelähteille. Tämän takia yksittäisten vuo- tiedote, joka sisältää vastaukset uuden yrittäjän 37925: sien tuottavuus ja sen taustalla mitatut tuotokset y leisimpiin arvonlisäverokysymyksiin. 37926: ja panokset voivat heilahdella paljonkin. Myös Verohallituksen asettama työryhmä selvitti mah- 37927: virastojen ja laitosten väliset tuottavuuserot on dollisuuksia keventää pienyritysten verotusme- 37928: havaittu varsin suuriksi, mikä osaltaan kehottaa nettelyä. Työryhmä sai työnsä päätökseen 37929: varovaisuuteen tulosten tulkinnassa. Mittausten 30.6.1999 ja ehdotti pienyritysten arvonlisäveron 37930: tavoitteena onkin pikemmin pidemmän aikavälin ilmoitus- ja maksujakson pidentämistä kuukaudes- 37931: tuottavuustrendin löytäminen kuin yksittäisen ta kalenteri vuoteen. Asianjatkoselvittely on kes- 37932: vuoden laskennallinen tulos. ken. Mahdollinen uudistus voidaan sen täytän- 37933: Tuloksellisuus- ja tuottavuusindikaattorit ovat töönpanon edellyttämän teknisen valmistauturuis- 37934: olennainen osa hallinnon kehittämistä. Niiden avul- ajan johdosta toteuttaa aikaisintaan vuoden 2002 37935: la konkretisoidaan suunnittelun tavoitteita ja myös alusta. 37936: 37937: 37938: 37939: 37940: 5 209203V 37941: 130 37942: 37943: 37944: 37945: 37946: 5. VEROTUKISELVITYS 37947: 37948: Verojärjestelmän kautta annettava tuki aiheu- kea runsaat 11 mrd. mk, mikä on noin 900 milj. mk 37949: tuu poikkeamasta verotuksen perusrakenteesta. enemmän kuin v. 1997 (vrt. myös luku 3.13.,jossa 37950: Verotuen tarkoituksena on tukea verovelvollista on suppeampi verotuen määritelmä). Asumisen ve- 37951: tai välillisesti muuta talouden toimijaa. Tässä esi- rotuki koostui asuntovelkojen korkovähennykses- 37952: tettyjen verotukilaskelmien perusteet on kuvattu tä sekä asumistuen, oman asunnon myyntivoiton 37953: valtiovarainministeriön julkaisussa "Verotuet Suo- ja asuntotulon verovapaudesta. Maa- ja metsäta- 37954: messa" (1988). Laskelmat ilmestyivät vuosina 1989- louden verotuki oli 3,8 mrd. mk. Liikenne sai vero- 37955: 1999 valtion talousarvioesityksen liitteenä. Nyt tukea lähes yksinomaan arvonlisäverotuksen kaut- 37956: julkaistavien laskelmien viimeisin kaikki veromuo- ta. Yhteensä sen tuki oli 2,6 mrd. mk. Teollisuuden 37957: dot kattava tarkasteluvuosi on 1998. ja elinkeinojen verotuki oli 6, 7 rnrd. mk. Suurin osa, 37958: Verotuksessa ei v. 1998 tehty sellaisia lainsää- 4,1 mrd. mk, saatiin yritysten poistosäännösten 37959: dännöllisiä muutoksia, jotka olisivat vaikuttaneet perusteella. 37960: mainittavasti verotuki en kokonaismäärään. Se oli Taulukoissa 82-85 esitetään valtion tehtäväalu- 37961: noin 50 mrd. mk. eille kohdistuneet verotuet sekä valtion siirtome- 37962: Valtion tehtäväalueen mukaan tarkasteltuna not. Taulukossa 86 on eritelty yksittäiset verotu- 37963: eniten verotukia kohdistui sosiaaliturvaan, kaik- et. 37964: kiaan 17 mrd. mk. Suurimmat yksittäiset verotuet- Lukujen merkitystä arvioitaessa on otettava 37965: kunnallinen eläketulovähennys, työntekijöiden huomioon, että verotuen poistaminen ei välttämät- 37966: lakisääteisen eläkemaksun vähentäminen ja lapsi- tä lisää verotuloja vastaavalla määrällä, koska tuet 37967: lisien verovapaus - kattoivat alueen verotuista vaikuttavat hintoihin ja verovelvollisten käyttäy- 37968: noin 75 %. Asuminen ja ympäristö saivat verotu- tymiseen. 37969: 37970: 37971: 37972: 37973: 82. Taloudellisesti merkittävät verotuet veromuodoittain valtion tehtäväalueen mukaan 37974: TVL ja siihen EVL, MaatVL ja niihin Välillinen verotus 37975: liittyvä verotus liittyvä verotus 37976: 1997 1998 1997 1998 1997 1998 37977: Miljoonaa markkaa 37978: Yleinen hallinto ............................................ . 90 90 37979: Yleinen järjestys ja turvallisuus ....................... . 37980: Maanpuolustus ............................................ . 37981: Opetus, tiede ja kulttuuri ................................ . 800 900 37982: Sosiaaliturva ............................................... . 16 900 17 000 1 000 1 150 37983: Terveydenhuolto .......................................... . 700 1 000 37984: Asuminen ja ympäristö .................................. . 420 11 400 37985: Työvoima ................................................... . 37986: Maa- ja metsätalous ..................................... . 200 200 1 200 1 200 140 140 37987: Liikenne ..................................................... . 200 200 2 400 2 400 37988: Teollisuus ja elinkeinot .................................. . 1 600 1 700 3 300 4100 800 900 37989: Muut menot ................................................ . 500 500 37990: Ei eriteltävissä tehtäväalueille ......................... . 4 800 4 600 800 900 37991: Taulukossa luvut on pyöristetty pääsääntöisesti täysiksi sadoiksi miljooniksi. Verosanktiot on vähennetty verotuista. 37992: 131 37993: 37994: 83. Taloudellisesti merkittävät verotuet yhteensä valtion tehtäväalueen ja veronsaajan mukaan 37995: Valtio Muut veronsaajat Yhteensä 37996: 1997 1998 1997 1998 1997 1998 37997: Miljoonaa markkaa 37998: Yleinen hallinto ...................................... . 45 45 45 45 90 90 37999: Yleinen järjestys ja turvallisuus .................. . 38000: Maanpuolustus ...................................... . 38001: Opetus, tiede ja kulttuuri .......................... . 300 300 600 600 800 900 38002: Sosiaaliturva .......................................... . 6 000 6100 10 900 10 900 16 900 17 000 38003: Terveydenhuolto ..................................... . 700 1 000 0 0 700 1 000 38004: Asuminen ja ympäristö ............................. . 9 200 10100 1 300 1 400 10 500 11 400 38005: Työvoima .............................................. . 38006: Maa- ja metsätalous ................................ . 2 900 3100 700 700 3 600 3 800 38007: Liikenne ................................................ . 2 400 2 500 100 100 2 500 2 500 38008: Teollisuus ja elinkeinot ............................. . 4 000 5 000 1 700 1 700 5 700 6 700 38009: Muut menot ........................................... . 500 500 0 0 500 500 38010: Ei eriteltävissä tehtäväalueille .................... . 2 400 2 400 3 200 3100 5 600 5 500 38011: Taulukossa luvut on pyöristetty pääsääntöisesti täysiksi sadoiksi miljooniksi. Verosanktiot on vähennetty verotuista. 38012: 38013: 38014: 38015: 38016: 84. Taloudellisesti merkittävät verotuet valtion verotuksessa ja valtion siirtomenot tilinpäätöksen mukaan eri 38017: tehtäväalueilla 38018: Verotu et Siirtomenot Muutos 1998/97,% 38019: 1997 1998 1997 1998 Veroluet Siirtomenot 38020: Miljoonaa markkaa 38021: Yleinen hallinto sekä yleinen järjestys ja tur- 38022: vallisuus ................................................. 45 45 8 100 8 500 0 5 38023: Maanpuolustus ....................................... 38024: Opetus, tiede ja kulttuuri ........................... 300 300 18 900 18 900 0 0 38025: Sosiaaliturva ........................................... 6 000 6100 44 8oo•l 42 6oo•J 2 -5•) 38026: Terveydenhuolto ...................................... 700 1 000 43 38027: Asuminen ja ympäristö .............................. 9 200 10 100 2 900 2 900 10 0 38028: Työvoima ............................................... 9 800 10 300 5 38029: Maa- ja metsätalous ................................. 2 900 3100 11 300 11 200 7 -1 38030: Liikenne ................................................. 2 400 2 500 800 900 4 13 38031: Teollisuus ja elinkeinot .............................. 4 000 5 000 3 000 3 200 25 7 38032: Muut menot ............................................ 500 500 2 800 3 100 0 11 38033: Ei eriteltävissä tehtäväalueille ..................... 2 400 2 400 0 38034: •l Sisältää myös terveydenhuollon. 38035: Taulukossa luvut on pyöristetty täysiksi sadoiksi miljooniksi. Verosanktiot on vähennetty verotuista. 38036: 132 38037: 38038: 85. Taloudellisesti merkittävät verotuet valtion tehtäväalueiden mukaan 38039: 1995 1996 1997 1998 38040: Miljoonaa markkaa 38041: Yleinen hallinto ......................................................... . 70 80 90 90 38042: Yleinen järjestys ja turvallisuus .................................... .. 38043: Maanpuolustus ......................................................... . 38044: Opetus, tiede ja kulttuuri ............................................ .. 800 800 800 900 38045: Sosiaaliturva ............................................................ . 17 300 17 100 19 510 21 010 38046: Terveydenhuolto ....................................................... . 500 600 700 1 000 38047: Asuminen ja ympäristö ............................................... . 420 9 700 420 11 400 38048: Työvoima .................................................................. 38049: Maa- ja metsätalous .................................................. . 3100 3 400 3 600 3 800 38050: Liikenne .................................................................. . 2 100 2 300 2 500 2 500 38051: Teollisuus ja elinkeinot ............................................... . 6 000 5 500 5 700 6 700 38052: Muut menot .............................................................. . 1 000 200 500 500 38053: Ei eriteltävissä tehtäväalueille ...................................... . 4300 4 400 5 600 5 500 38054: Taulukossa luvut on pyöristetty täysiksi sadoiksi miljooniksi. Verosanktiot on vähennetty verotuista. 38055: 38056: Lyhenteet: 38057: L laki 38058: A asetus 38059: AVL arvonlisäverolaki 1501/93 38060: EVL laki elinkeinotulon verottamisesta 38061: MVL maatilatalouden tuloverolaki 38062: TTL laki tappiontasauksesta tuloverotuksessa 38063: TVL tuloverolaki 1535/92 38064: 38065: 86. Eritellyt tiedot taloudellisesti merkittävistä verotuista valtion vuoden 1998 talousarvion tehtäväalueen ja 38066: veromuodon mukaan 38067: Verotuet tehtäväalueittain Arvioitu verotuki miljoonaa markkaa Huomautuksia 38068: Nimike 1 säännös 1995 1996 1997 1998 1999* 2000** 38069: 38070: 1. Yleinen hallinto 38071: TVL ja siihen liittyvä verotus 38072: 1. Ulkomaan edustuksessa palvelevan ym. 70 80 90 90 90 90 Suuruusluokka-arvio. 38073: saamien eräiden korvausten verovapaus, 38074: TVL 76 § 1 k 38075: 38076: 2. Maanpuolustus 38077: 38078: 3. Opetus, tiede ja kulttuuri 38079: TVL ja siihen liittyvä verotus 38080: 1. Yleishyödyllisen yhteisön verovapaus 500 550 550 600 .. Suuruusluokka·arvio. 38081: (pl. ev.lut. ja ortod. kirkko), TVL 21 ja 23 § 38082: ?. Stipendien ja vastaavien verovapaus, 100 100 100 100 100 100 38083: rvL 82 §, 1 mom. 1 k 38084: 3. Opintorahavähennys 190 190 190 190 180 180 38085: kunnallisverotuksessa, TVL 105 § 38086: 38087: 4. Sosiaaliturva 38088: TVL ja siihen liittyvä verotus 38089: 1. Kansaneläkkeen !isien ym. verovapaus, 670 640 600 570 570 570 38090: TVL 92 §, 1, 2 ja 6 k 38091: 2. Sotavammojen korvauksen verovapaus, 440 370 360 340 320 320 38092: TVL 80 § 3 k 38093: 133 38094: 38095: Verotuet tehtäväalueittain Arvioitu verotuki miljoonaa markkaa Huomautuksia 38096: Nimike 1 säännös 1995 1996 1997 1998 1999* 2000** 38097: 38098: 38099: 3. Toimeentulotuen verovapaus, 800 850 900 750 700 700 38100: TVL 92 § 22 k 38101: 4. Elatustuen ja elatusavun verovapaus, 580 600 570 550 540 540 38102: TVL 90 § ja 92 § 7 k 38103: 5. Lapsilisien verovapaus, TVL 92 § 5 k 3 600 3 400 3150 3 150 3 150 3 150 38104: 6. Erorahan verovapaus, TVL 92 § 10 k 100 90 70 50 50 50 38105: 7. Eläketulovähennys valtion verotuksessa, 70 50 20 10 10 10 38106: TVL 100 § 38107: 8. Invalidivähennys kunnallisverotuksessa, 190 160 150 150 140 140 38108: TVL 104 § 38109: 9. Kunnallisverotuksen eläketulovähennys, 4 500 4 200 4 000 3 950 3 900 3 800 38110: TVL101 § 38111: 10. Invalidivähennys valtionverosta 270 250 260 260 270 270 38112: TVL 126 § 38113: 11. Elatusvelvollisuusvähennys 30 30 30 30 30 30 38114: valtionverosta TVL 127 § 38115: 12. Työntekijöiden lakisääteisen 3 950 4 700 5 OAOO 5 500 5 700 6 100 Laskelmissa otettu huo- 38116: eläkemaksun vähentäminen, TVL 96 § 1 mioon ainoastaan 38117: mom. vakuutusmaksun 38118: vähentämisestä saatu 38119: tuki. 38120: 13. Työntekijöiden työttömyysvakuutus- ja 2 050 1 750 1 750 1 650 1 700 1 400 38121: työttömyyskassamaksun vähentäminen 38122: TVL 96 § 1 mom. ja 95 §, 1 mom. 2 k 38123: 38124: 38125: Väli/linen verotus 38126: 1. Autoveron palautus invalideille 30 40 40 40 40 38127: L 1482/94 50-51 § 38128: 38129: 5. Terveydenhuolto 38130: Väli/linen verotus 38131: 1. Lääkkeiden alennettu alv-kanta (12 %, 540 620 670 1 020 1 100 1 200 38132: vuodesta 1998 8 %) AVL 85 a §, 38133: 1 mom. 6 k 38134: 38135: 6. Asuminen ja ympäristö 38136: TVL ja siihen liittyvä verotus 38137: 1. Omasta asunnosta saadun myyntivoiton 1 700 2 300 2 800 3 500 3 650 3 750 Suuruusluokka-arvio. 38138: verottomuus, TVL 48 § 1 mom 1 k Laskelma perustuu 38139: asuntojen 38140: nimellishintaisiin 38141: kauppasummiin ja 38142: arvioihin asuntojen 38143: omistusajoista. 38144: Sovellettu 38145: pääomatulojen 38146: verokantaa. 38147: 134 38148: 38149: Verotuet tehtäväalueittain Arvioitu verotuki miljoonaa markkaa Huomautuksia 38150: Nimike 1 säännös 1995 1996 1997 199B 1999* 2000** 38151: 38152: 2. Asumistukien verovapaus, TVL 92 § 15 k 1 200 1 050 1 000 1 150 1 250 1 250 38153: 3. Velkojen korkojen sekä indeksi- ja 3 200 2 400 2 200 2 300 2 300 1 900 Tukeen sisältyy 38154: kurssitappioiden vähentäminen ylimääräinen 38155: (asuntovelat), korkovähennys. 38156: L 953/74, TVL 131-134 §, 144 § 38157: 4. Asuntotulon verovapaus, L 505/73 1 § 2 3 100 4 000 4 500 4 500 4 600 .. Suuruusluokka-arvio. 38158: mom. Laskelma perustuu 38159: asuntojen 38160: arvostamiseen 38161: aravahinnoin ja 3 % 38162: tuotto-oletukseen. 38163: Verotukea laskettaessa 38164: kiinteistöveroa ei ole 38165: vähennetty. 38166: 38167: 7. Maa- ja metsätalous 38168: TVL ja siihen liittyvä verotus 38169: 1. Luonnonvaraisten marjojen, sienien yms. 20 20 20 20 .. Suuruusluokka-arvio. 38170: myyntitulon verovapaus, TVL B9 § 38171: 2. Maatalouden sopeutumisvähennys, 150 150 140 140 BO .. Vähennys on 38172: TVL 149 a§ myönnetty vuosina 38173: 1995- 1999. 38174: Maatilatalouden tuloverotus 38175: 1. Maataloustuotteiden yksityiskäytön 250 250 260 250 .. Suuruusluokka-arvio. 38176: verovapaus, MVL 4 § 38177: 2. Koneiden, kaluston ja laitteiden poistot, 10 10 38178: MVL B § 4mom. 38179: 3. Rakennusten hankintamenon poisto, 40 30 60 60 .. Suuruusluokka-arvio. 38180: MVL 9 § 2 mom. 38181: 4. Hankintatyön arvon verovapaus, 240 240 240 240 .. Suuruusluokka-arvio. 38182: MVL 12 § ja 12 a § 38183: 5. Metsänhoitomaksun vähentäminen, 50 50 50 50 .. Suuruusluokka-arvio. 38184: MVL 13 § 1 mom. 38185: 6. Metsätuhoalueen verovapaus, MVL 14 § 40 40 40 40 .. Suuruusluokka-arvio. 38186: 7. Metsätalouden puhtaan tulon 500 500 500 500 .. Suuruusluokka-arvio. 38187: arvostuskäytäntöön liittyvä verotuki, MVL 38188: 11 § 38189: B. Metsätalouden avustusten verovapaus, BO BO BO BO .. Suuruusluokka-arvio. 38190: MVL 11 § 38191: 9. Tasausvaraus, MVL 10 a-c § 38192: 1.-9. Verotuet yhteensä 1210120012301220 38193: Väli/linen verotus 38194: 1. Elintarvikkeiden ja rehujen alennettu alv- 1 760 2 000 2 200 2 400 2 500 2 700 38195: kanta (17 %) 38196: 38197: 8. Liikenne 38198: TVL ja siihen liittyvä verotus 38199: 1. Merityötulovähennys, L 455/B5, TVL 97 § 170 160 160 160 160 160 38200: 135 38201: 38202: Verotuet tehtäväalueittain Arvioitu verotuki miljoonaa markkaa Huomautuksia 38203: Nimike 1 säännös 1995 1996 1997 1998 1999* 2000** 38204: 38205: Väli/linen verotus 38206: 1. Henkilökuljetusten alennettu alv-kanta 750 850 930 880 940 990 38207: (6 %, vuodesta 1998 8 %), AVL 85 a §, 38208: 1 mom. 1 k 38209: 2. TV-lupien alennettu alv-kanta (6 %, 230 260 280 270 290 300 Kohdistuu Oy Yleisradio 38210: vuodesta 1998 8 %), AVL 85 a § 1 mom. 5 Ab:n valtion 38211: k radiorahastosta 38212: saamaan korvaukseen. 38213: 3. Tilattujan sanoma- ja aikakauslehtien 830 940 1 020 1 100 1 200 1 250 38214: alv:n nollaverokanta, AVL 55§ 38215: 4. Taksien autoverohuojennus, 130 140 140 140 140 .. Sisältää myös arvioidun 38216: L 482/67 7 §ja 13 a §, L 1482/94 28 § liikevaihtoverohuojennu 38217: ksen. 38218: 38219: 9. Teollisuus ja muut elinkeinot 38220: TVL ja siihen liittyvä verotus 38221: 1. Kera Oy:n, Teollisen yhteistyön rahasto 40 70 40 40 .. Suuruusluokka-arvio . 38222: Oy:n, Suomen Vientiluotto Oy:n ja Ekokem 38223: Oy Ab:n verovapaus, TVL 20 § 1 mom. 1 k 38224: 2. Rajoitetusti verovelvollisen 1 300 1 300 1 300 1 400 .. Suuruusluokka-arvio . 38225: tuloverovapaus obligaatioiden ym. 38226: tuottamasta korkotulosta, TVL 9 § 2 mom. 38227: 3. Ulkomailla ansaitun palkkatulon 150 150 200 200 200 38228: verovapaus, TVL 77 § 38229: 4. Yhtiömiesvähennys, TVL 148 § 100 70 30 20 20 38230: Elinkeinotulon verotus 38231: 1. Kehitysalueiden ylimääräinen 5 2 3 2 Vähennys koskee 38232: investointivähennys, L 290/82 viimeistään 1989 tehtyä 38233: investointia. 38234: 2. Jäämaksuluokkavähennys, L 433/81 6 § 20 5 2 7 38235: 3. Toimintavaraus, EVL 46 a § 40 -20 30 1 38236: 4. Koneiden ja kaluston poistaminen, 2 800 3 000 3 200 4 083 38237: EVL 30 § 3 mom. ja 31 § 38238: 5. Tuotannollisten investointien 40 38239: väliaikaisesti korotetut poistot, L 462/93 38240: 6. Kehitysalueiden vapaat tai korotetut 820 200 30 40 .. Suuruusluokka-arvio . 38241: poistot, L 1003/75 2 § 1 mom., L 290/82 2 § 38242: L 1073/89, L 1262/93 38243: 7. Teollisten investointien väliaikainen 5 38244: investointituki, L 444/94 38245: 1.-7. Verotuet yhteensä 3 730 3 187 3 265 4133 38246: Väli/linen verotus 38247: 1. Viihdetilaisuuksien pääsymaksujen 200 230 250 240 250 270 38248: (yms.) alennettu alv-kanta (6 %, vuodesta 38249: 1998 8 %), AVL 85 a § 1 mom. 4 k 38250: 136 38251: 38252: Veroluet tehtäväalueittain Arvioitu verotuki miljoonaa markkaa Huomautuksia 38253: Nimike 1säännös 1995 1996 1997 1998 1999* 2000** 38254: 38255: 2. Liikuntapalvelujen ja elokuvanäytösten 100 110 120 190 200 210 38256: pääsymaksujen alennettu alv-kanta (12 %, 38257: vuodesta 1998 8 %), AVL 85 a §, 1 mom. 3 38258: ja 4 k 38259: 3. Kirjojen alennettu alv-kanta (12 %, 130 150 160 240 260 280 38260: vuodesta 1998 8 %), AVL 85 § 1 mom. 6 k 38261: 4. Majoituspalvelujen alennettu alv-kanta 240 270 290 270 290 310 38262: (6 %, vuodesta 1998 8 %), AVL 85 a §, 38263: 1 mom. 2 k 38264: 38265: 10. Muut menot 38266: TVL ja siihen liittyvä verotus 38267: 1. Obligaatioiden koron verovapaus, 150 100 50 40 30 30 Verotuki korkotulon 38268: L 878/85, L 412/69, L 785/81, L 952/85, verovapauden osalta. 38269: L 726/88, L 1341/90 Tuki on laskettu 38270: korkotulon 38271: lähdeveroprosentin 38272: mukaan. 38273: 2. Talletusten koron verovapaus, L 1000/85 900 700 500 500 500 200 Verotuki korkotulon 38274: 1 §, L 726/88, L 1341/90 verovapauden osalta. 38275: Tuki on laskettu 38276: korkotulon 38277: lähdeveroprosentin 38278: mukaan. 38279: 38280: 11. Ei eriteltävissä 38281: TVL ja siihen liittyvä verotus 38282: 1. Ns. henkilökuntaetuuksien 1 000 1 100 1 200 1 300 1 400 1 500 Suuruusluokka-arvio. 38283: verovapaudet, TVL 69 § 38284: 2. Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen 1 150 1 200 1 200 1 200 1 200 1 200 38285: vähentäminen, TVL 95 § 1 mom. 2 k 38286: 3. Ansiotulovähennys 500 480 1 600 1 600 2 750 3 000 38287: kunnallisverotuksessa, TVL 145 §, 143 § 8 38288: mom. 38289: 4. Luontoisetujen osittainen verovapaus, 800 700 600 400 400 400 38290: TVL 64 § 38291: 5. Erityisalojen matkustamiskustannusten 60 50 60 70 70 70 38292: korvauksen verovapaus, TVL 71 § 2 mom. 38293: 6. Päivärahojen osittainen verovapaus, 170 150 120 80 70 70 38294: TVL 73 § 38295: Välil/inen verotus 38296: 1. Julkisen toiminnan välituotepanosten 270 310 340 370 390 410 38297: alempi keskimääräinen alv-kanta 38298: 2. Muun toiminnan välituotepanosten 80 90 90 100 100 110 38299: alempi keskimääräinen alv-kanta 38300: 3. Muuttotavarana tuotujen autojen veroton 250 350 350 410 490 .. Sisältää auto- ja 38301: maahantuonti, Tulliverol 14 § 1 mom. 3 k moottoripyöräveron ja 38302: ja 2 mom., ETY 918/83, L 1482/94 25 §, L alv:n menetykset 38303: 413/97 25 § 38304: 137 38305: 38306: 38307: 38308: 38309: Liitteet 38310: 38311: LIITE 1 38312: 38313: 38314: YHDISTELMÄTVALTION TALOUSARVIOISTA JA TILINPÄÄTÖKSISTÄ VUOSILTA 1998 JA 1999 38315: 38316: Talousarvio Tilinpäätös 38317: 1998 1999 1998 1999 38318: Miljoonaa markkaa 38319: 38320: Tulot. ........................................................................ . 197 039 213 053 199 675 213 124 38321: Menot... .................................................................... . 197 033 213 052 194 292 211 713 38322: Ylijäämä ..................................................... . 6 5383 1 410 38323: Alijäämä .............................................. . 38324: 38325: Kumulatiivinen ylijäämä edeltäviltä 38326: varsinhoitovuosilta ............................. . 5 211 10 594 38327: 38328: Kumulatiivinen ylijäämä ....................... . 10 594 12 004 38329: 38330: Tulot 38331: 11 Os. Verot ja veronluonteiset tulot.. .................... .. 146 554 156 329 148 000 157 933 38332: 12 Os. Sekalaiset tulot... ......................................... . 40 100 51 112 39 250 50 621 38333: 13 Os. Korkotulot ja voiton tuloutukset.. .................. . 4 711 3 419 5 315 3 886 38334: 15 Os. Lainat... ....................................................... .. 5 674 492 7110 683 38335: 15 Os. Ylijäämän käyttö ........................................... . 1 700 38336: Tulot yhteensä............................................ 197 039 213 053 199 675 213124 38337: 38338: 38339: 38340: Menot 38341: 21 Pl. Tasavallan presidentti .................................... 51 46 49 45 38342: 22 Pl. Eduskunta...................................................... 309 330 304 321 38343: 23 Pl. Valtioneuvosto ................................................ 197 211 196 211 38344: 24 Pl. Ulkoasiainministeriö ....................................... 3446 3 766 3 347 3 652 38345: 25 Pl. Oikeusministeriö............................................ 2 891 3 144 2 894 3 121 38346: 26 Pl. Sisäasiainministeriö ....................................... 6 526 6 585 6 518 6 576 38347: 27 Pl. Puolustusministeriö ........................................ 10 473 9 225 10 473 9 230 38348: 28 Pl. Valtiovarainministeriö ..................................... 28 370 30 107 28 468 29 901 38349: 29 Pl. Opetusministeriö ............................................ 26 657 26 889 26 581 26 645 38350: 30 Pl. Maa- ja metsätalousministeriö ................... 00 . . 12 682 12 421 12 657 12 374 38351: 31 Pl. Liikenneministeriö .......................................... 7724 7 546 7 723 7 485 38352: 32 Pl. Kauppa- ja teollisuusministeriö .................. 00 . . 5 745 4 921 5 036 4 818 38353: 33 Pl. Sosiaali- ja terveysministeriö ......................... 43 782 42 406 42 998 41 930 38354: 34 Pl. Työministeriö .................................................. 13 844 12 361 13 557 12 105 38355: 35 Pl. Ympäristöministeriö ....................................... 3 755 3 962 3 753 3 959 38356: 36 Pl. Valtionvelka .................................................... 30 581 49 132 29 738 49 341 38357: Menot yhteensä ........................................... 197 033 213 052 194 292 211 713 38358: 138 38359: 38360: LIITE2 38361: 38362: 38363: 38364: TALOUSARVION TOTEUTUMINEN VUONNA 1999 38365: 38366: Miljoonaa Miljoonaa 38367: markkaa markkaa 38368: 38369: 38370: Talousarviot Talousarviotalouden kassalaskelma 38371: Varsinainen tuloarvio ....................... . 188 499 Tilinpäätöksen tulot. ........................ . 213 124 38372: Lisätuloarviot ................................ . 24 554 Tulorästien ja muiden korjauserien 38373: Tuloarviot yhteensä ......................... . 213 053 vaikutus .................................... . -1 404 38374: 1 211 719 38375: Talousarviotalouden kassatulot ) ....... 38376: Varsinainen menoarvio .................... . 188 498 38377: Lisämenoarviot .............................. . 24 554 Tilinpäätöksen menot. ..................... .. 211 713 38378: Menoarviot yhteensä ....................... . 213 052 Menorästien vaikutus ........................ . 450 38379: Talousarvion ylijäämä ..................... .. 1 Siirrettyjen määrärahojen vaikutus ...... . 3 093 38380: Valtionvelan nettokuoletukset. ........... . -19 989 38381: Muiden korjauserien vaikutus ............ .. -5 38382: Talousarviotalouden kassamenot 21 .... . 195 263 38383: Talousarviotalouden kassajäämä ...... .. 16 457 38384: 38385: 38386: Tilinpäätös Valtiontalouden kassalaskelma 38387: Tulot tuloarvioita suuremmat ............ . 71 Talousarviotalouden kassatulot 11 ........ 211 719 38388: Tilinpäätöksen tulot .......................... . 213 124 Talousarvion ulkopuolisten rahastojen 38389: tulot, netto 31 ................................ . 12 959 38390: Menot menoarvioita pienemmät ........ .. Valtiontalouden kassatulot 11 ............ .. 224 678 38391: - säästyneet menot ...................... . -2 171 38392: - arviomäärärahojen ylitykset .......... . 833 Talousarviotalouden kassamenot 21 ...... 195 263 38393: Tilinpäätöksen menot. ..................... . 211 713 Talousarvion ulkopuolisten rahastojen 38394: Tilinpäätöksen ylijäämä .................... . 1 410 menot, netto 31 ............................ .. 10 179 38395: Valtiontalouden kassamenot 21 .......... .. 205 442 38396: Valtionvelan nettokuoletukset.. .......... . 20 293 38397: Valtiontalouden kassajäämä .............. . -1 057 38398: 38399: 38400: 38401: 38402: 'i liman nettolainanottoa. 38403: 21 liman nettokuoletuksia. 38404: 38405: 31 liman siirtoja talousarviosta ja talousarvioon. 38406: 139 38407: 38408: LIITE 3 38409: 38410: 38411: 38412: VEROPERUSTEIDEN MUUTOKSET VUONNA 1999 38413: Vero, tuotto ja osuus Tärkeimmät veroperusteiden muutokset 38414: verotuloista v. 1999 38415: 38416: Tulo- ja varallisuusvero Tulosta ja varallisuudesta suoritetaan valtiolle veroa tuloverolain (L 1535/ 38417: 61 251 milj. mk 1992) ja varallisuusverolain (L 1537/1992) mukaan, elinkeinoverotus toimite- 38418: 38,7% taan elinkeinoverolain (L 360/1968) ja maataloustulolähteen verotus maatila- 38419: talouden tuloverolain (L 543/1967) sekä niihin myöhemmin tehtyjen muutos- 38420: Tuloverotuksen perustemuutosten ten mukaan. Verotuksessa luonnollisten henkilöiden tulot jaetaan ansio- ja 38421: arvioitiin v. 1999 vähentävän valtion pääomatuloihin. Ansiotulojen verotusta koskeva tuloveroasteikko on porras- 38422: tulo- ja varallisuusverokertymää yh- tettu tulotason mukaan. Pääomatuloihin kohdistuu suhteellinen 28 prosentin 38423: teensä 1 900 milj. mk. pääomatuloverokanta, joka on yhtä suuri kuin yhteisöverokanta. 38424: 38425: Valtion progressiivisen tuloveroasteikon marginaaliveroprosentteja alen- 38426: nettiin puolella prosenttiyksiköllä ylimmän tuloluokan prosenttia lukuun ot- 38427: tamatta. Valtionverotuksen ylin marginaaliveroprosentti säilyi siten 38 pro- 38428: sentissa. Tuloveroasteikon tuloluokkien rajoja korotettiin 2 prosenttia. Tä- 38429: män inflaatiotarkistuksen seurauksena verotettavan tulon alaraja nousi 38430: 46 000 markasta 47 000 markkaan. 38431: 38432: Kertomusvuoden muita keskeisiä veroperustemuutoksia olivat valtion yhteisö- 38433: vero-osuuden korottaminen 58 prosenttiin koko yhteisöverotuotosta sekä 38434: tulonhankkimis- ja matkakuluvähennysten laajentaminen. Myös kunnallisvero- 38435: tuksen ansiotulovähennyksen kannustavuutta lisättiin korottamalla huomatta- 38436: vasti vähennyksen enimmäismäärää. Lisäksi vähennys alkoi pienentyä 3 pro- 38437: sentin mukaan vasta 75 000 markan ylimenevän vuositulon osalta. 38438: 38439: Uudet henkilökohtaiset ennakonpidätysprosentit tulivat voimaan jo 1.1.1999 38440: alkaen. 38441: 38442: Ansiotulosta valtiolle suoritettavan tuloveron progressiivinen veroasteikko 38443: (L 469/1998) V. 1999 oli: 38444: 38445: Verotettava ansiotulo, Vero alarajan koh- Vero alarajan ylit- 38446: mk dalla, mk tävästä tulosta, % 38447: 38448: 47 000- 63 000 50 5,5 38449: 63 000 - 80 000 930 15,5 38450: 80 000- 112 000 3 565 19,5 38451: 112 000- 176 000 9 805 25,5 38452: 176 000-312 000 26 125 31,5 38453: 312 000- 68 965 38,0 38454: 38455: Varallisuusveroasteikko ei muuttunut edellisvuodesta ja se oli v. 1999 (L 469/ 38456: 1998): 38457: 38458: Verotettava varal- Vero alarajan koh- Vero alarajan ylittävästä varal- 38459: lisuus, mk dalla, mk lisuuden osasta, % 38460: 38461: 1 100 000 500 0,9 38462: 38463: Ansiotuloista tehtävien vähennysten muutokset: 38464: 38465: Tulonhankkimisvähennyksen enimmäismäärä nousi .1 800 markasta 2 100 mark- 38466: kaan (L 475/1998). Muutos alensi valtion tuloveron tuottoa 100 milj. mk, 38467: 140 38468: 38469: 38470: Vero, tuotto ja osuus Tärkeimmät veroperusteiden muutokset 38471: verotuloista v. 1999 38472: 38473: kunnallisveroa 85 milj. mk sekä sairausvakuutusmaksua ja kirkollisveroa 10 38474: milj.mk. 38475: 38476: Kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen enimmäismäärää korotettiin ja vä- 38477: hennyksen alenemista muutettiin (L 475/1998). Vähennyksen enimmäismäärä 38478: korotettiin 5 500 markasta 8 600 markkaan. Lisäksi vähennys alkoi pienentyä 38479: 43 000 markan sijaan vasta 75 000 markan ylimenevän vuositulon osalta ja 38480: pienennys muuttui 2 prosentista 3 prosenttiin. Vähennyksen muutoksen arvi- 38481: oitiin vähentävän kuntien verotuloja noin miljardilla markalla sekä sairaus- 38482: vakuutusmaksun tuottoa 100 milj. mk ja kirkollisveroa 65 milj. markkaa. 38483: 38484: Vähennyskelpoisten matkakulujen enimmäismäärää nostettiin 20 000 markasta 38485: 23 000 markkaan (L 1170/1998). Omavastuuosuus rajoitettiin työttömänä olleilta 38486: muuta kuin työttömyysaikaa koskevaksi. Muutosten arvioitiin vähentävän val- 38487: tion tuloja 35 milj. mk. 38488: 38489: Myyntivoiton veroa laskettaessa omaisuuden hankintameno-oletlama alen- 38490: nettiin 30 prosentista 20 prosenttiin v. 1989 tai sen jälkeen hankitusta omaisuu- 38491: desta (L 475/1998). Veroperustemuutoksen arvioitiin vähentävän valtion ve- 38492: rotuloja kertomusvuonna noin 20 milj. mk. 38493: 38494: Takaajalla tai muun vakuuden asettajalla oli lainmuutoksen seurauksena oike- 38495: us vähentää sitoumuksensa perusteella suorittamansa velan tai sen suoritta- 38496: mista varten ottamansa velan korot, jotka olivat kertyneet siitä lähtien, kun 38497: velallinen todettiin maksukyvyttömäksi (L 1170/1998). 38498: 38499: Osingon pääomatulo-osuuden laskentaan tehtiin rakenteellisia muutoksia 38500: (L 475/1998}. Muutoksilla ei ollut olennaisia vaikutuksia valtion verotuloihin. 38501: 38502: Opetusministeriön nimeämälle huippu-urheilijalle myönnettävä valmennus- ja 38503: harjoitteluapuraha säädettiin verovapaaksi (L 1170/1998}. 38504: 38505: Korko tai muu siihen rinnastettava hyvitys sijoitetulle pääomalle säädettiin 38506: veronalaiseksi pääomatuloksi (L 1179/1998). Korkoon rinnastettavana 38507: hyvityksenä pidettiin myös takaajantai muun vakuuden asettajan alkuperäiseltä 38508: velalliselta saamaa sellaista korkoa tai vastaavaa hyvitystä, jonka takaaja tai 38509: muu hyvityksen saaja oli vähentänyt verotuksessaan. 38510: 38511: Irtaimen käyttöomaisuuden menojäännöksestä verovuonna tehtävän poiston 38512: enimmäismäärä alennettiin 30 prosentista 25 prosenttiin (L 473/1998). 38513: 38514: Veronalaista tuloa eivät ole yhteisön ulkomaiselta yhteisöitä saama osinko 38515: siten kun elinkeinoverolaissa säädetään eivätkä luonnolliselle henkilölle tai 38516: kuolinpesälle muuhun kuin tulonhankkimistoimintaan liittyvät valuuttakurssi- 38517: voitot enintään 3 000 markkaan asti vuodessa (L 1170/1998}. 38518: 38519: Yhteisöveron tuoton jakautumista valtion, kuntien ja seurakuntien kesken muu- 38520: tettiin (L 1173/1998). Valtion jako-osuus yhteisöveron tuotosta oli kertomus- 38521: vuonna 58 %, kuntien 40 %ja seurakuntien 2 %. Toimenpiteen arvioitiin lisää- 38522: vän valtion verotuloja 250 milj. mk. Samassa yhteydessä alennettiin seura- 38523: kuntien työntekijöiden palkkojen perusteella maksettavaa työnantajan 38524: sosiaaliturvamaksua. 38525: 38526: 38527: Korkotulojen lähdevero Veroperusteita ei muutettu. 38528: 557milj. mk 38529: 0,4% 38530: 141 38531: 38532: 38533: Vero, tuotto ja osuus Tärkeimmät veroperusteiden muutokset 38534: verotuloista v. 1999 38535: 38536: Perintö- ja lahjavero Veroperusteita ei muutettu. 38537: 1 910 milj. mk 38538: 1,2% 38539: 38540: Arvonlisävero Tavaroiden ja palvelujen liiketoiminnan muodossa Suomessa tapahtuvasta 38541: 53 329 milj. mk myynnistä, tavaran maahantuonnista, yhteisöhankinnasta ja tavaran siirros- 38542: 33,7% ta varastointimenettelyssä suoritetaan valtiolle veroa arvonlisäverolain 38543: (L 1501/1993) mukaan. Yleinen verokanta on 22% veron perusteesta, ja 38544: Veroperustemuutoksilla ei arvioitu tietyille hyödykeryhmille on säädetty alennettu verokanta tai nollaverokanta. 38545: olevan merkittäviä vaikutuksia val- Eräiden tavaroiden ja palvelujen myynti on vapautettu arvonlisäverosta. 38546: tion arvonlisäverokertymään. 38547: Keskeisin kertomusvuonna voimaan saatettu arvonlisäverotuksen muutos oli 38548: Euroopan yhteisön lainsäädännön edellyttämät muutokset jäsenvaltioiden vä- 38549: liseen matkustajaliikenteeseen liittyvän verovapaan myynnin päättymisen vuok- 38550: si (L 763/1998). Verovapaa myynti päättyi 30.6.1999. 38551: 38552: Euroopan yhteisön ulkopuolelle matkustavan henkilön oikeus verovapaisiin 38553: ostoksiin säilyi ennallaan. Muutos ei myöskään vaikuttanut Ahvenanmaan 38554: maakunnan ja muun Suomen tai muiden jäsenvaltioiden välisillä matkoilla eikä 38555: maakunnan kautta ulkomaille liikennöivillä aluksilla tapahtuvan myynnin verot- 38556: tomuuteen. 38557: 38558: Valtion arvonlisäverotuoton arvioitiin kasvavan vain vähäisessä määrin tai ei 38559: lainkaan verovapaan myynnin päättymisen seurauksena. Tämä johtui pääasi- 38560: assa meriliikenteen siirtymisestä verovapauden mahdollistaville reiteille. 38561: 38562: Arvonlisäverolakia muutettiin myös niin, että henkilöautojen vähennysrajoitus 38563: saatettiin koskemaan myös kaksikäyttöautoja (L 962/1998). 38564: 38565: 38566: Eräistä vakuutusmaksuista Veroperusteita ei muutettu. 38567: suoritettava vero 38568: 1 855 milj. mk 38569: 1,2% 38570: 38571: Apteekkimaksut Veroperusteita ei muutettu. Valtioneuvoston päätöksellä apteekkimaksujen 38572: 470milj. mk markkamääriä kuitenkin tarkistettiin apteekkien kokonaisliikevaihdon 38573: 0,3% prosentuaalisen muutoksen vuodesta 1995 vuoteen 1996 perusteella. 38574: 38575: Tupakkavero Veroperusteita ei muutettu. 38576: 3 367 milj. mk 38577: 2,1% 38578: 38579: Makeisvero Veroperusteita ei muutettu. 38580: 183milj. mk 38581: 0,1% 38582: 38583: Alkoholijuomavero Veroperusteita ei muutettu. 38584: 7 454 milj. mk 38585: 4,7% 38586: 38587: Virvoitusjuomavero Veroperusteisiin ei tehty olennaisia muutoksia. 38588: 194milj. mk 38589: 0,1% 38590: 38591: Polttoainevero Kertomusvuonna muutettiin nestemäisten polttoaineista annettua lakia siten, 38592: 15 765 milj. mk että reformuloidun moottoribensiinin suurinta sallittua bentseenipitoisuutta alen- 38593: 10,0% nettiin ja sitä koskevaan määritelmään liitettiin säännös aromaattisten hiilivetyjen 38594: enimmäispitoisuudesta. Tällä pyrittiin kannustamaan bensiinin tuotekehittelyä 38595: 142 38596: 38597: 38598: Vero, tuotto ja osuus Tärkeimmät veroperusteiden muutokset 38599: verotuloista v. 1999 38600: 38601: Veroperustemuutoksilla ei ollut olen- ympäristöystävällisempään suuntaan (L 1159/1998). 38602: naisia valtiontaloudellisia vaikutuk- 38603: sia. Samassa yhteydessä lakiin tehtiin lisäys, jolla poistettiin kaksinkertainen ve- 38604: rotus silloin, kun moottoribensiinistä lastauksen yhteydessä varastoiJa tai 38605: jakeluasemalla talteenotetut hiilivedyt muutetaan takaisin bensiiniksi 38606: verottomassa varastossa. Myös ammattimaisten kasvihuoneviljelijöiden ke- 38607: vyestä peittoöljystä saamaa veronpalautusta korotettiin. 38608: 38609: Leimavero Veroperusteita ei muutettu. 38610: -69milj.mk 38611: -0,0% 38612: 38613: Autovero Autoverolakia muutettiin kertomusvuonna lähinnä käytettynä tuotavien ajo- 38614: 6115 milj. mk neuvojen verotuksen osalta (L 1160/1998). Säännöksiä muutettiin niin, että 38615: 3,9% käytetyn auton verotuksessa sovellettava ikähyvitys vastasi aikaisempaa 38616: tarkemmin ajoneuvon arvon alenemista Suomessa. Ikäporrastus muutettiin 38617: siten, että vero aleni ensimmäisen sadan käyttökuukauden aikana käyttö- 38618: kuukautta kohden 0,6% vastaavan uuden ajoneuvon verosta. Myös asian- 38619: omaiset päästärajat täyttävälle käytetylle autolle myönnettiin vähäpääs- 38620: täisyyden perusteella myönnettävä vähennys. Lisäksi käytetyn ajoneuvon 38621: määritelmää tarkennettiin. 38622: 38623: 38624: Moottoriajoneuvovero Veroperusteisiin ei tehty verotuottoon vaikuttavia muutoksia. 38625: 1101 milj. mk 38626: 0,7% 38627: 38628: Varainsiirtovero Kertomusvuoden marraskuun alussa laajennettiin varainsiirtoverolain 38629: 2584milj. mk johdannaissopimuksia ja pörssikaupankäyntiä koskevia verovapaus- 38630: 1,6% säännöksiä ja tuloverolain sekä verotusmenettelystä annetun lain vakioituja 38631: termiinejä ja optioita koskevia säännöksiä. (L 979/1999).Verovapauden laa- 38632: jentamisen ei arvioitu vähentävän varainsiirtoverokertymää. 38633: 38634: 38635: Arpajaisvero Veroperusteita ei muutettu. 38636: 450milj. mk 38637: 0,3% 38638: 38639: Ajoneuvovero Kertomusvuonna ajoneuvoverotuksessa otettiin käyttöön järjestely, jossa vero- 38640: 1245milj. mk velvolliselle palautetaan veroa jos ajoneuvo poistetaan rekisteristä (L 921/ 38641: 0,8% 1998). Järjestelyllä ei ollut merkittäviä vaikutuksia verokertymää. 38642: 38643: Jätevero Jäteverolakia muutettiin niin, että hyödynnettävää ja edelleen käsiteltävää 38644: 202milj. mk jätettä voitiin varastoida varastoimisalueella verotta kolmen vuoden ajan 38645: 0,1 % (L 1157/1998). Lisäksi verottomaksi tehtiin jäte, jota käytetään kaatopaikan 38646: rakenteissa sekä rakennuksissa. Lainmuutoksella lähinnä täsmennettiin aikai- 38647: sempaa lakia, eikä sillä arvioitu olevan merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. 38648: 38649: 38650: Lästimaksut Veroperusteita ei muutettu. 38651: 4milj.mk 38652: 0,0% 38653: 38654: Öljyjätemaksu Veroperusteita ei muutettu. 38655: 19milj.mk 38656: 0,0% 38657: 143 38658: 38659: Vero, tuotto ja osuus Tärkeimmät veroperusteiden muutokset 38660: verotuloista v. 1999 38661: 38662: Muut verotulot Momentille tuloutettiin sellaiset verot ja veronluonteiset tulot, joiden osalta ei 38663: -53milj. mk ole katsottu tarpeelliseksi kertymän vähäisyyden vuoksi pitää omaa 38664: -0,0% tulomomenttia. Momentille tilitettiin siten ennen vuotta 1999 voimassa olleiden 38665: veroperusteiden mukaisten verojen ja maksujen oikaisuja. 38666: 38667: 38668: Huoltovarmuusmaksu Huoltovarmuusmaksu kannetaan budjetin ulkopuoliseen huoltovarmuus- 38669: 293milj. mk rahastoon. Veroperusteita ei muutettu. 38670: 0,2% 38671: 38672: Öljynsuojamaksut Öljynsuojamaksut kannetaan talousarvion ulkopuoliseen öljysuojarahastoon. 38673: 35milj.mk Veroperusteita ei muutettu. 38674: 0,0% 38675: 38676: Palosuojelumaksu Palosuojelumaksu kannetaan talousarvion ulkopuoliseen palosuojelu- 38677: 35milj.mk rahastoon. Veroperusteita ei muutettu. 38678: 0,0% 38679: 144 38680: 38681: LIITE 4 38682: 38683: 38684: 38685: 1 38686: VALTIONTALOUDEN KASSATULOT l TULOLAJEITTAIN 38687: 38688: 1997 1998 1999 Muutos 38689: Tulolaji 1999/98 38690: Miljoonaa markkaa % 38691: 38692: Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot ........... .. 52 546 59 008 63 718 8 38693: Tulo· ja varallisuusvero ....................................................... . 50 086 56 632 61 251 8 38694: Korkotulojen lähdevero ........................................................ . 1 001 687 557 -19 38695: Perintö- ja lahjavero ........................................................... . 1 459 1 689 1910 13 38696: 38697: Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut........... . 47662 51 852 55 654 7 38698: Arvonlisävero .................................................................... . 45 599 49 660 53 329 7 38699: Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero ........................... . 1 637 1 742 1 855 6 38700: Apteekkimaksut ................................................................ . 426 449 470 5 38701: 38702: Tuonnin perusteella kannettavat verot ja maksut. ................ . 4 38703: Tuontitulli ......................................................................... . 4 38704: 38705: Valmisteverot. ................................................................. . 24 640 26 233 26 962 3 38706: Tupakkavero ..................................................................... . 3 252 3 376 3 367 0 38707: Makeisvero ........................................................................ 157 186 183 ·2 38708: Alkoholijuomavero .............................................................. . 7 160 7 187 7 454 4 38709: Virvoitusjuomavero ............................................................ . 174 179 194 8 38710: Polttoainevero ................................................................... . 13 896 15 306 15 765 3 38711: 38712: Muut verot ........................................................................ 9 346 10 901 11 629 7 38713: Leimavero ........................................................................ . 781 255 -69 38714: Autovero .......................................................................... . 4 210 5 259 6115 16 38715: Moottoriajoneuvovero ......................................................... . 979 1 042 1 101 6 38716: Varainsiirtovero ................................................................. . 1 727 2 535 2 584 2 38717: Arpajaisvero ..................................................................... . 393 429 450 5 38718: Ajoneuvovero ................................................................... . 1 129 1 198 1 245 4 38719: Jätevero .......................................................................... . 127 182 202 11 38720: 38721: Muut veronluontaiset tulot ................................................ . 310 335 333 -1 38722: Lästimaksut. ..................................................................... . 4 4 4 0 38723: Öljyjätemaksu ................................................................... . 20 20 19 ·5 38724: Muut verotulot. .................................................................. . 286 310 310 0 38725: Verot ja veronluontaiset tulot yhteensä ............................... . 134 507 148 328 158 296 7 38726: 38727: Sekalaiset tulot. ................................................................ 31 684 37 203 46 886 26 38728: 38729: Korkotulot ja voiton tuloutukset .... ..................................... . 7034 7 960 6896 -13 38730: 38731: Valtiolle takaisinmaksetut lainat ..................•....................... 8412 10 752 12 600 17 38732: Tulot ilman lainanottoa ... .................................................... 181 637 204 244 224 678 10 38733: 38734: Nettolainanotto ................................................................ . 10371 5 547 38735: KASSATULOT YHTEENSÄ ................................................ . 192 008 209 791 224 678 7 38736: 38737: 38738: 1l Valtion talousarviotalouden tilinpäätöksen mukaiset tulot ja rahastojen tulot (pl. talousarvion ja rahastojen väliset siirrot) lisättyinä 38739: tulorästien kannan muutoksilla sekä vähennettyinä eräillä maksusuorituksia edustamanomilla erillä. 38740: 145 38741: 38742: LIITE 5 38743: 38744: 38745: 38746: VALTIONTALOUDEN KASSAMENOT'l MENOLAJEITIAIN 38747: 38748: 1997 1998 1999 Muutos 38749: Menolaji 1999/98 38750: Miljoonaa markkaa % 38751: Kulutusmenot. ........... ....................................................... . 54 596 55 227 56 243 2 38752: Eläkkeet. .......................................................................... . 12 901 13 358 13 874 4 38753: Puolustusvoimien kaluston hankkiminen .................................. . 4468 4 809 3 870 -20 38754: Muut kulutusmenot ............................................................. . 37 228 37 060 38 499 4 38755: 38756: Siirtomenot ..... ................................................................. . 101 947 102 878 103 618 1 38757: Valtionavut kunnille ja kuntainliitoille ym ................................... . 30134 29 452 29 344 0 38758: Valtionavut elinkeinoelämälle ................................................ . 14 857 14 791 15 411 4 38759: Valtionavut kotitalouksille ja yleishyödyllisille yhteisöille .............. . 38 421 37 340 37 082 -1 38760: Siirrot budjetin ulkopuolisille tileille ......................................... . 6 567 7 381 7 270 -2 38761: Erittelemättömät siirrot kotimaahan ......................................... . 4280 5 620 5 607 0 38762: Siirrot ulkomaille ................................................................. . 7 689 8 295 8 903 7 38763: 38764: Sijoitusmenot .. ................................................................. 13 858 14 994 14144 -6 38765: 38766: Reaalisijoitukset... ............................................................... 3316 3451 2834 -18 38767: Kaluston hankinta ............................................................... . 360 391 298 -24 38768: Talonrakennukset .............................................................. . 1 253 1 070 588 -45 38769: Maa- ja vesirakennukset ..................................................... . 1 703 1 990 1 947 -2 38770: 38771: Lainat ja muut tinanssisijoitukset. .............. ............................. . 10542 11543 11 310 -2 38772: Valtion varoista myönnettävät lainat.. ...................................... . 9 401 10 496 9 566 -9 38773: Muut finanssisijoitukset. ....................................................... . 1 141 1 047 1 745 67 38774: 38775: Muut menot. ..................................................................... . 24 636 31 525 31 438 0 38776: Valtionvelan korot ja indeksi korotukset.. .................................. . 24 617 31 537 31 341 -1 38777: Muut ja erittelemättömät menot. ............................................. . -12 6 94 38778: Varastojen muutos (kasvu+) ................................................. . 30 -18 2 38779: YHTEENSÄ ........................................................................ 195 038 204 624 225 735 10 38780: 38781: '' Valtion talousarviotalouden tilinpäätöksen mukaiset menot ja rahastojen menot (pl. talousarvion ja rahastojen väliset siirrot) lisättyinä 38782: siirrettyjen määrärahojen ja menorästien kannan muutoksilla ja vähennettynä eräillä maksusuorituksia edustamatlomilla erillä. 38783: 146 38784: 38785: LIITE6 38786: 38787: 38788: 38789: VALTION TALOUSARVIOTALOUDEN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 38790: 38791: 1995 1996 1997 1998 1999 38792: 38793: Virkasuhteiset ............ ..................................... 94183 93 760 94 484 96 516 97720 38794: Kuukausipaikkaiset ........................................... 94104 93 718 94 428 96 418 97 590 38795: . kokoaikaiset ................................................ 89 249 88 538 88 369 90 040 91 267 38796: - osa-aikaiset. ................................................. 4 855 5 180 6 059 6476 6 453 38797: Tuntipaikkaiset ................................................ 79 42 56 98 130 38798: 38799: Työsuhteiset. ..... ............................................. 30 487 28 595 28 730 28 427 27 761 38800: Kuukausipaikkaiset ........................................... 27 663 25 784 26 255 26 320 26 320 38801: - kokoaikaiset ................................................ 23 221 22 026 21 660 23 833 23 767 38802: - osa-aikaiset. ................................................. 4442 3 758 4 595 4594 3 994 38803: Tunti~alkkaiset. ................................................ 2 824 2 811 2 475 2 107 1 441 38804: Yhteensä ........................................................ 124 670 122 355 123 214 124 943 125 481 38805: Muutos edellisestä vuodesta, % .......................... -6,2 -1,9 0,7 1,4 0,4 38806: 38807: 38808: 38809: 38810: LIITE 7 38811: 38812: 38813: 38814: VALTION TALOUSARVIOTALOUDEN PALKKAUSMENOT1l 38815: 38816: 1995 1996 1997 1998 1999 38817: Miljoonaa markkaa 38818: 38819: Valtion palkkaukset 38820: Virkasuhteiset. ................................................. . 13 848 14 218 14 218 15 030 15 360 38821: Työsuhteiset. .................................................. . 3 818 3 726 3 687 3 875 3 971 38822: Yhteensä ........................................................ 17 666 17 944 17 905 18 905 19 331 38823: Muutos edellisestä vuodesta, % ......................... . -0,9 1,6 -0,2 5,6 2,3 38824: 38825: 1 38826: ) Eivät sisällä työnantajan sosiaaliturvamaksuja 38827: 147 38828: 38829: LIITE 8 38830: 38831: 38832: 38833: VALTION MAKSAMIEN ELÄKKEIDEN LUKUMÄÄRÄ JA ELÄKEMENOT 38834: 38835: 1996 1997 1998 1999 38836: 38837: Valtion palvelukseen perustuvat eläkkeet ......................... 206 612 210 591 214 659 220 851 38838: Omat eläkkeet. ............................................................... 155 060 158 727 162 869 168 786 38839: Perhe-eläkkeet. .............................................................. 51 552 51 864 51 790 52 065 38840: 38841: Kunnan, yksityisen ym. palvelukseen perustuvat 38842: eläkkeet ......................................................................... 41 773 43 716 45 059 47 348 38843: Omat eläkkeet. ............................................................... 36 489 38 328 40 197 42 323 38844: Perhe-eläkkeet. .............................................................. 5 284 5 388 4 862 5 025 38845: 38846: Muut eläkkeet ................................................................ 3 068 2 946 3 490 2 906 38847: Omat eläkkeet ................................................................ 2 450 2 374 2 336 1 846 38848: Perhe-eläkkeet. .............................................................. 618 572 1 154 1 060 38849: Eläkkeet yhteensä .......................................................... 251 453 257 253 263 208 271 105 38850: Muutos edellisestä vuodesta, % ........................................ 3,7 2,3 2,3 3,0 38851: 38852: Eläkemenot, miljoonaa markkaa ...................................... 12 376 12 748 13 192 13 698 38853: Muutos edellisestä vuodesta,% ......................................... 3,7 3,0 3,5 3,8 38854: 38855: 38856: 38857: 38858: LIITE9 38859: 38860: 38861: 38862: VALTION TALOUSARVIOTALOUDEN VIRKASUHTEINEN HENKILÖSTÖ SIJOITUSPALKKAUSLUOKAN JA 38863: SUKUPUOLEN MUKAAN MARRASKUUSSA 1999 38864: Palkkausluokkaryhmä 'l Yhteensä Miehiä Naisia Naisten osuus, % 38865: 38866: 1 - A 2 .............................................................. . 24 15 9 38 38867: 2 A 3 - A 7 .............................................................. . 807 293 514 64 38868: 3 A 8 - A 12 .............................................................. . 18 991 5 709 13 282 70 38869: 4 A 13 - A 17 .............................................................. . 33 229 17 290 15 939 48 38870: 5 A 18 - A 21 .............................................................. . 18 529 10 245 8 284 45 38871: 6 A 22 - A 24 .............................................................. . 8 710 5 135 3 575 41 38872: 7 A 25 - .................................................................... . 9 090 6 759 2 331 26 38873: Yhteensä .................................................................... .. 89 380 45 446 43 934 49 38874: 38875: 1 38876: 1 MukanaAja C-palkkausluokkiin sijoitetut. Palkkausluokkaryhmittelyssä on C-palkkausluokat otettu huomioon seuraavasti: 38877: 38878: 3 c 32. c 38 38879: 4 C39-C47 38880: 5 c 48. c 55 38881: 6 c 56. c 61 38882: 7 c 62. 38883: 148 38884: 38885: LIITE 10 38886: 38887: 38888: 38889: VALTION LAINANANTO 38890: 38891: 1 38892: 10.1. Valtion lainananto l 38893: Laina- Lisäys Vähennys Laina- Korot Pääoma- 38894: paaoma 1999 1999 pääoma 1999 muutos 38895: 31.12.1998 31.12.1999 1999/98 38896: Miljoonaa markkaa 38897: 38898: Ulkoasiainministeriön hallinnonala .................... 594 104 238 461 4 -22 38899: Kehitysluotot ................................................... 521 104 228 397 3 -22 38900: Lainat Teollisen yhteistyön rahasto Oy: IIe ............. 73 9 63 -13 38901: 38902: Sisäasiainministeriön hallinnonala ...................... 2 0 2 0 -21 38903: Siirtokustannuslainat. ............................................... 2 0 2 0 -21 38904: 38905: 38906: Puolustusministeriön hallinnonala ....................... 4 3 0 -15 38907: Kauppahintasaatava VPU Pukutehdas Oy:ltä .......... 4 3 0 -15 38908: 38909: Valtiovarainministeriön hallinnonala.................... 1 441 4 622 161 5 901 227 310 38910: Osuuskunta Tradeka-yhtymän vakuuslaina.............. 577 57 520 3 -10 38911: Osuusliike Elannon vakuuslaina ............................... 212 212 0 38912: Osuusliike Elannon jako-osuuslaina ......................... 241 18 224 8 -7 38913: Eläkekassa Tuen takauskorvauslaina ...................... 52 20 72 38 38914: Lainat Leonia Corporate Bank Oyj:lle ....................... 336 78 258 15 -23 38915: Laina Engel -yhtymä Oy: IIe....................................... 8 7 0 -14 38916: Laina Medivire Työterveyspalvelut Oy:lle ................. 9 8 0 -14 38917: Laina Kapiteeli Oy:lle ................................................ 600 600 38918: Kauppahintasaatava Valtion kiinteistölaitokselta .... 4 002 4 002 200 38919: Eläkemaksulaina Amica Ravintolat Oy:lle ................ 6 6 0 -100 38920: 38921: Opetusministeriön hallinnonala ........................... 173 46 127 9 -27 38922: Rakennuslainat peruskouluille ............................. 70 19 51 4 -27 38923: Lainat yksityisoppikoulujen muuttamiseksi 38924: kunnallisiksi kouluiksi. ....................................... 11 3 9 -24 38925: Rakennuslainat kirjastoille .................................. 11 2 9 1 -20 38926: Veikkausvoittovaroista myönnetyt lainat ................ 81 22 59 4 -27 38927: 38928: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala..... 1175 20 182 1 014 37 -14 38929: Siirtokustannuslainat ........................................ 8 0 7 0 -13 38930: Maanparannuslainat ........................................ 49 6 5 49 1 1 38931: Muut lainat asutustoiminnan edistämiseen ............ 73 0 8 65 2 -11 38932: Metsänparannuslainat... ..................................... 796 8 140 664 29 -17 38933: Muut lainat maa- ja metsätalouden edistämiseen .... 0 0 0 -15 38934: Kauppahintasaatava Metsähallitukselta ................... 123 25 98 4 -20 38935: Uusjako- ja vesitilusjärjestelylainat... ........................ 126 6 2 130 3 38936: 149 38937: 38938: Laina- Lisäys Vähennys Laina- Korot Pääoma- 38939: paaoma 1999 1999 pääoma 1999 muutos 38940: 31.12.1998 31.12.1999 1999/98 38941: Miljoonaa markkaa % 38942: 38943: Liikenneministeriön hallinnonala .......................... 41 3 37 2 -8 38944: Kauppahintasaatava T AP-Yhtiöt Oy: Itä .................... 4 0 4 0 -2 38945: Kauppahintasaatava Suomen Autokatsastus Oy: Itä. 10 3 7 0 -32 38946: Lainat valtionrautateiden asuinrakennusten 38947: peruskorjaukseen ..................................................... 26 26 0 38948: 38949: 38950: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala .... 472 107 365 6 -23 38951: Lainat Finnvera Oyj:lle .............................................. 321 101 220 5 -31 38952: Patria lndustries Oyj:n vaihtovelkakirjalaina ............. 100 100 0 38953: Vienninedistämislainat. ............................................. 11 4 7 0 -34 38954: Lainat energiatalouden edistämiseen ....................... 3 2 0 -39 38955: Tuotekehityslainat ..................................................... 1 211 351 218 1 345 8 11 38956: 38957: 38958: Työministeriön hallinnonala ................................. 2 0 0 -5 38959: Työvoimalainat. ........................................................ 2 0 0 -5 38960: 38961: 38962: Valtion asuntorahasto ..................... .................. 55124 3 462 7 214 51 372 2 229 -7 38963: Vuokratalolainat ............................................... 40 540 2 671 4 773 38 438 1 598 -5 38964: Asunto-osakeyhtiötalolainat .................................. 11 4 7 -34 38965: Henkilökohtaiset asunto-osakelainat. ....................... 1 793 1 741 1 053 77 -41 38966: Omakotitalolainat ............................................. 3459 6 1 028 2 437 140 -30 38967: Peruskorjaus- ja perusparannuslainat. .................. 9 182 784 648 9 318 408 38968: Muut asuntolainat ............................................. 136 18 118 5 -13 38969: Lämmityslaitoslainat ......................................... 4 3 0 -69 38970: 38971: Maatilatalouden kehittämisrahasto ...................... 4 872 362 759 4474 178 -8 38972: Maaseutuelinkeinolainat 96 - ................................... 461 224 27 658 4 43 38973: Rakennepolitiikkalain mukaiset lainat... .................... 296 95 27 364 7 23 38974: Maaseutuelinkeinolainat 91 - 95 .............................. 1 123 139 984 51 -12 38975: Maatilalainat. ............................................................. 2 533 0 450 2 083 98 -18 38976: Maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan 38977: lainat. ........................................................................ 63 16 46 2 -27 38978: Kolttalainat -97 .......................................................... 2 0 3 0 50 38979: Maankäyttölainat ...................................................... 20 5 15 -25 38980: Velaksi myytyjen tilojen kauppahinnat... ................... 374 42 94 322 14 -14 38981: Yhteensä ........................................................ 65 111 8 921 2) 8 930 3) 65102 2 700 0 38982: 38983: 1l Taulukko ei sisällä valtion ydinjätehuoltorahaston ja valtion eläkerahaston lainanantaa eikä valtion asuntorahaston Fennica-lainoja. 38984: 2l Luku sisältää pääomitettuja korkoja 5 milj. mk. 38985: 3 l Luku sisältää 3 692 milj. mk arvopaperistettuja lainasaamisia ja 284 milj. mk tileistä poistoja. 38986: 38987: Rästissä olevien korkojen määrä 31.12.1999 on 48 milj. mk ja rästissä olevien lyhennysten määrä 150 milj. mk. 38988: 150 38989: 38990: 10.2. Valtion lainananto lainansaajasektoreittain '' 38991: Laina- Laina- Korot Pääoma- 38992: Sektori pääoma pääoma 1999 muutos 38993: 31.12.1998 31.12.1999 1999/98 38994: Miljoonaa markkaa % 38995: 38996: Yritykset. .................................................................... .. 14 268 16 964 616 19 38997: Julkiset yritykset. ............................................................ . 687 10 928 456 38998: Yksityiset yritykset.. ................................................................... . 13 581 6 037 160 -56 38999: Rahoitus- ja vakuutuslaitokset.. ..................................... . 743 554 23 -25 39000: Muut luottolaitokset. ........................................................ . 657 478 20 -27 39001: Vakuutuslaitokset. .......................................................... . 10 9 1 -10 39002: Rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset. ....... . 1 2 0 62 39003: Muut rahoituslaitokset. ..................................................... . 75 65 -13 39004: Julkisyhteisöt ... ............................................................ . 1 541 1 356 61 -12 39005: Kunnat. .......................................................................... 1 467 1 268 60 -14 39006: Kuntayhtymät ................................................................ . 21 15 1 -27 39007: Työeläkelaitokset.. .......................................................... . 53 73 0 38 39008: Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt ................................ . 35 237 35 562 1 527 39009: Asuntoyhteisöt .............................................................. .. 33 264 33 453 1 442 1 39010: Valtionkirkot .................................................................. . 7 5 0 -25 39011: Muut voittoa tavoittelemattomat yhteisöt. ............................ . 1 966 2 103 84 7 39012: Kotitaloudet ................................................................... 12 798 10 268 471 -20 39013: Elinkeinonharjoittajien kotitaloudet.................................... .. 4 993 4585 170 -8 39014: - Maatilatalouden harjoittajat. ........................................... . 4 985 4 562 169 -8 39015: - Muut elinkeinonharjoittajat ............................................ . 8 23 1 184 39016: Palkansaajakotitaloudet .................................................. .. 7 539 5 448 297 -28 39017: Muut kotitaloudet. .......................................................... .. 266 236 4 -11 39018: Ulkomaat ....................................................................... 521 397 3 -24 39019: Yhteensä ...................................................................... . 65 111 65102 2 700 0 39020: 39021: ''Taulukko ei sisällä valtion ydinjätehuoltorahaston ja valtion eläkerahaston lainanantaa eikä valtion asuntorahaston Fennica-lainoja. 39022: 151 39023: 39024: 10.3. Valtion lainananto toimialoiHain lainansaajasektoreille "Yritykset" ja "Elinkeinonharjoittajien 39025: kotitaloudet" 39026: Laina- Laina- Korot Pääoma- 39027: Toimiala pääoma pääoma 1999 muutos 39028: 31.12.1998 31.12.1999 1999/98 39029: Miljoonaa markkaa % 39030: 39031: Erittelemätön elinkeinotoiminta ...................................................... 25 33 32 39032: 39033: Maatalous, riistatalous ja metsätalous............................................ 5 112 4 672 173 -9 39034: 39035: Kalatalous .................................................................................... 0 0 39036: 39037: Mineraalien kaivu ........................................................................... 7 7 0 0 39038: Energiamineraalien kaivu .................................................................... .. 4 4 0 0 39039: Malmien ja mineraalien kaivu poislukien energiamineraalit.. ................ . 3 3 0 0 39040: 39041: Teollisuus .................................................................................... 901 975 6 8 39042: Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus .................................... . 16 15 0 -6 39043: Tekstiilien ja vaatteiden valmistus .................................................... .. 11 10 0 -9 39044: Puutavaran ja puutuotteiden valmistus ............................................... .. 21 29 0 38 39045: Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus; kustantaminen ja 39046: painaminen ........................................................................................ . 36 34 0 -6 39047: Kaksin, öljytuotteiden ja ydinpolttoaineen valmistus ............................ .. 17 17 0 0 39048: Kemikaalien, kemiallisten tuotteiden ja tekokuitujen valmistus ............ . 99 99 1 0 39049: Kumi- ja muovituotteiden valmistus ...................................................... 22 28 0 27 39050: Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus ........................................ . 23 24 0 4 39051: Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus ...................................... . 69 84 1 22 39052: Koneiden ja laitteiden valmistus ........................................................ . 330 339 2 3 39053: Sähköteknisten tuotteiden ja optisten laitteiden valmistus .................... . 215 256 2 19 39054: Kulkuneuvojen valmistus ...................................................................... 30 23 0 -23 39055: Muu valmistus ...................................................................................... . 12 17 0 42 39056: 39057: Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto ........................................................... 9 0 -89 39058: 39059: Rakentaminen ............................................................................... 30 54 80 39060: 39061: Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen sekä 39062: henkilökohtaisten esineiden ja kotitalousesineiden korjaus ......... 1 112 1 051 12 -5 39063: 39064: Majoitus- ja ravitsemistoiminta ...................................................... 22 23 5 39065: 39066: Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne................................................. 9 15 0 67 39067: 39068: Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämän palvelut... 12 009 14 695 590 22 39069: 39070: Koulutus ............................................................................................... 0 0 39071: 39072: Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut ............................................... 11 10 0 -9 39073: 39074: Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut ...................... . 12 11 -8 39075: Yhteensä .. ............................................................................................ 19 261 21 549 786 12 39076: 152 39077: 39078: LIITE 11 39079: 39080: 39081: VALTION KORKOTUKILAINAT 39082: 39083: 39084: 11.1. Valtion korkotukilainat 39085: Rahoituslaitosten osuus Valtion osuus 39086: Laina- Laina- Lisäys Vähen- Laina- Lainojen Keskim. Valtion 39087: pääoma pääoma 1999 nys pääom keskim. korko- maksamat 39088: 31.12. 31.12. 1999 a korko tuki korkotuki- 39089: 1997 1998 31.12. 31.12. 31.12. menot 39090: 1999 19991) 19991) 1999 39091: Miljoonaa markkaa % % Mmk 39092: 39093: 39094: Ulkoministeriön hallinnonala ............ 2 396 1 966 312 442 1 835 111 39095: Kehitysmaiden taloudellista kehitystä 39096: 2 39097: varten myönnettävät korkotukiluotot... .. 2 396 1 966 )312 442 1 835 5,90 5,70 111 39098: 39099: 39100: Sisäasiainministeriön hallinnonala .. 217 206 57 121 142 6 39101: Kunnan talouden vakauttamisesta ja 39102: kuntaselvityksestä annetun lain 39103: (658/94) mukaiset korkotukilainat... ...... 217 206 57 121 142 4,65 3,45 6 39104: 39105: Opetusministeriön hallinnonala ...... 1 866 1204 450 754 20 39106: Kunnallisten ja yksityisten ammatil- 39107: Iisten oppilaitosten rakentamisen 39108: korkotukilainat ................................ 2 39109: Kansan-, kansalais- ja työväenopis- 39110: tojen rakentamisen korkotukilainat ..... 0 39111: Ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten 39112: rakentamisen korkotukilainat .............. 4 0 39113: Opintolainojen korkotuki .................... 1 860 1 204 450 754 4,90 1,85 20 39114: 39115: Maa- ja metsätalousministeriön 39116: hallinnonala ........................................ 5 446 5117 849 1 268 4 698 157 39117: Maaseutuelinkeinolain ja maatilalain 39118: 3 39119: mukaiset korkotukilainat .................... 4195 4 048 743 733 4 057 )3,20 130 39120: Eräiden maatilatalouden luottojen 39121: vakauttamisesta annettujen lakien 39122: 3 39123: mukaiset 481 387 0 384 3 )1 ,90 0 39124: Maaseudun pienimuotoisen 39125: elinkeinotoiminnan edistämisestä 39126: 3 39127: annetun lain mukaiset korkotukilainat 24 17 0 6 12 )2,35 0 39128: Ravi- ja ratsastusurheiluhankkeisiin 39129: 3 39130: myönnettävät korkotukilainat ............... 8 6 2 3 )2,00 0 39131: 3 39132: Puutarhatalouden korkotukilainat ........ 323 232 31 78 185 )4,50 9 39133: Kalatalouden korkotukilainat ............... 8 8 39134: Vesihuoltolaitteiden rakentamisen 39135: korkotukilainat 408 423 74 60 437 3,90 3,40 17 39136: 39137: 39138: Liikenneministeriön hallinnonala ...... 667 557 126 431 20 39139: Kauppa- ja teollisuussatamien 39140: rakentamisen korkotukilainat 38 17 8 9 4,45 2,00 0 39141: Lastialusten hankintojen tukemisen 39142: korkotukilainat ..................................... 629 540 117 422 6,50 3,90 20 39143: 153 39144: 39145: Rahoituslaitosten osuus Valtion osuus 39146: Laina- Laina- Lisäys Vähen- Laina- Lainojen Keskim. Valtion 39147: pääoma pääoma 1999 nys pääom keskim. korko- maksamat 39148: 31.12. 31.12. 1999 a korko tuki korkotuki- 39149: 1997 1998 31.12. 31.12. 31.12. menot 39150: 1999 199911 1999 11 1999 39151: Miljoonaa markkaa % % Mmk 39152: 39153: Kauppa- ja teollisuusministeriön 39154: hallinnonala ........................................ 12 903 12 215 1 222 2 112 11 325 279 39155: 41 51 39156: Erityisrahoitusyhtiön korkotukilainat ..... 41 6 109 6 019 249 5 770 31 39157: 4,05 238 39158: Pk-yritysten investointien korkotuki- 39159: lainat ................................................. 682 444 180 263 5,50 4,80 18 39160: Energiainvestointien korkotukilainat ..... 138 93 33 60 4,70 2,20 2 39161: Haja-asutusalueiden vähittäiskaupan 39162: korkotukiluotot ................................ 0 0 0 39163: Suomen Vientiluotto Oy:n luotonolon 39164: 61 39165: korkotukilainat ................................ 5 969 5 656 894 1 649 4 900 6,35 -0,50 20 39166: Julkisesti tuettu OECD-ehtoinen 39167: 71 39168: vientiluottojen korontasaus 5 4 329 331 5,30 -1,05 0 39169: 39170: 39171: Ympäristöministeriön hallinnonala... 590 439 151 288 9 39172: Yhdyskuntien vesiensuojeluinvestoin- 39173: tien korkotukilainat ............................... 175 141 36 105 3,45 3,40 5 39174: Teollisuuden vesiensuojeluinvestointien 39175: korkotukilainat... ........................... 40 25 17 8 3,45 2,00 0 39176: limansuojelun ja jätehuollon investoin- 39177: tien korkotukilainat ............................ 374 273 98 175 5,40 2,00 4 39178: 39179: Valtion asuntorahasto ......................... 25 649 26 360 2 406 4 316 24 450 541 39180: ASP-järjestelmään liittyvät korko- 39181: tukilainat ........................................ 9 592 8 013 385 3 803 4 595 4,60 0,25 21 39182: Ylivelkaantuneiden asunnonhankki- 39183: joiden korkotuki lainat.. ...................... 125 39184: Oman asunnon hankintaan valtion 39185: lainan sijasta myönnettävä! korkotuki- 39186: lainat ................................................ 2 0 0 0 39187: Asuntolainojen korkotuki. .................... 15 789 18 245 2 021 478 19 788 5,40 2,60 517 39188: Lämmityslaitoshankkeiden korkotuki- 39189: lainat ................................................... 142 102 34 68 7,45 3,05 3 39190: 39191: 39192: Huoltovarmuusrahasto ...................... 122 122 6 20 108 5 39193: Turvavarastojen perustamisen ja 39194: ylläpitämisen 122 122 6 20 108 4,35 4,20 5 39195: 39196: Yhteensä ........................................ 49 855 48186 4 851 9 007 44 030 1 150 39197: 39198: '1 Keskimääräiset korkoprosentit on laskettu painottamalla korkoprosentit ao. lainaryhmän 31.12.1999 takaisin maksamatta olevalla 39199: pääomalla. 39200: 21 Luku sisältää valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa lisäystä 198 milj. mk. 39201: 3 39202: 1Laskennallinen arvio. 39203: 41 Korjattu luku. 39204: 51 Muutos on esitetty nettomääräisenä. 39205: '1 Luku sisältää valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa lisäystä 489 milj.mk. 39206: 71 Luku sisältää valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa lisäystä 19 milj.mk. 39207: 154 39208: 39209: 11.2. Valtion korkotukilainat lainansaajasektoreittain 39210: Sektori Laina- Laina- Valtion Pääoma- 39211: pääoma pääoma maksamat muutos 39212: 31.12.1998 31.12.1999 korkotuki- 1999/98 39213: menot 39214: 1999 39215: Miljoonaa markkaa % 39216: 39217: Yritykset. .............................................................................. 2 911 2 013 64 -31 39218: Julkiset yritykset. ...................................................................... 629 501 10 -20 39219: Yksityiset yritykset. .............................................................. 2 282 1 512 54 -34 39220: 39221: Rahoitus- ja vakuutuslaitokset. ........................................... 6164 5 864 239 -5 39222: Talletuspankit ..................................................................... 102 51 0 -50 39223: Muut luottolaitokset. ............................................................. 6 019 5 770 238 -4 39224: Vakuutuslaitokset. ............................................................... 43 43 1 0 39225: 39226: Julkisyhteisöt .................................................................... 851 723 28 -15 39227: Kunnat. ............................................................................. 842 714 27 -15 39228: Kuntayhtymät .................................................................... 9 9 0 -8 39229: 39230: Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt ...................................... 15 485 16 817 487 9 39231: Asuntoyhteisöt ................................................................... 15 338 16 569 482 8 39232: Vaitionki rkot ....................................................................... 2 6 0 39233: Muut voittoa tavoittelemattomat yhteisöt.. ................................ 145 242 5 67 39234: 39235: Kotitaloudet ...................................................................... 16 344 12 320 201 -25 39236: Elinkeinonharjoittajien kotitaloudet. ........................................ 4 571 4 118 131 -10 39237: - Maatilatalouden harjoittajat. ............................................... 4 451 4072 131 -9 39238: - Muut elinkeinonharjoittajat ................................................. 121 46 0 -62 39239: Palkansaajakotitaloudet ....................................................... 9 425 7 256 49 -23 39240: Muut kotitaloudet. ................................................................ 2 347 947 22 -60 39241: 39242: Ulkomaat .......................................................................... 6 432 6294 130 -2 39243: Yhteensä .......................................................................... 48186 44030 1 150 -9 39244: 155 39245: 39246: 11.3. Valtion korkotukilainat toimialoittain lainansaajasektoreille "Yritykset" ja "Elinkeinonharjoittajien 39247: kotitaloudet" 39248: Laina- Laina- Valtion Pääoma- 39249: Toimiala pääoma pääoma maksamat muutos 39250: 31.12.1998 31.12.1999 korkotuki- 1999/98 39251: menot 39252: 1999 39253: Miljoonaa markkaa % 39254: 39255: Erittelemätön elinkeinotoiminta .......................................... . 20 8 0 -58 39256: 39257: Maatalous, riistatalous ja metsätalous .................................. 4 686 4 258 140 -o 39258: Kalatalous ......................................................................... 0 0 -74 39259: 39260: Mineraalien kaivu ............................................................... 27 6 0 -79 39261: Energiamineraalien kaivu .......................................................... . 15 5 0 -68 39262: Malmien ja mineraalien kaivu poislukien energiamineraalit. ....... . 12 0 -93 39263: Teollisuus ......................................................................... 952 750 26 -21 39264: Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus ......................... . 64 34 2 -46 39265: Tekstiilien ja vaatteiden valmistus .......................................... . 17 8 0 -50 39266: Nahan ja nahkatuotteiden valmistus .......................................... . 3 2 0 -25 39267: Puutavaran ja puutuotteiden valmistus ..................................... . 83 49 3 -40 39268: Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus; kustantaminen 39269: ja painaminen .......................................................................... . 105 64 3 -39 39270: Kaksin, öljytuotteiden ja ydinpolttoaineen valmistus ................... . 385 120 3 -69 39271: Kemikaalien, kemiallisten tuotteiden ja tekokuitujen valmistus ... . 13 7 1 -44 39272: Kumi- ja muovituotteiden valmistus ........................................... . 10 20 1 102 39273: Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus .............................. . 23 17 1 -25 39274: Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus ............................ . 168 361 8 115 39275: Koneiden ja laitteiden valmistus ............................................. . 40 27 2 -33 39276: Sähköteknisten tuotteiden ja optisten laitteiden valmistus ......... . 13 21 1 58 39277: Kulkuneuvojen valmistus ........................................................... . 7 5 0 -30 39278: Muu valmistus ............................................................................ . 21 14 1 -35 39279: 39280: Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto ................................................ . 442 262 8 -41 39281: 39282: Rakentaminen ................................................................... . 7 9 30 39283: 39284: Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen sekä hen- 39285: kilökohtaisten esineiden ja kotitalousesineiden korjaus ...... 21 16 -25 39286: 39287: Majoitus- ja ravitsemistoiminta .......................................... .. 4 3 0 -28 39288: 39289: Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne ................................... .. 1 280 713 18 -44 39290: 39291: Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämän 39292: palvelut ............................................................................... . 13 56 0 331 39293: 39294: Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut ................................. .. 0 0 -69 39295: 39296: Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut ........... .. 28 5 0 -84 39297: 39298: 39299: Yhteensä ................................................................................... 7 482 6 086 195 -19 39300: 156 39301: 39302: LIITE 12 39303: 39304: 39305: 39306: VALTION TAKAUKSET 39307: 39308: 31.12.1998 31.12.1999 Muutos 39309: 1999/98 39310: Miljoonaa markkaa % 39311: 39312: Talousarviotalous 39313: Julkiset yritykset ..................................................................... . 5 39314: Kemijoki Oy ............................................................................... . 3 39315: Kiint. Oy Helsingin Oikeus- ja poliisitalot... ...................................... . 2 39316: 39317: Yksityiset yritykset .................................................................. . 30 28 -5 39318: ~w~ ................................................................................. . 8 8 -8 39319: Fy-lndustries Oy .......................................................................... 21 21 -3 39320: 39321: Rahoitus- ja vakuutuslaitokset .................................................. . 19 668 4 898 -75 39322: Arsenal Oyj ..................................................................................... 14170 460 -97 39323: Arsenai-SSP Oy .............................................................................. 830 540 -35 39324: Finnvera Oyj ............................................................................. . 4433 3 697 -17 39325: Leonia Corporate Bank Oyj ......................................................... . 235 162 -31 39326: Suomen Pankki ....................................................................................... 39 39327: 39328: Julkisyhteisöt ......................................................................... . 192 885 361 39329: Eläkekassa Tuki ......................................................................... 88 68 -23 39330: Taidenäyttelyiden valtiontakuusta annetun lain (411/1986) mukaiset 39331: takaukset: 39332: Tampereen kaupunki ................................................................ . 30 22 -26 39333: Valtion taidemuseo .................................................................. . 31 684 39334: Helsingin kaupunki. .................................................................. . 43 110 157 39335: 39336: Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt ........................................... . 52 15 -70 39337: Taidenäyttelyiden valtiontakuusta annetun lain (411 /1986) mukaiset 39338: takaukset: 39339: Taideteollisuusmuseon säätiö ................................................... . 52 39340: Turun Taidemuseo ................................................................... . 15 39341: 39342: Ulkomaat .................................................................................. 1 362 1 818 33 39343: Pohjoismaiden Investointipankki ................................................... . 1 362 1 818 33 39344: Talousarviotalous yhteensä ........................................................... 21 310 7 646 -64 39345: 39346: 39347: Maatilatalouden kehittämisrahasto .................................................. 32 30 -7 39348: Maaseutuelinkeinolain (1295/90) 33-35 §:n ja maaseutuelinkeino- 39349: asetuksen (248/91) 31 ja 32 §:n mukaiset valtiontakaukset ................ . 32 30 -7 39350: 39351: Valtion asuntorahasto ...... ............................................................ .. 8 644 9 714 12 39352: Asuntotuotantolain 13 a §:ssä tarkoitetut valtiontakaukset ................ . 4 500 4 000 -11 39353: Vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain (867/80) 9 §:ssä 39354: tarkoitetut valtion täytetakaukset .................................................. . 1 835 2 045 11 39355: Asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (1205/93) 10 §:ssä 39356: tarkoitetut valtion täytetakaukset .................................................. . 125 155 24 39357: Omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetun lain (204/96) 39358: mukaiset valtion osatakaukset ..................................................... . 2 183 3 515 61 39359: 157 39360: 39361: 31.12.1998 31.12.1999 Muutos 39362: 1999/98 39363: Miljoonaa markkaa % 39364: 39365: 39366: Valtiontakuurahasto ..................................................................... .. 20 543 15 835 -23 39367: Vientitakuiden voimassa oleva vastuu ............................................ . 16 522 13 029 -21 39368: Valtiontakausten voimassa oleva vastuu ........................................ .. 3 972 2 782 -30 39369: Muiden takuiden voimassa oleva vastuu ........................................ . 49 24 -50 39370: 39371: Liikelaitokset ................................................................................ 226 256 13 39372: Valtion liikelaitoksista annetun lain 12 §:n 3 momentin nojalla valtion 39373: liikelaitosten antamat vakuudet liikelaitoskonserniin kuuluvan tytär- 39374: yhtiön lainasta 39375: 1/mailulaitos .............................................................................................. 226 256 13 39376: Takaukset konserniyritysten puolesta: 39377: - Kiinteistö Oy Lentäjäntie 1 ....................................................... .. 115 115 0 39378: - Kiinteistö Oy Lentäjäntie 3 ........................................................ . 85 81 -5 39379: - Kiinteistö Oy Turun Lentorahti .................................................. . 11 10 -8 39380: - Lentoasemakiinteistöt Oyj .................................................................. .. 36 39381: Pantit omasta puolesta: 39382: - Kiinteistö Oy Turun Lentorahti .................................................. . 15 15 0 39383: 39384: Muut ............................................................................................ 9 700 11 710 21 39385: Kelan opintotukikeskus 39386: Valtion takaamat opintotukilain (28/72) mukaiset opintolainat sekä 39387: valtion takaamat rnarkkinakorkoiset opintolainat (111/92 ja 65/94) ...... . 9 700 9351 -4 39388: 39389: Finnvera Oyj 2359 39390: Vientitakuiden voimassa oleva vastuu ............................................ . 1 590 39391: Valtiontakausten voimassa oleva vastuu ........................................ .. 7 39392: Muiden takuiden voimassa oleva vastuu ........................................ . 762 39393: 39394: Yhteensä ..................................................................................... 60 454 45191 -25 39395: 158 39396: 39397: LIITE 13 39398: 39399: 39400: 39401: 39402: VALTIONVELKA 39403: 39404: 39405: 13.1. Kotimainen valtionvelka 39406: Jakau- Pääoma Otetut Valuu- Maksetut Pääoma Jakau- Netto- 39407: tuma 31.12.1998 lainat tan- kuoletuk- 31.12.1999 tuma korot 39408: % vaihdot set 1999 39409: ym. 39410: Miljoonaa markkaa % 39411: Pitkäaikainen velka ................... 94 259 847 27 548 24 845 33 246 278 994 97 21 882 39412: Yleisöobligaatiolainat .................. 89 244 326 26 962 24146 32 923 262 511 91 21 123 39413: - talousarviotalouden yleisöobli- 39414: gaatiolainat. .................................. 79 217 683 26 962 24146 32 921 235 870 82 18 792 39415: - vakuusrahaston vastuulla olevat 39416: yleisöobligaatiolainat ................. 5 13 517 13 517 5 900 39417: - valtion asuntorahaston asunto- 39418: obligaatiolainat ....................... 5 13 126 2 13 124 4 1 431 39419: Lainat vakuutusyhtiöiltä, työeläke- 39420: laitoksilta ja eläkesäätiöiltä ........... 1 1 812 134 1 678 1 116 39421: Lainat valtion eläkerahastolta ........ 4 12 300 12 300 4 502 39422: Lainat muilta ............................... 1 409 586 699 189 2 505 1 141 39423: 39424: Lyhytaikainen velka ................... 6 15 557 60 932 -1 68 281 8 207 3 595 39425: Talousarviotalouden velka- 39426: sitoumukset... .................................. 6 15 339 30 078 -1 37 462 7 954 3 582 39427: Maatalouden lnterventiorahasto ..... 218 472 437 253 7 39428: Lyhytaikainen luotto ..................... 30 382 30 382 6 39429: Yhteensä .................................. 100 275 404 88 480 24 844 101 527 287 201 100 22 477 39430: 159 39431: 39432: 13.2. Ulkomainen valtionvelka 39433: Velka31.12.1998 Velan Ii- Velan vähen- Kurssi- Velka 31.12.1999 Netto- 39434: säys 1999 nys 1999 erot korot 39435: Ulkomaan- Vasta- markkoina markkoina mark- Ulkomaan Vasta- Jakautuma mark- 39436: rahan arvo- Lainojen Lainojen koina rahan arvo valuuttojen koina 39437: määräi- mark- nosto kuoletus (va- määräisenä mark- mukaan 39438: senä koina (valuutan- luutanvaihdot koina 39439: vaihdot ym.) 39440: ym.) 39441: Miljoonaa rahayksikköä % 39442: Pitkäaikainen velka ................. 157 350 (857) 7 284 9 815 135 892 100 9 250 39443: (24 846) 39444: Dollarilainat (USD) .................... 3 219 16 404 (857) 418 2 682 3 299 19 525 15 1 156 39445: Puntalainat (GBP) .................... 2 288 19 285 2 599 2 288 21 884 16 1 640 39446: Ruotsinkruunulainat (SEK) .......... 399 250 27 399 277 0 43 39447: Tanskankruunulainat (DKK) ........ 169 135 0 169 135 0 12 39448: Saksanmarkkalainat (DEM) ........ 13 712 41 686 560 0 12 528 38 086 28 2 432 39449: (3 040) 39450: Floriinilainat (NLG) ................... 1 748 4 716 17 -1 1 191 3 212 2 306 39451: (1 486) 39452: Belgianfrangilainat (BEF) ........... 10 003 1 474 442 0 7 003 1 032 117 39453: Luxemburginfrangilainat 39454: (LUF) .................................... 13 500 1 990 0 13 500 1 990 2 126 39455: Sveitsinfrangilainat (CHF) .......... 1 981 7 327 1 531 18 1 570 5 814 4 376 39456: Ranskanfrangilainat (FRF) ......... 27 167 24 624 1 27 167 24 625 18 1 936 39457: ltävallanshillinkilainat (ATS) ........ 1 000 432 0 1 000 432 0 36 39458: Jenilainat (JPY) ........................ 396 510 17 752 4 212 4 489 311 510 18 029 13 1 014 39459: ECU-Iainat. ............................. 3 418 20 320 - (20 320} 39460: PSC-Iainat. ............................. 1 2 2 0 0 39461: FIM-Iainat. .............................. 953 953 102 0 851 851 56 39462: L~h~aikainen velka ................ 39463: Yhteensä ............................... . 157 350 (857) 7 284 9 815 135 892 100 9 250 39464: (24 846) 39465: 160 39466: 39467: LIITE 14 39468: 39469: 39470: VALTION TALOUSARVIOTALOUDEN KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT 39471: 39472: Hall. Marl<kina- Ki~anpito- Omistus- Myyntioikeuk- Markkina- Ki~anptto- Osingot 39473: ala arvo arvo osuus l) sien alaraja arvo arvo 1999 39474: 31.12.1998 31.12.1998 31.12.1999 31.12.1999 31.12.1999 31.12.1999 39475: Miljoonaa marl<kaa % % Miljoonaa marl<kaa 39476: 39477: Muut osakkeet. ........................... 92 064 124 902 2 114 39478: 2 39479: Julkisesti noteeratut osakkeet ! 84 923 70546 211 921 103 947 1469 39480: HPY Hoiding Oyj .......................... VM 210 22 39481: Keski-Suomen Puhelin Oyj .......... VM 0 2 8 2 0 39482: Sponda Oyj .................................. VM 1 160 802 53,7 0,0 890 795 39 39483: 39484: Finnair Oyj ................................... LM 1 475 2 178 58,4 50,1 1 310 2178 74 39485: Sonera Oyj .................................. LM 50 580 25 164 54,5 33,4 168 152 58 579 281 39486: 39487: Fortum Oyj ................................... KTM 17 115 25 247 75,5 50,1 15 830 25 218 444 39488: Kemira Oyj ................................... KTM 2 510 3 472 53,4 33,4 2 473 3 472 117 39489: Metso Oyj ..................................... KTM 1 067 1 179 11,6 0,0 1 204 1 179 55 39490: Outokumpu Oyj, sarja A. .............. KTM 2 320 3 210 39,9 33,4 4 158 3 210 25 39491: Partek Oyj Abp ............................ KTM 685 1 223 30,2 0,0 1 182 1 223 44 39492: Rautaruukki Oyj, sarja K .............. KTM 1 809 2 338 42,2 33,4 2 300 2 338 100 39493: Stora Enso Oyj, sarja A ............... KTM 2 502 2 324 22,8 0,0 5 818 2 324 39494: Stora Enso Oyj, sarja R. .............. KTM 3 699 3 406 10,8 0,0 8 386 3406 288 39495: 39496: Mu~ ........................................... 0 0 39497: 39498: Julkisesti noteeraamattomat 39499: 2 39500: osakkeet ) ...........•.................•..... 21518 20955 645 39501: Teollisen yhteistyön Rahasto Oy 39502: (Finnfund) ..................................... UM 239 76,9 190 39503: Vatro Oy ....................................... UM 39504: VPU Pukutehdas Oy .................... PLM 36 100,0 36 39505: 39506: Arsenal Oyj .................................. VM 2 921 79,0 868 39507: Edita Oy ....................................... VM 30 100,0 34,0 30 8 39508: Engel kiinteistöpalveluyhtymä Oy VM 12 39509: Hex Oy ......................................... VM 14 14 2 39510: Kapiteeli Oy................................. VM 1 441 100,0 2 608 39511: Leonia Oyj ................................... VM 8 204 100,0 66,7 8 204 230 39512: Medivire Työterveyspalvelut Oy ... VM 5 100,0 0,0 5 39513: Rahakantti Oy .............................. VM 5 5 39514: Rahapaja Oy ................................ VM 16 100,0 0,0 4) 16 10 39515: Solidium Oy .................................. VM 160 100,0 160 39516: Pääomatodistukset (SKOP) ........ VM 1 385 15,6 S) 1 380 39517: 39518: CSC Tieteellinen laskenta Oy...... OPM 2 100,0 2 39519: FTP lnternational Oy ................... OPM 5 100,0 5 39520: Helsingin Tiedepuisto Oy ............. OPM 2 33,3 2 39521: Nordunet AS ................................ OPM 2 17,9 2 39522: Suomenlinnan Liikenne Oy .......... OPM 2 50,0 2 39523: Tarnlink Oy .................................. OPM 1 18,8 39524: Oy Veikkaus Ab ........................... OPM 100,0 39525: 161 39526: 39527: Hall. Markkina- Ki~anpito- Omistus- Myyntioikeuk- Markkina- Ki~anpito- Osingot 39528: ala arvo arvo osuus 'l sien alaraja arvo arvo 1999 39529: 31.12.1998 31.12.1998 31.12.1999 31.12.1999 31.12.1999 31.12.1999 39530: Miljoonaa markkaa % % Miljoonaa markkaa 39531: 39532: Avena Oy .................................... MMM 100 100,0 100 39533: Jokioisten vedenhankinta Oy...... MMM 1 1 39534: 39535: Posti-Yhtymä Oy.......................... LM 600 100,0 400 63 39536: Raskone Oy................................. LM 100,0 6 39537: Suomen Autokatsastus Oy.......... LM 73 100,0 73 6 39538: VR-Yhtymä Oy............................. LM 2 200 100,0 2 200 130 39539: Yleisradio Oy............................... LM 47 100,0 47 39540: 39541: Altia Group Oy............................. KTM 100,0 66,7 360 39542: Art and Design City Helsinki Oy... KTM 0 27,0 1 39543: Fingrid Oyj, sarjaA...................... KTM 82 12,3 0,0 82 5 39544: Finntech Finnish Technology Oy .. KTM 4 100,0 66,7 4 39545: Finnvera Oyj................................ KTM 1 275 100,0 100,0 1 332 39546: Finnyards Oy............................... KTM 13,0 1 39547: Fy- lndustries Oy......................... KTM 39548: Gasum Oy, sarjaA...................... KTM 24,0 0,0 427 39549: lnspecta Oy................................. KTM 6 100,0 33,4 6 39550: Kauppatalo Hansel Oy................. KTM 72 100,0 66,7 72 3 39551: Kemijoki Oy, sarja 8.................... KTM 164 67,0 50,1 164 2 39552: NC-Hoito Oy................................. KTM 1 50,0 1 39553: Patria Finnavitec Oy..................... KTM 89 39554: Patria lndustries Oyj..................... KTM 626 100,0 50,1 706 10 39555: Saimaan Kanavalaivat Oy............ KTM 14 96,6 14 39556: Santapark Oy ............................... KTM 8 27,5 0,0 28 39557: Suomen Luottovakuutus Oy......... KTM 10 33,3 0,0 10 39558: Suomen Teollisuussijoitus Oy ...... KTM 605 100,0 100,0 605 6 39559: Vapo Oy ....................................... KTM 300 100,0 66,7 300 75 39560: Vuotekno Oy ................................ KTM 2 13,3 0,0 2 0 39561: 39562: Alko Oy ........................................ STM 310 100,0 100 55 39563: 39564: Ekokem Oy Ab. .. .. .. .. .. .. .. ... .. .. .... .. . YM 91 34,1 91 39565: Kymen ympäristölaboratorio Oy... YM 33,3 39566: 39567: Muut 3 l ......................................... . 357 290 40 39568: 39569: Kiinteistöosakkeet .................... . 2 002 137 39570: Osuudet.. ................................... . 34 11 39571: 39572: Yhteensä ................................... . 94101 125 050 2114 39573: 39574: 'l Omistusosuus kaikista arvopapereista, mikäli omistusosuus ylittää 10 %. 39575: 2 39576: ) Taulukossa on erittely osakkeista, joiden kirjanpitoarvo 31.12.1999 on vähintään 500 000 mk. Kirjanpitoarvoltaan tätä pienemmät 39577: sisältyvät kohtaan "Muut". 39578: 3 39579: ) Sisältää myös kaikki huoneisto-osakkeet. 39580: 39581: 4 39582: ) Edellyttää, että ostajana on Suomen Pankki. 39583: 39584: s) Valtion omistus osakkeista välillisten omistusten ja kaikkien pääomatodistusten vaihdon kautta on yhteensä 98,0 %. 39585: 39586: 39587: 39588: 39589: 6 209203V 39590: 162 39591: 39592: LIITE 15 39593: 39594: 39595: VALTION LIIKETOIMINTA 39596: 39597: 15.1. Valtion yhtiömuotoinen liiketoiminta vuonna 1999 39598: Tuloslaskelmien Liikevoitto Oman Omavarai- Henkilöstön 39599: Rahoituslaitokset mukaisten tuot- pääoman suusaste keskim. 39600: toerien yhteismää- tuotto lukumäärä 39601: rä lukuunottamatta 39602: satunnaisia tuottoja 39603: Miljoonaa markkaa % % 39604: Finnvera Oyj ................................................. . 910") 217,0 12,3 21,9 400 39605: Leonia Oyj-konserni. .................................... . 8 715") 1 212,8 10,8 9,9 4 559 39606: Suomen Teollisuussijoitus Oy .................... . 38,0 4,2 99,7 5 39607: Teollisen yhteistyön rahasto Oy (Finnfund) .. . 111 55,1 12,0 63,0 27 39608: ") Liikevaihto 39609: 39610: 39611: 39612: Liikevaihto Liikevoitto Oman Omavarai- Henkilöstön 39613: Valtionyhtiöt pääoman suusaste keskim. 39614: tuotto lukumäärä 39615: Miljoonaa markkaa % % 39616: Alko Oy .................................................... . 2 306 272,0 63,0 ") 35,0 2 086 39617: Altia Group Oy ............................................. . 1 301 55,8 2,2 60,6 900 39618: Avena Oy (tilikausi 1.7.1998- 30.6.1999) .......... . 573 38,8 6,0 74,0 132 39619: CSC Tieteellinen laskenta Oy ...................... . 55 0,1 81 39620: Oy Edita Ab ................................................ . 752 22,3 11 'j"l 50,8 1 260 39621: Finnair Oyj (tilikausi 1.4.1998 - 31.3.1999) ......... . 8 883 343,0 11 ,4") 47,6 11 264 39622: Finntech Finnish Technology Oy ................. . 33 1,0 2,2 40,0 34 39623: Fortum Oyj .............................................. . 48 945 3 032,0 8,6 ") 40,0 17 461 39624: FTP lnternational Oy .................................... . 22 0,8 36 39625: lnspecta Oy ........................................... . 50 3,2 32,3 58,4 147 39626: Kapiteeli Oy .................................................. . 278 -271,0 49,0 178 39627: Kauppatalo Hansel Oy (tilikausi 1.4.1999 - 39628: 31.3.2000) .............................................................. . 780 13,0 .. 101 39629: Kemijoki Oy ............................................. . 246 12,0 1,6 ") 51,7 410 39630: Kemira Oyj ............................................... . 15 020 348,0 5,9 ") 38,0 10 743 39631: Medivire Työterveyspalvelut Oy .................. . 196 1'1 5,3 ") 29,0 465 39632: Patria lndustries Oyj ................................... . 1 147 15,8 1,7 65,5 2 127 39633: Posti Yhtymä Oy ....................................... . 6 028 319,0 15,8 ") 60,3 25 347 39634: Rahapaja Oy .......................................... . 201 82,2 39,0 ") 50,0 64 39635: Raskone Oy ................................................ . 134 5,0 28,2 ") 33,5 286 39636: Solidium Oy ................................................. . 1 230 325,0 21,3 ") 22,6 39637: Sonera Oyj ............................................... . 10 994 2 199,0 19,7 ") 50,6 9 270 39638: Sponda Oyj .................................................. . 445 279,6 6,0 ") 46,4 37 39639: Suomen Autokatsastus Oy ........................... . 296 15,0 11,5 ") 76,8 1 003 39640: Vapo Oy ................................................... . 1 981 138,0 8,4 ") 57,7 1 162 39641: Oy Veikkaus Ab ........................................ . 6 002 1 994,0 79,0 ") 346 39642: VPU Pukutehdas Oy ................................... . 54 -0,1 71,0 210 39643: VR-Yhtymä Oy ........................................... . 6 773 396,0 7,2 ") 79,0 16 075 39644: Yleisradio Oy Ab .......................................... . 2 162 -107,0 1,0 ") 55,6 4 582 39645: 39646: ") Oman pääoman sijasta sijoitetun pääoman tuotto 39647: 163 39648: 39649: 15.2. Valtion liikelaitosten liiketoiminta vuonna 1999 39650: 39651: Liikelaitos Liikevaihto Tulos Tuloutus vai- Henkilöstön 39652: tion talous- keskim. 39653: arvioon lukumäärä 39654: Miljoonaa markkaa 39655: 39656: Hallinnon kehittämiskeskus ..................................... . 30 -3 58 39657: llmailulaitos .............................................................. . 1103 85 25 525 39658: Metsähallitus ........................................................... . 1 264 380 270 2 166 39659: Valtion kiinteistölaitos ............................................. .. 1 850 453 70 204 39660: 164 39661: 39662: LIITE 16 39663: 39664: 39665: 39666: NETTOTULOT OSAKEMYYNNISTÄ VUONNA 1999 1l 39667: 39668: Miljoonaa markkaa 39669: 39670: 39671: Liikenneministeriö: 39672: Sonera Oyj 39673: Bruttomyynti ...................................................................................... 20 327,575 39674: ./. Järjestäjien palkkio ....................................................................... . 426,874 39675: ./. Varainsiirtovero ............................................................................. 325,237 39676: Nettotulo ........................................................................................... 19 575,464 39677: 39678: Valtiovarainministeriö: 39679: Engel-yhtymä Oy 39680: Bruttomyynti. .................................................................................... . 390,000 39681: ./. Varainsiirtovero ............................................................................ . 6,240 39682: Nettotulo .......................................................................................... 383,760 39683: 39684: Kauppa- ja teollisuusministeriö: 39685: Kemijoki Oy 39686: Bruttotulo =nettotulo ..................................................................... 1 033,199 39687: 39688: Ulkoasiainministeriö: 39689: Vatro Oy 39690: Bruttomyynti ..................................................................................... . 3,152 39691: ./. Asianajokulut. ................................................................................ 0,211 39692: Nettotulo .......................................................................................... 2,941 39693: 39694: Vankeinhoitolaitos: 39695: Cultor Oy ........................................................................................... 0,241 39696: Länsivoima Oy ................................................................................. . 0,583 39697: Tulot yhteensä ................................................................................ 0,824 39698: 39699: Muiden tilivirastojen tulot yhteensä .............................................................. 0,322 39700: Nettotulot osakemyynneistä yhteensä .......................................................... 20 996,510 39701: 39702: 39703: 39704: 1 39705: ) Eduskunta on edellyttänyt, että osakkeiden myyntitulojen nettobudjetointiin siirtymisestä huolimatta eduskunnalle edelleen annetaan 39706: tiedot osakkeiden myynneistä saatavista tuloista sekä myynteihin liittyvistä myyntipalkkioista ja muista kustannuksista. 39707: 165 39708: 39709: LIITE 17 39710: 39711: 39712: VALTION MAKSULLINEN TOIMINTA JA KUSTANNUSVASTAAVUUS VUOSINA 1999 JA 1998 39713: Tuotot Kustannukset Yli-/alijäämä 1 Kustannus- 39714: 1999 39715: vastaavuus 1> 39716: Miljoonaa markkaa % 39717: Tasavallan presidentin kanslia, valtioneuvoston 39718: kanslia ja eduskunta ........................................... . 39719: Ulkoasiainministeriön hallinnonala ..................... . 90 43* 16 136 39720: Oikeusministeriön hallinnonala .......................... . 550 1 037* -493 52 39721: Sisäasiainministeriön hallinnonala ..................... . 407 478* -73 85 39722: Puolustusministeriön hallinnonala ...................... . 1 003 1 003* 0 100 39723: Valtiovarainministeriön hallinnonala ................... . 136 133* 101 39724: Opetusministeriön hallinnonala ......................... . 1 327 1 504* -177 88 39725: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala ..... . 400 469* -70 85 39726: Liikenneministeriön hallinnonala ........................ . 1 777 1 504* -43 97 39727: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala .... . 718 747* -29 96 39728: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala ....... . 432 420 12 103 39729: Työministeriön hallinnonala ................................ . 25 24 105 39730: Ympäristöministeriön hallinnonala ...................... . 41 55* -15 74 39731: Tuotot yhteensä ................................................. . 6 906 39732: Yhteensä ............................................................ 6 548 2 ) 7 418* -869 88 39733: 39734: 39735: 39736: Tuotot Kustannukset Yli-/alijäämä 1 Kustannus- 39737: 1998 39738: vastaavuus 1> 39739: Miljoonaa markkaa % 39740: Tasavallan presidentin kanslia, valtioneuvoston 39741: kanslia ja eduskunta ........................................... . 39742: Ulkoasiainministeriön hallinnonala ..................... . 99 61 38 162 39743: Oikeusministeriön hallinnonala ........................... . 526 767* -247 68 39744: Sisäasiainministeriön hallinnonala ..................... . 388 426* -38 91 39745: Puolustusministeriön hallinnonala ...................... . 1 046 1 060* -14 99 39746: Valtiovarainministeriön hallinnonala ................... . 2 226 2 104 122 106 39747: Opetusministeriön hallinnonala .......................... . 1 132 1 256 * -123 90 39748: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala ...... . 367 443* -77 83 39749: Liikenneministeriön hallinnonala ........................ . 1 545 1 352 * -126 91 39750: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala ..... . 692 699* -7 99 39751: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala ........ . 383 399 -16 96 39752: Työministeriön hallinnonala ................................ . 31 29 2 105 39753: Ympäristöministeriön hallinnonala ...................... . 42 54* -12 78 39754: Tuotot yhteensä .................................................. . 8 478 39755: Yhteensä ............................................................ 8 149 2) 8 648* -499 94 39756: 39757: ")Kustannukset tai osa niistä eivät ole tiedossa. 39758: 1 39759: ) Yli-/alijäämä ja kustannusvastaavuuslaskelmissa ovat mukana vain ne tuotot, joita vastaavat kustannukset ovat tiedossa. 39760: 39761: 2 39762: ) Luku sisältää vain ne tuotot, joita vastaavat kustannukset ovat tiedossa. 39763: 166 39764: 39765: LIITE 18 39766: 39767: 39768: 39769: 39770: VALTION OSUUDET KANSAINVÄLISISSÄ RAHOITUSLAITOKSISSA 39771: Merkitty Maksettu 39772: 31.12.1999 al- Osuudet alku- Osuuksien markkavasta-arvot 39773: kuperäisessä peräisessä va- 31.12.1999 Maksupäivien valuutta- 39774: valuutassa 11 luutassa valuuttakurs- kurssien mukaan 39775: 31.12.1999 sien mukaan 31.12.1998 31.12.1999 39776: Miljoonaa yksikköä 39777: Kansainvälinen Jälleenrakennuspankki SDR 856 USD 59 346 275 275 39778: Kansainvälinen Rahoitusyhtiö .............. USD 16 USD 16 93 69 69 39779: Kansainvälinen Kehittämisjärjestö ......... USD 319 USD 319 3460 2 545 2 557 39780: SDR 194 SDR 194 39781: - Afrikka-rahasto ............................. USD 12 USD 12 71 78 78 39782: Aasian Kehityspankki ......................... USD 14 USD 5 62 42 44 39783: SDR 94 SDR 4 39784: Aasian Kehitysrahasto 21 ...•••••••••..••.••••• USD 96 USD 96 566 420 440 39785: Latinalaisen Amerikan Kehityspankki .... USD 134 USD 6 36 28 33 39786: - pankin erityisrahasto ...................... USD 18 USD 18 104 93 98 39787: Afrikan Kehityspankki .......................... UA 66 UA 8 66 42 42 39788: Afrikan Kehitys rahasto ........................ FUA 141 FUA 141 1 055 720 742 39789: Efta-maiden Portugalin Teollistamis- 39790: rahasto 31 ........••••••••••.••••.•••...•••••.••.... SDR 5 SDR 5 39 30 17 39791: Kansainvälinen Maatalouden 39792: Kehittämisrahasto ............................... FIM 113 FIM 113 113 108 113 39793: Länsipohjolan Kehittämisrahasto .......... USD 3 USD 3 16 13 13 39794: Pohjoismaiden Investointipankki ........... ECU 626 ECU 47 277 221 230 39795: Kansainvälinen Investointitakauslaitos ... SDR 6 SDR 1 8 6 6 39796: Perushyödykkeiden yhteisrahasto ......... SDR 2 FRF 8 7 6 6 39797: Pohjoismaiden Ympäristörahoitusyhtiö ECU 13 ECU 13 75 66 73 39798: Maailmanlaajuinen Ympäristörahasto .... FIM 209 FIM 209 209 209 209 39799: Euroopan Jälleenrakennus- ja kehitys- 39800: pankki .............................................. ECU 45 ECU 45 265 239 260 39801: Baltiaohjelmarahastot .......................... ECU 7 ECU 7 39 40 40 39802: Euroopan Investointipankki. ................. ECU 871 ECU 65 389 358 358 39803: - rahasto ........................................ ECU 153 ECU 153 911 881 881 39804: Yhteensä ........................................ 8 207 6 489 6 583 39805: 39806: 11 Sisältää merkityt vuosiosuudet 31.12.1999 saakka ja sekä maksettavan että takuupääoman. 39807: 21 Aasian Kehitysrahasto on Aasian Kehityspankin rahasto. 39808: 31 Rahasto purkautuu ja palauttaa pääoman v. 1998-2002. 39809: 167 39810: 39811: LIITE 19 39812: 39813: 39814: 39815: VALTION TUOTTO- JA KULULASKELMA SEKÄVALTION TASE 39816: 39817: 39818: 19.1. Valtion tuotto- ja kululaskelma 39819: 1.1 .- 31 . 12.1999 1.1.- 31.12.1998 Muutos 39820: 39821: Miljoonaa markkaa 39822: 39823: Toiminnan tuotot: 39824: Maksullisen toiminnan tuotot.. .............................. . 4 912 4 466 446 39825: Vuokrat ja käyttökorvaukset... .............................. . 335 504 -169 39826: Muut toiminnan tuotot. .......................................... . 21 466 26 713 25 861 30 830 -4 394 39827: 39828: Toiminnan kulut: 39829: Aineet, tarvikkeet ja tavarat: 39830: Ostot tilikauden aikana ...................................... . 3 323 3 275 48 39831: Varastojen lisäys(-) tai vähennys(+) ............... . -323 28 351 39832: Henkilöstökulut .................................................... . 25 598 24 664 934 39833: Vuokrat. ............................................................... . 2 792 970 1 823 39834: Palvelujen ostot. ................................................... . 11 553 11 572 -18 39835: Muut kulut. ............................................................ . 5 619 7 336 -1 718 39836: Valmistavarastojen lisäys(-) tai vähennys(+) ...... . 61 -99 160 39837: Valmistus omaan käyttöön(-) .............................. . -2 672 -3 523 -851 39838: Poistot. ................................................................. . 6 292 7 051 -759 39839: Sisäisten kulujen oikaisu ....................................... _ _-1..:...c...::..:... 39840: 469 _ __:c..::....:....:....::. 39841: -50 776 -1447 -49 828 23 39842: 39843: JÄÄMÄI .................................................................. -24 063 -18 998 5 065 39844: 39845: Rahoitustuotot ja -kulut: 39846: Rahoitustuotot .................................................... . 5 202 13 584 -8 382 39847: Rahoituskulut. ....................................................... - - --39 39848: '--187 39849: '- -33 985 -32 788 -19 204 6 399 39850: 39851: Satunnaiset tuotot ja kulut: 39852: Satunnaiset tuotot. ............................................... . 707 64 643 39853: -393 39854: Satunnaiset kulut... ................................................ _ _ _ _ _ _ _313 39855: _.:._ -41 23 352 39856: 39857: JÄÄMÄII ................................................................. -57 735 -38 179 19 556 39858: 168 39859: 39860: 1.1.- 31.12.1999 1.1.- 31.12.1998 Muutos 39861: 39862: Miljoonaa markkaa 39863: 39864: Siirtotalouden tuotot ja kulut: 39865: Siirtotalouden tuotot: 39866: Kunnilta ............................................................. . 626 553 73 39867: Kuntayhtymiltä .................................................. . 1 1 -1 39868: Sosiaaliturvarahastoilta ..................................... . 149 122 26 39869: Elinkeinoelämältä .............................................. . 49 33 16 39870: Rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta ......................... . 0 0 0 39871: Voittoa tavoittelemattomilta yhteisöiltä .............. . 90 70 20 39872: Kotitalouksilta .................................................... . 5 8 -4 39873: Euroopan unionilta ............................................ . 4 481 3 828 653 39874: Muut siirtotalouden tuotot ulkomailta ................. . 70 54 16 39875: Siirrot talousarvion ulkopuolella olevista valtion 39876: rahastoista ........................................................ . 8 578 6 706 1 872 39877: Muut siirtotalouden tuotot... ................................ _ _ _...:..::. 39878: 93 14 141 96 11 471 -3 39879: Siirtotalouden kulut: 39880: Kunnille ............................................................. . 22 850 22 890 -39 39881: Kuntayhtymille ................................................... . 6 338 6183 154 39882: Sosiaaliturvarahastoille ..................................... . 37 743 37 612 131 39883: Elinkeinoelämälle .............................................. . 13 167 12 945 222 39884: Rahoitus- ja vakuutuslaitoksille ......................... . 480 472 9 39885: Voittoa tavoittelemattomille yhteisöille .............. . 7 557 6 982 575 39886: Kotitalouksille .................................................... . 17 035 16 269 767 39887: Euroopan unionille ............................................ . 6 501 6 084 417 39888: Muut siirtotalouden kulut ulkomaille .................. . 2 213 2 004 208 39889: Siirrot talousarvion ulkopuolella oleville valtion 39890: rahastoille ......................................................... . 581 721 -140 39891: Muut siirtotalouden kulut... ................................ . 284 219 65 39892: Siirtotalouden kulujen palautukset... .................. _ _-1_ 404 -113 39893: .c....:__ _ 346 39894: __::....:..::. -596 -111 784 808 39895: 39896: JÄÄMÄIII ................................................................ -156 940 -138 492 18 447 39897: 39898: Tuotot veroista ja pakollisista maksuista: 39899: Verot ja veronluontaiset maksut... ........................ . 162 652 152 577 10 075 39900: 571 163 224 39901: Muut pakolliset maksut. ......................................... ----'-.:....:...-.:....:...:...:....::==-:. 581 153 158 -10 39902: 39903: TILIKAUDEN TUOTTOJÄÄMÄ............................. .. 6 284 14 666 -8 382 39904: 169 39905: 39906: 19.2. Valtion tase 39907: 31.12.1999 31.12.1998 Muutos 39908: 39909: Miljoonaa markkaa 39910: 39911: 39912: VASTAAVAA 39913: 39914: KANSALLISOMAISUUS 39915: Maa- ja vesialueet........ ...... ..... ............. ... ..... .... .... 76 90 -14 39916: Rakennusmaa-ja vesialueet.... .. ....... ...... .... .. ..... .. 152 152 0 39917: Rakennukset........................................................ 1 140 3 114 -1 974 39918: Muu kansallisomaisuus........................................ 43 10 33 39919: Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat... ..... _ _ __..::6:.::::8 1 479 _ _ _. .::3:..:. 7 3 403 31 39920: 39921: KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET 39922: Aineettomat hyödykkeet 39923: Perustamis- ja järjestelymenot....... ... .. .... .... ..... .. .. 1 2 -1 39924: Tutkimus- ja kehittämismenot.............................. 74 77 -2 39925: Aineettomat oikeudet........................................... 289 276 13 39926: Muut pitkävaikutteiset menot............................... 390 314 76 39927: Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat... ..... -----=8..:::0 835 _ _ _. . :.7. :::5 744 5 39928: 39929: Aineelliset hyödykkeet 39930: Maa- ja vesialueet................................................ 821 841 -21 39931: Rakennusmaa- ja vesialueet........ ....... .. .... ...... ... . 5 109 7 721 -2 611 39932: Rakennukset........................................................ 12 360 24166 -11 807 39933: Rakennelmat........................................................ 235 233 1 39934: Rakenteet............................................................ 101 505 102 366 -861 39935: Koneet ja laitteet.................................................. 6 162 6024 138 39936: Kalusteet.............................................................. 254 213 41 39937: Muut aineelliset hyödykkeet................................ 31 30 1 39938: Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat....... _ ___.:4....::5::::6::::5 131 042 _ _ _4:...;5::..::4~7 146 143 18 39939: 39940: Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset 39941: Käyttöomaisuusarvopaperit... ... ..... ...... ... .... ... ...... 125 050 94101 30 950 39942: Peruspääomat...................................................... 20 117 5 895 14 222 39943: Annetut markkamääräiset velkakirjalainat..... ...... 199 226 -26 39944: Markkamääräisten joukkovelkakirjalainojen ostot 194 263 -69 39945: Muut pitkäaikaiset kotimaiset sijoitukset.............. 119 145679---- 100484 119 39946: 39947: 39948: 39949: 39950: 209203V 39951: 170 39952: 39953: 31.12.1999 31.12.1998 Muutos 39954: 39955: Miljoonaa markkaa 39956: 39957: VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS 39958: Vaihto-omaisuus 39959: Aineet ja tarvikkeet... ........................................... . 863 744 119 39960: Keskeneräinen tuotanto ...................................... . 105 178 -73 39961: Valmiit tuotteetrravarat. ...................................... . 480 471 9 39962: Ennakkomaksut. .................................................. _ _ _ __ 1 448 1 1 394 -1 39963: 39964: Pitkäaikaiset saamiset 39965: Pitkäaikaiset saamiset... ..................................... . 9 185 4 917 4268 39966: 39967: Lyhytaikaiset saamiset 39968: Myyntisaamiset. .................................................. . 1 388 2 085 -697 39969: Markkamääräiset lainasaamiset... ...................... . 1 82 -81 39970: Siirtosaamiset. .................................................... . 3 790 3277 513 39971: Muut lyhytaikaiset saamiset.. .............................. . 991 739 252 39972: .....:.-=== 39973: Ennakkomaksut. .................................................. _ _ 1 222 7 392 895 7 078 327 39974: 39975: Rahoitusomaisuusarvopaperit ja muut lyhytaikaiset sijoitukset 39976: Muut markkamääräiset sijoitukset........................ 36 527 38 621 -2 094 39977: Muut valuuttamääräiset sijoitukset....................... 1 724 591 1 134 39978: Muut lyhytaikaiset markkamääräiset sijoitukset... 0 38252---- 39 211 0 39979: 39980: Rahat, pankkisaamiset ja muut rahoitusvarat 39981: Kassatilit............................................................... 23 14 9 39982: Postisiirtotilit... .. .... .... .. ...... ... .... .... ... ..... ..... .... .... .... 0 0 0 39983: Muut pankkitilit ... .... .... .... .... ... .... .... .... .... .. ... .... ..... 73 71 3 39984: 497 39985: Muut rahoitusvarat. .............................................. _ _ _. . ;4c::3.: :.0 _ __.::5.::2.;...7 _ _ __;:.;... 582 -67 39986: 39987: VASTAAVAA YHTEENSÄ ........................................ . 335 840 303 957 39988: 171 39989: 39990: 39991: 31.12.1999 31.12.1998 Muutos 39992: 39993: Miljoonaa markkaa 39994: 39995: 39996: VASTATTAVAA 39997: 39998: OMAPÄÄOMA 39999: Valtion pääoma 40000: Valtion pääoma 1.1.1998 ..................................... -178 783 -178 685 -98 40001: Edellisten tilikausien pääoman muutos ................ 14 666 14 666 40002: Pääoman siirrot... ................................................. 0 0 40003: Tilikauden tuottojäämä. ........................................ 6 284 -157 833 14 666 -164 019 -8 382 40004: 40005: Rahastojen pääomat 40006: Muut valtion rahastot ja lahjoitetut varat... ........... 200 172 28 40007: 40008: ARVOSTUSERÄT 40009: Arvonkorotukset. .................................................. 57 540 23 759 33 782 40010: 40011: VIERAS PÄÄOMA 40012: Pitkäaikainen 40013: Otetut markkamääräiset lainat... .......................... 223 262 209 210 14 052 40014: Otetut valuuttamääräiset lainat... ......................... 111 591 147 440 -35 849 40015: Lainat eläkerahastolta .......................................... 9 300 12 300 -3 000 40016: Muut pitkäaikaiset velat.. ..................................... 292 344 445 854 369 803 -562 40017: 40018: Lyhytaikainen 40019: Talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahas- 40020: tojen yhdystilit. ..................................................... 8 328 6 157 2 171 40021: Seuraavana tilikautena maksettavat lyhennykset 43 946 21 239 22 708 40022: Lyhytaikaiset markkamääräiset lainat... ............... 7 954 15 339 -7 385 40023: Valtion hoitoon jätetyt vieraat varat. ..................... 243 342 -99 40024: Saadut ennakot... ................................................. 2 298 2 068 231 40025: Ostovelat. ............................................................. 3 204 2 886 318 40026: Tilivirastojen väliset tilitykset. ............................... 972 947 24 40027: Edelleen tilitettävät erät... .................................... 4 558 3 863 695 40028: Siirtovelat ............................................................ 18 590 20 287 -1 698 40029: Muut lyhytaikaiset velat. ....................................... 1 394 91 488 1 113 74 241 282 40030: 40031: VASTATTAVAA YHTEENSÄ..................................... 335 840 303 957 40032: VALTION 40033: •• •• •• 40034: TILINPAATOSASIAKIRJA 40035: 1999 40036: 40037: 40038: 40039: 40040: VALTIOKONTTORI 40041: ISSN 1456-7040 40042: OY EDITA AB. HELSINKI2000 40043: Sisällys sivu 40044: 40045: Valtion tilinpäätös 40046: Valtion tuotto- ja kululaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 40047: Valtion tase . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 40048: Valtion talousarvion toteutumisen osoittava laskelma varainhoitovuodelta 1999 . . . . . . . . . . . . . 11 40049: Selvitys valtion talousarviossa myönnetyistä valtuuksista ja niiden käytöstä sekä käytöstä 40050: aiheutuvista menoista hallinnonaloittain ja valtuuslajeittain vuonna 1999 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 40051: Valtion tilinpäätöksen täsmäytyslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 40052: Valtion talousarviotalouden tilinpäätöksen laadinnassa noudatettavat periaatteet . . . . . . . . . . . 15 40053: 40054: Valtion talousarvion toteutumisen osoittava laskelma osaston, pääluokan, luvun ja momentin 40055: tarkkuudella varainhoitovuodelta 1999 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 40056: 40057: Selvitys vuoteen 2000 siirretyistä määrärahoista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51 40058: Siirrettyjan määrärahojen kannan muutos hallinnonaloittain vuonna 1999 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52 40059: Siirretyt määrärahat eriteltyinä myöntövuosittain hallinnonaloittain . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53 40060: Siirretyt määrärahat momenteittain . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55 40061: 40062: Talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen tuotto- ja kululaskelmat sekä taseet . . . . . 77 40063: 40064: Valtion liikelaitosten tuloslaskelmat ja taseet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 97 40065: 40066: Selvitys valtion antamista lainoista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 107 40067: 40068: Selvitys valtion velasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 111 40069: 40070: Selvitys varainhoitovuoden 1999 päättyessä voimassa olleista valtion takauksista ja muista 40071: valtion vastuusitoumuksista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 123 40072: 40073: 40074: 40075: 40076: 3 40077: 4 40078: •• •• •• 40079: VALTION TILINPAATOS 40080: 40081: 40082: 40083: 40084: 5 40085: VALTION TUOTTO- JA KULULASKELMA 40086: 40087: 40088: 40089: Muutos 40090: 1.1.- 31.12.1999 1.1.- 31.12.1998 mmk 40091: 40092: Toiminnan tuotot: 40093: Maksullisen toiminnan tuotot .... 4 911 887 347,82 4 465 767 503,11 446 40094: Vuokrat ja käyttökorvaukset .... 334 721121,66 503 708 134,01 -169 40095: Muut toiminnan tuotot ......... 21 466 046 360,88 26 712 654 830,36 25 860 515 080,02 30 829 990 717,14 -4394 40096: 40097: Toiminnan kulut: 40098: Aineet, tarvikkeet ja tavarat: 40099: Ostot tilikauden aikana ...... 3 323158 944,84 3 274 924 524,73 48 40100: Varastojen lisäys(·) tai vähen- 40101: n~(~··················· -322 567 701 '12 28 201 288,00 351 40102: Henkilöstökulut .............. 25 598 392 285,70 24 664 242 851,51 934 40103: Vuokrat .................... 2 792 415 988,12 969 796 486,45 1 823 40104: Palvelujen ostot. ............. 11 553 360 057,89 11571816813,05 -18 40105: Muut kulut .................. 5 618 616 837,53 7 336 277 968,03 -1 718 40106: Valmistevarastojen lisäys (·) tai 40107: vähennys(+) ................ 61 318 071,73 -98 979 213,08 160 40108: Valmistus omaan käyttöön(·) ... -2 671 956 004,74 -3 522 984 337,21 -851 40109: Poistot. .................... 6 292 421138,47 7 051 209 358,62 -759 40110: Sisäisten kulujen oikaisu ....... -1 469 304 253,79 -50 775 855 364,63 -1 446 663 439,06 -49 827 842 301 ,04 23 40111: 40112: JÄÄMÄI . .................... -24 063 200 534,27 -18 997 851 583,90 5065 40113: 40114: Rahoitustuotot ja -kulut: 40115: Rahoitustuotot ............... 5 201 935 394,41 13 584 043 205,97 -8382 40116: Rahoituskulut ............... -39 186 844 033,85 -33 984 908 639,44 -32 788 141 734,07 -19 204 098 528,10 6399 40117: 40118: Satunnaiset tuotot ja kulut: 40119: Satunnaiset tuotot ............ 706548010,14 63 542 748,94 643 40120: Satunnaiset kulut. ............ -393 221 694,67 313 326 315,47 -40 824 377,97 22 718 370,97 352 40121: 40122: JÄÄMÄII .................... -57 734 782 858,24 -38179 231 741,03 19 556 40123: 40124: 40125: 40126: 40127: 6 40128: Muutos 40129: 1.1.- 31.12.1999 1.1.- 31.12.1998 mmk 40130: 40131: Siirtotalouden tuotot ja kulut: 40132: Siirtotalouden tuotot: 40133: Kunnilta ................. . 625 848 603,63 552 573 171 ,55 73 40134: Kuntayhtymiltä ............ . 816416,35 1 340 671,73 -1 40135: Sosiaaliturvarahastoilta ..... . 148 942 931,00 122 486 228,50 26 40136: Elinkeinoelämältä ......... . 49 139 048,25 33257897,18 16 40137: Rahoitus- ja vakuutuslaitoksil- 40138: ta ...................... . 11 213,50 6006,00 0 40139: Voittoa tavoittelemattomilta yh- 40140: teisöiltä ................. . 89541421,36 69 553 757,90 20 40141: Kotitalouksilta ............ . 4 673 307,09 8403308,16 -4 40142: Euroopan unionilta ........ . 4 480 685 071,25 3 827 545 823,26 653 40143: Muut siirtotalouden tuotot ulko- 40144: mailta .................. . 70 269 997,58 54 302 904,61 16 40145: Siirrot talousarvion ulkopuolel- 40146: la olevista valtion rahasioista . 8 577 859 652,12 6 705 503 122,77 1 872 40147: 92 790 308,35 14 140 577 970,48 40148: Muut siirtotalouden tuotot .... ---=:....:...:<~=~ 95 786 740,77 11 470 759 632,43 -3 40149: Siirtotalouden kulut: 40150: Kunnille ................. . 22 850 474 404,37 22 889 542 626,87 -39 40151: Kuntayhtymille ............ . 6 337 529 651,41 6183471680,74 154 40152: Sosiaaliturvarahastoille ..... . 37 743 266 065,84 37 612 259 832,09 131 40153: Elinkeinoelämälle ......... . 13 166 914 535,02 12 944 522 297,65 222 40154: Rahoitus- ja vakuutuslaitoksil- 40155: le ...................... . 480 283 350,64 471544463,14 9 40156: Voittoa tavoittelemattomille yh- 40157: teisöille ................. . 7 557 069 647,12 6 981 642 313,83 575 40158: Kotitalouksille ............ . 17 035 228 890,49 16 268 522 016,34 767 40159: Euroopan unionille ........ . 6 500 951 398,26 6 083 724 356,88 417 40160: Muut siirtotalouden kulut ulko- 40161: maille .................. . 2 212 657 245,55 . 2 004 300 681 ,31 208 40162: Siirrot talousarvion ulkopuolel- 40163: la oleville valtion rahastoille .. . 581 253 829,60 721 242 260,56 -140 40164: Muut siirtotalouden kulut ... . 284 263 579,93 219 181 998,63 65 40165: Siirtotalouden kulujen palau- 40166: -1 404 298 774,29 -113 345 593 823,94 40167: tukset ................... ----'--'-"-'-=:.::...:..:.....:l=-_.:...:..:o..:::..:..::...:=..:::::::2"--'. -595 950 212,03 -111 784 004 316,01 808 40168: 40169: JÄÄMÄ 111 ...... ............. . -156 939 798 711,70 -138 492 476 424,61 18 447 40170: 40171: Tuotot veroista ja pakollisista maksuista: 40172: Verot ja veronluontaiset maksut . 162 652 347 986,47 152 577 423 672,94 10075 40173: Muut pakolliset maksut. . . . . . . . 571 200 121,31 163 223 548107,78 581 022 879,51 153 158 446 552,45 -10 40174: 40175: TILIKAUDEN TUOTTOJÄÄMÄ .... 6 283 749 396,08 14 665 970 127,84 -8 382 40176: 40177: 40178: 40179: 40180: 7 40181: VALTION TASE 40182: 40183: 40184: Muutos 40185: VASTAAVAA 31.12.1999 31.12.1998 mmk 40186: 40187: KANSALLISOMAISUUS 40188: Maa- ja vesialueet ......... 76 071 910,26 90 070 637,94 -14 40189: Rakennusmaa- ja vesialueet .. 152 257 240,00 151 858 240,00 0 40190: Rakennukset .............. 1140 126 266,49 3 114 375 858,48 -1974 40191: Muu kansallisomaisuus ...... 43 215 396,96 10 374 222,56 33 40192: Ennakkomaksut ja keskeneräi- 40193: set hankinnat. ............. 67764 318,12 1479435131,83 36 754 304,50 3 403 433 263,48 31 40194: 40195: KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET 40196: Aineetlomat hyödykkeet 40197: Perustamis- ja jä~estelymenot. 1 480 892,23 2 112 627,47 -1 40198: Tutkimus- ja kehittämismenot . 74 407 347,53 76 798 221,61 -2 40199: Aineetlomat oikeudet ....... 288 880 315,27 275 609 231,21 13 40200: Muut pitkävaikutteiset menot. . 390 122 710,54 314 425 418,66 76 40201: Ennakkomaksut ja keskeneräi- 40202: set hankinnat. ............. BO 417 680,52 835 308 946,09 75 302 491 ,28 744 247 990,23 5 40203: 40204: Aineelliset hyödykkeet 40205: Maa- ja vesialueet ......... 820 696 261 ,49 841 477 235,93 -21 40206: Rakennusmaa- ja vesialueet .. 5 109 410 684,72 7 720 731 634,87 -2611 40207: Rakennukset .............. 12 359 744 076,73 24 166 363 782,15 -11 807 40208: Rakennelmat .............. 234 581177,92 233 205 822,62 1 40209: Rakenteet. ............... 101 504 896 871 '71 102 366 090 559,42 -861 40210: Koneet ja laitteet. .......... 6 162 005 477,94 6 024 223 248,81 138 40211: Kalusteet. ................ 254 222 941,65 213 240 348,99 41 40212: Muut aineelliset hyödykkeet .. 31192 223,44 30 068 416,53 1 40213: Ennakkomaksut ja keskeneräi- 40214: set hankinnat. ............. 4 565 386 041,74 131 042 135 757,34 4 547 405 985,76 146 142 807 035,08 18 40215: 40216: Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset 40217: Käyttöomaisuusarvopaperit... 125 050 191 223,21 94 100 535 776,89 30 950 40218: Peruspääomat. . . . . . . . . . . . . 20 116 500 133,89 5 894 626 078,00 14 222 40219: Annetut markkamääräiset vel- 40220: kaki~alainat............... 199 325161,57 225 655 781,01 -26 40221: Markkamääräisien joukkovel- 40222: kaki~alainojen ostot......... 194 240 000,00 262 930 000,00 -89 40223: Muut pitkäaikaiset kotimaiset 40224: sijoitukset................ 118760000,00 145679016518,67 - 100483747635,90 119 40225: 40226: 40227: 40228: 40229: 8 40230: Muutos 40231: 31.12.1999 31.12.1998 mmk 40232: 40233: VAIHTO· JA RAHOITUSOMAISUUS 40234: Vaihto-omaisuus 40235: Aineet ja tarvikkeet ........ . 863413161,95 744139 777,63 119 40236: Keskeneräinen tuotanto .... . 104 885 748,00 178 331 290,34 -73 40237: Valmiit tuotteet/Tavarat ..... . 479 840 935,20 470 815 052,61 9 40238: Ennakkomaksut ........... - - - - - - - 1448139845,15 569 740,00 1 393 855 860,58 -1 40239: 40240: Pitkäaikaiset saamiset 40241: Pitkäaikaiset saamiset ..... . 9184 913058,10 4 917 365 236,65 4268 40242: 40243: Lyhytaikaiset saamiset 40244: Myyntisaamiset ........... . 1 388 418 011,38 2 084 941 482,55 -697 40245: Markkamääräiset lainasaami- 40246: set. .................... . 806 020,77 82128 547,53 -81 40247: Siirtosaamiset ............ . 3 790 142 369,95 3 277 354 979,86 513 40248: Muut lyhytaikaiset saamiset .. 990 869 050,29 738 605 794,34 252 40249: Ennakkomaksut .......... . 1 222 136 514,39 7 392 371 966,78 894 977 559,79 7 078 008 364,07 327 40250: 40251: Rahoitusomaisuusarvopaperit ja muut lyhytaikaiset sijoitukset 40252: Muut markkamääräiset sijoi- 40253: tukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 527 007 394,30 38 620 815 325,21 -2 094 40254: Muut valuuttamääräiset sijoi- 40255: tukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 724 361 203,68 590 608 013,73 1134 40256: Muut lyhytaikaiset markkamää- 40257: räiset sijoitukset . . . . . . . . . . . 300 000,00 38 251 668 597,98 39 211 423 338,94 0 40258: 40259: Rahat, pankkisaamiset ja muut rahoitusvarat 40260: Kassatilit . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 900 278,18 13 639 291 ,00 9 40261: Postisiirtotilit . . . . . . . . . . . . . . 175 234,11 229270,50 0 40262: Muut pankkitilit . . . . . . . . . . . . 73 398 039,10 70 808 723,73 3 40263: Muut rahoitusvarat . . . . . . . . . 430 424 888,06 526 898 439,45 497 320 563,73 581 997 848,96 -67 40264: 40265: VASTAAVAA YHTEENSÄ ...... . 335 839 888 261,39 303 956 886 573,89 40266: 40267: 40268: 40269: 40270: 9 40271: Muutos 40272: VASTATIAVAA 31.12.1999 31.12.1998 mmk 40273: 40274: OMAPÄÄOMA 40275: Valtion pääoma 40276: Valtion pääoma 1.1.1998 .... -178 782 834 027,45 -178684581191,45 -98 40277: Edellisten tilikausien pääoman 40278: muutos .................. 14 665 988 232,41 14666 40279: Pääoman siirrot ............ 18 104,57 0 40280: Tilikauden tuottojäämä ...... 6 283 749 396,08 -157 833 096 398,96 14 665 970 127,84 -164 018 592 959,04 -8 382 40281: 40282: Rahastojen pääomat 40283: Muut valtion rahastot ja lahjoi- 40284: tetut varat ................ 200 091 508,77 172437061,51 28 40285: 40286: ARVOSTUSERÄT 40287: Arvonkorotukset ........... 57 540 251 504,66 23 758 644 482,50 33 782 40288: 40289: VIERAS PÄÄOMA 40290: Pitkäaikainen 40291: Otetut markkamääräiset lainat. 223 261 564 186,36 209 209 734 493,82 14052 40292: Otetut valuuttamääräiset lai- 40293: nat. ..................... 111590532611,04 147 439 502 959,00 -35 849 40294: Lainat eläkerahastolta ....... 9 300 000 000,00 12 300 000 000,00 -3000 40295: Muut pitkäaikaiset velat. ..... 292 474 760,01 344 444 571 557,41 854 204 764,69 369 803 442 217,51 -562 40296: 40297: Lyhytaikainen 40298: Talousarvion ulkopuolella ole- 40299: vien valtion rahastojen yhdysti- 40300: lit ....................... 8 327 954 048, 10 6 157 122 999,15 2171 40301: Seuraavana tilikautena mak- 40302: settavat lyhennykset ........ 43 946 118 030,33 21 238 595 440,74 22 708 40303: Lyhytaikaiset markkamääräiset 40304: lainat. ................... 7 954 326 673,86 15 338 832 371,81 -7 385 40305: Valtion hoitoon jätetyt vieraat 40306: varat .................... 243 112 113,67 342 447 155,05 -99 40307: Saadut ennakoi. ........... 2 298 481 739,76 2 067 595 452,32 231 40308: Ostovelat ................ 3204365161,79 2 886 355 137,44 318 40309: Tilivirastojen väliset tilitykset .. 971 611 602,76 947 234 129,28 24 40310: Edelleen tilitettävät erät. ..... 4 558 262 694,01 3 862 985 693,74 695 40311: Siirtovelat ................ 18 589 539 349,46 20 287182 423,19 -1698 40312: Muut lyhytaikaiset velat ...... 1 394 298 675,77 91 488 070 089,51 1 112 604 968,69 74 240 955 771,41 282 40313: 40314: VASTATTAVAA YHTEENSÄ ..... 335 839 888 261,39 303 956 886 573,89 40315: 40316: 40317: 40318: 40319: 10 40320: Valtion talousarvion toteutumisen osoittava laskelma 40321: varainhoitovuodelta 1999 40322: 40323: 40324: 40325: Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös 40326: 1998 1999 1999 miinus 40327: talousarvio 40328: 1999 40329: Verot ja veronluonteiset tulot .............. . 147 999 903451,13 156 329 000 000 157 932 936151,13 1 603 936151,13 40330: Sekalaiset tulot. ........................ . 39 250 386 663,01 51112417000 50 621 042 579,57 -491 374 420,43 40331: Korkotulot ja voiton tuloutukset. ............ . 5 315166 428,16 3 418 984 000 3 886 300 090,71 467 316 090,71 40332: Lainat ................................ . 7 109 962 289,69 492 266 000 683 396 334,61 191130 334,61 40333: Ylijäämän käyttö ......................... -,.,=-===-==c-=:- 1 700 000 000 - -1 700 000 000,00 40334: Osastot yhteensä....................... 199 675 418 831,99 213 052 667 000 213 123 675156,02 71 008156,02 40335: 40336: 40337: 40338: 40339: Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös Talousarvio 40340: 1998 1999 1999 miinus 40341: tilinpäätös 40342: 1999 40343: Tasavallan presidentti. .................... 48 864 024,35 45 798 000 44 950529,13 847 470,87 40344: Eduskunta ............................. 304 014 597,98 329503000 321 456 676,99 8 046 323,01 40345: Valtioneuvosto .......................... 196 089 706,08 211413000 210 997 778,22 415 221,78 40346: Ulkoasiainministeriön hallinnonala ........... 3 347 182 108,78 3 766126000 3 651 555 945,34 114 570 054,66 40347: Oikeusministeriön hallinnonala .............. 2 894 134 155,44 3 144 050 000 3121 004 348,45 23 045 651,55 40348: Sisäasiainministeriön hallinnonala ........... 6 518 027 367,34 6 584 812 000 6 576 085 396,26 8 726 603,74 40349: Puolustusministeriön hallinnonala ............ 10 472 908 941,09 9 224 883000 9 229 500 972,98 -4 617 972,98 40350: Valtiovarainministeriön hallinnonala .......... 28 467 774 545,98 30 107 070 300 29 901117 674,93 205 952 625,07 40351: Opetusministeriön hallinnonala .............. 26 581 334 464,35 26 888 700 000 26 645 347 646,26 243 352 353,74 40352: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala ... 12 656 845 801 ,25 12 421 364 000 12 373 594 415,70 47 769 584,30 40353: Liikenneministeriön hallinnonala ............. 7 722 748 890,26 7 545847000 7 484 692 576,12 61154423,88 40354: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinonala .... 5 036 375 231,66 4 920 537 000 4 818 415 979,15 102 121 020,85 40355: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala .... 42 997 941 770,47 42 406 025 000 41 930 209 245,64 475 815 754,36 40356: Työministeriön hallinnonala ................ 13 557 462 163,69 12361223000 12104613442,63 256 609 557,37 40357: Ympäristöministeriön hallinnonala ........... 3 752 650 847,21 3 962 220 000 3 959 224 249,90 2 995 750,10 40358: Valtionvelka ............................ 29 737 674 072,51 49 132 200 000 49 340 705 666,01 -208 505 666,01 40359: Pääluokat yhteensä .•.••....•..••...•••. 194 292 028 688,44 213 051 771 300 211 713 472 543,71 1 338 298 756,29 40360: 40361: Ylijäämä varainhoitovuodelta •.••..••..... 5 383 390 143,55 895 700 1 410 202 612,31 40362: 40363: Kumulatiivinen ylijäämä edeltäviltä varainhoi- 40364: tovuosilta .....••••.....•.•.••..••..... 5 210 512 935,49 10 593 903 079,04 40365: 40366: Kumulatiivinen ylijäämä ••...........•...• 10 593 903 079,04 12 004105 691,35 40367: 40368: 40369: ,.. 40370: Helsinki, VaHiokotlttorl .2_ päivinä huhUkuUla 2000 40371: 40372: 40373: /, /1/. . 40374: tA. C.·'-- ·<- ...._ . 40375: ;,~.:;-~...l.l'·l"l...,...l,.. 40376: ..- v 40377: Pääjohtaja Jukka Wuolii • 40378: 40379: 40380: 40381: ~~~- 40382: Yksikönjohtaja Mikko Karigespunta 40383: 40384: 11 40385: Selvitys valtion talousarviossa myönnetyistä valtuuksista ja niiden 40386: käytöstä sekä käytöstä aiheutuvista menoista hallinnonaloittain ja 40387: valtuuslajeittain vuonna 1999 40388: 40389: Hallinnonalan valtuudet, niiden käyttö ja käytöstä aiheutuvat menot vuonna 1999 40390: 40391: Valtuuksien kä 40392: 40393: Myö- 40394: Hallinnonala Määrä Käytetty Käyttä- Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna hempinä Yhteensä 40395: mättä 1999 2000 2001 2002 vuosina 40396: 40397: Tasavallan presidentti ............... 0 0 0 13 0 0 0 0 13 40398: Valtioneuvosto ..................... 2 2 0 0 1 0 0 0 1 40399: Ulkoasiainministeriön hallinnonala ...... 3309 2166 1143 1 007 1 238 1166 1 532 541 5484 40400: Oikeusministeriön hallinnonala ........ 278 103 175 49 70 0 0 0 119 40401: Sisäasiainministeriön hallinnonala ...... 782 775 7 117 590 154 0 0 862 40402: Puolustusministeriön hallinnonala ...... 27 905 17670 10234 3187 3 982 2 242 1 450 2575 13436 40403: Valtiovarainministeriön hallinnonala ..... 60000 57000 3000 35 34 33 631 15 750 40404: Opetusministeriön hallinnonala ........ 1 090 1 071 19 1 082 1 079 688 468 716 4033 40405: Maa- ja metsätalousministeriön hallin- 40406: nonala ........................... 2160 1 869 290 2480 974 347 161 629 4592 40407: Liikenneministeriön hallinnonala ....... 3815 2 019 1 796 1 966 1423 619 1 247 56 5311 40408: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallin- 40409: nonala ........................... 24458 4614 19 843 2 744 2 057 1123 568 434 6 927 40410: Sosiaali- ja terveysministeriön hallin- 40411: nonala ........................... 531 527 4 334 102 9 0 0 445 40412: Työministeriön hallinnonala ........... 835 771 64 422 609 129 BO 0 1 240 40413: Ym~äristöministeriön hallinnonala ...... 215 42 173 44 51 27 16 9 147 40414: 40415: Yhteensä ........................ 125 380 88630 36749 13 481 12 211 6539 6153 4975 43358 40416: 40417: Vailuuden määrä, käytetty ja käyttämättä -markkamäärät ovat raportilla vain käytettävissä olevien valtuuksien osalta. 40418: Valtuuksien käytöstä aiheutuvissa menoissa ovat sen sijaan sekä käytettävissä olevien että ei käytettävissä olevien valtuuksien menot. 40419: 40420: 40421: 40422: 40423: 12 40424: Valtuudet, niiden käyttö ja käytöstä aiheutuvat menot valtuuslajeittain vuonna 1999 40425: 40426: 40427: 40428: Myö- 40429: Valtuuslaji Määrä Käytetty Käyttä- Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna hempinä Yhteensä 40430: mätiä 1999 2000 2001 2002 vuosina 40431: 40432: Aikaisempina vuosina käytettävissä olleet valtuudet 40433: 40434: Avustusten myöntämisvaltuudet ....... 11 728 11180 1 554 678 205 72 16 2 525 40435: EU-hankkeiden myöntämisvaltuudet .... 77 13 5 9 0 0 0 13 40436: Korkotukilainavaltuudet .............. 42127 25637 266 196 112 60 72 706 40437: Kehitys- ja lähialueyhteistyövaltuudet ... 11 276 7324 894 848 641 1 223 233 3840 40438: Lainojen myöntämisvaltuudet. ......... 1 370 1213 190 103 29 4 1 327 40439: Muut rakentamisvaltuudet ............ 13339 7 324 1 211 643 297 1 217 93 3460 40440: Osakkeiden ja osuuksien mer1<intävaltuu- 40441: det. ............................. 201 201 28 28 28 21 57 161 40442: Tilausvaltuudet .................... 1113 921 126 14 11 625 11 787 40443: Kuntien valtionapuihin liittyvät valtuudet . 8 904 8 601 487 324 297 251 515 1 873 40444: Muut valtuudet. .................... 18 711 14 260 3225 796 247 80 213 4560 40445: 40446: Yhteensä ........................ 108 847 76674 7986 3638 1867 3553 1 210 18253 40447: 40448: vuonna 1999 käytettävissä olleet valtuudet 40449: 40450: Avustusten myöntämisvaltuudet ....... 2 288 2264 24 478 828 520 226 91 2142 40451: EU-hankkeiden myöntämisvaltuudet .... 1024 992 32 0 632 335 0 0 967 40452: Korkotukilainavaltuudet .............. 22650 2 381 20269 155 172 165 171 617 1 280 40453: Kehitys- ja lähialueyhteistyövaltuudet ... 3129 2006 1123 21 328 493 278 240 1359 40454: Lainojen myöntämisvaltuudet. ......... 470 470 0 161 160 82 24 4 431 40455: Talonrakennusvaltuudet ............. 656 458 196 188 138 0 0 0 326 40456: Muut rakentamisvaltuudet ............ 3 491 2092 1 399 861 813 346 43 0 2063 40457: Osakkeiden ja osuuksien merkintävaltuu- 40458: del. ............................. 27 27 0 9 9 9 0 0 27 40459: Tilausvaltuudet .................... 28 085 17 853 10232 3120 4304 2242 1450 2 575 13691 40460: Kuntien valtionapuihin liittyvät valtuudet . 847 844 3 216 113 41 38 157 564 40461: Muut valtuudet. .................... 62740 59272 3468 287 1076 440 370 81 2255 40462: 40463: Yhteensä ........................ 125 406 88657 36749 5495 8573 4672 2600 3765 25105 40464: 40465: 40466: 40467: 40468: 13 40469: Valtion tilinpäätöksen täsmäytyslaskelma 40470: 40471: 40472: 40473: 40474: 31.12.1999 31.12.1998 40475: 40476: Tuottojäämä......................................................... 6 283 749 396,08 14 665 970 127,84 40477: 40478: Kirjaukset jotka ovat mukana tuottojäämässä, 40479: mutta eivåt talousarvion ylijäämässå. Debet + 1 Kredit - 40480: 40481: Liikekirjanpidon tuotot ja kulut, joita ei kirjata talousarviokirjanpitoon 12 720 472 695,22 -14 814 006 326,59 40482: 40483: Liikekirjanpidon tuotot ja kulut, jotka on kirjattu talousarviokirjanpidon 40484: tililuokassa joko talousarvio- tai siirretyn määrärahan tilille kirJaamista 40485: odottavien erien tileille . . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . .. .. .. .. .. 1 254 183159,41 1 362 964 286,10 40486: 40487: Liikekirjanpidon tuotot, kulut ja tekniset kirjaukset, jotka on ki~attu talous- 40488: arviokirjanpidon tililuokassa siirrettyjen määrärahojen tileille . . . . . . . . . . . . 2 474 111 836,63 -2 597 647 264,53 40489: 40490: Liikekirjanpidon tuotot, kulut ja tekniset kirjaukset, jotka on kirjattu talous- 40491: arviokirjanpidon tililuokassa rästien erittelytileille ...................... . -146 400,00 174 015,72 40492: 40493: Liikekirjanpidon tuotot ja kulut, jotka on kirjattu talousarviokirjanpidon 40494: tililuokassa ulkopuolisen rahoituksen tilille ........................... . 217 695 333,76 216 503 343,19 40495: 40496: Kirjaukset, jotka eivät ole mukana tuottojäämässä, 40497: mutta ovat mukana talousarvion ylijäämassä. Debet -/ Kredit + 40498: 40499: Liikekirjanpidon tasetiliki~aukset, jotka on kirjattu talousarviotulona tai 40500: -menona ......................................................... -21539863408,79 6549431961,82 40501: 40502: Yhteensä............................................................ 1 410 202 612,31 5 383 390 143,55 40503: 40504: Talousarvion ylijäämä................................................ 1410 202 612,31 5 383 390143,55 40505: 40506: Ero . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0 00 0,00 40507: 40508: 40509: 40510: 40511: 14 40512: Valtion talousarviotalouden tilinpäätöksen laadinnassa noudatettavat periaatteet 40513: 40514: Kyseessä on toinen tilinpäätös, joka on laadittu uuden kirjanpitomallin mukaisena. 40515: 40516: Valtion kirjanpitoon kuuluvat virastojen ja laitosten (931 kpl) ja talousarvion ulkopuolella olevien valtion 40517: rahastojen kirjanpito (11 kpl). Keskuskirjanpitoon kootaan virastojen ja laitosten tilitiedot, joiden 40518: toimittamisesta vastaavat tilivirastot (103 kpl). Tilivirastojen toimittamat tilitiedot yhdistellään valtion 40519: tilinpäätökseksi. 40520: 40521: Yhdistelyssä eliminoidaan virastojen ja laitosten väliset tuotot ja kulut sen sijaan saatavia ja velkoja ei 40522: eliminoida. Eliminoitavat tuotot esitetään vähennyksinä toiminnan kuluissa riveillä 'Vuokrat' ja 'Sisäis- 40523: ten kulujen oikaisu'. 40524: 40525: Talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen ja valtion liikelaitosten tilinpäätöksiä ei yhdistellä 40526: valtion tilinpäätökseen. Niiden tilinpäätöslaskelmat on esitetty jäljempänä tässä tilinpäätösasiakirjassa. 40527: 40528: Tilinpäätöksen vertailtavuus edelliseen vuoteen 40529: 40530: Tilinpäätös sisältää ensimmäisen kerran myös vertailutiedon edelliseen vuoteen. Olennainen tilinpää- 40531: töksen tulkintaan vaikuttava muutos oli Valtion kiinteistölaitoksen liikelaitostuminen. Vuoden 1999 40532: alusta tapahtuneen liikelaitastumisen seurauksena tuotoista väheni valtion ulkopuolisten asiakkaiden 40533: vuokratuottoja noin 170 milj. markkaa. Valtion kiinteistölaitoksen kulut vuonna 1998 olivat 700 milj. ja 40534: poistot 660 milj. markkaa, jotka eivät enää ole mukana vuoden 1999 toiminnan kuluissa. Sitä vastoin 40535: kuluina näkyy tilivirastojen Valtion kiinteistölaitokselle maksamat vuokrat 1,8 mrd. markkaa. Raken- 40536: nuskantaa valtion taseesta poistui 13,7 mrd. markkaa ja maa-alueita 2,6 mrd. markkaa, joista 14,2 mrd. 40537: markkaa siirtyi Valtion kiinteistölaitoksen peruspääomaksi ja loppu pääosin siirrettiin apporttina 40538: Kapiteeli Oyj:n pääoman korotukseksi. 40539: 40540: Merkittävät tapahtumat, jotka vaikuttavat tilinpäätöksen tulkintaan 40541: 40542: Toiminnan tuotot olivat 26,7 mrd. markkaa (1998 30,8 mrd. markkaa), josta 4,9 mrd. markkaa (4,5) oli 40543: maksullisen toiminnan tuottoja ja 21 mrd. markkaa (25,9) muita toiminnan tuottoja, pääasiassa 40544: osakkeiden myyntivoittoja. 40545: 40546: Sonera Oyj:n myynnistä tuloutettiin 19,6 mrd. markan myyntivoitto. Edellisenä vuonna osakkeiden 40547: myyntivoitto oli 24,5 mrd. markkaa, josta Soneran osuus oli 6,4 mrd. markkaa. Pääosa lopusta 40548: myyntivoitosta vuonna 1998 syntyi tulouttamaila IVO:n ja Nesteen osakkeiden apporttiluovutus Fortum 40549: Oyj:lle. 40550: 40551: Ulkomaanrahan määräiset erät muutetaan tilinpäätöksessä Suomen markoiksi varainhoitovuoden 40552: viimeisen Suomen Pankin kurssin mukaan. Muunnoista aiheutuneet kurssierot on kirjattu rahoitustuot- 40553: tojen ja -kulujen ryhmään. Rahoitustuottojan lasku aiheutui pääosin markkinakoron ja kiinteän 40554: liikkeellelaskukoron erosta lainanoton ja velanhoidollisten toimenpiteiden yhteydessä. Rahoituskulujen 40555: kasvu aiheutui etupäässä euron heikkenemisestä kirjatuista valuuttakurssitappioista. 40556: 40557: Satunnaiset tuotot ja kulut ovat kertaluontaisia ja muodostuvat pääosin aloittavaan taseaseen 40558: tehdyistä omaisuuden lajin, määrän tai arvostuksen muutoksista. 40559: 40560: 40561: 40562: 40563: 15 40564: Satunnaiset tuotot milj.mk Satunnaiset kulut milj.mk 40565: 40566: Alko Oy:n ylikurssirahasto 350,0 Kolikkovarasto 227,2 40567: 40568: Kiasma ja taidekokoelmat 218,6 Muut yhteeensä 7,1 40569: 40570: Muut yhteensä 49,8 40571: 40572: Yhteensä 618,4 Yhteensä 234,3 40573: 40574: Siirtotalouden tuottojen kasvu 2,7 mrd. markkaa selittyy pääosin eläkerahastosta tehdyllä tuloutuksella 40575: sekä EU:sta saatavien siirtotalouden tuottojen kasvulla. 40576: 40577: Valtion tase 31.12.1999 40578: 40579: Olennaisia muutoksia taseessa ovat Sonera Oyj:n osakkeista tehty 33,8 mrd. markan arvonkorotuksen 40580: lisäys sekä valtion velan väheneminen noin 10 mrd. markkaa. Soneran osakkeet arvostettiin 40581: osakemyynnissä toteutuneeseen 23,75 euroon. Jos valuuttakurssien vaihtelun vaikutukset eliminoi- 40582: daan, olisi velan vähennys ollut nettokuoletusten määrä eli noin 20 mrd. markkaa. 40583: 40584: Talousarvion toteutuminen 40585: 40586: Talousarviotulot olivat 213,1 mrd. markkaa ja ne ylittivät talousarvion 71 miljoonalla markalla. 40587: Talousarviomenot olivat 211,7 mrd. markkaa ja ne alittivat talousarvion 1 338 miljoonalla markalla. 40588: Vuoden 1999 toteutuneeksi talousarvion ylijäämäksi muodostuu siten 1,4 mrd. markkaa ja kumulatii- 40589: viseksi ylijäämäksi 12,0 mrd. markkaa. Kumulatiivisesta ylijäämästä on jo valtion talousarviossa 40590: vuodelle 2000 käytetty sen katteeksi 1,5 mrd. markkaa. 40591: 40592: 40593: 40594: 40595: 16 40596: VALTION TALOUSARVION 40597: TOTEUTUMISEN OSOITTAVA 40598: LASKELMA OSASTON, 40599: •• •• 40600: PAALUOKAN,LUVUNJA 40601: MOMENTIN TARKKUUDELLA 40602: VARAINHOITOVUODELTA 1999 40603: 40604: 40605: 40606: 40607: 17 40608: Vuoden 1999 talousarvion toteutumisen osoittava laskelma 40609: 11 Osasto 40610: Luku Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio Toteu- 40611: Mom. Suurempi tuma 40612: Pienempi (-) % 40613: 40614: 11 VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT ......... 156 329 000 000 157 932 936151,13 1 603 936151,13 101 40615: 40616: 01 Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot . 62 590 000 000 63 717 696106,13 1127 696106,13 102 40617: 01 Tulo- ja varallisuusvero ..................... 60 090 000 000 61 250 849 908,02 1160 849 908,02 102 40618: 02 Korkotulojen lähdevero ..................... 600000000 556 525 667,62 -43 474 332,38 93 40619: 03 Perintö- ja lahjavero ....................... 1 900 000000 1 91 0 320 530,49 10 320 530,49 101 40620: 40621: 04 Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut. 55 365 000 000 55 653 520 888,51 288 520 888,51 101 40622: 01 Arvonlisävero ............................ 53 100 000 000 53 328 718 517,36 228 718 517,36 100 40623: 02 Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero .... 1 800 000 000 1 854 717 279,75 54 717 279,75 103 40624: 03 Apteekkimaksut .......................... 465000000 470 085 091,40 5 085 091,40 101 40625: 40626: 08 Valmisteverot ............................... 27 350 000 000 26 962 415 945,70 -387 584 054,30 99 40627: 01 Tupakkavero ............................. 3400000000 3 367 001 685,12 -32 998 314,88 99 40628: 02 Makeisvero .............................. 170000000 183 067 504,68 13 067 504,68 108 40629: 04 Alkoholijuomavero ........................ 7 300000000 7 453 645 908,42 153 645 908,42 102 40630: 05 Virvoitusjuomavero ........................ 180 000 000 193 580 731 ,50 13 580 731,50 108 40631: 07 Polttoainevero ............................ 16 300 000 000 15 765120 115,98 -534 879 884,02 97 40632: 40633: 10 Muut verot. ................................. 10 990 000 000 11 629 353 251,90 639 353 251 ,90 106 40634: 01 Leimavero ............................... 10 000 000 -68 963 513,82 -78 963 513,82 -690 40635: 03 Autovero ................................ 5 850 000000 6115 397 497,68 265 397 497,68 105 40636: 04 Moottoriajoneuvovero ...................... 1 000 000 000 1101 209 653,59 101 209 653,59 110 40637: 05 Varainsiirtovero ........................... 2 300000000 2 583 854 626,79 283 854 626,79 112 40638: 06 Arpajaisvero ............................. 440000000 450 185 912,75 10 185 912,75 102 40639: 07 Ajoneuvovero ............................ 1 220000000 1 245 328 523,21 25 328 523,21 102 40640: 08 Jätevero ................................ 170 000 000 202 340 551,70 32 340 551,70 119 40641: 40642: 19 Muut veronluontaiset tulot. ..................... 34000000 -30050041,11 -64050041,11 -88 40643: 02 Lästimaksut ............................. 4000000 3 912 242,00 -87 758,00 98 40644: 08 Öljyjätemaksu ............................ 20000000 18 770 543,25 -1 229456,75 94 40645: 09 Muut verotulot. ........................... 10 000 000 -52 732 826,36 -62 732 826,36 -527 40646: 40647: 40648: 40649: 40650: 18 40651: Vuoden 1999 talousarvion toteutumisen osuiHava laskelma 40652: 12 Osasto 40653: Luku Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio Toteu- 40654: Mom. Suurempi tuma 40655: Pienempi (-) % 40656: 40657: 12 SEKALAISET TULOT ......................... 51112417000 50 621 042 579,57 -491 374 420,43 99 40658: 40659: 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala ............... 9500000 33 663 957,19 24163 957,19 354 40660: 99 Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tulot ....... 9 500 000 33 663 957,19 24 163 957,19 354 40661: 40662: 25 Oikeusministeriön hallinnonala .................. 489 500 000 490831931,17 1 331 931,17 100 40663: 01 Tuomioistuintulot ......................... 170000000 176 897 128,86 6 897128,86 104 40664: 47 Ulosottomaksut. .......................... 245 000000 242 654 585,31 -2345414,69 99 40665: 50 Vankeinhoitolaitoksen tulot .................. 74000000 69 205 891 ,55 -4 794 108,45 94 40666: 99 Oikeusministeriön hallinnonalan muut tulot ...... 500000 2 074 325,45 1 574 325,45 415 40667: 40668: 26 Sisäasiainministeriön hallinnonala ................ 1 091 820000 1191473611,58 99 653 611,58 109 40669: 05 Lääninhallitusten julkisoikeudellisista suoritteista 40670: kertyvättulot. ............................ 32400000 32 334 186,73 -65 813,27 100 40671: 75 Tulot poliisin lupapalveluista ................. 200 000 000 171 700 064,26 -28 299 935,74 86 40672: 90 Rajavartiolaitoksen tulot .................... 16000000 16 679 221,98 679 221,98 104 40673: 98 Euroopan aluekehitysrahastosta saatavat tulot 40674: (EU) ................................... 838 920000 966149 094,82 127 229 094,82 115 40675: 99 Sisäasiainministeriön hallinnonalan muuttulot ... 4 500 000 4 611 043,79 111 043,79 102 40676: 40677: 27 Puolustusministeriön hallinnonala ................ 33 050 000 49 156 944,27 16 106 944,27 149 40678: 20 Tulot irtaimen omaisuuden myynnistä ja vuokrauk- 40679: sesta sekä royalty-maksuista ................ 100000 2 018 083,02 1 918 083,02 2018 40680: 21 Puolustusministeriön hallinnonalan metsätalouden 40681: tulot ................................... 7000000 12 266 785,14 5 266 785,14 175 40682: 22 Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulot ..... 50000 129 801,69 79801,69 260 40683: 99 Puolustusministeriön hallinnonalan muuttulot ... 25 900000 34 742 274,42 8 842274,42 134 40684: 40685: 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala .............. 16154 992 000 16 504 371146,71 349 379 146,71 102 40686: 07 Siirto valtion eläkerahastosta ................ 7 750000000 7 750 000 000,00 0,00 100 40687: 23 Valtiokonttorin tulot. ....................... 26 892 000 27 036 749,02 144 749,02 101 40688: 25 Vakuutusmaksut vahingon- ym. korvauksisla .... 89000000 96 149 723,63 7 149 723,63 108 40689: 28 Kuntien osuudet verotuskustannuksista ........ 543 000000 543 818 212,00 818 212,00 100 40690: 29 Kansaneläkelaitoksen osuus verotuskustannuk- 40691: sista ........................ · .. · .. · · · · · 148 000 000 148 337 364,00 337364,00 100 40692: 30 Evankelisluterilaisten seurakuntien osuudet vero- 40693: tuskustannuksista ......................... 83000000 82 929 644,00 -70356,00 100 40694: 49 Tullilaitoksen tulot. ........................ 47900000 44 992 321 ,03 -2 907 678,97 94 40695: 51 Metallirahatulot ........................... 29500 000 46 052 548,64 16 552 548,64 156 40696: 87 Tulot rahoitusmarkkinoiden vakauttamisesta .... 2082700000 2 132 200 962,87 49 500 962,87 102 40697: 90 Euroopan unionin traditionaalisten varojen kanto- 40698: palkkiot (EU) ............................. 75000000 84 684 956,80 9 684 956,80 113 40699: 98 Takaisinperittävät arvonlisäveropalautukset ..... 4650000000 4 570 017 031,10 -79 982 968,90 98 40700: 99 Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut tulot .. 630000000 978 151 633,62 348 151 633,62 155 40701: 40702: 29 Opetusministeriön hallinnonala .................. 2339625000 2 357 571 513,52 17 946 513,52 101 40703: 01 Opetusministeriön tulot ..................... 10 000 000 15 454 969,58 5 454 969,58 155 40704: 43 Ylioppilastutkintolautakunnan tulot ............ 50000 1 504 583,82 1 454 583,82 3009 40705: 70 Opintotukitoiminnan tulot ................... 135000000 138 365 331,86 3 365 331,86 102 40706: 88 Valtion osuus veikkauksen ja raha-arpajaisten 40707: voittovaroista ............................ 2194000000 2 201 551 487,41 7 551 487,41 100 40708: 91 Valtion elokuvatarkastamon tulot ............. 575 000 695140,85 120 140,85 121 40709: 40710: 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala ........ 3 774 459 000 3 407 214 239,98 -367 244 760,02 90 40711: 40712: 40713: 40714: 40715: 19 40716: Vuoden 1999 talousarvion toteutumisen osoinava laskelma 40717: 12 Osasto 40718: Luku Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio Toteu- 40719: Mom. Suurempi tuma 40720: Pienempi (-) % 40721: 40722: 01 EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tuki- 40723: osastosta saatavat tulot (EU) ................ 2 680 400 000 2 602 009 996,51 -78 390 003,49 97 40724: 02 EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjaus- 40725: osastosta saatavat tulot (EU) ................ 716 400 000 432 488 984,77 -283 911 015,23 60 40726: 03 EU:n kalatalouden ohjaamisen rahoitusvälineeltä 40727: saatavat tulot (EU) ........................ 10 900 000 9 748 618,91 -1151 381,09 89 40728: 04 EU:Ita saatavat muut tulot (EU) .............. 6610000 4 768 385,98 -1 841 614,02 72 40729: 21 Maatalouden tutkimuskeskuksen tulot (70 henk.). 2 235 000 2 383 449,98 148 449,98 107 40730: 23 Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen tulot ...... 36 774 000 35 440 565,91 -1 333434,09 96 40731: 25 Siemenperunakeskuksen tulot ............... 0 0,00 0,00 40732: 30 Valtion osuus vedonlyönnistä hevoskilpailuissa 40733: saadusta tulosta .......................... 28 000000 28 235 828,07 235 828,07 101 40734: 32 Metsäntutkimuslaitoksen tulot. ............... 17100 000 17 619 878,11 519 878,11 103 40735: 33 Kasvinjalostusmaksut. ..................... 4000000 5 321 927,39 1 321 927,39 133 40736: 35 Hirvieläinten metsästysmaksut ............... 14 000 000 17 787 428,99 3 787 428,99 127 40737: 36 Viehekalastusmaksut ...................... 12 875 000 9187 243,55 -3 687 756,45 71 40738: 37 Kalastuksenhoitomaksut ................... 34 800 000 27 699 926,28 -7100 073,72 80 40739: 39 Riistanhoitomaksut. ....................... 35040000 34 954 903,39 --85 096,61 100 40740: 40 Vesioikeudelliset kalatalousmaksut ........... 9000000 8 908 350,10 -91649,90 99 40741: 41 Tenojoen kalastuslupamaksut ............... 1 000 000 1 306 998,00 306998,00 131 40742: 62 Geodeettisen laitoksen tulot ................. 400000 356 798,61 --43 201,39 89 40743: 71 Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen tulot ....... 46 425 000 41636223,13 --4 788 776,87 90 40744: 99 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan 40745: muuttulot ............................... 118 500 000 127 358 732,30 8 858 732,30 107 40746: 40747: 31 Liikenneministeriön hallinnonala ................. 117 666 000 177 289 974,29 59 623 974,29 151 40748: 20 Ajoneuvohallintokeskuksen tulot .............. 7000000 11 293 734,55 4 293 734,55 161 40749: 24 Tielaitoksen sekalaiset tulot ................. 17100 000 21 884 707,54 4 784 707,54 128 40750: 25 Ulkopuolisilta perittävä! osuudet tietöiden kustan- 40751: nuksista ................................ 67000000 87 348 026,05 20 348 026,05 130 40752: 30 Merenkulkulaitoksen tulot ................... 10 400 000 29 173 308,60 18 773 308,60 281 40753: 40 Radanpidon tulot ......................... 14 130 000 18 593 817,00 4 463817,00 132 40754: 70 Telehallintokeskuksen tulot. ................. 779000 6 866933,74 6087 933,74 882 40755: 99 Liikenneministeriön hallinnonalan muut tulot. .... 1 257 000 2 129 446,81 872 446,81 169 40756: 40757: 32 Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala ....... 915415000 960 541 898,78 45 126 898,78 105 40758: 10 Tulot työvoima- ja elinkeinokeskusten yritysosas- 40759: tojen maksullisesta palvelutoiminnasta ......... 11 000 000 11 982 451,31 982 451,31 109 40760: 20 Turvatekniikan keskuksen tulot. .............. 8 600 000 8 499 938,73 -100061,27 99 40761: 60 Siirto valtiontakuurahastosta ................. 720000000 720 000 000,00 0,00 100 40762: 99 Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan 40763: muut tulot ............................... 175 815 000 220 059 508,74 44 244 508,74 125 40764: 40765: 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallirmonala ......... 2 293 833 000 2 307 530 375,23 13 697 375,23 101 40766: 06 Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tulot ... 2 250 000 2 429 730,56 179 730,56 108 40767: 08 Kansanterveyslaitoksen tulot ................ 3200000 3 046135,26 -153864,74 95 40768: 09 Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakes- 40769: kuksen tulot ............................. 12 703 000 16 785 700,10 4 082 700,10 132 40770: 10 Säteilyturvakeskuksen tulot ................. 42180 000 35 696145,06 --8 483 854,94 85 40771: 92 Raha-automaattiyhdistyksen tuotto ............ 1 912 500 000 1 912 500 000,00 0,00 100 40772: 98 Valtionapujen palautukset. .................. 320 000 000 335 871 833,22 15 871 833,22 105 40773: 99 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan muut 40774: tulot ................................... 1 000000 1 200831,03 200 831,03 120 40775: 40776: 34 Työministeriön hallinnonala ..................... 1 210 077 000 535 999 609,43 --874 077 390,57 44 40777: 40778: 40779: 40780: 40781: 20 40782: Vuoden 1999 talousarvion toteutumisen osoittava laskelma 40783: 12 Osasto 40784: Luku Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio Toteu- 40785: Mom. Suurempi tuma 40786: Pienempi (-) % 40787: 40788: 40 Euroopan sosiaalirahastosta saatavat tulot (EU) . 1 062 077 000 441 784 702,18 -620 292 297,82 42 40789: 70 Palkkaturvamaksujen palautukset. ............ 116000000 74 751109,67 -41 248 890,33 64 40790: 99 Työministeriön hallinnonalan muut tulot ........ 32000000 19 463 797,58 -12 536 202,42 61 40791: 40792: 35 Ympäristöministeriön hallinnonala ................ 38 350000 28 443 741,33 -9 906 258,67 74 40793: 26 Alueellisten ympäristökeskusten tulot .......... 2 850000 3 199 659,04 349659,04 112 40794: 27 Suomen ympäristökeskuksen tulot ............ 300000 9145,43 -290 854,57 3 40795: 40 Asuntotoimen tulot ........................ 300000 450 041,87 150 041,87 150 40796: 60 Korvaukset ympäristövahinkojen torjuntatoimista . 9 500000 8 383 866,79 -1116133,21 88 40797: 99 Ympäristöministeriön hallinnonalan muut tulot ... 25 400000 16 401 028,20 -8 998 971 ,80 65 40798: 40799: 39 Muut sekalaiset tulot. ......................... 22 644 130 000 22 576 953 636,09 -67 176 363,91 100 40800: 01 Sakkorahat .............................. 300 000 000 264 628 038,06 -35 371 961,94 88 40801: 02 Valtiolle tilitettävät veronlisäykset ja viivekorot ... 300000000 304 925 248,08 4 925 248,08 102 40802: 03 Oikaisurahat ............................. 100000 0,00 -100 000,00 0 40803: 04 Menorästien ja siirrettyjen määrärahojen peruutuk- 40804: set .................................... 794030000 781 797 367,95 -12 232 632,05 98 40805: 05 ~altion ma~omaisuuden ja tuloa tuottavien oikeuk- 40806: s1en myynt1 .............................. 100000000 135 442 192,02 35 442 192,02 135 40807: 07 Valtiolle valtion eläkerahaston ulkopuolella tu- 40808: loutettavat korvaukset. ..................... 75000000 76 675186,73 1 675186,73 102 40809: 09 Valtiolle maksettavat päivä- ja äitiysrahat sekä 40810: sosiaaliturvamaksut ....................... 5 000000 3 850656,79 -1 149 343,21 77 40811: 10 Muut sekalaiset tulot. ...................... 15000000 13 125 436,44 -1 874 563,56 88 40812: 50 Nettotulot osakemyynnistä .................. 21 055 000 000 20 996 509 510,02 -58 490 489,98 100 40813: 40814: 40815: 40816: 40817: 21 40818: Vuoden 1999 talousarvion toteutumisen osoittava laskelma 40819: 13 Osasto 40820: Luku Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio Toteu- 40821: Mom. Suurempi tuma 40822: Pienempi (-) % 40823: 40824: 13 KORKOTULOT JA VOITON TULOUTUKSET....... 3 418 984 000 3 886 300 090,71 467 316 090,71 114 40825: 40826: 01 Korkotulot .................................. 1 248 984 000 1 513 893 278,49 264 909 278,49 121 40827: 04 Korot valtion lainoista liikelaitoksille ........... 198 000 000 0,00 -198 000 000,00 0 40828: 05 Korot muista lainoista ...................... 50 984 000 313 084 225,98 262 100 225,98 614 40829: 07 Korot talletuksista ......................... 1 000 000 000 1 200 809 052,51 200 809 052,51 120 40830: 40831: 03 Osinkotulot ................................. 1 920 000 000 2 113 906 812,22 193 906 812,22 110 40832: 01 Osinkotulot .............................. 1 920 000 000 2 113 906 812,22 193 906 812,22 110 40833: 40834: 05 Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset ............ 250 000 000 258 500 000,00 8 500 000,00 103 40835: 01 Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset ......... 250000000 258 500 000,00 8 500 000,00 103 40836: 40837: 40838: 40839: 40840: 22 40841: Vuoden 1999 talousarvion toteutumisen osuiHava laskelma 40842: 15 Osasto 40843: Luku Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio Toteu- 40844: Mom. Suurempi tuma 40845: Pienempi (-) % 40846: 40847: 40848: 15 LAINAT .................................... 2 192 266 000 683 396 334,61 -1 508 869 665,39 31 40849: 40850: 01 Valtiolle takaisin maksettavat lainat. .............. 492 266 000 683 396 334,61 191130 334,61 139 40851: 02 Takaisinmaksut valtion lainoista liikelaitoksille ... 24 847000 0,00 -24 847 000,00 0 40852: 04 Muiden lainojen lyhennykset................. 467 419 000 683 396 334,61 215 977 334,61 146 40853: 40854: 02 Ylijäämän käyttö ............................. 1 700 000000 0,00 -1 700 000 000,00 0 40855: 01 Ylijäämän käyttö .......................... 1 700 000 000 0,00 -1 700 000 000,00 0 40856: 40857: 40858: 40859: 40860: 23 40861: Vuoden 1999 talousarvion toteutumisen osuiHava laskelma 40862: 21 Pääluokka 40863: Luku Talousarvio Tilinpäätös Talousarvio - Tilinpäätös Toteu- 40864: Mom. Suurempi (-) tuma 40865: Pienempi % 40866: 40867: 21 TASAVALLAN PRESIDENTII .................. 45 798000 44 950 529,13 847 470,87 98 40868: 40869: 01 Tasavallan Presidentti. ........................ 1 658 000 1650095,19 7 904,81 100 40870: 01 Presidentin palkkio ja edustusrahat ........... 1 458 000 1 456 278,27 1 721,73 100 40871: 21 Presidentin käyttövarat ..................... 200000 193 816,92 6183,08 97 40872: 40873: 02 Tasavallan Presidentin kanslia .................. 44140000 43 300 433,94 839566,06 98 40874: 21 Toimintamenot (Arviomääräraha) ............ 28 250 000 27 426 755,68 823244,32 97 40875: 27 Eläkkeellä olevan presidentin menot (Arviomäärä- 40876: raha) .................................. 590 000 573678,26 16 321,74 97 40877: 75 Perusparannukset (Siirtomääräraha 3v) ....... 15 300 000 15 300 000,00 0,00 100 40878: 40879: 40880: 40881: 40882: 24 40883: Vuoden 1999 talousarvion toteutumisen osoittava laskelma 40884: 22 Pääluokka 40885: Luku Talousarvio Tilinpäätös Talousarvio - Tilinpäätös Toteu- 40886: Mom. Suurempi (-) tuma 40887: Pienempi % 40888: 40889: 40890: 22 EDUSKUNTA ............................... 329 503000 321 456 676,99 8 046 323,01 98 40891: 40892: 01 Kansanedustajat ............................. 106 560 000 101 482 977,47 5077022,53 95 40893: 21 Toimintamenot (Arviomääräraha)•••• 0 ••••••• 106 560000 101 482 977,47 5 077 022,53 95 40894: 40895: 02 Eduskunnan kanslia .......................... 163420000 163 066 364,05 353635,95 100 40896: 21 Toimintamenot (Arviomääräraha) ............ 158 420 000 158 066 364,05 353635,95 100 40897: 74 Eduskunnan lisätilat (Siirtomääräraha 3v) ...... 5000000 5 000000,00 0,00 100 40898: 40899: 09 Valtiontilintarkastajat .......................... 8 490 000 8 125 583,56 364 416,44 96 40900: 21 Toimintamenot (Arviomääräraha) ............ 8490000 8 125 583,56 364416,44 96 40901: 40902: 14 Eduskunnan oikeusasiamies .................... 14 780 000 13 595 662,35 1184 337,65 92 40903: 21 Toimintamenot (Arviomääräraha) ............ 14 780 000 13 595 662,35 1184 337,65 92 40904: 40905: 30 Eduskunnan kirjasto .......................... 18 057 000 17 356 489,56 700 510,44 96 40906: 21 Toimintamenot (Arviomääräraha) ............ 18 057 000 17 356 489,56 700510,44 96 40907: 40908: 99 Eduskunnan muut menot ...................... 18 196 000 17 829 600,00 366400,00 98 40909: 21 Käyttövarat eduskuntaryhmille ryhmäkanslioita 40910: varten (Arviomääräraha) ................... 18196 000 17 829 600,00 366400,00 98 40911: 40912: 40913: 40914: 40915: 25 40916: Vuoden 1999 talousarvion toteutumisen osuiHava laskelma 40917: 23 Pääluokka 40918: Luku Talousarvio Tilinpäätös Talousarvio - Tilinpäätös Toteu- 40919: Mom. Suurempi (-) tuma 40920: Pienempi % 40921: 40922: 23 VALTIONEUVOSTO .......................... 211413000 210 997 778,22 415221,78 100 40923: 40924: 01 Valtioneuvosto .............................. 22 313 000 22 238 463,22 74 536,78 100 40925: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) ............... 19 513 000 19152 789,49 360 210,51 98 40926: 20 Matkat (Arviomääräraha) ................... 2 800 000 3 085 673,73 -285673,73 110 40927: 40928: 02 Valtioneuvoston kanslia ....................... 99 700 000 99 700 000,00 0,00 100 40929: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) .......... 98 000 000 98 000 000,00 0,00 100 40930: 26 Kalastajatorpan vierastalo (Siirtomääräraha 2v) 1 700 000 1 700 000,00 0,00 100 40931: 40932: 03 Oikeuskanslerinvirasto ........................ 12100000 12 100 000,00 0,00 100 40933: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) .......... 12 100 000 12 100 000,00 0,00 100 40934: 40935: 27 Poliittisen toiminnan avustaminen ................ 72 700 000 72 700 000,00 0,00 100 40936: 50 Puoluetoiminnan tukeminen ................. 64 200 000 64 200 000,00 0,00 100 40937: 52 Kansalaisaktiivisuuden lisääminen Euroopan par- 40938: lamentin Suomen edustajien vaaleissa sekä Eu- 40939: roopan unianiin liittyvän kansalaiskeskustelun 40940: kannustaminen ........................... 8 500 000 8 500 000,00 0,00 100 40941: 40942: 99 Valtioneuvoston muut menot. ................... 4 600 000 4 259 315,00 340 685,00 93 40943: 24 Kunniamerkit (Arviomääräraha) .............. 2 800000 2 459 315,00 340 685,00 88 40944: 26 Suomen sotasurmia vuosina 1914-1922 koskeva 40945: tutkimus (Siirtomääräraha 3v) ............... 1 500000 1 500 000,00 0,00 100 40946: 27 Presidentti Urho Kaleva Kekkosen muistomerkki 40947: (Siirtomääräraha 3v) ...................... 300000 300000,00 0,00 100 40948: 40949: 40950: 40951: 40952: 26 40953: Vuoden 1999 talousarvion toteutumisen osuiHava laskelma 40954: 24 Pääluokka 40955: Luku Talousarvio Tilinpäätös Talousarvio - Tilinpäätös Toteu- 40956: Mom. Suurempi (-) tuma 40957: Pienempi % 40958: 40959: 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA ...... 3 766 126 000 3 651 555 945,34 114 570 054,66 97 40960: 40961: 01 Ulkoasiainhallinto ............................ 896171 000 896 171 000,00 0,00 100 40962: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) .......... 809291000 809 291 000,00 0,00 100 40963: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) ........ 76 880 000 76 880 000,00 0,00 100 40964: 87 Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen (Siirto- 40965: määräraha 3v) ........................... 10 000 000 10 000 000,00 0,00 100 40966: 40967: 30 Kansainvälinen kehitysyhteistyö ................. 1 729 300 000 1 722 387 393,81 6 912 606,19 100 40968: 50 Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy: IIe (Ar- 40969: viomääräraha) ........................... 8 000000 5 789 379,34 2 210 620,66 72 40970: 66 Varsinainen kehitysyhteistyö (Siirtomääräraha 3v) 40971: ....................................... 1 709300000 1 709 300 000,00 0,00 100 40972: 67 Taloudellinen, teollinen ja teknologinen yhteistyö 40973: kehitysmaiden kanssa (Arviomääräraha) ....... 12 000 000 7 298 014,47 4 701 985,53 61 40974: 40975: 50 Yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan, Venäjän ja muiden 40976: IVY-maiden kanssa ........................... 176 000000 176 000 000,00 0,00 100 40977: 66 Yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan, Venäjän ja mui- 40978: den IVY-maiden kanssa (Siirtomääräraha 3v) ... 176 000 000 176 000 000,00 0,00 100 40979: 40980: 99 Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot ..... 964 655 000 856 997 551,53 107 657 448,47 89 40981: 01 Euroopan parlamentin jäsenten palkkaukset (EU) 40982: (Arviomääräraha) ......................... 5 000000 3 987 938,82 1012061,18 80 40983: 02 Palkkaukset (Arviomääräraha) ............... 31446000 26 768 410,79 4 677 589,21 85 40984: 21 Tilapäinen edustus kansainvälisissä neuvotteluis- 40985: sa (Arviomääräraha) ...................... 43533000 42 062 107,21 1 470 892,79 97 40986: 22 Suomalaisten rauhanturvajoukkojen ylläpitomenot 40987: (Arviomääräraha) ......................... 317 390 000 279 248 257,01 38 141 742,99 88 40988: 24 EU-puheenjohtajuus (Arviomääräraha) ........ 165000000 129 735 228,02 35 264 771 ,98 79 40989: 25 Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan 40990: (Arviomääräraha) ......................... 68 530 000 57 671 761,23 10 858 238,77 84 40991: 26 Tutkimus- ja kehittämistoiminta (Siirtomääräraha 40992: 2v) .................................... 12 500 000 12 500 000,00 0,00 100 40993: 50 Eräät valtionavut .......................... 3605000 3 583642,50 21 357,50 99 40994: 51 Hädänalaisten Suomen kansalaisten avustaminen 40995: (Arviomääräraha) ......................... 230000 126 677,01 103322,99 55 40996: 66 Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (Arviomää- 40997: räraha) ••••••••••••••••••••••••••••••• 0 317 321 000 301 313 528,94 16 007 471,06 95 40998: 93 Kurssivaihtelut (Arviomääräraha) ............. 100000 0,00 100000,00 0 40999: 41000: 41001: 41002: 41003: 27 41004: Vuoden 1999 talousarvion toteutumisen osoiHava laskelma 41005: 25 Pääluokka 41006: Luku Talousarvio Tilinpäätös Talousarvio - Tilinpäätös Toteu- 41007: Mom. Suurempi (-) tuma 41008: Pienempi % 41009: 41010: 25 OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA . o o 0 0 0 0 0 0 o 3144050000 3 121 004 348,45 23 045 651,55 99 41011: 41012: 01 Ministeriö ja sen yhteydessä toimivat viranomaiset. 0 0 240 900 000 239 532 709,61 1 367 290,39 99 41013: 21 Oikeusministeriön toimintamenot (Siirtomääräraha 41014: 2v) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 141 500 000 141 500 000,00 0,00 100 41015: 22 Eräiden virastojen toimintamenot (Siirtomääräraha 41016: 2v) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 36000000 36 000 000,00 0,00 100 41017: 29 Erityismenot (Arviomääräraha) ••••••• 0 •••••• 15100 000 14 993 739,17 106 260,83 99 41018: 51 Eräät vaRion maksamat korvaukset ja avustukset 41019: (Arviomääräraha) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 48300000 47 038 970,44 1 261 029,56 97 41020: 41021: 10 Tuomioistuinlaitos 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 063300 000 1 062 975 544,45 324455,55 100 41022: 21 Korkeimman oikeuden toimintamenot (Siirtomää- 41023: räraha 2v) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 34500000 34 500 000,00 0,00 100 41024: 22 Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot 41025: (Siirtomääräraha 2v) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 38 300 000 38 300 000,00 0,00 100 41026: 23 Muiden tuomioistuinten toimintamenot (Siirtomää- 41027: räraha 2v) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 963 500 000 963 500 000,00 0,00 100 41028: 29 Erityismenot (Arviomääräraha) .............. 27000000 26 675 544,45 324455,55 99 41029: 41030: 30 Oikeusapuo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 311 500 000 302 653 219,72 8 846 780,28 97 41031: 21 Oikeusaputoimistojen toimintamenot (Siirtomäärä- 41032: raha 2v) 0 .. 0 0 0 ........ 0 0 0 ...... 0 .. 0 .... 0 128 000 000 128 000 000,00 0,00 100 41033: 50 Maksuton oikeudenkäynti ja eräät muut oikeuden- 41034: hoitomenot (Arviomääräraha) ............... 183 500 000 174 653 219,72 8 846 780,28 95 41035: 41036: 40 Syyttäjä- ja ulosottolaitos 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 568 350000 568 350 000,00 0,00 100 41037: 21 Syyttäjä- ja ulosottolaitoksen toimintamenot (Siir- 41038: tomääräraha 2v) ......................... 568 350 000 568 350 000,00 0,00 100 41039: 41040: 50 Vankeinhoitolaitos 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 820 400000 820 400 000,00 0,00 100 41041: 21 Toimintamenot (työtoiminnan liiketaloudellisten 41042: suoritteiden hintojen alentaminen enintään 41043: 13 500 000 mk) (Siirtomääräraha 2v) ......... 688 200000 688 200 000,00 0,00 100 41044: 50 Kriminaalihuollon korvaukset ja avustukset (Ar- 41045: viomääräraha) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 64300000 64 300 000,00 0,00 100 41046: 74 Uudisrakennukset ja perusko~aukset (Siirtomää- 41047: räraha 3v) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 67900000 67 900 000,00 0,00 100 41048: 41049: 70 Vaalimenot 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 139 600 000 127 092 874,67 12 507 125,33 91 41050: 21 Vaalimenot (Arviomääräraha) ............... 139 600000 127 092 874,67 12 507 125,33 91 41051: 41052: 41053: 41054: 41055: 28 41056: Vuoden 1999 talousarvion toteutumisen osuiHava laskelma 41057: 26 Pääluokka 41058: Luku Talousarvio Tilinpäätös Talousarvio - Tilinpäätös Toteu- 41059: Mom. Suurempi (-) tuma 41060: Pienempi % 41061: 41062: 26 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA ....... 6 5B4 B12 000 6 576 OB5 396,26 B 726 603,74 100 41063: 41064: 01 Sisäasiainministeriö .......................... 110 656 000 11 0 656 000,00 0,00 100 41065: 21 Toimintamenot (osa EU) (Siirtomääräraha 2v) .. 110 656 000 110 656 000,00 0,00 100 41066: 41067: 02 Ulkomaalaisvirasto ........................... 30 07B 000 30 07B 000,00 0,00 100 41068: 21 Toimintamenot (osa EU) (Siirtomääräraha 2v) .. 3007BOOO 30 07B 000,00 0,00 100 41069: 41070: 05 Lääninhallitukset ............................. 2B4 BB7000 2B4 BB7 000,00 0,00 100 41071: 21 Toimintamenot (osa EU) (Siirtomääräraha 2v) .. 2B4 BB7 000 2B4 BB7 000,00 0,00 100 41072: 41073: 06 Rekisterihallinto .............................. 135 760 000 135 760 000,00 0,00 100 41074: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) .......... 135 760 000 135 760 000,00 0,00 100 41075: 41076: 07 Kihlakunnat ................................. 223150 000 223 150 000,00 0,00 100 41077: 21 Kihlakunnanvirastojen yhteiset toimintamenot 41078: (Siirtomääräraha 2v) ...................... 223150000 223150 000,00 0,00 100 41079: 41080: 75 Poliisitoimi. ................................. 2 B371B5 000 2 B371B5 000,00 0,00 100 41081: 21 Toimintamenot (osa EU) (Siirtomääräraha 2v) .. 2 7711B5 000 2 771 1B5 000,00 0,00 100 41082: 70 Viranomaisradioverkon rakentaminen (Siirtomää- 41083: räraha 3v) .............................. 66000000 66 000 000,00 0,00 100 41084: 41085: BO Pelastushallinto .............................. 132 560000 131 6411B7,B1 91B B12,19 99 41086: 21 Pelastushallinnon toimintamenot (osa EU) (Siirto- 41087: määräraha 2v) ........................... 91 460000 91 460 000,00 0,00 100 41088: 22 Erityismenot (Arviomääräraha) .............. 12 000000 11 OB1 1B7,B1 91B B12,19 92 41089: 31 Valtionosuudet (Siirtomääräraha 2v) .......... 29100 000 29 100 000,00 0,00 100 41090: 41091: 90 Rajavartiolaitos .............................. 95B 500 000 95B 500 000,00 0,00 100 41092: 21 Toimintamenot (osa EU) (Siirtomääräraha 2v) .. 950 000 000 950 000 000,00 0,00 100 41093: 70 Ilma- ja vartioalusten hankinta (Siirtomääräraha 41094: 3v) .................................... B 500 000 B 500000,00 0,00 100 41095: 41096: 97 Avustukset kunnille ........................... 1 256 900000 1 250 704 20B,45 6195 791,55 100 41097: 31 Kuntien yleinen valtionosuus, verotuloihin perustu- 41098: vai tasaukset ja siirtymätasaukset (Arviomäärära- 41099: ha) .................................... 1 001 000000 1 001 505 000,00 -505000,00 100 41100: 32 Kuntien yhdistymisavustukset ja kuntajako (Ar- 41101: viomääräraha) ........................... 11 500000 10 950 114,04 549 BB5,96 95 41102: 34 Kuntien harkinnanvarainen rahoitusavustus ..... 230000000 230 000 000,00 0,00 100 41103: 35 Valtion korvaus edunvalvontapalvelujen tuottami- 41104: sesta (Arviomääräraha) .................... 1 600 000 1 596 792,07 3207,93 100 41105: BO Korkoluet ja velkojen vakautuslainat kunnille (Ar- 41106: viomääräraha) ........................... 12 BOO 000 6652 302,34 6147 697,66 52 41107: 41108: 9B Alueiden kehittäminen ......................... 615136000 613 524 000,00 1 612 000,00 100 41109: 43 Maakunnan kehittämisraha (osa EU) (Siirtomäärä- 41110: raha3v) ................................ 113379000 113 379 000,00 0,00 100 41111: 61 EU:n osallistuminen rakenne- ja aluekehitysohjel- 41112: miin sekä yhteisöaloitteisiin (EU) (Siirtomääräraha 41113: 3v) .................................... 501 757000 500 145 000,00 1 612 000,00 100 41114: 41115: 41116: 41117: 41118: 29 41119: Vuoden 1999 talousarvion toteutumisen osoiHava laskelma 41120: 27 Pääluokka 41121: Luku Talousarvio Tilinpäätös Talousarvio - Tilinpäätös Toteu- 41122: Mom. Suurempi (-) tuma 41123: Pienempi % 41124: 41125: 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA ...... 9 224 883000 9 229 500 972,98 -4 617 972,98 100 41126: 41127: 01 Puolustusministeriö ........................... 292 435 000 292 435 000,00 0,00 100 41128: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) .......... 51 235 000 51 235 000,00 0,00 100 41129: 22 Kiinteistövarallisuuden omistajuudesta ja hallin- 41130: noinnista aiheutuvat menot (Siirtomääräraha 2v) . 16 200 000 16 200 000,00 0,00 100 41131: 74 u~.~i~~akennukset ja perusparannukset (Siirto- 41132: maararaha 3v) ........................... 213 500 000 213 500 000,00 0,00 100 41133: 87 Kiinteistöjen osto ja pakkolunastus (Siirtomäärära- 41134: ha 2v) ••••••••••••••••••••••••••••••• 0. 11 500 000 11 500 000,00 0,00 100 41135: 41136: 10 Puolustusvoimat ............................. 8 660118 000 8 660 118 000,00 0,00 100 41137: 16 Puolustusmateriaalihankinnat (Siirtomääräraha 41138: 3v) .................................... 3470000000 3 470 000 000,00 0,00 100 41139: 21 Puolustusvoimien toimintamenot (Siirtomääräraha 41140: 2v) .................................... 5190118 000 5190118000,00 0,00 100 41141: 41142: 30 Kansainvälinen rauhanturvaamistoiminta .......... 265 600 000 270 316 298,78 -4 716 298,78 102 41143: 22 YK:n ja ETYJin rauhanturvaamistoiminnan kalus- 41144: to- ja hallintomenot (Arviomääräraha) ......... 256 600 000 261 321 724,42 -4 721 724,42 102 41145: 24 Kansainvälisen puolustuspoliittisen yhteistyön me- 41146: not (Arviomääräraha) ...................... 9000 000 8 994 574,36 5 425,64 100 41147: 41148: 99 Puolustusministeriön hallinnonalan muut menot ..... 6730000 6 631674,20 98 325,80 99 41149: 40 Lapuan patruunatehtaan onnettomuuden tapatur- 41150: makorvaukset (Arviomääräraha) ............. 330000 331 468,20 -1468,20 100 41151: 50 Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen .. 6300000 6300000,00 0,00 100 41152: 93 Kurssivaihtelut (Arviomääräraha) ............. 100 000 206,00 99 794,00 0 41153: 41154: 41155: 41156: 41157: 30 41158: Vuoden 1999 talousarvion toteutumisen osuiHava laskelma 41159: 28 Pääluokka 41160: Luku Talousarvio Tilinpäätös Talousarvio - Tilinpäätös Toteu- 41161: Mom. Suurempi (-) tuma 41162: Pienempi % 41163: 41164: 28 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA .... 30 107 070 300 29 901 117 674,93 205 952 625,07 99 41165: 41166: 01 Valtiovarainministeriö ........................ . 1 331 000000 1 331 000 000,00 0,00 100 41167: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) ......... . 131 000 000 131 000 000,00 0,00 100 41168: 83 Laina Kapiteeli Oy:lle ..................... . 600 000 000 600 000 000,00 0,00 100 41169: 88 Osakehankinnat (Siirtomääräraha 2v) ........ . 600 000 000 600 000 000,00 0,00 100 41170: 41171: 03 Valtion taloudellinen tutkimuskeskus ............. . 17 900 000 17 900 000,00 0,00 100 41172: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) ......... . 17 900 000 17 900 000,00 0,00 100 41173: 41174: 05 Valtiokonttori ............................... . 197 850000 197 850 000,00 0,00 100 41175: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) ......... . 196 000000 196 000 000,00 0,00 100 41176: 22 Valtion eläkelautakunnan toimintamenot (Siirto- 41177: määräraha 2v) .......................... . 1 850000 1 850 000,00 0,00 100 41178: 41179: 07 Valtion maksamat eläkkeet ja korvaukset ......... . 14 221 800 000 14045201571,82 176 598 428,18 99 41180: 05 Vakinaiset eläkkeet, perhe-eläkkeet sekä kuntou- 41181: tustuet (Arviomääräraha) .................. . 13749000000 13 589 808 204,10 159191 795,90 99 41182: 06 Ylimääräiset eläkkeet (Arviomääräraha) ...... . 120600000 110 595 485,79 10 004 514,21 92 41183: 07 Muut eläkemenot (Arviomääräraha) ......... . 177600000 176 415 983,20 1184 016,80 99 41184: 50 Tapaturmakorvaukset ja muut vahingonkorvauk- 41185: set (Arviomääräraha) ..................... . 174 600 000 168 381 898,73 6218101,27 96 41186: 41187: 10 Valtiontalouden tarkastusvirasto ................ . 42 350000 42 350 000,00 0,00 100 41188: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) ......... . 42 350000 42 350 000,00 0,00 100 41189: 41190: 18 Verohallinto ................................ . 1 650 000000 1 650 000 000,00 0,00 100 41191: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) ......... . 1 650 000000 1 650 000 000,00 0,00 100 41192: 41193: 39 Eräät siirrot Ahvenanmaan maakunnalla .......... . 1107 870 300 1 109 022 600,73 -1152300,73 100 41194: 30 Ahvenanmaan tasoitusmaksu (Arviomääräraha) . 1 006 100 000 1 006 037 996,73 62 003,27 100 41195: 31 Verohyvitys (Arviomääräraha) .............. . 56 070 300 56 070 258,00 42,00 100 41196: 32 Ylimääräinen määräraha (Siirtomääräraha 2v) .. 42 700000 42 700 000,00 0,00 100 41197: 40 Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenan- 41198: maan maakunnalle (Arviomääräraha) ........ . 3000000 4 214346,00 -1 214 346,00 140 41199: 41200: 40 Tullilaitos .................................. . 543 000000 543 000 000,00 0,00 100 41201: 21 Toimintamenot (osa EU) (Siirtomääräraha 2v) .. 528 500000 528 500 000,00 0,00 100 41202: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha 3v) ....... . 14 500 000 14 500 000,00 0,00 100 41203: 41204: 52 Tilastokeskus .............................. . 205 800 000 205 800 000,00 0,00 100 41205: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) ......... . 205 800 000 205 800 000,00 0,00 100 41206: 41207: 80 Hallinnon uudistaminen ja eräät henkilöstöhallinnon 41208: tukitoimenpiteet ............................. . 191 650 000 189 778 729,78 1 871 270,22 99 41209: 20 Kehittämis- ja koulutustoiminta (Siirtomääräraha 41210: 3v) ................................... . 13 000 000 13 000 000,00 0,00 100 41211: 21 Henkilöstön sopeuttamisen tukeminen (Siirtomää- 41212: räraha 3v) ............................. . 1 000 000 1 000 000,00 0,00 100 41213: 22 Integraatiovalmennus (Siirtomääräraha 3v) .... . 9 000000 9 000 000,00 0,00 100 41214: 23 Työsuojelun edistäminen (Siirtomääräraha 3v) .. 4 950 000 4 950 000,00 0,00 100 41215: 24 VEL-perusteinenja varhaiskuntoutustoiminta (Siir- 41216: tomääräraha 2v) ........................ . 20 000 000 19686477,78 313 522,22 98 41217: 25 Valtion henkilöstöjärjestelyt (Siirtomääräraha 2v) . 24 000 000 24 000 000,00 0,00 100 41218: 41219: 41220: 41221: 41222: 31 41223: Vuoden 1999 talousarvion toteutumisen osuiHava laskelma 41224: 28 Pääluokka 41225: Luku Talousarvio Tilinpäätös Talousarvio- Tilinpäätös Toteu- 41226: Mom. Suurempi (-) tuma 41227: Pienempi % 41228: 41229: 26 EU-puheenjohtajuus (Siirtomääräraha 2v) ..... . 116000000 116 000 000,00 0,00 100 41230: 60 Valtionosuus koulutus- ja erorahastosta johtuvista 41231: menoista (Arviomääräraha) ................ . 3700000 2142 252,00 1 557748,00 58 41232: 41233: 81 Eräät hallinnonaloittain jakamattomat menot. ...... . 4159 500 000 3 987 481 914,19 172 018 085,81 96 41234: 01 Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden 41235: palkkaukset (Arviomääräraha) .............. . 7000000 5 002 879,59 1 997120,41 71 41236: 02 Eräät muut palkat ja virkasuhteen ehtoja koskevat 41237: päätökset (Arviomääräraha) ............... . 1 000000 242 060,00 757 940,00 24 41238: 22 Nettobudjetoitujen virastojen toiminnan kehittämi- 41239: nen (Siirtomääräraha 3v) .................. . 10 400 000 10 400 000,00 0,00 100 41240: 23 Arvonlisäveromenot (Arviomääräraha) ....... . 4100000000 3 905 445 531,83 194 554 468,17 95 41241: 24 Kehitysyhteistyöstä ja lähialueyhteistyöstä aiheu- 41242: tuvat arvonlisäveromenot (Arviomääräraha) .... 40000000 38 384 963,49 1 615 036,51 96 41243: 95 Lakiin tai asetukseen perustuvat menot, joita var- 41244: ten talousarvioon ei ole erikseen merkitty määrä- 41245: rahaa (Arviomääräraha) .................. . 100000 28 006 479,28 -27 906 479,28 28006 41246: 96 Edeltä arvaamattomat tarpeet .............. . 1 000 000 0,00 1 000 000,00 0 41247: 41248: 82 Korvaukset rahastoille ja rahoituslaitoksille ........ . 48 850000 48 679 920,00 170080,00 100 41249: 41 Takauskorvaukset eläkekassa Tuelie (Arviomää- 41250: räraha) ............................... . 20000000 19 861 032,00 138 968,00 99 41251: 44 Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden lnvestointipan- 41252: kille ................................... . 18 850 000 18 818 888,00 31112,00 100 41253: 60 Suomen itsenäisyyden juhlarahaston toiminnan 41254: rahoittaminen ........................... . 10 000 000 10 000 000,00 0,00 100 41255: 41256: 84 Kansainväliset rahoitusosuudet ................ . 18 800 000 15 592 624,64 3 207 375,36 83 41257: 66 Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen si- 41258: toumusten lunastaminen (Arviomääräraha) ..... 3000000 1 070,27 2 998 929,73 0 41259: 68 Suomen maksuosuus Pohjoismaiden Ympäristö- 41260: rahoitusyhtiön pääomasta (Arviomääräraha) .... 6 700000 6 610 380,56 89 619,44 99 41261: 88 Osuus Pohjoismaiden Investointipankin peruspää- 41262: oman korottamisesta (Arviomääräraha) ....... . 9100 000 8 981173,81 118 826,19 99 41263: 41264: 90 Suomen maksuosuudet Euroopan unionille (EU) .... 6 290 000 000 6 468 913 885,90 -178 913 885,90 103 41265: 66 Maksut Euroopan unionille (EU) (Arviomääräraha) 6290000000 6 468 913 885,90 -178 913 885,90 103 41266: 41267: 99 Muut valtiovarainministeriön hallinnonalan menot .... 80 700 000 48 546 427,87 32 153 572,13 60 41268: 62 Verosta vapautuksen johdosta takaisin maksetut 41269: verot (Arviomääräraha) ................... . 77000000 43 632 029,63 33 367 970,37 57 41270: 95 Valtion saatavien turvaaminen (Arviomääräraha) . 300000 1 514 398,24 -1 214398,24 505 41271: 96 Hallinnon kehittämiskeskuksen kiinteistömenojen 41272: korvaaminen (Siirtomääräraha 2v) ........... . 3400000 3 400 000,00 0,00 100 41273: 41274: 41275: 41276: 41277: 32 41278: Vuoden 1999 talousarvion toteutumisen osuiHava laskelma 41279: 29 Pääluokka 41280: Luku Talousarvio Tilinpäätös Talousarvio - Tilinpäätös Toteu- 41281: Mom. Suurempi (-) tuma 41282: Pienempi % 41283: 41284: 29 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA ........ . 26 888 700 000 26 645 347 646,26 243 352 353,74 99 41285: 41286: 01 Opetusministeriö ............................ . 254 253 000 253 303 000,00 950 000,00 100 41287: 10 Eräiden valtion kiinteistöjen käyttö ja kunnossapito 41288: (Siirtomääräraha 3v) ..................... . 20500000 20 500 000,00 0,00 100 41289: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) ......... . 103 211 000 103 211 000,00 0,00 100 41290: 22 Kehittämistoiminta (osa EU) (Siirtomääräraha 3v) . 105250000 105 250 000,00 0,00 100 41291: 26 Eräät kopiointi- ja nauhoituskorvaukset ....... . 22300000 21 350 000,00 950 000,00 96 41292: 50 Eräät avustukset ......................... . 2 992 000 2 992 000,00 0,00 100 41293: 41294: 05 Kirkaliisasiat ............................... . 11 752 000 11 751 963,56 36,44 100 41295: 21 Ortodoksisen kirkollishallituksen toimintamenot 41296: (Siirtomääräraha 2v) ..................... . 9 652 000 9 652 000,00 0,00 100 41297: 50 Eräät avustukset. ........................ . 2 100 000 2 099 963,56 36,44 100 41298: 41299: 07 Opetushallitus .............................. . 101 877 000 101 877 000,00 0,00 100 41300: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) ......... . 101 877 000 101 877 000,00 0,00 100 41301: 41302: 08 Kansainvälinen yhteistyö ...................... . 91 410 000 88 859 934, 17 2 550 065,83 97 41303: 22 Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toimintamenot 41304: (Siirtomääräraha 2v) ..................... . 4130000 4130 000,00 0,00 100 41305: 25 Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö (Siirtomääräraha 41306: 2v) ................................... . 43065000 43 065 000,00 0,00 100 41307: 50 Eräät avustukset ......................... . 29 500000 29 481 830,38 18 169,62 100 41308: 66 Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (Ar- 41309: viomääräraha) .......................... . 14 715 000 12 183103,79 2 531 896,21 83 41310: 41311: 10 Yliopistot. ................................. . 6 062132000 6 062 131 962,32 37,68 100 41312: 21 Yliopistojen toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) . 5454482000 5 454 482 000,00 0,00 100 41313: 22 Yliopistolaitoksen yhteiset menot (osa EU) (Siirto- 41314: määräraha 3v) .......................... . 218 537 000 21 8 536 962,32 37,68 100 41315: 23 Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen toimin- 41316: tamenot (Siirtomääräraha 2v) .............. . 41 760000 41 760 000,00 0,00 100 41317: 24 Ha~oittelukoulujen toimintamenot (Siirtomäärära- 41318: ha 2v) ................................ . 347 353000 347 353 000,00 0,00 100 41319: 41320: 20 Ammattikorkeakouluopetus .................... . 1116213000 975100 455,00 141112 545,00 87 41321: 25 Ammattikorkeakoulujen kehittäminen (Siirtomää- 41322: räraha 2v) ............................. . 20 399000 20 399 000,00 0,00 100 41323: 30 Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten 41324: a~m~~i~orkeakoulujen käyttökustannuksiin (Ar- 41325: vJomaararaha) .......................... . 1 095 814 000 954 701 455,00 141112 545,00 87 41326: 41327: 40 Yleissivistävä koulutus ........................ . 7 466055000 7 430 371 531,64 35 683 468,36 100 41328: 21 Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot 41329: (Siirtomääräraha 2v) ..................... . 199 790 000 199 790 000,00 0,00 100 41330: 25 Yl~!~~-ivistävän koulutuksen kehittäminen (Siirto- 41331: maararaha 2v) .......................... . 10 128 000 10 128 000,00 0,00 100 41332: 30 Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuk- 41333: sen käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) ..... 6 767 737 000 6 732 058 531,64 35 678 468,36 99 41334: 34 Valtionosuus yleissivistävien ja ammatillisten op- 41335: pilaitosten sekä ammattikorkeakoulujen perusta- 41336: miskustannuksiin (Siirtomääräraha 3v) ....... . 485 300 000 485 300 000,00 0,00 100 41337: 51 Valtionavustus järjestöille .................. . 3100000 3095000,00 5 000,00 100 41338: 41339: 60 Ammatillinen koulutus ........................ . 3 003 380 000 3133 473 555,95 -130 093 555,95 104 41340: 41341: 41342: 41343: 41344: 33 41345: Vuoden 1999 talousarvion toteutumisen osoittava laskelma 41346: 29 Pääluokka 41347: Luku Talousarvio Tilinpäätös Talousarvio - Tilinpäätös Toteu- 41348: Mom. Suurempi (-) tuma 41349: Pienempi % 41350: 41351: 21 Valtion ammatillisten oppilaitosten toimintamenot 41352: (Siirtomääräraha 2v) ..................... . 114 795 000 114 795 000,00 0,00 100 41353: 24 Ha~oittelutoiminta (Siirtomääräraha 2v) ....... . 25 000 000 25 000 000,00 0,00 100 41354: 25 A~~~tillisen koulutuksen kehittäminen (Siirto- 41355: maararaha 2v) .......................... . 11 546 000 11 546 000,00 0,00 100 41356: 30 Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen 41357: käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) ........ . 2112635000 2 285160 993,59 -172 525 993,59 108 41358: 31 Valtionosuus oppisopimuskoulutukseen (osa EU) 41359: (Arviomääräraha) ........................ . 714004000 671 571 562,36 42 432 437,64 94 41360: 37 V~.l~o.~avustus kiinteistöjen hankintaan (Siirto- 41361: maararaha 3v) .......................... . 3 900 000 3 900000,00 0,00 100 41362: 87 Kiinteistöjen hankinta (Siirtomääräraha 3v) .... . 21 500 000 21 500 000,00 0,00 100 41363: 41364: 69 Aikuiskoulutus ............................. .. 1 766176 000 1 762 653 468,00 3 522 532,00 100 41365: 21 Opetusalan koulutuskeskuksen toimintamenot 41366: (Siirtomääräraha 2v) ..................... . 2 000 000 2 000 000,00 0,00 100 41367: 22 Opetustoimen henkilöstökoulutus (Siirtomäärära- 41368: ha 2v) ................................ . 45 550 000 45 550 000,00 0,00 100 41369: 25 Aikuiskoulutuksen kehittäminen (Siirtomääräraha 41370: 2v) ................................... . 20 200 000 20 200 000,00 0,00 100 41371: 30 Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuk- 41372: siin (Arviomääräraha) .................... . 356 760 000 356 544 980,00 215 020,00 100 41373: 32 Valtionavustus maksullisena palvelutoimintana 41374: järjestettävään ammatilliseen koulutukseen (Ar- 41375: viomääräraha) .......................... . 210 000 000 208 275 308,00 1 724 692,00 99 41376: 33 Ammatillinen lisäkoulutus (Siirtomääräraha 2v) .. 666 600 000 666 600 000,00 0,00 100 41377: 50 Valtionosuus kansanopistojen käyttökustannuksiin 41378: (Arviomääräraha) ........................ . 260 042 000 258 987 905,00 1 054 095,00 100 41379: 51 Valtionosuus ammatillisten erikoisoppilaitosten 41380: käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) ........ . 68 644 000 68 232 287,00 411 713,00 99 41381: 52 Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulutuksen perus- 41382: tamiskustannuksiin (Siirtomääräraha 3v) ...... . 18 000 000 18 000 000,00 0,00 100 41383: 53 Valtionavustus jä~estöille .................. . 41075000 41 075 000,00 0,00 100 41384: 55 Valtionosuus opintokeskusten käyttökustannuksiin 41385: (Arviomääräraha) ........................ . 63 933 000 63 826 020,00 106980,00 100 41386: 56 Valtionosuus kesäyliopistojen käyttökustannuksiin 41387: (Arviomääräraha) ........................ . 13 372 000 13 361 968,00 10 032,00 100 41388: 41389: 70 Opintotuki ................................. . 3 835 055 000 3 644 659 343,86 190 395 656,14 95 41390: 22 Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toiminta- 41391: menot (Siirtomääräraha 2v) ................ . 2 655 000 2 655 000,00 0,00 100 41392: 52 Opintolainojen valtiontakaus ja korkotuki (Ar- 41393: viomääräraha) .......................... . 181 000 000 175 322118,23 5 677 881,77 97 41394: 55 Opintoraha ja asumislisä (Arviomääräraha) .... . 3 343 000 000 3 186 589 478,00 156 410 522,00 95 41395: 56 Aikuisopintoraha (Arviomääräraha) .......... . 90 000 000 72 381 300,00 17 618 700,00 80 41396: 57 Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki (Arviomäärä- 41397: raha) .............................. · · · · 80 000 000 69 145144,00 10 854 856,00 86 41398: 58 Avustus tilakustannusten korvaamiseen ....... . 6 400 000 6400000,00 0,00 100 41399: 59 Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoi- 41400: den koulumatkatuki (Arviomääräraha) ........ . 132 000 000 132 166 303,63 -166 303,63 100 41401: 41402: 88 Tiede ..................................... . 999 470 000 992 735 032,46 6 734 967,54 99 41403: 21 Suomen Akatemian toimintamenot (Siirtomäärära- 41404: ha 2v) ................................ . 139 800 000 139 800 000,00 0,00 100 41405: 22 Arkistolaitoksen toimintamenot (Siirtomääräraha 41406: 2v) ................................... . 63 740 000 63 740 000,00 0,00 100 41407: 41408: 41409: 41410: 41411: 34 41412: Vuoden 1999 talousarvion toteutumisen osuiHava laskelma 41413: 29 Pääluokka 41414: Luku Talousarvio Tilinpäätös Talousarvio - Tilinpäätös Toteu- 41415: Mom. Suurempi (-) tuma 41416: Pienempi % 41417: 41418: 23 Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toiminta- 41419: menot (Siirtomääräraha 2v) ................ . 13 000 000 13 000 000,00 0,00 100 41420: 24 Varastoki~aston toimintamenot (Siirtomääräraha 41421: 2v) ................................... . 7 080 000 7 080 000,00 0,00 100 41422: 25 Er.~_i_d~n teosten laatiminen ja hankkiminen (Siirto- 41423: maararaha 2v) .......................... . 2 070 000 2 070 000,00 0,00 100 41424: 50 Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (Siirto- 41425: määräraha 3v) .......................... . 314680000 312108 405,19 2 571 594,81 99 41426: 53 Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tie- 41427: teen tukemiseen (Arviomääräraha) .......... . 398 700000 398 546 021 ,62 153 978,38 100 41428: 54 Eräät avustukset. ........................ . 4 900 000 4 870 000,00 30 000,00 99 41429: 66 Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (Ar- 41430: viomääräraha) .......................... . 51 000000 47 020 605,65 3 979 394,35 92 41431: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) ....... . 4 500 000 4 500 000,00 0,00 100 41432: 41433: 90 Taide ..................................... . 1 375 710 000 1 374 387 340,05 1 322 659,95 100 41434: 21 Taiteen keskustoimikunnan ja taidetoimikuntien 41435: toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) .......... . 6 200000 6 200 000,00 0,00 100 41436: 22 Valtion taidemuseon toimintamenot (Siirtomäärä- 41437: raha 2v) ............................... . 50 200 000 50 200 000,00 0,00 100 41438: 24 S~-~~.enlinnan hoitokunnan toimintamenot (Siirto- 41439: maararaha 2v) .......................... . 12 970 000 12 970 000,00 0,00 100 41440: 30 Avustus Kulttuurikaupunki 2000 -hankkeelle (Siir- 41441: tomääräraha 3v) ........................ . 5 000000 5 000 000,00 0,00 100 41442: 31 Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja orkeste- 41443: reiden käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) ... 30 890000 30 890 000,00 0,00 100 41444: 40 Korvaus Suomenlinnan Liikenne Oy: IIe (Arviomää- 41445: räraha) ............................... . 900000 900 000,00 0,00 100 41446: 51 Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (Ar- 41447: viomääräraha) .......................... . 9 450 000 9 431 731,28 18 268,72 100 41448: 52 Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tai- 41449: teen tukemiseen (Arviomääräraha) .......... . 1 236 500 000 1 235195 608,77 1304391,23 100 41450: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha 3v) ....... . 400000 400 000,00 0,00 100 41451: 72 Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttaminen 41452: (Siirtomääräraha 3v) ..................... . 3 500000 3 500000,00 0,00 100 41453: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) ....... . 19 700000 19 700 000,00 0,00 100 41454: 41455: 91 Kulttuuri-, museo- ja kirjastotoimi ............... . 218 077 000 218 073 000,00 4 000,00 100 41456: 21 Museoviraston toimintamenot (Siirtomääräraha 41457: 2v) ................................... . 76 000000 76 000 000,00 0,00 100 41458: 22 N~-~öyammaisten kirjaston toimintamenot (Siirto- 41459: maararaha 2v) .......................... . 25 747000 25 747 000,00 0,00 100 41460: 23 S~-~-~~n elokuva-arkiston toimintamenot (Siirto- 41461: maararaha 2v) .......................... . 14 717000 14 717000,00 0,00 100 41462: 24 V~_l!!o.~ elokuvatarkastamon toimintamenot (Siirto- 41463: maararaha 2v) .......................... . 2 800 000 2 800 000,00 0,00 100 41464: 30 Valtionosuudet ja -avustukset yleisten kirjastojen 41465: käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) ........ . 3 163 000 3163 000,00 0,00 100 41466: 31 Valtionosuus yleisten kirjastojen perustamiskus- 41467: tannuksiin (Arviomääräraha) ............... . 36 000000 36 000 000,00 0,00 100 41468: 32 Valtionosuudet ja -avustukset museciille (Ar- 41469: viomääräraha) .......................... . 6 470 000 6470000,00 0,00 100 41470: 33 Valtionosuus ja -avustus kuntien kulttuuritoimin- 41471: taan (Arviomääräraha) .................... . 3 930 000 3 930 000,00 0,00 100 41472: 50 Eräät avustukset (Siirtomääräraha 3v) ....... . 18 350000 18 350 000,00 0,00 100 41473: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha 3v) ....... . 1 600000 1 600 000,00 0,00 100 41474: 41475: 41476: 41477: 41478: 35 41479: Vuoden 1999 talousarvion toteutumisen osoiHava laskelma 41480: 29 Pääluokka 41481: Luku Talousarvio Tilinpäätös Talousarvio - Tilinpäätös Toteu- 41482: Mom. Suurempi (-) tuma 41483: Pienempi % 41484: 41485: 75 Perusparannukset ja talonrakennukset (Siirtomää- 41486: räraha 3v) .............................. 26 700 000 26 700 000,00 0,00 100 41487: 87 Kiinteistöjen hallinta (Siirtomääräraha 3v) ...... 2 500 000 2 500 000,00 0,00 100 41488: 95 Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot 41489: (Arviomääräraha) ......................... 100 000 96 000,00 4000,00 96 41490: 41491: 98 Liikuntatoimi ................................ 457 839 000 465 418 563,43 -7 579 563,43 102 41492: 50 Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urhei- 41493: lun ja liikuntakasvatustyön tukemiseen (Arviomää- 41494: räraha) ................................ 444 499 000 452 078 563,43 -7 579 563,43 102 41495: 52 Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille ...... 13340000 13 340 000,00 0,00 100 41496: 41497: 99 Nuorisotyö.................................. 129 301 000 130 551 495,82 -1 250 495,82 101 41498: 50 Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat nuori- 41499: sankasvatustyön tukemiseen (Arviomääräraha) 114 301 000 115 551 495,82 -1 250 495,82 101 41500: 51 Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen (osa EU) 41501: (Siirtomääräraha 2v) ...................... 15 000 000 15 000 000,00 0,00 100 41502: 41503: 41504: 41505: 41506: 36 41507: Vuoden 1999 talousarvion toteutumisen osoittava laskelma 41508: 30 Pääluokka 41509: Luku Talousarvio Tilinpäätös Talousarvio - Tilinpäätös Toteu- 41510: Mom. Suurempi (-) tuma 41511: Pienempi % 41512: 41513: 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLIN- 41514: NONALA .................................. . 12 421 364 000 12 373 594 415,70 47769 584,30 100 41515: 41516: 01 Maa- ja metsätalousministeriö ja työvoima- ja elinkei- 41517: nokeskusten maaseutuosastot ................. . 267 450000 267 449 819,65 180,35 100 41518: 21 Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot 41519: (Siirtomääräraha 2v) ..................... . 146350000 146349819,65 180,35 100 41520: 22 Ti~~~~. ja tilastojärjestelmien kehittäminen (Siirto- 41521: maararaha 2v) .......................... . 14 000 000 14 000 000,00 0,00 100 41522: 23 Työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosas- 41523: tojen toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) ..... . 107 000 000 107 000 000,00 0,00 100 41524: 88 Osakehankinnat (Siirtomääräraha 2v) ........ . 100 000 100000,00 0,00 100 41525: 41526: 02 Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus .. . 48 700000 48 700 000,00 0,00 100 41527: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) ......... . 48 700000 48 700 000,00 0,00 100 41528: 41529: 03 Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta .......... . 3 000 000 3 000 000,00 0,00 100 41530: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) ......... . 3000000 3000000,00 0,00 100 41531: 41532: 04 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut 41533: menot .................................... . 65 200000 62 880 897,30 2 319102,70 96 41534: 25 Eläinlääkintähuolto (Arviomääräraha) ........ . 6 000 000 5 301200,96 698 799,04 88 41535: 26 Kansainvälinen yhteistyö (Siirtomääräraha 2v) .. 8 000 000 8 000000,00 0,00 100 41536: 27 Yhteistutkimukset (osa EU) (Siirtomääräraha 3v). 38100 000 38 100 000,00 0,00 100 41537: 66 Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut (Ar- 41538: viomääräraha) .......................... . 13100 000 11 479 696,34 1 620 303,66 88 41539: 41540: 11 EU:n osallistuminen elintarviketalouden ja maaseudun 41541: rakennetoimenpiteisiin (EU) ................... . 648 658 000 648 658 000,00 0,00 100 41542: 61 EU:n osallistuminen elintarviketalouden ja maa- 41543: seudun rakennetoimenpiteisiin (EU) (Siirtomäärä- 41544: raha3v) ............................... . 648658000 648 658 000,00 0,00 100 41545: 41546: 12 Maa- ja puutarhatalouden tulotuki (osa EU) ....... . 8 246400000 8 229 276 220,60 17123 779,40 100 41547: 41 Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (EU) 41548: (Siirtomääräraha 2v) ..................... . 3 567000000 3 567 000 000,00 0,00 100 41549: 43 EU-tulotuki (EU) (Arviomääräraha) .......... . 1 660 000000 1 644 674 904,52 15 325 095,48 99 41550: 44 Satovahinkojen korvaaminen (Siirtomääräraha 3v) 41551: 170 000 000 170 000 000,00 0,00 100 41552: 45 Maatalouden ympäristötuki (osa EU) (Siirtomäärä- 41553: raha 2v) ............................... . 1 690 000 000 1 690 000 000,00 0,00 100 41554: 46 Luonnonhaittakorvaus (EU) (Arviomääräraha) .. . 1159 400 000 1157 601 316,08 1 798 683,92 100 41555: 41556: 13 Maataloustuotteiden markkinointi ja tuotannon tasa- 41557: painottaminen (osa EU) ...................... . 698 000 000 687 257 251,42 10 742 748,58 98 41558: 41 Maataloustuotannon tasapainottamismenot (Siir- 41559: tomääräraha 3v) ........................ . 9000000 9000000,00 0,00 100 41560: 42 Luopumiskorvaukset (Arviomääräraha) ....... . 450000000 441 257 251,42 8 742 748,58 98 41561: 47 Maataloustuotannon lopettamistuet, pellonmetsi- 41562: tystuki sekä hunajantuotannon ja markkinoinnin 41563: kehittäminen (osa EU) (Siirtomääräraha 2v) .... 236 000000 236 000 000,00 0,00 100 41564: 48 Puutarhatalouden erityistoimenpiteet (EU) (Ar- 41565: viomääräraha) .......................... . 2000000 0,00 2 000 000,00 0 41566: 60 Siirto interventiorahastoon (EU) ............. . 1000000 1 000000,00 0,00 100 41567: 41568: 41569: 41570: 41571: 37 41572: Vuoden 1999 talousarvion toteutumisen osuiHava laskelma 41573: 30 Pääluokka 41574: Luku Talousarvio Tilinpäätös Talousarvio - Tilinpäätös Toteu- 41575: Mom. Suurempi (-) tuma 41576: Pienempi % 41577: 41578: 14 Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittämi- 41579: nen (osa EU) ............................... 507 894 000 498 613 559,80 9 280440,20 98 41580: 43 Maaseudun kehittäminen (Siirtomääräraha 3v) .. 30 000 000 30 000 000,00 0,00 100 41581: 44 Valtion osuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseu- 41582: dun kehittämisestä (EU) (Siirtomääräraha 3v) ... 327 894 000 327 894 000,00 0,00 100 41583: 48 Puutarhayritysten korkoavustus (Siirtomääräraha 41584: 2v) .................................... 10000000 10 000 000,00 0,00 100 41585: 49 Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (Arviomää- 41586: räraha) ••••• 0 •• •••••••••••••••••••••••• 140 000 000 130 719 559,80 9 280440,20 93 41587: 41588: 15 Muut maatalouden menot ...................... 133 050 000 134 335 535,82 -1 285 535,82 101 41589: 40 Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen 41590: (Siirtomääräraha 3v) ...................... 66 700000 66 700 000,00 0,00 100 41591: 41 Eräät korvaukset (Arviomääräraha) ........... 9 650 000 12 500 832,24 -2 850 832,24 130 41592: 44 Hevostalouden edistäminen vedonlyönnistä he- 41593: voskilpailuissa kertyvillä varoilla (Arviomääräraha) 23 000 000 23 235 827,49 -235827,49 101 41594: 45 Valtionapu 4H-toimintaan ................... 24 200 000 24 200 000,00 0,00 100 41595: 47 Kasvinjalostustoiminnan edistäminen (Arviomää- 41596: räraha) ................................ 4 500 000 2 698 876,09 1 801123,91 60 41597: 48 Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen 41598: korvaaminen (Siirtomääräraha 2v) ............ 5 000 000 5 000 000,00 0,00 100 41599: 41600: 21 Maatalouden tutkimuskeskus ................... 148 735 000 148 735 000,00 0,00 100 41601: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) .......... 145 910 000 145 910 000,00 0,00 100 41602: 22 Torjunta-ainetarkastukset (Arviomääräraha) .... 2 125 000 2 125 000,00 0,00 100 41603: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) ........ 600000 600000,00 0,00 100 41604: 77 Maa- ja vesirakennustyöt (Siirtomääräraha 3v) .. 100 000 100000,00 0,00 100 41605: 41606: 22 Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos .......... 14 872 000 14 872 000,00 0,00 100 41607: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) .......... 14 872 000 14 872 000,00 0,00 100 41608: 41609: 23 Kasvintuotannon tarkastuskeskus ................ 53190 000 53190 000,00 0,00 100 41610: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) .......... 53190 000 53190 000,00 0,00 100 41611: 41612: 24 Kasvinjalostuslaitos ........................... 8 500 000 8 500000,00 0,00 100 41613: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) .......... 8 500 000 8 500000,00 0,00 100 41614: 41615: 25 Siemenperunakeskus ......................... 1283000 1 283 000,00 0,00 100 41616: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) .......... 583000 583 000,00 0,00 100 41617: 22 Tutkimus- ja vienninedistämismenot (Siirtomäärä- 41618: raha2v) ................................ 350000 350000,00 0,00 100 41619: 87 Maan hankinta (Siirtomääräraha 2v) .......... 350 000 350 000,00 0,00 100 41620: 41621: 31 Metsätalouden edistäminen ja valvonta (osa EU) .... 560 573 000 560 502 221,32 70 778,68 100 41622: 24 Eräät metsätalouden yhteiskunnalliset palvelut ja 41623: yleinen uittoväylätuki (Siirtomääräraha 3v) ..... 23000000 23 000 000,00 0,00 100 41624: 25 Metsäpuiden jalostus ja siemenhuolto ......... 19 273000 19 272 221,32 778,68 100 41625: 42 Valtionapu metsätalouden edistämis- ja valvonta- 41626: organisaatioille ........................... 198 000 000 198 000 000,00 0,00 100 41627: 43 Eräät korvaukset (Arviomääräraha) ........... 1 900000 1 830 000,00 70 000,00 96 41628: 44 Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen 41629: (osa EU) (Siirtomääräraha 3v) ............... 290 000 000 290 000 000,00 0,00 100 41630: 45 Metsäluonnon hoidon edistäminen (Siirtomäärära- 41631: ha 3v) ................................. 15 000 000 15 000 000,00 0,00 100 41632: 50 Eräät metsätalouden valtionavut. ............. 11 400 000 11 400 000,00 0,00 100 41633: 41634: 41635: 41636: 41637: 38 41638: Vuoden 1999 talousarvion toteutumisen osoittava laskelma 41639: 30 Pääluokka 41640: Luku Talousarvio Tilinpäätös Talousarvio - Tilinpäätös Toteu- 41641: Mom. Suurempi (-) tuma 41642: Pienempi % 41643: 41644: 83 Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen 41645: (Siirtomääräraha 3v) ...................... 2 000000 2 000 000,00 0,00 100 41646: 41647: 32 Metsäntutkimuslaitos .......................... 187150 000 187150 000,00 0,00 100 41648: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) .......... 184 000 000 184 000 000,00 0,00 100 41649: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) ........ 2 500 000 2 500 000,00 0,00 100 41650: 77 Metsien perusparannukset (Siirtomääräraha 3v) . 650 000 650 000,00 0,00 100 41651: 41652: 41 Kala-, riista- ja porotalous (osa EU) .............. 224 842 000 222341140,10 2 500 859,90 99 41653: 25 Kalakannan hoitovelvoitteet (Arviomääräraha) .. 9 000 000 8 934 992,62 65 007,38 99 41654: 40 Metsästyksen ja riistanhoidon edistäminen (Siirto- 41655: määräraha 2v) ........................... 35 046000 35 046 000,00 0,00 100 41656: 41 Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaami- 41657: nen (Arviomääräraha) ..................... 14 000 000 16 087 818,98 -2 087 818,98 115 41658: 42 Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaami- 41659: nen (Siirtomääräraha 2v) ................... 10 000 000 10 000 000,00 0,00 100 41660: 43 Porotalouden edistäminen (Siirtomääräraha 2v) 8 500 000 8 500 000,00 0,00 100 41661: 44 Tenojoen kalastuslupamaksut ja viehekalastus- 41662: maksut (Arviomääräraha) .................. 13 975 000 9 451 328,50 4 523 671,50 68 41663: 45 Kalatalouden edistäminen (Siirtomääräraha 2v) 42 501 000 42 501 000,00 0,00 100 41664: 46 Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakenne- 41665: politiikan edistäminen (osa EU) (Siirtomääräraha 41666: 3v) .................................... 86 320 000 86 320 000,00 0,00 100 41667: 77 Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushank- 41668: keet (Siirtomääräraha 3v) .................. 5 500 000 5 500 000,00 0,00 100 41669: 41670: 42 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ............. 89 837 000 89 837 000,00 0,00 100 41671: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) .......... 79 537000 79 537 000,00 0,00 100 41672: 24 Arvokalojen sopimuskasvatustoiminta (Siirtomää- 41673: räraha 3v) .............................. 7 200000 7 200 000,00 0,00 100 41674: 74 Kalanviljelylaitosten rakennustyöt (Siirtomäärära- 41675: ha 3v) ................................. 3100 000 3100 000,00 0,00 100 41676: 41677: 51 Vesivarojen käyttö ja hoito ..................... 131 323 000 125 721145,60 5 601 854,40 96 41678: 22 Vesivarojen käytön ja hoidon menot (Siirtomäärä- 41679: raha 2v) ................................ 23 323000 23 323 000,00 0,00 100 41680: 30 Vesihuoltolaitteiden rakentamisen korkotuki (Ar- 41681: viomääräraha) ........................... 21 000 000 16 968 070,72 4 031 929,28 81 41682: 31 Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin 41683: (Siirtomääräraha 3v) ...................... 15 000 000 15 000 000,00 0,00 100 41684: 43 Eräät valtion maksettavaksi määrätyt korvaukset 41685: (Arviomääräraha) ......................... 2 500 000 930 074,88 1 569 925,12 37 41686: 77 Vesistö- ja vesihuoltotyöt (Siirtomääräraha 3v) .. 69 500 000 69 500 000,00 0,00 100 41687: 41688: 61 Maanmittauslaitos ............................ 261 210000 263 367 000,00 -2 157 000,00 101 41689: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) .......... 245 810 000 245 810 000,00 0,00 100 41690: 80 Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat me- 41691: not (Arviomääräraha) ...................... 15 000 000 17 157 000,00 -2 157 000,00 114 41692: 88 Osakkeiden hankkiminen ................... 400000 400000,00 0,00 100 41693: 41694: 62 Geodeettinen laitos ........................... 15 358 000 15 358 000,00 0,00 100 41695: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) .......... 15 358 000 15 358 000,00 0,00 100 41696: 41697: 71 Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos ................. 106 139 000 102 566 624,09 3 572 375,91 97 41698: 41699: 41700: 41701: 41702: 39 41703: Vuoden 1999 talousarvion toteutumisen osoiHava laskelma 41704: 30 Pääluokka 41705: Luku Talousarvio Tilinpäätös Talousarvio - Tilinpäätös Toteu- 41706: Mom. Suurempi (-) tuma 41707: Pienempi % 41708: 41709: 41710: 21 Toimintamenot (hyötyeläinten sairauksien ja kuo- 41711: Iinsyyn tutkimuksen ja seurannan sekä maksullis- 41712: ten terveystarkkailuohjelmien maksullista toimin- 41713: taa koskevien hintojen alentamiseen enintään 41714: 800 000) ........ 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 70 970 000 70 970 000,00 0,00 100 41715: 22 Lihantarkastustoiminnan toimintamenot (Siirto- 41716: määräraha 2v) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 20 669 000 20 669 000,00 0,00 100 41717: 28 Rokotteet ja seerumi! (Arviomääräraha) . . . . . . . 14 500000 10 927 624,09 3 572 375,91 75 41718: 41719: 41720: 41721: 41722: 40 41723: Vuoden 1999 talousarvion toteutumisen osuiHava laskelma 41724: 31 Pääluokka 41725: Luku Talousarvio Tilinpäätös Talousarvio - Tilinpäätös Toteu- 41726: Mom. Suurempi (-) tuma 41727: Pienempi % 41728: 41729: 41730: 31 LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA. o o 0 0 o 0 0 0 7 545 847 000 7 484 692 576,12 61 154 423,88 99 41731: 41732: 01 Liikenneministeriö 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 111642000 111 642 000,00 0,00 100 41733: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 68 060 000 68 060 000,00 0,00 100 41734: 22 Tutkimus ja kehittäminen (osa EU) (Siirtomäärära- 41735: ha 3v) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 43 582 000 43 582 000,00 0,00 100 41736: 41737: 24 Tielaitos 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 4111600000 4 128 125 884,63 -16 525 884,63 100 41738: 21 Perustienpito (osa EU) (Siirtomääräraha 2v) 0 0 0 0 3 051 000 000 3 051 000 000,00 0,00 100 41739: 77 Tieverkon kehittäminen (osa EU) (Siirtomääräraha 41740: 2v) 0 00 0 0 0 0 0 00 0 0 00 0 0 0 0 00 0 00 0 00 0 0 0 0 0 00 00 0 796 600000 796 600 000,00 0,00 100 41741: 78 Ulkopuolisille tehtävät tietyöt (Arviomääräraha) 0 0 67 000 000 85 636 672,92 -18 636 672,92 128 41742: 79 Tieverkon jälkirahoitus- ja kokonaisrahoitushank- 41743: keet (Siirtomääräraha 3v) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 37000000 37 000 000,00 0,00 100 41744: 87 Tielain mukaiset maa-alueiden hankinnat ja korva- 41745: ukset (Arviomääräraha) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 160 000 000 157 889 211,71 2110788,29 99 41746: 41747: 25 Tienpidon valtionavut 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 45000000 45 000 000,00 0,00 100 41748: 50 Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja 41749: parantamiseen (Siirtomääräraha 3v) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 45 000 000 45 000 000,00 0,00 100 41750: 41751: 30 Merenkulkulaitos 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 223 700000 157 078 735,10 66 621 264,90 70 41752: 21 Toimintamenot (osa EU) (Siirtomääräraha 2v) 0 0 56300000 -9 921 264,90 66 221 264,90 -18 41753: 70 Alusten hankinta (Siirtomääräraha 3v) 0 0 0 0 0 0 0 0 141000000 141 000 000,00 0,00 100 41754: 77 Väyläverkon kehittäminen (Siirtomääräraha 3v) 26 000 000 26 000 000,00 0,00 100 41755: 87 Maa- ja vesialueiden hankinta (Arviomääräraha) 0 400 000 0,00 400000,00 0 41756: 41757: 32 Merenkulun ja muun vesiliikenteen edistäminen 0 0 0 0 0 178 670000 169 528 996,11 9 141 003,89 95 41758: 31 Kauppa- ja teollisuussatamien rakentamisen kor- 41759: kotuki (Arviomääräraha) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 250 000 292 266,08 -42 266,08 117 41760: 40 Lastialusten hankintojen tukeminen (Arviomäärä- 41761: raha) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 19 000000 20 111160,03 -1111160,03 106 41762: 41 Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon merkit- 41763: tyjen alusten kilpailuedellytysten turvaaminen (Ar- 41764: viomääräraha) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 154 000 000 143 731 455,00 10 268 545,00 93 41765: 44 Saaristoliikenteen avustaminen (Siirtomääräraha 41766: 2v) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 420 000 1 420000,00 0,00 100 41767: 50 Lästimaksuista suoritettavat avustukset (Ar- 41768: viomääräraha) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 4 000000 3 974115,00 25 885,00 99 41769: 41770: 40 Ratahallintokeskus 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 037 480 000 2 035 562 584,28 1 917 415,72 100 41771: 21 Perusradanpito (osa EU) (Siirtomääräraha 2v) 0 0 1 521 350 000 1 521 350 000,00 0,00 100 41772: 77 Rataverkon kehittäminen (osa EU) (Siirtomäärära- 41773: ha 2v) 0 00 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 00 00 0 00 0 0 00 0 0 270130 000 270 130 000,00 0,00 100 41774: 78 Helsinki-Leppävaara kaupunkiradan rakentami- 41775: nen (Siirtomääräraha 3v) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 236000000 236 000 000,00 0,00 100 41776: 87 Rataverkon maa-alueiden hankinnat ja korvaukset 41777: (Arviomääräraha) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 10 000 000 8 082 584,28 1 917 415,72 81 41778: 41779: 52 Ilmaliikenteen korvaukset ja valtionavut 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 34200000 34 200 000,00 0,00 100 41780: 41 Valtionapu eräiden lentopaikkojen rakentamiseen 41781: ja ylläpitoon 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 7000000 7000000,00 0,00 100 41782: 43 Korvaus llmailulaitokselle valmiustehtävistä 0 0 0 0 0 27 200 000 27 200 000,00 0,00 100 41783: 41784: 60 Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja luet 0 519781000 519 780 376,00 624,00 100 41785: 41786: 41787: 41788: 41789: 41 41790: Vuoden 1999 talousarvion toteutumisen osoittava laskelma 41791: 31 Pääluokka 41792: Luku Talousarvio Tilinpäätös Talousarvio - Tilinpäätös Toteu- 41793: Mom. Suurempi (-) tuma 41794: Pienempi % 41795: 41796: 34 Valtionapu pääkaupunkiseudun metrojärjestelmän 41797: suunnitteluun ja rakentamiseen (Siirtomääräraha 41798: 3v) .................................... 25 806 000 25 805 376,00 624,00 100 41799: 42 Valtionavustus koulutuksesta ................ 13000000 13 000 000,00 0,00 100 41800: 61 Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen 41801: (Siirtomääräraha 3v) ...................... 480 975 000 480 975 000,00 0,00 100 41802: 41803: 72 Viestinnän korvaukset ja avustukset .............. 84 700000 84 700 000,00 0,00 100 41804: 42 Sanomalehdistön tuki ...................... 75 000 000 75 000 000,00 0,00 100 41805: 61 Poikkeusolojen viestintäjärjestelyistä aiheutuvat 41806: menot (Siirtomääräraha 3v) ................. 9 700 000 9 700 000,00 0,00 100 41807: 41808: BO Ilmatieteen laitos ............................. 142 500 000 142 500 000,00 0,00 100 41809: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) .......... 142 500 000 142 500 000,00 0,00 100 41810: 41811: 81 Merentutkimuslaitos .......................... 39 924 000 39 924 000,00 0,00 100 41812: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) .......... 34924000 34 924 000,00 0,00 100 41813: 22 Etelämanner-toiminta (Siirtomääräraha 3v) ..... 5000000 5000000,00 0,00 100 41814: 41815: 99 Liikenneministeriön hallinnonalan muut menot ...... 16 650 000 16 650 000,00 0,00 100 41816: 40 Eräät valtionavut. ......................... 4650000 4 650000,00 0,00 100 41817: 45 Itä- ja Keski-Euroopan liikennealan avustaminen 41818: (Siirtomääräraha 3v) ...................... 2000000 2 000000,00 0,00 100 41819: 88 Osakehankinnat (Siirtomääräraha 3v) ......... 10 000 000 10 000 000,00 0,00 100 41820: 41821: 41822: 41823: 41824: 42 41825: Vuoden 1999 talousarvion toteutumisen osuiHava laskelma 41826: 32 Pääluokka 41827: Luku Talousarvio Tilinpäätös Talousarvio - Tilinpäätös Toteu- 41828: Mom. Suurempi (-) tuma 41829: Pienempi % 41830: 41831: 32 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLIN- 41832: NONALA .................................. . 4 920 537 000 4 818 415 979,15 102 121 020,85 98 41833: 41834: 10 Hallinto ................................... . 617 668 000 596 383 655,91 21 284 344,09 97 41835: 21 Kauppa- ja teollisuusministeriön toimintamenot 41836: (Siirtomääräraha 2v) ..................... . 123 442 000 123 442 000,00 0,00 100 41837: 22 Työvoima- ja elinkeinokeskusten toimintamenot 41838: (maksullisen toiminnan hintojen alentaminen enin- 41839: tään 53 000 000 mk) (osa EU) (Siirtomääräraha 41840: 2v) ................................... . 211 873000 211 873 000,00 0,00 100 41841: 23 Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (Siir- 41842: tomääräraha 2v) ........................ . 6 739000 -1 773 239,92 8 512 239,92 -26 41843: 24 Elinkeinopolitiikkaan liittyvä tutkimus-, selvitys- ja 41844: kehittämistoiminta (Siirtomääräraha 3v) ....... . 96 839 000 96 839 000,00 0,00 100 41845: 66 Kansainvälisten jä~estöjen jäsenmaksut ja rahoi- 41846: tusosuudet (Arviomääräraha) .............. . 46 525000 34 181 354,74 12 343 645,26 73 41847: 92 Korvaus valtion ydinjätehuoltorahastolle (Ar- 41848: viomääräraha) .......................... . 64400000 64 095 484,02 304 515,98 100 41849: 95 Maanomistajien osuus puolustusmaksuista (Ar- 41850: viomääräraha) .......................... . 80000 60 000,00 20 000,00 75 41851: 99 Vahingonkorvaukset (Arviomääräraha) ....... . 67 770000 67 666 057,07 103 942,93 100 41852: 41853: 20 Teknologiapolitiikka .......................... . 2 572 169 000 2 518 537 330,46 53 631 669,54 98 41854: 21 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (Siir- 41855: tomääräraha 2v) ........................ . 210 877000 210 877 000,00 0,00 100 41856: 22 Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen toimintame- 41857: not (Siirtomääräraha 2v) .................. . 358 570000 358 570 000,00 0,00 100 41858: 23 T~.~~!ekniikan keskuksen toimintamenot (Siirto- 41859: maararaha 2v) .......................... . 43 045 000 43 045 000,00 0,00 100 41860: 25 Mi.~~t.~kniikan keskuksen toimintamenot (Siirto- 41861: maararaha 2v) .......................... . 19 417 000 19417000,00 0,00 100 41862: 26 Teknologian kehittämiskeskuksen toimintamenot 41863: (Siirtomääräraha 2v) ..................... . 125 260 000 125 260 000,00 0,00 100 41864: 27 Tutkimus- ja kehitystoiminta (osa EU) (Arviomää- 41865: räraha) ............................... . 725000000 691 719 623,82 33 280 376,18 95 41866: 40 Avustukset teknologiseen tutkimukseen ja kehityk- 41867: seen (osa EU) (Arviomääräraha) ............ . 734 000 000 731191 538,08 2808461,92 100 41868: 83 Lainat teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen 41869: (Arviomääräraha) ........................ . 228 000000 227 986 740,21 13259,79 100 41870: 85 Pääomaehtoiset lainat tutkimukseen ja kehityk- 41871: seen (Arviomääräraha) ................... . 128 000000 110 470 428,35 17 529 571,65 86 41872: 41873: 30 Yrittäjyys- ja pk-politiikka ...................... . 316300000 308 047 714,93 8 252 285,07 97 41874: 44 Alueellinen kuljetustuki (Arviomääräraha) ..... . 16300000 18 537 472,00 -2 237 472,00 114 41875: 45 Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tu- 41876: keminen (osa EU) (Arviomääräraha) ......... . 271000000 261 905 790,00 9 094 210,00 97 41877: 47 Valtionavustus pk-yritysten kehittämispalvelutoi- 41878: mintaan ja alan yhteisöille (osa EU) (Siirtomäärä- 41879: raha 3v) ............................... . 10 000 000 10 000 000,00 0,00 100 41880: 50 Korkotuki pk-yritysten investointeihin (Arviomäärä- 41881: raha) ................................. . 19 000 000 17 604 452,93 1 395 547,07 93 41882: 41883: 40 Kuluttaja- ja kilpailupolitiikka ................... . 82 473000 82 473 000,00 0,00 100 41884: 21 Kuluttajaviraston toimintamenot (Siirtomääräraha 41885: 2v) ................................... . 30345000 30 345 000,00 0,00 100 41886: 22 Kuluttajatutkimuskeskuksen toimintamenot (Siirto- 41887: määräraha 2v) .......................... . 9 713 000 9 713 000,00 0,00 100 41888: 41889: 41890: 41891: 41892: 43 41893: Vuoden 1999 talousarvion toteutumisen osoittava laskelma 41894: 32 Pääluokka 41895: Luku Talousarvio Tilinpäätös Talousarvio - Tilinpäätös Toteu- 41896: Mom. Suurempi (-) tuma 41897: Pienempi % 41898: 41899: 24 Kuluttajavalituslautakunnan toimintamenot (Siirto- 41900: määräraha 2v) ........................... 6415000 6 415 000,00 0,00 100 41901: 25 Elintarvikeviraston toimintamenot (Siirtomäärära- 41902: ha 2v) ................................. 12 000 000 12 000 000,00 0,00 100 41903: 26 Kilpailuviraston toimintamenot (Siirtomääräraha 41904: 2v) .................................... 20000000 20 000 000,00 0,00 100 41905: 50 Valtionavustus kuluttajajä~estöille ............ 4000000 4 000000,00 0,00 100 41906: 41907: 50 Kansainvälistyminen ja markkinointi .............. 467 311 000 439 810 833,00 27 500 167,00 94 41908: 21 Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot 41909: (Siirtomääräraha 2v) ...................... 92311000 92 311 000,00 0,00 100 41910: 40 v.rity~t~~. kansainvälistyminen (osa EU) (Ar- 41911: v1omaararaha) ........................... 217 000 000 191 758 066,00 25 241 934,00 88 41912: 41 Avustus ulkomaankauppaa edistäville jä~estöille 41913: ja Suomen Ulkomaankauppaliitto ry:lle ......... 158 000 000 155 741 767,00 2 258 233,00 99 41914: 41915: 60 Energiapolitiikka ............................. 87 911 000 96 052 091,07 -8 141 091,07 109 41916: 21 Sähkömarkkinakeskuksen toimintamenot (Siirto- 41917: määräraha 2v) ........................... 611 000 611 000,00 0,00 100 41918: 27 Energiansäästön ja uusiutuvan energian käytön 41919: edistäminen ja energiatiedotus (Siirtomääräraha 41920: 2v) .................................... 15 000 000 15 000 000,00 0,00 100 41921: 40 Energiatuki (osa EU) (Arviomääräraha) ........ 70000000 78 120 966,37 -8 120 966,37 112 41922: 45 Energiainvestointien korkotuki (Arviomääräraha) . 1 800 000 1 820 124,70 -20124,70 101 41923: 50 Eräät energiataloudelliset avustukset (Siirtomää- 41924: räraha 3v) .............................. 500 000 500000,00 0,00 100 41925: 41926: 70 Erityisrahoitus ............................... 579 700 000 580 111 006,57 --411 006,57 100 41927: 41 Toimintatuki valtion erityisrahoitusyhtiölle ....... 8000000 5 774648,89 2 225351,11 72 41928: 42 Erityisrahoitusyhtiön korkoluet (Arviomääräraha) . 221 600 000 237 986 627,93 -16 386 627,93 107 41929: 43 Erityisrahoitusyhtiön tappiokorvaukset (Arviomää- 41930: räraha) •••••••••••••••••••••••• 0 ••••••• 66000000 65 930 472,64 69 527,36 100 41931: 45 Korkotuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille 41932: (Arviomääräraha) ......................... 9000000 3927,38 8 996 072,62 0 41933: 47 Korkotuki Suomen Vientiluotto Oy:n myöntämille 41934: Iuotoiiie (Arviomääräraha) .................. 25 000 000 20 415 329,73 4 584 670,27 82 41935: 60 Siirrot valtiontakuurahastoon (Arviomääräraha) .. 100 000 0,00 100 000,00 0 41936: 89 Sijoitukset valtion pääomasijoitusyhtiöön (Siirto- 41937: määräraha 3v) ........................... 250000000 250 000 000,00 0,00 100 41938: 41939: BO Rakennepolitiikka ............................ 197 005 000 197 000 347,21 4 652,79 100 41940: 42 Avustus telakkateollisuuden kilpailuedellytysten 41941: turvaamiseksi (Siirtomääräraha 3v) ........... 162 000 000 162 000 000,00 0,00 100 41942: 43 Tuki elintarviketeollisuuden investointeihin ja tuo- 41943: lantarakenteen sopeuttamiseen (EU) (Siirtomää- 41944: räraha 3v) .............................. 35000000 35 000 000,00 0,00 100 41945: 44 Korkotuki haja-asutusalueiden vähittäiskaupan in- 41946: vastointeihin (Arviomääräraha) .............. 5000 347,21 4 652,79 7 41947: 41948: 41949: 41950: 41951: 44 41952: Vuoden 1999 talousarvion toteutumisen osuiHava laskelma 41953: 33 Pääluokka 41954: Luku Talousarvio Tilinpäätös Talousarvio - Tilinpäätös Toteu- 41955: Mom. Suurempi (-) tuma 41956: Pienempi % 41957: 41958: 41959: 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLIN- 41960: NONALA ................................... 42 406 025 000 41 930 209 245,64 475 815 754,36 99 41961: 41962: 01 Sosiaali- ja terveysministeriö .................... 262155 000 259 106 057,31 3 048 942,69 99 41963: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) .......... 193 000 000 193 000 000,00 0,00 100 41964: 61 Eräät erityishankkeet (osa EU) (Siirtomääräraha 41965: 3v) .................................... 44 155 000 44 155 000,00 0,00 100 41966: 67 Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (Ar- 41967: viomääräraha) ........................... 25 000 000 21 951 057,31 3048 942,69 88 41968: 41969: 02 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. 109100 000 109 100 000,00 0,00 100 41970: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) .......... 109100 000 109100 000,00 0,00 100 41971: 41972: 03 Työttömyysturvalautakunta ..................... 9 900 000 9 900 000,00 0,00 100 41973: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) .......... 9 900 000 9 900 000,00 0,00 100 41974: 41975: 04 Tarkastuslautakunta .......................... 8 355000 8 355 000,00 0,00 100 41976: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) .......... 8 355 000 8 355 000,00 0,00 100 41977: 41978: 05 Vakuutusvalvontavirasto ....................... 100 000 0,00 100000,00 0 41979: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) .......... 100000 0,00 100 000,00 0 41980: 41981: 06 Terveydenhuollon oikeusturvakeskus ............. 11 400 000 11 400 000,00 0,00 100 41982: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) .......... 11 400 000 11 400 000,00 0,00 100 41983: 41984: 07 Työterveyslaitos ............................. 183 500 000 183 500 000,00 0,00 100 41985: 50 Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (Siirto- 41986: määräraha 2v) ........................... 183 500000 183 500 000,00 0,00 100 41987: 41988: 08 Kansanterveyslaitos .......................... 176 878 000 175 810 838,07 1 067161,93 99 41989: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) .......... 149 800 000 149 800 000,00 0,00 100 41990: 26 Rokotteiden hankinta (Arviomääräraha) . . . . . . . 27078 000 26 010 838,07 1 067 161,93 96 41991: 41992: 09 Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus ... 21 290000 21 290 000,00 0,00 100 41993: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) .......... 21 290 000 21 290 000,00 0,00 100 41994: 41995: 10 Säteilyturvakeskus ........................... 89400000 89 400 000,00 0,00 100 41996: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) .......... 89400000 89 400 000,00 0,00 100 41997: 41998: 11 Lääkelaitos ................................. 8 300000 8 300000,00 0,00 100 41999: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) .......... 8 300000 8 300 000,00 0,00 100 42000: 42001: 12 Valtion koulukodit ............................ 3497000 -695116,91 4192116,91 -20 42002: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) .......... 3497000 -695116,91 4 192 116,91 -20 42003: 42004: 13 Työsuojelun piirihallinto ........................ 111680000 111 680 000,00 0,00 100 42005: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) .......... 111 680000 111 680 000,00 0,00 100 42006: 42007: 14 Valtion mielisairaalat. ......................... 11 020 000 11 020 000,00 0,00 100 42008: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) .......... 11 020000 11 020 000,00 0,00 100 42009: 42010: 15 Perhekustannusten tasaus ..................... 8 327000000 8 317 079 771 ,00 9 920229,00 100 42011: 51 Äitiysavustus (Arviomääräraha) .............. 55 000000 53 800 000,00 1 200000,00 98 42012: 42013: 42014: 42015: 42016: 45 42017: Vuoden 1999 talousarvion toteutumisen osoittava laskelma 42018: 33 Pääluokka 42019: Luku Talousarvio Tilinpäätös Talousarvio - Tilinpäätös Toteu- 42020: Mom. Suurempi (-) tuma 42021: Pienempi % 42022: 42023: 42024: 52 Lapsilisät (Arviomääräraha) . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 272 000 000 8 263 279 771,00 8 720 229,00 100 42025: 42026: 16 Yleinen perhe-eläke . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 248 500 000 241 870 684,00 6 629 316,00 97 42027: 50 Yleinen perhe-eläke (Arviomääräraha) . . . . . . . . 248 500 000 241 870 684,00 6 629 316,00 97 42028: 42029: 17 Työttömyysturva........ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 345 000 000 3 159 075 551,57 185 924 448,43 94 42030: 50 Valtionosuus työttömyyskassoilla (Arviomäärära- 42031: ha) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 250 000 000 3 079 075 551,57 170 924 448,43 95 42032: 51 Työttömyysturvalain mukainen perusturva (Ar- 42033: viomääräraha) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 70 000 000 55 000 000,00 15 000 000,00 79 42034: 53 Valtionosuus työttömän omaehtoisen koulutuksen 42035: toimeentuloturvasta (Siirtomääräraha 2v) . . . . . . 25 000 000 25 000 000,00 0,00 100 42036: 42037: 18 Sairausvakuutus............................ . 1 720 000 000 1 583 891 240,27 136 108 759,73 92 42038: 60 Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista me- 42039: noista (Arviomääräraha) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 720 000 000 1 583 891 240,27 136 108 759,73 92 42040: 42041: 19 Eläkevakuutus............................... 8 274 000 000 8 264 189 399,08 9 810 600,92 100 42042: 50 Y_alti~~- ~suus merimieseläkekassan menoista (Ar- 42043: vlomaaräraha) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 155 000 000 154 900 000,00 100 000,00 100 42044: 51 Valtion osuus maatalousyrittäjien eläkelaista joh- 42045: tuvista menoista (Arviomääräraha) . . . . . . . . . . . 2 114 000 000 2 118 800 000,00 -4 800 000,00 100 42046: 52 Valtion osuus yrittäjien eläkelaista johtuvista me- 42047: noista (Arviomääräraha) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 315 000 000 304100 000,00 10 900 000,00 97 42048: 60 Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista me- 42049: noista (Arviomääräraha) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 690 000 000 5 686 389 399,08 3 610 600,92 100 42050: 42051: 20 Tapaturmavakuutus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 79 000 000 80 100 000,00 -1100 000,00 101 42052: 53 Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmava- 42053: kuutuksen kustannuksista (Arviomääräraha) . . . . 79 000 000 80100000,00 -1100000,00 101 42054: 42055: 21 Rintamaveteraanieläkkeet............ . . . . . . . . . . 778 100 000 771 246 843,54 6 853156,46 99 42056: 52 Rintamasotilaseläkkeet ja asumistuki (Arviomää- 42057: räraha) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 778 000 000 771 230 368,00 6 769 632,00 99 42058: 53 Rintamaveteraanien varhaiseläke (Arviomäärära- 42059: ha) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 100 000 16 475,54 83 524,46 16 42060: 42061: 22 Sotilasvammakorvaukset ja eräät kuntoutustoiminnan 42062: menot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 727 900 000 1 620 142 813,77 107 757 186,23 94 42063: 50 Sotilasvammakorvaukset (Arviomääräraha) . . . . . 1 708 000 000 1 600 242 813,77 107 757186,23 94 42064: 56 Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutus- 42065: toimintaan (Siirtomääräraha 2v) . . . . . . . . . . . . . 13 500 000 13 500 000,00 0,00 100 42066: 57 Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaeh- 42067: toisilla rintamasotilaille (Siirtomääräraha 2v) . . . . 1 400 000 1 400 000,00 0,00 100 42068: 59 Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimin- 42069: taan (Siirtomääräraha 2v) . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 000 000 5 000 000,00 0,00 100 42070: 42071: 23 Muu sodista kärsineiden turva . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 000 000 20 678 068,64 321 931,36 98 42072: 30 Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon (Ar- 42073: viomääräraha) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 000 000 20 678 068,64 321 931,36 98 42074: 42075: 28 Muu toimeentuloturva . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63 700 000 55 700 000,00 8 000 000,00 87 42076: 50 Sotilasavustus (Arviomääräraha) . . . . . . . . . . . . . 63 700 000 55 700 000,00 8 000 000,00 87 42077: 42078: 32 Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto . . . . . 13 847 700 000 13 853169 578,00 -5 469 578,00 100 42079: 42080: 42081: 42082: 42083: 46 42084: Vuoden 1999 talousarvion toteutumisen osoittava laskelma 42085: 33 Pääluokka 42086: Luku Talousarvio Tilinpäätös Talousarvio - Tilinpäätös Toteu- 42087: Mom. Suurempi (-) tuma 42088: Pienempi % 42089: 42090: 30 Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon 42091: käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) ........ . 12 690 000 000 12 689 678 260,00 321 740,00 100 42092: 31 Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveyspalvelu- 42093: jen perustamiskustannuksiin (Arviomääräraha) .. 320000000 318160 900,00 1 839 100,00 99 42094: 32 Valtion korvaus erikoissairaanhoitolain mukaiseen 42095: tutkimustoimintaan (Arviomääräraha) ........ . 360000000 359 999 795,00 205,00 100 42096: 33 Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkä- 42097: reiden koulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin 42098: (Arviomääräraha) ........................ . 390 000 000 403 676 237,00 -13 676 237,00 104 42099: 34 Valtion korvaus kunnille mielentilatutkimuspotilais- 42100: ta sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin 42101: (Arviomääräraha) ........................ . 14 000 000 10 376 235,35 3 623 764,65 74 42102: 35 Valtion korvaus lastensuojelun suurten kustannus- 42103: ten tasausjärjestelmän menoihin ............ . 60000000 60 000 000,00 0,00 100 42104: 36 Valtionavustus eräiden sosiaali- ja terveyspalvelu- 42105: hankkeiden kustannuksiin (Arviomääräraha) .... 7 700 000 7 787159,00 -87 159,00 101 42106: 38 Valtionosuuden loppuerät kunnille sosiaali- ja ter- 42107: veyspalvelujen eräisiin käyttökustannuksiin (Ar- 42108: viomääräraha) .......................... . 1 000000 394 924,00 605 076,00 39 42109: 39 Valtionosuuden loppuerät kunnille sosiaali- ja ter- 42110: veyspalvelujen eräisiin perustamiskustannuksiin 42111: (Arviomääräraha) ........................ . 5 000000 3096067,65 1 903 932,35 62 42112: 42113: 53 Terveyskasvatus ja -valvonta .................. . 47 950000 45 457 419,60 2 492 580,40 95 42114: 23 Terveysvalvonta (Siirtomääräraha 2v) ........ . 5 000000 5 000000,00 0,00 100 42115: 24 Tartuntatautien valvonta (Arviomääräraha) .... . 6 000 000 3 507 419,60 2 492 580,40 58 42116: 50 Terveyskasvatus sekä päihteiden käytön ja tupa- 42117: koinnin vähentäminen (Siirtomääräraha 2v) .... 36 950 000 36 950 000,00 0,00 100 42118: 42119: 57 Lomatoiminta .............................. . 1 007100 000 1 006 941 097,70 158 902,30 100 42120: 40 Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalve- 42121: lujen kustannuksiin (Arviomääräraha) ........ . 921 000000 921 000 000,00 0,00 100 42122: 42 Valtion korvaus pienyrittäjien vuosilomajä~estel- 42123: män kustannuksiin (Arviomääräraha) ........ . 100000 0,00 100 000,00 0 42124: 50 Valtion korvaus Maatalousyrittäjien eläkelaitoksel- 42125: le ja kunnille maatalousyrittäjien lomituspalvelujen 42126: hallintomenoihin (Arviomääräraha) .......... . 86 000000 85 941 097,70 58 902,30 100 42127: 42128: 92 Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttö ........ . 1 912 500 000 1 912 500 000,00 0,00 100 42129: 50 Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja 42130: sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen ........ . 1 377 500000 1 377 500 000,00 0,00 100 42131: 55 Valtion korvaus sotainvalidien laitosten käyttökus- 42132: tannuksiin (Siirtomääräraha 2v) ............. . 340000000 340 000 000,00 0,00 100 42133: 58 Eräät kuntoutustoiminnan menot (Siirtomääräraha 42134: 2v) ................................... . 5000000 5000000,00 0,00 100 42135: 59 Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot 42136: (Siirtomääräraha 2v) ..................... . 190000000 190 000 000,00 0,00 100 42137: 42138: 42139: 42140: 42141: 47 42142: Vuoden 1999 talousarvion toteutumisen osuiHava laskelma 42143: 34 Pääluokka 42144: Luku Talousarvio Tilinpäätös Talousarvio - Tilinpäätös Toteu- 42145: Mom. Suurempi (-} tuma 42146: Pienempi % 42147: 42148: 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA ............ . 12 361 223 000 12 104 613 442,63 256 609 557,37 98 42149: 42150: 01 Työhallinto ................................ . 166 301 000 164 871 897,41 1 429102,59 99 42151: 21 Työministeriön toimintamenot (Siirtomääräraha 42152: 2v) ................................... . 123000000 123 000 000,00 0,00 100 42153: 22 Työvoimaopiston toimintamenot (Siirtomääräraha 42154: 2v) ................................... . 4 205 000 4 205 000,00 0,00 100 42155: 23 Kansallisen työelämän kehittämisohjelma ja tuot- 42156: tavuuden kehittäminen (Siirtomääräraha 3v) .... 30 000 000 30 000 000,00 0,00 100 42157: 67 Kansainvälisten jä~estöjen jäsenmaksut ja mak- 42158: suosuudet (Arviomääräraha) ............... . 9 096000 7 666 897,41 1 429 102,59 84 42159: 42160: 05 Euroopan sosiaalirahaston ohjelmien toteutus ..... . 1 032 400000 1 032 400 000,00 0,00 100 42161: 61 EU:n osallistuminen työvoima- ja sosiaalipolitiik- 42162: kaan (EU) (100 htv yhdessä momentin 34.05.62 42163: kanssa) (Siirtomääräraha 3v) .............. . 362 500 000 362 500 000,00 0,00 100 42164: 62 Euroopan sosiaalirahaston tavoitteiden kansalli- 42165: nen osarahoitus työministeriön osalta (EU) (90 htv 42166: yhdessä momentin 34.05.61 kanssa) (Siirtomää- 42167: räraha 3v) ............................. . 669900000 669 900 000,00 0,00 100 42168: 42169: 06 Työvoimapolitiikan toimeenpano ................ . 10 573 069 000 10 343 848 222,76 229 220 777,24 98 42170: 02 Palkkaperusteinen työllistämistuki valtionhallinnol- 42171: le (Arviomääräraha) ...................... . 541 000000 619 933 503,39 -78 933 503,39 115 42172: 21 Työvoima-asiain alue- ja paikallishallinnon toimin- 42173: tamenot (Siirtomääräraha 2v) .............. . 721 493000 721 492 931,00 69,00 100 42174: 25 Työvoimapalvelujen erityismenot (Arviomäärära- 42175: ha) ................................... . 74806000 63 524 970,43 11 281 029,57 85 42176: 29 Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ostopalve- 42177: lut (Arviomääräraha) ..................... . 955 770000 920 401 369,92 35 368 630,08 96 42178: 30 Palkkaperusteinen työllistämistuki kunnille ja kun- 42179: tayhtymille (Arviomääräraha) ............... . 785000000 669 112 995,22 115 887 004,78 85 42180: 50 Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistu- 42181: vien opintososiaaliset edut (Arviomääräraha) .. . 710 000 000 625 640 704,70 84 359 295,30 88 42182: 52 Työmarkkinatuki (Arviomääräraha) .......... . 5 600000000 5 603 035 386,57 -3 035 386,57 100 42183: 62 Valtionapu työttömyyden lieventämiseen (osa EU) 42184: (Arviomääräraha) ........................ . 939 000000 879 237 598,25 59 762 401,75 94 42185: 63 Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin 42186: (osa EU) (Siirtomääräraha 3v) .............. . 89 000 000 89 000 000,00 0,00 100 42187: 64 Muuttoturva (Arviomääräraha) .............. . 15000000 10 468 763,28 4 531 236,72 70 42188: 77 Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi (osa EU) 42189: (Siirtomääräraha 3v) ..................... . 142 000000 142 000 000,00 0,00 100 42190: 42191: 07 Pakolais- ja siirtolaisuusasiat .................. . 447 400000 446 016171,39 1 383 828,61 100 42192: 21 Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto- 42193: toiminta valtion osalta (Arviomääräraha) ...... . 45100 000 44 344 338,57 755 661,43 98 42194: 30 Valtion korvaus kunnille eräiden Suomeen muut- 42195: tavien henkilöiden toimeentulotuen sekä heille an- 42196: netun sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustan- 42197: nuksiin (Arviomääräraha) .................. . 68300000 67 578 304,39 721 695,61 99 42198: 61 Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto 42199: (Arviomääräraha) ........................ . 334000000 334 093 528,43 -93 528,43 100 42200: 42201: 99 Työministeriön hallinnonalan muut menot. ........ . 142053000 117 477151,07 24 575 848,93 83 42202: 23 Siviilipalvelus (Arviomääräraha) ............. . 17 500 000 17 498 220,00 1 780,00 100 42203: 50 Palkkaturva (Arviomääräraha) .............. . 120000000 95 306 666,21 24 693 333,79 79 42204: 51 Eräät merimiespalvelut (Arviomääräraha) ..... . 4553000 4 672 264,86 -119 264,86 103 42205: 42206: 42207: 42208: 42209: 48 42210: Vuoden 1999 talousarvion toteutumisen osuiHava laskelma 42211: 35 Pääluokka 42212: Luku Talousarvio Tilinpäätös Talousarvio - Tilinpäätös Toteu- 42213: Mom. Suurempi (-) tuma 42214: Pienempi % 42215: 42216: 35 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA ..... . 3 962 220000 3 959 224 249,90 2 995 750,10 100 42217: 42218: 01 Ympäristöministeriö .......................... . 101 251 000 101 251 000,00 0,00 100 42219: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) ......... . 101 251 000 101 251 000,00 0,00 100 42220: 42221: 10 Ympäristön suojelu .......................... . 141 850 000 139 326 641,41 2 523 358,59 98 42222: 27 Ympäristövahinkojen torjunta (Arviomääräraha) 10 000000 12 000 000,00 -2 000 000,00 120 42223: 60 Siirto öljysuojarahastoon (Siirtomääräraha 3v) .. 5000000 5000000,00 0,00 100 42224: 62 Ympäristönsuojelun edistäminen (Siirtomääräraha 42225: 3v) ................................... . 31 750000 31 750 000,00 0,00 100 42226: 63 Ympäristönsuojeluinvestointien korkotuki (Ar- 42227: viomääräraha) .......................... . 13 800 000 9 276 641,41 4 523 358,59 67 42228: 64 ÖI)X)ä.~emaksulla rahoitettava öljyjätehuolto (Siirto- 42229: maararaha 3v) .......................... . 15 000000 15 000 000,00 0,00 100 42230: 67 Ympäristöyhteistyön edistäminen Suomen lähialu- 42231: een maissa (Siirtomääräraha 3v) ........... . 13 800 000 13 800 000,00 0,00 100 42232: 77 Ympäristötyöt (Siirtomääräraha 3v) .......... . 52 500 000 52 500 000,00 0,00 100 42233: 42234: 20 Yhdyskunnat, alueidenkäyttö ja luonnonsuojelu .... . 258 200000 257 727 608,53 472 391,47 100 42235: 22 Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnossapito 42236: (Siirtomääräraha 3v) ..................... . 73 700000 73 700 000,00 0,00 100 42237: 37 Avustukset kuntien kaavoitukseen ja maankäytön 42238: ohjaukseen (Siirtomääräraha 3v) ............ . 5 500000 5 500 000,00 0,00 100 42239: 44 Koskiensuojelulain mukaiset korvaukset (Ar- 42240: viomääräraha) .......................... . 10 000 000 9 527 608,53 472 391,47 95 42241: 61 E~~-~t..luonnonsuojeluun liittyvät korvaukset (Siirto- 42242: maararaha 3v) .......................... . 77000000 77 000 000,00 0,00 100 42243: 62 Avustukset rakennusperinnön hoitoon (Siirtomää- 42244: räraha 3v) ............................. . 5000000 5000000,00 0,00 100 42245: 74 Luonnonsuojelualueiden talonrakennustyöt (Siirto- 42246: määräraha 3v) .......................... . 3000000 3000000,00 0,00 100 42247: 87 Luonnonsuojelualueiden hankkiminen (Siirtomää- 42248: räraha 3v) ............................. . 84000000 84 000 000,00 0,00 100 42249: 42250: 30 Asumisen edistäminen ....................... . 2 870 000 000 2 870 000 000,00 0,00 100 42251: 54 Asumistuki (Arviomääräraha) .............. . 2 870000000 2 870 000 000,00 0,00 100 42252: 42253: 40 Alueelliset ympäristökeskukset ................. . 304457000 304 456 999,96 0,04 100 42254: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) ......... . 304457000 304 456 999,96 0,04 100 42255: 42256: 60 Suomen ympäristökeskus ..................... . 122413000 122 413 000,00 0,00 100 42257: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) ......... . 122413000 122 413 000,00 0,00 100 42258: 42259: 70 Valtion asuntorahasto ........................ . 22 930000 22 930 000,00 0,00 100 42260: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) ......... . 22 930 000 22 930 000,00 0,00 100 42261: 42262: 99 Ympäristöministeriön hallinnonalan muut menot ..... 141119 000 141119 000,00 0,00 100 42263: 22 Kehittäminen ja suunnittelu (Siirtomääräraha 2v) . 51 451 000 51 451 000,00 0,00 100 42264: 24 Kansainvälinen yhteistyö (Siirtomääräraha 2v) .. 28 400 000 28 400 000,00 0,00 100 42265: 61 Euroopan aluekehitysrahaston tavoitteiden kan- 42266: sallinen osarahoitus (EU) (Siirtomääräraha 3v) .. 29 818 000 29 818 000,00 0,00 100 42267: 62 EU:n ympäristörahaston osallistuminen ympäristö- 42268: ja luonnonsuojeluhankkeisiin (EU) (Siirtomäärära- 42269: ha 3v) ................................ . 24000000 24 000 000,00 0,00 100 42270: 65 Eräät avustukset (Siirtomääräraha 3v) ....... . 7 450000 7 450000,00 0,00 100 42271: 42272: 42273: 42274: 42275: 49 42276: Vuoden 1999 talousarvion toteutumisen osoittava laskelma 42277: 36 Pääluokka 42278: Luku Talousarvio Tilinpäätös Talousarvio - Tilinpäätös Toteu- 42279: Mom. Suurempi (-) tuma 42280: Pienempi % 42281: 42282: 36 VALTIONVELKA ............................. 49 132 200 000 49 340 705 666,01 -208 505 666,01 100 42283: 42284: 01 Markka- ja euromääräisen velan korko ............ 20 113 000 000 20 138 675146,72 -25 675 146,72 100 42285: 90 Markka- ja euromaara1sen velan korko 42286: (Arviomääräraha) ......................... 20113 000 000 20 138 675146,72 -25 675 146,72 100 42287: 42288: 03 Valuuttamääräisen velan korko .................. 9154000000 9 121 987 859,61 32 012 140,39 100 42289: 90 Valuuttamääräisen velan korko (Arviomääräraha) 9 154 000 000 9121 987 859,61 32 012 140,39 100 42290: 42291: 06 Valtionvelan kuoletukset ....................... 19 735 000 000 19 988 721 692,09 -253 721 692,09 101 42292: 94 Nettokuoletukset (Arviomääräraha) ........... 19 735 000 000 19 988 721 692,09 -253 721 692,09 101 42293: 42294: 09 Muut menot valtionvelasta ..................... 130 200 000 91 320 967,59 38 879 032,41 70 42295: 21 Palkkiot ja muut menot valtionvelasta 42296: (Arviomääräraha) ......................... 130 200 000 91 320 967,59 38 879 032,41 70 42297: 42298: 42299: 42300: 42301: 50 42302: SELVITYS VUOTEEN 2000 42303: •• •• •• •• 42304: SIIRRETYISTA MAARARAHOISTA 42305: 42306: 42307: 42308: 42309: 51 42310: Siirrettyjen määrärahojen kannan muutos hallinnonaloittain vuonna 1999 42311: 42312: Käytettävissä Käytetty/Siirretty Siirtyy vuoteen 2000 42313: 42314: Tasavallan presidentti ........................... . 4 073 727,54 733 385,90 4 807113,44 42315: Eduskunta .................................... . 2 816 559,20 2 671 382,31 5487941,51 42316: Valtioneuvosto ................................. . 24 328 731,66 2 321 626,40 26 650 358,06 42317: Ulkoasiainministeriön hallinnonala .................. . 534 235 983,07 -117 900 469,34 416 335 513,73 42318: Oikeusministeriön hallinnonala ..................... . 260 341 333,85 -5 062 825,02 255 278 508,83 42319: Sisäasiainministeriön hallinnonala .................. . 1 038 823 039,97 -190 162145,10 848 660 894,87 42320: Puolustusministeriön hallinnonala .................. . 1 885 343 729,65 --489 715 641,68 1 395 628 087,97 42321: Valtiovarainministeriön hallinnonala ................. . 1 348 232 774,06 -876 591 484,71 471 641 289,35 42322: Opetusministeriön hallinnonala .................... . 2 589 390 622,94 -356192 463,13 2 233198159,81 42323: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala .......... . 2 482 403 946,24 -280 229 261 ,BO 2 202174 684,44 42324: Liikenneministeriön hallinnonala.................... . 796144 816,61 -287 715 876,57 508 428 940,04 42325: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala .......... . 1 394 240 837,84 --429 820 507,02 964 420 330,82 42326: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala ........... . 731 500 200,77 -249 431 430,93 482 068 769,84 42327: Työministeriön hallinnonala ....................... . 2 817 314 469,72 -804 651 621,37 2 212 662 848,35 42328: Ympäristöministeriön hallinnonala .................. . 387 641 478,15 6455 924,82 394 097 402,97 42329: 42330: Yhteensä ..................................... . 16 296 832 251,27 -3 875 291 407,24 12 421 540 844,03 42331: 42332: 42333: 42334: 42335: 52 42336: Siirretyt määrärahat eriteltyinä myöntövuosittain hallinnonaloittain 42337: 42338: Varainhoitovuodelle 1999 vuoden 1997 määrärahoista siirtyneet määrärahat ja niiden käyttö 42339: 42340: Käytettävissä Käytetty/Peruutettu 42341: 42342: Valtioneuvosto ................................ . 375000,00 -375000,00 42343: Ulkoasiainministeriön hallinnonala ................. . 104 505 587,44 -104 505 587,44 42344: Oikeusministeriön hallinnonala .................... . 15 363 271,16 -15 363 271,16 42345: Sisäasiainministeriön hallinnonala ................. . 158 988 410,49 -158 988 410,49 42346: Puolustusministeriön hallinnonala.................. . 295 651 664,90 -295 651 664,90 42347: Valtiovarainministeriön hallinnonala ................ . 52 360 177,40 -52 360 177,40 42348: Opetusministeriön hallinnonala .................... . 150 151129,71 -150 151129,71 42349: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala ......... . 415 638 004,20 -415 638 004,20 42350: Liikenneministeriön hallinnonala ................... . 23 993 005,02 -23 993 005,02 42351: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala ......... . 210 196 293,81 -210 196 293,81 42352: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala .......... . 250 649 480,50 -250 649 480,50 42353: Työministeriön hallinnonala ...................... . 843 097 631 ,58 -843 097 631,58 42354: Ympäristöministeriön hallinnonala ................. . 60 674 685,47 -60 674 685,47 42355: 42356: Yhteensä .................................... . 2 581 644 341,68 -2 581 644 341,68 42357: 42358: 42359: 42360: 42361: Varainhoitovuodelle 1999 vuoden 1998 määrärahoista siirtyneet määrärahat ja niiden käyttö 42362: 42363: Käytettävissä Käytetty/Peruutettu Siirtyy vuoteen 2000 42364: 42365: Tasavallan presidentti .......................... . 4073 727,54 -3 904 071 ,58 169 655,96 42366: Eduskunta ................................... . 2 816 559,20 -2 328 617,69 487 941,51 42367: Valtioneuvosto ............................... . 23 953 731 ,66 -22 669 052,69 1 284 678,97 42368: Ulkoasiainministeriön hallinnonala ................ . 429 730 395,63 -366 082 106,88 63 648 288,75 42369: Oikeusministeriön hallinnonala ................... . 244 978 062,69 -230 210 361,15 14 767701,54 42370: Sisäasiainministeriön hallinnonala ................. . 879 834 629,48 -669 622 581,99 210 212 047,49 42371: Puolustusministeriön hallinnonala ................. . 1 589 692 064,75 -1 280 235 541,37 309 456 523,38 42372: Valtiovarainministeriön hallinnonala ............... . 1 295 872 596,66 -1199 926 441,01 95 946155,65 42373: Opetusministeriön hallinnonala ................... . 2 439 239 493,23 -2 099 601 588,91 339 637 904,32 42374: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala ......... . 2 066 765 942,04 -1 735 770167,52 330 995 774,52 42375: Liikenneministeriön hallinnonala .................. . 772 151 811,59 -705 991 389,48 66160422,11 42376: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala ........ . 1184 044 544,03 -933125 340,93 250919203,10 42377: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala .......... . 480 850 720,27 -240 425 683,26 240 425 037,01 42378: Työministeriön hallinnonala ...................... . 1 974 216 838,14 -893 953 856,64 1 080 262 981,50 42379: Ympäristöministeriön hallinnonala ................. . 326 966 792,68 -237 531 919,89 89 434 872,79 42380: 42381: Yhteensä ................................... . 13 715187 909,59 -10 621 378 720,99 3 093 809 188,60 42382: 42383: 42384: 42385: 42386: 53 42387: Varainhoitovuoden 1999 siirtomäärärahat ja niiden käyttö 42388: 42389: Vuoden 1999 42390: siirtomäärärahat Käytetty Siirtyy vuoteen 2000 Jätetty siirtämättä 42391: 42392: Tasavallan presidentti .................. 15 300 000,00 -10 662 542,52 4 637 457,48 42393: Eduskunta ........................... 5000000,00 0,00 5 000 000,00 42394: Valtioneuvosto ........................ 113 600 000,00 -88 234 320,91 25 365 679,09 42395: Ulkoasiainministeriön hallinnonala ......... 2 793 971 000,00 -2 441 283 775,02 352 687 224,98 42396: Oikeusministeriön hallinnonala ........... 2 666 250 000,00 -2 425 739 192,71 240 510 807,29 42397: Sisäasiainministeriön hallinnonala ......... 5 315 912 000,00 -4 675 851152,62 638 448 847,38 1 612 000,00 42398: Puolustusministeriön hallinnonala ......... 8 952 553 000,00 -7 866 381 435,41 1 086 171 564,59 42399: Valtiovarainministeriön hallinnonala ....... 3 632 350 000,00 -3 256 341 344,08 375 695133,70 313 522,22 42400: Opetusministeriön hallinnonala ........... 8 923 434 000,00 -7 027 302 112,02 1 893 560 255,49 2 571 632,49 42401: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala. 8 605 441 000,00 --6 734 261 909,73 1 871 178 909,92 180,35 42402: Liikenneministeriön hallinnonala .......... 7 004 347 000,00 --6 495 856 593,17 442 268 517,93 66 221 888,90 42403: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala. 1 839 957 000,00 -1117 943 632,36 713 501127,72 8 512 239,92 42404: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala .. 1 576 347 000,00 -1330411150,26 241 643 732,83 4 292 116,91 42405: Työministeriön hallinnonala .............. 2 142 098 000,00 -1 009 698 064,15 1 132 399 866,85 69,00 42406: Ym~äristöministeriön hallinnonala ......... 1 058 420 000,00 -753 757 469,78 304 662 530,18 0,04 42407: 42408: Yhteensä ........................... 54 644 980 000!00 -45 233 724 694l4 9 327 731 655,43 83 523 649,83 42409: 42410: 42411: 42412: 42413: 54 42414: Siirretyt määrärahat momenteittain 42415: 21 Pääluokka 42416: Vuosi Käytettävissä Käytetty/Siirretty Siirtyy 42417: Pääluokka vuoteen 2000 42418: Luku 42419: Momentti 42420: 42421: 21 Tasavallan presidentti ...................................... . 4 073 727,54 733 385,90 4 807 113,44 42422: 98. 21. 02. 75. Perusparannukset. ............................ . 4 073 727,54 -3 904 071 ,58 169 655,96 42423: 99. 21. 02. 75. Perusparannukset. ............................ . 0,00 4 637 457,48 4 637 457,48 42424: 42425: 42426: 42427: 42428: 55 42429: Siirretyt määrärahat momenleillain 42430: 22 Pääluokka 42431: Vuosi Käytettävissä Käytetty/Siirretty Siirtyy 42432: Pääluokka vuoteen 2000 42433: Luku 42434: Momentti 42435: 42436: 22 Eduskunta ............................................... . 2 816 559,20 2 671 382,31 5 487 941,51 42437: 98. 22. 02. 74. Eduskunnan lisätilat. .......................... . 2 816 559,20 -2 328 617,69 487 941,51 42438: 99. 22. 02. 74. Eduskunnan lisätilat ........................... . 0,00 5000000,00 5000 000,00 42439: 42440: 42441: 42442: 42443: 56 42444: Siirretyt määrärahat momenteittain 42445: 23 Pääluokka 42446: Vuosi Käytettävissä Käytetty/Siirretty Siirtyy 42447: Pääluokka vuoteen 2000 42448: Luku 42449: Momentti 42450: 42451: 23 Valtioneuvosto ............................................. 24 328 731,66 2 321 626,40 26 650 358,06 42452: 97. 23. 99. 27. Presidentti Urho Kaleva Kekkosen muistomerkki ...... 375000,00 -375000,00 0,00 42453: 98. 23. 02. 21. Toimintamenot ................................ 21 054 317,65 -21 054 317,65 0,00 42454: 98. 23. 03. 21. Toimintamenot ................................ 589 280,71 -589280,71 0,00 42455: 98. 23. 25. 26. Kalastajatorpan vierastalo ........................ 866 261,28 -866261,28 0,00 42456: 98. 23. 25. 74. Valtioneuvoston väestönsuoja .................... 929 497,53 -24000,00 905497,53 42457: 98. 23. 99. 25. J. V. Snellmanin kootut teokset ................... 64 374,49 -64374,49 0,00 42458: 98. 23. 99. 27. Presidentti Urho Kaleva Kekkosen muistomerkki ...... 450000,00 -70818,56 379181,44 42459: 99. 23. 02. 21. Toimintamenot ................................ 0,00 23 508 452,03 23 508 452,03 42460: 99. 23. 02. 26. Kalastajatorpan vierastalo ........................ 0,00 728469,13 728 469,13 42461: 99. 23. 03. 21. Toimintamenot ................................ 0,00 397042,43 397 042,43 42462: 99. 23. 99. 26. Suomen sotasurmia vuosina 1914-1922 koskeva tutki- 42463: mus ........................................ 0,00 431 715,50 431 715,50 42464: 99. 23. 99. 27. Presidentti Urho Kaleva Kekkosen muistomerkki ...... 0,00 300000,00 300000,00 42465: 42466: 42467: 42468: 42469: 57 42470: Siirretyt määrärahat momenteittain 42471: 24 Pääluokka 42472: Vuosi Käytettävissä Käytetty/Siirretty Siirtyy 42473: Pääluokka vuoteen 2000 42474: Luku 42475: Momentti 42476: 42477: 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala ............................. . 534 235 983,07 -117 900 469,34 416335 513,73 42478: 97. 24. 01. 74. Talonrakennukset. ........................... .. 21 880 130,92 -21 880 130,92 0,00 42479: 97. 24. 01. 87. Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen ........... . 16 921 700,66 -16 921 700,66 0,00 42480: 97. 24. 30. 66. Varsinainen kehitysyhteistyö ..................... . 51 376 715,91 -51 376 715,91 0,00 42481: 97. 24. 50. 66. Yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan maiden kanssa ..... . 14 327 039,95 -14 327 039,95 0,00 42482: 98. 24. 01. 21. Toimintamenot .............................. .. 161 097 513,37 -161 097 513,37 0,00 42483: 98. 24. 01. 74. Talonrakennukset ............................. . 29 359 973,47 -7 389 736,63 21 970 236,84 42484: 98. 24. 01. 87. Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen ........... . 13 989 582,54 -7 864 240,72 6125 341,82 42485: 98. 24. 30. 66. Varsinainen kehitysyhteistyö ..................... . 161 872 412,93 -147 999 234,70 13 873178,23 42486: 98. 24. 50. 66. Yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan, Venäjän ja muiden 42487: IVY-maiden kanssa ............................ . 60 590 101 ,03 -38 910 569,17 21 679 531,86 42488: 98. 24. 99. 26. Tutkimus- ja kehittämistoiminta ................... . 2 820 812,29 -2 820 812,29 0,00 42489: 99. 24. 01. 21. Toimintamenot ............................... . 0,00 110 014 510,14 110014510,14 42490: 99. 24. 01. 74. Talonrakennukset ............................. . 0,00 58 220 295,09 58 220 295,09 42491: 99. 24. 01. 87. Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen ........... . 0,00 6 882 157,79 6 882 157,79 42492: 99. 24. 30. 66. Varsinainen kehitysyhteistyö ..................... . 0,00 116415191,35 116 415191,35 42493: 99. 24. 50. 66. Yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan, Venäjän ja muiden 42494: IVY-maiden kanssa ............................ . 0,00 59 343 933,70 59 343 933,70 42495: 99. 24. 99. 26. Tutkimus- ja kehittämistoiminta ................... . 0,00 1 811136,91 1 811136,91 42496: 42497: 42498: 42499: 42500: 58 42501: Siirretyt määrärahat momenteiHain 42502: 25 Pääluokka 42503: Vuosi Käytettävissä Käytetty/Siirretty Siirtyy 42504: Pääluokka vuoteen 2000 42505: Luku 42506: Momentti 42507: 42508: 25 Oikeusministeriön hallinnonala ................................ . 260 341 333,85 -5 062 825,02 255 278 508,83 42509: 97. 25. 50. 74. Uudisrakennukset ja peruskorjaukset. ............. . 15363271,16 -15 363 271,16 0,00 42510: 98. 25. 01. 21. Toimintamenot ............................... . 10 931 094,23 -10 931 094,23 0,00 42511: 98. 25. 10. 21. Korkeimman oikeuden toimintamenot. ............. . 2 955 057,61 -2 955 057,61 0,00 42512: 98. 25. 10. 22. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot ....... . 7 525 666,54 -7 525 666,54 0,00 42513: 98. 25. 10. 23. Muiden tuomioistuinten toimintamenot ............. . 74 134 409,86 -74 134 409,86 0,00 42514: 98. 25. 30. 21. Oikeusaputoimistojen toimintamenot .............. . 20 897 438,68 -20 897 438,68 0,00 42515: 98. 25. 40. 21. Syyttäjä- ja ulosottolaitoksen toimintamenot ......... . 58 066 349,37 -58 066 349,37 0,00 42516: 98. 25. 50. 21. Toimintamenot ............................... . 26 130 164,41 -26130 164,41 0,00 42517: 98. 25. 50. 74. Uudisrakennukset ja peruskorjaukset .............. . 26 822 610,48 -14186 363,67 12 636 246,81 42518: 98. 25. 50. 75. Työsiirioloille järjestettävät työt ................... . 11 013 959,80 -8 882 505,07 2131 454,73 42519: 98. 25. 60. 21. Toimintamenot ............................... . 6 501 311,71 -6 501 311,71 0,00 42520: 99. 25. 01. 21. Oikeusministeriön toimintamenot ................. . 0,00 8 978 224,46 8 978 224,46 42521: 99. 25. 01. 22. Eräiden virastojen toimintamenot ................. . 0,00 5135 763,94 5135 763,94 42522: 99. 25. 10. 21. Korkeimman oikeuden toimintamenot. ............. . 0,00 3647 492,80 3 647 492,80 42523: 99. 25. 10. 22. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot. ....... . 0,00 3 921 015,40 3 921 015,40 42524: 99. 25. 10. 23. Muiden tuomioistuinten toimintamenot ............. . 0,00 53 708 605,53 53 708 605,53 42525: 99. 25. 30. 21. Oikeusaputoimistojen toimintamenot .............. . 0,00 38 284 671 ,33 38 284 671 ,33 42526: 99. 25. 40. 21. Syyttäjä- ja ulosottolaitoksen toimintamenot ......... . 0,00 74153181,82 74153181,82 42527: 99. 25. 50. 21. Toimintamenot (työtoiminnan liiketaloudellisten suorittei- 42528: den hintojen alentaminen enintään 13 500 000 mk) ... . 0,00 21 377 451,47 21 377 451,47 42529: 99. 25. 50. 74. Uudisrakennukset ja perusko~aukset .............. . 0,00 31 304 400,54 31 304 400,54 42530: 42531: 42532: 42533: 42534: 59 42535: Siirretyt määrärahat momenteiHain 42536: 26 Pääluokka 42537: Vuosi Käytettävissä Käytetty/Siirretty Siirtyy 42538: Pääluokka vuoteen 2000 42539: Luku 42540: Momentti 42541: 42542: 26 Sisäasiainministeriön hallinnonala .............................. 1 038 823 039,97 -190162145,10 848 660 894,87 42543: 97.26.90.70. Ilma- ja vartioalusten hankinta .................... 5 210 722,00 -5 210 722,00 0,00 42544: 97. 26. 90. 74. Rakentaminen ................................. 474 953,81 -474953,81 0,00 42545: 97. 26. 98. 43. Maakunnan kehittämisraha (osa EU) ............... 1 073 203,36 -1 073 203,36 0,00 42546: 97. 26. 98. 61. EU:n osallistuminen rakenne- ja aluekehitysohjelmiin se- 42547: kä yhteisöaloitteisiin (EU) ........................ 152 229 531,32 -152 229 531,32 0,00 42548: 98. 26. 01. 21. Toimintamenot (osa EU) ......................... 8 054 561,24 -8 054 561 ,24 0,00 42549: 98. 26. 02. 21. Toimintamenot ................................ 3 810 220,23 -3 810 220,23 0,00 42550: 98. 26. 05. 21. Toimintamenot (osa EU) ......................... 23 057 094,77 -23 057 094,77 0,00 42551: 98. 26. 06. 21. Toimintamenot ................................ 50 806 725,62 -50 806 725,62 0,00 42552: 98. 26. 07. 21. Kihlakunnanvirastojen yhteiset toimintamenot ........ 9 383 885,15 -9 383 885,15 0,00 42553: 98. 26. 75. 21. Toimintamenot (osa EU) ......................... 115 756 820,84 -115 756 820,84 0,00 42554: 98. 26. 75. 70. Viranomaisradioverkon rakentaminen ............... 21 087 426,70 -21 087 426,70 0,00 42555: 98. 26. 80. 21. Pelastushallinnon toimintamenot (osa EU) ........... 14 973 575,20 -14 973 575,20 0,00 42556: 98. 26. 80. 31. Valtionosuudet ................................ 15 604 360,11 -15604360,11 0,00 42557: 98. 26. 90. 21. Toimintamenot (helikoptereiden peruskorjaukseen 42558: 3 000 000 mk) (osa EU) ......................... 150 947 563,34 -150 947 563,34 0,00 42559: 98. 26. 90. 70. Ilma- ja vartioalusten hankinta .................... 22 000 000,00 -18187 777,12 3 812 222,88 42560: 98. 26. 90. 74. Rakentaminen ................................. 3133 335,66 -1 826 908,60 1 306427,06 42561: 98. 26. 98. 43. Maakunnan kehittämisraha (osa EU) ............... 11 763 259,92 -4 571 431 ,28 7191 828,64 42562: 98. 26. 98. 61. EU:n osallistuminen rakenne- ja aluekehitysohjelmiin se- 42563: kä yhteisöaloitteisiin (EU) ........................ 429 455 800,70 -231554231,79 197 901 568,91 42564: 99. 26. 01. 21. Toimintamenot (osa EU) ......................... 0,00 5 212 567,19 5 212 567,19 42565: 99. 26. 02. 21. Toimintamenot (osa EU) ......................... 0,00 4501281,41 4 501 281,41 42566: 99. 26. 05. 21. Toimintamenot (osa EU) ......................... 0,00 18 558 843,46 18 558 843,46 42567: 99. 26. 06. 21. Toimintamenot ................................ 0,00 43 092 970,19 43 092 970,19 42568: 99. 26. 07. 21. Kihlakunnanvirastojen yhteiset toimintamenot ........ 0,00 8 946103,25 8 946103,25 42569: 99. 26. 75. 21. Toimintamenot (osa EU) ......................... 0,00 91 296 937,63 91 296 937,63 42570: 99. 26. 75. 70. Viranomaisradioverkon rakentaminen ............... 0,00 2 670 785,43 2 670 785,43 42571: 99. 26. 80. 21. Pelastushallinnon toimintamenot (osa EU) ........... 0,00 9 936 780,07 9 936 780,07 42572: 99. 26. 80. 31. Valtionosuudet ................................ 0,00 20 442 853,49 20 442 853,49 42573: 99. 26. 90. 21. Toimintamenot (osa EU) ......................... 0,00 128 207 358,81 128 207 358,81 42574: 99. 26. 90. 70. Ilma- ja vartioalusten hankinta .................... 0,00 4175 940,62 4175 940,62 42575: 99. 26. 98. 43. Maakunnan kehittämisraha (osa EU) ............... 0,00 10 892 199,80 10 892 199,80 42576: 99. 26. 98. 61. EU:n osallistuminen rakenne- ja aluekehitysohjelmiin se- 42577: kä yhteisöaloitteisiin (EU) ........................ 0,00 290 514 226,03 290 514 226,03 42578: 42579: 42580: 42581: 42582: 60 42583: Siirretyt määrärahat momenteiHain 42584: 27 Pääluokka 42585: Vuosi Käytettävissä Käytetty/Siirretty Siirtyy 42586: Pääluokka vuoteen 2000 42587: Luku 42588: Momentti 42589: 42590: 27 Puolustusministeriön hallinnonala ............................... 1 885 343 729,65 -489 715 641 ,68 1 395 628 087,97 42591: 97. 27. 01. 74. Uudisrakennukset ja perusko~aukset ............... 36 783 624,08 -36 783 624,08 0,00 42592: 97. 27. 10. 16. Puolustusmateriaalihankinnat ..................... 258 868 040,82 -258 868 040,82 0,00 42593: 98.27.01.21. Toimintamenot ................................ 5 272 271,85 -5 272 271 ,85 0,00 42594: 98. 27. 01. 22. Kiinteistövarallisuuden omistajuudesta ja hallinnoinnista 42595: aiheutuvat menot .............................. 4 901 915,46 -4 901 915,46 0,00 42596: 98. 27. 01. 74. Uudisrakennukset ja peruskorjaukset ............... 62 759 224,83 -50 283 605,43 12 475 619,40 42597: 98. 27. 01. 87. Kiinteistöjen osto ja pakkolunastus ................. 4 311158,04 -4 311 158,04 0,00 42598: 98. 27. 10. 16. Puolustusmateriaalihankinnat ..................... 1 152 301 016,34 -855320112,36 296 980 903,98 42599: 98. 27. 10. 21. Puolustusvoimien toimintamenot .................. 360 146 478,23 -360 146 478,23 0,00 42600: 99. 27. 01. 21. Toimintamenot ................................ 0,00 6 674 232,70 6 674 232,70 42601: 99. 27. 01. 22. Kiinteistövarallisuuden omistajuudesta ja hallinnoinnista 42602: aiheutuvat menot .............................. 0,00 8 274 590,29 8 274 590,29 42603: 99. 27. 01. 74. Uudisrakennukset ja perusparannukset ............. 0,00 76 758 577,12 76 758 577,12 42604: 99. 27. 01. 87. Kiinteistöjen osto ja pakkolunastus ................. 0,00 8 763 736,04 8 763 736,04 42605: 99. 27. 10. 16. Puolustusmateriaalihankinnat ..................... 0,00 714 549 884,32 714 549 884,32 42606: 99.27.10.21. Puolustusvoimien toimintamenot .................. 0,00 271150 544,12 271150 544,12 42607: 42608: 42609: 42610: 42611: 61 42612: Siirretyt määrärahat momenteittain 42613: 28 Pääluokka 42614: Vuosi Käytettävissä Käytetty/Siirretty Siirtyy 42615: Pääluokka vuoteen 2000 42616: Luku 42617: Momentti 42618: 42619: 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala ............................. 1 348 232 774,06 -876 591 484,71 471 641 289,35 42620: 97. 28. 05. 88. Osakkeiden hankkiminen ........................ 5 000 000,00 -5 000 000,00 0,00 42621: 97. 28. 40. 66. Kansainvälisen tullijärjestön kautta ohjattava kehitysapu 42622: sekä koulutusyhteistyö Venäjän ja Baltian maiden kans- 42623: sa .......................................... 205158,37 -205158,37 0,00 42624: 97. 28. 40. 70. Kaluston hankinta .............................. 19 663 525,83 -19 663 525,83 0,00 42625: 97. 28. 64. 74. Talonrakennukset .............................. 18 839 414,78 -18839414.78 0,00 42626: 97. 28. 80. 20. Kehittämis- ja koulutustoiminta .................... 2 851 484,00 -2 851 484,00 0,00 42627: 97. 28. 80. 21. Henkilöstön sopeuttamisen tukeminen .............. 2896718,10 -2 896 718,10 0,00 42628: 97. 28. 80. 22. Integraatiovalmennus ja EU-puheenjohtajuuteen valmis- 42629: tautuminen ................................... 794 494.70 -794 494,70 0,00 42630: 97. 28. 80. 23. Työsuojelun edistäminen ........................ 1 213 328,75 -1 213 328.75 0,00 42631: 97. 28. 81. 22. Nettobudjetoitujen virastojen toiminnan kehittäminen ... 896 052,87 -896052,87 0,00 42632: 98. 28. 01. 21. Toimintamenot ................................ 13 910 298.41 -13910298,41 0,00 42633: 98. 28. 01. 89. Osakkeiden myyntijärjestelyt ..................... 67 845 345,98 -67 845 345,98 0,00 42634: 98. 28. 03. 21. Toimintamenot ................................ 4 528 414,10 -4528414,10 0,00 42635: 98. 28. 05. 21. Toimintamenot ................................ 24 207 670,93 -24 207 670,93 0,00 42636: 98. 28. 10. 21. Toimintamenot ................................ 1 998 025,59 -1 998 025,59 0,00 42637: 98.28.18.21. Toimintamenot ................................ 246 787 102,99 -246 787 102,99 0,00 42638: 98. 28. 40. 21. Toimintamenot (osa EU) ......................... 32 791148,44 -32 791148,44 0,00 42639: 98. 28. 40. 70. Kaluston hankinta .............................. 18 000 000,00 -17 998 457.71 1 542,29 42640: 98. 28. 52. 21. Toimintamenot ................................ 21 831 327,52 -21 831 327,52 0,00 42641: 98. 28. 64. 74. Talonrakennukset .............................. 53 738 364,14 -53 738 364,14 0,00 42642: 98. 28. 64. 75. Perusparannukset ............................. 22 228 943,92 -22 228 943,92 0,00 42643: 98. 28. 64. 87. Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden hankkiminen .... 75 377 928,89 -75 377 928,89 0,00 42644: 98. 28. 80. 20. Kehittämis- ja koulutustoiminta .................... 8 760 491,18 -5 725 405,28 3 035 085,90 42645: 98. 28. 80. 21. Henkilöstön sopeuttamisen tukeminen .............. 1 000000,00 -35632,03 964 367,97 42646: 98. 28. 80. 22. Integraatiovalmennus ........................... 14 745 220,02 -11 267 506,38 3 477 713,64 42647: 98. 28. 80. 23. Työsuojelun edistäminen ........................ 4 549 720,95 -3 082 275,10 1467 445,85 42648: 98. 28. 80. 24. VEL-perusteinen ja varhaiskuntoutustoiminta ......... 6 906 732,66 -6 906 732,66 0,00 42649: 98. 28. 80. 25. Valtion henkilöstöjärjestelyt ...................... 3 038 046,10 -3 038 046,10 0,00 42650: 98. 28. 80. 26. EU-puheenjohtajuus ............................ 6 603 814,84 -6 603 814,84 0,00 42651: 98. 28. 81. 22. Nettobudjetoitujen virastojen toiminnan kehittäminen ... 4 000 000,00 -4 000 000,00 0,00 42652: 98. 28. 82. 61. Korvaus valtion vakuusrahastolle lainojen ja takausten 42653: hoitomenoihin ................................. 662 000 000,00 -575 000 000,00 87 000 000,00 42654: 98. 28. 99. 21. Valtion eläkelautakunnan toimintamenot ............ 1 024 000,00 -1 024 000,00 0,00 42655: 99. 28. 01. 21. Toimintamenot ................................ 0,00 15 981142,70 15 981 142.70 42656: 99. 28. 03. 21. Toimintamenot ................................ 0,00 3684180,10 3 684 180,10 42657: 99. 28. 05. 21. Toimintamenot ................................ 0,00 29 053 798,16 29053798,16 42658: 99. 28. 05. 22. Valtion eläkelautakunnan toimintamenot ............ 0,00 1 452 183.70 1 452 183.70 42659: 99.28.10.21. Toimintamenot ................................ 0,00 1 926 804,38 1 926 804,38 42660: 99. 28. 18. 21. Toimintamenot ................................ 0,00 198 355 246,57 198 355 246,57 42661: 99. 28. 40. 21. Toimintamenot (osa EU) ......................... 0,00 22 017 681,19 22 017 681,19 42662: 99. 28. 40. 70. Kaluston hankinta .............................. 0,00 12 884 401,22 12 884 401,22 42663: 99.28.52.21. Toimintamenot ................................ 0,00 31 147 972.43 31147 972.43 42664: 99. 28. 80. 20. Kehittämis- ja koulutustoiminta .................... 0,00 10 520 389.73 10 520 389.73 42665: 99. 28. 80. 21. Henkilöstön sopeuttamisen tukeminen .............. 0,00 1000 000,00 1 000 000,00 42666: 99. 28. 80. 22. Integraatiovalmennus ........................... 0,00 3 935 637.73 3 935 637,73 42667: 99. 28. 80. 23. Työsuojelun edistäminen ........................ 0,00 4 283 361,07 4 283 361,07 42668: 99. 28. 80. 24. VEL-perusteinen ja varhaiskuntoutustoiminta ......... 0,00 8 541 212,82 8 541 212,82 42669: 99. 28. 80. 25. Valtion henkilöstöjärjestelyt ...................... 0,00 6 086 387,87 6 086 387,87 42670: 99. 28. 80. 26. EU-puheenjohtajuus ............................ 0,00 18 055 058,68 18 055 058,68 42671: 99. 28. 81. 22. Nettobudjetoitujen virastojen toiminnan kehittäminen ... 0,00 6 769675,35 6 769 675,35 42672: 42673: 42674: 42675: 42676: 62 42677: Siirretyt määrärahat momenteiHain 42678: 29 Pääluokka 42679: Vuosi Käytettävissä Käytetty/Siirretty Siirtyy 42680: Pääluokka vuoteen 2000 42681: Luku 42682: Momentti 42683: 42684: 29 Opetusministeriön hallinnonala ................................. 2 589 390 622,94 -356192 463,13 2 233198 159,81 42685: 97. 29. 01. 22. Kehittämistoiminta (osa EU) ...................... 11 861 607,59 -11861 607,59 0,00 42686: 97. 29. 10. 22. Yliopistolaitoksen yhteiset menot (osa EU) ........... 31 932 318,63 -31 932 318,63 0,00 42687: 97. 29. 10. 74. Talonrakennukset .............................. 15 717 020,23 -15 717 020,23 0,00 42688: 97. 29. 10. 87. Kiinteistöjen hankinta ........................... 11 231 334,00 -11 231 334,00 0,00 42689: 97. 29. 11. 74. Talonrakennukset .............................. 1 538 897,27 -1 538 897,27 0,00 42690: 97. 29. 40. 74. Talonrakennukset. ............................. 6 436 896,17 -6 436 896,17 0,00 42691: 97. 29. 40. 87. Kiinteistöjen hankinta ........................... 2 414 468,18 -2414468,18 0,00 42692: 97. 29. 69. 52. Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulutuksen perustamis- 42693: kustannuksiin ................................. 771 649,00 -771649,00 0,00 42694: 97. 29. 83. 74. Talonrakennukset .............................. 1 974 699,50 -1 974 699,50 0,00 42695: 97. 29. 88. 50. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat ............ 56 729 563,37 -56 729 563,37 0,00 42696: 97. 29. 88. 70. Kaluston hankinta .............................. 302 312,07 -302 312,07 0,00 42697: 97. 29. 90. 70. Kaluston hankinta .............................. 8 683 261,89 -8 683 261 ,89 0,00 42698: 97. 29. 90. 74. Talonrakennukset .............................. 210 923,53 -210923,53 0,00 42699: 97. 29. 93. 50. Eräät avustukset. .............................. 252 345,35 -252345,35 0,00 42700: 97. 29. 93. 75. Perusparannukset ja talonrakennukset (osa EU) ...... 93832,93 -93832,93 0,00 42701: 98. 29. 01. 10. Eräiden valtion kiinteistöjen käyttö ja kunnossapito .... 5071144,13 -5 057 604,57 13 539,56 42702: 98.29.01.21. Toimintamenot ................................ 9 019 037,59 -9 019 037,59 0,00 42703: 98. 29. 01. 22. Kehittämistoiminta (osa EU) ...................... 140 970 003,48 -86 790 827,08 54179 176,40 42704: 98. 29. 05. 21. Ortodoksisen kirkollishallituksen toimintamenot ....... 2 186,79 -2186,79 0,00 42705: 98. 29. 07. 21. Toimintamenot ................................ 16 698 349,67 -16 698 349,67 0,00 42706: 98. 29. 08. 22. Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toimintamenot ..... 392 362,39 -392362,39 0,00 42707: 98. 29. 08. 25. Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö .................. 7 626 904,58 -7 626 904,58 0,00 42708: 98. 29. 10. 21. Yliopistojen toimintamenot ....................... 792 862 974,64 -792 862 974,64 0,00 42709: 98. 29. 10. 22. Yliopistolaitoksen yhteiset menot (osa EU) ........... 119111648,31 -89 827 142,70 29 284 505,61 42710: 98. 29. 10. 23. Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen toimintame- 42711: not ......................................... 5 376 008,10 -5 376 008,10 0,00 42712: 98. 29. 10. 74. Talonrakennukset .............................. 28 215 278,02 -10 812 059,93 17 403 218,09 42713: 98. 29. 10. 87. Kiinteistöjen hankinta ........................... 229 901164,46 -80 825 558,31 149 075 606,15 42714: 98.29.11.21. Toimintamenot ................................ 13 839 067,02 -13 839 067,02 0,00 42715: 98.29.11. 74. Talonrakennukset .............................. 15 205 532,23 -90000,00 15115 532,23 42716: 98. 29. 20. 25. Ammattikorkeakoulujen kehittäminen ............... 10 585 535,33 -1 0 585 535,33 0,00 42717: 98. 29. 39. 22. Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot . 77 223,30 -77223,30 0,00 42718: 98. 29. 40. 21. Valtion oppilaitosten toimintamenot ................ 27 098 906,73 -27 098 906,73 0,00 42719: 98. 29. 40. 24. Harjoittelutoiminta .............................. 2 997 941,35 -2 997 941 ,35 0,00 42720: 98. 29. 40. 25. Yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen kehittämi- 42721: nen ......................................... 11390 711,18 -11 390 711,18 0,00 42722: 98. 29. 40. 34. Valtionosuus yleissivistävien ja ammatillisten oppilaitos- 42723: Ien sekä ammattikorkeakoulujen perustamiskustannuk- 42724: siin ......................................... 49 449 857,00 -49 449 857,00 0,00 42725: 98. 29. 40. 37. Valtionavustus kiinteistöjen hankintaan .............. 173948,00 -173948,00 0,00 42726: 98. 29. 40. 74. Talonrakennukset .............................. 12 947 090,80 -12 947 090,80 0,00 42727: 98. 29. 40. 87. Kiinteistöjen hankinta ........................... 3 349 041,78 -3349041,78 0,00 42728: 98. 29. 69. 21. Opetushallinnon koulutuskeskusten toimintamenot .... 331 753,66 -331 753,66 0,00 42729: 98. 29. 69. 22. Opetustoimen henkilöstökoulutus .................. 17 797 549,53 -17 797 549,53 0,00 42730: 98. 29. 69. 25. Aikuiskoulutuksen kehittäminen ................... 2 581 973,77 -2 581 973,77 0,00 42731: 98. 29. 69. 33. Ammatillinen aikuiskoulutus ...................... 672 268 914,21 -672 268 914,21 0,00 42732: 98. 29. 69. 52. Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulutuksen perustamis- 42733: kustannuksiin ................................. 5 720 300,00 -5 243 800,00 476 500,00 42734: 98. 29. 88. 21. Suomen Akatemian toimintamenot ................. 49 799 592,51 -49 799 592,51 0,00 42735: 98. 29. 88. 22. Arkistolaitoksen toimintamenot .................... 4135 802,26 -4 135 802,26 0,00 42736: 98. 29. 88. 23. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toimintamenot .. 2 097 732,55 -2 097 732,55 0,00 42737: 98. 29. 88. 24. Varastoki~aston toimintamenot ................... 506 895,24 -506 895,24 0,00 42738: 42739: 42740: 42741: 42742: 63 42743: Siirretyt määrärahat momenteiUain 42744: 29 Pääluokka 42745: Vuosi Käytettävissä Käytetty/Siirretty Siirtyy 42746: Pääluokka vuoteen 2000 42747: Luku 42748: Momentti 42749: 42750: 98. 29. 88. 25. Eräiden teosten laatiminen ja hankkiminen ........... 58 369,65 -58369,65 0,00 42751: 98. 29. 88. 50. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat ............ 118 405104,16 -47 842 163,27 70 562 940,89 42752: 98. 29. 88. 70. Kaluston hankinta .............................. 106 834,41 -54606,00 52 228,41 42753: 98. 29. 88. 74. Talonrakennukset. ............................. 1 975 596,87 -1 975 596,87 0,00 42754: 98. 29. 90. 21. Taiteen keskustoimikunnan ja taidetoimikuntien toiminta- 42755: menot ....................................... 706 074,98 -706074,98 0,00 42756: 98. 29. 90. 22. Valtion taidemuseon toimintamenot ................ 14 080 013,63 -14 080 013,63 0,00 42757: 98. 29. 90. 23. Suomen elokuva-arkiston toimintamenot ............ 646377,28 -646377,28 0,00 42758: 98. 29. 90. 70. Kaluston hankinta .............................. 4 000 000,00 -1117 269,58 2 882 730,42 42759: 98. 29. 90. 72. Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttaminen ....... 560 541,42 -560541,42 0,00 42760: 98. 29. 90. 74. Talonrakennukset. ............................. 9 306 392,49 -9 011 976,42 294 416,07 42761: 98. 29. 93. 21. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot ........... 2 435 795,50 -2 435 795,50 0,00 42762: 98. 29. 93. 22. Museoviraston toimintamenot ..................... 9127 805,03 -9 127 805,03 0,00 42763: 98. 29. 93. 50. Eräät avustukset ............................... 624 855,05 -405497,50 219 357,55 42764: 98. 29. 93. 70. Kaluston hankinta .............................. 829 213,53 -817 048,60 12 164,93 42765: 98. 29. 93. 75. Perusparannukset ja talonrakennukset .............. 15 928 360,94 -15 862 372,93 65 988,01 42766: 98. 29. 94. 21. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot ........... 873420,19 -873420,19 0,00 42767: 98.29.96.21. Valtion elokuvatarkastamon toimintamenot .......... 442 625,70 -442625,70 0,00 42768: 98. 29. 96. 51. Eräät kulttuurihankkeet (EU) ...................... 823000,00 -823000,00 0,00 42769: 98. 29. 98. 51. Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen (osa EU) ...... 706 681,79 -706681,79 0,00 42770: 99. 29. 01. 10. Eräiden valtion kiinteistöjen käyttö ja kunnossapito .... 0,00 6 056 242,35 6 056 242,35 42771: 99. 29. 01. 21. Toimintamenot ................................ 0,00 13170 140,75 13170 140,75 42772: 99. 29. 01. 22. Kehittämistoiminta (osa EU) ...................... 0,00 42 913 239,42 42 913 239,42 42773: 99. 29. 05. 21. Ortodoksisen kirkollishallituksen toimintamenot ....... 0,00 929 777,48 929 777,48 42774: 99. 29. 07. 21. Toimintamenot ................................ 0,00 14 510 861,21 14 510 861,21 42775: 99. 29. 08. 22. Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toimintamenot ..... 0,00 312 732,93 312 732,93 42776: 99. 29. 08. 25. Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö .................. 0,00 6101101,29 6101101,29 42777: 99.29.10.21. Yliopistojen toimintamenot ....................... 0,00 887 529 574,48 887 529 574,48 42778: 99. 29. 10. 22. Yliopistolaitoksen yhteiset menot (osa EU) ........... 0,00 112 238 577,10 112238 577,10 42779: 99. 29. 10. 23. Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen toimintame- 42780: not ......................................... 0,00 7 625 580,98 7 625 580,98 42781: 99. 29. 10. 24. Ha~oittelukoulujen toimintamenot .................. 0,00 23 915188,90 23 915 188,90 42782: 99. 29. 20. 25. Ammattikorkeakoulujen kehittäminen ............... 0,00 2 725 322,23 2 725 322,23 42783: 99. 29. 40. 21. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot ..... 0,00 14 238 654,82 14 238 654,82 42784: 99. 29. 40. 25. Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen ............ 0,00 1104179,39 1104 179,39 42785: 99. 29. 40. 34. Valtionosuus yleissivistävien ja ammatillisten oppilaitos- 42786: ten sekä ammattikorkeakoulujen perustamiskustannuk- 42787: siin ......................................... 0,00 70 313 830,89 70 313 830,89 42788: 99. 29. 60. 21. Valtion ammatillisten oppilaitosten toimintamenot ..... 0,00 10287 446,18 10 287 446,18 42789: 99. 29. 60. 24. Ha~oittelutoiminta .............................. 0,00 159 765,34 159765,34 42790: 99. 29. 60. 25. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen ............. 0,00 8290632,06 8 290 632,06 42791: 99. 29. 60. 37. Valtionavustus kiinteistöjen hankintaan .............. 0,00 232406,00 232406,00 42792: 99. 29. 60. 87. Kiinteistöjen hankinta ........................... 0,00 5064 014,94 5 064 014,94 42793: 99. 29. 69. 21. Opetusalan koulutuskeskuksen toimintamenot ........ 0,00 34 025,23 34 025,23 42794: 99. 29. 69. 22. Opetustoimen henkilöstökoulutus .................. 0,00 15 644 069,65 15 644 069,65 42795: 99. 29. 69. 25. Aikuiskoulutuksen kehittäminen ................... 0,00 3 989 632,56 3 989 632,56 42796: 99. 29. 69. 33. Ammatillinen lisäkoulutus ........................ 0,00 410 740 017,66 410740017,66 42797: 99. 29. 69. 52. Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulutuksen perustainis- 42798: kustannuksiin ................................. 0,00 2144000,00 2144 000,00 42799: 99. 29. 70. 22. Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot . 0,00 331 416,43 331 416,43 42800: 99. 29. 88. 21. Suomen Akatemian toimintamenot ................. 0,00 47 424 706,54 47 424 706,54 42801: 99. 29. 88. 22. Arkistolaitoksen toimintamenot .................... 0,00 3582 203,06 3 582 203,06 42802: 99. 29. 88. 23. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toimintamenot .. 0,00 1 847 509,53 1 847 509,53 42803: 99. 29. 88. 24. Varastoki~aston toimintamenot ................... 0,00 258 018,46 258 018,46 42804: 42805: 42806: 42807: 42808: 64 42809: Siirretyt määrärahat momenteittain 42810: 29 Pääluokka 42811: Vuosi Käytettävissä Käytetty/Siirretty Siirtyy 42812: Pääluokka vuoteen 2000 42813: Luku 42814: Momentti 42815: 42816: 99. 29. 88. 25. Eräiden teosten laatiminen ja hankkiminen ........... 0,00 231 614,58 231 614,58 42817: 99. 29. 88. 50. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat ............ 0,00 144 013 206,78 144 013 206,78 42818: 99. 29. 88. 74. Talonrakennukset .............................. 0,00 2496264,56 2 496 264,56 42819: 99. 29. 90. 21. Taiteen keskustoimikunnan ja taidetoimikuntien toiminta- 42820: menot. ...................................... 0,00 617 207,72 617 207,72 42821: 99. 29. 90. 22. Valtion taidemuseon toimintamenot ................ 0,00 10 960 790,34 10 960 790,34 42822: 99. 29. 90. 24. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot ........... 0,00 4 365193,27 4365193,27 42823: 99. 29. 90. 70. Kaluston hankinta .............................. 0,00 181 744,16 181 744,16 42824: 99. 29. 90. 72. Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttaminen ....... 0,00 672 504,28 672 504,28 42825: 99. 29. 90. 74. Talonrakennukset .............................. 0,00 7608 213,33 7 608 213,33 42826: 99. 29. 91. 21. Museoviraston toimintamenot ..................... 0,00 3597 337,36 3 597 337,36 42827: 99. 29. 91. 22. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot ........... 0,00 1 583 732,81 1 583 732,81 42828: 99. 29. 91. 23. Suomen elokuva-arkiston toimintamenot ............ 0,00 895 418,47 895 418,47 42829: 99. 29. 91. 24. Valtion elokuvatarkastamon toimintamenot .......... 0,00 352 775,04 352 775,04 42830: 99. 29. 91. 50. Eräät avustukset. .............................. 0,00 726171,86 726 171,86 42831: 99. 29. 91. 70. Kaluston hankinta .............................. 0,00 72010,10 72010,10 42832: 99. 29. 91. 75. Perusparannukset ja talon rakennukset. ............. 0,00 806 202,97 806 202,97 42833: 99. 29. 91. 87. Kiinteistöjen hallinta ............................ 0,00 500000,00 500 000,00 42834: 99. 29. 99. 51. Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen (osa EU) ...... 0,00 165 000,00 165 000,00 42835: 42836: 42837: 42838: 42839: 65 42840: Siirretyt määrärahat momenteittain 42841: 30 Pääluokka 42842: Vuosi Käytettävissä Käytetty/Siirretty Siirtyy 42843: Pääluokka vuoteen 2000 42844: Luku 42845: Momentti 42846: 42847: 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala ...................... 2 482 403 946,24 -280 229 261 ,80 2 202 174 684,44 42848: 97.30.01.61. EU:n osallistuminen elintarviketalouden ja maaseudun 42849: rakennetoimenpiteisiin (EU) ...................... 125 894 570,21 -125 894 570,21 0,00 42850: 97. 30. 31. 44. Satovahinkojen korvaaminen ..................... 14 794 041,85 -14 794 041,85 0,00 42851: 97. 30. 32. 41. Maataloustuotannon tasapainottamismenot .......... 865 110,21 -865110,21 0,00 42852: 97. 30. 32. 48. Hedelmä- ja vihannestuottajien markkinaorganisaatioi- 42853: den tuki (EU) ................................. 13 291 716,87 -13 291 716,87 0,00 42854: 97. 30. 33. 43. Maaseudun kehittäminen ........................ 16 176 876,03 -16176 876,03 0,00 42855: 97. 30. 33. 44. Aluekehitysohjelmien toteuttaminen (EU) ............ 141158 352,45 -141158 352,45 0,00 42856: 97. 30. 33. 47. Maatalouden kohdennettujen vakauttamislainojen korko- 42857: avustus ...................................... 3 265 101,87 -3 265 101 ,87 0,00 42858: 97. 30. 34. 40. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen ..... 1 573 000,00 -1573000,00 0,00 42859: 97. 30. 36. 46. Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolitiikan 42860: edistäminen (osa EU) ........................... 24 853 263,44 -24 853 263,44 0,00 42861: 97. 30. 36. 77. Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushankkeet .... 1 222 975,91 -1 222 975,91 0,00 42862: 97. 30. 38. 24. Arvokalojen sopimuskasvatustoiminta ............... 6 280 919,96 -6 280 919,96 0,00 42863: 97. 30. 38. 74. Kalanviljelylaitosten rakennustyöt .................. 272 195,92 -272195,92 0,00 42864: 97. 30. 76. 74. Talonrakennukset .............................. 0,00 0,00 0,00 42865: 97. 30. 76. 77. Metsien perusparannukset ....................... 6 943,95 -6943,95 0,00 42866: 97. 30. 85. 31. Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin ..... 1 701 067,00 -1 701 067,00 0,00 42867: 97. 30. 85. 77. Vesistö- ja vesihuoltotyöt ........................ 3449 565,33 -3 449 565,33 0,00 42868: 97. 30. 86. 44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (osa 42869: EU) ......................................... 24 080 573,11 -24 080 573,11 0,00 42870: 97. 30. 86. 45. Metsäluonnon hoidon edistäminen ................. 4 799 257,39 -4 799 257,39 0,00 42871: 97. 30. 86. 61. Hyrynsalmen työpaikkamenetysten korvaustoimenpiteet 8 400 000,00 -8 400 000,00 0,00 42872: 97. 30. 86. 83. Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen ..... 20 000 000,00 -20 000 000,00 0,00 42873: 97. 30. 99. 27. Yhteistutkimukset (osa EU) ...................... 3 552 472,70 -3 552 472,70 0,00 42874: 98. 30. 01. 21. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot ........ 14 483 209,40 -14 483 209,40 0,00 42875: 98. 30. 01. 22. Tieto- ja tilastojärjestelmien kehittäminen ............ 4 795 226,63 -4 795 226,63 0,00 42876: 98. 30. 01. 23. Työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastojen toi- 42877: mintamenot. .................................. 6 425 774,13 -6425774,13 0,00 42878: 98. 30. 01. 61. EU:n osallistuminen elintarviketalouden ja maaseudun 42879: rakennetoimenpiteisiin (EU) ...................... 272 162 552,40 -183 975 490,49 88 187 061,91 42880: 98. 30. 02. 21. Toimintamenot ................................ 4 649 469,14 -4649469,14 0,00 42881: 98. 30. 03. 21. Toimintamenot ................................ 617 956,76 -617 956,76 0,00 42882: 98. 30. 31. 41. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (EU) ....... 637 613 634,18 -637 613 634,18 0,00 42883: 98. 30. 31. 44. Satovahinkojen korvaaminen ..................... 290 000 000,00 -289 999 961 ,86 38,14 42884: 98. 30. 31. 45. Maatalouden ympäristötuki (osa EU) ............... 117 501418,53 -117 501 418,53 0,00 42885: 98. 30. 32. 41. Maataloustuotannon tasapainottamismenot .......... 6403 767,93 -5 444 436,33 959 331,60 42886: 98. 30. 32. 47. Maataloustuotannon lopettamistuet ja pellonmetsitystuki 42887: (osa EU) ..................................... 122 000 000,00 -122 000 000,00 0,00 42888: 98. 30. 33. 43. Maaseudun kehittäminen ........................ 31 210 245,66 -18692451,48 12517794,18 42889: 98. 30. 33. 44. Valtion osuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun 42890: kehittämisestä (EU) ............................ 237 200 881,35 -116033146,05 121167 735,30 42891: 98. 30. 33. 48. Puutarhayritysten korkoavustus ................... 3 163 084,18 -3163 084,18 0,00 42892: 98. 30. 34. 40. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen ..... 881 500,00 -856000,00 25 500,00 42893: 98. 30. 36. 40. Metsästyksen ja riistanhoidon edistäminen ........... 183,68 -183,68 0,00 42894: 98. 30. 36. 45. Kalatalouden edistäminen ........................ 798 197,46 -798197,46 0,00 42895: 98. 30. 36. 46. Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolitiikan 42896: edistäminen (osa EU) ........................... 71 232 376,15 -35 956 608,75 35 275 767,40 42897: 98. 30. 36. 77. Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushankkeet .... 3 665 722,62 -1 402199,39 2 263 523,23 42898: 98.30.38.21. Toimintamenot ................................ 14 558 868,57 -14 558 868,57 0,00 42899: 98. 30. 38. 24. Arvokalojen sopimuskasvatustoiminta ............... 7 186 017,62 -524151,39 6661 866,23 42900: 98. 30. 38. 74. Kalanviljelylaitosten rakennustyöt .................. 2 044 709,72 -1 443 543,81 601165,91 42901: 98. 30. 65. 21. Toimintamenot ................................ 842 103,50 -842103,50 0,00 42902: 42903: 42904: 42905: 42906: 66 42907: Siirretyt määrärahat momenteillain 42908: 30 Pääluokka 42909: Vuosi Käytettävissä Käytetty/Siirretty Siirtyy 42910: Pääluokka vuoteen 2000 42911: Luku 42912: Momentti 42913: 42914: 98. 30. 70. 21. Toimintamenot ............................... . 17 738 386,86 -17 738 386,86 0,00 42915: 98. 30. 70. 74. Talonrakennukset ............................. . 154 082,74 -154082,74 0,00 42916: 98. 30. 70. 77. Maa- ja vesirakennustyöt ....................... . 76 684,38 -76684,38 0,00 42917: 98. 30. 72. 21. Toimintamenot ............................... . 363 739,03 -363 739,03 0,00 42918: 98. 30. 76. 21. Toimintamenot ............................... . 15 078 196,42 -15078196,42 0,00 42919: 98. 30. 76. 74. Talonrakennukset ............................. . 650282,34 -425451,45 224 830,89 42920: 98. 30. 76. 77. Metsien perusparannukset ...................... . 199 285,37 -199285,37 0,00 42921: 98. 30. 83. 21. Toimintamenot (rehu-ja lannoitevalmisteiden ja torjunta- 42922: aineiden analyysitoiminnan suoritteiden hintojen alenta- 42923: minen enintään 1 000 000) ...................... . 5 671 303,25 -5 671 303,25 0,00 42924: 98. 30. 84. 21. Toimintamenot (hyötyeläinten sairauksien ja kuolinsyyn 42925: tutkimuksen ja seurannan sekä maksullisten terveystark- 42926: kailuohjelmien maksullista toimintaa koskevien hintojen 42927: alentamiseen enintään 800 000) .................. . 5 642 886,13 -5 642 886,13 0,00 42928: 98. 30. 84. 22. Lihantarkastustoiminnan toimintamenot ............ . 4419221,38 -4419221,38 0,00 42929: 98. 30. 85. 22. Vesivarojen käytön ja hoidon menot. .............. . 9 166 072,81 -9166 072,81 0,00 42930: 98. 30. 85. 31. Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin .... . 8 399 680,73 -6 998 927,73 1400 753,00 42931: 98. 30. 85. 77. Vesistö- ja vesihuoltotyöt ....................... . 33 839 649,37 -24 481 735,01 9357 914,36 42932: 98. 30. 86. 25. Metsäpuiden jalostus ja siemenhuolto ............. . 14 040 268,75 0,00 14 040 268,75 42933: 98. 30. 86. 44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (osa 42934: EU) ........................................ . 35 538 080,02 -18 847 017,48 16 691 062,54 42935: 98. 30. 86. 45. Metsäluonnon hoidon edistäminen ................ . 2 532 107,63 -1 543 749,37 988 358,26 42936: 98. 30. 86. 83. Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen .... . 15 000 000,00 0,00 15 000 000,00 42937: 98. 30. 87. 21. Toimintamenot ............................... . 4513313,19 -4 513 313,19 0,00 42938: 98. 30. 97. 21. Toimintamenot ............................... . 4 086 139,68 -4 086139,68 0,00 42939: 98. 30. 99. 25. Kansainvälinen yhteistyö ....................... . 15 935 155,68 -15935155,68 0,00 42940: 98. 30. 99. 27. Yhteistutkimukset (osa EU) ..................... . 15 567 968,08 -11132559,49 4 435 408,59 42941: 98. 30. 99. 41. Siemenhuollon edistäminen (siemenhuollon edistämi- 42942: seen ja siitä aiheutuviin kustannuksiin maa- ja metsäta- 42943: lousministeriön määräämällä tavalla siten, että myönnet- 42944: ty määrä yhdessä aiemmin myönnetyn tuen kanssa saa 42945: olla enintään 16 500 000) ....................... . 3 716 538,59 -2 519 144,36 1197 394,23 42946: 98. 30. 99. 48. Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen kor- 42947: vaaminen ................................... . 5 000 000,00 -5 000 000,00 0,00 42948: 99. 30. 01. 21. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot ....... . 0,00 12 932 246,89 12 932 246,89 42949: 99. 30. 01. 22. Tieto- ja tilastojärjestelmien kehittäminen ........... . 0,00 8 326 407,88 8 326 407,88 42950: 99. 30. 01. 23. Työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastojen toi- 42951: mintamenot .................................. . 0,00 8 939 434,04 8 939434,04 42952: 99. 30. 02. 21. Toimintamenot ............................... . 0,00 4 322 656,23 4322 656,23 42953: 99. 30. 03. 21. Toimintamenot ............................... . 0,00 587 916,76 587 916,76 42954: 99. 30. 04. 26. Kansainvälinen yhteistyö ....................... . 0,00 7 394 731,05 7 394 731,05 42955: 99. 30. 04. 27. Yhteistutkimukset (osa EU) ..................... . 0,00 17 399 838,65 17 399 838,65 42956: 99. 30. 11. 61. EU:n osallistuminen elintarviketalouden ja maaseudun 42957: rakennetoimenpiteisiin (EU) ..................... . 0,00 126 392 222,22 126 392 222,22 42958: 99. 30. 12. 41. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (EU) ...... . 0,00 621135 020,40 621 135 020,40 42959: 99. 30. 12. 44. Satovahinkojen korvaaminen .................... . 0,00 158 593 245,35 158 593 245,35 42960: 99. 30. 12. 45. Maatalouden ympäristötuki (osa EU) .............. . 0,00 199 444 376,28 199 444 376,28 42961: 99. 30. 13. 41. Maataloustuotannon tasapainottamismenot ......... . 0,00 6 694 280,46 6694280,46 42962: 99. 30. 13. 47. Maataloustuotannon lopettamistuet, pellonmetsitystuki 42963: sekä hunajantuotannon ja markkinoinnin kehittäminen 42964: (osa EU) .................................... . 0,00 47 973 672,53 47 973 672,53 42965: 99. 30. 14. 43. Maaseudun kehittäminen ....................... . 0,00 10 546 872,56 10 546 872,56 42966: 99. 30. 14. 44. Valtion osuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun 42967: kehittämisestä (EU) ........................... . 0,00 322 709 866,75 322 709 866,75 42968: 99. 30. 14. 48. Puutarhayritysten korkoavustus .................. . 0,00 3 818 587,60 3 818 587,60 42969: 99. 30. 15. 40. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen .... . 0,00 970 000,00 970 000,00 42970: 42971: 42972: 42973: 42974: 67 42975: Siirretyt määrärahat momenteiHain 42976: 30 Pääluokka 42977: Vuosi Käytettävissä Käytetty/Siirretty Siirtyy 42978: Pääluokka vuoteen 2000 42979: Luku 42980: Momentti 42981: 42982: 99. 30. 15. 48. Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen kor- 42983: vaaminen .................................... 0,00 5 000 000,00 5 000 000,00 42984: 99. 30. 21. 21. Toimintamenot ................................ 0,00 18622441,18 18 622 441,18 42985: 99. 30. 21. 74. Talonrakennukset .............................. 0,00 144607,65 144 607,65 42986: 99. 30. 21. 77. Maa- ja vesirakennustyöt ........................ 0,00 57 612,99 57 612,99 42987: 99. 30. 22. 21. Toimintamenot ................................ 0,00 1 993 643,04 1 993 643,04 42988: 99. 30. 23. 21. Toimintamenot ................................ 0,00 3 769 593,39 3 769 593,39 42989: 99. 30. 24. 21. Toimintamenot ................................ 0,00 4121 306,10 4121 306,10 42990: 99. 30. 25. 21. Toimintamenot ................................ 0,00 83 762,23 83 762,23 42991: 99. 30. 25. 22. Tutkimus- ja vienninedistämismenot. ............... 0,00 2 902,21 2 902,21 42992: 99. 30. 25. 87. Maan hankinta ................................ 0,00 86 259,23 86 259,23 42993: 99. 30. 31. 44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (osa 42994: EU) ......................................... 0,00 74 473 325,74 74 473 325,74 42995: 99. 30. 31. 45. Metsäluonnon hoidon edistäminen ................. 0,00 2 487 375,27 2 487 375,27 42996: 99. 30. 31. 83. Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen ..... 0,00 2 000 000,00 2 000000,00 42997: 99. 30. 32. 21. Toimintamenot ................................ 0,00 32 304 095,35 32 304 095,35 42998: 99. 30. 32. 74. Talonrakennukset .............................. 0,00 892 284,23 892 284,23 42999: 99. 30. 32. 77. Metsien perusparannukset ....................... 0,00 124 289,52 124 289,52 43000: 99. 30. 41. 40. Metsästyksen ja riistanhoidon edistäminen ........... 0,00 25426,66 25426,66 43001: 99. 30. 41. 42. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen .... 0,00 3130 008,00 3130008,00 43002: 99. 30. 41. 45. Kalatalouden edistäminen ........................ 0,00 2 431 687,71 2 431 687,71 43003: 99. 30. 41. 46. Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolitiikan 43004: edistäminen (osa EU) ........................... 0,00 77 606 450,07 77 606 450,07 43005: 99. 30. 41. 77. Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushankkeet .... 0,00 5188 849,76 5188 849,76 43006: 99. 30. 42. 21. Toimintamenot ................................ 0,00 14333471,29 14 333 471,29 43007: 99. 30. 42. 24. Arvokalojen sopimuskasvatustoiminta ............... 0,00 7 200 000,00 7 200000,00 43008: 99. 30. 42. 74. Kalanviljelylaitosten rakennustyöt .................. 0,00 49 032,18 49032,18 43009: 99. 30. 51. 22. Vesivarojen käytön ja hoidon menot. ............... 0,00 4199 590,76 4 199 590,76 43010: 99. 30. 51. 31. Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin ..... 0,00 9 587122,00 9 587 122,00 43011: 99. 30. 51. 77. Vesistö- ja vesihuoltotyöt ........................ 0,00 22 438 237,31 22 438 237,31 43012: 99. 30. 61. 21. Toimintamenot ................................ 0,00 10 983110,77 10 983110,77 43013: 99. 30. 62. 21. Toimintamenot ................................ 0,00 2 275 210,26 2 275 210,26 43014: 99. 30. 71. 21. Toimintamenot (hyötyeläinten sairauksien ja kuolinsyyn 43015: tutkimuksen ja seurannan sekä maksullisten terveystark- 43016: kailuohjelmien maksullista toimintaa koskevien hintojen 43017: alentamiseen enintään 800 000) ................... 0,00 2 068 189,18 2 068 189,18 43018: 99. 30. 71. 22. Lihantarkastustoiminnan toimintamenot ............. 0,00 5 317 650,19 5 317 650,19 43019: 43020: 43021: 43022: 43023: 68 43024: Siirretyt määrärahat momenteiHain 43025: 31 Pääluokka 43026: Vuosi Käytettävissä Käytetty/Siirretty Siirtyy 43027: Pääluokka vuoteen 2000 43028: Luku 43029: Momentti 43030: 43031: 43032: 31 Liikenneministeriön hallinnonala ................................ 796144 816,61 -287 715 876,57 508 428 940,04 43033: 97. 31. 30. 77. Väylätyöt (osa EU) ............................. 2 369 588,31 -2 369 588,31 0,00 43034: 97. 31. 30. 87. Maa- ja vesialueiden hankinta .................... 400 000,00 -400000,00 0,00 43035: 97. 31. 55. 61. Poikkeusolojen viestintäjä~estelyistä aiheutuvat menot . 302 539,73 -302 539,73 0,00 43036: 97.31. 57.61. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen ...... 5144 771,26 -5144 771,26 0,00 43037: 97. 31. 58. 78. Helsinki-Leppävaara kaupunkiradan rakentaminen ..... 128 404,25 -128404,25 0,00 43038: 97. 31. 99. 22. Tutkimus ja kehittäminen ........................ 3 049 626,56 -3 049 626,56 0,00 43039: 97.31. 99.45. Itä- ja Keski-Euroopan liikennealan avustaminen ...... 3 997 646,25 -3 997 646,25 0,00 43040: 97.31.99.50. Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja paranta- 43041: miseen ...................................... 2 990 834,17 -2 990 834,17 0,00 43042: 97.31.99.77. Vuosaaren sataman liikenneväylien suunnittelu ....... 5 609 594,49 -5 609 594,49 0,00 43043: 98. 31. 01. 21. Toimintamenot ................................ 5 846 222,21 -5 846 222,21 0,00 43044: 98. 31. 24. 21. Yleisten teiden perustienpito (osa EU) .............. 43 818 594,67 -43 818 594,67 0,00 43045: 98. 31. 24. 77. Tieverkon kehittäminen (osa EU) .................. 77 777 976,93 -77 777 976,93 0,00 43046: 98. 31. 24. 79. Tieverkon jälki rahoitus- ja kokonaisrahoitushankkeet ... 94 713 382,69 ~2 418 650,44 32 294 732,25 43047: 98. 31. 30. 21. Toimintamenot (osa EU) ......................... 72 321 198,91 -72 321 198,91 0,00 43048: 98. 31. 30. 70. Kaluston hankinta .............................. 2 205 822,79 -2 205 822,79 0,00 43049: 98.31.30.77. Väylätyöt (osa EU) ............................. 70 483 147,84 ~5 624 493,90 4 858 653,94 43050: 98. 31. 30. 87. Maa- ja vesialueiden hankinta .................... 400 000,00 0,00 400 000,00 43051: 98. 31. 31. 21. Toimintamenot ................................ 5 316 382,15 -5 316 382,15 0,00 43052: 98. 31. 31. 22. Etelämanner-toiminta ........................... 4 450 000,00 -4 450 000,00 0,00 43053: 98. 31. 50. 21. Toimintamenot ................................ 12 073 788,86 -12 073 788,86 0,00 43054: 98. 31. 55. 61. Poikkeusolojen viestintäjärjestelyistä aiheutuvat menot . 4 413 097,28 -4 413 097,28 0,00 43055: 98. 31. 57. 61. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (osa 43056: EU) ......................................... 125 995 105,27 -1 02 771 682,94 23 223 422,33 43057: 98. 31. 58. 21. Perusradanpito (osa EU) ........................ 133 213 823,05 -133 213 823,05 0,00 43058: 98. 31. 58. 77. Rataverkon kehittäminen ........................ 42 817 675,97 -42 817 675,97 0,00 43059: 98. 31. 99. 22. Tutkimus ja kehittäminen ........................ 34 784 338,85 -33 343 509,87 1 440 828,98 43060: 98. 31. 99. 45. Itä- ja Keski-Euroopan liikennealan avustaminen ...... 4 000000,00 -2 201 723,49 1 798 276,51 43061: 98. 31. 99. 50. Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja paranta- 43062: miseen ...................................... 14293439,10 -12148 931,00 2144 508,10 43063: 98. 31. 99. 88. Osakehankinnat ............................... 23 227 815,02 -23 227 815,02 0,00 43064: 99. 31. 01. 21. Toimintamenot ................................ 0,00 8 878 269,60 8 878 269,60 43065: 99. 31. 01. 22. Tutkimus ja kehittäminen (osa EU) ................. 0,00 22 164 380,81 22164 380,81 43066: 99. 31. 24. 21. Perustienpito (osa EU) .......................... 0,00 22 958 903,60 22 958 903,60 43067: 99. 31. 24. 77. Tieverkon kehittäminen (osa EU) .................. 0,00 31 687 754,69 31 687 754,69 43068: 99. 31. 24. 79. Tieverkon jälkirahoitus- ja kokonaisrahoitushankkeet ... 0,00 2 431 525,61 2 431 525,61 43069: 99. 31. 25. 50. Valtionapu yksHyisten teiden kunnossapitoon ja paranta- 43070: miseen ...................................... 0,00 21 711 762,27 21 711 762,27 43071: 99. 31. 30. 21. Toimintamenot (osa EU) ......................... 0,00 56 300 000,00 56 300 000,00 43072: 99. 31. 30. 70. Alusten hankinta ............................... 0,00 16 044 980,19 16 044 980,19 43073: 99.31.30.77. Väyläverkon kehittäminen ........................ 0,00 10 907 043,95 10 907 043,95 43074: 99. 31. 32. 44. Saaristoliikenteen avustaminen ................... 0,00 337119,84 337119,84 43075: 99. 31. 40. 21. Perusradanpito (osa EU) ........................ 0,00 54 165 680,55 54 165 680,55 43076: 99. 31. 40. 77. Rataverkon kehittäminen (osa EU) ................. 0,00 39 588 627,75 39 588 627,75 43077: 99. 31. 40. 78. Helsinki-Leppävaara kaupunkiradan rakentaminen ..... 0,00 1173 704,12 1173 704,12 43078: 99. 31. 60. 61. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen ...... 0,00 126 385 747,98 126 385 747,98 43079: 99. 31. 72. 61. Poikkeusolojen viestintäjärjestelyistä aiheutuvat menot . 0,00 2 042 576,29 2 042 576,29 43080: 99. 31. 80. 21. Toimintamenot ................................ 0,00 8 656 792,24 8 656 792,24 43081: 99. 31. 81. 21. Toimintamenot ................................ 0,00 3 872 742,94 3 872 742,94 43082: 99. 31. 81. 22. Etelämanner-toiminta ........................... 0,00 960 905,50 960 905,50 43083: 99. 31. 99. 45. Itä· ja Keski-Euroopan liikennealan avustaminen ...... 0,00 2 000000,00 2000000,00 43084: 99. 31. 99. 88. Osakehankinnat ............................... 0,00 10 000 000,00 10 000 000,00 43085: 43086: 43087: 43088: 43089: 69 43090: Siirretyt määrärahat momenteittain 43091: 32 Pääluokka 43092: Vuosi Käytettävissä Käytetty/Siirretty Siirtyy 43093: Pääluokka vuoteen 2000 43094: Luku 43095: Momentti 43096: 43097: 32 Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala ...................... 1 394 240 837,84 -429 820 507,02 964 420 330,82 43098: 97. 32. 01. 22. Elinkeinopolitiikkaan liittyvä tutkimus- ja selvitystoiminta. 1 983 552,97 -1 983 552,97 0,00 43099: 97. 32. 38. 23. Kansallisen mittanormaalijä~estelmän kehittäminen ja 43100: EU:n standardit, mittaukset ja testausohjelma ........ 957 313,65 -957 313,65 0,00 43101: 97. 32. 44. 85. Pääomaehtoinen tuotekehityslaina ................. 29 058 436,00 -29 058 436,00 0,00 43102: 97. 32. 50. 24. Teollisuuden edistämistä palveleva tutkimus- ja kehitys- 43103: työ ......................................... 23 243 267,57 -23 243 267,57 0,00 43104: 97.32.50.41. Avustukset teollisuuden edistämiseen ja alan yhteisöille. 5 359 592,34 -5 359 592,34 0,00 43105: 97. 32. 50. 42. Tuki elintarviketeollisuuden investointeihin ja tuotantora- 43106: kenteen sopeuttamiseen (EU) .................... 91 296 015,80 -91 296 015,80 0,00 43107: 97. 32. 50. 46. A~ustu~ telakkateollisuuden kilpailuedellytysten turvaa- 43108: m1seks1 ...................................... 9,40 -9,40 0,00 43109: 97. 32. 50. 88. Osakehankinnat ............................... 39 871 595,27 -39 871 595,27 0,00 43110: 97. 32. 52. 24. Kehittämispalvelut pienille ja keskisuurille yrityksille (osa 43111: EU) ......................................... 10 660 083,38 -10 660 083,38 0,00 43112: 97. 32. 52. 40. Valtionavustus pk-yritysten kehittämispalvelutoimintaan 43113: ja alan yhteisöille (osa EU) ....................... 5 182 490,29 -5182 490,29 0,00 43114: 97. 32. 55. 21. Eräät energiatalouden tutkimus-, suunnittelu- ja valvon- 43115: Iatoiminnan menot ............................. 2 583 937,14 -2 583 937,14 0,00 43116: 98. 32. 01. 21. Toimintamenot ................................ 32 330 467,55 -32 330 467,55 0,00 43117: 98. 32. 01. 22. Elinkeinopolitiikkaan liittyvä tutkimus- ja selvitystoiminta. 7 104 126,20 -4 080 592,64 3023533,56 43118: 98. 32. 01. 97. Tileistä poistot. ................................ 1 000 000,00 -1 000 000,00 0,00 43119: 98. 32. 03. 21. Toimintamenot (maksullisen toiminnan hintojen alentami- 43120: nen enintään 44 000 000 mk) (osa EU) ............. 50 650 975,31 -50 650 975,31 0,00 43121: 98. 32. 27. 21. Toimintamenot (Maksullisen toiminnan hintojen alentami- 43122: nen enintään 800 000) .......................... 2 135 728,17 -2 135 728,17 0,00 43123: 98. 32. 28. 21. Toimintamenot ................................ 32 280,60 -32 280,60 0,00 43124: 98. 32. 29. 21. Toimintamenot ................................ 1698208,10 -1 698 208,10 0,00 43125: 98. 32. 30. 21. Toimintamenot ................................ 774 228,47 -774228,47 0,00 43126: 98. 32. 31. 21. Toimintamenot ................................ 2 403 372,53 -2 403 372,53 0,00 43127: 98. 32. 32. 21. Toimintamenot ................................ 3142 000,00 -3 142 000,00 0,00 43128: 98. 32. 32. 22. Yhdistysrekistarin toimintamenot .................. 1 549 079,59 -1 549 079,59 0,00 43129: 98. 32. 33. 21. Toimintamenot ................................ 3187 947,62 -3187 947,62 0,00 43130: 98. 32. 38. 21. Toimintamenot ................................ 1107 467,73 -1107 467,73 0,00 43131: 98. 32. 38. 23. Kansallisen mittanormaalijärjestelmän kehittäminen ja 43132: EU:n standardit, mittaukset ja testausohjelma ........ 5 236472,91 -5 236 472,91 0,00 43133: 98. 32. 40. 21. Toimintamenot ................................ 5172 149,59 -5 172 149,59 0,00 43134: 98.32.41.21. Toimintamenot ................................ 27413494,07 -27 413 494,07 0,00 43135: 98. 32. 42. 21. Toimintamenot ................................ 41 726 038,85 -41 726 038,85 0,00 43136: 98. 32. 44. 21. Toimintamenot ................................ 27 980 724,45 -27 980 724,45 0,00 43137: 98. 32. 50. 24. Teollisuuden edistämistä palveleva tutkimus- ja kehitys- 43138: työ ......................................... 21 037 216,35 -5 536 692,41 15 500 523,94 43139: 98. 32. 50. 41. Avustukset teollisuuden edistämiseen ja alan yhteisöille. 6 164 019,40 -3 703 452,63 2 460 566,77 43140: 98. 32. 50. 42. Tuki elintarviketeollisuuden investointeihin ja tuotantora- 43141: kenteen sopeuttamiseen (EU) .................... 46 608 539,53 -14 125 656,79 32 482 882,74 43142: 98. 32. 50. 46. Avustus telakkateollisuuden kilpailuedellytysten turvaa- 43143: miseksi ...................................... 161 629 836,30 -161 629 836,30 0,00 43144: 98. 32. 50. 88. Osakehankinnat ............................... 700 000 000,00 -506 573 194,49 193 426 805,51 43145: 98. 32. 52. 40. Valtionavustus pk-yritysten kehittämispalvelutoimintaan 43146: ja alan yhteisöille (osa EU) ....................... 4 244 300,00 -1 486 777,00 2 757 523,00 43147: 98. 32. 55. 21. Eräät energiatalouden tutkimus-, suunnittelu- ja valvon- 43148: Iatoiminnan menot ............................. 8163 236,03 -6 895 868,45 1 267 367,58 43149: 98. 32. 55. 27. Energiansäästön ja uusiutuvan energian käytön edistä- 43150: minen ja energiatiedotus ......................... 5125 795,04 -5 125 795,04 0,00 43151: 98. 32. 56. 21. Toimintamenot ................................ 366 000,00 -366 000,00 0,00 43152: 98. 32. 80. 21. Toimintamenot ................................ 16 060 839,64 -16 060 839,64 0,00 43153: 43154: 43155: 43156: 43157: 70 43158: Siirretyt määrärahat momenteittain 43159: 32 Pääluokka 43160: Vuosi Käytettävissä Käytetty/Siirretty Siirtyy 43161: Pääluokka vuoteen 2000 43162: Luku 43163: Momentti 43164: 43165: 99. 32. 10. 21. Kauppa- ja teollisuusministeriön toimintamenot ...... . 0,00 31 971 051,67 31 971 051,67 43166: 99. 32. 10. 22. Työvoima- ja elinkeinokeskusten toimintamenot (maksul- 43167: lisen toiminnan hintojen alentaminen enintään 43168: 53 000 000 mk) (osa EU) ....................... . 0,00 65 408 399,95 65 408 399,95 43169: 99. 32. 1o. 23. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot ........ . 0,00 6 739 000,00 6 739000,00 43170: 99. 32. 10. 24. ~lin~ei~o~olitiikkaan liittyvä tutkimus-, selvitys- ja kehit- 43171: tam1sto1m10ta ................................ . 0,00 40 871 969,65 40 871 969,65 43172: 99. 32. 20. 21. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot ........ . 0,00 6 024 226,82 6 024 226,82 43173: 99. 32. 20. 22. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen toimintamenot .. . 0,00 71 139 919,41 71139 919,41 43174: 99. 32. 20. 23. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot ........... . 0,00 18 205 203,35 18 205 203,35 43175: 99. 32. 20. 25. Mittatekniikan keskuksen toimintamenot ........... . 0,00 6 714 162,46 6 714 162,46 43176: 99. 32. 20. 26. Teknologian kehittämiskeskuksen toimintamenot ..... . 0,00 23 746 466,52 23 746 466,52 43177: 99. 32. 30. 47. Valtionavustus pk-yritysten kehittämispalvelutoimintaan 43178: ja alan yhteisöille (osa EU) ...................... . 0,00 2 145 000,00 2 145 000,00 43179: 99. 32. 40. 21. Kuluttajaviraston toimintamenot .................. . 0,00 5 506 355,67 5 506 355,67 43180: 99. 32. 40. 22. Kuluttajatutkimuskeskuksen toimintamenot ......... . 0,00 3 868 259,19 3868259,19 43181: 99. 32. 40. 24. Kuluttajavalituslautakunnan toimintamenot .......... . 0,00 167177,83 167177,83 43182: 99. 32. 40. 25. Elintarvikeviraston toimintamenot ................. . 0,00 541 751,44 541 751,44 43183: 99. 32. 40. 26. Kilpailuviraston toimintamenot ................... . 0,00 1 268 891,14 1 268 891,14 43184: 99. 32. 50. 21. Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot ....... . 0,00 18 300 167,07 18 300 167,07 43185: 99. 32. 60. 21. Sähkömarkkinakeskuksen toimintamenot ........... . 0,00 40 258,70 40 258,70 43186: 99. 32. 60. 27. Energiansäästön ja uusiutuvan energian käytön edistä- 43187: minen ja energiatiedotus ........................ . 0,00 5 407 987,85 5407 987,85 43188: 99. 32. 60. 50. Eräät energiataloudelliset avustukset .............. . 0,00 2 000,00 2 000,00 43189: 99. 32. 70. 89 Sijoitukset valtion pääomasijoitusyhtiöön ........... . 0,00 250 000 000,00 250 000 000,00 43190: 99. 32. 80. 42. A~ustu~ telakkateollisuuden kilpailuedellytysten turvaa- 43191: miseksi ..................................... . 0,00 120 432 879,00 120 432 879,00 43192: 99. 32. 80. 43. Tuki elintarviketeollisuuden investointeihin ja tuotantora- 43193: kenteen sopeuttamiseen (EU) ................... . 0,00 35 000 000,00 35 000 000,00 43194: 43195: 43196: 43197: 43198: 71 43199: Siirretyt määrärahat momenteiHain 43200: 33 Pääluokka 43201: Vuosi Käytettävissä Käytetty/Siirretty Siirtyy 43202: Pääluokka vuoteen 2000 43203: Luku 43204: Momentti 43205: 43206: 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala ...................... . 731 500 200,77 -249 431 430,93 482 068 769,84 43207: 97. 33. 17. 52. Koulutusajan toimeentulon turvaaminen ............ . 250 340 691 ,00 -250 340 691 ,00 0,00 43208: 97. 33. 22. 58. s.~o~en itsenäisyyden 80-vuotisjuhlarahojen tuoton 43209: kaytto ...................................... . 308 789,50 -308 789,50 0,00 43210: 98. 33. 01. 21. Toimintamenot (osa EU) ........................ . 59 639 407,10 -59 639 407,10 0,00 43211: 98. 33. 02. 21. Toimintamenot ............................... . 13 245 145,99 -13245145,99 0,00 43212: 98. 33. 03. 21. Toimintamenot ............................... . 501 890,78 -501890,78 0,00 43213: 98. 33. 04. 21. Toimintamenot ............................... . 839 611,24 -839611,24 0,00 43214: 98. 33. 06. 21. Toimintamenot ............................... . 3156 564,40 -3 156 564,40 0,00 43215: 98. 33. 08. 21. Toimintamenot ............................... . 57 698 746,75 -57 698 746,75 0,00 43216: 98. 33. 09. 21. Toimintamenot ............................... . 11 311 276,13 -11311276,13 0,00 43217: 98. 33. 10. 21. Toimintamenot ............................... . 11 888 956,84 -11 888 956,84 0,00 43218: 98. 33. 11. 21. Toimintamenot ............................... . 82 504,15 -82 504,15 0,00 43219: 98. 33. 12. 21. Toimintamenot ............................... . 2 559 520,92 -2 559 520,92 0,00 43220: 98. 33. 13. 21. Toimintamenot ............................... . 5 698 095,56 -5 698 095,56 0,00 43221: 98. 33. 14. 21. Toimintamenot ............................... . 4 676 495,07 -4 676 495,07 0,00 43222: 98. 33. 17. 53. Valtionosuus työttömän omaehtoisen koulutuksen toi- 43223: meentuloturvasta ............................. . 295 501 523,00 -55 076 485,99 240 425 037,01 43224: 98. 33. 22. 56. Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimin- 43225: taan ....................................... . 2 212 659,65 -2 212 659,65 0,00 43226: 98. 33. 22. 57. Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille 43227: rintamasotilaille ............................... . 731 870,00 -731 870,00 0,00 43228: 98. 33. 22. 59. Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan ... . 1 277 457,39 -1 277 457,39 0,00 43229: 98. 33. 53. 23. Terveysvalvonta .............................. . 947 610,95 -947610,95 0,00 43230: 98. 33. 53. 50. T~rvey~k~svatus sekä päihteiden käytön ja tupakoinnin 43231: vahentammen ................................ . 7 866 977,35 -7 866 977,35 0,00 43232: 98. 33. 92. 58. Eräät kuntoutustoiminnan menot ................. . 1 014 407,00 -1 014 407,00 0,00 43233: 99. 33. 01. 21. Toimintamenot ............................... . 0,00 40 378 144,01 40 378 144,01 43234: 99. 33. 01. 61. Eräät erityishankkeet (osa EU) ................... . 0,00 32 020 183,90 32 020 183,90 43235: 99. 33. 02. 21. Toimintamenot ............................... . 0,00 13 439 442,85 13 439 442,85 43236: 99. 33. 03. 21. Toimintamenot ............................... . 0,00 1191 530,10 1191 530,10 43237: 99. 33. 04. 21. Toimintamenot ............................... . 0,00 785 781,40 785 781,40 43238: 99. 33. 06. 21. Toimintamenot ............................... . 0,00 3 025149,54 3 025 149,54 43239: 99. 33. 08. 21. Toimintamenot ............................... . 0,00 56 920 220,61 56 920 220,61 43240: 99. 33. 09. 21. Toimintamenot ............................... . 0,00 12 090 137,74 12 090 137,74 43241: 99. 33. 10. 21. Toimintamenot ............................... . 0,00 11 317 282,53 11 317 282,53 43242: 99. 33. 11. 21. Toimintamenot ............................... . 0,00 4 250 864,81 4 250 864,81 43243: 99. 33. 12. 21. Toimintamenot ............................... . 0,00 3497 000,00 3497 000,00 43244: 99. 33. 13. 21. Toimintamenot ............................... . 0,00 8 752 746,15 8 752 746,15 43245: 99. 33. 14. 21. Toimintamenot ............................... . 0,00 4563454,95 4 563454,95 43246: 99. 33. 17. 53. Valtionosuus työttömän omaehtoisen koulutuksen toi- 43247: meentuloturvasta ............................. . 0,00 25 000 000,00 25 000 000,00 43248: 99. 33. 22. 56. Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimin- 43249: taan ....................................... . 0,00 2939833,15 2 939 833,15 43250: 99. 33. 22. 57. Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille 43251: rintamasotilaille ............................... . 0,00 733070,00 733070,00 43252: 99. 33. 22. 59. Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan ... . 0,00 2297000,43 2 297 000,43 43253: 99. 33. 53. 23. Terveysvalvonta .............................. . 0,00 321 703,64 321 703,64 43254: 99. 33. 53. 50. T~rvey~k~svatus sekä päihteiden käytön ja tupakoinnin 43255: vahentam1nen ................................ . 0,00 17 061 481,24 17 061 481,24 43256: 99. 33. 92. 55. Valtion korvaus sotainvalidien laitosten käyttökustannuk- 43257: siin ........................................ . 0,00 115 455,15 115 455,15 43258: 99. 33. 92. 58. Eräät kuntoutustoiminnan menot ................. . 0,00 524567,00 524 567,00 43259: 99. 33. 92. 59. Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot ...... . 0,00 418 683,63 418 683,63 43260: 43261: 43262: 43263: 43264: 72 43265: Siirretyt määrärahat momenteiHain 43266: 34 Pääluokka 43267: Vuosi Käytettävissä Käytetty/Siirretty Siirtyy 43268: Pääluokka vuoteen 2000 43269: luku 43270: Momentti 43271: 43272: 34 Työministeriön hallinnonala .................................. . 2 817 314 469,72 -604 651 621,37 2 212 662 848,35 43273: 97. 34. 01. 20. Kansallisen työelämän kehittämisohjelma ja tuottavuu- 43274: den kehittäminen ............................. . 7 553 042,23 -7 553 042,23 0,00 43275: 97. 34. 01. 61. EU:n osallistuminen työvoima- ja sosiaalipolitiikkaan 43276: (EU) (90 htv yhdessä momentin 34.06.61 kanssa) ..... 292 321 687,03 -292 321 687,03 0,00 43277: 97. 34. 06. 61. Euroopan sosiaalirahaston tavoitteiden kansallinen osa- 43278: rahoitus valtion osalta (EU) (BO htv yhdessä momentin 43279: 34.01.61 kanssa) ............................. . 384 326 607,83 -384 326 607,83 0,00 43280: 97. 34. 06. 63. Työllisyysperusteinen valtionapu investointeihin (osa 43281: EU) ........................................ . 134 762 221,26 -134 762 221,26 0,00 43282: 97. 34. 06. 77. Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi (osa EU) .... . 24 134 073,23 -24 134 073,23 0,00 43283: 98. 34. 01. 21. Työministeriön toimintamenot .................... . 26 289 069,68 -26 289 069,68 0,00 43284: 98. 34. 01. 22. Työvoimaopiston toimintamenot .................. . 596 387,77 -596387,77 0,00 43285: 98. 34. 01. 23. Kansallisen työelämän kehittämisohjelma ja tuottavuu- 43286: den kehittäminen ............................. . 14 870 140,70 -7 609 169,82 7 260 970,88 43287: 98. 34. 05. 61. EU:n osallistuminen työvoima- ja sosiaalipolitiikkaan 43288: (EU) (1 00 htv yhdessä momentin 34.05.62 kanssa) .... 772 922 061,63 -379 624 971,57 393 297 090,06 43289: 98. 34. 05. 62. Euroopan sosiaalirahaston tavoitteiden kansallinen osa- 43290: rahoitus työministeriön osalta (EU) (90 htv yhdessä mo- 43291: mentin 34.05.61 kanssa) ....................... . 606 398197,14 -245 253 410,58 361144 786,56 43292: 98. 34. 06. 21. Työvoima-asiain alue- ja paikallishallinnon toimintame- 43293: not ........................................ . 50 325 911 ,53 -50 325 911 ,53 0,00 43294: 98. 34. 06. 63. Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (osa 43295: EU) ........................................ . 221 639 529,06 -90 269 450,89 131370078,17 43296: 98. 34. 06. 65. Kotitaloustyön väliaikainen tuki ................... . 185 457 716,39 -23 063 973,29 162393743,10 43297: 98. 34. 06. 77. Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi (osa EU) .... . 95 717 824,24 -70 921 511 ,51 24 796 312,73 43298: 99. 34. 01. 21. Työministeriön toimintamenot .................... . 0,00 24170 134,25 24170 134,25 43299: 99. 34. 01. 22. Työvoimaopiston toimintamenot .................. . 0,00 738156,98 738 156,98 43300: 99. 34. 01. 23. Kansallisen työelämän kehittämisohjelma ja tuottavuu- 43301: den kehittäminen ............................. . 0,00 13 951 699,99 13 951 699,99 43302: 99. 34. 05. 61. EU:n osallistuminen työvoima- ja sosiaalipolitiikkaan 43303: (EU) (100 htv yhdessä momentin 34.05.62 kanssa) .... 0,00 284 657 288,53 284 657 288,53 43304: 99. 34. 05. 62. Euroopan sosiaalirahaston tavoitteiden kansallinen osa- 43305: rahoitus työministeriön osalta (EU) (90 htv yhdessä mo- 43306: mentin 34.05.61 kanssa) ....................... . 0,00 620 409 865,24 620 409 865,24 43307: 99. 34. 06. 21. Työvoima-asiain alue- ja paikallishallinnon toimintame- 43308: not ........................................ . 0,00 60 062 611,88 60 062 611,88 43309: 99. 34. 06. 63. Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (osa 43310: EU) ........................................ . 0,00 81 604 810,41 81 604 810,41 43311: 99. 34. 06. 77. Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi (osa EU) .... . 0,00 46 805 299,57 46 805 299,57 43312: 43313: 43314: 43315: 43316: 73 43317: Siirretyt määrärahat momenteiHain 43318: 35 Pääluokka 43319: Vuosi Käytettävissä Käytetty/Siirretty Siirtyy 43320: Pääluokka vuoteen 2000 43321: Luku 43322: Momentti 43323: 43324: 35 Ympäristöministeriön hallinnonala .............................. 387 641 478,15 6 455 924,82 394 097 402,97 43325: 97. 35. 01. 61. Eräät avustukset. .............................. 180 700,00 -180700,00 0,00 43326: 97. 35. 01. 62. EU:n LIFE-rahaston osallistuminen ympäristö- ja luon- 43327: nonsuojeluhankkeisiin (EU) ...................... 4 064 069,44 -4 064 069,44 0,00 43328: 97.35.11.62. Ympäristönsuojelun edistäminen .................. 20 137 936,02 -20 137 936,02 0,00 43329: 97.35.11.64. Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto ........... 388,00 -388,00 0,00 43330: 97.35.11.67. Ympäristöyhteistyön edistäminen Suomen lähialueen 43331: maissa ...................................... 4392 745,86 -4 392 745,86 0,00 43332: 97.35.26.61. Euroopan aluekehitysrahaston tavoitteiden kansallinen 43333: osarahoitus (EU) ............................... 9 634 366,38 -9 634 366,38 0,00 43334: 97. 35. 26. 77. Ympäristötyöt ................................. 9 731 503,48 -9 731 503,48 0,00 43335: 97. 35. 30. 22. Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnossapito ........ 318 106,80 -318106,80 0,00 43336: 97. 35. 30. 37. Avustukset kuntien kaavoitukseen ja maankäytön ohja- 43337: ukseen ...................................... 1 836 265,07 -1 836 265,07 0,00 43338: 97. 35. 30. 61. Eräät luonnonsuojeluun liittyvät korvaukset .......... 3185 218,97 -3185 218,97 0,00 43339: 97. 35. 30. 62. Avustukset rakennusperinnön hoitoon .............. 2 804 383,58 -2 804 383,58 0,00 43340: 97. 35. 30. 87. Luonnonsuojelualueiden hankkiminen .............. 4 389 001,87 -4 389 001 ,87 0,00 43341: 98. 35. 01. 21. Toimintamenot ................................ 16 212 014,05 -16212014,05 0,00 43342: 98. 35. 01. 22. Kehittäminen ja suunnittelu ....................... 28 537 537,31 -28 537 537,31 0,00 43343: 98. 35. 01. 24. Kansainvälinen yhteistyö ........................ 6 271 078,41 -6 271 078,41 0,00 43344: 98. 35. 01. 61. Eräät avustukset. .............................. 420 718,70 -226219,71 194 498,99 43345: 98. 35. 01. 62. EU:n ympäristörahaston osallistuminen ympäristö- ja 43346: luonnonsuojeluhankkeisiin (EU) ................... 25 730 992,01 -11865535,12 13 865 456,89 43347: 98. 35. 11. 62. Ympäristönsuojelun edistäminen .................. 30 048 642,70 -12 208 337,72 17 840 304,98 43348: 98. 35. 11. 64. Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto ........... 15 000 000,00 -14249227,00 750773,00 43349: 98.35.11.67. Ympäristöyhteistyön edistäminen Suomen lähialueen 43350: maissa ...................................... 9 209172,36 -6 704 195,35 2 504 977,01 43351: 98. 35. 26. 21. Toimintamenot ................................ 22 090 889,08 -22 090 889,08 0,00 43352: 98. 35. 26. 61. Euroopan aluekehitysrahaston tavoitteiden kansallinen 43353: osarahoitus (EU) . .............................. 21 428 012,08 -8 608 209,02 12 819 803,06 43354: 98. 35. 26. 77. Ympäristötyöt ................................. 40 294 796,53 -24 355 364,19 15 939 432,34 43355: 98. 35. 26. 88. Osakkeiden hankkiminen ........................ 290 000,00 -283423,30 6 576,70 43356: 98.35.27.21. Toimintamenot ................................ 12 089 832,81 -12 089 832,81 0,00 43357: 98. 35. 30. 22. Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnossapito ........ 1445 534,00 -1 039 598,17 405 935,83 43358: 98. 35. 30. 37. Avustukset kuntien kaavoitukseen ja maankäytön ohja- 43359: ukseen ...................................... 4 236 595,26 -1 767 712,50 2 468 882,76 43360: 98. 35. 30. 61. Eräät luonnonsuojeluun liittyvät korvaukset .......... 31 728 956,62 -25 300 232,31 6 428 724,31 43361: 98.35.30.62. Avustukset rakennusperinnön hoitoon .............. 4 347 606,82 -1 274 285,22 3073 321,60 43362: 98. 35. 30. 74. Luonnonsuojelualueiden talonrakennustyöt .......... 508 873,25 -508873,25 0,00 43363: 98. 35. 30. 87. Luonnonsuojelualueiden hankkiminen .............. 48 714 480,03 -35 578 294,71 13136185,32 43364: 98. 35. 41. 21. Toimintamenot ................................ 8 361 060,66 -8 361 060,66 0,00 43365: 99. 35. 01. 21. Toimintamenot ................................ 0,00 10 753 517,72 10 753 517,72 43366: 99. 35. 10. 62. Ympäristönsuojelun edistäminen .................. 0,00 28 202 960,67 28 202 960,67 43367: 99. 35. 10. 64. Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto ........... 0,00 15 000 000,00 15 000 000,00 43368: 99. 35. 10. 67. Ympäristöyhteistyön edistäminen Suomen lähialueen 43369: maissa ...................................... 0,00 5 932 139,79 5 932 139,79 43370: 99. 35. 10. 77. Ympäristötyöt ................................. 0,00 30 762 073,39 30 762 073,39 43371: 99. 35. 20. 22. Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnossapito ........ 0,00 4 072 159,12 4 072 159,12 43372: 99. 35. 20. 37. Avustukset kuntien kaavoitukseen ja maankäytön ohja- 43373: ukseen ...................................... 0,00 3803273,50 3 803 273,50 43374: 99. 35. 20. 61. Eräät luonnonsuojeluun liittyvät korvaukset .......... 0,00 38 045 069,40 38 045 069,40 43375: 99. 35. 20. 62. Avustukset rakennusperinnön hoitoon .............. 0,00 4 167 007,85 4167 007,85 43376: 99. 35. 20. 87. Luonnonsuojelualueiden hankkiminen .............. 0,00 35 694 479,76 35 694 479,76 43377: 99. 35. 40. 21. Toimintamenot ................................ 0,00 22 044 453,94 22 044 453,94 43378: 99. 35. 60. 21. Toimintamenot ................................ 0,00 12 433 403,72 12 433 403,72 43379: 43380: 43381: 43382: 43383: 74 43384: Siirretyt määrärahat momenteiHain 43385: 35 Pääluokka 43386: Vuosi Käytettävissä Käytetty/Siirretty Siirtyy 43387: Pääluokka vuoteen 2000 43388: Luku 43389: Momentti 43390: 43391: 99. 35. 70. 21. Toimintamenot ............................... . 0,00 8 380 283,84 8 380 283,84 43392: 99. 35. 99. 22. Kehittäminen ja suunnittelu ...................... . 0,00 29 272 654,22 29 272 654,22 43393: 99. 35. 99. 24. Kansainvälinen yhteistyö ....................... . 0,00 3 988 853,02 3988 853,02 43394: 99. 35. 99. 61. Euroopan aluekehitysrahaston tavoitteiden kansallinen 43395: osarahoHus (EU) .............................. . 0,00 27 218 603,85 27 218 603,85 43396: 99. 35. 99. 62. EU:n ympäristörahaston osallistuminen ympäristö- ja 43397: luonnonsuojeluhankkeisiin (EU) .................. . 0,00 24 000 000,00 24 000 000,00 43398: 99. 35. 99. 65. Eräät avustukset. ............................. . 0,00 891 596,39 891 596,39 43399: 43400: 43401: 43402: 43403: 75 43404: 76 43405: TALOUSARVION ULKOPUOLELLA 43406: OLEVIEN VALTION RAHASTOJEN 43407: TUOTTO- JA KULULASKELMAT 43408: •• 43409: SEKA TASEET 43410: 43411: 43412: 43413: 43414: 77 43415: VALTION ASUNTORAHASTO 43416: (Rahoitustarkastuksen määräyksen mukainen tuloslaskelma ja tase) 43417: 43418: 43419: 43420: TULOSLASKELMA 1.1.·31.12.1999 1.1.·31.12.1998 43421: 43422: Korkotuotot 43423: Korot asuntotoimen lainoista .............. 2 215 778 565,37 2 269 440 486,77 43424: Muut korkotuotot. ...................... 3 015 423,08 2 218 793 988,45 2142133,34 2 271 582 620,11 43425: 43426: Korkokulut 43427: Asunto-obligaatiolainoista ................ 1 396 291 481 ,50 1 404 628 117,74 43428: Valuuttamäär. ulkomaisista pankkilainoista ... 46 797 107,84 51 930 895,06 43429: Muista ulkomaisista lainoista ............. 42 852 064,81 -1 485 940 654,15 49 006 604,95 -1 505 565 617,75 43430: 43431: Rahoituskate ........................... 732 853 334,30 766 017 002,36 43432: 43433: Palkkiotuotot 43434: Takauspalkkiot ........................ 32 752 633,70 17 944 936,09 43435: 43436: Muut toimintatuotot 43437: Muut tuotot ........................... 14 483 489,74 6092 692,63 43438: 43439: Muut toimintakulut 43440: Lainojen hoitomenot .................... 194 586,00 253150,00 43441: Kulut arvopaperistamisesta ............... 6649033,29 6 244 535,53 43442: Muut kulut. ........................... 2 445 673,46 -9 289 292,75 1047 300,30 -7 544 985,83 43443: 43444: Avustukset 43445: Lainojen muutokset avustuksiksi. .......... 8301 276,51 7974561,68 43446: Korkoluet ............................ 595 253 940,64 728 251 744,21 43447: Avustukset asuntojen ko~austoimintaan ..... 299454090,18 -903 009 307,33 352 846 476,98 -1 089 072 782,87 43448: 43449: Luottotappiot. .......................... -11707003,16 -28 090 626,30 43450: 43451: TILIKAUDEN TAPPIO .................... -143 916145,50 -334 653 763,92 43452: 43453: 43454: 43455: 43456: 78 43457: TASE 31.12.1999 31.12.1998 43458: 43459: VASTAAVAA 43460: 43461: Rahat, pankkisaamiset ja muut rahoitusvarat 43462: Yhdysiilisaatava valtiolta ................. 4 344137 351,06 1 048 842 483,87 43463: 43464: Lainasaamiset 43465: Lyhytaikaiset 43466: Asuntolainasaamiset. ................... 804 071 000,00 1 020 000 000,00 43467: Muut lainasaamiset. .................... 1 426 016,05 805 497 016,05 901 093,00 1 020 901 093,00 43468: 43469: Pitkäaikaiset 43470: Asuntolainasaamiset. ................... 50 567 707 609,44 54104156 788,15 43471: Muut lainasaamiset ..................... 89 567 078,49 50 657 274 687,93 55 376 847,36 54 159 533 635,51 43472: 43473: Siirtosaamiset .......................... 740 922 287,03 758 095 854,33 43474: 43475: VASTAAVAA YHTEENSÄ . ................ 56 547 831 342,07 56 987 373 066,71 43476: 43477: 43478: VASTATTAVAA 43479: 43480: OMA PÄÄOMA 43481: Valtion asuntorahaston pääoma ........... 36 918 926 500,42 36 918 926 500,42 43482: Edellisten tilikausien voittovarat ........... 5 022 009 684,08 5 356 663 448,00 43483: Tilikauden tappio ...................... -143916145,50 41 797 020 039,00 -334 653 763,92 41 940 936 184,50 43484: 43485: VIERAS PÄÄOMA 43486: Lyhytaikainen 43487: Velat luottolaitoksille 43488: Lainat ulkomaisilta rahoituslaitoksilla ..... 369 810 000,00 43489: Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 43490: Asunto-obligaatiolainat 1 250 010 000,00 2 010 000,00 43491: Muutvelat 43492: Ostovelat .......................... 1 037 968,47 335 631,61 43493: Muut lyhytaikaiset velat ............... 147 522 805,07 148 560 773,54 86 993 915,44 87 329 547,05 43494: Siirtovelat 43495: Emissiovoitot ....................... 91 471 236,27 126814116,82 43496: Kurssivoitot ........................ 4128 490,11 43497: Muut siirtovelat ...................... 1 082 768 945,58 1174 240 181,85 1 028 344 380,55 1 159 286 987,48 43498: 43499: Pitkäaikainen 43500: Velat luottolaitoksille 43501: Lainat ulkomaisilta rahoituslaitoksilla ..... 304 000 347,68 304 000 347,68 43502: Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 43503: Asunto-obligaatiolainat ................ 11 874 000 ooo,oo 12 178 000 347,68 13 124 000 000,00 13 428 000 347,68 43504: 43505: VASTATTAVAA YHTEENSÄ . .............. 56 547 831 342,07 56 987 373 066,71 43506: 43507: 43508: 43509: 43510: 79 43511: VALTION ELÄKERAHASTO 43512: 43513: 43514: TUOTTO· JA KULULASKELMA 1.1.-31.12.1999 1.1.-31.12.1998 43515: 43516: TOIMINNAN TUOTOT 43517: Eläkemaksutuotot valtion virastoilta ja laitoksilla 3 847 229 985,02 3 771 717 212,88 43518: 43519: Eläkkeiden omavastuuosuudet 43520: Kunnilta .............................. . 847 674 153,73 599 880 461,21 43521: Liikelaitoksilla 131 361 895,37 130 654 549,69 43522: Vai- ja Valtava-laitoksilla ................. . 155 068 849,93 163 981 685,18 43523: Pohjoismaisilta instituuteilta .............. . 13 603 292,27 12 635 455,25 43524: Työntekijöiltä .......................... . 1 394 391 930,70 1 366 323 602,08 43525: Toiminnan saamisten tileistäpoistot ........ . -552 541,43 2 541 547 580,57 2 273 475 753,41 43526: 43527: Työttömyysvakuutusmaksutuotot 43528: Palkansaajilta ......................... . 49131 675,80 184 545 245,03 43529: JÄÄMÄ 1. .............................. . 6 437 909 241 ,39 6 229 738 211,32 43530: 43531: Rahoitustuotot 43532: Markkamääräiset korkotuotot 43533: Lainoista valtiolle .................... . 495159611,12 428 254 833,33 43534: Sijoituksista ........................ . 231 402 809,07 227 384 965,85 43535: Yhdysiilisaatavasta ................... . 19192 375,15 43536: Viivästyskorkotuotot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 195 308,25 238 402,33 43537: Rahoitusluottojen tileistäpoistot . . . . . . . . . . _ _-....:8""5--'4=32:..;,9::.:9'--_..:...:.::..==~:.:... 43538: 726 672 295,45 675 070 576 66 43539: 43540: JÄÄMÄ II .............................. . 7164 581 536,84 6 904 808 787,98 43541: 43542: Siirtotalouden tuotot 43543: Siirtotalouden tuotot elinkeinoelämältä 43544: Siirtymämaksut ...................... . 572 612 314,12 574 534 633,30 43545: 43546: TILIKAUDEN TUOTTOJÄÄMÄ ............. . 7 737 193 850,96 7 479 343 421,28 43547: 43548: 43549: 43550: 43551: 80 43552: TASE 31.12.1999 31.12.1998 43553: 43554: VASTAAVAA 43555: 43556: KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT 43557: PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET 43558: Pitkäaikaiset sijoitukset 43559: Lainasaamiset valtiolta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 300 000 000,00 12 300 000 000,00 43560: 43561: Lainasaamiset valtiolta 43562: Seuraavan vuoden lyhennykset . . . . . . . . . . 3 000 000 000,00 12 300 000 000,00 - - - - - - - 12 300 000 000,00 43563: 43564: VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS 43565: Lyhytaikaiset saamiset 43566: Siirtosaamiset 43567: Korkosaamiset ...................... . 254 089 799,82 255599274,14 43568: Muut siirtosaamiset. .................. . 575 906 947,84 829 996 747,66 525 361 863,39 780 961137,53 43569: 43570: Rahoitusomaisuusarvopaperit 43571: Obligaatiot ja muut joukkovelkaki~alainat ..... 3 602 665 407,30 2 842 121 424,04 43572: 43573: Rahat, pankkisaamiset ja muut rahoitusvarat 43574: Yhdysiilisaatava valtiolta ................. . 152 766 415,02 975 076 314,25 43575: 43576: VASTAAVAA YHTEENSÄ . ................ . 16 885 428 569,98 16 898 158 875,82 43577: 43578: 43579: VASTATTAVAA 43580: 43581: OMAPÄÄOMA 43582: Valtion eläkerahaston pääoma ............ ,..42 770 000 000,00 -36 270 000 000,00 43583: Talousarviosiirrot ....................... -7 750 000 000,00 -6 500 000 000,00 43584: Edellisten tilikausi en tuottojäämä ........... 59 668 118 994,13 52 188 775 572,85 43585: Tilikauden tuottojäämä ................... 7 737 193 850,96 16 885 312 845,09 7 479 343 421,28 16 898 118 994,13 43586: 43587: VIERAS PÄÄOMA 43588: Lyhytaikainen 43589: Muut lyhytaikaiset velat ............... . 115 724,89 39881,69 43590: 43591: VASTATTAVAA YHTEENSÄ . .............. . 16 885 428 569,98 16 898 158 875,82 43592: 43593: 43594: 43595: 43596: 81 43597: MAATILATALOUDEN KEHITTÄMISRAHASTO 43598: 43599: 43600: TUOTIO- JA KULULASKELMA 1.1.-31.12.1999 1.1.-31.12.1998 43601: 43602: TOIMINNAN TUOTOT 43603: Maksullisen toiminnan tuotot. ............... . 60 461 327,82 49 086 086,74 43604: Vuokrat ja käyttökorvaukset ................ . 559 864,34 537 373,62 43605: Muut toiminnan tuotot ..................... . 3 639 361,24 64 660 553,40 6164846,16 55 788 306,52 43606: 43607: TOIMINNAN KULUT 43608: Aineet, tarvikkeet ja tavarat 43609: Ostot tilikauden aikana ................. . 9 753 815,04 10 793 890,46 43610: Varastojen lisäys H tai vähennys(+) ....... . 19 605 689,38 25 998 471 ,21 43611: Henkilöstökulut .......................... . 28 353,24 23 548,88 43612: Palvelujen ostot. ......................... . 37 288 182,93 39 507 003,84 43613: Muut kulut .............................. . 701 844,78 -67 377 885,37 293 020,55 -76 615 934,94 43614: 43615: JÄÄMÄ 1. ................................ . -2 717 331,97 -20 827 628,42 43616: 43617: Rahoitustuotot ja -kulut 43618: Rahoitustuotot .......................... . 177 888 033,74 209 719 020,18 43619: Rahoituskulut ........................... . -59,30 17788797444 -2 259,95 209 716 760,23 43620: 43621: JÄÄMÄ II ................................ . 175170 642,47 188 889 131,81 43622: 43623: Siirtotalouden tuotot ja kulut 43624: Tuotot 43625: Siirtotalouden tuotot EU:Ita ................. . 14 034 157,35 43626: Kulut 43627: Siirtotalouden kulut elinkeinoelämälle ......... . -578 814 769,63 -577 445 914,65 43628: Siirtotalouden kulujen palautukset. ........... . 221 325,41 51 346,37 43629: 43630: TILIKAUDEN KULUJÄÄMÄ .................. . -389 388 644,40 -388 505 436,47 43631: 43632: 43633: 43634: 43635: 82 43636: TASE 31.12.1999 31.12.1998 43637: 43638: VASTAAVAA 43639: 43640: KÄ VTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET 43641: SIJOITUKSET 43642: Talousarvion ulkopuolella olevien rahastojen 43643: lainasaamiset 43644: Lainat 43645: Maankäyttölainat ....................... 14 135 549,29 19 208 697,41 43646: Maatilalainat ........................... 2 082 556 508,24 2 532 874 090,33 43647: Maaseudun pienimuotoisen elinkeino- 43648: toimintalain mukaiset lainat. ............... 46 454 524,90 62 682 630,40 43649: Maaseutuelinkeinolainat 1991-1995 ......... 984 171 261,13 1122 527 862,58 43650: Maaseutuelinkeinolainat 1996-............. 657 759 897,84 461 254 271,71 43651: Rakennepolitiikkalain muk.lainat ............ 364 310 087,89 296 279 698,25 43652: Kolttalainat 1997- ....................... 2 777 889,00 2 335 614,00 43653: Kauppahintasaamiset ...................... 322161 041,27 4 474 326 759,56 37484111671 4 872 003 981,39 43654: 43655: VAIHTO· JA RAHOITUSOMAISUUS 43656: Vaihto-omaisuus 43657: Maa- ja vesialueet ........................ 97 409 424,53 117015113,91 43658: 43659: Lyhytaikaiset saamiset 43660: Siirtosaamiset ............................ 10 727,60 60 520,72 43661: Muut lyhytaikaiset saamiset ................. 46 675 767,44 45 419 087,55 43662: Ennakkomaksut .......................... 380 944,68 47 067 439,72 47 978,36 45 527 586,63 43663: 43664: Rahat, pankkisaamiset ja muut rahoitusvarat 43665: Yhdysiilisaatava valtiolta .................... 2 555 643 525,35 2 616112 915,72 43666: 43667: VASTAAVAA YHTEENSÄ .................... 7174 447149,16 7 650 659 597,65 43668: 43669: VASTATTAVAA 43670: 43671: OMA PÄÄOMA 43672: Maatilatalouden kehittämisrahaston pääoma .... 8 087 816 092,94 8 287 816 092,94 43673: Talousarviosiirrot ......................... -100 000 000,00 -200 000 000,00 43674: Edellisten tilikausien kulujäämä ............... -441504291,16 -52 998 854,69 43675: Tilikauden kulujäåmä ...................... -389 388 644,40 7156923157,38 -388 505 436,47 7646311801,78 43676: 43677: VIERAS PÄÄOMA 43678: Lyhytaikainen 43679: Valtion hoitoon jätetyt vieraat varat ............ 722 455,09 728 711,79 43680: Saadut ennakoi ........................... 5258800,96 3619 084,08 43681: Ostovelat ............................... 10 922 469,50 43682: Siirtovelat ............................... 620 266,23 17 523 991,78 4347795,87 43683: 43684: VASTATTAVAA YHTEENSÄ . ................. 7174 447149,16 7 650 659 597,65 43685: 43686: 43687: 43688: 43689: 83 43690: VALTION YDINJÄTEHUOLTORAHASTO 43691: 43692: 43693: TUOTTO- JA KULULASKELMA 1.1.-31.12.1999 1.1.-31.12.1998 43694: 43695: TOIMINNAN KULUT 43696: Aineet, tarvikkeet ja tavarat 43697: Ostot tilikauden aikana .................. . 2674,60 3369,00 43698: Henkilöstökulut .......................... . 189 246,89 190 303,52 43699: Palvelujen ostot. ......................... . 104 469,27 154 561,52 43700: Muut kulut .............................. . 158,00 -296 548,76 18 330,93 -366 564,97 43701: 43702: JÄÄMÄ 1. ............................... · · -296 548,76 -366564,97 43703: 43704: Rahoitustuotot ja -kulut 43705: Rahoitustuotot .......................... . 201 945 941 ,68 301 693 856,14 43706: 43707: TILIKAUDEN TUOTTOJÄÄMÄ. ............... . 201 649 392,92 301327291,17 43708: 43709: 43710: TASE 31.12.1999 31.12.1998 43711: 43712: VASTAAVAA 43713: 43714: KAmÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET 43715: Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset 43716: Muut pitkäaikaiset markkamääräiset sijoitukset. .. 123 545 674,17 43717: 43718: VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS 43719: Pitkäaikaiset saamiset 43720: Markkamääräiset lainasaamiset ............. . 1 458 260 429,36 43721: 43722: Lyhytaikaiset saamiset 43723: Markkamääräiset lainasaamiset .............. 4 276 950 000,00 5 070148 261,73 43724: Siirtosaamiset ............................ 191 371 876,55 4 468 321 876,55 302 191 598,63 5 372 339 860,36 43725: 43726: Rahat, pankkisaamiset ja muut rahoitusvarat ...... 43727: Yhdysiilisaatava valtiolta .................... 127 639,36 1156 471,89 43728: 43729: VASTAAVAA YHTEENSÄ .................... 5 926 709 945,27 5 497 042 006,42 43730: 43731: 43732: VASTATTAVAA 43733: 43734: OMAPÄÄOMA 43735: Valtion ydinjätehuoltorahaston pääoma 43736: Fortum Power and Heat Oy:n rahasto-osuus .... 2 212 100 000,00 1 856 300 000,00 43737: Teollisuuden Voima Oy:n rahasto-osuus ........ 3 490 500 000,00 3 317 600 000,00 43738: Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen rahasto- 43739: osuus .................................. 22 450 000,00 21 800 000,00 43740: Tilikauden tuottojäämä ..................... 201 649 392,92 5 926 699 392,92 301 327 291,17 5 497 027 291,17 43741: 43742: VIERAS PÄÄOMA 43743: Lyhytaikainen 43744: Ostovelat ............................... 3 621,59 43745: Tilivirastojen väliset tilitykset ................. 6 977,03 7 602,29 43746: Edelleen tilitettävät erät. .................... 3222,69 3491,37 43747: Siirtovelat ............................... 352,63 10 552,35 14 71525 43748: 43749: VASTATTAVAA YHTEENSÄ . ................. 5 926 709 945,27 5 497 042 006,42 43750: 43751: 43752: 43753: 84 43754: HUOLTOVARMUUSRAHASTO 43755: (Kirjanpitolain mukainen tuloslaskelma ja tase) 43756: 43757: 43758: 43759: TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.1999 1.1.-31.12.1998 43760: 43761: TUOTOT 43762: Huoltovarmuusmaksu 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 293 403 810,00 295 344 951 ,00 43763: Liikevaihto 00 0 00 00 0 00 00 0 00 00 00 0 00 0 00 0 0 00 00 122 994 837,07 83 362 507,14 43764: Liiketoiminnan muut tuotot 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 877 796,87 418 276 443,94 360 179,18 379 067 637,32 43765: 43766: Suoritatuotannon materiaalit 43767: Aineet, tarvikkeet ja tavarat. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 84 616 570,71 267 235 873,49 43768: Varastojen muutos 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 17 928 497,10 -139 419 238,89 43769: Varastointikustannukset 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 82 291 985,67 -184 837 053,48 79 202 801,27 -207 019 435,87 43770: 43771: Henkilöstökulut 43772: Palkat ja palkkiot. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 5 941 807,02 6 076 066,65 43773: Eläkekulut 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1118 252,52 1114 682,38 43774: Muut henkilösivukulut 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 665 801,25 -7 725 860,79 635272,13 -7826021,16 43775: 43776: Poistot 0 00 00 0 00 0 0 0 0 00 00 00 00 00 00 0 00 0 00 0 0 00 0 -32 958 346,02 -32 127 319,70 43777: 43778: Muut toiminnan kulut 43779: Muut kiinteät kulut. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3145 748,75 2238 443,21 43780: Pts:n erityiskulut 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3 917 452,10 3 547 799,31 43781: Infrastruktuurikulut 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 4 750 368,49 2 631 114,18 43782: Muut huoltovarmuuskulut 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 29 238 593,43 -41 052 162,77 22 889 745,57 -31 307102,27 43783: 43784: LIIKETULOS 0 o 00 00 00 0 00 0 0 00 0 0 00 0 00 00 0 00 o o 00 151 703 020,88 100 787 758,32 43785: 43786: Rahoitustuotot ja -kulut 43787: Korkotuotot 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 151 370,26 95119,59 43788: Korkokulut 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -4 611 502,77 -4 460 132,51 95119 59 43789: 43790: TILIKAUDEN TULOS o o o o o 0 o 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 147 242 888,37 100 882 877,91 43791: 43792: 43793: 43794: 43795: 85 43796: TASE 31.12.1999 31.12.1998 43797: 43798: VASTAAVAA 43799: 43800: PYSYVÄT VASTAAVAT 43801: Aineetlomat hyödykkeet 43802: Aineetlomat oikeudet ...................... 55 669117,55 53 272 894,47 43803: Muut pitkävaikutteiset menot. ................ 316171 90 55 985 289,45 319 062,37 53 591 956,84 43804: 43805: Aineelliset hyödykkeet 43806: Maa- ja vesialueet. ........................ 8 030000,00 8030000,00 43807: Rakennukset ja rakennelmat. ................ 202 442 995,50 228 785 886,95 43808: Koneet ja kalusto ......................... 12 730 897,35 13 859 200,30 43809: Muut aineelliset hyödykkeet ................. 4 729333,01 5100 076,88 43810: Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat ..... 3925002,32 231 858 228,18 255 775164,13 43811: 43812: Sijoitukset 43813: Osakkeet ja osuudet ....................... 417 974 496,00 7 874 506,00 43814: 43815: VAIHTUVAT VASTAAVAT 43816: Vaihto-omaisuus 43817: Varmuusvarastoidut tavarat. ................. 4 486 869 814,00 4 504 798 311,10 43818: 43819: Saamiset 43820: Lyhytaikaiset saamiset 43821: Myyntisaamiset ........................... 5 828 800,53 7 569 327,60 43822: Alv-saaminen ............................ 11 954 505,20 24 768 245,74 43823: Muut saamiset. ........................... 1 217 450,57 1195 447,56 43824: Siirtosaamiset ............................ 25 939 696,00 44 940 452,30 22 779 498,00 56 312 518,90 43825: 43826: Rahat ja pankkisaamiset 43827: Yhdysiilisaatava valtiolta . . . • • • . • . . . • . • . • . 0. 115 635 060,19 118 706 299,46 43828: 43829: VASTAAVAA YHTEENSÄ .................... 5 353 263 340,12 4 997 058 756,43 43830: 43831: 43832: VASTATTAVAA 43833: 43834: OMAPÄÄOMA 43835: Huoltovarmuusrahaston pääoma ............. 3 623 640 232,60 3 623 640 232,60 43836: Edellisten tilikausien voitto .................. 1 352 057 087,14 1 251174 209,23 43837: Tilikauden voitto .......................... 147 242 888,37 5122 940 208,11 100 882 877,91 4 975 697 319,74 43838: 43839: VIERAS PÄÄOMA 43840: Lyhytaikainen ............................ 200 000 000,00 43841: Ostovelat. ............................... 23 691 858,60 19 502 312,07 43842: Muut lyhytaikaiset velat. .................... 5 393125,49 351 901,32 43843: Siirtovelat ............................... 1 238147,92 230 323 132,01 1 507 223,30 21 361 436,69 43844: 43845: VASTATTAVAA YHTEENSÄ . ................. 5 353 263 340,12 4 997 058 756,43 43846: 43847: 43848: 43849: 43850: 86 43851: VALTIONTAKUURAHASTO 43852: 43853: 43854: TUOTTO- JA KULULASKELMA 1.1.-31.12.1999 1.1.-31.12.1998 43855: 43856: TOIMINNAN TUOTOT 43857: Maksullisen toiminnan tuotot 43858: Takuumaksut ........................... . 122 837 710,02 142334111,15 43859: Takausmaksut .......................... . 26 776 564,71 40 278 812,93 43860: Muut toiminnan tuotot ....................... . 209 202,32 149 823 477,05 358 767,69 182 971 691,77 43861: 43862: TOIMINNAN KULUT 43863: Henkilöstökulut .......................... . 80 024,00 25 860 656,48 43864: Muut kulut 43865: Nettokorvaukset ....................... . -75 283 333,90 11 267 910,58 43866: Muut kulut. ........................... . 33 378 696,03 22 513 642,39 43867: Poistot. ................................ . 7 366 817,00 34 457 796,87 2 581 960,64 -62 224 170,09 43868: 43869: TILIKAUDEN TUOTTOJÄÄMÄ . ............... . 184 281 273,92 120 747 521,68 43870: 43871: 43872: 43873: 43874: 87 43875: TASE 31.12.1999 31.12.1998 43876: 43877: VASTAAVAA 43878: 43879: KÄmöOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET 43880: SIJOITUKSET 43881: Aineetlomat hyödykkeet 43882: Aineetlomat oikeudet ..................... . 1259000,00 43883: Muut pitkävaikutteiset menot. ............... . 848 000,00 2 107 000,00 43884: Aineelliset hyödykkeet 43885: Koneet ja laitteet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 374 500,00 43886: Kalusteet. .............................. . 1324 000,00 1 698 500,00 43887: Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset 43888: sijoitukset 43889: Käyttöomaisuusarvopaperit. ................ . 3 561 317,00 43890: 43891: VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS 43892: Pitkäaikaiset saamiset 43893: Takaisinperintäsaamiset ................... . 2477186408,75 2 399 083 915,97 43894: 43895: Lyhytaikaiset saamiset 43896: Takuu- ja takausmaksutulosaamiset .......... . 7 827 524,95 43897: Siirtosaamissi ........................... . 324 965,56 43898: Ennakkomaksut. ......................... . 12 000,00 8 164 490,51 43899: 43900: Rahat, pankkisaamissi ja muut rahoitusvarat 43901: Yhdysiilisaatava valtiolta .................. . 509 757 756,08 1186 207 240,35 43902: Muut rahat ja pankkisaamissi ............... . 2 764 715,17 512 522 471,25 1186 207 240 35 43903: 43904: VASTAAVAA YHTEENSÄ ................... . 2 989 708 880,00 3 600 822 463,83 43905: 43906: VASTATTAVAA 43907: 43908: OMAPÄÄOMA 43909: Valtiontakuurahaston pääoma .............. . 7 397 299 885,63 8 930 271 237,58 43910: Pääoman oikaisu ........................ . -7 172 897,42 -1 532 971 351,95 43911: Talousarviosiirrot ........................ . -720 000 000,00 43912: Edellisten tilikausien tuotto/kulujäämä ......... . -4 302 201 478,32 -4 422 949 000,00 43913: Tilikauden tuottojäämä .................... . 184 281 273,92 2 552 206 783,81 120747521,68 3 095 098 407,31 43914: 43915: VARAUKSET 43916: Korvausvastuu .......................... . 100 599 327,00 117 540 951,41 43917: 43918: VIERAS PÄÄOMA 43919: Pitkäaikainen 43920: Takuumaksuennakoi ...................... . 188 745 441,79 203 728 500,00 43921: Lyhytaikainen 43922: Takuumaksuennakot. ..................... . 77 579 602,00 113 887 500,00 43923: Siirtovelat .............................. . 70 577 725,40 148157 327,40 70567105,11 184 454 605,11 43924: 43925: VASTATTAVAA YHTEENSÄ . ................ . 2 989 708 880,00 3 600 822 463,83 43926: 43927: 43928: 43929: 43930: 88 43931: VALTION VAKUUSRAHASTO 43932: (Soveltuvin osin joko kirjanpitolain tai valtion hallinnossa noudatetun käytännön mukainen tuloslaskelma ja tase) 43933: 43934: 43935: TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.1999 1.1.-31.12.1998 43936: 43937: TUKITOIMINNAN TUOTOT JA KULUT 43938: Muut korkotuotot. ...................... 11 991 970,80 11 232 285,47 43939: Myyntivoitot ja muut rahoitustuotot ......... 99 550 983,38 74 277 242,53 43940: Muuttukitoiminnan tuotot ................ 318 264 841,82 43941: Ku rssivoitot. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42 226 353,43 472 034 149,43 75 099 104,74 160 608 632,74 43942: 43943: Korkokulut ........................... -979161124,76 -1 219 252 946,78 43944: Muut rahoituskulut ..................... -1 525 947,20 -26 027 918,09 43945: Arvonalennukset pankkitukisijoituksista ..... -3 097 384 540,70 43946: Muut tukitoiminnan kulut ................. -554 418 639,05 -10 440 303,71 43947: Kurssitappiot. ......................... -106 668 270,49 -4 739 158 522,20 -1 255 721 168,58 43948: 43949: TUKITOIMINNAN ALIJÄÄMÄ .............. -4 267 124 372,77 -1 095 112 535,84 43950: 43951: Valtion korvaus lainanhoitomenoihin .......... 575 000 000,00 707 000 000,00 43952: 43953: Hallintokulut 43954: Palkat ja palkkiot ...................... -140 456,50 -63060,00 43955: Sosiaalikulut .......................... -25 835,30 -14 733,28 43956: Ulkopuoliset palvelut. ................... -605 578,90 -480433,79 43957: Muut hallintokulut ...................... -149 232,32 -921103,02 -175 225,23 -733452,30 43958: 43959: TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄ ................. -3 693 045 475,79 -388 845 988,14 43960: 43961: 43962: 43963: 43964: 89 43965: TASE 31.12.1999 31.12.1998 43966: 43967: VASTAAVAA 43968: 43969: PYSYVÄT VASTAAVAT 43970: Pankkitukisijoitukset 43971: Pääomatodistukset. .................. 1 600 000 000,00 4 488 838 716,06 43972: Cm. hoitoyhtiöiden osakkeet ............ 477 566 089,72 2 077 566 089,72 1 754 329 615,20 6 243168 331,26 43973: 43974: Vaihtuvat vastaavat 43975: Saamiset 43976: Pitkäaikaiset saamiset 43977: Muut saamiset ...................... 41195 824,12 40 853 404,34 43978: 43979: Lyhytaikaiset saamiset 43980: Muut saamiset 43981: Korkosaamissi .................... 421 525,24 43982: Muut saamiset .................... 134 820 112,25 43983: Siirtosaamissi 43984: Muut siirtosaamiset ................ 17 986,62 17 986,62 90 107 00 135 331 744,49 43985: 43986: Rahoitusarvopaperit 43987: Rahoitusom.osakkeet ja osuudet ........ 62 740 788,19 96 526 404,32 43988: 43989: Rahat ja pankkisaamissi 43990: Yhdysiilisaatava valtiolta ............... 510941692,14 81 712 760,07 43991: 43992: VASTAAVAA YHTEENSÄ . ................ 2 692 462 380,79 6 597 592 644,48 43993: 43994: 43995: VASTATTAVAA 43996: 43997: KERTYNEET ALI-NLIJÄÄMÄT 43998: Alijäämä ed. vuodelta ................. -8 854 947 850,52 -8 466 101 862,38 43999: Tilikauden alijäämä ................... -3 693 045 475,79 -12 547 993 326,31 -388 845 988,14 -8 854 947 850,52 44000: 44001: VIERAS PÄÄOMA 44002: Pitkäaikainen vieras pääoma 44003: Ulkomaiset lainat .................... 850 900 000,00 44004: Kotimaiset lainat. .................... 9 805 000 000,00 9 805 000 000,00 13 517 000 ooo,oo 14 367 900 000,00 44005: 44006: Lyhytaikainen vieras pääoma 44007: Ulkomaiset lainat .................... 956 366 400,00 44008: Kotimaiset lainat. .................... 3 712 000 000,00 44009: Siirtovelat 44010: Korot ............................. 709124 277,11 704 545 346,72 44011: Muut .............................. 57 965 029,99 767 089 307,10 380 095148,28 1 084 640 495,00 44012: 44013: VASTATTAVAA YHTEENSÄ ............... 2 692 462 380,79 6 597 592 644,48 44014: 44015: 44016: 44017: 44018: 90 44019: VALTION TELEVISIO- JA RADIORAHASTO 44020: 44021: 44022: TUOTTO- JA KULULASKELMA 1.1.- 31.12.1999 44023: 44024: TOIMINNAN KULUT 44025: Palvelujen ostot. ......................... . 51 347 258,77 44026: Muut kulut .............................. . 2 453 210,72 -53 800 469,49 44027: 44028: JÄÄMÄ 1.. ............................... . -53 800 469,49 44029: 44030: Rahoitustuotot ja -kulut 44031: Rahoitustuotot. .......................... . 33 872,50 44032: Rahoituskulut ........................... . 33 872 50 44033: 44034: JÄÄMÄII ................................ . -53 766 596,99 44035: 44036: Siirtotalouden tuotot ja kulut 44037: Tuotot 44038: Elinkeinoelämältä ...................... . 277 726 852,79 44039: Kotitalouksilta ......................... . 1 773 316 648,95 2 051 043 501,74 44040: Kulut 44041: Elinkeinoelämälle ...................... . -1943472600,17 44042: 44043: TILIKAUDEN TUOTTOJÄÄMÄ . ............... . 53 804 304,58 44044: 44045: 44046: 44047: TASE 31.12.1999 1.1.1999 44048: 44049: VASTAAVAA 44050: 44051: VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS 44052: Lyhytaikaiset saamiset 44053: Myyntisaamiset .......................... . 294 287 173,42 238 244 682,52 44054: 44055: Rahat, pankkisaamiset ja muut rahoitusvarat 44056: Yhdysiilisaatava valtiolta ................... . 9613654,14 7 174 702,38 44057: 44058: VASTAAVAA YHTEENSÄ ................... . 303 900 827,56 245 419 384,90 44059: 44060: VASTATTAVAA 44061: 44062: OMA PÄÄOMA 44063: Valtion televisio- ja radiorahaston pääoma ..... . 244 924 627,21 44064: Tilikauden tuottojäämä .................... . 53804304,58 298728931,79 244985332,12 244 985 332,12 44065: 44066: VIERAS PÄÄOMA 44067: Lyhytaikainen 44068: Muut lyhytaikaiset velat. ................. . 5 171 895,77 434052,78 44069: 44070: VASTATTAVAA YHTEENSÄ .. ............... . 303 900 827,56 245 419 384,90 44071: 44072: 44073: 44074: 44075: 91 44076: MAATALOUDEN INTERVENTIORAHASTO 44077: 44078: 44079: TUOTTO- JA KULULASKELMA 1.1.-31.12.1999 1.1.-31.12.1998 44080: 44081: TOIMINNAN TUOTOT 44082: Maksullisen toiminnan tuotot. ................ 64 781 695,18 35 570 226,78 44083: Muut toiminnan tuotot ...................... 1 982 083,99 66 763 779,17 3 302 216,93 38 872 443,71 44084: 44085: TOIMINNAN KULUT 44086: Aineet, tarvikkeet ja tavarat 44087: Ostot tilikauden aikana ................... 55 418 719,87 109 857 774,39 44088: EU-korv./ostojen arvonalennus ............. -36 227 417,82 -74 970 316,81 44089: Varastojen lisäys(-) tai vähennys (+) ........ 20 036 437,38 -8 631157,49 44090: Henkilöstökulut ........................... 103395,76 99 048,81 44091: Vuokrat ................................. 6135 357,56 8 257 888,02 44092: Palvelujen ostot. .......................... 1 828 684,17 4 647 527,61 44093: Muut kulut ............................... 1 993 988,99 -49 289165,91 2 061 527,06 -41 322 291 ,59 44094: 44095: JÄÄMÄ 1. ................................. 17 474 613,26 -2 449 847,88 44096: 44097: Rahoitustuotot ja -kulut 44098: Rahoituskulut ............................ -5 791 798,22 -9 737 323,02 44099: 44100: JÄÄMÄII ................................. 11 682 815,04 -12 187170,90 44101: 44102: Siirtotalouden tuotot ja kulut 44103: Tuotot 44104: Siirtotalouden tuotot EU:Ita ................ 758 548 309,29 795 389 358,08 44105: Muut siirtotalouden tuotot ................. 1 000 ooo,oo 759 548 309,29 5 000 ooo,oo 800 389 358,08 44106: Kulut 44107: Siirtotalouden kulut elinkeinoelämälle ........ 765 846 542,27 774 287 275,55 44108: Siirtotalouden kulut kotitalouksille ........... 7 445 023,96 -773 291 566,23 11 281 380,71 -785 568 656,26 44109: 44110: TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ . .......... -2 060 441 ,90 2 633530,92 44111: 44112: 44113: 44114: 44115: 92 44116: TASE 31.12.1999 31.12.1998 44117: 44118: VASTAAVAA 44119: 44120: VAIHTO· JA RAHOITUSOMAISUUS 44121: Vaihto-omaisuus 44122: Tavarat ................................. 28 999 157,51 49 035 594,89 44123: 44124: Lyhytaikaiset saamiset 44125: Myyntisaamiset ........................... 3123,56 45043,54 44126: Siirtosaamiset ............................ 177 085 536,49 134 625 883,94 44127: Muut lyhytaikaiset saamiset ................. 544 684,67 177 633 344,72 434 759,81 135 105 687,29 44128: 44129: Rahat, pankkisaamiset ja muut rahoitusvarat 44130: Yhdysiilisaatava valtiolta .................... 58 685 228,69 51 900 966,29 44131: 44132: VASTAAVAA YHTEENSÄ .................... 265 317 730,92 236 042 248,47 44133: 44134: VASTATTAVAA 44135: 44136: OMAPÄÄOMA 44137: Edellisten tilikausien tuotto-/kulujäämä ......... 9 834 866,69 7 201 335,77 44138: Tilikauden tuotto-/kulujäämä ................. -2060441,90 7 774424,79 2 633 530,92 9 834 866,69 44139: 44140: VIERAS PÄÄOMA 44141: Lyhytaikainen 44142: Lainat .................................. 254 588 980,00 220 000 000,00 44143: Myyntiennakot. ........................... 976 440,81 44144: Ostovelat. ............................... 191 432,60 44145: Siirtovelat ............................... 1 977 885,32 257 543 306,13 6015949,18 226207381,78 44146: 44147: VASTATTAVAA YHTEENSÄ .................. 265 317 730,92 236 042 248,47 44148: 44149: 44150: 44151: 44152: 93 44153: PALOSUOJELURAHASTO 44154: 44155: TUOTTO· JA KULULASKELMA 1.1.-31.12.1999 44156: 44157: TOIMINNAN KULUT 44158: Aineet, tarvikkeet ja tavarat ................ . 250,00 44159: Henkilöstökulut .......................... . 323506,33 44160: Palvelujen ostot. ......................... . 103030,15 44161: Muut kulut .............................. . 15 064,97 -441 85145 44162: 44163: JÄÄMÄ 1. ................................ . -441 851,45 44164: 44165: Siirtotalouden kulut 44166: Siirtotalouden kulut kunnille ................. . 16 668 060,00 44167: Siirtotalouden kulut voittoa tavoittelemattomille 44168: yhteisöille .............................. . 19 712 352,17 44169: Siirtotalouden kulut kotitalouksille ........... . 50 271,00 44170: Muut siirtotalouden kulut ulkomaille .......... . 613499,30 -37 044 182,47 44171: 44172: JÄÄMÄIII ................................ . -37 486 033,92 44173: 44174: Tuotot ja kulut veroista ja pakollisista maksuista 44175: Palosuojelumaksut ....................... . 34 967 803,64 44176: Suoritetut arvonlisäverot ................... . -1 463,00 34 966 340,64 44177: 44178: TILIKAUDEN KULUJÄÄMÄ .. ................ . -2 519 693,28 44179: 44180: 44181: 44182: 44183: TASE 31.12.1999 1.1.1999 44184: 44185: VASTAAVAA 44186: 44187: VAIHTO· JA RAHOITUSOMAISUUS 44188: Rahat, pankkisaamissi ja muut rahoitusvarat 44189: Yhdysiilisaatava valtiolta .................... 52 542 872,92 54 961 042,73 44190: 44191: VASTAAVAA YHTEENSÄ .................... 52 542 872,92 54 961 042,73 44192: 44193: VASTATTAVAA 44194: 44195: OMAPÄÄOMA 44196: Palosuojelurahaston pääoma ................ 54 961 042,73 52 612 436,53 44197: Tilikauden tuotto-/kulujäämä ................. -2 519 693,28 52 441 349,45 2348 606,20 54 961 042,73 44198: 44199: VIERAS PÄÄOMA 44200: Lyhytaikainen 44201: Ostovelat ............................... 9 768,30 44202: Tilivirastojen väliset tilitykset ................. 52 573,53 44203: Edelleen tilitettävät erät ..................... 33250,09 44204: Siirtovelat ............................... 5931,55 101 523,47 44205: 44206: VASTATTAVAA YHTEENSÄ . ................. 52 542 872,92 54 961 042,73 44207: 44208: 44209: 44210: 44211: 94 44212: ÖLJYSUOJARAHASTO 44213: 44214: TUOTIO- JA KULULASKELMA 1.1.-31.12.1999 1.1.-31.12.1998 44215: 44216: TOIMINNAN KULUT 44217: Aineet, tarvikkeet ja tavarat 44218: Ostot tilikauden aikana ................... 90,60 367,22 44219: Henkilöstökulut ........................... 396 667,12 447 263,29 44220: Palvelujen ostot. .......................... 561,20 4 202,05 44221: Muut kulut ............................... 154,00 -397 472,92 3 436,49 -455 269,05 44222: 44223: JÄÄMÄ 1 ••••••••••••••• 00 •• •••••••••••••• -397 472,92 -455269,05 44224: 44225: Rahoitustuotot ja -kulut 44226: Rahoitustuotot ........................... 20 965,85 423 408,22 44227: 44228: Satunnaiset tuotot ja kulut 44229: Satunnaiset tuotot. ........................ 33464,65 1 981 321,15 44230: 44231: JÄÄMÄ II ................................. -343 042,42 1 949460,32 44232: 44233: Siirtotalouden tuotot ja kulut 44234: Kulut 44235: Öljyvahinkokorvaukset kunnille ............... 18 900 538,67 22 408 519,83 44236: Öljyvahinkokorvaukset kuntayhtymille .......... 1122,00 44237: Öljyvahinkokorvaukset elinkeinoelämälle ........ 1 798 000,00 1 309 367,37 44238: Öljyvahinkokorvaukset valtiolle ............... 12 771 420,40 5 783 076,00 44239: Öljyvahinkokorvaukset kotitalouksille ........... 100 000,00 -33 571 081 ,07 10 854,80 -29 511 818,00 44240: 44241: JÄÄMÄ 111 ................................. -33 914123,49 -27 562 357,68 44242: 44243: Tuotot veroista ja pakollisista maksuista 44244: Verot ja veronluontaiset maksut .............. 34 595 221 ,00 32 860 043,00 44245: Suoritetut arvonlisäverot ................... -395 683,46 34199 537,54 -281 046,39 32 578 996,61 44246: 44247: TILIKAUDEN TUOTIOJÄÄMÄ ................ 285 414,05 5016638,93 44248: 44249: 44250: 44251: 44252: 95 44253: TASE 31.12.1999 31.12.1998 44254: 44255: VASTAAVAA 44256: 44257: VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS 44258: Lyhytaikaiset saamiset 44259: Muut lyhytaikaiset saamiset ................. 7 724032,00 5 272 469,00 44260: 44261: Rahat, pankkisaamiset ja muut rahoitusvarat 44262: Yhdysiilisaatava valtiolta .................... 18 103 779,95 15 271 884,34 44263: 44264: VASTAAVAA YHTEENSÄ .................... 25 827 811,95 20 544 353,34 44265: 44266: VASTATTAVAA 44267: 44268: OMA PÄÄOMA 44269: Öljysuojarahaston pääoma .................. 15 475 742,83 7 475 742,83 44270: Talousarviosiirrot. ......................... 5000000,00 8000000,00 44271: Edellisten tilikausien tuotto-/kulujäämä ......... 5 016638,93 44272: Tilikauden tuottojäämä ..................... 285414,05 25 777 795,81 5 016 638,93 20 492 381,76 44273: 44274: VIERAS PÄÄOMA 44275: Lyhytaikainen 44276: Ostovelat ............................... 179,58 198,50 44277: Tilivirastojen väliset tilitykset ................. 8 370,48 8 231,54 44278: Edelleen tilitettävät erät. .................... 4 722,72 4 733,01 44279: Siirtovelat ............................... 36 743,36 50 016,14 38 808,53 51 971,58 44280: 44281: VASTATTAVAA YHTEENSÄ .................. 25 827 811,95 20 544 353,34 44282: 44283: 44284: 44285: 44286: 96 44287: VALTION LIIKELAITOSTEN 44288: TULOSLASKELMAT JA TASEET 44289: 44290: 44291: 44292: 44293: 97 44294: VALTION KIINTEISTÖLAITOS 44295: 44296: 44297: TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.1999 44298: 44299: LIIKEVAIHTO. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 850 245 251,88 44300: Liiketoiminnan muut tuotot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 82 441 027,49 44301: 44302: Materiaalit ja palvelut 44303: Aineet, tarvikkeet ja tavarat 44304: Ostot tilikauden aikana ................... . 169 896 786,89 44305: Varastojen muutos ...................... . 2 026 633,90 44306: Ulkopuoliset palvelut ....................... . 283 740 390,85 -455 663 811 ,64 44307: 44308: Henkilöstökulut 44309: Palkat ja palkkiot ....................... . 38 131 293,08 44310: Henkilösivukulut 44311: Eläkekulut. .......................... . 7 599 530,13 44312: Muut henkilösivukulut .................. . 2 266 961,18 -47 997 784,39 44313: 44314: Poistot ja arvonalentumiset 44315: Suunnitelman mukaiset poistot ............. . 639 194 582,19 44316: Aryo~alentumiset pysyvien vastaavien hyödyk- 44317: kelsta ................................ . 19 926 669,45 -659 121 251 ,64 44318: 44319: Liiketoiminnan muut kulut................ . . -105 575 896,95 44320: 44321: LIIKEVOITTO . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 664 327 534,75 44322: 44323: Rahoitustuotot ja -kulut 44324: Muut korko- ja rahoitustuotot . . . . . . . . . . . . . . . 15 700 532,16 44325: Korkokulut ja muut rahoituskulut............. -224 416167,51 -208 715 635,35 44326: 44327: VOmO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ JA 44328: VEROJA. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 455 611 899,40 44329: 44330: Tuloverot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -2 723 629,00 44331: 44332: TILIKAUDEN VOITTO . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 452 888 270,40 44333: 44334: 44335: 44336: 44337: 98 44338: TASE 31.12.1999 1.1.1999 44339: 44340: VASTAAVAA 44341: 44342: PYSYVÄT VASTAAVAT 44343: Aineettornai hyödykkeet 44344: Kehittämismenot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 393 653,44 753 020,32 44345: Aineetlomat oikeudet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _ ___,8""8=-8:::32:.:::8..:::,3=...0 1 281 981,74 1 710 095,40 2 463115,72 44346: 44347: Aineelliset hyödykkeet 44348: Maa- ja vesialueet ....................... 2 666 240 077,65 2 723 033 434,43 44349: Rakennukset ja rakennelmat. ............... 13 407 187118,10 13 536 800 509,34 44350: Koneet ja kalusto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 231 503,70 4 511 708,28 44351: Muut aineelliset hyödykkeet . . . . . . . . . . . . . . . . 20 491 ,80 44352: Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat.... 909 366 007,63 16 986 045 198,88 842 528 743,56 17 106 874 395,61 44353: 44354: Sijoitukset 44355: Osuudet saman liikelaitoskonsernin tytäryhtiöissä 1 393 513 552,30 1 241 872 817,52 44356: Muut osakkeet ja osuudet.................. 601 094 574,82 1 994 608 127,12 670 763 729,60 1 912 636 547,12 44357: 44358: VAIHTUVAT VASTAAVAT 44359: Vaihto-omaisuus 44360: Aineet ja tarvikkeet ...................... . 2 026 633,90 44361: 44362: Saamiset 44363: Myyntisaamiset ......................... . 22 087 250,97 15 253 911,11 44364: Saamiset saman liikelaitoskonsernin tytäryhtiöil- 44365: tä .................................. .. 50 268,90 44366: Muut saamiset ......................... . 145 615 870,52 237 431 503,22 44367: Siirtosaamiset .......................... . 2 546 747,54 170 300 137,93 1 501 616,29 254 187 030,62 44368: 44369: Rahoitusarvopaperit 44370: Muut osakkeet ja osuudet ................. . 1 416 458,02 44371: 44372: Rahat ja pankkisaamiset .................... . 231 284 456,78 10 426,40 44373: 44374: VASTAAVAA YHTEENSÄ .................. . 19 384 936 360,47 19 278 198 149,37 44375: 44376: VASTATTAVAA 44377: 44378: OMAPÄÄOMA 44379: Peruspääoma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 000 000 000,00 4 000 000 000,00 44380: Muu oma pääoma ........................ 10 458 534 056,69 10 696 310 593,52 44381: Tilikauden voitto......................... 452 888 270,40 14 911 422 327,09 14 696 310 593,52 44382: 44383: PAKOLLISET VARAUKSET 44384: Muut pakolliset varaukset ................... . 2 270000,00 44385: 44386: VIERAS PÄÄOMA 44387: Lainat valtiolta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 001 586 684,62 4 001 586 684,62 44388: Saadut ennakoi.......................... 89 381 323,06 4 352 199,78 44389: Ostovelat................. . . . . . . . . . . . . . 155 252 064,54 50 670 706,06 44390: Velat saman liikelaitoskonsernin tytäryhtiöille . . . 52 806,99 44391: Muut velat. . .. . . . . . .. .. . . . . . .. . .. .. . . . . . 212 735 614,61 438 019 516,71 44392: Siirtovelat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _..:..:12::..;2::.:3~5-"5=..;39'-",5:.:6'---'4-'4-'-71'-'2=-4:..:.4...::0.:::33:!.:,3::.::...8 87 258 448,68 4 581 887 555,85 44393: 44394: VASTATTAVAA YHTEENSÄ . ............... . 19 384 936 360,47 19 278 198 149,37 44395: 44396: 44397: 44398: 44399: 99 44400: METSÄHALLITUS 44401: 44402: TULOSLASKELMA 1.1.·31.12.1999 1.1.·31.12.1998 44403: 44404: LIIKEVAIHTO ........................... . 1 263 933 411,70 1 243 071 219,27 44405: Liiketoiminnan muut tuotot .................. . 84144 900,27 58 859 851,23 44406: Yhteiskunnalliset muut tuotot ................ . 106 436 676,22 136 660 649,35 44407: 44408: Materiaalit ja palvelut 44409: Aineet, tarvikkeet ja tavarat 44410: Ostot tilikauden aikana .................. . 19 791 897,32 23 577 555,49 44411: Varastojen muutos ...................... . 5 450 851,99 -4 584 578,87 44412: Ulkopuoliset palvelut .................... . 408 799 776,22 -434 042 525,53 382 285 721 ,89 -401 278 698,51 44413: 44414: Henkilöstökulut 44415: Palkat ja palkkiot ....................... . 294 254 204,80 297 574 247,81 44416: Eläkekulut ............................ . 61 404 355,40 60 907 541,54 44417: Muut henkilösivukulut. ................... . 19 807 619,70 -375 466 179,90 19 280 642,67 -377 762 432,02 44418: 44419: Poistot. ................................ . -41 919 009,52 -36 305 287,76 44420: 44421: Muut kulut. ........ ..................... . -189157 407,34 -194 720 692,45 44422: 44423: LIIKEVOITTO . ........................... . 413 929 865,90 428 524 609,11 44424: 44425: Rahoitustuotot ja ·kulut 44426: Korkotuotot ........................... . 9 408 204,24 14 226 755,39 44427: Muut rahoitustuotot ..................... . 974 664,91 652 144,93 44428: Korkokulut ............................ . -5 751 815,36 -5 726 237,16 44429: Muut rahoituskulut ...................... . -3063,70 4 627 990,09 -397 927,63 8 754 735,53 44430: 44431: VOITTO ENNEN VEROJA . ................. . 418 557 855,99 437 279 344,64 44432: 44433: Tuloverot ..................... ......... . -38 358 259,00 -52 365 318,00 44434: 44435: TILIKAUDEN VOITTO . .................... . 380 199 596,99 384 914 026,64 44436: 44437: 44438: 44439: 44440: 100 44441: TASE 31.12.1999 31.12.1998 44442: 44443: VASTAAVAA 44444: 44445: PYSYVÄT VASTAAVAT 44446: Aineettornai hyödykkeet 44447: Aineetlomat oikeudet ..................... 3606418,15 5195 747,50 44448: Muut pitkävaikutteiset menot ............... 236 657,73 3 843 075,88 317797,41 5 513 544,91 44449: 44450: Aineelliset hyödykkeet 44451: Maa- ja vesialueet ....................... 10 029 089 713,37 9 624 820 193,45 44452: Tiet .................................. 230 305 717,32 228 873 517,20 44453: Rakennukset ja rakennelmat ............... 146115 597,90 150140421,01 44454: Koneet ja kalusto ........................ 6 901 738,85 14475151,49 44455: Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat ... 144 382 204,44 10 556 794 971,88 84 698 391 '15 10 103 007 674,30 44456: 44457: Sijoitukset 44458: Osuudet saman liikelaitoskonsernin tytäryhtiöis- 44459: sä .................................... 56513802,13 25418694,00 44460: Muut osakkeet ja osuudet ................. 9 800 169,07 66 313 971,20 10 144 618,37 35 563 312 37 44461: 44462: PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ . ......... 10 626 952 018,96 10 144 084 531,58 44463: 44464: VAIHTUVAT VASTAAVAT 44465: Vaihto-omaisuus 44466: Valmiit tuotteet. ......................... 92 893 312,91 110 773 637,90 44467: Saamiset 44468: Myyntisaamiset ......................... 146 301 044,84 150 011 286,08 44469: Muut saamiset .......................... 520 801,55 775 283,00 44470: Siirtosaamiset .......................... 8 789 665,29 155611511,68 12 991 047,85 163 777 616,93 44471: 44472: Rahoitusarvopaperit ........................ 233252060,10 293 451 491,24 44473: 44474: Rahat ja pankkisaamiset .................... 7160 732,66 37 229 339,51 44475: 44476: VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ ........ 488 917 617,35 605 232 085,58 44477: 44478: VASTAAVAA YHTEENSÄ ................... 11115 869 636,31 10 749 316 617,16 44479: 44480: 44481: VASTATTAVAA 44482: 44483: OMA PÄÄOMA 44484: Peruspääoma ........................... 4 774190128,00 4 774190 128,00 44485: Muu oma pääoma ....................... 5 016 077 606,22 4 768 523 559,62 44486: Edellisten tilikausien voitto ................. 676 685 917,21 521 771 890,57 44487: Tilikauden voitto ......................... 380 199 596,99 10 847 153 248,42 384 914 026,64 10 449 399 604,83 44488: 44489: VIERAS PÄÄOMA 44490: Lainat valtiolta .......................... 98 222 000,00 122 777 600,00 44491: Saadut ennakoi ......................... 22 114 578,15 21 858 230,34 44492: Ostovelat. ............................. 38 444 204,43 33 280 864,01 44493: Muut velat ............................. 22 099,81 13 988,37 44494: Siirtovelat. ............................. 109 913 505,50 268 716 387,89 121 986 329,61 299 917 012,33 44495: 44496: VASTATTAVAA YHTEENSÄ ................ 11 115 869 636,31 10 749 316 617,16 44497: 44498: 44499: 44500: 44501: 101 44502: ILMAILULAITOS 44503: 44504: 44505: TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.1999 1.1.-31.12.1998 44506: 44507: LIIKEVAIHTO ............................. . 1103176130,41 1 080 996 685,52 44508: Liiketoiminnan muut tuotot. ................... . 6 505 629,08 5 778 065,34 44509: 44510: Materiaalit ja palvelut 44511: Aineet ja tarvikkeet 44512: Ostot tilikauden aikana .................... . 87 880 375,12 90 127 522,42 44513: Varastojen lisäys (-)/vähennys(+) ............ . -345 019,76 -415 377,16 44514: Ulkopuoliset palvelut ........................ . 209 023 582,97 -296 558 938,33 172 076 951,19 -261 789 096,45 44515: 44516: Henkilöstökulut 44517: Palkat ja palkkiot. ........................ . 317 977 359,86 310 159 259,16 44518: Henkilösivukulut 44519: Eläkekulut ............................ . 58 826 178,99 61102 277,16 44520: Muut henkilösivukulut ................... . 18 662 378,81 -395 465 917,66 18 749 263,95 -390 01 0 800,27 44521: 44522: Poistot ja arvonalentumiset 44523: Rakennukset ja rakennelmat. ............... . 64 291 834,78 69 696 746,51 44524: Koneet ja kalusto ........................ . 104 718 886,14 102 927 223,10 44525: Maarakenteet ........................... . 55 536 664,97 64 931 871 ,68 44526: Aineetlomat oikeudet ..................... . 2 056193,48 1 864 306,38 44527: Muut pitkävaikultaiset menot. ............... . 146 843 60 -226 750 422,97 199 168,07 -239 619 315,74 44528: 44529: Liiketoiminnan muut kulut .................. . -1 02 764 964,29 -94 298 005,35 44530: 44531: LIIKEVOITTO ............................. . 88 141 516,24 101 057 533,05 44532: 44533: Rahoitustuotot ja -kulut 44534: Tuotot osuuksista saman konsernien yrityksissä .. 32000,00 32000,00 44535: Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista .. 44 552,20 3408,50 44536: Muut korko- ja rahoitustuotot ............... . 18 827 800,59 20 405 855,47 44537: Korkokulut ja muut rahoituskulut ............. . -22 784 283,90 -3 879 931,11 -18 302 485,05 2138 778,92 44538: 44539: VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ. ......... . 84 261 585,13 103196 311,97 44540: 44541: Satunnaiset erät 44542: Satunnaiset tuotot. ....................... . 20 912 391,09 44543: 44544: VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA 44545: VEROJA ................................ . 105 173 976,22 103196 311,97 44546: 44547: Tilinpäätössiirrot 44548: Poistoeron lisäys(-)/vähennys(+) ............. . -20 203 654,57 -7 607 821,23 44549: 44550: TILIKAUDEN VOITTO ...................... . 84 970 321,65 95 588 490,74 44551: 44552: 44553: 44554: 44555: 102 44556: TASE 31.12.1999 31.12.1998 44557: 44558: VASTAAVAA 44559: 44560: KÄYTTÖOMAISUUS 44561: Aineetlomat hyödykkeet 44562: Aineetlomat oikeudet ...................... 8 018 590,05 8 221 417,32 44563: Muut pitkävaikultaiset menot ................. 78169 75 8 096 759,80 225 013,35 8446430,67 44564: 44565: Aineelliset hyödykkeet 44566: Maa- ja vesialueet ........................ 221 984 978,18 223 648 621,88 44567: Rakennukset ja rakennelmat. ................ 1 299 963 309,48 1 057178 962,42 44568: Koneet ja kalusto ......................... 491 204 828,28 413 984 797,93 44569: Maarakenteet ............................ 615 653 375,23 589 386 083,31 44570: Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankkeet. ..... 439 639 755,38 3 068 446 246,55 449 017170,08 2 733 215 635,62 44571: 44572: Sijoitukset 44573: Osuudet saman liikelaitoskonsernin tytäryhtiöissä 37690351,00 34190 351,00 44574: Osakkeet ja osuudet ....................... 2 372 716,95 1 941 206,95 44575: Muut sijoitukset ........................... 118 976 990,41 159 040 058,36 74 953 334,44 111 084 892,39 44576: 44577: VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS 44578: Vaihto-omaisuus 44579: Valmiit tuotteeVtavarat. ..................... 3 231 762,24 2 886 742,48 44580: Saamiset 44581: Myyntisaamiset ........................... 88 183 874,93 81 376 560,82 44582: Saamiset saman liikelaitoskonsernin tytäryhtiöiltä 583 310,52 11 847,60 44583: Muut saamiset. ........................... 42119,18 70 632,29 44584: Siirtosaamiset ............................ 34 628 328,15 123 437 632,78 40 067 908,02 121 526 948,73 44585: 44586: Rahoitusomaisuusarvopaperit 44587: Muut arvopaperit .......................... 165 405 689,99 324 169 005,30 44588: 44589: Rahat ja pankkisaamiset ...................... 2 727169,03 4 242 087,46 44590: 44591: VASTAAVAA YHTEENSÄ .................... 3 530 385 318,75 3 305 571 742,65 44592: 44593: 44594: 44595: 44596: 103 44597: VASTATTAVAA 44598: 44599: OMAPÄÄOMA 44600: Peruspääoma ........................... . 1 097 235 950,00 1 097 235 950,00 44601: Aloittamisvaiheen muu oma pääoma ......... . 1 262 131 049,00 1 262 131 049,00 44602: Edellisten tilikausien voitto ................. . 260 123 067,01 193 034 576,27 44603: Tilikauden voitto ......................... . 84 970 321,65 2 704 460 387,66 95 588 490,74 2 647 990 066,01 44604: 44605: TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 44606: Kertynyt poistoero ........................ . 39 511 475,80 19307821,23 44607: 44608: PAKOLLISET VARAUKSET 44609: Muut pakolliset varaukset .................. . 2160000,00 44610: 44611: VIERAS PÄÄOMA 44612: Pitkäaikainen 44613: Lainat rahoituslaitoksilla ................... . 496 209 090,00 370 000 000,00 44614: Liittymismaksut .......................... . 3 528 260,92 499 737 350,92 2 355 554,48 372 355 554,48 44615: 44616: Lyhytaikainen 44617: Lainat rahoituslaitoksilla ................... . 70 000 000,00 30 000 000,00 44618: Saadut ennakoi. ......................... . 1 202 072,00 4576 317,08 44619: Ostovelat. .............................. . 83 473 664,87 95 575 478,42 44620: Velat saman liikelaitoskonsernin tytäryhtiöille ... . 1 272 949,37 599 566,70 44621: Muut velat. ............................. . 26310247,14 47 286 620,05 44622: Siirtovelat .............................. . 104 417170,99 286 676104,37 85 720 318,68 263 758 300,93 44623: 44624: VASTATTAVAA YHTEENSÄ ................. . 3 530 385 318,75 3 305 571 742,65 44625: 44626: 44627: 44628: 44629: 104 44630: HALLINNON KEHITTÄMISKESKUS 44631: 44632: 44633: TULOSLASKELMA 1.1.·31.12.1999 1.1.·31.12.1998 44634: 44635: LIIKEVAIHTO 44636: Palvelujen myynti ......................... 29 307 681,24 39 710 932,61 44637: Muu myynti .............................. 958243,76 30 265 925,00 522 456,48 40 233 389,09 44638: Liiketoiminnan muut tuotot. .................... 156 683,10 158 896,78 44639: 44640: Materiaalit ja palvelut 44641: Tuotantotarvikkeet ja -kulut 44642: Matkakustannukset ........................ 3 010312,20 4 546 936,44 44643: Hankinnat ............................... 680 416,69 982 518,32 44644: Ulkopuoliset palvelut 44645: Palkkiot ................................. 3 327 885,71 8186 056,59 44646: Muut ulkopuoliset palvelut. .................. 3446 890,07 -10 465 504,67 2 543 194,68 -16 258 706,03 44647: 44648: Henkilöstökulut 44649: Palkat ja palkkiot 44650: Henkilökunnan palkat ...................... 11 986 395,34 12 657 521,13 44651: Palkkiot, ulkopuolisille luennoitsijoille .......... 1 718 805,51 2 514 733,17 44652: Henkilösivukulut 44653: Eläkekulut ............................... 2 584 315,60 2 683 982,89 44654: Muut henkilösivukulut ...................... 783537,09 -17 073 053,54 794 600,86 -18 650 838,05 44655: 44656: Poistot ja arvonalentumiset .................. -1119007,62 -772 070,57 44657: 44658: Liiketoiminnan muut kulut 44659: Vapaaehtoiset henkilöstömenot .............. 246451,78 309 763,19 44660: Vuokrat ja kiinteistömenot. .................. 1150 030,51 1140 570,40 44661: Matkat, päivärahat ja majoitus ............... 190 716,84 351641,55 44662: Posti- ja puhelinkulut ...................... 280 595,61 317 277,65 44663: Atk-palvelut .............................. 520 805,07 499 688,29 44664: Aineet ja tarvikkeet ........................ 489733,66 549 721,46 44665: Kokous- ja edustuskulut .................... 195 702,09 134 444,69 44666: Muut ................................ ··· 1 236 772,82 -4 310 808,38 1116 079,52 -4 419186,75 44667: 44668: LIIKEVOITTO/·TAPPIO . ...................... -2 545 766,11 291 484,47 44669: 44670: Rahoitustuotot ja -kulut 44671: Rahoitustuotot. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 58 008,50 87 240,97 44672: Rahoituskulut ............................ -72004,20 -13 995,70 -76 710,01 10 530,96 44673: 44674: VOITTOITAPPIO ENNEN SATUNNAISA ERIÄ .... -2559761,81 302 015,43 44675: 44676: VOITTOITAPPIO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA 44677: JA VEROJA ............................... -2 559 761,81 302 015,43 44678: 44679: TILIKAUDEN VOITTOITAPPIO ................ -2 559 761,81 302 015,43 44680: 44681: 44682: 44683: 44684: 105 44685: TASE 31.12.1999 31.12.1998 44686: 44687: VASTAAVAA 44688: 44689: PYSYVÄT VASTAAVAT 44690: Aineetlomat hyödykkeet 44691: Kehittämismenot .......................... 161 864,37 62 306,99 44692: Muut pitkävaikultaiset menot ................. 279 819,00 44693: Aineetlomat oikeudet ...................... 688162,26 760 406,06 44694: Aineelliset hyödykkeet 44695: Koneet ja kalusto ......................... 1 648 628,35 1 632 392,40 44696: Sijoitukset 44697: Osuudet liikelaitoskonsernin yrityksissä 44698: Osakkeet ja osuudet. .................... 500000,00 3 278 473,98 500 000,00 2 955 105,45 44699: 44700: VAIHTUVAT VASTAAVAT 44701: Saamiset 44702: Myyntisaamiset ........................... 4 688 946,17 8 671 795,68 44703: Saamiset tytäryrityksiltä ..................... 8131,58 59 267,87 44704: Muut saamiset. ........................... 97 596,87 44705: Siirtosaamiset ............................ 663964,47 884 560,34 44706: Rahat ja pankkisaamiset 44707: Käteiskassa .............................. 4293,80 11 977,30 44708: Pankkisaamiset ........................... 2 212 024,55 7 577 360,57 2160941,25 11 886139,31 44709: 44710: VASTAAVAA YHTEENSÄ .................... 10 855 834,55 14 841 244,76 44711: 44712: VASTATTAVAA 44713: 44714: OMAPÄÄOMA 44715: Peruspääoma ............................ 8 200 000,00 8 200 000,00 44716: Muu oma pääoma ......................... 1 526 091,00 1 526 091,00 44717: Edellisten tilikausien voitto/tappio ............. -5 080 604,34 -5 382 619,77 44718: Tilikauden voitto/tappio ..................... -2 559 761,81 2 085 724,85 302 015,43 4 645486,66 44719: 44720: VIERAS PAÄÄOMA 44721: Lyhytaikaiset velat 44722: Saadut ennakomaksut. ..................... 375 615,26 778 612,01 44723: Lainat rahoituslaitoksilla .................... 3 230 991,21 1 843385,30 44724: Ostovelat ............................... 498465,77 894 656,00 44725: Muut lyhytaikaiset velat. .................... 1 306189,64 1 414 922,92 44726: Siirtovelat ............................... 3 358 847,82 8 770109,70 5 264181,87 10195 758,10 44727: 44728: VASTATTAVAA YHTEENSÄ .................. 10 855 834,55 14 841 244,76 44729: 44730: 44731: 44732: 44733: 106 44734: SELVITYS VALTION ANTAMISTA 44735: LAINOISTA 44736: 44737: 44738: 44739: 44740: 107 44741: Talousarviotaloudesta myönnetyt lainat vuonna 1999 44742: 44743: Alkusaldo Muutos Loppusaldo 44744: Annetut markkamääräiset velkakirjalainat ... 225 655 781,01 -26 330 619,44 199325161,57 44745: Kauppa- ja teollisuusministeriö ......... 100 000 000,00 0,00 100 000 000,00 44746: Liikenneministeriö ................. 40 660 034,38 -3 314 300,00 37 345 734,38 44747: Opetusministeriö .................. 81 245 246,63 -22 384 219,44 58 861 027,19 44748: Puolustusministeriö ................ 3611 000,00 -555600,00 3 055 400,00 44749: Sisäasiainministeriö ................ 139 500,00 -76 500,00 63000,00 44750: Markkamääräisien joukkovelkakirjalainojen 44751: ostot ............................ 262 930 000,00 ---68 690 000,00 194 240 000,00 44752: Valtiokonttori ..................... 262 930 000,00 ---68 690 000,00 194 240 000,00 44753: Muut pitkäaikaiset markkamääräiset sijo~uk- 44754: set. ............................ 0,00 118 760 000,00 118 760 000,00 44755: Kauppa- ja teollisuusministeriö ......... 0,00 97 11 0 000,00 97 110 000,00 44756: Va~iovarainministeriö ............... 0,00 21 650 000,00 21 650 000,00 44757: Pitkäaikaiset markkamääräiset lainasaamiset . 4 807 184 343,65 4 249 032 059,43 9 056 216 403,08 44758: Helsingin yliopisto ................. 10 829,36 0,00 10 829,36 44759: Itä-Suomen lääninhallitus ............ 25 443,40 0,00 25443,40 44760: Kauppa- ja teollisuusministeriö ......... 372 476 339,43 -1 07 246 959,43 265 229 380,00 44761: Maa- ja metsätalousministeriö ......... 1 049 359 527,78 -165 689 343,24 883 670 184,54 44762: Maanmittauslaitos ................. 124 333 907,06 4 970 715,82 129 304 622,88 44763: Opetushallitus .................... 91 731 156,49 -23 632 446,79 68 098 709,70 44764: Oulun lääninhallitus ................ 2 088 100,88 -389 995,28 1 698 105,60 44765: Sosiaali- ja terveysministeriö .......... 143484,50 0,00 143484,50 44766: Suomen ympäristökeskus . . . . . . . . . . . . 7 409,77 -3 711,88 3697,89 44767: Teknologian kehittämiskeskus ......... 1 211 449 278,21 133 300 791 ,80 1 344 750 070,01 44768: Työministeriö .................... 1 570 078,92 -72 663,44 1 497 415,48 44769: Ulkoasiainministeriö ................ 593 793 412,99 -133188 048,88 460 605 364,11 44770: Va~iokonttori. .................... 5962 910,00 -5 962 91 0,00 0,00 44771: Valtiovarainministeriö ............... 1 354 232 464,86 4 546 946 630,75 5 901 179 095,61 44772: Markkamääräiset lainasaamiset. ......... 82 128 547,53 -81 322 526,76 806 020,77 44773: Maa- ja metsätalousministeriö ......... 0,00 207 716,71 207 716,71 44774: Maanmittausla~os ................. 1 585 583,24 -990 990,86 594 592,38 44775: Suomen ympäristökeskus ............ 18 424,29 -14 712,61 3 711,68 44776: Va~iovarainministeriö ............... 80 524 540,00 -80 524 540,00 0,00 44777: Muut markkamääräiset sijoitukset ........ 38 620 815 325,21 -2 093 807 930,91 36 527 007 394,30 44778: Valtiokonttori ..................... 38 620 815 325,21 -2 093 807 930,91 36 527 007 394,30 44779: Muut valuuttamääräiset sijo~ukset ........ 590 608 013,73 1 133 753 189,95 1 724 361 203,68 44780: Vahiokonttori. .................... 590 608 013,73 1 133 753 189,95 1 724 361 203,68 44781: Muut lyhytaikaiset markkamääräiset sijo~uk- 44782: set ............................. 0,00 300 000,00 300000,00 44783: Teknillinen korkeakoulu .............. 000 30000000 30000000 44784: 44785: Yhteensä ........................ 44 589 322 011,13 3 231 694 172,27 47 821 016 183,40 44786: 44787: 44788: 44789: 44790: 108 44791: Rahastotaloudesta myönnetyt lainat vuonna 1999 44792: 44793: Alkusaldo Muutos Loppusaldo 44794: Talousarvion ulkopuolella olevien valtion ra- 44795: hastojen lainasaamiset. .............. . 72 352 438 709,90 --4 115 340 246,36 68 237 098 463,54 44796: Maatilatalouden kehittämisrahasto ...... . 4 872 003 981 ,39 -397 677 221,83 4 474 326 759,56 44797: Va~ion asuntorahasto .............. . 55180 434 728,51 -3 717 663 024,53 51 462 771 703,98 44798: Va~ion eläkerahasto ............... . 12 300 000 000,00 0,00 12 300 000 000,00 44799: Muut pitkäaikaiset markkamääräiset sijoituk- 44800: set ............................ . 4 612 384 390,23 -3 012 384 390,23 1 600 000 000,00 44801: Valtion vakuusrahasto .............. . 4 488 838 716,06 -2 888 838 716,06 1 600 000 000,00 44802: Valtion ydinjätehuoltorahasto ......... . 123545674,17 -123 545 674,17 0,00 44803: Pitkäaikaiset markkamääräiset lainasaamiset. 0,00 1 458 260 429,36 1 458 260 429,36 44804: Va~ion ydinjätehuoltorahasto ......... . 0,00 1 458 260 429,36 1 458 260 429,36 44805: Markkamääräiset lainasaamiset ......... . 5 070 148 261,73 -793198 261,73 4 276 950 000,00 44806: Va~ion ydinjätehuo~orahasto ......... . 5 070 148 261,73 -793198 261,73 4 276 950 000,00 44807: Muut markkamääräiset sijoitukset ....... . 2 842 121 424,04 760 543 983,26 3 602 665 407,30 44808: Valtion eläkerahasto ............... . 2 842 121 424,04 760 543 983,26 3 602 665 407,30 44809: Muut valuuttamääräiset sijoitukset ....... . 421 525,24 --421 525,24 0,00 44810: Valtion vakuusrahasto.............. . 421 525,24 --421 525,24 0,00 44811: Muut lyhytaikaiset valuuttamääräiset sijoituk- 44812: set ............................ . 134820112,25 -134 820 112,25 0,00 44813: Valtion vakuusrahasto .............. . 134820112,25 -134 820 112,25 0,00 44814: Yhteensä ....................... . 85 012 334 423,39 -5 837 360123,19 79174 974 300,20 44815: 44816: 44817: 44818: 44819: 109 44820: 110 44821: SELVITYS VALTION VELASTA 44822: 44823: 44824: 44825: 44826: 111 44827: Erittely talousarviotalouden velkatileistä vuodelta 1999 44828: 44829: Alkusaldo Muutos Loppusaldo 44830: Muut rahastot ja lahjo~etut varat ......... 172 437 061 ,51 27 654 447,26 200 091 508,77 44831: Helsingin kauppakorkeakoulu .......... 22 064 563,04 11 296 832,70 33 361 395,74 44832: Helsingin yliopisto . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 550 571,12 154 337,44 2 704 908,56 44833: Joensuun yliopisto ................. 5 176 743,15 48 262,66 5 225 005,81 44834: Jyväskylän yliopisto . . . . . . . . . . . . . . . . 193 979,52 27199,66 221179,18 44835: Kuopion yliopisto . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 834 488,49 5 918110,93 42 752 599,42 44836: Kuvataideakatemia. . . . . . . . . . . . . . . . . 401 327,26 -11 726,17 389 601,09 44837: Museovirasto .................... 2 558 523,03 191 506,13 2 750 029,16 44838: Opetusministeriö .................. 1 765 406,40 83 583,84 1 848 990,24 44839: Oulun yliopisto ................... 22 651 734,80 -911 558,47 21 740 176,33 44840: Puolustusministeriö ................ 3137 727,79 0,00 3137 727,79 44841: Sibelius-Akatemia ................. 31 840 749,46 6 943149,09 38 783 898,55 44842: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittä- 44843: miskeskus ...................... 13581,24 206,80 13 788,04 44844: Sosiaali- ja terveysministeriö .......... 4 112 308,35 227 447,60 4 339 755,95 44845: Suomen Akatemia ................. 0,00 91 650,00 91650,00 44846: Svenska handelshögskolan ........... 340768,75 276,45 341 045,20 44847: Tampereen teknillinen korkeakoulu ...... 8 338 352,93 -2 754 612,69 5 583 740,24 44848: Tampereen yliopisto . . . . . . . . . . . . . . . . 4 013 972,67 119 970,05 4133 942,72 44849: Teknillinen korkeakoulu .............. 10 066 162,68 5 641117,11 15 707 279,79 44850: Turun kauppakorkeakoulu ............ 1 738 527,17 -99 608,01 1 638 919,16 44851: Turun yliopisto.................... 11 974 275,82 978 227,81 12 952 503,63 44852: Työministeriö .................... 21156,15 0,00 21156,15 44853: Vaasan yliopisto .................. 1150 000,00 -290 000,00 860 000,00 44854: Va~ion teknillinen tutkimuskeskus ....... 1492141,69 74,33 1 492 216,02 44855: Otetut markkamääräiset lainat ........... 209 209 734 493,82 14 051 829 692,54 223 261 564 186,36 44856: Helsingin yliopisto . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 441 078,66 -12441078,66 0,00 44857: Kauppa- ja teollisuusministeriö ......... 1 072 420 429,36 0,00 1 072 420 429,36 44858: Ulkoasiainministeriö ................ 37 414 235,60 -8 549 872,40 28 864 363,20 44859: Va~iokonttori. .................... 208 087 458 750,20 14 072 820 643,60 222 160 279 393,80 44860: Otetut valuuttamääräiset lainat .......... 147 439 502 959,00 -35 848 970 347,96 111590532611,04 44861: Valtiokonttori. .................... 147 439 502 959,00 -35 848 970 347,96 111590532611,04 44862: Lainat eläkerahasto~a ................ 12 300 000 000,00 -3 000 000 000,00 9 300 000 000,00 44863: Va~iokonttori. .................... 12 300 000 000,00 -3 000 000 000,00 9 300 000 000,00 44864: Muut pitkäaikaiset velat ............... 854 204 764,69 -561 730 004,68 292 474 760,01 44865: Geologian tutkimuskeskus ............ 12 155,00 588,00 12 743,00 44866: Helsingin yliopisto . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 338 416,51 -1 338 416,51 0,00 44867: Keskuskirjanp~oNa~iokonttori ......... 436103 414,21 -436103414,21 0,00 44868: Merenkulkulaitos .................. 271 202 254,00 -75 977 933,00 195 224 321,00 44869: Opetusministeriö . . . . . . . . . . . . . . . . . . 83 560 753,76 -15 219108,32 68 341 645,44 44870: Poliisin tekniikkakeskus .............. 11 987 771,21 16 389 595,45 28 377 366,66 44871: Valtiokonttori. .................... 0,00 518 683,91 518 683,91 44872: Va~iovarainministeriö ............... 50 000 000,00 -50 000 000,00 0,00 44873: Talousarvion ulkopuolella olevien va~ion ra- 44874: hastojen yhdystil~ ................... 6157 122 999,15 2 170 831 048,95 8 327 954 048,10 44875: Kauppa- ja teollisuusministeriö ......... 1 306 069 929,50 -680 550 400,67 625 519 528,83 44876: Maa- ja metsätalousministeriö ......... 2 668 013 882,01 -53 685127,97 2 614 328 754,04 44877: Sisäasiainministeriö ................ 54 961 042,73 -2 418 169,81 52 542 872,92 44878: Telehallintokeskus ................. 7 174 702,38 2438951,76 9 613 654,14 44879: Va~iokonttori. .................... 2 023 918 798,12 2 472 984 967,96 4 496 903 766,08 44880: Va~iovarainministeriö ............... 81 712 760,07 429 228 932,07 510 941 692,14 44881: Ympäristöministeriö ................ 15 271 884,34 2 831 895,61 18 103 779,95 44882: 44883: 44884: 44885: 44886: 112 44887: Alkusaldo Muutos Loppusaldo 44888: Seuraavana tilikautena maksettavat lyhennyk- 44889: set. ............................ 21 238 595 440,74 22 707 522 589,59 43 946 118 030,33 44890: Helsingin yliopisto . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 758 493,40 -3 758 493,40 0,00 44891: Ulkoasiainministeriö ................ 10 861 311,20 -2 268 251,50 8 593059,70 44892: Va~iokonttori ..................... 21 210 065 548,54 22 724 449 322,09 43 934 514 87D,63 44893: Ympäristöministeriö ................ 13 910 087,60 -10 899 987,60 3 010100,00 44894: Lyhytaikaiset markkamääräiset lainat ...... 15 338 832 371,81 -7 384 505 697,95 7 954 326 673,86 44895: Va~iokonttori ..................... 15 338 832 371,81 -7 384 505 697,95 7 954 326 673,86 44896: Va~ion hoitoon jätetyt vieraat varat. ....... 342 447 155,05 -99 335 041,38 243112113,67 44897: Ahvenanmaan lääninhallitus ........... 0,00 205 541,27 205541,27 44898: Etelä-Suomen lääninhallitus ........... 47 695 138,34 32 417 849,67 80 112 988,01 44899: Itä-Suomen lääninhall~us ............ 8 416 565,43 3 313 683,38 11 730 248,81 44900: KeskuskirjanpnoNa~iokonttori ......... 11 917 827,82 -11 917 827,82 0,00 44901: Lapin lääninhallnus ................. 1 919 115,61 39 434,78 1 958 550,39 44902: Länsi-Suomen lääninhallitus ........... 17 985 890,47 2 183 927,06 20 169 817,53 44903: Maa- ja metsätalousministeriö ......... 2 052 550,84 99 954,96 2152 505,80 44904: Maatalouden tutkimuskeskus .......... 1 662,69 0,00 1 662,69 44905: Oulun lääninhallitus ................ 18 385 558,94 -794 446,00 17 591112,94 44906: Rajavartiolaitos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 158 973,40 -34 610,50 124362,90 44907: Tampereen teknillinen korkeakoulu ...... 11 597,50 0,00 11 597,50 44908: Tullihallnus ...................... 0,00 2 787 734,24 2 787 734,24 44909: Va~iokonttori. .................... 228 853 594,37 -128 846 626,95 100 006 967,42 44910: Vankeinhoitolanos ................. 5048 679,64 1 205344,53 6 254 024,17 44911: Ympäristöministeriö ................ 0,00 5 000,00 5000,00 44912: Saadut ennakoi .................... 2 067 595 452,32 230 886 287,44 2 298 481 739,76 44913: Geodeettinen laitos ................ 0,00 1 783,72 1 783,72 44914: Geologian tutkimuskeskus ............ 204 161,40 ---69 016,40 135145,00 44915: Helsingin kauppakorkeakoulu .......... 1 385166,00 -301 008,72 1 084157,28 44916: Helsingin yliopisto ................. 28 407 651,06 4172 334,69 32 579 985,75 44917: limatieteen laitos . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 264284,04 -481 760,35 1 782 523,69 44918: Joensuun yliopisto ................. 6 904 757,08 -1 801 474,14 5103 282,94 44919: Jyväskylän yliopisto ................ 24 632 917,83 -2 780 387,64 21 852 530,19 44920: Kansanterveyslanos ................ 0,00 2 657 501,00 2 657 501,00 44921: Kuluttajavirasto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,00 648 533,00 648 533,00 44922: Kuopion yliopisto . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 451126,70 8 789 649,41 17 240 776,11 44923: Kuvataideakatemia. . . . . . . . . . . . . . . . . 50000,00 199 353,10 249 353,10 44924: Lapin yliopisto .................... 2 336 831,46 339 387,43 2 676 218,89 44925: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu ... 3 384 649,07 6 206 239,68 9 590 888,75 44926: Lääkelaitos ...................... 2 763 920,00 -561 920,00 2 202 000,00 44927: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelu- 44928: keskus ......................... 1148 850,00 0,00 1148 850,00 44929: Maanmittauslaitos ................. 104169,36 398 618,44 502 787,80 44930: Maatalouden tutkimuskeskus .......... 3001 649,08 -757 302,10 2 244346,98 44931: Matkailun edistämiskeskus ........... 341 474,60 387 443,08 728 917,68 44932: Merenkulkulaitos .................. 92 415 905,00 6 648 568,00 99 064 473,00 44933: Merentutkimuslaitos . . . . . . . . . . . . . . . . 467 905,00 -275147,50 192 757,50 44934: Metsäntutkimuslanos ............... 2 271 775,00 -797 430,00 1 474 345,00 44935: Museovirasto .................... 651 722,09 -365 916,43 285 805,66 44936: Oikeusministeriö .................. 13 921,90 -3079,60 10 842,30 44937: Opetushallitus .................... 621 941,00 -386 330,90 235610,10 44938: Opetusministeriö .................. 103325,00 -57 940,00 45385,00 44939: Oulun yliopisto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9125492,17 -3 079 213,17 6 046 279,00 44940: Patentti- ja rekisterihallitus ............ 446 166,04 -7 425,79 438 740,25 44941: Pelastusopisto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,00 14 911,00 14911,00 44942: Poliisin tekniikkakeskus .............. 3 710 355,00 9163741,03 12 874 096,03 44943: Puolustushallinnon rakennuslanos ....... 13 596,50 363253,10 376849,60 44944: 44945: 44946: 44947: 44948: 113 44949: Alkusaldo Muutos Loppusaldo 44950: Puolustusministeriö ................ 8 000 000,00 -8 000 000,00 0,00 44951: Rajavartiola~os ................... 8 153,90 4 413,60 12 567,50 44952: Ratahallintokeskus ................. 193 503,96 181 659,52 375163,48 44953: Riista- ja kalatalouden tutkimusla~os . . . . . 296 806,43 917 241,77 1 214 048,20 44954: Sibelius-Akatemia ................. 43250,00 -26 950,00 16 300,00 44955: Siemenperunakeskus ............... 0,00 108 649,00 108 649,00 44956: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittä- 44957: miskeskus ...................... 3 305 874,44 -1 216 297,37 2 089 577,07 44958: Sosiaali- ja terveysministeriö .......... 1 560 229 661 ,45 -21 457 828,19 1 538 771 833,26 44959: Suomen ympäristökeskus . . . . . . . . . . . . 1 000 000,00 6 653074,69 7 653074,69 44960: Svenska handelshögskolan . . . . . . . . . . . 2 105 540,25 ~39683,37 1 465 856,88 44961: Säteilyturvakeskus . . . . . . . . . . . . . . . . . 351 560,45 309 825,35 661 385,80 44962: Taideteollinen korkeakoulu ........... 394 561,89 -7712,50 386849,39 44963: Tampereen teknillinen korkeakoulu ...... 19 939 322,74 -10 922 820,17 9 016 502,57 44964: Tampereen yliopisto . . . . . . . . . . . . . . . . 22 143 866,52 434 574,37 22 578 440,89 44965: Teatterikorkeakoulu ................ 85 500,00 -84 000,00 1 500,00 44966: Teknillinen korkeakoulu .............. 57 487 353,56 3394075,83 60 881 429,39 44967: Teknologian kehittämiskeskus ......... 119 280 950,87 196901377,55 316 182 328,42 44968: Telehallintokeskus . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,00 715,00 715,00 44969: Tiela~os ........................ 1 431 500,00 -1 210 792,85 220 707,15 44970: Tilastokeskus . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 1 599 900,00 -552 049,85 1 047 850,15 44971: Tullihallitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 540 398,68 -3 875 415,36 664983,32 44972: Turun kauppakorkeakoulu ............ 6 379 729,49 2 356 568,22 8 736 297,71 44973: Turun yliopisto .................... 19 373 066,58 -773 754,57 18 599 312,01 44974: Työministeriö .................... 0,00 963,40 963,40 44975: Ulkoasiainministeriö ................ 935075,92 -912 955,92 22120,00 44976: Vaasan yliopisto .................. 2 653 723,38 109 791,58 2 763514,96 44977: Vattiokonttori ..................... 58 010,96 -58 010,96 0,00 44978: Vattion taloudellinen tutkimuskeskus ..... 0,00 56400,00 56400,00 44979: Vattion teknillinen tutkimuskeskus ....... 32 217 698,32 ~558908,84 25 658 789,48 44980: Vattiovarainministeriö ............... 0,00 50 000 000,00 50 000 000,00 44981: Väestörekisterikeskus ............... 11 689,96 1 953,50 13 643,46 44982: Ympäristöministeriö ................ 1059678,37 -806 778,37 252 900,00 44983: Åbo Akademi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 245 361,82 -1 707 001,56 5 538 360,26 44984: Ostovelat ........................ 2 886 355 137,44 318 010 024,35 3 204 365 161,79 44985: Ahvenanmaan lääninhall~us........... 49 580,73 14 349,90 63930,63 44986: Ajoneuvohallintokeskus .............. 16 232 459,34 -2 249 107,99 13983351,35 44987: Asuntorahastovirasto ............... 20 171 798,53 -12 760 572,74 7411225,79 44988: Eduskunta ...................... 12 159 047,51 -5 564 324,43 6 594 723,08 44989: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos ........ 674 740,20 495 215,45 1169 955,65 44990: Etelä-Pohjanmaan työvoima- ja elinkeino- 44991: keskus ......................... 0,00 12 073 206,41 12 073 206,41 44992: Etelä-Suomen lääninhallitus ........... 79 018 157,26 4 793756,75 83 811 914,01 44993: Geodeettinen la~os . . . . . . . . . . . . . . .. 240 141,71 47 987,08 288 128,79 44994: Geologian tutkimuskeskus . . . . . . . . . . .. 5188 658,98 -1 589 487,51 3 599171,47 44995: Helsingin kauppakorkeakoulu .......... 5 519 440,44 -479837,54 5039602,90 44996: Helsingin kihlakunnan poliisila~os ....... 10 713 329,81 -2 248 547,35 8464 782,46 44997: Helsingin yliopisto ................. 47 300 243,03 9 588 543,74 56 888 786,77 44998: limatieteen laitos . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 745113,96 4132 953,68 10 878 067,64 44999: Itä-Suomen lääninhall~us ............ 29 356 082,56 -4 258 932,89 25 097149,67 45000: Joensuun yliopisto . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 636 383,34 3503045,22 15 139 428,56 45001: Jyväskylän yliopisto . . . . . . . . . . . . . . . . 13 871 581,72 -115 072,48 13 756 509,24 45002: Kansallisarkisto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 891 964,70 97 723,91 989 688,61 45003: Kansanterveysla~os ................ 7 705 986,95 521 054,39 8 227 041,34 45004: Kasvinjalostusla~os . . . . . . . . . . . . . . . . 2 849163,34 -125 572,75 2 723590,59 45005: Kasvintuotannon tarkastuskeskus ....... 2 389 872,33 123 832,78 2 513 705,11 45006: Kauppa- ja teollisuusministeriö ......... 34 382 665,16 7 289 078,96 41 671 744,12 45007: 45008: 45009: 45010: 45011: 114 45012: Alkusaldo Muutos Loppusaldo 45013: KeskuskirjanpttoiVahiokonttori ......... 50 670 706,06 -50 670 706,06 0,00 45014: Keskusrikospoliisi. ................. 3695 793,90 2 460691,56 6156 485,46 45015: Kilpailuvirasto .................... 62 706,79 94 752,14 157 458,93 45016: Kuluttajatutkimuskeskus ............. 0,00 83 858,58 83 858,58 45017: Kuluttajavirasto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1480 565,09 194 987,54 1 675 552,63 45018: Kuopion yliopisto .................. 7 367 865,68 6330273,33 13 698139,01 45019: Kuvataideakatemia. . . . . . . . . . . . . . . . . 159471,09 -3087,83 156383,26 45020: Lapin lääninhallitus ................. 9130 603,04 6 529779,04 15 660 382,08 45021: Lapin yliopisto . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 3207 847,28 1 474 886,58 4682733,86 45022: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu ... 4 745236,16 2 537 292,90 7 282 529,06 45023: Liikenneministeriö ................. 22474 730,11 -1769362,41 20 705 367,70 45024: Liikkuva poliisi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 819 903,65 543922,12 4363825,77 45025: Länsi-Suomen lääninhallitus ........... 101 179 700,39 -20 388 489,42 80 791 210,97 45026: Lääkelattos ...................... 1 016 549,90 951 959,12 1 968 509,02 45027: Maa- ja metsätalousministeriö ......... 20 221 575,94 -1580229,13 18 641 346,81 45028: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelu- 45029: keskus ......................... 3649939,88 76 971,62 3 726911,50 45030: Maanmittauslaitos ................. 8400703,48 -2 636 469,48 5 764234,00 45031: Maatalouden tutkimuskeskus .......... 4591495,22 386 051,31 4 977 546,53 45032: Matkailun edistämiskeskus ........... 4 452 490,54 -739 829,33 3 712 661,21 45033: Merenkulkulaitos .................. 32 300 865,71 15 833 427,36 48 134 293,07 45034: Merentutkimuslattos ................ 4 827125,60 2 655 850,37 7 482 975,97 45035: Metsäntutkimuslattos . . . . . . . . . . . . . . . 2389949,60 3649145,87 6 039095,47 45036: Mittatekniikan keskus ............... 2 079 997,22 1 977138,35 4 057135,57 45037: Museovirasto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6431 606,83 3204045,63 9635652,46 45038: Oikeusministeriö .................. 62 300 510,64 4 808 663,40 67 109174,04 45039: Opetushallitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47 302 910,52 7 945529,46 55 248 439,98 45040: Opetusministeriö . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39 907 026,80 ---{) 467 436,99 33 439 589,81 45041: Oulun lääninhallitus ................ 13 967 162,41 4 286 858,00 18 254 020,41 45042: Oulun yliopisto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 252 409,55 -2 690 991,79 27 561 417,76 45043: Patentti- ja rekisterihallitus ............ 12 594 424,99 -1664921,34 10 929 503,65 45044: Pelastusopisto .................... 2504651,17 2 105 903,52 4 610 554,69 45045: Poliisiammattikorkeakoulu . . . . . . . . . . .. 329062,90 89 235,03 418 297,93 45046: Poliisikoulu ...................... 2983603,96 1 766 825,03 4 750 428,99 45047: Poliisin tekniikkakeskus. . . . . . . . . . . . . . 2 655 840,21 3 784 081,25 6 439 921,46 45048: Puolustushallinnon rakennuslattos ....... 66 026 937,02 19 456 089,41 85 483 026,43 45049: Puolustusministeriö ................ 5 743128,57 7706928,69 13 450 057,26 45050: Puolustusvoimat . . . . . . . . . . . . . . . . . . 362 083 040,00 -3 352 533,73 358 730 506,27 45051: Rajavartiolattos ................... 24108 872,23 1 681 699,49 25 790 571,72 45052: Ratahallintokeskus . . . . . . . . . . . . . . . . . 334 487 853,93 45 843 496,50 380 331 350,43 45053: Riista- ja kalatalouden tutkimuslattos ..... 2109 620,55 504 864,40 2 614 484,95 45054: Sibelius-Akatemia . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 937186,13 72 980,34 2 010 166,47 45055: Siemenperunakeskus . . . . . . . . . . . . . . . 157 649,99 714497,18 872147,17 45056: Sisäasiainministeriö . . . . . . . . . . . . . . . . 40 432 557,67 20 271 370,10 60 703 927,77 45057: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittä- 45058: miskeskus ...................... 13 752 673,20 2 418 490,22 16 171163,42 45059: Sosiaali- ja terveysministeriö .......... 38 534 512,37 8 789 710,62 47 324 222,99 45060: Suojelupoliisi. .................... 1 398 596,84 -306 896,41 1 091 700,43 45061: Suomen Akatemia . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 201 984,77 ---{)30 039,94 3 571 944,83 45062: Suomen ympäristökeskus ............ 10 179 064,74 443953,96 10 623 018,70 45063: Suomenlinnan hottokunta ............ 1 507 228,34 867105,59 2 374333,93 45064: Svenska handelshögskolan ........... 1 279 672,92 570 004,48 1 849 677,40 45065: Säteilyturvakeskus . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 472420,85 1197 349,04 8 669 769,89 45066: Taideteollinen korkeakoulu ........... 2 863 906,81 2 671 920,74 5 535827,55 45067: Tampereen teknillinen korkeakoulu ...... 7 423145,84 2 066692,23 9489 838,07 45068: Tampereen yliopisto ................ 13 308 021,99 2 978 792,66 16 286 814,65 45069: Tasavallan presidentin kanslia ......... 1130 369,37 1 257 844,58 2 388 213,95 45070: 45071: 45072: 45073: 45074: 115 45075: Alkusaldo Muutos Loppusaldo 45076: Teatterikorkeakoulu . . . . . . . . 67B 135,65 31B 416,35 996 552,00 45077: Teknillinen korkeakoulu .............. 27 267 663,B5 7 OB5 53B,24 34 353 202,09 45078: Teknologian kehittämiskeskus ......... 3 206 474,24 650434,70 3 B56 90B,94 45079: Telehallintokeskus ................. 5 352 022,B9 9B4341B,49 15 195 441 ,3B 45080: Tielaitos ........................ 231 030 034,57 -311391B,OO 227 916116,57 45081: Tilastokeskus .................... 6 594 699,97 -227 B20,31 6 366 B79,66 45082: Tullihall~us ...................... B 715 165,45 1 036 201,30 9 751 366,75 45083: Turun kauppakorkeakoulu ............ 2 BOB 7B9,53 -1159 B02,03 1 64B 9B7,50 45084: Turun yliopisto .................... 22 536 217,47 10 444 OBB,59 32 9BO 306,06 45085: Turvatekniikan keskus .............. 3 499 64B,19 -144 B56,42 3 354 791,77 45086: Työministeriö .................... 470 317 B6B,45 -173 996 360,33 296 321 50B, 12 45087: Ulkoasiainministeriö ................ 71 320 5B6,62 123 542 379,41 194 B62 966,03 45088: Ulkomaalaisvirasto ................. 319B 245,52 -2 6B1 295,72 516 949,BO 45089: Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus . 0,00 31 B1 B 333,62 31 B1B333,62 45090: Vaasan yliopisto .................. 2 6BB 190,4B 497 763,92 31B5 954,40 45091: Vakuutusvalvontavirasto ............. 0,00 340 590,10 340 590,10 45092: vaniokonttori. .................... 10 434 646,21 -635691,B1 9 79B 954,40 45093: Va~ion taidemuseo ................. 2 06B 032,59 4243417,77 6 311 450,36 45094: Va~ion taloudellinen tutkimuskeskus ..... 426 43B,70 -2 046,40 424 392,30 45095: Vanion teknillinen tutkimuskeskus ....... 3B 523 05B,B9 9 161 249,67 47 6B4 30B,56 45096: Va~ioneuvoston kanslia.............. 7 573157,32 -262 090,62 7 311 066,70 45097: vaniotalouden tarkastusvirasto ......... 241 912,33 4B4 2B9,41 726201,74 45098: Vaniovarainministeriö ............... B9 2B9 413,20 170 923 059,99 260 212 473,19 45099: Vankeinhoitolaitos ................. 26 190 573,46 10 167 742,90 36 35B 316,36 45100: Verohall~us ...................... 57 295 263,67 -4 252 925,19 53 042 33B,4B 45101: Väestörekisterikeskus ............... 9 61B B15,52 4 193 612,07 13 B12 427,59 45102: Ympäristöministeriö ................ 15 267 924,39 4 544 65B,33 19 B12 5B2,72 45103: Åbo Akademi .................... 9 B22 270,24 151741B,25 11 339 6BB,49 45104: Edelleen til~ettävät erät ............... 3 B62 9B5 693,74 695 277 000,27 4 55B 262 694,01 45105: Ahvenanmaan lääninhallitus........... 52 611,BO 17 39B,55 70010,35 45106: Ajoneuvohallintokeskus .............. 1037711,72 479 27B,95 1 516 990,67 45107: Asuntorahastovirasto ............... 273 2B0,75 B1 734,20 355 014,95 45108: Eduskunta ...................... 3 523161,71 75B 316,61 4 2B1 47B,32 45109: Eläinlääkintä- ja elintarvikela~os ........ 1 076 035,5B 67 432,46 114346B,04 45110: Etelä-Pohjanmaan työvoima- ja elinkeino- 45111: keskus ......................... 0,00 1 496 377,60 1 496 377,60 45112: Etelä-Suomen lääninhallitus ........... 17 407 006,79 -1 636 B59,61 15 770 147,1B 45113: Geodeettinen laitos . . . . . . . . . . . . . . . . 1B5 467,93 -22105,55 163 362,3B 45114: Geologian tutkimuskeskus . . . . . . . . . . . . 2 534 965,56 150 11B,40 2 6B5 OB3,96 45115: Helsingin kauppakorkeakoulu .......... 2 37B 14B,22 -192 B49,9B 21B529B,24 45116: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos ....... 5 79B 351,92 1 969 302,0B 7 767 654,00 45117: Helsingin yliopisto . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 743 050,64 -344 311,44 24 39B 739,20 45118: limatieteen laitos . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 942 46B,32 -16421,63 1 926 046,69 45119: Itä-Suomen lääninhall~us ............ 7 497 057,26 1120 032,57 B 617 OB9,B3 45120: Joensuun yliopisto ................. 5 655 5B3,99 -100 6B3,74 5 554 900,25 45121: Jyväskylän yliopisto . . . . . . . . . . . . . . . . 7 933136,55 -121 31B,02 7 B11 B18,53 45122: Kansallisarkisto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 643 B49,2B 27 469,42 671 31B,70 45123: Kansanterveysla~os ................ 2 419 403,49 -85 395,76 2 334007,73 45124: Kasvinjalostuslaitos ................ 201 B62,20 -B 021,7B 193B40,42 45125: Kasvintuotannon tarkastuskeskus . . . . . . . 4106 354,21 3B5453,27 4 491 B07,4B 45126: Kauppa- ja teollisuusministeriö ......... 3 911 763,57 -860 950,95 3 050 B12,62 45127: Keskuskirjanp~oNaniokonttori ......... B04 547,53 -B04 547,53 0,00 45128: Keskusrikospoliisi. ................. 2 726 059,1B 450070,60 3176129,7B 45129: Kilpailuvirasto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 232 345,67 -2160,26 230 1B5,41 45130: Kuluttajatutkimuskeskus . . . . . . . . . . . . . 0,00 129 051,57 129 051,57 45131: Kuluttajavirasto ................... 651 997,43 -141191,99 510 B05,44 45132: 45133: 45134: 45135: 45136: 116 45137: Alkusaldo Muutos Loppusaldo 45138: Kuopion yliopisto . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4183197,26 317 208,94 4 500406,20 45139: Kuvataideakatemia. . . . . . . . . . . . . . . . . 195977,39 113 549,60 309526,99 45140: Lapin lääninhallitus ................. 3 254 585,03 1 939 211,28 5193796,31 45141: Lapin yliopisto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 372191,22 102 625,98 2 474 817,20 45142: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu ... 2 046 258,47 139644,05 2185 902,52 45143: Liikenneministeriö ................. 130 817,52 779632,32 910 449,84 45144: Liikkuva poliisi .................... 4 466 425,52 --482 210,58 3 984 214,94 45145: Länsi-Suomen lääninhallijus........... 9053523,29 10 477 280,43 19 530 803,72 45146: Lääkelaitos ...................... 783037,26 17 586,71 800 623,97 45147: Maa- ja metsätalousministeriö ......... 1145 219,97 3 209 974,47 4 355194,44 45148: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelu- 45149: keskus ......................... 1142 811,56 194 938,90 1 337 750,46 45150: Maanmittauslaijos ................. 5 953 879,23 -144108,29 5809770,94 45151: Maatalouden tutkimuskeskus .......... 2 318 383,79 87 779,66 2 406163,45 45152: Matkailun edistämiskeskus ........... 401403,91 -33455,65 367 948,26 45153: Merenkulkulaitos .................. 23 899 929,94 -7 259121,40 16 640 808,54 45154: Merentutkimuslaijos ................ 603 208,94 -192 252,42 410 956,52 45155: Metsäntutkimuslaitos ............... 3 008 767,08 -134 880,30 2 873 886,78 45156: Mittatekniikan keskus ............... 327 272,58 -16041,47 311 231,11 45157: Museovirasto .................... 1182 579,67 169 863,57 1 352443,24 45158: Oikeusministeriö .................. 39 850 282,27 892 937,37 40 743 219,64 45159: Opetushallitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7518891,97 278 922,35 7 797 814,32 45160: Opetusministeriö .................. 3 890 531,66 516 847,27 4 407 378,93 45161: Oulun lääninhallitus ................ 5108 933,15 757743,97 5 866 677,12 45162: Oulun yliopisto ................... 2 675 722,63 9 363313,38 12 039 036,01 45163: Patentti- ja rekisterihallitus ............ 4 947 989,22 2 515 417,99 7 463407,21 45164: Pelastusopisto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 322107,30 39 614,06 361 721,36 45165: Poliisiammattikorkeakoulu ............ 214 514,82 -9919,97 204 594,85 45166: Poliisikoulu ...................... 465684,87 184 050,54 649 735,41 45167: Poliisin tekniikkakeskus .............. 216 857,52 56633,47 273490,99 45168: Puolustushallinnon rakennuslaitos ....... 5154 431,33 --421 708,31 4 732723,02 45169: Puolustusministeriö ................ 4 921 597,24 505 742,37 5 427 339,61 45170: Puolustusvoimat . . . . . . . . . . . . . . . . . . 94 118 495,93 2 423 366,39 96 541 862,32 45171: Rajavartiolaitos ................... 26053410,17 3 659117,85 29 712 528,02 45172: Ratahallintokeskus . . . . . . . . . . . . . . . . . 725447,49 -267 663,58 457 783,91 45173: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ..... 1 208 227,13 23 917,67 1 232144,80 45174: Sibelius-Akatemia ................. 2 395 515,88 256305,62 2 651 821,50 45175: Siemenperunakeskus ............... 62 968,14 18 344,11 81 312,25 45176: Sisäasiainministeriö ................ 1 966 113,81 -95741,06 1 870 372,75 45177: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittä- 45178: miskeskus ...................... 6 589 697,22 2 502 798,82 9 092 496,04 45179: Sosiaali- ja terveysministeriö .......... 4 969 816,62 -55059,56 4 914 757,06 45180: Suojelupoliisi. .................... 835 745,08 53 309,81 889 054,89 45181: Suomen Akatemia . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 668 766,77 228 866,51 1 897 633,28 45182: Suomen ympäristökeskus ............ 1 923 880,49 257 588,34 2 181 468,83 45183: Suomenlinnan hoijokunta ............ 415 902,26 -179 853,31 236 048,95 45184: Svenska handelshögskolan . . . . . . . . . . . 878 978,62 35 481,23 914 459,85 45185: Säteilyturvakeskus ................. 1426150,78 60 326,04 1 486476,82 45186: Taideteollinen korkeakoulu ........... 1633 754,39 98 434,13 1 732188,52 45187: Tampereen teknillinen korkeakoulu ...... 4 272 072,52 343973,22 4 616 045,74 45188: Tampereen yliopisto ................ 7 584 690,80 390338,53 7 975 029,33 45189: Tasavallan presidentin kanslia ......... 393377,28 71 666,40 465043,68 45190: Teatterikorkeakoulu ................ 454374,82 743 201,85 1197 576,67 45191: Teknillinen korkeakoulu. . . . . . . . . . . . . . 10 060 182,67 665 795,19 10 725 977,86 45192: Teknologian kehittämiskeskus ......... 1050686,56 179 755,71 1 230442,27 45193: Telehallintokeskus ................. 1 681 039,12 -38 323,21 1 642 715,91 45194: Tielaitos ........................ 39 908 942,77 -8 049 507,91 31 859 434,86 45195: 45196: 45197: 45198: 45199: 117 45200: Alkusaldo Muutos Loppusaldo 45201: Tilastokeskus .................... 3 704 556,47 684 489,50 4 389045,97 45202: Tullihallijus ...................... 185108 535,33 4 286 610,65 189 395145,98 45203: Turun kauppakorkeakoulu ............ -1685,09 1106 748,40 1105 063,31 45204: Turun yliopisto .................... 10 983 447,91 -37 601,29 10 945 846,62 45205: Turvatekniikan keskus .............. 447 840,54 164,29 448 004,83 45206: Työministeriö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49 614 192,64 -19 916 590,39 29 697 602,25 45207: Ulkoasiainministeriö ................ 7 755183,38 5 779 440,18 13 534 623,56 45208: Ulkomaalaisvirasto ................. 376 029,98 39 251,47 415 281,45 45209: Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus . 0,00 6 544065,16 6 544 065,16 45210: Vaasan yliopisto .................. 1 461 290,48 -122 532,90 1 338 757,58 45211: Vakuutusvalvontavirasto ............. 0,00 229 489,68 229489,68 45212: Va~iokonttori ..................... 2 400 036,98 -119142,09 2 280 894,89 45213: Valtion taidemuseo ................. 814 747,71 ~6437,64 748 310,07 45214: Va~ion taloudellinen tutkimuskeskus ..... 222777,14 26412,33 249189,47 45215: Va~ion teknillinen tutkimuskeskus ....... 9 936 176,14 916 451,68 10 852 627,82 45216: Valtioneuvoston kanslia .............. 1 285 402,96 27 232,72 1 312 635,68 45217: Va~iotalouden tarkastusvirasto ......... 521 348,54 63043,67 584392,21 45218: Va~iovarainministeriö ............... 1 632 511,23 207112,20 1 839 623,43 45219: Vankeinhoitolaitos ................. 12 006 230,01 2 674 788,86 14 681 018,87 45220: Verohallitus ...................... 3109 304 309,47 663 009129,46 3 772 313 438,93 45221: Väestörekisterikeskus ............... 281 295,86 109 671,73 390 967,59 45222: Ympäristöministeriö ................ 8 325420,98 146 878,78 8 472 299,76 45223: Åbo Akademi .................... 5 034 572,85 --400 153,30 4 634 419,55 45224: Siirtovelat ........................ 20 287 182 423,19 -1 697 643 073,73 18 589 539 349,46 45225: Ahvenanmaan lääninhallijus ........... 468 349,44 99 044 869,49 99 513 218,93 45226: Ajoneuvohallintokeskus .............. 3 847 971,08 382 424,93 4 230 396,01 45227: Asuntorahastovirasto ............... 2 619 310,35 -338,88 2 618 971,47 45228: Eduskunta ...................... 12 772 110,45 1 538 412,93 14 310 523,38 45229: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaijos ........ 10 469 294,48 832 024,17 11 301 318,65 45230: Etelä-Pohjanmaan työvoima- ja elinkeino- 45231: keskus ......................... 0,00 5 993 235,69 5 993 235,69 45232: Etelä-Suomen lääninhallitus ........... 70 826 363,69 4 954918,66 75 781 282,35 45233: Geodeettinen laijos ................ 1 446 579,13 -171116,95 1 275 462,18 45234: Geologian tutkimuskeskus . . . . . . . . . . . . 19 828 560,00 3 804 089,00 23 632 649,00 45235: Helsingin kauppakorkeakoulu .......... 10 790 420,82 139 660,01 10 930 080,83 45236: Helsingin kihlakunnan poliisilaijos ....... 51 070 932,18 --4 322 689,27 46 748 242,91 45237: Helsingin yliopisto ................. 186 457 256,24 -2 543 199,00 183 914 057,24 45238: limatieteen laijos . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 083 467,95 -207 257,50 18 876 210,45 45239: Itä-Suomen lääninhallitus . . . . . . . . . . . . 31 640 798,63 892 077,68 32 532 876,31 45240: Joensuun yliopisto ................. 17738 020,54 685 802,21 18 423 822,75 45241: Jyväskylän yliopisto . . . . . . . . . . . . . . . . 29 271 653,70 20 355 778,92 49 627 432,62 45242: Kansallisarkisto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 418 730,83 40 322,96 5 459 053,79 45243: Kansanterveyslaijos ................ 25 131 023,59 554 499,13 25 685 522,72 45244: Kasvinjalostuslaftos ................ 1602411,00 -3408,00 1 599003,00 45245: Kasvintuotannon tarkastuskeskus ....... 4418262,29 596165,34 5 014 427,63 45246: Kauppa- ja teollisuusministeriö ......... 87 082 835,66 -21 629 486,12 65 453 349,54 45247: KeskuskirjanpitoNa~iokonttori ......... 87158 617,55 -87 158 617,55 0,00 45248: Keskusrikospoliisi. ................. 14 944 037,80 1 973196,90 16 917 234,70 45249: Kilpailuvirasto .................... 1 810 720,04 211 841,80 2 022 561,84 45250: Kuluttajatutkimuskeskus . . . . . . . . . . . . . 0,00 1195 953,26 1195 953,26 45251: Kuluttajavirasto ................... 5 727 640,91 -1157711,94 4 569 928,97 45252: Kuopion yliopisto . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 829 127,59 243 906,58 27 073 034,17 45253: Kuvataideakatemia. . . . . . . . . . . . . . . . . 702 644,59 195010,03 897 654,62 45254: Lapin lääninhallijus................. 10 461 245,61 285 516,05 10746761,66 45255: Lapin yliopisto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 767 508,00 417 384,10 7184892,10 45256: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu ... 9 949 158,00 798 480,10 10 747 638,10 45257: 45258: 45259: 45260: 45261: 118 45262: Alkusaldo Muutos Loppusaldo 45263: Liikenneministeriö ................. 8 353 907,86 326 901,60 8 680 809,46 45264: Liikkuva poliisi .................... 17 297 423,27 622 962,63 17 920 385,90 45265: Länsi-Suomen lääninhall~us ........... 90 004 539,02 2 711 710,22 92 716 249,24 45266: Lääkelaitos ...................... 4 304 359,79 64 932,19 4 369 291,98 45267: Maa- ja metsätalousministeriö ......... 43180 779,00 1 933 648,43 45 114 427,43 45268: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelu- 45269: keskus ......................... 4424 084,00 718 313,85 5142 397,85 45270: Maanmittauslaitos ................. 49 638 805,26 2 900 444,22 52 539 249,48 45271: Maatalouden tutkimuskeskus .......... 19 925 586,80 96 849,69 20 022 436,49 45272: Matkailun edistämiskeskus ........... 3 564 180,88 ~7 841,53 3496339,35 45273: Merenkulkula~os .................. 104 801 622,76 --4 251 594,90 100 550 027,86 45274: Merentutkimuslaitos ................ 4243266,33 322 158,54 4 565424,87 45275: Metsäntutkimuslaitos ............... 20 371 328,00 -21256,00 20 350 072,00 45276: Mittatekniikan keskus ............... 1 278 361,73 41 822,68 1 320184,41 45277: Museovirasto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 938 384,00 1 090133,00 10 028 517,00 45278: Oikeusministeriö ....... . . . . . . . . . . . 181106 838,23 9 910 079,64 191 016 917,87 45279: Opetushallitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 64 805 476,32 12 844 391 ,80 77 649 868,12 45280: Opetusministeriö .................. 606 910 484,72 -521 832 654,45 85 077 830,27 45281: Oulun lääninhallitus ................ 20 302 295,20 1 080 600,72 21 382 895,92 45282: Oulun yliopisto ................... 57 348 059,38 1936287,12 59 284 346,50 45283: Patentti- ja rekisterihallttus ............ 13 503 184,06 126 059,52 13 629 243,58 45284: Pelastusopisto .................... 2 466 101,86 133 290,89 2 599 392,75 45285: Poliisiammattikorkeakoulu ............ 1161 671,00 286 680,32 1 448 351,32 45286: Poliisikoulu ...................... 2475 000,09 568 912,38 3043912,47 45287: Poliisin tekniikkakeskus .............. 2 092 026,83 -135101,99 1 956 924,84 45288: Puolustushallinnon rakennusla~os ....... 35 609 321,33 -1 548 224,62 34 061 096,71 45289: Puolustusministeriö ................ 10 370 995,48 8170 922,40 18 541 917,88 45290: Puolustusvoimat .................. 386 674 748,59 25 197 428,76 411 872177,35 45291: Rajavartiolaitos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 85 427 422,66 -2 157135,54 83 270 287,12 45292: Ratahallintokeskus . . . . . . . . . . . . . . . . . 3520 566,00 180 638,00 3 701 204,00 45293: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ..... 8 318 095,75 426167,98 8 744263,73 45294: Sibelius-Akatemia ................. 7 897 241,77 385493,09 8 282 734,86 45295: Siemenperunakeskus ............... 3 864 311,59 673 987,28 4 538 298,87 45296: Sisäasiainministeriö ................ 13126 230,00 -562 241,39 12 563 988,61 45297: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittä- 45298: miskeskus ...................... 31 490 620,18 707 636,40 32 198 256,58 45299: Sosiaali- ja terveysministeriö .......... 371 861 964,55 -29 019 065,89 342 842 898,66 45300: Suojelupoliisi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 976 898,18 462 016,47 6438 914,65 45301: Suomen Akatemia . . . . . . . . . . . . . . . . . 14187 371,17 2 416 219,61 16 603 590,78 45302: Suomen ympäristökeskus . . . . . . . . . . . . 15 224 677,37 -346 371,35 14 878 306,02 45303: Suomenlinnan ho~okunta ............ 1 878 895,38 209095,68 2 087 991,06 45304: Svenska handelshögskolan . . . . . . . . . . . 4 250 934,17 -179647,60 4 071 286,57 45305: Säteilyturvakeskus ................. 12 123 517,32 784 384,83 12 907 902,15 45306: Taideteollinen korkeakoulu ........... 6274 245,42 1 677778,39 7 952 023,81 45307: Tampereen teknillinen korkeakoulu ...... 26 802 728,16 2 984 073,64 29 786 801,80 45308: Tampereen yliopisto ................ 25 794 578,28 4 266432,84 30 061 011,12 45309: Tasavallan presidentin kanslia ......... 2110065,04 -215 943,37 1 894121,67 45310: Teatterikorkeakoulu ................ 3529132,84 -108 608,78 3420524,06 45311: Teknillinen korkeakoulu .............. 63 583 219,11 14410661,05 77 993 880,16 45312: Teknologian kehittämiskeskus ......... 15428137,18 24 983 899,59 40 412 036,77 45313: Telehallintokeskus . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 202 589,98 1 377 235,11 7 579 825,09 45314: Tiela~os ........................ 185 705 458,23 -13 890 569,21 171 814 889,02 45315: Tilastokeskus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 519 978,96 1 972 936,29 28 492 915,25 45316: Tullihall~us ...................... 52 801 872,77 2474275,73 55 276148,50 45317: Turun kauppakorkeakoulu ............ 3799105,44 97 689,89 3 896 795,33 45318: Turun yliopisto .................... 66 943 575,16 3 091 273,92 70 034 849,08 45319: Turvatekniikan keskus .............. 3 866 900,41 -110766,14 3 756134,27 45320: 45321: 45322: 45323: 45324: 119 45325: Alkusaldo Muutos Loppusaldo 45326: Työministeriö .................... 140 730 365,51 -56 651133,91 84 079 231,60 45327: Ulkoasiainministeriö ................ 51 381 722,44 4168 907,17 55 550 629,61 45328: Ulkomaalaisvirasto ................. 3412980,23 79 047,78 3 492 028,01 45329: Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus . 0,00 65 562 452,42 65 562 452,42 45330: Vaasan yliopisto .................. 6 802 000,00 669 544,00 7 471 544,00 45331: Vakuutusvalvontavirasto ............. 0,00 1 389 313,00 1 389 313,00 45332: Va~iokonttori ..................... 16 010 563 931,20 -1 293 873 778,14 14 716 690 153,06 45333: Va~ion taidemuseo ................. 2 646 675,00 686 111,76 3332 786,76 45334: Va~ion taloudellinen tutkimuskeskus ..... 2106 252,47 318 958,30 2 425 210,77 45335: Va~ion teknillinen tutkimuskeskus ....... 105 366 029,32 7 886 932,61 113 252 961,93 45336: Va~ioneuvoston kanslia .............. 8 395 615,46 163536,10 8 559151,56 45337: Va~iotalouden tarkastusvirasto ......... 3 997 177,61 946446,56 4943624,17 45338: Valtiovarainministeriö ............... 30 286 427,33 -16 906 231,23 13380196,10 45339: Vankeinhoitola~os ................. 50 245 362,88 6 416 561,73 56 661 924,61 45340: Verohall~us ...................... 158 086 840,89 11 803 826,22 169 890 667,11 45341: Väestörekisterikeskus ............... 2 498 754,50 1 071 792,50 3570547,00 45342: Ympäristöministeriö ................ 96 393 255,00 -20 458 411,61 75 934 843,39 45343: Åbo Akademi .................... 24 270 816,35 921 902,65 25192 719,00 45344: Muut lyhytaikaiset velat ............... 1 112 604 968,69 281 693 707,08 1 394 298 675,77 45345: Ajoneuvohallintokeskus .............. 69 840,86 ~9840,86 0,00 45346: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos ........ 607 631,80 39 442,00 647073,80 45347: Etelä-Pohjanmaan työvoima- ja elinkeino- 45348: keskus ......................... 0,00 1 796,49 1 796,49 45349: Etelä-Suomen lääninhallitus ........... 24 566,20 247 844,38 272 410,58 45350: Geodeettinen la~os ................ 549 585,68 -283051,20 266 534,48 45351: Geologian tutkimuskeskus ............ 196 535,41 -195 828,61 706,80 45352: Helsingin kauppakorkeakoulu .......... 4 876 758,70 -348 919,68 4 527 839,02 45353: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos ....... 0,00 12 906,40 12 906,40 45354: Helsingin yliopisto ................. 31 432 689,75 ~764645,84 24 668 043,91 45355: limatieteen la~os . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 279 608,24 1 792 800,36 3072408,60 45356: Itä-Suomen lääninhall~us ............ 358 622,59 -118361,61 240 260,98 45357: Joensuun yliopisto ................. 3 586 466,01 -238 513,84 3 347 952,17 45358: Jyväskylän yliopisto . . . . . . . . . . . . . . . . 6497 479,88 -139040,81 6 358 439,07 45359: Kansallisarkisto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,00 10 000,00 10 000,00 45360: Kansanterveysla~os ................ 2 043 276,42 -1 314 418,99 728 857,43 45361: Kasvinjalostusla~os ................ 667 311,66 ~67311,66 0,00 45362: Kasvintuotannon tarkastuskeskus ....... 3 347,50 23 846,49 27193,99 45363: Kauppa- ja teollisuusministeriö ......... 26 755,27 216 788,18 243 543,45 45364: KeskuskirjanpnoNa~iokonttori ......... 690 751,18 ~90751,18 0,00 45365: Keskusrikospoliisi. ................. 0,00 1 530,19 1530,19 45366: Kuluttajavirasto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 944,86 5 477,43 32 422,29 45367: Kuopion yliopisto . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 683 366,60 457 950,45 19141 317,05 45368: Kuvataideakatemia. . . . . . . . . . . . . . . . . 53117,90 -24488,86 28 629,04 45369: Lapin lääninhallnus ................. 662 100,11 -439132,50 222 967,61 45370: Lapin yliopisto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 236125,84 -254579,89 981 545,95 45371: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu ... 3696 283,43 -1 722 213,46 1 974 069,97 45372: Liikenneministeriö ................. 4 865 221,53 7 780 861,49 12 646 083,02 45373: Länsi-Suomen lääninhallitus ........... 2 783 606,99 -1 800 027,06 983 579,93 45374: Maa- ja metsätalousministeriö ......... 4 536 676,50 -3 946 519,66 590 156,84 45375: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelu- 45376: keskus ......................... 15 262,80 113178,79 128 441,59 45377: Maanmittauslanos ................. 306,20 80 803,22 81109,42 45378: Maatalouden tutkimuskeskus .......... 1 897 765,78 -924251,97 973 513,81 45379: Matkailun edistämiskeskus ........... 8 665,83 -7166,04 1 499,79 45380: Merenkulkulanos .................. 1 979 596,15 276 021,50 2 255 617,65 45381: Merentutkimuslanos . . . . . . . . . . . . . . . . 436 590,44 -332 732,55 103 857,89 45382: Metsäntutkimuslanos . . . . . . . . . . . . . . . 1154 629,54 -151 502,39 1 003127,15 45383: 45384: 45385: 45386: 45387: 120 45388: Alkusaldo Muutos Loppusaldo 45389: Mittatekniikan keskus ............... 316,00 -316,00 0,00 45390: Museovirasto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 172 674,73 257 236,49 429 911,22 45391: Oikeusministeriö .................. 300 065,28 171 346,02 471411,30 45392: Opetushallitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 3080770,70 559 339,76 3 640 110,46 45393: Opetusministeriö .................. 211360843,19 375 083 674,79 586 444 517,98 45394: Oulun lääninhallitus ................ 71 077,20 77 016,48 148 093,68 45395: Oulun yliopisto ................... 21 629 658,41 ---6 557 524,81 15 072133,60 45396: Patentti- ja rekisterihall~us ............ 2 311,40 -1400,80 910,60 45397: Pelastusopisto .................... 141 683,11 -89 953,62 51 729,49 45398: Poliisikoulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 379,15 4 730,08 16109,23 45399: Puolustushallinnon rakennuslaitos ....... 28 216,90 -1056,30 27160,60 45400: Puolustusministeriö ................ 1 398 678,07 101185,55 1 499 863,62 45401: Puolustusvoimat . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 916 961,28 -114304,08 2 802 657,20 45402: Rajavartiola~os ................... 19 627,21 4 015,36 23642,57 45403: Ratahallintokeskus ................. 606 480,80 ---606 480,80 0,00 45404: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos . . . . . 795 962,98 -141 401,31 654 561,67 45405: Sibelius-Akatemia ................. 268 544,30 ---64 309,93 204234,37 45406: Sisäasiainministeriö ................ 708 142,56 486 007,61 1194150,17 45407: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittä- 45408: miskeskus ...................... 12 624 166,43 1084 711,21 13 708 877,64 45409: Sosiaali- ja terveysministeriö .......... 19 594 565,30 -15 773 553,10 3 821 012,20 45410: Suomen Akatemia ................. 38 228,36 6 337 221,46 6 375449,82 45411: Suomen ympäristökeskus . . . . . . . . . . . . 0,00 56 315,19 56 315,19 45412: Suomenlinnan ho~okunta ............ 0,00 579704,90 579 704,90 45413: Svenska handelshögskolan . . . . . . . . . . . 296 520,72 -51 826,56 244694,16 45414: Säteilyturvakeskus . . . . . . . . . . . . . . . .. 436 209,79 146126,63 582 336,42 45415: Taideteollinen korkeakoulu ........... 1 364 736,43 979 169,96 2 343 906,39 45416: Tampereen teknillinen korkeakoulu ...... 18 837 260,20 -14 790 165,99 4 047 094,21 45417: Tampereen yliopisto ................ 14 827 543,37 7134,10 14 834 677,47 45418: Teatterikorkeakoulu . . . . . . . . . . . . . . . . 423 535,39 -127 878,97 295 656,42 45419: Teknillinen korkeakoulu. . . . . . . . . . . . .. 18 480 798,31 --4 571 559,19 13 909 239,12 45420: Teknologian kehittämiskeskus . . . . . . . . . 2737 413,10 -2 497 029,66 240 383,44 45421: Telehallintokeskus ................. 42 687,23 32 498,04 75185,27 45422: Tielaitos ........................ 2 542 697,18 -147 552,98 2 395144,20 45423: Tilastokeskus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 087 568,89 -19489,01 1 068 079,88 45424: Tullihall~us ...................... 28 078 025,79 34 447 115,87 62 525141,66 45425: Turun kauppakorkeakoulu ............ 389190,61 296 816,42 686007,03 45426: Turun yliopisto.................... 14 298 282,89 --4 486 039,95 9 812 242,94 45427: Turvatekniikan keskus .............. 0,00 2 478,00 2 478,00 45428: Työministeriö .................... 1 383 416,26 647 947,49 2 031 363,75 45429: Ulkoasiainministeriö . . . . . . . . . . . . . . . . 0,00 55 306 103,01 55 306 103,01 45430: Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus . 0,00 325 842,36 325842,36 45431: Vaasan yliopisto .................. 2 968 809,55 514 710,53 3483520,08 45432: Vakuutusvalvontavirasto ............. 0,00 2 528196,67 2 528196,67 45433: va~iokonttori. .................... 513 055 223,25 -160 294 744,31 352 760 478,94 45434: va~ion taidemuseo ................. 5 694 625,68 4 327 925,93 10 022 551,61 45435: Valtion teknillinen tutkimuskeskus ....... 13 736 701,75 -7 255 740,46 6 480 961,29 45436: va~ioneuvoston kanslia .............. 0,00 141 000,00 141 000,00 45437: Vankeinho~ola~os ................. 2 011,70 -1 811,70 200,00 45438: Verohall~us ...................... 66 200 453,34 18818417,99 85 018 871 ,33 45439: Väestörekisterikeskus ............... 0,00 1 500000,00 1 500000,00 45440: Ympäristöministeriö ................ 26 778 260,34 5 216 362,35 31 994 622,69 45441: Åbo Akademi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 225155,91 -1 380 452,35 6 844 703,56 45442: Yhteensä ...•..•.••..•..••.••.•.. 443 269 600 921!15 -8108 479 368!22 435 161 121 552!93 45443: 45444: KeskuskirjanpitoNaltiokonttorin alkusaldot ovat Valtion kiinteistölaitoksen vuoden 1998 loppusaldoja. Valtion kiinteistö- 45445: laitoksesta tuli 1 .1.1999 valtion liikelaitos ja alkusaldot siirrettiin Valtiovarainministeriölle. 45446: 45447: 45448: 45449: 45450: 121 45451: Erittely rahastotalouden velkatileistä vuodelta 1999 45452: 45453: Alkusaldo Muutos Loppusaldo 45454: Otetut markkamääräiset lainat ........... 26 641 000 000,00 --4 962 000 000,00 21 679 000 000,00 45455: Vattion asuntorahasto ............... 13124 000 000,00 -1 250 000 000,00 11 874 000 000,00 45456: Vattion vakuusrahasto............... 13 517 000 000,00 -3 712 000 000,00 9 805 000 000,00 45457: Otetut valuuttamääräiset lainat .......... 1154900347,68 -850 900 000,00 304 000 347,68 45458: Valtion asuntorahasto ............... 304 000 347,68 0,00 304 000 347,68 45459: Vattion vakuusrahasto............... 850 900 000,00 -850 900 000,00 0,00 45460: Seuraavana tilikautena maksettavat lyhennyk- 45461: set. ............................ 371 820 000,00 5 546 556 400,00 5 918 376 400,00 45462: Valtion asuntorahasto ............... 371 820 000,00 878 190 000,00 1 250 010 000,00 45463: Valtion vakuusrahasto ............... 0,00 4 668 366 400,00 4 668 366 400,00 45464: Lyhytaikaiset markkamääräiset lainat ...... 220 000 000,00 234 588 980,00 454 588 980,00 45465: Huoltovarmuusrahasto .............. 0,00 200 000 000,00 200 000 000,00 45466: Maatalouden interventiorahasto ........ 220 000 000,00 34 588 980,00 254 588 980,00 45467: Vattion hoitoon jätetyt vieraat varat. ....... 728 711,79 ~256,70 722 455,09 45468: Maatilatalouden kehittämisrahasto ....... 728 711,79 ~256,70 722 455,09 45469: Saadut ennakoi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52 131 252,29 18 805 969,80 70 937 222,09 45470: Maatalouden interventiorahasto . . . . . . . . 0,00 976 440,81 976 440,81 45471: Maatilatalouden kehittämisrahasto....... 3 619 084,08 1 639 716,88 5 258 800,96 45472: Vattiontakuurahasto ................ 48 512 168,21 16189812,11 64 701 980,32 45473: Ostovelat ........................ 20 033 196,37 15 629 048,08 35 662 244,45 45474: Huoltovarmuusrahasto .............. 19 502 312,07 4189 546,53 23 691 858,60 45475: Maatalouden interventiorahasto ........ 191 432,60 -191432,60 0,00 45476: Maatilatalouden kehittämisrahasto ....... 0,00 10 922 469,50 10 922 469,50 45477: Palosuojelurahasto ................. 0,00 9 768,30 9 768,30 45478: Vattion asuntorahasto ............... 335 631,61 702 336,86 1 037 968,47 45479: Vattion ydinjätehuottorahasto .......... 3 621,59 -3621,59 0,00 45480: Öljysuojarahasto .................. 198,50 -18,92 179,58 45481: Edelleen tilitettävät erät . . . . . . . . . . . . . . . 590 310,44 --405631,40 184 679,04 45482: Huoltovarmuusrahasto .............. 138 285,65 -1489,85 136 795,80 45483: Palosuojelurahasto ................. 0,00 33 250,09 33 250,09 45484: Vattion vakuusrahasto............... 4 119,55 -1089,81 3 029,74 45485: Valtion ydinjätehuottorahasto .......... 3 491,37 -268,68 3 222,69 45486: Valtiontakuurahasto ................ 439 680,86 --436022,86 3 658,00 45487: Öljysuojarahasto . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 733,01 -10,29 4 722,72 45488: Siirtovelat ........................ 2 560 581 253,91 -339 719 485,39 2 220 861 768,52 45489: Huoltovarmuusrahasto .............. 1 507 223,30 -269075,38 1 238147,92 45490: Maatalouden interventiorahasto . . . . . . . . 6015949,18 --4 038 063,86 1 977 885,32 45491: Maatilatalouden kehittämisrahasto ....... 0,00 620 266,23 620 266,23 45492: Palosuojelurahasto ................. 0,00 5 931,55 5 931,55 45493: Vattion asuntorahasto ............... 1 028 344 380,55 54 424 565,03 1 082 768 945,58 45494: Vattion vakuusrahasto ............... 1 084 625 010,45 -317 547 105,09 767 077 905,36 45495: Valtion ydinjätehuottorahasto .......... 0,00 352,63 352,63 45496: Vattiontakuurahasto ................ 440 049 881 ,90 -72 914 291,33 367 135 590,57 45497: Öljysuojarahasto . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 808,53 -2065,17 36743,36 45498: Muut lyhytaikaiset velat ............... 103 523 061,28 59 997 655,75 163 520 717,03 45499: Huoltovarmuusrahasto .............. 0,00 5 050 000,00 5 050 000,00 45500: Vattion asuntorahasto ............... 86 993 915,44 60 528 889,63 147 522 805,07 45501: Vattion eläkerahasto ................ 39 881,69 75 843,20 115 724,89 45502: Valtion televisio- ja radiorahasto ........ 434 052,78 4 737 842,99 5171 895,77 45503: Valtiontakuurahasto ................ 16 055 211,37 -10 394 920,07 5 660 291,30 45504: Yhteensä ........................ 31 125 308 133z76 -277 453 319186 30 847 854 813 190 45505: 45506: 45507: 45508: 45509: 122 45510: SELVITYS VARAINHOITOVUODEN 45511: •• •• •• 45512: 1999 PAATTYESSA VOIMASSA 45513: OLLEISTA VALTION 45514: TAKAUKSISTA JA MUISTA 45515: VALTION 45516: VASTUUSITOUMUKSISTA 45517: 45518: 45519: 45520: 45521: 123 45522: 31.12.1998 muutos 31.12.1999 45523: 45524: 1 Valtion takaukset 45525: Budjettitalous 45526: Kemijoki Oy ................................ . 3 086 958,37 -3 086 958,37 45527: Kiint. Oy Helsingin Oikeus- ja poliisitalot ....... . 2 008 318,00 -2 008 318,00 45528: Julkiset yritykset ......................... . 5 095276,37 -5 095 276,37 45529: 45530: Enso Oyj .................................. . 8 299 692,33 -671 729,00 7 627 963,33 45531: Fy-lndustries Oy ............................ . 21 391 580,10 -727 410,60 20 664169,50 45532: Yksityiset yritykset ........................ . 29 691 272,43 -1 399 139,60 28 292 132,83 45533: 45534: Arsenal Oyj ............................... . 14 170 000 000,00 -13 710 000 000,00 460 000 000,00 45535: Arsenai-SSP Oy ........................... . 830 000 000,00 -290 000 000,00 540 000 000,00 45536: Finnvera Oyj .............................. . 4 433 333 333,00 -736 046 834,00 3 697 286 499,00 45537: Leonia Corporate Bank Oyj .................. . 235 020 550,34 -72 688 430,50 162332119,84 45538: Suomen Pankki ............................ . 38 550 502,42 38 550 502,42 45539: Rahoitus- ja vakuutuslaitokset ............. . 19 668 353 883,34 -14 770 184 762,08 4 898169121,26 45540: 45541: Eläkekassa Tuki ........................... . 88 256 114,00 -19 861 032,00 68 395 082,00 45542: Taidenäyttelyiden valtiontakuusta annetun lain 45543: (411/1986) mukaiset takaukset: 45544: Tampereen kaupunki ..................... . 30 105 000,00 -7 795 500,00 22 309 500,00 45545: Valtion taidemuseo ....................... . 30 969 000,00 653 336 000,00 684 305 000,00 45546: Helsingin kaupunki ....................... . 42 919 000,00 67 480 000,00 110 399 000,00 45547: Julkisyhteisöt ............................ . 192 249114,00 693159 468,00 885 408 582,00 45548: 45549: Taidenäyttelyiden valtiontakuusta annetun lain 45550: (411/1986) mukaiset takaukset: 45551: Taideteollisuusmuseon säätiö ............. . 52 409 000,00 -52 409 000,00 45552: Turun Taidemuseo ....................... . 15 468 000,00 15 468 000,00 45553: Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt ........ . 52 409 000,00 -36 941 000,00 15 468 000,00 45554: 45555: Pohjoismaiden Investointipankki ............. . 1 362 355 098,18 455 967 334,98 1 818 322 433,16 45556: Ulkomaat ................................. . 1 362 355 098,18 455 967 334,98 1 818 322 433,16 45557: 45558: Budjettitalous yhteensä ................... . 21 310 153 644,32 -13 664 493 375,07 7 645 660 269,25 45559: 45560: Maatilatalouden kehittämisrahasto 45561: Maaseutuelinkeinolain (1295/90) 33-35 §:n ja 45562: maaseutuelinkeinoasetuksen (248/91) 31 ja 32 45563: §:n mukaiset valtiontakaukset ............... . 31 955 596,40 -2 095 319,63 29 860 276,77 45564: 45565: Valtion asuntorahasto 45566: Asuntotuotantolain 13 a §:ssä tarkoitetut valtion- 45567: takaukset ................................. . 4 500 000 000,00 -500 000 000,00 4 000 000 000,00 45568: Vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 45569: (867/80) 9 §:ssä tarkoitetut valtion täytetakaukset 1 835 399 553,00 209 109 447,00 2 044 509 000,00 45570: Asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun 45571: lain (1205/93) 10 §:ssä tarkoitetut valtion täyteta- 45572: kaukset. ................................... . 125 004 352,00 29 915 648,00 154 920 000,00 45573: Omistusasuntolainojen valtiontakauksista anne- 45574: tun lain (204/96) mukaiset valtion osatakaukset.. 2 183 198 750,00 1 331 567 250,00 3 514 766 000,00 45575: Valtion asuntorahasto yhteensä ........... . 8 643 602 655,00 1 070 592 345,00 9 714195 000,00 45576: 45577: Valtiontakuurahasto 45578: Vientitakuiden voimassa oleva vastuu ......... . 16 522 000 000,00 -3 492 954 000,00 13 029 046 000,00 45579: Valtiontakausten voimassa oleva vastuu ....... . 3 972 000 000,00 -1 190 183 000,00 2 781 817 000,00 45580: Muiden takuiden voimassa oleva vastuu ...... . 49 000 000,00 -24 617 000,00 24 383 000,00 45581: 45582: 45583: 45584: 45585: 124 45586: 31.12.1998 muutos 31.12.1999 45587: 45588: Valtiontakuurahasto yhteensä . . . . . . . . . . . . . . 20 543 000 000,00 -4 707 754 000,00 15 835 246 000,00 45589: 45590: Liikelaitokset 45591: Valtion liikelaitoksista annetun lain 12 §:n 3 mo- 45592: mentin nojalla valtion liikelaitosten antamat va- 45593: kuudet liikelaitoskonserniin kuuluvan tytäryhtiön 45594: lainasta 45595: 45596: llmailulaitos 45597: Takaukset konserniyritysten puolesta: 45598: Kiinteistö Oy Lentäjäntie 1 ................ . 115 000 000,00 115 000 000,00 45599: Kiinteistö Oy Lentäjäntie 3 ................ . 85 000 000,00 -4 250 000,00 80 750 000,00 45600: Kiinteistö Oy Turun Lentorahti ............. . 10 500 000,00 -808 000,00 9 692 000,00 45601: Lentoasemakiinteistöt Oyj ................. . 35 500 000,00 35 500 000,00 45602: 45603: Pantit omasta puolesta: 45604: Kiinteistö Oy Turun Lentorahti ............. . 15 000 000,00 15 000 000,00 45605: llmailulaitos yhteensä ...................... . 225 500 000,00 30 442 000,00 255 942 000,00 45606: 45607: Muut 45608: 45609: Kelan opintotukikeskus 45610: Valtion takaamat opintotukilain (28/72) mukaiset 45611: opintolainat sekä valtion takaamat markkinakor- 45612: koiset opintolainat (111/92 ja 65/94) . . . . . . . . . . . 9 700 053 877,95 -349 084 475,95 9 350 969 402,00 45613: 45614: Finnvera Oyj 45615: Vientitakuiden voimassa oleva vastuu ......... . 1 590 000 000,00 1 590 000 000,00 45616: Valtiontakausten voimassa oleva vastuu ....... . 7 000 000,00 7 000 000,00 45617: Muiden takuiden voimassa oleva vastuu ...... . 762 300 000,00 762 300 000,00 45618: Finnvera Oyj yhteensä .................... . 2 359 300 000,00 2 359 300 000,00 45619: Takaukset yhteensä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60 454 265 773 67 -15 263 092 825,65 45191172 948 02 45620: 45621: 45622: 45623: 45624: II Muut valtion vastuusitoumukset 45625: Budjettitalous 45626: 45627: Kansainvälisille rahoituslaitoksille annetut si- 45628: toumukset 1> 45629: Kansainvälinen Kehittämisjärjestö .......... . 152117000,00 -74 614 000,00 77 503 000,00 45630: Aasian Kehityspankki . . .................. . 2 361 428,00 1 242 362,00 3 603 790,00 45631: Aasian Kehitysrahasto .................... . 75 111 667,00 1 092 579,00 76 204 246,00 45632: Latinalaisen Amerikan Kehityspankki 45633: - peruspääoma ........................ . 7 585 415,00 242 742,00 7 828157,00 45634: - erityisrahasto . . ...................... . 22 231 073,00 3 488 454,00 25 719 527,00 45635: Afrikan Kehitysrahasto .................... . 215 780 846,00 -34 750 549,00 181 030 297,00 45636: Kansainvälinen Maatalouden kehittämisrahas- 45637: to ...................................... . 35 778 202,00 -3 302 630,00 32 475 572,00 45638: Kansainvälinen Investointitakauslaitos ...... . 3 308 323,00 533970,00 3 842 293,00 45639: Perushyödykkeiden yhteisrahasto .......... . 3 643 106,00 3 643106,00 45640: Yhteensä ................................. . 517 917 060,00 -106 067 072,00 411849988,00 45641: 45642: 45643: 45644: 45645: 125 45646: 31.12.1998 muutos 31.12.1999 45647: 45648: Valtion vastuut tapaturma- ja liikennevahinkokor - 45649: vauksista sekä ryhmähenkivakuutusta vastaavan 45650: taloudellisen tuen korvauksista 45651: Tapaturmavastuu ....................... . 1 820 000 000,00 -520 000 000,00 1 300 000 000,00 45652: Liikennevahinkovastuu .................. . 140 000 000,00 -20 000 000,00 120 000 000,00 45653: Taloudellisen tuen vastuu ................ . 12 000 000,00 12 000 000,00 45654: Yhteensä ................................ . 1 972 000 000,00 -540 000 000,00 1 432 000 000,00 45655: 45656: Pankkitakausten vastasitoumukset .......... . 2 009 280,06 5 780 914,76 7 790194,82 45657: 45658: Sitoumus talviolympialaisten kisapaikkojen ra - 45659: kantamisen avustamisesta (Helsinki 2006 haku - 45660: komitea ry) ............................... . 60 000 000,00 -60 000 000,00 45661: 45662: Sitoumus talviolympialaisten hakemisesta aiheu - 45663: tuvista kustannuksista ..................... . 7 500 000,00 -7 500 000,00 45664: 45665: Vastuu Sonera-Yhtymä Oyj:n bonusosakkeista. 7 432 677,50 42 269 147,50 49 701 825,00 45666: 45667: Vastuu työyhteenliittymän urakasta .......... . 82 760 000,00 82 760 000,00 45668: 45669: Vastuu Fortum Oyj:n bonusosakkeista ....... . 30 667 467,81 -30 667 467,81 45670: 45671: Sitoumus Leonia Pankki Oyj:lle nykytaiteen teok- 45672: sista ...................................... . 3 600 000,00 -185 695,00 3 414 305,00 45673: 45674: Vastuut Rahakantti Oy:n selvitystilan johdosta 2 > 45675: 45676: Budjettitalous yhteensä 3 > ......•••........ 2 601 126 485,37 -613 610 172,55 1 987 516 312,82 45677: 45678: Valtion asuntorahasto 45679: Täydennyskoron maksamisvastuu 4 > 45680: 45681: Valtion eläkerahasto 45682: Valtion eläkejärjestelmän arvioitu eläkevastuu 5 > . 272 405 000 000,00 22 445 000 000,00 294 850 000 000,00 45683: 45684: Valtiontakuurahasto 45685: Valtiontakuurahaston osuuspääoma Euroopan 45686: investointirahastossa (EIF) 3 433 000 mk (ECU 45687: 600 000) ja vastuu rahaston sitoumuksista enin- 45688: tään ECU 3 000 000 ...................... . 17 837190,00 -17 837 190,00 45689: 45690: Maatilatalouden kehittämisrahasto 45691: Vastuusitoumukset myönnetyistä valtionlainoista 45692: Vastuu 100 %: 45693: Maaseutuelinkeinolainat v. 1996- ........... . 461 254 271 '71 196 505 626,13 657 759 897,84 45694: Rakennepolitiikkalain mukaiset lainat ......... . 296 279 698,25 68 030 389,64 364 310 087,89 45695: Maaseutuelinkeinolainat v. 1991-1995 ....... . 924 796 507,43 -138 356 601,45 786 439 905,98 45696: Kolttalainat v. 1997- ....................... . 2 335 614,00 442275,00 2 777 889,00 45697: 45698: Vastuu 80 %: .............................. . 45699: Maaseutuelinkeinolainat v. 1991 ............. . 197731355,15 197731355,15 45700: Maatilalainat ............................... . 2 532 874 090,33 -450 317 582,09 2 082 556 508,24 45701: Maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan 45702: lainat ..................................... . 62 682 630,40 -16 228 105,50 46 454 524,90 45703: Maankäyttölainat ........................... . 19 208 697,41 -5 073 148,12 14 135 549,29 45704: Maatilatalouden kehittämisrahasto yhteensä 4 497 162 864,68 -344 997 146,39 4 152 165 718,29 45705: 45706: 45707: 45708: 45709: 126 45710: 31o12o1998 muutos 31o12o1999 45711: 45712: Valtion vakuusrahasto 45713: Eka-yhtymän ja Haka Oy:n vastuista aiheutuvat 45714: menetykset 00000000000000000000... 0. 0. 0... 0. 400 000 000,00 400 000 000,00 45715: 45716: GGF Asset Management S.A:n antamat suoritus- 45717: takuut ja pääomavero ....................... 40 244 001 ,57 40 244 001 ,57 45718: 45719: Muut valtion vastuusitoumukset yhteensä 3 > . 00 279 943 533 351 62 21 486 392 681 ,06 301 429 926 032 68 45720: 45721: 45722: 1 45723: > Korottomia, vaadittaessa maksettavia velkakirjoja, jotka annettu jäsenosuusmaksujen käteissuoritusten sijaan. 45724: 45725: 2 > Valtiokonttori on sitoutunut Suomen valtion puolesta toimivana viranomaisena palauttamaan Suomen valtiolle 45726: ennakkona jaettavasta Rahakantti Oy:n netto-omaisuudesta velkojen ja vastuiden kattamiseksi tarvittavan määrän, 45727: mikäli yhtiölle ilmaantuu uusia velkoja tai vastuita tai yhtiön vastuista realisoituu suurempi määrä kuin sitoumusta 45728: 6.4.1998 annettaessa oli tiedossa. Tämän edellytyksenä on, että Eduskunta myöntää tarkoitukseen tarvittavan 45729: määrärahan ja että muut yhtiön osakkaat samoin palauttavat saamastaan jako-osuudesta osakeomistustaan vastaa- 45730: van määrän. Rahakantti Oy (entinen Helsingin Rahamarkkinakeskus Oy) on asetettu selvitystilaan 302.1997 ja 45731: loppuselvityksen on tarkoitus valmistua vuoden 2000 aikana. 45732: 3 > Taulukossa on esitetty markkamääräinen enimmäisvastuu, sikäli kun se on ollut laskettavissa. Mikäli enimmäisvastuu 45733: ei ole ollut laskettavissa on muu valtion vastuusitoumus esitetty ilman markkamäärääo 45734: 4 > Valtion asuntorahastolla on täydennyskoron maksamisvastuu erillisyhtiöille arvopaperistetuista asuntolainoista. Täy- 45735: dennyskorko kattaa lähinnä joukkovelkakirjalainojen ja arvopaperistaluista lainoista saatujen korkojen erotuksen, jota 45736: pienentää rahaston em. yhtiöiltä saama ylijäämän palautus. 45737: 5 > Valtion eläkejärjestelmän arvioitu eläkevastuu 31012.1999 on 294 850 000 000,00 mk, josta katettu eläkevastuu on 45738: 16 885 312 845,09 mk. Katettuun osuuteen lasketaan mukaan Valtion eläkerahaston lainasaamiset valtiolta, oblikaatiot 45739: ja joukkovelkakirjalainat, kaikki siirtosaamiset sekä yhdystilisaatava valtiolta kokonaisuudessaan. 45740: 45741: 45742: 45743: 45744: 127 45745:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025