<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ​​ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?

Nimesi:

Lausahdus:

90 Käyttäjää paikalla! 0.0081861019134521

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
A_1990_1 | A_1990_2 | A_1990_3 | A_1990_4 | A_1990_5 | A_1990_6 | B_1990_1 | B_1990_2 | C_1990_1 | C_1990_2 | C_1990_3 | D_1990_1 | D_1990_2 | E_1990_1 | E_1990_2 | E_1990_3 | E_1990_4 | E_1990_5 | E_1990_6 | F_1990_1 | F_1990_2 | F_1990_3 | Hak_1990 | PTK_1990_1 | PTK_1990_2 | PTK_1990_3 | PTK_1990_4 | PTK_1990_5 | PTK_1990_6 | 
1: Vuoden1990
2:                        ••      ••
3: VALTIOPAIVAT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: D 2
10: Eduskunnan vastaukset ja kirjelmät ym.
11: 
12: 
13: 
14: 
15: EDUSKUNTA
16: HELSINKI
17:           ISSN 0783-988X
18: 
19: Helsinki 1991. Valtion painatuskeskus
20: SISÄLLYSLUETTELO
21: 
22: 
23: 
24: 
25: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 201          Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 213
26:   laiksi kotieläintuotannon ohjaamisesta                     laiksi palkkaturvalain ja laiksi merimiesten palkka-
27:                                                              turvalain 6 ja 16 §:n muuttamisesta
28: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 202
29:   laiksi alustoimitusten rahoitukseen myönnettäväs-        Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 214
30:   tä korkotuesta                                             Amerikan yhdysvaltojen kanssa tulo- ja varalli-
31:                                                              suusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen
32: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 203            välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi teh-
33:   laiksi sähkölain muuttamisesta                             dyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymi-
34:                                                              sestä
35: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 204
36:   laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta      Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 215
37:   ja valtionosuudesta annetun lain 16 §:n väliaikai-         Euroopan ydinfysiikan tutkimusjärjestön perusta-
38:   sesta muuttamisesta annetun lain voimaantulo-              mista koskevan yleissopimuksen ja siihen liittyvän
39:   säännöksen muuttamisesta                                   rahoitusta koskevan pöytäkirjan eräiden määräys-
40:                                                              ten hyväksymisestä
41: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 205
42:   ja lakialoitteisiin n:ot 113 ja 116 laeiksi kansanelä-
43:                                                            Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 216
44:   kelain sekä eräiden siihen liittyvien lakien muutta-
45:                                                              asunto-osakeyhtiölaiksi ja laiksi ulkomaalaisten
46:   misesta
47:                                                              sekä eräiden yhteisöjen oikeudesta omistaa ja hal-
48:                                                              lita kiinteätä omaisuutta ja osakkeita annetun lain
49: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 206            2 §:n muuttamisesta
50:   laiksi työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituk-
51:   sesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta
52:                                                            Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 217
53: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 207            laiksi vesilain muuttamisesta
54:   laeiksi työsopimuslain, vuosilomalain 3 §:n ja sai-
55:   rausvakuutuslain muuttamisesta                           Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 218
56:                                                              laiksi rikosasioiden käsittelystä yhden tuomarin
57: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 208            istunnossa annetun lain muuttamisesta
58:   laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta
59:                                                            Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 219
60: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 209            laiksi valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta
61:   laiksi maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläk-
62:   keestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
63:                                                            Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 220
64: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 210            laiksi lääninoikeuslain 11 §:n muuttamisesta
65:   laiksi maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain
66:   11 ja 12 §:n muuttamisesta                               Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 221
67:                                                              laiksi poliisin hallinnosta
68: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 211
69:   laiksi sairausvakuutuslain mukaisen omavastuu-           Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 222
70:   ajan korvaamisesta maatalousyrittäjille                    lainsäädännöksi kuntien vapaaehtoisen yhdisty-
71:                                                              misen kannustamisesta vuosina 1992-1993
72: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 212
73:   laiksi työsuojeluhallinnosta annetun lain muutta-        Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 223
74:   misesta                                                    laiksi verotuslain 72 §:n muuttamisesta
75: 510350D
76: 4                                               Sisällysluettelo
77: 
78: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 224        Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 238
79:   laiksi ulkomaalaisen oikeudesta omistaa suoma-           laiksi valtiokonttorista
80:   laisen luottolaitoksen osakkeita ja harjoittaa pank-
81:   kitoimintaa Suomessa annetun lain muuttamisesta        Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 239
82:   sekä siihen liittyväksi lainsäädännöksi                  laeiksi lasten kotihoidon tuesta annetun lain 5 ja
83:                                                            7 §:n sekä lasten kotihoidon tuesta annetun lain
84: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 225          muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännök-
85:   laiksi opetushallituksesta                               sen muuttamisesta
86: 
87: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 226        Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 240
88:   laeiksi opintotukilain 10 §:nja asumistukilain 2 §:n     Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin perus-
89:   muuttamisesta                                            tamista koskevan sopimuksen eräiden määräysten
90:                                                            hyväksymisestä
91: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 227
92:   laiksi opintokeskusten valtionavusta annetun lain      Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 241
93:   muuttamisesta                                            laiksi yleisestä oikeusaputoiminnasta annetun lain
94:                                                            muuttamisesta
95: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 228
96:   laiksi kansanopistojen valtionavusta annetun lain      Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 242
97:   muuttamisesta                                            laiksi sotilaskurinpitolain muuttamisesta
98: 
99: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 229        Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 243
100:   metsähallintoa koskevan lainsäädännön muutta-            laiksi leimaverolain muuttamisesta
101:   misesta
102:                                                          Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 244
103: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 230          laiksi leimaverolain muuttamisesta
104:   laeiksi satovahinkojen korvaamisesta annetun lain
105:   ja poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinko-     Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 245
106:   jen korvaamisesta annetun lain muuttamisesta             laiksi eräiden kiinteistöjen vaihdosta valtion ja
107:                                                            Arkkitehtitoimisto Veikko Juntunen Ky -nimisen
108:                                                            kommandiittiyhtiön välillä
109: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 231
110:   laiksi eläinsuojelulain muuttamisesta                  Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 246
111:                                                            laiksi aluevaihdosta valtion ja Helsingin kaupungin
112: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 232          välillä annetun lain 1 §:n muuttamisesta
113:   laiksi hyödyllisyysmallioikeudesta ja eräiksi siihen
114:   liittyviksi laeiksi                                    Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 247
115:                                                            laiksi tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta
116: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 233
117:   sosiaali- ja terveydenhuollon keskushallinnon          Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 248
118:   uudelleenjärjestämistä koskevaksi lainsäädän-            laiksi valtion eläkelain muuttamisesta annetun lain
119:   nöksi                                                    voimaantulosäännöksen muuttamisesta
120: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 234        Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 249
121:   laiksi lapsilisälain 1 ja 8 §:n muuttamisesta            ulkomaisten luottolaitosten Suomessa olevien sivu-
122:                                                            konttoreiden verotusta koskevaksi lainsäädännöksi
123: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 235
124:   Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan         Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 250
125:   eräiden määräysten hyväksymisestä                        laeiksi Helsingin yliopistosta ja Helsingin yliopis-
126:                                                            tosta annetun lain voimaanpanosta
127: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 236
128:   laiksi palo- ja pelastustoimesta annetun lain muut-    Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 251
129:   tamisesta                                                laeiksi korkeakoulun professorin ja apulaisprofes-
130:                                                            sorin viran täyttämisestä ja eräiden korkeakoulu-
131: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 237          lakien kutsumismenettelyä koskevien säännösten
132:   muutoksista vuoden 1990 tulo- ja menoarvioon             kumoamisesta
133:                                                  Sisällysluettelo                                               5
134: 
135: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 252          Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 269
136:   laeiksi ammatillisista oppilaitoksista annetun lain        laiksi virallisista kääntäjistä annetun lain 13 §:n
137:   ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta          muuttamisesta
138: 
139: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 253          Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 270
140:   laiksi kirkkolain 418 §:n muuttamisesta                    laiksi taiteen edistämisen järjestelystä annetun lain
141:                                                              muuttamisesta
142: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 254
143:   taimiaineistolaiksi                                      Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 271
144:                                                              laiksi kansalais- ja työväenopistojen valtionavusta
145: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 255            annetun lain muuttamisesta
146:   laeiksi merimieseläkelain sekä eräiden siihen liitty-
147:   vien lakien muuttamisesta                                Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 272
148:                                                              laiksi autorekisterikeskuksesta annetun lain muut-
149: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 256            tamisesta
150:   laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta
151:                                                           Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 273
152: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 257           Neuvostoliiton kanssa Saimaan ja Vuoksen juok-
153:   laiksi työntekijäin eläkelain soveltamisesta Suomen       sutussääntöä koskevan sopimuksen eräiden mää-
154:   Pankin setelipainon henkilökunnan työsuhteisiin           räysten hyväksymisestä
155: 
156: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 258         Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 274
157:   laiksi raittiustyölain 3 §:n 2 momentin kumoami-          kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koske-
158:   sesta                                                     vaan kansainväliseen yleissopimukseen liittyvän
159:                                                             kuolemanrangaistuksen poistamisesta tehdyn toi-
160: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 259           sen valinnaisen pöytäkirjan eräiden määräysten
161:   kuntoutusta koskevan lainsäädännön uudistami-             hyväksymisestä
162:   seksi
163:                                                           Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 275
164: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 260           pelikasinotoimintaa koskevaksi lainsäädännöksi
165:   laiksi Perämeren kansallispuistosta
166:                                                           Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 276
167: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 261           laiksi Kouvolan kasarmialueen myymisestä Kou-
168:   laiksi mustalaisväestön asunto-olojen parantami-          volan kaupungille ja varuskuntasairaalan myymi-
169:   sesta annetun lain muuttamisesta                          sestä Kouvolan-Valkealan kansanterveystyön
170:                                                             kuntainliitolle
171: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 262
172:   Suomen Hallitusmuodon ja valtiopäiväjärjestyk-          Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 277
173:   sen valtiontaloutta koskevien säännösten muutta-          lisävaltuuksien antamisesta valtioneuvostolle lai-
174:   misesta                                                   nanottoon vuoden 1990 aikana
175: 
176: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 263         Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 278
177:   asuntolainajärjestelmien uudistamista koskevaksi          laiksi leimaverolain muuttamisesta
178:   lainsäädännöksi
179:                                                            Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 279
180: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 265            laiksi indeksiehdon käytön rajoittamisesta ja laiksi
181:   Pohjoismaiden välillä virka-avusta veroasioissa            indeksiehdon käytöstä vuosia 1990 ja 1991 koske-
182:   tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksy-              vissa työ-, virka- ja toimiehtosopimuksissa annetun
183:   misestä                                                    lain 4 §:n muuttamisesta
184: 
185: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 266         Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 280
186:   Euroopan sosiaalisen peruskirjan ja siihen liitty-        laiksi indeksiehdon käytöstä vuosia 1990 ja 1991
187:   vän lisäpöytäkirjan eräiden määräysten hyväksy-           koskevissa työ-, virka- ja toimiehtosopimuksissa
188:   misestä                                                   annetun lain muuttamisesta
189: 
190: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 268         Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 281
191:   laiksi tullilaitoksesta                                   veronkantaa koskevien säännösten muuttamisesta
192: 6                                                     Sisällysluettelo
193: 
194: 
195: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 282              Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 297
196:   Pohjoismaiden Investointipankille annetun valtion              Puolan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja
197:   takauksen korottamisesta                                       niiden vastavuoroista suojelua koskevan sopimuk-
198:                                                                  sen eräiden määräysten hyväksymisestä
199: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 283
200:   laiksi tullitariffilain liitteinä olevien tullitariffin ja   Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 298
201:   teollisuustulliluettelon muuttamisesta                         laiksi koiraverosta annetun lain 1 ja 3 §:n muutta-
202:                                                                  misesta
203: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 284
204:   laiksi valtion taidemuseosta annetun lain 2 §:n              Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 299
205:   muuttamisesta                                                  laiksi taidenäyttelyiden valtiontakuusta annetun
206:                                                                  lain 3 ja 4 §:n muuttamisesta
207: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 285
208:   laiksi tieliikennelain muuttamisesta                         Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 300
209:                                                                  laiksi valtion osakasvallan käytöstä eräissä talou-
210: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 286                dellista toimintaa harjoittavissa osakeyhtiöissä
211:   laeiksi tieliikenteen tietojärjestelmästä annetun lain
212:   sekä tieliikennelain 84 §:n muuttamisesta                    Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 301
213:                                                                  laiksi velvoitetyön poikkeuksellisesta huomioon
214: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 288                ottamisesta työeläketurvassa
215:   laeiksi kansaneläkelain sekä lapsen hoitotuesta
216:   annetun lain 4 §:n muuttamisesta                             Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 302
217:                                                                  laiksi tartuntatautilain 20 §:n muuttamisesta
218: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 289
219:   laeiksi alkoholilain sekä keskioluesta annetun lain          Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 303
220:   12 §:n muuttamisesta                                           laeiksi vakuutusyhtiölain sekä eräiden siihen liitty-
221:                                                                  vien lakien muuttamisesta
222: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 290
223:   laeiksi lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työnte-         Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 305
224:   kijäin eläkelain 1 ja 11 §:n sekä eräiden työsuhtees-          laeiksi eläkesäätiölain ja työntekijäin eläkelain
225:   sa olevien taiteilijoiden ja toimittajien eläkelain            13 a §:n muuttamisesta
226:   9 §:n muuttamisesta
227:                                                                Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 306
228: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 291                vuonna 1989 pidetyn 76. Kansainvälisen työkonfe-
229:   laeiksi työsopimuslain muuttamisesta, työsopi-                 renssin hyväksymän itsenäisten maiden alkuperäis-
230:   muksen irtisanomismenettelystä annetun lain ku-                ja heimokansoja koskevan yleissopimuksenjohdos-
231:   moamisesta ja työttömyysturvalain 9 §:n muutta-                ta
232:   misesta
233:                                                                Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 307
234: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 292                laiksi Kolin kansallispuistosta
235:   laiksi työneuvostosta ja työsuojelun poikkeusluvis-
236:   ta annetun lain 10 c §:n muuttamisesta                       Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 308
237:                                                                  laiksi Urho Kekkosen kansallispuiston rajauksen
238: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 293                muuttamisesta
239:   laiksi opintovapaalain 5 ja 10 §:n muuttamisesta
240:                                                                Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 309
241: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 294                laiksi aluevaihdosta valtion ja Pelkosenniemen
242:   laiksi merimieslain muuttamisesta                              kunnan välillä
243: 
244: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 295              Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 310
245:   eräiden kunnan ympäristönsuojelulautakuntaa,                   laiksi aseettomasta palveluksesta ja siviilipalveluk-
246:   terveyslautakuntaa ja rakennuslautakuntaa koske-               sesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta
247:   vien säännösten muuttamisesta
248:                                                                Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 311
249: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 296                laiksi teollisuudelle ympäristönsuojeluinvestointei-
250:   lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen eräi-                hin myönnettävistä valtiontakaoksista annetun lain
251:   den määräysten hyväksymisestä                                  muuttamisesta
252:                                                 Sisällysluettelo                                                7
253: 
254: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 312         Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 319
255:   ympäristölupamenettelyä koskevaksi lainsäädän-            laeiksi lasten päivähoidosta annetun lain 11 a ja
256:   nöksi                                                     31 §:n sekä lasten kotihoidon tuesta annetun lain
257:                                                             muuttamisesta
258: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 313
259:   laiksi yksityisen työnantajan kansaneläkemaksun         Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 320
260:   poikkeuksellisesta alentamisesta vuonna 1991              laiksi nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikor-
261:                                                             keakoulujen kokeiluista
262: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 314
263:   laiksi vuosilomalain muuttamisesta                      Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 321
264:                                                             laiksi valtiopäiväjärjestyksen väliaikaisesta muut-
265: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 316
266:                                                             tamisesta
267:   laiksi investointiverolain muuttamisesta
268:                                                           Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 322
269: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 317
270:                                                             laiksi luottoverolain muuttamisesta
271:   laiksi pellonraivausmaksusta annetun lain väliai-
272:   kaisesta muuttamisesta
273:                                                           Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 324
274: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen n:o 318           laiksi yksityisen työnantajan kansaneläkemaksun
275:   laiksi maidon, sianlihan ja viljan vientikustannus-       poikkeuksellisesta alentamisesta vuonna 1991
276:   maksusta annetun lain 9 §:n muuttamisesta                 annetun lain 1 §:n muuttamisesta
277: 
278: 
279: 
280: 
281: Eduskunnan kirjelmä hallituksen esityksen n:o 226/           tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksy-
282:   1988 vp. johdosta laiksi panttilainauslaitoksista          misestä
283:   sekä laiksi pankkitarkastuslain 1 §:n muuttamises-
284:   ta                                                      Eduskunnan kirjelmä hallituksen esityksen n:o 267
285:                                                             johdosta laiksi kuntajaosta annetun lain 8 a-
286: Eduskunnan kirjelmä hallituksen esityksen n:o 27/           8 c §:n kumoamisesta
287:   1989 vp. johdosta laeiksi eräiden työeläkelainsää-
288:   däntöön kuuluvien lakien voimaantulosäännösten          Eduskunnan kirjelmä hallituksen esityksen n:o 287
289:   2 momentin kumoamisesta                                   johdosta laeiksi tieliikennelain 86 ja 105 §:n, ilman-
290:                                                             suojelulain 23 §:n sekä pysäköintivirhemaksusta
291: Eduskunnan kirjelmä hallituksen esityksen n:o 28/           annetun lain 1 §:n muuttamisesta
292:   1989 vp. johdosta 74. Kansainvälisessä työkonfe-
293:   renssissa hyväksyttyjen sopimusten ja suositusten       Eduskunnan kirjelmä hallituksen esityksen n:o 304
294:   johdosta                                                  johdosta laiksi potilasvahinkolain 5 ja 11 §:n muut-
295:                                                             tamisesta
296: Eduskunnan kirjelmä hallituksen esityksen n:o 83
297:   johdosta laiksi ulkoilulain muuttamisesta               Eduskunnan kirjelmä hallituksen esityksen n:o 315
298:                                                             johdosta valtion tulo- ja menoarvion väliaikaisesta
299: Eduskunnan kirjelmä hallituksen esityksen n:o 136           järjestämisestä
300:   johdosta laiksi Suomen Akatemiasta
301:                                                           Eduskunnan kirjelmä hallituksen esityksen n:o 323
302: Eduskunnan kirjelmä hallituksen esityksen n:o 264           johdosta vapaakuntia koskevan lainsäädännön
303:   johdosta Neuvostoliiton kanssa sosiaaliturvasta           täydentämisestä
304: 
305: 
306: 
307: Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan            eräiden virkojen lakkauttamisesta ja perustamises-
308:   tietoon on saatettu asetus työministeriön eräistä          ta (A n:o 36/1989 vp.)
309:   virkajärjestelyistä (A n:o 35/1989 vp.)
310:                                                           Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan
311:                                                             tietoon on saatettu asetus valtiovarainministeriön
312:  Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan          hallinnonalan eräistä virkajärjestelyistä (A n:o 37/
313:    tietoon on saatettu asetus väestörekisterikeskuksen      1989 vp.)
314: 8                                                Sisällysluettelo
315: 
316: 
317: Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan         Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan
318:   tietoon on saatettu asetus maan ulkomaankaupas-           tietoon on saatettu asetus rajavartiolaitoksen eräi-
319:   sa sovellettavista määrällisistä rajoituksista (A n:o     den sotilasvirkojen lakkauttamisesta ja perustami-
320:   38/1989 vp.)                                              sesta (A n:o 6)
321: 
322: Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan         Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan
323:   tietoon on saatettu asetus sosiaalihallituksen eräi-      tietoon on saatettu asetus rajavartiolaitoksen eräi-
324:   den virkojen lakkauttamisesta ja perustamisesta           den virkojen lakkauttamisesta ja perustamisesta (A
325:   (A n:o 39/1989 vp.)                                       n:o 7)
326: 
327: Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan         Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan
328:   tietoon on saatettu asetus valtioneuvoston kans-          tietoon on saatettu asetus museoviraston eräiden
329:   lian eräistä virkajärjestelyistä (A n:o 40/1989 vp.)      virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä
330:                                                             nimien muuttamisesta (A n:o 8)
331: Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan
332:   tietoon on saatettu asetus lääkintöhallituksen eräi-    Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan
333:   den virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta           tietoon on saatettu asetus Yhdistyneiden Kansa-
334:   (A n:o 1)                                                 kuntien turvallisuusneuvoston Irakia ja Kuwaitia
335:                                                             koskevaan päätökseen perustuvien velvoitusten
336: Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan           täyttämisestä (A n:o 9)
337:   tietoon on saatettu asetus työvoima-asiain piiri- ja
338:   paikallishallinnon eräistä virkajärjestelyistä (A       Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan
339:   n:o 2)                                                    tietoon on saatettu asetus kehitysmaista peräisin
340:                                                             olevien tavaroiden tulli- ja tuontimaksuetuuksista
341: Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan           annetun asetuksen muuttamisesta (A n:o 10)
342:   tietoon on saatettu asetus Hämeen ja Mikkelin
343:   lääninhallitusten eräiden virkojen lakkauttamises-      Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan
344:   ta ja perustamisesta (A n:o 3)                            tietoon on saatettu asetus Malesian kanssa erään
345:                                                             tietyn tekstiilituotteen vientiä Malesiasta tuontia
346: Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan           varten Suomeen tehdyn sopimuksen voimaansaat-
347:   tietoon on saatettu asetus valtiovarainministeriön        tamisesta (A n:o 11)
348:   hallinnonalan eräistä virkajärjestelyistä (A n:o 4)
349:                                                           Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan
350: Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan           tietoon on saatettu asetus Romanian kanssa eräi-
351:   tietoon on saatettu asetus ulkoasiainhallinnon            den tekstiilituotteiden vientiä Romaniasta tuontia
352:   eräiden virkojen perustamisesta ja lakkauttamises-        varten Suomeen tehdyn sopimuksen voimaansaat-
353:   ta (A n:o 5)                                              tamisesta (A n:o 12)
354: 
355: 
356: Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan         Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan
357:   tietoon on saatettu valtioneuvoston päätös kanan-         tietoon on saatettu valtioneuvoston päätös sellu-
358:   munien haudontojen rajoittamisesta (VNP n:o 6/            loosasta ja puuvapaasta painopaperista suoritettu-
359:   1989 vp.)                                                 jen vientitalletusten palauttamisesta (VNP n:o 2)
360: 
361: Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan         Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan
362:   tietoon on saatettu valtioneuvoston päätös viljan         tietoon on saatettu valtioneuvoston päätös valuut-
363:   ja viljatuotteiden maahantuonnista sekä maasta-           talain täytäntöönpanosta annetun valtioneuvoston
364:   viennistä (VNP n:o 7/1989 vp.)                            päätöksen muuttamisesta (VNP n:o 3)
365: 
366: Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan         Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan
367:   tietoon on saatettu valtioneuvoston päätös sellu-         tietoon on saatettu valtioneuvoston päätös kanan-
368:   laosasta suoritettavasta vientitalletuksesta anne-        munien haudontojen rajoittamisesta (VNP n:o 4)
369:   tun valtioneuvoston päätöksen kumoamisesta
370:   (VNP n:o 1)
371:                                                Sisällysluettelo                                              9
372: 
373: Eduskunnan kirjelmä kansaneläkelaitoksen valtuutet-      Eduskunnan kirjelmä Euroopan neuvoston Suomen
374:   tujen vuodelta 1988 antaman kertomuksen johdos-          valtuuskunnan Euroopan neuvoston parlamentaa-
375:   ta (K n:o 411989 vp.)                                    risen yleiskokouksen toiminnasta 41. istuntokau-
376:                                                            della 8.5.1989-2.2.1990 antaman kertomuksen
377: Eduskunnan kirjelmä Antellin kokoelmien ja rahava-         johdosta (Euroopan neuvoston Suomen valtuus-
378:   rain hoidosta, käytöstä, kartuttamisesta ja hallin-      kunnalle)
379:   nosta 1.1.1987 ja 31.12.1988 väliseltä ajalta anne-
380:   tyn kertomuksen johdosta (K n:o 7/1989 vp.)            Eduskunnan kirjelmä eduskunnan tilintarkastajien
381:                                                            kertomuksesta vuodelta 1989 (K n:o 6)
382: Eduskunnan kirjelmä hallituksen toimenpiteistään
383:   vuonna 1988 antaman kertomuksen johdosta               Eduskunnan kirjelmä Eduskunnan kirjaston vuodelta
384:   (K n:o 811989 vp.)                                       1989 antaman kertomuksen johdosta (K n:o 7)
385: 
386: Eduskunnan kirjelmä hallituksen kehitysyhteistyöker-     Eduskunnan kirjelmä kansaneläkelaitoksen valtuutet-
387:   tomuksen johdosta (K n:o 12/1989 vp.)                    tujen vuodelta 1989 antaman kertomuksenjohdos-
388:                                                            ta (K n:o 8)
389: Eduskunnan kirjelmä valtiovarain hoidosta ja tilasta
390:   sekä valtiontilintarkastajain kertomuksesta vuo-       Eduskunnan kirjelmä valtioneuvoston oikeuskansle-
391:   delta 1988 (K n:ot 13 ja 14/1989 vp.)                    rin vuodelta 1989 antaman kertomuksen johdosta
392:                                                            (K n:o 9)
393: Eduskunnan kirjelmä valtioneuvoston kertomusten
394:   johdosta päihdeolojen kehityksestä vuosina 1988 ja     Eduskunnan kirjelmä hallituksen toimenpiteistään
395:    1989 (K n:ot 15/1989 vp. ja 14)                         vuonna 1989 antaman kertomuksen johdosta
396:                                                            (K n:o 10)
397: Eduskunnan kirjelmä Pohjoismaiden neuvoston Suo-
398:   men valtuuskunnan Pohjoismaiden neuvoston toi-         Eduskunnan kirjelmä hallituksen kehitysyhteistyöker-
399:   minnasta vuodelta 1989 antaman kertomuksen               tomuksen johdosta (K n:o 11)
400:   johdosta (K n:o 1)
401:                                                          Eduskunnan kirjelmä eduskunnan oikeusasiamiehen
402: Eduskunnan kirjelmä Pohjoismaiden neuvoston Suo-           toiminnastaan vuonna 1989 antaman kertomuksen
403:   men valtuuskunnan Pohjoismaiden neuvoston toi-           johdosta (K n:o 12)
404:   minnasta vuodelta 1989 antaman kertomuksen
405:   johdosta (Pohjoismaiden neuvoston Suomen val-          Eduskunnan kirjelmä eduskunnan oikeusasiamiehen
406:   tuuskunnalle)                                            toiminnastaan vuonna 1989 antaman kertomuksen
407:                                                            johdosta (Eduskunnan oikeusasiamiehelle)
408: Eduskunnan kirjelmä eduskunnan palkkavaltuuskun-
409:   nan toimintakertomuksen johdosta vuodelta 1989         Eduskunnan kirjelmä valtiovarain hoidosta ja tilasta
410:   (K n:o 2)                                                sekä valtiontilintarkastajain kertomuksesta vuo-
411:                                                            delta 1989 (K n:ot 13 ja 15)
412: Eduskunnan kirjelmä valtiontilintarkastajain Wärtsi-
413:   lä Meriteollisuus Oy:n toiminnan tukemisesta an-       Eduskunnan kirjelmä kertomuksesta n:o 14 kerto-
414:   tamasta kertomuksesta (K n:o 3)                          muksesta n:o 1511989 vp. annetun kirjelmän yhtey-
415:                                                            dessä
416: Eduskunnan kirjelmä Suomen Pankin hallintoa ja
417:   tilaa vuodelta 1989 koskevan tarkastuksen johdos-      Eduskunnan kirjelmä hallituksen kertomuksen joh-
418:   ta (K n:o 4)                                             dosta niistä toimenpiteistä, joihin eduskunnan
419:                                                            tekemät muistutukset valtiovarain hoidosta ja tilin-
420: Eduskunnan kirjelmä Suomen Pankin hallintoa ja             pidosta vuonna 1987 ovat antaneet aihetta (K
421:   tilaa vuodelta 1989 koskevan tarkastuksen johdos-        n:o 16)
422:   ta (Eduskunnan pankkivaltuusmiehille)
423:                                                          Eduskunnan kirjelmä hallituksen eduskunnalle anta-
424: Eduskunnan kirjelmä Euroopan neuvoston Suomen              man kertomuksen johdosta niistä toimenpiteistä,
425:   valtuuskunnan Euroopan neuvoston parlamentaa-            joihin eduskunnan tekemät muistutukset Wärtsilä
426:   risen yleiskokouksen toiminnasta 41. istuntokau-         Meriteollisuus Oy:n toiminnan tukemisesta valtion
427:   della 8.5.1989-2.2.1990 antaman kertomuksen              ja valtionenemmistöisten yhtiöiden varoin ja toi-
428:   johdosta (K n:o 5)                                       menpitein ovat antaneet aihetta (K n:o 17)
429: 
430: 2 5103500
431: 10                                               Sisällysluettelo
432: 
433: Eduskunnan kirjelmä Pohjoismaiden neuvoston Suo-             minnasta vuodelta 1990 antaman kertomuksenjoh-
434:   men valtuuskunnan Pohjoismaiden neuvoston toi-             dosta (Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuus-
435:   minnasta vuodelta 1990 antaman kertomuksen                 kunnalle)
436:   johdosta (K n:o 18)
437:                                                           Eduskunnan kirjelmä eduskunnan palkkavaltuuskun-
438: Eduskunnan kirjelmä Pohjoismaiden neuvoston Suo-            nan toimintakertomuksen johdosta vuodelta 1990
439:   men valtuuskunnan Pohjoismaiden neuvoston toi-            (K n:o 19)
440: 
441: 
442: 
443: 
444: Puhemiesneuvoston laatima luettelo lepäämään jäte-        Lepäämässä oleva ehdotus laiksi kuljetusten alueelli-
445:   tyistä, vuoden 1990 valtiopäivillä vireille pantavis-     sesta tukemisesta annetun lain muuttamisesta
446:   ta lakiehdotuksista
447:                                                           Eduskunnan kirjelmä vuoden 1988 valtiopäivillä le-
448: Lepäämässä oleva ehdotus laiksi lasten päivähoidosta        päämään jätetyn ehdotuksen johdosta laiksi kulje-
449:   annetun lain 3 §:n 1 ja 3 momentin kumoamisesta           tusten alueellisesta tukemisesta annetun lain muut-
450:                                                             tamisesta
451: Eduskunnan kirjelmä vuoden 1988 valtiopäivillä le-
452:   päämään jätetyn ehdotuksen johdosta laiksi lasten       Puhemiesneuvoston ehdotus erään vahvistamatta jä-
453:   päivähoidosta annetun lain 3 §:n 1 ja 3 momentin          tettynä palautetun, vuoden 1990 valtiopäivillä vi-
454:   kumoamisesta                                              reille pantavan lain johdosta
455: 
456: Lepäämässä oleva ehdotus laiksi Posti- ja telelaitok-     Vahvistamatta jätettynä palautettu laki vesilain muut-
457:   sesta                                                     tamisesta
458: 
459: Eduskunnan kirjelmä vuoden 1988 valtiopäivillä le-        Eduskunnan kirjelmä vuoden 1989 valtiopäivillä hy-
460:   päämään jätetyn ehdotuksen johdosta laiksi Posti-         väksytyn, vahvistamattajätetyn lainjohdosta laiksi
461:   ja telelaitoksesta                                        vesilain muuttamisesta
462: 
463: 
464: 
465: 
466: Puhemiesneuvoston ehdotus eduskunnan työjärjes-           Puhemiesneuvoston ehdotus Eduskunnan kirjaston
467:   tyksen 11 §:n väliaikaisesta muuttamisesta                ohjesäännön muuttamisesta
468: 
469: Eduskunnan kirjelmä puhemiesneuvoston ehdotuk-            Eduskunnan kirjelmä puhemiesneuvoston ehdotuksen
470:   sen johdosta eduskunnan työjärjestyksen 11 §:n            johdosta Eduskunnan kirjaston ohjesäännön muut-
471:   väliaikaisesta muuttamisesta                              tamisesta
472: 
473: Puhemiesneuvoston ehdotus eduskunnan työjärjes-           Puhemiesneuvoston ehdotus eduskunnan työjärjestyk-
474:   tyksen ja eduskunnan vaalisäännön muuttamisesta           sen muuttamisesta
475: 
476: Eduskunnan kirjelmä puhemiesneuvoston ehdotuk-            Eduskunnan kirjelmä puhemiesneuvoston ehdotuksen
477:   sen johdosta eduskunnan työjärjestyksen ja edus-          johdosta eduskunnan työjärjestyksen muuttamises-
478:   kunnan vaalisäännön muuttamisesta                         ta
479: 
480: Puhemiesneuvoston ehdotus eduskunnan oikeusasia-          Puhemiesneuvoston ehdotus eduskunnan kanslian
481:   miehen johtosäännön muuttamisesta                         ohjesäännön muuttamisesta
482: 
483: Eduskunnan kirjelmä puhemiesneuvoston ehdotuk-            Eduskunnan kirjelmä puhemiesneuvoston ehdotuksen
484:   sen johdosta eduskunnan oikeusasiamiehen johto-           johdosta eduskunnan kanslian ohjesäännön muut-
485:   säännön muuttamisesta                                     tamisesta
486:                                                Sisällysluettelo                                            11
487: 
488:                              Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunta on
489:                                lakialoitteen pohjalta hyväksynyt lain valtiopäivä-
490:                                järjestyksen 48 §:n muuttamisesta (LA n:o 139)
491: 
492: 
493: Eduskunnan kirjelmä Oy Yleisradio Ab:n hallinto-         Eduskunnan kirjelmä valtakunnanoikeuden täyden-
494:   neuvoston jäsenen täydennysvaalista (8.2.1990)           nysvaalista (Valtakunnanoikeuden puheenjohtajal-
495:                                                            le)
496: Eduskunnan kirjelmä Suomen Pankin tilintarkasta-
497:   jien vaalista (20.3.1990)                              Eduskunnan kirjelmä vuoden 1991 valtiontilintarkas-
498:                                                            tajain vaalista (27 .11.1990)
499: Eduskunnan kirjelmä valtiontilintarkastajain täyden-
500:   nysvaalista (20.3.1990)
501:                                                          Eduskunnan kirjelmä eduskunnan istuntojen lopetta-
502: Eduskunnan kirjelmä kansaneläkelaitoksen valtuutet-        misesta (15.2.1991)
503:   tujen täydennysvaalista (20.3.1990)
504:                                                          Eduskunnan kirjelmä eduskunnan kokoontumisesta
505: Eduskunnan kirjelmä valtakunnanoikeuden täyden-             (15.2.1991)
506:   nysvaalista (27.11.1990)
507: 
508: 
509:                              Hallituksen kirjelmä laiksi lääninhallituslain muutta-
510:                                misesta ja laiksi sukunimilain 18 §:n muuttamisesta
511:                                annetun hallituksen esityksen peruuttamisesta
512:                                (HE n:o 160/1989 vp.)
513: 
514: 
515: Valtioneuvoston selonteko Suomen suhtautumisesta         Valtioneuvoston selonteko Suomen koulutusjärjestel-
516:   Länsi-Euroopan yhdentymiskehitykseen 1990                mästä, koulutuksen tasosta ja kehittämislinjoista
517: 
518: Eduskunnan kirjelmä valtioneuvoston Suomen suh-          Eduskunnan kirjelmä Suomen koulutusjärjestelmää,
519:   tautumisesta Länsi-Euroopan yhdentymiskehityk-           koulutuksen tasoa ja kehittämislinjoja koskevan
520:   seen 1990 antaman selonteon johdosta                     valtioneuvoston selonteon johdosta
521:                                                          Valtioneuvoston selonteko kestävään kehitykseen
522: Valtioneuvoston selonteko julkisen hallinnon uudista-      tähtäävistä toimista
523:   misesta
524:                                                          Valtioneuvoston selonteko työllisyyslain työvoima- ja
525: Eduskunnan kirjelmä valtioneuvoston julkisen hallin-       sosiaalipoliittisista vaikutuksista sekä toimeenpa-
526:   non uudistamista koskevan selonteon johdosta             nosta
527:                       1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 201
528: 
529: 
530: 
531: 
532:                                       Ed u s k u n n a n v a s t a u s hallituksen   esitykseen   laiksi
533:                                    kotieläintuotannon ohjaamisesta
534: 
535:    Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys        kunta on antanut asiasta mietintönsä n:o 20 ja
536: n:o 201 laiksi kotieläintuotannon ohjaamises-        suuri valiokunta mietintönsä n:o 216, on hy-
537: ta. Eduskunta, jolle maa- ja metsätalousvalio-       väksynyt seuraavan lain:
538: 
539: 
540: 
541:                                                Laki
542:                                   kotieläintuotannon ohjaamisesta
543: 
544:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
545: 
546:                     1 luku                              c) hallitsevat yhdessä tai sen eri osilta van-
547:               Yleiset säännökset                     hemmat tai toinen vanhemmista ja lapsi tai
548:                                                      lapset; taikka
549:                        1§                               d) hallitsevat yhteiseen lukuun muut henkilöt
550:                  Lain tarkoitus                      taikka yhteisö;
551:                                                         2) kotieläinyrityksellä 1 kohdassa tarkoitet-
552:   Tämän lain tarkoituksena on kotieläinyritys-       tujen henkilöiden tai yhteisöjen harjoittamaa
553: ten koon kehittäminen ja tuotannon ohjaami-          kotieläintuotantoa, joka käsittää naudanlihan,
554: nen tuotanto- ja markkinatilanteen vaatimuk-         sianlihan, kananmunien tai siipikarjanlihan
555: set huomioon ottavana tavalla ja siten, että         tuotantoa.
556: tuotanto perustuu perheviljelmätyyppiseen
557: maatilatalouteen.                                                           4§
558:                        2§                                           Yhtymän tuotanto
559:                  Soveltamisala                         Jos yksityinen viljelijä on osakkaana yhty-
560:   Tätä lakia sovelletaan kotieläintuotannon          mässä, joka harjoittaa kotieläintuotantoa, kat-
561: harjoittamiseen. Tätä lakia ei kuitenkaan so-        sotaan hänen osuutensa yhtymässä hänen tuo-
562: velleta yksinomaan emolehmiin perustuvaan            tantoonsa kuuluvaksi. Yhtymän tuotantoon
563: naudanlihantuotantoon.                               katsotaan kuuluviksi myös osakkaiden erikseen
564:                                                      pitämät eläimet.
565:                        3§
566:                   Määritelmät                                             2 luku
567:   Tässä laissa tarkoitetaan:                                               Lupa
568:    1) maatilalla yhden tai useamman tilan, ti-
569: lanosan tai alueen muodostamaa peltoa ja                                 5§
570: kotieläinrakennuksen tai -rakennuksia käsittä-                  Luvanvarainen tuotanto
571: vää maatilataloudellista kokonaisuutta, jota:
572:   a) hallitsee yksityinen viljelijä tai tämän         Ilman maaseutupiirin lupaa ei saa aloittaa:
573: kuolinpesä;                                            1) naudanlihan tuotantoa, jossa on enem-
574:   b) hallitsevat yhdessä tai sen eri osilta puoli-   män kuin 30 yli kahdeksan kuukauden ikäistä
575: sot;                                                 muuta nautaeläintä kuin lypsy- tai emolehmää;
576: 2007148
577: 2                      1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 201
578: 
579:    2) sianlihan tuotantoa, jossa on enemmän             Asetuksella säädetään tarvittaessa tarkem-
580: kuin 25 yli kahdentoista viikon ikäistä sikaa,       min siitä, milloin viljelijän taikka yhtymän tai
581: jolloin sikojen lukumäärää laskettaessa katso-       kuolinpesän osakkaan katsotaan asuvan maati-
582: taan emakon vastaavan viittä sikaa;                  lan tai yrityksen läheisyydessä, ja siitä, minkä-
583:    3) kulutus- ja siitostarkoituksiin tapahtuvaa     lainen poissaolo asuinpaikalta ei estä 1 mo-
584: kananmunantuotantoa, jossa on enemmän                mentissa säädetyn asumisvaatimuksen täytty-
585: kuin 100 tuotantoiässä olevaa munivaa kanaa;         mistä.
586: eikä
587:    4) siipikarjanlihan tuotantoa, jossa on yhdel-                           8§
588: lä kertaa yhteensä enemmän kuin 1 000 teu-
589: raaksi kasvateitavaa siipikarjaeläintä.
590:                                                                        Rehunsaanti
591:    Maatilalla ei saa luvatta laajentaa kotieläin-       Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että
592: tuotantoa niin, että tuotanto yhdessä tilalla        maatilalta tai yhtymän ollessa kyseessä yhty-
593: ennestään harjoitetun tuotannon kanssa edel-         män osakkaiden maatiloilta on mahdollisuus
594: lyttäisi 1 momentin mukaista lupaa.                  saada kotieläinyrityksen rehuntarpeesta vähin-
595:                                                      tään kaksi kolmasosaa, milloin kysymys on:
596:                                                         1) naudanlihan tuotannosta, jossa on enin-
597:                  3 luku                              tään 60 edellä 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua
598:        Luvan myöntämisen edellytykset                nautaeläintä;
599:                                                         2) sianlihan tuotannosta, jossa on enintään
600:                        6 §
601:                                                      200 edellä 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua
602:                Yleiset edellytykset                  sikaa;
603:   Edellä 5 §:ssä tarkoitettu lupa voidaan               3) kanailmunantuotannosta, jossa on enin-
604: myöntää maatilalle vain yhtä kotieläinyritystä       tään 1 000 edellä 5 §:n 1 momentissa tarkoitet-
605: varten.                                              tua kanaa.
606:   Lupaa ei saa myöntää tuotantoon, jossa                Jos kysymys on siipikarjanlihan tuotannosta
607: 5 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuja            tai 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetusta ka-
608: nautaeläimiä on enemmän kuin 120, 2 kohdas-          nanmunien tuotannosta teuraskananpoikien
609: sa tarkoitettuja sikoja enemmän kuin 400, 3          haudontaa varten, on luvan myöntämisen edel-
610: kohdassa tarkoitettuja kanoja enemmän kuin           lytyksenä, että maatilalta on mahdollisuus saa-
611: 4 000 ja 4 kohdassa tarkoitettuja siipikarjaeläi-    da vähintään yksi viidesosa yrityksen rehuntar-
612: miä enemmän kuin 30 000.                             peesta.
613:                                                         Jos kysymys on 1 momentissa mainittuja
614:                        7 §                           eläinmääriä suuremmasta kotieläinyrityksestä,
615:                                                      on luvan myöntämisen edellytyksenä, että
616:                Työ ja asuminen                       maatilalta on mahdollisuus saada vähintään
617:    Edellä 5 §:ssä tarkoitettu lupa saadaan           kolme neljäsosaa yrityksen rehuntarpeesta.
618: myöntää vain, jos:                                      Tässä pykälässä tarkoitettua rehuntarvetta
619:    1) tuotantoa hoidetaan pääasiassa yksityisen      laskettaessa on otettava huomioon kaikki maa-
620: viljelijän tai hänen perheenjäsentensä työllä ja     tilalla harjoitettu sika- ja siipikarjatalous sekä
621: viljelijä asuu maatilalla, jolla tuotantoa harjoi-   lypsylehmät ja yli kahdeksan kuukauden ikäi-
622: tetaan, tai sen läheisyydessä;                       set muut nautaeläimet kuin emolehmät.
623:    2) tuotantoa hoidetaan yksityisten viljelijöi-       Laskettaessa, voidaanko viljelijän maatilalta
624: den perustaman yhtymän osakkaiden ja heidän          tai osakkaiden maatiloilta saada 1-3 momen-
625: perheenjäsentensä työllä ja yrityksen toimipai-      tissa tarkoitettu osa kotieläinyrityksen rehun-
626: kalla tai maatilan läheisyydessä asuu ainakin        tarpeesta, ei maatilaan katsota kuuluvaksi sel-
627: joku yhtymän osakkaista ja muut osakkaat             laista vuokrasopimuksen nojalla hallittua pel-
628: asuvat niin lähellä yritystä, että he voivat         toa, jonka jäljellä oleva vuokra-aika lupaa
629: osallistua työntekoon siinä; tai                     haettaessa on vähemmän kuin kolme vuotta.
630:    3) tuotantoa hoidetaan kuolinpesän osak-          Tarkemmat määräykset siitä, miten rehnoma-
631: kaan ja hänen perheenjäsentensä työllä ja joku       varaisuus lasketaan, antaa maatilahallitus.
632: osakkaista asuu maatilalla, jolla tuotantoa har-     Määräykset on julkaistava Suomen säädösko-
633: joitetaan, tai sen läheisyydessä.                    koelmassa.
634:                                 Laki kotieläintuotannon ohjaamisesta                                  3
635: 
636:                         9 §                             2) sellaisen tuotannon aloittamiseen tai laa-
637:        Poikkeukset luvan myöntämisen                  jentamiseen, jossa on enintään I5 000 siipikar-
638:                 edellytyksistä                        jaeläintä; taikka
639:                                                          3) kananmunien tuottamiseen teuraskanan-
640:    Maaseutupiiri voi 6 §:n 2 momentissa sääde-        poikien haudontaa varten.
641: tyn kiellon ja 7 §:n työtä sekä 8 §:n I-3
642: momentissa säädettyjen rehunsaantia koske-                                  II §
643: vien vaatimusten estämättä myöntää luvan
644: maatilalla laillisesti harjoitetun kotieläinyrityk-       Valtioneuvoston päätöksen perusteella
645: sen tuotannon jatkamiseen vakiintuneessa laa-                      myönnettävä! luvat
646: juudessa yritystoiminnan harjoittajan vaihdut-           Valtioneuvosto voi päättää, että maaseutu-
647: tua, jos tilan peltoalan vähäisyys tai merkittävä     piiri saa myöntää laissa tarkoitetun luvan en-
648: väheneminen taikka näihin rinnastettava syy ei        nen I päivää tammikuuta I994 muissakin kuin
649: ole esteenä luvan myöntämiselle. Työtä koske-         IO §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa. Sanottu
650: vasta vaatimuksesta voidaan kuitenkin poiketa         päätös tehdään tarvittaessa tammikuussa. Val-
651: vain silloin, kun kysymys on sukupolvenvaih-          tioneuvoston tulee tällöin ottaa huomioon ko-
652: doksesta tai siihen verrattavasta luovutuksesta.      tieläintuotannon kehitys ja vallitseva markki-
653:    Erityisistä syistä voi maatilahallitus myöntää     natilanne. Valtioneuvosto voi samalla määrätä,
654: luvan jalostus-, koe- tai opetustoimintaan taik-      että lupia voidaan muissa kuin 10 §:ssä tarkoi-
655:  ka maahantuotujen siitoseläinten kasvattami-         tetuissa tapauksissa myöntää vain tietyn yhteis-
656: seen tässä laissa säädettyjen rajoitusten estä-       määrän puitteissa.
657: mättä.
658:                                                          Valtioneuvosto määrää myös ne perusteet,
659:                    10§                                joiden mukaan tuottajalle voidaan myöntää
660:                                                       lupa tuotantosuunnan vaihtamiseen ja ne pe-
661:   Lupien myöntämisen väliaikainen rajoitus            rusteet, jotka ovat rehuomavaraisuuden osalta
662:    Tässä laissa tarkoitetun luvan tuotannon           edellytyksenä luvan myöntämiseen tuotanto-
663: aloittamiseen tai laajentamiseen saa maaseutu-        suunnan vaihtamisen yhteydessä. Lupa tuotan-
664: piiri myöntää ennen I päivää tammikuuta I994          tosuunnan vaihtamiseen voidaan myöntää ko-
665:                                                       konaan tai osittain. Luvan myöntää maaseutu-
666: vain:
667:    I) kotieläinyrityksen harjoittajan kuolin- tai     piiri.
668: konkurssipesälle;
669:    2) kotieläinyrityksen omistajaksi perinnön                               I2 §
670: tai testamentin kautta tulleelle henkilölle;                Laillisen laajuuden vahvistaminen
671:    3) kun kotieläinyrityksen ostajana on myy-
672: jän aviopuoliso tai henkilö, joka perintökaaren          Kotieläintuotannon harjoittajalla, jolle ei ole
673: (40/65) 2 luvun mukaan voisi periä myyjän, tai        lupa-asiassa annetussa päätöksessä vahvistettu,
674: myyjän kasvattilapsi taikka tällaisen henkilön        missä laajuudessa tuotantoa saadaan harjoit-
675: aviopuoliso;                                          taa, on oikeus hakemuksesta saada maaseutu-
676:    4) kun kysymyksessä on maatalousyrittäjien         piiriitä ratkaisu siitä, missä laajuudessa tuotan-
677: sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun lain              toa saadaan 5 §:ssä tarkoitettua lupaa hake-
678: (     1 ) IO §:n I momentin mukainen suku-            matta harjoittaa. Jollei sanottua laajuutta voi-
679: polvenvaihdos; taikka                                 da luotettavasti määritellä verotusta, maata-
680:    5) erityisistä syistä toiminnan harjoittajan       louslomitusta ja kirjanpitoa koskevien asiakir-
681: vaihduttua muissa kuin I-4 kohdassa tarkoi-           jojen sekä muiden saatavissa olevien selvitysten
682: tetuissa tapauksissa.                                 ja tietojen perusteella, maaseutupiiri voi vah-
683:    Lupa saadaan I momentissa mainituissa ta-          vistaa kyseisen laajuuden olosuhteet huomioon
684: pauksissa myöntää tuotannon jatkamiseen               ottaen kohtuulliseksi arvioimansa mukaisesti.
685: enintään vakiintuneessa laajuudessa.                     Maaseutupiiri voi tarvittaessa myös omasta
686:    Sen estämättä, mitä I ja 2 momentissa sää-         aloitteestaan ja asianosaista kuultuaan vahvis-
687:  detään, voidaan lupa myöntää:                        taa I momentissa tarkoitetulla tavalla koti-
688:     I) enintään 60 edellä 5 §:n 1 momentissa          eläinyrityksessä harjoitettavan tuotannon lailli-
689: tarkoitettua nautaeläintä käsittävän tuotannon        sen laajuuden. Maaseutupiirin on aina vahvis-
690:  aloittamiseen tai laajentamiseen;                    tettava sanottu laajuus osakeyhtiölle, kom-
691: 4                      1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 201
692: 
693: mandiittiyhtiölle, avoimelle yhtiölle ja osuus-      joittajan kuolemasta tai konkurssin alkamis-
694: kunnalle.                                            päivästä lukien.
695: 
696:                       13 §                                                15 §
697: Yhtiön ja osuuskunnan osakkuuksien muutos                              Lupaehdot
698:    Jos yhtiölle tai osuuskunnalle on 12 §:n
699: nojalla vahvistettu laillinen laajuus ja sen jäl-      Luvan ehdoksi on pantava, että hakijan on
700: keen yli puolet osakeyhtiön osakkeista muun          tämän lain mukaista tuotantoa harjoittaessaan
701: saannon kuin perinnön tai testamentin vuoksi         noudatettava terveydenhoidosta, ympäristön-
702: on vaihtanut omistajaa taikka yli puolet kom-        suojelusta ja eläinsuojelusta annettuja sään-
703: mandiittiyhtiön tai avoimen yhtiön yhtiömie-         nöksiä ja määräyksiä. Lupaan voidaan liittää
704: histä tai osuuskunnan jäsenistä on vaihtunut,        myös tehokkaan valvonnan turvaamiseksi ja
705: on edellytyksenä yhteisön harjoittaman koti-         väärinkäytösten estämiseksi tarpeellisia ehtoja.
706: eläinyrityksen tuotannon jatkamiselle vahviste-
707: tussa laajuudessa, että maaseutupiiri myöntää
708: siihen hakemuksesta luvan. Yhtiö tai osuus-                             4 luku
709: kunta on lupaa hakiessaan ja pyynnöstä muu-                        Luvan voimassaolo
710: toinkin velvollinen antamaan maaseutupiirille
711: tiedot osakkuuksista tai osuuksista ja niiden                              16 §
712: muutoksista.                                                     Luvan peruuttaminen
713:    Edellä 1 momentissa tarkoitettu lupa on sen
714: estämättä, mitä muualla tässä laissa säädetään          Tämän lain nojalla myönnetty lupa on pe-
715: myönnettävä, jos:                                '   ruutettava, jos kotieläinyritys ei enää täytä
716:    1) tuotantoa jatketaan pääasiassa osakkaina,      luvan myöntämisen edellytyksiä tai jos lupaeh-
717: yhtiömiehinä tai jäseninä olevien luonnollisten      toja ei noudateta, eikä lupaehtojen rikkomista
718: henkilöiden tai heidän perheenjäsentensä työl-       ole pidettävä olosuhteet huomion ottaen vähäi-
719: lä; sekä                                             senä. Lupa voidaan peruuttaa myös, jos
720:    2) ainakin joku 1 kohdassa tarkoitetuista         24 §:ssä tarkoitettu rikkomus on vakavanlaa-
721: työllään tuotannon harjoittamiseen osallistu-        tuinen taikka jos se rangaistuksesta huolimatta
722: vista asuu kotieläinyrityksen sijaintipaikalla tai   jatkuu tai uudistuu.
723: sen läheisyydessä sekä omistaa yksin tai yhdes-
724: sä perheenjäsentensä ja muiden edellä tarkoite-         Kotieläinyrityksen harjoittamista varten
725: tuin tavoin työhön osallistuvien ja asuvien          myönnetty lupa on, jos yrityksen harjoittaja
726: henkilöiden kanssa vähintään kolmanneksen            on maataloustuotannon ohjaamisesta ja tasa-
727: yhtiön osakkeista taikka vastaavasti edustaa         painottamisesta annetun lain 6 §:n 4 momen-
728: yksin tai yhdessä edellä tarkoitettujen henkilöi-    tissa tai maataloustuotannon tasapainottami-
729: den kanssa vähintään kolmannesta yhtiöosuuk-         sesta annetun lain (1261189) 9 §:ssä tarkoite-
730: sien tai osuuskunnan jäsenten määrästä.              tulla sopimuksella sitoutunut kokonaan tai
731:    Jos yhtiö tai osuuskunta purkautuu, on tuo-       osittain luopumaan tässä laissa tarkoitetusta
732: tannon jatkamisen edellytyksenä, että uusi yrit-     kotieläintuotannosta, peruutettava siltä osalta
733: täjä saa tässä laissa tarkoitetun luvan. Entisen     jota sopimus koskee. Kyseisen sopimuksen teh~
734: osakkaan perustarnalle toimintaa jatkavalle          neelle viljelijälle ei myöskään saa myöntää
735: yritykselle lupa voidaan tällöin myöntää sovel-      lupaa sopimuksessa tarkoitetun kotieläintuo-
736: tuvin osin 2 momentissa säädetyin edellytyksin.      tannon harjoittamiseen ennen kuin sopimuksen
737:                                                      tekemisestä on kulunut seitsemän vuotta. Lu-
738:                       14 §                           paa sopimuksessa tarkoitetun kotieläintuotan-
739:                                                      non harjoittamiseen kyseisellä maatilalla ei saa
740:                 Jatkamisoikeus                       sanottuna aikana myöntää myöskään sille, jol-
741:   Kotieläinyrityksen harjoittajan kuolin- tai        le maatilan omistus- tai hallintaoikeus on sopi-
742: konkurssipesällä on oikeus jatkaa yrityksen          muksen tekemisen jälkeen siirtynyt.
743: harjoittamista entisessä laajuudessa pesän lop-         Luvan peruuttaa maaseutupiiri. Edellä 9 §:n
744: puselvittelyä varten ilman tässä laissa tarkoitet-   2 momentissa tarkoitetun luvan peruuttaa kui-
745: tua lupaa kahden vuoden ajan yrityksen har-          tenkin maatilahallitus.
746:                               Laki kotieläintuotannon ohjaamisesta                                   5
747: 
748:                       17 §                                                5 luku
749:              Luvan raukeaminen                                 Valvonta ja seuraamukset
750:    Tämän lain nojalla myönnetty lupa raukeaa,                              19 §
751: jos luvan perusteella ei kolmen vuoden kulues-                    Valvontaviranomaiset
752: sa sen myöntämisestä ole ryhdytty luvassa
753: tarkoitettuun tuotantoon. Lupa ei kuitenkaan           Maaseutupiirin ja maatilahallituksen edusta-
754: raukea, jos viivästymistä on pidettävä olosuh-      jalla sekä kunnan maataloussihteerillä ja maa-
755: teet huomioon ottaen vähäisenä.                     talouslautakunnan puheenjohtajalla on oikeus
756:    Jos luvansaaja on tehnyt luvan perusteella       tarkastaa asianomaiset tuotantolaitokset.
757: tapahtuvaan toimintaan ryhtymiseksi merkittä-
758: viä uhrauksia tuotantorakennuksen rakentami-                               20 §
759: seksi, laajentamiseksi tai peruskorjaamiseksi,                  Tietojenantovelvollisuus
760: ei lupa toiminnan aloittamatta jättämisen
761: vuoksi raukea, ellei viittä vuotta ole kulunut         Kotieläintuotannon harjoittajan on vaadit-
762: luvan myöntämisestä.                                taessa annettava 19 §:ssä mainituille viran-
763:   Maaseutupiirin on tarvittaessa tehtävä pää-       omaisille ne tiedot, jotka ovat tarpeen tämän
764: tös luvan raukeamisesta.                            lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja
765:                                                     määräysten noudattamisen valvonnassa.
766:                       18 §                             Edellä 19 §:ssä mainitun viranomaisen keho-
767:                                                     tuksesta jokaisen on annettava tämän lain ja
768:       Tuotannon uudelleen aloittaminen              sen nojalla annettujen säännösten ja määräys-
769:    Milloin kotieläinyritys, jolla on lupa tai       ten valvontaa varten sellaisia tietoja, jotka
770: muutoin oikeus harjoittaa tässä laissa tarkoi-      ilmenevät hänen hallussaan olevista asiakirjois-
771: tettua kotieläintuotantoa, on keskeyttänyt          ta. Tietojenantovelvollisuus ei kuitenkaan kos-
772: määräajaksi toimintansa maataloustuotannon          ke sellaista asiaa, josta hänellä lain mukaan on
773: tasapainottamisesta annetun lain mukaisen ta-       oikeus kieltäytyä todistamasta muutoin kuin
774: sapainottamissopimuksen,         maataloustuotan-   sillä perusteella, että liike- tai ammattisalaisuus
775: non ohjaamisesta ja tasapainottamisesta anne-       tulisi ilmaistuksi.
776: tun lain mukaisen tuotannonmuutossopimuk-
777: sen tai muun lain mukaisen kotieläintuotannon                              21 §
778: rajoittamista tarkoittavan sopimuksen johdos-                    Salassapitovelvollisuus
779: ta eikä yritys ole aloittanut toimintaansa uudel-
780: leen viiden vuoden kuluessa sopimuksen päät-           Se, joka on tässä laissa säädettyä tehtävää
781: tymisestä taikka jos yrityksen toiminta on          suorittaessaan saanut tietoja yksityisen talou-
782: muusta syystä keskeytynyt ja keskeytyminen          dellisesta asemasta taikka liike- tai ammattisa-
783: on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään vus1          laisuudesta, ei saa niitä paljastaa, ellei se,
784: vuotta, katsotaan yrityksen lopettaneen tuo-        jonka hyväksi vaitiolovelvollisuus on säädetty,
785: tantonsa pysyvästi.                                 tähän suostu.
786:    Edellä 16 §:n 2 momentissa tarkoitetun si-          Mitä 1 momentissa säädetään, ei estä tieto-
787: toumuksen antaneen viljelijän katsotaan kui-        jen antamista:
788: tenkin lopettaneen sitoumuksen mukaisen ko-            1) syyttäjä- tai poliisiviranomaisille rikoksen
789: tieläinyrityksen harjoittamisen heti, kun hän       selvittämistä varten;
790: on antanut maataloustuotannon ohjaamisesta             2) viranomaisen päätöksestä tehtyä valitusta
791: ja tasapainottamisesta annetun lain 6 §:n 4         tutkivalle viranomaiselle; ja
792: momentissa tai maataloustuotannon tasapai-             3) muille laissa sellaisten tietojen saantiin
793: nottamisesta annetun lain 9 §:ssä tarkoitetun       oikeutetuille viranomaisille.
794: sitoumuksen kotieläintuotannosta luopumises-
795: ta.                                                                      22 §
796:    Jos tässä pykälässä tarkoitetun kotieläinyri-                       Uhkasakko
797: tyksen tuotanto aloitetaan uudelleen, yritystä
798: pidetään tätä lakia sovellettaessa uutena koti-       Maatilahallitus voi asettaa 20 §:ssä tarkoite-
799: eläinyrityksenä.                                    tun tietojenantovelvollisuuden tehosteeksi uh-
800: 6                      1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 201
801: 
802: kasakon. Maatilahallitus myös tuomitsee uhka-       päätökseen ei kuitenkaan saa hakea muutosta
803: sakon maksettavaksi.                                valittamalla.
804: 
805:                                                       Haettaessa muutosta maaseutupiirin päätök-
806:                      23 §                           seen voidaan valituskirja toimittaa myös maa-
807:                    Virka-apu                        seutupiirille, jonka on lähetettävä valituskirja
808:                                                     sekä asiassa kertyneet asiakirjat ja lausuntonsa
809:   Ulosotonhaltijan ja poliisin tulee 19 §:ssä       valituksesta maatilahallitukselle.
810: mainittujen viranomaisten pyynnöstä antaa
811: virka-apua tämän lain ja sen nojalla annettujen
812: säännösten ja määräysten noudattamisen val-                               27 §
813: vonnassa.                                                       Tarkemmat säännökset
814:                                                       Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
815:                       24 §                          töönpanosta annetaan asetuksella.
816:               Rangaistussäännös
817:    Joka rikkoo tätä lakia tai sen nojalla annet-                          28 §
818: tuja säännöksiä tai määräyksiä, on tuomittava,
819: jollei siitä muualla laissa ole säädetty ankaram-                     Voimaantulo
820: paa rangaistusta, kotieläintuotannon ohjaami-         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
821: sesta annetun lain säännösten rikkomisesta          kuuta 1991, ja se on voimassa vuoden 1994
822: sakkoon.                                            loppuun.
823:    Maatilahallitus tekee ilmoituksen 1 momen-         Tällä lailla kumotaan kotieläintuotannon
824: tissa tarkoitetun rikkomuksen saattamiseksi         ohjaamisesta eräissä tapauksissa 28 päivänä
825: syyteharkintaan. Ilmoitus voidaan jättää teke-      joulukuuta 1984 annettu laki (1011/84) siihen
826: mättä sellaisesta rikkomuksesta, jota on koko-      myöhemmin tehtyine muutoksineen.
827: naisuutena pidettävä ilmeisen vähäisenä.
828:    Rikkomuksen tuottamaa hyötyä ei saa tuo-
829: mita menetetyksi, jos sitä ei ole vaadittu viiden                        29 §
830: vuoden kuluessa hyödyn syntymisestä.                              Siirtymäsäännökset
831:                                                        Sen estämättä, mitä tässä laissa säädetään
832:                                                     luvan myöntämisestä, on lupa myönnettävä,
833:                     6 luku                          jos yrityksen harjoittaja on ennen tämän lain
834:                                                     voimaantuloa tehnyt yrityksen aloittamiseksi
835:              Erinäiset säännökset                   tai laajentamiseksi merkittäviä taloudellisia uh-
836:                    25 §                             rauksia tai sitovasti velvoittautunut sellaisten
837:                                                     tekemiseen eikä aloittamiseen tai laajentami-
838:               Leimaverovapaus                       seen olisi kotieläintuotannon ohjaamisesta
839:   Tämän lain nojalla annetuista päätöksistä ei      eräissä tapauksissa annetun lain (1 011 /84) tai
840: peritä leimaveroa.                                  siipikarjan siitoseläinten pidon, munien hau-
841:                                                     dontojen ja poikasten kasvattamisen harjoitta-
842:                                                     misesta annetun lain (302177) taikka niiden
843:                       26 §                          nojalla annettujen säännösten mukaan tarvittu
844:                Muutoksenhaku                        lupaa tai lupa olisi niiden mukaan ollut myön-
845:                                                     nettävä.
846:    Maaseutupiirin ja maatilahallituksen tämän          Tämän lain 24 §:n 2 ja 3 momenttia sovelle-
847: lain nojalla tekemään päätökseen saa hakea          taan myös aikaisempien kotieläintuotannon
848: muutosta valittamalla siinä järjestyksessä kuin     ohjaamisesta eräissä tapauksissa annettujen la-
849: muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa          kien (996179, 1080/81 ja 1011/84) ja sika- ja
850: laissa (154/50) säädetään.                          kanataloustuotannon ohjaamisesta eräissä ta-
851:    Maatilahallituksen 11 §:ssä tarkoitetuissa       pauksissa annetun lain (302175) voimassaoloai-
852: asioissa valitusviranomaisena antamaan pää-         kana tapahtuneisiin tai alkaneisiin rikkomuk-
853: tökseen sekä uhkasakon asettamista koskevaan        siin.
854:                               Laki kotieläintuotannon ohjaamisesta                               7
855: 
856:   Tässä laissa tarkoitetulle kotieläinyritykselle   luvan tai vahvistetun oikeuden peruuttamisesta
857: ennen tämän lain voimaantuloa myönnetyn             on voimassa, mitä 16 §:ssä säädetään.
858: 
859:     Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1990
860:                      1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -    Esitys n:o 202
861: 
862: 
863: 
864: 
865:                                      Ed u s kunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi alus-
866:                                   toimitusten rahoitukseen myönnettävästä korkotuesta
867: 
868:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys      valtiovarainvaliokunta on antanut asiasta mie-
869: n:o 202 laiksi alustoimitusten rahoitukseen       tintönsä n:o 44 ja suuri valiokunta mietintönsä
870: myönnettävästä korkotuesta. Eduskunta, jolle      n:o 154, on hyväksynyt seuraavan lain:
871: 
872: 
873: 
874:                                              Laki
875:                   alustoimitusten rahoitukseen myönnettävästä korkotuesta
876: 
877:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
878: 
879:                      1§                                                 5 §
880:   Valtion varoista voidaan maksaa korkotukea         Valtion varoista maksettavan korkotuen
881: alustoimituksen rahoittamiseen myönnetylle        maara on Suomen Vientiluotto Oy:n varain-
882: luotolle sen mukaan kuin tässä laissa sääde-      hankintakustannusten ja korkotukituoton vuo-
883: tään.                                             tuisen koron erotus lisättynä 0,25 prosenttiyk-
884:                                                   siköllä.
885:                      2 §
886:   Suomen Vientiluotto Oy myöntää luoton                                6§
887: alustoimitusten rahoittamiseen.                      Valtiokonttori maksaa korkotuen Suomen
888:   Suomen Vientiluotto Oy:n alustoimituksen        Vientiluotto Oy:lle korkotukituoton koron
889: rahoittamiseen myöntämää luottoa, jolle kor-      erääntymispäivinä.
890: kotukea maksetaan, kutsutaan korkotukiluo-           Ulkomaan rahan määräisen korkotukituoton
891: toksi.                                            osalta korkotuki maksetaan kaksi pankkipäi-
892:   Korkotuki maksetaan Suomen Vientiluotto         vää ennen koron erääntymispäivää voimassa
893: Oy:lle korkotukituoton koron erääntymispäi-       olleen Suomen Pankin asianomaisen valuutan
894: vänä.                                             myyntikurssin mukaan.
895: 
896:                      3 §                                               7§
897:   Korkotukiluotto voidaan myöntää suomalai-          Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Suomen
898: selta laivanrakennustoimintaa harjoittavalta      Vientiluotto Oy:n on valvottava, että luottova-
899: yritykseltä tilatun aluksen tai aluksen rungon    rat käytetään luoton hyväksymisestä korkotu-
900: rakentamisen tai aluksen olennaisen muutos-       kituotoksi annetussa päätöksessä mainittuun
901: työn rahoittamiseksi.                             tarkoitukseen. Suomen Vientiluotto Oy on vel-
902:                                                   vollinen antamaan ministeriölle tietoja, jotka
903:                      4 §                          ovat tarpeen sen toteamiseksi, onko korkotuki-
904:    Korkotukiluottojen yleiset ehdot vahvistaa     luotot käytetty hyväksyttyyn tarkoitukseen ja
905: kauppa- ja teollisuusministeriö, joka myös hy-    luottoehtoja muutoin noudatettu.
906: väksyy luotot korkotukiluotoiksi.
907:    Korkotukiluottojen ehdot määräytyvät nii-                            8§
908: den perusteiden mukaan, joita kulloinkin kan-       Kotimaiselle korkotukituoton saajalle myön-
909: sainvälisesti sovelletaan julkisesti tuettujen    netyn luoton korkotuen maksaminen voidaan
910: alustoimitusten rahoituksessa.                    peruuttaa, mikäli luotonsaajan todetaan käyt-
911: 200535Y
912: 2                    1990 vp. -   Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 202
913: 
914: täneen luottovaroja muuhun tarkoitukseen          dessä päätetään vuosittain myönnettävien kor-
915: kuin mihin ne on myönnetty tai antaneen           kotukiluottojen enimmäismäärä.
916: luottoa hakiessaan olennaisessa kohdassa er-        Laskettaessa 1 momentissa tarkoitettujen
917: heellisen tiedon tai salanneen luoton myöntä-     korkotukiluottojen yhteismäärä, kunkin ulko-
918: miseen olennaisesti vaikuttavia seikkoja.         maan rahan määräisen luoton vasta-arvo Suo-
919:   Korkotuen peruuttamisesta päättää kauppa-       men markoissa lasketaan sinä päivänä voimas-
920: ja teollisuusministeriö.                          sa olleen Suomen Pankin asianomaisen valuu-
921:   Mikäli korkotuki peruutetaan, on luotonsaa-     tan myyntikurssin mukaan, jolloin kauppa- ja
922: jan suoritettava valtiolle se korkotuki, joka     teollisuusministeriö on hyväksynyt luoton kor-
923: valtion varoista on maksettu Suomen Vienti-       kotukiluotoksi.
924: luotto Oy:lle 16 prosentin vuotuisine korkoi-
925: neen luoton nostopäivästä lukien.                                     10§
926:                                                      Tämä laki tulee voimaan     päivänä
927:                       9§                          kuuta 199 .
928:   Tämän lain mukaisia luottoja voidaan hy-           Lakia sovelletaan niihin tapauksiin, JOissa
929: väksyä vuosina 1991-1995 korkotukiluotoiksi       aluksen tai sen rungon rakentamista tai aluk-
930: yhteensä enintään 10 000 miljoonan markan         sen muutostyötä koskeva sopimus on tullut
931: määrästä.                                         voimaan 1 päivänä lokakuuta 1990 tai sen
932:   Valtion tulo- ja menoarvion käsittelyn yhtey-   jälkeen.
933: 
934: 
935:     Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1990
936:                       1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 203
937: 
938: 
939: 
940: 
941:                                       Ed u s k u n n a n vastaus hallituksen esitykseen laiksi säh-
942:                                    kölain muuttamisesta
943: 
944:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys         että Sähkötarkastuskeskuksen päätöksenteossa
945: n:o 203 laiksi sähkölain muuttamisesta. Edus-        ei käytetä sähkölaissa Sähkötarkastuskeskuk-
946: kunnalle on valtiovarainvaliokunta antanut           selle säädettyjä valtuuksia siten, että estetään
947: asiasta mietintönsä n:o 61 ja suuri valiokunta       uusien kilpailijoiden alalle pääsyä tai vaikeute-
948: mietintönsä n:o 190.                                 taan jo alalla olevien kilpailijoiden toimintaa.
949:   Eduskunta edellyttää hallituksen seuraavan,           Eduskunta on hyväksynyt seuraavan lain:
950: 
951: 
952: 
953: 
954:                                                Laki
955:                                       sähkölain muuttamisesta
956: 
957:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
958:   muutetaan 16 päivänä maaliskuuta 1979 annetun sähkölain (319/79) 4-8 §, 30 §:n 1
959: momentti, 31 §, 36 §:n 1 momentti, 39 § ja 56 §:n 1 momentti sekä
960:   lisätään 1 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 13 päivänä tammikuuta 1989
961: annetulla lailla (59/89), uusi 3 momentti, lakiin uusi 8 aja 8 b §, 32 §:ään uusi 3 momentti sekä
962: 62 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:
963: 
964: 
965:                      1 luku                                                   5§
966:               Yleisiä säännöksiä                        Tätä lakia sovelletaan tele-, telepääte- ja
967:                                                      radiolaitteisiin niiltä osin kuin niistä voi aiheu-
968:                        1§                            tua 4 §:ssä tarkoitettua vaaraa, minkä lisäksi
969:                                                      niihin sovelletaan häiriöiden osalta mitä 48-
970:   Tämän lain säännöksistä voidaan poiketa            52 §:ssä säädetään.
971: puolustusministeriön tai puolustusvoimien säh-          Tätä lakia ei sovelleta ulkomaille toimitetta-
972: kölaitteiden, sähkölaitteistojen ja voimalaitos-     viin sähkölaitteisiin ja- laitteistoihin.
973: ten osalta siten kuin asetuksella tarkemmin
974: säädetään.                                                                  6§
975:                                                         Tämän lain soveltamista valvoo kauppa- ja
976:                        4 §                           teollisuusministeriö, jäljempänä ministeriö.
977:    Sähkölaitteet ja laitteistot on niin suunnitel-      Ministeriö ja 30 §:ssä tarkoitettu Sähkötar-
978: tava, rakennettava, valmistettava ja korjattava      kastuskeskus antavat tämän lain 4 §:ssä tarkoi-
979: sekä niitä on siten huollettava ja käytettävä,       tetun vaaran tai häiriön välttämiseksi tarpeelli-
980: ettei niistä aiheudu henkeen, terveyteen tai         sia määräyksiä ja ohjeita. Ministeriö antaa
981: omaisuuteen kohdistuvaa vaaraa, etteivät ne          määräykset ja ohjeet niiltä osin kuin niillä on
982: sähköisesti, sähkömagneettisesti tai muulla ta-      merkittävää yhteiskunnallista vaikutusta. Säh-
983: voin häiritse kohtuuttomasti ympäristöä ja et-       kötarkastuskeskus antaa yksityiskohtaiset tek-
984: tei niiden toiminta häiriinny helposti sähköises-    niset määräykset ja ohjeet sekä niihin liittyvät
985: ti tai sähkömagneettisesti.                          hallinnolliset määräykset ja ohjeet. Teknisissä
986: 200573P
987: 2                     1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 203
988: 
989: määräyksissä ja ohjeissa voidaan viitata stan-          Jos jokin 8 a §:n 1 momentin mukaisista
990: dardeihin.                                           luvan myöntämisen edellytyksistä lakkaa eikä
991:                                                      luvan saaja kehotuksesta huolimatta kohtuulli-
992:                         7§                           sessa ajassa korjaa puutetta tai jos 1 momen-
993:    Ministeriö määrää sähkölaitteistojen suun-        tissa tarkoitetun toimintakiellon saanut luvan-
994: nittelu-, rakennus-, korjaus-, huolto- ja käyttö-    haltija ei määräajassa korjaa puutetta, luvan
995: töitä sekä sähkölaitteiden korjaustöitä suoritta-    antaja voi peruuttaa luvan.
996: vilta vaadittavista kelpoisuusehdoista sekä nii-
997: hin liittyvistä rajoituksista ja peruutuksista.                            30 §
998:    Ministeriön päätöksen edellyttämän kelpoi-          Sähkötarkastuskeskus-niminen julkisoikeu-
999: suuden toteaminen on Sähkötarkastuskeskuk-           dellinen yhdistys, ruotsinkieliseltä nimeltään
1000: sen tehtävänä.                                       Elinspektionscentralen, huolehtii ministeriön
1001:                                                      alaisuudessa 29 §:ssä tarkoitetusta valvonnasta
1002:                        8§                            ja tarkastuksesta sekä 6 §:ssä tarkoitettujen
1003:    Sähkölaitteistoja saadaan elinkeinona suun-       teknisten määräysten ja ohjeiden antamisesta
1004: nitella, rakentaa, korjata ja huoltaa sekä säh-      sekä niihin liittyvien hallinnollisten määräysten
1005: kölaitteita korjata ainoastaan ministeriön tai       ja ohjeiden antamisesta. Sähkötarkastuskes-
1006: Sähkötarkastuskeskuksen luvalla, jos on kysy-        kuksen hallinnosta ja toiminnasta säädetään
1007: mys toiminnasta, jota varten ministeriö on           asetuksella.
1008: 7 §:n nojalla määrännyt kelpoisuusehdot.
1009:    Lupa ei kuitenkaan ole tarpeen 36 §:ssä
1010: tarkoitettujen, sähkölaitteisiin verrattavien kul-                         31 §
1011: jetettavien sähkölaitteistojen suunnittelemiseen        Sähköä välittömästi yleiseen käyttöön toi-
1012: tai rakentamiseen.                                   mittavan sähkölaitoksen on huolehdittava sen
1013:                                                      jakelualueelle rakennettavien sähkölaitteistojen
1014:                        8a§                           tarkastuksista niiden turvallisuuden totea-
1015:    Lupa myönnetään, jos hakija tai hänen pal-        miseksi sen mukaan kuin asetuksella tarkem-
1016: veluksessaan oleva on kelpoinen johtamaan            min säädetään.
1017: luvan tarkoittamaa toimintaa, hakijalla on
1018: käytettävissään tarpeelliseksi katsottavat tilat                           32 §
1019: ja työvälineet ja hakijalla on riittäviksi katsot-
1020: tavat muut edellytykset huolehtia sähköturval-          Ministeriö antaa sähkölaitosten asennustar-
1021: lisuudesta.                                          kastustoimintaa suorittavien henkilöiden tar-
1022:    Ministeriö antaa tarkemmat määräykset 1           kastustoiminnan puolueettomuutta koskevat
1023: momentissa tarkoitetuista vaatimuksista. Mi-         tarkemmat määräykset.
1024: nisteriö voi määrätä, että Sähkötarkastuskes-
1025: kus antaa 1 momentissa tarkoitettuja tarpeelli-                            36 §
1026: seksi katsottavia tiloja ja työvälineitä koskevat      Sähkölaitteita ja niihin verrattavia kuljetet-
1027: määräykset.                                          tavia sähkölaitteistoja ei saa Suomessa pitää
1028:    Lupaan voidaan liittää ehtoja ja ohjeita,         kaupan, luovuttaa toiselle tai ottaa käyttöön
1029: jotka ovat tarpeen 4 §:ssä tarkoitetun vaaran        ennen kuin ne on asianmukaisesti tarkastettu
1030: tai häiriön välttämiseksi.                           ja Sähkötarkastuskeskus on ne hyväksynyt.
1031: 
1032:                       8b §
1033:    Jos valvonnassa havaitaan, että luvan saaja                               39 §
1034: ei noudata tätä lakia tai sen nojalla annettuja        Sähköturvallisuuden valvomiseksi ministeriö
1035: säännöksiä tai määräyksiä, luvan antaja voi          voi vahvistaa erityisen merkin osoittamaan,
1036: rajoittaa luvanvaraista toimintaa tai, jos luvan-    että sähkölaite tai siihen verrattava kuljetettava
1037: saaja jatkuvasti rikkoo luvan ehtoja tai annet-      sähkölaitteisto on tarkastettu ja hyväksytty
1038: tuja määräyksiä, kieltää luvanhaltijalta luvan-      voimassa olevien säännösten ja määräysten
1039: varaisen toiminnan. Toiminta voidaan kieltää         mukaisesti.
1040: myös, jos luvanhaltija jatkuvasti esittää val-                               56§
1041: vonnan tai tarkastusten yhteydessä harhaan-            Ministeriön valitusviranomaisena antamaan
1042: johtavia tai puutteellisia tietoja.                  päätökseen ei saa hakea muutosta, jollei kysy-
1043:                                          Sähkölaki                                            3
1044: 
1045: mys ole 8 §:n 1 momentissa tarkoitetun lupa-    maan tuonnin ja viennin tarkkailusta vastaavii-
1046: hakemuksen hylkäämisestä tai 8 b § :n 2 mo-     ta viranomaisilta tietojen luovutusta koskevien
1047: mentissa tarkoitetusta luvan peruuttamisesta.   salassapitosäännösten estämättä sähkölaitteen
1048: Muutosta ei myöskään saa hakea ministeriön      tai -iaitteiston maahantuojan nimen sekä lait-
1049: tämän lain nojalla antamaan uhkasakon aset-     teen tai laitteiston laatua, määrää ja tuonti-
1050: tamista koskevaan päätökseen.                   ajankohtaa koskevia tietoja, joita Sähkötar-
1051:                                                 kastuskeskus tarvitsee tehtävässään.
1052: 
1053:                     62 §
1054:                                                   Tämä laki tulee voimaan          päivänä
1055:   Sähkötarkastuskeskus on oikeutettu saa-       kuuta 199 .
1056: 
1057: 
1058:     Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1990
1059:                       1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 204
1060: 
1061: 
1062: 
1063: 
1064:                                      Ed u s k u n n a n vastaus hallituksen esitykseen laiksi sosi-
1065:                                  aali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta an-
1066:                                  netun lain 16 §:n väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain
1067:                                  voimaantulosäännöksen muuttamisesta
1068: 
1069:    Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys      Eduskunta, jolle sosiaalivaliokunta on antanut
1070: n:o 204 laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon       asiasta mietintönsä n:o 31 ja suuri valiokunta
1071: suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain    mietintönsä n:o 145, on hyväksynyt seuraavan
1072: 16 §:n väliaikaisesta muuttamisesta annetun        lain:
1073: lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta.
1074: 
1075: 
1076:                                              Laki
1077: sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 16 §:n väliaikaisesta
1078:                 muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta
1079: 
1080:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1081:   muutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 16 §:n
1082: väliaikaisesta muuttamisesta 9 päivänä joulukuuta 1988 annetun lain (1070/88) voimaantulosään-
1083: nös seuraavasti:
1084: 
1085:   Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-           Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
1086: kuuta 1989 ja on voimassa vuoden 1991 lop-         kuuta 1991.
1087: puun.
1088:   Lakia sovelletaan laskettaessa valtionosuutta
1089: vuosilta 1989-1991.
1090: 
1091: 
1092: 
1093:     Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1990
1094: 
1095: 
1096: 
1097: 
1098: 200536Z
1099:     1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 205 ja lakialoitteet n:ot 113 ja 116
1100: 
1101: 
1102: 
1103: 
1104:                                      Ed u s k u n n a n vastaus hallituksen esitykseen laeiksi
1105:                                  kansaneläkelain sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttami-
1106:                                  sesta
1107: 
1108:    Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys       kunta on antanut asiasta mietintönsä n:o 39 ja
1109: n:o 205 laeiksi kansaneläkelain sekä eräiden        suuri valiokunta mietintönsä n:o 211, on hy-
1110: siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Edus-       väksynyt seuraavat lait, niistä, ensimmäisen,
1111: kunnassa on lisäksi tehty lakialoitteet n:ot 113    toisen ja neljännen hallituksen esityksen poh-
1112: ja 116, jotka molemmat sisältävät ehdotuksen        jalta sekä kolmannen hallituksen esityksen ja
1113: laiksi eläkkeensaajien asumistukilain 6 §:n         lakialoitteiden pohjalta:
1114: muuttamisesta. Eduskunta, jolle sosiaalivalio-
1115: 
1116: 
1117:                                               Laki
1118:                                   kansaneläkelain muuttamisesta
1119: 
1120:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1121:   muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain (347/56) 25 §:n 2 momentti,
1122: 27 §:n 2 ja 3 momentti, 30 § sekä 32 a §:n 1 ja 3 momentti,
1123:   sellaisina kuin ne ovat, 25 §:n 2 momentti, 27 §:n 3 momentti, 30 § sekä 32 a §:n 1 ja 3
1124: momentti 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa (1 03/82) sekä 27 § :n 2 momentti 22
1125: päivänä joulukuuta 1983 annetussa laissa (1053/83), seuraavasti:
1126: 
1127:                       25 §
1128:                                                     tä eikä hänellä perheen pienten lasten vaatiman
1129:    Jos eläkkeensaaja on naimisissa, täysimää-       hoidon takia tai hänen terveydentilastaan riip-
1130: räinen lisäosa on ensimmäisessä kuntaryhmäs-        pumattoman muun erittäin pakottavan jatku-
1131: sä 10 632 markkaa ja toisessa kuntaryhmässä         van syyn vuoksi voida katsoa olevan mahdolli-
1132: 10 080 markkaa vuodessa.                            suutta hankkia tuloa tekemällä työtä omaan tai
1133:                                                     toisen lukuun, eläkkeeseen maksetaan puoliso-
1134:                                                     lisä, joka on 2 436 markkaa vuodessa.
1135:                       27 §
1136:                                                                           32 a §
1137:    Jos eläkkeensaaja on naimisissa, 1 momen-           Jos lisäosaan vaikuttavissa tuloissa on ta-
1138: tissa tarkoitettu markkamäärä on 12 430 mark-       pahtunut muu kuin indeksisidonnaisuudesta
1139: kaa vuodessa.                                       johtuva muutos, lisäosan määrä on oikaistava
1140:    Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetuista          tai lisäosa lakkautettava. Jos lisäosan korotta-
1141: markkamääristä vähennetään vakuutetun saa-          misen edellytykset ovat eläkelaitoksen tiedossa,
1142: mien muiden lisäosaan vaikuttavien tulojen          korotus voidaan myöntää hakemuksetta.
1143: määrä, ja näin saatuun markkamäärään lisä-
1144: tään se osa, jolla tulot ylittävät 5 700 markkaa.      Jos eläkkeensaaja solmii avioliiton tai avio-
1145:                                                     liitto purkautuu, lisäosan määrä on oikaistava
1146:                                                     tai lisäosa lakkautettava. Lisäksi sovelletaan,
1147:                      30 §                           mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty, jos lisä-
1148:   Jos kansaneläkkeen saajan puoliso ei saa          osaan vaikuttavat tulot ovat muuttuneet.
1149: kansaneläkettä, rintamasotilaseläkettä eikä
1150: perhe-eläkelain (38/69) mukaista leskeneläket-
1151: 
1152: 210112H
1153: 2    1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -        Esitys n:o 205 ja lakialoitteet n:ot 113 ja 116
1154: 
1155:    Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuu-         huomioon edelleen enintään 27 §:n 1 momen-
1156: ta 1991.                                              tissa mainittu markkamäärä siihen saakka,
1157:    Aikaisemmin myönnetyt lisäosat muutetaan           kunnes lisäosa on tarkistettava 32 a §:n 3 mo-
1158: tämän lain mukaisiksi 1 päivästä syyskuuta            mentin perusteella.
1159: 1991.                                                    Lain 32 a §:n 1 momenttia sovelletaan, kun
1160:    Jos vain toinen puolisoista on saanut välittö-     lisäosaan vaikuttavissa tuloissa on tapahtunut
1161: mästi ennen tämän lain voimaantuloa lisäosaa,         muutos tämän lain voimaantulon jälkeen. Kui-
1162: joka on määräytynyt 25 §:n 1 momentin perus-          tenkin lisäosaa 32 a §:n 3 momentin perusteel-
1163: teella, lisäosa määräytyy kuitenkin edelleen          la tarkistettaessa otetaan huomioon myös en-
1164: mainitun 25 §:n 1 momentin mukaisena siihen           nen tämän lain voimaantuloa tapahtuneet tulo-
1165: saakka, kunnes lisäosa on tarkistettava               jen muutokset niiden määrästä riippumatta.
1166: 32 a §:n 3 momentin perusteella.                         Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaa-
1167:    Jos vain toinen puolisoista on saanut välittö-     vat kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka
1168: mästi ennen tämän lain voimaantuloa lisäosaa,         mukaan vuoden 1981 maaliskuussa maksettavi-
1169: joka on määräytynyt 25 §:n 1 momentin perus-          na olleiden kansaneläkkeiden suuruus on las-
1170: teella, otetaan 27 § :ssä tarkoitetuista etuuksista   kettu.
1171: 
1172: 
1173: 
1174: 
1175:                                                 Laki
1176:                                     perhe-eläkelain muuttamisesta
1177: 
1178:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1179:    muutetaan 17 päivänä tammikuuta 1969 annetun perhe-eläkelain (38/69) 15 b §:n 6 momentti,
1180: 15 d §:n 2 ja 3 momentti sekä 29 §:n 3 momentti,
1181:    sellaisina kuin ne ovat, 15 b §:n 6 momentti sekä 15 d §:n 2 ja 3 momentti 5 päivänä
1182: helmikuuta 1982 annetussa laissa (105/82) ja 29 §:n 3 momentti 9 päivänä helmikuuta 1990
1183: annetussa laissa (1 04/90), sekä
1184:    lisätään 15 a §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna mainituilla 5 päivänä helmikuuta 1982 ja
1185: 9 päivänä helmikuuta 1990 annetuilla laeilla, uusi 4 momentti, jolloin nykyinen 4-6 momentti
1186: siirtyvät 5-7 momentiksi, 15 d §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna mainitulla 5 päivänä
1187: helmikuuta 1982 annetulla lailla ja 22 päivänä joulukuuta 1983 annetulla lailla (1 055/83), uusi 2
1188: momentti, jolloin muutettu 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 momentiksi, 17 §:ään, sellaisena kuin
1189: se on mainitussa 9 päivänä helmikuuta 1990 annetussa laissa, uusi 3 momentti ja lakiin uusi
1190: 32 a § seuraavasti:
1191: 
1192:                       15 a §                                              15 d §
1193: 
1194:   Jos eläkkeensaaja on naimisissa, täysimää-             Jos eläkkeensaaja on naimisissa, 1 momen-
1195: räinen lisäosa on ensimmäisessä kuntaryhmäs-          tissa tarkoitettu markkamäärä on 12 430 mark-
1196: sä 10 632 markkaa ja toisessa kuntaryhmässä           kaa vuodessa.
1197: 10 080 markkaa vuodessa.                                 Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetuista
1198:                                                       markkamääristä vähennetään lesken saamien
1199:                                                       muiden lisäosaan vaikuttavien tulojen määrä,
1200:                       15 b §                          ja näin saatuun markkamäärään lisätään se
1201:                                                       osa, jolla tulot ylittävät 5 700 markkaa.
1202:   Sen estämättä, mitä tässä pykälässä on sää-            Mitä 1-3 momentissa on säädetty, sovelle-
1203: detty, alkueläkkeenä maksettava lisäosa on            taan myös silloin, kun lisäosaa määrättäessä
1204: aina ensimmäisessä kuntaryhmässä vähintään            luetaan tuloksi ennen 1 päivää tammikuuta
1205: 43 prosenttia ja toisessa kuntaryhmässä vähin-        1983 alkaneet sotilasvammalain mukainen elin-
1206: tään 40 prosenttia 15 a §:n 3 tai 4 momentissa        korko ja huoltoeläke sekä luopumiseläkelain
1207: mainitusta täysimääräisestä lisäosasta.               (16/74) mukainen luopumiseläke.
1208:                                  Kansaneläkelain muuttaminen ym.                                    3
1209: 
1210:                       17 §                               Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuu-
1211:                                                      ta 1991.
1212:    Jos eläkkeensaaja solmii avioliiton tai avio-         Jos perhe-eläkkeensaaja on välittömästi en-
1213: liitto purkautuu, lisäosan määrä on oikaistava       nen tämän lain voimaantuloa saanut 15 a §:n 3
1214: tai lisäosa lakkautettava. Lisäksi sovelletaan,      momentin perusteella määräytyvää yksinäiselle
1215: mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty, jos lisä-        henkilölle tarkoitettua jatkoeläkkeen lisäosaa,
1216: osaan vaikuttavat tulot ovat muuttuneet.             lisäosa määräytyy edelleen yksinäiselle henki-
1217:                                                      lölle tarkoitetun lisäosan mukaisena siihen
1218:                       29 §                           saakka, kunnes perhe-eläkkeensaajan puolisol-
1219:                                                      le myönnetään
1220:   Leskeneläkkeen pohjaosasta, lisäosasta ja              1) kansaneläkkeen pohjaosa tai lisäosa;
1221: asumistuesta on voimassa, mitä 15 a §:n 2-7              2) rintamasotilaseläke;
1222: momentissa on säädetty.                                  3) perhe-eläkkeen pohjaosa tai lisäosa; tai
1223:                                                          4) kun lisäosa on tarkistettava 17 §:n 3 mo-
1224:                        32 a §                        mentin perusteella avioliiton solmimisen vuok-
1225:    Jollei naimisissa olevalla eläkkeensaajalla ole   si.
1226: yhteistä taloutta puolisonsa kanssa, hänen lisä-         Edellä 2 momentissa tarkoitetun muutoksen
1227: osaansa määrättäessä sovelletaan, mitä tässä         jälkeen lisäosa määräytyy 15 a §:n 4 momentin
1228: laissa on säädetty sellaisen eläkkeensaajan lisä-    mukaan.
1229: osasta, joka ei ole naimisissa.                          Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaa-
1230:    Jos mies ja nainen avioliittoa solmimatta         vat virallisen elinkustannusindeksin sitä piste-
1231: jatkuvasti elävät yhteisessä taloudessa avio-        lukua, jonka mukaan vuoden 1981 maaliskuus-
1232: liitonomaisissa olosuhteissa, heidän lisäosiaan      sa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suu-
1233: määrättäessä voidaan soveltaa, mitä tässä lais-      ruus on laskettu.
1234: sa on säädetty puolisoista.
1235: 
1236: 
1237: 
1238: 
1239:                                                Laki
1240:                             eläkkeensaajien asumistukilain muuttamisesta
1241: 
1242:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1243:   muutetaan 28 päivänä heinäkuuta 1978 annetun eläkkeensaajien asumistukilain (591/78) 3 §:n
1244: 3 momentti, 4 §:n 3 momentti, 6 §:n 3 momentti ja 13 §,
1245:   sellaisina kuin ne ovat, 3 §:n 3 momentti, 4 §:n 3 momentti ja 6 §:n 3 momentti 5 päivänä
1246: helmikuuta 1982 annetussa laissa (112/82) sekä 13 § muutettuna viimeksi mainitulla lailla ja 21
1247: päivänä joulukuuta 1979 annetulla lailla (1012/79), sekä
1248:   lisätään 6 §:n 2 momenttiin, sellaisena kuin se on muutettuna mainitulla 5 päivänä helmikuuta
1249: 1982 annetulla lailla sekä 18 päivänä tammikuuta 1985, 25 päivänä heinäkuuta 1986, 5 päivänä
1250: helmikuuta 1988 ja 9 päivänä helmikuuta 1990 annetuilla laeilla (56/85, 590/86, 127/88 ja
1251: 106/90), uusi 4 a kohta seuraavasti:
1252: 
1253:                        3§                            jan luona asuu vähintään yksi kansaneläkelain
1254:                                                      29 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettu lapsi,
1255:    Valtioneuvosto vahvistaa vuosittain ne asu-       edellä mainittuja enimmäismääriä korotetaan
1256: miskustannusten enimmäismäärät, jotka ote-           20 prosentilla ja, jos eläkkeensaajan luona
1257: taan huomioon asumistukea määrättäessä.              asuu vähintään kolme edellä tarkoitettua lasta,
1258: Enimmäismäärät vahvistetaan asunnon sijain-          40 prosentilla.
1259: tipaikkakunnan perusteella. Jos eläkkeensaa-
1260: 4      1990 vp. -   Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 205 ja lakialoitteet n:ot 113 ja 116
1261: 
1262:                        4 §                          tä ne, sellaisina kuin niitä 1 momentin mukaisi-
1263:                                                     na sovelletaan, riittävässä määrin vastaavat
1264:   Lisäomavastuu on 40 prosenttia siitä eläk-        asumiskustannuksissa yleisesti tapahtunutta
1265: keensaajan vuositulon osasta, joka ylittää          muutosta.
1266: 16 370 markkaa tai, jos eläkkeensaaja on nai-          Asumistukea määrättäessä otetaan asumis-
1267: misissa, siitä puolisoiden vuositulon osasta,       kustannukset ja niiden enimmäismäärät, 4 §:n
1268: joka ylittää 25 240 markkaa.                        3 momentissa säädetty lisäomavastuu sekä täs-
1269:                                                     sä laissa säädetyt markkamäärät, lukuun otta-
1270:                        6 §                          matta 3 §:n 2 momentissa säädettyä määrää,
1271:                                                     huomioon vuosimääräisinä, pyöristettyinä täy-
1272:     Vuosituloksi ei kuitenkaan lueta:               siksi kymmeniksi markoiksi siten, että jos täy-
1273:                                                     den kymmenen markan ylittävä osa on viittä
1274:    4 a) sotilasvammalain     (404/48)   mukaista    markkaa pienempi, sen määrä alennetaan, ja
1275: elinkorkoa;                                         jos se on viisi markkaa tai sitä suurempi, se
1276:                                                     korotetaan lähimpään täyteen kymmeneen
1277:   Vuosituloa arvioitaessa omaisuudeksi ei lu-       markkaan. Edellä 3 §:n 2 momentissa säädetty
1278: eta eläkkeensaajan tai hänen puolisonsa omis-       määrä otetaan huomioon kuukausimääränä
1279: tamaa ja heidän käytössään olevaa asuntoa           pyöristettynä siten kuin eläkesuorituksen pyö-
1280: eikä vuositulon vähennykseksi tällaisen asun-       ristämisestä on kansaneläkelaissa säädetty.
1281: non hankkimiseksi tai kunnostamiseksi otettu-
1282: jen velkojen korkoja.                                 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuu-
1283:                                                     ta 1991.
1284:                       13 §                             Jos asumistuki huomioon ottaen, mitä tä-
1285:    Tässä laissa säädetyt markkamäärät sekä          män lain 6 §:n 3 momentissa on säädetty, 1
1286: valtioneuvoston 2 §:n 2 momentin perusteella        päivästä syyskuuta 1991 alenisi, asumistuki
1287: vahvistamat asumiskustannukset ja 3 §:n 3           maksetaan entisen suuruisena. Kun asumistuki
1288: momentin perusteella vahvistamat asumiskus-         tarkistetaan eläkkeensaajien asumistukilain
1289: tannusten enimmäismäärät sidotaan elinkus-          8 §:n perusteella, asumistukea määrättäessä
1290: tannusindeksiin siten, että niitä muutetaan sa-     otetaan ennen tämän lain voimaantuloa hyväk-
1291: manaikaisesti ja samassa suhteessa kuin kan-        syttyjen 6 §:n 3 momentissa tarkoitettujen kor-
1292: saneläkkeitä muutetaan kansaneläkelaissa sää-       kojen määrä huomioon tarkistusajankohdan
1293: dettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta       mukaisena.
1294: elinkustannuksiin annetun lain (348/56) nojal-        Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaa-
1295: la.                                                 vat virallisen elinkustannusindeksin sitä piste-
1296:     Valtioneuvoston on vuosittain tarkistettava 1   lukua, jonka mukaan vuoden 1981 maaliskuus-
1297: momentissa mainittuja asumiskustannuksia ja         sa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suu-
1298: asumiskustannusten enimmäismääriä siten, et-        ruus on laskettu.
1299:                                 Kansaneläkelain muuttaminen ym.                                   5
1300: 
1301:                                              Laki
1302:                           rintamasotilaseläkelain 12 §:n muuttamisesta
1303: 
1304: 
1305:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1306:   muutetaan 28 päivänä tammikuuta 1977 annetun rintamasotilaseläkelain (119/77) 12 §:n 1
1307: momentti, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa (1 084/82), näin
1308: kuuluvaksi:
1309: 
1310:                       12 §
1311:    Jos rintamasotilaseläkkeeseen vaikuttavat       rottamisen edellytykset ovat eläkelaitoksen tie-
1312: tulot ovat nousseet vähintään 4 000 markkaa        dossa, korotus voidaan myöntää hakemukset-
1313: verrattuna siihen tuloon, jonka perusteella rin-   takin.
1314: tamasotilaseläke on määrätty, rintamasotilas-
1315: eläkkeen määrä on vastaavasti oikaistava tai
1316: rintamasotilaseläke lakkautettava. Rintamaso-         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuu-
1317: tilaseläkkeen määrä oikaistaan myös eläkkeen-      ta 1991.
1318: saajan hakemuksesta, jos rintamasotilaseläk-          Tässä laissa säädetty markkamäärä vastaa
1319: keeseen vaikuttavissa tuloissa on tapahtunut       sitä kansaneläkeindeksin pistelukua, jonka mu-
1320: rintamasotilaseläkkeeseen korottavasti vaikut-     kaan vuoden 1981 maaliskuussa maksettavina
1321: tava muutos. Jos rintamasotilaseläkkeen ko-        olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.
1322: 
1323: 
1324:     Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1990
1325:                         j
1326:                        j
1327:                     j
1328:                    j
1329:                    j
1330:                   j
1331:                  j
1332:                j
1333:               j
1334:              j
1335:              j
1336:             j
1337:            j
1338:         j
1339:        j
1340:        j
1341:       j
1342:      j
1343:     j
1344:    j
1345:   j
1346:  j
1347: j
1348:                       1990 vp. -      Eduskunnan vastaus -        Esitys n:o 206
1349: 
1350: 
1351: 
1352: 
1353:                                        E d u s k u n n a n v a s t a u s hallituksen esitykseen laiksi työ-
1354:                                    terveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain 3 §:n
1355:                                    muuttamisesta
1356: 
1357:    Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys         kriisikeskusten toiminnan edellytyksistä huo-
1358: n:o 206 laiksi työterveyslaitoksen toiminnasta        lehditaan. Myös investointiavustusten maksa-
1359: ja rahoituksesta annetun lain 3 §:n muuttami-         tuksia on nopeutettava muun muassa järjestö-
1360: sesta. Eduskunnalle on sosiaalivaliokunta anta-       jen korkotappioiden ehkäisemiseksi.
1361: nut asiasta mietintönsä n:o 48 ja suuri valio-           Työterveyslaitoksen toimintaedellytysten pa-
1362: kunta mietintönsä n:o 245.                            rantaminen on tärkeää työsuojelun ja kuntou-
1363:    Eduskunta edellyttää, että Raha-automaatti-        tuksen edistämiseksi mm. Euroopan yhdenty-
1364: yhdistyksen rahoituksen varassa toimivien yh-         misen työikäisille asettamien uusien haasteiden
1365: teisöjen ja yhdistysten toiminta turvataan. Eri-      vuoksi. Tästä syystä eduskunta edellyttää halli-
1366: tyisesti eduskunta edellyttää hallituksen huo-        tuksen varaavan vuoden 1992 tulo- ja menoar-
1367: lehtivan siitä, että mm. nuorisoasuntojen ra-         vioesitykseen riittävän määrärahan työterveys-
1368: kentamisesta, vanhusten ja vammaisten itsenäi-        laitoksen uusien toimitilojen rakentamiseksi.
1369: sen asumisen tukipalveluista, kotipalvelutoi-            Eduskunta on hylännyt lakiehdotuksen.
1370: minnan kehittämisestä ja mielenterveystyön
1371: 
1372: 
1373:    Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1990
1374: 
1375: 
1376: 
1377: 
1378: 2007291
1379:                       1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -        Esitys n:o 207
1380: 
1381: 
1382: 
1383: 
1384:                                      Ed u s k u n n a n v a s t a u s hallituksen esitykseen laeiksi työ-
1385:                                   sopimuslain, vuosilomalain 3 §:n ja sairausvakuutuslain muutta-
1386:                                   misesta
1387: 
1388:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys         asiasta mietintönsä n:o 29 ja suuri valiokunta
1389: n:o 207 laeiksi työsopimuslain, vuosilomalain        mietintönsä n:o 122, on hyväksynyt seuraavat
1390: 3 §:n ja sairausvakuutuslain muuttamisesta.          lait:
1391: Eduskunta, jolle sosiaalivaliokunta on antanut
1392: 
1393: 
1394: 
1395: 
1396:                                                Laki
1397:                                    työsopimuslain muuttamisesta
1398: 
1399:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1400:   muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1970 annetun työsopimuslain (320170) 34 §:n otsikko ja 4
1401: momentti, 34 h § ja 37 §:n 4 momentti,
1402:   sellaisina kuin ne ovat, 34 §:n otsikko 11 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (30/85) ja
1403: 4 momentti muutettuna viimeksi mainitulla ja 16 päivänä heinäkuuta 1990 annetulla lailla
1404: (640/90), 34 h § 31 päivänä maaliskuuta 1988 annetussa laissa (284/88) ja 37 §:n 4 momentti
1405: mainitussa 11 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa, sekä
1406:   lisätään 32 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi ja
1407: 34 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna mainituilla 11 päivänä tammikuuta 1985 ja 16 päivänä
1408: heinäkuuta 1990 annetuilla laeilla, uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti sekä
1409: muutettu 4 momentti siirtyvät 3-5 momentiksi seuraavasti:
1410: 
1411:      C. Työnantajan muut velvollisuudet
1412:                                                                             34 §
1413:                       32 §
1414:                                                              Erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja
1415:                 Työturvallisuus                            vanhempainloma sekä hoitovapaa
1416: 
1417:    Raskaana oleva työntekijä, jonka työhön tai          Raskaana olevalla työntekijällä on oikeus
1418: työpaikan olosuhteisiin liittyvän kemiallisen ai-    saada erityisäitiyslomaksi se aika, jolta hänellä
1419: neen, säteilyn tai tarttuvan taudin arvioidaan       on oikeus saada sairausvakuutuslain mukaista
1420: aiheuttavan vaaraa sikiön kehitykselle tai ras-      erityisäitiysrahaa.
1421: kaudelle, on pyrittävä siirtämään muihin työn-
1422: tekijälle hänen ammattitaitonsa ja kokemuk-            Erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempain-
1423: sensa huomioon ottaen sopiviin tehtäviin äi-         loman taikka hoitovapaan ajalta ei työnantaja
1424: tiysloman alkamiseen saakka, jollei työstä tai       ole velvollinen maksamaan palkkaa. Jos työn-
1425: työpaikan olosuhteista ole vaaraa aiheuttavaa        tekijä on raskauteen tai synnytykseen liittyvän
1426: tekijää voitu poistaa.                               sairauden johdosta estynyt tekemästä työtään
1427:                                                      muuna kuin äitiys- tai vanhempainloman aika-
1428: 
1429: 20048IP
1430: 2                      1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 207
1431: 
1432: na, hänellä on oikeus sairausajan palkkaan           sopimusta raskauden johdosta. Jos työnantaja
1433: 28 §:n säännösten mukaisesti.                        irtisanoo raskaana olevan työntekijän työsopi-
1434:                                                      muksen, katsotaan irtisanomisen johtuvan
1435:                      34 h §                          työntekijän raskaudesta, jollei työnantaja
1436:     Työntekijän oikeus palata aikaisempaan           muuta perustetta näytä. Työntekijän on esitet-
1437:                     työhön                           tävä selvitys raskaudestaan työnantajan sitä
1438:                                                      pyytäessä. Työnantaja ei saa irtisanoa työnte-
1439:    Erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempain-   kijän työsopimusta erityisäitiys-, äitiys-, isyys-
1440: lomalta, hoitovapaalta tai tilapäiseltä tai osit-    tai vanhempainloman taikka hoitovapaan aika-
1441: taiselta hoitovapaalta pataavalla työntekijällä      na eikä myöskään, saatuaan tietää työntekijän
1442: on oikeus palata aikaisempaan tai siihen rin-        olevan raskaana taikka käyttävän edellä mai-
1443: nastettavaan työhön.                                 nittua oikeuttaan, päättymään sanotun loman
1444:                                                      taikka hoitovapaan alkaessa tai aikana. Muu
1445:                       37 §                           sopimus on mitätön.
1446:     Toistaiseksi voimassa olevat sopimukset
1447:                                                        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
1448:     Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työ-     kuuta 1991.
1449: 
1450: 
1451: 
1452: 
1453:                                                Laki
1454:                                 vuosilomalain 3 §:n muuttamisesta
1455: 
1456:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1457:   muutetaan 30 päivänä maaliskuuta 1973 annetun vuosilomalain (272173) 3 §:n 5 momentin 5
1458: kohta, sellaisena kuin se on 11 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (31/85), seuraavasti:
1459: 
1460:                       3§
1461:                Vuosiloman pituus
1462:                                                         5) työsopimuslaissa säädetyn erityisäitiys-,
1463:                                                      äitiys-, isyys- tai vanhempainloman aikana;
1464:   Työssäolopäivien veroisina pidetään myös
1465: niitä työpäiviä, joina työntekijä työsuhteen
1466: kestäessä on ollut estynyt työtä suorittamasta:        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
1467:                                                      kuuta 1991.
1468:                                 Työsopimuslain ym. muuttaminen                                      3
1469: 
1470:                                               Laki
1471:                                 sairausvakuutuslain muuttamisesta
1472: 
1473:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1474:   muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/63) 4 §:n 1 momentti,
1475: 14 §:n edellä oleva alaotsikko ja 14 §:n 1 momentti sekä 30 §:n 3 momentin 2 kohta ja 6
1476: momentti, sellaisina kuin ne ovat 22 päivänä joulukuuta 1989 annetussa laissa (1255/89), ja
1477:   lisätään lakiin uusi 23 g § seuraavasti:
1478: 
1479:                     2 luku                          muslain (320170) 32 §:n 2 momentissa on tar-
1480:                                                     koitettu ja että vakuutettu joutuu tämän vuok-
1481:                     Etuudet                         si olemaan poissa työstä. Edellytyksenä on
1482:                       4 §                           myös, että vakuutettu ei ole muussakaan ansio-
1483:   Vakuutetulla on oikeus saada sairauden pe-        työssä eikä 15 §:n 2 momentissa tarkoitetussa
1484: rusteella korvausta tarpeellisen sairaanhoidon      omassa työssä lukuun ottamatta omassa koti-
1485: kustannuksista ja sairaudesta johtuvasta työ-       taloudessa suoritettavaa työtä. Erityisäitiys-
1486: kyvyttömyydestä päivärahaa sekä raskauden ja        rahaa suoritetaan vastaavasti myös 15 §:n 2
1487: synnytyksen perusteella korvausta niistä johtu-     momentissa tarkoitetussa työssä olevalle. Eri-
1488: vista tarpeellisista kustannuksista. Vakuutetul-    tyisäitiysrahaa suoritetaan enintään 23 §:n 1
1489: la on myös oikeus saada raskauden ja synny-         momentissa tarkoitettuun äitiysrahaoikeuden
1490: tyksen perusteella äitiysrahaa ja, siten kuin       alkamiseen saakka. Jos raskaus keskeytyy en-
1491: jäljempänä säädetään, lapsen tai ottolapsen         nen äitiysrahakauden alkamista, erityisäitiysra-
1492: hoidon perusteella vanhempainrahaa ja isyys-        haa suoritetaan raskauden keskeytymiseen
1493: rahaa sekä sairaan lapsen hoitoon ja kuntou-        saakka.
1494: tukseen osallistumisen johdosta erityishoitora-        Mitä 22 §:n 1 ja 3 momenteissa, 23 §:n 7
1495: haa. Vakuutetulla on lisäksi oikeus saada si-       momentissa ja 28 §:ssä on säädetty äitiysrahas-
1496: kiön kehitykselle tai raskaudelle aiheutuvan        ta, sovelletaan myös erityisäitiysrahaan. Muu-
1497: vaaran johdosta erityisäitiysrahaa.                 toin noudatetaan soveltuvin osin, mitä äitiys-
1498:                                                     rahasta on säädetty.
1499:                                                        Asetuksella säädetään, mitä 1 momentissa
1500:                                                     mainituilla kemiallisilla aineilla, säteilyllä ja
1501: Päiväraha, äitiys-, isyys- ja vanhempainraha,       tarttuvilla taudeilla tarkoitetaan sekä siitä, mi-
1502:     erityisäitiysraha sekä erityishoitoraha         tä selvityksiä on esitettävä haettaessa erityisäi-
1503:                                                     tiysrahaa. Sosiaali- ja terveysministeriö antaa
1504:                       14 §                          lääkintöhallituksen      esityksestä  tarkemmat
1505:    Korvaukseksi sairaudesta johtuvasta työky-       määräykset edellä mainituista vaaraa aiheutta-
1506: vyttömyydestä suoritetaan päivärahaa sekä ras-      vista tekijöistä sekä 1 momentissa tarkoitetun
1507: kauden ja synnytyksen johdosta äitiysrahaa ja       vaaran arvioimisesta.
1508: lapsen tai ottolapsen hoidon johdosta isyys- ja
1509: vanhempainrahaa, sikiön kehitykselle tai ras-                             30 §
1510: kaudelle aiheutuvan vaaran johdosta erityisäi-
1511: tiysrahaa sekä sairaan lapsen hoitoon ja kun-         Tämän lain mukaisia etuuksia on haettava:
1512: toutukseen osallistumisen johdosta erityishoi-
1513: torahaa.                                              2) erityisäitiysrahaa kuuden kuukauden ku-
1514:                                                     luessa siitä päivästä, josta alkaen sitä halutaan
1515:                                                     saada sekä äitiys- ja vanhempainrahaa viimeis-
1516:                       23 g §                        tään kahta kuukautta ennen laskettua synny-
1517:    Raskaana olevalle vakuutetulle suoritetaan       tysaikaa;
1518: erityisäitiysrahaa, jos hänen työhönsä tai työ-
1519: paikkansa olosuhteisiin liittyvän kemiallisen ai-      Jollei myönnettyä päivärahaa tai äitiys-,
1520: neen, säteilyn tai tarttuvan taudin arvioidaan      isyys- tai vanhempainrahaa, erityisäitiysrahaa
1521: aiheuttavan vaaraa sikiön kehitykselle tai ras-     taikka erityishoitorahaa ole nostettu kuuden
1522: kaudelle. Edellytyksenä on, että vakuutetulle ei    kuukauden kuluessa siitä, kun se on ollut
1523: voida järjestää muuta työtä siten kuin työsopi-     vakuutetun nostettavissa, taikka maksettavaksi
1524: 4                     1990 vp. -   Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 207
1525: 
1526: myönnettyä korvausta sairauden tai raskauden         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
1527: ja synnytyksen aiheuttamista kustannuksista        kuuta 1991.
1528: kuuden kuukauden kuluessa sen myöntämises-           Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
1529: tä, on oikeus etuuteen menetetty, mikäli ei        ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
1530: erityisestä syystä katsota kohtuulliseksi toisin   menpiteisiin.
1531: päättää.
1532: 
1533: 
1534:     Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1990
1535:                       1990 vp. -   Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 208
1536: 
1537: 
1538: 
1539: 
1540:                                    Ed u s k u n n a n v a s ta u s hallituksen esitykseen laiksi sai-
1541:                                 rausvakuutuslain muuttamisesta
1542: 
1543:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys        Eduskunta edellyttää, että hallitus purkaa
1544: n:o 208 laiksi sairausvakuutuslain muuttami-      nykyisen järjestelmän, jossa kunnat osallistu-
1545: sesta. Eduskunnalle on sosiaalivaliokunta anta-   vat sairausvakuutuksen kustannuksiin ham-
1546: nut asiasta mietintönsä n:o 38 ja suuri valio-    mashuollon osalta.
1547: kunta mietintönsä n:o 192.                          Eduskunta on hyväksynyt seuraavan lain:
1548: 
1549: 
1550: 
1551: 
1552:                                              Laki
1553:                               sairausvakuutuslain muuttamisesta
1554: 
1555:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1556:    muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/63) 5 §:n 2 momentti,
1557: 21 ja 23 § sekä 30 §:n 3 momentin 2 kohta ja 5 momentti,
1558:    sellaisina kuin ne ovat, 5 §:n 2 momentti 22 päivänä joulukuuta 1989 annetussa laissa
1559: (1255/89), 21 §muutettuna 20 päivänä kesäkuuta 1974, 30 päivänä joulukuuta 1977, 11 päivänä
1560: tammikuuta 1985 ja 31 päivänä joulukuuta 1986 annetuilla laeilla (521/74, 1086177, 32/85, ja
1561: 1037 /86), 23 § muutettuna mainituilla 11 päivänä tammikuuta 1985 ja 22 päivänä joulukuuta
1562: 1989 annetuilla laeilla sekä 19 päivänä joulukuuta 1986 ja 23 päivänä joulukuuta 1987 annetuilla
1563: laeilla (981/86 ja 1109/87), 30 §:n 3 momentin 2 kohta           patvana            kuuta 199
1564: annetussa laissa (     1 ) ja 30 §:n 5 momentti 14 päivänä kesäkuuta 1985 annetussa laissa
1565: (479/85), sekä
1566:    lisätään 22 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 11 päivänä tammikuuta 1985 annetussa
1567: laissa, uusi 3 ja 4 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 5 momentiksi, ja 30 §:n 3
1568: momenttiin, sellaisena kuin se on mainituissa 22 päivänä joulukuuta 1989 ja             päivänä
1569:              kuuta 199 annetuissa laeissa, uusi 2 a-2 c kohta, seuraavasti:
1570: 
1571:                       5§                                                 21 §
1572:                                                      Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaan on oi-
1573:   Mitä 1 momentissa säädetään sairaanhoidon       keus vakuutetulla, joka on asunut Suomessa
1574: korvaamisesta, sovelletaan vastaavasti ham-       vähintään 180 päivää välittömästi ennen lasket-
1575: massairauksiin, jos kysymyksessä on muun          tua synnytysaikaa tai 4 momentissa tarkoitetun
1576: sairauden kuin hammassairauden parantami-         lapsen hoitoon ottamista.
1577: seksi välttämätön hoito tai sädehoidon tai sy-       Oikeus saada äitiys- ja vanhempainrahaa on
1578: tostaattihoidon takia tarpeellinen hammashoi-     naisella, jonka raskaus on kestänyt vähintään
1579: to. Hammashuollon korvaamisesta sairaanhoi-       154 päivää.
1580: tona vuonna 1956 ja sen jälkeen syntyneille          Oikeus saada isyys- ja vanhempainrahaa on
1581: vakuutetuille säädetään 5 b § :ssä.               lapsen isällä, joka osallistuu lapsen hoitoon
1582:                                                   eikä ole ansiotyössä tai muussa kodin ulkopuo-
1583: 200692T
1584: 2                      1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 208
1585: 
1586: Ieila suoritettavassa työssä. Tätä lakia sovelle-    painrahan suorittamisaikaa pidennetään 60 ar-
1587: taan lapsen isään, joka on avioliitossa lapsen       kipäivällä silloin, kun lapsia on syntynyt sa-
1588: äidin kanssa eikä asu välien rikkoutumisen           malla kertaa useampia kuin yksi.
1589: takia hänestä erillään, sekä vakuutettuun, joka         Edellä 21 §:n 3 momentissa tarkoitetulla va-
1590: avioliittoa solmimatta jatkuvasti elää lapsen        kuutetulla on oikeus 6 arkipäivältä suoritetta-
1591: äidin kanssa yhteisessä taloudessa avioliiton-       vaan isyysrahaan joko äitiys- tai vanhempain-
1592: oma!Slssa olosuhteissa.                              rahakaudella. Sen lisäksi isyysrahaa suorite-
1593:    Oikeus saada vanhempainrahaa on myös              taan vähintään 6 ja enintään 12 arkipäivältä
1594: sellaisella vakuutetulla, joka on ottanut hoi-       lapsen syntymän yhteydessä, jos vanhemmat
1595: toonsa kuutta vuotta nuoremman lapsen tar-           siitä sopivat, jolloin vanhempainrahakausi ly-
1596: koituksenaan ottaa hänet ottolapsekseen edel-        henee vastaavasti. Asevelvollisena vakinaisessa
1597: lyttäen, että vakuutettu osallistuu lapsen hoi-      palveluksessa, aseettomana, reserviläisenä tai
1598: toon eikä ole ansiotyössä tai muussa kodin           nostoväkeen kuuluvana puolustusvoimien pal-
1599: ulkopuolella suoritettavassa työssä. Tätä oi-        veluksessa taikka siviilipalvelusmiehenä oleval-
1600: keutta ei ole kuitenkaan sellaisella vakuutetul-     le isälle suoritetaan samoin edellytyksin isyys-
1601: la, joka on avioliitossa tai avioliittoa solmimat-   rahaa loman tai isyysvapaan ajalta. Isyysraha
1602: ta elää ottolapseksi otettavan lapsen vanhem-        on tällöin vähimmäispäivärahan suuruinen.
1603: man tai ottovanhemman kanssa yhteisessä ta-             Ottolapsen hoidon johdosta suoritetaan van-
1604: loudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa.           hempainrahaa jokaiselta arkipäivältä, jonka
1605:                                                      hoito jatkuu, kunnes lapsen syntymästä on
1606:                                                      kulunut 246 arkipäivää, kuitenkin vähintään
1607:                       22 §
1608:                                                      100 arkipäivältä.
1609:                                                         Jos äitiys- tai vanhempainrahan suorittamis-
1610:   Jos molemmat vanhemmat ovat isyysrahan             aikana alkaa oikeus uuteen äitiys- tai vanhem-
1611: suorittamisaikaa lukuun ottamatta ansiotyössä        painrahaan, edellisen äitiys- tai vanhempainra-
1612: vanhempainrahan suorittamisaikana, vanhem-           han suorittaminen päättyy uuden äitiys- tai
1613: mat voivat sopia siitä, kummalle heistä van-         vanhempainrahakauden alkaessa.
1614: hempainraha suoritetaan vähimmäispäivära-               Äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa ja päivä-
1615: han suuruisena.                                      rahaa ei makseta vakuutetulle samalta ajalta.
1616:   Yksin lapsen huollosta vastaavalle vanhem-         Jos vakuutetun äitiysrahakausi on alkanut ai-
1617: malle suoritetaan vanhempainraha ansiotyössä-        kaisemmin kuin 30 arkipäivää ennen laskettua
1618: oloajalta vähimmäispäivärahan suuruisena.            synnytysaikaa, hänellä ei ole oikeutta työky-
1619:                                                      vyttömyyden perusteella päivärahaan sanotulta
1620:                                                      ajalta.
1621:                       23 §                              Ilmoitus vanhempainrahakauden jakamises-
1622:   Oikeus äitiysrahaan alkaa aikaisintaan 50          ta vanhempien tai 21 §:n 4 momentissa tarkoi-
1623: arkipäivää välittömästi ennen laskettua synny-       tettujen vakuutettujen kesken, ilmoitus van-
1624: tysaikaa, jos vakuutettu ei ole ansiotyössä tai      hempainrahan saajasta ja vanhempainrahakau-
1625: muussa kodin ulkopuolella suoritettavassa            den pituuteen vaikuttavasta isyysrahasta sopi-
1626: työssä. Tällöin äitiysrahakausi päättyy, kun         minen sekä ilmoitus äitiys-, isyys- tai vanhem-
1627: etuutta on suoritettu 105 arkipäivältä. Muutoin      painrahan suorittamiseen vaikuttavista muu-
1628: oikeus äitiysrahaan alkaa viimeistään 30 arki-       toksista on tehtävä siten kuin asetuksella sää-
1629: päivää välittömästi ennen laskettua synnytysai-      detään.
1630: kaa ja päättyy, kun lasketusta synnytysajasta
1631: on tämä päivä mukaan lukien kulunut 75                                    30 §
1632: arkipäivää. Jos raskaus on päättynyt aikaisem-
1633: min kuin 30 arkipäivää ennen laskettua synny-          Tämän lain mukaisia etuuksia on haettava:
1634: tysaikaa, äitiysrahakausi alkaa raskauden päät-
1635: tymisestä lukien.                                       2) äitiysrahaa viimeistään kahta kuukautta
1636:    Vanhempainrahaa suoritetaan äitiysrahakau-        ennen laskettua synnytysaikaa;
1637: den päättymisestä lukien, kunnes äitiysraha-            2 a) synnytyksen yhteydessä maksettavaa
1638: kauden alkamisesta on ensimmäinen suoritus-          isyysrahaa sekä muuta isyysrahaa kahden kuu-
1639: päivä mukaan lukien kulunut 275 arkipäivää,          kauden kuluessa siitä päivästä, josta alkaen
1640: jollei 3 momentista muuta johdu. Vanhem-             sitä halutaan saada;
1641:                                         Sairausvakuutuslaki                                       3
1642: 
1643:    2 b) vanhempainrahaa viimeistään kuukaut-           Lakia sovelletaan raskauksiin, joissa synny-
1644: ta ennen sitä päivää, josta alkaen sitä halutaan    tyksen laskettu aika on 1 päivänä tammikuuta
1645: saada;                                              1991 tai sen jälkeen. Oikeus äitiysrahaan aikai-
1646:   2 c) erityisäitiysrahaa kuuden kuukauden          sintaan 50 arkipäivää ennen laskettua synny-
1647: kuluessa siitä päivästä, josta alkaen sitä halu-    tysaikaa alkaa kuitenkin vasta 1 päivästä tam-
1648: taan saada;                                         mikuuta 1991 tai sen jälkeen.
1649:                                                        Lain 21 §:n 1 momentissa olevaa 180 päivän
1650:     Jollei synnyttäjä ole käynyt lääkärin suorit-   määräaikaa laskettaessa otetaan huomioon
1651: tamassa jälkitarkastuksessa aikaisintaan viisi ja   myös aika, jonka vakuutettu on asunut Suo-
1652: viimeistään kaksitoista viikkoa synnytyksen         messa 1 päivästä heinäkuuta 1990 lukien.
1653: jälkeen, oikeutta vanhempainrahaan ei ole eikä         Lain 21 §:n 4 momenttia ja 23 §:n 4 mo-
1654: isällä oikeutta vanhempainrahakaudella isyys-       menttia sovelletaan, jos lapsen hoitoon ottami-
1655: rahaan, jollei sosiaalivakuutustoimikunta eri-      nen tapahtuu 1 päivänä tammikuuta 1991 tai
1656: tyisistä syistä toisin päätä. Tarkemmat sään-       sen jälkeen.
1657: nökset jälkitarkastuksesta annetaan asetuksel-        Oikeus korvaukseen sädehoidon tai sytos-
1658: la.                                                 taattihoidon vuoksi tarpeellisesta hammashoi-
1659:                                                     dosta koskee toimenpiteitä, jotka suoritetaan
1660:                                                     1 päivänä heinäkuuta 1991 tai sen jälkeen.
1661:   Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-             Lain 30 §:n 3 momentin 2 c kohta tulee
1662: kuuta 1991.                                         voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1991.
1663: 
1664: 
1665:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1990
1666:                        1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 209
1667: 
1668: 
1669: 
1670: 
1671:                                       Ed u s kunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi maa-
1672:                                  talousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä ja eräiksi siihen
1673:                                  liittyviksi laeiksi
1674: 
1675:    Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys       antanut asiasta mietintönsä n:o 45 ja suuri
1676: n:o 209 laiksi maatalousyrittäjien sukupolven-      valiokunta mietintönsä n:o 228, on hyväksynyt
1677: vaihdoseläkkeestä ja eräiksi siihen liittyviksi     seuraavat lait:
1678: laeiksi. Eduskunta, jolle sosiaalivaliokunta on
1679: 
1680: 
1681: 
1682:                                               Laki
1683:                         maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä
1684: 
1685:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1686: 
1687:                Yleisiä säännöksiä                                      Luovuttaja
1688:                        1§                                                  4§
1689:    Sukupolvenvaihdasten edistämiseksi jatka-            Oikeus sukupolvenvaihdoseläkkeeseen on:
1690: miskelpoisilla maatiloilla myönnetään tämän             1) maatalousyrittäjällä, joka luovuttaa tässä
1691: lain nojalla sukupolvenvaihdoseläkettä maata-        laissa säädetyin tavoin maatilansa 10 § :ssä tar-
1692: lousyrittäjille, jotka vuosina 1991-1995 luo-        koitetulle jatkajalle;
1693: vuttavat maatilansa jatkajalle.                         2) maatalousyrittäjän aviopuolisolla, jolla ei
1694:    Tätä lakia noudatetaan soveltuvin osin myös      ole omistusoikeutta maatilaan, jos maatilan
1695: silloin, kun sukupolvenvaihdoseläke on myön-        omistava aviopuoliso luovuttaa tässä laissa
1696: netty maatalousyrittäjien eläkelain (467 /69)       säädetyllä tavalla maatilansa; ja
1697: nojalla ennen vuotta 1991 tapahtuneen maati-            3) maatalousyrittäjän leskellä, jos luovutet-
1698: lan luovutuksen perusteella.                        tava maatila kuuluu omaisuuteen, johon hänel-
1699:                                                     lä on avio-oikeus.
1700:                       2§                                Edellä 1 momentin 1-3 kohdassa tarkoitet-
1701:    Maatalousyrittäjällä tarkoitetaan tässä laissa   tua henkilöä kutsutaan jäljempänä luovutta-
1702: maatilatalouden harjoittajaa, joka omaan tai        jaksi.
1703: yhteiseen lukuun itse työhön osallistuen har-
1704: joittaa maataloutta.                                                       5§
1705:    Maatilalla tarkoitetaan yhden tai useamman          Sukupolvenvaihdoseläkkeen saamisen edelly-
1706: tilan tai tilanosan muodostamaa maatilatalou-       tyksenä on, että luovuttaja viitenä vuotena
1707: den harjoittamiseen tarkoitettua yksikköä, jota     välittömästi ennen maatilan luovutusta:
1708: hallitaan yhtenä kokonaisuutena.                       1) on harjoittanut omaan tai yhteiseen lu-
1709:                                                     kuun maataloutta vähintään neljänneksellä
1710:                       3 §                           luovutettavan maatilan peltoalasta;
1711:   Tätä lakia sovellettaessa katsotaan maatilan         2) on asunut luovutettavalla maatilalla, jollei
1712: luovutuksen tapahtuneen sinä ajankohtana, jo-       maatilan ulkopuolella asumiseen ole ollut eri-
1713: na luovutuskirja on allekirjoitettu.                tyistä syytä; ja
1714: 200691S
1715: 2                      1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 209
1716: 
1717:    3) ei ole saanut muusta kuin maatilatalou-                               8§
1718: desta valtion verotuksessa veronalaista tuloa           Oikeutta sukupolvenvaihdoseläkkeeseen ei
1719: tai muuta asetuksessa tarkemmin säädettävää          myöskään ole, jos maatilan luovutuksen tapah-
1720: tuloa keskimäärin enempää kuin 60 000 mark-          duttua luovuttajan ja hänen aviopuolisonsa
1721: kaa kalenterivuodessa; tällöin voidaan jättää        yhteenlaskettu varallisuus kohtuullisen käyvän
1722: huomioon ottamatta sellainen maatilatalouden         hinnan mukaan arvioituna ylittää 1 500 000
1723: harjoittamiseen liittyvä tulo, jonka saaminen        markkaa, kun varallisuutena otetaan huo-
1724: päättyy maatilan luovutuksen takia.                  mioon:
1725:    Sovellettaessa 1 momentin 1 kohdan sään-             1) raha, saamiset ja talletukset;
1726: nöstä katsotaan luovuttajan jatkaneen maata-            2) arvopaperit; ja
1727: louden harjoittamista myös peltoalalla, joka            3) kiinteä omaisuus mukaan lukien vuoden
1728: on kesannoitu siten, että valtio maksaa siitä        aikana ennen luovutusta muulle kuin jatkajalle
1729: kesannoimispalkkiota.                                vastikkeetta tai kohtuullista käypää hintaa al-
1730:                                                      haisemmalla hinnalla luovutettu kiinteä omai-
1731:                        6 §                           suus siltä osin kuin sovittu vastike alittaa
1732:    Sukupolvenvaihdoseläkkeen saamisen edelly-        kohtuullisen käyvän hinnan.
1733: tyksenä on, että maatilan luovutus tapahtuu             Sovellettaessa 1 momenttia varallisuudesta
1734: aikaisintaan vuotta ennen kuin luovuttaja täyt-      vähennetään velat. Varallisuutena ei oteta huo-
1735: tää 55 vuotta mutta kuitenkin ennen kuin hän         mioon luovuttajan tai hänen perheensä vaki-
1736: täyttää 65 vuotta.                                   naiseksi asunnoksi tarkoitettua asuntoa tai, jos
1737:    Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädet-       tällaista asuntoa luovutuksen tapahduttua ei
1738: ty sukupolvenvaihdoseläkkeen saamisen ala-           ole, sen hankkimiseen varattavaa kohtuullista
1739: ikärajasta, luovuttajalla on, jos luovutus ta-       rahamäärää.
1740: pahtuu aikaisintaan viittä vuotta ennen kuin
1741: hän täyttää 55 vuotta, oikeus sukupolvenvaih-                              9 §
1742: doseläkkeeseen edellyttäen, että:                      Sukupolvenvaihdoseläkkeen saamisen edelly-
1743:    1) hänen 1 momentissa tarkoitetut edellytyk-      tyksenä on, että luovuttaja luovutuksen tapah-
1744: set täyttävä aviopuolisonsa on oikeutettu suku-      duttua pysyvästi lopettaa maatalouden, am-
1745: polvenvaihdoseläkkeeseen;                            mattimaisen kalastuksen ja poronhoidon har-
1746:    2) hänen maatalousyrittäjätoimintaa harjoit-      joittamisen omaan tai yhteiseen lukuun.
1747: tanut aviopuolisonsa on tullut oikeutetuksi
1748: 7 §:ssä tarkoitettuun eläkkeeseen tai kuollut
1749: aikaisintaan viisi vuotta ennen luovutusta; tai                           Jatkaja
1750:    3) yhtymän 1 momentissa tarkoitetut edelly-
1751: tykset täyttävä muu osakas, jonka kanssa luo-                              10§
1752: vuttaja on harjoittanut maatilataloutta luovu-          Sukupolvenvaihdoseläkkeen saamisen edelly-
1753: tettavalla maatilalla yhtymän lukuun, on oi-         tyksenä on, että henkilö, jolle maatila luovute-
1754: keutettu sukupolvenvaihdoseläkkeeseen.               taan, (jatkaja):
1755:    Eläkettä ei kuitenkaan suoriteta ajalta ennen        1) on ikänsä, terveydentilansa ja ammattitai-
1756: 55 vuoden iän täyttämistä.                           tonsa puolesta sopiva harjoittamaan maatilata-
1757:                                                      loutta maatilalla;
1758:                         7 §                             2) olisi muusta kuin maaseutuelinkeinolaissa
1759:    Oikeutta sukupolvenvaihdoseläkkeeseen ei             (   1 ) tarkoitetusta toiminnasta saamiensa
1760: ole luovuttajalla, joka luovutuksen tapahtuessa      tulojen estämättä oikeutettu saamaan sanotun
1761: saa:                                                 lain mukaista tukea; ja
1762:     1) kansaneläkelain (347 156) mukaista toistai-      3) on antanut jatkamissitoumuksen, jossa
1763: seksi myönnettyä työkyvyttömyyseläkettä, yk-         hän velvoittautuu, mikäli eläke myönnetään,
1764: silöllistä varhaiseläkettä, työttömyyseläkettä       pitämään luovutetun maatilan pirstomattoma-
1765: tai varhennettua vanhuuseläkettä; tai                na omistuksessaan sekä asumaan maatilalla tai
1766:    2) maatalousyrittäjien eläkelain mukaista         tarkoituksenmukaiseksi katsottavalla etäisyy-
1767: toistaiseksi myönnettyä täyttä työkyvyttömyys-       dellä siitä ja itse työhön osallistumalla harjoit-
1768: eläkettä tai yksilöllistä varhaiseläkettä, työttö-   tamaan sillä maataloutta vähintään viiden vuo-
1769: myyseläkettä tai varhennettua vanhuuseläket-         den ajan eläkkeen alkamisesta.
1770: tä.                                                     Asetuksella säädetään tarkemmin, mitä on
1771:                           Maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläke ym.                           3
1772: 
1773: pidettävä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuna        taa yksin tai yhdessä muun henkilön kuin
1774: tarkoituksenmukaisena asumisetäisyytenä.             luovuttajan tai tämän aviopuolison kanssa ja
1775:   Maatila voidaan luovuttaa myös yhteisesti          joka ei ole aikaisemminkaan ollut luovuttajan
1776: kahdelle 1 momentissa tarkoitetut edellytykset       tai tämän aviopuolison omistuksessa.
1777: täyttävälle jatkajalle yhdessä viljeltäväksi. Täl-      Sen estämättä, mitä 1 momentin 2 kohdassa
1778: löin avioparia pidetään yhtenä jatkajana.            säädetään, on maatalousyrittäjän leskellä oi-
1779:                                                      keus sukupolvenvaihdoseläkkeeseen, jos jatka-
1780:                                                      ja on saanut omistukseensa yli puolet maatilas-
1781:                     Maatila                          ta sen johdosta, että maaseutuelinkeinolain
1782:                                                      16 §:n 2 momentissa tarkoitetun, vaiheittaiseen
1783:                         11 §                         omistajanvaihdokseen liittyvän sitoumuksen
1784:    Sukupolvenvaihdoseläkkeen saamisen edelly-        antanut maatalousyrittäjä on kuollut.
1785: tyksenä on, että:
1786:    1) luovutettava maatila ei alita maatilan                               13 §
1787: vähimmäiskokoa, jona pidetään kahta hehtaa-            Sukupolvenvaihdoseläkkeen saamisen edelly-
1788: ria peltoa, eikä ylitä maaseutuelinkeinolain         tyksenä on, että luovutettavasta maatilasta
1789: 13 §:ssä säädettyä maatilan enimmäiskokoa;           sovittu vastike on enintään 1,25 kertaa kysy-
1790:    2) maatila on jatkamiskelpoinen siten, että       myksessä olevan omaisuuden perintökaaren 25
1791:    a) se käsittää luovutushetkellä ja ainakin        luvun 2 §:n mukaisen arvon suuruinen.
1792: viimeisen vuoden sitä ennen vähintään 12 heh-          Sovellettaessa 1 momentin ja 14 §:n 2 mo-
1793: taaria peltoa tai, jos jatkajia 10 §:n 3 momen-      mentin säännöksiä maatilan vastikkeessa ote-
1794: tin mukaisesti on kaksi, 24 hehtaaria peltoa,        taan huomioon myös sovittu irtaimiston arvo.
1795: taikka;                                              Perintökaaren 25 luvun 2 §:n mukaista arvoa
1796:    b) jos peltoa on vähemmän, että maatilalla        määriteltäessä irtaimiston arvo lasketaan siten
1797: maaseutuelinkeinolain 7 §:n mukaan on talou-         kuin maaseutuelinkeinolain nojalla tarkemmin
1798: delliset edellytykset jatkuvaan kannattavan toi-     säädetään.
1799: minnan harjoittamiseen, ottaen kuitenkin huo-
1800: mioon, että kannattavuus arvioidaan maata-                          Eläkkeen määrä
1801: lousyrittäjien eläkelaissa tarkoitetun yrittäjä-
1802: toiminnan perusteella; ja                                                  14 §
1803:    3) maatilaa ei ole 10 vuoden aikana ennen           Sukupolvenvaihdoseläke koostuu perus-
1804:  luovutusta pirstottu eikä sitä luovutuksen yh-      määrästä ja täydennysosasta siten kuin 15 ja
1805: teydessä pirstota niin, että jatkaja ei voisi        16 §:ssä säädetään.
1806: maaseutuelinkeinolain 12 §:n mukaan saada              Perusmäärää ja täydennysosaa alennetaan
1807: tukea maatilatalouteen.                              puoleen täydestä määrästä, jos luovutettavasta
1808:                                                      maatilasta sovittu vastike on 1,01-1 ,25 kertaa
1809:                         12 §                         kysymyksessä olevan omaisuuden perintökaa-
1810:    Sukupolvenvaihdoseläkkeen saamisen edelly-        ren 25 luvun 2 §:n mukaisen arvon suuruinen.
1811: tyksenä on:
1812:    1) että luovuttaja on omistanut luovutetta-                             15 §
1813: van maatilan maatalousmaasta luovutushetkel-            Sukupolvenvaihdoseläkkeen perusmaara on
1814: lä ja ainakin viiden vuoden ajan sitä ennen          yhtä suuri kuin se maatalousyrittäjien eläkelain
1815: vähintään neljänneksen; ja                           mukainen työkyvyttömyyseläke, joka maata-
1816:    2) ettei jatkaja ole omistanut maatilan maa-      lousyrittäjälle olisi myönnetty, jos hänellä
1817: talousmaasta ennen luovutusta enempää kuin           maatilan hallinnan siirtymishetkellä olisi ollut
1818: puolet.                                              oikeus täyden työkyvyttömyyseläkkeen saami-
1819:    Määrättäessä luovuttajan ja jatkajan omis-        seen.
1820: tusosuuksia luetaan kummankin osuuteen                  Perusmäärän suuruutta määrättäessä ei oteta
1821: myös hänen aviopuolisoosa omistama osuus             huomioon sellaista oikeutta eläkkeeseen, joka
1822: luovutettavan      maatilan    maatalousmaasta.      perustuu maatalousyrittäjän työ- tai virkasuh-
1823: Omistusosuuksia määrättäessä maatalousmaa            teeseen taikka muuhun kuin maatalousyrittä-
1824: määritellään      maatalousyrittäjien  eläkelain     jien eläkelaissa tarkoitettuun yrittäjätoimin-
1825: 2 §:n 2 momentin mukaisesti.                         taan eikä sitä määrättäessä myöskään sovelle-
1826:    Omistusosuuksia määrättäessä ei maatilaan         ta, mitä maatalousyrittäjien eläkelain 8 i §:n 3
1827: katsota kuuluvaksi aluetta, jonka jatkaja omis-      momentissa on säädetty.
1828: 4                     1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 209
1829: 
1830:    Perusmäärään sovelletaan, mitä työntekijäin      kemisesta muutoin säädetään tarkemmin ase-
1831: eläkelain 7 c, 8 ja 8 a §:ssä on säädetty.          tuksella.
1832: Perusmäärä tarkistetaan yleisten palkka- ja
1833: hintatasossa tapahtuneiden muutosten mukaan                                18 §
1834: siten kuin työntekijäin eläkelain 9 §:ssä sääde-       Sukupolvenvaihdoseläkettä voi hakea myös
1835: tään.                                               ehdollisena. Hakijan on tällöin toimitettava
1836:    Sukupolvenvaihdoseläkkeen perusmäärästä          eläkelaitokselle luovutuskirjan luonnos, jonka
1837: ja sukupolvenvaihdoseläkkeen saajasta on jäl-       tulee olla eläkkeen hakijan ja jatkajan allekir-
1838: jempänä säädetyin poikkeuksin muutoin sovel-        joittama. Eläkkeen suorittamisen edellytyksenä
1839: tuvin osin voimassa, mitä maatalousyrittäjien       on, että luovutus tapahtuu luonnoksessa mai-
1840: eläkelain mukaisesta työkyvyttömyyseläkkeestä       nituin ehdoin ja että eläkelaitokselle toimite-
1841: ja sen saajasta on säädetty.                        taan luovutuskirja tai sen oikeaksi todistettu
1842:                                                     jäljennös.
1843:                       16 §                             Edellä 1 momentissa tarkoitettu ehdollinen
1844:    Sukupolvenvaihdoseläkkeen       täydennysosa     päätös raukeaa, jos luonnosta vastaavaa luo-
1845: on yhtä suuri kuin se kansaneläkkeen pohja- ja      vutuskirjaa tai sen jäljennöstä ei ole toimitettu
1846: lisäosan yhteismäärä, joka luovuttajalle olisi      eläkelaitokselle kuuden kuukauden kuluessa
1847: myönnetty, jos hänellä sukupolvenvaihdose-          ehdollisen päätöksen antamisesta.
1848: läkkeen alkaessa olisi ollut oikeus kansaneläk-        Kun eläkehakemus ratkaistaan tämän pykä-
1849: keeseen. Täydennysosan määrää laskettaessa          län nojalla, pidetään 5 §:n 1 momentin 1 ja 2
1850: rinnastetaan sukupolvenvaihdoseläkettä saava        kohdassa tarkoitettuja edellytyksiä arvioitaessa
1851: puoliso sellaiseen puolisoon, joka saa kansan-      luovutushetkenä sitä ajankohtaa, jona eläkettä
1852: eläkettä. Täydennysosaan sisältyvä täysimää-        on haettu. Eläkkeen suuruuden määräämistä
1853: räinen lisäosa on kuitenkin määrältään 85 pro-      varten eläkkeen alkamisajankohtana pidetään
1854: senttia, jos sukupolvenvaihdoseläkkeen saaja        sen kalenterikuukauden alkua, jonka aikana
1855: on avioliitossa. Lisäosaa laskettaessa ei kuiten-   ehdollinen päätös annetaan.
1856: kaan sovelleta, mitä kansaneläkelain 28 §:ssä
1857: on säädetty.
1858:    Täydennysosa tarkistetaan yleisten elinkus-         Eläkkeen maksaminen, lakkauttaminen
1859: tannusten muutosten mukaan siten kuin kan-                       ja lakkaaminen
1860: saneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja avus-
1861: tusten sitomisesta elinkustannuksiin annetussa                            19 §
1862: laissa (348/ 56) säädetään.                            Sukupolvenvaihdoseläkettä         suoritetaan
1863:    Mitä edellä tässä pykälässä on säädetty täy-     3 §:ssä tarkoitetusta maatilan luovutusajan-
1864: dennysosasta, ei sovelleta, kun sukupolven-         kohdasta, ei kuitenkaan ennen kuin:
1865: vaihdoseläke on myönnetty ennen tämän lain             1) luovuttaja on täyttänyt 6 §:n 3 momentis-
1866: voimaantuloa tapahtuneen maatilan luovutuk-         sa säädetyn iän;
1867: sen perusteella. Tällaisen eläkkeen täydennyso-        2) maatilan hallinta on siirtynyt jatkajalle;
1868: san määrää alennetaan 16 prosentilla ja lisä-          3) luovuttaja on lopettanut 9 §:ssä tarkoite-
1869: osan määrää 12 prosentilla, jos eläkkeensaajan      tun toiminnan; ja
1870: aviopuolisollakin on oikeus sukupolvenvaihdo-          4) jatkaja täyttää ne ehdot, joihin hän on
1871: seläkkeeseen. Alennus poistetaan aviopuolison       jatkamissitoumuksella 10 §:n 1 momentin 3
1872: kuolemaa seuraavan kuukauden alusta. Täy-           kohdan mukaisesti sitoutunut.
1873: dennysosaa tai sitä vastaavaa lisäosaa tarkiste-       Eläkettä ei kuitenkaan makseta vuotta pi-
1874: taan yleisten palkka- ja hintatasossa tapahtu-      temmältä ajalta ennen eläkkeen hakemista eikä
1875: neiden muutosten mukaan siten kuin työnteki-        vajaalta kalenterikuukaudelta.
1876: jäin eläkelain 9 §:ssä säädetään.
1877:                                                                           20 §
1878:                                                        Jos maatalousyrittäjien eläkelaissa tarkoite-
1879:              Eläkkeen hakeminen                     tun osatyökyvyttömyyseläkkeen tai osa-aika-
1880:                                                     eläkkeen saajalle myönnetään sukupolvenvaih-
1881:                       17 §                          doseläke, muutetaan osatyökyvyttömyyseläke
1882:    Sukupolvenvaihdoseläkettä haettaessa on          tai osa-aikaeläke sukupolvenvaihdoseläkkeeksi
1883: eläkelaitokselle toimitettava luovutuskirja tai     lähinnä seuraavasta mahdollisesta erääntymis-
1884: sen oikeaksi todistettu jäljennös. Eläkkeen ha-     päivästä siltä osin kuin eläke perustuu maata-
1885:                           Maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläke ym.                               5
1886: 
1887: lousyrittäjien eläkelaissa tarkoitettuun yrittäjä-   kuukaudessa vähintään työntekijäin eläkelain
1888: toimintaan. Ne sukupolvenvaihdoseläkkeeksi           1 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun
1889: muutetut eläkkeen erät, jotka on maksettu            markkamäärän kaksinkertaisena. Vakiintunee-
1890: sukupolvenvaihdoseläkkeen alkamisen jälkeen,         na ansiotulona pidetään eläkkeensaajan muus-
1891: katsotaan sukupolvenvaihdoseläkkeen osasuo-          ta kuin maatilataloudesta saaman valtion vero-
1892: rituksiksi.                                          tuksessa veronalaisen ja työntekijäin eläkelain
1893:                                                      9 §:n mukaisella indeksillä tarkistetun ansiotu-
1894:                        21 §                          lon keskiarvoa viideltä viimeiseltä kalenteri-
1895:    Jos   sukupolvenvaihdoseläkkeen       saajalle    vuodelta ennen luovutusta. Tällöin ei oteta
1896: myönnetään kansaneläkelain tai työntekijäin          huomioon tuloa, jota 5 § :n 1 momentin 3
1897: eläkelain 8 §:n 4 momentissa mainittujen la-         kohdan nojalla on pidetty maatilatalouden
1898: kien, säännösten tai määräysten mukainen täy-        harjoittamiseen välillisesti liittyvänä tulona.
1899: si työkyvyttömyyseläke, yksilöllinen varhais-          Ansioihin ei lueta tuloa maatalousyrittäjän
1900: eläke, työttömyyseläke tai varhennettu van-          lomituspalveluista annetussa laissa (2/85) tar-
1901: huuseläke, sukupolvenvaihdoseläkkeen täyden-         koitetusta maatalouslomittajan työstä.
1902: nysosa lakkautetaan. Jos sukupolvenvaihdos-
1903: eläkkeen saajalle myönnetty edellä tarkoitettu                            25 §
1904: eläke lakkaa, täydennysosan maksaminen aloi-           Sukupolvenvaihdoseläkkeen      maksaminen
1905: tetaan uudelleen eläkkeen lakkaamista seuraa-        voidaan keskeyttää, jos eläkkeensaajan työpa-
1906: van kuukauden alusta.                                nos ja olosuhteet luovutetulla maatilalla huo-
1907:    Jos kuitenkin sellaiselle sukupolvenvaihdose-     mioon ottaen pääasiallisen vastuun maatilata-
1908: läkkeen saajalle, jonka eläke on myönnetty           louden harjoittamisesta on katsottava siirty-
1909: ennen tämän lain voimaantuloa tapahtuneen            neen muutoin kuin tilapäisesti takaisin eläk-
1910: maatilan luovutuksen perusteella ja jonka eläk-      keensaajalle.
1911: keessä on täydennysosan sijasta lisäosa, myön-
1912: netään kansaneläkelain mukainen työkyvyttö-                                   26 §
1913: myyseläke, vähennetään lisäosasta sanotun               Saatuaan tietää seikasta, jonka perusteella
1914: kansaneläkkeen määrä sellaisena kuin se on           sukupolvenvaihdoseläkettä ei 24 tai 25 § :n mu-
1915: kansaneläkkeen alkaessa. Jos sukupolvenvaih-         kaan saisi maksaa, eläkelaitos keskeyttää eläk-
1916: doseläkkeen saajalle myönnetty kansaneläke           keen maksamisen seuraavasta mahdollisesta
1917: lakkaa, poistetaan kansaneläkkeen vuoksi lisä-       maksujaksosta alkaen, jos syy eläkkeen kes-
1918: osasta tehty vähennys kansaneläkkeen lakkaa-         keyttämiseen on edelleen olemassa. Jos elä-
1919: mista seuraavan kuukauden alusta.                    kettä ei 24 tai 25 § :n perusteella olisi saatu
1920:                                                      maksaa, eläkelaitos perii maksetun eläkkeen
1921:                        22 §                          takaisin. Jos eläkettä ei ole perittävä takaisin
1922:   Siltä ajalta, jolta sukupolvenvaihdoseläkettä      kolmea kuukautta pitemmältä ajalta, eläkelai-
1923: maksetaan, ei sen saajalla ole oikeutta saada        tos voi erityisestä syystä luopua takaisinperin-
1924: muuta eläkettä maatalousyrittäjien eläkelaissa       nästä. Eläke voidaan periä takaisin myös kuit-
1925: tarkoitetun yrittäjätoimintansa perusteella.         taamaila se vastaisista tämän lain tai maata-
1926:                                                      lousyrittäjien eläkelain mukaisista työkyvyttö-
1927:                      23 §                            myys- tai vanhuuseläkkeen eristä.
1928:    Sukupolvenvaihdoseläkettä ei pidetä sellaise-        Sukupolvenvaihdoseläkettä, jonka maksu on
1929: na eläkkeenä, jonka saaminen estää elä-              keskeytetty 24 tai 25 §:n nojalla, ryhdytään
1930: keoikeuden syntymisen työ- tai virkasuhteen          eläkkeensaajan kirjallisesta ilmoituksesta mak-
1931: taikka muun kuin maatalousyrittäjien elä-            samaan uudestaan siitä lukien, kun hänellä on
1932: kelaissa tarkoitetun yrittäjätoiminnan perus-        oikeus saada eläkettä, ei kuitenkaan takautu-
1933: teella.                                              vasti kuutta kuukautta pitemmältä ajalta en-
1934:                                                      nen ilmoitusta. Ilmoitukseen on liitettävä selvi-
1935:                      24 §                            tys siitä, että 24 § :ssä tarkoitetussa tapauksessa
1936:   Sukupolvenvaihdoseläkettä ei makseta ka-           ansiotulot jäävät alle säännöksessä mainitun
1937: lenterikuukaudelta, jonka aikana eläkkeensaa-        määrän tai 25 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa
1938: ja on ansiotyössä ja ansaitsee luovutuksen           pääasiallinen vastuu maatilatalouden harjoitta-
1939: tapahtuessa vakiintuneen ansiotulonsa lisäksi        misesta on muulla kuin eläkkeensaajalla.
1940: 6                     1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 209
1941: 
1942:                     27 §                            minen tai maksaminen on johtunut eläkkeen-
1943:   Mitä 24-26 §:ssä säädetään, ei sovelleta,         saajan tai hänen edustajansa vilpillisestä me-
1944: jos sukupolvenvaihdoseläke on myönnetty en-         nettelystä, paitsi milloin takaisinperittävä mää-
1945: nen vuotta 1991 tapahtuneen maatilan luovu-         rä on vähäinen.
1946: tuksen perusteella.                                    Aiheettomasti maksettu eläke saadaan periä
1947:                                                     takaisin myös kuittaamaila se vastaisuudessa
1948:                       28 §                          maksettavista tämän lain tai maatalousyrittä-
1949:    Sukupolvenvaihdoseläke lakkautetaan, jos         jien eläkelain mukaisista työkyvyttömyys- tai
1950: eläkkeensaaja ryhtyy harjoittamaan maatalout-       vanhuuseläkkeen eristä. Kulloinkin suoritetta-
1951: ta, ammattimaista kalastusta tai poronhoitoa        vasta eläke-erästä ei saa eläkkeensaajan suostu-
1952: omaan tai yhteiseen lukuun.                         muksetta kuitenkaan vähentää enempää kuin
1953:    Mitä 1 momentissa säädetään kalastuksesta        kuudesosan siitä eläke-erän osasta, joka jää
1954: ja poronhoidosta, ei koske sellaista sukupol-       jäljelle sen jälkeen kun eläke-erästä on ennak-
1955: venvaihdoseläkkeen saajaa, jonka eläke on           koperintälain (418/59) nojalla pidätetty ennak-
1956: myönnetty ennen vuotta 1991 tapahtuneen             ko taikka rajoitetusti verovelvollisen tulon ja
1957: maatilan luovutuksen perusteella.                   varallisuuden verottamisesta annetun lain
1958:    Jos eläkkeensaajan 1 tai 2 momentissa tar-       (627 /78) nojalla lähdevero.
1959: koitettu toiminta on ollut vähäistä tai tälle
1960: toiminnalle on ollut olemassa muu erityinen
1961: syy, voidaan eläke lakkauttaa osaksi tai määrä-           Jatkamissitoumuksen täyttäminen
1962: ajaksi taikka päättää, että eläke maksetaan
1963: entisen suuruisena.                                                      31 §
1964:    Eläke voidaan lakkauttaa tai sitä alentaa           Jatkajalla on oikeus keskeyttää 10 §:n
1965: siitä lukien, kun tässä pykälässä tarkoitettuun     momentin 3 kohdassa tarkoitetun jatkamissi-
1966: toimintaan ryhdyttiin.                              toumuksensa täyttäminen asevelvollisuutensa
1967:                                                     suorittamisen, maatilataloudellisten tai maati-
1968:                        29 §                         lataloutta tukevien ammattiopintojensa taikka
1969:    Eläkkeensaajan täyttäessä 65 vuotta suku-        muun hyväksyttävän syyn vuoksi. Tällaisen
1970: polvenvaihdoseläkkeen täydennysosa lakkaa ja        esteen kestäessä vuotta pitemmän ajan elä-
1971: perusmäärä muuttuu 15 §:n mukaisen perus-           kelaitoksen on pidennettävä sitoumusaikaa
1972: määrän suuruiseksi maatalousyrittäjien elä-         vastaavalla ajalla, jollei jatkaja osoita, että
1973: kelain mukaiseksi vanhuuseläkkeeksi.                hän itse, hänen aviopuolisonsa tai toinen jatka-
1974:    Määrättäessä perhe-eläkkeen suuruutta su-        ja täyttää jatkamissitoumuksen velvoitteet.
1975: kupolvenvaihdoseläkkeen saajanjälkeen katso-
1976: taan, että edunjättäjällä oli kuolinhetkellään                            32 §
1977: maatalousyrittäjien eläkelaissa tarkoitetun yrit-     Jollei jatkaja täytä jatkamissitoumustaan ei-
1978: täjätoimintansa perusteella oikeus saada tämän      kä tämä johdu 31 §:ssä tarkoitetusta hyväksyt-
1979: lain 15 §:n mukaisen perusmäärän suuruista          tävästä syystä, on eläkelaitoksen velvoitettava
1980: täyttä työkyvyttömyyseläkettä.                      hänet korvaamaan eläkelaitokselle sukupolven-
1981:    Mitä 1 momentissa säädetään täydennyso-          vaihdoseläkkeen pääoma-arvo, joka määrä-
1982: sasta, koskee myös lisäosaa, jos sukupolven-        tään sosiaali- ja terveysministeriön vahvista-
1983: vaihdoseläke on myönnetty ennen vuotta 1991         mien perusteiden mukaan.
1984: tapahtuneen maatilan luovutuksen perusteella          Jos sitoumuksen laiminlyöntiä on pidettävä
1985: ja sukupolvenvaihdoseläkkeessä on täydenny-         vähäisenä tai painavat kohtuusnäkökohdat sitä
1986: sosan sijasta lisäosa.                              muutoin puoltavat, eläkelaitos voi kuitenkin
1987:                                                     päättää, että eläkkeen pääoma-arvo jätetään
1988:                       30 §                          osaksi tai kokonaan jatkajalta perimättä.
1989:    Muissa kuin 26 §:ssä tarkoitetuissa tapauk-        Pääoma-arvosta on maksettava kymmenen
1990: sissa aiheettomasti maksettu tämän lain mukai-      prosentin suuruinen vuotuinen korko eläkelai-
1991: nen eläke on perittävä takaisin siten kuin tässä    toksen päätöksen antamisesta lukien.
1992: pykälässä säädetään. Eläkelaitos voi kuitenkin        Eläkelaitoksen lainvoimainen päätös pää-
1993: erityisestä syystä luopua takaisin perimisestä      oma-arvon korvaamisesta korkoineen saadaan
1994: osittain tai kokonaan. Takaisin perimisestä ei      panna täytäntöön niin kuin riita-asiassa annet-
1995: kuitenkaan saa luopua, jos eläkkeen myöntä-         tu lainvoiman saanut tuomio.
1996:                          Maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläke ym.                            7
1997: 
1998:               Ennakkopäätökset                         5) ovatko muutkin sukupolvenvaihdoseläk-
1999:                                                     keen saamisen edellytykset olemassa.
2000:                       33 §                             Sen estämättä, mitä 1 momentissa sääde-
2001:    Sukupolvenvaihdoseläkkeen saajalla on oi-        tään, on lausunnon antaminen eläkelaitokselle
2002: keus saada eläkelaitokselta sitova ennakkopää-      sukupolvenvaihdoseläkkeen saamisen edelly-
2003: tös siitä, aiheuttaako hänen suunnittelemansa       tyksistä maaseutupiirin asiana niissä tapauksis-
2004: toimenpide eläkkeen maksamisen keskeyttämi-         sa, joiden osalta maatilahallitus on niin mää-
2005: sen 24 tai 25 §:n mukaan taikka eläkkeen            rännyt.
2006: lakkauttamisen 28 §:n mukaan.                                              37 §
2007:                                                        Jos eläkelaitos katsoo, että maataloussihteeri
2008:                      34 §                           tai maaseutupiiri on lausunnossaan 36 §:n 1
2009:    Jatkajalla on oikeus saada eläkelaitokselta      momentin 1-3 kohdassa tarkoitettujen eläk-
2010: sitova ennakkopäätös siitä, onko hänen aiko-        keen saamisen edellytysten tai 4 kohdassa tar-
2011: mansa menettely katsottava 31 §:ssä tarkoite-       koitetun suhdeluvun määrittämisen osalta so-
2012: tuksi jatkamissitoumuksen keskeyttämiseksi tai      veltanut lakia ilmeisen väärin tai että asia on
2013: 32 §:ssä tarkoitetuksi toimenpiteeksi ja mitä       sanotulta osin selvästi tulkinnanvarainen, elä-
2014: seuraamuksia menettely mainitun säännöksen          kelaitoksen tulee alistaa maataloussihteerin elä-
2015: mukaan aiheuttaa.                                   kehakemuksesta antama lausunto maaseutupii-
2016:                                                     rille ja vastaavasti maaseutupiirin lausunto
2017:                                                     maatilahallitukselle.
2018:              Lain täytäntöönpano                       Eläkelaitoksella, eläkelautakunnalla ja va-
2019:                        35 §                         kuutusoikeudella ei ole oikeutta poiketa ratkai-
2020:    Tämän lain täytäntöönpanosta huolehtivat         sussaan maataloussihteerin, maaseutupiirin tai
2021: maatilahallitus, maaseutupiirit, kuntien maata-     maatilahallituksen lausunnosta siltä osin kuin
2022: loussihteerit sekä maatalousyrittäjien eläkelais-   se koskee 36 §:n 1 momentin 1-3 kohdassa
2023: sa tarkoitettu maatalousyrittäjien eläkelaitos,     tarkoitettuja edellytyksiä tai 4 kohdassa tarkoi-
2024: jäljempänä eläkelaitos.                             tettua suhdelukua.
2025:    Maataloussihteerilie tämän lain mukaan
2026: kuuluvista tehtävistä huolehtii maatalouslauta-                           38 §
2027: kunta taikka sitä vastaava toimielin tai muu           Maataloussihteerin ja maaseutupiirin tehtä-
2028: viranomainen, jos kunnassa ei ole maatalous-        vänä on eläkelaitoksen ohella valvoa, että su-
2029: sihteeriä. Mitä tässä laissa ja sen nojalla anne-   kupolvenvaihdoseläkkeen saaja pidättäytyy
2030: tuissa säännöksissä säädetään maataloussihtee-      tässä laissa edellytetyllä tavalla maatalouden,
2031: ristä, koskee tällöin vastaavaa muuta viran-        ammattimaisen kalastuksen ja poronhoidon
2032: omaista.                                            harjoittamisesta ja että jatkaja täyttää 10 §:n 1
2033:    Tämän lain mukaan maataloussihteerille,          momentin 3 kohdassa tarkoitetun jatkamissi-
2034: maaseutupiirille ja maatilahallitukselle kuulu-     toumuksensa.
2035: vien tehtävien hoitamisesta Ahvenanmaan                             Muutoksenhaku
2036: maakunnassa säädetään asetuksella.
2037:                                                                           39 §
2038:                      36 §                              Maataloussihteerin ja maaseutupiirin lausun-
2039:    Maataloussihteerin on annettava eläkelaitok-     toon sisältyvään ratkaisuun, jonka mukaan
2040: selle lausuntonsa siitä:                            36 §:n 1 momentin 1-3 kohdassa tarkoitettuja
2041:    1) ylittääkö luovuttajan ja hänen aviopuoli-     eläkkeen saamisen edellytyksiä ei ole olemassa,
2042: soosa varallisuus 8 §:ssä säädetyn enimmäis-        sekä momentin 4 kohdassa tarkoitettua suhde-
2043: määrän;                                             lukua koskevaan ratkaisuun haetaan muutosta
2044:    2) täyttääkö maatila 11 ja 13 §:ssä säädetyt     valittamalla maatilahallitukseen 30 päivän ku-
2045: edellytykset;                                       luessa päätöksen tiedoksi saamisesta. Valitus
2046:    3) täyttääkö jatkaja 10 §:ssä säädetyt edelly-   voidaan sanotun määräajan kuluessa toimittaa
2047: tykset;                                             myös maataloussihteerille tai, milloin kysy-
2048:    4) mikä 14 §:n 2 momentin mukaan on              myksessä on maaseutupiirin ratkaisu, myös
2049: luovutettavasta maatilasta sovitun vastikkeen       maaseutupiirille. Maataloussihteerin ja maa-
2050: suhde kysymyksessä olevan omaisuuden perin-         seutupiirin tulee tällöin toimittaa valitus lau-
2051: tökaaren 25 luvun 2 §:n mukaiseen arvoon;           suntonsa ohella maatilahallitukselle.
2052: sekä
2053: 8                     1990 vp. -   Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 209
2054: 
2055:   Maatilahallituksen 1 momentissa tarkoitetus-     13 §:n 3 momentissa tarkoitettujen valtion en-
2056: sa asiassa antamaan ratkaisuun haetaan muu-        nakoiden kanssa.
2057: tosta siinä järjestyksessä kuin muutoksenhaus-
2058: ta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50)                            42 §
2059: säädetään.                                            Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaa-
2060:   Muuhun kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitet-         vat vuodelle 1991 vahvistettavaa palkkaindek-
2061: tuun maataloussihteerin, maaseutupiirin tai        silukua. Ne tarkistetaan yleisten palkka- ja
2062: maatilahallituksen tämän lain nojalla anta-        hintatasossa tapahtuneiden muutosten mukaan
2063: maan ratkaisuun ei saa hakea muutosta valitta-     siten kuin työntekijäin eläkelain 9 §:ssä sääde-
2064: malla.                                             tään.
2065: 
2066:                        40 §                                                43 §
2067:    Eläkelaitoksen tämän lain nojalla antamaan         Jollei tästä laista muuta johdu, on soveltuvin
2068: päätökseen saa hakea muutosta työntekijäin         osin voimassa, mitä työntekijäin eläkelain 9 ja
2069: eläkelain 20 § :ssä tarkoitetulta eläkelautakun-   9 a §:ssä, 12 §:n 1 momentin 5 kohdassa,
2070: nalta siten kuin työntekijäin eläkelaissa on       16 §:ssä, 17 §:n 2 ja 3 momentissa, 17 a §:ssä,
2071: säädetty. Sosiaali- ja terveysministeriön maata-   18 §:n 2 ja 3 momentissa, 19 a §:ssä, 19 b §:n
2072: lousyrittäjien eläkelain 18 §:n 1 momentin no-     1 ja 2 momentissa, 19 d ja 20-21 a §:ssä sekä
2073: jalla määräämät eläkelautakunnan jäsenet toi-      maatalousyrittäjien eläkelain 16 ja 17 §: ssä
2074: mivat maatalousyrittäjien eläkelain mukaan         sekä 19 §:n 5 ja 6 momentissa säädetään.
2075: vakuutettujen edustajina myös tätä lakia sovel-       Maatalousyrittäjien eläkelaitoksella on oi-
2076: lettaessa.                                         keus saada eläketurvakeskukselta maksutta tä-
2077:    Muutosta tämän lain nojalla annettuun elä-      män lain nojalla käsiteltävänä olevan asian
2078: kelautakunnan päätökseen sekä eläkelaitoksen       ratkaisuun vaikuttavat tiedot.
2079: ja eläkelautakunnan päätöksen poistamista saa         Tämän lain mukaisen eläkkeen perusmääräs-
2080: hakea vakuutusoikeudelta siten kuin työnteki-      tä voidaan vähentää eläkkeensaajan maksa-
2081: jäin eläkelaissa säädetään. Niiden asioiden kä-    matta jääneet maatalousyrittäjien eläkelain ja
2082: sittelyssä, joihin tätä lakia on sovellettava,     maatalousyrittäjien        tapaturmavakuutuslain
2083: toimivat vakuutusoikeudessa siitä annetussa        (1026/81) mukaiset vakuutusmaksut sen mu-
2084: laissa tarkoitettuina maallikkojäseninä valtio-    kaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään.
2085: neuvoston maatalousyrittäjien eläkelain 18 §:n
2086: 2 momentin nojalla määräämät edustajat.                               44 §
2087:    Jos eläkelaitos on hylännyt eläkehakemuk-         Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
2088: sen sillä perusteella, ettei 36 § :n 1 momentin    töönpanosta annetaan asetuksella.
2089: 1-3 kohdassa tarkoitettuja eläkkeen edelly-
2090: tyksiä ole olemassa, ei eläkelaitoksen päätök-
2091: seen saa hakea muutosta valittamalla.                             Lain voimaantulo
2092:                                                                         45 §
2093:             Erinäiset säännökset                      Tämä laki tulee voimaan       päivänä
2094:                                                    kuuta 199.
2095:                        41 §                           Tämän lain 15 §:n 2 momentin estämättä
2096:    Tämän lain mukaiset eläkemenot ja hoitoku-      sovelletaan    maatalousyrittäjien    eläkelain
2097: lut yhdistetään maatalousyrittäjien eläkelain      8 i §:n 3 momenttia muutettaessa osatyökyvyt-
2098: mukaisiin vastaaviin kuluihin ja kustannetaan      tömyyseläke sukupolvenvaihdoseläkkeeksi, jos
2099: siten kuin maatalousyrittäjien eläkelain 13        osatyökyvyttömyyseläke perustuu 1 päivänä
2100: §:ssä säädetään sanotun lain mukaisten eläk-       tammikuuta 1989 tai sen jälkeen sattuneeseen
2101: keiden, muiden etuoksien ja hoitokulujen kus-      eläketapahtumaan.
2102: tannuksista vastaamisesta.                            Lain 5 §:n 1 momentin 1 kohdan estämättä
2103:    Valtion tulee suorittaa kunakin vuonna kuu-     luovuttajalla on oikeus sukupolvenvaihdos-
2104: kausittain ennakkona määrä, joka vastaa 1          eläkkeen saamiseen vaikka maatilan pellot on
2105: momentin mukaisesti valtion suoritettavaksi        vuokrattu jatkajalle yhdeksi vuodeksi välittö-
2106: arvioitua määrää. Ennakot määrätään ja mak-        mästi ennen luovutusta, jos luovutus tapahtuu
2107: setaan yhdessä maatalousyrittäjien eläkelain       vuoden 1991 aikana.
2108:                         Maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläke ym.                          9
2109: 
2110:                                              Laki
2111:                           maatalousyrittäjien eläkelain muuttamisesta
2112: 
2113:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2114:    kumotaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun maatalousyrittäjien eläkelain (467 /69) 6 a -
2115: 6 g § sekä 15 §:n 2 momentti,
2116:    sellaisina kuin ne ovat, 6 a § muutettuna 15 päivänä maaliskuuta 1974, 29 päivänä huhtikuuta
2117: ja 19 päivänä joulukuuta 1980, 31 päivänä joulukuuta 1985 ja 21 päivänä lokakuuta 1988
2118: annetuilla laeilla (219/74, 294 ja 837/80, 1126/85 ja 870/88), 6 b § muutettuna mainituilla 19
2119: päivänä joulukuuta 1980 ja 31 päivänä joulukuuta 1985 annetuilla laeilla, 6 c § muutettuna
2120: mainitulla 15 päivänä maaliskuuta 1974 annetulla lailla sekä 5 päivänä helmikuuta 1982, 8
2121: päivänä elokuuta 1986 ja 29 päivänä joulukuuta 1989 annetuilla laeilla (110/82, 605/86 ja
2122: 1312/89), 6 d § muutettuna mainituilla 15 päivänä maaliskuuta 1974, 29 päivänä huhtikuuta
2123: 1980, 5 päivänä helmikuuta 1982 ja 31 päivänä joulukuuta 1985 annetuilla laeilla sekä 21 päivänä
2124: toukokuuta 1976 annetulla lailla (414/76), 6 e § 31 päivänä joulukuuta 1987 annetussa laissa
2125: (1315/87), 6 f § muutettuna mainituilla 15 päivänä maaliskuuta 1974 ja 31 päivänä joulukuuta
2126: 1985 annetuilla laeilla sekä 7 päivänä tammikuuta 1977 ja 19 päivänä huhtikuuta 1985 annetuilla
2127: laeilla (20/77 ja 328/85), 6 g §muutettuna mainituilla 15 päivänä maaliskuuta 1974 ja 29 päivänä
2128: huhtikuuta 1980 annetuilla laeilla ja 15 §:n 2 momentti mainitussa 7 päivänä tammikuuta 1977
2129: annetussa laissa, sekä
2130:    muutetaan 15 §:n 1 momentti ja 16 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 15 §:n 1 momentti
2131: mainitussa 29 päivänä joulukuuta 1989 annetussa laissa ja 16 §:n 1 momentti 23 päivänä
2132: joulukuuta 1981 annetussa laissa (1028/81), seuraavasti:
2133: 
2134:                        15 §
2135:    Edellä 1 §:n 5 momentissa tarkoitettuihin       doseläke- ja luopumiseläketurvasta siten kuin
2136: eläketurvakeskuksen, 4 §:ssä tarkoitettuihin       maatalousyrittäjien    sukupolvenvaihdoseläk-
2137: eläketurvakeskuksen tai eläkelaitoksen sekä        keestä annetussa laissa (   1 ) ja luopumis-
2138: 8 g §:ssä tarkoitettuihin eläkelaitoksen päätök-   eläkelaissa (16/74) on säädetty. Asetuksella
2139: siin saa hakea muutosta ja päätöksen poista-       voidaan säätää, että maatalousyrittäjien elä-
2140: mista siten kuin työntekijäin eläkelaissa on       kelaitos hoitaa myös maatalousyrittäjien tapa-
2141: säädetty.                                          turmavakuutuslaissa (1026/81) tarkoitetun
2142:                                                    maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaitok-
2143:                                                    sen tehtävät.
2144:                     16 §
2145:   Tämän lain mukaista vakuutusta hoitaa
2146: maatalousyrittäjien eläkelaitos. Eläkelaitos         Tämä laki tulee voimaan       päivänä
2147: huolehtii myös viljelijöiden sukupolvenvaih-       kuuta 199 .
2148: 
2149: 
2150: 
2151: 
2152: 2   200691S
2153: 10                     1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -     Esitys n:o 209
2154: 
2155: 
2156:                                               Laki
2157:                              työntekijäin eläkelain 8 §:n muuttamisesta
2158: 
2159:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2160:   muutetaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin eläkelain (395/61) 8 §:n 4
2161: momentin 10 kohta, sellaisena kuin se on 26 päivänä heinäkuuta 1985 annetussa laissa (663/85),
2162: seuraavasti:
2163: 
2164:                         8§
2165:                                                     ehtojen mukainen eläke sekä maatalousyrittä-
2166:    Yhteensovituksessa huomioon otettavat pe-        jien sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun lain
2167: ruseläkkeet ovat seuraavat työ- ja virkasuhtei-     (    1 ) mukaisen eläkkeen perusmäärä;
2168: siin sekä yrittäjätoimintaan perustuvat van-
2169: huus- ja työkyvyttömyyseläkkeet:
2170:                                                       Tämä laki tulee voimaan       päivänä
2171:      10) maatalousyrittäjien eläkelain vähimmäis-   kuuta 1991.
2172: 
2173: 
2174: 
2175: 
2176:                                                Laki
2177:              rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä annetun lain 4 a §:n muuttamisesta
2178: 
2179:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2180:   muutetaan rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä 7 päivänä tammikuuta 1982 annetun lain
2181: (13/82) 4 a §, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa (1058/82),
2182: seuraavasti:
2183: 
2184:                        4a§
2185:    Varhaiseläkettä ei myönnetä sellaiselle rinta-   valtioneuvoston päätöksen perusteella työ- tai
2186: maveteraanille, joka saa lain, asetuksen tai        virkasuhteen taikka yrittäjätoiminnan johdosta
2187: valtioneuvoston päätöksen taikka julkisen elä-      myönnettävää vanhuuseläkettä, kuitenkin si-
2188: kesäännön perusteella työ- tai virkasuhteen         ten, että jos rintamaveteraanin eläkkeistä osa
2189: taikka yrittäjätoiminnan johdosta myönnettä-        maksetaan vanhuuseläkkeenä ennen 65 vuoden
2190: vää työttömyyseläkettä tai täyttä työkyvyttö-       ikää, tällainen eläke ei estä varhaiseläkkeen
2191: myyseläkettä taikka maatalousyrittäjien elä-        myöntämistä. Mitä tässä pykälässä on säädet-
2192: kelain (467 /69) tai maatalousyrittäjien suku-      ty, koskee myös rintama veteraania, joka saa
2193: polvenvaihdoseläkkeestä annetun lain (       1 )    edellä tarkoitettuja eläkkeitä vastaavaa muuta
2194: mukaista sukupolvenvaihdoseläkettä tai luopu-       eläkettä.
2195: miseläkelain (16174) mukaista luopumiselä-
2196: kettä, eikä sellaiselle rintamaveteraanille, joka     Tämä laki tulee voimaan       päivänä
2197: saa tai jolla on oikeus saada lain, asetuksen tai   kuuta 199 .
2198:                         Maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläke ym.                            11
2199: 
2200:                                               Laki
2201:                               kansaneläkelain 26 §:n muuttamisesta
2202: 
2203:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2204:   muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain (347 /56) 26 § :n 1 momentin 5
2205: kohta, sellaisena kuin se on 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa (103/82), seuraavasti:
2206: 
2207:                       26 §
2208:    Lisäosaa määrättäessä otetaan huomioon va-      Tämä laki tulee voimaan     päivänä
2209: kuutetun jatkuvasti saama:                       kuuta 199 .
2210:                                                    Tässä laissa säädetty markkamäärä vastaa
2211:    5) maatalousyrittäjien eläkelain (467 /69) virallisen elinkustannusindeksin sitä pistelu-
2212: 6 a § :n tai maatalousyrittäjien sukupolvenvaih- kua, jonka mukaan vuoden 1981 maaliskuussa
2213: doseläkkeestä annetun lain (       1 ) mukaan maksettavina olevien kansaneläkkeiden suu-
2214: myönnetyn sukupolvenvaihdoseläkkeen perus- ruus on laskettu.
2215: määrä kuitenkin siten, että täysimääräisestä
2216: lisäosasta vähennetään 50 prosenttia siitä 1-5
2217: kohdassa mainittujen etuuksien yhteismäärän
2218: osasta, joka ylittää 1 460 markkaa vuodessa.
2219: 
2220: 
2221: 
2222: 
2223:                                               Laki
2224:                             työttömyysturvalain 5 §:n muuttamisesta
2225: 
2226:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2227:   muutetaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyysturvalain (602/84) 5 §:n 1 momentin 9
2228: kohta, sellaisena kuin se on 9 päivänä helmikuuta 1990 annetussa laissa (98/90), seuraavasti:
2229: 
2230:                       5§                            jien eläkelain (4671 69) tai maatalousyrittäjien
2231:   Työttömyyspäivärahaoikeuden rajoitukset           sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun lain
2232:                                                     (   1 ) mukaista sukupolvenvaihdoseläkettä;
2233:    Työttömyyspäivärahaan ei ole oikeutta hen-
2234: kilöllä:
2235:                                                       Tämä laki tulee voimaan        päivänä
2236:   9) siltä ajalta, jolta hän saa maatalousyrittä-   kuuta U9 .
2237: 12                  1990 vp. -   Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 209
2238: 
2239: 
2240:                                              Laki
2241:               maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 12 §:n muuttamisesta
2242: 
2243:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2244:   muutetaan 23 päivänä joulukuuta 1981 annetun maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain
2245: (1026/81) 12 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 23 päivänä tammikuuta 1987 annetussa laissa
2246: (36/87), seuraavasti:
2247: 
2248:                     12 §
2249:                                                  lousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä an-
2250:   Jos vuosityöansio 11 §:n ja tämän pykälän      netun lain ( 1 ) mukaista eläkettä taikka
2251: mukaisesti laskettuna on pienempi kuin tapa-     sellaista rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä
2252: turmavakuutuslain 16 §:n 6 momentissa sää-       annetun lain (13/82) mukaista eläkettä, joka
2253: detty markkamäärä, käytetään vuosityöansio-      perustuu maatalousyrittäjien eläkelaissa tarkoi-
2254: na sanottua määrää. Tätä momenttia ei kuiten-    tettuun yrittäj ätoimintaan.
2255: kaan sovelleta, jos työvahinko on sattunut
2256: aikana, jolta maatalousyrittäjällä on oikeus       Tämä laki tulee voimaan        päivänä
2257: saada maatalousyrittäjien eläkelain tai maata-   kuuta 199 .
2258: 
2259: 
2260:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1990
2261:                       1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -        Esitys n:o 210
2262: 
2263: 
2264: 
2265: 
2266:                                        Ed u s k u n n a n v a s t a u s hallituksen esitykseen laiksi maa-
2267:                                    talousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 11 ja 12 §:n muuttami-
2268:                                    sesta
2269: 
2270:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys          asiasta mietintönsä n:o 34 ja suuri valiokunta
2271: n:o 210 laiksi maatalousyrittäjien tapaturma-         mietintönsä n:o 148, on hyväksynyt seuraavan
2272: vakuutuslain 11 ja 12 §:n muuttamisesta.              lain:
2273: Eduskunta, jolle sosiaalivaliokunta on antanut
2274: 
2275: 
2276: 
2277: 
2278:                                                 Laki
2279:             maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 11 ja 12 §:n muuttamisesta
2280: 
2281:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2282:   muutetaan 23 päivänä joulukuuta 198I annetun maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain
2283: (1026/8I) I1 §:n I ja 2 momentti sekä I2 §:n I momentti,
2284:   sellaisina kuin niistä ovat 11 § :n 1 ja 2 momentti 29 päivänä joulukuuta I989 annetussa laissa
2285: (13I3/89), seuraavasti:
2286: 
2287:                       II §                            pahtunut muutos, joka korottaisi maatalous-
2288:    Maatalousyrittäjän vuosityöansiona pide-           yrittäjän työtuloa sanotun lain säännösten mu-
2289: tään hänen maatalousyrittäjien eläkelain mu-          kaisesti, ja maatalousyrittäjä, mikäli hänet
2290: kaista työtuloaan työvahingon sattumishetkel-         edelleen on vakuutettava, on tehnyt hakemuk-
2291: lä.                                                   sen työtulonsa tarkistamiseksi, otetaan tässä
2292:    Maatalousyrittäjälle, jolla ei työvahingon         tarkoitettu muutos vuosityöansiota määrättäes-
2293: sattuessa ole voimassa maatalousyrittäjien elä-       sä huomioon. Muutoksen perustuessa saman
2294: kelain mukaista vakuutusta, määrätään vuosi-          lain 8 b §:n 5 momentissa tarkoitettuun viljel-
2295: työansio soveltuvin osin sanotussa laissa sää-        män tuottavuuteen voidaan aikaisemminkin ta-
2296: dettyjä perusteita noudattaen.                        pahtunut muutos ottaa huomioon, mikäli se
2297:                                                       olosuhteisiin nähden on kohtuullista. Tässä
2298:                                                       momentissa tarkoitettua korotettua vuosityö-
2299:                        I2 §                           ansiota käytetään päivärahaa määrättäessä
2300:   Jos maatalousyrittäjä tai hänen omaisensa           kuitenkin vain siltä osin kuin päivärahaa
2301: osoittavat, että viimeisen vuoden aikana ennen        myönnetään neljän kuukauden jälkeiselle ajalle
2302: työvahingon sattumista maatalousyrittäjien            työvahingon sattumisesta.
2303: eläkelain 8 b tai 8 c §:ssä tarkoitetuissa viljel-
2304: män työtuloon vaikuttavissa tekijöissä on ta-
2305: 
2306: 200537A
2307: 2                   1990 vp. -   Eduskunnan vastaus -   Esitys n:o 210
2308: 
2309:   Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-      Lain 12 §:n 1 momenttia sovellettaessa ote-
2310: kuuta 1991.                                   taan huomioon myös ennen tämän lain voi-
2311:   Tätä lakia sovelletaan, kun työvahinko on   maantuloa työtuloon vaikuttavissa tekijöissä
2312: sattunut tämän lain voimaantulon jälkeen.     tapahtunut muutos.
2313: 
2314: 
2315:     Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1990
2316:                       1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -        Esitys n:o 211
2317: 
2318: 
2319: 
2320: 
2321:                                      Ed u s k u n n a n v a s t a u s hallituksen esitykseen laiksi sai-
2322:                                  rausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan korvaamisesta maa-
2323:                                  talousyrittäjille
2324: 
2325:     Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys      antanut asiasta mietintönsä n:o 33 ja suuri
2326: n:o 211 laiksi sairausvakuutuslain mukaisen         valiokunta mietintönsä n:o 147, on hyväksynyt
2327: omavastuuajan korvaamisesta maatalousyrittä-        seuraavan lain:
2328: jille1 Eduskunta, jolle sosiaalivaliokunta on
2329: 
2330: 
2331: 
2332: 
2333:                                               Laki
2334:        sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan korvaamisesta maatalousyrittäjille
2335: 
2336:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2337: 
2338:                       1§
2339:   Maatalousyrittäjällä on oikeus saada kor-         että maatalousyrittäjälle myönnetään sairaus-
2340: vaukseksi sairaudesta johtuvasta työkyvyttö-        vakuutuslain mukaista päivärahaa.
2341: myydestä    päivärahaa     sairausvakuutuslain         Päivärahan suorittamisen edellytyksenä on,
2342: 19 § :n 1 momentissa tarkoitettuna omavastuu-       että maatalousyrittäjä osoittaa työkyvyttömyy-
2343: aikana siten kuin tässä laissa säädetään.           tensä lääkärin tai sairaanhoitolaitoksen anta-
2344:   Tämän lain täytäntöönpanosta huolehtii            malla todistuksena.
2345: maatalousyrittäjien eläkelaitos.
2346:                                                                             4 §
2347:                        2 §                             Maatalousyrittäjällä ei ole oikeutta tämän
2348:    Maatalousyrittäjällä tarkoitetaan henkilöä,      lain mukaiseen päivärahaan, jos hänellä on
2349: jolla on työkyvyttömyyden alkaessa voimassa         saman työkyvyttömyyden johdosta oikeus saa-
2350: maatalousyrittäjien eläkelaissa (4671 69) säädet-   da maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain
2351: tyä vähimmäiseläketurvaa koskeva vakuutus           (1026/81), tapaturmavakuutuslain (608/ 48),
2352: tai vireillä hakemus vakuutuksen saamiseksi.        liikennevakuutuslain (279/59), sotilasvamma-
2353:                                                     lain (404/ 48), sotilastapaturmalain ( 1 ) tai
2354:                       3§                            jonkin muun lain nojalla sellaista korvausta,
2355:    Päivärahaa suoritetaan työkyvyttömyyden          jonka suuruutta määrättäessä otetaan huo-
2356: ajalta sen alkamispäivää lukuun ottamatta jo-       mioon maatalousyrittäjätoiminnasta saadut
2357: kaiselta viikonpäivältä enintään 1 §:ssä tarkoi-    ansiot.
2358: tetun omavastuuajan loppuun. Päivärahaa ei
2359: kuitenkaan suoriteta, jollei maatalousyrittäjä                            5§
2360: ole ollut omavastuuaikana kykenemätön teke-            Päivärahan suuruus on 1/360 maatalousyrit-
2361: mään työtään vähintään kolmena peräkkäisenä         täjälle työkyvyttömyyden alkaessa vahvistettu-
2362: päivänä työkyvyttömyyden alkamispäivää lu-          na olleesta maatalousyrittäjien eläkelain mu-
2363: kuun ottamatta.                                     kaisesta työtulosta. Päiväraha on suuruudel-
2364:    Jos työkyvyttömyys on jatkunut 1 §:ssä tar-      taan kuitenkin vähintään 1/360 tapaturmava-
2365: koitetun omavastuuajan yli, edellytyksenä päi-      kuutuslain 16 §:n 6 momentissa tarkoitetusta
2366: värahan suorittamiselle omavastuuajalta on,         vähimmäisvuosityöansiosta.
2367: 
2368:  200506R
2369: 2                    1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 211
2370: 
2371:   Päivärahan suuruutta määrättäessä työtulo         muksen tai valituksen myöhästymisestä, paa-
2372: pyöristetään lähimmäksi sadaksi markaksi.           töksen noudattamisesta muutoksenhausta huo-
2373:                                                     limatta, tapaturmalautakunnan päätöksen täy-
2374:                        6 §                          täntöönpanokelpoisuudesta, korvauksen vii-
2375:    Päivärahaa on haettava kirjallisesti kuuden      västymisestä, etuuden siirtämisestä ja ulos-
2376: kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta alkaen     mittauksesta, tiedonsaantioikeudesta ja tiedon-
2377: sitä halutaan suoritettavaksi. Hakemus on toi-      antovelvollisuudesta sekä salassapitovelvolli-
2378: mitettava kansaneläkelaitokselle, jos työkyvyt-     suudesta ja sen rikkomisesta on soveltuvin osin
2379: tömyys, jonka ajalta päivärahaa haetaan, jat-       voimassa, mitä tapaturmavakuutuslaissa sää-
2380: kuu 1 §:ssä säädetyn omavastuuajan jälkeen.         detään. Käsiteltäessä tapaturmalautakunnassa
2381: Muussa tapauksessa hakemus on toimitettava          tämän lain mukaista asiaa noudatetaan lisäksi
2382: maatalousyrittäjien eläkelaitokselle tai sen val-   soveltuvin osin, mitä tapaturmalautakunnasta
2383: tuuttamalle asiamiehelle. Asetuksella voidaan       annetussa asetuksessa (839/81) asian käsittelys-
2384: antaa tarkempia säännöksiä päivärahan hake-         tä ja maatalousyrittäjien tapaturmavakuutus-
2385: misesta.                                            lain 10 §:n 1 momentissa maatalousyrittäjäjä-
2386:                                                     senistä säädetään.
2387:                       7§
2388:    Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen antamaan
2389: päätökseen saa hakea muutosta tapaturmava-                                 10 §
2390: kuutuslain 53 § :ssä tarkoitetulta tapaturmalau-       Tästä laista aiheutuneet kustannukset mak-
2391: takunnalta kirjallisella valituksella viimeistään   setaan valtion varoista. Tämän lain mukaisesta
2392: kolmantenakymmenentenä päivänä sen päivän           toiminnasta maatalousyrittäjien eläkelaitoksel-
2393: jälkeen, jona valittaja on saanut tiedon pää-       le aiheutuneet hoitokulut yhdistetään sen maa-
2394: töksestä.                                           talousyrittäjien tapaturmavakuutuslain mukai-
2395:    Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen antamaan      sen toiminnan hoitokuluihin. Tämän lain mu-
2396: päätökseen, joka koskee päivärahan suoritta-        kaisia hoitokuluja ei kuitenkaan lueta mukaan
2397: mista tämän lain 3 §:n 2 momentissa tarkoite-       maatalousyrittäjien      tapaturmavakuutuslain
2398: tussa tapauksessa, ei kuitenkaan saa hakea          13 §:ssä tarkoitettuihin kokonaiskustannuk-
2399: muutosta siltä osin kuin päätös perustuu haki-      siin.
2400: jan oikeuteen saada sairausvakuutuslain mu-            Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa maa-
2401: kaista päivärahaa tai sanotun lain 19 §:n 1         talousyrittäjien eläkelaitoksen esityksestä ne
2402: momentin mukaisen omavastuuajan pituuteen.          perusteet, joiden mukaan 1 momentissa tarkoi-
2403:    Tapaturmalautakunnan antamaan päätök-            tetut hoitokulut lasketaan.
2404: seen ei saa hakea muutosta valittamalla.               Valtion tulee suorittaa kunakin vuonna kuu-
2405:                                                     kausittain ennakkona määrä, joka vastaa 1
2406:                                                     momentin mukaisesti valtion suoritettavaksi
2407:                         8§                          arvioitua määrää. Ennakot määrätään ja mak-
2408:    Jos myöhemmin ilmenee, että tämän lain           setaan yhdessä maatalousyrittäjien tapaturma-
2409: nojalla annettu päätös on perustunut väärään        vakuutuslain 16 §:ssä tarkoitettujen valtion en-
2410: tai puutteelliseen selvitykseen ja päätöksellä on   nakoiden kanssa.
2411: evätty oikeus päivärahaan tai myönnetty päivä-         Tapaturmalautakunnan tämän lain nojalla
2412: rahaa liian vähän, maatalousyrittäjien eläkelai-    käsittelemät asiat otetaan huomioon määrättä-
2413: toksen tulee käsitellä asia uudelleen.              essä maatalousyrittäjien eläkelaitoksen osuutta
2414:    Jos päivärahan myöntäminen on perustunut         tapaturmalautakunnan toiminnasta aiheutu-
2415: korvauksensaajan vilpilliseen menettelyyn, ta-      neista kustannuksista tapaturmavakuutuslain
2416: paturmalautakunta voi maatalousyrittäjien elä-      53 §:n 5 momentin nojalla.
2417: kelaitoksen hakemuksesta korvauksensaajaa
2418: kuultuaan poistaa aikaisemman lainvoimaisen
2419: päätöksen ja määrätä aiheettomasti maksetun                               11§
2420: päivärahan takaisin maksettavaksi.                     Kansaneläkelaitoksen on ilman aiheetonta
2421:                                                     viivytystä toimitettava maksutta tämän lain
2422:                                                     mukaisen päivärahan käsittelemistä varten tar-
2423:                        9§                           vittavat tiedot maatalousyrittäjien eläkelaitok-
2424:   Jollei tästä laista muuta johdu, puhevallan       selle. Tiedot voidaan toimittaa teknisen käyt-
2425: käytöstä, päätöksen tiedoksiantamisesta, hake-      töyhteyden avulla.
2426:       Sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan korvaaminen maatalousyrittäjille        3
2427: 
2428:                    12 §                         Tässä laissa tarkoitettua päivärahaa makse-
2429:   Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-     taan työkyvyttömyydestä, joka on alkanut lain
2430: töönpanosta annetaan asetuksella.             tultua voimaan.
2431:                                                 Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
2432:                    13 §                       ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
2433:   Tämä laki tulee voimaan    päivänä heinä-   menpiteisiin.
2434: kuuta 1991.
2435: 
2436:    Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1990
2437:                         1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 212
2438: 
2439: 
2440: 
2441: 
2442:                                       Ed u s k u n n a n vastaus hallituksen esitykseen laiksi työ-
2443:                                    suojeluhallinnosta annetun lain muuttamisesta
2444: 
2445:      Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys      valiokunta on antanut asiasta mietintönsä n:o
2446:   n:o 212 laiksi työsuojeluhallinnosta annetun       41 ja suuri valiokunta mietintönsä n:o 194, on
2447:   lain muuttamisesta. Eduskunta, jolle sosiaali-     hyväksynyt seuraavan lain:
2448: 
2449: 
2450:                                                 Laki
2451:                          työsuojeluhallinnosta annetun lain muuttamisesta
2452: 
2453:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2454:     muutetaan työsuojeluhallinnosta 24 päivänä heinäkuuta 1972 annetun lain (574/72) 4 §:n 1
2455:   momentti ja 6 §:n 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 4 §:n 1 momentti 13 päivänä tammikuuta
2456:   1989 annetussa laissa (33/89) ja 6 §:n 2 momentti 12 päivänä syyskuuta 1975 annetussa laissa
2457:   (735/75), sekä
2458:     lisätään 6 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna viimeksi mainitulla lailla sekä 12 päivänä
2459:   joulukuuta 1973 ja 4 päivänä joulukuuta 1987 annetuilla laeilla (40/73 ja 937 /87), siitä mainitulla
2460:   4 päivänä joulukuuta 1987 annetulla lailla kumotun 3 momentin tilalle uusi 3 momentti
2461:   seuraavasti:
2462: 
2463:                          4§                          män asiantuntemusta. Yksi johtokunnan jäsen
2464:     Työsuojelua koskevien periaatekysymysten         nimetään työnantajain ja yksi jäsen työnteki-
2465:   käsittelyä, työsuojelun yhtenäistämistä ja edis-   jäin edustavimpien keskusjärjestöjen esitykses-
2466:   tämistä sekä alan yhteistoiminnan kehittämistä     tä. Kummallakin näistä jäsenistä on kaksi hen-
2467:   varten on työsuojeluhallituksen yhteydessä työ-    kilökohtaista varajäsentä. Johtokunnan ko-
2468:   suojeluneuvottelukunta.      Neuvottelukunnan      koonpanosta, tehtävistä ja nimittämisestä sää-
2469:   kokoonpanossa, jonka valtioneuvosto määrää         detään muutoin tarkemmin asetuksella.
2470:   kolmivuotiskaudeksi kerrallaan, on otettava           Työsuojeluhallituksessa toimii lisäksi val-
2471:   huomioon työsuojelun eri alojen asiantunte-        vontalautakunta, joka käsittelee työsuojeluhal-
2472:   muksen, edustavimpien työmarkkinajärjestö-         litukselle työsuojelun valvonnasta ja muutok-
2473:   jen, valtiovarainministeriön sekä edustavim-       senhausta työsuojeluasioissa annetun lain
2474:   pien eri alojen yrittäjien ja kunnallisen työ-     18 § :n nojalla tehdyt valitukset. Valvontalauta-
2475:   markkinalaitoksen edustuksen ohella myös           kunnan kokoonpanosta ja toiminnasta sääde-
2476:   muiden työsuojelun kehittämisen kannalta           tään tarkemmin asetuksella.
2477:   merkittävien järjestöjen ja yhteisöjen edustus.
2478: 
2479:                                                         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuu-
2480:                         6 §                          ta 1991.
2481:                                                         Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
2482:     Työsuojeluhallituksen toimintaa ohjaa ja         täytäntöön panemiseksi tarpeellisiin toimenpi-
2483: ~valvoo johtokunta, jonka tulee edustaa työelä-      teisiin.
2484: 
2485: 
2486:        Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1990
2487: 
2488: 
2489: 
2490: 
2491:    210064F
2492:                      1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -    Esitys n:o 213
2493: 
2494: 
2495: 
2496: 
2497:                                      Ed u s kunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi palk-
2498:                                   katurvalain ja laiksi merimiesten palkkaturvalain 6 ja 16 §:n
2499:                                   muuttamisesta
2500: 
2501:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys      antanut asiasta mietintönsä n:o 35 ja suuri
2502: n:o 213 laiksi palkkaturvalain ja laiksi meri-    valiokunta mietintönsä n:o 158, on hyväksynyt
2503: miesten palkkaturvalain 6 ja 16 §:n muuttami-     seuraavat lait:
2504: sesta. Eduskunta, jolle sosiaalivaliokunta on
2505: 
2506: 
2507: 
2508:                                              Laki
2509:                                   palkkaturvalain muuttamisesta
2510: 
2511:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2512:   muutetaan 10 päivänä elokuuta 1973 annetun palkkaturvalain (649173) 1 §:n 1 ja 3 momentti,
2513: 6 §:n 3 momentti sekä 8 ja 16 §,
2514:   sellaisina kuin niistä ovat 1 §:n 3 momentti ja 6 §:n 3 momentti 20 päivänä tammikuuta 1984
2515: annetussa laissa (70/84), 8 § 25 päivänä toukokuuta 1984 annetussa laissa (403/84) ja 16 §
2516: osittain muutettuna viimeksi mainitulla lailla, sekä
2517:   lisätään 2 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 20 päivänä tammikuuta
2518: 1984 annetulla lailla, uusi 2 ja 3 momentti, jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti siirtyvät 4 ja 5
2519: momentiksi, sekä 3 §:ään, sellaisena kuin se on viimeksi mainitussa laissa, uusi 2 momentti
2520: seuraavasti:
2521: 
2522:                        1§                                              2 §
2523:    Valtio turvaa työntekijäin työsuhteesta joh-
2524: tuvan palkka- ja muun saatavan suorituksen           Palkkaturvana voidaan erityisistä syistä
2525: työnantajan konkurssin tai muun maksukyvyt-       maksaa ulkomailla tehtyyn työhön perustuvia
2526: tömyyden varalta palkkaturvana siten kuin         saatavia, jotka ovat erääntyneet maksettaviksi
2527: tässä laissa säädetään. Tämä laki koskee myös     yli kolmen kuukauden mutta kuitenkin enin-
2528: suomalaisen työnantajan palveluksessa ulko-       tään kuuden kuukauden kuluessa ennen palk-
2529: mailla työskentelevää työntekijää, jolla on ko-   katurvahakemuksen jättämistä.
2530: tipaikka Suomessa. Ulkomaalaisen työnanta-           Työntekijällä ei ole oikeutta saada palkka-
2531: jan ulkomailta Suomeen tilapäiseen työhön         turvana ulkomailla tehtyyn työhön perustuvia
2532: lähettämän työntekijän saatavia ei turvata        saatavia siltä osin kuin hän saa työsuhteeseen
2533: palkkaturvana.                                    sovellettavan vieraan valtion lainsäädännön
2534:                                                   mukaista palkkaturvaa tai vastaavaa etuutta.
2535:    Palkkaturvasta huolehtivat työministeriö ja
2536: työvoimapiirin toimisto. Päätöksen palkka-
2537: turva-asiassa tekee sen työvoimapiirin toimis-                         3§
2538: to, jonka alueella työnantajalla, jota hakemus
2539: koskee, on kotipaikka. Jos kotipaikasta ei ole       Ulkomailla tehtyä työtä koskeva palkkatur-
2540: selvyyttä, käsittelee asian sen työvoimapiirin    vahakemus voidaan jättää myös Suomen ulko-
2541: toimisto, jonka alueella hakemuksessa tarkoi-     mailla olevaan lähetystöön, konsulinvirastoon
2542: tettu työ on pääasiallisesti tehty.               tai muuhun edustustoon.
2543: 
2544: 200505Q
2545: 2                     1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 213
2546: 
2547:                        6 §                           tin tai 12 §:n nojalla tekemästä päätöksestä, ei
2548:                                                      saa hakea valittamalla muutosta.
2549:    Valtioneuvosto ja asetuksella säädettävään
2550: määrään saakka työministeriö tai työvoimapii-                               16 §
2551: rin toimisto voi työllisyyden turvaamiseksi tär-        Työttömyyskassalaissa (603/84) tarkoitetun
2552: keistä tai muista tähän verrattavista syistä taik-   työttömyyskassojen keskuskassan on vuosit-
2553: ka perimisen ollessa maksuvelvollisen taloudel-      tain jälkikäteen korvattava valtiolle työnteki-
2554: linen asema huomioon ottaen kohtuutonta              jöille palkkaturvana maksettujen määrien ja
2555: myöntää maksun suoritukselle lykkäystä tai           työnantajilta 5 §:n 1 momentin mukaan perit-
2556: vapauttaa työnantajan tai muun maksuvelvolli-        tyjen pääomamäärien erotus. Tästä erotuksesta
2557: sen kokonaan taikka osaksi maksuvelvollisuu-         on kuitenkin vähennettävä se, mitä palkkatur-
2558: destaan riippumatta siitä, mitä maksuvapau-          vana on maksettu työntekijän 4 §:n 3 momen-
2559: tuslaissa (529/80) on säädetty.                      tissa tarkoitetusta laiminlyömisestä huolimatta,
2560:                                                      sekä työnantajilta 6 §:n 3 momentin nojalla
2561:                        8§                            perimättä jätetyt määrät. Erotuksesta on vä-
2562:   Työvoimapiirin toimiston päätöksestä, jolla        hennettävä myös ne määrät, jotka on 9 §:n
2563: hakemus on hylätty muulla kuin 7 §:n 1 mo-           mukaisessa menettelyssä taikka 14 tai 15 §:ssä
2564: mentissa tarkoitetulla perusteella, työntekijä       tarkoitetuissa tapauksissa todettu aiheetta
2565: saa valittaa työministeriöön siinä järjestyksessä    maksetuiksi.
2566: kuin muutoksenhausta hallintoasioissa (154/             Korvaus on maksettava työministeriön mää-
2567: 50) annetussa laissa on säädetty. Muutoin työ-       räämänä aikana. Korvauksen viivästyessä on
2568: voimapiirin toimiston päätökseen ei saa hakea        viivästyksen ajalta maksettava 16 prosentin
2569: valittamalla muutosta.                               viivästyskorko.
2570:   Työministeriön päätökseen, jolla on ratkais-
2571: tu valitus työvoimapiirin toimiston 2 §:n 4            Tämä laki tulee voimaan        päivänä
2572: momentin, 4 §:n 3 momentin, 6 §:n 3 momen-           kuuta 199 .
2573: 
2574: 
2575: 
2576: 
2577:                                                Laki
2578:                      merimiesten palkkaturvalain 6 ja 16 §:n muuttamisesta
2579: 
2580:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2581:    muutetaan 21 päivänä joulukuuta 1979 annetun merimiesten palkkaturvalain (927179) 6 §:n 2
2582: momentti ja 16 §,
2583:    näistä 16 § sellaisena kuin se on osittain muutettuna 30 päivänä joulukuuta 1982 annetulla
2584: lailla (1066/82), seuraavasti:
2585: 
2586:                        6 §                                                  16 §
2587:                                                         Työttömyyskassalaissa (603/84) tarkoitetun
2588:    Valtioneuvosto ja asetuksella säädettävään        työttömyyskassojen keskuskassan on vuosit-
2589: määrään saakka työministeriö voi työllisyyden        tain jälkikäteen korvattava valtiolle työnteki-
2590: turvaamiseksi tärkeistä tai muista tähän verrat-     jöille palkkaturvana maksettujen määrien ja
2591: tavista syistä taikka perimisen ollessa maksu-       työnantajilta 5 §:n 1 momentin mukaan perit-
2592: velvollisen taloudellinen asema huomioon ot-         tyjen pääomamäärien erotus. Tästä erotuksesta
2593: taen kohtuutonta myöntää maksun suorituk-            on kuitenkin vähennettävä se, mitä palkkatur-
2594: selle lykkäystä tai vapauttaa työnantajan tai        vana on maksettu työntekijän 4 §:n 2 momen-
2595: muun maksuvelvollisen kokonaan taikka osak-          tissa tarkoitetusta laiminlyönnistä huolimatta,
2596: si maksuvelvollisuudestaan riippumatta siitä,        sekä työnantajilta 6 §:n 2 momentin nojalla
2597: mitä maksuvapautuslaissa (529/80) on säädet-         perimättä jätetyt määrät. Erotuksesta on vä-
2598: ty.                                                  hennettävä myös ne määrät, jotka on 9 §:n
2599:                                          Palkkaturva                                       3
2600: 
2601: mukaisessa menettelyssä taikka 14 tai 15 §:ssä   viivästyksen ajalta maksettava 16 prosentin
2602: tarkoitetuissa tapauksissa todettu aiheetta      viivästyskorko.
2603: maksetuiksi.
2604:    Korvaus on maksettava työministeriön mää-       Tämä laki tulee voimaan     päivänä
2605: räämänä aikana. Korvauksen viivästyessä on       kuuta 199 .
2606: 
2607: 
2608:     Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1990
2609:                      1990 vp. -   Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 214
2610: 
2611: 
2612: 
2613: 
2614:                                   Ed u s k u n n a n v a s t a u s hallituksen esitykseen Amerikan
2615:                                yhdysvaltojen kanssa tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksin-
2616:                                kertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämi-
2617:                                seksi tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä
2618: 
2619:    Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys             hyväksyä ne Helsingissä 21 päivänä
2620: n:o 214 Amerikan yhdysvaltojen kanssa tulo-             syyskuuta 1989 Suomen ja Amerikan
2621: ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen           yhdysvaltojen välillä tulo- ja varalli-
2622: verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen           suusveroja koskevan kaksinkertaisen
2623: estämiseksi tehdyn sopimuksen eräiden mää-              verotuksen välttämiseksi ja veron kier-
2624: räysten hyväksymisestä. Eduskunta, jolle ulko-          tämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen
2625: asiainvaliokunta on antanut asiasta mietintön-          määräykset, jotka vaativat eduskunnan
2626: sä n:o 14 ja suuri valiokunta mietintönsä n:o           suostumuksen.
2627:  187, on päättänyt
2628:                                                     Samalla eduskunta on hyväksynyt seuraavan
2629:                                                  lain:
2630: 
2631:                                            Laki
2632: Amerikan yhdysvaltojen kanssa tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen
2633: välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymi-
2634:                                                sestä
2635: 
2636:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2637: 
2638:                       1§                                                2§
2639:   Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1989 Suo-       Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän-
2640: men ja Amerikan yhdysvaltojen välillä tulo- ja   töönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.
2641: varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen ve-
2642: rotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen                             3§
2643: estämiseksi tehdyn sopimuksen määräykset           Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädet-
2644: ovat, mikäli ne kuuluvat lainsäädännön alaan,    tävänä ajankohtana.
2645: voimassa niin kuin siitä on sovittu.
2646: 
2647: 
2648:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1990
2649: 
2650: 
2651: 
2652: 
2653: 200555U
2654:                      1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -     Esitys n:o 215
2655: 
2656: 
2657: 
2658: 
2659:                                      Ed u s kunnan vastaus hallituksen esitykseen Euroopan
2660:                                   ydinfysiikan tutkimusjärjestön perustamista koskevan yleissopi-
2661:                                   muksen ja siihen liittyvän rahoitusta koskevan pöytäkirjan
2662:                                   eräiden määräysten hyväksymisestä
2663: 
2664:    Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys               hyväksyä ne Pariisissa 1 päivänä hei-
2665: n:o 215 Euroopan ydinfysiikan tutkimusjärjes-            näkuuta 1953 tehdyn Euroopan ydin-
2666: tön perustamista koskevan yleissopimuksen ja             fysiikan tutkimusjärjestön perustamista
2667: siihen liittyvän rahoitusta koskevan pöytäkir-           koskevan yleissopimuksen ja siihen liit-
2668: jan eräiden määräysten hyväksymisestä. Edus-             tyvän rahoitusta koskevan pöytäkirjan
2669: kunta, jolle ulkoasiainvaliokunta on antanut             määräykset, jotka vaativat eduskunnan
2670: asiasta mietintönsä n:o 15, on päättänyt                 suostumuksen.
2671:     Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1990
2672: 
2673: 
2674: 
2675: 
2676: 200715T
2677:                       1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 216
2678: 
2679: 
2680: 
2681: 
2682:                                     Ed u s kunnan vastaus hallituksen esitykseen asunto-
2683:                                  osakeyhtiölaiksi ja laiksi ulkomaalaisten sekä eräiden yhteisöjen
2684:                                  oikeudesta omistaa ja hallita kiinteätä omaisuutta ja osakkeita
2685:                                  annetun lain 2 §:n muuttamisesta
2686: 
2687:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys       kunta, jolle toinen lakivaliokunta on antanut
2688: n:o 216 asunto-osakeyhtiölaiksi ja laiksi ulko-    asiasta mietintönsä n:o 18 ja suuri valiokunta
2689: maalaisten sekä eräiden yhteisöjen oikeudesta      mietintönsä n:o 350, on hyväksynyt seuraavat
2690: omistaa ja hallita kiinteätä omaisuutta ja osak-   lait:
2691: keita annetun lain 2 §:n muuttamisesta. Edus-
2692: 
2693:                                    Asunto-osakeyhtiölaki
2694:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2695: 
2696:                     1 luku                         nuksessa olevaa huoneistoa taikka muuta osaa
2697:               Yleisiä säännöksiä                   yhtiön rakennuksesta tai sen hallinnassa ole-
2698:                                                    vasta kiinteistöstä, mutta jossa huoneistojen
2699:                       1§                           yhteenlasketosta lattiapinta-alasta yli puolta ei
2700:               Asunto-osakeyhtiö                    ole määrätty osakkeenomistajien hallinnassa
2701:                                                    oleviksi asuinhuoneistoiksi.
2702:    Asunto-osakeyhtiönä pidetään osakeyhtiötä:          Tätä lakia on sovellettava niin ikään sellai-
2703:    1) jonka tarkoituksena on omistaa ja hallita    seen ennen 1 päivää maaliskuuta 1926 rekiste-
2704: yhtä tai useampaa rakennusta, joissa olevien       röityyn osakeyhtiöön, jossa huoneistot on yh-
2705: huoneistojen yhteenlasketosta lattiapinta-alasta   tiökokouksen päätöksen perusteella varattu
2706: yli puolet on määrätty yhtiöjärjestyksessä         osakkeenomistajille 1 §:ssä tarkoitetulla taval-
2707: osakkeenomistajien hallinnassa oleviksi asuin-     la.
2708: huoneistoiksi; ja
2709:    2) jonka jokainen osake yksin tai toisten                            3§
2710: osakkeiden kanssa tuottaa oikeuden hallita
2711: yhtiöjärjestyksessä määrättyä huoneistoa tai
2712:                                                             Osakeyhtiölain soveltaminen
2713: muuta osaa yhtiön rakennuksesta tai sen hal-         Asunto-osakeyhtiöön sovelletaan myös osa-
2714: linnassa olevasta kiinteistöstä.                   keyhtiölain (734/78):
2715:                                                      1) 1 luvun 2 §:n säännöstä konsernista;
2716:                       2§
2717:                                                      2) 2 luvun säännöksiä yhtiön perustamisesta
2718:      Soveltaminen muuhun osakeyhtiöön              lukuun ottamatta 3 §:ää;
2719:   Tätä lakia on, jollei yhtiöjärjestyksessä ole      3) 4 luvun säännöksiä osakepääoman korot-
2720: määrätty toisin, sovellettava myös sellaiseen      tamisesta;
2721: osakeyhtiöön, jonka tarkoituksena on omistaa         4) 6 luvun säännöksiä osakepääoman alenta-
2722: ja hallita yhtä tai useampaa rakennusta ja         misesta;
2723: jonka jokainen osake yksin tai yhdessä toisten       5) 10 luvun 7-13 §:n säännöksiä tilintarkas-
2724: osakkeiden kanssa tuottaa oikeuden hallita         tuksesta lukuunottamatta konsernia koskevia
2725: yhtiöjärjestyksessä määrättyä yhtiön raken-        säännöksiä;
2726: 210227H
2727: 2                     1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 216
2728: 
2729:    6) 12 luvun 1 §:n 1 momenttia, 2 §:n 1           sia, jollei osakkeenomistajan maksuvelvolli-
2730: momenttia, 4 §:n 1 momenttia sekä 5 ja              suus muodostu kohtuuttoman ankaraksi; sekä
2731: 6 §:l;iä;                                              4) yhtiölle lain mukaan kuuluvista velvoit-
2732:    7) 13 luvun säännöksiä selvitystilasta ja pur-   teista.
2733: kamisesta lukuun ottamatta 2 ja 3 §:ää;
2734:    8) 14 luvun säännöksiä sulautumisesta lu-                               6 §
2735: kuun ottamatta 8 §:ää;                               Uuden omistajan vastuu yhtiövastikkeesta
2736:    9) 15 luvun säännöksiä vahingonkorvaus-
2737: velvollisuudesta siten, että toimitusjohtajaa           Osakkeen siirtyessä uudelle omistajalle tämä
2738: koskevia säännöksiä sovelletaan isännöitsijään      on vastuussa yhtiövastikkeen maksamisesta
2739: ja osakeyhtiölain vastaisesta menettelystä ai-      omistusoikeuden siirtymisestä lähtien.
2740: heutuva vastuu syntyy myös tämän lain vastai-           Osakkeen uusi omistaja on edellisen omista-
2741: sesta menettelystä; sekä                            jan ohella vastuussa tämän laiminlyömästä yh-
2742:    10) 16 luvun säännöksiä, lukuun ottamatta        tiövastikkeesta kolmelta kuukaudelta ennen
2743: 7-9 §:ää.                                           omistusoikeuden siirtymistä uudelle omistajal-
2744:    Edellä 2 §:n 1 momentissa tarkoitettuun yh-      le.
2745: tiöön sovelletaan lisäksi osakeyhtiölain 10 lu-
2746: vun säännöksiä tilintarkastuksesta konsernissa,                            7 §
2747: 11 luvun säännöksiä konsernitilinpäätöksestä                   Huoneisto ja muut tilat
2748: sekä 12 luvun 1 §:n 2 momenttia, 2 §:n 2
2749: momenttia ja 4 §:n 2 ja 3 momenttia.                   Mitä jäljempänä tässä laissa säädetään huo-
2750:                                                     neistosta, koskee myös muuta rakennuksen tai
2751:                       4 §                           kiinteistön osaa, jonka hallintaan osakkeet
2752:                                                     tuottavat oikeuden.
2753:           Osakepääoma ja osakkeet
2754:   Asunto-osakeyhtiöllä on oltava osakkeisiin                               8§
2755: jaettu osakepääoma. Osakkeita on oltava vä-                          Yhtiöjärjestys
2756: hintään kolme ja niillä tulee olla sama nimellis-
2757: arvo. Osakepääoman on oltava vähintään                 Asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä on
2758: 50 000 markkaa.                                     mainittava:
2759:   Yhtiön osakkeenomistajat eivät ole henkilö-          1) yhtiön toiminimi;
2760: kohtaisesti vastuussa yhtiön velvoitteista.            2) yhtiön kotipaikkana oleva Suomen kunta;
2761:                                                        3) yhtiön tarkoituksensa toteuttamiseksi
2762:                       5§                            omistamien ja hallitsemien rakennusten sijainti
2763:                   Yhtiövastike                      ja kiinteistön hallintaperuste;
2764:                                                        4) osakepääoma;
2765:    Osakkeenomistaja on velvollinen maksa-              5) osakkeiden nimellisarvo;
2766: maan yhtiölle yhtiövastiketta yhtiöjärjestykses-      6) huoneiston sijainti rakennuksessa, sen
2767: sä määrättyjen perusteiden mukaan.                  numero tai kirjaintunnus, rakennusalalla ylei-
2768:    Yhtiövastike voidaan yhtiöjärjestyksessä         sesti hyväksyttyjä mittaustapoja noudattaen
2769: määrätä perittäväksi siten, että erilaisia menoja   laskettu huoneiston pinta-ala sekä huoneiston
2770: varten on eri maksuperuste, kuten huoneiston        käyttötarkoitus ja huoneiden lukumäärä;
2771: pinta-ala, osakkeiden lukumäärä taikka veden,          7) järjestysnumerolla yksilöitynä mitkä osak-
2772: sähkön tai muun hyödykkeen todellinen kulu-         keet (osakeryhmä) tuottavat oikeuden hallita
2773: tus.                                                mitäkin huoneistoa, jolloin osakeryhmä voi
2774:    Yhtiövastikkeella voidaan kattaa yhtiön me-      käsittää myös vain yhden osakkeen;
2775: not, jotka aiheutuvat:                                 8) yhtiön välittömässä hallinnassa olevat
2776:    1) kiinteistön hankinnasta ja rakentamisesta;    huoneistot ja muut tilat;
2777:    2) kiinteistön ja rakennusten ylläpidosta ja        9) yhtiövastikkeen määräämisen perusteet
2778: hoidosta;                                           sekä kuka määrää vastikkeen suuruuden ja
2779:    3) perusparannuksista ja uudistuksista, joilla   maksutavan;
2780: kiinteistö ja rakennus saatetaan vastaamaan            10) hallituksen jäsenten, varajäsenten, tilin-
2781: kunkin ajankohdan tavanmukaisia vaatimuk-           tarkastajien ja varatilintarkastajien lukumäärä
2782:                                        Asunto-osakeyhtiölaki                                         3
2783: 
2784: tai enimmäis- ja vähimmäismäärä sekä toimi-          tarkoitetun määräajan päättymisestä tai, jos
2785: kausi;                                               lunastushinta ei vielä tällöin ole tiedossa tai se
2786:    11) miten kutsu yhtiökokoukseen toimite-          on 13 § :n mukaisesti tullut riitaiseksi, enintään
2787: taan;                                                kuukausi lunastushinnan vahvistamisesta.
2788:    12) varsinaisessa yhtiökokouksessa käsiteltä-
2789: vät asiat; sekä                                        Jos samalla saannolla on hankittu useisiin
2790:    13) yhtiön tilikausi.                             osakeryhmiin kuuluvat osakkeet, on ne kaikki
2791:                                                      lunastettava, jollei yhtiöjärjestyksessä toisin
2792:                                                      määrätä.
2793:                      2 luku                             Lunastamiseen oikeutettujen keskinäinen
2794:                     Osakkeet                         etuoikeus on hallituksen ratkaistava arvalla,
2795:                                                      jollei yhtiöjärjestyksessä ole toisin määrätty.
2796:                        9§                            Lunastushinta on maksettava hallitukselle joko
2797:             Osakkeiden yhtäläisyys                   rahana tai sellaisella maksuvälineellä, josta
2798:                                                      Suomessa toimiva pankki vastaa. Maksettaessa
2799:    Asunto-osakeyhtiön kaikki osakkeet tuotta-        lunastushinta posti- tai pankkisiirtona maksu-
2800: vat yhtiössä yhtäläiset oikeudet, jollei tästä       päivänä pidetään sitä päivää, jona maksaja on
2801: laista ja yhtiöjärjestyksestä muuta johdu.           suorittanut lunastushinnan määrän pankille
2802:                                                      edelleen siirrettäväksi tai täyttänyt maksun
2803:                       10§
2804:                                                      suorittamiseksi vastaavan toimen. Hallitus ei
2805:           Osakkeiden luovutettavuus                  saa suorittaa lunastushintaa sille, jolta osake
2806:                                                      lunastetaan, ennen kuin tämä luovuttaa osake-
2807:   Osake voidaan rajoituksitta hankkia ja luo-        kirjan.
2808: vuttaa, jollei laista tai yhtiöjärjestyksestä muu-      Mitä 1 ja 3 momentissa säädetään, on voi-
2809: ta johdu. Yhtiöjärjestyksessä näitä oikeuksia        massa, jollei muussa laissa ole toisin säädetty.
2810: voidaan rajoittaa vain 11 ja 12 §:n sekä muus-
2811: sa laissa säädetyn mukaisesti.
2812:   Samaan osakeryhmään kuuluvia osakkeita ei                                12 §
2813: saa erikseen merkitä, luovuttaa tai muulla                           Omat osakkeet
2814: tavoin siirtää eikä pantata, paitsi milloin huo-
2815: neisto jaetaan tai osa siitä yhdistetään toiseen
2816: huoneistoon.                                            Asunto-osakeyhtiö ei saa vastiketta vastaan
2817:                                                      hankkia eikä ottaa pantiksi omaa eikä emoyh-
2818:                      11 §                            tiönsä osaketta. Tämän kiellon vastainen sopi-
2819:                                                      mus on mitätön. Yhtiö voi kuitenkin ostaa
2820:            Osakkeiden lunastaminen                   huutokaupassa sen omasta saamisesta ulos-
2821:    Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että         mitatun osakkeen ja lunastaa osakkeen
2822: osakkeenomistajalla tai nimeltä mainitulla jul-      87 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa.
2823: kisyhteisöllä on oikeus lunastaa uudelle omis-         Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että
2824: tajalle siirtyvä osake ilmoittamalla lunastus-       yhtiöllä on oikeus osakepääomaa ja arvonko-
2825: vaatimuksestaan yhtiön hallitukselle. Yhtiöjär-      rotusrahastoa alentamatta muulla omalla pää-
2826: jestyksessä on tällöin määrättävä:                   omalla lunastaa osake tarjouksesta tai osak-
2827:    1) keillä on lunastusoikeus ja mitä saantoti-     keen siirtyessä uudelle omistajalle. Yhtiöjärjes-
2828: lanteita se koskee;                                  tykseen on, jos lunastusoikeus koskee uudelle
2829:    2) milloin ja miten hallituksen tulee antaa       omistajalle siirtynyttä osaketta, otettava 11 §:n
2830: lunastukseen oikeutetuille tieto osakkeen siirty-    1 momentin 3-5 kohdassa tarkoitetut mää-
2831: misestä uudelle omistajalle;                         räykset. Yhtiöllä on etuoikeus lunastamiseen
2832:    3) lunastushinnan määräytymisen peruste;          ennen muita lunastamiseen oikeutettuja, jollei
2833:    4) lunastusvaatimuksen esittämisen määräai-       muussa laissa tai yhtiöjärjestyksessä ole toisin
2834: ka, joka saa olla enintään kaksi kuukautta           säädetty tai määrätty.
2835: siitä, kun uusi omistaja on ilmoittanut saan-
2836: nostaan hallitukselle; sekä                            Yhtiön on ilmoitettava lunastusvaatimuksen-
2837:    5) lunastushinnan suorittamisen määräaika,        sa uudelle omistajalle 11 §:n 1 momentin 4
2838: joka saa olla enintään kuukausi 4 kohdassa           kohdassa tarkoitetussa määräajassa.
2839: 4                     1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 216
2840: 
2841:                       13 §                                                 15 §
2842:                  Lunastusriidat                                         Osakekirja
2843: 
2844:   Lunastusoikeutta ja lunastushinnan määrää            Osakeryhmästä on osakkeenomistajalle an-
2845: koskevat riidat on käsiteltävä yhtiön kotipai-       nettava osakekirja, joka on painettu asunto-
2846: kan tuomioistuimessa, jollei yhtiöjärjestykses-      osakeyhtiön osakekirjojen painamiseen hyväk-
2847: sä ole määrätty, että tällaiset riidat on ratkais-   sytyssä painolaitoksessa.
2848: tava välimiesmenettelyssä.                              Osakekirja saadaan asettaa vain nimetylle
2849:   Siihen asti kunnes lunastusvaatimuksesta on        henkilölle ja antaa vain osakeluetteloon merki-
2850: sovittu tai sitä koskeva riita on lainvoimaisesti    tylle omistajalle. Osakekirjaa ei saa antaa,
2851: ratkaistu, ei sillä, jolle osake on siirtynyt, ole   ennen kuin yhtiö tai osakepääomaa korotet-
2852: muuta osakkeeseen perustuvaa oikeutta kuin           taessa korotus on rekisteröity ja täysi maksu
2853: oikeus hallita huoneistoa sekä oikeus voittoon       osakkeesta suoritettu.
2854: ja etuoikeus uuden osakkeen merkitsemiseen              Osakekirjaan on painettuna merkittävä yh-
2855: osakepääomaa korotettaessa. Tänä aikana hä-          tiön toiminimi, osakkeen tai osakkeiden nume-
2856: neen sovelletaan osakkeenomistajaa koskevia          rot ja nimellisarvo, minkä huoneiston hallin-
2857: yhtiöjärjestyksen määräyksiä yhtiövastikkeen         taan osakeryhmä oikeuttaa sekä maininta yh-
2858: maksamisesta. Osakkeen merkinnästä johtuvat          tiöjärjestyksessä olevasta 11 tai 12 §:n mukai-
2859: oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät sille, joka     sesta lunastusoikeudesta.
2860: käyttää lunastusoikeutta.
2861:                                                        Osakekirja on päivättävä ja päätösvaltaisen
2862:    Jos lunastushinnan suuruutta koskevan yh-         määrän hallituksen jäseniä on se allekirjoitetta-
2863: tiöjärjestyksen määräyksen soveltaminen tuot-        va.
2864: taisi jollekin kohtuutonta etua, voidaan lunas-
2865: tushintaa sovitella.
2866:                                                                            16 §
2867:                                                            Osakekirjaan tehtävät merkinnät
2868:                       14 §
2869:      Osakepääoman korottaminen eräissä                  Jos osakekirjaan merkityssä hallintaoikeu-
2870:                tapauksissa                           den kohteessa tai muussa osakkeenomistajan
2871:                                                      oikeuksiin vaikuttavassa seikassa tapahtuu yh-
2872:    Jos yhtiö korottaa osakepääomaansa siten,         tiöjärjestyksen muuttamisen johdosta muutos,
2873: että merkittäväksi annettavat osakkeet tuotta-       on osakekirjassa oleva maininta oikaistava vas-
2874: vat hallintaoikeuden yhtiön välittömässä hal-        taavasti.
2875: linnassa olevaan huoneistoon tai rakennetta-           Kun osake on mitätöity, sen nimellisarvoa
2876: vaan uuteen huoneistoon, korottamista koske-         on alennettu tai yhtiö on purettu, osakekirjaan
2877: vassa päätöksessä on mainittava:                     on tehtävä siitä merkintä.
2878:    1) kunkin edellä sanotun huoneiston hallin-         Kun osakekirja on kuolettamisen yhteydessä
2879: taan oikeuttavien osakkeiden lukumäärä, joka         annettu toisen sijaan, on osakekirjassa siitä
2880: on määriteltävä samoilla perusteilla kuin yh-        mainittava.
2881: tiön muiden huoneistojen hallintaan oikeutta-
2882: vien osakkeiden määrä; ja
2883:                                                                            17 §
2884:   2) osakkeesta maksettava määrä ja peruste,
2885: jonka mukaan osakkeet annetaan silloin, kun
2886:                                                                 Osakekirjan vaihtaminen
2887: useampi haluaa merkitä samat osakkeet, jollei
2888: näistä seikoista päättämistä anneta hallituksen        Jos osakeryhmää muutetaan huoneiston ja-
2889: tehtäväksi.                                          kamisen tai laajentamisen taikka huoneistojen
2890:                                                      yhdistämisen tai muun toimenpiteen vuoksi,
2891:    Korottamispäätöksen yhteydessä on yh-             hallituksen on annettava uutta tilannetta vas-
2892: tiöjärjestystä muutettava siten, että siitä käyvät   taava osakekirja ja mitätöitävä entinen. Osake-
2893: ilmi 1 momentissa tarkoitettujen huoneistojen        kirjan vaihtamisesta saadaan periä hallituksen
2894: osalta 8 §:n 6 ja 7 kohdassa mainitut seikat.        hyväksymä kohtuullinen maksu.
2895:                                         Asunto-osakeyhtiölaki                                        5
2896: 
2897:                       18 §                                                 21 §
2898:                Väliaikaistodistus                          Muutosmerkinnät osakeluetteloon
2899:   Ennen osakekirjan antamista asunto-osa-
2900:                                                         Osakkeen saajan yhtiölle ilmoittama saanto
2901: keyhtiö voi antaa nimetylle henkilölle asetetun
2902:                                                      ja muu muutos, joka koskee osakeluettelossa
2903: todistuksen, joka koskee oikeutta yhteen osa-        olevaa seikkaa, on viivytyksettä merkittävä
2904: keryhmään ja joka sisältää ehdon osakekirjan
2905:                                                      osakeluetteloon, kun siitä on esitetty luotettava
2906: antamisesta ainoastaan todistuksen palautta-
2907:                                                      selvitys. Edellytyksenä saannon merkitsemiselle
2908: mista vastaan (väliaikaistodistus). Todistuk-
2909:                                                      osakeluetteloon on lisäksi, että osakkeen saaja
2910: seen on pyynnöstä tehtävä merkintä osakkeesta
2911:                                                      esittää selvityksen säädetyn leimaveron suorit-
2912: suoritetuista maksuista. Todistuksen allekir-
2913:                                                      tamisesta. Merkintä on päivättävä. Jos yh-
2914: joittamisesta ja siihen otettavista tiedoista on
2915:                                                      tiössä on 11 tai 12 §:n mukainen lunastusoi-
2916: voimassa, mitä 15 §:n 3 ja 4 momentissa sää-
2917:                                                      keus, ei merkintää saa tehdä ennen kuin on
2918: detään osakekirjasta.                                selvinnyt, ettei lunastusoikeutta käytetä.
2919:                       19 §                             Jos osakkeen viimeinen luovutus on merkitty
2920:           Velkakirjalain soveltaminen                osakekirjaan tai väliaikaistodistukseen avoi-
2921:                                                      mella siirrolla, on osakekirjaan tai väliaikaisto-
2922:    Jos osakekirja tai väliaikaistodistus luovute-    distukseen kirjoitettava uuden omistajan nimi
2923: taan tai pantataan, on vastaavasti sovellettava,     ennen kuin saanto merkitään luetteloon.
2924: mitä velkakirjalain (622/47) 13, 14 ja 22 §:ssä        Osakkeen uuden omistajan vaatimuksesta
2925: säädetään. Säännöksiä sovellettaessa on sillä,       osakeluettelon pitäjän on kirjoitettava osake-
2926: jolla on osakekirja tai väliaikaistodistus hallus-
2927:                                                      kirjaan tai väliaikaistodistukseen todistus osa-
2928: saan ja joka siihen yhtiön toimesta tehdyn
2929:                                                      keluetteloon merkitseruisestä ja sen päivämää-
2930: merkinnän taikka isännöitsijäntodistuksen mu-        rästä.
2931: kaan on viimeksi merkitty omistajana osake-
2932: luetteloon, edellytettävä olevan velkakirjalain
2933: 13 §:n 2 momentissa tarkoitetun kaltainen oi-                              22 §
2934: keus määrätä osakekirjasta tai väliaikaistodis-        Osakkeenomistajalle kuuluvien oikeuksien
2935: tuksesta.                                                            käyttäminen
2936:                       20 §
2937:                                                        Osakkeen uusi omistaja saa käyttää osak-
2938:         Osakeluettelo ja sen julkisuus               keenomistajalle kuuluvia oikeuksia yhtiössä,
2939:                                                      kun hänet on merkitty osakeluetteloon tai hän
2940:    Kun yhtiö on perustettu, hallituksen on vii-
2941:                                                      on esittänyt saannostaan luotettavan selvityk-
2942: vytyksettä laadittava osakeluettelo. Siihen mer-
2943:                                                      sen.
2944: kitään kaikki osakkeet osakeryhmittäin nume-
2945: rojärjestyksessä ja huoneisto, jonka hallintaan        Osakkeen tuottamaa hallintaoikeutta saa
2946: osakeryhmä tuottaa oikeuden, osakekirjojen           kuitenkin käyttää siitä lähtien, kun yhtiölle on
2947: antamispäivä, omistajan nimi ja postiosoite          yhtiövastikkeen perimistä varten ilmoitettu
2948: sekä muussa laissa siihen merkittäväksi sääde-       osakkeen uusi omistaja.
2949: tyt tiedot. Luonnollisten henkilöiden kansalai-
2950: suus ja syntymäaika on myös mainittava. Vaa-
2951: dittaessa on lisäksi merkittävä huoneiston hal-
2952:                                                                           3 luku
2953: lintaoikeuteen muun lain nojalla kohdistuva
2954: rajoitus.                                                              Yhtiökokous
2955:    Sille, joka pyytää saada tutustua osakeluet-
2956:                                                                            23 §
2957: teloon, on hallituksen puheenjohtajan tai isän-
2958: nöitsijän kohtuullisessa ajassa varattava siihen                       Päätösvalta
2959: tilaisuus.
2960:    Jokaisella on oikeus saada jäljennös osake-         Osakkeenomistajat käyttävät yhtiökokouk-
2961: luettelosta tai sen osasta. Jäljennöksestä voi-      sessa päätösvaltaansa yhtiön asioissa, jollei
2962: daan periä hallituksen hyväksymä kohtuullinen        päätösvaltaa laissa tai yhtiöjärjestyksessä ole
2963: maksu.                                               uskottu yhtiön hallitukselle.
2964: 6                     1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 216
2965: 
2966:                       24 §                           nelle, kannetta häntä vastaan tai hänen vapaut-
2967:        Osallistuminen yhtiökokoukseen                tamistaan vahingonkorvausvelvollisuudesta tai
2968:                                                      muusta velvoitteesta yhtiötä kohtaan taikka
2969:     Jokaisella osakkeenomistajalla on oikeus         hänen huoneistonsa ottamista yhtiön hallin-
2970: osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää siellä         taan. Osakkeenomistaja ei myöskään saa ää-
2971: puhevaltaa, jollei tässä laissa ole toisin säädet-   nestää asiasta, joka koskee kannetta muuta
2972: ty.                                                  henkilöä vastaan tai tämän vapauttamista vei-
2973:    Yhtiölle tai sen tytäryhtiölle kuuluvan osak-     vaiheesta, jos hänellä on asiassa odotettavissa
2974: keen nojalla ei saa osallistua yhtiökokoukseen.      olennaista etua, joka saattaa olla ristiriidassa
2975: Sellaista osaketta ei oteta lukuun, kun pätevän      yhtiön edun kanssa. Osakkeenomistajaa koske-
2976: päätöksen syntymiseen tai tietyn oikeuden            via säännöksiä sovelletaan myös hänen asia-
2977: käyttämiseen vaaditaan kaikkien osakkeen-            mieheensä.
2978: omistajien suostumus tai suostumus osakkeen-
2979: omistajilta, joilla on määräosa yhtiön osak-                              28 §
2980: keista.                                                              Kokouspaikka
2981:    Jos osakeryhmän omistaa yhteisesti useampi
2982: kuin kaksi, he voivat käyttää osakkeenomista-           Yhtiökokous on pidettävä soveliaissa tiloissa
2983: jalle kuuluvia oikeuksia yhtiökokouksessa vain       yhtiön kotipaikassa, jollei yhtiöjärjestyksessä
2984: yhteisen edustajan kautta.                           ole määrätty, että kokous on pidettävä tai
2985:                                                      voidaan pitää jollakin toisella nimetyllä paik-
2986:                       25 §                           kakunnalla Suomessa. Erittäin painavista syis-
2987:              Asiamies ja avustaja                    tä yhtiökokous saadaan pitää muuallakin.
2988: 
2989:    Osakkeenomistaja käyttää oikeuttaan yh-                                29 §
2990: tiökokouksessa henkilökohtaisesti tai asiamie-                  Varsinainen yhtiökokous
2991: hen välityksellä. Asiamiehen tulee esittää päi-
2992: vätty valtakirja. Yhtiön rakennuksessa asuvien           Varsinainen yhtiökokous on pidettävä kuu-
2993: osakeryhmän yhteisomistajien valtuutukseksi          den kuukauden kuluessa tilikauden päättymi-
2994: voidaan hyväksyä muunkinlainen selvitys. Val-        sestä. Kokouksessa on esitettävä tilinpäätös ja
2995: tuutus koskee yhtä kokousta. Kirjallisesti an-       tilintar kastuskertomus.
2996: nettu valtuutus voi kuitenkin olla voimassa              Kokouksessa on päätettävä:
2997: enintään kolme vuotta.                                   1) tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta;
2998:    Osakkeenomistajalla saa yhtiökokouksessa              2) toimenpiteistä, joihin vahvistetun taseen
2999: olla avustaja.                                       mukainen voitto tai tappio antaa aihetta;
3000:                                                          3) vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja
3001:                       26 §                           isännöitsijälle;
3002:                   Aänioikeus                             4) talousarviosta ja yhtiövastikkeen määräs-
3003:                                                      tä, jos tämä kuuluu yhtiökokoukselle; sekä
3004:   Jokainen osake tuottaa yhtiökokouksessa                5) muista asioista, jotka yhtiöjärjestyksen
3005: yhden äänen. Yhtiöjärjestyksessä voidaan kui-        mukaan kuuluvat varsinaiselle yhtiökokouksel-
3006: tenkin määrätä, että jokainen osakeryhmä             le.
3007: tuottaa yhtä suuren äänimäärän.                          Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että
3008:   Yhtiökokouksessa kukaan ei saa äänestää            yhtiössä pidetään tilikauden aikana varsinaisia
3009: enemmällä kuin viidennellä osalla kokouksessa        yhtiökokouksia useampia kuin yksi. Tällöin 2
3010: edustettujen osakkeiden yhteenlasketusta ääni-       momentin 4 ja 5 kohdassa tarkoitetuista asiois-
3011: määrästä, ellei yhtiöjärjestyksessä ole toisin       ta voidaan päättää yhtiökokouksessa, joka pi-
3012: määrätty.                                            detään myöhemmin kuin 1 momentissa on
3013:                                                      säädetty.
3014:                       27 §
3015:         Osakkeenomistajan esteellisyys                                    30 §
3016:                                                                Ylimääräinen yhtiökokous
3017:   Osakkeenomistaja ei saa itse tai asiamiehen
3018: välityksellä äänestää yhtiökokouksessa asiasta,        Ylimääräinen yhtiökokous on pidettävä, kun
3019: joka koskee vastuuvapauden myöntämistä hä-           yhtiökokous tai hallitus katsoo siihen olevan
3020:                                          Asunto-osakeyhtiölaki                                        7
3021: 
3022: aihetta tai kun tilintarkastaja tai osakkeen-          keenomistajalle yhtiölle ilmoitettuun osoittee-
3023: omistajat, joilla on vähintään kymmenesosa tai         seen.
3024: yhtiöjärjestyksessä määrätty pienempi osa kai-           Kutsussa on mainittava kokouksessa käsitel-
3025: kista osakkeista, kirjallisesti sitä vaativat il-      tävät asiat. Yhtiöjärjestyksen muuttamista tar-
3026: moittamansa asian käsittelemistä varten.               koittavan ehdotuksen pääasiallinen sisältö on
3027:   Kokouskutsu on toimitettava neljäntoista             esitettävä kutsussa.
3028: päivän kuluessa vaatimuksen esittämisestä.
3029:                                                                              34 §
3030:                        31 §                             Tilinpäätösasiakirjojen nähtävänä pitäminen
3031:      Asian saattaminen yhtiökokoukseen
3032:                                                           Kun yhtiökokouksessa käsitellään tilinpää-
3033:    Osakkeenomistajalla on oikeus saada asia            töstä, on sitä koskevat asiakirjat tai niiden
3034: yhtiökokouksessa käsiteltäväksi, jos hän vaatii        jäljennökset toimitettava osakkeenomistajille
3035: sitä kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä ajoin,   kokouskutsun mukana tai pidettävä vähintään
3036: että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.           viikon ajan ennen kokousta isännöitsijän tai
3037:                                                        hallituksen puheenjohtajan luona tai kokous-
3038:                        32 §                            kutsussa ilmoitetussa muussa paikassa osak-
3039:                                                        keenomistajien nähtävänä. Kokouskutsussa on
3040:                Koolle kutsuminen                       viimeksi mainitussa tapauksessa mainittava
3041:    Hallitus kutsuu yhtiökokouksen koolle. Hal-         myös aika, jolloin asiakirjoihin voi perehtyä,
3042: lituksen jäsenellä on oikeus kutsua kokous             jollei yhtiöllä ole säännöllisinä aikoina auki
3043: koolle 51 §:n 3 momentissa tarkoitetussa ta-           olevaa konttoria.
3044: pauksessa. Jollei yhtiökokousta, joka tämän               Asiakirjoista on lähetettävä postitse jäljen-
3045: lain, yhtiöjärjestyksen tai yhtiökokouksen pää-        nös sitä pyytävälle osakkeenomistajalle. Lähet-
3046: töksen mukaan on pidettävä, ole kutsuttu sää-          tämisestä saadaan periä hallituksen vahvistama
3047: detyssä järjestyksessä koolle, lääninhallituksen       kohtuullinen maksu.
3048: tulee hallituksen jäsenen, isännöitsijän, tilin-
3049: tarkastajan tai osakkeenomistajan hakemuk-                                   35 §
3050: sesta oikeuttaa hakija kutsumaan kokous kool-               Puutteellisen kokouskutsun vaikutus
3051: le yhtiön kustannuksella.
3052:                                                           Asiasta, jossa ei ole noudatettu tämän lain
3053:                        33 §                            tai yhtiöjärjestyksen kokouskutsua tai asiakir-
3054:                   Kokouskutsu                          jan nähtävänä pitämistä koskevia säännöksiä,
3055:                                                        ei saa tehdä päätöstä ilman niiden osakkeen-
3056:    Kutsu yhtiökokoukseen on toimitettava ai-           omistajien suostumusta, joita laiminlyönti kos-
3057: kaisintaan neljä viikkoa ja, jollei yhtiöjärjes-       kee. Jos asia yhtiöjärjestyksen mukaan on
3058: tyksessä ole määrätty pitempää aikaa, viimeis-         kokouksessa käsiteltävä, yhtiökokous saa päät-
3059: tään viikkoa ennen kokousta. Mikäli päätök-            tää siitä, vaikkei asiaa ole mainittu kokouskut-
3060: sen tekeminen yhtiökokouksessa käsiteltävässä          sussa.
3061: asiassa siirretään jatkokokoukseen, siihen on
3062: toimitettava eri kutsu, jos kokous pidetään                                 36 §
3063: myöhemmin kuin neljän viikon kuluttua. Jos                      Menettely yhtiökokouksessa
3064: yhtiöjärjestyksen mukaan päätöksen pätevyy-
3065: den edellytyksenä on, että päätös tehdään kah-            Yhtiökokouksen puheenjohtajan valitsee yh-
3066: dessa yhtiökokouksessa, ei kutsua jälkimmäi-           tiökokous, jollei yhtiöjärjestyksessä toisin
3067: seen saa toimittaa, ennen kuin edellinen ko-           määrätä.
3068: kous on pidetty. Kutsussa on mainittava edelli-           Yhtiökokouksessa on oltava nähtävänä osa-
3069: sessä kokouksessa tehty päätös.                        keluettelo. Kokouksen puheenjohtajan on huo-
3070:   Kutsu on toimitettava yhtiöjärjestyksen mu-          lehdittava siitä, että läsnä olevista osakkeen-
3071: kaisesti. Jos kokouksessa käsitellään yhtiöjär-        omistajista, asiamiehistä ja avustajista laadi-
3072: jestyksen muuttamista 41 tai 42 §:ssä mainituin        taan luettelo, johon merkitään kunkin osak-
3073: tavoin tai 45 § :ssä tarkoitettua asiaa, on lisäksi    keenomistajan osakkeiden lukumäärä ja ääni-
3074: lähetettävä kirjallinen kutsu jokaiselle osak-         määrä (ääniluettelo).
3075: 8                     1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 216
3076: 
3077:    Puheenjohtajan on huolehdittava siitä, että                            39 §
3078: kokouksessa tehdyistä päätöksistä laaditaan              Yhtiövastikkeesta päättäminen eräissä
3079: pöytäkirja. Ääniluettelo on merkittävä pöytä-                         tapauksissa
3080: kirjaan tai liitettävä siihen. Pöytäkirjaan on
3081: merkittävä kokouksessa tehdyt päätökset sekä,
3082:                                                         Ilman jokaisen osakkeenomistajan suostu-
3083: milloin päätöksestä on äänestetty, äänestyksen
3084:                                                      musta ei voida tehdä päätöstä yhtiövastikkeen
3085: tulos. Lisäksi pöytäkirjaan on otettava hyväk-
3086:                                                      periruisestä käytettäväksi lisärakentamiseen tai
3087: symättä jätetyt yhtiöjärjestyksen muuttamista
3088:                                                      lisäalueen hankkimiseen lukuunottamatta vä-
3089: koskevat ehdotukset. Pöytäkirja on puheen-
3090:                                                      häistä rakentamista tai hankintaa osakkeen-
3091: johtajan ja vähintään yhden kokouksessa sitä
3092:                                                      omistajien yhteistä tarvetta varten. Vastikkeen
3093: varten valitun tarkastajan allekirjoitettava.
3094:                                                      maksaruisvelvollisuudesta     rakennuksen    tai
3095: Pöytäkirja on viimeistään kuukauden kuluttua
3096:                                                      huoneiston tuhouduitua säädetään 87 §:ssä.
3097: kokouksesta joko isännöitsijän tai hallituksen
3098: puheenjohtajan esitettävä osakkeenomistajalle,          Kun yhtiön kustannuksella päätetään suorit-
3099: joka sitä pyytää. Osakkeenomistajalla on oi-         taa osakkeenomistajien hallinnassa oleviin
3100: keus saada jäljennös pöytäkirjasta tai sen osas-     huoneistoihin kohdistuva korjaus tai uudistus,
3101: ta. Jäljennöksestä voidaan periä yhtiön halli-       josta kunkin huoneiston osalta saatava hyöty
3102: tuksen hyväksymä kohtuullinen maksu.                 ja aiheutuva kustannus ovat yhtä suuret, yh-
3103:    Pöytäkirjat on säilytettävä luotettavana ta-      tiökokous voi samalla päättää, että kunkin
3104: valla.                                               osakeryhmän omistaja maksaa toimenpiteen
3105:                                                      johdosta yhtiövastiketta yhtä paljon. Tällainen
3106:                       37 §                           päätös kustannusten jakamisesta tasan voidaan
3107:     Yhtiön johdon tiedonantovelvollisuus             tehdä vain, jos sitä kannattavat osakkeenomis-
3108:                                                      tajat, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa
3109:    Hallituksen ja isännöitsijän tulee osakkeen-      annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista
3110: omistajan pyynnöstä antaa yhtiökokouksessa           osakkeista.
3111: tarkempia tietoja sellaisista seikoista, jotka
3112:                                                         Yhtiökokous voi päättää suorittaa sellaisen
3113: saattavat vaikuttaa yhtiön tilinpäätöksen, ta-
3114:                                                      5 §:n 3 momentin 3 kohdassa tarkoitetun pe-
3115: loudellisen aseman tai muun kokouksessa käsi-
3116:                                                      rusparannuksen tai uudistuksen, jonka tarkoi-
3117: teltävän asian arviointiin.
3118:                                                      tuksena on kohottaa yksinomaan osakkeen-
3119:    Jos osakkeenomistajan kysymykseen voi-
3120:                                                      omistajien hallinnassa olevien huoneistojen
3121: daan vastata vain sellaisten tietojen perusteella,
3122:                                                      asumistasoa, jos samalla päätetään, että toi-
3123: jotka eivät ole kokouksessa käytettävissä, sii-
3124:                                                      menpiteestä aiheutuvien kustannusten maksa-
3125: hen saadaan vastata kirjallisesti kahden viikon
3126:                                                      miseksi yhtiövastiketta suorittavat vain ne
3127: kuluessa. Vastaus on lähetettävä kysymyksen
3128:                                                      osakkeenomistajat, jotka haluavat kyseisen
3129: tehneelle osakkeenomistajalle ja pyynnöstä esi-
3130:                                                      toimenpiteen    toteutettavaksi  huoneistonsa
3131: tettävä muille osakkeenomistajille.
3132:                                                      osalta. Toimenpiteeseen osallistuvat osakkee-
3133:                                                      nomistajat voivat sopia kustannusten maksu-
3134:                       38 §
3135:                                                      velvollisuuden jakamisesta keskenään. Yh-
3136:                  Päätöksenteko                       tiökokouksessa kyseiset osakkeenomistajat voi-
3137:                                                      vat myös yksinään tehdä päätöksen kustannus-
3138:    Yhtiökokouksen päätökseksi tulee, jollei täs-
3139:                                                      ten jakamisesta tasan noudattaen muutoin,
3140: tä laista muuta johdu, se mielipide, jota enem-
3141:                                                      mitä 2 momentissa on säädetty. Jollei edellä
3142: män kuin puolet annetuista äänistä on kannat-
3143:                                                      tarkoitettua sopimusta tai päätöstä tehdä, yh-
3144: tanut tai, äänten mennessä tasan, johon pu-
3145:                                                      tiövastikkeen maksuvelvollisuus heidän välil-
3146: heenjohtaja yhtyy. Vaaleissa katsotaan vali-
3147:                                                      lään jakautuu yhtiöjärjestyksen mukaan.
3148: tuiksi ne, jotka saavat eniten ääniä. Yh-
3149: tiökokous voi kuitenkin ennen vaalia päättää,           Sen estämättä, mitä edellä 3 momentissa on
3150: että valituksi tulee vain, jos saa yli puolet        säädetty, jokaista osakkeenomistajaa velvoitta-
3151: annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan rat-       va päätös perusparannuksesta tai uudistuksesta
3152: kaistaan vaali arvalla.                              voidaan tehdä 38 §:ssä säädetyllä tavalla, jos
3153:    Tässä laissa säädettyä enemmistövaatimusta        toimenpide on tarpeen huoneistojen saattami-
3154: saadaan yhtiöjärjestyksessä tiukentaa ja vaa-        seksi vastaamaan välttämättöminä pidettäviä
3155: lien osalta myös lieventää.                          asumisvaatimuksia.
3156:                                        Asunto-osakeyhtiölaki                                          9
3157: 
3158:                       40 §                           johtava määräys muutetuksi niin, että kohtuut-
3159:         Yhtiöjärjestyksen muuttaminen                tomuus poistuu. Jos yhtiökokous ei hyväksy
3160:                                                      tätä tarkoittavaa yhtiöjärjestyksen muuttamis-
3161:    Yhtiöjärjestyksen muuttamisesta päättää yh-       ta koskevaa ehdotusta tai siihen ei saada tarvit-
3162: tiökokous. Jollei jäljempänä toisin säädetä tai      tavaa suostumusta, on hallituksella ja osak-
3163: yhtiöjärjestyksessä 38 § :n mukaisesti toisin        keenomistajalla oikeus nostaa yhtiön kotipai-
3164: määrätä, päätös yhtiöjärjestyksen muuttami-          kan alioikeudessa kanne yhtiöjärjestyksen
3165: sesta on pätevä, mikäli osakkeenomistajat,           muuttamiseksi. Hallitus ei saa panna kannetta
3166: joilla on vähintään kaksi kolmasosaa annetuis-       vireille, elleivät ehdotusta ole kokouksessa
3167: ta äänistä ja kokouksessa edustetuista osak-         kannattaneet osakkeenomistajat, joilla on ollut
3168: keista, ovat sitä kannattaneet.                      yli puolet annetuista äänistä. Kanne on panta-
3169:                                                      va vireille kolmen kuukauden kuluessa yh-
3170:                       41 §                           tiökokouksesta.
3171:  Suostumus yhtiöjärjestyksen muuttamiseen               Kanne on nostettava niitä osakkeenomistajia
3172:                                                      vastaan, jotka kokouksessa ovat vastustaneet
3173:    Päätös yhtiöjärjestyksen muuttamisesta si-        yhtiöjärjestyksen muuttamista tai ovat evän-
3174: ten, että jo annettujen osakkeiden osalta            neet suostumuksen antamisen. Tuomiois-
3175:    1) muutetaan osakkeiden tuottamaa oikeutta        tuimen on varattava yhtiölle tilaisuus tulla
3176: hallita huoneistoa,                                  kuulluksi.
3177:    2) muutetaan huoneiston käyttötarkoitus toi-         Tuomioistuin voi muuttaa yhtiöjärjestystä,
3178: seksi,                                               jos yhtiöjärjestyksen määräys johtaa kohtuut-
3179:    3) siihen otetaan 11 §:ssä tai 12 §:n 2 mo-       tamuuteen siten, että se tuottaa osakkeenomis-
3180: mentissa tarkoitettu lunastuslauseke tai ennes-      tajalle merkittävää etua toisten osakkeenomis-
3181: tään olevaa lunastuslauseketta laajennetaan tai      tajien kustannuksella tai aiheuttaa tälle huo-
3182:   4) lisätään osakkeenomistajien maksuvel-           mattavaa rasitusta verrattuna toisiin osakkeen-
3183: voitteita yhtiötä kohtaan muuten kuin 42 §:ssä       omistajiin. Kohtuuttomuutta arvosteltaessa on
3184: tarkoitetulla tavalla,                               otettava huomioon yhtiöjärjestyksen koko si-
3185:    vaatii 40 §:n mukaisen määräenemmistön            sältö, yhtiöjärjestystä laadittaessa ja sen jäl-
3186: kannatuksen lisäksi niiden osakkeenomistajien        keen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.
3187: suostumuksen, joiden osakkeita muutos välit-
3188: tömästi koskee.                                                            44 §
3189:                                                      Yhtiöjärjestyksen muutoksen rekisteröiminen
3190:                       42 §
3191:     Yhtiövastikkeen määräytymisperusteen                Yhtiöjärjestyksen muuttamista koskeva yh-
3192:                  muuttaminen                         tiökokouksen päätös on viivytyksettä ilmoitet-
3193:                                                      tava rekisteröitäväksi, eikä sitä saa noudattaa
3194:    Päätös yhtiöjärjestykseen otetun vastikepe-       ennen kuin rekisteröiminen on toimitettu.
3195: rusteen muuttamisesta jo annettujen osakkei-         Edellä 43 §:ssä tarkoitettua tuomioistuimen
3196: den osalta vaatii 40 §:n mukaisen määräenem-         päätöstä yhtiöjärjestyksen muuttamisesta on
3197: mistön kannatuksen lisäksi niiden osakkeen-          noudatettava ja se on ilmoitettava rekisteröitä-
3198: omistajien suostumuksen, joiden maksuvelvol-         väksi heti, kun se on tullut lainvoimaiseksi.
3199: lisuus muutoksen johdosta kasvaisi.                     Jos osakepääomaa tai osakkeen nimellisar-
3200:    Päätös vastikeperusteen muuttamisesta siten,      voa koskeva muutos edellyttää rekisteröidyn
3201: että vastikkeen perusteeksi otetaan muun pe-         osakepääoman korottamista tai alentamista,
3202: rusteen tilalle luotettavasti mitattavissa tai ar-   tulee päätös ilmoittaa rekisteröitäväksi ja rekis-
3203: vioitavissa oleva hyödykkeen todellinen kulu-        teröidä vasta samanaikaisesti korottamisen tai
3204: tus, on kuitenkin pätevä, jos päätös on tehty        alentamisen kanssa.
3205: 40 § :ssä säädetyllä tavalla.
3206:                                                                            45 §
3207:                       43 §
3208:                                                        Toiminnan lopettaminen sekä omaisuuden
3209:       Yhtiöjärjestyksen kohtuullistaminen                           luovuttaminen
3210:    Osakkeenomistajalla on oikeus saada yh-             Päätös yhtiömuodon muuttamisesta, yhtiön
3211: tiöjärjestykseen sisältyvä kohtuuttamuuteen          asettamisesta selvitystilaan, sulautumisesta toi-
3212: 2   210227H
3213: 10                    1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -     Esitys n:o 216
3214: 
3215: seen yhtiöön taikka yhtiön omistaman tai hal-                            48 §
3216: litseman kiinteistön, rakennuksen tai raken-          Yhtiökokouksen päätöksen mitättömyys
3217: nuksen käyttöoikeuden luovuttamisesta on pä-
3218: tevä vain, jos kaikki osakkeenomistajat suostu-       Yhtiökokouksen päätös on moitekanteesta
3219: vat siihen. Jos luovutus koskee kiinteistön        riippumatta mitätön, jos:
3220: rakentamatonta tai rakentamattomaksi jätettä-         1) päätös on sellainen, ettei sitä lain mukaan
3221: vää osaa taikka vähäistä rakennusta, luovutta-     voi tehdä edes kaikkien osakkeenomistajien
3222: miseen ei kuitenkaan vaadita kaikkien suostu-      suostumuksella;
3223: musta.                                                2) päätökseen vaaditaan tämän lain tai yh-
3224:    Kaikkien osakkeenomistajien suostumusta 1       tiöjärjestyksen mukaan kaikkien tai tiettyjen
3225: momentissa tarkoitettuun päätökseen ei myös-       osakkeenomistajien suost•Jmus eikä sellaista
3226: kään vaadita, jos yhtiön toiminnan jatkaminen      suostumusta ole annettu; tai
3227: tuottaisi osakkeenomistajille huomattavaa va-         3) kokoukseen ei ole toimitettu kutsua tai
3228: hinkoa. Päätös on tällöin pätevä, jos osak-        kokouskutsusta voimassa olevia säännöksiä tai
3229: keenomistajat, joilla on vähintään neljä viides-   määräyksiä on olennaisesti rikottu.
3230: osaa kaikista yhtiön osakkeista, suostuvat sii-       Osakkeenomistaja, hallitus, hallituksen jä-
3231: hen.                                               sen tai isännöitsijä voi nostaa kanteen yhtiötä
3232:                                                    vastaan sen vahvistamiseksi, että yhtiökokouk-
3233:                       46 §                         sen päätös on mitätön.
3234:      Yleislauseke kielletyistä yhtiökokouksen
3235:                    päätöksistä                                           49 §
3236:                                                            Asukkaiden osallistumisoikeus
3237:    Yhtiökokouksessa ei saa tehdä päätöstä, jo-
3238: ka on omansa tuottamaan osakkeenomistajalle           Yhtiössä, jossa on vähintään viisi osakeryh-
3239: tai muulle henkilölle epäoikeutettua etua yh-      mää ja vähintään viidellä osakeryhmällä eri
3240: tiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuk-       omistaja, on yhtiön rakennuksessa vuokraoi-
3241: sella.                                             keuden tai muun vastaavan perusteen nojalla
3242:                                                    asuvilla asukkailla oikeus osallistua sellaiseen
3243:                       47 §                         yhtiökokoukseen, jossa käsitellään yhtiön yh-
3244:      Yhtiökokouksen päätöksen moittiminen          teisten tilojen käyttöä tai uusimista taikka
3245:                                                    yhtiössä noudatettavia järjestyssääntöjä. Asuk-
3246:    Jos yhtiökokouksen päätös ei ole syntynyt       kaalla on näissä asioissa oikeus käyttää ko-
3247: asianmukaisessa järjestyksessä tai jos se muu-     kouksessa puhevaltaa.
3248: toin on tämän lain tai yhtiöjärjestyksen vastai-      Jos huoneistossa asuu useita henkilöitä, he
3249: nen, voi osakkeenomistaja, yhtiön hallitus,        saavat osallistua kokoukseen yhden valitse-
3250: hallituksen jäsen tai isännöitsijä nostaa kan-     mansa henkilön edustamina. Asukkaalla on
3251: teen yhtiötä vastaan päätöksen julistamiseksi      oikeus käyttää 25 § :ssä tarkoitettua asiamiestä
3252: pätemättömäksi tai sen muuttamiseksi.              tai avustajaa sekä 31 §:n mukainen oikeus
3253:    Kanne on pantava vireille kolmen kuukau-        saada 1 momentissa tarkoitettu asia käsiteltä-
3254: den kuluessa päätöksen tekemisestä. Jos osak-      väksi yhtiökokouksessa.
3255: keenomistajalla on ollut hyväksyttävä syy vii-        Jos yhtiökokouksessa käsitellään 1 momen-
3256: västymiseen ja päätöksen päteväksi jääminen        tissa tarkoitettua asiaa, on tätä koskeva ilmoi-
3257: olisi hänelle ilmeisen kohtuutonta, kanne saa-     tus viimeistään viikkoa ennen kokousta asetet-
3258: daan panna vireille viimeistään vuoden kulues-     tava nähtäville yhtiön rakennuksissa yleisesti
3259: sa päätöksen tekemisestä. Jollei kannetta ole      käytettäville ilmoitustauluille tai toimitettava
3260: nostettu määräajassa, on päätöstä pidettävä        jokaiseen huoneistoon, jossa asuu 1 momentis-
3261: pätevänä.                                          sa tarkoitettu asukas.
3262:    Tuomioistuimen ratkaisu, jolla päätös on           Yhtiökokouksesta laadittavaan pöytäkirjaan
3263: julistettu pätemättömäksi tai muutettu, on voi-    on otettava maininta 1 momentissa tarkoitettu-
3264: massa myös niihin osakkeenomistajiin nähden,       jen asukkaiden osallistumisesta kokoukseen.
3265: jotka eivät ole yhtyneet kanteeseen. Tuomiois-     Asukkaalla on samanlainen oikeus kuin osak-
3266: tuin voi muuttaa yhtiökokouksen päätöstä           keenomistajalla saada 1 momentissa tarkoite-
3267: vain, jos voidaan todeta, minkä sisältöinen        tusta kokouksesta laadittu pöytäkirja nähtä-
3268: päätöksen olisi pitänyt olla.                      väkseen ja jäljennös siitä.
3269:                                       Asunto-osakeyhtiölaki                                         11
3270: 
3271:                     4 luku                                                 53 §
3272:                  Yhtiön johto                            Hallituksen jäsenen ja isännöitsUän
3273:                                                                 kelpoisuusvaatimukset
3274:                       50§
3275:                     Hallitus                           Vähintään puolella hallituksen jäsenistä ja
3276:                                                     isännöitsijällä on oltava kotipaikka Suomessa,
3277:    Asunto-osakeyhtiöllä tulee olla hallitus, jo-    jollei kauppa- ja teollisuusministeriö myönnä
3278: hon kuuluu vähintään kolme jäsentä. Jos yh-         lupaa poiketa tästä.
3279: tiön omistamassa rakennuksessa on vähemmän             Vajaavaltainen tai konkurssissa oleva ei voi
3280: kuin viisi osakkeenomistajien hallinnassa ole-      olla hallituksen jäsenenä eikä isännöitsijänä.
3281: vaa asuinhuoneistoa, voi hallitukseen kuulua
3282: vähemmän kuin kolme jäsentä. Tällöin on
3283: hallituksessa oltava vähintään yksi varajäsen.                             54§
3284:    Hallituksen jäsenen toimikausi on määrättä-
3285:                                                         Hallituksen ja isännöitsijän toimivalta
3286: vä yhtiöjärjestyksessä. Toimikauden tulee
3287: päättyä viimeistään neljäntenä vaalin jälkeise-        Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toi-
3288: nä tilikautena joko uuden vaalin toimittavan        minnan asianmukaisesta järjestämisestä. Jos
3289: yhtiökokouksen tai tilikauden päättyessä.           yhtiöllä on isännöitsijä, hänen on huolehditta-
3290:    Hallituksen valitsee yhtiökokous. Yhtiöjär-      va yhtiön juoksevasta hallinnosta hallituksen
3291: jestyksessä voidaan määrätä, että osa hallituk-     antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.
3292: sen jäsenistä, kuitenkin vähemmän kuin puo-            Toimiin, jotka yhtiön koko ja toiminta huo-
3293: let, valitaan muussa järjestyksessä.                mioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoi-
3294:    Varajäseniin on vastaavasti sovellettava tä-     sia taikka jotka vaikuttavat olennaisesti asumi-
3295: män lain säännöksiä hallituksen jäsenistä.          seen tai asumiskustannuksiin, hallitus tai isän-
3296:                                                     nöitsijä saa ryhtyä vain yhtiökokouksen pää-
3297:                       51 §                          töksen mukaisesti, paitsi milloin yhtiökokouk-
3298:            Hallituksen jäsenen ero                  sen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta
3299:                                                     yhtiön toiminnalle olennaista haittaa.
3300:    Hallituksen jäsen voi erota toimestaan ennen        Hallituksen on huolehdittava siitä, että kir-
3301: toimikauden       päättymistä.   Ennenaikaisesta    janpidon ja varainhoidon valvonta on asian-
3302: eroamisesta on ilmoitettava hallitukselle ja, jos   mukaisesti järjestetty. Isännöitsijän on huoleh-
3303: eroavaa jäsentä ei ole valittu yhtiökokoukses-      dittava siitä, että kirjanpito on lainmukainen
3304: sa, myös sille, joka hänet on valinnut. Halli-      ja varainhoilo luotettavalla tavalla järjestetty.
3305: tuksen jäsenen voi erottaa toimestaan se, joka
3306: on hänet valinnut.
3307:    Jos hallituksen jäsenen toimi tulee kesken                              55 §
3308: toimikautta avoimeksi tai jäsen menettää                          Isännöitsijäntodistus
3309: 53 §:ssä tarkoitetun kelpoisuutensa eikä vara-
3310: jäsentä ole, hallituksen muiden jäsenten on            Isännöitsijän tai, jollei yhtiöllä ole isännöit-
3311: huolehdittava siitä, että uusi jäsen valitaan       sijää tai tämä on estynyt, hallituksen puheen-
3312: jäljellä olevaksi toimikaudeksi, jollei hallitus    johtajan on pyynnöstä annettava osakkeen-
3313: jäljellä olevine jäsenineen ja varajäsenineen ole   omistajalle ja osakkeita panttauksen nojalla
3314: päätösvaltainen.                                    hallussaan pitävälle sekä kiinteistönvälittäjälle,
3315:    Jos kaikki hallituksen jäsenet eroavat, on       jolla on voimassa oleva osakkeiden välitystä
3316: jokainen heistä vastuussa siitä, että yh-           koskeva myyntitoimeksianto, asianomaista
3317: tiökokous kutsutaan koolle valitsemaan uutta        huoneistoa koskeva isännöitsijäntodistus.
3318: hallitusta.                                            Todistuksesta tulee käydä ilmi:
3319:                         52§                            1) yhtiön taloudellinen tila;
3320:                   Isännöitsijä                         2) yhtiön rakennukset;
3321:                                                        3) maa-alueen omistussuhteet;
3322:    Asunto-osakeyhtiöllä voi olla isännöitsijä,         4) onko yhtiöjärjestyksessä lunastuslauseke;
3323: jos yhtiöjärjestyksessä niin määrätään tai yh-         5) tiedot huoneistosta;
3324: tiökokous niin päättää.                                6) osakeryhmän osakeluetteloon merkityn
3325:    Isännöitsijän nimittää ja erottaa hallitus.      omistajan nimi;
3326: 12                    1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 216
3327: 
3328:    7) osakeluetteloon merkitty osakkeisiin tai       jaan. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti
3329: huoneiston hallintaan kohdistuva käyttö- tai         ja säilytettävä luotettavalla tavalla.
3330: luovutusrajoitus;
3331:    8) päätös huoneiston ottamisesta yhtiön hal-                             57 §
3332: lintaan ja hallinnan kestoaika;                               Hallituksen päätösva/taisuus
3333:    9) osakkeenomistajan erääntyneet, maksa-
3334: matta olevat yhtiövastikkeet;                           Hallitus on päätösvaltainen, kun saapuvilla
3335:    10) selvitys lainavastuista, jos vastuu yhtiön    on enemmän kuin puolet valitusta määrästä
3336: lainoista kohdistuu eri tavoin eri osakkeen-         jäseniä, jollei yhtiöjärjestyksessä vaadita suu-
3337: omistajiin;                                          rempaa määrää. Päätöstä ei kuitenkaan saa
3338:    11) yhtiötä vastaan vireille pantu 43 §:ssä       tehdä, ellei kaikille hallituksen jäsenille ole
3339: tarkoitettu kanne ja yhtiöjärjestyksen kohta,        mahdollisuuksien mukaan varattu tilaisuutta
3340: jota kanne koskee;                                   osallistua asian käsittelyyn. Jos hallituksen jä-
3341:                                                      sen on estyneenä, hänen tilalleen tulevalle vara-
3342:    12) jos osakkeenomistaja on naimisissa ja
3343:                                                      jäsenelle on varattava sellainen tilaisuus.
3344: hän tai hänen puolisonsa sitä pyytää, maininta
3345:                                                         Hallituksen päätökseksi tulee, jollei yhtiöjär-
3346: siitä, käytetäänkö huoneistoa yksinomaan tai
3347:                                                      jestyksessä vaadita määräenemmistöä, se mieli-
3348: pääasiallisesti osakkeenomistajan ja hänen
3349:                                                      pide, jota enemmän kuin puolet läsnäolevista
3350: puolisonsa yhteisenä kotina; sekä
3351:                                                      on kannattanut, tai äänten mennessä tasan,
3352:    13) muun lain nojalla todistukseen merkittä-      johon puheenjohtaja yhtyy.
3353: vät tiedot.
3354:    Todistuksesta voidaan periä hallituksen hy-                             58 §
3355: väksymä kohtuullinen maksu.
3356:                                                      Hallituksen jäsenen ja isännöitsijän esteellisyys
3357:                       56§                              Hallituksen jäsen ja isännöitsijä eivät saa
3358:        Hallituksen järjestäytyminen ja               ottaa osaa asian käsittelyyn, joka koskee:
3359:                kokoontuminen                            1) sopimusta tai muuta oikeustointa hänen
3360:                                                      ja yhtiön välillä; tai
3361:    Hallituksessa tulee olla puheenjohtaja, jos         2) sopimusta tai muuta oikeustointa yhtiön
3362: siihen kuuluu useampia kuin yksi jäsen. Pu-          ja kolmannen henkilön välillä, mikäli hänellä
3363: heenjohtajan valitsee hallitus, jollei yhtiöjär-     on odotettavissa siitä olennaista etua, joka
3364: jestyksessä ole toisin määrätty tai hallitusta       saattaa olla ristiriidassa yhtiön edun kanssa.
3365: valittaessa toisin päätetty. Äänten mennessä           Esteellisyys koskee myös toimimista oikeu-
3366: hallituksessa tasan arpa ratkaisee puheenjohta-      denkäyntiasiamiehenä ja muuta puhevallan
3367: jan vaalin. Isännöitsijä ei saa olla hallituksen     käyttämistä yhtiön puolesta 1 momentin 1 ja 2
3368: puheenjohtajana.                                     kohdassa mainituissa tilanteissa.
3369:    Puheenjohtajan on huolehdittava siitä, että
3370: hallitus kokoontuu tarvittaessa. Puheenjohta-                              59§
3371: jan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituk-
3372:                                                            Yhtiön edustaminen ja tomununen
3373: sen jäsen tai isännöitsijä sitä vaatii. Jollei                       kirjoittaminen
3374: puheenjohtajaa ole valittu tai hän on estynyt
3375: taikka jos hän vaatimuksesta huolimatta ei              Hallitus edustaa yhtiötä ja kirjoittaa sen
3376: kutsu hallitusta koolle, voi hallituksen jäsen tai   toiminimen.
3377: isännöitsijä tehdä sen. Isännöitsijällä on oikeus       lsännöitsijällä on oikeus edustaa yhtiötä sel-
3378: olla läsnä hallituksen kokouksessa ja käyttää        laisessa asiassa, joka 54 §:n mukaan kuuluu
3379: puhevaltaa, jollei hallitus määrätyssä tapauk-       hänen tehtäviinsä.
3380: sessa toisin päätä.                                     Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että
3381:    Hallituksen kokouksesta on laadittava pöy-        hallituksen jäsenellä tai isännöitsijällä on oi-
3382: täkirja, jonka allekirjoittaa kokouksen pu-          keus toiminimen kirjoittamiseen tai että halli-
3383: heenjohtaja ja, jos hallitukseen kuuluu useita       tus voi antaa tämän oikeuden jäsenelleen, isän-
3384: jäseniä, yksi hallituksen siihen valitsema jäsen     nöitsijälle tai muulle henkilölle. Tällaiseen hen-
3385: tai kokouksessa läsnä ollut isännöitsijä. Halli-     kilöön on sovellettava 53 ja 58 §:n säännöksiä.
3386: tuksen jäsenellä ja isännöitsijällä on oikeus        Toiminimen kirjoittamisoikeutta voidaan ra-
3387: saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkir-      joittaa niin, että kahdella tai useammalla hen-
3388:                                        Asunto-osakeyhtiölaki                                        13
3389: 
3390: kilöllä on vain yhdessä oikeus kirjoittaa toimi-                          64 §
3391: nimi. Muuta rajoitusta ei saa merkitä kauppa-                  Tilintarkastajan toimikausi
3392: rekisteriin.
3393:    Hallitus voi milloin tahansa peruuttaa anta-        Tilintarkastajan toimikausi on määrättävä
3394: mansa toiminimen kirjoittamisoikeuden.              yhtiöjärjestyksessä. Tilintarkastajan tehtävät
3395:                                                     päättyvät sen varsinaisen yhtiökokouksen lo-
3396:                       60 §                          pussa, joka pidetään hänen toimikauteensa
3397:                                                     sisältyvän viimeisen tilikauden päätyttyä, tai
3398:              Kielletyt toimenpiteet
3399:                                                     jos hänet on valittu tehtäväänsä toistaiseksi,
3400:   Hallituksen jäsen, isännöitsijä tai muu           silloin kun uusi tilintarkastaja on valittu hänen
3401: 59 § :ssä tarkoitettu yhtiön edustaja ei saa ryh-   tilalleen.
3402: tyä sellaiseen oikeustoimeen tai muuhun toi-           Tilintarkastaja voi erota toimestaan ilmoitta-
3403: menpiteeseen, joka on omansa tuottamaan             malla siitä hallitukselle, vaikka hänen toimi-
3404: osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle epä-      kautensa ei ole päättynyt. Yhtiökokous voi
3405: oikeutettua etua yhtiön tai osakkeenomistajan       erottaa tilintarkastajan toimestaan.
3406: kustannuksella.                                        Jos tiEntarkastajan toimi tulee kesken toimi-
3407:                                                     kautta avoimeksi taikka jos tilintarkastaja me-
3408:                       61 §                          nettää kelpoisuutensa sanottuun toimeen, eikä
3409:                                                     varatilintarkastajaa ole, hallituksen on huoleh-
3410:  Pätemättömän päätöksen täytäntöönpano-             dittava siitä, että uusi tilintarkastaja valitaan
3411:                  kielto                             jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
3412:   Hallituksen jäsen, isännöitsijä tai muu
3413: 59 §:ssä tarkoitettu yhtiön edustaja ei saa nou-                          65 §
3414: dattaa yhtiökokouksen, hallituksen tai isän-            Tilintarkastajan kelpoisuusvaatimukset
3415: nöitsijän päätöstä, joka on tämän lain tai
3416: yhtiöjärjestyksen vastaisena pätemätön.                Tilintarkastajan tulee olla Suomessa asuva
3417:                                                     henkilö tai 4 momentissa tarkoitettu yhteisö.
3418:                       62 §                          Vajaavaltainen tai konkurssissa oleva ei saa
3419:                                                     olla tilintarkastajana.
3420:    Oikeustoimen sitovuus yhtiötä kohtaan
3421:                                                        Tilintarkastajalla tulee olla sellainen lasken-
3422:    Jos yhtiön edustaja tehdessään oikeustoimen      tatoimen ja taloudellisten asiain tuntemus ja
3423: yhtiön puolesta on ylittänyt toimivaltansa, ei      kokemus kuin yhtiön toiminnan laatuun ja
3424: oikeustoimi sido yhtiötä, jos se, johon oikeus-     laajuuteen katsoen on tarpeen tehtävän suorit-
3425: toimi kohdistui, tiesi tai hänen olisi pitänyt      tamiseksi.
3426: tietää, että toimivalta ylitettiin.                    Vähintään yhden tiEntarkastajan on oltava
3427:                                                     Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hy-
3428:                                                     väksymä tilintarkastaja taikka 4 momentissa
3429:                     5 luku                          tarkoitettu yhteisö:
3430:                  Tilintarkastus                         1) jos yhtiön rakennuksessa tai rakennuksis-
3431:                                                     sa on huoneistoja vähintään 100; tai
3432:                       63 §                             2) jos osakkeenomistajat, joilla on vähintään
3433:             Tilintarkastajan valinta                yksi kymmenesosa kaikista osakkeista tai yksi
3434:                                                     kolmasosa kokouksessa edustetuista osakkeis-
3435:   Asunto-osakeyhtiössä tulee olla vähintään         ta, vaativat sitä yhtiökokouksessa, jossa tilin-
3436: yksi tilintarkastaja. Tilintarkastajan valitsee     tarkastaja on valittava.
3437: yhtiökokous.                                           Tilintarkastajaksi voidaan valita Keskus-
3438:   Yhtiökokous voi lisäksi valita yhden tai          kauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymä
3439: useamman varatilintarkastajan. Jos yhtiölle on      tilintarkastusyhteisö. Valitun yhteisön on il-
3440: valittu vain yksi tilintarkastaja, eikä tämä ole    moitettava yhtiön hallitukselle, kenellä on pää-
3441: 65 §:n 4 momentissa tarkoitettu tilintarkastus-     vastuu tilintarkastuksesta. Tämän henkilön tu-
3442: yhteisö, on valittava ainakin yksi varatilintar-    lee olla Keskuskauppakamarin tai kauppaka-
3443: kastaja. Tämän lain säännöksiä tilintarkasta-       marin hyväksymä tilintarkastaja. Häneen on
3444: jasta on sovellettava varatilintarkastajaan.        sovellettava 66 ja 76 § :n säännöksiä.
3445: 14                     1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 216
3446: 
3447:                       66 §                           tuksen, jollei yhtiökokous viivytyksettä valitse
3448:           Ti/intarkastajan esteellisyys              kelpoisuusehdot täyttävää tilintarkastajaa.
3449: 
3450:    TiEntarkastajana ei saa olla:                        Ennen kuin lääninhallitus määrää tilintar-
3451:    1) yhtiön tai samaan konserniin kuuluvan          kastajan, yhtiön hallitukselle on varattava tilai-
3452: yhtiön hallituksen tai hallintoneuvoston jäsen,      suus tulla kuulluksi. Määräys on voimassa
3453: toimitusjohtaja tai isännöitsijä taikka se, jonka    siihen asti, kunnes yhtiölle on säädetyssä jär-
3454: tehtävänä on yhtiön kirjanpidon tai varojen          jestyksessä valittu tilintarkastaja lääninhalli-
3455: hoito taikka hoidon valvonta;                        tuksen määräämän tilalle.
3456:    2) se, joka on yhtiön palveluksessa tai muu-
3457: toin alistus- tai riippuvuussuhteessa yhtiöön,
3458: sen hallituksen jäseneen tai muuhun 1 kohdas-
3459:                                                                            68 §
3460: sa mainittuun henkilöön; eikä
3461:    3) edellä 1 kohdassa mainitun henkilön avio-                    Erityinen tarkastus
3462: puoliso, veli tai sisar taikka se, joka on häneen
3463: suoraan ylenevässä tai alenevassa sukulaisuus-
3464: tai lankoussuhteessa tai sellaisessa lankoussuh-        Osakkeenomistaja voi vaatia enty1sen tar-
3465: teessa, että toinen heistä on naimisissa toisen      kastuksen toimittamista yhtiön hallinnosta ja
3466: veljen tai sisaren kanssa.                           kirjanpidosta tietyltä päättyneeitä ajanjaksolta
3467:    Jos asunto-osakeyhtiö on tytäryhtiö, sen ti-      taikka tietyistä toimenpiteistä tai seikoista. Tä-
3468: lintarkastajaksi ei saa valita henkilöä, jota ei     tä koskeva ehdotus on tehtävä varsinaisessa
3469: saa valita emoyhtiön tilintarkastajaksi.             yhtiökokouksessa tai siinä yhtiökokouksessa,
3470:                                                      jossa asia kokouskutsun mukaisesti on käsitel-
3471:    Tilintarkastajalla ei saa olla rahalainaa yh-
3472:                                                      tävä. Jos ehdotusta ovat kannattaneet osak-
3473: tiöltä tai muulta samaan konserniin kuuluvalta
3474: yhtiöltä.                                            keenomistajat, joilla on vähintään yksi kym-
3475:                                                      menesosa kaikista osakkeista tai yksi kolmas-
3476:                                                      osa kokouksessa edustetuista osakkeista, mutta
3477:                       67 §
3478:                                                      kokous ei ole ehdotusta hyväksynyt, osakkeen-
3479:  Lääninhallituksen määräämä tilintarkastaja          omistaja     voi    kuukauden      kuluessa    yh-
3480:                                                      tiökokouksesta hakea lääninhallitukselta tar-
3481:    Lääninhallituksen on ilmoituksesta määrät-        kastajan määräämistä.
3482: tävä yhtiölle kelpoisuusehdot täyttävä tilintar-
3483: kastaja, jos:
3484:    1) yhtiöllä ei ole 65 §:n 1 ja 2 momentissa         Lääninhallituksen on varattava yhtiön halli-
3485: tarkoitetut kelpoisuusehdot täyttävää tiEntar-       tukselle tilaisuus tulla kuulluksi. Jos hakemus
3486: kastajaa tai tiEntarkastaja on 66 §:n mukaan         koskee tietyn henkilön toimenpitein, tilaisuus
3487: esteellinen;                                         on varattava myös hänelle. Hakemukseen on
3488:    2) yhtiökokous ei 65 §:n 3 momentin 1             suostuttava, jos tarkastukseen katsotaan ole-
3489: kohdassa tarkoitetusta seikasta huolimatta ole       van painavia syitä. Lääninhallitus voi määrätä
3490: valinnut säännöksessä mainittua tilintarkasta-       yhden tai useamman tarkastajan. Tarkastajalla
3491: jaa;                                                 on oikeus saada yhtiöltä palkkio.
3492:    3) yhtiöjärjestykseen otettua tilintarkastajien
3493: lukumäärää tai kelpoisuutta koskevaa mää-              Tarkastajaan on sovellettava tämän lain
3494: räystä on rikottu; tai                               säännöksiä tilintarkastajasta. Yhtiökokous ei
3495:    4) yhtiökokous ei 65 §:n 3 momentin 2             kuitenkaan saa erottaa häntä toimestaan.
3496: kohdassa tarkoitetusta vaatimuksesta huoli-
3497: matta ole valinnut säännöksessä mainittua ti-           Tarkastuksesta on yhtiökokoukselle annetta-
3498: lintarkastajaa.                                      va lausunto, joka on pyynnöstä lähetettävä
3499:    Ilmoituksen saa lääninhallitukselle tehdä 1       myös osakkeenomistajalle. Isännöitsijän tai
3500: momentin 1-3 kohdan perusteella kuka ta-             hallituksen puheenjohtajan on vähintään vii-
3501: hansa ja 4 kohdan perusteella osakkeenomista-        kon aikana ennen yhtiökokousta varattava ti-
3502: ja. Viimeksi mainitussa tapauksessa ilmoitus         laisuus lausuntoon perehtymiseen osakkaalle,
3503: on tehtävä kuukauden kuluessa yhtiökokouk-           joka sitä pyytää. Lausunnon on oltava nähtä-
3504: sesta. Hallitus on velvollinen tekemään ilmoi-       villä yhtiökokouksessa.
3505:                                         Asunto-osakeyhtiölaki                                          15
3506: 
3507:                      6 luku                          janpitotavan mukaisesti. Siinä on annettava
3508:  Tilinpäätös ja yhtiön varojen käyttäminen           tiedot:
3509:                                                         1) yhtiövastikkeen käytöstä, jos vastike voi-
3510:                        69 §                          daan periä eri tarkoituksiin eri perustein;
3511:       Tilinpäätöksen laatimisvelvollisuus               2) talousarvion toteutumisesta;
3512:                                                         3) yhtiön tilaa ja rakennuksia koskevista
3513:   Kultakin tilikaudelta on laadittava tilinpää-      tärkeistä seikoista, joita ei selvitetä tuloslaskel-
3514: tös, joka käsittää tuloslaskelman, taseen ja         massa tai taseessa;
3515: toimintakertomuksen. Tilinpäätös on laaditta-           4) olennaisista tapahtumista, jotka ovat sat-
3516: va kirjanpitolain (655/73) ja tämän luvun
3517:                                                      tuneet tilikauden päätyttyä; sekä
3518: säännösten mukaan. Kirjanpitolautakunta voi
3519: kirjanpitolaissa säädetyllä tavalla antaa ohjeita       5) emoyhtiön nimestä, jos yhtiö on tytäryh-
3520:                                                      tiö.
3521: ja lausuntoja asunto-osakeyhtiön tilinpäätök-
3522: sen laatimisesta.
3523:   Tilinpäätösasiakirjat on annettava tilintar-                              73 §
3524: kastajille vähintään kuukausi ennen varsinaista                        Oma pääoma
3525: yhtiökokousta, jollei yhtiöjärjestyksessä mää-
3526: rätä toisin.                                            Asunto-osakeyhtiön oma pääoma on tasees-
3527:                                                      sa jaettava sidottuun ja vapaaseen pääomaan.
3528:                        70 §                             Sidottua pääomaa ovat osakepääoma, ra-
3529:                                                      kennusrahasto ja arvonkorotusrahasto, joita
3530:              Tilinpäätöksen sisältö                  saadaan alentaa vain siten kuin 74 ja 75 §:ssä
3531:    Hallituksen ja isännöitsijän on päivättävä ja     sekä osakepääoman osalta erikseen säädetään.
3532: allekirjoitettava tilinpäätös. Jos hallituksen jä-      Muu oma pääoma on vapaata pääomaa.
3533: sen tai isännöitsijä on esittänyt eriävän mielipi-   Tilikauden voitto ja voitto edellisiltä tilikausil-
3534: teen tilinpäätöksestä, on tätä koskeva lausuma       ta ilmoitetaan erikseen vapaan pääoman li-
3535: liitettävä siihen hänen vaatimuksestaan.             säyksenä ja tilikauden tappio ja tappio edelli-
3536:    Tilinpäätökseen on sisällytettävä tuloslaskel-    siltä tilikausilta sen vähennyksenä.
3537: ma ja tase viimeistä edelliseltä tilikaudelta. Jos
3538: tilikauden aikana on muutettu tuloslaskelman                                74 §
3539: tai taseen erittelyä, on aikaisempaan tilinpää-            Käyttöomaisuuden arvon korotus
3540: tökseen sisältyviä tietoja mahdollisuuksien mu-
3541: kaan yhdisteltävä niin, että niitä voidaan verra-       Jos yhtiön rakennuksen tai muun käyttö-
3542: ta myöhempään tilinpäätökseen.                       omaisuuden arvoa on tilikauden aikana koro-
3543:                                                      tettu, on korotusta vastaava määrä merkittävä
3544:                       71 §                           vastattaviin arvon korotusrahastoon. Rahastoa
3545:                                                      saadaan käyttää ainoastaan rahastoantiin.
3546:            Tilinpäätöksen liitetiedot
3547:    Tuloslaskelmassa tai taseessa taikka niiden                              75 §
3548: liitteenä on sen lisäksi, mitä muuten on säädet-                     Rakennusrahasto
3549: ty, annettava seuraavat tiedot:
3550:     1) yhtiön hallussa olevat omat osakkeet sekä        Rakennusrahastoon on siirrettävä osakemer-
3551: huoneistot, joiden hallintaan ne oikeuttavat;        kinnässä osakkeista saatu nimellisarvon ylittä-
3552:    2) yhtiön omistamat toisten yhteisöjen osak-      vä määrä sekä määrä, joka yhtiöjärjestyksen
3553: keet ja osuudet; sekä                                tai yhtiökokouksen päätöksen mukaan on siir-
3554:    3) yhtiön omaisuuteen kohdistuvat pysyvät         rettävä rakennusrahastoon.
3555: rasitteet sekä kiinnitykset ja tiedot siitä, missä      Rahastoa saadaan alentaa, jos alentamista
3556: kiinnitetyt velkakirjat ovat.                        vastaava määrä käytetään:
3557:                                                         1) rahastoantiin;
3558:                       72§                               2) vahvistetun taseen osoittaman tappion
3559:                Toimintakertomus                      peittämiseen, jollei sitä voida peittää vapaalla
3560:                                                      pääomalla; tai
3561:   Toimintakertomus on laadittava hyvän kir-             3) yhtiön omien osakkeiden lunastamiseen.
3562: 16                     1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -        Esitys n:o 216
3563: 
3564:                        76 §                           ottaen huomioon toisaalta aiheutuvan haitan
3565:         Lainan- ja vakuudenantokielto                 määrä ja toisaalta osakkeenomistajalle koituva
3566:                                                       hyöty. Jos tuomioistuin antaa suostumuksen
3567:    Yhtiö ei saa antaa rahalainaa yhtiön tai           muutokseen, sen on samalla velvoitettava
3568: toisen samaan konserniin kuuluvan yhtiön              osakkeenomistaja korvaamaan aiheutuva hait-
3569: osakkeenomistajalle, hallituksen tai hallinto-        ta täysimääräisesti sekä määrättävä muut tar-
3570: neuvoston jäsenelle, isännöitsijälle, toimitus-       peelliset ehdot. Tuomioistuin voi myös oikeut-
3571: johtajalle tai tilintarkastajalle taikka henkilöl-    taa osakkeenomistajan hakemaan tarvittavan
3572: le, joka on näihin 66 §:n 1 momentin 3 koh-           viranomaisen luvan.
3573: dassa tarkoitetussa sukulaisuus- tai lankous-            Mitä edellä on säädetty muutosten tekemi-
3574: suhteessa. Sama koskee vakuuden antamista             sestä, koskee myös lisärakentamista.
3575: velasta.
3576:    Muulle kuin 1 momentissa mainitulle yhtiö                                78 §
3577: voi antaa rahalainaa tai vakuuden tämän velas-                      Kunnossapitovastuu
3578: ta vain, jos se on tarpeen yhtiön rakennuksen
3579: tai kiinteistön huoltoa tai käyttämistä varten.          Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä yhtiön
3580:    Edellä 1 momentissa tarkoitettu kielto ei          rakennuksen ja muiden tilojen kunnossapito-
3581: koske lainan antamista samaan konserniin              vastuun jakamisesta osakkeenomistajien ja yh-
3582: kuuluvalle yhtiölle tai vakuuden antamista sen        tiön kesken. Yhtiöllä on kuitenkin aina oikeus
3583: velasta, jos toimenpide palvelee yhtiön ja sen        suorittaa välttämätön korjaustyö. Sikäli kuin
3584: osakkeenomistajien etua.                              yhtiöjärjestyksessä ei ole määrätty kunnossapi-
3585:                                                       tovastuun jakamisesta, se jakautuu 2-4 mo-
3586:                                                       mentin mukaan.
3587:                      7 luku                              Osakkeenomistajan on pidettävä kunnossa
3588:        Huoneistoa koskevat säännökset                 hallitsemansa huoneiston sisäosat ja muut
3589:                                                       osakkeiden perusteella hallinnassaan olevat ti-
3590:                        77§                            lat. Yhtiö on kuitenkin velvollinen korjaamaan
3591:                    Muutostyöt                         rakenteista johtuvat sisäpuoliset viat sekä pitä-
3592:                                                       mään kunnossa huoneistoon asennetut sellaiset
3593:    Osakkeenomistajalla on oikeus tehdä muu-           lämpö-, sähkö-, tiedonsiirto-, kaasu-, vesi-,
3594: toksia tiloissa, joihin hänen osakkeensa tuotta-      viemäri-, ilmanvaihto- ja muut sen kaltaiset
3595: vat hallintaoikeuden. Jos muutos voi vahin-           johdot ja kanavat sekä vesihanat, jotka on
3596: goittaa rakennusta tai tuottaa muuta haittaa          asennettu samantasaisina rakennuksen huo-
3597: yhtiölle tai toiselle osakkeenomistajalle, siihen     neistoihin. Osakkeenomistajan on ilmoitettava
3598: on saatava yhtiön hallituksen tai osakkeen-           yhtiölle viivytyksettä sellaisesta huoneiston vi-
3599: omistajan suostumus. Muutostyöstä, joka voi           asta tai puutteellisuudesta, jonka korjaaminen
3600: vaikuttaa kantaviin rakenteisiin, talon eristyk-      kuuluu yhtiölle.
3601: siin, taloon asennettuihin vesi-, sähkö-, kaasu-         Yhtiökokous voi päättää osakkeenomistajal-
3602: tai vastaaviin johtoihin tai ilmanvaihtojärjes-       le kuuluvien kunnossapitotöiden suorittamises-
3603: telmään, on ennen sen aloittamista ilmoitettava       ta yhtiön kustannuksella, jos se saattaa tapah-
3604: hallitukselle tai isännöitsijälle. Hallituksella ja   tua    osakkeenomistajien      yhdenvertaisuutta
3605: isännöitsijällä on oikeus valvoa, että muutos-        loukkaamatta.
3606: työ suoritetaan rakennusta vahingoittamatta ja           Yhtiö on vastuussa kunnossapidosta siltä
3607: hyvän rakennustavan mukaisesti. Jos muutos            osin kuin se ei kuulu osakkeenomistajille.
3608: vaatii yhtiöjärjestyksen muuttamista, on sitä
3609: koskevia 3 luvun säännöksiä noudatettava.                                   79 §
3610:    Jos muutokseen vaaditaan viranomaisen lu-                         Pääsy huoneistoon
3611: pa, hallituksen on osakkeenomistajan kustan-
3612: nuksella haettava lupa tai valtuutettava osak-           Yhtiön hallituksen jäsenillä ja isännöitsijällä
3613: keenomistaja hakemaan se.                             sekä hallituksen tai isännöitsijän valtuuttamal-
3614:    Jollei hallitus tai osakkeenomistaja anna          la on oikeus päästä huoneistoon, kun se on
3615: suostumusta muutokseen, tuomioistuin voi oi-          tarpeellista huoneiston hoitoa tai yhtiön suorit-
3616: keuttaa osakkeenomistajan tekemään muutok-            tamaa korjaustyötä varten. Käynti huoneistos-
3617: sen, mikäli sen raukeaminen olisi kohtuutonta         sa on järjestettävä osakkeenomistajalle ja huo-
3618:                                         Asunto-osakeyhtiölaki                                        17
3619: 
3620: neiston haltijalle sopivana aikana, jollei työn        peruste sekä mainittava mahdollisuudesta ottaa
3621: kiireellisyys tai laatu sitä estä. Jos pääsy kielle-   huoneisto yhtiön hallintaan. Varoitus on an-
3622: tään, on hallituksen jäsenellä ja isännöitsijällä      nettava tiedoksi niin kuin haasteen tiedoksian-
3623: oikeus saada poliisilta virka-apua.                    tamisesta on säädetty tai muuten todistettavas-
3624:                                                        ti. Jos osakkeenomistajaa tai vuokralaista ei
3625:                        80 §                            yrityksestä huolimatta ole tavoitettu, varoitus
3626:  Huoneiston luovuttaminen toisen käyttöön              voidaan toimittaa hänelle kirjatulla kirjeellä,
3627:                                                        jonka katsotaan tulleen hänen tietoonsa seitse-
3628:   Osakkeenomistajalla on oikeus luovuttaa              mäntenä päivänä siitä, kun kirje on annettu
3629: huoneisto kokonaan tai osaksi toisen käytettä-         postin kuljetettavaksi. Jos ei tiedetä, kuka
3630: väksi, jollei laissa toisin säädetä tai yhtiöjärjes-   osakkeenomistaja on, varoitus voidaan antaa
3631: tyksessä toisin määrätä.                               osakkeenomistajalle tiedoksi julkaisemalla se
3632:                                                        virallisessa lehdessä. Varoituksen katsotaan
3633:                                                        tällöin tulleen osakkeenomistajan tietoon leh-
3634:                       8 luku                           den ilmestymispäivänä.
3635:               Yhtiön pakkokeinot                          Jos osakkeenomistaja varoituksen johdosta
3636:                                                        viivytyksettä täyttää velvollisuutensa tai oikai-
3637:                        81 §
3638:                                                        su muuten tapahtuu, yhtiöllä ei ole oikeutta
3639:    Huoneiston ottaminen yhtiön hallintaan              ottaa huoneistoa hallintaansa.
3640:    Yhtiökokous voi päättää, että osakkeen-
3641: omistajan hallinnassa oleva huoneisto on enin-                               83 §
3642: tään kolmen vuoden ajaksi otettava yhtiön                          Päätöksen tiedoksianto
3643: hallintaan, jos:
3644:    1) osakkeenomistaja ei maksa erääntynyttä              Yhtiökokouksen päätös huoneiston ottami-
3645: yhtiövastiketta;                                       sesta yhtiön hallintaan on annettava osakkeen-
3646:    2) huoneistoa hoidetaan niin huonosti, että         omistajalle ja 82 § :n 1 momentissa tarkoitetus-
3647: yhtiölle tai toiselle osakkeenomistajalle aiheu-       sa tapauksessa vuokralaiselle tiedoksi 30 päi-
3648: tuu siitä haittaa;                                     vän kuluessa päätöksen tekemisestä siinä jär-
3649:    3) huoneistoa käytetään oleellisesti muuhun         jestyksessä kuin varoituksesta on 82 § :ssä sää-
3650: tarkoitukseen kuin mihin se on aiottu tai muu-         detty uhalla, että päätös muuten on tehoton.
3651: ten yhtiöjärjestyksen vastaisesti;
3652:    4) huoneistossa vietetään häiritsevää elämää;
3653: tai                                                                          84 §
3654:    5) osakkeenomistaja tai muu huoneistossa                        Päätöksen moiUiminen
3655: asuva ei noudata, mitä järjestyksen säilymisek-
3656: si yhtiön tiloissa on tarpeen.                            Osakkeenomistaja tai vuokralainen voi saat-
3657:    Huoneistoa ei saa ottaa yhtiön hallintaan,          taa tuomioistuimen tutkittavaksi sen, onko
3658: jos rikkomuksella on vain vähäinen merkitys.           huoneiston ottamiselle yhtiön hallintaan
3659: Päätöksessä on mainittava hallintaan ottami-           81 § :ssä säädetty peruste. Moitekanne yh-
3660: sen peruste, kestoaika ja kohteena olevat tilat.       tiökokouksen päätöksen julistamiseksi päte-
3661:                                                        mättömäksi 81 §:n vastaisena on pantava vi-
3662:                        82 §                            reille yhtiötä vastaan 30 päivän kuluessa siitä,
3663:              Varoituksen antaminen                     kun päätös hallintaan ottamisesta on 83 § :ssä
3664:                                                        säädetyllä tavalla annettu tiedoksi.
3665:    Päätöstä huoneiston ottamisesta yhtiön hal-
3666: lintaan ei saa tehdä, ellei hallitus ole antanut          Jollei päätöstä 1 momentin mukaisesti moiti-
3667: osakkeenomistajalle kirjallista varoitusta. Jos        ta, yhtiöllä on oikeus saada ulosottolain 7
3668: osakkeenomistaja on vuokrannut huoneiston,             luvun 15 §:n mukaista virka-apua tilojen hal-
3669: varoitus on annettava tiedoksi myös vuokralai-         lintaan ottamiseen.
3670: selle tai huoneistossa asuvalle, jos se perustuu           Jollei päätöstä hallintaan ottamisesta julis-
3671: 81 §:n 1 momentin 3, 4 tai 5 kohdan mukai-             teta pätemättömäksi, se saadaan panna täytän-
3672: seen hänen menettelystään johtuvaan seikkaan.          töön niin kuin vuokralaiseen kohdistunut hää-
3673: Varoituksessa on ilmoitettava sen antamisen            tötuomio.
3674: 3 210227H
3675: 18                 1990 vp. -   Eduskunnan vastaus -             Esitys n:o 216
3676: 
3677:                       85 §                          niiden kuntoon saattaminen vastaa merkityk-
3678:        Yhtiön hallintaan otetun huoneiston          seltään rakennusten uudisrakentamista koko-
3679:                   vuokraaminen                      naisuudessaan, päätöstä yhtiövastikkeen peri-
3680:                                                     ruisestä tällaista rakentamista varten ei voida
3681:    Kun huoneisto on otettu yhtiön hallintaan,       tehdä ilman jokaisen osakkeenomistajan suos-
3682: on hallituksen viipymättä vuokrattava se paik-      tumusta. Yhtiöllä on oikeus lunastaa suostu-
3683: kakunnalla käyvästä vuokrasta sopivalle vuok-       muksensa evänneen osakkeenomistajan osak-
3684: ralaiselle hallinnassa olon ajaksi. Jollei hal-     keet, jos muut osakkeenomistajat ovat lunasta-
3685: tuunotto johdu huoneistossa asuvan vuokralai-       misesta yksimielisiä. Lunastushintana on mak-
3686: sen menettelystä, on yhtiön ensisijaisesti tehtä-   settava osakkeiden käypä arvo, jota määrättä-
3687: vä vuokrasopimus hallinnassa olon ajaksi hä-        essä on otettava huomioon tuhoutumisesta
3688: nen kanssaan. Jos huoneisto ei ole vuokraa-         johtunut yhtiön omaisuuden väheneminen, yh-
3689: mista varten asianmukaisessa kunnossa, siinä        tiön saama vakuutus- tai muu korvaus ja muut
3690: on ensin tehtävä tarpeelliset korjaukset osak-      seikat.
3691: keenomistajan lukuun. Vuokrasuhde päättyy
3692:                                                       Jos osa yhtiön asuinrakennuksessa olevista
3693: ilman irtisanomista viimeistään silloin, kun
3694:                                                     huoneistoista tai osa yhtiön asuinrakennuksista
3695: huoneiston yhtiön hallinnassa olo päättyy riip-     on tuhoutunut eikä yhtiö rakenna uusia huo-
3696: pumatta siitä, mitä vuokrasuhteen kestosta on       neistoja tuhoutuneiden tilalle, tuhoutuneen
3697: sovittu.                                            huoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden
3698:    Yhtiöllä on oikeus periä vuokrasta hallin-       omistajalla on oikeus vaatia yhtiötä lunasta-
3699: taan ottamisesta aiheutuneet kustannukset,          maan hänen osakkeensa 1 momentin mukaises-
3700: huoneiston korjaamisesta yhtiölle aiheutuneet       ta arvosta.
3701: kustannukset ja maksamatta olevat yhtiövas-
3702: tikkeet sekä ne vastike-erät, jotka erääntyvät         Siihen saakka, kunnes tuhoutunut huoneisto
3703: osakkeenomistajan maksettaviksi hallinnassa         on uudelleen rakennettu, sen hallintaan oikeut-
3704: olon aikana. Ylimenevä osa on viivytyksettä         tavien osakkeiden omistaja on velvollinen
3705: tilitettävä osakkeenomistajalle.                    maksamaan yhtiövastiketta vain huoneiston ra-
3706:                                                     kentamiskustannusten kattamiseksi sekä osal-
3707:                       86 §                          listumaan hoito- ja ylläpitomenojen kattami-
3708:                                                     seen kohtuullisella osuudella, jota määrättäes-
3709:      Uuden omistajan oikeus saada huoneisto         sä on otettava huomioon asumismahdollisuu-
3710:                    haltuunsa                        den puuttuminen.
3711:    Jos osakkeet siirtyvät uudelle omistajalle sen
3712: jälkeen, kun päätös huoneiston ottamisesta                                    88 §
3713: yhtiön hallintaan on tehty, uusi omistaja saa
3714: huoneiston hallintaansa maksettuaan ne erään-                        Asunto-osakeyhtiörikos
3715: tyneet erät, joihin huoneistosta saatavaa vuok-
3716: raa voitaisiin 85 §:n 2 momentin mukaan käyt-             Joka
3717: tää. Jos huoneisto on 85 §:n 1 momentin
3718:                                                         1) osakeyhtiölain 2 luvun 9 tai 13 §:ssä, 4
3719: mukaisesti annettu vuokralle, vuokraoikeuden
3720:                                                     luvun 8 tai 12 §:ssä, 13 luvun 15 §:ssä tai 14
3721: sitovuus uutta omistajaa kohtaan määräytyy          luvun 5 § :ssä tarkoitetussa tapauksessa antaa
3722: huoneenvuokralain (653/87) mukaan.                  rekisteriviranomaiselle tai tuomioistuimelle
3723:                                                     väärän ilmoituksen, vakuutuksen tai todistuk-
3724:                                                     sen osakepääoman taikka velan maksamisesta
3725:                      9 luku                         tai
3726:               Erinäisiä säännöksiä
3727:                                                       2) rikkoo tilintarkastuskertomuksen laati-
3728:                       87 §                          mista koskevia säännöksiä,
3729: 
3730:  Rakennuksen tai huoneiston tuhoutuminen                on tuomittava, jollei teko ole vähäinen tai
3731:                                                     siitä ole muualla laissa säädetty ankarampaa
3732:   Jos yhtiön asuinrakennus on tuhoutunut tai,       rangaistusta, asunto-osakeyhtiörikoksesta sak-
3733: milloin yhtiöllä on useampia asuinrakennuksia,      koon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodek-
3734: ne kaikki ovat tuhoutuneet sillä tavoin, että       SI.
3735:                                          Asunto-osakeyhtiölaki                                       19
3736: 
3737:                        89 §                                                  92 §
3738:           Asunto-osakeyhtiörikkomus                    Lain soveltaminen eräisiin vanhoihin yhtiöihin
3739: 
3740:    Joka                                                   Sellaiseen asunto-osakeyhtiöön, joka on re-
3741:    1) tämän lain 15 §: n vastaisesti antaa osake-      kisteröity ennen 1 päivää maaliskuuta 1926,
3742: kirjan taikka osakekirjaa tai väliaikaistodistus-      sekä 2 §:n 2 momentissa tarkoitettuun osa-
3743: ta antaessaan menettelee tämän lain vastaisesti,       keyhtiöön ei sovelleta 9 ja 26 §:ää. Näiden
3744:    2) rikkoo yhtiökokouksen pöytäkirjan näh-           säännösten sijasta on noudatettava osakeyhtiö-
3745: tävänä pitämistä koskevaa säännöstä,                   lain vastaavia säännöksiä.
3746:    3) jakaa yhtiön varoja osakeyhtiölain sään-            Tätä lakia ei sovelleta 2 §:n 1 momentissa
3747: nösten vastaisesti,                                    tarkoitettuun osakeyhtiöön, jos sen perus-
3748:    4) antaa rahalainan tai vakuuden 76 §:n             tamista koskeva ilmoitus on tehty ennen tämän
3749:                                                        lain voimaantuloa, ellei sen yhtiöjärjestyksessä
3750: vastaisesti,
3751:                                                        toisin määrätä.
3752:    5) laiminlyö osakeluettelon pitämisen tai sen
3753: pitämisen nähtävänä tai                                  Ennen tämän lain voimaantuloa rekisteröi-
3754:                                                        dyn yhtiön yhtiöjärjestyksessä olevaa määräys-
3755:    6) rikkoo tämän lain säännöksiä tilinpäätök-
3756:                                                        tä osakkeiden tuottamasta äänimäärästä on
3757: sen laatimisesta tai osakeyhtiölain säännöksiä
3758:                                                        noudatettava 26 §:n 1 momentin estämättä.
3759: yhtiön selvitystilaa koskevan lopputilityksen
3760: antamisesta,
3761:    on tuomittava, jollei teko ole vähäinen tai                              93 §
3762: siitä ole muualla säädetty ankarampaa rangais-            Osakepääoma ja vanhat luovuttamis- ja
3763: tusta, asunto-osakeyhtiörikkomuksesta sak-                        hankkimisrajoitukset
3764: koon.
3765:                                                           Ennen tämän lain voimaantuloa rekisteröi-
3766:                        90 §                            tyyn asunto-osakeyhtiöön ei sovelleta 4 §:ssä
3767:                                                        olevaa säännöstä osakepääoman vähimmäis-
3768:              Tarkemmat säännökset                      määrästä. Osakepääomaa ei tällaisessakaan yh-
3769:   Tarkempia säännöksiä huoneistojen pinta-             tiössä saa yhtiökokouksen päätöksellä alentaa
3770:                                                        mainitussa lainkohdassa säädettyä pienemmäk-
3771: alojen laskemisessa noudatettavista mittausta-
3772:                                                        si. Jos yhtiön perustamista koskeva perusilmoi-
3773: voista, painolaitosten hyväksymisestä osakekir-
3774:                                                        tus on tehty tämän lain vahvistamisen jälkeen,
3775: jojen painamiseen sekä isännöitsijäntodistuk-
3776:                                                        yhtiötä ei saa rekisteröidä, jos sen osakepää-
3777: sen sisällöstä ja siihen liitettävistä asiakirjoista
3778:                                                        oma on 4 §:ssä säädettyä pienempi.
3779: voidaan antaa tarvittaessa asetuksella.
3780:                                                           Jos osakkeen luovuttamista tai hankkimista
3781:                                                        rajoittava määräys on otettu yhtiöjärjestykseen
3782:                      10 luku                           ennen tämän lain voimaantuloa, on siihen
3783:                                                        sovellettava niitä säännöksiä, jotka olivat voi-
3784:      Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset                massa ennen tämän lain voimaantuloa. Yh-
3785:                        91 §                            tiökokous voi kuitenkin 40 §:ssä säädetyllä
3786:                                                        tavalla päättää, jollei muussa laissa ole toisin
3787:                    Voimaantulo                         säädetty, että lunastusmenettelyä koskevat
3788:                                                        säännökset yhtiöjärjestyksessä muutetaan vas-
3789:    Tämä laki tulee voimaan     pmvana
3790:                                                        taamaan tämän lain säännöksiä.
3791: kuuta 19 . Lailla kumotaan asunto-osakeyh-
3792: tiöistä 5 päivänä helmikuuta 1926 annettu laki
3793: (30/26) siihen myöhemmin tehtyine muutoksi-                                 94 §
3794: neen.                                                        Vanhan lain mukaiset osakekirjat
3795:    Jos ennen tämän lain voimaantuloa rekiste-
3796: röidyn asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestykseen             Ennen tämän lain voimaantuloa rekisteröi-
3797: sisältyy tämän lain vastaisia määräyksiä, on           tyyn yhtiöön ei sovelleta osakekirjaa koskevaa
3798: niiden sijasta noudatettava tätä lakia, jollei         15 §:ää, ellei yhtiön kaikista osakkeista anneta
3799: jäljempänä tässä luvussa toisin säädetä.               uusia osakekirjoja.
3800: 20                    1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 216
3801: 
3802:                       95 §                                               96 §
3803:                   Tilinpäätös                        Yhtiöjärjestyksen muuttaminen tämän lain
3804:                                                                       mukaiseksi
3805:    Tilinpäätökseen, joka laaditaan ennen tä-
3806: män lain voimaantuloa alkaneelta tilikaudella,
3807:                                                       Jos ennen tämän lain voimaantuloa rekiste-
3808: saadaan soveltaa aikaisempaa lainsäädäntöä.
3809:                                                     röidyn asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestys ei ole
3810:    Asunto-osakeyhtiön taseessa oleva varara-
3811:                                                     tämän lain mukainen, on yhtiön tehdessään
3812: hasto on muutettava 75 §:ssä tarkoitetuksi ra-
3813:                                                     yhtiöjärjestykseensä muutoksia muutettava se
3814: kennusrahastoksi viimeistään toisessa tämän
3815:                                                     samalla tämän lain mukaiseksi. Tämä ei kui-
3816: lain voimaantulon jälkeen laadittavassa tilin-
3817:                                                     tenkaan koske huoneistojen pinta-alatietoja.
3818: päätöksessä.
3819: 
3820: 
3821: 
3822:                                               Laki
3823: ulkomaalaisten sekä eräiden yhteisöjen oikeudesta omistaa ja hallita kiinteätä omaisuutta ja
3824:                         osakkeita annetun lain 2 §:n muuttamisesta
3825: 
3826:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3827:   muutetaan ulkomaalaisten sekä eräiden yhteisöjen oikeudesta omistaa ja hallita kiinteätä
3828: omaisuutta ja osakkeita 28 päivänä heinäkuuta 1939 annetun lain (219/39) 2 §:n 3 momentti,
3829: sellaisena kuin se on 4 päivänä kesäkuuta 1982 annetussa laissa (408/82), seuraavasti:
3830: 
3831:                       2§                            nastetaan kuitenkin ulkomaalainen, jolla on
3832:                                                     kotipaikka Suomessa, Suomen kansalaiseen.
3833:   Mitä tässä laissa säädetään suomalaisesta         Mitä tässä laissa säädetään suomalaisesta sää-
3834: osakeyhtiöstä ja sen toimielimistä, koskee so-      tiöstä, koskee myös suomalaista eläkesäätiötä.
3835: veltuvin osin myös suomalaista asunto-osa-
3836: keyhtiötä ja sen toimielimiä. Sovellettaessa tätä     Tämä laki tulee voimaan      päivänä
3837: lakia suomalaiseen asunto-osakeyhtiöön, rin-        kuuta 19
3838: 
3839: 
3840:      Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1991
3841:                      1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 217
3842: 
3843: 
3844: 
3845: 
3846:                                     Ed u s kunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vesi-
3847:                                 lain muuttamisesta
3848: 
3849:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys      olemassa sopimus yhteisojituksesta alueen
3850: n:o 217 laiksi vesilain muuttamisesta. Edus-      omistajien tai haltijoiden kesken.
3851: kunnalle on laki- ja talousvaliokunta antanut        Eduskunta edellyttää, että merialueella väy-
3852: asiasta mietintönsä n:o 41 ja suuri valiokunta    lästä ammattikalastajille aiheutuvien vahinko-
3853: mietintönsä n:o 322.                              jen ja haittojen korvaamista koskevien vesilain
3854:   Eduskunta toteaa, että vuosittain suoritetaan   ja väylämaksulain säännösten kehittämiseen
3855: yksityismailla runsaasti ojituksia. Niiden suu-   ryhdytään viipymättä erillisenä lainvalmistelu-
3856: ren määrän vuoksi eduskunta edellyttää, ettei     hankkeena eikä sitä tule kytkeä väyliä koske-
3857: ojituksessa, johon vaaditaan vesioikeuden lu-     van yleisen lainsäädännön valmisteluun.
3858: pa, tule suorittaa ojitustoimitusta mikäli on       Eduskunta on hyväksynyt seuraavan lain:
3859: 
3860: 
3861: 
3862: 
3863:                                             Laki
3864:                                      vesilain muuttamisesta
3865: 
3866:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3867:    muutetaan 19 päivänä toukokuuta 1961 annetun vesilain (264/61) 1 luvun 17 §, 2luvun 1 §:n 3
3868: momentti, 3 luvun 9 §:n 4 momentti, 4 luvun 5 §, 6 §:n 2 momentti ja 9 §:n 1 ja 4 momentti, 5
3869: luvun 53 §:n 2 momentti, 6 luvun 2 §:n 1 ja 3 momentti, 7 luvun 7 §:n 2 momentti, 10 luvun
3870: 26 §, 11 luvun 20 §, 16luvun 6 §, 6 a §:n 2 momentti ja 28 §:n 2 momentti, 19luvun 4 §, 9 §:n 2
3871: momentti ja 10 § sekä 21 luvun 3 §:n 2 ja 4 momentti,
3872:    sellaisina kuin niistä ovat 4luvun 6 §:n 2 momentti, 10 luvun 26 §, 16 luvun 6 §, 19luvun 4 §,
3873: 9 §:n 2 momentti ja 10 § sekä 21 luvun 3 §:n 2 momentti 30 päivänä huhtikuuta 1987 annetussa
3874: laissa (467/87), 16luvun 6 a §:n 2 momentti 2 päivänä huhtikuuta 1990 annetussa laissa (308/90)
3875: ja 21 luvun 3 §:n 4 momentti 1 päivänä kesäkuuta 1984 annetussa laissa (414/84), sekä
3876:    lisätään 6 luvun 11 §:ään uusi 5 momentti, 7 luvun 5 §:ään uusi 2 momentti, mainittuun
3877: lukuun uusi 6 a §, 8 lukuun uusi 10 a § ja 16 luvun 8 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:
3878: 
3879:                     1 luku                        muuhun tarkoitukseen siinä määrin, että alem-
3880:               Yleisiä säännöksiä                  pana olevan talousveden saanti estyy. Oikeu-
3881:                                                   desta veden ottamiseen on lisäksi voimassa,
3882:                      17 §                         mitä 9 luvun 17 §:ssä säädetään.
3883:    Veden vapaata juoksua sellaisessa uomassa,        Edellä 1 momentissa tarkoitettua uomaa tai
3884: joka tämän luvun 2 §:n mukaan ei ole vesistö,     veden juoksua siinä ei saa niin muuttaa, että
3885: ei saa alapuolella asuvan vahingoksi ilman        siitä aiheutuu vahinkoa toisen maalle. Vesioi-
3886: asianomaisen suostumusta muuttaa tai estää,       keus voi kuitenkin antaa luvan rakentamiseen
3887: ellei uoman tai sen yläpuolisen altaan omista-    noudattaen soveltuvin osin, mitä vesistöön ra-
3888: jan oma käyttötarve sitä vaadi. Jos alempana      kentamisesta on säädetty.
3889: oleva käyttää uoman vettä talousvedeksi, ei          Ojituksesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä
3890: ylempänä oleva kuitenkaan saa käyttää sitä        säädetään 6 luvussa.
3891: 210197A
3892: 2                     1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -        Esitys n:o 217
3893: 
3894:                     2 luku                          momentissa tarkoitettua hakemusasiaa ei saa
3895:  Yleiset säännökset rakentamisesta vesistöön        määrätä käsiteltäväksi katselmustoimituksessa.
3896:                                                        Valtio tai muu yleisen kulkuväylän kuntoon-
3897:       Rakentaminen ja sen edellytykset              panija saa kuitenkin 1 ja 2 momentin estämät-
3898:                        1§                           tä asettaa toisen vesialueelle reuna- ja tutka-
3899:                                                     merkkejä, kelluvia turvalaitteita kuten poijuja
3900:    Rakentamiseen, joka tarkoittaa vesivoiman        ja viittoja sekä muita näihin verrattavia, vaiku-
3901: käyttöön ottamista, kulkuväylän tekemistä, ve-      tuksiltaan vähäisiä laitteita. Samoin kuntoon-
3902: sistön kuntoonpanemista uittoa varten, ojitus-      panija saa ilman lupaa kiinnittää vesistöön tai
3903: ta, vesistön järjestelyä tai säännöstelyä, veden    sen rannalle merenkulun turvalaitteiden apu-
3904: johtamista nesteenä käytettäväksi sekä jäteve-      laitteita, kuten viittasijoittajia, pultteja, seipäi-
3905: den johtamista vesistöön, sovelletaan tämän         tä ja muita vähäisiä laitteita. Tässä momentissa
3906: luvun säännöksiä siltä osin, kuin jäljempänä        tarkoitetut laitteet on sijoitettava siten, ettei
3907: asianomaisessa luvussa säädetään.                   niistä aiheudu alueen omistajalle tai muulle
3908:                                                     oikeudenhaltijalle mainittavaa haittaa.
3909: 
3910:                    3 luku                                                   6§
3911:           Vesivoiman hyväksikäyttö                     Maanomistajan suostumuksetta ruoppaus-
3912:        Yhteisen vesivoiman käyttäminen              massaa ei saa panna viljelyksessä olevalle
3913:                                                     maalle eikä tämän luvun 5 §:n 2 momentissa
3914:                       9 §                           tarkoitetulle erityiseen käyttöön otetulle alueel-
3915:                                                     le. Sitä ei omistajan suostumuksetta saa panna
3916:   Jos rakennettava vesistö tai sen osa on           muuliekaan maa-alueelle, ellei kysymys ole vä-
3917: sellainen yhteinen alue, jota yhteisaluelaki        häisestä määrästä tai vesioikeus ole antanut
3918: (758/89) koskee, ei sanotun lain säännöksiä         siihen lupaa.
3919: sovelleta, kun kysymys on edellä tässä pykäläs-                             9§
3920: sä tarkoitetusta aloitteen tekemisestä voimalai-       Vesistössä olevan kulkuväylän käyttämisestä
3921: toksen rakentamiseen, toisille vesivoiman osak-     ei saa periä korvausta, jollei vesioikeus, milloin
3922: kaille tehtävästä osallistumistarjouksesta taik-    kysymyksessä on yksityinen kulkuväylä, tai
3923: ka sanottuun yritykseen osallistumisesta.           liikenneministeriö yleisen paikallisväylän osal-
3924:                                                     ta, jos kuntoonpanokustannukset ovat huo-
3925:                                                     mattavan suuret, hakemuksesta ole myöntänyt
3926:                     4 luku                          väylän kuntoonpanijalle oikeutta kuntoonpa-
3927:     Kulkuväylät ja muut vesiliikennealueet          nokustannusten korvaamiseksi tarkoitetun
3928:                                                     maksun perimiseen väylän käyttäjiltä. Päätök-
3929:                        5§                           sessä, jolla sanottu oikeus myönnetään, on
3930:    Valtio tai muu yleisen kulkuväylän kuntoon-      määrättävä maksun suuruus, kantamisperus-
3931: panija saa, sovittuaan asiasta alueen omistajan     teet sekä aika, joksi oikeus on annettu.
3932: kanssa, pysyvästi asettaa merenkulun turvalait-
3933: teita, kuten viittoja, merkkejä ja loistoja, ve-      Maksujen perimisestä yleisten kanavien ja
3934: sistöön tai sen rannalle sekä poistaa turvalait-    satamien käyttämisestä sekä väylämaksulaissa
3935: teiden näkymistä haittaavia esteitä.                (1028/80) tarkoitetuista väylämaksuista on 1
3936:    Jos 1 momentissa tarkoitettua sopimusta ei       momentin estämättä voimassa, mitä niistä erik-
3937: ole tehty tai neuvotteluja asiasta sopimiseksi ei   seen on säädetty.
3938: ole käyty, valtion tai muun yleisen kulkuväylän
3939: kuntoonpanijan on haettava vesioikeudelta lu-
3940: pa turvalaitteen asettamiseksi vesistöön tai sen                         5 luku
3941: rannalle. Yritykseen sovelletaan muutoin, mitä                      Puutavaran uitto
3942: 2 luvussa on säädetty vesistöön rakentamisesta.
3943: Kuitenkaan tontille, rakennuspaikalle, puutar-                              53 §
3944: haan, varastopaikalle, uimarannalle tai muulle
3945: erityiseen käyttöön otetulle alueelle lupaa ei         Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädet-
3946: saa myöntää ilman pakottavaa tarvetta. Tässä        ty, maa- ja metsätalousministeriö voi erityises-
3947:                                     Laki vesilain muuttamisesta                                    3
3948: 
3949: sä tapauksessa antaa luvan siihen, että halli-     sun säännöstelyä, voidaan asianomaisen luvan
3950: tuksen jäsenenä saa olla ulkomaalainen tai         yhteydessä määrätä 8 luvun 7 §:n 2 momentis-
3951: ulkomailla asuva Suomen kansalainen. Halli-        sa tarkoitetusta velvollisuudesta sanotussa lain-
3952: tuksessa ei mainitunlaisia henkilöitä kuiten-      kohdassa säädetyin edellytyksin.
3953: kaan saa olla enempää kuin kolmannes sen
3954: jäsenluvusta.                                                            6a §
3955:                                                       Järjestelyyn, johon sisältyy vesistön veden-
3956:                                                    juoksun säännöstelyä, sovelletaan 8 luvun 10
3957:                                                    a §:ää. Tällöin järjestelystä on voimassa, mitä
3958:                     6 luku                         sanotussa pykälässä on säädetty säännöstelys-
3959:                      Ojitus                        tä.
3960: 
3961:                        2 §                                                7§
3962:    Jos ojituksesta saattaa aiheutua 1 luvun 15,
3963: 18 tai 19 §:ssä tarkoitettu muutos tai seuraus,      Yhteisen vesitilan osakkaat päättävät osallis-
3964: on ojitukseen tältä osin hankittava vesioikeu-     tumisesta yritykseen tai suostumuksen antami-
3965: den lupa. Kuitenkaan 1 luvun 15 §:n perusteel-     sesta siihen kukin erikseen osuutensa mukaan.
3966: la lupaa ei tarvita siltä osin kuin yksinomaan     Sama koskee myös useille tiloille yhteisen vesi-
3967: puron yläpuolisella alueella suoritettava ojitus   alueen osakkaita, jolloin yhteisaluelakia ei so-
3968: aiheuttaa virtaaman muuttumista purossa. Oji-      velleta.
3969: tuksena suoritettavaan puron perkaamiseen on
3970: luvanvaraisuudesta riippumatta sovellettava 2
3971: luvun 3 §:ää.
3972:                                                                         8 luku
3973:    Mitä 2, 9 tai 10 luvussa on säädetty 1
3974: momentissa tarkoitettujen säännösten nojalla                      Vesistön säännöstely
3975: luvanvaraisista toimenpiteistä ja niihin annet-                    Yleisiä määräyksiä
3976: tavista luvista, on vastaavasti voimassa 1 mo-
3977: mentin mukaan luvanvaraisesta toimenpitees-
3978: tä. Edellä 2 momentissa tarkoitetun luvan vesi-                          10 a §
3979: oikeus voi antaa noudattaen vesistöön rakenta-        Vesiympäristön ja sen käytön kannalta mer-
3980: misesta voimassa olevia säännöksiä. Vesioikeu-     kittävät säännöstelyluvan ehdot tulee määrätä
3981: den on lupapäätöksessään määrättävä myös ne        tarkistettaviksi määräajoin, jollei tällaista mää-
3982: korvaukset, jotka ojituksen johdosta on, siltä     räystä ole pidettävä erityisestä syystä ilmeisen
3983: osin kuin vesioikeuden lupa on siihen tarpeen,     tarpeettomana. Tarkistusta suoritettaessa nou-
3984: suoritettava toimenpiteen aiheuttamasta vahin-     datetaan soveltuvin osin tämän luvun 6 ja
3985: gosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä.        10 §:ssä tarkoitettuja säännöksiä. Lupapäätök-
3986:                                                    sessä on määrättävä, mihin mennessä luvan
3987:                       11 §                         haltijan on tehtävä hakemus edellä sanottujen
3988:                                                    lupaehtojen tarkistamiseksi ja mitä selvityksiä
3989:   Ojitustoimituksessa vahvistetun suunnitel-       tuolloin on esitettävä. Jos luvan haltija ei ole
3990: man toteuttamismääräajasta on voimassa, mitä       tehnyt hakemusta määräajassa, vesioikeus voi
3991: 2 luvun 12 §:ssä on säädetty vesioikeuden lu-      asianomaisen viranomaisen taikka haittaa tai
3992: paan perustuvan rakennustyön määräajasta.          vahinkoa kärsivän hakemuksesta määrätä, että
3993: Toimitukseen sovelletaan, mitä vesioikeudesta      lupa raukeaa, ja antaa tällöin tarvittavat mää-
3994: on sanotussa pykälässä säädetty.                   räykset.
3995:                                                       Jos lainvoimaista säännöstelylupaa muutet-
3996:                                                    taessa ei merkittävästi muuteta säännöstelyn
3997:                     7 luku                         tarkoitusta eikä lisätä sen haitallisia vaikutuk-
3998:               Vesistön järjestely                  sia vesiympäristöön ja sen käyttöön tai jos
3999:                                                    toimenpiteellä ensisijaisesti edistetään vesiym-
4000:                       5 §                          päristön suojelua tai sen käyttöä, ei muutettua
4001:                                                    säännöstelyä pidetä sellaisena uutena säännös-
4002:   Jos järjestelyyn sisältyy vesistön vedenjuok-    telynä, johon 1 momenttia olisi sovellettava.
4003: 4                      1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 217
4004: 
4005:    Edellä 1 momentissa säädetty ei estä sovelta-     takymmentä päivää pitempi. Puhevaltaa ei kui-
4006: masta säännöstelyyn niitä tämän lain säännök-        tenkaan ole menetetty, jos olosuhteet asian
4007: siä, joiden nojalla voidaan muutoin puuttua          vireillä ollessa ovat olennaisesti muuttuneet tai
4008: lainvoimaiseen lupapäätökseen tai sen sisäl-         vesioikeus on asianomaisen etuihin vaikutta-
4009: töön. Jos lupapäätöksessä ei erityisestä syystä      vana tavalla poikennut kuulutetusta hakemuk-
4010: ole annettu 1 momentissa tarkoitettua mää-           sesta tai puhevallan menettäminen muutoin
4011: räystä, asianomainen viranomainen voi paina-         olisi ilmeisen kohtuutonta.
4012: vasta syystä hakea vesioikeudelta 1 momentissa
4013: tarkoitettua tarkistamista.                                               6a §
4014: 
4015:                                                         Selvitysmenettelyssä on suoritettava vesim-
4016:                      10 luku                         keuden määräämä lisätutkimus ja laadittava
4017:     Jätevedet ja muut vesistöä pilaavat aineet       siitä kirjallinen lausunto. Selvitysmenettelyn
4018:                                                      suorittavat vesi- ja ympäristöhallinnon palve-
4019:                        26 §                          luksessa oleva virkamies tai työsopimussuhtei-
4020:    Jos tämän luvun 24 a tai 25 §:ssä tarkoite-       nen henkilö, jolla on asiantuntemusta selvitet-
4021: tun, määräajassa suoritettavan toimenpiteen          tävän osakysymyksen alalta, ja vesioikeuden
4022: toteuttaminen käy sanotussa ajassa taloudelli-       harkinnan mukaan kaksi uskottua miestä.
4023: sesti kohtuuttoman raskaaksi taikka tarvikkei-       Työsopimussuhteisesta henkilöstä on voimas-
4024: den puutteen vuoksi tai muusta painavasta            sa, mitä tässä laissa on säädetty tai sen nojalla
4025: syystä tuottaa huomattavia vaikeuksia eikä           määrätty vastaavaan tehtävään määrätystä vir-
4026: toimenpiteen siirtämisestä johdu huomattavaa         kamiehestä.
4027: vesistön pysyvän pilaantumisen vaaraa, ympä-
4028: ristöministeriö voi pidentää toimenpiteen suo-
4029: rittamiseksi asetettua määräaikaa enintään kol-                            8§
4030: mella vuodella kerrallaan.
4031:                                                         Yhteisalueen järjestäytymättömälle osakas-
4032:                                                      kunnalle voidaan hakemuksesta antaa tieto
4033:                      11 luku                         yhteisaluelain 26 §:n estämättä noudattaen,
4034:                    Korvaukset                        mitä tiedoksiannosta hallintoasioissa annetun
4035:                                                      lain (232/66) 7 §:n mukaisesta julkisesta kuu-
4036:                      20 §                            lutuksesta on säädetty. Jos hakemus tarkoittaa
4037:    Ojitusta koskevissa asioissa ja milloin oji-      yhteisalueen tai sen muun kuin vähäisen osan
4038: tuksesta annettuja säännöksiä on sovellettava        lunastamista tai muun kuin vähäistä osaa yh-
4039: jäteveden johtamiseen, on soveltuvin kohdin          teisalueesta koskevan käyttöoikeuden perus-
4040: noudatettava tämän luvun 2, 8-10 sekä 14-            tamista, noudatetaan sanotuilta osin kuitenkin,
4041: 19 §:n säännöksiä. Ojitukseen, jota tarkoite-        mitä yhteisaluelain 26 § :ssä on säädetty.
4042: taan 6 luvun 2 §:ssä, sovelletaan kuitenkin
4043: myös muita tämän luvun säännöksiä.                                         28 §
4044: 
4045:                                                         Vastaava puhevalta on kunnan ympäristön-
4046:                      16 luku                         suojeluviranomaisella, milloin hakemuksessa
4047:       Vesiasioiden käsittely vesioikeudessa          tarkoitetun hankkeen vaikutukset ulottuvat
4048:                                                      kunnan alueelle.
4049:                        6 §
4050:    Jollei katselmustoimitusta pidetä, on hake-
4051: muksesta, jos tämän luvun 9 §:stä ei muuta                               19 luku
4052: johdu, annettava tieto niille, joiden oikeutta                       Ojitustoimitus
4053: tai etua asia saattaa koskea, tilaisuuden varaa-
4054: miseksi muistutusten ja vaatimusten tekemi-                                4 §
4055: seen hakemuksen johdosta. Muistutukset ja               Ojitustoimituksessa on, milloin siinä on laa-
4056: vaatimukset on puhevallan menettämisen uhal-         dittava ojitussuunnitelma, pidettävä alkuko-
4057: la tehtävä vesioikeudelle kirjallisesti vesioikeu-   kous. Alkukokoukseen toimitusinsinöörin on
4058: den määräämässä ajassa, joka ei saa olla             kutsuttava ne, joiden oikeutta tai etua ojitusa-
4059: kolmeakymmentä päivää lyhyempi eikä kuut-            sia saattaa koskea. Jos ojitustoimitus pidetään
4060:                                      Laki vesilain muuttamisesta                                      5
4061: 
4062: 6 luvun 10 §:n 1 tai 2 kohdassa mainitusta            tetussa asiassa antamaan päätökseen haetaan
4063: syystä taikka se koskee laajahkoa aluetta, toi-       vesiylioikeudelta, niin kuin 17 luvun 1 § :ssä on
4064: mitusinsinöörin on varattava lääninhallituksel-       säädetty. Vesioikeus voi, jos siihen on erityistä
4065: le, vesi- ja ympäristöpiirille, kalastuspiirille ja   syytä, määrätä, että päätös on pantava täytän-
4066: ympäristönsuojelulautakunnalle tilaisuus esit-        töön, vaikka siihen haetaankin muutosta. Kun
4067: tää kokouksessa mielipiteensä asiasta. Kokous         valitus on tehty, vesiylioikeus voi vastaavasti
4068: on pidettävä ojitettavan alueen läheisyydessä ja      määrätä, että valituksenalainen päätös on en-
4069: sitä voidaan jatkaa eri paikoissa ja eri päivinä.     nen asian ratkaisemista pantava täytäntöön.
4070:                                                       Vesiylioikeus voi myös määrätä, että annettu
4071:                         9§                            täytäntöönpanomääräys lakkaa olemasta voi-
4072:                                                       massa.
4073:    Päätöksestä, johon on liitettävä valitusosoi-
4074: tus, on kolmenkymmenen päivän kuluessa lop-              Jos 2 luvun 31 §:n 1 momentissa tarkoitettu
4075: pukokouksesta tai toimituskokouksesta, jollei         rakennelman kunnossapitovelvollisuus laimin-
4076: vesioikeus erityisistä syistä pidennä tätä aikaa,     lyödään eikä rakennelman omistajaa tai siitä
4077: annettava kappale hakijalle ja muulle sitä pyy-       muutoin vastaavaa voida hankaluudetta saada
4078: täneelle asianosaiselle. Tällainen kappale on         selville, vesioikeus voi hakemuksesta oikeuttaa
4079: myös lähetettävä ympäristönsuojelulautakun-           1 §:ssä tarkoitetun valvontaviranomaisen ryh-
4080: nalle, vesi- ja ympäristöpiirille, kalastuspiirille   tymään haitan tai vaaran poistamiseksi tarvit-
4081: ja lääninhallitukselle. Päätöksen antamisesta         taviin toimenpiteisiin valtion kustannuksella.
4082: on samalla tiedotettava kunnan ilmoitustaulul-        Asian käsittelystä on tällöin voimassa, mitä
4083: la.                                                   hakemusasiasta on säädetty, täytäntöönpanon
4084:                                                       osalta kuitenkin mitä 2 momentissa on säädet-
4085:                        10 §                           ty virka-apuasiasta.
4086:    Muutosta ojitustoimituksessa tehtyyn paa-
4087: tökseen saa se, jonka oikeutta ja etua asia
4088: koskee, sekä vesi- ja ympäristöpiiri, kalastus-
4089: piiri ja lääninhallitus hakea valittamalla pää-          Tämä laki tulee voimaan        päivänä
4090: töksestä vesioikeuteen. Valituskirjelmä ja vali-      kuuta 19
4091: tuksen alainen päätös on toimitettava vesioi-            Mitä 22luvun 2 §:n 1 momentissa on säädet-
4092: keuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä            ty ennen vesilain voimaantuloa voimassa ollei-
4093: päivänä siitä, sanottua päivää mukaan luke-           den säännösten soveltamisesta sekä oikeuksien
4094: matta, kun päätöksen antamisesta on kunnan            ja velvollisuuksien määräytymisestä sanottujen
4095: ilmoitustaululla tämän luvun 9 §:n 2 momentin         säännösten mukaisesti, koskee vastaavasti
4096: mukaisesti tiedotettu.                                myös niitä vesilain säännöksiä, jotka tällä lailla
4097:                                                       on muutettu.
4098:                                                          Tämän lain 8 luvun 10 a §:ää sovelletaan
4099:                      21 luku                          niihin vesistön säännöstelyä tarkoittaviin lupa-
4100:               Erityisiä määräyksiä                    hakemuksiin, jotka tulevat vireille lain tultua
4101:                                                       voimaan tai lain tullessa voimaan ovat vireillä
4102:                         3§                            vesioikeudessa. Valitusviranomaisessa lain voi-
4103:                                                       maan tullessa vireillä oleviin säännöstelyhake-
4104:   Muutosta vesioikeuden 1 momentissa tarkoi-          muksiin sovelletaan aikaisempaa lakia.
4105: 
4106: 
4107:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1991
4108:                      1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -     Esitys n:o 218
4109: 
4110: 
4111: 
4112: 
4113:                                    Ed u s k u n n a n vasta u s hallituksen esitykseen laiksi ri-
4114:                                 kosasioiden käsittelystä yhden tuomarin istunnossa annetun lain
4115:                                 muuttamisesta
4116: 
4117:    Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys     asiasta mietintönsä n:o 11 ja suuri valiokunta
4118: n:o 218 laiksi rikosasioiden käsittelystä yhden   mietintönsä n:o 152, on hyväksynyt seuraavan
4119: tuomarin istunnossa annetun lain muuttamises-     lain:
4120: ta. Eduskunta, jolle lakivaliokunta on antanut
4121: 
4122:                                             Laki
4123:       yhden tuomarin istunnossa käsiteltävistä rikosasioista annetun lain muuttamisesta
4124: 
4125:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4126:   muutetaan yhden tuomarin istunnossa käsiteltävistä rikosasioista 2 päivänä joulukuuta 1988
4127: annetun lain (1026/88) 1 § seuraavasti:
4128: 
4129:                       1§
4130:    Rikosasiassa kihlakunnanoikeus ja raastu-      vankeutta enintään yksi vuosi kuusi kuukautta.
4131: vanoikeus on päätösvaltainen myös, kun siinä      Tällöin rangaistukseksi ei voida tuomita anka-
4132: on yksin puheenjohtaja, jos syytteessä tarkoi-    rampaa rangaistusta kuin sakko.
4133: tetusta rikoksesta ei syytteessä mainittujen
4134: seikkojen vallitessa tehtynä ole säädetty muuta     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
4135: tai ankarampaa rangaistusta kuin sakko tai        kuuta 1991.
4136: 
4137: 
4138:     Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1990
4139: 
4140: 
4141: 
4142: 
4143: 200504P
4144:                      1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -    Esitys n:o 219
4145: 
4146: 
4147: 
4148: 
4149:                                     Ed u s kunnan vastaus hallituksen           esitykseen   laiksi
4150:                                 valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta
4151: 
4152:    Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys              hyväksynyt seuraavan lakiehdotuk-
4153: n:o 219 laiksi valtiopäiväjärjestyksen muutta-          sen jätettäväksi lepäämään ensimmäi-
4154: misesta. Eduskunta, jolle perustuslakivalio-            siin vaalien jäljestä pidettäviin varsinai-
4155: kunta on antanut asiasta mietintönsä n:o 12 ja          siin valtiopäiviin:
4156: suuri valiokunta mietintönsä n:o 167, on val-
4157: tiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyn käsitte-
4158: lyn jälkeen
4159: 
4160: 
4161: 
4162:                                             Laki
4163:                              valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta
4164: 
4165:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
4166: tavalla,
4167:   lisätään valtiopäiväjärjestykseen uusi 52 a § seuraavasti:
4168: 
4169:                     52 a §
4170:   Saamelaisia kuullaan heitä erityisesti koske-     Tämä laki tulee voimaan        päivänä
4171: vassa asiassa niin kuin eduskunnan työjärjes-     kuuta 19 .
4172: tyksessä tarkemmin säädetään.
4173: 
4174: 
4175: 
4176:     Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1990
4177: 
4178: 
4179: 
4180: 
4181: 210009V
4182:                       1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -     Esitys n:o 220
4183: 
4184: 
4185: 
4186: 
4187:                                     Ed u s kunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi lää-
4188:                                  ninoikeuslain 11 §:n muuttamisesta
4189: 
4190:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys       antanut asiasta mietintönsä n:o 11 ja suuri
4191: n:o 220 laiksi lääninoikeuslain 11 §:n muutta-     valiokunta mietintönsä n:o 184, on hyväksynyt
4192: misesta. Eduskunta, jolle talousvaliokunta on      seuraavan lain:
4193: 
4194: 
4195: 
4196:                                             Laki
4197:                              lääninoikeuslain 11 §:n muuttamisesta
4198: 
4199:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4200:   muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun lääninoikeuslain (1021/74) 11 §:n 1 momentin
4201: 3 kohta, sellaisena kuin se on 10 päivänä maaliskuuta 1989 annetussa laissa (242/89), seuraavasti:
4202: 
4203:                      11 §
4204:    Yhden lainoppineen jäsenen sijasta osallis-       Tämän lain voimaan tultua lääninoikeudessa
4205: tuu lääninoikeudessa asian käsittelemiseen ja     käsiteltäviin mielisairaslaissa (187 /52) tarkoi-
4206: ratkaisemiseen asiantuntijajäsen:                 tettuihin asioihin sovelletaan tämän lain voi-
4207:                                                   maan tullessa voimassa ollutta säännöstä.
4208:    3) asiassa, jossa on kysymys mielenterveys-       Lääninoikeuslain 11 a § :n nojalla annettu
4209: laissa (    1 ) tarkoitetusta henkilön määrää-    määräys toimia asiantuntijajäsenenä tai tämän
4210: misestä hoitoon tai hoidon jatkamisesta hänen     varajäsenenä asiassa, jossa on kysymys muu-
4211: tahdostaan riippumatta;                           toksenhausta mielisairaslain 53 §:n 1 momen-
4212:                                                   tissa tarkoitettuun päätökseen, koskee tämän
4213:                                                   lain voimaan tultua myös tässä laissa tarkoitet-
4214:   Tämä laki tulee voimaan      päivänä            tuja asioita.
4215: kuuta 199 .
4216: 
4217:    Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1990
4218: 
4219: 
4220: 
4221: 
4222: 200647U
4223:                       1990 vp. -      Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 221
4224: 
4225: 
4226: 
4227: 
4228:                                          Ed u s kunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi po-
4229:                                     liisin hallinnosta
4230: 
4231:     Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys          Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan
4232: n:o 221 laiksi poliisin hallinnosta. Eduskunnal-     siitä, että virkoja perustettaessa otetaan Uu-
4233: le on laki- ja talousvaliokunta antanut asiasta      denmaan läänin ohella huomioon myös ne
4234: mietintönsä n:o 42 ja suuri valiokunta mietin-       maamme poliisipiirit, joissa virkojen puute on
4235: tönsä n:o 343.                                       suurin. Samalla eduskunta edellyttää, että sisä-
4236:     Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan     asiainministeriö ryhtyy tarpeellisiin toimenpi-
4237: siitä, että Varkauden alue voisi edelleenkin         teisiin avoinna olevien poliisin virkojen täyttä-
4238: kuulua lääninrajan ylittävään poliisialueeseen.      miseksi muun muassa lisäämällä poliisikoulu-
4239:     Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan     tusta tarvetta vastaavasti.
4240: siitä, ettei yleisten tulkintamääräysten antami-        Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan
4241: nen pääsääntöisesti saisi koskea yksittäisiä tut-    siitä, että poliisihallinnossa laaditaan suunni-
4242: kinta-asioita. Muutos mahdollistaa keskusri-         telma poliisin teknisen välineistön ajanmukais-
4243: kospoliisin läänintoimistojen toimialueen muo-       tamiseksi.
4244: dostamisen lääninrajoista riippumatta.                  Eduskunta on valtiopäiväjärjestyksen 66 §:ssä
4245:     Eduskunta edellyttää hallituksen seuraavan       säädetyn käsittelyn jälkeen
4246: Helsinki-Vantaan lentoaseman valvontatehtä-
4247: vien hoidon kehittymistä sekä ryhtyvän tarpeen                 hyväksynyt seuraavan lakiehdotuksen
4248: vaatiessa toimenpiteisiin tehtävien hoidon var-             jätettäväksi lepäämään ensimmäisiin vaa-
4249: mistamiseksi.                                               lien jälkeen pidettäviin varsinaisiin valti-
4250:     Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan            opäiviin:
4251:  siitä, että vuoden 1992 loppuun mennessä Uu-
4252: denmaan läänin alueelle perustetaan ja sijoite-
4253: taan 50-60 uutta poliisin virkaa.
4254: 
4255:                                                Laki
4256:                                           poliisin hallinnosta
4257: 
4258:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4259: 
4260:                Yleiset säännökset                    poliisikoulu, poliisivarikko ja poliisikoiralai-
4261:                                                      tos.
4262:                          §                              Poliisitoimesta Ahvenanmaan maakunnassa
4263:                 Poliisin hallinto                    säädetään erikseen.
4264:    Sisäasiainministeriö johtaa poliisitointa ko-                            2 §
4265: ko maassa. Sisäasiainministeriön alainen polii-
4266: sin aluehallintoviranomainen on lääninhallitus.                      Poliisin tehtävä
4267:    Lääninhallitus johtaa poliisitointa läänissä.       Poliisin tehtävästä säädetään poliisilain (84/
4268: Lääninhallituksen alaisia poliisin paikallishal-     66) 1 §:ssä.
4269: lintoviranomaisia ovat poliisipiirit. Poliisipii-
4270: reistä voidaan poliisitoimen tarkoituksenmu-                                3§
4271: kaista yhteistoimintaa varten muodostaa polii-                      Neuvottelukunnat
4272: sialueita.
4273:    Sisäasiainministeriön alaisia poliisin valta-       Sisäasiainministeriön ja poliisipiirien sekä
4274: kunnallisia yksikköjä ovat keskusrikospoliisi,       poliisipiireistä muodostettujen poliisialueiden
4275: suojelupoliisi, liikkuva poliisi, poliisiopisto,     yhteydessä toimii neuvottelukuntia.
4276: 
4277: 210190S
4278: 2                        1990 vp.        Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 221
4279: 
4280:   Neuvottelukuntien tehtävistä ja kokoonpa-               5) suorittaa muut poliisille säädetyt tai mää-
4281: nosta säädetään asetuksella.                            rätyt tehtävät.
4282:                                                           Paikallispoliisille kuuluvista ulosotto- ja
4283:                                                         syyttäjäntehtävistä säädetään erikseen.
4284:         Poliisin ylijohto ja lääninjohto
4285:                                                                                8§
4286:                          4§
4287:                                                                   Poliisipiirien yhteistoiminta
4288:                  Poliisin ylijohto
4289:                                                            Lääninhallitus päättää poliisialueen johtajas-
4290:    Poliisin ylijohtona on sisäasiainministeriön
4291:                                                         ta ja muista johtosuhteista poliisialueelia sekä
4292: poliisiosasto.
4293:                                                         asianomaisia kuntia kuultuaan poliisialueen
4294:    Poliisin ylijohdon tehtävänä on:
4295:                                                         muodostamisesta ja yhteistoiminnassa hoidet-
4296:    1) suunnitella, kehittää ja johtaa poliisitoin-
4297:                                                         tavista tehtävistä.
4298: ta koko maassa;                                            Sisäasiainministeriö päättää asianoma1s1a
4299:   2) kehittää poliisin toimialaa koskevaa lain-
4300:                                                         kuntia kuultuaan 1 momentissa tarkoitetuista
4301: säädäntöä, hallintoa, koulutusta ja tutkimusta;
4302:                                                         asioista silloin, kun poliisialueeseen kuuluu
4303: sekä
4304:                                                         Helsingin poliisilaitos tai kun alue muodoste-
4305:    3) huolehtia muista sille säädetyistä tai mää-
4306:                                                         taan useamman läänin alueilla sijaitsevista
4307: rätyistä tehtävistä.
4308:                                                         kunnista.
4309:                         5§
4310:                Poliisin lääninjohto                                 Vaftakunna/liset yksiköt
4311:    Poliisin lääninjohtona on lääninhallituksen                                 9 §
4312: poliisiosasto tai poliisitoimisto.                                     Keskusrikospoliisi
4313:    Poliisin lääninjohdon tehtävänä on:
4314:     1) suunnitella, kehittää ja johtaa poliisitoin-        Keskusrikospoliisin tehtävänä on torjua kan-
4315: ta läänissä;                                            sainvälistä, järjestäytynyttä, ammattimaista,
4316:    2) huolehtia paikallispoliisin, keskusrikospo-       taloudellista ja muuta vakavaa rikollisuutta,
4317: liisin ja liikkuvan poliisin yhteistoiminnasta          suorittaa tutkintaa, kehittää rikostorjuntaa ja
4318: läänissä; sekä                                          rikostutkintamenetelmiä sekä poliisin tietojär-
4319:    3) huolehtia muista sille säädetyistä tai mää-       jestelmiä.
4320: rätyistä tehtävistä.                                       Sisäasiainministeriö määrää ne asiaryhmät,
4321:                                                         jotka kuuluvat keskusrikospoliisin tutkittaviksi
4322:                                                         sekä ne keskusrikospoliisin toiminta-alueet,
4323:                  Paikaffishaflinto                      joissa keskusrikospoliisin aluetoimisto voi toi-
4324:                                                         mia useamman läänin alueella. Sisäasiainminis-
4325:                          6 §                            teriö määrää myös keskusrikospoliisin ja polii-
4326:                   Paikal/ispoliisi                      sin muiden yksiköiden välisistä tutkintajärjes-
4327:                                                         telyistä.
4328:    Paikallista poliisitointa varten maa jaetaan
4329: poliisipiireihin. Poliisipiiriin kuuluu yksi tai
4330: useampi kunta.                                                                10 §
4331:    Poliisipiirijaotuksesta päättää valtioneuvos-                         Suojelupoliisi
4332: to.
4333:                          7 §                               Suojelupoliisin tehtävänä on torjua sellaisia
4334:                                                         hankkeita ja rikoksia, jotka voivat vaarantaa
4335:             Paikaffispoliisin tehtävät                  valtio- ja yhteiskuntajärjestystä tai valtakun-
4336:    Paikallispoliisin tehtävänä on:                      nan sisäistä tai ulkoista turvallisuutta sekä
4337:     1) ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuut-   suorittaa tällaisten rikosten tutkintaa. Sen tulee
4338: ta;                                                     myös ylläpitää ja kehittää yleistä valmiutta
4339:    2) toimia rikollisuuden ennalta estämiseksi;         valtakunnan turvallisuutta vaarantavan toimin-
4340:    3) tutkia rikoksia ja muita yleistä järjestystä      nan estämiseksi.
4341: tai turvallisuutta vaarantavia tapahtumia;                Sisäasiainministeriö määrää tarkemmin ne
4342:    4) ohjata ja valvoa liikennettä sekä toimia          asiaryhmät, jotka kuuluvat suojelupoliisin tut-
4343: liikenneturvallisuuden edistämiseksi; ja                kittaviksi.
4344:                                          Laki poliisin hallinnosta                                        3
4345: 
4346:                         11 §                                                   17 §
4347:                  Liikkuva poliisi                                    Tarkemmat säännökset
4348:    Liikkuvan poliisin tehtävänä on:                        Asetuksella annetaan tarvittaessa tarkemmat
4349:     1) ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuut-   säännökset poliisin organisaatiosta ja tehtävis-
4350: ta;                                                     tä sekä tämän lain täytäntöönpanosta.
4351:    2) ohjata ja valvoa liikennettä sekä toimia             Asetuksella voidaan säätää, että Helsingin
4352: liikenneturvallisuuden edistämiseksi;                   poliisilaitos on määrätyissä asioissa suoraan
4353:    3) toimia rikollisuuden ennalta estämiseksi          sisäasiainministeriön alainen.
4354: sekä tutkia rikoksia ja muita yleistä järjestystä
4355: ja turvallisuutta vaarantavia tapahtumia; ja                                   18 §
4356:    4) toimia poliisireservinä.                                             Voimaantulo
4357:                         12 §                               Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maalis-
4358:                Poliisioppilaitokset                     kuuta 1991.
4359:                                                           Tällä lailla kumotaan 18 päivänä helmikuuta
4360:    Poliisiopiston ja poliisikoulun tehtävänä on         1966 annetun poliisilain (84/66) 2 ja 4-9 §,
4361: antaa poliisin virkatutkintokoulutusta ja muu-             sellaisina kuin niistä ovat 2 § muutettuna 25
4362: ta koulutusta sekä suorittaa poliisin toimialaan        päivänä tammikuuta 1973 ja 29 päivänä mar-
4363: liittyvää tutkimusta.                                   raskuuta 1985 annetuilla laeilla (53173 ja 9011
4364:                                                         85), 4 § osittain muutettuna viimeksi mainituil-
4365:                        13 §                             la laeilla ja 31 päivänä tammikuuta 1985 anne-
4366:                   Poliisivarikko                        tulla lailla (111 /85), 5 § osittain muutettuna
4367:                                                         mainitulla 29 päivänä marraskuuta 1985 anne-
4368:   Poliisivarikon tehtävänä on hankkia, ylläpi-          tulla lailla, 7 § muutettuna mainitulla 25 päivä-
4369: tää ja kehittää poliisin kalustoa, varusteita ja        nä tammikuuta 1973 annetulla lailla ja 23
4370: välineitä.                                              päivänä huhtikuuta 1976 annetulla lailla (347 1
4371:                       14 §                              76), 7 a § muutettuna mainitulla 25 päivänä
4372:                                                         tammikuuta 1973 annetulla lailla sekä 19 päi-
4373:                  Poliisikoiralaitos
4374:                                                         vänä joulukuuta 1980 ja 28 päivänä huhtikuuta
4375:   Poliisikoiralaitoksen tehtävänä on hankkia            1989 annetuilla laeilla (865/80 ja 355/89) sekä
4376: poliisin käyttöön koiria sekä kehittää poliisi-         8 ja 9 § mainitussa 25 päivänä tammikuuta
4377: koiratoimintaa ja antaa siihen liittyvää koulu-         1973 annetussa laissa.
4378: tusta.                                                     Sisäasiainministeriöllä on oikeus antaa kes-
4379:                                                         kusrikospoliisille, suojelupoliisille ja liikkuvalle
4380:               Erinäiset säännökset                      poliisille niiden asemaa ja tehtäviä koskevia
4381:                      15 §                               määräyksiä. Ennen tämän lain voimaantuloa
4382:                                                         annetut määräykset ovat kuitenkin voimassa
4383:          Poikkeusolojen poliisitoiminta                 kunnes toisin säädetään tai määrätään.
4384:    Poliisitoimesta   poikkeusoloissa     säädetään         Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
4385:                                                         täytäntöön panemiseksi tarpeellisiin toimenpi-
4386: erikseen.
4387:                         16 §                            teisiin.
4388:                   Poliisin virat
4389:   Poliisin virkamiehistä ja heidän kelpoisuus-
4390: vaatimuksistaan säädetään asetuksella.
4391: 
4392:      Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1991
4393:                        1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 222
4394: 
4395: 
4396: 
4397: 
4398:                                     Ed u s kunnan vastaus hallituksen esitykseen lainsää-
4399:                                  dännöksi kuntien vapaaehtoisen yhdistymisen kannustamisesta
4400:                                  vuosina 1992-1993
4401: 
4402:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys        na olevan korkeimman kantokykyluokan
4403: n:o 222 lainsäädännöksi kuntien vapaaehtoisen       omaavan kunnan kantokykyluokka on ennen
4404: yhdistymisen kannustamisesta vuosina 1992-          kuntaliitosta.
4405: 1993. Eduskunnalle on laki- ja talousvalio-            Eduskunta edellyttää edelleen, että yhdisty-
4406: kunta antanut asiasta mietintönsä n:o 34 ja         misessä syntyvän kunnan kantokykyluokkaa ei
4407: suuri valiokunta mietintönsä n:o 242.               tule ottaa huomioon tasapainotettaessa muiden
4408:   Eduskunta edellyttää, että vapaaehtoisen yh-      kuntien kantokykyluokitusta. Tarkoitus ei ole,
4409: distymisen kautta syntyvän laajentuvan tai uu-      että yhdistyminen tapahtuisi muiden kuntien
4410: den kunnan kantokykyluokka vahvistetaan ai-         kustannuksella.
4411: na kolmeksi vuodeksi ja vähintään yhtä kanto-         Eduskunta on hyväksynyt seuraavat lait:
4412: kykyluokkaa alemmaksi kuin liitoksessa muka-
4413: 
4414: 
4415:                                               Laki
4416:            kuntien vapaaehtoisen yhdistymisen kannustamisesta vuosina 1992-1993
4417: 
4418:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4419: 
4420:                        1§                                                 4§
4421:   Tämän lain tarkoituksena on kannustaa               Tämän lain perusteella kutsutaan yhteenliit-
4422: kuntien vapaaehtoista yhteenliittymistä.            tyvistä kunnista liittyväksi kunnaksi sitä, jonka
4423:                                                     asukasluku ennen liitoksen voimaantuloa on
4424:                        2§                           suurin. Muut kunnat ovat liitettäviä kuntia.
4425:   Lain tarkoituksen toteuttamiseksi myönne-         Kun perustetaan uusi kunta, määritellään avus-
4426: tään kunnille valtion varoista liittymisavustusta   tuksen laskemiseksi yhteenliittyvistä kunnista
4427: kuntajaon muutoksen tapahtuessa kuntajaosta         asukasluvultaan suurin kunta liittyväksi kun-
4428: annetun lain (73/77) 2 §:n perusteella.             naksi.
4429:   Tätä lakia ei kuitenkaan sovelleta, mikäli
4430: kuntajaon muutos tapahtuu kuntajaosta anne-                               5§
4431: tun lain 3 §:n perusteella, tai mikäli se koskee       Milloin kuntajakoa muutetaan siten, että
4432: vain osaa kunnan alueesta tai kuntaa, jonka         kunnan koko alue liitetään toiseen tai perus-
4433: asukasluku kuntajaon muutoksen voimaantu-           tettavaan uuteen kuntaan, myönnetään laajen-
4434: lovuoden alussa on 75 000 tai sitä suurempi.        tuvalle tai näin muodostetulle uudelle kunnalle
4435:                                                     asukaskohtaista liittymisavustusta kuntaliitok-
4436:                       3§                            sen voimaantulovuotta edeltävän vuoden alun
4437:    Milloin kuntajakoa muutetaan yhdistämällä        asukasluvun mukaan määrä, joka saadaan ker-
4438: kuntaan yksi tai useampi kunta tai muodosta-        tomalla avustuksen määrä liitettävän kunnan
4439: maila uusi kunta, muodostuvalle laajennetulle       asukasluvulla ja kantokykyluokan mukaisella
4440: tai uudelle kunnalle suoritetaan yhdistymisen       kertoimella. Milloin liittyvän kunnan asukaslu-
4441: johdosta avustusta siten kuin tämän lain 5, 6 ja    ku on 5 000 tai sitä pienempi, myönnetään
4442: 7 §:ssä säädetään.                                  avustusta myös tämän kunnan osalta.
4443: 
4444: 200728H
4445:   2                     1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 222
4446: 
4447:       Kertoimet ovat:                                täydennyksen myöntämisen edellytyksiä, mak-
4448:                                                      setaan verotulotäydennystä vastaava avustus
4449:           kantokykyluokka             kerroin        liittymisavustuksen maksamisen yhteydessä sen
4450:                  1                     1.80          suuruisena kuin viimeksi myönnetty täydennys
4451:                  2                     1.50          on ollut, samoilta vuosilta, jolloin kunnalle on
4452:                  3                     1.25          myönnetty tämän lain perusteella liittymisavus-
4453:                  4                     1.05          tusta.
4454:                  5                     1.00
4455:                  6                     0.85                                 8§
4456:              /   7                     0.60             Sisäasiainministeriön tulee liittyvän tai liitet-
4457:                  8                     0.45          tävän kunnan hakemuksesta etukäteen ratkais-
4458:                  9                     0.35          ta, miksi yhteenliittyvien kuntien kantokyky-
4459:                  10                    0.25          luokka vahvistetaan.
4460:                                                         Ennakkoratkaisua on noudatettava, elleivät
4461:      Avustuksen määrä on 800 markkaa asukasta        kantokykyluokituksen perusteena olevat olo-
4462:   kohti. Ensimmäisessä kantokykyluokassa ole-        suhteet ole olennaisesti muuttuneet.
4463:   valle kunnalle avustus myönnetään 50 prosen-          Kantokykyluokkaa vahvistettaessa on otetta-
4464:   tilla korotettuna.                                 va huomioon, ettei se aiheuta olennaista vä-
4465:                                                      hennystä kantokykyluokituksen mukaisten val-
4466:                           6 §                        tionosuuksien määrään verrattuna siihen, mikä
4467:       Avustuksen myöntää sisäasiainministeriö.       niiden määrä olisi ollut ennen kuntaliitosta.
4468:    Avustus suoritetaan kolmena peräkkäisenä             Ennen kantokykyluokan vahvistamista on
4469:    vuotena kuntaliitoksen voimaantulovuoden          sisäasiainministeriön hankittava asiasta kun-
4470:    alusta lukien. Avustuksen määrä on toisena        tien kantokykyluokituksesta annetun lain (649/
4471:    vuotena 80 ja kolmantena vuotena 60 prosent-      85) 6 §:n 2 momentissa tarkoitetun toimikun-
4472:    tia ensimmäiseltä vuodelta suoritettavasta mää-   nan lausunto.
4473:    rästä. Avustuksen yhteismäärä on kuitenkin
4474: -- enintään 35 miljoonaa markkaa.                                           9 §
4475:       Sisäasiainministeriö maksaa avustuksen ha-        Mikäli kuntien yhdistymisavustuksista anne-
4476:    kemuksetta kunakin kolmena vuotena kesä-          tun lain 1 §:n 2 momentin (588/88) mukainen
4477:    kuun loppuun mennessä.                            avustus on suurempi kuin tämän lain perusteel-
4478:                                                      la määräytyvä liittymisavustus, sovelletaan tä-
4479:                         7 §                          män lain sijasta kuntien yhdistymisavustuksista
4480:     Mikäli kunnalle, jota kuntaliitos tai kunnan     annettua lakia.
4481:   lakkauttaminen koskee tämän lain perusteella,
4482:   on liitoksen tai lakkauttamisen voimaantuloa
4483:   edeltävänä vuotena myönnetty kuntien yleises-                             10§
4484:   tä valtionosuudesta ja yleisistä rahoitusavus-       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
4485:   tuksista (1273/88) annetun lain perusteella ve-    kuuta 1991 ja sitä sovelletaan kuntajaon muu-
4486:   rotulojen täydennystä, eikä laajentunut tai        toksiin, jotka tulevat voimaan viimeistään vuo-
4487:   muodostettu uusi kunta enää täytä verotulojen      den 1993 alusta.
4488:                       Kuntien vapaaehtoisen yhdistymisen kannustaminen                         3
4489: 
4490:                                              Laki
4491:               kuntien yhdistymisavustuksista annetun lain 10 §:n muuttamisesta
4492: 
4493:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4494:   muutetaan kuntien yhdistymisavustuksista 14 päivänä heinäkuuta 1978 annetun lain (560/78)
4495: 10 §,sellaisena kuin se on 17 päivänä kesäkuuta 1988 annetussa laissa (560/88), näin kuuluvaksi:
4496: 
4497:                        10§
4498:    Tätä lakia sovelletaan kuntiin, joita koskeva    Tämä    laki tulee voimaan          päivänä
4499: kuntajaon muutos tulee voimaan aikaisintaan                  kuuta 199
4500: vuoden 1979 ja viimeistään vuoden 1993 alus-
4501: ta.
4502: 
4503: 
4504:     Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1990
4505: 1
4506: 1
4507:  1
4508:   1
4509:   1
4510:    1
4511:     1
4512:     1
4513:      1
4514:       1
4515:       1
4516:        1
4517:         1
4518:         1
4519:          1
4520:           1
4521:           1
4522:            1
4523:             1
4524:             1
4525:              1
4526:               1
4527:               1
4528:                1
4529:                 1
4530:                        1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -         Esitys n:o 223
4531: 
4532: 
4533: 
4534: 
4535:                                        E d u s k u n n a n v a s t a u s hallituksen esitykseen laiksi vero-
4536:                                    tuslain 72 §:n muuttamisesta
4537: 
4538:    Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys         tulon harkintaverotus poistetaan, hallitus an-
4539: n:o 223 laiksi verotuslain 72 §:n muuttamises-        taa mahdollisimman pikaisesti vuoden 1989
4540: ta. Eduskunnalle on valtiovarainvaliokunta an-        verotustietojen valmistuttua esityksen pysyväk-
4541: tanut asiasta mietintönsä n:o 72 ja suuri valio-      si verojärjestelyksi niitä paikkakuntia varten,
4542: kunta mietintönsä n:o 233.                            jotka oleellisesti menettävät verotuloja uudis-
4543:    Eduskunta edellyttää, että samalla kun liike-      tuksen yhteydessä.
4544: 
4545: 
4546: 
4547:                                                 Laki
4548:                                   verotuslain 72 §:n muuttamisesta
4549: 
4550:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4551:   kumotaan 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun verotuslain (482/58) 72 §:n 1 momentin 4
4552: kohta ja
4553:   muutetaan 72 §:n 1 momentin 3 kohta sekä 2-4 momentti,
4554:   sellaisina kuin niistä ovat 72 §:n 2 momentti 21 päivänä marraskuuta 1986 annetussa laissa
4555: (823/86), 3 momentti 21 päivänä tammikuuta 1983 annetussa laissa (70/83) ja 4 momentti 31
4556: päivänä joulukuuta 1974 annetussa laissa (1024/74), seuraavasti:
4557: 
4558:                       72§                             kiinteistöjä, edellä säädetyin tavoin vahvistettu
4559:   Verotusta toimitettaessa on ennen muiden            verotettava tulo on jäänyt niin vähäiseksi, ettei
4560: paitsi luonnollisten vähennysten ja velan kor-        sitä kiinteistöjen laatuun ja laajuuteen katsoen
4561: kojen sekä indeksi- ja kurssitappioiden vähen-        voida hyväksyä kunnallisveron suorittamisen
4562: tämistä kunkin tulolähteen ja varallisuuden           perusteeksi, tai jos tällaista tuloa ei ole jäänyt
4563: osalta:                                               lainkaan, kunnallisverotusta toimitettaessa on
4564:                                                       harkittava se kohtuullinen määrä, jonka perus-
4565:    3) jollei veroilmoitusta ole annettu tai sitä ei   teella verotus on toimitettava (harkintavero-
4566: voida panna oikaistunakaan verotuksen perus-          tus). Verotuksen perusteeksi pantavaa määrää
4567: teeksi, ja sitten, kun verovelvolliselle on, mikä-    harkittaessa on tutkittava kiinteistöjen käyttö-
4568: li mahdollista, annettu tilaisuus selvityksen         tapa, muu laatu ja tuottavuus sekä kaikki ne
4569: esittämiseen, niin myös jos osoittautuu, että         muut asianhaarat, jotka voivat vaikuttaa asian
4570: verovelvollisen ilmoittama tulo muiden samalla        arvostelemiseen. Ennen harkintaverotuksen
4571: alalla ja vastaavasti samanlaatuisissa olosuh-        toimittamista verovelvolliselle on annettava ti-
4572: teissa toimivien verovelvollisten vuosituloon         laisuus selvityksen esittämiseen, mikäli verovel-
4573: verrattuna on ilmeisesti liian vähäinen eikä          vollinen ei ole veroilmoituksessaan ilmoittanut,
4574: verovelvollinen vaadittaessakaan voi esittää          ettei häntä tarvitse harkintaverotuksen toimit-
4575: vuositulon vähäisyyteen johtaneita päteviä syi-       tamisen johdosta kuulla.
4576: tä, toimitettava verotus arvioimalla (arviovero-         Harkintaverotusta ei kuitenkaan sovelleta
4577: tus).                                                 tuloon, joka on saatu:
4578:                                                          1) maatilatalouden kiinteistöstä;
4579:   Jos sellaisen tulolähteen, johon kuuluu tai            2) luonnollisen henkilön, erillisenä verovel-
4580: on verovuoden aikana kuulunut kiinteistö tai          vollisena verotettavan kotimaisen kuolinpesän
4581: 2007lON
4582: 2                     1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 223
4583: 
4584: tai sellaisen kotimaisen avoimen yhtiön tai              Huoneistoa katsotaan käytetyn asumistar-
4585: kommandiittiyhtiön, jonka yhtiömiehinä vero-          koitukseen, jos se on pääasiallisesti tässä käy-
4586: vuoden aikana on ollut vain luonnollisia henki-       tössä. Jos kiinteistö on vain osittain 3 momen-
4587: löitä tai kuolinpesiä, liike- tai ammattitoimin-      tin 4 kohdassa tarkoitetussa käytössä tai, jos
4588: nan tulolähteeseen kuuluvasta kiinteistöstä;          kysymys on 5 kohdassa tarkoitetun asuntoyh-
4589:    3) muustakaan kuin 2 kohdassa tarkoitetusta        teisön omistamasta kiinteistöstä, jonka huo-
4590: liiketulolähteeseen kuuluvasta kiinteistöstä vii-     neistojen pinta-alasta alle 80 prosenttia käyte-
4591: tenä ensimmäisenä verovuotena liikkeen perus-         tään asumistarkoitukseen, harkintaverotusta ei
4592: tamisesta lukien, mikäli liikettä ei voida katsoa     sovelleta kiinteistöstä saatuun tuloon siltä osin
4593: perustetun ennestään olemassa olevan liikkeen         kuin kiinteistö on edellä tarkoitetussa asumis-
4594: toiminnan jatkamista varten;                          käytössä. Harkintaverotusta ei myöskään so-
4595:    4) kiinteistöstä, jota käytetään verovelvolli-     velleta kiinteistöstä saatuun tuloon siltä osin
4596: sen tai hänen perheensä taikka kuolinpesän tai        kuin 3 momentin 6 kohdassa tarkoitettu raken-
4597: yhtymän osakkaan taikka tämän perheen asu-            nus valmistuttuaan tulee edellä tarkoitettuun
4598: miseen tai vapaa-ajan viettoon;                       asumis käyttöön.
4599:    5) asunto-osakeyhtiön, asunto-osuuskunnan,
4600: asunto-osakeyhtiöstä annetun lain (30/26)               Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
4601: 25 §:ssä tarkoitetun osakeyhtiön tai muun vas-        kuuta 1991.
4602: taavan yhteisön omistamasta asuinkiinteistöstä          Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuo-
4603: taikka asuntolainoista, -takuista ja -avustuksis-     delta 1991 toimitettavassa verotuksessa. Har-
4604: ta annetun lain (224/ 49) tai asuntotuotantola-       kintaverotusta voidaan kuitenkin soveltaa en-
4605: kien (488/53 ja 247 /66) nojalla rahoitetusta         nen 1 päivää tammikuuta 1991 liikkeestä saa-
4606: vuokratalokiinteistöstä, jos huoneistojen pinta-      tuun tuloon. Ennen 1 päivää tammikuuta 1991
4607: alasta vähintään 80 prosenttia käytetään asu-         saaduksi tuloksi katsotaan tilikauden tulokses-
4608: mistarkoitukseen;                                     ta se suhteellinen osa, joka vastaa tilikaudesta
4609:    6) kiinteistöstä, jolle on alettu rakentaa 4 tai   ennen 1 päivää tammikuuta 1991 kulunutta
4610: 5 kohdassa tarkoitettuun asumiskäyttöön tule-         osaa.
4611: vaa rakennusta.
4612: 
4613:     Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1990
4614:                       1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -        Esitys n:o 224
4615: 
4616: 
4617: 
4618: 
4619:                                       Ed u s k u n n a n v a s t a u s hallituksen esitykseen laiksi ul-
4620:                                    komaalaisen oikeudesta omistaa suomalaisen luottolaitoksen
4621:                                    osakkeita ja harjoittaa pankkitoimintaa Suomessa annetun lain
4622:                                    muuttamisesta sekä siihen liittyväksi lainsäädännöksi
4623: 
4624:    Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys         säädännöksi. Eduskunta, jolle pankkivalio-
4625: n:o 224 laiksi ulkomaalaisen oikeudesta omis-         kunta on antanut asiasta mietintönsä n:o 9 ja
4626: taa suomalaisen luottolaitoksen osakkeita ja          suuri valiokunta mietintönsä n:o 183, on hy-
4627: harjoittaa pankkitoimintaa Suomessa annetun           väksynyt seuraavat lait:
4628: lain muuttamisesta sekä siihen liittyväksi lain-
4629: 
4630:                                                 Laki
4631: ulkomaalaisen oikeudesta omistaa suomalaisen luottolaitoksen osakkeita ja harjoittaa pankkitoi-
4632:                         mintaa Suomessa annetun lain muuttamisesta
4633: 
4634:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4635:   muutetaan ulkomaalaisen oikeudesta omistaa suomalaisen luottolaitoksen osakkeita ja harjoit-
4636: taa pankkitoimintaa Suomessa 31 päivänä elokuuta 1978 annetun lain (684178) 1, 2, 9 ja 10 §,
4637: näistä 9 § sellaisena kuin se on osittain muutettuna 29 päivänä maaliskuuta 1985 annetulla lailla
4638: (288/85), sekä
4639:   lisätään 10 § :n edelle uusi väliotsikko ja lakiin uusi 11-25 §, jolloin nykyinen II §, sellaisena
4640: kuin se on osittain muutettuna mainitulla 29 päivänä maaliskuuta 1985 annetulla lailla, siirtyy
4641: 26 §:ksi ja 11 §:n edellä olevalla väliotsikko 26 §:n edelle, seuraavasti:
4642: 
4643:                        1 §                            sovelletaan talletuspankkien toiminnasta an-
4644:    Ulkomaalainen voi omistaa osakkeita suo-           nettua lakia (        1     ), jollei tässä laissa
4645: malaisessa liikepankissa, kiinnitysluottopankis-      toisin säädetä, ja sen valvontaan pankkitarkas-
4646: sa ja luotto-osakeyhtiössä siten kuin tässä lais-     tusvirastosta annettua lakia (       1 ).
4647: sa säädetään.                                            Ulkomaisella luottolaitoksella tarkoitetaan
4648:    Ulkomaalaisella tarkoitetaan henkilöä, joka        pankkia tai muuta yhteisöä, jolla kotimaassaan
4649: ei ole Suomen kansalainen, ulkomaista yhtiötä,        saamansa toimiluvan perusteella on liiketoi-
4650: osuuskuntaa, yhdistystä ja muuta yhteisöä,            mintanaan oikeus vastaanottaa talletuksia tai
4651: säätiötä ja laitosta ja ulkomaalaisten sekä eräi-     muita takaisinmaksettavia varoja yleisöltä ja
4652: den yhteisöjen oikeudesta omistaa ja hallita          luotonantoon omaan lukuunsa ja jonka har-
4653: kiinteätä omaisuutta ja osakkeita annetun lain        joittama toiminta ei oleellisesti eroa suomalai-
4654: 2 §:ssä tarkoitettuja yhteisöjä.                      sille talletuspankeille sallitusta toiminnasta.
4655: 
4656:                       2 §                                                   9§
4657:   Ulkomainen luottolaitos voi perustaa edus-             Ulkomaisen luottolaitoksen edustuston toi-
4658: tuston Suomeen siten kuin tässä laissa sääde-         mihenkilön salassapitovelvollisuudesta, tieto-
4659: tään.                                                 jenauto-oikeudesta ja salassapitovelvollisuuden
4660:   Ulkomainen luottolaitos, joka kotimaassaan          rikkomisesta sekä edustuston luottotietotoi-
4661: on riittävän julkisen valvonnan alainen, voi          minnan harjoittamisesta on voimassa, mitä
4662: perustaa Suomeen sivukonttorin siten kuin täs-        talletuspankkien toiminnasta annetun lain 58
4663: sä laissa säädetään. Sivukonttorin toimintaan         ja 62 §:ssä säädetään.
4664: 
4665:  2006780
4666: 2                      1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 224
4667: 
4668:    Edustustolla on oikeus, sen estämättä mitä                              12 §
4669: talletuspankkien toiminnasta annetun lain                Sivukonttorin toiminimen tulee sisältää sama
4670: 58 §:ssä säädetään salassapitovelvollisuudesta,      toiminimi kuin luottolaitoksella on kotimaas-
4671: antaa edustamansa luottolaitoksen kotimaan           saan lisäyksin, joka osoittaa sen sivukonttorik-
4672: viranomaiselle tai pankkitarkastuksesta vastaa-      si.
4673: valle yhteisölle sekä edustamansa luottolaitok-
4674: sen tilintarkastajalle ne tiedot, jotka on säädet-                         13 §
4675: ty tai asianmukaisessa järjestyksessä määrätty         Sivukonttorin oikeudesta antaa tietoja luot-
4676: ilmoitettaviksi.                                     tolaitoksen kotivaltion viranomaiselle tai pank-
4677:                                                      kitarkastuksesta vastaavalle yhteisölle ja luot-
4678:                                                      tolaitoksen tilintarkastajalle on voimassa mitä
4679:                                                      9 §:n 2 momentissa säädetään edustustojen
4680:     Sivukonttorin perustaminen ja toiminta           osalta.
4681: 
4682:                        10 §                                                14 §
4683:    Ulkomaisen luottolaitoksen on haettava val-          Sivukonttorin toiminnasta vastaa sivukont-
4684: tiovarainministeriöltä toimilupa Suomeen pe-         torin johtaja, joka myös edustaa luottolaitosta
4685: rustettavalle sivukonttorille. Hakemuksesta on       sivukonttorin toimintaa koskevissa oikeus-
4686: pyydettävä Suomen Pankin, pankkitarkastus-           suhteissa.
4687: viraston sekä liikepankkien ja Postipankki              Sivukonttorin johtajan on asuttava Suomes-
4688: Oy:n vakuusrahaston lausunto. Toimilupaha-           sa. Vajaavaltainen, konkurssissa oleva tai liike-
4689: kemukseen on liitettävä valtiovarainministe-         toimintakieltoon määrätty henkilö ei voi olla
4690: riön tarpeellisiksi katsomat asiakirjat ja selvi-    sivukonttorin johtajana.
4691: tykset.                                                 Sivukonttorin johtaja on velvollinen korvaa-
4692:    Valtiovarainministeriön on myönnettävä toi-       maan vahingon, jonka hän on toimessaan ta-
4693: milupa, jollei sivukonttorin perustaminen ole        hallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttanut
4694: yleisen edun vastaista. Valtiovarainministeriöl-     sivukonttorin asiakkaalle tai muulle henkilölle
4695: lä on oikeus antaa sivukonttorin perustamista        rikkomalla tätä lakia tai muuta sivukonttorin
4696: ja valvonnan toteuttamista koskevia määräyk-         toimintaa koskevaa säädöstä.
4697: siä.
4698:    Saamansa toimiluvan perusteella luottolaitos                            15 §
4699: voi harjoittaa toimintaansa yhdessä tai useam-         Sivukonttorin toim1mmen kirjoittaa sivu-
4700: massa sivukonttorissa ja muissa toimipaikois-        konttorin johtaja. Ulkomainen luottolaitos voi
4701: sa.                                                  antaa oikeuden toiminimen kirjoittamiseen
4702:    Sivukonttorista on tehtävä ilmoitus kauppa-       myös muille henkilöille, vähintään kahdelle
4703: rekisteriin niin kuin siitä kaupparekisterilaissa    yhdessä.
4704: (129179) säädetään.                                    Toiminimen kirjoittajien on asuttava Suo-
4705:                                                      messa, jollei pankkitarkastusvirasto myönnä
4706:                       11 §                           poikkeusta.
4707:    Valtiovarainministeriö voi pankkitarkastus-
4708: viraston esityksestä peruuttaa sivukonttorin                               16 §
4709: toimiluvan, jos sivukonttorin toiminnassa on            Haaste tai muu tiedoksianto katsotaan luot-
4710: olennaisesti rikottu lain tai asetuksen säännök-     tolaitokselle toimitetuksi, kun se on annettu
4711: siä taikka viranomaisen niiden nojalla antamia       tiedoksi henkilölle, jolla on oikeus yksin tai
4712: tai vahvistamia määräyksiä taikka jos luvan          yhdessä toisen kanssa kirjoittaa sivukonttorin
4713: myöntämiselle säädettyjä edellytyksiä ei enää        toimi nimi.
4714: ole olemassa.                                                              17 §
4715:    Jos sivukonttorin hoidossa on todettu taita-         Ulkomaisen luottolaitoksen sivukonttorin
4716: mattomuulta tai vammattomuutta ja on il-             Suomessa harjoittamaa toimintaa koskevissa
4717: meistä, että se voi vakavasti vahingoittaa tallet-   oikeussuhteissa noudatetaan Suomen lakia.
4718: tajien tai muiden velkojien etua, voi valtiova-      Luottolaitos on myös velvollinen vastaamaan
4719: rainministeriö pankkitarkastusviraston esityk-       Suomen tuomioistuimissa ja noudattamaan
4720: sestä rajoittaa määräajaksi sivukonttorin toi-       Suomen viranomaisten päätöksiä ja määräyk-
4721: miluvan mukaista toimintaa.                          siä.
4722:          Ulkomaalaisen oikeudesta omistaa suomalaisen luottolaitoksen osakkeita ym.                  3
4723: 
4724:                      18 §                                                  24 §
4725:    Tallettajien saamisten turvaamiseksi sivu-           Sivukonttori ei saa toiminnassaan ottaa niin
4726: konttorin on kuuluttava liikepankkien ja Posti-      suurta riskiä, että siitä aiheutuu olennaista
4727: pankki Oy:n vakuusrahastoon.                         vaaraa sivukonttorin toiminnalle. Sivukontto-
4728:    Vakuusrahastolle suoritettava kannatusmak-        rilla tulee olla toimintaansa nähden riittävät
4729: su määrätään yleisön sivukonttoriin tekemien         riskien valvontajärjestelmät.
4730: talletusten yhteismäärän perusteella.
4731: 
4732:                     19 §                                                   25 §
4733:   Ulkomaisen luottolaitoksen omaisuus voi-             Talletuspankkien toiminnasta annetun lain
4734: daan luovuttaa Suomessa konkurssiin sivu-            15, 16 ja 18 §:ää ei sovelleta sivukonttoriin.
4735: konttorin johtajan päätöksen perusteella.            Saman lain 13 §:ää sovelletaan sivukonttoriin
4736:                                                      ulkomaalaisten sekä eräiden yhteisöjen oikeu-
4737:                       20 §                           desta omistaa ja hallita kiinteätä omaisuutta ja
4738:    Sivukonttori on velvollinen pitämään toi-         osakkeita annetun lain sallimissa rajoissa.
4739: minnastaan kirjanpitoa ja tekemään vuosittain          Talletuspankkien toiminnasta annetun lain 4
4740: tilinpäätöksen. Kirjanpidossa ja tilinpäätöksen      luvun säännöksiä ei sovelleta sivukonttoriin.
4741: laadinnassa on noudatettava soveltuvin osin
4742: kirjanpitolakia (655/73) sekä pankkitarkastus-
4743: viraston antamia määräyksiä.                            Tämä laki tulee voimaan                päivänä
4744:    Sivukonttorin tilikausi on kalenterivuosi,                    kuuta 199
4745: jollei pankkitarkastusvirasto myönnä poik-              Sellaisen tämän lain voimaan tullessa toimi-
4746: keusta.                                              van suomalaisen liikepankin liiketoimintaa,
4747:                                                      jonka osakkeet ulkomainen luottolaitos omis-
4748:                        21 §                          taa, voidaan valtiovarainministeriön luvalla ja
4749:    Sivukonttorilla on oltava sen hallinnon ja        sen asettamilla ehdoilla jatkaa saman ulkomai-
4750: tilien tarkastusta varten vähintään yksi tilintar-   sen luottolaitoksen tänne perustamassa sivu-
4751: kastaja. Jos tilintarkastajia on vain yksi, on       konttorissa. Menettelyyn sovelletaan muutoin
4752: tälle määrättävä varatilintarkastaja.                vastaavasti, mitä liikepankkilain (     1      ) 5
4753:    Vähintään yhden tilintarkastajan on oltava        luvussa säädetään. Lupaa on haettava kuuden
4754: Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkas-           kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulos-
4755: taja tai tilintarkastusyhteisö.                      ta. Hakemus voidaan ottaa käsiteltäväksi ja
4756:    Tilintarkastajista ja tilintarkastuksesta on      lupa myöntää jo ennen tämän lain voimaantu-
4757: muuten soveltuvin osin voimassa, mitä liike-         loa. Lupa vastaa sivukonttorin toimilupaa.
4758: pankkien osalta on säädetty siten kuin pankki-          Edellä 2 momentissa tarkoitetussa tapauk-
4759: tarkastusvirasto määrää.                             sessa suomalaisen liikepankin varat, velat ja
4760:                                                      varaukset sekä muut oikeudet ja velvoitteet
4761:                        22 §                          siirtyvät selvitysmenettelyttä sen toimintaa jat-
4762:    Sivukonttorin on toimitettava pankkitarkas-       kavalle ulkomaiselle luottolaitokselle siten, että
4763: tusvirastolle jäljennökset tilinpäätöksestä, jon-    ulkomainen luottolaitos vastaa kaikista suoma-
4764: ka sivukonttorin johtaja on vahvistanut, sekä        laisen liikepankin veloista ja muista velvoitteis-
4765: tilintarkastuskertomuksesta ja lisäksi ne sivu-      ta. Siirtyvien varojen, velkojen ja varausten
4766: konttorin hoitoa ja tilintarkastusta koskevat        arvot määräytyvät suomalaisen liikepankin vii-
4767: asiakirjat, jotka tilintarkastaja on sivukontto-     meisen toimintavuoden tilinpäätöksen kirjanpi-
4768: rin johtajalle antanut.                              toarvojen mukaisesti.
4769:                                                         Suomalaisen liikepankin toimintaa jatketta-
4770:                      23 §                            essa ulkomaisen luottolaitoksen sivukonttoris-
4771:    Sivukonttori saa ulkomaalaisten sekä erm-         sa katsotaan sen tulo-ja varallisuusverotukses-
4772: den yhteisöjen oikeudesta omistaa ja hallita         sa sellaisenaan jatkavan suomalaisen liikepan-
4773: kiinteätä omaisuutta ja osakkeita annetun lain       kin toimintaa. Tappiontasauksesta tulovero-
4774: estämättä omistaa omaisuutta, osakkeita ja           tuksessa annetun lain (362/68) 6 §:n 1 momen-
4775: osuuksia talletuspankkien toiminnasta annetun        tin estämättä ulkomaisella luottolaitoksella on
4776: lain 14 ja 17 §:ssä tarkoitetulla tavalla.           mainitun lain 4 §:n mukainen oikeus suomalai-
4777: 4                     1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 224
4778: 
4779: sen liikepankin verotuksessa vahvistettujen         pankin omaisuuden siirrosta ulkomaiselle luot-
4780: tappioiden vähentämiseen. Suomalaisen liike-        tolaitokselle ei ole suoritettava leimaveroa.
4781: 
4782: 
4783:                                                Laki
4784: ulkomaalaisten sekä eräiden yhteisöjen oikeudesta omistaa ja hallita kiinteätä omaisuutta ja
4785:                         osakkeita annetun lain 24 §:n muuttamisesta
4786: 
4787:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4788:   lisätään ulkomaalaisten sekä eräiden yhteisöjen oikeudesta omistaa ja hallita kiinteätä
4789: omaisuutta ja osakkeita 28 päivänä heinäkuuta 1939 annetun lain (219/39) 24 §:ään, sellaisena
4790: kuin se on muutettuna 4 päivänä kesäkuuta 1982 ja 30 päivänä kesäkuuta 1989 annetuilla laeilla
4791: (408/82 ja 633/89), uusi 3 momentti seuraavasti:
4792: 
4793:                       24 §
4794:                                                     sekä oikeudesta väliaikaisesti omistaa osakkei-
4795:   Jos ulkomaisella luottolaitoksella on sivu-       ta, osuuksia ja kiinteätä omaisuutta voimassa
4796: konttori Suomessa, on sen oikeudesta omistaa        mitä siitä erikseen säädetään.
4797: sivukonttorin arvopaperikaupan tai muun ar-
4798: vopaperitoiminnan kohteena olevia vaihto-             Tämä laki tulee voimaan       päivänä
4799: omaisuuteen luettavia osakkeita ja osuuksia         kuuta I9 .
4800: 
4801: 
4802:                                               Laki
4803:      rahalaitosten erityistalletuksista Suomen Pankissa annetun lain 2 §:n muuttamisesta
4804: 
4805:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4806:   muutetaan rahalaitosten erityistalletuksista Suomen Pankissa 30 päivänä joulukuuta I965
4807: annetun lain (745/65) 2 §:n I momentti, sellaisena kuin se on 6 päivänä marraskuuta I970
4808: annetussa laissa (677 /70), seuraavasti:
4809: 
4810:                        2 §
4811:    Rahalaitoksella tarkoitetaan tässä laissa tal-     Tämä laki tulee voimaan       päivänä
4812: letuspankkia ja ulkomaisen luottolaitoksen          kuuta I9
4813: Suomessa olevaa sivukonttoria.
4814: 
4815: 
4816: 
4817: 
4818:                                                Laki
4819: kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä annetun lain 2 luvun 10 ja 11 §:n
4820:                                        muuttamisesta
4821: 
4822:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4823:   muutetaan kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä 26 päivänä elokuuta I988
4824: annetun lain (772/88) 2 luvun IO §:n I momentti ja II §:n I momentti seuraavasti:
4825: 
4826:                       IO §                          keyhtiön, osuuskunnan, säästöpankin tai ulko-
4827:                     Välittäjä                       maisen luottolaitoksen Suomessa olevan sivu-
4828:                                                     konttorin, joka täyttää optioyhteisön säännöis-
4829:   Optioyhteisö saa hyväksyä välittäjäksi arvo-      sä asetetut ammattitaitoa ja vakavaraisuutta
4830: paperinvälittäjänä toimivan suomalaisen osa-        koskevat määräykset eikä ole toiseen välittä-
4831:          Ulkomaalaisen oikeudesta omistaa suomalaisen luottolaitoksen osakkeita ym.               S
4832: 
4833: Jaan konsernisuhteessa tai muussa sellaisessa       vähintään 500 000 markan omavelkaisen pank-
4834: taloudellisessa riippuvuussuhteessa, joka saat-     kitakauksen tai muun turvaavan vakuuden
4835: taa vaarantaa optioyhteisössä käytävän kaupan       markkinatakaajan toiminnasta johtuvan vas-
4836: luotettavuuden. Valtiovarainministeriön luval-      tuun vakuudeksi, taikka muulle yhteisölle tai
4837: la voidaan myös muu ulkomainen arvopaperin-         säästöpankille, jonka sidottu oma pääoma on
4838: välittäjä hyväksyä välittäjäksi optioyhteisöön.     vähintään 500 000 markkaa, sekä ulkomaisen
4839:                                                     luottolaitoksen Suomessa olevalle sivukontto-
4840:                                                     rille. Muulle hakijalle kuin talletuspankille ei
4841:                       II §                          saa myöntää markkinatakaajan oikeuksia
4842:                Markkinatakaaja                      muutoin kuin pankkitarkastusviraston määrää-
4843:                                                     min ehdoin. Valtiovarainministeriö voi myön-
4844:    Markkinatakaajan oikeudet voidaan myön-          tää poikkeuksen markkinatakaajan kansalai-
4845: tää Suomessa asuvalle täysivaltaiselle Suomen       suusvaatimuksesta.
4846: tai toisen pohjoismaan kansalaiselle, jota ei ole
4847: asetettu liiketoimintakieltoon ja joka ei ole
4848: konkurssissa, tai suomalaiselle avoimelle yh-         Tämä laki tulee voimaan         päivänä
4849: tiölle tai kommandiittiyhtiölle, jotka antavat      kuuta I9
4850: optioyhteisölle yhteisön säännöissä määrätyn,
4851: 
4852: 
4853: 
4854: 
4855:                                               Laki
4856:                  arvopaperinvälitysliikkeistä annetun lain 4 §:n muuttamisesta
4857: 
4858:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4859:   muutetaan arvopaperinvälitysliikkeistä 26 päivänä toukokuuta 1989 annetun lain (499/89) 4 §
4860: seuraavasti:
4861: 
4862:                        4 §
4863:   Arvopaperinvälitystä saa harjoittaa vain sii-       Tämä laki tulee voimaan         päivänä
4864: hen toimiluvan saanut suomalainen osakeyhtiö        kuuta I9
4865: (arvopaperinvälitysliike) sekä talletuspankki ja
4866: ulkomaisen luottolaitoksen Suomessa oleva si-
4867: vukonttori.
4868: 6                    1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -     Esitys n:o 224
4869: 
4870:                                             Laki
4871:                            sijoitusrahastolain 40 §:n muuttamisesta
4872: 
4873:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4874:   muutetaan 8 päivänä toukokuuta 1987 annetun sijoitusrahastolain (480/87) 40 §:n 1 momentti,
4875: sellaisena kuin se on 26 päivänä toukokuuta 1989 annetussa laissa (500/89), seuraavasti:
4876: 
4877:                       40 §                        vänä on lisäksi vastaanottaa ja suorittaa rahas-
4878:   Sijoitusrahastoon kuuluvat arvopaperit ja       toa koskevat maksut rahastoyhtiön antamien
4879: muut varat on säilytettävä yhdessä tai useam-     ohjeiden mukaan.
4880: massa säilytyspankissa. Säilytyspankkina voi
4881: toimia ainoastaan talletuspankki, ulkomaisen
4882: luottolaitoksen Suomessa oleva sivukonttori tai     Tämä laki tulee voimaan               päivänä
4883: arvopaperinvälitysliike. Säilytyspankin tehtä-            kuuta 19.
4884: 
4885:     Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1990
4886:                        1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 225
4887: 
4888: 
4889: 
4890: 
4891:                                        Ed u s kunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi ope-
4892:                                     tushallituksesta
4893: 
4894:    Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys        tintönsä n:o 17 ja suuri valiokunta mietintönsä
4895: n:o 225 laiksi opetushallituksesta. Eduskunta,       n:o 215, on hyväksynyt seuraavan lain:
4896: jolle sivistysvaliokunta on antanut asiasta mie-
4897: 
4898: 
4899: 
4900:                                                Laki
4901:                                           opetushallituksesta
4902: 
4903:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4904: 
4905:                        1§                               Opetushallitukselle muutoksenhakuviran-
4906:                     Toimiala                         omaisena kuuluvat asiat käsitellään istunnossa,
4907:                                                      jonka kokoonpanosta ja asioiden käsittelyjär-
4908:    Opetustoimen kehittämis- ja hallintotehtäviä      jestyksestä säädetään asetuksella.
4909: varten on opetusministeriön alaisena asiantun-
4910: tijakeskusvirastona opetushallitus.                                        4 §
4911:    Asetuksella säädetään, mitkä koulut ja oppi-                       Organisaatio
4912: laitokset sekä muut toiminnot kuuluvat opetus-
4913: hallituksen toimialaan.                                 Opetushallituksessa on yleissivistävän koulu-
4914:                                                      tuksen linja, ammatillisen koulutuksen linja,
4915:                        2 §                           aikuiskoulutuksen linja ja ruotsinkielisen kou-
4916:                     Tehtävät                         lutuksen linja. Lisäksi opetushallituksessa on
4917:                                                      hallinto- ja palvelutoiminnot sekä suunnittelu-
4918:    Opetushallituksen tehtävänä on vastata toi-       ryhmä.
4919: mialaansa kuuluvan koulutuksen kehittämises-           Opetushallituksen toimintayksiköistä määrä-
4920: tä, edistää koulutuksen tuloksellisuutta sekä        tään tarkemmin työjärjestyksessä.
4921: seurata koulutuksen järjestämistä.
4922:    Opetushallituksen tulee lisäksi huolehtia niis-                       5§
4923: tä tehtävistä, jotka sille erikseen säädetään tai               Sopimuksenteko-oikeus
4924: määrätään, sekä suorittaa ne toimeksiannot,
4925: jotka opetusministeriö virastolle antaa.                Opetushallitus voi tehdä tulo- ja menoarvion
4926:    Opetusministeriöllä on oikeus pidättää itsel-     rajoissa sopimuksia toimialaansa kuuluvien
4927: leen koulutuspoliittisesti merkittävä asia, joka     asiantuntijatehtävien hoitamisesta samoin kuin
4928: muutoin kuuluisi opetushallituksen ratkaista-        yhteistyöstä viraston toimialaan kuuluvaa tut-
4929: vaksi.                                               kimusta harjoittavien organisaatioiden ja hen-
4930:                                                      kilöiden kanssa.
4931:                      3§
4932:             Johtokunta ja istunto                                          6§
4933:                                                                         Maksut
4934:    Opetushallituksessa on koulutuksen asian-
4935: tuntijoista koottu johtokunta, jonka tehtävis-          Opetushallituksella on oikeus pena suorit-
4936: tä, kokoonpanosta ja asettamisesta säädetään         teistaan maksuja, joista säädetään valtion
4937: asetuksella.                                         maksuperustelain (980/73) nojalla asetuksella.
4938: 210008U
4939: 2                    1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -    Esitys n:o 225
4940: 
4941: Suoritekohtaisten maksujen suuruudesta päät-        Tällä lailla kumotaan ammattikasvatushalli-
4942: tää johtokunta. Suoritekohtaiset maksut voi-     tuksesta ja sen alaisesta piirihallinnosta 10
4943: daan määrätä siten, että ne keskimäärin katta-   päivänä huhtikuuta 1987 annettu laki (488/87)
4944: vat toimeksiantajilta asetuksen mukaan perit-    sekä kouluhallituksesta ja sen alaisesta piirihal-
4945: täviksi tarkoitetut kustannukset.                linnosta 30 päivänä elokuuta 1968 annettu laki
4946:                                                  (534/68) niihin myöhemmin tehtyine muutoksi-
4947:                      7 §                         neen.
4948:              Tietojensaantioikeus                   Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
4949:                                                  ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
4950:   Opetushallituksella on oikeus saada muilta     menpiteisiin.
4951: viranomaisilta käyttöönsä tehtäviensä hoitami-
4952: sen kannalta tarpeellisia tietoja.                                     10§
4953:                                                                Siirtymäsäännökset
4954:                      8§
4955:     Tarkemmat säännökset ja määräykset              Mitä opetushallituksen tehtäviin kuuluvissa
4956:                                                  asioissa säädetään tai määrätään ammattikas-
4957:    Tarkemmat säännökset ja määräykset tämän      vatushallituksesta tai kouluhallituksesta, kos-
4958: lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella ja   kee tämän lain voimaan tultua vastaavasti
4959: sen nojalla viraston työjärjestyksessä.          opetushallitusta.
4960:                                                     Ammattikasvatushallituksessa ja kouluhalli-
4961:                      9§                          tuksessa vireillä olevat asiat siirtyvät tämän
4962:                  Voimaantulo                     lain voimaan tullessa opetushallituksen käsitel-
4963:                                                  täviksi.
4964:   Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhti-
4965: kuuta 1991.
4966: 
4967: 
4968:     Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1990
4969:                       1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -     Esitys n:o 226
4970: 
4971: 
4972: 
4973: 
4974:                                       Ed u s kun n a n vastaus hallituksen esitykseen laeiksi
4975:                                    opintotukilain 10 §:n ja asumistukilain 2 §:n muuttamisesta
4976: 
4977:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys        tönsä n:o 16 ja suuri valiokunta mietintönsä
4978: n:o 226 laeiksi opintotukilain 10 §:n ja asumis-    n:o 214, on hyväksynyt seuraavat lait:
4979: tukilain 2 §:n muuttamisesta. Eduskunta, jolle
4980: sivistysvaliokunta on antanut asiasta mietin-
4981: 
4982: 
4983: 
4984: 
4985:                                               Laki
4986:                                opintotukilain 10 §:n muuttamisesta
4987: 
4988:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4989:    muutetaan 14 päivänä tammikuuta 1972 annetun opintotukilain (28/72) 10 §:n 3 ja 4
4990: momentti, sellaisina kuin ne ovat, 10 § :n 3 momentti 13 päivänä helmikuuta 1987 annetussa
4991: laissa (155/87) ja 4 momentti 14 päivänä tammikuuta 1983 annetussa laissa (48/83), seuraavasti:
4992: 
4993:                       10§
4994:                                                     mentissa tarkoitettuun useampihenkiseen ruo-
4995:   Opintorahan asumislisää myönnetään asu-           kakuntaan kuuluvalle muualla kuin hänen ko-
4996: miskustannuksiin       vuokra-    tai   asumisoi-   tipaikkakunnallaan sijaitsevaa opiskeluasuntoa
4997: keusasunnossa yksin asuvalle opiskelijalle.         varten; sekä
4998: Asumislisää ei kuitenkaan myönnetä, jos hä-            3) ulkomailla opiskelevalle.
4999: nellä on oppilaitoksen puolesta oikeus maksut-         Asumislisää voidaan korottaa vuokran suu-
5000: tomaan asumiseen tai hän opiskelee iltaoppilai-     ruuden perusteella. Asumislisän määrän ja ko-
5001: toksessa, oppilaitoksen iltalinjalla taikka muu-    rotuksen määräytymisperusteet vahvistaa val-
5002: toin ansiotyössä oleville järjestettävässä koulu-   tioneuvosto vuosittain ottaen huomioon asu-
5003: tuksessa. Asumislisää myönnetään vuokrakus-         miskustannuksissa tapahtuneet muutokset.
5004: tannuksiin myös:
5005:    1) yksin erillisellä vuokrasopimuksella kun-
5006: nan, yleishyödyllisen yhteisön tai säätiön yllä-      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
5007: pitämästä opiskelija-asunnosta asuntopaikan         kuuta 1991.
5008: vuokranneelle;                                        Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
5009:   2) perheelliselle asumistukilain 1 §:n 2 mo-      täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
5010: 
5011: 
5012: 
5013: 
5014: 210038C
5015: 2                      1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 226
5016: 
5017: 
5018:                                                Laki
5019:                                 asumistukilain 2 §:n muuttamisesta
5020: 
5021:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5022:   muutetaan 4 päivänä kesäkuuta 1975 annetun asumistukilain (408/75) 2 §:n 1 kohta, sellaisena
5023: kuin se on 13 päivänä helmikuuta 1987 annetussa laissa (154/87), seuraavasti:
5024: 
5025:                         2§                           opintotukilain mukaista opintotukea saman
5026:    Tämän lain mukaista asumistukea ei myön-          tutkinnon suorittamista varten opintotukiase-
5027: netä:                                                tuksessa säädetyn enimmäisajan;
5028:    1) yksin asuvalle opiskelijalle, joka opintotu-
5029: kilain 10 §:n 3 momentin mukaan on oikeutet-
5030: tu opintorahan asumislisään tai opiskelijalle,         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
5031: jolla on oikeus maksuttomaan asuntoon oppi-          kuuta 1991.
5032: laitoksen puolesta kuitenkin niin, että asumis-        Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
5033: tukea myönnetään, jos opiskelija on saanut           täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
5034: 
5035: 
5036:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1990
5037:                       1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 227
5038: 
5039: 
5040: 
5041: 
5042:                                     Ed u s k u n n a n v a s ta u s hallituksen esitykseen laiksi
5043:                                  opintokeskusten valtionavusta annetun lain muuttamisesta
5044: 
5045:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys        sivistysvaliokunta on antanut asiasta mietin-
5046: n:o 227 laiksi opintokeskusten valtionavusta        tönsä n:o 20 ja suuri valiokunta mietintönsä
5047: annetun lain muuttamisesta. Eduskunta, jolle        n:o 278, on hyväksynyt seuraavan lain:
5048: 
5049: 
5050: 
5051:                                               Laki
5052:                    opintokeskusten valtionavusta annetun lain muuttamisesta
5053: 
5054:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5055:    kumotaan opintokeskusten valtionavusta 30 päivänä toukokuuta 1975 annetun lain (398/75)
5056: 11-13 ja 16 §,
5057:    sellaisina kuin niistä ovat 11-13 § osittain muutettuna 13 päivänä joulukuuta 1985 annetulla
5058: lailla (966/85),
5059:    muutetaan 1 §:n 2 momentti, 2 §:n 2 ja 4 kohta, 3 §, 4 §:n johdantokappale, 5, 8 a ja 9 §,
5060: 10 §:n 2 momentti, 14 §, 14 a §:n 1 ja 2 momentti sekä 15 §,
5061:    sellaisina kuin niistä ovat 2 §:n 2 kohta, 4 §:n johdantokappale, 8 a, 9 ja 14 § sekä 14 a §:n 1
5062: ja 2 momentti mainitussa 13 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa ja 3 ja 5 § sekä 10 §:n 2
5063: momentti osittain muutettuina viimeksi mainitulla lailla, sekä
5064:    lisätään 2 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 13 päivänä joulukuuta
5065: 1985 annetulla lailla, uusi 2 momentti, 7 §:ään, sellaisena kuin se on viimeksi mainitussa laissa,
5066: uusi 2 momentti, lakiin uusi 7 a §, 10 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna viimeksi
5067: mainitulla lailla, uusi 3 momentti seuraavasti:
5068: 
5069:                        1§
5070:                                                        Siltä osin kuin opintokeskus saa 3-7 §:ssä
5071:   Opintokeskuksen tarkoituksena on opinto-          tarkoitettuihin menoihin muuta kuin tässä lais-
5072: kerho-, luento- ja kurssitoimintaa harjoitta-       sa säädettyä valtionapua, menoihin ei myönne-
5073: malla tarjota tilaisuuksia suunnitelmalliseen ai-   tä valtionapua tämän lain nojalla.
5074: kuisopiskeluun.
5075:                                                                           3§
5076:                       2§                               Opintokeskuksen opintokerho-, luento- ja
5077:   Opintokeskus, joka täyttää säädetyt ehdot,        kurssitoiminnan ylläpitämisestä aiheutuviin
5078: saa valtionapua todellisista ja hyväksyttävistä     valtionapuun oikeuttaviin menoihin luetaan:
5079: 3-7 §:ssä luetelluista menoista seuraavasti:           1) tarpeellisen henkilökunnan palkat sekä
5080:                                                     lakisääteiset palkkauksen perusteella työnanta-
5081:   2) 80 prosenttia opintokerhojen ja kurssien       jalle määrätyt maksut, ryhmähenkivakuutus-
5082: ohjaajakoulutuksesta aiheutuvista 4 §:ssä tar-      maksut sekä henkilökunnan tarpeellisesta kou-
5083: koitetuista menoista;                               lutuksesta aiheutuvat kustannukset;
5084:                                                        2) henkilökunnan matkakustannukset ja
5085:   4) 80 prosenttia julkisesta luentotoiminnasta     päivärahat;
5086: aiheutuvista 6 §:ssä tarkoitetuista menoista; ja       3) tarpeellisten huonetilojen kohtuulliset
5087:                                                     vuokrat;
5088: 200746C
5089: 2                     1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 227
5090: 
5091:   4) kohtuulliset lämmitys-, valaistus-, vesi- ja     Kokeilussa voidaan poiketa tämän lain sään-
5092: käyttövoimakustannukset;                            nöksistä siten kuin asetuksella säädetään ja sen
5093:   5) käsikirjastosta, opetusvälineiden ja kalus-    nojalla opetusministeriö tarvittaessa määrää.
5094: ton hankkimisesta, vuokraamisesta ja kunnos-
5095: sapidosta sekä irtaimistovakuutuksista aiheutu-                            9 §
5096: vat kohtuulliset menot;                                Opintokeskukselle voidaan myöntää valtion
5097:   6) kohtuulliset    ilmoitus-,   monentamis-,      tulo- ja menoarviossa olevan määrärahan ra-
5098: posti- ja puhelinkulut;                             joissa valtionapua omien toimitilojen hankki-
5099:   7) tarpeellisten ulkopuolisten palvelujen         miseen, perusparannuksiin tai uudelleenjärjes-
5100: hankkimisesta aiheutuvat kohtuulliset kustan-       tämiseen.
5101: nukset; ja                                             Valtionavun saamiseksi tarpeellisista selvi-
5102:   8) muut kouluhallituksen hyväksymät tar-          tyksistä säädetään asetuksella.
5103: peelliset käyttömenot.
5104:                                                                           10§
5105:                       4 §
5106:   Opintokerhojen ja kurssien ohjaajakoulu-            Valtionavun saamisen edellytyksenä on li-
5107: tuksesta aiheutuviin valtionapuun oikeuttaviin      säksi, että:
5108: menoihin luetaan:                                      1) opintokeskuksella on kouluhallituksen
5109:                                                     vahvistama ohjesääntö;
5110:                                                       2) opintokeskusta ei ylläpidetä taloudellisen
5111:                       5 §                           edun tavoittelemiseksi;
5112:   Opintokerhon valtionapuun oikeuttaviin me-          3) opintokeskuksen toiminta on järjestetty
5113: noihin luetaan opintokerhon työskentelyn kan-       tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti; ja
5114: nalta tarpeelliset ja kohtuulliset menot.             4) opintokeskus täyttää asetuksella säädettä-
5115:                                                     vät muut valtionavun ehdot.
5116:                       7 §                             Opintokeskuksen perustamiseen myönnetyn
5117:                                                     luvan muuttamisesta päättää opetusministeriö.
5118:   Työnantajan     henkilöstölleen tilaamasta
5119: kurssista aiheutuvia kustannuksia ei pidetä                               14 §
5120: opintokeskuksen valtionapuun oikeuttavina             Kouluhallitus myöntää tässä laissa tarkoite-
5121: menoina.                                            tun valtionavun.
5122: 
5123:                       7a§                                                14 a §
5124:    Kouluhallituksen tehtävänä on valvoa, että          Kouluhallituksen päätökseen, joka koskee
5125: valtionapua ei makseta tarpeettomiksi katsot-       2-7, 8 ja 10 §:n soveltamista, ei saa hakea
5126: taviin kustannuksiin. Tätä varten kouluhallitus     muutosta valittamalla. Kouluhallituksen pää-
5127: voi antaa ohjeita luentopalkkioista, huoneti-       tökseen tyytymätön opintokeskuksen ylläpitäjä
5128: loista, kalustosta, opetusvälineistä, palvelujen    voi kuitenkin vaatia päätökseen oikaisua.
5129: hankkimisesta, ilmoittamisesta, monentamises-          Oikaisua on vaadittava kirjallisesti kouluhal-
5130: ta sekä opiskelijoiden majoituksesta ja mat-        litukselta kolmen kuukauden kuluessa päätök-
5131: koista.                                             sen tiedoksi saamisesta. Päätökseen, johon
5132:    Kouluhallitus antaa tarvittaessa tarkemmat       voidaan vaatia oikaisua, on liitettävä oikaisu-
5133: määräykset 4, 5 ja 7 §:ssä tarkoitettujen ohjaa-    vaatimusosoitus.
5134: jakoulutuksen, opintokerhojen ja kurssien
5135: opiskelijoiden määristä sekä luento- ja kurssi-
5136: toiminnan vuotuisista tuntimääristä.                                      15 §
5137:                                                        Jos valtionapua saava opintokeskus ei täytä
5138:                      8a§                            säädettyjä ehtoja tai jos sen toiminnassa ilme-
5139:   Opintokeskus voi saada valtakunnallisesti         nee epäkohtia, joita ei huomautuksesta huoli-
5140: merkittävää kokeilua sekä kehittämistehtäviä        matta korjata asetetussa määräajassa, voi kou-
5141: varten erityistä valtionapua valtion tulo- ja       luhallitus keskeyttää valtionavun antamisen
5142: menoarviossa tarkoitukseen osoitetusta määrä-       toistaiseksi joko kokonaan tai osaksi. Jos kou-
5143: rahasta. Valtionavun saamisen edellytyksenä         luhallitus katsoo, että valtionavun antaminen
5144: on, että kouluhallitus on hyväksynyt suunnitel-     on lopetettava, on sen tehtävä siitä esitys
5145: man kokeilua tai kehittämistä varten.               opetusministeriölle, joka päättää asiasta.
5146:                    Opintokeskusten valtionavusta annetun lain muuttaminen                         3
5147: 
5148:    Jos valtionavun antaminen on keskeytetty            Opintokeskuksen ohjesääntö tulee muuttaa
5149: tai lopetettu, valtioneuvosto voi peruuttaa         tämän lain säännösten mukaiseksi vuoden ku-
5150: opintokeskuksen perustamiseen myönnetyn lu-         luessa tämän lain voimaantulosta.
5151: van. Kouluhallitus voi opintokeskuksen ylläpi-        Ennen tämän lain voimaantuloa aloitettuun
5152: täjää kuultuaan saattaa luvan peruuttamista         opintokerho-, kurssi-, luento- ja muuhun toi-
5153: koskevan asian ilman ylläpitäjän hakemustakin       mintaan sekä siihen myönnettävään valtion-
5154: valtioneuvoston päätettäväksi.                      apuun sovelletaan tämän lain voimaantullessa
5155:    Jos valtionavun antaminen on lopetettu tai       voimassa olleita säännöksiä.
5156: jos opintokeskus on lopettanut toimintansa            Valtio korvaa opintokeskuksen ylläpitäjälle
5157: taikka jos opintokeskuksen valtionavulla han-       opintokeskuksen omien tilojen hankkimisesta
5158: kittua omaisuutta lakataan käyttämästä tämän        aiheutuneista kustannuksista määrän, joka on
5159: lain mukaiseen tarkoitukseen, on myönnettyä         80 prosenttia hankinta-arvosta sen jälkeen kun
5160: valtionapua vastaava osuus omaisuuden käy-          tästä arvosta on vähennetty vuotuiset kuole-
5161: västä arvosta palautettava valtiolle, jollei ope-   tukset ja pääomakorvaukset. Korvaus suorite-
5162: tusministeriö erityisestä syystä toisin päätä.      taan kertakorvauksena niistä tiloista, jotka on
5163:                                                     hyväksytty vuokra-arvoon oikeuttaviksi ennen
5164:   Tämä    laki tulee voimaan            päivänä     tämän lain voimaantuloa.
5165:           kuuta 1991.
5166: 
5167: 
5168:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1990
5169:                       1990 vp. -   Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 228
5170: 
5171: 
5172: 
5173: 
5174:                                    Ed u s kunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi kan-
5175:                                 sanopistojen valtionavusta annetun lain muuttamisesta
5176: 
5177:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys         Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan
5178: n:o 228 laiksi kansanopistojen valtionavusta      siitä, että kansanopistojen talouden kannalta
5179: annetun lain muuttamisesta. Eduskunnalle on       tärkeiden valtionapujen maksatusta nopeute-
5180: sivistysvaliokunta antanut asiasta mietintönsä    taan erityisesti valtionapujen lopputilitysten
5181: n:o 26 ja suuri valiokunta mietintönsä n:o 284.   osalta.
5182:                                                      Eduskunta on hyväksynyt seuraavan lain:
5183: 
5184: 
5185:                                              Laki
5186:                   kansanopistojen valtionavusta annetun lain muuttamisesta
5187: 
5188:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5189:   muutetaan kansanopistojen valtionavusta 13 päivänä heinäkuuta 1984 annetun lain (542/84)
5190: 1 a §:n 2 momentti, 2 §:n 3 kohta, 2 a §, 4 §:n 5 kohta, 5 §:n 1 ja 2 momentti, 10 §:n 2
5191: momentti, 11 ja 14 §, 16 §:n 2 momentti ja 17 §,
5192:   sellaisina kuin niistä ovat 1 a §:n 2 momentti, 2 a §, 5 §:n 1 ja 2 momentti sekä 14 § 29
5193: päivänä tammikuuta 1988 annetussa laissa (95/88), sekä
5194:   lisätään lakiin uusi 2 c §, 4 §:ään uusi 2 ja 3 momentti, lakiin uusi 4 a §, 5 §:ään, sellaisena
5195: kuin se on osittain muutettuna mainitulla 29 päivänä tammikuuta 1988 annetulla lailla, uusi 3
5196: momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, 10 §:ään uusi 3 momentti, lakiin
5197: uusi 14 d ja 15 a § sekä 16 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3
5198: momentiksi, seuraavasti:
5199: 
5200:                      1a §                         värahat, ammatillisen koulutuksen työpaikka-
5201:                                                   harjoitteluun liittyvät päätoimisten opettajien
5202:    Kansanopistoon, joka on saanut peruskoulu-     matkakustannukset, opiston oman päätoimisen
5203: lain (476/83) 43 §:n 2 momentin nojalla luvan     henkilöstön työnantajan määräämään henki-
5204: antaa todistuksia peruskoulun oppimäärän tai      löstökoulutukseen osallistumisesta aiheutuvat
5205: sen osan suorittamisesta taikka 1ukiolain (4771   menot, lämpö-, vesi-, valo- ja käyttövoimame-
5206: 83) 23 §:n 5 momentin nojalla luvan antaa         not, kirjastosta, opetusvälineiden ja opistoka-
5207: todistuksia lukion oppimäärän tai sen osan        luston hankkimisesta, vuokraamisesta ja kun-
5208: suorittamisesta, tulee tämän opetuksen järjes-    nossapidosta sekä irtaimiston vakuuttamisesta
5209: tämiseksi perustaa peruskoululinja ja lukiolin-   aiheutuvat menot, jollei niihin saada valtion-
5210: ja. Kansanopistoon, jossa annetaan ammatil-       apua 2 kohdan perusteella, ulkopuolisten pal-
5211: lista peruskoulutusta tai jatkolinjakoulutusta,   velujen hankkimisesta aiheutuvat menot sekä
5212: on perustettava tätä koulutusta varten oma        ilmoitus-, monentamis- ja toimistomenot.
5213: linja.
5214:                                                                         2a§
5215:                      2 §                             Kansanopisto, joka järjestää opetusta perus-
5216:   Kansanopisto, joka täyttää säädetyt ehdot,      koulu- tai lukiolinjalla taikka ammatillisen pe-
5217: saa 80 prosenttia valtionapua kohtuullisiin       ruskoulutuksen linjalla tai jatkolinjakoulutusta
5218: käyttökustannuksiin, joihin luetaan:              antavalla linjalla, saa tästä aiheutuviin 2 §:ssä
5219:                                                   mainittuihin sekä tällaiseen koulutukseen liitty-
5220:   3) tuntiopettajien ja luennoitsijoiden sekä     vistä valtioneuvoston päätöksen mukaisesti jär-
5221: yhteisten opettajien matkakustannukset ja päi-    jestetyistä ja annetuista opintososiaalisista
5222: 
5223: 200770D
5224: 2                     1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 228
5225: 
5226: eduista aiheutuviin käyttökustannuksiin 2 §:ssä     vuosista päättyy. Kouluhallitus voi erityisestä
5227: säädetystä poiketen valtionapua soveltuvin          syystä myöntää opistolle, joka sijaitsee Saaris-
5228: osin siten kuin ammatillisten oppilaitosten ra-     toalueella tai harvaan asutulla seudulla tai
5229: hoituksesta annetun lain (494/83) 6 ja 9 §:ssä      jonka opetus on tarkoitettu pienelle erityisryh-
5230: säädetään.                                          mälle, oikeuden määräajaksi alittaa 4 §:n 6
5231:                                                     kohdassa tarkoitetun vähimmäismäärän. Kou-
5232:                     2c §                            luhallitus voi määrätä alitusta vastaavan val-
5233:   Työnantajan henkilöstölleen tilaamasta kan-       tionavun vähentämisestä osittain tai kokonaan.
5234: sanopiston järjestämästä aikuiskoulutuksesta           Jos opetuksen määrän keskiarvo kahtena
5235: aiheutuvia kustannuksia ei pidetä kansanopis-       perättäisenä työvuotena on 4 §:n 8 kohdassa
5236: ton valtionapuun oikeuttavina menoina.              säädettyä suurempi, vähennetään opettajien ja
5237:   Työvoimapoliittisesta koulutuksesta sääde-        luennoitsijoiden palkkaukseen 2 §:n 1 kohdan
5238: tään erikseen.                                      ja 2 a §:n mukaan myönnettävästä valtion-
5239:                                                     avusta ylitystä vastaava osuus siltä tilivuodelta,
5240:                       4 §                           jona jälkimmäinen mamituista työvuosista
5241:   Kansanopiston valtionavun saamisen ehtona         päättyy. Kouluhallitus voi myöntää opistolle
5242: on:                                                 määräajaksi oikeuden joko koko opetuksen
5243:                                                     määrän tai sen jonkin osan ylitykseen.
5244:   5) että opetus tapahtuu perusoppijaksoina            Kouluhallituksen esityksestä opetusministe-
5245: ja kursseina siten, että vuotuinen perusoppi-       riö voi lopettaa kansanopiston valtionavun, jos
5246: jakso kestää vähintään 12 työviikkoa ja kurssi      opiskelijaviikkojen yhteismäärä alenee 4 §:n 6
5247: vähintään 15 opetustuntia;                          kohdassa tarkoitetusta vähimmäismäärästä
5248:                                                     olennaisesti ja pysyväisluonteisesti.
5249:    Kansanopiston opetusta voidaan järjestää
5250: myös etäopetuksena siten kuin asetuksella sää-
5251: detään ja sen nojalla tarvittaessa opetusminis-                           10 §
5252: teriö määrää.
5253:    Kansanopiston perustaruisluvan muutoksesta         Kokeiluvaltionavun myöntämisen edellytyk-
5254: ja omistusoikeuden siirrosta päättää opetusmi-      senä on, että kouluhallitus on hyväksynyt
5255: nisteriö.                                           suunnitelman kokeilua varten. Kokeilussa voi-
5256:                                                     daan poiketa tämän lain säännöksistä siten
5257:                      4a §                           kuin asetuksella säädetään ja sen nojalla ope-
5258:    Kansanopiston opiskelijaksi ottamisen pe-        tusministeriö tarvittaessa määrää.
5259: rusteista säädetään asetuksella ja sen nojalla        Kehittämistehtäviä varten voidaan kansan-
5260: määrätään tarvittaessa opetusministeriön pää-       opistolle myöntää valtionapua valtion tulo- ja
5261: töksellä.                                           menoarvioon varatun määrärahan rajoissa.
5262:    Opiskelijan, joka ei noudata kansanopiston
5263: järjestyssääntöjä ja joka ei ole asetuksessa                             11 §
5264: säädetyllä kurinpitokeinolla ojennettavissa, voi       Kansanopistolle voidaan myöntää omien
5265: rehtori erottaa enintään kahden kuukauden           huonetilojen hankkimiseen, laajentamiseen ja
5266: määräajaksi tai johtokunta lopullisesti.            perusparannuksiin sekä niitä varten otettujen
5267:                                                     lainojen maksamiseen valtionapua valtion tulo-
5268:                       5§                            ja menoarviossa tarkoitukseen osoitetusta
5269:    Jos opiskelijaviikkojen yhteismäärän keski-      määrärahasta. Valtionavun saamisen ehtona
5270: arvo kahtena perättäisenä työvuotena on 4 §:n       on, että kansanopiston omien tilojen hankki-
5271: 6 kohdassa säädettyä pienempi, vähennetään          miselle ja niiden laajentamiselle on ennen
5272: muun opistossa tarvittavan henkilökunnan            hankkimista tai laajentamista saatu kouluhalli-
5273: kuin rehtorin, opettajien ja luennoitsijoiden       tuksen lupa.
5274: palkkaukseen 2 §:n 1 kohdan ja 2 a §:n mu-
5275: kaan myönnettävästä sekä huonetilojen vuok-                              14 §
5276: riin, vuokra-arvoihin ja katumaksuihin 2 §:n 2        Kouluhallitus myöntää tässä laissa tarkoite-
5277: kohdan ja 2 a §:n mukaan myönnettävästä             tun valtionavun ja lisäavustuksen.
5278: valtionavusta alitusta vastaava osuus siltä tili-     Kansanopiston on toimitettava kouluhalli-
5279: vuodelta, jona jälkimmäinen mainituista työ-        tukselle sen antamien ohjeiden mukaisesti tar-
5280:                                     Kansanopistojen valtionapu                                        3
5281: 
5282: vittavat tiedot valtionavun ja lisäavustuksen        le on keskeytetty tai lopetettu, valtioneuvosto
5283: määräämiseksi. Lisäksi opiston on toimitettava       voi peruuttaa opiston perustamisluvan. Koulu-
5284: kouluhallitukselle sen tarvitsemat tiedot ope-       hallitus voi kansanopiston ylläpitäjää kuul-
5285: tuksen järjestämisestä siten kuin asetuksella        tuaan saattaa perustaruisluvan peruuttamista
5286: säädetään.                                           koskevan asian ilman ylläpitäjän hakemustakin
5287:                                                      valtioneuvoston päätettäväksi.
5288:                       14 d §                            Jos opiston valtionapu on lopetettu tai jos
5289:    Jos opiskelijana ei ole 14 c §:ssä tarkoitettua   opisto on lopettanut toimintansa tai jos val-
5290: kotikuntaa, suoritetaan valtion varoista oppi-       tionavulla hankittua omaisuutta lakataan käyt-
5291: laitoksen ylläpitäjälle 14 a §:ssä tarkoitettua      tämästä tämän lain mukaiseen tarkoitukseen
5292: korvausta tai 14 b §:ssä tarkoitettua maksu-         tai jos opiston vuokra-arvoon oikeuttavat tilat
5293: osuutta vastaavat kustannukset kouluhallituk-        myydään tai luovutetaan opiston toimintaa
5294: sen vahvistamien perusteiden mukaisesti.             lakkauttamatta, on myönnettyä valtionapua
5295:                                                      vastaava osuus omaisuuden käyvästä arvosta
5296:                      15 a §                          palautettava valtiolle, jollei opetusministeriö
5297:   Yksityisen kansanopiston rehtorin tai johto-       erityisestä syystä toisin päätä.
5298: kunnan 4 a §:n 2 momentin nojalla tekemään
5299: päätökseen haetaan muutosta valittamalla lää-                              17 §
5300: ninhallitukseen siten kuin muutoksenhausta              Rehtorin ja opettajan kelpoisuusvaatimuk-
5301: hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) sää-      sista säädetään asetuksella ja sen nojalla tarvit-
5302: detään.                                              taessa määrätään opetusministeriön päätöksel-
5303:   Muutoksenhausta muuhun kuin 1 momentis-            lä. Opetusministeriö voi erityisestä syystä
5304: sa tarkoitettuun yksityisen kansanopiston joh-       myöntää kelpoisuusvaatimuksista erivapauden.
5305: tokunnan tai muun hallintoelimen tekemään
5306: päätökseen säädetään asetuksella.
5307:                                                        Tämä laki tulee voimaan       päivänä
5308:                       16 §                           kuuta 1991.
5309:                                                        Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
5310:   Jos valtionavun maksaminen kansanopisto!-          täytäntöön panemiseksi tarpeellisiin toimiin.
5311: 
5312: 
5313:    Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1990
5314:                       1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 229
5315: 
5316: 
5317: 
5318: 
5319:                                       Ed u s k u n n a n vastaus hallituksen esitykseen metsähal-
5320:                                   lintoa koskevan lainsäädännön muuttamisesta
5321: 
5322:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys           Eduskunta edellyttää, että metsähallituksesta
5323: n:o 229 metsähallintoa koskevan lainsäädän-          nyt hyväksytyn lain voimaanpanon yhteydessä
5324: nön muuttamisesta. Eduskunnalle on maa- ja           turvataan metsähallituksen vakinaisten työnte-
5325: metsätalousvaliokunta antanut asiasta mietin-        kijöiden työpaikkojen säilyminen.
5326: tönsä n:o 23 ja suuri valiokunta mietintönsä           Eduskunta on hyväksynyt seuraavat lait:
5327: n:o 223.
5328: 
5329: 
5330: 
5331:                                                Laki
5332:                                           metsähallituksesta
5333: 
5334:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
5335: 
5336:                       1§                                                   4 §
5337:    Metsähallitus on maa- ja metsätalousminis-          Metsähallituksen tulee noudattaa toiminnas-
5338: teriön alainen valtion laitos.                       saan yleisiä liikeperiaatteita, jollei tästä tai
5339:                                                      muusta laista taikka niiden nojalla annetuista
5340:                         2§                           säännöksistä tai määräyksistä muuta johdu.
5341:    Metsähallituksen tehtävänä on hoitaa, käyt-         Metsähallituksen valtuuksista päättää puun
5342: tää ja suojella hallinnassaan olevaa valtion         markkinoinnista valtion metsistä sekä muiden
5343: metsä-, maa- ja vesiomaisuutta päämääränä            tuotteiden ja palvelusten myynnistä säädetään
5344: omaisuuteen kuuluvien luonnonvarojen kestä-          asetuksella.
5345: vä käyttö. Tähän tehtävään kuuluu puuntuo-
5346: tanto ja -korjuu sekä markkinointi. Metsähalli-                             5§
5347: tuksen tehtävään kuuluu myös luonnon- ja               Metsähallituksessa on johtokunta, jonka
5348: ympäristönsuojelu sekä virkistys- ja retkeily-       tehtävistä, kokoonpanosta ja asettamisesta
5349: palvelut. Tehtäväänsä suorittaessaan metsähal-       säädetään asetuksella.
5350: lituksen tulee ottaa huomioon työllisyyden hoi-
5351: toon liittyvät näkökohdat.                                               6 §
5352:    Metsähallituksen tulee suorittaa ne toimeksi-       Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
5353: antotehtävät, jotka maa- ja metsätalousminis-        töönpanosta annetaan asetuksella.
5354: teriö tai luonnonsuojelualueiden osalta ympä-
5355: ristöministeriö sille antaa, sekä huolehtia niistä                        7 §
5356: tehtävistä ja toimeksiannoista, jotka metsähal-         Tämä laki tulee voimaan      päivänä
5357: litukselle erikseen säädetään tai määrätään.         kuuta 199 .
5358:                                                         Tällä lailla kumotaan metsähallinnosta 13
5359:                       3§                             päivänä helmikuuta 1987 annettu laki (138/87)
5360:    Valtion metsä-, maa- ja vesiomaisuus, jota ei     siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
5361: ole määrätty muun viranomaisen hallintaan,              Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
5362: kuuluu metsähallituksen hallintaan ja hoitoon.       täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
5363: 
5364: 
5365: 2!0013A
5366: 2                     1990 vp. -   Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 229
5367: 
5368: 
5369:                                              Laki
5370:                             metsäkeskuksista ja metsälautakunnista
5371: 
5372:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
5373: 
5374:                       1§                           kuksen johtaja, jonka varajäsenenä on metsä-
5375:    Yksityismetsätalouden edistämistä ja, sen       keskuksen apulaisjohtaja. Valtioneuvosto mää-
5376: mukaan kuin siitä erikseen säädetään, yksityis-    rää johtokunnan muut jäsenet ja varajäsenet.
5377: metsätaloutta koskevien lakien noudattamisen       Jäsenistä yhden tulee olla valtion edustaja.
5378: valvontaa koskevia tehtäviä hoitavat metsäkes-     Muista jäsenistä kolme on määrättävä edusta-
5379: kukset ja metsälautakunnat.                        vimman metsänomistajien järjestön, yksi edus-
5380:    Yksityismetsätaloudella tarkoitetaan tässä      tavimman metsäteollisuuden järjestön, yksi
5381: laissa muuta kuin valtion harjoittamaa metsä-      edustavimman metsätyöntekijöiden järjestön
5382: taloutta.                                          ja yksi metsäalan edustavimman toimihenkilö-
5383:                                                    järjestön ehdottamista henkilöistä.
5384:                         2§                            Mitä edellä 1 ja 2 momentissa säädetään
5385:    Metsäkeskuksia on kaksi, toinen pääasial-       jäsenistä, koskee vastaavasti varajäseniä.
5386: lisesti suomenkielistä ja toinen pääasiallisesti      Johtokunta valitsee keskuudestaan puheen-
5387: ruotsinkielistä aluetta varten. Niiden toiminta-   johtajan ja varapuheenjohtajan. Puheenjohta-
5388: alueet määrää valtioneuvosto.                      ja on valittava jäsenistä, jotka on määrätty
5389:    Metsälautakuntien lukumäärän ja toiminta-       edustavimman metsänomistajien järjestön eh-
5390: piirit määrää valtioneuvosto.                      dottamista henkilöistä.
5391:                                                       Jos jäsen tai varajäsen eroaa tai kuolee
5392:                      3§                            kesken toimikautensa, määrää maa- ja metsä-
5393:    Metsäkeskukset ovat maa- ja metsätalousmi-      talousministeriö saman järjestön ehdotuksesta
5394: nisteriön valvonnan alaisia. Metsäkeskukset        kuin jäsen tai varajäsen on määrätty hänen
5395: ohjaavat metsälautakuntien toimintaa ja hoita-     tilalleen uuden jäsenen tai varajäsenen jäljellä
5396: vat metsälautakuntien toimintaan kohdistuvia       olevaksi toimikaudeksi.
5397: valvontatehtäviä maa- ja metsätalousministe-
5398: riön ohjeiden mukaisesti. Metsänparannustoi-                               5§
5399: minnan osalta noudatetaan kuitenkin, mitä             Metsälautakunnan ylintä johtoa varten on
5400: metsänparannuslaissa (140/87) säädetään.           johtokunta, johon kuuluu kahdeksan jäsentä.
5401:                                                    Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajä-
5402:                        4 §                         sen. Johtokunnan jäsenet ja varajäsenet mää-
5403:    Metsäkeskus Tapion ylintä johtoa varten on      rää maa- ja metsätalousministeriö. Johtokun-
5404: johtokunta, johon kuuluu kolmetoista jäsentä.      nassa tulee olla kaksi valtion edustajaa. Muista
5405: Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajä-     jäsenistä neljä on määrättävä asianomaisen
5406: sen. Jäsenistä yksi on metsäkeskuksen johtaja,     metsälautakunnan toimintapiirissä toimivien
5407: jonka varajäsenenä on metsäkeskuksen apu-          metsänhoitoyhdistysten edustajien kokouksen,
5408: laisjohtaja. Valtioneuvosto määrää johtokun-       yksi edustavimman metsäteollisuuden järjestön
5409: nan muut jäsenet ja varajäsenet. Johtokunnas-      ja yksi edustavimman metsätyöntekijöiden jär-
5410: sa tulee olla kaksi valtion edustajaa. Muista      jestön ehdottamista henkilöistä. Mitä edellä 1
5411: jäsenistä viisi on määrättävä edustavimman         momentissa säädetään jäsenistä, koskee vas-
5412: metsänomistajien järjestön, kaksi edustavim-       taavasti varajäseniä.
5413: man metsäteollisuuden järjestön, yksi edusta-         Johtokunta valitsee keskuudestaan puheen-
5414: vimman metsätyöntekijöiden järjestön, yksi         johtajan ja varapuheenjohtajan. Nämä on va-
5415: metsäalan edustavimman toimihenkilöjärjestön       littava jäsenistä, jotka on määrätty 1 momen-
5416: ja yksi edustavimman metsäkoneyrittäjien jär-      tissa tarkoitetun kokouksen ehdotuksesta.
5417: jestön ehdottamista henkilöistä.
5418:    Skogscentralen Skogskulturin ylintä johtoa                             6 §
5419: varten on johtokunta, johon kuuluu kahdek-            Valtion tulo- ja menoarvioon otetaan vuosit-
5420: san jäsentä. Kullakin jäsenellä on henkilökoh-     tain määräraha, jonka puitteissa metsäkeskuk-
5421: tainen varajäsen. Jäsenistä yksi on metsäkes-      sille ja metsälautakunnille suoritetaan valtion-
5422:                                  Metsähallinnon uudistaminen                                       3
5423: 
5424: apua niille annetuista tehtävistä aiheutuviin                              10 §
5425: kulutus- ja sijoitusmenoihin sen mukaan kuin           Hallinnon ja tilien tarkastamista varten met-
5426: asetuksella tarkemmin säädetään.                    säkeskuksella ja metsälautakunnalla on oltava
5427:   Maa- ja metsätalousministeriö myöntää ja          kaksi neljäksi vuodeksi kerrallaan valittua ti-
5428: maksaa 1 momentissa tarkoitetut valtionavut         lintarkastajaa varamiehineen sekä vuodeksi
5429: sekä valvoo niiden käyttöä.                         kerrallaan valittu valvontatilintarkastaja.
5430:                                                        Tilintarkastajat määrää maa- ja metsätalous-
5431:                                                     ministeriö. Valvontatilintarkastajan valitsee
5432:                       7 §                           asianomainen metsäkeskus tai metsälautakun-
5433:    Metsälautakunnan antamasta ammattiavusta         ta.
5434: peritään maa- ja metsätalousministeriön mää-           Valvontatilintarkastajan tehtävistä sääde-
5435: räämien perusteiden mukaiset toimitusmaksut.        tään asetuksella.
5436: Toimitusmaksujen suuruuden tulee vastata am-
5437: mattiavun antamisesta metsälautakunnalle ai-                              11 §
5438: heutuvia keskimääräisiä kokonaiskustannuk-             Metsäkeskukset ja metsälautakunnat voivat
5439: sia. Toimitusmaksut voidaan kuitenkin määrä-        palveluksessaan olevien henkilöiden ja näiden
5440: tä kokonaiskustannuksia alemmiksi, milloin          omaisten eläketurvan järjestämistä varten pe-
5441: sitä yksityismetsätalouden edistämisen tai alu-     rustaa rahastoja. Näissä rahastoissa voi olla
5442: een sijainnin kannalta taikka muusta erityisestä    mukana myös muita yksityismetsätalouden pii-
5443: syystä on pidettävä tarkoituksenmukaisena.          rissä toimivia työnantajia.
5444:                                                        Maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa
5445:                                                     metsäkeskuksen ja metsälautakunnan palve-
5446:                       8 §                           luksessa olevien toimihenkilöiden eläke-etujen
5447:    Metsäkeskus ja metsälautakunta voivat            perusteet.
5448: hankkia oikeuksia ja tehdä sitoumuksia sekä                               12 §
5449: hakea, kantaa ja vastata tuomioistuimissa ja           Kunkin metsälautakunnan toimintapiirissä
5450: muiden viranomaisten luona. Ne eivät kuiten-        on katselmustoimikunta, jonka tehtävänä on
5451: kaan saa harjoittaa kauppaa ostamalla ja myy-       suorittaa sille erikseen laissa tai asetuksessa
5452: mällä metsänhakkuuoikeuksia tai puutavaraa          annetut tehtävät.
5453: eivätkä harjoittaa muutakaan elinkeinotoimin-          Katselmustoimikunta to1mn vnSIJasenisenä.
5454: taa, joka ei liity lautakunnan tarkoituksen         Puheenjohtajan määrää maa- ja metsätalous-
5455: toteuttamiseen.                                     ministeriö. Jäsenistä yksi on metsälautakunnan
5456:                                                     toimihenkilö ja yksi edustaa metsänomistajaa.
5457:                         9 §                         Metsänomistajan edustaja valitaan siten, että
5458:    Metsäkeskuksen ja metsälautakunnan johto-        edustavin metsänomistajien järjestö nimeää
5459: kunnan jäsen ja toimihenkilö toimivat metsä-        kolme henkilöä kutakin katselmustoimikuntaa
5460: keskukselle ja metsälautakunnalle annetuissa        varten toimimaan metsänomistajia edustavana
5461: lainvalvontatehtävissä,      metsänparannuslain     jäsenenä. Katselmuksen kohteena olevan met-
5462: toimeenpanossa ja muissa 2 momentissa mai-          sän omistaja voi ilmoittaa metsälautakunnalle,
5463: nittujen lakien mukaisissa hallintotehtävissä       kenen nimetyistä henkilöistä hän haluaa osal-
5464: sekä varojen käytössä virkamiehen vastuulla.        listuvan katselmukseen.
5465:    Metsäkeskuksen ja metsälautakunnan huo-             Kunnanvaltuuston on valittava katselmustoi-
5466: lehtiessa yksityismetsälain (412/67), suojamet-     mituksen uskotuiksi miehiksi vähintään neljä
5467: sälain (196/22), metsänparannuslain, Lapin va-      henkilöä, joista kahden kerrallaan on puheen-
5468: jaatuottoisten metsien kunnostamisesta anne-        johtajan kutsusta oltava katselmustoimitukses-
5469: tun lain (1057 /82), metsänhoitoyhdistyksistä       sa. Katselmustoimituksen uskotut miehet vali-
5470: annetun lain (558/50), yhteismetsälain (     1 )    taan kunnanvaltuuston toimikautta vastaavak-
5471: ja metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta     si ajaksi. Katselmustoimituksen uskottujen
5472: annetun lain (    1 ) mukaisista hallintotehtä-     miesten toimikausi jatkuu senkin jälkeen, kun-
5473: vistä niiden on noudatettava, mitä hallintome-      nes uudet uskotut miehet on valittu.
5474: nettelylaissa (598/82), tiedoksiannosta hallinto-
5475: asioissa annetussa laissa (232/66) ja yleisten                          13 §
5476: asiakirjain julkisuudesta annetussa laissa (83/       Metsäkeskukset ja metsälautakunnat eivät
5477: 51) säädetään.                                      saa antaa metsätaloussuunnitelmaan sisältyviä
5478: 4                     1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 229
5479: 
5480: tilakohtaisia tietoja ulkopuolisille, ellei tilan     Tällä lailla kumotaan keskusmetsälautakun-
5481: omistaja ole antanut siihen suostumustaan tai       nista ja metsälautakunnista 13 päivänä helmi-
5482: ellei asiasta asetuksella toisin säädetä.           kuuta 1987 annettu laki (139/87). Keskusmet-
5483:                                                     sälautakunnat jatkavat lain tullessa voimaan
5484:                     14 §                            toimintaansa metsäkeskuksina.
5485:   Tämän lain täytäntöönpanon johto ja val-            Mitä keskusmetsälautakunnista muualla sää-
5486: vonta kuuluu maa- ja metsätalousministeriölle.      detään tai määrätään, koskee tämän lain tultua
5487:                                                     voimaan vastaavasti metsäkeskuksia.
5488:                    15 §                               Tämän lain voimaan tullessa metsähallituk-
5489:   Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-           sen käsiteltävänä olevat asiat siirretään maa- ja
5490: töönpanosta annetaan asetuksella.                   metsätalousministeriön käsiteltäväksi.
5491:                                                        Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
5492:                    16 §                             täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
5493:   Tämä laki tulee voimaan          päivänä
5494: kuuta 199 .
5495: 
5496: 
5497: 
5498: 
5499:                                               Laki
5500:                                  yksityismetsälain muuttamisesta
5501: 
5502:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5503:   kumotaan 15 päivänä syyskuuta 1967 annetun yksityismetsälain (412/67) 11 §:n 2 momentti,
5504:   muutetaan 2 §:n 2 momentti, 3 §, 7 §:n 1 momentti, 8 §:n 1 momentti, 11 §:n 1 momentti,
5505: 12 §:n 1 momentti, 16 §:n 1 momentti, 20 ja 21 §,
5506:   sellaisina kuin niistä ovat 3 §ja 8 §:n 1 momentti 6 päivänä marraskuuta 1987 annetussa laissa
5507: (817/87), sekä
5508:   lisätään 16 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi,
5509: seuraavasti:
5510: 
5511:                       2§                            varamäärät sekä aika, milloin hakkuu alkaa.
5512:                                                     Jos maanomistaja itse hakkaa tai hakkauttaa
5513:    Metsän uudistaminen ja sitä edeltävä hak-        metsäänsä myytäväksi tai myyntiä varten jalos-
5514: kuu on tehtävä metsälautakunnan laatiman tai        tettavaksi, hänen on tehtävä samanlainen il-
5515: kysymyksessä olevan hakkuun osalta tarkasta-        moitus. Hakkuuilmoitusta ei tarvitse kuiten-
5516: man metsätaloussuunnitelman perusteella taik-       kaan tehdä, jos kysymyksessä on metsälauta-
5517: ka metsälautakunnan määräajaksi hyväksymän          kunnan määräajaksi hyväksymän hakkuu- ja
5518: hakkuu- ja uudistamissuunnitelman mukaan.           uudistamissuunnitelman mukainen hakkuu.
5519: Edellytyksistä tehdä metsän uudistaminen ja
5520: sitä edeltävä hakkuu metsätaloussuunnitelman
5521: perusteella säädetään tarvittaessa asetuksella.                            8§
5522:                                                        Kun on ilmeistä, että metsää on hävitetty
5523:                      3§                             taikka sitä on käytetty vastoin rauhoitusmää-
5524:   Tämän lain noudattamista valvovat maa- ja         räystä, rauhoitussopimusta, 5 §:n 3 momentis-
5525: metsätalousministeriön valvonnan ja metsäkes-       sa tarkoitettua hakkuukieltoa tai metsälauta-
5526: kusten ohjauksen alaisina metsälautakunnat.         kunnan määräajaksi hyväksymää hakkuu- ja
5527:                                                     uudistamissuunnitelmaa, paikalla on viipymät-
5528:                        7 §                          tä toimitettava katselmus, jonka suorittaa met-
5529:   Jos maanomistaja on luovuttanut metsää            säkeskuksista ja metsälautakunnista annetun
5530: hakattavaksi, tulee hakkuuoikeuden omistajan        lain (   1 ) 12 §:ssä tarkoitettu katselmustoi-
5531: vähintään seitsemän päivää ennen hakkuun            mikunta. Katselmus on toimitettava myös sil-
5532: alkamista ilmoittaa metsälautakunnalle hak-         loin, kun asianomainen on hakenut 16 §:n 1
5533: kuualueen sijainti ja laajuus, hakattavat puuta-    momentin nojalla valittamalla muutosta 2 §:n
5534:                                     Metsähallinnon uudistaminen                                    5
5535: 
5536: 2 momentissa tarkoitettuun hakkuu- ja uudis-        muutosta valittamalla maa- ja metsätalousmi-
5537: tamissuunnitelman hyväksymistä koskevaan            nisteriöön.
5538: metsälautakunnan päätökseen.                          Maa- ja metsätalousministeriön asiassa anta-
5539:                                                     maan päätökseen ei saa hakea muutosta valit-
5540:                                                     tamalla.
5541:                         11 §
5542:    Metsälautakunnan tulee pitää luetteloita sen
5543: toiminta-alueella olevista metsistä, jotka on                              20 §
5544: rauhoitettu tai joiden kohdalta on voimassa            Tämä laki ei koske valtion omistuksessa tai
5545: 5 §:n 3 momentissa tarkoitettu hakkuukielto.        hallinnassa olevia metsiä, eikä sitä sovelleta
5546: Metsälautakunnan tulee pitää luetteloa myös         asema-, rakennus- tai rantakaava-alueilla, lu-
5547: niistä alueista, joilla on tehty metsän uudistus-   kuun ottamatta maa- ja metsätalouteen osoi-
5548: hakkuu, mutta joilla uuden kasvun turvaaruis-       tettuja alueita, eikä asema- tai rakennuskaavan
5549: työt ovat keskeneräisenä.                           laatimiseksi toimenpidekiellossa olevilla alueil-
5550:                                                     la.
5551: 
5552:                      12 §                                               21 §
5553:    Joka jättää hakkuuilmoituksen tekemättä            Tämän lain täytäntöönpanon johto ja val-
5554: taikka käyttää metsää vastoin rauhoitusmää-         vonta kuuluu maa- ja metsätalousministeriölle.
5555: räystä, rauhoitussopimusta, hakkuukieltoa tai
5556: metsälautakunnan määräajaksi hyväksymää               Tämä laki tulee voimaan          päivänä
5557: hakkuu- ja uudistamissuunnitelmaa, on tuo-          kuuta 199 .
5558: mittava yksityismetsälain rikkomisesta sak-           Ennen lain voimaantuloa aloitettuihin hak-
5559: koon, jollei teosta rikoslaissa säädetä anka-       kuisiin sovelletaan lain voimaan tullessa voi-
5560: rampaa rangaistusta.                                massa olleita säännöksiä ja määräyksiä. Tä-
5561:                                                     män lain voimaan tullessa voimassa olleessa
5562:                                                     2 §:n 2 momentissa tarkoitetut vakuudet va-
5563:                     16 §                            pautetaan kuitenkin vuoden 1995 loppuun
5564:   Metsälautakunnan päätökseen, joka koskee          mennessä.
5565: 2 §:n 2 momentissa tarkoitetun hakkuu- ja             Tämän lain voimaan tullessa metsähallituk-
5566: uudistamissuunnitelman hyväksymistä tai hy-         sen käsiteltävänä olevat asiat siirretään maa- ja
5567: väksytyn suunnitelman muuttamista, saa hakea        metsätalousministeriön käsiteitä väksi.
5568: 
5569: 
5570: 
5571:                                                Laki
5572:                             suojametsistä annetun lain muuttamisesta
5573: 
5574:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5575:    muutetaan suojametsistä 11 päivänä elokuuta 1922 annetun lain (19p/22) 1-3 §, 5 §:n 1
5576:  momentti, 7 ja 9 §,
5577:    sellaisena kuin niistä on 7 § osittain muutettuna 19 päivänä syyskuuta 1969 annetulla lailla
5578:  (591169), seuraavasti:
5579: 
5580:                         1§                          kotitarpeeksi sallittu ainoastaan metsälauta-
5581:    Seuduilla, joissa metsän säilyminen on tar-      kunnan luvalla. Milloin erityiset paikalliset
5582:  peen metsärajan alenemisen ehkäisemiseksi,         olot sitä vaativat, voi maa- ja metsätalousmi-
5583:  voi maa- ja metsätalousministeriö tässä laissa     nisteriö rajoittaa myös kotitarvepuiden ottoa
5584:  säädetyssä järjestyksessä määrätä tietyt metsä-    suojametsäalueelia tai kieltää sen kokonaan.
5585:  maa-alat suojametsälueiksi.                          Samoin maa- ja metsätalousministeriö voi
5586:                                                     antaa rajoittavia määräyksiä porojen laidunta-
5587:                       2 §                           misesta suojametsäalueella, jos määräykset
5588:    Suojametsäalueella on muun kuin valtion          ovat välttämättömiä 1 §:ssä mainitun tarkoi-
5589:  omistaman metsän käyttö muuksi kuin tilan          tuksen saavuttamiseksi.
5590: 6                      1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 229
5591: 
5592:                        3§                                                   7 §
5593:   Jos 2 §:n mukaan metsän käyttöä kotitar-             Milloin 1 tai 5 § :ssä tarkoitettu päätös kos-
5594: peeksi jollakin tilalla rajoitetaan tai se koko-    kee muita kuin valtion omistamia metsämaa-
5595: naan kielletään, saa maanomistaja, jollei rajoi-    alueita, on ennen päätöksen antamista kuulta-
5596: tus tai kielto johdu metsän tahallisesta haas-      va maanomistajia, asianomaista kuntaa ja pai-
5597: kauksesta, ottaa, missä se on mahdollista,          kallisia hallintoviranomaisia.
5598: valtion metsästä tilan metsänkäyttöoikeuden            Porojen laiduntamista rajoittavien 2 §:n 2
5599: vähennystä kohtuullisesti vastaavan määrän          momentissa tarkoitettujen määräysten anta-
5600: kotitarvepuita metsähallituksen osoituksen mu-      mista koskevassa asiassa on kuultava asiano-
5601: kaan.                                               maista lääninhallitusta, jonka on ennen oman
5602:                                                     lausuntonsa antamista varattava paliskuntain
5603:                        5§                           yhdistykselle ja asianomaisille paliskunnille ti-
5604:   Jos metsän säilyminen asutuksen tai viljelyk-     laisuus lausunnon antamiseen.
5605: sen suojaamiseksi tuulille erittäin alttiilla me-
5606: ren tai sisävesien saarilla ja rantamilla taikka                          9 §
5607: ylänteillä ja jyrkänteillä, taikka metsän säily-       Tämän lain noudattamista valvoo metsähal-
5608: minen maanvieremien ehkäisemiseksi vaatii           litus valtion omistamilla metsäalueilla ja asian-
5609: suurempia rajoituksia metsänkäytössä, kuin          omainen metsälautakunta muilla metsäalueilla.
5610: yksityismetsälaissa (412/67) säädetään, voi
5611: maa- ja metsätalousministeriö määrätä sitä            Tämä laki tulee voimaan          päivänä
5612: varten tarpeellisen suoja-alueen sekä antaa         kuuta 199 .
5613: määräyksiä siitä, miten suoja-alueeseen kuulu-
5614: vaa metsää tai metsämaata saadaan käyttää.
5615: 
5616: 
5617: 
5618: 
5619:                                               Laki
5620:                                 metsänparannuslain muuttamisesta
5621: 
5622:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5623:   kumotaan 13 päivänä helmikuuta 1987 annetun metsänparannuslain (140/87) 13 §:n 1
5624: momentti, 29 §:n 2 momentti, 30 §:n 3 momentti, 34 §:n 2 momentti ja 45 §:n 2 momentti,
5625:   sellaisena kuin niistä on 13 §:n 1 momentti 29 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa
5626: (1360/88), sekä
5627:   muutetaan 5 §:n 1 ja 2 momentti, 11 §, 17 §:n 1 momentti, 20 §:n 2 ja 3 momentti, 21 §,
5628: 22 §:n 1 momentti, 24 ja 26 §, 27 §:n 2 ja 4 momentti, 31 §, 36-39 §, 40 §:n 1 ja 2 momentti,
5629: 41, 42 ja 44 §, seuraavasti:
5630: 
5631:                         5§                          veden ottopaikkojen ja niihin verrattavien lait-
5632:    Metsänparannustyölajit ovat:                     teiden tai rakenneimien tekeminen ja kunnos-
5633:    1) metsänuudistaminen;                           tus.
5634:    2) kulotus;
5635:    3) taimikonhoito;
5636:    4) pystypuiden karsinta;                                                11 §
5637:    5) metsänlannoitus;                                 Avustuksen suuruuden ja lainaehtojen mää-
5638:    6) metsäojitus;                                  räämistä varten maa jaetaan vyöhykkeisiin si-
5639:    7) metsätien tekeminen.                          ten, että avustuksen määrä on suurin metsäta-
5640:    Metsäojitukseen sisältyy myös metsäojituk-       loudellisilta olosuhteiltaan heikoimmilla alueil-
5641: sen kunnostus. Ojitukseen voidaan liittää myös      la. Avustuksen enimmäismäärä on 80 prosent-
5642: kulkuyhteyksien parantamiseksi tarvittavien         tia muista kuin 10 §:ssä tarkoitetuista hank-
5643: piennartasanteiden ja rumpujen rakentaminen         keen toteuttamiskustannuksista, jollei 14 §:stä
5644: sekä ympäristönsuojelullisista tai muista syistä    muuta johdu. Vyöhykkeistä ja niillä sovelletta-
5645: tarvittavien lietealtaiden, patojen, sammutus-      vista avustusprosenteista säädetään asetuksella.
5646:                                    Metsähallinnon uudistaminen                                     7
5647: 
5648:                       17 §                                               24 §
5649:    Metsänuudistamista, koiotusta ja taimikon-         Jos metsäojitus tai metsätien tekeminen to-
5650: hoitoa varten myönnetty laina on maksettava         teutetaan yhteisenä hankkeena, osakkaiden on
5651: takaisin toistaiseksi kuuden prosentin, pysty-      valittava yksi tai useampi toimitsija edusta-
5652: puiden karsintaa, metsätien tekemistä ja met-       maan osakkaita hanketta koskevissa asioissa.
5653: säojitusta varten myönnetty laina toistaiseksi
5654: kymmenen prosentin ja metsänlannoitusta var-                             26 §
5655: ten myönnetty laina toistaiseksi kahdeksantois-        Maanomistajan, joka on tyytymätön hank-
5656: ta prosentin vuotuismaksuin, jollei lainaa ole       keen toteuttamistyöhön, tulee, jos hankkeen
5657: vuotuismaksulle asetuksella säädetyn vähim-         johdosta pidetään luovutuskokous, esittää
5658: mäismäärän perusteella perittävä takaisin edel-      huomautuksensa tai vaatimuksensa tässä ko-
5659: lä mainittua suuremmin vuotuismaksuin.               kouksessa. Jos luovutuskokousta ei pidetä,
5660:                                                     maanomistajan tulee esittää huomautuksensa
5661:                                                     tai vaatimuksensa metsälautakunnalle vuoden
5662:                                                     kuluessa loppuselvityksen tiedoksisaannista.
5663:                       20 §                          Jos maanomistaja kuitenkin voi osoittaa, että
5664:                                                     kyseessä on sellainen virhe, jota hän ei ole
5665:    Maa- ja metsätalousministeriö asettaa tilitys-   voinut hanketta luovutettaessa havaita, voi
5666: tä vastaan metsänparannusvarat metsälauta-          maanomistaja tehdä huomautuksensa tai vaati-
5667: kunnan käytettäväksi sekä päättää metsänpa-         muksensa metsälautakunnalle kolmen vuoden
5668: rannusvarojen käyttämisestä 6 §:ssä mainittui-      kuluessa luovutuskokouksesta tai loppuselvi-
5669: hin tarkoituksiin lukuun ottamatta 3 momentin       tyksen tiedoksisaannista.
5670: mukaan metsälautakunnan ratkaistaviksi kuu-            Metsälautakunnan tulee huomautuksen tai
5671: luvia asioita.                                      vaatimuksen saatuaan selvittää, onko hanketta
5672:    Metsälautakunta ratkaisee sen käyttöön ase-      jatkettava tai korjattava, sekä päättää metsän-
5673: tettujen määrärahojen puitteissa hakemukset,        parannusvarojen myöntämisestä hankkeen jat-
5674: jotka tarkoittavat      metsänparannusvarojen       kamiseen. Milloin kysymys on 8 §:n 1 momen-
5675: myöntämistä       metsänparannussuunnitelmien       tissa tarkoitetusta työssä havaitun virheen kor-
5676: laatimiseen ja toteuttamiseen.                      jaamisesta, tulee metsälautakunnan lähettää
5677:                                                     metsänparannusvarojen myöntämistä tarkoit-
5678:                                                     tava esitys maa- ja metsätalousministeriön rat-
5679:                       21 §                          kaistavaksi.
5680:    Maa- ja metsätalousministeriö antaa metsän-
5681: parannustoimintaa koskevat määräykset ja oh-                             27 §
5682: jeet sekä valvoo metsänparannustoimintaa ja
5683: metsänparannusvarojen käyttöä.                         Tiekunnalta tai yhteismetsän osakaskunnalta
5684:    Metsäkeskus ohjaa metsälautakuntia 1 mo-         ei vaadita 1 momentissa tarkoitettua tai muuta-
5685: mentissa tarkoitettujen määräysten ja ohjeiden      kaan vakuutta. Yhteisaluelaissa (758/89) tar-
5686: puitteissa, suorittaa maa- ja metsätalousminis-     koitetun alueen osalle tulevan valtion saamisen
5687: teriön antamia valvontaan liittyviä tehtäviä        ja sen koron vakuudeksi on asetettava metsä-
5688: sekä huolehtii metsänparannustöiden työmene-        lautakunnan hyväksymä vakuus.
5689: telmien kehittämisestä ja koulutustoiminnasta.
5690:                                                        Kun yhteismetsälain (485/69) 5 §:ssä tarkoi-
5691:                       22 §                          tettu lupa yhteismetsän jakamiseen tai myymi-
5692:    Metsänparannushankkeita varten laaditaan         seen on myönnetty, voi maa- ja metsätalousmi-
5693: metsälautakunnan toimesta tai valvonnassa,          nisteriö määrätä yhteismetsän osakaskunnalta
5694: sen mukaan kuin asetuksella säädetään, met-         olevan valtion saamisen korkoineen eräänty-
5695: sänparannussuunnitelma, jos se on tämän lain        väksi maksettavaksi heti.
5696: mukaisen rahoituksen myöntämisen tai hank-
5697: keen toteuttamisen vuoksi tarpeellista. Asetuk-                          31 §
5698: sella voidaan säätää, että maa- ja metsätalous-       Jos metsänparannussuunnitelman laatiminen
5699: ministeriö saa antaa määräyksiä metsänparan-        on keskeytetty sen johdosta, ettei suunnitelmaa
5700: nussuunnitelman tarpeellisuudesta.                  pyytänyt halua sitä jatkettavan, tai jos tehty
5701:                                                     suunnitelma on maanomistajasta riippuvasta
5702: 8                      1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 229
5703: 
5704: syystä osaksi tai kokonaan jäänyt toteuttamat-      mentin mukaista avustusta. Maa- ja metsäta-
5705: ta siinä asetetussa määräajassa eikä toteutta-      lousministeriön tehtyä tässä tarkoitetun pää-
5706: matta jättämiseen ole esitetty pätevää syytä,       töksen lakkaa alueen 36 §:n mukainen hoito-
5707: voi maa- ja metsätalousministeriö määrätä,          ja kunnossapitovelvollisuus.
5708: että suunnitelman laatimisesta aiheutuneet kus-
5709: tannukset on osaksi tai kokonaan suoritettava
5710: takaisin.                                                                 39 §
5711:                                                        Jos metsänparannusvaroilla rahoitettu met-
5712:                       36 §                          sänuudistaminen, metsäojitus tai metsätie on
5713:    Metsänuudistamisesta, metsäojituksesta tai       olennaisilta osin menettänyt merkityksensä
5714: metsätien tekemisestä hyötyä saanut maan-           luonnontuhon, maanomistajasta riippumatto-
5715: omistaja on velvollinen huolehtimaan toimen-        masta syystä aiheutuneen kulon tai muun syyn
5716: piteen kohteena olleen alueen tai metsätien         taikka vahingon välttämiseksi tarpeellisista toi-
5717: hoidosta ja kunnossapidosta kaksikymmentä           mista aiheutuneiden vahinkojen johdosta, eikä
5718: vuotta hankkeen luovutuksesta tai loppuselvi-       metsänparannustyön uusiminen 14 §:n mukai-
5719: tyksen tiedoksisaannista lukien. Milloin kiin-      sesti ole tarkoituksenmukaista, maa- ja metsä-
5720: teistö siirtyy uudelle omistajalle, tälle siirtyy   talousministeriö voi hakemuksesta päättää, et-
5721: myös hoito- ja kunnossapitovelvollisuus. Met-       tä tuhon kohteeksi joutuneen alueen taikka
5722: sälautakunnan tulee valvoa hoito- ja kunnossa-      metsätien hoito- ja kunnossapitovelvollisuus
5723: pitovelvollisuuden noudattamista.                   lakkaa ja että metsänparannuslainan enemmäs-
5724:                                                     tä perimisestä luovutaan.
5725:                      37 §
5726:    Jos metsänuudistamis- tai metsäojitusalueen
5727: hoito taikka metsätien kunnossapito on laimin-                            40 §
5728: lyöty, tulee metsälautakunnan kehottaa hoito-          Metsälautakunnan 20 §:n 3 momentin,
5729: ja kunnossapitovelvollista korjaamaan laimin-       23 §:n, 26 §:n 2 momentin, 29 §:n, 30 §:n 1
5730: lyönti määräajassa.                                 momentin tai 32 §:n nojalla antamaan päätök-
5731:    Milloin 1 momentissa tarkoitetun laimin-         seen saadaan hakea valittamalla muutosta
5732: lyönnin johdosta metsänparannustoimenpide           maa- ja metsätalousministeriöltä.
5733: on vaarassa menettää huomattavalta osalta              Mikäli maa- ja metsätalousministeriö tai
5734: merkityksensä eikä maanomistaja ole määrä-          metsälautakunta katsoo tarpeelliseksi taikka
5735: ajassa noudattanut annettua kehotusta, maa-         maanomistaja vaatii, on 23, 26 ja 37 §:ssä
5736: ja metsätalousministeriö voi päättää, että          tarkoitetuissa asioissa suoritettava katselmus.
5737: hankkeeseen myönnetyt metsänparannusvarat           Katselmuksen suorittaa metsäkeskuksista ja
5738: on osaksi tai kokonaan maksettava takaisin          metsälautakunnista annetun        lain ( 1 )
5739: niin kuin ennakkorahoituksena saadun luoton         12 §:ssä tarkoitettu katselmustoimikunta.
5740: takaisin maksamisesta säädetään ja että 36 §:n
5741: mukainen hoito- ja kunnossapitovelvollisuus
5742: lakkaa.                                                                    41 §
5743:                                                        Jos omistusoikeus kiinteistöön on ennen luo-
5744:                       38 §                          vutuskokousta tai loppuselvitystä siirtynyt yh-
5745:    Jos metsän uudistamisaluetta tai metsäoji-       teisölle tai säätiölle, jolle ei saada myöntää
5746: tuksen hyötyaluetta on alettu käyttää siten,        lainaa, on kiinteistön osalle tuleva laina tai
5747: että alueen käyttö metsätaloudelliseen tarkoi-      kiinteistölle vahvistettujen tieyksiköiden mu-
5748: tukseen olennaisilta osin estyy, maa- ja metsä-     kaan kohdistuva osuus tiekunnalle myönnetys-
5749: talousministeriön on asiasta tiedon saatuaan        tä lainasta maksettava takaisin valtiolle niin
5750: määrättävä metsänparannuslaina ja ennakko-          kuin ennakkorahoituksena saadun luoton ta-
5751: rahoituksella myönnetty luotto alueen osalta        kaisin maksamisesta säädetään. Milloin omis-
5752: heti maksettavaksi takaisin. Jollei hankkeen        tusoikeus siirtyy edellä tarkoitetulle yhteisölle
5753: toteuttamisesta ole kulunut kahtakymmentä           tai säätiölle luovutuskokouksen tai loppuselvi-
5754: vuotta, maa- ja metsätalousministeriö voi mää-      tyksen jälkeen, metsälautakunnan on omista-
5755: rätä, että maanomistajan on maksettava valti-       janvaihdoksesta tiedon saatuaan ilmoitettava
5756: olle osaksi tai kokonaan alueen osalle myön-        asiasta lääninhallitukselle lainan perimiseksi
5757: netty avustus lukuunottamatta 10 §:n 2 mo-          heti kokonaisuudessaan takaisin valtiolle.
5758:                                    Metsähallinnon uudistaminen                                    9
5759: 
5760:                       42 §                           Tämä laki tulee voimaan        päivänä
5761:   Jos metsänparannusvarojen takaisinmaksa-        kuuta 199 .
5762: miseen velvollisen maksukyky on hänen ja             Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
5763: hänen perheensä käytettävissä olevat tulot ja     ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
5764: varallisuus huomioon ottaen erityisistä syistä,   menpiteisiin.
5765: kuten elatusvelvollisuuden, työttömyyden tai         Tämän lain voimaan tullessa metsähallituk-
5766: sairauden johdosta olennaisesti alentunut, lää-   sen käsiteltävänä olevat asiat siirretään tämän
5767: ninhallitus voi myöntää lykkäystä valtion saa-    lain mukaisesti joko maa- ja metsätalousminis-
5768: misen takaisin maksamiseen. Lykkäystä voi-        teriön, metsäkeskuksen tai metsälautakunnan
5769: daan myöntää enintään kahden vuoden ajaksi        käsiteltäväksi.
5770: kerrallaan ja yhteensä enintään kahdeksan            Metsänparannushankkeisiin, joiden suunnit-
5771: vuoden ajaksi. Siltä ajalta, jonka lykkäys kes-   telun kenttätyöt on tehty ennen tämän lain
5772: tää, ei valtion saamiselle peritä korkoa.         voimaantuloa, voidaan soveltaa muita kuin
5773:                                                   toimielimiä koskevia tämän lain voimaan tul-
5774:                     44 §                          lessa voimassa olleita säännöksiä.
5775:   Tämän lain täytäntöönpanon johto ja val-
5776: vonta kuuluu maa- ja metsätalousministeriölle.
5777: 
5778: 
5779: 
5780:                                             Laki
5781:           Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostamisesta annetun lain muuttamisesta
5782: 
5783:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5784:   muutetaan Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostamisesta 30 päivänä joulukuuta 1982
5785: annetun lain (1057 /82) 1 §:n 2 momentti, 4 ja 5 § seuraavasti:
5786: 
5787:                       1§                                                 5§
5788:                                                      Metsälautakunnan päätökseen, jolla laimin-
5789:   Edellä 1 momentissa tarkoitetut toimenpiteet    lyönti 4 §:n nojalla on määrätty asetetun mää-
5790: rahoitetaan kokonaan valtion tulo- ja menoar-     räajan kuluessa korjattavaksi, saa hakea muu-
5791: vioon vuosittain metsänparannuslain (140/87)      tosta valittamalla maa- ja metsätalousministe-
5792: mukaisesti otettavilla metsänparannusvaroilla.    riöön. Valitus on tehtävä kolmenkymmenen
5793:                                                   päivän kuluessa siitä päivästä, jona valittaja on
5794:                                                   saanut tiedon päätöksestä. Maa- ja metsäta-
5795:                       4§                          lousministeriön valitusasiassa antamaan pää-
5796:    Jos metsänviljelyalueen hoito, joka käsittää   tökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
5797: taimikon perkauksen ja heinäämisen, on jää-
5798: nyt suorittamatta ennen kuin kaksikymmentä          Tämä laki tulee voimaan          päivänä
5799: vuotta on kulunut työn päättymisestä eikä         kuuta 199 .
5800: laiminlyöntiä ole metsälautakunnan asettaman        Tämän lain voimaan tullessa metsähallituk-
5801: riittävän määräajan kuluessa korjattu, voi        sen käsiteltävänä olevat asiat siirretään maa- ja
5802: maa- ja metsätalousministeriö määrätä, että       metsätalousministeriön käsiteltäväksi.
5803: työhön käytetyt varat on osaksi tai kokonaan
5804: suoritettava takaisin. Ennen määräystä on
5805: kuultava maanomistajaa.
5806: 
5807: 
5808: 
5809: 
5810: 2   210013A
5811: 10                      1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 229
5812: 
5813: 
5814:                                                Laki
5815:        tilan yhteisomistajien osallistumisesta metsänparannushankkeeseen annetun lain 1 §:n
5816:                                              muuttamisesta
5817: 
5818:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5819:   muutetaan tilan yhteisomistajien osallistumisesta metsänparannushankkeeseen 23 päivänä
5820: joulukuuta 1971 annetun lain (954171) 1 § :n 1 momentti seuraavasti:
5821: 
5822:                         1§
5823:    Sen estämättä, mitä muualla laissa sääde-         metsätalousministeriön lupaa, jos joku muista
5824: tään, on yhteisomistuksessa olevan tilan osalta      yhteisomistajista vastustaa hanketta. Harkites-
5825: niillä yhteisomistajilla yhteisesti, jotka omista-   saan luvan myöntämistä maa- ja metsätalous-
5826: vat tilasta vähintään puolet ja joihin kuuluvat      ministeriön on kiinnitettävä huomiota siihen,
5827: tilaa hoitavat yhteisomistajat, oikeus koko ti-      tuottaako toimenpiteeseen ryhtyminen huo-
5828: lan osalta ryhtyä metsänparannuslainsäädän-          mattavaa haittaa tai vahinkoa sellaiselle yhteis-
5829: nön mukaiseen hankkeeseen, ottaa vastaan             omistajalle, joka on vastustanut toimenpidettä.
5830: sanotussa lainsäädännössä tarkoitettua avus-
5831: tusta sekä metsänparannuslainaa ja ennakko-
5832: rahoitusta. Tällöin tila on panttina lainan tai        Tämä laki tulee voimaan          päivänä
5833: ennakkorahoituksella myönnetyn luotan takai-         kuuta 199 .
5834: sin maksamisesta niin kuin metsänparannus-             Tämän lain voimaan tullessa metsähallituk-
5835: laissa (140/87) säädetään. Hankkeen toteutta-        sen käsiteltävänä olevat asiat siirretään maa- ja
5836: miseen ei kuitenkaan saa ryhtyä ilman maa- ja        metsätalousministeriön käsiteltäväksi.
5837: 
5838: 
5839: 
5840: 
5841:                                                Laki
5842:                        metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain muuttamisesta
5843: 
5844:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5845:   muutetaan metsänhoitoyhdistyksistä 17 päivänä marraskuuta 1950 annetun lain (558/50) 6 ja
5846: 7 § sekä 9 §:n 2 momentti seuraavasti:
5847: 
5848:                      6 §                             nettu 1 momentissa mainitun hakemuksen joh-
5849:   Metsänhoitoyhdistyksen on asianomaisen             dosta tai jolla suostumus neljännesmaksun
5850: metsälautakunnan     välityksellä   lähetettävä      suorittamiseen on peruutettu, saa hakea muu-
5851: sääntönsä yhdistysrekisteriin merkittäväksi.         tosta valittamalla maa- ja metsätalousministe-
5852:                                                      riöön kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä
5853:                        7 §                           päivästä, jona hän on saanut tiedon päätökses-
5854:   Jollei tästä laista tai sen nojalla annetusta      tä.
5855: asetuksesta muuta johdu, metsänhoitoyhdis-
5856: tyksiin sovelletaan yhdistyslakia (503/89).            Tämä laki tulee voimaan          päivänä
5857:                                                      kuuta 199 .
5858:                        9§                              Tämän lain voimaan tullessa metsähallituk-
5859:                                                      sen käsiteltävänä olevat asiat siirretään maa- ja
5860:      Metsälautakunnan päätökseen, joka on an-        metsätalousministeriön käsiteltäväksi.
5861:                                   Metsähallinnon uudistaminen                                      II
5862: 
5863: 
5864: 
5865: 
5866:                                               Laki
5867:                   metsänviljelyaineiston kaupasta annetun lain muuttamisesta
5868: 
5869:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5870:   muutetaan metsänviljelyaineiston kaupasta 24 päivänä elokuuta 1979 annetun lain (684/79)
5871: 4 §, 5 §:n I momentti, 7 §, 8 §:n I momentti, 9 §:n 1 ja 2 momentti sekä 10 §:n 1 momentti
5872: seuraavasti:
5873: 
5874:                       4 §                           no kieltää tuonnin. Metsänviljelyaineiston
5875:   Tämän lain ja sen nojalla annettujen saan-        maastaviennin maa- ja metsätalousministeriö
5876: nösten ja määräysten noudattamista valvoo           voi kieltää, mikäli vienti aiheuttaa kotimaassa
5877: maa- ja metsätalousministeriö. Maahantuontia        metsänviljelyaineiston puutetta tai johtaa alku-
5878: ja maastavientiä koskevien kieltojen ja rajoi-      perältään epätarkoituksenmukaisen metsänvil-
5879: tusten noudattamista valvoo lisäksi tullilaitos.    jelyaineiston käyttöön kotimaassa.
5880: Metsäkeskuksia ja metsälautakuntia sekä maa-
5881: ja metsätalousministeriön määräämiä henkilöi-
5882: tä voidaan käyttää apuna valvonnassa.                                     9 §
5883:                                                        Maahan tuotua metsänviljelyaineistoa ei saa
5884:                        5§                           myydä tai käyttää tarkoitukseensa ennen kuin
5885:    Sen, joka aikoo ryhtyä harjoittamaan met-        maa- ja metsätalousministeriö on sen tarkasta-
5886: sänviljelyaineiston kauppaa, maahantuontia tai      nut. Maa- ja metsätalousministeriö voi kuiten-
5887: maastavientiä taikka metsänviljelyaineiston         kin antaa luvan tietyn metsänviljelyaineisto-
5888: tuottamista myyntiä varten, on ilmoitettava         erän myymiseen tai käyttämiseen ilman tarkas-
5889: siitä maa- ja metsätalousministeriölle vähin-       tustakin.
5890: tään kuukautta ennen toiminnan aloittamista.           Maahantuojan on ilmoitettava metsänviljely-
5891:                                                     aineiston maahantuonnista maa- ja metsäta-
5892:                                                     lousministeriölle. Muut viranomaiset ovat vel-
5893:                        7 §                          volliset antamaan tarkastuksen suorittamiseksi
5894:    Sen, joka aikoo tuoda maahan tai viedä           tarvittavaa virka-apua. Tarkastuksen suoritta-
5895: maasta metsänviljelyaineistoa, on tehtävä hy-       misessa voidaan käyttää apuna metsäkeskuk-
5896: vissä ajoin asiasta ilmoitus maa- ja metsäta-       sia, metsälautakuntia sekä maa- ja metsäta-
5897: lousministeriölle.                                  lousministeriön määräämiä henkilöitä.
5898:    Maahan tuotavaa metsänviljelyaineistoa kos-
5899: kevaan ilmoitukseen on liitettävä maa- ja met-
5900: sätalousministeriön määräämät tiedot metsän-                               10§
5901: viljelyaineiston alkuperästä ja muista tarpeelli-      Valtion siementarkastuslaitoksen tai maa- ja
5902: siksi katsottavista seikoista.                      metsätalousministeriön on tarkastettava met-
5903:    Maasta vietävää tai 8 §:n 2 momentissa tar-      sänviljelyaineisto (jälkitarkastus), jos metsän-
5904: koitettua metsänviljelyaineistoa koskevaan il-      viljelyaineiston ostaja haluaa varmuuden siitä,
5905: moitukseen on liitettävä maa- ja metsätalous-       että metsänviljelyaineistosta annetut tiedot
5906: ministeriön määräämät tiedot.                       ovat oikeita tai että metsänviljelyaineisto täyt-
5907:                                                     tää asetetut laatuvaatimukset. Jälkitarkastusta
5908:                        8 §                          on pyydettävä maa- ja metsätalousministeriön
5909:    Jos on todennäköistä, että maahan tuotava        päätöksellä määrättävässä määräajassa.
5910: metsänviljelyaineisto ei sovellu Suomessa viljel-
5911: täväksi, tai jollei maahantuoja anna metsänvil-
5912: jelyaineistosta 7 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoi-       Tämä laki tulee voimaan         päivänä
5913: tettuja tietoja, voi maa- ja metsätalousministe-    kuuta I99 .
5914: 12                    1990 vp. -   Eduskunnan vastaus -    Esitys n:o 229
5915: 
5916:   Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen     sen käsiteltävänä olevat asiat siirretään maa- ja
5917: täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.   metsätalousministeriön käsiteltäväksi.
5918:   Tämän lain voimaan tullessa metsähallituk-
5919: 
5920: 
5921:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1990
5922:                        1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 230
5923: 
5924: 
5925: 
5926: 
5927:                                        Ed u s k u n n a n vastaus hallituksen esitykseen laeiksi sa-
5928:                                    tovahinkojen korvaamisesta annetun lain ja poikkeuksellisten
5929:                                    tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta annetun lain
5930:                                    muuttamisesta
5931: 
5932:    Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys          tönsä n:o 22 ja suuri valiokunta mietintönsä
5933: n:o 230 laeiksi satovahinkojen korvaamisesta           n:o 218.
5934: annetun lain ja poikkeuksellisten tulvien ai-            Eduskunta edellyttää, että selvitetään mansi-
5935: heuttamien vahinkojen korvaamisesta annetun            kan ja omenan saattaminen satovahinkolain
5936: lain muuttamisesta. Eduskunnalle on maa- ja            nojalla korvattavien vahinkojen piiriin.
5937: metsätalousvaliokunta antanut asiasta mietin-            Eduskunta on hyväksynyt seuraavat lait:
5938: 
5939: 
5940: 
5941: 
5942:                                                  Laki
5943:                     satovahinkojen korvaamisesta annetun lain muuttamisesta
5944: 
5945:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5946:   muutetaan satovahinkojen korvaamisesta 4 päivänä heinäkuuta 1975 annetun lain (530175) 1 ja
5947: 2 §, 3 §:n 1 momentti, 4 §:n 1 ja 3 momentti ja 5 §:n 1 momentti,
5948:   sellaisina kuin niistä ovat 1 § 13 päivänä marraskuuta 1981 annetussa laissa (748/81) ja 3 §:n 1
5949: momentti 19 päivänä joulukuuta 1986 annetussa laissa (947 /86), sekä
5950:   lisätään 4 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti ja muutettu 3 momentti siirtyvät
5951: 3 ja 4 momentiksi, seuraavasti:
5952: 
5953:                         1§                             kilöiden muodostamalle avoimelle yhtiölle,
5954:    Hallan, raesateen, kaatosateen, rajuilman,          kommandiittiyhtiölle, osuuskunnalle ja osa-
5955: poikkeuksellisten tulvien, poikkeuksellisen kui-       keyhtiölle, jonka pääasiallisena tarkoituksena
5956: vuuden taikka muun vastaavan viljelijästä riip-        on maatalouden harjoittaminen. Korvausta sa-
5957: pumattoman, poikkeuksellisen suuren luon-              tovahingoista voidaan maksaa, jos viljelmän
5958: nonolojen vaihtelun kasvavalle tai korjuuvai-          pinta-alasta vähintään kaksi hehtaaria on käy-
5959: heessa olevalle sadolle aiheuttamista vahingois-       tetty nurmen, viljan, öljykasvien, herneen tai
5960: ta taikka poikkeuksellisten talvehtimisolosuh-         viljeltyjen rehukasvilajien tuotantoon, tai vä-
5961: teiden talvehtivalle kasville aiheuttamista va-        hintään hehtaari asetuksella tarkemmin määri-
5962: hingoista taikka poikkeuksellisen tulvan takia         teltävien muiden kasvien tuotantoon.
5963: kylvämättä jäämisestä johtuvasta vahingosta               Korvausta ei voida maksaa, ellei asetuksella
5964: voidaan suorittaa korvausta valtion varoista           toisin säädetä, sellaisen pellon osalta, josta
5965: sen mukaan kuin jäljempänä säädetään.                  viljelijällä on voimassa valtion kanssa tehty
5966:                                                        maataloustuotannon tasapainottamisesta anne-
5967:                         2§                             tun lain (1261189) tai maataloustuotannon oh-
5968:    Korvausta voidaan maksaa yksityiselle vilje-        jaamisesta ja tasapainottamisesta annetun lain
5969: lijälle, yhteisesti useammalle yksityiselle viljeli-   (81183) taikka muun vastaavan lainsäädännön
5970: jälle, jotka harjoittavat maataloudellista yh-         mukainen pellon käytön rajoittamista koskeva
5971: teistoimintaa, sekä sellaiselle luonnollisten hen-     sopimus.
5972: 200690R
5973: 2                     1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 230
5974: 
5975:                        3 §                            vahinkoneuvottelukuntaa kuultuaan erikseen
5976:    Korvausten suorittamista varten otetaan val-       määräämiä hintoja.
5977: tion tulo- ja menoarvioon vuosittain 50 miljoo-
5978: nan markan suuruinen siirtomääräraha, joka              Viljelmäkohtainen satovahinkoarvio suorite-
5979: luetaan maataloudesta saadun tulon kehittä-           taan vahingon kärsijän hakemuksesta. Arvion
5980: mistä tarkoittavassa järjestelmässä maatalou-         suorittamisesta voi asianomainen kunta periä
5981: desta saaduksi tuloksi. Mikäli korvauksia var-        asetuksella säädettävän maksun. Maatilahalli-
5982: ten osoitetusta määrärahasta jää osa käyttä-          tus antaa tarvittaessa 1 ja 2 momentissa sekä
5983: mättä, sovitaan maataloustulon kehittämistä           asetuksessa säädettyä tarkemmat määräykset
5984: tarkoittavissa neuvotteluissa, miten käyttämät-       ja ohjeet viljelmäkohtaisten satovahinkoarvioi-
5985: tä jäänyt osa otetaan huomioon maataloudesta          den suorittamisesta sekä arviointi- ja laskenta-
5986: saatua tuloa määrättäessä.                            perusteista.
5987: 
5988:                                                                              5§
5989:                        4 §                               Tämän lain täytäntöönpanosta huolehtivat
5990:    Niistä perusteista, joiden mukaan satovahin-       maa- ja metsätalousministeriö, maatilahallitus,
5991: got ja satovahingoista maksettavat korvaukset         maaseutupiirit sekä kunnan maatalousviran-
5992: määrätään samoin kuin korvausten määräämi-            omaiset. Vahinkojen arvioinnissa kunnan maa-
5993: sessä ja maksamisessa noudatettavasta menet-          talousviranomaiset voivat tarvittaessa käyttää
5994: telystä, säädetään asetuksella. Asetuksella sää-      asiantuntijana puutarhaneuvontaa antavia jär-
5995: detään myös ne kasvilajit, joita kohdanneet           jestöjä. Neuvontajärjestöille voidaan maksaa
5996: satovahingot otetaan huomioon viljelmän sato-         niiden antamasta avusta korvausta lain 3 §:n 1
5997: vahinkoja määrättäessä. Perusteita ja kasvila-        momentissa mainitusta määrärahasta. Kor-
5998: jeja määrättäessä on otettava huomioon eri            vauksen maksamisen perusteista päättää maa-
5999: kasvilajien viljelyvarmuus, vahingon vaikutus         ja metsätalousministeriö. Mikäli tässä laissa tai
6000: viljelmän kokonaissatoon sekä vahingon kärsi-         sen nojalla annetuissa säännöksissä ei ole toisin
6001: jän omavastuu.                                        määrätty, noudatetaan lisäksi soveltuvin osin,
6002:    Maatilahallitus määrää vuosittain huhtikuun        mitä maataloustuen jako- ja valvontatehtävien
6003: loppuun mennessä satovahinkoneuvottelukun-            hoitamisesta annetussa laissa (88/71) sääde-
6004: taa kuultuaan 1 momentissa tarkoitetuille kas-        tään.
6005: vilajeille viljelmäkohtaisia satovahinkoarvioita
6006: varten normisadot. Kunkin kasvilajin yksikkö-
6007: hintana käytetään 3 §:n 1 momentissa tarkoite-
6008: tuissa neuvotteluissa sovittuja tavoitehintoja          Tämä laki tulee voimaan               päivänä
6009: tai, milloin niitä ei ole, maatilahallituksen sato-           kuuta 199
6010: 
6011: 
6012: 
6013: 
6014:                                                 Laki
6015: poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta annetun lain muuttamisesta
6016: 
6017:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6018:   muutetaan poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta 18 päivänä maalis-
6019: kuuta 1983 annetun lain (284/83) 1 §:n 1 momentti, 2 §:n 1 momentin 1 kohta sekä 4 ja 5 §sekä
6020:   lisätään 1 §:än uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 momentiksi,
6021: seuraavasti:
6022: 
6023:                       1§
6024:    Vesistöjen poikkeuksellisista tulvista aiheu-      tehdyistä toimenpiteistä johtuneet kustannuk-
6025: tuneet vahingot ja tällaisista tulvista aiheutu-      set voidaan korvata valtion varoista sen mu-
6026: vien vahinkojen estämiseksi tai rajoittamiseksi       kaan kuin tässä laissa säädetään.
6027:                 Satovahinkojen korvaamisesta annetun lain muuttaminen ym.                         3
6028: 
6029:    Korvausten suorittamista varten otetaan val-      poikkeuksellisuuden selvittämisessä ja vahin-
6030: tion tulo- ja menoarvioon vuosittain 5 miljoo-       kojen arvioinnissa maatalouslautakunnalla on
6031: nan markan suuruinen siirtomääräraha.                oikeus tarpeen mukaan saada asiantuntija-
6032:                                                      apua asianomaiselta vesi- ja ympäristöpiiriitä
6033:                                                      ja metsälautakunnalta sekä rakennuslautakun-
6034:                         2§                           nalta ja muilta kunnan viranomaisilta. Maati-
6035:    Korvausta voidaan maksaa vahingosta, joka         lahallitus antaa tarvittaessa tarkempia mää-
6036: on aiheutunut:                                       räyksiä tulvavahinkojen arviointiperusteista.
6037:    1) kasvaville, korjuuvaiheessa oleville tai
6038: korjatuille puutarhatuotteille, mikäli vahinkoa                             5§
6039: ei voida korvata satovahinkolain (530/75) mu-           Korvauksen myöntämisestä päättää ja kor-
6040: kaisesti, tai korjatulle sadalle,                    vauksen maksaa maatalouslautakunta sen jäl-
6041:                                                      keen, kun maatilahallitus on todennut, että
6042:                                                      kysymyksessä on tässä laissa tarkoitettujen va-
6043:                        4§                            hinkojen korvaaminen, ja osoittanut tarvitta-
6044:    Korvauksen saamiseksi vahinkoa kärsineen          vat varat maatalouslautakunnan käytettäväksi.
6045: on tehtävä maatilahallituksen määräämän ajan         Maatilahallitus päättää, huomioon ottaen käy-
6046: kuluessa korvaushakemus sen kunnan maata-            tettävissä olevat määrärahat, korvattavien va-
6047: louslautakunnalle, jossa vahingoittunut kiin-        hinkojen ja kustannusten määrät sekä 6 §:n
6048: teistö tai irtaimisto sijaitsee taikka jos on        säännökset, mikä osuus tulvan aiheuttamien
6049: kysymys maatilalle tai sillä olevalle irtaimistol-   2 §:ssä tarkoitettujen vahinkojen ja kustannus-
6050: le sattuneesta vahingosta, sen kunnan maata-         ten määristä korvataan, jolloin korvattava
6051: louslautakunnalle, jossa maatilan talouskeskus       osuus voi eriluonteisten vahinkojen ja kustan-
6052: sijaitsee.                                           nusten osalta olla erilainen.
6053:    Hakemuksen käsittelemiseksi tarpeellisen
6054: tulvavahinkojen arvioinnin suorittaa 1 momen-          Tämä laki tulee voimaan              päivänä
6055: tissa tarkoitettu maatalouslautakunta. Tulvan                kuuta 199
6056: 
6057: 
6058:     Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1990
6059:                       1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -         Esitys n:o 231
6060: 
6061: 
6062: 
6063: 
6064:                                      Ed u s k u n n a n v a s t a u s   hallituksen   esitykseen   laiksi
6065:                                  eläinsuojelulain muuttamisesta
6066: 
6067:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys         asiasta mietintönsä n:o 12 ja suuri valiokunta
6068: n:o 231 laiksi eläinsuojelulain muuttamisesta.       mietintönsä n:o 202, on hyväksynyt seuraavan
6069: Eduskunta, jolle talousvaliokunta on antanut         lain:
6070: 
6071: 
6072:                                                Laki
6073:                                    eläinsuojelulain muuttamisesta
6074: 
6075:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6076:   muutetaan 27 päivänä tammikuuta 1971 annetun eläinsuojelulain (91/71) 1 §:n 2 momentti,
6077: 3 §:n 1 momentti, 8 §:n 3 ja 4 momentti ja 10 §, sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 1 momentti ja
6078: 10 § 30 päivänä syyskuuta 1985 annetussa laissa (777 /85), sekä
6079:   lisätään 2 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:
6080: 
6081:                        1§                            men pyydystäminen eläintarhassa pidettäväksi,
6082:                                                      eläimen tarhaaminen riistanhoidollisessa tar-
6083:    Eläimen säilytyspaikan tulee olla riittävän       koituksessa, eläimelle tilapäisesti annettava sai-
6084: tilava, suojaava, valoisa ja puhdas sekä muu-        raanhoito tai muu hyväksyttävä tilapäinen tar-
6085: toinkin tarkoituksenmukainen. Eläimen on an-         ve taikka tieteellinen tutkimustyö.
6086: nettava kunnolla levätä. Asetuksella voidaan
6087: antaa tarkemmat säännökset eläimen säilytys-
6088: paikalle, hoidolle, ruokinnalle ja muulle pitä-                               8 §
6089: miselle asetettavista eläinsuojeluvaatimuksista.
6090: Asetuksella voidaan myös säätää, että maa- ja          Koiran korvien ja hännän typistäminen sekä
6091: metsätalousministeriö voi antaa niistä tarkem-       muu yksinomaan eläimen ulkonäön muutta-
6092: pia määräyksiä.                                      mista tarkoittava leikkaus on kielletty. Samoin
6093:                                                      on kielletty eläimen mykistämiseksi sen ääni-
6094:                                                      jänteiden katkaiseminen ja muu tätä tarkoitta-
6095:                        2 §                           va toimenpide.
6096:                                                        Sen estämättä, mitä 1 ja 3 momentissa on
6097:    Asetuksella voidaan antaa esimerkein tar-         sanottu, saa eläinlääkäri kasvattajan pyynnös-
6098: kempia säännöksiä siitä, mitä on pidettävä           tä typistää koiran hännän, mikäli koira leik-
6099: tarpeettoman kivun ja tuskan tuottamisena            kaushetkellä on viittä vuorokautta nuorempi.
6100: eläimelle. Asetuksella voidaan antaa tarkempia
6101: säännöksiä myös eläimen lopettamisesta ja teu-
6102: rastamisesta. Asetuksella voidaan myös säätää,                             10 §
6103: että maa- ja metsätalousministeriö voi antaa            Ammattimaisesta tai muutoin laajassa mitas-
6104: tarkempia määräyksiä eläimen lopettamisesta          sa tapahtuvasta koirien, kissojen ja muiden
6105: ja teurastamisesta.                                  seura- tai harrastuseläinten kaupan pitämises-
6106:                                                      tä, välittämisestä, vuokraamisesta ja kasvatta-
6107:                         3§                           misesta sekä säilytettäväksi, hoidettavaksi, val-
6108:   Luonnonvaraista nisäkästä tai lintua ei saa        mennettavaksi tai koulutettavaksi ottamisesta
6109: ottaa elätettäväksi, ellei kysymyksessä ole eläi-    samoin kuin opetuksen antamisesta mainittu-
6110: 200689Q
6111: 2                    1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 231
6112: 
6113: jen eläinten käytössä ja käsittelyssä on ennen        2) turkiseläintarhaukselle asetettavista eläin-
6114: toiminnan aloittamista tehtävä ilmoitus läänin-    suojeluvaatimuksista 2 päivänä syyskuuta 1985
6115: hallitukselle.                                     annettu päätös (757 /85) ja
6116:    Asetuksella voidaan antaa tarkempia sään-          3) porsaiden kerroskasvatuksesta 21 päivänä
6117: nöksiä siitä, minkälaista toimintaa on pidettä-    tammikuuta 1987 annettu päätös (31/87).
6118: vä ammattimaisena tai muutoin laajassa mitas-         Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
6119: sa tapahtuvana.                                    täytäntöön panemiseksi tarvittaviin toimenpi-
6120:                                                    teisiin.
6121:     Tämä   laki tulee voimaan           päivänä       Sen, joka lain voimaan tullessa harjoittaa
6122:          kuuta 199 .                               10 §:ssä tarkoitettua toimintaa, josta lain voi-
6123:   Seuraavat maa- ja metsätalousministeriön         maan tullessa voimassa olleiden säännösten
6124: päätökset ovat edelleen voimassa, kunnes niis-     mukaan ei ole tarvinnut tehdä ilmoitusta, tulee
6125: tä toisin säädetään tai määrätään:                 kuuden kuukauden kuluessa lain voimaantu-
6126:    1) kanojen häkkihoidolle asetettavista eläin-   losta tehdä toiminnasta ilmoitus lääninhallituk-
6127: suojeluvaatimuksista 18 päivänä lokakuuta          selle.
6128: 1979 annettu päätös (789179) siihen myöhem-
6129: min tehtyine muutoksineen;
6130: 
6131: 
6132:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1990
6133:                        1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 232
6134: 
6135: 
6136: 
6137: 
6138:                                         Ed u s kunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi hy()-
6139:                                     dyllisyysmallioikeudesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
6140: 
6141:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys          Ie toinen lakivaliokunta on antanut asiasta
6142: n:o 232 laiksi hyödyllisyysmallioikeudesta ja         mietintönsä n:o 20 ja suuri valiokunta mietin-
6143: eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Eduskunta, joi-   tönsä n:o 330, on hyväksynyt seuraavat lait:
6144: 
6145: 
6146: 
6147:                                                 Laki
6148:                                       hyödyllisyysmallioikeudesta
6149: 
6150:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
6151: 
6152:                       1 luku                          kemispäivää tässä maassa tehdyn hyödyllisyys-
6153:                Yleiset säännökset                     mallioikeutta koskevan hakemuksen, patentti-
6154:                                                       hakemuksen ja mallioikeushakemuksen sisältö
6155:                        1§                             katsotaan tunnetuksi, jos mainittu hakemus
6156:    Se, joka on tehnyt keksinnön, tai se, jolle        tämän lain 18 §:n, patenttilain 22 §:n tai malli-
6157: keksijän oikeus on siirtynyt, voi hakemuksesta        oikeuslain 19 § :n säännösten mukaisesti tulee
6158: saada hyödyllisyysmallioikeuden keksintöön ja         julkiseksi. Edellä 1 momentissa olevaa sään-
6159: siten yksinoikeuden sen ammattimaiseen hy-            nöstä, jonka mukaan keksinnön tulee selvästi
6160: väksikäyttöön sen mukaan kuin tässä laissa            erota siitä, mikä on tullut tunnetuksi ennen
6161: säädetään.                                            hyödyllisyysmallioikeuden hakemispäivää, ei
6162:    Keksinnöllä tarkoitetaan tässä laissa esineen      tällöin sovelleta.
6163: muotona, rakenteena tai niiden yhdistelmänä
6164: toteutuvaa teknistä ratkaisua, jota voidaan               Hyödyllisyysmalli voidaan   rekisteröidä,
6165: käyttää teollisesti.                                  vaikka keksintö on kuuden kuukauden kulues-
6166:    Hyödyllisyysmallioikeutta ei voi saada kek-        sa ennen hakemuksen tekemistä tullut julkisek-
6167: sintöön, jonka hyväksikäyttö on siveellisyyden        si:
6168: tai yleisen järjestyksen vastaista.
6169:                                                          1) sellaisen ilmeisen väärinkäytöksen joh-
6170:                        2§                             dosta, joka on kohdistunut hakijaan tai siihen,
6171:    Keksinnön tulee olla uusi siihen verrattuna,       jolta tämä johtaa oikeutensa; tai
6172: mikä on tullut tunnetuksi ennen hyödyllisyys-
6173: mallioikeuden hakemispäivää, ja lisäksi selväs-          2) sen johdosta, että hakija tai se, jolta
6174: ti erota siitä.                                       tämä johtaa oikeutensa, on pannut keksinnön
6175:    Tunnetuksi katsotaan kaikki, mikä on tullut        näytteille sellaisessa virallisessa tai virallisesti
6176: julkiseksi, joko kirjoituksen tai esitelmän väli-     tunnustetussa kansainvälisessä näyttelyssä, jota
6177: tyksellä, hyväksi käyttämällä tai muulla taval-       tarkoitetaan kansainvälisiä näyttelyjä koske-
6178: la. Myös ennen hyödyllisyysmallioikeuden ha-          vassa sopimuksessa (SopS 36/37).
6179: 210187P
6180: 2                     1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -       Esit)s n:o 232
6181: 
6182:                        3§                            määrätään, miten etuoikeutta koskeva pyyntö
6183:    Hyödyllisyysmallin rekisteröinnillä saavutet-     on esitettävä ja mitkä asiakirjat on annettava
6184: tu yksinoikeus sisältää jäljempänä säädetyin         pyynnön tueksi.
6185: poikkeuksin sen, ettei muu kuin hyödyllisyys-
6186: mallioikeuden haltija ilman tämän lupaa saa
6187: käyttää hyväkseen keksintöä valmistamalla,                                2 luku
6188: tarjoamalla, saattamalla vaihdantaan tai käyt-         Hyödyllisyysmallihakemus ja sen käsittely
6189: tämällä hyödyllisyysmallioikeudella suojattua
6190: tuotetta tai tuomalla maahan tai pitämällä                                   6§
6191: hallussaan tällaista tuotetta edellä sanottua           Hyödyllisyysmallioikeutta koskeva hakemus,
6192: tarkoitusta varten.                                  jäljempänä hyödyllisyysmallihakemus, tehdään
6193:    Yksinoikeus ei käsitä:                            kirjallisesti patentti- ja rekisterihallitukselle,
6194:    1) hyväksikäyttöä, joka ei ole ammattimais-       joka toimii rekisteriviranomaisena.
6195: ta;                                                     Hakemuksen tulee sisältää keksinnön selitys
6196:    2) sellaisen hyödyllisyysmallioikeudella suo-     ja tarvittavat kuvat sekä täsmällisesti ilmaistu-
6197: jatun tuotteen hyväksikäyttöä, joka tässä            na se, mitä hyödyllisyysmallioikeudella halu-
6198: maassa on saatettu vaihdantaan hyödyllisyys-         taan suojata (suojavaatimus). Asetuksella an-
6199: mallioikeuden haltijan toimesta tai tämän            netaan tarkempia säännöksiä hakemukseen lii-
6200: suostumuksella; eikä                                 tettävistä kuvista. Selityksen tulee olla niin
6201:    3) keksinnön käyttöä kokeissa, jotka koske-       selvä, että ammattimies voi sen perusteella
6202: vat itse keksintöä.                                  käyttää keksintöä.
6203:                                                         Hakemuksessa on ilmoitettava keksijän ni-
6204:                       4§                             mi. Jos hyödyllisyysmallioikeutta hakee muu
6205:    Mitä patenttilain 4 ja 5 §:ssä on säädetty        kuin keksijä, hakijan on selvitettävä oikeuten-
6206: keksinnön ammattimaisesta hyväksikäytöstä            sa keksintöön.
6207: tai hyväksikäytöstä ulkomaisessa aluksessa,
6208: ilma-aluksessa tai muussa kulkuneuvossa nii-                                 7 §
6209: den tarpeisiin, koskee soveltuvin osin tässä            Keksinnön selitys ja suojavaatimus on laa-
6210: laissa tarkoitettua keksintöä.                       dittava suomeksi tai ruotsiksi voimassa olevan
6211:                                                      kielilainsäädännön mukaan. Milloin suojavaa-
6212:                          5§                          timus on laadittu vain toisella kotimaisella
6213:    Hyödyllisyysmallioikeutta koskeva hakemus,        kielellä, rekisteriviranomaisen on huolehditta-
6214: jonka tarkoittama keksintö on hakemispäivää          va suojavaatimuksen kääntämisestä toiselle
6215: edeltävän kahdentoista kuukauden aikana esi-         näistä kielistä ennen kuin hyödyllisyysmalli
6216: tetty Suomessa myönnettävää patenttia tai            rekisteröidään. Hakijan on suoritettava vahvis-
6217: hyödyllisyysmallin rekisteröintiä koskevassa         tettu käännösmaksu. Jos hakija on ulkomaa-
6218: hakemuksessa, taikka teollisoikeuden suojele-        lainen, keksinnön selitys on laadittava suomek-
6219: mista koskevaan Pariisin yleissopimukseen            si ja suojavaatimus suomeksi ja ruotsiksi. Jo-
6220: (SopS 36170 ja 43175) liittyneessä toisessa val-     kaisella on kuitenkin oikeus laatia keksinnön
6221: tiossa tehdyssä patenttia, keksijäntodistusta tai    selitys ja suojavaatimus sekä suomeksi että
6222: hyödyllisyysmallisuojaa koskevassa hakemuk-          ruotsiksi.
6223: sessa, on katsottava 2 §:n 1 ja 2 momenttia             Hakijan on suoritettava vahvistettu rekiste-
6224: sekä 4 §:ää sovellettaessa tehdyksi samanaikai-      röintimaksu. Hakemus katsotaan tehdyksi vas-
6225: sesti aikaisemman hakemuksen kanssa, jos ha-         ta kun maksu on suoritettu.
6226: kija sitä pyytää. Tällainen etuoikeus voidaan
6227: saada myös sellaisesta aikaisemmasta suojaha-                                8§
6228: kemuksesta, joka ei tarkoita yleissopimukseen           Hyödyllisyysmallihakemus voidaan tehdä
6229: liittynyttä valtiota, jos siellä, missä aikaisempi   myös muuntamalla samaa keksintöä koskeva
6230: hakemus on tehty, myönnetään suomalaisesta           vireillä oleva patenttihakemus hyödyllisyysmal-
6231: hakemuksesta vastaava etuoikeus ja jos siellä        lihakemukseksi, jolloin hyödyllisyysmallihake-
6232: voimassa oleva lainsäädäntö on pääosin yhden-        mus katsotaan tehdyksi samana päivänä kuin
6233: mukainen yleissopimuksen kanssa.                     patenttihakemus. Muuntamista ei kuitenkaan
6234:    Asetuksella säädetään tai asetuksen nojalla       voida tehdä enää sen jälkeen, kun kahdeksan
6235: annettavana rekisteriviranomaisen päätöksellä        vuotta on kulunut siitä päivästä, jona patentti-
6236:                               Laki hyödyllisyysmallioikeudesta ym.                                 3
6237: 
6238: hakemus katsotaan tehdyksi. Tällaista hyödyl-                             14 §
6239: lisyysmallihakemusta tehtäessä on muutoin              Jos hakijan antaman lausuman jälkeen vielä
6240: noudatettava mitä hyödyllisyysmallihakemuk-         on olemassa este hyödyllisyysmallin rekiste-
6241: sen tekemisestä on säädetty.                        röinnille ja hakijalla on ollut tilaisuus antaa
6242:                                                     lausumansa esteestä, on hakemus hylättävä,
6243:                       9§                            jollei ole aihetta antaa hakijalle uutta välipää-
6244:    Samassa hakemuksessa ei saa hakea hyödyl-        töstä.
6245: lisyysmallioikeutta kahteen tai useampaan kek-
6246: sintöön.                                                                  15 §
6247:                                                        Jos joku väittää rekisteriviranomaiselle, että
6248:                                                     hänellä on parempi oikeus keksintöön kuin
6249:                       10 §
6250:                                                     hakijalla, ja jos asiaa pidetään epäselvänä,
6251:    Hyödyllisyysmallioikeuden hakijalla ja halti-    viranomainen voi välipäätöksessä kehottaa
6252: jalla, jolla ei ole kotipaikkaa Suomessa, tulee     häntä nostamaan kanteen tuomioistuimessa
6253: olla täällä asuva asiamies, joka on oikeutettu      määrätyn ajan kuluessa uhalla, että väite jäte-
6254: edustamaan häntä kaikissa hakemusta ja rekis-       tään huomioon ottamatta.
6255: teröityä hyödyllisyysmallia koskevissa asioissa.       Jos tuomioistuimessa on vireillä riita parem-
6256:                                                     masta oikeudesta keksintöön, hyödyllisyysmal-
6257:                       11 §                          lihakemuksen käsittely voidaan keskeyttää sii-
6258:    Hyödyllisyysmallihakemusta ei saa muuttaa        hen asti, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu.
6259: siten, että hyödyllisyysmallioikeus tulisi koske-
6260: maan jotakin, mikä ei käynyt selville alkupe-                             16 §
6261: räisestä hakemuksesta.                                Jos joku rekisteriviranomaiselle näyttää, että
6262:                                                     hänellä on parempi oikeus keksintöön kuin
6263:                       12 §                          hakijalla, rekisteriviranomaisen tulee hänen
6264:   Rekisteriviranomainen tarkastaa, että hake-       vaatimuksestaan siirtää hakemus hänelle. Sa-
6265: mus täyttää 1 §:n 2 ja 3 momentin sekä 6-           malla hänen on suoritettava uusi rekisteröinti-
6266: 11 §:n vaatimukset.                                 maksu.
6267:   Rekisteriviranomainen luokittelee hakemuk-          Ennen kuin siirtovaatimus on lopullisesti
6268: sen.                                                ratkaistu, hakemusta ei saa jättää sillensä,
6269:                                                     hylätä, hyväksyä eikä peruuttaa.
6270:                       13 §                                                17 §
6271:    Jos hakija ei ole noudattanut hakemusta             Jos hakemus täyttää 1 §:n 2 ja 3 momentin
6272: koskevia säännöksiä tai viranomainen havait-        sekä 6-11 § :n vaatimukset, hyödyllisyysmalli
6273: see olevan muita esteitä hyödyllisyysmallin re-     merkitään hyödyllisyysmallirekisteriin. Rekis-
6274: kisteröinnille, hakijaa on välipäätöksessä keho-    teröinnistä on kuulutettava ja hakijalle annet-
6275: tettava määräajassa antamaan lausumansa tai         tava rekisteröintitodistus.
6276: korjaamaan puutteellisuuden.
6277:    Jollei hakija välipäätöksessä määrätyn ajan                            18 §
6278: kuluessa anna lausumaa tai ryhdy toimenpitei-         Hakemusta koskevat asiakirjat ovat julkisia
6279: siin korjatakseen puutteellisuuden, josta on        rekisteröintipäivästä lukien.
6280: huomautettu, hakemus on jätettävä sillensä.
6281: Edellä 1 momentin mukaan annetussa välipää-
6282: töksessä on ilmoitettava tästä seuraamuksesta.                          3 luku
6283:    Sillensä jätetty hakemus otetaan uudelleen             Mahdollisuus vaatia rekisteröinnin
6284: käsiteltäväksi, mikäli hakija kahden kuukau-                 mitättömäksi julistamista
6285: den kuluessa välipäätöksessä määrätyn ajan
6286: päättymisestä sitä pyytää sekä antaa lausuman-                            19 §
6287: sa tai ryhtyy toimenpiteisiin puuttellisuuden         Jos keksintö, jota hyödyllisyysmallioikeus
6288: korjaamiseksi ja saman ajan kuluessa suorittaa      koskee, tai hyödyllisyysmallioikeutta koskeva
6289: vahvistetun uudelleenkäsittelymaksun. Uudel-        hakemus ei täytä 1 §:n 2 tai 3 momentissa,
6290: leen käsiteltäväksi ottaminen voi tapahtua vain     2 §:ssä, 6 §:n 2 momentissa taikka 8, 9 tai
6291: kerran.                                             11 §:ssä säädettyjä vaatimuksia, kuka tahansa
6292: 4                      1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 232
6293: 
6294: voi esittää vaatimuksen hyödyllisyysmallin re-           Päätökseen, jolla 13 §:n 3 momentissa tar-
6295: kisteröinnin julistamisesta kokonaan tai osit-        koitettu pyyntö hakemuksen ottamisesta uudel-
6296: tain mitättömäksi.                                    leen käsiteltäväksi on hylätty tai 16 §:ssä tar-
6297:    Vaatimus tulee tehdä rekisteriviranomaiselle       koitettu vaatimus hakemuksen siirtämisestä hy-
6298: kirjallisesti ja siinä tulee esiintuoda ne seikat,    väksytty, hakija voi hakea muutosta. Päätök-
6299: joihin vaatimus perustuu. Vaatimuksen tekijän         seen, jolla vaatimus hakemuksen siirtämisestä
6300: on suoritettava vahvistettu maksu. Jollei mak-        on hylätty, vaatimuksen tekijä voi hakea muu-
6301: sua suoriteta, ei vaatimusta oteta tutkittavaksi.     tosta.
6302:    Vaatimusta rekisteröinnin julistamisesta mi-
6303: tättömäksi ei saa käsitellä, jos riita rekisteröin-
6304:                                                                             23 §
6305: nin siirtämisestä on vireillä.
6306:                                                         Muutosta rekisteriviranomaisen tämän lain
6307:                       20 §                            nojalla antamaan päätökseen haetaan valitta-
6308:    Rekisteriviranomaisen on tiedotettava 19 §:n       malla patentti- ja rekisterihallituksen valitus-
6309: nojalla tehdystä vaatimuksesta hyödyllisyys-          osastoon 60 päivän kuluessa siitä päivästä,
6310: mallioikeuden haltijalle ja varattava hänelle         jona päätös on annettu asianomaiselle tiedoksi.
6311: tilaisuus antaa lausumansa määräajan kulues-          Saman ajan kuluessa valittajan on suoritettava
6312: sa. Jos on kysymys rekisteröinnin osittaisesta        vahvistettu valitusmaksu uhalla, ettei valitusta
6313: mitätöimisestä, tulee haltijan esittää viran-         oteta tutkittavaksi.
6314: omaiselle uudelleen muotoiltu suojavaatimus
6315: saman määräajan kuluessa. Jos hän ei annetun            Muutosta valitusosaston päätökseen haetaan
6316: määräajan kuluessa vastusta vaatimusta, rekis-        valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen 60
6317: teröinti julistetaan kokonaan mitättömäksi.           päivän kuluessa siitä päivästä, jona päätös on
6318:    Jos hyödyllisyysmallioikeuden haltija vastus-      annettu asianomaiselle tiedoksi.
6319: taa vaatimusta, rekisteriviranomaisen on tut-
6320: kittava esitetty vaatimus.
6321:                                                                            5 luku
6322:                        21 §
6323:                                                            Suojan laajuus ja voimassaoloaika
6324:    Jos rekisteriviranomainen vaatimuksen joh-
6325: dosta toteaa, että keksintö jota hyödyllisyys-                              24 §
6326: mallioikeus koskee, tai hyödyllisyysmallioi-
6327: keutta koskeva hakemus ei täytä lain 1 §:n 2            Suojavaatimus määrää hyödyllisyysmallisuo-
6328: tai 3 momentissa, 2 §:ssä, 6 §:n 2 momentissa         jan laajuuden. Suojavaatimusta tulkittaessa
6329: taikka 8, 9 tai 11 §:ssä säädettyjä vaatimuksia,      voidaan selitystä ja kuvia käyttää apuna.
6330: hyödyllisyysmallin rekisteröinti on julistettava
6331: kokonaan tai osittain mitättömäksi.
6332:                                                                             25 §
6333:    Jos rekisteröinti julistetaan mitättömäksi, on
6334: päätöksestä kuulutettava sen saatua lainvoi-             Hyödyllisyysmallin rekisteröinti on voimassa
6335: man.                                                  neljä vuotta rekisteröinnin hakemispäivästä ja
6336:                                                       se voidaan hakemuksesta uudistaa kerran nel-
6337:                                                       jäksi vuodeksi.
6338:                      4 luku
6339:                 Muutoksenhaku                                               26 §
6340:                       22 §                              Rekisteröinnin uudistamista haetaan kirjalli-
6341:    Hyödyllisyysmallin rekisteröintiä tai mitättö-     sesti rekisteriviranomaiselta aikaisintaan vuotta
6342: mäksijulistamisvaatimusta koskevaan lopulli-          ennen rekisteröintikauden päättymistä ja vii-
6343: seen päätökseen hakija tai hyödyllisyysmallioi-       meistään kuuden kuukauden kuluessa sen
6344: keuden haltija voi hakea muutosta, jos päätös         päättymisen jälkeen. Saman ajan kuluessa on
6345: on hänelle kielteinen. Se, joka on esittänyt          suoritettava vahvistettu uudistamismaksu.
6346: vaatimuksen hyödyllisyysmallin rekisteröinnin
6347: julistamisesta mitättömäksi, voi hakea muutos-          Rekisteröinnin uudistamisesta on kuulutetta-
6348: ta päätökseen, jolla vaatimus on hylätty.             va.
6349:                              Laki hyödyllisyysmallioikeudesta ym.                                  5
6350: 
6351:                     6 luku                         käyttämättä jättämiseen ole hyväksyttävää syy-
6352:     Luovutus sekä käyttö- ja pakkolupa             tä.
6353:                                                       Mitä patenttilain 46-50 §:ssä on säädetty
6354:                       27§                          pakkoluvasta patentilla suojatun keksinnön
6355:    Hyödyllisyysmallioikeus voidaan luovuttaa       hyväksikäyttöön, noudatetaan vastaavasti hyö-
6356: toiselle.                                          dyllisyysmallioikeuteen.
6357:    Milloin toiselle on annettu oikeus ammatti-
6358: maisesti käyttää hyväksi keksintöä (käyttölu-
6359: pa), tämä saa luovuttaa oikeutensa edelleen                             7 luku
6360: ainoastaan jos siitä on sovittu.                    Hyödyllisyysmallioikeuden lakkaaminen ja
6361:    Milloin käyttölupa kuuluu liikkeeseen, saa-             hyödyllisyysmallia koskeva
6362: daan se kuitenkin luovuttaa liikkeen mukana,                   ilmoitusvelvollisuus
6363: jollei muuta ole sovittu. Tällöin luovuttaja
6364: vastaa edelleen siitä, että käyttöluvan ehtoja                           31 §
6365: noudatetaan.                                          Jos hyödyllisyysmalli on rekisteröity muulle
6366:                                                    kuin 1 §:n mukaan siihen oikeutetulle, tuomio-
6367:                       28 §                         istuimen on hyödyllisyysmalliin oikeutetun
6368:                                                    kanteesta siirrettävä se hänelle.
6369:    Milloin hyödyllisyysmallioikeus on siirtynyt
6370:                                                       Kanne on pantava vireille vuoden kuluessa
6371: toiselle tai sen käyttölupa on luovutettu, siitä
6372: on pyynnöstä vahvistettua maksua vastaan teh-      siitä, kun kantaja on saanut tiedon rekisteröin-
6373:                                                    nistä ja muista kanteen perusteena olevista
6374: tävä merkintä hyödyllisyysmallirekisteriin. Sa-
6375:                                                    seikoista. Jos hyödyllisyysmallioikeuden haltija
6376: ma koskee hyödyllisyysmallioikeuden pant-
6377:                                                    on ollut vilpittömässä mielessä, kun hyödylli-
6378: tausta. Jos näytetään, että rekisteriin merkitty
6379:                                                    syysmalli rekisteröitiin tai se siirtyi hänelle,
6380: käyttölupa tai panttioikeus on lakannut ole-
6381:                                                    kannetta ei saa panna vireille myöhemmin kuin
6382: masta voimassa, merkintä on poistettava rekis-
6383:                                                    kolme vuotta hyödyllisyysmallin rekisteröinnin
6384: teristä.                                           jälkeen.
6385:    Mitä 1 momentissa on säädetty, on vastaa-
6386: vasti sovellettava pakkolupaan ja 32 §:n 1
6387:                                                                            32 §
6388: momentissa tarkoitettuun oikeuteen.                   Jos se, jolta rekisteröinti 31 § :n mukaisesti
6389:    Hyödyllisyysmallia koskevissa riita- ja muis-   siirretään, on ollut vilpittömässä mielessä alka-
6390: sa asioissa katsotaan hyödyllisyysmallioikeu-      essaan ammattimaisesti käyttää hyödyllisyys-
6391: den haltijaksi se, joka sellaisena on viimeksi     mallia tässä maassa tai ryhtyessään sitä varten
6392: merkitty hyödyllisyysmallirekisteriin.             olennaisiin toimenpiteisiin, hän saa kohtuulli-
6393:                                                    sesta vastikkeesta ja muutoin kohtuullisilla eh-
6394:                      29 §                          doilla jatkaa hyödyllisyysmallin hyväksikäyt-
6395:   Milloin joku on pyytänyt rekisteriin merkit-     töä tai aloittaa aiotun hyväksikäytön pysyttä-
6396: täväksi, että hyödyllisyysmallioikeus on siirty-   mällä sen yleinen luonne. Sellainen oikeus on
6397: nyt hänelle tai että hän on saanut hyödyllisyys-   vastaavilla edellytyksillä rekisteriin merkityn
6398: malliin käyttöluvan tai panttioikeuden ja jos      käyttöluvan haltijalla.
6399: hän silloin oli oikeuteensa nähden vilpittömäs-       Edellä 1 momentissa tarkoitettu oikeus voi
6400: sä mielessä, ei hyödyllisyysmallioikeuden tai      siirtyä toiselle ainoastaan sen liikkeen mukana,
6401: hyödyllisyysmallia koskevan muun oikeuden          jossa sitä käytetään hyväksi tai jossa se oli
6402: aikaisempi luovutus toiselle ole voimassa häntä    tarkoitettu hyväksikäytettäväksi.
6403: vastaan, ellei toinen sitä ennen ollut pyytänyt
6404: saantonsa merkitsemistä hyödyllisyysmallire-                               33 §
6405: kisteriin.                                            Jos hyödyllisyysmallioikeuden haltija kirjal-
6406:                                                    lisesti ilmoittaa luopuvansa rekisteröinnistä, re-
6407:                       30 §                         kisteriviranomaisen on poistettava hyödylli-
6408:   Milloin kaksi vuotta on kulunut hyödylli-        syysmalli rekisteristä.
6409: syysmallin rekisteröinnistä, eikä keksintöä käy-      Jos hyödyllisyysmallioikeus on ulosmitattu
6410: tetä tässä maassa kohtuullisessa laajuudessa,      tai siihen on olemassa rekisteriin merkitty
6411: voi se, joka haluaa täällä käyttää keksintöä,      panttioikeus tai riita rekisteröinnin siirtämises-
6412: saada siihen pakkoluvan, jollei keksinnön          tä toiselle on vireillä, hyödyllisyysmallia ei saa
6413: 6                     1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 232
6414: 
6415: haltijan pyynnöstä poistaa rekisteristä niin         hyödyllisyysmallioikeuden loukkauksesta sak-
6416: kauan kuin ulosmittaus tai panttioikeus on           koon tai enintään kuudeksi kuukaudeksi van-
6417: voimassa tai riita ei ole lopullisesti ratkaistu.    keuteen.
6418:                                                        Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä 1
6419:                      34 §                            momentissa mainitusta rikoksesta, ellei asian-
6420:    Kun hyödyllisyysmallin rekisteröinti on lain-     omistaja ole ilmoittanut rikosta syytteeseen
6421: voimaisella tuomiolla siirretty toiselle, rekiste-   pantavaksi.
6422: riviranomaisen on kuulutettava siitä.
6423:                                                                           40 §
6424:                     35 §                                Joka tahallaan tai tuottamuksesta, joka ei
6425:   Mitä patenttilain 56 §:ssä on säädetty pa-         ole vähäinen, laiminlyö täyttää sen, mihin hän
6426: tenttia koskevasta ilmoitusvelvollisuudesta,         35 §:n mukaan on velvollinen, on tuomittava
6427: noudatetaan vastaavasti hyödyllisyysmallioi-         hyödy/lisyysmallia koskevan ilmoitusvelvolli-
6428: keuteen.                                             suuden laiminlyönnistä sakkoon.
6429:                                                         Samaan rangaistukseen on tuomittava myös
6430:                                                      se, joka sanotussa pykälässä tarkoitetuissa ta-
6431:                      8 luku                          pauksissa antaa väärän tiedon, jollei teosta ole
6432: Vastuu, korvausvelvollisuus ja tuomioistuin-         säädetty rangaistusta rikoslaissa.
6433:                  menettely                              Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä
6434:                                                      tässä pykälässä tarkoitetusta rikoksesta, ellei
6435:                     36 §                             asianomistaja ole ilmoittanut rikosta syyttee-
6436:   Jos joku loukkaa hyödyllisyysmallioikeuden         seen pantavaksi.
6437: tuottamaa yksinoikeutta, tuomioistuin voi kiel-
6438: tää häntä jatkamasta tai toistamasta tekoa.                                41 §
6439:                                                         Jos hyödyllisyysmallin rekisteröinti on lain-
6440:                       37 §                           voiman saaneena päätöksellä julistettu mitättö-
6441:    Joka tahallaan tai tuottamuksesta loukkaa         mäksi, ei 36-39 §:ssä säädettyä korvausta,
6442: hyödyllisyysmallioikeutta, on velvollinen suo-       rangaistusta tai muuta seuraamusta tuomita.
6443: rittamaan kohtuullisen korvauksen keksinnön             Milloin hyödyllisyysmallioikeuden loukkaus-
6444: hyväksi käyttämisestä sekä korvauksen muusta         ta koskevassa asiassa väitetään, että rekiste-
6445: vahingosta, jonka loukkaus on aiheuttanut.           röinti on tämän lain vastainen, tuomioistuin
6446: Jos tuottamus on vähäinen, voidaan vahingon-         voi vastaajan vaatimuksesta lykätä asian käsit-
6447: korvausta sovitella.                                 telyn tai ratkaisemisen siihen saakka kunnes
6448:    Milioin hyödyllisyysmallioikeuden loukkaus        rekisteröinnin mitättömäksi julistamista koske-
6449: ei ole tahallinen eikä luottamuksellinen, lauk-      va vaatimus on lopullisesti ratkaistu. Jollei
6450: kaaja on velvollinen suorittamaan korvausta          vaatimusta ole esitetty rekisteriviranomaiselle,
6451: keksinnön hyväksi käyttämisestä siinä määrin         tuomioistuimen on jutun lykätessään asetetta-
6452: kuin se katsotaan kohtuulliseksi.                    va vastaajalle määräaika, jonka kuluessa tällai-
6453:    Hyödyllisyysmallioikeuden loukkauksen pe-         nen vaatimus on esitettävä.
6454: rusteella voidaan korvausta vahingosta vaatia
6455: ainoastaan viiden viimeisen vuoden ajalta en-                               42 §
6456: nen kanteen vireille panoa. Oikeus korvauk-             Sen joka aikoo nostaa kanteen hyödyllisyys-
6457: seen vahingosta, jota koskevaa kannetta ei ole       mallioikeuden siirtämisestä tai pakkoluvan
6458: pantu vireille sanotun ajan kuluessa, on mene-       myöntämisestä, on siitä ilmoitettava rekisteri-
6459: tetty.                                               viranomaiselle sekä annettava siitä tieto jokai-
6460:                                                      selle, jolla hyödyllisyysmallirekisterin mukaan
6461:                       38 §                           on käyttölupa tai panttioikeus hyödyllisyys-
6462:   Mitä patenttilain 59 §:ssä on säädetty toimis-     mallioikeuteen. Jos käyttöluvan haltija aikoo
6463: ta jatketun loukkauksen estämiseksi, noudate-        nostaa     kanteen    hyödyllisyysmallioikeuden
6464: taan vastaavasti hyödyllisyysmalleihin.              loukkauksesta, hänen on annettava siitä tieto
6465:                                                      hyödyllisyysmallioikeuden haltijalle.
6466:                    39 §                                 Edellä 1 momentissa tarkoitettu tiedoksian-
6467:   Joka loukkaa tahallaan hyödyllisyysmallioi-        tovelvollisuus katsotaan täytetyksi, kun ilmoi-
6468: keuden tuottamaa yksinoikeutta on tuomittava         tus on kirjattuna lähetyksenä annettu postin
6469:                                Laki hyödyllisyysmallioikeudesta ym.                                7
6470: 
6471: kuljeteltavaksi      hyödyllisyysmallirekisteriin                        9 luku
6472: merkityllä osoitteella.                                          Erinäiset säännökset
6473:    Jos kannetta nostettaessa ei näytetä, että
6474: ilmoitus tai tiedoksianto on tapahtunut 1 mo-                            46 §
6475: mentin säännösten mukaisesti, on kantajalle           Tässä laissa tarkoitetut maksut vahvistetaan
6476: varattava sitä varten tarpeellinen aika. Jos hän    asetuksella.
6477: Iaiminlyö tämän ajan, kannetta ei oteta tutkit-
6478: tavaksi.                                                                 47 §
6479:                                                        Tarkemmat säännökset hyödyllisyysmalliha-
6480:                       43 §                          kemuksesta, hyödyllisyysmallirekisteristä ja
6481:    Helsingin raastuvanoikeus on laillinen tuo-      sen pitämisestä sekä rekisteriviranomaisesta
6482: mioistuin asioissa, jotka koskevat:                 annetaan asetuksella. Rekisteriviranomainen
6483:    1) parempaa oikeutta keksintöön, johon           voi antaa yksityiskohtaisia määräyksiä hyödyl-
6484: hyödyllisyysmallioikeutta on haettu;                Iisyysmallihakemuksesta ja sen käsittelystä.
6485:   2) hyödyllisyysmallioikeuden siirtämistä;
6486:                                                                           48 §
6487:    3) pakkoluvan myöntämistä, pakkoluvan
6488: ehtojen muuttamista tai 32 §:n 1 momentissa            Mitä patenttilain 75 §:ssä on säädetty kek-
6489: tarkoitetun oikeuden kumoamista;                    sintöä koskevan oikeuden luovuttamisvelvolli-
6490:                                                     suudesta eräissä tapauksissa ja siitä suoritetta-
6491:    4) hyödyllisyysmallioikeuden Ioukkausta ja       vasta korvauksesta, noudatetaan vastaavasti
6492: hyödyllisyysmallia koskevan ilmoitusvelvolli-
6493:                                                     hyödyllisyysmallioikeuteen.
6494: suuden Iaiminlyöntiä; tai
6495:    5) 37 §:ssä tarkoitetun korvauksen määrää-
6496: mistä.                                                                  10 luku
6497:                      44 §                                Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
6498:   Käsiteltäessä 43 §:ssä tarkoitettuja asioita                            49 §
6499: noudatetaan vastaavasti patenttilain 66 ja             Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädet-
6500: 67 §:n säännöksiä.                                  tävänä päivänä.
6501:                                                        Ennen lain voimaantuloa tehty hakemus ei
6502:                     45 §                            ole 5 §:ssä tarkoitetun etuoikeuden perustana.
6503:   Tuomioistuimen on lähetettävä rekisterivi-           Patenttihakemusta, joka on tehty tai katso-
6504: ranomaiselle jäljennös 43 §:ssä tarkoitetussa       taan tehdyksi ennen tämän lain voimaantuloa,
6505: asiassa annetusta tuomiosta sekä samalla il-        ei voida 8 §:n mukaan muuntaa hyödyllisyys-
6506: moitettava, onko tuomio saanut lainvoiman.          mallihakemukseksi.
6507: 
6508: 
6509: 
6510: 
6511:                                               Laki
6512:                               patenttilain 2 ja 6 §:n muuttamisesta
6513: 
6514:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6515:   muutetaan 15 päivänä joulukuuta 1967 annetun patenttilain (550/67) 2 §:n 2 momentti ja 6 §:n
6516:    momentti, sellaisina kuin ne ovat 6 päivänä kesäkuuta 1980 annetussa laissa (407 /80),
6517: seuraavasti:
6518: 
6519:                       2§                            maassa tehdyn patenttihakemuksen sisältö kat-
6520:                                                     sotaan tunnetuksi, jos mainittu hakemus
6521:    Tunnetuksi katsotaan kaikki, mikä on tullut      22 §:n säännösten mukaisesti tulee julkiseksi.
6522: julkiseksi, joko kirjoituksen tai esitelmän väli-   Samoin ennen patentin hakemispäivää tässä
6523: tyksellä, hyväksi käyttämällä tai muulla taval-     maassa tehdyn hyödyllisyysmallihakemuksen
6524: la. Myös ennen patentin hakemispäivää tässä         sisältö katsotaan tunnetuksi, jos mainittu ha-
6525: 8                     1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 232
6526: 
6527: kemus hyödyllisyysmallioikeudesta annetun            todistusta tai hyödyllisyysmallisuojaa koske-
6528: lain 18 §:n mukaisesti tulee julkiseksi. Edellä 1    vassa hakemuksessa, on katsottava 2 § :n 1, 2
6529: momentissa olevaa säännöstä, jonka mukaan            ja 4 momenttia sekä 4 §:ää sovellettaessa teh-
6530: keksinnön tulee olennaisesti erota siitä, mikä       dyksi samanaikaisesti aikaisemman hakemuk-
6531: on tullut tunnetuksi ennen patentin hakemis-         sen kanssa, jos hakija sitä pyytää. Tällainen
6532: päivää, ei sovelleta tällaisen patentti- tai hyö-    etuoikeus voidaan saada myös sellaisesta aikai-
6533: dyllisyysmallihakemuksen sisällön suhteen.           semmasta suojahakemuksesta, joka ei tarkoita
6534:                                                      yleissopimukseen liittynyttä valtiota, jos siellä,
6535:                                                      missä aikaisempi hakemus on tehty, myönne-
6536:                        6§                            tään suomalaisesta hakemuksesta vastaava
6537:    Patenttihakemus, jonka tarkoittama keksin-        etuoikeus ja jos siellä voimassa oleva lainsää-
6538: tö on hakemispäivää edeltävän kahdentoista           däntö on pääosin yhdenmukainen yleissopi-
6539: kuukauden aikana esitetty Suomessa myönnet-          muksen kanssa.
6540: tävää patenttia tai hyödyllisyysmallioikeutta
6541: koskevassa hakemuksessa, taikka teollisoikeu-
6542: den suojelemista koskevaan Pariisin yleissopi-         Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädet-
6543: mukseen (SopS 36170 ja 43175) liittyneessä           tävänä päivänä.
6544: toisessa valtiossa tehdyssä patenttia, keksijän-
6545: 
6546: 
6547: 
6548: 
6549:                                                  Laki
6550:                              mallioikeuslain 2 ja 4 §:n muuttamisesta
6551: 
6552:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6553:   muutetaan 12 päivänä maaliskuuta 1971 annetun mallioikeuslain (221171) 2 §:n 2 momentti
6554: sekä 4 §:n 2 kohdan c ja d alakohta sekä
6555:   lisätään 4 §:n 2 kohtaan uusi e alakohta seuraavasti:
6556: 
6557:                        2§
6558:                                                        2) jos malliin ilman asianomaista lupaa on
6559:    Tunnetuksi katsotaan kaikki, mikä on tullut       otettu:
6560: julkiseksi, joko kuvaamisella, näytteillepane-
6561: misella, kaupaksi pitämisellä tai muulla taval-         c) sellaista, joka voi aiheuttaa käsityksen,
6562: la. Myös malli, joka ei ole vielä tullut julkisek-   että kysymys on toisen suojatun kirjallisen tai
6563: si, katsotaan tunnetuksi, jos se ilmenee tässä       taiteellisen teoksen nimestä, mikäli nimi on
6564: maassa tehdystä patenttihakemuksesta, hyö-           omaperäinen, tai sellaista, joka loukkaa toisen
6565: dyllisyysmallihakemuksesta taikka tavaramer-         tekijänoikeutta sanotunlaiseen teokseen tai oi-
6566: kin tai mallin rekisteröintihakemuksesta, joka       keutta valokuvaan;
6567: on tehty tai joka sen mukaan kuin siitä on              d) sellaista, joka ei olennaisesti eroa tässä
6568: säädetty on katsottava tehdyksi ennen 1 mo-          maassa toiselle rekisteröidystä mallista; tai
6569: mentissa tarkoitettua päivää, ja joka malli             e) sellaista, joka ei olennaisesti eroa tässä
6570: sittemmin hakemuksen käsittelyn yhteydessä           maassa toiselle rekisteröidystä hyödyllisyysmal-
6571: tulee julkiseksi.                                    lista.
6572: 
6573:                       4 §
6574:   Mallia ei rekisteröidä                               Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädet-
6575: - - - - - - - -              -   -   -   -   -   -   tävänä päivänä.
6576:                               Laki hyödyllisyysmallioikeudesta ym.                                9
6577: 
6578: 
6579:                                               Laki
6580:                  patentti- ja rekisterihallituksesta annetun lain muuttamisesta
6581: 
6582:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6583:   muutetaan patentti- ja rekisterihallituksesta 30 päivänä joulukuuta 1965 annetun lain (749/65)
6584: 1 §:n 1 momentti ja 10 §, sellaisina kuin ne ovat 11 päivänä tammikuuta 1991 annetussa laissa
6585: (33/91), sekä
6586:   lisätään 4 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on muutettuna viimeksi mainitulla lailla ja 22
6587: päivänä huhtikuuta 1988 annetulla lailla (359/88), uusi 1 a kohta seuraavasti:
6588: 
6589:                         1§                            1 a) päätöksellä on ratkaistu hakemus hyö-
6590:    Patenttia, hyödyllisyysmallioikeutta, mallioi-   dyllisyysmallin rekisteröimisestä tai muu hyö-
6591: keutta, integroidun piirin piirimallia, tavara-     dyllisyysmallia koskeva asia;
6592: merkkiä, kaupparekisteriä ja toiminimeä kos-
6593: kevien asiain käsittelyä varten on kauppa- ja
6594: teollisuusministeriön alainen patentti- ja rekis-                         10 §
6595: terihallitus. Sen käsiteltäväksi voidaan asetuk-       Kun patenttia, hyödyllisyysmallia tm mteg-
6596: sella säätää myös muita teollisoikeudellisia tai    roidun piirin piirimallia koskevia asioita käsi-
6597: niihin verrattavia asioita.                         tellään korkeimmassa hallinto-oikeudessa, on
6598:                                                     niiden käsittelyssä osallisena, laissa säädetyn
6599:                                                     tuomionvoivan jäsenmäärän lisäksi, kaksi tasa-
6600:                        4§                           vallan presidentin kolmeksi vuodeksi kerral-
6601:    Patentti- ja rekisterihallituksen päätökseen     laan määräämää yli-insinöörineuvosta, joiden
6602: asiassa, jonka virkamies on ratkaissut, saa         tulee olla teknillisen korkeakoulun lopputut-
6603: hakea muutosta patentti- ja rekisterihallituksen    kinnon suorittaneita ja näihin asioihin perehty-
6604: valitusosastolta 60 päivän kuluessa siitä päiväs-   neitä.
6605: tä, jona valittaja on saanut tiedon päätöksestä,
6606: milloin:                                              Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädet-
6607:                                                     tävänä päivänä.
6608: 
6609: 
6610:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1991
6611: 
6612: 
6613: 
6614: 
6615: 2   210187P
6616:                        1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 233
6617: 
6618: 
6619: 
6620: 
6621:                                      Ed u s k u n n a n vastaus hallituksen esitykseen sosiaali- ja
6622:                                   terveydenhuollon keskushallinnon uudelleenjärjestämistä koske-
6623:                                   vaksi lainsäädännöksi
6624: 
6625:    Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys         vaiiokunta on antanut asiasta mietintönsä n:o
6626: n:o 233 sosiaali- ja terveydenhuollon keskus-         44 ja suuri valiokunta mietintönsä n:o 227, on
6627: hallinnon uudelleenjärjestämistä koskevaksi           hyväksynyt seuraavat lait:
6628: lainsäädännöksi. Eduskunta, jolle sosiaali-
6629: 
6630: 
6631: 
6632: 
6633:                                                 Laki
6634:                                     sosiaali- ja terveyshallituksesta
6635: 
6636:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
6637: 
6638:                        1§                             kevista ohjaus- ja valvontatehtävistä sekä
6639:   Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämis- ja        muista hallintotehtävistä, jotka laissa tai ase-
6640: hallintotehtäviä varten on sosiaali- ja terveys-      tuksessa taikka niiden nojalla sen tehtäväksi
6641: ministeriön alaisena asiantuntijakeskusvirasto-       säädetään tai määrätään, sekä niistä tehtävistä,
6642: na sosiaali- ja terveyshallitus.                      jotka sosiaali- ja terveysministeriö sille mää-
6643:                                                       rää.
6644:                          2 §
6645:    Sosiaali- ja terveyshallituksen tehtävänä on                               3§
6646: seurata ja arvioida sosiaali- ja terveydenhuol-          Sosiaali- ja terveyshallituksella on johtokun-
6647: lon toimintaa ja kehitystä, tuottaa ja hankkia        ta, jonka tehtävistä, kokoonpanosta ja asetta-
6648: sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelussa,         misesta säädetään asetuksella.
6649: päätöksenteossa ja käytännön toiminnassa tar-            Sosiaali- ja terveyshallituksessa on erityisis-
6650: vittavaa kotimaista ja kansainvälistä tietoa ja       tuntoja, joiden tehtävistä, kokoonpanosta ja
6651: osaamista sekä välittää sitä käyttäjille tuotta-      asettamisesta säädetään asetuksella.
6652: malla yleiseen käyttöön sosiaalihuoltoa ja ter-
6653: veydenhuoltoa koskevia virallisia ja muita ti-                                4 §
6654: lastoja sekä tilastollisia tutkimuksia ja selvityk-      Sosiaali- ja terveyshallitus voi tulo- ja meno-
6655: siä, toteuttamalla tutkimus- ja kehittämishank-       arvion rajoissa käyttää asiantuntijoita ja tehdä
6656: keita, järjestämällä koulutusta ja ohjausta sekä      sopimuksia viranomaisten, yhteisöjen ja yksi-
6657: tekemällä sosiaali- ja terveydenhuollon kehittä-      tyisten henkilöiden kanssa tutkimusten ja mui-
6658: miseksi tarpeellisia aloitteita ja esityksiä.         den toimialaansa kuuluvien yksittäisten asian-
6659:    Lisäksi sosiaali- ja terveyshallituksen on         tuntijatehtävien suorittamisesta sekä yhteistyö-
6660: huolehdittava niistä yleisistä terveydenhoitoa        sopimuksia viraston toimialaan kuuluvaa tutki-
6661: ja -suojelua sekä tartuntatautien vastustamista       mus- ja kehittämistyötä suorittavien laitosten
6662: ja kemikaalivalvontaa, lääkehuoltoa, tervey-          ja organisaatioiden kanssa.
6663: denhuollon tuoteturvallisuutta ja terveyden-             Sosiaali- ja terveyshallitus voi antaa salassa-
6664: huoltohenkilöstön ammatinharjoittamista kos-          pitovelvollisuutta koskevien säännösten estä-
6665: 
6666: 210003P
6667: 2                      1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 233
6668: 
6669: mättä      momentissa tarkoitetuille viranomai-                              7§
6670: sille, yhteisöille ja henkilöille luvan saada sään-     Sosiaali- ja terveyshallituksen johtokunnan
6671: nöksessä tarkoitettujen tehtäviensä suorittami-       ja erityisistunnon jäseneen, viraston palveluk-
6672: seksi välttämättömiä tietoja.                         sessa olevaan, sen asiantuntijana toimivaan
6673:                                                       sekä muuhun 4 §:n 1 momentissa tarkoitettuun
6674:                        5§                             sovelletaan, mitä rikoslain 40 luvussa sääde-
6675:    Sosiaali- ja terveyshallituksella on oikeus        tään virkamiehestä ja julkisyhteisön työnteki-
6676: sopia sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämi-        jästä.
6677: seksi tarpeellisten toimeksiantotehtävien suorit-
6678: tamisesta.                                                                8§
6679:    Viraston     ulkopuolisten   toimeksiannosta         Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
6680: tuottamista suoritteista voidaan periä maksuja,       töönpanosta annetaan asetuksella.
6681: joista säädetään asetuksella. Valtion maksupe-
6682: rustelain (980173) 3 §:n 2 momentissa tarkoi-
6683: tettujen suoritekohtaisten maksujen suuruudes-                               9 §
6684: ta päättää johtokunta valtion maksuperuste-              Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maalis-
6685: laissa säädettyjen perusteiden mukaisesti. Suo-       kuuta 1991. Johtokunta voidaan kuitenkin
6686: ritekohtaiset maksut voidaan kuitenkin määrä-         asettaa 1 päivästä helmikuuta 1991.
6687: tä siten, että ne keskimäärin kattavat toimeksi-         Tällä lailla kumotaan sosiaalihallituksesta 12
6688: antajilta asetuksen mukaan perittäviksi tarkoi-       päivänä tammikuuta 1968 annettu laki (24/ 68)
6689: tetut kustannukset.                                   siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen sekä
6690:                                                       terveyden- ja sairaanhoidon piirihallinnosta 30
6691:                        6 §                            päivänä joulukuuta 1970 annettu laki (839170).
6692:    Sosiaali- ja terveyshallituksella on pyynnöstä        Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
6693: oikeus saada maksutta kuntien ja kuntainliitto-       ryhtyä toimenpiteisiin sosiaali- ja terveyshalli-
6694: jen sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisilta      tuksen virkojen täyttämiseksi sekä muihin toi-
6695: ja laitoksilta, valtion viranomaisilta ja laitok-     menpiteisiin, jotka ovat tarpeen viraston toi-
6696: silta sekä kansaneläkelaitokselta 2 §:ssä tarkoi-     minnan aloittamiseksi lain tullessa voimaan.
6697: tettujen suunnittelu-, tutkimus- ja tilastointi-
6698: tehtävien hoitamiseksi tarpeelliset tiedot ja sel-                           10 §
6699: vitykset. Sosiaali- ja terveyshallituksella on           Mitä ennen tämän lain voimaantuloa anne-
6700: oikeus saada salassapidettäviksi säädettyjä           tussa säädöksessä säädetään tai määrätään so-
6701: sekä henkilörekisterilain (471187) 6 §:ssä tar-       siaalihallituksesta, lääkintöhallituksesta tai so-
6702: koitettuja arkaluonteisia henkilötietoja vain         siaaliministeriöstä sosiaali- ja terveyshallituk-
6703: tutkimus- ja tilastotehtäviä varten, jos kyseis-      selle 2 §:n mukaan kuuluvissa tehtävissä, kos-
6704: ten tehtävien asianmukainen hoitaminen sitä           kee tämän lain tultua voimaan vastaavasti
6705: välttämättä edellyttää.                               sosiaali- ja terveyshallitusta.
6706:    Tietojen saamisesta terveydenhuollon valta-           Sosiaalihallituksen ja lääkintöhallituksen tä-
6707: kunnallisia henkilörekistereitä ja 2 §:n 2 mo-        män lain voimaan tullessa hoitamat, 2 §:ssä
6708: mentissa tarkoitettuja tehtäviä varten sääde-         tarkoitetut tehtävät siirtyvät tämän lain tullessa
6709: tään erikseen.                                        voimaan sosiaali- ja terveyshallitukselle.
6710:              Sosiaali- ja terveydenhuollon keskushallinnon uudelleenjärjestäminen                 3
6711: 
6712:                                              Laki
6713:                   lääkelaboratoriosta annetun lain 1 ja 4 §:n muuttamisesta
6714: 
6715:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6716:   muutetaan lääkelaboratoriosta 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun lain (1110174) 1 §ja 4 §:n
6717:   momentti,
6718:   näistä 4 § :n 1 momentti sellaisena kuin se on 23 päivänä joulukuuta 1987 annetussa laissa
6719: (1173/87), seuraavasti:
6720: 
6721:                          §                         tuhannesosaa Iiikevaihtoverottarnasta lääkkei-
6722:   Väestön lääkehuoltoa varten tarpeellisten la-    den myynti- ja ostohinnan erotuksesta. Samo-
6723: boratoriotutkimusten suorittamiseksi on sosi-      jen perusteiden mukainen maksu peritään lääk-
6724: aali- ja terveyshallituksen alainen lääkelabora-   keenvalmistajalta sen myynnin osalta, jossa
6725: torio.                                             valmistaja ilman lääketukkukaupan välitystä
6726:                                                    toimittaa tavaran suoraan apteekille tai muulle
6727:                       4 §                          ostoon oikeutetulle. Sosiaali- ja terveyshallitus
6728:   Lääkkeiden ja lääkeaineiden kaupan valvon-       vahvistaa vuosittain maksun, ja sillä on oikeus
6729: taan liittyvästä tarkastuksesta suorittavat ap-    saada tarvitsemansa tiedot maksun laskemista
6730: teekit, Helsingin yliopiston apteekki mukaan       varten korvauksetta.
6731: luettuna, kaksi tuhannesosaa lääkkeiden liike-
6732: vaihtoverottomasta myynti- ja ostohinnan väli-
6733: sestä erotuksesta apteekkimaksulla vähennetty-       Tämä laki tulee voimaan         päivänä
6734: nä sekä lääketukkukaupat niin ikään kaksi          kuuta 19 .
6735: 
6736: 
6737: 
6738: 
6739:                                              Laki
6740:                   lääkärintoimen harjoittamisesta annetun lain muuttamisesta
6741: 
6742:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6743:    muutetaan lääkärintoimen harjoittamisesta 14 päivänä heinäkuuta 1978 annetun lain (562178)
6744: 2 §, 3 §:n 1 momentti, 4 ja 5 §, 6 §:n 2-4 momentti, 7 §:n 1 momentti, 8 §, 9 §:n 1 ja 5 kohta,
6745: 11 §:n 1 momentti, 13 ja 14 §, 15 §:n 1 ja 2 momentti, 16 §, 17 §:n 1, 3 ja 4 momentti, 18-21,
6746: 26, 28 ja 29 § sekä 30 §:n 2 momentti,
6747:    sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 1 momentti, 14 §, 15 §:n 1 ja 2 momentti sekä 20 aja 28 § 31
6748: päivänä joulukuuta 1987 annetussa laissa (1288/87), 6 §:n 2-4 momentti 9 päivänä helmikuuta
6749: 1990 annetussa laissa (147 /90), 9 §:n 1 ja 5 kohta 9 päivänä helmikuuta 1990 annetussa laissa
6750: (153/90) sekä 13 ja 26 § osittain muutettuina mainitulla 31 päivänä joulukuuta 1987 annetulla
6751: lailla, seuraavasti:
6752: 
6753:                        2§
6754:    Se, joka on suorittanut kotimaan korkea-        erityisestä syystä muussakin lääkärin tehtäväs-
6755: koulussa lääketieteellisen perustutkinnon tai      sä kuin apulaislääkärinä.
6756: ulkomaan korkeakoulussa sosiaali- ja terveys-         Lääketieteen opiskelija, joka on saavuttanut
6757: hallituksen hyväksymän vastaavan tutkinnon         asetuksella säädetyn opintovaiheen, saa väliai-
6758: ja osoittanut täyttävänsä asetuksella säädetyt     kaisesti harjoittaa lääkärintointa 1 momentissa
6759: mahdolliset muut pätevyysvaatimukset, saa          tarkoitetussa virassa, toimessa tai tehtävässä.
6760: harjoittaa lääkärintointa terveyskeskuksen,
6761: kunnallisen sairaanhoitolaitoksen, muun kun-                            3§
6762: nan tai kuntainliiton tai valtion sairaanhoito-      Sosiaali- ja terveyshallitus myöntää hake-
6763: laitoksen taikka sosiaali- ja terveyshallituksen   muksesta oikeuden harjoittaa itsenäisesti lää-
6764: hyväksymän muun vastaavan laitoksen apu-           kärin ammattia laillistettuna lääkärinä sille,
6765: laislääkärin virassa, toimessa tai tehtävässä ja   joka on:
6766: 4                      1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -        Esitys n:o 233
6767: 
6768:   1) suorittanut lääketieteellisen perustutkin-                              7 §
6769: non;                                                    Edellä 2 §:n 1 momentissa tarkoitetun lääkä-
6770:   2) toiminut 2 §:n 1 momentissa tarkoitetuis-       rintoimen harjoittajan on annettava sosiaali- ja
6771: sa laitoksissa asetuksella säädetyn ajan tai         terveyshallitukselle kirjallisesti ja omalla nimi-
6772: suorittanut muussa pohjoismaassa vastaavan           kirjoituksenaan varustettuna seuraava lääkä-
6773: palvelun; sekä                                       rinvakuutus:
6774:   3) osoittanut täyttävänsä asetuksella säädetyt
6775: mahdolliset muut pätetyysvaatimukset.
6776:                                                                             8§
6777:                                                        Edellä 3 ja 4 §:ssä tarkoitettu oikeus voidaan
6778:                        4 §                           evätä vain sellaisella perusteella, jolla sosiaali-
6779:   Sosiaali- ja terveyshallitus myöntää hake-         ja terveyshallitus tämän lain nojalla voisi julis-
6780: muksesta erikoislääkärin oikeuden lääkärille,        taa hakijan menettäneeksi oikeuden lääkärin-
6781: joka on:                                             toimen harjoittamiseen.
6782:   1) suorittanut kotimaan korkeakoulussa eri-
6783: koislääkärin tutkinnon tai ulkomaan korkea-                                   9§
6784: koulussa sosiaali- ja terveyshallituksen hyväk-         Lääkärintoimen harjoittajan tulee:
6785: symän vastaavan tutkinnon tai muuten hankki-            1) ilmoittaa sosiaali- ja terveyshallitukselle ja
6786: nut vastaavan pätevyyden; ja                         terveyslautakunnalle toimipaikkansa ja asuin-
6787:   2) osoittanut täyttävänsä asetuksella säädetyt     paikkansa toimiessaan itsenäisenä ammatin-
6788: mahdolliset muut pätevyysvaatimukset.                harjoittajana;
6789:   Vain erikoislääkärin oikeuden saaneelia lää-
6790: kärillä on oikeus ilmoittaa olevansa erikoislää-        5) antaa sosiaali- ja terveyshallituksen mää-
6791: käri.                                                räysten mukaan ilmoituksia ja tietoja toimin-
6792:                                                      nastaan.
6793:                        5§                                                   11 §
6794:    Edellä 2 §:ssä tarkoitettu lääkärintoimen            Jokaisella, jolla on oikeus harjoittaa lääkä-
6795: harjoittaja saa asetuksella säädettyjen perus-       rintointa, on, jollei asetuksella toisin säädetä,
6796: teiden mukaan lääninhallituksen luvalla väliai-      oikeus sosiaali- ja terveyshallituksen ohjeiden
6797: kaisesti hoitaa muutakin kuin 2 §:n 1 momen-         mukaan määrätä apteekista lääkkeitä lääkin-
6798: tissa tarkoitettua lääkärin kelpoisuutta edellyt-    nällistä tai lääketieteellistä tarkoitusta varten
6799: tävää virkaa, tointa tai tehtävää.                   noudattaen, mitä siitä erikseen säädetään tai
6800:                                                      määrätään.
6801: 
6802:                        6§
6803:                                                                             13§
6804:    Sosiaali- ja terveyshallitus voi määrääminsä         Sosiaali- ja terveyshallitus voi antaa tarkem-
6805: ehdoin myöntää hakemuksesta muun pohjois-            pia ohjeita ja määräyksiä siitä, mitä lääkärin-
6806: maan kansalaiselle, jolla on oikeus toimia lää-      toimen harjoittajan tulee ottaa huomioon anta-
6807: kärinä muussa pohjoismaassa, 3 ja 4 §:ssä            essaan lääkintölaillisia todistuksia ja lausunto-
6808: tarkoitetun oikeuden toimia Ahvenanmaan              ja sekä muutoinkin harjoittaessaan lääkärin-
6809: maakunnassa.                                         tointa.
6810:    Ulkomaalaiselle, joka on suorittanut 2 §:n 1         Jokainen lääkärintoimen harjoittaja on toi-
6811: momentissa tarkoitetun tutkinnon ja jolla on         messaan sosiaali- ja terveyshallituksen ja lää-
6812: tehtävän edellyttämä, asetuksella säädetty pä-       ninhallituksen valvonnan alainen sekä velvolli-
6813: tevyys sekä riittävä kielitaito, sosiaali- ja ter-   nen noudattamaan, mitä sosiaali- ja terveyshal-
6814: veyshallitus voi erityisestä syystä hakemuksesta     litus tai lääninhallitus säännösten tai määräys-
6815: myöntää luvan määrääminsä ehdoin 2-5 §:ssä           ten nojalla määrää, sekä antamaan sosiaali- ja
6816: tarkoitettuihin tehtäviin tai oikeuden toimia        terveyshallituksen tai lääninhallituksen pyytä-
6817: laillistettuna lääkärinä.                            mät ilmoitukset, selitykset ja selvitykset.
6818:    Sosiaali- ja terveyshallitus voi peruuttaa 3
6819: momentissa tarkoitetun luvan, jos siihen harki-                          14 §
6820: taan olevan syytä.                                     Jos lääkärintoimen harjoittaja on tan, sai-
6821:                                                      rauden tai muun syyn vuoksi käynyt taikka
6822:              Sosiaali- ja terveydenhuollon keskushallinnon uudelleenjärjestäminen                    5
6823: 
6824: toiminnallaan osoittanut käyneensä osittain tai        Tuomioistuimen tulee viipymättä lähettää
6825: kokonaan kykenemättömäksi harjoittamaan             jäljennös 1 tai 2 momentissa tarkoitettua asiaa
6826: lääkärintointa, sosiaali- ja terveyshallitus voi    koskevasta pöytäkirjasta ja päätöksestä sosi-
6827: julistaa hänet toistaiseksi menettäneeksi oikeu-    aali- ja terveyshallitukselle.
6828: den lääkärintoimen harjoittamiseen tai rajoit-         Sosiaali- ja terveyshallitus voi jo ennen kuin
6829: taa sitä.                                           tuomioistuimen päätös, jolla lääkärintoimen
6830:                       15 §
6831:                                                     harjoittaja on tuomittu vankeusrangaistukseen
6832:                                                     taikka viralta pantavaksi tai virantoimituksesta
6833:   Jos on perusteltua aihetta otaksua, että lää-
6834:                                                     erotettavaksi, on saanut lainvoiman, kieltää
6835: kärintoimen harjoittaja on käynyt kykenemät-
6836:                                                     häntä harjoittamasta lääkärintointa, kunnes
6837: tömäksi harjoittamaan lääkärintointa, sosiaali-
6838:                                                     asia on lopullisesti ratkaistu.
6839: ja terveyshallitus voi asian selville saamiseksi
6840: määrätä hänet lääkärintarkastukseen ja hank-
6841: kia muun tarvittavan selvityksen sekä kieltää                             18 §
6842: häntä harjoittamasta lääkärintointa, kunnes            Jos lääkärintoimen harjoittaja antaessaan
6843: kysymys hänen kykenemättömyydestään on lo-          12 §:ssä tarkoitetun todistuksen tai lausunnon
6844: pullisesti ratkaistu. Lääkärintarkastuksessa        on tahallaan siihen merkinnyt virheelliseksi tai
6845: voidaan ottaa tarpeelliset näytteet ja suorittaa    perusteettomaksi tietämänsä lausuman tai tie-
6846: muu tutkimus, joka voi tapahtua ilman sanot-        don taikka lääkärintointa harjoittaessaan on
6847: tavaa haittaa.                                      menetellyt tavalla, jota on pidettävä sopimat-
6848:    Sosiaali- ja terveyshallitus ja lääninhallitus   tomana, tai väärinkäyttää potilaan luottamusta
6849: voivat tarvittaessa määrätä suoritettavaksi lää-    tai potilaan riippuvuutta hänestä, sosiaali- ja
6850: kärintoimen harjoittajan vastaanotto-, tutki-       terveyshallitus voi julistaa hänet toistaiseksi
6851: mus- ja hoitotilojen sekä potilaskortiston tar-     menettäneeksi oikeuden lääkärintoimen har-
6852: kastuksen. Tarkastuksen toimittajaksi voidaan       joittamiseen tai rajoittaa sitä.
6853: määrätä vain laillistettu lääkäri.
6854:                                                                             19 §
6855:                                                        Jos sosiaali- ja terveyshallitus havaitsee lää-
6856:                        16 §                         kärintoimen harjoittajan menetelleen virheelli-
6857:    Sosiaali- ja terveyshallituksen pitäessä sitä    sesti lääkärintoimeen kuuluvia tehtäviä suorit-
6858: erityisestä syystä tarpeellisena lääkärintoimen     taessaan taikka suorittaneen tai aikovan suorit-
6859: harjoittaja on velvollinen sosiaali- ja terveys-    taa sellaisia lääkärintoimeen kuuluvia tehtäviä,
6860: hallituksen määräyksestä osallistumaan täy-         joihin hänen koulutustaan tai kokemustaan on
6861: dennyskoulutukseen uhalla, että sosiaali- ja        pidettävä riittämättömänä tai hänen toiminta-
6862: terveyshallitus voi muutoin kieltää häntä har-      mahdollisuuksiaan rajoitettuina, sosiaali- ja
6863: joittamasta lääkärintointa tai rajoittaa hänen      terveyshallitus voi antaa tarkempia määräyksiä
6864: oikeuttaan lääkärintoimen harjoittamiseen,          ja ohjeita lääkärintoimen harjoittamista varten
6865: kunnes hän on esittänyt osallistuneensa sosi-       sekä rajoittaa hänen oikeuttaan suorittaa lää-
6866: aali- ja terveyshallituksen määräämään koulu-       kärintoimeen kuuluvia tehtäviä tai kokonaan
6867: tukseen.                                            kieltää häntä suorittamasta niitä, kunnes rajoi-
6868:                        17 §                         tuksen tai kiellon aiheuttanut syy on lakannut.
6869:    Jos lääkärintoimen harjoittaja on tuomittu          Jos sosiaali- ja terveyshallitus toteaa, että
6870: vankeusrangaistukseen rikoksesta, jonka hän         lääkärintoimen harjoittaja väärinkäyttää oi-
6871: on tehnyt lääkärintointa harjoittaessaan, ja        keuttaan määrätä apteekista alkoholia tai huu-
6872: tuomioistuimen päätös on saanut lainvoiman,         mausainetta taikka muuta niihin verrattavaa
6873: sosiaali- ja terveyshallitus voi, milloin rikok-    ainetta, sosiaali- ja terveyshallitus voi toistai-
6874: seen liittyvistä asianhaaroista on havaittavissa,   seksi rajoittaa hänen oikeuttaan sanotunlaisten
6875: että lääkärintoimen harjoittaja ei ole sen luot-    aineiden määräämiseen tai kokonaan kieltää
6876: tamuksen arvoinen, jota hänen tulee nauttia,        häntä määräämästä niitä.
6877: julistaa hänet menettäneeksi oikeuden lääkä-
6878: rintoimen harjoittamiseen määräajaksi tai, jos                             20 §
6879: asianhaarat ovat erittäin raskauttavat, lopulli-      Käsitellessään 14-19 §:ssä tarkoitettuja asi-
6880: sesti.                                              oita sosiaali- ja terveyshallitus voi tarvittaessa
6881:                                                     väliaikaisesti kieltää asianomaista harjoitta-
6882: 6                      1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 233
6883: 
6884: masta lääkärintointa tai rajoittaa hänen oi-          desta sosiaali- ja terveyshallituksen on viipy-
6885: keuttaan lääkärintoimen harjoittamiseen.              mättä kuulutettava virallisessa lehdessä.
6886:    Ennen 14-19 §:ssä tarkoitetun asian lopul-            Sosiaali- ja terveyshallitus julkaisee vuosit-
6887: lista ratkaisemista sosiaali- ja terveyshallituk-     tain luettelon lääkärintoimen harjoittajista.
6888: sen on varattava asianomaiselle lääkärintoimen
6889: harjoittajalle tilaisuus antaa selitys asiassa. So-                        28 §
6890: siaali- ja terveyshallitus voi ennen asian ratkai-      Muutoksenhausta sosiaali- ja terveyshalli-
6891: semista kuulla asiantuntijoita.                       tuksen tämän lain nojalla antamiin päätöksiin
6892:                                                       on voimassa, mitä muutoksenhausta hallinto-
6893:                      20 a §                           asioissa annetussa laissa (154/50) säädetään.
6894:   Sosiaali- ja terveyshallitus voi julistaessaan      Edellä 14-20 ja 20 a §:ssä tarkoitettu päätös
6895: lääkärin menettäneeksi oikeuden harjoittaa            on valituksesta huolimatta heti pantava täytän-
6896: lääkärintointa taikka kieltäessään lääkäriä har-      töön.
6897: joittamasta lääkärintointa tai rajoittaessaan oi-
6898: keutta lääkärintoimen harjoittamiseen määrätä                                 29 §
6899: lääkärintointa yksityisesti harjoittaneen erityi-        Jos sosiaali- ja terveyshallitus määrää suori-
6900: sestä syystä luovuttamaan potilastietoja koske-       tettavaksi lääkärin ammattitaidon tai muun
6901: vat asiakirjat ammatinharjoittamispaikkakun-          pätevyyden toteamiseksi kuulustelun, voidaan
6902: tansa terveyskeskukseen erillisarkistona hoidet-      asetuksella säätää kuulusteltavan suoritetta-
6903: taviksi.                                              vaksi valtiolle aiheutuvien kustannusten ja
6904:                                                       kuulustelijoiden palkkioihin korvauksena enin-
6905:                        21 §                           tään eräiden viranomaisten toimituskirjoista ja
6906:    Jos lääkärintoimen harjoittaja tointaan har-       virkatoimista suoritettavien maksujen perus-
6907: joittaessaan on menetellyt vastoin lakia taikka       teista annetussa laissa (806/ 42) säädettyjen
6908: lain nojalla annettuja säännöksiä tai määräyk-        yleisten perusteiden mukaan vahvistettava
6909: siä, syyllistynyt tehtävässään muutoin virheeni-      maksu.
6910: syyteen tai laiminlyöntiin taikka käyttäytynyt
6911: sopimattomasti eikä virheellisyys tai laimin-                               30 §
6912: lyönti ole sen laatuista, että häntä olisi syytet-
6913: tävä tuomioistuimessa, sosiaali- ja terveyshalli-       Sosiaali- ja terveyshallituksen ratkaistavaksi
6914: tus voi antaa hänelle suullisen tai kirjallisen       tämän lain mukaan kuuluvia asioita voidaan
6915: varoituksen.                                          asetuksella siirtää lääninhallituksen ratkaista-
6916:                                                       vaksi.
6917:                       26 §
6918:   Saavutetusta ja menetetyksi julistetusta tai          Tämä laki tulee voimaan         päivänä
6919: rajoitetusta lääkärintoimen harjoittamisoikeu-        kuuta 19 .
6920:              Sosiaali- ja terveydenhuollon keskushallinnon uudelleenjärjestäminen                   7
6921: 
6922: 
6923:                                               Laki
6924:              hammaslääkärintoimen harjoittamisesta annetun lain muuttamisesta
6925: 
6926:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6927:   muutetaan hammaslääkärintoimen harjoittamisesta 14 päivänä heinäkuuta 1978 annetun lain
6928: (563/78) 2 §, 3 §:n 1 momentti, 4 ja 5 §, 6 §:n 2-4 momentti, 7 §:n 1 momentti, 8 §, 9 §:n 1 ja 4
6929: kohta, 11 §:n 1 momentti, 13 ja 14 §, 15 §:n 1 ja 2 momentti, 16 §, 17 §:n 1, 3 ja 4 momentti,
6930: 18-21, 26, 28 ja 29 § sekä 30 §:n 2 momentti,
6931:   sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 1 momentti, 6 §:n 3 momentti, 14 §, 15 §:n 1 ja 2 momentti
6932: sekä 20 aja 28 § 31 päivänä joulukuuta 1987 annetussa laissa (1289/87), 6 § :n 2 ja 4 momentti 9
6933: päivänä helmikuuta 1990 annetussa laissa (148/90), 9 §:n 1 ja 4 kohta 9 päivänä helmikuuta 1990
6934: annetussa laissa (154/90) sekä 13 ja 26 § osittain muutettuina mainitulla 31 päivänä joulukuuta
6935: 1987 annetulla lailla, seuraavasti:
6936: 
6937:                         2§                             1) suorittanut kotimaan korkeakoulussa eri-
6938:    Se, joka on suorittanut kotimaan korkea-         koishammaslääkärin tutkinnon tai ulkomaan
6939: koulussa hammaslääketieteellisen perustutkin-       korkeakoulussa sosiaali- ja terveyshallituksen
6940: non tai ulkomaan korkeakoulussa sosiaali- ja        hyväksymän vastaavan tutkinnon tai muuten
6941: terveyshallituksen hyväksymän vastaavan tut-        hankkinut vastaavan pätevyyden; ja
6942: kinnon ja osoittanut täyttävänsä asetuksella          2) osoittanut täyttävänsä asetuksella säädetyt
6943: säädetyt mahdolliset muut pätevyysvaatimuk-         mahdolliset muut pätevyysvaatimukset.
6944: set, saa harjoittaa hammaslääkärin tointa ter-        Vain erikoishammaslääkärin oikeuden saa-
6945: veyskeskuksen, kunnallisen sairaanhoitolaitok-      neelia hammaslääkärillä on oikeus ilmoittaa
6946: sen, muun kunnan tai kuntainliiton tai valtion      olevansa erikoishammaslääkäri.
6947: sairaanhoitolaitoksen taikka sosiaali- ja ter-
6948: veyshallituksen hyväksymän muun vastaavan
6949: laitoksen apulaislääkärin virassa, toimessa tai                           5§
6950: tehtävässä ja erityisestä syystä muussakin ham-        Edellä 2 §:ssä tarkoitettu hammaslääkärin-
6951: maslääkärin tehtävässä kuin apulaislääkärinä.       toimen harjoittaja saa asetuksella säädettyjen
6952:    Hammaslääketieteen opiskelija, joka on saa-      perusteiden mukaan lääninhallituksen luvalla
6953: vuttanut asetuksella säädetyn opintovaiheen,        väliaikaisesti hoitaa muutakin kuin 2 §:n 1
6954: saa väliaikaisesti harjoittaa hammaslääkärin-       momentissa tarkoitettua hammaslääkärin kel-
6955: tointa 1 momentissa tarkoitetussa virassa, toi-     poisuutta edellyttävää virkaa, tointa tai tehtä-
6956: messa tai tehtävässä.                               vää.
6957: 
6958:                         3§                                                 6 §
6959:   Sosiaali- ja terveyshallitus myöntää hake-
6960: muksesta oikeuden harjoittaa itsenäisesti ham-         Sosiaali- ja terveyshallitus voi määrääminsä
6961: maslääkärin ammattia laillistettuna hammas-         ehdoin myöntää hakemuksesta muun pohjois-
6962: lääkärinä sille, joka on:                           maan kansalaiselle, jolla on oikeus toimia
6963:    1) suorittanut hammaslääketieteellisen perus-    hammaslääkärinä muussa pohjoismaassa, 3 ja
6964: tutkinnon;                                          4 §:ssä tarkoitetun oikeuden toimia Ahvenan-
6965:   2) toiminut 2 §:n 1 momentissa tarkoitetuis-      maan maakunnassa.
6966: sa laitoksissa asetuksella säädetyn ajan tai           Ulkomaalaiselle, joka on suorittanut 2 §:n 1
6967: suorittanut Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa       momentissa tarkoitetun tutkinnon ja jolla on
6968: vastaavan palvelun; ja                              tehtävän edellyttämä, asetuksella säädetty pä-
6969:    3) osoittanut täyttävänsä asetuksella säädetyt   tevyys sekä riittävä kielitaito, sosiaali- ja ter-
6970: mahdolliset muut pätevyysvaatimukset.               veyshallitus voi erityisestä syystä hakemuksesta
6971:                                                     myöntää luvan määrääminsä ehdoin 2-5 §:ssä
6972:                                                     tarkoitettuihin tehtäviin.
6973:                      4 §                               Sosiaali- ja terveyshallitus voi peruuttaa 3
6974:   Sosiaali- ja terveyshallitus myöntää hake-        momentissa tarkoitetun luvan, jos siihen harki-
6975: muksesta erikoishammaslääkärin oikeuden             taan olevan syytä.
6976: hammaslääkärille, joka on:
6977: 8                        1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -        Esitys n:o 233
6978: 
6979:                         7§                             taikka toiminnallaan osoittanut käyneensä
6980:   Edellä 2 §:n 1 momentissa tarkoitetun ham-           osittain tai kokonaan kykenemättömäksi har-
6981: maslääkärintoimen harjoittajan on annettava            joittamaan hammaslääkärintointa, sosiaali- ja
6982: sosiaali- ja terveyshallitukselle kirjallisesti ja     terveyshallitus voi julistaa hänet toistaiseksi
6983: omalla nimikirjoituksellaan varustettuna seu-          menettäneeksi oikeuden hammaslääkärintoi-
6984: raava hammaslääkärinvakuutus:                          men harjoittamiseen tai rajoittaa sitä.
6985: 
6986:                                                                              15 §
6987:                         8§
6988:                                                            Jos on perusteltua aihetta otaksua, että ham-
6989:   Edellä 3 ja 4 §:ssä tarkoitettu oikeus voidaan
6990:                                                        maslääkärintoimen harjoittaja on käynyt kyke-
6991: evätä vain sellaisella perusteella, jolla sosiaali-
6992:                                                        nemättömäksi harjoittamaan hammaslääkärin-
6993: ja terveyshallitus tämän lain nojalla voisi julis-
6994: taa hakijan menettäneeksi oikeuden hammas-             tointa, sosiaali- ja terveyshallitus voi asian
6995:                                                        selville saamiseksi määrätä hänet lääkärintar-
6996: lääkärintoimen harjoittamiseen.
6997:                                                        kastukseen ja hankkia muun tarvittavan selvi-
6998:                                                        tyksen sekä kieltää häntä harjoittamasta ham-
6999:                         9§
7000:    Hammaslääkärintoimen harjoittajan tulee:            maslääkärintointa, kunnes kysymys hänen ky-
7001:                                                        kenemättömyydestään on lopullisesti ratkaistu.
7002:    1) ilmoittaa sosiaali- ja terveyshallitukselle ja
7003:                                                        Lääkärintarkastuksessa voidaan ottaa tarpeelli-
7004: terveyslautakunnalle toimipaikkansa ja asuin-
7005:                                                        set näytteet ja suorittaa muu tutkimus, joka
7006: paikkansa toimiessaan itsenäisenä ammatin-
7007: harjoittajana;                                         voi tapahtua ilman sanottavaa haittaa.
7008:                                                            Sosiaali- ja terveyshallitus ja lääninhallitus
7009:                                                        voivat tarvittaessa määrätä suoritettavaksi
7010:    4) antaa sosiaali- ja terveyshallituksen mää-
7011:                                                        hammaslääkärintoimen harjoittajan vastaan-
7012: räysten mukaan ilmoituksia ja tietoja toimin-
7013:                                                        otto-, tutkimus- ja hoitotilojen sekä potilaskor-
7014: nastaan.
7015:                                                        tiston tarkastuksen. Tarkastuksen toimittajaksi
7016:                        11 §
7017:                                                        voidaan määrätä vain laillistettu hammaslääkä-
7018:    Jokaisella, jolla on oikeus harjoittaa ham-
7019:                                                        ri.
7020: maslääkärintointa, on, jollei asetuksella toisin
7021: säädetä, oikeus sosiaali- ja terveyshallituksen
7022: ohjeiden mukaan määrätä apteekista lääkkeitä
7023:                                                                              16 §
7024: hammaslääkinnällisiä tai hammaslääketieteel-
7025: listä tarkoitusta varten noudattaen, mitä siitä           Sosiaali- ja terveyshallituksen pitäessä sitä
7026: erikseen säädetään tai määrätään.                      erityisestä syystä tarpeellisena hammaslääkä-
7027:                                                        rintoimen harjoittaja on velvollinen sosiaali- ja
7028:                                                        terveyshallituksen määräyksestä osallistumaan
7029:                        13 §                            täydennyskoulutukseen uhalla, että sosiaali- ja
7030:    Sosiaali- ja terveyshallitus voi antaa tarkem-      terveyshallitus voi muutoin kieltää häntä har-
7031: pia ohjeita ja määräyksiä siitä, mitä hammas-          joittamasta hammaslääkärintointa tai rajoittaa
7032: lääkärintoimen harjoittajan tulee ottaa huo-           hänen oikeuttaan hammaslääkärintoimen har-
7033: mioon antaessaan lääkintölaillisia todistuksia         joittamiseen, kunnes hän on esittänyt osallistu-
7034: ja lausuntoja sekä muutoinkin harjoittaessaan          neensa sosiaali- ja terveyshallituksen määrää-
7035: hammaslääkärintointa.                                  mään koulutukseen.
7036:    Jokainen hammaslääkärintoimen harjoittaja
7037: on toimessaan sosiaali- ja terveyshallituksen ja                             17 §
7038: lääninhallituksen valvonnan alainen sekä vel-             Jos hammaslääkärintoimen harjoittaja on
7039: vollinen noudattamaan, mitä sosiaali- ja ter-          tuomittu vankeusrangaistukseen rikoksesta,
7040: veyshallitus tai lääninhallitus säännösten tai         jonka hän on tehnyt hammaslääkärintointa
7041: määräysten nojalla määrää, sekä antamaan               harjoittaessaan, ja tuomioistuimen päätös on
7042: sosiaali- ja terveyshallituksen tai lääninhalli-       saanut lainvoiman, sosiaali- ja terveyshallitus
7043: tuksen pyytämät ilmoitukset, selitykset ja selvi-      voi, milloin rikokseen liittyvistä asianhaaroista
7044: tykset.                                                on havaittavissa, että hammaslääkärintoimen
7045:                        14 §                            harjoittaja ei ole sen luottamuksen arvoinen,
7046:   Jos hammaslääkärintoimen harjoittaja on              jota hänen tulee nauttia, julistaa hänet menet-
7047: iän, sairauden tai muun syyn vuoksi käynyt             täneeksi oikeuden hammaslääkärintoimen har-
7048:              Sosiaali- ja terveydenhuollon keskushallinnon uudelleenjärjestäminen                      9
7049: 
7050: joittamiseen määräajaksi tai, jos asianhaarat                                 20 §
7051: ovat erittäin raskauttavat, lopullisesti.                 Käsitellessään 14-19 §:ssä tarkoitettuja asi-
7052:                                                        oita sosiaali- ja terveyshallitus voi tarvittaessa
7053:    Tuomioistuimen tulee viipymättä lähettää            väliaikaisesti kieltää asianomaista harjoitta-
7054: jäljennös 1 tai 2 momentissa tarkoitettua asiaa        masta hammaslääkärintointa tai rajoittaa hä-
7055: koskevasta pöytäkirjasta ja päätöksestä sosi-         ,,nen oikeuttaan hammaslääkärintoimen harjoit-
7056: aali- ja terveyshallitukselle.                         tamiseen.
7057:    Sosiaali- ja terveyshallitus voi jo ennen kuin         Ennen 14-19 §:ssä tarkoitetun asian lopul-
7058: tuomioistuimen päätös, jolla hammaslääkärin-           lista ratkaisemista on sosiaali- ja terveyshalli-
7059: toimen harjoittaja on tuomittu vankeusran-             tuksen varattava asianomaiselle hammaslääkä-
7060: gaistukseen taikka viralta pantavaksi tai viran-       rintoimen harjoittajalle tilaisuus antaa selitys
7061: toimituksesta erotettavaksi, on saanut lainvoi-        asiassa. Sosiaali- ja terveyshallitus voi ennen
7062: man, kieltää häntä harjoittamasta hammaslää-           asian ratkaisemista kuulla asiantuntijoita.
7063: kärintointa, kunnes asia on lopullisesti ratkais-
7064: tu.                                                                        20 a §
7065:                                                         Sosiaali- ja terveyshallitus voi julistaessaan
7066:                       18 §                            hammaslääkärin menettäneeksi oikeuden har-
7067:    Jos hammaslääkärintoimen harjoittaja anta-         joittaa hammaslääkärintointa taikka kieltäes-
7068: essaan 12 §:ssä tarkoitetun todistuksen tai lau-      sään hammaslääkäriä harjoittamasta hammas-
7069: sunnon on tahallaan siihen merkinnyt virheelli-       lääkärintointa tai rajoittaessaan oikeutta ham-
7070: seksi tai perusteettomaksi tietämänsä lausuman        maslääkärintoimen harjoittamiseen määrätä
7071: tai tiedon taikka hammaslääkärintointa har-           hammaslääkärintointa yksityisesti harjoitta-
7072: joittaessaan on menetellyt tavalla, jota on pi-       neen erityisestä syystä luovuttamaan potilastie-
7073: dettävä sopimattomana, tai väärinkäyttää poti-        toja koskevat asiakirjat ammatinharjoittamis-
7074: laan luottamusta tai potilaan riippuvuutta hä-        paikkakuntansa terveyskeskukseen erillisarkis-
7075: nestä, sosiaali- ja terveyshallitus voi julistaa      tona hoidettaviksi.
7076: hänet toistaiseksi menettäneeksi oikeuden ham-
7077: maslääkärintoimen harjoittamiseen tai rajoit-                                21 §
7078: taa sitä.                                                Jos hammaslääkärintoimen harjoittaja toin-
7079:                                                       taan harjoittaessaan on menetellyt vastoin la-
7080:                         19 §                          kia taikka lain nojalla annettuja säännöksiä tai
7081:    Jos sosiaali- ja terveyshallitus havaitsee ham-    määräyksiä, syyllistynyt tehtävässään muutoin
7082: maslääkärintoimen harjoittajan menetelleen            virheellisyyteen tai laiminlyöntiin taikka käyt-
7083: virheellisesti hammaslääkärintoimeen kuuluvia         täytynyt sopimattomasti, eikä virheellisyys tai
7084: tehtäviä suorittaessaan taikka suorittaneen tai       laiminlyönti ole sen laatuista, että häntä olisi
7085: aikovan suorittaa sellaisia hammaslääkärintoi-        syytettävä tuomioistuimessa, sosiaali- ja ter-
7086: meen kuuluvia tehtäviä, joihin hänen koulutus-        veyshallitus voi antaa hänelle suullisen tai kir-
7087: taan tai kokemustaan on pidettävä riittämättö-        jallisen varoituksen.
7088: mänä tai hänen toimintamahdollisuuksiaan ra-
7089: joitettuina, sosiaali- ja terveyshallitus voi antaa                         26 §
7090: tarkempia määräyksiä ja ohjeita hammaslää-               Saavutetusta ja menetyksi julistetusta tai
7091: kärintoimen harjoittamista varten sekä rajoit-        rajoitetusta hammaslääkärintoimen harjoitta-
7092: taa hänen oikeuttaan suorittaa hammaslääkä-           misoikeudesta sosiaali- ja terveyshallituksen on
7093: rintoimeen kuuluvia tehtäviä tai kokonaan             viipymättä kuulutettava virallisessa lehdessä.
7094: kieltää häntä suorittamasta niitä, kunnes rajoi-         Sosiaali- ja terveyshallitus julkaisee vuosit-
7095: tuksen tai kiellon aiheuttanut syy on lakannut.       tain luettelon hammaslääkärintoimen harjoit-
7096:    Jos sosiaali- ja terveyshallitus toteaa, että      tajista.
7097: hammaslääkärintoimen harjoittaja väärinkäyt-
7098: tää oikeuttaan määrätä apteekista alkoholia tai                            28 §
7099: huumausainetta taikka muuta niihin verratta-            Muutoksenhausta sosiaali- ja terveyshalli-
7100: vaa ainetta, sosiaali- ja terveyshallitus voi tois-   tuksen tämän lain nojalla antamiin päätöksiin
7101: taiseksi rajoittaa hänen oikeuttaan sanotunlais-      on voimassa, mitä muutoksenhausta hallinto-
7102: ten aineiden määräämiseen tai kokonaan kiel-          asioissa annetussa laissa (154/ 50) säädetään.
7103: tää häntä määräämästä niitä.                          Edellä 14 - 20 ja 20 a §: ssä tarkoitettu päätös
7104: 2 210003P
7105: 10                      1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -        Esitys n:o 233
7106: 
7107: on valituksesta huolimatta heti pantava täytän-       yleisten   perusteiden     mukaan   vahvistettava
7108: töön.                                                 maksu.
7109: 
7110:                         29 §                                                   30 §
7111:    Jos sosiaali- ja terveyshallitus määrää suori-
7112: tettavaksi hammaslääkärin ammattitaidon tai             Sosiaali- ja terveyshallituksen ratkaistavaksi
7113: muun pätevyyden toteamiseksi kuulustelun,             tämän lain mukaan kuuluvia asioita voidaan
7114: voidaan asetuksella säätää kuulusteltavan suo-        asetuksella siirtää lääninhallituksen ratkaista-
7115: ritettavaksi valtiolle aiheutuvien kustannusten       vaksi.
7116: ja kuulustelijoiden palkkioiden korvauksena
7117: enintään eräiden viranomaisten toimituskirjois-
7118: ta ja virkatoimista suoritettavien maksujen pe-         Tämä laki tulee voimaan           päivänä
7119: rusteista annetussa laissa (806/ 42) säädettyjen      kuuta 19 .
7120: 
7121: 
7122: 
7123: 
7124:                                                 Laki
7125:               hammasteknikon toimen harjoittamisesta annetun lain muuttamisesta
7126: 
7127:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7128:   kumotaan hammasteknikon toimen harjoittamisesta 30 päivänä huhtikuuta 1964 annetun lain
7129: (220/64) 2 § sekä
7130:   muutetaan 1 §:n 1-3 momentti sekä 1 a, 3, 3 a, 4 ja 5 §,
7131:   sellaisina kuin niistä ovat 1 a § 9 päivänä helmikuuta 1990 annetussa laissa (149/90) ja 3 a § 9
7132: päivänä helmikuuta 1990 annetussa laissa (155/90), seuraavasti:
7133: 
7134:                         1§                                                  1a §
7135:    Oikeutettu suorittamaan hammaslääkärin               Sosiaali- ja terveyshallitus voi määrääminsä
7136: antamia hammasteknillisiä töitä sekä muiden           ehdoin myöntää hakemuksesta muun pohjois-
7137: toimeksiannosta suorittamaan irtohampaiden            maan kansalaiselle, jolla on oikeus toimia
7138: korjauksia on Suomen kansalainen, joka am-            hammasteknikkana muussa pohjoismaassa,
7139: mattikasvatushallituksen alaisessa oppilaitok-        1 §:n 1 momentissa tarkoitetun oikeuden toi-
7140: sessa suorittamansa tutkinnon perusteella on          mia Ahvenanmaan maakunnassa.
7141: merkitty sosiaali- ja terveyshallituksen lailliste-
7142: tuista hammasteknikoista pitämään luetteloon.                                  3 §
7143:    Se, joka on toiminut viisi vuotta hammas-              Hammasteknikko on toimensa harjoittami-
7144: teknikkana ja suorittanut ammattikasvatushal-         sessa sosiaali- ja terveyshallituksen ja läänin-
7145: lituksen tätä varten järjestämät erikoiskurssit,      hallituksen valvonnan alainen.
7146: on oikeutettu 1 momentissa sanotun lisäksi                Hammasteknikko on velvollinen noudatta-
7147: asetuksessa lähemmin määrätyissä tapauksissa          maan, mitä sosiaali- ja terveyshallitus voimassa
7148: itsenäisesti valmistamaan ja sovittamaan irral-       olevien säännösten nojalla määrää ja anta-
7149: lisia kokoproteeseja suoraan niiden käyttäjille.      maan sosiaali- ja terveyshallitukselle ja läänin-
7150:    Hakemuksesta sosiaali- ja terveyshallitus voi      hallitukselle tilastollisia tietoja ja muita selvi-
7151: hyväksyä myös muussa myös muussa maassa               tyksiä. Hammasteknikko on niin ikään velvol-
7152: hammasteknikaksi valmistuneen Suomen kan-             linen ilmoittamaan asuinpaikkansa ja osoit-
7153: salaisen suorittamaan 1 ja 2 momentissa tar-          teensa sekä niiden muutokset viipymättä sosi-
7154: koitettuja tehtäviä ja merkittäväksi laillistetuis-   aali- ja terveyshallitukselle ja lääninhallituksel-
7155: ta hammasteknikoista pidettävään luetteloon.          le.
7156: Tarvittaessa sosiaali- ja terveyshallitus voi vaa-
7157: tia, että hakijan on ennen luetteloon merkitse-                             3a §
7158: mistä suoritettava sosiaali- ja terveyshallituk-         Hammasteknikontoimen harjoittajan tulee
7159: sen määräämä pätevyyskoe.                             toimiessaan itsenäisenä ammatinharjoittajana:
7160:                                                          1) ilmoittaa terveyslautakunnalle toimipaik-
7161:                                                       kansa; sekä
7162:              Sosiaali- ja terveydenhuollon keskushallinnon uudelleenjärjestäminen                    11
7163: 
7164:   2) antaa sosiaali- ja terveyshallituksen mää-     hallitus julistaa hänet menettäneeksi oikeuden
7165: räysten mukaan ilmoituksia ja tietoja toimin-       hammasteknikon toimen harjoittamiseen joko
7166: nastaan.                                            määräajaksi tai lopullisesti.
7167: 
7168:                       4§                                                   5§
7169:    Jos hammasteknikko on tuomittu vankeus-            Edellä 4 § :ssä tarkoitettu sosiaali- ja terveys-
7170: rangaistukseen tai tämän lain rikkomisesta sak-     hallituksen päätös pannaan valituksesta huoli-
7171: koon taikka jos hammasteknikko mielisairau-         matta heti täytäntöön.
7172: den taikka alkoholin tai huumausaineiden vää-
7173: rinkäytön vuoksi on käynyt kykenemättömäksi           Tämä laki tulee voimaan          päivänä
7174: tointaan harjoittamaan, voi sosiaali- ja terveys-   kuuta 19
7175: 
7176: 
7177: 
7178: 
7179:                                               Laki
7180:                 sairaanhoitotoimen harjoittamisesta annetun lain muuttamisesta
7181: 
7182:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7183:   muutetaan sairaanhoitotoimen harjoittamisesta 31 päivänä lokakuuta 1962 annetun lain
7184: (554/62) 1 §:n 1 ja 3 momentti sekä 2, 2 a ja 4-6 §,
7185:   sellaisina kuin niistä ovat 1 § :n 1 momentti 31 päivänä joulukuuta 1986 annetussa laissa
7186: (1043/86), 2 § 27 päivänä elokuuta 1976 annetussa laissa (740176) ja 2 a § 9 päivänä helmikuuta
7187: 1990 annetussa laissa (156/90), seuraavasti:
7188: 
7189:                         1§                          maan sosiaali- ja terveyshallitukselle tai läänin-
7190:   Oikeus sairaanhoitotoimen harjoittamiseen         hallitukselle ilmoituksia, selityksiä ja selvityk-
7191: joko toisen palveluksessa tai yksityisenä am-       siä. Lääninhallituksella on myös oikeus tehdä
7192: matinharjoittajana asetuksella säädetyissä sai-     sosiaali- ja terveyshallitukselle esityksiä 5 §:ssä
7193: raanhoitotoimen ammateissa on ainoastaan            tarkoitettuihin toimenpiteisiin ryhtymisestä.
7194: säädetyt opinnäytteet suorittaneella henkilöllä,
7195: jonka sosiaali- ja terveyshallitus on hyväksynyt                          2a §
7196: merkittäväksi sairaanhoitotoimen harjoittajista       Sairaanhoitotoimen harjoittajan tulee toi-
7197: pidettävään luetteloon. Lääkärintoimen ja           miessaan itsenäisenä ammatinharjoittajana:
7198: hammaslääkärintoimen harjoittamisesta sääde-          1) ilmoittaa terveyslautakunnalle toimipaik-
7199: tään erikseen.                                      kansa ja asuinpaikkansa; sekä
7200:                                                       2) antaa sosiaali- ja terveyshallituksen mää-
7201:   Hakemuksesta sosiaali- ja terveyshallitus voi     räysten mukaan ilmoituksia ja tietoja toimin-
7202: hyväksyä merkittäväksi sairaanhoitotoimen           nastaan.
7203: harjoittajien luetteloon muualla kuin Suomessa
7204: koulutuksen saaneen henkilön, joka terveyden-                               4§
7205: huolto-oppilaitoksen antamalla todistuksena            Jos sairaanhoitotoimen harjoittaja on tuo-
7206: osoittaa pätevyytensä harjoittaa koulutustaan       mittu vankeusrangaistukseen rikoksesta, jonka
7207: vastaavaa sairaanhoitotoimintaa.                    hän on tehnyt tointaan harjoittaessaan, ja
7208:                                                     tuomioistuimen päätös on saanut lainvoiman,
7209:                                                     sosiaali- ja terveyshallitus voi julistaa hänet
7210:                       2§                            menettäneeksi oikeutensa sairaanhoitotoimen-
7211:   Sairaanhoitotoimen harjoittaja on tOimm-          sa harjoittamiseen toistaiseksi tai määräajaksi,
7212: taansa harjoittaessaan sosiaali- ja terveyshalli-   taikka milloin asianhaarat ovat erittäin ras-
7213: tuksen ja lääninhallituksen valvonnan alainen       kauttavat, lopullisesti. Samoin voidaan mene-
7214: sekä velvollinen noudattamaan, mitä sosiaali-       tellä, jos valtion tai kunnan palveluksessa ole-
7215: ja terveyshallitus tai lääninhallitus voimassa      va sairaanhoitotoimen harjoittaja on tointaan
7216: olevien säännösten nojalla määrää, ja anta-         harjoittaessaan tekemänsä rikoksen vuoksi pi-
7217: 12                     1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -        Esitys n:o 233
7218: 
7219: dätetty virantoimituksesta taikka tuomittu vi-       taa hänet toistaiseksi menettäneeksi oikeutensa
7220: rantoimituksesta erotettavaksi tai viralta pan-      sairaanhoitotoimen harjoittamiseen.
7221: tavaksi. Virantoimituksesta pidätetty tai erotet-       Milloin on perusteltua aihetta otaksua, että
7222: tu julistetaan kuitenkin oikeutensa menettä-         sairaanhoitotoimen harjoittaja on 1 momentis-
7223: neeksi enintään siksi ajaksi, jonka hän on           sa mainitusta syystä käynyt kykenemättömäksi
7224: virantoimituksesta pidätettynä tai erotettuna.       tointaan harjoittamaan, sosiaali- ja terveyshal-
7225:    Sosiaali- ja terveyshallitus voi jo ennen kuin    litus voi asian selville saamiseksi määrätä hänet
7226: tuomioistuimen päätös, jolla 1 momentissa            lääkärintarkastukseen sekä kieltää häntä har-
7227: tarkoitettu henkilö on tuomittu vankeusran-          joittamasta sairaanhoitotointaan, kunnes kysy-
7228: gaistukseen tai viralta pantavaksi, on saanut        mys hänen kykenemättömyydestään on lopulli-
7229: lainvoiman, julistaa hänet menettäneeksi oi-         sesti ratkaistu.
7230: keutensa sairaanhoitotoimen harjoittamiseen,            Jos syy, joka on aiheuttanut sairaanhoitotoi-
7231: kunnes asia on lopullisesti ratkaistu.               men harjoittamisoikeuden menetyksen, lakkaa,
7232:    Tuomioistuimen tulee viipymättä toimittaa         voi sosiaali- ja terveyshallitus hakemuksesta
7233: sosiaali- ja terveyshallitukselle jäljennös 1 mo-    antaa takaisin sanotun oikeuden.
7234: mentissa tarkoitettua asiaa koskevasta pöytä-
7235: kirjasta ja päätöksestä.                                                   6 §
7236:                                                        Tämän lain 4 ja 5 §:ssä tarkoitetut sosiaali-
7237:                        5§                            ja terveyshallituksen päätökset voidaan vali-
7238:    Jos sairaanhoitotoimen harjoittaja sairauden      tuksesta huolimatta panna täytäntöön.
7239: tai vamman vuoksi taikka alkoholin tai muun
7240: huumausaineen väärinkäytön johdosta on käy-            Tämä laki tulee voimaan           päivänä
7241: nyt kykenemättömäksi tointaan harjoittamaan,         kuuta 19
7242: on sosiaali- ja terveyshallituksella oikeus julis-
7243: 
7244: 
7245: 
7246: 
7247:                                                Laki
7248:                           hierojan toimesta annetun lain muuttamisesta
7249: 
7250:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7251:    kumotaan hierojan toimesta 20 päivänä joulukuuta 1945 annetun lain (1231/45) 5 § sekä
7252:    muutetaan 2 ja 3 §, 6 §:n 1 momentti sekä 7 ja 10-13 §, 13 a §:n 2 kohta ja 14 §,
7253:    näistä 13 a §:n 2 kohta sellaisena kuin se on 9 päivänä helmikuuta 1990 annetussa laissa
7254: (157 /90), seuraavasti:
7255: 
7256:                         2§                                                   6 §
7257:   Oikeus harjoittaa koulutetun hierojan tointa          Suomen kansalaisen, joka on muussa maas-
7258: on Suomen kansalaisella, joka suoritettuaan          sa valmistunut koulutetuksi hierojaksi ja ha-
7259: koulutetuille hierojille määrätyn oppijakson         luaa saada oikeuden harjoittaa Suomessa kou-
7260: ammattikasvatushallituksen      hyväksymässä         lutetun hierojan tointa, tulee tehdä hakemus
7261: opetuslaitoksessa on saanut koulutetun hiero-        sosiaali- ja terveyshallitukselle. Sosiaali- ja ter-
7262: jan todistuksen taikka joka on saanut 6 §:n          veyshallitus voi, milloin se tarpeelliseksi katso-
7263: nojalla laillistuskirjan.                            taan, vaatia, että hakija suorittaa kokeen tai
7264:                                                      tutkinnon 2 § :ssä tarkoitetussa opetuslaitokses-
7265:                       3§                             sa. Hakijalle, jolla on riittävä pätevyys voi
7266:   Edellä 2 §:ssä mainitun opetuslaitoksen            sosiaali- ja terveyshallitus myöntää oikeuden
7267: päästätodistus on 7 §:ssä säädetyin rajoituksin      harjoittaa koulutetun hierojan tointa ja antaa
7268: voimassa toimen harjoittajan laillistuskirjana.      laillistuskirjan. Jos hakija on valmistunut ope-
7269:              Sosiaali- ja terveydenhuollon keskushallinnon uudelleenjärjestäminen                 13
7270: 
7271: tuslaitoksesta, joka vastaa Suomessa hierojia                            12 §
7272: kouluttavalle laitokselle asetettuja vaatimuk-        Jos koulutettu hieroja mielisairauden taikka
7273: sia, oikeus harjoittaa koulutetun hierojan toin-   alkoholin tai huumausaineen väärinkäytön
7274: ta on myönnettävä, jollei sen myöntämättä          johdosta on käynyt kykenemättömäksi toin-
7275: jättämiseen ole erityistä syytä.                   taan harjoittamaan, taikka epäsiveellisenä elä-
7276:                                                    mällä tai epäsiveellistä elämää edistämällä on
7277:                                                    osoittanut, ettei hän ole sen luottamuksen ar-
7278:                       7§                           voinen, jota koulutetun hierojan tulee nauttia,
7279:   Muu kuin Suomen kansalainen ei saa ilman         voi sosiaali- ja terveyshallitus julistaa hänet
7280: sosiaali- ja terveyshallituksen lupaa harjoittaa   toistaiseksi menettäneeksi oikeuden harjoittaa
7281: Suomessa hierojan tointa.                          hierojan tointa.
7282:                                                       Jos syy, joka on aiheuttanut oikeuden me-
7283:                         10 §                       nettämisen, lakkaa, voi sosiaali- ja terveyshalli-
7284:    Jos koulutettu hieroja on tuomittu vankeus-     tus hakemuksesta antaa oikeuden takaisin.
7285: rangaistukseen rikoksesta, jonka hän on tehnyt _
7286: tointaan harjoittaessaan, ja tuomioistuimen
7287: päätös on saanut lainvoiman, sosiaali- ja ter-                             13 §
7288: veyshallitus voi, jos rikokseen liittyvistä asian-     Koulutetun hierojan tointa harjoittava on
7289: haaroista on havaittavissa, että koulutettu hie- toimintaansa harjoittaessaan sosiaali- ja ter-
7290: roja ei ole sen luottamuksen arvoinen, jota veyshallituksen ja lääninhallituksen valvonnan
7291: hänen tulee nauttia, tai että hän on osoittautu- alainen ja velvollinen noudattamaan, mitä sosi-
7292: nut kykenemättömäksi tointaan harjoitta- aali- ja terveyshallitus tai lääninhallitus lain tai
7293: maan, julistaa hänet menettäneeksi oikeuden asetuksen taikka niiden nojalla annettujen
7294: koulutetun hierojan toimen harjoittamiseen määräysten nojalla määrää, sekä, milloin sosi-
7295: määräajaksi tai, jos asianhaarat ovat erittäin aali- ja terveyshallitus tai lääninhallitus erityi-
7296: raskauttavat, lopullisesti.                         sissä tapauksissa katsoo syytä olevan, anta-
7297:    Tuomioistuimen tulee viipymättä lähettää maan sosiaali- ja terveyshallitukselle tai läänin-
7298: sosiaali- ja terveyshallitukselle jäljennös 1 mo- hallitukselle ilmoituksia, selityksiä ja selvityk-
7299: mentissa tarkoitettua asiaa koskevasta pöytä- siä.
7300: kirjasta ja päätöksestä.
7301:                                                                           13 a §
7302:                         11 §                           Koulutetun hierojan toimen harjoittajan tu-
7303:    Sosiaali- ja terveyshallitus voi jo ennen kuin lee toimiessaan itsenäisenä ammatinharjoittaja-
7304: päätös, jolla koulutettu hieroja on tuomittu na:
7305: vankeusrangaistukseen, on saanut lainvoiman,
7306: julistaa koulutetun hierojan menettäneeksi oi-         2) antaa sosiaali- ja terveyshallituksen mää-
7307: keuden toimensa harjoittamiseen, kunnes asia räysten mukaan ilmoituksia ja tietoja toimin-
7308: on lopullisesti ratkaistu.                          nastaan.
7309:    Niin ikään sosiaali- ja terveyshallitus voi, jos
7310: on perusteltua syytä otaksua, että koulutettu                              14 §
7311: hieroja mielisairauden taikka alkoholin tai            Muutoksenhausta sosiaali- ja terveyshalli-
7312: huumausaineen väärinkäytön johdosta on käy- tuksen tämän lain nojalla antamiin päätöksiin
7313: nyt kykenemättömäksi tointaan harjoittamaan, on voimassa, mitä muutoksenhausta hallinto-
7314: määrätä hänet lääkärintarkastukseen asian sel- asioissa annetussa laissa (154/50) säädetään.
7315: ville saamiseksi sekä kieltää häntä harjoitta- Edellä 10-13 §:ssä tarkoitettu päätös on vali-
7316: masta koulutetun hierojan tointa, kunnes kysy- tuksesta huolimatta heti pantava täytäntöön.
7317: mys hänen kykenemättömyydestään on lopulli-
7318: sesti ratkaistu. Jollei hän alistu lääkärintarkas-    Tämä laki tulee voimaan         päivänä
7319: tukseen, poliisin on annettava tarvittavaa kuuta 19
7320: virka-apua.
7321: 14                     1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 233
7322: 
7323:                                                 Laki
7324:                   optikon toimen harjoittamisesta annetun lain muuttamisesta
7325: 
7326:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7327:   muutetaan optikon toimen harjoittamisesta 11 päivänä marraskuuta 1960 annetun lain
7328: (429/60) 2-4 §,
7329:   sellaisina kuin niistä ovat 2 § osittain muutettuna 9 päivänä helmikuuta 1990 annetulla lailla
7330: (150/90) ja 3 a § 9 päivänä helmikuuta 1990 annetussa laissa (158/90), seuraavasti:
7331: 
7332:                         2§                            tuksia, selityksiä ja selvityksiä sekä pitämään
7333:    Laillistetulla optikolla tarkoitetaan sitä, joka   sosiaali- ja terveyshallituksen määräysten mu-
7334: ammattikasvatushallituksen alaisessa oppilai-         kaisia luetteloita ja kortistoja 1 §:ssä tarkoite-
7335: toksessa suorittamaosa tutkinnon perusteella          tuista toimenpiteistään.
7336: on sosiaali- ja terveyshallitukselta saanut oi-
7337: keuden harjoittaa 1 §:ssä tarkoitettua optikon
7338: tointa. Laillistusta ei saa evätä, ellei epäämi-                             3a §
7339: seen ole 4 §:ssä tarkoitettua perustetta.                Laillistetun optikon tulee:
7340:    Sosiaali- ja terveyshallitus voi hakemuksesta         1) ilmoittaa sosiaali- ja terveyshallitukselle ja
7341: antaa laillistuksen myös Suomen kansalaiselle,        terveyslautakunnalle toimipaikkansa ja asuin-
7342: joka on muussa maassa valmistunut optikoksi.          paikkansa toimiessaan itsenäisenä ammatin-
7343: Tarvittaessa voi sosiaali- ja terveyshallitus vaa-    harjoittajana; sekä
7344: tia, että hakijan on ennen laillistusta suoritetta-     2) antaa sosiaali- ja terveyshallituksen mää-
7345: va koe tai tutkinto 1 momentissa tarkoitetussa        räysten mukaan ilmoituksia ja tietoja toimin-
7346: oppilaitoksessa.                                      nastaan.
7347:    Sosiaali- ja terveyshallitus voi määrääminsä
7348: ehdoin myöntää hakemuksesta muun pohjois-                                      4§
7349: maan kansalaiselle, jolla on oikeus toimia op-           Jos laillistettu optikko on tuomittu vankeus-
7350: tikkona muussa pohjoismaassa, oikeuden toi-           rangaistukseen taikka tämän lain tai sen nojal-
7351: mia laillistettuna optikkona Ahvenanmaan              la annettujen määräysten rikkomisesta sak-
7352: maakunnassa.                                          koon taikka jos laillistettu optikko on sairau-
7353:                                                       den taikka alkoholin tai huumausaineiden vää-
7354:                         3 §                           rinkäytön johdosta käynyt kykenemättömäksi
7355:    Laillistettu optikko on toimintaansa harjoit-      harjoittamaan optikon tointa, voi sosiaali- ja
7356: taessaan sosiaali- ja terveyshallituksen ja lää-      terveyshallitus julistaa hänet joko määräajaksi
7357: ninhallituksen valvonnan alainen sekä velvolli-       tai lopullisesti menettäneeksi oikeutensa toimia
7358: nen noudattamaan, mitä sosiaali- ja terveyshal-       laillistettuna optikkona.
7359: litus tai lääninhallitus voimassa olevien sään-
7360: nösten nojalla määrää ja antamaan sosiaali- ja          Tämä laki tulee voimaan           päivänä
7361: terveyshallitukselle ja lääninhallitukselle ilmoi-    kuuta 19
7362:              Sosiaali- ja terveydenhuollon keskushallinnon uudelleenjärjestäminen                    15
7363: 
7364: 
7365:                                                Laki
7366:                                   kansanterveyslain muuttamisesta
7367: 
7368:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7369:   kumotaan 28 päivänä tammikuuta 1972 annetun kansanterveyslain (66172) 43 §:n 2 momentti
7370: sellaisena kuin se on 18 päivänä heinäkuuta 1975 annetussa laissa (592175) sekä
7371:   muutetaan 2 ja 4 §, 5 §:n 2 ja 3 momentti, 14 §:n 1 momentin 6-8 kohta, 14 a §:n 1
7372: momentin 2 kohta, 15 a §:n 3 momentti ja 41 §,
7373:   sellaisina kuin niistä ovat 2 ja 41 § 17 päivänä syyskuuta 1982 annetussa laissa (684/82), 5 §:n 2
7374: momentti 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa (930/80), 14 §:n 1 momentin 6 kohta 29
7375: päivänä marraskuuta 1985 annetussa laissa (903/85), 14 §:n 1 momentin 7 ja 8 kohta 29 päivänä
7376: syyskuuta 1978 annetussa laissa (744178), 14 a §:n 1 momentin 2 kohta 24 päivänä elokuuta 1979
7377: annetussa laissa (675/79) ja 15 a §:n 3 momentti 2 päivänä syyskuuta 1976 annetussa laissa
7378: (788/76), seuraavasti:
7379: 
7380:                        2 §                           denhuoltoa, johon luetaan oppilaitosten ter-
7381:   Kansanterveystyön yleinen suunnittelu, oh-         veydellisten olojen valvonta, opiskelijan ter-
7382: jaus ja valvonta kuuluu sosiaali- ja terveysmi-      veydenhoito ja sairaanhoito sekä hammashuol-
7383: nisteriölle.                                         to; yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoiden ter-
7384:   Kansanterveystyötä läänin alueella ohjaa ja        veyden- ja sairaanhoito sekä hammashuolto
7385: valvoo lääninhallitus.                               voidaan kuitenkin kunnan suostumuksella jär-
7386:                                                      jestää myös muutoin sosiaali- ja terveysminis-
7387:                         4§                           teriön hyväksymällä tavalla;
7388:    Kansanterveystyön asiantuntijavirastolla toi-         7) tuottaa kunnan alueella sijaitsevissa työ-
7389: mii sosiaali- ja terveyshallitus, jonka tehtävistä   ja toimipaikoissa työskenteleville työntekijöille
7390: ja oikeudesta tehtävien hoitamiseksi tarvitta-       työnantajan järjestettäväksi työterveyshuolto-
7391: vien tietojen saamiseen säädetään sosiaali- ja       lain 2 § :ssä tai muissa säädöksissä säädettyjä ja
7392: terveyshallituksesta annetussa laissa (      1 ).    niiden nojalla määrättyjä työterveyshuoltopal-
7393:                                                      veluksia; sekä
7394:                        5§                               8) järjestää kunnan alueella toimiville yrittä-
7395:                                                      jille ja muille omaa työtään tekeville soveltuvin
7396:    Kunnat voivat yhdessä huolehtia kansan-           osin työterveyshuoltolain 2 §:ssä ja sen nojalla
7397: terveystyöstä perustamalla tätä tehtävää varten      annetuissa säännöksissä tai määräyksissä tar-
7398: kuntainliiton. Kunta voi toisen kunnan kanssa        koitettua työterveyshuoltoa.
7399: sopia myös siitä, että tämä hoitaa osan kansan-
7400: terveystyön toiminnoista.
7401:    Erityisistä syistä valtioneuvosto voi asiano-                          14 a §
7402: maisia kuntia kuultuaan velvoittaa ne 2 mo-            Sen lisäksi, mitä 14 §:ssä on säädetty, kun-
7403: mentissa tarkoitettuun yhteistoimintaan ja           nan, jonka velvollisuudeksi se asetuksella sää-
7404: määrätä sen ehdoista sekä kieltää yhteistoimin-      detään, tulee kansanterveystyöhön kuuluvina
7405: nan lopettaminen.                                    velvollisuuksina 19 §:ssä mainitussa laissa tar-
7406:                                                      koitetun toteuttamissuunnitelman rajoissa:
7407: 
7408:                      14 §                              2) tuottaa merimiehille varustamon sijainti-
7409:    Kansanterveystyöhön kuuluvina velvolli-           paikasta riippumatta työnantajan järjestettä-
7410: suuksina 19 §:ssä mainitussa laissa tarkoitetun      väksi työterveyshuolto lain 2 § :ssä tai muissa
7411: toteuttamissuunnitelman rajoissa kunnan tu-          säädöksissä säädettyjä ja niiden nojalla mää-
7412: lee:                                                 rättyjä työterveyshuoltopalveluja.
7413: 
7414:    6) ylläpitää kunnan alueella sijaitsevien ase-
7415: tuksessa säädettyjen muiden kuin 5 kohdassa                               15 a §
7416: tarkoitettujen oppilaitosten opiskelijoille näi-
7417: den kotipaikasta riippumatta opiskelijatervey-         Jollei 1 momentissa tarkoitettua sopimusta
7418: 16                     1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 233
7419: 
7420: vapaaehtoisesti saada aikaan, sosiaali- ja ter-      den mukaisesti, kuitenkin vähintään kerran
7421: veysministeriö voi, mikäli järjestely terveyden-     viidessä vuodessa.
7422: huoltohenkilökunnan koulutuksen kannalta on
7423: tarpeellista, määrätä terveyskeskuksen käyttä-          Tämä laki tulee voimaan       päivänä
7424: misestä koulutukseen ja ehdoista, joilla tämä        kuuta 19
7425: tapahtuu.                                               Kunnalla, joka on järjestänyt yliopisto- ja·
7426:                                                      korkeakouluopiskelijoiden terveyden- ja sai-
7427:                                                      raanhoidon sekä hammashuollon lääkintöhalli-
7428:                       41 §                           tuksen hyväksymällä tavalla, on ilman eri lu-
7429:    Kunta on velvollinen huolehtimaan siitä, että     paa tämän lain voimaan tultuakin oikeus jär-
7430: kansanterveystyötä tekevä viranhaltija osallis-      jestää yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoiden
7431: tuu tämän toimialaa koskevaan täydennyskou-          terveyden- ja sairaanhoito sekä hammashuolto
7432: lutukseen sosiaali- ja terveyshallituksen ohjei-     tällä tavalla.
7433: 
7434: 
7435: 
7436: 
7437:                                                Laki
7438:              kansanterveyslain voimaanpanosta annetun lain 11 §:n muuttamisesta
7439: 
7440:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7441:   muutetaan kansanterveyslain voimaanpanosta 28 päivänä tammikuuta 1972 annetun lain
7442: (67 /72) 11 §:n 8 momentti, sellaisena kuin se on 24 päivänä maaliskuuta 1972 annetussa laissa
7443: (241172), seuraavasti:
7444: 
7445:                       11 §                           tolta saarnat toimenpidepalkkiot otetaan huo-
7446:                                                      mioon eläkkeen perusteena olevana palkkana.
7447:    Sosiaali- ja terveysministeriön asiana on
7448: päättää asetuksella vahvistettujen perusteiden
7449: mukaisesti, miltä osin terveyskeskuksen lääkä-         Tämä laki tulee voimaan        päivänä
7450: rin ja hammaslääkärin kunnalta tai kuntainlii-       kuuta 19 .
7451: 
7452: 
7453: 
7454: 
7455:                                                Laki
7456:                                  terveydenhoitolain muuttamisesta
7457: 
7458:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7459:   kumotaan 27 päivänä elokuuta 1965 annetun terveydenhoitolain (469/65) lO §:n 3 momentti,
7460:   muutetaan 1 §, 3 luvun suomenkielinen otsikko, 52 §:n 3 momentti sekä 57 ja 81 §,
7461:   sellaisina kuin niistä ovat 1 § 17 päivänä syyskuuta 1982 annetussa laissa (679/82), 52 §:n 3
7462: momentti 1 päivänä kesäkuuta 1984 annetussa laissa (416/84), 57 § muutettuna viimeksi
7463: mainitulla lailla ja 25 päivänä heinäkuuta 1986 annetulla tartuntatautilailla (583/86) sekä 81 § 27
7464: päivänä elokuuta 1976 annetussa laissa (741/76), sekä
7465:   lisätään lakiin uusi 89 a § seuraavasti:
7466: 
7467:                        l §                           selle. Maa- ja metsätalousministeriön eläinlää-
7468:    Terveydenhoidon yleinen suunnittelu, ohjaus       kintöosaston ja elintarvikeviraston asiana on
7469: ja valvonta kuuluu sosiaali- ja terveysministeri-    suunnitella, ohjata ja valvoa terveydenhoitoa
7470: ölle ja sen alaisena sosiaali- ja terveyshallituk-   toimialoillaan.
7471:              Sosiaali- ja terveydenhuollon keskushallinnon uudelleenjärjestäminen                     17
7472: 
7473:                       3 luku                                                  81 §
7474:                Terveyslautakunta                          Milloin pikaiset toimenpiteet ovat tarpeen
7475:                                                        tartuntataudin leviämisen tai muun erityisen
7476:                        52§                             terveysvaaran ehkäisemiseksi, voi sosiaali- ja
7477:                                                        terveyshallitus tai läänin alueella lääninhallitus
7478:    Sosiaali- ja terveyshallitus antaa tarvittaessa     antaa välttämättömät määräykset toimenpiteis-
7479: yleisiä määräyksiä ja ohjeita talousveden desin-       tä.
7480: fioimisesta ja terveydellisistä laatuvaatimuksis-
7481: ta sekä tarpeellisista tutkimuksista samoin kuin                            89 a §
7482: siitä, mitä aineita talousveden käsittelyyn saa           Sosiaali- ja terveyshallituksen oikeudesta
7483: käyttää.                                               saada asiantuntijatehtäviensä hoitamiseksi tar-
7484:                                                        vittavia tietoja säädetään sosiaali- ja terveys-
7485:                        57§                             hallituksesta annetussa laissa (    1 ).
7486:   Talousvettä yli 200 henkilölle toimittavana
7487: vesilaitoksella ja vastaavalla muulla vesilaitok-
7488: sella on oltava veden käsittelyn hoidosta ja             Tämä laki tulee voimaan         päivänä
7489: käyttötavan ohjauksesta huolehtiva vastaava            kuuta 19
7490: hoitaja, jolla tulee olla sosiaali- ja terveyshalli-
7491: tuksen hyväksymä pätevyys.
7492: 
7493: 
7494: 
7495: 
7496:                                                  Laki
7497:                    vastavuoroisesta sairaan- ja terveydenhoidosta rajaseudulla
7498:                                 annetun lain 3 §:n muuttamisesta
7499: 
7500:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7501:   muutetaan vastavuoroisesta sairaan- ja terveydenhoidosta rajaseudulla 9 päivänä kesäkuuta
7502: 1961 annetun lain (307/61) 3 § seuraavasti:
7503: 
7504:                        3 §                             nen oikeus voidaan antaa myös erikoislääkäril-
7505:    Ruotsissa tai Norjassa valtakunnan rajalla          le, joka ei vakinaisesti asu naapurimaan raja-
7506: olevassa kunnassa asuva, yksityisvastaanottoa          alueella, mutta pitää siellä vastaanottoa.
7507: pitävä lääkäri voi sosiaali- ja terveyshallituksel-
7508: ta saada luvan harjoittaa lääkärintointa naapu-          Tämä laki tulee voimaan          päivänä
7509: rikunnassa rajaseudulla Suomessa. Samanlai-            kuuta 19
7510: 
7511: 
7512: 
7513: 
7514:                                                  Laki
7515:                                   työterveyshuoltolain muuttamisesta
7516: 
7517:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7518:   muutetaan 29 päivänä syyskuuta 1978 annetun työterveyshuoltolain (743/78) 5 §:n 1 momentti
7519: ja 10 §:n 1 momentti sekä
7520:   lisätään lakiin uusi 10 a § seuraavasti:
7521: 
7522:                       5§                               velvollinen huolehtimaan siitä, että ammatti-
7523:                Täydennyskoulutus                       henkilö osallistuu sosiaali- ja terveyshallituksen
7524:                                                        ohjeiden mukaisesti täydennyskoulutukseen
7525:   Työterveyshuoltotehtävissä toimivan tervey-          vähintään kerran viidessä vuodessa.
7526: denhuollon ammattihenkilön työnantaja on
7527: 3 210003P
7528: 18                      1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -        Esitys n:o 233
7529: 
7530:                        10 §                                                 10 a §
7531:                     Valvonta                                         Tiedonsaantioikeus
7532:    Tämän lain ja sen nojalla annettujen sään-            Sosiaali- ja terveyshallituksen oikeudesta
7533: nösten mukaan työnantajan järjestettäväksi            saada asiantuntijatehtäviensä hoitamiseksi tar-
7534: kuuluvan työterveyshuollon toteuttamisesta            vittavia tietoja säädetään sosiaali- ja terveys-
7535: huolehtivien terveyskeskusten, työterveyshuol-        hallituksesta annetussa laissa (     1 ).
7536: topalveluja tuottavien yksiköiden ja terveyden-
7537: huollon ammattihenkilöiden toiminnan sekä
7538: työterveyshuoltopalvelujen sisällön lääketie-           Tämä laki tulee voimaan          päivänä
7539: teellinen valvonta kuuluu sosiaali- ja terveys-       kuuta 19 .
7540: ministeriölle, sosiaali- ja terveyshallitukselle ja
7541: lääninhallitukselle siten kuin siitä erikseen sää-
7542: detään.
7543: 
7544: 
7545: 
7546:                                                 Laki
7547:                                    tartuntatautilain muuttamisesta
7548: 
7549:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7550:   muutetaan 25 päivänä heinäkuuta 1986 annetun tartuntatautilain (583/86) 6 §, 10 §:n 2
7551: momentti, 11 §, 12 §:n 2 momentti, 15 §, 20 §:n 2 momentti, 23 §:n 2 ja 3 momentti, 24 ja 34 §
7552: sekä 36 §:n 2 momentti sekä
7553:   lisätään lakiin uusi 40 a § seuraavasti:
7554: 
7555:                         6§                            terveysministeriö voi antaa sen toimeenpanemi-
7556:    Tartuntatautien vastustamistyön yleinen            seksi väliaikaisia määräyksiä. Määräyksistä on
7557: suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluu sosi-          viipymättä ilmoitettava valtioneuvostolle, jon-
7558: aali- ja terveysministeriölle ja sen alaisena sosi-   ka on päätettävä asiasta lopullisesti.
7559: aali- ja terveyshallitukselle.
7560:    Läänin alueella tartuntatautien vastustamis-                               15 §
7561: työn suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluu             Kun pikaiset toimenpiteet ovat tarpeen tar-
7562: lääninhallitukselle.                                  tuntataudin leviämisen estämiseksi, voi sosi-
7563:                                                       aali- ja terveyshallitus ja läänin alueella läänin-
7564:                        10 §                           hallitus antaa niitä koskevat välttämättömät
7565:                             - - - - - -               määräykset.
7566:   Edellä 1 momentissa mainittuja tutkimuksia
7567: ja tehtäviä suoritetaan lisäksi sosiaali- ja ter-                            20 §
7568: veyshallituksen tähän tarkoitukseen hyväksy-
7569: missä laboratorioissa.                                   Edellä 1 momentissa tarkoitetussa työssä tai
7570:                                                       tehtävässä oleva henkilö on määräajoin roko-
7571:                                                       tettava ja tarkastettava siten kuin sosiaali- ja
7572:                      11 §                             terveyshallitus tarkemmin määrää.
7573:   Yleisiä vapaaehtoisia rokotuksia ja terveys-
7574: tarkastuksia on järjestettävä tartuntatautien
7575: ehkäisemiseksi sosiaali- ja terveysministeriön                               23 §
7576: antamien ohjeiden mukaan.
7577:                                                          Johtavan terveyskeskuslääkärin tulee ilmoit-
7578:                        12 §                           taa epäillystä tai todetusta yleisvaarallisesta ja
7579:                                                       ilmoitettavasta tartuntataudista sekä rokotuk-
7580:   Milloin pakollisen rokotuksen järjestämistä         sen sivuvaikutuksesta lääninhallitukselle ja so-
7581: on pidettävä erityisen kiireellisenä, sosiaali- ja    siaali- ja terveyshallitukselle.
7582:                 Sosiaali- ja terveydenhuollon keskushallinnon uudelleenjärjestäminen                19
7583: 
7584:   Sosiaali- ja terveyshallitus antaa tarkempia                              36 §
7585: määräyksiä 1 ja 2 momentissa tarkoitetuista
7586: ilmoituksista samoin kuin tartuntatautitilan-           Jollei tartuntatautien vastustamistyön kan-
7587: teen senraamiseksi ja tartuntatautien vastusta-      nalta tarpeelliseksi katsottavasta yhteistoimin-
7588: mistyön suunnittelemiseksi tarvittavien tietojen     nasta voida sopia, valtioneuvosto voi määrätä
7589: antamisesta viranomaisille.                          sopimuksen tehtäväksi ja ottaen huomioon
7590:                                                      tasapuolisesti sopijapuolten edut määrätä yh-
7591:                       24 §                           teistoiminnan ehdoista.
7592:    Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkin-
7593: töosaston tulee ilmoittaa epäillystä tai todetus-
7594: ta ihmisen terveyttä vaarantavasta eläintautita-                          40 a §
7595: pauksesta sosiaali- ja terveyshallitukselle ja          Sosiaali- ja terveyshallituksen oikeudesta
7596: kiireeilisessä tapauksessa myös asianomaiselle       saada asiantuntijatehtäviensä hoitamiseksi tar-
7597: lääninhallitukselle.                                 vittavia tietoja säädetään sosiaali- ja terveys-
7598:                                                      hallituksesta annetussa laissa (    1 ).
7599:                        34 §
7600:    Sosiaali- ja terveyshallitus voi antaa ohjeet
7601: tartuntatautien ehkäisyyn tarkoitettujen rokot-        Tämä laki tulee voimaan          päivänä
7602: teiden, vasta-aineiden ja muiden lääkkeiden          kuuta 19 .
7603: käytöstä.
7604: 
7605: 
7606:                                                 Laki
7607:                               erikoissairaanhoitolain 5 §:n muuttamisesta
7608: 
7609:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7610:       muutetaan 1 päivänä joulukuuta 1989 annetun erikoissairaanhoitolain (1062/89) 5 § seuraavas-
7611: ti:
7612: 
7613:                        5§                            toimii sosiaali- ja terveyshallitus, jonka tehtä-
7614:   Erikoissairaanhoidon yleinen suunnittelu,          vistä ja oikeudesta tehtävien hoitamiseksi tar-
7615: ohjaus ja valvonta kuuluu sosiaali- ja terveys-      vittavien tietojen saamiseen säädetään sosiaali-
7616: ministeriölle.                                       ja    terveyshallituksesta    annetussa     laissa
7617:    Läänin alueella erikoissairaanhoidon suun-        (    1 ).
7618: nittelu, ohjaus ja valvonta kuuluu lääninhalli-
7619: tukselle.                                              Tämä laki tulee voimaan          päivänä
7620:    Erikoissairaanhoidon asiantuntijavirastona        kuuta 19 .
7621: 
7622: 
7623: 
7624:                                                Laki
7625:                   valtion mielisairaaloista annetun lain 1 ja 3 §:n muuttamisesta
7626: 
7627:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7628:   muutetaan valtion mielisairaaloista 31 päivänä joulukuuta 1987 annetun lain (1292/87) 1 ja 3 §
7629: seuraavasti:
7630: 
7631:                          1§                                                 3§
7632:   Valtion mielisairaaloita ovat sosiaali- ja ter-      Valtion mielisairaaloilla on sosiaali- ja ter-
7633: veyshallituksen alaiset Niuvanniemen sairaala        veysministeriön asettama yhteinen johtokunta,
7634: ja Vanhan Vaasan sairaala. Valtion mielisai-         jonka kokoonpanosta ja tehtävistä säädetään
7635: raalaan tutkittaviksi ja hoidettaviksi otettavista   asetuksella.
7636: säädetään erikseen.
7637:                                                        Tämä laki tulee voimaan         päivänä
7638:                                                      kuuta 19
7639: 20                     1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 233
7640: 
7641:                                                Laki
7642:                    yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain muuttamisesta
7643: 
7644:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7645:     muutetaan yksityisestä terveydenhuollosta 9 päivänä helmikuuta 1990 annetun lain (152/90)
7646: · 10 §:n 2 momentti, 11 §:n 1 momentti sekä 13 §:n 1 ja 2 momentti seuraavasti:
7647: 
7648:                       10 §                           lytettävä siten kuin sosiaali- ja terveysministe-
7649:                                                      riö tarkemmin määrää.
7650:                Toimintakertomus
7651: 
7652:    Toimintakertomuksessa on ilmoitettava hen-                             13 §
7653: kilökunnassa, toimitiloissa ja toiminnassa ta-                     Ohjaus ja valvonta
7654: pahtuneet muutokset sekä annettava muut so-
7655: siaali- ja terveyshallituksen määräämät selvi-         Tämän lain yleinen ohjaus ja valvonta kuu-
7656: tykset.                                              luu sosiaali- ja terveysministeriölle ja sen alai-
7657:                                                      sena sosiaali- ja terveyshallitukselle.
7658:                       11 §                             Tässä laissa tarkoitettujen palvelujen valvon-
7659:                                                      ta kuuluu lääninhallitukselle.
7660:                 Potilasasiakirjat
7661:   Terveydenhuollon palveluja käyttävien asi-
7662: akkaiden potilasasiakirjat on laadittava ja säi-       Tämä laki tulee voimaan          päivänä
7663:                                                      kuuta 19
7664: 
7665: 
7666: 
7667:                                                Laki
7668:                   ihmisen elimien ja kudoksien irrottamisesta lääketieteelliseen
7669:                               käyttöön annetun lain muuttamisesta
7670: 
7671:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7672:   muutetaan ihmisen elimien ja kudoksien irrottamisesta lääketieteelliseen käyttöön 26 päivänä
7673: huhtikuuta 1985 annetun lain (355/85) 2, 6, 7, 9 ja 12 § seuraavasti:
7674: 
7675:                         2§                           nähden on mahdollista, eikä toimenpidettä saa
7676:    Elimiä ja kudoksia voidaan irrottaa toisen        suorittaa, jos henkilö itse sitä vastustaa. Sosi-
7677: ihmisen sairauden tai ruumiinvamman hoitoa           aali- ja terveyshallitukselle osoitettavaan lupa-
7678: varten sosiaali- ja terveyshallituksen luvalla       hakemukseen tulee sen lisäksi, mitä 1 momen-
7679: kahdeksantoista vuotta täyttäneestä henkilös-        tissa säädetään, liittää lausunto lastenpsykiatri-
7680: tä, joka on antanut siihen kirjallisen suostu-       aa tai lastentautien erikoisalaa edustavalta asi-
7681: muksensa. Sosiaali- ja terveyshallitukselle osoi-    antuntijalta.
7682: tettavaan lupahakemukseen tulee liittää lau-
7683: sunnot elinsiirtokirurgiaa ja psykiatriaa edusta-                            6§
7684: viita asiantuntijoilta. Näitä lausuntoja ei ole         Ruumiinavauksen yhteydessä voidaan sosi-
7685: tarpeen liittää hakemukseen, jos kyse on uusiu-      aali- ja terveyshallituksen luvalla irrottaa eli-
7686: tuvan kudoksen irrottamisesta.                       miä ja kudoksia lääkkeen valmistamista tai
7687:    Henkilöstä, joka ei ole täyttänyt kahdeksaa-      lääketieteellistä tutkimusta varten, milloin sitä
7688: toista vuotta, voidaan erityisestä syystä irrottaa   on pidettävä perusteltuna erityisestä lääketie-
7689: ainoastaan uusiutuvaa kudosta huoltajan tai          teellisestä syystä.
7690: uskotun miehen kirjallisella suostumuksella ja
7691: sosiaali- ja terveyshallituksen luvalla. Luovut-                            7§
7692: tajan mielipide toimenpiteeseen on selvitettävä,       Sosiaali- ja terveyshallitus hyväksyy ne sai-
7693: sikäli kuin se hänen ikäänsä ja kehitystasoansa      raalat ja laitokset, joissa elimiä tai kudoksia
7694:              Sosiaali- ja terveydenhuollon keskushallinnon uudelleenjärjestäminen                   21
7695: 
7696: voidaan irrottaa tässä laissa säädettyyn tarkoi-    veyshallitukselle lääkäri, joka vastaa tästä toi-
7697: tukseen. Hyväksymisen edellytyksenä on, että        minnasta.
7698: sairaalalla ja laitoksella on asianmukaiset tilat                         12 §
7699: ja laitteet sekä tarvittava henkilökunta.             Sosiaali- ja terveyshallitus antaa tarkemmat
7700:                                                     määräykset siitä, miten kuolema on todettava,
7701:                        9 §                          sekä vahvistaa tarvittavien lomakkeiden kaa-
7702:    Kun elimien ja kudoksien irrottaminen ta-        vat.
7703: pahtuu lääkkeen valmistamista tai lääketieteel-
7704: listä tutkimusta varten, tulee asianomaisen sai-      Tämä laki tulee voimaan          päivänä
7705: raalan tai laitoksen ilmoittaa sosiaali- ja ter-    kuuta 19
7706: 
7707: 
7708: 
7709: 
7710:                                               Laki
7711:                                       lääkelain muuttamisesta
7712: 
7713:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7714:   muutetaan 10 päivänä huhtikuuta 1987 annetun lääkelain (395/87) 6 §, 10 §:n 2 momentti,
7715: 12 §:n 2 momentti, 13, 16, 17 ja 19 §, 20 §:n edellä oleva suomenkielinen väliotsikko, 21 §:n 1 ja
7716: 3 momentti, 23 §:n 3 momentti, 24 §:n 1 momentti, 25 §, 26 §:n 1 ja 3 momentti, 27 ja 30 §,
7717: 31 §:n 3 momentti, 35 ja 40 §, 41 §:n 1 ja 3 momentti, 48-53 §,54 §:n 1 ja 2 momentti, 58 §:n 2
7718: momentti, 61 §:n 3 momentti, 65 §:n 2 momentti, 66 §:n 2 momentti, 68 §:n 4 momentti, 69 §:n
7719: 1 momentti, 71-73, 75 ja 76 §, 77 §:n 1 momentti, 79-83, 85, 87 ja 89 §, 91 §:n 3 momentti,
7720: 93 §:n 1 ja 3 momentti, 94 ja 101 § sekä 102 §:n 1 momentti sekä
7721:   lisätään 61 §:ään uusi 5 momentti seuraavasti:
7722: 
7723:                        6 §                                                16 §
7724:    Sosiaali- ja terveyshallituksen tehtävänä on       Sosiaali- ja terveyshallitus antaa tarkemmat
7725: tarvittaessa päättää, onko ainetta tai valmistet-   määräykset ja ohjeet 13 § :ssä tarkoitetusta en-
7726: ta pidettävä lääkkeenä.                             nakkoilmoituksesta ja 14 §:n mukaisesta lääke-
7727:                                                     valmistuksesta.
7728:                       10 §
7729:                                                                             17 §
7730:   Sosiaali- ja terveyshallitus voi kussakin ta-        Lääkkeitä saa tuoda maahan:
7731: pauksessa erikseen myöntää luvan suorituttaa           1) se, joka saa teollisesti valmistaa lääkkeitä
7732: osan lääketehtaan tuotannosta ulkomailla.           lääketehtaassa;
7733: Myös näin valmistettua lääkevalmistetta pide-          2) se, jolla 32 §:n mukaan on lupa harjoittaa
7734: tään lääketehtaan omana lääkevalmisteena.           lääkkeiden tukkukauppaa;
7735:                                                        3) apteekkari, Helsingin yliopiston apteekki
7736:                       12 §                          ja sotilasapteekki apteekin toimintaa varten;
7737:                                                        4)    sairaala-apteekki     yksittäistapauksissa
7738:   Sosiaali- ja terveyshallitus voi kuitenkin        asianomaisen laitoksen toimintaa varten sosi-
7739: myöntää apteekkarille luvan valmistuttaa tie-       aali- ja terveyshallituksen luvalla; sekä
7740: tyn lääkevalmisteen toisessa apteekissa.               5) tieteellinen tutkimuslaitos tutkimustoimin-
7741:                                                     taansa varten sosiaali- ja terveyshallituksen
7742:                      13§                            luvalla.
7743:   Apteekin, sotilasapteekin, sairaala-apteekin         Muu kuin 1 momentin 1-3 kohdassa tarkoi-
7744: ja lääkekeskuksen tulee tehdä sosiaali- ja ter-     tettu elinkeinonharjoittaja voi tuoda maahan
7745: veyshallitukselle ennakkoilmoitus omista lää-       lääkeaineita tuotantotoimintaansa varten. Täs-
7746: kevalmisteistaan.                                   tä maahantuonnista elinkeinoharjoittajan on
7747: 22                      1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 233
7748: 
7749: tehtävä ilmoitus sosiaali- ja terveyshallituksel-                            25 §
7750: le.                                                      Sosiaali- ja terveyshallituksella on oikeus
7751:                                                       jättää käsittelymaksu määräämättä vuodeksi
7752:                        19 §                           kerrallaan, jos lääkevalmisteen tarve on vä-
7753:    Ulkomailta saapuva matkustaja ja ulkomaan          häistä, mutta lääkevalmistetta on pidettävä
7754: liikenteessä olevan kulkuneuvon henkilökun-           hoidon kannalta välttämättömänä tai, jos se
7755: taan kuuluva saavat tuoda maahan vähäisiä             harkitaan muusta erityisestä syystä kohtuulli-
7756: määriä lääkevalmistetta ja pitää sitä hallussaan      seksi.
7757: henkilökohtaista lääkitystään varten siten kuin
7758: sosiaali- ja terveyshallitus tarkemmin määrää.                               26 §
7759:                                                           Jos halutaan muuttaa sellaisen lääkevalmis-
7760:                                                       teen käyttötarkoitusta, hintaa tai koostumusta,
7761:               Luvun soveltamisala                     jota koskeva myyntilupa on voimassa, siitä on
7762:                        20 §                           tehtävä hakemus sosiaali- ja terveyshallituksel-
7763:                                                       le.
7764:                        21 §
7765:   Lääkevalmistetta saa väestölle myydä tai              Sosiaali- ja terveyshallitus antaa tarkempia
7766: muutoin kulutukseen luovuttaa sosiaali- ja ter-       määräyksiä 1 momentissa tarkoitetuista ja
7767: veyshallituksen luvalla. Myyntiluvan edellytyk-       muista lääkevalmistetta koskevista muutoksista
7768: senä on:                                              ja niihin sovellettavasta menettelystä.
7769:   1) että valmiste on todettu lääkkeenä tarkoi-
7770: tuksenmukaiseksi;                                                            27 §
7771:   2) ettei valmistetta sen käyttötarkoitus huo-          Sosiaali- ja terveyshallitus voi peruuttaa
7772: mioon ottaen voida pitää käyttäjälle vaarallise-      myyntiluvan, jos uusin tutkimuksin tai muu-
7773: na;                                                   toin on voitu osoittaa, että luvan myöntämisen
7774:   3) että valmiste täyttää farmakopean tai            edellytyksiä ei enää ole olemassa.
7775: muut vastaavat sille asetettavat valmistusta ja          Jos lääkevalmistetta epäillään sen käyttötar-
7776: laatua koskevat vaatimukset;                          koitus huomioon ottaen käyttäjälle vaarallisek-
7777:   4) että valmiste on hinnaltaan kohtuullinen;        si, voi sosiaali- ja terveyshallitus väliaikaisesti
7778: sekä                                                  peruuttaa myyntiluvan tarvittavien tutkimusten
7779:   5) että valmisteen koostumus ja muut tiedot         suorittamisen ajaksi.
7780: on asianmukaisesti ilmoitettu.
7781:                                                                              30 §
7782:   Sosiaali- ja terveyshallitus voi erityisistä sai-      Tässä luvussa tarkoitetusta lupahakemukses-
7783: raanhoidollisista syistä myöntää 1 momentin
7784:                                                       ta ja siihen liitettävistä selvityksistä määrää
7785: estämättä luvan lääkevalmisteen kulutukseen
7786:                                                       tarkemmin sosiaali- ja terveyshallitus.
7787: luovuttamiseen yksittäistapauksissa.
7788: 
7789:                        23 §                                                  31 §
7790: 
7791:    Valtioneuvosto voi tarkistaa 1 ja 2 momen-            Lääketehtaasta voidaan myydä tai muutoin
7792: tissa tarkoitettujen maksujen määrät enintään         luovuttaa omia lääkevalmisteita myös 17 § :n 1
7793: rahanarvon muutoksia vastaaviksi. Sosiaali- ja        momentin 5 kohdassa tarkoitetulle tutkimus-
7794: terveyshallitus määrää ja perii maksut.               laitokselle tutkimustoimintaa varten. Lääke-
7795:                                                       tehtaan tulee tehdä tästä ilmoitus sosiaali- ja
7796:                       24 §                            terveyshallitukselle.
7797:   Myyntilupa myönnetään ensimmäisellä ker-
7798: ralla enintään vuodeksi. Tämän jälkeen lupa                                  35 §
7799: on voimassa vuoden kerrallaan, jos luvan saa-            Lääketehtaasta ja lääketukkukaupasta voi-
7800: nut ilmoittaa sosiaali- ja terveyshallitukselle       daan lisäksi luovuttaa vastikkeetta lääkkeitä
7801: ennen kunkin lupavuoden päättymistä pitävän-          laillistetuille lääkäreille, hammaslääkäreille,
7802: sä lääkevalmistetta edelleen kaupan ja edellyt-       eläinlääkäreille sekä apteekkareille näyte- ja
7803: täen, että vuosimaksu on maksettu.                    päivystystarkoituksiin sosiaali- ja terveyshalli-
7804:                                                       tuksen antamien ohjeiden mukaisesti.
7805:              Sosiaali- ja terveydenhuollon keskushallinnon uudelleenjärjestäminen                  23
7806: 
7807:                       40 §                                                 50§
7808:    Apteekkiliikettä saa harjoittaa sosiaali- ja        Sosiaali- ja terveyshallituksen on peruutetta-
7809: terveyshallituksen luvalla (apteekkilupa). Ap-      va apteekkilupa:
7810: teekkilupa myönnetään tietyn apteekkiliikkeen          1) jos apteekkari on joutunut konkurssiin
7811: harjoittamiseen 41 §:n mukaisella päätöksellä       eikä vuoden kuluessa konkurssin alkamisesta
7812: vahvistetulla alueella. Apteekkiluvan saanutta      ole saanut omaisuuttaan takaisin hallintaansa
7813: kutsutaan tässä laissa apteekkariksi. Apteekki-     tai jos apteekkari on julistettu holhouksen
7814: liikettä ei saa harjoittaa muualla kuin tässä       alaiseksi;
7815: laissa tarkoitetussa apteekissa ja sivuapteekis-       2) jos apteekkari sairauden taikka päihdyttä-
7816: sa.                                                 vien aineiden tai huumausaineiden väärinkäy-
7817:                                                     tön johdosta ei voi asianmukaisesti harjoittaa
7818:                         41 §                        apteekkarin ammattia taikka jos hän on tullut
7819:    Uuden apteekin perustamisesta päättää sosi-      siten työkyvyttömäksi kuin edellytetään yrittä-
7820: aali- ja terveyshallitus. Perustamispäätöksessä     jien eläkelain (468/69) mukaisen täyden työky-
7821: on määrättävä alue, jolla apteekin tulee sijaita.   vyttömyyseläkkeen saamiseksi tai on muuten
7822: Sosiaali- ja terveyshallitus päättää myös aptee-    pysyvästi kykenemätön itse hoitamaan apteek-
7823: kin siirtämisestä toiseen paikkaan tai sen lak-     kia; tai
7824: kauttamisesta. Siirtämis- tai lakkauttamispää-         3) jos apteekkari tuomitaan rikoksesta vä-
7825: töstä ei saa panna täytäntöön, ennen kuin           hintään kahdeksi vuodeksi vankeuteen.
7826: kyseessä oleva apteekkilupa on tullut avoimek-         Sosiaali- ja terveyshallitus voi peruuttaa ap-
7827: si, jollei apteekkari ole ilmoittanut suostuvansa   teekkiluvan, jos apteekki ei enää vastaa tarkoi-
7828: päätökseen.                                         tustaan lääkevaraston, lääkkeiden laadun, ka-
7829:                                                     lustuksen tai välineistön osalta taikka jos ap-
7830:   Sosiaali- ja terveyshallitus voi muuttaa 1        teekkari on muuten laiminlyönyt hänelle ap-
7831: momentissa tarkoitettua apteekin sijaitsemisa-      teekkarina kuuluvat velvollisuudet tai jos hän
7832: luetta silloin, kun lääkkeiden saatavuus edellyt-   on väärinkäyttänyt apteekkilupaan perustuvia
7833: tää uuden apteekin perustamista tälle alueelle.     oikeuksia.
7834: Apteekin sijaitsemisaluetta voidaan lisäksi
7835:                                                                           51 §
7836: muuttaa apteekkiluvan tultua avoimeksi tai
7837:                                                        Jos apteekkari on apteekkarina toimiessaan
7838: apteekkarin suostumuksella, jos paikalliset
7839:                                                     menetellyt vastoin lakia taikka lain nojalla
7840: olosuhteet sitä edellyttävät.
7841:                                                     annettuja säännöksiä tai määräyksiä taikka
7842:                                                     syyllistynyt tehtävässään muutoin virheellisyy-
7843:                       48 §
7844:                                                     teen tai laiminlyönteihin taikka käyttäytynyt
7845:   Apteekkilupa katsotaan rauenneeksi, jos ap-
7846:                                                     sopimattomasti, eikä virheellisyys tai laimin-
7847: teekkari ei ole ryhtynyt harjoittamaan apteek-
7848:                                                     lyönti ole sen laatuista, että häntä olisi syytet-
7849: kiliikettä vuoden kuluessa apteekkiluvan
7850:                                                     tävä tuomioistuimessa, sosiaali- ja terveyshalli-
7851: myöntämistä koskevan päätöksen tiedoksi-
7852:                                                     tus voi antaa hänelle suullisen tai kirjallisen
7853: saannista, eikä sosiaali- ja terveyshallitus ole
7854:                                                     varoituksen.
7855: hakemuksesta myöntänyt määräaikaan piden-
7856: nystä.                                                                    52§
7857:                                                        Apteekkari saa sosiaali- ja terveyshallituksen
7858:                      49 §                           luvalla pitää apteekkiliikkeen harjoittamista
7859:    Jos on perusteltua syytä epäillä apteekkarin     varten sivuapteekkia alueella, jolla ei ole ap-
7860: olevan iän, sairauden tai muun vastaavan syyn       teekkia. Tällaisen luvan sosiaali- ja terveyshal-
7861: vuoksi kykenemätön itse hoitamaan apteekkia,        litus voi peruuttaa, jos sivuapteekin pitämisen
7862: sosiaali- ja terveyshallitus voi asian selville     edellytykset ovat muuttuneet. Sosiaali- ja ter-
7863: saamiseksi määrätä hänet lääkärintarkastuk-         veyshallitus voi myöntää apteekkarille luvan
7864: seen ja hankkia muun tarvittavan selvityksen        enintään kolmen sivuapteekin pitämiseen.
7865: sekä kieltää häntä väliaikaisesti hoitamasta           Helsingin yliopisto voi sosiaali- ja terveys-
7866: apteekkia tai ottamasta osaa muuhun apteekki-       hallituksen kussakin tapauksessa antamalla lu-
7867: toimintaan, enintään kuitenkin vuoden ajaksi,       valla pitää sivuapteekkeja, jos se farmasian tai
7868: tai kunnes kysymys hänen kykenemättömyy-            farmaseutin tutkintoihin liittyvän harjoittelun
7869: destään on lopullisesti ratkaistu.                  tai lääkehuollon kehittämisen kannalta on tar-
7870:                                                     peen.
7871: 24                     1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 233
7872: 
7873:    Alueella, jolla ei ole apteekkia tai sivuap-      kansanterveyslain (66/72) 14 §:n 1 momentin 1
7874: teekkia, voi olla sosiaali- ja terveyshallituksen    kohdassa tarkoitettuun kansanterveydelliseen
7875: tarkemmin määrittelemä lääkekaappi.                  valistustyöhön ja raskauden ehkäisyneuvon-
7876:                                                      taan sekä 4 kohdassa tarkoitettuun valistus- ja
7877:                        53 §                          ehkäisytoimintaan liittyen luovuttaa vastik-
7878:    Sosiaali- ja terveyshallitus voi päättää aptee-   keetta lääkevalmisteita sosiaali- ja terveyshalli-
7879: kin muuttamisesta sivuapteekiksi, milloin tätä       tuksen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti.
7880: apteekkia koskeva apteekkilupa on tullut avoi-
7881: meksi. Sosiaali- ja terveyshallitus myöntää lu-                             68 §
7882: van tämän sivuapteekin pitämiseen apteekka-
7883: rille, jolla huomioon ottaen hänen ylläpitä-            Sosiaali- ja terveyshallitus ratkaisee tarvitta-
7884: mänsä apteekin sijainti ja toimintaedellytykset      essa, onko tuotetta pidettävä lääkkeenomaise-
7885: on riittävät edellytykset sivuapteekin pitämi-       lla tuotteena.
7886: seen.
7887:                                                                           69 §
7888:                        54§                             Lääkkeenomaisia tuotteita voidaan myydä
7889:    Sivuapteekin liikevaihdon ollessa niin suuri,     väestölle, jos sosiaali- ja terveyshallitus on
7890: että sivuapteekilla katsotaan olevan hyvät edel-     antanut luvan tuotteen käyttötarkoituksen il-
7891: lytykset toimia itsenäisenä apteekkina, sosiaali-    moittamiseen. Lupaan voidaan liittää ehtoja.
7892: ja terveyshallitus voi muuttaa 52 §:n 1 momen-
7893: tissa tarkoitetun sivuapteekin apteekiksi.
7894:    Jos apteekki on liikevaihdoltaan sivuapteek-                            71 §
7895: kiaan pienempi, sosiaali- ja terveyshallitus voi       Sosiaali- ja terveyshallituksen on myöntäes-
7896: myöntää 1 momentissa tarkoitetun, aikaisem-          sään luvan lääkkeenomaisen käyttötarkoituk-
7897: min sivuapteekkina toimineen apteekin apteek-        sen ilmoittamiseen samalla määrättävä siitä,
7898: kiluvan sitä erikseen haettavaksi julistamatta       saadaanko tuotetta myydä vain tässä laissa
7899: sille apteekkarille, jonka sivuapteekkina se on      tarkoitetuista apteekeista.
7900: toiminut.
7901:                                                                              72§
7902:                                                         Sosiaali- ja terveyshallitus voi peruuttaa lu-
7903:                       58§                            van, jos todetaan, ettei luvan myöntämiselle
7904:                                                      asetettuja edellytyksiä ole enää olemassa.
7905:    Sosiaali- ja terveyshallituksen on tarvittaessa      Jos lääkkeenomaista tuotetta epäillään sen
7906: tehtävä esitys valtioneuvostolle lääketaksan         käyttötarkoitus huomioon ottaen käyttäjälle
7907: tar kistamiseksi.                                    vaaralliseksi, sosiaali- ja terveyshallitus voi vä-
7908:                                                      liaikaisesti kieltää tuotteen myynnin.
7909:                       61 §
7910:                                                                            73 §
7911:   Sairaala-apteekki tai lääkekeskus voidaan            Tämän luvun säännöksistä poiketen aptee-
7912: perustaa sosiaali- ja terveyshallituksen luvalla.    kissa valmistetusta lääkkeenomaisesta tuottees-
7913:                                                      ta tulee tehdä sosiaali- ja terveyshallitukselle
7914:   Sosiaali- ja terveyshallitus antaa tarkempia       ennakkoilmoitus.
7915: määräyksiä sairaala-apteekin ja lääkekeskuk-
7916: sen toimitiloista.                                                        75 §
7917:                                                        Tarkempia määräyksiä lääkkeenomaisen
7918:                       65 §                           käyttötarkoituksen ilmoittamisesta ja sitä kos-
7919:                                                      kevan luvan hakemisesta sekä myyntipäällys-
7920:  Sosiaali- ja terveyshallitus antaa ohjeet           merkinnöistä antaa tarvittaessa sosiaali- ja ter-
7921: momentissa tarkoitetusta luovutuksesta.              veyshallitus.
7922: 
7923:                       66 §                                                 76 §
7924:                                                        Lääkehuollon yleinen suunnittelu, ohjaus ja
7925:   Sen lisäksi, mitä 1 momentissa ja 65 §:ssä         valvonta kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön
7926: säädetään lääkkeiden luovutuksesta, voidaan          alaisena sosiaali- ja terveyshallitukselle.
7927:               Sosiaali- ja terveydenhuollon keskushallinnon uudelleenjärjestäminen                   25
7928: 
7929:                        77§                           laisenaan myydä, jos sosiaali- ja terveyshallitus
7930:    Sosiaali- ja terveyshallituksen tulee huolehtia   ei sitä ole erikseen kieltänyt.
7931: siitä, että lääketehtaat, lääketukkukaupat, ap-
7932: teekit, sivuapteekit, sairaala-apteekit ja lääke-                          85 §
7933: keskukset sekä sotilasapteekki tarkastetaan            Sosiaali- ja terveyshallitus voi antaa lääkkei-
7934: niin usein kuin asianmukainen lääkevalvonta          den ulkomaille vientiä varten lääketehtaille ja
7935: sitä edellyttää.                                     lääketukkukaupoille niiden tarvitsemia todis-
7936:                                                      tuksia ja lausuntoja.
7937: 
7938:                       79 §                                                  87 §
7939:    Edellä 77 §:ssä tarkoitetussa tarkastuksessa         Ennen kliinisen lääketutkimuksen aloittamis-
7940: annettuun määräykseen ei saa valittamalla ha-        ta on lääkkeen valmistajan sekä tutkimuksen
7941: kea muutosta. Määräykseen tyytymättömällä            suorittavan lääkärin ja hammaslääkärin tehtä-
7942: on oikeus asetuksessa säädetyllä tavalla saada       vä ennakkoilmoitus tutkimuksesta sosiaali- ja
7943: päätös sosiaali- ja terveyshallituksen käsiteltä-    terveyshallitukselle.
7944: väksi, jos hän 30 päivän kuluessa tarkastuksen          Sosiaali- ja terveyshallituksen tehtävänä on
7945: päättymisestä sitä vaatii. Määräykseen on lii-       valvoa kliinisiä lääketutkimuksia sekä antaa
7946: tettävä ohjeet sen saattamiseksi sosiaali- ja        niistä tarkempia määräyksiä. Sosiaali- ja ter-
7947: terveyshallituksen käsiteltäväksi. Määräyksen        veyshallitus voi tarvittaessa määrätä kliinisen
7948: mukaisiin toimenpiteisiin on ryhdyttävä oikai-       lääketutkimuksen keskeytettäväksi.
7949: suvaatimuksesta huolimatta.
7950:                                                                             89 §
7951:                        80 §                             Lääketehtaan, lääketukkukaupan, ulkomai-
7952:    Sosiaali- ja terveyshallitus voi määrätä lääk-    sen valmistajan asiamiehen, apteekkarin, Hel-
7953: keiden valmistuksen lopetettavaksi toistaiseksi      singin yliopiston apteekin, sairaala-apteekin ja
7954: lääketehtaassa tai sen osassa, jos lääketehtaan      lääkekeskuksen, sotilasapteekin sekä lääkkee-
7955: tarkastuksessa tai muutoin ilmenee lääkkeiden        nomaisen tuotteen valmistajan tai maahantuo-
7956: asianmukaista valmistusta vaarantavia epäkoh-        jan tulee pyydettäessä antaa sosiaali- ja ter-
7957: tia tai jos 78 §:n perusteella annettujen mää-       veyshallitukselle sellaisia lääkkeiden tai lääk-
7958: räysten mukaisiin toimenpiteisiin ei ole ryhdyt-     keenomaisten tuotteiden maahantuontiin, val-
7959: ty.                                                  mistukseen, lääkejakeluun, myyntiin tai muu-
7960:                                                      hun kulutukseen luovuttamiseen liittyviä tieto-
7961:                        81 §                          ja ja selvityksiä, jotka ovat tarpeen tässä tai
7962:    Sosiaali- ja terveyshallituksen tulee huolehtia   muussa laissa tämän lain 76 §:ssä mainitulle
7963: siitä, että kansanterveyslaitoksen ja Suomen         valvontaviranomaiselle säädettyjen tehtävien
7964: Punaisen Ristin lääkkeiden valmistusta tarkas-       suorittamiseksi.
7965: tetaan siten kuin 77-80 §:ssä säädetään.                                    91 §
7966: 
7967:                                                       Sosiaali- ja terveyshallitus antaa lääkkeiden
7968:                        82 §                          markkinointia koskevia tarkempia määräyksiä.
7969:    Sosiaali- ja terveyshallituksen on vahvistetta-
7970: va kulloinkin noudatettava farmakopea.                                       93 §
7971:    Sosiaali- ja terveyshallitus voi tarvittaessa        Jos lääkkeen markkinoinnissa on menetelty
7972: antaa vahvistamaansa farmakopeaa täydentä-           91 §:n tai sen nojalla annettujen määräysten
7973: viä määräyksiä.                                      vastaisesti, sosiaali- ja terveyshallitus voi kiel-
7974:                                                      tää jatkamasta tai uudistamasta markkinoin-
7975:                       83 §                           tia. Sosiaali- ja terveyshallitus voi myös määrä-
7976:   Sosiaali- ja terveyshallituksen on joka kol-       tä kiellon saaneen toimittamaan markkinoin-
7977: mas vuosi tai tarvittaessa useammin vahvistet-       nin oikaisun, jos sitä lääketurvallisuuden vaa-
7978: tava lääkeluettelo, joka on laadittava huo-          rantumisen vuoksi on pidettävä tarpeellisena.
7979: mioon ottaen 3 ja 5 §:n säännökset.
7980:   Sellaisia kotimaasta tai ulkomailta kerättyjä        Kiellon tehosteeksi asetetun uhkasakon tuo-
7981: luonnonvaraisia kasveja tai kasvinosia, jotka        mitsee lääninhallitus sosiaali- ja terveyshalli-
7982: on mainittu lääkeluettelossa, saa jokainen sel-      tuksen vaatimuksesta.
7983: 4   210003P
7984: 26                     1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 233
7985: 
7986:                        94 §                                               102 §
7987:   Sosiaali- ja terveyshallitus voi peruuttaa täs-       Sosiaali- ja terveyshallituksen tämän lain
7988: sä laissa tarkoitetun lääkevalmisteen myyntilu-      perusteella antamaan päätökseen haetaan muu-
7989: van, jos valmisteen markkinoinnissa on törke-        tosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta siten
7990: ästi rikottu 91 §:n 1 momentin säännöksiä tai 3      kuin muutoksenhausta hallintoasioissa anne-
7991: momentin nojalla annettuja määräyksiä.               tussa laissa (154/50) säädetään. Sosiaali- ja
7992:                                                      terveyshallituksen 80, 93, 94 ja 101 §:ssä ja
7993:                      101 §                           lääninhallituksen 59 §:ssä tarkoitettuja päätök-
7994:    Sosiaali- ja terveyshallituksella on oikeus       siä on noudatettava muutoksenhausta huoli-
7995: kieltää lääkkeen maahantuonti, valmistus, ja-        matta, jollei muutoksenhakuviranomainen toi-
7996: kelu tai myynti sekä muu kulutukseen luovu-          sin määrää.
7997: tus, jos ilmenee tai on syytä epäillä, että
7998: lääkkeen käytöstä on tai tulee olemaan väes-
7999: tölle tai sen osalle merkittävää haittaa.              Tämä laki tulee voimaan          päivänä
8000:                                                      kuuta 19
8001: 
8002: 
8003: 
8004: 
8005:                                                Laki
8006:                           apteekkimaksusta annetun lain muuttamisesta
8007: 
8008:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8009:      muutetaan apteekkimaksusta 21 päivänä helmikuuta 1946 annetun lain (148/46) 3, 4, 6, 10 ja
8010: 12 §,
8011:   sellaisina kuin ne ovat, 3, 6, 10 ja 12 § 31 päivänä joulukuuta 1987 annetussa laissa (1281/87)
8012: ja 4 § osittain muutettuna viimeksi mainitulla lailla, seuraavasti:
8013: 
8014:                        3 §                              Sosiaali- ja terveyshallituksen apteekkimak-
8015:    Apteekkiliikkeen liikevaihdon määräämistä         sua koskeva päätös on annettava asianomaisil-
8016: varten apteekkarin tulee toimittaa sosiaali- ja      le tiedoksi siten, että heille virkateitse toimite-
8017: terveyshallitukselle ilmoitus liikkeen tuloista ja   taan asianmukaisin valitusosoituksin ja tiedok-
8018: menoista kunakin kalenterivuonna viimeistään         siantomerkinnöin varustettu ote siitä.
8019: seuraavan vuoden huhtikuun 1 päivänä. Sosi-
8020: aali- ja terveyshallitus voi kuitenkin erityisistä                           6§
8021: syistä myöntää apteekkarille oikeuden poiketa           Apteekkimaksu suoritetaan postisiirrolla lää-
8022: mainitusta määräajasta. Ilmoitus on laadittava       ninhallitukselle yhdessä tai useammassa erässä
8023: sosiaali- ja terveyshallituksen ohjeiden mukaan      siten kuin sosiaali- ja terveyshallitus määrää.
8024: ja sen vahvistamille lomakkeille.                    Sosiaali- ja terveyshallituksen tulee ennen hei-
8025:                                                      näkuun alkua sen vuoden jälkeisenä vuonna,
8026:                        4 §                           jolta maksu on määrätty, lähettää lääninhalli-
8027:    Apteekkarin ilmoituksen perusteella sosiaali-     tukselle luettelo läänissä suoritettavista apteek-
8028: ja terveyshallitus vahvistaa apteekkiliikkeestä      kimaksuista.
8029: suoritettavan apteekkimaksun.
8030:    Jos apteekkari ei toimita säädetyssä ajassa                             10 §
8031: sosiaali- ja terveyshallitukselle 3 §:ssä mainit-       Apteekkarin tulee sosiaali- ja terveyshalli-
8032: tua ilmoitusta eikä kehotuksestakaan sitä tee        tukselle tai sen apteekkiliikkettä tarkastamaan
8033: tai jos on ilmeistä, että hän on ilmoittanut         määräämälle henkilölle antaa ne täydentävät
8034: liikevaihdon todellista pienemmäksi, sosiaali-       tiedot ja selvitykset, jotka apteekkimaksun
8035: ja terveyshallituksella on oikeus vahvistaa ap-      määräämistä varten ovat tarpeen, sekä esittää
8036: teekkimaksu arvioimansa liikevaihdon perus-          liikekirjansa ja niihin kuuluvat kalusto- ja
8037: teella.                                              varastoluettelonsa, sopimus- ja velkakirjansa,
8038:               Sosiaali- ja terveydenhuollon keskushallinnon uudelleenjärjestäminen                    27
8039: 
8040: laskunsa, kuittinsa ja kirjeenvaihtonsa ynnä           tuksen tämän lain nojalla antamiin päätöksiin
8041: muut asiakirjat sekä näyttää varastonsa.               on voimassa, mitä muutoksenhausta hallinto-
8042:    Lääketehtaiden ja -tukkukauppojen tulee so-         asioissa annetussa laissa (154/ 50) säädetään.
8043: siaali- ja terveyshallituksen kehotuksesta antaa       Sosiaali- ja terveyshallituksen päätös on vali-
8044: tietoja apteekeille toimittamistaan tavaraeristä.      tuksesta huolimatta heti pantava täytäntöön.
8045: 
8046:                    I2 §                                  Tämä laki tulee voimaan          päivänä
8047:    Muutoksenhausta sosiaali- ja terveyshalli-          kuuta I9
8048: 
8049: 
8050: 
8051: 
8052:                                                  Laki
8053:                       proviisorintoimen ja farmaseutintoimen harjoittamisesta
8054:                                      annetun lain muuttamisesta
8055: 
8056:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8057:   muutetaan proviisorintoimen ja farmaseutintoimen harjoittamisesta 3I päivänä joulukuuta
8058: I987 annetun lain (1275/87) 2 §, 3 §:n 2 ja 3 momentti, 4, 6-8, IO ja II §,
8059:   näistä 3 §:n 3 momentti sellaisena kuin se on 9 päivänä helmikuuta 1990 annetussa laissa
8060: (151190), seuraavasti:
8061: 
8062:                           2 §                          ehdoin myöntää 2 §:ssä säädetyt edellytykset
8063:      Oikeuden t01m1a laillistettuna proviisorina       täyttävälle muun Pohjoismaan kansalaiselle,
8064:   tai laillistettuna farmaseuttina myöntää hake-       jolla on oikeus toimia proviisorina tai farma-
8065:   muksesta sosiaali- ja terveyshallitus. Edellytyk-    seuttina muussa Pohjoismaassa, oikeuden toi-
8066:   senä oikeuden myöntämiselle on, että hakija,         mia laillistettuna proviisorina tai laillistettuna
8067:   joka on Suomen kansalainen, on suorittanut           farmaseuttina Ahvenanmaan maakunnassa.
8068:   kotimaan korkeakoulussa proviisorin tai vas-
8069:   taavasti farmaseutin tutkinnon taikka ulko-                                 4§
8070:   maan korkeakoulussa proviisorin tai vastaa-             Proviisorin tutkintoa suorittava opiskelija,
8071:   vasti farmaseutin tutkintoa vastaavan tutkin-        joka on suorittanut proviisorin tutkinnon kou-
8072:   non sekä sosiaali- ja terveyshallituksen tarpeel-    lutusohjelmasta farmaseutin tutkintoa vastaa-
8073:   lisiksi katsomat lisäopinnot ja palvelun aptee-      vat opinnot ja sosiaali- ja terveyshallituksen
8074:   kissa, sivuapteekissa, lääketehtaassa, lääketuk-     tarpeellisiksi katsomat lisäopinnot sekä palvel-
8075:   kukaupassa tai sairaala-apteekissa.                  lut sosiaali- ja terveyshallituksen määräämän
8076:      Jos hakija täyttää 1 momentissa säädetyt          ajan apteekissa, lääketehtaassa, lääketukku-
8077:   edellytykset, sosiaali- ja terveyshallituksen tu-    kaupassa tai sairaala-apteekissa, voi toimia
8078: . Iee myöntää proviisorin tai vastaavasti farma-       väliaikaisesti farmaseuttina.
8079:   seutin oikeus ja merkitä hänet laillistettuna
8080:   proviisorina tai vastaavasti laillistettuna farma-                           6 §
8081:   seuttina näistä pidettävään luetteloon.                 Jos proviisorin- tai farmaseutintoimen har-
8082:                                                        joittaja on toiminnallaan osoittanut tulleensa
8083:                          3§                            tai jos hänet on sairauden, vian, vamman tai
8084:                                                        muun sellaisen syyn vuoksi katsottava osittain
8085:     Edellä 2 § :ssä säädetyt edellytykset täyttäväl-   tai kokonaan kykenemättömäksi harjoitta-
8086:  le muun maan kansalaiselle sosiaali- ja terveys-      maan proviisorin- tai farmaseutintointa, sosi-
8087:  hallitus voi myöntää luvan toimia proviisorina        aali- ja terveyshallitus voi julistaa hänet menet-
8088:  tai vastaavasti farmaseuttina Suomessa mää-           täneeksi oikeuden proviisorintoimen tai farma-
8089:  rääminsä ehdoin.                                      seutintoimen harjoittamiseen taikka rajoittaa
8090:     Sosiaali- ja terveyshallitus voi määrääminsä       sitä.
8091: 28                     1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 233
8092: 
8093:                         7 §                                                 10 §
8094:    Jos on perusteltua aihetta otaksua proviiso-         Sosiaali- ja terveyshallituksen tämän lain
8095: rin tai farmaseutin olevan kykenemätön toimi-        perusteella antamaan päätökseen haetaan muu-
8096: maan tehtävässään, sosiaali- ja terveyshallitus      tosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeu-
8097: voi asian selville saamiseksi määrätä hänet          teen siten kuin muutoksenhausta hallintoasiois-
8098: lääkärintarkastukseen ja hankkia muun tarvit-        sa annetussa laissa (154/50) säädetään. Sosi-
8099: tavan selvityksen sekä kieltää häntä toimimasta      aali- ja terveyshallitus voi määrätä, että 6 ja
8100: proviisorina tai farmaseuttina, kunnes kysymys       7 §:ssä tarkoitettua päätöstä on valituksesta
8101: hänen kykenemättömyydestään on lopullisesti          huolimatta heti noudatettava.
8102: ratkaistu. Jollei hän alistu lääkärintarkastuk-
8103: seen tai muuhun vastaavaan selvitykseen, polii-
8104: siviranomaisen on annettava tarvittavaa virka-                             11 §
8105: apua.                                                   Tarkempia säännöksiä proviisorintoimen ja
8106:                         8§                           farmaseutintoimen harjoittamisesta sekä tä-
8107:    Jos proviisori tai farmaseutti on toimessaan      män lain täytäntöönpanosta annetaan tarvitta-
8108: menetellyt vastoin lakia tai lain nojalla annet-     essa asetuksella. Sosiaali- ja terveyshallitus an-
8109: tuja säännöksiä tai määräyksiä taikka syyllisty-     taa tarvittaessa tarkempia määräyksiä proviiso-
8110: nyt tehtävässään muutoin virheellisyyteen tai        rintoimen ja farmaseutintoimen harjoittamises-
8111: laiminlyöntiin, eikä virheellisyys tai laimin-       ta.
8112: lyönti ole sen laatuista, että häntä olisi syytet-
8113: tävä tuomioistuimessa, sosiaali- ja terveyshalli-
8114: tus voi rangaista häntä kurinpitotoimin kirjalli-      Tämä laki tulee voimaan          päivänä
8115: sella varoituksena.                                  kuuta 19
8116: 
8117: 
8118: 
8119: 
8120:                                                Laki
8121:                                     kemikaalilain muuttamisesta
8122: 
8123:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8124:   muutetaan 14 päivänä elokuuta 1989 annetun kemikaalilain (744/89) 5 § :n 1 momentti, 11 §:n
8125: 5 momentti, 20 §:n 1 momentti, 21-23 §, 39 §:n 1 momentti, 40 §, 41 §:n 3 kohta, 43 §:n 2
8126: momentti, 55 §:n 2 momentti ja 57 § sekä
8127:   lisätään lakiin uusi 61 a § seuraavasti:
8128: 
8129:                        5§                                                   11§
8130:      Valvontaviranomaiset keskushallinnossa                 Terveydelle vaarallinen kemikaali
8131:    Tämän lain ja sen nojalla annettujen sään-           Sosiaali- ja terveyshallitus ratkaisee tarvitta-
8132: nösten ja määräysten noudattamista koskeva           essa yksittäistapauksessa, onko kemikaali ter-
8133: ylin valvonta kuuluu:                                veydelle vaarallinen sekä miten terveydelle vaa-
8134:    1) sosiaali- ja terveyshallitukselle kemikaa-     rallinen kemikaali luokitellaan.
8135: lien aiheuttamien terveyshaittojen ehkäisemi-
8136: sen ja torjumisen osalta; sekä                                              20 §
8137:    2) vesi- ja ympäristöhallitukselle kemikaalien
8138: aiheuttamien ympäristöhaittojen ehkäisemisen                       Ilmoitusvelvollisuus
8139: ja torjumisen osalta.                                  Valmistajan tai maahantuojan on tehtävä
8140:                                                      sosiaali- ja terveyshallitukselle ilmoitus uudesta
8141:               Sosiaali- ja terveydenhuollon keskushallinnon uudelleenjärjestäminen                    29
8142: 
8143: 
8144: aineesta ennen sen maahantuonnin, myynnin                                    40 §
8145: tai muun luovuttamisen aloittamista. Ilmoitus                 Luovutuskiellot ja -rajoitukset
8146: on tehtävä myös valmisteen sisältämästä uu-
8147: desta aineesta.                                          Sosiaali- ja terveyshallitus voi kieltää myr-
8148:                                                       kyllisen ja erittäin myrkyllisen kemikaalin luo-
8149:                                                       vuttamisen vähittäismyyntiin, jos kemikaali
8150:                        21 §                           ominaisuuksiensa, käyttötapansa tai muun eri-
8151:               Luovutusrajoitukset                     tyisen syyn vuoksi voi aiheuttaa merkittävää
8152:                                                       haittaa terveydelle.
8153:   Uutta ainetta tai sitä sisältävää valmistetta ei       Sosiaali- ja terveyshallitus voi 1 momentissa
8154: saa luovuttaa ennen kuin on kulunut 45 vuoro-         mainitusta syystä kiellon asemesta asettaa eh-
8155: kautta 20 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen tekemi-       toja myrkyllisen ja erittäin myrkyllisen kemi-
8156: sestä. Sosiaali- ja terveyshallitus voi sallia maa-   kaalin luovuttamiselle vähittäismyyntiin.
8157: hantuonnin, myynnin tai muun luovuttamisen
8158: ennen määräajan päättymistä.
8159:   Jos sosiaali- ja terveyshallitus kehottaa il-                              41 §
8160: moituksen tekijää täydentämään puutteellista                       Asetuksenantovaltuus
8161: ilmoitusta, 1 momentissa tarkoitettu määräai-
8162: ka alkaa siitä, kun täydennetty ilmoitus on              Tarkemmat säännökset 39 §:ssä tarkoitetus-
8163: saapunut sosiaali- ja terveyshallitukseen.            ta ilmoitusvelvollisuudesta sekä terveydelle
8164:                                                       vaarallisen kemikaalin luovuttamisesta vähit-
8165:                        22 §                           täismyyntiin annetaan asetuksella. Asetuksella
8166:                 Muutosilmoitus                        voidaan myös säätää:
8167: 
8168:    Valmistajan tai maahantuojan on tehtävä              3) sosiaali- ja terveyshallituksen oikeudesta
8169: sosiaali- ja terveyshallitukselle muutosilmoitus,     määrätä, mitä kemikaaleja pidetään huumaavi-
8170: jos hän saa uutta tietoa 20 §:ssä tarkoitetusta       na liuottimina; sekä
8171: aineesta tai sen terveys- ja ympäristövaikutuk-
8172: sista taikka jos aineen tai sitä sisältävän val-
8173: misteen käyttötarkoitus tai valmistus- ja maa-
8174: hantuontimäärät muuttuvat olennaisesti.                                      43 §
8175:                                                             Kemikaalin käsittelyn kieltäminen
8176:                        23 §
8177: 
8178:                     Lisätiedot                           Jos 1 momentissa tarkoitetun haitan torju-
8179:                                                       minen edellyttää pikaisia toimenpiteitä, sosi-
8180:     Sosiaali- ja terveyshallitus voi velvoittaa uu-   aali- ja terveyshallitus voi terveyshaittojen ja
8181: den aineen tai sitä sisältävän valmisteen valmis-     vesi- ja ympäristöhallitus ympäristöhaittojen
8182: tajan ja maahantuojan toimittamaan ilmoituk-          osalta tilapäisesti määrätä tarvittavista kiellois-
8183: sessa vaadittavien tietojen lisäksi tarvittavia       ta ja rajoituksista. Asia on tällöin viivytyksettä
8184: tietoja aineesta ja sen ominaisuuksista ja vai-       saatettava valtioneuvoston päätettäväksi.
8185: kutuksista sekä tekemään uusia selvityksiä
8186: näistä seikoista, jos se katsotaan välttämättö-
8187: mäksi aineesta aiheutuvan vaaran arvioimisek-                                55 §
8188: si.
8189:                                                                       Muutoksenhaku
8190:                         39 §
8191:               Ilmoitusvelvollisuus
8192:                                                          Sosiaali- ja terveyshallituksen tai vesi- ja
8193:   Valmistajan ja maahantuojan, joka luovut-           ympäristöhallituksen määräämästä 43 §:n 2
8194: taa myrkyllistä tai erittäin myrkyllistä kemi-        momentissa tarkoitetusta tilapäisestä kiellosta
8195: kaalia vähittäismyyntiin, on ilmoitettava kemi-       tai rajoituksesta ei saa valittaa. Valvontaviran-
8196: kaalista sosiaali- ja terveyshallitukselle ennen      omaisen 51 §:n nojalla tekemästä uhkasakon
8197: kemikaalin jakelun aloittamista.                      asettamista koskevasta päätöksestä ei saa erik-
8198:                                                       seen valittaa.
8199: 30                      1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 233
8200: 
8201:                        57§                            tava toiminnassaan tapahtuvista oleellisista
8202:               Testauslaboratoriot                     muutoksista sosiaali- ja terveyshallitukselle.
8203:                                                          Sosiaali- ja terveyshallitus voi peruuttaa tes-
8204:    Tämän lain ja sen nojalla annettujen sään-         tauslaboratorion hyväksymisen, jos laborato-
8205: nösten ja määräysten edellyttämän, viranomai-         rio ei enää täytä hyväksymisen edellytyksiä tai
8206: sille toimitetun kemikaalien fysikaalisia ja ke-      se ei noudata sen toiminnalle asetettuja ehtoja,
8207: miallisia ominaisuuksia sekä terveys- ja ympä-        rajoituksia tai ohjeita.
8208: ristövaikutuksia koskevan tutkimuksen tulee
8209: olla tehty laboratoriossa, jonka sosiaali- ja                              61 a §
8210: terveyshallitus on hyväksynyt valtuutetuksi tes-                     Tiedonsaantioikeus
8211: tauslaboratorioksi tai joka muutoin noudattaa
8212: hyvää laboratoriokäytäntöä. Laboratorion                 Sosiaali- ja terveyshallituksen oikeudesta
8213: henkilökunnan tulee olla pätevää ja tilojen ja        saada asiantuntijatehtäviensä hoitamiseksi tar-
8214: laitteiden tarkoitukseen soveltuvia.                  vittavia tietoja säädetään sosiaali- ja terveys-
8215:    Sosiaali- ja terveyshallitus voi liittää labora-   hallituksesta annetussa laissa (    1 ).
8216: torion hyväksymiseen ehtoja, rajoituksia ja
8217: ohjeita.                                                Tämä laki tulee voimaan          päivänä
8218:    Valtuutetun testauslaboratorion on ilmoitet-       kuuta 19 .
8219: 
8220: 
8221: 
8222: 
8223:                                                 Laki
8224:                                 sairaanhoitotarvikelain muuttamisesta
8225: 
8226:  Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8227:  muutetaan 28 päivänä joulukuuta 1984 annetun sairaanhoitotarvikelain (997 /84) 2 §:n 2
8228: momentti, 4 §:n 2 momentti, 5 ja 6 §, 7 §:n 1 momentti, 8 §, 10 §:n 2 momentti ja 11 §:n 1
8229: momentti seuraavasti:
8230: 
8231:                         2§                            voi kieltää tarvikkeen valmistuksen, maahan-
8232:                                                       tuonnin, myynnin ja käytön tai määrätä näitä
8233:   Sosiaali- ja terveyshallitus ratkaisee tarvitta-    koskevia rajoituksia.
8234: essa, onko kyseessä sairaanhoitotarvike vai ei.          Kieltäessään sairaanhoitotarvikkeen valmis-
8235:                                                       tuksen, maahantuonnin tai käytön taikka päät-
8236:                         4§                            täessään niitä koskevista rajoituksista, sosiaali-
8237:                                                       ja terveyshallitus voi samalla määrätä, että
8238:   Sosiaali- ja terveyshallitus voi antaa tarvitta-    sairaanhoitotarvike tulee saattaa määräysten
8239: essa tarkempia määräyksiä ja ohjeita sairaan-         mukaiseksi, että maahantuojan tai valmistajan
8240: hoitotarvikkeiden ominaisuuksista ja laadusta.        tulee poistaa tarvikkeet myynnistä taikka että
8241:                                                       tarvikkeet tulee hävittää maahantuojan tai val-
8242:                        5§                             mistajan kustannuksella.
8243:   Sosiaali- ja terveyshallitus valvoo tämän lain
8244: sekä sen nojalla annettujen säännösten ja mää-                              7 §
8245: räysten noudattamista.                                  Sosiaali- ja terveysministeriön määräämistä
8246:                                                       sairaanhoitotarvikkeista, jotka aiotaan ensim-
8247:                        6 §                            mäisen kerran luovuttaa myyntiin, on niiden
8248:   Milloin on todettu tai on perusteltua aihetta       valmistajan tai maahantuojan tehtävä ilmoitus
8249: epäillä, että sairaanhoitotarvike on käyttötar-       sosiaali- ja terveyshallitukselle. Ilmoitus on
8250: koitukseensa soveltumaton tai että siitä voi sen      tehtävä myös, jos jo ilmoitettua tarviketta tai
8251: käyttötarkoitus huomioon ottaen aiheutua ter-         sen valmistusta oleellisesti muutetaan.
8252: veydellistä haittaa, sosiaali- ja terveyshallitus
8253:              Sosiaali- ja terveydenhuollon keskushallinnon uudelleenjärjestäminen                    3I
8254: 
8255:                         8 §                                                 IO §
8256:    Määrätessään 7 §:ssä tarkoitetun ilmoituk-
8257: sen tehtäväksi sosiaali- ja terveysministeriön on      Sosiaali- ja terveyshallitus antaa tarkempia
8258: samalla asetettava sen käsittelylle määräaika,       määräyksiä I momentissa tarkoitetuista mer-
8259: joka ei saa olla kuutta kuukautta pitempi.           kinnöistä ja ohjeista.
8260: Sairaanhoitotarvike saadaan luovuttaa myyn-
8261: tiin sanotun määräajan kuluttua, jollei sosi-                               II §
8262: aali- ja terveyshallitus ole siihen mennessä            Sosiaali- ja terveyshallitukselle ja sen val-
8263: ilmoittanut, että tarvike on 3 §:n tai 4 §:n I       tuuttamalla laitoksella on oikeus tämän lain ja
8264: momentin säännösten taikka 4 §:n 2 momentin          sen nojalla annettujen säännösten ja määräys-
8265: tai IO §:n nojalla annettujen määräysten tai         ten noudattamisen valvontaa varten päästä sai-
8266: ohjeiden vastainen.                                  raanhoitotarvikkeen valmistus-, varasto- ja
8267:    Jos 7 §:ssä tarkoitettu ilmoitus on puutteelli-   myyntipaikkaan ja suorittaa siellä tarkastuksia
8268: nen, sosiaali- ja terveyshallituksen on kehotet-     sekä tarvittaessa ottaa tarvikkeesta korvaukset-
8269: tava tarvikkeen valmistajaa tai maahantuojaa         ta näytteitä.
8270: täydentämään ilmoitustaan. Uusi määräaika
8271: ilmoituksen käsittelylle alkaa tällöin täydenne-
8272: tyn ilmoituksen tekemisestä.                           Tämä laki tulee voimaan          päivänä
8273:                                                      kuuta I9
8274: 
8275: 
8276: 
8277: 
8278:                                                Laki
8279:                          lääkkeiden velvoitevarastointilain muuttamisesta
8280: 
8281:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8282:   muutetaan 25 päivänä toukokuuta I984 annetun lääkkeiden velvoitevarastointilain (402/84)
8283: 2 §:n 2 momentti, 6, 8 ja 9 §, 10 §:n 2 momentti, II a §:n I momentti ja 13 §:n 3 momentti,
8284:   sellaisina kuin niistä ovat IO § :n 2 momentti ja 11 a § :n 1 momentti 4 päivänä toukokuuta 1990
8285: annetussa laissa (418/90), seuraavasti:
8286: 
8287:                        2 §                                                 8 §
8288:                                                        Sosiaali- ja terveyshallituksen tehtävänä on
8289:    Asetuksella säädetään ne I momentissa mai-        huolehtia tämän lain ja sen nojalla annettujen
8290: nittuihin lääkeryhmiin sisältyvät lääkeaineet,       säännösten ja määräysten täytäntöönpanosta
8291: jotka kuuluvat varastointivelvoitteen piiriin.       sekä valvoa velvoitevarastoja ja niiden käyt-
8292: Sosiaali- ja terveyshallitus vahvistaa nimikkeit-    töä.
8293: täin ne lääkevalmisteet, jotka sisältävät asetuk-
8294:                                                                              9 §
8295: sella vahvistettuja lääkeaineita ja joissa kysei-
8296:                                                         Varastointivelvollisen tulee vuosittain ilmoit-
8297: set lääkeaineet ovat lääkinnälliseltä merkityk-
8298:                                                      taa sosiaali- ja terveyshallitukselle lääkeaine- ja
8299: seltään keskeisiä.
8300:                                                      valmistevelvoitteidensa määrät sekä antaa
8301:                                                      muut tämän lain ja sen nojalla annettujen
8302:                         6§
8303:                                                      säännösten noudattamisen valvontaa varten
8304:    Sosiaali- ja terveyshallitus voi hakemuksesta
8305:                                                      tarpeelliset tiedot. Sosiaali- ja terveyshallituk-
8306: päättää, millä ehdoin varastointivelvollinen
8307:                                                      sen määräämät henkilöt ovat oikeutettuja suo-
8308: lääkevalmisteen maahantuoja saa korvata osan
8309:                                                      rittamaan tarkastuksia varastointivelvollisen ti-
8310: varastointivelvoitteestaan varastoimaHa vastaa-
8311:                                                      loissa velvoitevaraston suuruuden selvittämi-
8312: van määrän lääkeainetta. Lääkevalmisteen ja
8313:                                                      seksi.
8314: -aineen keskinäinen korvattavuus määräytyy
8315: valmisteen sisältämän lääkeainemäärän perus-                                10 §
8316: teella. Lääkevalmisteen osuuden on oltava kui-
8317: tenkin vähintään 20 prosenttia velvoitteen             Milloin varastointivelvollisen tuotanto tai
8318: määrästä.                                            toiminta on velvoitteen alaisen lääkkeen saanti-
8319: 32                     1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 233
8320: 
8321: häiriön vuoksi vaarassa keskeytyä tai olennai-       tai varastointivelvollinen tekee luvan uusimatta
8322: sesti vähentyä ilman velvoitevaraston käyt-          jättämistä koskevan ilmoituksen sosiaali- ja
8323: töönottoa taikka velvoitevarastossa oleva tai        terveyshallitukselle enintään kymmentä kuu-
8324: muu velvoitteen alaiseksi säädetty lääke vaa-        kautta ennen lupavuoden päättymistä.
8325: rassa tulla varastointiaikana käyttötarkoituk-
8326: seensa soveltumattomaksi, sosiaali- ja terveys-
8327: hallitus voi hakemuksesta myöntää varastointi-                              13 §
8328: velvolliselle luvan alittaa lain mukaisen velvoit-
8329: teen määrän. Alitusluvan myöntäessään sosi-             Milloin rikkomus on vähäpätöinen, sosiaali-
8330: aali- ja terveyshallituksen on määrättävä sallit-    ja terveyshallitus voi olla ryhtymättä toimenpi-
8331: tavan alituksen suuruus sekä missä ajassa va-        teisiin syylliseksi epäillyn saattamiseksi syyttee-
8332: rastointivelvollisen on täydennettävä varaston-      seen, jos teko on johtunut olosuhteet huo-
8333: sa asetetun velvoitteen tasolle.                     mioon ottaen anteeksi annettavasta huomaa-
8334:                                                      mattomuudesta, ajattelemattomuudesta tai tie-
8335:                      11 a §                          tämättömyydestä eikä yleinen etu vaadi syyte-
8336:   Varastointivelvollinen vapautuu varastomti-        toimenpiteitä.
8337: velvoitteesta, jos lääkevalmistetta koskeva
8338: myyntilupa lääkelain (395/87) 24 §:n 2 mo-             Tämä laki tulee voimaan          päivänä
8339: mentin mukaisesti lakkaa olemasta voimassa           kuuta 19
8340: 
8341: 
8342: 
8343: 
8344:                                                Laki
8345:                                     steriloimislain muuttamisesta
8346: 
8347:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8348:   muutetaan 24 päivänä huhtikuuta 1970 annetun steriloimislain (283/70) 4, 5 ja 8 §,
8349:   sellaisina kuin niistä ovat 4 ja 5 § 31 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (125/85),
8350: seuraavasti:
8351: 
8352:                        4§
8353:    Steriloimiseen voidaan ryhtyä:                                            5§
8354:    1) 1 §:n 1 ja 2 kohdassa tarkoitetussa ta-          Tässä laissa tarkoitetut sosiaali- ja terveys-
8355: pauksessa steriloimisen suorittavan lääkärin         hallitukselle kuuluvat asiat käsitellään erityisis-
8356: päätöksellä;                                         tunnossa siten kuin asetuksella tarkemmin sää-
8357:    2) 1 §:n 3 ja 4 kohdassa tarkoitetussa ta-        detään.
8358: pauksessa kahden lääkärin päätöksellä; sekä            Sosiaali- ja terveyshallituksen on käsiteltävä
8359:    3) 1 §:n 5 ja 6 kohdassa ja 2 §:ssä tarkoite-     1 momentissa mainitut asiat kiireellisinä. Sosi-
8360: tuissa tapauksissa sosiaali- ja terveyshallituk-     aali- ja terveyshallituksen asiasta antamaan
8361: sen luvalla.                                         päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
8362:    Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun
8363: päätöksen tulee sisältää toimenpiteen suoritta-                               8§
8364: van lääkärin sekä muun lääkärin antama kir-             Steriloimisen suorittaa laillistettu lääkäri tai
8365: jallinen lausunto, jossa he tarkoin ilmoittaen       se, jolle sosiaali- ja terveyshallitus lääkärintoi-
8366: toimenpiteen syyt yksimielisesti toteavat sitä       men harjoittamisesta annetun lain (562/78)
8367: koskevien edellytysten olevan olemassa.              6 §:n 2 momentin nojalla on myöntänyt luvan
8368:    Jos yhden lääkärin, tai 1 §:n 3 ja 4 kohdassa     harjoittaa lääkärintointa.
8369: tarkoitetussa tapauksessa, kahden lääkärin
8370: päätös on kielteinen, voidaan lupaa steriloimi-        Tämä laki tulee voimaan          päivänä
8371: seen pyytää sosiaali- ja terveyshallitukselta.       kuuta 19
8372:               Sosiaali- ja terveydenhuollon keskushallinnon uudelleenjärjestäminen                  33
8373: 
8374:                                                 Laki
8375:                                     kastroimislain muuttamisesta
8376: 
8377:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8378:   muutetaan 24 päivänä huhtikuuta 1970 annetun kastroimislain (282170) 4 §, 7 § :n 1 momentti
8379: ja 8 § seuraavasti:
8380: 
8381:                        4 §                            vässä päätöksessään määrätä kastroimisen suo-
8382:   Kastroimiseen voidaan ryhtyä vain sosiaali-         rittamisen lykättäväksi enintään yhden vuoden
8383: ja terveyshallituksen luvalla. Nämä ja muut           määräajaksi päätöksen antamisesta.
8384: tässä laissa tarkoitetut sosiaali- ja terveyshalli-
8385: tukselle kuuluvat asiat käsitellään erityisistun-
8386: nossa, niin kuin siitä asetuksella tarkemmin                                 8§
8387: säädetään.                                               Kastroimisen sekä siihen mahdollisesti liitty-
8388:    Sosiaali- ja terveyshallituksen asiasta anta-      vän jälkitarkastuksen ja -hoidon suorittaa lail-
8389: maan päätökseen ei saa hakea muutosta valit-          Iistettu lääkäri sosiaali- ja terveyshallituksen
8390: tamalla.                                              määräämässä sairaalassa.
8391: 
8392:                        7 §                              Tämä laki tulee voimaan         päivänä
8393:   Sosiaali- ja terveyshallitus voi luvan myöntä-      kuuta 19
8394: 
8395: 
8396: 
8397: 
8398:                                                 Laki
8399:                      raskauden keskeyttämisestä annetun lain muuttamisesta
8400: 
8401:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8402:   muutetaan raskauden keskeyttämisestä 24 päivänä maaliskuuta 1970 annetun lain (239170)
8403: 5 §:n 3 momentti, 5 a §, 6 §:n 1 ja 3 momentti sekä 8, 10 ja 11 §,
8404:   sellaisina kuin niistä ovat 5 a § 12 päivänä heinäkuuta 1985 annetussa laissa (572/85) ja 6 § :n 1
8405: momentti osittain muutettuna viimeksi mainitulla lailla, seuraavasti:
8406: 
8407:                         5§                                                    6§
8408:                                                          Raskaus voidaan keskeyttää:
8409:    Sosiaali- ja terveyshallitus voi kuitenkin, jol-      1) edellä 1 §:n 1-3 ja 6 kohdassa tarkoite-
8410: lei nainen raskaaksi saatettaessa ollut täyttänyt     tuissa tapauksissa kahden lääkärin lupapäätök-
8411: seitsemäätoista vuotta tai jos siihen muuten on       sellä tai asetuksella tarkemmin säädetyissä ta-
8412: erityistä syytä, antaa luvan raskauden keskeyt-       pauksissa vaihtoehtoisesti sosiaali- ja terveys-
8413: tämiseen myöhemminkin, ei kuitenkaan kah-             hallituksen luvalla;
8414: dennenkymmenennen raskausviikon jälkeen.                 2) 1 § :n 4 kohdassa tarkoitetussa tapaukses-
8415:                                                       sa keskeyttämisen suorittavan lääkärin päätök-
8416:                        5a §                           sellä; sekä
8417:    Sen estämättä, mitä 5 §:ssä säädetään, sosi-          3) 1 §:n 5 kohdassa ja 5 §:n 3 momentissa
8418: aali- ja terveyshallitus voi antaa luvan raskau-      sekä 5 a §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa sosi-
8419: den keskeyttämiseen, jos lapsivesi- tai ultraää-      aali- ja terveyshallituksen luvalla.
8420: nitutkimuksella, serologisilla tutkimuksilla
8421: taikka muulla vastaavalla luotettavalla tutki-           Jos kahden, tai 1 §:n 4 kohdassa tarkoitetus-
8422: muksella on todettu vaikea sikiön sairaus tai         sa tapauksessa, yhden lääkärin päätös on kiel-
8423: ruumiinvika, ei kuitenkaan kahdennenkymme-            teinen, voidaan lupa raskauden keskeyttämi-
8424: nennenneljännen raskausviikon jälkeen.                seen pyytää sosiaali- ja terveyshallitukselta.
8425: 5 210003P
8426: 34                     1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 233
8427: 
8428:                         8§                           erityisistunnossa, niin kuin siitä asetuksella
8429:    Lausunnonantajalääkärinä voi toimia jokai-        tarkemmin säädetään.
8430: nen valtion, kunnan tai kuntainliiton palveluk-         Sosiaali- ja terveyshallituksen on käsiteltävä
8431: sessa oleva lääkäri taikka sosiaali- ja terveys-     1 momentissa mainitut asiat kiireellisinä. Sosi-
8432: hallituksen määräämä muu lääkäri.                    aali- ja terveyshallituksen asiasta antamaan
8433:    Raskauden keskeyttäminen suoritetaan sosi-        päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
8434: aali- ja terveyshallituksen tähän tarkoitukseen
8435: hyväksymässä sairaalassa (keskeyttämissairaa-                              11 §
8436: la). Suorittajalääkärinä voi toimia jokainen           Sosiaali- ja terveyshallituksen on valvottava,
8437: sanotun sairaalan palveluksessa oleva laillistet-    että lausunnonantaja-ja suorittajalääkärit pyr-
8438: tu lääkäri.                                          kivät noudattamaan tasapuolista ja yhdenmu-
8439:                                                      kaista käytäntöä.
8440:                       10 §
8441:    Tämän lain 1, 5 ja 6 §:n mukaan sosiaali- ja        Tämä laki tulee voimaan         päivänä
8442: terveyshallitukselle kuuluvat asiat käsitellään      kuuta 19
8443: 
8444: 
8445: 
8446:                                                Laki
8447:                          rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain
8448:                                     3 ja 12 §:n muuttamisesta
8449: 
8450:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8451:   muutetaan rintamaveteraanien kuntoutuksesta 23 päivänä joulukuuta 1988 annetun lain
8452: (1184/88) 3 §:n 2 momentti ja 12 § seuraavasti:
8453: 
8454:                         3§                                                 12 §
8455:         Kuntoutukseen hyväksyminen                               Tutkimus ja seuranta
8456:                                                        Osa rintamaveteraanien kuntoutustoimin-
8457:   Perusteiden ja ohjeiden tulee perustua             taan varatusta määrärahasta voidaan käyttää
8458: 2 §:ssä tarkoitettuihin valintaperusteisiin sekä     kuntoutuksen tutkimus- ja seurantatyöhön.
8459: ohjeisiin, jotka sosiaali- ja terveyshallitus kun-   Määrärahan osasta ja sen käytöstä päättää
8460: toutukseen kuuluvasta tutkimuksesta ja hoi-          sosiaali- ja terveysministeriö.
8461: dosta antaa.
8462:                                                        Tämä laki tulee voimaan         päivänä
8463:                                                      kuuta 19
8464: 
8465: 
8466: 
8467:                                                 Laki
8468:                                  sairausvakuutuslain muuttamisesta
8469: 
8470:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8471:    muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/63) 5 §:n 1 momentin
8472: 2 kohta, 10 §:n 4 momentti, 50 §:n 2 momentti ja 52 §:n 1 momentti,
8473:    sellaisina kuin niistä ovat 5 §:n 1 momentin 2 kohta 15 päivänä heinäkuuta 1970 annetussa
8474: laissa (499/70) ja 10 §:n 4 momentti 5 päivänä elokuuta 1983 annetussa laissa (676/83),
8475: seuraavasti:
8476:                                                    2) lääkärin määräämä asetuksella tarkemmin
8477:                         5§                       säädetyssä laitoksessa suoritettu tutkirims tai
8478:    Sairaanhoitona korvataan sen mukaan kuin annettu hoito sekä avohoitona annettu keino-
8479: jäljempänä säädetään:                            munuaishoito;
8480:              Sosiaali- ja terveydenhuollon keskushallinnon uudelleenjärjestäminen                 35
8481: 
8482:                       10§                                                   52§
8483:                                                        Sosiaalivakuutustoimikunnan        päätökseen,
8484:   Sen lisäksi, mitä 1 ja 2 momentissa sääde-        haetaan muutosta valittamalla asianomaisen
8485: tään, korvataan sairaanhoitoon kuuluvien apu-       alueen sosiaalivakuutuslautakuntaan. Lauta-
8486: välineiden ja muiden laitteiden hankkimiseen        kunnan asettaa valtioneuvosto neljäksi vuo-
8487: ja ylläpitämiseen liittyvät tarpeelliset matkat     deksi kerrallaan. Siihen kuuluu puheenjohtaja
8488: apuvälineiden ja muiden laitteiden valmistus-       ja varapuheenjohtaja sekä yksi lääkärijäsen ja
8489: ja välityspaikkoihin.                               kaksi vakuutettujen olosuhteiden tuntemusta
8490:                                                     edustavaa jäsentä. Puheenjohtajan ja varapu-
8491:                                                     heenjohtajan osalta on kansaneläkelaitokselle
8492:                       50§                           varattava tilaisuus lausunnon antamiseen. Vas-
8493:                                                     taavasti on lääkärijäsenen osalta varattava so-
8494:    Neuvottelukunnan puheenjohtaja ja yksi jä-       siaali- ja terveyshallitukselle sekä kahden muun
8495: senistä, joka samalla toimii varapuheenjohta-       jäsenen osalta lääninhallitukselle tilaisuus lau-
8496: jana, määrätään kansaneläkelaitoksen esityk-        sunnon antamiseen. Jokaisella jäsenellä on
8497: sestä sekä muut jäsenet ja varajäsenet siten,       henkilökohtainen varajäsen. Lautakunnan pu-
8498: että sosiaali- ja terveysministeriö, sosiaali- ja   heenjohtajalla tulee olla tuomarin virkaan vaa-
8499: terveyshallitus, lääkäreitä edustava järjestö,      dittava kelpoisuus.
8500: työnantajat ja vakuutettujen olosuhteiden tun-
8501: temus tulevat neuvottelukunnassa edustetuiksi.
8502:                                                       Tämä laki tulee voimaan         päivänä
8503:                                                     kuuta 19
8504: 
8505: 
8506: 
8507: 
8508:                                               Laki
8509:                 sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta
8510:                                    annetun lain muuttamisesta
8511: 
8512:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8513:   kumotaan sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta 17 päivänä syyskuu-
8514: ta 1982 annetun lain (677/82) 12 §:n 2 momentti sekä 13 ja 15 §,
8515:   sellaisina kuin niistä ovat 12 §:n 2 momentti 15 päivänä joulukuuta 1989 annetussa laissa
8516: (1139/89) ja 15 § 31 päivänä maaliskuuta 1988 annetussa laissa (300/88), sekä
8517:   muutetaan 6 §:n 2 ja 3 momentti sekä 26 §,
8518:   sellaisina kuin ne ovat, 6 §:n 2 ja 3 momentti 2 päivänä kesäkuuta 1989 annetussa laissa
8519: (513/89) ja 26 § osittain muutettuna mainitulla 31 päivänä maaliskuuta 1988 annetulla lailla,
8520: seuraavasti:
8521: 
8522:                        6§                           koskeva esityksensä sosiaali- ja terveysministe-
8523:     Valtakunnallisen suunnitelman laadinta          riölle.
8524: 
8525:                                                                           26 §
8526:    Valtakunnallisen suunnitelman valmistelusta                        Määräykset
8527: huolehtivat sosiaali- ja terveysministeriö, maa-
8528: ja metsätalousministeriö, kauppa- ja teollisuus-       Ministeriö antaa, sen mukaan kuin valtakun-
8529: ministeriö sekä ympäristöministeriö kukin hal-      nallisessa suunnitelmassa erikseen määrätään,
8530: linnonalallaan.                                     tarkempia määräyksiä valtakunnalliseen suun-
8531:    Maa- ja metsätalousministeriön, kauppa- ja       nitelmaan sisällytettyjen määräysten soveltami-
8532: teollisuusministeriön sekä ympäristöministe-        sesta.
8533: riön on viimeistään 30 päivänä huhtikuuta              Lääninhallituksen on sosiaali- ja terveyden-
8534: toimitettava valtakunnallista suunnitelmaa          huoltoa koskevia asioita ratkaistessaan nouda-
8535: 36                    1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 233
8536: 
8537: tettava    momentissa tarkoitettujen määräys-          Tämän lain voimaan tullessa 13 §:ssä tarkoi-
8538: ten lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön tai     tettuun valtakunnallisten palvelujen tuottajien
8539: muun ministeriön oman toimialansa osalta an-        luetteloon merkittyjä palvelujen tuottajia pide-
8540: tamia yleisiä määräyksiä.                           tään lain voimaan tultuakin kansanterveysase-
8541:                                                     tuksen (205/72) 6 §:n 6 momentissa tarkoitet-
8542:   Tämä laki tulee voimaan          päivänä          tuina valtakunnallisina palvelujen tuottajina.
8543: kuuta 19
8544: 
8545: 
8546: 
8547: 
8548:                                               Laki
8549:                                  sosiaalihuoltolain muuttamisesta
8550: 
8551:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8552:   muutetaan 17 päivänä syyskuuta 1982 annetun sosiaalihuoltolain (710/82) 3, 4 ja 53 §
8553: seuraavasti:
8554: 
8555:                         3§                          sosiaali- ja terveyshallitus, jonka tehtävistä
8556:     Sosiaalihuollon yleinen suunnittelu, ohjaus     säädetään sosiaali- ja terveyshallituksesta anne-
8557: ja valvonta kuuluu sosiaali- ja terveysministeri-   tussa laissa ( 1 ).
8558: ölle.
8559:     Läänin alueella sosiaalihuollon suunnittelu,                           53 §
8560: ohjaus ja valvonta kuuluvat lääninhallituksel-         Kunta on velvollinen huolehtimaan siitä, että
8561: le.                                                 sosiaalilautakunnan alainen ammatillinen hen-
8562:     Valtakunnan hallintoviranomaisille tämän        kilöstö osallistuu toimialansa täydennyskoulu-
8563: lain mukaan kuuluvien tehtävien hoitamisesta        tukseen sosiaali- ja terveyshallituksen ohjeiden
8564: Ahvenanmaan maakunnassa säädetään asetuk-           mukaisesti vähintään kerran viidessä vuodessa.
8565: sella.
8566:                        4§                             Tämä laki tulee voimaan         päivänä
8567:     Sosiaalihuollon asiantuntijavirastona toimii    kuuta 19
8568: 
8569: 
8570: 
8571: 
8572:                                               Laki
8573:                                    lastensuojelulain muuttamisesta
8574: 
8575:  Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8576:  muutetaan 5 päivänä elokuuta 1983 annetun lastensuojelulain (683/83) 33 ja 43 §sekä 45 §:n 2
8577: momentti seuraavasti:
8578: 
8579:                       33 §                                                43 §
8580:       Yksityisen laitoksen perustaminen                Sijaishuollon järjestäminen järjestön tai
8581:                  ja valvonta                                  muun yhteisön avustuksella
8582:   Yksityisen lastensuojelulaitoksen perustami-         Sosiaalilautakunta voi järjestää lapsen sijais-
8583: seen, laajentamiseen ja toiminnan olennaiseen       huollon lastensuojelujärjestön tai muun sosiaa-
8584: muuttamiseen antaa luvan lääninhallitus.            lihuollon palveluja antavan yhteisön avustuk-
8585:                                                     sella.
8586:              Sosiaali- ja terveydenhuollon keskushallinnon uudelleenjärjestäminen                  37
8587: 
8588:                       45 §                           asuin- tai oleskelukuntaa Suomessa ja jonka
8589:    Perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun          sosiaali- ja terveysministeriö saamiensa alusta-
8590:     järjestämisestä vastuussa oleva kunta            vien tietojen perusteella ei katso saavan asian-
8591:                                                      mukaista huoltoa asuin- tai oleskelumaassaan,
8592:                                                      kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön määrää-
8593:    Perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun jär-     mälle kunnalle.
8594: jestäminen sellaiselle lapselle tai nuorelle, jon-
8595: ka vanhemmat tai toinen heistä on tai on ollut
8596: Suomen kansalainen, mutta jolla ei ole sosi-           Tämä laki tulee voimaan         päivänä
8597: aali- ja terveysministeriön selvityksen mukaan       kuuta 19
8598: 
8599: 
8600: 
8601: 
8602:                                                Laki
8603:                         lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta
8604: 
8605:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8606:   kumotaan lasten päivähoidosta 19 päivänä tammikuuta 1973 annetun lain (36173) 7 §,
8607: sellaisena kuin se on 31 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1119/85), sekä
8608:   lisätään 33 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:
8609: 
8610:                       33 §
8611:                                                        Tämä laki tulee voimaan         päivänä
8612:    Tarkempia määräyksiä ja ohjeita lasten päi-       kuuta 19
8613: vähoidon järjestämisestä antaa tarvittaessa so-
8614: siaali- ja terveysministeriö.
8615: 
8616: 
8617: 
8618: 
8619:                                                Laki
8620:                  kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta
8621: 
8622:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8623:   kumotaan kehitysvammaisten erityishuollosta 23 päivänä kesäkuuta 1977 annetun lain (519177)
8624: 16 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa (952/80),
8625: sekä
8626:   muutetaan 3 § ja 82 §:n 1 momentti,
8627:   näistä 3 § sellaisena kuin se on muutettuna 17 päivänä syyskuuta 1982 ja 27 päivänä
8628: toukokuuta 1983 annetuilla laeilla (702/82 ja 484/83), seuraavasti:
8629: 
8630:                         3§                           Jos erityishuoltopiiri SIJaitsee kahden tai use-
8631:     Erityishuollon yleinen suunnittelu, ohjaus ja    amman läänin alueella, lääninhallitusten tulee
8632: valvonta kuuluu sosiaali- ja terveysministeriöl-     toimia keskenään yhteistyössä.
8633: le.                                                    Kehitysvammaisten erityishuollon asiantunti-
8634:     Erityishuoltoon kuuluvan opetuksen ohjauk-       javiranomaisena toimii sosiaali- ja terveyshalli-
8635: sesta ja valvonnasta huolehtivat toimialoillaan      tus, jonka tehtävistä ja oikeudesta tehtäviensä
8636: ammattikasvatushallitus ja kouluhallitus.            hoitamiseksi tarvittavien tietojen saamiseen
8637:     Läänin alueella erityishuollon suunnittelu,      säädetään sosiaali- ja terveyshallituksesta anne-
8638: ohjaus ja valvonta kuuluu lääninhallitukselle.       tussa laissa (   1 ).
8639: 38                     1990 vp. -   Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 233
8640: 
8641:                      82 §                          kuin muutoksenhausta hallintoasioissa anne-
8642:   Muutosta valtioneuvoston, sosiaali- ja ter-      tussa laissa (154/ 50) säädetään.
8643: veysministeriön, lääninhallituksen ja lääninoi-
8644: keuden päätökseen haetaan siinä järjestyksessä
8645:                                                      Tämä laki tulee voimaan        päivänä
8646:                                                    kuuta 19
8647: 
8648: 
8649: 
8650: 
8651:                                              Laki
8652:                              päihdehuoltolain 18 §:n muuttamisesta
8653: 
8654:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8655:      muutetaan 17 päivänä tammikuuta 1986 annetun päihdehuoltolain (41/86) 18 § seuraavasti:
8656: 
8657:                       18 §
8658:         Toimintayksiköiden hyväksyminen
8659:                                                      Tämä laki tulee voimaan        päivänä
8660:   Lääninhallitus hyväksyy ne toimintayksiköt,      kuuta 19
8661: joissa hoito voidaan antaa.
8662: 
8663: 
8664: 
8665: 
8666:                                              Laki
8667:                           äitiysavustuslain 10 ja 11 §:n muuttamisesta
8668: 
8669:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8670:   muutetaan 13 päivänä kesäkuuta 1941 annetun äitiysavustuslain (424/41) 10 ja 11 §,
8671:   näistä 10 § sellaisena kuin se on 4 päivänä heinäkuuta 1969 annetussa laissa (465/69),
8672: seuraavasti:
8673: 
8674:                       10 §                                                11 §
8675:    Äitiysavustus suoritetaan kunnan varoista,        Sosiaali- ja terveyshallituksen asiana on val-
8676: mikäli koko avustusta tai sen osaa vastaavaa       voa, että kunta suorittaessaan äitiysavustuksia
8677: määrää ei ole kunnan tilauksesta etukäteen         noudattaa tätä lakia sekä sen nojalla annettuja
8678: toimitettu sille joko rahana tai sosiaali- ja      säännöksiä.
8679: terveyshallituksen määräämien tarvikkeiden           Kunta on velvollinen vaadittaessa esittämään
8680: muodossa.                                          sosiaali- ja terveyshallitukselle valvontaa var-
8681:    Korvaus kunnan varoista maksetuista avus-       ten tarpeelliset asiakirjat ja muut selvitykset.
8682: tuksista suoritetaan hakemuksesta kunnalle ka-
8683: lenterivuosittain. Kunnan tulee hakea korvaus-
8684: ta sosiaali- ja terveyshallitukselta neljän kuu-     Tämä laki tulee voimaan        päivänä
8685: kauden kuluessa kunkin kalenterivuoden päät-       kuuta 19
8686: tymisestä uhalla, että oikeus siihen muuten
8687: voidaan katsoa menetetyksi.
8688:               Sosiaali- ja terveydenhuollon keskushallinnon uudelleenjärjestäminen                  39
8689: 
8690:                                                 Laki
8691:                                   lapsilisälain 14 §:n muuttamisesta
8692: 
8693:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8694:   muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsilisälain (541148) 14 § seuraavasti:
8695: 
8696:                     14 §
8697:   Tämän lain ja sen nojalla annettujen sään-           Tämä laki tulee voimaan         päivänä
8698: nösten noudattamista valvoo sosiaali- ja ter-        kuuta 19
8699: veysministeriö. :
8700: 
8701: 
8702: 
8703: 
8704:                                                 Laki
8705:                                   sotilasavustuslain muuttamisesta
8706: 
8707:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8708:    muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun sotilasavustuslain (566/48) 8, 9 ja 11 §,
8709:    sellaisina kuin. ne ovat,. 8 § 5 päivänä joulukuuta 1968 annetussa laissa (658/68), 9 §
8710: muutettuna 25 päivänä huhtikuuta 1958, 28 päivänä tammikuuta 1977 sekä 17 päivänä syyskuuta
8711: ja 3 päivänä joulukuuta 1982 annetuilla laeilla (175/58, 125/77 sekä 708 ja 881 /82) sekä 11 §
8712: muutettuna mainituilla 25 päivänä huhtil<uuta 1958 ja 17 päivänä syyskuuta 1982 annetuilla
8713: laeilla, seuraavasti:
8714: 
8715:                   .     8§                           jossa asevelvollinen suorittaa sotapalvelusta,
8716:    Tässä laissa tarkoitettua avustusta on haetta-    ilmoitus asevelvolliselle ja hänen omaiselleen
8717: va sen kunnan sosiaalilautakunnalta, jonka           inyönnetystä sotilasavustuksesta;
8718: alueella avustukseen oikeutetulla on varsinai-          5) antaa avustuksen •hakijalle tarpeellisia
8719: nen asunto ja koti. Mikäli hänen asuin- ja           neuvoja ja ohjeita sekä huolehtia muistakin
8720: kotikuntaansa ei voida selvittää tai hänellä ei      tämän lain täytäntöönpanoon kuuluvista tehtä-
8721: maassa sellaista ole, on hakemus tehtävä sen         vistä kunnassa; sekä
8722: kunnan sosiaalilautakunnalle, jonka alueella           6) toimittaa lääninhallitukselle ja sotilasvira-
8723: asevelvollinen on viimeksi ennen vakinaisen          nomaisille niiden vaatimat sotilasavustuksia
8724: palveluksen alkamista vakinaisesti asunut, tai       koskevat selvitykset ja lausunnot.
8725: jollei siitäkään saada selkoa, sille sqsiaalilau-
8726: takunnalle, jonka sosiaali- ja terveysministeriö                           11 §
8727: avustuksen hakijan, asevelvollisen tai sosiaali-       Sosiaalilautakunnan tulee ottaa jo ratkaise-
8728: lautakunnan kirjallisesta esityksestä määrää.        mansa avustusasia uudelleen käsiteltäväksi:
8729:                                                        1) jos aikaisempi päätös perustuu erehdyttä-
8730:                         9§                           vään tietoon;
8731:   Sosiaalilautakunnan tulee:                           2) jos avustukseen vaikuttavissa olosuhteissa
8732:   1) käsitellä ja ratkaista sotilasavustuksia kos-   on tapahtunut olennainen muutos; tai
8733: kevat asiat; ·                                         3) jos lääninhallitus havaitsee siihen olevan
8734:   2) suorittaa sotilasavustukset;                    perusteltua syytä.
8735:   3) pitää luetteloa sotilasavustusten saajista ja
8736: suoritetuista sotilasavustuksista;                     Tämä laki tulee voimaan         päivänä
8737:   4) viipymät~·ä toimittaa sille perusyksikölle,     kuuta 19
8738: 40                     1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 233
8739: 
8740:                                                 Laki
8741:                                  avioliittolain 22 §:n muuttamisesta
8742: 
8743:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8744:   muutetaan 13 päivänä kesäkuuta 1929 annetun avioliittolain (234/29) 22 § :n 1 momentti,
8745: sellaisena kuin se on 16 päivänä huhtikuuta 1987 annetussa laissa (411/87) sekä
8746:   lisätään 22 §:ään, sellaisena kuin se on viimeksi mainitussa laissa, uusi 3 momentti seuraavasti:
8747: 
8748:                      22 §
8749:   Perheasioiden sovittelun yleinen suunnittelu,         Tämä laki tulee voimaan        päivänä
8750: ohjaus ja valvonta kuuluu sosiaali- ja terveys-       kuuta 19
8751: ministeriön alaisena lääninhallitukselle.               Sosiaalihallituksen ennen tämän lain voi-
8752:                                                       maantuloa antamat määräykset ja ohjeet per-
8753:    Sosiaali- ja terveysministeriö antaa tarkem-       heasioiden sovittelusta jäävät edelleen voi-
8754: mat määräykset ja ohjeet perheasioiden sovit-         maan, kunnes sosiaali- ja terveysministeriö ku-
8755: telusta.                                              moaa ne.
8756: 
8757: 
8758: 
8759: 
8760:                                                 Laki
8761:                           lapseksiottamisesta annetun lain muuttamisesta
8762: 
8763:  Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8764:  muutetaan lapseksiottamisesta 8 päivänä helmikuuta 1985 annetun lain (153/85) 17 §, 20 § :n 1
8765: momentti, 21 §:n 1 momentti, 22 §:n 11 kohta, 28 §, 50 §:n l ja 2 momentti, 51 §:n 2 ja 3
8766: momentti sekä 52 § näin kuuluviksi:
8767: 
8768:                        17 §                                               22 §
8769:     Ottolapsineuvonnan yleinen suunnittelu, oh-         Palvelunantajan tehtävänä on:
8770: jaus ja valvonta kuuluu sosiaali- ja terveysmi-
8771: nisteriön alaisena sosiaali- ja terveyshallituksel-      11) huolehtia muista sosiaali- ja terveysmi-
8772: le.                                                   nisteriön sekä sosiaali- ja terveyshallituksen
8773:     Ottolapsineuvontaa     antavat     sosiaalilau-   antamista tehtävistä.
8774: takunnat sekä ottolapsitoimistot, jotka ovat
8775: saaneet sosiaali- ja terveyshallituksen luvan                                28 §
8776: harjoittaa ottolapsineuvontaa.                           Lapsen vanhemman, joka aikoo antaa ala-
8777:                                                       ikäisen lapsensa ottolapseksi, tai henkilön, jo-
8778:                        20 §                           ka aikoo ottaa alaikäisen lapsen ottolapseksi,
8779:   Kansainvälisen lapseksiottamispalvelun ylei-        on pyydettävä ottolapsineuvonnan järjestämis-
8780: nen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluu            tä kotipaikkansa sosiaalilautakunnalta tai sosi-
8781: sosiaali- ja terveysministeriön alaisena sosiaali-    aali- ja terveyshallituksen luvan saaneelta otto-
8782: ja terveyshallitukselle.                              lapsitoimistolta.
8783: 
8784:                                                                              50§
8785:                       21 §                               Sosiaali- ja terveyshallitus voi hakemuksesta
8786:    Kansainvälistä lapseksiottamispalvelua anta-       myöntää luvan ottolapsitoimiston ylläpitämi-
8787: vat Suomessa ne sosiaalilautakunnat ja yhtei-         seen kuntainliitolle tai muulle kuntayhtymälle
8788: söt, jotka ovat saaneet sosiaali- ja terveyshalli-    taikka Suomessa rekisteröidylle yhdistykselle.
8789: tuksen luvan tähän toimintaan (palvelunanta-             Sosiaali- ja terveyshallitus voi, hankittuaan
8790: jat).                                                 asiasta ensin lapseksiottamisasioiden lautakun-
8791:                                                       nan lausunnon, myöntää luvan kansainvälisen
8792:               Sosiaali- ja terveydenhuollon keskushallinnon uudelleenjärjestäminen              41
8793: 
8794: 
8795: lapseksiottamispalvelun antamiseen sosiaalilau-   miä valvontaa varten tarpeellisia tietoja ja
8796: takunnalle, kuntainliitolle tai muulle kuntayh-   selvityksiä.
8797: tymälle taikka Suomessa rekisteröidylle yhdis-                         52§
8798: tykselle.                                            Sosiaali- ja terveyshallitus voi peruuttaa
8799:                                                   50 §:n nojalla myöntämänsä luvan, jos otto-
8800:                                                   lapsineuvontaa tai kansainvälistä lapseksiotta-
8801:                       51 §                        mispalvelua annettaessa ei noudateta voimassa
8802:                                                   olevia säännöksiä tai määräyksiä taikka jos
8803:   Luvan myöntäessään sosiaali- ja terveyshalli- toiminnassa havaitaan puutteellisuuksia tai
8804: tus voi samalla antaa tarkempia määräyksiä epäkohtia eikä niitä ole sosiaali- terveyshalli-
8805: ottolapsineuvonnan tai kansainvälisen lapseksi- . tuksen asettamassa määräajassa korjattu tai
8806: ottamispalvelun harjoittamisesta.                 poist~ttu.
8807:   Ottolapsitoimisto ja kansainvälisen lapseksi-
8808: ottamispalvelun antaja on velvollinen anta-         Tämä laki tulee voimaan       päivänä
8809: maan sosiaali- ja terveyshallitukselle sen pyytä- kuuta 19
8810: 
8811: 
8812: 
8813: 
8814:                                              Laki
8815:                                metsästyslain 38 §:n muuttamisesta
8816: 
8817:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8818:   muutetaan 13 päivänä huhtikuuta 1962 annetun metsästyslain (290/62) 38 §:n 2 momentti,
8819: sellaisena kuin se on 18 päivänä maaliskuuta 1983 annetussa laissa (263/83), seuraavasti:
8820: 
8821:                       38 §
8822:                                                   tukseen hyväksymää terveydelle tai ympäristöl-
8823:   Tarttuvien tautien vastustamiseksi tai enna-    le vaarallista kemikaalia eläinten pyyntiin.
8824: kolta estämiseksi taikka muusta niihin verrat-
8825: tavasta erityisestä syystä maa- ja metsätalous-
8826: ministeriö voi määräämillään ehdoilla myöntää       Tämä laki tulee voimaan         päivänä
8827: luvan käyttää torjunta-ainelautakunnan tarkoi-    kuuta 19
8828: 
8829: 
8830: 
8831: 
8832:                                             Laki
8833:                                tuoteturvallisuuslain muuttamisesta
8834: 
8835:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8836:    muutetaan 12 päivänä joulukuuta 1986 annetun tuoteturvallisuuslain (914/86) 5 §:n 2 moment-
8837: ti, 16 §:n 2 momentti ja 23 §:n 2 momentti seuraavasti:
8838: 
8839:                        5§                                               16 §
8840: 
8841:    Sosiaali- ja terveyshallituksen tehtävänä on     Mitä 1 momentissa säädetään, ei estä tieto-
8842: toimia asiantuntijaviranomaisena kysymyksis-      jen antamista muulle valvontaviranomaiselle
8843: sä, jotka koskevat sitä, milloin kulutustavaraa   valvontatehtävää varten tai sosiaali- ja terveys-
8844: on pidettävä terveydelle vaarallisena.            hallitukselle asiantuntijaviranomaisen tehtäviä
8845: 
8846: 6   210003P
8847: 42                    1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 233
8848: 
8849: varten eikä tietojen antamista syyttäjä- tai        rehtyneitä kulutustavaroiden turvallisuuteen
8850: poliisiviranomaiselle rikoksen selvittämiseksi      liittyviin tutkimus- ja tarkastustehtäviin ja yh-
8851: tai syytteeseen panemiseksi.                        den jäsenen ja hänen varajäsenensä olla sosi-
8852:                                                     aali- ja terveyshallituksen edustaja. Kolme jä-
8853:                                                     sentä ja heidän varajäsenensä määrätään pal-
8854:                      23 §                           kansaajien ja kuluttajien sekä kolme jäsentä ja
8855:                                                     heidän varajäsenensä elinkeinonharjoittajien
8856:    Neuvottelukunnan puheenjohtajan, varapu-         olosuhteisiin perehtyneistä henkilöistä.
8857: heenjohtajan ja neljän jäsenen sekä heidän
8858: varajäsentensä tulee olla henkilöitä, joiden ei
8859: voida katsoa edustavan elinkeinonharjoittajien
8860: tai kuluttajien etuja. Näistä vähintään kahden        Tämä laki tulee voimaan         päivänä
8861: jäsenen ja heidän varajäsenensä tulee olla pe-      kuuta 19
8862: 
8863: 
8864: 
8865: 
8866:                                               Laki
8867:              eräistä elintarvikerasvoista annetun lain 15 ja 17 §:n muuttamisesta
8868: 
8869:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8870:   muutetaan eräistä elintarvikerasvoista 5 päivänä tammikuuta 1979 annetun lain (1 179) 15 ja
8871: 17 § seuraavasti:
8872: 
8873:                        15 §                                               17 §
8874:    Tarkempia määräyksiä tässä laissa tarkoite-         Maa- ja metsätalousministeriö antaa so-
8875: tun valmisteen myyntipäällykseen tehtävistä         siaali- ja terveysministeriötä ja kauppa- ja
8876: merkinnöistä antaa tarvittaessa kauppa- ja          teollisuusministeriötä kuultuaan tarkempia
8877: teollisuusministeriö, joka voi erityisistä syistä   määräyksiä valmisteen vitaminoinnista sekä
8878: yksittäistapauksessa myöntää hakemuksesta           värien, aromiaineiden ja muiden lisäaineiden
8879: poikkeuksia myyntipäällysmerkintöjä koske-          käytöstä valmisteessa.
8880: vista säännöksistä. Ennen tarkempien mää-
8881: räysten antamista tai poikkeuksien myöntämis-         Tämä laki tulee voimaan         päivänä
8882: tä on kuultava maa- ja metsätalousministeriötä      kuuta 19
8883: sekä terveyteen liittyvissä asioissa sosiaali- ja
8884: terveysministeriötä.
8885: 
8886: 
8887: 
8888: 
8889:                                               Laki
8890:             toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain muuttamisesta
8891: 
8892:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8893:   muutetaan toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi 13 päivänä elokuuta 1976 annetun lain
8894: (693176) 4 §, 14 §:n 1 ja 2 momentti, 15 §:n 1 momentti, 22 §, 23 §:n johdantokappale ja 37 §
8895: seuraavasti:
8896: 
8897:                     4§                                                 14 §
8898:  Tätä lakia ei sovelleta lääkevalmisteena tai         Tämän lain ja sen nojalla annettujen sään-
8899: myrkkynä pidettävään tupakan vastikkeeseen.         nösten ja määräysten noudattamisen yleinen
8900:               Sosiaali- ja terveydenhuollon keskushallinnon uudelleenjärjestäminen                    43
8901: 
8902: ohjaus ja valvonta kuuluu sosiaali- ja terveys-       sesta sekä tupakoinnista aiheutuvien terveys-
8903: ministeriölle ja sen alaisena sosiaali- ja terveys-   vaarojen ja -haittojen vähentämiseksi tarpeelli-
8904: hallitukselle.                                        sen tutkimus- ja kehittämistyön ohjauksesta ja
8905:    Läänin alueella ohjauksesta ja valvonnasta,        yhteensovittamisesta.
8906: sekä tupakkatehtaiden tarkastuksesta huolehtii
8907: lääninhallitus.                                                             23 §
8908:                                                        . Sosiaali- ja terveyshallituksen tulee:
8909: 
8910:                         15 §
8911:    Lausuntojen antamista ja aloitteiden teke-                                37 §
8912: mistä varten tupakoinnin vähentämistä koske-             Tämän lain mukaan sosiaali- ja terveysmi-
8913: vista periaatteellisista ja laajakantoisista kysy-    nisteriölle kuuluvia tehtäviä voidaan asetuksel-
8914: myksistä voi olla sosiaali- ja terveysministeriön     la siirtää sosiaali- ja terveyshallitukselle tai
8915: ja sosiaali- ja terveyshallituksen apuna neuvot-      lääninhallitukselle, joiden tulee asioiden käsit-
8916: telukunta.                                            telyssä noudattaa sosiaali- ja terveysministe-
8917:                                                       riön ohjeita. Sosiaali- ja terveyshallituksesta ja
8918:                                                       lääninhallituksesta on tällöin vastaavasti voi-
8919:                        22 §                           massa, mitä tässä laissa säädetään siirrettyjen
8920:    Sosiaali- ja terveyshallituksen tulee huolehtia    asioiden osalta sosiaali- ja te~_veysministeriöstä.
8921: tässä laissa säädettyjen toimenpiteiden sekä
8922: tupakkavalmisteiden vähittäismyyntihintojen             Tämä laki tulee voimaan          päivänä
8923: muutosten vaikutusten seurannasta ja tutkimi-         kuuta 19
8924:                                                                ,.
8925: 
8926: 
8927: 
8928: 
8929:                                                 Laki
8930:                                      alkoholilain muuttamisesta
8931: 
8932:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8933:   kumotaan 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetun alkoholilain (459/68) 57 §:n 1 momentti,
8934: 66 §:n 1 momentti ja 71 §:n 1 momentti,
8935:   sellaisina kuin ne ovat 31 päivänä joulukuuta 1987 annetussa laissa (1278/87), sekä
8936:   lisätään 57 §:n 2 momenttiin, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 25 päivänä elokuuta
8937: 1975 annetulla lailla (684/75), uusi 6 kohta ja 66 §:n 2 momenttiin, sellaisena kuin se on osittain
8938: muutettuna viimeksi mainitulla lailla, uusi 4 kohta seuraavasti:
8939: 
8940:                       57§                                                    66 §
8941: 
8942:   Alkoholiyhtiö myy sosiaali- ja terveysminis-           Alkoholiyhtiö myy sosiaali- ja terveysminis-
8943: teriön määräämin ehdoin ja rajoituksin alko-          teriön määräämin ehdoin ja rajoituksin väki-
8944: holijuomaa:                                ·          viinaa:
8945: 
8946:    6) lääketehtaisiin, apteekkeihin, sairaaloihin,       4) lääketehtaisiin, apteekkeihin, sairaaloihin,
8947: terveyskeskuksiin sekä yksityisestä terveyden-        terveyskeskuksiin sekä yksityisestä terveyden-
8948: huollosta annetussa laissa (152/90) tarkoitetuil-     huollosta annetussa laissa tarkoitetuille palve-
8949: le palvelujen tuottajille lääkintätarkoituksiin       lujen tuottajille lääkintätarkoituksiin tai niiden
8950: tai niiden työssä käytettäväksi.                      työssä käytettäväksi.
8951: 
8952:                                                         Tämä laki tulee voimaan          päivänä
8953:                                                       kuuta 19
8954: 44                    1990 vp. -   Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 233
8955: 
8956:                                              Laki
8957:               kotitaloustyöntekijän työsuhteesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta
8958: 
8959:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8960:   muutetaan kotitaloustyöntekijän työsuhteesta 16 päivänä joulukuuta 1977 annetun lain
8961: (951/77) 2 §:n 4 kohta seuraavasti:
8962: 
8963:                        2§                          tävään luetteloon, jos hänen tehtävänään on
8964:            Poikkeukset soveltamisalaan             yksinomaan lasten hoito ja siihen välittömästi
8965:                                                    kuuluvat tehtävät; sekä
8966:      Tämä laki ei koske:
8967: 
8968:   4) lastenhoitajaa, jonka sosiaali- ja terveys-
8969: hallitus on hyväksynyt lastenhoitajana merkit-       Tämä laki tulee voimaan       päivänä
8970: täväksi sairaanhoitotoimen harjoittajista pidet-   kuuta 19
8971: 
8972: 
8973: 
8974: 
8975:                                              Laki
8976:                    pienyrittäjän vuosilomarahasta annetun lain muuttamisesta
8977: 
8978:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8979:   muutetaan pienyrittäjän vuosilomarahasta 27 päivänä toukokuuta 1977 annetun lain (408177)
8980: 6 §:n 1 momentti, 7, 10 ja 14 § sekä 22 §:n 2 momentti,
8981:   näistä 14 § sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa (1284/88),
8982: seuraavasti:
8983: 
8984:                       6 §                                                  14 §
8985:    Tässä laissa tarkoitetun t01mmnan yleinen          Kunnan on vuosittain toimitettava lääninhal-
8986: johto, ohjaus ja valvonta kuuluu sosiaali- ja      litukselle tilitys vuosilomarahojen maksamista
8987: terveysministeriölle.                              varten kunnan käytettäväksi myönnettyjen va-
8988:                                                    rojen käytöstä asetuksessa säädettyyn määrä-
8989:                                                    päivään mennessä.
8990: 
8991:                      7 §                                                22 §
8992:   Läänin alueella tämän lain täytäntöönpanoa
8993: johtaa, ohjaa ja valvoo lääninhallitus.               Lääninhallituksen ja lääninoikeuden tämän
8994:                                                    lain nojalla antamaan päätökseen ei saa hakea
8995:                                                    muutosta valittamalla.
8996:                        10 §
8997:    Kunnan on laadittava lääninhallitukselle sel-
8998: vitys tässä laissa tarkoitetun toiminnan järjes-     Tämä laki tulee voimaan        päivänä
8999: tämisestä kunnassa.                                kuuta 19
9000:              Sosiaali- ja terveydenhuollon keskushallinnon uudelleenjärjestäminen                 45
9001: 
9002: 
9003:                                               Laki
9004:                maatalousyrittäjän lomituspalveluista annetun lain muuttamisesta
9005: 
9006:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9007:   muutetaan maatalousyrittäjän lomituspalveluista 4 päivänä tammikuuta 1985 annetun lain
9008: (2/85) 10 §:n 1 momentti, 11, 15, 25 ja 28 § sekä 40 §:n 2 momentti,
9009:   sellaisina kuin niistä ovat 25 ja 28 § 29 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa (1283/88),
9010: seuraavasti:
9011: 
9012:                       10§
9013:   Vuosiloma-, viikkovapaa- ja sijaisaputoi-         sista annetun lain 8 §:n 1 momentissa tarkoite-
9014: minnan yleinen johto, ohjaus ja valvonta kuu-       tulla tavalla pidettävä tehtävän asianmukaisen
9015: luu sosiaali- ja terveysministeriölle.              hoitamisen kannalta tarpeellisina.
9016: 
9017:                                                                            28 §
9018:                      11 §                              Kunnan on toimitettava vuosittain lääninhal-
9019:    Läänin alueella vuosiloma-, viikkovapaa- ja      litukselle tilitys lomituspalveluista aiheutuviin
9020: sijaisaputoimintaa johtaa, ohjaa ja valvoo lää-     käyttökustannuksiin kunnan käytettäväksi
9021: ninhallitus.                                        myönnettyjen varojen käytöstä asetuksella sää-
9022:                                                     dettyyn määräpäivään mennessä.
9023:                     15 §
9024:   Kunnan tulee laatia lääninhallitukselle selvi-                          40 §
9025: tys vuosiloma-, viikkovapaa- ja sijaisaputoi-
9026: minnan järjestämisestä kunnassa.                       Lääninhallituksen ja lääninoikeuden tämän
9027:                                                     lain nojalla antamaan päätökseen ei saa hakea
9028:                        25 §                         muutosta valittamalla.
9029:    Sosiaali- ja terveysministeriö voi antaa ylei-
9030: siä määräyksiä siitä, milloin lomituspalveluista
9031: aiheutuvia käyttökustannuksia on kuntien ja           Tämä laki tulee voimaan         päivänä
9032: kuntainliittojen valtionosuuksista ja -avustuk-     kuuta 19
9033: 
9034: 
9035: 
9036: 
9037:                                               Laki
9038:            nuorten työntekijäin suojelusta annetun lain 14 ja 19 §:n muuttamisesta
9039: 
9040:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9041:   muutetaan nuorten työntekijäin suojelusta 29 päivänä joulukuuta 1967 annetun lain (669/67)
9042: 14 §:n 6 momentti ja 19 §:n 2 momentti seuraavasti:
9043: 
9044:                       14 §                          neiden nuorten työntekijäin osalta 1 momentis-
9045:                                                     sa mainitusta syystä työneuvoston esityksestä
9046:    Työsuojeluhallitus voi sosiaali- ja terveysmi-   ja sen jälkeen, kun työnantajien ja työntekijöi-
9047: nisteriötä kuultuaan antaa tarkempia ohjeita        den asianomaisia keskusjärjestöjä ja sosiaali-
9048: siitä, mitä lääkärintarkastuksessa on otettava      j<t terveysministeriötä on kuultu, myöntää tiet-
9049: huomioon.                                           tyä työtä tai ammattia koskevia yleisiä poik-
9050:                                                     keuksia sanotussa momentissa mainituista
9051:                                                     säännöksistä.
9052:                       19 §
9053:                                                       Tämä laki tulee voimaan         päivänä
9054:   Valtioneuvosto saa viisitoista vuotta täyttä-     kuuta 19 .
9055: 46                    1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 233
9056: 
9057:                                               Laki
9058:                       lyijyvalkoisen ja lyijysulfaatin käytön kieltämisestä
9059:                     eräissä maalaustöissä annetun lain 4 §:n muuttamisesta
9060: 
9061:  Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9062:  kumotaan lyijyvalkoisen ja lyijysulfaatin käytön kieltämisestä eräissä maalaustöissä 1 päivänä
9063: maaliskuuta 1929 annetun lain (101/29) 4 §:n 4 momentti sekä
9064:  muutetaan 4 §:n 1 ja 3 momentti seuraavasti:
9065: 
9066:                        4§
9067:    Työministeriö     vahvistaa    neuvoteltuaan       Lyijymyrkytystapauksista laaditaan työmi-
9068: asianomaisten työnantaja- ja työntekijäjärjes-      nisteriön määräysten mukainen tilasto.
9069: töjen kanssa erityiset säännöt lyijyvalkoisen,
9070: lyijysulfaattien ja näitä väriaineita sisältävien     Tämä laki tulee voimaan        päivänä
9071: tuotteiden käytöstä maalaustöissä niissä ta-        kuuta 19
9072: pauksissa, jolloin niiden käyttö ei ole kielletty
9073: tämän lain säännösten mukaan.
9074: 
9075: 
9076: 
9077:                                               Laki
9078:                        vaarallisten rikoksenuusijain eristämisestä annetun
9079:                                      lain 3 §:n muuttamisesta
9080: 
9081:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9082:   muutetaan vaarallisten rikoksenuusijain eristämisestä 9 päivänä heinäkuuta 1953 annetun lain
9083: (317/53) 3 §, sellaisena kuin se on 23 päivänä huhtikuuta 1971 annetussa laissa (303171),
9084: seuraavasti:
9085: 
9086:                       3 §                           selville saamiseksi. Tällöin sovelletaan, mitä
9087:   Ennen 1 §:ssä tarkoitetun päätöksen teke-         rikoksesta syytetyn mielentilan selville saami-
9088: mistä tuomioistuimen on, jos lisäselvitys syyte-    seksi toimitettavasta tutkimuksesta erikseen
9089: tyn henkilöstä on tarpeen, hankittava siitä         säädetään.
9090: sosiaali- ja terveyshallituksen lausunto. Tuo-
9091: mioistuin voi myös määrätä syytetyn tutkitta-         Tämä laki tulee voimaan       päivänä
9092: vaksi hänen mielentilansa ja luonteenlaatunsa       kuuta 19
9093: 
9094: 
9095:                                               Laki
9096:              kuolemansyyn selvittämisestä annetun lain 3 ja 13 §:n muuttamisesta
9097: 
9098:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9099:   muutetaan kuolemansyyn selvittämisestä 1 päivänä kesäkuuta 1973 annetun lain (459173) 3 ja
9100: 13 § näin kuuluviksi:
9101: 
9102:                       3§                                                13 §
9103:   Lääketieteellisessä kuolemansyyn selvittämi-        Ruumiinavaus suoritetaan lääninhallituksen
9104: sessä on noudatettava sen lisäksi, mitä tässä       hyväksymässä sairaalassa tai muussa avauspai-
9105: luvussa säädetään, sosiaali- ja terveyshallituk-    kassa.
9106: sen vahvistamia menettelytapoja.
9107:                                                       Tämä laki tulee voimaan        päivänä
9108:                                                     kuuta 19
9109:               Sosiaali- ja terveydenhuollon keskushallinnon uudelleenjärjestäminen                      47
9110: 
9111:                                                   Laki
9112:                        terveydenhuollon valtakunnallisista henkilörekistereistä
9113:                                     annetun lain muuttamisesta
9114: 
9115:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9116:   muutetaan terveydenhuollon valtakunnallisista henkilörekistereistä 9 päivänä kesäkuuta 1989
9117: annetun lain (556/89) 2 ja 3 §, 4 §:n 1 momentti ja 5 §:n 2 momentti seuraavasti:
9118: 
9119:                         2§                                                      4§
9120:    Sosiaali- ja terveyshallituksella voi sille laissa      Tässä laissa tarkoitettuihin henkilörekisterei-
9121: tai asetuksessa säädettyjen tilastointi-, suunnit-      hin talletetut henkilötiedot on pidettävä salas-
9122: telu-, tutkimus- ja valvontatehtävien hoitami-          sa. Sosiaali- ja terveyshallitus voi kuitenkin
9123: seksi olla asetuksella säädettyjä terveydenhuol-        antaa luvan henkilötietojen luovuttamiseen,
9124: lon valtakunnallisia henkilörekistereitä.               jos luovutus tapahtuu terveydenhuollon toi-
9125:    Lisäksi sosiaali- ja terveyshallituksella voi        mintaa, tautien ennaltaehkäisyä tai hoitoa kos-
9126: olla huumausainelaissa (41172) ja huumaus-              kevaa taikka näihin liittyvää määrättyä tieteel-
9127: aineasetuksessa (282/81) tarkoitettua huu-              listä tutkimusta varten ja luovutus täyttää hen-
9128: mausaineseurantaa varten huumausaineseuran-             kilörekisterilain (471187) 19 §:n 1 momentin 3
9129: tarekisteri.                                            kohdan vaatimukset. Ennen lupapäätöksen an-
9130:                                                         tamista on varattava tietosuojavaltuutetulle ti-
9131:                         3 §                             laisuus tulla kuulluksi.
9132:   Terveydenhuollon viranomaiset ja laitokset
9133: sekä sosiaali- ja terveyshallituksen alaiseen ter-
9134: veydenhuolto- ja farmaseuttiseen henkilöstöön                                  5§
9135: kuuluvat ovat velvollisia salassapitovelvolli-
9136: suutta koskevien säännösten estämättä anta-                Huumausaineseurantarekisteriin        sisältyviä
9137: maan maksutta sosiaali- ja terveyshallitukselle         tietoja sosiaali- ja terveyshallitus voi kuitenkin
9138: asetuksella säädetyt tässä laissa tarkoitettuihin       käyttää sosiaali- ja terveyshallituksen alaisen
9139: henkilörekistereihin talletettavat tiedot hallus-       terveydenhuoltohenkilöstön valvontaan.
9140: saan olevista asiakirjoista ja rekistereistä.
9141:                                                           Tämä laki tulee voimaan          päivänä
9142:                                                         kuuta 19
9143: 
9144: 
9145: 
9146: 
9147:                                                   Laki
9148:             kuulovammaisten ja näkövammaisten sekä liikuntavammaisten kouluista
9149:                               annetun lain 4 §:n muuttamisesta
9150: 
9151:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9152:   muutetaan kuulovammaisten ja näkövammaisten sekä liikuntavammaisten kouluista 27 päivä-
9153: nä toukokuuta 1983 annetun lain (481183) 4 §:n 1 ja 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat 10
9154: päivänä tammikuuta 1986 annetussa laissa (36/86), seuraavasti:
9155: 
9156:                     4§
9157:   Koulun yleinen johto ja valvonta kuuluvat             sen sekä sosiaali- ja terveyshallituksen olla
9158: kouluhallitukselle.                                     yhteistyössä keskenään.
9159: 
9160:   Koulun opetuksen, kuntoutuksen ja tervey-               Tämä laki tulee voimaan          päivänä
9161: denhuollon järjestämisessä tulee kouluhallituk-         kuuta 19
9162: 48                    1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 233
9163: 
9164: 
9165:                                              Laki
9166:            eläinlääkärintoimen harjoittamisesta annetun lain 19 §:n muuttamisesta
9167: 
9168:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9169:   muutetaan eläinlääkärintoimen harjoittamisesta 24 päivänä toukokuuta 1985 annetun lain
9170: (409/85) 19 §:n 1 momentti seuraavasti:
9171: 
9172:                      19 §
9173:    Saavutetusta, menetetyksi julistetusta ja ra-   tai kiellosta sekä tarvittaessa myös rajoitetusta
9174: joitetusta eläinlääkärintoimen harjoittamisoi-     eläinlääkärintoimen harjoittamisoikeudesta on
9175: keudesta maa- ja metsätalousministeriön eläin-     osaston lisäksi ilmoitettava apteekeille.
9176: lääkintöosaston on kuulutettava viipymättä vi-
9177: rallisessa lehdessä. -Menetetyksi julistetusta
9178: eläinlääkärintoimen harjoittamisoikeudesta ja        Tämä laki tulee voimaan         päivänä
9179: 13 §:n 2 momentissa tarkoitetusta rajoituksesta    kuuta 19
9180: 
9181: 
9182:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1990
9183:                        1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 234
9184: 
9185: 
9186: 
9187: 
9188:                                       Ed u s k u n n a n vastaus hallituksen esitykseen laiksi lap-
9189:                                   silisälain 1 ja 8 §:n muuttamisesta
9190: 
9191:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys           Lapsilisää eivät saa niiden ulkomailla olevien
9192: n:o 234 laiksi lapsilisälain 1 ja 8 §:n muuttami-   vanhempien lapset, jotka työskentelevät val-
9193: sesta. Eduskunnalle on sosiaalivaliokunta anta-     tionenemmistöisissä yhtiöissä tai ovat kansain-
9194: nut asiasta mietintönsä n:o 37 ja suuri valio-      välisten järjestöjen palveluksessa. Lapsilisää
9195: kunta mietintönsä n:o 178.                          eivät saa myöskään ne suomalaislapset, joiden
9196:   Lain mukaan lapsilisää maksetaan Suomessa         vanhemmat työskentelevät ulkomailla lähetys-
9197: asuvalle lapselle. Säädösten mukaan Suomen          järjestöjen tai kansalaisjärjestöjen palkkaami-
9198: valtion palveluksessa ulkomailla olevan henki-      na.
9199: lön lapsi, joka on Suomen kansalainen, katso-          Eduskunta katsoo, että kaikki ulkomailla
9200: taan kuitenkin Suomessa asuvaksi, vaikka hän        olevat suomalaislapset on saatettava lapsilisää
9201: oleskelisikin isänsä tai äitinsä mukana ulko-       maksettaessa samanarvoiseen asemaan ja kii-
9202: mailla. Henkilön katsotaan olevan Suomen            rehtii sellaista esitystä, jossa asia saatetaan
9203: valtion palveluksessa, jos työnantajana on          oikeudenmukaiselle kannalle.
9204: Suomen valtion hallintaan kuuluva viranomai-           Eduskunta on hyväksynyt seuraavan lain:
9205: nen. Tällaiseksi on katsottu mm. ministeriöt,
9206: keskusvirastot, Suomen Pankki, yliopistot ja
9207: vastaavat.
9208: 
9209: 
9210: 
9211: 
9212:                                               Laki
9213:                               lapsilisälain 1 ja 8 §:n muuttamisesta
9214: 
9215:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9216:   muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsilisälain (541/48) 1 §:n 2 momentti ja 8 §,
9217:   sellaisina kuin niistä on 1 §:n 2 momentti 26 päivänä tammikuuta 1990 annetussa laissa
9218: (85/90), seuraavasti:
9219: 
9220:                        1§
9221:                                                     512 markkaa, neljännestä lapsesta 645 mark-
9222:   Lapsilisän ja jatkettuna suoritettavan lapsili-   kaa sekä viidennestä ja kustakin seuraavasta
9223: sän määrä on 366 markkaa kalenterikuukau-           lapsesta 842 markkaa kalenterikuukaudessa,
9224: dessa. Jäljempänä 3 §:ssä mainitun, lapsilisän      paitsi milloin lapsi on 6 §:ssä tarkoitetulla
9225: nostamiseen oikeutetun henkilön toisesta lap-       tavalla hoidettavana laitoksessa. J atkettuna
9226: sesta on lapsilisän määrä kalenterikuukaudessa      suoritettava lapsilisä ei vaikuta muiden lasten
9227: kuitenkin 413 markkaa, kolmannesta lapsesta         lapsilisien määrään.
9228: 2100758
9229: 2                    1990 vp.     Eduskunnan vastaus -     Esitys n:o 234
9230: 
9231:                       8§                            Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuu-
9232:   Lapsilisän maksamisesta päättää sosiaalilau-    ta 1991.
9233: takunta, siten kuin sosiaalihuoltolain (710/82)
9234: 2 luvussa säädetään.
9235: 
9236: 
9237:     Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1990
9238:                       1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 235
9239: 
9240: 
9241: 
9242: 
9243:                                     Ed u s k u n n a n vastaus hallituksen esitykseen Euroopan
9244:                                  paikallisen itsehallinnon peruskirjan eräiden määräysten hyväk-
9245:                                  symisestä
9246: 
9247:    Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys         Eduskunta on päättänyt
9248: n:o 235 Euroopan paikallisen itsehallinnon pe-
9249: ruskirjan eräiden määräysten hyväksymisestä.                hyväksyä ne Strasbourgissa 15 päivä-
9250: Eduskunnalle on ulkoasiainvaliokunta antanut              nä lokakuuta 1985 tehdyn Euroopan
9251: asiasta mietintönsä n:o 23 ja suuri valiokunta            paikallisen itsehallinnon peruskirjan
9252: mietintönsä n:o 315.                                      määräykset, jotka vaativat eduskunnan
9253:    Eduskunta edellyttää, että nyt hyväksytyn              suostumuksen.
9254: lain kaltaisissa tilanteissa kansainvälisen sopi-
9255: muksen voimaansaattaminen tapahtuu asetuk-             Samalla eduskunta on hyväksynyt seuravan
9256: sella ja ettei nyt kysymyksessä olevan sopimuk-     lain:
9257: sen voimaansaattaminen lailla ennakoi uuden
9258: Ahvenanmaan itsehallintolain tulkintoja voi-
9259: maansaattamissäädöksen tasosta.
9260: 
9261: 
9262:                                               Laki
9263:       Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan eräiden määräysten hyväksymisestä
9264: 
9265:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
9266: 
9267:                      1§                                                  2§
9268:    Strasbourgissa 15 päivänä lokakuuta 1985           Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädet-
9269: tehdyn Euroopan paikallisen itsehallinnon pe-       tävänä ajankohtana.
9270: ruskirjan määräykset ovat, mikäli ne kuuluvat
9271: lainsäädännön alaan, voimassa niinkuin siitä
9272: on sovittu.
9273: 
9274: 
9275:     Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1991
9276: 
9277: 
9278: 
9279: 
9280: 210210P
9281:                       1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 236
9282: 
9283: 
9284: 
9285: 
9286:                                     Ed u s kunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi palo-
9287:                                  ja pelastustoimesta annetun lain muuttamisesta
9288: 
9289:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys        ja talousvaliokunta on antanut asiasta mietin-
9290: n:o 236 laiksi palo- ja pelastustoimesta anne-      tönsä n:o 28 ja suuri valiokunta mietintönsä
9291: tun lain muuttamisesta. Eduskunta, jolle laki-      n:o 176, on hyväksynyt seuraavan lain:
9292: 
9293: 
9294:                                               Laki
9295:                      palo- ja pelastustoimesta annetun lain muuttamisesta
9296: 
9297:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9298:   lisätään palo- ja pelastustoimesta 4 päivänä heinäkuuta 1975 annettuun lakiin (559175) uusi
9299: näin kuuluva 21 a §:
9300: 
9301:                       21 a §                        tähän tehtävään määräämä voi suorittaa mää-
9302:    Sisäasiainministeriö voi antaa määräyksiä        räysten noudattamisen toteamiseksi tarkastuk-
9303: tulisijojen ja muiden palovaarallisten laitteiden   sia ja antaa laitteelle sisäasiainministeriön mää-
9304: laatuvaatimuksista, malleista ja mitoista sekä      räämän hyväksymisen.
9305: niiden valmistuksesta, maahantuonnista, kau-
9306: pasta, asennuksesta, huollosta, tarkastuksesta        Tämä laki tulee voimaan         päivänä
9307: ja hyväksymisestä. Sisäasiainministeriö tai sen     kuuta 199 .
9308: 
9309: 
9310:   Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1990
9311: 
9312: 
9313: 
9314: 
9315: 200617M
9316:                      1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -     Esitys n:o 237
9317: 
9318: 
9319: 
9320: 
9321:                                       Ed u s kunnan vastaus hallituksen esitykseen muutok-
9322:                                   sista vuoden 1990 tulo- ja menoarvioon
9323: 
9324:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys      netään ehdotetun 1 200 000 000 markan vä-
9325: n:o 237 muutoksista vuoden 1990 tulo- ja          hennyksen lisäksi 590 000 000 markkaa.
9326: menoarvioon. Valtiovarainvaliokunta on anta-        Momentin vähennys lisääntyy 590 000 000
9327: nut asiasta mietintönsä n:ot 59 ja 59 a.          markalla.
9328:   Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityk-
9329: sen seuraavin muutaksin ja huomautuksin:
9330:                                                             15.02. Valtion lainanotto
9331: 
9332:                                                      01. Nettolainanotto
9333:                   TULOT                              Lisämenoarvion tasapainottamiseksi mo-
9334:                                                   mentti palautetaan tulo- ja menoarvioon. Eril-
9335:  11.04. Liikevaihdon perusteella kannettavat      lisen hallituksen esityksen perusteella valtio-
9336:                verot ja maksut                    neuvostolle myönnetään tarvittava lainanotto-
9337:                                                   valtuus. Valtion bruttolainanottotarpeen arvi-
9338:   (0 1.) Liikevaihtovero                          oidaan nousevan yli 10 400 miljoonaan mark-
9339:    Valtiovarainministeriöltä saadun tarkistetun   kaan     lisämenoarvioesityksessä    arvioidun
9340: tuottoarvion perusteella liikevaihtoveroa arvi-   6 826 miljoonan markan asemesta. Lisämeno-
9341: oidaan kertyvän 48 000 miljoonaa markkaa,         arvion tasapainottamiseksi tarvitaan siihen
9342: minkä johdosta momentti ja sille ehdotettu        eduskunnassa tehtyjen muutosten jälkeen
9343: lisäys poistetaan lisämenoarviosta.               2 890 miljoonan markan suuruinen nettolai-
9344:    Momentin         loppusumma         vähenee    nanotto.
9345: 1 800 000 000 markalla.                              Momentin loppusumma on 2 890 000 000
9346:                                                   markkaa.
9347: 
9348:               11.10. Muut verot
9349: 
9350:   01. Leimavero
9351:   Valtiovarainministeriöltä saadun tarkistetun                      MENOT
9352: tuottoarvion perusteella leimaveroa arvioidaan
9353: kertyvän 4 300 miljoonaa markkaa, minkä                     24.01. Ulkoasiainhallinto
9354: johdosta momentilta vähennetään ehdotetun
9355: 1 380 500 000 markan vähennyksen lisäksi             29. Muut kulutusmenot (arviomääräraha)
9356: 1 200 000 000 markkaa.                               Momentille on ehdotettu 17 500 000 markan
9357:   Momentin vähennys lisääntyy 1 200 000 000       lisäystä. Eduskunta on korottanut lisäyksen
9358: markalla.                                         17 600 000 markaksi ja täydentänyt momentin
9359:                                                   perusteluja siten, että momentin määrärahaa
9360:   03. Auto- ja moottoripyörävero                  saadaan käyttää myös ET A-neuvottelutilan-
9361:   Valtiovarainministeriöltä saadun tarkistetun    teesta aiheutuvien toimintamenojen suorittami-
9362: tuottoarvion perusteella auto- ja moottoripyö-    seen.
9363: räveroa arvioidaan kertyvän 4 650 miljoonaa          Momentin loppusumma lisääntyy 100 000
9364: markkaa, minkä johdosta momentilta vähen-         markalla.
9365: 2006078
9366: 2                     1990 vp. -      Eduskunnan vastaus -   Esitys n:o 237
9367: 
9368:                26. 75. Poliisitoimi                  Momentille myönnetään lisäystä 100 000 000
9369:                                                    markkaa.
9370:     29.   Muut kulutusmenot (siirtomääräraha         Momentin       loppusumma         lisääntyy
9371: 2 v)                                               100 000 000 markalla.
9372:   Saadun selvityksen perusteella momentille
9373: myönnetään lisäyksenä 2 600 000 markkaa
9374: käytettäväksi poliisin välttämättömiin tämän
9375: momentin menoihin.                                        36.06. Valtionvelan kuoletukset
9376:   Momentin loppusumma lisääntyy 2 600 000
9377: markalla.                                            90. Nettokuoletukset (arviomääräraha)
9378:                                                      Muuttuneen rahoitustarpeen johdosta ei voi-
9379:                                                    da merkitä momentille lainkaan valtionvelan
9380:             30.40. Vesivarojen käyttö              nettokuoletusta, joten momentilta vähennetään
9381:                                                    ehdotetun 618 miljoonan markan lisäksi sille
9382:    14. Vesistöjen hoito (siirtomääräraha)          nettokuoletukseksi jäänyt 814 miljoonaa mark-
9383:    Momentille myönnetään lisäystä 2 000 000        kaa.
9384: markkaa.                                             Momentin loppusumma alenee 814 000 000
9385:    Lisäksi todetaan, että hallituksen esityksen    markalla.
9386: selvitysosasta poiketen lisämääräraha on val-
9387: tiovarainministeriön ilmoituksen mukaan tar-          Hallituksen esityksen mukaan ehdotetaan
9388: koitus kokonaisuudessaan käyttää Uljuan te-        menoihin yhteensä 2 116 535 558 markan li-
9389: kojärven maapadon kiireellisen korjaustyön         säystä ja tuloihin 2 115 102 558 markan lisäys-
9390: suorittamiseen ja järven kunnostamiseen.           tä. Ehdotettujen muutosten jälkeen olisivat
9391:    Momentin loppusumma lisääntyy 2 000 000         kuluvan vuoden budjetoidut tulot ja menot
9392: markalla.                                          alkuperäinen tulo- ja menoarvio huomioon
9393:                                                    ottaen seuraavat:
9394:                                                       - tulot 141 536 334 558 markkaa
9395:        32.85. Ulkomaankaupan edistäminen              - menot 141 536 088 458 markkaa
9396:                                                       Tällä lisämenoarviona muutettu tulo- ja me-
9397:   47. Korkotuki Suomen Vientiluotto Oy:lle         noarvion numerotaulukko olisi siten 246 100
9398: (arviomääräraha)                                   markkaa ylijäämäinen.
9399:   Momentin perusteluihin hyväksytään seuraa-          Eduskunta on tehnyt lisäksi ehdotettuihin
9400: va muutos:                                         menoihin muutoksia, jotka vähentävät menoja
9401:   "Kotimaasta tapahtuvaan aluksen hankin-          709 300 000 markkaa, ja merkittyihin tuloihin
9402: taan hyväksyttävien korkotukilainojen enim-        muutoksia,       jotka    vähentävät     tuloja
9403: mäismääräksi vuonna 1990 hyväksytään               700 000 000 markkaa. Tulo- ja menoarvio on
9404: 2 418 000 000 markkaa lisämenoarvioesityksen       siten eduskunnan hyväksymien muutosten ja
9405: perusteluissa mainitun 1 962 000 000 markan        lisäysten jälkeen 9 546 100 markkaa ylijäämäi-
9406: asemesta.''                                        nen.
9407:   Momentin loppusumma ei edellä todetun
9408: johdosta muutu.                                      Edellä lausuttuun viitaten ja muissa kohdin
9409:                                                    hallituksen esityksen perusteluihin yhtyen edus-
9410:                                                    kunta on
9411:              33.17. Työttömyysturva
9412:                                                             päättänyt hyväksyä seuraavat muu-
9413:  50. Valtionosuus työttömyyskassoille (arvio-             tokset vuoden 1990 tulo- ja menoar-
9414: määräraha)                                                vioon:
9415:                                                                                                 3
9416: 
9417: 
9418: 
9419: 
9420:      Muutoksia vuoden 1990 tulo- ja menoarvioon
9421: 
9422:                                            TULOT
9423: 
9424: 
9425: 
9426:                                            Osasto 11                                    mk
9427: 
9428: 
9429: 11. VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT ............. -2 605 500 000
9430: 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 00000000000000000          1400 000 000
9431:     01. Tulo- ja varallisuusvero, lisäystä 0000000000000000000000000000000000       1 400 000 000
9432: 
9433: 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 000000000000000              85 000 000
9434:     020 Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero, lisäystä 00000000000              85 000 000
9435: 
9436: 06. Tuonnin perusteella kannettavat verot ja maksut 0000000000000000000000           100 000 000
9437:     090 Tasausvero, lisäystä 0000000000000000000000000000000000000000000000000        100 000 000
9438: 
9439: 08. Valmisteverot 0000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000      160 000 000
9440:     01. Tupakka vero, lisäystä 00000000000000000000000000000000000000000000000       110 000 000
9441:     040 Alkoholijuoma vero, lisäystä 0000000000000000000000000000000000000000         80 000 000
9442:     060 Elintarviketuotteiden valmistevero, lisäystä 000000000000000000000000         40 000 000
9443:     07 0 Polttoainevero, vähennystä 00000000000000000000000000000000000000000       -80000000
9444:     090 Sokerivero, lisäystä 00000000000000000000000000000000000000000000000000       10 000 000
9445: 
9446: 10. Muut verot 0000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000   -4 330 500 000
9447:     01. Leimavero, vähennystä 000000000000000000000000000000000000000000000       -2 580 500 000
9448:     030 Auto- ja moottoripyörä vero, vähennystä 0000000000000000000000000         -1 790 000 000
9449: 4                                         Osastot 11 ja 12
9450: 
9451:     04. Moottoriajoneuvovero, lisäystä ................................... .             40 000 000
9452: 
9453: 19. Muut veronluonteiset tulot ............................................. .         -20 000 000
9454:     01. Oy Alko Ab:n ylijäämä, vähennystä ............................. .             -140 000 000
9455:     04. Eräiden maataloustuotteiden markkinoimismaksut, lisäystä ... .                  120 000 000
9456: 
9457: 
9458: 
9459: 
9460:                                              Osasto 12
9461: 
9462: 12. SEKALAISET TULOT .......................................... .                     670 602 558
9463: 25. Oikeusministeriön hallinnonala ........................................ .             4 800 000
9464:     50. Vankeinhoitolaitoksen tulot, lisäystä ............................. .             4 800 000
9465: 
9466: 26. Sisäasiainministeriön hallinnonala ..................................... .            5 000 000
9467:     05. Lääninhallitusten tulot ............................................. .           5 000 000
9468: 
9469: 29. Opetusministeriön hallinnonala ........................................ .           60 000 000
9470:     10. Korkeakoulujen tulot, lisäystä .................................... .           60 000 000
9471: 
9472: 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala ......................... .                763 000
9473:     76. Metsäntutkimuslaitoksen tulot, lisäystä .......................... .               763 000
9474: 
9475: 31. Liikenneministeriön hallinnonala ....................................... .            5 000 000
9476:     40. Autorekisterikeskuksen tulot, lisäystä ............................ .             5 000 000
9477: 
9478: 32. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala ........................ .           178 700 000
9479:     40.   Geologian tutkimuskeskuksen tulot, lisäystä ..................... .            7 000 000
9480:     42.   Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen tulot, lisäystä ........... .           25 000 000
9481:     80.   Siirto valtion ydinjätehuoltorahastosta, lisäystä ................. .         16 000 000
9482:     99.   ~~UPI?_a- ja teollisuusministeriön hallinnonalan muut tulot,
9483:           hsaysta ............................................................... .     130 700 000
9484: 
9485: 33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala .......................... .           376 339 558
9486:     92. Raha-automaattiyhdistyksen tuotto, vähennystä ................. .              -23 660 442
9487:     98. Valtionapujen palautukset, lisäystä ............................... .           400 000 000
9488: 
9489: 34. Työministeriön hallinnonala ............................................ .          40 000 000
9490:     70. Palkkaturvamaksujen palautukset, lisäystä ...................... .              40 000 000
9491:                                                   Osastot 13, 14 ja 15                                                  5
9492: 
9493:                                                          Osasto 13
9494: 
9495: 13. KORKOTULOT JA VOITON TULOUTUKSET ...... .                                                               550 000 000
9496: 01. Korkotulot ................................................................ .                             550 000 000
9497:     07. Korot talletuksista, lisäystä ....................................... .                               550 000 000
9498: 
9499: 
9500: 
9501: 
9502:                                                          Osasto 14
9503: 
9504: 14. LIIKETOIMINTAA HARJOITTAVAT VALTION VI-
9505:     RASTOT JA LAITOKSET . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        -90 000 000
9506: 02. Ilmailuhallinto
9507:              Käyttömenot (31.92.21) . ....... ...... ......-----'--'----
9508:                                                                    2 000 000
9509:                                                            Käyttötalouden
9510:                                                            rahoituskate,
9511:                                                            vähennystä                                          -2000000
9512: 
9513: 21. Vammaskosken tehdas
9514:     01. Vammaskosken tehtaan käyttötulot, lisäystä . .                              22 000 000
9515:            Käyttömenot (27.91.21) . . . . . .. . . . . . . . . . . . . .---==-....:...:o.c:c__:_:c...:..
9516:                                                                                      22 000 000
9517:                                                                         Käyttötalouden
9518:                                                                         rahoituskate,
9519:                                                                         lisäystä
9520: 
9521: 45. Metsähallituksen metsät
9522:     01. Metsähallituksen metsien käyttötulot, vähennys-
9523:         tä ................................................. . -103 000 000
9524:             Käyttömenot (30.95.21)                                -15 000 000
9525:                                                               Käyttötalouden
9526:                                                               rahoituskate,
9527:                                                               vähennystä                                     -88 000000
9528: 
9529: 
9530: 
9531: 
9532:                                                          Osasto 15
9533: 
9534: 15oLAINAT                                                                                                  2 890 000 000
9535: 02. Valtion lainonotto . ooo................................................... .                            2 890 000 000
9536:     01. Nettolainanotto ..................................................... .                              2 890 000 000
9537: 
9538:                                  Lisäys tuloihin: 1 415 102 558
9539: 6
9540: 
9541: 
9542: 
9543: 
9544:                                              MENOT
9545: 
9546: 
9547:                                            Pääluokka 22                                   mk
9548: 
9549: 
9550: 22. EDUSKUNTA                                                                           1100 000
9551: 02. Eduskunnan kanslia (010) .............................................. .            1100 000
9552:     13. Korjaukset (siirtomääräraha), lisäystä ........................... .              1 100 000
9553: 
9554: 
9555: 
9556: 
9557:                                            Pääluokka 23
9558: 
9559: 23. VALTIONEUVOSTO ............................................ .                       1100 000
9560: 01. Valtioneuvosto (010) .................................................... .            700 000
9561:     21. Ministeriöiden käyttövarat, lisäystä .............................. .              700 000
9562: 
9563: 99. Valtioneuvoston muut menot (050) .................................... .                400 000
9564:     23. Risto Rytin muistomerkki (siirtomääräraha 2 v) ................ .                  400 000
9565: 
9566: 
9567: 
9568: 
9569:                                            Pääluokka 24
9570: 
9571: 24. ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA                                                176 100 000
9572: 01. Ulkoasiainhallinto (030) ................................................ .        176 100 000
9573:     01.   Palkkaukset (arviomääräraha), lisäystä .......................... .           24 500 000
9574:     22.   Kansainvälinen tiedotustoiminta (siirtomääräraha), lisäystä ... .              3 500 000
9575:     29.   Muut kulutusmenot (arviomääräraha), lisäystä .................. .             17 600 000
9576:     74.   Talonrakennukset (siirtomääräraha), lisäystä ..................... .          10 000 000
9577:     87.   ~i.~nte~.stöjen ja huoneistojen hankkiminen (siirtomääräraha),
9578:           hsaysta ............................................................... .      50 500 000
9579:                                      Pääluokat 24, 25 ja 26                                   7
9580: 
9581:     88. Osakkeiden hankinta ETYK:n seurantakokouksen tilatarpeita
9582:         varten (siirtomääräraha) ........................................... .       70 000 000
9583: 
9584: 40. Teollinen kehitysyhteistyö (040) ....................................... .
9585:     88. Osakehankinnat (siirtomääräraha) ................................ .
9586: 
9587: 
9588: 
9589: 
9590:                                          Pääluokka 25
9591: 
9592: 25. OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA                                                  33 950 000
9593: 01. Oikeusministeriö (070) .................................................. .       5 400 000
9594:     29. Muut kulutusmenot, lisäystä ...................................... .          3 400 000
9595:     70. Kaluston hankinta ................................................. .         2 000 000
9596: 
9597: 25. Lääninoikeudet (090) .................................................... .        500 000
9598:     29. Muut kulutusmenot, lisäystä ...................................... .            500 000
9599: 
9600: 30. Alioikeudet (090) ........................................................ .     14 000 000
9601:     01. Palkkaukset (arviomääräraha), lisäystä ........................... .         14 000 000
9602: 
9603: 45. Eräät oikeudenhoitomenot (090) ....................................... .          8 000 000
9604:     50. Maksuton oikeudenkäynti (arviomääräraha), lisäystä ........... .              8 000 000
9605: 
9606: 50. Vankeinhoitolaitos (100) ................................................ .       6 050 000
9607:     23. Työtoiminta (arviomääräraha), lisäystä .......................... .           6 000 000
9608:     51. Valtionapu muun kriminaalihuoltotyön suorittamiseen, lisäystä.                   50 000
9609: 
9610: 
9611: 
9612: 
9613:                                          Pääluokka 26
9614: 
9615: 26. SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA ....... .                                   210155 000
9616: 01. Sisäasiainministeriö (050) .............................................. .      11140 000
9617:      29. Muut kulutusmenot, lisäystä ...................................... .         2 390 000
9618:      70. Kaluston hankinta, lisäystä ....................................... .        8 750 000
9619: 
9620: 05. Lääninhallitukset (050) ................................................. .       1000 000
9621:      29. Muut kulutusmenot, lisäystä ...................................... .         1 000 000
9622: 8                                        Pääluokat 26 ja 27
9623: 
9624: 07. Rekisteritoimistot (050) ................................................. .          500 000
9625:     27. Tietojen koneellinen käsittely, lisäystä ........................... .            200 000
9626:     29. Muut kulutusmenot, lisäystä ...................................... .              300 000
9627: 
9628: 75. Poliisitoimi (080) ........................................................ .      87 628 000
9629:     01. Palkkaukset (arviomääräraha), lisäystä .......................... .             66 428 000
9630:     10. Kiinteistöjen käyttö (arviomääräraha), lisäystä ................. .              4 000 000
9631:     25. Ajoneuvojen käyttö ja kunnossapito (arviomääräraha), lisäystä                      300 000
9632:     26. Poliisitoimen erityismenot (arviomääräraha), lisäystä .......... .               6 900 000
9633:     29. Muut kulutusmenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ............ .                 4 000 000
9634:     71. Ajoneuvojen hankinta (siirtomääräraha), lisäystä ............... .               6 000 000
9635: 
9636: 80. Pelastushallinto (110) ................................................... .       64 540 000
9637:     21. Eräät pelastushallinnon menot (arviomääräraha), lisäystä ..... .                 1 500 000
9638:     32. Valtionosuus kunnan muun palo- ja pelastustoimen käyttökus-
9639:           tannuksiin (arviomääräraha), lisäystä ............................ .          63 000 000
9640:     34.   ~~~st~?suojelulain mukaiset korvaukset (siirtomääräraha 2 v),
9641:           hsaysta ............................................................... .        40000
9642: 
9643: 90. Rajavartiolaitos (120) ................................................... .       23 200 000
9644:     01. Palkkaukset (arviomääräraha), lisäystä .......................... .             20 300 000
9645:     70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha), lisäystä .................. .               2 900 000
9646: 
9647: 97. Avustukset kunnille (960) ............................................... .        22 147 000
9648:     31. Kuntien yleiset valtionosuudet (arviomääräraha), lisäystä ..... .                8 100 000
9649:     33. Kuntien verotulojen täydennys (arviomääräraha), lisäystä .... .                 14 047 000
9650: 
9651: 
9652: 
9653: 
9654:                                            Pääluokka 27
9655: 
9656: 27. PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA                                                 47 350 000
9657: 01. Puolustusministeriö (150) ............................................... .           350 000
9658:     29. Muut kulutusmenot, lisäystä ...................................... .              350 000
9659: 
9660: 12. Puolustusvoimien palkkaus- ja muut menot (160) ................... .              -2 600 000
9661:     29. Muut kulutusmenot, vähennystä ................................. .             -2 600 000
9662: 
9663: 14. Asevelvollisten ylläpitomenot (160) .................................... .        -27 000 000
9664:     02. Päivärahat ja reserviläispalkat (arviomääräraha), vähennystä ..               -21000 000
9665:     21. Muonitus (arviomääräraha), vähennystä ......................... .              -6000000
9666: 
9667: 25. Puolustusmateriaalin hankinta- ja käyttömenot (160) .. .............. .            66 000 000
9668:     16. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha), lisäystä ...... .               36 000 000
9669:                                         Pääluokat 27 ja 28                                       9
9670: 
9671:      24. Varustuksen käyttö ja kunnossapito (siirtomääräraha), lisäystä .               30 000 000
9672: 
9673: 27. Kiinteistömenot (160) ................................................... .         6 000 000
9674:     74. Uudisrakennukset ja peruskorjaukset (siirtomääräraha), lisäystä                 6 000 000
9675: 
9676: 30. Kansainvälinen rauhanturvaamistoiminta (030) ...................... .               7 000 000
9677:      22. s':l.omal~i.~t~n valvontajoukkojen hallinto- ja varustamismenot
9678:          (snrtomaararaha) ................................................... .          7 000 000
9679: 
9680: 91. Vammaskosken tehdas (150)
9681:     21. Vammaskosken tehtaan käyttömenot (arvio-
9682:         määräraha), lisäystä ............................. .          22 000 000
9683:                       Käyttömenot (21): 22 000 000
9684:      74. Talonrakennukset (siirtomääräraha), vähennystä ................ .            -2 400 000
9685:                           Sijoitusmenot (74):-2 400 000
9686: 
9687: 
9688: 
9689: 
9690:                                           Pääluokka 28
9691: 
9692: 28. VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA .                                           367 420 000
9693: 03. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (050) .......................... .               420 000
9694:     70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 2 v), lisäystä .............. .                420 000
9695: 
9696: 05. Valtiokonttori (020) ..................................................... .     -20 000 000
9697:     23. Työterveyshuollon kehittäminen (siirtomääräraha 2 v), vähen-
9698:          nystä ................................................................. .    -20 000 000
9699: 
9700: 07. Eläkkeet (950) ........................................................... .      173 000 000
9701:      05. v~~iJ.?:aiset el~k.~ee~. sekä perhe-eläkkeet ja hautausavut (arvio-
9702:          maararaha), hsaysta ................................................ .        136 000 000
9703:      07. Muut eläkemenot (arviomääräraha), lisäystä ..................... .             37 000 000
9704: 
9705: 18. Verohallinto (020) ....................................................... .       67 800 000
9706:     01. Palkkaukset (arviomääräraha), lisäystä .......................... .            54 100 000
9707:     29. Muut kulutusmenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ............ .                6 600 000
9708:     70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha), lisäystä .................... .            7 100 000
9709: 
9710: 37. Eräät hinnanerokorvaukset (670) ...................................... .           80 000 000
9711:     40. Jalostettujen elintarviketeollisuustuotteiden raaka-aineiden hin-
9712:         nanerokorvaukset (arviomääräraha), lisäystä .................... .              80 000 000
9713: 
9714: 2   200607B
9715: 10                                      Pääluokat 28 ja 29
9716: 
9717: 39. Eräät siirrot Ahvenanmaan maakunnalle (960) ....................... .              27 900 000
9718:      30. Verotaloudellinen tasoitus (arviomääräraha), lisäystä .......... .            27 900 000
9719: 
9720: 40. Tullilaitos (020) .......................................................... .      5 300 000
9721:      21. Toimintamenot, lisäystä ........................................... .          5 300 000
9722: 
9723: 52. Tilastokeskus (050) ...................................................... .        2 000 000
9724:      29. Muut kulutusmenot, lisäystä ...................................... .           2 000 000
9725: 
9726: 64. Eräät valtion kiinteistömenot (050) .................................. ..
9727:      70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha), lisäystä .................... .             700 000
9728:      75. Perusparannukset (siirtomääräraha), vähennystä ................. .             -700000
9729: 
9730: 82. Postipankki Oy (840) ................................................... .         11 000 000
9731:      43. Luottotappiokorvaus Postipankki Oy:lle (arviomääräraha), li-
9732:          säystä ................................................................ .      11 000 000
9733: 
9734: 83. Kansainvälinen Jälleenrakennuspankki ja Kansainvälinen valuutta-
9735:     rahasto (040) ............................................................. .
9736:      67. Suomen osuus Kansainvälisen valuuttarahaston jäsenosuuksien
9737:           korottamisesta ...................................................... .
9738: 
9739: 85. Kansainväliset rahoitusyhteisöt (040) .................................. .         20 000 000
9740:      66. Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunas-
9741:           taminen (arviomääräraha), lisäystä ............................... .         20 000 000
9742: 
9743: 
9744: 
9745: 
9746:                                           Pääluokka 29
9747: 
9748: 29. OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA                                                   911 813 000
9749: 01. Opetusministeriö (210) .................................................. .           150 000
9750:      29. Muut kulutusmenot, lisäystä ...................................... .             150 000
9751: 
9752: 06. Valtion audiovisuaalinen keskus (210) ................................ .              150 000
9753:      29. Muut kulutusmenot, lisäystä ...................................... .             150 000
9754: 
9755: 10. Korkeakoulut (240) ...................................................... .       161 433 000
9756:      01. Palkkaukset (arviomääräraha), lisäystä .......................... .            63 780 000
9757:      21. Muut opetus- ja tutkimusmenot, kaluston hankinta sekä kiin-
9758:          teistön käyttö (siirtomääräraha), lisäystä ........................ .           6 900 000
9759:      28. Maksullinen palvelutoiminta (arviomääräraha), lisäystä ....... .               90 000 000
9760:      74. Talonrakennukset (siirtomääräraha), lisäystä ..................... .              753 000
9761:                                             Pääluokka 29                                        11
9762: 
9763: 11. Valtion harjoittelukoulut (220) ......................................... .           680 000
9764:     29. Muut kulutusmenot, lisäystä ....................................... .             680 000
9765: 
9766: 37. Muut korkeakoulumenot (240) ......................................... .               250 000
9767:     27.   l_C?.rke~koulujen yhteinen atk-toiminta (siirtomääräraha 2 v),
9768:           hsaysta ............................................................... .        250 000
9769: 
9770: 39. Valtion opintotukikeskus (260) ........................................ .
9771:     29. Muut kulutusmenot, lisäystä ...................................... .               200 000
9772:     52. <?I?.int<?.lainojen valtiontakaus ja korkotuki (arviomääräraha),
9773:         hsaysta ............................................................... .       15 000 000
9774:     55. Opintoraha (arviomääräraha), vähennystä ....................... .             -15 200 000
9775: 
9776: 43. Lukiot (220) ............................................................. .       90 000 000
9777:     30. Valtionosuus lukioiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha),
9778:         lisäystä ............................................................... .      90 000 000
9779: 
9780: 46. Peruskoolut (220) ....................................................... .       362 650 000
9781:     30.   Valti~n_?su~s peruskoulujen käyttökustannuksiin (arviomäärära-
9782:         ha), hsaysta ......................................................... .       362 000 000
9783:     52. Avustus vieraskielisille kouluille, lisäystä ......................... .           400 000
9784:     55. Avustus ulkomailla toimiville kouluille (arviomääräraha), lisäystä                 250 000
9785: 
9786: 51. Lastentarhanopettajaopistot (230) ..................................... .            1 000 000
9787:     21. Oppilashuolto (arviomääräraha), lisäystä ........................ .              1 000 000
9788: 
9789: 56. Kirjastotoimi (280) ...................................................... .       55 000 000
9790:     30. V'_l:l.!i?.nosuus Ja.. -av~stus kirjastojen käyttökustannuksiin (arvio-
9791:         maararaha), hsaysta ................................................ .          55 000 000
9792: 
9793: 57. Yhteiskunnallinen sivistystyö (250) .................................... .         64 000 000
9794:     30. Valtionosuus ja -avustus kansalais- ja työväenopistojen käyttö-
9795:         kustannuksiin (arviomääräraha), lisäystä ........................ .             40 000 000
9796:     50. Valti~n-~pu __kansanopistojen käyttökustannuksiin (arviomäärära-
9797:         ha), hsaysta ......................................................... .        20 000 000
9798:     55. Val ti ~n-~ pu __opin to keskusten käyttökustannuksiin (arviomäärära-
9799:         ha), hsaysta ......................................................... .         4 000 000
9800: 
9801: 60. Valtion ammatilliset oppilaitokset (230) .............................. .          20 000 000
9802:     01. Palkkaukset (arviomääräraha), lisäystä .......................... .             30 000 000
9803:     23. Väliaikainen ammatillinen koulutus, vähennystä ................. .            -10 000 000
9804: 
9805: 65. Kunnalliset ammatilliset oppilaitokset (230) .......................... .         100 000 000
9806:     30. Valtionosuus käyttökustannuksiin (arviomääräraha), lisäystä ..                 100 000 000
9807: 12                                      Pääluokat 29 ja 30
9808: 
9809: 67. Yksityiset ammatilliset oppilaitokset (230) ........................... .          35 000 000
9810:      50. Valtionavustus käyttökustannuksiin (arviomääräraha), lisäystä                 25 000 000
9811:      51. Valtionavustus ammatillisten erityisoppilaitosten käyttökustan-
9812:          nuksiin (arviomääräraha), lisäystä ................................ .          10 000 000
9813: 
9814: 69. Ammatillinen kurssitoiminta ja ammatilliset erikoisoppilaitokset
9815:     (250) ...................................................................... .      7 000 000
9816:      26. Ammatilliset pätevyystutkinnot (arviomääräraha), lisäystä .... .                2 000 000
9817:      28. Valtion ammatillisten oppilaitosten muut ammattikurssit, vähen-
9818:          nystä ................................................................. .    -5 000 000
9819:      33. K~nnalli.~ten ja y~sityisten ammatillisten oppilaitosten kurssitoi-
9820:          mlnta, vahennysta .................................................. .       -5 000 000
9821:      50. Valtionavustus ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustan-
9822:          nuksiin (arviomääräraha), lisäystä ................................ .          15 000 000
9823: 
9824: 74. Oppisopimuslakiin perustuva ammattikoulutus (230) ................. .               2 000 000
9825:      27. Kurssitoiminta (arviomääräraha), lisäystä ....................... .            22 000 000
9826:      40. Korvaus työnantajille (arviomääräraha), vähennystä ........... .             -20 000 000
9827: 
9828: 84. Museovirasto (280) ...................................................... .          1100 000
9829:      01. Palkkaukset (arviomääräraha), lisäystä .......................... .             1 100 000
9830: 
9831: 88. Suomen Akatemia ja tieteen tukeminen (270) ....................... .               10 000 000
9832:      54. Eräät lisäavustukset tieteen tukemiseen, lisäystä ................ .           10 000 000
9833: 
9834: 98. Kansainvälinen yhteistyö (030) ......................................... .           1400 000
9835:      74. Talonrakennukset (siirtomääräraha), lisäystä ..................... .            1 400 000
9836: 
9837: 
9838: 
9839: 
9840:                                           Pääluokka 30
9841: 
9842: 30. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLIN-
9843:     NONALA .............................................................. .          543 110 000
9844: 01. Maa- ja metsätalousministeriö (650) .................................. .              550 000
9845:      29. Muut kulutusmenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ............ .                  550 000
9846: 
9847: 08. Maataloushallinto (670) ................................................ .           1950 000
9848:     25. Maatalouslaskenta (siirtomääräraha), lisäystä .................... .             1 500 000
9849:     29. Muut kulutusmenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ............ .                   450 000
9850: 
9851: 30. Maatalouden neuvontatyön tukeminen (670) ......................... .                  900 000
9852:      42. Valtionapu 4H -toiminnan kehittämiseen, lisäystä ................ .               900 000
9853:                                             Pääluokka 30                                      13
9854: 
9855: 31. Maataloustuotteiden hintatuki (670) .................................. .          10 500 000
9856:     45. Sokerintuotannon tukeminen (arviomääräraha), lisäystä ....... .               10 500 000
9857: 
9858: 32. Maataloustuotteiden vientituki ja tuotannon tasapainottamistoimen-
9859:     piteet (670) ............................................................... .   385 000 000
9860:     40. Maataloustuotteiden vientituki (arviomääräraha), lisäystä ..... .            385 000 000
9861: 
9862: 33. Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittäminen (670) ...... .                81 000 000
9863:     40. Nuorten viljelijöiden tukeminen (arviomääräraha), lisäystä ... .              20 000 000
9864:     49. Maatalouden ja maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan
9865:         korkotuki (arviomääräraha), lisäystä ............................. .          61 000 000
9866: 
9867: 38. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (690) ......................... .          -400 000
9868:     70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha), vähennystä ............... .             -400000
9869: 
9870: 40. Vesivarojen käyttö (560) ............................................... .        33 400 000
9871:     14. Vesistöjen hoito (siirtomääräraha), lisäystä ....................... .        12 800 000
9872:     43. Eräät vesioikeudelliset korvaukset (arviomääräraha), lisäystä ..              15 700 000
9873:     77. Vesistö- ja vesihuoltotyöt (siirtomääräraha), lisäystä ........... .           4 900 000
9874: 
9875: 50. Yleismetsätalous (680) .................................................. .         300 000
9876:      41. Valtionapu metsäpuiden jalostustoimintaan, lisäystä ........... .               300 000
9877: 
9878: 58. Yksityismetsätalous (680) .............................................. .        11000 000
9879:     42. Valtionapu metsälautakunnille, lisäystä .......................... .          11 000 000
9880: 
9881: 60. Maanmittaushallinto (550) ............................................. .         17 000 000
9882:     01. Palkkaukset (arviomääräraha), lisäystä .......................... .           11 000 000
9883:     80. ~iinteistö~<?.imi!.usten tukemisesta aiheutuvat menot (arviomää-
9884:         raraha), hsaysta ..................................................... .       6 000 000
9885: 
9886: 76. Metsäntutkimuslaitos (660) ............................................. .          910 000
9887:     24. Tutkimus- ja metsätalousmenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä .                 650 000
9888:     77. Metsien perusparannukset (siirtomääräraha), lisäystä .......... .               260 000
9889: 
9890: 95. Metsähallituksen metsät (680)
9891:     21. L.~iketoimi~nan käyttömenot (arviomääräraha),
9892:         vahennysta ........................................ .      -15 000 000
9893:                       Käyttömenot (21):-15 000 000
9894: 
9895: 99. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut menot (650) ..                   1000 000
9896:     25. Kansainvälinen yhteistyö, lisäystä ................................ .          1 000 000
9897: 14
9898: 
9899:                                           Pääluokka 31
9900: 
9901: 31. LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA                                                 238 018 000
9902: 01. Liikenneministeriö (710) ................................................ .           600 000
9903:     29. Muut kulutusmenot, lisäystä ...................................... .              600 000
9904: 
9905: 24. Tiet (720) ................................................................. .    158 900 000
9906:     15. Yleisten teiden hoito ja ylläpito (siirtomääräraha 2 v), lisäystä .            100 000 000
9907:     50. "Y~~tio~apu yksityisten teiden kunnossapitoon (arviomääräraha),
9908:          hsaysta ............................................................... .      12 700 000
9909:     77. Yleisten teiden tekeminen (siirtomääräraha), lisäystä .......... .               6 200 000
9910:     87. Maa-alueiden hankinta ja tielain mukaiset korvaukset (arvio-
9911:          määräraha), lisäystä ................................................ .       40 000 000
9912: 
9913: 30. Merenkulkulaitos (730) ................................................. .         12 170 000
9914:     29. Muut kulutusmenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ............ .                2 170 000
9915:     78. Keitele-Päijänne kanava (siirtomääräraha), lisäystä ............ .             10 000 000
9916: 
9917: 32. Merenkulun ja muun vesiliikenteen edistäminen (730) ............... .            -19 170 000
9918:      40. Lastialusten hankintojen tukeminen (arviomääräraha), vähen-
9919:          nystä ................................................................. .    -18 500 000
9920:      44. Saaristoliikenteen avustaminen, vähennystä ..................... .             -670000
9921: 
9922: 40. Autorekisterikeskus (720) .............................................. .         19 300 000
9923:     01. Palkkaukset (arviomääräraha), lisäystä .......................... .             15 000 000
9924:     29. Muut kulutusmenot, lisäystä ...................................... .             4 300 000
9925: 
9926: 55. Tietoliikenteen korvaukset ja avustukset (760) ...................... .             2 600 000
9927:     42. Lehdistön yleinen kuljetustuki, lisäystä .......................... .           1 000 000
9928:     52. Valtionapu televisio-ohjelmien välityskustannuksiin Suur-Tuk-
9929:          holman alueella (siirtomääräraha), lisäystä ...................... .            1 600 000
9930: 
9931: 57. Rautatieliikenteen korvaukset ja radanpito (750) ..................... .            62 800 000
9932:      42. Korvaus koulutuksesta, vähennystä .............................. .           ---4 000 000
9933:      63. Radanpidon varaston perustaminen, lisäystä .................... .              66 800 000
9934: 
9935: 92. Ilmailuhallinto (740)
9936:     21. Muut käyttömenot (arviomääräraha), lisäystä .                  2 000 000
9937:                         Käyttömenot (21): 2 000 000
9938: 
9939:      77. Lentokenttien rakentaminen (siirtomääräraha), lisäystä ........ .               1 000 000
9940:                            Sijoitusmenot (77): 1 000 000
9941:                                         Pääluokat 31 ja 32                                     15
9942: 
9943: 99. Liikenneministeriön hallinnonalan muut menot (710) ................. .              -182 000
9944:     22. Tutkimus ja suunnittelu (siirtomääräraha), lisäystä ............ .                363 000
9945:     50. Eräät valtionavut ilmailutoiminnan ylläpitämiseen, vähennystä .                 -545 000
9946: 
9947: 
9948: 
9949: 
9950:                                           Pääluokka 32
9951: 
9952: 32. KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HAL-
9953:     LINNONALA ........................................................ .             628 455 000
9954: 01. Kauppa- ja teollisuusministeriö (810) ................................. .             680 000
9955:     29. Muut kulutusmenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ............ .                  680 000
9956: 
9957: 02. Piiritoimistot (810) ...................................................... .         200 000
9958:     29. Muut kulutusmenot, lisäystä ...................................... .              200 000
9959: 
9960: 31. Kuluttajansuoja (820) ................................................... .           225 000
9961:     29. Muut kulutusmenot, lisäystä ...................................... .              225 000
9962: 
9963: 40. Geologian tutkimuskeskus (830) ....................................... .            6 300 000
9964:     28. Maksullinen palvelutoiminta (arviomääräraha), lisäystä ....... .                 6 300 000
9965:     74. Talonrakennukset (siirtomääräraha) .............................. .
9966: 
9967: 43. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen maksulliset tutkimuspalvelut
9968:     (830) ...................................................................... .     25 000 000
9969:     21. Käyttömenot (arviomääräraha), lisäystä ......................... .              25 000 000
9970: 
9971: 46. Teknisen ja kaupallisen tutkimuksen edistäminen (830) ............ .                4 950 000
9972:     21. u~~-o:. ja kot~tr;~;aa~~auppaan liittyvä tutkimustoiminta (siirto-
9973:         maararaha), hsaysta ................................................ .            750 000
9974:     22. Kansainvälinen teknistaloudellinen yhteistyö (siirtomääräraha),
9975:         lisäystä ............................................................... .       1 200 000
9976:     43. Avustukset kansainvälisiin teknisiin yhteistyöhankkeisiin sekä
9977:         kansainvälistymiskoulutukseen (siirtomääräraha), lisäystä ..... .                3 000 000
9978: 
9979: 50. Teollisuuden edistäminen (850) ........................................ .         282 500 000
9980:      21. Malminetsintää ja esiintymien hyödyntämistä palveleva tutkimus
9981:          (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ..................................... .          150 000
9982:      41. Kaivannaisteollisuuden edistäminen (siirtomääräraha 2 v), vä-
9983:          hennystä ............................................................. .       -150 000
9984:      46. Korvaus Valmet Oy:lle (siirtomääräraha) ....................... .              82 500 000
9985:      60. Siirto valtiontakausrahastoon (arviomääräraha), lisäystä ...... .             100 000 000
9986:      88. Osakehankinnat (siirtomääräraha), lisäystä ...................... .           100 000 000
9987: 16                                        Pääluokat 32 ja 33
9988: 
9989: 51. Yritystoiminnan alueelliset rahoitustoimenpiteet (850)                               80 000 000
9990:      49. Yritystoiminnan aluetuki (arviomääräraha), lisäystä ........... .               80 000 000
9991: 
9992: 55. Energiatalous (860) ..................................................... .
9993:      21. Eräät energiahuollon tutkimus-, suunnittelu- ja valvontatoimin-
9994:          nan menot (siirtomääräraha), lisäystä ............................ .               100 000
9995:      42. Avustukset energiataloudellisen tutkimuksen ja koetoiminnan
9996:          edistämiseen (siirtomääräraha), vähennystä ..................... .               -100 000
9997: 
9998: 80. Matkailun edistämiskeskus (870) ...................................... .                300 000
9999:      21.   ~r~ät J?atkailun edistämistoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v),
10000:            hsaysta ............................................................... .        300 000
10001: 
10002: 85. Ulkomaankaupan edistäminen (880) ................................... .              228 300 000
10003:      40. Avustus viennin edistämiseen (arviomääräraha), lisäystä ...... .                 28 300 000
10004:      60. Siirto vientitakuurahastoon (arviomääräraha), lisäystä ......... .              200 000 000
10005: 
10006: 
10007: 
10008: 
10009:                                             Pääluokka 33
10010: 
10011: 33. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLIN-
10012:     NONALA .............................................................. .            10 194 558
10013: 01. Sosiaali- ja terveysministeriö (400) .................................... .             250 000
10014:      29. Muut kulutusmenot, lisäystä ...................................... .               250 000
10015: 
10016: 10. Työttömyysturvalautakunta (400) ...................................... .                 80 000
10017:      29. Muut kulutusmenot, lisäystä ...................................... .                80000
10018: 
10019: 14. Tapaturmavirasto (400) ................................................. .              500 000
10020:      70. Kaluston hankinta, lisäystä ....................................... .              500 000
10021: 
10022: 15. Perhekustannusten tasaus (410) ........................................ .            79 500 000
10023:      30. Valtionosuus kunnille lasten kotona tapahtuvan hoidon tukemi-
10024:          seen (arviomääräraha), lisäystä ................................... .            40 000 000
10025:      52. Lapsilisät (arviomääräraha), lisäystä ............................. .            34 000 000
10026:      53. Avustus sairaan lapsen kuntoutuksesta tai sairaanhoidosta lapsen
10027:          vanhemmille (siirtomääräraha), lisäystä .......................... .              5 500 000
10028: 
10029: 17. Työttömyysturva (410) .................................................. .         -64 000 000
10030:      50. Valtionosuus työttömyyskassoille (arviomääräraha), lisäystä .. .                186 000 000
10031:      51. Työttömyysturvalain mukainen perusturva (arviomääräraha),
10032:          vähennystä .......................................................... .       -250 000 000
10033:                                             Pääluokka 33                                          17
10034: 
10035: 18. Sairausvakuutus (410) ................................................... .       --400 000 000
10036:     60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arvio-
10037:          määräraha), vähennystä ........................................... .         ~00 000000
10038: 
10039: 
10040: 19. Eläkevakuutus (410) .................................................... .        --462 050 000
10041:     51. Valtion osuus maatalousyrittäjien eläkelaista johtuvista menoista
10042:         (arviomääräraha), vähennystä ..................................... .           -25 000 000
10043:     52. Valtion osuus yrittäjien eläkelaista johtuvista menoista (arvio-
10044:         määräraha), vähennystä ............................................ .          -37 050 000
10045:     60. ':.altionos~_us kans~neläkelaista johtuvista menoista (arviomää-
10046:         raraha), vahennysta ................................................ .        ~00 000000
10047: 
10048: 
10049: 22. Sotilasvammakorvaukset ja eräät kuntootustoiminnan menot (410) .                      7 500 000
10050:     57. Sotainvalidien Veljesliiton juhlarahan tuoton käyttö (siirtomää-
10051:          räraha) ................................................................ .        7 500 000
10052: 
10053: 28. Muu toimeentuloturva (410) ............................................ .             1 000 000
10054:     30. Valtion korvaus kunnille eräiden Suomeen muuttavien henkilöi-
10055:         den toimeentulotuen sekä heille annetun sosiaali- ja terveyden-
10056:         huollon erityiskustannuksiin (arviomääräraha) .................. .                 1 000 000
10057: 
10058: 29. Pakolaisten vastaanotto (410) .......................................... .           60 000 000
10059:     61. Pakolaisten vastaanotto (arviomääräraha), lisäystä ............. .               60 000 000
10060: 
10061: 30. Sosiaalihallitus (400) .................................................... .         1 550 000
10062:     29. Muut kulutusmenot, lisäystä ...................................... .              1 550 000
10063: 
10064: 32. Kuntien järjestämät sosiaalipalvelut (420) ............................ .           371 250 000
10065:      30. V:alti?.~~~uus ku~n-~lle ~.osiaalipalvelujen käyttökustannuksiin (ar-
10066:          vwmaararaha), hsaysta ............................................ .           350 000 000
10067:      31. Valtionosuus kunnille sosiaalipalvelujen perustamiskustannuksiin
10068:          (arviomääräraha), lisäystä ......................................... .           19 000 000
10069:      38. Valtionosuuden loppuerät kunnille sosiaalipalvelujen eräisiin
10070:          käyttökustannuksiin (arviomääräraha), lisäystä ................. .               2 250 000
10071: 
10072: 57. Lomatoiminta (420) ..................................................... .         --{)7 500 000
10073:     40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustan-
10074:         nuksiin (arviomääräraha), vähennystä ........................... .             -70 000 000
10075:     42. Valtion korvaus pienyrittäjien vuosilomajärjestelmän kustannuk-
10076:         siin (arviomääräraha), lisäystä .................................... .            2 500 000
10077: 
10078: 63. Valtion mielisairaalat (480) ............................................ .             275 000
10079:     74. Talonrakennukset (siirtomääräraha), lisäystä ..................... .                275 000
10080: 
10081: 3 200607B
10082: 18                                                                                                                                       Pääluokka 33
10083: 
10084: 77. Kuntien järjestämä ympäristöterveydenhuolto ja ympäristönsuojelun
10085:     hallinto (460) ............................................................. .                                                                                                                                                                                                                 30 000 000
10086:      30. Valtionosuus kunnille ympäristöterveydenhuollon ja ympäristön-
10087:          suojelun hallinnon käyttökustannuksiin (arviomääräraha), lisäys-
10088:          tä  0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   00   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0     30 000 000
10089: 
10090: 
10091: 78. Kuntien järjestämä kansanterveystyö (470) ........................... .                                                                                                                                                                                                                       180 700 000
10092:      30. Valtionosuus kunnille kansanterveystyön käyttökustannuksiin
10093:          (arviomääräraha), lisäystä ......................................... .                                                                                                                                                                                                                    150 000 000
10094:      31. Valtionosuus kunnille kansanterveystyön perustamiskustannuk-
10095:          siin (arviomääräraha), lisäystä .................................... .                                                                                                                                                                                                                     30 000 000
10096:      38. Valtionosuuden ja valtion korvauksen loppuerät kunnille kan-
10097:          s_a~ter~eystyön eräisiin käyttökustannuksiin (arviomääräraha),
10098:          hsaysta ............................................................... .                                                                                                                                                                                                                    700 000
10099: 
10100: 
10101: 79. Kuntien järjestämä erikoissairaanhoito (480) ........................ .                                                                                                                                                                                                                       294 400 000
10102:      30. Valtionosuus kunnille erikoissairaanhoidon käyttökustannuksiin
10103:          (arviomääräraha), lisäystä ......................................... .                                                                                                                                                                                                                    250 000 000
10104:      31. Valtionosuus kunnille erikoissairaanhoidon perustamiskustan-
10105:          nuksiin (arviomääräraha), lisäystä ................................ .                                                                                                                                                                                                                      12 000 000
10106:      32. Valtion maksuosuus yliopistollisten keskussairaaloiden käyttö-
10107:          kustannuksiin (arviomääräraha), lisäystä ........................ .                                                                                                                                                                                                                        28 000 000
10108:      33. Valtion maksuosuus yliopistollisten keskussairaaloiden kustan-
10109:          nuksiin (arviomääräraha), lisäystä ................................ .                                                                                                                                                                                                                       3 600 000
10110:      38. Valtionosuuden ja valtion korvauksen loppuerät kunnille eri-
10111:          koiss~i~_aan~oidon eräisiin käyttökustannuksiin (arviomäärära-
10112:          ha), hsaysta .......................................................... .                                                                                                                                                                                                                    800 000
10113: 
10114: 
10115: 92. Kansanterveyden edistäminen (470) ................................... .                                                                                                                                                                                                                       -16118 000
10116:      50. Avustus yksityisille yhteisöille kansanterveystyön kustannuksiin
10117:          (arviomääräraha), vähennystä ..................................... .                                                                                                                                                                                                                     -16 118 000
10118: 
10119: 
10120: 93. Eräiden sosiaalipalvelujen avustaminen (420) ........................ .                                                                                                                                                                                                                       -11941442
10121:      50. Avustus yksityisille yhteisöille lasten ja nuorten huollon kustan-
10122:          nuksiin (arviomääräraha), lisäystä ................................ .                                                                                                                                                                                                                         180 000
10123:      51. Avustus yksityisille yhteisöille vanhusten huollon kustannuksiin
10124:          (arviomääräraha), vähennystä ..................................... .                                                                                                                                                                                                                     -10 402 442
10125:      52. Avustus yksityisille yhteisöille vammaisten huollon kustannuksiin
10126:          (arviomääräraha), vähennystä ..................................... .                                                                                                                                                                                                                     --4 784 000
10127:      53. Avustus yksityisille yhteisöille raittiustyön ja päihdehuollon
10128:          kustannuksiin (arviomääräraha), lisäystä ........................ .                                                                                                                                                                                                                         3 065 000
10129: 
10130: 
10131: 94. Lomanviettomahdollisuuksien edistäminen (420) ..................... .                                                                                                                                                                                                                           4 343 000
10132:      50. Avustus yksityisille yhteisöille lomatoiminnan kustannuksiin
10133:          (arviomääräraha), lisäystä .......................................... .                                                                                                                                                                                                                     4 343 000
10134:                                          Pääluokat 33 ja 34                                       19
10135: 
10136: 95. Suuronnettomuuksiin varautuminen (110) ............................. .                   56 000
10137:     50. Avustus yksityisille yhteisöille suuronnettomuuksiin varautumi-
10138:         sesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha), lisäystä .....                      56 000
10139: 
10140: 99. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan muut menot (400) ... .                    400 000
10141:     50. Eräät avustukset, lisäystä .......................................... .             400 000
10142: 
10143: 
10144: 
10145: 
10146:                                           Pääluokka 34
10147: 
10148: 34. TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA                                                      -155 640 000
10149: 01. Työministeriö (610) ..................................................... .           2 500 000
10150:     29. Muut kulutusmenot, lisäystä ...................................... .               2 500 000
10151: 
10152: 06. Työvoima-asiain piiri- ja paikallishallinto (620) ...................... .            2 000 000
10153:     29. Muut kulutusmenot, lisäystä                                                        2 000 000
10154: 
10155: 
10156: 08. Työvoimaopisto (610) ................................................... .               60 000
10157:     29. Muut kulutusmenot, lisäystä                                                           60 000
10158: 
10159: 30. Työvoimapalvelut (630) ................................................. .           16 500 000
10160:     50. ~J:?lli~yyskoulutuksen koulutus- ja erityistuki (arviomääräraha),
10161:         hsaysta ............................................................... .         11 500 000
10162:     64. Muuttoturva (arviomääräraha), lisäystä ......................... .                 5 000 000
10163: 
10164: 50. Työllisyyden hoito (630) ................................................ .       -217 000 000
10165:     02. Palkkaukset (arviomääräraha), vähennystä ...................... .              -160 000 000
10166:     30. Valtionosuus kunnille ja kuntainliitoille työttömyyden lieventä-
10167:         miseen (arviomääräraha), vähennystä ............................ .             -172 000000
10168:     61. Valtionapu työttömyyden lieventämiseen (arviomääräraha), li-
10169:         säystä ................................................................ .         15 000 000
10170:     77. Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi (arviomääräraha), li-
10171:         säystä ................................................................. .       100 000 000
10172: 
10173: 99. Työministeriön hallinnonalan muut menot (610) ...................... .               40 300 000
10174:     25. ~iiEtol~isuus- ja kansainväliset asiat (siirtomääräraha 2 v),
10175:         hsaysta ................................................................ .           300 000
10176:     50. Palkkaturva (arviomääräraha), lisäystä .......................... .               40 000 000
10177: 20                                     Pääluokat 35 ja 36
10178: 
10179:                                          Pääluokka 35
10180: 
10181: 35. YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA                                                2110 000
10182: 01. Ympäristöministeriö (510) .............................................. .          190 000
10183:     29. Muut kulutusmenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä                               190 000
10184: 
10185: 
10186: 15. Luonnonsuojelu ja luonnon virkistyskäyttö (520) .................... .            1 220 000
10187:      21. Luonnonsuojelun yleismenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä .. .                720 000
10188:      22. Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnossapito, lisäystä                         500 000
10189: 
10190: 
10191: 25. Vesi- ja ympäristöhallinto (560) ....................................... .      -1 200 000
10192:     40. Teollisuuden vesiensuojeluinvestointien korkotuki (arviomäärä-
10193:          raha), vähennystä .................................................. .     -3 000 000
10194:     41. A~~s!_ukset m~atilatalo?den vesiensuojelutoimenpiteisiin (siirto-
10195:          maararaha), vahennysta ........................................... .         -400000
10196:     71. Öljyntorjuntakaluston hankinta (siirtomääräraha), lisäystä                     2 200 000
10197: 
10198: 
10199: 40. Asuntohallitus (540) ..................................................... .        400 000
10200:     29. Muut kulutusmenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ............. .               400 000
10201: 
10202: 
10203: 99. Ympäristöministeriön hallinnonalan muut menot (510) ............... .             1500 000
10204:     24. Kansainvälinen yhteistyö, lisäystä ................................ .         1 500 000
10205: 
10206: 
10207: 
10208: 
10209:                                          Pääluokka 36
10210: 
10211: 36. VALTIONVELKA .................................................. -1 608 000 000
10212: 01. Kotimaisen velan korko (910) .......................................... .      -30 000 000
10213:     90. Kotimaisen velan korko (arviomääräraha), vähennystä ........ .             -30000 000
10214: 
10215: 
10216: 03. Ulkomaisen velan korko (910) ......................................... .       -146 000 000
10217:     90. Ulkomaisen velan korko (arviomääräraha), vähennystä ....... .              -146 000 000
10218:                                                                Pääluokka 36                                                         21
10219: 
10220: 06. Valtionvelan kuoletukset (910) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   -1 432 000 000
10221:     90. Nettokuoletukset (arviomääräraha), vähennystä..................                                                  -1 432 000 000
10222: 
10223:                                                  Lisäys menoihin: 1 407 235 558
10224: 
10225: 
10226:        Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1990
10227:                       1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -        Esitys n:o 238
10228: 
10229: 
10230: 
10231: 
10232:                                      Ed u s k u n n a n v a s t a u s hallituksen esitykseen laiksi val-
10233:                                  tiokonttorista
10234: 
10235:    Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys       mietintönsä n:o 56 ja suuri valiokunta mietin-
10236: n:o 238 laiksi valtiokonttorista. Eduskunta,        tönsä n:o 180, on hyväksynyt seuraavan lain:
10237: jolle valtiovarainvaliokunta on antanut asiasta
10238: 
10239: 
10240: 
10241: 
10242:                                               Laki
10243:                                           valtiokonttorista
10244: 
10245:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
10246: 
10247:                        1§                                                   4 §
10248:   Valtiovarainhoitoon ja valtion henkilöstö-           Valtiokonttorilla on oikeus lainhuudatus- ja
10249: hallintoon kuuluvia tehtäviä varten on valtio-      kiinnitysasioissa lähettää asiakirjat kirjeessä
10250: varainministeriön alaisena valtiokonttori.          asianomaiselle oikeudelle tai tuomiokunnan
10251:                                                     tuomarille.
10252:                        2§
10253:    Valtiokonttorin tehtävänä on, ellei jonkin                               5§
10254: asian osalta ole toimivallasta toisin säädetty         Valtion ja kunnan sekä muun julkisyhteisön
10255:    1) järjestää rahoitus-, sijoitus-, velanhoito-
10256:                                                     viranomaiset ovat velvolliset kukin toimival-
10257: ja lainanhoitopalveluja sekä työterveys- ja
10258:                                                     tansa rajoissa antamaan Valtiokonttorilie sen
10259: muita henkilöstöpalveluja valtion virastoille ja    pyytämää virka-apua.
10260: laitoksille;
10261:    2) hoitaa valtion keskuskirjanpitoa; sekä
10262:    3) huolehtia valtion eläke- ja vahingonkor-                          6§
10263: vausasioista.                                         Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän-
10264:    Lisäksi valtiokonttori suorittaa ne muut teh-    töönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.
10265: tävät, jotka on säädetty tai määrätty sen hoi-
10266: dettavaksi.                                                                 7§
10267:                                                        Tämä laki tulee voimaan    päivänä
10268:                       3§                            kuuta 199 .
10269:   Valtiokonttorissa on johtokunta, jonka teh-          Tällä lailla kumotaan valtiokonttorista 13
10270: tävistä, kokoonpanosta ja asettamisesta sääde-      päivänä tammikuuta 1978 annettu laki (18/78)
10271: tään asetuksella.                                   siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
10272: 210012Z
10273: 2                   1990 vp. -   Eduskunnan vastaus -    Esitys n:o 238
10274: 
10275:   Tämän lain voimaan tullessa valtiokonttorin   miseksi voidaan ryhtyä ennen sen voimaantu-
10276: virat tulevat valtiokonttorin yhteisiksi.       loa.
10277:   Toimenpiteisiin tämän lain täytäntöönpane-
10278: 
10279:     Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1990
10280:                       1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -         Esitys n:o 239
10281: 
10282: 
10283: 
10284: 
10285:                                       Ed u s k u n n a n v a s t a u s hallituksen esitykseen laeiksi las-
10286:                                    ten kotihoidon tuesta annetun lain 5 ja 7 §:n sekä lasten
10287:                                    kotihoidon tuesta annetun lain muuttamisesta annetun lain
10288:                                    voimaantulosäännöksen muuttamisesta
10289: 
10290:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys          voimaantulosäännöksen muuttamisesta. Edus-
10291: n:o 239 laeiksi lasten kotihoidon tuesta anne-        kunta, jolle sosiaalivaliokunta on antanut asiasta
10292: tun lain 5 ja 7 §:n sekä lasten kotihoidon            mietintönsä n:o 43 ja suuri valiokunta mietin-
10293: tuesta annetun lain muuttamisesta annetun lain        tönsä n:o 219, on hyväksynyt seuraavat lait:
10294: 
10295: 
10296: 
10297: 
10298:                                                 Laki
10299:                 lasten kotihoidon tuesta annetun lain 5 ja 7 §:n muuttamisesta
10300: 
10301:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10302:   muutetaan lasten kotihoidon tuesta 11 päivänä tammikuuta 1985 annetun lain (24/85) 5 §:n 2
10303: momentti ja 7 §,
10304:   sellaisena kuin niistä on 7 § osittain muutettuna 31 päivänä joulukuuta 1986 ja 23 päivänä
10305: joulukuuta 1987 annetuilla laeilla (1070/86 ja 1112/87), sekä
10306:   lisätään 5 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:
10307: 
10308:                        5§                             kaudessa eivät ylitä lisäosaan oikeuttavaa ra-
10309:                                                       jaa. Jos lisäosaa saava perhe alkaa saada
10310:    Perusosan määrä on 1 850 markkaa kalente-          äitiysrahaa, lisäosaa suoritetaan samoin edelly-
10311: rikuukaudessa. Jos kotihoidon tukea ei makse-         tyksin äitiys-, isyys- tai vanhempainrahan saa-
10312: ta 1 momentissa säädetyn ajan päättymisestä           misaikana. Jos edellä mainitut edellytykset
10313: tai alkamisesta johtuen koko kalenterikuukau-         täyttävän perheen, joka ei vielä saa lisäosaa,
10314: delta, maksetaan tukena 1/25 sen määrästä             vanhempainrahakautta on pidennetty useam-
10315: jokaiselta sellaiselta arkipäivältä, jolloin perhe    man kuin yhden syntymän johdosta, suorite-
10316: on oikeutettu tukeen.                                 taan perheelle lisäosaa myös vanhempainraha-
10317:    Edellä 2 momentissa tarkoitettua perusosan         kauden pidennystä koskevalta ajalta.
10318: määrää tarkistetaan kalenterivuosittain kunkin           Lisäosan täysi määrä on 80 prosenttia 5 § :n
10319: kalenterivuoden alusta sen palkkaindeksiluvun         2 momentissa tarkoitetusta perusosasta. Täysi-
10320: mukaan, joka vuosittain vahvistetaan työnteki-        määräinen lisäosa myönnetään perheelle, jon-
10321: jäin eläkelain 9 §:n soveltamista varten.             ka veronalaiset tulot ovat enintään 4 300 mark-
10322:                                                       kaa kalenterikuukaudessa. Mikäli perheen ve-
10323:                        7 §                            ronalaiset tulot ovat tätä suuremmat, täysi-
10324:                                                       määräistä lisäosaa vähennetään 15 prosentilla
10325:                      Lisäosa
10326:                                                       siitä määrästä, jolla perheen veronalaiset tulot
10327:    Lisäosan saamisen edellytyksenä on, että           ylittävät 4 300 markkaa kalenterikuukaudessa.
10328: 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua lasta hoitaa             Edellä 2 momentissa tarkoitettua rajatulon
10329: pääasiassa hänen omassa kodissaan jompikum-           määrää tarkistetaan kalenterivuosittain maan
10330: pi hänen vanhemmistaan tai hänen muu huol-            yleisessä palkkatasossa tapahtuneiden muutos-
10331: tajansa ja että perheen veronalaiset tulot kuu-       ten johdosta sen palkkaindeksiluvun mukaan,
10332: 
10333: 200665P
10334: 2                    1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -     Esitys n:o 239
10335: 
10336: joka vuosittain vahvistetaan työntekijäin elä-        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
10337: kelain 9 §:n soveltamista varten.                   kuuta 1991. Lain 5 §:n 2 momentti tulee kui-
10338:   Mitä veronalaisilla tuloilla tarkoitetaan tätä    tenkin voimaan 1 päivänä lokakuuta 1991 ja
10339: lakia sovellettaessa, säädetään tulo- ja varalli-   5 §:n 3 momentti 1 päivänä tammikuuta 1992.
10340: suusverolaissa (1240/88).
10341: 
10342: 
10343: 
10344: 
10345:                                               Laki
10346: lasten kotihoidon tuesta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen
10347:                                       muuttamisesta
10348: 
10349:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10350:   muutetaan lasten kotihoidon tuesta annetun lain muuttamisesta 6 päivänä tammikuuta 1989
10351: annetun lain (4/89) voimaantulosäännös, sellaisena kuin se on 22 päivänä joulukuuta 1989
10352: annetussa laissa (1268/89), seuraavasti:
10353: 
10354:   Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maalis-           Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
10355: kuuta 1989 ja on voimassa vuoden 1991 lop-          kuuta 1991.
10356: puun. Osittaista kotihoidon tukea suoritetaan
10357: tähän tukeen oikeutetuille perheille maaliskuun
10358: 1 päivästä 1989 lukien.
10359: 
10360: 
10361: 
10362:     Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1990
10363:                       1990 vp. -   Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 240
10364: 
10365: 
10366: 
10367: 
10368:                                      Ed u s kunnan vastaus hallituksen esitykseen Euroopan
10369:                                  jälleenrakennus- ja kehityspankin perustamista koskevan sopi-
10370:                                  muksen eräiden määräysten hyväksymisestä
10371: 
10372:    Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys               hyväksyä ne Pariisissa 29 pmvana
10373: n:o 240 Euroopan jälleenrakennus- ja kehitys-            toukokuuta 1990 tehdyn Euroopan jäl-
10374: pankin perustamista koskevan sopimuksen                  leenrakennus- ja kehityspankin perus-
10375: eräiden määräysten hyväksymisestä. Eduskun-              tamista koskevan sopimuksen määräyk-
10376: ta, jolle ulkoasiainvaliokunta on antanut asias-         set, jotka vaativat eduskunnan suostu-
10377: ta mietintönsä n:o 18 ja suuri valiokunta mie-           muksen.
10378: tintönsä n:o 288, on päättänyt
10379:                                                       Samalla eduskunta on hyväksynyt seuraavan
10380:                                                    lain:
10381: 
10382: 
10383: 
10384:                                              Laki
10385:    Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin perustamista koskevan sopimuksen eräiden
10386:                                 määräysten hyväksymisestä
10387: 
10388:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
10389: 
10390:                       1 §                                               2 §
10391:   Pariisissa 29 päivänä toukokuuta 1990 teh-         Tarkempia säännöksiä tämän lain ja sopi-
10392: dyn Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspan-       muksen täytäntöönpanosta annetaan tarvitta-
10393: kin perustamista koskevan sopimuksen mää-          essa asetuksella.
10394: räykset ovat, mikäli ne kuuluvat laisäädännön                           3§
10395: alaan, voimassa niin kuin siitä on sovittu.          Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädet-
10396:                                                    tävänä ajankohtana.
10397: 
10398: 
10399:     Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1990
10400: 
10401: 
10402: 
10403: 
10404: 20077\E
10405:                      1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -     Esitys n:o 241
10406: 
10407: 
10408: 
10409: 
10410:                                     Ed u s kunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi ylei-
10411:                                 sestä oikeusaputoiminnasta annetun lain muuttamisesta
10412: 
10413:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys      lakivaliokunta on antanut asiasta mietintönsä
10414: n:o 241 laiksi yleisestä oikeusaputoiminnasta     n:o 14 ja suuri valiokunta mietintönsä n:o 299,
10415: annetun lain muuttamisesta. Eduskunta, jolle      on hyväksynyt seuraavan lain:
10416: 
10417: 
10418:                                             Laki
10419:                   yleisestä oikeusaputoiminnasta annetun lain muuttamisesta
10420: 
10421:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10422:   kumotaan yleisestä oikeusaputoiminnasta 2 päivänä helmikuuta 1973 annetun lain (88/73)
10423: 3 §:n 2 momentti ja 9 §, näistä 3 §:n 2 momentti sellaisena kuin se on 23 päivänä joulukuuta
10424: 1981 annetussa laissa (976/81), sekä
10425:   muutetaan 2 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on mainitussa 23 päivänä joulukuuta 1981
10426: annetussa laissa, seuraavasti:
10427: 
10428:                       2§
10429:                                                   Tätä lakia sovelletaan soveltuvin osin tähän
10430:   Oikeusministeriö voi erityisestä syystä antaa   viranomaiseen sekä asianajajaan, joka kunnan
10431: kunnalle luvan järjestää yleisen oikeusavun       toimeksiannosta antaa yleistä oikeusapua.
10432: antamisen siten, että oikeusapua antaa kunnan
10433: toimeksiannosta asianajaja. Jollei kunnassa ole      Tämä laki tulee voimaan           päivänä
10434: yleistä oikeusavustajaa, oikeusapulautakunnan               kuuta 19
10435: ohjesäännössä on määrättävä, mikä kunnan             Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä
10436: viranomainen päättää oikeusavun antamisesta.      lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
10437: 
10438: 
10439:     Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1991
10440: 
10441: 
10442: 
10443: 
10444: 210103Y
10445:                       1990 vp. -   Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 242
10446: 
10447: 
10448: 
10449: 
10450:                                      Ed u s kunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi soti-
10451:                                  laskurinpitolain muuttamisesta
10452: 
10453:    Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys        Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy
10454: n:o 242 laiksi sotilaskurinpitolain muuttamises-   pikaisesti sellaisiin toimiin, joilla arestitiloja
10455: ta. Eduskunnalle on toinen lakivaliokunta an-      kohennetaan, huolehditaan arestilaisen pesey-
10456: tanut asiasta mietintönsä n:o 19 ja suuri valio-   tymismahdollisuuksista, turvataan arestilaiselle
10457: kunta mietintönsä n:o 329.                         mahdollisuus käyttää tyynyä ja patjaa myös
10458:    Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy      päivällä sekä annetaan arestilaiselle mahdolli-
10459: toimenpiteisiin arestin toimeenpanemista kos-      suus lukea lehtiä ja kirjallisuutta vapaan valin-
10460: kevien säännösten muuttamiseksi siten, että        tansa mukaan.
10461: aresti jatkossa pannaan pääsääntöisesti toi-         Eduskunta on hyväksynyt seuraavat lait:
10462: meen palvelusvelvollisuudella.
10463: 
10464: 
10465: 
10466: 
10467:                                              Laki
10468:                                sotilaskurinpitolain muuttamisesta
10469: 
10470:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10471:    muutetaan 25 päivänä maaliskuuta 1983 annetun sotilaskurinpitolain (331183) 2 §, 3 §:n 2
10472: momentti, 5 §:n 2 momentti, 8 §:n 3 momentti, 12, 13, 15, 20, 24 ja 27 §, 28 §:n 2 momentti,
10473: 31-33 §, 38 §:n 2 momentti sekä 44 ja 51 §,
10474:    sellaisina kuin niistä ovat 8 §:n 3 momentti ja 44 § 27 päivänä huhtikuuta 1990 annetussa
10475: laissa (374/90) sekä 20 ja 24 § ja 28 § :n 2 momentti 29 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa
10476: (1259/88), sekä
10477:    lisätään 38 §:ään uusi 3 momentti ja lakiin uusi 45 a ja 45 b § seuraavasti:
10478: 
10479:                       2 §
10480:   Kurinpitorangaistuksia ovat aresti, kurinpi-        Kurinpitosakon rahamäärä yhdeltä päivältä
10481: tosakko, poistumisrangaistus ja varoitus.          on yksi viidesosa sakotettavan keskimääräises-
10482:    Arestia tuomitaan vähintään yksi ja enintään    tä kokonaispäivätulosta tai, jos hänellä ei ole
10483: kolmekymmentä vuorokautta, kurinpitosak-           palkkatuloa, hänen päivärahansa suuruinen.
10484: koa vähintään yhdeltä ja enintään kolmelta-        Asevelvollisuuslain (452/50) nojalla palveleval-
10485: kymmeneltä päivältä sekä poistumisrangaistus-      le kurinpitosakon rahamäärä yhdeltä päivältä
10486: ta vähintään yksitoista ja enintään viisitoista    on hänen päivärahansa suuruinen.
10487: vuorokautta.
10488:    Kurinpitomenettelyssä arestia määrätään vä-                            3 §
10489: hintään yksi ja enintään kahdeksan vuorokaut-
10490: ta, kurinpitosakkoa vähintään yhdeltä ja enin-        Poistumiskieltoa määrätään vähintään yksi
10491: tään kolmeltakymmeneltä päivältä sekä poistu-      ja enintään kymmenen vuorokautta sekä yli-
10492: misrangaistusta vähintään yksitoista ja enin-      määräistä palvelusta vähintään yksi ja enintään
10493: tään viisitoista vuorokautta.                      viisi kertaa.
10494: 210209N
10495: 2                     1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 242
10496: 
10497:                        5§                                                 27 §
10498:                                                        Joukko-osaston komentajalla on oikeus
10499:    Jos joku olisi tuomittava samalla kertaa         puolustusvoimien käytössä olevalla alueella tai
10500: kahdesta tai useammasta rikoksesta kurinpito-       aluksella, ei kuitenkaan yksityisasunnossa, toi-
10501: rangaistukseen, hänet tuomitaan yhteiseen ku-       mituttaa puolustusvoimien palveluksessa ole-
10502: rinpitorangaistukseen. Arestia saa tällöin tuo-     viin henkilöihin ja heidän hallinnassaan ole-
10503: mita enintään neljäkymmentä vuorokautta,            vaan omaisuuteen kohdistuvia tarkastuksia ja
10504: kurinpitosakkoa enintään neljältäkymmeneltä         etsintöjä puolustusvoimien aseita, ampumatar-
10505: päivältä ja poistumisrangaistusta enintään kak-     vikkeita ja räjähdysaineita sekä huumausainei-
10506: sikymmentäviisi vuorokautta.                        ta ja alkoholijuomia koskevien määräysten
10507:                                                     noudattamisen valvontaa varten tai näiden
10508:                                                     määräysten rikkomisen selville saamiseksi.
10509:                        8§                           Puolustusvoimien palveluksessa olevaan henki-
10510:                                                     löön, joka ei ole rikoslain 45 luvun alainen,
10511:   Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettua vähen-      etsintä ja tarkastus voidaan kohdistaa kuiten-
10512: nystä laskettaessa yksi vapaudenmenetysvuoro-       kin vain, jos on syytä epäillä edellä mainittuja
10513: kausi vastaa yhtä arestivuorokautta, kahden         määräyksiä rikotun.
10514: päivän kurinpitosakkoa, kahta poistumisran-            Luvattomasti hallussa tavattu puolustusvoi-
10515: gaistus- tai poistumiskieltovuorokautta sekä        mien omaisuus, kuten aseet, ampumatarvik-
10516: kolmea kertaa ylimääräistä palvelusta.              keet ja räjähdysaineet sekä huumausaineet ja
10517:                                                     luvattomasti hallussa olleet alkoholijuomat
10518:                                                     saadaan ottaa talteen. Alkoholijuoma saadaan
10519:                       12 §                          asetuksella säädettävin edellytyksin pitää soti-
10520:   Oikeus määrätä kurinpitorangaistus on             lasviranomaisen hallussa tai hävittää. Huu-
10521: joukko-osaston komentajalla ja häntä ylem-          mausaineen osalta on meneteltävä niin kuin
10522: mällä kurinpitoesimiehellä. Lisäksi joukkoyk-       huumausainelaissa (41172) on säädetty.
10523: sikön komentajalla on oikeus määrätä asevel-
10524: vollisena palvelevalle varoitus, poistumisran-                           28 §
10525: gaistus sekä arestia enintään viisi vuorokautta
10526: ja perusyksikön päälliköllä varoitus ja arestia        Tutkittaessa sotilasoikeudenkäyntilaissa tar-
10527: enintään kolme vuorokautta.                         koitettua rikosta tutkinnanjohtajana on tämän
10528:                                                     lain 19 §:ssä tarkoitettu pidättämiseen oikeu-
10529:                                                     tettu sotilasviranomainen ja tutkijana puolus-
10530:                       13 §                          tusvoimissa palveleva henkilö. Tutkijan tulee
10531:    Oikeus määrätä kurinpito-ojennus on jokai-       mikäli mahdollista olla rikostutkintaan pereh-
10532: sella kurinpitoesimiehellä. Perusyksikön vääpe-     tynyt. Mikäli mahdollista hänen tulee myös
10533: li saa määrätä asevelvollisina palveleville muis-   olla muu kuin kuulusteltavan suoranainen esi-
10534: tutuksen sekä ylimääräistä palvelusta enintään      mies. Asian laadun vaatiessa esitutkinta voi-
10535: kolme kertaa.                                       daan antaa poliisin tai erityisen tutkijalauta-
10536:                                                     kunnan toimitettavaksi. Yksittäinen kuulustelu
10537:                        15 §                         tai muu tutkintatoimenpide voidaan antaa po-
10538:    Sotilasoikeudenkäyntilaissa tarkoitettuihin      liisin suoritettavaksi.
10539: rikoksiin sovellettavista ja 27 §:ssä mainituista
10540: pakkokeinoista ja niiden käyttämiseen oikeute-
10541: tuista viranomaisista on yleisen lain säännösten                         31 §
10542: ohella voimassa, mitä tässä laissa säädetään.          Kurinpitoesimiehen on ennen kurinpitoran-
10543:                                                     gaistuksen määräämistä henkilökohtaisesti
10544:                     20 §                            kuultava syylliseksi epäiltyä sekä hankittava
10545:   Vangitsemisesta säädetään pakkokeinolaissa        asiasta sotilaslakimiehen lausunto, jollei lau-
10546: (450/87).                                           sunnon hankkimisesta aiheudu asian käsittelyl-
10547:                                                     le huomattavaa viivästymistä. Jos kuuleminen
10548:                       24 §                          erityisistä olosuhteista johtuen huomattavasti
10549:   Vangittua koskevan syytteen käsittelypäiväs-      viivästyttäisi asian käsittelyä eikä ole aihetta
10550: tä säädetään pakkokeinolaissa.                      olettaa, että kuulemisella voisi olla vaikutusta
10551:                                    Sotilaskurinpitolain muuttaminen                                     3
10552: 
10553: asian käsittelyyn, kurinpitoesimies voi kuiten-            Kumotessaan päätöksen esimies voi määrätä
10554: kin määrätä kurinpitorangaistuksen syylliseksi          asian otettavaksi uudelleen käsiteltäväksi tai
10555: epäiltyä henkilökohtaisesti kuulematta edellyt-         ottaa sen välittömästi itse ratkaistavakseen
10556: täen, että epäilty ei ole katsonut kuulemista           taikka saattaa asian toimivaltaiselle syyttäjälle.
10557: tarpeelliseksi.
10558:                                                                               44 §
10559:                          32 §                             Arestirangaistus, jonka suorittaminen on
10560:    Kurinpitorangaistuksen ja -ojennuksen on             kesken silloin, kun rangaistu muusta kuin ter-
10561: oltava oikeudenmukaisessa suhteessa rikokseen           veydellisestä syystä olisi kotiutettava, suorite-
10562: sekä tarkoituksenmukainen syyllisen palvelus-           taan loppuun arestina niin kuin 42 §:ssä on
10563: aseman kannalta. Kurinpitoseuraamuksia tuo-             säädetty.
10564: mittaessa tai määrättäessä on kiinnitettävä               Aresti muunnetaan maksuksi, jos arestin
10565: huomiota rangaistuskäytännön yhtenäisyyteen.            täytäntöönpanoa ei ole aloitettu ennen kotiot-
10566:    Kurinpitorangaistuksen ja -ojennuksen lajia          tamista tai asevelvollinen kotiotetaan tervey-
10567: ja määrää harkittaessa on otettava huomioon             dellisestä syystä.
10568: teon rangaistavuoteen rikoslain mukaan vai-               Arestia maksuksi muunnettaessa vastaa yksi
10569: kuttavat perusteet sekä ne olosuhteet, joissa           arestivuorokausi kahden päivän kurinpitosak-
10570: rikos on tehty, ja syyllisen aikaisempi palvelus        koa. Muuntamisen suorittaa joukko-osaston
10571: ja muu käyttäytyminen. Seuraamusta voidaan              komentaja noudattaen 2 §:n 4 momentissa ja
10572: korottaa, jos rikoksia on ollut useita tai jos          43 §:n 1 momentissa säädettyjä perusteita.
10573: teko on tehty koolla olevien sotilaiden läsnä
10574: ollessa niin, että sillä voi olla kuria ja järjestys-
10575: tä vaarantava vaikutus, taikka jos rikoksente-                               45 a §
10576: kijä on tekoa tehdessään käyttänyt väärin esi-             Samalla kertaa täytäntöönpantavat poistu-
10577: miesasemaansa. Seuraamusta voidaan lieven-              ruisrangaistukset on täysin määrin laskettava
10578: tää, jos teko on aiheutunut siitä, että esimies         yhteen. Rangaistusten näin yhteenlaskettu aika
10579: on siinä tilaisuudessa, jossa rikos tehtiin, moi-       saa kuitenkin olla enintään neljäkymmentä
10580: tittavalla menettelyllä rikoksentekijän vihastut-       vuorokautta.
10581: tanut.                                                     Jos poisturuisrangaistuksen kanssa on samal-
10582:                          33 §                           la kertaa täytäntöönpantavana poistumiskielto-
10583:    Seuraamuksena on käytettävä kurinpito-               ojennus, katsotaan asianomaisen ensin suorit-
10584: ojennusta, jolleivät rikoksen laatu tai rikosten        tavan poistumisrangaistuksen. Poisturuisran-
10585: lukumäärä, kurin ja järjestyksen säilyttämi-            gaistuksen ja poistumiskielto-ojennuksen yh-
10586: nen, syyllisen aikaisempi palvelus taikka muut          teenlaskettu aika saa olla enintään neljäkym-
10587: rikoksen tekemisessä ilmenneet seikat edellytä          mentä vuorokautta.
10588: kurinpitorangaistuksen määräämistä.
10589:    Arestia voidaan määrätä vain silloin, kun                                  45 b §
10590: lievempiä seuraamuksia ei voida pitää riittävi-            Poistumisrangaistus, jonka täytäntöönpanoa
10591: nä kurin, järjestyksen tai turvallisuuden säilyt-       ei ole vielä aloitettu tai, jonka suorittaminen
10592: tämiseksi joukossa.                                     on kesken rangaistun kotiuttamisajankohtana,
10593:    Arestia saa määrätä alle 18-vuotiaalle henki-        muunnetaan maksuksi. Poisturuisrangaistusta
10594: lölle vain, milloin on ilmeistä, ettei hän muuten       maksuksi muunnettaessa vastaa yksi poisturuis-
10595: sopeudu sotilaskuriin.                                  rangaistusvuorokausi yhden päivän kurinpito-
10596:                                                         sakkoa.
10597:                        38 §
10598:                                                                               51 §
10599:    Jos joukko-osaston komentaja tai häntä                  Tämä laki koskee soveltuvin osin myös raja-
10600: ylempi kurinpitoesimies tällöin havaitsee, että         vartiolaitosta ja suomalaista rauhanturvaamis-
10601: kurinpitomenettelyssä on tapahtunut olennai-            henkilöstöä. Lakia sovellettaessa on rajavartio-
10602: nen virhe tai kurinpitoesimies on ylittänyt toi-        laitoksessa ja rauhanturvaamisorganisaatiossa
10603: mivaltansa taikka kurinpitoasiassa tehty päätös         palvelevalla henkilöllä sama toimivalta kuin
10604: on lopputulokseltaan virheellinen tai ilmeisesti        puolustusvoimissa vastaavassa tehtävässä pal-
10605: kohtuuton, hänen on kumottava päätös tai                velevalla.
10606: lievennettävä kurinpitoseuraamusta.
10607: 4                     1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 242
10608: 
10609:     Tämä laki tulee voimaan             päivänä      tuomitaan tai määrätään tämän lain voimaan-
10610:          kuuta 19                                    tulon jälkeen. Poistumisrangaistusta ei kuiten-
10611:  Tätä lakia sovelletaan myös ennen lain voi-         kaan voida määrätä tai tuomita ennen lain
10612: maantuloa tehtyihin tekoihin, joista seuraamus       voimaantuloa tehdystä teosta.
10613: 
10614: 
10615: 
10616: 
10617:                                                Laki
10618:                               rikoslain 2 luvun 1 §:n muuttamisesta
10619: 
10620:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10621:     muutetaan rikoslain 2 luvun 1 §:n 3 momentti,
10622:     sellaisena kuin se on 25 päivänä maaliskuuta 1983 annetussa laissa (321/83) seuraavasti:
10623: 
10624:                      2 luku                          Niistä säädetään erikseen. Sovellettaessa muu-
10625:                 Rangaistuksista                      hun kuin 45 luvun alaiseen henkilöön säännös-
10626:                                                      tä, jossa on säädetty seuraamukseksi kurinpi-
10627:                        1§                            torangaistus, tuomitaan hänet kurinpitoran-
10628:                                                      gaistuksen sijasta sakkoon.
10629:   Kurinpitorangaistuksia sotilaalle ja muulle
10630: 45 luvun alaiselle henkilölle ovat aresti, poistu-     Tämä    laki tulee   voimaan         päivänä
10631: misrangaistus, kurinpitosakko ja varoitus.                    kuuta 19
10632: 
10633: 
10634:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1991
10635:                       1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 243
10636: 
10637: 
10638: 
10639: 
10640:                                    Ed u s k u n n a n vasta u s hallituksen esitykseen laiksi lei-
10641:                                  maverolain muuttamisesta
10642: 
10643:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys        tanut asiasta mietintönsä n:o 73 ja suuri vaHo-
10644: n:o 243 laiksi leimaverolain muuttamisesta.         kunta mietintönsä n:o 234, on hyväksynyt
10645: Eduskunta, j_olle valtiovarainvaliokunta on an-     seuraavan lain:
10646: 
10647: 
10648: 
10649:                                               Laki
10650:                                    leimaverolain muuttamisesta
10651: 
10652:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10653:    muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimaverolain (662/43) 26 §, 92 §:n 4 momentti ja
10654: 98 a §,
10655:    sellaisina kuin ne ovat, 26 § 25 päivänä maaliskuuta 1955 annetussa laissa (135/55), 92 §:n 4
10656: momentti 23 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa (1196/88) ja 98 a § 11 päivänä elokuuta
10657: 1978 annetussa laissa (620/78), ja
10658:    lisätään JU §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on muutettuna 5 päivänä marraskuuta 1954, 29
10659: päivänä elokuuta 1975, 7 päivänä kesäkuuta 1978 ja 9 päivänä helmikuuta 1990 annetuilla laeilla
10660: (402/54, 694/75, 416/78 ja 165/90), uusi 8 kohta, pykälään, sellaisena kuin se on muutettuna
10661: viimeksi mainituilla laeilla ja 26 päivänä toukokuuta 1978 annetulla lailla (393/78), uusi 5
10662: momentti, lakiin uusi 57 b §, siitä 15 päivänä elokuuta 1980 annetulla lailla (608/80) kumotun
10663: 89 §:n tilalle uusi 89 § ja uusi 97 c § seuraavasti:
10664: 
10665:                       26 §                          omana vakituisena asuntonaan eikä hänellä
10666:    Kaupungissa olevaa vuokratonttia rakennuk-       ennen tämän asuinrakennuksen hankkimista
10667: sineen koskeva luovutuskirja on, kun vuokra-        ole ollut omistuksessaan vähintään puolta
10668: oikeuden siirto ilmoitetaan kunnalliselle viran-    asuinrakennuksesta tai asuinhuoneiston hallin-
10669: omaiselle, varustettava leimalla kiinteistöä kos-   taan oikeuttavista osakkeista tai osuuksista.
10670: kevan kauppakirjan leimaamisesta säädettyyn
10671: määrään. Silloin on myös soveltuvin osin nou-          Edellä 1 momentin 8 kohdassa tarkoitettu
10672: datettava, mitä 17, 20-25 §:ssä ja 30 §:n 1         leimaverovapaus myönnetään vain siltä osin
10673: momentin 1, 5 ja 8 kohdassa ja 5 momentissa         kuin kiinteistöä ja sillä olevaa asuinrakennusta
10674: on säädetty.                                        käytetään omana vakituisena asuntona. Asuin-
10675:                                                     rakennukseen luetaan myös asumiseen liittyvät
10676:                     30 §                            muut rakennustilat. Rakennukseen rinnaste-
10677:   Kiinteistön omistusoikeuden luovutuskirja         taan rakennuspaikka siltä osin kuin se on
10678: on leimaverosta vapaa:                              pinta-alaltaan enintään 10 000 neliömetriä tai
10679:                                                     kaavoitetulla alueella enintään kaavan mukai-
10680:    8) jos luovutuksensaaja, joka on hankkinut       sen tontin tai rakennuspaikan suuruinen. Luo-
10681: omistukseensa kiinteistön ja vähintään puolet       vutuksensaajan on lainhuutoa hakiessaan esi-
10682: sillä olevasta tai sille rakennettavasta asuin-     tettävä tarvittavat selvitykset ja kotikuntansa
10683: rakennuksesta ja ennen luovutuskirjan allekir-      verotoimiston antama lausunto verovapauden
10684: joittamista on täyttänyt 18 mutta ei 40 vuotta,     edellytyksistä. Jos luovutuksensaajia on useita,
10685: käyttää tai ryhtyy käyttämään rakennusta            leimaverosta vapaa on vain 1 momentin 8
10686: 
10687:  200663M
10688: 2
10689: 
10690: kohdassa mainitut edellytykset täyttävän luo-       valtion edun valvomiseksi. Valtion puhevaltaa
10691: vutuksensaajan   omistusoikeutta     vastaava       käyttää silloin verohallitus, kuitenkin niin, että
10692: osuus luovutushinnasta.                             62 §:n 2 momentissa, 74 §:n 4 momentissa,
10693:                                                     81 §:n 1 momentissa, 87 §:n 3 momentissa, 89
10694:                       57 b §                        ja 94-98 §:ssä tarkoitetuissa lääninveroviras-
10695:    Asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien          ton ratkaistavissa asioissa valtion puhevaltaa
10696: osakkeiden tai osuuksien luovutuksesta ei ole       käyttää lääninverolautakunnassa oleva vero-
10697: suoritettava leimaveroa, jos:                       tusasiamies.
10698:    1) luovutuksensaaja käyttää tai ryhtyy käyt-
10699: tämään omana vakituisena asuntonaan huo-                                 97 c §
10700: neistoa, jonka hallintaan oikeuttavista osak-          Jos 30 §:n 1 momentin 8 kohdassa ja 5
10701: keista tai osuuksista hän on hankkinut vähin-       momentissa tai 57 b §:ssä tarkoitetut verova-
10702: tään puolet;                                        pauden edellytykset ovat täyttyneet vasta sen
10703:    2) luovutuksensaajalla ei aikaisemmin ole        jälkeen kun leimavero on suoritettu, lääninve-
10704: ollut omistuksessaan vähintään puolta asuin-        rovirasto maksaa hakemuksesta takaisin suori-
10705: rakennuksesta tai asuinhuoneiston hallintaan        tetun leimaveron. Leimaveroa ei kuitenkaan
10706: oikeuttavista osakkeista tai osuuksista; ja         palauteta enempää kuin se määrä, joka luovu-
10707:    3) luovutuksensaaja on ennen luovutuskirjan      tuksesta 16 tai 55 §:n mukaan säädetyssä ajas-
10708: allekirjoittamista täyttänyt 18 mutta ei 40 vuot-   sa suoritettuna olisi ollut maksettava.
10709: ta.
10710:    Jos luovutuksensaajia on useita, leimaveros-                          98 a §
10711: ta vapaa on vain 1 momentissa mainitut edelly-        Edellä 94-98 §:ssä tarkoitettuihin lääninve-
10712: tykset täyttävän luovutuksensaajan omistus-         roviraston päätöksiin haetaan muutosta läänin-
10713: oikeutta vastaava osuus luovutushinnasta.           oikeudelta. Lääninoikeuden päätöksestä saa
10714:    Leimaverovapaus myönnetään vain siltä osin       valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen kol-
10715: kuin asuntoa käytetään omana vakituisena            menkymmenen päivän kuluessa päätöksen tie-
10716: asuntona.                                           doksi saamisesta.
10717:    Verovapauden edellytyksistä on annettava
10718: selvitys luovutuksensaajan kotikunnan verotoi-         Tämä laki tulee voimaan       päivänä
10719: mistolle verohallituksen vahvistamaa lomaket-       kuuta 1991.
10720: ta käyttäen 87 §:n 1 momentissa säädetyssä             Lakia sovelletaan niihin kiinteän omaisuu-
10721: ajassa.                                             den ja kaupungissa olevaa vuokratonttia ra-
10722:                                                     kennuksineen     koskeviin    luovutuksiin    ja
10723:                        89 §                         asunto-osakkeiden ja -osuuksien luovutuksiin,
10724:   Jos luovutuksesta 30 §:n 1 momentin 8 koh-        jotka tapahtuvat 1 päivänä marraskuuta 1990
10725: dassa ja 57 b §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa ei   tai sen jälkeen. Leimavero, joka ennen lain
10726: ole suoritettu leimaveroa siitä syystä, että luo-   voimaantulopäivää on maksettu marraskuun 1
10727: vutuksensaaja on antanut virheellisiä tietoja,      päivän 1990 ja lain voimaantulopäivän välisenä
10728: lääninverovirasto maksuunpanee suorittamatta        aikana tehdystä luovutuksesta, palautetaan
10729: jääneen leimaveron veronlisäyksineen. Veronli-      lääninverovirastolle tehdystä hakemuksesta.
10730: säystä on maksettava markka sadalta jokaisel-          Vuosina 1990-1995 katsotaan 30 §:n 1 mo-
10731: ta kalenterikuukaudelta siitä päivästä, jolloin     mentin 8 kohdassa ja 5 momentissa ja
10732: vero olisi tullut viimeistään maksaa, eräpäivää     57 b §:ssä tarkoitettujen aikaisempaa omistus-
10733: edeltävän kuukauden loppuun. Maksamatta             ta koskevien edellytysten täyttyvän, jos luovu-
10734: jäänyttä leimaveroa on, jos luovutuksensaaja        tuksensaajalla ei omaisuuden hankintavuonna
10735: on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta       tai viitenä sitä edeltäneenä vuonna ole ollut
10736: antanut virheellisiä tietoja, korotettava enin-     omistuksessaan vähintään puolta asuinraken-
10737: tään 50 prosentilla. Korotukselle ei määrätä        nuksesta tai asuinhuoneiston hallintaan oikeut-
10738: veronlisäystä.                                      tavista osakkeista tai osuuksista. Vuodesta
10739:                                                     1996 alkaen katsotaan edellytysten täyttyvän,
10740:                       92 §                          jos luovutuksensaajalla ei vuoden 1989 jälkeen
10741:                                                     ole ollut omistuksessaan vähintään puolta
10742:  Leimaveron    suorittamisvelvollisuutta ja         asuinrakennuksesta tai asuinhuoneiston hallin-
10743: määrää koskeva valitus voidaan tehdä myös           taan oikeuttavista osakkeista tai osuuksista.
10744:                                   Leimaverolain muuttaminen                                     3
10745: 
10746:  Lain 98 a §:ää sovelletaan myös lain voi-        koitettuihin lääninveroviraston päätöksistä teh-
10747: maan tullessa vireillä oleviin 94-98 §:ssä tar-   tyihin valituksiin.
10748: 
10749: 
10750:    Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1990
10751:                       1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -     Esitys n:o 244
10752: 
10753: 
10754: 
10755: 
10756:                                      Ed u s kunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi lei-
10757:                                    maverolain muuttamisesta
10758: 
10759:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys        kunta mietintönsä n:o 263, on valtiopäiväjär-
10760: n:o 244 laiksi leimaverolain muuttamisesta.         jestyksen 68 §:n 1 momentissa säädetyin !Jlää-
10761: Eduskunta, j9lle valtiovarainvaliokunta on an-      räenemmistöin hyväksynyt seuraavan lain:
10762: tanut asiasta mietintönsä n:o 82 ja suuri valio-
10763: 
10764: 
10765:                                               Laki
10766:                                     leimaverolain muuttamisesta
10767: 
10768:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10769:   kumotaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimaverolain (662/43) 10 § :n Todistusta koskevan
10770: nimikkeen 1 momentin 3 kohta,
10771:   sellaisena kuin se on 2 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa (1021/88), ja
10772:   muutetaan 4 §:ään sisältyvä neljäs viranomaisten ryhmä, 10 §:n Päätöstä, pöytäkirjanotetta tai
10773: muuta toimituskirjaa koskevan nimikkeen 2, 3 ja 4 kohta, 15 §, 30 §:n 1 momentin 3 ja 4 kohta,
10774: 47 §:n 1 momentti, 51 §:n 1 momentti, 54 ja 57 a § sekä 88 §:n 3 momentti,
10775:   sellaisina kuin ne ovat, 4 §:ään sisältyvä neljäs viranomaisten ryhmä 16 päivänä heinäkuuta
10776: 1990 annetussa laissa (657/90), 10 §:n Päätöstä, pöytäkirjanotetta tai muuta toimituskirjaa
10777: koskevan nimikkeen 2 ja 4 kohta mainitussa 2 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa ja 3
10778: kohta muutettuna mainitulla 2 päivänä joulukuuta 1988 annetulla lailla sekä 26 päivänä
10779: toukokuuta 1989 ja 15 päivänä joulukuuta 1989 annetuilla laeilla (501/89 ja 1110/89), 15 § 12
10780: päivänä kesäkuuta 1980 annetussa laissa (419/80), 30 §:n 1 momentin 3 ja 4 kohta 9 päivänä
10781: helmikuuta 1990 annetussa laissa (165/90), 47 §:n 1 momentti 19 päivänä tammikuuta 1990
10782: annetussa laissa (50/90), 51 § :n 1 momentti 11 päivänä joulukuuta 1987 annetussa laissa
10783: (976/87), 54 § ja 88 §:n 3 momentti 26 päivänä kesäkuuta 1987 annetussa laissa (585/87) sekä
10784: 57 a § 15 päivänä kesäkuuta 1984 annetussa laissa (467/84), seuraavasti:
10785: 
10786:                        4 §                          esitettyyn asiakirjaan merkityt lupatodistukset,
10787:   Viranomaiset, joiden toimituskirjoista leima-     mikäli ne eivät ole leimaverosta vapaat, on 6 ja
10788: veroa on suoritettava, luetaan leiman määrän        8 §:ssä säädetyn leiman sijasta varustettava
10789: puolesta kuuteen ryhmään seuraavasti:               leimalla seuraavin määrin:
10790: 
10791:                                                        Päätös, pöytäkirjanote tai muu toimitus-
10792:                      4 ryhmä:                       kirja, jolla myönnetään lupa tai oikeus:
10793:    Henkikirjoittajat, poliisilaitokset, mmismie-
10794: het, apulaisnimismiehet, rekisteritoimistot, tul-     2) ulkomaalaiselle tai ulkomaiselle yhteisölle
10795: litoimipaikat, maaseutupiirit, maanmittaus-         muun kuin 3-5 kohdassa mainitun elinkeinon
10796: konttorit, maanmittaustoimistot, metsähalli-        harjoittamiseen tai liikkeen haaraosaston pe-
10797: tuksen piirikuntakonttorit, vesi- ja ympäristö-     rustamiseen 1 200 markkaa;
10798: piirit, kalastuspiirien kalastustoimistot ja me-
10799: renkulkupiirit.                                       3) pankkiliikkeen, arvopaperinvälitysliikkeis-
10800:                                                     tä annetussa laissa (499/89) tarkoitetun arvo-
10801:                                                     paperinvälitysliikkeen tai sijoitusrahastolaissa
10802:                     10 §                            (480/87) tarkoitetun rahastoyhtiön toiminnan
10803:   Seuraavat toimituskirjat tai viranomaiselle       harjoittamiseen:
10804: 200756N
10805: 2                      1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 244
10806: 
10807:    a) talletuspankin, kiinnitysluottopankin, hy-       vekseli, joka on maksettava Suomen ulko-
10808: poteekkiyhdistyksen tai luotto-osakeyhtiön pe-       puolella, asianmukaisesti leimalla varustetun
10809: rustamiseen sekä kiinnitysluottopankin muut-         vekselin kaksoiskappale ja rahalaitoksen aset-
10810: tamiseen liikepankiksi 220 000 markkaa;              tama maksujen välitykseen tarkoitettu oma
10811:    b) arvopaperinvälitysliikkeen perustamiseen       vekseli; samoin kuin
10812: 43 000 markkaa;                                        talletuspankkien,    kiinnitysluottopankkien,
10813:    c) rahastoyhtiön perustamiseen 22 000 mark-       hypoteekkiyhdistysten, luotto-osakeyhtiöiden,
10814: kaa;                                                 arvopaperinvälitysliikkeiden, vakuutuslaitosten
10815:    d) kiinnitysluottopankin tai hypoteekkiyh-        ja ulkomaisten luottolaitosten Suomessa ole-
10816: distyksen sivukonttorin perustamiseen Suomes-        vien sivukanttareiden toistensa maksettaviksi
10817: sa 22 000 markkaa ja talletuspankin sivukont-        asettamat vekselit.
10818: torin tai arvopaperinvälitysliikkeen toimipai-
10819: kan perustamiseen ulkomaille 37 000 markkaa;                             30 §
10820:    e) ulkomaisen luottolaitoksen sivukonttorin         Kiinteistön omistusoikeuden luovutuskirja
10821: perustamiseen Suomessa 37 000 markkaa;               on leimaverosta vapaa:
10822:    f) talletuspankille tai kiinnitysluottopankille
10823: sijoittaa ulkomaisten luotto- ja rahoituslaitos-        3) kun tilan, sen osan tai alueen luovuttajana
10824: ten osakkeisiin, osuoksiin ja muihin osakkuuk-       on valtio ja luovutus tapahtuu maaseutuelin-
10825: siin sekä arvopaperinvälitysliikkeelle sijoittaa     keinolain ( /90), porotalouslain (161190), luon-
10826: ulkomaisen arvopaperinvälitystoimintaa har-          taiselinkeinolain (610/84) tai kolttalain (611/
10827: joittavan yhteisön osakkeisiin ja osuoksiin ja       84) mukaisiin tarkoituksiin;
10828: muihin osakkuuksiin, 12 000 markkaa.                    4) kun luovutus tapahtuu vastaanottajalle,
10829:    Päätöksestä, joka annetaan pankin tai muun        joka luovutetun tilan, sen osan tai alueen
10830: rahalaitoksen hakemukseen ja koskee sen lii-         hankkimista varten on saanut maaseutuelinkei-
10831: kettä sekä julkaistaan säädöskokoelmassa, on         nolain, porotalouslain, luontaiselinkeinolain
10832: sen lisäksi, mitä tässä edellä on säädetty, suori-   tai kolttalain mukaisen maanosto- tai sisar-
10833: tettava leimaveroa 730 markkaa kultakin sekä         osuuslainan;
10834: suomen- että ruotsinkielisen säädöskokoelman
10835: sivulta, jolle päätös on painettu.
10836:    4) vakuutusliikkeen harjoittamiseen 56 000
10837: markkaa ja vakuutusliikettä koskevan toimilu-                               47 §
10838: van laajentamis-een tai jatkamiseen 28 000              Velkakirja ja shekkitili- tai muu lainasopi-
10839: markkaa;                                             mus on, kun se annetaan valtiokonttorille,
10840:                                                      talletuspankille, kiinnitysluottopankille, hypo-
10841:                                                      teekkiyhdistykselle, vakuutuslaitokselle, elä-
10842:                                                      kelaitokselle,      arvopaperinvälitysliikkeelle,
10843:                        15 §                          luotto-osakeyhtiölle, ulkomaisen luottolaitok-
10844:    Edellä 14 § :ssä säädetystä leimaverosta ovat     sen Suomessa olevalle sivukanttorille tai muul-
10845: vapaat:                                              le lainausliikettä harjoittavalle laitokselle tai
10846:    asiakirja, joka on laadittu kuoletetun asia-      kassalle, leimattava, mikäli siitä ei ole aikai-
10847: kirjan sijaan, jos tämä todistettavasti on ollut     semmin kiinnitystä tai maksua haettaessa suo-
10848: säädetyllä leimalla varustettu;                      ritettu niin paljon leimaveroa kuin jäljempänä
10849:   asiakirjan kaksoiskappale;                         säädetään, pääoman suuruuden mukaan kulta-
10850:   ilmoitus kaupparekisteriin postiosoitteen          kin täydeltä markalta seuraavin määrin:
10851: muuttamisesta, elinkeinotoiminnan lakkaami-             enintään 9 kuukauden ajaksi tehty, 1,5 pro-
10852: sesta, niin myös keskinäistä palo-, eläin- ja        senttia vuodessa;
10853: kalastusvakuutusyhdistystä, karjanjalostamista          yli 9 kuukauden ajaksi tehty taikka vaaditta-
10854: varten perustettua siitoseläinosuuskuntaa ja         essa tai irtisanomisen jälkeen maksettava, 1,5
10855: maataloudellista koneosuuskuntaa koskeva re-         prosenttia.
10856: kisteri-ilmoitus, samoin kuin ilmoitus avustus-
10857: kassarekisteriin;
10858:   uudistettu ilmoitus, sitten kun asianmukai-                              51 §
10859: sesti leimalla varustettu ilmoitus patenttioikeu-      Saaruistodisteita annettaessa sekä kiinnitystä
10860: den siirtämisestä on hylätty; sekä                   haettaessa suoritettavasta leimaverosta vapaa
10861:                                 Laki leimaverolain muuttamisesta                                   3
10862: 
10863: on saamistodiste, jota vastaan valtion varoista      merkintäoikeudesta annetut todistukset ja täl-
10864: tai rahastoista annetaan laina taikka joka kun-      laista oikeutta koskevat luovutuskirjat.
10865: nalle, kunnalliselle rahastolle, talletuspankille,
10866: luotto-osakeyhtiölle,    kiinnitysluottopankille,                          57 a §
10867: hypoteekkiyhdistykselle tai ulkomaisen luotto-          Muiden arvopapereiden kuin asunto-osa-
10868: laitoksen Suomessa olevalle sivukanttorille an-      keyhtiön osakkeiden, asunto-osuuskunnan
10869: netaan lainasta, joka on myönnetty valtion           osuuksien, kiinteistöosakeyhtiön osakkeiden ja
10870: varoista tai rahastoista saaduista varoista.         kiinteistöosuuskunnan osuuksien luovutus on
10871: Myös sellaista lainaa koskeva saamistodiste on       leimaverosta vapaa, jos kumpikaan sopimus-
10872: leimaverosta vapaa, jonka osuuspankki antaa          puoli ei tulo- ja varallisuusverolain mukaan ole
10873: osuuspankkien vakuusrahastolle tai Osuus-            Suomessa yleisesti verovelvollinen. Leimavero
10874: pankkien Keskuspankki Oy:lle tai säästöpank-         on kuitenkin suoritettava, jos sopimuspuolet
10875: ki säästöpankkien vakuusrahastolle tai Säästö-       tai jompikumpi sopimuspuolista on ulkomai-
10876: pankkien Keskus-Osake-Pankille tai liikepank-        sen luottolaitoksen Suomessa oleva sivukontto-
10877:  ki, Postipankki Oy tai ulkomaisen luottolai-        n.
10878: toksen Suomessa oleva sivukonttori liikepank-
10879:  kien ja Postipankki Oy:n vakuusrahastolle.                               88 §
10880:  Niin ikään ovat leimaverosta vapaat saamisto-
10881:  disteet, jotka koskevat kansaneläkelaitoksen           Mitä edellä on säädetty osake- tai osuusto-
10882:  varoista asunnonrakennustoimintaa varten            distuksen siirron merkitsemisestä ja hallituksen
10883:  myönnettyjä lainoja, maaseutuelinkeinolain          vastuusta siirron johdosta suoritettavasta lei-
10884:  mukaan myönnettyjä lainoja, opintotukilaissa        maverosta, koskee myös sijoitusrahastolain
10885:  (28/72) tarkoitettuja lainoja tai Kehitys-          mukaisen sijoitusrahaston osuustodistusta ja
10886:  aluerahasto Oy:n varoista myönnettyjä lainoja.      sanotun lain mukaisen rahastoyhtiön hallitusta
10887:                                                      sekä säästöpankkien kantarahastotodistusta ja
10888:                                                      pankin hallitusta samoin kuin osuuspankkien
10889:                       54§                            sijoitusosuustodistusta ja pankin johtokuntaa.
10890:   Arvopapereilla tarkoitetaan tässä luvussa
10891: osakkeita, niiden väliaikaistodistuksia ja muita        Tämä laki tulee voimaan      päivänä
10892: osuustodistuksia taloudellisissa yhteisöissä, si-    kuuta 1991.
10893: joitusrahastolain mukaisia osuustodistuksia,            Sen estämättä, mitä 30 §:n 1 momentin 3 ja
10894: säästöpankkien kantarahastotodistuksia ja            4 kohdassa ja 51 § :n 1 momentissa on säädet-
10895: osuuspankkien sijoitusosuustodistuksia sekä          ty, on maatilalain (188/77) tai asutuslainsää-
10896: näiden väliaikaistodistuksia ja sellaisia osa-       dännön mukaisiin tarkoituksiin tapahtunut
10897: keyhtiön, osuuskunnan tai säästöpankin anta-         luovutus tai luovutus vastaanottajalle, joka on
10898: mia velka- tai muita saamistodisteita, joissa        saanut näiden mukaisen maanosto- tai sisar-
10899: korko on määrätty riippuvaksi yhtiön, osuus-         osuuslainan, sekä maatilalain tai asutuslainsää-
10900: kunnan tai säästöpankin vuosivoiton, ylijää-         dännön mukaan annettua lainaa koskeva saa-
10901: män tai osingon suuruudesta taikka jotka oi-         mistodiste leimaverosta vapaa lainhuutoa haet-
10902: keuttavat osallisuuteen vuosivoitosta tai ylijää-    taessa ja saamistodistetta annettaessa tai kiin-
10903: mästä. Arvopapereiksi katsotaan myös osak-           nitystä haettaessa myös lain voimaantulon jäl-
10904: keiden tai mainitunlaisten saamistodisteiden         keen.
10905: 
10906: 
10907:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1990
10908:                     1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -     Esitys n:o 245
10909: 
10910: 
10911: 
10912: 
10913:                                     Ed u s kunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi eräi-
10914:                                  den kiinteistöjen vaihdosta valtion ja Arkkitehtitoimisto Veikko
10915:                                  Juntunen Ky-nimisen kommandiittiyhtiön välillä
10916: 
10917:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys      kunta, jolle valtiovarainvaliokunta on antanut
10918: n:o 245 laiksi eräiden kiinteistöjen vaihdosta    asiasta mietintönsä n:o 57 ja suuri valiokunta
10919: valtion ja Arkkitehtitoimisto Veikko Juntunen     mietintönsä n:o 181, on hyväksynyt seuraavan
10920: Ky-nimisen kommandiittiyhtiön välillä. Edus-      lain:
10921: 
10922: 
10923: 
10924:                                              Laki
10925: eräiden kiinteistöjen vaihdosta valtion ja Arkkitehtitoimisto Veikko Juntunen Ky -nimisen
10926:                                  kommandiittiyhtiön välillä
10927: 
10928:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
10929: 
10930:                       1§                          tontista n:o 1 1 117 m 2 :n suuruisen määräalan
10931:    Valtiovarainministeriö oikeutetaan maaraa-     ja Oulun kaupungin lahjoitusmaasta RN:o
10932: millään ehdoilla luovuttamaan Arkkitehtitoi-      1:23 469 m 2 :n suuruisen määräalan tai niistä
10933: misto Veikko Juntunen Ky:lle Oulun kaupun-        muodostettavan tontin sekä maksaa välirahaa
10934: gin 1 kaupunginosan korttelissa 17 sijaitseva     7 000 000 markkaa.
10935: tontti n:o 1 rakennuksineen edellyttäen, että
10936: Arkkitehtitoimisto Veikko Juntunen Ky puo-                          2§
10937: lestaan luovuttaa valtiolle rakennuksineen Ou-      Tämä laki tulee voimaan              päivänä
10938: lun kaupungin III kaupunginosan korttelin 25              kuuta 199
10939: 
10940: 
10941:     Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1990
10942: 
10943: 
10944: 
10945: 
10946: 210010X
10947:                      1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 246
10948: 
10949: 
10950: 
10951: 
10952:                                    Ed u s kunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi alue-
10953:                                 vaihdosta valtion ja Helsingin kaupungin välillä annetun lain
10954:                                 1 §:n muuttamisesta
10955: 
10956:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys       kunta on antanut asiasta mietintönsä n:o 64 ja
10957: n:o 246 laiksi aluevaihdosta valtion ja Helsin-    suuri valiokunta mietintönsä n:o 200, on hy-
10958: gin kaupungin välillä annetun lain 1 §:n muut-     väksynyt seuraavan lain:
10959: tamisesta. Eduskunta, jolle valtiovarainvalio-
10960: 
10961: 
10962: 
10963:                                              Laki
10964:     aluevaihdosta valtion ja Helsingin kaupungin välillä annetun lain 1 §:n muuttamisesta
10965: 
10966:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10967:   muutetaan 29 päivänä kesäkuuta 1990 aluevaihdosta valtion ja Helsingin kaupungin välillä
10968: annetun lain (593/90) 1 § näin kuuluvaksi:
10969: 
10970:                       1§                           ja Pohjoismetsä RN:o 2:787 yhteensä noin
10971:    Valtiovarainministeriö oikeutetaan maaraa-      55 534 m 2 :n suuruiset määräalat sekä Tapani-
10972: millään ehdoilla luovuttamaan Helsingin kau-       lan kylän tilasta Backas RN:o 2:67 noin 25 622
10973: pungille kaupungin 33. kaupunginosan kortte-       m2 :n suuruisen määräalan edellyttäen, että
10974: lin 33290 tontin n:o 1, korttelin 33293 tontin     Helsingin kaupunki puolestaan luovuttaa valti-
10975: n:o 1, korttelin 33295 tontin n:o 2, korttelin     olle kaupungin 22. kaupunginosan korttelissa
10976: 33323 tontin n:o 1, korttelin 33324 tontin n:o 1   702 sijaitsevan tontin n:o 2 rakennuksineen.
10977: ja korttelin 33325 tontin n:o 1, Vähä-Huopa-
10978: lahden kylän tilasta Fredriksberg RN :o 1:24         Tämä    laki tulee voimaan          päivänä
10979: noin 8 705 m 2 :n suuruisen määräalan, Vartio-               kuuta 199 .
10980: kylän tiloista Kenttä-Botbyskog RN:o 2:785
10981: 
10982:    Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1990
10983: 
10984: 
10985: 
10986: 
10987: 200662L
10988:                       1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -        Esitys n:o 247
10989: 
10990: 
10991: 
10992: 
10993:                                     E d u s k u n n a n v a s ta u s hallituksen esitykseen laiksi tulo-
10994:                                  ja varallisuusverolain muuttamisesta
10995: 
10996:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys        suuri valiokunta mietintönsä n:o 259, on val-
10997: n:o 247 laiksi tulo- ja varallisuusverolain muut-   tiopäiväjärjestyksen 68 §:n 1 momentissa sää-
10998: tamisesta. Eduskunta, jolle valtiovarainvalio-      detyin määräenemmistöin hyväksynyt seuraa-
10999: kunta on antanut asiasta mietintönsä n:o 80 ja      van lain:
11000: 
11001: 
11002: 
11003: 
11004:                                               Laki
11005:                              tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta
11006: 
11007:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11008:   muutetaan 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) 13 §:n 2
11009: momentti, 33 §:n 1 momentti ja 146 a §:n 1 momentin 4 kohta,
11010:   sellaisena kuin viimeksi mainittu on 29 päivänä joulukuuta 1989 annetussa laissa (1335/89),
11011: sekä
11012:   lisätään 78 §:ään uusi 2 momentti, 90 §:ään uusi 3 momentti ja 146 a §:n 1 momenttiin uusi 5
11013: kohta seuraavasti:
11014: 
11015:                       13§                                                  90 §
11016: 
11017:   Suomessa asuvaksi katsotaan myös Suomen             Verovelvollisella ei ole oikeutta vähentää
11018: ulkomaanedustuksessa palveleva lähetettyyn          korkoa, joka on maksettu asuntotuotantolain
11019: henkilöstöön kuuluva Suomen kansalainen, jo-        6 §:n 1 momentin 5 tai 6 kohdan nojalla
11020: ka on palvelussuhteessa Suomen valtioon.            myönnetystä lainasta.
11021: 
11022:                                                                           146 a §
11023:                      33 §                              Verovelvollisella luonnollisella henkilöllä on
11024:   Kotimaista kuolinpesää verotetaan erillisenä      oikeus tuloverosta tehtävään asuntovähennyk-
11025: verovelvollisena. Liiketoimintaa harjoittavaa       seen seuraavin edellytyksin:
11026: kotimaista kuolinpesää verotetaan erillisenä ve-
11027: rovelvollisena kolmelta perittävän kuolinvuotta       4) verovelvollinen on tehnyt asuntovähen-
11028: seuraavalta vuodelta ja sen jälkeen yhtymänä.       nystä koskevan vaatimuksen ennen ensiasun-
11029:                                                     non käyttöönottovuodelta toimitettavan vero-
11030:                                                     tuksen päättymistä;
11031:                       78 §                            5) verovelvolliselle ei ole myönnetty lainaa
11032:                                                     asuntotuotantolain 6 §:n 1 momentin 5 tai 6
11033:   Asumisoikeusmaksu,        jonka     asumisoi-     kohdan nojalla.
11034: keusasunnoista annetussa laissa (650/90) tar-
11035: koitettu asumisoikeuden saaja suorittaa asu-
11036: misoikeutta perustettaessa, ei ole saajansa ve-       Tämä     laki tulee voimaan              päivänä
11037: ronalaista tuloa.                                               kuuta 199
11038: 200736R
11039: 2                   1990 vp. -   Eduskunnan vastaus -     Esitys n:o 247
11040: 
11041:   Sitä sovelletaan ensimmäisen kerran vuodel-   kohtaa ei sovelleta, jos laina on myönnetty
11042: ta 1991 toimitettavassa verotuksessa. Lain      asuntotuotantolain nojalla sellaisena kuin laki
11043: 90 §:n 3 momenttiaja 146 a §:n 1 momentin 5     oli ennen 1 päivää tammikuuta 1991.
11044: 
11045: 
11046:     Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1990
11047:                      1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -    Esitys n:o 248
11048: 
11049: 
11050: 
11051: 
11052:                                       Ed u s kunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi val-
11053:                                   tion eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännök-
11054:                                   sen muuttamisesta
11055: 
11056:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys      antanut asiasta mietintönsä n:o 47 ja suuri
11057: n:o 248 laiksi valtion eläkelain muuttamisesta    valiokunta mietintönsä n:o 244, on hyväksynyt
11058: annetun lain voimaantulosäännösten muutta-        seuraavan lain:
11059: misesta. Eduskunta, jolle sosiaalivaliokunta on
11060: 
11061: 
11062: 
11063:                                              Laki
11064:      valtion eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta
11065: 
11066:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11067:   muutetaan valtion eläkelain muuttamisesta 24 päivänä lokakuuta 1986 annetun lain (757 /86)
11068: voimaantulosäännöksen 3 momentti seuraavasti:
11069: 
11070:                                                   saavuttamista tulee uuteen valtion päätoimi-
11071:    Jos sopimuspaikkaisen viran haltijan kanssa    seen palvelukseen, sanotun palvelun ajaksi.
11072: ennen tämän lain voimaantuloa tehdyn sopi-        Uuteen palvelukseen ei sovelleta valtion elä-
11073: muksen mukaan eläkeiän saavuttaminen ei ole       kelain 2 §:n 1 momentin 2 kohtaa eikä 8 §:n 5
11074: edellytyksenä vanhuuseläkkeen saamiseksi, on      momenttia.
11075: tällaisen viran haltijan oikeudesta eläkkeeseen
11076: hänen palveluksensa siinä virassa päättyessä
11077: voimassa, mitä sopimuksessa on määrätty ja          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
11078: valtion eläkelain 8 §:n 4 momentin b kohdassa,    kuuta 1991.
11079: sellaisena kuin se on tämän lain voimaan            Lakia sovelletaan sopimuksen perusteella
11080: tullessa, säädetty. 1os eläke edellä sanotun      eläkettä saavaan edunsaajaan, joka lain voi-
11081: perusteella on myönnetty, sen maksaminen          maantulon jälkeen tulee uuteen valtion päätoi-
11082: keskeytetään, jos edunsaaja ennen eläkeiän        miseen palvelukseen.
11083: 
11084: 
11085:     Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1990
11086: 
11087: 
11088: 
11089: 
11090: 200734P
11091:                      1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -     Esitys n:o 249
11092: 
11093: 
11094: 
11095: 
11096:                                    Ed u s kunnan vastaus hallituksen esitykseen ulkomais-
11097:                                 ten luottolaitosten Suomessa olevien sivukonttoreiden verotusta
11098:                                 koskevaksi lainsäädännöksi
11099: 
11100:    Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys     86 ja suuri valiokunta mietintönsä n:o 273, on
11101: n:o 249 ulkomaisten luottolaitosten Suomessa      hyväksynyt seuraavat lait, niistä ensimmäisen
11102: olevien sivukonttoreiden verotusta koskevaksi     valtiopäiväjärjestyksen 68 §:n 1 momentissa
11103: lainsäädännöksi. Eduskunta, jolle valtiovarain-   säädetyin määräenemmistöin:
11104: valiokunta on antanut asiasta mietintönsä n:o
11105: 
11106: 
11107: 
11108: 
11109:                                             Laki
11110:                     tulo- ja varallisuusverolain 9 ja 23 §:n muuttamisesta
11111: 
11112:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11113:   muutetaan 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) 23 §:n 2
11114: kohta,
11115:   sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta 1989 annetussa laissa (1335/89), sekä
11116:   lisätään 9 §:ään uusi 3 momentti, seuraavasti:
11117: 
11118:                       9§                            2) säästöpankki, hypoteekkiyhdistys, liike-
11119:                                                   pankkien ja Postipankki Oy:n vakuusrahasto,
11120:   Sen estämättä mitä 1 momentin 2 kohdassa        säästöpankkien vakuusrahasto, osuuspankkien
11121: on säädetty, ulkomainen luottolaitos, jolla on    vakuusrahasto sekä ulkomainen luottolaitos
11122: Suomessa sivukonttori, on velvollinen suoritta-   Suomessa olevan sivukonttorin toiminnassa
11123: maan veroa tulon perusteella kaikesta tämän       käytettävän varallisuuden osalta;
11124: sivukonttorin saamasta tulosta.
11125: 
11126:                     23 §                            Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
11127:   Varallisuuden perusteella suoritettavasta ve-   kuuta 1991. Tätä lakia sovelletaan ensimmäi-
11128: rosta ovat vapaat:                                sen kerran vuodelta 1991 toimitettavassa vero-
11129:                                                   tuksessa.
11130: 
11131: 
11132: 
11133: 
11134: 2007521
11135: 2                    1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 249
11136: 
11137: 
11138:                                              Laki
11139:                elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 8 §:n muuttamisesta
11140: 
11141:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11142:   muutetaan elinkeinotulon verottamisesta 24 päivänä kesäkuuta 1968 annetun lain (360/68)
11143: 8 §:n 11 kohta,
11144:   sellaisena kuin se on 17 päivänä kesäkuuta 1988 annetussa laissa (562/88), näin kuuluvaksi:
11145: 
11146:                         8§
11147:    Edellä 7 §:ssä tarkoitettuja vähennyskelpoi-      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
11148: sia menoja ovat muun ohessa:                       kuuta 1991. Tätä lakia sovelletaan ensimmäi-
11149:                                                    sen kerran vuodelta 1991 toimitettavassa vero-
11150:    11) talletuspankkien ja ulkomaisten luotto-     tuksessa.
11151: laitosten Suomessa olevien sivukonttoreiden la-
11152: kisääteiset suoritukset vakuusrahastoille,
11153: 
11154: 
11155: 
11156: 
11157:                                              Laki
11158:                              verotuslain 3 ja 51 §:n muuttamisesta
11159: 
11160:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11161:    muutetaan 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun verotuslain (482/58) 3 §:n 4 momentti ja
11162: 51 §:n 4 momentti,
11163:    sellaisena kuin näistä 3 §:n 4 momentti on 23 päivänä joulukuuta 1977 annetussa laissa
11164: (l 002/77), näin kuuluviksi:
11165: 
11166:                       3§                                                51 §
11167: 
11168:    Henkilölle, joka ei asu Suomessa, sekä ulko-       Ilmoittamisvelvollisuuden täyttäminen hen-
11169: maiselle yhteisölle määrätyn veron suorittami-     kilön puolesta, joka ei asu valtakunnassa, ja
11170: sesta on vastuussa kuin omasta verostaan nii-      ulkomaisen yhteisön puolesta on myös niiden
11171: den täällä oleva edustaja tai silloin, kun ulko-   täällä olevan edustajan tai silloin, kun ulko-
11172: maisella luottolaitoksella on sivukonttori tääl-   maisella luottolaitoksella on sivukonttori tääl-
11173: lä, sivukonttorin johtaja.                         lä, sivukonttorin johtajan asiana.
11174: 
11175: 
11176:                                                      Tämä laki tulee voimaan      päivänä tammi-
11177:                                                    kuuta 1991.
11178: 
11179: 
11180: 
11181:                                              Laki
11182:                                ennakkoperintälain muuttamisesta
11183: 
11184:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11185:   lisätään 28 päivänä marraskuuta 1959 annettuun ennakkoperintälakiin (418/59) uus1 31 a §
11186: seuraavasti:
11187: 
11188:                    31 a §                            1) tämän lain soveltamisalaan kuuluvasta
11189:   Ulkomainen luottolaitos, jolla on sivukont-      korosta, jonka se suorittaa tai välittää sivu-
11190: tori Suomessa, on ennakonpidätysvelvollinen:       konttorin toimintaan liittyen;
11191:                       Ulkomaisten luottolaitosten sivukonttoreiden verotus                     3
11192: 
11193:   2) tämän lain soveltamisalaan kuuluvasta            Tämä laki tulee voimaan    päivänä tammi-
11194: koroksi katsottavasta tuotosta, joka suorite-       kuuta 1991.
11195: taan sivukonttorin toimintaan liittyen liikkee-
11196: seen lasketusta joukkovelkakirjalainasta.
11197: 
11198: 
11199: 
11200: 
11201:                                               Laki
11202:                                 luottoverolain 4 §:n muuttamisesta
11203: 
11204:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11205:   muutetaan 19 päivänä tammikuuta 1990 annetun luottoverolain (48/90) 4 § näin kuuluvaksi:
11206: 
11207:                        4 §                          Suomessa olevan sivukonttorin johtaja on li-
11208:                 Vastuu verosta                      säksi vastuussa luottoveron suorittamisesta
11209:                                                     kuin omasta verostaan.
11210:   Vastuussa luottoveron suorittamisesta on ve-
11211: rovelvollisen lisäksi jokainen, joka välittää ve-     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
11212: ronalaisen tuoton. Ulkomaisen luottolaitoksen       kuuta 1991.
11213: 
11214: 
11215:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1990
11216:                       1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -        Esitys n:o 250
11217: 
11218: 
11219: 
11220: 
11221:                                       Ed u s kun n a n vastaus hallituksen esitykseen Iaeiksi
11222:                                    Helsingin yliopistosta ja Helsingin yliopistosta annetun lain
11223:                                    voimaanpanosta
11224: 
11225:    Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys       saada vastaavat määrärahat maan sivistyselä-
11226: n:o 250 laeiksi Helsingin yliopistosta ja Helsin-   män kannalta tärkeisiin kohteisiin.
11227: gin yliopistosta annetun lain voimaanpanosta.          Helsingin yliopiston kirjaston riittävän asi-
11228: Eduskunnalle on sivistysvaliokunta antanut          antuntemuksen turvaamiseksi eduskunta edel-
11229: asiasta mietintönsä n:o 32 ja suuri valiokunta      lyttää nyt Helsingin yliopistosta hyväksytyn
11230: mietintönsä n:o 326.                                lain 23 §:n johdosta, että puolet johtokunnan
11231:    Suomessa nykyisin harjoitettava kilpailupoli-    jäsenistä valitaan Helsingin yliopiston ulko-
11232: tiikka edellyttää vapaan kilpailun edistämistä.     puolelta.
11233: Sen vuoksi eduskunta edellyttää nyt Helsingin          Dosenttiopetuksen turvaamiseksi ja myöntei-
11234: yliopistosta hyväksytyn lain 5 §:n johdosta,        seksi kehittämiseksi eduskunta edellyttää nyt
11235: että pikaisesti selvitetään mahdollisuudet luo-     Helsingin yliopistosta hyväksytyn lain 25 §:n
11236: pua Helsingin yliopiston apteekki- ja kalente-      johdosta, että dosenttien oikeudellinen asema
11237: rierioikeuksista siten, että samalla taataan yli-   selvitetään ja turvataan riittävät voimavarat
11238: opistolle näistä oikeuksista saatavien tulojen      dosenttiopetuksen järjestämiseen.
11239: korvaaminen ja että yliopisto voi edelleenkin          Eduskunta on hyväksynyt seuraavat lait:
11240: 
11241: 
11242:                                                Laki
11243:                                         Helsingin yliopistosta
11244: 
11245:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
11246: 
11247:                      1 luku                                                 4§
11248:                Yleiset säännökset                            Yliopiston itsehallinto-oikeus
11249:                        1§                              Yliopistolla on itsehallinto-oikeus.
11250:                Yliopiston tehtävä                      Konsistorin oikeudesta antaa lausunto ennen
11251:                                                     yliopistoa koskevien lakien ja asetusten anta-
11252:   Yliopiston tehtävänä on edistää vapaata tut-      mista säädetään hallitusmuodon 77 §:n 2 mo-
11253: kimusta ja tieteellistä sivistystä, antaa tutki-    mentissa.
11254: mukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kas-
11255: vattaa nuorisoa palvelemaan isänmaata ja ih-                                5§
11256: miskuntaa.                                                        Yliopiston erioikeudet
11257:                        2 §                             Yliopistolla on yksinoikeus suomen- ja ruot-
11258:                                                     sinkielisten almanakkojen ja kalenterien julkai-
11259:              Yliopiston kotipaikka                  semiseen sekä oikeus· yhden apteekin pitämi-
11260:    Yliopiston kotipaikka on Helsingin kaupun-       seen Helsingin kaupungissa. Yliopistolla on
11261: ki. Yliopistolla voi olla toimintayksiköitä myös    edelleen myös ne muut oikeudet, etuudet ja
11262: muilla paikkakunnilla.                              vapaudet sekä se omaisuus ja ne tulot, jotka
11263:                                                     sille on aikaisemmin vakuutettu tai luovutettu.
11264: 
11265:                        3§                                                   6§
11266:             Yliopistoon kuuluminen                        Opetuksen ja tutkimuksen vapaus
11267:  Yliopistoon kuuluvat sen opettajat, tutkijat,        Yliopistossa vallitsee opetuksen ja tutkimuk-
11268: muu henkilökunta ja opiskelijat.                    sen vapaus. Opettajan on kuitenkin noudatet-
11269: 2!0228J*
11270: 2                     1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 250
11271: 
11272: tava opetuksen järjestämisestä annettuja sään-        Tiedekunnan hallintoa hoitavat tiedekunta-
11273: nöksiä ja määräyksiä.                               neuvosto ja dekaani. Tiedekunnan laitoksista
11274:                                                     säädetään 22 §:ssä.
11275:                        7 §                            Konsistorin alaisen erillisen laitoksen hallin-
11276:                  Vaalikollegio                      toa hoitavat johtokunta ja johtaja.
11277:                                                       Monijäsenisen hallintoelimen jäsenenä voi
11278:   Yliopistossa on vaalikollegio, joka asettaa       olla vain yliopistoon kuuluva täysivaltainen
11279: ehdokkaat kanslerin nimittämistä varten sekä        henkilö. Erillisen laitoksen johtokunnan jäse-
11280: valitsee rehtorin ja vararehtorit. Vaalikollegi-    nistä enintään puolet voi kuitenkin olla yliopis-
11281: oon kuuluvat konsistorin ja tiedekuntaneuvos-       toon kuulumattomia henkilöitä.
11282: tojen jäsenet ja varajäsenet. Vaalikollegioon
11283: kuuluvista virkamiehistä säädetään asetuksella.
11284:                                                                         4 luku
11285:                                                               Yliopiston yleinen hallinto
11286:                      2 luku
11287:                     Kansleri                                              11§
11288:                                                                Konsistorin kokoonpano
11289:                        8§
11290:     Kanslerin kelpoisuus ja nimittäminen               Konsistoriin kuuluvat rehtori, vararehtorit ja
11291:                                                     tiedekuntien dekaanit sekä kaksitoista muuta
11292:   Yliopistossa on kansleri, joka edistää tieteitä   jäsentä, jotka valitaan kolmeksi vuodeksi ker-
11293: ja valvoo yliopiston etua ja toimintaa.             rallaan.
11294:   Kanslerin tulee olla henkilö, joka on ansiok-        Edellä 1 momentissa tarkoitetut kaksitoista
11295: kaasti toiminut tieteen tai yliopiston hyväksi.     jäsentä valitaan seuraavasti:
11296:   Kanslerin nimittää tasavallan presidentti vii-       1) muut opettajat ja tutkijat kuin vakinaiset
11297: deksi vuodeksi kerrallaan valtioneuvoston esi-      professorit ja apulaisprofessorit valitsevat yli-
11298: tyksestä kolmesta yliopiston vaalikollegion         opiston piirissä toimitettavilla vaaleilla kolme
11299: suhteellisilla vaaleilla asettamasta ehdokkaasta.   jäsentä keskuudestaan;
11300:                                                        2) muu henkilökunta kuin opettajat ja tutki-
11301:                        9§                           jat valitsee yliopiston piirissä toimitettavilla
11302:               Kanslerin tehtävät                    vaaleilla kolme jäsentä keskuudestaan; ja
11303:                                                        3) ylioppilaskunnan päätösvaltaa käyttävä
11304:    Kanslerin tehtävänä on:                          toimielin valitsee kuusi jäsentä opiskelijoiden
11305:    1) tehdä esityksiä ja antaa lausuntonsa niistä   keskuudesta.
11306: yliopistoa koskevista asioista, jotka eivät kuulu      Dekaanin varajäsenenä konsistorissa toimii
11307: yliopiston omaan päätösvaltaan;                     varadekaani. Jokaiselle 2 momentissa tarkoite-
11308:    2) vahvistaa yliopiston johtosäännöt ja muut     tulle jäsenelle valitaan henkilökohtainen vara-
11309: vastaavat yleiset määräykset;                       jäsen samasta ryhmästä ja samassa järjestyk-
11310:    3) nimittää hallintojohtaja, apulaisprofessori   sessä kuin varsinainen jäsen.
11311: ja erillisen laitoksen johtaja sekä dosentti;          Asetuksella säädetään uuden jäsenen tai va-
11312:    4) käsitellä 33 §:ssä tarkoitetut asiat; ja      rajäsenen valitsemisesta kesken toimikauden.
11313:    5) myöntää lupa promootioiden toimeenpa-
11314: nemiseen.                                                                 12 §
11315:    Kanslerilla on oikeus olla läsnä ja käyttää                   Konsistorin tehtävät
11316: puhevaltaa valtioneuvostossa käsiteltäessä yli-
11317: opistoa koskevia asioita.                              Konsistorin tehtävänä on sen lisäksi, mitä
11318:                                                     muualla tässä laissa säädetään:
11319:                                                        1) kehittää yliopiston toimintaa sekä tehdä
11320:                     3 luku                          esityksiä ja antaa lausuntoja yliopiston kehittä-
11321:            Yliopiston hallintoelimet                mistä koskevista asioista;
11322:                                                        2) hyväksyä yliopiston toimintaa ja taloutta
11323:                       10 §                          koskevat suunnitelmat sekä muut laajakantoi-
11324:            Yliopiston hallintoelimet                set suunnitelmat;
11325:                                                        3) hyväksyä yliopiston tulo- ja menoarvioeh-
11326:   Yliopiston yleistä hallintoa hoitavat konsis-     dotus sekä määrärahojen jakamisen suuntavii-
11327: tori ja rehtori.                                    vat;
11328:                                      Laki Helsingin yliopistosta                                       3
11329: 
11330:    4) hyväksyä yliopiston johtosäännöt sekä             Rehtorin toimivaltaan kuuluvan asian siirtä-
11331: muut vastaavat yleiset määräykset;                    misestä hallintojohtajan tai hallintoviraston
11332:    5) määrätä erillisen laitoksen johtokunnan         muun virkamiehen käsiteltäväksi ja ratkaista-
11333: jäsenet;                                              vaksi säädetään asetuksella.
11334:    6) ratkaista ne rehtorille kuuluvat asiat, jot-
11335: ka rehtori niiden laajakantoisuuden tai peri-
11336: aatteellisen tärkeyden vuoksi saattaa konsisto-                            5 luku
11337: rin ratkaistavaksi; sekä                                      Tiedekunnat ja niiden hallinto
11338:    7) käsitellä muut asiat, joista asetuksella
11339: säädetään.                                                                   17 §
11340:                                                                         Tiedekunnat
11341:                        13§
11342:                 Suuri konsistori                         Yliopistossa on teologinen tiedekunta, oi-
11343:                                                       keustieteellinen tiedekunta, lääketieteellinen
11344:   Yliopiston vakinaiset professorit muodosta-         tiedekunta, humanistinen tiedekunta, mate-
11345: vat suuren konsistorin, jonka tehtävänä on            maattis-luonnontieteellinen tiedekunta, kasva-
11346: edistää eri tieteenalojen välistä yhteistoimintaa     tustieteellinen tiedekunta, valtiotieteellinen tie-
11347: ja ylläpitää akateemisia perinteitä yliopistossa.     dekunta ja maatalous-metsätieteellinen tiede-
11348:                                                       kunta.
11349:                        14 §
11350:                                                                              18 §
11351:     Rehtorin ja vararehtorien valitseminen
11352:                                                             Tiedekuntaneuvoston kokoonpano
11353:   Vaalikollegio valitsee rehtorin ja kaksi vara-
11354:                                                          Tiedekuntaneuvostoon valitaan yliopiston
11355: rehtoria kolmeksi vuodeksi kerrallaan yliopis-
11356: ton vakinaisten professoreiden joukosta. Reh-         piirissä toimitettavilla vaaleilla 11, 19 tai 27
11357: tori ja vararehtorit valitaan kukin erikseen.         jäsentä ja yhtä monta varajäsentä kolmeksi
11358:   Rehtori tai jompikumpi vararehtoreista vali-        vuodeksi kerrallaan. Neuvoston puheenjohta-
11359:                                                       jana toimii dekaani. Konsistori päättää tiede-
11360: taan niistä professoreista, joiden virka on pe-
11361:                                                       kuntaneuvostojen jäsenten ja varajäsenten
11362: rustettu ruotsinkielistä opetusta varten.
11363:                                                       määrästä.
11364:                                                          Jäsenistä ja varajäsenistä valitsevat vakinai-
11365:                        15 §                           set professorit ja apulaisprofessorit keskuudes-
11366:       Rehtorin ja vararehtorien tehtävät              taan viisi, yhdeksän tai kolmetoista, muu hen-
11367:                                                       kilökunta keskuudestaan kolme, viisi tai seitse-
11368:    Rehtori johtaa vararehtorien avustamana            män ja opiskelijat keskuudestaan kolme, viisi
11369: yliopiston toimintaa. Rehtori on konsistorin ja       tai seitsemän sen mukaan, kuuluuko neuvos-
11370: suuren konsistorin puheenjohtaja.                     toon 11, 19 tai 27 jäsentä. Jäsenistä ja varajä-
11371:    Rehtori käsittelee ja ratkaisee yliopiston         senistä, jotka muu henkilökunta kuin vakinai-
11372: yleistä hallintoa koskevat asiat, jollei laissa tai   set professorit ja apulaisprofessorit valitsee,
11373: asetuksessa toisin säädetä.                           ainakin yhden jäsenen ja yhden varajäsenen
11374:    Rehtori voi saattaa konsistorin ratkaistavak-      tulee olla opettaja ja ainakin yhden jäsenen ja
11375: si toimivaltaansa kuuluvan asian, joka on yli-        varajäsenen tulee olla muu kuin opettaja. Uu-
11376: opiston kannalta laajakantoineo tai periaatteel-      den jäsenen tai varajäsenen valitsemisesta kes-
11377: lisesti tärkeä.                                       ken toimikauden säädetään asetuksella.
11378:                                                          Käsiteltäessä 19 § :n 3 kohdassa tarkoitettuja
11379:                        16 §                           asioita tiedekuntaneuvostoon kuuluvat 1 mo-
11380:                  Hallintovirasto                      mentissa mainittujen jäsenten lisäksi tiedekun-
11381:                                                       nan kaikki vakinaiset ja virkaatoimittavat pro-
11382:    Yliopistossa on hallintovirasto, jonka tehtä-      fessorit.
11383: vänä on huolehtia konsistorin ja rehtorin toi-
11384: mivaltaan kuuluvien asioiden valmistelusta ja                                19 §
11385: esittelystä sekä päätösten toimeenpanosta.
11386:                                                               Tiedekuntaneuvoston tehtävät
11387:    Hallintoviraston päällikkönä on hallintojoh-
11388: taja.                                                   Tiedekuntaneuvoston tehtävänä on:
11389: 4                     1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 250
11390: 
11391:    1) kehittää tiedekunnan opetusta ja tutki-                            6 luku
11392: musta;                                                     Kirjasto ja muut erilliset laitokset
11393:    2) tehdä ehdotukset toiminta- ja taloussuun-
11394: nitelmaksi sekä tulo- ja menoarvioksi sekä                                 23 §
11395: hyväksyä tiedekunnalle myönnettyjen määrära-              Kirjasto ja muut erilliset laitokset
11396: hojen jakamisen suuntaviivat;
11397:    3) käsitellä professorin ja apulaisprofessorin       Yliopistossa on kirjasto ja myös muita erilli-
11398: viran täyttämistä ja dosentin nimittämistä kos-      siä laitoksia.
11399: kevat asiat;                                            Yliopiston kirjasto toimii myös kansalliskir-
11400:    4) käsitellä väitöskirjaa ja lisensiaatintutki-   jastona. Sen tehtävistä on myös voimassa, mitä
11401: musta koskevat asiat sekä myöntää oppiarvot;         vapaakappalelaissa (420/80) säädetään. Muu-
11402:    5) nimittää tiedekunnan muut opettajat kuin       toin kirjaston tehtävistä säädetään asetuksella.
11403: professorit, apulaisprofessorit ja dosentit;
11404:    6) käsitellä ne dekaanille kuuluvat tehtävät,
11405: jotka dekaani niiden laajakantoisuuden tai pe-                           7 luku
11406: riaatteellisen tärkeyden vuoksi saattaa tiede-                       Päätöksenteko
11407: kuntaneuvoston ratkaistavaksi; sekä
11408:    7) käsitellä ja ratkaista muut asiat, jotka                             24 §
11409: asetuksella säädetään tiedekuntaneuvoston kä-
11410: siteltäviksi ja ratkaistaviksi.                                      Päätöksenteko
11411:                                                         Monij äsenisessä hallintoelimessä päätetään
11412:                       20 §                           muut kuin 3 momentissa tarkoitetut asiat eri-
11413:     Dekaanin ja varadekaanin valitseminen            mielisyyden sattuessa yksinkertaisella äänten
11414:                                                      enemmistöllä. Äänten mennessä tasan voittaa
11415:   Tiedekuntaneuvosto valitsee dekaanin ja va-        mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut.
11416: radekaanin toimikaudekseen neuvostoon kuu-           Äänestettäessä viran täyttämistä tai opiskelijan
11417: luvien vakinaisten professoreiden ja apulais-        oikeusturvaa koskevasta asiasta noudatetaan
11418: professoreiden joukosta.                             kuitenkin samaa menettelyä kuin monijäseni-
11419:                                                      sessä tuomioistuimessa.
11420:                       21 §
11421:                                                         Opintosuorituksen arvosteluun saavat osal-
11422:                Dekaanin tehtävät                     listua vain ne jäsenet tai varajäsenet, joilla on
11423:                                                      samantasoinen opintosuoritus.
11424:    Dekaani johtaa ja valvoo tiedekunnan toi-            Jos valitaan tai määrätään yksi henkilö,
11425: mintaa.                                              vaali toimitetaan enemmistövaalina. Jos ku-
11426:    Dekaani käsittelee ja ratkaisee tiedekunnalle     kaan ei ensimmäisellä kerralla saa enempää
11427: kuuluvat asiat, jollei laissa tai asetuksessa toi-   kuin puolet äänistä, toimitetaan uusi vaali
11428: sin säädetä.                                         kahden eniten ääniä saaneen kesken. Kun valit-
11429:    Dekaani voi saattaa tiedekuntaneuvoston           tavia tai määrättäviä on useampia kuin yksi,
11430: ratkaistavaksi toimivaltaansa kuuluvan asian,        noudatetaan suhteellista vaalitapaa. Jos äänet
11431: joka on tiedekunnan kannalta laajakantoinen          menevät tasan, sekä enemmistövaalin että suh-
11432: tai periaatteellisesti tärkeä.                       teellisen vaalin tulos ratkaistaan arvalla.
11433:                       22 §
11434:              Tiedekunnan laitokset
11435:                                                                           8 luku
11436:    Tiedekunnassa voi olla yhden tai useamman                     Opettajat ja opiskelijat
11437: opetus- ja tutkimusalan muodostamia laitoksia
11438: opetuksen ja tutkimuksen järjestämistä varten.                             25 §
11439:    Konsistori päättää laitosten muodostamises-                          Opettajat
11440: ta.
11441:    Laitoksen monijäsenisessä hallintoelimessä           Yliopistossa on professorin ja apulaisprofes-
11442: tulee olla edustettuina laitoksen opettajat, tut-    sorin virkoja, joiden täyttämisestä säädetään
11443: kijat, muu henkilökunta ja opiskelijat siten         erikseen.
11444: kuin asetuksella säädetään.                             Yliopistossa on dosentteja.
11445:                                      Laki Helsingin yliopistosta                                      5
11446: 
11447:   Yliopiston muista opettajista säädetään ase-           1) oikeustieteellisessä tiedekunnassa kolme;
11448: tuksella.                                                2) lääketieteellisessä tiedekunnassa kahdek-
11449:                                                       san;
11450:                        26 §                              3) humanistisessa tiedekunnassa neljä;
11451:                    Opiskelijat                           4) matemaattis-luonnontieteellisessä   tiede-
11452:                                                       kunnassa kuusi;
11453:    Yliopiston opiskelijaksi voidaan ottaa henki-        5) kasvatustieteellisessä tiedekunnassa yksi;
11454: lö, joka on suorittanut suomalaisen ylioppilas-         6) valtiotieteellisessä tiedekunnassa kolme;
11455: tutkinnon tai jolla muuten on riittävät perus-        sekä
11456: tiedot opintoja varten.                                 7) maatalous-metsätieteellisessä    tiedekun-
11457:    Yliopisto päättää opiskelemaan otettavien          nassa kaksi.
11458: uusien opiskelijoiden määrästä.                         Yliopistossa voi näiden virkojen lisäksi olla
11459:    Otettaessa opiskelijoita niille aloille, joiden    muita opettajan virkoja yksinomaan tai osaksi
11460: opetusta annetaan ruotsiksi vain Helsingin yli-       ruotsinkielistä opetusta varten.
11461: opistossa, on huolehdittava siitä, että ruotsin         Yliopistossa on lautakunta ruotsinkielisen
11462: kieltä taitavia henkilöitä voidaan kouluttaa          opetuksen kehittämistä ja yhteensovittamista
11463: riittävä määrä maan tarpeisiin. Jollei ruotsin-       varten.
11464: kielistä opetusta varten ole erillistä linjaa, yli-
11465: opisto voi varata osuuden aloituspaikoista                                  29 §
11466: ruotsin kieltä taitaville pyrkijöille.
11467:                                                                         Opiskelukieli
11468:                                                          Opiskelijalla on oikeus opinnoissaan käyttää
11469:                      9 luku                           suomen tai ruotsin kieltä, jollei aineen laatu
11470:                 Kielisäännökset                       toisin vaadi.
11471:                                                          Opiskelijan oikeudesta käyttää muuta kuin
11472:                        27 §                           suomen tai ruotsin kieltä päättää yliopisto.
11473:                    Opetuskieli
11474:    Yliopiston opetuskielet ovat suomi ja ruotsi.                            30 §
11475:    Opettaja antaa jäljempänä mainituin poik-                             Virkakieli
11476: keuksin opetuksensa suomen kielellä. Jos virka
11477: on perustettu yksinomaan tai osaksi ruotsinkie-          Yliopiston virkakieli on suomi. Jokaisella on
11478: listä opetusta varten, opetuskieli määräytyy          kuitenkin omassa asiassaan oikeus käyttää suo-
11479: tämän mukaisesti.                                     mea tai ruotsia ja saada toimituskirja käyttä-
11480:    Opettaja, jonka virka on perustettu yksin-         mällään kielellä. Sama oikeus on yliopistoon
11481: omaan suomenkielistä tai yksinomaan ruotsin-          kuuluvien henkilöiden keskuudessa toimivalla
11482: kielistä opetusta varten, voidaan oikeuttaa an-       yhdistyksellä ja yhteisöllä.
11483: tamaan enintään puolet opetuksestaan toisella            Hallintoelimen jäsenellä on oikeus hallinto-
11484: kielellä.                                             elimen kokouksessa käyttää suomea tai ruot-
11485:    Milloin opetuksen tarkoituksenmukainen             sia.
11486: järjestely sitä edellyttää, saadaan opetuskielenä        Opetusta koskevat tiedonannot laaditaan sil-
11487: käyttää muuta kuin suomen tai ruotsin kieltä.         lä kielellä, jolla opetusta annetaan.
11488: Ulkomaalainen opettaja ja opettaja, joka ei ole
11489: syntyperäinen Suomen kansalainen, voidaan                                   31 §
11490: oikeuttaa käyttämään yksinomaisena opetus-
11491:                                                                    Kielitaitovaatimukset
11492: kielenään vierasta kieltä.
11493:    Dosentti saa itse valita opetuskielensä.              Yliopiston opetus- ja tutkimusvirkoihin vaa-
11494:                                                       ditaan riittävä suomen kielen taito ja kyky
11495:                       28 §                            ymmärtää ruotsin kieltä. Ruotsinkielistä ope-
11496:             Ruotsinkielinen opetus                    tusta varten perustettuun virkaan vaaditaan
11497:                                                       riittävä ruotsin kielen taito sekä lisäksi suomen
11498:    Ruotsin kielellä annettavaa opetusta varten        kielen suullinen ja kirjallinen taito. Vaaditta-
11499: on ainakin seuraava määrä professorin virko-          vasta kielitaidosta ja sen osoittamisesta sääde-
11500: ja:                                                   tään tarkemmin asetuksella.
11501: 6                     1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -        Esitys n:o 250
11502: 
11503:    Yliopisto päättää suomen ja ruotsin kielen        opiskelijaksi ottamista koskevaan päätökseen
11504: taidosta, joka vaaditaan 1 momentissa tarkoi-        asetuksessa säädetyllä tavalla.
11505: tettuun virkaan ulkomaalaiselta sekä Suomen            Opiskelija voi hakea oikaisua muun opinto-
11506: kansalaiselta, joka ei ole syntyperäinen.            suorituksensa kuin väitöskirjan arvosteluun
11507:    Muuhun kuin 1 momentissa tarkoitettuun            asetuksessa säädetyllä tavalla.
11508: virkaan vaadittavasta kielitaidosta on voimas-         Opiskelija, joka on tyytymätön 2 momentis-
11509: sa, mitä valtion virkamiehiltä vaadittavasta         sa tarkoitetun oikaisuhakemuksensa johdosta
11510: kielitaidosta annetussa laissa (149/22) sääde-       annettuun päätökseen, voi hakea siihen oikai-
11511: tään virkaan vaadittavasta kielitaidosta kaksi-      sua oikeusturvalautakunnalta.
11512: kielisellä virka-alueella, jossa enemmistön kieli
11513: on suomi.                                                                   35 §
11514:                                                                   Oikeusturvalautakunta
11515: 
11516:                      10 luku                            Yliopistossa on oikeusturvalautakunta, jon-
11517:                                                      ka konsistori asettaa kolmeksi vuodeksi kerral-
11518:                 Muutoksenhaku                        laan.
11519:                       32 §                              Lautakuntaan kuuluu puheenjohtaja ja kuu-
11520:                                                      si muuta jäsentä, joilla kullakin on henkilö-
11521:                      Valitus                         kohtainen varajäsen. Jäsenten ja heidän vara-
11522:    Kanslerin päätökseen ei saa hakea muutosta        jäsentensä tulee olla yliopistoon kuuluvia hen-
11523: valittamalla.                                        kilöitä. Puheenjohtajan tulee olla vakinainen
11524:    Asianosainen saa hakea muutosta muuhun            professori. Muista jäsenistä ja vastaavasti va-
11525: kuin 1 momentissa tarkoitettuun yliopiston           rajäsenistä vähintään yhden tulee olla vakinai-
11526: päätökseen valittamalla korkeimpaan hallinto-        nen professori, vähintään yhden muu opettaja
11527: oikeuteen sillä perusteella, että päätös loukkaa     tai tutkija kuin professori, vähintään yhden
11528: hänen oikeuttaan, jollei laissa tai asetuksessa      oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suoritta-
11529: toisin säädetä. Valituksesta on muutoin voi-         nut ja vähintään yhden opiskelija. Lautakunta
11530: massa, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa         valitsee varapuheenjohtajan keskuudestaan.
11531: annetussa laissa (154/ 50) säädetään.                   Lautakunnan tehtävänä on käsitellä 34 §:n 3
11532:    Valittamalla ei saa hakea muutosta päätök-        momentissa tarkoitetut asiat sekä tehdä aloit-
11533: seen, jolla on valittu kansleriehdokkaat, rehto-     teita oikeusturvan kehittämiseksi ja antaa lau-
11534: ri, vararehtori, dekaani tai varadekaani eikä        suntoja oikeusturvaa koskevissa kysymyksissä.
11535: myöskään päätökseen, joka koskee opiskeli-
11536: jaksi ottamista, opintosuorituksen arvostelua
11537: tai oppiarvon myöntämistä.
11538:                                                                           11 luku
11539:                                                                    Erinäiset säännökset
11540:                       33 §
11541:                    Muistutus                                                36 §
11542:                                                               Ylioppilaskunta ja osakunnat
11543:     Asianosainen voi tehdä kanslerille kirjallisen
11544: muistutuksen 19 §:n 4 ja 5 kohdassa tarkoite-           Yliopiston opiskelijat muodostavat ylioppi-
11545: tuista tiedekuntaneuvoston päätöksistä, lukuun       laskunnan.
11546: ottamatta lisensiaatintutkimusta koskevaa pää-          Opiskelijat voivat kuulua osakuntiin.
11547: töstä, 14 päivän kuluessa päätöksen tekemises-          Ylioppilaskunnalla ja osakunnilla on oikeus
11548: tä.                                                  itsehallintoon siten kuin asetuksella säädetään.
11549:    Muistutuksen johdosta kansleri voi palaut-
11550: taa asian tiedekuntaneuvostolle uudelleen käsi-                             37 §
11551: teltäväksi.
11552:                                                               Maksu/linen palvelutoiminta
11553:                       34 §                             Yliopisto voi suorittaa valtion ja kunnan
11554:                     Oikaisu                          viranomaisille sekä yksityisille ja yhteisölle näi-
11555:                                                      den tilaamia tieteellisiä tutkimuksia ja muita
11556:     Opiskelemaan pyrkivä voi hakea oikaisua          palvelutehtäviä.
11557:                                    Laki Helsingin yliopistosta                                   7
11558: 
11559:    Tilatuista tutkimuksista ja palvelutehtävistä                        40 §
11560: perittävistä maksuista säädetään asetuksella.           Jäsenen valitseminen valtakunnan-
11561: Maksuja määrättäessä on noudatettava, mitä                           oikeuteen
11562: valtion maksuperustelaissa (980/73) on säädet-
11563: ty.                                                   Oikeustieteellisen tiedekunnan valitessa Ja-
11564:                                                    sentä ja varajäsentä, joista säädetään valtakun-
11565:                                                    nanoikeudesta annetun lain 1 §:n 2 momentis-
11566:                       38 §                         sa, tiedekuntaneuvostoon kuuluvat 18 §:n 1
11567:       Eräät yliopistolle kuuluvat varat            momentissa mainittujen jäsenten lisäksi tiede-
11568:               ja niiden käyttö                     kunnan kaikki vakinaiset professorit.
11569:    Yliopistolla on oikeus ottaa vastaan lahjoi-                         41 §
11570: tus- ja testamenttivaroja toimintaansa varten.
11571:    Yliopiston 5 §:ssä tarkoitettuja varoja sekä      Svenska social- och kommunalhögskolan
11572: lahjoitus- ja testamenttivaroja hoidetaan eril-      Yliopiston Svenska social- och kommunal-
11573: lään valtion tulo- ja menoarviossa yliopistolle    högskolan -nimisestä yksiköstä säädetään erik-
11574: myönnetyistä varoista. Varojen hoidosta päät-      seen.
11575: tää konsistori. Yliopisto tekee omissa nimis-
11576: sään näitä varoja koskevat oikeustoimet ja                              42 §
11577: käyttää niiden osalta puhevaltaa tuomiois-
11578: tuimessa ja viranomaisessa.                            Tarkemmat säännökset ja määräykset
11579:    Yliopisto on 2 momentissa tarkoitettujen          Tarkempia yliopistoa koskevia säännöksiä
11580: varojen osalta vapaa veroista ja valtiolle mak-    annetaan asetuksella siten kuin hallitusmuodon
11581: settavista maksuista, jollei laissa jonkin veron   77 §:n 2 momentissa säädetään. Lisäksi yli-
11582: tai maksun osalta toisin säädetä.                  opisto voi, sen mukaan kuin 9 §:n 1 momentin
11583:                                                    2 kohdassa ja 12 §:n 4 kohdassa säädetään,
11584:                                                    antaa johtosääntöjä ja muita yliopistossa nou-
11585:                     39 §                           datettavia yleisiä määräyksiä.
11586:                 Lahjoitusvirat
11587:                                                                         43 §
11588:    Lahjoitus- tai testamenttivaroilla perus-
11589:                                                                     Voimaantulo
11590: tettuun virkaan kuuluvat samat oikeudet ja
11591: velvollisuudet kuin muuhun vastaavaan vir-           Tämän lain voimaantulosta säädetään erik-
11592: kaan.                                              seen lailla.
11593: 8                     1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -     Esitys n:o 250
11594: 
11595: 
11596: 
11597: 
11598:                                                Laki
11599:                       Helsingin yliopistosta annetun lain voimaanpanosta
11600: 
11601:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
11602: 
11603:                        1§                                                4 §
11604:            Yliopistolain voimaantulo                              Kumottavat lait
11605:    Helsingin     yliopistosta          päivänä        Yliopistolain tullessa voimaan kumotaan
11606:           kuuta 199 annettu laki (   1 ), jäl-     seuraavat lait:
11607: jempänä yliopistolaki, tulee voimaan 1 päivänä        1) Helsingin yliopiston järjestysmuodon pe-
11608: tammikuuta 1992.                                   rusteista 14 päivänä heinäkuuta 1923 annettu
11609:    Yliopistolain täytäntöönpanon edellyttämiin     laki (191/23) siihen myöhemmin tehtyine muu-
11610: toimenpiteisiin voidaan ryhtyä ennen sen voi-      toksineen;
11611: maantuloa. Tällöin sellaiset tehtävät, jotka         2) Helsingin yliopiston opetuskielen järjeste-
11612: yliopistolain mukaan kuuluvat konsistorille,       lystä ja yliopiston viran ja toimen haitijoilta
11613: hoitaa pieni konsistori.                           vaadittavasta kielitaidosta 31 päivänä touko-
11614:                                                    kuuta 1947 annettu laki (453/47) siihen myö-
11615:                        2 §                         hemmin tehtyine muutoksineen; ja
11616:      Professorin ja apulaisprofessorin viran          3) Helsingin yliopiston Kouvolan kääntäjän-
11617:                    täyttäminen                     koulutuslaitoksesta 30 pmvana joulukuuta
11618:                                                    1980 annettu laki (1060/80).
11619:    Kunnes yliopistolain 25 §:n      momentissa
11620: tarkoitetut säännökset professorin ja apulais-                         5§
11621: professorin viran täyttämisestä on annettu ja
11622:                                                                Kumottavat asetukset
11623: saatettu Helsingin yliopiston osalta voimaan,
11624: noudatetaan näitä virkoja täytettäessä yliopis-       Yliopistolain tullessa voimaan kumotaan
11625: tolain voimaan tullessa voimassa olleita sään-     seuraavat asetukset, 1, 4, 6-9 sekä 12 ja 13
11626: nöksiä.                                            kohdassa mainitut asetukset niihin myöhem-
11627:    Suurelle konsistorille kuuluvat tehtävät hoi-   min tehtyine muutoksineen:
11628: taa 1 momenttia sovellettaessa konsistori sekä        1) Helsingin yliopiston säännöt sisältävä 8
11629: tiedekunnalle kuuluvat tehtävät tiedekuntaneu-     päivänä syyskuuta 1924 annettu asetus (228/
11630: vosto, josta tällöin on voimassa mitä yliopisto-   24);
11631: lain 18 §:n 3 momentissa säädetään.                   2) Helsingin yliopiston opettajainvirkain
11632:                                                    täyttäruisjärjestyksestä eräissä tapauksissa 14
11633:                        3 §                         päivänä huhtikuuta 1928 annettu asetus (119/
11634:                 Professorin virat                  28);
11635:                                                       3) väitöskirjan julkaisemisesta ja puolusta-
11636:   Varsinaisen professorin virka muuttuu pro-       misesta sekä tohtorin arvon saamisesta Helsin-
11637: fessorin viraksi yliopistolain tullessa voimaan.   gin yliopistossa eräissä tapauksissa 17 päivänä
11638:   Henkilökohtainen ylimääräisen professorin        elokuuta 1951 annettu asetus (447/51);
11639: virka, joka on avoinna yliopistolain tullessa         4) Helsingin yliopiston dosenttistipendeistä
11640: voimaan tai tulee avoimeksi yliopistolain voi-     22 päivänä elokuuta 1952 annettu asetus (317 1
11641: maantulon jälkeen, muuttuu alaltaan vaihtu-        52);
11642: vaksi sopimuspalkkaiseksi professorin viraksi.        5) Helsingin yliopiston farmasian laitoksesta
11643: Viran alasta päättää yliopisto siten kuin ase-     20 päivänä tammikuuta 1961 annettu asetus
11644: tuksella säädetään.                                (26/61);
11645:   Mitä yliopistolaissa säädetään professorista,       6) opiskelijain määrän rajoittamisesta Hel-
11646: koskee myös henkilökohtaista ylimääräistä          singin yliopistossa 9 päivänä maaliskuuta 1962
11647: professoria.                                       annettu asetus (211/62);
11648:                                     Laki Helsingin yliopistosta                                       9
11649: 
11650: 
11651:    7) Helsingin yliopiston apulaisprofessoreista                            8§
11652: 1 päivänä helmikuuta 1963 annettu asetus (53/               Konsistori, tiedekuntaneuvostot
11653: 63);                                                                  ja dekaanit
11654:    8) eräistä Helsingin yliopistossa suoritetta-
11655: vista maksuista 24 päivänä heinäkuuta 1964              Yliopistolain 11 §:n 2 momentissa ja 18 §:n
11656: annettu asetus (419/64);                             2 momentissa tarkoitetut konsistorin ja tiede-
11657:    9) Helsingin yliopiston maatalous-metsätie-       kuntaneuvostojen jäsenet ja varajäsenet sekä
11658: teellisen tiedekunnan opettajan viroista ja toi-     yliopistolain 20 §:ssä tarkoitetut tiedekuntien
11659: mista 24 päivänä huhtikuuta 1970 annettu             dekaanit ja varadekaanit valitaan ensimmäisen
11660: asetus (312/70);                                     kerran ennen yliopistolain voimaantuloa. Täl-
11661:    10) Helsingin yliopiston lääketieteellisen tie-   löin professoreiksi katsotaan sekä varsinaiset
11662: dekunnan apulaisopettajan toimista 24 päivänä        professorit että henkilökohtaiset ylimääräiset
11663: huhtikuuta 1970 annettu asetus (313/70);             professorit.
11664:    11) Helsingin yliopiston kirjaston virkojen          Yliopistolain 11 §:n mukaisen konsistorin ja
11665: kelpoisuusehdoista 15 päivänä kesäkuuta 1973         18 §:n mukaisten tiedekuntaneuvostojen toimi-
11666: annettu asetus (516/73);                             kaudet alkavat 1 päivänä tammikuuta 1992.
11667:    12) Helsingin yliopiston lehtorin viroista 28       Tiedekuntaneuvostot kokoontuvat ennen
11668: päivänä elokuuta 1970 annettu asetus (572/70);       toimikautensa alkamista valitsemaan dekaanit
11669:    13) Helsingin yliopiston opettajankoulutus-       ja varadekaanit.
11670: laitoksesta 19 päivänä heinäkuuta 1974 annettu
11671: asetus (597 /74);                                                          9§
11672:    14) Helsingin yliopiston kvestorin viran kel-                 Rehtori ja vararehtorit
11673: poisuusehdoista 19 päivänä tammikuuta 1979
11674: annettu asetus (57 /79);                                Yliopiston rehtori ja vararehtorit valitaan
11675:    15) Helsingin yliopiston eräiden johtajan         ensimmäisen kerran yliopistolain mukaan toi-
11676: virkojen kelpoisuusehdoista ja täyttämisestä 7       mikaudeksi, joka alkaa 1 päivänä syyskuuta
11677: päivänä elokuuta 1987 annettu asetus (706/87);       1992 ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta 1995.
11678:    16) Helsingin yliopiston biotekniikan insti-         Helsingin yliopiston järjestysmuodon perus-
11679: tuutista 17 päivänä helmikuuta 1989 annettu          teista annetun lain mukaan valitut rehtori ja
11680: asetus (162/89); ja                                  vararehtorit jatkavat tehtävissään, kunnes reh-
11681:    17) Helsingin yliopiston luonnontieteellisen      tori ja vararehtorit on valittu yliopistolain
11682: keskusmuseon eräiden virkojen kelpoisuus-            mukaisesti ja heidän toimikautensa on alkanut.
11683: vaatimuksista ja täyttämisestä 22 päivänä jou-
11684: lukuuta 1989 annettu asetus (1225/89).
11685:                                                                            10 §
11686:                        6§                                           Asioiden käsittely
11687:          Ylioppilaskunta ja osakunnat                   Jos asian käsittely on kesken yliopistolain
11688:    Helsingin yliopiston ylioppilaskunnasta ja        tullessa voimaan, jatkotoimet siirtyvät sille hal-
11689:                                                      lintoelimelle, jolle asia yliopistolain tai sen
11690: osakunnista 17 päivänä marraskuuta 1972 an-
11691:                                                      nojalla annettavan asetuksen mukaan kuuluu.
11692: nettu asetus (756/72) jää 2 momentissa maini-
11693: tuin poikkeuksin edelleen voimaan, kunnes
11694: asetuksella toisin säädetään.                                              11 §
11695:    Yliopistolain 11 §: ssä tarkoitettu konsistori          Kouvolan kääntäjänkoulutuslaitos
11696: hoitaa tehtävät, jotka 1 momentissa mainitun
11697: asetuksen mukaan kuuluvat pienelle konsisto-           Yliopiston humanistisessa tiedekunnassa on
11698: rille.                                               Kouvolan kääntäjänkoulutuslaitos, jollei ase-
11699:                       7§                             tuksella toisin säädetä.
11700:                     Kansleri
11701:                                                                            12 §
11702:   Kansleri, joka on nimitetty Helsingin yliopis-
11703: ton järjestysmuodon perusteista annetun lain                      Tarkemmat säännökset
11704: mukaan, jatkaa tehtävässään toimikautensa               Tämän lain täytäntöönpanosta säädetään
11705: loppuun.                                             tarvittaessa asetuksella.
11706: 2 2102281*
11707: 10                  1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -   Esitys n:o 250
11708: 
11709:                     13§                          Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
11710:                 Voimaantulo                    ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
11711:                                                menpiteisiin.
11712:   Tämä laki tulee voimaan        päivänä
11713: kuuta 199 .
11714: 
11715: 
11716:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1991
11717:                      1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 251
11718: 
11719: 
11720: 
11721: 
11722:                                     E d u s k u n n a n v a s t a u s hallituksen esitykseen laeiksi
11723:                                 korkeakoulun professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämi-
11724:                                 sestä ja eräiden korkeakoululakien kutsumismenettelyä koske-
11725:                                 vien säännösten kumoamisesta
11726: 
11727:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys       kunta, jolle sivistysvaliokunta on antanut
11728: n:o 251 laeiksi korkeakoulun professorin ja        asiasta mietintönsä n:o 31 ja suuri valiokunta
11729: apulaisprofessorin viran täyttämisestä ja eräi-    mietintönsä n:o 325, on hyväksynyt seuraavat
11730: den korkeakoululakien kutsumismenettelyä           lait:
11731: koskevien säännösten kumoamisesta. Edus-
11732: 
11733: 
11734: 
11735: 
11736:                                              Laki
11737:               korkeakoulun professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisestä
11738: 
11739:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
11740: 
11741:                       1§                                                 2 §
11742:               Lain soveltamisala                         Valtion virkamieslain soveltaminen
11743:    Tätä lakia sovelletaan täytettäessä professo-      Virkaa täytettäessä sovelletaan valtion virka-
11744: rin ja apulaisprofessorin virkaa seuraavissa       mieslain (755/86) säännöksiä, jollei jäljempänä
11745: korkeakouluissa:                                   toisin säädetä.
11746:     1) Helsingin yliopisto;
11747:     2) Jyväskylän yliopisto;
11748:     3) Oulun yliopisto;
11749:     4) Joensuun yliopisto;                                              3§
11750:     5) Kuopion yliopisto;                                     Nimittävä viranomainen
11751:     6) Turun yliopisto;
11752:     7) Tampereen yliopisto;                         Professorin nimittää tasavallan presidentti.
11753:     8) Åbo Akademi;                                Apulaisprofessorin nimittää korkeakoulu.
11754:     9) Vaasan yliopisto;
11755:    10) Lapin yliopisto;
11756:    11) Eläinlääketieteellinen korkeakoulu;
11757:    12) Teknillinen korkeakoulu;                                          4§
11758:    13) Tampereen teknillinen korkeakoulu;                  Viran julistaminen haettavaksi
11759:    14) Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu;
11760:    15) Helsingin kauppakorkeakoulu;                  Virka on ennen sen täyttämistä julistettava
11761:    16) Svenska handelshögskolan;                   korkeakoululta haettavaksi, jollei 10 §:stä
11762:    17) Turun kauppakorkeakoulu;                    muuta johdu. Hakuaika on 30 päivää.
11763:    18) Taideteollinen korkeakoulu;                   Korkeakoulu julistaa viran haettavaksi sekä
11764:    19) Sibelius-Akatemia ja                        päättää viran julistamisesta uudelleen haetta-
11765:    20) Teatterikorkeakoulu.                        vaksi ja hakuajan jatkamisesta.
11766: 
11767: 210236S
11768: 2                      1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 251
11769: 
11770:                        5§                                                    9 §
11771:                 Virantäyttöse/aste                                     Virkaehdotus
11772:    Viran täyttämistä varten korkeakoulun on             Virka, joka on julistettu haettavaksi, täyte-
11773: laadittava hakijoita, asiantuntijoita ja asian        tään korkeakoulun tekemän virkaehdotuksen
11774: käsittelyyn osallistuvia varten seloste. Siitä tu-    nojalla. Virkaehdotuksesta professorin virkaan
11775: lee käydä ilmi virkaa ja viran täyttämistä            säädetään hallitusmuodon 89 § :n 1 momentis-
11776: koskevat tiedot siten kuin asetuksella sääde-         sa. Vastaavaa menettelyä noudatetaan tehtäes-
11777: tään.                                                 sä virkaehdotusta apulaisprofessorin virkaan.
11778:    Virantäyttöselosteen on oltava korkeakou-            Virantäyttöasia raukeaa, jos ketään ei voida
11779: lulta maksutta saatavissa, kun virka on julistet-     asettaa ehdolle virkaan.
11780: tu haettavaksi.                                          Virkaehdotus ja päätös virantäyttöasian rau-
11781:                                                       keamisesta on perusteltava.
11782:                     6§                                   Jos nimitys virkaan on peruutettu, virkaa ei
11783:                                                       voida täyttää uudestaan saman virkaehdotuk-
11784:         Hakemukseen liitettävä aineisto
11785:                                                       sen nojalla.
11786:      Hakijan on liitettävä hakemukseensa luettelo
11787:   niistä julkaisuista ja muista töistä, joilla hän
11788:   haluaa osoittaa kelpoisuutensa ja ansionsa vir-
11789:   kaan. Julkaisujen ja töiden toimittamisesta                               10 §
11790:   korkeakoululle säädetään asetuksella.                  Professorin viran täyttäminen kutsusta
11791:      Korkeakoulu voi ennen viran haettavaksi
11792:   julistamista päättää asiantuntijoille toimitetta-      Professorin virka voidaan täyttää kutsusta
11793: . vien julkaisujen ja muiden töiden enimtnäis-        virkaa haettavaksi julistamatta ja virkaehdo-
11794:   määrästä. Tällöin hakijan tulee asetetun rajoi-     tusta tekemättä:
11795:   tuksen mukaisesti hakemuksessaan ilmoittaa             1) jos virkaan siten voidaan saada erittäin
11796:   ne julkaisut ja muut työt, jotka on otettava        ansioitunut henkilö;
11797:   huomioon arvioitaessa hänen kelpoisuuttaan ja          2) jos viran saaminen nopeasti täytetyksi on
11798:   ansioitaan.                                         alan opetuksen ja tutkimuksen tai taiteellisen
11799:      Hakemukseen liitettävästä muusta selvityk-       toiminnan järjestämiseksi erityisen tärkeätä;
11800:   sestä säädetään asetuksella.                        tai
11801:                                                          3) jos virkaan nimitetään määräajaksi.
11802:                         7 §                              Virkaan voidaan nimittää kutsusta vain hen-
11803:              Opetus- ja esitysnäyte                   kilö, joka on siihen kiistatta kelpoinen.
11804:                                                          Kutsuttavaksi ehdotetun kelpoisuudesta ja
11805:    Korkeakoulu voi päättää, että hakijalle vara-      ansioista virkaan on pyydettävä asiantuntija-
11806: taan tilaisuus antaa opetusnäyte.                     lausunnot siten kuin 8 §:ssä säädetään.
11807:    Asetuksella säädetään hakijan velvollisuu-
11808: desta antaa esitysnäyte täytettäessä esittävän
11809: taiteen professorin ja apulaisprofessorin vir-
11810: kaa.                                                                        11 §
11811:                      8§                                             Tarkastusmenettely
11812:                   Asiantuntijat
11813:                                                          Virkaehdotus, päätös virantäyttöasian rau-
11814:   Korkeakoulun on pyydettävä hakijoiden kel-          keamisesta sekä esitys nimittää virkaan kutsus-
11815: poisuudesta ja ansioista lausunto vähintään           ta on toimitettava korkeakoulun kanslerille tai,
11816: kahdelta asiantuntijalta.                             jos kansleria ei ole, rehtorille tarkastettavaksi
11817:   Asiantuntijan esteellisyydestä on voimassa,         ja hyväksyttäväksi.
11818: mitä hallintomenettelylain (598/82) 10 §:ssä             Kansleri tai rehtori voi poistaa 1 momentissa
11819: säädetään. Asiantuntijaksi valittu ei saa osallis-    tarkoitetun päätöksen ja palauttaa asian uudel-
11820: tua asian käsittelyyn virantäytön myöhemmäs-          leen käsiteltäväksi ylimääräisestä muutoksen-
11821: sä vaiheessa.                                         hausta hallintoasioissa annetun lain (200/66) 6
11822:   Asiantuntijoiden valinnasta, toiminnasta ja         §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa mainituilla
11823: tehtävästä säädetään tarkemmin asetuksella.           perusteilla.
11824:                 Korkeakoulun professorin ja apulaisprofessorin viran täyttäminen                  3
11825: 
11826:                      12 §                                                15 §
11827:                    Muistutus                                         Voimaantulo
11828:   Hakijalle on varattava tilaisuus tehdä muis-        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
11829: tutus virkaehdotuksesta ja virantäyttöasian        kuuta 1992. Ennen lain voimaantuloa voidaan
11830: raukeamista koskevasta päätöksestä ennen           ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin
11831: päätöksen tarkastamista.                           toimenpiteisiin.
11832:    Muistutuksen tekemisestä ja käsittelystä sää-      Tämän lain tultua voimaan korkeakoulun
11833: detään tarkemmin asetuksella.                      professorin virkaan ei sovelleta Suomen Halli-
11834:                                                    tusmuodon täytäntöönpanemisesta annetun
11835:                       13 §                         lain 5 §:ää.
11836:                  Valituskielto                        Täytettäessä virkaa,, joka on julistettu haet-
11837:                                                    tavaksi tai jonka täyttämiseksi on päätetty
11838:    Korkeakoulun päätökseen, joka koskee pro-       ryhtyä kutsumismenettelyyn ennen tämän lain
11839: fessorin tai apulaisprofessorin viran täyttämis-   voimaantuloa, noudatetaan kuitenkin tämän
11840: tä, ei saa hakea muutosta valittamalla.            lain voimaan tullessa voimassa olleita säännök-
11841:                                                    siä.
11842:                       14 §
11843:              Asetuksenantovaltuus
11844:   Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
11845: töönpanosta annetaan asetuksella.
11846: 
11847: 
11848: 
11849:                                               Laki
11850:       eräiden korkeakoululakien kutsuruismenettelyä koskevien säännösten kumoamisesta
11851: 
11852:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
11853: 
11854:                       1§                           na kuin se on 1 päivänä heinäkuuta 1988
11855:   Tällä lailla kumotaan:                           annetussa laissa (624/88)
11856:   1) Jyväskylän yliopistosta 19 päivänä joulu-       7) Åbo Akademi -nimisestä yliopistosta 30
11857: kuuta 1980 annetun lain (899/80) 12 §, sellaise-   päivänä joulukuuta 1980 annetun lain (1 0571
11858: na kuin se on 1 päivänä heinäkuuta 1988            80) 11 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 27
11859: annetussa laissa (622/88);                         päivänä toukokuuta 1988 annetussa laissa
11860:   2) Oulun yliopistosta 22 päivänä joulukuuta      (469/88);
11861: 1983 annetun lain (1033/83) 12 §, sellaisena         8) Vaasan yliopistosta 28 päivänä joulukuu-
11862: kuin se on 5 päivänä helmikuuta 1988 annetus-      ta 1990 annetun lain (1357/90) 10 §;
11863: sa laissa (1 08/88);                                 9) Lapin yliopistosta 21 päivänä joulukuuta
11864:   3) Joensuun yliopistosta 21 päivänä tammi-       1990 annetun lain ( 1202/90) 11 §;
11865: kuuta 1983 annetun lain (128/83) 12 §, sellaise-      10) Eläinlääketieteellisestä korkeakoulusta
11866: na kuin se on 5 päivänä helmikuuta 1988            29 päivänä heinäkuuta 1988 annetun lain (698/
11867: annetussa laissa (109/88);                         88) 8 §;
11868:   4) Kuopion yliopistosta 21 päivänä tammi-           11) Teknillisestä korkeakoulusta 26 päivänä
11869: kuuta 1983 annetun lain (129/83) 10 §, sellaise-   heinäkuuta 1985 annetun lain (684/85) 11 §,
11870: na kuin se on 1 päivänä heinäkuuta 1988            sellaisena kuin se on 5 päivänä helmikuuta
11871: annetussa laissa (623/88);                         1988 annetussa laissa (113/88);
11872:   5) Turun yliopistosta 29 päivänä joulukuuta         12) Tampereen teknillisestä korkeakoulusta
11873: 1973 annetun lain (1030173) 10 §, sellaisena       26 päivänä heinäkuuta 1985 annetun lain (685/
11874: kuin se on 5 päivänä helmikuuta 1988 annetus-      85) 10 §, sellaisena kuin se on 5 päivänä
11875: sa laissa (110/88);                                helmikuuta 1988 annetussa laissa (114/88);
11876:   6) Tampereen yliopistosta 25 päivänä touko-         13) Lappeenrannan teknillisestä korkeakou-
11877: kuuta 1973 annetun lain (445173) 10 §, sellaise-   lusta 26 päivänä heinäkuuta 1985 annetun lain
11878: 4                    1990 vp. -   Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 251
11879: 
11880: (686/85) 10 §, sellaisena kuin se on 5 päivänä      18) Sibelius-Akatemiasta 28 päivänä joulu-
11881: helmikuuta 1988 annetussa laissa (115/88);        kuuta 1979 annetun lain (1068/79) 12 §, sellai-
11882:    14) Helsingin kauppakorkeakoulusta 29 päi-     sena kuin se on 9 päivänä kesäkuuta 1989
11883: vänä joulukuuta 1973 annetun lain (1032/73)       annetussa laissa (587 /89); ja
11884: 10 §, sellaisena kuin se on 5 päivänä helmikuu-     19) Teatterikorkeakoulusta 26 päivänä tam-
11885: ta 1988 annetussa laissa (116/88);                mikuuta 1979 annetun lain (87 /79) 10 §, sellai-
11886:    15) Svenska handelshögskolan -nimisestä        sena kuin se on 9 päivänä kesäkuuta 1989
11887: korkeakoulusta 3 päivänä heinäkuuta 1974 an-      annetussa laissa (588/89).
11888: netun lain (582/74) 10 §, sellaisena kuin se on
11889: 5 päivänä helmikuuta 1988 annetussa laissa                             2§
11890: (117/88);                                            Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
11891:    16) Turun kauppakorkeakoulusta 27 päivä-       kuuta 1992.
11892: nä elokuuta 1976 annetun lain (707/76) 10 §,         Kumottavia säännöksiä on kuitenkin nouda-
11893: sellaisena kuin se on 5 päivänä helmikuuta        tettava, jos viran täyttämiseksi on päätetty
11894: 1988 annetussa laissa (118/88);                   ryhtyä kutsumismenettelyyn ennen tämän lain
11895:    17) Taideteollisesta korkeakoulusta 19 päi-    voimaantuloa.
11896: vänä tammikuuta 1973 annetun lain (52/73)
11897: 7 §, sellaisena kuin se on 9 päivänä kesäkuuta
11898: 1989 annetussa laissa (589/89);
11899: 
11900:     Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1991
11901:                        1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 252
11902: 
11903: 
11904: 
11905: 
11906:                                       Ed u s kun n a n vastaus hallituksen esitykseen laeiksi am-
11907:                                   matillisista oppilaitoksista annetun lain ja eräiden siihen liitty-
11908:                                   vien lakien muuttamisesta
11909: 
11910:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys            Eduskunta edellyttää, että pikaisesti valmis-
11911: n:o 252 laeiksi ammatillisista oppilaitoksista       tellaan tarvittavat esitykset päätöksentekotaso-
11912: annetun lain ja eräiden siihen liittyvien lakien     jen vähentämiseksi ja koulutuksen järjestämi-
11913: muuttamisesta. Eduskunnalle on sivistysvalio-        sen joustavuuden lisäämiseksi.
11914: kunta antanut asiasta mietintönsä n:o 25 ja             Eduskunta on hyväksynyt seuraavat lait:
11915: suuri valiokunta mietintönsä n:o 283.
11916: 
11917: 
11918: 
11919: 
11920:                                                Laki
11921:                     ammatillisista oppilaitoksista annetun lain muuttamisesta
11922: 
11923:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11924:    kumotaan ammatillisista oppilaitoksista 10 päivänä huhtikuuta 1987 annetun lain (487/87)
11925: 4 §:n 3 momentti, 12 ja 26 § sekä 40 §:n 6 momentti,
11926:    muutetaan 2 §:n 2 momentti, 5 §:n 1 ja 2 momentti, 6-8 §, 9 §:n 2 momentti, 10 §:n 3
11927: momentti, 15 §:n 2 momentti, 18 §:n 2 momentti, 22 §:n 1 ja 2 momentti, 24 §:n 3 momentti, 7
11928: luvun otsikko, 30 ja 31 §, 32 §:n 2 momentti, 38 § ja 40 §:n 1, 2 ja 7 momentti sekä
11929:    lisätään 1 § :ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 14 päivänä heinäkuuta 1989 ja 31
11930: päivänä elokuuta 1990 annetuilla laeilla (673/89 ja 764/90), uusi 2 momentti, jolloin nykyinen
11931: 2-5 momentti siirtyvät 3-6 momentiksi, 20 §:ään uusi 3 momentti ja 40 §:ään uusi 3 momentti,
11932: jolloin nykyinen 3-6 sekä muutettu 7 momentti siirtyvät 4-8 momentiksi seuraavasti:
11933: 
11934:                        1§                                                5§
11935:               Lain soveltamisala                                Toiminnan muuttaminen
11936:                                                         Oppilaitoksen koulutustehtävän olennaiseen
11937:    Ammatillisessa oppilaitoksessa voivat myös        muuttamiseen sekä oppilaitoksen sijaintipai-
11938: olla edustettuina 1-12 kohdassa mainitut op-         kan, nimen ja opetuskielen muuttamiseen on
11939: pilaitosmuodot (yhdistetty oppilaitos).              saatava opetusministeriön lupa.
11940:                                                         Oppilaitoksen koulutustehtävän olennaisella
11941:                                                      muuttamisella tarkoitetaan koulutuksen aloit-
11942:                                                      tamista uudella koulutusalalla tai -asteella ja
11943:                     2§                               aikuiskoulutus- tai kurssiosaston perustamista
11944:      Ammatillisen oppilaitoksen tehtävät             taikka vastaavaa koulutuksen supistamista tai
11945:                                                      lopettamista. Koulutustehtävän olennaisella
11946:                                                      muuttamisella ei kuitenkaan tarkoiteta kunnal-
11947:   Ammatillisessa oppilaitoksessa voidaan jär-        lisessa tai yksityisessä oppilaitoksessa jo olevan
11948: jestää myös oppilaitoksessa annettavaa koulu-        koulutusalan tai -asteen siirtämistä saman yllä-
11949: tusta tukevaa tai siihen läheisesti liittyvää pal-   pitäjän toiseen oppilaitokseen.
11950: velu- ja tutkimustoimintaa.
11951: 210006S
11952: 2                       1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -        Esitys n:o 252
11953: 
11954:                         6§                                                  8§
11955:         Luovuttaminen ja yhdistäminen                                 Neuvottelukunta
11956:    Oppilaitoksen ylläpitämisoikeuden saa luo-             Ammatillisen oppilaitoksen toiminnan edis-
11957: vuttaa toiselle opetusministeriön luvalla. Val-        tämiseksi sekä oppilaitoksen ja työelämän vä-
11958: tion oppilaitoksen kiinteän ja irtaimen omai-          listen ja muiden tarpeellisten yhteyksien ylläpi-
11959: suuden luovuttamisesta on lisäksi voimassa,            tämiseksi ja kehittämiseksi oppilaitoksella voi
11960: mitä valtion kiinteän ja irtaimen omaisuuden           olla yksi tai useampia neuvottelukuntia. Kah-
11961: luovuttamisesta on erikseen säädetty.                  della tai useammalla oppilaitoksella voi olla
11962:    Opetusministeriön luvalla valtionosuutta tai        myös yhteinen neuvottelukunta. Valtion ja yk-
11963: -avustusta saavia oppilaitoksia saadaan yhdis-         sityisen oppilaitoksen neuvottelukunnan aset-
11964: tää yhdeksi oppilaitokseksi (yhdistetty oppilai-       taa johtokunta, jollei johtosäännössä toisin
11965: tos) sekä oppilaitoksessa järjestää toiseen oppi-      määrätä.
11966: laitosmuotoon kuuluvaa koulutusta. Valtion
11967: oppilaitosten osalta tässä momentissa tarkoite-                              9§
11968: tusta toimenpiteestä päättää opetusministeriö.                          Opettajakunta
11969: 
11970:                                                           Opettajakunnan tehtävänä on suunnitella ja
11971:                                                        edistää oppilaitoksen opetusta, kasvatusta ja
11972:                         7 §                            muuta toimintaa sekä suorittaa muita tehtäviä
11973:                    Johtokunta                          sen mukaan kuin asetuksella säädetään ja tar-
11974:                                                        vittaessa johtosäännössä määrätään.
11975:     Ammatillisessa oppilaitoksessa on johtokun-
11976: ta, jonka tehtävänä on vastata oppilaitoksen
11977: toiminnasta, opetuksen kehittämisestä ja val-                                10 §
11978: vonnasta sekä suorittaa muita tehtäviä sen                                 Rehtori
11979: mukaan kuin tässä laissa ja sen nojalla anne-
11980: tussa asetuksessa säädetään ja tarvittaessa joh-
11981: tosäännössä määrätään.                                    Rehtorin tehtävänä on johtaa, ohjata ja
11982:     Valtion ja yksityisen ylläpitämän oppilaitok-      valvoa oppilaitoksen opetus- ja kasvatustyötä,
11983: sen johtokunnan valinnasta säädetään asetuk-           hallintoa ja muuta toimintaa sekä suorittaa
11984: sella. Kunnan ja kuntainliiton ylläpitämän op-         hänelle määrätyt opetustehtävät ja muita tehtä-
11985: pilaitoksen johtokunnasta sekä sen jäsenten ja         viä sen mukaan kuin asetuksella säädetään ja
11986: varajäsenten valinnasta on jäljempänä sääde-           tarvittaessa johtosäännössä määrätään.
11987: tyin poikkeuksin voimassa, mitä kunnallislais-
11988: sa (953176) säädetään.
11989:    Varsinaisten jäsenten lisäksi valitsevat pää-                             15 §
11990: toimiset opettajat keskuudestaan yhden, muu
11991:                                                                         Johtosääntö
11992: henkilökunta yhden ja opiskelijat kaksi edusta-
11993: jaa sekä kullekin heistä henkilökohtaisen vara-
11994: edustajan ammatillista peruskoulutusta anta-             Valtion ja yksityisen oppilaitoksen johto-
11995: van oppilaitoksen johtokuntaan. Näillä edusta-         säännön hyväksyy johtokunta.
11996: jilla on oikeus olla läsnä johtokunnan kokouk-
11997: sessa ja käyttää siinä puhevaltaa.
11998:    Jos samalla ylläpitäjällä on kaksi tai useam-                             18 §
11999: pia oppilaitoksia, voi niillä tai osalla niistä olla         Opetuksen järjestämisen perusteet
12000: yhteinen johtokunta. Kuntainliiton ylläpitä-
12001: män oppilaitoksen johtokuntana voi toimia sen
12002: liittohallitus.                                          Ammatillisen peruskoulutuksen rakenteesta
12003:    Oikeudesta olla läsnä johtokunnan kokouk-           määrätään valtioneuvoston ja sen nojalla ope-
12004: sessa ja käyttää siinä puhevaltaa säädetään            tusministeriön päätöksellä sen mukaan kuin
12005: asetuksella ja määrätään tarvittaessa johto-           asetuksella säädetään.
12006: säännössä.
12007:                     Ammatillisista oppilaitoksista annetun lain muuttaminen                         3
12008: 
12009:                       20 §                           tusministeriön päätöksellä sen mukaan kuin
12010:               Opetussuunnitelmat                     asetuksella säädetään.
12011:                                                         Oppilaitoskohtaisesta mitoituksesta päättää
12012:                                                      3 momentissa tarkoitettujen valtioneuvoston ja
12013:   Ammatillista peruskoulutusta antavassa op-         opetusministeriön päätösten nojalla lääninhal-
12014: pilaitoksessa voi olla kerhotoimintaa.               litus ja ylläpitäjä sen mukaan kuin asetuksella
12015:                                                      säädetään.
12016:                       22 §
12017:             Opiskelijaksi ottaminen                                        31 §
12018:                                                            Kelpoisuus korkeakouluopintoihin
12019:    Ammatillista peruskoulutusta antavan oppi-
12020: laitoksen opiskelijaksi ottamisen perusteista          Ammatillisissa oppilaitoksissa suoritetut pe-
12021: säädetään asetuksella ja määrätään tarvittaessa      ruskoulupohjaiset opistoasteen ja ammatillisen
12022: sen nojalla opetusministeriön päätöksellä.           korkea-asteen tutkinnot tuottavat saman jatko-
12023:    Ammatillisten oppilaitosten ja lukion yhteis-     opintokelpoisuuden korkeakouluihin kuin yli-
12024: hakujärjestelmästä säädetään asetuksella.            oppilastutkinto.
12025: 
12026: 
12027: 
12028:                 Virat ja toimet                                   Erinäisiä säännöksiä
12029:                                                                            32 §
12030:    Kunnallisen oppilaitoksen virkoihin, niiden                 Ammatillinen erityisopetus
12031: haitijoihin ja väliaikaisiin hoitajiin sekä tunti-
12032: opettajiin noudatetaan, mitä kunnallislaissa
12033: säädetään tai sen nojalla määrätään, jollei             Vaikeasti vammaisia opiskelijoita varten op-
12034: tässä laissa tai sen nojalla annetussa asetukses-    pilaitoksessa voi opetusministeriön määräämin
12035: sa toisin säädetä. Tuntiopettajiin sovelletaan       perustein olla koulunkäyntiavustajia.
12036: kunnan tilapäisiä viranhaltijoita koskevia sään-
12037: nöksiä ja määräyksiä, jollei tässä laissa tai sen
12038: nojalla annetussa asetuksessa toisin säädetä.                              38 §
12039:                                                       Oppilaitoksen nimen ja tutkintonimikkeen
12040:                                                                        käyttö
12041:                      7 luku
12042:  Ammatillisen koulutuksen mitoittaminen ja              Tämän lain 1 § :ssä tarkoitettujen oppilaitos-
12043:     kelpoisuus korkeakouluopintoihin                 ten nimityksiä saa käyttää vain oppilaitoksesta,
12044:                                                      jolle on myönnetty 4 §:ssä tarkoitettu lupa tai
12045:                       30 §                           joka on perustettu 4 §:n mukaisesti. Sama
12046:   Ammatillisen koulutuksen mitoittaminen             koskee 1 §:ssä tarkoitetussa oppilaitoksessa
12047:                                                      ammatillisessa peruskoulutuksessa suoritetta-
12048:    Nuorisoasteen koulutuksena järjestettävä          via tutkintoja.
12049: ammatillinen peruskoulutus mitoitetaan niin,
12050: että kaikilla peruskoulussa tai lukiossa opin-                             40 §
12051: tonsa päättävillä tai vastaavan koulutuksen                         Muutoksenhaku
12052: muutoin suorittaneilla on mahdollisuus päästä
12053: ammatilliseen koulutukseen tai korkeakou-              Valtion ja yksityisen oppilaitoksen johto-
12054: luopintoihin.                                        kunnan tämän lain ja sen nojalla annetun
12055:    Aloituspaikat jaetaan eri koulutusaloille ja      asetuksen perusteella tekemään päätökseen ha-
12056: -asteille sovittamalla yhteen yhteiskunnan kou-      etaan muutosta valittamalla lääninoikeuteen
12057: lutustarpeet, työelämän ja sen kehittämisen          noudattaen, mitä muutoksenhausta hallintoasi-
12058: vaatimukset sekä yksilöiden koulutushaluk-           oissa annetussa laissa (154/50) säädetään. Lää-
12059: kuus.                                                ninhallituksen tämän lain ja sen nojalla anne-
12060:    Ammatillisen koulutuksen mitOittamisesta          tun asetuksen perusteella tekemään päätökseen
12061: määrätään valtioneuvoston ja sen nojalla ope-        haetaan muutosta valittamalla korkeimpaan
12062: 4                     1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -     Esitys n:o 252
12063: 
12064: hallinto-oikeuteen siten kuin mainitussa muu-       Tämän pykälän säännöksiä ei sovelleta am-
12065: toksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa     matillisiin erikoisoppilaitoksiin.
12066: säädetään.
12067:    Kunnallisen oppilaitoksen johtokunnan tä-          Tämä laki tulee voimaan     päivänä
12068: män lain tai sen nojalla annetun asetuksen         kuuta 1991.
12069: perusteella tekemään päätökseen haetaan muu-          Tällä lailla kumotaan keskiasteen koulutuk-
12070: tosta siten kuin kunnallislaissa säädetään.        sen kehittämisestä 16 päivänä kesäkuuta 1978
12071:    Asetuksella säädetyissä opiskelijaa koskevis-   annettu laki (474/78) siihen myöhemmin teh-
12072: sa asioissa muutosta haetaan 1 ja 2 momentista     tyine muutoksineen kuitenkin niin, että lain
12073: poiketen valittamalla lääninhallitukseen 14 päi-   9 §:n säännöksiä kehittämisohjelmasta sovelle-
12074: vän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista nou-      taan vuoden 1991 loppuun.
12075: dattaen muutoin, mitä muutoksenhausta hal-            Ennen tämän lain voimaantuloa perus-
12076: lintoasioissa annetussa laissa säädetään.          tettuun sivukouluun sovelletaan tämän lain
12077:                                                    voimaantullessa voimassa olleita säännöksiä.
12078: 
12079: 
12080: 
12081: 
12082:                                               Laki
12083:                                    lukiolain 59 §:n muuttamisesta
12084: 
12085:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
12086:     muutetaan 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun lukiolain (477 /83) 59 § seuraavasti:
12087: 
12088:                       59§
12089:   Lukiokoulutuksen mitoittamisesta maara-            Tämä laki tulee voimaan       päivänä
12090: tään valtioneuvoston ja sen nojalla opetusmi-      kuuta 1991.
12091: nisteriön päätöksellä sen mukaan kuin asetuk-
12092: sella säädetään.
12093: 
12094: 
12095: 
12096: 
12097:                                               Laki
12098:           ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta
12099: 
12100:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
12101:    muutetaan ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta 3 päivänä kesäkuuta 1983 annetun lain
12102: (494/83) 2 §:n 2 momentin 8 kohta, sellaisena kuin se on 12 päivänä heinäkuuta 1985 annetussa
12103: laissa (624/85}, seuraavasti:
12104: 
12105:                      2§                            teriön luvalla uudelle ylläpitäjälle, joka jatkaa
12106:            Suhde valtionosuuslakiin                oppilaitoksen toimintaa ja joka ottaa vastatak-
12107:                                                    seen aikaisemmalle ylläpitäjälle kuuluneet val-
12108:                                                    tionosuuksista ja -avustuksista johtuneet vel-
12109:   Valtionosuuslain    säännöksistä     poiketaan   voitteet; sekä
12110: seuraavasti:
12111: 
12112:     8) valtionosuuslain 24 §:stä poiketen amma-      Tämä laki tulee voimaan       päivänä
12113: tillinen oppilaitos saadaan siirtää opetusminis-   kuuta 1991.
12114:                    Ammatillisista oppilaitoksista annetun lain muuttaminen                     5
12115: 
12116:                                             Laki
12117: ammatillisten oppilaitosten oppilaiden opintososiaalisista eduista annetun lain muuttamisesta
12118: 
12119:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
12120:   lisätään ammatillisten oppilaitosten oppilaiden opintososiaalisista eduista 3 päivänä kesäkuuta
12121: 1983 annettuun lakiin (498/83) uusi 7 b § seuraavasti:
12122: 
12123:                      7b §
12124:   Tämän lain tai sen nojalla annetun asetuksen     Tämä laki tulee voimaan       päivänä
12125: perusteella tehtyyn päätökseen haetaan muu-      kuuta 1991.
12126: tosta sen mukaan kuin ammatillisista oppilai-
12127: toksista annetussa laissa (487 /87) on muutok-
12128: senhausta säädetty.
12129: 
12130: 
12131:     Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1990
12132:                       1990 vp. -   Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 253
12133: 
12134: 
12135: 
12136: 
12137:                                    Ed u s kunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi kirk-
12138:                                 kolain 418 §:n muuttamisesta
12139: 
12140:    Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys     on antanut asiasta mietintönsä n:o 32 ja suuri
12141: n:o 253 laiksi kirkkolain 418 §:n muuttamises-    valiokunta mietintönsä n:o 237, on hyväksynyt
12142: ta. Eduskunta, jolle laki- ja talousvaliokunta    seuraavan lain:
12143: 
12144: 
12145: 
12146:                                             Laki
12147:                                kirkkolain 418 §:n muuttamisesta
12148: 
12149:   Eduskunnan päätöksen ja kirkolliskokouksen ehdotuksen mukaisesti
12150:   muutetaan 23 päivänä joulukuuta 1964 annetun kirkkolain (635/64) 418 §:n 1 momentti
12151: seuraavasti:
12152: 
12153:                      418 §                        ilmaisten ehdokkaitten nimet siten, ettei epäsel-
12154:    Vaali toimitettakoon allekirjoittamattomilla   vyyttä voi syntyä.
12155: umpilipuilla, ja kukin valitsija nimetköön vaa-
12156: lilipussansa kolme pappia siinä järjestyksessä,
12157: kuin hän haluaa heidät pantaviksi ehdolle,          Tämä laki tulee voimaan       päivänä
12158:                                                   kuuta 199 .
12159: 
12160: 
12161:    Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1990
12162: 
12163: 
12164: 
12165: 
12166: 2100211
12167:                      1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 254
12168: 
12169: 
12170: 
12171: 
12172:                                      Ed u s kunnan    vastaus hallituksen esitykseen taimiai-
12173:                                   neistolaiksi
12174: 
12175:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys       asta mietintönsä n:o 26 ja suuri valiokunta
12176: n:o 254 taimiaineistolaiksi. Eduskunta, jolle      mietintönsä n:o 305, on hyväksynyt seuraavan
12177: maa- ja metsätalousvaliokunta on antanut asi-      lain:
12178: 
12179: 
12180: 
12181:                                      Taimiaineistolaki
12182:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
12183: 
12184:                     1 luku                            2) taimitarhakasveilla avomaalle istuteltavia
12185:               Yleiset säännökset                   hedelmäpuita ja marjakasveja sekä kaksi- ja
12186:                                                    monivuotisia koristekasveja;
12187:                       1§                              3) taimiaineistolla sipuleita sekä taimia ja
12188:                     Tavoite                        muuta kasvien lisäysaineistoa siemeniä ja ruo-
12189:                                                    kasipulin istukkaita lukuun ottamatta;
12190:    Tämän lain tarkoituksena on edistää ter-           4) lisäysaineistolla emokasveista lisäystarkoi-
12191: veen, hyvälaatuisen ja Suomen kasvuolosuhtei-      tusta varten kerättyjä kasvinosia;
12192: siin sopivan puutarhakasvien taimiaineiston           5) lisäyslähteellä lisäysaineiston keräyspaik-
12193: tarjontaa sekä riittävien tietojen antamista       kaa;
12194: puutarhakasvien taimiaineistosta sen ostajille        6) viljelymaalla valtiota tai osavaltiota, jossa
12195: ja muille käyttäjille.                             taimiaineisto on yksinomaan kasvanut, tai, jos
12196:                                                    kysymys on pistokastaimista, valtiota tai osa-·
12197:                       2 §                          valtiota, jossa pistokastaimet on juurrutettu;
12198:                 Soveltamisala                         7) kasvintuhoajalla eläintä, kasvia, virusta
12199:                                                    tai muuta eliötä, joka voi aiheuttaa vahinkoa
12200:   Tätä lakia sovelletaan puutarhakasvien tai-      kasveille tai niistä saataville tuotteille; ja
12201: miaineiston kauppaan, maahantuontiin ja               8) viljelmällä yhden tai useamman tilan tai
12202: kauppaa varten tapahtuvaan tuotantoon.             tilanosan muodostamaa kokonaisuutta, jolla
12203: Kauppana pidetään taimiaineiston tarjontaa,        viljelyn yhteydessä käytetään samoja koneita,
12204: myyntiä ja välittämistä, ei kuitenkaan vähäistä    laitteita tai varastotiloja.
12205: kauppaa, jota ei harjoiteta ammattimaisesti.
12206:   Toimenpiteistä kasvien suojelemiseksi kas-
12207: vintuhoojilta säädetään kasvinsuojelulaissa
12208: (127/81).                                                               2 luku
12209:                                                      Taimitarhakasvien taimiaineiston tuotanto
12210:                     3§
12211:                                                                           4§
12212:                  Määritelmät
12213:                                                                         Viljelmä
12214:   Tässä laissa tarkoitetaan:
12215:   1) puutarhakasveilla taimitarhakasveja sekä        Viljelmällä, jolla viljellään tai muuten tuote-
12216: asetuksella säädettäviä koriste- ja vihanneskas-   taan taikka varastoidaan taimitarhakasvien tai-
12217: veja;                                              miaineistoa, ei saa esiintyä asetuksella säädet-
12218: 
12219: 210102X
12220: 2                      1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -        Esitys n:o 254
12221: 
12222: tävää määrää enempää kasvintuhoojia. Viljel-          tukseen sopivat tilat. Tiloille asetettavista vaa-
12223: mällä ei saa viljellä perunaa.                        timuksista säädetään asetuksella.
12224:                                                          Myyntitiloissa ei saa säilyttää sellaista taimi-
12225:                        5§                             tarhakasvien taimiaineistoa, joka ei täytä sille
12226:              Yleiset tuotantoehdot                    säädettyjä yleisiä laatuvaatimuksia ja mahdol-
12227:                                                       lisesti määrättyjä erityisiä laatuvaatimuksia.
12228:   Taimitarhakasvien lisäysaineisto saadaan ot-
12229: taa vain emokasveista, joissa ei esiinny asetuk-                             8§
12230: sella säädettävää määrää enempää kasvintu-                        Yleiset laatuvaatimukset
12231: hoojia ja joiden tiedetään olevan kysymyksessä
12232: olevaa lajia tai lajiketta.                              Maahan tuotavan ja kaupan pidettävän tai-
12233:   Taimitarhakasvien viljely ja muu tuotanto           mitarhakasvien taimiaineiston tulee täyttää
12234: on järjestettävä siten, että taimiaineiston li-       yleiset laatuvaatimukset. Taimiaineisto on
12235: säyslähde voidaan tarvittaessa selvittää.             yleisten laatuvaatimusten mukaista, jos se:
12236:                                                          1) ei sisällä asetuksella säädettyä määrää
12237:                       6§                              enempää kasvintuhoojia;
12238:  Tuotanto erityisten tuotantoehtojen mukaan              2) ei sisällä merkittävässä määrin monivuoti-
12239:                                                       sia rikkakasveja tai niiden osia;
12240:    Sen lisäksi, mitä 5 §:ssä säädetään taimiai-          3) on kooltaan ja muodoltaan kullekin lajille
12241: neiston yleisistä tuotantoehdoista, taimitarha-       ja lajikkeelle tyypillistä;
12242: kasvien taimiaineistoa voidaan tuottaa erityis-          4) on kasvin laji- ja lajikeominaisuuksiin ja
12243: ten tuotantoehtojen mukaan luokiteltuna tai-          kehitysvaiheeseen nähden normaalisti kehitty-
12244: miaineistona.                                         nyttä, vailla liian korkean tai alhaisen lämpöti-
12245:    Erityisiä tuotantoehtoja voidaan antaa tai-        lan tai tuulen aiheuttamia vaurioita sekä juu-
12246: miaineiston ja sen tuotannossa käytettävien           ristoltaan tervettä;
12247: emokasvien terveyden, aitouden, hyviksi ha-              5) ei ole merkittävässä määrin pakkasen
12248: vaittujen tuotantotapojen ja Suomen kasvuolo-         vaurioiitamaa eikä kasvin myöhempää kehitys-
12249: suhteisiin sopivuuden toteamisesta. Suomen            tä olennaisesti haittaavalla tavalla mekaanisesti
12250: kasvuolosuhteisiin sopivaksi toteaminen edel-         vaurioitunutta;
12251: lyttää, että taimiaineiston tai emokasvien tuo-          6) on riittävän nestepitoista (normaali neste-
12252: tantoon käytettävä lisäysaineisto on otettu           jännitys); ja
12253: Suomen kasvuolosuhteisiin sopivasta taikka               7) normaalioloissa oikein istutettuna ja asi-
12254: riittävän pitkän ajan Suomessa kasvatetusta           anmukaisesti hoidettuna juurtuu ja alkaa kas-
12255: kasviaineistosta.                                     vaa.
12256:    Maatilahallitus määrää tarpeen mukaan eri             Edellä 1 momentin 2-7 kohdassa säädettyjä
12257: kasvilajien, lajikkeiden ja lajiryhmien erityisis-    laatuvaatimuksia ei sovelleta taimiaineistoon,
12258: tä tuotantoehdoista, tuotantoehtojen mukaisis-        joka tuodaan maahan jatkokasvatusta tai maa-
12259: ta luokista ja tuotannon valvonnasta. Maatila-        hantuojan omaa käyttöä varten.
12260: hallituksen tulee pitää yllä ja julkaista luetteloa
12261: taimitarhakasveista, joiden taimiaineistoa voi-                              9§
12262: daan tuottaa erityisten tuotantoehtojen mu-                      Erityiset laatuvaatimukset
12263: kaan luokiteltuna taimiaineistona.
12264:                                                          Kaupan pidettävän ja muuhun kuin 8 §:n 2
12265:                                                       momentissa säädettyyn tarkoitukseen maahan
12266:                      3 luku                           tuotavan taimitarhakasvien taimiaineiston tu-
12267:     Taimitarhakasvien taimiaineiston kauppa           lee 8 §:ssä säädettyjen yleisten laatuvaatimus-
12268:                                                       ten lisäksi täyttää maatilahallituksen määrää-
12269:                        7 §                            mät erityiset laatuvaatimukset.
12270:                   Toimintatilat                          Erityisiä laatuvaatimuksia voidaan antaa:
12271:                                                          1) R §:n 1 momentin 2-7 kohdassa tarkoite-
12272:   Taimitarhakasvien taimiaineiston maahan-            tuista seikoista; ja
12273: tuontia ja kauppaa harjoittavalla elinkeinon-            2) taimiaineiston koosta, muodosta, kehitys-
12274: harjoittajalla tulee olla käytettävissään tarkoi-     vaiheesta ja pakkaamisesta.
12275:                                           Taimiaineistolaki                                          3
12276: 
12277:    Erityiset laatuvaatimukset voidaan määrätä            Vihanneskasvien ja koristekasvien taimiai-
12278: erikseen:                                             neistoa ei saa samanaikaisesti tuottaa tai varas-
12279:    1) lajiryhmille, lajeille ja lajikkeille;          toida samoissa tiloissa, jos se aiheuttaa vaaraa
12280:    2) 6 §:ssä tarkoitetuille erityisten tuotantoeh-   taimiaineiston terveydelle.
12281: tojen mukaisille taimiaineiston luokille;
12282:    3) taimiaineiston laadun perusteella muutoin                             12 §
12283: erotettaville luokille; ja                                            Tuotantoehdot
12284:    4) puutarha-alan elinkeinonharjoittajien vä-
12285: listä ja muuta kauppaa varten.                          Muiden puutarhakasvien lisäysaineisto saa-
12286:                                                       daan ottaa vain emokasveista, joissa ei esiinny
12287:                        10 §                           asetuksella säädettävää määrää enempää kas-
12288:       Taimiaineistosta annettava! tiedot              vintuhoojia ja joiden tiedetään olevan kysy-
12289:                                                       myksessä olevaa lajia tai lajiketta.
12290:    Maahan tuotavan ja kaupan pidettävän tai-
12291: mitarhakasvien taimiaineiston tulee olla lajil-                             13§
12292: taan, lajikkeeltaan ja, jos se myydään 6 §:ssä                       Laatuvaatimukset
12293: tarkoitettuna erityisten tuotantoehtojen mu-
12294: kaan luokiteltuna tai 9 §:n 3 momentin 3                 Maahan tuotavan ja kaupan pidettävän mui-
12295: kohdassa tarkoitettuihin laatuluokkiin kuulu-         den puutarhakasvien taimiaineiston tulee täyt-
12296: vana taimiaineistona, luokitukseltaan oikein          tää yleiset laatuvaatimukset ja maatilahallituk-
12297: nimettyä.                                             sen tarvittaessa määräämät erityiset laatuvaati-
12298:    Jos 1 momentissa tarkoitettu taimiaineisto ei      mukset. Taimiaineisto on yleisten laatuvaati-
12299: ole tai sen ei tiedetä olevan Suomen kasvuolo-        musten mukaista, jos se:
12300: suhteisiin sopivaa, maahantuojan ja myyjän on            1) ei sisällä asetuksella säädettyä määrää
12301: ilmoitettava siitä ostajalle. Maatilahallituksen      enempää kasvintuhoojia; ja
12302: tulee antaa ja julkaista suosituksia Suomen              2) täyttää vaatimukset, joista taimitarhakas-
12303: kasvuolosuhteisiin sopivasta taimitarhakasvien        vien osalta on säädetty 8 §:n 1 momentin 3-7
12304: taimiaineistosta.                                     kohdassa.
12305:    Asetuksella säädetään, miten 1 ja 2 momen-            Erityisiä laatuvaatimuksia voidaan antaa 1
12306: tissa tarkoitetut tiedot, myyjän nimi ja taimiai-     momentin 2 kohdassa tarkoitetuista seikoista
12307: neiston viljelymaa tai, milloin taimianeisto on       sekä lisäksi seikoista, joista taimitarhakasvien
12308: kasvanut useassa eri valtiossa tai osavaltiossa,      osalta on säädetty 9 §:n 2 momentin 2 kohdas-
12309: sen kasvatusmaat on merkittävä taimiaineis-           sa. Erityiset laatuvaatimukset voidaan määrätä
12310: toon tai muulla tavoin ilmoitettava maahan            erikseen 9 § :n 3 momentin 1, 3 ja 4 kohdassa
12311: tuotaessa ja kaupan eri portaissa. Asetuksella        tarkoitetuille ryhmille.
12312: voidaan lisäksi säätää, että tiettyjen lajien tai        Edellä 1 momentissa tarkoitetun taimiaineis-
12313: lajikkeiden taimiaineistoon on merkittävä tai         ton tulee olla tajiltaan ja lajikkeeltaan oikein
12314: siitä muulla tavalla ilmoitettava taimiaineiston      nimettyä. Asetuksella säädetään, miten nämä
12315: lisäyslähde.                                          ja muut tarpeelliseksi katsottavat tiedot on
12316:                                                       merkittävä taimiaineistoon tai muulla tavoin
12317:                                                       ilmoitettava maahan tuotaessa ja kaupan eri
12318:                      4 luku                           portaissa.
12319:    Muiden puutarhakasvien taimiaineiston
12320:            tuotanto ja kauppa
12321:                                                                           5 luku
12322:                        11 §                                              Valvonta
12323:                   Tuotantotilat
12324:                                                                             14 §
12325:    Muiden puutarhakasvien kuin taimitarha-                             Viranomaiset
12326: kasvien taimiaineistoa saadaan tuottaa ja va-
12327: rastoida vain tiloissa, joissa ei esiinny asetuk-       Puutarhakasvien taimiaineiston tuotannon
12328: sella säädettävää määrää enempää kasvintu-            ja kaupan sekä niiden valvonnan ohjaus kuu-
12329: hoojia.                                               luu maa- ja metsätalousministeriölle.
12330: 4                     1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 254
12331: 
12332:   Maa- ja metsätalousministeriön alaisena               Tuontitarkastus     suoritetaan   tutkimalla
12333: maatilahallituksen tehtävänä on huolehtia tä-        tuontierä tai muulla sopivalla tavalla. Tuonti-
12334: män lain täytäntöönpanosta sekä lain ja sen          erä, jonka maahantuontia ei 24 §:n nojalla
12335: nojalla annettujen säännösten ja määräysten          kielletä tai jota koskeva kielto on peruutettu
12336: noudattamisen valvonnasta.                           tai rauennut, on hyväksyttävä maahan tuota-
12337:                                                      vaksi. Maahantuonti voidaan hyväksyä vienti-
12338:                       15 §                           maassa suoritetun tarkastuksen perusteella, jos
12339:             Valtuutetut tarkastajat                  tällaisesta menettelystä on sovittu vientimaan
12340:                                                      ja Suomen asianomaisten viranomaisten kes-
12341:    Maatilahallitus käyttää valvontatehtäviä          ken.
12342: suorittaessaan apuna tehtävään kirjallisesti val-       Tuontierä on säilytettävä tuontipaikassa tul-
12343: tuuttamiaan tarkastajia. Valtuutetuksi tarkas-       lin valvonnassa siihen saakka, kun maatilahal-
12344: tajaksi voidaan määrätä maatilahallinnon taik-       litus 1 tai 3 momentin taikka valtuutettu tar-
12345: ka maatalouden tai puutarha-alan neuvonta-           kastaja 3 momentin nojalla on hyväksynyt
12346: järjestön palveluksessa oleva tai muu tehtä-         maahantuonnin.
12347: vään sopiva henkilö.
12348:    Maatilahallituksen tulee huolehtia, että val-                           18 §
12349: tuutetut tarkastajat suorittavat valvontaa var-                       Vientitarkastus
12350: ten tarpeellisia tarkastuksia.
12351:                                                         Puutarhakasvien taimiaineistoa voidaan
12352:                       16 §                           Suomessa tarkastaa maasta vientiä varten
12353:                 Tarkastusoikeus                      maastaviejän pyynnöstä. Vientitarkastus on
12354:                                                      pyynnöstä suoritettava aina, jos Suomessa suo-
12355:    Maatilahallituksella ja valtuutetulla tarkasta-   ritettavan vientitarkastuksen hyväksymisestä
12356: jana on oikeus tarkastaa puutarhakasveja, tai-       tuontimaassa on sovittu Suomen ja tuontimaan
12357: miaineistoa, viljelmiä, tuotantotiloja, varas-       asianomaisten viranomaisten kesken.
12358: tointi- ja myyntipaikkoja, elinkeinonharjoitta-
12359: jan kirjanpitoa ja 21 §:ssä tarkoitettua tiedos-                           19 §
12360: taa sekä ottaa maksutta tarpeellisia näytteitä.                  Tietojenantovelvollisuus
12361:                       17 §                              Elinkeinonharjoittajan on vaadittaessa an-
12362:                                                      nettava maatilahallitukselle ja valtuutetulle tar-
12363:                 Tuontitarkastus
12364:                                                      kastajalle kaikki valvontaa ja tarkastuksen
12365:    Maahan tuotavan puutarhakasvien taimiai-          suorittamista varten tarvittavat tiedot.
12366: neiston jokainen tuontierä on ennen maahan-             Maatilahallitus voi tarvittaessa velvoittaa jo-
12367: tuontia tarkastettava maatilahallituksen mää-        kaisen antamaan tämän lain mukaista valvon-
12368: räämissä tuontipaikoissa. Maatilahallitus voi        taa varten tarpeellisia tietoja, jotka ilmenevät
12369: yksittäistapauksessa antamanaan luvalla sallia       hänen hallussaan olevista asiakirjoista. Tieto-
12370: tarkastamattoman tuontierän maahantuonnin.           jenantovelvollisuus ei kuitenkaan koske sellais-
12371: Tarkastamaton tuontierä on kuljetettava maa-         ta asiaa, josta on oikeus kieltäytyä todistamas-
12372: tilahallituksen antamien määräysten mukaisesti       ta muutoin kuin sillä perusteella, että liike- tai
12373: ja sen määräämään paikkaan tarkastusta var-          ammattisalaisuus tulisi ilmaistuksi.
12374: ten.
12375:    Tuontitarkastus suoritetaan maahantuojan                                20 §
12376: ilmoitettua tuontierästä maatilahallitukselle tai                  Ilmoitusvelvollisuus
12377: valtuutetulle tarkastajalle. Jos taimiaineisto
12378: tuodaan maahan 8 §:n 2 momentin mukaista                Tässä laissa tarkoitettua puutarhakasvien
12379: tarkoitusta varten, tällaista taimiaineistoa kos-    taimiaineiston tuotantoa, kauppaa tai maahan-
12380: kevien 8 §:n 2 momentissa ja 9 §:n 1 momen-          tuontia harjoittavan elinkeinonharjoittajan on
12381: tissa tarkoitettujen lievempien laatuvaatimus-       tehtävä maatilahallitukselle kirjallinen ilmoitus
12382: ten soveltamisen edellytyksenä on, että tästä        elinkeinotoiminnan aloittamisesta, lopettami-
12383: maahantuonnin tarkoituksesta on mainittu il-         sesta ja elinkeinotoiminnassa tapahtuneista
12384: moituksessa. Ilmoituksen sisällöstä ja tekemi-       muutoksista. Maatilahallitus pitää elinkeinon-
12385: sestä säädetään tarkemmin asetuksella.               harjoittajista valvontaa varten rekisteriä.
12386:                                           Taimiaineistolaki                                         5
12387: 
12388:    Elinkeinonharjoittajan ilmoitusvelvollisuu-                            6 luku
12389: den sisällöstä säädetään tarkemmin asetuksel-                 Pakkokeinot ja seuraamukset
12390: la. Asetuksella voidaan myös valtuuttaa maati-
12391: lahallitus antamaan tarkempia määräyksiä il-                               24 §
12392: moitusta tehtäessä noudatettavasta menettelys-                            Kielto
12393: tä.
12394:                                                         Maatilahallitus voi kieltää puutarhakasvien
12395:                       21 §                           taimiaineiston tietyn erän maahantuonnin tai
12396:              Taimiaineistotiedosto                   kaupan, jos taimiaineisto ei täytä sille tässä
12397:                                                      laissa tai sen nojalla annetuissa säännöksissä
12398:    Elinkeinonharjoittaja on velvollinen ylläpitä-    tai määräyksissä asetettuja laatuvaatimuksia.
12399: mään tässä laissa tarkoitetusta toiminnastaan           Maatilahallitus voi myös kieltää viljelmän
12400: tiedostaa, josta tarvittaessa voidaan vaikeuk-       taikka rakennuksen tai muun tilan käyttämisen
12401: sitta selvittää valvontaa varten tarpeelliset tie-   puutarhakasvien taimiaineiston viljelyyn, muu-
12402: dot taimitarhakasvien taimiaineiston lisäysläh-      hun tuotantoon tai varastointiin, jos viljelmä,
12403: teistä, puutarhakasvien taimiaineiston ostoista,     rakennus tai muu tila ei täytä sille tässä laissa
12404: myynneistä ja säilytyspaikoista. Tarkemmat           tai sen nojalla annetuissa säännöksissä tai mää-
12405: säännökset tiedoston sisällöstä ja järjestämises-    räyksissä asetettuja vaatimuksia.
12406: tä annetaan asetuksella.                                Valtuutettu tarkastaja voi määrätä 1 mo-
12407:                                                      mentissa tarkoitetun kiellon väliaikaisena. Tar-
12408:                                                      kastajan on annettava kiellosta kirjallinen pää-
12409:                       22 §                           tös ja huolehdittava sen antamisesta tiedoksi
12410:          Tarkastusmaksut ja palkkiot                 asianosaisille. Väliaikainen kielto on lähetettä-
12411:                                                      vä tai muutoin toimitettava maatilahallituksen
12412:    Tämän lain mukaisista tarkastuksista peri-        käsiteltäväksi kolmen päivän kuluessa sen an-
12413: tään valtiolle maksuja, joiden suuruus vahvis-       tamisesta uhalla, että kielto muutoin raukeaa.
12414: tetaan asetuksella valtion maksuperustelaissa           Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettu kielto
12415: (980173) säädettyjen yleisten perusteiden mu-        on annettava määräaikaisena, jos kiellon pe-
12416: kaan.                                                rusteena oleva puutteellisuus on mahdollista
12417:    Maatilahallituksen valtuuttamille tarkastajil-    poistaa. Kielto on viipymättä peruutettava, jos
12418: le voidaan suorittaa tarkastuksista palkkiota ja     kiellon perusteena ollut puutteellisuus on pois-
12419: kustannusten korvausta. Palkkioiden ja kor-          tettu tai jos sillä ei enää kiellon määräämisen
12420: vausten suorittamisesta ja suuruudesta määrää        kannalta ole merkitystä.
12421: maa- ja metsätalousministeriö.
12422:                                                                            25 §
12423:                                                           Taimiaineiston maastavientimääräys
12424:                       23 §
12425:              Salassapitovelvollisuus                    Maatilahallitus voi määrätä, että taimiaineis-
12426:                                                      to, jonka maahantuonti on 24 §:n nojalla kiel-
12427:    Henkilö, joka on tässä laissa säädettyä teh-      letty, on määräajassa kuljetettava pois maasta.
12428: tävää suorittaessaan saanut tietoja elinkeinon-      Kuljetuksessa on noudatettava maatilahallituk-
12429: harjoittajan liike- tai ammattisalaisuudesta tai     sen antamia määräyksiä.
12430: taloudellisesta asemasta, ei saa niitä paljastaa,
12431: ellei se, jonka hyväksi vaitiolovelvollisuus on                            26 §
12432: säädetty, tähän suostu.                                       Taimiaineiston hävittäminen
12433:    Mitä 1 momentissa säädetään, ei estä tieto-
12434: jen antamista:                                          Maatilahallitus voi määrätä hävitettäväksi
12435:    1) syyttäjä- ja poliisiviranomaiselle rikoksen    taimiaineiston, jonka kauppa tai maahantuonti
12436: selvittämistä varten;                                on 24 §:n nojalla kielletty. Hävittäminen on
12437:    2) 14 § :ssä tarkoitetuille viranomaisille tä-    suoritettava maatilahallituksen antamien mää-
12438: män lain mukaisten tehtävien suorittamista           räysten mukaisesti.
12439: varten; ja                                              Hävittämismääräys on annettava uhalla, että
12440:    3) muutoksenhakua tutkivalle viranomaiselle       määräyksen mukaisesti suorittamatta jäänyt
12441: tämän lain mukaisessa asiassa.                       hävittäminen teetetään laiminlyöjän kustan-
12442: 6                    1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 254
12443: 
12444: nuksella. Teettäen suoritetun hävittämisen kus-                        7 luku
12445: tannukset maksetaan valtion varoista ja peri-                  Erinäiset säännökset
12446: tään laiminlyöjältä noudattaen mitä verojen ja
12447: maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa                           31 §
12448: laissa (367 /61) säädetään.                                    Määräysten valmistelu
12449:                                                       Maatilahallituksen tulee valmistellessaan
12450:                      27 §                          6 §:n 3 momentissa, 9 §:n 1 momentissa,
12451:                   Uhkasakko                        13 §:n 1 momentissa ja 20 §:n 2 momentissa
12452:                                                    tarkoitettuja määräyksiä kuulla asiasta puutar-
12453:   Maatilahallitus voi asettaa 24 §:ssä tarkoite-   hakasvien taimiaineiston tuottajien, kaupan,
12454: tun kiellon, 19 §:ssä tarkoitetun tietojenauto-    ostajien ja tutkimuksen edustajia.
12455: velvollisuuden sekä 17 § :n 1 momentissa ja
12456: 25 §:ssä tarkoitetun kuljetusmääräysten nou-                            32 §
12457: dattamista koskevan velvollisuuden tehosteeksi
12458: uhkasakon. Maatilahallitus päättää myös uh-                       Muutoksenhaku
12459: kasakon määräämisestä maksettavaksi.                 Tämän lain nojalla annettuun maatilahalli-
12460:                                                    tuksen päätökseen saa hakea valittamalla muu-
12461:                                                    tosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta nou-
12462:                      28 §
12463:                                                    dattaen mitä muutoksenhausta hallintoasioissa
12464:                   Virka-apu                        annetussa laissa (154/50) säädetään. Uhkasa-
12465:                                                    kon asettamista koskevaan päätökseen ei kui-
12466:   Poliisi-, tulli- ja paloviranomaisten tulee      tenkaan saa erikseen hakea muutosta valitta-
12467: maatilahallituksen tai valtuutetun tarkastajan     malla.
12468: pyynnöstä antaa virka-apua tämän lain ja sen         Tämän lain 24 §:n 1 momentin nojalla an-
12469: nojalla annettujen säännösten ja määräysten        nettua päätöstä on muutoksenhausta huolimat-
12470: noudattamisen valvonnassa.                         ta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus
12471:                                                    muutoksenhakua käsitellessään kiellä täytän-
12472:                      29 §                          töönpanoa tai määrää sitä keskeytettäväksi.
12473:     Salassapitovelvollisuuden rikkominen                                33 §
12474:   Rangaistus virkamiehen ja julkisyhteisön                    Tarkemmat säännökset
12475: työntekijän salassapitovelvollisuuden rikkomi-
12476: sesta säädetään rikoslain 40 luvun 5 §:ssä.          Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
12477:                                                    töönpanosta annetaan asetuksella.
12478: 
12479:                      30 §                                               34 §
12480:               Rangaistussäännös                                     Voimaantulo
12481:    Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuu-       Tämä laki tulee voimaan       pa1vana
12482: desta laiminlyö 10 §:ssä tai 13 §:n 3 momentis-    kuuta 199 . Lailla kumotaan eräiden taimitar-
12483: sa tarkoitettujen tietojen antamisen, 20 §:ssä     hatuotteiden viljelemisen ja kaupan valvonnas-
12484: tarkoitetun ilmoituksen tekemisen tai 21 §:ssä     ta 8 päivänä huhtikuuta 1960 annettu laki
12485: tarkoitetun tiedoston ylläpitämisen, on tuomit-    (190/60) siihen myöhemmin tehtyine muutoksi-
12486: tava, jollei siitä ole muualla laissa säädetty     neen.
12487: ankarampaa rangaistusta, taimiaineistolain           Ennen tämän lain voimaantuloa saadaan
12488: säännösten rikkomisesta sakkoon.                   ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
12489:    Edellä 14 §:ssä tarkoitettujen viranomaisten    menpiteisiin.
12490: puolesta maatilahallitus tekee ilmoituksen tä-
12491: män pykälän 1 momentissa tarkoitetun rikko-                             35 §
12492: muksen saattamiseksi syyteharkintaan. Ilmoi-                    Siirtymäsäännökset
12493: tus voidaan jättää tekemättä sellaisesta rikko-
12494: muksesta, jota on kokonaisuutena pidettävä          Elinkeinonharjoittaja, joka tämän lain voi-
12495: ilmeisen vähäisenä.                                maan tullessa harjoittaa toimintaansa eräiden
12496:                                         Taimiaineistolaki                                           7
12497: 
12498: taimitarhatuotteiden viljelemisen ja kaupan            Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun, tämän
12499: valvonnasta annetun asetuksen (357 /60)             lain voimaan tullessa laissa tarkoitettua toimin-
12500: 1 § :ssä tarkoitettuna rekisteröitynä taimitarha-   taa harjoittavan elinkeinonharjoittajan on teh-
12501: na, rekisteröitynä taimikauppaliikkeenä tai re-     tävä 20 §:n mukainen ilmoitus elinkeinotoi-
12502: kisteröitynä välittäjänä, saa harjoittaa tässä      minnan aloittamisesta yhden vuoden kuluessa
12503: laissa tarkoitettua puutarhakasvien taimiaineis-    lain voimaantulosta.
12504: ton tuotantoa, maahantuontia ja kauppaa te-
12505: kemättä lain 20 §:ssä tarkoitettua ilmoitusta
12506: elinkeinotoiminnan aloittamisesta.
12507: 
12508:     Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1991
12509:                       1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 255
12510: 
12511: 
12512: 
12513: 
12514:                                      Ed u s kunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi
12515:                                  merimieseläkelain sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttami-
12516:                                  sesta
12517: 
12518:    Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys       asta mietintönsä n:o 46 ja suuri valiokunta
12519: n:o 255 laeiksi merimieseläkelain sekä eräiden      mietintönsä n:o 243, on hyväksynyt seuraavat
12520: siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Edus-       lait:
12521: kunta, jolle sosiaalivaliokunta on antanut asi-
12522: 
12523: 
12524:                                               Laki
12525:                                  merimieseläkelain muuttamisesta
12526: 
12527:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
12528:   kumotaan 26 päivänä tammikuuta 1956 annetun merimieseläkelain (72/56) 10 ja 13 §, 25 §:n 3
12529: momentti, 32 ja 34 §, 34 a §:n edellä oleva luvun otsikko sekä 34 a ja 34 b §,
12530:   sellaisina kuin niistä ovat 13 § 30 päivänä joulukuuta 1966 annetussa laissa (739/66) ja 34 a §:n
12531: edellä oleva luvun otsikko sekä 34 a ja 34 b § 18 päivänä huhtikuuta 1980 annetussa laissa
12532: (280/80),
12533:   muutetaan 3 §:n 1 momentti, 4, 7, 8 ja 11 §, 11 §:n edellä oleva otsikko, 12 §, 14 §:n 1-3
12534: momentti, 15 e §:n 6 momentti, 16 §:n 1 ja 2 momentti, 17 §:n 3 ja 4 momentti, 20 §:n 1
12535: momentti, 22 §:n 1 ja 3 momentti, 22 a §, 23 §:n 1 momentti, 24 §, 28 §:n 7 ja 8 momentti, 31 ja
12536: 33 §, 43 §:n 1 momentti, 59, 59 a ja 61 §,
12537:   sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 1 momentti ja 4 § mainitussa 18 päivänä huhtikuuta 1980
12538: annetussa laissa, 7 §, 14 §:n 1-3 momentti, 17 §:n 3 ja 4 momentti, 23 §:n 1 momentti ja 59 a §
12539: 31 päivänä joulukuuta 1986 annetussa laissa (1038/86), 8 § muutettuna 9 päivänä tammikuuta
12540: 1981 ja 31 päivänä joulukuuta 1985 annetuilla laeilla (1/81 ja 1122/85) sekä mainitulla 31
12541: päivänä joulukuuta 1986 annetulla lailla, 11 § ja 16 §:n 1 momentti mainitussa 9 päivänä
12542: tammikuuta 1981 annetussa laissa, 12 § osittain muutettuna mainitulla 31 päivänä joulukuuta
12543: 1985 annetulla lailla ja 29 päivänä joulukuuta 1988 annetulla lailla (1327/88), 15 e §:n 6
12544: momentti 18 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (52/85}, 16 §:n 2 momentti 11 päivänä
12545: joulukuuta 1970 annetussa laissa (768/70), 20 §:n 1 momentti 18 päivänä kesäkuuta 1971
12546: annetussa laissa (504/71), 22 §:n 1 momentti ja 24 § mainitussa 30 päivänä joulukuuta 1966
12547: annetussa laissa, 22 § :n 3 momentti muutettuna mainituilla 11 päivänä joulukuuta 1970 ja 31
12548: päivänä joulukuuta 1986 annetuilla laeilla, 22 a § 23 päivänä kesäkuuta 1975 annetussa laissa
12549: (493/75), 28 §:n 7 ja 8 momentti 26 päivänä kesäkuuta 1981 annetussa laissa (476/81) sekä 59 §
12550: osittain muutettuna mainitulla 31 päivänä joulukuuta 1986 annetulla lailla, ja
12551:   lisätään 2 §:ään uusi 2 momentti, 3 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla
12552: 18 päivänä huhtikuuta 1980 annetulla lailla, uusi 5 momentti, lakiin uusi 3 a, 17 aja 63 b §,
12553: 16 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna mainituilla 11 päivänä joulukuuta 1970, 9 päivänä
12554: tammikuuta 1981 ja 31 päivänä joulukuuta 1986 annetuilla laeilla, uusi 4 ja 5 momentti,
12555: 17 §:ään, sellaisena kuin se on viimeksi mainitussa laissa, uusi 5 ja 6 momentti sekä 23 §:ään,
12556: sellaisena kuin se on viimeksi mainitussa laissa, uusi 3 ja 4 momentti seuraavasti:
12557: 
12558:                       2§
12559:                                                     kaisee eläkehakemuksen sekä huolehtii eläk-
12560:    Asetuksella säädetään, mikä työntekijäin         keen maksamisesta ja eläkkeeseen liittyvistä
12561: eläkelain (395/61) 8 §:n 4 momentin 1, 2 ja         muista eläkelaitoksen tehtävistä, kun työnteki-
12562: 10-13 kohdassa mainittujen lakien mukaisesta        jä on ollut myös muussa kuin tämän lain
12563: eläketurvasta huolehtivista eläkelaitoksista rat-   alaisessa työsuhteessa tai toiminut yrittäjänä.
12564: 2007240
12565: 2                    1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -        Esitys n:o 255
12566: 
12567:                     2 Luku.                         työntekijäin eläkelain (134/ 62) perusteella saa-
12568:       Eläkekassalle suoritettavat maksut            tavat eläkkeen osat, mutta ei 15 d §:n mukaista
12569:                                                     korotusta eikä 18 §:n perusteella eläkkeen al-
12570:                        3 §                          kamisen, työttömyyseläkkeen osalta kuitenkin
12571:   Vakuutettu ja hänen työnantajansa ovat             15 e §:ssä tarkoitetun työttömäksi joutumispäi-
12572: kumpikin velvolliset suorittamaan saman suu-        vän, jälkeen annettuja korotuksia, vastaa yksin
12573: ruisen vakuutusmaksun merimieseläkekassalle.        eläkekassa; sekä
12574: Vakuutusmaksu, jonka sosiaali- ja terveysmi-            3) muista vanhuus-, työkyvyttömyys-, työt-
12575: nisteriö vahvistaa, on määrättävä tuhannes-         tömyys- ja perhe-eläkkeistä, lukuun ottamatta
12576: osissa vakuutetun aluksella saamasta tulosta.       työntekijäin eläkelain 12 §:n 1 momentin 2
12577:                                                     kohdan ja lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien
12578:   Eläkekassan on kirjattava sosiaali- ja ter-       työntekijäin eläkelain 9 §:n 1 momentin 2 koh-
12579: veysministeriön vahvistamien perusteiden mu-        dan mukaisesti maksettavaa määrää, eläkkei-
12580: kaisesti vastuuveikana tämän lain mukaisen          den niistä osista, jotka ylittävät 1 ja 2 kohdan
12581: eläketurvan järjestämisestä johtuvien tulevien      mukaiset määrät, sekä eläkevastuun laskupe-
12582: menojen peittämiseen tarvittavat varat siihen       rusteiden yleisestä muutoksesta ja 1 kohdan
12583: määrään asti, johon kassan ne tulot, joita ei       viimeisessä lauseessa tarkoitetusta siirrosta joh-
12584: ole käytettävä muihin tarkoituksiin, riittävät      tuvista kustannuksista vastaa eläkekassa yhdes-
12585: mainittujen menojen peittämiseen.                   sä työntekijäin eläkelain ja lyhytaikaisissa työ-
12586:                                                     suhteissa olevien työntekijäin eläkelain mukais-
12587:                       3 a §                         ta toimintaa harjoittavien eläkelaitosten kans-
12588:    Tämän lain mukaisesta eläkkeestä vastaa          sa, siten kuin on säädetty työntekijäin elä-
12589: eläkekassa yksin siltä osin kuin eläke ylittää      kelain 12 §:n 1 momentin 4 kohdassa.
12590: työntekijäin eläkelain vähimmäiseläketurvaa            Sen lisäksi, mitä edellä on säädetty, elä-
12591: vastaavan määrän.                                   kekassa vastaa yhdessä 2 momentin 3 kohdassa
12592:    Tämän lain mukaisen eläkkeen työntekijäin        tarkoitettujen eläkelaitosten kanssa työnteki-
12593: eläkelain vähimmäiseläketurvaa vastaavasta          jäin eläkelain 12 §:n 1 momentin 4 ja 5 kohdan
12594: osasta eläkekassa on vastuussa seuraavasti:         mukaisesti työntekijäin eläkelain perusteella
12595:    1) vanhuuseläkkeestä työntekijälle, joka 1       maksettavista, 2 momentin 3 kohtaa vastaavis-
12596: päivänä heinäkuuta 1962 ei ollut täyttänyt 50       ta vähimmäiseläketurvan mukaisista eläkkeistä
12597: vuotta, siltä osin kuin se perustuu palvelusai-     ja eläkkeen osista ja vastaavista lyhytaikaisissa
12598: kaan ennen sitä kalenterivuotta, jona työnteki-     työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain pe-
12599: jä täyttää 55 vuotta, eläkekassa on vastuussa       rusteella maksettavista eläkkeistä ja eläkkeen
12600: määrästä, joka vastaa sosiaali- ja terveysminis-    osista sekä eläketurvakeskuksen kustannuksis-
12601: teriön vahvistamien yleisten perusteiden mu-        ta.
12602: kaan laskettua eläkevastuuta; lisäksi eläkekas-        Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettu työnte-
12603: sa on vastuussa siitä eläkkeen määrästä, joka       kijäin eläkelain vähimmäiseläketurvaa vastaa-
12604: sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien pe-    va tämän lain mukaisen eläkkeen osa lasketaan
12605: rusteiden mukaan on erikseen siirretty elä-         sosiaali- ja terveysministeriön antamien ohjei-
12606: kekassan vastuulla olevaan eläkkeen osaan tä-       den mukaan.
12607: män osan arvon säilyvyyden tukemiseksi;                Sosiaali- ja terveysministeriö voi antaa tar-
12608:    2) työkyvyttömyyseläkkeestä, joka on myön-       kempia määräyksiä 2 ja 3 momentin soveltami-
12609: netty 12 §:n 3 momenttia soveltaen, sellaisen       sesta.
12610: työttömyyseläkkeen määrän 30/lOO:sta, joka
12611: on myönnetty 12 §:n 3 momenttia soveltaen,                                 4§
12612: sekä myöhemmin kuin vuonna 1970 kuolleen               Valtio on velvollinen suorittamaan eläkekas-
12613: edunjättäjän jälkeen suoritettavasta perhe-         salle kolmanneksen kaikista niistä tämän lain
12614: eläkkeestä, jonka perusteena on edunjättäjän        mukaisista eläkkeistä, jotka eläkekassa tai muu
12615: 12 §:n 3 momenttia soveltaen laskettu työky-        eläkelaitos maksaa.
12616: vyttömyyseläke, siltä osin kuin sitä on makset-        Valtion tulee, sen mukaan kuin asetuksella
12617: tu ajalta ennen sen kuukauden päättymistä,          tarkemmin säädetään, suorittaa eläkekassalle
12618: jona edunjättäjä olisi saavuttanut eläkeiän,        kunakin vuotena ennakkona määrä, joka vas-
12619: näihin eläkkeisiin luettuina myös työntekijäin      taa valtion 1 momentin mukaisena osuutena
12620: eläkelain ja lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien   suoritettavaksi arvioitua määrää.
12621:                               Merimieseläkelain ym. muuttaminen                                   3
12622: 
12623:                          7§                        katsota keskeytyneen yrityksen omistajan tai
12624:    Jos 5 §:n 2 momentissa tarkoitettu tilitys on   haltijan vaihtumisen johdosta.
12625: virheellinen tai tilitys on jäänyt kokonaan toi-      Eläkettä määrättäessä katsotaan kaikkien
12626: mittamatta eikä virhettä oikaista tai tilitystä    työntekijän saman kalenterivuoden aikana ol-
12627: toimiteta eläkekassan määräämässä kohtuulli-       leiden sellaisten työsuhteiden, jotka kestävät
12628: sessa ajassa, eläkekassa voi hankkimansa selvi-    alle viisitoista päivää, muodostavan yhden työ-
12629: tyksen tai sen puuttuessa arvion perusteella       suhteen.
12630: määrätä työnantajalle taikka sille, joka on           Aikaa, jona työntekijä on asevelvollisena
12631: antanut eläkekassalle 1 §:n 1 momentissa tar-      suorittanut palvelusta vakinaisessa väessä, ei
12632: koitetun sitoumuksen vakuutusmaksun suorit-        lueta työsuhteen jatkumisaikaan.
12633: tamisesta, enintään kaksinkertaiseksi korote-         Jos työkyvyttömyys on johtunut sellaisesta
12634: tun vakuutusmaksun.                                sairaudesta, viasta tai vammasta, joka henki-
12635:                                                    löllä oli työsuhteen alkaessa, ei sitä työssäolo-
12636:                        8 §                         aikaa, jonka alkamisesta työkyvyttömyyden al-
12637:    Määräajassa suorittamatta jääneelle maksul-     kamiseen ei ole kulunut vähintään yhtä vuotta,
12638: le on työnantajan maksettava viivästymisen         oteta huomioon työkyvyttömyyseläkettä mää-
12639: ajalta 16 prosentin vuotuinen viivästyskorko.      rättäessä.
12640:    Tämän lain mukainen vakuutusmaksu 1 mo-
12641: mentissa tarkoitettuine viivästyskorkoineen                               12 §
12642: saadaan ulosottaa ilman tuomiota tai päätöstä         Eläkkeeseen oikeuttavana palvelusaikana ei
12643: niin kuin verojen ja maksujen perimisestä ulos-    oteta huomioon aikaa, jolta työntekijä työsuh-
12644: ottotoimin annetussa laissa (367 /61) on säädet-   teessa ollessaan on saanut laissa säädettyä tai
12645: ty.                                                julkisen eläkesäännön mukaista työ- tai virka-
12646:    Vakuutusmaksu, jonka suorittamisesta on         suhteeseensa taikka yrittäjätoimintaansa perus-
12647: annettu 1 §:n 1 momentissa tarkoitettu sitou-      tuvaa sellaista eläkettä, jonka suuruutta mää-
12648: mus, saadaan ulosottaa siltä, joka sitoumuksen     rättäessä on otettu huomioon eläkeiän saavut-
12649: on antanut, siten kuin 2 momentissa on säädet-     tamiseen jäljellä oleva aika tai sitä vastaava
12650: ty.                                                ansio.
12651:    Jos työnantaja tai se, joka on antanut 1 §:n       Eläkkeeseen oikeuttavana palvelusaikana ei
12652: 1 momentissa tarkoitetun sitoumuksen, on yh-       oteta huomioon 65 vuoden iän täyttämisen
12653: teisö, jonka velvoitteista osakas tai yhtiömies    jälkeen palveltua aikaa eikä, jollei jäljempänä
12654: vastaa kuin omasta velastaan, voidaan tämän        toisin säädetä, sitä aikaa, jonka työntekijä on
12655: lain perusteella määrätty maksu ulosottaa          ollut tämän lain alaisessa työsuhteessa täytetty-
12656: osakkaalta tai yhtiömieheltä niin kuin 2 mo-       ään 14 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitetun 65
12657: mentissa on säädetty.                              vuotta alemman iän.
12658:                                                       Jos työntekijä on ennen työkyvyttömyyden
12659:                                                    alkamista asunut vähintään viisi vuotta Suo-
12660:                    3 Luku                          messa ja jos työkyvyttömyys on alkanut ennen
12661:     Eläkkeeseen oikeuttava palvelusaika            kuin työsuhteen päättymisestä on kulunut 360
12662:                                                    päivää, luetaan 15 §:n mukaista työkyvyttö-
12663:                      11 §                          myyseläkettä määrättäessä eläkkeeseen oikeut-
12664:   Eläkkeeseen oikeuttavaksi palvelusajaksi         tavaksi palvelusajaksi myös työkyvyttömyyden
12665: luetaan kunkin työsuhteen osalta erikseen aika     alkamisen ja 14 §:n 1 momentissa säädetyn
12666: työsuhteen alkamisesta työsuhteen päättymi-        eläkeiän täyttämisen välinen aika. Edellä tar-
12667: seen. Työsuhteen katsotaan tätä lakia sovellet-    koitettua 360 päivää laskettaessa jätetään huo-
12668: taessa päättyneen sen päivän lopussa, jolta sen    mioon ottamatta päivät, joilta työntekijä on
12669: perusteella viimeksi maksettiin palkkaa ennen      saanut opintovapaalaissa (273179) tarkoitettua
12670: työsuhteen katkeamista taikka 15 §:ssä tarkoi-     opintovapaata, sekä päivät, joilta työntekijä
12671: tetun työkyvyttömyyden tai yksilöllisen var-       on saanut työttömyysturvalain (602/84) mu-
12672: haiseläkkeen alkamista. Jos työntekijä jatkaa      kaista päivärahaa, viimeksi mainitut kuitenkin
12673: työntekoa sanotun työkyvyttömyyden alkami-         enintään siihen määrään saakka, joka vastaa
12674: sen jälkeen, katsotaan hänen olevan uudessa        työttömyysturvalain 26 §:ssä säädettyä niiden
12675: työsuhteessa.                                      päivien enimmäismäärää, joilta voidaan mak-
12676:   Työsuhteen ei 1 momenttia sovellettaessa         saa ansioon suhteutettua päivärahaa. Sanottua
12677: 4                     1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 255
12678: 
12679: aikaa laskettaessa jätetään työntekijän ilmoi-      eläke myönnetään saman sairauden, vian tai
12680: tuksen johdosta huomioon ottamatta niin             vamman perusteella kuin aikaisempi eläke, uu-
12681: ikään sellaiset päivät, joilta työntekijä on kol-   si eläke määrätään samojen perusteiden mu-
12682: men viimeisen vuoden aikana välittömästi en-        kaan kuin aikaisempi eläke. Määrättäessä uut-
12683: nen tässä laissa tarkoitetun työkyvyttömyyden       ta eläkettä edellä tarkoitetuissa tai työntekijäin
12684: alkamista saanut sairausvakuutuslain (364/63)       eläkelain 6 §:n 4 momentissa taikka lyhytaikai-
12685: mukaista päivärahaa, samoin kun sellaiset päi-      sissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain
12686: vät, joilta päivärahaa olisi suoritettu, jollei     7 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa
12687: työntekijä olisi saanut sanotun lain 27 §:n 1       samojen perusteiden mukaan kuin aikaisempaa
12688: momentissa tarkoitettua sairaudesta, viasta tai     eläkettä jätetään aikaisemman eläkkeen päätty-
12689: vammasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi           misen jälkeen jatkunut työ- tai virkasuhde
12690: maksettavaa vastaavaa korvausta jonkin muun         taikka yrittäjätoiminta huomioon ottamatta.
12691: lain mukaan. Jollei työsuhde ole jatkunut              Jos työntekijä 3 momentissa tarkoitetun työ-
12692: kuutta kuukautta, luetaan sen perusteella eläk-     suhteen päätyttyä on saavuttanut myöhemmin
12693: keeseen oikeuttavaksi palvelusajaksi eläkeiän       toisen työ- tai virkasuhteen taikka yrittäjätoi-
12694: saavuttamiseen jäljellä oleva aika vain sikäli      minnan perusteella oikeuden muussa laissa sää-
12695: kuin työntekijällä ei ole ennen tätä työsuhdetta    dettyyn tai julkisen eläkesäännön mukaiseen
12696: alkaneen työ- tai virkasuhteen taikka yrittäjä-     eläketurvaan siten, että hänen sen mukaan
12697: toiminnan perusteella oikeutta lain tai julkisen    maksettavaa työkyvyttömyyseläkeitään mää-
12698: eläkesäännön mukaiseen sellaiseen eläketur-         rättäessä otetaan huomioon eläkeiän saavutta-
12699: vaan, jonka mukaan maksettavaa työkyvyttö-          miseen jäljellä oleva aika tai sitä vastaava
12700: myyseläkettä määrättäessä sanottu aika tai sitä     ansio, ei 3 momentin säännöstä sovelleta aikai-
12701: vastaava ansio jo otetaan huomioon. Niin            sempaan työsuhteeseen. Työntekijän katsotaan
12702: ikään luetaan naispuolisen työntekijän työky-       tällöin saavuttaneen edellä tarkoitetun oikeu-
12703: vyttömyyseläkettä määrättäessä eläkkeeseen oi-      den lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työnte-
12704: keuttavaksi eläkeiän saavuttamiseen jäljellä        kijäin eläkelain mukaiseen eläketurvaan sinä
12705: oleva aika, jos hänellä on edellä sanottujen 360    ajankohtana, jona hänen sanotun lain alaisissa
12706: päivän täyttymisen ja työkyvyttömyyden alka-        työsuhteissa saamansa ansio yhteensä on ennen
12707: misen välisen ajan, joka saa olla enintään          työkyvyttömyyden pääasiallisena syynä olevan
12708: yhdeksän vuotta, ollut 15 a §:ssä tarkoitettu,      sairauden, vian tai vamman saamista noussut
12709: kolmea vuotta nuorempi lapsi, ei kuitenkaan,        lain 7 §:n 1 momentissa edellytettyyn rajamää-
12710: jos eläkeiän saavuttamiseen jäljellä oleva aika     rään.
12711: tai sitä vastaava ansio on ilman sanotun lapsen        Erityisestä syystä merimieseläkekassa voi
12712: hoitoajan huomioon ottamista luettava eläk-         päättää, että työkyvyttömyyseläke määrätään 3
12713: keeseen oikeuttavaksi muun työ- tai virkasuh-       momentissa tarkoitetulla tavalla, vaikkei sano-
12714: teen taikka yrittäjätoiminnan perusteella. Jollei   tussa momentissa säädetty asumista koskeva
12715: tällaisen naispuolisen työntekijän työsuhde ole     edellytys täyty.
12716: jatkunut kuutta kuukautta, on eläkkeeseen
12717: oikeuttavan ajan määräämisestä soveltuvin
12718: osin voimassa, mitä tässä momentissa on sää-                            4 Luku
12719: detty.                                                    Vakuutetulle suoritettavat etuudet
12720:    Jos 3 momentin mukaisesti määrättyä työky-
12721: vyttömyyseläkettä tai rintamaveteraanien var-                             14 §
12722: haiseläkkeestä annetun lain (13/82) mukaista           Oikeus saada vanhuuseläkettä on työnteki-
12723: varhaiseläkettä saaneelle myöhemmin on suori-       jällä hänen täytettyään 65 vuotta edellyttäen,
12724: tettava eläkettä vanhuuden tai uuden työkyvyt-      ettei hän enää ole tämän lain alaisessa työsuh-
12725: tömyyden perusteella, lasketaan eläkkeeseen         teessa.
12726: oikeuttavaksi palvelusajaksi myös se aika, jona        Työntekijällä on kuitenkin oikeus saada van-
12727: hän sai edellä tarkoitettua työkyvyttömyys-         huuseläkettä alennetussa eläkeiässä, päällys-
12728: eläkettä tai varhaiseläkettä. Jos kuitenkin uusi    töön kuuluva aikaisintaan 60 vuotta ja miehis-
12729: työkyvyttömyyseläke myönnetään sellaisen            töön kuuluva 55 vuotta täytettyään siten, että
12730: työkyvyttömyyden perusteella, joka on alkanut       jokaista kuukautta kohden, jolla eläkkeeseen
12731: ennen kuin mainitun aikaisemman eläkkeen            oikeuttava 11 § :n mukaisesti laskettu aika ylit-
12732: päättymisestä on kulunut yksi vuosi, tai jos        tää 300 kuukautta, eläkeikä alenee 65 vuoden
12733:                               Merimieseläkelain ym. muuttaminen                                      5
12734: 
12735: iästä yhdellä kuukaudella. Lisäksi edellytetään,    tu on saanut 12 §:n 1 momentissa tarkoitettua
12736: että työntekijän työsuhde päättyy hänen saa-        työkyvyttömyyseläkettä. Asetuksella säädetään
12737: vuttaessaan sanotulla tavalla lasketun alenne-      tarkemmin eläkkeen perusteena olevan palkan
12738: tuo eläkeiän ja että hän on ollut kolmen            laskemisesta.
12739: vuoden aikana ennen eläkkeeseen oikeuttavan
12740: työsuhteen päättymistä tämän lain mukaisessa           Jos työntekijän tai edunsaajan ilmoituksen
12741: työsuhteessa vähintään 18 kuukauden ajan.           johdosta tulee selvitetyksi, että eläkkeen perus-
12742:    Vanhuuseläke myönnetään varhennettuna            teena oleva palkka on työntekijän tai edunjät-
12743: enintään viidellä vuodella laskettuna 65 vuoden     täjän tämän lain alaisessa työsuhteessa jonkin
12744: iästä tai työntekijän eläkkeen alkamisajankoh-      enintään kymmenen vuotta ennen eläketapah-
12745: taan mennessä saavuttamasta 2 momentin mu-          tumaa ilmaantuneen poikkeuksellisen syyn
12746: kaisesta alennetusta eläkeiästä, kuitenkin aikai-   vuoksi alempi kuin hänen 18 §:n mukaisesti
12747: sintaan sitä seuraavan kuukauden alusta, jon-       tarkistettu palkkansa samassa työsuhteessa en-
12748: ka aikana työntekijä on täyttänyt 55 vuotta.        nen tällaisen syyn ilmaantumista niin pitkänä
12749: Tällöin eläke myönnetään siten vähennettynä         aikana, että suurempaa palkkaa voitiin pitää
12750: kuin 22 §:n 3 momentissa säädetään. Varhenc         vakiintuneena ja, jos tällä seikalla on merkittä-
12751: nettuun vanhuuseläkkeeseen sovelletaan muu-         vä vaikutus eläketurvaan, pidetään eläkkeen
12752: toin, mitä vanhuuseläkkeestä on säädetty.           perusteena olevana palkkana sanotussa työsuh-
12753:                                                     teessa sitä keskimääräistä työansiota, joka hä-
12754:                                                     nellä olisi ollut, jollei mainittua syytä olisi
12755:                                                     esiintynyt. Mitä edellä tässä momentissa on
12756:                      15 e §                         säädetty, noudatetaan myös sanottua aikaisem-
12757:                                                     min ilmaantuneesta poikkeuksellisesta syystä
12758:   Saatuaan tietää seikasta, jonka perusteella       aiheutuneen ansiotason muutoksen johdosta,
12759: eläkettä ei 4 momentin mukaan saisi maksaa,         jos työntekijä tai edunsaaja esittää siitä riittä-
12760: eläkekassa keskeyttää eläkkeen maksamisen           väksi katsottavan selvityksen. Jos tulee selvite-
12761: seuraavasta mahdollisesta maksujaksosta al-         tyksi, että eläkkeen perusteena oleva palkka
12762: kaen, jos syy eläkkeen keskeyttämiseen on           poikkeuksellisesta syystä on vastaavalla tavalla
12763: edelleen olemassa.                                  korkeampi kuin edellä tarkoitettu vakiintunut
12764:                                                     työansio, voidaan eläkkeen perusteena olevaa
12765:                                                     palkkaa samalla tavoin alentaa. Sosiaali- ja
12766:                                                     terveysministeriö voi antaa tarkempia mää-
12767:                                                     räyksiä tämän momentin soveltamisesta.
12768:                      16 §                              Jos 1 momentissa tarkoitettuihin kalenteri-
12769:   Eläkkeen määrä on jokaiselta täydeltä eläk-       vuosiin sisältyy työsopimuslain (320170)
12770: keeseen oikeuttavalta palvelusajan kuukaudel-       34 §:ssä tarkoitettua palkatonta äitiys- tai van-
12771: ta 116 prosenttia eläkkeen perusteena olevasta      hempainlomaa taikka hoitovapaata, eläkkeen
12772: palkasta edellyttäen, että työntekijä jää van-      perusteena oleva palkka lasketaan 1 momentis-
12773: huuseläkkeelle tämän lain alaisesta työsuhtees-     ta poiketen siten, että kalenterivuosina otetaan
12774: ta tai hänellä on oikeus työkyvyttömyyseläk-        huomioon enintään neljä viimeistä sellaista
12775: keeseen, jossa 12 §:n 3 momentin mukaisesti         kalenterivuotta, joihin ei sisälly mainittua pal-
12776: otetaan huomioon eläkeikään jäljellä oleva          katonta aikaa. Jos kuitenkin tällaista palkaton-
12777: aika.                                               ta aikaa sisältyy työsuhteen kaikkiin kalenteri-
12778:    Eläkkeen perusteena oleva palkka määrä-          vuosiin tai valituk';i tulleista vuosista mikään ei
12779: tään kustakin työsuhteesta erikseen käyttäen        sisälly työsuhteen neljään viimeiseen kalenteri-
12780: enintään neljän viimeisen kalenterivuoden kes-      vuoteen, eläkkeen perusteena olevana palkka-
12781: kimääräistä ansiota kuukautta kohden. Edellä        na pidetään sitä työssäoloaikaista keskimää-
12782: mainitut ansiot tarkistetaan työntekijäin elä-      räistä ansiota, joka vastaa vakiintunutta ansio-
12783: kelain 9 §:n mukaisesti. Jollei työsuhde ole        tuloa ennen työsuhteen päättymistä. Eläkkeen
12784: jatkunut neljää vuotta, eläkkeen perusteena         perusteena oleva palkka määrätään kuitenkin 1
12785: oleva palkka määrätään samalla tavoin koko          tai 2 momentin edellytysten mukaisesti, jos se
12786: työsuhteen ansioiden perusteella. Eläkkeen pe-      niin laskettuna on suurempi. Sosiaali- ja ter-
12787: rusteena olevaa palkkaa määrättäessä ei kui-        veysministeriö antaa tarkemmat ohjeet tämän
12788: tenkaan oteta huomioon aikaa, jolta vakuutet-       momentin soveltamisesta.
12789: 6                     1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 255
12790: 
12791: 
12792:                       17 §                          kijän tulee esittää vaatimuksensa tueksi riittävä
12793:                                                     selvitys.
12794:     Jos tämän lain mukainen eläke myönnetään           Tässä pykälässä tarkoitettuun päätökseen
12795:  soveltaen 1 momenttia, on eläkkeen määrä           saa hakea muutosta, niin kuin 59 §:ssä on
12796: kultak~n täydeltä eläkkeeseen oikeuttavan pal-      säädetty.
12797: velusajan kuukaudelta 1/8 prosenttia 16 §:n 2
12798: momentissa tarkoitetusta eläkkeen perusteena                                20 §
12799: olevasta palkasta.                                    Kunkin työsuhteen osalta erikseen määrätyt
12800:     Jos työntekijän viimeinen tämän lain piiriin    eläkkeet lasketaan yhteen. Vanhuus- ja työky-
12801: kuuluva työsuhde on päättynyt 14 a §:ssä tar-       vyttömyyseläkkeen enimmäismäärä on kuiten-
12802:  koitetusta syystä, työntekijän tämän lain mu-      kin 50 prosenttia korkeimmasta tämän lain
12803:  kaisen eläkkeen määrä on sen estämättä, mitä       mukaisesti lasketun sellaisen eläkkeen perus-
12804: edellä 3 momentissa on säädetty, 1/6 prosent-       teena olevasta palkasta, jossa eläkkeeseen oi-
12805: tia kultakin täydeltä eläkkeeseen oikeuttavan       keuttavaa aikaa on vähintään kaksi vuotta.
12806: palvelusajan kuukaudelta edellyttäen, että          Jollei tällaista eläkettä ole, käytetään korkeinta
12807: työntekijän eläketurva on pääasiallisesti kerty-    tämän lain mukaisen eläkkeen perusteena ole-
12808: nyt tämän lain tarkoittamissa työsuhteissa eikä     vaa ~alkkaa. Jos eläke on kuitenkin määrätty
12809: työntekijä tässä tarkoitetun työsuhteen päätty-     17 tm 22 a §:n mukaisesti, eläkkeen enimmäis-
12810: misen jälkeen ole saavuttanut työ- tai virkasuh-    määrä on 60 prosenttia edellä tarkoitetulla
12811: teen tai yrittäjätoiminnan perusteella oikeutta     tavoin lasketusta palkasta.
12812: sellaiseen lain tai julkisen eläkesäännön mukai-
12813: seen eläketurvaan, jonka mukaan maksettavaa
12814: työkyvyttömyyseläkettä määrättäessä otetaan                              22 §
12815: huomioon eläkeikään jäljellä oleva aika tai sitä      Jos eläke alkaa myöhemmin kuin 14 §:ssä
12816: vastaava ansio.                                     säädetyn eläkeiän täyttämistä seuraavan kuu-
12817:    Jos työntekijällä on oikeus saada eläkettä       kauden alusta, korotetaan 27 §:n mukaisesti
12818:                                                     yh~eensovitettua eläkettä yhdellä prosentilla jo-
12819: kahden tai useamman työsuhteen perusteella,
12820: määräytyy hänen oikeutensa eläkkeeseen jokai-       kaiselta kuukaudelta, jolla eläkkeen alkaminen
12821: sen työsuhteen osalta viimeiseen työsuhteeseen      lykkääntyy.
12822: liittyvien ehtojen mukaisesti. Jos eläketurvan
12823: pääoma-arvo tällöin huomattavasti muuttuisi           Tämän lain mukaisen eläkkeen kertasuori-
12824: ja työntekijän viimeinen työsuhde on vakuutet-      tuksessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä
12825: tu työntekijäin eläkelain, maatalousyrittäjien      työntekijäin eläkelain 19 b §:n 4 momentissa
12826: eläkelain tai yrittäjien eläkelain mukaisesti,      on säädetty.
12827: muutetaan tämän lain mukaisen vapaakirja-
12828: eläkkeen määrä siten, että alkuperäinen pää-                              22 a §
12829: oma-arvo säilyy.                                       Sen estämättä, mitä muualla tässä laissa on
12830:    Vapaakirjan ehdot ja sen laskemista varten       säädetty, vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeen
12831: tarvittavat perusteet vahvistaa sosiaali- ja ter-   vähimmäismäärä on jokaiselta täydeltä eläk-
12832: veysministeriö eläkekassan esityksestä.             keeseen oikeuttavalta palvelusajan kuukaudel-
12833:                                                     ta 1/8 prosenttia eläkkeen perusteena olevasta
12834:                      17 a §                         palkasta. Tällöin eläke lasketaan kunkin tämän
12835:   Eläkekassan on työntekijän vaatimuksesta          lain alaisen työsuhteen osalta erikseen ottamal-
12836: selvitettävä hänen eläkeoikeuteensa vaikutta-       la huomioon aika, jonka työsuhde on jatkunut
12837: vien työsuhdetietojen oikeellisuus ja annettava     työntekijän täytettyä 23 vuotta, kuitenkin enin-
12838: pää~ös eläkkeeseen oikeuttavasta palvelusajas-
12839:                                                     tään 14 §:n 1 momentissa tarkoitettuun elä-
12840: ta ja eläkkeen perusteena olevasta palkasta.        keikään saakka. Lisäksi huomioon otetaan
12841: Työntekijän on tarvittaessa esitettävä vaati-       15 d §:n mukainen lapsikorotus ja 22 §:ssä
12842: muksensa perusteista sellainen selvitys kuin        tarkoitettu lykkäyskorotus, joka lasketaan
12843: häneltä kohtuudella voidaan edellyttää, kun         edellisessä lauseessa tarkoitetusta eläkeiästä lu-
12844: otetaan huomioon myös merimieseläkekassan           kien.
12845: mahdollisuudet hankkia selvitys. Jos vaatimus                           23 §
12846: koskee sellaista työsuhdetta, jonka päättymi-         Työkyvyttömyyseläke muutetaan vanhuus-
12847: sestä on kulunut yli kymmenen vuotta, työnte-       eläkkeeksi sitä kuukautta lähinnä seuraavan
12848:                               Merimieseläkelain ym. muuttaminen                                     7
12849: 
12850: 
12851: kuukauden alusta, jona eläkkeensaaja on täyt-                               31 §
12852: tänyt 14 §:n 1 momentissa tarkoitetun van-             Eläkkeensaaja on velvollinen ilmoittamaan
12853: huuseläkkeeseen oikeuttavan iän.                    eläkekassalle sellaisista muutoksista, jotka vai-
12854:                                                     kuttavat hänen oikeuteensa saada eläkettä tai
12855:    Jos työkyvyttömyyseläkkeen saajan työkyky        eläkkeen määrään.
12856: muuttuu siten, että muutoksella 16 §:n 3 mo-           Eläkekassa voi vaatia eläkkeensaajalta selvi-
12857: mentin mukaan on vaikutusta eläkkeen suu-           tyksen eläkkeen määrään vaikuttavista seikois-
12858: ruuteen ja jos muutoksen, kun otetaan huo-          ta ja selvityksen siitä, että hän edelleen täyttää
12859: mioon myös jo kulunut aika, voidaan arvioida        eläkkeen saamisen edellytykset. Jollei eläk-
12860: jäävän pysyväksi ainakin vuoden ajaksi, tarkis-     keensaaja ole toimittanut sanottua selvitystä
12861: tetaan eläkkeen määrä eläkkeensaajan hake-          eläkekassalle sen määräämässä kohtuullisessa
12862: muksesta tai eläkekassan aloitteesta muutosta       ajassa, eläkekassa voi päättää, että eläkkeen
12863: lähinnä seuraavan kuukauden alusta, jollei          suorittaminen keskeytetään, kunnes selvitys on
12864: 28 §:n 3-7 momentin säännöksistä muuta              toimitettu.
12865: johdu. Eläkettä ei kuitenkaan alenneta ajalta,         Työnantaja on myös velvollinen antamaan
12866: jolta sitä on jo suoritettu eikä koroteta pitem-    eläkekassalle sen pyynnöstä 2 momentissa tar-
12867: mältä ajalta kuin eläkkeensaajan tarkistusha-       koitettuja eläkkeen maksamiseen tarvittavia
12868: kemuksesta tai eläkekassan tarkistustoimenpi-       tietoja.
12869: teisiin ryhtymistä lähinnä seuraavaa kalenteri-                             33 §
12870: kuukautta edeltäneiltä kuudelta kuukaudelta.           Tämän lain mukainen aiheettomasti makset-
12871:    Sen estämättä, mitä 3 momentissa on säädet-      tu etu on perittävä takaisin, jos edun myöntä-
12872: ty, voidaan työkyvyttömyyseläkettä lakkautet-       minen tai maksaminen on johtunut eläkkeen-
12873: taessa päättää, että eläkettä maksetaan osa-        saajan tai hänen edustajansa vilpillisestä me-
12874: eläkkeenä määrätyltä vuotta lyhyemmältäkin          nettelystä eikä takaisinperittävä määrä ole vä-
12875: ajalta.                                             häinen. Muussa tapauksessa eläkekassa voi
12876:                                                     erityisestä syystä luopua takaisinperimisestä
12877:                       24 §                          osaksi tai kokonaan.
12878:   Jos työntekijä saadakseen eläkettä on ai-            Aiheettomasti maksettu etu saadaan periä
12879: heuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan, voi-        takaisin myös kuittaamalla se vastaisuudessa
12880: daan eläke evätä tai maksaa vähennettynä.           maksettavista eläke-eristä. Kulloinkin suoritet-
12881: Eläkkeen maksaminen voidaan keskeyttää, jos         tavasta eläke-erästä ei saa eläkkeensaajan suos-
12882: sen saaja ilman hyväksyttävää syytä ei ole          tumuksetta kuitenkaan vähentää enempää kuin
12883: suostunut eläkekassan määräämään ja kustan-         kuudesosa siitä eläke-erän osasta, joka jää
12884: nettavaan tutkimukseen tai hoitoon, hengen-         jäljelle sen jälkeen, kun eläke-erästä on ennak-
12885: vaaralliseksi katsottavaa tutkimus- tai hoitotoi-   koperintälain (418/59) nojalla pidätetty ennak-
12886: menpidettä lukuun ottamatta, taikka jos hän         ko taikka rajoitetusti verovelvollisen tulon ja
12887: ilman pätevää syytä on kieltäytynyt kuntoutuk-      varallisuuden verottamisesta annetun lain
12888: sesta tai koulutuksesta.                            (627 178) nojalla lähdevero.
12889: 
12890:                                                                            43 §
12891:                       28 §                             Eläkekassan valtuuskunnan nimittää sosi-
12892:                                                     aali- ja terveysministeriö kolmeksi kalenteri-
12893:   Jos täysi työkyvyttömyyseläke myönnetään          vuodeksi kerrallaan. Valtuuskuntaan kuuluu
12894: takautuvasti 3 momentin mukaisesti, suorite-        viisitoista jäsentä sekä heille määrätyt henkilö-
12895: taan eläke sairausvakuutusrahastolle siltä osin     kohtaiset varajäsenet. Jäsenistä ja heidän vara-
12896: kuin se vastaa samalta ajalta maksettua sai-        jäsenistään tulee kahden edustaa sosiaali- ja
12897: rausvakuutuslain mukaista päivärahaa. Sa-           terveysministeriötä sekä yhden liikenneministe-
12898: moin menetellään, jos työkyvyttömyyseläke           riötä. Muista jäsenistä ja heidän varajäsenis-
12899: myönnetään takautuvasti yksilöllisenä varhais-      tään tulee kuuden edustaa laivanvarustajia ja
12900: eläkkeenä.                                          kuuden merenkulkijoita. Viimeksi mainituista
12901:   Jos työkyvyttömyyseläke 22 §:n 3 momentin         tulee kolmen edustaa miehistöä sekä yhden
12902: mukaisesti suoritetaan kertasuorituksena, työ-      kansipäällystöä, yhden konepäällystöä ja yh-
12903: kyvyttömyyseläkkeeseen ei sovelleta, mitä edel-     den radiosähköttäjiä.
12904: lä tässä pykälässä on säädetty.
12905:  8                      1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 255
12906: 
12907:                        9 luku                                                 61 §
12908:                   Muutoksenhaku                            Jos 59 §:n 1 momentissa mainitussa asiassa
12909:                                                         annettu päätös on perustunut väärään tai puut-
12910:                           59§                           teelliseen selvitykseen tai on ilmeisesti lain
12911:      Asianosainen, joka ei tyydy eläkekassan elä-       vastainen, voi vakuutusoikeus sanotussa mo-
12912:   kettä, vakuutusmaksun palauttamista tai 1 §:n         mentissa asetetun määräajan päätyttyä elä-
12913:   4 momentissa tarkoitettua asiaa koskevaan             kekassan esityksestä tai sen hakemuksesta, jota
12914:   päätökseen taikka vakuutusmaksun määrää-              asia koskee, asianomaisia kuultuaan, poistaa
12915:   mistä ja maksuunpanoa koskevaan päätök-               päätöksen ja määrätä asian uudelleen käsiteltä-
12916:   seen, saa hakea siihen muutosta työntekijäin          väksi. Tehtyään edellä mainitun esityksen elä-
12917:   eläkelain 20 § :ssä tarkoitetulta eläkelautakun-      kekassa voi, kunnes vakuutusoikeus on asian
12918:   nalta kirjallisella valituksella viimeistään kol-     ratkaissut, väliaikaisesti keskeyttää eläkkeen
12919:   mantenakymmenentenä päivänä sen päivän jäl-           maksamisen tai maksaa sen esityksensä mukai-
12920:   keen, jona hän sai päätöksestä tiedon.                sin määrin.
12921:      Jollei valituksen yhteydessä muuta näytetä,           Jos on kysymys evätyn etuuden myöntämi-
12922:   katsotaan valittajan saaneen päätöksestä tie-         sestä tai myönnetyn etuuden lisäämisestä, elä-
12923:   don seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun            kekassa voi aikaisemman päätöksen estämättä
12924:   päätös on eläkekassasta postitettu valittajan         käsitellä asian uudelleen.
12925:   ilmoittamaan osoitteeseen.
12926:      Joka ei tyydy eläkelautakunnan 1 momentis-                              63 b §
12927:   sa mainitussa asiassa antamaan päätökseen,              Eläkekassan lopullinen eläkettä koskeva
12928:   saa hakea siihen muutosta vakuutusoikeudelta          päätös pannaan täytäntöön niin kuin riita-asi-
12929:   kirjallisella valituksella 1 momentissa säädetys-     assa annettu lainvoiman saanut tuomio, jollei
12930:   sä ajassa päätöksestä tiedon saatuaan.                toisin ole säädetty.
12931:      Jos eläkelautakunnan päätöksestä tehtyä va-
12932: . litusta ei ole heti jätettävä tutkimatta tai hylät-      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
12933:   tävä, on vastapuolelta vaadittava vastaus viran       kuuta 1991 ja sitä sovelletaan eläkkeeseen,
12934:   puolesta.                                             jossa eläketapahtuma on sattunut lain voimas-
12935:      Eläkekassan päätöstä on muutoksenhausta            sa ollessa.
12936:   huolimatta noudatettava, kunnes asia on lain-            Eläketapahtuman katsotaan sattuneen sil-
12937:   voimaisella päätöksellä ratkaistu.                    loin, kun työntekijä on saavuttanut eläkkeen
12938:                                                         saamiseen oikeuttavan iän, kun työntekijä on
12939:                                                         tullut eläkkeeseen oikeuttavassa määrin työky-
12940:                                                         vyttömäksi, kun työntekijää koskeva työttö-
12941:                        59 a §                           myyseläkkeeseen oikeuttava työvoimaviran-
12942:    Joka katsoo, että eläkekassa on tämän lain           omaisen ensimmäinen todistus on annettu tai
12943: perusteella perinyt vakuutusmaksua lain tai             kun perhe-eläkkeen edunjättäjä on kuollut.
12944: sopimuksen vastaisesti tai että sen määräämän           Uutena eläketapahtumana ei tällöin kuiten-
12945: maksun maksuunpane on ollut lain tai sopi-              kaan pidetä työttömyyseläkkeen muuttumista
12946: muksen vastainen, saa tehdä siitä kirjallisen           työkyvyttömyyseläkkeeksi, eläkkeen muuttu-
12947: perustevalituksen eläkelautakunnalle viimeis-           mista vanhuuseläkkeeksi eikä oikeuden synty-
12948: tään kahden vuoden kuluessa sitä seuraavan              mistä perhe-eläkkeen saamiseen eläkkeensaa-
12949: vuoden alusta lukien, jona saaminen on mää-             jan jälkeen.
12950: rätty tai maksuunpantu tai jona se on eräänty-             Lain 3 a §:ää sovelletaan myös ennen tämän
12951: nyt maksettavaksi. Jos valitus tehdään ulos-            lain voimaantuloa sattuneen eläketapahtuman
12952: mittauksen johdosta, on lisäksi voimassa, mitä          perusteella maksettavaan eläkkeeseen.
12953: verojen ja maksujen periruisestä ulosottotoi-              Eläkkeen määrää laskettaessa lakia sovelle-
12954: min annetussa laissa on perustevalituksesta             taan työsuhteeseen, joka on päättynyt 1 päivä-
12955: säädetty.                                               nä tammikuuta 1991 tai sen jälkeen. Ennen 1
12956:    Joka ei tyydy eläkelautakunnan 1 momentis-           päivää tammikuuta 1991 päättyneissä työsuh-
12957: sa mainitussa asiassa antamaan päätökseen,              teissa ansaitut maksu- ja purjehduskuukaudet
12958: saa hakea siihen muutosta vakuutusoikeudelta            luetaan eläkkeeseen oikeuttavaksi palvelus-
12959: kirjallisella valituksella 59 §:n 1 momentissa          ajaksi siihen työsuhteeseen, joka jatkuu lain
12960: säädetyssä määräajassa.                                 voimaan tullessa. Jollei tällaista työsuhdetta
12961:                               Merimieseläkelain ym. muuttaminen                                    9
12962: 
12963: ole, luetaan ennen 1 päivää tammikuuta 1991           Sen estämättä, mitä lain 12 §:n 2 momentis-
12964: ansaitut maksu- ja purjehduskuukaudet eläk-         sa on säädetty, eläkkeeseen oikeuttavana pal-
12965: keeseen oikeuttavaksi palvelusajaksi viimeiseen     velusaikana otetaan huomioon myös 14 §:n 1
12966: ennen 1 päivää tammikuuta 1991 päättynee-          momentissa tarkoitetun eläkeiän täyttämisen
12967: seen työsuhteeseen.                                jälkeen palveltu aika, kunnes eläkkeeseen oi-
12968:    Jos lain voimaan tullessa jatkunut työsuhde      keuttavaa aikaa on yhteensä 25 vuotta, kuiten-
12969: päättyy ennen 1 päivää tammikuuta 1994, ote-        kin enintään 65 vuoden iän täyttämiseen saak-
12970: taan neljän viimeisen kalenterivuoden keski-        ka. Tämän lain 22 §:ssä tarkoitettu lykkäysko-
12971: määräistä kuukausiansiota laskettaessa huo-         rotus lasketaan tällöin 25 vuoden palvelusajan
12972: mioon tässä työsuhteessa saadut ansiot lain        täyttymisestä.
12973: voimaantulon jälkeiseltä ajalta ja ennen lain         Jos ennen lain voimaantuloa alle 23-vuotiaa-
12974: voimaantuloa kunkin huomioon otettavan ka-         na palvellun ajan jättäminen huomioon otta-
12975: lenterivuoden osalta aluksella saatujen ansioi-    matta 22 a §:ssä tarkoitetun eläkkeen määrää
12976: den yhteismäärä kaikissa merimieseläkelain         laskettaessa alentaisi vakuutetun eläkkeen
12977: mukaisissa työsuhteissa.                            määrää olennaisesti, eläkekassan hallitus voi
12978:    Sen estämättä, mitä ennen tämän lain voi-       päättää tämän palvelusajan ottamisesta koko-
12979: maantuloa voimassa olleessa 17 §: n 3 momen-       naan tai osittain huomioon sanotun eläkkeen
12980: tissa on säädetty vapaakirjan perusteella suori-   määrää laskettaessa.
12981: tettavan eläkkeen määräytymisestä, eläkkeen           Lain 16 §:n 5 momentin säännöstä sovelle-
12982: määrä on ennen tämän lain voimaantuloa an-         taan työsuhteeseen, joka on päättynyt lain
12983: saitulta eläkkeeseen oikeuttavalta maksukuu-       tultua voimaan. Lakia sovellettaessa otetaan
12984: kaudelta 1/6 prosenttia eläkkeen perusteena        huomioon vuonna 1990 pidetty palkaton äitiys-
12985: olevasta palkasta.                                 tai vanhempainloma sekä hoitovapaa. Työnte-
12986:    Sen estämättä, mitä merimieseläkelain muut-     kijän vaatimuksesta otetaan huomioon myös 1
12987: tamisesta 31 päivänä joulukuuta 1986 annetun       päivän tammikuuta 1981 ja 31 päivän joulu-
12988: lain (1038/86) voimaantulosäännöksen 4 mo-         kuuta 1989 välisenä aikana pidetty palkaton
12989: mentissa on säädetty, luetaan miehistöön kuu-      äitiys- tai vanhempainloma sekä hoitovapaa.
12990: luvan     vakuutetun     työkyvyttömyyseläkettä    Työntekijän on esitettävä vaatimuksensa tueksi
12991: määrättäessä 1 päivästä tammikuuta 1992 ja         sellainen selvitys kuin häneltä kohtuudella voi-
12992: sen jälkeen 31 päivään joulukuuta 2001 saakka      daan edellyttää, kun otetaan huomioon myös
12993: eläkkeeseen oikeuttavaksi ajaksi aika työkyvyt-    merimieseläkekassan mahdollisuudet hankkia
12994: tömyyden alkamisesta 60 ikävuoteen saakka          selvitys.
12995: ennen 1 päivää tammikuuta 1932 syntyneillä ja         Lain 17 a §:n 1 momentin määräaikaa ei
12996: 65 ikävuoteen saakka 1 päivänä joulukuuta          sovelleta sellaisten työsuhdetietojen selvittämis-
12997: 1936 tai sen jälkeen syntyneillä. Jos vakuutettu   vaatimukseen, joka on tullut vireille ennen
12998: on syntynyt 1 päivänä tammikuuta 1932 tai sen      kuin kuusi kuukautta on kulunut siitä, kun
12999: jälkeen mutta ennen 1 päivää joulukuuta 1936,      työntekijä on lain voimaantulon jälkeen ensim-
13000: tässä tarkoitettu aika lasketaan siten, että jo-   mäisen kerran saanut otteen eläketurvakeskuk-
13001: kainen vakuutetun syntymäaikaa edeltävä, 31        sen tai merimieseläkekassan työsuhderekisteris-
13002: päivän joulukuuta 1931 jälkeen alkanut kalen-      tä. Mainittua määräaikaa voidaan kuitenkin
13003: terikuukausi korottaa 60 ikävuotta yhdellä         aina soveltaa, jos vaatimus työsuhdetietojen
13004: kuukaudella.                                       selvittämisestä tulee vireille yli kymmenen vuo-
13005:    Sovellettaessa lain 14 §:n 1 ja 2 momenttia     den kuluttua lain voimaantulosta.
13006: on otettava huomioon, mitä merimieseläkelain          Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
13007: muuttamisesta 31 päivänä joulukuuta 1986 an-       ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
13008: netun lain voimaantulosäännöksen 3 momen-          menpiteisiin.
13009: tissa on eläkeiästä säädetty.
13010: 
13011: 
13012: 
13013: 
13014: 2 200724D
13015: 10                    1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 255
13016: 
13017: 
13018:                                              Laki
13019:                               työntekijäin eläkelain muuttamisesta
13020: 
13021:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13022:    muutetaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin eläkelain (395/61) 3 §:n 4
13023: momentti sekä 12 §:n 1 momentin 2 ja 4 kohta,
13024:    sellaisina kuin niistä ovat 12 §:n 1 momentin 2 kohta 26 päivänä toukokuuta 1989 annetussa
13025: laissa (475/89) ja 4 kohta 29 päivänä kesäkuuta 1990 annetussa laissa (599/90), sekä
13026:    lisätään lakiin uusi 10 a § seuraavasti:
13027: 
13028:                       3§                           vähintään viisi vuotta jatkuneeseen työsuhtee-
13029:                                                    seen, sekä perhe-eläkkeestä, jonka perusteena
13030:    Jos työntekijällä on oikeus saada eläkettä      on edunjättäjän 6 §:n 3 momenttia soveltaen
13031: kahden tai useamman työsuhteen perusteella,        laskettu työkyvyttömyyseläke, siltä osin kuin
13032: määräytyy hänen oikeutensa eläkkeeseen kun-        sitä on maksettu ajalta ennen sen kuukauden
13033: kin työsuhteen osalta viimeiseen työsuhteeseen     päättymistä, jona edunjättäjä olisi saavuttanut
13034: liittyvien ehtojen mukaisesti. Mikäli eläketur-    eläkeiän, näihin eläkkeisiin luettuna myös ly-
13035: van pääoma-arvo tällöin huomattavasti muut-        hytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin
13036: tuisi, muutetaan sen estämättä, mitä 3 momen-      eläkelain perusteella ehkä saatava eläkkeen osa
13037: tissa on säädetty, eläkkeen määrä siten, että      ja merimieseläkelain 3 a §:n 4 momentissa tar-
13038: alkuperäinen pääoma-arvo säilyy. Jos kuiten-       koitettu, sanotun lain perusteella ehkä saatava
13039: kin työntekijä siirtyy merimieseläkelain mukai-    eläkkeen osa, mutta ei 7 c §:n mukaista koro-
13040: selle varhennetulle vanhuuseläkkeelle ennen 60     tusta eikä 9 §:n perusteella eläkkeen alkami-
13041: vuoden ikää, tämän lain mukainen eläke             sen, työttömyyseläkkeen osalta kuitenkin
13042: myönnetään vanhuuseläkkeenä merimieseläke-         4 c §:ssä tarkoitetun työttömäksi joutumispäi-
13043: lain mukaisessa eläkeiässä, jos merimieseläke-     vän, jälkeen annettuja korotuksia, vastaa yksin
13044: lain mukainen eläkeikä on alempi kuin 60           se eläkelaitos, jonka toimintapiiriin työntekijä
13045: vuotta, ja varhennettuna vanhuuseläkkeenä,         tai edunjättäjä kuului sanotussa momentissa
13046: jos merimieseläkelain mukainen eläkeikä on         tarkoitetun työsuhteen perusteella, kuitenkin
13047: vähintään 60 vuotta.                               siten, että edellä tarkoitetusta eläkkeestä tai
13048:                                                    eläkkeen osasta, jonka perusteena oleva elä-
13049:                        10 a §                      ketapahtuma on sattunut työntekijän 63 vuo-
13050:    Asetuksella säädetään, mikä 8 §:n 4 momen-      den iän täyttämisvuoden jälkeen, vastaa yksin
13051: tin 1, 2 ja 10-13 kohdassa mainittujen lakien      se eläkelaitos, jonka toimintapiiriin työntekijä
13052: mukaisesta eläketurvasta huolehtivista eläkelai-   on viimeksi kuulunut ennen eläketapahtuman
13053: toksista ratkaisee eläkehakemuksen sekä huo-       sattumista sanotun iän täyttämisvuonna tai sen
13054: lehtii eläkkeen maksamisesta ja eläkkeeseen        jälkeen yhdenjaksoisesti jatkuneen vähintään
13055: liittyvistä eläkelaitoksen muista tehtävistä.      kuuden kuukauden työsuhteen perusteella;
13056: 
13057:                                                       4) muista vanhuus-, työkyvyttömyys-, työt-
13058:  Eläkkeistä aiheutuvan vastuun ja kulujen          tömyys- ja perhe-eläkkeistä, lukuun ottamatta
13059:                jakaantuminen                       lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työnteki-
13060:                                                    jäin eläkelain 9 §:n 1 momentin 2 kohdan ja
13061:                      12 §                          merimieseläkelain 3 a § :n 2 momentin 2 koh-
13062:   Eläkelaitosten keskinäinen vastuu eläkkeistä     dan mukaisesti maksettavaa määrää, samoin
13063: määräytyy ja eläkkeistä eläkelaitoksille aiheu-    kuin eläkkeiden niistä osista, jotka ylittävät
13064: tuvat kulut jaetaan eläkelaitosten kesken, mi-     1-3 kohdan mukaiset määrät, osa-aikaeläk-
13065: käli eläkelaitokset eivät ole toisin sopineet,     keestä sekä maksujen tai rahastojen laskupe-
13066: seuraavasti:                                       rusteiden yleisestä muutoksesta ja 1 kohdan
13067:                                                    viimeisessä lauseessa tarkoitetusta siirrosta joh-
13068:   2) työkyvyttömyyseläkkeestä, joka on myön-       tuvista kustannuksista ja lyhytaikaisisssa työ-
13069: netty 6 §:n 3 momenttia soveltaen, sellaisen       suhteissa olevien työntekijäin eläkelain 9 §:n 1
13070: työttömyyseläkkeen puolesta määrästä, joka         momentin 3 kohdassa sekä merimieseläkelain
13071: on myönnetty soveltaen 6 §:n 3 momenttia           3 a §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetuista
13072:                                 Merimieseläkelain ym. muuttaminen                                   11
13073: 
13074: sanottuihin lakeihin perustuvan eläketurvan ai-         Lain 12 §:n 1 momentin 2 ja 4 kohtaa
13075: heuttamien kulujen osuudesta vastaavat elä-           sovelletaan myös ennen tämän lain voimaantu-
13076: kelaitokset yhteisesti sosiaali- ja terveysministe-   loa sattuneen eläketapahtuman perusteella
13077: riön eri kululajeja varten antamien perusteiden       maksettavaan eläkkeeseen.
13078: mukaisesti; sekä                                        Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
13079:                                                       ryhtyä sen täytäntöönpano edellyttämiin toi-
13080:                                                       menpiteisiin.
13081:   Tämä laki tulee voimaan        päivänä tammi-
13082: kuuta 1991.
13083: 
13084: 
13085: 
13086:                                                 Laki
13087:                           lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin
13088:                                        eläkelain muuttamisesta
13089: 
13090:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13091:   muutetaan 9 päivänä helmikuuta 1962 annetun lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin
13092: eläkelain (134/62) 9 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohta,
13093:   sellaisina kuin ne ovat, 2 kohta 26 päivänä toukokuuta 1989 annetussa laissa (476/89) ja 3
13094: kohta 29 päivänä kesäkuuta 1990 annetussa laissa (600/90), sekä
13095:   lisätään lakiin uusi 2 a § seuraavasti:
13096: 
13097:                      2a§
13098:   Asetuksella säädetään, mikä työntekijäin            9 §:n perusteella eläkkeen alkamisen, työttö-
13099: eläkelain 8 §:n 4 momentin 1, 2 ja 10-13              myyseläkkeen osalta kuitenkin sanotun lain
13100: kohdassa mainittujen lakien mukaisesta elä-           4 c §:ssä tarkoitetun työttömäksi joutumispäi-
13101: keturvasta huolehtivista eläkelaitoksista ratkai-     vän, jälkeen annettuja korotuksia, vastaa yksin
13102: see eläkehakemuksen sekä huolehtii eläkkeen           se eläkelaitos, jonka toimintapiiriin työntekijä
13103: maksamisesta ja eläkkeeseen liittyvistä elä-          tai edunjättäjä kuului saadessaan 7 §:n 1 mo-
13104: kelaitoksen muista tehtävistä.                        mentissa tarkoitetun sairauden, vian tai vam-
13105:                                                       man taikka joutuessaan työttömäksi tai, jos
13106:                       9 §                             hän ei silloin enää ollut tämän lain piiriin
13107:   Tässä laissa säädetystä eläketurvasta vastaa-       kuuluvassa työsuhteessa, se eläkelaitos, jonka
13108: vat 2 § :ssä tarkoitetut eläkelaitokset, sikäli       piiriin hän viimeksi oli kuulunut;
13109: kuin ne eivät ole toisin sopineet, seuraavasti:          3) muista vanhuus-, työkyvyttömyys-, työt-
13110:                                                       tömyys- ja perhe-eläkkeistä, lukuun ottamatta
13111:    2) työkyvyttömyyseläkkeestä, joka on myön-         työntekijäin eläkelain 12 §:n 1 momentin 2
13112: netty 7 §:n 1 momenttia soveltaen, sellaisen          kohdan ja merimieseläkelain 3 a §:n 2 momen-
13113: työttömyyseläkkeen määrän 30/lOO:sta, joka            tin 2 kohdan mukaisesti maksettavaa määrää,
13114: on myönnetty 7 §:n 1 momenttia soveltaen,             eläkkeiden niistä osista, jotka ylittävät 1 ja 2
13115: sekä myöhemmin kuin vuonna 1970 kuolleen              kohdan mukaiset määrät, osa-aikaeläkkeestä
13116: edunjättäjän jälkeen suoritettavasta perhe-           samoin kuin työntekijäin eläkelain perusteella
13117: eläkkeestä, jonka perusteena on edunjättäjän          maksettavista vastaavista vähimmäiseläketur-
13118: 7 §:n 1 momenttia soveltaen laskettu työkyvyt-        van mukaisista eläkkeistä ja eläkkeen osista ja
13119: tömyyseläke, siltä osin kuin sitä on maksettu         vastaavista merimieseläkelain perusteella mak-
13120: ajalta ennen sen kuukauden päättymistä, jona          settavista, sanotun lain 3 a §:n 4 momentissa
13121: edunjättäjä olisi saavuttanut eläkeiän, näihin        tarkoitetuista eläkkeen osista sekä eläkevas-
13122: eläkkeisiin luettuna myös työntekijäin elä-           tuun laskuperusteiden yleisestä muutoksesta ja
13123: kelain perusteella ehkä saatava eläkkeen osa ja       1 kohdan viimeisessä lauseessa tarkoitetusta
13124: merimieseläkelain 3 a §:n 4 momentissa tarkoi-        siirrosta johtuvista kustannuksista, samoin
13125: tettu sanotun lain perusteella ehkä saatava           kuin eläketurvakeskuksen kustannuksista vas-
13126: eläkkeen osa, mutta ei työntekijäin eläkelain         taavat eläkelaitokset yhdessä työntekijäin elä-
13127: 7 c §:n mukaista korotusta eikä sanotun lain          kelain mukaista toimintaa harjoittavien elä-
13128: 12                    1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 255
13129: 
13130: kelaitosten ja merimieseläkekassan kanssa, si-        Lain 9 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohtaa sovelle-
13131: ten kuin on säädetty työntekijäin eläkelain         taan myös ennen tämän lain voimaantuloa
13132: 12 §:n 1 momentin 4 ja 5 kohdassa; sekä             sattuneen eläketapahtuman perusteella makset-
13133:                                                     tavaan eläkkeeseen.
13134:                                                       Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
13135:   Tämä laki tulee voimaan       päivänä tammi-      ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
13136: kuuta 1991.                                         menpiteisiin.
13137: 
13138: 
13139:                                               Laki
13140:                            maatalousyrittäjien eläkelain muuttamisesta
13141: 
13142:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13143:   lisätään 14 päivänä heinäkuuta 1969 annettuun maatalousyrittäjien eläkelakiin (467 /69) uusi
13144: 16 a § seuraavasti:
13145: 
13146:                      16 a §
13147:   Asetuksella säädetään, mikä työntekijäin            Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
13148: eläkelain 8 §:n 4 momentin 1, 2 ja 10-13            kuuta 1991.
13149: kohdassa mainittujen lakien mukaisesta elä-           Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
13150: keturvasta huolehtivista eläkelaitoksista ratkai-   ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
13151: see eläkehakemuksen sekä huolehtii eläkkeen         menpiteisiin.
13152: maksamisesta ja eläkkeeseen liittyvistä elä-
13153: kelaitoksen muista tehtävistä.
13154: 
13155: 
13156: 
13157:                                               Laki
13158:                                 yrittäjien eläkelain muuttamisesta
13159: 
13160:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13161:   lisätään 14 päivänä heinäkuuta 1969 annettuun yrittäjien eläkelakiin (468/69) uusi 2 a §
13162: seuraavasti:
13163: 
13164:                      2a §                           maksamisesta ja eläkkeeseen liittyvistä elä-
13165:   Asetuksella säädetään, mikä työntekijäin          kelaitoksen muista tehtävistä.
13166: eläkelain 8 §:n 4 momentin 1, 2 ja 10-13
13167: kohdassa mainittujen lakien mukaisesta elä-           Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
13168: keturvasta huolehtivista eläkelaitoksista ratkai-   kuuta 1991.
13169: see eläkehakemuksen sekä huolehtii eläkkeen           Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
13170:                                                     ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
13171:                                                     menpiteisiin.
13172: 
13173:      Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1990
13174:                      1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -    Esitys n:o 256
13175: 
13176:                                      Ed u s kunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi työt-
13177:                                   tömyysturvalain muuttamisesta
13178: 
13179:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys      antanut asiasta mietintönsä n:o 54 ja suuri
13180: n:o 256 laiksi työttömyysturvalain muuttami-      valiokunta mietintönsä n:o 266, on hyväksynyt
13181: sesta. Eduskunta, jolle sosiaalivaliokunta on     seuraavan lain:
13182: 
13183: 
13184:                                              Laki
13185:                               työttömyysturvalain muuttamisesta
13186: 
13187:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13188:   muutetaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyysturvalain (602/84) 3 §:n 3 momentti,
13189: 5 §:n 2 momentti, 10 §:n 2 momentti ja 29 §:n 1 momentti,
13190:   sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 3 momentti ja 29 §:n 1 momentti 9 päivänä helmikuuta 1990
13191: annetussa laissa (98/90), sekä
13192:   lisätään 4 §:ään uusi 2 momentti, 5 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 27 päivänä
13193: helmikuuta 1987 ja 20 päivänä tammikuuta 1989 annetuilla laeilla (226/87 ja 69/89) sekä
13194: mainitulla 9 päivänä helmikuuta 1990 annetulla lailla, uusi 5 ja 6 momentti, 2 lukuun uusi 7 aja
13195: 9 a §ja 47 §:ään uusi 1 momentti, jolloin nykyinen 1 momentti siirtyy 2 momentiksi, seuraavasti:
13196: 
13197:                       3§                          sä, jos hän itse asettaa sellaisia rajoituksia,
13198:                Toimeenpanoelimet                  jotka estävät tarjotun työn vastaanottamisen
13199:                                                   työmarkkinoilla yleisesti sovellettavin ehdoin
13200:                                                   tai tarjottuun hänelle soveltuvaan koulutuk-
13201:    Työvoimatoimikunta tai työvoimatoimisto        seen osallistumisen. Henkilölle on varattava
13202: antaa työttömyysturvan saamisen työvoimapo-       kohtuullinen aika lastenhoidon, kulkemisen ja
13203: liittisista edellytyksistä, joista säädetään      muiden vastaavien mahdollisten esteiden pois-
13204: 4 §:ssä, 5 §:n 1 momentin 3, 8 ja 10 kohdassa     tamiseen.
13205: sekä 2, 5 ja 6 momentissa, 7-11 §:ssä ja
13206: 13 §:n 2 momentissa, sosiaalivakuutustoimi-          Henkilön katsotaan työllistyvän 1 momentin
13207: kuntaa ja työttömyyskassaa sitovan lausunnon      8 kohdassa tarkoitetulla tavalla omassa, puoli-
13208: siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.       sonsa tai vanhempiensa yrityksessä, jos hänen
13209: Työvoimatoimikunnan tai työvoimatoimiston         työmääränsä yrityksessä tai omassa työssä on
13210: tulee työttömyyskassan tai sosiaalivakuutustoi-   niin suuri, että se on esteenä kokoaikaisen työn
13211: mikunnan pyynnöstä täydentää lausuntoaan          vastaanottamiselle. Yrityksenä pidetään myös
13212: viipymättä.                                       maatalousyritystä.
13213:                                                      Edellä 1 momentin 10 kohdassa tarkoitetuksi
13214:                       4 §                         päätoimiseksi opiskeluksi katsotaan opiskelu
13215:           Oikeus työttömyyspäivärahaan            silloin, kun se on esteenä kokoaikaisen työn
13216:                                                   vastaanottamiselle. Päätoimisella opiskelijalla
13217:                                                   ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan myös-
13218:     Työttömyysturvan saajan on säilyttääkseen     kään opiskelun loma-aikana.
13219: oikeutensa työttömyysturvaan ilmoittaudutta-
13220: va työvoimatoimistolle sen määräämällä taval-                          7a §
13221: la.                                                    Pätevä syy työn vastaanottamisesta
13222:                                                                  kieltäytymiseen
13223:                     5§
13224:   Työttömyyspäivärahaoikeuden rajoitukset            Henkilöllä on pätevä syy kieltäytyä vastaan-
13225:                                                   ottamasta hänelle tarjottua työtä silloin, kun
13226:                                                   työstä maksettava palkka ja hänelle mahdolli-
13227:   Henkilö ei ole 1 momentin 3 kohdassa tar-       sesti maksettava työttömyyspäiväraha työ-
13228: koitetulla tavalla työmarkkinoiden käytettävis-   matka- ja muiden työn vastaanottamisen ai-
13229: 200749F
13230: 2                      1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 256
13231: 
13232: heuttamien kustannusten vähentämisen jälkeen                              29 §
13233: jää pienemmäksi kuin hänelle maksettava työt-
13234:                                                               Oikeus saada eräitä tietoja
13235: tömyyspäiväraha.
13236:    Iltalukiossa tai päivälukion iltalinjalla tahi      Työnantaja sekä valtion, kunnan tai muun
13237: ammatillisen oppilaitoksen iltakurssilla opiske-    julkisoikeudellisen yhteisön viranomainen, va-
13238: levalla henkilöllä on pätevä syy kieltäytyä         kuutus- ja eläkelaitos, eläkesäätiö, työttömyys-
13239: muusta kuin päivätyöstä, jos sen vastaanotta-       kassa sekä työvoimapoliittisesta aikuiskoulu-
13240: minen aiheuttaisi opiskelun keskeyttämisen.         tuksesta annetussa laissa (763/90) tarkoitettu
13241:    Henkilöllä on pätevä syy kieltäytyä ottamas-     koulutuspalvelujen tuottaja ovat velvolliset
13242: ta vastaan työtä työssäkäyntialueensa ulkopuo-      pyynnöstä antamaan työvoimatoimistolle, työ-
13243: lelta, jos sitä hänen kielitaitonsa huomioon        voimatoimikunnalle,       sosiaalivakuutustoimi-
13244: ottaen on pidettävä kohtuuttomana.                  kunnalle, työttömyyskassalle ja työttömyys-
13245:    Henkilö voi kieltäytyä tarjotusta työstä työt-   turva-asiamiehelle sekä tässä laissa tarkoitetuil-
13246: tömyyspäivärahaoikeutta menettämättä myös           le    muutoksenhakuviranomaisille       maksutta
13247: muusta kuin edellä 1-3 momentissa tarkoite-         työttömyyspäivärahan hakijan työttömyyspäi-
13248: tuista syistä, jos se on pätevyydeltään verratta-   värahaoikeuden ratkaisemisessa tai työvoima-
13249: vissa näihin.                                       poliittisesta aikuiskoulutuksesta annetussa lais-
13250:                                                     sa tarkoitettujen opintososiaalisten etuuksien
13251:                       9a §                          myöntämisessä ja maksamisessa tarvittavia tie-
13252:         Pätevä syy työstä eroamiseen                toja sekä asianomaiselle hakijalle maksutta
13253:                                                     häntä itseään koskevat tiedot, jollei yleisten
13254:    Henkilöllä on pätevä syy erota työstä työso-     asiakirjain julkisuudesta annetun lain (83/51)
13255: pimuslain (320/70) 43 §:n 3 momentissa tar-         säännöksistä muuta johdu.
13256: koitetuissa tapauksissa.
13257:    Jos henkilö on ottanut vastaan sellaista työ-
13258: tä, jota ei voida pitää hänen ammattitaitonsa                             47 §
13259: huomioon ottaen hänelle sopivana, hänellä on
13260:                                                                 Asetuksenantova/tuutus
13261: pätevä syy erota sanotusta työstä sinä aikana,
13262: jona hän olisi ollut oikeutettu päivärahaoikeut-       Asetuksella säädetään:
13263: taan menettämättä kieltäytymään ottamasta              1) 7 §:n 2 momentissa tarkoitetusta ammatti-
13264: vastaan sanottua työtä.                             taidon edellyttämästä työkokemuksesta;
13265:    Henkilöllä on oikeus erota työstä päiväraha-        2) 7 §:n 5 momentissa tarkoitetuista sopivan
13266: oikeuttaan menettämättä myös muusta kuin            asunnon kohtuullisista ehdoista;
13267: edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta syystä,         3) 7 §:n 5 momentissa tarkoitetusta paina-
13268: jos se on pätevyydeltään verrattavissa näihin.      vasta henkilökohtaisesta syystä;
13269:                                                        4) 10 §:n 2 momentissa tarkoitetusta sopivan
13270:                       10§                           työvoiman saatavissa olon selvittämisestä; sekä
13271:                Työssäkäyntialue                        5) 13 §: n 2 momentissa tarkoitetusta työ-
13272:                                                     markkinoilla olosta.
13273: 
13274:   Edellä 7 §:n 4 ja 5 momentin soveltaminen
13275: edellyttää, että työssäkäyntialueen ulkopuolella      Tämä laki tulee voimaan        päivänä tammi-
13276: olevaan työpaikkaan ei ole sopivaa työvoimaa        kuuta 1991.
13277: saatavissa siltä työssäkäyntialueelta, jolla
13278: avoin työpaikka sijaitsee.
13279: 
13280: 
13281:     Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1990
13282:                       1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -     Esitys n:o 257
13283: 
13284: 
13285: 
13286: 
13287:                                       Ed u s k u n n a n vastaus hallituksen esitykseen laiksi
13288:                                    työntekijäin eläkelain soveltamisesta Suomen Pankin setelipai-
13289:                                    non henkilökunnan työsuhteisiin
13290: 
13291:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys        liokunta on antanut asiasta mietintönsä n:o 52
13292: n:o 257 laiksi työntekijäin eläkelain soveltami-    ja suuri valiokunta mietintönsä n:o 256, on
13293: sesta Suomen Pankin setelipainon henkilökun-        hyväksynyt seuraavan lain:
13294: nan työsuhteisiin. Eduskunta, jolle sosiaaliva-
13295: 
13296: 
13297:                                               Laki
13298: työntekijäin eläkelain soveltamisesta Suomen Pankin setelipainon henkilökunnan työsuhteisiin
13299: 
13300:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
13301: 
13302:                       1 §                                                2 §
13303:    Suomen Pankin setelipainon muuttuessa              Sosiaali- ja terveysministeriö antaa ohjeet
13304: osakeyhtiöksi Suomen Pankin setelipainon            työntekijäin eläkelain 12 §:n soveltamisesta
13305: henkilökuntaan kuuluvalla tai kuuluneella hen-      1 §:ssä tarkoitettujen työntekijäin eläkelain
13306: kilöllä on oikeus työntekijäin eläkelain (395/      mukaisten eläkkeenosien kustantamiseksi.
13307: 61) vähimmäisehtojen mukaiseen eläketurvaan
13308: työsuhteen alusta lukien. Suomen Pankin elä-                            3 §
13309: kesäännön tai perhe-eläkesäännön perusteella          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
13310: Suomen Pankin setelipainon henkilökunnalle          kuuta 1991.
13311: myönnetyt eläkkeet muunnetaan työntekijäin
13312: eläkelain vähimmäisehtojen mukaista eläketur-
13313: vaa vastaavalta osalta työntekijäin eläkelain
13314: mukaisiksi tämän lain voimaantulosta lukien.
13315: 
13316: 
13317:      Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1990
13318: 
13319: 
13320: 
13321: 
13322: 200735Q
13323:                      1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 258
13324: 
13325: 
13326: 
13327: 
13328:                                     Ed u s kunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi rait-
13329:                                 tiustyölain 3 §:n 2 momentin kumoamisesta
13330: 
13331:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys       kunta on antanut asiasta mietintönsä n:o 13 ja
13332: n:o 258 laiksi raittiustyölain 3 §:n 2 momentin    suuri valiokunta mietintönsä n:o 251, on hy-
13333: kumoamisesta. Eduskunta, jolle talousvalio-        väksynyt seuraavan lain:
13334: 
13335: 
13336: 
13337:                                              Laki
13338:                         raittiustyölain 3 §:n 2 momentin kumoamisesta
13339: 
13340:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
13341: 
13342:                       1§                                                 2§
13343:    Tällä lailla kumotaan 19 päivänä marraskuu-       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta
13344: ta 1982 annetun raittiustyölain (828/82) 3 §:n 2   1991.
13345: momentti.                                             Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
13346:                                                    ryhtyä lain täytäntöön panemiseksi tarpeellisiin
13347:                                                    toimenpiteisiin.
13348: 
13349:    Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1990
13350: 
13351: 
13352: 
13353: 
13354: 210053T
13355:                      1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -    Esitys n:o 259
13356: 
13357: 
13358: 
13359: 
13360:                                      Ed u s kunnan vastaus hallituksen esitykseen kuntoutus-
13361:                                   ta koskevan lainsäädännön uudistamiseksi
13362: 
13363:    Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys     nuksen aikana. Erityisesti on otettava huo-
13364: n:o 259 kuntoutusta koskevan lainsäädännön        mioon lapset ja heidän vanhempansa. Lyhyt-
13365: uudistamiseksi. Eduskunnalle on sosiaalivalio-    aikaisen kuntoutuksen ajalta myönnettävässä
13366: kunta antanut asiasta mietintönsä n:o 49 ja       kuntoutusrahassa on myös omavastuuaikaa ly-
13367: suuri valiokunta mietintönsä n:o 253.             hennettävä. Jaksoissa annetun kuntoutuksen
13368:    Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan   omavastuut on yhdistettävä.
13369: siitä, että omavastuuaikaa lyhennetään kun-          Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa
13370: toutusjakson alkamispäivää seuraavaan päi-        kahden vuoden kuluttua lain voimaantulosta
13371: vään kuntoutustarpeen tai -mahdollisuuksien       selonteon lainsäädännön vaikutuksista ja kun-
13372: selvittämisen, kuntoutussuunnitelman tekemis-     toutusjärjestelmän kehittämisestä sekä tarvitta-
13373: tä varten tarpeellisen tutkimuksen ja kokeilun,   vista muutoksista.
13374: kuntoutuksen tuloksellisuutta tai kehittämistä       Eduskunta on hyväksynyt seuraavat lait:
13375: koskevan tutkimuksen sekä sopeutumisvalmen-
13376: 
13377:                                             Laki
13378:                              kuntootuksen asiakaspalveluyhteistyöstä
13379: 
13380:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
13381: 
13382:                     1 luku                        sekä työvoima- ja opetusviranomaisten sekä
13383:               Yleiset säännökset                  kansaneläkelaitoksen tulee olla keskenään yh-
13384:                                                   teistyössä paikallisella, alueellisella ja valta-
13385:                       1§                          kunnallisella tasolla kuntoutukseen liittyvien
13386:     Kuntoutuksen asiakaspalveluyhteistyö          toimenpiteiden yhteensovittamiseksi tilanteissa,
13387:                                                   joissa kuntoutusasiakkaan palvelutarpeisiin ei
13388:    Tässä laissa säädetään viranomaisten sekä      muuten ole löydettävissä ratkaisua. Näiden
13389: yhteisöjen ja laitosten yhteistyöstä kuntoutus-   viranomaisten tulee toimia yhteistyössä myös
13390: palvelujen antamisessa, asiakkaiden kuntou-       muiden palvelujärjestelmien kanssa.
13391: tustarpeen ja -mahdollisuuksien arvioimisessa,       Asiakaspalveluyhteistyö sisältää viranomais-
13392: kuntoutukseen liittyvän koulutuksen järjestä-     ten ja palvelujärjestelmien keskinäisen yhteis-
13393: misessä sekä työllistymisen edistämisessä. Täl-   työn periaatteista ja menettelytavoista sopimi-
13394: laista toimintaa kutsutaan tässä laissa kuntou-   sen, kuntoutusasiakkaiden palvelutarpeiden ar-
13395: tuksen asiakaspalveluyhteistyöksi.                vioinnin, palvelujen suunnittelun ja niihin liit-
13396:                                                   tyvien yhteistyön toteuttamiseksi tarpeellisten
13397:                                                   tietojen vaihdon, kuntoutusasiakkaiden tarpei-
13398:                       2 §                         ta vastaavien ratkaisujen etsimisen ja tarvitta-
13399:     Kuntoutuksen asiakaspalveluyhteistyön         essa kuntoutusasiakasta koskevien lausuntojen
13400:              tarkoitus ja sisältö                 antamisen. Salassa pidettäviä tietoja voidaan
13401:                                                   antaa vain silloin', kun se on yhteistyön toteut-
13402:   Sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten     tamiseksi välttämätöntä.
13403: 210162M
13404: 2                     1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 259
13405: 
13406:    Asiakaspalveluyhteistyötä toteutetaan ensisi-                           6 §
13407: jaisesti osana asianomaisten viranomaisten toi-                 Yhteistyöryhmän tehtävät
13408: mintaa. Lisäksi yhteistyön kehittämiseksi on
13409: perustettava paikallisen, alueellisen ja valta-         Kuntootuksen asiakaspalvelun yhteistyöryh-
13410: kunnan tason yhteistyöelimet, joiden tehtävistä      män tehtävänä on suunnitella, edistää ja seura-
13411: säädetään jäljempänä.                                ta viranomaisten sekä laitosten ja yhteisöjen
13412:    Tarvittaessa laaditaan palveluja varten yh-       yhteistoimintaa paikallisella tasolla sekä käsi-
13413: dessä asiakkaan kanssa suunnitelma kuntou-           tellä kuntootuksen asiakaspalvelua koskevia
13414: tuksesta.                                            periaatteellisesti tärkeitä kysymyksiä.
13415:                                                         Yhteistyöryhmä antaa lisäksi lausuntoja yk-
13416:                    3§                                sittäisistä kuntootuksen asiakaspalvelua koske-
13417:         Suhde muuhun lainsäädäntöön                  vista asioista.
13418:                                                         Yksittäisen kuntootuksen asiakaspalvelua
13419:   Tämä laki koskee kuntootuksen asiakaspal-          koskevan asian käsittelemiseen yhteistyöryh-
13420: veluyhteistyötä, mikäli siitä ei ole lailla toisin   mässä on oltava asiakkaan suostumus.
13421: säädetty.
13422:                                                                            7 §
13423:                                                                  Lausunnon antaminen
13424:                      2 luku
13425:                                                         Sosiaalihuolto-, terveydenhuolto-, opetus-,
13426:              Paikallinen yhteistyö
13427:                                                      ammattikasvatus- ja työvoimaviranomainen,
13428:                        4 §                           työterveyshuoltojärjestelmä sekä kansaneläke-
13429:                                                      laitos ja muu viranomainen, yhteisö tai laitos
13430: Kuntoutuksen asiakaspalvelun yhteistyöryhmä
13431:                                                      sekä kuntootusasiakas voivat pyytää yhteistyö-
13432:    Kunnan on huolehdittava siitä, että sen alu-      ryhmältä lausuntoa yksittäisestä kuntootuksen
13433: eella toimii kuntootuksen asiakaspalvelun yh-        asiakaspalvelun yhteistyötä koskevasta asiasta.
13434: teistyöryhmä.                                           Yhteistyöryhmä ei saa ilman kuntootusasiak-
13435:    Kunnat voivat sopia, että niillä on yhteinen      kaan suostumusta antaa lausuntoa viranomai-
13436: yhteistyöryhmä.                                      selle, yhteisölle tai laitokselle.
13437:    Yhteistyöryhmänä voi toimia myös tervey-             Jos kysymys on liikenne-, tapaturma- tai
13438: denhuoltoviranomaisten, työvoimaviranomais-          työeläkevakuutusjärjestelmien      mahdollisesti
13439: ten tai kansaneläkelaitoksen asettama asia-          kanattavaksi kuuluvasta toiminnasta, asian-
13440: kasyhteistyöryhmä täydennettynä eri asiantun-        omaiselle vakuutuslaitokselle on varattava ti-
13441: tijatahojen edustuksella.                            laisuus tulla kuulluksi asiassa.
13442:                                                         Työryhmä on kutsuttava koolle niin, että
13443:                        5§                            tarpeelliset lausunnot voidaan antaa viivytyk-
13444:         Yhteistyöryhmän kokoonpano                   settä. Jos lausuntopyyntö on ilmeisen aiheeton,
13445:                                                      ei lausuntoa tarvitse antaa.
13446:    Kuntootuksen asiakaspalvelun yhteistyöryh-           Jos sama asia on vireillä muutoksenhaun
13447: mään kuuluu sosiaalihuolto-, terveydenhuolto-        johdosta, työryhmä ei anna siitä lausuntoa.
13448: ja työvoimaviranomaisen sekä kansaneläke-
13449: laitoksen nimeämä edustaja.                                              3 luku
13450:    Yhteistyöryhmän on tarvittaessa kutsuttava
13451:                                                                   Alueellinen yhteistyö
13452: kokouksiinsa myös opetus- ja ammattikasva-
13453: tusviranomaisten sekä muiden viranomaisten,                                8§
13454: tapaturma-, liikenne- ja työeläkevakuutusjär-
13455:                                                              Kuntoutuksen asiakaspalvelun
13456: jestelmien, työnantajien ja työntekijöiden sekä
13457:                                                                  yhteistyötoimikunta
13458: muiden yhteisöjen, laitosten ja järjestöjen
13459: edustajia, minkä lisäksi se voi kuulla asiantun-        Lääninhallitus asettaa kutakin sairaanhoito-
13460: tijoita.                                             piirin aluetta varten kolmeksi vuodeksi kerral-
13461:    Kuntootusasiakkaalle ja tarvittaessa hänen        laan kuntootuksen asiakaspalvelun yhteistyö-
13462: lähiomaiselleen on varattava mahdollisuus tul-       toimikunnan.
13463: la kuulluksi kuntootusasiakasta koskevassa              Lääninhallituksen tehtävänä on myös yh-
13464: lausuntoasiassa.                                     teensovittaa läänin alueen toimikuntien työtä.
13465:                       Kuntoutusta koskevan lainsäädännön uudistaminen                               3
13466: 
13467:                       9 §                                               5 luku
13468:      Yhteistyötoimikunnan kokoonpano                            Erinäisiä säännöksiä
13469:    Kuntoutuksen asiakaspalvelun yhteistyötoi-                            I2 §
13470: mikuntaan kuuluu keskeisten kuntootuksen                        Salassapitovelvollisuus
13471: asiakaspalveluyhteistyön alalla toimivien so-
13472: siaali- ja terveydenhuollon viranomaisten, yh-       Tämän lain täytäntöönpanaan osallistuvat
13473: teisöjen ja laitosten sekä opetus- ja työhallin-   henkilöt eivät saa luvatta ilmaista yksityistä tai
13474: non ja kansaneläkelaitoksen nimeämä asian-         perheen salaisuutta, josta he asemansa tai teh-
13475: tuntija.                                           tävänsä perusteella ovat saaneet tietää. Salassa-
13476:    Yhteistyötoimikunnan on kutsuttava tarvit-      pitovelvollisuus säilyy palvelussuhteen tai teh-
13477: taessa kokouksiinsa myös muiden viranomais-        tävän päättymisen jälkeen. Salassapitovelvolli-
13478: ten, tapaturma-, liikenne- ja työeläkevakuutus-    suus koskee myös henkilöitä, jotka saavat
13479: järjestelmien sekä muiden yhteisöjen, laitosten    edellä mainittuja tietoja 7 §:n 2 momentin
13480: ja järjestöjen sekä työnantajien ja työntekijöi-   mukaisen lausunnon yhteydessä.
13481: den edustajia, minkä lisäksi se voi kuulla           Mitä I momentissa on säädetty, ei estä asian
13482: asiantuntijoita.                                   ilmaisemista sille, jolla viran puolesta on oi-
13483:                                                    keus saada asiasta tieto.
13484:                       10§                             Joka rikkoo I momentissa säädetyn salassa-
13485:         Yhteistyötoimikunnan tehtävät              pitovelvollisuuden, on tuomittava, jollei teosta
13486:                                                    ole muussa laissa säädetty ankarampaa ran-
13487:       Kuntootuksen asiakaspalvelun yhteistyötoi-   gaistusta, kuntoutuksen asiakaspalveluyhteis-
13488: mikunnan tehtävänä on suunnitella, edistää ja      työstä annetun lain mukaisen salassapitovelvol-
13489: seurata tämän lain mukaista viranomaisten          lisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen
13490: sekä yhteisöjen ja laitosten yhteistyötä sekä      enintään kuudeksi kuukaudeksi.
13491: käsitellä asiakaspalveluyhteistyötä koskevia pe-     Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä
13492: riaatteellisesti tärkeitä kysymyksiä. Yhteistyö-   I momentissa tarkoitetun salassapitovelvolli-
13493: toimikunta voi erityisissä tapauksissa ottaa kä-   suuden rikkomisesta, ellei asianomistaja ole
13494: siteltäväkseen myös yksittäisen kuntootuksen       ilmoittanut tekoa syytteeseen pantavaksi.
13495: asiakaspalvelua koskevan asian.
13496:  ,,;c Lisäksi toimikunnan on huolehdittava pai-                          I3 §
13497: kallisten yhteistyöryhmien yhteistyön edistämi-                      Työjärjestys
13498: sestä ja järjestettävä tarvittavaa ohjausta ja
13499: koulutusta.                                           Edellä 4 § :ssä tarkoitetun yhteistyöryhmän
13500:                                                    ja 8 §:ssä tarkoitetun toimikunnan on hyväk-
13501:                                                    syttävä työjärjestys, jossa on määräykset ko-
13502:                                                    kousten koolle kutsumisesta, työskentelytavas-
13503:                     4 luku                         ta, päätösmenettelystä ja muista tehtävien
13504:           Valtakunnallinen yhteistyö               asianmukaisen hoitamisen kannalta tarpeelli-
13505:                                                    sista seikoista.
13506:                       II §                                                I4 §
13507:        Kuntoutusasiain neuvottelukunta                               Voimaantulo
13508:    Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä        Tämä laki tulee voimaan I päivänä lokakuu-
13509: toimii valtioneuvoston kolmeksi vuodeksi ker-      ta I991.
13510: rallaan asettama kuntoutusasiain neuvottelu-
13511: kunta, jonka tehtävänä on ohjata, kehittää ja         Kunnan on nimettävä 4 §:ssä tarkoitettu yh-
13512: yhteensovittaa viranomaisten, yhteisöjen ja lai-   teistyöryhmä ja lääninhallituksen 8 §:ssä tar-
13513: tosten yhteistyötä sekä alueellisten kuntootuk-    koitettu yhteistyötoimikunta ensimmäisen ker-
13514: sen asiakaspalvelun yhteistyötoimikuntien toi-     ran 3 kuukauden kuluessa tämän lain voimaan-
13515: mintaa.                                            tulosta.
13516:    Tarkemmat säännökset kuntoutusasiain neu-          Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
13517: vottelukunnasta annetaan asetuksella.              täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
13518: 4                      1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 259
13519: 
13520:                                                Laki
13521:                                  kansanterveyslain muuttamisesta
13522: 
13523:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13524:   muutetaan 28 päivänä tammikuuta 1972 annetun kansanterveyslain (66/72) 14 §:n 3 momentti,
13525: sellaisena kuin se on 5 päivänä elokuuta 1983 annetussa laissa (674/83), ja
13526:   lisätään lakiin siitä 17 päivänä syyskuuta 1982 annetulla lailla (684/82) kumotun 23 §:n tilalle
13527: uusi 23 § seuraavasti:
13528: 
13529:                      3 luku                                                 23 §
13530:                                                         Jos terveyskeskuksen potilas tarvitsee kun-
13531:            Kunnan kansanterveystyö
13532:                                                      toutusta, jota ei ole säädetty terveyskeskuksen
13533:                       14 §                           tehtäväksi tai jota ei ole tarkoituksenmukaista
13534:                                                      järjestää kansanterveystyönä, terveyskeskus
13535:   Kunnan tehtävänä on huolehtia 1 momentin           ohjaa tarpeen mukaan asiakkaan sairaanhoito-
13536: 2 kohdassa tarkoitettuun sairaanhoitoon kuu-         piirin, sosiaali-, työvoima- tai opetusviran-
13537: luvan lääkinnällisen kuntootuksen järjestämi-        omaisen taikka kansaneläkelaitoksen tai muun
13538: sestä siltä osin kuin sitä ei ole säädetty kansan-   kuntootuksen palveluorganisaation palveluiden
13539: eläkelaitoksen tehtäväksi. Lääkinnälliseen kun-      piiriin.
13540: toutukseen luetaan kuntouttavien hoitotoimen-           Sen lisäksi, mitä 1 momentissa on säädetty
13541: piteiden lisäksi kuuluvaksi neuvonta, kuntoo-        yhteistyöstä, on lääkinnällisen kuntootuksen
13542: tustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittävä tutki-    järjestämisessä noudatettava, mitä kuntootuk-
13543: mus, apuvälinehuolto sekä sopeutumisvalmen-          sen asiakaspalveluyhteistyöstä annetussa laissa
13544: nus- ja ohjaustoiminta ja muut näihin rinnas-        (    1 ) säädetään.
13545: tettavat toiminnat siten kuin asetuksella tar-
13546: kemmin säädetään.                                      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuu-
13547:                                                      ta 1991.
13548: 
13549: 
13550: 
13551:                                                Laki
13552:                                erikoissairaanhoitolain muuttamisesta
13553: 
13554:  Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13555:  lisätään 1 päivänä joulukuuta 1989 annetun erikoissairaanhoitolain (1062/89) 1 §:ään uusi 3
13556: momentti ja lakiin uusi 10 a § seuraavasti:
13557: 
13558:                        1§
13559:                                                      piirin tehtäväksi tai jota ei ole tarkoituksenmu-
13560:    Lääkinnälliseen kuntoutukseen luetaan kun-        kaista järjestää erikoissairaanhoitona, sairaan-
13561: touttavien hoitotoimenpiteiden lisäksi kuulu-        hoitopiiri ohjaa tarpeen mukaan asiakkaan
13562: vaksi neuvonta, kuntootustarvetta ja -mahdol-        terveyskeskuksen, sosiaalihuolto-, työvoima-
13563: lisuuksia selvittävä tutkimus, apuvälinehuolto       tai opetusviranomaisen taikka kansaneläke-
13564: sekä sopeutumisvalmennus- ja ohjaustoiminta          laitoksen tai muun kuntootuksen palveluorga-
13565: ja muut näihin rinnastettavat toiminnat siltä        nisaation palveluiden piiriin.
13566: osin kuin kuntoutusta ei ole säädetty kansan-           Sen lisäksi, mitä 1 momentissa on säädetty
13567: eläkelaitoksen tehtäviksi. Asetuksella annetaan      yhteistoiminnasta, on lääkinnällisen kuntoo-
13568: tarkemmat säännökset lääkinnällisen kuntoo-          tuksen järjestämisessä noudatettava, mitä kun-
13569: tuksen sisällöstä.                                   tootuksen asiakaspalveluyhteistyöstä annetussa
13570:                                                      laissa (    1 ) säädetään.
13571:                      10 a §
13572:   Jos erikoissairaanhoidon potilas tarvitsee           Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuu-
13573: kuntoutusta, jota ei ole säädetty sairaanhoito-      ta 1991.
13574:                        Kuntoutusta koskevan lainsäädännön uudistaminen                             5
13575: 
13576:                                                Laki
13577:                               sosiaalihuoltolain 17 §:n muuttamisesta
13578: 
13579:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13580:   lisätään 17 päivänä syyskuuta 1982 annetun sosiaalihuoltolain (710/82) 17 §:ään, sellaisena
13581: kuin se on osittain muutettuna 3 päivänä huhtikuuta 1987 annetulla lailla (381 /87), uusi 3
13582: momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, seuraavasti:
13583: 
13584:                       17 §
13585:                                                      veluorganisaation palveluiden purnn. Lisäksi
13586:    Jos sosiaalihuollon asiakas tarvitsee kuntou-     on noudatettava, mitä kuntoutuksen asia-
13587: tusta, jota ei ole säädetty sosiaalihuollon tehtä-   kaspalveluyhteistyöstä    annetussa   laissa
13588: väksi tai jota ei ole tarkoituksenmukaista jär-      (   1 ) säädetään.
13589: jestää sosiaalipalveluna, sosiaalihuolto ohjaa
13590: tarpeen mukaan asiakkaan terveydenhuolto-,
13591: työvoima- tai opetusviranomaisen taikka kan-           Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuu-
13592: saneläkelaitoksen tai muun kuntoutuksen pal-         ta 1991.
13593: 
13594: 
13595: 
13596: 
13597:                                                Laki
13598:                              työterveyshuoltolain 2 §:n muuttamisesta
13599: 
13600:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13601:   muutetaan 29 päivänä syyskuuta 1978 annetun työterveyshuoltolain (743/78) 2 §:n l momentin
13602: johdantokappale ja 6 kohta seuraavasti:
13603: 
13604:                        2 §                           kuntoisen työntekijän työssä selviytymisen seu-
13605:  Työterveyshuollon toteuttaminen ja sisältö          ranta työntekijän terveydelliset edellytykset
13606:                                                      huomioon ottaen, kuntoutusta koskeva neu-
13607:    Työterveyshuoltoon kuuluu siten kuin val-         vonta ja hoitoon tai kuntoutukseen ohjaami-
13608: tioneuvoston päätöksellä eri toimialojen ja työ-     nen sekä omalta osaltaan osallistuminen työky-
13609: paikkojen olosuhteet ja niistä johtuva työter-       kyä ylläpitävään toimintaan työpaikalla; toi-
13610: veyshuollon tarve huomioon ottaen, mitä sosi-        minnassa on noudatettava, mitä kuntoutuksen
13611: aali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja val-     asiakaspalveluyhteistyöstä annetussa laissa
13612: tionosuudesta annetun lain 4 §:ssä tarkoitetus- ·    (   1 ) säädetään; sekä
13613: sa valtakunnallisessa suunnitelmassa ja muu-
13614: toin käytettävissä olevien voimavarojen puit-
13615: teissa tarkemmin määrätään:
13616:                                                        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuu-
13617:   6) vian, vamman tai sairauden vuoksi vajaa-        ta 1991.
13618: 6                     1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 259
13619: 
13620:                                                Laki
13621:                                   työllisyyslain 7 §:n muuttamisesta
13622: 
13623:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13624:     muutetaan 13 päivänä maaliskuuta 1987 annetun työllisyyslain (275/87) 7 §:n 2 momentti ja
13625:     lisätään 7 §:ään uusi 3-5 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 6 momentiksi,
13626: seuraavasti:
13627: 
13628:                     3 luku                             Jos työhallinnon asiakkaan tarvitsemia pal-
13629:                Työllisyyden hoito                   veluja ei ole mahdollista tai tarkoituksenmu-
13630:                                                     kaista järjestää työvoimapalveluna, työvoima-
13631:                       7 §                           viranomainen ohjaa tarpeen mukaan asiak-
13632:                Työvoimapalvelut                     kaan sosiaali-, terveydenhuolto- tai opetusvi-
13633:                                                     ranomaisen taikka kansaneläkelaitoksen tai
13634:    Työvoimapalveluja ovat erityisesti työnväli-     muun kuntootuksen palveluorganisaation pal-
13635: tys, ammatinvalinnanohjaus, työvoimapoliitti-       veluiden piiriin.
13636: nen aikuiskoulutus, muuttoturvan järjestämi-           Vajaakuntoisten asiakkaiden palvelujen jär-
13637: nen, sijaintineuvonta, ohjaaminen omatoimi-         jestämisessä on lisäksi noudatettava, mitä kun-
13638: seen työllistymiseen, kansainvälinen harjoitteli-   tootuksen asiakaspalveluyhteistyöstä annetussa
13639: janvaihto ja tietopalvelu.                          laissa (   1 ) säädetään.
13640:    Työvoimapalvelut on järjestettävä siten, että
13641: vajaakuntoisten asiakkaiden käytettävissä ovat
13642: edellä mainittujen palvelujen lisäksi heidän          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuu-
13643: tarvitsemansa erityispalvelut. Erityispalveluista   ta 1991.
13644: säädetään tarkemmin asetuksella.
13645: 
13646: 
13647: 
13648: 
13649:                                                Laki
13650:                        kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta
13651: 
13652:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
13653: 
13654:                        1§                                                  2§
13655:                  Lain tarkoitus                        Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus
13656:    Tässä laissa säädetään kansaneläkelain (347 1       Kansaneläkelaitoksen on järjestettävä va-
13657: 56) ja sairausvakuutuslain (364/63) mukaisesti      kuutetulle, jonka työkyky ja ansiomahdolli-
13658: vakuutettujen kuntootuksen korvaamisesta ja         suudet ovat sairauden, vian tai vamman vuoksi
13659: järjestämisestä.                                    olennaisesti heikentyneet, tarvittava ammatilli-
13660:    Tämän lain mukaista kuntoutusta korvataan        nen koulutus tai valmennus hänen työkykynsä
13661: ja järjestetään, jollei vakuutettu saa tarvitse-    säilyttämiseksi tai parantamiseksi, jollei sitä
13662: maansa kuntoutusta tapaturmavakuutuslain            ole järjestetty työllisyyslain 7 §:n, työvoimapo-
13663: perusteella korvattavasta kuntoutuksesta anne-      liittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain
13664: tun lain (    1 ), liikennevakuutuslain perus-      (763/90), työeläkelakien taikka erityisopetusta
13665: teella korvattavasta kuntoutuksesta annetun         koskevien säännösten perusteella.
13666: lain (    1 ), sotilasvammalain (404/48) tai           Kansaneläkelaitoksen on järjestettävä am-
13667: sotilastapaturmalain (    1 ) nojalla.              matillisena kuntoutuksena myös sellaiset kalliit
13668:                       Kuntoutusta koskevan lainsäädännön uudistaminen                              7
13669: 
13670: ja vaativat apuvälineet, jotka ovat tarpeen         eläkelaitoksen yhteistoimintasäätiöitten piiriin
13671: vaikeavammaisen työkyvyn ja ansiomahdolli-          kuuluvien kuntoutuslaitosten ja muiden sellais-
13672: suuksien parantamiseksi tai säilyttämiseksi.        ten laitosten, joita kansaneläkelaitos on avus-
13673:    Ammatillisella kuntoutuksella tarkoitetaan l     tanut, perusparannuksesta aiheutuviin menoi-
13674: momentissa myös elinkeinon tai ammatin har-         hin ja näiden laitosten käyttöavustuksiin.
13675: joittamisen tukemiseksi annettavaa avustusta          Kansaneläkelaitoksen on vuosittain laaditta-
13676: tai korotonta lainaa työvälineiden ja työkonei-     va 1 momentissa tarkoitettujen varojen käytös-
13677: den hankkimista ja oman yrityksen perustamis-       tä kolmea seuraavaa kalenterivuotta koskeva
13678: ta ja muuttamista varten sekä ammatillisen          suunnitelma sen mukaan kuin asetuksella tar-
13679: koulutuksen vuoksi välttämätöntä peruskoulu-        kemmin säädetään.
13680: tusta.
13681:    Asetuksella säädetään, mitä on pidettävä                            5§
13682: tässä pykälässä tarkoitettuna ammatillisena                 Hakeminen ja päätöksenteko
13683: kuntoutuksena.
13684:                                                        Hakemus kuntoutuksen korvaamisesta teh-
13685:                    3§                               dään kansaneläkelaitoksen paikallistoimistoon.
13686:                                                        Kuntoutushakemuksen johdosta kansanelä-
13687:  Vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus          kelaitoksen on annettava hakijalle kirjallinen
13688:    Kansaneläkelaitoksen on järjestettävä muus-      päätös.
13689: sa kuin julkisessa laitoshoidossa olevalle vai-        Ammatillista kuntoutusta koskevasta tämän
13690: keavammaiselle henkilölle, joka lisäksi saa         lain mukaisesta päätöksestä kansaneläkelaitok-
13691:    1) lapsen hoitotuesta annetun lain (444/69)      sen on välittömästi ilmoitettava opintotukilais-
13692: 2 §:n 2 tai 3 momentin mukaista hoitotukea;         sa (28/72) tarkoitetulle valtion opintotukikes-
13693:    2) vammaistukilain (124/88) 2 §:n 1 momen-       kukselle ja eläketurvakeskukselle siten kuin
13694: tin 1 tai 2 kohdan mukaista vammaistukea; tai       asetuksella tarkemmin säädetään.
13695:    3) työkyvyttömyyseläkettä ja kansaneläke-
13696: lain 30 a §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa                                 6 §
13697: tarkoitettua hoitotukea,                                     Kuntoutusmahdollisuuksien
13698:    sellaiset pitkäaikaiset tai vaativat muut kuin                selvitysvelvollisuus
13699: sairaanhoitoon välittömästi liittyvät kuntoutus-
13700: jaksot laitos- tai avohoidossa, jotka ovat tar-       Kansaneläkelaitoksen on tarvittaessa selvitet-
13701: peen hänen työ- tai toimintakykynsä säilyttä-       tävä vakuutetun kuntoutustarve, viimeistään
13702: miseksi tai parantamiseksi.                         kuitenkin silloin, kun vakuutettu on saanut
13703:    Asetuksella voidaan tarkemmin säätää 1 mo-       sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa 60
13704: mentissa tarkoitetun kuntoutuksen sisällöstä.       päivältä.
13705:                                                                           7 §
13706:                        4 §
13707:                                                                      Yhteistoiminta
13708:      Muu ammatillinen ja lääkinnällinen
13709:                kuntoutus                               Jos vakuutettu tarvitsee sellaista kuntoutus-
13710:                                                     ta, jota ei ole säädetty kansaneläkelaitoksen
13711:    Kansaneläkelaitos voi korvata ja järjestää       tehtäväksi tai jota ei ole tarkoituksenmukaisis-
13712: lisäksi muuta kuin 2 ja 3 §:n mukaista amma-        ta järjestää kansaneläkelaitoksen toimintana,
13713: tillista tai lääkinnällistä kuntoutusta. Tähän      kansaneläkelaitos ohjaa tarpeen mukaan va-
13714: tarkoitukseen on vuosittain käytettävä vähin-       kuutetun asianmukaiseen kuntoutukseen tai
13715: tään rahamäärä, joka vastaa neljää prosenttia       muiden palveluiden piiriin.
13716: vakuutettujen sairausvakuutusmaksuina kerty-           Lisäksi on noudatettava, mitä kuntoutuksen
13717: neestä määrästä. Tähän tarkoitukseen käytet-        asiakaspalveluyhteistyöstä annetussa laissa
13718: tävästä edellä sanottua suuremmasta enim-           (    1 ) säädetään.
13719: mäisrahamäärästä eduskunta päättää vuosit-
13720: tain valtion tulo- ja menoarvion käsittelyn                               8§
13721: yhteydessä. Rahamäärää voidaan käyttää myös
13722:                                                                     Muutoksenhaku
13723: sairauksien ehkäisemiseen sekä kuntoutusta ja
13724: sairauksien ehkäisyä koskevaan tutkimus- ja           Joka on tyytymätön kansaneläkelaitoksen
13725:  kehittämistoimintaan sekä tarvittaessa kansan-     tämän lain 2 ja 3 §:n nojalla antamaan päätök-
13726: 8                     1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 259
13727: 
13728: seen, saa hakea siihen muutosta tarkastuslauta-     saada antamistaan tiedoista ja lausunnoista
13729: kunnalta kirjallisella valituksella. Valitus on     kansaneläkelaitoksen vahvistaman taksan mu-
13730: toimitettava kansaneläkelaitoksen paikallistoi-     kainen palkkio.
13731: mistoon tai tarkastuslautakuntaan viimeistään          Oppilaitos, kuntoutuslaitos tai muu kuntou-
13732: kolmantenakymmenentenä päivänä sen päivän           tuksen toteuttaja on velvollinen antamaan kan-
13733: jälkeen, jona valittaja sai tiedon eläkelaitoksen   saneläkelaitokselle sen tämän lain mukaisten
13734: päätöksestä.                                        tehtävien hoitamiseksi tarvitsemat tiedot ja
13735:    Tarkastuslautakunnan päätökseen tyytymä-         niillä on oikeus saada kansaneläkelaitokselta
13736: tön saa hakea siihen muutosta vakuutusoikeu-        tämän lain mukaista etuutta koskevia tietoja
13737: delta siltä osin kuin päätös koskee kansanelä-      siltä osin kuin ne ovat tarpeen muun lainsää-
13738: kelaitoksen velvollisuutta järjestää kuntoutus      dännön perusteella kuntoutujalle annettavan
13739: tämän lain 2 tai 3 §:n nojalla tai vakuutetun       edun vahvistamista tai suorittamista varten.
13740: oikeutta niiden perusteella maksettaviin etuuk-
13741: siin. Muutosta vakuutusoikeudelta haetaan 1                               10 §
13742: momentissa säädetyllä tavalla ja siinä säädetys-                 Salassapitovelvollisuus
13743: sä ajassa.
13744:    Kansaneläkelaitoksen ja vastaavasti tarkas-         Tämän lain täytäntöönpanaan osallistuvat
13745: tuslautakunnan päätöstä on muutoksenhausta          henkilöt eivät saa luvatta ilmaista yksityistä tai
13746: huolimatta noudatettava, kunnes asia on lain-       perheen salaisuutta tai yrityksen taloudellista
13747: voimaisella päätöksellä ratkaistu.                  asemaa koskevaa tietoa, josta he asemansa tai
13748:    Jos tämän lain nojalla annettu 2 tai 3 §:ään     tehtävänsä perusteella ovat saaneet tietää. Sa-
13749: perustuva lainvoimainen päätös on perustunut        lassapitovelvollisuus säilyy palvelussuhteen tai
13750: väärään tai puutteelliseen selvitykseen tai on      tehtävän päättymisen jälkeen.
13751: ilmeisesti lain vastainen, vakuutusoikeus voi          Mitä 1 momentissa on säädetty, ei estä asian
13752: asianomaisen hakemuksesta tai kansaneläke-          ilmaisemista sille, jolla viran puolesta on oi-
13753: laitoksen esityksestä ja asianomaista kuultuaan     keus saada asiasta tieto.
13754: poistaa päätöksen ja määrätä asian uudelleen           Joka rikkoo 1 momentissa säädetyn salassa-
13755: käsiteltäväksi. Tehtyään edellä sanotun esityk-     pitovelvollisuuden, on tuomittava, jollei teosta
13756: sen, kansaneläkelaitos voi, kunnes asia on          ole muussa laissa säädetty ankarampaa ran-
13757: uudelleen ratkaistu, väliaikaisesti keskeyttää      gaistusta, kansaneläkelaitoksen järjestämästä
13758: tämän lain mukaisen etuuden maksamisen tai          kuntoutuksesta annetun lain mukaisen salassa-
13759: maksaa sen esityksensä mukaisin määrin.             pitovelvollisuuden rikkomuksesta sakkoon tai
13760:    Jos kysymys on evätyn edun myöntämisestä         vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
13761: tai myönnetyn edun lisäämisestä, voi kansan-           Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä 1
13762: eläkelaitos aikaisemman päätöksen estämättä         momentissa tarkoitetun salassapitovelvollisuu-
13763: käsitellä asian uudelleen.                          den rikkomisesta, ellei asianomistaja ole il-
13764:    Tarkastuslautakunnasta on voimassa, mitä         moittanut tekoa syytteeseen pantavaksi.
13765: siitä sairausvakuutuslaissa säädetään.
13766:                                                                          11 §
13767:                       9§                              Kuntoutuskustannuksista tämän lain nojalla
13768:          Kansaneläkelaitoksen oikeus                suoritettua korvausta tai 2 §:n 3 momentin
13769:           saada ja luovuttaa tietoja                nojalla maksettavaa tukea ei saa ulosmitata.
13770: 
13771:   Valtion, kunnan ja muun julkisoikeudellisen                             12 §
13772: yhteisön viranomainen, vakuutus- ja eläkelai-                           Rahoitus
13773: tos, eläkesäätiö, työttömyyskassa, työpaikka-
13774: kassa, sairaala ja muu sairaanhoitolaitos sekä        Tämän lain mukaiset kustannukset suorite-
13775: työnantaja ovat velvolliset pyynnöstä anta-         taan kansaneläkelaitoksen varoista.
13776: maan kansaneläkelaitokselle tai tämän lain
13777: mukaiselle    valitusviranomaiselle  maksutta                             13 §
13778: kaikki hallussaan olevat, näiden käsiteltävänä                  Sosiaaliturvasopimukset
13779: olevan asian ratkaisuun vaikuttavat tiedot.
13780:   Mitä 1 momentissa on säädetty, koskee               Asetuksella voidaan säätää sellaisia poik-
13781: myös lääkäriä. Hänellä on kuitenkin oikeus          keuksia tämän lain säännöksistä, jotka johtu-
13782:                         Kuntoutusta koskevan lainsäädännön uudistaminen                           9
13783: 
13784: vat vieraan valtion kanssa tehdystä vastavuo-                             16 §
13785: roisesta sopimuksesta.
13786:                                                                       Voimaantulo
13787:                        14 §                            Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuu-
13788:               Toiminnan järjestäminen                ta 1991.
13789:                                                        Sen estämättä, mitä 4 §:ssä on säädetty,
13790:    Jollei tästä laista muuta seuraa, on soveltu-     vuosina 1991 ja 1992 sovelletaan 4 §:n mukai-
13791: vin osin lisäksi noudatettava mitä kansaneläke-      seen toimintaan vähintään käytettävänä raha-
13792: lain 35-37, 40, 44-46, 59, 63, 81-83, 84-            määränä vakuutettujen sairausvakuutusmak-
13793: 89 ja 92 §:ssä säädetään.                            suina kertyneen rahamäärän kahta prosenttia.
13794:                                                        Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
13795:                        15 §                          ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
13796:               Tarkemmat säännökset                   menpiteisiin.
13797:                                                        Kansaneläkelaitoksen rahoittamien Kiipula-
13798:      Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-         säätiön, kuntoutumis- ja liikuntasäätiö Peu-
13799: ti:' ::>npanosta sekä siitä, mitä 2 ja 3 pykälässä   rungan, kuntoutumissairaalasäätiö Kankaan-
13800: tarkoitetaan vaikeavammaisuudella annetaan           pään ja Reumasäätiön rakennushankkeet voi-
13801: asetuksella.                                         daan saattaa 4 §:n mukaisin varoin loppuun.
13802: 
13803: 
13804: 
13805: 
13806:                                       Kuntoutusrahalaki
13807:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
13808: 
13809:                       1 luku                                               3§
13810:                  Yleiset säännökset                                   Viranomaiset
13811:                         1§                             Tämän lain toimeenpanoa johtaa ja kehittää
13812:                    Soveltamisala                     sosiaali- ja terveysministeriö. Etuudet myöntää
13813:                                                      ja maksaa kansaneläkelaitos.
13814:   Tässä laissa säädetään kuntoutujan toimeen-
13815: tuloturvan järjestämisestä.
13816:                                                                         2 luku
13817:                         2§                                     Oikeus kuntootusrahaan
13818:                       Etuudet
13819:                                                                           4 §
13820:    Suomessa asuvalla henkilöllä on oikeus jäl-                  Kuntoutuksen tarkoitus
13821: jempänä säädetyin edellytyksin kuntoutusra-
13822: haan ajalta, jona hän on kuntoutuksen takia             Kuntoutusrahaan Oikeuttavan kuntoutuksen
13823: estynyt tekemästä omaa tai toisen työtä.             tarkoituksena tulee olla kuntoutujan työelä-
13824:    Suomessa asumisella tarkoitetaan, mitä siitä      mässä pysyminen, työelämään palaaminen tai
13825: on sairausvakuutuslaissa (364/63) säädetty.          sinne tulo.
13826:    Edellä 1 momentissa tarkoitettuna omana
13827: työnä pidetään kuntoutujan omassa tai per·                                5§
13828: heenjäsenensä yrityksessä, liikkeessä, ammatis-              Kuntoutuksen antamisperuste
13829: sa taikka maa-, metsä-, koti- tai muussa talou-
13830: dessa suorittamaa työtä, itsenäistä tieteellistä       Kuntoutusrahan maksamisen edellytyksenä
13831: tai taiteellista työtä sekä päätointa vastaavaa,     on, että kuntoutus on tarpeellista 4 §:n mukai-
13832: muuna kuin kuntoutuksena annettavaa opiske-          sesti ja sitä annetaan jonkin seuraavan sään-
13833: lua oppilaitoksessa tai ammattikurssilla.            nöksen nojalla:
13834:    Kuntoutuksen jälkeiseltä ajalta voidaan              1) kansanterveyslain 14 §:n 3 momentti;
13835: maksaa harkinnanvaraista kuntoutusavustusta.            2) erikoissairaanhoitolain 1 §;
13836: 
13837: 2   210162M
13838:                      1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 259
13839: 
13840:    3) kansaneläkelaitoksen järjestämästä kun-     lakien, eläkeohjesäännön tai eläkesääntöjen
13841: toutuksesta annettu laki (     1 );               nojalla.
13842:    4) työterveyshuoltolain 2 ja 3 §; tai             Kuntoutusrahaa ei makseta ajalta, jolta kun-
13843:    5) vammaisuuden perusteella järjestettävistä   toutujana on oikeus täyteen korvaukseen an-
13844: palveluista ja tukitoimista annetun lain (380/    sionmenetyksestä pakollista tapaturmavakuu-
13845: 87) 8 §:n 1 momentti sopeutumisvalmennuksen       tusta tai liikennevakuutusta koskevien lakien,
13846: osalta, lastensuojelulaki (683/83), kehitysvam-   sotilasvammalain (404/ 48) tai sotilastapatur-
13847: maisten erityishuollosta annettu laki (519/77)    malain (      1 ) nojalla. Kuntoutusraha voi-
13848: ja päihdehuoltolaki (41/86) perhekuntoutuksen     daan kuitenkin maksaa, jos tässä momentissa
13849: osalta.                                           tarkoitetun korvauksen saaminen viivästyy
13850:    Kuntoutusrahaa voidaan maksaa myös, jos        kuntoutujasta riippumattomasta syystä. Täl-
13851: sisällöltään 1 momentissa tarkoitettua toimin-    löin kuntoutujan oikeus korvaukseen siirtyy
13852: taa vastaava kuntoutus perustuu työterveys-       maksettua kuntoutusrahaa vastaavalta osalta
13853: huoltoon nimetyn lääkärin tai muun työpaikan      kansaneläkelaitokselle.
13854: olosuhteisiin perehtyneen erikoislääkärin mää-       Kuntoutusrahaa maksetaan yleissivistävän
13855: räykseen ja kuntoutuja saa maksamistaan kus-      peruskoulutuksen ajalta vain, jos peruskoulu-
13856: tannuksista sairausvakuutuslain mukaisen kor-     tuksen puuttuminen estää pääsyn ammatilli-
13857: vauksen.                                          seen uudelleen- tai jatkokoulutukseen.
13858:    Kuntoutusrahaa voidaan maksaa myös
13859:  1 momentin 5 kohdassa tarkoitettua sopeutu-
13860:                                                                       3 luku
13861: misvalmennusta vastaavan, Raha-automaatti-
13862: yhdistyksen rahoittaman, sopeutumisvalmen-          Kuntootusrahan maksamisaika, maara Ja
13863: nuksen ajalta.                                              suhde muihin etuoksiin
13864:    Kuntoutusrahaa voidaan maksaa myös päih-
13865:                                                                        8§
13866: dehuoltolaissa tarkoitetun kuntoutuksen ajalta
13867: siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.                        Maksamisaika
13868:    Kuntoutujana tarkoitetaan myös tässä pykä-
13869:                                                     Kuntoutusrahaa maksetaan kuntoutukseen
13870: lässä tarkoitettuun sopeutumisvalmennukseen
13871:                                                   osallistumisen ajalta jokaiselta arkipäivältä eli
13872: ja perhekuntoutukseen osanistuvaa omaista.
13873:                                                   enintään kuudelta päivältä viikossa.
13874:                                                     Kuntoutusrahaa voidaan maksaa myös kun-
13875:                       6 §
13876:                                                   toutuspäätöksen antamisen ja kuntoutuksen
13877:         Ulkomailla annettu kuntoutus              alkamisen väliseltä ajalta sekä kuntoutusjakso-
13878:                                                   jen väliseltä ajalta. Tällöin kuntoutusrahaa
13879:    Kuntoutusrahaa voidaan maksaa myös muu-
13880:                                                   maksetaan kuitenkin enintään kolmelta kuu-
13881: alla kuin Suomessa annettavan kuntoutuksen
13882:                                                   kaudelta kalenterivuotta kohden kummankin
13883: ajalta, jos kuntoutuksen antaminen ei Suomes-
13884:                                                   syyn perusteella erikseen laskettuna.
13885: sa ole mahdollista tai sen antamiseen ulkomail-
13886: la on muuten erittäin painava syy ja kysymyk-
13887:                                                                         9 §
13888: sessä on 5 §:n 1 momentissa mainittuun sään-
13889: nökseen perustuva kuntoutustoiminta.                              Omavastuuaika
13890:                                                      Kuntoutusrahaa ei makseta omavastuuajal-
13891:                       7 §
13892:                                                   ta, joka on kuntoutuksen aikaruispäivä ja seit-
13893:      Kuntoutusrahan maksamisen esteet             semän sitä lähinnä seuraavaa arkipäivää.
13894:                                                      Jos kuntoutuja olisi työnsä laadun vuoksi
13895:    Kuntoutusrahaan ei ole oikeutta henkilöllä,
13896:                                                   ilman kuntoutukseen osallistumista joutunut
13897: joka:                                             säännönmukaisesti olemaan työssä sunnuntai-,
13898:    1) ei ole täyttänyt 16 vuotta;
13899:                                                   pyhä-, itsenäisyys- tai vapunpäivänä, tämä päi-
13900:    2) on täyttänyt 65 vuotta, tätä seuraavan
13901:                                                   vä rinnastetaan omavastuuaikaa laskettaessa
13902: kalenterikuukauden alusta;                        arkipäivään.
13903:    3) saa varhennettua vanhuuseläkettä kansan-
13904: eläkelain (347 /56) nojalla; tai                                        10 §
13905:    4) saa varhennettua vanhuuseläkettä tai van-                Uusi kuntoutusjakso
13906: huuseläkettä alle 65 vuoden ikäisenä työnteki-
13907: jäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa mainittujen       Jos kuntoutus jatkuu uudelleen 30 päivän
13908:                       Kuntoutusta koskevan lainsäädännön uudistaminen                            11
13909: 
13910: kuluessa päivästä, jolta kuntoutusrahaa vii-       mentissa tarkoitettujen työtulojen määrät tar-
13911: meksi maksettiin, kuntoutusrahaa maksetaan         kistetaan siinä suhteessa kuin kuntoutusrahan
13912: uuden kuntoutusjakson alkamispäivää seuraa-        alkamisvuodelle vahvistettu työntekijäin elä-
13913: vasta päivästä.                                    kelain 9 §:n mukainen palkkaindeksiluku poik-
13914:                                                    keaa viimeistä edelliselle kalenterivuodelle vah-
13915:                      11 §                          vistetusta palkkaindeksiluvusta.
13916:      Maksaminen ilman omavastuuaikaa
13917:                                                                          15 §
13918:    Omavastuuaikaa ei sovelleta, jos kuntoutuja      Työttömyysturvaa saaneen kuntoutusrahan
13919: sai välittömästi ennen kuntoutuksen alkamista                   vähimmäismäärä
13920: sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa tai
13921: työttömyysturvalain mukaista työttömyyspäi-          Jos kuntoutuja sai välittömästi ennen kun-
13922: värahaa.                                           toutusrahan alkamista työttömyyspäivärahaa,
13923:                                                    kuntoutusrahana maksetaan kuntoutuksen al-
13924:                      12 §                          kaessa      vähintään     sairausvakuutuslain
13925:      Asetuksella säädettävä! poikkeukset           18 a §:ssä tarkoitettu markkamäärä lisättynä
13926:                omavastuuajasta                     10 prosentilla.
13927: 
13928:   Asetuksella säädetään, milloin kuntoutusra-                            16 §
13929: haa voidaan maksaa kuntoutuksen alkamispäi-                Eläkkeensaajan kuntoutusraha
13930: vää seuraavasta päivästä, kun se on kuntou-
13931: tuksen onnistumisen kannalta tarpeellista.            Jos kuntoutuja saa
13932:   Asetuksella säädetään, milloin jaksoissa an-        1) täyttä työkyvyttömyyseläkettä, yksilöllistä
13933: nettu kuntoutus katsotaan samaksi kuntoutuk-       varhaiseläkettä tai työttömyyseläkettä työnte-
13934: seksi.                                             kijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa mainittu-
13935:                                                    jen lakien, eläkeohjesäännön tai eläkesääntö-
13936:                      13§                           jen perusteella taikka vastaavaa kansaneläke-
13937:             Siirtyminen eläkkeeltä                 lain mukaista eläkettä, ei kuitenkaan kansan-
13938:                                                    eläkelain 22 §:n 2 momentin mukaista työky-
13939:   Kuntoutusrahaa maksetaan 30 päivän kulut-        vyttömyyseläkettä, tai
13940: tua kuntoutuksen alkamispäivästä, jos kuntou-         2) sukupolvenvaihdoseläkettä maatalousyrit-
13941: tuja sai välittömästi ennen kuntoutuksen alka-     täjien eläkelain (4671 69) tai maatalousyrittä-
13942: mista täyttä työkyvyttömyyseläkettä, yksilöllis-   jien sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun lain
13943: tä varhaiseläkettä tai työttömyyseläkettä työn-    (    1 ) nojalla,
13944: tekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa mainittu-       kuntoutusraha on päivää kohden kahdes-
13945: jen lakien, eläkeohjesäännön tai eläkesääntö-      kymmenesviidesosa kuukausittain maksetta-
13946: jen nojalla taikka vastaavaa kansaneläkelain       vien edellä tarkoitettujen eläkkeiden yhteis-
13947: mukaista eläkettä.                                 määrän kymmenesosasta.
13948:                                                       Edellä 1 momentissa tarkoitetun kansaneläk-
13949:                      14 §                          keen määrästä otetaan huomioon pohjaosa,
13950:            Kuntoutusrahan määrä                    lisäosa ja lapsikorotus.
13951: 
13952:    Kuntoutusraha on yhtä suuri kuin se kun-                              17 §
13953: toutujalle myönnettävä sairausvakuutuslain               K untoutusrahan vähimmäismäärä
13954: mukainen päiväraha, johon hänellä olisi oi-                 ammatillisessa koulutuksessa
13955: keus, jos hän kuntoutuksen alkaessa olisi tullut
13956: työkyvyttömäksi.                                      Ammatillisessa koulutuksessa olevan omassa
13957:    Jos kuntoutusrahan perusteena olevat työtu-     taloudessaan asuvan tai huoltovelvollisen kun-
13958: lot ovat sairauden, työttömyyden tai muun          toutusraha on 14 ja 15 §:n säännösten estämät-
13959: vastaavan erityisen syyn vuoksi olleet olennai-    tä vähintään 86 prosenttia työttömyysturvalain
13960: sesti pienemmät kuin ne muutoin olisivat ol-       (602/84) mukaisen täysimääräisen peruspäivä-
13961: leet, kuntoutusraha määrätään hakemuksesta         rahan määrästä lisättynä 10 prosentilla.
13962: viimeksi vahvistettua verovuotta edeltäneen ve-       Ammatillisessa koulutuksessa olevan, omas-
13963: rovuoden työtulojen perusteella. Tässä mo-         sa taloudessaan asuvan tai huoltovelvollisen
13964: 12                    1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 259
13965: 
13966: vähimmäiskuntoutusraha määrätään hakemuk-             Tarkemmat säännökset kuntoutusrahan uu-
13967: sesta 14-16 §:n sekä 1 momentin estämättä           delleen määrittämisestä, siinä huomioon otet-
13968: prosenttiosuutena kansaneläkelain mukaisen          tavista olosuhteiden ja kuntoutusrahan määrän
13969: pohjaosan ja yksinäisen henkilön täysimääräi-       olennaisista muutoksista sekä kuntoutusrahan
13970: sen lisäosan yhteismäärästä noudattaen sovel-       saajan velvollisuudesta ilmoittaa olosuhteis-
13971: tuvin osin sosiaalihuoltolain (71 0/82) 32 § :n     saan tapahtuneista muutoksista annetaan ase-
13972: nojalla vahvistettuja toimeentulotuen yleisiä       tuksella.
13973: perusteita siten kuin asetuksella tarkemmin
13974: säädetään.                                                               21 §
13975:                                                               Maksaminen työnantajalle
13976:                       18 §
13977:                  Yhteensovitus                         Jos työnantaja on maksanut kuntoutujalle
13978:                                                     palkkaa tai sitä vastaavaa korvausta samalta
13979:    Jos kuntoutuja saa korvausta ansionmene-         ajalta, jolta kuntoutujalla on oikeus kuntou-
13980: tyksestä jonkin muun lain perusteella, muuta        tusrahaan, kuntoutusraha maksetaan työnan-
13981: kuin 16 §:n tai 17 §:n 2 momentin mukaan            tajalle noudattaen soveltuvin osin mitä sairaus-
13982: määräytyvää kuntoutusrahaa maksetaan sa-            vakuutuslain 28 §:ssä säädetään päivärahan ja
13983: malta ajalta vain siltä osin kuin se on muuta       äitiys-, isyys- tai vanhempainrahan maksami-
13984: etuutta suurempi.                                   sesta työnantajalle. Jos kuntoutusrahan määrä
13985:    Jos kuntoutujalle myönnetään korvausta an-       ylittää mainitun palkan tai korvauksen mää-
13986: sionmenetyksestä jonkin muun lain perusteella       rän, ylimenevä osa maksetaan kuntoutujalle.
13987: takautuvasti, maksetaan korvaus samalta ajal-
13988: ta suoritettua kuntoutusrahaa vastaavalta osal-                          22 §
13989: ta kansaneläkelaitokselle, ottaen kuitenkin                 Kuntoutuksen keskeytyminen
13990: huomioon, mitä kansaneläkelain 39 §:n 7 mo-
13991: mentissa ja työntekijäin eläkelain 4 d § :n 6          Jos kuntoutus tilapäisesti keskeytyy kuntou-
13992: momentissa säädetään.                               tujan tullessa työkyvyttömäksi tai muusta kun-
13993:                                                     toutujasta riippumattomasta syystä, kuntou-
13994:                       19 §                          tusrahaa maksetaan keskeytyksen estämättä
13995:                                                     yhdenjaksoisesti enintään 25 arkipäivältä. Eri-
13996:       Maksaminen ilman yhteensovitusta
13997:                                                     tyisestä syystä kuntoutusrahaa voidaan maksaa
13998:   Yhteensovitusta ei tehdä, jos kuntoutuja          25 arkipäivää pitemmältä ajalta, ei kuitenkaan
13999: saa:                                                enemmältä kuin kolmelta kuukaudelta.
14000:    1) osa-aika- tai osaeläkettä työntekijäin elä-
14001: kelain 8 §:n 4 momentissa mainittujen lakien,                            23 §
14002: eläkeohjesäännön tai eläkesääntöjen nojalla;               Kuntoutusrahan lakkauttaminen
14003:   2) muuta kuin täyttä korvausta ansionmene-
14004: tyksestä pakollista tapaturmavakuutusta tai lii-       Jos kuntoutus keskeytyy tai päättyy muusta
14005: kennevakuutusta koskevien lakien, sotilas-          kuin 22 §:ssä mainitusta syystä taikka kuntou-
14006: vammalain taikka sotilastapaturmalain nojalla;      tusrahan maksamisen edellytykset eivät enää
14007:   3) työkyvyttömyyseläkettä kansaneläkelain         täyty, kuntoutusraha on lakkautettava.
14008: 22 §:n 2 momentin nojalla; tai                        Jos on perusteltua syytä olettaa, että kun-
14009:   4) sairausvakuutuslain 22 §:n 2 momentin          toutusraha olisi lakkautettava tai sen määrää
14010: mukaan määrättyä vanhempainrahaa.                   vähennettävä, voidaan kuntoutusrahan tai sen
14011:                                                     osan maksaminen keskeyttää, kunnes asia on
14012:                       20 §                          lopullisella päätöksellä ratkaistu.
14013:      Kuntoutusrahan määrän tarkistaminen
14014:                                                                          24 §
14015:   Ammatillisen koulutuksen aikainen kuntou-             Harkinnanvarainen kuntoutusavustus
14016: tusraha määritetään uudelleen, jos kuntoutu-
14017: jan olosuhteissa tapahtuu kuntoutusrahan              Kuntoutuksen jälkeiseltä ajalta kuntoutusra-
14018: määräytymisperusteihin vaikuttava sellainen         haa saaneelle kuntoutujalle voidaan maksaa
14019: muutos, jonka johdosta kuntoutusrahan mää-          harkinnanvaraista kuntoutusavustusta, jos tä-
14020: rä olennaisesti muuttuisi.                          mä on kuntoutujan työllistymisen kannalta
14021:                       Kuntoutusta koskevan lainsäädännön uudistaminen                              13
14022: 
14023: enty1sen tarpeellista. Harkinnanvaraista kun-      noudatettavasta menettelystä sekä tarvittavista
14024: toutusavustusta ei makseta kuitenkaan ajalta,      selvityksistä antaa kansaneläkelaitos.
14025: jolta henkilöllä on oikeus työttömyysturvalain       Jos henkilölle kuntoutusrahana kuukaudelta
14026: mukaiseen työttömyyspäivärahaan.                   maksettava erä olisi pienempi kuin 17 § :n 1
14027:   Harkinnanvarainen kuntoutusavustus vastaa        momentin mukaan päivää kohti laskettava vä-
14028: määrältään enintään sen saajalle kuudelta kuu-     himmäismäärä, ei kuntoutusrahaa makseta.
14029: kaudelta laskettua kuntoutusrahaa. Avustus
14030: määritellään kertasuorituksena ja se maksetaan                         28 §
14031: yhdessä tai useammassa erässä.                                     Muutoksenhaku
14032:                                                       Joka on tyytymätön kansaneläkelaitoksen
14033:                     4 luku                         tämän lain nojalla antamaan päätökseen, saa
14034:     Hakeminen, päätös, maksaminen ja               hakea siihen muutosta tarkastuslautakunnalta
14035:              muutoksenhaku                         kirjallisella valituksella. Valitus on toimitettava
14036:                                                    kansaneläkelaitoksen paikallistoimistoon tai
14037:                      25 §                          tarkastuslautakuntaan viimeistään kolmante-
14038:             Etuuksien hakeminen                    nakymmenentenä päivänä sen päivän jälkeen,
14039:                                                    jona valittaja sai tiedon eläkelaitoksen päätök-
14040:    Kuntoutusrahaa ja harkinnanvaraista kun-        sestä.
14041: toutusavustusta haetaan kansaneläkelaitoksen          Tarkastuslautakunnan päätökseen tyytymä-
14042: paikallistoimistosta. Kuntoutusrahaa haettaes-     tön saa hakea siihen muutosta vakuutusoikeu-
14043: sa on esitettävä kuntoutuspäätös.                  delta 1 momentissa säädetyllä tavalla ja siinä
14044:    Kuntoutuspäätöksestä on käytävä ilmi suun-      säädetyssä ajassa päätöksestä tiedon saatuaan.
14045: nitelma kuntoutuksen toteuttamisesta, kuntou-         Kansaneläkelaitoksen ja vastaavasti tarkas-
14046: tuspäätöksen tekijä, kuntoutuksen tarkoitus        tuslautakunnan päätöstä on muutoksenhausta
14047: sekä arvio kustannuksista ja ajoituksesta. Ha-     huolimatta noudatettava, kunnes asia on lain-
14048: kija voi esittää myös muun riittävän selvityk-     voimaisella päätöksellä ratkaistu.
14049: sen.                                                  Jos tämän lain nojalla annettu lainvoimai-
14050:    Kuntoutusrahaa ei makseta ilman erityistä       nen päätös on perustunut väärään tai puutteel-
14051: syytä pitemmältä kuin 12 kuukauden ajalta          liseen selvitykseen tai on ilmeisesti lain vastai-
14052: ennen sen hakemista.                               nen, vakuutusoikeus voi asianomaisen hake-
14053:                                                    muksesta tai kansaneläkelaitoksen esityksestä
14054:                      26 §                          ja asianomaista kuultuaan poistaa päätöksen
14055:                     Päätös                         ja määrätä asian uudelleen käsiteltäväksi. Teh-
14056:                                                    tyään edellä sanotun esityksen, kansaneläke-
14057:    Kuntoutusrahaa ja harkinnanvaraista kun-        laitos voi, kunnes asia on uudelleen ratkaistu,
14058: toutusavustusta koskevassa asiassa on annetta-     väliaikaisesti keskeyttää tämän lain mukaisen
14059: va kirjallinen päätös. Päätös toimitetaan tie-     etuuden maksamisen tai maksaa sen esityksen-
14060: doksi myös kuntoutuspäätöksen antajalle.           sä mukaisin määrin.
14061:    Ammatillista kuntoutusta koskevasta pää-           Jos kysymys on evätyn edun myöntämisestä
14062: töksestä ja sen perusteella myönnettävästä         tai myönnetyn edun lisäämisestä, voi kansan-
14063: kuntoutusrahasta kansaneläkelaitoksen on vä-       eläkelaitos aikaisemman päätöksen estämättä
14064: littömästi ilmoitettava opintotukilaissa (28/72)   käsitellä asian uudelleen.
14065: tarkoitetulle valtion opintotukikeskukselle ja        Tarkastuslautakunnasta on voimassa, mitä
14066: eläketurvakeskukselle siten kuin asetuksella       siitä sairausvakuutuslaissa säädetään.
14067: tarkemmin säädetään.
14068:                                                                          29 §
14069:                      27 §
14070:                                                                 Salassapitovelvollisuus
14071:                  Maksaminen
14072:                                                      Tämän lain täytäntöönpanaan osallistuvat
14073:    Kuntoutusraha maksetaan kuntoutusjakson         henkilöt eivät saa luvatta ilmaista yksityistä tai
14074: jälkeen. Ammatillisen koulutuksen ajalta kun-      perheen salaisuutta tai yrityksen taloudellista
14075: toutusraha maksetaan kuukausittain etukä-          asemaa koskevaa tietoa, josta he asemansa tai
14076: teen. Tarkemmat määräykset maksamisessa            tehtävänsä perusteella ovat saaneet tietää. Sa-
14077: 14                    1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -     Esitys n:o 259
14078: 
14079: lassapitovelvollisuus säilyy palvelussuhteen tai                        33 §
14080: tehtävän päättymisen jälkeen.                                 Sosiaaliturvasopimukset
14081:    Mitä 1 momentissa on säädetty, ei estä asian
14082: ilmaisemista sille, jolla on viran puolesta oi-      Asetuksella voidaan säätää sellaisia poik-
14083: keus saada asiasta tieto.                          keuksia tämän lain säännöksistä, jotka johtu-
14084:    Joka rikkoo 1 momentissa säädetyn salassa-      vat vieraan valtion kanssa tehdystä vastavuo-
14085: pitovelvollisuuden, on tuomittava, jollei teosta   roisesta sopimuksesta.
14086: ole muussa laissa säädetty ankarampaa ran-
14087: gaistusta, kuntoutusrahalain mukaisen salassa-                          34 §
14088: pitovelvollisuuden rikkomisesta sakkoon tai            Kansaneläkelaitoksen oikeus saada ja
14089: vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.                       luovuttaa tietoja
14090:    Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä 1
14091: momentissa tarkoitetun salassapitovelvollisuu-        Valtion, kunnan ja muun julkisoikeudellisen
14092: den rikkomisesta, ellei asianomistaja ole il-      yhteisön viranomainen, vakuutus- ja eläkelai-
14093: moittanut tekoa syytteeseen pantavaksi.            tos, eläkesäätiö, työttömyyskassa, työpaikka-
14094:                                                    kassa, sairaala ja muu sairaanhoitolaitos sekä
14095:                                                    työnantaja ovat velvolliset pyynnöstä anta-
14096:                     5 luku                         maan kansaneläkelaitokselle tai tämän lain
14097:              Erinäisiä säännöksiä                  mukaiselle     valitusviranomaiselle  maksutta
14098:                                                    kaikki hallussaan olevat, näiden käsiteltävänä
14099:                      30 §                          olevan asian ratkaisuun vaikuttavat tiedot.
14100:          Takaisinperintä ja ulosotto                  Mitä 1 momentissa on säädetty, koskee
14101:                                                    myös lääkäriä. Hänellä on kuitenkin oikeus
14102:    Jos kuntoutuja on saanut tämän lain mu-         saada antamistaan tiedoista ja lausunnoista
14103: kaista etuutta enemmän kuin hänellä on ollut       kansaneläkelaitoksen vahvistaman taksan mu-
14104: oikeus, aiheettomasti suoritettu etuus voidaan     kainen palkkio.
14105: periä takaisin osittain tai kokonaan, jollei se       Oppilaitos, kuntootuslaitos tai muu kuntoo-
14106: ole kohtuutonta.                                   tusrahaan oikeuttavan kuntootuksen toteuttaja
14107:    Perittävä määrä voidaan kuitata myöhem-         on velvollinen antamaan kansaneläkelaitokselle
14108: min maksettavista tämän lain mukaisista            sen tämän lain mukaisten tehtävien hoitami-
14109: etuuksista.                                        seksi tarvitsemat tiedot ja niillä on oikeus
14110:   Tähän lakiin perustuvaa etuutta ei saa ulos-     saada kansaneläkelaitokselta kuntoutujan kun-
14111: mitata.                                            tootusrahaa koskevia tietoja siltä osin kuin ne
14112:   Kansaneläkelaitoksen on annettava asian-         ovat tarpeen muun lainsäädännön perusteella
14113: omaisen viranomaisen pyynnöstä muun lain           kuntoutujalle annettavan edun vahvistamista
14114: mukaisen etuuden ulosottoa varten tämän lain       tai suorittamista varten.
14115: mukaisesta etuudesta tarpeelliset tiedot.
14116:                                                                         35 §
14117:                      31 §                                 Sairausvakuutuslain säännösten
14118:                Indeksitarkistus                                   noudattaminen
14119:    Kuntoutusrahaan, joka määräytyy 14 tai            Jollei tässä laissa ole toisin säädetty, on
14120: 15 §:n mukaan, tehdään vuosittain indeksitar-      kuntootusraha-asioissa noudatettava soveltu-
14121: kistus noudattaen vastaavasti, mitä työnteki-      vin osin, mitä virka-avusta, tietojen salassapi-
14122: jäin eläkelain 9 §:ssä on säädetty.                dosta sekä lomakkeiden vahvistamisesta on
14123:                                                    sairausvakuutuslaissa tai sen nojalla säädetty.
14124:                      32 §
14125:                    Rahoitus                                             36 §
14126:                                                                Tarkemmat säännökset
14127:   Tämän lain täytäntöönpanosta aiheutuvat
14128: kustannukset maksetaan kansaneläkelaitoksen          Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
14129: varoista.                                          töönpanosta annetaan asetuksella.
14130:                        Kuntoutusta koskevan lainsäädännön uudistaminen                            15
14131: 
14132:                       37 §                           etuuksien maksamisessa noudatetaan sanottuja
14133:                   Voimaantulo                        säännöksiä. Kuntoutusetuudet voidaan muut-
14134:                                                      taa tämän lain mukaisiksi etuuksiksi 1 päivänä
14135:    Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuu-        tammikuuta 1992 tai sen jälkeen. Kuntoutus-
14136: ta 1991.                                             etuutena maksetaan kuitenkin vähintään aikai-
14137:    Tätä lakia sovelletaan niihin kuntoutusjak-       sempaa etuutta vastaava määrä.
14138: soihin, jotka alkavat lain voimaantulon jäl-           Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
14139: keen.                                                ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
14140:    Ennen tämän lain voimaantuloa voimassa            menpiteisiin.
14141: olleiden säännösten mukaisten kuntoutus-
14142: 
14143: 
14144: 
14145: 
14146:                                                Laki
14147:                                työntekijäin eläkelain muuttamisesta
14148: 
14149:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
14150:   kumotaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin eläkelain (395/61) 4 §:n 6
14151: momentti, sellaisena kuin se on 9 päivänä helmikuuta 1990 annetussa laissa (100/90),
14152:    muutetaan 6 §:n 3 momentti, 8 §:n 1 momentti sekä 12 §:n 1 momentin johdantokappale sekä
14153: 2 ja 4 kohta ja 3 momentti,
14154:    sellaisina kuin ne ovat, 6 §:n 3 momentti 29 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa
14155: (1323/88), 8 §:n 1 momentti 26 päivänä heinäkuuta 1985 annetussa laissa (666/85), 12 §:n 1
14156: momentin johdantokappale ja 3 momentti 16 päivänä joulukuuta 1966 annetussa laissa (639/66)
14157: sekä 12 § :n 1 momentin 2 ja 4 kohta      pmvana        kuuta 199 annetussa laissa (  1 ), sekä
14158:    lisätään 4 d §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna 26 päivänä kesäkuuta 1981 ja 30 päivänä
14159: kesäkuuta 1989 annetuilla laeilla (472/81 ja 605/89) sekä mainitulla 26 päivänä heinäkuuta 1985
14160: annetulla lailla, uusi 6 momentti, jolloin nykyinen 6 momentti siirtyy 7 momentiksi, lakiin uusi
14161: 4 h-4 n §, 4 h §:n edelle uusi väliotsikko ja 6 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna 30
14162: päivänä joulukuuta 1965, 14 päivänä heinäkuuta 1969 sekä 12 päivänä heinäkuuta ja 31 päivänä
14163: joulukuuta 1985 annetuilla laeilla (707 /65, 469/69 sekä 592 ja 1130/85) sekä mainituilla 26
14164: päivänä heinäkuuta 1985 ja 29 päivänä joulukuuta 1988 annetuilla laeilla, uusi 6 momentti,
14165: joilloin nykyinen 6 momentti siirtyy 7 momentiksi, seuraavasti:
14166: 
14167:                       4d§                                              Kuntoutus
14168:   Jos työntekijälle myönnetään työkyvyttö-                                 4h§
14169: myyseläke takautuvasti samalta ajalta kuin              Työkyvyttömyyden estämiseksi tai työ- ja
14170: hänelle    on    maksettu      kuntoutusrahalain     ansiokyvyn parantamiseksi voidaan työnteki-
14171: (   1 ) mukaista kuntoutusrahaa, eläkkeestä          jälle ammatillisena kuntoutuksena antaa neu-
14172: vähennetään kuntoutusraha ja eläkettä suorite-       vontaa, tehdä kuntoutustutkimuksia sekä an-
14173: taan vain siltä osin kuin sen määrä ylittää          taa työhön ja ammattiin johtavaa koulutusta,
14174: samalta ajalta maksetun kuntoutusrahan mää-          työhönvalmennusta ja elinkeinotukea sekä
14175: rän. Kuntoutusrahaa ei kuitenkaan oteta huo-         edellä tarkoitettua ammatillista kuntoutusta tu-
14176: mioon siltä osin kuin se on jo vähennetty            kevaa lääkinnällistä kuntoutusta.
14177: muusta eläkkeestä. Työkyvyttömyyseläkettä ei            Kuntoutusta voidaan antaa työntekijälle,
14178: suoriteta takautuvasti ajalta, jolta työntekijälle   jonka eläkettä tämän lain mukaan määrättäes-
14179: on maksettu 8 §:n 4 momentissa mainittujen           sä olisi eläkkeeseen oikeuttavana otettu huo-
14180: lakien, eläkeohjesäännön ja eläkesääntöjen           mioon myös aika työkyvyttömyyden alkami-
14181: mukaista kuntoutusrahaa.                             sesta eläkeikään, jos työkyvyttömyys olisi alka-
14182:                                                      nut ajankohtana, jona kuntoutuspäätös teh-
14183: 16                    1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 259
14184: 
14185: tiin, tai työntekijälle, joka päätöstä tehtäessä    koitettujen eläkkeiden yhteismäärä korotettuna
14186: saa sanotulla tavalla määrättyä tämän lain          33 prosentilla.
14187: mukaista eläkettä.                                    Jos työntekijä saa peruseläkettä kuntoutuk-
14188:                                                     sen ajalta, hänelle maksetaan eläkkeen lisänä
14189:                      4i §                           kuntoutusraha, jonka suuruus on 10 prosenttia
14190:    Työntekijän kuoltua voidaan hänen leskel-        hänelle maksettavien 1 momentissa tarkoitettu-
14191: leen antaa lainaa koulutusta varten ja elinkei-     jen peruseläkkeiden ja hänen kansaneläk-
14192: notukena.                                           keensä pohjaosan, lisäosan ja lapsikorotuksen
14193:    Laina saadaan sosiaali- ja terveysministeriön    yhteismäärästä. Kansaneläke lisineen otetaan
14194: vahvistamin ehdoin käyttää vakuutusrahaston         huomioon sellaisena kuin se oli kuntoutusraha-
14195: ja eläkevastuun katteena vaatimatta eläkelai-       kauden alkaessa.
14196: toksia koskevassa lainsäädännössä edellytettyä        Edellä 4 k §:n 3 momentissa tarkoitettu har-
14197: vakuutta. Samoin edellytyksin laina saadaan         kinnanvarainen kuntoutusavustus on enintään
14198: sen estämättä, mitä 19 a §:ssä säädetään, periä     kuudelta kuukaudelta lasketun kuntoutusrahan
14199: takaisin lainansaajan perhe-eläkkeestä.             suuruinen. Harkinnanvarainen kuntoutusavus-
14200:                                                     tus määritellään kertasuorituksena ja makse-
14201:                       4j §                          taan yhdessä tai useammassa erässä. Harkin-
14202:   Ennen kuin eläkelaitos tekee päätöksen työ-       nanvaraista kuntoutusavustusta ei makseta
14203: kyvyttömyyseläkkeestä, sen on tarvittaessa var-     ajalta, jolta työntekijällä on oikeus työttö-
14204: mistettava, että työntekijän mahdollisuudet         myysturvalain mukaiseen työttömyyspäivära-
14205: kuntoutukseen on selvitetty. Jos eläkehakemus       haan.
14206: hylätään, eläkelaitos ohjaa työntekijän tarpeen
14207: mukaan hänen kuntoutustarvettaan vastaavan                                4m§
14208: kuntoutuksen tai muiden palveluiden piiriin.           Työntekijälle voidaan maksaa korvaus kun-
14209:   Lisäksi eläkelaitoksen on noudatettava, mitä      toutuksen aiheuttamista välttämättämistä ja
14210: kuntoutuksen asiakaspalveluyhteistyöstä anne-       tarpeellisista kustannuksista.
14211: tussa laissa (   1 ) säädetään.
14212:                                                                           4n §
14213:                                                        Kuntoutusrahasta ja sitä koskevasta päätök-
14214:                       4k§                           senteosta on soveltuvin osin voimassa, mitä
14215:    Työntekijällä on oikeus kuntoutusrahaan          tässä laissa on säädetty eläkepäätöksestä, sitä
14216: niiltä kalenterikuukausilta, joiden aikana hän      koskevasta muutoksenhakumenettelystä, eläk-
14217: on estynyt tekemästä ansiotyötään 4 h §:ssä         keensaajan ilmoitusvelvollisuudesta sekä eläk-
14218: tarkoitetun kuntoutuksen johdosta.                  keen maksamisesta ja takaisinperinnästä.
14219:   Kuntoutusrahaa voidaan maksaa myös kun-              Eläkelaitoksen on välittömästi ilmoitettava
14220: toutuspäätöksen antamisen ja kuntoutuksen           4 h §:ssä tarkoitetusta kuntoutustoimenpitees-
14221: alkamisen väliseltä ajalta sekä kuntoutusjakso-     tään ja kuntoutusrahapäätöksestään kansan-
14222: jen väliseltä ajalta. Tällöin kuntoutusrahaa        eläkelaitokselle.
14223: maksetaan kuitenkin enintään kolmelta kuu-             Jos työntekijä saa kuntoutusrahan lisäksi
14224: kaudelta kalenterivuotta kohden kummankin           samalta ajalta palkkaa, palkan määrää vastaa-
14225: syyn perusteella erikseen laskettuna.               va osa kuntoutusrahasta maksetaan työnanta-
14226:   Kuntoutuksen jälkeiseltä ajalta kuntoutusra-      jalle.
14227: haa saaneelle voidaan maksaa harkinnanva-
14228: raista kuntoutusavustusta, jos tämä on hänen                              6 §
14229: työllistymisensä kannalta erityisen tarpeellista.
14230:                                                        Jos työntekijä on ennen työkyvyttömyyden
14231:                       4 1§                          alkamista asunut vähintään viisi vuotta Suo-
14232:    Kuntoutusrahan suuruutta määrättäessä ote-       messa ja jos työkyvyttömyys on alkanut ennen
14233: taan perusteeksi ne 8 §:n 4 momentissa tarkoi-      kuin työsuhteen päättymisestä on kulunut 360
14234: tetut peruseläkkeet, joihin työntekijällä olisi     päivää, luetaan tämän työsuhteen perusteella
14235: oikeus, jos hän olisi tullut täyteen työkyvyttö-    myönnettävää työkyvyttömyyseläkettä määrät-
14236: myyseläkkeeseen oikeuttavasti työkyvyttömäk-        täessä eläkkeeseen oikeuttavaksi myös työky-
14237: si ajankohtana, jona kuntoutuspäätös tehtiin.       vyttömyyden alkamisen ja eläkeiän täyttämisen
14238: Kuntoutusraha on yhtä suuri kuin edellä tar-        välinen aika. Edellä tarkoitettua 360 päivää
14239:                        Kuntoutusta koskevan lainsäädännön uudistaminen                            17
14240: 
14241: 
14242: laskettaessa jätetään huomioon ottamatta päi-       ruisvuoden aikana tämän lain piiriin kuuluvas-
14243: vät, joilta työntekijä on saanut opintovapaa-       sa työssä, ottaen huomioon kokonaisuudes-
14244: laissa (273179) tarkoitettua opintovapaata,         saan myös sanotun vuoden aikana päättynyt
14245: sekä päivät, joilta työntekijä on saanut työttö-    työsuhde, yhteensä vähintään kuutta kuukaut-
14246: myysturvalain mukaista päivärahaa, viimeksi         ta. Niin ikään luetaan naispuolisen työntekijän
14247: mainitut kuitenkin enintään siihen määrään          työkyvyttömyyseläkettä määrättäessä eläkkee-
14248: saakka, joka vastaa työttömyysturvalain             seen oikeuttavaksi ajaksi eläkeiän saavuttami-
14249: 26 §:ssä säädettyä niiden päivien enimmäis-         seen jäljellä oleva aika, jos hänellä on edellä
14250: määrää, joilta voidaan maksaa ansioon suhteu-       sanottujen 360 päivän täyttymisen ja työkyvyt-
14251: tettua päivärahaa. Jos työntekijä on saanut         tömyyden alkamisen välisen ajan, joka saa olla
14252: ansioon suhteutettua päivärahaa työttymyys-         enintään yhdeksän vuotta, ollut 4 §:n 5 mo-
14253: turvalain 26 §:n 3 momentin perusteella, edellä     mentissa tarkoitettu, kolmea vuotta nuorempi
14254: olevasta poiketen tämän työsuhteen perusteella      lapsi, ei kuitenkaan, jos eläkeiän saavuttami-
14255: myönnettävää työkyvyttömyyseläkettä määrät-         seen jäljellä oleva aika tai sitä vastaava ansio
14256: täessä luetaan eläkkeeseen oikeuttavaksi myös       on ilman sanotun Iapsenhoitoajan huomioon
14257: työkyvyttömyyden alkamisen ja eläkeiän täyt-        ottamista luettava eläkkeeseen oikeuttavaksi
14258: tämisen välinen aika. Työntekijän ilmoituksen       muun työ- tai virkasuhteen taikka yrittäjätoi-
14259: johdosta jätetään huomioon ottamatta myös           minnan perusteella. Jollei tällaisen naispuoli-
14260: sellaiset päivät, joilta työntekijä on saanut       sen työntekijän työsuhde ole jatkunut kuutta
14261: 8 §:n 4 momentissa mainittujen lakien, elä-         kuukautta, on eläkkeeseen oikeuttavan ajan
14262:  keohjesäännön ja eläkesääntöjen tai kuntou-        määräämisestä soveltuvin osin voimassa, mitä
14263: tusrahalain mukaista kuntootusrahaa taikka          tässä momentissa on säädetty.
14264: ansionmenetyskorvausta tapaturmavakuutuk-
14265: sen, liikennevakuutuksen tai sotilasvammalain          Jos tämän lain mukaista kuntootusrahaa
14266: (404/ 48) kuntoutusta koskevien säännösten pe-      saaneelle työntekijälle myönnetään työkyvyttö-
14267: rusteella. Niin ikään työntekijän ilmoituksen       myyseläke sellaisen työkyvyttömyyden perus-
14268: johdosta jätetään huomioon ottamatta sellaiset      teella, joka on alkanut ennen kuin kuntootus-
14269: päivät, joilta työntekijä on kolmen viimeisen       rahakauden päättymisestä on kulunut yksi
14270: vuoden aikana välittömästi ennen tässä laissa       vuosi, eläke määrätään niillä perusteilla, joiden
14271: tarkoitetun työkyvyttömyyden alkamista saa-         mukaan se olisi määrätty, jos työkyvyttömyys
14272: nut sairausvakuutuslain (364/63) mukaista päi-      olisi alkanut kuntootuspäätöstä tehtäessä.
14273: värahaa, samoin kuin sellaiset päivät, joilta
14274:  päivärahaa olisi suoritettu, jollei työntekijä
14275:  olisi saanut sanotun lain 27 §:n 1 momentissa                             8 §
14276: tarkoitettua sairaudesta, viasta tai vammasta          Jos tämän lain vähimmäisehtojen mukainen
14277:  johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi maksetta-         vanhuus- tai työkyvyttömyyseläke taikka, mil-
14278:  vaa vastaavaa korvausta jonkin muun lain           loin työntekijä lisäksi saa tapaturmavakuutus-
14279:  mukaan. Jollei työsuhde ole jatkunut kuutta        lain (608/48) säännöksiin perustuvaa päivära-
14280:  kuukautta, luetaan sen perusteella eläkkeeseen     haa tai tapaturmaeläkettä, liikennevakuutus-
14281:  oikeuttavaksi eläkeiän saavuttamiseen jäljellä     lain (279/59) nojalla myönnettyä omaan vam-
14282:  oleva aika vain sikäli kuin työntekijällä ei ole   maan perustuvaa jatkuvaa korvausta, tapatur-
14283:  ennen tätä työsuhdetta alkaneen työ- tai virka-    mavakuutuslain perusteella korvattavasta kun-
14284:  suhteen taikka yrittäjätoiminnan perusteella oi-   toutuksesta annetun lain (     1 ) tai liikenne-
14285:  keutta lain tai julkisen eläkesäännön mukai-       vakuutuslain perusteella korvattavasta kuntou-
14286:  seen sellaiseen eläketurvaan, jonka mukaan         tuksesta annetun lain (      1 ) nojalla myön-
14287:  maksettavaa työkyvyttömyyseläkettä määrättä-       nettyä ansionmenetyskorvausta, sotilasvamma-
14288:  essä sanottu aika tai sitä vastaava ansio jo       lain nojalla myönnettyä elinkorkoa tai 4 mo-
14289:  otetaan huomioon. Mitä edellä tässä momen-         mentissa tarkoitettua peruseläkettä taikka
14290:  tissa on säädetty, ei kuitenkaan sovelleta van-    muuta siihen verrattavaa työ- tai virkasuhtee-
14291:  huuseläkkeen eikä sellaisen työkyvyttömyys-        seen perustuvaa eläkettä, näiden suoritusten
14292:  eläkkeen, jonka perusteena oleva työkyvyttö-       yhteismäärä ylittää 2 momentissa säädetyn yh-
14293:  myys on alkanut työntekijän 63 vuoden iän          teensovitusrajan, vähennetään tämän lain mu-
14294:  täyttäruisvuoden jälkeen, määrää laskettaessa,     kaisesta vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkees-
14295:  jollei työntekijä ole ollut sanotun iän täyttä-    tä määrä, joka on yhtä suuri osa ylitteestä kuin
14296: 3   210162M
14297: 18                    1990 vp. -   Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 259
14298: 
14299: tämän lain vähimmäisehtojen mukainen eläke          tun työsuhteen perusteella, kuitenkin siten, että
14300: on kaikista peruseläkkeistä. Jos vanhuuseläke       edellä tarkoitetusta eläkkeestä tai eläkkeen
14301: 5 §:n 3 momentin mukaisesti myönnetään              osasta, jonka perusteena oleva eläketapahtuma
14302: myöhemmästä ajankohdasta kuin eläkeiän saa-         on sattunut työntekijän 63 vuoden iän täyttä-
14303: vuttamista seuraavan kuukauden alusta, yh-          ruisvuoden jälkeen, vastaa yksin se eläkelaitos,
14304: teensovitus toimitetaan työntekijän täyttäessä      jonka toimintapiiriin työntekijä on viimeksi
14305: vanhuuseläkkeen saamiseen oikeuttavan iän.          kuulunut ennen eläketapahtuman sattumista
14306:                                                     sanotun iän täyttäruisvuonna tai sen jälkeen
14307:                                                     yhdenjaksoisesti jatkuneen vähintään kuuden
14308:   Eläkkeistä aiheutuvan vastuun ja kulujen          kuukauden työsuhteen perusteella;
14309:                 jakaantuminen
14310:                                                        4) muista vanhuus-, työkyvyttömyys-, työt-
14311:                       12 §                          tömyys- ja perhe-eläkkeistä, lukuun ottamatta
14312:     Eläkelaitosten keskinäinen vastuu eläkkeistä    lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työnteki-
14313: ja kuntoutusrahasta määräytyy sekä eläkkeistä       jäin eläkelain 9 §:n 1 momentin 2 kohdan ja
14314: ja kuntoutusrahasta eläkelaitoksille aiheutuvat     merimieseläkelain 3 a §:n 2 momentin 2 koh-
14315: kulut jaetaan eläkelaitosten kesken, mikäli elä-    dan mukaisesti maksettavaa määrää, samoin
14316: kelaitokset eivät ole toisin sopineet, seuraavas-   kuin eläkkeiden ja kuntoutusrahan niistä osis-
14317: ti:                                                 ta, jotka ylittävät 1-3 kohdan mukaiset mää-
14318:                                                     rät, osa-aikaeläkkeestä sekä maksujen tai ra-
14319:    2) työkyvyttömyyseläkkeestä, joka on myön-       hastojen laskuperusteiden yleisestä muutokses-
14320: netty 6 §:n 3 momenttia soveltaen, sellaisen        ta ja 1 kohdan viimeisessä lauseessa tarkoite-
14321: työttömyyseläkkeen puolesta määrästä, joka          tusta siirrosta johtuvista kustannuksista ja ly-
14322: on myönnetty soveltaen 6 §:n 3 momenttia            hytaikaissa työsuhteissa olevien työntekijäin
14323: vähintään viisi vuotta jatkuneeseen työsuhtee-      eläkelain 9 §:n 1 momentin 3 kohdassa sekä
14324: seen, sekä perhe-eläkkeestä, jonka perusteena       merimieseläkelain 3 a §:n 2 momentin 3 koh-
14325: on edunjättäjän 6 §:n 3 momenttia soveltaen         dassa tarkoitetuista sanottuihin lakeihin perus-
14326: laskettu työkyvyttömyyseläke, siltä osin kuin       tuvan eläketurvan aiheuttamien kulujen osuu-
14327: sitä on maksettu ajalta ennen sen kuukauden         desta vastaavat eläkelaitokset yhteisesti sosi-
14328: päättymistä, jona edunjättäjä olisi saavuttanut     aali- ja terveysministeriön eri kululajeja varten
14329: eläkeiän, näihin eläkkeisiin luettuna myös ly-      antamien perusteiden mukaisesti; sekä
14330: hytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin
14331: eläkelain perusteella ehkä saatava eläkkeen osa        Kuntoutukseen liittyvistä muista kuin kun-
14332: ja merimieseläkelain 3 a §:n 4 momentissa tar-      toutusrahan aiheuttamista kustannuksista vas-
14333: koitettu, sanotun lain perusteella ehkä saatava     taa yksin kuntoutuksesta huolehtiva eläkelaitos
14334: eläkkeen osa, mutta ei 7 c §:n mukaista koro-       ja kustannuksista, jotka johtuvat 4 b §:n 3
14335: tusta eikä 9 §:n perusteella eläkkeen alkami-       momentin soveltamisesta, vastaavat eläkelai-
14336: sen, työttömyyseläkkeen osalta kuitenkin            tokset noudattaen soveluvin osin, mitä perhe-
14337: 4 c §:ssä tarkoitetun työttömäksi joutumispäi-      eläkkeestä aiheutuvista kustannuksista on sää-
14338: vän, jälkeen annettuja korotuksia, sekä siitä       detty.
14339: kuntoutusrahan osasta, joka vastaa 6 §:n 3
14340: momenttia soveltaen myönnetystä työkyvyttö-
14341: myyseläkkeestä yllämainitulla tavalla määräy-          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuu-
14342: tyvää eläkkeen osaa, vastaa yksin se eläkelai-      ta 1991.
14343: tos, jonka toimintapiiriin työntekijä tai edun-        Lakia sovelletaan kuntoutukseen, joka alkaa
14344: jättäjä kuului sanotussa momentissa tarkoite-       lain tultua voimaan.
14345:                        Kuntoutusta koskevan lainsäädännön uudistaminen                            19
14346: 
14347:                                               Laki
14348:             lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain muuttamisesta
14349: 
14350:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
14351:    muutetaan 9 päivänä helmikuuta I962 annetun lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin
14352: eläkelain (I34/62) I §:n I momentti, 7 §:n I momentti, 9 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdat sekä
14353: II §:n 3 momentti,
14354:    sellaisina kuin ne ovat, 1 §:n I momentti            pmvana          kuuta 199 annetussa laissa
14355: (     1 ), 7 §:n 1 momentti 29 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa (1324/88), 9 §:n 1
14356: momentin 2 ja 3 kohta          patvana         kuuta 199 annetussa laissa (        1 ) sekä 11 §:n 3
14357: momentti 16 päivänä joulukuuta 1966 annetussa laissa (640/66), sekä
14358:    lisätään lakiin uusi 4 b § sekä 7 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna 14 päivänä heinäkuuta
14359: 1969, 18 päivänä kesäkuuta 1971 sekä 12 päivänä heinäkuuta ja 31 päivänä joulukuuta 1985
14360: annetuilla laeilla (470/69, 501171 sekä 593 ja 1121185) sekä mainitulla 29 päivänä joulukuuta
14361: 1988 annetulla lailla, uusi 4 momentti, jolloin nykyinen 4-7 momentti siirtyvät 5-8 momentik-
14362: si, seuraavasti:
14363:                          1§                          mista lähinnä edeltäneen 540 päivän aikana
14364:    Työntekijälle, joka sen vuoden jälkeen, jona      tässä  laissa tarkoitetussa työssä ansainnut vä-
14365: hän on täyttänyt 13 vuotta, työskentelee metsä-      hintään   800 markkaa, luetaan eläkkeeseen oi-
14366: työssä, uittotyössä, maatila- ja puutarhatalou- keuttavaksi myös se palkka, jonka hän työky-
14367: den eri töissä, maa-, vesi- ja talonrakennus- vyttömyyden alkamisesta lukien olisi ansainnut
14368: työssä, maanparannustyössä, turveteollisuus- eläkeikään mennessä. Edellä tarkoitettua 540
14369: työssä, satamatyössä tai kotimaanliikenteen päivää laskettaessa jätetään huomioon otta-
14370: aluksessa taikka, sikäli kuin asetuksella sääde- matta päivät, joilta työntekijä on saanut opin-
14371: tään, muulla sellaisella alalla, jolle lyhytaikai- tovapaalaissa (273179) tarkoitettua opintova-
14372: set työsuhteet ovat luonteenomaisia, on työn- paata, sekä päivät, joilta työntekijä on saanut
14373: antajan kustannettava eläketurva vanhuuden työttömyysturvalain (602/84) mukaista päivä-
14374: ja työkyvyttömyyden varalta sekä tällaisen rahaa, viimeksi mainitut kuitenkin enintään
14375: työntekijän omaisille perhe-eläketurva tämän siihen määrään saakka, joka vastaa työttö-
14376: lain mukaan. Mikäli tässä laissa ei toisin sääde- myysturvalain 26 §:ssä säädettyä niiden päivien
14377: tä, on soveltuvin osin muutoin voimassa, mitä enimmäismäärää, joilta voidaan maksaa an-
14378: työntekijäin eläkelain (395/61) 3 §:n 2-4 mo- sioon suhteutettua päivärahaa. Jos työntekijä
14379: mentissa, 4 §:n 1, 3 ja 5 momentissa, 4 a-4 d,       on saanut ansioon suhteutettua päivärahaa
14380: 4 f-4 n §:ssä, 5 b §:n 3 ja 4 momentissa, 5 c,       työttömyysturvalain 26 §:n 3 momentin perus-
14381: 7a-7c, 8, 8a-8f, 9, 9a, 10, 10a ja teella, edellä olevasta poiketen tämän työsuh-
14382:  12 §:ssä, 13 §:n 3 ja 4 momentissa sekä 14, teen perusteella myönnettävää työkyvyttö-
14383:  15 a, 15 b, 16, 17, 17 a, 18, 19 a-19 d, 20, 21, myyseläkettä määrättäessä luetaan eläkkeeseen
14384:  21 a, 21 b, 22 ja 23 §:ssä säädetään.               oikeuttavaksi myös työkyvyttömyyden alkami-
14385:                                                      sen ja eläkeiän täyttämisen välinen aika. Sa-
14386:                                                      moin menetellään, jos naispuolisella työnteki-
14387:                        4b §                          jällä on työkyvyttömyyden pääasiallisena syy-
14388:    Kuntoutuksen antaminen sekä kuntoutusra-           nä olevan sairauden, vian tai vamman saamista
14389: han ja harkinnanvaraisen kuntoutusavustuksen         välittömästi edeltäneen enintään yhdeksän vuo-
14390: saamisen edellytykset ja suuruus määräytyvät         den ajan ollut työntekijäin eläkelain 4 §:n 5
14391: siten kuin työntekijäin eläkelaissa säädetään.        momentissa tarkoitettu, kolmea vuotta nuo-
14392: Sanotun lain 4 h §:n 2 momentissa tarkoitettua        rempi lapsi ja sanottuna aikana on päättynyt
14393: eläkeiän saavuttamiseen jäljellä olevaa aikaa        edellä tarkoitettu 540 päivän ajanjakso, jollei
14394: vastaa tämän lain 7 §:n 1 momentissa tarkoi-         eläkeiän saavuttamiseen jäljellä olevaa aikaa
14395: tettu palkka.                                        tai sitä vastaavaa ansiota ilman sanotun Iap-
14396:                         7 §                          senhoitoajan huomioon ottamista ole luettava
14397:     Jos työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeutettu eläkkeeseen oikeuttavaksi muun työ- tai virka-
14398:  työntekijä on ennen työkyvyttömyyden alka- suhteen taikka yrittäjätoiminnan perusteella.
14399:  mista asunut vähintään viisi vuotta Suomessa Työntekijän ilmoituksen johdosta jätetään
14400:  ja jos hän on työkyvyttömyyden pääasiallisena huomioon ottamatta sellaiset päivät, joilta
14401:  syynä olevan sairauden, vian tai vamman saa- työntekijä on saanut työntekijäin eläkelain
14402: 20                    1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 259
14403: 
14404: 8 §:n 4 momentissa mainittujen lakien, elä-             Jos tämän lain mukaista kuntoutusrahaa
14405: keohjesäännön ja eläkesääntöjen tai kuntou-          saaneelle työntekijälle myönnetään työkyvyttö-
14406: tusrahalain (     1     ) mukaista kuntoutusra-      myyseläke sellaisen työkyvyttömyyden perus-
14407: haa taikka ansionmenetyskorvausta tapatur-           teella, joka on alkanut ennen kuin kuntoutus-
14408: mavakuutuksen, liikennevakuutuksen tai soti-         rahakauden päättymisestä on kulunut yksi
14409: lasvammalain (404/ 48) kuntoutusta koskevien         vuosi, eläke määrätään niillä perusteilla, joiden
14410: säännösten perusteella. Niin ikään työntekijän       mukaan se olisi määrätty, jos työkyvyttömyys
14411: ilmoituksen johdosta jätetään huomioon otta-         olisi alkanut kuntoutuspäätöstä tehtäessä.
14412: matta sellaiset päivät, joilta työntekijä on kol-
14413: men viimeisen vuoden aikana välittömästi en-
14414: nen tässä laissa tarkoitetun työkyvyttömyyden                              9§
14415: pääasiallisena syynä olevan sairauden alkamis-         Tässä laissa säädetystä eläketurvasta vastaa-
14416: ta saanut sairausvakuutuslain (364/63) mukais-       vat 2 §:ssä tarkoitetut eläkelaitokset, sikäli
14417: ta päivärahaa, samoin kuin sellaiset päivät,         kuin ne eivät ole toisin sopineet, seuraavasti:
14418: joilta päivärahaa olisi suoritettu, jollei työnte-
14419: kijä olisi saanut sanotun lain 27 §:n 1 momen-          2) työkyvyttömyyseläkkeestä, joka on myön-
14420: tissa tarkoitettua sairaudesta, viasta tai vam-      netty 7 §:n 1 momenttia soveltaen, sellaisen
14421: masta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi               työttömyyseläkkeen määrän 30/lOO:sta, joka
14422: maksettavaa vastaavaa korvausta jonkin muun          on myönnetty 7 §:n 1 momenttia soveltaen,
14423: lain mukaan. Edellä sanotun palkan vuotuinen         sekä myöhemmin kuin vuonna 1970 kuolleen
14424: määrä edellytetään samaksi työntekijäin elä-         edunjättäjän jälkeen suoritettavasta perhe-
14425: kelain 9 §:n mukaan korjatuksi markkamää-            eläkkeestä, jonka perusteena on edunjättäjän
14426: räksi, josta työntekijän työsuhteen perusteella      7 §:n 1 momenttia soveltaen laskettu työkyvyt-
14427: on keskimäärin suoritettu tämän lain mukai-          tömyyseläke, siltä osin kuin sitä on maksettu
14428: nen vakuutusmaksu niinä kalenterivuosina,            ajalta ennen sen kuukauden päättymistä, jona
14429: joina hän tässä laissa tarkoitetussa työssä on       edunjättäjä olisi saavuttanut eläkeiän, näihin
14430: ansainnut vähintään 800 markkaa tai, jollei          eläkkeisiin luettuna myös työntekijäin elä-
14431: hän minään kalenterivuotena ole ansainnut            kelain perusteella ehkä saatava eläkkeen osa ja
14432: vähintään sanottua määrää, samaksi kuin mai-         merimieseläkelain 3 a §:n 4 momentissa tarkoi-
14433: nittu rajamäärä. Jollei työntekijällä ole oikeut-    tettu, sanotun lain perusteella ehkä saatava
14434: ta lukea tässä momentissa tarkoitettua palkkaa       eläkkeen osa, mutta ei työntekijäin eläkelain
14435: vastaavaa aikaa eläkkeeseen oikeuttavaksi            7 c §:n mukaista korotusta eikä sanotun lain
14436: muun työ- tai virkasuhteen taikka yrittäjätoi-       9 §:n perusteella eläkkeen alkamisen, työttö-
14437: minnan perusteella, markkamäärään lisätään           myyseläkkeen osalta kuitenkin työntekijäin
14438: edellä tarkoitetuilta kalenterivuosilta saadut       eläkelain 4 c § :ssä tarkoitetun työttömäksi jou-
14439: työntekijäin eläkelain mukaiseen eläkkeeseen         tumispäivän, jälkeen annettuja korotuksia,
14440: oikeuttavien aikojen ja niitä vastaavien eläk-       sekä siitä kuntoutusrahan osasta, joka vastaa
14441: keen perusteena olevien palkkojen mukaan             7 §:n 1 momenttia soveltaen myönnetystä työ-
14442: lasketut ansiot. Ennen 23 vuoden iän täyttä-         kyvyttömyyseläkkeestä yllämainitulla tavalla
14443: mistä ansaitut palkat otetaan kuitenkin huo-         määräytyvää eläkkeen osaa, vastaa yksin se
14444: mioon vain, jos ne on ansaittu sinä kalenteri-       eläkelaitos, jonka toimintapiiriin työntekijä tai
14445: vuotena, jona työkyvyttömyyden pääasiallise-         edunjättäjä kuului saadessaan 7 §:n 1 momen-
14446: na syynä oleva sairaus, vika tai vamma on            tissa tarkoitetun sairauden, vian tai vamman
14447: saatu, tai jona edellä kolmannessa virkkeessä        taikka joutuessaan työttömäksi tai, jos hän ei
14448: tarkoitettu 540 päivän ajanjakso on päättynyt        silloin enää ollut tämän lain piiriin kuuluvassa
14449: taikka kolmena sitä välittömästi edeltäneenä         työsuhteessa, se eläkelaitos, jonka piiriin hän
14450: kalenterivuotena. Laskettaessa edellä tarkoitet-     viimeksi on kuulunut;
14451: tua markkamäärää, josta keskimäärin on suo-             3) muista vanhuus-, työkyvyttömyys-, työt-
14452: ritettu vakuutusmaksu, ei oteta huomioon ai-         tömyys- ja perhe-eläkkeistä, lukuun ottamatta
14453: kaa, jolta työntekijä on ennen eläketapahtu-         työntekijäin eläkelain 12 §:n 1 momentin 2
14454: maa välittömästi edeltäneen kalenterivuoden          kohdan ja merimieseläkelain 3 a §:n 2 momen-
14455: alkua saanut työttömyysturvalain mukaista an-        tin 2 kohdan mukaisesti maksettavaa määrää,
14456: sioon suhteutettua päivärahaa. Markkamäärän          eläkkeiden ja kuntoutusrahan niistä osista, jot-
14457: laskemisesta säädetään tarkemmin asetuksella.        ka ylittävät 1 ja 2 kohdan mukaiset määrät,
14458:                                                      osa-aikaeläkkeestä samoin kuin työntekijäin
14459:                           Kuntoutusta koskevan lainsäädännön uudistaminen                         2.1
14460: 
14461: eläkelain perusteella maksettavista vastaavista                           11 §
14462: vähimmäiseläketurvan mukaisista eläkkeistä ja
14463: eläkkeen osista ja vastaavista merimieseläke-          Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty ei koske
14464: lain 3 a §:n 4 momentissa tarkoitetuista eläk-      lainaa, joka myönnetään työntekijäin eläkelain
14465: keen osista sekä eläkevastuun laskuperusteiden      4 i §:n mukaan.
14466: yleisestä muutoksesta ja 1 kohdan viimeisessä
14467: lauseessa tarkoitetusta siirrosta johtuvista kus-
14468: tannuksista, samoin kuin eläketurvakeskuksen           Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuu-
14469: kustannuksista vastaavat eläkelaitokset yhdes-      ta 1991.
14470: sä työntekijäin eläkelain mukaista toimintaa           Lakia sovelletaan kuntoutukseen, joka alkaa
14471: harjoittavien eläkelaitosten ja merimieseläke-      lain tultua voimaan.
14472: kassan kanssa, siten kuin on säädetty työnteki-        Tämän lain 7 § :n 1 momentissa säädetty
14473: jäin eläkelain 12 §:n 1 momentin 4 ja 5 koh-        markkamäärä vastaa vuodelle 1962 vahvistet-
14474: dassa; sekä                                         tua palkkaindeksilukua.
14475: 
14476: 
14477: 
14478: 
14479:                                               Laki
14480:                        maatalousyrittäjien eläkelain 6 §:n muuttamisesta
14481: 
14482:  Eduskunnan päätöksen mukaisesti
14483:  muutetaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun maatalousyrittäjien eläkelain (467/69) 6 §:n 1
14484: momentt:, sellaisena kuin se on 8 päivänä elokuuta 1986 annetussa laissa (605/86), seuraavasti:
14485: 
14486:                        6 §                          työntekijäin eläkelain 5 a ja 7 b §:n säännök-
14487:    Vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työttömyys-         siä. Varhennettua vanhuuseläkettä määrättäes-
14488: eläkkeen, yksilöllisen varhaiseläkkeen, kuntou-     sä sovelletaan työntekijäin eläkelain 5 § :n 5
14489: tuksen antamisen ja kuntoutusrahan sekä har-        momenttia siten, että syntymävuoden 1937 ase-
14490: kinnanvaraisen kuntoutusavustuksen ja osa-          mesta käytetään syntymävuotta 1945 ja synty-
14491: aikaeläkkeen sekä perhe-eläkkeen saamisen           mävuodesta riippuva vähennys on seuraavien
14492: edellytykset ja suuruus määräytyvät, jollei täs-    prosenttimäärien mukainen:
14493: tä laista muuta seuraa, siten kuin työntekijäin
14494: eläkelaissa säädetään, ja tällöin on tässä laissa   Syntymä-     Vähennys     Syntymä-   Vähennys
14495:                                                     vuosi        prosenttia   vuosi      prosenttia
14496: tarkoitettuun työtuloon ja eläkkeeseen oikeut-                   kuukautta               kuukautta
14497: tavaan aikaan vastaavasti sovellettava, mitä                       kohti                   kohti
14498: edellä mainitussa laissa säädetään palkasta ja
14499: eläkkeeseen oikeuttavasta palvelusajasta. Osa-      1930 tai
14500: aikaeläkkeen saaminen edellyttää, että maata-       aikaisempi     0,33       1938         0,42
14501: lousyrittäjä vähentää tämän lain piiriin kuulu-     1931           0,34       1939         0,43
14502: van toimintansa puoleen tai lopettaa sen koko-      1932           0,36       1940         0,44
14503: naan ja että hänen jäljellä oleva ansiotyönsä       1933           0,37       1941         0,46
14504: täyttää työntekijäin eläkelain 4 f §:n 1 momen-     1934           0,38       1942         0,47
14505: tin 5 ja 7 kohdassa säädetyt edellytykset. Maa-     1935           0,39       1943         0,48
14506: talousyrittäjän on esitettävä eläkelaitokselle      1936           0,40       1944         0,49
14507: riittävä selvitys työaikansa vähentymisestä.        1937           0,41
14508: Osa-aikaeläkkeen määrää laskettaessa maata-
14509: lousyrittäjän vakiintuneena työtulona pidetään
14510: hänelle osa-aikatyöhön siirtymistä välittömästi
14511: edeltäneiden neljän viimeisen kalenterivuoden          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuu-
14512: vahvistettua keskimääräistä työtuloa ja osa-        ta 1991.
14513: aikatyön työtulona puolta tästä. Tämän lain            Lakia sovelletaan kuntoutukseen, joka alkaa
14514: mukaiseen eläkkeeseen ei kuitenkaan sovelleta       lain tultua voimaan.
14515: 22                      1990 vp. -   Eduskunnan vastaus -        Esitys n:o 259
14516: 
14517:                                               Laki
14518:                               yrittäjien eläkelain 5 §:n muuttamisesta
14519: 
14520:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti
14521:      muutetaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun yrittäjien eläkelain (468/69) 5 §:n 1 momentti,
14522: sellaisena kuin se on 8 päivänä elokuuta 1986 annetussa laissa (606/86), seuraavasti:
14523: 
14524:                        5§                           lona puolta tästä. Tämän lain mukaiseen eläk-
14525:    Vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työttömyys-         keeseen ei kuitenkaan sovelleta työntekijäin
14526: eläkkeen, yksilöllisen varhaiseläkkeen, kuntou-     eläkelain 5 aja 7 b §:n säännöksiä. Varhennet-
14527: tuksen antamisen ja kuntoutusrahan sekä har-        tua vanhuuseläkettä määrättäessä sovelletaan
14528: kinnanvaraisen kuntoutusavustuksen ja osa-          työntekijäin eläkelain 5 §:n 5 momenttia siten,
14529: aikaeläkkeen sekä perhe-eläkkeen saamisen           että syntymävuoden 1937 asemesta käytetään
14530: edellytykset ja suuruus määräytyvät, jollei täs-    syntymävuotta 1945 ja syntymävuodesta riip-
14531: tä laista muuta seuraa, siten kuin työntekijäin     puva vähennys on seuraavien prosenttimäärien
14532: eläkelaissa säädetään, ja tällöin on tässä laissa   mukainen:
14533: tarkoitettuun työtuloon ja eläkkeeseen oikeut-
14534: tavaan aikaan vastaavasti sovellettava, mitä        Syntymä-       Vähennys     Syntymä-   Vähennys
14535:                                                     vuosi          prosenttia   vuosi      prosenttia
14536: edellä mainitussa laissa säädetään palkasta ja                                             kuukautta
14537:                                                                    kuukautta
14538: eläkkeeseen oikeuttavasta palvelusajasta. Osa-                       kohti                   kohti
14539: aikaeläkkeen saaminen edellyttää, että yrittäjä
14540: vähentää tämän lain piiriin kuuluvan ansio-         1930 tai
14541: työnsä puoleen tai lopettaa sen kokonaan ja         aikaisempi       0,33       1938         0,42
14542: että hänen jäljellä oleva ansiotyönsä täyttää       1931             0,34       1939         0,43
14543: työntekijäin eläkelain 4 f §:n 1 momentin 5 ja      1932             0,36       1940         0,44
14544: 7 kohdassa säädetyt edellytykset kuitenkin si-      1933             0,37       1941         0,46
14545: ten, että hänen jatkaessaan yrittäjätoimintaan-     1934             0,38       1942         0,47
14546: sa edellytetään, että hänen jäljelle jäävä työtu-   1935             0,39       1943         0,48
14547: lonsa on vähintään 1 §:n 3 momentin 2 koh-          1936             0,40       1944         0,49
14548: dassa tarkoitetun markkamäärän suuruinen.           1937             0,41
14549: Yrittäjän on esitettävä eläkelaitokselle riittävä
14550: selvitys työaikansa vähentymisestä. Osa-aika-
14551: eläkkeen määrää laskettaessa yrittäjän vakiin-
14552: tuneena työtulona pidetään hänelle osa-aika-           Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuu-
14553: työhön siirtymistä välittömästi edeltäneiden        ta 1991.
14554: neljän viimeisen kalenterivuoden vahvistettua          Lakia sovelletaan kuntoutukseen, joka alkaa
14555: keskimääräistä työtuloa ja osa-aikatyön työtu-      lain tultua voimaan.
14556: 
14557: 
14558: 
14559: 
14560:                                               Laki
14561:       eräiden työsuhteessa olevien taiteilijoiden ja toimittajien eläkelain 3 §:n muuttamisesta
14562: 
14563:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
14564:   muutetaan 26 päivänä heinäkuuta 1985 annetun eräiden työsuhteessa olevien taiteilijoiden ja
14565: toimittajien eläkelain (662/85) 3 §:n l momentti seuraavasti:
14566: 
14567:                       3§
14568:   Vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työttömyys-          set ja suuruus määräytyvät, jollei tästä laista
14569: eläkkeen, kuntoutuksen antamisen ja kuntou-         muuta seuraa, siten kuin työntekijäin eläkelais-
14570: tusrahan, harkinnanvaraisen kuntoutusavus-          sa (395/61) säädetään. Työntekijällä on kuiten-
14571: tuksen sekä perhe-eläkkeen saamisen edellytyk-      kin oikeus saada vanhuuseläkettä tämän lain
14572:                          Kuntoutusta koskevan lainsäädännön uudistaminen                         23
14573: 
14574: mukaan siitä riippumatta, jatkaako hän 1 §:ssä         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuu-
14575: tarkoitettua työtä.                                 ta 1991.
14576:                                                        Lakia sovelletaan kuntoutukseen, joka alkaa
14577:                                                     lain tultua voimaan.
14578: 
14579: 
14580: 
14581: 
14582:                                               Laki
14583:                                  merimieseläkelain muuttamisesta
14584: 
14585:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
14586:    muutetaan 26 päivänä tammikuuta 1956 annetun merimieseläkelain (72/56) 3 a §:n 2 momen-
14587: tin johdantokappale sekä 2 ja 3 kohta, 12 §:n 3 momentti ja 25 §,
14588:    sellaisina kuin ne ovat, 3 a §:n 2 momentin johdantokappale sekä 2 ja 3 kohta ja 12 §:n 3
14589: momentti muutettuina sekä 25 § osittain muutettuna       päivänä        kuuta 199 annetulla
14590: lailla (    1 ), sekä
14591:    lisätään 12 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa  pmvana         kuuta 199 annetussa
14592: laissa, uusi 6 momentti, jolloin nykyinen 6 momentti siirtyy 7 momentiksi,
14593: 
14594:                      3a §                              3) muista vanhuus-, työkyvyttömyys-, työt-
14595:                                                     tömyys- ja perhe-eläkkeistä, lukuun ottamatta
14596:   Tämän lain mukaisen eläkkeen työntekijäin         työntekijäin eläkelain 12 §:n 1 momentin 2
14597: eläkelain vähimmäisturvaa vastaavasta osasta        kohdan ja lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien
14598: ja kuntoutusrahasta eläkekassa on vastuussa         työntekijäin eläkelain 9 §:n 1 momentin 2 koh-
14599: seuraavasti:                                        dan mukaisesti maksettavaa määrää, eläkkei-
14600:                                                     den ja kuntoutusrahan niistä osista, jotka ylit-
14601:    2) työkyvyttömyyseläkkeestä, joka on myön-       tävät 1 ja 2 kohdan mukaiset määrät, sekä
14602: netty 12 §:n 3 momenttia soveltaen, sellaisen       eläkevastuun laskuperusteiden yleisestä muu-
14603: työttömyyseläkkeen määrän 30/100:sta, joka          toksesta ja 1 kohdan viimeisessä lauseessa tar-
14604: on myönnetty 12 §:n 3 momenttia soveltaen,          koitetusta siirrosta johtuvista kustannuksista
14605: sekä myöhemmin kuin vuonna 1970 kuolleen            vastaa eläkekassa yhdessä työntekijäin elä-
14606: edunjättäjän jälkeen suoritettavasta perhe-         kelain ja lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien
14607: eläkkeestä, jonka perusteena on edunjättäjän        työntekijäin eläkelain mukaista toimintaa har-
14608: 12 §:n 3 momenttia soveltaen laskettu työky-        joittavien eläkelaitosten kanssa, siten kuin on
14609: vyttömyyseläke, siltä osin kuin sitä on makset-     säädetty työntekijäin eläkelain 12 §:n 1 mo-
14610: tu ajalta ennen sen kuukauden päättymistä,          mentin 4 kohdassa.
14611: jona edunjättäjä olisi saavuttanut eläkeiän,
14612: näihin eläkkeisiin luettuina myös työntekijäin
14613: eläkelain (395/61) ja lyhytaikaisissa työsuhteis-                        12 §
14614: sa olevien työntekijäin eläkelain (134/62) pe-
14615: rusteella saatavat eläkkeen osat, mutta ei             Jos työntekijä on ennen työkyvyttömyyden
14616:  15 d §:n mukaista korotusta eikä 18 §:n perus-     alkamista asunut vähintään viisi vuotta Suo-
14617: teella eläkkeen alkamisen, työttömyyseläkkeen       messa ja jos työkyvyttömyys on alkanut ennen
14618: osalta kuitenkin 15 e §:ssä tarkoitetun työttö-     kuin työsuhteen päättymisestä on kulunut 360
14619: mäksi joutumispäivän, jälkeen annettuja koro-       päivää, luetaan 15 §:n mukaista työkyvyttö-
14620: tuksia, sekä siitä kuntoutusrahan osasta, joka      myyseläkettä määrättäessä eläkkeeseen oikeut-
14621: vastaa 12 §:n 3 momenttia soveltaen myönne-         tavaksi palvelusajaksi myös työkyvyttömyyden
14622:  tystä työkyvyttömyyseläkkeestä yllämainitulla      alkamisen ja 14 §:n 1 momentissa säädetyn
14623:  tavalla määräytyvää työntekijäin eläkelain vä-     eläkeiän täyttämisen välinen aika. Edellä tar-
14624:  himmäisturvaa vastaavaa eläkkeen osaa, vas-        koitettua 360 päivää laskettaessa jätetään huo-
14625:  taa yksin eläkekassa; sekä                         mioon ottamatta päivät, joilta työntekijä on
14626: 24                    1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 259
14627: 
14628: saanut opintovapaalaissa (273179) tarkoitettua      eläkettä määrättäessä eläkkeeseen oikeuttavak-
14629: opintovapaata, sekä päivät, joilta työntekijä       si eläkeiän saavuttamiseen jäljellä oleva aika,
14630: on saanut työttömyysturvalain (602/84) mu-          jos hänellä on edellä sanottujen 360 päivän
14631: kaista päivärahaa, viimeksi mainitut kuitenkin      täyttymisen ja työkyvyttömyyden alkamisen
14632: enintään siihen määrään saakka, joka vastaa         välisen ajan, joka saa olla enintään yhdeksän
14633: työttömyysturvalain 26 §:ssä säädettyä niiden       vuotta, ollut 15 a §:ssä tarkoitettu, kolmea
14634: päivien enimmäismäärää, joilta voidaan mak-         vuotta nuorempi lapsi, ei kuitenkaan, jos elä-
14635: saa ansioon suhteutettua päivärahaa. Jos työn-      keiän saavuttamiseen jäljellä oleva aika tai sitä
14636: tekijä on saanut ansioon suhteutettua päivära-      vastaava ansio on ilman sanotun lapsen hoito-
14637: haa työttömyysturvalain 26 §:n 3 momentin           ajan huomioon ottamista luettava eläkkeeseen
14638: perusteella, edellä olevasta poiketen tämän työ-    oikeuttavaksi muun työ- tai virkasuhteen taik-
14639: suhteen perusteella myönnettävää työkyvyttö-        ka yrittäjätoiminnan perusteella. Jollei tällai-
14640: myyseläkettä määrättäessä luetaan eläkkeeseen       sen naispuolisen työntekijän työsuhde ole jat-
14641: oikeuttavaksi ajaksi myös työkyvyttömyyden          kunut kuutta kuukautta, on eläkkeeseen oi-
14642: alkamisen ja eläkeiän täyttämisen välinen aika.     keuttavan ajan määräämisestä soveltuvin osin
14643: Sanottua aikaa laskettaessa jätetään työnteki-      voimassa, mitä tässä momentissa on säädetty.
14644: jän ilmoituksen johdosta huomioon ottamatta
14645: myös sellaiset päivät, joilta työntekijä OL saa-       Jos tämän lain mukaista kuntootusrahaa
14646: nut työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa       saaneelle työntekijälle myönnetään työkyvyttö-
14647: mainittujen lakien, eläkeohjesäännön ja elä-        myyseläke sellaisen työkyvyttömyyden perus-
14648: kesäännön tai kuntoutusrahalain ( 1 ) mu-           teella, joka on alkanut ennen kuin kuntootus-
14649: kaista kuntootusrahaa taikka ansionmenetys-         rahakauden päättymisestä on kulunut yksi
14650: korvausta tapaturmavakuutuksen, liikenneva-         vuosi, eläke määrätään niillä perusteilla, joiden
14651: kuutuksen tai sotilasvammalain (404/48) kun-        mukaan se olisi määrätty, jos työkyvyttömyys
14652: toutusta koskevien säännösten perusteella.          olisi alkanut kuntootuspäätöstä tehtäessä.
14653: Niin ikään työntekijän ilmoituksen johdosta
14654: jätetään huomioon ottamatta sellaiset päivät,
14655: joilta työntekijä on kolmen viimeisen vuoden                              25 §
14656: aikana välittömästi ennen tässä laissa tarkoite-       Kuntootuksen antaminen sekä kuntootusra-
14657: tun työkyvyttömyyden alkamista saanut sai-          han ja harkinnanvaraisen kuntootusavustuksen
14658: rausvakuutuslain (364/63) mukaista päivära-         saamisen edellytykset ja suuruus määräytyvät
14659: haa, samoin kuin sellaiset päivät, joilta päivä-    siten kuin työntekijäin eläkelaissa säädetään.
14660: rahaa olisi suoritettu, jollei työntekijä olisi     Lisäksi eläkekassan on noudatettava, mitä
14661: saanut sanotun lain 27 §:n 1 momentissa tar-        kuntootuksen asiakaspalveluyhteistyöstä anne-
14662: koitettua sairaudesta, viasta tai vammasta joh-     tussa laissa (   1 ) säädetään.
14663: tuvan työkyvyttömyyden vuoksi maksettavaa              Eläke tai sen osa voidaan 1 momentissa
14664: vastaavaa korvausta jonkin muun lain mu-            mainitun kuntootuksen ja koulutuksen aikana
14665: kaan. Jollei työsuhde ole jatkunut kuutta kuu-      pidättää sen yhteydessä annetun elatuksen kor-
14666: kautta, luetaan sen perusteella eläkkeeseen oi-     vaamiseksi.
14667: keuttavaksi palvelusajaksi eläkeiän saavuttami-        Eläkkeensaaja, joka ilman pätevää syytä
14668: seen jäljellä oleva aika vain sikäli kuin työnte-   kieltäytyy hakemasta tai vastaanottamasta hä-
14669: kijällä ei ole ennen tätä työsuhdetta alkaneen      nelle tämän lain mukaan tarjottua kuntoutus-
14670: työ- tai virkasuhteen taikka yrittäjätoiminnan      ta, koulutusta tai työhuoltoa, menettää oikeu-
14671: perusteella oikeutta lain tai julkisen eläkesään-   tensa eläkkeen saamiseen joko kokonaan tai
14672: nön mukaiseen sellaiseen eläketurvaan, jonka        osaksi.
14673: mukaan maksettavaa työkyvyttömyyseläkettä
14674: määrättäessä sanottu aika tai sitä vastaava
14675: ansio jo otetaan huomioon. Niin ikään luetaan         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuu-
14676: naispuolisen     työntekijän     työkyvyttömyys-    ta 1991.
14677:                        Kuntoutusta koskevan lainsäädännön uudistaminen                           25
14678: 
14679: 
14680:                                               Laki
14681:                                  valtion eläkelain muuttamisesta
14682: 
14683:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
14684:    kumotaan 20 päivänä toukokuuta 1966 annetun valtion eläkelain (280/66) 18 §:n 2 momentti,
14685:    muutetaan 1 §:n 1 momentti, 5 §:n 2, 3 ja 8 momentti sekä 6 §:n 1 momentin 3 kohdan e
14686: alakohta,
14687:    sellaisina kuin ne ovat, 1 §:n 1 momentti sekä 5 §:n 2 ja 3 momentti 3 päivänä helmikuuta 1989
14688: annetussa laissa (103/89), 5 §:n 8 momentti 16 päivänä kesäkuuta 1989 annetussa laissa (563/89)
14689: ja 6 §:n 1 momentin 3 kohdan e alakohta 23 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa (1026/82),
14690: sekä
14691:    lisätään 15 a §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna 19 päivänä huhtikuuta 1985 annetulla
14692: lailla (326/85) ja mainitulla 3 päivänä helmikuuta 1989 annetulla lailla, uusi 6 momentti, jolloin
14693: nykyinen 6 momentti siirtyy 7 momentiksi, lakiin uusi 18 b-18 e §sekä 19 §:ään, sellaisena kuin
14694: se on 16 päivänä tammikuuta 1987 annetussa laissa (8/87), uusi 2 momentti seuraavasti:
14695: 
14696:                        1§                           keohjesäännön ja eläkesääntöjen tai kuntou-
14697:    Virka- tai työsuhteessa valtioon olevalla hen-   tusrahalain (    1 ) mukaista kuntoutusrahaa
14698: kilöllä on oikeus vanhuus-, työkyvyttömyys-,        taikka ansionmenetyskorvausta tapaturmava-
14699: työttömyys- ja osa-aikaeläkkeeseen ja muuhun        kuutuksen, liikennevakuutuksen tai sotilas-
14700: etuuteen siten kuin tässä laissa säädetään.         vammalain (404/ 48) kuntoutusta koskevien
14701:                                                     säännösten perusteella. Niin ikään edunsaajan
14702:                                                     ilmoituksen johdosta jätetään huomioon otta-
14703:                        5§                           matta sellaiset päivät, joilta edunsaaja on kol-
14704:                                                     men viimeisen vuoden aikana välittömästi en-
14705:    Jos edunsaaja on ennen työkyvyttömyyden          nen tässä laissa tarkoitetun työkyvyttömyyden
14706: tai työttömyyden alkamista asunut vähintään         tai työttömyyden alkamista saanut sairaus-
14707: viisi vuotta Suomessa ja jos työkyvyttömyys tai     vakuutuslain (364/63) mukaista päivärahaa,
14708: työttömyys on alkanut ennen kuin palveluksen        samoin kuin sellaiset päivät, joilta päivärahaa
14709: tai tämän lain mukaisen osa-aikaeläkkeen            olisi suoritettu, jollei edunsaaja olisi saanut
14710: päättymisestä on kulunut 360 päivää, luetaan        sanotun lain 27 §:n 1 momentissa tarkoitettua
14711: eläkeajaksi myös työkyvyttömyyden tai työttö-       sairaudesta, viasta tai vammasta johtuvan työ-
14712: myyden alkamisen ja 63 vuoden eläkeiän tai          kyvyttömyyden vuoksi maksettavaa vastaavaa
14713: tätä alemman eroamisiän saavuttamisen väli-         korvausta jonkin muun lain mukaan. Jos pal-
14714: nen aika. Edellä tarkoitettua 360 päivää lasket-    velus ei ole jatkunut yhdenjaksoisesti vähin-
14715: taessa jätetään huomioon ottamatta päivät,          tään kuutta kuukautta, luetaan sen perusteella
14716: joilta edunsaaja on saanut työttömyysturvalain      eläkeajaksi eläkeiän saavuttamiseen jäljellä
14717: (602/84) mukaista päivärahaa, kuitenkin enin-       oleva aika vain sikäli kuin edunsaajalla ei ole
14718: tään siihen määrään saakka, joka vastaa työt-       ennen tätä palvelusta alkaneen virka- tai työ-
14719: tömyysturvalain 26 §:ssä säädettyä niiden päi-      suhteen taikka yrittäjätoiminnan perusteella oi-
14720: vien enimmäismäärää, joilta voidaan maksaa          keutta sellaiseen työkyvyttömyys- tai työttö-
14721: ansioon suhteuttua päivärahaa. Jos edunsaaja        myyseläkkeeseen, jota varten sanottu aika tai
14722: on saanut ansioon suhteutettua päivärahaa           sitä vastaava ansio jo otetaan huomioon.
14723: työttömyysturvalain 26 §:n 3 momentin perus-           Naispuolisen edunsaajan työkyvyttömyys-
14724: teella, edellä olevasta poiketen tämän palvelus-    eläkettä määrättäessä luetaan eläkeajaksi työ-
14725: suhteen perusteella myönnettävää työkyvyttö-        kyvyttömyyden alkamisen ja 63 vuoden elä-
14726: myyseläkettä määrättäessä luetaan eläkkeseen        keiän tai tätä alemman eroamisiän saavuttami-
14727: oikeuttavaksi myös työkyvyttömyyden alkami-         sen välinen aika, jos hänellä on 2 momentissa
14728: sen ja eläkeiän täyttämisen välinen aika. Edun-     mainittujen 360 päivän täyttymisen ja työky-
14729: saajan ilmoituksen johdosta jätetään huo-           vyttömyyden alkamisen välisen ajan, joka saa
14730: mioon ottamatta myös sellaiset päivät, joilta       olla enintään 9 vuotta, ollut valtion perhe-elä-
14731: edunsaaja on saanut työntekijäin eläkelain          kelain 3 §:ssä tarkoitettu kolmea vuotta nuo-
14732: 8 §:n 4 momentissa mainittujen lakien, elä-         rempi lapsi, ei kuitenkaan, jos eläkeikään jäi-
14733: 4   210162M
14734: 26                     1990 vp. -   Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 259
14735: 
14736: jellä oleva aika tai sitä vastaava ansio on ilman                        18 b §
14737: sanottua Iapsenhoitoajan huomioon ottamista            Työkyvyttömyyden estämiseksi tai työ- ja
14738: luettava eläkeajaksi muun työ- tai virkasuhteen     ansiokyvyn parantamiseksi voidaan edunsaa-
14739: taikka yrittäjätoiminnan perusteella. Jollei täl-   jalle ammatillisena kuntoutuksena antaa neu-
14740: laisen naispuolisen edunsaajan palvelus ole jat-    vontaa, tehdä kuntoutustutkimuksia sekä an-
14741: kunut kuutta kuukautta, on eläkeajan määrää-        taa työhön ja ammattiin johtavaa koulutusta,
14742: misestä voimassa, mitä 2 momentissa on sää-         työhönvalmennusta ja elinkeinotukea sekä
14743: detty.                                              edellä tarkoitettua ammatillista kuntoutusta tu-
14744:                                                     kevaa lääkinnällistä kuntoutusta. Lisäksi on
14745:    Valtiovarainministeriö voi yksittäistapauk-      noudatettava, mitä kuntoutuksen asiakaspalve-
14746: sissa valtion edun vaatiessa määrätä, että elä-     luyhteistyöstä annetussa laissa ( 1 ) sääde-
14747: keajaksi luetaan kokonaan tai osaksi aika 23        tään.
14748: ikävuoden täyttämisen jälkeen muussakin kuin           Kuntoutusta voidaan antaa edunsaajalle,
14749: 1 ja 5 momentissa mainitussa palveluksessa tai      jonka eläkettä tämän lain mukaan määrättäes-
14750: tehtävässä. Samoin se voi erityisestä syystä        sä olisi eläkkeeseen oikeuttavana otettu huo-
14751: päättää, että työkyvyttömyys- tai työttömyys-       mioon myös aika työkyvyttömyyden alkami-
14752: eläke määrätään 1 momentissa tarkoitetulla          sesta eläkeikään, jos työkyvyttömyys olisi alka-
14753: tavalla, vaikkei sanotussa momentissa säädetty      nut ajankohtana, jona kuntoutuspäätös teh-
14754: asumista koskeva edellytys täyty.                   tiin, tai edunsaajalle, joka päätöstä tehtäessä
14755:                                                     saa sanotulla tavalla määrättyä tämän lain
14756:                                                     mukaista eläkettä.
14757:                         6§                             Ennen kuin valtiokonttori tekee päätöksen
14758:      Eläkeajaksi ei kuitenkaan lueta:               työkyvyttömyyseläkkeestä, sen on tarvittaessa
14759:                                                     varmistettava, että hakijan mahdollisuudet
14760:   3) aikaa, jonka työ tai virantoimitus palve-      kuntoutukseen on selvitetty. Jos eläkehakemus
14761: luksen jatkuessa on ollut keskeytyneenä yhden-      hylätään, hakija ohjataan tarpeen mukaan hä-
14762: jaksoisesti enemmän kuin 30 päivää, ellei siltä     nen kuntoutustarvettaan vastaavaan kuntou-
14763: ajalta ole suoritettu palkkaa eikä palkattomuu-     tukseen tai muiden palvelujen piiriin.
14764: den syynä ole ollut:
14765:                                                                          18 c §
14766:    e) sairausvakuutuslain 21 ja 23 §:ään perus-        Edunsaajalla on oikeus kuntoutusrahaan
14767: tuen myönnetty virkavapaus tai loma siltä osin      niiltä kalenterikuukausilta, joiden aikana hän
14768: kuin sairausvakuutuslain mukaan tuleva äi-          on estynyt tekemästä ansiotyötään 18 b §:ssä
14769: tiys-, isyys- tai vanhempainraha tai tämän lain     tarkoitetun kuntoutuksen johdosta.
14770: mukainen kuntoutusraha kohdistuu siihen; ei-           Kuntoutusrahaa voidaan maksaa myös kun-
14771: kä                                                  toutuspäätöksen antamisen ja kuntoutuksen
14772:                                                     alkamisen väliseltä ajalta sekä kuntoutusjakso-
14773:                                                     jen väliseltä ajalta. Tällöin kuntoutusrahaa
14774:                       15 a §                        maksetaan kuitenkin enintään kolmelta kuu-
14775:                                                     kaudelta kalenterivuotta kohden kummankin
14776:    Jos edunsaajalle myönnetään työkyvyttö-          syyn perusteella erikseen laskettuna.
14777: myyseläke takautuvasti samalta ajalta kuin             Kuntoutuksen jälkeiseltä ajalta kuntoutusra-
14778: hänelle on maksettu kuntoutusrahalain mu-           haa saaneelle edunsaajalle voidaan maksaa
14779: kaista kuntoutusrahaa, suoritetaan eläkettä         harkinnanvaraista kuntoutusavustusta, jos tä-
14780: vain siltä osin kuin sen määrä ylittää samalta      mä on työllistymisen kannalta erityisen tarpeel-
14781: ajalta maksetun kuntoutusrahan määrän. Kun-         lista.
14782: toutusrahaa ei kuitenkaan oteta huomioon siltä
14783: osin kuin se on jo vähennetty muusta eläkkees-                            18 d §
14784: tä. Työkyvyttömyyseläkettä ei suoriteta takau-        Kuntoutusrahan suuruutta määrättäessä ote-
14785: tuvasti ajalta, jolta edunsaajalle on maksettu      taan perusteeksi ne työntekijäin eläkelain 8 §:n
14786: työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa mai-      4 momentissa mainittujen eläkelakien, elä-
14787: nittujen lakien, eläkeohjesäännön ja eläkesään-     keohjesäännön tai eläkesääntöjen mukaiset
14788: töjen mukaista kuntoutusrahaa.                      eläkkeet, joihin edunsaajana olisi oikeus, jos
14789:                                                     hän olisi tullut täyteen työkyvyttömyyseläkkee-
14790:                      Kuntoutusta koskevan lainsäädännön uudistaminen                            27
14791: 
14792: seen oikeuttavasti työkyvyttömäksi ajankohta-        Valtiokonttorin on välittömästi ilmoitettava
14793: na, jona kuntoutuspäätös tehtiin. Kuntoutus-      18 b §:ssä tarkoitetusta kuntoutustoimenpi-
14794: raha on yhtä suuri kuin edellä tarkoitettujen     teestään ja kuntoutusrahapäätöksestään kan-
14795: eläkkeiden yhteismäärä korotettuna 33 prosen-     saneläkelaitokselle.
14796: tilla.                                               Jos virkamies tai työntekijä saa kuntoutusra-
14797:     Jos edunsaaja saa eläkettä kuntoutuksen       han lisäksi samalta ajalta palkkaa, palkan
14798: ajalta, hänelle maksetaan eläkkeen lisänä kun-    määrää vastaava osa kuntoutusrahasta makse-
14799: toutusraha, jonka suuruus on 10 prosenttia        taan työnantajalle.
14800: hänelle maksettavien 1 momentissa tarkoitettu-
14801: jen eläkkeiden ja hänen kansaneläkkeensä poh-
14802: jaosan, lisäosan ja lapsikorotuksen yhteismää-                          19 §
14803: rästä. Kansaneläke lisineen otetaan huomioon
14804: sellaisena kuin se oli kuntoutusrahan alkaessa.      Jos tämän lain mukaista kuntoutusrahaa
14805:     Edellä 18 c §:n 3 momentissa tarkoitettu      saaneelle edunsaajalle myönnetään työkyvyttö-
14806: harkinnanvarainen kuntoutusavustus on enin-       myyseläke sellaisen työkyvyttömyyden perus-
14807: tään kuudelta kuukaudelta lasketun kuntoutus-     teella, joka on alkanut ennen kuin kuntoutus-
14808: rahan suuruinen. Harkinnanvarainen kuntou-        rahakauden päättymisestä on kulunut yksi
14809: tusavustus määritellään kertasuorituksena ja      vuosi, eläke määrätään niillä perusteilla, joiden
14810: maksetaan yhdessä tai useammassa erässä.          mukaan se olisi määrätty, jos työkyvyttömyys
14811: Harkinnanvaraista kuntoutusavustusta ei mak-      olisi alkanut kuntoutuspäätöstä tehtäessä.
14812: seta ajalta, jolta edunsaajalla on oikeus saada
14813: työttömyysturvalain mukaista työttömyyspäi-
14814: värahaa.                                             Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuu-
14815:     Edunsaajalle voidaan maksaa korvaus kun-      ta 1991.
14816: toutuksen aiheuttamista välttämättämistä ja          Lakia sovelletaan kuntoutukseen, joka alkaa
14817: tarpeellisista kustannuksista.                    lain tultua voimaan.
14818:                                                      Tämän lain 5 §:n 2 momentin vaatimus Suo-
14819:                     18 e §                        messa asumisesta ei koske sellaista työntekijää,
14820:   Kuntoutusrahasta ja sitä koskevasta päätök-     joka ennen tämän lain voimaantuloa on saa-
14821: senteosta on soveltuvin osin voimassa, mitä       vuttanut oikeuden työkyvyttömyys- tai työttö-
14822: tässä laissa on säädetty eläkepäätöksestä, sitä   myyseläkkeeseen, jota määrättäessä otetaan
14823: koskevasta muutoksenhakumenettelystä, eläk-       eläkkeeseen oikeuttavana huomioon myös elä-
14824: keensaajan ilmoitusvelvollisuudesta sekä eläk-    keiän saavuttamiseen jäljellä oleva aika.
14825: keen maksamisesta ja takaisinperinnästä.
14826: 
14827: 
14828: 
14829: 
14830:                                             Laki
14831:                                 kansaneläkelain muuttamisesta
14832: 
14833:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
14834:    kumotaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain (347/56) 34 §,
14835:    muutetaan 22 a §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 28 päivänä heinäkuuta 1989 annetussa
14836: laissa (738/89), sekä
14837:    lisätään 36 §:ään uusi 2 ja 3 momentti sekä 39 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna 30
14838: päivänä joulukuuta 1965, 12 päivänä tammikuuta 1973, 23 päivänä heinäkuuta 1982 ja 18
14839: päivänä tammikuuta 1985 annetuilla laeilla (705/65, 8/73, 572/82 ja 53/85), uusi 7 momentti
14840: seuraavasti:
14841: 
14842:                      22 a §                       haiseläkkeenä, jos hänen työkykynsä, huo-
14843:   Sen estämättä, mitä 22 §:ssä on säädetty, on    mioon ottaen sairaus, vika tai vamma, ikäänty-
14844: 55 vuotta täyttäneellä vakuutetulla oikeus saa-   miseen liittyvät tekijät, ammatissaolon pitkäai-
14845: da työkyvyttömyyseläkettä yksilöllisenä var-      kaisuus, hänelle työstä aiheutunut rasittunei-
14846: 28                     1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 259
14847: 
14848: suus ja kuluneisuus sekä työolosuhteet, on                                 36 §
14849: pysyvästi siinä määrin alentunut, ettei hänen
14850: kohtuudella voida edellyttää enää jatkavan              Ennen kuin eläkelaitos tekee päätöksen työ-
14851: ansiotyötään. Eläkkeen saamisen edellytyksenä         kyvyttömyyseläkkeestä, sen on tarvittaessa var-
14852: on lisäksi, että vakuutettu on joko lopettanut        mistettava, että vakuutetun mahdollisuudet
14853: ansiotyön tai että hänen ansiotulonsa voidaan         kuntoutukseen on selvitetty. Jos eläkehakemus
14854: arvioida kuukaudessa keskimäärin pienemmik-           hylätään, eläkelaitos ohjaa vakuutetun tarpeen
14855: si kuin 689,58 markkaa. Työn lopettamisen tai         mukaan hänen kuntoutustarvettaan vastaavaan
14856: ansiotulojen vähentymisen tulee olla tapahtu-         kuntootuksen tai muiden palveluiden piiriin.
14857: nut aikaisintaan 360 päivää ennen yksilölliseen         Lisäksi on noudatettava, mitä kuntootuksen
14858: varhaiseläkkeeseen oikeuttavan työkyvyttö-            asiakaspalveluyhteistyöstä annetussa laissa
14859: myyden alkamista. Tällöin jätetään huomioon           (   1 ) säädetään.
14860: ottamatta päivät, joilta vakuutettu on saanut:
14861:    1) opintovapaalaissa (273179) tarkoitettua
14862: opintovapaata;
14863:    2) työttömyysturvalain (602/84) mukaista                                39 §
14864: päivärahaa enintään kuitenkin siihen määrään
14865:                                                          Jos vakuutetulle myönnetään työkyvyttö-
14866: saakka, joka vastaa työttömyysturvalain
14867:                                                       myyseläke takautuvasti ja hänelle on maksettu
14868: 26 §:ssä säädettyä niiden päivien enimmäis-
14869:                                                       kuntoutusrahalain mukaista kuntoutusrahaa,
14870: määrää, joilta voidaan maksaa ansioon suhteu-
14871: tettua päivärahaa;                                    niin samalta ajalta kuin hänelle on maksettu
14872:                                                       kuntootusrahaa eläkkeen pohjaosasta, lisä-
14873:    3) kolmen viimeisen vuoden aikana välittö-
14874: mästi ennen tässä pykälässä tarkoitetun työky-        osasta ja lapsikorotuksesta vähennetään kun-
14875: vyttömyyden alkamista sairausvakuutuslain             tootusraha ja eläkettä suoritetaan vain siltä
14876:                                                       osin, kuin sen määrä ylittää samalta ajalta
14877: (364/63) mukaista päivärahaa, samoin kuin
14878:                                                       maksetun kuntootusrahan määrän. Kuntootus-
14879: sellaiset päivät, joilta päivärahaa olisi suoritet-
14880:                                                       rahaa ei kuitenkaan oteta huomioon siltä osin,
14881: tu, jollei vakuutettu olisi saanut sanotun lain
14882:                                                       kuin se on jo vähennetty muusta eläkkeestä.
14883: 27 §:n 1 momentissa tarkoitettua sairaudesta,
14884:                                                       Mitä tässä momentissa säädetään, ei koske
14885: viasta tai vammasta johtuvan työkyvyttömyy-
14886:                                                       22 §:n 2 momentin mukaista työkyvyttömyys-
14887: den vuoksi maksettavaa vastaavaa korvausta
14888:                                                       eläkettä.
14889: jonkin muun lain mukaan; tai
14890:    4) kuntoutusrahalain (      1 ) tai työnteki-
14891: jäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa tarkoitettu-
14892: jen lakien, eläkeohjesäännön tai eläkesääntö-           Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuu-
14893: jen mukaista kuntootusrahaa taikka ansionme-          ta 1991.
14894: netyskorvausta tapaturmavakuutuksen, liiken-            Tämän lain 22 a §:n 1 momentissa mainittu
14895: nevakuutuksen tai sotilasvammalain (404/ 48)          markkamäärä vastaa työntekijäin eläkelain
14896: kuntoutusta koskevien säännösten perusteella,         9 §:n mukaan vuodelle 1985 vahvistettua palk-
14897: tässä kohdassa tarkoitetut päivät kuitenkin           kaindeksilukua.
14898: vain vakuutetun ilmoituksen johdosta.
14899:                             Kuntoutusta koskevan lainsäädännön uudistaminen                    29
14900: 
14901:                                               Laki
14902:                               työttömyysturvalain 5 §:n muuttamisesta
14903: 
14904:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
14905:   muutetaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyysturvalain (602/84) 5 §:n 1 momentin
14906: 10 ja 11 kohta, sellaisina kuin ne ovat 9 päivänä helmikuuta 1990 annetussa laissa (98/90), sekä
14907:   lisätään 5 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 27 päivänä helmikuuta
14908: 1987 ja 20 päivänä tammikuuta 1989 annetuilla laeilla (226/87 ja 69/89)) sekä mainitulla 9
14909: päivänä helmikuuta 1990 annetulla lailla, uusi 12 kohta seuraavasti:
14910: 
14911:                       5 §                           työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa tar-
14912:   Työttömyyspäivärahaoikeuden rajoitukset           koitettujen lakien, eläkeohjesäännön tai elä-
14913:                                                     kesääntöjen mukaista kuntoutusrahaa taikka
14914:   Työttömyyspäivärahaan ei ole oikeutta hen-        ansionmenetyskorvausta tapaturmavakuutuk-
14915: kilöllä:                                            sen, liikennevakuutuksen tai sotilasvammalain
14916:                                                     (404/ 48) kuntoutusta koskevien säännösten pe-
14917:    10) joka on katsottava päätoimiseksi opiske-     rusteella.
14918: Iijaksi;
14919:    11) sellaisen vapaan ajalta, joka perustuu
14920: lain tai työehtosopimuksen mukaiseen työajan
14921: lyhentämiseen; tai                                    Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuu-
14922:    12) joka saa kuntousrahalain ( 1 ) tai           ta 1991.
14923: 
14924: 
14925: 
14926: 
14927:                                               Laki
14928:                                  sairausvakuutuslain muuttamisesta
14929: 
14930:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
14931:   kumotaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/63) 60 § :n 2 momentti,
14932:   muutetaan 19 §:n 4 momentti, 22 §:n 1 momentti ja 23 e §:n 1 momentti,
14933:   sellaisina kuin ne ovat, L9 §:n 4 momentti 26 päivänä kesäkuuta 1981 annetussa laissa
14934: (471/81), 22 §:n 1 momentti 11 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (32/85) ja 23 e §:n 1
14935: momentti 22 päivänä joulukuuta 1989 annetussa laissa (1255/89), sekä
14936:   lisätään 15 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 4 päivänä heinäkuuta 1969 ja 7
14937: päivänä tammikuuta 1982 annetuilla laeilla (464/69 ja 19/82), uusi 5 momentti ja 18 a §:ään,
14938: sellaisena kuin se on mainitussa 22 päivänä joulukuuta 1989 annetussa laissa, uusi 2 momentti
14939: seuraavasti:
14940: 
14941:                       15 §                                              18 a §
14942: 
14943:   Päivärahaan ei ole oikeutta siltä ajalta, jolta     1 os vakuutettu on päivärahan alkamista
14944: vakuutettu saa kuntousrahalain (        1 ) tai     edeltävän kuuden kuukauden aikana saanut
14945: työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa tar-      kuntousrahalain tai työntekijäin eläkelain
14946: koitettujen lakien, eläkeohjesäännön tai elä-       8 §:n 4 momentissa tarkoitettujen lakien, elä-
14947: kesääntöjen mukaista kuntoutusrahaa taikka          keohjesäännön tai eläkesääntöjen mukaista
14948: ansionmenetyskorvausta tapaturmavaku utuk-          kuntoutusrahaa taikka ansionmenetyskorvaus-
14949: sen, liikennevakuutuksen tai sotilavammalain        ta tapaturmavakuutuksen, liikennevakuutuk-
14950: (404/ 48) kuntoutusta koskevien säännösten pe-      sen tai sotilasvammalain kuntoutusta koske-
14951: rusteella.                                          vien säännösten perusteella, päiväraha on vä-
14952: 30                    1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 259
14953: 
14954: hintään sen suuruinen kuin se olisi ollut kun-     eläke tai työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momen-
14955: toutusrahakauden alkaessa, korotettuna siinä       tissa mainittujen lakien, eläkeohjesäännön tai
14956: suhteessa kuin päivärahan alkamisvuodelle          eläkesääntöjen mukainen täysi työkyvyttö-
14957: vahvistettu työntekijäin eläkelain 9 §:ssä tar-    myyseläke, ei pidetä tänä aikana työhön kyke-
14958: koitettu palkkaindeksiluku poikkeaa kuntoo-        nevänä.
14959: tusrahan alkamisvuodelle vahvistetusta palk-
14960: kaindeksiluvusta.
14961:                                                                           22 §
14962:                      19 §                            Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan maara
14963:                                                    päivää kohti on yhtä suuri kuin 16 ja 17 §:ssä
14964:    Jos vakuutettu saatuaan päivärahaa on tä-       sekä 18 a §:n 2 momentissa tarkoitettu päivä-
14965: män jälkeen ollut kykenevä tekemään työtä 12       raha. Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan mää-
14966: kuukauden ajan, lukuun ottamatta sellaisia         rä on kuitenkin vähintään lasten kotihoidon
14967: työkyvyttömyysjaksoja, joilta hänellä 1 mo-        tuesta annetun lain (24/85) mukaisen perus-
14968: mentin mukaisesti ei ole ollut oikeutta päivära-   osan määrä, jos oikeus äitiysrahaan alkaa uu-
14969: haan, hänellä on oikeus saada 3 momentin           delleen vakuutetun saadessa sanotun lain mu-
14970: mukaisesti päivärahaa ottamatta huomioon sa-       kaista etuutta.
14971: nottua 12 kuukauden ajanjaksoa edeltäneeltä
14972: ajalta saatua päivärahaa. Aika, jolta vakuutet-
14973: tu on saanut kuntoutusrahalain tai työntekijäin                        23 e §
14974: eläkelain 8 §:n 4 momentissa tarkoitettujen          Erityishoitorahan määrä päivää kohti on
14975: lakien, eläkeohjesäännön tai eläkesääntöjen        yhtä suuri kuin 16 ja 17 §:ssä sekä 18 a §:n 2
14976: mukaista kuntootusrahaa taikka ansionmene-         momentissa tarkoitettu päiväraha. Erityishoi-
14977: tyskorvausta tapaturmavakuutuksen, liikenne-       torahaan suoritetaan lapsikorotusta siten kuin
14978: vakuutuksen tai sotilasvammalain kuntoutusta       18 §:ssä on säädetty.
14979: koskevien säännösten nojalla rinnastetaan
14980: edellä tarkoitettuun työkykyisyysaikaan. Va-
14981: kuutettua; jolle on myönnetty kansaneläkelain        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuu-
14982: 22 §:n 1 momentin nojalla työkyvyttömyys-          ta 1991.
14983: 
14984: 
14985: 
14986: 
14987:                                              Laki
14988:                       eläkkeensaajien asumistukilain 6 §:n muuttamisesta
14989: 
14990:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
14991:   muutetaan 28 päivänä heinäkuuta 1978 annetun eläkkeensaajien asumistukilain (591178) 6 §:n
14992: 2 momentin 5 kohta, sellaisena kuin se on 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa (112/82),
14993: seuraavasti:
14994: 
14995:                       6§
14996:                                                    työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta anne-
14997:   Vuosituloksi ei kuitenkaan lueta:                tun lain (763/90) nojalla maksettavaa etuutta;
14998: 
14999:   5) työ- tai ansiokyvyn palauttamiseksi tai
15000: parantamiseksi annettavan kuntootuksen tai           Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuu-
15001: koulutuksen ajalta maksettavaa etuutta eikä        ta 1991.
15002:                       Kuntoutusta koskevan lainsäädännön uudistaminen                          3I
15003: 
15004:                                              Laki
15005:                               perhe-eläkelain 15 b §:n muuttamisesta
15006: 
15007:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15008:   muutetaan I7 päivänä tammikuuta I969 annetun perhe-eläkelain (38/69) I5 b §:n 3 momentin
15009: 9 kohta, sellaisena kuin se on 5 päivänä helmikuuta I988 annetussa laissa (126/88), seuraavasti:
15010: 
15011:                     I5 b §                         työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta anne-
15012:                                                    tun lain (763/90) nojalla maksettavaa etuutta;
15013:   Vuosituloksi ei kuitenkaan lueta:
15014: 
15015:   9) työ- tai ansiokyvyn palauttamiseksi tai
15016: parantamiseksi annettavan kuntoutuksen tai           Tämä laki tulee voimaan I päivänä lokakuu-
15017: koulutuksen ajalta maksettavaa etuutta eikä        ta I99I.
15018: 
15019: 
15020: 
15021: 
15022:                                              Laki
15023:                             rintamasotilaseläkelain 8 §:n muuttamisesta
15024: 
15025:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15026:   muutetaan 28 päivänä tammikuuta I977 annetun rintamasotilaseläkelain (II9/77) 8 §:n 3
15027: momentin II kohta, sellaisena kuin se on 18 päivänä tammikuuta I985 annetussa laissa (55/85),
15028: seuraavasti:
15029: 
15030:                      8§
15031:                                                    työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta anne-
15032:   Vuosituloksi ei lueta:                           tun lain (763/90) nojalla maksettavaa etuutta;
15033: 
15034:   II) työ- tai ansiokyvyn palauttamiseksi tai
15035: parantamiseksi annettavan kuntoutuksen tai          Tämä laki tulee voimaan I päivänä lokakuu-
15036: koulutuksen ajalta maksettavaa etuutta eikä       ta I991.
15037: 
15038: 
15039: 
15040: 
15041:                                              Laki
15042:                tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta
15043: 
15044:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
15045: 
15046:                       I §
15047:                 Soveltamisala
15048:    Tässä laissa säädetään tapaturmavakuutus-         Mitä tässä laissa säädetään työtapaturman
15049: laissa (608/ 48) tarkoitetun työtapaturman ja     tai ammattitaudin johdosta korvattavasta kun-
15050: ammattitautilaissa (I343/88) tarkoitetun am-      toutuksesta, sovelletaan myös muuhun vam-
15051: mattitaudin johdosta tarvittavan kuntoutuksen     maan tai sairauteen, joka korvataan tapatur-
15052: korvaamisesta Suomessa asuvalle henkilölle.       mavakuutuslain perusteella.
15053: 32                     1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 259
15054: 
15055:                         2 §                                                  6§
15056:                    Kuntoutus                           Työ- ja ansiokykyyn liittyvän kuntoutuksen
15057:                                                                 korvattavat kustannukset
15058:    Kuntoutuksella tarkoitetaan sellaista toimen-
15059: piteiden kokonaisuutta, jolla edistetään ja tue-         Työ- ja ansiokykyyn liittyvän kuntootuksen
15060: taan kuntoutujan työhönpaluuta ja työstä suo-         kustannuksina korvataan:
15061: riutumista, ehkäistään, poistetaan ja vähenne-           1) kuntootustarvetta ja -mahdollisuuksia sel-
15062: tään työ- tai toimintakykyyn vaikuttavia hait-        vittävät tutkimukset;
15063: toja sekä ylläpidetään ja parannetaan hänen              2) työ- ja koulutuskokeilut;
15064: itsenäistä suoriutumiskykyään.                           3) työhönvalmennus kuntoutujan entisessä
15065:                                                       tai uudessa työssä taikka työklinikassa tai
15066:                         3§                            muussa vastaavassa laitoksessa;
15067:            Kuntoutuksen edellytykset                     4) tarvittava ja riittävä koulutus kuntoutu-
15068:                                                       jalle soveltuvaan työhön tai ammattiin ja täl-
15069:   Kuntootus korvataan henkilölle, jolla on            laisen koulutuksen suorittamiseksi välttämätön
15070: oikeus korvaukseen tapaturmavakuutuslain              valmentava yleissivistävä peruskoulutus sekä
15071: mukaan ja jonka työ- tai toimintakyky taikka          opiskelusta ja opintovälineistä aiheutuvat tar-
15072: ansiomahdollisuudet ovat työtapaturman tai            peelliset ja kohtuulliset kustannukset;
15073: ammattitaudin johdosta heikentyneet. Kuntoo-             5) kuntoutuksesta aiheutuvat tarpeelliset ja
15074: tus korvataan myös, jos on todennäköistä, että        kohtuulliset matkakustannukset;
15075: henkilön työ- tai toimintakyky taikka ansio-             6) elinkeinon tai ammatin harjoittamisen
15076: mahdollisuudet voisivat sattuneen työtapatur-         tukemiseksi avustus tai koroton laina työväli-
15077: man tai ilmeuneen ammattitaudin vuoksi myö-           neiden ja työkoneiden hankkimista ja oman
15078: hemmin olennaisesti heikentyä.                        yrityksen perustamista tai muuttamista varten;
15079:                                                          7) kuntoutujan käyttöön tarkoitetut apuväli-
15080:                                                       neet ja laitteet sekä niihin rinnastettavat raken-
15081:                         4§                            teet, jotka ovat tarpeellisia työtehtävistä suo-
15082:              Korvattava kuntoutus                     riutumisessa vamman tai sairauden aiheutta-
15083:                                                       mat toiminnanrajoitukset huomioon ottaen;
15084:    Kuntoutujane korvataan kuntoutuksesta ai-             8) vaikeasti vammaiselle avustus tai koroton
15085: heutuneet kohtuulliset kustannukset sekä suo-         laina kulkuneuvon hankkimiseksi asunnon ja
15086: ritetaan korvausta kuntootusajalta syntyneestä        työpaikan välisiä matkoja varten, jos kulku-
15087: ansionmenetyksestä siten kuin jäljempänä sää-         neuvon tarve johtuu vamman aiheuttamista
15088: detään.                                               rajoituksista käyttää yleisiä kulkuneuvoja;
15089:                                                          9) vaikeasti vammaiselle ylimääräiset työstä
15090:                        5§                             ja opiskelusta aiheutuvat matkakustannukset,
15091:      Työ- ja ansiokykyyn liittyvä kuntoutus           kun vamma estää käyttämästä yleisiä kulku-
15092:                                                       neuvoja; sekä
15093:    Kuntoutuksena korvataan työkyvyn ja an-               10) muut näihin rinnastettavat kuntootus-
15094: siomahdollisuuksien parantamiseksi tai säilyt-        kustannukset.
15095: tämiseksi sellaisista tarpeellisista toimenpiteistä      Jos ansiomahdollisuuksien parantamiseksi
15096: aiheutuvat kustannukset, joiden avulla kuntou-        tehtävien toimenpiteiden kestäessä havaitaan,
15097: tuja vamman tai sairauden aiheuttamista rajoi-        ettei kuntoutujana ole edellytyksiä kuntoutuk-
15098: tuksista huolimatta kykenee jatkamaan entises-        seen tai se muutoin havaitaan hänelle soveltu-
15099: sä työssään tai ammatissaan taikka siirtymään         mattomaksi, kuntootuksen alaa voidaan muut-
15100: sellaiseen uuteen työhön tai ammattiin, josta         taa tai se voidaan kokonaan lopettaa.
15101: hän voi saada pääasiallisen toimeentulonsa.
15102:    Kuntootustarvetta arvioitaessa otetaan huo-                            7§
15103: mioon kuntoutujan ikä, aikaisempi toiminta,            Työ- tai toimintakykyyn liittyvä kuntoutus
15104: koulutus, asumisolosuhteet, vammasta tai sai-
15105: raudesta aiheutuvat rajoitukset sekä hänen               Kuntoutuksena korvataan, siltä osin kuin
15106: mahdollisuutensa sijoittua kuntootuksen pää-          sitä ei ole säädetty kansanterveyslain (66/72)
15107: tyttyä työhön tai ammattiin työmarkkinoilla           mukaisesti terveyskeskuksen tai erikoissairaan-
15108: yleisesti noudatetuin ehdoin.                         hoitolain (1062/89) mukaisesti sairaanhoitopii-
15109:                        Kuntoutusta koskevan lainsäädännön uudistaminen                               33
15110: 
15111: rin tehtäväksi, kuntoutujan työ- tai toiminta-        raha, tapaturmaeläke ja elinkorko työkyvyn
15112: kyvyn tai sosiaalisen toimintakyvyn ja suoriu-        alentumiseen tai haitta-asteeseen katsomatta
15113: tumisen edistämiseksi ja ylläpitämiseksi tarvit-      täysimääräisenä. Täysimääräistä korvausta ei
15114: tavista toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset.       kuitenkaan makseta silloin, kun kuntoutus on
15115: Kuntoutus on korvattava tämän lain mukaises-          siten järjestetty, ettei se estä kuntoutujaa teke-
15116: ti myös silloin, kun kuntoutuja on terveyskes-        mästä hänelle sopivaa ansiotyötä.
15117: kuksen tai sairaalan toimesta lähetetty muualle          Täysimääräinen korvaus suoritetaan myös
15118: kuntoutettavaksi.                                     kohtuulliselta ajalta kuntoutustarvetta ja
15119:     Kuntoutuksen kustannuksina korvataan:             -mahdollisuuksia selvitettäessä sekä kuntou-
15120:     1) kuntoutustarvetta ja mahdollisuuksia sel-      tuksen alkamista odotettaessa, kun on kysymys
15121: vittävät tutkimukset;                                 5 §:n mukaisesta kuntoutuksesta.
15122:     2) kuntoutusjaksot avo- tai laitoshoidossa;          Kuntoutujalle maksetaan 1 momentin mu-
15123:     3) vamman tai sairauden aiheuttamien toi-         kainen täysimääräinen korvaus myös 5 §:n mu-
15124: minnan rajoitusten vuoksi tarpeellisten apuvä-        kaisen kuntoutuksen opetusohjelmaan kuulu-
15125: lineiden määräämisestä, sovittamisesta, hank-         van loman ajalta.
15126: kimisesta, käyttöön Iuovuttamisesta, käyttöön
15127: harjaannuttamisesta sekä huollosta ja uusimi-
15128: sesta aiheutuvat kustannukset;                                               9§
15129:     4) vaikeasti vammaisille henkilöille tarpeelli-            Kuntoutuksen keskeytyminen
15130: sista ja kohtuullisiksi katsottavista vakinaiseen
15131: asuntoon tarvittavista apuvälineistä ja laitteista       Jos kuntoutus keskeytyy tai kuntoutustar-
15132: sekä asunnon muutostöistä aiheutuvat koh-             peen ja -mahdollisuuksien selvittäminen pitkit-
15133: tuulliset kustannukset; asunnon muutostöiden          tyy tai keskeytyy tai kuntoutuksen alkaminen
15134: kustannusten korvaukseen on oikeus enintään           viivästyy kuntoutujasta riippuvasta syystä, jo-
15135: kerran viidessä vuodessa, jollei erityisen paina-     ka ei ole korvattavan vamman seurausta, kes-
15136: via syitä ole aikaisemmin tehtäville muutostöil-      keytymisen tai viivästymisen ajalta ei suoriteta
15137: le;                                                   korvausta 7 §:n 1 ja 2 momentin mukaisesti.
15138:     5) sopeutumisvalmennuksesta kuntoutujalle
15139: aiheutuneet kustannukset mukaan lukien hä-
15140: nen omaisensa tai hänestä tosiasiallisesti huo-                             10 §
15141: lehtivan henkilön sopeutumisvalmennuksessa                           Lain ensisijaisuus
15142: mukanaoJasta aiheutuneet välttämättömät
15143: matka- ja asumiskustannukset sekä tällaisen              Jos kunta on muun lainsäädännön nojalla
15144: henkilön ansionmenetys;                               antanut kuntoutujalle palveluja ja tukitoimia,
15145:     6) kuntoutujalle kuntoutukseen osallistumi-       jotka kohdistuvat samaan tarkoitukseen ja sa-
15146: sesta aiheutuvat matkakustannukset;                   maan aikaan kuin kuntoutujalle tämän lain
15147:     7) vaikeasti vammaiselle palveluasumisesta        mukaan korvattava kuntoutus, oikeus kor-
15148: aiheutuvat lisäkustannukset;                          vaukseen siirtyy tältä osin kunnalle.
15149:     8) tulkkipalveluista vaikeasti näkö-, kuulo-         Jos kunta on ilmoittanut antamastaan kun-
15150: tai puhevammaiselle syntyvät kohtuulliset kus-        toutuksesta vakuutuslaitokselle niin myöhään,
15151: tannukset; sekä                                       ettei vakuutuslaitos ole voinut ottaa ilmoitusta
15152:     9) muut näihin rinnastettavat kuntoutuskus-       huomioon maksaessaan korvausta kuntoutu-
15153: tannukset.                                            jalle, vakuutuslaitos ei ole velvollinen suoritta-
15154:                                                       maan korvausta kunnalle.
15155:                        8§                                Mitä edellä tässä pykälässä on säädetty kun-
15156:          Kuntoutusaja/ta maksettava                   nan oikeudesta korvaukseen, koskee vastaavas-
15157:            ansionmenetyskorvaus                       ti kansaneläkelaitosta, jos se kansaneläke-
15158:                                                       laitoksen järjestämästä kuntoutuksesta anne-
15159:    Kuntoutujalle, joka on työ- tai koulutus-          tun lain ( 1 ) nojalla on järjestänyt kun-
15160: kokeilussa, työklinikassa, työhönvalmennuk-           toutujalle tämän lain mukaan korvattavaa
15161: sessa tai ammattikoulutuksessa taikka sairaa-         kuntoutusta tai kuntoutusrahalain ( 1 ) no-
15162: lassa tai kuntoutuslaitoksessa, suoritetaan tältä     jalla maksanut kuntoutusrahaa tämän lain mu-
15163: ajalta tapaturmavakuutuslain mukainen päivä-          kaan korvattavan kuntoutuksen ajalta.
15164: 
15165: 
15166: 5   210162M
15167: 34                   1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 259
15168: 
15169:                      11 §                          teet ja maksujen jaon vakuutusyhtiöiden kes-
15170:      Kuntoutusasian vireille saattaminen           ken vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö.
15171: 
15172:    Jos korvattavasta vammasta aiheutuu pitkä-                           13§
15173: aikaisia rajoituksia työ- ja toimintakyvylle ja         Korvauksen korotus viivästysajalta
15174: ansiomahdollisuuksille, vakuutuslaitoksen tu-
15175: lee omasta aloitteestaan viipymättä saattaa          Tässä laissa tarkoitetun korvauksen viiväs-
15176: 5 §:ssä tarkoitettu kuntoutusasia vireille ja      tyessä sovelletaan, mitä tapaturmavakuutuslain
15177: huolehtia kuntoutustarpeen selvittämisestä ja      60 a §:ssä on säädetty viivästyneen korvauksen
15178: kuntoutukseen ohjaamisesta. Tässä tarkoitetun      maksamisesta viivästysajalta korotettuna.
15179: kuntoutuksen tarve ja mahdollisuudet tulee
15180: tarvittaessa selvittää vakuutuslaitoksen toimes-                        14 §
15181: ta ennen kuin vahingoittuneelle voidaan myön-                     Muutoksenhaku
15182: tää pysyvä eläke.
15183:    Kuntoutusaloitteen voi tehdä myös vahin-          Muutoksenhausta tässä laissa tarkoitettuun
15184: goittunut, työnantaja, sairaanhoitolaitos, työ-    päätökseen on voimassa, mitä tapaturmava-
15185: voimaviranomainen tai muu kuntoutusasiaa           kuutuslaissa on säädetty muutoksenhausta va-
15186: selvittävä henkilö. Vakuutuslaitoksen tulee        kuutuslaitoksen tai tapaturmalautakunnan
15187: aloitteen johdosta viipymättä ryhtyä toimenpi-     päätökseen.
15188: teisiin kuntoutustarpeen ja -mahdollisuuksien
15189: selvittämiseksi.                                                        15 §
15190:    Jos aloite tämän lain mukaisesta kuntoutuk-            Kansainvälinen vastavuoroisuus
15191: sesta on hylätty, vakuutuslaitos ohjaa tarpeen
15192: mukaan työntekijän hänen kuntoutustarvet-            Valtioneuvostolla on valta päättää sellaisia
15193: taan vastaavaan kuntoutukseen tai muiden pal-      poikkeuksia tämän lain säännöksistä, jotka
15194: veluiden piiriin.                                  johtuvat lain mukaan maksettavia etuja koske-
15195:    Lisäksi vakuutuslaitoksen on noudatettava,      vasta vieraan vallan kanssa tehdystä vastavuo-
15196: mitä kuntoutuksen asiakaspalveluyhteistyöstä       roisesta sopimuksesta.
15197: annetussa laissa (     1 ) säädetään.
15198:                                                                        16 §
15199:                      12 §                                     Tarkemmat säännökset
15200:               Kustannusten jako
15201:                                                      Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
15202:    Jos tapaturma on sattunut tai ammattitauti      töönpanosta annetaan asetuksella.
15203: ilmennyt ennen 1 päivää tammikuuta 1964,
15204: jaetaan vammasta tai ammattitaudista johtuvat                           17 §
15205: kuntoutuksesta aiheutuneet kustannukset va-                        Voimaantulo
15206: kuutusyhtiöiden kesken siten kuin tapaturma-
15207: korvausta saavien invaliidihuollosta annetun         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuu-
15208: lain 6 §:ssä, sellaisena kuin se on 20 päivänä     ta 1991.
15209: joulukuuta 1968 annetussa laissa (696/68) sää-       Tällä lailla kumotaan tapaturmakorvausta
15210: detään.                                            saavien invalidihuollosta 20 päivänä joulukuu-
15211:    Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa tapauk-      ta 1963 annettu laki (592/63) siihen myöhem-
15212: sissa korvatun kuntoutuksen kustantamiseksi        min tehtyine muutoksineen.
15213: tarpeellinen erä on otettava huomioon tapatur-       Tätä lakia sovelletaan myös ennen sen voi-
15214: mavakuutuslaissa säädettyä, vakuuttamisvel-        maantuloa sattuneen työtapaturman ja ilmen-
15215: vollisen työnantajan suoritettavaa vakuutus-       neen ammattitaudin johdosta tarvittavan kun-
15216: maksua määrättäessä. Maksujen perimisperus-        toutuksen korvaamiseen.
15217:                      Kuntoutusta koskevan lainsäädännön uudistaminen                              35
15218: 
15219: 
15220: 
15221: 
15222:                                             Laki
15223:                 liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta
15224: 
15225:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
15226: 
15227:                       1§                          tämiseksi sellaisista tarpeellisista toimenpiteistä
15228:                 Soveltamisala                     aiheutuvat kustannukset, joiden avulla kuntou-
15229:                                                   tuja vamman tai sairauden aiheuttamista rajoi-
15230:   Tässä laissa säädetään liikennevakuutuslais-    tuksista huolimatta kykenee jatkamaan entises-
15231: sa (279/59) tarkoitetun liikennevahingon joh-     sä työssään tai ammatissaan taikka siirtymään
15232: dosta tarvittavan kuntoutuksen korvaamisesta      sellaiseen uuteen työhön tai ammattiin, josta
15233: Suomessa asuvalle henkilölle.                     hän voi saada pääasiallisen toimeentulonsa.
15234:                                                     Kuntoutustarvetta arvioitaessa otetaan huo-
15235:                       2§                          mioon kuntoutujan ikä, aikaisempi toiminta,
15236:                   Kuntoutus                       koulutus, asumisolosuhteet, vammasta tai sai-
15237:                                                   raudesta aiheutuvat rajoitukset sekä hänen
15238:   Kuntoutuksella tarkoitetaan sellaista toimen-   mahdollisuutensa sijoittua kuntoutuksen pää-
15239: piteiden kokonaisuutta, jolla edistetään ja tu-   tyttyä työhön tai ammattiin työmarkkinoilla
15240: etaan kuntoutujan työhönpaluuta ja työstä         yleisesti noudatetuin ehdoin.
15241: suoriutumista, ehkäistään, poistetaan ja vähen-
15242: netään työ- tai toimintakykyyn vaikuttavia                               6 §
15243: haittoja sekä ylläpidetään ja parannetaan hä-      Työ- ja ansiokykyyn liittyvän kuntoutuksen
15244: nen itsenäistä suoriutumiskykyään.                          korvattavat kustannukset
15245:                       3 §                            Työ- ja ansiokykyyn liittyvän kuntoutuksen
15246:          Kuntoutuksen edellytykset                kustannuksina korvataan:
15247:                                                      1) kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia sel-
15248:    Kuntoutus korvataan henkilölle, jolla on       vittävät tutkimukset;
15249: oikeus korvaukseen liikennevakuutuslain mu-          2) työ- ja koulutuskokeilut;
15250: kaan ja jonka työ- tai toimintakyky taikka           3) työhönvalmennus kuntoutujan entisessä
15251: ansiomahdollisuudet ovat liikennevahingon         tai uudessa työssä taikka työklinikassa tai
15252: johdosta heikentyneet. Kuntoutus korvataan        muussa vastaavassa laitoksessa;
15253: myös, jos on todennäköistä, että henkilön työ-       4) tarvittava ja riittävä koulutus kuntoutu-
15254: tai toimintakyky taikka ansiomahdollisuudet       jalle soveltuvaan työhön tai ammattiin ja täl-
15255: voisivat liikennevahingon vuoksi myöhemmin        laisen koulutuksen suorittamiseksi välttämätön
15256: olennaisesti heikentyä.                           valmentava yleissivistävä peruskoulutus sekä
15257:                                                   opiskelusta ja opintovälineistä aiheutuvat tar-
15258:                       4§                          peelliset ja kohtuulliset kustannukset;
15259:             Korvattava kuntoutus                     5) kuntoutuksesta aiheutuvat tarpeelliset ja
15260:                                                   kohtuulliset matkakustannukset;
15261:    Kuntoutujalle korvataan kuntoutuksesta ai-        6) elinkeinon tai ammatin harjoittamisen
15262: heutuneet kohtuulliset kustannukset sekä suo-     tukemiseksi avustus tai koroton laina työväli-
15263: ritetaan korvausta kuntoutusajalta syntyneestä    neiden ja työkoneiden hankkimista tai oman
15264: ansionmenetyksestä siten kuin jäljempänä sää-     yrityksen perustamista tai muuttamista varten;
15265: detään.                                              7) kuntoutujan käyttöön tarkoitetut apuväli-
15266:                                                   neet ja laitteet sekä niihin rinnastettavat raken-
15267:                     5§                            teet, jotka ovat tarpeellisia työtehtävistä suo-
15268:    Työ- ja ansiokykyyn liittyvä kuntoutus         riutumisessa vamman tai sairauden aiheutta-
15269:                                                   mat toiminnanrajoitukset huomioon ottaen;
15270:   Kuntoutuksena korvataan työkyvyn ja an-            8) vaikeasti vammaiselle avustus tai koroton
15271: siomahdollisuuksien parantamiseksi tai säilyt-    laina kulkuneuvon hankkimiseksi asunnon ja
15272: 36                     1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 259
15273: 
15274: työpaikan välisiä matkoja varten, jos kulku-          mukanaolosta aiheutuneet välttämättömät
15275: neuvon tarve johtuu vamman aiheuttamista              matka- ja asumiskustannukset sekä kohtuulli-
15276: rajoituksista käyttää yleisiä kulkuneuvoja;           sin märin tällaisen henkilön ansionmenetys;
15277:    9) vaikeasti vammaiselle työstä tai opiskelus-        6) kuntoutujalle kuntoutukseen osallistumi-
15278: ta aiheutuvat matkakustannukset, kun vamma            sesta aiheutuvat matkakustannukset;
15279: estää käyttämästä yleisiä kulkuvälineitä; sekä           7) vaikeasti vammaiselle palveluasumisesta
15280:    10) muut näihin rinnastettavat kuntoutus-          aiheutuvat lisäkustannukset;
15281: kustannukset.                                            8) tulkkipalveluista vaikeasti näkö-, kuulo-
15282:    Jos ansiomahdollisuuksien parantamiseksi           tai puhevammaiselle syntyvät kohtuulliset kus-
15283: tehtävien toimenpiteiden kestäessä havaitaan,         tannukset; sekä
15284: ettei kuntoutujana ole edellytyksiä kuntoutuk-           9) muut näihin rinnastettavat kuntoutuskus-
15285: seen tai se muutoin havaitaan hänelle soveltu-        tannukset.
15286: mattomaksi, kuntoutuksen alaa voidaan muut-
15287: taa tai se voidaan kokonaan lopettaa.                                        8§
15288:                                                                Kuntoutusajalta maksettava
15289:                                                                  ansionmenetyskorvaus
15290:                         7 §
15291:  Työ- tai toimintakykyyn liittyvä kuntoutus              Kuntoutujalle, joka on työ- tai koulutus-
15292:                                                       kokeilussa, työklinikassa, työhönvalmennuk-
15293:     Kuntoutuksena korvataan, siltä osin kuin          sessa tai ammattikoulutuksessa taikka sairaa-
15294:  sitä ei ole säädetty kansanterveyslain (66/72)       lassa tai kuntoutuslaitoksessa, suoritetaan tältä
15295: mukaisesti terveyskeskuksen tai erikoissairaan-       ajalta liikennevakuutuslain mukainen korvaus
15296:  hoitolain (1062/89) mukaisesti sairaanhoitopii-      tulojen tai elatuksen vähentymisestä täysimää-
15297:  rin tehtäväksi, kuntoutujan työ- tai toiminta-       räisenä. Täysimääräisiä korvausta ei kuiten-
15298:  kyvyn tai sosiaalisen toimintakyvyn ja suoriu-       kaan makseta silloin, kun kuntoutus on siten
15299: tumisen edistämiseksi ja ylläpitämiseksi tarvit-      järjestetty, ettei se estä kuntoutujaa tekemästä
15300: tavista toimenpiteistä aiheutuvat tarpeelliset        hänelle sopivaa ansiotyötä.
15301: kustannukset. Kuntoutus on korvattava tämän              Jos kuntoutujalla ei liikennevahingossa vam-
15302: lain mukaisesti myös silloin kun kuntoutuja on        mautuessaan ollut tuloja, suoritetaan hänelle
15303: terveyskeskuksen tai sairaalan toimesta lähetet-      toimeentuloturva sellaisen ansiotyöstä makset-
15304: ty muualle kuntoutettavaksi.                          tavan tulon suuruisena, mikä olisi ollut hänen
15305:     Kuntoutuksen kustannuksina korvataan:             saatavissaan ennen kuntoutuksen alkamista.
15306:     1) kuntoutustarvetta ja mahdollisuuksia sel-        Täysimääräinen korvaus suoritetaan myös
15307: vittävät tutkimukset;                                 kohtuulliselta ajalta kuntoutustarvetta ja
15308:     2) kuntoutusjaksot avo- tai laitoshoidossa;       -mahdollisuuksia selvitettäessä sekä kuntou-
15309:     3) vamman tai sairauden aiheuttamien toi-         tuksen alkamista odotettaessa, kun on kysymys
15310: minnan rajoitusten vuoksi tarpeellisten apuvä-        5 §:n mukaisesta kuntoutuksesta.
15311: lineiden määräämisestä, sovittamisesta, hank-            Kuntoutujalle maksetaan 1 momentin mu-
15312: kimisesta, käyttöön luovuttamisesta, käyttöön         kainen täysimääräinen korvaus myös 5 §:n mu-
15313: harjaannuttamisesta sekä huollosta ja uusimi-         kaisen kuntoutuksen opetusohjelmaan kuulu-
15314: sesta aiheutuvat kustannukset;                        van loman ajalta.
15315:     4) vaikeasti vammaisille henkilöille tarpeelli-
15316: sista ja kohtuullisiksi katsottavista vakinaiseen
15317: asuntoon tarvittavista apuvälineistä ja laitteista                          9§
15318: sekä asunnon muutostöistä aiheutuvat koh-                     Kuntoutuksen keskeytyminen
15319: tuulliset kustannukset; asunnon muutostöiden
15320: kustannusten korvaukseen on oikeus enintään              Jos kuntoutus keskeytyy tai kuntoutustar-
15321: kerran viidessä vuodessa, jollei erityisen paina-     peen ja -mahdollisuuksien selvittäminen pitkit-
15322: via syitä ole aikaisemmin tehtäville muutostöil-      tyy tai keskeytyy tai kuntoutuksen alkaminen
15323: le;                                                   viivästyy kuntoutujasta riippuvasta syystä, jo-
15324:     5) sopeutumisvalmennuksesta kuntoutujalle         ka ei ole korvattavan vamman seurausta, täl-
15325: aiheutuneet kustannukset mukaan lukien hä-            laisen keskeytymisen tai viivästymisen ajalta ei
15326: nen omaisensa tai hänestä tosiasiallisesti huo-       suoriteta korvausta 8 § :n 1 ja 3 momentin
15327: lehtivan henkilön sopeutumisvalmennuksessa            mukaisesti.
15328:                        Kuntoutusta koskevan lainsäädännön uudistaminen
15329: 
15330:                       IO §                                                  I2 §
15331:                Lain ensisijaisuus                                      Vastuun jako
15332:    Jos kunta on muun lainsäädännön nojalla             Jos eri vakuutuslaitokset suorittavat liiken-
15333: antanut kuntoutujalle palveluja ja tukitoimia,       nevahingosta korvausta samalle henkilölle kah-
15334: jotka kohdistuvat samaan tarkoitukseen ja sa-        den tai useamman liikennevahingon johdosta,
15335: maan aikaan kuin kuntoutujalle tämän lain            päättää kuntoutuksen korvaamisesta, jollei sitä
15336: mukaan korvattava kuntoutus, oikeus kor-             koskeva kysymys jo ole vireillä toisessa vakuu-
15337: vaukseen siirtyy tältä osin kunnalle.                tuslaitoksessa, se vakuutuslaitos, joka suorit-
15338:    Jos kunta on ilmoittanut antamastaan kun-         taa korvausta viimeksi sattuneen liikennevahin-
15339: toutuksesta vakuutuslaitokselle niin myöhään,        gon johdosta.
15340: ettei vakuutuslaitos ole voinut ottaa ilmoitusta
15341: huomioon maksaessaan korvausta kuntouttet-                                  13§
15342: tavalle, vakuutuslaitos ei ole velvollinen suorit-                 Kustannusten jako
15343: tamaan korvausta kunnalle.
15344:    Mitä edellä tässä pykälässä on säädetty kun-         Jos kuntoutujalla on saman tai välittömästi
15345: nan oikeudesta korvaukseen, koskee vastaavas-        toinen toiseensa liittyvän useamman liikenne-
15346: ti kansaneläkelaitosta, jos se kansaneläke-          vahingon johdosta oikeus korvaukseen kahdes-
15347: laitoksen järjestämästä kuntoutuksesta anne-         ta tai useammasta liikennevakuutuksesta, kus-
15348: tun lain (    1 ) nojalla on järjestänyt kun-        tannukset jaetaan vakuutuslaitosten kesken si-
15349: toutujalle tämän lain mukaan korvattavaa             ten kuin liikennevakuutuslain I4 §:ssä on sää-
15350: kuntoutusta tai kuntoutusrahalain (      1 ) no-     detty.
15351: jalla maksanut kuntoutusrahaa tämän lain mu-            Jos kuntoutuksen tarve perustuu kahteen tai
15352: kaan korvattavan kuntoutuksen ajalta.                useampaan korvattavaan liikennevahinkoon,
15353:                                                      jaetaan kustannukset korvausvelvollisten kes-
15354:                       II §                           ken vakuutustapahtumien aiheuttamien seu-
15355:      Kuntoutusasian vireille saattaminen             rausten suhteessa.
15356: 
15357:    Jos korvattavasta vammasta aiheutuu pitkä-                              I4 §
15358: aikaisia rajoituksia työ- ja toimintakyvylle ja                Säännös vakuutusmaksusta
15359: ansiomahdollisuuksille, vakuutuslaitoksen tu-
15360: lee omasta aloitteestaan viipymättä saattaa             Kuntoutuksen korvaamisesta vakuutusyh-
15361: 5 §:ssä tarkoitettu kuntoutusasia vireille ja        tiölle ja Liikennevakuutusyhdistykselle vuosit-
15362: huolehtia kuntoutustarpeen selvittämisestä ja        tain aiheutuvien menojen rahoittamista varten
15363: kuntoutukseen ohjaamisesta. Tässä tarkoitetun        tarpeellinen erä on otettava sosiaali- ja terveys-
15364: kuntoutuksen tarve ja mahdollisuudet tulee           ministeriön vahvistamien perusteiden mukai-
15365: tarvittaessa selvittää vakuutuslaitoksen toimes-     sesti huomioon liikennevakuutuslaissa säädet-
15366: ta ennen kuin vahingoittuneelle voidaan myön-        tyä vakuutusmaksua määrättäessä.
15367: tää pysyvä eläke.
15368:    Kuntoutusaloitteen voi tehdä myös vahin-                                I5 §
15369: goittunut, työnantaja, sairaanhoitolaitos, työ-           Korvauksen korotus viivästysajalta
15370: voimaviranomainen tai muu kuntoutusasiaa
15371: selvittävä henkilö. Vakuutuslaitoksen tulee            Tässä laissa tarkoitetun korvauksen viivästy-
15372: aloitteen johdosta viipymättä ryhtyä toimenpi-       essä sovelletaan, mitä liikennevakuutuslain
15373: teisiin kuntoutustarpeen ja mahdollisuuksien         I2 a §:ssä on säädetty henkilöön kohdistunees-
15374: selvittämiseksi.                                     ta vahingosta suoritettavan viivästyneen kor-
15375:    Jos aloite tämän lain mukaisesta kuntoutuk-       vauksen maksamisesta viivästysajalta korotet-
15376: sesta on hylätty, vakuutuslaitos ohjaa tarpeen       tuna.
15377: mukaan vahingoittuneen hänen kuntoustarvet-                                I6 §
15378: taan vastaavaan kuntoutukseen tai muiden pal-                        Muutoksenhaku
15379: veluiden piiriin.
15380:    Lisäksi vakuutuslaitoksen on noudatettava,          Joka ei tyydy vakuutuslaitoksen antamaan
15381: mitä kuntoutuksen asiakaspalveluyhteistyöstä         päätökseen, saa hakea siihen muutosta vakuu-
15382: annetussa laissa (     1 ) säädetään.                tusoikeudelta kirjallisella valituksella viimeis-
15383: 38                   1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -     Esitys n:o 259
15384: 
15385: tään kolmantenakymmenentenä päivänä sen                                18 §
15386: päivän jälkeen, jona valittaja on saanut tiedon               Tarkemmat säännökset
15387: päätöksestä.
15388:    Jollei valituksen yhteydessä muuta näytetä,      Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
15389: katsotaan valittajan saaneen päätöksestä tie-     töönpanosta annetaan asetuksella.
15390: don seitsemäntenä päivänä sen päivän jälkeen,
15391: jona päätös on hänen ilmoittamallaan osoit-
15392: teella varustettuna pantu postiin.
15393:    Jos valitus on saapunut vakuutusoikeudelle                          19 §
15394: 1 momentin mukaisen määräajan jälkeen, voi-
15395:                                                                    Voimaantulo
15396: daan se tästä huolimatta ottaa tutkittavaksi,
15397: jos myöhästymiseen on ollut painavia syitä.         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuu-
15398:                                                   ta 1991.
15399:                      17 §                           Tällä lailla kumotaan liikennevakuutuskor-
15400:                                                   vausta saavien invaliidihuollosta 1 päivänä hei-
15401:        Kansainvälinen vastavuoroisuus
15402:                                                   näkuuta 1965 annettu laki (391/65) siihen
15403:   Valtioneuvostolla on valta päättää sellaisia    myöhemmin tehtyine muutoksineen.
15404: poikkeuksia tämän lain säännöksistä, jotka          Tätä lakia sovelletaan myös ennen sen voi-
15405: johtuvat lain mukaan maksettavia etuja koske-     maantuloa sattuneen liikennevahingon johdos-
15406: vasta vieraan vallan kanssa tehdystä vastavuo-    ta tarvittavan kuntootuksen korvaamiseen.
15407: roisesta sopimuksesta.
15408: 
15409: 
15410: 
15411: 
15412:                                             Laki
15413:                       tapaturmavakuutuslain 14 ja 22 §:n muuttamisesta
15414: 
15415:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15416:   muutetaan 20 päivänä elokuuta 1948 annetun tapaturmavakuutuslain (608/48) 14 §:n 2
15417: momentti ja 22 §:n 1 momentti,
15418:   sellaisina kuin ne ovat, 14 §:n 2 momentti 20 päivänä joulukuuta 1968 annetussa laissa
15419: (695/68) ja 22 §:n 1 momentti 10 päivänä heinäkuuta 1981 annetussa laissa (526/81), seuraavasti:
15420: 
15421:                      14 §
15422:                                                   hoitotoimenpidettä, samoin kuin kuntoutusta
15423:   Sen lisäksi mitä 1 momentissa on säädetty,      sen mukaan kuin siitä on erikseen säädetty. Jos
15424: korvataan vahingoittuneelle kuntoutusta niin      työntekijä ilman hyväksyttävää syytä kieltäy-
15425: kuin siitä on erikseen säädetty.                  tyy mainitusta hoidosta tai kuntoutuksesta,
15426:                                                   voidaan hänelle maksettavan päivärahan, tapa-
15427:                                                   turmaeläkkeen ja haittarahan suorittaminen
15428:                      22 §                         keskeyttää.
15429:   Työntekijä on velvollinen ottamaan vastaan
15430: lääkärin määräämää hoitoa, joka tarkoittaa
15431: hänen työ- ja toimintakykynsä parantamista, ei      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuu-
15432: kuitenkaan hengenvaaralliseksi katsottavaa        ta 1991.
15433:                       Kuntoutusta koskevan lainsäädännön uudistaminen                         39
15434: 
15435:                                             Laki
15436:                maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 9 §:n muuttamisesta
15437: 
15438:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15439:   muutetaan 23 päivänä joulukuuta 1981 annetun maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain
15440: (1026/81) 9 §:n 1 momentti seuraavasti:
15441: 
15442:                         9§                        soveltuvin osin voimassa, mitä tapaturmava-
15443:    Korvauksen hakemisesta, korvausvelvolli-       kuutuslaissa, ammattitautilaissa ja tapaturma-
15444: suudesta, korvauksesta, korvausasian käsitte-     vakuutuslain perusteella korvattavasta kuntou-
15445: lystä, korvauksensaajan puhevallan käyttämi-      tuksesta annetussa laissa ( 1 ) säädetään.
15446: sestä, tapaturmavakuutuslaitoksen päätöksen       Mitä näissä laeissa säädetään työntekijästä ja
15447: alistamisesta, osallistumisesta tapaturmalauta-   vakuutuslaitoksesta on vastaavasti sovellettava
15448: kunnan toiminnasta aiheutuviin kustannuksiin,     maatalousyrittäjään ja maatalousyrittäjien ta-
15449: muutoksenhausta tapaturmavakuutuslaitoksen        paturmavakuutuslaitokseen.
15450: päätökseen ja vakuutusmaksun maksuunpa-
15451: noon, tapaturmavakuutuslaitoksen takaisin-
15452: saantioikeudesta sekä tiedoksiantovelvollisuu-      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuu-
15453: desta on, jollei tästä laista muuta seuraa,       ta 1991.
15454: 
15455: 
15456:     Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1990
15457:                      1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 260
15458: 
15459: 
15460: 
15461: 
15462:                                      Ed u s k u n n a n vastaus hallituksen esitykseen laiksi Pe-
15463:                                   rämeren kansallispuistosta
15464: 
15465:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys          Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan
15466: n:o 260 laiksi Perämeren kansallispuistosta.       siitä, että Röyttään johtavaa laivaväylää voi-
15467: Eduskunnalle on laki- ja talousvaliokunta an-      daan syventää ruoppaamalla ja tarvittaessa
15468: tanut asiasta mietintönsä n:o 38 ja suuri valio-   oikaista väylää sekä ryhtyä näiden toimenpitei-
15469: kunta mietintönsä n:o 297.                         den vaatimiin rakennushankkeisiin.
15470:                                                       Eduskunta on hyväksynyt seuraavan lain:
15471: 
15472: 
15473:                                               Laki
15474:                                     Perämeren kansallispuistosta
15475: 
15476:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
15477: 
15478:                       1§                                                  3§
15479:      Kansallispuiston perustamistarkoitus                               Kalastus
15480:   Perämeren ulkosaariston ja meriluonnon              Kalastuslaissa (286/82) säädetty oikeus ka-
15481: suojelemiseksi sekä ympäristöntutkimusta ja        lastaa yleisellä vesialueelia on voimassa kaikilla
15482: luonnonharrastusta varten muodostetaan Ke-         Perämeren kansallispuistoon kuuluvilla vesi-
15483: min ja Tornion kaupunkeihin valtion omista-        alueilla.
15484: mille alueille luonnonsuojelulain (71/23) mu-
15485: kaiseksi erityiseksi suojelualueeksi Perämeren
15486:                                                                           4§
15487: kansallispuisto.
15488:                                                                    Haltuunotto-oikeus
15489:                       2§
15490:                                                      Luonnonsuojelua valvovalla viranomaisella
15491:               Kansallispuistoalue                  ja kansallispuiston vartijalla on oikeus ottaa
15492:                                                    haltuunsa metsästys-, keräily- tai muut väli-
15493:    Perämeren kansallispuiston alueen pinta-ala
15494: on noin 15 700 hehtaaria ja sen rajat on           neet, joita on käytetty tai aiotaan käyttää
15495:                                                    vastoin kansallispuistossa noudatettavia sään-
15496: merkitty katkoviivalla tämän lain liitteenä ole-
15497:                                                    nöksiä tai määräyksiä. Sama haltuunotto-
15498: vaan karttaan.
15499:                                                    oikeus koskee myös alueelta luvattomasti pyy-
15500:    Kansallispuiston rajat on määrättävä nou-
15501: dattamalla soveltuvin osin, mitä jakolaissa        dettyjä eläimiä ja luvattomasti otettuja kasveja
15502:                                                    sekä kaikkea muuta sellaista, mitä kansallis-
15503: (604/51) on säädetty rajankäynnistä. Kansallis-
15504:                                                    puistosta on kielletty ottamasta tai siellä käyt-
15505: puiston alue on merkittävä maastoon siten,
15506:                                                    tämästä.
15507: että riittävä määrä kansallispuiston aluetta
15508: osoittavia tunnusmerkkejä sijoitetaan kansal-
15509: lispuiston maa-alueille. Kansallispuiston rajat                          5§
15510: vesialueilla merkitään vain karttaan.                   Alueen liittäminen kansallispuistoon
15511:    Kansallispuistoon asetettavista tunnuskilvis-
15512: tä ja muista merkeistä on voimassa, mitä niistä     Jos alue, joka ei ole valtion omistuksessa,
15513: on erikseen määrätty.                              mutta on Perämeren kansallispuiston rajojen
15514: 
15515: 210095P
15516: 2                    1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 260
15517: 
15518: sisällä, tulee valtion omistukseen, se luetaan                           7 §
15519: kuuluvaksi luonnonsuojelualueeseen.                      Voimaantulo- ja siirtymäsäännös
15520:    Jos kansallispuistoon rajoittuva alue siirtyy
15521: valtion omistukseen, se voidaan liittää kansal-       Tämä laki tulee voimaan     päivänä
15522: lispuistoon ympäristöministeriön päätöksellä.      kuuta 199 .
15523:                                                       Lailla kumotaan eräiden erityisten luonnon-
15524:                       6§                           suojelualueiden muodostamisesta 15 päivänä
15525:             Tarkemmat säännökset                   toukokuuta 1970 annetun asetuksen (339170)
15526:                                                    1 §:n 1 kohta ja asetuksen muut säännökset
15527:   Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-          siltä osin kuin ne koskevat tässä laissa tarkoi-
15528: töönpanosta annetaan asetuksella.                  tettua aluetta.
15529: 
15530: 
15531:     Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 1991
15532:                           Laki Perämeren kansallispuistosta   3
15533: 
15534: 
15535: 
15536: 
15537: LIITE PERÄMEREN KANSALLISPUISTO
15538:     Tornio, Kemi 2532 03, 06, 2541 01, 02, 04
15539:                        1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 261
15540: 
15541: 
15542: 
15543: 
15544:                                       Ed u s kunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi mus-
15545:                                   talaisväestön asunto-olojen parantamisesta annetun lain muutta-
15546:                                   misesta
15547: 
15548:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys         tanut asiasta mietintönsä n:o 17 ja suuri valio-
15549: n:o 261 laiksi mustalaisväestön asunto-olojen        kunta mietintönsä n:o 313, on hyväksynyt
15550: parantamisesta annetun lain muuttamisesta.           seuraavan lain:
15551: Eduskunta, jolle toinen lakivaliokunta on an-
15552: 
15553: 
15554:                                                Laki
15555:           mustalaisväestön asunto-olojen parantamisesta annetun lain muuttamisesta
15556: 
15557:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15558:    kumotaan mustalaisväestön asunto-olojen parantamisesta 29 päivänä elokuuta 1975 annetun
15559: lain (713/75) 14 §:n 2 momentti,
15560:    muutetaan 7 §:n 2 ja 3 momentti, 9 §, 9 a §:n 1 ja 2 momentti, 9 b §, 9 c §:n 2 momentti, 9 e §
15561: sekä 17 §:n 1 momentti,
15562:    sellaisina kuin niistä ovat 7 §:n 3 momentti ja 17 §:n 1 momentti 19 päivänä joulukuuta 1980
15563: annetussa laissa (871/80) sekä 9 §, 9 a §:n 1 ja 2 momentti, 9 b §, 9 c §:n 2 momentti sekä 9 e §
15564: 21 päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa (944/79), sekä
15565:    lisätään lakiin uusi 15 a § seuraavasti:
15566:                        7 §                           päättymistä ryhdytään käyttämään muun kuin
15567:                                                      4 §:ssä tarkoitetun mustalaisväestöön kuulu-
15568:    Edellä 3 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoi-        van henkilön asuntona, lainan jäljellä oleva
15569: tetun lainan takaisinmaksuaikaan kunnan vi-          määrä erääntyy maksettavaksi lainaehtojen
15570: ranomainen voi myöntää pidennystä ja lyhen-          mukaisesti.
15571: nysmaksujen tai korkojen taikka molempien
15572: suorittamisen lykkäystä enintään viisi vuotta,                             9 §
15573: kuitenkin niin että laina tulee kokonaan mak-           Kunnan tulee käyttää erityisasuntolainoitet-
15574: setuksi takaisin 6 §:n 1 momentissa säädetyn         tua asuntoa mustalaisväestöön kuuluvien hen-
15575: laina-ajan kuluessa. Siltä ajalta, jonka osalta      kilöiden asuntona. Jos asuntoa ei tarvita 3 ja
15576: on myönnetty lykkäystä koron maksamisessa,           4 §:ssä tarkoitettujen henkilöiden asunnoksi,
15577: ei peritä korkoa.                                    kunta voi käyttää kyseistä asuntoa asuntotuo-
15578:    Sinä aikana, jona asuntoa käytetään 4 §:ssä       tantolain 5 §:n mukaiset edellytykset täyttävän
15579: tarkoitetun mustalaisväestöön kuuluvan henki-        henkilön asuntona.
15580: lön asuntona, ei kunnan 3 §:n 1 momentin 1              Erityisasuntolainaa saaneen henkilön ja sen,
15581: kohdassa tarkoitettu laina tai 2 kohdassa tar-       jolle erityisasuntolaina on siirretty, on käytet-
15582: koitettu, kunnan vastattavaksi siirtynyt laina       tävä asuntoa omana ja perheensä asuntona,
15583: eräänny maksettavaksi, jollei 12 §:n 1 momen-        jollei kunnan viranomainen erityisestä syystä
15584: tin säännöksistä muuta johdu. Laina katsotaan        anna lupaa vuokrata asuntoa muun henkilön
15585: takaisin maksetuksi sitä aikaa vastaavalta osal-     asunnoksi. Jos kunta on lunastanut tässä mo-
15586: ta, jolloin asuntoa on käytetty 4 § :ssä tarkoite-   mentissa tarkoitetun asunnon, on siihen kui-
15587: tun mustalaisväestöön kuuluvan henkilön              tenkin sovellettava, mitä 1 momentissa sääde-
15588: asuntona. Milloin asuntoa ennen laina-ajan           tään.
15589: 210128A
15590: 2                       1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 261
15591: 
15592:                        9a§                             mista edellä mainitun kuuden kuukauden aika-
15593:    Jos erityisasuntolainan saanut henkilö tai se,      na omaisuudesta kunnalle aiheutuneet suora-
15594: jolle erityisasuntolaina on siirretty, tahtoo ryh-     naiset kustannukset vähennettyinä omaisuudes-
15595: tyä käyttämään erityisasuntolainoitettua asun-         ta saaduilla tuloilla.
15596: toa pysyvästi muuhun tarkoitukseen kuin asun-
15597: nokseen tai luovuttaa asunnon tai sen hallin-                                9c §
15598: taan oikeuttavien osakkeiden omistusoikeuden
15599: jollekulle muulle kuin aviopuolisolleen, suo-             Kunnan luovuttaessa 9 a §:n 1 momentissa
15600: raan etenevässä tai takenevassa polvessa ole-          tarkoitetun omaisuuden samoin kuin silloin,
15601: valle sukulaiselleen, veljelleen tai sisarelleen tai   kun omistaja luovuttaa erityisasuntolainoitetun
15602: kunnan nimeämälle 3 ja 4 §:ssä tarkoitetulle           omaisuuden, voi kunta siirtää erityisasuntolai-
15603: henkilölle, on hänen tarjottava asunto kunnan          nan luovutuksensaajan vastattavaksi, jos luo-
15604: lunastettavaksi. Kunnalla on oikeus kolmen             vutuksensaaja on 3 ja 4 § :ssä tarkoitettu henki-
15605: kuukauden kuluessa tarjouksen saatuaan päät-           lö. Milloin luovutuksensaaja on asuntotuotan-
15606: tää lunastaa asunto.                                   tolain 5 §:n mukaiset edellytykset täyttävä hen-
15607:    Osakkeiden lunastushinta on osakkeiden              kilö, voi kunta siirtää erityisasuntolainan hä-
15608: hankintahinta tarkistettuna rakennuskustan-            nen vastattavakseen tarkistettuna määrältään
15609: nusindeksin muutosta vastaavasti ja vähennet-          ja ehdoiltaan sellaiseksi, että se tulee vastaa-
15610: tynä kohtuullisin arvonvähennyksin. Lunastus-          maan asuntotuotantolain mukaista lainaa. Mi-
15611: hinnassa otetaan huomioon lisäyksenä yh-               tä tässä momentissa on säädetty, on noudatet-
15612: tiöosuuden mukainen osuus osakkeiden han-              tava myös, milloin omaisuus siirtyy perintönä
15613: kinnan jälkeen kiinteistössä suoritetuista pa-         tai testamentilla taikka avio-oikeuden nojalla.
15614: rannuksista tai muista varallisuuden lisäyksistä
15615: sekä vähennyksenä vastaava osuus yhtiön ve-                                   9e §
15616: loista. Lunastushintaan lisätään kohtuullinen             Edellä 9 § :ssä säädetyt kuntien erityisasunto-
15617: korvaus osakkeenomistajan kustannuksella               lainoitettuja asuntoja koskevat rajoitukset ovat
15618: huoneistoon ehkä tehdyistä parannuksista ja            voimassa 30 vuotta erityisasuntolainan ensim-
15619: siitä vähennetään niiden kustannusten osuus,           mäisen erän nostamisesta lukien siinäkin ta-
15620: jotka ovat tarpeen huoneiston saattamiseksi            pauksessa, että asuntolaina on ennen laina-
15621: siihen kuntoon, jossa se oli omistajan siihen          ajan päättymistä maksettu takaisin tai määrät-
15622: muuttaessa, ottamatta kuitenkaan lukuun huo-           ty tai irtisanottu takaisin maksettavaksi. Mitä
15623: neiston luonnollista kulumista. Yhtiön halli-          tässä momentissa on säädetty, sovelletaan kun-
15624: tuksen tulee antaa kunnalle lunastushinnan             nalle lunastusoikeuden nojalla tulleeseen omai-
15625: määräämistä varten tarpeelliset tiedot. Omako-         suuteen jäljellä olevan laina-ajan.
15626: titalon lunastushinta määrätään noudattaen so-            Edellä 3 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoi-
15627: veltuvin osin mitä edellä on säädetty osakkei-         tettujen lainojen osalta velvollisuus tarjota
15628: den lunastushinnan määräämisestä. Rakennus-            omaisuus lunastettavaksi ja kunnan lunastusoi-
15629: kustannusindeksin muutosta ja arvonvähen-              keus ovat voimassa kunnes lainat on maksettu
15630: nystä laskettaessa otetaan kuitenkin huomioon          kokonaan takaisin.
15631: myös ne korjauskustannukset, joihin on myön-              Edellä 3 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoi-
15632: netty lainaa tämän lain mukaan. Tarkemmat              tetun lainan myöntämisestä ja siitä johtuvasta
15633: säännökset lunastushinnan määräämisestä an-            velvollisuudesta tarjota asunto kunnan lunas-
15634: netaan asetuksella.                                    tettavaksi sekä kunnan lunastusoikeudesta ja
15635:                                                        lunastusoikeuden sivuuttamisen seuraamuksis-
15636:                                                        ta on tehtävä merkintä, milloin kysymyksessä
15637:                        9b §                            on omakotitalo, kiinnitysrekisteriin, ja milloin
15638:    Kunta voi luovuttaa lunastusoikeuden nojal-         kysymyksessä on asunto-osakeyhtiön omista-
15639: la saamansa omaisuuden 4 §:n mukaiset edelly-          massa talossa oleva asuinhuoneisto, huoneis-
15640: tykset täyttävälle henkilölle tai, milloin tämä ei     ton hallintaan oikeuttaviin osakkeisiin. Mer-
15641: ole mahdollista, asuntotuotantolain 5 §:n mu-          kintä on poistettava rajoitusten lakattua ole-
15642: kaiset edellytykset täyttävälle henkilölle. Luo-       masta voimassa.
15643: vutushintaan saadaan tällöin lukea lunastus-              Asuntohallitus voi erityisestä syystä, milloin
15644: hinnan lisäksi sille kuuden prosentin vuotuinen        erityisasuntolaina on kokonaan maksettu ta-
15645: korko sekä lunastamisesta ja ennen luovutta-           kaisin, hakemuksesta myöntää asettamillaan
15646:                           Mustalaisväestön asunto-olojen parantaminen                                3
15647: 
15648: ehdoilla osaksi tai kokonaan vapautuksen siitä,    hallintoasioissa annetussa laissa (232/66) sää-
15649: mitä 1 momentissa säädetään.                       detään.
15650:                                                       Kunnan viranomaisen päätös voidaan panna
15651:                       15 a §                       täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoi-
15652:    Kunnan viranomaisen päätökseen tyytymä-         man, jollei muutoksen hakeminen päätökseen
15653: tön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimus     käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi
15654: kunnanhallituksen tai 14 §:ssä tarkoitetun lau-    tai valitusviranomainen kiellä täytäntöönpa-
15655: takunnan päätöksestä tehdään päätöksen teh-        noa.
15656: neelle viranomaiselle. Muun toimielimen, luot-                            17 §
15657: tamushenkilön tai viranhaltijan päätöksestä oi-       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
15658: kaisuvaatimus tehdään kunnanhallitukselle tai      kuuta 1976 ja on voimassa vuoden 1981 lop-
15659: 14 §:ssä tarkoitetulle lautakunnalle. Oikaisu-     puun, minkä jälkeen lakia kuitenkin sovelle-
15660: vaatimus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän        taan sen nojalla myönnettyihin lainoihin, kun-
15661: kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätök-      nes laina on kokonaan maksettu takaisin ja
15662: seen, johon saadaan hakea oikaisua, on liitet-     erityisasuntolainoitettuihin asuntoihin 9 e §:ssä
15663: tävä oikaisuvaatimusosoitus. Oikaisuvaatimus       säädetyn ajan.
15664: on käsiteltävä viipymättä.
15665:    Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen
15666: saa hakea muutosta valittamalla asuntohalli-          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhti-
15667: tukselle siinä järjestyksessä kuin muutoksen-      kuuta 1991.
15668: hausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/        Tämän lain 15 a §:n säännöksiä ei sovelleta
15669: 50) säädetään. Valitus voidaan toimittaa myös      ennen 1 päivää huhtikuuta 1991 tehtyihin pää-
15670: päätöksen tehneelle kunnan viranomaiselle,         töksiin.
15671: jonka tulee lausuntonsa ohella toimittaa se           Tämän lain voimaan tullessa lääninhallituk-
15672: viipymättä asuntohallitukselle.                    sissa ja asuntohallituksessa vireillä olevat asiat,
15673:    Kunnan viranomaisen päätös voidaan toi-         jotka koskevat erityisasuntolainan siirtämistä,
15674: mittaa asianomaiselle tiedoksi postitse. Tiedok-   takaisinmaksuajan pidentämistä tai lyhennys-
15675: sisaannin katsotaan tällöin tapahtuneen, jollei    maksujen tai korkojen suorittamisen lykkäys-
15676: muuta näytetä, seitsemäntenä päivänä siitä,        tä, taikka erityisasuntolainoitetun asunnon
15677: kun päätös asianomaisen ilmoittamalla osoit-       käyttöä muun kuin mustalaisväestöön kuulu-
15678: teella on annettu postin kuljetettavaksi. Muu-     van henkilön asuntona, siirretään kunnan vi-
15679: toin on noudatettava, mitä tiedoksiannosta         ranomaisen ratkaistavaksi.
15680: 
15681: 
15682:    Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1991
15683:                       1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 262
15684: 
15685: 
15686: 
15687: 
15688:                                        Ed u s kunnan vastaus hallituksen esitykseen Suomen
15689:                                    Hallitusmuodon ja valtiopäiväjärjestyksen valtiontaloutta koske-
15690:                                    vien säännösten muuttamisesta
15691: 
15692:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys                  hyväksynyt seuraavat lakiehdotukset
15693: n:o 262 Suomen Hallitusmuodon ja valtiopäi-                jätettäviksi lepäämään ensimmatsun
15694: väjärjestyksen valtiontaloutta koskevien sään-             vaalien jäljestä pidettäviin varsinaisiin
15695: nösten muuttamisesta. Eduskunnalle on perus-               valtiopäiviin:
15696: tuslakivaliokunta antanut asiasta mietintönsä
15697: n:o 17 ja suuri valiokunta mietintönsä n:o 334.
15698: Eduskunta on valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä
15699: säädetyn käsittelyn jälkeen
15700: 
15701: 
15702: 
15703:                                                Laki
15704:                        Suomen Hallitusmuodon VI luvun muuttamisesta
15705: 
15706:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
15707: tavalla,
15708:   muutetaan Suomen Hallitusmuodon VI luku siihen myöhemmin tehtyinc muutoksinccn
15709: seuraavasti:
15710: 
15711:                VI. Valtiontalous                                         64 §
15712:                                                        Valtion lainanoton tulee perustua eduskun-
15713:                      61 §                           nan suostumukseen, josta ilmenee uuden lai-
15714:   Valtion verosta säädetään lailla, jossa ovat      nanoton tai valtionvelan enimmäismäärä.
15715: säännökset verovelvollisuuden ja veron suu-            Valtiontakaus ja valtiontakuu voidaan antaa
15716: ruuden perusteista sekä verovelvollisen oikeus-     lain tai eduskunnan suostumuksen nojalla.
15717: turvasta.
15718:                                                                             65 §
15719:                       62 §                             Valtion virastoja ja laitoksia voidaan perus-
15720:    Valtion viranomaisten virkatoimien, palvelu-     taa valtion talousarvion rajoissa sen jälkeen
15721: jen ja muun toiminnan maksullisuuden sekä           kun niiden yleisistä perusteista on säädetty
15722: perittävien maksujen suuruuden yleisistä perus-     lailla.
15723: teista säädetään lailla.                               Valtion liikelaitosten toiminnan ja talouden
15724:                                                     yleisistä perusteista säädetään lailla. Eduskunta
15725:                        63 §                         hyväksyy valtion talousarvion käsittelyn yhtey-
15726:    Lailla säädetään toimivallasta ja menettelys-    dessä liikelaitoksen keskeiset palvelutavoitteet
15727: tä käytettäessä valtion osakasvaltaa yhtiöissä,     ja muut toimintatavoitteet.
15728: joissa valtiolla on määräysvalta. Niin ikään           Virkamiesten palvelussuhteen ehdoista voi-
15729: lailla säädetään, milloin määräysvallan hankki-     daan määrätä virkaehtosopimuksin sen mu-
15730: miseen valtiolle yhtiössä tai määräysvallasta       kaan kuin lailla säädetään. Eduskunnan asian-
15731: luopumiseen vaaditaan eduskunnan suostu-            omainen erikoisvaliokunta hyväksyy eduskun-
15732: mus.                                                nan puolesta virkaehtosopimuksen siltä osin
15733: 
15734: 210204H
15735: 2                     1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 262
15736: 
15737: kuin eduskunnan suostumus on tarpeen. Lailla         lousarvioesitystä noudatetaan väliaikaisesti ta-
15738: voidaan antaa valiokunnan tehtäväksi hyväk-          lousarviona eduskunnan päättämällä tavalla.
15739: syä eduskunnan puolesta valtionavun perus-             Eduskunnalle annetaan hallituksen esitys li-
15740: teina myös ne palvelussuhteen ehdot, joista          sätalousarvioksi, jos talousarvion muuttami-
15741: valtionavun määrä lain mukaan riippuu.               seen on välttämätöntä tarvetta.
15742: 
15743:                      66 §                                                    70 §
15744:    Eduskunta päättää varainhoitovuodeksi ker-           Määrärahat otetaan valtion talousarvioon
15745: rallaan valtion talousarvion, joka julkaistaan       kiinteinä määrärahoina, arviomäärärahoina tai
15746: säädös kokoelmassa.                                  siirtomäärärahoina. Arviomäärärahaa saa ylit-
15747:    Valtioneuvosto voi antaa selontekona tai          tää ja siirtomäärärahaa siirtää käytettäväksi
15748: tiedonantona eduskunnan käsiteltäväksi val-          varainhoitovuoden jälkeen sen mukaan kuin
15749: tiontalouden monivuotisen suunnitelman.              lailla säädetään. Kiinteää määrärahaa ja siirto-
15750:                                                      määrärahaa ei saa ylittää eikä kiinteää määrä-
15751:                         67 §                         rahaa siirtää, ellei sitä ole lailla sallittu.
15752:    Valtion talousarvioon otetaan arviot vuotui-         Määrärahaa ei saa siirtää talousarvion koh-
15753: sista tuloista ja määrärahat vuotuisiin menoi-       dasta toiseen, ellei sitä ole talousarviossa sallit-
15754: hin sekä määrärahojen käyttötarkoitukset ja          tu. Lailla voidaan kuitenkin sallia määrärahan
15755: muut talousarvion perustelut. Lailla voidaan         siirtäminen sellaiseen kohtaan, johon sen käyt-
15756: säätää, että talousarvioon voidaan ottaa joista-     tötarkoitus läheisesti liittyy.
15757: kin toisiinsa välittömästi liittyvistä tuloista ja      Talousarviossa voidaan antaa valtuus sitou-
15758: menoista niiden erotusta vastaavat tuloarviot        tua varainhoitovuonna menoihin, joita varten
15759: tai määrärahat.                                      tarvittavat määrärahat otetaan seuraavien va-
15760:    Talousarvioon otettujen tuloarvioiden on          rainhoitovuosien talousarvioihin. Valtuuden
15761: katettava siinä olevat määrärahat. Määräraho-        tulee olla määrältään ja käyttötarkoitukseltaan
15762: ja katettaessa voidaan ottaa huomioon valtion        rajoitettu.
15763: tilinpäätöksen mukainen ylijäämä tai alijäämä           Talousarviosta riippumatta jokaisella on oi-
15764: sen mukaan kuin lailla säädetään.                    keus saada valtiolta se, mikä hänelle laillisesti
15765:    Valtion liikelaitosta koskevia tuloarvioita ja    kuuluu.
15766: määrärahoja otetaan talousarvioon vain siltä
15767: osin kuin lailla säädetään.                                                 71 §
15768:    Toisiinsa liittyviä tuloja ja menoja vastaavat       Eduskunta valvoo valtion taloudenhoitoa ja
15769: tuloarviot ja määrärahat voidaan ottaa talous-       valtion talousarvion noudattamista. Tätä var-
15770: arvioon usealta varainhoitovuodelta sen mu-          ten ovat valtiontilintarkastajat.
15771: kaan kuin lailla säädetään.                             Valtiontilintarkastajilla on oikeus saada vi-
15772:                                                      ranomaisilta tarpeelliset tiedot ja selvitykset.
15773:                       68 §                           Valtiontilintarkastajien oikeudesta saada muil-
15774:   Talousarvioaloitteesta tehty eduskunnan paa-       ta tehtävässään tarvittavia tietoja säädetään
15775: tös otetaan valtion talousarvioon ehdollisena.       lailla.
15776: Tasavallan presidentti päättää ehdollisen pää-          Valtion taloudenhoidon ja talousarvion nou-
15777: töksen vahvistamisesta kahden kuukauden ku-          dattamisen tarkastamista varten on valtionta-
15778: luessa talousarvion julkaisemisesta. Jos presi-      louden tarkastusvirasto.
15779: dentti ei vahvista päätöstä, asia palautetaan
15780: eduskuntaan ja eduskunta päättää lopullisesti                            72§
15781: ehdollisen päätöksen ottamisesta talousar-             Suomen rahayksikkö on markka. Lailla sää-
15782: vioon.                                               detään, miten markan ulkoisesta arvosta pääte-
15783:                                                      tään.
15784:                       69 §
15785:    Hallituksen esitys valtion talousarvioksi ja                           73 §
15786: siihen liittyvät muut hallituksen esitykset anne-       Suomen Pankki toimii eduskunnan takuulla
15787: taan eduskunnalle hyvissä ajoin ennen varain-        ja hoidossa sekä eduskunnan valitsemien pank-
15788: hoitovuoden alkua.                                   kivaltuutettujen valvomana.
15789:    Jos talousarvion julkaiseminen viivästyy yli         Suomen Pankkia hoidetaan niin kuin siitä
15790: varainhoitovuoden vaihteen, hallituksen ta-          lailla säädetään.
15791:                Suomen Hallitusmuodon ja valtiopäiväjärjestyksen muuttaminen                          3
15792: 
15793:   Eduskunta päättää Suomen Pankin voittova-          taa eduskunnan suostumuksella tai sen mu-
15794: rojen käyttämisestä valtion tarpeisiin.              kaan kuin lailla säädetään.
15795: 
15796:                     74 §                               Tämä laki tulee voimaan päivänä
15797:   Valtion kiinteää omaisuutta voidaan luovut-        kuuta 19
15798: 
15799: 
15800: 
15801: 
15802:                                                Laki
15803:                                valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta
15804: 
15805:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
15806: tavalla,
15807:    kumotaan valtiopäiväjärjestyksen 68 §:n 5 momentti ja 5 a luku,
15808:    sellaisena kuin niistä on 5 a luku siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen,
15809:    muutetaan 16 §:n 3 momentti, 30 §:n 1 momentti, 31 §:n 1 momentin 2 kohta, 32 §:n 3
15810: momentti, 49 §:n 1-3 momentti, 50 §:n 1 ja 2 momentti, 57 §:n 2 momentti, 63 §:n 3 ja 6 kohta,
15811: 68 §:n 1 momentti, 75 §, 76 §:n 1 ja 3 momentti, 76 a ja 83 §, 85 §:n 1 momentti ja 90 §:n 2
15812: momentti,
15813:    sellaisina kuin niistä ovat 16 §:n 3 momentti, 50 §:n 1 ja 2 momentti sekä 57 §:n 2 momentti 30
15814: päivänä marraskuuta 1990 annetussa laissa (1056/90), 32 §:n 3 momentti, 63 §:n 3 kohta, 76 §:n
15815: 1 momentti, 85 §:n 1 momentti ja 90 §:n 2 momentti 18 päivänä maaliskuuta 1983 annetussa
15816: laissa (278/83), 63 §:n 6 kohta ja 76 §:n 3 momentti 26 päivänä kesäkuuta 1987 annetussa laissa
15817: (576/87) ja 76 a § 24 päivänä lokakuuta 1986 annetussa laissa (763/86) sekä
15818:    lisätään 32 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 18 päivänä maaliskuuta 1983 annetussa
15819: laissa, uusi 4 momentti, jolloin nykyinen 4 momentti siirtyy 5 momentiksi, lakiin uusi 38 a §,
15820: 49 §:ään uusi 4 momentti, jolloin nykyinen 4 momentti siirtyy 5 momentiksi, 86 §:ään, sellaisena
15821: kuin se on muutettuna mainitulla 18 päivänä maaliskuuta 1983 annetulla lailla ja 13 päivänä
15822: maaliskuuta 1987 annetulla lailla (316/87), uusi 4 momentti ja lakiin uusi 88 a § seuraavasti:
15823: 
15824:                       16 §                                               31 §
15825:                                                        Eduskunnalla on oikeus ottaa käsiteltäväk-
15826:    Sanotussa laissa säädetään myös sen palk-         seen edustajan asianmukaisesti tekemä aloite.
15827: kion perusteet, joka valtiopäivien keskeydyttyä      Eduskunta-aloite saattaa olla:
15828: ja eduskunnan lopetettua istuntonsa makse-
15829: taan erikoisvaliokuntien jäsenille ja niille edus-      2) talousarvioaloite, joka sisältää ehdotuk-
15830: tajille, joiden tehtävänä on eduskunnan vas-         sen valtion talousarvioon otettavaksi määrära-
15831: tausten ja kirjelmien sekä valtiopäiväpäätöksen      haksi tai muuksi päätökseksi tai hallituksen
15832: tarkistaminen.                                       lisätalousarvioesitykseen välittömästi liittyväksi
15833:                                                      talousarvion muutokseksi;
15834: 
15835: 
15836:                      3 luku                                                32 §
15837:        Asian vireillepano valtiopäivillä
15838:                                                        Talousarvioaloite voidaan tehdä aikana, jo-
15839:                      30 §                            ka alkaa siitä, kun valtion talousarvioesitys on
15840:   Jokaisilla varsinaisilla valtiopäivillä anne-      ilmoitettu saapuneeksi, ja päättyy kello 12
15841: taan eduskunnalle esitys, joka sisältää ehdo-        seitsemäntenä päivänä sen jälkeen. Lisätalous-
15842: tuksen valtion talousarvioksi.                       arvioesityksen johdosta talousarvioaloite voi-
15843:                                                      daan tehdä aikana, joka alkaa siitä, kun esitys
15844: 4                      1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 262
15845: 
15846: on ilmoitettu saapuneeksi, ja päättyy kello 12      tuutettujen ja pankin johtokunnan tmmmtaa
15847: kolmantena päivänä sen jälkeen.                     sekä eduskunnan vastattavana olevien rahasto-
15848:    Toivomusaloite voidaan tehdä varsinaisilla       jen tilaa ja hoitoa tutkii se pysyvä erikoisvalio-
15849: valtiopäivillä aikana, joka alkaa valtiopäivien     kunta, jolle nämä tehtävät säädetään eduskun-
15850: avaamisesta ja päättyy kello 12 neljäntenätois-     nan työjärjestyksessä. Valiokunnan tulee antaa
15851: ta päivänä vaalikauden ensimmäisillä varsinai-      tästä mietintö eduskunnalle.
15852: silla valtiopäivillä, mutta muilla varsinaisilla      Valiokunnan on tehtävä tarpeelliset ehdo-
15853: valtiopäivillä seitsemäntenä päivänä valtiopäi-     tukset Suomen Pankkia koskevan lain ja pank-
15854: vien avaamisesta.                                   kivaltuutettujen johtosäännön säätämisestä,
15855:                                                     muuttamisesta tai kumoamisesta ja muiden
15856:                                                     Suomen Pankkia koskevien säännösten ja
15857:                      38 a §                         määräysten antamisesta sekä valmistella kaikki
15858:    Lisätalousarvioon sovelletaan valtion talous-    näitä asioita koskevat hallituksen esitykset ja
15859: arvion käsittelystä annettuja säännöksiä, jollei    muut ehdotukset. Suomen Pankin voittovaro-
15860: erikseen toisin säädetä.                            jen käyttämisestä ei saa tehdä päätöstä ennen
15861:                                                     kuin valiokunta on antanut asiasta lausunnon.
15862:                       49 §
15863:    Valtiovarainvaliokunnan tulee saada nähdä
15864: kaikki valtion taloudenhoitoa koskevat tilit ja                           57§
15865: asiakirjat. Valiokunnan tulee valtiovarain tilas-
15866: ta sekä valtiontilintarkastajien kertomuksesta        Käsiteltäessä valtion talousarviota, valtio-
15867: antamassaan mietinnössä lausua kannanot-            neuvoston tiedonantoa, ilmoitusta ja selonte-
15868: tonsa siitä, miten valtion talousarviota on nou-    koa sekä välikysymystä samoin kuin muuta
15869: datettu ja valtiontaloutta hoidettu, sekä tehdä     merkitykseltään huomattavaa asiaa edustajille
15870: siitä aiheutuvat ehdotukset.                        voidaan kuitenkin myöntää puheenvuorot 1
15871:    Valtiovarainvaliokuntaali lähetetään myös        momentin säännöksestä poiketen siinä järjes-
15872: hallituksen esitys valtion talousarvioksi, muut     tyksessä kuin siitä eduskunnan työjärjestykses-
15873: hallituksen valtiontaloutta koskevat esitykset      sä säädetään. Tällöinkin on voimassa, mitä 59
15874: ja talousarvioaloitteet. Talousarvioesityksestä     ja 60 §:ssä puheenvuorojen myöntämisestä
15875: annettavassa mietinnössä valiokunnan tulee          säädetään.
15876: käsitellä kaikkia talousarviossa päätettäviä asi-
15877: oita. Samassa mietinnössä valiokunnan tulee
15878: ehdottaa, miten menojen suorittamiseen tarvit-                          63 §
15879: tavat varat on hankittava.                            Ennen asian lopullista käsittelyä täysistun-
15880:    Hallitusmuodon 65 §:n 2 momentissa tarkoi-       nossa valiokunnan on valmistelevasti käsiteltä-
15881: tettuna erikoisvaliokuntana toimii valtiovarain-    vä:
15882: valiokunta, joka voi alistaa tekemänsä päätök-
15883: sen eduskunnan vahvistettavaksi. Eduskunnan            3) talousarvioaloitteet ja toivomusaloitteet,
15884: tulee, sen jälkeen kun asiasta on keskusteltu,      jollei niitä välittömästi hylätä;
15885: vahvistaa tai jättää vahvistamatta päätös.
15886:    Valtiovarainvaliokunta seuraa valtioneuvos-        6) valtion talousarvioon ehdollisina otettuja
15887: ton asianomaisen jäsenen välityksellä hallitus-     ja tasavallan presidentin vahvistamatta jättä-
15888: muodon 65 §:n 2 momentissa tarkoitetuista           miä eduskunnan päätöksiä koskevat asiat.
15889: palvelussuhteen ehdoista käytäviä neuvotteluja
15890: ja ehtoja koskevien päätösten valmistelua. Val-                            68 §
15891: tioneuvosto toimittaa valtiovarainvaliokunnan         Mitä 66 §:ssä on säädetty, noudatetaan niin
15892: hyväksyttäväksi virka- ja toimiehtosopimuksen       ikään, kun on kysymyksessä valtion vero. Eh-
15893: sekä virkamiesten ja viranhaltijain palvelussuh-    dotusta uudesta tai lisätystä verosta taikka
15894: teen ehtoja koskevan valtioneuvoston tai kun-       määräajaksi säädetyn veron jatkamisesta mää-
15895: nallisen työmarkkinalaitoksen, päätöksen.           rältään muuttamatta ei kuitenkaan voida jättää
15896:                                                     lepäämään, ja ehdotus uudesta tai lisätystä
15897:                                                     verosta, joka on tarkoitettu kannettavaksi va-
15898:                     50§                             rainhoitovuotta pidemmältä ajalta, katsotaan
15899:     Suomen Pankin hallintoa ja tilaa, pankkival-    rauenneeksi, jollei sitä kolmannessa käsittelys-
15900:                Suomen Hallitusmuodon ja valtiopäiväjärjestyksen muuttaminen                            5
15901: 
15902: sä ole kannattanut kaksi kolmasosaa annetuis-       Jään soveltuvin osin samassa järjestyksessä
15903: ta äänistä.                                         kuin talousarvioehdotus.
15904: 
15905:                                                                              83 §
15906:                       75 §                             Suomen Pankin hallintoa ja liikettä sekä
15907:    Ehdotus, joka tarkoittaa uuden valtion ve-       eduskunnan vastattavana olevien rahastojen
15908: ron määräämistä tai entisen muuttamista taik-       hallintoa valvomaan eduskunta asettaa yhdek-
15909: ka määräaikaisen veron jatkamista, on, vaikka       sän pankkivaltuutettua sekä vahvistaa näille
15910: se sisältyykin valtion talousarvioehdotuksen        johtosäännön.
15911: laskelmiin, käsiteltävä valtiopäivillä erityisenä      Pankkivaltuutetuista kolme muodostavat
15912: asiana.                                             suppeamman pankkivaltuuston, joka käsittelee
15913:    Ehdotus hallitukselle annettavaksi lainanot-     kaikki ne asiat, joita ei johtosäännössä ole
15914: tovaltuudeksi sekä suostumukseksi kiinteän          määrätty yhdeksänjäsenisen laajemman pank-
15915: omaisuuden luovutukseen, valtiontakauksen           kivaltuuston käsiteltäviksi. Laajempi pankki-
15916: tai valtiontakuun antamiseen ja määräysvallan       valtuusto on päätösvaltainen kuusijäsenisenä.
15917: hankkimiseen valtiolle yhtiössä tai määräysval-        Jos joku suppeammasta pankkivaltuustosta
15918: lasta luopumiseen on käsiteltävä samassa jär-       on estynyt tai eroaa, tulee hänen sijaansa
15919: jestyksessä kuin talousarvioehdotus silloinkin,     pankkivaltuutettu laajemmasta pankkivaltuus-
15920: kun ehdotus ei sisälly talousarvioehdotukseen.      tosta.
15921: Samassa järjestyksessä käsitellään myös ehdo-          Pankkivaltuutetut valitaan edustajanvaalien
15922: tus talousarvioesityksen väliaikaista noudatta-     jälkeen aikavilla ensimmäisillä varsinaisilla val-
15923: mista koskevaksi eduskunnan päätökseksi.            tiopäivillä. Heidän toimensa alkaa niin pian
15924:    Edustajan tekemä ehdotus, joka tarkoittaa        kuin vaali on suoritettu ja kestää uusien pank-
15925: uuden ja hallituksen esitykseen sisältymättö-       kivaltuutettujen vaalin toimittamiseen. Vaalin
15926: män määrärahan tai muun päätöksen ottamis-          toimittavat eduskunnan valitsijamiehet. Vaali-
15927: ta talousarvioon, voidaan talousarviosta pää-       toimituksessa on määrättävä, ketkä kolme
15928: tettäessä ottaa huomioon ainoastaan, jos se on      kuuluvat suppeampaan valtuustoon ja ketkä
15929: pantu vireille asianmukaisesti tehdyllä talous-     kaksi laajemmasta valtuustosta tulevat tarvitta-
15930: arvioaloitteella.                                   essa kunkin suppearuman valtuuston jäsenen
15931:                       76 §                          tilalle ja missä järjestyksessä. Jos vaalissa ei
15932:    Jos eduskunta ei ole muuttamattomana hy-         saavuteta yksimielisyyttä, vaali toimitetaan
15933: väksynyt valtiovarainvaliokunnan mietintöä,         suhteellisen vaalitavan mukaan.
15934: joka koskee ehdotusta valtion talousarvioksi,          Samalla tavalla kuin 4 momentissa sääde-
15935: palautetaan asia valtiovarainvaliokuntaan. Va-      tään pankkivaltuutettujen vaalista, valitsevat
15936: liokunnan tulee mietinnössään antaa lausunto        eduskunnan valitsijamiehet vuosittain varsinai-
15937: eduskunnan tekemästä päätöksestä.                   silla valtiopäivillä viisi tiEntarkastajaa toimitta-
15938:                                                     maan sitä kuluvan vuoden tilien tarkastusta,
15939:    Jollei tasavallan presidentti vahvista talous-   joka pankin ja mainittujen rahastojen hoidosta
15940: arvioon ehdollisena otettua eduskunnan pää-         on vuoden loputtua toimitettava, sekä kutakin
15941: töstä, on asian palauttamisesta viipymättä il-      tiEntarkastajaa kohti yhden varajäsenen.
15942: moitettava eduskunnalle. Valtiovarainvalio-
15943: kunnan annettua asiasta mietintönsä on ehdol-                            85 §
15944: lisena otettu eduskunnan päätös hyväksyttävä           Eduskunnan päätöksestä hallituksen esityk-
15945: muuttamattomana tai hylättävä. Jollei asiasta       seen ilmoitetaan eduskunnan vastauksella.
15946: ole tehty päätöstä ennen varainhoitovuoden          Eduskunnan päätös valtion talousarviosta saa-
15947: loppua, asia katsotaan rauenneeksi.                 tetaan tiedoksi kuitenkin eduskunnan kirjel-
15948:                                                     mällä. Sama koskee eduskunnan muuta pää-
15949:                      76 a §                         töstä ja eduskunnan ilmoitusta.
15950:    Jos valtion talousarvion julkaiseminen vii-
15951: västyy yli varainhoitovuoden vaihteen, valtio-
15952: varainvaliokunnan tulee mietinnössään ehdot-                               86 §
15953: taa eduskunnalle, miten hallituksen esitystä
15954: valtion talousarvioksi noudatetaan väliaikaises-      Eduskunta päättää valtion talousarvion jul-
15955: ti talousarviona. Valiokunnan ehdotus käsite!-      kaisemisesta Suomen säädöskokoelmassa.
15956: 6                     1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 262
15957: 
15958:                       88 a §                                             90 §
15959:    Vaalikauden ensimmäisillä valtiopäivillä on
15960: asetettava eduskunnan keskuudesta vähintään            Tarkemmat säännökset valitsijamiesten ja
15961: viisi valtiontilintarkastajaa, joiden vaalin toi-    valiokuntien jäsenten ja varajäsenten määrästä
15962: mittavat eduskunnan valitsijamiehet. Jos vaa-        sekä eduskunnan työskentelystä annetaan
15963: lissa ei saavuteta yksimielisyyttä, vaali toimite-   eduskunnan työjärjestyksessä.
15964: taan suhteellisen vaalitavan mukaan. Samassa
15965: järjestyksessä valitaan yhtä monta varajäsentä.        Tämä laki tulee voimaan päivänä
15966: Eduskunta vahvistaa tilintarkastajien johto-         kuuta 19
15967: säännön.
15968: 
15969: 
15970:     Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1991
15971:                       1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 263
15972: 
15973: 
15974: 
15975: 
15976:                                     E d u s k u n n a n v a s t a u s hallituksen esitykseen asuntolai-
15977:                                  najärjestelmien uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi
15978: 
15979:    Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys          Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa esi-
15980: n:o 263 asuntolainajärjestelmien uudistamista       tyksen aravavuokratalojen käyttö- ja luovutus-
15981: koskevaksi lainsäädännöksi. Eduskunnalle on         rajoituksista.
15982: toinen lakivaliokunta antanut asiasta mietin-          Koska asuntotuotantolaissa on myös yksi-
15983: tönsä n:o 14 ja suuri valiokunta mietintönsä        tyisten kansalaisten kannalta keskeisiä sään-
15984: n:o 225.                                            nöksiä, jotka tulisi olla helposti ymmärrettävis-
15985:    Eduskunta edellyttää, että hallitus tarkoin      sä, eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy
15986: seuraa uuden lainajärjestelmän mukaisten asu-       toimenpiteisiin asuntotuotantolain uudelleen
15987: mismenojen kehitystä eri tulotasoilla ja ryhtyy     kirjoittamiseksi esimerkiksi siten, että eri hal-
15988: tarvittaessa toimenpiteisiin asetuksen ja valtio-   lintamuotoja koskevat lainsäännökset sijoite-
15989: neuvoston päätösten tarkistamiseksi siten, että     taan omiin lukuihinsa tai erillisiin lakeihin.
15990: tavoitteena olevat kohtuulliset asumismeno-         Lisäksi eduskunta edellyttää, että nyt säädettä-
15991: osuudet saavutetaan.                                västä lainsäädännöstä ja siihen liittyvistä alem-
15992:    Jotta asukkaiden asumismeno-osuudet muo-         man asteisista säädöksistä valmistetaan selkeä
15993: dostuisivat uudessa järjestelmässä kohtuullisik-    tiedotusaineisto, jonka avulla kuntien asunto-
15994: si myös alimmilla tulotasoilla, eduskunta edel-     viranomaiset ja yksityiset kansalaiset saavat
15995: lyttää, että asumistukijärjestelmän tulorajoja      tarkan käsityksen uuden lainajärjestelmän si-
15996: ja muita tuen myöntämisperusteita lievenne-         sällöstä.
15997: tään nykyisestään ja huolehditaan siitä, että          Eduskunta on hyväksynyt seuraavat lait:
15998: asumistukijärjestelmä saumattomasti täyden-
15999: tää uutta järjestelmää ja paikkaa siinä mahdol-
16000: lisesti ilmenevät ongelmakohdat.
16001: 
16002: 
16003: 
16004: 
16005: 200664N
16006: 2                    1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 263
16007: 
16008: 
16009:                                              Laki
16010:                                 asuntotuotantolain muuttamisesta
16011: 
16012:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
16013:    kumotaan 22 päivänä huhtikuuta 1966 annetun asuntotuotantolain (247 /66) 7 a §,
16014:    sellaisena kuin se on 15 päivänä joulukuuta 1989 annetussa laissa (1146/89),
16015:    muutetaan 4 §:n 2 momentti, 7 §, 8 §:n 1 ja 3 momentti, 9 §, 10 §:n 3 momentti, 11-11 e §,
16016: 15 c §:n 2 momentti ja 15 f §:n 1 momentti,
16017:    sellaisina kuin ne ovat, 4 §:n 2 momentti 27 päivänä kesäkuuta 1980 annetussa laissa (504/80),
16018: 7, 9 ja 11 § muutettuina 25 päivänä tammikuuta 1982 ja 15 päivänä joulukuuta 1989 annetuilla
16019: laeilla (81/82 ja 1140/89), 8 §:n 1 momentti ja 11 a-11 e § viimeksi mainitussa laissa, 8 §:n 3
16020: momentti, 10 §:n 3 momentti ja 15 c §:n 2 momentti mainitussa 25 päivänä tammikuuta 1982
16021: annetussa laissa ja 15 f §:n 1 momentti 16 päivänä tammikuuta 1987 annetussa laissa (11/87),
16022: sekä
16023:    lisätään 6 §:ään mainitulla 15 päivänä joulukuuta 1989 annetulla lailla ( 1140/89) kumotun 3
16024: momentin tilalle uusi 3 momentti sekä uusi 4 momentti, lakiin uusi 11 f-11 h § sekä 12 §:ään ja
16025: 15 c §:ään, sellaisina kuin ne ovat mainitussa 25 päivänä tammikuuta 1982 annetussa laissa, uusi
16026: 3 momentti, seuraavasti:
16027: 
16028:                       4§
16029:                                                    tettyyn asuntolainaan sovelletaan, ellei jäljem-
16030:    Peruskorjattavassa vuokra-, asunto-osuus-       pänä toisin säädetä, mitä on voimassa 1 mo-
16031: kunta- ja omakotitalossa saa korjatun asunnon      mentin 1 kohdassa tarkoitetusta vuokratalon
16032: lainoitettava huoneistoala olla enintään 150       laajentamista tai peruskorjausta varten myön-
16033: neliömetriä. Jos laina myönnetään asuntojen        netystä asuntolainasta. Tarkempia säännöksiä
16034: perusparantamisesta annetun lain (34179) 4 §:n     asuntolainojen yhdistämisestä annetaan tarvit-
16035: 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja           taessa asetuksella.
16036: toimenpiteitä varten, voi olemassa olevia tiloja
16037: muuttamalla aikaansaatavan, rakennettavan                                 7 §
16038: tai laajennettavan asunnon huoneistoala ylittää       Vuokratalon rakentamista ja hankkimista,
16039: 150 neliömetriä, jos se on perusteltua perus-      6 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun
16040: korjauksen tarkoituksenmukaisen toteuttami-        asunto-osakeyhtiötalon rakentamista sekä
16041: sen kannalta.                                      6 §:n 1 momentin 4 ja 7 kohdassa tarkoitettua
16042:                                                    osakkeiden tai vuokratalon hankkimista varten
16043:                       6§                           myönnettävän asuntolainan suuruus on enin-
16044:                                                    tään 95 prosenttia vahvistetusta hankinta-
16045:    Peruskorjausta varten myönnettävillä asun-      arvosta, josta on vähennetty tontin kohtuulli-
16046: tolainoilla voidaan rahoittaa asuntojen perus-     nen käypä arvo siltä osin kuin tontti on saatu
16047: parantamisesta annetun lain 4 §:n 1 momentis-      vastikkeettajajosta on 6 §:n 1 momentin 4 ja
16048: sa mainittuja toimenpiteitä.                       7 kohdassa tarkoitetun osakkeiden tai vuokra-
16049:    Myönnettäessä uusi asuntolaina vuokratalon      talon hankkimista varten myönnettävän asun-
16050: laajentamista tai peruskorjausta tai asunto-       tolainan osalta lisäksi vähennetty ostajan vas-
16051: osuuskuntatalon peruskorjausta varten yhdis-       tattavaksi siirtyvät lainat tai osuus yhtiön lai-
16052: tetään siihen myös tämän lain nojalla talon        noista. Edellä 6 §:n 1 momentin 2 kohdassa
16053: rakentamista, hankkimista, peruskorjausta tai      tarkoitetun vuokratalon hankkimista varten
16054: laajentamista varten myönnetyn asuntolainan,       myönnettävän asuntolainan määrä on kuiten-
16055: suhdanneverolain (872170) nojalla myönnetyn        kin enintään aikaisemmin myönnetyn asunto-
16056: asuntolainan ja asuntojen perusparantamisesta      lainan sen osan suuruinen, joka on maksettu
16057: annetun lain nojalla myönnetyn pitkäaikaisen       takaisin aikaisemmin, kuin lyhennysehdot oli-
16058: perusparannuslainan jäljellä oleva pääoma.         sivat edellyttäneet. Vuokratalon laajentamista
16059: Asuntolainojen yhdistäminen tulee voimaan si-      tai peruskorjausta sekä asunto-osuuskuntata-
16060: nä päivänä, josta lukien määrätään yhdistetyn      lon peruskorjausta varten myönnettävän asun-
16061: asuntolainan ensimmäinen vuosimaksu. Yhdis-        tolainan suuruus on enintään 95 prosenttia
16062:                               Asuntolainajärjestelmien uudistaminen                                 3
16063: 
16064: laajentamisen tai peruskorjauksen hyväksytyis-      nan takaisin maksamisen vakuudeksi voidaan
16065: tä kustannuksista.                                  antaa pantiksi asuinhuoneiston hallintaan oi-
16066:    Luonnolliselle henkilölle asuinhuoneiston        keuttavat osakkeet tai vahvistaa kiinnitys asun-
16067: hallintaan oikeuttavien osakkeiden hankkimis-       tolainaa paremmalle etuoikeudelle. Jos asunto-
16068: ta sekä omakotitalon rakentamista tai hankki-       lainan tai 14 §:ssä tarkoitetun lainan takaisin
16069: mista varten myönnettävän asuntolainan suu-         maksamisen vakuudeksi ei voida saada panUi-
16070: ruus on enintään 80 prosenttia huoneiston tai       oikeutta osakkeisiin tai kiinnitystä, voidaan
16071: omakotitalon vahvistetusta hankinta-arvosta,        laina myöntää muuta lainan antajan riittäväksi
16072: josta on vähennetty tontin kohtuullinen käypä       katsomaa vakuutta vastaan.
16073: arvo siltä osin kuin tontti on saatu vastikkeetta
16074: sekä 6 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetus-
16075: sa tapauksessa osuus yhtiön muusta kuin ra-                                9§
16076: kennusaikaisesta lainasta. Luonnolliselle hen-         Asuntohallitus myöntää asuntolainan vuok-
16077: kilölle omakotitalon laajentamista tai perus-       ratalon rakentamista, laajentamista, perus-
16078: korjausta varten myönnettävän asuntolainan          korjausta tai hankkimista varten, 6 §:n 1 mo-
16079: suuruus on enintään 80 prosenttia laajentami-       mentin 3 kohdassa tarkoitetun asunto-osakeyh-
16080: sen tai peruskorjauksen hyväksytyistä kustan-       tiötalon rakentamista varten, 6 §:n 1 momen-
16081: nuksista.                                           tin 4 kohdassa tarkoitettua osakkeiden hankki-
16082:    Rakennusaikaisen lainan suuruus on enin-         mista varten, 6 §:n 1 momentin 7 kohdassa
16083: tään 50 prosenttia vahvistetusta hankinta-          tarkoitettua asuinhuoneiston hallintaan oikeut-
16084: arvosta, josta on vähennetty tontin kohtuulli-      tavien osakkeiden tai vuokratalon hankkimista
16085: nen käypä arvo siltä osin kuin tontti on saatu      varten sekä asunto-osuuskuntatalon perus-
16086: vastikkeetta.                                       korjausta varten. Asuntohallitus myöntää
16087:                                                     myös rakennusaikaisen lainan. Jos lainoitetta-
16088:                        8§                           va kohde on kuitenkin sellainen, että asuntojen
16089:    Asuntolainan, rakennusaikaisen lainan sekä       perusparantamisesta annetun lain 12 §:n 2 tai 4
16090: 14 §:ssä tarkoitetun lainan takaisin maksami-       momentin nojalla lainan myöntäisi kunnan
16091: sen ja muiden siitä johtuvien velvoitusten täyt-    viranomainen, myöntää kunnan viranomainen
16092: tämisen vakuudeksi on hankittava kiinnitys tai      asuntolainan vuokratalon laajentamista tai pe-
16093: annettava pantiksi asuinhuoneiston hallintaan       ruskorjausta tai asunto-osuuskuntatalon perus-
16094: oikeuttavat osakkeet taikka jälkipanttausoi-        korjausta varten.
16095: keus niihin. Edellä 6 §:n 1 momentin 1 kohdas-         Kunnan viranomainen myöntää asuntolai-
16096: sa tarkoitetun vuokratalon rakentamista varten      nan luonnolliselle henkilölle omaa asuntoa var-
16097: myönnetyn asuntolainan, 6 §:n 1 momentin 3,         ten. Kunnan viranomainen myöntää 1 momen-
16098: 5 ja 6 kohdassa mainittua tarkoitusta varten        tissa ja tässä momentissa tarkoitetut lainat
16099: myönnetyn asuntolainan ja 7 kohdassa tarkoi-        varoista, jotka kunta saa lainan myöntämistä
16100: tetun vuokratalon hankkimista varten myönne-        varten vastaavasti lainana valtiolta. Kunnan
16101: tyn asuntolainan maksamisen vakuudeksi ei           näin saamista varoista ei valtion ja kunnan
16102: vaadita vakuutta sen lainapääoman maksami-          välille ole laadittava velkakirjaa. Milloin lainan
16103: sen osalta, joka vastaa 11 a §:n 2 momentin         hakijana on kunta, on lainan myöntämiseen
16104: nojalla lainan alkuperäiseen pääomaan lisättä-      saatava      asuntohallituksen     hyväksyminen.
16105: viä korkoja. Edellä 6 §:n 1 momentin 1 koh-         Asuntohallitus osoittaa tarvittavat varat kun-
16106: dassa tarkoitetun vuokratalon laajentamista tai     nille lainojen myöntämistä varten.
16107: peruskorjausta sekä asunto-osuuskuntatalon             Edellä 6 §:n 4 momentissa tarkoitetun asun-
16108: peruskorjausta varten myönnetyn asuntolainan        tolainojen yhdistämisen suorittaa se viranomai-
16109: osalta on hankittava kiinnitys yhteensä asunto-     nen, joka myöntää uuden asuntolainan vuok-
16110: lainan kaksinkertaisen pääoman maksamisen           ratalon laajentamista tai peruskorjausta tai
16111: vakuudeksi. Jos lainan saajana on kunta tai         asunto-osuuskuntatalon peruskorjausta varten.
16112: kuntainliitto, ei vakuutta ole vaadittava.          Jos tällöin yhdistetään valtion myöntämää lai-
16113:                                                     naa ja kunnan valtion varoista myöntämää
16114:   Luonnolliselle henkilölle omaa asuntoa var-       lainaa, katsotaan yhdistetty laina kokonaisuu-
16115: ten myönnettävän asuntolainan yhteydessä            dessaan kunnan valtion varoista myöntämäksi
16116: omarahoitusosuutena tarvittavan rahalaitoslai-      lainaksi.
16117: 4                    1990 vp. -   Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 263
16118: 
16119:                      10 §                             Lainan myöntävä viranomainen voi yksit-
16120:                                                    täistapauksessa erityisestä syystä määrätä, että
16121:   Rakennusaikaisen lainan laina-aika on enin-      ensimmäinen vuosimaksu on edellä säädettyä
16122: tään kaksi vuotta, jollei asuntohallitus erityi-   suurempi tai pienempi. Ensimmäinen vuosi-
16123: sestä syystä myönnä lainalle tai sen osalle        maksu voidaan kuitenkin määrätä pienemmäk-
16124: enintään yhden vuoden pituista laina-ajan pi-      si vain valtioneuvoston päätöksellä määrättä-
16125: dennystä.                                          vissä rajoissa.
16126:                                                       Edellä 6 §:n 1 momentin 5 ja 6 kohdassa
16127:                       11§                          mainittua tarkoitusta varten myönnetyn asun-
16128:   Rakennusaikaisen lainan kulloinkin voimas-       tolainan ensimmäisen vuosimaksun suuruudes-
16129: sa olevista koroista ja lyhennyksistä säädetään    ta säädetään asetuksella siten, että vuosimaksu
16130: asetuksella.                                       voidaan määrätä kolmelle eri tasolle.
16131: 
16132:                       11 a §                                            11 c §
16133:    Asuntolainan korot ja lyhennykset suorite-         Ensimmäinen vuosimaksu määrätään 6 §:n 1
16134: taan vuosimaksusta siten kuin jäljempänä tässä     momentin 1 kohdassa mainitun vuokratalon
16135: pykälässä ja 11 b-11 g §:ssä sekä 15 c §:n 3       rakentamista varten myönnetyn asuntolainan
16136: momentissa säädetään. Korot ja lyhennykset         ja 6 §:n 1 momentin 3 kohdassa mainittua
16137: peritään valtiolle erikseen määrättävinä laina-    tarkoitusta varten myönnetyn asuntolainan
16138: maksuina.                                          osalta vuokratalon valmistumista seuraavan
16139:    Vuosimaksusta on suoritettava ensin asunto-     maaliskuun 1 päivästä lukien ja 6 § :n 1 mo-
16140: lainan korkoa. Se osa korosta, jota ei voida       mentin 4 ja 7 kohdassa mainittua tarkoitusta
16141: suorittaa vuosimaksusta, lisätään vuosittain       varten myönnetyn asuntolainan osalta asunto-
16142: asuntolainan pääomaan. Edellä 6 §:n 4 mo-          lainan ensimmäisen erän nostamista seuraavan
16143: mentissa tarkoitetun yhdistetyn asuntolainan       maaliskuun 1 päivästä lukien.
16144: vuosimaksu on kuitenkin määrättävä siten,             Edellä 6 §:n 1 momentin 5 kohdassa mainit-
16145: että siitä voidaan suorittaa valtion asuntolai-    tua tarkoitusta varten myönnetyn asuntolainan
16146: naa paremmalla etuoikeudella olevan lainan         ja saman momentin 6 kohdassa mainitun oma-
16147: hyväksyttävät korot ja lyhennykset, minkä jäl-     kotitalon rakentamista tai hankkimista varten
16148: keen vuosimaksun jäljelle jäävästä osuudesta       myönnetyn asuntolainan ensimmäinen vuosi-
16149: suoritetaan asuntolainan korkoa ja lyhennyk-       maksu määrätään talon valmistumista seuraa-
16150: siä.                                               van maaliskuun 1 päivästä lukien. Jos kuiten-
16151:    Vuosimaksun määräämiseen, tarkistamiseen        kin lainan myöntämistä koskeva päätös teh-
16152: ja nostamiseen sekä lainamaksujen perimiseen       dään vasta talon valmistumisen jälkeen, mää-
16153: liittyvästä menettelystä voidaan säätää tarkem-    rätään ensimmäinen vuosimaksu päätöstä seu-
16154: min asetuksella.                                   raavan maaliskuun 1 päivästä lukien.
16155:                                                       Edellä 6 §:n 1 momentin 1 kohdassa maini-
16156:                      11 b §                        tun vuokratalon laajentamista tai perus-
16157:    Ensimmäisen vuosimaksun suuruus on val-         korjausta sekä asunto-osuuskuntatalon perus-
16158: tioneuvoston päätöksellä määrättävän prosent-      korjausta varten myönnetyn asuntolainan ja
16159: tiluvun suuruinen osuus 6 § :n 1 momentin 1, 3,    6 §:n 1 momentin 6 kohdassa mainitun omako-
16160: 4 ja 7 kohdassa mainittua tarkoitusta varten       titalon laajentamista tai peruskorjausta varten
16161: myönnetyn asuntolainan määrästä. Edellä            myönnetyn asuntolainan ensimmäinen vuosi-
16162: 6 §:n 4 momentissa tarkoitetun yhdistetyn          maksu määrätään sen maaliskuun 1 päivästä
16163: asuntolainan ensimmäinen vuosimaksu määrä-         lukien, joka seuraa kuuden kuukauden kulut-
16164: tään kuitenkin siten, että uudesta asuntolainas-   tua lainan myöntämistä koskevasta päätökses-
16165: ta määrättävään markkamääräiseen ensimmäi-         tä. Lainan myöntävä viranomainen voi erityi-
16166: seen vuosimaksuun lisätään yhdisteitävien          sestä syystä lainan saajan hakemuksesta mää-
16167: asuntolainojen ja näitä paremmalla etuoikeu-       rätä ensimmäisen vuosimaksun vuotta myö-
16168: della olevien lainojen pääomamenojen arvioitu      hemmästä ajankohdasta lukien.
16169: yhteismäärä sinä ajankohtana, josta lukien
16170: yhdistetyn asuntolainan ensimmäinen vuosi-                           11 d §
16171: maksu määrätään. Jos asuntolainan määrä              Vuosimaksua tarkistetaan kunkin kalenteri-
16172: muuttuu, vuosimaksun suuruutta korjataan           vuoden maaliskuun 1 päivästä lukien. Edellä
16173: vastaavasti.
16174:                               Asuntolainajärjestelmien uudistaminen                               5
16175: 
16176: 6 § :n 1 momentin         kohdassa tarkoitetun      selle tasolle. Kymmenennen vuosittaisen tarkis-
16177: vuokratalon rakentamista varten myönnetyn           tuksen yhteydessä asuntolainan vuosimaksu
16178: asuntolainan ja 6 §:n 1 momentin 3, 4 ja 7          nousee kuitenkin aina vähintään tasolle, jolla
16179: kohdassa mainittua tarkoitusta varten myönne-       se olisi, jos asuntolainan ensimmäinen vuosi-
16180: tyn asuntolainan vuosimaksua tarkistetaan           maksu olisi määrätty keskimmäiselle tasolle.
16181: prosenttimääräisesti siten, että tarkistus vastaa   Asuntolainan vuosimaksu nousee viidennen-
16182: toteutunutta kuluttajahintaindeksin muutosta        toista vuosittaisen tarkistuksen yhteydessä aina
16183: lisättynä yhdellä prosenttiyksiköllä. Valtioneu-    tasolle, jolla se olisi, jos asuntolainan ensim-
16184: vosto voi asumiskustannusten kohtuullistutta-       mäinen vuosimaksu olisi määrätty ylimmälle
16185: miseksi tai tasoittamiseksi eri ikäisissä vuokra-   tasolle.
16186: taloissa tai eri vuosina hankituissa vuokra-           Edellä 1 momentissa tarkoitetun asuntolai-
16187: asunnoissa määrätä, että vuosimaksun tarkis-        nan osalta kunnan viranomainen voi lainan
16188: tus on edellä säädettyä pienempi tai suurempi.      saajasta itsestään riippumattomista syistä ai-
16189:    Edellä 6 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoi-       heutuneiden taloudellisten vaikeuksien lieven-
16190: tetun vuokratalon laajentamista tai perus-          tämiseksi lainan saajan hakemuksesta päättää,
16191: korjausta sekä asunto-osuuskuntatalon perus-        että lainamaksuja pienennetään enintään puo-
16192: korjausta varten myönnetyn asuntolainan vuo-        leen normaalista. Tällöin vuosimaksusta suo-
16193: simaksua tarkistetaan markkamääräisesti asun-       rittamatta jäävä koron osuus lisätään lainan
16194: tohallituksen päätöksellä. Asuntohallituksen        pääomaan. Päätös voidaan tehdä yhden vuosi-
16195: määräämän tarkistuksen tulee tasoltaan vasta-       maksun aikana perittävien lainamaksujen osal-
16196: ta 1 momentissa säädetyn menettelyn mukai-          ta kerrallaan ja päätökset voivat koskea yh-
16197: sesti saatavien markkamääräisten tarkistusten       teensä enintään kuutta lainamaksua.
16198: tasoa siten, että vanhemmissa taloissa tarkis-
16199: tukset voivat olla suurempia. Edellä 6 §:n 4                             11 f §
16200: momentissa tarkoitetun yhdistetyn asuntolai-           Edellä 6 §:n 1 momentin 2 kohdassa mainit-
16201: nan vuosimaksua on tarkistettava siten, että        tua tarkoitusta varten myönnetyllä asuntolai-
16202: siitä voidaan suorittaa valtion asuntolainaa        nalla lainoitetun vuokratalon vuosimaksu mää-
16203: paremmalla etuoikeudella olevan lainan hyväk-       rätään kuten talon vuosimaksu olisi määrätty,
16204: syttävät korot ja lyhennykset.                      jollei talon rakentamista, laajentamista tai pe-
16205:    Edellä 6 §:n 1 momentin 5 ja 6 kohdassa          ruskorjausta varten myönnettyä alkuperäistä
16206: mainittua tarkoitusta varten myönnetyn asun-        lainaa olisi maksettu takaisin aikaisemmin kuin
16207: tolainan vuosimaksun tarkistuksen suuruudes-        lainaehdot olisivat edellyttäneet.
16208: ta säädetään asetuksella. Tarkistuksen suuruus
16209: voidaan säätää kuluttajahintaindeksin muutok-                             11 g §
16210: sen perusteella.                                       Asuntolainasta peritään kiinteää vuotuista
16211:    Jos vuokratalosta lunastetaan vuokra-asun-       korkoa laina-ajan alusta lukien siihen ajankoh-
16212: tojen omaksilunastamisesta annetun lain nojal-      taan saakka, josta lukien ensimmäinen vuosi-
16213: la huoneisto omistusasunnoksi, pienenee vuosi-      maksu määrätään. Edellä 6 §:n 1 momentin 1
16214: maksu vastaavassa suhteessa.                        kohdassa tarkoitetun vuokratalon rakentamis-
16215:                                                     ta varten myönnetyn asuntolainan sekä 6 §:n 1
16216:                        11 e §                       momentin 2-4 ja 7 kohdassa mainittua tarkoi-
16217:    Edellä 6 §:n 1 momentin 5 ja 6 kohdassa          tusta varten myönnetyn asuntolainan korko on
16218: mainittua tarkoitusta varten myönnetyn asun-        3,5 prosenttia. Edellä 6 §:n 1 momentin 1
16219: tolainan vuosimaksu nousee viidennen tai kym-       kohdassa tarkoitetun vuokratalon laajentamis-
16220: menennen vuosittaisen tarkistuksen yhteydessä       ta tai peruskorjausta sekä asunto-osuuskunta-
16221: tasolle, jolla se olisi, jos asuntolainan ensim-    talon peruskorjausta varten myönnetyn asun-
16222: mäinen vuosimaksu olisi määrätty 11 b §:n 3         tolainan korosta määrätään erikseen valtioneu-
16223: momentissa tarkoitetulle ylimmälle tasolle.         voston päätöksellä. Tämä korko suoritetaan
16224: Lainan saajan hakemuksesta kunnan viran-            erikseen eikä 11 a §:n 1 momenttia sovelleta.
16225: omainen voi kuitenkin 5 §:ssä tarkoitettujen           Edellä 1 momentissa mainitun ajan jälkeisel-
16226: perusteiden mukaan päättää, että vuosimaksun        tä ajalta perittävä vuotuinen korko on kunkin
16227: taso ei nouse tai että vuosimaksu nousee vain       maaliskuun 1 päivästä seuraavan maaliskuun 1
16228: tasolle, jolla se olisi, jos asuntolainan ensim-    päivään saakka 6 §:n 1 momentin 1 kohdassa
16229: mäinen vuosimaksu olisi määrätty keskimmäi-         tarkoitetun vuokratalon rakentamista varten
16230: 6                      1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 263
16231: 
16232: myönnetyn asuntolainan sekä 6 §:n 1 momen-            tyt edellytykset ovat olemassa, luovutuksen
16233: tin 2-4 ja 7 kohdassa mainittua tarkoitusta           saajan vastattavaksi. Siltä osin, kuin asuntolai-
16234: varten myönnetyn asuntolainan osalta vuosi-           naa ei siirretä, se on irtisanottava heti makset-
16235: maksun 11 d §:n 1 momentin mukaisesti mää-            tavaksi.
16236: rättävän prosenttimääräisen tarkistuksen mää-            Edellä 6 §:n 1 momentin 5 ja 6 kohdassa
16237: rä lisättynä 1,5 prosenttiyksiköllä. Edellä 6 § :n    mainittua tarkoitusta varten myönnetyn asun-
16238: 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun vuokrata-           tolainan markkamääräistä vuosimaksua tarkis-
16239: lon laajentamista tai peruskorjausta sekä             tetaan 2 momentissa tarkoitetun lainan siirron
16240: asunto-osuuskuntatalon peruskorjausta varten          yhteydessä, jos asuntolainaa ei voida luovutuk-
16241: myönnetyn asuntolainan korosta määrätään              sen saajan varallisuuden perusteella siirtää ko-
16242: erikseen valtioneuvoston päätöksellä siten, että      konaan. Vuosimaksu nousee siirtoa seuraavan
16243: koron suuruus voidaan määrätä kuluttajahin-           maaliskuun 1 päivästä lukien sille tasolle, jolla
16244: taindeksin muutoksen perusteella.                     se olisi, jos ensimmäinen vuosimaksu olisi
16245:    Edellä 6 §:n 1 momentin 5 ja 6 kohdassa            määrätty ylimmälle tasolle, ellei luovutuksen
16246: mainittua tarkoitusta varten myönnetyn asun-          saaja ole 5 §:ssä tarkoitettujen perusteiden mu-
16247: tolainan korosta säädetään asetuksella. Koron         kaan oikeutettu siihen, että asuntolainan vuosi-
16248: suuruus voidaan säätää kuluttajahintaindeksin         maksu ei nouse tai että vuosimaksu nousee
16249: muutoksen perusteella.                                vain tasolle, jolla se olisi, jos asuntolainan
16250:                                                       ensimmäinen vuosimaksu olisi määrätty kes-
16251:                      11 h §                           kimmäiselle tasolle. Jos asuntolainan vuosi-
16252:    Edellä 6 § :n 4 momentissa tarkoitetun yhdis-      maksu ei nouse edellä säädetyllä tavalla ylim-
16253: tetyn asuntolainan lainan saajan on lainamak-         mälle tasolle, nousee vuosimaksu 11 e § :ssä
16254: sujen suuruuden määräämiseksi ilmoitettava            säädetyllä tavalla laskettuna alkuperäisen lai-
16255: valtiokanttorille valtion asuntolainaa parem-         nan myöntämisestä.
16256: malla etuoikeudella olevien lainojen lainaeh-
16257: dot. Lainan saajan on viipymättä ilmoitettava                              15 f §
16258: valtiokanttorille myös sellaisista lainaehtojen          Mitä 6 §:n 1 momentin 3 ja 4 kohdassa ja
16259: muutoksista, joilla on olennainen vaikutus ta-        15-15 e §:ssä on säädetty, on sovellettava,
16260: lon vuokratasoon.                                     jollei tässä momentissa, 2 tai 3 momentissa
16261:    Lainaehdot ja lainaehtojen muutokset ilmoi-        taikka vuokra-asuntojen omaksilunastamisesta
16262: tetaan asuntohallituksen vahvistaman lomak-           annetussa laissa säädetystä muuta johdu, mai-
16263: keen mukaisesti siten kuin asuntohallitus erik-       nituissa säännöksissä tarkoitettuihin rakennuk-
16264: seen määrää.                                          siin ja osakkeisiin, milloin asuntolaina on
16265:                        12 §                           myönnetty 6 § :n 1 momentin 5 tai 6 kohdan
16266:                                                       nojalla, sen ajan, joksi laina on myönnetty, ja
16267:    Jos laina on yhdistetty 6 §:n 4 momentissa         muussa tapauksessa 45 vuotta 4 momentissa
16268: säädetyllä tavalla valtion myöntämästä lainasta       tarkoitetun merkinnän tekemisestä lukien ja
16269: ja kunnan valtion varoista myöntämästä lai-           siinäkin tapauksessa, että laina on maksettu
16270: nasta, valtio palaa asuntohallituksen päätök-         kokonaan takaisin. Mainittujen säännösten so-
16271: sellä velkojaksi valtion ja kunnan välisessä          veltaminen 6 §:n 1 momentin 5 tai 6 kohdan
16272: selvittelyssä, jolloin valtion vastattavaksi jää se   nojalla myönnetyn lainan johdosta lakkaa en-
16273: osa lainasta, joka vastaa valtion myöntämän           nen edellä tarkoitetun määräajan päättymistä,
16274: lainan osuutta lainapääomasta lainoja yhdistet-       milloin asuntolaina on kokonaisuudessaan
16275: täessä. Jos pakkotäytäntöönpanossa ei saada           maksettu takaisin ja valtiolle on lisäksi makset-
16276: täyttä suoritusta, vajaus jää edellä mainitussa       tu kultakin, enintään kuitenkin seitsemältä lai-
16277: suhteessa valtion ja kunnan vastattavaksi.            navuodelta viisi prosenttia lainan alkuperäises-
16278:                                                       tä pääomasta. Säännösten soveltaminen 6 §:n
16279:                       15 c §                          1 momentin 5 tai 6 kohdan nojalla muuhun
16280:                                                       kuin peruskorjausta tai siihen liittyvää laajen-
16281:    Milloin luovutuksen saaja on muu kuin kun-         tamista varten myönnetyn lainan johdosta voi
16282: ta, voi asuntohallituksen myöntämän lainan            kuitenkin lakata ennen määräajan päättymistä
16283: osalta valtiokonttori ja muussa tapauksessa           aikaisintaan viidennen lainavuoden jälkeen.
16284: kunnan viranomainen siirtää 1 momentissa
16285: tarkoitetut lainat siltä osin, kuin 5 §:ssä sääde-
16286:                                Asuntolainajärjestelmien uudistaminen                                 7
16287: 
16288:    Tämä laki tulee voimaan       päivänä                Jos asuntolainaan ei 2 tai 3 momentin perus-
16289: kuuta 199 .                                          teella sovelleta tätä lakia, sovelletaan lainaan
16290:    Tätä lakia sovelletaan niihin, tässä laissa       tällä lailla kumottuja tai muutettuja säännök-
16291: tarkoitettuihin lainoihin, jotka myönnetään tä-      siä edelleen sellaisina kuin ne ovat ennen tä-
16292: män lain voimaantulon jälkeen, kuitenkin siten       män lain voimaantuloa.
16293: että 15 c §:n 2 momenttia sovelletaan kaikkiin          Lain 11 f §:ää sovelletaan vain jos talon
16294: tämän lain voimaantulon jälkeen tehtäviin lai-       rakentamista, laajentamista tai peruskorjausta
16295: nan siirtämistä koskeviin päätöksiin.                varten on myönnetty alkuperäinen laina asun-
16296:    Tätä lakia sovelletaan kuitenkin vain hakijan     totuotantolain muuttamisesta annetun lain
16297: suostumuksella 6 § :n 1 momentin 1 kohdan            (1140/89) tai tämän lain mukaisin perustein tai
16298: mukaisiin vuokratalon laajentamista tai perus-       jos alkuperäisen lainan lainaehdot on muutettu
16299: korjausta sekä asunto-osuuskuntatalon perus-         siten kuin vuokratalolainojen lainaehtojen
16300: korjausta varten myönnettäviin lainoihin, joita      muuttamisesta annetussa laissa ( 1 ) on
16301: koskeva hakemus on jätetty asuntohallitukselle       säädetty.
16302: tai kunnan viranomaiselle ennen tämän lain              Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
16303: voimaantuloa asuntojen perusparantamisesta           ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
16304: annetun lain mukaan.                                 menpiteisiin.
16305: 
16306: 
16307: 
16308: 
16309:                                                Laki
16310:                           vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta
16311: 
16312:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
16313: 
16314:                        1§                            lyhennys- ja korkoerät maksetaan vuosimak-
16315:                  Soveltamisala                       susta siten kuin jäljempänä tässä laissa sääde-
16316:                                                      tään.
16317:    Tätä lakia voidaan lainan saajan hakemuk-            Vuosimaksu on määrättävä ja tarkistettava
16318: sesta soveltaa asuntotuotantolain (247 /66) no-      siten, että siitä voidaan suorittaa talon rakenta-
16319: jalla lokakuun 1 päivänä 1971 tai myöhemmin          mista varten myönnetyn valtion asuntolainaa
16320: vuokratalon rakentamista varten myönnettyi-          paremmalla etuoikeudella olevan lainan hyväk-
16321: hin asuntolainoihin.                                 syitävät korot ja lyhennykset. Tämän jälkeen
16322:    Tätä lakia ei kuitenkaan sovelleta niihin         vuosimaksun jäljelle jäävästä osuudesta on,
16323: asuntolainoihin, joiden laina-aika on 45 vuotta      siltä osin kuin siitä voidaan suorittaa sekä
16324: tai jotka on myönnetty asuntotuotantolain            asuntolainan korkoa että lyhennyksiä, suoritet-
16325: muuttamisesta annetun lain (1140/89) mukai-          tava ensin korkoa. Se osa korosta, jota ei
16326: sin perustein. Jos saman rakennuksen tai ra-         voida suorittaa, lisätään asuntolainan pää-
16327: kennusryhmän lainoittamiseksi on myönnetty           omaan. Asuntolainan korkojen ja lyhennysten
16328: asuntolaina ja myöhemmin erikseen lisälaina,         osuus peritään valtiolle erikseen määrättävinä
16329: pidetään tätä lakia sovellettaessa ratkaisevana      lainamaksuina.
16330: asuntolainan myöntämisajankohtaa.                       Vuosimaksun määräämisestä ja tarkistami-
16331:    Jos tässä laissa ei toisin säädetä, sovelletaan   sesta voidaan säätää tarkemmin asetuksella.
16332: asuntolainan perimiseen ja vuokratalon käyt-
16333: töön ja luovutukseen sekä vuokrien määräyty-                            3§
16334: miseen edelleen asuntotuotantolakia ja sen no-         Ensimmäisen vuosimaksun määrääminen
16335: jalla annettuja säännöksiä.
16336:                                                        Ensimmäisen vuosimaksun määrää asunto-
16337:                        2§                            hallitus kullekin asuntolainakohteelle erikseen.
16338:                   Vuosimaksu                           Ensimmäinen vuosimaksu määrätään asun-
16339:                                                      tohallituksen päätöksessä mainitun maaliskuun
16340:   Edellä 1 §:ssä tarkoitettujen asuntolainojen       1 päivästä lukien.
16341: 8                      1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 263
16342: 
16343:                        4§                             lyhennykset ja korot määräytyvät ennen tämän
16344:        Ensimmäisen vuosimaksun suuruus                lain voimaan tuloa voimassa olevien lainaehto-
16345:                                                       jen mukaisesti sen maaliskuun loppuun saak-
16346:    Ensimmäisen vuosimaksun suuruus määrä-             ka, josta lukien ensimmäinen vuosimaksu mää-
16347: tään niin, että se vastaa valtion asuntolainasta,     rätään. Tämän jälkeiseltä ajalta perittävä vuo-
16348: asuntolainaa paremmalla etuoikeudella olevista        tuinen korko määrätään erikseen valtioneuvos-
16349: lainoista ja valtion ensisijaisesta lainasta aiheu-   ton päätöksellä. Koron suuruus voidaan mää-
16350: tuvien ensimmäisen vuosimaksun voimaantulo-           rätä kuluttajahintaindeksin muutoksen perus-
16351: ajankohtana perittävässä vuokrassa hyväksyt-          teella.
16352: tävien pääomamenojen yhteismäärää.                                          8§
16353:    Määrättäessä ensimmmsen vuosimaksun
16354: suuruutta ei oteta huomioon lain nojalla lykät-                     Ilmoitusvelvollisuus
16355: tyjen asuntolainan korkojen tai lyhennysten              Lainan saajan on ilmoitettava valtiokantto-
16356: vaikutusta pääomamenoihin. Lykätyt korko-             rille valtion asuntolainaa paremmalla etuoikeu-
16357: erät lisätään asuntolainan pääomaan sinä päi-         della olevien lainojen lainaehdot. Lainan saa-
16358: vänä, josta lukien ensimmäinen vuosimaksu             jan on viipymättä ilmoitettava valtiokanttorille
16359: määrätään. Jos asuntolaina on lykkäyksen joh-         myös sellaisista lainaehtojen muutoksista, joil-
16360: dosta koroton ensimmäisen vuosimaksun suu-            la on olennainen vaikutus talon vuokratasoon.
16361: ruutta määrättäessä otetaan vuosimaksun mää-          Ilmoitusvelvollisuus ei koske sellaisia yleisiä
16362: räämisessä kuitenkin huomioon asuntolainan            lainaehtojen muutoksia, jotka valtiokonttori
16363: korko siltä osin kuin ei ole kyse lykätystä           voi perinnässä ottaa huomioon.
16364: korkoerästä.                                             Lainaehdot ja lainaehtojen muutokset ilmoi-
16365:                        5§                             tetaan asuntohallituksen vahvistaman lomak-
16366:                                                       keen mukaisesti siten kuin asuntohallitus erik-
16367:     Ensimmäisen vuosimaksun alentaminen               seen määrää.
16368:    Jos vuokratalon keskivuokra 4 §:n mukaisin                               9§
16369: perustein määrätyn ensimmäisen vuosimaksun
16370: perusteella ylittäisi asumistukilain 7 §:ssä tar-                      Valituskielto
16371: koitetut enimmäisasumismenot vähennettynä               Asuntohallituksen tämän lain ja sen nojalla
16372: 10 prosentilla, ensimmäistä vuosimaksua alen-         annettujen säännösten perusteella antamaan
16373: netaan, mikäli se 2 §:n 2 momentin säännös            päätökseen ei saa hakea valittamalla muutosta.
16374: huomioon ottaen on mahdollista, viran puoles-
16375: ta niin paljon, että edellä mainittu asumisme-                              10 §
16376: nojen taso saavutetaan.
16377:                                                                   Tarkemmat säännökset
16378:                        6§
16379:                                                         Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän-
16380:            Vuosimaksun tarkistaminen                  töönpanosta ja soveltamisesta annetaan tarvit-
16381:    Vuosimaksua tarkistetaan kunkin kalenteri-         taessa asetuksella.
16382: vuoden maaliskuun 1 päivästä markkamääräi-                                  11 §
16383: sesti asuntohallituksen päätöksellä siten kuin
16384: asuntotuotantolain 11 d §:n 2 momentissa                               Voimaantulo
16385: (    1 ) on säädetty.                                   Tämä laki tulee voimaan        päivänä
16386:   Jos vuokratalosta lunastetaan vuokra-asun-          kuuta 199 .
16387: tojen omaksilunastamisesta annetun lain (82/            Edellä 7 §:ssä tarkoitettujen asuntolainan
16388: 82) nojalla huoneisto omistusasunnoksi, piene-        korko- ja lyhennyserien sekä näiden maksami-
16389: nee vuosimaksu vastaavassa suhteessa.                 sen laiminlyönnistä aiheutuvien viivästyskorko-
16390:                                                       jen perimiseen sovelletaan edelleen asuntotuo-
16391:                        7 §                            tantolain säännöksiä sellaisina kuin ne ovat
16392: Asuntolainan lyhennysten ja korkojen suoritta-        ennen tämän lain voimaantuloa.
16393:                    minen                                Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
16394:                                                       ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
16395:     Edellä tässä laissa tarkoitetun asuntolainan      menpiteisiin.
16396:                              Asuntolainajärjestelmien uudistaminen                              9
16397: 
16398:                                             Laki
16399:                               asumistukilain 6 §:n muuttamisesta
16400: 
16401:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
16402:   muutetaan 4 päivänä kesäkuuta 1975 annetun asumistukilain (408175) 6 §:n 2 momentti,
16403: sellaisena kuin se on 13 päivänä helmikuuta 1987 annetussa laissa (154/87), näin kuuluvaksi:
16404: 
16405:                       6§
16406:                                                   sellä määrättävissä raJOISsa. Lainojen vuotui-
16407:    Omistusasunnossa asuvan ruokakunnan asu-       sista koroista, jotka lasketaan enintään pitkä-
16408: mismenoiksi luetaan asunto-osakeyhtiölle tai      aikaisista lainoista yleisesti perittävän koron
16409: vastaavalle yhteisölle maksettava vastike sekä    määrän mukaan valtioneuvoston määräämänä
16410: erikseen maksettavat lämmityskustannukset ja      ajankohtana jäljellä olleesta lainapääomasta,
16411: vesimaksut taikka kiinteistön hoitomenot.         otetaan asumismenoina huomioon osuus, jon-
16412: Asumismenoiksi luetaan myös asunnon hank-         ka valtioneuvosto määrää ottaen huomioon
16413: kimista ja perusparantamista varten otettujen     korkojen verovähennysoikeuden.
16414: henkilökohtaisten lainojen vuotuiset korot, jos
16415: lainan on myöntänyt julkisen valvonnan alai-
16416: nen luottotoimintaa harjoittava laitos taikka       Tämä laki tulee voimaan      päivänä
16417: valtio, kunta tai seurakunta sekä asuntotuotan-   kuuta 199 .
16418: tolain (247 /66) nojalla myönnettyjen lainojen      Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
16419: vuosimaksut ja ennen vuosimaksua määrätyn         ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
16420: kiinteän koron osuus valtioneuvoston päätök-      menpiteisiin.
16421: 
16422: 
16423:      Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1990
16424: 
16425: 
16426: 
16427: 
16428: 2   200664N
16429:                      1990 vp. -   Eduskunnan vastaus -     Esitys n:o 265
16430: 
16431: 
16432: 
16433: 
16434:                                   Ed u s kun n a n vastaus hallituksen esitykseen Pohjois-
16435:                                maiden välillä virka-avusta veroasioissa tehdyn sopimuksen eräi-
16436:                                den määräysten hyväksymisestä
16437: 
16438:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys              hyväksyä ne Kööpenhaminassa 7 päi-
16439: n:o 265 Pohjoismaiden välillä virka-avusta ve-          vänä joulukuuta 1989 Pohjoismaiden
16440: roasioissa tehdyn sopimuksen eräiden määräys-           välillä virka-avusta veroasioissa tehdyn
16441: ten hyväksymisestä. Eduskunta, jolle ulko-              sopimuksen määräykset, jotka vaativat
16442: asiainvaliokunta on antanut asiasta mietintön-          eduskunnan suostumuksen.
16443: sä n:o 25 ja suuri valiokunta mietintönsä n:o
16444: 317, on päättänyt                                   Samalla eduskunta on hyväksynyt seuraavan
16445:                                                  lain:
16446: 
16447: 
16448: 
16449: 
16450:                                            Laki
16451: Pohjoismaiden välillä virka-avusta veroasioissa tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksy-
16452:                                              misestä
16453: 
16454:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
16455: 
16456:                      1 §                                             2 §
16457:   Kööpenhaminassa 7 pa1vana joulukuuta             Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän-
16458: 1989 Pohjoismaiden välillä virka-avusta vero-    töönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.
16459: asioissa tehdyn sopimuksen määräykset ovat,
16460: mikäli ne kuuluvat lainsäädännön alaan, voi-                          3 §
16461: massa niin kuin niistä on sovittu.                 Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädet-
16462:                                                  tävänä ajankohtana.
16463: 
16464: 
16465:     Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1991
16466: 
16467: 
16468: 
16469: 
16470: 210113J
16471:                       1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 266
16472: 
16473: 
16474: 
16475: 
16476:                                        Ed u s kunnan vastaus hallituksen esitykseen Euroopan
16477:                                    sosiaalisen peruskirjan ja siihen liittyvän lisäpyi)täkirjan eräiden
16478:                                    määräysten hyväksymisestä
16479: 
16480:    Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys                  hyväksyä ne Torinossa /8 patvana
16481: n:o 266 Euroopan sosiaalisen peruskirjan ja                 lokakuuta 1961 tehdyn Euroopan sosi-
16482: siihen liittyvän lisäpöytäkirjan eräiden mää-               aalisen peruskirjan ja siihen liittyvän
16483: räysten hyväksymisestä. Eduskunta, jolle ulko-              lisäpöytäkirjan määräykset, jotka vaa-
16484: asiainvaliokunta on antanut asiasta mietintön-              tivat eduskunnan suostumuksen.
16485: sä n:o 32 ja suuri valiokunta mietintönsä n:o
16486: 341, on päättänyt                                       Samalla eduskunta on hyväksynyt seuraavan
16487:                                                      lain:
16488: 
16489: 
16490:                                                Laki
16491: Euroopan sosiaalisen peruskirjan ja siihen liittyvän lisäp()ytäkirjan eräiden määräysten hyväksy·-
16492:                                              misestä
16493: 
16494:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
16495: 
16496:                       1§                                                  2 §
16497:    Torinossa 18 päivänä lokakuuta 1961 tehdyn          Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädet-
16498: Euroopan sosiaalisen peruskirjan ja siihen liit-     tävänä ajankohtana.
16499: tyvän lisäpöytäkirjan määräykset ovat, mikäli
16500: ne kuuluvat lainsäädännön alaan, voimassa
16501: niin kuin siitä on sovittu.
16502: 
16503: 
16504:     Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1991
16505: 
16506: 
16507: 
16508: 
16509: 2102000
16510:                        1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 268
16511: 
16512: 
16513: 
16514: 
16515:                                       Ed u s kunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi tulli-
16516:                                   laitoksesta
16517: 
16518:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys          tintönsä n:o 74 ja suuri valiokunta mietintönsä
16519: n:o 268 laiksi tullilaitoksesta. Eduskunta, jolle     n:o 235, on hyväksynyt seuraavan lain:
16520: valtiovarainvaliokunta on antanut asiasta mie-
16521: 
16522: 
16523: 
16524:                                                 Laki
16525:                                              tullilaitoksesta
16526: 
16527:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
16528: 
16529:                         1§                               Lautakunnan puheenjohtajana toimii tulli-
16530:    Tullitoimintaa varten on valtiovarainministe-      laitoksen pääjohtaja. Muut neljä jäsentä mää-
16531: riön alainen tullilaitos, jossa on tullihallitus      rää valtioneuvosto tullihallituksen virkamiehis-
16532: sekä sen alaisina tullilaboratorio ja tullipiirejä.   tä kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Heidän oi-
16533:                                                       keudestaan pysyä tehtävässään on muutoin
16534:                         2 §                           voimassa, mitä tuomarinviran haitijoista on
16535:   Tullilaitos vastaa maahan tuotavien ja maas-        säädetty. Vähintään kolmen jäsenen tulee olla
16536: ta vietävien tavaroiden ja ulkomaanliikenteen         tuomarinvirkaan oikeuttavan tutkinnon suorit-
16537: tullivalvonnasta ja muista tullitoimenpiteistä        taneita.
16538: sekä tulli- ja valmisteverotuksesta sen mukaan           Asioiden käsittelystä lautakunnassa on voi-
16539: kuin niistä erikseen säädetään.                       massa, mitä laillisesta oikeudenkäyntijärjestyk-
16540:    Laitos huolehtii toimialaansa liittyvästä tilas-   sestä on säädetty.
16541: toinnista ja muusta ulkomaankaupan palvelu-
16542: toiminnasta sekä suorittaa muut laitokselle so-                             5 §
16543: veltuvat tehtävät, jotka sille asetuksella tai           Tullihallituksen yhteydessä on tulliasiain
16544: valtioneuvoston päätöksellä annetaan.                 neuvottelukunta. Sen tehtävänä on antaa val-
16545:    Valtiovarainministeriö voi asettaa laitokselle     tiovarainministeriön pyynnöstä lausuntoja sekä
16546: erityisiä tulos- ja kehittämistavoitteita sekä an-    tehdä esityksiä tulliverolakeihin tehtävistä
16547: taa sille selvitys-, kokeilu-, seuranta- ja suun-     muutoksista ja tullipolitiikkaan liittyvistä kysy-
16548: nittelutehtäviä.                                      myksistä sekä seurata ja valmistavasti käsitellä
16549:                                                       markkinahäiriö- ja polkumyyntiasioita.
16550:                       3§                                 Neuvottelukunnan asettamisesta ja kokoon-
16551:   Tullihallituksessa on johtokunta, jonka teh-        panosta säädetään asetuksella.
16552: tävistä, kokoonpanosta ja asettamisesta sääde-
16553: tään asetuksella.                                                         6§
16554:                                                         Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
16555:                         4 §                           töönpanosta annetaan asetuksella.
16556:    Tullihallituksen käsiteltäviksi säädetyt vali-
16557: tusasiat ja ennakkotietoa koskevat hakemukset                                7§
16558: ratkaisee tullihallituksessa oleva tullilautakun-       Tämä laki tulee voimaan          päivänä
16559: ta.                                                   kuuta 199 .
16560: 
16561: 210018F
16562: 2                    1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 268
16563: 
16564:    Tällä lailla kumotaan tullihallinnosta 8 päi-                           8§
16565: vänä maaliskuuta 1974 annettu laki (213174)           Tämän lain tai sen nojalla annettujen sään-
16566: siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.            nösten estämättä tulliverolain (575/78) 27 § :n
16567:    Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen      nojalla asetettu tulliasiain neuvottelukunta voi
16568: täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.     toimia tämän lain 5 §:ssä tarkoitettuna neuvot-
16569:                                                    telukuntana nykyisen toimikautensa loppuun.
16570: 
16571: 
16572:     Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1990
16573:                        1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 269
16574: 
16575: 
16576: 
16577: 
16578:                                       Ed u s k u n n a n vastaus hallituksen esitykseen laiksi vi-
16579:                                   rallisista kääntäjistä annetun lain 13 §:n muuttamisesta
16580: 
16581:    Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys        sivistysvaliokunta on antanut asiasta mietin-
16582: n:o 269 laiksi virallisista kääntäjistä annetun      tönsä n:o 29 ja suuri valiokunta mietintönsä
16583: lain 13 §:n muuttamisesta. Eduskunta, jolle          n:o 323, on hyväksynyt seuraavan lain:
16584: 
16585: 
16586: 
16587:                                                Laki
16588:                     virallisista kääntäjistä annetun lain 13 §:n muuttamisesta
16589: 
16590:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
16591:   lisätään virallisista kääntäjistä 23 päivänä joulukuuta 1988 annetun lain (1148/88) 13 § :ään
16592: uusi 3 momentti seuraavasti:
16593: 
16594:                       13 §
16595:                                                      kääntäjän oikeutta hakeva on tehnyt valanteh-
16596:   Edellä 2 §:n 2 momentissa tarkoitetuksi tut-       neistä kielenkääntäjistä annetun lain 4 § :ssä
16597: kinnoksi hyväksytään myös valantehneistä kie-        tarkoitetun valan tai antanut vastaavan vakuu-
16598: lenkääntäjistä annetun lain 2 §:ssä tarkoitettu      tuksen, hänen ei tarvitse antaa tämän lain
16599: korkeimmalla arvosanalla suoritettu kieli-insti-     3 §:n 1 momentissa tarkoitettua vakuutusta.
16600: tuutin loppukoe ja mainitun lain 2 ja 3 §:ssä
16601: tarkoitettu erillinen kielitutkinto. Jos tällaisen     Tämä laki tulee voimaan       päivänä
16602: loppukokeen tai tutkinnon nojalla virallisen         kuuta 199 .
16603: 
16604: 
16605: 
16606:    Helsingissä II päivänä helmikuuta 1991
16607: 
16608: 
16609: 
16610: 
16611: 210186N
16612:                       1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -     Esitys n:o 270
16613: 
16614: 
16615: 
16616: 
16617:                                        Ed u s kunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi tai-
16618:                                    teen edistämisen järjestelystä annetun lain muuttamisesta
16619: 
16620:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys       sivistysvaliokunta on antanut asiasta mietin-
16621: n:o 270 laiksi taiteen edistämisen järjestelystä   tönsä n:o 30 ja suuri valiokunta mietintönsä
16622: annetun lain muuttamisesta. Eduskunta, jolle       n:o 324, on hyväksynyt seuraavan lain:
16623: 
16624: 
16625: 
16626: 
16627:                                               Laki
16628:                   taiteen edistämisen järjestelystä annetun lain muuttamisesta
16629: 
16630:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
16631:   muutetaan taiteen edistämisen järjestelystä 14 päivänä heinäkuuta 1967 annetun lain (328/67)
16632: 1 §, 3 §:n 1 ja 3 momentti ja 4 §,
16633:   sellaisina kuin niistä ovat 1 § muutettuna 9 päivänä heinäkuuta 1976 ja 19 päivänä
16634: marraskuuta 1982 annetuilla laeilla (617/76 ja 839/82) ja 4 § osittain muutettuna viimeksi
16635: mainitulla lailla, seuraavasti:
16636: 
16637:                        1§                             Läänin taidetoimikunnan jäsenten tulee olla
16638:    Suomen taiteen edistämistä varten on seu-       jonkin taiteen alan tai alueellisen kulttuuripoli-
16639: raavat valtion taidetoimikunnat: valtion eloku-    tiikan tuntijoita.
16640: vataidetoimikunta, valtion kirjallisuustoimi-
16641: kunta, valtion kuvataidetoimikunta, valtion                               4 §
16642: näyttämötaidetoimikunta, valtion rakennustai-         Valtion taidetoimikunnan puheenjohtajan ja
16643: detoimikunta, valtion säveltaidetoimikunta,        muut jäsenet määrää valtioneuvosto taiteen eri
16644: valtion taideteollisuustoimikunta, valtion tans-   alojen keskeisiä järjestöjä ja laitoksia kuultu-
16645: sitaidetoimikunta ja valtion valokuvataidetoi-     aan näiden ehdottamista henkilöistä. Varapu-
16646: mikunta.                                           heenjohtajan toimikunta valitsee kesk uudes-
16647:    Valtion taidetoimikuntien yhteiselimenä on      taan.
16648: taiteen keskustoimikunta. Taiteen keskustoimi-        Taiteen keskustoimikunnan muodostavat
16649: kunnalla ja valtion taidetoimikunnilla on hal-     valtion taidetoimikuntien puheenjohtajat ja
16650: lintotoimisto, joka on taiteen keskustoimikun-     valtioneuvoston määräämät neljä jäsentä. Kes-
16651: nan alainen.                                       kustoimikunnan puheenjohtajan ja varapu-
16652:    Alueellisen taide-elämän edistämistä varten     heenjohtajan määrää valtioneuvosto.
16653: on kussakin läänissä läänin taidetoimikunta.          Läänin taidetoimikunnan jäsenet maaraa
16654:                                                    lääninhallitus alueellisia taiteen ja kulttuuripo-
16655:                       3§                           litiikan järjestöjä ja laitoksia kuultuaan näiden
16656:    Asetettaessa edellä tarkoitettuja taidetoimi-   ehdottamista henkilöistä. Puheenjohtajan ja
16657: kuntia on huolehdittava siitä, että taiteen eri    varapuheenjohtajan toimikunta valitsee kes-
16658: lajit tulevat edustetuiksi niissä ja että myös     kuudestaan.
16659: alueelliset ja kielelliset näkökohdat otetaan
16660: huomioon.                                            Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta
16661:                                                    1991.
16662: 210203G
16663: 2                   1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -    Esitys n:o 270
16664: 
16665:    Ennen tämän lain voimaantuloa asetetut val-     Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
16666: tion taidetoimikunnat ja taiteen keskustoimi-    ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
16667: kunta sekä läänien taidetoimikunnat jatkavat     mun.
16668: toimintaansa toimikautensa loppuun.
16669: 
16670: 
16671:     Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1991
16672:                       1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 271
16673: 
16674: 
16675: 
16676: 
16677:                                        Ed u s k u n n a n vasta u s hallituksen esitykseen laiksi kan-
16678:                                    salais- ja työväenopistojen valtionavusta annetun lain muuttami-
16679:                                    sesta
16680: 
16681:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys         asiasta mietintönsä n:o 27 ja suuri valiokunta
16682: n:o 271 laiksi kansalais- ja työväenopistojen        mietintönsä n:o 285, on hyväksynyt seuraavan
16683: valtionavusta annetun lain muuttamisesta.            lain:
16684: Eduskunta, jolle sivistysvaliokunta on antanut
16685: 
16686: 
16687: 
16688: 
16689:                                                Laki
16690:            kansalais- ja työväenopistojen valtionavusta annetun lain muuttamisesta
16691: 
16692:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
16693:    muutetaan kansalais- ja työväenopistojen valtionavusta 21 päivänä syyskuuta 1962 annetun
16694: lain (521162) 1 §, 2 §:n 3 momentti, 4 §:n 1 momentin 6 kohta ja 9 §,
16695:    sellaisina kuin niistä ovat 2 §:n 3 momentti 31 päivänä joulukuuta 1975 annetussa laissa
16696: (1078175) sekä 4 §:n 1 momentin 6 kohta ja 9 § 12 päivänä heinäkuuta 1985 annetussa laissa
16697: (642/85), sekä
16698:    lisätään 2 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna mainitulla 31 päivänä joulukuuta 1975
16699: annetulla lailla ja 26 päivänä kesäkuuta 1981 annetulla lailla (496/81), uusi 4 momentti, 3 §:ään,
16700: sellaisena kuin se on muutettuna mainituilla 31 päivänä joulukuuta 1975 ja 26 päivänä kesäkuuta
16701: 1981 annetuilla laeilla, uusi 3 momentti, 4 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 25
16702: päivänä tammikuuta 1974 annetulla lailla (87 174) sekä mainituilla 31 päivänä joulukuuta 1975 ja
16703:  12 päivänä heinäkuuta 1985 annetuilla laeilla, uusi 3 momentti seuraavasti:
16704: 
16705:                       1§
16706:   Kansalais- ja työväenopisto on yleissivistä-         Kokeilussa voidaan poiketa tämän lain sään-
16707: vää aikuiskoulutusta antava oppilaitos, joka         nöksistä siten kuin asetuksella säädetään ja
16708: voi antaa myös ammatillista aikuiskoulutusta         opetusministeriö asetuksen nojalla tarvittaessa
16709: ja muuta koulutusta siten kuin niistä tarkem-        määrää.
16710: min asetuksella säädetään.
16711:   Opisto voi järjestää koulutusta myös mak-                                 3 §
16712: sullisena palvelutoimintana.
16713:                                                         Työnantajan henkilöstölleen tilaamasta kan-
16714:                       2§                             salais- ja työväenopiston järjestämästä aikuis-
16715:                                                      koulutuksesta aiheutuvia kustannuksia ei pide-
16716:    Kansalais- ja työväenopistolle voi kouluhalli-    tä kansalais- ja työväenopiston valtionosuuteen
16717: tus myöntää kokeiluun tai kehittämistehtäviin        tai -avustukseen oikeuttavina menoina.
16718: valtionavustusta valtion tulo- ja menoarvioon
16719: varatun määrärahan rajoissa. Valtionavus-                                   4 §
16720: tuksen saamisen ehtona on, että kouluhallitus           Sen lisäksi, mitä kuntien ja kuntainliittojen
16721: on hyväksynyt kokeilua tai kehittämistä varten       valtionosuuksista ja -avustuksista annetussa
16722: suunnitelman.                                        laissa on säädetty, on valtionosuuden ja -avus-
16723: 
16724: 200772F
16725: 2                   1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -     Esitys n:o 271
16726: 
16727: tuksen sekä korkotukilainan      myöntämisen                            9§
16728: edellytyksenä:                                       Rehtorin ja opettajan kelpoisuusvaatimuk-
16729:                                                   sista säädetään asetuksella ja määrätään sen
16730:   6) että opistolla on työvuotta varten opetus-   nojalla tarvittaessa opetusministeriön päätök-
16731: suunnitelma, joka tulee toimittaa tiedoksi lää-   sellä. Opetusministeriö voi erityisestä syystä
16732: ninhallitukselle;                                 myöntää kelpoisuusvaatimuksista erivapauden.
16733: 
16734:   Kansalais- ja työväenopiston opetusta voi-        Tämä laki tulee voimaan      päivänä
16735: daan järjestää myös etäopetuksena siten kuin      kuuta 1991.
16736: asetuksella säädetään ja opetusministeriö ase-      Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
16737: tuksen nojalla tarvittaessa määrää.               täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
16738: 
16739: 
16740:     Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1990
16741:                      1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -    Esitys n:o 272
16742: 
16743: 
16744: 
16745: 
16746:                                      Ed u s kunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi au-
16747:                                   torekisterikeskuksesta annetun lain muuttamisesta
16748: 
16749:    Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys     valiokunta on antanut asiasta mietintönsä n:o
16750: n:o 272 laiksi autorekisterikeskuksesta annetun   8 ja suuri valiokunta mietintönsä n:o 270, on
16751: lain muuttamisesta. Eduskunta, jolle liikenne-    hyväksynyt seuraavan lain:
16752: 
16753: 
16754: 
16755:                                              Laki
16756:                      autorekisterikeskuksesta annetun lain muuttamisesta
16757: 
16758:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
16759:   lisätään autorekisterikeskuksesta 29 päivänä joulukuuta 1967 annettuun lakiin (644/67) siitä 18
16760: päivänä joulukuuta 1987 annetulla lailla (1082/87) kumotun 2 §:n tilalle uusi 2 § seuraavasti:
16761: 
16762:                      2 §
16763:   Autorekisterikeskuksessa on johtokunta,           Tämä laki tulee voimaan       päivänä
16764: jonka jäsenet määrää valtioneuvosto. Johto-       kuuta 199 .
16765: kunnan kokoonpanosta, tehtävistä ja toimi-
16766: kaudesta säädetään asetuksella.
16767: 
16768: 
16769: 
16770:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1990
16771: 
16772: 
16773: 
16774: 
16775: 200748E
16776:                       1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 273
16777: 
16778: 
16779: 
16780: 
16781:                                      Ed u s kunnan vastaus hallituksen esitykseen Neuvosto-
16782:                                  liiton kanssa Saimaan ja Vuoksen juoksutussääntöä koskevan
16783:                                  sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä
16784: 
16785:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys           Eduskunta on päättänyt
16786: n:o 273 Neuvostoliiton kanssa Saimaan ja
16787: Vuoksen juoksutussääntöä koskevan sopimuk-                   hyväksyä ne Helsingissä 26 päivänä
16788: sen eräiden määräysten hyväksymisestä. Edus-               lokakuuta 1989 Suomen tasavallan ja
16789: kunnalle on ulkoasiainvaliokunta antanut asi-              Sosialististen Neuvostotasavaltojen Lii-
16790: asta mietintönsä n:o 27 ja suuri valiokunta                ton välillä Saimaan ja Vuoksen juoksu-
16791: mietintönsä n:o 318.                                       tussäännöstä tehdyn sopimuksen mää-
16792:    Eduskunta edellyttää, että hallitus vielä sel-          räykset, jotka vaativat eduskunnan
16793: vittää sopimuksen voimaansaattamislain suh-                suostumuksen.
16794: teen vesilakiin ja antaa pikaisesti mahdolliset        Samalla eduskunta on hyväksynyt seuraavan
16795: muutosehdotukset.                                   lain:
16796: 
16797: 
16798:                                               Laki
16799: Neuvostoliiton kanssa Saimaan ja Vuoksen juoksulossäännöstä tehdyn sopimuksen eräiden
16800:                  määräysten hyväksymisestä sekä sopimuksen soveltamisesta
16801: 
16802:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
16803: 
16804:                       1§                               Korvaushakemus on pantava vireille viimeis-
16805:   Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1989 Suo-        tään viiden vuoden kuluttua vahingon, haitan
16806: men Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasa-      tai muun edunmenetyksen syntymisestä.
16807: valtain Liiton välillä Saimaan ja Vuoksen
16808: juoksutussäännöstä tehdyn sopimuksen mää-                                 3§
16809: räykset ovat, mikäli ne kuuluvat lainsäädän-          Vesi- ja ympäristöhallituksen on tarkkailtava
16810: nön alaan, voimassa niin kuin siitä on sovittu.     juoksutuksen aikana sen vaikutuksia Saimaan
16811:                                                     norpan elinoloihin sekä kalastoon ja kalastuk-
16812:                       2§                            seen maa- ja metsätalousministeriön hyväksy-
16813:    Vesi- ja ympäristöhallituksen on korvattava      mällä tavalla.
16814: sopimuksen täytäntöönpanosta Suomen alueel-
16815: la mahdollisesti aiheutuva vahinko, haitta ja                             4 §
16816: muu edunmenetys. Korvattavana vahinkona ei             Sopimuksen ja siihen liittyvän juoksutus-
16817: kuitenkaan pidetä vesivoiman menetyksestä ai-       säännön tultua voimaan vesi- ja ympäristöhal-
16818: heutuvia edunmenetyksiä.                            lituksen on saatettava ne julkisesti tiedoksi
16819:    Mikäli korvauksista ei päästä sopimukseen,       noudattaen soveltuvin osin vesilain 16 luvun
16820: voidaan korvausasia saattaa hakemuksella Itä-       25 §:n säännöksiä.
16821: Suomen vesioikeuden ratkaistavaksi.                    Juoksutuksen hoitajien on pidettävä kirjaa
16822:    Korvaushakemuksen käsittelyyn sekä kor-          normaalista poikkeavien juoksutusten alkamis-
16823: vausten määräämiseen ja suorittamiseen sovel-       ja päättymisajankohdista. Vesi- ja ympäristö-
16824: letaan vesilain ja sen nojalla annettuja sään-      hallituksen on tiedotettava niistä 1 momentissa
16825: nöksiä.                                             säädetyllä tavalla.
16826: 210183K
16827: 2                   1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -     Esitys n:o 273
16828: 
16829:                     5§                                                6§
16830:   Tarkempia määräyksiä tämän lain täytän-          Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädet-
16831: töönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.   tävänä ajankohtana.
16832: 
16833: 
16834:     Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1991
16835:                      1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 274
16836: 
16837: 
16838: 
16839: 
16840:                                       Ed u s k u n n a n vastaus hallituksen esitykseen kansalais-
16841:                                   oikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaan kansainväliseen
16842:                                   yleissopimukseen liittyvän kuolemanrangaistuksen poistamisesta
16843:                                   tehdyn toisen valionaisen pöytäkirjan eräiden määräysten hyväk-
16844:                                   symisestä
16845: 
16846:    Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys             joulukuuta 1989 tehdyn kansalaisoi-
16847: n:o 274 kansalaisoikeuksia ja poliittisia oi-             keuksia ja poliittisia oikeuksia koske-
16848: keuksia koskevaan kansainväliseen yleissopi-              vaan kansainväliseen yleissopimukseen
16849: mukseen liittyvän kuolemanrangaistuksen pois-             liittyvän kuolemanrangaistuksen poista-
16850: tamisesta tehdyn toisen valinnaisen pöytäkirjan           misesta tehdyn toisen valinnaisen pöy-
16851: eräiden määräysten hyväksymisestä. Eduskun-               täkirjan määräykset, jotka vaativat
16852: ta, jolle ulkoasiainvaliokunta on antanut asias-          eduskunnan suostumuksen.
16853: ta mietintönsä n:o 22 ja suuri valiokunta mie-
16854: tintönsä n:o 306, on päättänyt                        Samalla eduskunta on hyväksynyt seuraavan
16855:                                                    lain:
16856:        hyväksyä ne New Yorkissa 15 päivänä
16857: 
16858: 
16859: 
16860:                                               Laki
16861: kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen liittyvän
16862: kuolemanrangaistuksen poistamisesta tehdyn toisen valionaisen pöytäkirjan eräiden määräysten
16863:                                           hyväksymisestä
16864: 
16865:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
16866: 
16867:                       1§
16868:   New Yorkissa 15 päivänä joulukuuta 1989          vat lainsäädännön alaan, voimassa niin kuin
16869: kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia kos-   siitä on sovittu.
16870: kevaan     kansainväliseen     yleissopimukseen
16871: (SopS 7-8176) liittyvän kuolemanrangaistuk-                             2§
16872: sen poistamisesta tehdyn toisen valinnaisen          Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädet-
16873: pöytäkirjan määräykset ovat, mikäli ne kuulu-      tävänä ajankohtana.
16874: 
16875: 
16876:    Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1991
16877: 
16878: 
16879: 
16880: 
16881: 2!01298
16882:                        1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 275
16883: 
16884: 
16885: 
16886: 
16887:                                       Ed u s kunnan vastaus hallituksen esitykseen pelikasino-
16888:                                    toimintaa koskevaksi lainsäädännöksi
16889: 
16890:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys          kunta on antanut asiasta mietintönsä n:o 17 ja
16891: n:o 275 pelikasinotoimintaa koskevaksi lain-          suuri valiokunta mietintönsä n:o 304, on hy-
16892: säädännöksi. Eduskunta, jolle talousvalio-            väksynyt seuraavat lait:
16893: 
16894: 
16895: 
16896: 
16897:                                                 Laki
16898:                                       arpajaislain muuttamisesta
16899: 
16900:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
16901:   muutetaan 1 päivänä syyskuuta 1965 annetun arpajaislain (491/65) 1 §:n 2 momentti ja 3 §:n 4
16902: momentti,
16903:   sellaisina kuin ne ovat, 1 §:n 2 momentti 29 päivänä joulukuuta 1972 annetussa laissa (922172)
16904: ja 3 § :n 4 momentti, 25 päivänä maaliskuuta 1988 annetussa laissa (244/88), sekä
16905:   lisätään 5 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:
16906: 
16907:                         1§
16908:                                                       kasinotoimintaan voidaan antaa lupa auto-
16909:    Mitä tässä laissa säädetään arpajaisista, kos-     maattitoimintaa harjoittamaan perustetulle jul-
16910: kee sekä tavara- että raha-arpajaisia, vedon-         kisoikeudelliselle yhdistykselle. Lupa voidaan
16911: lyöntiä ja muuta sellaista toimintaa, jossa sii-      antaa varojen hankkimiseksi yleisen kansan-
16912: hen maksua vastaan Osallistuvalle luvataan ar-        terveyden edistämiseen, lastensuojelun tukemi-
16913: pomisella tai muulla sattumaan perustuvalla           seen, aistiviallisten huoltamiseen, vanhusten
16914: toimituksella määrättävä voitto, niin myös pe-        huollon tukemiseen, invalidihuollon tukemi-
16915: likasinotoimintaa sekä muuta peliautomaattien         seen, nuorisokasvatuksen kehittämiseen, val-
16916: ja muiden pelilaitteiden tai pelien pitämistä         mistautumiseen ihmishenkien suojelemiseen ja
16917: maksua vastaan käytettävänä siten, että pelaa-        pelastamiseen suuronnettomuuksissa ja kaikille
16918: ja voi saada voittona rahaa, tavaraa tai muun         avoimien lomanviettopaikkojen hankkimiseen
16919: rahanarvoisen etuuden taikka niihin vaihdetta-        tai ylläpitämiseen taikka tähän verratta-
16920: vissa olevia pelimerkkejä, mikäli asetuksella ei      vaan lomanviettomahdollisuuksien edistämi-
16921: säädetä toisin sellaisen pelin tai laitteen osalta,   seen sekä raittiustyöhön ja päihdehuollon edis-
16922: josta voi saada voittoina tavaraa, muun raha-         tämiseen.
16923: narvoisen etuuden tai niihin vaihdettavissa ole-
16924: via pelimerkkejä.
16925:                                                                             5§
16926:                        3 §                               Pelikasinoon ei saa päästää henkilöä, joka
16927:                                                       ilmeisesti on alle 18-vuotias taikka ilmeisesti
16928:    Peliautomaattien ja muiden 1 §:n 2 momen-          alkoholin tai muun päihdyttävän tai huumaa-
16929: tissa tarkoitettujen pelilaitteiden ja pelien pitä-   van aineen vaikutuksen alainen. Pelaaminen ei
16930: miseen maksua vastaan käytettävänä sekä peli-         ole sallittua velaksi tai panttia vastaan. Pelin
16931: 
16932: 210104Z
16933: 2                    1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -     Esitys n:o 275
16934: 
16935: toimeenpanijana on oikeus kieltää henkilöltä      dellisesta tai terveydellisestä syystä johtuvaa
16936: pelaaminen tai rajoittaa hänen pelaamistaan,      sosiaalista haittaa.
16937: jos häntä todennäköisin syin epäillään pelivil-
16938: pistä taikka jos pelaaminen ilmeisesti on ai-       Tämä laki tulee voimaan              päivänä
16939: heuttanut tai on aiheuttamassa hänelle talou-             kuuta 199
16940: 
16941: 
16942: 
16943: 
16944:                                             Laki
16945:                              rikoslain 43 luvun 4 §:n muuttamisesta
16946: 
16947:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
16948:   lisätään rikoslain 43 luvun 4 § :ään, sellaisena kuin se on 17 päivänä marraskuuta 1939
16949: annetussa laissa (402/39), uusi 5 momentti seuraavasti:
16950: 
16951:                    43 luku                        arpajaislainsäädännössä tarkoitettua luvallista
16952:       Hyviä tapoja koskevain määräysten           pelikasinotoimintaa.
16953:                  rikkomisesta
16954:                       4 §                           Tämä laki tulee voimaan       päivänä
16955:                                                   kuuta 199 .
16956:     Mitä 1-4 momentissa on säädetty, ei koske
16957: 
16958: 
16959:      Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1991
16960:                       1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -     Esitys n:o 276
16961: 
16962: 
16963: 
16964: 
16965:                                       Ed u s kun n a n vastaus hallituksen esitykseen laiksi Kou-
16966:                                    volan kasarmialueen myymisestä Kouvolan kaupungille ja varus-
16967:                                    kuntasairaalan myymisestä Kouvolan-Valkealan kansanterveys-
16968:                                    työn kuntainliitolle
16969: 
16970:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys       santerveystyön kuntainliitolle. Eduskunta, jolle
16971: n:o 276 laiksi Kouvolan kasarmialueen myymi-       valtiovarainvaliokunta on antanut asiasta mie-
16972: sestä Kouvolan kaupungille ja varuskuntasai-       tintönsä n:o 76 ja suuri valiokunta mietintönsä
16973: raalan myymisestä Kouvolan-Valkealan kan-          n:o 249, on hyväksynyt seuraavan lain:
16974: 
16975: 
16976: 
16977: 
16978:                                               Laki
16979: Kouvolan kasarmialueen myymisestä Kouvolan kaupungille ja varuskuntasairaalan myymisestä
16980:                    Kouvolan-Valkealan kansanterveystyön kuntainliitolle
16981: 
16982:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
16983: 
16984:                       1§
16985:    Puolustusministeriö oikeutetaan myymaan         varuskuntasairaalan rakennus 11,8 miljoonan
16986: Kouvolan kaupungille noin 52,6 hehtaarin suu-      markan kauppahinnasta.
16987: ruiset alueet Kouvolan kasarmialueesta raken-
16988: nuksineen 48,2 miljoonan markan kauppahin-                             2§
16989: nasta sekä Kouvolan-Valkealan kansanterveys-         Tämä laki tulee voimaan        päivänä
16990: työn kuntainliitolle kasarmialueella sijaitseva    kuuta 1991.
16991: 
16992: 
16993:    Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1990
16994: 
16995: 
16996: 
16997: 
16998: 210030T
16999:                       1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -     Esitys n:o 277
17000: 
17001: 
17002: 
17003: 
17004:                                       Ed u s k u n n a n vastaus hallituksen esitykseen lisäval-
17005:                                    tuuksien antamisesta valtioneuvostolle lainanottoon vuoden 1990
17006:                                    aikana
17007: 
17008:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys               teensä enintään 3 000 000 000 markan
17009: n:o 277 lisävaltuuksien antamisesta valtioneu-             määräiseen nettolainanottoon, kuiten-
17010: vostolle lainanottoon vuoden 1990 aikana.                  kin siten, että uusien valtiolainojen
17011: Eduskunta, jolle valtiovarainvaliokunta on an-             bruttomäärä on yhteensä enintään
17012: tanut asiasta mietintönsä n:o 58 ja suuri valio-            12 000 000 000 markkaa ja siten, että
17013: kunta mietintönsä n:o 188, on päättänyt                     valtioneuvosto voi määräämissään ra-
17014:                                                            joissa antaa lainanotosta päättämisen
17015:          oikeuttaa valtioneuvoston tämän                    valtiovarainministeriön tai valtiokont-
17016:        määräämillä ehdoilla vuonna 1990 yh-                torin tehtäväksi
17017: 
17018:     Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1990
17019: 
17020: 
17021: 
17022: 
17023: 200567H
17024:                       1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 278
17025: 
17026: 
17027: 
17028: 
17029:                                      Ed u s kunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi lei-
17030:                                    maverolain muuttamisesta
17031: 
17032:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys         kunta mietintönsä n:o 300, on valtiopäiväjär-
17033: n:o 278 laiksi leimaverolain muuttamisesta.          jestyksen 68 §:n 1 momentissa säädetyin mää-
17034: Eduskunta, jolle valtiovarainvaliokunta on an-       räenemmistöin hyväksynyt seuraavan lain:
17035: tanut asiasta mietintönsä n:o 96 ja suuri valio-
17036: 
17037: 
17038: 
17039:                                                Laki
17040:                                     leimaverolain muuttamisesta
17041: 
17042:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
17043:    muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimaverolain (662/43) 2 §, 4 §:ään sisältyvä
17044: kolmas viranomaisten ryhmä sekä 10 §:n Apteekkilupaa ja Valtauskirjaa koskeva nimike,
17045:    sellaisina kuin ne ovat, 2 § 23 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa (1196/88), 4 § :ään
17046: sisältyvä kolmas viranomaisten ryhmä 16 päivänä heinäkuuta 1990 annetussa laissa (657/90) sekä
17047: 10 §:n Apteekkilupaa ja Valtauskirjaa koskeva nimike 2 päivänä joulukuuta 1988 annetussa
17048: laissa (1021188), seuraavasti:
17049: 
17050:                         2§
17051:    Leimaveron suorittamisesta ovat vapaat, sen       kollishallitus, opetushallitus, valtionarkisto,
17052: lisäksi mitä jäljempänä säädetään, valtio ja         maakunta-arkistot, maatilahallitus, vesi- ja
17053: valtion laitokset, lukuun ottamatta valtion lii-     ympäristöhallitus, metsähallitus, maanmittaus-
17054: kelaitoksista annetussa laissa (627 /87) tarkoi-     hallitus, metsäntutkimuslaitos, tiehallitus, au-
17055: tettuja liikelaitoksia, kansaneläkelaitos, Kehi-     torekisterikeskus, ilmatieteen laitos, Telehallin-
17056: tysaluerahasto Oy, Teollisen Kehitysyhteistyön       tokeskus, merenkulkuhallitus, elintarvikeviras-
17057: Rahasto Oy, Suomen Pankki ja Suomen itse-            to, kuluttajavirasto, patentti- ja rekisterihalli-
17058: näisyyden juhlarahasto sekä virka-asioissa val-      tus, työsuojeluhallitus, tapaturmavirasto ja so-
17059: tion viranomaiset.                                   siaali- ja terveyshallitus.
17060: 
17061:                       4§
17062:   Viranomaiset, joiden toimituskirjoista leima-                            10§
17063: veroa on suoritettava, luetaan leiman määrän            Seuraavat toimituskirjat tai viranomaiselle
17064: puolesta kuuteen ryhmään seuraavasti:                esitettyyn asiakirjaan merkityt lupatodistukset,
17065:                                                      mikäli ne eivät ole leimaverosta vapaat, on 6 ja
17066:                                                      8 § :ssä säädetyn leiman sijasta varustettava
17067:                    3 ryhmä:                          leimalla seuraavin määrin:
17068:    Lääninhallitukset, lääninoikeudet, väestöre-
17069: kisterikeskus, keskusrikospoliisi, suojelupoliisi,     Apteekkilupa apteekin arvioidun tuottoisuu-
17070: sota-arkisto, valtiokonttori, valtiontalouden        den mukaan sosiaali- ja terveyshallituksen har-
17071: tarkastusvirasto, verohallitus, tullihallitus,       kinnasta riippuen, vähintään 3 650 ja enintään
17072: pankkitarkastusvirasto, rakennushallitus, tuo-       61 000 markkaa.
17073: miokapitulit, ortodoksisen kirkkokunnan kir-
17074: 210070M
17075: 2                     1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 278
17076: 
17077:   Valtauskirja, luvan myöntävän viranomaisen          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maalis-
17078: harkinnan mukaan vähintään 600 markkaa ja           kuuta 1991. Lain 4 §:n kolmatta viranomaisten
17079: enintään 2 500 markkaa tai, jos se annetaan         ryhmää koskevaa säännöstä sovelletaan kuiten-
17080: ulkomaalaiselle tai ulkomaiselle yhteisölle taik-   kin opetushallitukseen 1 päivästä huhtikuuta
17081: ka sellaiselle suomalaiselle yhteisölle, jonka      1991, ja kouluhallitukseen ja ammattikasvatus-
17082: oikeus omistaa ja hallita kiinteätä omaisuutta      hallitukseen sovelletaan 31 päivään maaliskuu-
17083: on harkinnasta riippuvainen, vähintään 5 000        ta 1991 tämän lain voimaan tullessa voimassa
17084: markkaa ja enintään 8 000 markkaa.                  ollutta säännöstä.
17085: 
17086: 
17087: 
17088: 
17089:     Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1991
17090:                      1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 279
17091: 
17092: 
17093: 
17094: 
17095:                                      Ed u s kunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi in-
17096:                                   deksiehdon käytön rajoittamisesta ja laiksi indeksiehdon käytös-
17097:                                   tä vuosia 1990 ja 1991 koskevissa työ-, virka- ja toimiehtosopi-
17098:                                   muksissa annetun lain 4 §:n muuttamisesta
17099: 
17100:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys       sesta. Eduskunta, jolle valtiovarainvaliokunta
17101: n:o 279 laiksi indeksiehdon käytön rajoittami-     on antanut asiasta mietintönsä n:o 85 ja suuri
17102: sesta ja laiksi indeksiehdon käytöstä vuosia       valiokunta mietintönsä n:o 272, on hyväksynyt
17103: 1990 ja 1991 koskevissa työ-, virka- ja toimieh-   seuraavat lait:
17104: tosopimuksissa annetun lain 4 §:n muuttami-
17105: 
17106: 
17107: 
17108: 
17109:                                               Laki
17110:                               indeksiehdon käytön rajoittamisesta
17111: 
17112:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
17113: 
17114:                       1§                           perimarkkinalaissa (495/89) tarkoitetussa arvo-
17115:           Kielletyt ja sallitut ehdot              paperipörssissä noteerattujen osakkeiden hin-
17116:                                                    tojen kehitykseen; tai
17117:    Hintojen, palkkojen, ansioiden tai muiden         5) sopimuksessa tarkoitettu suoritus on si-
17118: kustannusten kehitystä kuvaavan indeksin           dottu ulkomaan rahan kurssiin.
17119: muutoksiin perustuvan indeksiehdon tai muun
17120: siihen verrattavan sidonnaisuuden ottaminen                               2§
17121: sopimukseen on kielletty, jollei laista muuta                        Poikkeukset
17122: johdu.
17123:    Tämän lain nojalla sallittuna on kuitenkin         Tätä lakia ei sovelleta:
17124: pidettävä ehtoa, jonka mukaan:                        1) eläkettä, elatusta, elinkorkoa tai hautaus-
17125:    1) hyödykkeen hinta tai osa siitä määräytyy     apua koskevaan sopimukseen;
17126: sanotusta hyödykkeestä, siihen käytetystä tar-        2) vakuutussopimukseen, paitsi elämisen va-
17127: vikkeesta tai valmistusaineesta maksettavan        ralta otettuun vakuutukseen, jossa vakuutus-
17128: hinnan mukaan, johon sopijapuolella ei ole         maksuja sopimuksen mukaan maksetaan vä-
17129: merkittävää mahdollisuutta vaikuttaa;              hemmän kuin viiden vuoden ajan;
17130:    2) korvaus hyödykkeen tai oikeuden käyttä-         3) sähkön, kaukolämmön tai maakaasun
17131: misestä elinkeinotoiminnassa määräytyy osuu-       toimitussopimukseen;
17132: tena elinkeinotoiminnan tuotosta tai liikevaih-       4) vientitakuulain 2 §:n 1 momentin 7 koh-
17133: dosta;                                             dassa tarkoitetun tappion varalta annettavaan
17134:    3) hintaa tai muuta suoritusta tarkistetaan     valtion vientitakuuseen;
17135: sen johdosta, että liikevaihtoveroa tai muuta         5) julkisen kehitysavun toteutussopimuksiin;
17136: hinnan tahi suorituksen määrään vaikuttavaa           6) sopimuksiin, jotka koskevat tavaroiden
17137: veroa tai julkista maksua sopimuskautena           tai palvelusten myyntiä ulkomaille, tavaroiden
17138: muutetaan;                                         tai palvelusten hankintaa ulkomailta taikka
17139:    4) korkokannan suuruus määräytyy suhtees-       kansainvälisiä raha- tai rahtimarkkinoita tai
17140: sa toiseen korkokantaan tai suhteessa arvopa-      jotka muuten ovat kansainvälisluonteisia, vaik-
17141: 200757P
17142: 2                     1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 279
17143: 
17144: ka sanottuihin sopimuksiin muuten olisi sovel-      tarkistamatta siihen sisältyvät palkkakustan-
17145: lettava Suomen lakia; eikä                          nukset valtioneuvoston tarkemmin määräämäl-
17146:    7) vakioituun optioon ja termiiniin, joka        lä tavalla. Urakkahinnan muuta osaa tarkistet-
17147: kohdistuu arvopapereihin tai pääomasitou-           taessa saadaan indeksin muutoksesta ottaa
17148: muksiin taikka oikeuttaa niiden arvon muutos-       huomioon enintään kaksi kolmasosaa. Valtio-
17149: ta kuvaavan tunnusluvun perusteella lasketta-       neuvosto antaa tarkemmat määräykset indek-
17150: vaan suoritukseen.                                  siehdon soveltamiseen liittyvistä muista ehdois-
17151:                                                     ta.
17152:                       3 §                              Mitä 1 momentissa on säädetty, ei sovelleta
17153:       Indeksiehdon salliminen tietyissä             muuhun asuntorakentamista koskevaan urak-
17154:              vuokrasopimuksissa                     kasopimukseen kuin sellaiseen urakkasopimuk-
17155:                                                     seen, johon perustuva rakennustyö on hyväk-
17156:    Elinkustannusindeksin        (1951: 10 = 100)    sytty asuntotuotantolain (247 /66) tai asuntojen
17157: muutoksiin perustuva indeksiehto on sallittu:       perusparantamisesta annetun lain (34179) mu-
17158:    1) maanvuokralain (258/66) 2 luvussa tar-        kaisesti lainoitettavaksi. Tällaisen työn urakka-
17159: koitetussa tontinvuokrasopimuksessa;                aika saa olla 1 momentissa säädettyä lyhyempi.
17160:    2) muussa maanvuokrasopimuksessa, joka
17161: on tehty määräajaksi, vähintään 10 vuodeksi,                             5§
17162: ja jota vuokranantaja ei voi irtisanoa päätty-       Indeksiehdon salliminen muissa tapauksissa
17163: mään ennen sanotun määräajan loppuun kulu-
17164: mista muulla kuin maanvuokralaissa säädetyllä          Valtioneuvosto voi muissakin kuin 3 ja
17165: tai sillä perusteella, että vuokramies ei ole       4 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa päätöksellään
17166: täyttänyt hänelle sopimuksessa määrättyä            sallia hyväksymänsä indeksiehdon ottamisen
17167: vuokra-alueen rakentamisvelvollisuutta; sekä        määrätynlaisiin päätöksen voimaantulon jäl-
17168:    3) muuta kuin asuinhuoneistoa koskevassa         keen vähintään kahdeksi vuodeksi tehtäviin
17169: huoneenvuokrasopimuksessa, joka on sovittu          sopimuksiin, joita ei voida irtisanoa päätty-
17170: päättyväksi aikaisintaan viiden vuoden kulut-       mään sitä aikaisemmin.
17171: tua ja jossa ei ole sovittu vuokranantajan             Valtiovarainministeriö voi hakemuksesta an-
17172: oikeudesta irtisanoa sopimus päättymään en-         taa luvan hyväksymänsä indeksiehdon ottami-
17173: nen sanottua ajankohtaa.                            seen yksittäiseen sopimukseen sen kestoajasta
17174:    Viideltä ensimmäiseltä vuodelta sopimuksen       riippumatta, jos siihen on perusteltua syytä.
17175: tekemisestä saadaan sinä aikana tapahtuneesta          Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettua lupaa
17176: indeksin muutoksesta kuitenkin ottaa huo-           ei voida kuitenkaan myöntää indeksiehdon
17177: mioon enintään puolet. Sen jälkeisen vuokran-       käyttämiseen velkasuhteessa, joka perustuu ve-
17178: tarkistusajanjakson osalta vuokraa saa korot-       laksiantoon tai sopimuksesta johtuvan vastik-
17179: taa enintään indeksin vastaavalla vertailuajan-     keen velaksi jättämiseen.
17180: jaksolla tapahtunutta muutosta vastaavasti.
17181:    Sopijapuolilla on oikeus sopia muunkin kuin                             6 §
17182:  1 momentissa tarkoitetun tarkistuksen käyttä-
17183:                                                                      Seuraamukset
17184: misestä, jos samalla sovitaan, ettei tällä tavoin
17185:  laskettu tarkistus muodostu 1 ja 2 momentissa         Indeksiehto, joka on tämän lain tai sen
17186:  säädetyin tavoin laskettua tarkistuksen määrää     nojalla annettujen säännösten tai määräysten
17187:  suuremmaksi.                                       vastainen, on mitätön.
17188:                                                        Milloin ehdon mitättömyys johtaisi kohtuut-
17189:                        4 §                          tomuuteen, ehto voidaan osaksi tai kokonaan
17190:                                                     ottaa huomioon tai sopimusta muulla tavoin
17191:            Indeksiehdon salliminen                  sovitella sen mukaan kuin varallisuusoikeudel-
17192:          rakennusurakkasopimuksissa                 lisista oikeustoimista annetun lain 36 §:ssä on
17193:   Valtioneuvosto voi päätöksellään sallia hy-       säädetty.
17194: väksymänsä indeksiehdon ottamisen päätöksen                                7 §
17195: voimaantulon jälkeen tehtävään rakennusurak-               Indeksilain soveltamislautakunta
17196: kasopimukseen, jonka mukainen urakka-aika
17197: on vähintään 12 kuukautta. Urakkasopimuk-             Valtioneuvosto asettaa indeksilain sovelta-
17198: sessa sovitusta urakkahinnasta on jätettävä          mislautakunnan, jonka tehtävänä on asiantun-
17199:                              Indeksiehdon käytön rajoittaminen ym.                               3
17200: 
17201: tijaelimenä sopijapuolen, tuomioistuimen tai                             8 §
17202: muun valtion viranomaisen pyynnöstä antaa
17203: lausunto siitä, onko sopimukseen sisältyvää tai                Tarkemmat säännökset
17204: siihen otettavaksi aiottua indeksiehtoa tai muu-      Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
17205: ta sidonnaisuutta pidettävä tämän lain, indek-      töönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.
17206: siehdon käytön rajoittamisesta 31 päivänä jou-
17207: lukuuta 1985 annetun lain (1135/85) tai indek-                           9§
17208: siehdon käytön rajoittamisesta 22 päivänä jou-
17209: lukuuta 1978 annetun lain (1 029178) mukaan                         Voimassaolo
17210: sallittuna.                                           Tämä laki tulee voimaan päivänä tammi-
17211:    Lautakunnan kokoonpanosta ja asioiden kä-        kuuta 1991 ja on voimassa vuoden 1992 lop-
17212: sittelystä lautakunnassa säädetään asetuksella.     puun.
17213: 
17214: 
17215: 
17216:                                               Laki
17217: indeksiehdon käytöstä vuosia 1990 ja 1991 koskevissa työ-, virka- ja toimiehtosopimuksissa
17218:                              annetun lain 4 §:n muuttamisesta
17219: 
17220:  Eduskunnan päätöksen mukaisesti
17221:  muutetaan indeksiehdon käytöstä vuosia 1990 ja 1991 koskevissa työ-, virka- ja toimiehtosopi-
17222: muksissa 22 päivänä joulukuuta 1989 annetun lain (1190/89) 4 §:n 1 momentti seuraavasti:
17223: 
17224:                        4 §                          sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin sääde-
17225:    Tässä laissa edellytetty työ-, virka- ja toi-    tään.
17226: miehtosopimusten tarkastus ja valvonta kuu-
17227: luu indeksiehdon käytön rajoittamisesta anne-
17228: tun lain (    1 ) 7 § :ssä tarkoitetulle indeksi-     Tämä laki tulee voimaan     päivänä tammi-
17229: lain soveltamislautakunnalle ja sen jaostolle       kuuta 1991.
17230: 
17231: 
17232:    Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1990
17233:                      1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -     Esitys n:o 280
17234: 
17235: 
17236: 
17237: 
17238:                                       Ed u s kunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi in-
17239:                                   deksiehdon käytöstä vuosia 1990 ja 1991 koskevissa työ-, virka-
17240:                                   ja toimiehtosopimuksissa annetun lain muuttamisesta
17241: 
17242:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys       Eduskunta, jolle valtiovarainvaliokunta on an-
17243: n:o 280 laiksi indeksiehdon käytöstä vuosia        tanut asiasta mietintönsä n:o 83 ja suuri valio-
17244: 1990 ja 1991 koskevissa työ-, virka- ja toimieh-   kunta mietintönsä n:o 264, on hyväksynyt
17245: tosopimuksissa annetun lain muuttamisesta.         seuraavan lain:
17246: 
17247: 
17248:                                               Laki
17249: indeksiehdon käytöstä vuosia 1990 ja 1991 koskevissa työ-, virka- ja toimiehtosopimuksissa
17250:                                annetun lain muuttamisesta
17251: 
17252:  Eduskunnan päätöksen mukaisesti
17253:  lisätään indeksiehdon käytöstä vuosia 1990 ja 1991 koskevissa työ-, virka- ja toimiehtosopi-
17254: muksissa annettuun lakiin (1190/89) uusi näin kuuluva 2 a §:
17255: 
17256:                      2a §                          ja toimiehtosopimukseen, joka on tehty tai
17257:   Sen lisäksi, mitä 2 §:ssä on säädetty, saa-      saatettu kokonaisratkaisun jälkimmäisen sopi-
17258: daan siinä tarkoitettuihin työ-, virka- ja toi-    musvuoden ajaksi viimeistään 15 päivänä mar-
17259: miehtosopimuksiin ottaa keskusjärjestöjen          raskuuta 1990 sovittelijan antaman kokonais-
17260: kutsuman sovittelijan 9 päivänä marraskuuta        ratkaisun jälkimmäistä sopimusvuotta koske-
17261: 1990 antaman kokonaisratkaisun jälkimmäistä        van esityksen mukaiseksi ja josta on viimeis-
17262: sopimusvuotta koskevan esityksen mukainen          tään sanottuna päivänä kello 24.00 toimitettu
17263: indeksiehto, jos keskusjärjestöt ovat tehneet      valtakunnansovittelijain toimistoon jäljennös.
17264: esityksen mukaisen sopimuksen viimeistään 15
17265: päivänä marraskuuta 1990. Tällainen indek-           Tämä    laki tulee voimaan            päivänä
17266: siehto voidaan ottaa myös muuhun työ-, virka-                kuuta 199 .
17267: 
17268: 
17269:    Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1990
17270: 
17271: 
17272: 
17273: 
17274: 200758Q
17275:                        1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 281
17276: 
17277: 
17278: 
17279: 
17280:                                      E d u s k u n n a n vasta u s hallituksen esitykseen veronkan-
17281:                                   toa koskevien säännösten muuttamisesta
17282: 
17283:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys        valiokunta on antanut asiasta mietintönsä n:o
17284: n:o 281 veronkantaa koskevien säännösten            97 ja suuri valiokunta mietintönsä n:o 301, on
17285: muuttamisesta. Eduskunta, jolle valtiovarain-       hyväksynyt seuraavat lait:
17286: 
17287: 
17288: 
17289: 
17290:                                               Laki
17291:                                 ennakkoperintälain muuttamisesta
17292: 
17293:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
17294:    kumotaan 28 päivänä marraskuuta 1959 annetun ennakkoperintälain (418/59) 4 a §, sellaisena
17295: kuin se on 18 päivänä joulukuuta 1981 annetussa laissa (895/81),
17296:    muutetaan 23 §, sellaisena kuin se on 11 päivänä elokuuta 1978 annetussa laissa (612/78), sekä
17297:    lisätään lakiin siitä 23 päivänä joulukuuta 1976 annetulla lailla (1018/76) kumotun 30 §:n
17298: tilalle uusi 30 § seuraavasti:
17299: 
17300:                        23 §                         kalenterivuoden aikana suorita palkansaajalle
17301:    Jos ennakonpidätys on jäänyt osaksi tai          palkkaa, jos pidätystodistukseen tehdyt mer-
17302: kokonaan toimittamatta tai jos ennakkoa on          kinnät voidaan oikaista.
17303: pidätetty liikaa, saa työnantaja virheen oikaise-
17304: miseksi korottaa tai alentaa saman kalenteri-                            30 §
17305: vuoden myöhemmän palkanmaksun yhteydes-               Työnantaja, joka maksaessaan ulkomailla
17306: sä toimitettavaa pidätystä. Pidätystä ei palkan-    tehdystä työstä palkkaa Suomessa asuvalle
17307: saajan suostumuksetta kuitenkaan saa korot-         henkilölle jättää ennakonpidätyksen toimitta-
17308: taa enempää kuin kymmenellä prosentilla täl-        matta Suomen sisäisen lainsäädännön tai kan-
17309: löin maksettavan palkan määrästä. Pidätystä ei      sainvälisen sopimuksen perusteella, on velvolli-
17310: saa alentaa silloin, kun ennakko voidaan siir-      nen antamaan Iääninverovirastolie sellaisen il-
17311: tää toiseen valtioon sellaisen kansainvälisen       moituksen kuin asetuksella tarkemmin sääde-
17312: sopimuksen nojalla, jonka tarkoituksena on          tään. Asetuksella säädetään missä valtioissa
17313: välttää veron ennakon periminen useammassa          tehtyyn työhön tätä säännöstä sovelletaan.
17314: kuin yhdessä valtiossa.
17315:    Rekisteröity työnantaja saa alentaa toimitet-      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maalis-
17316: tua pidätystä silloin, kun hän ei enää saman        kuuta 1991.
17317: 
17318: 
17319: 210071N
17320: 2                     1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 281
17321: 
17322: 
17323:                                               Laki
17324:                                    veronkantolain muuttamisesta
17325: 
17326:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
17327:   muutetaan 11 päivänä elokuuta 1978 annetun veronkantolain (611178) 6 §:n 1 momentti, 7 §,
17328: 10 §:n 1 momentti ja 26 a §,
17329:   sellaisena kuin niistä ovat 6 §:n 1 momentti osittain muutettuna 14 päivänä kesäkuuta 1985
17330: annetulla lailla (463/85), 7 § 28 päivänä joulukuuta 1990 annetussa laissa (1340/90) ja 26 a § 18
17331: päivänä joulukuuta 1981 annetussa laissa (897 /81 ), sekä
17332:   lisätään 8 §:ään uusi 3 momentti sekä lakiin uusi 9 a ja 26 b § seuraavasti:
17333: 
17334:                         6§                          mitetussa verotuksessa, kuitataan siirretyt va-
17335:    Veronkuittauksessa tarkoitetaan:                 rat tässä verotuksessa kannossa maksettavaksi
17336:    1) verolla 1 §:n mukaisia veroja, maksuja ja     jääneen määrän suoritukseksi.
17337: muita suorituksia sekä arpajaisveroa, suhdan-         Tässä pykälässä tarkoitetut kuittaukset toi-
17338: netalletuslain (53/77) mukaista suhdannetalle-      mitetaan ennen muita veronkuittauksia.
17339: tusta ja investointiverolain (54/77) mukaista
17340: investointiveroa sekä sellaista ulkomaan veroa,                          10§
17341: joka vieraan valtion kanssa virka-avusta vero-         Veronkuittauspäivä on sen kuukauden vii-
17342: asioissa tehdyn sopimuksen (virka-apusopi-          meinen päivä, jona veronkantoviranomainen
17343: mus) nojalla voidaan periä Suomessa;                saa tiedon palautuksesta. Kun verojäämän suo-
17344:    2) veronpalautuksella takaisin maksettavaa       ritukseksi kuitataan palautettavaa ennakkoa,
17345: edellä tarkoitettua veroa sille suoritettavine      on veronkuittauspäivä verotusvuoden loka-
17346: korkoineen sekä vieraasta valtiosta Suomeen         kuun viimeinen päivä. Kun veronkuittaus toi-
17347: siirrettyä veroa tai veron ennakkoa, jota ei ole    mitetaan 9 a §:n mukaisesti, veronkuittauspäi-
17348: käytetty verovelvollisen verojen lyhennykseksi;     vä on verovuotta seuraavan vuoden viimeinen
17349:    3) verojäämällä maksuunpantua määräaika-         päivä. Jos 9 a §:n mukainen kuittaus toimite-
17350: na maksamatta jätettyä edellä tarkoitettua ve-      taan verotuslain 82 tai 83 §:ssä tarkoitettujen
17351: roa.                                                veronoikaisuin tai jälkiverotuksin maksuun-
17352:                                                     pantujen verojen suoritukseksi, veronkuittaus-
17353:                         7 §                         päivä on kuitenkin sitä kuukautta seuraavan
17354:    Veronpalautusta ei kuitata vanhentuneen ve-      kuukauden viimeinen päivä, jonka aikana ve-
17355: ron suoritukseksi. Veronkuittausta ei myös-         ron maksuunpano on toimitettu.
17356: kään toimiteta palautettaessa myöhästyneenä
17357: suoritettua ennakon täydennysmaksua tai jos
17358: veronpalautus aiheutuu verosta vapauttamises-                             26 a §
17359: ta tai siitä, että vero on suoritettu erehdykses-      Verohallitus tai sen määräämänä lääninvero-
17360: sä, taikka jos palautettavai varat on suoritettu    virasto voi siirtää ennakoina tai muutoin kerty-
17361: jako-osuutena verovelvollisen konkurssipesäs-       neitä verovaroja vieraalle valtiolle. Varojen
17362: tä. Veronpalautusta tai sen osaa, joka siirre-      siirtäminen tapahtuu sellaisen kansainvälisen
17363: tään vieraalle valtiolle, ei kuitata.               sopimuksen määräysten mukaan, jonka tarkoi-
17364:                                                     tuksena on välttää veron ennakon periminen
17365:                       8§                            useammassa kuin yhdessä sopimusvaltiossa tai
17366:                                                     säännellä verovarojen siirtäminen sopimus-
17367:    Virka-apusopimuksen nojalla Suomessa pe-         valtioiden kesken. Jollei jäljempänä toisin sää-
17368: rittävänä olevat ulkomaan verot kuitataan vii-      detä, varojen siirtämisen edellytyksenä on, et-
17369: meisenä muiden verojen jälkeen.                     tei siirrettäviä varoja ole kaksinkertaisen vero-
17370:                                                     tuksen välttämiseksi tehdyn kansainvälisen so-
17371:                       9a§                           pimuksen nojalla käytetty Suomessa toimite-
17372:   Jos Suomeen on vieraasta valtiosta siirretty      tussa verotuksessa verovelvollisen verojen ly-
17373: sellaista veroa tai veron ennakkoa, jota ei ole     hennykseksi ja että ne voidaan käyttää verovel-
17374: käytetty verovelvollisen verotuslain mukaisten      vollisen verojen lyhennykseksi toisessa sopi-
17375: verojen vähennykseksi vastaavasta tulosta toi-      musvaltiossa.
17376:                         Veronkantoa koskevien säännösten muuttaminen                                  3
17377: 
17378:    Jos on ilmeistä, että 1 momentissa tarkoite-        Jos ennakkoperintälain tai verotuslain mu-
17379: tuissa sopimuksissa määrätyt edellytykset ovat      kainen palautus ilmeisesti aiheutuu 1 momen-
17380: olemassa, voidaan toisen sopimusvaltion siir-       tissa tarkoitettujen sopimusten soveltamisesta,
17381: rettäväksi pyytämät ennakonpidätysvarat, joi-       palautuksesta on ilmoitettava toisen sopimus-
17382: den kertymisestä on saatu riittävä selvitys,        valtion asianomaiselle viranomaiselle ja sen
17383: siirtää tämän toisen sopimusvaltion asianomai-      maksattamista lykättävä siten kuin 1 momen-
17384: selle viranomaiselle verotuslain 81 §:ssä tarkoi-   tissa ensimmäisenä mainitussa sopimuksessa
17385: tettua verotuksen päättymistä odottamatta.          on määrätty.
17386:    Verotuslain 108 §:n 3 momentissa tarkoitet-
17387: tu ennakonpalautus ja 114 a §:ssä tarkoitettu                             26 b §
17388: määrä on siirrettävä toisen sopimusvaltion             Vieraasta valtiosta Suomeen siirretty vero tai
17389: asianomaiselle viranomaiselle, jos 1 momentis-      veron ennakko, jota ei ole käytetty verovelvol-
17390: sa säädetyt edellytykset ovat olemassa ja siir-     lisen verojen lyhennykseksi tai tässä laissa tar-
17391: rettävät varat ovat veronkantoviranomaisen          koitettuun veronkuittaukseen, palautetaan ve-
17392: hallussa. Kun tulon verottamisesta Suomen ja        rovelvolliselle.
17393: vieraan valtion välillä kaksinkertaisen verotuk-
17394: sen välttämiseksi tehtyyn sopimukseen perus-
17395: tuvan keskinäisen sopimusmenettelyn johdosta          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maalis-
17396: luovutaan Suomessa, on kertyneet varat tai          kuuta 1991.
17397: niistä siirrettäväksi pyydetty osa niin ikään
17398: siirrettävä toiselle sopimusvaltiolle.
17399: 
17400: 
17401: 
17402: 
17403:                                               Laki
17404:                                     verotuslain muuttamisesta
17405: 
17406:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
17407:   lisätään 12 päivänä joulukuuta 1958 annettuun verotuslakiin (482/58) uusi 87 a §, lain 108
17408: §:ään, sellaisena kuin se on 13 päivänä marraskuuta 1981 annetussa laissa (741/81), uusi 3
17409: momentti ja lakiin uusi 114 a § seuraavasti:
17410: 
17411:                       87 a §                                              108§
17412:    Milloin 86 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa
17413: tulosta on suoritettu veroa tai veron ennakkoa         Ennakonpalautusta tai sen osaa, joka siirre-
17414: vieraalle valtiolle, vähennetään vieraasta valti-   tään vieraalle valtiolle, ei palauteta verovelvol-
17415: osta Suomeen siirretyt varat veronoikaisun,         liselle.
17416: jälkiverotuksen tai muutoksenhakuviranomai-
17417: sen uudelleen toimitettavaksi palauttaman ve-                            114a§
17418: rotuksen yhteydessä maksuunpannusta mää-               Edellä 113 tai 114 §:ssä tarkoitettua palau-
17419: rästä, jos siirtäminen on tapahtunut ennen          tusta tai sen osaa, joka siirretään vieraalle
17420: maksuunpanoa. Verohallitus antaa siirrettyjen       valtiolle, ei palauteta verovelvolliselle. Siirret-
17421: varojen käsittelyä koskevat tarkemmat mää-          tävälle määrälle ei suoriteta korkoa.
17422: räykset.
17423:                                                       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maalis-
17424:                                                     kuuta 1991.
17425: 4                      1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 281
17426: 
17427:                                                 Laki
17428:                         tulo- ja varallisuusverolain 158 §:n muuttamisesta
17429: 
17430:  Eduskunnan päätöksen mukaisesti
17431:  muutetaan 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) 158 §:n 2
17432: momentti seuraavasti:
17433: 
17434:                       158 §
17435:                                                       viranomaiselle käytettäväksi verovelvollisen ve-
17436:    Jos 1 momentissa tarkoitetun sopimuksen            ron lyhennykseksi. Vähennys ei kuitenkaan saa
17437: määräyksistä johtuu, että Suomessa määrättä-          olla suurempi kuin määrä, joka vastaa yhtä
17438: västä verosta on vähennettävä ulkomainen ve-          suurta osaa täällä suoritettavasta verosta kuin
17439: ro, vähennetään täällä samasta tulosta suoritet-      vieraasta valtiosta saadun tulon määrä on ve-
17440: tavasta verosta määrä, joka näytetään vieraas-        rovelvollisen täällä lasketusta kokonaistulosta.
17441: sa valtiossa suoritetuksi. Tällöin katsotaan
17442: suoritetuksi vieraassa valtiossa myös määrä,
17443: jonka Suomen asianomainen viranomainen on               Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maalis-
17444: siirtänyt tai siirtää toisen valtion asianomaiselle   kuuta 1991.
17445: 
17446: 
17447: 
17448: 
17449:                                                 Laki
17450:              veron viivästyskorosta ja jäämämaksusta annetun lain muuttamisesta
17451: 
17452:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
17453:   lisätään veron viivästyskorosta ja jäämämaksusta 13 päivänä helmikuuta 1976 annettuun lakiin
17454: (145176) uusi 3 a § seuraavasti:
17455: 
17456:                       3a §
17457: ' Veronkantolain 9 a §:n mukaisessa veron-              Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maalis-
17458: kuittauksessa perittäville määrille ei ole suori-     kuuta 1991.
17459: tettava viivästyskorkoa.
17460: 
17461: 
17462:     Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1991
17463:                      1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -     Esitys n:o 282
17464: 
17465: 
17466: 
17467: 
17468:                                       Ed u s kunnan vastaus hallituksen esitykseen Pohjois-
17469:                                   maiden Investointipankille annetun valtion takauksen korottami-
17470:                                   sesta
17471: 
17472:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys              Investointipankin myöntämien tai ta-
17473: n:o 282 Pohjoismaiden Investointipankille an-             kaamien pohjoismaisten projekti-inves-
17474: netun valtion takauksen korottamisesta. Edus-             tointiluottojen maksamisen ja muiden
17475: kunta, jolle valtiovarainvaliokunta on antanut            sovittujen ehtojen täyttämisen vakuu-
17476: asiasta mietintönsä n:o 91, on päättänyt                  deksi annettua omaveikaista valtion ta-
17477:                                                           kausta enintään 167 400 000 Kansain-
17478:          oikeuttaa valtioneuvoston vastava-               välisen Valuuttarahaston erityisnosto-
17479:        kuuksia vaatimalla tämän määräämillä               oikeuden määrään asti.
17480:        ehdoilla korottamaan Pohjoismaiden
17481: 
17482:     Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1991
17483: 
17484: 
17485: 
17486: 
17487: 210050Q
17488:                        1990 vp. -      Eduskunnan vastaus -         Esitys n:o 283
17489: 
17490: 
17491: 
17492: 
17493:                                        E d u s k u n n a n v a s t a u s hallituksen esitykseen laiksi tulli-
17494:                                    tariffilain liitteinä olevien tullitariffin ja teollisuustulliluettelon
17495:                                    muuttamisesta
17496: 
17497:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys            kunta on antanut asiasta mietintönsä n:o 84 ja
17498: n:o 283 laiksi tullitariffilain liitteinä olevien       suuri valiokunta mietintönsä n:o 265, on hy-
17499: tullitariffin ja teollisuustulliluettelon muutta-       väksynyt seuraavan lain:
17500: misesta. Eduskunta, jolle valtiovarainvalio-
17501: 
17502: 
17503: 
17504: 
17505:                                                   Laki
17506:        tullitariffilain liitteinä olevien tullitariffin ja teollisuustulliluettelon muuttamisesta
17507: 
17508:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
17509:   muutetaan 10 päivänä heinäkuuta 1987 annetun tullitariffilain (660/87) liitteinä olevia
17510: tullitariffia ja teollisuustulliluetteloa sekä niiden suomenkielistä ja ruotsinkielistä sanamuotoa,
17511:    sellaisena kuin niistä nyt kysymyksessä olevilta kohdin on teollisuustulliluettelo muutettuna 13
17512: päivänä toukokuuta 1988 (430/88),             19 päivänä toukokuuta 1989 (444/89), 14 päivänä
17513: heinäkuuta 1989 (655/89) ja 18 päivänä toukokuuta 1990 (441190) annetuilla laeilla, seuraavasti:
17514: 
17515: 
17516: 
17517: 
17518:                                           TULLITARIFFI
17519: 
17520:                                                    IV OSA
17521: ELINTARVIKETEOLLISUUDEN TUOTTEET; JUOMAT; ETYYLIALKOHOLI JA ETIKKA; TUPAKKA JA
17522:                        VALMISTETUT TUPAKANVASTIKKEET
17523: 
17524: 
17525: 
17526:                                                  19. Ryhmä
17527:             Viljasta, jauhoista, tärkkelyksestä tai maidosta valmistetut tuotteet; leipomatuotteet
17528:  Huomautuksia
17529: 
17530: 2. -   Tässä ryhmässä sanonnoilla "hienot jauhot" ja "karkeat jauhot" tarkoitetaan, paitsi 11. ryhmän
17531:        viljajauhoja, myös muita kasvialkuperää olevia jauhoja ja jauheita.
17532: 
17533: 
17534: 200747D
17535: 2                                 1990 vp. -           Eduskunnan vastaus -                  Esitys n:o 283
17536: 
17537:                                                                     VI OSA
17538:                KEMIAN TEOLLISUUDEN JA SIIHEN LIITTYVÄN TEOLLISUUDEN TUOTTEET
17539: 
17540: 
17541: 
17542:                                                                   36. Ryhmä
17543:          Räjähdysaineet; pyrotekniset tuotteet; tulitikut; pyroforiset seokset; eräät helposti syttyvät valmisteet
17544: 
17545: 
17546: Nimik-
17547: keen
17548: n:o                                                                  Tavara                                                           Tulli
17549:     1.           2.                                                                                                                      3.
17550: 
17551: 
17552: 36.04          Ilotulitusvälineet, merkinantoraketit, saderaketit, paukkuopasteet ja muut pyrotekniset
17553:                tavarat:
17554:                A. yksinomaan pelastustyössä tai hätämerkinautoon käytettäväksi tarkoitetut pyrotekniset
17555:                    tavarat; puristussytytteisten moottoreiden käynnistyspanokset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3,2 OJo
17556: 
17557: 
17558: 
17559: 
17560:                                                                    VII OSA
17561:                               MUOVIT JA MUOVITAVARAT; KUMI JA KUMITAVARAT
17562: 
17563: 
17564: 
17565:                                                                   39. Ryhmä
17566:                                                          Muovit ja muovitavarat
17567: 
17568: 
17569:     1.           2.                                                                                                                      3.
17570: 
17571: 
17572: 39.20          Muut laatat, levyt, kalvot ja kaistaleet, muovia, ei kuitenkaan huokoista muovia, muihin
17573:                aineisiin vahvistamalla, kerrostamalla, tukemalla tai vastaavalla tavalla yhdistämättömät:
17574: 
17575: 
17576: 
17577: 
17578:                                                                    VIII OSA
17579:     RAAKAVUODAT JA -NAHAT, MUOKATTU NAHKA, TURKISNAHAT JA NIISTÄ VALMISTETUT
17580:      TAVARAT; SATULA-JA VALJASTEOKSET; MATKATARVIKKEET, KÄSILAUKUT JA NIIDEN
17581:              KALTAISET SÄILYTYSESINEET; SUOLESTA VALMISTETUT TAVARAT
17582: 
17583: 
17584: 
17585:                                                                    43. Ryhmä
17586:                                      Turkisnahat ja tekoturkikset; niistä valmistetut tavarat
17587: Huomautuksia
17588: 1. -       "Turkisnahoilla" tarkoitetaan kaikkialla nimikkeistössä, nimikkeen 43.01 raakoja turkisnahkoja lukuun
17589:            ottamatta, kaikkien eläinten karva- tai villapeitteisiä parkittuja tai muokattuja vuotia ja nahkoja.
17590:                                                      Tullitariffin muuttaminen                                                                                3
17591: 
17592:                                                                     IX OSA
17593:    PUU JA PUUSTA VALMISTETUT TAVARAT; PUUHIILI; KORKKI JA KORKKITAVARAT;
17594:  OUESTA, ESPARTOSTA TAI MUISTA PUNONTA- TAI PALMIKOINTIAINEISTA VALMISTETUT
17595:                      TAVARAT; KORI- JA PUNONTATEOKSET
17596:                                                                   44. Ryhmä
17597:                                                   Puu ja puusta valmistetut tavarat;
17598:                                                               puuhiili
17599: Huomautuksia
17600: 
17601: 2. -    Sanonnalla "tiivistetty puu" tässä ryhmässä tarkoitetaan puuta, jota on käsitelty kemiallisesti tai
17602:         fysikaalisesti (kun on kysymys useammasta kerroksesta yhteenliimatusta puusta, enemmän kuin on tarpeen
17603:         hyvän liitoksen varmistamiseksi) ja jonka tiiviys tai kovuus on täten lisääntynyt samalla kun sen
17604:         mekaaninen lujuus tai kemiallisten tai sähköisten vaikutusten kestävyys on parantunut.
17605: 
17606: 
17607:   1.          2.                                                                                                                                         3.
17608: 
17609: 
17610: 44.13      Tiivistetty puu, möhkäleinä, levyinä, rimoina tai profiileina. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2,2 OJo
17611: 
17612: 
17613: 
17614: 
17615:                                                                    XI OSA
17616:                                        TEKSTIILIAINEET JA TEKSTIILITAVARAT
17617: 
17618: 
17619: 
17620:                                                                  61. Ryhmä
17621:                                              Vaatteet ja vaatetustarvikkeet, neulosta
17622: 
17623: 
17624:   1.         2.                                                                                                                                          3.
17625: 
17626: 
17627: 61.15      Sukkahousut, myös terättömät, sukat, puolisukat ja niiden kaltaiset neu1etuotteet, myös
17628:            suonikohjusukat ja jalkineet, joissa ei ole kiinnitettyä anturaa, neulosta:
17629:            A. naisten pitkät sukat ja polvisukat, jokainen yksinkertainen lanka alle 67 desitexiä,
17630:               tekstiiliainetta, johon on yhdistetty kumilankoja                   00   00   00     10 OJo
17631:                                                                                                  ..........   00   .......   00   00   ..   00........
17632: 
17633: 
17634: 
17635: 
17636:                                                                    XIII OSA
17637:         TAVARAT KIVESTÄ, KIPSISTÄ, SEMENTISTÄ, ASBESTISTA, KIILTEESTÄ TAI NIIDEN
17638:            KALTAISESTA AINEESTA; KERAAMISET TUOTTEET; LASI JA LASITAVARAT
17639: 
17640: 
17641:                                                                   69. Ryhmä
17642:                                                             Keraamiset tuotteet
17643: 
17644: 
17645:    1.         2.                                                                                                                                         3.
17646: 
17647: 
17648: 69.06      Keraamiset putket, kourut sekä putkien liitos- ja muut osat .................................. 5,1 OJo
17649: 4                          1990 vp. -      Eduskunnan vastaus -           Esitys n:o 283
17650: 
17651:                                                       70. Ryhmä
17652:                                                   Lasi ja lasitavarat
17653: ---------------------------------
17654:     1.         2.                                                                                               3.
17655: 
17656: 
17657: 70.05       Float-lasi ja pinnalta hiottu tai kiillotettu muu tasolasi, myös sellaiset, joissa on absorboiva
17658:             tai heijastava kerros, mutta joita ei ole muulla tavalla valmistettu............................ 29 OJo
17659: 
17660: 
17661: 
17662: 
17663:                                                       XVIII OSA
17664:      .. .. OPTISET, VALOKUVAUS-, ELOKUVA-, MITTAUS-, TARKISTUS-, TARKKUUS-,
17665:     LAAKETIETEELLISET TAI KIRURGISET KOJEET JA LAITTEET; KELLOT; SOITTIMET; NIIDEN
17666:                                  OSAT JA TARVIKKEET
17667: 
17668: 
17669: 
17670:                                                       91. Ryhmä
17671:                                                  Kellot ja niiden osat
17672: Huomautuksia
17673: 
17674: 3. -     Tässä ryhmässä sanonnalla "ranne-, tasku- tai niiden kaltaisten kellojen koneistot" tarkoitetaan koneisto-
17675:          ja, joiden toimintaa säätää liipotin ja spiraali, kvartsikide tai jokin muu aikavälien määräämiseen soveltuva
17676:          järjestelmä ja joissa on näyttö tai järjestelmä, johon voidaan yhdistää mekaaninen näyttö. Tällaisten
17677:          kellonkoneistojen paksuus saa olla enintään 12 mm ja leveys, pituus tai halkaisija enintään 50 mm.
17678:                                          Tullitariffin muuttaminen                                                5
17679: 
17680: 
17681:                                     TEOLLISUUSTULLILUETTELO
17682: 
17683: 
17684: Nimike        Tavara                                                                   Teollisuustulli
17685: 
17686: 
17687: 
17688: 08.02.A.      Mantelit ja pähkinänsydämet makeisveron alaisten tuotteiden tai nimik- vapaa
17689: 08.02.8.11.   keeseen 19.05 kuuluvien leipomatuotteiden valmistukseen
17690: 10.06         Riisi tullitariffin alanimikkeeseen 19.04.A. kuuluvien tuotteiden valmis- vapaa
17691:               tukseen
17692: 
17693: 17.01.B.      Ruokosokeri hiivan tai nimikkeeseen 35.07 kuuluvien entsyymien vai- vapaa vuoden
17694:               mistukseen                                                          1992 loppuun
17695: 
17696: 17.02.C.      Glukoosi hiivan valmistukseen                                            vapaa vuoden
17697:                                                                                        1992 loppuun
17698: 
17699: 20.08.A.II.   Paahdetut, mantelista tai nimikkeessä 08.02 mainituista muista pähki- vapaa
17700: 20.08.H.I.    näistä valmistetut lisättyä sokeria sisältämättömät hakkeet, rouheet,
17701:               lastut, jauheet ja tahnat, makeisveron alaisten tuotteiden tai nimikkee-
17702:               seen 19.05 kuuluvien leipomatuotteiden valmistukseen
17703: 20.08.A.II.   Tahiini makeisveron alaisten tuotteiden valmistukseen                    vapaa
17704: 20.08.B.      Valmisteet virvoitusjuomaveron alaisten tuotteiden valmistukseen         vapaa
17705: 20.08.C.
17706: 20.08.D.
17707: 20.08.F.
17708: 20.08.G.
17709: 20.08.H.
17710: 20.08.B.      Valmisteet nimikkeeseen 20.09 kuuluvien, ennen käyttöä laimennetta- 15 %
17711: 20.08.C.      vien mehujen ja mehutiivisteiden valmistukseen
17712: 20.08.D.
17713: 20.08.F.
17714: 20.08.G.
17715: 20.08.H.
17716: 20.08.B.      Ananakset ja kirsikat makeisveron alaisten tuotteiden valmistukseen      vapaa
17717: 20.08.H.II.
17718: 20.09.A.      Hedelmämehut virvoitusjuomaveron alaisten tuotteiden valmistukseen vapaa
17719: 20.09.B.
17720: 20.09.C.
17721: 20.09.B.      Hedelmämehut nimikkeeseen 20.09 kuuluvien, ennen käyttöä laimen- 15 %
17722: 20.09.C.      nettavien mehujen ja mehutiivisteiden valmistukseen
17723: 
17724: 22.08.C.II.   Alkoholipitoiset juomat makeisveron alaisten tuotteiden valmistukseen valmistajalla on oikeus
17725: 22.08.F.II                                                                          saada kannettu tulli takai-
17726:                                                                                     sin
17727: 23.03         Tuotteet tullitariffin nimikkeisiin 29.18, 29.22, 29.23, 29.32, 29.33, vapaa
17728:               29.34 ja 29.40 kuuluvien orgaanisten hedelmä- ja aminohappojen tai
17729:               nimikkeeseen 35.07 kuuluvien entsyymien tai nimikkeeseen 38.23 kuu-
17730:               luvien tuotteiden (ei kuitenkaan sorbitolin) valmistukseen
17731: 
17732: 29.15.A.      Etyyliasetaatti ja butyyliasetaatti maalien, lakkojen tai ohentimien vapaa
17733:               valmistukseen
17734: 29.15.A.      Etyyliasetaatti etikkahapon valmistukseen                                vapaa vuoden
17735:                                                                                        1991 loppuun
17736: 34.02.B.      Valmisteet palonsammutukseen tarkoitettujen vaahtonesteiden valmis- vapaa
17737:               tukseen
17738: 6                        1990 vp. -      Eduskunnan vastaus -          Esitys n:o 283
17739: 
17740: 
17741: Nimike        Tavara                                                                   Teollisuustulli
17742: 
17743: 39.20.C.      Polymeraatio- ja sekapolymeraatiotuotteet, jotka käytetään ioninvaihti- vapaa vuoden
17744: 39.21         mina kloarin ja lipeän valmistuksessa                                   1992 loppuun
17745: 
17746: 39.26.C.      Tuotteet, jotka käytetään ioninvaihtimina kloarin ja lipeän valmistuk- vapaa vuoden
17747:               sessa                                                                  1992 loppuun
17748: 
17749: 48.11.B.      Lämpöherkkä paperi tarraetikettimateriaalin valmistukseen                vapaa vuoden
17750:                                                                                        1992 loppuun
17751: 
17752: 49.11.A.II.   Suomessa painettaviin tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettäviin vapaa
17753:               tai kansansivistyksen kohottamiseksi tarkoitettuihin kirjoihin, samoin
17754:               kuin mainoslehtisiin tulevat kuvat
17755: 52.05         Jäännöslangat matonkuteiden valmistukseen                                vapaa
17756: 52.06
17757: 52.09         Kudottu kangas, jonka paino on yli 300 g/m 2 , konehihnojen tai 10 OJo
17758: 52.11         konetiivisteiden valmistukseen
17759: 52.12
17760: 52.11.B.      Neste- ja bakteerisalvalla varustettu puuvilla/polyesterikangas sairaala- vapaa
17761:               käyttöön tarkoitettujen takkien, liinojen ja pussien valmistukseen
17762: 52.08         Kudottu sideharsokangas, jonka paino on enintään 35 g/m 2 , nimik- vapaa
17763: 52.10         keessä 30.05 mainittujen sidontatarvikkeiden valmistukseen
17764: 52.12
17765: 54.02.A.      Jäännöslangat matonkuteiden valmistukseen                                vapaa
17766: 54.03
17767: 54.03         Muuntokuitufilamenttilanka tuotteiden valmistukseen                      vapaa, jos tullihallituksen
17768:                                                                                        päätöksellä osoitetaan, et-
17769:                                                                                        tä vastaavaa tavaraa ei
17770:                                                                                        tehdasmaisesti valmisteta
17771:                                                                                        Suomessa. Tämä tullitto-
17772:                                                                                        muus on voimassa vuoden
17773:                                                                                        1992 loppuun
17774: 
17775: 54.07         Enintään 150 g/m 2 painoinen ja vähintään 85 painoprosenttia synteetti- vapaa vuoden
17776: 54.08         tai muuntokuitufilamenttilankaa sisältävä, valkaisematon ja värjäämä- 1992 loppuun
17777:               tön raakakangas värjätyn tai muuten viimeistetyn kankaan valmistuk-
17778:               seen
17779: 54.07         Kudottu kangas purjeiden valmistukseen                                   vapaa, jos tullihallituksen
17780: 54.08                                                                                  päätöksellä osoitetaan, et-
17781:                                                                                        tä vastaavaa tavaraa ei
17782:                                                                                        tehdasmaisesti valmisteta
17783:                                                                                        Suomessa. Tämä tullitto-
17784:                                                                                        muus on voimassa vuoden
17785:                                                                                        1992 loppuun
17786: 55.09         Alle 10 tex-numeroinen lanka kalaverkkojen valmistukseen                 vapaa
17787: 55.09         Jäännöslangat matonkuteiden valmistukseen                                vapaa
17788: 55.10
17789: 55.12         Kudottu kangas, jonka paino on yli 300 g/m 2 , konehihnojen tai 10 OJo
17790: 55.14         konetiivisteiden valmistukseen
17791: 55.15
17792: 55.16
17793: 
17794: 56.03.B.      Synteettikuiduista valmistettu kuitukangas urheilukäsineiden ja -varus- vapaa, jos tullihallituksen
17795:               teiden tai lenkki- ja urheilukenkien valmistukseen                      päätöksellä osoitetaan, et-
17796:                                                                                       tä vastaavaa tavaraa ei
17797:                                                                                       tehdasmaisesti valmisteta
17798:                                                                                       Suomessa. Tämä tullitto-
17799:                                                                                       muus on voimassa vuoden
17800:                                                                                       1992 loppuun
17801:                                        Tullitariffin muuttaminen                                                7
17802: 
17803: 
17804: Nimike     Tavara                                                                     Teollisuustulli
17805: 
17806: 56.03.B.   Polyesteri-kuitukangasnauha, joka käytetään polymeeristen telapinnoit- vapaa vuoden
17807:            teiden lujitteeksi                                                     1992 loppuun
17808: 58.06      Nauhat värinauhojen valmistukseen                                          vapaa
17809: 
17810: 59.02      Kumilla käsitellyt kordikankaat nimikkeisiin 40.11 ja 40.12 kuuluvien vapaa, jos tullihallituksen
17811: 59.06      renkaiden valmistukseen                                               päätöksellä osoitetaan, et-
17812:                                                                                  tä vastaavaa tavaraa ei
17813:                                                                                  tehdasmaisesti valmisteta
17814:                                                                                  Suomessa. Tämä tullitto-
17815:                                                                                  muus on voimassa vuoden
17816:                                                                                  1992 loppuun
17817: 
17818: 59.06      Kankaat nimikkeisiin 54.02 ja 54.03 kuuluvasta tekokuitufilamenttilan- vapaa
17819:            gasta, kuljetushihnojen ja moottorikeikkojen telamattojen valmistuk-
17820:            seen, ei kuitenkaan koko pinnan peittävällä huokaista kumia olevalla
17821:            kerroksella päällystetyt tai kerrostetut kankaat, molemmin puolin koko
17822:            pinnan peittävällä kumikerroksella päällystetyt kankaat eikä neulokset
17823: 
17824: 59.06      Kumilla käsitellyt kankaat maastoajoneuvojen ja työkoneiden telamat- vapaa vuoden
17825:            tojen valmistukseen                                                  1991 loppuun
17826: 63.07      Pyöreät kangaspalat, ei kuitenkaan neuloksesta, silmämeikin poistami- vapaa, jos tullihallituksen
17827:            seen tarkoitettujen lappujen valmistukseen                            päätöksellä osoitetaan, et-
17828:                                                                                  tä vastaavaa tavaraa ei
17829:                                                                                  tehdasmaisesti valmisteta
17830:                                                                                  Suomessa.
17831: 
17832: 76.06      Pintapeitteetön levy ja nauha, enintään 0,25 mm paksuisen levyn ja vapaa
17833:            folion valmistukseen
17834: 83.02      Kiristyslaitteet ja metallipäätteet moottoriajoneuvojen kuormansitomis- vapaa vuoden
17835:            vöiden valmistukseen                                                    1992 loppuun
17836: 83.07      Taipuisai putket ruostumattomasta teräslevystä jousto-osaksi paljeta- vapaa
17837:            saimiin
17838: 
17839: 84.07.C.   Moottorit 84. ryhmään kuuluvien omalla kuljetuskoneistolla varustettu- vapaa
17840: 84.08.C.   jen koneiden tai nimikkeisiin 87.01, 87.02, 87.03, 87.04, 87.06, 87.09
17841:            tai 87 .II kuuluvien moottoriajoneuvojen valmistukseen tai nimikkeisiin
17842:            84.26 ja 84.27 kuuluvien trukkien valmistukseen
17843: 84.09.B.   Osat alanimikkeiseen 84.07 .C. ja 84.08.C. liittyvien teollisuustullietujen vapaa
17844:            tarkoittamien moottereiden valmistukseen
17845: 
17846: 84.73      Kirjoituspäät ja kasettiyksiköt (Streaming Tape Backup) tietojärjestel- vapaa, jos tullihallituksen
17847:            mien valmistukseen                                                      päätöksellä osoitetaan, et-
17848:                                                                                    tä vastaavaa tavaraa ei
17849:                                                                                    tehdasmaisesti valmisteta
17850:                                                                                    Suomessa. Tämä tullitto-
17851:                                                                                    muus on voimassa vuoden
17852:                                                                                    1992 loppuun
17853: 
17854: 
17855: 84.83.B.   Rulla- ja kuulakääntökehät 84. ryhmään kuuluvien koneiden valmis- vapaa
17856:            tukseen
17857: 85.01      Askelmoottorit tietojärjestelmien valmistukseen                            vapaa, jos tullihallituksen
17858:                                                                                       päätöksellä osoitetaan, et-
17859:                                                                                       tä vastaavaa tavaraa ei
17860:                                                                                       tehdasmaisesti valmisteta
17861:                                                                                       Suomessa. Tämä tullitto-
17862:                                                                                       muus on voimassa vuoden
17863:                                                                                       1992 loppuun
17864: 8                        1990 vp. -      Eduskunnan vastaus -           Esitys n:o 283
17865: 
17866: 
17867: Nimike        Tavara                                                                     Teollisuustulli
17868: 
17869: 85.04.A.      Taajuusmuuttajat ja kuristimet, teollinen tarkoitus luettelon lopussa*) vapaa, jos tullihallituksen
17870: 85.04.8.                                                                              päätöksellä osoitetaan, et-
17871:                                                                                       tä vastaavaa tavaraa ei
17872:                                                                                       tehdasmaisesti valmisteta
17873:                                                                                       Suomessa. Tämä tullitto-
17874:                                                                                       muus on voimassa vuoden
17875:                                                                                       1992 loppuun
17876: 85.04.C.      Osat (ei kuitenkaan televisiovastaanottimien kuvaputkien poikkeutuske- vapaa, jos tullihallituksen
17877:               lojen valmistukseen käytettävät), teollinen tarkoitus luettelon lopussa*) päätöksellä osoitetaan, et-
17878:                                                                                         tä vastaavaa tavaraa ei
17879:                                                                                         tehdasmaisesti valmisteta
17880:                                                                                         Suomessa. Tämä tullitto-
17881:                                                                                         muus on voimassa vuoden
17882:                                                                                         1992 loppuun
17883: 
17884: 85.25.8.11.   Tukiasemat radiopuhelinjärjestelmien valmistukseen                         vapaa, jos tullihallituksen
17885:                                                                                          päätöksellä osoitetaan, et-
17886:                                                                                          tä vastaavaa tavaraa ei
17887:                                                                                          tehdasmaisesti valmisteta
17888:                                                                                          Suomessa. Tämä tullitto-
17889:                                                                                          muus on voimassa vuoden
17890:                                                                                          1992 loppuun
17891: 
17892: 85.29.8.      Mikroaaltokomponentit (ei kuitenkaan isolaattorit, kideoskillaattorit ja vapaa, jos tullihallituksen
17893:               sirkulaattorit henkilöhakulaitteiden, radiopuhelinjärjestelmien tilaaja- päätöksellä osoitetaan, et-
17894:               laitteiden ja tukiasemien valmistukseen), teollinen tarkoitus luettelon tä vastaavaa tavaraa ei
17895:               lopussa*)                                                                tehdasmaisesti valmisteta
17896:                                                                                        Suomessa. Tämä tullitto-
17897:                                                                                        muus on voimassa vuoden
17898:                                                                                        1992 loppuun
17899: 85.29.8.      Suodattimet radiopuhelimien, radiolinkkilaitteiden ja tietojärjestelmien   vapaa, jos tullihallituksen
17900:               sekä PCM-Iaitteiden, puhelinkeskusten, televisioiden, kuvanauhurei-        päätöksellä osoitetaan, et-
17901:               den, satelliittivastaanottimien, A TK-monitorien, audiovideotuotteiden     tä vastaavaa tavaraa ei
17902:               ja maksutelevisiolaitteiden valmistukseen                                  tehdasmaisesti valmisteta
17903:                                                                                          Suomessa. Tämä tullitto-
17904:                                                                                          muus on voimassa vuoden
17905:                                                                                          1992 loppuun
17906: 85.31.A.      Summerit, teollinen tarkoitus luettelon lopussa*)                          vapaa, jos tullihallituksen
17907:                                                                                          päätöksellä osoitetaan, et-
17908:                                                                                          tä vastaavaa tavaraa ei
17909:                                                                                          tehdasmaisesti valmisteta
17910:                                                                                          Suomessa. Tämä tullitto-
17911:                                                                                          muus on voimassa vuoden
17912:                                                                                          1992 loppuun
17913: 
17914: 85.32.A.      Sähkökondensaattorit, kiinteät tai säädettävä! (ei kuitenkaan keraami- vapaa, jos tullihallituksen
17915:               set kondensaattorit mikropiirien valmistukseen), teollinen tarkoitus päätöksellä osoitetaan, et-
17916:               luettelon lopussa*)                                                    tä vastaavaa tavaraa ei
17917:                                                                                      tehdasmaisesti valmisteta
17918:                                                                                      Suomessa. Tämä tullitto-
17919:                                                                                      muus on voimassa vuoden
17920:                                                                                      1992 loppuun
17921: 85.33         Sähkövastukset, kiinteät tai säädettävä!, teollinen tarkoitus luettelon vapaa, jos tullihallituksen
17922:               lopussa*)                                                               päätöksellä osoitetaan, et-
17923:                                                                                       tä vastaavaa tavaraa ei
17924:                                                                                       tehdasmaisesti valmisteta
17925:                                                                                       Suomessa. Tämä tullitto-
17926:                                                                                       muus on voimassa vuoden
17927:                                                                                       1992 loppuun
17928:                                           Tullitariffin muuttaminen                                                 9
17929: 
17930: 
17931: Nimike        Tavara                                                                      Teollisuustulli
17932: 
17933: 
17934: 85.36.A.      Ylijännitesuojat, releet, kytkimet (muut kuin automaattiset virrankat- vapaa, jos tullihallituksen
17935: 85.36.B.      kaisimet) ja liittimet, teollinen tarkoitus luettelon lopussa*)        päätöksellä osoitetaan, et-
17936: 85.36.C.                                                                             tä vastaavaa tavaraa ei
17937:                                                                                      tehdasmaisesti valmisteta
17938:                                                                                      Suomessa. Tämä tullitto-
17939:                                                                                      muus on voimassa vuoden
17940:                                                                                      1992 loppuun
17941: 85.38.A.      Nimikkeeseen 85.36 kuuluvien liittimien ja kytkinten (ei kuitenkaan         vapaa, jos tullihallituksen
17942: 85.38.B.      automaattisten virrankatkaisimien) osat (ei kuitenkaan silikonikumista      päätöksellä osoitetaan, et-
17943:               valmistetut näppäimistöt henkilöhakulaitteiden, radiopuhelinjärjestel-      tä vastaavaa tavaraa ei
17944:               mien tilaajalaitteiden ja tukiasemien valmistukseen), teollinen tarkoitus   tehdasmaisesti valmisteta
17945:               luettelon lopussa*)                                                         Suomessa. Tämä tullitto-
17946:                                                                                           muus on voimassa vuoden
17947:                                                                                           1992 loppuun
17948: 
17949: 85.47.B.      Kelarungot, teollinen tarkoitus luettelon lopussa*)                         vapaa, jos tullihallituksen
17950:                                                                                           päätöksellä osoitetaan, et-
17951:                                                                                           tä vastaavaa tavaraa ei
17952:                                                                                           tehdasmaisesti valmisteta
17953:                                                                                           Suomessa. Tämä tullitto-
17954:                                                                                           muus on voimassa vuoden
17955:                                                                                           1992 loppuun
17956: 85.48         Viivelinjat televisiovastaanottimien tai näyttöpäätteiden valmistukseen vapaa, jos tullihallituksen
17957:                                                                                       päätöksellä osoitetaan, et-
17958:                                                                                       tä vastaavaa tavaraa ei
17959:                                                                                       tehdasmaisesti valmisteta
17960:                                                                                       Suomessa. Tämä tullitto-
17961:                                                                                       muus on voimassa vuoden
17962:                                                                                       1992 loppuun
17963: 
17964: 
17965: 
17966: 
17967:      Tämä laki tulee voimaan             päivänä              kuuta 199
17968: 
17969:     Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1990
17970: 
17971: 
17972: 
17973: 
17974: 2   200747D
17975:                       1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -        Esitys n:o 284
17976: 
17977: 
17978: 
17979: 
17980:                                       E d u s k u n n a n v a s t a u s hallituksen esitykseen laiksi val-
17981:                                   tion taidemuseosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta
17982: 
17983:    Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys        vistysvaliokunta on antanut asiasta mietintönsä
17984: n:o 284 laiksi valtion taidemuseosta annetun         n:o 28 ja suuri valiokunta mietintönsä n:o 298,
17985: lain 2 §:n muuttamisesta. Eduskunta, jolle si-       on hyväksynyt seuraavan lain:
17986: 
17987: 
17988: 
17989:                                                Laki
17990:                     valtion taidemuseosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta
17991: 
17992:  Eduskunnan päätöksen mukaisesti
17993:  lisätään valtion taidemuseosta 16 päivänä helmikuuta 1990 annetun lain (185/90) 2 §:ään uusi 3
17994: momentti seuraavasti:
17995: 
17996:                        2§                            dekasvatuksen, tutkimuksen, ammatillisen toi-
17997:                                                      minnan, museotoiminnan edistämisen tai
17998:    Pääsy valtion taidemuseon järjestämiin mak-       muun vastaavan syyn kannalta perusteltua.
17999: sullisiin näyttelyihin ja muihin tilaisuuksiin voi
18000: olla maksuton asetuksella säädettäviin erikois-        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maalis-
18001: ryhmiin kuuluville, jos maksuttomuus on tai-         kuuta 1991.
18002: 
18003: 
18004:     Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 1991
18005: 
18006: 
18007: 
18008: 
18009: 210033X
18010:                        1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -         Esitys n:o 285
18011: 
18012: 
18013: 
18014: 
18015:                                        Ed u s k u n n a n v a s t a u s hallituksen esitykseen laiksi tielii-
18016:                                     kennelain muuttamisesta
18017: 
18018:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys           asiasta mietintönsä n:o 9 ja suuri valiokunta
18019: n:o 285 laiksi tieliikennelain muuttamisesta.          mietintönsä n:o 286, on hyväksynyt seuraavan
18020: Eduskunta, jolle liikennevaliokunta on antanut         lain:
18021: 
18022: 
18023:                                                  Laki
18024:                                      tieliikennelain muuttamisesta
18025: 
18026:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
18027:   muutetaan 3 päivänä huhtikuuta 1981 annetun tieliikennelain (267 /81) 50 § :n 2 momentti,
18028: 78 §:n 1 momentti, 79 §:n 2 momentti ja 106 §,
18029:   näistä 78 §:n 1 momentti, 79 §:n 2 momentti ja 106 § sellaisina kuin ne ovat 3 päivänä
18030: elokuuta 1990 annetussa laissa (676/90), sekä
18031:   lisätään 79 §:ään, sellaisena kuin se on viimeksi mainitussa laissa, uusi 3 momentti, jolloin
18032: nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, seuraavasti:
18033: 
18034:                       50§
18035:            Liikenteen ohjauslaitteet                   sesta. Tuomioistuimen päätöksessä on määrät-
18036:                                                        tävä ehdollisen ajokiellon koetusajan päätty-
18037:    Liikenneministeriö antaa tarpeelliset mää-          mispäivä.
18038: räykset ja ohjeet liikennemerkeistä ja muista             Tuomioistuimen on määrättävä ehdollisena
18039: liikenteen ohjauslaitteista sekä niiden käytöstä.      määrätty ajokielto pantavaksi täytäntöön, jos
18040:                                                        ajokieltoon määrätty syyllistyy koetusaikana
18041:                     78 §                               75 §:n 1 momentissa tarkoitettuun tekoon. Eh-
18042:           Ajokieltoon määrääminen                      dollisena määrätty ajokielto voidaan kuitenkin
18043:                                                        jättää määräämättä pantavaksi täytäntöön, jos
18044:   Edellä 75 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa            kuljettajaa ei tuomita 75 §:n 1 momentin tar-
18045: tapauksissa ajokiellon määrää tuomioistuin.            koittamasta teosta rangaistukseen. Määrättäes-
18046: Ajokielto määrätään olemaan voimassa enin-             sä ehdollinen ajokielto pantavaksi täytäntöön
18047: tään viisi vuotta. Tuomioistuimen päätöksessä          on ajokiellon viimeinen voimassaolopäivä ajo-
18048: on mainittava ajokiellon viimeinen voimassa-           kielloista pisimpään voimassa olevan ajokiel-
18049: olopäivä. Tuomioistuimen päätös pannaan täy-           lon viimeinen voimassaolopäivä. Tuomiois-
18050: täntöön valituksesta huolimatta.                       tuimen päätös pannaan täytäntöön valituksesta
18051:                                                        huolimatta.
18052: 
18053:                      79 §
18054:                                                                               106§
18055:              Ehdollinen ajokielto
18056:                                                              Ilmoitus liikennerikosta koskevasta
18057:    Ajokielto on ehdollinen tuomioistuimen                                 päätöksestä
18058: asettaman määräajan (koetusaika), jonka pi-              Jos joku tuomitaan rangaistukseen tai tuo-
18059: tuus on vähintään vuosi ja enintään kolme              mioistuimen päätöksellä määrätään ajokiel-
18060: vuotta. Koetusaika alkaa ehdollisen ajokiellon         toon moottorikäyHäistä ajoneuvoa kuljetetta-
18061: sisältävän päätöksen julistamisesta tai antami-        essa tehdystä liikennerikoksesta, päätöksestä
18062: 210035Z
18063: 2                     1990 vp. -   Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 285
18064: 
18065: on ilmoitettava ajokorttirekisteriä pitävälle vi-     Tämä laki tulee voimaan   päivänä
18066: ranomaiselle oikeusministeriön määräämällä          kuuta 199 .
18067: tavalla.
18068: 
18069: 
18070:     Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1990
18071:                        1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 286
18072: 
18073: 
18074: 
18075: 
18076:                                       Ed u s kunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi tie-
18077:                                   liikenteen tietojärjestelmästä annetun lain sekä tieliikennelain
18078:                                   84 §:n muuttamisesta
18079: 
18080:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys         on antanut asiasta mietintönsä n:o 11 ja suuri
18081: n:o 286 laeiksi tieliikenteen tietojärjestelmästä    valiokunta mietintönsä n:o 328, on hyväksynyt
18082: annetun lain sekä tieliikennelain 84 §:n muut-       seuraavat lait:
18083: tamisesta. Eduskunta, jolle liikennevaliokunta
18084: 
18085:                                                Laki
18086:                    tieliikenteen tietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta
18087: 
18088:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
18089:   muutetaan tieliikenteen tietojärjestelmästä 15 päivänä syyskuuta 1989 annetun lain (819/89) 11
18090: ja 15 § sekä 16 §:n 1 momentti sekä
18091:   lisätään 9 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:
18092: 
18093:                        9 §                            taavan hyvikkeen määräämistä varten sekä lii-
18094:             Oikeus tietojen saantiin                  kennevakuutusyhtiöille ja valtiokanttorille ajo-
18095:                                                       neuvon tiedoissa tapahtuneista muutoksista,
18096:                                                       jotka vaikuttavat vakuutusmaksun määräyty-
18097:    Tieliikenteen tietojärjestelmään voidaan au-       miseen;
18098: torekisterikeskuksen luvalla siirtää teknisen           4) ulosottoviranomaisille rekisteröintimaksu-
18099: käyttöyhteyden avulla kaupparekisteriin mer-          jen ulosoton hoitamiseksi tarpeelliset tiedot;
18100: kittyjen, ajoneuvojen kauppaa tai rahoitusta            5) ajoneuvon omistajan ja haltijan nimi- ja
18101: harjoittavien yritysten sekä vakuutusyhtiöiden       osoitetietoja muussa kuin automaattiseen tieto-
18102: tietojärjestelmistä ajoneuvon omistajan tai hal-     jenkäsittelyyn soveltuvassa muodossa mieli-
18103: tijan toimeksiannon perusteella ajoneuvon re-         pide- ja markkinatutkimukseen, suoramainon-
18104: kisteri-ilmoituksen tiedot siten kuin asetuksella    taan, puhelinmyyntiin tai muuhun suoramark-
18105: säädetään.                                           kinointiin sekä osoitepalveluun, jos kyseinen
18106:                                                      toiminta liittyy liikenneturvallisuuteen, liiken-
18107:                       11 §                           teeseen, liikennetarvikkeisiin tai ajoneuvo-
18108:     Tietojen luovutus ajoneuvorekisteristä           kauppaan ja luovutuksen saajalla on henkilö-
18109:                                                      rekisterilain (471/87) mukainen oikeus tallettaa
18110:    Ajoneuvorekisteristä voidaan luovuttaa tie-       luovutettavat tiedot henkilörekisteriin eikä re-
18111: toja seuraavasti:                                    kisteröity ole kieltänyt tietojen luovuttamista;
18112:    1) rekisterinumeron perusteella yksittäista-      luovutuksessa saa otantaperusteena käyttää
18113: pauksissa, ei kuitenkaan henkilö- tai liike- ja      ajoneuvorekisterissä olevia ajoneuvoja sekä
18114: yhteisötunnusta;                                     ajoneuvon omistajaa ja haltijaa koskevia tieto-
18115:    2) poliisille määräajassa rekisteri-ilmoituksen   ja, ei kuitenkaan henkilötunnusta;
18116: jättämisvelvollisuutensa laiminlyöneet mahdol-          6) puolustusvoimille sille säädettyjen tehtä-
18117: lisen rangaistuksen määräämistä varten;              vien hoitamista varten;
18118:    3) liikennevakuutusyhdistykselle määräajas-          7) pysäköinnin valvontaa sekä ajoneuvojen
18119: sa lakisääteisen liikennevakuutuksen ottamisen       siirtämisestä ja romuajoneuvojen hävittämises-
18120: laiminlyönneistä liikennevakuutusmaksua vas-         tä annetun lain (151175) mukaisia tehtäviä
18121: 
18122: 210185M
18123: 2                      1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 286
18124: 
18125: suorittaville viranomaisille näiden tehtävien          5) pysäköinnin valvontaa sekä ajoneuvojen
18126: suorittamista varten; ja                            siirtämisestä ja romuajoneuvojen hävittämises-
18127:    8) Ahvenanmaan maakunnanhallitukselle            tä annetun lain mukaisia tehtäviä suorittaville
18128: ajoneuvojen rekisteröintitehtävien suorittami-      viranomaisille näiden tehtävien suorittamista
18129: seksi Ahvenanmaan maakunnassa.                      varten;
18130:    Ilman rekisteröidyn suostumusta ei ajoneu-          6) kaupparekisteriin merkitylle ajoneuvo-
18131: vorekisteristä saa luovuttaa henkilötunnusta        kauppaa harjoittavalle yritykselle autorekisteri-
18132: muissa kuin 1 momentin 2-4 kohdassa tarkoi-         keskuksen erikseen määräämin ehdoin ajoneu-
18133: tetuissa tapauksissa sekä annettaessa tietoja       vokaupan ja -huollon yhteydessä seuraavia tie-
18134: liikennevakuutuksen hoitamista, rikoksen eh-        toja: ajoneuvon yksilöinti-, rekisteröinti-, kat-
18135: käisemistä ja selvittämistä tai pysäköinnin val-    sastus-, vakuutus- ja teknisiä tietoja sekä 9 § :n
18136: vontaa varten. Henkilötunnuksen saa luovut-         3 momentin mukaisen luvan saaneelle yrityk-
18137: taa myös tilastointia taikka tieteellistä tutki-    selle tai muulle yhteisölle lisäksi omistajan tai
18138: musta tai muuta siihen verrattavaa tarkoitusta      haltijan suostumuksella tämän henkilötiedot
18139: varten, jolloin luovutuksen edellytyksenä on,       ajoneuvon rekisterinumeron perusteella;
18140: että luovutus täyttää henkilörekisterilain 19 §:n      7) puolustusvoimille lakisääteisten tehtävien
18141: 1 momentin 3 kohdan vaatimukset. Mitä edellä        täyttämistä varten seuraavia tietoja: ajoneuvon
18142: tässä momentissa säädetään henkilötunnuksen         yksilöinti-, rekisteröinti-, katsastus- ja teknisiä
18143: luovutuksesta, koskee vastaavasti henkilötun-       tietoja sekä omistajan ja haltijan nimi, osoite
18144: nuksen käyttämistä tietojen luovutuksen perus-      sekä liike- ja yhteisötunnus; sekä
18145: teena.                                                 8) Ahvenanmaan maakunnanhallitukselle
18146:                                                     ajoneuvojen rekisteröintitehtävien suorittami-
18147:                       15 §                          seksi Ahvenanmaan maakunnassa.
18148:     Tietojen /uovutus teknisen käyttöyhteyden          Autorekisterikeskus voi tietosuojavaltuutet-
18149:             avulla ajoneuvorekisteristä             tua kuultuaan antaa 1 momentissa tarkoitetuil-
18150:                                                     le luovutuksensaajille luvan tallettaa käsittele-
18151:    Ajoneuvorekisteristä saa luovuttaa tietoja       määnsä asiaa varten luovutettavat tiedot luo-
18152: teknisen käyttöyhteyden avulla seuraavasti:         vutuksensaajan tietojärjestelmään.
18153:     1)   poliisiviranomaisille liikennevalvontaa
18154: sekä rikosten ehkäisyä ja selvittämistä varten;                            16 §
18155:     2) tulliviranomaisille ulkomaanliikenteen         Tietojen luovutus teknisen käyttöyhteyden
18156: valvontaa sekä tullirikosten ehkäisyä ja esitut-              avulla muista rekistereistä
18157: kintaa varten;
18158:     3) ulosottoviranomaisille ulosottotehtäviä         Ajokorttirekisteristä saa luovuttaa tietoja
18159: varten;                                             teknisen käyttöyhteyden avulla poliisille, syyt-
18160:    4) liikennevakuutusyhdistykselle, liikenneva-    täjäviranomaiselle ja tuomioistuimelle ajokort-
18161: kuutusyhtiöille ja valtiokanttorille liikenneva-    tiin liittyvien asioiden käsittelyä varten sekä
18162: kuutuksen tai sitä vastaavan valtion korvaus-       poliisille henkilötietojen tarkistamiseen.
18163: järjestelmän hoitamista varten ajoneuvon
18164: omistajan ja haltijan nimi, osoite ja henkilö-
18165: tai liike- ja yhteisötunnus sekä ajoneuvon yksi-      Tämä laki tulee voimaan                 päivänä
18166: löintiin, rekisteröintiin, katsastukseen, liiken-           kuuta 199
18167: nevakuutukseen ja teknisiin ominaisuuksiin
18168: liittyviä vakuutusmaksun määrittämiseksi tar-
18169: peellisia tietoja;
18170:                 Tieliikenteen tietojärjestelmästä annetun lain muuttaminen ym.                     3
18171: 
18172:                                               Laki
18173:                                tieliikennelain 84 §:n muuttamisesta
18174: 
18175:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
18176:   muutetaan 3 päivänä huhtikuuta 1981 annetun tieliikennelain (267 /81) 84 §:n 2 momentti,
18177: sellaisena kuin se on 15 päivänä syyskuuta 1989 annetussa laissa (818/89), seuraavasti:
18178: 
18179:                       84 §                          siannosta velvollisuus ilmoituksen tekemiseen
18180:                                                     siirtyy tieliikenteen tietojärjestelmästä annetun
18181: Ajoneuvon hyväksyminen liikenteeseen ja re-
18182:                                                     lain 9 §:n 3 momentissa tarkoitetulle yrityksel-
18183:                kisteröinti
18184:                                                     le. Ajoneuvoa koskevat muutostiedot on aina
18185:                                                     ilmoitettava rekisteriviranomaiselle, jollei muu-
18186:    Ajoneuvon maahantuoja ja valmistaja sekä         tos koske rekisteristä paistettua ajoneuvoa.
18187: omistaja ja haltija ovat velvollisia ilmoitta-
18188: maan rekisteritiedot ja niissä tapahtuneet muu-
18189: tokset rekisteriviranomaiselle siten kuin asetuk-     Tämä laki tulee voimaan               päivänä
18190: sella säädetään. Omistajan tai haltijan toimek-             kuuta 199
18191: 
18192: 
18193:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1991
18194: 1
18195: 
18196: 1
18197: 
18198: 1
18199: 
18200:     1
18201: 
18202:     1
18203: 
18204:     1
18205: 
18206:         1
18207: 
18208:         1
18209: 
18210:         1
18211: 
18212:             1
18213: 
18214:             1
18215: 
18216:             1
18217: 
18218:                 1
18219: 
18220:                 1
18221: 
18222:                 1
18223: 
18224:                     1
18225:                      1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -     Esitys n:o 288
18226: 
18227: 
18228: 
18229: 
18230:                                    Ed u s k u n n a n vastaus hallituksen esitykseen Iaeiksi
18231:                                 kansaneläkelain sekä lapsen hoitotuesta annetun lain 4 §:n muut-
18232:                                 tamisesta
18233: 
18234:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys      asiasta mietintönsä n:o 56 ja suuri valiokunta
18235: n:o 288 laeiksi kansaneläkelain sekä lapsen       mietintönsä n:o 268, on hyväksynyt seuraavat
18236: hoitotuesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta.     lait:
18237: Eduskunta, jolle sosiaalivaliokunta on antanut
18238: 
18239: 
18240: 
18241: 
18242:                                             Laki
18243:                                   kansaneläkelain muuttamisesta
18244: 
18245:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
18246:    kumotaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain (347/56) 39 §:n 5 momentti,
18247: sellaisena kuin se on 23 päivänä heinäkuuta 1982 annetussa laissa (572/82),
18248:    muutetaan 1 b §:n 2 momentti, 22 a §:n 2 momentti, 35 §:n 1 ja 5 momentti, 39 §:n 1
18249: momentti ja 39 a §:n 1 momentti,
18250:    sellaisina kuin niistä ovat 1 b § :n 2 momentti 23 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa
18251: (1217 /88), 22 a §:n 2 momentti ja 39 a §:n 1 momentti 26 päivänä heinäkuuta 1985 annetussa
18252: laissa (670/85) sekä 35 §:n 5 momentti ja 39 §:n 1 momentti 12 päivänä tammikuuta 1973
18253: annetussa laissa (8/73), sekä
18254:    lisätään 26 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna 5 päivänä helmikuuta 1982, 18 päivänä
18255: tammikuuta ja 12 päivänä heinäkuuta 1985, 8 päivänä elokuuta 1986 ja 25 päivänä marraskuuta
18256: 1988 annetuilla laeilla (103/82, 53 ja 594/85, 594/86 ja 986/88) sekä mainitulla 26 päivänä
18257: heinäkuuta 1985 annetulla lailla, uusi 8 momentti seuraavasti:
18258: 
18259:                      1b §                                              22 a §
18260: 
18261:   Jos 1 momentissa tarkoitettu työskentely           Yksilöllinen varhaiseläke myönnetään tois-
18262: ulkomailla jatkuu vuotta kauemmin tai jos         taiseksi. Yksilöllisestä varhaiseläkkeestä on so-
18263: työntekijä suorittaa työtä ulkomailla edellisen   veltuvin osin muutoin voimassa, mitä tässä
18264: työnantajansa ulkomaisen tytäryhtiön palve-       laissa on säädetty työkyvyttömyyseläkkeestä,
18265: luksessa, kansaneläkelaitos voi hakemuksesta,     lukuun ottamatta 39 §:n 1, 3 ja 4 momentin
18266: joka on tehty vuoden kuluessa 1 momentissa        säännöksiä.
18267: mainitun määräajan päättymisestä tai työnteki-
18268: jän muutosta ulkomaisen tytäryhtiön palveluk-
18269: seen, päättää, että työntekijän ja hänen 1                              26 §
18270: momentissa tarkoitettujen perheenjäsentensä
18271: katsotaan edelleen asuvan Suomessa eläkelai-        Työkyvyttömyyseläkkeen lisäosaa määrät-
18272: toksen määräämän ajan. Erityisestä syystä voi-    täessä 1 momentissa mainittuihin etuuksiin rin-
18273: daan hakemuksen tekemisen määräajasta poi-        nastetaan sellainen julkisoikeudelliseen työ- tai
18274: keta.                                             virkasuhteeseen perustuva eläke, jonka vakuu-
18275: 2100190
18276: 2                      1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 288
18277: 
18278: tettu saisi, jos hän siirtyisi sanotulle eläkkeelle   netellään eläkkeen osaa tai korotusta maksetta-
18279: välittömästi sairausajan palkan maksun päätyt-        essa. Työttömyyseläkettä ei kuitenkaan ilman
18280: tyä.                                                  erityistä syytä makseta pitemmältä kuin kuu-
18281:                                                       den kuukauden ajalta ennen eläkkeen hakemis-
18282:                                                       ta.
18283:                      4 luku
18284:      Etuuksien hakeminen ja maksaminen
18285:                                                                            39 a §
18286:                        35 §                             Yksilöllistä varhaiseläkettä maksetaan sitä
18287:    Eläke myönnetään hakemuksesta. Eläkettä            seuraavan kuukauden alusta, jona vakuutettu
18288: haetaan eläkkeenhakijan asuinkunnan paikal-           on täyttänyt 22 a §:n 1 momentissa tarkoitetut
18289: listoimistosta siten kuin asetuksella tarkemmin       yksilöllisen varhaiseläkkeen saamisen edelly-
18290: säädetään.                                            tykset, ei kuitenkaan ilman erityistä syytä pi-
18291:                                                       temmältä kuin vuoden ajalta ennen eläkkeen
18292:    Eläkelaitos päättää tarpeellisen selvityksen       hakemista.
18293: saatuaan määräajaksi myönnetyn eläke-edun
18294: jatkamisesta. Sitä koskeva hakemus on tehtävä
18295: tai selvitys esitettävä vuoden kuluessa määrä-          Tämä      laki tulee voimaan           päivänä
18296: ajan päättymisestä.                                                kuuta 199
18297:                                                          Tämän lain 35 §:n 5 momenttia, 39 §:n 1
18298:                       39 §                            momenttia ja 39 a §:n 1 momenttia sovelle-
18299:   Eläke maksetaan eläkeoikeuden syntymistä            taan, kun niissä tarkoitettu hakemus on tehty
18300: seuraavan kuukauden alusta, ei kuitenkaan             tai selvitys on esitetty tämän lain voimaantulon
18301: ilman erityistä syytä pitemmältä kuin vuoden          jälkeen.
18302: ajalta ennen eläkkeen hakemista. Samoin me-
18303: 
18304: 
18305: 
18306: 
18307:                                                 Laki
18308:                        lapsen hoitotuesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta
18309: 
18310:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
18311:     muutetaan lapsen hoitotuesta 4 päivänä heinäkuuta 1969 annetun lain (444/69) 4 § seuraavasti:
18312: 
18313:                       4§
18314:    Lapselle, joka on valtion, kunnan tai kun-         Sama koskee hoitotuen maksamista lapselle,
18315: tainliiton sairaalassa tai laitoksessa taikka         joka on edellä tarkoitetun sairaalan tai laitok-
18316: muussa hoitolaitoksessa, jonka kustannuksiin          sen toimesta ja kustannuksella sijoitettu hoi-
18317: käytetään pääasiallisesti julkisia varoja, ei         toon muualle.
18318: makseta hoitotukea sen kuukauden alusta, jota
18319: edellisen kuukauden aikana sairaalassa tai lai-         Tämä    laki tulee voimaan            päivänä
18320: toksessa olo on kestänyt kolme kuukautta.                        kuuta 199
18321: 
18322:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1990
18323:                      1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 289
18324: 
18325: 
18326: 
18327: 
18328:                                      Ed u s k u n n a n v a s ta u s hallituksen esitykseen laeiksi al-
18329:                                   koholilain sekä keskioluesta annetun lain 12 §:n muuttamisesta
18330: 
18331:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys         ta, jolle talousvaliokunta on antanut asiasta
18332: n:o 289 laeiksi alkoholilain sekä keskioluesta       mietintönsä n:o 14 ja suuri valiokunta mietin-
18333: annetun lain 12 §:n muuttamisesta. Eduskun-          tönsä n:o 252, on hyväksynyt seuraavat lait:
18334: 
18335: 
18336: 
18337:                                                Laki
18338:                                      alkoholilain muuttamisesta
18339: 
18340:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
18341:    muutetaan 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetun alkoholilain (459/68) 27 §:n 2 momentti,
18342: 28 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohta sekä 58 §,
18343:    näistä 27 §:n 2 momentti ja 58 § sellaisina kuin ne ovat 6 päivänä maaliskuuta 1987 annetussa
18344: laissa (252/87), sekä
18345:    lisätään 28 §:n 1 momenttiin uusi 4 kohta seuraavasti:
18346: 
18347:                      27 §                               4) laivakauppias sellaisia muonitusvarastoon
18348:                                                      siirrettyjä alkoholijuomia, jotka on tarkoitettu
18349:   Sellainen ulkomaan liikenteessä olevan aluk-       vientiin.
18350: sen haltija sekä laivakauppias, jolla on oikeus
18351: pitää tullilaissa tarkoitettua muonitusvarastoa,
18352: saa tuoda maahan ja sanotussa varastossa                                  58 §
18353: säilyttää ulkomaan liikenteessä olevan aluksen          Edellä 27 §:n 2 momentissa ja 57 §:n 2
18354: muonavaroiksi tarkoitettuja alkoholijuomia.          momentin 4 kohdassa tarkoitetulla laivakaup-
18355: Laivakauppias saa tuoda maahan ja säilyttää          piaana on oikeus myydä tämän lain nojalla
18356: muonitusvarastossa myös tulliverolain 16 §:n 2       hankkimaansa alkoholijuomaa ulkomaan lii-
18357: kohdassa mainittuun tarkoitukseen, verotto-          kenteessä olevalle alukselle, aluksen haltijalle
18358: mien tavaroiden myymälöiden myyntiin sekä            ja toiselle 27 §:n 2 momentissa tarkoitetulle
18359: vientiin tarkoitettuja alkoholijuomia.               laivakauppiaalle käytettäväksi ulkomaan lii-
18360:                                                      kenteessä olevan aluksen muonitukseen. Lisäk-
18361:                                                      si laivakauppias saa myydä tulliverolain 16 §:n
18362:                    28 §                              2 kohdassa mainittuun tarkoitukseen, verotto-
18363:  Alkoholiyhtiön lisäksi saa alkoholijuomaa           mien tavaroiden myymälöiden myyntiin sekä
18364: maasta viedä:                                        vientiin muonitusvarastoon siirrettyjä alkoholi-
18365:                                                      juomia.
18366:    2) oman maan diplomaattinen edustaja mat-
18367: kustaessaan toimipaikkaansa ulkomaille ja
18368: 27 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu vie-           Tämä laki tulee voimaan     päivänä
18369: raan valtion edustaja diplomaatti- tai virkapas-     kuuta 199 .
18370: silla matkustaessaan;                                   Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä
18371:    3) alkoholiyhtiön suostumuksin valmis-            lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi-
18372: tamiaan juomia se, jolla on 22 §:n nojalla           teisiin.
18373: annettu valmistusoikeus; sekä
18374: 
18375: 
18376: 210031U
18377: 2                     1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 289
18378: 
18379:                                               Laki
18380:                          keskioluesta annetun lain 12 §:n muuttamisesta
18381: 
18382:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
18383:   muutetaan keskioluesta 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetun lain (462/68) 12 §:n 1 momentti
18384: seuraavasti:
18385: 
18386:                        12 §
18387:    Keskiolutta saa viedä maasta alkoholiyhtiö         Tämä laki tulee voimaan      päivänä
18388: ja yhtiön suostumuksin valmistamaansa keski-        kuuta 199 .
18389: olutta se, jolla on 6 §:n nojalla annettu valmis-     Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
18390: tusoikeus. Mitä alkoholilain 28 §:n 1 momen-        ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
18391: tin 4 kohdassa on säädetty laivakauppiaan           menpiteisiin.
18392: oikeudesta viedä maasta sellaisia muonitusva-
18393: rastoon siirrettyjä alkoholijuomia, jotka on
18394: tarkoitettu vientiin, on voimassa myös keski-
18395: oluen osalta.
18396: 
18397: 
18398: 
18399:     Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1990
18400:                       1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 290
18401: 
18402: 
18403: 
18404: 
18405:                                       Ed u s kunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi ly-
18406:                                   hytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain 1 ja
18407:                                   11 §:n sekä eräiden työsuhteessa olevien taiteilijoiden ja toimitta-
18408:                                   jien eläkelain 9 §:n muuttamisesta
18409: 
18410:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys         Eduskunta, jolle sosiaalivaliokunta on antanut
18411: n:o 290 laeiksi lyhytaikaisissa työsuhteissa ole-    asiasta mietintönsä n:o 58 ja suuri valiokunta
18412: vien työntekijäin eläkelain 1 ja 11 §:n sekä         mietintönsä n:o 277, on hyväksynyt seuraavat
18413: eräiden työsuhteessa olevien taiteilijoiden ja       lait:
18414: toimittajien eläkelain 9 §:n muuttamisesta.
18415: 
18416: 
18417:                                                Laki
18418:      lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain 1 ja 11 §:n muuttamisesta
18419: 
18420:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
18421:   muutetaan 9 päivänä helmikuuta 1962 annetun lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin
18422: eläkelain (134/62) 1 §:n 1 momentti ja 11 §:n 2 momentti,
18423:    sellaisina kuin ne ovat, 1 § :n 1 momentti  pmvana              kuuta 199 annetussa laissa
18424:      1 ) ja 11 §:n 2 momentti 10 päivänä huhtikuuta 1981 annetussa laissa (258/81), seuraavasti:
18425: 
18426:                        1 §                                                 11 §
18427:    Työntekijälle, joka sen vuoden jälkeen, jona
18428: hän on täyttänyt 13 vuotta, työskentelee metsä-         Sijoitukset on tehtävä silmällä pitäen var-
18429: työssä, uittotyössä, maatila- ja puutarhatalou-      muutta, reaaliarvon säilymistä, tuottoa ja elä-
18430: den eri töissä, maa-, vesi- ja talonrakennus-        kekassan maksuvalmiutta. Sijoitusten vakuuk-
18431: työssä, maanparannustyössä, turveteollisuus-         sien osalta noudatetaan soveltuvin osin vakuu-
18432: työssä, satamatyössä tai kotimaanliikenteen          tusyhtiölain (1062/79) 10 luvun 3 §:n säännök-
18433: aluksessa taikka, sikäli kuin asetuksella sääde-     siä. Edellä 10 §:n 3 momentissa tarkoitetun
18434: tään, muulla sellaisella alalla, jolle lyhytaikai-   vakuutusmaksurahaston katteesta on kuitenkin
18435: set työsuhteet ovat luonteenomaisia, on työn-        luetteloitava määrä, joka sosiaali- ja terveysmi-
18436: antajan kustannettava eläketurva vanhuuden           nisteriön määräämien perusteiden mukaan ar-
18437: ja työkyvyttömyyden varalta sekä tällaisen           vioituna on vähintään 90 prosenttia vakuutus-
18438: työntekijän omaisille perhe-eläketurva tämän         maksurahastosta.
18439: lain mukaan. Mikäli tässä laissa ei toisin sääde-
18440: tä, on soveltuvin osin muutoin voimassa, mitä
18441: työntekijäin eläkelain (395/61) 3 §:n 2-4 mo-           Tämä laki tulee voimaan     päivänä
18442: mentissa, 4 §:n 1, 3 ja 5 momentissa, 4 a-4 d,       kuuta 199 .
18443: 4 f-4 n §:ssä, 5 b §:n 3 ja 4 momentissa, 5 c,          Sen estämättä, mitä 1 §:n 1 momentissa on
18444: 7 a-7 c, 8, 8 a-8 f, 9, 9 a, 10, 10 a ja             säädetty, sovelletaan työntekijäin eläkelain
18445: 12 §:ssä, 13 §:n 3 ja 4 momentissa sekä 14,          4 h-4 n §:ää lyhytaikaisissa työsuhteissa ole-
18446: 15 a, 15 b, 16, 17, 17 a, 18, 19 a-19 d, 20, 21,     vien työntekijöiden eläkelain mukaiseen kun-
18447: 21 a, 21 b, 22 ja 23 §:ssä säädetään.                toutukseen vasta 1 päivästä lokakuuta 1991
18448:                                                      lukien. Lisäksi ensiksi mainitun lain 4 §:n 6
18449:                                                      momenttia sovelletaan viimeksi mainitun lain
18450:                                                      mukaiseen kuntoutukseen 30 päivään syyskuu-
18451:                                                      ta 1991 saakka.
18452: 
18453: 
18454: 210004Q
18455: 2                     1990 vp. -   Eduskunnan vastaus -     Esitys n:o 290
18456: 
18457:                                             Laki
18458:     eräiden työsuhteessa olevien taiteilijoiden ja toimittajien eläkelain 9 §:n muuttamisesta
18459: 
18460:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
18461:   muutetaan 26 päivänä heinäkuuta 1985 annetun eräiden työsuhteessa olevien taiteilijoiden ja
18462: toimittajien eläkelain (662/85) 9 §:n 2 momentti seuraavasti:
18463: 
18464:                       9§                          vakuutusmaksurahaston katteesta on kuitenkin
18465:                                                   luetteloitava määrä, joka sosiaali- ja terveys-
18466:    Sijoitukset on tehtävä silmällä pitäen var-    ministeriön määräämien perusteiden mukaan
18467: muutta, rcaaliarvon säilymistä, tuottoa ja elä-   arvioituna on vähintään 90 prosenttia vakuu-
18468: kekassan maksuvalmiutta. Sijoitusten vakuuk-      tusmaksurahastosta.
18469: sien osalta noudatetaan soveltuvin osin vakuu-
18470: tusyhtiölain (1062/79) 10 luvun 3 §:n säännök-      Tämä    laki tulee voimaan           päivänä
18471: siä. Edellä 7 §:n 3 momentissa tarkoitetun                   kuuta 199
18472: 
18473: 
18474:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1990
18475:                        1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 291
18476: 
18477: 
18478: 
18479: 
18480:                                       Ed u s k u n n a n v a s t a u s hallituksen esitykseen laeiksi työ-
18481:                                   sopimuslain muuttamisesta, työsopimuksen irtisanomismenette-
18482:                                   lystä annetun lain kumoamisesta ja työttömyysturvalain 9 §:n
18483:                                   muuttamisesta
18484: 
18485:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys         9 § :n muuttamisesta. Eduskunta, jolle sosiaali-
18486: n:o 29I laeiksi työsopimuslain muuttamisesta,        valiokunta on antanut asiasta mietintönsä n:o
18487: työsopimuksen irtisanomismenettelystä anne-          59 ja suuri valiokunta mietintönsä n:o 294, on
18488: tun lain kumoamisesta ja työttömyysturvalain         hyväksynyt seuraavat lait:
18489: 
18490: 
18491:                                                Laki
18492:                                     työsopimuslain muuttamisesta
18493: 
18494:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
18495:    kumotaan 30 päivänä huhtikuuta I970 annetun työsopimuslain (320/70) 45 §,
18496:    muutetaan 37 a §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 29 päivänä heinäkuuta I988 annetussa
18497: laissa (723/88), sekä
18498:    lisätään 37 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna II päivänä tammikuuta I985
18499: annetulla lailla (30/85) ja mainitulla 29 päivänä heinäkuuta I988 annetulla lailla, uusi 3
18500: momentti, jolloin nykyinen 3 ja 4 momentti siirtyvät 4 ja 5 momentiksi ja lakiin uusi 3 a luku
18501: seuraavasti:
18502: 
18503:                       37 §                                                3 a luku
18504:    Toistaiseksi voimassa olevat sopimukset                 Työsopimuksen päättämismenettely
18505:                                                                            47 a §
18506:    Työnantajan on toimitettava työsopimuksen                       Luvun soveltamisala
18507: irtisanominen tässä pykälässä tarkoitetulla pe-
18508: rusteella kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun         Tämän luvun säännöksiä sovelletaan työso-
18509: irtisanomisen peruste on tullut työnantajan          pimuksen irtisanomiseen ja purkamiseen, jäl-
18510: tietoon.                                             jempänä työsopimuksen päättäminen. Lisäksi
18511:                                                      on noudatettava, mitä niistä säädetään muual-
18512:                                                      la tässä laissa.
18513:                                                         Tämän luvun säännöksiä ei kuitenkaan so-
18514:                                                      velleta määräaikaisen sopimuksen lakkaami-
18515:                       37 a §                         seen 36 §:n nojalla eikä 47 b ja 47 c §:n sään-
18516:           Taloudelliset ja tuotannolliset            nöksiä työsopimuksen purkautumiseen 44 §:n
18517:               irtisanomisperusteet                   2 momentin nojalla.
18518:                                                         Luvun 47 f - 47 i §:n säännöksiä ei sovelle-
18519:                                                      ta, kun työsopimus on päätetty 37 a, 40, 4I tai
18520:   Mitä 37 §:n 4 momentissa on säädetty irtisa-       43 §:ssä säädettyjen perusteiden vastaisesti eikä
18521: nomisoikeuden rajoittamisesta, koskee vastaa-        myöskään kun määräaikainen työsopimus on
18522: vasti myös tässä pykälässä tarkoitettuja irtisa-     purettu 3 § :ssä säädettyjen perusteiden vastai-
18523: nomisperusteita.                                     sesti.
18524: 210080Y
18525: 2                      1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 291
18526: 
18527:                       47 b §                          ta johtuvalla vähintään kahden viikon pituisel-
18528:     Työntekijän ja työnantajan kuuleminen ja          la vapaa-ajalla katsotaan postitse lähetettyyn
18529:          työnantajan selvitysvelvollisuus             ilmoitukseen perustuva työsopimuksen päättä-
18530:                                                       minen kuitenkin toimitetuksi aikaisintaan lo-
18531:    Ennen kuin työnantaja irtisanoo työsopi-           man tai vapaa-ajan viimeistä päivää seuraava-
18532: muksen 37 §:ssä tarkoitetulla perusteella tai         na päivänä.
18533: purkaa sen 3 tai 43 §:ssä tarkoitetusta syystä,
18534: hänen on varattava työntekijälle mahdollisuus                               47 d §
18535: tulla kuulluksi työsopimuksen päättämisen pe-
18536:                                                            Työsopimuksen päättämisperusteiden
18537: rusteesta. Työntekijällä on oikeus häntä kuul-                 ilmoittaminen työntekijälle
18538: taessa käyttää avustajaa.
18539:    Ennen kuin työntekijä purkaa työsopimuk-             Työnantajan on työntekijän pyynnöstä vii-
18540: sen 43 §:ssä tarkoitetusta syystä, hänen on           vytyksettä ilmoitettava tälle kirjallisesti irtisa-
18541: varattava työnantajalle mahdollisuus tulla            nomisen tai purkamisen perusteiden pääkohdat
18542: kuulluksi purkamisen perusteesta.                     ja työsopimuksen päättymispäivämäärä.
18543:    Jos työsopimus irtisanotaan 37 a, 40 tai
18544: 41 §:ssä tarkoitetuilla perusteilla, on työnanta-                           47 e §
18545: jan, konkurssipesän tai kuolinpesän niin hyvis-             Kanneaika ja tuomioistuinkäsittely
18546: sä ajoin kuin mahdollista selvitettävä työnteki-
18547: jälle irtisanomisen perusteet. Jos toimenpide            Kanne työsopimuksen lakkaamista koske-
18548: kohdistuu useisiin työntekijöihin, voidaan sel-       vassa asiassa on pantava yleisessä alioikeudessa
18549: vitys antaa työntekijöille tai näiden edustajille     vireille kahden vuoden kuluessa siitä, kun työ-
18550: yhteisesti.                                           sopimuksen päättäminen on 47 c §:ssä sääde-
18551:    Jos työnantajana on lain taikka sopimuksen         tyllä tavalla toimitettu tai katsottava toimite-
18552: tai muun häntä sitovan määräyksen mukaan              tuksi.
18553: velvollisuus neuvotella työntekijöiden tai hei-          Jos kanne on pantu vireille kuuden kuukau-
18554: dän edustajiensa kanssa 3 momentissa tarkoite-        den kuluessa 1 momentissa säädetyn kanneajan
18555: tuista irtisanomisista, ei edellä tarkoitettua sel-   alkamisesta, on asia kaikissa oikeusasteissa
18556: vitystä tarvitse esittää.                             käsiteltävä kiireellisenä.
18557: 
18558:                       47 c §                                                47 f §
18559:           Työsopimuksen päättäminen                     Korvaus perusteettomasta työsopimuksen
18560:                                                                     päättämisestä
18561:    Ilmoitus työsopimuksen päättämisestä on
18562: toimitettava työnantajalle tai tämän edustajalle         Työnantaja, joka on 3 tai 37 §:ssä säädetty-
18563: taikka työntekijälle henkilökohtaisesti. Jollei       jen perusteiden vastaisesti tai ilman 53 §:n 2
18564: tämä ole mahdollista, ilmoitus saadaan lähet-         momentissa tarkoitettua työntekijöiden enem-
18565: tää postitse työnantajan tai työntekijän ilmoit-      mistön suostumusta päättänyt työntekijän tois-
18566: tamaan tai muutoin tiedossa olevaan posti-            taiseksi voimassa olevan työsopimuksen, on
18567: osoitteeseen.                                         velvollinen maksamaan korvausta perusteetto-
18568:    Toimitettaessa työsopimuksen päättämisil-          masta työsopimuksen päättämisestä. Korvauk-
18569: moitus postitse katsotaan 3 ja 40 §:ssä tarkoi-       sena on suoritettava vähintään kolmen ja enin-
18570: tettuihin työsopimuksen päättämisperusteisiin         tään 24 kuukauden palkka.
18571: vedotun sovitussa tai säädetyssä ajassa, jos             Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan
18572: ilmoitus tuon ajan kuluessa on jätetty postin         sitä lisäävänä tai vastaavasti vähentävänä seik-
18573: kuljetettavaksi.                                      kana huomioon työtä vaille jäämisen arvioitu
18574:    Jos ilmoitus työsopimuksen päättämisestä           kesto ja ansion menetys, työsuhteen kestoaika,
18575: on 1 tai 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa      työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saa-
18576: lähetetty postitse, katsotaan työsopimuksen           da myöhemmin ammattiaan tai koulutustaan
18577: päättäminen toimitetuksi seitsemäntenä päivä-         vastaavaa työtä, työnantajan menettely työso-
18578: nä sen jälkeen, kun ilmoitus on annettu postin        pimusta päätettäessä, työntekijän itsensä anta-
18579: kuljetettavaksi.                                      ma aihe päättämiseen, työntekijän ja työnanta-
18580:    Työntekijän ollessa lain tai sopimuksen mu-        jan olosuhteet yleensä sekä muut näihin verrat-
18581: kaisella vuosilomalla tai työajan tasoittamises-      tavat seikat.
18582:                           Työsuhteen irtisanomismenettelyn uudistaminen                            3
18583: 
18584:    Jos toistaiseksi voimassa oleva työsopimus                          47 i §
18585: on päätetty koeaikana 3 §:ssä säädettyjen pe-       Työsuhteen jatkumisesta riippuvaa korvausta
18586: rusteiden vastaisesti, korvaus voidaan kuiten-         koskevan erimielisyyden ratkaiseminen
18587: kin määrätä 1 momentissa säädetystä vähim-
18588: mäiskorvauksen määrästä riippumatta.                   Jos 47 h §:ssä tarkoitettua tuomiota täytän-
18589:   Työnantajaa ei voida tuomita tässä pykäläs-       töönpantaessa syntyy erimielisyyttä siitä, kum-
18590: sä tarkoitetun korvauksen lisäksi eikä sen sijas-   pi tuomiossa määrätyistä korvauksista on mak-
18591: ta 51 § :n mukaiseen vahingonkorvaukseen.           settava, työnantajan tai työntekijän on saatet-
18592:                                                     tava asia sitä ensiksi käsitelleen tuomiois-
18593:                    47 g §                           tuimen ratkaistavaksi.
18594:      Työsuhteen jatkamisen edellytysten
18595:                selvittäminen                                             47 j §
18596:                                                                Säännösten pakottavuus
18597:    Jos työsopimus on päätetty 37 §:ssä säädet-
18598: tyjen perusteiden vastaisesti, tuomioistuimen          Sopimus, jolla vähennetään työntekijälle tä-
18599: on vaatimuksesta harkittava, ovatko asiassa         män luvun mukaan kuuluvia etuja, on mitä-
18600: ilmenneet olosuhteet sellaiset, että on olemassa    tön.
18601: edellytykset työsuhteen jatkamiselle tai jo päät-      Työnantajain ja työntekijäin valtakunnalli-
18602: tyneen työsuhteen palauttamiselle. Työntekijän      silla keskusjärjestöillä on oikeus työehtosopi-
18603: on tehtävä vaatimus kuuden kuukauden ku-            muksin sopia toisinkin siitä, mitä tässä luvussa
18604: luessa työsopimuksen päättämistä koskevan il-       ja 37 §:n 3 momentissa on säädetty. Työnanta-
18605: moituksen toimittamisesta ja työnantajan en-        jain ja työntekijäin yhdistyksillä, joiden toi-
18606: nen irtisanomisajan päättymistä.                    mintapiiri käsittää koko maan, on oikeus muu-
18607:    Edellä 1 momentissa mainittuja edellytyksiä      ten paitsi 47 f §:n osalta työehtosopimuksin
18608: harkittaessa tuomioistuimen on kiinnitettävä        sopia toisin kuin edellä tässä luvussa ja 37 §:n
18609: huomiota, paitsi asiassa ilmenneisiin olosuhtei-    3 momentissa on säädetty. Työehtosopimuksen
18610: siin kokonaisuudessaan, erityisesti irtisanomi-     tällaisia määräyksiä saa sopimukseen sidottu
18611: sen syihin, työnantajan toiminnan laajuuteen        työnantaja soveltaa niihinkin työntekijöihin,
18612: ja työnantajan palveluksessa olevien työnteki-      jotka eivät ole työehtosopimukseen sidottuja
18613: jöiden määrään sekä irtisanotun työntekijän         mutta joiden työsuhteissa muutoin on nouda-
18614: haluun ja tosiasiallisiin mahdollisuuksiin pala-    tettava työehtosopimuksen määräyksiä. Mil-
18615: ta entiseen työhönsä sekä hänen muihin olo-         loin työsopimuksessa on niin sovittu, saadaan
18616: suhteisiinsa.                                       työehtosopimuksen sanotunlaisia määräyksiä
18617:                                                     noudattaa työehtosopimuksen lakkaamisen jäl-
18618:                      47 h §                         keen uuden työehtosopimuksen voimaantuloon
18619:         Korvaus työsuhteen jatkuessa                asti niissä työsuhteissa, joissa määräyksiä saa-
18620:                                                     taisiin soveltaa, jos työehtosopimus olisi edel-
18621:    Jos tuomioistuin 47 g §:ssä tarkoitetussa ta-    leen voimassa.
18622: pauksessa katsoo, että edellytykset työsuhteen         Mitä 2 momentissa säädetään, sovelletaan
18623: jatkamiselle ovat olemassa, se voi määrätä,         vastaavasti valtion neuvotteluviranomaisen,
18624: että työnantajan on maksettava joko 47 f §:n 1      kunnallisen työmarkkinalaitoksen tai evanke-
18625: ja 2 momentin mukainen korvaus tai, mikäli          lis-luterilaisen kirkon sopimusvaltuuskunnan ja
18626: työnantaja antaa työsuhteen jatkua, vaihtoeh-       asianomaisen työntekijäin keskusjärjestön tai
18627: toinen korvaus.                                     työntekijäin yhdistysten, joiden toimintapiiri
18628:    Tällainen määräys voidaan antaa myös työ-        käsittää koko maan, välillä tehtyyn työehtoso-
18629: suhteen jo päätyttyä sen varalta, että työnanta-    pimukseen. Toimiehtosopimukseen sovelletaan
18630: ja tuomiossa asetetun määräajan kuluessa tar-       vastaavasti, mitä tässä luvussa säädetään työ-
18631: joaa työntekijälle joko irtisanotun työsopi-        ehtosopimuksesta.
18632: muksen edellyttämää tai siihen rinnastettavaa
18633: työtä.                                                Tämä laki tulee voimaan       päivänä
18634:    Vaihtoehtoisen korvauksen suuruus voidaan        kuuta 199 .
18635: määrätä 47 f §:n 1 momentissa säädetystä vä-           Tämän lain menettelytapoja sekä tuomiois-
18636: himmäiskorvauksen määrästä riippumatta,             tuinkäsittelyä koskevia säännöksiä ei sovelleta,
18637: taikka, jos vahinkoa ei ole syntynyt, määrätä,      milloin työsopimuksen päättäminen on tapah-
18638: ettei korvausta ole lainkaan suoritettava.          tunut ennen tämän lain voimaantuloa.
18639: 4                      1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 291
18640: 
18641:                                                 Laki
18642:                työsopimuksen irtisanomismenettelystä annetun lain kumoamisesta
18643: 
18644:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
18645: 
18646:                        1§                                                 2§
18647:   Tällä lailla kumotaan työsopimuksen irtisa-           Tämä laki tulee voimaan       päivänä
18648: nomismenettelystä 3 päivänä helmikuuta 1984           kuuta 199 .
18649: annettu laki (124/84).
18650: 
18651: 
18652: 
18653: 
18654:                                                 Laki
18655:                              työttömyysturvalain 9 §:n muuttamisesta
18656: 
18657:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
18658:   muutetaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyysturvalain (602/84) 9 §:n 2 momentti,
18659: sellaisena kuin se on 9 päivänä helmikuuta 1990 annetussa laissa (98/90), seuraavasti:
18660: 
18661:                        9§                             nut työsuhteen päättymisen. Milloin työsuh-
18662:         Oikeus työttömyyspäivärahaan                  teen on katsottava asiassa annetun lainvoimai-
18663:              eräissä tapauksissa                      sen tuomion tai muun lopullisena pidettävän
18664:                                                       ratkaisun jälkeen päättyneen työntekijästä joh-
18665:    Jos työntekijä, jonka työsopimus on irtisa-        tuneesta syystä, sovelletaan 1 momentissa tar-
18666: nottu työsopimuslain (320170) 37 §:ssä tarkoi-        koitetulta ajalta aiheettomasti maksetun työt-
18667: tetulla perusteella, on todisteellisesti riitautta-   tömyyspäivärahan takaisinperintään 31 § :n
18668: nut irtisanomisen irtisanomisajan kuluessa eikä       säännöksiä.
18669: työntekijän tätä menettelyä ole pidettävä ilmei-
18670: sen aiheettomana, ei ennen asiassa tehtyä lo-
18671: pullista ratkaisua voida katsoa, että hän olisi 1       Tämä laki tulee voimaan        päivänä
18672: momentissa tarkoitetulla tavalla itse aiheutta-       kuuta 199 .
18673: 
18674: 
18675:       Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 1991
18676:                      1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 292
18677: 
18678: 
18679: 
18680: 
18681:                                    Ed u s k u n n a n v a s t a u s hallituksen esitykseen laiksi työ-
18682:                                 neuvostosta ja työsuojelun poikkeusluvista annetun lain 10 c §:n
18683:                                 muuttamisesta
18684: 
18685:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys       antanut asiasta mietintönsä n:o 50 ja suuri
18686: n:o 292 laiksi työneuvostosta ja työsuojelun       valiokunta mietintönsä n:o 254, on hyväksynyt
18687: poikkeusluvista annetun lain 10 c §:n muutta-      seuraavan lain:
18688: misesta. Eduskunta, jolle sosiaalivaliokunta on
18689: 
18690: 
18691:                                              Laki
18692:      työneuvostosta ja työsuojelun poikkeusluvista annetun lain 10 c §:n muuttamisesta
18693: 
18694:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
18695:   lisätään työneuvostosta ja työsuojelun poikkeusluvista 2 päivänä elokuuta 1946 annetun lain
18696: (608/46) 10 c §:ään, sellaisena kuin se on 12 päivänä tammikuuta 1979 annetussa laissa (26179),
18697: uusi 4 momentti, jolloin nykyinen 4 momentti siirtyy 5 momentiksi, seuraavasti:
18698: 
18699:                     10 c §                         ja työntekijöiden edustaja ovat yksimielisiä
18700:                                                    luvan tarpeellisuudesta. Puheenjohtajan tällai-
18701:    Puheenjohtaja voi yksin ratkaista työaika-      sessa asiassa antamaa päätöstä ei tarvitse vah-
18702: lain 11 §:n 4 momentin, kauppaliikkeiden ja        vistaa poikkeuslupajaostossa.
18703: toimistojen työaikalain (400178) 6 §:n 6 mo-
18704: mentin ja maatalouden työaikalain (407 /89)
18705: 12 §:n 3 momentin mukaiset lisäylityötä koske-       Tämä laki tulee voimaan          päivänä
18706: vat hakemukset, jos lupaa hakenut työnantaja       kuuta 199 .
18707: 
18708: 
18709:     Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1990
18710:                         ,f
18711: 
18712: 
18713: 
18714: 
18715: 210022K
18716:                      1990 vp. -   Eduskunnan vastaus -     Esitys n:o 293
18717: 
18718: 
18719: 
18720: 
18721:                                    Ed u s k u n n a n vastaus hallituksen    esitykseen     laiksi
18722:                                 opintovapaalain 5 ja 10 §:n muuttamisesta
18723: 
18724:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys     kunta on antanut asiasta mietintönsä n:o 51 ja
18725: n:o 293 laiksi opintovapaalain 5 ja 10 §:n       suuri valiokunta mietintönsä n:o 255, on hy-
18726: muuttamisesta. Eduskunta, jolle sosiaalivalio-   väksynyt seuraavan lain:
18727: 
18728: 
18729:                                            Laki
18730:                            opintovapaalain 5 ja 10 §:n muuttamisesta
18731: 
18732:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
18733:   muutetaan 9 päivänä maaliskuuta 1979 annetun opintovapaalain (273179) 5 § :n 3 momentti ja
18734: 10 §:n 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat 5 päivänä syyskuuta 1986 annetussa laissa (663/86),
18735: seuraavasti:
18736: 
18737:                      5§
18738: 
18739:    Opintovapaa voidaan myöntää myös 1 mo-        mentin mukaan kuuluvaa oikeutta, hänen on
18740: mentissa tarkoitettuun opiskeluun rinnastetta-   ilmoitettava tästä vähintään neljä viikkoa en-
18741: via ulkomailla tapahtuvia opintoja varten.       nen työhön paluutaan.
18742: 
18743: 
18744:                      10§                           Tämä    laki tulee voimaan             päivänä
18745:                                                             kuuta 199
18746:   Jos työntekijä haluaa käyttää hänelle 1 mo-
18747: 
18748: 
18749:     Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1990
18750: 
18751: 
18752: 
18753: 
18754: 200732M
18755:                       1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 294
18756: 
18757: 
18758: 
18759: 
18760:                                     Ed u s k u n n a n vastaus hallituksen esitykseen laiksi me-
18761:                                  rimieslain muuttamisesta
18762: 
18763:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys        asiasta mietintönsä n:o 53 ja suuri valiokunta
18764: n:o 294 laiksi merimieslain muuttamisesta.          mietintönsä n:o 257, on hyväksynyt seuraavan
18765: Eduskunta, jolle sosiaalivaliokunta on antanut      lain:
18766: 
18767: 
18768: 
18769: 
18770:                                               Laki
18771:                                     merimieslain muuttamisesta
18772: 
18773:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
18774:    kumotaan 7 päivänä kesäkuuta 1978 annetun merimieslain (423/78) 39 §:n 2 momentin 4
18775: kohta,
18776:    muutetaan 24 §:n 1 momentti, 40 §:n 1 momentti, 41 §:n 4 ja 6 momentti sekä 45 a §,
18777:    sellaisina kuin ne ovat, 24 § :n 1 momentti ja 45 a § 2 päivänä maaliskuuta 1979 annetussa
18778: laissa (255/79), 40 §:n 1 momentti 25 päivänä heinäkuuta 1986 annetussa laissa (591/86) ja 41 §:n
18779: 4 ja 6 momentti 23 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa (1177 /88), sekä
18780:    lisätään 24 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 2 päivänä maaliskuuta
18781: 1979 annetulla lailla, uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4
18782: momentiksi, sekä lakiin uusi 32 c, 39 a ja 41 b § seuraavasti:
18783: 
18784:                       24 §                          vän ajaksi, jos työ on tilapäisesti vähentynyt
18785:                 Lomauttaminen                       eikä työnantaja voi kohtuudella järjestää muu-
18786:                                                     ta työtä tai työnantajan tarpeisiin sopivaa kou-
18787:    Työsuhteen kestäessä voidaan sopia siitä,        lutusta.
18788: että työnteko ja palkanmaksu keskeytetään
18789: toistaiseksi tai määräajaksi työsuhteen pysyes-
18790: sä muutoin voimassa. Niillä edellytyksillä, joil-
18791: la työnantaja saisi irtisanoa tai purkaa työsopi-                        32 c §
18792: muksen, hän voi työsopimuksen irtisanomisen                     Tilapäinen hoitovapaa
18793: tai purkamisen sijasta, noudattaen päällikön
18794: kohdalla 90 päivän, muun päällystön kohdalla          Työntekijällä on alle kymmenvuotiaan lap-
18795: 30 päivän sekä muiden kuin edellä mainittujen       sensa tai muun hänen kodissaan pysyvästi asu-
18796: työntekijäin kohdalla 14 päivän ilmoitusaikaa,      van alle kymmenvuotiaan lapsen äkillisesti sai-
18797: määrätä työntekijän Iomautettavaksi määrä-          rastuessa oikeus saada enintään neljä työpäi-
18798: ajaksi tai toistaiseksi. Sopimuksella voidaan       vää tilapäistä hoitovapaata hoidon järjestämi-
18799: lomauttamisoikeutta laajentaa.                      seksi tai lapsen hoitamiseksi, edellyttäen että
18800:    Edellä 1 momentissa tarkoitetulla tavalla        työntekijä jää aluksesta ja palaa alukseen Suo-
18801: työntekijä voidaan lomauttaa enintään 90 päi-       men satamassa.
18802: 
18803: 210034Y
18804: 2                     1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 294
18805: 
18806:    Tilapäistä hoitovapaata voi pitää kerrallaan                           40 §
18807: vain toinen lapsen vanhemmista. Työntekijän           Työhönpaluuoikeus eräissä tapauksissa
18808: on ilmoitettava työnantajalle välittömästi tila-
18809: päisen hoitovapaan käyttämisestä ja sen syys-        Työntekijällä, joka työsuhteen jatkuessa on
18810: tä.                                                synnytyksen, sairauden, vamman tai 32 §:n 1
18811:    Työnantaja ei ole velvollinen maksamaan         momentissa tarkoitetun äitiys-, isyys- tai van-
18812: palkkaa työntekijälle tilapäisen hoitovapaan       hempainloman taikka hoitovapaan tai 32 c §:n
18813: ajalta, ellei asiasta ole toisin sovittu.          1 momentissa tarkoitetun tilapäisen hoitova-
18814:                                                    paan johdosta poissa laivapalveluksesta, on
18815:    Sopimus, jolla rajoitetaan työntekijälle tä-
18816:                                                    oikeus palata ensisijaisesti siihen alukseen, jos-
18817: män pykälän mukaan kuuluvia oikeuksia, on
18818:                                                    ta hän lähti edellä mainitun syyn vuoksi.
18819: mitätön.
18820: 
18821:                      39 a §                                               41 §
18822:         Taloudelliset ja tuotannolliset                    Irtisanomisen toimittaminen ja
18823:              irtisanomisperusteet                                  irtisanomisaika
18824:    Työnantajana on oikeus irtisanoa toistaisek-
18825:                                                       Jos työsuhde on· jatkunut keskeytyksittä,
18826: si voimassa oleva työsopimus, jos työ on vä-       eikä muusta ole sovittu, on työnantajan irtisa-
18827: hentynyt taloudellisista, tuotannollisista tai     noessaan työsopimuksen noudatettava:
18828: muista niihin verrattavista syistä vähäistä suu-
18829:                                                       1) kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos
18830: remmassa määrin ja muutoin kuin tilapäisesti
18831:                                                    työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta;
18832: eikä työntekijää voida ammattitaitoansa ja
18833:                                                      2) kolmen kuukauden irtisanomisaikaa, jos
18834: kykyynsä nähden kohtuudella sijoittaa uudel-
18835:                                                    työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta, mutta
18836: leen tai kouluttaa uusiin tehtäviin.
18837:                                                    enintään yhdeksän vuotta;
18838:    Edellä 1 momentissa tarkoitettua perustetta       3) neljän kuukauden irtisanomisaikaa, jos
18839: irtisanomiseen ei katsota olevan ainakaan sil-     työsuhde on jatkunut yli yhdeksän vuotta,
18840: loin, kun:                                         mutta enintään 12 vuotta;
18841:    1) irtisanomista on edeltänyt tai seurannut       4) viiden kuukauden irtisanomisaikaa, jos
18842: uuden työntekijän ottaminen samankaltaisiin        työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta, mutta
18843: tehtäviin eikä työnantajan toimintaedellytyk-      enintään 15 vuotta; ja
18844: sissä ole vastaavana aikana tapahtunut muu-          5) kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jos
18845: toksia;                                            työsuhde on jatkunut yli 15 vuotta.
18846:    2) irtisanomisen syyksi ilmoitetut työtehtä-
18847: vien uudelleenjärjestelyt eivät tosiasiallisesti     Työntekijän on puolestaan irtisanoessaan
18848: vähennä työnantajalla tarjolla olevaa työtä tai    työsopimuksen noudatettava kuukauden pi-
18849: muuta työtehtävien laatua;                         tuista irtisanomisaikaa. Jos työsuhde on jatku-
18850:                                                    nut yli kymmenen vuotta, irtisanomisaika on
18851:    3) irtisanomisen syyksi on ilmoitettu kone-
18852:                                                    kaksi kuukautta.
18853: tai laitehankinnat, mutta työntekijä olisi, hä-
18854: nen ammattitaitonsa huomioon ottaen, voitu
18855: työnantajan toimesta kouluttaa näiden konei-
18856: den ja laitteiden käyttöön; tai                                          41 b §
18857:    4) irtisanomisen syyksi on ilmoitettu työvoi-        lrtisanomisaika ja vastikevapaa sekä
18858: man vähentämisestä aiheutuva kustannussääs-                     irtisanomisajan palkka
18859: tö, mutta tämä säästö on niin vähäinen, ettei         Jos työntekijän työsopimus on irtisanottu
18860: sitä voida pitää työnantajan ja työntekijän        39 a § :n perusteella, työnantajalla ei ole, jollei
18861: olosuhteet huomioon ottaen irtisanomisen to-       toisin ole sovittu, oikeutta sijoittaa ennen irti-
18862: dellisena syynä.                                   sanomisen toimittamista ansaittua mutta käyt-
18863:    Mitä 39 §:n 3 momentissa säädetään irtisa-      tämätöntä merityöaikalain (296176) 14 §:ssä
18864: nomisoikeuden rajoittamisesta, koskee vastaa-      tarkoitettua tai työehtosopimuksin sovittua
18865: vasti myös tässä pykälässä tarkoitettuja irtisa-   vastikevapaata kulumaan yhtäaikaisesti irtisa-
18866: nomisperusteita.                                   nomisajan kanssa.
18867:                                    Merimieslain muuttaminen                                        3
18868: 
18869:   Irtisanomisajan palkkaan kuuluu peruspalk-      säännöksiä. Jos sopimus on tehty toistaiseksi,
18870: ka mahdollisine kiinteine lisineen ja luontais-   ei kyseisiä säännöksiä kuitenkaan sovelleta sii-
18871: etuineen.                                         hen kauemmin kuin jos työnantaja olisi sen
18872:                                                   irtisanonut tämän lain voimaantulopäivänä.
18873:                    45 a §                         Jos sopimus tämän lain voimaan tultua lakkai-
18874:  Irtisanotun työntekijän takaisin ottaminen       si tapahtuneen irtisanomisen, sovitun määrä-
18875:                                                   ajan päättymisen tai muun syyn takia mutta
18876:   Milloin työnantaja on irtisanonut työsopi-      työ jatkuu merimieslain 42 §:n nojalla, on
18877: muksen muista kuin työntekijästä johtuvista       sopimussuhteeseen 42 §:n mukaisesta hiljaises-
18878: syistä ja työnantaja yhdeksän kuukauden ku-       ta pidennyksestä lähtien sovellettava tätä lakia.
18879: luessa irtisanomisajan päättymisestä tarvitsee       Niillä aloilla, joilla voimassa oleva, yleiseksi
18880: työvoimaa samoihin tai samanlaisiin tehtäviin,    katsottava valtakunnallinen työehtosopimus si-
18881: työnantajan tulee tiedustella asianomaiselta      sältää määräyksiä työntekijöillä olevista, tä-
18882: työvoimaviranomaiselta, onko entisiä työnteki-    män lain 32 c § :n 1 momentissa tarkoitettuja
18883: jöitä etsimässä tämän viranomaisen välityksellä   työntekijän poissaolo-oikeuksia vastaavista oi-
18884: työtä, ja myönteisessä tapauksessa tarjota työ-   keuksista, sovelletaan tätä lakia kuitenkin vas-
18885: tä ensisijassa näille työnhakijoille.             ta työehtosopimuksen voimassaolokauden pää-
18886:                                                   tyttyä.
18887:   Tämä laki tulee voimaan             päivänä        Mikäli ennen tämän lain voimaantuloa tehty
18888:        kuuta 199 .                                työehtosopimus on ristiriidassa tämän lain
18889:   Ennen tämän lain voimaantuloa tehtyyn työ-      kanssa, ovat työehtosopimuksen määräykset
18890: sopimukseen sovelletaan, jollei toisin sovita,    noudatettavina sopimuksen voimassaoloaikana
18891: tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita      tämän lain säännösten estämättä.
18892: 
18893:   Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1990
18894:                     1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -     Esitys n:o 295
18895: 
18896: 
18897: 
18898: 
18899:                                   Ed u s kunnan vastaus hallituksen esitykseen eräiden
18900:                                kunnan ympäristönsuojelulautakuntaa, terveyslautakuntaa ja ra-
18901:                                kennuslautakuntaa koskevien säännösten muuttamisesta
18902: 
18903:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys       Eduskunta edellyttää, ettei ympäristönsuoje-
18904: n:o 295 eräiden kunnan ympäristönsuojelu-        lun hallinnon uudelleen organisointi johda voi-
18905: lautakuntaa, terveyslautakuntaa ja rakennus-     mavarojen vähenemiseen kuntien terveysval-
18906: lautakuntaa koskevien säännösten muuttami-       vonnassa.
18907: sesta. Eduskunnalle on laki- ja talousvalio-       Eduskunta on hyväksynyt seuraavat lait:
18908: kunta antanut asiasta mietintönsä n:o 46 ja
18909: suuri valiokunta mietintönsä n:o 347.
18910: 
18911: 
18912: 
18913: 
18914:                                            Laki
18915:              kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain muuttamisesta
18916: 
18917:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
18918:   kumotaan kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta 24 päivänä tammikuuta 1986 annetun lain
18919: (64/86) 9 §, sellaisena kuin se on 2 päivänä kesäkuuta 1989 annetussa laissa (512/89), sekä
18920:   muutetaan 5 §:n 2 ja 3 momentti sekä 7 §:n 1 momentti seuraavasti:
18921: 
18922:                    5§                                                 7§
18923:     Kunnan ympäristönsuojelulautakunta                            Viranhaltijat
18924:    Kunnanvaltuusto voi päättää, että ympäris-       Ympäristönsuojelun tehtävien hoitamista
18925: tönsuojelulautakunnan tehtävät hoitaa muu        varten voi kunnan tai kuntainliiton palveluk-
18926: lautakunta tai, jos kunnan asukasluku vuoden     sessa olla yksi tai useampi viranhaltija. Virka
18927: ensimmäisenä päivänä on alle 3 000, myös         voidaan perustaa päävirkana tai sivuvirkana
18928: kunnanhallitus. Kunnat voivat hoitaa ympäris-    taikka tehtävät yhdistää kunnan tai kuntainlii-
18929: tönsuojelulautakunnan tehtävät myös yhteis-      ton muuhun virkaan. Virka voidaan perustaa
18930: toiminnassa. Tällöin muuhun lautakuntaan, tai    myös yhdistelmävirkana tai se voi olla useam-
18931: kunnanhallitukseen taikka toimielimeen sovel-    man kunnan yhteinen.
18932: letaan ympäristönsuojelua koskevissa asioissa,
18933: mitä ympäristönsuojelulautakunnasta on sää-
18934: detty.                                              Tämä laki tulee voimaan        päivänä
18935:    Ympäristönsuojelulautakuntaan taikka 2        kuuta 19
18936: momentissa tarkoitetussa tapauksessa muuhun         Jos kunnan toimielimen kaikki tehtävät pää-
18937: lautakuntaan tai toimielimeen voidaan asettaa    tetään tämän lain nojalla siirtää muulle toimi-
18938: jaosto tai jaostoja.                             elimelle, ensin mainittuun toimielimeen valittu-
18939: 2101988
18940: 2                     1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 295
18941: 
18942: jen luottamushenkilöiden toimikausi päättyy,           Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
18943: kun tehtävien siirtämistä koskevat järjestelyt      täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin toimenpi-
18944: kunnassa tulevat voimaan.                           teisiin.
18945: 
18946: 
18947: 
18948: 
18949:                                               Laki
18950:                               kansanterveyslain 6 §:n muuttamisesta
18951: 
18952:  Eduskunnan päätöksen mukaisesti
18953:  muutetaan 28 päivänä tammikuuta 1972 annetun kansanterveyslain (66/72) 6 § :n 1 ja 2
18954: momentti seuraavasti:
18955: 
18956:                         6§                          kyseisten jäsenkuntien osalta antaa myös yksi-
18957:    Kunnassa on terveyslautakunta, jonka sen         lön elinympäristöön kohdistuva terveydenhoito
18958: lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, on huoleh-    ja siihen liittyvä toiminta.
18959: dittava niistä tehtävistä, jotka muissa laeissa
18960: on säädetty kunnan terveydenhoitolautakun-
18961: nan tehtäväksi. Yksilön elinympäristöön koh-           Tämä laki tulee voimaan       päivänä
18962: distuva terveydenhoito ja siihen liittyvä toimin-   kuuta 19
18963: ta voidaan kuitenkin antaa myös muun lauta-            Jos kunnan tai kuntainliiton toimielimen
18964: kunnan tai sen jaoston tehtäväksi.                  kaikki tehtävät päätetään tämän lain nojalla
18965:    Milloin kansanterveystyöstä huolehtii kun-       siirtää muulle toimielimelle, ensin mainittuun
18966: tainliitto, sen on asetettava terveyslautakunta     toimielimeen valittujen luottamushenkilöiden
18967: yhteisesti jäsenkuntia varten, jolloin jäsenkun-    toimikausi päättyy, kun tehtävien siirtäm!stä
18968: nassa ei ole muuta terveyslautakuntaa. Jos          koskevat järjestelyt kunnassa tai kuntainliitos-
18969: kuntainliittoon on yhden tai useamman jäsen-        sa tulevat voimaan.
18970: kunnan ympäristönsuojelulautakunnan tehtä-             Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
18971: viä varten asetettu terveyslautakunnan lisäksi      täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin toimenpi-
18972: erityinen lautakunta, sen tehtäväksi voidaan        teisiin.
18973: 
18974: 
18975: 
18976: 
18977:                                               Laki
18978:                             tuoteturvallisuuslain 7 §:n muuttamisesta
18979: 
18980:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
18981:    muutetaan 12 päivänä joulukuuta 1986 annetun tuoteturvallisuuslain (914/86) 7 §:n 2 moment-
18982: ti seuraavasti:
18983: 
18984:                       7§
18985:                                                        Tämä laki tulee voimaan      päivänä
18986:    Kunnan tehtävänä on alueellaan valvoa tä-        kuuta 19
18987: män lain ja sen nojalla annettujen säännösten,         Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
18988: määräysten ja päätösten noudattamista. Kun-         täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin toimenpi-
18989: nassa nämä tehtävät hoitaa terveyslautakunta        teisiin.
18990: tai se muu viranomainen, jolle terveyslauta-
18991: kunnan tehtäviä kunnassa on annettu.
18992:            Kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain muuttaminen ym.                  3
18993: 
18994:                                             Laki
18995:                               elintarvikelain 3 §:n muuttamisesta
18996: 
18997:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
18998:   muutetaan 3 päivänä heinäkuuta 1941 annetun elintarvikelain (526/41) 3 §:n 2 momentti,
18999: sellaisena kuin se on 9 päivänä toukokuuta 1952 annetussa laissa (202/52), seuraavasti:
19000: 
19001:                      3 §
19002:                                                      Tämä laki tulee voimaan      päivänä
19003:    Terveydenhoitoviranomaisille tämän lain        kuuta 19
19004: mukaan kuuluvat tehtävät hoitaa kunnassa             Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
19005: terveyslautakunta tai se muu viranomainen,        täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin toimenpi-
19006: jolle terveyslautakunnan tehtäviä kunnassa on     teisiin.
19007: annettu.
19008: 
19009: 
19010: 
19011: 
19012:                                             Laki
19013:                    liikkuvasta kaupasta annetun lain 17 §:n muuttamisesta
19014: 
19015:  Eduskunnan päätöksen mukaisesti
19016:  muutetaan liikkuvasta kaupasta 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun lain (389/61) 17 §:n 1
19017: momentti seuraavasti:
19018: 
19019:                       17 §
19020:    Kulkuneuvoa ei saa käyttää myyntiin eikä       uudestaan kunkin seuraavan kalenterivuoden
19021: kiertomyymäläkaupan yhteydessä astettavien        aikana ennen toukokuun 1 päivää.
19022: elintarvikkeiden kuljettamiseen ennen kuin ter-
19023: veyslautakunta tai terveyslautakunnan näitä
19024: tehtäviä hoitava muu viranomainen on hyväk-          Tämä laki tulee voimaan      päivänä
19025: synyt sen tähän tarkoitukseen. Kulkuneuvon        kuuta 19
19026: hyväksyy sen kunnan terveyslautakunnan teh-          Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
19027: täviä hoitava viranomainen, josta käsin myynti    täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin toimenpi-
19028: tapahtuu. Kulkuneuvo on lisäksi tarkastettava     teisiin.
19029: 
19030: 
19031: 
19032: 
19033:                                             Laki
19034:                               rakennuslain 10 §:n muuttamisesta
19035: 
19036:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
19037:   muutetaan 16 päivänä elokuuta 1958 annetun rakennuslain (370/58) 10 §:n 2 ja 4 momentti,
19038: sellaisina kuin ne ovat 21 päivänä heinäkuuta 1977 annetussa laissa (580/77), seuraavasti:
19039: 
19040:                      10§                          taan yhdeltä jäseneltä ja hänen varajäseneltään
19041:                                                   oikeustieteen kandidaatin tutkinto sekä kahdel-
19042:    Kaupungin   rakennuslautakunnassa     vaadi-   ta jäsenettä ja heidän varajäseniltään tehtävään
19043: 4                    1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -     Esitys n:o 295
19044: 
19045: soveltuva korkeakoulussa tai teknillisessä oppi-      Tämä laki tulee voimaan      päivänä
19046: laitoksessa suoritettu rakennusalan tutkinto.      kuuta 19
19047:                                                       Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
19048:   Muun kuin 2 momentissa mainitun kunnan           täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin toimenpi-
19049: rakennuslautakunnan kahden jäsenen tulee ol-       teisiin.
19050: la rakennustoimintaan hyvin perehtyneitä.
19051: 
19052: 
19053:     Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1991
19054:                        1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -    Esitys n:o 296
19055: 
19056: 
19057: 
19058: 
19059:                                        Ed u s kunnan vastaus hallituksen esitykseen lapsen oi-
19060:                                     keuksia koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksy-
19061:                                     misestä
19062: 
19063:    Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys         Eduskunta on päättänyt
19064: n:o 296 lapsen oikeuksia koskevan yleissopi-
19065: muksen eräiden määräysten hyväksymisestä.                   hyväksyä ne New Yorkissa 20 päivä-
19066: Eduskunnalle on ulkoasiainvaliokunta antanut              nä marraskuuta 1989 tehdyn lapsen oi-
19067: asiasta mietintönsä n:o 24 ja suuri valiokunta            keuksia   koskevan    yleissopimuksen
19068: mietintönsä n:o 316.                                      määräykset, jotka vaativat eduskunnan
19069:    Eduskunta edellyttää, ettei Suomi tee yleis-           suostumuksen.
19070: sopimukseen varaumaa, jos tosiasiallinen tilan-
19071: ne Suomessa saadaan esim. hallinnollisin oh-           Samalla eduskunta on hyväksynyt seuraavan
19072: jein vastaamaan yleissopimuksen 37 artiklan         lain:
19073: määräyksiä.
19074: 
19075: 
19076: 
19077:                                                Laki
19078:           lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä
19079: 
19080:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
19081: 
19082:                      1§                                                  2§
19083:    New Yorkissa 20 päivänä marraskuuta 1989           Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädet-
19084: tehdyn lapsen oikeuksia koskevan yleissopi-         tävänä ajankohtana.
19085: muksen määräykset ovat, mikäli ne kuuluvat
19086: lainsäädännön alaan, voimassa niin kuin siitä
19087: on sovittu.
19088: 
19089: 
19090:     Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1991
19091: 
19092: 
19093: 
19094: 
19095: 210182J
19096:                       1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 297
19097: 
19098: 
19099: 
19100: 
19101:                                        Ed u s kunnan vastaus hallituksen esitykseen Puolan
19102:                                    kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja niiden vastavuoroista
19103:                                    suojelua koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymi-
19104:                                    sestä
19105: 
19106:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys                  hyväksyä ne Helsingissä 5 pazvana
19107: n:o 297 Puolan kanssa tehdyn sijoitusten edis-              huhtikuuta 1990 tehdyn Suomen tasa-
19108: tämistä ja niiden vastavuoroista suojelua kos-              vallan halliuksen ja Puolan tasavallan
19109: kevan sopimuksen eräiden määräysten hyväk-                  hallituksen välisen sijoitusten edistämis-
19110: symisestä. Eduskunta, jolle ulkoasiainvalio-                tä ja niiden vastavuoroista suojelua
19111: kunta on antanut asiasta mietintönsä n:o 19 ja              koskevan sopimuksen määräykset, jot-
19112: suuri valiokunta mietintönsä n:o 289, on päät-              ka vaativat eduskunnan suostumuksen.
19113: tänyt
19114:                                                         Samalla eduskunta on hyväksynyt seuraavan
19115:                                                      lain:
19116: 
19117: 
19118:                                                Laki
19119: Puolan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja niiden vastavuoroista suojelua koskevan
19120:                     sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä
19121: 
19122:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
19123: 
19124:                        1§                                                2§
19125:    Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1990 teh-          Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän-
19126: dyn Suomen tasavallan hallituksen ja Puolan          töönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.
19127: tasavallan hallituksen välisen sijoitusten edistä-
19128: mistä ja niiden vastavuoroista suojelua koske-                             3§
19129: van sopimuksen määräykset ovat, mikäli ne              Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädet-
19130: kuuluvat lainsäädännön alaan, voimassa niin          tävänä ajankohtana.
19131: kauan kuin siitä on sovittu.
19132: 
19133: 
19134:    Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1990
19135: 
19136: 
19137: 
19138: 
19139: 200773G
19140: 1
19141: 
19142: 1
19143: 
19144: 1
19145: 
19146: 1
19147: 
19148:     1
19149: 
19150:     1
19151: 
19152:     1
19153: 
19154:     1
19155: 
19156:         1
19157: 
19158:         1
19159: 
19160:         1
19161: 
19162:         1
19163: 
19164:             1
19165:                       1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -        Esitys n:o 298
19166: 
19167: 
19168: 
19169: 
19170:                                       Ed u s k u n n a n v a s t a u s hallituksen esitykseen laiksi koi-
19171:                                    raverosta annetun lain 1 ja 3 §:n muuttamisesta
19172: 
19173:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys         talousvaliokunta on antanut asiasta mietintön-
19174: n:o 298 laiksi koiraverosta annetun lain 1 ja        sä n:o 35 ja suuri valiokunta mietintönsä n:o
19175: 3 §:n muuttamisesta. Eduskunta, jolle laki- ja       292, on hyväksynyt seuraavan lain:
19176: 
19177: 
19178: 
19179:                                                Laki
19180:                       koiraverosta annetun lain 1 ja 3 §:n muuttamisesta
19181: 
19182:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
19183:   muutetaan koiraverosta 29 päivänä kesäkuuta 1979 annetun lain (590/79) 3 § ja
19184:   lisätään 1 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:
19185: 
19186:                       1§                                                     3§
19187:                                                       Koiravero on enintään 300 markkaa, sen
19188:    Kunnanvaltuusto voi päättää, että kunnassa        mukaan kuin kunnanvaltuusto päättää.
19189: ei ole suoritettava koiraveroa. Kunnanvaltuus-
19190: to voi tällöin myös päättää, että koiranomista-
19191: ja ei ole velvollinen tekemään lain 5 ja 6 §:ssä       Tämä laki tulee voimaan        pa1vana
19192: tarkoitettuja ilmoituksia ja ettei koirasta ole      kuuta 199 . Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen
19193: kirjoitettava 7 §:ssä tarkoitettua valvontalip-      kerran verovuodelta 1991.
19194: pua.
19195: 
19196: 
19197:     Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 1991
19198: 
19199: 
19200: 
19201: 
19202: 210072P
19203:                      1990 vp. -      Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 299
19204: 
19205: 
19206: 
19207: 
19208:                                       Ed u s kunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi tai-
19209:                                   denäyttelyiden valtiootakuusta annetun lain 3 ja 4 §:n muuttami-
19210:                                   sesta
19211: 
19212:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys       asiasta mietintönsä n:o 98 ja suuri valiokunta
19213: n:o 299 laiksi taidenäyttelyiden valtiontakuusta   mietintönsä n:o 302, on hyväksynyt seuraavan
19214: annetun lain 3 ja 4 §:n muuttamisesta. Edus-       lain:
19215: kunta, jolle valtiovarainvaliokunta on antanut
19216: 
19217: 
19218:                                               Laki
19219:            taidenäyttelyiden valtiootakuusta annetun lain 3 ja 4 §:n muuttamisesta
19220: 
19221:   Eduskunnan päätöksen mukaan
19222:   muutetaan taidenäyttelyiden valtiontakuusta 30 päivänä toukokuuta 1986 annetun lain
19223: (411/86) 3 §:n 2 momentti ja 4 § seuraavasti:
19224: 
19225:                       3§                                                  4§
19226:               Yleiset edellytykset                           Valtiontakuun myöntäminen
19227:                                                       Valtiontakuun myöntämisestä päättää näyt-
19228:    Valtiontakuu voi koskea vain sellaista näyt-    telyn järjestäjän hakemuksesta opetusministe-
19229: telyä, jonka järjestää kotimainen julkisyhteisö    riö. Opetusministeriö voi päätöksessään rajoit-
19230: taikka kotimainen muu yleishyödyllinen yhtei-      taa valtiontakuun vain osaan näyttelystä, näyt-
19231: sö tai säätiö. Valtiontakuuta ei voida myöntää     telyajasta, näyttelytiloista tai kuljetuksista sekä
19232: kaupalliseen näyttelytoimintaan. Näyttelytilo-     asettaa näyttelyn järjestäjän noudatettavaksi
19233: jen tulee olla pysyvään näyttelytoimintaan tar-    tarpeelliseksi katsomiaan ehtoja.
19234: koitettuja, ja niiden on täytettävä asianmukai-       Valtiontakuu myönnetään enintään näyttely-
19235: set palo- ja muut turvallisuusvaatimukset.         esineiden vakuutusarvon määräisenä. Myön-
19236: Näyttelyn kuljetukset, lastaaminen ja purkami-     nettyjen valtiontakuiden yhteenlaskettu takuu-
19237: nen sekä näyttelyesineiden kunnon tarkastami-      vastuu saa samanaikaisesti olla enintään 1 000
19238: nen tulee suorittaa asianmukaisesti. Näyttely-     miljoonaa markkaa.
19239: esineiden pakkausten tulee olla tarkoitukseen
19240: sopivia.                                             Tämä     laki tulee voimaan             päivänä
19241:                                                               kuuta 199 .
19242: 
19243:     Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1991
19244: 
19245: 
19246: 
19247: 
19248: 2101110
19249:                       1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 300
19250: 
19251: 
19252: 
19253: 
19254:                                        Ed u s k u n n a n vastaus hallituksen esitykseen laiksi val-
19255:                                    tion osakasvallan käytöstä eräissä taloudellista toimintaa harjoit-
19256:                                    tavissa osakeyhtiöissä
19257: 
19258:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys         valiokunta on antanut asiasta mietintönsä n:o
19259: n:o 300 laiksi valtion osakasvallan käytöstä         100 ja suuri valiokunta mietintönsä n:o 319, on
19260: eräissä taloudellista toimintaa harjoittavissa       hyväksynyt seuraavan lain:
19261: osakeyhtiöissä. Eduskunta, jolle valtiovarain-
19262: 
19263: 
19264: 
19265: 
19266:                                                Laki
19267:   valtion osakasvallan käytöstä eräissä taloudellista toimintaa harjoittavissa osakeyhtiöissä
19268: 
19269:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
19270: 
19271:                        1§                               Määräysvallalla tarkoitetaan osakeomistus-
19272:                  Soveltamisala                       osuutta, joka tuottaa yli puolet yhtiön kaik-
19273:                                                      kien osakkeiden yhteenlasketusta äänimääräs-
19274:   Tätä lakia sovelletaan valtion osakasvallan        tä. Määräenemmistövallalla tarkoitetaan yh-
19275: käyttöön taloudellista toimintaa harjoittavissa      tiöjärjestyksen muuttamiseen osakeyhtiölain
19276: valtionyhtiöissä, ei kuitenkaan valtion liikelai-    (734/78) mukaan vaadittavaa osakeomistus-
19277: tosten hallittavissa osakeyhtiöissä. Lakia ei        osuutta yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä
19278: myöskään sovelleta osakasvallan käyttöön             laskettuna sekä määrävähemmistöllä sen muut-
19279: asunto-osakeyhtiöissä tai, jollei valtioneuvosto     tamisen estämiseen riittävää osuutta. Valtion
19280: yksittäistapauksessa toisin määrää, yhtiöissä,       osuuksiin ei tätä momenttia sovellettaessa lueta
19281: joiden pääasiallisena tarkoituksena on kiinteän      kansaneläkelaitoksen tai Suomen Pankin omis-
19282: omaisuuden omistus tai hallinta.                     tamia osakkeita.
19283:    Jos valtion osakasvallan käytöstä säädetään          Osakasvallalla tarkoitetaan kaikkia osakeyh-
19284: myös määrättyä valtionyhtiötä erikseen koske-        tiölain mukaisia osakeomistukseen liittyviä oi-
19285: vassa laissa, noudatetaan kyseisen lain sään-        keuksia.
19286: nöksiä siltä osin kuin tässä laissa ei toisin                               3 §
19287: säädetä.                                                            Osakehankinnat
19288:    Valtion omistaessa merkittäväksi katsotta-
19289: van vähemmistöosuuden osakeyhtiössä, nou-              Osakkeiden merkitseruisestä valtiolle ja
19290: datetaan osuuden muodostavien osakkeiden            muulla tavoin tapahtuvista vastikkeellisista
19291: hallinnoinnissa soveltuvin osin tämän lain 4, 5     osakehankinnoista valtionyhtiössä tai valtion-
19292: ja 7 §:ää.                                          yhtiöksi tällaisen toimenpiteen seurauksena tu-
19293:                                                     levassa yhtiössä päättää valtioneuvosto, jollei
19294:                       2 §                           6 §:stä muuta johdu, valtion tulo- ja menoar-
19295:                  Määritelmät                        viossa tarkoitukseen osoitettujen määrärahojen
19296:                                                     rajoissa sekä muutoin tulo- ja menoarviossa
19297:   Valtionyhtiöllä tarkoitetaan tässä laissa osa-    mainituin ehdoin ja edellytyksin.
19298: keyhtiötä, jossa valtiolla on välittömään osake-      Ilman 5 §:ssä tarkoitettua eduskunnan suos-
19299: omistukseensa perustuva määräysvalta.               tumusta ei valtion toimenpitein saa yh-
19300: 210179F
19301: 2                     1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 300
19302: 
19303: tiökokouksessa myötävaikuttaa osakepääoman           virasto tai laitos käsittelee kaikki ne asiat,
19304: korottamiseen tai päätökseen yhtiön hallituk-        jotka koskevat valtion osakeomistuksen muu-
19305: selle annettavasta valtuudesta osakepääoman          toksia yhtiössä tai muita viraston tai laitoksen
19306: korottamiseksi, jos korottamisesta saattaisi         hallitsemien osakkeiden osalta osakkeenomis-
19307: seurata valtion määräysvallan tai määräenem-         tajalle kuuluvia oikeuksia, ja sitä koskevat
19308: mistövallan menettäminen.                            samat rajoitukset kuin valtioneuvostoa.
19309: 
19310:                        4 §                                                 7 §
19311:              Osakkeiden luovutus                           Eräiden säännösten soveltaminen
19312:    Valtion omistamia osakkeita ei saa luovuttaa         Valtion tulo- ja menoarviosta annetun lain
19313: käypää arvoa alemmasta hinnasta, jollei luovu-       (423/88) 24 §:n 1 momenttia ei sovelleta tämän
19314: tukseen liittyvistä erityisistä olosuhteista muuta   lain soveltamisalaan kuuluvien yhtiöiden osak-
19315: johdu. Käyvän hinnan olennaiseen alittamiseen        keiden luovutukseen.
19316: on kuitenkin aina saatava eduskunnan suostu-            Mitä tässä laissa säädetään osakkeista, kos-
19317: mus. Luovutuksesta päättää valtioneuvosto            kee soveltuvin osin myös vaihtovelkakirjoja.
19318: 6 §:ssä säädetyin rajoituksin.                       Osakkeita koskevia säännöksiä noudatetaan
19319:    Osakkeiden luovutukseen verrattavana pide-        soveltuvin osin myös osakkeista mahdollisesti
19320: tään valtionyhtiön sulauttamista muuhun yh-          annettaviin osakeantitodistuksiin sekä osakkei-
19321: tiöön sekä vapaaehtoiseen selvitystilamenette-       siin liittyviin osakeantilippuihin, osinkolippui-
19322: lyyn ryhtymistä valtionyhtiössä.                     hin ja muihin vastaaviin asiakirjoihin.
19323: 
19324:                      5§                                                     8§
19325:             Eduskunnan suostumus                                 Tarkemmat säännökset
19326:    Jos osakkeiden luovutus, osakkeiden merkit-         Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
19327: semättä jättäminen, osakkeenomistajan etuoi-         töönpanemisesta annetaan asetuksella.
19328: keudesta poikkeaminen uusmerkinnässä tai
19329: muu vastaava osakejärjestely aiheuttaisi val-                              9 §
19330: tion määräysvallan tai määräenemmistövallan                            Voimaantulo
19331: menetyksen taikka, muussa kuin valtionyhtiös-
19332: sä, määrävähemmistön hallinnan menetyksen,             Tämä      laki tulee voimaan           päivänä
19333: on järjestelyn toteuttamiseen liittyvien valtion                  kuuta 199 .
19334: toimenpiteiden edellytyksenä, että eduskunta            Tällä lailla kumotaan:
19335: antaa niihin suostumuksensa.                            1) valtioneuvoston oikeudesta luovuttaa
19336:                                                      eräät valtion teollisuuslaitokset perustettaville
19337:                        6 §                           osakeyhtiöille 31 päivänä joulukuuta 1931 an-
19338:           Valtioneuvoston toimivalta                 nettu laki (387 /31) siihen myöhemmin tehtyine
19339:                                                      muutoksineen;
19340:    Valtioneuvosto käsittelee asiat, jotka koske-        2) valtioneuvoston oikeudesta luovuttaa
19341: vat:                                                 Naantalin kaupungin läheisyydessä rakenteilla
19342:     1) osakepääoma- ja muita sijoituksia val-        oleva polttoainevarasto perustettavalle osa-
19343: tionyhtiöiden omaan pääomaan;                        keyhtiölle 14 päivänä kesäkuuta 1946 annettu
19344:    2) muita merkittäviä osakehankintoja ja           laki (469/46) siihen myöhemmin tehtyine muu-
19345: -luovutuksia;                                        toksineen;
19346:    3) valtion edustajien määräämistä valtionyh-         3) Valtion Metallitehtaiden muodostamisesta
19347: tiöiden yhtiökokouksiin ja toimiohjeiden anta-       osakeyhtiöksi 7 päivänä marraskuuta 1950 an-
19348: mista heille; sekä                                   nettu laki (537 /50) siihen myöhemmin tehtyine
19349:    4) valtion etujen turvaamista sekä valtionyh-     muutoksineen;
19350: tiöitä yhteisesti koskevia hallinnointiperiaattei-      4) valtioneuvoston oikeudesta luovuttaa pe-
19351: ta.                                                  rustettavalle Kemijoki Oy nimiselle osakeyh-
19352:    Milloin valtionyhtiön tai muun osakeyhtiön        tiölle valtion Kemijoessa ja sen lisäjoissa omis-
19353: valtiolle kuuluvien osakkeiden hallinnointi on       tamia vesivoimaoikeuksia 29 päivänä joulu-
19354: uskottu määrätylle virastolle tai laitokselle,       kuuta 1952 annetun lain (458/52) 3 ja 4 §;
19355: Valtion osakasvallan käytöstä eräissä taloudellista toimintaa harjoittavissa osakeyhtiöissä     3
19356: 
19357:    5) valtioneuvoston oikeudesta luovuttaa val-   omaisuutta perustettavalle osakeyhtiölle sekä
19358: tion polttoainekeskuksen hallinnassa olevaa       ryhtyä eräisiin muihin yhtiön perustamiseen
19359: omaisuutta perustettavalle osakeyhtiölle 22       liittyviin järjestelyihin 27 päivänä huhtikuuta
19360: päivänä joulukuuta 1983 annettu laki (1015/       1990 annettu laki (373/90).
19361: 83); sekä                                            Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
19362:    6) valtioneuvoston oikeudesta luovuttaa        ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
19363: Vammaskosken tehtaan hallinnassa olevaa           miin.
19364: 
19365: 
19366:     Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1991
19367:                        1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -     Esitys n:o 301
19368: 
19369: 
19370: 
19371: 
19372:                                         Ed u s kunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vel-
19373:                                     voitetyön poikkeuksellisesta huomioon ottamisesta ty()eläketur-
19374:                                     vassa
19375: 
19376:    Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys        asta mietintönsä n:o 61 ja suuri valiokunta
19377:  n:o 301 laiksi velvoitetyön poikkeuksellisesta      mietintönsä n:o 331, on hyväksynyt seuraavan
19378:  huomioon ottamisesta työeläketurvassa. Edus-        lain:
19379:  kunta, jolle sosiaalivaliokunta on antanut asi-
19380: 
19381: 
19382:                                                Laki
19383:             velvoitetyön poikkeuksellisesta huomioon ottamisesta työeläketurvassa
19384: 
19385:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
19386: 
19387:                         1§                           nen työllisyyslain I8 §:n 3 momentissa tarkoi-
19388:     Sen estämättä, mitä työntekijäin eläkelain       tettu työ- tai palvelussuhteensa alkoi, hänen ei
19389:  (395/6I) 6 §:n 5 momentissa, lyhytaikaisissa        tätä lakia sovellettaessa katsota menettäneen
19390:  työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain         oikeutta tulevaan aikaan tai ansioon aikaisem-
19391:  (134/62) 7 §:n 3 momentissa, merimieseläke-         masta työsuhteesta tällaisessa työsuhteessa ol-
19392:  lain (72/56) I2 §:n 3 momentissa ja valtion         lessaan. Tarkemmat säännökset voidaan antaa
19393:  eläkelain (280/66) 6 §:n 2 momentissa on sää-       asetuksella.
19394:  detty, 55 vuotta täyttäneen työntekijän ei kat-
19395:  sota saavuttaneen sanottujen momenttien tar-                             2 §
19396:  koittamaa oikeutta eläketurvaan kuitenkaan            Tämä laki tulee voimaan       päivänä heinä-
19397:  sellaisen työ- tai palvelussuhteen perusteella,    kuuta I991 kuitenkin siten, että sitä sovelletaan
19398:  johon työntekijä on työllistetty työllisyyslain    1 päivästä tammikuuta 1991. Laki on voimassa
19399:  (275/87) I8 §:n 3 momentin tai, jos kyseessä       30 päivään kesäkuuta 1993. Sitä sovelletaan
19400:  on muu työnantaja kuin valtio tai kunta, sitä      eläkkeeseen, jossa eläketapahtuma on sattunut
19401:  vastaavan menettelyn mukaisesti ja josta las-      lain soveltamisaikana.
19402:  kettava eläkkeen perusteena oleva palkka on           Tämä laki koskee sellaista tässä laissa tarkoi-
19403:  pienempi kuin aikaisemmasta työ- tai palvelus-     tettua työsuhdetta, joka on päättynyt lain voi-
19404:  suhteesta taikka yrittäjätoiminnasta laskettava    maantulon jälkeen. Lakia sovelletaan työnteki-
19405:  vastaava palkka tai työtulo. Jos työntekijä ei     jän vaatimuksesta myös sellaiseen työ- tai pal-
19406:  ole menettänyt oikeutta tulevaan aikaan tai sitä   velussuhteeseen, joka on ollut voimassa 1 päi-
19407:  vastaavaan ansioon aikaisemman työ- tai pal-       vän tammikuuta 1988 ja 30 päivän kesäkuuta
19408:  velussuhteen perusteella sillä hetkellä kun hä-    1991 välisenä aikana.
19409: 
19410: 
19411:      Helsingissä II päivänä helmikuuta I991
19412: 
19413: 
19414: 
19415: 
19416: 210180G
19417:                        1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 302
19418: 
19419: 
19420: 
19421: 
19422:                                       Ed u s kunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi tar-
19423:                                    tuntatautilain 20 §:n muuttamisesta
19424: 
19425:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys          antanut asiasta mietintönsä n:o 15 ja suuri
19426: n:o 302 laiksi tartuntatautilain 20 § :n muutta-      valiokunta mietintönsä n:o 269, on hyväksynyt
19427: misesta. Eduskunta, jolle talousvaliokunta on         seuraavan lain:
19428: 
19429: 
19430:                                                 Laki
19431:                                tartuntatautilain 20 §:n muuttamisesta
19432: 
19433:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
19434:   muutetaan 25 päivänä heinäkuuta 1986 annetun tartuntatautilain (583/86) 20 §:n 1 momentti
19435: seuraavasti:
19436: 
19437:                         20 §
19438:    Sellaista työtä tekeväitä tai sellaisessa tehtä-     Tämä     laki tulee voimaan         päivänä
19439: vässä olevalta, jossa tartuntataudin leviämisen                  kuuta 199 .
19440: edellytykset ovat tavallista suuremmat tai seu-         Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
19441: rauksiltaan vakavat, työnantajan on sen mu-           ryhtyä lain täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin
19442: kaan kuin asetuksella säädetään vaadittava            toimenpiteisiin.
19443: selvitys siitä, ettei asianomainen sairasta yleis-
19444: vaarallista tartuntatautia.
19445: 
19446: 
19447: 
19448:    Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1990
19449: 
19450: 
19451: 
19452: 
19453: 210048N
19454:                         1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 303
19455: 
19456: 
19457: 
19458: 
19459:                                         Ed u s kunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi va-
19460:                                      kuutusyhtiölain sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamises-
19461:                                      ta
19462: 
19463:    Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys          kunta, jolle talousvaliokunta on antanut asias-
19464: n:o 303 laeiksi vakuutusyhtiölain sekä eräiden         ta mietintönsä n:o 16 ja suuri valiokunta mie-
19465: siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Edus-          tintönsä n:o 303, on hyväksynyt seuraavat lait:
19466: 
19467: 
19468: 
19469: 
19470:                                                  Laki
19471:                                    vakuutusyhtiölain muuttamisesta
19472: 
19473:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
19474:   muutetaan 28 päivänä joulukuuta 1979 annetun vakuutusyhtiölain (1062/79) 14 luvun 5 §:n 3
19475: momentti, 16 luvun 3 §:n 3 momentti ja 18 luvun 5 §:n 6 kohta,
19476:    näistä 14 luvun 5 §:n 3 momentti sellaisena kuin se on 7 päivänä huhtikuuta 1989 annetussa
19477: laissa (318/89), sekä
19478:    lisätään 3 lukuun uusi 2 a ja 2 b § sekä lakiin uusi 14 a luku seuraavasti:
19479: 
19480:                       3 luku
19481:            Vakuutusyhtiön osakkuus                     rahoitusjärjestelyistä. Ilmoituksen tekijän on
19482:                                                        ministeriön pyynnöstä annettava tämän vaati-
19483:                         2a §                           mat lisäselvitykset.
19484:    Jokaisen, joka aikoo hankkia vakuutus-                Sosiaali- ja terveysministeriö voi kolmen
19485: yhtiön osakkeita tai takuuosuuksia, on ilmoi-          kuukauden kuluessa siitä, kun 1 momentissa
19486: tettava siitä sosiaali- ja terveysministeriölle, jos   tarkoitettu ilmoitus ja tarvittavat selvitykset on
19487: hän omistaisi osakkeita tai takuuosuuksia yh-          annettu ministeriölle, kieltää osakkeiden tai
19488: teensä määrän, joka saannon johdosta ylittäisi         takuuosuuksien hankinnan, jos omistuksen
19489: yhden kymmenesosan, yhden viidesosan, yh-              katsotaan vaarantavan vakuutustoiminnan ter-
19490: den kolmasosan tai puolet vakuutusyhtiön               vettä kehitystä. Ministeriöllä on oikeus asettaa
19491: osake- tai takuupääomasta taikka kaikkien              omistukselle ehdot, joita ministeriö pitää tar-
19492: osakkeiden tai takuuosuuksien tuottamasta ää-          peellisina vakuutustoiminnan terveen kehityk-
19493: nimäärästä. Ilmoituksessa on annettava tar-            sen turvaamiseksi.
19494: peelliset tiedot ilmoituksen tekijästä ja aiotusta       Jos 1 momentissa tarkoitettu ilmoituksen
19495: saannosta, ilmoituksen tekijän taloudellisesta         tekijä on osakeyhtiö tai siihen rinnastettava
19496: asemasta ja aikaisemmasta omistuksesta kysy-           ulkomainen yhtiö taikka keskinäinen vakuu-
19497: myksessä olevassa vakuutusyhtiössä sekä osak-          tusyhtiö, otetaan 1 momentissa säädettyjä
19498: keita tai takuuosuuksia koskevista sopimus- ja         omistusrajoja sovellettaessa huomioon myös
19499: 
19500: 
19501: 210IIOF
19502: 2                     1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 303
19503: 
19504: tämän yhtiön kanssa samaan konserniin kuulu-       ryhtyy toimenpiteisiin kilpailunrajoitusten va-
19505: vien muiden yhtiöiden omistukset samoin kuin       hingollisten vaikutusten poistamiseksi ja tekee
19506: näiden yhtiöiden perustaman tai niiden yhtey-      aloitteita kilpailun edistämiseksi.
19507: dessä toimivan eläkesäätiön tai -kassan omis-         Vakuutusehtoja sekä maksu- ja muita perus-
19508: tukset. Konserniin rinnastetaan tätä pykälää       teita vahvistaessaan sosiaali- ja terveysministe-
19509: sovellettaessa ne, jotka ovat keskenään konser-    riön on otettava huomioon myös kilpailun
19510: niin verrattavassa taloudellisessa riippuvuus-     vaatimukset.
19511: suhteessa. Jos ilmoituksen tekijä on toinen           Sosiaali- ja terveysministeriön ja kilpailuvi-
19512: vakuutusyhtiö ja tämä yhtiö kuuluu 1 luvun         raston on oltava tarkoituksenmukaisessa yh-
19513: 3 §:n 3 momentissa tarkoitettuun sosiaali- ja      teistyössä keskenään.
19514: terveysministeriön määräämään yhteistoimin-
19515: taryhmään, otetaan omistusrajoja sovellettaes-                             3 §
19516: sa huomioon myös yhteistoimintaryhmään                Jos sosiaali- ja terveysministeriö katsoo kil-
19517: kuuluvien muiden yhtiöiden omistukset.             pailunrajoituksella olevan kilpailunrajoituksis-
19518:                                                    ta annetun lain 7 §:ssä tarkoitettuja vahingolli-
19519:                      2 b §                         sia vaikutuksia asiassa, jossa on sovellettava
19520:    Sillä, joka on hankkinut osakkeita tai ta-      sanottua lakia, ministeriön on ryhdyttävä neu-
19521: kuuosuuksia 2 a §:n vastaisesti, ei ole vakuu-     votteluun näiden vaikutusten poistamiseksi.
19522: tusyhtiössä näihin osakkeisiin tai takuuosuuk-     Jollei ministeriö ole onnistunut neuvotteluin
19523: siin perustuvia muita oikeuksia kuin oikeus        poistamaan kilpailunrajoituksen vahingollisia
19524: voittoon. Tällaista saantoa ei saa merkitä va-     vaikutuksia eikä ministeriön mahdollisesti an-
19525: kuutusyhtiön osake- tai takuuosuusluetteloon       tamaa kehotusta ole noudatettu, ministeriön
19526: eikä osakasluetteloon tai takuuosuudenomista-      on tehtävä esitys kilpailunrajoituksen käsittele-
19527: jista pidettävään luetteloon.                      ruisestä kilpailuneuvostossa.
19528: 
19529:                                                                            4 §
19530:                     14 luku                           Ennen kuin kilpailuvirasto tekee päätöksen
19531:          Vakuutusyhtiöiden valvonta                kilpailunrajoituksista annetun lain 8 §:n 4 mo-
19532:                                                    mentissa tarkoitetussa, vakuutusyhtiötoimintaa
19533:                       5§                           koskevassa asiassa, viraston on kuultava sosi-
19534:                                                    aali- ja terveysministeriötä. Vastaavasti kilpai-
19535:    Jos yhtiön harjoittama vakuutusliike on         luneuvoston on kilpailunrajoituksista annetun
19536: olennaisesti suppeampaa, kuin mihin toimilupa      lain 18 §:n 1 momentissa tarkoitetun hakemuk-
19537: oikeuttaisi, tai jos niissä olosuhteissa, joiden   sen johdosta kuultava sosiaali- ja terveysminis-
19538: vallitessa toimilupa on annettu, on tapahtunut     teriötä silloin, kun asia koskee vakuutusyhtiöi-
19539: sellaisia muutoksia, ettei toimilupaa enää an-     den toimintaa.
19540: nettaisi, valtioneuvosto voi rajoittaa toimilu-
19541: paa tai peruuttaa sen.                                                   5§
19542:                                                      Kilpailunrajoitusten vaikutuksia arvioitaessa
19543:                                                    on otettava huomioon myös vakuutettujen etu-
19544:                    14 a luku                       jen turvaamiseen liittyvät näkökohdat.
19545:             Kilpailun turvaaminen
19546:                                                                          6§
19547:                        1§                             Sosiaali- ja terveysministeriöllä on oikeus
19548:    Terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun     tämän luvun ja sen nojalla annettujen säännös-
19549: turvaamiseksi vahingollisilta kilpailunrajoituk-   ten ja määräysten noudattamisen valvomiseksi
19550: silta vakuutusyhtiöiden toiminnassa on, sen        toimittaa vakuutusyhtiöiden yhteenliittymän
19551: lisäksi mitä kilpailunrajoituksista annetussa      toimintaa koskeva tarkastus.
19552: laissa (709/88) säädetään, noudatettava jäljem-       Vakuutusyhtiöiden yhteenliittymän on vaa-
19553: pänä tässä luvussa olevia säännöksiä.              dittaessa esitettävä ministeriölle tarkastusta
19554:                                                    varten liikekirjeenvaihtonsa, kirjanpitonsa ja
19555:                       2§                           muut asiakirjat, joilla voi olla merkitystä tä-
19556:   Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa kilpai-    män luvun tai sen nojalla annettujen säännös-
19557: luolosuhteita, selvittää kilpailunrajoituksia,     ten tai määräysten noudattamisen valvonnassa.
19558:                                Vakuutusyhtiölain ym. muuttaminen                                    3
19559: 
19560:                        7 §                                               18 luku
19561:    Kun tuomioistuin käsittelee vakuutusyhtiön                     Erinäisiä säännöksiä
19562: toiminnan yhteydessä tehtyä kilpailunrajoitus-
19563: rikosta tai -rikkomusta koskevaa asiaa, sen on                             5§
19564: varattava sosiaali- ja terveysministeriölle tilai-     Joka
19565: suus tulla kuulluksi.
19566:                                                         6) laiminlyö 1 luvun 3 §:n 2 momentissa
19567:                                                      tarkoitetussa tapauksessa hakea sosiaali- ja
19568:                      16 luku                         terveysministeriön lupaa taikka hankkii osak-
19569:       Sulautuminen ja vakuutuskannan                 keita tai takuuosuuksia 3 luvun 2 a §:n vastai-
19570:                luovuttaminen                         sesti;
19571: 
19572:                        3 §                              on tuomittava, jollei teko ole vähäinen tai
19573:                                                      siitä ole muualla laissa säädetty ankarampaa
19574:    Ministeriön on annettava suostumuksensa,          rangaistusta, vakuutusyhtiörikkomuksesta sak-
19575: jollei 1 momentissa tarkoitettu toimenpide           koon.
19576: loukkaa vakuutusten käsittämiä etuja ja jollei
19577: sen katsota vaarantavan vakuutustoiminnan
19578: tervettä kehitystä. Ministeriöllä on oikeus liit-       Tämä laki tulee voimaan          päivänä
19579: tää suostumuksen antamiseen ehdot, joita mi-         kuuta 199 .
19580: nisteriö pitää tarpeellisena vakuutusten käsittä-       Sillä, joka tämän lain tullessa voimaan omis-
19581: mien etujen tai vakuutustoiminnan terveen ke-        taa vakuutusyhtiön osakkeita tai takuuosuuk-
19582: hityksen turvaamiseksi.                              sia, on 3 luvun 2 a §:n estämättä oikeus omis-
19583:                                                      taa ne edelleen.
19584: 
19585: 
19586: 
19587: 
19588:                                                Laki
19589:       ulkomaisten vakuutusyhtiöiden toiminnasta Suomessa annetun lain muuttamisesta
19590: 
19591:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
19592:   lisätään ulkomaisten vakuutusyhtiöiden toiminnasta Suomessa 30 päivänä kesäkuuta 1989
19593: annettuun lakiin (635/89) uusi 27 a § seuraavasti:
19594: 
19595:                      27 a §
19596:    Terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun         Tämä laki tulee voimaan        päivänä
19597: turvaamiseksi vahingollisilta kilpailunrajoituk-     kuuta 199 .
19598: silta ulkomaisten vakuutusyhtiöiden toiminnas-
19599: sa on soveltuvasti noudatettava, mitä vakuu-
19600: tusyhtiölain 14 a luvussa on säädetty.
19601: 4                    1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -     Esitys n:o 303
19602: 
19603: 
19604:                                             Laki
19605:                       vakuutusyhdistyslain 12 luvun 3 §:n muuttamisesta
19606: 
19607:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
19608:   muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1987 annetun vakuutusyhdistyslain (1250/87) 12 luvun 3 §
19609: seuraavasti:
19610: 
19611: 
19612:                    12 luku                        turvaamiseksi vahingollisilta kilpailunrajoituk-
19613:         Vakuutusyhdistysten valvonta              silta vakuutusyhdistysten toiminnassa on sovel-
19614:                                                   tuvasti noudatettava, mitä vakuutusyhtiölain
19615:                       3 §                         14 a luvussa on säädetty.
19616:   Sosiaali- ja terveysministeriön tehtävänä on       Ministeriön tehtävänä on suorittaa yhdistys-
19617: valvoa, että vakuutusyhdistykset toimivat lain,   ten tarkastus niin usein ja siinä laajuudessa
19618: yhdistysjärjestyksensä, vakuutusta varten vah-    kuin valvontatehtävien hoito vaatii.
19619: vistettujen perusteiden sekä hyvän vakuutus-
19620: tavan mukaisesti.                                   Tämä laki tulee voimaan        päivänä
19621:   Terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun     kuuta 199 .
19622: 
19623: 
19624:     Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1991
19625:                      1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 305
19626: 
19627: 
19628: 
19629: 
19630:                                      E d u s k u n n a n v a s t a u s hallituksen esitykseen laeiksi
19631:                                   eläkesäätiölain ja työntekijäin eläkelain 13 a §:n muuttamisesta
19632: 
19633:    Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys       jolle sosiaalivaliokunta on antanut asiasta mie-
19634: n:o 305 laeiksi eläkesäätiölain ja työntekijäin     tintönsä n:o 57 ja suuri valiokunta mietintönsä
19635: eläkelain 13 a §:n muuttamisesta. Eduskunta,        n:o 271, on hyväksynyt seuraavat lait:
19636: 
19637: 
19638:                                                Laki
19639:                                    eläkesäätiölain muuttamisesta
19640: 
19641:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
19642:   kumotaan 2 päivänä joulukuuta 1955 annetun eläkesäätiölain (469/55) 28 §,
19643:   muutetaan 4 §:n 2 ja 4 momentti, 7 §:n 1 momentti ja 26 §,
19644:   näistä 7 §:n 1 momentti sellaisena kuin se on 10 päivänä elokuuta 1973 annetussa laissa
19645: (663/73), sekä
19646:   lisätään 4 §:ään uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 ja muutettu 4 momentti siirtyvät 4 ja 5
19647: momentiksi, ja lakiin uusi 2 a luku sekä uusi 26 a ja 26 b § seuraavasti:
19648: 
19649: 
19650:                     2 luku                             1) ennen tilinpäätöshetkeä alkaneista eläk-
19651:     Eläkesäätiön omaisuus ja tilinpäätös            keistä ja muista eduista; ja
19652:                                                        2) vastaisista eläkkeistä ja muista eduista
19653:                       4 §                           siltä osin kuin vastuun on katsottava kuuluvan
19654:                                                     säätiön toimintapiiriin kuuluvien työntekijäin
19655:    Säätiöllä on oikeus vakuutta vastaan antaa       ennen tilinpäätöshetkeä suorittamaan palveluk-
19656: varojaan velaksi työnantajalle, jonka on suori-     seen.
19657: tettava tästä ja myös muulla perusteella synty-
19658: neestä velastaan säätiölle vähintään sen suurui-
19659: nen korko, jota käytetään 7 §:ssä tarkoitetun                           2 a luku
19660: eläkevastuun laskemisessa.
19661:                                                           Eläkesäätiön vapaaehtoiset lisäedut
19662:    Työntekijäin eläkelain mukaiseen toimintaan
19663:                                                                  ja niiden kattaminen
19664: liittyvien sijoitusten ja saamisten vakuuksia
19665: koskevista järjestelyistä säädetään mainitun                              7a§
19666: lain 13 §:ssä.                                         Eläkesäätiön vapaaehtoisilla lisäeduilla tar-
19667:                                                     koitetaan tässä luvussa säätiön sääntöjen mu-
19668:    Sosiaali- ja terveysministeriöllä on valta       kaista muuta kuin työntekijäin eläkelain vä-
19669: myöntää hakemuksesta poikkeuksia 4 momen-           himmäisehdot täyttävää eläketurvaa. Työnteki-
19670: tin säännöksistä.                                   jäin eläkelain 11 § :n mukaisesti rekisteröityjä
19671:                                                     vapaaehtoisia lisäetuja ei katsota tämän luvun
19672:                       7 §                           mukaisiksi vapaaehtoisiksi lisäeduiksi.
19673:    Eläkesäätiön taseeseen on vastattavien puo-
19674: lelle merkittävä sosiaali- ja terveysministeriön                        7b §
19675: antamien määräysten mukaisesti laskettava             Eläkesäätiön on vapaaehtoisten lisäetujen
19676: säätiö~ eläkevastuun se määrä, joka johtuu:         osalta katettava vähintään 75 prosenttia siitä
19677: 
19678: 210036A
19679: 2                    1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 305
19680: 
19681: eläkevastuusta, joka aiheutuu jo eläkkeellä         vät arvopaperit ja sitoumukset on säilytettävä
19682: olevien henkilöiden alkaneista ja vastaisista       erillään säätiön muusta omaisuudesta.
19683: eläkkeistä, heidän edunsaajiensa vastaisista           Mitä 1 momentissa on säädetty eläkesäätiön
19684: eläkkeistä ja muista eduista.                       vapaaehtoisten lisäetujen kattamisesta, on so-
19685:    Edellä 1 momentissa tarkoitetun katteen tu-      vellettava 33 §:ssä tarkoitetun eläkesäätiön
19686: lee olla:                                           osalta työnantajakohtaisesti.
19687:    1) obligaatioita ja muita velkasitoumuksia,         Sosiaali- ja terveysministeriö voi erityisistä
19688: jotka on antanut tai taannut Suomen valtio,         syistä myöntää poikkeuksia 1 momentin sään-
19689: kunta tai kuntainliitto;                            nöksistä.
19690:    2) obligaatioita, jotka kuuluvat suomalaisen
19691: hypoteekkiyhdistyksen tai pankkilaitoksen ot-                               7c§
19692: tamaan obligaatiolainaan;                              Mikäli tilinpäätöksessä tai muuten on todet-
19693:     3) saamistodistuksia, joista vastaa suomalai-   tu, että eläkesäätiö ei täytä 7 b §:ssä säädettyjä
19694:  nen pankkilaitos;                                  vaatimuksia, säätiön on täytettävä nämä vaati-
19695:    4) velkasitoumuksia, joiden vakuudeksi on        mukset viimeistään kuuden kuukauden kulues-
19696: voimassa kiinnitys Suomessa olevaan kiinteään       sa, jollei sosiaali- ja terveysministeriö myönnä
19697: omaisuuteen tai toisen maalla olevaan laitok-       pitempää määräaikaa. Muussa tapauksessa
19698:                                                     7 a §:n mukaisia eläkkeitä ja muita etuja on
19699: seen ja vuokraoikeuteen itse maahan, kuiten-
19700:                                                     vähennettävä 18 §:n mukaisessa järjestyksessä.
19701: kin vain ehdolla, että säätiön saaminen sekä ne
19702: saamiset, joilla on sama tai parempi etuoikeus,
19703: eivät yhteensä ole suuremmat kuin 70 prosent-
19704:                                                                         7 luku
19705: tia tai, jos on kysymys sellaisen yrityksen
19706: omaisuudesta, jossa säätiöllä on ehdoton mää-              Eläkesäätiön toiminnan valvonta
19707: räämisvalta, 85 prosenttia siitä arvosta, jonka
19708:                                                                             26 §
19709: kiinnitetyllä omaisuudella pätevän ammatti-
19710: miehen arvion perusteella voidaan katsoa ole-          Jos eläkesäätiö ei noudata lakia, sääntöjään
19711: van;                                                tai sosiaali- ja terveysministeriön antamia mää-
19712:                                                     räyksiä, ministeriön tulee kehottaa säätiötä
19713:    5) Suomessa olevaa kiinteää omaisuutta,          korjaamaan asia määräajassa, joka ilman pa-
19714: kuitenkin niin, että luetteloon otettu omaisuu-
19715:                                                     kottavia syitä ei saa olla kuutta kuukautta
19716: den arvo sekä ne saamiset, joiden vakuutena         pitempi.
19717: on kiinnitys tähän omaisuuteen, eivät yhteensä         Ministeriöllä on oikeus kieltää säätiön halli-
19718: ole suuremmat kuin 85 prosenttia 4 kohdassa         tuksen tai muun hallintoelimen 1 momentissa
19719: mainituin tavoin määrättävästä omaisuuden
19720:                                                     mainittua asiaa koskevan päätöksen toimeen-
19721: arvosta;
19722:                                                     pano. Jos päätös on jo pantu täytäntöön,
19723:    6) sitoumuksia tai saamisia, joiden vakuu-       ministeriö voi velvoittaa säätiön ryhtymään
19724: deksi suomalainen vakuutuksenantaja, sosiaa-        toimenpiteisiin oikaisun aikaansaamiseksi.
19725: li- ja terveysministeriön hyväksymä ulkomai-           Edellä tässä pykälässä mainitun kehotuksen
19726: nen vakuutuksenantaja tai eläketurvakeskus on       tai kiellon tehosteeksi ministeriö voi asettaa
19727: myöntänyt luottovakuutuksen tai suomalainen         uhkasakon. Päätökseen, jolla uhkasakko on
19728: pankkilaitos taikka sosiaali- ja terveysministe-    asetettu, ei voida hakea muutosta valittamalla.
19729: riön hyväksymä ulkomainen pankkilaitos on           Uhkasakon tuomitsee maksettavaksi Uuden-
19730: antanut pankkitakauksen;                            maan lääninhallitus.
19731:    7) muita arvopapereita ja sitoumuksia, jotka
19732: niiden laatuun ja varmuuteen nähden voidaan                              26 a §
19733: rinnastaa 1-4 kohdassa mainittuihin ja jotka           Jollei 26 §:ssä mainittua kehotusta tai kiel-
19734: sosiaali- ja terveysministeriö hyväksyy;            toa noudateta tai jos säätiön hallitus ei muuten
19735:    8) edellä 6 kohdassa tarkoitetun vakuutuk-       hoida tehtäviään taikka säätiöllä ei ole hallitus-
19736: senantajan tai eläketurvakeskuksen myöntämä         ta, ministeriö voi asettaa yhden tai useamman
19737: luottovakuutus tai pankin antama takaus elä-        toimitsijan hoitamaan säätiön asioita, kunnes
19738: kevastuuseen liittyvän vastuuvajauksen täyttä-      asia on korjattu.
19739: misen vakuudeksi.                                      Edellä 26 §:ssä sekä tässä pykälässä tarkoi-
19740:    Säätiön on luettelohava 1 momentissa tar-        tettu ministeriön päätös voidaan panna täytän-
19741: koitettu kate. Luetteloituun katteeseen sisälty-    töön valituksesta huolimatta.
19742:                                 Eläkesäätiölain ym. muuttaminen                                     3
19743: 
19744:                      26 b §                         yhdeksäsosa, toisen kalenterivuoden lopussa
19745:    Jos hallitus tai muu hallintoelin on 10 § :ssä   vähintään kaksi yhdeksäsosaa ja vastaavasti
19746: mainitulla tavalla tuottanut säätiölle vahinkoa,    seuraavien kalenterivuosien lopussa lain voi-
19747: voi sosiaali- ja terveysministeriö ryhtyä sellai-   maantulosta kuluneiden vuosien osoittama yh-
19748: seen toimenpiteeseen, että virallinen syyttäjä      deksäsosa kattamisvaatimuksesta. Sosiaali- ja
19749: määrätään tuomioistuimessa tekemään asiasta         terveysministeriö voi erityisestä syystä myöntää
19750: aiheutuva vahingonkorvaus-ja rangaistusvaati-       poikkeuksia tämän momentin säännöksistä.
19751: mus. Hallitus tai muu hallintoelin voidaan             Mikäli eläkesäätiön säännöissä on määräyk-
19752: tällöin myös velvoittaa täyttämään, mitä se on      siä, joiden mukaan muillakin 7 a §:ssä tarkoi-
19753: laiminlyönyt.                                       tettuihin vapaaehtoisiin lisäetuihin oikeutetuil-
19754:                                                     la henkilöillä on sama tai parempi etuoikeus
19755:    Tämä laki tulee voimaan        päivänä           säätiön varoihin säätiötä purettaessa kuin 7
19756: kuuta 199 .                                         b §:ssä tarkoitetuilla henkilöillä, sääntöjä on
19757:    Tämän lain 4 §:n 2 momentissa tarkoitettu        vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta
19758: vakuus on asetettava lainoille, jotka eläkesää-     muutettava siten, että 7 a §:ssä tarkoitetuista
19759: tiö antaa lain voimaantulon jälkeen.                vapaaehtoisista lisäeduista aiheutuvaa elä-
19760:    Säätiön on täytettävä 7 b §:n mukaiset vaati-    kevastuuta kattava omaisuus on käytettävä
19761: mukset yhdeksän vuoden kuluessa tämän lain          ensisijaisesti 7 b §:ssä' tarkoitettujen henkilöi-
19762: voimaantulosta siten, että ensimmäisen kalen-       den eläkkeiden ja muiden etujen turvaamiseen.
19763: terivuoden lopussa on täytetty vähintään yksi
19764: 
19765: 
19766: 
19767:                                               Laki
19768:                           työntekijäin eläkelain 13 a §:n muuttamisesta
19769: 
19770:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
19771:   lisätään 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin eläkelain (395/61) 13 a §:ään,
19772: sellaisena kuin se on 30 päivänä kesäkuuta 1989 annetussa laissa (605/89), uusi 2 momentti
19773: seuraavasti:
19774: 
19775:                     13 a §
19776: -   - - - - - - - - - - - - -                       ja 2 momentissa tarkoitetun luottovakuutuk-
19777:   Eläketurvakeskus voi antaa eläkesäätiölain        sen.
19778: 7 a §:ssä tarkoitetuista vapaaehtoisista lisä-
19779: eduista aiheutuvan eläkevastuun kattamista            Tämä laki tulee voimaan         päivänä
19780: koskevien vaatimusten täyttämiseksi 13 §:n 1        kuuta 199 .
19781: 
19782: 
19783:     Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1990
19784:                      1990 vp. -   Eduskunnan vastaus -     Esitys n:o 306
19785: 
19786: 
19787: 
19788: 
19789:                                    Ed u s kunnan vastaus hallituksen esitykseen vuonna
19790:                                1989 pidetyn 76. Kansainvälisen työkonferenssin hyväksymän
19791:                                itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan yleisso-
19792:                                pimuksen johdosta
19793: 
19794:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys              olla tässä vaiheessa hyväksymättä
19795: n:o 306 vuonna 1989 pidetyn 76. Kansainväli-           Genevessä pidetyssä Kansainvälisessä
19796: sen työkonferenssin hyväksymän itsenäisten             työkonferenssissa 27 päivänä kesäkuuta
19797: maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan            1989 hyväksyttyä Kansainvälisen työ-
19798: yleissopimuksen johdosta. Eduskunta, jolle ul-         järjestön yleissopimusta n:o 169, joka
19799: koasiainvaliokunta on antanut asiasta mietin-          koskee itsenäisten maiden alkuperäis-
19800: tönsä n:o 26, on päättänyt                             ja heimokansoja.
19801: 
19802:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1991
19803: 
19804: 
19805: 
19806: 
19807: 2101758
19808:                       1990 vp. -   Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 307
19809: 
19810: 
19811: 
19812: 
19813:                                     Ed u s kunnan vastaus           hallituksen   esitykseen   laiksi
19814:                                  Kolin kansallispuistosta
19815: 
19816:    Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys         Lisäksi eduskunta edellyttää, että Kolin seu-
19817: n:o 307 laiksi Kolin kansallispuistosta. Edus-     dun matkailun ja muun elinkeinotoiminnan
19818: kunnalle on laki- ja talousvaliokunta antanut      kehittämisestä tehdään pikaisesti periaatepää-
19819: asiasta mietintönsä n:o 44 ja suuri valiokunta     tös ja että kansallispuiston hoitoa ja opasta-
19820: mietintönsä n:o 345.                               mista varten palkataan riittävästi henkilöstöä.
19821:    Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan    Vielä eduskunta edellyttää, että alueella sijait-
19822: siitä, ettei hallituksen esityksen perusteluissa   sevat matkailupalvelujen ja rinnetoimintojen
19823: mainituw tavoiterajauksen piiriin kuuluvien        alueet ja toiminnat turvataan Kolin kansallis-
19824: kiinteistöjen omistajien oikeusturva ja oikeu-     puistoa toteutettaessa.
19825: dellinen asema vaarannu. Eduskunta edellyttää        Eduskunta on hyväksynyt seuraavan lain:
19826: myös, että kansallispuistoa laajennettaessa
19827: maanhankinnat tapahtuvat ainoastaan vapaa-
19828: ehtoisin kaupoin tai maanvaihdoin.
19829: 
19830: 
19831: 
19832: 
19833:                                              Laki
19834:                                      Kolin kansallispuistosta
19835: 
19836:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
19837: 
19838:                        1§                             Kansallispuiston rajat on määrättävä nou-
19839:      Kansallispuiston perustamistarkoitus          dattamalla soveltuvin osin, mitä jakolaissa
19840:                                                    (604/51) on säädetty rajankäynnistä. Kansallis-
19841:   Edustavan pohjoiskarjalaisen vaara-alueen,       puisto on merkittävä maastoon siten, että riit-
19842: vanhojen metsien ja niiden eliöstön sekä Kolin     tävä määrä puistoaluetta osoittavia tunnuskil-
19843: kansallismaiseman keskeisen osan suojelemi-        piä sijoitetaan siihen kuuluville maa-alueille.
19844: seksi, kaskitalouden luomien maisemien ja kas-     Kansallispuiston rajat vesialueilla merkitään
19845: viyhdyskuntien ylläpitämiseksi sekä ympäris-       vain karttaan.
19846: töntutkimusta, ympäristövalistusta ja luonnon-        Kansallispuistoon asetettavista tunnuskilvis-
19847: harrastuksen edistämistä varten perustetaan        tä ja muista merkeistä on voimassa, mitä niistä
19848: Lieksan kaupunkiin valtion omistamille alueille    on erikseen määrätty.
19849: luonnonsuojelulain (71/23) mukaiseksi erityi-
19850: seksi suojelualueeksi Kolin kansallispuisto.                            3§
19851:                                                                  Haltuunotto-oikeus
19852:                       2§
19853:        Kansallispuiston sijainti ja rajat            Luonnonsuojelua valvovalla viranomaisella
19854:                                                    ja luonnonsuojelualueen vartijalla on oikeus
19855:    Kolin kansallispuiston pinta-ala on noin        ottaa haltuunsa metsästys-, keräily- tai muut
19856:   135 hehtaaria ja sen rajat on merkitty tämän     välineet, joita on käytetty tai aiotaan käyttää
19857: lain liitteenä olevaan karttaan.                   vastoin alueella noudatettavia säännöksiä tai
19858: 210206K
19859: 2                     1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 307
19860: 
19861: määräyksiä. Sama haltuunotto-oikeus koskee              Jos kansallispuistoon rajoittuva alue siirtyy
19862: myös alueelta luvattomasti pyydystettyjä eläi-       valtion omistukseen, se voidaan liittää kansal-
19863: miä ja luvattomasti otettuja kasveja sekä kaik-      lispuistoon ympäristöministeriön päätöksellä.
19864: kea muuta sellaista, mitä luonnonsuojelu-
19865: alueelta on kielletty ottamasta tai siellä käyttä-                       5§
19866: mästä.                                                           Tarkemmat säännökset
19867:                        4 §                             Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
19868:      Alueen liittäminen kansallispuistoon            töönpanosta annetaan asetuksella.
19869: 
19870:   Jos alue, joka ei ole valtion omistuksessa,                             6§
19871: mutta on kansallispuiston rajojen sisällä, siir-                      Voimaantulo
19872: tyy valtion omistukseen, se luetaan kuuluvaksi
19873: kansallispuistoon.                                     Tämä laki tulee voimaan       päivänä
19874:                                                      kuuta 19
19875: 
19876: 
19877:      Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1991
19878:                                  Kolin kansallispuisto   3
19879: 
19880: 
19881: 
19882: 
19883: LIITE   KOLIN KANSALLISPUISTO
19884:         Lieksa 4313 09, 11, 12
19885:                       1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 308
19886: 
19887: 
19888: 
19889: 
19890:                                     Ed u s k u n n a n v a s t a u s hallituksen esitykseen laiksi U r-
19891:                                  ho Kekkosen kansallispuiston rajauksen muuttamisesta
19892: 
19893:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys        laki- ja talousvaliokunta on antanut asiasta
19894: n:o 308 laiksi Urho Kekkosen kansallispuiston       mietintönsä n:o 36 ja suuri valiokunta mietin-
19895: rajauksen muuttamisesta. Eduskunta, jolle           tönsä n:o 293, on hyväksynyt seuraavan lain:
19896: 
19897: 
19898: 
19899:                                               Laki
19900:                    Urho Kekkosen kansallispuiston rajauksen muuttamisesta
19901: 
19902:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
19903: 
19904:                        1§                                                2§
19905:    Maaliskuun 4 pmvana 1983 annetulla lailla          Tämä laki tulee voimaan      päivänä
19906: (228/83) perustetun Urho Kekkosen kansallis-        kuuta 199 .
19907: puiston rajausta muutetaan siten, että puistos-       Laissa tarkoitetut alueet siirtyvät lain voi-
19908: ta erotetaan kaksi erillistä aluetta, joihin kuu-   maantultua metsähallituksen hallinnasta met-
19909: luu noin 140 hehtaaria valtion omistamia aluei-     säntutkimuslaitoksen hallintaan.
19910: ta Inarin kunnassa.
19911:   Alueiden rajat on merkitty tämän lain liittee-
19912: nä olevaan karttaan.
19913: 
19914:     Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 1991
19915: 
19916: 
19917: 
19918: 
19919: 2100812
19920: 2                   1990 vp. -   Eduskunnan vastaus -   Esitys n:o 308
19921: 
19922: 
19923: 
19924: 
19925:     LIITE   URHO KEKKOSEN KANSALLISPUISTON
19926:             RAJAUKSEN MUUTOS
19927:             Inan 383105
19928:                       1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 309
19929: 
19930: 
19931: 
19932: 
19933:                                     Ed u s k u n n a n vastaus hallituksen esitykseen laiksi alue-
19934:                                  vaihdosta valtion ja Pelkosenniemen kunnan välillä
19935: 
19936:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys        valtiovarainvaliokunta on antanut asiasta mie-
19937: n:o 309 laiksi aluevaihdosta valtion ja Pelko-      tintönsä n:o 92 ja suuri valiokunta mietintönsä
19938: senniemen kunnan välillä. Eduskunta, jolle          n:o 291, on hyväksynyt seuraavan lain:
19939: 
19940: 
19941: 
19942: 
19943:                                               Laki
19944:                     aluevaihdosta valtion ja Pelkosenniemen kunnan välillä
19945: 
19946:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
19947: 
19948:                        1§
19949:    Metsäntutkimuslaitos oikeutetaan maaraa-         rilaakso RN:o 54:3, Metsävarpula RN:o 49:2
19950: millään ehdoilla luovuttamaan Pelkosenniemen        ja Metsäylikantola RN:o 50 sekä Kemijärven
19951: kunnalle Pyhätunturin kansallispuistoon kuu-        kaupungin Ylikylän kylässä sijaitsevat tilat
19952: luva noin 130 hehtaarin suuruinen alue edellyt-     Kunnan-Mäntylä RN:o 29:26, Kunnan-Harju-
19953: täen, että Pelkosenniemen kunta samalla luo-        rinne RN:o 30:10 ja Puisto-Soikko RN:o
19954: vuttaa valtiolle noin 255 hehtaarin suuruiset       29:28. Alueet on rajattu lain liitteenä olevaan
19955: alueet ja maksaa välirahana valtiolle miljoona      karttaan.
19956: markkaa. Valtiolle tulevat alueet liitetään myö-
19957: hemmin edellä mainittuun kansallispuistoon.                              2§
19958:    Vaihdossa luovutettava valtion alue on mää-        Tämä laki tulee voimaan       päivänä
19959: räala Pelkosenniemen kunnassa ja Kemijärven         kuuta 19 .
19960: kaupungissa olevasta Pyhätunturin kansallis-          Pyhätunturin kansallispuiston rauhoitus lak-
19961: puisto-nimisestä kiinteistöstä RN :o 2: 1. Valti-   kaa luovutettavan alueen osalta olemasta voi-
19962: olle tulevat alueet ovat Pelkosenniemen kun-        massa sen jälkeen kun alueiden vaihtoa koske-
19963: nan Pyhäjärven kylässä sijaitsevat tilat Tuntu-     va sopimus on allekirjoitettu.
19964: 
19965: 
19966:     Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 1991
19967: 
19968: 
19969: 
19970: 
19971: 210082A
19972: 2   1990 vp. -   Eduskunnan vastaus -   Esitys n:o 309
19973:                       1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 310
19974: 
19975: 
19976: 
19977: 
19978:                                      Ed u s kunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi
19979:                                  aseettomasia palveluksesta ja siviilipalveluksesta annetun lain
19980:                                  väliaikaisesta muuttamisesta
19981: 
19982:    Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys       asiainvaliokunta on antanut asiasta mietintön-
19983: n:o 310 laiksi aseettomasia palveluksesta ja        sä n:o 8 ja suuri valiokunta mietintönsä n:o
19984: siviilipalveluksesta annetun lain väliaikaisesta    312, on hyväksynyt seuraavan lain:
19985: muuttamisesta. Eduskunta, jolle puolustus-
19986: 
19987: 
19988: 
19989: 
19990:                                               Laki
19991:   aseettomasta palveluksesta ja siviilipalveluksesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta
19992: 
19993:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
19994:   muutetaan väliaikaisesti aseettomasia palveluksesta ja siviilipalveluksesta 21 päivänä helmikuu-
19995: ta 1969 annetun lain (132/69) 14 §:n 1 momentti,
19996:   sellaisena kuin se on 14 päivänä tammikuuta 1972 annetussa laissa (24/72), sekä
19997:   lisätään väliaikaisesti lakiin uusi 14 a § ja 17 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:
19998: 
19999:                        14 §
20000:    Jos siviilipalvelusmies laiminlyö velvollisuu-   maaliskuuta 1991 siviilipalveluksen välttämi-
20001: tensa saapua palvelukseen saamansa kutsun           sestä tai siviilipalvelusmiehen kuuliaisuusrikok-
20002: mukaisesti tai hänelle annetun loman päätyttyä      sesta yli kahdeksan kuukauden pituiseen van-
20003: taikka karkaa palveluspaikastaan ja on perus-       keusrangaistukseen, vapautetaan suorittamasta
20004: teltua syytä otaksua, ettei hän ottaisi ojentuak-   kahdeksan kuukautta ylittävää osaa vankeus-
20005: seen kurinpitorangaistuksista, hänet on tuomit-     rangaistuksesta. Vapautuksesta päättää vanki-
20006: tava siviilipalveluksen välttämisestä vankeuteen    lanjohtaja.
20007: ajaksi, joka vastaa puolta hänen jäljellä ole-        Rangaistus, jonka osan suorittamisesta tuo-
20008: vasta palvelusajastaan. Jos siviilipalvelusmies     mittu on 1 momentin nojalla vapautunut, kat-
20009: rikkoo tai yllyttää toista rikkomaan laitoksen      sotaan täysin suoritetuksi.
20010: järjestystä taikka niskoittelun tai muun palve-
20011: luksesta kieltäytymisen johdosta on suoritta-
20012: matta hänelle määrättyjä palvelustehtäviä ja
20013: jos on ilmeistä, ettei hän ottaisi ojentuakseen
20014: kurinpitorangaistuksista, hänet on tuomittava                             17 §
20015: siviilipalvelusmiehen       kuuliaisuusrikoksesta
20016: edellä mainittuun rangaistukseen.                     Siviilipalveluksen välttämisestä tai siviilipal-
20017:                                                     velusmiehen kuuliaisuusrikoksesta saadaan ri-
20018:                                                     koslain 2 luvun 2 §:n 1 momentin estämättä
20019:                   14 a §                            tuomita vankeutta vähemmän kuin neljätoista
20020:   Henkilö, joka on tuomittu ennen 1 päivää          päivää.
20021: 210161L
20022: 2                    1990 vp. -   Eduskunnan vastaus -   Esitys n:o 310
20023: 
20024:   Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maalis-     Lain 14 §:n 1 momenttia sovelletaan myös
20025: kuuta 1991, ja se on voimassa vuoden 1991     ennen lain voimaantuloa tehtyyn rikokseen.
20026: loppuun.
20027: 
20028:     Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1991
20029:                       1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 311
20030: 
20031: 
20032: 
20033: 
20034:                                      Ed u s k u n n a n vastaus hallituksen esitykseen laiksi teol-
20035:                                  lisuudelle ympäristönsuojeluinvestointeihin myönnettävistä valti-
20036:                                  ontakaoksista annetun lain muuttamisesta
20037: 
20038:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys        kunta, jolle valtiovarainvaliokunta on antanut
20039: n:o 311 laiksi teollisuudelle ympäristönsuoje-      asiasta mietintönsä n:o 101 ja suuri valiokunta
20040: luinvestointeihin myönnettävistä valtionta-         mietintönsä n:o 320, on hyväksynyt seuraavan
20041: kauksista annetun lain muuttamisesta. Edus-         lain:
20042: 
20043: 
20044: 
20045: 
20046:                                               Laki
20047: teollisuudelle ympäristönsuojeluinvestointeihin my()nnettävistä valtiontakaoksista annetun lain
20048:                                          muuttamisesta
20049: 
20050:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
20051:   muutetaan teollisuudelle ympäristönsuojeluinvestointeihin myön nettä vistä vai tiontakau hista
20052: 13 päivänä heinäkuuta 1973 annetun lain (609/73) nimike sekä 1 §:n 1 momentti, 3 §, 4 §:n
20053: 1 momentti ja 5 §,
20054:   sellaisina kuin ne ovat, 1 §:n 1 momentti, 3 §ja 4 §:n 1 momentti 29 päivänä kesäkuuta 1990
20055: annetussa laissa (597/90) ja lain nimike sekä 5 § 25 päivänä huhtikuuta 1984 annetussa laissa
20056: (319/84), sekä
20057:   lisätään lakiin uusi 1 a ja 6 a § seuraavasti:
20058: 
20059:                                               Laki
20060: ympäristönsuojelua edistäviin investointeihin myönnettävistä valtiontakaoksista ja vientitakuista
20061: 
20062:                        1§                           myöntää valtiontakauksia ja vientitakuita siten
20063:   Teollista tai siihen verrattavaa tuotannollista   kuin tässä laissa säädetään.
20064: toimintaa harjoittavien yritysten vesiensuojelu-
20065: ja ilmansuojeluinvestointien sekä jätteiden                               3§
20066: hyödyntämisinvestointien (kotimaiset ympäris-         Ennen valtiontakauksen myöntämistä koti-
20067: tönsuojeluinvestoinnit) rahoittamiseen myön-        maiselle ympäristönsuojeluinvestoinnille Valti-
20068: nettyjen luottojen vakuudeksi Valtiontakuu-         ontakuukeskuksen on hankittava vesi- ja ym-
20069: keskus voi myöntää valtiontakauksia siten kuin      päristöhallituksen lausunto investoinnin tarkoi-
20070: tässä laissa säädetään.                             tuksenmukaisuudesta ja tehokkuudesta vesien-
20071:                                                     suojelun edistämisen kannalta tai lääninhalli-
20072:                                                     tuksen lausunto ilmansuojelun ja jätteiden
20073:                      1a §                           hyödyntämisen edistämisen kannalta. Suomen
20074:    Ulkomailla toteutettavien Suomen ympäris-        ympäristön tilaa merkittävästi parantavien ul-
20075: tön tilaa merkittävästi parantavien investoin-      komaisten        ympäristönsuojeluinvestointien
20076: tien (ulkomaiset ympäristönsuojeluinvestoin-        osalta lausunto investoinnin tarkoituksenmu-
20077: nit) rahoittamiseen Valtiontakuukeskus voi          kaisuudesta ja tehokkuudesta on hankittava
20078: 210184L
20079: 2                     1990 vp. -   Eduskunnan vastaus -     Esitys n:o 311
20080: 
20081: ympäristöministeriöitä ja kauppa- ja teollisuus-   3 000 miljoonan markan määrä mukaan luke-
20082: ministeriöitä sekä lausunto investoinnin tarkoi-   matta korkoja ja muita pääoman lisäksi mah-
20083: tuksenmukaisuudesta ulkoasiainministeriöltä.       dollisesti maksettavia suorituksia. Ulkomaan
20084:                                                    rahan määräisen luoton vasta-arvo lasketaan
20085:                       4 §                          takausta annettaessa voimassa olleen Suomen
20086:    Vesi- ja ympäristöhallituksen asiana on val-    Pankin asianomaiselle valuutalle noteeraaman
20087: voa vesiensuojeluinvestointien ja lääninhalli-     myyntikurssin mukaan.
20088: tuksen muiden kotimaisten ympäristönsuoje-
20089: luinvestointien toteutusta. Ympäristöministe-                           6a §
20090: riön tehtävänä on valvoa ulkomaisten ympäris-        Tässä laissa tarkoitettujen vientitakuiden
20091: tönsuojeluinvestointien toteutusta.                osalta on soveltuvin osin muutoin voimassa,
20092:                                                    mitä vientitakuulaissa (479/62) säädetään.
20093: 
20094:                      5§
20095:   Takaus- ja takuuluottoja saa samanaikaisesti       Tämä laki tulee voimaan     päivänä
20096: olla takaisin maksamatta yhteensä enintään         kuuta 19
20097: 
20098: 
20099:     Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1991
20100:                       1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 312
20101: 
20102: 
20103: 
20104: 
20105:                                       Ed u s k u n n a n vastaus hallituksen esitykseen ympäristö-
20106:                                    lupamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi
20107: 
20108:    Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys        taan ja että ympäristölupamenettelylain perus-
20109: n:o 312 ympäristölupamenettelyä koskevaksi           teella tehtävät ympäristölupahakemukset käsi-
20110: lainsäädännöksi. Eduskunnalle on laki- ja ta-        tellään viivytyksettä. Näiden tavoitteiden to-
20111: lousvaliokunta antanut asiasta mietintönsä n:o       teuttamiseksi eduskunta edellyttää yhtä hyvin
20112: 39 ja suuri valiokunta mietintönsä n:o 308.          henkilöstö- kuin muidenkin voimavarojen tar-
20113:    Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan      peellista lisäämistä sekä henkilöstön täydennys-
20114: siitä, että ilmansuojelulain perusteella tehtyjen    koulutusta.
20115: ilmoitusten käsittelyruuhkaa lääninhallituksis-         Eduskunta on hyväksynyt seuraavat lait:
20116: sa tarvittaessa erityistoimin kiireellisesti pure-
20117: 
20118: 
20119:                                Y mpäristölupamenettelylaki
20120:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
20121: 
20122:                      1 luku                          laeissa säädetään tai niiden nojalla säädetään
20123:                Yleisiä säännöksiä                    tai määrätään.
20124:                                                         Jos ympäristölupaan sisältyy ainoastaan
20125:                        1§                            eräistä   naapuruussuhteista     annetun     lain
20126:                  Lain tarkoitus                      18 §:ssä tarkoitettu sijoitusratkaisu, asia käsi-
20127:                                                      tellään kuitenkin rakennuslainsäädännön mu-
20128:    Tämän lain tarkoituksena on eräiden ympä-         kaisessa lupamenettelyssä.
20129: ristönsuojelua koskevien lupien, ilmoitusten ja
20130: suunnitelmien käsittelyn yhtenäistäminen, val-                             3§
20131: vonnan tehostaminen ja lupamenettelyn jou-
20132:                                                                        Luvan tarve
20133: duttaminen. Lain tarkoituksena on myös kehit-
20134: tää yhtenäistä ympäristövaikutusten arviointia          Velvollisuudesta hakea ympäristölupa laitos-
20135: lupien, ilmoitusten ja suunnitelmien käsittelys-     ta, toimintaa tai muuta hanketta, jäljempänä
20136: sä.                                                  laitos, varten on voimassa, mitä 2 §:n 2 mo-
20137:                                                      mentissa mainituissa laeissa säädetään tai nii-
20138:                        2§                            den nojalla säädetään tai määrätään velvolli-
20139:                  Ympäristölupa                       suudesta hakea lupa, tehdä ilmoitus tai esittää
20140:                                                      suunnitelma viranomaisen hyväksyttäväksi.
20141:    Tämän lain mukaisen käsittelyn perusteella
20142: myönnettyä lupaa kutsutaan ympäristöluvaksi.                               4 §
20143:    Ympäristölupaan on sisällytettävä eräistä
20144:                                                         Toiminnan aloittaminen tai muuttaminen
20145: naapuruussuhteista annetun lain 18 §:ssä tar-
20146: koitettu sijoitusratkaisu, terveydenhoitolain           Jos laitoksen toiminnan aloittamiseen tai
20147: 26 §:ssä tarkoitettu sijoituspaikan hyväksymis-      muuttamiseen on 3 §:n mukaisesti haettava
20148: tä koskeva ratkaisu, ilmansuojelulain 4 luvussa      ympäristölupa, ei toimintaa saa aloittaa tai
20149: tarkoitettu ilmansuojeluilmoituksen tarkasta-        jatkaa ennen kuin siihen myönnetty lupa on
20150: mista koskeva ratkaisu sekä jätehuoltolain 3         saanut lainvoiman, ellei 15 §:stä muuta johdu.
20151: luvussa tarkoitettu jätehuoltosuunnitelman hy-          Jos ympäristölupaan sisältyy ainoastaan jä-
20152: väksymistä koskeva ratkaisu ja ongelmajättei-        tehuoltosuunnitelman hyväksymispäätös, jätet-
20153: den käsittelylupa sen mukaan kuin mainituissa        tä tuottava toiminta tai jätteen käsittely saa-
20154: 210130C
20155: 2                      1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 312
20156: 
20157: 
20158: daan aloittaa taikka niitä jatkaa odottamatta         tarkoitus sijoittaa, että niiltä kunnilta, joiden
20159: lupapäätöksen antamista.                              alueeseen laitoksen merkittävät vaikutukset il-
20160:                                                       meisesti kohdistuvat.
20161:                       5§
20162:                Lupaviranomaiset                                              8§
20163:    Tässä laissa tarkoitettuja ympäristölupavi-                           Kuuleminen
20164: ranomaisia ovat lääninhallitus sekä kunnan
20165:                                                          Lupaviranomaisen on varattava niille, joiden
20166: määräämä lautakunta, jäljempänä kunnan ym-
20167:                                                       oikeutta tai etua asia saattaa koskea, tilaisuus
20168: päristölupaviranomainen. Kunnat voivat hoi-
20169: taa ympäristölupaviranomaisen tehtävät myös           kirjallisesti tehdä muistutuksia hakemuksen
20170:                                                       johdosta.
20171: yhteistoiminnassa. Tällöin asianomaista viran-
20172:                                                          Myös muilla henkilöillä kuin 1 momentissa
20173: omaista pidetään kyseisten kuntien ympäristö-
20174:                                                       tarkoitetuilla asianosaisilla sekä myös sellaisilla
20175: lupaviranomaisena.
20176:    Lääninhallituksen ratkaistavaksi säädetään         yhteisöillä, jotka eivät edusta asianosaisia, on
20177: asetuksella sellaisten laitosten ympäristölupa-       oikeus ilmaista mielipiteensä hakemuksen joh-
20178: asiat, joiden merkittävät vaikutukset ympäris-        dosta samassa määräajassa kuin hakemuksesta
20179: töön ilmeisesti kohdistuvat laitoksen sijainti-       voidaan tehdä muistutuksia.
20180: kuntaa laajemmalle alueelle tai joiden ratkaise-         Asianosaisten kuulemisesta ja asian vireillä
20181:                                                       olosta ilmoittamisesta on muutoin voimassa,
20182: minen lääninhallituksessa on muusta perus-
20183:                                                       mitä hallintomenettelylaissa (598/82) ja tiedok-
20184: tellusta syystä tärkeää. Muut lupa-asiat ratkai-
20185: see laitoksen sijaintikunnan ympäristölupavi-         siannosta hallintoasioissa annetussa laissa
20186: ranomainen. Kunnan ympäristölupaviranomai-            (232/66) säädetään.
20187: nen voi kuitenkin yksittäistapauksessa siirtää
20188:                                                                              9§
20189: päätösvaltaansa kuuluvan lupa-asian läänin-
20190: hallituksen ratkaistavaksi, jos asia vaatii sel-                        Lupaharkinta
20191: laista erityistä selvitystä, jota ei kunnan lupavi-
20192:                                                          Lupaviranomainen ratkaisee ympäristölupa-
20193: ranomaisen käsittelyssä voida saada.
20194:                                                       asian soveltaen kulloinkin niitä 2 §:n 2 mo-
20195:                                                       mentissa mainittujen lakien säännöksiä sekä
20196:                                                       niiden nojalla annettuja säännöksiä ja mää-
20197:                      2 luku
20198:                                                       räyksiä, jotka koskevat asianomaista laitosta.
20199:         Lupamenettely ja lupaharkinta
20200:                        6 §                                                   10§
20201:                  Lupahakemus                              Lupapäätös ja sen tiedoksi antaminen
20202:    Lupahakemus on annettava toimivaltaiselle             Lupapäätös on perusteltava ja siinä yksilöi-
20203: lupaviranomaiselle. Hakemukseen on liitettävä         tävä ne säännökset, joiden nojalla päätös mah-
20204: selvitys laitoksesta, sen vaikutuksista ympäris-      dollisine lupamääräyksineen on annettu.
20205: töön ja muista lupaharkinnan kannalta merki-             Lupapäätös annetaan julkipanon jälkeen,
20206: tyksellisistä seikoista sen mukaan kuin asetuk-       jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tie-
20207: sella tarkemmin säädetään.                            toon silloin, kun se on annettu.
20208:    Ympäristöministeriö antaa tarvittaessa ylei-          Päätös on lähetettävä tiedoksi hakijalle, ase-
20209: siä ohjeita hakemuksen tekemisestä ja hake-           tuksella säädettäville viranomaisille ja niille,
20210: mukseen liitettävistä selvityksistä.                  jotka ovat sitä erikseen pyytäneet. Päätöksestä
20211:                                                       on lisäksi tiedotettava sanomalehdessä sen mu-
20212:                        7 §                            kaan kuin asetuksella säädetään. Tieto läänin-
20213:                    Lausunnot                          hallituksen lupaviranomaisena antamasta pää-
20214:                                                       töksestä on lisäksi julkaistava laitoksen sijain-
20215:   Lupaviranomaisen on viivytyksettä pyydettä-         tikunnassa ja sellaisessa kunnassa, jossa laitok-
20216: vä lupaharkinnan kannalta tarpeelliset lausun-        sen toiminnalla saattaa olla merkitystä ympä-
20217: not. Lääninhallituksen on pyydettävä lausunto         ristönsuojelun kannalta, siten kuin kunnallis-
20218: sekä siltä kunnalta, jonka alueelle laitos on         lain 144 §:n 1 momentissa säädetään.
20219:                          Ympäristölupamenettelyä koskeva lainsäädäntö                               3
20220: 
20221:                      3 luku                         sessa kunnassa, jossa laitoksen toiminnalla
20222:    Valvonta, pakkokeinot ja rangaistukset           saattaa olla merkitystä ympäristönsuojelun
20223:                                                     kannalta, siten kuin kunnallislain 144 §:n 1
20224:                       II §                          momentissa säädetään. Lääninoikeuden sa-
20225:                                                     moin kuin lääninhallituksen päätöksestä saa
20226:                     Valvonta
20227:                                                     valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
20228:   Tämän lain ja sen nojalla annettujen saan-           Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan ha-
20229: nösten ja määräysten noudattamista valvovat         kijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia
20230: lääninhallitus, vesi- ja ympäristöpiiri sekä kun-   saattaa koskea, sekä kunnanhallituksella ja
20231: nan ympäristölupaviranomainen. Ympäristö-           viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa
20232: ministeriö määrää tarvittaessa lääninhallituk-      asiassa yleistä etua.
20233: sen ja vesi- ja ympäristöpiirin työnjaosta ja          Valituksesta on muutoin voimassa, mitä
20234: yhteistyöstä valvonnassa.                           muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa
20235:   Valvontaviranomaisella ja sen määräämällä         laissa (154/ 50) säädetään.
20236: henkilöllä on samat oikeudet valvonnan suorit-
20237: tamiseksi tehdä tarkastuksia ja niihin liittyviä                          15 §
20238: tutkimuksia sekä suorittaa tarkkailua kuin val-      Päätöksen noudattaminen muutoksenhausta
20239: vontaviranomaisella on ilmansuojelulain ja jä-                      huolimatta
20240: tehuoltolain mukaan.
20241:   Terveydenhoidon valvonnasta on lisäksi sää-         Lupaviranomainen voi hakijan pyynnöstä
20242: detty erikseen.                                     määrätä, että lupapäätöstä noudatetaan vali-
20243:                         I2 §                        tuksesta huolimatta, jos hakija asettaa hyväk-
20244:        Uhkasakko ja keskeyttämisuhka                syttävän vakuuden ympäristön saattamiseksi
20245:                                                     ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korvaa-
20246:    Jos joku harjoittaa ympäristölupaa edellyt-      miseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupa-
20247: tävää toimintaa ilman lupaa, asianomainen           määräysten muuttamisen varalta. Määräys voi-
20248: ympäristölupaviranomainen voi velvoittaa hä-        daan antaa vain, mikäli täytäntöönpane ei tee
20249: net hakemaan luvan sakon uhalla tai uhalla,         muutoksenhakua hyödyttömäksi. Valitusviran-
20250: että laitoksen toiminta keskeytetään osaksi tai     omainen voi kieltää päätöksen täytäntöönpa-
20251: kokonaan.                                           non.
20252:                       I3 §                            Mitä I momentissa on säädetty vakuuden
20253:                                                     asettamisesta, ei koske valtiota tai sen laitosta
20254:               Rangaistussäännös
20255:                                                     eikä kuntaa tai kuntainliittoa.
20256:    Joka tämän lain 2 ja 3 §:n vastaisesti jättää
20257: hankkimatta ympäristöluvan, on tuomittava,
20258: jollei muualla laissa ole säädetty ankarampaa                            5 luku
20259: rangaistusta, ympäristölupc;•·ikkomuksesta sak-                  Erinäisiä säännöksiä
20260: koon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuu-
20261: kaudeksi.                                                                 I6 §
20262:                                                             Muiden lakien noudattaminen
20263:                      4 luku
20264:                                                        Mikäli tämän lain säännöksistä ei muuta
20265:                 Muutoksenhaku                       johdu, tässä laissa tarkoitetuissa asioissa nou-
20266:                                                     datetaan, mitä 2 §:n 2 momentissa mainituissa
20267:                       I4 §
20268:                                                     laeissa säädetään.
20269:                      Valitus
20270:                                                                           I7 §
20271:    Tämän lain nojalla annetusta kunnan ympä-                            Maksut
20272: ristölupaviranomaisen päätöksestä saa valittaa
20273: lääninoikeuteen. Lääninoikeuden päätös on,             Ympäristölupaa koskevan hakemuksen kä-
20274: jollei valitusta jätetä tutkittavaksi ottamatta,    sittelystä voidaan periä maksu, jonka suuruut-
20275: annettava julkipanon jälkeen, jolloin sen kat-      ta määrättäessä on noudatettava, mitä valtion
20276: sotaan tulleen asianosaisen tietoon silloin, kun    maksuperustelaissa (980/73) säädetään. Kun-
20277: se on annettu. Tieto päätöksestä on lisäksi         nalle perittävän maksun perusteet määrätään
20278: julkaistava laitoksen sijaintikunnassa ja sellai-   kunnanvaltuuston hyväksymässä taksassa.
20279: 4                    1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 312
20280: 
20281:                      18 §                            Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
20282:                                                    ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
20283:             Tarkemmat säännökset
20284:                                                    miin.
20285:    Asetuksella säädetään tarkemmin lupaviran-
20286: omaisten toimivallan jaosta, lupahakemukses-                            20 §
20287: ta, lausunnoista ja muusta lupa-asian käsitte-                    Siirtymäsäännös
20288: lystä ja lupapäätökseen otettavista seikoista
20289: sekä päätöksestä tiedottamisesta. Asetuksella         Jos jotakin 2 §:n 2 momentissa tarkoitettua
20290: voidaan myös säätää viranomaisten keskinäi-        lupaa tai päätöstä koskeva hakemus, ilmoitus
20291: sestä tietojen vaihdosta tämän lain täytäntöön     tai suunnitelma on tehty asianomaiselle viran-
20292: panemiseksi.                                       omaiselle ennen tämän lain voimaantuloa,
20293:                                                    noudatetaan käsittelyssä tämän lain voimaan
20294:                     6 luku                         tullessa voimassa olleita säännöksiä.
20295:            Voimaantulosäännökset                      Mitä 11 §:ssä säädetään ympäristöluvan va-
20296:                                                    raisten laitosten valvonnasta, koskee myös sel-
20297:                      19 §                          laisia laitoksia, joille aikaisemmin voimassa
20298:                  Voimaantulo                       olleiden säännösten mukaisesti on annettu jo-
20299:                                                    kin 2 §:n 2 momentissa tarkoitettu lupa tai
20300:   Tämä laki tulee voimaan         päivänä          päätös.
20301: kuuta 199 .
20302: 
20303: 
20304: 
20305:                                              Laki
20306:              eräistä naapuruussuhteista annetun lain 18 ja 19 §:n muuttamisesta
20307: 
20308:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
20309:   muutetaan eräistä naapuruussuhteista 13 päivänä helmikuuta 1920 annetun lain (26/20) 18 § :n
20310: 2 momentti ja 19 §,
20311:   sellaisina kuin ne ovat, 18 §:n 2 momentti 21 päivänä heinäkuuta 1977 annetussa laissa
20312: (581177) sekä 19 § muutettuna viimeksi mainitulla lailla sekä 16 päivänä elokuuta 1958, 25
20313: päivänä tammikuuta 1982 ja 24 päivänä tammikuuta 1986 annetuilla laeilla (371/58, 70/82 ja
20314: 68/86), seuraavasti:
20315: 
20316:                     18 §                           ka sen tehtäviä hoitavalle kunnan muulle toi-
20317: -  - - - - -              - - - - - -              mielimelle varattava tilaisuus antaa lausunton-
20318:   Edellä 1 momentissa tarkoitettu asia käsitel-    sa.
20319: lään siten kuin ympäristölupamenettelylaissa          Tutkittaessa 1 momentissa tarkoitettua hake-
20320: (   1 ) säädetään.                                 musta on myös otettava huomioon, onko paik-
20321:                                                    ka luonnonsuhteitten taikka muiden syiden
20322:                        19 §                        takia erityisen sovelias laitoksen perustami-
20323:    Ennen kuin päätös ympäristölupamenettely-       seen. Samoin on otettava huomioon, onko
20324: lain 2 §:n 3 momentissa tarkoitetussa asiassa      sellainen laitos jo ennestään paikkakunnalla
20325: annetaan, on hakijan kustannuksella toimitet-      olemassa. Jos asian arvostelemiseksi on tar-
20326: tava paikalliskatselmus. Katselmukseen on kut-     peen erityinen selvitys, hankitaan se hakijan
20327: suttava naapuri, joka omistaa välittömästi vie-    kustannuksella.
20328: ressä olevan maan. Katselmuksesta on annetta-        Muutosta rakennuslautakunnan päätökseen
20329: va tieto muille, jotka lähistössä omistavat tai    haetaan siinä järjestyksessä kuin muutoksen-
20330: nautintaoikeudella hallitsevat maata tai huo-      hausta sen päätökseen rakennuslupaa koske-
20331: neistoa, sillä tavoin kuin kunnalliset ilmoituk-   vassa asiassa säädetään.
20332: set kunnassa julkaistaan.
20333:    Edellä 1 momentissa tarkoitetusta hakemuk-        Tämä laki tulee voimaan        päivänä
20334: sesta on ympäristönsuojelulautakunnalle taik-      kuuta 199 .
20335:                         Ympäristölupamenettelyä koskeva lainsäädäntö                             5
20336: 
20337: 
20338:                                              Laki
20339:                             terveydenhoitolain 26 §:n muuttamisesta
20340: 
20341:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
20342:   muutetaan 27 päivänä elokuuta 1965 annetun terveydenhoitolain (469/65) 26 §:n 2 momentti
20343: seuraavasti:
20344: 
20345:                      26 §                          ranomaisen hyväksyminen on hankittava myös
20346:                                                    tässä tarkoitetun tehtaan, laitoksen tai varas-
20347:   Asetuksella erikseen säädettävä tehdas, lai-     ton olennaiseen muuttamiseen tai uudelleen
20348: tos tai varasto, jollaisesta katsotaan voivan      järjestämiseen. Hyväksymistä koskeva hake-
20349: aiheutua terveydellistä haittaa ympäristölle,      mus käsitellään ympäristölupamenettelylaissa
20350: saadaan sijoittaa vain sellaiseen paikkaan, jon-   säädetyssä järjestyksessä.
20351: ka ympäristölupamenettelylaissa ( 1 ) tar-
20352: koitettu lupaviranomainen tehdystä hakemuk-
20353: sesta on hyväksynyt, jos sijoituspaikka ei ole       Tämä laki tulee voimaan        päivänä
20354: asema- tai rakennuskaavassa varattu. Lupavi-       kuuta 199 .
20355: 
20356: 
20357: 
20358: 
20359:                                              Laki
20360:                                  ilmansuojelulain muuttamisesta
20361: 
20362:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
20363:   kumotaan 25 päivänä tammikuuta 1982 annetun ilmansuojelulain (67/82) 14 § ja 25 §:n 2
20364: momentti,
20365:   sellaisina kuin ne ovat, 14 § osittain muutettuna 24 päivänä tammikuuta 1986 annetulla lailla
20366: (66/86) ja 25 §:n 2 momentti viimeksi mainitussa laissa,
20367:   muutetaan 13 § ja 23 § :n 1 momentti, näistä 13 § sellaisena kuin se on mainitussa 24 päivänä
20368: tammikuuta 1986 annetussa laissa, sekä
20369:   lisätään lakiin uusi 17 b § seuraavasti:
20370: 
20371:                       13§                                               23 §
20372:    Edellä 11 ja 12 §:ssä tarkoitettuja ilmoituk-      Joka rikkoo tämän lain 9, 9 a tai 15-17 §:n
20373: sia koskevat asiat käsitellään ympäristölupa-      nojalla määrätyn velvollisuutensa, on tuomit-
20374: menettelylaissa ( 1 ) säädetyssä järjestykses-     tava, jollei muualla laissa ole säädetty anka-
20375: sä.                                                rampaa rangaistusta, ilmansuojelurikkomuk-
20376:                                                    sesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudek-
20377:                      17 b §                        si kuukaudeksi.
20378:   Mitä 15, 16 ja 17 §:ssä säädetään lääninhalli-
20379: tuksesta, koskee vastaavasti myös kunnan ym-
20380: päristölupaviranomaista, milloin sen asiana on       Tämä laki tulee voimaan        päivänä
20381: ympäristölupamenettelylain mukaisesti käsitel-     kuuta 199 .
20382: lä tässä laissa tarkoitettu ilmoitus.
20383: 6                      1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 312
20384: 
20385: 
20386:                                                  Laki
20387:                              jätehuoltolain 21 ja 23 §:n muuttamisesta
20388: 
20389:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
20390:    muutetaan 31 päivänä elokuuta 1978 annetun jätehuoltolain (673178) 21 §:n 1 ja 3 momentti
20391: sekä 23 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 21 §:n 1 momentti 20 päivänä helmikuuta 1987
20392: annetussa laissa (203/87) sekä 21 §:n 3 momentti ja 23 §:n 1 momentti 24 päivänä tammikuuta
20393: 1986 annetussa laissa (651 86), sekä
20394:    lisätään 21 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna mainituilla 24 päivänä tammikuuta 1986 ja
20395: 20 päivänä helmikuuta 1987 annetuilla laeilla, uusi 3 momentti, jolloin muutettu 3 momentti
20396: siirtyy 4 momentiksi, seuraavasti:
20397: 
20398:                         21 §                             Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettu asia
20399:    Milloin kiinteistön haltijan on 20 §:n mukai-       käsitellään ympäristölupamenettelylaissa sää-
20400: sesti järjestettävä jätteiden käsittely ja kiinteis-   detyssä järjestyksessä.
20401: töllä syntyy tai siellä käsitellään ominaisuuksil-       Edellä 1 momentissa tarkoitettu viranomai-
20402: taan tai laadultaan sellaista jätettä kuin 16 §:n      nen voi suunnitelman hyväksyessään asettaa
20403: 2 momentissa tarkoitetaan taikka poikkeuksel-          sen toteuttamiselle jätehuollon, jätteiden uu-
20404: lisen paljon muuta jätettä, kiinteistön haltijan       delleen- tai muun hyötykäytön ja ympäristön-
20405: on esitettävä ympäristölupamenettelylaissa             suojelun kannalta tarpeellisia ehtoja.
20406: (    1 ) tarkoitetun lupaviranomaisen hyväk-
20407: syttäväksi suunnitelma kiinteistön jätehuollon                              23 §
20408: järjestämisestä. Jos kiinteistön jätehuolto              Ongelmajätteitä ei saa niiden vaarattomaksi
20409: muuttuu olennaisesti, on esitettävä tarkistettu        tekemiseksi käsitellä ilman lääninhallituksen
20410: suunnitelma. Suunnitelmaa ei kuitenkaan tar-           myöntämää lupaa (käsittelylupa). Käsittelylu-
20411: vitse esittää yleisen jätteiden käsittelypaikan        paa koskeva hakemus käsitellään ympäristölu-
20412: eikä 23 §:n 1 momentissa tarkoitetun luvan             pamenettelylaissa säädetyssä järjestyksessä.
20413: nojalla tapahtuvan toiminnan osalta eikä
20414: myöskään 21 a §:ssä tarkoitetuissa tapauksis-
20415: sa.                                                      Tämä laki tulee voimaan       päivänä
20416:                                                        kuuta 199 .
20417: 
20418: 
20419:     Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1991
20420:                       1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -     Esitys n:o 313
20421: 
20422: 
20423: 
20424: 
20425:                                      Ed u s kunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi yksi-
20426:                                  tyisen työnantajan kansaneläkemaksun poikkeuksellisesta alenta-
20427:                                  misesta vuonna 1991
20428: 
20429:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys       kunta on antanut asiasta mietintönsä n:o 55 ja
20430: n:o 313 laiksi yksityisen työnantajan kansan-      suuri valiokunta mietintönsä n:o 267, on hy-
20431: eläkemaksun poikkeuksellisesta alentamisesta       väksynyt seuravan lain:
20432: vuonna 1991. Eduskunta, jolle sosiaalivalio-
20433: 
20434: 
20435:                                              Laki
20436:   yksityisen työnantajan kansaneläkemaksun poikkeuksellisesta alentamisesta vuonna 1991
20437: 
20438:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
20439: 
20440:                        1 §                         tena maksamiensa palkkojen määrästä, mak-
20441:    Poiketen siitä, mitä kansaneläkelain väliai-    sun suuruus on viimeksi toimitettua verotusta
20442: kaisesta muuttamisesta 30 päivänä marraskuu-       seuraavana kalenterivuotena kuitenkin 3,45
20443: ta 1990 annetun lain (1 024/90) 3 § :n 2 momen-    prosenttia 1 päivän tammikuuta ja 30 päivän
20444: tissa on säädetty työnantajan kansaneläke-         syyskuuta 1991 välisenä aikana sekä 4,45 pro-
20445: maksusta, työnantaja suorittaa, niin kuin siitä    senttia 1 päivän lokakuuta ja 31 päivän joulu-
20446: erikseen säädetään, työnantajan kansaneläke-       kuuta 1991 välisenä aikana ennakkoperinnän
20447: maksua 2,40 prosenttia 1 päivän tammikuuta         alaisen palkan määrästä. Jos tällaisen työnan-
20448: ja 30 päivän kesäkuuta 1991 välisenä aikana,       tajan edellä tarkoitettujen poistojen määrä on
20449: 2,15 prosenttia 1 päivän heinäkuuta ja 30          ollut suurempi kuin 300 000 markkaa ja samal-
20450: päivän syyskuuta 1991 välisenä aikana sekä         la yli 30 prosenttia maksettujen palkkojen
20451: 3,15 prosenttia 1 päivän lokakuuta ja 31 päi-      määrästä, on sanottu maksu 4,05 prosenttia 1
20452: vän joulukuuta 1991 välisenä aikana ennakko-       päivän tammikuuta ja 30 päivän syyskuuta
20453: perinnän alaisen palkan määrästä. Jos liiketoi-    1991 välisenä aikana sekä 5,05 prosenttia 1
20454: mintaa harjoittavan valtionverotuksessa vero-      päivän lokakuuta ja 31 päivän joulukuuta 1991
20455: velvollisen työnantajan viimeksi toimitettua ve-   välisenä aikana ennakkoperinnän alaisen pal-
20456: rotusta varten antamassa veroilmoituksessa il-     kan määrästä. Tarkemmat säännökset maksun
20457: moittamien, kuluvan käyttöomaisuuden han-          määräytymisestä voidaan antaa asetuksella.
20458: kintamenoista tekemien säännönmukaisten
20459: poistojen määrä on ollut suurempi kuin                                 2 §
20460: 300 000 markkaa ja samalla vähintään 10 ja           Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
20461: enintään 30 prosenttia hänen samana verovuo-       kuuta 1991.
20462: 
20463: 
20464:    Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1990
20465: 
20466: 
20467: 
20468: 
20469: 200759R
20470:                        1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -        Esitys n:o 314
20471: 
20472: 
20473: 
20474: 
20475:                                        Ed u s kunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuo-
20476:                                    silomalain muuttamisesta
20477: 
20478:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys asiasta mietintönsä n:o 60 ja suuri valiokunta
20479: n:o 314 laiksi vuosilomalain muuttamisesta. mietintönsä n:o 296, on hyväksynyt seuraavan
20480: Eduskunta, jolle sosiaalivaliokunta on antanut . lain:
20481: 
20482: 
20483: 
20484: 
20485:                                                 Laki
20486:                                     vuosilomalain muuttamisesta
20487: 
20488:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
20489:   muutetaan 30 päivänä maaliskuuta 1973 annetun vuosilomalain (272/73) 4 §:n 1 momentti,
20490: 6 §:n 1 momentti, 7 §:n 2 momentti, 16 §:n 2 momentti ja 18 §:n 1 momentti,
20491:   sellaisina kuin niistä ovat 4 §:n 1 momentti ja 7 §:n 2 momentti 30 päivänä maaliskuuta 1978
20492: annetussa laissa (233/78) ja 16 § :n 2 momentti 21 päivänä maaliskuuta 1986 annetussa laissa
20493: (227 /86), sekä
20494:    lisätään lakiin uusi 4 a §, 6 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3
20495: momentiksi, ja lakiin uusi 6 a § seuraavasti:
20496: 
20497:                       4 §                                                 4 a §
20498:                    Lomakausi                                     Vuosiloman säästäminen
20499:    Lomakausi on toukokuun 2 päivän ja syys-              Sen estämättä, mitä 4 §:ssä säädetään, työn-
20500: kuun 30 päivän välinen aika, nämä päivät              tekijällä on muutoin kuin talviloman osalta
20501: mukaan luettuina. Vuosiloma annetaan kesäto-          oikeus säästää 18 päivää ylittävä osa vuosittai-
20502: mana lomakautena työnantajan määräämänä               sista lomapäivistään pidettäväksi seuraavalla
20503: aikana. Kuitenkin se osa vuosittain ansaitusta        lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana,
20504: lomasta, joka ylittää 24 lomapäivää, annetaan         jos tähän ei ole painavaa estettä. Tällainen este
20505: työnantajan määräämänä aikana lomakauden              voi olla vain säästämisestä työnantajalle tai
20506: jälkeen ennen seuraavan vuoden lomakauden             liikkeen, laitoksen taikka viraston toiminnalle
20507: alkua talvi/omana. Ilman työntekijän suostu-          työpaikan koko ja käytetty tuotanto- ja palve-
20508: musta ei työnantaja saa kuitenkaan määrätä            lutekniikka huomioon ottaen aiheutuva mer-
20509: lomaa tai sen osaa alkavaksi työntekijän va-          kittävä haitta.
20510: paapäivänä, jos tämä johtaisi lomapäivien lu-            Vuosiloman säästämisestä ja säästettävien
20511: kumäärän vähenemiseen. Ennen loman mää-               lomapäivien lukumäärästä on neuvoteltava
20512: räämistä on työnantajan varattava työntekijäl-        työnantajan kanssa viimeistään silloin, kun
20513: le tai tämän edustajalle tilaisuus esittää mielipi-   työnantaja 4 § :n mukaisesti varaa työntekijälle
20514: teensä loman ajankohdasta.                            tilaisuuden esittää mielipiteensä loman ajan-
20515:                                                       kohdasta. Määrättäessä 1 momentin mukaista
20516: 
20517: 
20518: 210067 J
20519: 2                     1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 314
20520: 
20521: oikeutta säästövapaaseen on talvilomapäivät                               7 §
20522: vähennettävä loman kokonaismäärästä.                              Vuosilomapalkka
20523:    Säästövapaa on annettava työntekijälle hä-
20524: nen määräämänään kalenterivuonna tai -vuosi-
20525: na työnantajan ja työntekijän tarkemmin sopi-         Muulle kuin        momentissa tarkoitetulle
20526: mina ajankohtina. Jollei säästövapaan ajan-         työntekijälle on maksettava vuosilomapalkka,
20527: kohdasta voida sopia, on työntekijän ilmoitet-      joka saadaan kertomalla hänen keskimääräi-
20528: tava säästövapaan pitämisestä viimeistään nel-      nen päiväpalkkansa 3 §:n mukaisten lomapäi-
20529: jä kuukautta ennen sen alkamispäivää.               vien lukumäärän perusteella määräytyvällä
20530:    Jos palkka on sovittu viikkoa lyhyemmältä        seuraavasta taulukosta ilmeneväliä kertoimella.
20531: ajalta tai urakkapalkkana, säästövapaan ajalta
20532: tämä palkka määräytyy säästövapaan tai sen          Lomapäivien
20533:                                                       lukumäärä                            Kerroin
20534: osan alkamisajankohtaa edeltäneen lomanmää-
20535: räytymisvuoden palkan mukaan. Oikeudesta                 2                                   1,8
20536: säästövapaan siirtämiseen ja lomapalkasta                3                                   2,7
20537: muutoin säästövapaan aikana on vastaavasti               4                                   3,6
20538: voimassa mitä 5 §:n 2 ja 3 momentissa sekä 7             5                                   4,5
20539: ja 8 §:ssä säädetään. Työsuhteen päättyessä on           6                                   5,4
20540: korvaus pitämättä jääneestä säästövapaasta               7                                   6,3
20541: maksettava sen mukaan kuin 10 §:ssä sääde-               8                                   7,2
20542: tään. Työsuhteen muuttuessa osa-aikaiseksi tai           9                                   8,1
20543: työntekijän joutuessa toistaiseksi lomautetuksi         10                                   9,0
20544: hänellä on oikeus saada korvaus pitämättä               11                                   9,9
20545: jääneestä säästövapaasta sen mukaan kuin                12                                  10,8
20546: 10 §:ssä säädetään. Korvausta laskettaessa              13                                  11,8
20547: noudatetaan soveltuvin osin, mitä tässä on              14                                  12,7
20548: sanottu palkan määräytymisestä säästövapaan             15                                  13,6
20549: ajalta.                                                 16                                  14,5
20550:                                                         17                                  15,5
20551:                       6§                                18                                  16,4
20552:                                                         19                                  17,4
20553:             Työsuhteen jatkuminen
20554:                                                         20                                  18,3
20555:    Työsuhteen ei katsota keskeytyneen yrityk-           21                                  19,3
20556: sen omistajan tai haltijan vaihtumisen johdos-          22                                  20,3
20557: ta.                                                     23                                  21,3
20558:    Työsuhde ei myöskään keskeydy siitä syystä,          24                                  22,2
20559: että työntekijä on välittömästi siirtynyt sellai-       25                                  23,2
20560: sen yrityksen palvelukseen, jossa aikaisemmal-          26                                  24,1
20561: la työnantajana on määräysvalta. Aikaisem-              27                                  25,0
20562: malla työnantajana katsotaan olevan määräys-            28                                  25,9
20563: valta myös silloin, kun henkilöllä on osuus             29                                  26,9
20564: kummassakin yrityksessä ja hänellä yksin tai            30                                  27,8
20565: yhdessä perheenjäsentensä kanssa on määräys-
20566: valta niissä molemmissa.                                  Jos lomapäivien lukumäärä on suurem-
20567:                                                         pi kuin 30, korotetaan kerrointa luvulla
20568:                                                         0,9 lomapäivää kohden.
20569:                      6a§
20570:             Työnantajan konkurssi
20571:                                                                          16 §
20572:    Jos työnantaja asetetaan konkurssiin, työn-                Säännösten ehdottomuus
20573: tekijän asettaruispäivään mennessä kertynyt lo-
20574: mapalkka tai lomakorvaus erääntyy asettaruis-
20575: päivänä maksettavaksi muussa kuin 6 §:n 2             Työnantajain ja työntekijäin yhdistyksillä,
20576: momentissa tarkoitetussa tapauksessa.               joiden toimintapiiri käsittää koko maan, on
20577:                                Laki vuosilomalain muuttamisesta                                  3
20578: 
20579: kuitenkin oikeus sopia talviloman sisällyttämi-                        18 §
20580: sestä muuhun keskenään sopimaansa työajan                     Kirjanpitovelvollisuus
20581: lyhennykseen samoin kuin lomakaudesta, vuo-
20582: siloman pituudesta sen määräytyessä 3 §:n 3         Jokaisessa työpaikassa, jossa työaikaa kos-
20583: momentin toisen virkkeen mukaisesti, säästö-      kevien säännösten noudattamisen valvonta
20584: vapaasta, vuosiloman jakamisesta sekä vuosi-      kuuluu työsuojeluviranomaisille, on työnanta-
20585: lomapalkan ja lomakorvauksen laskemisesta ja      jan pidettävä työntekijäin vuosilomista, säästö-
20586: maksamisesta toisinkin kuin edellä tässä laissa   vapaista ja heille maksetuista vuosilomapal-
20587: säädetään. Työehtosopimuksen tällaisia mää-       koista sekä lomakorvauksista sellaista kirjanpi-
20588: räyksiä saa sopimukseen sidottu työnantaja        toa, josta voidaan todeta lomien ajankohdat ja
20589: soveltaa niihinkin työntekijöihin, jotka eivät    palkkojen sekä korvausten suuruus samoin
20590: ole työehtosopimukseen sidottuja, mutta joi-      kuin ne perusteet, joiden nojalla loman pituu-
20591: den työsuhteissa muutoin noudatetaan työeh-       det sekä palkkojen ja korvausten suuruus on
20592: tosopimuksen määräyksiä. Milloin työsopi-         määrätty.
20593: muksessa on niin sovittu, saadaan työehtosopi-
20594: muksen sanotunlaisia määräyksiä noudattaa
20595: työehtosopimuksen lakkaamisen jälkeen uuden         Tämä laki tulee voimaan       päivänä
20596: työehtosopimuksen voimaantuloon asti niissä       kuuta 199 .
20597: työsuhteissa, joissa määräyksiä saataisiin so-      Tämän lain 4 §:n 1 momenttia ja 4 a §:ää
20598: veltaa, jos työehtosopimus olisi edelleen voi-    sovelletaan kuitenkin jo 31 päivänä maaliskuu-
20599: massa.                                            ta 1991 päättyneeitä lomanmääräytymisvuodel-
20600:                                                   ta ansaittuun vuosilomaan.
20601:                                                     Ennen lain voimaantuloa voidaan tehdä
20602:                                                   16 §:ssä tarkoitettuja sopimuksia säästöva-
20603:                                                   paasta.
20604: 
20605: 
20606:     Helsingissä   22 päivänä tammikuuta 1991
20607:                       1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -     Esitys n:o 316
20608: 
20609: 
20610: 
20611: 
20612:                                       Ed u s kunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi in-
20613:                                    vestointiverolain muuttamisesta
20614: 
20615:    Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys      teriö yhdessä oikeusministeriön kanssa selvit-
20616: n:o 316 laiksi investointiverolain muuttamises-    tää, mitä lainsäädäntötoimia julkisuuden lisää-
20617: ta. Eduskunnalle on valtiovarainvaliokunta an-     minen edellyttää.
20618: tanut asiasta mietintönsä n:o 106 ja suuri            Eduskunta on valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä
20619: valiokunta mietintönsä n:o 342.                    säädetyn käsittelyn jälkeen
20620:    Eduskunta toteaa, että investointiverolain
20621: 25 §:n mukaiset valtiovarainministeriön teke-                hyväksynyt seuraavan lakiehdotuk-
20622: mät veronalaisuudesta ja verosta vapauttamis-             sen jätettäväksi lepäämään ensimmäi-
20623: ta koskevat päätökset eivät ole julkisia.                 siin vaalien jäljestä pidettäviin varsinai-
20624:    Eduskunta edellyttää, että valtiovarainminis-          siin valtiopäiviin:
20625: 
20626: 
20627: 
20628: 
20629:                                               Laki
20630:                                 investointiverolain muuttamisesta
20631: 
20632:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
20633: tavalla,
20634:    muutetaan 14 päivänä tammikuuta 1977 annetun investointiverolain (54/77) nimike, 1- 3 §,
20635: 4 §:n 2-4 momentti, 5 ja 7 §, 8 §:n 2 momentti, 9 ja 10 §, 12 §:n 1 ja 2 momentti, 17 §:n 1
20636: momentti, 18, 19, 22 ja 23 a §, 25 §:n 2 momentti, 26 §:n 1 momentti ja 27 §,
20637:    sellaisina kuin niistä ovat lain nimike, 4 §:n 2-4 momentti, 10 §, 17 §:n 1 momentti ja 26 §:n
20638: 1 momentti 25 päivänä maaliskuuta 1983 annetussa laissa (296/83), 5 § osittain muutettuna
20639: viimeksi mainitulla lailla, 18 § osittain muutettuna 26 päivänä kesäkuuta 1987 annetulla lailla
20640: (590/87) ja 23 a § 24 päivänä elokuuta 1990 annetussa laissa (785/90), seuraavasti:
20641: 
20642: 
20643: 
20644:                                       Rakennusverolaki
20645:                        1§                                                 2 §
20646:   Suhdannevaihteluiden tasoittamiseksi on             Velvollinen suorittamaan rakennusveroa on
20647: eräistä talonrakennustöistä suoritettava raken-    jokainen, jonka lukuun rakentaminen tapah-
20648: nusveroa valtiolle sen mukaan kuin tässä laissa    tuu. Milloin verovelvollisia on useita, on kukin
20649: säädetään.                                         vastuussa veron koko määrän suorittamisesta.
20650:   Valtioneuvosto päättää rakennusveron kan-           Veron suorittamisesta ovat vapaat valtio ja
20651: tamisesta sekä määrää sen ajanjakson, jonka        sen laitokset lukuun ottamatta valtion liikelai-
20652: kuluessa aloiteluista rakennustöistä rakennus-     toksista annetussa laissa (627 /87) tarkoitettuja
20653: veroa on suoritettava (verotuskausi).              liikelaitoksia.
20654: 
20655: 2!0202F
20656: 2                      1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -      Esit)'S n:o 316
20657: 
20658:                        3§                            rakentaminen pinta-alaosuuksista riippumatta
20659:    Rakennusveron määrä on, sen mukaan kuin           kuitenkin veronalaiseksi.
20660: valtioneuvosto päättää, vähintään 25 ja enin-          Valtioneuvoston on rakennusveron kantami-
20661: tään 40 prosenttia rakennuskustannuksista.           sesta päättäessään määrättävä, millä alueilla
20662:    Rakennuskustannuksilla tarkoitetaan sellai-       tapahtuva rakentaminen on veronalaista ja on-
20663: sia menoja, jotka elinkeinotulon verottamises-       ko veronalaisuus rajoitettava vain tietynlaiseen
20664: ta annetun lain (360/68) mukaan vähennetään          2 momentissa tarkoitettuun rakentamiseen.
20665: veronalaisesta tulosta vuotuisin poistoin raken-
20666: nuksen    hankintamenoina.       Rakennusveroa                             5§
20667: mahdollisine korotuksineen ja lisäyksineen ei           Edellä 4 §:n 2 momentissa tarkoitettu raken-
20668: pidetä hankintamenona.                               taminen ei kuitenkaan ole veronalaista, jos
20669:                                                      rakennuksen tai rakennustilan bruttoala saman
20670:                        4 §                           momentin 6 kohdassa tarkoitettua rakennusta
20671:                                                      lukuun ottamatta on enintään 400 neliömetriä
20672:    Veronalaista on seuraavien rakennusten ja         tai, jos kerrosalan laskeminen rakennuksen tai
20673: rakennustilojen rakentaminen:                        rakennustilan luonteen vuoksi ei ole mahdollis-
20674:    1) myymälä ja muu liiketila, pankki-, vakuu-      ta,    rakennuskustannukset ovat enintään
20675: tuslaitos-, matkatoimisto- ja muu toimistotila       2 000 000 markkaa.
20676: tai hallintorakennus, ja muu kuin teollista             Edellä 1 momentissa mainittuun pinta-alaan
20677: tuotantotoimintaa tai maataloustuotantoa pal-        luetaan samalla tontilla tai rakennuspaikalla
20678: veleva varasto;                                      olevat rakennukset, joiden rakentamiseen ryh-
20679:    2) kirkko ja muu kirkollinen rakennus, mu-        dytään verotuskauden aikana.
20680: seo, ooppera, teatteri, elokuvateatteri, kon-
20681: sertti- tai taidehalli, kirjasto, arkisto, kokoon-                         7 §
20682: tumis- tai huvittelutila, näyttely-, urheilu- ja         Verotoimisto voi hakemuksesta antaa ennak-
20683: kuntoilutila sekä katsomo;                           kotiedon siitä, onko rakennuspiirustusten mu-
20684:    3) hotelli, motelli, ravintola, kahvila, kylpy-   kainen rakentaminen veronalaista. Ennakko-
20685: lä, kurssikeskus ja lomanviettoon tarkoitettu        tietoa on sitovana noudatettava, jos rakennus
20686: rakennus;                                            toteutetaan ennakkotietohakemuksessa esitetyn
20687:    4) huoltoasema, pysäköintitalo ja erillinen       mukaisesti.
20688: tai 1-5 kohdassa mainittujen rakennusten yh-             Verotoimisto voi antaa ennakkotiedon myös
20689: teydessä oleva autotalli;                            siitä, onko rakentamiseen ryhdytty. Hakijan
20690:    5) tietojenkäsittelytila ja liikenneasema;        on tarvittaessa liitettävä hakemusasiakirjoihin
20691:    6) omistajan tai hänen palveluksessaan ole-       rakennusviranomaisen lausunto suoritetuista
20692: vien työntekijöiden loma-aikojen viettämiseen        rakennustoimenpiteistä.
20693: tai muuhun vastaavaan tilapäiseen oleskeluun             Jos 1 momentissa tarkoitettu ennakkotieto
20694: tarkoitettu rakennus, paitsi jos rakentaminen        on annettu ilman vahvistettuja rakennuspiirus-
20695: ei käsitä enempää kuin yhden rakennuksen ja          tuksia, hakijan on toimitettava kuukauden ku-
20696: saunan, joiden yhteenlaskettu kerrosala on pie-      luessa rakennusluvan lainvoimaiseksi tulosta
20697: nempi kuin 80 neliömetriä.                           vahvistetut rakennuspiirustukset verotoimistol-
20698:    Jos 2 momentissa tarkoitetun rakennustilan        le.
20699: huoneisto-alan osuus on vähemmän kuin nel-                                 8 §
20700: jännes uudisrakennuksen tai rakennettavan tai
20701: peruskorjattavan rakennustilan huoneistoalas-           Rakentamiseen katsotaan ryhdytyn, jolleivät
20702: ta, ei tällaisen rakennuksen rakentaminen ole        rakennustöiden keskeyttäminen tai muut erityi-
20703: veronalaista. Jos veronalaisen rakennustilan         set seikat muuta osoita, kun rakennuksen pe-
20704: huoneisto-alan osuus uudisrakennuksesta tai          rustustyöt on lainvoimaisen rakennusluvan no-
20705: rakennettavasta tai peruskorjattavasta raken-        jalla huomattavalta osalta aloitettu. Raken-
20706: nustilasta on neljännes tai enemmän, katsotaan       nuksen perustustöiksi ei tällöin katsota mah-
20707: veronalaiseksi vain se osa rakentamisesta, joka      dollisia kaivuu-, louhinta- tai paalutustöitä.
20708: käsittää 2 momentissa mainittuja rakennustilo-
20709: ja. Milloin veronalaisen rakennustilan huoneis-                            9§
20710: toala on 1000 neliömetriä tai enemmän, katso-          Valtioneuvosto ei saa määrätä verotuskautta
20711: taan 2 momentissa tarkoitettu veronalainen           24 kuukautta pidemmäksi eikä määrätä uutta
20712:                                          Rakennusverolaki                                            3
20713: 
20714: verotuskautta alkavaksi ennen kuin vähintään        yhtenä eränä lääninverovirastolle. Jos maksua
20715: 12 kuukautta on kulunut edellisen verotuskau-       ei määräaikana ole suoritettu, on verolle ja
20716: den päättymisestä.                                  veronkorotukselle suoritettava veron viivästys-
20717:    Verotuskauden aikana valtioneuvosto voi:         korosta ja jäämämaksusta annetussa laissa
20718:    1) lyhentää määräämäänsä verotuskautta ja        (145176) säädetyt viivästysseuraamukset. Ra-
20719: pidentää verotuskauden enintään 24 kuukau-          kennusveron kannassa noudatetaan muutoin
20720: deksi;                                              soveltuvin osin, mitä veronkantolaissa (611178)
20721:    2) supistaa ja laajentaa aluetta, jolla tapah-   ja sen nojalla sekä verotuslaissa (482/58) ja sen
20722: tuvasta rakentamisesta on suoritettava raken-       nojalla on veronkannasta säädetty.
20723: nusveroa;
20724:    3) muuttaa 4 §:n 4 momentin nojalla veron-
20725: alaiseksi määrättyä rakennuskohteiden luet-                               19 §
20726: teloa;                                                 Jokaisen on veroto1m1ston kehotuksesta an-
20727:    4) muuttaa veroprosenttia 3 §:n 1 momentis-      nettava sellaisia rakennusveron määräämisessä
20728: sa säädetyissä rajoissa.                            tarvittavia tietoja, jotka selviävät hänen hallus-
20729:                                                     saan olevista asiakirjoista tai muuten ovat
20730:                       10 §                          hänen tiedossaan.
20731:   Valtioneuvoston 9 §:n 2 momentin 1 kohdan
20732: nojalla tekemä päätös verotuskauden pidentä-                                22 §
20733: misestä on annettava vähintään kahta kuu-              Jos jollekin olosuhteelle tai toimenpiteelle on
20734: kautta ennen kulumassa olevan verotuskauden         annettu sellainen sisältö tai muoto, joka ei
20735: päättymistä.                                        vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitus-
20736:   Ennen valtioneuvoston päätöksen antamista         ta, tai jos on ryhdytty muuhun toimenpiteeseen
20737: 1 §:n 2 momentin, 3 §:n 1 momentin, 4 §:n 4         ilmeisesti siinä tarkoituksessa, että rakennusve-
20738: momentin ja 9 §:n 2 momentin nojalla on             rosta vapauduttaisiin, on verotuksessa menetel-
20739: Suomen Pankin johtokunnalle varattava tilai-        tävä asian varsinaisen luonteen tai tarkoituksen
20740: suus lausunnon antamiseen asiasta, jollei se ole    mukaisesti.
20741: tehnyt asiasta esitystä.
20742:                                                                         23 a §
20743:                       12 §                             Rangaistus rakennusveron lainvastaisesta
20744:   Verotoimiston on viipymättä tehtävä raken-        välttämisestä ja sen yrittämisestä on säädetty
20745: nusveron määräämistä koskeva päätös.                rikoslain 29 luvun 1-3 § :ssä.
20746:   Jos veroilmoitusta ei ole annettu tai sitä ei
20747: ole annettu säädetyssä ajassa, rakennusveroa
20748: on korotettava enintään 25 prosentilla ja sille                           25 §
20749: on laskettava 20 prosentin suuruista vuotuista
20750: veronlisäystä vastaava korko rakennustyön             Jos verovelvollinen on keskeyttänyt aloitta-
20751: aloittamista lähinnä seuraavan vuosineljännek-      mansa rakentamisen vähintään verotuskauden
20752: sen alusta asetettavaan maksupäivään saakka.        ajaksi, verohallitus voi määräämillään ehdoilla
20753:                                                     hakemuksesta alentaa toimitetun verotuksen
20754:                                                     enintään sellaiseen määrään, että se vastaa
20755:                       17 §                          ennen keskeyttämistä suoritetun rakentamisen
20756:   Verovelvollisella ja lääninverovirastolla on      rakentamiskustannuksista menevää rakennus-
20757: oikeus hakea muutosta tässä laissa tarkoitet-       veroa. Erityisistä syistä verohallitus voi hake-
20758: tuun verotoimiston päätökseen kolmenkymme-          muksesta myöntää veron suorittamisen lyk-
20759: nen päivän kuluessa tiedoksi saamisesta siltä       käystä.
20760: lääninoikeudelta, jonka alueella rakennusvero
20761: on määrätty tai olisi ollut määrättävä. Läänin-                          26 §
20762: oikeuden on käsiteltävä valitus kiireellisesti.        Valtioneuvoston tämän lain 1 §:n 2 momen-
20763:                                                     tin, 3 §:n 1 momentin ja 4 §:n 4 momentin
20764:                                                     nojalla antama rakennusveron kantamista kos-
20765:                       18 §                          keva päätös sekä 9 §:n 2 momentin nojalla
20766:   Tässä laissa tarkoitettu vero, veronkorotus       antama päätös verotuskauden lyhentämistä ja
20767: ja veronlisäystä vastaava korko on suoritettava     alueen supistamista lukuun ottamatta on viipy-
20768: 4                     1990 vp. -   Eduskunnan vastaus -     Esitys n:o 316
20769: 
20770: mättä ilmoitettava eduskunnan puhemiehelle,                           27 §
20771: jonka on saatettava se eduskunnan tietoon heti       Rakennusveron määräämisen ja maksuunpa-
20772: tai, jollei eduskunta ole koolla, niin pian kuin   non yleinen johto kuuluu verohallitukselle.
20773: se on kokoontunut. Päätös on kumottava, jos
20774: eduskunta niin päättää.                              Tämä laki tulee voimaan       päivänä
20775:                                                    kuuta 199 .
20776: 
20777: 
20778:     Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1991
20779:                       1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -        Esitys n:o 317
20780: 
20781: 
20782: 
20783: 
20784:                                       Ed u s k u n n a n v a s t a u s hallituksen esitykseen laiksi pel-
20785:                                    lonraivausmaksusta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta
20786: 
20787:    Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys        jolle valtiovarainvaliokunta on antanut asiasta
20788: n:o 317 laiksi pellonraivausmaksusta annetun         mietintönsä n:o 88 ja suuri valiokunta mietin-
20789: lain väliaikaisesta muuttamisesta. Eduskunta,        tönsä n:o 275, on hyväksynyt seuraavan lain:
20790: 
20791: 
20792: 
20793:                                                 Laki
20794:                pellonraivausmaksusta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta
20795: 
20796:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
20797:   muutetaan väliaikaisesti pellonraivausmaksusta 26 päivänä kesäkuuta 1987 annetun lain
20798: (602/87) 1 §:n 2 ja 3 momentti, 3 §:n 1 ja 2 momentti, 3 a §:n 1 momentin johdantokappale sekä
20799: 2 ja 3 momentti, 10 §, 15 §:n 1 momentin johdantokappale ja 2 momentti sekä 18 §,
20800:   sellaisina kuin niistä ovat 1 §:n 3 momentti ja 3 a §:n 3 momentti 31 päivänä joulukuuta 1987
20801: annetussa laissa (1318/87), 3 a §:n 1 momentin johdantokappale ja 2 momentti sekä 15 §:n 1
20802: momentin johdantokappale ja 2 momentti 29 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa (1306/88)
20803: sekä 3 §:n 1 momentti ja 18 § 22 päivänä joulukuuta 1989 annetussa laissa (1266/89), sekä
20804:   lisätään väliaikaisesti 3 a §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on muutettuna mainituilla 31
20805: päivänä joulukuuta 1987, 29 päivänä joulukuuta 1988 ja 22 päivänä joulukuuta 1989 annetuilla
20806: laeilla, uusi 5 kohta seuraavasti:
20807: 
20808:                       1§
20809:                                                      valtioneuvoston päätösten (123/84, 262/85,
20810:    Muuta aluetta kuin metsä- ja turvetuotanto-       260/86, 344/87 ja 152/88) nojalla myönnetty
20811: aluetta pidetään viljelemättömänä, jos sitä ei       avustusta tai lainaa taikka jota tarkoitetaan
20812: raivausta edeltäneen kymmenen kalenterivuo-          jakolain 98 b pykälässä, ei katsota tämän lain
20813: den aikana ole käytetty maataloustuotantoon.         mukaiseksi raivaukseksi.
20814: Metsittämätön peltoalue, josta on tehty valtion
20815: kanssa pellon käyttöä rajoittava sopimus, kat-
20816: sotaan viljeliyksi sopimuksen voimassaoloaika-                               3§
20817: na.                                                     Pellonraivausmaksua on suoritettava 300
20818:    Tämän lain mukaisena raivauksena ei pidetä        markkaa kultakin aarilta. Maksua ei kuiten-
20819: myöskään sellaisen 2 momentissa tarkoitetun          kaan peritä, jos sen määrä samalle omistajalle
20820: viljelemättömän peltoalueen raivaamista, jon-        kuuluvien alueiden osalta ei ylitä vuosien
20821: ka valtio on luovuttanut maaseutuelinkeinolain       1987-1991 aikana vuodessa 3 000 markkaa.
20822: (    1 ) tai vuoden 1984 jälkeen maatilalain            Raivausalaksi katsotaan alue, jolla on kan-
20823: (188/77) nojalla peltona käytettäväksi tai jon-      not poistamalla, ojittamalla tai kyntämällä
20824: ka kuivatus valtion tuella tai jakolain 97 §:ssä     taikka muulla vastaavalla tavalla suoritettu
20825: tarkoitetulla tavalla on valmistunut sanotun         pellonraivaustoimenpiteitä. Tämän lain mukai-
20826: vuoden jälkeen. Myöskään sellaista raivausta,        seksi raivaukseksi katsotaan myös viljelyn
20827: jota varten on luontaiselinkeinolain (610/84),       aloittaminen turvetuotantoon käytetyllä alueel-
20828: kohtalain (611/84), porotilalain (590/69), maa-      la sekä 3 a §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoi-
20829: tilalain tai Vuotoksen alueen maa- ja metsäta-       tettu pellon käyttötarkoituksen muuttaminen.
20830: louden kehittämistoimenpiteistä annettujen
20831: 200774H
20832: 2                     1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -        Esitys n:o 317
20833: 
20834:                     3a §                               muut asiakirjat ja lausuntonsa valituksesta
20835:    Pellonraivausmaksua ei ole suoritettava, jos        maatilahallitukselle.
20836: raivaukseen on ennen sen aloittamista tehdystä           Maatilahallituksen tekemään päätökseen saa
20837: hakemuksesta saatu lupa. Lupa voidaan myön-            hakea muutosta valittamalla siinä järjestykses-
20838: tää:                                                   sä kuin muutoksenhausta hallintoasioissa an-
20839:                                                        netussa laissa on säädetty.
20840:    5) sellaiselle puutarha- tai taimitarhayrityk-
20841: selle taikka niihin verrattavaa tuotantoa har-                               15 §
20842: joittavalle yritykselle, jolla ei ole mahdollisuut-      Maatilahallitus voi hakemuksesta kohtuus-
20843: ta saada näihin tarkoituksiin peltoa vuokraa-          syistä myöntää vapautuksen pellonraivausmak-
20844: malla, ostamalla tai muusta omasta tuotannos-          susta, milloin siihen on erityisen painavia pe-
20845: ta luopumalla. Lisäksi edellytetään, ettei peltoa      rusteita. Vapautus, joka voi olla osittainen tai
20846: myöhemmin ryhdytä käyttämään muuhun                    täydellinen, voidaan myöntää:
20847: maataloustuotantoon.
20848:    Edellä 1 momentissa tarkoitetun luvan antaa           Maatilahallitus voi hakemuksesta antaa pel-
20849: se maaseutupiiri, jonka aluella raivausalue tai        lonraivausmaksusta vapauttamisesta sitovan
20850: pääosa siitä sijaitsee.                                ennakkotiedon, milloin asia on hakijalle erityi-
20851:    Maatilalla tarkoitetaan tässä laissa yhden tai      sen tärkeä.
20852: useamman tilan tai tilanosan muodostamaa
20853: kokonaisuutta, joka kuuluu samalle omistajal-
20854: le tai haltijalle taikka yhteisesti samoille omis-                          18 §
20855: tajille tai haitijoille taikka vaiheittaisessa omis-     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
20856: tajanvaihdoksessa eri omistajille. Puolisot kat-       kuuta 1987. Sitä sovelletaan voimaantulopäivä-
20857: sotaan tällöin yhdeksi omistajaksi. Tilanosalla        nä ja sen jälkeen vuosina 1987-1991 aloitet-
20858: tarkoitetaan tilan määräosaa ja määräalaa.             tuihin pellonraivauksiin.
20859: 
20860:                        10§
20861:    Maaseutupiirin tämän lain nojalla tekemään             Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
20862: päätökseen saa hakea muutosta valittamalla             kuuta 1991.
20863: maatilahallitukseen siinä järjestyksessä kuin             Tätä lakia sovelletaan myös sellaisiin ratkai-
20864: muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa             sematta oleviin hakemuksiin, jotka on tehty
20865: laissa (154/ 50) on säädetty.                          ennen tämän lain voimaantuloa.
20866:    Valituskirjelmä voidaan toimittaa myös                 Ennen tämän lain voimaantuloa suoritettui-
20867: maaseutupiiriin. Maaseutupiirin tulee tällöin          hin pellonraivauksiin sovelletaan aikaisemman
20868: toimittaa valituskirjelmä sekä asiassa kertyneet       lain säännöksiä.
20869: 
20870:     Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1990
20871:                       1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -       Esitys n:o 318
20872: 
20873: 
20874: 
20875: 
20876:                                     Ed u s kunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi mai-
20877:                                  don, sianlihan ja viljan vientikustannusmaksusta annetun lain
20878:                                  9 §:n muuttamisesta
20879: 
20880:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys        valiokunta on antanut asiasta mietintönsä n:o
20881: n:o 318 laiksi maidon, sianlihan ja viljan          87 ja suuri valiokunta mietintönsä n:o 274, on
20882: vientikustannusmaksusta annetun lain 9 §:n          hyväksynyt seuraavan lain:
20883: muuttamisesta. Eduskunta, jolle valtiovarain-
20884: 
20885: 
20886:                                               Laki
20887:    maidon, sianlihan ja viljan vientikustannusmaksusta annetun lain 9 §:n muuttamisesta
20888: 
20889:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
20890:   muutetaan maidon, sianlihan ja viljan vientikustannusmaksusta 10 päivänä joulukuuta 1990
20891: annetun lain (  /90) 9 §:n 3 momentti näin kuuluvaksi:
20892: 
20893:                       9 §                           enintään 50 pennillä kilolta vehnän osalta ja
20894:                                                     enintään 80 pennillä kilolta rukiin osalta. Täs-
20895:    Edellä 1 momentista poiketen muun kuin           sä momentissa tarkoitettu vientikustannusmak-
20896: siemeneksi myytävän vehnän ja rukiin vienti-        su ei koske maataloustulolaissa tarkoitettuna
20897: kustannusmaksu on 1 päivästä heinäkuuta             hinnoitteluvuonna 1990/91 tuotettua vehnää
20898: 1991 alkaen vehnän osalta 50 penniä ja rukiin       tai ruista silloin, kun sen ostaminen tai vas-
20899: osalta 80 penniä kilolta. Jos viljelijän vehnästä   taanottaminen kesäkuun 30 päivän 1991 jäl-
20900: tai rukiista saama hinta vientikustannusmak-        keen perustuu tuottajan kanssa tehtyyn maa-
20901: sun vähentämisen jälkeen kuitenkin alittaa          ja metsätalousministeriön määräämällä tavalla
20902: myyntihetkellä voimassa olevan vientikustan-        laadittuun varastointi- tai ostosopimukseen.
20903: nusmaksulla alennetun ohran kausiporrastetun
20904: tavoitehinnan, vientikustannusmaksua on alen-         Tämä laki tulee voimaan      päivänä
20905: nettava alitusta vastaavalla määrällä, kuitenkin    kuuta 199 .
20906: 
20907: 
20908:    Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1990
20909: 
20910: 
20911: 
20912: 
20913: 2007751
20914:                       1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -     Esitys n:o 319
20915: 
20916: 
20917: 
20918: 
20919:                                       Ed u s kunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi las-
20920:                                    ten päivähoidosta annetun lain 11 a ja 31 §:n sekä lasten
20921:                                    kotihoidon tuesta annetun lain muuttamisesta
20922: 
20923:    Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys      tä paremmat mahdollisuudet ottaa huomioon
20924: n:o 319 laeiksi lasten päivähoidosta annetun       työelämän ja perhe-elämän yhteensovittami-
20925: lain 11 a ja 31 §:n sekä lasten kotihoidon         nen. Kaikissa järjestelmissä on otettava huo-
20926: tuesta annetun lain muuttamisesta. Eduskun-        mioon myös suunnitelmat esiopetuksen kehit-
20927: nalle on sosiaalivaliokunta antanut asiasta mie-   tämiseksi siten, että näin voidaan tukea lasten
20928: tintönsä n:o 62 ja suuri valiokunta mietintönsä    koulunkäynnin edellytyksiä. Painoa on panta-
20929: n:o 327.                                           va myös kuntien päivähoidon sellaisille toimin-
20930:    Eduskunta edellyttää, että hallitus jatkaa      tamuodoille, joilla voidaan tukea ja auttaa
20931: lasten kotihoidon tuen kehittämistä laajenta-      muun päivähoidon sisällön kehittymistä. Edus-
20932: malla tukeen oikeutettujen perheiden piiriä alle   kunta korostaa myös eri päivähoitomuotojen
20933: kouluikäisten lasten osalta, nostamalla edelleen   yhteensovittamista ja keskinäistä joustavuutta.
20934: kotihoidon tuen tasoa lisäten näin perheiden       Kotihoidon tuen piiriä tulee laajentaa ensi
20935: valinnanmahdollisuuksia sekä selvittämällä jär-    vaiheessa koskemaan vammaisia ja pitkäaikai-
20936: jestelmän muita kehittämistarpeita. Lasten hoi-    sesti sairaita lapsia.
20937: tojärjestelmien kehittämisessä on luotava entis-      Eduskunta on hyväksynyt seuraavat lait:
20938: 
20939: 
20940: 
20941: 
20942:                                               Laki
20943:                lasten päivähoidosta annetun lain 11 a ja 31 §:n muuttamisesta
20944: 
20945:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
20946:   muutetaan lasten päivähoidosta 19 päivänä tammikuuta 1973 annetun lain (36173) II a ~.
20947: sellaisena kuin se on muutettuna 11 päivänä tammikuuta 1985 ja 18 päivänä toukokuuta 1990
20948: annetuilla laeilla (28/85 ja 451 /90), sekä
20949:   lisätään lakiin siitä 17 päivänä syyskuuta 1982 annetulla lailla (698/82) kumotun 31 ~:n tilalle
20950: uusi 31 § seuraavasti:
20951: 
20952:                      II a §                        velvollisena peruskouluun tai sitä vastaavaan
20953:    Sen lisäksi mitä 11 §:ssä on säädetty, kun-     kouluun. Päivähoitoa on kuitenkin järjestettä-
20954: nan on huolehdittava siitä, että lapsen vanhem-    vä osa-aikaisesti, kun lapsi ennen peruskoulu-
20955: mat tai muut huoltajat voivat saada lapselle       laissa tarkoitettua oppivelvollisuusikää osallis-
20956: kunnan järjestämän 1 §:n 2 tai 3 momentissa        tuu esiopetukseen koulussa. Päivähoitoa on
20957: tarkoitetun päivähoitopaikan sen ajan päätyt-      mahdollisuuksien mukaan järjestettävä lapsen
20958: tyä, jolta voidaan suorittaa sairausvakuutus-      vanhempien tai muiden huoltajien toivomassa
20959: laissa (364/63) tarkoitettua äitiys-, isyys- ja    muodossa.
20960: vanhempainrahaa, ja että lapsi voi olla päivä-        Lapsen vanhemmat tai muut huoltajat voi-
20961: hoidossa siihen saakka, kunnes hän siirtyy         vat valintansa mukaan saada siihen saakka,
20962: peruskoululaissa (476/83) tarkoitettuna oppi-      kunnes lapsi täyttää neljä vuotta joko kunnan
20963: 210226G
20964: 2                     1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 319
20965: 
20966: järjestämän momentin mukaisen päivähoito-               Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta
20967: paikan tai lasten kotihoidon tuesta annetun          1995 kuitenkin siten, että lain 11 a §:n 2 ja 3
20968: lain (24/85) mukaista tukea.                         momenttia tulee noudattaa 1 päivästä tammi-
20969:    Asetuksella säädetään päivähoitopaikan ha-        kuuta 1993 alkaen. Lain 31 § :ää sovelletaan
20970: kemisesta sekä määräajasta, jonka kuluessa           kuitenkin lain II a §:n 1 momentin tarkoitta-
20971: lapsen vanhempien tai muiden huoltajien tulee        missa asioissa 1 päivästä helmikuuta 1995 ja
20972: hakea lasten päivähoitopaikkaa.                      lain 11 a §:n 2 momentin tarkoittamissa asiois-
20973:                                                      sa 1 päivästä heinäkuuta 1992 alkaen.
20974:                       31 §                              Kunnan on sosiaali- ja terveydenhuollon
20975:    Lasten päivähoitoon ottamista koskevaan           suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain
20976: sosiaalilautakunnan päätökseen ei saa hakea          7 §:n nojalla laadittaviin asianomaisia vuosia
20977: muutosta valittamalla.                               koskeviin toteuttamissuunnitelmiinsa sisällytet-
20978:   Sen estämättä, mitä 1 momentissa sääde-            tävä saman lain 8 §:ssä edellytetyt toimenpiteet
20979: tään, saadaan sosiaalilautakunnan päätökseen         tämän lain 11 a §:ssä tarkoitettujen hoitopaik-
20980: kuitenkin hakea muutosta valittamalla niin           kojen järjestämiseksi kolme vuotta täyttäneille
20981: kuin sosiaalihuoltolain (710/82) 46 §:ssä sääde-     lapsille.
20982: tään, milloin päätös koskee 11 a § :ssä tarkoite-       Kunta voi ryhtyä myös muihin tämän lain
20983: tun lapsen päivähoitoon ottamista.                   täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin
20984:                                                      ennen lain voimaantuloa.
20985: 
20986: 
20987: 
20988: 
20989:                                                Laki
20990:                        lasten kotihoidon tuesta annetun lain muuttamisesta
20991: 
20992:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
20993:   muutetaan lasten kotihoidon tuesta 11 päivänä tammikuuta 1985 annetun lain (24/85) 1 §:n
20994: 1 momentti, 2 §, 5 §:n 1 momentti, 6 §:n 1 momentti ja 9 §:n 4 momentti,
20995:   sellaisena kuin niistä ovat 1 § :n 1 momentti 22 päivänä joulukuuta 1989 annetussa laissa
20996: (1267/89) ja 6 §:n 1 momentti 23 päivänä joulukuuta 1987 annetussa laissa (1112/87),
20997: seuraavasti:
20998: 
20999:                        1§                            kea, johon kuuluu perusosa, sisaruskorotus ja
21000:              Hoitomuodon valinta                     lisäosa.
21001: 
21002:    Suomessa tosiasiallisesti asuvan alle nclivuo-                         5§
21003: tiaan lapsen vanhemmilla tai muilla huoltajilla                         Perusosa
21004: on oikeus saada valintansa mukaan lapsen
21005: hoidon järjestämiseksi tämän lain mukaista              Perusasan saamisen edellytyksenä on, että
21006: kotihoidon tukea taikka lasten päivähoidosta         perheessä on alle nelivuotias lapsi, jota ei
21007: annetun lain (36173) 1 §:n 2 tai 3 momentissa        hoideta lasten päivähoidosta annetun lain l §:n
21008: tarkoitettu kunnan järjestämä päivähoitopaik-        2 tai 3 momentissa tarkoitetussa kunnan järjes-
21009: ka.                                                  tämässä päivähoidossa. Perusasaa ei suoriteta
21010:                                                      ajalta, jona perheellä on oikeus saada sairaus-
21011:                                                      vakuutuslaissa (364/63) tarkoitettua äitiys-,
21012:                        2 §                           isyys- ja vanhempainrahaa. Jos perheellä ei ole
21013:             Lasten kotihoidon tuki                   oikeutta edellä tarkoitettuun sairausvakuutus-
21014:                                                      lain mukaiseen etuuteen, ei tukea kuitenkaan
21015:    Lasten kotihoidon tuella tarkoitetaan tässä       suoriteta ennen kuin sairausvakuutuslain mu-
21016: laissa alle nelivuotiaan lapsen vanhemmille tai      kainen edellä tarkoitettu aika on päättynyt.
21017: muille huoltajille suoritettavaa taloudellista tu-
21018:                                Lasten päivähoito ja kotihoidon tuki                                3
21019: 
21020:                        6 §                          valta ajalta sisaruskorotuksena suoritetaan kui-
21021:                  Sisaruskororus                     tenkin kotihoidon tuen perusosan ja sisarusko-
21022:                                                     rotuksen yhteismäärän ja vanhempainrahan
21023:    Sisaruskorotuksen saamisen edellytyksenä         erotus. Jos perhe on saanut sisaruskorotusta
21024: on, että perheessä on perusasaan oikeuttavan        ennen vanhempainrahakauden pidennystä, voi-
21025: lapsen lisäksi yksi tai useampi alle seitsemän-     daan sisaruskorotusta suorittaa aikaisempien
21026: vuotias lapsi, jota ei hoideta lasten päivähoi-     perusteiden mukaan, jos se on perheelle edulli-
21027: dosta annetun lain 1 §:n 2 tai 3 momentissa         sempaa.
21028: tarkoitetussa kunnan järjestämässä päivähoi-
21029: dossa. Kuitenkaan 3-6-vuotiaan lapsen koh-
21030: dalla kunnan järjestämä enintään 5 tuntia kes-                            9 §
21031: tävä päivähoito ei ole esteenä sisaruskorotuk-                    Tuen maksaminen
21032: sen saamiselle. Jos sisaruskorotusta saava per-
21033: he alkaa saada äitiysrahaa, sisaruskorotusta
21034: suoritetaan, vaikka perhe saa äitiys-, isyys- tai     Tukea maksetaan siihen saakka, kun lapsi
21035: vanhempainrahaa. Jos perheen vanhempainra-          täyttää neljä vuotta. Tuen maksaminen lakkaa
21036: hakautta on pidennetty useamman kuin yhden          myös silloin, kun alle nelivuotias lapsi siirtyy
21037: lapsen samanaikaisen syntymän johdosta ja           kunnalliseen päivähoitoon tai tuen saamisen
21038: perheen saaman vanhempainrahan määrä on             muut edellytykset lakkaavat.
21039: pienempi kuin perheen kotihoidon tuen perus-
21040: osan ja sisaruskorotuksen laskennallinen yh-
21041: teismäärä, perheelle maksetaan sisaruskorotus-        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
21042: ta. Vanhempainrahakauden pidennystä koske-          kuuta 1993.
21043: 
21044: 
21045:     Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1991
21046:                       1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 320
21047: 
21048: 
21049: 
21050: 
21051:                                        Ed u s kunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi nuo-
21052:                                    risoasteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kokeiluista
21053: 
21054:    Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys        daan kokeilla myös uusia opintojen yhdistel-
21055: n:o 320 laiksi nuorisoasteen koulutuksen ja          miä ja uudentyyppisiä tutkintoja, jotka voivat
21056: ammattikorkeakoulujen kokeiluista. Eduskun-          muodostua ammatillisista ja lukio-opinnoista
21057: nalle on sivistysvaliokunta antanut asiasta mie-     sekä myös työharjoittelusta.
21058: tintönsä n:o 33 ja suuri valiokunta mietintönsä         Eduskunta edellyttää, että ylioppilastutkin-
21059: n:o 349.                                             non asema turvataan.
21060:    Viitaten antamaansa vastaukseen valtioneu-           Eduskunta edellyttää selvitettäväksi myös,
21061: voston selonteosta koskien Suomen koulutus-          miten nuorisoasteen uudistus onnistutaan to-
21062: järjestelmää, koulutuksen tasoa ja kehittämis-       teuttamaan sellaisilla paikkakunnilla, missä nyt
21063: linjoja, eduskunta edellyttää, että nuorisoas-       toimii vain lukio tai ammatillinen oppilaitos.
21064: teen koulutuksen kokeiluilla tulee pyrkiä hank-      Eduskunta edellyttää, että kokeilussa huolehdi-
21065: kimaan tietoa keskiasteen tutkintojen, opetuk-       taan samanaikaisesti myös koulutuksen alueel-
21066: sen ja opiskelun kehittämiseksi. Tämän vuoksi        lisen tasa-arvoisuuden lisäämisestä.
21067: kokeilut tulee toteuttaa siten, että niillä pyri-       Eduskunta edellyttää, että nyt hyväksytyn
21068: tään etsimään nuorisoasteelle soveltuvia tutkin-     lain 5 §:ssä tarkoitetun kokeiluluvan voivat
21069: torakenteita aloille, joilla on siihen selvää tar-   saada myös sellaiset kokeiluyksiköt, jotka eivät
21070: vetta. Eduskunta toistaa aikaisemman kannan-         ole toistaiseksi saaneet opetusministeriön anta-
21071: ottonsa, että ns. nuorisokouluun ei kokeiluissa      maa jatkosuunnittelukehotusta.
21072: pyritä. Nuorisoasteen kokeilussa pääpaino ase-          Eduskunta edellyttää, että lukion vähim-
21073: tetaan ammattitaitoon tähtäävän ammatillisen         mäisoppimäärään rinnastettaviin opintoihin si-
21074: tutkinnon ja ylioppilastutkintoon johtavan lu-       sältyvät nyt hyväksytyn lain 13 §:ää sovelletta-
21075: kion oppimäärän monipuolistamiseen niin, että        essa opiskelijan jatko-opintojen kannalta vält-
21076: näihin opintoihin voidaan sisällyttää myös toi-      tämättömät välineaineet.
21077: sen koulumuodon opintoja. Tämän lisäksi voi-            Eduskunta on hyväksynyt seuraavan lain:
21078: 
21079: 
21080: 
21081: 
21082:                                                Laki
21083:                 nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kokeiluista
21084: 
21085:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
21086: 
21087:                      1 luku                             Kokeilujen tarkoituksena on selvittää, miten
21088:                Yleisiä säännöksiä                    erityisesti eri koulu- ja oppilaitosmuotojen vä-
21089:                                                      lisellä yhteistoiminnalla voidaan edistää perus-
21090:                       1§                             koulun jälkeisen koulutuksen tason kohotta-
21091:           Kokeilutoiminnan tarkoitus                 mista, yhteiskunnan ja työelämän muuttuvien
21092:                                                      tieto- ja taitotarpeiden tyydyttämistä, jousta-
21093:    Kokemusten saamiseksi peruskoulun jälkei-         vien ja yksilöllisten opintokokonaisuuksien
21094: sen koulutuksen kehittämistä varten j ärj este-      muodostamista ja koulutusmahdollisuuksien
21095: tään nuorisoasteen koulutuksen ja ammatti-           monipuolistamista sekä koulutusjärjestelmän
21096: korkeakoulujen kokeiluja sen mukaan kuin             toimintakyvyn parantamista ja hallinnon kehit-
21097: tässä laissa säädetään.                              tämistä.
21098: 
21099: 210157G
21100: 2                    1990 vp. -   Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 320
21101: 
21102:                       2 §                            4) kokeilun rahoituksen ja oppilaitosten väli-
21103:                                                   sen kustannustenjaon perusteet; sekä
21104:        Nuorisoasteen koulutuskokeilu
21105:                                                      5) muut tarpeelliset kokeiluun liittyvät jär-
21106:    Nuorisoasteen koulutuskokeilussa yksi tai      jestelyt.
21107: useampi ammatillinen oppilaitos ja lukio jär-        Jos kokeiluyksikön oppilaitoksilla on sama
21108: jestävät opetusta pääsääntöisesti yhteistyössä    ylläpitäjä tai jos väliaikainen ammattikorkea-
21109: tai myös koulumuodoittain siten, että näiden      koulu muodostuu yhdestä oppilaitoksesta, on
21110: oppilaitosten opiskelijoilla on mahdollisuus      ylläpitäjän laadittava selvitys, josta 2 momen-
21111: saada useamman oppilaitoksen opetusta sekä        tissa mainitut asiat ilmenevät tarpeellisin osin.
21112: suorittaa ammatillinen tutkinto tai ylioppilas-
21113: tutkintoon johtava lukion oppimäärä, joihin                             5§
21114: kumpaankin voi sisältyä myös toisen oppilai-                        Kokeilulupa
21115: toksen opintoja. Niin ikään opiskelijalla on
21116: mahdollisuus suorittaa ammatillisista ja lukio-      Luvan nuorisoasteen koulutuksen ja ammat-
21117: opinnoista sekä mahdollisesta työharjoittelusta   tikorkeakoulujen kokeiluihin myöntää valtio-
21118: yhdistelmäopintoina muodostuva nuorisoas-         neuvosto asianomaisten oppilaitosten ylläpitä-
21119: teen tutkinto (yhdistelmäopinnot).                jien hakemuksesta. Luvan myöntämisen edelly-
21120:    Kokeilua varten oppilaitokset muodostavat      tyksenä on, että kokeilua on pidettävä koulu-
21121: kokeiluyksikön.                                   tusjärjestelmän kehittämisen kannalta tarpeel-
21122:                                                   lisena.
21123:                       3 §                            Valtioneuvosto voi liittää lupaan ehtoja.
21124:          Ammattikorkeakoulukokeilu                Valtioneuvosto voi myöhemmin hakemuksesta
21125:                                                   muuttaa ja täydentää kokeilulupaa sekä hake-
21126:    Ammattikorkeakoulukokeilussa yhteen tai        muksettakin peruuttaa luvan, jos siihen on
21127: useampaan oppilaitosmuotoon kuuluvat pää-         syytä.
21128: sääntöisesti opistoasteen tai ammatillisen kor-      Luvan hakemisesta säädetään tarkemmin
21129: kea-asteen koulutusta antavat ammatilliset op-    asetuksella.
21130: pilaitokset järjestävät opetuksen yhteistyössä
21131: ammattikorkeakoulututkintojen suorittamista                            2 luku
21132: varten. Ammattikorkeakoulututkinto on kor-                   Kokeiluyksikön hallinto
21133: keakoulututkinto.
21134:    Kokeilua varten oppilaitokset muodostavat                             6 §
21135: kokeiluyksikön, josta käytetään väliaikaisen                   Kokeilun johtoryhmä
21136: ammattikorkeakoulun nimeä. Kokeiluyksikkö
21137: voidaan muodostaa yhdestäkin oppilaitokses-          Kokeiluyksikön     oppilaitosten ylläpitäjät
21138: ta.                                               asettavat kokeilun johtamista ja kokeiluyksi-
21139:    Väliaikainen ammattikorkeakoulu voi järjes-    kön hallintoa varten johtoryhmän. Johtoryh-
21140: tää myös aikuiskoulutusta sekä koulutusta tu-     män tehtävistä ja asianomaisten oppilaitosten
21141: kevaa palvelu-, tutkimus- ja kehittämistoimin-    johtokuntien ja kunnan koululautakunnan toi-
21142: taa.                                              mivallan siirtämisestä johtoryhmälle säädetään
21143:                        4 §                        asetuksella ja määrätään sen nojalla johtosään-
21144:                                                   nössä.
21145:             Yhteistoimintasopimus
21146:                                                      Johtoryhmään kuuluvat jäseninä ainakin yl-
21147:   Kokeiluyksikön oppilaitosten ylläpitäjät te-    läpitäjien nimeämät edustajat, oppilaitosten
21148: kevät laatimansa kokeilusuunnitelman pohjalta     rehtorit sekä yksi kokeiluyksikön opettajien,
21149: keskenään sopimuksen kokeilun järjestelyistä      yksi muun henkilökunnan ja kaksi opiskelijoi-
21150: (yhteistoimintasopimus).                          den valitsemaa edustajaa. Väliaikaisen ammat-
21151:   Yhteistoimintasopimuksen tulee sisältää seu-    tikorkeakoulun johtoryhmään kuuluu jäsenenä
21152: raavat asiat:                                     myös 8 §:ssä tarkoitettu johtava rehtori.
21153:    1) kokeiluun kuuluva koulutus ja kokeilun         Jos kokeiluyksikön oppilaitoksilla on yhtei-
21154: tavoitteet;                                       nen johtokunta tai jos kokeiluyksikkö muo-
21155:   2) opetuksen järjestämisen ja oppilaitosten     dostuu yhdestä oppilaitoksesta, johtokunta voi
21156: välisen työnjaon perusteet;                       toimia johtoryhmänä. Johtokunnassa olevat
21157:   3) kokeiluhallinnon järjestämisen perusteet;    opettajien, opiskelijoiden ja muun henkilökun-
21158:                Nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kokeiluista                        3
21159: 
21160: nan edustajat ja oppilaitosten rehtorit ovat                              11 §
21161: tällöin kuitenkin johtoryhmän äänivaltaisia jä-
21162:                                                                    Neuvottelukunta
21163: seniä.
21164:                       7 §                             Kokeiluyksiköllä voi olla koulutuksen kehit-
21165:                  Johtosääntö                       tämistä varten yksi tai useampi neuvottelukun-
21166:                                                    ta.
21167:    Kokeiluyksiköllä on johtosääntö, jossa mää-
21168: rätään yksikön hallinnosta, toiminnan järjeste-
21169: lyistä ja muista asioista sen mukaan kuin                                3 luku
21170: asetuksella tarvittaessa säädetään.                       Opetuksen järjestämisen perusteet
21171:    Kokeiluyksikön johtosäännöstä tulee käydä
21172: ilmi, miltä osin se korvaa oppilaitoksia koske-                           12 §
21173: vien johto- ja ohjesääntöjen määräykset.             Opinnot nuorisoasteen koulutuskokeilussa
21174:    Johtosäännön hyväksyy johtoryhmä. Ylläpi-
21175: täjät vahvistavat johtosäännön.                        Opinnot nuorisoasteen koulutuskokeilussa
21176:                                                     suunnitellaan ammatillisten oppilaitosten ja lu-
21177:                       8§                            kion opetussuunnitelmien pohjalta. Kokeilu-
21178:       Väliaikaisen ammattikorkeakoulun              koulutuksessa suoritettavan ammatillisen tut-
21179:                 johtava rehtori                     kinnon, ylioppilastutkintoon johtavan lukion
21180:                                                     oppimäärän ja yhdistelmäopintojen perusteista
21181:    Väliaikaisessa ammattikorkeakoulussa on          päättää opetusministeriö. Opetushallitus antaa
21182: johtava rehtori, jonka tehtävänä on johtaa,        tarvittaessa tarkempia ohjeita ja määräyksiä
21183: ohjata ja valvoa kokeilun järjestämistä. Tar-       opetussuunnitelmista. Kokeiluyksikön opinto-
21184: kempia säännöksiä ja määräyksiä johtavan            ohjelmista ammatillista tutkintoa, lukion oppi-
21185: rehtorin tehtävistä annetaan tarvittaessa ase-      määrää ja yhdistelmäopintoja varten päättää
21186: tuksella ja johtosäännössä.                        johtoryhmä.
21187:    Jollei johtavan rehtorin tehtävää varten ole        Ammatillisen tutkinnon perusteet on mää-
21188: perustettu päätoimista rehtorin virkaa tai toin-    rättävä ammattitaidon saavuttamista silmällä
21189: ta, määrätään johtava rehtori kokeiluyksikön        pitäen ja siten, että tutkinto antaa sellaisenaan
21190: oppilaitosten rehtoreista sen mukaan kuin yllä-    tai täydennettynä kelpoisuuden ammattikor-
21191: pitäjät sopivat.                                   keakoulu-opintoihin. Ylemmät ammatilliset
21192:                                                    opinnot, joilla tarkoitetaan opistoasteen ja am-
21193:                       9 §                          matillisen korkea-asteen tutkintoja, antavat
21194:       Väliaikaisen ammattikorkeakoulun             yleisen ammattikorkeakoulu- ja korkeakou-
21195:                  opettajakunta                     lukelpoisuuden. Lukion oppimäärän perusteet
21196:                                                    on määrättävä ylioppilastutkinnon suorittamis-
21197:    Kokeiluyksikön oppilaitosten rehtorit, johta-   ta ja yleistä ammattikorkeakoulu- ja korkea-
21198: va rehtori ja, sen mukaan kuin johtosäännössä      koulukelpoisuutta silmällä pitäen. Yhdistelmä-
21199: tarkemmin määrätään, kokeiluun kuuluvaa            opintojen perusteet on määrättävä siten, että
21200: opetusta antavat opettajat muodostavat väliai-     opinnot antavat niiden sisällöstä riippuen sel-
21201: kaisen ammattikorkeakoulun opettajakunnan.         laisenaan tai täydennettynä eriasteisen jatko-
21202: Opettajankunnan tehtävistä säädetään asetuk-       opintokelpoisuuden.
21203: sella ja määrätään sen nojalla tarvittaessa joh-       Opinto-ohjelmat on suunniteltava laajuudel-
21204: tosäännössä.                                       taan vähintään kahden ja enintään neljän luku-
21205:                                                    vuoden täystoimisia opintoja silmällä pitäen.
21206:                      10 §                          Opiskeluajan enimmäispituudesta säädetään
21207:       Väliaikaisen ammattikorkeakoulun             asetuksella.
21208:                   oppilaskunta                         Yhdistelmäopinnot suorittaneille on Jaqes-
21209:                                                    tettävä mahdollisuus täydentää opinnot amma-
21210:    Kokeilukoulutukseen osallistuvat vakinaiset     tilliseksi tutkinnoksi tai lukion oppimääräksi.
21211: opiskelijat muodostavat väliaikaisen ammatti-         Ammatillisen tutkinnon ja yhdistelmäopin-
21212: korkeakoulun oppilaskunnan, jonka tehtävistä       not suorittaneille on järjestettävä mahdollisuus
21213: säädetään asetuksella ja määrätään sen nojalla     suorittaa lukion oppimäärään liittyvä ylioppi-
21214: tarvittaessa johtosäännössä.                       lastutkinto tai siihen liittyviä erillisiä kokeita.
21215: 4                    1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -     Esitys n:o 320
21216: 
21217:                      13 §                                               16 §
21218:      Jatko-opintokelpoisuus opistoasteen ja                  Opiskelijaksi ottaminen
21219:     ammatillisen korkea-asteen koulutukseen
21220:           sekä korkeakouluopintoihin                Kokeilukoulutukseen osallistuva opiskelija
21221:                                                   otetaan opiskelijaksi yhteen kokeiluyksikön
21222:    Ammatillinen tutkinto ja yhdistelmäopinnot     oppilaitoksista (ensisijainen oppilaitos). Opis-
21223: antavat opistoasteen ja ammatillisen korkea-      kelijaksi ottamisen perusteista säädetään ase-
21224: asteen opintoihin saman kelpoisuuden kuin         tuksella ja määrätään sen nojalla tarvittaessa
21225: kouluasteen ammatillinen tutkinto.                opetusministeriön päätöksellä.
21226:    Ammatillinen tutkinto ja yhdistelmäopinnot
21227: antavat saman jatko-opintokelpoisuuden kuin
21228: lukion oppimäärä edellyttäen, että opintoihin                         4 luku
21229: sisältyy lukion vähimmäisoppimäärään rinnas-
21230: tettavat opinnot jatko-opintojen kannalta kes-               Voimavarat ja rahoitus
21231: keisissä aineissa, ja täydennettynä ylioppilas-                         17 §
21232: tutkinnon kokeilla vastaavissa aineissa yleisen
21233: korkeakoulukelpoisuuden.      Opetusministeriö              Voimavarojen ohjaaminen
21234: määrää 12 §:n 1 momentissa tarkoitetussa pää-        Opetusministeriö voi päättää kokeilukoulu-
21235: töksessään tarkemmin, missä aineissa tarkoite-    tuksen opetustuntien kokonaismäärän (tuntike-
21236: tut opinnot ja kokeet on suoritettava.            hyksen) ja muiden käyttömenojen oppilas-
21237:                                                   kohtaisen markkamäärän muuttamisesta val-
21238:                                                   tion tulo- ja menoarviossa tarkoitukseen osoi-
21239:                      14 §
21240:                                                   tettujen erillisten määrärahojen rajoissa.
21241:     Opinnot ammattikorkeakoulukokeilussa             Johtoryhmä päättää kokeiluyksikön oppilai-
21242:                                                   tosten tuntikehyksen ja muiden voimavarojen
21243:    Opinnot ammattikorkeakoulututkintoa var-
21244:                                                   käyttämisestä ja yhteensovittamisesta asian-
21245: ten suunnitellaan ammatillisen tutkinnon, lu-
21246:                                                   omaisten oppilaitosten kesken sen mukaan
21247: kion oppimäärän ja ylioppilastutkinnon sekä
21248:                                                   kuin asetuksella tarvittaessa säädetään ja sen
21249: yhdistelmäopintojen pohjalle. Ammattikorkea-
21250:                                                   nojalla johtosäännössä määrätään.
21251: koulututkinnot kehitetään korkeakoulututkin-
21252: noiksi opistoasteen ja ammatillisen korkea-
21253: asteen tai vastaaviksi katsottavista muista ko-                         18 §
21254: keiluoppilaitosten tutkinnoista niiden ammatil-
21255:                                                               Rahoituksen perusteet
21256: lista ja teoreettista tasoa kohottamalla.
21257:    Opinnot     ammattikorkeakoulututkintoihin        Kokeilukoulutuksen valtionosuudet ja -avus-
21258: järjestetään koulutusohjelmina sen mukaan         tukset sekä oppilaiden kotikuntien maksuosuu-
21259: kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Koulu-      det ja korvaukset määräytyvät opiskelijan ensi-
21260: tusohjelmat ja niiden laajuudet vahvistaa ope-    sijaisen oppilaitoksen perusteella.
21261: tusministeriö. Koulutusohjelman opetussuun-          Milloin kokeilukoulutuksen kustannuksia ei
21262: nitelmat hyväksyy johtoryhmä.                     voida muutoin yhteensovittaa kokeiluyksikön
21263:    Koulutusohjelmat ja niiden opetussuunnitel-    oppilaitosten kesken, ensisijaisen oppilaitoksen
21264: mat on suunniteltava laajuudeltaan vähintään      ylläpitäjä maksaa muussa oppilaitoksessa jär-
21265: kolmen ja enintään neljän lukuvuoden täystoi-     jestetystä koulutuksestaan aiheutuvat kustan-
21266: misia opintoja silmällä pitäen. Opiskeluajan      nukset. Kunnallisissa ja yksityisissä oppilaitok-
21267: enimmäispituudesta säädetään asetuksella.         sissa maksut suoritetaan muiden käyttömeno-
21268:                                                   jen oppilaskohtaisiin menoihin tarkoitetulla ra-
21269:                                                   hoituksella ja valtion oppilaitoksissa muihin
21270:                      15 §                         kulutusmenoihin tarkoitetulla rahoituksella.
21271:               Opetusvelvollisuus                  Kunnallinen ja yksityinen oppilaitos saa kui-
21272:                                                   tenkin valtionosuutta ja -avustusta näiden
21273:    Opettaja on velvollinen opettamaan kokeilu-    maksujen muihin kuin oppilaskohtaisiksi me-
21274: yksikön oppilaitoksissa sen mukaan kuin opet-     noiksi luettaviin menoeriin sen mukaan kuin
21275: tajien työnjaossa määrätään. Tämä opetus saa-     näiden menoerien valtionosuudesta ja -avus-
21276: daan lukea hänen opetusvelvollisuuteensa.         tuksesta on säädetty.
21277:                Nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kokeiluista                        5
21278: 
21279:    Ensisijaisen oppilaitoksen ylläpitäjälle oppi-   keakoulujen kokeiluihin sovelletaan, jollei täs-
21280: laskohtaisiin menoihin ja muihin kulutusme-         tä laista tai sen nojalla annetuista säännöksistä
21281: noihin aiheutuva lisärahoitustarve katetaan         tai määräyksistä muuta johdu, mitä ammatilli-
21282: muihin menoeriin tarkoitetulla rahoituksella        sista oppilaitoksista ja ammatillista perus-
21283: tuntikehyksen rajoissa. Tätä lisärahoitusta ei      koulutusta järjestävästä kansanopistosta, mu-
21284: oteta huomioon kunnallisissa ja yksityisissä        siikkioppilaitoksesta ja urheiluopistosta sekä
21285: oppilaitoksissa oppilaskohtaisien menojen seu-      lukiosta ja iltalukiosta on säädetty tai määrät-
21286: raavien vuosien laskennallisia perusteita mää-      ty.
21287: rättäessä.                                             Kokeilussa voidaan poiketa sen lisäksi, mitä
21288:    Muussa kuin ensisijaisessa oppilaitoksessa       tästä laista johtuu, ammatillisista oppilaitoksis-
21289: tästä koulutuksesta aiheutuvia kustannuksia ei      ta annetun lain (487 /87), kansanopistojen val-
21290: lueta valtionosuuteen ja -avustukseen oikeutet-     tionavusta annetun lain (542/84), valtionosuut-
21291: taviin menoihin eikä valtionosuutta ja -avus-       ta saavista musiikkioppilaitoksista annetun lain
21292: tusta eikä myöskään kotikuntien maksuosuutta        (692/87), urheiluopistojen valtionavusta anne-
21293: tai korvausta vähentäviin tuloihin.                 tun lain (946178), lukiolain (477/83) ja iltalu-
21294:    Rahoituksen perusteista ja rahoitusjärjeste-     kiolain (478/83) säännöksistä sen mukaan kuin
21295: lyjen menettelytavoista säädetään tarvittaessa      asetuksella säädetään ja sen nojalla opetusmi-
21296: tarkemmin asetuksella.                              nisteriön päätöksellä tarvittaessa määrätään.
21297: 
21298:                       19 §                                                23 §
21299:           Avustukset ja lahjoitukset                 Valtion oppilaitoksen ylläpitäjän toimivallan
21300:                                                                       käyttäminen
21301:    Kokeiluun osallistuvan oppilaitoksen ylläpi-
21302: täjä voi vastaanottaa kokeiluyksikön toimintaa        Valtion oppilaitoksen ylläpitäjälle tässä lais-
21303: ja kokeilukoulutuksen järjestämistä varten          sa säädettyä toimivaltaa käyttää oppilaitoksen
21304: myös avustuksia ja lahjoituksia. Niiden vas-        johtokunta.
21305: taanottamisesta, hoitamisesta ja käyttämisestä                           24 §
21306: säädetään asetuksella. Avustuksia ja lahjoituk-                    Kokeilun laajuus
21307: sia ei oteta vähennyksenä huomioon valtion-
21308: osuutta ja -avustusta tai oppilaiden kotikuntien      Kokeilukoulutus järjestetään kokeiluyksikön
21309: maksuosuutta tai korvausta määrättäessä.            oppilaitosten koulutustehtävien ja aloituspaik-
21310:                                                     kojen rajoissa.
21311:                                                                          25 §
21312:                      5 luku
21313:                                                         Yhteistyö muiden oppilaitosten kanssa
21314:              Erinäisiä säännöksiä
21315:                                                        Ammatillisessa tutkinnossa, lukion oppi-
21316:                       20 §
21317:                                                     määrässä ja yhdistelmäopinnoissa sekä ammat-
21318:      Kansanopistot, musiikkioppilaitokset           tikorkeakoulututkinnossa saadaan lukea hy-
21319:              ja urheiluopistot                      väksi opintoja toisesta kokeiluyksiköstä, muus-
21320:                                                     ta kuin kokeiluyksikköön kuuluvasta ammatil-
21321:   Mitä tässä laissa säädetään ammatillisesta        lisesta oppilaitoksesta ja lukiosta, ammatillises-
21322: oppilaitoksesta, on soveltuvin osin voimassa        ta aikuiskoulutuskeskuksesta, kansalais- ja
21323: myös ammatillista peruskoulutusta järjestäväs-      työväenopistosta, kansanopistosta, musiikki-
21324: tä kansanopistosta, musiikkioppilaitoksesta ja      oppilaitoksesta, urheiluopistosta sekä yliopis-
21325: urheiluopistosta.                                   tosta ja korkeakoulusta.
21326:                       21 §
21327:                    Iltalukiot                                             26 §
21328:                                                                     Muutoksenhaku
21329:   Mitä tässä laissa säädetään lukiosta, on so-
21330: veltuvin osin voimassa myös iltalukiosta.             Johtoryhmän päätökseen voidaan hakea
21331:                                                     muutosta valittamalla opetushallitukseen siten
21332:                       22 §                          kuin muutoksenhausta hallintoasioissa anne-
21333:        Suhde muuhun lainsäädäntöön                  tussa laissa (154/50) säädetään.
21334:                                                       Asetuksella voidaan säätää, missä asioissa ei
21335:   Nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikor-          saa hakea muutosta valittamalla.
21336: 6                    1990 vp. -    Eduskunnan vastaus -     Esitys n:o 320
21337: 
21338:    Väliaikaisen ammattikorkeakoulun johtavan                           28 §
21339: rehtorin, opettajakunnan ja oppilaskunnan tä-                      Voimaantulo
21340: män lain tai sen nojalla annetun asetuksen
21341: nojalla tekemään päätökseen ei saa hakea             Tämä laki tulee voimaan       päivänä maalis-
21342: muutosta valittamalla. Jos johtoryhmän toimi-     kuuta 1991 ja on voimassa vuoden 1999 lop-
21343: valtaa on johtosäännöllä siirretty väliaikaisen   puun.
21344: ammattikorkeakoulun johtavalle rehtorille, on        Ennen 1 päivää huhtikuuta 1991 ammatti-
21345: asian saattamisesta johtoryhmän ratkaistavaksi    kasvatushallitus ja kouluhallitus käyttävät yh-
21346: soveltuvin osin voimassa, mitä ammatillisista     teistyössä keskenään 12 §:n 2 momentin mu-
21347: oppilaitoksista annetun lain 40 §:n 4 momen-      kaan opetushallitukselle kuuluvaa toimivaltaa
21348: tissa säädetään.                                  kumpikin omalla toimialallaan. Jos 26 §:n 1
21349:                                                   momentissa tarkoitettuun päätökseen haetaan
21350:                      27 §                         muutosta ennen 1 päivää huhtikuuta 1991,
21351:     Tarkemmat säännökset ja määräykset            toimitetaan valituskirja ammattikasvatushalli-
21352:                                                   tukselle tai kouluhallitukselle.
21353:    Tarkemmat säännökset ja määräykset tämän          Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
21354: lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella ja    ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
21355: sen nojalla opetusministeriön päätöksellä.        menpiteisiin.
21356: 
21357: 
21358:     Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1991
21359:                       1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -     Esitys n:o 321
21360: 
21361: 
21362: 
21363: 
21364:                                        Ed u s kunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi val-
21365:                                    tiopäiväjärjestyksen väliaikaisesta muuttamisesta
21366: 
21367:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys        laisia palveluja, jotka perustustoimeentuloa
21368: n:o 321 laiksi valtiopäiväjärjestyksen väliaikai-   turvaavan merkityksensä vuoksi ovat rinnastet-
21369: sesta muuttamisesta. Eduskunnalle on perus-         tavissa nyt lepäämään jätettäväksi hyväksytyn
21370: tuslakivaliokunta antanut asiasta mietintönsä       lakiehdotuksen 3 momentissa tarkoitettuun pe-
21371: n:o 16 ja suuri valiokunta mietintönsä n:o 333.     rusturvaan.
21372:   Eduskunta edellyttää, että toimeentulon la-          Eduskunta on valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä
21373: kisääteiseen perusturvaan luetaan vähintään         säädetyn käsittelyn jälkeen
21374: esityksen perusteluissa mainitut etuudet ja nii-
21375: den lisäksi sotilasvammalain mukaiset kor-                    hyväksynyt seuraavan lakiehdotuk-
21376: vaukset, elatustuki ja kuntoutusrahalain mu-               sen jätettäväksi lepäämään ensimmäi-
21377: kainen kuntoutusraha sen vähimmäistasossa ja               siin vaalien jä/jestä pidettäviin varsinai-
21378: että säästölakeja ei käytetä heikentämään se!-             siin valtiopäiviin:
21379: 
21380:                                               Laki
21381:                        valtiopäiväjärjestyksen väliaikaisesta muuttamisesta
21382: 
21383:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 *:ssä säädetyllä
21384: tavalla,
21385:   lisätään väliaikaisesti valtiopäiväjärjestykseen uusi 66 a § seuraavasti:
21386: 
21387:                       66 a §
21388:    Ehdotusta valtion menojen säästämistä kos-         Edellä 1 momentissa säädetty lepäämäänjät-
21389: kevaksi laiksi ei voida jättää lepäämään, jos       tämiskielto ei koske ehdotusta laiksi, joka
21390: laki on voimassa enintään varainhoitovuoden         heikentää toimeentulon lakisääteistä perus-
21391: eikä laki sisällä säännöksiä muusta kuin meno-      turvaa.
21392: jen vähentämisestä tai lykkääruisestä taikka
21393: niiden toimeenpanosta.                                Tämä laki tulee voimaan    päivänä
21394:    Lepäämään ei voida jättää ehdotusta laiksi,      kuuta 19    ja on voimassa 30 päivään kesä-
21395: jolla kokonaan tai osaksi kumotaan 1 momen-         kuuta 1995.
21396: tissa säädetyllä tavalla käsitelty laki.
21397: 
21398:     Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1991
21399: 
21400: 
21401: 
21402: 
21403: 210201E
21404:                        1990 vp. -     Eduskunnan vastaus -      Esitys n:o 322
21405: 
21406: 
21407: 
21408: 
21409:                                        Ed u s kunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi luot-
21410:                                     toverolain muuttamisesta
21411: 
21412:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys         tanut asiasta mietintönsä n:o 99 ja suuri valio-
21413: n:o 322 laiksi luottoverolain muuttamisesta.         kunta mietintönsä n:o 307, on hyväksynyt
21414: Eduskunta, jolle valtiovarainvaliokunta on an-       seuraavan lain:
21415: 
21416: 
21417:                                                Laki
21418:                                      luottoverolain muuttamisesta
21419: 
21420:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
21421:   lisätään 19 päivänä tammikuuta 1990 annettuun luottoverolakiin (48/90) uusi 6 a §seuraavasti:
21422: 
21423:                       6a§                               Luottosopimuksen siirtymisellä 1 momentis-
21424:                 Yritysjärjestelyt                    sa tarkoitetulla tavalla ei ole vaikutusta 7 §:n 2
21425:                                                      momentissa eikä 32 §:n 2 momentissa tarkoi-
21426:    Luottoveroa ei ole suoritettava aikaisemmin       tettujen määräaikojen laskemiseen.
21427: harjoitettuun toimintaan liittyvän luoton tai
21428: 7 §:n 2 momentissa tarkoitetun sopimuksen
21429: siirtymisestä:                                          Tämä laki tulee voimaan      päivänä
21430:    1) vastaano!tavalle yhteisölle tai yhtymälle      kuuta 1991.
21431: yhteisöjen tai yhtymien sulautuessa;                    Lakia sovelletaan niihin luottojen tai luotto-
21432:    2) toimintaa jatkamaan perustetulle yhtei-        sopimusten siirtymisiin, jotka ovat tapahtuneet
21433: sölle elinkeinotulon verottamisesta annetun          tai tapahtuvat 1 päivänä helmikuuta 1990 taik-
21434: lain 52 a § :ssä tarkoitetuissa tapauksissa;         ka sen jälkeen. Sanottuna päivänä tai sen
21435:    3) toimintaa jatkavalle verovelvolliselle tulo-   jälkeen ennen tämän lain voimaantuloa mak-
21436: ja varallisuusverolain 38 §:n 1 momentissa tar-      settu luottovero palautetaan Iääninveroviras-
21437: koitetuissa toimintamuodon muutoksissa.              tolie tehdystä hakemuksesta asianomaiselle.
21438: 
21439: 
21440:     Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1991
21441: 
21442: 
21443: 
21444: 
21445: 21013JD
21446:                       1990 vp. -   Eduskunnan vastaus -     Esitys n:o 324
21447: 
21448: 
21449: 
21450: 
21451:                                     Ed u s kunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi yksi-
21452:                                 tyisen työnantajan kansaneläkemaksun poikkeuksellisesta alenta-
21453:                                 misesta vuonna 1991 annetun lain 1 §:n muuttamisesta
21454: 
21455:   Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys      ta. Eduskunta, jolle sosiaalivaliokunta on an-
21456: n:o 324 laiksi yksityisen työnantajan kansan-     tanut asiasta mietintönsä n:o 63 ja suuri valio-
21457: eläkemaksun poikkeuksellisesta alentamisesta      kunta mietintönsä n:o 351, on hyväksynyt
21458: vuonna 1991 annetun lain 1 §:n muuttamises-       seuraavan lain:
21459: 
21460: 
21461:                                             Laki
21462: yksityisen työnantajan kansaneläkemaksun poikkeuksellisesta alentamisesta vuonna 1991 annetun
21463:                                   lain 1 §:n muuttamisesta
21464: 
21465:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
21466:   muutetaan yksityisen työnantajan kansaneläkemaksun poikkeuksellisesta alentamisesta vuonna
21467: 1991 28 päivänä joulukuuta 1990 annetun lain (1364/90) 1 § seuraavasti:
21468: 
21469:                       1§                          enintään 30 prosenttia hänen samana verovuo-
21470:    Poiketen siitä, mitä kansaneläkelain väliai-   tena maksamiensa palkkojen määrästä, mak-
21471: kaisesta muuttamisesta 30 päivänä marraskuu-      sun suuruus on viimeksi toimitettua verotusta
21472: ta 1990 annetun lain (1024/90) 3 §:n 2 momen-     seuraavana kalenterivuotena kuitenkin 3,45
21473: tissa on säädetty työnantajan kansaneläke-        prosenttia 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän
21474: maksusta, työnantaja suorittaa, niin kuin siitä   joulukuuta 1991 välisenä aikana ennakkoperin-
21475: erikseen säädetään, työnantajan kansaneläke-      nän alaisen palkan määrästä. Jos tällaisen
21476: maksua 2,40 prosenttia 1 päivän tammikuuta        työnantajan edellä tarkoitettujen poistojen
21477: ja 30 päivän kesäkuuta 1991 välisenä aikana       määrä on ollut suurempi kuin 300 000 mark-
21478: sekä 2,15 prosenttia 1 päivän heinäkuuta ja 31    kaa ja samalla yli 30 prosenttia maksettujen
21479: päivän joulukuuta 1991 välisenä aikana ennak-     palkkojen määrästä, on sanottu maksu 4,05
21480: koperinnän alaisen palkan määrästä. Jos liike-    prosenttia 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän
21481: toimintaa harjoittavan valtionverotuksessa ve-    joulukuuta 1991 välisenä aikana ennakkoperin-
21482: rovelvollisen työnantajan viimeksi toimitettua    nän alaisen palkan määrästä. Tarkemmat sään-
21483: verotusta varten antamassa veroilmoituksessa      nökset maksun määräytymisestä voidaan antaa
21484: ilmoittamien, kuluvan käyttöomaisuuden han-       asetuksella.
21485: kintamenoista tekemien säännönmukaisten
21486: poistojen määrä on ollut suurempi kuin              Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä maalis-
21487: 300 000 markkaa ja samalla vähintään 10 ja        kuuta 1991.
21488: 
21489: 
21490:     Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1991
21491: 
21492: 
21493: 
21494: 
21495: 210188Q
21496:                     1990 vp. -   Eduskunnan kirjelmä -      Esitys n:o 226/1988 vp.
21497: 
21498: 
21499: 
21500: 
21501:                                        E d u s k u n n a n k i r j e 1 m ä hallituksen esityksen johdosta
21502:                                   laiksi panttilainauslaitoksista sekä laiksi pankkitarkastuslain 1 §:n
21503:                                   muuttamisesta
21504: 
21505:   Eduskunnalle on vuoden 1988 valtiopäivillä         hettänyt esityksen valmistelevasti käsiteltäväksi
21506: annettu hallituksen esitys n:o 226/1988 vp. laiksi   toiseen lakivaliokuntaan, joka ei ole ehtinyt
21507: panttilainauslaitoksista sekä laiksi pankkitar-      käsitellä asiaa loppuun.
21508: kastuslain 1 §:n muuttamisesta. Eduskunta on lä-
21509:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1991
21510: 
21511: 
21512: 
21513: 
21514: 210246D
21515:                     1990 vp. -    Eduskunnan kirjelmä -     Esitys n:o 27/1989 vp.
21516: 
21517: 
21518: 
21519: 
21520:                                       E d u s k u n n a n k i r j e 1 m ä hallituksen esityksen johdosta
21521:                                   laeiksi eräiden työeläkelainsäädäntöön kuuluvien lakien voimaantu-
21522:                                   losäännösten 2 momentin kumoamisesta
21523: 
21524:    Eduskunnalle on vuoden 1989 valtiopäivillä        misesta. Eduskunta on lähettänyt esityksen val-
21525: annettu hallituksen esitys n:o 27/1989 vp. laeiksi   mistelevasti käsiteltäväksi sosiaalivaliokuntaan,
21526: eräiden työeläkelainsäädäntöön kuuluvien laki-       joka ei ole ehtinyt käsitellä asiaa loppuun.
21527: en voimaantulosäännösten 2 momentin kumoa-
21528:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1991
21529: 
21530: 
21531: 
21532: 
21533: 210247E
21534:                     1990 vp. -    Eduskunnan kirjelmä -      Esitys n:o 28/1989 vp.
21535: 
21536: 
21537: 
21538: 
21539:                                        E d u s k u n n a n k i r j e 1m ä hallituksen esityksen johdosta
21540:                                    74. Kansainvälisessä työkonferenssissa hyväksyttyjen sopimusten ja
21541:                                    suositusten johdosta
21542: 
21543:    Eduskunnalle on vuoden 1989 valtiopäivillä         täväksi ulkoasiainvaliokuntaan, joka on pyytä-
21544: annettu hallituksen esitys n:o 28/1989 vp. 74.        nyt asiasta lausunnon sosiaalivalio kunnalta. Vii-
21545: Kansainvälisessä työkonferenssissa hyväksytty-        meksi mainittu valiokunta ei ole ehtinyt käsitellä
21546: jen sopimusten ja suositusten johdosta. Eduskun-      asiaa, joten ulkoasiainvaliokunta ei ole voinut
21547: ta on lähettänyt esityksen valmistelevasti käsitel-   käsitellä asiaa loppuun.
21548: 
21549:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1991
21550: 
21551: 
21552: 
21553: 
21554: 210248F
21555:                        1990 vp. -   Eduskunnan kirjelmä -     Esitys n:o 83
21556: 
21557: 
21558: 
21559: 
21560:                                    E d u s k u n n a n k i r j e 1 m ä hallituksen esityksen johdosta
21561:                                laiksi ulkoilulain muuttamisesta
21562: 
21563:    Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys     käsiteltäväksi laki- ja talousvaliokuntaan, joka ei
21564: n:o 83 laiksi ulkoilulain muuttamisesta. Edus-    ole ehtinyt käsitellä asiaa loppuun.
21565: kunta on lähettänyt esityksen valmistelevasti
21566:     Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1991
21567: 
21568: 
21569: 
21570: 
21571: 210249G
21572:                         1990 vp. -    Eduskunnan kirjelmä -     Esitys n:o 136
21573: 
21574: 
21575: 
21576: 
21577:                                       E d u s k u n n a n k i r j e 1 m ä hallituksen esityksen johdosta
21578:                                   laiksi Suomen Akatemiasta
21579: 
21580:    Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys        väksi sivistysvaliokuntaan, joka ei ole ehtinyt
21581: n:o 136 laiksi Suomen Akatemiasta. Eduskunta         käsitellä asiaa loppuun.
21582: on lähettänyt esityksen valmistelevasti käsiteltä-
21583:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1991
21584: 
21585: 
21586: 
21587: 
21588: 210250H
21589:                        1990 vp. -   Eduskunnan kirjelmä -    Esitys n:o 264
21590: 
21591: 
21592: 
21593: 
21594:                                    E d u s k u n n a n k i r j e 1m ä hallituksen esityksen johdosta
21595:                                 Neuvostoliiton kanssa sosiaaliturvasta tehdyn sopimuksen eräiden
21596:                                 määräysten hyväksymisestä
21597: 
21598:    Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys     kuntaan, joka on pyytänyt asiasta lausunnon
21599: n:o 264 Neuvostoliiton kanssa sosiaaliturvasta    sosiaalivaliokunnalta. Viimeksi mainittu valio-
21600: tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväk-       kunta ei ole ehtinyt käsitellä asiaa, joten ulkoasi-
21601: symisestä. Eduskunta on lähettänyt esityksen      ainvaliokunta ei ole voinut käsitellä asiaa lop-
21602: valmistelevasti käsiteltäväksi ulkoasiainvalio-   puun.
21603: 
21604:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1991
21605: 
21606: 
21607: 
21608: 
21609: 2102511
21610:                       1990 vp. -   Eduskunnan kirjelmä -     Esitys n:o 267
21611: 
21612: 
21613: 
21614: 
21615:                                    E d u s k u n n a n k i r j e 1 m ä hallituksen esityksen johdosta
21616:                                laiksi kuntajaosta annetun lain 8 a - 8 c §:n kumoamisesta
21617: 
21618:    Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys     esityksen valmistelevasti käsiteltäväksi laki- ja
21619: n:o 267 laiksi kuntajaosta annetun lain 8 a -     talousvaliokuntaan, joka ei ole ehtinyt käsitellä
21620: 8 c §:n kumoamisesta. Eduskunta on lähettänyt     asiaa loppuun.
21621:     Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1991
21622: 
21623: 
21624: 
21625: 
21626: 210252K
21627:                         1990 vp. -    Eduskunnan kirjelmä -     Esitys n:o 287
21628: 
21629: 
21630: 
21631: 
21632:                                       E d u s k u n n a n k i r j e 1 m ä hallituksen esityksen johdosta
21633:                                   laeiksi tieliikennelain 86 ja 105 §:n, ilmansuojelulain 23 §:n sekä py-
21634:                                   säköintivirhemaksusta annetun lain 1 §:n muuttamisesta
21635: 
21636:    Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys        kunta on lähettänyt esityksen valmistelevasti
21637: n:o 287 laeiksi tieliikennelain 86 ja 105 §:n, il-   käsiteltäväksi liikennevaliokuntaan, joka ei ole
21638: mansuojelulain 23 §:n sekä pysaköintivirhemak-       ehtinyt käsitellä asiaa loppuun.
21639: susta annetun lain 1 §:n muuttamisesta. Edus-
21640:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1991
21641: 
21642: 
21643: 
21644: 
21645: 210253L
21646:                       1990 vp. -   Eduskunnan kirjelmä -      Esitys n:o 304
21647: 
21648: 
21649: 
21650: 
21651:                                     E d u s k u n n a n k i r j e 1 m ä hallituksen esityksen johdosta
21652:                                 laiksi potilasvahinkolain 5 ja 11 §:n muuttamisesta
21653: 
21654:    Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys      sen valmistelevasti käsiteltäväksi talousvaliokun-
21655: n:o 304 laiksi potilasvahinkolain 5 ja II §:n      taan, joka ei ole ehtinyt käsitellä asiaa loppuun.
21656: muuttamisesta. Eduskunta on lähettänyt esityk-
21657:     Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1991
21658: 
21659: 
21660: 
21661: 
21662: 210254M
21663:                         1990 vp. -   Eduskunnan kirjelmä -      Esitys n:o 315
21664: 
21665: 
21666: 
21667: 
21668:                                        E d u s k u n n a n k i r j e 1m ä hallituksen esityksen johdosta
21669:                                   valtion tulo- ja menoarvion väliaikaisesta järjestämisestä
21670: 
21671:    Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys       käsitellyksi hallituksen esityksen n:o 117 valtion
21672: n:o 315 valtion tulo- ja menoarvion väliaikaises-   tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1991, puheena
21673: ta järjestämisestä. Eduskunta on lähettänyt esi-    olevaan hallituksen esitykseen n:o 315 sisältyvä
21674: tyksen valmistelevasti käsiteltäväksi valtiova-     ehdotus on käynyt tarpeettomaksi ja asia on sen
21675: rainvaliokuntaan, joka on antanut asiasta mie-      johdosta jäänyt käsittelemättä.
21676: tintönsä n:o 94. Kun eduskunta sai loppuun
21677: 
21678:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1991
21679: 
21680: 
21681: 
21682: 
21683: 210255N
21684:                       1990 vp. -   Eduskunnan kirjelmä -     Esitys n:o 323
21685: 
21686: 
21687: 
21688: 
21689:                                    E d u s k u n n a n k i r j e 1m ä hallituksen esityksen johdosta
21690:                                vapaakuntia koskevan lainsäädännön täydentämisestä
21691: 
21692:    Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys    tyksen valmistelevasti käsiteltäväksi laki- ja ta-
21693: n:o 323 vapaakuntia koskevan lainsäädännön       lousvaliokuntaan, joka ei ole ehtinyt käsitellä
21694: täydentämisestä. Eduskunta on lähettänyt esi-    asiaa loppuun.
21695: 
21696:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1991
21697: 
21698: 
21699: 
21700: 
21701: 210256P
21702:       1990 vp. -    Eduskunnan kirjelmä -       Eräät virkajärjestelyt (A n:o 35/1989 vp.)
21703: 
21704: 
21705: 
21706: 
21707:                                      Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan
21708:                                  tietoon on saatettu asetus työministeriön eräistä virkajärjestelyis-
21709:                                  tä
21710: 
21711:   Eduskunnan tietoon on saatettu 8 patvana         nan puhemiehelle. Eduskunta, jolle sosiaaliva-
21712: joulukuuta 1989 annettu asetus työministeriön      liokunta on antanut asiasta mietintönsä n:o 3,
21713: eräistä virkajärjestelyistä (1092/89). Lokakuun    on pitänyt asetusta tarpeellisena ja päättänyt,
21714: 24 päivänä 1986 valtion virkojen täyttämisestä
21715: eräissä tapauksissa ja eräiden asetusten toimit-            ettei puheena olevaa asetusta ole ku-
21716: tamisesta eduskunnalle annetun lain (762/86)               mottava.
21717: 2 §:n mukaisesti asetus on ilmoitettu eduskun-
21718: 
21719:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1990
21720: 
21721: 
21722: 
21723: 
21724:  200043N
21725:       1990 vp. -    Eduskunnan kirjelmä -     Eräät virkajärjestelyt (A n:o 36/1989 vp.)
21726: 
21727: 
21728: 
21729: 
21730:                                     Ed usk un n an ki rj elm ä sen johdosta, että eduskunnan
21731:                                 tietoon on saatettu asetus väestörekisterikeskuksen eräiden vir-
21732:                                 kojen lakkauttamisesta ja perustamisesta
21733: 
21734:   Eduskunnan tietoon on saatettu 15 päivänä       puhemiehelle. Eduskunta, jolle laki- ja talous-
21735: joulukuuta 1989 annettu asetus väestörekisteri-   valiokunta on antanut asiasta mietintönsä n:o
21736: keskuksen eräiden virkojen lakkauttamisesta ja    1, on pitänyt asetusta tarpeellisena ja päättä-
21737: perustamisesta (1166/89). Lokakuun 24 päivä-      nyt,
21738: nä 1986 valtion virkojen täyttämisestä eräissä
21739: tapauksissa ja eräiden asetusten toimittamises-           ettei puheena olevaa asetusta ole ku-
21740: ta eduskunnalle annetun lain (762/86) 2 §:n              mottava.
21741: mukaisesti asetus on ilmoitettu eduskunnan
21742: 
21743:     Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1990
21744: 
21745: 
21746: 
21747: 
21748: 200030Z
21749:       1990 vp. -    Eduskunnan kirjelmä -      Eräät virkajärjestelyt (A n:o 37/1989 vp.)
21750: 
21751: 
21752: 
21753: 
21754:                                      Ed usk u nn an kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan
21755:                                  tietoon on saatettu asetus valtiovarainministeriön hallinnonalan
21756:                                  eräistä virkajärjestelyistä
21757: 
21758:    Eduskunnan tietoon on saatettu 29 päivänä       ti asetus on ilmoitettu eduskunnan puhemiehel-
21759: joulukuuta 1989 annettu asetus valtiovarainmi-     le. Eduskunta, jolle valtiovarainvaliokunta on
21760: nisteriön hallinnonalan eräistä virkajärjeste-     antanut asiasta mietintönsä n:o 3, on pitänyt
21761: lyistä (1323/89). Lokakuun 24 päivänä 1986         asetusta tarpeellisena ja päättänyt,
21762: valtion virkojen täyttämisestä eräissä tapauk-
21763: sissa ja eräiden asetusten toimittamisesta edus-           ettei puheena olevaa asetusta ole ku-
21764: kunnalle annetun lain (762186) 2 §:n mukaises-            mottava.
21765:     Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1990
21766: 
21767: 
21768: 
21769: 
21770: 200045Q
21771:     1
21772:     1
21773: 
21774: 
21775: 
21776: 
21777: 1
21778: 1
21779: 1990 vp. -   Eduskunnan kirjelmä -     Ulkomaankaupan ja taloudellisen kasvun turvaaminen
21780:                                      (A n:o 38/1989 vp.)
21781: 
21782: 
21783: 
21784: 
21785:                                     Eduskunnan ki rj el mä sen johdosta, että eduskunnan
21786:                                 tietoon on saatettu asetus maan ulkomaankaupassa sovellettavis-
21787:                                 ta määrällisistä rajoituksista
21788: 
21789:   Eduskunnan tietoon on saatettu 29 päivänä       nan puhemiehelle. Eduskunta, jolle ulkoasiain-
21790: joulukuuta 1989 annettu asetus maan ulko-         valiokunta on antanut asiasta mietintönsä n:o
21791: maankaupassa sovellettavista määrällisistä ra-    2, on pitänyt asetusta tarpeellisena ja päättä-
21792: joituksista (1301189). Maan ulkomaankaupan        nyt,
21793: ja taloudellisen kasvun turvaamisesta 15 päivä-
21794: nä helmikuuta 1974 annetun lain (157/74)                  ettei puheena olevaa asetusta ole ku-
21795: 7 §:n mukaisesti asetus on ilmoitettu eduskun-           mottava.
21796:     Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1990
21797: 
21798: 
21799: 
21800: 
21801: 200097X
21802:       1990 vp. -    Eduskunnan kirjelmä -     Eräät virkajärjestelyt (A n:o 39/1989 vp.)
21803: 
21804: 
21805: 
21806: 
21807:                                     Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan
21808:                                 tietoon on saatettu asetus sosiaalihallituksen eräiden virkojen
21809:                                 lakkauttamisesta ja perustamisesta
21810: 
21811:   Eduskunnan tietoon on saatettu 12 päivänä       kaisesti asetus on ilmoitettu eduskunnan puhe-
21812: tammikuuta 1990 annettu asetus sosiaalihalli-     miehelle. Eduskunta, jolle sosiaalivaliokunta
21813: tuksen eräiden virkojen lakkauttamisesta ja       on antanut asiasta mietintönsä n:o 2, on pitä-
21814: perustamisesta (33/90). Lokakuun 24 päivänä       nyt asetusta tarpeellisena ja päättänyt,
21815: 1986 valtion virkojen täyttämisestä eräissä ta-
21816: pauksissa ja eräiden asetusten toimittamisesta            ettei puheena olevaa asetusta ole ku-
21817: eduskunnalle annetun lain (762/86) 2 §:n mu-             mottava.
21818:     Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1990
21819: 
21820: 
21821: 
21822: 
21823: 200042M
21824:       1990 vp. -    Eduskunnan kirjelmä -       Eräät virkajärjestelyt (A n:o 40/1989 vp.)
21825: 
21826: 
21827: 
21828: 
21829:                                      Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan
21830:                                  tietoon on saatettu asetus valtioneuvoston kanslian eräistä virka-
21831:                                  järjestelyistä
21832: 
21833:   Eduskunnan tietoon on saatettu 19 päivänä         ilmoitettu eduskunnan puhemiehelle. Eduskun-
21834: tammikuuta 1990 annettu asetus valtioneuvos-        ta, jolle valtiovarainvaliokunta on antanut asi-
21835: ton kanslian eräistä virkajärjestelyistä (51190).   asta mietintönsä n:o 4, on pitänyt asetusta
21836: Lokakuun 24 päivänä 1986 valtion virkojen           tarpeellisena ja päättänyt,
21837: täyttämisestä eräissä tapauksissa ja eräiden
21838: asetusten toimittamisesta eduskunnalle anne-                ettei puheena olevaa asetusta ole ku-
21839: tun lain (762/86) 2 § :n mukaisesti asetus on              mottava.
21840:     Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1990
21841: 
21842: 
21843: 
21844: 
21845: 200046R
21846:             1990 vp. -   Eduskunnan kirjelmä -      Eräät virkajärjestelyt (A n:o 1)
21847: 
21848: 
21849: 
21850: 
21851:                                     Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan
21852:                                 tietoon on saatettu asetus lääkintöhallituksen eräiden virkojen
21853:                                 perustamisesta ja lakkauttamisesta
21854: 
21855:   Eduskunnan tietoon on saatettu 26 päivänä       kaisesti asetus on ilmoitettu eduskunnan puhe-
21856: tammikuuta 1990 annettu asetus lääkintöhalli-     miehelle. Eduskunta, jolle talousvaliokunta on
21857: tuksen eräiden virkojen perustamisesta ja lak-    antanut asiasta mietintönsä n:o 1, on pitänyt
21858: kauttamisesta (81/90). Lokakuun 24 päivänä        asetusta tarpeellisena ja päättänyt,
21859: 1986 valtion virkojen täyttämisestä eräissä ta-
21860: pauksissa ja eräiden asetusten toimittamisesta            ettei puheena olevaa asetusta ole ku-
21861: eduskunnalle annetun lain (762/86) 2 §:n mu-             mottava.
21862:     Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1990
21863: 
21864: 
21865: 
21866: 
21867: 200053Z
21868:             1990 vp. -     Eduskunnan kirjelmä -       Eräät virkajärjestelyt (A n:o 2)
21869: 
21870: 
21871: 
21872: 
21873:                                       Ed u s kunnan kirje 1m ä sen johdosta, että eduskunnan
21874:                                   tietoon on saatettu asetus työvoima-asiain piiri- ja paikallishal-
21875:                                   linnon eräistä virkajärjestelyistä
21876: 
21877:    Eduskunnan tietoon on saatettu 9 päivänä          ti asetus on ilmoitettu eduskunnan puhemiehel-
21878: helmikuuta 1990 annettu asetus työvoima-asi-         le. Eduskunta, jolle sosiaalivaliokunta on anta-
21879: ain piiri- ja paikallishallinnon eräistä virkajär-   nut asiasta mietintönsä n:o 5, on pitänyt ase-
21880: jestelyistä (120/90). Lokakuun 24 päivänä 1986       tusta tarpeellisena ja päättänyt,
21881: valtion virkojen täyttämisestä eräissä tapauk-
21882: sissa ja eräiden asetusten toimittamisesta edus-             ettei puheena olevaa asetusta ole ku-
21883: kunnalle annetun lain (762/86) 2 §:n mukaises-              mottava.
21884: 
21885:     Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1990
21886: 
21887: 
21888: 
21889: 
21890: 200096V
21891:            1990 vp. -   Eduskunnan kirjelmä -     Eräät virkajärjestelyt (A n:o 3)
21892: 
21893: 
21894: 
21895: 
21896:                                   Ed u s kunnan kirje 1m ä sen johdosta, että eduskunnan
21897:                               tietoon on saatettu asetus Hämeen ja Mikkelin lääninhallitusten
21898:                               eräiden virkojen lakkauttamisesta ja perustamisesta
21899: 
21900:   Eduskunnan tietoon on saatettu 9 päivänä      ilmoitettu eduskunnan puhemiehelle. Eduskun-
21901: maaliskuuta 1990 annettu asetus Hämeen ja       ta, jolle laki- ja talousvaliokunta on antanut
21902: Mikkelin lääninhallitusten eräiden virkojen     asiasta mietintönsä n:o 6, on pitänyt asetusta
21903: lakkauttamisesta ja perustamisesta (251/90).    tarpeellisena ja päättänyt,
21904: Lokakuun 24 päivänä 1986 valtion virkojen
21905: täyttämisestä eräissä tapauksissa ja eräiden            ettei puheena olevaa asetusta ole ku-
21906: asetusten toimittamisesta eduskunnalle anne-           mottava.
21907: tun lain (762/86) 2 §:n mukaisesti asetus on
21908: 
21909:     Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1990
21910: 
21911: 
21912: 
21913: 
21914: 200142V
21915:             1990 vp. -    Eduskunnan kirjelmä -      Eräät virkajärjestelyt (A n:o 4)
21916: 
21917: 
21918: 
21919: 
21920:                                      Ed u s kun n a n k i r j e 1m ä sen johdosta, että eduskunnan
21921:                                  tietoon on saatettu asetus valtiovarainministeriön hallinnonalan
21922:                                  eräistä virkajärjestelyistä
21923: 
21924:    Eduskunnan tietoon on saatettu 2 päivänä        ti asetus on ilmoitettu eduskunnan puhemiehel-
21925: huhtikuuta 1990 annettu asetus valtiovarainmi-     le. Eduskunta, jolle valtiovarainvaliokunta on
21926: nisteriön hallinnonalan eräistä virkajärjeste-     antanut asiasta mietintönsä n:o 15, on pitänyt
21927: lyistä (310/90). Lokakuun 24 päivänä 1986          asetusta tarpeellisena ja päättänyt,
21928: valtion virkojen täyttämisestä eräissä tapauk-
21929: sissa ja eräiden asetusten toimittamisesta edus-           ettei puheena olevaa asetusta ole ku-
21930: kunnalle annetun lain (762/86) 2 §:n mukaises-            mottava.
21931: 
21932:     Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1990
21933: 
21934: 
21935: 
21936: 
21937: 200233U
21938:             1990 vp. -   Eduskunnan kirjelmä -      Eräät virkajärjestelyt (A n:o 5)
21939: 
21940: 
21941: 
21942: 
21943:                                     Ed u s kunnan kirje 1m ä sen johdosta, että eduskunnan
21944:                                 tietoon on saatettu asetus ulkoasiainhallinnon eräiden virkojen
21945:                                 perustamisesta ja lakkauttamisesta
21946: 
21947:    Eduskunnan tietoon on saatettu 6 päivänä       kaisesti asetus on ilmoitettu eduskunnan puhe-
21948: huhtikuuta 1990 annettu asetus ulkoasiainhal-     miehelle. Eduskunta, jolle ulkoasiainvalio-
21949: linnon eräiden virkojen perustamisesta ja lak-    kunta on antanut asiasta mietintönsä n:o 4, on
21950: kauttamisesta (327 /90). Lokakuun 24 päivänä      pitänyt asetusta tarpeellisena ja päättänyt,
21951: 1986 valtion virkojen täyttämisestä eräissä ta-
21952: pauksissa ja eräiden asetusten toimittamisesta            ettei puheena olevaa asetusta ole ku-
21953: eduskunnalle annetun lain (762/86) 2 §:n mu-             mottava.
21954: 
21955:     Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1990
21956: 
21957: 
21958: 
21959: 
21960: 200198G
21961:             1990 vp. -   Eduskunnan kirjelmä -      Eräät virkajärjestelyt (A n:o 6)
21962: 
21963: 
21964: 
21965: 
21966:                                     Ed u s kunnan kirje 1m ä sen johdosta, että eduskunnan
21967:                                 tietoon on saatettu asetus rajavartiolaitoksen eräiden sotilas-
21968:                                 virkojen lakkauttamisesta ja perustamisesta
21969: 
21970:   Eduskunnan tietoon on saatettu 27 päivänä       puhemiehelle. Eduskunta, jolle puolustus-
21971: huhtikuuta 1990 annettu asetus rajavartiolai-     asiainvaliokunta on antanut asiasta mietintön-
21972: toksen eräiden sotilasvirkojen lakkauttamisesta   sä n:o 2, on pitänyt asetusta tarpeellisena ja
21973: ja perustamisesta (404/90). Lokakuun 24 päi-      päättänyt,
21974: vänä 1986 valtion virkojen täyttämisestä eräis-
21975: sä tapauksissa ja eräiden asetusten toimittami-           ettei puheena olevaa asetusta ole ku-
21976: sesta eduskunnalle annetun lain (762/86) 2 §:n           mottava.
21977: mukaisesti asetus on ilmoitettu eduskunnan
21978: 
21979:     Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1990
21980: 
21981: 
21982: 
21983: 
21984: 200303V
21985:             1990 vp. -   Eduskunnan kirjelmä -      Eräät virkajärjestelyt (A n:o 7)
21986: 
21987: 
21988: 
21989: 
21990:                                     Ed u s kunnan kirje 1m ä sen johdosta, että eduskunnan
21991:                                 tietoon on saatettu asetus rajavartiolaitoksen eräiden virkojen
21992:                                 lakkauttamisesta ja perustamisesta
21993: 
21994:   Eduskunnan tietoon on saatettu 27 päivänä       kaisesti asetus on ilmoitettu eduskunnan puhe-
21995: huhtikuuta 1990 annettu asetus rajavartiolai-     miehelle. Eduskunta, jolle puolustusasiainva-
21996: toksen eräiden virkojen lakkauttamisesta ja       liokunta on antanut asiasta mietintönsä n:o 3,
21997: perustamisesta (403/90). Lokakuun 24 päivänä      on pitänyt asetusta tarpeellisena ja päättänyt,
21998: 1986 valtion virkojen täyttämisestä eräissä ta-
21999: pauksissa ja eräiden asetusten toimittamisesta            ettei puheena olevaa asetusta ole ku-
22000: eduskunnalle annetun lain (762/86) 2 §:n mu-             mottava.
22001: 
22002:     Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1990
22003: 
22004: 
22005: 
22006: 
22007: 200304X
22008:            1990 vp. -   Eduskunnan kirjelmä -     Eräät virkajärjestelyt (A n:o 8)
22009: 
22010: 
22011: 
22012: 
22013:                                    Ed u s kun n a n kirje 1m ä sen johdosta, että eduskunnan
22014:                                tietoon on saatettu asetus museoviraston eräiden virkojen perus-
22015:                                tamisesta ja lakkauttamisesta sekä nimien muuttamisesta
22016: 
22017:   Eduskunnan tietoon on saatettu 27 päivänä     ilmoitettu eduskunnan puhemiehelle. Eduskun-
22018: huhtikuuta 1990 annettu asetus museoviraston    ta, jolle sivistysvaliokunta on antanut asiasta
22019: eräiden virkojen perustamisesta ja lakkautta-   mietintönsä n:o 3, on pitänyt asetusta tarpeelli-
22020: misesta sekä nimien muuttamisesta (397 /90).    sena ja päättänyt,
22021: Lokakuun 24 päivänä 1986 valtion virkojen
22022: täyttämisestä eräissä tapauksissa ja eräiden            ettei puheena olevaa asetusta ole ku-
22023: asetusten toimittamisesta eduskunnalle anne-           mottava.
22024: tun lain (762/86) 2 §:n mukaisesti asetus on
22025: 
22026:     Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1990
22027: 
22028: 
22029: 
22030: 
22031: 200232T
22032:           1990 vp. -   Eduskunnan kirjelmä - Taloudellisten suhteiden rajoittaminen
22033:                                Irakiin ja Kuwaitiin (A n:o 9)
22034: 
22035: 
22036: 
22037: 
22038:                                     Ed u s kunnan kirje 1m ä sen johdosta, että eduskunnan
22039:                                 tietoon on saatettu asetus Yhdistyneiden Kansakuntien turvalli-
22040:                                 suusneuvoston Irakia ja Kuwaitia koskevaan päätökseen perus-
22041:                                 tuvien velvoitusten täyttämisestä
22042: 
22043:   Eduskunnan tietoon on saatettu 9 päivänä        2 §:n mukaisesti asetus on saatettu eduskunnan
22044: elokuuta 1990 annettu asetus Yhdistyneiden        tietoon. Eduskunta, jolle ulkoasiainvaliokunta
22045: Kansakuntien turvallisuusneuvoston Irakia ja      on antanut asiasta mietintönsä n:o 12, on
22046: Kuwaitia koskevaan päätökseen perustuvien         pitänyt asetusta tarpeellisena ja päättänyt,
22047: velvoitusten täyttämisestä (680/90). Eräiden
22048: Suomelle Yhdistyneiden Kansakuntien jäsene-               ettei puheena olevaa asetusta ole ku-
22049: nä kuuluvien velvoitusten täyttämisestä 29 päi-          mottava.
22050: vänä joulukuuta 1967 annetun lain (659/67)
22051: 
22052:     Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1990
22053: 
22054: 
22055: 
22056: 
22057: 200326V
22058: 1990 vp. -   Eduskunnan kirjelmä -      Kehitysmaiden tulli- ja tuontimaksuetuudet (A n:o 10)
22059: 
22060: 
22061: 
22062: 
22063:                                      Ed u s kunnan kirje 1m ä sen johdosta, että eduskunnan
22064:                                  tietoon on saatettu asetus kehitysmaista peräisin olevien tavaroi-
22065:                                  den tulli- ja tuontimaksuetuuksista annetun asetuksen muuttami-
22066:                                  sesta
22067: 
22068:   Eduskunnan tietoon on saatettu 9 pa1vana         nan puhemiehelle. Eduskunta, jolle valtiova-
22069: marraskuuta 1990 annettu asetus kehitysmaista      rainvaliokunta on antanut asiasta mietintönsä
22070: peräisin olevien tavaroiden tulli- ja tuontimak-   n:o 95, on pitänyt asetusta tarpeellisena ja
22071: suetuuksista annetun asetuksen muuttamisesta       päättänyt,
22072: (977/90). Joulukuun 31 päivänä 1971 kehitys-
22073: maista peräisin olevien tavaroiden tulli- ja               ettei puheena olevaa asetusta ole ku-
22074: tuontimaksuetuuksista annetun lain (973/7 1)              mottava.
22075: 5 §:n mukaisesti asetus on ilmoitettu eduskun-
22076: 
22077:     Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1991
22078: 
22079: 
22080: 
22081: 
22082: 210037B
22083: 1990 vp. -    Eduskunnan kirjelmä -      Ulkomaankaupan ja taloudellisen kasvun turvaaminen
22084:                                            (A n:o 11)
22085: 
22086: 
22087: 
22088: 
22089:                                      Ed u s kunnan kirje 1m ä sen johdosta, että eduskunnan
22090:                                  tietoon on saatettu asetus Malesian kanssa erään tietyn tekstiili-
22091:                                  tuotteen vientiä Malesiasta tuontia varten Suomeen tehdyn
22092:                                  sopimuksen voimaansaattamisesta
22093: 
22094:    Eduskunnan tietoon on saatettu 30 päivänä        ilmoitettu eduskunnan puhemiehelle. Eduskun-
22095: marraskuuta 1990 annettu asetus Malesian            ta, jolle ulkoasiainvaliokunta on antanut asias-
22096: kanssa erään tietyn tekstiilituotteen vientiä Ma-   ta mietintönsä n:o 28, on pitänyt asetusta
22097: lesiasta tuontia varten Suomeen tehdyn sopi-        tarpeellisena ja päättänyt,
22098: muksen      voimaansaattamisesta       (1073/90).
22099: Maan ulkomaankaupan ja taloudellisen kasvun                 ettei puheena olevaa asetusta ole ku-
22100: turvaamisesta 15 päivänä helmikuuta 1974 an-               mottava.
22101: netun lain (157174) 7 §:n mukaisesti asetus on
22102: 
22103:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1991
22104: 
22105: 
22106: 
22107: 
22108: 2IOI67S
22109: 1990 vp. -    Eduskunnan kirjelmä -       Ulkomaankaupan ja taloudellisen kasvun turvaaminen
22110:                                             (A n:o 12)
22111: 
22112: 
22113: 
22114: 
22115:                                      Ed u s kunnan kirje 1m ä sen johdosta, että eduskunnan
22116:                                  tietoon on saatettu asetus Romanian kanssa eräiden tekstiilituot-
22117:                                  teiden vientiä Romaniasta tuontia varten Suomeen tehdyn sopi-
22118:                                  muksen voimaansaattamisesta
22119: 
22120:   Eduskunnan tietoon on saatettu 30 päivänä         ilmoitettu eduskunnan puhemiehelle. Eduskun-
22121: marraskuuta 1990 annettu asetus Romanian            ta, jolle ulkoasiainvaliokunta on antanut asias-
22122: kanssa eräiden tekstiilituotteiden vientiä Ro-      ta mietintönsä n:o 29, on pitänyt asetusta
22123: maniasta tuontia varten Suomeen tehdyn sopi-        tarpeellisena ja päättänyt,
22124: muksen     voimaansaattamisesta       ( 1074/90).
22125: Maan ulkomaankaupan ja taloudellisen kasvun                 ettei puheena olevaa asetusta ole ku-
22126: turvaamisesta 15 päivänä helmikuuta 1974 an-               mottava.
22127: netun lain (157 /74) 7 § :n mukaisesti asetus on
22128: 
22129:     Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1991
22130: 
22131: 
22132: 
22133: 
22134: 210168T
22135:        1990 vp. -   Eduskunnan kirjelmä - Kananmunien haudontojen rajoittaminen
22136:                                  (VNP n:o 6/1989 vp.)
22137: 
22138: 
22139: 
22140: 
22141:                                    Ed u s kunnan kirje 1m ä sen johdosta, että eduskunnan
22142:                                tietoon on saatettu valtioneuvoston päätös kananmunien hau-
22143:                                dontojen rajoittamisesta
22144: 
22145:   Eduskunnan tietoon on saatettu valtioneu-     ta, jolle maa- ja metsätalousvaliokunta on
22146: voston 21 päivänä joulukuuta 1989 antama        antanut asiasta mietintönsä n:o 2, on pitänyt
22147: päätös kananmunien haudontojen rajoittami-      päätöstä tarpeellisena ja päättänyt,
22148: sesta (1262/89). Kananmunien haudontojen ra-
22149: joittamisesta 7 päivänä huhtikuuta 1977 anne-           ettei puheena olevaa valtioneuvoston
22150: tun lain (303/77) 3 §:n mukaisesti päätös on          päätöstä ole kumottava.
22151: ilmoitettu eduskunnan puhemiehelle. Eduskun-
22152: 
22153:     Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1990
22154: 
22155: 
22156: 
22157: 
22158: 200063K
22159: 1990 vp. -   Eduskunnan kirjelmä -     Viljan ja viljatuotteiden maahantuonti sekä maastavienti
22160:                                      (VNP n:o 7/1989 vp.)
22161: 
22162: 
22163: 
22164: 
22165:                                      Ed u s k u n n a n k i r j e 1m ä sen johdosta, että eduskunnan
22166:                                  tietoon on saatettu valtioneuvoston päätös viljan ja viljatuottei-
22167:                                  den maahantuonnista sekä maastaviennistä
22168: 
22169:   Eduskunnan tietoon on saatettu valtioneu-        ta, jolle maa- ja metsätalousvaliokunta on
22170: voston 28 päivänä joulukuuta 1989 antama           antanut asiasta mietintönsä n:o 4, on pitänyt
22171: päätös viljan ja viljatuotteiden maahantuonnis-    päätöstä tarpeellisena ja päättänyt,
22172: ta sekä maastaviennistä (1337 /89). Valtion vil-
22173: javarastosta 15 päivänä joulukuuta 1989 anne-               ettei puheena oleva valtioneuvoston
22174: tun lain (1124/89) 4 §:n mukaisesti päätös on             päätöstä ole kumottava.
22175: ilmoitettu eduskunnan puhemiehelle. Eduskun-
22176: 
22177:     Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1990
22178: 
22179: 
22180: 
22181: 
22182: 2000800
22183: 1
22184: 1
22185:     1
22186:     1
22187:         1
22188:         1
22189: 
22190: 
22191: 
22192: 
22193:             1
22194:             1
22195:                 1
22196:                 1
22197:                     1
22198:                     1
22199: 
22200: 
22201: 
22202: 
22203:                         1
22204:                         1
22205:                             1
22206:                             1
22207:              1990 vp. -    Eduskunnan kirjelmä -       Vientitalletukset (VNP n:o 1)
22208: 
22209: 
22210: 
22211: 
22212:                                      Ed u s kunnan kirje 1m ä sen johdosta, että eduskunnan
22213:                                  tietoon on saatettu valtioneuvoston päätös selluloosasta suoritet-
22214:                                  tavasta vientitalletuksesta annetun valtioneuvoston päätöksen
22215:                                  kumoamisesta
22216: 
22217:   Eduskunnan tietoon on saatettu valtioneu-         puhemiehelle. Eduskunta, jolle valtiovarainva-
22218: voston 22 päivänä helmikuuta 1990 antama            liokunta on antanut asiasta mietintönsä n:o 9,
22219: päätös selluloosasta suoritettavasta vientitalle-   on pitänyt päätöstä tarpeellisena ja päättänyt,
22220: tuksesta annetun valtioneuvoston päätöksen
22221: kumoamisesta (192/90). Kesäkuun 29 päivänä                  ettei puheena olevaa valtioneuvoston
22222: 1979 annetun vientitalletuslain (578179) 22 §:n           päätöstä ole kumottava.
22223: mukaisesti päätös on ilmoitettu eduskunnan
22224: 
22225:     Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1990
22226: 
22227: 
22228: 
22229: 
22230: 200143X
22231:           1990 vp. -   Eduskunnan kirjelmä -         Selluloosan vientitalletus (VNP n:o 2)
22232: 
22233: 
22234: 
22235: 
22236:                                       Ed u s kunnan kirje 1m ä sen johdosta, että eduskunnan
22237:                                   tietoon on saatettu valtioneuvoston päätös selluloosasta ja puu-
22238:                                   vapaasta painopaperista suoritettujen vientitalletusten palautta-
22239:                                   misesta
22240: 
22241:    Eduskunnan tietoon on saatettu valtioneu-          Eduskunta, jolle valtiovarainvaliokunta on an-
22242: voston 1 päivänä marraskuuta 1990 antama              tanut asiasta mietintönsä n:o 93, on pitänyt
22243: päätös selluloosasta ja puuvapaasta painopape-        päätöstä tarpeellisena ja päättänyt,
22244: rista suorittujen vientitalletusten palauttamises-
22245: ta (954/90). Kesäkuun 29 päivänä 1979 anne-                   ettei puheena olevaa valtioneuvoston
22246: tun vientitalletusten (578179) 22 §:n mukaisesti            päätöstä ole kumottava.
22247: päätös on ilmoitettu eduskunnan puhemiehelle.
22248: 
22249:     Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1991
22250: 
22251: 
22252: 
22253: 
22254: 210046L
22255:       1990 vp. -   Eduskunnan kirjelmä -    Valuuttalain täytäntöönpano (VNP n:o 3)
22256: 
22257: 
22258: 
22259: 
22260:                                   Ed u s kunnan kirje 1m ä sen johdosta, että eduskunnan
22261:                               tietoon on saatettu valtioneuvoston päätös valuuttalain täytän-
22262:                               töönpanosta annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta
22263: 
22264:   Eduskunnan tietoon on saatettu valtioneu-     kunta, jolle pankkivaliokunta on antanut asi-
22265: voston 5 päivänä joulukuuta 1990 antama         asta mietintönsä n:o 12, on, pitäen päätöstä
22266: päätös valuuttalain täytäntöönpanosta annetun   tarpeellisena, päättänyt,
22267: valtioneuvoston    päätöksen    muuttamisesta
22268: (1061/90). Joulukuun 13 päivänä 1985 annetun            ettei puheena olevaa valtioneuvoston
22269: valuuttalain (954/85) 8 §:n mukaisesti päätös         päätöstä ole kumottava.
22270: on ilmoitettu eduskunnan puhemiehelle. Edus-
22271: 
22272:     Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1991
22273: 
22274: 
22275: 
22276: 
22277: 210109E
22278: 1990 vp. -   Eduskunnan kirjelmä -    Kananmunien haudontojen rajoittaminen: (VNP n:o 4)
22279: 
22280: 
22281: 
22282: 
22283:                                   Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunnan
22284:                               tietoon on saatettu valtioneuvoston päätös kananmunien hau-
22285:                               dontojen rajoittamisesta
22286: 
22287:   Eduskunnan tietoon on saatettu valtioneu-     ta, jolle maa- ja metsätalousvaliokunta on
22288: voston 27 päivänä joulukuuta 1990 antama        antanut asiasta mietintönsä n:o 25, on pitänyt
22289: päätös kananmunien haudontojen rajoittami-      päätöstä tarpeellisena ja päättänyt,
22290: sesta (1372/90). Kananmunien haudontojen ra-
22291: joittamisesta 7 päivänä huhtikuuta 1977 anne-            ettei puheena olevaa valtioneuvoston
22292: tun lain (303/77) 3 §:n mukaisesti päätös on           päätöstä ole kumottava.
22293: ilmoitettu eduskunnan puhemiehelle. Eduskun-
22294: 
22295:     Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 1991
22296: 
22297: 
22298: 
22299: 
22300: 210069L
22301:                     j
22302:                    j
22303:                   j
22304:                  j
22305:                 j
22306:                j
22307:               j
22308:              j
22309:             j
22310:            j
22311:           j
22312:          j
22313:         j
22314:        j
22315:       j
22316:      j
22317:     j
22318:    j
22319:   j
22320:  j
22321: j
22322: 1990 vp. -   Eduskunnan kirjelmä -     Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen kertomus (K n:o 4/
22323:                                           1989 vp.)
22324: 
22325: 
22326: 
22327: 
22328:                                     Ed u s kunnan kirje 1m ä kansaneläkelaitoksen valtuutet-
22329:                                 tujen vuodelta 1988 antaman kertomuksen johdosta
22330: 
22331:    Eduskunta on, saatuaan kansaneläkelaitok-        Puheena oleva mietintö saatetaan täten kan-
22332: sen valtuutettujen kertomuksen vuodelta 1988,     saneläkelaitoksen valtuutetuille tiedoksi.
22333: lähettänyt kertomuksen valmistelevasti käsitel-
22334: täväksi sosiaalivaliokuntaan, joka on antanut
22335: siitä mietintönsä n:o 20.
22336: 
22337:     Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1990
22338: 
22339: 
22340: 
22341: 
22342: 2003235
22343:           1990 vp. -   Eduskunnan kirjelmä - Kertomus Antellin kokoelmien hoidosta
22344:                                       (K n:o 7/1989 vp.)
22345: 
22346: 
22347: 
22348: 
22349:                                     Ed u s kunnan kirje 1m ä Antellin kokoelmien ja rahava-
22350:                                 rain hoidosta, käytöstä, kartuttamisesta ja hallinnosta 1.1.1987
22351:                                 ja 31.12.1988 väliseltä ajalta annetun kertomuksen johdosta
22352: 
22353:   Eduskunnalle on annettu kertomus Antellin         Eduskunta on hyväksynyt mietinnön ja lä-
22354: kokoelmien ja rahavarain hoidosta, käytöstä,      hettää sen tämän ohella valtioneuvostolle tie-
22355: kartuttamisesta ja hallinnosta 1.1.1987 ja        doksi.
22356: 31.12.1988 väliseltä ajalta. Sivistysvaliokunta
22357: on antanut asiasta mietintönsä n:o 24/1989 vp.
22358: 
22359:     Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1990
22360: 
22361: 
22362: 
22363: 
22364: 200026U
22365: 1990 vp. -   Eduskunnan kirjelmä -    Hallituksen kertomus vuodelta 1988 (K n:o 8/1989 vp.)
22366: 
22367: 
22368: 
22369: 
22370:                                   Ed u s kunnan kirje 1m ä hallituksen toimenpiteistään
22371:                                vuonna 1988 antaman kertomuksen johdosta
22372: 
22373:   Eduskunta on hallituksen annettua kerto-       kuntaan. Perustuslakivaliokunta on antanut
22374: muksen toimenpiteistään vuonna 1988 lähettä-     asiasta mietintönsä n:o 5 ja ulkoasiainvalio-
22375: nyt kertomuksen valmistelevasti käsitettäväksi   kunta mietintönsä n:o 13.
22376: perustuslakivaliokuntaan ja suhteita ulkoval-      Eduskunta on hyväksynyt sanotut mietinnöt,
22377: toihin koskevalta osalta ulkoasiainvalio-        jotka täten saatetaan hallituksen tietoon.
22378: 
22379:     Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1990
22380: 
22381: 
22382: 
22383: 
22384: 200636G
22385: 1990 vp. -   Eduskunnan kirjelmä -   Hallituksen kehitysyhteistyökertomus (K n:o 12/1989 vp.)
22386: 
22387: 
22388: 
22389: 
22390:                                   Ed u s k u n n a n kirje 1m ä hallituksen kehitysyhteistyöker-
22391:                                tomuksen johdosta
22392: 
22393:   Eduskunta on, hallituksen annettua edus-       eduskunnalle on ulkoasiainvaliokunta antanut
22394: kunnalle vuoden 1989 valtiopäivillä kehitys-     asiasta mietintönsä n:o 9.
22395: yhteistyökertomuksen vuodelta 1988, lähettä-       Eduskunta on hyväksynyt sanotun mietin-
22396: nyt kertomuksen valmistelevasti käsiteltäväksi   nön, joka täten saatetaan hallituksen tietoon.
22397: ulkoasiainvaliokuntaan. Nyt koolla olevalle
22398: 
22399:     Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1990
22400: 
22401: 
22402: 
22403: 
22404: 2003790
22405: 1990 vp. -   Eduskunnan kirjelmä -    Valtiovarain tila vuonna 1988 (K n:ot 13 ja 14/1989 vp.)
22406: 
22407: 
22408: 
22409: 
22410:                                    Ed u s kunnan kirje 1m ä valtiovarain hoidosta ja tilasta
22411:                                 sekä valtiontilintarkastajain kertomuksesta vuodelta 1988
22412: 
22413:    Sitten kun eduskunnalle oli valtiopäiväjär-            lähettää sen sekä valtiontilintarkasta-
22414: jestyksen 30 §:n säännösten mukaisesti toimi-          jain kertomuksen hallitukselle niihin
22415: tettu kertomus valtiovarain hoidosta ja tilasta        toimenpiteisiin ryhtymistä varten, joi-
22416: vuonna 1988 ja valtiontilintarkastajat olivat          hin tehdyt muistutukset ja ehdotukset
22417: antaneet kertomuksensa samalta vuodelta, on            antavat aihetta.
22418: molemmat kertomukset lähetetty valmistele-
22419: vasti käsiteltäväksi valtiovarainvaliokuntaan,     Samalla eduskunta on päättänyt
22420: joka on antanut asiasta mietintönsä n:o 11.
22421: Eduskunta on hyväksynyt mietinnön ja                      kehottaa hallitusta antamaan edus-
22422:                                                        kunnalle kertomuksen näistä toimenpi-
22423:                                                        teistä.
22424:     Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1990
22425: 
22426: 
22427: 
22428: 
22429: 200194C
22430:  1990 vp. -   Eduskunnan kirjelmä -Kertomukset päihdeolojen kehityksestä vuosina 1988 ja 1989
22431:                                    (K n:ot 15/1989 vp. ja 14)
22432: 
22433: 
22434: 
22435: 
22436:                                      E d u s k u n n a n k i r j e 1 m ä valtioneuvoston kertomusten
22437:                                  johdosta päihdeolojen kehityksestä vuosina 1988 ja 1989
22438: 
22439:    Eduskunta on, saatuaan valtioneuvoston ker-        Eduskunta on hyväksynyt mietinnön ja se
22440: tomukset päihdeolojen kehityksestä vuosina          saatetaan täten valtioneuvoston tietoon.
22441: 1988 ja 1989, lähettänyt ne valmistelevasti käsi-
22442: teltäväksi talousvaliokuntaan. Talousvaliokunta
22443: on antanut niistä mietintönsä n:o 18.
22444:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1991
22445: 
22446: 
22447: 
22448: 
22449: 210231M
22450: 1990 vp. -   Eduskunnan kirjelmä -    Kertomus Pohjoismaiden neuvoston toiminnasta vuodelta
22451:                                         1989 (K n:o 1)
22452: 
22453: 
22454: 
22455: 
22456:                                     Ed u s kunnan kirje 1m ä Pohjoismaiden neuvoston Suo-
22457:                                 men valtuuskunnan Pohjoismaiden neuvoston toiminnasta vuo-
22458:                                 delta 1989 antaman kertomuksen johdosta
22459: 
22460:    Eduskunta on, saatuaan Pohjoismaiden neu-      käsiteltäväksi ulkoasianvaliokuntaan, joka on
22461: voston Suomen valtuuskunnan kertomuksen           antanut siitä mietintönsä n:o 1.
22462: Pohjoismaiden neuvoston toiminnasta vuodel-         Eduskunta on hyväksynyt mietinnön ja lä-
22463: ta 1989, lähettänyt kertomuksen valmistelevasti   hettää sen tämän ohella hallitukselle.
22464: 
22465:     Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1990
22466: 
22467: 
22468: 
22469: 
22470: 200068Q
22471: 1990 vp. -   Eduskunnan kirjelmä -    Kertomus Pohjoismaiden neuvoston toiminnasta vuodelta
22472:                                         1989 (K n:o 1)
22473: 
22474: 
22475: 
22476: 
22477:                                     Ed u s kunnan kirje 1m ä Pohjoismaiden neuvoston Suo-
22478:                                 men valtuuskunnan Pohjoismaiden neuvoston toiminnasta vuo-
22479:                                 delta 1989 antaman kertomuksen johdosta
22480: 
22481: 
22482:                       Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnalle
22483: 
22484:   Eduskunta on, saatuaan Pohjoismaiden neu-         Eduskunta on hyväksynyt mietinnön ja lä-
22485: voston Suomen valtuuskunnan kertomuksen           hettää sen tämän ohella Pohjoismaiden neu-
22486: Pohjoismaiden neuvoston toiminnasta vuodel-       voston Suomen valtuuskunnalle.
22487: ta 1989, lähettänyt kertomuksen valmistelevasti
22488: käsiteltäväksi ulkoasianvaliokuntaan, joka on
22489: antanut siitä mietintönsä n:o 1.
22490: 
22491:     Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1990
22492: 
22493: 
22494: 
22495: 
22496:  200067P
22497:            1990 vp. -   Eduskunnan kirjelmä - Palkkavaltuuskunnan toimintakertomus
22498:                                    vuodelta 1989 (K n:o 2)
22499: 
22500: 
22501: 
22502: 
22503:                                     Ed u s kunnan kirje 1m ä eduskunnan palkkavaltuuskun-
22504:                                  nan toimintakertomuksen johdosta vuodelta 1989
22505: 
22506:   Eduskunnalle on valtiopäiväjärjestyksen           kuntaan, joka on antanut asiasta mietintönsä
22507: 82 a §:n säännösten mukaisesti annettu edus-        n:o 13.
22508: kunnan palkkavaltuuskunnan toimintakerto-             Eduskunta on hyväksynyt mietinnön, joka
22509: mus vuodelta 1989. Kertomus on lähetetty            tämän ohella lähetetään tiedoksi palkkaval-
22510: valmistelevasti käsiteltäväksi valtiovarainvalio-   tuuskunnalle.
22511: 
22512:     Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1990
22513: 
22514: 
22515: 
22516: 
22517:  200195D
22518: 1990 vp. -   Eduskunnan kirjelmä - Valtiontilintarkastajain kertomus Wärtsilä Meriteollisuus
22519:                           Oy:n toiminnan tukemisesta (K n:o 3)
22520: 
22521: 
22522: 
22523: 
22524:                                      Ed u s kunnan kirje 1m ä valtiontilintarkastajain Wärtsi-
22525:                                   lä Meriteollisuus Oy:n toiminnan tukemisesta antamasta kerto-
22526:                                   muksesta
22527: 
22528:    Sitten kun eduskunnalle on toimitettu vuo-               lähettää sen sekä valtiontilintarkasta-
22529: deksi 1989 valittujen valtiontilintarkastajien           jain antaman erillisen kertomuksen hal-
22530: antama valtiontilintarkastajain johtosäännön             litukselle niihin toimenpiteisiin ryhty-
22531: 6 §:n 2 momentissa tarkoitettu erillinen kerto-          mistä varten, joihin tehdyt muistutuk-
22532: mus Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n toiminnan               set ja ehdotukset antavat aihetta.
22533: tukemisesta valtion ja valtionenemmistöisten
22534: yhtiöiden varoin ja toimenpitein, kertomus on        Samalla eduskunta on päättänyt
22535: lähetetty valmistelevasti käsiteltäväksi valtiova-
22536: rainvaliokuntaan, joka on antanut asiasta mie-              kehottaa hallitusta antamaan edus-
22537: tintönsä n:o 22. Eduskunta on hyväksynyt                 kunnalle kertomuksen näistä toimenpi-
22538: mietinnön ja                                             teistä.
22539: 
22540:     Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1990
22541: 
22542: 
22543: 
22544: 
22545: 200288E
22546:      1990 vp. -    Eduskunnan kirjelmä -      Suomen Pankin tila vuonna 1989 (K n:o 4)
22547: 
22548: 
22549: 
22550: 
22551:                                      Ed u s kunnan kirje 1m ä Suomen Pankin hallintoa ja
22552:                                  tilaa vuodelta 1989 koskevan tarkastuksen johdosta
22553: 
22554:    Eduskunnan pankkivaliokunta on valtiopäi-         Eduskunta on hyväksynyt    pankkivalio-
22555: väjärjestyksen 50 §:n mukaisesti tutkinut Suo-     kunnan mietinnön ja
22556: men Pankin hallintoa ja tilaa vuonna 1989 ja
22557: sitä varten tutustunut eduskunnan pankkival-              lähettää sen tämän ohella tiedoksi
22558: tuusmiesten mainitulta vuodelta antamaan ker-           hallitukselle.
22559: tomukseen sekä sitä valaiseviin asiakirjoihin ja
22560: antanut eduskunnalle asiasta mietintönsä
22561: n:o 6.
22562: 
22563:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1990
22564: 
22565: 
22566: 
22567: 
22568: 200487V
22569:       1990 vp. -   Eduskunnan kirjelmä -      Suomen Pankin tila vuonna 1989 (K n:o 4)
22570: 
22571: 
22572: 
22573: 
22574:                                      Eduskunnan kirjelmä Suomen Pankin hallintoa ja
22575:                                  tilaa vuodelta 1989 koskevan tarkastuksen johdosta
22576: 
22577: 
22578:                          Eduskunnan pankkivaltuusmiehille
22579: 
22580:    Eduskunnan pankkivaliokunta on valtiopäi-         Eduskunta on hyväksynyt      pankkivalio-
22581: väjärjestyksen 50 §:n mukaisesti tutkinut Suo-     kunnan mietinnön ja
22582: men Pankin hallintoa ja tilaa vuonna 1989 ja
22583: sitä varten tutustunut eduskunnan pankkival-               lähettää sen täten pankkivaltuusmie-
22584: tuusmiesten mainitulta vuodelta antamaan ker-           hille.
22585: tomukseen sekä sitä valaiseviin asiakirjoihin ja
22586: antanut eduskunnalle asiasta mietintönsä n:o
22587: 6.
22588:     Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1990
22589: 
22590: 
22591: 
22592: 
22593: 200444Z
22594:    1990 vp. -   Eduskunnan kirjelmä - Kertomus Euroopan neuvoston parlamentaarisen
22595:                  yleiskokouksen toiminnasta 41. istuntokaudella (K n:o 5)
22596: 
22597: 
22598: 
22599: 
22600:                                    Ed u s k u n n a n kirje 1mä Euroopan neuvoston Suomen
22601:                                valtuuskunnan Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleisko-
22602:                                kouksen toiminnasta 41. istuntokaudella 8.5.1989-2.2.1990 an-
22603:                                taman kertomuksen johdosta
22604: 
22605:    Eduskunta on, saatuaan Euroopan neuvos-         Eduskunta on hyväksynyt ulkoasiainvalio-
22606: ton Suomen valtuuskunnan Euroopan neuvos-        kunnan mietinnön ja
22607: ton parlamentaarisen yleiskokouksen toimin-
22608: nasta 41. istuntokaudella 8.5.1989-2.2.1990              lähettää sen tämän ohessa tiedoksi
22609: antaman kertomuksen, lähettänyt sen valmiste-          hallitukselle.
22610: levasti käsiteltäväksi ulkoasiainvaliokuntaan,
22611: joka on antanut siitä mietintönsä n:o 21.
22612: 
22613:     Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1991
22614: 
22615: 
22616: 
22617: 
22618: 210171X
22619:    1990 vp. -    Eduskunnan kirjelmä - Kertomus Euroopan neuvoston parlamentaarisen
22620:                   yleiskokouksen toiminnasta 41. istuntokaudella (K n:o 5)
22621: 
22622: 
22623: 
22624: 
22625:                                    Ed u s k u n n a n kirje 1mä Euroopan neuvoston Suomen
22626:                                valtuuskunnan Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleisko-
22627:                                kouksen toiminnasta 41. istuntokaudella 8.5.1989-2.2.1990 an-
22628:                                taman kertomuksen johdosta
22629: 
22630:                  Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnalle
22631: 
22632:   Eduskunta on, saatuaan Euroopan neuvos-          Eduskunta on hyväksynyt ulkoasiainvalio-
22633: ton Suomen valtuuskunnan Euroopan neuvos-        kunnan mietinnön ja
22634: ton parlamentaarisen yleiskokouksen toimin-
22635: nasta 41. istuntokaudella 8.5.1989-2.2.1990              lähettää sen täten Euroopan neuvos-
22636: antaman kertomuksen, lähettänyt sen valmiste-          ton Suomen valtuuskunnalle.
22637: levasti käsiteltäväksi ulkoasiainvaliokuntaan,
22638: joka on antanut siitä mietintönsä n:o 21.
22639: 
22640:     Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1991
22641: 
22642: 
22643: 
22644: 
22645: 210170V
22646: 1990 vp. -    Eduskunnan kirjelmä -     Eduskunnan tilintarkastajien kertomus vuodelta 1989
22647:                                           (K n:o 6)
22648: 
22649: 
22650: 
22651: 
22652:                                   Ed u s k u n n a n k i r j e 1m ä   eduskunnan tilintarkastajien
22653:                                kertomuksesta vuodelta 1989
22654: 
22655: 
22656: 
22657:                          Eduskunnan kansliatoimikunnalle
22658: 
22659:   Sitten kun eduskunnalle oli eduskunnan tili-               lähettää sen sekä eduskunnan tilin-
22660: säännön 19 §:n säännösten mukaisesti toimitet-            tarkastajien kertomuksen eduskunnan
22661: tu eduskunnan tilintarkastajien kertomus vuo-             kansliatoimikunnalle tiedoksi ja niihin
22662: delta 1989, kertomus on lähetetty valmistele-             toimenpiteisiin ryhtymistä varten, joi-
22663: vasti käsiteltäväksi valtiovarainvaliokuntaan,            hin ne antavat aihetta.
22664: joka on antanut asiasta mietintönsä n:o 20.
22665: Eduskunta on hyväksynyt mietinnön ja
22666: 
22667:     Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1990
22668: 
22669: 
22670: 
22671: 
22672: 200245H
22673: 1990 vp. -   Eduskunnan kirjelmä -    Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 1989 (K n:o 7)
22674: 
22675: 
22676: 
22677: 
22678:                                   Ed u s kun n a n k i r j e 1mä Eduskunnan kirjaston vuodelta
22679:                                1989 antaman kertomuksen johdosta
22680: 
22681: 
22682: 
22683:                         Eduskunnan kirjaston hallitukselle
22684: 
22685:    Eduskunta on, saatuaan Eduskunnan kirjas-       Eduskunta on hyväksynyt mietinnön ja lä-
22686: ton kertomuksen vuodelta 1989, lähettänyt        hettää sen tämän ohella Eduskunnan kirjaston
22687: kertomuksen valmistelevasti käsiteltäväksi si-   hallitukselle tiedoksi.
22688: vistysvaliokuntaan, joka on antanut siitä mie-
22689: tintönsä n:o 7.
22690: 
22691:     Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1990
22692: 
22693: 
22694: 
22695: 
22696: 200380E
22697: 1990 vp. -   Eduskunnan kirjelmä -     Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen kertomus (K n:o 8)
22698: 
22699: 
22700: 
22701: 
22702:                                     Ed u s kunnan kirje 1m ä kansaneläkelaitoksen valtuutet-
22703:                                 tujen vuodelta 1989 antaman kertomuksen johdosta
22704: 
22705:    Eduskunta on, saatuaan kansaneläkelaitok-        Puheena oleva mietintö saatetaan täten kan-
22706: sen valtuutettujen kertomuksen vuodelta 1989,     saneläkelaitoksen valtuutetuille tiedoksi.
22707: lähettänyt kertomuksen valmistelevasti käsitel-
22708: täväksi sosiaalivaliokuntaan, joka on antanut
22709: siitä mietintönsä n:o 27.
22710: 
22711:     Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1990
22712: 
22713: 
22714: 
22715: 
22716: 200480N
22717:  1990 vp. -    Eduskunnan kirjelmä -      Oikeuskanslerin kertomus vuodelta 1989 (K n:o 9)
22718: 
22719: 
22720: 
22721: 
22722:                                     Ed u s kunnan kirje 1m ä valtioneuvoston oikeuskansle-
22723:                                 rin vuodelta 1989 antaman kertomuksen johdosta
22724: 
22725:   Eduskunta on, saatuaan valtioneuvoston oi-      si perustuslakivaliokuntaan, joka on antanut
22726: keuskanslerin vuodelta 1989 antaman kerto-        siitä mietintönsä n:o 6.
22727: muksen oikeuskanslerin virkatoimista ja lain         Eduskunta on hyväksynyt mietinnön ja lä-
22728: noudattamista koskevista havainnoista, lähet-     hettää sen tämän ohella hallitukselle saatetta-
22729: tänyt kertomuksen valmistelevasti käsiteltäväk-   vaksi myös oikeuskanslerin tietoon.
22730: 
22731:     Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1990
22732: 
22733: 
22734: 
22735: 
22736: 200381F
22737:           1990 vp.- Eduskunnan kirjelmä- Hallituksen kertomus vuodelta 1989 (K n:o 10)
22738: 
22739: 
22740: 
22741: 
22742:                                      E d u s k u n n a n k i r j e 1m ä hallituksen toimenpiteistään
22743:                                  vuonna 1989 antaman kertomuksen johdosta
22744: 
22745:    Eduskunta on hallituksen annettua kerto-        Perustuslakivaliokunta on antanut asiasta mie-
22746: muksen toimenpiteistään vuonna 1989 lähettä-       tintönsä n:o 14 ja ulkoasiainvaliokunta mietin-
22747: nyt kertomuksen valmistelevasti käsiteltäväksi     tönsä n:o 35.
22748: perustuslakivaliokuntaan ja suhteita ulkovaltoi-      Eduskunta on hyväksynyt sanotut mietinnöt,
22749: hin koskevalta osalta ulkoasiainvaliokuntaan.      jotka täten saatetaan hallituksen tietoon.
22750: 
22751:     Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1991
22752: 
22753: 
22754: 
22755: 
22756: 210229K
22757:                           j
22758:                          j
22759:                         j
22760:                        j
22761:                       j
22762:                      j
22763:                     j
22764:                    j
22765:                   j
22766:                  j
22767:                 j
22768:                j
22769:               j
22770:              j
22771:             j
22772:            j
22773:           j
22774:          j
22775:         j
22776:        j
22777:       j
22778:      j
22779:     j
22780:    j
22781:   j
22782:  j
22783: j
22784:        1990 vp.- Eduskunnan kirjelmä- Hallituksen kehitysyhteistyökertomus (K n:o 11)
22785: 
22786: 
22787: 
22788: 
22789:                                     E d u s k u n n a n k i r j e l m ä hallituksen kehitysyhteistyö-
22790:                                 kertomuksen johdosta
22791: 
22792:    Eduskunta on, hallituksen annettua eduskun-    ainvaliokunta on antanut asiasta mietintönsä
22793: nalle kehitysyhteistyökertomuksen vuodelta        n:o 33.
22794: 1989, lähettänyt kertomuksen valmistelevasti         Eduskunta on hyväksynyt sanotun mietin-
22795: käsiteltäväksi ulkoasiainvaliokuntaan. Ulkoasi-   nön, joka täten saatetaan hallituksen tietoon.
22796: 
22797:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1991
22798: 
22799: 
22800: 
22801: 
22802: 2102301
22803: 1990 vp. -   Eduskunnan kirjelmä -    Oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 1989 (K n:o 12)
22804: 
22805: 
22806: 
22807: 
22808:                                   Ed u s kunnan kirje 1m ä eduskunnan oikeusasiamiehen
22809:                                toiminnastaan vuonna 1989 antaman kertomuksen johdosta
22810: 
22811:   Eduskunta on, saatuaan eduskunnan oikeus-       Eduskunta on hyväksynyt mietinnön ja lä-
22812: asiamiehen toimintakertomuksen vuodelta         hettää sen tämän ohella hallitukselle myös
22813: 1989, lähettänyt kertomuksen valmistelevasti    oikeuskanslerin tietoon saatettavaksi.
22814: käsiteltäväksi perustuslakivaliokuntaan, joka
22815: on antanut siitä mietintönsä n:o 11.
22816: 
22817:      Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1990
22818: 
22819: 
22820: 
22821: 
22822: 200446B
22823: 1990 vp. -   Eduskunnan kirjelmä -     Oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 1989 (K n:o 12)
22824: 
22825: 
22826: 
22827: 
22828:                                   Ed u s kunnan kirje 1m ä eduskunnan oikeusasiamiehen
22829:                                toiminnastaan vuonna 1989 antaman kertomuksen johdosta
22830: 
22831: 
22832: 
22833:                           Eduskunnan oikeusasiamiehelle
22834: 
22835:   Eduskunta on, saatuaan eduskunnan oikeus-       Eduskunta on hyväksynyt mietinnön ja lä-
22836: asiamiehen toimintakertomuksen vuodelta         hettää sen tämän ohella eduskunnan oikeus-
22837: 1989, lähettänyt kertomuksen valmistelevasti    asiamiehelle.
22838: käsiteltäväksi perustuslakivaliokuntaan, joka
22839: on antanut siitä mietintönsä n:o 11.
22840: 
22841:     Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1990
22842: 
22843: 
22844: 
22845: 
22846: 200445A
22847: 1
22848: 
22849: 1
22850: 
22851: 1
22852: 
22853: 1
22854: 
22855:     1
22856:     1
22857: 
22858:     1
22859: 
22860:     1
22861: 
22862:         1
22863: 
22864:         1
22865: 
22866:         1
22867: 
22868:         1
22869: 
22870:             1
22871: 
22872:             1
22873: 
22874:             1
22875:    1990 vp. -    Eduskunnan kirjelmä -       Valtiovarain tila vuonna 1989 (K n:ot 13 ja 15)
22876: 
22877: 
22878: 
22879: 
22880:                                     Ed u s kunnan kirje 1m ä valtiovarain hoidosta ja tilasta
22881:                                  sekä valtiontilintarkastajain kertomuksesta vuodelta 1989
22882: 
22883:    Sitten kun eduskunnalle oli valtiopäiväjär-            jain kertomuksen hallitukselle niihin
22884: jestyksen 30 §:n säännösten mukaisesti toimi-             toimenpiteisiin ryhtymistä varten, joi-
22885: tettu kertomus valtiovarain hoidosta ja tilasta           hin tehdyt muistutukset ja ehdotukset
22886: vuonna 1989 ja valtiontilintarkastajat olivat             antavat aihetta.
22887: antaneet kertomuksensa samalta vuodelta, on
22888: molemmat kertomukset lähetetty valmistele-           Samalla eduskunta on päättänyt
22889: vasti käsiteltäväksi valtiovarainvaliokuntaan,
22890: joka on antanut asiasta mietintönsä n:o 103.                 kehottaa hallitusta antamaan edus-
22891: Eduskunta on hyväksynyt mietinnön ja                      kunnalle kertomuksen näistä toimenpi-
22892:                                                           teistä.
22893:           lähettää sen sekä valtiontilintarkasta-
22894: 
22895:    Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1991
22896: 
22897: 
22898: 
22899: 
22900: 210173Z
22901:           1990 vp. -   Eduskunnan kirjelmä -   Päihdeolojen kehitys vuonna 1989
22902:                                          (K n:o 14)
22903: 
22904: 
22905: 
22906: 
22907:                 Kertomuksesta n:o 15/1989 vp. annetun kirjelmän yhteydessä
22908: 
22909: 
22910: 
22911: 
22912: 210390K
22913:      1990 vp. -    Eduskunnan kirjelmä -     Valtiovarain hoito vuonna 1987 (K n:o 16)
22914: 
22915: 
22916: 
22917: 
22918:                                    Ed u s kunnan kirje 1m ä hallituksen kertomuksen joh-
22919:                                 dosta niistä toimenpiteistä, joihin eduskunnan tekemät muistu-
22920:                                 tukset valtiovarain hoidosta ja tilinpidosta vuonna 1987 ovat
22921:                                 antaneet aihetta
22922: 
22923:    Eduskunnalle on annettu hallituksen kerto-     Valtiovarainvaliokunta on antanut asiasta mie-
22924: mus niistä toimenpiteistä, joihin eduskunnan      tintönsä n:o 102.
22925: tekemät muistutukset valtiovarain hoidosta ja        Eduskunta on hyväksynyt mietinnön ja se
22926: tilinpidosta vuonna 1987 ovat antaneet aihetta.   saatetaan täten hallituksen tietoon.
22927: 
22928:     Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1991
22929: 
22930: 
22931: 
22932: 
22933: 210169U
22934:   1990 vp.- Eduskunnan kirjelmä- Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n toiminnan tukemista koskeva
22935:                                  kertomus (K n:o 17)
22936: 
22937: 
22938: 
22939: 
22940:                                        E d u s k u n n a n k i r j e 1m ä hallituksen eduskunnalle anta-
22941:                                   man kertomuksen johdosta niistä toimenpiteistä, joihin eduskunnan
22942:                                   tekemät muistutukset Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n toiminnan tuke-
22943:                                   misesta valtion ja valtionenemmistöisten yhtiöiden varoin ja toimen-
22944:                                   pitein ovat antaneet aihetta
22945: 
22946:    Eduskunta on hallituksen annettua eduskun-                   lähettää sen hallitukselle niihin asiassa
22947: nalle kertomuksen niistä toimenpiteistä, joihin             jo toteutettujen toimenpiteiden lisäksi tar-
22948: eduskunnan tekemät muistutukset Wärtsilä                     vittaviin jatkotoimenpiteisiin ryhtymistä
22949: Meriteollisuus Oy:n toiminnan tukemisesta val-               varten, joihin tehdyt muistutukset ja ehdo-
22950: tion ja valtionenemmistöisten yhtiöiden varoin               tukset antavat aihetta, sekä
22951: ja toimenpitein ovat antaneet aihetta, lähettänyt               kehottaa hallitusta antamaan vielä
22952: kertomuksen valmistelevasti käsiteltäväksi val-             eduskunnalle uuden kertomuksen näistä
22953: tiovarainvaliokuntaan, joka on antanut asiasta               toimenpiteistä.
22954: mieintönsä n:o 104. Eduskunta on hyväksynyt
22955: mietinnön ja
22956: 
22957:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1991
22958: 
22959: 
22960: 
22961: 
22962: 210232N
22963: 1990 vp.- Eduskunnan kirjelmä- Kertomus Pohjoismaiden neuvoston toiminnasta vuodelta 1990
22964:                                      (K n:o 18)
22965: 
22966: 
22967: 
22968: 
22969:                                    E d u s k u n n a n k i r j e 1m ä Pohjoismaiden neuvoston Suomen
22970:                                valtuuskunnan Pohjoismaiden neuvoston toiminnasta vuodelta 1990 an-
22971:                                taman kertomuksen johdosta
22972: 
22973:   Eduskunta on, saatuaan Pohjoismaiden neu-        siteltäväksi ulkoasianvaliokuntaan, joka on an-
22974: voston Suomen valtuuskunnan kertomuksen            tanut siitä mietintönsä n:o 34.
22975: Pohjoismaiden neuvoston toiminnasta vuodelta          Eduskunta on hyväksynyt mietinnön ja lähet-
22976: 1990, lähettänyt kertomuksen valmistelevasti kä-   tää sen tämän ohella hallitukselle.
22977: 
22978:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1991
22979: 
22980: 
22981: 
22982: 
22983: 210233P
22984:  1990 vp.- Eduskunnan kirjelmä- Kertomus Pohjoismaiden neuvoston toiminnasta vuodelta 1990
22985:                                       (K n:o 18)
22986: 
22987: 
22988: 
22989: 
22990:                                     E d u s k u n n a n k i r j e 1m ä Pohjoismaiden neuvoston Suo-
22991:                                  men valtuuskunnan Pohjoismaiden neuvoston toiminnasta vuodelta
22992:                                  1990 antaman kertomuksen johdosta
22993: 
22994: 
22995: 
22996:                         Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnalle
22997: 
22998:    Eduskunta on, saatuaan Pohjoismaiden neu-          Eduskunta on hyväksynyt mietinnön ja lähet-
22999: voston Suomen valtuuskunnan kertomuksen            tää sen tämän ohella Pohjoismaiden neuvoston
23000: Pohjoismaiden neuvoston toiminnasta vuodelta       Suomen valtuuskunnalle.
23001: 1990, lähettänyt kertomuksen valmistelevasti kä-
23002: siteltäväksi ulkoasianvaliokuntaan, joka on an-
23003: tanut siitä mietintönsä n:o 34.
23004: 
23005:    Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1991
23006: 
23007: 
23008: 
23009: 
23010: 210234Q
23011:      1990 vp.- Eduskunnan kirjelmä- Eduskunnan palkkavaltuuskunnan toimintakertomus
23012:                                 vuodelta 1990 (K n:o 19)
23013: 
23014: 
23015: 
23016: 
23017:                                      E d u s k u n n a n k i r j e 1 m ä eduskunnan palkkavaltuuskun-
23018:                                  nan toimintakertomuksen johdosta vuodelta 1990
23019: 
23020:    Eduskunnalle on valtiopäiväjärjestyksen           Eduskunta on hyväksynyt mietinnön, joka
23021: 82 a §:n säännösten mukaisesti annettu eduskun-    tämän ohella lähetetään tiedoksi eduskunnan
23022: nan palkkavaltuuskunnan toimintakertomus           palkka valtuuskunnalle.
23023: vuodelta 1990. Kertomus on lähetetty valmiste-
23024: levasti käsiteltäväksi valtiovarainvaliokuntaan,
23025: joka on antanut asiasta mietintönsä n:o 105.
23026: 
23027:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1991
23028: 
23029: 
23030: 
23031: 
23032: 210235R
23033:                           1990 vp. -     Lepäämässä olevat lakiehdotukset
23034: 
23035: 
23036: 
23037: 
23038:                                       Puhemiesneuvoston laatima luettelo lepäämään jätetyistä,
23039:                                    vuoden 1990 valtiopäivillä vireille pantavista lakiehdotuksista
23040: 
23041:    Valtiopäiväjärjestyksen 73 §:n mukaan le-          mihin valiokuntaan ne olisi mietinnön antamis~
23042: päämään jätetyn lakiehdotuksen käsittely on           ta varten lähetettävä.
23043: pantava vireille niillä valtiopäivillä, joihin eh-      1) Ehdotus laiksi lasten päivähoidosta anne-
23044: dotus on jäänyt lepäämään. Jollei lakiehdotus-        tun lain 3 §:n 1 ja 3 momentin kumoamisesta
23045: ta ole valtiopäiväjärjestyksen 74 §:n nojalla         (HE n:o 215/1987 vp.).
23046: katsottu rauenneeksi, se on asianomaisen va-            Puhemiesneuvosto ehdottaa,
23047: liokunnan annettua asiasta mietintönsä asiasi-
23048: sällöltään muuttamattomana hyväksyttävä tai                    että asia mietinnön antamista varten
23049: hylättävä.      Eduskunnan        työjärjestyksen            lähetetään sosiaalivaliokuntaan.
23050: 53 a §:ssä säädetään lisäksi, että niillä varsinai-
23051: silla valtiopäivillä, joihin eduskunta valtiopäi-       2) Ehdotus laiksi Posti- ja telelaitoksesta
23052: väjärjestyksen 66 §:n 7 momentin mukaisesti           (HE n:o 36/1988 vp.).
23053: on jättänyt lepäämään lakiehdotuksia, puhe-             Koska asiasta on annettu uusi laki 14 päivä-
23054: miesneuvoston tulee laatia eduskunnalle esitel-       nä elokuuta 1989 (748/89), puhemiesneuvosto
23055: täväksi luettelo eduskunnan niille valtiopäiville     ehdottaa,
23056: lepäämään jättämistä lakiehdotuksista ja sa-
23057: malla saattaa eduskunnan päätettäväksi, mitkä                  että lakiehdotus katsottaisiin rauen-
23058: niistä valtiopäiväjärjestyksen 74 §:n mukaan                 neeksi.
23059: on katsottava rauenneiksi. Puhemiesneuvoston
23060: on myös ehdotettava, mihin valiokuntaan on              3) Ehdotus laiksi kuljetusten alueellisesta
23061: mietinnön antamista varten lähetettävä ne le-         tukemisesta annetun lain muuttamisesta (HE
23062: päämään jätetyt lakiehdotukset, joita eduskun-        n:o 147/1988 vp.).
23063: ta ei ole päättänyt katsoa rauenneiksi.                 Koska asiasta on annettu uusi laki 15 päivä-
23064:    Puhemiesneuvosto on edellä lausutun perus-         nä joulukuuta 1989 (1111/89), puhemiesneu-
23065: teella laatinut luettelon lepäämään jätetyistä        vosto ehdottaa,
23066: lakiehdotuksista, joiden käsittely on pantava
23067: vireille vuoden 1990 valtiopäivillä. Samalla pu-               että lakiehdotus katsottaisiin rauen-
23068: hemiesneuvosto on tehnyt ehdotuksen siitä,                   neeksi.
23069: 
23070:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1990
23071: 
23072: 
23073: 
23074: 
23075: 200011D
23076:                     1990 vp. -    1988 vp:ltä lepäämässä oleva lakiehdotus
23077: 
23078: 
23079: 
23080: 
23081:                                     Le p ä ä m ässä o 1e v a e h d otus laiksi lasten päivähoi-
23082:                                  dosta annetun lain 3 §:n 1 ja 3 momentin kumoamisesta
23083: 
23084:   Eduskunnalle vuoden 1987 valtiopäivillä an-     päivillä päättänyt jättää seuraavan lakiehdo-
23085: netun hallituksen esityksen n:o 215 johdosta      tuksen lepäämään seuraavien varsinaisten val-
23086: eduskunta on valtiopäiväjärjestyksen 66 §:ssä     tiopäivien jälkeen pidettäviin varsinaisiin val-
23087: säädetyn käsittelyn jälkeen vuoden 1988 valtio-   tiopäiviin:
23088: 
23089: 
23090: 
23091:                                             Laki
23092:           lasten päivähoidosta annetun lain 3 §:n 1 ja 3 momentin kumoamisesta
23093: 
23094:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
23095: 
23096:                       1§                                               2§
23097:   Tällä lailla kumotaan lasten päivähoidosta        Tämä laki tulee voimaan       päivänä
23098: 19 päivänä tammikuuta 1973 annetun lain           kuuta 198 .
23099: (36/73) 3 §:n 1 ja 3 momentti, näistä 3 mo-
23100: mentti sellaisena kuin se on 17 päivänä syys-
23101: kuuta 1982 annetussa laissa (698/82).
23102: 
23103: 
23104:                  Viittaus: Hallituksen esitys n:o 215/1987 vp.
23105:                            Sosiaalivaliokunnan mietintö n:o 711988 vp.
23106:                            Suuren valiokunnan mietintö n:o 68/1988 vp.
23107: 
23108: 
23109:     Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1990
23110: 
23111: 
23112:                                                                                   Vakuudeksi:
23113: 
23114:                                                                                   Erkki Ketola
23115: 
23116: 
23117: 
23118: 
23119: 200009B
23120: 1
23121: 1
23122: 1
23123:     1
23124:     1
23125:     1
23126:         1
23127:         1
23128:         1
23129:             1
23130:             1
23131:             1
23132:                 1
23133:                 1
23134:                 1
23135:                 1
23136:                     1
23137:                     1
23138:           1990 vp. -   Eduskunnan kirjelmä -       1988 vp:ltä lepäämässä oleva lakiehdotus
23139: 
23140: 
23141: 
23142: 
23143:                                     Ed u s kunnan kirje 1m ä vuoden 1988 valtiopäivillä le-
23144:                                  päämään jätetyn ehdotuksen johdosta laiksi lasten päivähoidosta
23145:                                  annetun lain 3 §:n 1 ja 3 momentin kumoamisesta
23146: 
23147:    Eduskunnalle vuoden 1987 valtiopäivillä an-       raavien varsinaisten valtiopäivien jälkeen pi-
23148: netun hallituksen esityksen n:o 215/1987 vp.         dettäviin varsinaisiin valtiopäiviin.
23149: johdosta eduskunta on valtiopäiväjärjestyksen           Nyt koolla oleva eduskunta, jolle sosiaaliva-
23150: 66 §:ssä säädetyn käsittelyn jälkeen vuoden          liokunta on antanut asiasta mietintönsä n:o 10,
23151: 1988 valtiopäivillä päättänyt jättää ehdotuksen      on ottanut asian lopullisesti käsiteltäväkseen ja
23152: laiksi lasten päivähoidosta annetun lain 3 §:n 1     päättänyt
23153: ja 3 momentin kumoamisesta lepäämään seu-
23154:                                                               hyväksyä seuraavan lain:
23155: 
23156: 
23157:                                              Laki
23158:              lasten päivähoidosta annetun lain 3 §:n 1 ja 3 momentin kumoamisesta
23159: 
23160:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
23161: 
23162:                         1§                                                2§
23163:   Tällä lailla kumotaan lasten päivähoidosta           Tämä laki tulee voimaan       päivänä
23164: 19 päivänä tammikuuta 1973 annetun lain              kuuta 199 .
23165: (36/73) 3 §:n 1 ja 3 momentti, näistä 3 mo-
23166: mentti sellaisena kuin se on 17 päivänä syys-
23167: kuuta 1982 annetussa laissa (698/82).
23168: 
23169: 
23170:     Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1990
23171: 
23172: 
23173: 
23174: 
23175: 200189X
23176: 1
23177: 
23178: 1
23179: 
23180: 1
23181: 
23182: 1
23183: 
23184:     1
23185:     1
23186: 
23187:     1
23188: 
23189:     1
23190: 
23191:         1
23192: 
23193:         1
23194: 
23195:         1
23196: 
23197:         1
23198: 
23199:             1
23200: 
23201:             1
23202: 
23203:             1
23204:                       1990 vp. -     1988 vp:ltä lepäämässä oleva lakiehdotus
23205: 
23206: 
23207: 
23208: 
23209:                                        Le p ä ä m ä s s ä o 1e v a e h d o t u s laiksi Posti- ja telelai-
23210:                                     toksesta
23211: 
23212:   Eduskunnalle vuoden 1988 valtiopäivillä an-          villä päättänyt jättää seuraavan lakiehdotuksen
23213: netun hallituksen esityksen n:o 36 johdosta            lepäämään seuraavien varsinaisten valtiopäi-
23214: eduskunta on valtiopäiväjärjestyksen 66 §:ssä          vien jälkeen pidettäviin varsinaisiin valtiopäi-
23215: säädetyn käsittelyn jälkeen samoilla valtiopäi-        viin:
23216: 
23217: 
23218: 
23219: 
23220:                                                  Laki
23221:                                         Posti- ja telelaitoksesta
23222: 
23223:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
23224: 
23225:                         1§                                                     4§
23226:               Hallinnollinen asema                                        Hinnoittelu
23227:    Posti- ja telelaitos on liikenneministeriön            Posti- ja telelaitoksen tuottamien palvelui-
23228: hallinnonalalla toimiva valtion liikelaitos.           den ja tavaroiden hinnat on määrättävä liiketa-
23229:    Posti- ja telelaitokseen sovelletaan valtion        loudellisten perusteiden mukaisesti noudattaen,
23230: liikelaitoksista annettua lakia (627 /87), jollei      mitä edellä 3 §:ssä on säädetty peruspalvelui-
23231: tässä laissa ole toisin säädetty.                      den saatavuudesta.
23232:                                                          Asetuksella säädetään ne kirje-, lehti- ja
23233:                         2 §                            puhelinliikenteen palvelut, joiden hinnoista tai
23234:               Toimiala ja tehtävät                     hintojen yleisestä tasosta määrää valtioneuvos-
23235:                                                        to.
23236:   Posti- ja telelaitos harjoittaa posti- ja teletoi-      Posti- ja telelaitos päättää muiden kuin 2
23237: mintaa sekä muuta niihin liittyvää palvelutoi-         momentissa tarkoitettujen palveluiden ja tava-
23238: mintaa.                                                roiden hinnat, jollei muussa laissa ole toisin
23239:   Posti- ja telelaitos hoitaa lisäksi tehtävät,        säädetty.                         c
23240: 
23241: 
23242: 
23243: jotka sille muun lain, asetuksen tai valtioneu-
23244: voston päätöksen mukaan kuuluvat.                                             5§
23245:                                                                           Lainanotto
23246:                         3§
23247:                 Palvelutavoitteet                         Posti- ja telelaitoksella on oikeus ottaa val-
23248:                                                        tion liikelaitoksista annetun lain 8 §:n 2 mo-
23249:    Posti- ja telelaitoksen tulee huolehtia posti-      mentissa tarkoitettua lainaa.
23250: ja teletoiminnan tarkoituksenmukaisesta kehit-
23251: tämisestä ja palvelutarjonnasta asiakkaiden ja                                6§
23252: koko yhteiskunnan tarpeita vastaavasti erityi-                            Korvaukset
23253: sesti siten, että sen tehtäviin kuuluvat perus-
23254: palvelut ovat koko maassa yleisesti saatavissa            Jos Posti- ja telelaitokselle määrätään mer-
23255: tasapuolisin ehdoin.                                   kittävä kannattamaton tehtävä tai velvoite,
23256: 
23257: 200010C
23258: 2                    1990 vp. -     1988 vp:ltä lepäämässä oleva lakiehdotus
23259: 
23260: josta aiheutuvaa rasitusta ei oteta huomioon          erorahasta ja toistuvasta korvauksesta soveltu-
23261: asetettaessa laitokselle tulostavoitetta, Posti- ja   vin osin voimassa, mitä niistä on säädetty
23262: telelaitos hoitaa tehtävän siitä kertyvien tulojen    valtion virkamieslaissa (755/86) ja eroraha-ase-
23263: ja laitokselle valtion tulo- ja menoarviossa          tuksessa (726/87).
23264: osoitetun määrärahan rajoissa.                           Muulle kuin 2 momentissa tarkoitetulle vaki-
23265:                                                       naiselle virkamiehelle suoritetaan erorahaa ja
23266:                                                       hänelle voidaan myöntää eroraha-asetuksessa
23267:                        7§
23268:                                                       tarkoitettua toistuvaa korvausta sen mukaan
23269:            Liikenneministeriön ohjaus                 kuin asetuksella säädetään.
23270:                                                          Mitä tässä pykälässä on säädetty, ei koske
23271:    Eduskunnan hyväksyttyä valtion tulo- ja
23272:                                                       toimitusjohtajaa eikä muita asetuksella säädet-
23273: menoarvion sekä Posti- ja telelaitoksen esitet-       täviä Posti- ja telelaitoksen ylimpiä virkamie-
23274: tyä alustavan tulos- ja rahoitussuunnitelmansa        hiä.
23275: liikenneministeriö päättää:
23276:    1) Posti- ja telelaitoksen palvelutavoitteista                             10 §
23277: ja muista toimintatavoitteista eduskunnan ja
23278: valtioneuvoston hyväksymissä rajoissa;                              Asetuksenantovaltuus
23279:    2) tarvittaessa Posti- ja telelaitoksen tulosta-     Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän-
23280: voitteen osista valtioneuvoston päättämän tu-         töönpanosta annetaan asetuksella.
23281: lostavoitteen puitteissa; sekä
23282:    3) korvausten myöntämisestä Posti- ja tele-
23283: laitokselle.                                                                  11 §
23284:                                                                      Siirtymäsäännökset
23285:                        8§
23286:                                                          Posti- ja telehallitukselle, posti- ja telelaitok-
23287:     Virkojen perustaminen ja lakkauttaminen
23288:                                                       selle sekä Keskusautokorjaamolle kuuluvat oi-
23289:    Posti- ja telelaitoksen virat perustaa ja lak-     keudet ja velvoitteet sekä niille laissa tai ase-
23290: kauttaa sekä niiden nimet muuttaa Posti- ja           tuksessa säädetyt tehtävät siirtyvät tämän lain
23291: telelaitos, jollei 2 momentista muuta johdu.          mukaiselle Posti- ja telelaitokselle.
23292:    Toimitusjohtajan ja hänen asetuksella sää-            Posti- ja telelaitoksen sekä Keskusautokor-
23293: dettävät välittömien alaistensa virat perustaa ja     jaamon virat siirtyvät tämän lain mukaisen
23294: lakkauttaa valtioneuvosto ja ne eritellään val-       Posti- ja telelaitoksen viroiksi lukuun ottamat-
23295: tion tulo- ja menoarviossa.                           ta pääjohtajan virkaa, joka lakkaa tämän lain
23296:                                                       tullessa voimaan.
23297:                        9§                                Posti- ja telelaitoksen sekä Keskusautokor-
23298:            Virkamiehen asema viran                    jaamon virka- ja työsopimussuhteinen henki-
23299:             lakkauttamistilanteessa                   löstö siirtyy tämän lain mukaisen Posti- ja
23300:                                                       telelaitoksen palvelukseen ja säilyttää aikai-
23301:   Jos Posti- ja telelaitos lakkauttaa viran, sen      sempiin palvelussuhteisiinsa liittyvät oikeudet
23302: on ryhdyttävä toimenpiteisiin vakinaisen virka-       ja velvollisuudet.
23303: miehen sijoittamiseksi laitoksen toiseen vir-            Posti- ja telelaitos hoitaa vuoden 1988 toi-
23304: kaan tai tehtävään, jota voidaan pitää hänelle        mintaan kohdistuvat, posti- ja telehallitukselle
23305: sopivana. Jos uudelleen sijoittaminen ei ole          tilivirastona kuuluneet tilinpitotehtävät.
23306: mahdollista, on erorahasta ja toistuvasta kor-
23307: vauksesta voimassa, mitä niistä jäljempänä
23308: säädetään.                                                                    12 §
23309:   Vakinaiselle virkamiehelle, joka on ollut
23310: Posti- ja telelaitoksen palveluksessa tämän lain                         Voimaantulo
23311: voimaantullessa ja jonka palvelussuhde on jat-          Tämä laki tulee voimaan        päivänä
23312: kunut asetuksella säädettävän ajan, suoritetaan       kuuta 19
23313: erorahaa ja välittömästi sen jälkeen toistuvaa          Tällä lailla kumotaan posti- ja telelaitoksesta
23314: korvausta siihen asti, kunnes hän sijoittuu           23 päivänä tammikuuta 1981 annettu laki (61/
23315: uudelleen työhön. Muuten on hänen osaltaan            ~1) ja posti- ja lennätinlaitoksen talouden hoi-
23316:                                  Laki Posti- ja telelaitoksesta                                3
23317: 
23318: don yleisistä perusteista 24 päivänä marraskuu-     Toimenpiteisiin tämän lain täytäntöön pane-
23319: ta 1950 annettu laki (565/50) niihin myöhem-      miseksi voidaan ryhtyä ennen sen voimaantu-
23320: min tehtyine muutoksineen.                        loa.
23321: 
23322: 
23323:                Viittaus : Hallituksen esitys n:o 36/1988 vp.
23324:                           Valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 32/1988 vp.
23325:                           Suuren valiokunnan mietintö n:o 85/1988 vp.
23326: 
23327: 
23328:     Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1990
23329: 
23330: 
23331:                                                                                 Vakuudeksi:
23332: 
23333:                                                                                 Erkki Ketola
23334:        1990 vp. -    Eduskunnan kirjelmä -         1988 vp:ltä lepäämässä oleva lakiehdotus
23335: 
23336: 
23337: 
23338: 
23339:                                      Ed u s k u n n a n k i r j e 1mä vuoden 1988 valtiopäivillä le-
23340:                                  päämään jätetyn ehdotuksen johdosta laiksi Posti- ja telelaitok-
23341:                                  sesta
23342: 
23343:    Eduskunnalle vuoden 1988 valtiopäivillä an-          Nyt koolla oleva eduskunta on valtiopäivä-
23344: netun hallituksen esityksen n:o 36/1988 vp.          järjestyksen 74 §:n nojalla päättänyt,
23345: johdosta eduskunta on valtiopäiväjärjestyksen
23346: 66 §:ssä säädetyn käsittelyn jälkeen samoilla                 että lakiehdotus katsotaan rauen-
23347: valtiopäivillä päättänyt jättää ehdotuksen laik-            neeksi.
23348: si Posti- ja telelaitoksesta lepäämään seuraa-
23349: vien varsinaisten valtiopäivien jälkeen pidettä-
23350: viin varsinaisiin valtiopäiviin.
23351: 
23352:     Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1990
23353: 
23354: 
23355: 
23356: 
23357: 200025T
23358:                     1990 vp. -     1988 vp:ltä lepäämässä oleva lakiehdotus
23359: 
23360: 
23361: 
23362: 
23363:                                      Le p ä ä mä s s ä o 1e v a e h d o t u s laiksi kuljetusten alueel-
23364:                                  lisesta tukemisesta annetun lain muuttamisesta
23365: 
23366:   Eduskunnalle vuoden 1988 valtiopäivillä an-       villä päättänyt jättää seuraavan lakiehdotuksen
23367: netun hallituksen esityksen n:o 147 johdosta        lepäämään seuraavien varsinaisten valtiopäi-
23368: eduskunta on valtiopäiväjärjestyksen 66 §:ssä       vien jälkeen pidettäviin varsinaisiin valtiopäi-
23369: säädetyn käsittelyn jälkeen samoilla valtiopäi-     viin:
23370: 
23371: 
23372: 
23373: 
23374:                                               Laki
23375:                kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun lain muuttamisesta
23376: 
23377:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
23378:    muutetaan kuljetusten alueellisesta tukemisesta 18 päivänä joulukuuta 1981 annetun lain
23379: (954/81) 1 §, 2 §:n 1 momentin 3 kohta, 4 §:n 1 momentin 2 kohta, 6 §, 7 §:n 2 ja 3 momentti,
23380: 12 §:n 2 momentti, 14 §:n 1 momentti, 15 §:n 2 momentti, 16 §:n 2 momentti ja 20 §:n 2
23381: momentti,
23382:    näistä 4 §:n 1 momentin 2 kohta sellaisena kuin se on 21 päivänä joulukuuta 1984 annetussa
23383: laissa (901184), sekä
23384:    lisätään 2 §:n 1 momenttiin uusi 3 a kohta, 10 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna
23385: mainitulla 21 päivänä joulukuuta 1984 annetulla lailla, uusi 3-5 momentti, 12 §:ään uusi 3
23386: momentti ja 16 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:
23387: 
23388:                        1§                                                   4§
23389:    Suomessa suoritettavista tavarankuljetuksis-       Muista kuin 3 §:ssä tarkoitetuista kuorma-
23390: ta, jotka alkavat aluepolitiikasta annetussa        autokuljetuksista maksetaan kuljetustukea, jos
23391: laissa ( 1 ) tarkoitetulta kehitysalueelta tai      kysymys on:
23392: neljännen perusvyöhykkeen tukialueelta, mak-
23393: setaan valtion varoista kuljetustukea siten kuin      2) enintään 8 000 kiloa painavien tai tila-
23394: tässä laissa säädetään.                             vuudeltaan enintään 27 kuutiometrin kokoisten ·
23395:                                                     lähetysten kuljetuksista;
23396:                       2§
23397:   Kuljetustukea maksetaan:
23398:                                                                             6§
23399:    3) vähintään 266 kilometrin pituisista jäljem-     Kuljetustukea maksetaan kotimaiselle yhtei-
23400: pänä erikseen säädettävistä kuorma-autokulje-       sölle tai säätiölle taikka Suomessa asuvalle
23401: tuksista;                                           henkilölle, joka tavaran lähettäjänä on maksa-
23402:    3 a) vähintään 266 kilometrin pituisista Suo-    nut kuljetusmaksun. Laivakuljetuksista makse-
23403: men Pohjoiskalotilta alkavista vientikuljetuk-      taan kuljetustuki aina lähettäjälle.
23404: sista, jotka suuntautuvat Pohjoiskalotille tai
23405: sen kautta edelleen kuljetettaviksi, siten kuin                             7§
23406: 10 §:n 4 ja 5 momentissa tarkemmin sääde-
23407: tään; sekä                                            Kuljetustuki maksetaan, jos kuljetusmaksu
23408:                                                     on ollut vähintään 71 markkaa lähetykseltä ja
23409: 200008A
23410: 2                    1990 vp. -    1988 vp:ltä lepäämässä oleva lakiehdotus
23411: 
23412: kuljetusmaksujen yhteismäärä on puolen vuo-                               14 §
23413: den aikana vähintään 6 000 markkaa. Kauppa-             Kuljetustukea on haettava kauppa- ja teolli-
23414: ja teollisuusministeriöllä on oikeus korottaa        suusministeriöitä kultakin puolivuotiskaudelta
23415: mainittuja määriä valtionrautateiden tavaralii-      erikseen viimeistään kahden kuukauden ku-
23416: kenteen rahtitason nousua vastaavasti.               luessa puolivuotiskauden päättymisestä.
23417:   Kuljetustuki maksetaan puolivuosittain jäl-
23418: kikäteen.
23419:                                                                            15 §
23420:                       10 §
23421:                                                         Kirjallinen päätös ennakkotiedosta on val-
23422:    Edellä 9 §:n 1 momentin 4 kohdan mukais-          tiota sitova kahden vuoden ajan päätöksen
23423: ten paperiteollisuustavaroiden kuljetuksesta tu-     antamisesta lukien edellyttäen, että kuljetus-
23424: ki maksetaan kuitenkin 1 ja 2 momentin mu-           tuen maksamisperusteet eivät kyseisenä aikana
23425: kaan määräytyvästä tasosta 30 prosentilla alen-      ole muuttuneet. Päätös on sitova kuitenkin
23426: nettuna.                                             enintään vuoden 1991 loppuun.
23427:    Suomen Pohjoiskalotilta aikavien vientikul-
23428: jetusten kuljetustuen edellyttämää vähimmäis-                              16 §
23429: matkaa laskettaessa mukaan luetaan myös
23430: muualla kuin Suomen Pohjoiskalotilla tapah-            Kauppa- ja teollisuusministeriön on määrät-
23431: tuva kuljetus. Jos kuljetus Suomen alueella on       tävä kuljetustuki joko kokonaan tai osaksi
23432: alle 266 kilometriä, tukiprosentti määräytyy         maksettavaksi takaisin, jos tuen saaja on:
23433: 266 kilometrin mukaan.                                 1) antanut tukea hakiessaan olennaisessa
23434:    Pohjoiskalotilla tarkoitetaan tässä laissa nii-   kohdassa väärän tiedon;
23435: tä läänejä tai vastaavia hallinnollisia alueita        2) salannut tuen myöntämiseen olennaisesti
23436: Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa, jotka koko-         vaikuttavia seikkoja;
23437: naan tai osaksi sijaitsevat napapiirin pohjois-        3) kieltäytynyt antamasta tuen valvontaa
23438: puolella. Neuvostoliitossa tällaiseksi alueeksi      varten tarvittavia tietoja, asiakirjoja tai muuta
23439: katsotaan Murmanskin alue.                           aineistoa taikka avustamasta tarpeellisessa
23440:                                                      määrin tarkastuksen suorittamisessa; tai
23441:                       12 §                             4) käyttänyt tuen muuhun kuin mihin se on
23442:                                                      myönnetty.
23443:    Laivakuljetustukea laskettaessa pidetään vä-        Takaisin maksettavalle tuelle on maksettava
23444: himpänä painona kuutiometriä kohti 300 ki-           tuen maksamispäivästä lukien sen suorittamis-
23445: loa, jos lähetyksen paino kuutiometriä kohti         päivään asti vuotuista korkoa 16 prosenttia.
23446: on tätä painoa pienempi. Kauppa- ja teolli-
23447: suusministeriöllä on oikeus korottaa laivakul-                             20 §
23448: jetuksista maksettavaa tukea valtionrautatei-
23449: den tavaraliikenteen rahtitason keskimääräistä         Tätä lakia sovelletaan kuljetuksiin, jotka
23450: nousua vastaavasti.                                  tapahtuvat vuosien 1982-1991 aikana.
23451:    Edellä 9 §:n 1 momentin 4 kohdan mukais-
23452: ten paperiteollisuustavaroiden laivakuljetukses-       Tämä laki tulee voimaan     päivänä
23453: ta tuki maksetaan kuitenkin 1 ja 2 momentin          kuuta 198 . Lakia sovelletaan kuljetuksiin,
23454: mukaan määräytyvästä tasosta 30 prosentilla          jotka alkavat 1 päivänä tammikuuta 1989 tai
23455: alennettuna.                                         sen jälkeen.
23456: 
23457: 
23458:                         Viittaus: Hallituksen esitys n:o 14711988 vp.
23459:                                   Liikennevaliokunnan mietintö n:o 5/1988 vp.
23460:                                   Suuren valiokunnan mietintö n:o 188/1988 vp.
23461: 
23462:     Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1990
23463:                                                                                      Vakuudeksi:
23464: 
23465:                                                                                      Erkki Ketola
23466:           1990 vp. -   Eduskunnan kirjelmä -       1988 vp:Itä lepäämässä oleva lakiehdotus
23467: 
23468: 
23469: 
23470: 
23471:                                      Ed u s k u n n a n k i r j e 1mä vuoden 1988 valtiopäivillä le-
23472:                                  päämään jätetyn ehdotuksen johdosta laiksi kuljetusten alueel-
23473:                                  lisesta tukemisesta annetun lain muuttamisesta
23474: 
23475:    Eduskunnalle vuoden 1988 valtiopäivillä an-       naisten valtiopäivien jälkeen pidettäviin varsi-
23476: netun hallituksen esityksen n:o 147/1988 vp.         naisiin valtiopäiviin.
23477: johdosta eduskunta on valtiopäiväjärjestyksen           Nyt koolla oleva eduskunta on valtiopäivä-
23478: 66 §:ssä säädetyn käsittelyn jälkeen samoilla        järjestyksen 74 §:n nojalla päättänyt,
23479: valtiopäivillä päättänyt jättää ehdotuksen laik-
23480: si kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun              että lakiehdotus katsotaan rauen-
23481: lain muuttamisesta lepäämään seuraaviin varsi-              neeksi.
23482:     Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1990
23483: 
23484: 
23485: 
23486: 
23487: 2000248
23488:                               1990 vp. -     Vahvistamatta jätetty laki
23489: 
23490: 
23491: 
23492: 
23493:                                       Puhe miesneuvoston ehdotus eraan vahvistamatta
23494:                                   jätettynä palautetun, vuoden 1990 valtiopäivillä vireille pantavan
23495:                                   lain johdosta
23496: 
23497:    Valtiopäiväjärjestyksen 73 a §:n mukaan ta-        nä eduskuntaan palautettu laki katsottava val-
23498: savallan presidentin vahvistamatta jättämänä          tiopäiväjärjestyksen 74 §:n mukaan rauenneek-
23499: eduskuntaan palautetuo lain käsittely on pan-         si. Puhemiesneuvoston on myös ehdotettava,
23500: tava vireille vahvistettavaksi toimittamisen jäl-     mihin valiokuntaan on mietinnön antamista
23501: keen seuraavaksi aikavilla valtiopäivillä. Jollei     varten lähetettävä vahvistamatta jätettynä pa-
23502: lakia ole valtiopäiväjärjestyksen 74 §:n nojalla      lautettu laki, jota ei ole edellä mainituin tavoin
23503: katsottu rauenneeksi, se on asianomaisen va-          katsottu rauenneeksi.
23504: liokunnan annettua asiasta mietintönsä asiasi-           Eduskunnalle on vahvistamatta jätettynä pa-
23505: sällöltään muuttamattomana hyväksyttävä tai           lautettu
23506: hylättävä.      Eduskunnan         työjärjestyksen       laki vesilain muuttamisesta (HE n:o 55/1989
23507: 53 b §:ssä säädetään lisäksi, että niillä varsinai-   vp.).
23508: silla valtiopäivillä, joilla vahvistamatta jätetyn       Koska lakia ei ole katsottava rauenneeksi,
23509: lain käsittely on valtiopäiväjärjestyksen             puhemiesneuvosto ehdottaa,
23510: 73 a §:n mukaan pantava vireille, puhemies-
23511: neuvoston tulee laatia eduskunnalle esiteltä-                  että asia mietinnön antamista varten
23512: väksi ehdotus siitä, onko vahvistamatta jätetty-             lähetetään laki- ja talousvaliokuntaan.
23513:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1990
23514: 
23515: 
23516: 
23517: 
23518: 200015H
23519:                1990 vp. -    1989 vp:llä hyväksytty, vahvistamatta jätetty laki
23520: 
23521: 
23522: 
23523: 
23524:                                    V a h v i s t a m a tt a j ä t e tt y n ä p a 1a u t e tt u laki vesilain
23525:                                  muuttamisesta
23526: 
23527:   Eduskunnalle vuoden 1989 valtiopäivillä an-           Tasavallan presidentti on 19 päivänä tammi-
23528: netun hallituksen esityksen n:o 55 johdosta          kuuta 1990 päättänyt jättää sanotun lain vah-
23529: eduskunta on samoilla valtiopäivillä hyväksy-        vistamatta, ja sen palauttamisesta on valtiopäi-
23530: nyt tässä jäljempänä olevan lain vesilain muut-      väjärjestyksen 84 §:n mukaisesti ilmoitettu
23531: tamisesta.                                           eduskunnalle mainitulle päivälle päivätyllä hal-
23532:                                                      lituksen kirjelmällä.
23533: 
23534: 
23535: 
23536: 
23537:                                                Laki
23538:                                       vesilain muuttamisesta
23539: 
23540:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
23541:   muutetaan 19 päivänä toukokuuta 1961 annetun vesilain (264/61) 7 luvun 4 §:n 1 momentti, 16
23542: luvun 5 §:n 1 momentti, 14 §:n 1 momentti, 20 §:n 1 momentti ja 21 §:n 1 momentti, 18 luvun
23543: 1 §:n edellä oleva väliotsikko, 1 §:n 1 ja 3 momentti, 2-6 §, 8 §:n edellä oleva väliotsikko ja
23544: 8-11 §, 21 luvun 1 §:n 1 momentti sekä 8 §:n 1 momentti,
23545:   sellaisina kuin niistä ovat 16 luvun 14 §:n 1 momentti ja 21 luvun 1 §:n 1 momentti 26 päivänä
23546: kesäkuuta 1970 annetussa laissa (427170), 18luvun 1 §:n 1 ja 3 momentti sekä 2-5 §, 10 ja 11 §
23547: sekä 21 luvun 8 §:n 1 momentti 30 päivänä huhtikuuta 1987 annetussa laissa (467 /87), 18 luvun
23548: 6 § osittain muutettuna viimeksi mainitulla lailla sekä 18 luvun 8 § muutettuna 11 päivänä
23549: lokakuuta 1963 annetulla lailla (453/63) ja mainitulla 30 päivänä huhtikuuta 1987 annetulla lailla,
23550: sekä
23551:   lisätään 16 lukuun uusi 6 a-6 c § ja 18 lukuun uusi 14 § seuraavasti:
23552: 
23553:                     7 luku                                               16 luku
23554:               Vesistön järjestely                          Vesiasioiden käsittely vesioikeudessa
23555:                       4 §                                               Hakemusasiat
23556:    Milloin joku, joka saa järjestelystä 6 luvun
23557: 16 §:ssä tarkoitettua hyötyä tai muuta etua,                               5§
23558: taikka valtio pyytää lupaa muuhun kuin tämän           Jos hakemuksessa tarkoitetun yrityksen vai-
23559: luvun 3 §:n 3 momentissa tarkoitettuun järjes-       kutukset ulottuvat laajalle alueelle, vesioikeu-
23560: telyyn haluamatta saada yritykseen osalliseksi       den on määrättävä hakemus siihen liitetyn
23561: muita, ei luvan myöntämisen edellytyksenä ole,       suunnitelman tarkastamista varten käsiteltä-
23562: että hyödynsaajat tämän luvun 3 §:n 1 momen-         väksi katselmustoimituksessa, josta 18 luvussa
23563: tissa mainituin tavoin kannattavat yritystä.         säädetään.
23564: 
23565: 2000140
23566: 2               1990 vp. -    1989 vp:llä hyväksytty, vahvistamatta jätetty laki
23567: 
23568:                       6a§                          teen ja muistutusten, vaatimusten sekä huo-
23569:     Hakemusasiassa vesioikeus voi tämän luvun      mautusten esittämiselle varattu määräaika on
23570: 6 §:ssä mainitun menettelyn jälkeen määrätä        päättynyt, vesioikeuden on pidettävä suullinen
23571: asiassa, jossa ei ole määrätty pidettäväksi kat-   käsittely, mikäli katselmuskirjan johdosta teh-
23572: selmustoimitusta suoritettavaksi lisätutkimuk-     dyt muistutukset, vaatimukset tai huomautuk-
23573: sen selvitysmenettelyssä, jos kysymyksessä on      set antavat siihen aihetta taikka vesioikeus
23574: hakemusasian ratkaisemiseen vaikuttava seikka      muutoin pitää sitä tarpeellisena. Asiakirjat on
23575: eikä lisätutkimusta voida vaikeuksitta muulla      ennen suullista käsittelyä pidettävä nähtävänä
23576: tavoin suorittaa.                                  vesioikeuden virkahuoneistossa. Vesioikeus voi
23577:    Selvitysmenettelyssä on suoritettava vesioi-    pyytää toimitusinsinööriitä lausunnon tehtyjen
23578: keuden määräämä lisätutkimus ja laadittava         muistutusten, vaatimusten ja huomautusten
23579: siitä kirjallinen lausunto. Selvitysmenettelyn     johdosta.
23580: suorittavat vesi- ja ympäristöhallinnon palve-
23581: luksessa oleva virkamies tai työsopimussuhtei-
23582: nen henkilö, jolla on asiantuntemusta selvitet-                           20 §
23583: tävän osakysymyksen alalta, ja vesioikeuden           Vesioikeus voi omasta aloitteestaan tai kat-
23584: harkinnan mukaan kaksi uskottua miestä.            selmustoimituksen aikana toimitusinsinöörin
23585:    Virkamiehen ja uskoitujen miesten määrää-       ehdotuksesta hankkia tai välipäätöksellä taikka
23586: misestä selvitysmenettelyyn, siinä äänestämi-      hakijalle lähetettävällä kirjeellä kehottaa haki-
23587: sestä ja sen kustannuksista on vastaavasti voi-    jaa hankkimaan tarpeelliseksi harkitun selvi-
23588: massa, mitä katselmustoimituksesta on säädet-      tyksen uhalla, että hakemus muutoin jätetään
23589: ty.                                                sikseen. Jos selvitys on julkisen edun kannalta
23590:                                                    tarpeellinen, hakijalle voidaan asettaa sakon
23591:                       6b§                          uhka velvollisuutensa täyttämiseksi. Muu
23592:    Selvitysmenettelyssä asianasaisille on varat-   asianosainen voidaan velvoittaa esittämään hä-
23593: tava tilaisuus tulla kuulluiksi, jos vesioikeus    nen saatavissaan oleva selvitys uhalla, että asia
23594: selvitysmenettelystä päättäessään on niin mää-     voidaan ratkaista selvitystä ilmankin. Jos selvi-
23595: rännyt. Vesioikeus voi kuulla asianosaisia         tys on julkisen edun kannalta tarpeellinen,
23596: myös selvitysmenettelyn jälkeen.                   hänet voidaan velvoittaa siihen sakon uhalla.
23597:    Asianosaisten kuulemiseksi selvitysmenette-
23598: lyyn määrätyn virkamiehen on lähetettävä kir-
23599: jeitse näille tiedossa olevalla postiosoitteella                         21 §
23600: kutsu vähintään seitsemän päivää ennen me-            Hakemusasiassa, joka koskee luvan saamista
23601: nettelyn yhteydessä pidettävää kokousta tai        tässä laissa tarkoitettua yritystä tai toimenpi-
23602: maastotarkastusta. Kutsussa on mainittava,         dettä varten, vesioikeuden on viran puolesta
23603: missä asianosaiset voivat tutustua selvitysme-     tutkittava, ovatko luvan edellytykset olemassa.
23604: nettelyn asiakirjoihin. Kokouksessa tai maasto-    Niin ikään vesioikeuden on, vaikkei vahingon-
23605: tarkastuksessa he voivat esittää suullisesti tai   korvausvaatimusta ole tehty, tutkittava, onko
23606: kirjallisesti vaatimuksia tai selvityksiä, jotka   havaitusta vahingosta, haitasta tai muusta
23607: on merkittävä virkamiehen pitämään pöytäkir-       edunmenetyksestä ja mihin määrään suoritetta-
23608: jaan.                                              va korvausta, sekä viran puolesta muutoinkin
23609:                                                    otettava huomioon, mitä tässä laissa yleisen
23610:                       6c§                          edun sekä yksityisten oikeuksien ja etujen tur-
23611:   Selvitysmenettelyssä on laadittava lausunto      vaamiseksi on säädetty.
23612: viimeistään neljänkymmenenviiden päivän ku-
23613: luessa siitä, kun asianomainen virkamies mää-
23614: rättiin suorittamaan selvitysmenettely, jollei
23615: vesioikeus ole määrännyt tätä lyhyempää mää-                        18 luku
23616: räaikaa. Lausunto ja muut asiakirjat on sa-            Katselmustoimitus ja lopputarkastus
23617: massa määräajassa toimitettava vesioikeudelle.     Katselmustoimituksen valmistavat toimenpiteet
23618:                                                                ja katselmuskokous
23619:                      14 §
23620:   Jos hakemusasiassa on pidetty katselmustoi-                            1§
23621: mitus ja asiakirjat ovat saapuneet vesioikeu-        Jos vesioikeus 16 luvun 5 tai 13 §:n nojalla
23622:                                         Vesilain muuttaminen                                           3
23623: 
23624: määrää pidettäväksi katselmustoimituksen, sen            Katselmuskokouksessa on niillä, joiden etua
23625: on ilmoitettava siitä vesi- ja ympäristöhallituk-     tai oikeutta hakemus saattaa koskea, oikeus
23626: selle. Vesioikeuden on määrättävä vesi- ja ym-        esittää suullisesti tai kirjallisesti mielipiteensä
23627: päristöhallituksen ehdotuksesta katselmustoi-         yrityksestä sekä vaatimuksia ja selvityksiä.
23628: mitusta varten toimitusinsinööri, joka toimii         Edellä 1 momentissa mainituilla asukkailla ja
23629: toimitusmiesten puheenjohtajana. Vesioikeus           yhteisöillä on oikeus esittää lausuntonsa yrityk-
23630: voi vesi- ja ympäristöhallituksen, toimitusinsi-      sestä.
23631: nöörin tai asianosaisen pyynnöstä määrätä yli-
23632: määräiseksi toimitusmieheksi erityisen alan                                  4 §
23633: asiantuntijan, jos sitä on pidettävä katselmus-          Katselmuskokouksen jälkeen toimitusmies-
23634: toimituksen suorittamisen kannalta tarpeellise-       ten on perehdyttävä paikan päällä yrityksen
23635: na.                                                   vaikutuksiin ja olosuhteisiin. Toimitukseen
23636:                                                       määrätyn asiantuntijan ja avustavan virkamie-
23637:   Vesi- ja ympäristöhallitus voi toimitusinsi-        hen on annettava lausuntonsa alansa kysymyk-
23638: nöörin tai asianosaisen pyynnöstä määrätä jon-        sistä.
23639: kun erityisen alan asiantuntemusta omaavan
23640: henkilön avustamaan toimitusinsinööriä hänen                                 5§
23641: tehtävissään. Vesioikeus voi vesi- ja ympäristö-         Toimitusmiesten on laadittava katselmuskir-
23642: hallituksen, toimitusinsinöörin tai asianosaisen      ja, jossa heidän on annettava lausuntonsa,
23643: pyynnöstä määrätä tarvittaessa erityisen alan         voidaanko lupa ja millä ehdoilla antaa, sekä
23644: asiantuntijan avustamaan toimituksessa. Vesi-         selvitettävä yrityksen aiheuttamat vahingot ja
23645: oikeus voi myös tarvittaessa määrätä sihteerin-       arvioitava niiden määrä.
23646: sä avustamaan toimitusmiehiä oikeudellisten              Katselmuskirjassa toimitusmiesten on lisäksi
23647: kysymysten selvittelyssä.                             annettava lausuntonsa katselmuskokouksessa
23648:                                                       tehdyistä vaatimuksista ja selvityksistä. Lau-
23649:                                                       sunto on annettava myös vaatimuksesta yrityk-
23650:                        2§                             sen toteuttamisesta muunlaisena kuin hake-
23651:    Toimitusinsinöörin on tarkastettava hake-          muksessa on tarkoitettu. Toimitusmiesten on,
23652: mukseen liitetty suunnitelma yhteistyössä mui-        vaikkei korvausvaatimusta olisikaan tehty, an-
23653: den toimitusmiesten kanssa. Hänen on myös             nettava lausunto siitä, onko havaitusta vahin-
23654: tarvittaessa tehtävä esitys vesioikeudelle lisäsel-   gosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä
23655: vitysten hankkimiseksi.                               sekä mihin määrään suoritettava korvausta.
23656:                                                          Toimitusmiesten ollessa eri mieltä tulee rat-
23657:                          3§                           kaisuksi se mielipide, jota vähintään kaksi
23658:    Suunnitelman tarkastamisen jälkeen on pi-          heistä on kannattanut. Jos kaikki ovat eri
23659: dettävä katselmuskokous, josta toimitusinsi-          mieltä tai, milloin toimitusmiehiä on neljä,
23660: nöörin on tiedotettava 9 § :ssä mainitulla taval-     äänet ovat tasan, tulee päätökseksi toimitus-
23661: la niille, joiden etua tai oikeutta hakemus           insinöörin mielipide.
23662: saattaa koskea samoin kuin niille yrityksen
23663: vaikutusalueen asukkaille, joiden asumiseen,                                 6§
23664: työntekoon tai muihin oloihin yrityksen toteut-          Jos vesioikeus on 16luvun 5 §:n 2 momentin
23665: taminen saattaa selvästi vaikuttaa, ja heitä          nojalla määrännyt katselmustoimituksen suori-
23666: edustaville yhteisöille.                              tettavaksi sanotussa momentissa säädetyllä ta-
23667:    Katselmuskokous on pidettävä vesistön var-         valla, toimituksen ensimmäisessä vaiheessa yri-
23668: rella tai muutoin lähellä yrityksen toteuttamis-      tyksestä aiheutuvien vahinkojen selvittäminen,
23669: aluetta. Jos yrityksen vaikutukset ulottuvat          niiden määrän arvioiminen sekä ehdotuksen
23670: usean kunnan alueelle, jokaisessa kunnassa on         tekeminen 11 luvun muiden korvaussäännösten
23671: pidettävä ainakin yksi katselmuskokous. Jos           soveltamisesta on suoritettava vain siltä osin
23672: yrityksen vaikutukset ovat kunnassa vähäiset,         kuin se on tarpeellista luvan edellytysten selvit-
23673: tuossa kunnassa olevat asianosaiset ja 1 mo-          tämiseksi ja ehdotuksen tekemiseksi ennakko-
23674: mentissa tarkoitetut asukkaat ja yhteisöt voi-        korvausten määräämistä varten.
23675: daan kutsua toisessa kunnassa pidettävään kat-           Katselmustoimituksen ensimma1sessä vai-
23676: selmuskokoukseen. Katselmuskokousta voi-              heessa toimitusmiesten on, antamatta lopullista
23677: daan jatkaa eri päivinä ja eri paikoissa.             lausuntoa vahingoista ja niistä suoritettavista
23678: 4               1990 vp. -    1989 vp:llä hyväksytty, vahvistamatta jätetty laki
23679: 
23680: korvauksista, tehtävä katselmuskirjassa ehdo-       vaa ennen kokousta. Asiakirjojen nähtävänä
23681: tus maksettavista ennakkokorvauksista.              pitämisestä on kokouskutsussa ilmoitettava.
23682:                                                        Jäljennös asiakirjoista on lähetettävä 1 mo-
23683:                                                     mentissa tarkoitettujen kuntien ympäristönsuo-
23684:     Loppukokous ja katselmustoimituksen             jelulautakunnille, vesi- ja ympäristöhallituksel-
23685:                päättäminen                          le, asianomaiselle lääninhallitukselle sekä
23686:                                                     muullekin viranomaiselle sen mukaan kuin ase-
23687:                          8§
23688:                                                     tuksella tarkemmin säädetään. Jäljennös kat-
23689:    Katselmustoimituksessa on pidettävä loppu-
23690:                                                     selmuskirjasta on lähetettävä myös hakijalle.
23691: kokous, josta toimitusinsinöörin on tiedotetta-        Jos katselmuskokousta on tarpeellista jatkaa
23692: va 9 § :ssä mainitulla tavalla niille, joiden etua
23693:                                                     ja jatketun kokouksen pitämisaika ilmoitetaan
23694: tai oikeutta hakemus saattaa koskea samoin
23695:                                                     aikaisemmassa kokouksessa, siitä ei tarvitse
23696: kuin niille yrityksen vaikutusalueen asukkaille,    tiedottaa muulla tavoin.
23697: joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloi-
23698: hin yrityksen toteuttaminen saattaa selvästi                                10
23699:                                                                                §
23700: vaikuttaa, ja heitä edustaville yhteisöille. Lop-       Sen, joka haluaa tehdä muistutuksia, vaati-
23701: pukokous on pidettävä samoissa kunnissa kuin muksia tai huomautuksia hakemuksen, suunni-
23702: katselmuskokous.                                     telman tai katselmuskirjan johdosta, on puhe-
23703:    Loppukokouksessa toimitusinsinöörin on se- valtansa menettämisen uhalla esitettävä ne ve-
23704: lostettava katselmuskirjan sisältö. Loppuko- sioikeudelle kuudenkymmenen päivän kuluessa
23705: kouksessa asianosaisilla on, puhevaltansa vai- viimeisestä loppukokouksesta taikka suullisesti
23706: vomiseksi vesioikeudessa, oikeus esittää suulli- tai kirjallisesti loppukokouksessa. Puhevaltaa
23707: sesti tai kirjallisesti muistutuksia, vaatimuksia / ei kuitenkaan ole menetetty, jos olosuhteet
23708: ja huomautuksia hakemuksen, suunnitelman asian vireillä ollessa ovat olennaisesti muuttu-
23709: tai katselmuskirjan johdosta. Samoin 3 §:n 1 neet tai jos vesioikeus on poikennut katselmus-
23710: momentissa tarkoitetuilla asukkailla ja yhtei- kirjasta tai jos puhevallan menettäminen muu-
23711: söillä on oikeus suullisesti tai kirjallisesti esit- toin olisi ilmeisen kohtuutonta.
23712: tää lausuntoja vesioikeudelle hakemuksen,               Edellä 3 §:n 1 momentissa tarkoitetuilla
23713: suunnitelman tai katselmuskirjan johdosta.           asukkailla ja yhteisöillä on oikeus antaa vesioi-
23714:                                                      keudelle lausuntonsa hakemuksen, suunnitel-
23715:                          9§                          man tai katselmuskirjan johdosta 1 momentis-
23716:    Kutsu katselmuskokoukseen ja loppuko- sa mainituilla tavoilla.
23717: koukseen on annettava tiedoksi julkisella kuu-          Viranomaisten, joille katselmuskirja on toi-
23718: lutuksella vähintään kolmekymmentä päivää mitettu, on tehtävä tarpeellisiksi katsomansa
23719: ennen kokousta niissä kunnissa, joiden alueelle huomautukset vesioikeudelle kuudenkymme-
23720: yrityksen vaikutusten voidaan otaksua ulottu- nen päivän kuluessa katselmuskirjan saamises-
23721: van. Lisäksi kutsu on erikseen annettava tie- ta.
23722: doksi noudattamalla 16 luvun 8 §:ssä olevia             Edellä tässä pykälässä tarkoitetut muistutuk-
23723: hakemuksen tiedoksiantamista koskevia sään- set, vaatimukset ja huomautukset on, jollei
23724: nöksiä sekä julkaisemalla se ainakin yhdessä niitä ole tehty loppukokouksessa, tehtävä vesi-
23725: edellä mainittuihin kuntiin yleisesti leviävässä oikeudelle kirjallisesti kaksin kappalein.
23726: sanomalehdessä. Katselmuskokouksen kokous-
23727: kutsuun on liitettävä hakijan laatima lyhyt                                 11§
23728: yhteenveto yrityksestä ja sen vaikutuksista.            Katselmuskirja, hakemus, suunnitelma sekä
23729: Loppukokouksen kokouskutsuun toimitusinsi- katselmustoimituksessa kertyneet muut asiakir-
23730: nöörin on liitettävä lyhyt yhteenveto katsel- jat on kolmenkymmenen päivän kuluessa vii-
23731: muskirjasta ja siinä on mainittava, miten meisestä loppukokouksesta lähetettävä vesioi-
23732: asianosaisten on meneteltävä puhevaltansa val- keudelle. Katselmustoimitus katsotaan päätty-
23733: vomiseksi vesioikeudessa.                            neeksi, kun tässä pykälässä tarkoitetut toimet
23734:    Ennen katselmuskokousta on hakemus ja on suoritettu.
23735: suunnitelma sekä ennen loppukokousta on ha-                                 14 §
23736: kemus, suunnitelma ja katselmuskirja pidettä-           Katselmustoimituksesta, selvitysmenettelystä
23737: vä yleisesti nähtävänä 1 momentissa tarkoite- ja lopputarkastuksesta voidaan antaa tarkem-
23738: tuissa kunnissa vähintään kolmekymmentä päi- pia säännöksiä asetuksella.
23739:                                      Vesilain muuttaminen                                       5
23740: 
23741:                     21 luku                       saattaa toiselle kuuluvaa aluetta pysyvästi ve-
23742:              Erityisiä määräyksiä                 den alle, käyttää toisen omistamaan tilaan
23743:                                                   kuuluvaa vesivoimaa taikka muutoin jatkuvas-
23744:                       1§                          ti käyttää hyväkseen toisen kiinteää omaisuut-
23745:   Tämän lain ja sen nojalla annettujen sään-      ta. Sama koskee päätöstä, jolla jokin alue on
23746: nösten ja määräysten noudattamisen yleinen        määrätty suoja-alueeksi tai sen käyttöä muu-
23747: valvonta kuuluu vesi- ja ympäristöhallitukselle   toin rajoitettu. Lääninmaanmittauskonttorin
23748: sekä vesi- ja ympäristöpiireille. Ympäristömi-    on tehtävä päätöksestä merkintä maarekiste-
23749: nisteriö sekä maa- ja metsätalousministeriö       riin. Lääninmaanmittauskonttorin tulee tarvit-
23750: voivat antaa alaiselleen hallinnolle toimialal-   taessa määrätä maanmittausinsinööri erityises-
23751: laan valvontaa koskevia yleisiä määräyksiä ja     sä maanmittaustoimituksessa selvittämään ne
23752: ohjeita.                                          seikat, joita merkinnän tekeminen edellyttää.
23753: 
23754: 
23755:                       8§                             Tämä laki tulee voimaan    päivänä
23756:   Vesioikeuden on ilmoitettava asianomaiselle     kuuta 198 .
23757: lääninmaanmittauskonttorille lainvoiman saa-         Vesioikeudessa tämän lain voimaan tullessa
23758: neesta päätöksestä, jolla on myönnetty oikeus     vireillä olevaan hakemusasiaan sovelletaan ai-
23759: tehdä toisen maalle uoma tai muu rakennelma,      kaisempaa lakia.
23760: 
23761: 
23762: 
23763:                Viittaus: Hallituksen esitys n:o 55/1989 vp.
23764:                          Laki- ja talousvaliokunnan mietintö n:o 16/1989 vp.
23765:                          Suuren valiokunnan mietintö n:o 127/1989 vp.
23766: 
23767:     Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1990
23768: 
23769: 
23770:                                                                                  Vakuudeksi:
23771: 
23772:                                                                                  Erkki Ketola
23773:   1990 vp. -    Eduskunnan kirjelmä -      1989 vp:llä hyväksytty, vahvistamatta jätetty laki
23774: 
23775: 
23776: 
23777: 
23778:                                     Ed u s kunnan kirje 1m ä vuoden 1989 valtiopäivillä hy-
23779:                                  väksytyn, vahvistamatta jätetyn lain johdosta laiksi vesilain
23780:                                  muuttamisesta
23781: 
23782:   Eduskunnalle on 19 päivänä tammikuuta            eduskunta, jolle laki- ja talousvaliokunta on
23783: 1990 vahvistamatta jätettynä palautettu edus-      antanut asiasta mietintönsä n:o 2, on käsitelty-
23784: kunnan hallituksen esityksen n:o 55/1989 vp.       ään asian uudelleen hyväksynyt lain näin kuu-
23785: johdosta vuoden 1989 valtiopäivillä hyväksymä      luvana:
23786: ,aki vesilain muuttamisesta. Nyt koolla oleva
23787: 
23788: 
23789: 
23790: 
23791:                                              Laki
23792:                                      vesilain muuttamisesta
23793: 
23794:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
23795:   muutetaan 19 päivänä toukokuuta 1961 annetun vesilain (264/61) 7 luvun 4 §:n 1 momentti, 16
23796: luvun 5 §:n 1 momentti, 14 §:n 1 momentti, 20 §:n 1 momentti ja 21 §:n 1 momentti, 18 luvun
23797: 1 §:n edellä oleva väliotsikko, 1 §:n 1 ja 3 momentti, 2-6 §, 8 §:n edellä oleva väliotsikko ja
23798: 8-11 §, 21 luvun 1 §:n 1 momentti sekä 8 §:n 1 momentti,
23799:   sellaisina kuin niistä ovat 16 luvun 14 §:n 1 momentti ja 21 luvun 1 §:n 1 momentti 26 päivänä
23800: kesäkuuta 1970 annetussa laissa (427 /70), 18 luvun 1 §:n 1 ja 3 momentti sekä 2-5 §, 10 ja 11 §
23801: sekä 21 luvun 8 §:n 1 momentti 30 päivänä huhtikuuta 1987 annetussa laissa (467 /87), 18 luvun
23802: 5 § osittain muutettuna viimeksi mainitulla lailla sekä 18 luvun 8 § muutettuna 11 päivänä
23803: lokakuuta 1963 annetulla lailla (453/63) ja mainitulla 30 päivänä huhtikuuta 1987 annetulla lailla,
23804: sekä
23805:   lisätään 16 lukuun uusi 6 a-6 c § ja 18 lukuun uusi 14 § seuraavasti:
23806: 
23807:                      7 luku                                            16 luku
23808:                Vesistön järjestely                      Vesiasioiden käsittely vesioikeudessa
23809:                        4 §                                         Hakemusasiat
23810:    Milloin joku, joka saa järjestelystä 6 luvun
23811: 16 §:ssä tarkoitettua hyötyä tai muuta etua,                            5§
23812: taikka valtio pyytää lupaa muuhun kuin tämän        Jos hakemuksessa tarkoitetun yrityksen vai-
23813: luvun 3 §:n 3 momentissa tarkoitettuun järjes-    kutukset ulottuvat laajalle alueelle, vesioikeu-
23814: telyyn haluamatta saada yritykseen osalliseksi    den on määrättävä hakemus siihen liitetyn
23815: muita, ei luvan myöntämisen edellytyksenä ole,    suunnitelman tarkastamista varten käsiteltä-
23816: että hyödynsaajat tämän luvun 3 §:n 1 momen-      väksi katselmustoimituksessa, josta 18 luvussa
23817: tissa mainituin tavoin kannattavat yritystä.      säädetään.
23818: 
23819: 
23820: 200051X
23821: 2    1990 vp. -    Eduskunnan kirjelmä -      1989 vp:llä hyväksytty, vahvistamatta jätetty laki
23822: 
23823:                       6a§                          teen ja muistutusten, vaatimusten sekä huo-
23824:     Hakemusasiassa vesioikeus voi tämän luvun      mautusten esittämiselle varattu määräaika on
23825: 6 §:ssä mainitun menettelyn jälkeen määrätä        päättynyt, vesioikeuden on pidettävä suullinen
23826: asiassa, jossa ei ole määrätty pidettäväksi kat-   käsittely, mikäli katselmuskirjan johdosta teh-
23827: selmustoimitusta suoritettavaksi lisätutkimuk-     dyt muistutukset, vaatimukset tai huomautuk-
23828: sen selvitysmenettelyssä, jos kysymyksessä on      set antavat siihen aihetta taikka vesioikeus
23829: hakemusasian ratkaisemiseen vaikuttava seikka      muutoin pitää sitä tarpeellisena. Asiakirjat on
23830: eikä lisätutkimusta voida vaikeuksitta muulla      ennen suullista käsittelyä pidettävä nähtävänä
23831: tavoin suorittaa.                                  vesioikeuden virkahuoneistossa. Vesioikeus voi
23832:    Selvitysmenettelyssä on suoritettava vesioi-    pyytää toimitusinsinööriitä lausunnon tehtyjen
23833: keuden määräämä lisätutkimus ja laadittava         muistutusten, vaatimusten ja huomautusten
23834: siitä kirjallinen lausunto. Selvitysmenettelyn     johdosta.
23835: suorittavat vesi- ja ympäristöhallinnon palve-
23836: luksessa oleva virkamies tai työsopimussuhtei-
23837: nen henkilö, jolla on asiantuntemusta selvitet-                           20 §
23838: tävän osakysymyksen alalta, ja vesioikeuden           Vesioikeus voi omasta aloitteestaan tai kat-
23839: harkinnan mukaan kaksi uskottua miestä.            selmustoimituksen aikana toimitusinsinöörin
23840:    Virkamiehen ja uskottujen miesten määrää-       ehdotuksesta hankkia tai välipäätöksellä taikka
23841: misestä selvitysmenettelyyn, siinä äänestämi-      hakijalle lähetettävällä kirjeellä kehottaa haki-
23842: sestä ja sen kustannuksista on vastaavasti voi-    jaa hankkimaan tarpeelliseksi harkitun selvi-
23843: massa, mitä katselmustoimituksesta on säädet-      tyksen uhalla, että hakemus muutoin jätetään
23844: ty.                                                sikseen. Jos selvitys on julkisen edun kannalta
23845:                                                    tarpeellinen, hakijalle voidaan asettaa sakon
23846:                       6b§                          uhka velvollisuutensa täyttämiseksi. Muu
23847:    Selvitysmenettelyssä asianasaisille on varat-   asianosainen voidaan velvoittaa esittämään hä-
23848: tava tilaisuus tulla kuulluiksi, jos vesioikeus    nen saatavissaan oleva selvitys uhalla, että asia
23849: selvitysmenettelystä päättäessään on niin mää-     voidaan ratkaista selvitystä ilmankin. Jos selvi-
23850: rännyt. Vesioikeus voi kuulla asianosaisia         tys on julkisen edun kannalta tarpeellinen,
23851: myös selvitysmenettelyn jälkeen.                   hänet voidaan velvoittaa siihen sakon uhalla.
23852:    Asianosaisten kuulemiseksi selvitysmenette-
23853: lyyn määrätyn virkamiehen on lähetettävä kir-
23854: jeitse näille tiedossa olevalla postiosoitteella                         21 §
23855: kutsu vähintään seitsemän päivää ennen me-            Hakemusasiassa, joka koskee luvan saamista
23856: nettelyn yhteydessä pidettävää kokousta tai        tässä laissa tarkoitettua yritystä tai toimenpi-
23857: maastotarkastusta. Kutsussa on mainittava,         dettä varten, vesioikeuden on viran puolesta
23858: missä asianosaiset voivat tutustua selvitysme-     tutkittava, ovatko luvan edellytykset olemassa.
23859: nettelyn asiakirjoihin. Kokouksessa tai maasto-    Niin ikään vesioikeuden on, vaikkei vahingon-
23860: tarkastuksessa he voivat esittää suullisesti tai   korvausvaatimusta ole tehty, tutkittava, onko
23861: kirjallisesti vaatimuksia tai selvityksiä, jotka   havaitusta vahingosta, haitasta tai muusta
23862: on merkittävä virkamiehen pitämään pöytäkir-       edunmenetyksestä ja mihin määrään suoritetta-
23863: jaan.                                              va korvausta, sekä viran puolesta muutoinkin
23864:                                                    otettava huomioon, mitä tässä laissa yleisen
23865:                       6c§                          edun sekä yksityisten oikeuksien ja etujen tur-
23866:   Selvitysmenettelyssä on laadittava lausunto      vaamiseksi on säädetty.
23867: viimeistään neljänkymmenenviiden päivän ku-
23868: luessa siitä, kun asianomainen virkamies mää-
23869: rättiin suorittamaan selvitysmenettely, jollei
23870: vesioikeus ole määrännyt tätä lyhyempää mää-                           18 luku
23871: räaikaa. Lausunto ja muut asiakirjat on sa-            Katselmustoimitus ja lopputarkastus
23872: massa määräajassa toimitettava vesioikeudelle.     Katselmustoimituksen valmistavat toimenpiteet
23873:                                                                ja katselmuskokous
23874:                      14 §
23875:   Jos hakemusasiassa on pidetty katselmustoi-                            1§
23876: mitus ja asiakirjat ovat saapuneet vesioikeu-        Jos vesioikeus 16 luvun 5 tai 13 §:n nojalla
23877:                                         Vesilain muuttaminen                                           3
23878: 
23879: määrää pidettäväksi katselmustoimituksen, sen            Katselmuskokouksessa on niillä, joiden etua
23880: on ilmoitettava siitä vesi- ja ympäristöhallituk-     tai oikeutta hakemus saattaa koskea, oikeus
23881: selle. Vesioikeuden on määrättävä vesi- ja ym-        esittää suullisesti tai kirjallisesti mielipiteensä
23882: päristöhallituksen ehdotuksesta katselmustoi-         yrityksestä sekä vaatimuksia ja selvityksiä.
23883: mitusta varten toimitusinsinööri, joka toimii         Edellä 1 momentissa mainituilla asukkailla ja
23884: toimitusmiesten puheenjohtajana. Vesioikeus           yhteisöillä on oikeus esittää lausuntonsa yrityk-
23885: voi vesi- ja ympäristöhallituksen, toimitusinsi-      sestä.
23886: nöörin tai asianosaisen pyynnöstä määrätä yli-
23887: määräiseksi toimitusmieheksi erityisen alan                                  4 §
23888: asiantuntijan, jos sitä on pidettävä katselmus-          Katselmuskokouksen jälkeen toimitusmies-
23889: toimituksen suorittamisen kannalta tarpeellise-       ten on perehdyttävä paikan päällä yrityksen
23890: na.                                                   vaikutuksiin ja olosuhteisiin. Toimitukseen
23891:                                                       määrätyn asiantuntijan ja avustavan virkamie-
23892:   Vesi- ja ympäristöhallitus voi toimitusinsi-        hen on annettava lausuntonsa alansa kysymyk-
23893: nöörin tai asianosaisen pyynnöstä määrätä jon-        sistä.
23894: kun erityisen alan asiantuntemusta omaavan
23895: henkilön avustamaan toimitusinsinööriä hänen                                 5§
23896: tehtävissään. Vesioikeus voi vesi- ja ympäristö-         Toimitusmiesten on laadittava katselmuskir-
23897: hallituksen, toimitusinsinöörin tai asianosaisen      ja, jossa heidän on annettava lausuntonsa,
23898: pyynnöstä määrätä tarvittaessa erityisen alan         voidaanko lupa ja millä ehdoilla antaa, sekä
23899: asiantuntijan avustamaan toimituksessa. Vesi-         selvitettävä yrityksen aiheuttamat vahingot ja
23900: oikeus voi myös tarvittaessa määrätä sihteerin-       arvioitava niiden määrä.
23901: sä avustamaan toimitusmiehiä oikeudellisten              Katselmuskirjassa toimitusmiesten on lisäksi
23902: kysymysten selvittelyssä.                             annettava lausuntonsa katselmuskokouksessa
23903:                                                       tehdyistä vaatimuksista ja selvityksistä. Lau-
23904:                                                       sunto on annettava myös vaatimuksesta yrityk-
23905:                        2§                             sen toteuttamisesta muunlaisena kuin hake-
23906:    Toimitusinsinöörin on tarkastettava hake-          muksessa on tarkoitettu. Toimitusmiesten on,
23907: mukseen liitetty suunnitelma yhteistyössä mui-        vaikkei korvausvaatimusta olisikaan tehty, an-
23908: den toimitusmiesten kanssa. Hänen on myös             nettava lausunto siitä, onko havaitusta vahin-
23909: tarvittaessa tehtävä esitys vesioikeudelle lisäsel-   gosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä
23910: vitysten hankkimiseksi.                               sekä mihin määrään suoritettava korvausta.
23911:                                                          Toimitusmiesten ollessa eri mieltä tulee rat-
23912:                        3 §                            kaisuksi se mielipide, jota vähintään kaksi
23913:    Suunnitelman tarkastamisen jälkeen on pi-          heistä on kannattanut. Jos kaikki ovat eri
23914: dettävä katselmuskokous, josta toimitusinsi-          mieltä tai, milloin toimitusmiehiä on neljä,
23915: nöörin on tiedoteHava 9 §:ssä mainitulla taval-       äänet ovat tasan, tulee päätökseksi toimitus-
23916: la niille, joiden etua tai oikeutta hakemus           insinöörin mielipide.
23917: saattaa koskea samoin kuin niille yrityksen
23918: vaikutusalueen asukkaille, joiden asumiseen,                                 6§
23919: työntekoon tai muihin oloihin yrityksen toteut-          Jos vesioikeus on 16 luvun 5 §:n 2 momentin
23920: taminen saattaa selvästi vaikuttaa, ja heitä          nojalla määrännyt katselmustoimituksen suori-
23921: edustaville yhteisöille.                              tettavaksi sanotussa momentissa säädetyllä ta-
23922:    Katselmuskokous on pidettävä vesistön var-         valla, toimituksen ensimmäisessä vaiheessa yri-
23923: rella tai muutoin lähellä yrityksen toteuttamis-      tyksestä aiheutuvien vahinkojen selvittäminen,
23924: aluetta. Jos yrityksen vaikutukset ulottuvat          niiden määrän arvioiminen sekä ehdotuksen
23925: usean kunnan alueelle, jokaisessa kunnassa on         tekeminen 11 luvun muiden korvaussäännösten
23926: pidettävä ainakin yksi katselmuskokous. Jos           soveltamisesta on suoritettava vain siltä osin
23927: yrityksen vaikutukset ovat kunnassa vähäiset,         kuin se on tarpeellista luvan edellytysten selvit-
23928: tuossa kunnassa olevat asianosaiset ja 1 mo-          tämiseksi ja ehdotuksen tekemiseksi ennakko-
23929: mentissa tarkoitetut asukkaat ja yhteisöt voi-        korvausten määräämistä varten.
23930: daan kutsua toisessa kunnassa pidettävään kat-           Katselmustoimituksen ensimmäisessä vai-
23931: selmuskokoukseen. Katselmuskokousta voi-              heessa toimitusmiesten on, antamatta lopullista
23932: daan jatkaa eri päivinä ja eri paikoissa.             lausuntoa vahingoista ja niistä suoritettavista
23933: 4    1990 vp. -     Eduskunnan kirjelmä -        1989 vp:Jlä hyväksytty, vahvistamatta jätetty laki
23934: 
23935: korvauksista, tehtävä katselmuskirjassa ehdo-          vää ennen kokousta. Asiakirjojen nähtävänä
23936: tus maksettavista ennakkokorvauksista.                 pitämisestä on kokouskutsussa ilmoitettava.
23937:                                                           Jäljennös asiakirjoista on lähetettävä 1 mo-
23938:                                                        mentissa tarkoitettujen kuntien ympäristönsuo-
23939:     Loppukokous ja katselmustoimituksen                jelulautakunnille, vesi- ja ympäristöhallituksel-
23940:                päättäminen                             le, asianomaiselle lääninhallitukselle sekä
23941:                                                        muullekin viranomaiselle sen mukaan kuin ase-
23942:                          8§
23943:                                                        tuksella tarkemmin säädetään. Jäljennös kat-
23944:    Katselmustoimituksessa on pidettävä loppu-
23945:                                                        selmuskirjasta on lähetettävä myös hakijalle.
23946: kokous, josta toimitusinsinöörin on tiedoteHa-
23947:                                                           Jos katselmuskokousta on tarpeellista jatkaa
23948: va 9 §:ssä mainitulla tavalla niille, joiden etua
23949:                                                        ja jatketun kokouksen pitämisaika ilmoitetaan
23950: tai oikeutta hakemus saattaa koskea samoin
23951:                                                        aikaisemmassa kokouksessa, siitä ei tarvitse
23952: kuin niille yrityksen vaikutusalueen asukkaille,       tiedottaa muulla tavoin.
23953: joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloi-
23954: hin yrityksen toteuttaminen saattaa selvästi                                  10 §
23955: vaikuttaa, ja heitä edustaville yhteisöille. Lop-         Sen, joka haluaa tehdä muistutuksia, vaati-
23956: pukokous on pidettävä samoissa kunnissa kuin           muksia tai huomautuksia hakemuksen, suunni-
23957: katselmuskokous.                                       telman tai katselmuskirjan johdosta, on puhe-
23958:    Loppukokouksessa toimitusinsinöörin on se-          valtansa menettämisen uhalla esitettävä ne ve-
23959: lostettava katselmuskirjan sisältö. Loppuko-           sioikeudelle kuudenkymmenen päivän kuluessa
23960: kouksessa asianosaisilla on, puhevaltansa val-         viimeisestä loppukokouksesta taikka suullisesti
23961: vomiseksi vesioikeudessa, oikeus esittää suulli-       tai kirjallisesti loppukokouksessa. Puhevaltaa
23962: sesti tai kirjallisesti muistutuksia, vaatimuksia
23963:                                                        ei kuitenkaan ole menetetty, jos olosuhteet
23964: ja huomautuksia hakemuksen, suunnitelman               asian vireillä ollessa ovat olennaisesti muuttu-
23965: tai katselmuskirjan johdosta. Samoin 3 §:n 1           neet tai jos vesioikeus on poikennut katselmus-
23966: momentissa tarkoitetuilla asukkailla ja yhtei-         kirjasta tai jos puhevallan menettäminen muu-
23967: söillä on oikeus suullisesti tai kirjallisesti esit-   toin olisi ilmeisen kohtuutonta.
23968: tää lausuntoja vesioikeudelle hakemuksen,                 Edellä 3 §:n 1 momentissa tarkoitetuilla
23969: suunnitelman tai katselmuskirjan johdosta.             asukkailla ja yhteisöillä on oikeus antaa vesioi-
23970:                                                        keudelle lausuntonsa hakemuksen, suunnitel-
23971:                       9§                               man tai katselmuskirjan johdosta 1 momentis-
23972:    Kutsu katselmuskokoukseen ja loppuko-               sa mainituilla tavoilla.
23973: koukseen on annettava tiedoksi julkisella kuu-            Viranomaisten, joille katselmuskirja on toi-
23974: lutuksella vähintään kolmekymmentä päivää              mitettu, on tehtävä tarpeellisiksi katsomansa
23975: ennen kokousta niissä kunnissa, joiden alueelle        huomautukset vesioikeudelle kuudenkymme-
23976: yrityksen vaikutusten voidaan otaksua ulottu-          nen päivän kuluessa katselmuskirjan saamises-
23977: van. Lisäksi kutsu on erikseen annettava tie-          ta.
23978: doksi noudattamalla 16 luvun 8 §:ssä olevia               Edellä tässä pykälässä tarkoitetut muistutuk-
23979: hakemuksen tiedoksiantamista koskevia sään-            set, vaatimukset ja huomautukset on, jollei
23980: nöksiä sekä julkaisemalla se ainakin yhdessä           niitä ole tehty loppukokouksessa, tehtävä vesi-
23981: edellä mainittuihin kuntiin yleisesti leviävässä       oikeudelle kirjallisesti kaksin kappalein.
23982: sanomalehdessä. Katselmuskokouksen kokous-
23983: kutsuun on liitettävä hakijan laatima lyhyt                                 11§
23984: yhteenveto yrityksestä ja sen vaikutuksista.              Katselmuskirja, hakemus, suunnitelma sekä
23985: Loppukokouksen kokouskutsuun toimitusinsi-             katselmustoimituksessa kertyneet muut asiakir-
23986: nöörin on liitettävä lyhyt yhteenveto katsel-          jat on kolmenkymmenen päivän kuluessa vii-
23987: muskirjasta ja siinä on mainittava, miten              meisestä loppukokouksesta lähetettävä vesioi-
23988: asianosaisten on meneteltävä puhevaltansa val-         keudelle. Katselmustoimitus katsotaan päätty-
23989: vomiseksi vesioikeudessa.                              neeksi, kun tässä pykälässä tarkoitetut toimet
23990:   Ennen katselmuskokousta on hakemus ja                on suoritettu.
23991: suunnitelma sekä ennen loppukokousta on ha-                                  14 §
23992: kemus, suunnitelma ja katselmuskirja pidettä-            Katselmustoimituksesta, selvitysmenettelystä
23993: vä yleisesti nähtävänä 1 momentissa tarkoite-          ja lopputarkastuksesta voidaan antaa tarkem-
23994: tuissa kunnissa vähintään kolmekymmentä päi-           pia säännöksiä asetuksella.
23995:                                      Vesilain muuttaminen                                       5
23996: 
23997:                     21 luku                       saattaa toiselle kuuluvaa aluetta pysyvästi ve-
23998:              Erityisiä määräyksiä                 den alle, käyttää toisen omistamaan tilaan
23999:                                                   kuuluvaa vesivoimaa taikka muutoin jatkuvas-
24000:                       1§                          ti käyttää hyväkseen toisen kiinteää omaisuut-
24001:   Tämän lain ja sen nojalla annettujen sään-      ta. Sama koskee päätöstä, jolla jokin alue on
24002: nösten ja määräysten noudattamisen yleinen        määrätty suoja-alueeksi tai sen käyttöä muu-
24003: valvonta kuuluu vesi- ja ympäristöhallitukselle   toin rajoitettu. Lääninmaanmittauskonttorin
24004: sekä vesi- ja ympäristöpiireille. Ympäristömi-    on tehtävä päätöksestä merkintä maarekiste-
24005: nisteriö sekä maa- ja metsätalousministeriö       riin. Lääninmaanmittauskonttorin tulee tarvit-
24006: voivat antaa alaiselleen hallinnolle toimialal-   taessa määrätä maanmittausinsinööri erityises-
24007: laan valvontaa koskevia yleisiä määräyksiä ja     sä maanmittaustoimituksessa selvittämään ne
24008: ohjeita.                                          seikat, joita merkinnän tekeminen edellyttää.
24009: 
24010: 
24011:                       8§                             Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä touko-
24012:   Vesioikeuden on ilmoitettava asianomaiselle     kuuta 1990.
24013: lääninmaanmittauskonttorille lainvoiman saa-         Vesioikeudessa tämän lain voimaan tullessa
24014: neesta päätöksestä, jolla on myönnetty oikeus     vireillä olevaan hakemusasiaan sovelletaan ai-
24015: tehdä toisen maalle uoma tai muu rakennelma,      kaisempaa lakia.
24016: 
24017: 
24018:     Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1990
24019:                     1990 vp. -    Eduskunnan työjärjestyksen muuttaminen
24020: 
24021: 
24022: 
24023: 
24024:                                     Puhemiesneuvoston ehdotus eduskunnan työjärjes-
24025:                                  tyksen 11 §:n väliaikaisesta muuttamisesta
24026: 
24027:    Ulkoasiainvaliokunta on valtiopäiväjärjes-        Koska valtioneuvoston integraatiokehitystä
24028: tyksen 40 §:n nojalla tehnyt 16.2.1990 edus-      koskeva selonteko on lähiviikkoina tulossa
24029: kunnalle esityksen valiokunnan varajäsenten       eduskuntakäsittelyyn, olisi ehdotettu ulko-
24030: määrän lisäämisestä seitsemästä kahdeksaan.       asiainvaliokunnan varajäsenten lisääminen to-
24031: Valiokunnan esitys on liitetty tämän oheen.       teutettava kiireellisesti ja työjärjestyksen muu-
24032:    Eduskunnan työjärjestyksen 11 §:n 2 mo-        tos siten saatettava voimaan mahdollisimman
24033: mentin mukaan erikoisvaliokuntaan ja siis         pian sen hyväksymisen jälkeen. Kun toisaalta
24034: myös ulkoasiainvaliokuntaan kuuluu, eräin         seuraavissa edustajainvaaleissa valittavan edus-
24035: poikkeuksin, seitsemän varajäsentä. Ulko-         kunnan on voitava harkita nyt mahdollisesti
24036: asiainvaliokunnan varajäsenten määrän lisää-      tehtävien päätösten estämättä sitä, miten se
24037: minen edellyttää näin ollen työjärjestyksen sa-   haluaa yhdentymiskehitykseen liittyvän seuran-
24038: notun säännöksen muuttamista. Ulkoasiainva-       nan järjestää, olisi työjärjestyksen muutos sää-
24039: liokunnan esityksessä mainituista syistä puhe-    dettävä olemaan voimassa vain kulumassa ole-
24040: miesneuvosto ehdottaa työjärjestyksen muutta-     vien valtiopäivien loppuun.
24041: mista ja valiokunnan varajäsenten määrän li-         Lisäksi puhemiesneuvosto katsoo, että asia
24042: säämistä yhdellä eli säädettäväksi, että ulko-    säädösteknisesti yksinkertaisena voitaisiin käsi-
24043: asiainvaliokunnassa on kaikkiaan kahdeksan        tellä sitä perustuslakivaliokuntaan lähettämät-
24044: varajäsentä. Ehdottaessaan selostetuin tavoin     tä.
24045: työjärjestyksen muuttamista puhemiesneuvosto         Edellä sanotun perusteella puhemiesneuvos-
24046: korostaa pitävänsä tärkeänä, että Euroopan        to, viitaten valtiopäiväjärjestyksen 54 §:n 2
24047: taloudellista yhdentymistä koskevien neuvotte-    momentin säännöksiin, kunnioittaen ehdottaa,
24048: lujen parlamentaarisen seurannan on oltava
24049: mahdollisimman kattava saatettaessa neuvotte-              että eduskunnan työjärjestykseen
24050: luista ulkoasiainvaliokunnan kautta välittyvää           tehtäisiin seuraava muutos:
24051: informaatiota eduskunnan ja eduskuntaryh-
24052:  mien tietoon.
24053: 
24054:                                   Eduskunnan päätös
24055:                 eduskunnan työjärjestyksen 11 §:n väliaikaisesta muuttamisesta
24056: 
24057:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti 19 päivänä joulukuuta 1927
24058: hyväksytyn eduskunnan työjärjestyksen 11 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 18 päivänä
24059: helmikuuta 1983 tehdyssä eduskunnan päätöksessä (377 /83), näin kuuluvaksi:
24060: 
24061:                      11§
24062:                                                     Tämä työjärjestyksen muutos tulee voimaan
24063:   Pysyvään valiokuntaan valitaan 17 jäsentä ja      päivänä maaliskuuta 1990 ja on voimassa
24064: 7 varajäsentä, paitsi ulkoasiainvaliokuntaan 8    vuoden 1990 varsinaisten valtiopäivien ajan.
24065: varajäsentä, valtiovarainvaliokuntaan 21 jäsen-     Ennen tämän työjärjestyksen muutoksen
24066: tä ja 19 varajäsentä sekä pankkivaliokuntaan      voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöön-
24067: 13 jäsentä ja 6 varajäsentä.                      panon edellyttämiin toimenpiteisiin.
24068: 
24069: 
24070: 
24071: 
24072:      Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1990
24073: 
24074: 2000370
24075: 2                   1990 vp. -    Eduskunnan työjärjestyksen muuttaminen
24076: 
24077:      EDUSKUNNAN                                                                                Liite
24078: ULKOASIAINVALIOKUNTA
24079:    Helsingissä 16.2.1990
24080: 
24081: 
24082: 
24083: 
24084:                                         Eduskunnalle
24085: 
24086:    Hallitus on luvannut antaa eduskunnalle se-        Valtiopäiväjärjestyksen mukaan ulkoasiain-
24087: lonteon Suomen suhtautumisesta Länsi-Euroo-        valiokunnan tulee valmistella kysymykset val-
24088: pan taloudelliseen yhdentymiseen maaliskuun        tiosopimuksista. Valiokunnalla on mahdolli-
24089: puoleenväliin mennessä. Viime joulukuussa an-      suus saada hallitukselta ulkosuhteita koskevia
24090: netusta vastaavanlaisesta tiedonannosta poike-     luottamuksellisia tietoja. Toisaalta valiokun-
24091: ten selonteko lähetetään valiokuntakäsittelyyn.    nan jäsenten on noudatettava sitä vaiteliaisuut-
24092: Eduskunnan kannanotot selonteosta on mah-          ta, jota hallitus katsoo kunkin asian laadun
24093: dollista ottaa huomioon Suomen neuvotteluoh-       vaativan.
24094: jeita laadittaessa ennen toukokuussa aloitetta-       Jotta yhdentymiskysymyksen käsittely ulko-
24095: via virallisia neuvotteluja.                       asiainvaliokunnassa voisi tapahtua nykyistä
24096:    Ulkoasiainvaliokunta katsoo, että Euroopan      laajemmalla parlamentaarisella pohjalla, valio-
24097: talousaluetta koskeva sopimus olisi eräs tär-      kunta kunnioittaen ehdottaa valtiopäiväjärjes-
24098: keimmistä Suomen tähän asti tekemistä valtio-      tyksen 40 §:n mukaisesti eduskunnalle,
24099: sopimuksista. Sen vaikutukset ulottuisivat laa-
24100: jalle yhteiskunnan eri aloille, ja tämä tulisi              että ulkoasiainvaliokunnan varajä-
24101: ottaa huomioon myös käsittelyyn osallistuvia              senten luku lisättäisiin nykyisestä seitse-
24102: valiokuntia määrättäessä. Ulkoasiainvalio-                mästä kahdeksaan.
24103: kunnan lisäksi myös muiden valiokuntien tulisi
24104: omalla toimialallaan osallistua selonteon käsit-
24105: telyyn.
24106: 
24107:                                         Markus Aaltonen
24108:                               Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja
24109: 
24110: 
24111: 
24112: 
24113:                                                                        Ora Meres- Wuori
24114:                                                                 Ulkoasiainvaliokunnan sihteeri
24115:       1990 vp. -    Eduskunnan kirjelmä -     Eduskunnan työjärjestyksen muuttaminen
24116: 
24117: 
24118: 
24119: 
24120:                                    Ed u s k u n n a n k i r j e 1m ä puhemiesneuvoston ehdotuksen
24121:                                 johdosta eduskunnan työjärjestyksen 11 §:n väliaikaisesta muut-
24122:                                 tamisesta
24123: 
24124:   Eduskunnalle on puhemiesneuvosto tehnyt                  hyväksyä puhemiesneuvoston ehdo-
24125: ehdotuksen eduskunnan työjärjestyksen 11 §:n             tuksen näin kuuluvana:
24126: väliaikaisesta muuttamisesta. Eduskunta on
24127: päättänyt
24128: 
24129:                                   Eduskunnan päätös
24130:                eduskunnan työjärjestyksen 11 §:n väliaikaisesta muuttamisesta
24131: 
24132:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti 19 päivänä joulukuuta 1927
24133: hyväksytyn eduskunnan työjärjestyksen 11 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 18 päivänä
24134: helmikuuta 1983 tehdyssä eduskunnan päätöksessä (377 /83), näin kuuluvaksi:
24135: 
24136:                      11 §
24137:                                                     Tämä työjärjestyksen muutos tulee voimaan
24138:   Pysyvään valiokuntaan valitaan 17 jäsentä ja      päivänä maaliskuuta 1990 ja on voimassa
24139: 7 varajäsentä, paitsi ulkoasiainvaliokuntaan 8    vuoden 1990 varsinaisten valtiopäivien ajan.
24140: varajäsentä, valtiovarainvaliokuntaan 21 jäsen-     Ennen tämän työjärjestyksen muutoksen
24141: tä ja 19 varajäsentä sekä pankkivaliokuntaan      voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöön-
24142: 13 jäsentä ja 6 varajäsentä.                      panon edellyttämiin toimenpiteisiin.
24143: 
24144: 
24145: 
24146: 
24147:     Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1990
24148: 
24149: 
24150: 
24151: 
24152: 200044P
24153:     1990 vp. -    Eduskunnan työjärjestyksen ja eduskunnan vaalisäännön muuttaminen
24154: 
24155: 
24156: 
24157: 
24158:                                      Puhemiesneuvoston ehdotus eduskunnan työjärjes-
24159:                                   tyksen ja eduskunnan vaalisäännön muuttamisesta
24160: 
24161: 
24162: 
24163: 
24164:                          EHDOTUKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
24165: 
24166:    Eduskunnan työjärjestykseen ehdotetaan            erikoisvaliokuntiin valittaisiin varajäseniä yh-
24167: tehtäväksi eräitä muutoksia lähinnä valiokun-        deksän eli kaksi nykyistä enemmän.
24168: talaitoksen organisaation uudistamiseksi sekä           Lisäksi työjärjestystä ehdotetaan muutetta-
24169: valiokuntien toimintatapojen osalta. Erikoisva-      vaksi niitä valtiopäiväjärjestyksen muutoksia
24170: liokuntien lukumäärä säilyisi ennallaan eli niitä    vastaavasti, joita on ehdotettu hallituksen esi-
24171: olisi kolmetoista. Kaikkien erikoisvaliokuntien      tyksessä laiksi valtiopäiväjärjestyksen muutta-
24172: jäsenmäärä valtiovarainvaliokuntaa lukuun ot-        misesta ja laiksi edustajanpalkkiosta annetun
24173: tamatta olisi seitsemäntoista. Tämän suuruisiin      lain 4 §:n muuttamisesta (HE n:o 89/1990
24174:                                                      vp.).
24175: 
24176: 
24177: 
24178: 
24179:                                        YLEISPERUSTELUT
24180: 
24181: 1. Valiokuntalaitoksen organisaa-                    tiopäivillä (alkoholilakivaliokunta ja verolaki-
24182:    tio                                               valiokunta).
24183:                                                         Kolmestatoista pysyvästä erikoisvaliokun-
24184:    Erikoisvaliokuntia on nykyisin kolmetoista.       nasta     perustuslakivaliokunnan,     lakivalio-
24185: Niistä yli puolet on jo säätyvaltiopäivien tai       kunnan, ulkoasiainvaliokunnan, valtiovarain-
24186: vuoden 1906 eduskuntauudistuksen ajalta.             valiokunnan ja pankkivaliokunnan olemassa-
24187:    Näiltä ajoilta ovat peräisin perustuslakivalio-   olo perustuu valtiopäiväjärjestyksen säännök-
24188: kunta, lakivaliokunta, valtiovarainvaliokunta,       siin muiden pohjautuessa eduskunnan työjär-
24189: pankkivaliokunta, talousvaliokunta, laki- ja         jestykseen.
24190: talousvaliokunta, maatalousvaliokunta, jonka            Valiokuntalaitoksen organisaatiomu utoksis-
24191: nimi muutettiin maa- ja metsätalousvalio-            ta ei ole sanottavasti valmisteltu ehdotuksia
24192: kunnaksi vuonna 1965, sekä työväenasiainva-          eduskunnan toiminta-aikana. Vuonna 1976
24193: liokunta, jonka nimi muutettiin sosiaalivalio-       työskennellyt puhemiesneuvoston asettama
24194: kunnaksi vuonna 1962. Sittemmin asetettiin           eduskuntatyön kehittämistyöryhmä ehdotti
24195: sivistysvaliokunta (1908), ulkoasiainvaliokunta      eräitä tarkennuksia valiokuntien työnjakoon.
24196: (1917), kulkulaitosvaliokunta (1929), jonka ni-      Työryhmän ehdotuksia ei toteutettu. Valiokun-
24197: mi muutettiin liikennevaliokunnaksi vuonna           talaitoksen laajempia muutoksia ehdotti viime
24198: 1973, puolustusasiainvaliokunta (1937) sekä          vaalikaudella työskennellyt, puhemiesneuvos-
24199: toinen lakivaliokunta (1971).                        ton asettama valiokuntalaitoksen kehittämistä
24200:    Vuoden 1971 valtiopäivistä lähtien nämä           selvittänyt toimikunta. Senkään ehdotuksia ei
24201: kolmetoista erikoisvaliokuntaa ovat toimineet        toteutettu.
24202: pysyvinä valiokuntina. Ad hoc -tyyppisiä valio-         Valiokuntalaitos on organisaatioltaan varsin
24203: kuntia on toiminut viimeksi vuoden 1968 vai-         iäkäs. Voidaan kuitenkin arvioida nykymuo-
24204: 
24205: 200174F
24206: 2   1990 vp. -   Eduskunnan työjärjestyksen ja eduskunnan vaalisäännön muuttaminen
24207: 
24208: toisen valiokuntalaitoksen olevan kohtuullisen      toimialaan. Pankkivaliokunnan tehtävät kyt-
24209: toimintakykyinen. Organisaation tähänastinen        keytyvät varsinkin Suomen Pankkiin ja sitä
24210: muuttumattomuus on sinänsä osoitus tästä.           kautta valtiovarainministeriön toimialaan. Ta-
24211:    Harkittaessa valiokuntalaitoksen organisoi-      lousvaliokunta      käsittelee  nykyisin    sekä
24212: ruisperiaatteita on kiinnitettävä huomiota sii-     kauppa- ja teollisuusministeriön että sosiaali-
24213: hen, minkä perusteiden mukaan valiokuntien          ja terveysministeriön toimialaan kuuluvia
24214: pääasiallisten tehtävien tulisi määräytyä. Suo-     asioita. Myös laki- ja talousvaliokunnan toimi-
24215: men parlamentaarisessa järjestelmässä valio-        ala liittyy useaan ministeriöön, ensi sijassa
24216: kuntien keskeisenä tehtävänä on käsitellä asiat     sisäasiainministeriöön mutta myös ympäristö-
24217: valmistelevasti täysistuntokäsittelyä varten.       ministeriöön. Toinen lakivaliokunta taas käsit-
24218: Asioiden keskinäisessä käsittelyjärjestyksessä      telee yleensä asioita, jotka kuuluvat oikeus-
24219: hallituksen esityksillä on etusija muihin verrat-   ministeriön toimialaan.
24220: tuna (valtiopäiväjärjestyksen 87 §).                   Ministeriövastaavuusperiaatteen toteutumis-
24221:    On aiheellista pyrkiä siihen, että kunkin        ta ehdotetaan parannettavaksi:
24222: valiokunnan tehtäväkenttä olisi sillä tavoin           - Iakkauttamalla pankkivaliokunta ja aset-
24223: selkeä ja sisäisesti kiinteä, että valiokunnan      tamalla sen tilalle valiokunta, jonka nimi olisi
24224: jäsenille tarjoutuu luonteva mahdollisuus pe-       talousvaliokunta ja joka Suomen Pankkia sekä
24225: rehtyä ja erikoistua toimialaan kuuluviin asioi-    pankki- ja luottolaitoksia koskevien asioiden
24226: hin.                                                lisäksi käsittelisi kauppa- ja teollisuusministe-
24227:    Näiden seikkojen kannalta erikoisvaliokun-       riön toimialan kysymyksiä; ehdotus pankkiva-
24228: tien luonnolliseksi organisoiruistavoitteeksi       liokunnan lakkauttamisesta sisältyy aiemmin
24229: muodostuu se, että niiden organisaatio vastaisi     mainittuun hallituksen esitykseen n:o 89/1990
24230: valtioneuvostossa käytössä olevaa ministeriö-       vp.,
24231: jakoa (ministeriövastaavuusperiaate).                  - Iakkauttamalla nykymuotoinen talousva-
24232:    Ministeriöjaossa on tapahtunut viime aikoi-      liokunta ja asettamalla sen tilalle työasiainva-
24233: na valiokuntalaitoksen kannalta merkittäviä         liokunta, joka käsittelisi työministeriön toimi-
24234: muutoksia: vuonna 1983 perustettiin ympäris-        alaan kuuluvia asioita sekä eläke- ja sosiaaliva-
24235: töministeriö ja työministeriö aloitti toimintan-    kuutuskysymyksiä, sekä
24236: sa vuonna 1989. Ministeriövastaavuusperiaat-           - Iakkauttamalla toinen lakivaliokunta ja
24237: teen kannalta on huomattava myös, että              asettamalla sen tilalle ympäristövaliokunta, jo-
24238: kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan      ka käsittelisi ympäristöministeriön toimialan
24239: asioiden käsittelyä ei ole eduskunnassa selkeäs-    kysymyksiä.
24240: ti keskitetty millekään valiokunnalle.                 Ministeriövastaavuusperiaatteen      kannalta
24241:    Ministeriövastaavuusperiaatteen voi sanoa        laki- ja talousvaliokunnan toimialaa tulisi lä-
24242: toteutuvan valiokuntalaitoksessa nykyisin seu-      hentää nykyisestään sisäasiainministeriön toi-
24243: raavasti:                                           mialaan. Tämä ehdotetaan toteutettavaksi Iak-
24244:    Lakivaliokunta - oikeusministeriö                kauttamalla laki- ja talousvaliokunta nykyises-
24245:    Ulkoasiainvaliokunta - ulkoasiainministe-        sä muodossaan ja asettamalla sen tilalle hallin-
24246: riö                                                 tovaliokunta.
24247:    Valtiovarainvaliokunta - valtiovarainminis-        Keskitettäessä sosiaali- ja terveysministeriön
24248: teriö                                               hallinnonalan asioiden käsittely yhteen valio-
24249:    Sivistysvaliokunta - opetusministeriö            kuntaan, nykyiseen sosiaalivaliokuntaan, eh-
24250:     Maa- ja metsätalousvaliokunta - maa- ja         dotetaan samalla valiokunnan nimi muutetta-
24251: metsätalousministeriö                               vaksi sosiaali- ja terveysvaliokunnaksi.
24252:    Sosiaalivaliokunta - sosiaali- ja terveysmi-       Tässä yhteydessä on lisäksi pidetty tarpeelli-
24253: nisteriö                                            sena lyhentää puolustusasiainvaliokunnan nimi
24254:    Liikennevaliokunta - liikenneministeriö          puolustusvaliokunnaksi.
24255:    Puolustusasiainvaliokunta - puolustusmi-
24256: nisteriö.
24257:    Muista     valiokunnista    perustuslakivalio-   2. Erikoisvaliokuntien toimialat
24258: kunnan tehtäväkenttä on poikkeuksellinen ja
24259: liittyy perustuslakien osalta oikeusministeriön       Valiokuntien välistä toimialajakoa arvioi-
24260: toimialaan ja säätämisjärjestyslausuntojen          taessa keskeisin epäkohta näyttää nykyisin liit-
24261: osalta periaatteessa minkä tahansa ministeriön      tyvän työmäärän jakautumiseen valiokuntien
24262:        1990 vp. -     Eduskunnan työjärjestyksen ja eduskunnan vaalisäännön muuttaminen 3
24263: 
24264: kesken. Luontevin mittari tällaisessa tarkaste-      3. Valiokuntien jäsenmäärä
24265: lussa muodostuu eri valiokuntien käsittelemien
24266: hallituksen esitysten määrästä, sillä näiden esi-       Kussakin erikoisvaliokunnassa on nykyisin
24267: tysten valmisteleva käsittely on yleensä erikois-    17 jäsentä ja 7 varajäsentä. Poikkeuksen tästä
24268: valiokuntien päätehtävä.                             muodostavat valtiovarainvaliokunta, jossa on
24269:    Tämän perusteen mukaan tarkasteltuna eri-         21 jäsentä ja 19 varajäsentä, ja pankkivalio-
24270: koisvaliokunnat ovat työmääränsä suhteen eri-        kunta, jossa on 13 jäsentä ja 6 varajäsentä,
24271: laisessa asemassa. Jotkut valiokunnat ovat           sekä tilapäisesti ulkoasiainvaliokunta, jossa on
24272: ajoittain hyvinkin kuormitettuja, kun taas toi-      vuoden 1990 valtiopäivillä 8 varajäsentä.
24273: set saattavat joutua olemaan pitkähköjäkin              Erikoisvaliokuntien jäsenmäärä on osoittau-
24274: ajanjaksoja vain vähän työllistettyjä.               tunut sopivaksi. Kehitettäessä pankkivalio-
24275:    Erikoisvaliokuntien pääasiallinen työ koos-       kunnasta talousvaliokunta on tämän uuden
24276: tuu ja on edelleenkin koostuva hallituksen           valiokunnan varsinaisten jäsenten määrä ehdo-
24277: esitysten käsittelystä. Hallituksen esitykset taas   tuksen mukaan sama kuin yleensä muissakin
24278: jakautuvat valmisteluvastuussa olevien ministe-      erikoisvaliokunnissa eli 17. Tämä ehdotus mer-
24279: riöiden kesken hyvin epätasaisesti. Näin ollen       kitsee sitä, että erikoisvaliokuntien kokonaisjä-
24280: ministeriövastaavuusperiaatteeseen pyrittäessä       senmäärä nousee nykyisestä 221 :stä 225:een.
24281: ei voida merkittävästi tasata työmääriä erikois-
24282:                                                         Erikoisvaliokuntien varajäsenten nykyistä
24283: valiokuntien kesken.
24284:                                                      määrää on niin ikään asioiden normaalin käsit-
24285:     Tähän seikkaan liittyy se, että valiokuntalai-
24286:                                                      telyn kannalta pidettävä sopivana. Valiokun-
24287: toksen organisaatiota uudistettaessa ei ole tar-
24288:                                                      nan varajäsenyyteen on kuitenkin - ainakin
24289: koituksenmukaista säännellä valiokuntien toi-
24290:                                                      tavoitetasolla - kytkettävissä muitakin näkö-
24291: mialoja enemmälti kuin valtiopäiväjärjestyk-
24292:                                                      kohtia.
24293: sessä nykyisin on säädetty. Näin ollen työjär-
24294: jestykseen perustuvien erikoisvaliokuntien toi-         Varajäsenten määrää lisäämällä näet voi-
24295: mialat keskeiseltä osaltaan edelleenkin ilmeni-      daan parantaa pienten eduskuntaryhmien mah-
24296: sivät ensi sijassa niiden nimestä eikä toimialoja    dollisuuksia osallistua valiokuntien työhön.
24297: säädettäisi työjärjestyksessä kiinteiksi. Tämä       Näin voidaan ainakin luoda edellytykset sille,
24298: menettely antaa mahdollisuuden jossain mää-          että pienet ryhmät saavat käyttöönsä sen infor-
24299: rin harkita tapauskohtaisesti, mihin valiokun-       maation, jonka valiokunta käsiteltävänä ole-
24300: taan jokin asia lähetetään. Näin voidaan jous-       vasta asiasta hankkii, ja että tällaisen ryhmän
24301: tavasti kiinnittää nykyiseen tapaan huomiota         edustaja voi vaikuttaa asian käsittelyyn valio-
24302: työmäärien tasaustarpeeseen valiokuntien kes-        kunnassa. Tässä tarkoituksessa ehdotetaan, et-
24303:  ken.                                                tä muiden erikoisvaliokuntien kuin valtiova-
24304:     Erikoisvaliokuntien toimialajaon osalta saa-     rainvaliokunnan varajäsenten määrä nostetaan
24305: tetaan viitata vielä siihen, että puhemiesneu-       yhdeksään.
24306: vosto voi valtiopäiväjärjestyksen 54 §:n 2 mo-
24307: mentin nojalla hyväksyä muun muassa toimi-
24308:  alajakoa koskevat yleisohjeet. Ohjeita mahdol-      4. Valiokuntien yhteinen kokous
24309: lisesti annettaessa on tarkoituksenmukaista, et-
24310: tä niistä voidaan tapauksittain poiketa esimer-         On verraten yleistä, että sama asia on yhtai-
24311:  kiksi valiokuntien työmäärän perusteella. Ny-       kaa vireillä useammassa kuin yhdessä valio-
24312:  kyisin tällaisia yleisohjeita on puhemiesneuvos-    kunnassa. Tällaisessa tilanteessa on tavallisin-
24313: ton vahvistamassa "Valiokuntaoppaassa".              ta, että yhden erikoisvaliokunnan tehtävänä on
24314:     Koska töiden epätasaista jakautumista valio-     valmistaa asiasta mietintö täysistunnolle toisen
24315:  kuntien välillä ei voida välttää, saattaa olla      valiokunnan tai toisten valiokuntien antaessa
24316:  aiheellista valiokuntapaikkoja jaettaessa kiin-     oman lausuntonsa mietinnön Iaativaiie valio-
24317:  nittää huomiota siihen, että edustajan, jolla on    kunnalle.
24318:  enty1sen työllistävän valiokunnan jäsenyys             Varsin yleisesti tällaisissa tilanteissa asian
24319:  (esim. perustuslakivaliokunta, lakivaliokunta,      käsittely etenee siten, että mietinnön antava
24320:  valtiovarainvaliokunta, sosiaali- ja terveysva-     valiokunta ryhtyy käsittelyyn vasta lausunnon
24321:  liokunta), ei välttämättä tarvitsisi olla jäsen     tai lausunnot saatuaan. Tavallista myös on,
24322:  muussa valiokunnassa (vrt. työjärjestyksen          että eri valiokunnissa kuullaan vielä samoja
24323:  13 §).                                              asiantuntijoita.
24324: 4    1990 vp. -    Eduskunnan työjärjestyksen ja eduskunnan vaalisäännön muuttaminen
24325: 
24326:    Menettely voisi jäntevöityä ja nopeutuakin,       tin oikeudellisista kysymyksistä tai joissa ke-
24327: jos valiokunnat voisivat tällaisissa tilanteissa     vätistuntokaudella tehdyistä raha-asia-aloitteis-
24328: pitää yhteisiä kokouksia asiantuntijoita kuul-       ta on pyydetty lausunnot, niin tiettävästi ai-
24329: taessa. Näin eri valiokuntien jäsenet voisivat       noastaan vuoden 1944 valtiopäivillä sivistysva-
24330: samassa tilaisuudessa esittää juuri oman valio-      liokunta antoi eduskunnan päätöksen mukai-
24331: kuntansa toimialaa koskevia kysymyksiä kuut-         sesti budjettiesityksestä lausunnon valtiova-
24332: taville asiantuntijoille. Tällä tavoin asiantunti-   rainvaliokunnalle ja vuoden 1952 valtiopäivillä
24333: joiden käsitykset voisivat tulla nykyistä laajem-    valtiovarainvaliokunta sai budjettiesityksestä
24334: min ja menettelyn kannalta yksinkertaisemmin         pyytämänsä lausunnon puolustusasiainvalio-
24335: asian käsittelyyn osallistuvien valiokuntien tie-    kunnalta.
24336: toon. Esimerkiksi perustuslakivaliokunnan               Erikoisvaliokuntien asemaa harkittaessa on
24337: kuullessa asiantuntijoita säätämisjärjestyslau-      budjettikäsittelyn luonteen kannalta pidetty
24338: sunnon antamista varten tulee lakiehdotuksesta       tarkoituksenmukaisena järjestelyä, joka suo-
24339: tavallisesti esille sellaisia näkökohtia, jotka      raan säännösperusteisesti vahvistaisi erikoisva-
24340: säätämisjärjestysarviointiin vaikuttamattomina       liokuntien osuuden ilman että menettelyyn liit-
24341: saattavat jäädä esille ottamatta perustuslakiva-     tyisi esimerkiksi puhemiesneuvoston harkintaa.
24342: liokunnan lausunnossa mutta joilla voi olla          Tämän mukaisesti ehdotetaan, että kullekin
24343: merkitystä lakiehdotusta valmistelevasti käsit-      erikoisvaliokunnalle annetaan työjärjestyksen
24344: televälle valiokunnalle.                             säännöksin mahdollisuus antaa omalta toimi-
24345:    Tällaisen mahdollisuuden luomiseksi ehdote-       alaltaan lausunto valtion tulo- ja menoarvioesi-
24346: taan työjärjestykseen sisällytettäväksi säännös,     tyksestä valtiovarainvaliokunnalle.
24347: jonka mukaan valiokunnat voivat kuulla asian-
24348: tuntijoita yhteisessä kokouksessaan.
24349:                                                      6. Muut uudistukset
24350: 
24351: 5. Valtion tulo- ja menoarvioesi-                       Tähän ehdotukseen liittyvän hallituksen esi-
24352:    tyksen lausuntomenettely                          tyksen mukaan valiokunta voisi määrätä ko-
24353:                                                      kouksensa osan julkiseksi. Tällaisen mahdolli-
24354:    Eri yhteyksissä on keskusteltu siitä, millä       suuden vuoksi on työjärjestykseen syytä ottaa
24355: tavoin erikoisvaliokuntien asemaa valtiovarain-      säännökset järjestyksen pitämisestä silloin, kun
24356: valiokuntaan nähden voitaisiin tehostaa valtion      valiokunnan kokouksessa saa olla läsnä ulko-
24357: tulo- ja menoarvioesityksen käsittelyssä. Erityi-    puolisia, sekä kokouksen julkisen osan valoku-
24358: sesti on viitattu sellaiseen mahdollisuuteen, että   vaamisesta ja muunlaisesta tallentamisesta.
24359: muut valiokunnat voisivat antaa valtiovarain-           Edellä on ehdotettu muiden erikoisvaliokun-
24360: valiokunnalle lausunnon esityksestä omalta toi-      tien kuin valtiovarainvaliokunnan varajäsenten
24361: mialaltaan.                                          määrän nostamista pienten eduskuntaryhmien
24362:    Nykyisin eduskunta voisi työjärjestyksen          tiedonsaanti- ja vaikutusmahdollisuuksien pa-
24363: 18 a §:n nojalla velvoittaa valtiovarainvalio-       rantamiseksi. Tällä tavoinkaan ei voida taata
24364: kunnan pyytämään tulo- ja menoarvioesityk-           kaikkien pienten ryhmien tiedonsaantia kaikil-
24365: sestä muiden valiokuntien lausunnon, ja valtio-      ta erikoisvaliokunnilta. Tiedonsaannin varmis-
24366: varainvaliokunta voisi saman säännöksen pe-          tamiseksi ehdotetaan, että sellaisella eduskun-
24367: rusteella pyytää lausunnon oma-aloitteisesti.        taryhmällä, joka ei ole edustettuna valiokun-
24368: Tällaista menettelyä ei ole kuitenkaan budjet-       nassa tai sen jaostossa, on oikeus pyynnöstä
24369: tiesitystä käsiteltäessä juurikaan käytetty. Jos     saada kyseisen valiokunnan tai sen jaoston
24370: jätetään huomiotta tapaukset, joissa perustus-       käsittelyssä syntyneitä muita kuin salaisia asia-
24371: lakivaliokunnalta on pyydetty lausunto budje-        kirjoja.
24372:      1990 vp. -     Eduskunnan työjärjestyksen ja eduskunnan vaalisäännön muuttaminen                5
24373: 
24374:                               YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
24375: 
24376: 
24377: 1. Säädösehdotusten perustelut                        liokuntaan. Valtiovarainvaliokunnan harkitta-
24378:                                                       vaksi jäisi, missä määrin se ottaa huomioon
24379: 1.1. Eduskunnan työjärjestys                          lausunnossa esille tuodut näkökohdat omassa
24380:                                                       mietinnössään.
24381:    JO §. Ehdotuksen mukaan pykälän 2 mo-                 Lausunnonantamismahdollisuus ei saisi hai-
24382: mentissa luetellaan aakkosjärjestyksessä ne eri-      tallisesti viivyttää myöskään erikoisvaliokun-
24383: koisvaliokunnat, joita ei ole mainittu valtiopäi-     nan muuta työskentelyä, ei varsinkaan valio-
24384: väjärjestyksen 40 §:ssä.                              kunnan perustehtävän täyttämistä eli hallituk-
24385:    Uuden 3 momentin mukaan talousvalio-               sen esitysten käsittelyä. Lausunnon antamisen
24386: kunta käsittelisi ne valtiopäiväjärjestyksen          tarpeellisuutta eri valiokunnissa harkittaessa
24387: 50 §:ssä säädetyt asiat, jotka nykyisin kuuluvat      olisikin syytä kiinnittää huomiota valiokunnan
24388: lakkautettavaksi       ehdotetulle     pankkivalio-   muuhun työtilanteeseen.
24389: kunnalle.                                                Viimeksi mainittuun liittyvästi voidaan viita-
24390:    11 §. Pykälän 2 momentin mukaan valtiova-          ta työjärjestyksen 18 b §:n 1 momenttiin, joka
24391: rainvaliokunnassa olisi nykyiseen tapaan 21           koskee erikoisvaliokuntaan lähetettyjen asioi-
24392: jäsentä ja 19 varajäsentä. Kaikkiin muihin            den keskinäistä kiireellisyysjärjestystä. Tätä
24393: erikoisvaliokuntiin valittaisiin 17 jäsentä ja 9      säännöstä ei ehdoteta tässä yhteydessä muutet-
24394: varajäsentä.                                          tavaksi. Tämän on tarkoitus osaltaan osoittaa,
24395:    Pykälän 4 momentin nojalla suureen valio-          ettei ehdotettua oma-aloitteista lausunnonanta-
24396: kuntaan, jonka tehtäviä ja asemaa ehdotetaan          mismahdollisuutta tulisi käyttää niin, että kii-
24397: muutettavaksi tähän ehdotukseen liittyvässä           reellisyysjärjestystä koskevassa säännöksessä
24398: hallituksen esityksessä, valittaisiin 25 jäsentä ja   tarkoitettujen asioiden käsittely viivästyisi.
24399: 13 varajäsentä. Suuren valiokunnan jäsenten ja           20 a §. Jos jokin asia on käsiteltävänä
24400: varajäsenten määrällinen suhde vastaisi siten         useammassa kuin yhdessä valiokunnassa, ne
24401: erikoisvaliokuntien osalta ehdotettua.                voivat ehdotuksen mukaan tällöin kuulla asi-
24402:    18 a §. Tämän työjärjestyksen uuden sään-          antuntijoita yhteisessä kokouksessaan. Tällai-
24403: nöksen mukaan erikoisvaliokunta voisi omasta          sessa kokouksessa puhetta johtaisi iältään van-
24404: aloitteestaan antaa valtion tulo- ja menoarvio-       hin valiokunnan puheenjohtaja, jollei valio-
24405: esityksestä lausunnon valtiovarainvaliokunnal-        kuntien kesken sovita muusta.
24406: le. Ehdotettu uudistus koskee ainoastaan varsi-          Yhteiseen kokoukseen liittyviä menettely-
24407: naista tulo- ja menoarvioesitystä eikä niin sa-       muotoja ei ehdoteta säänneltäväksi tämän tar-
24408: nottuja lisäbudjettiesityksiä. Viimeksi mainit-       kemmin. On tarkoituksenmukaista, että valio-
24409: tujen osalta lausuntomenettely jäisi nykyisten        kunnat keskenään sopivat menettelytavoista ja
24410: säännösten varaan.                                    esimerkiksi kokouspaikasta.
24411:    Tarkoitettu lausunto tulisi annettavaksi eri-         Pöytäkirjaaminen lienee tarkoituksenmukai-
24412: koisvaliokunnan omalta toimialalta. Käytän-           sinta suorittaa erikseen kunkin kuulemiseen
24413: nössä kyseinen valiokunta itse arvioisi toimi-        osallistuvan valiokunnan osalta. Samaten pää-
24414: alansa. Lausunto voisi koskea sellaisia budjet-       tösvaltaisuuskysymys olisi aiheellista arvioida
24415: tiesityksen kohtia, jotka suoranaisesti tuloja tai    valiokunnittain.
24416: menoja koskevina kuuluvat eduskunnan bud-                20 b §. Pykälän 1 momentin mukaan valio-
24417: jettivallan piiriin tai joista esityksessä muutoin    kunnan puheenjohtajan tehtävänä olisi pitää
24418: ehdotetaan eduskunnan kannanottoa. Erikois-           yllä järjestystä valiokunnan kokouksen sellai-
24419: valiokunnan toimialan mukaisesti lausunto             sessa osassa, jossa on läsnä myös ulkopuolisia.
24420: voisi kohdistua yhteen tai useampaankin pää-          Tällöin olisi noudatettava soveltuvin osin
24421: luokkaan.                                             57 §:n säännöksiä, joissa kielletään meluavat
24422:    Ehdotettu lausunnonantamismahdollisuus ei          suosion ja paheksumisen osoitukset, ja
24423: saisi viivyttää budjettiesityksen valmistelua val-    65 §:ää, jonka nojalla puheenjohtaja voisi vii-
24424: tiovarainvaliokunnassa. Tästä syystä ehdote-          me kädessä määrätä ulkopuoliset poistumaan
24425: taan, että lausunto on annettava kolmenkym-           kokouksesta.
24426: menen päivän kuluessa siitä, kun valtion tulo-           Pykälän 2 momentin perusteella valiokun-
24427: ja menoarvioesitys lähetettiin valtiovarainva-        nan kokouksen julkisen osan valokuvaaminen,
24428: 6    1990 vp. -     Eduskunnan työjärjestyksen ja eduskunnan vaalisäännön muuttaminen
24429: 
24430: nauhoittaminen sekä kuvan ja äänen muu tal-           1.2. Eduskunnan vaalisääntö
24431: lentaminen ja siirtäminen teknisin menetelmin
24432: olisi sallittua valiokunnan suostumuksella.              Vaalisäännön 1 § ehdotetaan muutettavaksi
24433:                                                       niin, että suuren valiokunnan jäsenten vaali
24434:    20 c §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi         toimitetaan samalla tavoin kuin erikoisvalio-
24435: eduskuntaryhmien oikeudesta saada tietoja va-         kuntien jäsenten vaali. Muutos on tarpeen
24436: liokunnan asiakirjoista. Ehdotuksen mukaan            tähän ehdotukseen liittyvään hallituksen esi-
24437: ryhmällä olisi oikeus saada pyynnöstään jäljen-       tykseen     sisältyvän   valtiopäiväjärjestyksen
24438: nös valiokunnassa jonkin asian käsittelyssä           42 §:ää koskevan muutosehdotuksen vuoksi.
24439: laadituista tai saaduista asiakirjoista, jos ryh-     Tähän liittyvästi vaalisäännön 18 §:ää muutet-
24440: mä ei ole edustettuna valiokunnassa. Tietojen-        taisiin siten, että myös suuren valiokunnan
24441: saantioikeus koskisi vastaavan sisältöisenä           avoimeksi jääneen jäsenen tai varajäsenen pai-
24442: myös valiokunnan jaostoa.                             kan täyttämiseksi toimitetaan täydennysvaali.
24443:                                                          Vaalisäännön 9 §:ää ehdotetaan muutetta-
24444:   Ehdotuksen mukaan tarkoitetunlaisten edus-          vaksi niin, että eduskunnan toimitettavan vaa-
24445: kuntaryhmien tietojensaantioikeus ei ulottuisi        lin ehdokaslistat tarkastaa ja hyväksyy puhe-
24446: salaisiin asiakirjoihin eli ensi sijassa sellaisiin   mies. Toimenpiteiden siirtäminen koko puhe-
24447: asiakirjoihin, jotka lain tai asetuksen perusteel-    miehistöitä puhemiehelle on tarpeen menette-
24448: la ovat salassa pidettäviä. Nimenomaan ulko-          lyn yksinkertaistamiseksi ja ottaen myös huo-
24449: asiainvaliokunnan osalta on huomattava, että          mioon sen, että valitsijamiesten toimitettavan
24450: asian salaisuus voi valtiopäiväjärjestyksen           vaalin osalta samat toimenpiteet kuuluvat va-
24451: 48 §:n 4 momentin mukaan perustua myös                litsijamiesten puheenjohtajalle.
24452: hallituksen päätökseen.
24453:   27 §. Pykälän 1 momenttia muutettaisiin
24454: vastaamaan suuren valiokunnan tehtävien ja            2. Voimaantulo
24455: aseman muutosta, jota on ehdotettu hallituk-
24456: sen esityksessä n:o 89/1990 vp. Uudistetun               Ehdotus eduskunnan työjärjestyksen muut-
24457: momentin mukaan suuri valiokunta kokoon-              tamisesta on 10 §:n 2 ja 3 momentin, 11 §:n 2
24458: tuisi, kun jokin asia on lähetetty sen käsiteltä-     ja 4 momentin, 20 b §:n, 27 §:n 1 momentin ja
24459: väksi.                                                37 §:n osalta sekä ehdotus eduskunnan vaali-
24460:                                                       säännön muuttamisesta on 1 ja 18 §:n osalta
24461:    Pykälän 3 momentista ehdotetaan tarpeetto-         erottamaton osa lainsäädäntökokonaisuutta,
24462: mana poistettavaksi viittaus täysistunnon käsit-      johon kuuluu lisäksi hallituksen esitykseen n:o
24463: telyjärjestyksen noudattamiseen soveltuvin            89/1990 vp. sisältyvä ehdotus laiksi valtiopäi-
24464: osin suuressa valiokunnassa.                          väjärjestyksen muuttamisesta. Työjärjestyksen
24465:                                                       ja vaalisäännön muutokset olisi siksi päätettä-
24466:   37 §.Ehdotuksen mukaan ryhmäpuheenvuo-              vä tulemaan voimaan samaan aikaan kuin
24467: romenettelyä voidaan puhemiesneuvoston kus-           mainittu laki.
24468: sakin tapauksessa tekemän päätöksen nojalla              Edellä sanotun perusteella puhemiesneuvos-
24469: noudattaa käsiteltäessä täysistunnossa jotakin        to, viitaten valtiopäiväjärjestyksen 54 §:n 2
24470: merkitykseltään huomattavaa asiaa. Uudistus           momentin säännöksiin, kunnioittaen ehdottaa,
24471: merkitsisi sitä, että minkä tahansa tyyppisen
24472: asian käsittelyssä voidaan käyttää ryhmäpu-                    että Eduskunta hyväksyisi eduskun-
24473: heenvuoroja, jos puhemiesneuvosto pitää sitä                 nan työjärjestykseen ja eduskunnan
24474: perusteltuna asian merkityksen vuoksi.                       vaalisääntöön seuraavat muutokset:
24475:      1990 vp. -    Eduskunnan työjärjestyksen ja eduskunnan vaalisäännön muuttaminen               7
24476: 
24477: 
24478: 1.
24479:                                     Eduskunnan päätös
24480:                              eduskunnan työjärjestyksen muuttamisesta
24481: 
24482:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
24483:   muutetaan I9 päivänä joulukuuta I927 hyväksytyn eduskunnan työjärjestyksen 10 §:n 2
24484: momentti, 11 §:n 2 ja 4 momentti, 27 §:n 1 ja 3 momentti sekä 37 §, sellaisina kuin ne ovat 18
24485: päivänä helmikuuta I983 tehdyssä eduskunnan päätöksessä, sekä
24486:   lisätään IO ja 18 a §:ään, sellaisina kuin ne ovat viimeksi mainitussa eduskunnan päätöksessä,
24487: kumpaankin uusi 3 momentti sekä työjärjestykseen uusi 20 a-20 c § seuraavasti:
24488: 
24489:                       10§                           sensa joitain osin siten julkiseksi, että kokouk-
24490:                                                     sessa saa olla läsnä ulkopuolisia, on puheen-
24491:    Pysyviä valiokuntia ovat valtiopäiväjärjes-      johtajan ylläpidettävä järjestystä kokouksessa
24492: tyksen 40 §:ssä mainittujen valiokuntien lisäksi    noudattaen soveltuvin osin, mitä 57 ja 65 §:ssä
24493: hallintovaliokunta, liikennevaliokunta, maa- ja     on säädetty.
24494: metsätalousvaliokunta,      puolustusvaliokunta,       Kokouksen valokuvaaminen, nauhoittami-
24495: sivistysvaliokunta, sosiaali- ja terveysvaliokun-   nen sekä kuvan ja äänen muu tallentaminen ja
24496: ta, talousvaliokunta, työasiainvaliokunta ja        siirtäminen teknisin menetelmin on sallittua
24497: ympäristövalio kunta.                               valiokunnan suostumuksella.
24498:    Talousvaliokunta käsittelee valtiopäiväjär-
24499: jestyksen 50 §:ssä säädetyt asiat.                                       20 c §
24500:                                                       Sellaisella eduskunnassa olevalla edustaja-
24501:                       II §                          ryhmällä, joka ei ole edustettuna valiokun-
24502:                                                     nassa tai sen jaostossa, on oikeus pyynnöstä
24503:   Pysyvään valiokuntaan valitaan 17 jäsentä ja      saada jäljennös valiokunnan tai sen jaoston
24504: 9 varajäsentä, paitsi valtiovarainvaliokuntaan      jonkin asian käsittelyssä saamista tai laatimista
24505: 21 jäsentä ja 19 varajäsentä.                       muista kuin salaisista asiakirjoista.
24506: 
24507:   Suureen valiokuntaan valitaan 25 jäsentä ja                            27 §
24508: 13 varajäsentä.                                       Suuri valiokunta kokoontuu, kun jokin asia
24509:                                                     on lähetetty sen käsiteltäväksi.
24510: 
24511:                      18 a §                            Jollei suuren valiokunnan itselleen hyväksy-
24512:                                                     mästä työjärjestyksestä muuta johdu, on asioi-
24513:    Erikoisvaliokunta voi omasta aloitteestaan       den käsittelemisestä suuressa valiokunnassa
24514: antaa toimialaansa koskevan lausunnon val-          voimassa, mitä asioiden käsittelemisestä eri-
24515: tion tulo- ja menoarvioesityksestä valtiovarain-    koisvaliokunnassa on valtiopäiväjärjestyksessä
24516: valiokunnalle kolmenkymmenen päivän ku-             tai tässä työjärjestyksessä säädetty.
24517: luessa siitä, kun esitys lähetettiin mainittuun
24518: valiokuntaan.
24519:                                                                           37 §
24520:                     20 a §                             Keskustelua varten, joka käydään esiteltäes-
24521:    Jos sama asia on käsiteltävänä useammassa        sä esitystä valtion tulo- ja menoarvioksi sekä
24522: kuin yhdessä valiokunnassa, valiokunnat voi-        käsiteltäessä valtiovarainvaliokunnan sitä kos-
24523: vat kuulla asiantuntijoita yhteisessä kokouk-       kevaa mietintöä samoin kuin valtioneuvoston
24524: sessaan. Siinä johtaa puhetta iältään vanhin        tiedonantoa tai ilmoitusta taikka selontekoa
24525: valiokunnan puheenjohtaja, jollei muuta sovi-       sekä välikysymyksen johdosta annettavaa vas-
24526: ta.                                                 tausta tai ilmoitusta, on etukäteen ennen ky-
24527:                                                     seistä istuntoa pyydetyt puheenvuorot ryhmi-
24528:                    20 b §                           teltävä puhemiesneuvoston vahvistamien ohjei-
24529:   Jos valiokunta on valtiopäiväjärjestyksen         den mukaisesti niin, että ne vuorottelevat edus-
24530: 52 §:n 4 momentin nojalla määrännyt kokouk-         kunnassa olevien edustajaryhmien koon mu-
24531: 8     1990 vp. -   Eduskunnan työjärjestyksen ja eduskunnan vaalisäännön muuttaminen
24532: 
24533: kaan suurimmasta pienimpään. Vastaavasti             tumisessa ja puheenvuorojen myöntämisessä
24534: on, jos puhemiesneuvosto niin päättää, mene-         valtiopäiväjärjestyksen 57 §:n 1 momentin ja
24535: teltävä käsiteltäessä hallituksen esitystä lisäyk-   tämän työjärjestyksen 36 §:n säännöksiä.
24536: seksi tai muutokseksi valtion tulo- ja menoar-
24537: vioon sekä muuta merkitykseltään huomatta-             Nämä työjärjestyksen muutokset tulevat voi-
24538: vaa asiaa. Välikysymykseen annetun vastauk-          maan samana päivänä kuin      palVana
24539: sen tai ilmoituksen jälkeen on puheenvuoro           kuuta 199 annettu laki valtiopäiväjärjestyksen
24540: kuitenkin ensinnä annettava välikysymyksen           muuttamisesta (     1 ) ja ne on katsottava
24541: ensimmäiselle allekirjoittajalle. Keskustelun        rauenneiksi samana päivänä kuin edellä mai-
24542: täysistunnossa alettua noudatetaan ilmoittau-        nittu laki, jos se raukeaa.
24543: 
24544: 
24545: 
24546: 
24547: 2.
24548:                                     Eduskunnan päätös
24549:                              eduskunnan vaalisäännön muuttamisesta
24550: 
24551:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
24552:   muutetaan 18 päivänä helmikuuta 1983 hyväksytyn eduskunnan vaalisäännön 1 §:n 1 ja 2
24553: kohta, 9 § sekä 18 §:n 1 momentti ja 2 momentin 2 kohta,
24554:   näistä 1 §:n 2 kohta sellaisena kuin se on 18 päivänä huhtikuuta 1989 tehdyssä eduskunnan
24555: päätöksessä, seuraavasti:
24556: 
24557:                        1§
24558:   Tätä vaalisääntöä sovelletaan:                     taikka vara)asenen tai varamiehen paikka on
24559:    1) eduskunnan toimittamissa valitsijamiesten      jäänyt avoimeksi, on toimitettava täydennys-
24560: ja tarkistajien sekä kansliatoimikunnan jäsen-       vaali.
24561: ten vaaleissa;                                          Täydennysvaalia ei kuitenkaan toimiteta
24562:   2) eduskunnan tai valitsijamiesten toimitta-
24563: missa valiokuntien, Pohjoismaiden neuvoston             2) valitsijamiehen valitsemiseksi, jos samalta
24564: Suomen valtuuskunnan ja Euroopan neuvos-             ehdokaslistalta on valittu yksi tai useampi va-
24565: ton Suomen valtuuskunnan vaaleissa; sekä             rajäsen. Valitsijamiehen tilalle tulee tällöin sa-
24566:                                                      man ehdokaslistan järjestyksessä ensimmäinen
24567:                                                      varajäsen.
24568:                        9 §
24569:    Eduskunnan toimitettavan vaalin ehdokaslis-
24570: tat tarkastaa ja hyväksyy puhemies ja valitsija-        Nämä vaalisäännön muutokset tulevat voi-
24571: miesten toimitettavan vaalin ehdokaslistat va-       maan samana pmvana kuin               päivänä
24572: litsijamiesten puheenjohtaja.                                  kuuta 199 annettu laki valtiopäivä-
24573:                                                      järjestyksen (   1 ) muuttamisesta ja ne on
24574:                        18 §                          katsottava rauenneiksi samana päivänä kuin
24575:     Kun 1 §:ssä tarkoitetun toimielimen jäsenen      edellä mainittu laki, jos se raukeaa.
24576: 
24577: 
24578:       Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1990
24579:       1990 vp. -   Eduskunnan työjärjestyksen ja eduskunnan vaalisäännön muuttaminen            9
24580: 
24581:                                                                                             Liite
24582: 
24583: 
24584: 
24585: 
24586: 1.
24587:                                     Eduskunnan päätös
24588:                              eduskunnan työjärjestyksen muuttamisesta
24589: 
24590:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
24591:   muutetaan 19 päivänä joulukuuta 1927 hyväksytyn eduskunnan työjärjestyksen 10 §:n 2
24592: momentti, 11 §:n 2 ja 4 momentti, 27 §:n 1 ja 3 momentti sekä 37 §, sellaisina kuin ne ovat 18
24593: päivänä helmikuuta 1983 tehdyssä eduskunnan päätöksessä, sekä
24594:   lisätään 10 ja 18 a §:ään, sellaisina kuin ne ovat viimeksi mainitussa eduskunnan päätöksessä,
24595: kumpaankin uusi 3 momentti sekä työjärjestykseen uusi 20 a-20 c § seuraavasti:
24596: 
24597: Voimassa oleva työjärjestys                       Ehdotus
24598: 
24599:                       10 §                                              10 §
24600: 
24601:   Pysyviä valiokuntia ovat valtiopäiväjärjes-      Pysyviä valiokuntia ovat valtiopäiväjärjes-
24602: tyksen 40 §:ssä tarkoitettujen valiokuntien li- tyksen 40 §:ssä mainittujen valiokuntien lisäksi
24603: säksi talousvaliokunta, laki- ja talousvalio- hallintovaliokunta, liikennevaliokunta, maa- ja
24604: kunta, sivistysvaliokunta, maa- ja metsätalous- metsätalousvaliokunta, puolustusvaliokunta,
24605: valiokunta, sosiaalivaliokunta, liikennevalio- sivistysvaliokunta, sosiaali- ja terveysvaliokun-
24606: kunta, puolustusasiainvaliokunta ja toinen la- ta, talousvaliokunta, työasiainvaliokunta ja
24607: kivaliokunta.                                   ympäristövaliokun ta.
24608:                                                    Talousvaliokunta käsittelee valtiopäiväjär-
24609:                                                 jestyksen 50 §:ssä säädetyt asiat.
24610: 
24611:                       11 §                                              11 §
24612: 
24613:   Pysyvään valiokuntaan valitaan 17 jäsentä ja      Pysyvään valiokuntaan valitaan 17 jäsentä ja
24614: 7 varajäsentä, paitsi valtiovarainvaliokuntaan    9 varajäsentä, paitsi valtiovarainvaliokuntaan
24615: 21 jäsentä ja 19 varajäsentä sekä pankkivalio-    21 jäsentä ja 19 varajäsentä.
24616: kuntaan 13 jäsentä ja 6 varajäsentä.
24617: 
24618:   Suureen valiokuntaan valitaan 45 jäsentä ja       Suureen valiokuntaan valitaan 25 jäsentä ja
24619: 16 varajäsentä.                                   13 varajäsentä.
24620: 
24621: 
24622:                                                                         18 a §
24623: 
24624:                                                      Erikoisvaliokunta voi omasta aloitteestaan
24625:                                                   antaa toimialaansa koskevan lausunnon val-
24626:                                                   tion tulo- ja menoarvioesityksestä valtiovarain-
24627:                                                   valiokunnalle kolmenkymmenen päivän ku-
24628:                                                   luessa siitä, kun esitys lähetettiin mainittuun
24629:                                                   valiokuntaan.
24630: 2    200174F
24631: 10   1990 vp. -   Eduskunnan työjärjestyksen ja eduskunnan vaalisäännön muuttaminen
24632: 
24633: Voimassa oleva työjärjestys                       Ehdotus
24634:                                                                        20 a §
24635:                                                       Jos sama asia on käsiteltävänä useammassa
24636:                                                   kuin yhdessä valiokunnassa, valiokunnat voi-
24637:                                                   vat kuulla asiantuntijoita yhteisessä kokouk-
24638:                                                   sessaan. Siinä johtaa puhetta iältään vanhin
24639:                                                   valiokunnan puheenjohtaja, jollei muuta sovi-
24640:                                                   ta.
24641: 
24642:                                                                         20 b §
24643:                                                      Jos valiokunta on valtiopäiväjärjestyksen
24644:                                                   52 § :n 4 momentin nojalla määrännyt kokouk-
24645:                                                   sensa joitain osin siten julkiseksi, että kokouk-
24646:                                                   sessa saa olla läsnä ulkopuolisia, on puheen-
24647:                                                   johtajan ylläpidettävä järjestystä kokouksessa
24648:                                                   noudattaen soveltuvin osin, mitä 57 ja 65 § :ssä
24649:                                                   on säädetty.
24650:                                                      Kokouksen valokuvaaminen, nauhoittami-
24651:                                                   nen sekä kuvan ja äänen muu tallentaminen ja
24652:                                                   siirtäminen teknisin menetelmin on sallittua
24653:                                                   valiokunnan suostumuksella.
24654: 
24655:                                                                         20 c §
24656:                                                     Sellaisella eduskunnassa olevalla edustaja-
24657:                                                   ryhmällä, joka ei ole edustettuna valiokun-
24658:                                                   nassa tai sen jaostossa, on oikeus pyynnöstä
24659:                                                   saada jäljennös valiokunnan tai sen jaoston
24660:                                                   jonkin asian käsittelyssä saamista tai laatimista
24661:                                                   muista kuin salaisista asiakirjoista.
24662: 
24663:                      27 §                                               27 §
24664:    Suuri valiokunta kokoontuu yleensä keski-        Suuri valiokunta kokoontuu, kun jokin asia
24665: viikkoisin ja tarvittaessa muulloinkin, kun jo-   on lähetetty sen käsiteltäväksi.
24666: kin asia on lähetetty sen käsiteltäväksi.
24667: 
24668:   Jollei suuren valiokunnan itselleen hyväksy-       Jollei suuren valiokunnan itselleen hyväksy-
24669: mästä työjärjestyksestä muuta johdu, on asioi-    mästä työjärjestyksestä muuta johdu, on asioi-
24670: den käsittelemisestä suuressa valiokunnassa       den käsittelemisestä suuressa valiokunnassa
24671: voimassa, mitä asioiden käsittelemisestä eri-     voimassa, mitä asioiden käsittelemisestä eri-
24672: koisvaliokunnassa ja, soveltuvin osin, edus-      koisvaliokunnassa on valtiopäiväjärjestyksessä
24673: kunnan täysistunnossa on valtiopäiväjärjestyk-    tai tässä työjärjestyksessä säädetty.
24674: sessä tai tässä työjärjestyksessä säädetty.
24675: 
24676: 
24677:                      37 §                                               37 §
24678:    Keskustelua varten, joka käydään esitystä         Keskustelua varten, joka käydään esiteltäes-
24679: valtion tulo- ja menoarvioksi esiteltäessä sekä   sä esitystä valtion tulo- ja menoarvioksi sekä
24680: valtiovarainvaliokunnan sitä koskevaa mietin-     käsiteltäessä valtiovarainvaliokunnan sitä kos-
24681: töä samoin kuin valtioneuvoston tiedonantaa       kevaa mietintöä samoin kuin valtioneuvoston
24682: tai ilmoitusta taikka selontekoa sekä välikysy-   tiedonantaa tai ilmoitusta taikka selontekoa
24683: myksen johdosta annettavaa vastausta tai il-      sekä välikysymyksen johdosta annettavaa vas-
24684: moitusta käsiteltäessä, on etukäteen ennen asi-   tausta tai ilmoitusta, on etukäteen ennen ky-
24685: anomaista istuntoa pyydetyt puheenvuorot          seistä istuntoa pyydetyt puheenvuorot ryhmi-
24686:      1990 vp. -    Eduskunnan työjärjestyksen ja eduskunnan vaalisäännön muuttaminen              11
24687: 
24688: Voimassa oleva työjärjestys                       Ehdotus
24689: ryhmiteltävä puhemiesneuvoston vahvistamien       teltävä puhemiesneuvoston vahvistamien ohjei-
24690: ohjeiden mukaisesti niin, että ne vuorottelevat   den mukaisesti niin, että ne vuorottelevat edus-
24691: eduskunnassa olevien edustajaryhmien suuruu-      kunnassa olevien edustajaryhmien koon mu-
24692: den mukaan suurimmasta pienimpään. Vastaa-        kaan suurimmasta pienimpään. Vastaavasti
24693: vasti on meneteltävä käsiteltäessä hallituksen    on, jos puhemiesneuvosto niin päättää, mene-
24694: esitystä lisäykseksi tai muutokseksi valtion      teltävä käsiteltäessä hallituksen esitystä lisäyk-
24695: tulo- ja menoarvioon, jos puhemiesneuvosto        seksi tai muutokseksi valtion tulo- ja menoar-
24696: niin päättää. Välikysymykseen annetun vas-        vioon sekä muuta merkitykseltään huomatta-
24697: tauksen tai ilmoituksen jälkeen on puheenvuo-     vaa asiaa. Välikysymykseen annetun vastauk-
24698: ro kuitenkin ensinnä annettava välikysymyksen     sen tai ilmoituksen jälkeen on puheenvuoro
24699: ensimmäiselle allekirjoittajalle. Keskustelun     kuitenkin ensinnä annettava välikysymyksen
24700: täysistunnossa alettua noudatetaan ilmoittau-     ensimmäiselle allekirjoittajalle. Keskustelun
24701: tumisessa ja puheenvuorojen myöntämisessä         täysistunnossa alettua noudatetaan ilmoittau-
24702: valtiopäiväjärjestyksen 57 §:n 1 momentin ja      tumisessa ja puheenvuorojen myöntämisessä
24703: tämän työjärjestyksen 36 §:n säännöksiä.          valtiopäiväjärjestyksen 57 §:n 1 momentin ja
24704:                                                   tämän työjärjestyksen 36 §:n säännöksiä.
24705: 
24706:                                                      Nämä työjärjestyksen muutokset tulevat voi-
24707:                                                   maan samana päivänä kuin              pmvana
24708:                                                             kuuta 199 annettu laki valtiopäivä-
24709:                                                   järjestyksen muuttamisesta ( 1 ) ja ne on
24710:                                                   katsottava rauenneiksi samana päivänä kuin
24711:                                                   edellä mainittu laki, jos se raukeaa.
24712: 
24713: 
24714: 
24715: 
24716: 2.
24717:                                    Eduskunnan päätös
24718:                              eduskunnan vaalisäännön muuttamisesta
24719: 
24720:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
24721:   muutetaan 18 päivänä helmikuuta 1983 hyväksytyn eduskunnan vaalisäännön 1 §:n 1 ja 2
24722: kohta, 9 § sekä 18 §:n 1 momentti ja 2 momentin 2 kohta,
24723:   näistä 1 § :n 2 kohta sellaisena kuin se on 18 päivänä huhtikuuta 1989 tehdyssä eduskunnan
24724: päätöksessä, seuraavasti:
24725: 
24726: Voimassa oleva vaalisääntö                        Ehdotus
24727:                       1§                                                 1§
24728:    Tätä vaalisääntöä sovelletaan:                   Tätä vaalisääntöä sovelletaan:
24729:    1) eduskunnan toimittamissa valitsijamiesten      1) eduskunnan toimittamissa valitsijamiesten
24730: sekä suuren valiokunnan, tarkistajien ja kans-    ja tarkistajien sekä kansliatoimikunnan jäsen-
24731: liatoimikunnan jäsenten vaaleissa;                ten vaaleissa;
24732:    2) eduskunnan tai valitsijamiesten toimitta-     2) eduskunnan tai valitsijamiesten toimitta-
24733: missa erikoisvaliokuntien ja Pohjoismaiden        missa valiokuntien, Pohjoismaiden neuvoston
24734: neuvoston Suomen valtuuskunnan vaaleissa;         Suomen valtuuskunnan ja Euroopan neuvos-
24735: sekä                                              ton Suomen valtuuskunnan vaaleissa; sekä
24736: 12   1990 vp. -    Eduskunnan työjärjestyksen ja eduskunnan vaalisäännön muuttaminen
24737: 
24738: Voimassa oleva vaalisääntö                          Ehdotus
24739:                        9§                                                 9 §
24740:    Eduskunnan toimitettavan vaalin ehdokaslis-         Eduskunnan toimitettavan vaalin ehdokaslis-
24741: tat tarkastaa ja hyväksyy puhemiehistö ja valit-    tat tarkastaa ja hyväksyy puhemies ja valitsija-
24742: sijamiesten toimitettavan vaalin ehdokaslistat      miesten toimitettavan vaalin ehdokaslistat va-
24743: valitsijamiesten puheenjohtaja.                     litsijamiesten puheenjohtaja.
24744: 
24745:                     18 §                                                  18 §
24746:   Kun 1 §:n 1 momentissa tarkoitetun toimieli-         Kun 1 §:ssä tarkoitetun toimielimen jäsenen
24747: men jäsenen taikka varajäsenen tai varamiehen       taikka varajäsenen tai varamiehen paikka on
24748: paikka on jäänyt avoimeksi, on toimitettava         jäänyt avoimeksi, on toimitettava täydennys-
24749: täydennysvaali.                                     vaali.
24750:   Täydennysvaalia ei kuitenkaan toimiteta              Täydennysvaalia ei kuitenkaan toimiteta
24751: 
24752:    2) valitsijamiehen tai suuren valiokunnan          2) valitsijamiehen valitsemiseksi, jos samalta
24753: jäsenen valitsemiseksi, jos samalta ehdokaslis-     ehdokaslistalta on valittu yksi tai useampi va-
24754: talta on valittu yksi tai useampi varajäsen.        rajäsen. Valitsijamiehen tilalle tulee tällöin sa-
24755: Valitsijamiehen ja suuren valiokunnan jäsenen       man ehdokaslistan järjestyksessä ensimmäinen
24756: tilalle tulee tällöin saman ehdokaslistan järjes-   varajäsen.
24757: tyksessä ensimmäinen varajäsen.
24758:                                                       Nämä vaalisäännön muutokset tulevat voi-
24759:                                                     maan samana patvana kuin              päivänä
24760:                                                               kuuta 199 annettu laki valtiopäivä-
24761:                                                     järjestyksen ( 1 ) muuttamisesta ja ne on
24762:                                                     katsottava rauenneiksi samana päivänä kuin
24763:                                                     edellä mainittu laki, jos se raukeaa.
24764:   1990 vp. -   Eduskunnan kirjelmä -    Eduskunnan työjärjestyksen ja vaalisäännön muuttaminen
24765: 
24766: 
24767: 
24768: 
24769:                                       Ed u s kunnan k i r j e 1m ä puhemiesneuvoston ehdotuksen
24770:                                    johdosta eduskunnan työjärjestyksen ja eduskunnan vaalisään-
24771:                                    nön muuttamisesta
24772: 
24773:     Eduskunnalle on puhemiesneuvosto tehnyt                   hyväksyä puhemiesneuvoston ehdo-
24774:   ehdotuksen eduskunnan työjärjestyksen ja                  tuksen eduskunnan työjärjestyksen ja
24775:   eduskunnan     vaalisäännön    muuttamisesta.             eduskunnan vaalisäännön muuttamises-
24776:   Eduskunta, jolle perustuslakivaliokunta on an-            ta näin kuuluvana:
24777:   tanut asiasta mietintönsä n:o 8 on päättänyt
24778: 
24779: 
24780: 
24781: 
24782:                                      Eduskunnan päätös
24783:                               eduskunnan työjärjestyksen muuttamisesta
24784: 
24785:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
24786:    muutetaan 19 päivänä joulukuuta 1927 hyväksytyn eduskunnan työjärjestyksen 10 §:n 2
24787:  momentti, 11 §:n 2 ja 4 momentti, 27 §:n 1 ja 3 momentti sekä 37 §, sellaisina kuin ne ovat 18
24788:  päivänä helmikuuta 1983 tehdyssä eduskunnan päätöksessä, sekä
24789:    lisätään 10 ja 18 a §:ään, sellaisina kuin ne ovat viimeksi mainitussa eduskunnan päätöksessä,
24790:  kumpaankin uusi 3 momentti sekä työjärjestykseen uusi 20 a-20 c § seuraavasti:
24791: 
24792:                        10§                                                18 a §
24793: 
24794:     Pysyviä valiokuntia ovat valtiopäiväjärjes-         Erikoisvaliokunta voi omasta aloitteestaan
24795:  tyksen 40 § :ssä mainittujen valiokuntien lisäksi   antaa toimialaansa koskevan lausunnon val-
24796:  hallintovaliokunta, liikennevaliokunta, maa- ja     tion tulo- ja menoarvioesityksestä valtiovarain-
24797:  metsätalousvaliokunta,      puolustusvaliokunta,    valiokunnalle kolmenkymmenen päivän ku-
24798:  sivistysvaliokunta, sosiaali- ja terveysvaliokun-   luessa siitä, kun esitys lähetettiin mainittuun
24799:  ta, talousvaliokunta, työasiainvaliokunta ja        valiokuntaan.
24800:  ympäristövalio kunta.
24801:     Talousvaliokunta käsittelee valtiopäiväjär-                          20 a §
24802:  jestyksen 50 §:ssä säädetyt asiat.                     Jos sama asia on käsiteltävänä useammassa
24803: "''                                                  kuin yhdessä valiokunnassa, valiokunnat voi-
24804:                        11 §                          vat kuulla asiantuntijoita yhteisessä kokouk-
24805:                                                      sessaan. Siinä johtaa puhetta iältään vanhin
24806:    Pysyvään valiokuntaan valitaan 17 jäsentä ja      valiokunnan puheenjohtaja, jollei muuta sovi-
24807:  9 varajäsentä, paitsi valtiovarainvaliokuntaan      ta.
24808:  21 jäsentä ja 19 varajäsentä.
24809:                                                                            20 b §
24810:     Suureen, valiokuntaan valitaan 25 jäsentä ja       Jos valiokunta on valtiopäiväjärjestyksen
24811:   13 varajäsentä.                                    52 §:n 4 momentin nojalla määrännyt kokouk-
24812:                                                      sensa joitain osin siten julkiseksi, että kokouk-
24813:   200447C
24814: 2       1990 vp. -   Eduskunnan kirjelmä - Eduskunnan työjärjestyksen ja vaalisäännön
24815:                                          muuttaminen
24816: sessa saa olla läsnä ulkopuolisia, on puheen-       sä esitystä valtion tulo- ja menoarvioksi sekä
24817: johtajan ylläpidettävä järjestystä kokouksessa      käsiteltäessä valtiovarainvaliokunnan sitä kos-
24818: noudattaen soveltuvin osin, mitä 57 ja 65 §:ssä     kevaa mietintöä samoin kuin valtioneuvoston
24819: on säädetty.                                        tiedonautoa tai ilmoitusta taikka selontekoa
24820:    Kokouksen valokuvaaminen, nauhoittami-           sekä välikysymyksen johdosta annettavaa vas-
24821: nen sekä kuvan ja äänen muu tallentaminen ja        tausta tai ilmoitusta, on etukäteen ennen ky-
24822: siirtäminen teknisin menetelmin on sallittua        seistä istuntoa pyydetyt puheenvuorot ryhmi-
24823: valiokunnan suostumuksella.                         teltävä puhemiesneuvoston vahvistamien ohjei-
24824:                                                     den mukaisesti niin, että ne vuorottelevat edus-
24825:                      20 c §                         kunnassa olevien edustajaryhmien koon mu-
24826:   Sellaisella eduskunnassa olevalla edustaja-       kaan suurimmasta pienimpään. Vastaavasti
24827: ryhmällä, joka ei ole edustettuna valiokun-         on, jos puhemiesneuvosto niin päättää, mene-
24828: nassa tai sen jaostossa, on oikeus pyynnöstä        teltävä käsi~eltäessä hallituksen esitystä lisäyk-
24829: saada jäljennös valiokunnan tai sen jaoston         seksi tai muutokseksi valtion tulo- ja menoar-
24830: jonkin asian käsittelyssä saamista tai laatimista   vioon sekä muuta merkitykseltään huomatta-
24831: muista kuin salaisista asiakirjoista.               vaa asiaa. Välikysymykseen annetun vastauk-
24832:                                                     sen tai ilmoituksen jälkeen on puheenvuoro
24833:                      27 §                           kuitenkin ensinnä annettava välikysymyksen
24834:   Suuri valiokunta kokoontuu, kun jokin asia        ensimmäiselle allekirjoittajalle. Keskustelun
24835: on lähetetty sen käsiteltäväksi.                    täysistunnossa alettua noudatetaan ilmoittau-
24836:                                                     tumisessa ja puheenvuorojen myöntämisessä
24837:    Jollei suuren valiokunnan itselleen hyväksy-     valtiopäiväjärjestyksen 57 §:n 1 momentin ja
24838: mästä työjärjestyksestä muuta johdu, on asioi-      tämän työjärjestyksen 36 §:n säännöksiä.
24839: den käsitteleruisestä suuressa valiokunnassa
24840: voimassa, mitä asioiden käsitteleruisestä eri-
24841: koisvaliokunnassa on valtiopäiväjärjestyksessä        Nämä työjärjestyksen muutokset tulevat voi-
24842: tai tässä työjärjestyksessä säädetty.               maan samana päivänä kuin      paiVana
24843:                                                     kuuta 199 annettu laki valtiopäiväjärjestyksen
24844:                                                     muuttamisesta (     1 ) ja ne on katsottava
24845:                       37 §                          rauenneiksi samana päivänä kuin edellä mai-
24846:     Keskustelua varten, joka käydään esiteltäes-    nittu laki, jos se raukeaa.
24847: 
24848: 
24849: 
24850: 
24851:                                     Eduskunnan päätös
24852:                              eduskunnan vaalisäännön muuttamisesta
24853: 
24854:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
24855:   muutetaan 18 päivänä helmikuuta 1983 hyväksytyn eduskunnan vaalisäännön 1 §:n 1 ja 2
24856: kohta, 9 § sekä 18 §:n 1 momentti ja 2 momentin 2 kohta,
24857:   näistä 1 §:n 2 kohta sellaisena kuin se on 18 päivänä huhtikuuta 1989 tehdyssä eduskunnan
24858: päätöksessä, seuraavasti:
24859: 
24860:                         1§                            2) eduskunnan tai valitsijamiesten toimitta-
24861:   Tätä vaalisääntöä sovelletaan:                    missa valiokuntien, Pohjoismaiden neuvoston
24862:    1) eduskunnan toimittamissa valitsijamiesten     Suomen valtuuskunnan ja Euroopan neuvos-
24863: ja tarkistajien sekä kansliatoimikunnan jäsen-      ton Suomen valtuuskunnan vaaleissa; sekä
24864: ten vaaleissa;
24865:                   Eduskunnan työjärjestyksen ja vaalisäännön muuttaminen                           3
24866: 
24867:                       9§                              2) valitsijamiehen valitsemiseksi, jos samalta
24868:    Eduskunnan toimitettavan vaalin ehdokaslis-     ehdokaslistalta on valittu yksi tai useampi va-
24869: tat tarkastaa ja hyväksyy puhemies ja valitsija-   rajäsen. Valitsijamiehen tilalle tulee tällöin sa-
24870: miesten toimitettavan vaalin ehdokaslistat va-     man ehdokaslistan järjestyksessä ensimmäinen
24871: litsijamiesten puheenjohtaja.                      varajäsen.
24872: 
24873:                      18 §                             Nämä vaalisäännön muutokset tulevat voi-
24874:   Kun 1 §:ssä tarkoitetun toimielimen jäsenen      maan samana päivänä kuin              päivänä
24875: taikka varajäsenen tai varamiehen paikka on                  kuuta 199 annettu laki valtiopäivä-
24876: jäänyt avoimeksi, on toimitettava täydennys-       järjestyksen (   1 ) muuttamisesta ja ne on
24877: vaali.                                             katsottava rauenneiksi samana päivänä kuin
24878:    Täydennysvaalia ei kuitenkaan toimiteta         edellä mainittu laki, jos se raukeaa.
24879: 
24880: 
24881: 
24882:      Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1990
24883:             1990 vp. -     Eduskunnan oikeusasiamiehen johtosäännön muuttaminen
24884: 
24885: 
24886: 
24887: 
24888:                                        Puhemiesneuvoston ehdotus                 eduskunnan oikeus-
24889:                                    asiamiehen johtosäännön muuttamisesta
24890: 
24891: 
24892: 
24893: 
24894:                           EHDOTUKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
24895: 
24896:    Eduskunnan oikeusasiamiehen toimivaltuuk-            Edelleen ehdotetaan eduskunnan oikeusasia-
24897: sia koskevia eduskunnan oikeusasiamiehen              miehen johtosääntöä täydennettäväksi huo-
24898: johtosäännön säännöksiä ehdotetaan muutet-            mautusmenettelyä, eduskunnalle yksittäisestä
24899: tavaksi siten, että ne tulisivat samansisältöisiksi   asiasta annettavaa erilliskertomusta ja oikeus-
24900: hallitusmuodon 49 §:n kanssa, jota lainkohtaa         asiamiehen kanslian esittelijäiden virkasyytefo-
24901: hallitus on esityksessään eduskunnalle eräiden        rumia koskevilla määräyksillä. Lisäksi ehdote-
24902: valtioneuvoston oikeuskansleria ja eduskunnan         taan johtosääntöön tehtäväksi uuden virka-
24903: oikeusasiamiestä koskevien säännösten muut-           mieslainsäädännön edellyttämiä terminologisia
24904: tamista koskevaksi lainsäädännöksi (HE n:o            ja eräitä muita käytännön tarpeiden vaatimia
24905: 72) esittänyt muutettavaksi. Kyseisen hallituk-       vähäisinä pidettäviä muutoksia.
24906: sen esityksen mukaan oikeusasiamiehen lailli-           Ehdotetut muutokset on tarkoitettu tule-
24907: suusvalvonnan piiriin on tarkoitus saattaa vi-        maan voimaan samanaikaisesti edellä mainitun
24908: ranomaistoiminnan lisäksi julkisyhteisön työn-        hallituksen esityksen tarkoittamien lainmuutos-
24909: tekijät kaikissa tehtävissään sekä kaikki muu-        ten kanssa.
24910: kin julkisen vallan käyttö.
24911: 
24912: 
24913: 
24914: 
24915:                                   EHDOTUKSEN PERUSTELUT
24916: 
24917:    OAJS 1 §: Hallitusmuodon 49 §:n mukaan                 Edellä mainitun hallituksen esityksen mu-
24918: oikeusasiamiehen tehtävänä on valvoa edus-            kaan on tarkoitus laajentaa oikeusasiamiehen
24919: kunnan hänelle laatiman johtosäännön mu-              laillisuusvalvonnan piiriä siten, että siihen kuu-
24920: kaan lakien noudattamista tuomioistuinten ja          luisivat viranomaistoiminnan lisäksi myös jul-
24921: muiden viranomaisten toiminnassa. Eduskun-            kisyhteisön työntekijät kaikissa tehtävissään
24922: nan 12.12.1920 vahvistaman eduskunnan oi-             samoin kuin kaikki muutkin julkista valtaa
24923: keusasiamiehen johtosäännön 1 §:ssä on puo-           käyttäessään. Tämän vuoksi hallitus on esittä-
24924: lestaan säädetty, että oikeusasiamiehen tulee         nyt hallitusmuodon 49 §:n 1 momenttia muu-
24925: valvoa, että tuomarit ja muut virkamiehet             tettavaksi siten, että sanottu tarkoitus toteutui-
24926: noudattavat lakeja ja asetuksia sekä viran-           si.
24927: omaisille annettuja johtosääntöjä. Erityisesti            Hallituksen esityksen perusteluissa on todet-
24928: tulee oikeusasiamiehen ryhtyä asianmukaisiin          tu, että hallitusmuodon 49 §:ssä käytetty viran-
24929: toimenpiteisiin, milloin tuomari tai muu virka-       omaiskäsite on jossain määrin epätarkka ja
24930: mies on virkatoimessaan tehnyt itsensä syy-           saattaa antaa aihetta tulkintavaikeuksiin. Esi-
24931: pääksi vilpillisyyteen, puolueellisuuteen tai tär-    tyksen mukaan viranomaisina on pidettävä
24932: keään laiminlyöntiin, loukannut yksityisen            ainakin kaikkia rikoslain 2 luvun 12 §:n 1
24933: kansalaisen laillista oikeutta taikka mennyt          momentin 1 kohdassa mainittuja yhteisöjä.
24934: toimivaltaansa ulommaksi.                             Perusteltua saattaa esityksen mukaan olla sisäl-
24935: 200310D
24936: 2           1990 vp. -    Eduskunnan oikeusasiamiehen johtosäännön muuttaminen
24937: 
24938: lyttää viranomaiskäsitteen piiriin kaikki selväs-       OAJS 4 §: Johtosäännön 4 §:n 1 momentin
24939: ti pääasiassa julkista tehtävää varten perustetut    mukaan oikeusasiamiehellä on valta valtioneu-
24940: julkisoikeudelliset yhteisöt, jolloin eräänä vi-     voston tai sen jäsenen lainvastaisen menettelyn
24941: ranomaisen tunnusmerkkinä voitaisiin pitää si-       johdosta virkatoimessa antaa valtioneuvostolle
24942: tä, että yhteisön hallintoelimet ovat julkisyhtei-   huomautus. Oikeusasiamiehen tulee samalla
24943: sön asettamat. Tätäkään rajaa ei hallituksen         ilmoittaa, mikä menettelyssä oli lainvastaista.
24944: mielestä tule pitää ehdottomana, vaan tulkinta       Mikäli huomautus jätetään varteenottamatta,
24945: olisi viime kädessä jätettävä tapauskohtaisen        on oikeusasiamiehellä valta antaa eduskunnalle
24946: harkinnan varaan.                                    kertomus. Määräystä ehdotetaan selvennettä-
24947:    Hallituksen esityksen perusteluissa on tältä      väksi ja muutettavaksi siten, että oikeusasia-
24948: osin edelleen todettu, että myös julkisen vallan     mies voi valtioneuvoston tai sen jäsenen vir-
24949: käytön käsite on jossain määrin tulkinnanva-         heellisen menettelyn johdosta antaa kertomuk-
24950: rainen. Vakiintuueesti on sellaiseksi katsottu       sen eduskunnalle ilman huomautustakin, sil-
24951: jonkin julkisoikeudellisen normin vaituotta-         loin kun virheellinen menettely on niin vakavaa
24952: maa puuttumista yksityisen oikeusasemaan,            laatua, ettei sitä voida jättää oikeusasiamiehen
24953: kuten päättämistä jonkun edusta, oikeudesta          huomautuksen varaan.
24954: tai velvollisuudesta. Esimerkkeinä julkisen val-        OAJS 6 §: Johtosäännön 6 §:n 2 momentin
24955: lan käytöstä on mainittu muun muassa yksi-           mukaan oikeusasiamiehellä on oikeus saada
24956: tyisten vakuutusyhtiöiden päätöksenteko laki-        tehtäviään suorittaessaan asianomaisilta viran-
24957: sääteisissä eläke- ja vahinkovakuutusasioissa.       omaisilta kulloinkin tarvittavaa virka-apua.
24958:    Puhemiesneuvosto puolestaan toteaa oikeus-        Koska oikeusasiamiehen valvontavallan piiriä
24959: asiamiehen toimivaltaa koskevan kysymyksen           on tarkoitus laajentaa edellä selostetuin tavoin
24960: osalta, että hallituksen esityksessä hallitusmuo-    myös varsinaisten viranomaisten ulkopuolelle
24961: don 49 §:n muuttamisen yhteydessä käytetyt           ja kun käytännössä on esiintynyt epätietoisuut-
24962: käsitteet "viranomainen" ja "julkisen vallan         ta siitä, rajoittavatko eri laeissa olevat salassa-
24963: käyttö" saattavat olla jossain määrin epätark-       pitosäännökset oikeusasiamiehen oikeutta saa-
24964: koja ja tulkintavaikeuksia ääritapauksissa ai-       da viranomaisilta tietoja salassapidettävistä
24965: heuttavia. Oikeusasiamiehen toimivallan rajoja       asioista, ehdotetaan määräystä täydennettä-
24966: määriteltäessä ei näytä kuitenkaan olevan mah-       väksi siten, että velvollisuus antaa tietoja ulo-
24967: dollista käyttää täsmällisempiä käsitteitä. Joh-     tettaisiin koskemaan salassapitomääräysten es-
24968: tosäännössä ei myöskään voitane täsmentää            tämättä kaikkia oikeusasiamiehen valvontaval-
24969: oikeusasiamiehen toimivallan rajoja yksityis-        lan piiriin kuuluvia.
24970: kohtaisemmilla säännöksillä. Näistä syistä pu-
24971: hemiesneuvosto pitää riittävänä, että eduskun-          OAJS 7 §: Johtosäännön 7 §:ssä on säädet-
24972: nan oikeusasiamiehen johtosäännön 1 §:n toi-         ty, että jos joku tekee oikeusasiamiehelle kir-
24973: mivaltamääräystä muutetaan vain siten, että se       jallisesti kantelun tuomarin taikka muun viran-
24974: tulee asiallisesti samansisältöiseksi hallitusmuo-   omaisen toimenpiteestä ja sen tueksi esittää
24975: don 49 §:n kanssa.                                   todennäköisiä syitä, oikeusasiamies tutkikoon
24976:    OAJS 3 §: Johtosäännön 3 §:ssä määrätään          asiaa sekä menetelköön niinkuin 1 ja 6 §:ssä
24977: eduskunnan sihteeri toimittamaan oikeusasia-         säädetään, jos harkitsee siihen aihetta olevan.
24978: miehelle hänen pyytämänsä eduskunnan toi-            Oikeusasiamiehen on myös pyydettäessä annet-
24979: mintaa ja päätöksiä koskevat asiakirjat. Mää-        tava todistus kantelukirjan vastaanottamisesta.
24980: räys on tullut tarpeettomaksi sen jälkeen, kun          Edellä mainittuun hallituksen esitykseen si-
24981: eduskunta oli muuttaessaan 14.4.1978 johto-          sältyy myös esitys laiksi valtioneuvoston oi-
24982: säännön 8 §:ää poistanut oikeusasiamieheltä          keuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen
24983: velvollisuuden sisällyttää vuosittaiseen toimin-     tehtävien jaosta. Tähän lakiesitykseen sisältyy
24984: takertomukseen luettelon niistä eduskunnan           säännöksiä, joiden perusteella oikeusasiamie-
24985: päätöksistä, joista aiheutuvat hallituksen toi-      hellä on oikeus eräissä tapauksissa siirtää hä-
24986: menpiteet olivat vuoden lopussa keskeneräisiä.       nen käsiteltäväkseen saatettu kanteluasia joko
24987: Johtosäännön 6 §:n 2 momentin perusteella            oikeuskanslerille tai muulle viranomaiselle, jol-
24988: eduskunnan virkamiehet ovat lisäksi velvollisia      la on asian käsittelyssä vaadittu erityisasian-
24989: kuten muutkin virkamiehet antamaan oikeus-           tuntemus. Kun tällaista siirtomahdollisuutta ei
24990: asiamiehelle hänen tehtäviensä suorittamiseksi       ole aikaisemmin ollut, ehdotetaan johtosään-
24991: tarvittavaa virka-apua. Tämän vuoksi ehdote-         nön 7 §:n 1 momenttia muutettavaksi siten,
24992: taan sanottu pykälä kumottavaksi.                    että siitä ilmenee myös siirtomahdollisuus ja
24993:                     Eduskunnan oikeusasiamiehen johtosäännön muuttaminen                              3
24994: 
24995: että se kanteluiden kohteen osalta vastaa joh-         tosääntöön lisäämällä sen 7 §:ään asiaa koske-
24996: tosäännön 1 §:ää. Samalla ehdotetaan säännös           va uusi kolmas momentti.
24997: oikeusasiamiehelle asetetusta velvollisuudesta            OAJS 8 §: Johtosäännön 8 § sisältää sään-
24998: antaa ns. diaariotodistuksia poistettavaksi,           nökset siitä, että oikeusasiamiehen tulee vuosit-
24999: koska sanottu tehtävä kuuluu lähinnä oikeus-           tain antaa eduskunnalle kertomus toiminnas-
25000: asiamiehen kanslian kirjaajan tehtävistä huo-          taan ja siitä, mitä kertomukseen voidaan sisäl-
25001: lehtivallevirkamiehelle ja tästä voidaan määrä-        lyttää.
25002: tä oikeusasiamiehen kanslian työjärjestyksessä.           Oikeusasiamiehen suhteen ei ole - päinvas-
25003:    Kantelun kohteeksi joutuneiden kuulemista           toin kuin valtiontilintarkastajien osalta - sää-
25004: koskevat johtosäännön menettelytapasäännök-            detty erilliskertomuksen antamismahdollisuu-
25005: set ovat puutteellisia. Johtosäännössä on sää-         desta eduskunnalle jostakin määrätystä asiasta.
25006: detty vain, että ennen syytteeseen asettamista         Johtosäännön 4 §:n 1 momentin mukaan oi-
25007: on syylliseksi epäillylle varattava tilaisuus selvi-   keusasiamies tosin voi, jos valtioneuvosto tai
25008: tyksen antamiseen (6 §). Käytännössä on kui-           sen jäsen on menetellyt lainvastaisesti ja oi-
25009: tenkin aina ennen asian ratkaisemista varattu          keusasiamies on antanut siitä huomautuksen
25010: virkamiehelle taikka virastolle tai laitokselle,       valtioneuvostolle tai sen jäsenelle, mutta huo-
25011: jonka menettelyn on epäilty olleen virheellinen,       mautus on jätetty varteenottamatta, antaa asi-
25012: tilaisuus puolustautumiseen eli selvityksen an-        asta kertomuksen eduskunnalle. Poikkeukselli-
25013: tamiseen. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että tä-          sesti voi tulla esiin muidenkin oikeusasiamie-
25014:  mänlaatuista kuulemista koskeva nimenomai-            hen laillisuusvalvonnan piiriin kuuluvien koh-
25015: nen säännös sisällytettäisiin johtosääntöön li-        dalla sellaisia tapauksia, jotka asian merkityk-
25016:  säämällä sen 7 §:ään tätä koskeva uusi toinen         sellisyyden vuoksi tulisi saattaa eduskunnan
25017:  momentti.                                             tietoon mahdollisimman nopeasti. Tämänlaa-
25018:                                                        tuisia tilanteita varten ehdotetaan johtosään-
25019:     Puutteena on pidetty myös sitä, ettei oikeus-      nön 8 §:ään lisättäväksi uusi toinen momentti,
25020:  asiamiehen osalta ole ollut säännöstä tai mää-        jonka mukaan oikeusasiamies voi, milloin kat-
25021:  räystä, joka oikeuttaisi hänet antamaan vir-          soo siihen olevan erityistä aihetta, antaa edus-
25022:  heellisen menettelyn johdosta huomautuksia            kunnalle jostakin asiasta erillisen kertomuksen.
25023:  muille virkamiehille kuin valtioneuvoston jäse-          Oikeusasiamiehen toiminnasta tiedottaminen
25024:  nille. Käytännössä oikeusasiamiehen on kuiten-        on julkisen sanan kautta saanut yhä suurem-
25025:  kin katsottu voivan antaa kaikille virkamiehille      man merkityksen yhtäältä lisäämällä kansalais-
25026:  huomautuksia tai arvostella virkamiesten me-          ten tietoutta mahdollisuudesta kääntyä asiois-
25027:  nettelyä tapauksissa, joissa virheellisyys ei ole     saan oikeusasiamiehen puoleen ja toisaalta an-
25028:  ollut niin vakava, että virkamiestä vastaan olisi     tamalla tietoa siitä, minkälaatuista menettelyä
25029:  ollut ryhdyttävä syyte- tai kurinpitotoimenpi-        on pidettävä virheellisenä tai muutoin moititta-
25030:  teisiin. Huomautuksia on annettu myös viras-          vana. Tiedottamisen eräänä muotona voidaan
25031:  toille tai laitoksille, jos virheellistä menettelyä   pitää myös Finlexin yhteyteen vuoden 1991
25032:  ei ole voitu tai katsottu kohtuulliseksi lukea        alussa perustettavaksi aiottua oikeusasiamie-
25033:  kenenkään yksittäisen virkamiehen syyksi.             hen ratkaisurekisteriä, jonka kautta niin viran-
25034:  Huomautus ei ole oikeudelliselta luonteeltaan         omaisilla kuin yksityisillä on mahdollisuus saa-
25035:  rangaistus, vaan tapa ja keino, jolla oikeus-         da tietoonsa tärkeimmät oikeusasiamiehen rat-
25036:  asiamies on voinut ohjata virheellistä viran-         kaisut ja muut oikeudelliset kannanotot. Tie-
25037:  omaistoimintaa oikeaan suuntaan ilmoittamal-          dottamista koskevan nimenomaisen määräyk-
25038:  la virkamiehelle taikka virastolle tai laitokselle    sen puuttumisen vuoksi ehdotetaan johtosään-
25039:  vastaisen varalle, missä suhteessa virkatoiminta      nön 8 §:ään lisättäväksi uusi kolmas momentti,
25040:  on hänen mielestään ollut virheellistä. Huo-          jonka mukaan oikeusasiamiehen tulee muu-
25041:  mautuksella on siten pyritty vaikuttamaan,            toinkin kuin pykälän edellisissä momenteissa
25042:  ettei vastaisuudessa samaa virhettä toistettaisi.     selostetuilla tavoilla tiedottaa toiminnastaan.
25043:     Valtioneuvoston oikeuskanslerin osalta val-           OAJS 10, 14-17 §: Uuden virkamieslain-
25044:  tuus antaa virkamiehille huomautuksia perus-          säädännön voimaantulon yhteydessä on valtion
25045:  tuu valtioneuvoston oikeuskanslerin ohjesään-         virkatyypeistä poistettu "toimet". Kun johto-
25046:  nön (416/57) 5 §:ään. Edellä kerrotuista syistä       säännön 10, 14, 15, 16 ja 17 §:ssä on käytetty
25047:  ehdotetaan, että vastaavanlainen säännös sisäl-       termejä toimi ja toimikausi, ehdotetaan van-
25048:  lytettäisiin eduskunnan oikeusasiamiehen joh-         hentuneet käsitteet poistettaviksi ja korvatta-
25049: 4          1990 vp. -    Eduskunnan oikeusasiamiehen johtosäännön muuttaminen
25050: 
25051: viksi virka- ja virkakausikäsitteillä. Samalla     gin hovioikeus, ehdotetaan, että johtosäännön
25052: ehdotetaan muutettavaksi eräitä muita vanhen-      20 §:ään lisätään uusi neljäs momentti, jonka
25053: tuneita käsitteitä nykyaikaisiksi.                 mukaan myös oikeusasiamiehen kanslian esit-
25054:    OAJS 19 §: Johtosäännön 19 §:ssä sääde-         telijää syytetään virkavirheestä Helsingin hovi-
25055: tään, että oikeusasiamies ja apulaisoikeusasia-    oikeudessa.
25056: mies ovat virallisista syyttäjistä säädetyn vas-      OAJS 24 §: Johtosäännön 24 § sisältää oi-
25057: tuun alaisia syytteistä, joita he ajavat.          keusasiamiestä, apulaisoikeusasiamiestä ja oi-
25058:    Edellä viitat1m hallituksen esityksen mukaan    keusasiamiehen kanslian henkilökuntaa koske-
25059: on oikeusasiamiehen, apulaisoikeusasiamiehen       van salassapitosäännöksen. Se on vanhentu-
25060: ja tämän varamiehen oikeudellinen vastuu tar-      nut, sillä valtion virkamiehiä koskeva yleinen
25061: koitettu järjestää uudelleen siten, että heidän    salassapitosäännös sisältyy valtion virkamies-
25062: virkavastuunsa määräytyy ministerivastuulain       lain 23 §:ään, jota eduskunnan virkamiehistä
25063: mukaisesti. Hallituksen esitykseen sisältyy tätä   annetun lain 3 §:n mukaan sovelletaan myös
25064: koskevat lainmuutosesitykset.                      eduskunnan virkamiehiin. Viimeksi mainitun
25065:    Kun johtos~.ännön 19 § tulisi olemaan risti-    lain 1 §:n 2 momentin mukaan sanottua lakia
25066: riidassa esitetyn uuden lainsäädännön kanssa,      ei kuitenkaan sovelleta oikeusasiamieheen eikä
25067: ehdotetaan sanottu pykälä kumottavaksi.            apulaisoikeusasiamieheen. Näistä syistä ehdo-
25068:    OAJS 20 §:Johtosäännön 20 §:n 1 moment-         tetaan johtosäännön 24 § muutettavaksi siten,
25069: ti sisältää oikeusasiamiehen kansliaa koskevan     että pykälän ensimmäiseen momenttiin sisälly-
25070: virkatyyppiluettelon. Luettelo on osittain puut-   tetään oikeusasiamiestä ja apulaisoikeusasia-
25071: teellinen ja momentin sanamuoto terminologi-       miestä koskeva salassapitosäännös ja että oi-
25072: se:;ti muutoinkin osittain vanhentunut.            keusasiamiehen kanslian henkilökunnan osalta
25073:    Virkatyyppiluettelo ja pykälän 2 ja 3 mo-       viitataan uudessa 2 momentissa tältä osin val-
25074: mentin terminologia ja kielellinen asu ehdote-     tion virkamieslain 23 §:ään ja eduskunnan vir-
25075: taan saatettavaksi ajan tasalle.                   kamiehistä annetun lain 3 §:ään.
25076:    Oikeusasiamiehen kanslian esittelijäiden
25077: osalta ei ole säädetty erityistä tuomioistuinta,     Sen perusteella, mitä edellä on lausuttu,
25078: joka käsittelee esittelijää koskevia virkasyyte-   puhemiesneuvosto, viitaten valtiopäiväjärjes-
25079: juttuja. Kun toisaalta oikeusasiamiehen, apu-      tyksen 54 §:n 2 momentin säännökseen, ehdot-
25080: laisoikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamie-      taa,
25081: hen varamiehen virkavastuu on tarkoitus jär-
25082: jestää edellä selostetuin tavoin uudelleen ja               että Eduskunta päättäisi tehdä edus-
25083: toisaalta oikeuskanslerinviraston esittelijäiden          kunnan oikeusasiamiehen johtosään-
25084: virkasyyteforumina on valtioneuvoston oikeus-             töön seuraavat muutokset:
25085: kanslerin ohjesäännön 29 §:n mukaan Helsin-
25086:                    Eduskunnan oikeusasiamiehen johtosäännön muuttaminen                                 5
25087: 
25088: 
25089:                                     Eduskunnan päätös
25090:                    eduskunnan oikeusasiamiehen johtosäännön muuttamisesta
25091: 
25092:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
25093:   kumotaan 12 päivänä joulukuuta 1919 hyväksytyn eduskunnan oikeusasiamiehen johtosään-
25094: nön (2/20) 3 ja 19 §, sellaisina kuin ne ovat, 3 § 19 päivänä joulukuuta 1928 tehdyssä
25095: eduskunnan päätöksessä (77 /29) ja 19 § 9 päivänä joulukuuta 1971 tehdyssä eduskunnan
25096: päätöksessä (54/72),
25097:   muutetaan 1 §, 4 §:n 1 momentti, 6 §:n 2 momentti, 7 ja 10 §, 14 §:n 1 ja 2 momentti, 15 §:n 1
25098: momentti, 16 §:n 1 ja 3 momentti sekä 17, 20 ja 24 §,
25099:   sellaisina kuin niistä ovat 10 §, 14 §:n 1 ja 2 momentti, 15 §:n 1 momentti, 16 §:n 1 ja 3
25100: momentti sekä 17 ja 24 § mainitussa 9 päivänä joulukuuta 1971 tehdyssä eduskunnan päätöksessä
25101: sekä 20 § muutettuna viimeksi mainitulla eduskunnan päätöksellä ja 29 päivänä joulukuuta 1982
25102: tehdyllä eduskunnan päätöksellä (142/83), sekä
25103:   lisätään 8 § :ään, sellaisena kuin se on 8 päivänä joulukuuta 1931 tehdyssä eduskunnan
25104: päätöksessä (46/32), uusi 2 ja 3 momentti seuraavasti:
25105: 
25106:                         1§                           tarvittavaa virka-apua sekä salassapitomää-
25107:    Eduskunnan oikeusasiamiehen tulee valvoa,         räysten estämättä tarpeellisia tietoja kaikilta
25108: että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä        valvontavaltaansa kuuluvilta henkilöiitä ja yh-
25109: virkamiehet ja julkisyhteisön työntekijät kai-       teisöiltä.
25110: kissa tehtävissään samoin kuin kaikki muutkin                                7 §
25111: julkista valtaa käyttäessään noudattavat lakia          Jos oikeusasiamiehelle tehdään kirjallinen
25112: sekä täyttävät velvollisuutensa. Erityisesti tulee   kantelu oikeusasiamiehen valvontavaltaan kuu-
25113: oikeusasiamiehen sillä tavalla kuin jäljempänä       luvan henkilön tai yhteisön menettelystä ja
25114: tarkemmin säädetään, ryhtyä asianmukaisiin           kantelun tueksi esitetään todennäköisiä syitä,
25115: toimenpiteisiin, milloin tuomari tai muu virka-      oikeusasiamiehen on tutkittava asia, jollei sitä
25116: mies on virkatoimessaan taikka julkisyhteisön        valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan
25117: työntekijä tehtävässään tahi muu henkilö jul-        oikeusasiamiehen tehtävien jaosta säädetyn
25118: kista valtaa käyttäessään tehnyt itsensä syy-        lain mukaan siirretä oikeuskanslerin tai muun
25119: pääksi vilpillisyyteen, puolueellisuuteen tai tär-   viranomaisen käsiteltäväksi.
25120: keään laiminlyöntiin, loukannut yksityisen              Jos oikeusasiamies epäilee valvontavaltaansa
25121: kansalaisen laillista oikeutta taikka mennyt         kuuluvan henkilön tai yhteisön menetelleen
25122: toimivaltaansa ulommaksi.                            sillä tavoin lainvastaisesti tai virheellisesti, että
25123:                                                      oikeusasiamiehen tulee puuttua asiaan, oikeus-
25124:                         4 §                          asiamiehen on ennen asian ratkaisemista varat-
25125:    Valtioneuvoston taikka valtioneuvoston jä-        tava asianomaiselle henkilölle tai yhteisölle ti-
25126: senen lainvastaisen menettelyn johdosta virka-       laisuus tulla asian johdosta kuulluksi.
25127: toimessa on oikeusasiamiehellä valta tehdä val-         Mikäli oikeusasiamiehen valvontavaltaan
25128: tiOneuvostolle huomautus, ja on hänen samalla        kuuluvaa asiaa ei voida jättää oikeusasiamie-
25129: ilmoitettava, mikä menettelyssä on lainvastais-      hen huomautuksen varaan, oikeusasiamiehen
25130: ta. Jos huomautus jätetään varteenottamatta          on ajettava tai ajatettava syytettä lainvastai-
25131: taikka virheellinen menettely on laadultaan          seen menettelyyn syylliseksi epäiltyä henkilöä
25132: sellainen, ettei sitä voida jättää oikeusasiamie-    vastaan taikka määrättävä ryhdyttäväksi ku-
25133: hen huomautuksen varaan, on oikeusasiamie-           rinpitomenettelyyn häntä vastaan.
25134: hellä valta antaa eduskunnalle erillinen kerto-
25135: mus asiasta.                                                                 8§
25136: 
25137:                                                        Oikeusasiamies voi, milloin hän katsoo sii-
25138:                        6 §                           hen olevan erityistä syytä, antaa eduskunnalle
25139:                                                      jostakin asiasta erillisen kertomuksen.
25140:   Oikeusasiamiehellä on oikeus saada tehtä-            Oikeusasiamiehen on myös muuten tiedotet-
25141: viään suorittaessaan viranomaisilta kulloinkin       tava toiminnastaan.
25142: 6           1990 vp. -   Eduskunnan oikeusasiamiehen johtosäännön muuttaminen
25143: 
25144:                        10 §                         kaan kuin oikeuskanslerin palkkaus ja apulais-
25145:    Oikeusasiamiehen tulee tarpeen mukaan toi-       oikeusasiamiehen palkkio samojen perusteiden
25146: mittaa tarkastuksia perehtyäkseen virkatehtä-       mukaan kuin apulaisoikeuskanslerin palkkaus,
25147: viinsä kuuluviin asioihin. Erityisesti hänen on     niin kuin eduskunnan kansliatoimikunta tarvit-
25148: toimitettava tarkastuksia vankiloissa ja muissa     taessa siitä tarkemmin määrää. Varamies saa
25149: suljetuissa laitoksissa sekä hankittava selvityk-   hoitaessaan apulaisoikeusasiamiehen tehtäviä
25150: siä niihin sijoitettujen henkilöiden hoidosta ja    saman palkkion kuin apulaisoikeusasiamies.
25151: muista heitä koskevista asioista. Niin ikään           Jos oikeusasiamies tai apulaisoikeusasiamies
25152: hänen tulee toimittaa tarkastuksia puolustus-       on valtion virassa, hänen tulee luopua siihen
25153: voimien eri yksiköissä ja seurata erityisesti       kuuluvista palkkaeduista taikka hänelle oikeus-
25154: varusmiesten kohtelua.                              asiamiehenä tai apulaisoikeusasiamiehenä tule-
25155:                                                     vaa palkkiota vastaavasta palkkaetujen osasta.
25156:                      14 §                           Sama koskee vastaavasti varamiestä hänen hoi-
25157:   Oikeusasiamies ja apulaisoikeusasiamies ei-       taessaan apulaisoikeusasiamiehen tehtäviä.
25158: vät saa virkakautensa kestäessä hoitaa muuta
25159: julkista virkaa.                                                           20 §
25160:   Jos oikeusasiamieheksi tai apulaisoikeusasia-        Oikeusasiamiehen kansliassa voi olla kans-
25161: mieheksi valittu on valtion virassa, vapautuu       liapäällikön, esittelijäneuvoksen, vanhemman
25162: hän sen hoitamisesta siksi ajaksi, jona hän on      oikeusasiamiehensihteerin, nuoremman oikeus-
25163: oikeusasiamiehenä tai apulaisoikeusasiamiehe-       asiamiehensihteerin, tiedotussihteerin, tarkas-
25164: nä.                                                 tajan, notaarin, osastosihteerin, kirjaajan, ar-
25165:                                                     kistonhoitajan, apulaiskirjaajan ja toimistosih-
25166:                                                     teerin virkoja. Lisäksi oikeusasiamiehen kansli-
25167:                      15 §                           aan voidaan tulo- ja menoarvion rajoissa ottaa
25168:   Jos oikeusasiamies virkakautensa kestäessä        tilapäisiä virkamiehiä.
25169: kuolee tai eroaa virastaan eikä eduskunta ole          Oikeusasiamies nimittää kansliansa virka-
25170: valinnut uutta oikeusasiamiestä, apulaisoikeus-     miehet ja myöntää heille eron.
25171: asiamies hoitaa oikeusasiamiehen tehtäviä.             Virkavapautta oikeusasiamiehen kanslian
25172:                                                     virkamiehille myöntää oikeusasiamies.
25173:                                                        Oikeusasiamiehen kanslian esittelijää syyte-
25174:                       16 §                          tään virkavirheestä Helsingin hovioikeudessa.
25175:    Jos apulaisoikeusasiamies virkakautensa kes-
25176: täessä kuolee tai eroaa virastaan eikä eduskun-                           24 §
25177: ta ole valinnut uutta apulaisoikeusasiamiestä,        Oikeusasiamies, apulaisoikeusasiamies ja hä-
25178: varamies hoitaa apulaisoikeusasiamiehen tehtä-      nen varamiehensä eivät saa ilmaista virkatoi-
25179: viä.                                                messaan tietoonsa tulleita seikkoja, jotka asian
25180:                                                     laadun mukaan on pidettävä salassa.
25181:    Jos varamiehen virka virkakauden kestäessä         Oikeusasiamiehen kanslian henkilökunnan
25182: tulee avoimeksi, valittakoon tarpeen vaatiessa      salassapitovelvollisuus määräytyy sen mukaan,
25183: uusi varamies virkakaudesta jäljellä olevaksi       mitä eduskunnan virkamiehistä annetun lain
25184: ajaksi.                                             3 §:ssä ja valtion virkamieslain 23 §:ssä on
25185:                                                     säädetty.
25186:                      17 §
25187:   Oikeusasiamies ja apulaisoikeusasiamies saa-
25188: vat virastaan palkkion. Oikeusasiamiehen                 Nämä muutokset tulevat voimaan      päivä-
25189: palkkio määräytyy samojen perusteiden mu-           nä         kuuta 199 .
25190: 
25191: 
25192:     Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1990
25193:                   Eduskunnan oikeusasiamiehen johtosäännön muuttaminen                              7
25194: 
25195:                                                                                                 Liite
25196: 
25197: 
25198: 
25199: 
25200:                                    Eduskunnan päätös
25201:                   eduskunnan oikeusasiamiehen johtosäännön muuttamisesta
25202: 
25203:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
25204:   kumotaan 12 päivänä joulukuuta 1919 hyväksytyn eduskunnan oikeusasiamiehen johtosään-
25205: nön (2/20) 3 ja 19 §, sellaisina kuin ne ovat, 3 § 19 päivänä joulukuuta 1928 tehdyssä
25206: eduskunnan päätöksessä (77/29) ja 19 § 9 päivänä joulukuuta 1971 tehdyssä eduskunnan
25207: päätöksessä (54/72),
25208:   muutetaan 1 §, 4 §:n 1 momentti, 6 §:n 2 momentti, 7 ja 10 §, 14 §:n 1 ja 2 momentti, 15 §:n 1
25209: momentti, 16 §:n 1 ja 3 momentti sekä 17, 20 ja 24 §,
25210:   sellaisina kuin niistä ovat 10 §, 14 §:n 1 ja 2 momentti, 15 §:n 1 momentti, 16 §:n 1 ja 3
25211: momentti sekä 17 ja 24 §mainitussa 9 päivänä joulukuuta 1971 tehdyssä eduskunnan päätöksessä
25212: sekä 20 § muutettuna viimeksi mainitulla eduskunnan päätöksellä ja 29 päivänä joulukuuta 1982
25213: tehdyllä eduskunnan päätöksellä (142/83), sekä
25214:   lisätään 8 § :ään, sellaisena kuin se on 8 päivänä joulukuuta 1931 tehdyssä eduskunnan
25215: päätöksessä (46/32), uusi 2 ja 3 momentti seuraavasti:
25216: 
25217: Voimassa oleva johtosääntö                         Ehdotus
25218: 
25219:                       1§                                                  1§
25220:    Eduskunnan oikeusasiamiehen tulee valvoa,          Eduskunnan oikeusasiamiehen tulee valvoa,
25221: että tuomarit ja muut virkamiehet noudattavat      että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä
25222: lakeja ja asetuksia sekä viranomaisille annettu-   virkamiehet ja julkisyhteisön työntekijät kai-
25223: ja johtosääntöjä. Erityisesti tulee oikeusasia-    kissa tehtävissään samoin kuin kaikki muutkin
25224: miehen, sillä tavalla kuin jälempänä tarkem-       julkista valtaa käyttäessään noudattavat lakia
25225: min säädetään, ryhtyä asianmukaisiin toimen-       sekä täyttävät velvollisuutensa. Erityisesti tulee
25226: piteisiin, milloin tuomari tai muu virkamies on    oikeusasiamiehen sillä tavalla kuin jäljempänä
25227: virkatoimessaan tehnyt itsensä syypääksi vilpil-   tarkemmin säädetään, ryhtyä asianmukaisiin
25228: lisyyteen, puolueellisuuteen tai tärkeään lai-     toimenpiteisiin, milloin tuomari tai muu virka-
25229: minlyöntiin, loukannut yksityisen kansalaisen      mies on virkatoimessaan taikka julkisyhteisön
25230: laillista oikeutta taikka mennyt toimivaltaansa    työntekijä tehtävässään tahi muu henkilö jul-
25231: ulommaksi.                                         kista valtaa käyttäessään tehnyt itsensä syy-
25232:                                                    pääksi vilpillisyyteen, puolueellisuuteen tai tär-
25233:                                                    keään laiminlyöntiin, loukannut yksityisen
25234:                                                    kansalaisen laillista oikeutta taikka mennyt
25235:                                                    toimivaltaansa ulommaksi.
25236: 
25237:                       3§                                                  3§
25238:    (8.2.1929/77) Eduskunnan sihteerin on oi-         (Kumotaan)
25239: keusasiamiehelle toimitettava hänen pyytämän-
25240: sä eduskunnan toimintaa ja päätöksiä koskevat
25241: tiedot ja asiakirjat.
25242: 
25243:                       4 §                                               4 §
25244:    Valtioneuvoston taikka valtioneuvoston jä-         Valtioneuvoston taikka valtioneuvoston jä-
25245: senen lainvastaisen menettelyn johdosta virka-     senen lainvastaisen menettelyn johdosta virka-
25246: toimessa on oikeusasiamiehellä valta tehdä val-    toimessa on oikeusasiamiehellä valta tehdä val-
25247: tioneuvostolle huomautus, ja on hänen samalla      tioneuvostolle huomautus, ja on hänen samalla
25248: 8           1990 vp. -    Eduskunnan oikeusasiamiehen johtosäännön muuttaminen
25249: 
25250: Voimassa oleva johtosääntö                           Ehdotus
25251: 
25252: ilmoitettava, mikä menettelyssä on lainvastais-      ilmoitettava, mikä menettelyssä on lainvastais-
25253: ta. Jos huomautus jätetään varteenottamatta,         ta. Jos huomautus jätetään varteenottamatta
25254: on oikeusasiamiehellä valta antaa eduskunnalle       taikka virheellinen menettely on laadultaan
25255: kertomus asiasta.                                    sellainen, ettei sitä voida jättää oikeusasiamie-
25256:                                                      hen huomautuksen varaan, on oikeusasiamie-
25257:                                                      hellä valta antaa eduskunnalle erillinen kerto-
25258:                                                      mus asiasta.
25259:    Milloin eduskunta on päättänyt syytteen
25260: nostettavaksi valtioneuvoston jäsentä tai oi-
25261: keuskansleria vastaan, ajaa sitä oikeusasia-
25262: mies. Muuten älköön oikeusasiamies puuttuko
25263: oikeuskanslerin virkatoimiin älköönkä syytettä
25264: häntä vastaan ajako, ellei tasavallan presidentti
25265: hallitusmuodon 47 §:n 1 momentin mukaan
25266: ole määrännyt häntä sellaista syytettä aja-
25267: maan.
25268:                       6§                                                     6§
25269:    Oikeusasiamies saakoon muissa paitsi 4 ja
25270: 5 §:ssä mainituissa tapauksissa syytettä aja-           Oikeusasiamiehellä on oikeus saada tehtävi-
25271: maan valtuuttaa sijaansa toisen henkilön tai         ään suorittaessaan viranomaisilta kulloinkin
25272: määrätä siihen virallisen syyttäjän; ajakoon         tarvittavaa virka-apua sekä salassapitomää-
25273: kuitenkin aina itse syytettä korkeimmassa oi-        räysten estämättä tarpeellisia tietoja kaikilta
25274: keudessa. Ennen syytteen nostamista tulee sen,       valvontavaltaansa kuuluvilta henkilöiitä ja yh-
25275: jota vastaan syytettä on ajettava, saada tilai-      teisöiltä.
25276: suus määräajan kuluessa antaa asiassa selvitys-
25277: tä, jos katsoo itsellään siihen aihetta olevan.
25278:    Oikeusasiamies saakoon tehtäviään suoritta-
25279: essaan asianomaisilta viranomaisilta kulloinkin
25280: tarvittavaa virka-apua.
25281: 
25282:                        7 §                                               7 §
25283:    Jos joku oikeusasiamiehelle kirjallisesti tekee     Jos oikeusasiamiehelle tehdään kirjallinen
25284: kantelun tuomarin taikka muun viranomaisen           kantelu oikeusasiamiehen valvontavaltaan kuu-
25285: toimenpiteestä ja sen tueksi esittää todennäköi-     luvan henkilön tai yhteisön menettelystä ja
25286: siä syitä, tutkikoon oikeusasiamies asiaa sekä       kantelun tueksi esitetään todennäköisiä syitä,
25287: menetelköön niinkuin 1 ja 6 §:ssä säädetään,         oikeusasiamiehen on tutkittava asia, jollei sitä
25288: jos harkitsee siihen aihetta olevan; antakoon        valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan
25289: myös pyydettäessä todistuksen kantelukirjan          oikeusasiamiehen tehtävien jaosta säädetyn
25290: vastaanottamisesta.                                  lain mukaan siirretä oikeuskanslerin tai muun
25291:                                                      viranomaisen käsiteltäväksi.
25292:                                                         Jos oikeusasiamies epäilee valvontavaltaansa
25293:                                                      kuuluvan henkilön tai yhteisön menetelleen
25294:                                                      sillä tavoin lainvastaisesti tai virheellisesti, että
25295:                                                      oikeusasiamiehen tulee puuttua asiaan, oikeus-
25296:                                                      asiamiehen on ennen asian ratkaisemista varat-
25297:                                                      tava asianomaiselle henkilölle tai yhteisölle ti-
25298:                                                      laisuus tulla asian johdosta kuulluksi.
25299:                                                         Mikäli oikeusasiamiehen valvontavaltaan
25300:                                                      kuuluvaa asiaa ei voida jättää oikeusasiamie-
25301:                                                      hen huomautuksen varaan, oikeusasiamiehen
25302:                                                      on ajettava tai ajateltava syytettä lainvastai-
25303:                                                      seen menettelyyn syylliseksi epäiltyä henkilöä
25304:                    Eduskunnan oikeusasiamiehen johtosäännön muuttaminen                             9
25305: 
25306: Voimassa oleva johtosääntö                           Ehdotus
25307:                                                      vastaan taikka määrättävä ryhdyttäväksi ku-
25308:                                                      rinpitomenettelyyn häntä vastaan.
25309: 
25310:                         8 §                                                 8§
25311:    (1.6.1978/403) Toiminnastaan sekä lakien ja
25312: muiden säännösten noudattamisesta oikeuden-             Oikeusasiamies voi, milloin hän katsoo sii-
25313: hoidossa ja hallinnossa tulee oikeusasiamiehen       hen olevan erityistä syytä, antaa eduskunnalle
25314: joka vuodelta antaa eduskunnalle kertomus.           jostakin asiasta erillisen kertomuksen.
25315: Kertomuksessaan oikeusasiamiehen tulee, mi-             Oikeusasiamiehen on myös muuten tiedotet-
25316: käli aihetta siihen on, huomauttaa laeissa tai       lava toiminnastaan.
25317: asetuksissa olevista puutteellisuuksista sekä
25318: epäselvistä taikka ristiriitaisista säännöksistä,
25319: varsinkin sellaisista, jotka lainkäytössä tai hal-
25320: linnossa ovat aiheuttaneet eriäviä tulkintoja,
25321: epätietoisuutta tai muita haittoja, sekä tehdä
25322: ehdotuksia niiden poistamiseksi.
25323: 
25324: 
25325:                         10§                                                 10 §
25326:    (20.1.1972/54) Oikeusasiamiehen tulee tar-           Oikeusasiamiehen tulee tarpeen mukaan toi-
25327: peen mukaan toimittaa tarkastuksia perehtyäk-        mittaa tarkastuksia perehtyäkseen virkatehtä-
25328: seen virkatehtäviinsä kuuluviin asioihin. Erityi-    viinsä kuuluviin asioihin. Erityisesti hänen on
25329: sesti hänen on toimitettava tarkastuksia vanki-      toimitettava tarkastuksia vankiloissa ja muissa
25330: loissa, työlaitoksissa ja muissa niihin rinnastet-   suljetuissa laitoksissa sekä hankittava selvityk-
25331: tavissa laitoksissa sekä hankittava selvityksiä      siä niihin sijoitettujen henkilöiden hoidosta ja
25332: niihin sijoitettujen henkilöiden hoidosta ja         muista heitä koskevista asioista. Niin ikään
25333: muista heitä koskevista asioista. Niin ikään         hänen tulee toimittaa tarkastuksia puolustus-
25334: hänen tulee toimittaa tarkastuksia puolustus-        voimien eri yksiköissä ja seurata erityisesti
25335: laitoksen eri yksiköissä ja seurata erityisesti      varusmiesten kohtelua.
25336: varusmiesten kohtelua.
25337: 
25338:                       14 §                                                14 §
25339:   (20.1.1972/54) Oikeusasiamies ja apulaisoi-           Oikeusasiamies ja apulaisoikeusasiamies ei-
25340: keusasiamies eivät saa toimikautensa kestäessä       vät saa virkakautensa kestäessä hoitaa muuta
25341: hoitaa muuta julkista virkaa.                        julkista virkaa.
25342:   Jos oikeusasiamieheksi tai apulaisoikeusasia-         Jos oikeusasiamieheksi tai apulaisoikeusasia-
25343: mieheksi valittu on valtion virassa tai toimessa,    mieheksi valittu on valtion virassa, vapautuu
25344: vapautuu hän sen hoitamisesta siksi ajaksi,          hän sen hoitamisesta siksi ajaksi, jona hän on
25345: jona hän on oikeusasiamiehenä tai apulaisoi-         oikeusasiamiehenä tai apulaisoikeusasiamiehe-
25346: keusasiamiehenä.                                     nä.
25347:   Mitä 2 momentissa on säädetty, koskee
25348: myös varamiestä sinä aikana, jona hän hoitaa
25349: apulaisoikeusasiamiehen tehtäviä.
25350: 
25351: 
25352:                      15 §                                                 15 §
25353:   (20.1.1972/54) Jos oikeusasiamies toimikau-           Jos oikeusasiamies virkakautensa kestäessä
25354: tensa kestäessä kuolee tai eroaa toimestaan          kuolee tai eroaa virastaan eikä eduskunta ole
25355: eikä eduskunta ole valinnut uutta oikeusasia-        valinnut uutta oikeusasiamiestä, apulaisoikeus-
25356: miestä, apulaisoikeusasiamies hoitaa oikeus-         asiamies hoitaa oikeusasiamiehen tehtäviä.
25357: asiamiehen tehtäviä.
25358: 
25359: 2 2003100
25360: 10         1990 vp. -    Eduskunnan oikeusasiamiehen johtosäännön muuttaminen
25361: 
25362: Voimassa oleva johtosääntö                          Ehdotus
25363: 
25364:                      16 §                                                 16 §
25365:    (20.1.1972/54) Jos apulaisoikeusasiamies           Jos apulaisoikeusasiamies virkakautensa kes-
25366: toimikautensa kestäessä kuolee tai eroaa toi-       täessä kuolee tai eroaa virastaan eikä eduskun-
25367: mestaan eikä eduskunta ole valinnut uutta           ta ole valinnut uutta apulaisoikeusasiamiestä,
25368: apulaisoikeusasiamiestä, varamies hoitaa apu-       varamies hoitaa apulaisoikeusasiamiehen tehtä-
25369: laisoikeusasiamiehen tehtäviä.                      viä.
25370: 
25371:    Jos varamiehen toimi toimikauden kestäessä          Jos varamiehen virka virkakauden kestäessä
25372: tulee avoimeksi, valittakoon tarpeen vaatiessa      tulee avoimeksi, valittakoon tarpeen vaatiessa
25373: uusi varamies toimikaudesta jäljellä olevaksi       uusi varamies virkakaudesta jäljellä olevaksi
25374: ajaksi.                                             ajaksi.
25375: 
25376:                      17 §                                                 17 §
25377:   (20.1.1972/54) Oikeusasiamies ja apulaisoi-          Oikeusasiamies ja apulaisoikeusasiamies saa-
25378: keusasiamies saavat toimestaan palkkion. Oi-        vat virastaan palkkion. Oikeusasiamiehen
25379: keusasiamiehen palkkio määräytyy samojen            palkkio määräytyy samojen perusteiden mu-
25380: perusteiden mukaan kuin oikeuskanslerin palk-       kaan kuin oikeuskanslerin palkkaus ja apulais-
25381: kaus ja apulaisoikeusasiamiehen palkkio samo-       oikeusasiamiehen palkkio samojen perusteiden
25382: jen perusteiden mukaan kuin apulaisoikeus-          mukaan kuin apulaisoikeuskanslerin palkkaus,
25383: kanslerin palkkaus, niin kuin eduskunnan            niin kuin eduskunnan kansliatoimikunta tarvit-
25384: kansliatoimikunta tarvittaessa siitä tarkemmin      taessa siitä tarkemmin määrää. Varamies saa
25385: määrää. Varamies saa hoitaessaan apulaisoi-         hoitaessaan apulaisoikeusasiamiehen tehtäviä
25386: keusasiamiehen tehtäviä saman palkkion kuin         saman palkkion kuin apulaisoikeusasiamies.
25387: apulaisoikeusasiamies.
25388:   Jos oikeusasiamies tai apulaisoikeusasiamies         Jos oikeusasiamies tai apulaisoikeusasiamies
25389: on valtion virassa tai toimessa, hänen tulee        on valtion virassa, hänen tulee luopua siihen
25390: luopua siihen kuuluvista palkkaeduista taikka       kuuluvista palkkaeduista taikka hänelle oikeus-
25391: hänelle oikeusasiamiehenä tai apulaisoikeus-        asiamiehenä tai apulaisoikeusasiamiehenä tule-
25392: asiamiehenä tulevaa palkkiota vastaavasta           vaa palkkiota vastaavasta palkkaetujen osasta.
25393: palkkaetujen osasta. Sama koskee vastaavasti        Sama koskee vastaavasti varamiestä hänen hoi-
25394: varamiestä hänen hoitaessaan apulaisoikeus-         taessaan apulaisoikeusasiamiehen tehtäviä.
25395: asiamiehen tehtäviä.
25396: 
25397:                      19 §                                                19 §
25398:    (20.1.1972/54) Oikeusasiamies ja apulaisoi-        (Kumotaan)
25399: keusasiamies ovat virallisista syyttäjistä sääde-
25400: tyn vastuun alaisia syytteistä, joita he ajavat
25401: tai ajattavat.
25402: 
25403:                       20 §                                                 20 §
25404:    (20 .1.1972/54) Oikeusasiamiehen kansliassa         Oikeusasiamiehen kansliassa voi olla kans-
25405: on kansliapäällikön, esittelijäneuvoksen, van-      liapäällikön, esittelijäneuvoksen, vanhemman
25406: hemman oikeusasiamiehensihteerin, nuorem-           oikeusasiamiehensihteerin, nuoremman oikeus-
25407: man oikeusasiamiehensihteerin, tarkastajan,         asiamiehensihteerin, tiedotussihteerin, tarkas-
25408: osastosihteerin, toimistosihteerin, kanslia-apu-    tajan, notaarin, osastosihteerin, kirjaajan, ar-
25409: laisen ja virastoavustajan toimia. Lisäksi oi-      kistonhoitajan, apulaiskirjaajan ja toimistosih-
25410: keusasiamiehen kansliaan voidaan tulo- ja me-       teerin virkoja. Lisäksi oikeusasiamiehen kansli-
25411: noarvion rajoissa ottaa ylimääräisiä toimenhal-     aan voidaan tulo- ja menoarvion rajoissa ottaa
25412: tijoita ja tilapäisiä toimihenkilöitä. (29 .12.     tilapäisiä virkamiehiä.
25413: 1982/142 V. 1983)
25414:    Oikeusasiamies nimittää kansliaosa toimen-         Oikeusasiamies nimittää kansliaosa virka-
25415: haltijat ja myöntää heille eron.                    miehet ja myöntää heille eron.
25416:                   Eduskunnan oikeusasiamiehen johtosäännön muuttaminen                          11
25417: 
25418: Voimassa oleva johtosääntö                        Ehdotus
25419:    Virkavapautta oikeusasiamiehen kanslian           Virkavapautta oikeusasiamiehen kanslian
25420: toimenhaitijoille myöntää oikeusasiamies.         virkamiehille myöntää oikeusasiamies.
25421:                                                      Oikeusasiamiehen kanslian esittelijää syyte-
25422:                                                   tään virkavirheestä Helsingin hovioikeudessa.
25423: 
25424:                     24 §                                                24 §
25425:   (20.1.1972/54) Oikeusasiamies, apulaisoi-         Oikeusasiamies, apulaisoikeusasiamies ja hä-
25426: keusasiamies tai oikeusasiamiehen kanslian        nen varamiehensä eivät saa ilmaista virkatoi-
25427: henkilökuntaan kuuluva ei saa ilmaista, mitä      messaan tietoonsa tulleita seikkoja, jotka asian
25428: hän toimessaan on saanut tietää sellaista, mikä   laadun mukaan on pidettävä salassa.
25429: asian laadun mukaan on pidettävä salassa.            Oikeusasiamiehen kanslian henkilökunnan
25430:                                                   salassapitovelvollisuus määräytyy sen mukaan,
25431:                                                   mitä eduskunnan virkamiehistä annetun lain
25432:                                                   3 §:ssä ja valtion virkamieslain 23 §:ssä on
25433:                                                   säädetty.
25434: 
25435:                                                     Nämä muutokset tulevat voimaan         päivä-
25436:                                                   nä      kuuta 199 .
25437: 1990 vp. -   Eduskunnan kirjelmä -     Eduskunnan oikeusasiamiehen johtosäännön muuttaminen
25438: 
25439: 
25440: 
25441: 
25442:                                      Ed u s kunnan k i r j e l mä puhemiesneuvoston ehdotuksen
25443:                                  johdosta eduskunnan oikeusasiamiehen johtosäännön muuttami-
25444:                                  sesta
25445: 
25446:   Eduskunnalle on puhemiesneuvosto tehnyt                     hyväksyä puhemiesneuvoston ehdo-
25447: ehdotuksen eduskunnan oikeusasiamiehen joh-                 tuksen eduskunnan oikeusasiamiehen
25448: tosäännön muuttamisesta. Eduskunta, jolle pe-               johtosäännön muuttamisesta näin kuu-
25449: rustuslakivaliokunta on antanut asiasta mietin-             luvana:
25450: tönsä n:o 10, on päättänyt
25451: 
25452:                                     Eduskunnan päätös
25453:                   eduskunnan oikeusasiamiehen johtosäännön muuttamisesta
25454: 
25455:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
25456:   kumotaan 12 päivänä joulukuuta 1919 hyväksytyn eduskunnan oikeusasiamiehen johtosään-
25457: nön (2/20) 3 ja 19 §,
25458:   sellaisina kuin ne ovat, 3 § 19 päivänä joulukuuta 1928 tehdyssä eduskunnan päätöksessä
25459: (77/29) ja 19 § 9 päivänä joulukuuta 1971 tehdyssä eduskunnan päätöksessä (54/72),
25460:   muutetaan 1 §, 4 §:n 1 momentti, 6 §:n 2 momentti, 7 ja 10 §, 14 §:n 2 momentti sekä 17 §:n 2
25461: momentti, 20 ja 24 §,
25462:    sellaisina kuin niistä ovat 10 §, 14 §:n 2 momentti sekä 17 §:n 2 momentti ja 24 §mainitussa 9
25463: päivänä joulukuuta 1971 tehdyssä eduskunnan päätöksessä sekä 20 § muutettuna viimeksi
25464: mainitulla eduskunnan päätöksellä ja 29 päivänä joulukuuta 1982 tehdyllä eduskunnan päätök-
25465: sellä (142/83), sekä
25466:    lisätään 8 §:ään, sellaisena kuin se on 14 päivänä huhtikuuta 1978 tehdyssä eduskunnan
25467: päätöksessä (403178), uusi 2 ja 3 momentti seuraavasti:
25468: 
25469:                        1§                                                   6§
25470:    Eduskunnan oikeusasiamiehen tulee valvoa,
25471: että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä          Oikeusasiamiehellä on oikeus saada tehtä-
25472: virkamiehet tehtävissään samoin kuin julkisyh-      viään suorittaessaan viranomaisilta kulloinkin
25473: teisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää     tarvittavaa virka-apua sekä salassapitomää-
25474: hoitaessaan noudattavat lakia sekä täyttävät        räysten estämättä tarpeellisia tietoja kaikilta
25475: velvollisuutensa. Erityisesti tulee oikeusasia-     valvontavaltaansa kuuluvilta henkilöiitä ja yh-
25476: miehen, sillä tavoin kuin jäljempänä sääde-         teisöiltä.
25477: tään, ryhtyä asianmukaisiin toimenpiteisiin,
25478: milloin tuomari tai muu virkamies taikka julki-                             7 §
25479: syhteisön työntekijä tai muu henkilö on tehnyt         Jos oikeusasiamiehelle 1 tehdään kirjallinen
25480: itsensä syypääksi vilpillisyyteen, puolueellisuu-   kantelu oikeusasiamiehen valvontavaltaan kuu-
25481: teen tai törkeään laiminlyöntiin, loukannut         luvan henkilön tai yhteisön menettelystä ja
25482: yksityisen kansalaisen laillista oikeutta taikka    kantelun tueksi esitetään todennäköisiä syitä,
25483: mennyt toimivaltaansa ulommaksi.                    oikeusasiamiehen on tutkittava asia, jollei sitä
25484:                                                     sen perusteella, mitä valtioneuvoston oikeus-
25485:                       4 §                           kanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen teh-
25486:    Oikeusasiamiehellä on valta tehdä huomau-        tävien jaosta on säädetty, siirretä oikeuskansle-
25487: tus valtioneuvoston ja valtioneuvoston jäsenen      rin käsiteltäväksi.
25488: lainvastaisen menettelyn johdosta ja hänellä on        Jos oikeusasiamies epäilee valvontavaltaansa
25489: valta tehdä asiasta ilmoitus eduskunnalle niin      kuuluvan henkilön tai yhteisön menetelleen
25490: kuin hallitusmuodon 49 §:n 2 momentissa on          sillä tavoin lainvastaisesti tai virheellisesti, että
25491: säädetty.                                           oikeusasiamiehen tulee puuttua asiaan, oikeus-
25492:                                                     asiamiehen on ennen asian ratkaisemista varat-
25493: 200509U
25494: 2             1990 vp. -     Eduskunnan kirjelmä - Eduskunnan oikeusasiamiehen
25495:                                     johtosäännön muuttaminen
25496: tava asianomaiselle henkilölle tai yhteisölle ti-                         17 §
25497: laisuus tulla asian johdosta kuulluksi.
25498:    Mikäli oikeusasiamiehen valvontavaltaan                Jos oikeusasiamies tai apulaisoikeusasia-
25499: kuuluvaa asiaa ei voida jättää oikeusasiamie-        mies on valtion virassa, hänen tulee luopua
25500: hen huomautuksen varaan, oikeusasiamiehen           siihen kuuluvista palkkaeduista taikka hänelle
25501: on ajettava tai ajatettava syytettä lainvastai-      oikeusasiamiehenä tai apulaisoikeusasiamiehe-
25502: seen menettelyyn syylliseksi epäiltyä henkilöä      nä tulevaa palkkiota vastaavasta palkkaetujen
25503: vastaan taikka määrättävä ryhdyttäväksi ku-          osasta. Sama koskee vastaavasti varamiestä
25504: rinpitomenettelyyn häntä vastaan.                   hänen hoitaessaan apulaisoikeusasiamiehen
25505:                                                     tehtäviä.
25506:                                                                            20 §
25507:                        8§                              Oikeusasiamiehen kansliassa voi olla kans-
25508:                                                     liapäällikön, esittelijäneuvoksen, vanhemman
25509:   Oikeusasiamies voi, milloin hän katsoo sii-       oikeusasiamiehensihteerin, nuoremman oikeus-
25510: hen olevan erityistä syytä, antaa eduskunnalle      asiamiehensihteerin, tiedotussihteerin, tarkas-
25511: jostakin asiasta erillisen kertomuksen.             tajan, notaarin, osastosihteerin, kirjaajan, ar-
25512:   Oikeusasiamiehen on myös muuten tiedotet-         kistonhoitajan, apulaiskirjaajan ja toimistosih-
25513: tava toiminnastaan.                                 teerin virkoja. Lisäksi oikeusasiamiehen kansli-
25514:                                                     aan voidaan tulo- ja menoarvion rajoissa ottaa
25515:                        10§                          tilapäisiä virkamiehiä.
25516:    Oikeusasiamiehen tulee tarpeen mukaan toi-          Oikeusasiamies nimittää kansliansa virka-
25517: mittaa tarkastuksia perehtyäkseen virkatehtä-       miehet ja myöntää heille eron.
25518: viinsä kuuluviin asioihin. Erityisesti hänen on        Virkavapautta oikeusasiamiehen kanslian
25519: toimitettava tarkastuksia vankiloissa ja muissa     virkamiehille myöntää oikeusasiamies.
25520: suljetuissa laitoksissa sekä hankittava selvityk-      Oikeusasiamiehen kanslian esittelijää syyte-
25521: siä niihin sijoitettujen henkilöiden hoidosta ja    tään virkavirheestä Helsingin hovioikeudessa.
25522: muista heitä koskevista asioista. Niin ikään
25523:                                                                           24 §
25524: hänen tulee toimittaa tarkastuksia puolustus-
25525: voimien eri yksiköissä ja seurata erityisesti          Oikeusasiamies, apulaisoikeusasiamies ja hä-
25526: varusmiesten kohtelua.                              nen varamiehensä eivät saa ilmaista toimessaan
25527:                                                     tietoonsa tulleita seikkoja, jotka asian laadun
25528:                                                     mukaan on pidettävä salassa.
25529:                       14 §                             Oikeusasiamiehen kanslian henkilökunnan
25530:                                                     salassapitovelvollisuus määräytyy sen mukaan,
25531:   Jos oikeusasiamieheksi tai apulaisoikeusasia-     mitä eduskunnan virkamiehistä annetun lain
25532: mieheksi valittu on valtion virassa, vapautuu       3 §:ssä ja valtion virkamieslain 23 §:ssä on
25533: hän sen hoitamisesta siksi ajaksi, jona hän on      säädetty.
25534: oikeusasiamiehenä tai apulaisoikeusasiamiehe-
25535: nä.                                                      Nämä muutokset tulevat voimaan      päivä-
25536:                                                     nä         kuuta 199 .
25537: 
25538: 
25539:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1990
25540:                  1990 vp. -    Eduskunnan kirjaston ohjesäännön muuttaminen
25541: 
25542: 
25543: 
25544: 
25545:                                     Puhemiesneuvoston ehdotus Eduskunnan kirjaston
25546:                                  ohjesäännön muuttamisesta
25547: 
25548: 
25549: 
25550:                          EHDOTUKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
25551: 
25552:   Ehdotetut muutokset johtuvat eduskunnan           kuuta 1990 eduskunnan arkistotoimen johto-
25553: arkistotoimen uudelleenjärjestelyistä kanslia-      säännön.
25554: toimikunnan hyväksyttyä 22 päivänä helmi-
25555: 
25556: 
25557: 
25558: 
25559:                                           PERUSTELUT
25560: 
25561: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut muutokset          3. Ehdotuksen taloudelliset ja hallinnolliset
25562:                                                        vaikutukset
25563:    Eduskunnan kirjaston ohjesääntö (450/85)
25564: on hyväksytty 7 päivänä toukokuuta 1985 val-           Ohjesäännön muutoksilla ei ole merkittäviä
25565: tiopäiväjärjestyksen 83 b § :n ja Eduskunnan        taloudellisia tai hallinnollisia vaikutuksia.
25566: kirjastosta annetun lain (983/84) 10 §:n nojal-
25567: la. Eduskunta hyväksyi ohjesääntöön 21 päivä-
25568: nä huhtikuuta 1989 muutoksia, jotka johtuivat       4. Yksityiskohtaiset perustelut
25569: pääasiallisesti tarpeesta sopeuttaa kirjaston oh-
25570: jesääntö lakiin eduskunnan virkamiehistä sekä          1 §: Vanhentunut ilmaisu eduskunnan arkis-
25571: eduskunnan virkaohjesääntöön.                       ton ohjesääntö on korvattu nykyisellä ilmaisul-
25572:    Nyt ehdotetut muutokset johtuvat tarpeesta       la eduskunnan arkistotoimen johtosääntö.
25573: sopeuttaa kirjaston ohjesääntö eduskunnan              12 §: Koska eduskunnan arkistotointa kos-
25574: kansliatoimikunnan 22 päivänä helmikuuta            kevista säädöksistä on maininnat sekä 1 §:ssä
25575: 1990 hyväksymään eduskunnan arkistotoimen           että 33 §:ssä, on pidetty aiheellisena lyhentää
25576: johtosääntöön, joka korvaa vuonna 1959 vah-         12 §:n 2 kohtaa.
25577: vistetun eduskunnan arkiston ohjesäännön.              19 §: Virkaluetteloon on lisätty arkistonhoi-
25578: Niin ikään on osoittautunut tarpeelliseksi eräi-    tajan ja tutkijan virkanimikkeet. Kirjaston vas-
25579: tä virkoja koskevin muutoksin selkeyttää edus-      tuu eduskunnan arkistotoimesta lisääntyy
25580: kunnan arkiston hoitoa.                             kansliatoimikunnan 22 päivänä helmikuuta
25581:                                                     1990 hyväksymän eduskunnan arkistotoimen
25582:                                                     johtosäännön myötä. Arkistoa tähän asti hoi-
25583:                                                     taneen vanhemman kirjastonhoitajan, jolla on
25584: 2. Asian valmistelu                                 myös arkistokoulutus, tehtävät ovat aikaa
25585:                                                     myöten painottuneet yhä enemmän arkiston-
25586:   Asiaa on valmistellut ylikirjastonhoitaja         hoidon suuntaan. Viran tultua avoimeksi on
25587: sekä kirjaston johtoryhmä.                          tarkoituksenmukaista muuttaa kirjastokoulu-
25588:   Kirjaston hallitus on käsitellyt ehdotusta oh-    tusta edellyttävä kirjastonhoitajan virkanimike
25589: jesäännön muutokseksi 13 päivänä syyskuuta          arkistonhoitajaksi, jolloin virkaan nimitettä-
25590: 1990.                                               väitä voidaan vaatia arkistoalan koulutus.
25591: 200329Z
25592: 2                 1990 vp. -   Eduskunnan kirjaston ohjesäännön muuttaminen
25593: 
25594:    Tutkijan virkanimike on lisätty, koska on          33 §: Vanhentunut ilmaisu eduskunnan ar-
25595: ilmennyt pysyvää tarvetta saada työvoimaa           kiston ohjesääntö on korvattu ilmaisulla edus-
25596: tutkimus- ja suunnittelutehtäviin.                  kunnan arkistotoimen johtosääntö ja pykälään
25597:    26 §: Arkistonhoitajan kelpoisuusehdot vas-      on lisätty maininta arkistosäännöistä.
25598: taavat kirjastonhoitajien kelpoisuusehtoja si-
25599: ten, että kirjastoalan koulutuksen sijasta vaa-
25600: ditaan arkistoalan koulutus. Koska arkistoalal-     5. Voimaantulo
25601: le on entisen alemman ja ylemmän arkistotut-
25602: kinnon lisäksi tulossa muita koulutusmuotoja,         Muutos ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päi-
25603: on käytetty väljää ilmaisua arkistoalan koulu-      vänä tammikuuta 1991.
25604: tus. Kielitaidon osalta arkistonhoitajan kelpoi-
25605: suusehdot vastaavat valtionarkiston ja maa-           Sen perusteella, mitä edellä on lausuttu,
25606: kunta-arkistojen kelpoisuusehtoja.                  puhemiesneuvosto, viitaten valtiopäiväjärjes-
25607:    Tutkijalta edellytettävä kelpoisuus on pyritty   tyksen 54 §:n 2 momentin säännökseen, ehdot-
25608: määrittelemään vieläkin väljemmin ottaen huo-
25609:                                                     taa,
25610: mioon, että tutkijaa saatetaan tarvita hyvin
25611: erilaisiin tehtäviin.                                        että Eduskunta päättäisi tehdä Edus-
25612:    28 §: Pykälää on täydennetty ottamalla sen 2            kunnan kirjaston ohjesääntöön seuraa-
25613: momenttiin arkistonhoitajan ja tutkijan nimit-             vat muutokset:
25614: tämistä koskeva maininta.
25615: 
25616: 
25617: 
25618: 
25619:                                      Eduskunnan päätös
25620:                         Eduskunnan kirjaston ohjesäännön muuttamisesta
25621: 
25622:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
25623:   muutetaan 7 päivänä toukokuuta 1985 hyväksytyn Eduskunnan kirjaston ohjesäännön
25624: (450/85) 1 §:n 4 kohta, 12 §:n 2 kohta, 19 §:n 1 momentti, 28 §:n 2 momentti ja 33 §,
25625:   sellaisena kuin niistä on 19 §:n 1 momentti 21 päivänä huhtikuuta 1989 hyväksytyssä
25626: eduskunnan päätöksessä (536/89), sekä
25627:   lisätään 26 §:ään uusi 2 ja 3 momentti seuraavasti:
25628: 
25629:                        1§
25630:     Eduskunnan kirjaston tehtävänä on:              tosihteerin, toimistosihteeri», konekirjoittaja»,
25631:                                                     virastomestarin, virastoavustajan ja apulaisvi-
25632:   4) hoitaa eduskunnan arkistoa arkistolain         rastoavustajan virkoja. Lisäksi kirjastoon voi-
25633: (184/81) säännösten ja eduskunnan arkistotoi-       daan tulo- ja menoarviossa palkkaoksiin osoi-
25634: men johtosäännön määräysten mukaisesti;             tettujen määrärahojen rajoissa ottaa tilapäisiä
25635:                                                     virkamiehiä.
25636: 
25637:                        12 §
25638:     Palvelutoimiston tehtävänä on:                                        26 §
25639: 
25640:     2) asettaa eduskunnan arkisto käytettäväksi;       Kelpoisuusehtona arkistonhoitajan virkaan
25641:                                                     vaaditaan virkaan soveltuvat ylempi korkea-
25642:                                                     koulututkinto ja arkistoalan koulutus sekä
25643:                      19 §                           suomen kielen täydellinen ja ruotsin kielen
25644:   Kirjastossa on ylikirjastonhoitaja», johtavan     tyydyttävä taito.
25645: kirjastonhoitajan, arkistonhoitajan, vanhem-           Kelpoisuusehtona tutkijan virkaan vaaditaan
25646: man kirjastonhoitajan, tutkijan, nuoremman          virkaan soveltuva korkeakoulututkinto sekä
25647: kirjastonhoitajan, kirjastoamanuenssin, osas-       perehtyneisyyttä joko kirjaston edustamien
25648:                        Eduskunnan kirjaston ohjesäännön muuttaminen                             3
25649: 
25650: alojen tutkimukseen tai virkaan liittyviin eri-                        33 §
25651: tyiskysymyksiin.                                    Tarkempia määräyksiä eduskunnan arkistos-
25652:                                                   ta annetaan eduskunnan arkistotoimen johto-
25653:                      28 §                         säännössä, jonka hyväksyy kansliatoimikunta,
25654:                                                   sekä virasto- ja laitoskohtaisissa arkistosään-
25655:   Johtavat kirjastonhoitajat, arkistonhoitajat,   nöissä.
25656: vanhemmat kirjastonhoitajat, tutkijat ja nuo-
25657: remmat kirjastonhoitajat nimittää kirjaston
25658: hallitus virkojen oltua haettavana 30 päivän       Nämä ohjesäännön muutokset tulevat voi-
25659: ajan.                                             maan    päivänä          kuuta 199
25660: 
25661: 
25662: 
25663: 
25664:    Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1990
25665: 4                 1990 vp. -   Eduskunnan kirjaston ohjesäännön muuttaminen
25666: 
25667:                                                                                                Liite
25668: 
25669:                                      Eduskunnan päätös
25670:                        Eduskunnan kirjaston ohjesäännön muuttamisesta
25671: 
25672:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
25673:   muutetaan 7 päivänä toukokuuta 1985 hyväksytyn Eduskunnan kirjaston ohjesäännön
25674: (450/85) 1 §:n 4 kohta, 12 §:n 2 kohta, 19 §:n 1 momentti, 28 §:n 2 momentti ja 33 §,
25675:   sellaisena kuin niistä on 19 §:n 1 momentti 21 päivänä huhtikuuta 1989 hyväksytyssä
25676: eduskunnan päätöksessä (536/89), sekä
25677:   lisätään 26 §:ään uusi 2 ja 3 momentti seuraavasti:
25678: Voimassa oleva ohjesääntö:                         Ehdotus:
25679: 
25680:                       1§                                                  1§
25681:     Eduskunnan kirjaston tehtävänä on:               Eduskunnan kirjaston tehtävänä on:
25682: 
25683:   4) hoitaa eduskunnan arkistoa arkistolain          4) hoitaa eduskunnan arkistoa arkistolain
25684: (184/81) säännösten ja eduskunnan arkiston         (184/81) säännösten ja eduskunnan arkistotoi-
25685: ohjesäännön määräysten mukaisesti;                 men johtosäännön määräysten mukaisesti;
25686: 
25687: 
25688:                        12 §                                             12 §
25689:     Palvelutoimiston tehtävänä on:                   Palvelutoimiston tehtävänä on:
25690: 
25691:   2) asettaa eduskunnan arkisto käytettäväksi        2) asettaa eduskunnan arkisto käytettäväksi;
25692: arkiston ohjesäännössä määritellyllä tavalla;
25693: 
25694: 
25695:                        19 §                                               19 §
25696:    Kirjastossa on ylikirjastonhoitajan, johtavan      Kirjastossa on ylikirjastonhoitajan, johtavan
25697: kirjastonhoitajan, vanhemman kirjastonhoita-       kirjastonhoitajan, arkistonhoitajan, vanhem-
25698: jan, nuoremman kirjastonhoitajan, kirjasto-        man kirjastonhoitajan, tutkijan, nuoremman
25699: amanuenssin, osastosihteerin, toimistosihtee-      kirjastonhoitajan, kirjastoamanuenssin, osas-
25700: rin, konekirjoittajan, virastomestarin, virasto-   tosihteerin, toimistosihteerin, konekirjoittajan,
25701: avustajan ja apulaisvirastoavustajan virkoja.      virastomestarin, virastoavustajan ja apulaisvi-
25702: Lisäksi kirjastoon voidaan tulo- ja menoar-        rastoavustajan virkoja. Lisäksi kirjastoon voi-
25703: viossa palkkaoksiin osoitettujen määrärahojen      daan tulo- ja menoarviossa palkkaoksiin osoi-
25704: rajoissa ottaa tilapäisiä virkamiehiä.             tettujen määrärahojen rajoissa ottaa tilapäisiä
25705:                                                    virkamiehiä.
25706: 
25707: 
25708:                                                                          26 §
25709: 
25710:                                                      Kelpoisuusehtona arkistonhoitajan virkaan
25711:                                                    vaaditaan virkaan soveltuvat ylempi korkea-
25712:                                                    koulututkinto ja arkistoalan koulutus sekä
25713:                                                    suomen kielen täydellinen ja ruotsin kielen
25714:                                                    tyydyttävä taito.
25715:                                                      Kelpoisuusehtona tutkijan virkaan vaaditaan
25716:                                                    virkaan soveltuva korkeakoulututkinto sekä
25717:                                                    perehtyneisyyttä joko kirjaston edustamien
25718:                                                    alojen tutkimukseen tai virkaan liittyviin eri-
25719:                                                    tyiskysymyksiin.
25720:                         Eduskunnan kirjaston ohjesäännön muuttaminen                            5
25721: 
25722: Voimassa oleva ohjesääntö:                         Ehdotus:
25723: 
25724:                      28 §                                               28 §
25725: 
25726:   Johtavat kirjastonhoitajat, vanhemmat kir-         Johtavat kirjastonhoitajat, arkistonhoitajat,
25727: jastonhoitajat ja nuoremmat kirjastonhoitajat      vanhemmat kirjastonhoitajat, tutkijat ja nuo-
25728: nimittää kirjaston hallitus virkojen oltua haet-   remmat kirjastonhoitajat nimittää kirjaston
25729: tavana 30 päivän ajan.                             hallitus virkojen oltua haettavana 30 päivän
25730:                                                    ajan.
25731: 
25732: 
25733:                      33 §                                              33 §
25734:   Tarkempia määräyksiä eduskunnan arkistos-          Tarkempia määräyksiä eduskunnan arkistos-
25735: ta annetaan arkiston ohjesäännössä, jonka hy-      ta annetaan eduskunnan arkistotoimen johto-
25736: väksyy eduskunnan kansliatoimikunta.               säännössä, jonka hyväksyy kansliatoimikunta,
25737:                                                    sekä virasto- ja laitoskohtaisissa arkistosään-
25738:                                                    nöissä.
25739: 
25740:                                                     Nämä ohjesäännön muutokset tulevat voi-
25741:                                                    maan    päivänä         kuuta 199
25742:                     j
25743:                     j
25744:                 j
25745:                 j
25746:             j
25747:             j
25748:         j
25749:         j
25750:     j
25751:     j
25752: j
25753: j
25754:   1990 vp. -    Eduskunnan kirjelmä -      Eduskunnan kirjaston ohjesäännön muuttaminen
25755: 
25756: 
25757: 
25758: 
25759:                                    Ed u s k u n n a n k i r j e 1m ä puhemiesneuvoston ehdotuksen
25760:                                 johdosta Eduskunnan kirjaston ohjesäännön muuttamisesta
25761: 
25762:   Eduskunnalle on puhemiesneuvosto tehnyt                  hyväksyä puhemiesneuvoston ehdo-
25763: ehdotuksen Eduskunnan kirjaston ohjesään-                tuksen Eduskunnan kirjaston ohjesään-
25764: nön muuttamisesta. Eduskunta, jolle sivistys-            nön muuttamisesta näin kuuluvana:
25765: valiokunta on antanut asiasta mietintönsä n:o
25766: 21, on päättänyt
25767: 
25768: 
25769: 
25770: 
25771:                                    Eduskunnan päätös
25772:                       Eduskunnan kirjaston ohjesäännön muuttamisesta
25773: 
25774:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
25775:   muutetaan 7 päivänä toukokuuta 1985 hyväksytyn Eduskunnan kirjaston ohjesäännön
25776: (450/85) 1 §:n 4 kohta, 12 §:n 2 kohta, 19 §:n 1 momentti, 28 §:n 2 momentti ja 33 §,
25777:   sellaisena kuin niistä on 19 §:n 1 momentti 21 päivänä huhtikuuta 1989 hyväksytyssä
25778: eduskunnan päätöksessä (536/89), sekä
25779:   lisätään 26 §:ään uusi 2 ja 3 momentti seuraavasti:
25780:                     1§                            tosihteerin, toimistosihteerin, konekirjoittajan,
25781:   Eduskunnan kirjaston tehtävänä on:              virastomestarin, virastoavustajan ja apulaisvi-
25782:                                                   rastoavustajan virkoja. Lisäksi kirjastoon voi-
25783:   4) hoitaa eduskunnan arkistoa arkistolain       daan tulo- ja menoarviossa palkkauksiin osoi-
25784: (184/81) säännösten ja eduskunnan arkistotoi-     teitujen määrärahojen rajoissa ottaa tilapäisiä
25785: men johtosäännön määräysten mukaisesti;           virkamiehiä.
25786: 
25787: 
25788:                     12 §                                                26 §
25789:   Palvelutoimiston tehtävänä on:
25790:                                                     Kelpoisuusehtona arkistonhoitajan virkaan
25791:   2) asettaa eduskunnan arkisto käytettäväksi;    vaaditaan virkaan soveltuvat ylempi korkea-
25792:                                                   koulututkinto ja arkistoafan koulutus sekä
25793:                      19 §                         suomen kielen täydellinen ja ruotsin kielen
25794:   Kirjastossa on ylikirjastonhoitajan, johtavan   tyydyttävä taito.
25795: kirjastonhoitajan, arkistonhoitajan, vanhem-         Kelpoisuusehtona tutkijan virkaan vaaditaan
25796: man kirjastonhoitajan, tutkijan, nuoremman        virkaan soveltuva korkeakoulututkinto sekä
25797: kirjastonhoitajan, kirjastoamanuenssin, osas-     perehtyneisyyttä joko kirjaston edustamien
25798: 
25799: 200730K
25800: 2 1990 vp. -    Eduskunnan kirjelmä -      Eduskunnan kirjaston ohjesäännön muuttaminen
25801: 
25802: alojen tutkimukseen tai virkaan liittyviin eri-                         33 §
25803: tyiskysymyksiin.                                    Tarkempia määräyksiä eduskunnan arkistos-
25804:                                                   ta annetaan eduskunnan arkistotoimen johto-
25805:                                                   säännössä, jonka hyväksyy kansliatoimikunta,
25806:   Johtavat kirjastonhoitajat, arkistonhoitajat,   sekä virasto- ja laitoskohtaisissa arkistosään-
25807: vanhemmat kirjastonhoitajat, tutkijat ja nuo-     nöissä.
25808: remmat kirjastonhoitajat nimittää kirjaston
25809: hallitus virkojen oltua haettavana 30 päivän       Nämä ohjesäännön muutokset tulevat voi-
25810: ajan.                                             maan 1 päivänä tammikuuta 1991.
25811: 
25812: 
25813: 
25814:     Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1990
25815:                     1990 vp. -    Eduskunnan työjärjestyksen muuttaminen
25816: 
25817: 
25818: 
25819: 
25820:                                    P u he miesneuvosto n ehdotus eduskunnan työjärjes-
25821:                                  tyksen muuttamisesta
25822: 
25823: 
25824: 
25825: 
25826:                         EHDOTUKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
25827: 
25828:    Eduskunnan työjärjestyksen 20 §:ään ehdo-       vastaamaan valtion uudistunutta virkamies-
25829: tetaan tehtäväksi eräitä täsmennyksiä valio-       lainsäädäntöä ja eduskunnan virkamiehistä an-
25830: kuntien jaostotyöskentelyn osalta. Ehdotukset      nettua lakia sekä eduskunnan kanslian ohje-
25831: koskisivat    ensisijaisesti  valtiovarainvalio-   sääntöä ja siihen perustuvaa eduskunnan kans-
25832: kuntaa, joka on jo perinteisesti toiminut jaos-    lian voimassa olevaa organisaatiota.
25833: toihin jakaantuneena. Myös muut erikoisvalio-         Ruotsalaisen toimiston suomenkielinen nimi
25834: kunnat voisivat entiseen tapaan asettaa jaosto-    ehdotetaan muutettavaksi kieliasultaan toimis-
25835: ja. Tarvetta tällaiseen työskentelyyn voi lähin-   ton tosiasiallista työalaa vastaavaksi. Samoin
25836: nä ilmetä sosiaali- ja terveysvaliokunnan osal-    ehdotetaan, että painettuina julkaistavien asia-
25837: ta.                                                kirjojen luettelo saatettaisiin ajan tasalle.
25838:    Eduskunnan työjärjestykseen sisältyvä ns.          Muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan
25839: virkatyyppiluettelo ehdotetaan muutettavaksi       1 päivänä huhtikuuta 1991.
25840: 
25841: 
25842: 
25843: 
25844:                                          PERUSTELUT
25845: 
25846: Valiokuntien jaostotyöskentely                     lisämenoarviot valmistellaan käytännössä val-
25847:                                                    tiovarainvaliokuntaa ja täysistuntokäsittelyä
25848:    20§: Voimassa olevan eduskunnan työjär-         varten valtiovarainvaliokunnan jaostoissa. Tä-
25849: jestyksen 20 §:n 1 momentin mukaan valio-          män vuoksi on perusteltua, että jaostotyösken-
25850: kunta voi keskuudestaan asettaa jaoston val-       tely on keskeisiltä osiltaan eli menettelytapoja
25851: mistelemaan sen käsiteltävänä olevaa asiaa ja      ja mietintöjen tai lausuntojen laatimista koske-
25852: laatimaan siitä mietintö- tai lausuntoluonnok-     viita osin säännelty samalla tavoin kuin vastaa-
25853: sen valiokuntaa varten. Työjärjestyksen 20 §:n     va valiokuntatyöskentely.
25854: 2 momentissa säädetään, että asian käsittelystä       Riittävien voimavarojen varaamiseksi jaos-
25855: jaostossa on voimassa, mitä sen käsittelystä       totyöskentelylle on myös tarpeen, että pysy-
25856: valiokunnassa on 19 § :n 1-3 ja 7 momentissa       väisluonteiset valtiovarainvaliokunnan jaostot
25857: säädetty.                                          määritellään eduskunnan työjärjestyksessä.
25858:    Jaostotyöskentelyä on eniten ja perinteisesti   Valtiovarainvaliokunnan tehtävien tultua va-
25859: käytetty    valtiovarainvaliokunnassa,   jonka     liokuntauudistuksen myötä kiinteytetyksi eh-
25860: työskentely varsinaisesti tapahtuukin jaostois-    dotetaan jaostojaoksi seuraavaa: yleisjaosto,
25861: sa. Tämä merkitsee sitä, että monet merkittä-      opetus- ja kulttuurijaosto, elinkeinojaosto, so-
25862: vimmistä lainsäädäntöasioista, kuten verolait,     siaali- ja ympäristöjaosto, verojaosto sekä tar-
25863: sekä vuotuinen tulo- ja menoarvio samoin kuin      kastusjaosto. Tarkoitus on, että tulo- ja meno-
25864: 210093M
25865: 2                     1990 vp. -     Eduskunnan työjärjestyksen muuttaminen
25866: 
25867: arvioesityksen pääluokat 21-28 kuuluisivat             Muut muutokset
25868: yleisjaoston tehtäviin, pääluokka 29 opetus- ja
25869: kulttuurijaoston tehtäviin, pääluokat 30-32               8 §: Eduskunnan työjärjestykseen sisältyy
25870: elinkeinojaoston tehtäviin ja pääluokat 33-35          muun muassa eduskunnan kanslian virkatyyp-
25871: sosiaali- ja ympäristöjaoston tehtäviin. Vero-         piluetteloa koskeva 8 §:n säännös, jossa on
25872: jaoston ja tarkastusjaoston tehtävät säilyisivät       lueteltu kaikki eduskunnan kansliassa esiinty-
25873: ennallaan eli verojaosto käsittelisi pääosin ve-       vät virkatyypit ja virkanimikkeet. Tammikuun
25874: rolainsäädäntöä ja tarkastusjaosto käsittelisi         1 päivänä 1988 kumoutuneen eduskunnan
25875: kertomukset. Jaostojen nimivalinnoissa on py-          kanslian menosäännön perusteista annetun lain
25876: ritty välttämään liiallista samankaltaisuutta eri-     1 §:n 1 momentin mukaan eduskunnan kans-
25877: koisvaliokuntien nimien kanssa, jotta tähänas-         liassa olivat ne virat ja toimet, jotka mainitaan
25878: tisista nimien aiheuttamista sekaannuksista            eduskunnan työjärjestyksessä. Eduskunnan
25879: päästäisiin eroon.                                     työjärjestyksen virkatyyppiluettelo oli näin ol-
25880:    Edellä selostetuilla järjestelyillä valtiovarain-   len tarpeellinen niin kauan kuin edellä mainittu
25881: valiokunta saa tarpeitaan vastaavan pysyväis-          laki oli voimassa.
25882: luonteisen organisaation, samalla kun valtiova-           Eduskunnan virkamiesten oikeudellista ase-
25883: rainvaliokunnan suuren työtaakan vuoksi vält-          maa säätelevät valtion virkamieslaki (755/86)
25884: tämätön organisatorinen ja työskentelyllinen           ja laki eduskunnan virkamiehistä (1255/87)
25885: joustavuus myös vastaisuudessa säilytetään             tulivat voimaan 1.1.1988 ja tämän uudistuksen
25886: muun muassa siten, että valiokunta voisi tar-          perusteella muuttui muun muassa myös edus-
25887: vittaessa asettaa tilapäisen jaoston. Valiokun-        kunnan kanslian virkojen perustaruismenettely.
25888: tauudistusta valmisteltaessa on otettu huo-            Eduskunnan virkamiehistä annetussa laissa
25889: mioon, että tarvittaessa, erityisesti valtion tulo-    erikseen mainittuja ns. erittelyvirkoja lukuun
25890: ja menoarvion valmistelun yhteydessä, valio-           ottamatta eduskunnan kanslian virkojen perus-
25891: kunta saa käyttöönsä lisävoimavaroja muilta            taminen ei enää edellytä niiden erittelyä valtion
25892: valio kunnilta.                                        tulo- ja menoarviossa, vaan virkojen perus-
25893:    Ehdotettavan säännöksen mukaan kaikki               taminen tapahtuu kansliatoimikunnan päätök-
25894: muutkin valiokunnat voisivat tarvittaessa aset-        sellä tulo- ja menoarviossa hyväksytyn määrä-
25895: taa pysyviä tai tilapäisiä jaostoja. Tarvetta          rahan ja virkojen lukumäärän perusteella.
25896: jaostotyöskentelyyn tullee esiintymään lähinnä         Eduskunnan kanslian virkoja koskevat tarkem-
25897: sosiaali- ja terveysvaliokunnan osalta, kun va-        mat määräykset sisältyvät eduskunnan virka-
25898: liokunnalle valiokuntauudistuksessa annetaan           miehistä annetun lain lisäksi eduskunnan kans-
25899: valmisteltavaksi myös sosiaalivakuutusta ja            lian ohjesääntöön (320/87). Valtion virkamies-
25900: eläkelainsäädäntöä koskevat asiat, jotka muo-          lain aiheuttama virkamiesten oikeudellisen ase-
25901: dostavat valiokunnan työmäärästä yli puolet.           man muuttuminen on johtanut muun valtion-
25902: Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jaostoina voisi-       hallinnon virkatyyppiluetteloa koskevien sää-
25903: vat tulla kysymykseen sosiaalihuoltojaosto,            dösten muuttamiseen siten, että virkatyyppi-
25904: terveysjaosto ja sosiaalivakuutusjaosto. Valio-        luettelossa eritellään ainoastaan edellä mainitut
25905: kuntauudistusta valmisteltaessa sosiaali- ja ter-      ns. erittelyvirat eli virat, joiden perustaminen
25906: veysvaliokunnan mahdollinen jaostojako on              ja lakkauttaminen edelleen tapahtuu valtion
25907: otettu huomioon työskentelyvoimavaroja jaet-           tulo- ja menoarvion perusteella. Ehdotuksen
25908: taessa.                                                mukaan myös eduskunnan työjärjestyksen vir-
25909:    Tarpeellisen edustavuuden turvaamiseksi             katyyppiluettelon sisältävässä säännöksessä
25910: jaoston vähimmäisjäsenmääräksi ehdotetaan              lueteltaisiin erikseen ainoastaan eduskunnan
25911: seitsemää jäsentä. Lisäksi valiokunta voisi vali-      virkamiehistä annetun lain mukaiset erittelyvi-
25912: ta tarpeelliset varajäsenet.                           rat. Ehdotuksen mukaan eduskunnan työjär-
25913:    Jaoston toimivaltaan voi periaatteessa kuu-         jestykseen ei enää sisältyisi virkojen lisäksi
25914: lua valiokunnan kaikkien tehtävien valmistelu.         mainintaa toimista, koska toimet muuttuivat
25915: Päätösvaltaisuutta koskevat säännökset olisi-          viroiksi virkamieslainsäädännön 1.1.1988 voi-
25916: vat yhteneväisiä valiokuntaa koskevien vastaa-         maan tulleen uudistuksen myötä.
25917: vien säännösten kanssa. Asian käsittelyn osalta           Pykälän 1 momenttiin tehtävällä muutoksel-
25918: säännöksessä viitataan suoraan niihin säännök-         la lueteltaisiin pykälän sisältämässä virkatyyp-
25919: siin, jotka ovat voimassa asioiden valiokun-           piluettelossa ainoastaan eduskunnan virkamie-
25920: takäsittelystä yleensä.                                histä annetun lain 4 §:n 2 momentissa mainitut
25921:                            Eduskunnan työjärjestyksen muuttaminen                                   3
25922: 
25923: eduskunnan kanslian virat eli ne virat, joita ei   toimisto. Kun toimiston suomenkielinen nimi
25924: saa perustaa, ellei kutakin virkaa ole tulo- ja    ei täsmällisesti kuvaa toimiston tehtäväalaa, se
25925: menoarviossa eritelty. Säännöksessä mainittai-     ehdotetaan muutettavaksi nimeksi ruotsin kie-
25926: siin edelleen, että eduskunnan kansliassa on       len toimisto. Toimiston ruotsinkielinen nimi
25927: luettelossa esiintyvien virkojen lisäksi myös      jäisi ennalleen.
25928: muita vakinaisia virkoja.                             60 §: Painettuina julkaistavia asiakirjoja
25929:    Pykälän 2 momenttiin tehtävällä muutoksel-      koskevaan säännökseen ehdotetaan lisättäväksi
25930: la säädettäisiin, että eduskunnan kansliassa voi   maininnat siitä, että valtioneuvoston tiedonan-
25931: 1 momentissa mainittujen vakinaisten virkojen      to ja selonteko sekä valtioneuvostolle tehty,
25932: lisäksi olla myös tilapäisiä virkamiehiä sekä      valtiopäiväjärjestyksen 37 b § :ssä (297 /89) tar-
25933: työsopimussuhteista henkilökuntaa. Työsopi-        koitettu kysymys julkaistaisiin painettuina.
25934: mussuhteisesta henkilökunnasta ei ole mitään       Tiedonanto ja selonteko julkaistaisiin paine-
25935: mainintaa nykyisessä 8 §:ssä, mutta käytän-        toissa valtiopäiväasiakirjoissa silloin, kun niitä
25936: nössä esiintyvä satunnaisen henkilökunnan ti-      ei oteta jo eduskunnan pöytäkirjaan. Kysymys
25937: lapäinen paikkaaminen puoltaa työsopimus-          valtioneuvostolle julkaistaisiin asiakirjoissa sii-
25938: suhteisenkin     henkilökunnan    mainitsemista    näkin tapauksessa, että se olisi valtiopäiväjär-
25939: eduskunnan työjärjestyksessä. Pykälän 2 mo-        jestyksen 37 b §:n 2 momentin mukaisesti rau-
25940: mentista ehdotetaan poistettavaksi siihen sisäl-   ennut.
25941: tyvä toimenhaltijoiden luettelo ja maininta yli-      Edellä sanotun perusteella ja asian oltua
25942: määräisistä sekä tilapäisistä toimenhaltijoista,   ehdotuksen 8 §:n osalta myös kansliatoimikun-
25943: koska eduskunnan kansliassa ei enää uuden          nan valmisteltavana puhemiesneuvosto, viita-
25944: virkamieslainsäädännön 1.1.1988 tapahtuneen        ten valtiopäiväjärjestyksen 54 §:n 2 momentin
25945: voimaantulon jälkeen ole toimenhaltijoita,         säännöksiin, kunnioittaen ehdottaa,
25946: vaan toimet muuttuivat tällöin viroiksi ja toi-
25947: menhaltijat vastaavasti virkamiehiksi.                       että Eduskunta hyväksyisi eduskun-
25948:    59§: Keskuskansliaan kuuluu yhtenä toimis-             nan työjärjestykseen seuraavat muutok-
25949: tona käännöstehtävistä huolehtiva ruotsalainen            set:
25950: 
25951: 
25952:                                    Eduskunnan päätös
25953:                            eduskunnan työjärjestyksen muuttamisesta
25954: 
25955:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
25956:   muutetaan 19 päivänä joulukuuta 1927 hyväksytyn eduskunnan työjärjestyksen 8 ja 20 §,
25957: 59 §:n suomenkielinen sanamuoto sekä 60 §:n 1 momentti,
25958:   sellaisina kuin ne ovat, 8 § eduskunnan 13 päivänä helmikuuta 1987 tekemässä päätöksessä
25959: (318/87), 20 ja 59§ eduskunnan 18 päivänä helmikuuta 1983 tekemässä päätöksessä (377/83)
25960: sekä 60 §:n 1 momentti eduskunnan 10 päivänä marraskuuta 1987 tekemässä päätöksessä
25961: (1078/87), seuraavasti:
25962: 
25963:                        8§
25964:    Eduskunnan kansliassa on seuraavat virat:       siaali- ja ympäristöjaosto, verojaosto sekä tar-
25965:    eduskunnan pääsihteeri, eduskunnan apu-         kastusjaosto, minkä lisäksi valiokunta voi aset-
25966: laispääsihteeri,   hallintojohtaja,   vanhempi     taa tilapäisiä jaostoja. Myös muu erikoisvalio-
25967: eduskuntasihteeri, eduskuntasihteeri, toimisto-    kunta voi asettaa pysyviä tai tilapäisiä jaosto-
25968: päälliköitä ja valiokuntasihteereitä sekä muita    ja.
25969: vakinaisia virkoja.                                   Jaostoon valitaan valiokunnan keskuudesta
25970:    Eduskunnan kansliaan voidaan ottaa myös         vähintään 7 jäsentä ja tarvittaessa varajäseniä.
25971: tilapäisiä virkamiehiä ja työsopimussuhteista         Jaoston tehtävänä on valmistella valiokun-
25972: henkilökuntaa.                                     nan käsiteltävänä olevaa asiaa ja laatia siitä
25973:                                                    mietintö- tai lausuntoluonnos valiokuntaa var-
25974:                       20 §                         ten. Valiokunta voi antaa jaoston valmistelta-
25975:   Valtiovarainvaliokunnassa on yleisjaosto,        vaksi myös valtiopäiväjärjestyksen 53 §:n 2
25976: opetus- ja kulttuurijaosto, elinkeinojaosto, so-   momentissa mainitun kysymyksen.
25977: 4                   1990 vp. -    Eduskunnan työjärjestyksen muuttaminen
25978: 
25979:   Jaosto on päätösvaltainen, kun vähintään          tamista koskevat kirjelmät, 53 ja 53 a §:ssä
25980: kaksi kolmasosaa sen jäsenistä on saapuvilla.       tarkoitettu puhemiesneuvoston laatima luet-
25981: Asian käsittelystä jaostossa on voimassa, mitä      telo, 53 b §:ssä tarkoitetut tasavallan presiden-
25982: käsittelystä valiokunnassa on 19 §:n 1-3 ja 7       tin ilmoitus ja puhemiesneuvoston ehdotus,
25983: momentissa säädetty.                                53 c §:ssä tarkoitettu tasavallan presidentin il-
25984:                                                     moitus, eduskunnan tarkastettaviksi saatetut
25985:                        59§                          asetukset ja valtioneuvoston ja ministeriön
25986:    Suomenkielinen teksti on eduskunnan käsit-       päätökset, kertomukset, valtioneuvoston tiedo-
25987: telyn pohjana. Ruotsin kielen toimisto laatii       nannot ja selonteot, milloin niitä ei julkaista
25988: ruotsinkielisen tekstin, jonka lopullisesta sana-   eduskunnan pöytäkirjoissa, valiokuntien mie-
25989: muodosta päättävät eduskunnan vallalla val-         tinnöt ja lausunnot, eduskunnan vastaukset ja
25990: tiopäiväjärjestyksen 42 a § :ssä mainitut tarkis-   kirjelmät, eduskunta-aloitteet, kysymykset val-
25991: tajat.                                              tioneuvostolle, kirjalliset kysymykset ja valti-
25992:                       60 §                          opäiväpäätös.
25993:   Eduskunnan täysistunnon pöytäkirjojen li-
25994: säksi julkaistaan painettuina pöytäkirjojen
25995: ruotsinkielinen supistelma sekä valtiopäiväasia-      Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä huhti-
25996: kirjoissa hallituksen esitykset ja niiden peruut-   kuuta 1991.
25997: 
25998: 
25999:     Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1991
26000:                              Eduskunnan työjäjestyksen muuttaminen                                     5
26001: 
26002:                                                                                                Liite
26003: 
26004:                                      Eduskunnan päätös
26005:                              eduskunnan työjärjestyksen muuttamisesta
26006: 
26007:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
26008:   muutetaan 19 päivänä joulukuuta 1927 hyväksytyn eduskunnan työjärjestyksen 8 ja 20 §,
26009: 59 §:n suomenkielinen sanamuoto sekä 60 §:n 1 momentti,
26010:   sellaisina kuin ne ovat, 8 § eduskunnan 13 päivänä helmikuuta 1987 tekemässä päätöksessä
26011: (318/87), 20 ja 59§ eduskunnan 18 päivänä helmikuuta 1983 tekemässä päätöksessä (377/83)
26012: sekä 60 § :n 1 momentti eduskunnan 10 päivänä marraskuuta 1987 tekemässä päätöksessä
26013: (1078/87), seuraavasti:
26014: 
26015: Voimassa oleva                                       Ehdotus
26016: 
26017:                         8§                                                  8§
26018:    Eduskunnan kansliassa on seuraavat virat:            Eduskunnan kansliassa on seuraavat virat:
26019:    eduskunnan pääsihteeri                               eduskunnan pääsihteeri, eduskunnan apu-
26020:    eduskunnan apulaispääsihteeri                     laispääsihteeri,   hallintojohtaja,   vanhempi
26021:    hallintojohtaja                                   eduskuntasihteeri, eduskuntasihteeri, toimisto-
26022:    vanhempi eduskuntasihteeri                        päälliköitä ja valiokuntasihteereitä sekä muita
26023:    eduskuntasihteeri                                 vakinaisia virkoja.
26024:    toimistopäälliköitä
26025:    valiokuntasihteereitä
26026:    atk-päällikkö
26027:    kansainvälisten asiain sihteeri
26028:    apulaistoimistopäälliköitä
26029:    tiedotussihteereitä
26030:    turvallisuuspäällikkö
26031:    apulaiseduskuntasihteeri
26032:    apulaissihteereitä ja
26033:    kielenkääntäjiä.
26034:    Lisäksi eduskunnan kansliassa ovat toimen            Eduskunnan kansliaan voidaan ottaa myös
26035: haitijoina yksityistulkki, milloin kansliatoimi-     tilapäisiä virkamiehiä ja työsopimussuhteista
26036: kunta on päättänyt sellaisen asettaa, puhemie-       henkilökuntaa.
26037: hen sihteeri ja kirjaaja, suomen ja ruotsin
26038: kielen pikakirjoittajia, painatussihteereitä, off-
26039: setpainajia, tutkijoita, jaostopäälliköitä, työ-
26040: terveyshoitaja, puhelinkeskuksenhoitajia, kiin-
26041: teistönhoitopäällikkö, käyttöpäällikkö, kone-
26042: mestari, siivoustyönjohtaja, siivoustyönohjaa-
26043: ja, laitosmiehiä, huoltomiehiä, apulaiskamree-
26044: reita ja kirjanpitäjiä. Eduskunnan kansliassa
26045: voi olla myös osastosihteereitä, toimistosihtee-
26046: reitä, toimistovirkailijoita, konekirjoittajia,
26047: ylivirastomestari, apulaisylivirastomestareita,
26048: virastomestareita, kanslia-, valiokunta- ja vi-
26049: rastoavustajia, autonkuljettajia, apulaisvahti-
26050: mestareita ja siivoojia sekä ylimääräisiä ja
26051: tilapäisiä toimen haltijoita.
26052: 
26053:                    20 §                                                  20 §
26054:   Valiokunta voi keskuudestaan asettaa jaos-           Valtiovarainvaliokunnassa   on   yleisjaosto,
26055: 6                    1990 vp. -    Eduskunnan työjärjestyksen muuttaminen
26056: 
26057: Voimassa oleva                                       Ehdotus
26058: ton valmistelemaan sen käsiteltävänä olevaa          opetus- ja kulttuurijaosto, elinkeinojaosto, so-
26059: asiaa ja laatimaan siitä mietintö- tai lausunto-     siaali- ja ympäristöjaosto, verojaosto sekä tar-
26060: luonnoksen valiokuntaa varten.                       kastusjaosto, minkä lisäksi valiokunta voi aset-
26061:   Asian käsittelystä jaostossa on voimassa,          taa tilapäisiä jaostoja. Myös muu erikoisvalio-
26062: mitä sen käsittelystä valiokunnassa on 19 § :n       kunta voi asettaa pysyviä tai tilapäisiä jaosto-
26063: 1-3 ja 7 momentissa säädetty.                        ja.
26064:                                                         Jaostoon valitaan valiokunnan keskuudesta
26065:                                                      vähintään 7 jäsentä ja tarvittaessa varajäseniä.
26066:                                                          Jaoston tehtävänä on valmistella valiokun-
26067:                                                      nan käsiteltävänä olevaa asiaa ja laatia siitä
26068:                                                      mietintö- tai lausuntoluonnos valiokuntaa var-
26069:                                                      ten. Valiokunta voi antaa jaoston valmistelta-
26070:                                                      vaksi myös valtiopäiväjärjestyksen 53 § :n 2
26071:                                                      momentissa mainitun kysymyksen.
26072:                                                         Jaosto on päätösvaltainen, kun vähintään
26073:                                                      kaksi kolmasosaa sen jäsenistä on saapuvilla.
26074:                                                      Asian käsittelystä jaostossa on voimassa, mitä
26075:                                                      käsittelystä valiokunnassa on 19 §:n 1-3 ja 7
26076:                                                      momentissa säädetty.
26077: 
26078:                        59§                                                  59§
26079:    Suomenkielinen teksti on eduskunnan käsit-           Suomenkielinen teksti on eduskunnan käsit-
26080: telyn pohjana. Ruotsalainen toimisto laatii          telyn pohjana. Ruotsin kielen toimisto laatii
26081: ruotsinkielisen tekstin, jonka lopullisesta sana-    ruotsinkielisen tekstin, jonka lopullisesta sana-
26082: muodosta päättävät eduskunnan vallalla val-          muodosta päättävät eduskunnan vallalla val-
26083: tiopäiväjärjestyksen 42 a §:ssä mainitut tarkis-     tiopäiväjärjestyksen 42 a §:ssä mainitut tarkis-
26084: tajat.                                               tajat.
26085: 
26086:                        60 §                                                60 §
26087:    Eduskunnan täysistunnon pöytäkirjojen li-            Eduskunnan täysistunnon pöytäkirjojen li-
26088: säksi julkaistaan painettuina pöytäkirjojen          säksi julkaistaan painettuina pöytäkirjojen
26089: ruotsinkielinen supistelma sekä valtiopäiväasia-     ruotsinkielinen supistelma sekä valtiopäiväasia-
26090: kirjoissa hallituksen esitykset ja niiden peruut-    kirjoissa hallituksen esitykset ja niiden peruut-
26091: tamista koskevat kirjelmät, 53 ja 53 a §:ssä         tamista koskevat kirjelmät, 53 ja 53 a §:ssä
26092: tarkoitettu puhemiesneuvoston laatima luet-          tarkoitettu puhemiesneuvoston laatima luet-
26093: telo, 53 b § :ssä tarkoitetut tasavallan presiden-   telo, 53 b §:ssä tarkoitetut tasavallan presiden-
26094: tin ilmoitus ja puhemiesneuvoston ehdotus,           tin ilmoitus ja puhemiesneuvoston ehdotus,
26095: 53 c § :ssä tarkoitettu tasavallan presidentin il-   53 c §:ssä tarkoitettu tasavallan presidentin il-
26096: moitus, eduskunnan tarkastettaviksi saatetut         moitus, eduskunnan tarkastettaviksi saatetut
26097: asetukset ja valtioneuvoston ja ministeriön          asetukset ja valtioneuvoston ja ministeriön
26098: päätökset, kertomukset, valiokuntien mietin-         päätökset, kertomukset, valtioneuvoston tie-
26099: nöt ja lausunnot, eduskunnan vastaukset ja           donannot ja selon teot, milloin niitä ei julkaista
26100: kirjelmät, eduskunta-aloitteet, kirjalliset kysy-    eduskunnan pöytäkirjoissa, valiokuntien mie-
26101: mykset ja valtiopäiväpäätös.                         tinnöt ja lausunnot, eduskunnan vastaukset ja
26102:                                                      kirjelmät, eduskunta-aloitteet, kysymykset val-
26103:                                                      tioneuvostolle, kirjalliset kysymykset ja valtio-
26104:                                                      päiväpäätös.
26105: 
26106: 
26107:                                                        Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä huhti-
26108:                                                      kuuta 1991.
26109:           1990 vp. -   Eduskunnan kirjelmä -        Eduskunnan työjärjestyksen muuttaminen
26110: 
26111: 
26112: 
26113: 
26114:                                     Ed u s kunnan kirje 1m ä puhemiesneuvoston ehdotuksen
26115:                                  johdosta eduskunnan työjärjestyksen muuttamisesta
26116: 
26117:   Eduskunnalle on puhemiesneuvosto tehnyt                     hyväksyä puhemiesneuvoston ehdo-
26118: ehdotuksen eduskunnan työjärjestyksen muut-                 tuksen eduskunnan työjärjestyksen
26119: tamisesta. Eduskunta, jolle perustuslakivalio-              muuttamisesta näin kuuluvana:
26120: kunta on antanut asiasta mietintönsä n:o 19,
26121: on päättänyt
26122: 
26123: 
26124:                                     Eduskunnan päätös
26125:                            eduskunnan työjärjestyksen muuttamisesta
26126: 
26127:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
26128:   muutetaan 19 päivänä joulukuuta 1927 hyväksytyn eduskunnan työjärjestyksen 8 §, 59 §:n
26129: suomenkielinen sanamuoto ja 60 §:n 1 momentti,
26130:   sellaisina kuin ne ovat, 8 § eduskunnan 13 päivänä helmikuuta 1987 tekemässä päätöksessä
26131: (318/87), 59§ eduskunnan 18 päivänä helmikuuta 1983 tekemässä päätöksessä (377/83) sekä
26132: 60 § :n 1 momentti eduskunnan 10 päivänä marraskuuta 1987 tekemässä päätöksessä (1 078/87),
26133: seuraavasti:
26134: 
26135:                        8§                            säksi julkaistaan painettuina pöytäkirjojen
26136:    Eduskunnan kansliassa on seuraavat virat:         ruotsinkielinen supistelma sekä valtiopäiväasia-
26137:    eduskunnan pääsihteeri, eduskunnan apu-           kirjoissa hallituksen esitykset ja niiden peruut-
26138: laispääsihteeri,   hallintojohtaja,   vanhempi       tamista koskevat kirjelmät, 53 ja 53 a §:ssä
26139: eduskuntasihteeri, eduskuntasihteeri, toimisto-      tarkoitettu puhemiesneuvoston laatima luet-
26140: päälliköitä ja valiokuntasihteereitä sekä muita      telo, 53 b §:ssä tarkoitetut tasavallan presiden-
26141: vakinaisia virkoja.                                  tin ilmoitus ja puhemiesneuvoston ehdotus,
26142:    Eduskunnan kansliaan voidaan ottaa myös           53 c §:ssä tarkoitettu tasavallan presidentin il-
26143: tilapäisiä virkamiehiä ja työsopimussuhteista        moitus, eduskunnan tarkastettaviksi saatetut
26144: henkilökuntaa.                                       asetukset ja valtioneuvoston ja ministeriön
26145:                                                      päätökset, kertomukset, valtioneuvoston tiedo-
26146:                        59§                           nannot ja selonteot, milloin niitä ei julkaista
26147:    Suomenkielinen teksti on eduskunnan käsit-        eduskunnan pöytäkirjoissa, valiokuntien mie-
26148: telyn pohjana. Ruotsin kielen toimisto laatii        tinnöt ja lausunnot, eduskunnan vastaukset ja
26149: ruotsinkielisen tekstin, jonka lopullisesta sana-    kirjelmät, eduskunta-aloitteet, kysymykset val-
26150: muodosta päättävät eduskunnan vallalla val-          tioneuvostolle, kirjalliset kysymykset ja valti-
26151: tiopäiväjärjestyksen 42 a § :ssä mainitut tarkis-    opäiväpäätös.
26152: tajat.
26153: 
26154:                    60 §                                Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä huhti-
26155:   Eduskunnan täysistunnon pöytäkirjojen Ii-          kuuta 1991.
26156: 
26157: 
26158:      Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1991
26159: 
26160: 
26161: 
26162: 210193Y
26163:                  1990 vp. -    Eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttaminen
26164: 
26165: 
26166: 
26167: 
26168:                                     Puhemiesneuvoston ehdotus eduskunnan kanslian
26169:                                  ohjesäännön muuttamisesta
26170: 
26171: 
26172: 
26173: 
26174:                                   PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
26175: 
26176:    Eduskunnan keskuskanslian asiakirjatoimis-          Eduskunnan kansainvälisten asiain yksiköstä
26177: ton rekisteröintijaostosta ehdotetaan muodos-       ehdotetaan muodostettavaksi kansainvälisten
26178: tettavaksi keskuskansliaan toimistojaon ulko-       asiain toimisto. Tässä yhteydessä ruotsalaisen
26179: puolella oleva tiedostoyksikkö.                     toimiston suomenkielinen mm1 ehdotetaan
26180:                                                     muutettavaksi ruotsin kielen toimistoksi.
26181:    Eduskunnan hallinto-osaston kiinteistötoi-          Tiedotusyksikön päällikön virkanimike eh-
26182: miston johtoa koskeva säännös ehdotetaan            dotetaan muutettavaksi tiedotuspäälliköksi ja
26183: muutettavaksi sen johdosta, että vuoden 1991        tiedotussihteerin virkanimike tiedottajaksi.
26184: tulo- ja menoarviossa on osoitettu varat kiin-         Lisäksi ehdotetaan ohjesäännön tarkistamis-
26185: teistötoimiston toimistopäällikön viran perus-      ta ja ajan tasalle saattamista vastaamaan auto-
26186: tamista varten. Lisäksi turvallisuusasiat ehdo-     maattisessa tietojenkäsittelyssä ja yhteistoimin-
26187: tetaan sisällytettäväksi kiinteistötoimiston teh-   nassa tapahtunutta kehitystä.
26188: täviin siltä osin kuin ne eivät ole puhemiehen         Tähän ehdotukseen sisältyvät säännökset eh-
26189: ja eduskunnan pääsihteerin välittömästi joh-        dotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä huhti-
26190: dettavia asioita.                                   kuuta 1991.
26191: 
26192: 
26193: 
26194: 
26195:                                       YLEISPERUSTELUT
26196: 
26197: 1. Tiedostoyksikön muodostaminen                    misjärjestelmä. Seurantajärjestelmän suorat
26198:                                                     yhteydet keskuskansliaan ovat tämän vuoksi
26199:    Vuoden 1990 tulo- ja menoarviossa on osana       olennaisemmat kuin rekisteröintijaoston perin-
26200: eduskunnan virkajärjestelyjä tiedostopäällikön      teiset yhteydet valtiopäiväasiakirjojen toimitta-
26201: viran perustaminen ja asiakirjatoimiston pai-       miseen. Tämän vuoksi on tarkoituksenmukais-
26202: natussihteerin viran lakkauttaminen.                ta muuttaa keskuskanslian organisaatiota si-
26203:    Kansliatoimikunta on 3 päivänä toukokuuta        ten, että asiakirjatoimiston rekisteröintijaosto
26204: 1990 päättänyt näistä virkajärjestelyistä ja ne     irrotetaan eduskunnan asiakirjatoimistosta ja
26205: ovat tulleet voimaan 1 päivänä elokuuta 1990.       siitä muodostetaan keskuskansliaan erillinen
26206:    Uudistus liittyy valtiopäiväasioiden atk-poh-    tiedostoyksikkö.
26207: jaisen seurantajärjestelmän (VEPS) kehittämi-          Järjestely aiheuttaa tehtävämäärittelyistä ja
26208: seen. Vuoden 1989 valtiopäivien alusta lähtien      kelpoisuusehdoista johtuvia teknisiä muutoksia
26209: seurantajärjestelmä on toiminut ajantasaisena       ohjesäännön 3, 8, 22 ja 32 §:ään, minkä lisäksi
26210: suorakäyttöjärjestelmänä, ja siitä on tarkoitus     ohjesääntöön olisi lisättävä tiedostoyksikön
26211: kehittää valtiopäiväasioiden varsinainen kirjaa-    tehtävät määrittelevä 9 a §.
26212: 
26213: 210011Y
26214: 2                1990 vp. -    Eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttaminen
26215: 
26216: 2. Toimistopäällikön viran perustaminen            tuksen tehtäväksi. Lisäksi apuna on jatkuvasti
26217:      kiinteistötoimistoon                          käytetty turvallisuusalan konsulttia. Kiinteistö-
26218:                                                    toimiston johdon vahvistaminen vähentää tar-
26219:    Vuoden 1991 tulo- ja menoarvioon sisältyy       vetta käyttää eduskunnan ulkopuolisia palve-
26220: varat toimistopäällikön viran perustamiseksi       luita myös turva-asioissa, mikäli organisoinnis-
26221: eduskunnan kiinteistötoimistoon 1.3.1991 lu-       sa otetaan tämä huomioon.
26222: kien.                                                 Kehitys on tehnyt turvavalvonnasta yhä
26223:    Eduskunnan kiinteistötoimisto perustettiin      enemmän tietokoneilla hoidettavaa kiinteistö-
26224: 1.4.1987 alkaen, jolloin eduskunnan hallinto-      valvontaa. Kun myös kiinteistötekniikka yhä
26225: toimistolle ja rakennushallituksen piirihallin-    enemmän käyttää automaattista tietojenkäsit-
26226: nolle kuuluneet eduskunnan kiinteistöjen käyt-     telyä, on turvavalvoman ja teknisen valvoman
26227: töön, huoltoon ja kunnossapitoon liittyvät teh-    toimintoja yhdistetty siten, että virka-ajan ul-
26228: tävät keskitettiin eduskunnan kiinteistötoimis-    kopuolella turvavalvoma hoitaa myös teknisen
26229: ton tehtäväksi.                                    valvoman päivystyksen ja hälyttää asianomai-
26230:    Kiinteistötoimiston päällikkönä on koko         sen teknisen henkilöstön paikalle, jos siihen on
26231: ajan toiminut oman toimensa ohella eduskun-        tarvetta. Turvavalvoman henkilöstö hälyttää
26232: nan kiinteistöjen isännöitsijänä jo sitä ennen     tarvittaessa paikalle myös talonmiehet, jos esi-
26233: toiminut eduskunnan hallintojohtaja. Kiinteis-     merkiksi säätilan muutosten takia eduskunnan
26234: tötoimiston toimistopäällikön viran perustami-     ulkoalueita pitää huoltaa virka-ajan ulkopuo-
26235: sen jälkeenkin hallintojohtaja toimisi eduskun-    lella. Tämän kehityksen eräänä ilmentymänä
26236: nan kiinteistöjen isännöitsijänä.                  on, että kansliatoimikunta on huonetilaratkai-
26237:    Toimistopäällikön viran perustaminen ai-        suja tehdessään päättänyt sijoittaa kiinteistö-
26238: heuttaa muutoksia ohjesäännön toimiston joh-       toimiston, turvavalvoman ja turvallisuuspäälli-
26239: toa koskevaan 3 §:n 4 momenttiin sekä kiin-        kön huoneet toistensa yhteyteen, D-rakennuk-
26240: teistötoimiston tehtäviä koskevaan 13 § :ään.      sen 3. kerrokseen.
26241:                                                       Vartijoiden organisatorisesta asemasta ja
26242:                                                    vartijoiden tehtävästä ei ole säännöstä kanslian
26243: 3. Turvallisuusasioiden siirto kiinteistötoimis-   ohjesäännössä. Kanslian ohjesäännön 17 § :n
26244:      toon                                          mukaan turvallisuuspäällikön tehtävänä on
26245:                                                    huolehtia eduskunnan turvallisuusjärjestelmän
26246:    Eduskunnan kansliassa on turvallisuuspääl-      toimivuudesta ja kehittämisestä sekä toimia
26247: likkö, joka perustehtävässään on suoraan pu-       eduskunnan suojelujohtajana.
26248: hemiehen ja pääsihteerin alainen. Turvallisuus-       Turvallisuusasioiden organisointia on vii-
26249: päällikkö ja häntä avustavat ylivartija, kolme     meksi selvittänyt eduskunnan turvallisuustyö-
26250: vanhempaa vartijaa ja kahdeksan vartijaa on        ryhmä (ns. Tuke 1), joka raportissaan
26251: sijoitettu linjaorganisaatiossa hallintotoimis-    20.5.1987 ehdotti turvallisuusasioiden siirtä-
26252: toon. Ratkaisua on pidetty perusteltuna lähin-     mistä kiinteistötoimistoon. Kansliatoimikunta
26253: nä sen vuoksi, että turvallisuusvalvonnassa        käsitteli ehdotukset 10.6.1987 ja hyväksyi välit-
26254: ulko-ovien ja täysistunnon henkilöllinen val-      tömät toimenpide-ehdotukset, mutta asettaes-
26255: vonta toteutetaan pääosin hallintotoimistoon       saan samalla seuraavan turvallisuustyöryhmän
26256: kuuluvan virastopalvelujaoston toimesta.           (ns. Tuke II) edellytti sen vielä selvittävän
26257:    Tekninen kehitys ja turvallisuusvalvonnan       turvallisuusasioiden organisointia. Tämä työ-
26258: tehostaminen ovat kuitenkin johtaneet siihen,      ryhmä jätti ehdotuksensa kansliatoimikunnalle
26259: että turvallisuusvalvonta on nykyisin paljon       25 .4.1988, mutta se ei ottanut kantaa tähän
26260: monipuolisempi toiminta kuin aikaisemmin. Se       kysymykseen eikä myöskään kansliatoimikun-
26261: tapahtuu yhä enemmän televisiokameroilla,          ta, joka 2.6.1988 hyväksyi täytäntöön panta-
26262: magneettikorteilla, automaattihälytyksillä yms.    vaksi työryhmän ehdotukset.
26263: keinoilla. Se on yhä vähemmän perinteistä             Vuoden 1987 jälkeinen kehitys on tehnyt
26264: vahtimestari toimintaa.                            vielä perustellummaksi organisaation uudista-
26265:    Hälytysjärjestelmien rakentaminen ja huolto     misen työryhmän esittämällä tavalla varsinkin,
26266: samoin kuin avaimien yms. hallinta ovat kiin-      kun tehtävät nykyisin ovat leviämässä kolmeen
26267: teistön parantamis- ja huoltotoimintaa, joka       eri suuntaan; hallintotoimistoon, kiinteistötoi-
26268: nykyisin jakaantuu eduskunnan hallintotoimis-      mistoon ja rakennushallitukseen. Turvallisuus-
26269: ton ja kiinteistötoimiston sekä rakennushalli-     asioiden suoritustason organisaation selkeyttä-
26270:                         Eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttaminen                                 3
26271: 
26272: miseksi turvallisuustehtävät tulisi mainita kiin-    5. Tiedotusyksikön eräiden virkanimikkeiden
26273: teistötoimiston tehtäväluettelossa 13 §:ssä.              muuttaminen
26274: 
26275:                                                         Kanslian ohjesäännön 15 §:n mukaan tiedo-
26276: 4. Kansainvälisten astam yksikön muuttami-           tusyksikkö huolehtii muusta kuin henkilöstö-
26277:     nen kansainvälisten asiain toimistoksi           hallintoon kuuluvasta tiedotustoiminnasta.
26278:                                                      Ohjesäännön 4 §:n 2 momentin mukaan tiedo-
26279:    Kanslian ohjesäännön 16 §:n mukaan kan-           tusyksikön päällikkönä on kansliatoimikunnan
26280: sainvälisten asiain yksikkö avustaa puhemiestä,      tehtävään määräämä tiedotussihteeri.
26281: pääsihteeriä sekä eduskunnan eri toimielimiä ja         Eduskunnan nykyinen tiedotusyksikön pääl-
26282: toimintayksiköitä kansainvälisten asiain hoita-      likkönä toimiva tiedotussihteeri on nimitetty
26283: misessa. Ohjesäännön 4 §:n 2 momentin mu-            virkaansa vuonna 1972 ja tuolloin esimerkiksi
26284: kaan kansainvälisten asiain yksikön päällikkö-       valtioneuvoston tiedottaja oli nimikkeellä tie-
26285: nä on kansainvälisten asiain sihteeri. Yksikön       dotussihteeri. Sittemmin on valtioneuvostoon
26286: tehtävästä ja toiminnasta ei ole muita säännök-      kuten eduskuntaankin muodostettu tiedotusyk-
26287: siä. Vaikka ohjesäännön 19 §, jossa ovat esi-        sikkö. Valtioneuvoston tiedotusyksikön päälli-
26288: miesten yleiset tehtävät, koskee myös kansain-       kön virkanimike on nykyisin tiedotuspäällikkö.
26289: välisten asiain sihteeriä yksikön päällikkönä,       Vastaava nimike on käytössä myös monissa
26290: hänellä ei ole muuta kuin siinä mainittua            ministeriöissä ja keskusvirastoissa. Vuoden
26291: ratkaisuvaltaa. Esimerkiksi kotimaisen virka-        1972 jälkeen on eduskunnassakin otettu käyt-
26292: matkamääräyksen hänen alaisilleen virkamie-          töön monia päällikkö-virkanimikkeitä, joten
26293: hille antaa säännösten mukaan pääsihteeri.           tiedotuspäällikkö-nimike sopii eduskunnan vir-
26294:     Kansainvälisten asiain yksikössä on nykyisin     kahierarkiaan.
26295: kansainvälisten asiain sihteerin viran lisäksi          Valtion tiedottajat ry. suosittelee tiedotus-
26296: kolmen apulaissihteerin, osastosihteerin ja toi-     päällikkö-nimikettä, kun tehtävänä on esimies-
26297: mistosihteerin virat sekä tilapäinen apulaissih-     tehtävät ja vastuu tiedotuksen kehittämisestä
26298: teeri, tilapäinen osa-aikainen apulaissihteeri ja    esimerkiksi ministeriössä. Vastaavasti suositel-
26299: satunnainen toimistosihteeri. Yksikön tehtävät       laan tiedottaja-nimikettä henkilölle, jonka teh-
26300: ovat viime vuosina koko ajan lisääntyneet eikä       tävänä on tiedotustehtävät ja vastuu pieneh-
26301: suunta näytä muuttuvan. Yksikön koko, tehtä-         köisiä projekteista. Eduskunnassa on yksikön
26302: vien moninaisuus ja ratkaisujen nopeusvaati-         päällikkönä olevan tiedotussihteerin lisäksi tie-
26303: mus ovat kehittyneet siten, että on kohtuullista     dotussihteeri, jonka nimike on perusteltua
26304: vähentää koko eduskunnan kanslian toimin-            muuttaa tiedottajaksi.
26305: nasta vastaavan eduskunnan pääsihteerin vel-            Ehdotetut muutokset aiheuttavat muutoksen
26306: vollisuutta huolehtia kansainvälisten asiain yk-     ohjesäännön 4 §:n 2 momenttiin ja 32 §:ään.
26307: sikön henkilöstöhallintoa koskevista asioista ja
26308: muista rutiinitoiminnoista. Tämän vuoksi, ja
26309: kun asianomaisten henkilöiden palkkaus on jo         6. Muut muutokset
26310: uudistusehdotuksen mukaisella tasolla, on tar-
26311:  koituksenmukaista muuttaa kansainvälisten              Keskuskansliaan kuuluu yhtenä to1m1stona
26312: asiain yksikkö osastojaon ulkopuolella olevak-       käännöstehtävistä huolehtiva ruotsalainen toi-
26313:  si toimistoksi ja muuttaa sen kaksi johtavaa        misto. Kun toimiston suomenkielinen nimi ei
26314:  virkaa toimistopäällikön ja apulaistoimisto-        täsmällisesti kuvaa toimiston tehtäväalaa, se
26315:  päällikön viroiksi. Tällöin kansainvälisten asi-    ehdotetaan muutettavaksi nimeksi ruotsin kie-
26316:  ain yksikön päällikön sijaisestakin olisi mää-      len toimisto. Toimiston ruotsinkielinen nimi
26317:  räys kanslian ohjesäännössä.                        jäisi ennalleen.
26318:     Ehdotusta on valmistellut kansainvälisten           Eduskunnan kanslian ohjesäännön voimaan-
26319:  asiain sihteeri, jonka muistion (19.10.1988) on     tulon 1.4.1987 jälkeen on automaattisen tieto-
26320:  Kehittämistyöryhmä 88 sisällyttänyt loppura-        jenkäsittelyn kehitys eduskunnassa ollut hyvin
26321:  porttiinsa.                                         voimallinen. Automaattisen tietojenkäsittelyn
26322:     Kansainvälisten asiain yksikön nimen muu-        asema on nyt syytä ottaa huomioon nykyistä
26323:  tos ja siihen liittyvät virkanimike- ja toimival-   selvemmin myös ohjesäännössä. Tämä aiheut-
26324:  tamuutokset edellyttävät muutoksia ohjesään-        taa muutoksen ohjesäännön hallintotoimiston
26325:  nön 4, 16, 26 ja 32 §:ään.                          tehtäviä koskevaan 11 §:ään.
26326: 4                1990 vp. -     Eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttaminen
26327: 
26328:   Kansliatoimikunta on hyväksynyt eduskun-           virastodemokratiaohjesäännön. Yhteistoimin-
26329: nan yhteistoimintaohjeen, joka on tullut voi-        tamenettely aiheuttaa muutoksen ohjesäännön
26330: maan 1.1.1990 ja joka korvaa aikaisemman             36 §:ään.
26331: 
26332: 
26333: 
26334: 
26335:                               YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
26336: 
26337:    3 §. Pykälän 1 momenttiin tehtävällä muu-         nämä pykälän 3 momentissa mainittuihin asioi-
26338: toksella keskuskanslian alaisten yksikköjen          hin.
26339: luetteloon lisättäisiin tiedostoyksikkö.                13 §. Pykälän 1 ja 2 momentti muutettaisiin
26340:    Pykälän 4 momenttiin tehtävien muutosten          vastaamaan sitä tilannetta, että kiinteistötoi-
26341: perusteella kiinteistötoimiston päällikkönä toi-     mistoa johtaa toimistopäällikkö ja että toimis-
26342: misi toimistopäällikkö ja tiedostoyksikön pääl-      ton tehtävät määriteltäisiin pykälässä eikä viit-
26343: likkönä tiedostopäällikkö. Samalla täydennet-        taamalla isännöitsijätehtäviin. Isännöitsijäteh-
26344: täisiin säännöstä vastaamaan tosiasiallista ti-      tävien sijasta säännöksessä määrättäisiin, että
26345: lannetta tietopalvelun osalta säätämällä, että       toimisto käsittelee eduskunnan turvallisuusval-
26346: tietopalvelun päällikkönä on toimistopäällik-        vontaa koskevia asioita. Ottaen huomioon,
26347: kö.                                                  että turvallisuuspäällikkö on päätehtävässään
26348:    4 §. Pykälän 1 momenttiin tehtävällä muu-         suoraan puhemiehen ja pääsihteerin alainen,
26349: toksella kansainvälisten asiain yksiköstä tulisi     kiinteistötoimiston osuus turvallisuustehtävissä
26350: toimisto.                                            koskisi lähinnä teknisen varustuksen rakenta-
26351:                                                      mista ja ylläpitoa ja vartijoiden suorittamaa
26352:    Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että
26353:                                                      turvallisuusvalvontaa.
26354: kansainvälisten asiain toimiston päällikkönä
26355:                                                         16 §. Pykälässä mainittaisiin kansainvälisten
26356: on toimistopäällikkö ja tiedotusyksikön pääl-
26357:                                                      asiain yksikön sijasta kansainvälisten asiain
26358: likkönä on tiedotuspäällikkö. Toimistopäälli-
26359:                                                      toimisto.
26360: kön virka on eduskunnan virkamiehistä anne-
26361:                                                         22 §. Eduskuntasihteerin tehtäviin kuuluu 2
26362: tun lain mukaan ns. erittelyvirka, jota ei saa
26363:                                                      momentin mukaan ohjata, yhteensovittaa ja
26364: perustaa, ellei sitä ole tulo- ja menoarviossa
26365:                                                      valvoa ruotsalaisen toimiston, asiakirjatoimis-
26366: eritelty. Käytännössä on voitu menetellä niin,
26367:                                                      ton ja tietopalvelun toimintaa. Luetteloon li-
26368: että erittelyvirkaa vastaavaan tehtävään on voi-
26369:                                                      sättäisiin tiedostoyksikkö, jolloin momentin
26370: tu ottaa tilapäinen virkamies, jos nimikettä on
26371:                                                      asiallinen sisältö säilyisi ennallaan.
26372: ollut tarpeen käyttää ennen seuraavan tulo- ja
26373:                                                         26 §. Pykälään lisättäisiin kotimaassa tehtä-
26374: menoarvion käsittelyä. Tämä menettely on
26375:                                                      vistä virkamatkoista ja vuosilomista päättävien
26376: mahdollista myös puheena olevassa asiassa.
26377:                                                      virkamiesten luetteloon kansainvälisten asiain
26378:    8 §. Asiakirjatoimiston tehtävistä poistettai-    toimiston toimistopäällikkö ja tiedotuspäällik-
26379: siin tiedostoyksikön tehtäviin siirtyvä 4 kohta.     kö, joiden johtamien virkamiesten matkoista
26380:    9 a §. Tiedostoyksikön tehtävät määriteltäi-      ja !omista päättämisestä ei nykyisin ole sään-
26381: siin nykyistä 8 §:n 4 kohtaa laajemmin, jolloin      nöstä.
26382: yksikön tehtäviin tulisi kuulumaan paitsi val-         32 §. Pykälän 1 momentin 6 kohtaan ehdo-
26383: tiopäiväasioita myös kansanedustajien edus-          tetaan lisättäväksi tiedotuspäällikön ja tiedos-
26384: kuntatyötä koskevien rekistereiden ja hakemis-       topäällikön viran kelpoisuusehdot, jotka rin-
26385: tojen laatiminen ja ylläpitäminen.                   nastettaisiin käyttöön otettavan tiedottajan vi-
26386:    11 §. Pykälän 1 momentin 2 kohdassa mää-          ran kelpoisuusehtoihin. Kansainvälisten asiain
26387: riteltäisiin hallintotoimiston atk-tehtävät ny-      sihteerin virka ehdotetaan vastaavasti poistet-
26388: kyistä 1 momentin 1 kohtaa laajemmin. Pykä-          tavaksi tästä kohdasta, kun virka muuttuu
26389: län nykyinen kansanedustajien ylimääräisiä           toimistopäällikön viraksi, jonka kelpoisuus-
26390: eläkkeitä koskeva 1 momentin 2 kohta poistet-        ehdot määräytyvät tämän pykälän 1 momentin
26391: taisiin käytännössä tapahtuneen ylimääräisten        5 kohdan perusteella.
26392: eläkkeiden myöntämisen lakkaamisen perus-               36 §. Pykälä ehdotetaan muutettavaksi siten,
26393: teella. Jos tämänkin jälkeen kansanedustajien        että se vastaa nykyistä tilannetta, jossa edus-
26394: ylimääräisiä eläkkeitä käsiteltäisiin, kuuluisivat   kunnan kansliassa kuten muuallakin valtion-
26395:                          Eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttaminen                                 5
26396: 
26397: hallinnossa on siirrytty virastodemokratiasta        54 §:n 2 momentin säännöksiin ja katsoen, että
26398: yhteistoimintaan ja virastodemokratiaohje-           asia voitaisiin käsitellä sitä valiokuntaan lähet-
26399: sääntö on korvautunut yhteistoimintaohjeella.        tämättä, kunnioittaen ehdottaa,
26400:                                                               että Eduskunta hyväksyisi eduskun-
26401:   Edellä sanotun perusteella ja asian oltua
26402:                                                             nan kanslian ohjesääntöön seuraavat
26403: kansliatoimikunnan valmisteltavana puhemies-
26404:                                                             muutokset:
26405: neuvosto    viitaten  valtiopäiväjärjestyksen
26406: 
26407: 
26408: 
26409: 
26410:                                     Eduskunnan päätös
26411:                         eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta
26412: 
26413:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
26414:   kumotaan 13 päivänä helmikuuta 1987 hyväksytyn eduskunnan kanslian ohjesäännön (320/87)
26415: 8 §:n 4 kohta,
26416:   muutetaan 3 §:n 1 ja 4 momentti, 4 §, 7 §:n johdantokappaleen suomenkielinen sanamuoto,
26417: 11 §:n 2 momentin 1 ja 2 kohta, 13 §:n 1 momentti ja 2 momentin 6 kohta, 16 §, 22 §:n 2
26418: momentti, 26 §:n 1 momentti, 32 §:n 1 momentin 6 kohta ja 36 § sekä
26419:   lisätään ohjesääntöön uusi 9 a § seuraavasti:
26420: 
26421:                        3§                                                  11 §
26422:   Keskuskansliassa on pöytäkirjatoimisto,
26423: ruotsin kielen toimisto, asiakirjatoimisto, tieto-     Hallintotoimisto käsittelee lisäksi asiat, jot-
26424: palvelu ja tiedostoyksikkö.                          ka koskevat:
26425:                                                        1) kaluston ja konttorikoneiden hankintaa,
26426:    Toimiston ja tietopalvelun päällikkönä on         käyttöä ja hoitoa;
26427: toimistopäällikkö. Tiedostoyksikön päällikkö-          2) eduskunnan tietohallintoa ja sen kehittä-
26428: nä on tiedostopäällikkö. Jaoston päällikkönä         mistä sekä atk-laitteiden hankintaa, käyttöä ja
26429: on apulaistoimistopäällikkö, jaostopäällikkö         hoitoa;
26430: tai kansliatoimikunnan määräämä muu edus-
26431: kunnan kanslian virkamies.
26432:                                                                            13 §
26433:                        4 §                              Kiinteistötoimisto   huolehtii eduskunnan
26434:    Eduskunnan kansliassa on lisäksi kansainvä-       kiinteistöistä.
26435: listen asiain toimisto ja tiedotusyksikkö sekä         Kiinteistötoimiston tehtävänä on käsitellä
26436: turvallisuuspäällikkö, jotka perustehtävissään       asiat, jotka koskevat:
26437: ovat suoraan puhemiehen ja pääsihteerin alai-
26438: sia.                                                   6) eduskunnan turvallisuusvalvontaa.
26439:    Kansainvälisten asiain toimiston päällikkönä
26440: on toimistopäällikkö. Tiedotusyksikön päällik-                            16 §
26441: könä on tiedotuspäällikkö.                              Kansainvälisten asmm tOimisto avustaa pu-
26442:                                                      hemiestä, pääsihteeriä sekä eduskunnan eri
26443:                        7 §                           toimielimiä ja toimintayksiköitä kansainvälis-
26444:   Ruotsin kielen toimiston tehtävänä on:             ten asiain hoitamisessa.
26445: 
26446:                                                                            22 §
26447:                       9 a §
26448:   Tiedostoyksikön tehtävänä on laatia ja yllä-          Eduskuntasihteerin tehtävänä on lisäksi oh-
26449: pitää valtiopäiväasioita ja eduskuntatyötä kos-      jata, yhteensovittaa ja valvoa ruotsin kielen
26450: kevia rekistereitä sekä toimittaa niihin perus-      toimiston, asiakirjatoimiston, tietopalvelun ja
26451: tuvia hakemistoja.                                   tiedostoyksikön toimintaa.
26452: 6                1990 vp. -   Eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttaminen
26453: 
26454:                       26 §                         tiedottajalta virkaan soveltuva ylempi korkea-
26455:    Valiokuntasihteeristön, keskuskanslian, hal-    koulututkinto ja hyvä perehtyneisyys toiminta-
26456: linto-osaston, kansainvälisten asiain toimiston    yksikön toimialaan kuuluviin asioihin;
26457: ja tiedotusyksikön päällikkö ratkaisee yksik-
26458: könsä henkilökunnan osalta asiat, jotka koske-
26459: vat matkamääräyksen antamista kotimaassa                               36 §
26460: tehtävää virkamatkaa varten, ja pääsihteerin         Yhteistoiminnan toteuttamisesta eduskunnan
26461: ohjeiden mukaan asiat, jotka koskevat vuosilo-     kansliassa on määrätty kansliatoimikunnan
26462: man ajankohtaa.                                    vahvistamassa yhteistoimintaohjeessa.
26463: 
26464: 
26465:                      32 §                             Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä huhti-
26466:   Kelpoisuusehtona vaaditaan:                      kuuta 1991. Ennen päätöksen voimaantuloa
26467: - - - - - - - - - - - - - -                        voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanoa varten
26468:   6) tiedotuspäälliköltä, tiedostopäälliköltä ja   tarvittaviin toimenpiteisiin.
26469: 
26470: 
26471:     Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1991
26472:                         Eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttaminen                                  7
26473: 
26474:                                                                                                  Liite
26475: 
26476: 
26477: 
26478: 
26479:                                    Eduskunnan päätös
26480:                        eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta
26481: 
26482:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
26483:   kumotaan 13 päivänä helmikuuta 1987 hyväksytyn eduskunnan kanslian ohjesäännön (320/87)
26484: 8 §:n 4 kohta,
26485:   muutetaan 3 §:n 1 ja 4 momentti, 4 §, 7 §:n johdantokappaleen suomenkielinen sanamuoto,
26486: 11 §:n 2 momentin 1 ja 2 kohta, 13 §:n 1 momentti ja 2 momentin 6 kohta, 16 §, 22 §:n 2
26487: momentti, 26 §:n 1 momentti, 32 §:n 1 momentin 6 kohta ja 36 § sekä
26488:   lisätään ohjesääntöön uusi 9 a § seuraavasti:
26489: 
26490: Voimassa oleva ohjesääntö                            Ehdotus
26491: 
26492:                                                3 §
26493:   Keskuskansliassa on pöytäkirjatoimisto,              Keskuskansliassa on pöytäkirjatoimisto,
26494: ruotsalainen toimisto, asiakirjatoimisto ja tie-     ruotsin kielen toimisto, asiakirjatoimisto, tieto-
26495: topalvelu.                                           palvelu ja tiedostoyksikkö.
26496: 
26497:    Toimiston päällikkönä on toimistopäällikkö.          Toimiston ja tietopalvelun päällikkönä on
26498: KiinteistötOimiston päällikkönä toimii kuiten-       toimistopäällikkö. Tiedostoyksikön päällikkö-
26499: kin isännöitsijä. Jaoston päällikkönä on apu-        nä on tiedostopäällikkö. Jaoston päällikkönä
26500: laistoimistopäällikkö, jaostopäällikkö tai kans-     on apulaistoimistopäällikkö, jaostopäällikkö
26501: liatoimikunnan määräämä muu eduskunnan               tai kansliatoimikunnan määräämä muu edus-
26502: kanslian virkamies.                                  kunnan kanslian virkamies.
26503: 
26504: 
26505:                                                4 §
26506:    Eduskunnan kansliassa on lisäksi tiedotusyk-         Eduskunnan kansliassa on lisäksi kansainvä-
26507: sikkö ja kansainvälisten asiain yksikkö sekä         listen asiain toimisto ja tiedotusyksikkö sekä
26508: turvallisuuspäällikkö, jotka perustehtävissään       turvallisuuspäällikkö, jotka perustehtävissään
26509: ovat suoraan puhemiehen ja pääsihteerin alai-        ovat suoraan puhemiehen ja pääsihteerin alai-
26510: sia.                                                 sia.
26511:    Tiedotusyksikön päällikkönä on kansliatoi-           Kansainvälisten asiain toimiston päällikkönä
26512: mikunnan tehtävään määräämä tiedotussihtee-          on toimistopäällikkö. Tiedotusyksikön päällik-
26513: ri ja kansainvälisten asiain yksikön päällikkönä     könä on tiedotuspäällikkö.
26514: kansainvälisten asiain sihteeri.
26515: 
26516: 
26517:                                                7 §
26518:   Ruotsalaisen toimiston tehtävänä on:                 Ruotsin kielen toimiston tehtävänä on:
26519: 8                1990 vp. -    Eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttaminen
26520: 
26521: Voimassa oleva ohjesääntö                           Ehdotus
26522: 
26523:                                                8§
26524:                             Asiakirjatoimiston tehtävänä on:
26525: 
26526:    4) laatia ja ylläpitää valtiopäiväasioiden re-      (4 kohta kumotaan)
26527: kistereitä ja toimittaa niiden pohjalta hakemis-
26528: toja;
26529: 
26530:                                                                          9a§
26531:                                                        Tiedostoyksikön tehtävänä on laatia ja yllä-
26532:                                                     pitää valtiopäiväasioita ja eduskuntatyötä kos-
26533:                                                     kevia rekistereitä sekä toimittaa niihin perus-
26534:                                                     tuvia hakemistoja.
26535: 
26536:                                                 11 §
26537: 
26538:   Hallintotoimisto käsittelee lisäksi asiat, jot-     Hallintotoimisto käsittelee lisäksi asiat, jot-
26539: ka koskevat:                                        ka koskevat:
26540:   1) kaluston, konttorikoneiden ja atk-laittei-       1) kaluston ja konttorikoneiden hankintaa,
26541: den hankintaa, käyttöä ja hoitoa;                   käyttöä ja hoitoa;
26542:   2) kansanedustajien ylimääräisiä eläkkeitä;         2) eduskunnan tietohallintoa ja sen kehittä-
26543:                                                     mistä sekä atk-laitteiden hankintaa, käyttöä ja
26544:                                                     hoitoa;
26545: 
26546: 
26547:                                              13 §
26548:   Kiinteistötoimisto huolehtii eduskunnan           Kiinteistötoimisto huolehtii eduskunnan
26549: isännöitsijäntoimeen kuuluvista asioista.        kiinteistöistä.
26550:    Kiinteistötoimiston tehtävänä on käsitellä       Kiinteistötoimiston tehtävänä on käsitellä
26551: asiat, jotka koskevat:                           asiat, jotka koskevat:
26552: 
26553:     6) muuta isännöitsijäntoimeen kuuluvaa.            6) eduskunnan turvallisuusvalvontaa.
26554: 
26555:                                               16 §
26556:   Kansainvälisten asiain yksikkö avustaa puhe-       Kansainvälisten aswm toimisto avustaa pu-
26557: miestä, pääsihteeriä sekä eduskunnan eri toi-     hemiestä, pääsihteeriä sekä eduskunnan eri
26558: mielimiä ja toimintayksiköitä kansainvälisten     toimielimiä ja toimintayksiköitä kansainvälis-
26559: asiain hoitamisessa.                              ten asiain hoitamisessa.
26560: 
26561:                                                 22 §
26562: 
26563:    Eduskuntasihteerin tehtävänä on lisäksi oh-         Eduskuntasihteerin tehtävänä on lisäksi oh-
26564: jata, yhteensovittaa ja valvoa ruotsalaisen toi-    jata, yhteensovittaa ja valvoa ruotsin kielen
26565: miston, asiakirjatoimiston ja tietopalvelun toi-    toimiston, asiakirjatoimiston, tietopalvelun ja
26566: mintaa.                                             tiedostoyksikön toimintaa.
26567: 
26568:                                                26 §
26569:   Valiokuntasihteeristön ja keskuskanslian          Valiokuntasihteeristön, keskuskanslian, hal-
26570: sekä hallinto-osaston päällikkö ratkaisee yksik- linto-osaston, kansainvälisten asiain toimiston
26571: könsä henkilökunnan osalta asiat, jotka koske- ja tiedotusyksikön päällikkö ratkaisee yksik-
26572: vat matkamääräyksen antamista kotimaassa könsä henkilökunnan osalta asiat, jotka koske-
26573: tehtävää virkamatkaa varten, ja pääsihteerin vat matkamääräyksen antamista kotimaassa
26574:                         Eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttaminen                                 9
26575: 
26576: Voimassa oleva ohjesääntö                           Ehdotus
26577: 
26578: ohjeiden mukaan asiat, jotka koskevat vuosilo-      tehtävää virkamatkaa varten, ja pääsihteerin
26579: man ajankohtaa.                                     ohjeiden mukaan asiat, jotka koskevat vuosilo-
26580:                                                     man ajankohtaa.
26581: 
26582: 
26583:                                                 32 §
26584:     Kelpoisuusehtona vaaditaan:                        Kelpoisuusehtona vaaditaan:
26585: 
26586:   6) kansainvälisten asiain sihteeriitä ja tiedo-      6) tiedotuspäälliköltä, tiedostopäälliköltä ja
26587: tussihteeriitä virkaan soveltuva ylempi korkea-     tiedottajalta virkaan soveltuva ylempi korkea-
26588: koulututkinto ja hyvä perehtyneisyys toiminta-      koulututkinto ja hyvä perehtyneisyys toiminta-
26589: yksikön toimialaan kuuluviin asioihin;              yksikön toimialaan kuuluviin asioihin;
26590: 
26591: 
26592:                                           36 §
26593:   Virastodemokratian toteuttamisesta edus-     Yhteistoiminnan toteuttamisesta eduskunnan
26594: kunnan kansliassa on määrätty kansliatoimi- kansliassa on määrätty kansliatoimikunnan
26595: kunnan vahvistamassa virastodemokratiaohje- vahvistamassa yhteistoimintaohjeessa.
26596: säännössä.
26597: 
26598:                                                        Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä huhti-
26599:                                                     kuuta 1991. Ennen päätöksen voimaantuloa
26600:                                                     voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanoa varten
26601:                                                     tarvittaviin toimenpiteisiin.
26602: 
26603: 
26604: 
26605: 
26606: 2   210011Y
26607:                                                                                                         j
26608:                                                                                                     j
26609:                                                                                                 j
26610:                                                                                             j
26611:                                                                                         j
26612:                                                                                     j
26613:                                                                                 j
26614:                                                                             j
26615:                                                                         j
26616:                                                                     j
26617:                                                                 j
26618:                                                             j
26619:                                                         j
26620:                                                     j
26621:                                                 j
26622:                                             j
26623:                                         j
26624:                                     j
26625:                                 j
26626:                             j
26627:                         j
26628:                     j
26629:                 j
26630:             j
26631:         j
26632:     j
26633: j
26634:    1990 vp. -    Eduskunnan kirjelmä -        Eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttaminen
26635: 
26636: 
26637: 
26638: 
26639:                                      Ed u s kunnan kirje 1m ä puhemiesneuvoston ehdotuksen
26640:                                   johdosta eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta
26641: 
26642:   Eduskunnalle on puhemiesneuvosto tehnyt                     hyväksyä puhemiesneuvoston ehdo-
26643: ehdotuksen eduskunnan kanslian ohjesäännön                  tuksen eduskunnan kanslian ohjesään-
26644: muuttamisesta. Eduskunta on päättänyt                       nön muuttamisesta näin kuuluvana:
26645: 
26646: 
26647: 
26648: 
26649:                                     Eduskunnan päätös
26650:                         eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta
26651: 
26652:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
26653:   kumotaan 13 päivänä helmikuuta 1987 hyväksytyn eduskunnan kanslian ohjesäännön (320/87)
26654: 8 §:n 4 kohta,
26655:   muutetaan 3 §:n 1 ja 4 momentti, 4 §, 7 §:n johdantokappaleen suomenkielinen sanamuoto,
26656: 11 §:n 2 momentin 1 ja 2 kohta, 13 §:n 1 momentti ja 2 momentin 6 kohta, 16 §, 22 §:n 2
26657: momentti, 26 §:n 1 momentti, 32 §:n 1 momentin 6 kohta ja 36 § sekä
26658:   lisätään ohjesääntöön uusi 9 a § seuraavasti:
26659: 
26660:                        3§                                                  7§
26661:   Keskuskansliassa on pöytäkirjatoimisto,              Ruotsin kielen toimiston tehtävänä on:
26662: ruotsin kielen toimisto, asiakirjatoimisto, tieto-
26663: palvelu ja tiedostoyksikkö.
26664: 
26665:    Toimiston ja tietopalvelun päällikkönä on                               9a §
26666: toimistopäällikkö. Tiedostoyksikön päällikkö-          Tiedostoyksikön tehtävänä on laatia ja yllä-
26667: nä on tiedostopäällikkö. Jaoston päällikkönä         pitää valtiopäiväasioita ja eduskuntatyötä kos-
26668: on apulaistoimistopäällikkö, jaostopäällikkö         kevia rekistereitä sekä toimittaa niihin perus-
26669: tai kansliatoimikunnan määräämä muu edus-            tuvia hakemistoja.
26670: kunnan kanslian virkamies.
26671:                                                                            11 §
26672:                        4 §
26673:    Eduskunnan kansliassa on lisäksi kansainvä-         Hallintotoimisto käsittelee lisäksi asiat, jot-
26674: listen asiain toimisto ja tiedotusyksikkö sekä       ka koskevat:
26675: turvallisuuspäällikkö, jotka perustehtävissään         1) kaluston ja konttorikoneiden hankintaa,
26676: ovat suoraan puhemiehen ja pääsihteerin alai-        käyttöä ja hoitoa;
26677: sia.                                                   2) eduskunnan tietohallintoa ja sen kehittä-
26678:    Kansainvälisten asiain toimiston päällikkönä      mistä sekä atk-laitteiden hankintaa, käyttöä ja
26679: on toimistopäällikkö. Tiedotusyksikön päällik-       hoitoa;
26680: könä on tiedotuspäällikkö.
26681: 210194X
26682: 2    1990 vp. -   Eduskunnan kirjelmä -    Eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttaminen
26683: 
26684:                       13 §                        könsä henkilökunnan osalta asiat, jotka koske-
26685:   Kiinteistötoimisto    huolehtii eduskunnan      vat matkamääräyksen antamista kotimaassa
26686: kiinteistöistä.                                   tehtävää virkamatkaa varten, ja pääsihteerin
26687:    Kiinteistötoimiston tehtävänä on käsitellä     ohjeiden mukaan asiat, jotka koskevat vuosilo-
26688: asiat, jotka koskevat:                            man ajankohtaa.
26689: 
26690:     6) eduskunnan turvallisuusvalvontaa.
26691:                                                                      32 §
26692:                       16 §                          Kelpoisuusehtona vaaditaan:
26693:    Kansainvälisten as1am t01m1sto avustaa pu-
26694: hemiestä, pääsihteeriä sekä eduskunnan eri           6) tiedotuspäälliköltä, tiedostopäälliköltä ja
26695: toimielimiä ja toimintayksiköitä kansainvälis-    tiedottajalta virkaan soveltuva ylempi korkea-
26696: ten asiain hoitamisessa.                          koulututkinto ja hyvä perehtyneisyys toiminta-
26697:                                                   yksikön toimialaan kuuluviin asioihin;
26698:                       22 §
26699: 
26700:    Eduskuntasihteerin tehtävänä on lisäksi oh-                        36 §
26701: jata, yhteensovittaa ja valvoa ruotsin kielen       Yhteistoiminnan toteuttamisesta eduskunnan
26702: toimiston, asiakirjatoimiston, tietopalvelun ja   kansliassa on määrätty kansliatoimikunnan
26703: tiedostoyksikön toimintaa.                        vahvistamassa yhteistoimintaohjeessa.
26704: 
26705:                       26 §                           Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä huhti-
26706:    Valiokuntasihteeristön, keskuskanslian, hal-   kuuta 1991. Ennen päätöksen voimaantuloa
26707: linto-osaston, kansainvälisten asJam to1m1ston    voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanoa varten
26708: ja tiedotusyksikön päällikkö ratkaisee yksik-     tarvittaviin toimenpiteisiin.
26709: 
26710: 
26711:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1991
26712:                    1990 vp. -   Eduskunnan kirjelmä -     Lakialoite n:o 139
26713: 
26714: 
26715: 
26716: 
26717:                                     Ed u s kunnan kirje 1m ä sen johdosta, että eduskunta on
26718:                                 lakialoitteen pohjalta hyväksynyt lain valtiopäiväjärjestyksen
26719:                                 48 §:n muuttamisesta
26720: 
26721:    Eduskunnassa on tehty lakialoite n:o 139,      mietintönsä n:o 18 ja suuri valiokunta mietin-
26722: joka sisältää ehdotuksen laiksi valtiopäiväjär-   tönsä n:o 352, on valtiopäiväjärjestyksen
26723: jestyksen 48 §:n muuttamisesta. Eduskunta,        67 §:n 2 momentissa säädetyn käsittelyn jäl-
26724: jolle perustuslakivaliokunta on antanut asiasta   keen hyväksynyt seuraavan lain:
26725: 
26726: 
26727: 
26728:                                             Laki
26729:                           valtiopäiväjärjestyksen 48 §:n muuttamisesta
26730: 
26731:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 *:ssä säädetyllä
26732: tavalla,
26733:   muutetaan valtiopäiväjärjestyksen 48 §:n 1 momentti seuraavasti:
26734: 
26735:                      48 §                         tä tai voimaan saattamista koskeva asia voi-
26736:    Ulkoasiainvaliokunnan     tulee  valmistella   daan kuitenkin lähettää asianomaisen valio-
26737: asiat, jotka koskevat valtiosopimuksen hyväk-     kunnan valmisteltavaksi.
26738: symistä tai voimaan saattamista taikka muu-
26739: toin ulkoasiain hoitoa. Tavanomaisen ja sisäl-
26740: löltään jonkin muun erikoisvaliokunnan toimi-       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhti-
26741: alaan kuuluvan valtiosopimuksen hyväksymis-       kuuta 1991.
26742: 
26743: 
26744:      Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1991
26745: 
26746: 
26747: 
26748: 
26749: 210192U
26750: 1990 vp. -    Eduskunnan kirjelmä -     Oy Yleisradio Ab:n hallintoneuvoston täydennysvaali
26751: 
26752: 
26753: 
26754: 
26755:                                   Ed u s kunnan kirje 1m ä Oy Yleisradio Ab:n hallinto-
26756:                                neuvoston jäsenen täydennysvaalista
26757: 
26758: 
26759: 
26760:                                  Liikenneministeriölle
26761: 
26762: 
26763:    Eduskunta ilmoittaa, että eduskunnan valit-   toimikaudeksi kirkkoherra Heikki Riihijärven
26764: sijamiehet ovat valinneet Oy Yleisradio Ab:n     vapautuksen saaneen asentaja Rainer Lem-
26765: hallintoneuvoston jäseneksi jäljellä olevaksi    strömin sijaan.
26766: 
26767:     Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1990
26768: 
26769: 
26770: 
26771: 
26772: 200023R
26773:           1990 vp. -   Eduskunnan kirjelmä -        Suomen Pankin tilintarkastajien vaali
26774: 
26775: 
26776: 
26777: 
26778:                                      Ed u s k u n n a n k i r j e 1m ä Suomen Pankin tilintarkasta-
26779:                                  jien vaalista
26780: 
26781: 
26782:                          Eduskunnan pankkivaltuusmiehille
26783: 
26784:    Eduskunta ilmoittaa, että eduskunnan valit-      Zyskowicz, kaupunkitarkastaja Kalevi Mattila
26785: sijamiehet ovat valtiopäiväjärjestyksen 83 §:n      ja merkantti Pentti Kettunen.
26786: 5 momentin mukaisesti toimittaneet Suomen              Tilintarkastajien varamiehiksi: valtiotieteen
26787: Pankin tilintarkastajien ja heidän varamiesten-     lisensiaatti Ilkka-Christian Björklund, varatuo-
26788: sä vaalin vuodeksi 1990. Valituiksi ovat tulleet:   mari Markku Pohjola, diplomi-insinööri Iiro
26789:    Tilintarkastajiksi: taloustieteiden maisteri     Viinanen, maanviljelijä Heikki Kokko ja kaup-
26790: Markus Aaltonen, kauppatieteiden kandidaatti        patieteiden lisensiaatti Ingvar S. Melin.
26791: Esko Seppänen, oikeustieteen kandidaatti Ben
26792: 
26793:     Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1990
26794: 
26795: 
26796: 
26797: 
26798: 200081E
26799:           1990 vp. -   Eduskunnan kirjelmä -       Valtiontilintarkastajain täydennysvaali
26800: 
26801: 
26802: 
26803: 
26804:                                     Ed u s kunnan kirje 1m ä valtiontilintarkastajain täyden-
26805:                                  nysvaalista
26806: 
26807:    Eduskunta ilmoittaa, että eduskunnan valit-     saaneiden maaherra Eva-Riitta Siitosen ja eko-
26808: sijamiehet ovat toimittaneet valtiontilintarkas-   nomi Tuulikki Hämäläisen sijaan kauppatietei-
26809: tajain täydennysvaalin ja että valtiontilintar-    den maisteri Pirjo Rusanen ja talousjohtaja
26810: kastajien varamiehiksi jäljellä olevaa varain-     Matti Saarinen.
26811: hoitovuotta 1990 varten on valittu vapautuksen
26812:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1990
26813: 
26814: 
26815: 
26816: 
26817: 200083G
26818: 1
26819: 
26820: 1
26821: 
26822: 1
26823: 
26824: 1
26825: 
26826:     1
26827: 
26828:     1
26829: 
26830:     1
26831: 
26832:     1
26833: 
26834:         1
26835: 
26836:         1
26837: 
26838:         1
26839: 
26840:         1
26841:   1990 vp. -   Eduskunnan kirjelmä -      Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen täydennysvaali
26842: 
26843: 
26844: 
26845: 
26846:                                     Ed u s kunnan kirje 1m ä kansaneläkelaitoksen valtuutet-
26847:                                 tujen täydennysvaalista
26848: 
26849: 
26850: 
26851:                          Kansaneläkelaitoksen hallitukselle
26852: 
26853:    Eduskunta ilmoittaa, että eduskunnan valit-    laitoksen valtuutettujen varamieheksi on valit-
26854: sijamiehet ovat toimittaneet kansaneläkelaitok-   tu pastori Raimo Vuoristo vapautuksen saa-
26855: sen valtuutettujen täydennysvaalin ja että toi-   neen Ensikodin johtaja Virpa Puiston sijaan.
26856: mikauden jäljellä olevaksi ajaksi kansaneläke-
26857:     Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1990
26858: 
26859: 
26860: 
26861: 
26862: 200082F
26863:           1990 vp. -   Eduskunnan kirjelmä -       Valtakunnanoikeuden täydennysvaali
26864: 
26865: 
26866: 
26867: 
26868:                                     Ed u s k u n n a n kirje 1m ä valtakunnanoikeuden täyden-
26869:                                  nysvaalista
26870: 
26871:    Eduskunta ilmoittaa, että eduskunnan valit-     1990 alkaneen toimikauden jäljellä olevaksi
26872: sijamiehet ovat säädetyssä järjestyksessä valin-   ajaksi edesmenneen varatuomari Kristian Ges-
26873: neet valtakunnanoikeuden jäseneksi vuonna          trinin sijaan varatuomari Carl-Olof Homenin.
26874: 
26875:     Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1990
26876: 
26877: 
26878: 
26879: 
26880: 200637J
26881:           1990 vp. -    Eduskunnan kirjelmä -      Valtakunnanoikeuden täydennysvaali
26882: 
26883: 
26884: 
26885: 
26886:                                     Ed u s kunnan     kirje 1m ä valtakunnanoikeuden täyden-
26887:                                  nysvaalista
26888: 
26889: 
26890:                        Valtakunnanoikeuden puheenjohtajalle
26891: 
26892:    Eduskunta ilmoittaa, että eduskunnan valit-     1990 alkaneen toimikauden jäljellä olevaksi
26893: sijamiehet ovat säädetyssä järjestyksessä valin-   ajaksi edesmenneen varatuomari Kristian Ges-
26894: neet valtakunnanoikeuden jäseneksi vuonna          trinin sijaan varatuomari Carl-Olof Homenin.
26895: 
26896:     Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1990
26897: 
26898: 
26899: 
26900: 
26901: 200638K
26902:               1990 vp. -   Eduskunnan kirjelmä -     Valtiontilintarkastajain vaali
26903: 
26904: 
26905: 
26906: 
26907:                                     Ed u s kunnan kirje 1m ä vuoden 1991 valtiontilintarkas-
26908:                                 tajain vaalista
26909: 
26910:    Eduskunta ilmoittaa, että eduskunnan valit-    luottamusmies Jorma Rantanen, piiri-insinööri
26911: sijamiehet ovat hallitusmuodon 71 § :n 2 mo-      Pentti Mäki-Hakola, kaupunkitarkastaja Kale-
26912: mentin edellyttämällä tavalla toimittaneet val-   vi Mattila ja koulunjohtaja Boris Renlund.
26913: tiontilintarkastajain ja heidän varamiestensä        Valtiontilintarkastajain varamiehiksi:
26914: vaalin varainhoitovuodeksi 1991. Valituiksi         talousjohtaja Matti Saarinen, talouspäällik-
26915: ovat tulleet:                                     kö Matti Vesterinen, kauppatieteiden maisteri
26916:    Valtiontilintarkastajiksi:                     Pirjo Rusanen, pankinjohtaja Matti Maijala ja
26917:    työeläketarkastaja Lauri Metsämäki, pää-       maanviljelijä Reino Jyrkilä.
26918: 
26919:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1990
26920: 
26921: 
26922: 
26923: 
26924: 200635G
26925:              1990 vp. -   Eduskunnan kirjelmä -     Eduskunnan istuntojen lopettaminen
26926: 
26927: 
26928: 
26929: 
26930:                                       E d u s k u n n a n k i r j e 1m ä eduskunnan istuntojen lopetta-
26931:                                   misesta
26932: 
26933:    Eduskunta on nojautuen valtiopäiväjärjestyk-     villä lopetetaan perjantaina 15 päivänä helmi-
26934: sen 19 §:n säännöksiin päättänyt, että eduskun-     kuuta 1991 pidettävän täysistunnon tai täysis-
26935: nan istunnot vuoden 1990 varsinaisilla valtiopäi-   tuntojen päätyttyä.
26936: 
26937:      Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1991
26938: 
26939: 
26940: 
26941: 
26942: 210241Y
26943:                 1990 vp. -   Eduskunnan kirjelmä -    Eduskunnan kokoontuminen
26944: 
26945: 
26946: 
26947: 
26948:                                      E d u s k u n n a n k i r j e 1m ä eduskunnan kokoontumisesta
26949: 
26950:    Eduskunta on nojautuen valtiopäiväjärjestyk-    ville torstaina 4 päivänä huhtikuuta 1991 kello
26951: sen 19 §:n säännöksiin päättänyt, että eduskunta   12.00.
26952: kokoontuu vuoden 1991 varsinaisille valtiopäi-
26953: 
26954:      Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1991
26955: 
26956: 
26957: 
26958: 
26959: 210242Z
26960:                                                1990 vp.
26961: 
26962: 
26963: 
26964: 
26965:                                       H a II i t u k sen kirje 1mä Eduskunnalle laiksi lääninhalli-
26966:                                   tuslain muuttamisesta ja laiksi sukunimilain 18 §:n muuttamises-
26967:                                   ta annetun hallituksen esityksen peruuttamisesta
26968: 
26969:   Eduskunnalle 6 päivänä lokakuuta 1989 an-          lääninhallituslain muuttamisesta ja laiksi suku-
26970: nettu hallituksen esitys n:o 160 (1989 vp.) laiksi   nimilain 18 §:n muuttamisesta peruutetaan.
26971: 
26972:       Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1990
26973: 
26974: 
26975:                                         Tasavallan Presidentti
26976:                                         MAUNO KOIVISTO
26977: 
26978: 
26979: 
26980: 
26981:                                                             Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
26982: 
26983: 
26984: 
26985: 
26986:  301614R
26987:          SUOMI JA EUROOPAN TALOUSALUE
26988: 
26989: 
26990: 
26991:    VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE SUOMEN
26992: SUHTAUTUMISESTA LÄNSI-EUROOPAN YHDENTYMISKEHITYKSEEN
26993:                          1990
26994: 
26995: 
26996: 
26997: 
26998:                      HELSINKI 1990
26999:      ISBN 951-47-3600-1
27000: Helsinki 1990. Valtion painatuskeskus
27001:                                                                        SISÅLL YSL UETTELO
27002: 
27003:                                                                                            Sivu                                                                                         Sivu
27004: 1. Johdanto 0000000000o000o0000o00oo000oo0oo0° 0o00                                           5                    4o3o3ol. Telepalvelut             00   0067 00   00   00   00   00
27005: 
27006: 
27007: 
27008: 
27009: 2. Kehitys valtioneuvoston tiedonannon v. 1989                                                                     4o3o3o2o Informaatiopalvelut 0oo00o 69
27010:    jälkeen 00000000000000000000000oo000o000o00o0° 0o                                          7                    4o3o3o3o Audiovisuaaliset palvelut o 69
27011:                                                                                                      4.4. Pääomien liikkuminen ooo0ooo0ooo00ooo0° oo 72
27012: 3. Yhdentymisen vaikutuksista kansantalouteen                                                             4.401. Valuutansäännöstely 00000oo00oo0ooo 72
27013:    ja talouspolitoiikkaan o000oo000o00° 0o0° oo0° oo00o0                                      8           4.4020 Ulkomaalaisomistus oo0° oo00ooo0ooo 73
27014:    3 olo YleisarviO 00000000000000000000o000oo0oo00° o                                        8           4.4o3o Talouspolitiikkaa koskeva tietojen-
27015:    3o2o Ulkomaankauppa         000  00° 0  ° 0
27016:                                           00   00      o 00        00   00   00   00         10                    vaihto 000000000oo00oo00oooo00o00oo0 76
27017:    3 030 Tuotannontekijävirrat 0ooo0° oo0° oo0° oo00o0                                       II      4.5. Henkilöiden liikkuminen 0oo00ooo00oo00oo0 77
27018:    3.40 Talouspolitiikan puitteet 00000oo00oo00o00° o                                        12           4o5ol. Työmarkkinat 0ooo0oo00oo00ooo0oo00 77
27019: 4. Neuvottelujen asiasisältö         0       o    0° 0o00o0
27020:                                                     00                                       14           4o5o2o Sosiaaliturva 00o000o000oo0ooo0ooo0o 78
27021:                                                                                                           405030 Elinkeinon harjoittaminen oo0ooo0oo 81
27022:                                     00    00   00            00   00
27023: 
27024: 
27025: 
27026:    4.1. Yleistä 00000000oo00oo000oo00oo00oo00oo00oo0                                         14
27027:    4.2. Tavarakauppa 00000000000000oo00oo00oo00o0                                            16           4o5o4o Tutkintojen tunnustaminen oo0ooo00 81
27028:                                                                                                           405 05 0 Rajatarkastukset oo0ooo00ooo00oo00o 84
27029:         4o2ol. Vapaakauppajärjestely/tulliliitto o0                                          16
27030:         4 02020 Alkuperäsäännöt ja rajamuodolli-                                                     4.6. Yhteistyö muilla aloilla ooo00ooo0oo0° ooo0oo 86
27031:                                                                                              16           406010 Tutkimus ja kehitystyö (T & K) 0oo0 86
27032:                   suudet 0000000000oo000o00ooo0° o00oo0
27033:         4 02030 Määrälliset rajoitukset ja vaikutuk-                                                      4o6o2o Ympäristönsuojelu oo00oo0ooo0ooo0o 89
27034:                   siltaan vastaavat toimenpiteet 00o000                                      18                    4o6o2ol. Yleiset ympäristönsuojelu-
27035:                                                                                                                             tavoitteet 000000ooo0ooo0° oo 89
27036:         4 02.40 Maatalous- ja kalatuotteet sekä ja-                                                                4o6o2o2o Ympäristönsuojelumää-
27037:                   lostetut elintarvikkeet 000o000o00oo00                                    19
27038:         4 02 050 Kaupan tekniset esteet 0000oo00oo0° o                                      20                              räysten yhteensovittami-
27039:                   4020501. Yleistä        0 0 0oo00oo0° o
27040:                                          00   00    00       00                             20                              nen OooOOooOOooOOo ooo ooooo 0 90
27041:                   40205020 Maatalous 0oo ° oo0            °                                 23                     40602030 Ympäristötietoyhteistyö 0o 92
27042:                                                                                                           406030 Kuluttajansuoja ooo0oo0° 0oo0ooo0° oo 93
27043:                                                          00             00   00   00
27044: 
27045: 
27046: 
27047: 
27048:                   40205030 Eläinlääkintä 0000oo00oo0° o                                     26            406040 Yhtiölainsäädäntö 00ooo0° oo0ooo0oo0 99
27049:                   40205.40 Elintarvikkeet 0oo0ooo00o00                                      26            406050 Pienet ja keskisuuret yritykset 00o00 102
27050:                   40205050 Sähkölaitteet 000000o00o0° 0                                     28            406060 Taloudellisten ja sosiaalisten erojen
27051:                   4o2o5o6o Eräät muut tuotteet o00oo00                                      28
27052:         4o2o6o Kilpailusäännöt 000oo0ooo00oo0ooo0° o                                        31                     kaventaminen 0o000o000o0ooo00oo00o 103
27053:                                                                                                           406070 Koulutus 0000000ooo0ooo00ooo0oo0° 0o 103
27054:                   4o2o6ol. Julkiset hankinnat                          00   00   00   00    33            406080 Sosiaalinen ulottuvuus 00o0oo00oo0oo 107
27055:                   40206020 Valtiontuki 000000oo00oo0° o                                     35                     4060801. Sosiaalisen ulottuvuuden
27056:         4 02 07 0 Muut tavarakauppaan vaikuttavat                                                                           asema integraatiokehityk-
27057:                   säännöt 000000000oo000o00oo00oo00oo0                                      39                              sessä 00000000000ooo00oo0° oo 107
27058:                   4020 7 ol. Tuotevastuu 0000oo00ooo0oo                                     39                     4o6o8o2o Sosiaalinen      ulottuvuus
27059:                   4o2o 7 020 Teollis- ja tekijänoikeudet                                    40                              EES-järjestelyssä o0ooo0oo0 109
27060:    4.3. Palvelujen kauppa 00000000o00oo00oo00oo0oo                                          44            406090 "Kansalaisten Eurooppa" ja kult-
27061:         40301. Rahoituspalvelut oo0ooo0° oo0oo00oo0                                         44                       tuuriyhteistyö o000o000o00oo00oo00o 114
27062:                   40 3 ol.l. Pankkipalvelut oo00oo00000                                     44            4o6ol0o Matkailu 000000oooo0ooo0ooo0ooo0oo 115
27063:                   4o3olo2o Vakuutuspalvelut ooOoooooo                                       49            40 6011. Pelastuspalvelu ooo0      oo ooo0°
27064:                                                                                                                                                  00   00   116  00                 00
27065: 
27066:                   403 olo3 0 Arvopaperikauppa o00o0° o                                      53            4o6ol2o Tilastoyhteistyö 00oo000o0oo00ooo0o 116
27067:         403020 Kuljetuspalvelut 0oo00oo0° oo0° oo00o0                                       58
27068:                   4o3 02010 Maantiekuljetukset oo000o0                                      59    5. Oikeudelliset ja institutionaaliset kysymykset •• 118
27069:                   4o3o2o2o Rautatiekuljetukset o00oo00                                      62       5ol. Yleistä 00000000o000o000o0ooo0oooo0oo0ooo00o 118
27070:                   4o3o2o3o Lentoliikenne 00o0ooo00oo0o                                      63       5020 EES-sääntöjen valmistelu ja hyväksymi-
27071:                   40302.40 Meri- ja sisävesiliikenne o0                                     64             nen oooooooo ooooooooooooo oooooo oooooo oo0000 118
27072:                   4o3o2o5o Viestintä- ja tietotekniikan                                              5o3o EES-sääntöjen luonne 0ooo0ooo0oo0ooo0ooo0 119
27073:                              sovellutukset kuljetusalal-                                             5.40 Valvonta 0000000000000ooo0ooo00oo0ooo00oo0 121
27074:                              la oOOOooOOOoOOOoO 0OoOOOooOO                                  66       5o 5o EES-tuomioistuin 0oo  00   00   00ooo0
27075:                                                                                                                                                 00   00    121      oo   00   oo   00
27076: 
27077: 
27078: 
27079:         4 03 03 0 Tele-, informaatio- ja audiovisuaa-
27080:                   liset palvelut 0  00  00
27081:                                          00     00oo00o 0
27082:                                                    00   00   00                   00        67
27083:                                                                                                    5
27084: 
27085: 
27086: 
27087: 
27088:                                           1. Johdanto
27089: 
27090:    Tämän selonteon tarkoituksena on antaa           nut taloudellinen ja poliittinen uudistuskehitys
27091: eduskunnalle yksityiskohtainen kuva niistä ky-      on voimistunut entisestään.
27092: symyksistä, jotka tulevat esille EFTA-maiden           Eurooppaan keskeisesti vaikuttava idän ja
27093: ja Euroopan yhteisöjen välisissä neuvotteluissa     lännen vastakkainasettelu on voimakkaasti
27094: Euroopan talousalueen (EES) luomiseksi ja           lientynyt. Yhteistyön edellytykset Euroopassa
27095: esittää arvioita tulevan järjestelyn vaikutuksis-   niin talouden kuin muillakin aloilla ovat olen-
27096: ta Suomelle. Selonteossa esitetään myös halli-      naisesti parantuneet.
27097: tuksen näkemyksiä siitä, miltä pohjalta esille         Suomen etujen mukaista on osallistua yhteis-
27098: tulevissa asioissa Suomi lähtee neuvotteluihin.     työhön, joka tukee koko Euroopan tasapai-
27099: Samalla se pyrkii selvittämään niitä tekijöitä,     noista kehitystä ja edistää maanosamme va-
27100: jotka vaikuttavat Suomen kykyyn sopeutua            kautta. Tämän mukaisesti Suomi tukee Itä-
27101: muuttuviin olosuhteisiin ja esittää keinoja,        Euroopan maiden taloudellista kehitystä ja
27102: joilla pyritään turvaamaan se, että Suomi voi       yleisemminkin Euroopan maiden kehityserojen
27103: mahdollisimman suuressa määrin hyödyntää            kaventamista. Itä-Euroopassa toteutettavat ta-
27104: tulevien järjestelyjen antamia uusia mahdolli-      lousuudistukset tähtäävät osaltaan voimavaro-
27105: suuksia ja torjua niiden mahdollisia haittavai-     jen tehokkaampaan käyttöön ja avaavat uusia
27106: kutuksia. Hallitus tulee erikseen selvittämään      mahdollisuuksia Euroopan taloudelliselle vuo-
27107: yhdentymiskehityksen vaikutuksia eri sektoreil-     rovaikutukselle. Parhaita tuloksia tuonee va-
27108: la.                                                 kaa kehitys, joka vahvistaa demokraattisia voi-
27109:    Hallitus antoi eduskunnalle ensimmäisen se-      mia ja tervehdyttää kansantalouksia Itä-
27110: lonteon suhtautumisesta Länsi-Euroopan yh-          Euroopassa.
27111: dentymiskehitykseen 1.11.1988. Sitä seurasi            Samalla kun Suomi osallistuu yhdessä mui-
27112: viime marraskuussa annettu tiedonanto.              den EFTA-maiden kanssa Euroopan talous-
27113:                                                     alueen luomiseen, lisätään ponnistuksia koko
27114:    Tiedonannosta käytiin eduskunnassa laaja         Euroopassa toteutettavan taloudellisen yhteis-
27115: keskustelu, jonka päätteeksi eduskunta hyväk-       työn parantamiseksi. EFTA on vastannut Itä-
27116: syi hallituksen toimintalinjan. Tämän mukai-        Euroopan maiden aloitteisiin yhteistyön laajen-
27117: sesti hallitus myötävaikutti siihen, että EFTA-     tamisesta niiden talousuudistusten antamien
27118: maat Genevessä 11.-12.12.1989 pitämässään           vastavuoroisten mahdollisuuksien pohjalta.
27119: ministerikokouksessa tulivat siihen tulokseen,      Joidenkin maiden kanssa alustavat keskustelut
27120: että EFTA-maat voivat siirtyä neuvotteluvai-        ovat alkaneet. Euroopan yhteisö puolestaan on
27121: heeseen. Euroopan yhteisön päädyttyä muuta-         solminut taloudellisia yhteistyösopimuksia
27122: ma päivä aikaisemmin Strasbourgissa pitämäs-        useiden Itä-Euroopan maiden kanssa.
27123: sään huippukokouksessa samaan tulokseen,               Poliittiset ja taloudelliset muutokset itä- ja
27124: päätettiin yhteisessä ministerikokouksessa 19.      keski-Euroopassa vaikuttavat monella tavalla
27125: joulukuuta Brysselissä, että neuvotteluvaihe        Euroopan tulevaisuuteen. Suomen kansainväli-
27126: Euroopan talousalueen luomisesta alkaa var-         sen aseman perusta on muutoksenkin keskellä
27127: hain vuonna 1990.                                   vakaa. Taloudellisen ja muun kanssakäymisen
27128:    Hallituksen tiedonanto annettiin aikana, jol-    lisääntyminen Euroopan maiden kesken laa-
27129: loin Euroopassa oli käynnissä voimakas muu-         jimmalla mahdollisella pohjalla on Suomen
27130: tosprosessi. Tämä kehitys on jatkunut ja voi-       kannalta myönteistä. Pidämme ETYKiä myös
27131: mistunut. Yhtäältä Euroopan yhteisön talou-         tulevien yhteistyörakenteiden kulmakivenä Eu-
27132: dellinen, sosiaalinen ja poliittinen yhdentymi-     roopassa.
27133: nen on vauhdittunut. Sisämarkkinoiden toteut-          Keskeisenä osana Suomen suhtautumista Eu-
27134: taminen on pysynyt aikataulussaan, joskin           roopassa meneillään oleviin muutoksiin on
27135: eräät tärkeät kysymykset vielä odottavat rat-       pyrkimys taloudellisella alalla edelleen yhdessä
27136: kaisuaan. Toisaalta Itä-Euroopan maissa aika-       muiden EFTA-maiden kanssa neuvotella Eu-
27137: 
27138: 300306U
27139: 6
27140: 
27141: roopan yhteisön kanssa Euroopan talousalueen        nella tapaa niin yksittäisiin toimialoihin kuin
27142: luomisesta. Tällä järjestelyllä pyritään takaa-     koko kansantalouteen. Integraatio avaa ulko-
27143: maan tasavertainen kilpailuasema ja turvaa-         maankaupalle ja tuotannolle uusia mahdolli-
27144: maan monipuolisesti Suomen edut yhdentymis-         suuksia, mutta niiden hyödyntäminen edellyt-
27145: kehityksessä tilanteessa, jossa Euroopan yhtei-     tää riittävää yritysten ja kansantalouden kilpai-
27146: sön päätökset syventää ja nopeuttaa yhdenty-        lukykyä.
27147: miskehitystään muuttavat merkittävästi yhteis-
27148: työasetelmia Euroopassa. Vuonna 1988 selon-            Tämä selonteko noudattaa EES-neuvotte-
27149: teon määrittelemät periaatteet ja v. 1989 tiedo-    luissa käytettyä rakennetta. Ensin tehdään sel-
27150: nannon sisältämä toimintalinja antavat perus-       koa ns. neljän vapauden alalla tavoitellusta
27151: tan neuvottelujen käymiselle.                       yhteistyöstä tavaroiden, palvelujen, pääomien
27152:   EES-järjestelyn merkitystä Suomelle koros-        ja henkilöiden vapaan liikkumisen edistämisek-
27153: taa se, että sitä sovellettaisiin myös EFT A-mai-   si. Sitten selostetaan pyrkimyksiä lisätä yhteis-
27154: den ja siten myös Pohjoismaiden keskinäisiin        työtä muilla aloilla ja lopuksi kuvataan oikeu-
27155: suhteisiin.                                         dellisiin ja institutionaalisiin ratkaisuihin liitty-
27156:   Suomen osallistuminen yhdentymiskehityk-          viä kysymyksiä.
27157: seen Euroopan talousalueella vaikuttaisi mo-
27158:                                                                                                    7
27159: 
27160: 
27161: 
27162: 
27163:                    2. Kehitys valtioneuvoston tiedonannon jälkeen
27164:    EFTA-maiden ministerit tarkastelivat 11.-        tenkaan ole sitoutunut tarkasti määriteltyyn
27165: 12.12.1989 Genevessä pitämässään kokoukses-         aikatauluun.
27166: sa virkamiestasolla tehtyä kartoitusta Euroo-           Varsinkin päätöksentekoon liittyy vielä eräi-
27167: pan talousalueen luomisesta. He totesivat osa-      tä ratkaisemattomia kysymyksiä. Ongelmalli-
27168: puolten näkemysten olevan niin lähellä toisi-       sinta EES-sopimuksen hyvän toimivuuden kan-
27169: aan, että prosessi voisi edetä. EFT An tavoit-      nalta on yhdistää EFTA-maiden halu luoda
27170: teeksi asetettiin,                                  aidosti yhteinen päätöksenteko ja EY:n vaati-
27171:    - että neuvotteluvaiheeseen Euroopan ta-         mus päätöksentekonsa autonomian säilyttämi-
27172: lousalueen luomisesta siirryttäisiin aikaisin       sestä.
27173: vuoden 1990 alussa,                                     Neuvotteluissa tulee ratkaistavaksi myös se,
27174:    -    että tulevan sopimuksen ääriviivat ja       miten EFTA-maiden ja EY:n parlamentit osal-
27175: keskeinen sisältö olisi hahmoteltu jo kesällä       listuvat EES:n päätöksentekoon.
27176: 1990 ja                                                Työmarkkinajärjestöjen osallistuminen tulee
27177:     - että neuvottelut olisi pyrittävä saattamaan   järjestettäväksi usealla toisiaan täydentävällä
27178: loppuun ennen saman vuoden loppua. Näin             tasolla: kansallisissa valmisteluissa, EFT Assa
27179: pyrittäisiin turvaamaan, että sopimus Euroo-        ja EES:n päätöksenteossa.
27180: pan talousalueesta voisi tulla voimaan saman-
27181:                                                        EFTA-maiden ja EY:n komission muodosta-
27182: aikaisesti kuin Euroopan yhteisön sisämarkki-
27183:                                                     ma korkean tason johtoryhmän ensimmäinen
27184: naohj elma viimeisteltäisiin.
27185:                                                     kokous Brysselin ministerikokouksen jälkeen
27186:    Euroopan yhteisön huippukokous 8.-
27187:                                                     pidettiin tammikuun puolivälissä 1990. Työ
27188: 9.12.1989 Strasbourgissa puolestaan ilmaisi
27189:                                                     keskittyy selvitysluonteisten keskustelujen ai-
27190: tyytyväisyytensä yhteisön ja EFTA-maiden vä-
27191:                                                     kana kolmeen kysymykseen;
27192: lillä käytyihin keskusteluihin ja toivoi, että
27193: yhteisö ja EFTA-maat pääsisivät mahdollisim-           - Mitkä ovat ne olennaiset EY-säännökset,
27194: man pikaisesti laajaan sopimukseen. Sopimuk-        jotka on tarkoitus ottaa tulevan sopimuksen
27195: sen tulisi kokouksen hyväksymän julkilausu-         pohjaksi. Asia on edelleen eräiltä osin epäsel-
27196: man mukaan vahvistaa EY -lainsäädännön              vä. EY:n komissio ei ole pystynyt kaikilta osin
27197: pohjalta yhdeksäntoista maan välinen Euroo-         määrittelemään mikä osa yhteisölainsäädän-
27198: pan talousalue, täysin niiden tekemien monen-       nöstä on katsottava soveltuvaksi Euroopan
27199: keskisten sitoumusten mukaisesti.                   talousalueen kannalta. Komission tuorein arvio
27200:    EFTA-maiden ja Euroopan yhteisön välisis-        näiden määräysten laajuudesta on 11.000 EY:n
27201: sä keskusteluissa saavutettiin tärkeä välitavoite   virallisen lehden sivua. Tähän kysymykseen
27202: kun joulukuussa pidetyssä yhteisessä ministeri-     liittyy läheisesti se, minkälaisin menetelmin
27203: kokouksessa tehtiin päätös EES-neuvottelujen        EY:n lainsäädäntö sisällytetään tulevaan EES-
27204: aloittamisesta varhain vuoden 1990 alussa.          sopimukseen.
27205:     Brysselin ministerikokouksen päätökset mer-        - Missä asioissa tarvitaan poikkeuksia tai
27206: kitsevät mm. sitä, että kaikki EY:n jäsenmaat       siirtymäjärjestelyjä.
27207: komission ohella tukevat neuvottelujen aloitta-        - Kolmas keskeinen kysymys on EES:n
27208: mista Euroopan talousalueen luomisesta.             päätöksentekojärjestelmä.
27209:     Osapuolet ovat samaa mieltä siitä, että neu-       Korkean tason johtoryhmän asettaman aika-
27210: vottelut tulee viedä läpi nopeassa aikataulussa.    taulun mukaan selvitysluonteiset keskustelut
27211: EFTA-maiden asettamat aikataulutavoitteet           pyritään saamaan päätökseen maaliskuun lop-
27212: tähtäävät siihen, että EES-järjestely tulisi voi-   puun mennessä. Muodolliset neuvottelut voisi-
27213: maan vuoden 1993 alussa eli samaan aikaan           vat alkaa EY:n puolelta neuvotteluja käyvän
27214: kun EY:n sisämarkkinaohjelma on määrä saa-          komission saatua jäsenmailta mandaatin sii-
27215: da valmiiksi. EY on samaa mieltä siitä, että        hen. Sen on arveltu tapahtuvan loppukeväästä,
27216: tätä on syytä pitää tavoitteena, mutta ei kui-      aikaisintaan toukokuussa.
27217: 8
27218: 
27219: 
27220: 
27221: 
27222:       3. Yhdentymisen vaikutuksista kansantalouteen ja talouspolitiikkaan
27223: 
27224:    Kansainvälinen taloudellinen yhdentyminen,          Kokemukset aikaisemmista Suomen tekemis-
27225: joka ilmenee tavara- ja palvelukaupan sekä          tä integraatioratkaisuista ja osallistumisestam-
27226: tuotannontekijöiden liikkumisen esteiden vähe-      me yhdentymiskehitykseen ovat olleet positiivi-
27227: nemisenä, hyödyttää siihen osallistuvia osa-        sia. Yhdentymiskehitystä arvioitaessa sen vai-
27228: puolia lisäämällä taloudellista tehokkuutta.        kutuksia ei tulisi verrata nykytilanteeseen. Eu-
27229: Vapaakauppaa ja pääomien liikkuvuutta on            roopan yhdentyminen etenee Suomesta riippu-
27230: pääsääntöisesti pyritty koko toisen maailman-       matta. Suomen kannalta tärkeä kysymys on,
27231: sodan jälkeisen ajan lisäämään maailmanlaa-         miten Euroopan talousalueeseen osallistuminen
27232: juisesti. Tavarakaupan esteiden vähentäminen        vaikuttaa talouskehitykseemme verrattuna sii-
27233: oli 1950- ja 1960-luvuilla yksi merkittävimmis-     hen vaihtoehtoon, että jättäydymme tämän
27234: tä taloudellista kasvua ylläpitäneistä tekijöistä   yhdentymiskehityksen ulkopuolelle. Tarkastel-
27235: yhdessä teknologian nopean kehityksen kans-         taessa Suomen mahdollisuuksia harjoittaa
27236: sa.                                                 omaehtoista talouspolitiikkaa on lisäksi nähtä-
27237:                                                     vä, että talouden kansainvälistyminen on jo
27238:    Ensimmäisen öljykriisiin aiheuttamat vai-        edennyt pitkälle ja lisääntyy nopeasti myös
27239: keudet heijastuivat erityisesti Länsi-Euroopas-
27240:                                                     muista syistä kuin yhteismarkkinoiden muo-
27241: sa kasvun hidastumisena, työttömyyden lisään-
27242:                                                     dostumisen takia.
27243: tymisenä ja julkisen sektorin laajentumisena.
27244: Ongelmia pyrittiin aluksi lieventämään julkisen
27245: tuen ja protektionismin keinoin, mutta talouk-
27246: sien rakenteet jäykistyivät yhä pahemmin, in-       3.1. Yleisarvio
27247: vestointien ja tuotannon kasvu pysyi vähäisenä
27248: ja julkisen talouden rahoitustasapaino heikke-        Euroopan talousalueen luominen poistaa
27249: ni.                                                 osallistuvien maiden välisiä tavaroiden ja pal-
27250:    Talousongelmat johtivat EY :n sisällä 1980-      velusten kaupan rajaesteitä sekä erilaisista kan-
27251: luvulla talouspoliittisen ajattelun uudistumi-      sallisista säädöksistä ja määräyksistä aiheutu-
27252: seen, joka pani painoa säännöstelyn purkami-        via teknisiä esteitä. Samalla työvoiman ja pää-
27253: selle ja kilpailun lisäämiselle. Rajaesteiden vä-   oman liikkuvuuden rajoitukset vähenevät. Tä-
27254: hentäminen ja integraation syventäminen on          mä kehitys on useastakin syystä omiaan lisää-
27255: tärkeä osa Euroopassa virinnyttä pyrkimystä         mään taloudellista tehokkuutta ja edistämään
27256: markkinajohteiseen taloudellisen toimeliaisuu-      suotuisaa kokonaistaloudellista kehitystä.
27257: den tehostamiseen.                                     Ensinnäkin rajaesteiden mactaitaminen sii-
27258:    Prosessia nopeutti se, että maailmantalou-       hen liittyviä hallintomenettelyjä yksinkertaista-
27259: den nähtiin jakautuvan selvästi kolmen talous-      maila vähentää kansainvälisen vaihdannan
27260: alueen - Yhdysvaltain ja EY:n sekä Japanin          kustannuksia niin yritysten kuin viranomaisten
27261: - ympärille. Laajat kotimarkkinat ovat Japa-        kannalta. Kustannusten aleneminen lisää yh-
27262: nin ja Yhdysvaltain talouksien ponnistuspohja,      teismarkkinoiden sisäistä kauppaa.
27263: joka mahdollistaa suurtuotannon etujen hyö-            Toiseksi vapaakauppa sallii suhteellisiin etui-
27264: dyntämisen ja riittävän kilpailun kotimarkki-       hin perustuvan kansainvälisen erikoistumisen
27265: noilla, jolloin tuotannolla on hyvät edellytyk-     ja sen mahdollistaman tuotannon tehokkuuden
27266: set muodostua kilpailukykyiseksi myös maail-        lisäämisen. Suomen kannalta on oleellista, että
27267: manmarkkinoilla. Pystyäkseen kilpailemaan           vientiteollisuudella on jatkossakin kilpailija-
27268: tasavertaisesti Japanin ja Yhdysvaltain kanssa      maihin nähden tasaveroiset toimintaedellytyk-
27269: EY-maat ovat katsoneet, että Euroopassa on          set Euroopan markkinoilla. Uusia vientimah-
27270: luotava suuret, yhteiset kotimarkkinat. Tätä        dollisuuksia avaava muutos on esim. Euroo-
27271: arviota voidaan pitää Euroopan yhdentymiske-        passa suunniteltu julkisten hankintojen vapaut-
27272: hityksen eräänä talouspoliittisena perustana.       taminen ulkomaiselle kilpailulle.
27273:                                                                                                      9
27274: 
27275:     Kolmanneksi laajemmat markkinat edistävät           On perusteltua olettaa, että yhdentymisen
27276: suurtuotannon etujen hyödyntämisen kautta            vaikutukset ovat Suomessa samansuuntaisia
27277: tapahtuvaa tuottavuuden kasvua ja yksikkö-           kuin muissa Euroopan maissa. Osallistuminen
27278: kustannusten alenemista. Tuotantoyksiköiden          Euroopan talousalueeseen olisi omiaan lisää-
27279: suureneminen johtaa toisaalta myös sopeutu-          mään kansantalouden tehokkuutta ja koko-
27280: misongelmia aiheuttaviin rakennerationalisoin-       naistuotantoa sekä mahdollisuuksia kohottaa
27281: teihin.                                              elintasoa. Myönteisen kehityksen toteutuminen
27282:     Neljänneksi tavaroiden ja palvelusten sekä       edellyttää, että sopeutumisvaatimuksiin ky-
27283: työvoiman ja pääoman esteettömämpi liikku-           etään vastaamaan tuotantovoimia uudelleen
27284: minen johtaa kilpailun tehostumiseen ja kaven-       kohdentamalla.       Sopeutumisongelmat ovat
27285: taa siten kuluttajaa hyödyttävällä tavalla kus-      huomattavia myös, vaikka Suomi jättäisi osal-
27286: tannusten ja hintojen välisiä marginaaleja niin      listumatta Euroopan talousalueeseen. Euroo-
27287: tuotannossa kuin jakelussa. Kilpailun tiivisty-      pan kasvun nopeutuminen on luonnollisesti
27288: minen voi johtaa tähän asti suhteellisen sulje-      kannaltamme myönteistä Suomen integraati-
27289: tuilla toimialoilla tuottavuuden merkittävään        oratkaisuista riippumatta.
27290: nousuun, mutta asettaa samalla yritysten ja             Integraation syvenemisen ulkopuolelle jät-
27291: koko kansantalouden sopeutumiskyvylle huo-           täytyminen heikentäisi pidemmällä aikavälillä
27292: mattavia vaatimuksia.                                taloutemme kilpailukykyä. Tuottavuuden nou-
27293:     Viidenneksi laajat markkinat saattavat edis-     su hidastuisi, sillä integraatioedut jäisivät saa-
27294: tää tuote- ja prosessi-innovaatioita ja sitä kaut-   matta. Suomesta niin EFTA-maihin kuin
27295: ta taloudellista kasvua. Euroopan talousalueel-      EY :öönkin vietäville tuotteille ja palveluille
27296: la tiivistyvä yhteistyö tutkimuksen ja tuoteke-      voisi muodostua sellaisia esteitä, joita muilla
27297: hittelyn alalla on omiaan voimistamaan integ-        länsieurooppalaisilla mailla ei olisi. Suomalai-
27298: raation dynaamisia vaikutuksia.                      silla yrityksillä ei olisi yhtä hyviä mahdolli-
27299:                                                      suuksia kuin muilla osallistua Euroopassa
27300:     EY:n piirissä tehdyt arviot yhdentymisen         käynnistettäviin tutkimus- ja kehittämishank-
27301:  potentiaalisista vaikutuksista osoittavat, että     keisiin. Kilpailun lisääntymisen mukanaan tuo-
27302:  alueen bruttokansantuote olisi keskipitkällä ai-    mat kustannussäästöt jäisivät toteutumatta, ja
27303:  kavälillä tuntuvasti suurempi kuin ilman yh-        vientisektori joutuisi käyttämään kalliimpia
27304:  dentymistä ja kuluttajahinnat selvästi mata-        tuotantopanoksia kuin kilpailijat. Välittömim-
27305:  lampia kiristyvän kilpailun ja tuottavuuden         min ulkopuolelle jättäytyminen näkyisi ilmei-
27306:  nousun vuoksi. Nopeutunut kasvu alentaisi           sesti suomalaisten yritysten ulkomaille suun-
27307:  työttömyysastetta ja parantaisi julkisen sekto-     tautuvien sijoitusten lisääntymisenä.
27308:  rin rahoitustasapainoa. Vaikutusten suuruu-            Suomen talous on pääpiirteiltään varsin sa-
27309:  desta ei ole esitettävissä varmoja laskelmia. On    mankaltainen EY:n kanssa. Palvelujen osuus
27310:  silti perusteltua arvioida, että vaikutukset ovat   bruttokansantuotteesta on kummassakin noin
27311:  myönteisiä pitkällä aikavälillä. Tätä tukevat       2/3. Investointiasteemme on hieman korkeam-
27312:  sekä talousteoreettiset käsitykset että mennei-     pi kuin EY:ssä; kulutuksen osuus puolestaan
27313:  syydessä saadut kokemukset.                         meillä alempi. Tehdasteollisuuden osuus on
27314:     Lyhyellä aikavälillä yhdentymiseen varautu-      meillä noin viidennes ja EY:ssä noin neljännes.
27315:  minen näyttää jo nyt lisänneen investointeja           Teollisuutemme rakenne on kuitenkin huo-
27316:  EY-maissa ja siten kohentaneen työllisyyttä ja      mattavasti yksipuolisempi kuin useimpien EY-
27317:  hyvinvointia. Kysymyksessä on paljolti luotta-      maiden.
27318:  muksen vahvistuminen siihen, että Euroopan
27319:  talouskasvu nopeutuu yhdentymisen ansiosta.
27320:     Toisaalta protektionismin purkaminen ja kil-     Vaikutukset talouspolitiikkaan
27321:  pailun kiristyminen osaltaan myös vähentävät
27322:  työpaikkoja. Epävarmaa on, syntyyko uusia             Suomen talouspoliittiset tavoitteet ovat pit-
27323:  työpaikkoja sitä mukaa kuin vanhoja poistuu         kälti samankaltaiset EY:n tavoitteiden kanssa.
27324:  ja siirtyvätkö pääoma ja työvoima joustavasti       Talouspolitiikan perusasetelma ei muutu olen-
27325:  uusille aloille ja alueille. Sopeutumisongelmat     naisesti EY:n sisämarkkinoiden toteutuessa.
27326:  voivat aiheuttaa työttömyyden lisääntymistä         Olemme olleet tähänkin saakka tilanteessa,
27327:  ainakin paikallisesti. Tämän johdosta tarvitaan     jossa talous on sopeutettu ulkoisen toiminta-
27328:   aktiivista työvoima- ja aluepolitiikkaa.           ympäristön vaatimuksiin ja hyvinvoinnin ko-
27329: 
27330:  2 3003060
27331: 10
27332: 
27333: hottaminen on perustunut vientiin. Viennin           Kun mukaan lasketaan myös EFTA-maiden
27334: edellytykset on turvattu mm. liittymällä EF-         osuus, on koko eurooppalaisen talousalueen
27335: TAan ja vapaakauppasopimuksella EY:n kans-           osuus lähes 2/3 ulkomaankaupasta.
27336: sa.                                                     Suomen vienti EY -alueelle eroaa rakenteel-
27337:    Talouspolitiikan kannalta yhdentyminen            taan merkittävästi muusta viennistä. Se on
27338: merkitsee ennen kaikkea sitä, että niin yritys-      painottunut suurelta osin metsäteollisuustuot-
27339: ten kuin luonnollisten henkilöiden toiminta-         teisiin; niiden osuus EY -viennistä on ollut noin
27340: edellytysten on oltava kilpailukykyisiä. Suuret      60 OJo, kun niiden osuus kokonaisviennistä on
27341: erot esimerkiksi julkisen sektorin koossa ja         40 OJo. Sen sijaan investointitavaroiden osuus
27342: verotuksessa voisivat muodostua ongelmallisik-       on ollut suhteellisen vähäinen, 15 OJo. Vain
27343: si. Suomen osalta voidaan todeta, että julkisen      noin neljännes koko metallituote- ja koneteol-
27344: sektorin osuus kansantaloudesta kuten myös           lisuuden viennistä suuntautuu EY -maihin. Ai-
27345: bruttoveroasteemme ovat hieman korkeampia            van viime vuosina kauppa EY -maiden kanssa
27346: kuin EY -maissa keskimäärin, kun mukaan lue-         on kuitenkin alkanut monipuolistua. Metallite-
27347: taan lakisääteiseen työeläketurvaan käytettävät      ollisuustuotteiden vienti on kasvanut ja vienti
27348: TEL-maksut. Verotuksemme rakenne on myös             EY-alueelle on kyennyt jonkin verran korvaa-
27349: pääpiirteiltään samankaltainen EY -maiden kes-       maan lähiympäristömme maiden hitaasta ta-
27350: kiarvon kanssa. Tuloverotus on meillä jonkin         loudellisesta kasvusta ja tasapainovaikeuksista
27351: verran kireämpää samoin hyödykeverotus. Yri-         johtuvaa kysynnän laskua.
27352: tysverojen BKT -osuus on meillä sitä vastoin            EY -tuonnin rakenne on monipuolinen. Se
27353: alempi kuin EY -maissa keskimäärin.                  muistuttaa kokonaistuonnin rakennetta koos-
27354:    Vaikka perusasetelma ei muutu, asettaa yh-        tuen yhtä lailla raaka-aineista ja tuotantotar-
27355: dentymiskehitys silti uusia vaatimuksia Suo-         vikkeista sekä investointi- ja kulutustavaroista.
27356: messa harjoitettavalle talouspolitiikalle. Tar-      Ainoastaan energian tuonnista EY :n osuus on
27357: peet yhdentää lainsäädäntöä ja menettelyjä           vähäinen.
27358: EY :n kanssa lisääntyvät esimerkiksi teollisuus-        EY -maista Suomen ulkomaankauppa on
27359: ja muussa elinkeinopolitiikassa. Myös tulopoli-      keskittynyt Isoon-Britanniaan ja Saksan Iiitto-
27360: tiikka joutuu yhdentymisen myötä uuteen ti-          tasavaltaan. Niihin suuntautuu runsas puolet
27361: lanteeseen. Kun ns. kotimarkkinasektori jou-         kaupasta tämän alueen kanssa. Sen sijaan kan-
27362: tuu enenevästi kilpailemaan tuonnin kanssa,          santalouksina merkittävillä Ranskalla, Italialla
27363: on tulopoliittisissa ratkaisuissa otettava nykyis-   ja Espanjalla on suhteellisen pieni, joskin kas-
27364: tä laajemmin huomioon avoimen sektorin ja            vava merkitys Suomen ulkomaankaupassa.
27365: koko kansantalouden palkanmaksukyky. In-             Suomen kauppatase EY -alueen kanssa on ollut
27366: flaation hillintä Euroopassa vallitsevalle tasolle   viime vuosina alijäämäistä; v. 1989 vaje oli
27367: saa entistä korostetumman aseman raha- ja            vajaat 3 mrd mk. Alijäämä on erittäin epäta-
27368: finanssipolitiikan tavoitteenasettelussa. On         saisesti jakautunut. Saksan Iiittotasavallan
27369: huomattava, että nämä vaatimukset syntyvät           kanssa kauppa oli 7 mrd mk alijäämäinen, kun
27370: täysin riippumatta siitä osallistummeko mah-         taas Ison-Britannian kanssa Suomella oli 5 mrd
27371: dolliseen EES-sopimukseen vai emme.                  markan suuruinen kauppataseylijäämä.
27372:                                                         Euroopan sisämarkkinoiden kehittämisohjel-
27373:                                                      malla on arvioitu olevan huomattavia vaiku-
27374: 3.2. Ulkomaankauppa                                  tuksia ulkomaankaupan tasoon ja rakentee-
27375:                                                      seen. EY:n taholta on korostettu, ettei ohjelma
27376:    Suomen ja Euroopan yhteisöjen vapaakaup-          ole luonteeltaan protektionistinen ja että sen
27377: pasopimusten mukaiset teollisuustuotteiden           kokonaisvaikutus kansainväliseen kauppaan
27378: tullinalennukset tulivat voimaan asteittain vuo-     on sitä lisäävä. Toisaalta talousalueen sisäinen
27379: sikymmenen aikana 1980-luvun puoliväliin             kauppa kasvaisi selvästi nopeammin kuin
27380: mennessä. Tämän ajan kuluessa pääosa Suo-            kauppa muiden maiden kanssa. Suomen kan-
27381: men teollisuudesta on vähitellen sopeutunut          nalta keskeistä on, että yhdentymisen hyötyjen
27382: vapaan kansainvälisen kilpailun olosuhteisiin.       odotetaan syntyvän osittain juuri kolmansien
27383:    Länsi-Euroopan yhdentyminen on jo nyt             maiden kanssa tapahtuvaa kauppaa syrjäyttä-
27384: huomattavasti muovannut ulkomaankaup-                mällä.
27385: paamme. Vuonna 1989 Euroopan yhteisön                   Osallistumalla tavaroiden vapaata liikkumis-
27386: osuus Suomen tavarakaupan arvosta oli 44 OJo.        ta edistäviin toimiin Euroopan talousalueen
27387:                                                                                                     11
27388: 
27389: puitteissa voidaan olennaisesti vähentää Suo-        koneiden valmistus, sähkötekniikkaan, elektro-
27390: men vientiin kohdistuvia syrjäytymisvaikutuk-        niikkaan ja viestintään kytkeytyvät alat, lai-
27391: sia. Kaupan teknisten esteiden poistaminen ja        vanrakennus, teollisuuskemikaalien valmistus
27392: julkisten hankintojen vastavuoroinen vapautta-       sekä tekstiilien ja vaatteiden valmistus. Näiden
27393: minen olisivat Suomen kannalta merkittäviä           alojen osuus Suomen tehdasteollisuuden jalos-
27394: edistysaskeleita. Rajamuodollisuuksien purka-        tusarvosta on vajaa 40 %; jonkin verran pie-
27395: minen kokonaan sekä siihen liittyvä alkuperä-        nempi kuin EY -alueella. Metsäteollisuus ei
27396: säännöstön poistaminen jäävät Suomen ratkai-         kuulunut selvityksen mukaan herkkiin aloihin.
27397: sun ulkopuolelle, mutta näiden tekijöiden hait-         Suomen suhteellinen etu kaupassa EY -mai-
27398: tavaikutuksia voidaan tuntuvasti vähentää me-        den kanssa on pääoma- ja luonnonvaraintensii-
27399: nettelytapoja yksinkertaistamalla. Normien ja        visillä aloilla, siis lähinnä metsäteollisuudessa,
27400: säädösten     yhdenmukaistaminen      vähentää       johon vientimme EY:öön on selvästi painottu-
27401: markkinoiden segmentoitumista ja parantaa            nut. On kuitenkin ilmeistä, että viennin kehit-
27402: tältä osin etenkin PKT -yritysten toimintaedel-      täminen vain tähän suuntaan ei ole pitkällä
27403: lytyksiä.                                            aikavälillä toivottavaa. Suomen viennin kasvu
27404:                                                      ei myöskään voi perustua alhaisiin työvoima-
27405:                                                      kustannuksiin. Myönteisenä vaihtoehtona on
27406: Vaikutukset kotimarkkinoilla                         sopeutuminen siten, että aktiivisesti kehitetään
27407:                                                      teknistä osaamista ja sen soveltamista tuotan-
27408:    Integraatio vaikuttaa tavarakaupan lisäksi        toon. Suomen viennin on entistä enemmän
27409: kotimarkkinoihin ja palvelukauppaan. Koti-           perustuttava tutkimukseen ja tuotekehittelyyn
27410: markkinoiden avautuminen kilpailulle tuottaa         sekä parempaan osaamiseen.
27411: laadultaan ja hinnaltaan edullisempia hyödyk-
27412: keitä kotitalouksille, mutta myös kustannusta-
27413: son alenemisen kautta etua vientiteollisuudelle.
27414:                                                      3.3. Tuotannontekijävirrat
27415: Myönteisten vaikutusten toteutumista on edis-
27416: tettävä kehittämällä aktiivisesti Suomen kilpai-
27417: lupolitiikkaa.                                          Suorien sijoitusten kehityksellä mitaten suo-
27418:    Tehokkuuden lisäämisen paine johtaa toi-          malaisten yritysten kansainvälistyminen on ol-
27419: saalta myös työpaikkojen menetyksiin ja yri-         lut varsin nopeaa. Vuonna 1988 sijoituspää-
27420: tyskokoa kasvattaviin toimialarationalisointei-      oman nettovienti Suomesta yli kaksinkertaistui
27421: hin. Tuntuvimmat sopeutumispaineet kohdis-           edellisvuodesta ja nousi yhteismääräitään liki
27422: tuvat suljettuun sektoriin, jossa kilpailun puut-    8 mrd markkaan, mikä oli noin 15 % yritysten
27423: teen vuoksi hintasuhteet ovat saattaneet vääris-     kiinteistä investoinneista Suomessa. Valtaosa
27424: tyä ja tehokkuus jäädä alhaiseksi. Joidenkin         sijoituksista on suuntautunut Eurooppaan ja
27425: teollisuuden toimialojen lisäksi tämä koskee         etenkin viime vuosina EY-alueelle; taustalla on
27426: palveluja, jotka ovat vasta nyt joutumassa           ollut välittömien markkinointinäkökohtien
27427: tehokkaan kansainvälisen kilpailun piiriin.          ohella pyrkimys turvata asema EY:n sisällä
27428:     Yhdentymisen aiheuttama sopeutuminen hei-        epävarmoissa kauppapoliittisessa asetelmissa.
27429: jastuu mm. siten, että tuonti Euroopan talous-          EES-sopimuksen seuraamukset suorien sijoi-
27430: alueelta osittain syrjäyttää kotimaista tuotan-      tusten määrän ja suuntautumisen kannalta
27431: toa, samalla kun tuonti kolmansista maista           riippuvat mm. siitä, millaisiksi yritykset näke-
27432:  saattaa vähetä. EY :ssä tehdyissä selvityksissä     vät strategiset valintavaihtoehtonsa. Ne ilmei-
27433:  on pyritty tunnistamaan integraatioprosessin        sesti vaihtelevat merkittävästi yritysten välillä.
27434:  kannalta herkkiä toimialoja. Yhdentymisen           On mahdollista, että EY -maihin suuntautuvien
27435:  vaikutukset ovat tuntuvimmat aloilla, joilla        suorien sijoitusten kasvu hidastuu, jos EES-
27436:  teknisten kaupan esteiden poistamisella on suu-     sopimuksella kyetään turvaamaan Suomessa
27437:  ri merkitys ja joilla yhteisön sisäiset hintaerot   toimivan vientiteollisuuden tasavertainen kil-
27438:  ovat huomattavat. Lisäksi vaikutusta on julkis-     pailuasema EY -alueella toimivien yritysten
27439:  ten hankintojen osuudella ja toimialan avoi-        kanssa. Tuotannon kansainvälistämiseen ei täl-
27440:  muudella. Näin määriteltyjen 40 herkän toimi-       löin enää ole entisenlaista painetta, kun yrityk-
27441:  alan osuus on 50 OJo alueen teollisuustuotannon     sillä on varmuus viennin esteettömyydestä. Yh-
27442:  jalostusarvosta. Suomen kannalta merkittä-          dentyminen voisi lisätä myös ulkomaisten yri-
27443:  vimmät alat ovat eräiden teollisuudenalojen         tysten halukkuutta investoida Suomeen, mikä
27444: 12
27445: 
27446: olisi myönteistä mm. kotimaisen tuotannon ja        min maasta toiseen. Kasvaneet taloudelliset
27447: kilpailuolosuhteiden kannalta.                      kytkennät ovat johtaneet laajamittaiseen ta-
27448:    Kilpailun kiristyminen ja liikkeenperustami-     louspoliittiseen yhteistyöhön erityisesti johta-
27449: sen helpottuminen johtavat samalla siihen, että     vien teollisuusmaiden kesken. Kehitys on toi-
27450: yritykset kiinnittävät entistä enemmän huomio-      saalta lisännyt mm. OECD:n ja IMF:n piirissä
27451: ta sijoittautumiseensa. Sijaintiin vaikuttavina     harjoitettavan monenkeskisen talouspoliittisen
27452: tekijöinä tulevat palkkakustannusten rinnalla       yhteistyön merkitystä, jossa myös pienillä
27453: painottumaan myös työmarkkinaolosuhteet             mailla on mahdollisuus esittää näkemyksiä
27454: sekä muut yritysten toimintaedellytyksiin vai-      kansainvälisen talouspolitiikan suunnasta.
27455: kuttavat tekijät. Tarve eri maissa sovellettavien      Osallistuminen tiivistyvään integraatioon
27456: säännösten harmonisointiin lisääntyy kilpailuo-     asettaa kasvavia vaatimuksia talouspolitiikan
27457: losuhteiden yhtenäistämiseksi.                      hoidolle. Talouden tasapainoinen kehitys ja
27458:    Työvoiman liikkuvuudelle nykyisellään ase-       tehokkuus nousevat yhä tärkeämmiksi. Nämä
27459: tettujen esteiden olennainen väheneminen voisi      vaatimukset heijastuvat niin suhdannepolitii-
27460: lisätä työvoiman siirtymistä paremman palkan-       kan kuin rakennepolitiikankin harjoittamiseen.
27461: maksukyvyn omaaviin maihin, mikä olisi omi-         Talouspolitiikassa tulee ottaa entistä selvem-
27462: aan johtamaan eri maiden välillä niin tuotta-       min huomioon tärkeimmät päätökset ja kehi-
27463: vuudessa kuin palkkatasoissakin vallitsevien        tys Euroopan talousalueella. Kunkin maan
27464: erojen pienenemiseen. Vaikutukset eivät kui-        oma talouspolitiikan liikkumavara vähenee.
27465: tenkaan muodostune nopeiksi tai suuriksi;           Integraation syveneminen lisää sekä talouden
27466: mm. EY :n sisällä vallitsee edelleen huomatta-      ulkoista riippuvuutta että talouspolitiikalle täs-
27467: via eroja niin paikoissa kuin työttömyydessä-       tä koituvia rajoituksia.
27468: kin, sillä työvoiman liikkuvuus on useastakin          Mahdollisesti soimittava EES-sopimus ei sel-
27469: syystä edelleen rajoitettua. Itä-Euroopan kehi-     laisenaan vaikuta mahdollisuuksiimme harjoit-
27470: tys saattaa vaikuttaa työvoiman liikkuvuuteen       taa itsenäistä finanssipolitiikkaa. Julkisiin me-
27471: koko maanosassa ja siten sillä voi olla vaiku-      noihin sekä veroihin kohdistuvilla päätöksillä
27472: tuksensa myös EES-alueella.                         on myös jatkossa mahdollista vaikuttaa koti-
27473:    Työvoiman liikkuvuuden lisääntyessä voi          maisen kysynnän kehitykseen ja sitä kautta
27474: Suomessa korkeasti koulutetun työvoiman             mm. työllisyyteen ja inflaatioon. Sopimus-
27475: osalta esiintyä halukkuutta siirtyä EY -alueelle,   järjestely ei myöskään vaikuta suoraan raha-
27476: koska palkkaerot ovat EY -maissa suuremmat          tai tulopolitiikkaan.
27477: ja tuloverotus keveämpää sekä elinkustannuk-           Talouden avoimuuden lisääntyminen ja ul-
27478: set matalammat. Ulkomaiset työskentelyjaksot        koisten rajoitusten korostuminen, jotka vain
27479: lisääntyvät jo aktiivisten kansainvälistymispyr-    osittain riippuvat Euroopan talousalueen muo-
27480: kimysten vuoksi. Suomen suhteellisen korkea         dostumisesta, kaventavat kuitenkin tosiasiallis-
27481: palkkataso saattaisi samalla houkutella tänne       ta talouspoliittista liikkumatilaa. Tämä voi olla
27482: työvoimaa EY:n matalapalkkamaista. Toteutu-         ongelma suhdannepolitiikan kannalta, koska
27483: essaan ulkomaisen työvoiman lisääntyvä tar-         viime vuosien suurten investointien takia teolli-
27484: jonta lieventäisi ennakoitua työvoimapulaa.         suuden rakenne näyttää pysyvän metsäteolli-
27485: Palkkaerot ovat kuitenkin vain yksi työvoiman       suusvaltaisena ja siten suhdanneherkkänä.
27486: liikkuvuuteen vaikuttava tekijä. Suomen             Kansainvälisen työnjaon lisääntyessä kotimai-
27487: maantieteellinen sijainti ja ilmasto sekä kieli-    nen tuotanto riippuu yhä enemmän kysynnästä
27488: ongelmat ja kulttuurierot hillitsevät Suomeen       muissa maissa, samalla kun kilpailukyvyn mer-
27489: suuntautuvaa työvoimavirtaa.                        kitys korostuu markkinaosuuksiin vaikuttava-
27490:                                                     na tekijänä. Elvyttäväksi tarkoitettu finanssi-
27491:                                                     politiikka ei johda tarkoitettuun tulokseen, jos
27492: 3.4. Talouspolitiikan puitteet                      se lisää inflaatiota ja vaihtotaseen alijäämää
27493:                                                     sekä kohottaa korkotasoa. Seurauksena voi
27494:    Osallistuminen kansainväliseen työnjakoon        olla taloudelliseen kehitykseen ja talouspoli-
27495: lisää taloudellista tehokkuutta, mutta liittää      tiikkaan kohdistuva luottamuksen heikkenemi-
27496: maan samalla kiinteästi muiden maiden talou-        nen, joka heijastuu herkästi ulkomaisiin pää-
27497: delliseen kehitykseen. Taloudellisen kanssakäy-     omanliikkeisiin.
27498: misen ja vuorovaikutuksen lisääntyessä mm.             Talouksien entistä tiiviimpi nivoutuminen
27499: suhdannevaihtelut välittyvät entistä nopeam-        yhteen merkitsee paineita mm. pääoma- ja
27500:                                                                                                     13
27501: 
27502: tuloverotuksen yhdenmukaistamiseksi sekä            palkkaratkaisuissa muiden maiden linjasta
27503: etenkin liikevaihtoverojärjestelmän muuttami-       ovat rajoitettuja. Hintakilpailukykyä heikentä-
27504: seksi lähemmäksi muissa maissa sovellettavaa.       vät ratkaisut johtaisivat aiempaa nopeammin
27505: Suomen nykyinen liikevaihtoverojärjestelmä          ulkomaankaupan tasapainon heikkenemiseen
27506: onkin tarkoitus kehittää niin, että ns. piilevän    ja siten tarpeeseen kiristää talouspolitiikkaa
27507: liikevaihtoveron aiheuttama rasitus viennille       muilla lohkoilla. Hallitsematon kustannuskehi-
27508: poistuu. Samanlaisia perusteita ainakin osittai-    tys heikentää myös yritysten luottamusta mah-
27509: seen yhdenmukaistamiseen esiintyy välillisen        dollisuuksiin toimia Suomessa ja voi siten ai-
27510: verotuksen suhteen myös muilta osin.                heuttaa tuotannon siirtämistä muualle.
27511:    Ulkomaisten pääomanliikkeiden vapautumi-            Talouspolitiikan liikkumavaran vähitellen
27512: sen seurauksena valuuttakurssipolitiikan ja ra-     kaventuessa olisi tärkeää, että tulopolitiikalla
27513: hapolitiikan välinen yhteys on tiivistynyt siten,   tuetaan tasapainoista taloudellista kehitystä.
27514: että kiinteästä valuuttakurssista on tullut aiem-   Talouden joustavuutta ja rakenteellista sopeu-
27515: paa selvemmin rahapolitiikan välitavoite. Kor-      tusta korostavien kehityssuuntien perusteella
27516: koherkkien pääomanliikkeiden takia markki-          lienee odotettavissa, että tuloratkaisuissa siirry-
27517: nakorot määräytyvät pitkälti valuuttamarkki-        tään nykyistä enemmän liitto- ja yritystasolle.
27518: nakehityksen perusteella. Tällöin aktiivisella      Maltillisen kustannus- ja hintakehityksen edis-
27519: korkopolitiikalla ei juuri voida vaikuttaa talou-   tämiseksi tarvittaneen kuitenkin jatkossakin
27520: delliseen toimeliaisuuteen. Samalla korostuu        sellaisia tulopoliittisia ratkaisuja, joissa koko-
27521: finanssi- ja tulopolitiikan merkitys talouden       naistaloudelliset rajoitukset ja tavoitteet ote-
27522: tasapainoisen kehityksen edistämisessä.             taan huomioon. Kuten tähänkin saakka, voi-
27523:    Hyödyke- ja tuotannontekijämarkkinoiden          daan kansantalouden vakaa kehitys turvata
27524: integroituminen johtaa hintakilpailukyvyn           vain siten, että talouspolitiikan eri lohkot yh-
27525: merkityksen korostumiseen entisestään. Yritys-      dessä huolehtivat kilpailukyvyn säilymisestä.
27526: ten ja työntekijöiden mahdollisuudet poiketa
27527: 14
27528: 
27529: 
27530: 
27531: 
27532:                                    4. Neuvottelujen asiasisältö
27533: 
27534: 
27535: 4.1. Yleistä                                            hottomimpia ja niiden kustannukset kuluttajil-
27536:                                                         le suurimmat.
27537:    EFTAn ja EY:n välisissä keskusteluissa on               Tavoitteet ovat parhaiten saavutettavissa ot-
27538: pyritty selvittämään sekä tulevan järjestelyn           tamalla EES-järjestelyn oikeudelliseksi pohjak-
27539: sisältöä että siihen liittyviä hallinnollisia järjes-   si EY:n voimassaolevat määräykset ja niiden
27540: telyitä. Keskusteluiden jälkeen joulukuussa             vakiintunut tulkinta. Tämä tarkoittaa, että
27541: 1989 pidetyssä yhteisessä ministerikokouksessa          EFTA-maiden ja EY:n sekä EFTA-maiden
27542: päätettiin jatkaa työtä sellaisen kattavan järjes-      keskinäiset suhteet perustuisivat sisällöltään ja
27543: telyn luomiseksi, joka                                  vaikutuksiltaan samanlaisille säännöille, jotka
27544:    - toteuttaa tavaroiden, palvelusten, pää-            ovat voimassa EY:ssä. Näin EFTA-maat pääsi-
27545: omien ja ihmisten liikkuminen yhteisesti määri-         sivät EES:n kattamilla aloilla osallisiksi sa-
27546: teltävien EY:n relevanttien saavutusten pohjal-         moista eduista kuin EY:n jäsenmaat. Vastaa-
27547: ta; perustavaa laatua olevien kansallisten etu-         vasti EY saisi saman aseman EFTA-maissa.
27548: jen takia oikeutetuista poikkeuksista samoin               Parhaillaan ollaan määrittelemässä mitkä
27549: kuin siirtymäkauden järjestelyistä voitaisiin           EY:n määräykset otetaan EES-järjestelyn poh-
27550: neuvotella; tasapuoliset kilpailuehdot olisi var-       jaksi. Tämä työ on tarkoitus saada pääosin
27551: mistettava;                                             valmiiksi maaliskuun aikana, ennenkuin ko-
27552:                                                         missio laatii neuvostolle luonnoksen varsinai-
27553:    - vahvistaa ja laajentaa yhteistyötä EY:n            seksi neuvottelumandaatiksi.
27554: toiminnan puitteissa muilla aloilla kuten tutki-
27555:                                                            Tämä ei tarkoita, että kaikki EY -määräykset
27556: mus ja kehitystyö, ympäristö, koulutus, työ-
27557:                                                         olisivat EES-järjestelyssä sovellettavia.
27558: olosuhteet ja sosiaaliturva, kuluttajansuojelu,
27559:                                                            EFTA-maiden ja EY:n välillä on nimeno-
27560: pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevat ohjel-
27561:                                                         maisesti sovittu, että tulevissa neuvotteluissa
27562: mat ja matkailu;
27563:                                                         on erikseen sovittava poikkeuksista ja siirtymä-
27564:    - vähentää alueiden välisiä taloudellisia ja         kausista. Pysyviä poikkeuksia voidaan saada
27565: sosiaalisia eroja.                                      vain jos niitä voidaan perustella perustavaa
27566:    Tulevan järjestelyn aineellisen sisällön poh-        laatua olevilla kansallisilla eduilla.
27567: jaksi otettiin periaate tavaroiden, palvelusten,           On ilmeistä, että järjestelyyn sisältyy yleinen
27568: pääomien ja ihmisten vapaasta liikkumisesta             säännös siitä, missä ajassa kansallinen lainsää-
27569: sekä yhteistyön tiivistämisestä niihin liittyvillä      däntö on saatettava yhdenmukaiseksi EES-
27570: muilla alueilla. Kyseessä on kokonaisuus, jon-          määräysten kanssa. Taloudellisten ongelmien
27571: ka eri osat eivät ole toisistaan irroitettavissa.       välttämiseksi voidaan neuvotella pidempiä siir-
27572: Kansainvälisen vuorovaikutuksen lisääminen              tymäkausia. Jokaisen maan oma asia on mää-
27573: joillakin talouden aloilla, niin että tietyt alueet     ritellä tarpeensa poikkeuksiin ja siirtymäjärjes-
27574: jäisivät ulkopuolelle, ei tässä tilanteessa olisi       telyihin. Poikkeamat yleisistä säännöistä ovat
27575: mahdollista eikä etujemmekaan mukaista.                 kuitenkin todellisia neuvottelukysymyksiä ja ne
27576:    Vapaakaupparatkaisumme perustui 1960- ja             on syytä rajoittaa vähiin.
27577: 1970-luvuilla siihen, että koko teollisuutemme
27578: saatettiin kansainvälisen kilpailun piiriin, eikä
27579: vain niitä osia, joiden arveltiin parhaiten pysty-      EY:n sisämarkkinaohjelman toteuttaminen
27580: vän kilpailuun. Kokemuksemme osoittavat, et-
27581: tä valittu linja koituu kansantaloutemme eduk-            EY:ssä hyväksyttiin vuonna 1985 ohjelma,
27582: si. Olemme myös nähneet, että ne taloutemme             ns. valkoinen kirja, yhteisön sisäisten markki-
27583: sektorit, jotka toimivat ulkoiselta kilpailulta         noiden loppuun saattamiseksi. Ohjelmaan si-
27584: suljetussa toimintaympäristössä, ovat olleet te-        sältyvät 279 direktiiviä on tarkoitus saada hy-
27585:                                                                                                 15
27586: 
27587: väksytyksi vuoden 1992 loppuun mennessä.              Kun sisämarkkinaohjelman useimmat saa-
27588: Vuoden 1990 alussa komissio oli tehnyt miltei      dökset ovat muodoltaan direktiivejä, ne on
27589: kaikki direktiiviesitykset. Neuvoston hyväksy-     sisällytettävä jäsenmaiden lainsäädäntöön, en-
27590: miä direktiivejä on noin 160. Lisäksi kymmen-      nen kuin niistä tulee sitovaa oikeutta. Tähän
27591: kunta direktiiviä on hyväksytty asiasisällöltään   on yleensä aikaa 12-24 kuukautta. Kokemus
27592: ja puolisenkymmentä osittain.                      on osoittanut, että mitä vaikeampi asia, sitä
27593:    Asiaryhmittäin tarkasteltuna tilanne on toi-    pidempi sopeutumisaika. Keskeiset osat ohjel-
27594: senlainen. Pääomanliikkeiden vapauttaminen         masta olisi siksi saatava EY :n neuvostossa
27595: on edennyt pisimmälle. Sitä koskevat säännök-      hyväksytyiksi vuonna 1990 - varsinkin direk-
27596: set saatiin hyväksytyksi jo runsas vuosi sitten.   tiivien sisältöä koskeva asiallinen yhteisymmär-
27597: Osinko- ja vastaavien pääomatulojen verotuk-       rys - sillä päätöksenteko vie yleensä noin
27598: sen yhtenäistäminen lähdeveron avulla on kui-      puoli vuotta. Verotus, rajatarkastusten poista-
27599: tenkin toistaiseksi epäonnistunut.                 minen sekä eräät muutkin vaikeat asiat edellyt-
27600:    Toinen varsin hyvin edistynyt merkittävä        tävät neuvoston yksimielistä päätöstä.
27601: sisämarkkinaohjelman lohko on rahoituspalve-          Ohjelman täytäntöönpanon viimeinen askel,
27602: lut. Myös teknisen harmonisoinnin alalla ja        direktiivien voimaansaattaminen jäsenmaissa,
27603: julkisissa hankinnoissa sekä liikennealalla työ    on vaikein vaihe koko prosessissa. Vielä vuo-
27604: on edistynyt hyvin.                                den 1989 syyskuussa kaikissa jäsenmaissa oli
27605:    Sisämarkkinaohjelman suurimmat ongelmat         voimassa vain seitsemän direktiiviä. Aikatau-
27606: liittyvät välillisen verotuksen tasojen lähentä-   lun mukaan niitä olisi pitänyt olla voimassa 68.
27607: miseen, rajatarkastusten poistamiseen sekä            Marraskuun puoliväliin mennessä direktii-
27608: eläin- ja kasvinsuojelumääräysten yhdenmu-         vien määrä oli noussut viiteentoista, kun koko
27609: kaistamiseen. Näiden osalta ei tapahtunut odo-     EY-alueella olisi pitänyt olla voimassa jo 80
27610: tettua läpimurtoa vuoden 1989 jälkipuoliskol-      direktiiviä. Uusimmat jäsenmaat Espanja ja
27611: la. Sisämarkkinaohjelman ehkä tärkeimmässä         Portugali ovat olleet hitaimpia hyväksymään
27612: yksittäisessä asiaryhmässä, välillisen verotuk-    sääntöjä, myös Italia ja Kreikka ovat toimeen-
27613: sen tasojen lähentämisessä, alkuperäiset tavoit-   panneet direktiivejä kansallisessa lainsäädän-
27614: teet ovat vesittyneet.                             nössään muita jäsenmaita hitaammin.
27615: 16
27616: 
27617: 4.2. Tavarakauppa                                      kaan pidetä realistisena tavoitehavan EES:n
27618:                                                        järjestelyn pohjaksi.
27619:    Te'Ollisuustuotteet ja eräät jalostetut maata-         EFTA-maat ja EY:n komissio ovat olleet
27620: loustuotteet ovat tullittornia Suomen ja Euroo-        yhtä mieltä siitä, että nykyistä vapaakauppa-
27621: pan talousyhteisön (EEC) sekä Euroopan va-             järjestelyä, joka nyt perustuu EFTA-maiden ja
27622: paakauppaliiton (EFTA) jäsenmaiden välillä             EY :n välisiin kahdenvälisiin vapaakauppasopi-
27623: 1970-luvun alussa solmittujen vapaakauppaso-           muksiin, voidaan merkittävästi parantaa. Sa-
27624: pimusten nojalla. Sopimuksilla on poistettu            moin alkuperäsääntöjä voidaan vielä huomat-
27625: myös määrälliset kaupparajoitukset. Tulevilla          tavasti yksinkertaistaa. Näin voidaan helpottaa
27626: EES-järjestelyillä pyritään jäljellä olevien eri-      niistä muuten aiheutuvia hankaluuksia.
27627: tyisesti teollisuustuotteiden kauppaa haittaa-            Selvitysluonteisissa keskusteluissa on ollut
27628: vien kaupan esteiden poistamiseen.                     esillä myös ajatus, että EFTA-maat ja EY
27629:                                                        pyrkisivät vapaakauppajärjestelyyn perus-
27630:                                                        tuvassa yhteistyösuhteessa autonomisin toi-
27631: 4.2.1. Vapaakauppajärjestely/tulliliitto               menpitein harmonisoimaan ulkoista rajasuo-
27632:                                                        jaansa ja kauppapolitiikkaansa vähentääkseen
27633:    Tavaroiden vapaa liikkuminen EES-alueella           eroista mahdollisesti aiheutuvia ongelmia. Käy-
27634: voidaan periaatteessa toteuttaa joko vapaa-            tännössä rajasuojan harmonisoiminen voisi ta-
27635: kauppajärjestelyllä tai tulliliitolla. Vapaakaup-      pahtua lähinnä siten, että EY purkaa suojaan-
27636: pajärjestelyssä pyritään vapauttamaan vain             sa EFTA-maita keskimäärin nopeammin.
27637: EES-alueelta peräisin olevien tuotteiden liikku-       EFTA-maiden ulkoinen tullitaso on yleisesti
27638: minen, tulliliitossa vapautuisi periaatteessa          ottaen EY:n tasoa alhaisempi.
27639: myös kolmansista maista olevien tuotteiden                Koska eräät EFTA-maat eivät ole haluneet
27640: liikkuminen alueen sisällä.                            sulkea pois tulliliiton mahdollisuutta joskus
27641:    Vapaakauppajärjestelyssä tarvitaan edelleen         tulevaisuudessa, tämä kysymys jäänee avoi-
27642: alkuperäsääntöjä, joilla määritellään mitkä            meksi. EES-järjestelyn mahdollinen tuleva ke-
27643: tuotteet ovat peräisin tältä alueelta. Tulliliitos-    hittyminen tulliliitoksi edellyttää asiasta tehtä-
27644: sa alkuperäsäännöistä voitaisiin luopua.               vää osapuolten erillistä päätöstä.
27645:    Vapaakauppajärjestely ei vaikuta osapuolten
27646: suhteisiin kolmansiin maihin vaan ne voivat
27647: säilyttää itsenäisen kauppapolitiikkansa.              Suomen suhtautuminen
27648:    Tulliliitossa osapuolet soveltaisivat yhteisiä
27649: tulleja ja muuta rajasuojaa. Näin ollen myös             Hallituksen mielestä tavaroiden vapaa liik-
27650: kauppapoliittiset sopimukset ulkopuolisten             kuminen tulisi toteuttaa ensisijaisesti laajenta-
27651: maiden kanssa olisivat yhteisiä. Kaikki poik-          malla ja syventämällä EES-alueelta peräisin
27652: keamat yhteisestä kauppapolitiikasta edellyttä-        olevien tuotteiden vapaakauppajärjestelyä.
27653: vät alkuperäsääntöjen käyttöönottamista.
27654:    Selvitysluonteisissa keskusteluissa on ilmen-
27655: nyt, että tulliliittovaihtoehtoon liittyy runsaasti    4.2.2. Alkuperäsäännöt ja rajamuodollisuu-
27656: sekä materiaalisiin määräyksiin että instituti-               det
27657: onaalisiin järjestelyihin (kauppapolitiikkaa
27658: koskeva yhteinen päätöksenteko, yhteiset tulli-           Koska EY muodostaa tulliliiton, ei tavaran
27659: liiton tullitulot jne.) liittyviä vaikeita ongelmia.   alkuperällä sen tullikohtelun kannalta ole mer-
27660: Tulliliitto edellyttäisi EFTA-mailta mm. mo-           kitystä. Kun tuote on kerran päässyt EY -alu-
27661: nien tuotteiden tuontitullien korottamista, sa-        eelle, se voi sen sisällä liikkua periaatteessa
27662: moin kuin yhtenäisiä polkumyynti-ja tasoitus-          vapaasti.
27663: tulleja EY:n kanssa. Tulliliitto merkitsisi peri-         Vapaakauppajärjestelyyn perustuva tavaroi-
27664: aatteessa myös, että EFTA-maiden tulisi osal-          den vapaa liikkuminen edellyttää siis alkuperä-
27665: listua EY:n suositummuisuusjärjestelyihin mm.          sääntöjen säilyttämistä. Alkuperäsääntöjä on
27666: kehitysmaiden ja Välimeren maiden kanssa.              usein pidetty teknisesti monimutkaisina ja han-
27667:    Lopullista valintaa kummalle perusvaihtoeh-         kalina. Koko vapaakauppasopimusten Voimas-
27668: dolle tavaroiden vapaa liikkuminen EES-alu-            saoloajan näitä sääntöjä on pyritty yksinker-
27669: eella perustuisi ei ole tehty. Selvitysluonteisissa    taistamaan ja siinä onkin viime vuosina edis-
27670: keskusteluissa tulliliittovaihtoehtoa ei kuiten-       tytty.
27671:                                                                                                     17
27672: 
27673:    Alkuperäsääntöjen yksinkertaistamisessa on          EES-alkuperäsääntöjä tulisi kehittää myös
27674: kiinnitetty huomiota toisaalta alkuperän osoit-     siten, että jatkojalostusliikenne alueen ulko-
27675: tamiseen ja toisaalta sääntöihin, joiden perus-     puolisissa maissa sallittaisiin niin, että tuottei-
27676: teella lopputuotteen alkuperä määritellään sil-     den alkuperäkelpoisuus säilyisi jälleentuonnis-
27677: loin kun siihen sisältyy eri maista peräisin        sa yhtäläisesti koko alueella. Yhteistä ratkaisua
27678: olevia osia.                                        onkin haettu tekstiilien palkkatyötä koskeviin
27679:    Alkuperän osoittaminen on tehty yksinker-        määräyksiin (ns. passiivinen jatkojalostuslii-
27680: taisemmaksi niin, että useissa tapauksissa riit-    kenne) saattamalla EFTA- ja EY-alkuperää
27681: tää kauppalaskuun merkitty viejän määrämuo-         olevat raaka-aineet ja puolivalmisteet yhtäläi-
27682: toinen vakuutus. Tavoitteena EES-järjestelyssä      seen asemaan.
27683: on kauppalaskuilmoituksen kehittäminen edel-
27684: leen sekä mahdollisuus merkitä alkuperäilmoi-          EY :n sisäisen integraation eräänä tavoitteena
27685: tus yhteiseen tullilomakkeeseen tai erityisenä      on poistaa raja- ja tullitarkastukset alueen
27686: koodina sähköiseen tullaussanomaan.                 sisäisestä kaupasta. EFTA-maat ja EY:n ko-
27687:    Mikäli tavaraan ei ole käytetty mitään kol-      missio ovat selvitysluonteisissa keskusteluissa
27688: mansista maista tuotua materiaalia sen valmis-      lähteneet siitä, että rajatarkastukset tulevat
27689: tuksessa sovelletaan alkuperäsäännöissä "ko-        säilymään EFTA-maiden ja EY:n välillä. Tul-
27690: konaan tuotettu" -kriteeriä. Useista maista         laustoimintaan liittyviä rajatarkastuksia voi-
27691: peräisin olevista osista koostuvan tuotteen al-     daan kuitenkin yksinkertaistaa ja siten vähen-
27692: kuperä määräytyy "riittävän valmistuksen"           tää rajatarkastuksista aiheutuvia ylimääräisiä
27693: -kriteerin mukaan. Tuote on riittävästi valmis-     kustannuksia. Rajatarkastustoimintaa ja yh-
27694: tettu tai jalostettu kun sen tullinimike muut-      teistä EFTA-EY -transitmenettelyä pyritään
27695: tuu, mutta useissa tapauksissa tähän liittyy        edelleen yksinkertaistamaan tullimenettelyiden
27696: vielä lisäehtoja.                                   tietokoneistaruiselia ja siirtämällä SAO-lomak-
27697:     Sääntöjä on monissa tapauksissa pidetty         keen tietosisältöä sähköisten tullaussanomien
27698: joustamattomina ja siksi EFTA-maat ovat             muotoon.
27699: asettaneet tavoitteeksi vaihtoehtoisen alkupe-
27700: rän määrittämissäännön. Sen mukaan tuottee-
27701:  seen voi sisältyä kolmannen maan materiaalia
27702:  50 OJo sen arvosta. Tuotetta voidaan pitää         Suomen suhtautuminen
27703: maasta peräisin olevana, vaikka sen tullinimike
27704:  ei muutukaan.
27705:     Alun alkaen alkuperäsääntöjen pahimpana           Suomen tavoitteena on alkuperäsääntöjen
27706:  puutteena pidettiin, että EFTA-maiden materi-      yksinkertaistaminen ja kehittäminen niin, että
27707:  aalit eivät olleet kahdenvälisiin vapaakauppa-     Suomessa ja muissa EFTA-maissa valmistettu-
27708:  sopimuksiin perustuvassa järjestelmässä sa-        ja tuotteita ei alkuperän perusteella syrjitä
27709:  manarvoisia EEC-materiaalien kanssa. Esimer-       EY-alueella.
27710:  kiksi muista EFTA-maista tuotavien osien suu-
27711:  ri arvo saattoi tehdä Suomessa valmistetusta          Suomen kannalta merkittävimpiin tavoittei-
27712:  tuotteesta EY -alueelle vietäessä "muuta kuin      siin rajamuodollisuuksien yksinkertaistamises-
27713:  suomalaista alkuperää'' olevan tuotteen, jol-      sa kuuluu ns. paperittomaan tullausmenette-
27714:  loin se ei saanutkaan osakseen vapaakauppa-        lyyn siirtyminen. Suomella on tähän tekniset
27715:  kohtelua. Tampereella 1988 tehty EFTA-mai-         valmiudet ja käytännön kokemusta. Tähän
27716:  den ja EY:n välinen alkuperäsääntöjen paran-       tähtäävässä kansainvälisessä yhteistyössä, jossa
27717:  tamista koskeva sopimus lievensi merkittävästi     YK:n alaisella Euroopan talouskomissiolla
27718:  epäkohtaa.                                         (ECE) on keskeinen sija, on kysymys paljon
27719:     EFTA-maiden tavoitteena on saada sellaiset      muustakin kuin vain tullaustietojen sähköisestä
27720:  alkuperäsäännöt, että tuote saa alkuperäase-       siirtämisestä. Kauppaa, kuljetuksia ja hallin-
27721:  man, jos alueen eri maissa peräkkäiset sinänsä     non rutiineja koskevan elektronisen tiedonsiir-
27722:  riittämättömät valmistusprosessit yhdessä ovat     ron käyttöönotto tehostaa merkittävästi tie-
27723:  "riittävää valmistusta". Tällä on merkitystä       donkulkua tavaroiden ja palvelusten kauppaan
27724:  erityisesti toisessa EES-maassa olevalle yrityk-   läheisesti liittyvissä ja niihin vaikuttavissa toi-
27725:  sen alihankkijalle.                                minnoissa.
27726: 
27727: 3 3003060
27728: 18
27729: 
27730: 4.2.3. Määrälliset rajoitukset ja vaikutuksil-          EES-neuvottelujen lähtökohdat, EFT A-kon-
27731:        taan vastaavat toimenpiteet                   ventio sekä EFTA-maiden ja EY :n väliset va-
27732:                                                      paakauppasopimukset sisältävät Rooman sopi-
27733:    Rooman sopimuksen artiklat 30-36 sisältä-         muksen artikloita 30 ja 36 sisällöltään vastaa-
27734: vät yleiset säännöt tavaroiden vapaasta liikku-      vat määräykset. Vapaakauppasopimusten ja
27735: misesta. Näitä sääntöjä täydentää EY:n direk-        EFT A-konvention määräysten tulkinta on jää-
27736: tiivi määrällisten tuontirajoitusten kaltaisten      nyt EY :n oikeuskäytäntöä huomattavasti sup-
27737: toimenpiteiden poistamisesta sekä laajahko oi-       peammaksi, sillä käytännössä ei määrärajoi-
27738: keuskäytäntö.                                        tuksia vaikutuksiltaaan vastaaviin tavarakau-
27739:    Rooman sopimuksen artiklojen 30 ja 34             pan rajoitustoimiin ole juuri puututtu. EY :n
27740: mukaan määrälliset rajoitukset ja vaikutuksel-       komissio on erityisesti korostanut Cassis de
27741: taan vastaavat toimet ovat kiellettyjä jäsenmai-     Dijon -periaatteen (ks. s. 20) omaksumista
27742: den välisessä kaupassa. Näitä sääntöjä sovelle-      EES-järjestelyn lähtökohtana. Tuotteiden ra-
27743: taan kaikkiin sellaisiin tuotteisiin, joita on       jalla tapahtuviin tarkastuksiin ja rajamuodolli-
27744: tarjolla missä tahansa yhteisön jäsenmaassa.         suuksiin liittyy määräyksiä, jotka tullevat käsi-
27745: Määrärajoitusten ja vaikutukseltaan vastaavien       teltäväksi EES-neuvotteluissa tässä yhteydessä.
27746: toimien kielto ei koske ainoastaan sellaisia         Paineet siirtymisestä rajatarkastuksista mark-
27747: rajoituksia, joilla on todettu olevan taloudellis-   kinatarkkailuun tullevat tässä yhteydessä myös
27748: ta vaikutusta vaan kielto kattaa myös sellaiset      hallinnollisina tavaroiden vapaaseen liikkumi-
27749: toimet, joilla voi olla potentiaalista tai epäsuo-   seen liittyvinä esteinä esille.
27750: raa vaikutusta tavaroiden vapaaseen liikkumi-           Yhteisölainsäädäntö ja sitä täydentävä oi-
27751: seen. Määräysten soveltamisala on siten varsin       keuskäytäntö on todettu kokonaisuudessaan
27752: laaja.                                               relevantiksi EES-järjestelyn kannalta. EFT An
27753:    Artiklassa 36 määritellään tavaroiden vapaa-      selvitykset eri yksityiskohtien ja EY :n lainsää-
27754: ta liikkumista koskevat sallitut poikkeukset.        dännön vaikutusten osalta ovat osin vielä kes-
27755: Säännöksessä sallitaan tarpeelliset rajoitukset      ken ja selvinnevät lopullisesti vasta neuvottelu-
27756: julkisen moraalin, yleisen järjestyksen ja tur-      jen kuluessa.
27757: vallisuuden, ihmisten, kasvien tai eläinten ter-
27758: veyden sekä kansallisesti arvokkaiden esineiden
27759: tai teollisten ja kaupallisten oikeuksien suojele-   Suomen suhtautuminen
27760: miseksi. Lisäksi Rooman sopimuksessa salli-
27761: taan suhdannepoliittisista ja maksutasesyistä,          Tavaroiden vapaata liikkumista turvaavien
27762: kauppapolitiikkaan ja kansalliseen turvallisuu-      yleismääräysten sisällyttäminen EES-sopimuk-
27763: teen liittyen tavaroiden vapaata liikkumista         seen on luonnollisesti tärkeää vientietujemme
27764: koskevat rajoitukset tietyin edellytyksin. Niini-    turvaamiseksi. EY:n oikeuskäytännössä on
27765: kään Rooman sopimus sallii tietyt valtion mo-        katsottu julkisen vallan osallistuminen koti-
27766: nopoleihin ja julkisiin yrityksiin liittyvät tava-   maisten tuotteiden ostokampanjoihin Rooman
27767: roiden vapaata liikkumista koskevat rajoituk-        sopimuksen vastaiseksi. Samoin kiellettynä pi-
27768: set. Taloudelliset vaikeudet sinänsä eivät oi-       detään kulutustavaroiden pakollisia alkuperä-
27769: keuta EY:n jäsenmaita rajoittamaan tavaroi-          merkintöjä, vaikka samat vaatimukset kohdis-
27770: den vapaata liikkuvuutta.                            tuisivat myös kotimaisiin tavaroihin. Ainakin
27771:    EY:n tuomioistuin on sallinut määrärajoi-         näiltä osin tulisi Suomessa tarkistaa ja muuttaa
27772: tuksia vastaavia toimia esimerkiksi kuluttajien      kansallista lainsäädäntöä, mikäli EY: ssä omak-
27773: suojelemiseksi, epäterveen kilpailun estämisek-      sutut periaatteet tulisivat osaksi EES-järjeste-
27774: si, ympäristön suojelemiseksi sekä työolojen         lyä. Toisaalta esimerkiksi alueellisen yhteistyön
27775: parantamiseksi. Rooman sopimusta täydentävä          (Benelux) sallivat Rooman sopimuksen mää-
27776: direktiivi määrällisten tuontirajoitusten kaltais-   räykset turvaisivat Pohjoismaille niin halutes-
27777: ten toimien kieltämisestä sisältää varsin laajan     saan mahdollisuuden edelleen kehittää talou-
27778: luettelon tuontia kotimaisiin tuotteisiin nähden     dellista yhteistyötään, mikäli samat periaatteet
27779: syrjivistä menettelyistä, joita pidetään kiellet-    omaksuttaisiin EES-sopimukseen.
27780: tyinä. Tällaisia ovat mm. tuontituotteiden hin-         Suomi on rajannut sekä EFTA-konventiossa
27781: tojen säätely sekä syrjivät rahoitusehdot, pak-      että EY-vapaakauppasopimuksessa raakaöljyn,
27782: kausta, koostumusta tms. koskevat määräykset         öljytuotteet ja kivihiilen teollisuustuotteiden
27783: ja mainonnan rajoitukset.                            vapaakaupan ulkopuolelle siten, että olemme
27784:                                                                                                    19
27785: 
27786: pidättäneet itsellemme oikeuden määrällisten         maiden välisessä kaupassa. Hankaluutena tä-
27787: tuontirajoitusten ylläpitämiseen näissä tuotteis-    män kysymyksen edistymiselle pidetään EF-
27788: sa. Hallituksen lähtökohtana on Neuvostolii-         T An puolella EY :n esittämää kalakaupan va-
27789: ton kauppamme turvaaminen. Tämän kaupan              pauttamisen liittämistä kalastusoikeuskysy-
27790: kehityksen huomioonottaen hallitus pyrkii            mykseen.
27791: EES-neuvottelujen yhteydessä tarpeellisessa             Nykyisellään EY:n ja EFTA-maiden välisissä
27792: määrin säilyttämään polttoaineiden vapaa-            vapaakauppasopimuksissa ja EFT A-konven-
27793: kauppaa koskevat rajoitukset.                        tion D-liitteessä on jalosteiden vapaakauppaan
27794:                                                      kuuluvat tuotteet luetteloitu eri tavoin. EFTA-
27795:                                                      konventiossa kaikki tuotteet ovat periaatteessa
27796: 4.2.4. Maatalous- ja kalatuotteet sekä jalos-        vapaakaupan piirissä lukuunottamatta D-liit-
27797:        tetut elintarvikkeet                          teessä mainittuja tuotteita. EY:n ja EFTA-mai-
27798:                                                      den 2. pöytäkirjoissa puolestaan on lähdetty
27799:    Selvitysluontoisissa keskusteluissa molem-        siitä, että elintarvikkeet ovat pääsääntöisesti
27800: mat osapuolet ovat lähteneet siitä, että neuvo-      järjestelyn ulkopuolella lukuunottamatta pöy-
27801: teltava EES-järjestely ei sisällä yhteistä maata-    täkirjoissa lueteltuja tuotteita.
27802: louspolitiikkaa. Tästä on katsottu seuraavan
27803: sen, että maataloustuotteiden osalta ei pyritä
27804: täydelliseen tulleista ja määrällisistä rajoituk-    Yhteisen hinnanerokorvausjärjestelmän luo-
27805: sista vapaaseen kauppaan.                            minen
27806:    EY:n puolelta on yhä painokkaammin ko-
27807: rostettu myös maataloustuotteiden markkinoil-           Jalostettujen maataloustuotteiden hinnanta-
27808: lepääsymahdollisuuksien parantamisen tärkeyt-        sausjärjestelmien kehittäminen on ns. Luxem-
27809: tä osana kokonaisvaltaista EES-järjestelyä. Tä-      burgin prosessiin liittyen ollut jo pitempään
27810: män ovat kokeneet tärkeäksi erityisesti EY:n         selvittelyjen alla. Syksyllä 1989 saavutetun yh-
27811: eteläiset jäsenmaat, jotka ovat katsoneet, että      teisymmärryksen pohjalta järjestelmää pyri-
27812: niiden kannalta tasapainoinen järjestely edel-       tään kehittämään seuraavasti:
27813: lyttää, että niiden tuottamille maataloustuot-          - vuoden 1993 alkuun mennessä voitaisiin
27814: teille annetaan vapaampi pääsy EFTA-maiden           viejän tai maahantuojan vaatimuksesta sovel-
27815: markkinoille. Tähän mennessä ei EY:n puolel-         taa todellisen raaka-ainekäytön perusteella
27816: ta ole tehty konkreettisia ehdotuksia.               suoritettavaa hinnantasausjärjestelmää nykyi-
27817:     Selvitysluontoisissa keskusteluissa on ollut     sen keskimääräisreseptien käyttöön perustuvan
27818: esillä ajatus siitä, että maataloustuotteiden (pe-   järjestelmän vaihtoehtona,
27819: rusmaataloustuotteet ja ensi asteen jalosteet)          - samanaikaisesti siirrytään hinnantasauk-
27820:  kaupan vapauttamiseen pyritään tuotekohtai-         sessa EFTA-EY -alueella preferenssijärjeste-
27821:  sin erityisjärjestelyin, mahdollisesti maakohtai-   lyyn, jossa hinnantasaus suoritetaan teolli-
27822:  sesti. Jo nykyisen vapaakauppasopimuksen            suuden maksaman kotimarkkinahinnan ja
27823:  puitteissa Suomi on EY:n kanssa tehnyt eräitä       EFTA-EY-alueen vastaavasti alimman hinnan
27824: juustoja koskevan tuotekohtaisen järjestelyn.        erotuksesta.
27825:     Jalostettujen maataloustuotteiden kauppaa           Mikäli tällaiseen järjestelmään siirrytään, se
27826:  koskevia sääntöjä pyritään EES-järjestelyn          edellyttää, että Suomessa siirrytään valmisteve-
27827:  puitteissa edelleen kehittämään. Perusperiaat-      rojärjestelmästä tuontimaksujärjestelmään ja
27828:  teena tulee edelleenkin olemaan se, että näiden     että eräät GATT -tullisidonnat sanotaan irti.
27829:  tuotteiden ns. teollisuussuoja puretaan ja vain     Samalla se merkitsee myös sitä, että yhteisö
27830:  tuotteissa olevaan maatalouspohjaiseen raaka-       luopuu nk. yhteisöpreferenssistä siirryttäessä
27831:  aineeseen kohdistuva suoja sallitaan hinnane-       käyttämään yhteisesti sovittuja referenssihinto-
27832:  rokorvausten muodossa. Tarkoituksena on ke-         ja. Periaatteessa järjestelmä toteuttaa tasaver-
27833:  hittää järjestelmää sekä laajentamalla ja yh-       taisen ja neutraalin kilpailun mahdollisuuden
27834:  denmukaistamalla jalostetuiksi elintarvikkeiksi     teollisuuden käyttämien maatalousperäisten
27835:  katsottavien tuotteiden luetteloa että kehittä-     raaka-aineiden osalta. Muulta osin teolli-
27836:  mällä hinnanerokorvauksia koskevia sääntöjä.        suuden tulee olla kilpailukykyinen.
27837:     Kalakaupassa on keskusteluissa asetettu ta-         Tavoitteena on nykyistä oikeudenmukaisem-
27838:  voitteeksi kala- ja kalatuotteiden vapaakauppa      pi tasausjärjestelmä. Tarkoituksena on, että
27839:  samalta pohjalta kuin se toteutetaan EFTA-          viejä tai maahantuoja halutessaan voisi liittää
27840: 20
27841: 
27842: laskun yhteyteen alkuperätodistuksen tavoin          Tilanne EY:ssä
27843: tuotedeklaraation, jonka perusteella viran-
27844: omaiset laskevat hinnanerokorvauksen ja tuon-           Euroopan yhteisön sisämarkkinoiden luon-
27845: timaksun määrän. Raaka-ainedeklaraatio on            teeseen kuuluu olennaisesti kaupan teknisten
27846: kaikissa maissa samansisältöinen. Pyrkimykse-        esteiden poistaminen. Tämä toteutetaan siten,
27847: nä onkin harmonisoida vaihtoehtoista järjestel-      että:
27848: mää niin pitkälle kuin mahdollista ja vähentää          1) tuotteiden olennaiset turvallisuusmääräyk-
27849: kaksinkertaista viranomaisiyötä EES-alueella.        set yhdenmukaistetaan eli harmonisoidaan;
27850: Mikäli viejä tai maahantuoja ei liitä kauppa-           2) muiden vaatimusten osalta noudatetaan
27851: asiakirjoihin todistusta tuotteen raaka-ainesi-      kansallisten määräysten vastavuoroisen tun-
27852: sällöstä, tuontimaa soveltaisi kansallista hinna-    nustamisen periaatetta;
27853: nerokorvausjärjestelmäänsä.                             3) tarkastustulosten vastavuoroiseksi hyväk-
27854:                                                      symiseksi luodaan järjestelmä.
27855:                                                         Valkoinen kirja ja Rooman sopimusta muut-
27856: Suomen suhtautuminen                                 tanut yhtenäisasiakirja ovat ratkaisevalla taval-
27857:                                                      la tehostaneet EY:n työtä kaupan teknisten
27858:    Hallitus lähtee siitä, että EES-järjestelyyn ei   esteiden poistamiseksi.
27859: sisällytetä yhteistä maatalouspolitiikkaa. Maa-         Valkoisessa kirjassa on tavoiteohjelma tur-
27860: taloustuotteiden osalta ei myöskään pyritä sa-       vallisuusmääräysten harmonisoimiseksi, kun
27861: manlaiseen vapaakauppaan kuin teollisuus-            taas yhtenäisasiakirja määrittelee harmonisoin-
27862: tuotteiden suhteen. Maataloustuotteiden kaup-        nin periaatteet. Näiden periaatteiden mukaan
27863: paa tullaan tarpeen mukaan edistämään erityis-       komission tulee esityksiä tehdessään ottaa ter-
27864: järjestelyin, jotka voisivat olla tuotekohtaisia     veydessä, turvallisuudessa, ympäristönsuoje-
27865: ja vaihdella maakohtaisesti.                         lussa ja kuluttajansuojassa lähtökohdakseen
27866:                                                      korkea suojelutaso. Tästä huolimatta jäsen-
27867:    Jalostettujen elintarvikkeiden kauppaa pyri-
27868:                                                      mailla on tietyin edellytyksin oikeus ylläpitää
27869: tään edistämään laajentamalla ja yhdenmu-
27870:                                                      vielä yhteisiä direktiivejä tiukempiakio vaati-
27871: kaistamaHa jalostetuiksi elintarvikkeiksi kat-
27872:                                                      muksia.
27873: sottavien tuotteiden luetteloa sekä kehittämällä
27874: hinnanerokorvausjärjestelmien         toimivuutta       Harmonisointityön nopeuttamiseksi otettiin
27875: em. tavalla.                                         EY:ssä vuonna 1985 käyttöön ns. uusi menetel-
27876:                                                      mä (New Approach to technical harmoniza-
27877:    Kalakaupassa Suomen tavoitteena on vapaa-         tion). Sen mukaan:
27878: kauppa samalta pohjalta kuin se on sovittu              1) vain niitä tuotteita koskevat määräykset
27879: toteutettavaksi EFTAssa.                             harmonisoidaan, joille on asetettava terveyttä,
27880:                                                      turvallisuutta, ympäristönsuojelua tai kulutta-
27881:                                                      jansuojelua koskevia vaatimuksia, ja
27882: 4.2.5. Kaupan tekniset esteet                           2) direktiiveissä määritellään vain ns. "oleel-
27883:                                                      liset turvallisuusvaatimukset", kun taas vaati-
27884: 4.2.5.1. Yleistä                                     musten toteuttamisen edellyttämät tekniset rat-
27885:                                                      kaisut esitetään eurooppalaisissa standardeissa.
27886:    Jäljellä olevista kaupan esteistä EFTA-EY-           3) Jos tuote on näiden standardien mukai-
27887: alueella ovat merkittävimpiä ns. kaupan tekni-       nen, sen katsotaan täyttävän direktiivin asetta-
27888: set esteet. Niillä tarkoitetaan esteitä, jotka       mat vaatimukset. Valmistaja voi valmistaa
27889: syntyvät kun eri mailla on toisistaan poikkea-       tuotteensa myös standardeista poiketen, mutta
27890: via vaatimuksia tuotteiden ominaisuuksista,          silloin hänen on voitava erikseen osoittaa, että
27891: merkinnöistä tai tarkastuksesta. Määräykset          tuote siitä huolimatta täyttää direktiivin vaati-
27892: poikkeavat toisistaan usein siinä määrin, että       mukset.
27893: samasta tuotteesta on valmistettava kunkin              Siltä osin kuin määräyksiä ei ole harmonisoi-
27894: maan markkinoita varten omat mallinsa. Useat         tu, pätee kansallisten määräysten vastavuoroi-
27895: tuotantolinjat vaikeuttavat valmistusta ja nos-      nen tunnustaminen. Menettelyä kutsutaan ylei-
27896: tavat tuotteen hintaa. Sama vaikutus on tuot-        sesti ns. Cassis de Dijon -periaatteeksi Euroo-
27897: teen tarkastuttamisesta erikseen jokaisessa          pan tuomioistuimen vuonna 1979 tämännimis-
27898: maassa.                                              tä likööriä koskeneen päätöksen mukaisesti.
27899:                                                                                                        21
27900: 
27901:     Periaatteella tarkoitetaan sitä, että tuote,      tion muutoksella toteutettu uudistus tuli voi-
27902: joka on laillisesti markkinoitavissa yhdessä          maan 1. 7.1988. Ilmoitusmenettely koskee nyt
27903: jäsenmaassa, on pääsääntöisesti päästettävä           pakollisena sekä teollisuus- että maataloustuot-
27904: markkinoille alueen muissakin maissa. Tuot-           teita koskevia vaatimuksia. Muilla EFT A-mail-
27905: teen markkinoille pääsyn voi toinen jäsenmaa          la on kolmen kuukauden aikana tilaisuus esit-
27906: estää vain, mikäli se on perusteltavissa tervey-      tää kommenttinsa ehdotuksista. Jos jokin maa
27907: dellisiiiä, kuluttajansuojelullisilla tai turvalli-   katsoo ehdotuksen muodostuvan kaupan es-
27908: suus- tai ympäristönsuojelunäkökohdilla. Li-          teeksi, se voi vaatia kolmen kuukauden lisä-
27909: säksi on voitava osoittaa, ettei vaadittavaa          ajan esteen ehkäisemiseksi käytäviä neuvottelu-
27910: suojelun tasoa voida saavuttaa kauppaa vä-            ja varten.
27911: hemmän haittaaviiia toimenpiteillä ja että suo-          EFTA-maiden väliiiä, mutta muodollisesti
27912: jelun tason paraneminen on kohtuullisessa suh-        EFTAsta erillisenä, on tehty useita tarkastustu-
27913: teessa kaupalle aiheutettuun haittaan. Riitata-       losten vastavuoroista tunnustamista koskevia
27914: paukset ratkaisee yhteisön tuomioistuin.              järjestelyjä ja konventioita. Ne koskevat mm.
27915:     Tarkastustulosten vastavuoroista hyväksy-         paineastioita, laivanvarusteita, kaasulaitteita,
27916: mistä ja itse asiassa koko teknistä tarkastustoi-     maatalouskoneita ja traktoreita, nostolaitteita,
27917: mintaa koskevat yleiset periaatteet EY hyväk-         jalometalleja sekä lääkeaineita. Niissä on mu-
27918: syi vasta 21.12.1989. Tämä ns. Global Appro-          kana myös joitakin EY:n jäsenmaita.
27919: ach merkitsee, että jäsenmaiden välisillä rajoil-        Tarkastustulosten vastavuoroista hyväksy-
27920: la tehdyistä tarkastuksista pääsääntöisesti luo-      mistä koskeva yleinen puitesopimus, ns. Tam-
27921:  vutaan. Kukin tuote tarkastetaan EY:ssä vain         pereen konventio, allekirjoitettiin kesäkuussa
27922:  kerran, yleensä valmistusmaassa, ja tämän tar-       1988 Tampereen ministerikokouksessa. Sopi-
27923:  kastuksen tulokset kelpaavat sellaisinaan koko       mus tulee voimaan 1. 7.1990 ja sitä täydentä-
27924:  EY:n alueella. Jotta tämä olisi mahdollista, on      mään valmistellaan tuoteryhmäkohtaisia sovel-
27925:  tarkastuslaitosten täytettävä yhteiset, varsin       lutussopimuksia. Sopimus tehostaa merkittä-
27926:  tiukat pätevyysvaatimukset. Tämä koskee              västi EFTAn sisäistä työtä ja parantaa EFTA-
27927:  myös julkisia tarkastuslaitoksia, ja toisaalta       maiden neuvotteluasemia vastavuoroisten tar-
27928:  myös yksityiset laitokset voidaan todeta päte-       kastustulosten tunnustaruisjärjestelmiä kehitet-
27929:  viksi. Tyyppitarkastusten osuutta vähennetään,       täessä.
27930:  sen sijaan valmistuksen valvontaa ja markkina-
27931:  tarkkailua tehostetaan. Täten saadaan valvon-
27932:  nan piiriin rakennevirheiden lisäksi myös val-       Tähänastinen EFTA/EY-yhteistyö
27933:  mistusvirheet. Viranomaisten suorittaman tar-
27934:  kastuksen voi useassa tapauksessa korvata ns.           Luxembourgin julistuksessa vuonna 1984
27935:  valmistajan vakuutuksella, mutta tämä puoles-        EFTA- ja EY-maat ottivat kaupan tekniset
27936:  taan edellyttää, että valmistajalla on eurooppa-     esteet erääksi käytännön yhteistyön keskeiseksi
27937:  laisten vaatimusten mukainen, hyväksytty laa-        alaksi pyrittäessä kohti Euroopan talousaluetta.
27938:  tujärjestelmä.                                          EFTA-maat ja EY pääsivät kesällä 1989
27939:     Nyt vahvistettuja tarkastustoiminnan peri-        sopimukseen teknisten määräysten ilmoitusjär-
27940:  aatteita tullaan soveltamaan uusia direktiivejä      jestelmästä EY :n ja EFTA-maiden välillä
27941:  laadittaessa ja vanhoja uusittaessa. Myös van-       1.7.1990 alkaen. Järjestelmän kytkee yhteen
27942:  hoja direktiivejä koskevissa riitatapauksissa        EY:ssä ja EFTAssa käytössä olleet ilmoitusjär-
27943:   niitä käytetään soveltuvin kohdin ohjeena.          jestelmät. Sopimus velvoittaa ilmoittamaan
27944:                                                       EFTAn sihteeristön ja EY:n komission kautta
27945:                                                       sellaisista valmisteilla olevista uusista teknisistä
27946: EFTA-maiden yhteistyö                                 määräyksistä, jotka saattavat muodostua kau-
27947:                                                       pan esteiksi. Sopimuspuoliila on oikeus pyytää
27948:   EFTA-maat ovat vuodesta 1964 lähtien il-            lisäselvityksiä ja esittää suunniteltuihin mää-
27949: moittaneet toisilleen sellaisista uusista lainsää-    räyksiin muutoksia, jos ne katsovat ilmoitetun
27950: däntö- ja määräysehdotuksista, joilla on arvi-        määräyksen muodostavan kaupan esteen.
27951: oitu olevan vaikutusta niiden väliseen kaup-             Määräysten harmonisointiin ja tarkastustu-
27952: paan. Vapaaehtoisuuteen perustunut järjestel-         losten vastavuoroiseen hyväksymiseen eli tuot-
27953: mä osoittautui kuitenkin riittämättömäksi ja          teiden vapaaseen liikkumiseen on pyritty niiden
27954: menettely on äskettäin uusittu. EFTA-konven-          tuotteiden osalta, joille EY on laatinut ns.
27955: 22
27956: 
27957: uuden menettelyn mukaiset direktiivit. Uusien       keinoelämän toiminta olisi kuitenkin kehitettä-
27958: direktiivien määrittelemiin olennaisiin turvalli-   vissä vastaamaan näitä tiukkenevia vaatimuk-
27959: suusvaatimuksiin EFTA-maat ovat voineet tä-         sia. Uuden menettelyn mukaiset EY:n direktii-
27960: hän asti vaikuttaa varsin rajoitetusti. Sen si-     vit voitaisiin näin ollen ottaa EES-järjestelyn
27961: jaan ne ovat täysivaltaisina jäseninä länsieu-      perustaksi sellaisenaan. Myös muut EFTA-
27962: rooppalaisissa standardisointielimissä. Direktii-   maat ovat alustavasti päätyneet samaan tulok-
27963: vejä täydentävien standardien sisältöön ne ovat     seen. Ainoan poikkeuksen tässä suhteessa
27964: siten voineet vaikuttaa EY:n jäsenmaiden ta-        muodostaisi lelujen turvallisuutta koskeva di-
27965: voin. Tammikuussa 1990 EFTA-maiden ja               rektiivi, jonka turvallisuusvaatimuksia pide-
27966: EY:n edustajat sopivat neuvottelujen aloitta-       tään puutteellisina, mutta tarkastusvaatimuk-
27967: misesta viittä alaa koskevien sopimusten ai-        sia toisaalta ylimitoitettuina.
27968: kaansaamiseksi. Nämä ovat: yksinkertaiset
27969: paineastiat, koneet, henkilökohtaiset suojai-          Vanhan menettelyn mukaisesti laadittujen
27970: met, ei-automaattiset vaa'at ja sähkömagneet-       EY:n direktiivien taso sen sijaan on varsin
27971: tinen yhteensopivuus.                               kirjava. Joukossa on verraten runsaasti myös
27972:                                                     sellaisia, joihin mukautuminen olisi Suomen
27973:                                                     kannalta ongelmallista. Pääasiassa tämä joh-
27974: EES:n toteuttamisen vaikutukset Suomessa            tuu siitä, että näitä erittäin yksityiskohtaisia ja
27975:                                                     siksi laajoja direktiivejä ei ole kyetty pitämään
27976:   Kaupan teknisten esteiden poistaminen             teknisen kehityksen tasalla. EY:llä on kuiten-
27977: EFTA-EY-kaupassa on keskeinen osa EES:n             kin meneillään näiden direktiivien mittava uu-
27978: toteuttamista. Valmistelevissa keskusteluissa       simisohjelma. Suuri joukko vanhoja direktiive-
27979: on todettu, että tämä edellyttää edellä selostet-   jä on tarkoitus korvata muutamalla laaja-alai-
27980: tujen EY:n omaksumien kolmen peruslähtö-            sella uuden menettelyn mukaisella direktiivillä.
27981: kohdan hyväksymistä, eli:                           Tähänastiset kokemukset antavat aiheen olet-
27982:    - oleellisten turvallisuusvaatimusten harmo-     taa, että pääosa Suomessa nyt havaituista on-
27983: nisoimista,                                         gelmista tällöin poistuisi.
27984:   - muiden vaatimusten osalta kansallisten
27985: määräysten vastavuoroista tunnustamista sekä          Jäljempänä on esitetty yksityiskohtaisempia
27986:    - tarkastustulosten vastavuoroista hyväksy-      vertailuja Suomen lainsäädännön ja EY:n di-
27987: mistä.                                              rektiivien eroista ja näistä mahdollisesti aiheu-
27988:                                                     tuvista ongelmista.
27989: 
27990: Turvallisuusvaatimusten harmonisointi
27991:                                                     Määräysten vastavuoroinen tunnustaminen
27992:    EFTA:n ja EY:n ministerikokouksessa jou-
27993: lukuussa 1989 sovittiin käsittelyn pohjaksi
27994: otettavaksi EY:n voimassa oleva lainsäädäntö.         Kansallisten määräysten vastavuoroinen tun-
27995: Neuvotteluja varten on näin ollen välttämätön-      nustaminen eli ns. Cassis de Dijon -periaatteen
27996: tä käydä läpi koko EY :n tekninen lainsäädäntö      soveltamisen vaikutukset Suomen kannalta
27997: eli noin 600 direktiiviä. Tässä vaiheessa voi-      ovat harmonisoinnin vaikutuksia vaikeammin
27998: daan tarkastelun tuloksista esittää vain alusta-    arvioitavissa.
27999: via tietoja.
28000:    Tarkastelussa on tullut selkeä ero yhtäältä         Alustavissa selvityksissä on tultu tulokseen,
28001: ns. uuden menettelyn mukaisesti vuoden 1985         että periaatteen noudattamisesta myös EES:ssa
28002: jälkeen laadittujen ja toisaalta vanhan menet-      tuskin aiheutuisi Suomelle merkittäviä ongel-
28003: telyn mukaan laadittujen direktiivien välillä.      mia. Harmonisoitujen määräysten ulkopuolelle
28004: Uuden menettelyn mukaisesti laaditut direktii-      jäävät Suomen kansalliset määräykset ovat
28005: vit edustavat poikkeuksetta varsin korkeaa tur-     yleensä siinä määrin hyvin perusteltavissa, että
28006: vallisuustasoa. Niihin mukautuminen merkitsi-       niitä voitaisiin menestyksellä puolustaa. Siltä
28007: si Suomessa useassa tapauksessa valvonnan           osin kuin ongelmia esiintyy, on Suomen ja
28008: piiriin kuuluvien tuoteryhmien lisääntymistä        EFTA-maiden tarkoituksena esittää ko. tuote-
28009: sekä niin tuote- kuin tarkastusvaatimustenkin       ryhmien ottamista yhteisen harmonisointityön
28010: tiukkenemista. Suomen viranomaisten ja elin-        piiriin.
28011:                                                                                                    23
28012: 
28013: Tarkastustulosten vastavuoroinen tunnusta-              Myöskään kansallisten määräysten vastavuo-
28014: minen                                                roisen tunnustamisen ei odoteta aiheuttavan
28015:                                                      erityisiä ongelmia. Siltä osin kuin niitä kuiten-
28016:    Tarkastustulosten vastavuoroisen tunnusta-        kin esiintyy, ne on tarkoitus ratkaista esittä-
28017: misjärjestelmän seurauksena niin suomalaisen         mällä ko. määräysten eruooppalaista harmoni-
28018: teollisuuden kuin tarkastuslaitosten tulee kehit-    soimista. Oleellisimmat ongelmat aiheuttaa
28019: tää laatujärjestelmiään sekä muita pätevyyden        teknillisen tarkastustoimintamme ja teolli-
28020: ja luotettavuuden osoittamiskeinojaan. Osana         suuden laatujärjestelmien saattaminen vastaa-
28021: eurooppalaisen järjestelmän muutosta on Suo-         maan eurooppalaista vaatimustasoa. Tämä oli-
28022: messa jo otettu käyttöön testauslaboratorioi-        si kuitenkin ilmeisen välttämätöntä, myös riip-
28023: den pätevyyden toteamis- eli akkreditointijär-       pumatta EES-järjestelyjen toteutumisesta.
28024: jestelmä. Tällä tarkoitetaan, että puolueeton           Seuraavaan on koottu katsaus eri aloja kos-
28025: viranomaistaho (Suomessa Teknillinen Tarkas-         kevista määräyksistä. Niitä on verrattu vastaa-
28026: tuskeskus) toteaa asiantuntijalausuntojen pe-        viin Suomen määräyksiin. Lisäksi on pyritty
28027: rusteella laboratorion päteväksi suorittamaan        arvioimaan EY-määräyksiin sopeutumisen seu-
28028: tiettyjä tuotteiden testauksia. Myös yritysten       rausvaikutuksia Suomelle.
28029: laatujärjestelmien varmentaminen on käynnis-
28030: tymässä. Niin tarkastuslaitosten toiminnan
28031: kuin teollisuuden laatujärjestelmien saattami-       4.2.5.2. Maatalous
28032: nen vastaamaan EY:n vaatimustasoa merkitsee
28033: varsin huomattavaa panostusta useiden lähi-          Kasvinsuojelusäännökset
28034: vuosien aikana.
28035:     EES-alueelta tulevien tuotteiden rajalla ta-        EY:n direktiivit perustuvat YK:n elintarvike-
28036: pahtuvasta tarkastuksesta luovuttaisiin siltä        ja maatalousjärjestön FAO:n kasvinsuojelun
28037:  osin kuin tuotteet on jo asianmukaisesti tarkas-    yleissopimukseen vuodelta 1951. Sopimukseen
28038:  tettu jossain EES-maassa. Poikkeuksena olisi-       sisältyvät periaatteet säännösten ja kasvinsuo-
28039:  vat vain pilaantuvien tuotteiden tarkastukset       jelutoimenpiteiden harmonisoinnista, tarkas-
28040:  sekä kertatarkastukset epäilyttävissä tapauksis-    tustoiminnan yhdenmukaistamisesta sekä kau-
28041:  sa. Sen sijaan Suomessa olisi tarkastettava         palle aiheutuvien haittojen minimoimisesta.
28042:  muihin EES-maihin vietävät tavarat sekä kehi-       Euroopan ja Välimeren maiden kasvinsuojelu-
28043:  tettävä ja laajennettava oleellisesti valmistuk-    järjestö (EPPO) on FAO:n sopimuksessa tar-
28044:  sen valvontaa ja markkinatarkkailua.                koitettu alueellinen yhteistoimintaelin. Se on
28045:     Yksittäisten tuotteiden tarkastaminen siirtyi-   johtanut säännösten harmonisointia ja tarkas-
28046:  si osittain viranomaisilta valmistajien vastuul-    tustoiminnan yhdenmukaistamista. Myös Suo-
28047:  le. Tällöin viranomaisten tehtävänä olisi valvoa    men ja EY:n kasvinsuojelulainsäädäntö perus-
28048:  yritysten laatujärjestelmien ja tarkastustoimin-    tuu mainittuun yleissopimukseen.
28049:  nan pätevyyttä ja luotettavuutta.                      Suomen ja EY:n määräyksissä on kuitenkin
28050:                                                      havaittavissa tiettyjä eroja. Ensinnäkin EY:n
28051:                                                      säännökset sisältävät sellaisia viljelykasveja
28052: Suomen suhtautuminen                                 koskevia määräyksiä, joita ei meillä viljellä.
28053:                                                      Toiseksi EY:n säännökset ovat eräiltä osin
28054:    Jo vuosia jatkunut EFTA-maiden ja EY:n            ajanmukaisemmat ja lähempänä EPPO:n suo-
28055: välinen yhteistyö on luonut hyvän pohjan kau-        situksia kuin Suomen määräykset. Näiltä osin
28056: pan teknisten esteiden poistamiselle. Suomen         Suomen kasvinsuojelumääräykset tulisi muut-
28057: teknisten määräysten saattaminen vastaamaan          taa EPPO:n suositusten ja EY:n määräysten
28058: EY:n direktiivien asettamia vaatimuksia ei ai-       mukaisiksi. Tämä koskee erityisesti toimia,
28059: heuttane ylivoimaisia vaikeuksia, vaikka vaati-      joilla pyritään estämään vaarallisten kasvintu-
28060: mustaso jossain määrin tiukkeneekin. Eräiden         hoojien leviäminen Eurooppaan muista maan-
28061: EY:n vanhojen direktiivien aiheuttamien on-          osista.
28062: gelmien voi odottaa poistuvan näitä direktiive-         Toisaalta Suomessa on erityisiä määräyksiä
28063: jä uusittaessa. Vain verraten harvoissa tapauk-      sellaisten kasvintuhoojien leviämisen estämises-
28064: sissa olisi välttämätöntä pysyvästi poiketa          tä, joita ei meillä ole tai jotka ovat erityisten
28065: EY:n direktiivien vaatimuksista kansallisten         torjuntatoimenpiteiden kohteena. Näistä ei oli-
28066: erityisolosuhteiden vuoksi.                          si syytä luopua, mutta jos se osoittautuu vält-
28067: 24
28068: 
28069: tämättömäksi, voidaan niiden tilalle kehittää      riskien arviointiin käytettävien resurssien pa-
28070: korvaavat järjestelmät.                            rempaa hyödyntämistä, hyväksyttävinä.
28071:    EY:n jäsenvaltioiden määräykset eroavat
28072: edelleen huomattavasti toisistaan. Erot johtu-
28073: vat lähinnä vaarallisten kasvintuhoojien esiin-    Lannoitteet
28074: tymistä, maantieteellisistä eroista ja maatalou-
28075: den sekä metsätalouden erilaisesta tuotannos-         EY -direktiivit määrittelevät laatunormit ns.
28076: ta. Yleensä valtioissa, joissa ei ole tiettyä      EY -lannoitteille, joita saa vapaasti myydä yh-
28077: kasvintuhoojaa, ovat voimassa tiukat mää-          teisön maissa. Direktiiveissä on luettelo EY-
28078: räykset. Sen sijaan valtiot, joissa kyseistä tu-   lannoitteista tarkkoine laatuvaatimuksineen.
28079: hoojaa jo on, eivät pidä vastaavia määräyksiä      Luettelossa kunkin lannoitteen kohdalla on
28080: tarpeellisina. Suomessa tilanne kasvintuhoojien    viittaus valmistustapaan, yksittäisten ravintei-
28081: esiintymisen suhteen on vielä varsin edullinen,    den sekä niiden summan ruinimimääriin sekä
28082: ja on sellaisena pyrittävä pitämäänkin. Tarvet-    ravinteiden ilmoittamistapaan. Suomen sää-
28083: ta tiukkojen kasvinsuojeluvaatimusten asetta-      döksistä poiketen ravinteet, hivenravinteita lu-
28084: miseen on korostettava.                            kuunottamatta, on ilmoitettu oksideina.
28085:    Johtopäätös on, ettei EY:n kasvinsuojeludi-        Suomen lannoitelainsäädännössä ei ole luet-
28086: rektiiveihin sopeutuminen tuottaisi ylipääse-      teloa sallituista lannoitteista eikä myöskään
28087: mättömiä vaikeuksia.                               yksityiskohtaisia laatuvaatimuksia. Ainoastaan
28088:                                                    vakuustodistuksessa ilmoitettavat tiedot on
28089:                                                    määritelty. Näitä ovat tyyppinimi, koostumus
28090:                                                    - silloin kun on kyseessä mekaaninen seos tai
28091: Torjunta-aineet                                    liuos - ja ravinnepitoisuus sekä yleensä käyt-
28092:                                                    tötarkoitus. Lisäksi on vaatimukset lannoite-
28093:    EY:n voimassa olevat torjunta-ainedirektii-     valmisteiden tasalaatuisuudesta ja haitatto-
28094: vit koskevat torjunta-aineiden vaarallisuusluo-    muudesta sekä määräykset siitä, että tiettyihin
28095: kitusta, pakkaamista ja merkitsemistä sekä         yleislannoitteisiin on lisättävä seleeniä ja että
28096: tiettyjä tehoaineita sisältävien torjunta-ainei-   fosforilannoitteissa saa olla kadmiumia enin-
28097: den myynti- ja käyttökieltoa tai käytön rajoi-     tään 100 mg kilossa fosforia.
28098: tuksia. Suomessa torjunta-aineiden luokituk-          Lannoitteiden tuonti Suomeen on ollut vä-
28099: sesta, pakkaamisesta ja merkitseruisestä sääde-    häistä. Lannoitteiden raaka-ainetta tuodaan
28100: tään kemikaalilainsäädännössä. Sitä uudistet-      lannoiteteollisuutta varten. Kotimaisille lan-
28101: taessa mallina on käytetty EY -direktiivejä.       noitteille ja lannoitevalmisteille voitaisiin vaati-
28102: Myöskään torjunta-aineiden myynti- ja käyttö-      mukset ilmeisesti asettaa edelleen oman harkin-
28103: kielloissa ei ole oleellisia eroja.                nan mukaan.
28104:    Vuonna 1989 EY julkaisi luonnoksen kasvin-
28105: suojeluaineiden hyväksymistä koskevaksi di-
28106: rektiiviksi. Ehdotuksen mukaan jossakin jäsen-     Rehut ja rehujen lisäaineet
28107: maassa hyväksytty torjunta-aineen tehoaine on
28108: hyväksyttävä muissakin jäsenmaissa. Näin              EY:n rehuja ja niiden lisäaineita koskevat
28109: muodostuu luettelo EY:ssä hyväksyttävistä tor-     direktiivit sisältävät seuraavaa:
28110: junta-ainevalmisteiden tehoaineista. Direktiivi-      -    Direktiiveissä on samanlainen yleinen
28111: luonnoksessa määrätään itse hyväksyruisme-         maininta kuin Suomen rehulaissa, ettei rehu
28112: nettelystä ja minkälaisia testejä ja tutkimuksia   saa aiheuttaa vaaraa eläimen tai ihmisen ter-
28113: on tehtävä ennen hyväksymistä. Kullakin jä-        veydelle.
28114: senmaalla olisi kuitenkin tietyin edellytyksin        - Jäsenmaat saavat päättää, mistä rehuista
28115: oikeus kieltää hyväksyttyä tehoainetta sisältä-    rehuseoksia saadaan valmistaa; ns. positiivilu-
28116: vän torjunta-ainevalmisteen käyttö omalla alu-     ettelo. Samoin on yhteinen luettelo tietyistä
28117: eellaan. Direktiivin hyväksyminen johtaisi to-     teollisuuden prosessituotteista, joita saadaan
28118: dennäköisesti jonkin verran nykyistä runsaam-      käyttää rehuseosten valmistukseen. Tämä me-
28119: paan torjunta-ainevalikoimaan maassamme.           nettely on katsottu kuitenkin turhan rajoitta-
28120:    Direktiiviluonnosta tutkinut EFT A-asiantun-    vaksi, minkä vuoksi vuonna 1988 on laadittu
28121: tijaryhmä on pitänyt direktiiviluonnoksen pe-      direktiivin muutosehdotus, jonka mukaan po-
28122: rusajatuksia, erityisesti terveys- ja ympäristö-   sitiiviluetteloista luovutaan ja siirrytään nega-
28123:                                                                                                    25
28124: 
28125: tiiviluetteloon, jossa luetellaan vain ne rehuai-      Valtaosa EY -alueella viljeltävästä ja siis EY-
28126: neet, joita ei saa käyttää seosten valmistukseen    lajikeluettelossa olevista lajikkeista on kuiten-
28127: näiden aineiden mahdollisten terveysriskien         kin sellaisia, jotka Suomen lyhyestä kasvukau-
28128: vuoksi. Rehuista vaaditaan alkuperää kuvaava        desta johtuen eivät täällä menestyisi, joten
28129: nimi, käsittelytapa, pakkaustiedot ja tiedot        niitä ei ole hyväksytty Suomen lajikeluette-
28130: valmistajasta. Valmistajan antamille ravintoai-     loon.
28131: netiedoille on asetettu poikkeamarajat.                Vertailu direktiiveihin osoittaa, että laatu-
28132:     - Hyväksytyistä rehun lisäaineista on vah-      vaatimuksissa, näytteenotossa ja analysoinnis-
28133: vistettu luettelo, joka on paljon laajempi kuin     sa on eroja. Harmonisointi johtaa yksityiskoh-
28134: Suomen vastaava luettelo. Se sisältää mm.           taisempaan säädöstämiseen, mutta tuskin tuot-
28135: mikrobeihin ja loisiin vaikuttavia aineita, joita   taa erityisiä sopeutumisongelmia.
28136: Suomessa ei ole hyväksytty.                            Suomessa on lailla kielletty hukkakamaa
28137:     - Sallituista vierasaineiden ja torjunta-       sisältävän materiaalin kuljetus ja myynti sillä
28138: ainejäämien enimmäispitoisuuksista rehuissa         tavoin, että siitä voisi aiheutua hukkakauran
28139: on määräykset.                                      leviämisen vaara. EY:n ao. direktiivi määritte-
28140:     - Vakuustodistusmääräykset liittyvät lähin-     lee siemenerän puhtaaksi hukkakaurasta, vaik-
28141: nä ruokinnallisiin näkökohtiin ja ravintoainesi-    ka siitä tarkastuksessa olisikin löytynyt hukka-
28142: sältöön sekä siihen liittyviin poikkeamarajoihin    kauran siemen. Suomessa vielä siementuotan-
28143: ja päällysmerkintöihin ja pakkauksiin. Rehuse-      toviljelyksen viljelystarkastus varmistaa vilje-
28144: osten sisältämistä rehuista ei tarvitse esittää     lyksen hukkakaurattomuuden. EY:n määräyk-
28145:  täsmällistä erittelyä. Jäsenmaille on kuitenkin    sissä ei vastaavaa vaatimusta ole.
28146:  annettu mahdollisuus (ilmeisesti oman maansa          Siementavaran kauppaan liittyy läheisesti
28147:  sisällä) soveltaa avoimempaakin vakuutta, jos-     kysymys lajikkeen jalostajan oikeudellisesta
28148:  sa myös raaka-ainekoostumus ilmoitetaan tar-       suojasta. EY:n jäsenmaat ovat muutamaa lu-
28149:                                                     kuunottamatta liittyneet kansainväliseen sopi-
28150:  kasti.
28151:                                                     mukseen kasvinjalostajan oikeuksien suojaa-
28152:     EY:n järjestelmään mukautuminen merkitsi-       misesta, ns. UPOV-sopimukseen, ja yhteisö
28153:  si, varsinkin kun siirtyminen em. negatiiviluet-   valmistelee kasvinj alostaj anoikeuksista direk-
28154:  teloon tapahtuu, että rehujen ja niiden lisäai-    tiiviä, joka perustuu UPOV:n periaatteille.
28155:  neiden käyttö tulisi olemaan vapaampaa,               Suomessa ei ole lakia kasvinjalostajanoikeu-
28156:  markkinat voisivat vaikuttaa enemmän kuin          desta. Viime vuonna asetettiin toimikunta val-
28157:  nykyisin, ja viranomaisohjauksen sijasta käy-      mistelemaan ehdotusta sellaiseksi kasvinjalos-
28158:  täntö jäisi entistä enemmän riippumaan viljeli-    tajanoikeutta koskevaksi laiksi, jota UPOV:n
28159:  jöiden valinnoista, viljelijäjärjestöjen ja neu-   sopimukseen liittyminen edellyttää.
28160:  vonnan aktiivisuudesta.
28161: 
28162:                                                     Taimitarhatuotteiden kauppaa koskeva lain-
28163: Siementavaraa koskevat säännökset                   säädäntö
28164:   EY-direktiivit koskevat siementavaran tuot-         EY:ssä ei ole Suomen lainsäädäntöä vastaa-
28165: tamista, laatuvaatimuksia ja markkinointia.         via direktiivejä taimitarhatuotteiden tuottami-
28166: Tuottamista koskevat direktiivit perustuvat         sesta ja kauppaamisesta.
28167: OECD:n asettamiin vaatimuksiin. Direktiiveis-
28168: sä määrätään myös ns. teknisistä laatuvaati-
28169: muksista, itävyydestä, aitoudesta, puhtaudes-       Maatalouskoneet
28170: ta, kasvitautien aiheuttajien sallitusta esiinty-
28171: misestä siementavarassa jne. sekä laadun tar-          EY:n maataloustraktoreita koskeva direktii-
28172: kastamisesta.                                       vi on niin esitystavaltaan kuin tekniseltä sisäl-
28173:    Suomessa siementavaran tuottamista ja            löltään vanhentunut. Suomen määräykset ero-
28174: kauppaa koskevat säännökset sisältävät pää-         avat siitä selvästi ja direktiiviin mukautuminen
28175: asiassa samanlaisia vaatimuksia kuin yhteisödi-     olisi meille ongelmallista. Siksi onkin toivotta-
28176: rektiivit. Tuotanto on järjestettävä ns. laatu-     va, että EY ensi tilassa uusisi direktiivinsä ns.
28177: luokkajärjestelmän mukaisesti. Järjestelmä          uuden menettelyn mukaiseksi, jolloin em. on-
28178: vastaa periaatteiltaan EY:n järjetelmää.            gelmien voi odottaa poistuvan.
28179: 
28180:  4 3003060
28181: 26
28182: 
28183:    Muut maatalouskoneet luettaneen EY:n ylei-      määräyksiä ja vaatimuksia elintarviketuotan-
28184: sen konedirektiivin piiriin kuuluvaksi siihen      non eläinten kasvatuksesta ja pidosta ja edelly-
28185: tulevan liikkuvia koneita käsittelevän liitteen    tetään tarkastuksia eläinyksiköissä.
28186: osana. Kaikki edellä mainitut direktiivit käsit-      Jotta Suomessa tarkastustoimi saataisiin sa-
28187: televät vain ko. koneiden turvallisuutta.          malle tasolle, on tarvittavat valtuudet lisättävä
28188:                                                    mm. eläintauti-, maidontarkastus- ja lihantar-
28189:                                                    kastuslakeihin.
28190: Kasvisten laatuvaatimukset                            Direktiiveihin sisältyvät paitsi maatiloilla
28191:                                                    eläinten pitoa koskevat yksityiskohtaiset oh-
28192:    Kasvisten ulkoista laatua ja laatuluokittelua   jeet, myös määräykset maidontuotannosta,
28193: koskevat määräykset on annettu EY:n standar-       teurastamotoiminnasta ja eläintautien vastusta-
28194: deissa. Standardit ovat pääpiirteissään saman-     misesta.
28195: laisia kuin YK:n ja OECD:n standardit. Suo-           Yhteenvetona voidaan todeta, että eläinlää-
28196: messa vastaava lainsäädäntö koostuu kasvis- ja     kintätoimen osalta eläinten ja eläinkunnan
28197: omena-asetuksista sekä kotimaan tukkukaup-         tuotteiden vientiä koskevien direktiivien vaati-
28198: paa koskevista laatuvaatimuksista ja lajitte-      mukset voidaan täyttää. Tämä edellyttää kui-
28199: luohjeista, jotka myös pohjaavat YK:n ja           tenkin investointeja ja resurssien käyttöä sekä
28200: OECD:n standardeihin.                              yksityisellä sektorilla että eläinlääkintätoimen
28201:    EY:n ja Suomen laatuvaatimuksissa ja lajit-     alalla. Vapautuva tuonti lisää erityisesti eläin-
28202: teluohjeissa ei ole sisällössä suuria eroja. Ero   tautien leviämisvaaraa ja siihen on varaudutta-
28203: on siinä, että EY :ssä laatuluokittelu on pakol-   va ennalta tarpeellisin toimenpitein.
28204: lista, kun taas Suomessa kasvikset voidaan
28205: myydä myös luokittelemattomina.
28206:                                                    4.2.5.4. Elintarvikkeet
28207: 4.2.5.3. Eläinlääkintä
28208:                                                       EY pyrkii ensisijaisesti harmonisoimaan ho-
28209:    Noin sadanviidenkymmenen EY -direktiivin        risontaalisia, kaikkia elintarvikkeita koskevia
28210: voidaan todeta olevan eläinlääkintätoimen          elintarvikemääräyksiä elintarvikkeiden tuo-
28211:                                                    tanto- ja jakeluketjun toimintoja koskevia
28212: alalla relevantteja. Valmisteltavana on lisäksi
28213: lukuisia uusia direktiivejä.                       määräyksiä sekä aikaansaamaan yhteneväiset
28214:    Tärkeimpiä ovat direktiivit, joiden on tar-     valvonta- ym. menettelyt. Lisäksi harmonisoi-
28215: koitus suojata ihmisten ja eläinten terveyttä.     daan vertikaalisia, tuotekohtaisia elintarvike-
28216:                                                    määräyksiä.
28217: Ne koskevat
28218:    - eläinkunnasta olevia elintarvikkeita ja          EES:n kannalta pidetään relevanttina koko
28219: niiden tuotantoa, erityisesti maitoa ja lihaa ja   elintarvikemääräysten kenttää.
28220: niistä saatavia jalosteita
28221:    - eläinten ja ihmisten suojaamista tartunta-
28222: taudeilta, jotka voivat levitä elintarvikkeiden,   Yleiset elintarvikemääräykset
28223: elävien eläinten, siemennesteen, alkioiden ja
28224: muiden eläinkunnan tuotteiden välityksellä            Virallista elintarvikevalvontaa koskevan
28225:    - eräiden valmisteiden käyttöä eläinten lää-    EY :n direktiivin periaatteet ovat pitkälti yhte-
28226: kitsemiseen, rehujen aineosina tai eläinten kas-   neväiset Suomessa jo toimivan elintarvikkeiden
28227: vua tai tuotantoa keinotekoisesti lisäävinä ai-    valvontajärjestelmän kanssa. Elintarviketar-
28228: neina.                                             kastuslaitosten pätevyyden toteaminen eli ak-
28229:    EY:ssä elintarvikkeiden terveydellinen val-     kreditointi sekä tarkastusmenetelmät on kui-
28230: vonta on suunnattava ensisijaisesti alkutuotan-    tenkin saatettava vastaamaan EY:n vaatimuk-
28231: toon. Jo maatiloilla ja muissa eläinyksiköissä     sia.
28232: edellytetään eläimistä otettavia näytteenottoja,      Elintarvikkeiden     myyntipäällysmerkintöjä
28233: esim. vierasainejäämien varalta. Vastaavasti on    koskevan EY :n direktiivin suhteen edellytettä-
28234: tarttuvien eläintautien varalta maan koko          vät harmonisointitoimet ovat tällä hetkellä vi-
28235: eläinkannasta otettava tilastollisesti riittävä    reillä. Asiaa on valmisteltu yhteispohjoismai-
28236: määrä näytteitä tutkittavaksi. Muutoinkin di-      sesti, ja kansallisten ao. säädösten muutokset
28237: rektiiveissä annetaan usein yksityiskohtaisia      saataneen toteutettua kesän 1990 aikana.
28238:                                                                                                       27
28239: 
28240:    Elintarvikkeiden vierasainemääräyksiä on             määräysten kanssa, joskin sääntelyalueeltaan
28241: useissa EY:n direktiiveissä. Ne on otettu huo-          suppeammat.
28242: mioon laadittaessa kansallisia vierasainemää-              Elintarvikelisäaineita koskevat direktiivit
28243: räyksiä. Vierasaineita koskevat EY :n direktiivit       ovat EY:ssä voimakkaan kehittämistyön koh-
28244: ovat voimakkaan kehittämistyön kohteena.                teena. Suuri osa voimassa olevista direktiiveis-
28245: Pohjoismaat harmonisoivat ao. säädöksiään               tä on vanhoja. Lisäaineita koskeva direktiivi
28246: y:1denmukaisesti EY:n kehittämistyön kanssa.            annettiin vuoden 1988 lopulla. Se ei aiheuttaisi
28247: Tällä hetkellä on käsiteltävänä ruokaperunan            Suomelle ongelmia. Yleisdirektiivin nojalla an-
28248: ja viljan torjunta-ainejäämäraja-arvojen har-           nettavien erityisdirektiivien sisällöstä riippuu,
28249: monisoimista koskeva ehdotus. Tarvittavat               mitä harmonisointitoimenpiteitä vastaisuudes-
28250: Suomen vierasaineasetuksen muutokset saa-               sa olisi tarpeen toteuttaa.
28251: daan toteutettua kevään/kesän 1990 aikana.
28252: Vuoteen 1991 mennessä saadaan ehdotukset
28253: hedelmien, vihannesten ja eläinkunnasta saata-          Tuotekohtaiset elintarvikemääräykset
28254: vien elintarvikkeiden vierasaineJaamäraja-
28255: arvojen harmonisoimisesta sekä mykotoksii-                  Lihaa ja lihavalmisteita koskevasta EY :n
28256: nien (homemyrkkyjen) ja ympäristösaasteiden             direktiviistä on omaksuttu eräitä periaatteita
28257: raja-arvojen harmonisoimisesta. Elintarvikkei-          vastaavaan kansalliseen lihavalmisteasetuk-
28258: den radionuklidikontaminaatiota sääntelevissä           seen. Komissio antoi orgaanisten maatalous-
28259: EY:n direktiiveissä annetut toimenpiderajat             tuotteiden viljelymenetelmiä ja tarkastamista
28260: ovat pitkälti sellaisinaan soveltamiskelpoisia          koskevan asetusehdotuksen 6.12.1989. Tämä
28261: myös Suomessa. Suomen kuluttajansuojan                  liittyy Suomessa luonnonmukaisesti viljeltyjä
28262: kannalta on perusteltua pyrkiä harmonisoi-              maataloustuotteita koskevien määräysten val-
28263: maan vierasaineita koskevia normeja EY:n di-            misteluun myös merkintöjen osalta. Lihan- ja
28264: rektiivien mukaisesti sen sijaan, että niitä har-       maidontarkastuksen osalta on kansallisia ao.
28265: monisoitaisiin Joint FAO/WHO Codex Ali-                 määräyksiä harmonisoitu tai niitä ollaan har-
28266: mentariuksen suositusten mukaisesti.                    monisoimassa EY:n vastaavien direktiivien
28267:    Elintarvikkeiden kanssa kosketukseen joutu-          kanssa.
28268: via materiaaleja koskevien direktiivien mää-                Mehuja, virvoitusjuomia, hilloja, luonnon
28269: räykset voidaan jo kuluvan vuoden aikana                mineraalivesiä yms. koskevista direktiiveistä on
28270: saattaa osaksi kansallista säädöstöämme. Tä-            tarkoituksena omaksua niiden keskeisiä peri-
28271: män lisäksi suomalaiset asiantuntijat toimivat          aatteita uudistettaessa kansallisia vastaavia
28272: aioitteellisesti mm. paperi- ja kartonkipohjais-        säädöksiä.
28273: ten materiaalien sääntelyn aikaansaamiseksi ja              Hedelmien ja vihannesten ulkoista laatua
28274: pyrkivät tällöin vaikuttamaan EY:n ao. direk-           koskevien EY:n asetusten suhteen tehtävä har-
28275: tiivien sisältöön ensisijaisesti Euroopan neu-          monisointityö on parhaillaan vireillä asiantun-
28276: voston kautta.                                          tijaviranomaisissa ja elintarvikeneuvottelukun-
28277:                                                         nan yhteydessä tomivassa erityisasiantuntija-
28278:    Elintarvikkeiden säteilyttämistä koskevan di-
28279:                                                         työryhmässä.
28280: rektiivin valmisteleminen on EY:ssä kesken.
28281: Suomen ao. säädökset sisältyvät asetukseen
28282: elintarvikkeiden käsitteleruisestä ionisoivalla
28283:                                                         Arviointia
28284: säteilyllä. Direktiivin lopullisesta sisällöstä riip-
28285: puu, mitä harmonisointitoimenpiteitä tarvi-
28286:                                                            Elintarvikealan EY -integraatio on eräs laa-
28287: taan.
28288:                                                         jimmista harmonisoinnin osa-alueista kaupan
28289:    Erityisruokavaliomääräyksistä on annettu             teknisten esteiden poistamista ajatellen. Nk.
28290: EY:n yleisdirektiivi (framework directive) tou-         Cassis de Dijon -periaatteen ja sitä seurannei-
28291:  kokuussa 1989. Sen periaatteiden soveltaminen          den muiden oikeustapausten soveltamisesta
28292:  kansallisissa määräyksissä ei tuottane merkittä-       seuraa, että myös EY:n jäsenmaiden kansalli-
28293:  viä ongelmia. Yleisdirektiivin nojalla on tar-         sia elintarvikemääräyksiä on tarpeen seurata
28294:  koitus vastaisuudessa antaa yhdeksän erityisdi-        osa-alueilla, joilla varsinainen yhteisölainsää-
28295:  rektiiviä.                                             däntö puuttuu. Kun useat EY :n elintarvikeval-
28296:    Pakasteita koskevat direktiivit ovat sisällöl-       vontaohjesääntöä täydentävät ja täsmentävät
28297:  tään pitkälti yhteneväiset Suomen vastaavien           direktiivit toistaiseksi puuttuvat, Euroopan
28298: 28
28299: 
28300: tuomioistuimen päätöksillä on useimpiin mui-         luvien hissien kustannustasoon vaikuttaa hissi-
28301: hin osa-alueisiin verrattuna suuremmassa mää-        direktiivi.
28302: rin myös oikeutta luova vaikutus.
28303:    Yleisesti ottaen Suomen elintarvikemääräyk-
28304: siin sisältyvä korkea kuluttajansuojan taso ei       Pienjännitedirektiivi
28305: EES-järjestelyssä laskisi. Viime vuosina anne-
28306: tut EY :n asetukset ja direktiivit ovat tässä           Mikäli nk. pienjännitedirektiiviä jouduttai-
28307: mielessä korkeatasoisia - tosin eräillä osa-alu-     siin soveltamaan Suomessa nykyisen sisältöise-
28308: eilla liiankin yksityiskohtaisia.                    nä, olisi tällä merkittävää vaikutusta sähkötur-
28309:    Tietyiltä osin on tarpeen pitää voimassa          vallisuuden valvontajärjestelmään. Useimpien
28310: kansallisia elintarvikemääräyksiä, vaikka niillä     muiden EFTA-maiden tavoin Suomi on otta-
28311: ei olisi vastinetta EY :n sisäisissä määräyksissä.   nut sen kannan, että vuodelta 1973 peräisin
28312: Tällaisia ovat esimerkiksi asetus ruokasienistä      oleva pienjännitedirektiivi on sisällöltään van-
28313: (metsäsienet), asetus vitamiinien ja eräiden         hentunut. Se tulisi ensi tilassa uusia vastaa-
28314: muiden aineiden lisäämisestä elintarvikkeisiin       maan EY:n Global Approach -periaatteita.
28315: (maantieteellisistä olosuhteista seuraava vita-      Seuraavassa esitetyt ongelmat voitaisiin tällöin
28316: minointitarve, jodin lisäämistarve jne.) sekä        pääosiltaan välttää.
28317: yleensä säädökset, joiden tarkoituksena on              Nykysisältöiseen direktiiviin mukautuminen
28318: varjella kansalaisia sairastumasta ns. suomalai-     edellyttäisi sähkölaitteiden ennakkohyväksyn-
28319: siin kansantauteihin (esim. poikkeuksellisen         nästä luopumista ja järjestelmän korvaamista
28320: korkea sepelvaltimotautikuolleisuus).                markkinavalvonnan pohjalta. Pienjännitedi-
28321:                                                      rektiivin mukainen järjestelmä perustuu raja-
28322:    Kenties tärkein kysymys elintarvikkeiden va-      valvontatyyppisen ennakkovalvonnan sijasta
28323: paan liikkuvuuden kannalta on kysymys elin-          markkinoiden valvontaan. Turvallisuusvaati-
28324: tarvikkeiden valvontajärjestelmästä. EY:n di-        musten mukaisuutta saa ja direktiivin mukaan
28325: rektiivi virallisesta elintarvikevalvonnasta jät-    myös tulee valvoa. Laitteiden markkinoille
28326: tää jäsenmaille laajat valtuudet päättää valvon-     asettamiselle ei kuitenkaan saa asettaa ennak-
28327: nan järjestämisestä. Käytännön järjestelyt EY-       koehdoksi kunkin markkinamaan valvontavi-
28328: maissa onkin toteutettu varsin erilaisin tavoin.     ranomaisen hyväksyntää. Pienjännitedirektii-
28329: Euroopan tuomioistuimen päätöksen mukaan             vin piiriin kuuluvien sähkölaitteiden sähkötur-
28330: pistokokeet tuontivalvonnassa ovat myös sään-        vallisuus ja siinä mahdollisesti tapahtuvat
28331: nösten ollessa harmonisoituja sallittuja, sen        muutokset riippuvat oleellisesti siitä, miten hy-
28332: sijaan eivät systemaattiset, kaikkiin tuotteisiin    vin markkinakontrolli käytännössä korvaa en-
28333: kohdistuvat tarkastukset. Pistokokeet ovat sal-      nakkohyväksynnän. Mikäli joudumme muutta-
28334: littuja nimenomaan terveysriskiä epäiltäessä.        maan sähköturvallisuuden valvontajärjestel-
28335: Niissä tapauksissa, joissa harmonisoituja sään-      mämme asiakirja- ja markkinavalvontaan pe-
28336: nöksiä ei ole, jäsenmaiden oikeus esim. raja-        rustuvaksi muodostaa tämä huomattavan haas-
28337: tarkastusten toteuttamiseen lienee vielä laajem-     teen kotimaiselle valvontajärjestelmälle.
28338: pi. Meillä Suomessa on hyvin toimivan tuonti-
28339: valvontajärjestelmä eikä EY :n käytännäillä
28340: näytä olevan millään tavalla tuontivalvonnan         Hissidirektiivi
28341: tasoa heikentäviä vaikutuksia.
28342:                                                        Keskeisin hissejä koskeva direktiivi sisältää
28343:                                                      viittauksen, että teknisten vaatimusten osalta
28344: 4.2.5.5. Sähkölaitteet                               on noudatettava standardissa EN-81-1 esitetty-
28345:                                                      jä vaatimuksia. Suomessa voimassa olevat his-
28346:    Sen lisäksi, mitä testausta ja sertifiointia      simääräykset noudattelevat mainitun standar-
28347: käsittelevä EY:n direktiivi (Global Approach         din esikuvaa, mutta poikkeavat siitä kolmessa
28348: to Certification and Testing) vaikuttaa yleisellä    oleellisessa kohdassa. Toisin kuin EN-standar-
28349: tasolla sähköturvallisuuden valvontajärjestel-       dissa on vaadittu, on Suomessa sallittua raken-
28350: mään Suomessa, vaikuttaa sähköturvallisuu-           taa henkilökuljetukseen tarkoitettuja hissejä,
28351: den käytännön valvontatyöhön erityisen mer-          joiden korissa ei ole ovea tai veräjää. Suomes-
28352: kittävästi ns. pienjännitedirektiivi. Sähkötur-      sa sallitaan ns. laajakorineo asuintalohissi,
28353: vallisuusviranomaisten valvontakenttään kuu-         jonka koneistolta ei edellytetä niin järeää mi-
28354:                                                                                                     29
28355: 
28356: toitusta, kuin EN-standardi edellyttää. Toisaal-     Kaasulaitteet
28357: ta Suomessa on hissin hälytyslaitteille ja hissis-
28358: tä pelastamiselle asetettu tiukemmat vaatimuk-          Suomessa ei ole nykyisin varsinaista kaasu-
28359: set, kuin EN-standardi edellyttää.                   laitteiden valmistusta, joten alan direktiivien
28360:                                                      noudattaminen ei tuottane ongelmia. "Global
28361:                                                      Approach" -periaatteet saattavat aiheuttaa tar-
28362: 4.2.5.6. Eräät muut tuotteet                         peen muuttaa kaasulaitteiden hyväksymis- ja
28363:                                                      tarkastusvaatimuksia. Valmisteilla oleva EY-
28364: Paineastiat                                          direktiivi vähentäisi Suomessa tehtävien tes-
28365:                                                      tausten määrää, mutta ei vaikuttaisi laitteiden
28366:                                                      turvallisuusvaatimusten tasoon.
28367:    Paineastioita koskevien turvallisuusmääräys-
28368: ten suhteen Suomella ei mitä ilmeisimmin ole
28369: vaikeuksia sopeutua EY-määräysten vaatimuk-          Jalometallituotteet
28370: siin. Paineastioista on toistaiseksi laadittu ai-
28371: noastaan direktiivi ns. yksinkertaisista paineas-       EY :n alueella ei ole direktiiviä jalometalli-
28372: tioista. Suomi on valmistautunut tarvittaviin        tuotteiden tarkastuksesta. Alan tarkastusjärjes-
28373: säännösmuutoksiin eivätkä muutokset heiken-          telmät ovat Länsi-Euroopassa myös hyvin
28374: nä kansallista turvallisuustasoamme. Muut pai-       epäyhtenäiset. "Global Approach" -periaatteet
28375: neastia-alaa koskevat direktiivit ovat EY:ssä        saattaisivat edellyttää suomalaisen pakollisen
28376: vasta valmisteilla, eikä niiden aiheuttamia vai-     jalometallien leimausjärjestelmän muuttamisen
28377: kutuksia tässä vaiheessa voi arvioida. Testaus-      vapaaehtoiseksi.
28378: ta ja sertifiointia koskevat EY:n "Global Ap-
28379: proach" -toimintaperiaatteet tulisivat vaikutta-
28380: maan myös paineastioiden tarkastustehtävien          Rakentamismääräykset
28381: jakautumiseen viranomaisten, tarkastuslaitos-
28382: ten ja tuotteita valmistavan teollisuuden kes-          Keskeinen merkitys rakennussäännöstön
28383: ken.                                                 osalta on EY:n rakennustuotedirektiivillä, joka
28384:                                                      hyväksyttiin joulukuussa 1988. Direktiivi ei ole
28385:                                                      sellaisenaan suoraan EY -maissa sovellettavaa
28386: Mittauslaitteet                                      oikeutta, mutta EY:n järjestelmän mukaan
28387:                                                      jäsenmaiden on sopeutettava kansalliset lain-
28388:                                                      säädäntönsä sen mukaiseksi. Tämän tulee ta-
28389:    Suomella ei ole myöskään vaikeuksia sopeu-        pahtua direktiivin mukaan 30 kuukauden kulu-
28390: tua "ei automaattitoimisia vaakoja" koske-           essa.
28391: vaan direktiiviin siltä osin, kun kysymyksessä          EFTA-maat ovat lähteneet siitä, että ne pyr-
28392: on yleisen kaupan piiriin kuuluva toiminta.          kivät myös keskuudessaan vastaavanlaiseen
28393: EY:n direktiivi on soveltamisalaltaan kuitenkin      järjestelyyn. Sopimusluonnos rakennusalan
28394: huomattavan kattava, eikä Suomessa ole mas-          osalta EFTA-maiden kesken on valmistunut ja
28395: san mittauksen osalta muita alueita (tulli, lii-     tuon sopimuksen pohjalta on tarkoitus tehdä
28396: kennevalvonta, terveydenhoito, lääkkeiden val-       vastaava sopimus aikanaan EY:n kanssa.
28397: mistus, ympäristön suojelu) yksityiskohtaisesti         Alustavasti on EFTA-maissa arvioitu, ettei
28398: säädelty. Näillä alueilla Suomen tuleekin ilmei-     nykyiseen vaatimustasoon ja määräystasoon
28399: sesti harmonisoida määräyksensä EY:n mukai-          ole odotettavissa olennaisia muutoksia, ei
28400: seksi. Tämä merkitsee määräysten tiukentamis-        myöskään siihen mitä rakennusalan tuotteita
28401: ta.                                                  sisältyy säätelyn piiriin. Paljon teknisiä ja hal-
28402:   Edellisen lisäksi EY :llä on lähes 30 muita        linnollisia muutoksia kuitenkin aiheutuu niin
28403: mittauslaitteita koskevaa direktiiviä, joissa sää-   Suomen rakentamismääräyskokoelman, tyyp-
28404: detään pakollisia vaatimuksia mm. sähköener-         pihyväksynnän kuin VTT:n ja muun laadun-
28405: gian, kaasun kulutuksen, rengaspaineen, alko-        valvonnankin kannalta. Rakennusnormisto
28406: holipitoisuuden ja lämpötilan mittaukselle.          muodostaa muista aloista poiketen hierarkisen
28407: Suomessa ei vastaavia mittaamista koskevia           kokonaisuuden, jossa välttämättä olennaisten
28408: määräyksiä ole, joten myöskin tältä osin mää-        vaatimusten ja standardien lisäksi tarvitaan
28409: räyksiä olisi täydennettävä ja tiukennettava.        perusasiakirjat, joissa vaatimustasot, luokituk-
28410: 30
28411: 
28412: set ja muut keskeiset kysymykset määritellään          Lisäksi vaarallisista aineista säädetään työ-
28413: samaan tapaan kuin Suomen rakentamismää-            turvallisuuslain (299/58) nojalla. Kemikaalien
28414: räyskokoelmassa, jotta standardit syntyisivät       Iuokitusta ja merkitsemistä koskevat ministe-
28415: keskeisten vaatimusten mukaisina.                   riön päätökset kattavat sekä kemikaali- että
28416: Ympäristöministeriö on seurannut EFTAn,             työturvallisuuslainsäädännön vaatimukset.
28417: EY:n ja CEN:n työtä rakentamista koskevien
28418: määräysten ja tuotteiden hyväksymismenettely-
28419: jen harmonisoimiseksi ja osallistunut siihen.       Lääkkeet
28420: Kysymyshän on paitsi kaupan esteiden poista-
28421: misesta, myös turvallisuuteen, terveellisyyteen,       Lääkedirektiivit (18 kpl) kattavat paaosin
28422: rakennusalan kuluttajasuojaan, ympäristöön          vastaavat säännökset ja määräykset kuin Suo-
28423: ja rakentamisen laatuun keskeisesti vaikutta-       men lääkelaki (395/87), lääkeasetus (693/87)
28424: vista asioista.                                     sekä näiden nojalla annetut viranomaismää-
28425:    Ympäristöministeriö tulee selvittämään sa-       räykset lääkkeiden myyntilupajärjestelmästä,
28426: manaikaisesti muiden EFTA-maiden kanssa si-         lääkkeiden valmistuksesta ja viranomaisval-
28427: tä mukaa kuin EY:n direktiivin mukainen jär-        vonnasta. Lääketukkukauppaa ja lääkemark-
28428: jestelmä hahmottuu, mikä merkitys vastaavilla       kinointia koskevat direktiivit ovat valmisteilla.
28429: järjestelyillä tulisi olemaan Suomen rakennus-      Sen sijaan lääkkeiden vähittäisjakelun harmo-
28430: tuotteita koskevien lakien, asetusten ja viran-     nisointiin tähtääviä direktiivejä ei ole toistai-
28431: omaismääräysten sisältöön. Yhteistyöryhminä         seksi odotettavissa.
28432: rakennusalaan tässä työssä ministeriö käyttää          Lääkkeiden myyntilupaa koskeva direktiivi
28433: rakennusteknillistä      neuvottelukuntaa   sekä    (65/65/EEC) muutoksineen muodostaa EY:n
28434: SFS:n rakennusalan toimialayhteisöjä. Asia on       keskeisen lääkkeitä ja niiden valmistusta kos-
28435: myös       merkittävä       ympäristöministeriön,   kevan säännöstön. Se sisältää määräyksiä, joi-
28436: kauppa- ja teollisuusministeriön ja ulkoasiain-     hin mukautuminen aiheuttaisi Suomessa eräitä
28437: ministeriön yhteistyökohde.                         teknisiä vaikeuksia, mutta jotka sinänsä voisi-
28438:                                                     vat tulla harmonisoitaviksi siirtymäajan kulu-
28439:                                                     essa. Vaikeudet koskevat lääkevalmisteen
28440: Kemikaalit                                          myyntiluvan yleisiä edellytyksiä, myyntiluvan
28441:                                                     hakemiseen oikeutettua, alkuperäisvalmisteille
28442:    EY :n kemikaalidirektiivit koskevat vaarallis-   mahdollistettua patenttisuojasta riippumatonta
28443: ten aineiden ja seosten luokitusta, pakkaamis-      ja myyntiluvan käsittelyyn sidottua markkina-
28444: ta, merkitsemistä ja käyttöturvallisuustiedotet-    yksinoikeutta, myyntilupahakemusten vähim-
28445: ta, vaarallisten kemikaalien käyttörajoituksia      mäiskäsittelyaikoja, myyntiluvan voimassa-
28446: sekä kemikaalien terveys- ja ympäristövaiku-        oloa, myyntilupahakemusten käsittelyä ja kol-
28447: tusten tutkimista.                                  mansista maista tuotujen tuotteiden uudelleen
28448:    Suomen kemikaalisäädösten sopeuttaminen          tarkastusvaatimusta.
28449: EY-direktiiveihin ei aiheuttaisi suuria ongel-         Suomessa myyntiluvan eräänä edellytyksenä
28450: mia. Suomessa vaaditaan vaarallisten kemikaa-       on kohtuullinen hinta. Mikäli direktiivin sovel-
28451: lien varoitusetiketteihin yksityiskohtaisempia      tamisen jälkeen hinnan kohtuullisuutta ei voi-
28452: tietoja kemikaalien koostumuksesta kuin EY :n       taisi asettaa enää myyntiluvan myöntämisen
28453: direktiiveissä. Meillä on myös luokiteltu use-      edellytykseksi, voitaisiin harkita sairausvakuu-
28454: ampia aineita allergiaa ja syöpää aiheuttaviksi     tuksen lääkekorvausjärjestelmän kehittämistä
28455: kuin EY:ssä. Muilta osin EY:n kemikaalidirek-       tai muuta hinnan kohtuullisuuteen vaikuttavaa
28456: tiivien noudattaminen tehostaisi kemikaalien        järjestelyä, kuten useimmissa EY -maissa on
28457: valvontaa Suomessa.                                 menetelty. EY:ssä on lisäksi vahvistettu kym-
28458:    Kemikaalilaki (744/89) tulee voimaam             meniä lääkkeisiin liittyviä ohjeistoja ja suosi-
28459: 1.9.1990. Lakia ja sen nojalla annettavia ase-      tuksia.
28460: tuksia ja ministeriöiden päätöksiä valmistelta-        Standardit, laatuvaatimukset ja valmistus-
28461: essa malleina on käytetty EY :n vaarallisia ai-     normit sekä myyntilupahakemuksiin Iiitettäväl-
28462: neita (67 /548/EEC) ja valmisteita (88/379/         Ie tieteelliselle dokumentaatiolle ja sen esittä-
28463: EEC) koskevia direktiivejä, jotka muodostavat       mistavalla annetut vaatimukset on Länsi-
28464: EY :n kemikaalimääräysten rungon.                   Euroopassa jo pitkälle harmonisoitu.
28465:                                                                                                     31
28466: 
28467:   EY:ssä on valmisteltu keskitetyn lääkkeiden        4.2.6. Kilpailusäännöt
28468: rekisteröimisjärjestelmän käyttöön ottamista.
28469: EES-keskusteluissa ei ole kuitenkaan käsitelty       Tilanne EY:ssä
28470: tämän EY:n sisällä tapahtuvan kehityksen
28471: mahdollisia vaikutuksia EES:n kannalta.                 Yhtenäismarkkinoiden yritykset voivat toi-
28472: EFTA-maille kysymys saattaa muodostua vai-           millaan mitätöidä tai heikentää etuja, joita
28473: keaksi, sillä asiaa joudutaan arvioimaan teolli-     valtioiden välisten kaupan ja tuotannon raja-
28474: suuspoliittisten lähtökohtien lisäksi yleisen ter-   aitojen poistaminen tuo mukanaan. Yritysten
28475: veydenhuolto- ja sosiaalipolitiikan kannalta.        kilpailua rajoittavat toimet voivat estää todel-
28476:                                                      listen yhteismarkkinoiden toteutumisen. Yhte-
28477:                                                      näisten kilpailuolosuhteiden luomisen alueen
28478:                                                      yrityksille on katsottu edellyttävän yhtenäisiä
28479: Sairaanhoitotarvikkeet                               kilpailusäännöksiä ja niiden soveltamisen yhte-
28480:                                                      näistä valvontaa.
28481:    Lääkintälaitteita, -kojeita ja -tarvikkeita          Laajassa mielessä EY:n kilpailusäännöksiin
28482:                                                      luetaan kuuluvaksi Rooman sopimuksen artik-
28483: koskevat kolme direktiiviä ovat vasta valmis-
28484: teilla EY:ssä. Valmistelutyö on tapahtunut yh-       lat 85-94 sekä niiden pohjalle säädetty ns.
28485: teistyössä EFT An valmisteluelimien kanssa.          sekundäärinormisto. Artiklat 85-89 sisältävät
28486: Suomi on osallistunut valmistelutyöhön. Suo-         määräykset, jotka koskevat yritysten välisiä
28487:                                                      kilpailua rajoittavia sopimuksia ja toimia sekä
28488: messa ei ole sairaanhoitotarvikkeita koskevan
28489: yleislain (997 /84) lisäksi yksityiskohtaisia eri    hallitsevan aseman väärinkäyttöä. Artikla 90
28490: tuotteita koskevia määräyksiä. Direktiivien          sääntelee julkisten yritysten asemaa kilpailupo-
28491: mukaiset määräykset voidaan antaa mainitun           liittisessa mielessä. Yritykselle ei tule myöntää
28492:                                                      erioikeuksia tai yksinoikeuksia, ellei tämä estä
28493: lain perusteella.
28494:                                                      niille uskottujen erityistehtävien hoitoa. Ark-
28495:    Uusien direktiivien mukainen sääntely tehos-      tiklat 92-94 sisältävät periaatteet sallitusta ja
28496: taisi lääkintälaitteiden valvontaa Suomessa.         kielletystä valtion tuesta yritystoiminnalle.
28497:                                                          EY:n kilpailupoliittisena lähtökohtana verti-
28498:                                                      kaalisten ja horisontaalisten kilpailunrajoitus-
28499:                                                      ten osalta on ns. kieltoperiaate. Rooman sopi-
28500: Tupakkatuotteet ja alkoholijuomat                    muksen 85 artiklassa kielletään yritysten väliset
28501:                                                      sopimukset ja päätökset sekä yritysten väliset
28502:                                                      toimenpiteet, joiden tarkoituksena tai seurauk-
28503:    Tupakkatuotteista ja alkoholijuomista Suo-        sena on kilpailun estyminen, rajoittuminen tai
28504: messa on voimassa eräitä määräyksiä, jotka           vinoutuminen. Artiklassa 86 vastaavasti kielle-
28505: ovat tiukempia kuin EY -maissa tai jollaisia         tään yhden tai useamman yrityksen hallitsevan
28506: EY:n alueella ei lainkaan ole. Nämä määräyk-         aseman väärinkäyttäminen, joka voi ilmetä
28507: set perustuvat kansalaisten terveyden ja turval-     mm. kohtuuttomien kauppaehtojen soveltami-
28508: lisuuden suojaamiseen, joilla syillä niiden pitä-    sena. Kilpailusäännöt soveltuvat kaikkeen elin-
28509: mistä EES-säännösten ulkopuolella voidaan            keinotoimintaan, laajalti myös palveluelinkei-
28510: perustella. Tupakkatuotteet ja alkoholijuomat        nosektorille. Maatalous on osin jätetty yleisten
28511: eivät ole olleet esillä EY:n ja EFTAn välillä        kilpailusääntöjen soveltamisalan ulkopuolelle.
28512: käydyissä kaupan esteitä koskevissa keskuste-        Aiemmin myös kuljetukset olivat EY :n sääntö-
28513: luissa.                                              jen soveltamisen ulkopuolella. Nykyisin kaikki
28514:                                                      kuljetusmuodot on suurimmaksi osaksi saatet-
28515:                                                      tu yleisen kilpailujärjestelmän piiriin.
28516: Huomautus                                                EY:n kilpailusäännöstöä sovelletaan kilpai-
28517:                                                      lunrajoituksiin, joilla on vaikutusta EY:n jä-
28518:                                                      senmaiden väliseen kauppaan. Puhtaasti kan-
28519:   Kaupan teknisiä esteitä käsitellään lisäksi        sallisiin kilpailua rajoittaviin yritysten toimiin
28520: ajoneuvojen osalta kohdassa 4.3.2.1., ympäris-       sovelletaan edelleen jäsenmaiden lansäädäntöä.
28521: tönsuojelun osalta kohdassa 4.6.2., kuluttajan-      EY:n kilpailusäännöstö tulee sovellettavaksi,
28522: suojelun osalta kohdassa 4.6.3 ja työturvalli-       mikäli yritysten toimilla on kilpailua estävä tai
28523: suuden osalta kohdassa 4.6.8.                        vinoottava vaikutus jäsenmaiden väliseen
28524: 32
28525: 
28526: kauppaan. Tämä ns. kauppakriteeri määritte- sopimuksia, joissa sopimuksessa mukana ole-
28527: lee kansallisten lainsäädäntöjen ja EY-normis- vien yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on
28528: ton soveltamisalat. Kriteeriä tulkitaan väljästi enintään 200 miljoonaa ECUa (noin 1 mrd
28529: siten, että EY:n kilpailusääntöjä sovelletaan markkaa) yleensä yhteismarkkinoiden toimin-
28530: myös kilpailua potentiaalisesti rajoittaviin toi- nan kannalta merkityksettöminä, jos osapuol-
28531: miin. Vaikutukseltaan vähäisiin toimiin ei puu- ten yhteinen markkinaosuus on korkeintaan
28532: tuta, vaan kilpailunrajoitustoimen vaikutusten 5 OJo niiden jäsenmaiden aluella, joihin sopi-
28533: tulee olla merkittäviä.                            muksen vaikutukset ulottuvat. Näin ollen ne
28534:    Yhteisötason kilpailunormistolla pyritään jäävät yleiskiellon soveltamisalan ulkopuolelle.
28535: viime kädessä estämään, ettei yhteisön markki-
28536: noita jaeta yritysten välisin toimin. Kartellien     Määräävän aseman omaavien yritysten li-
28537: ja vastaavien yritysten kilpailunrajoitusten vai-  sääntyvään   kontrolliin liittyy EY :ssä vuoden
28538: kutukset saattavat mitätöidä vapaakaupan           1989  joulukuussa   hyväksytty ns. fuusiokon-
28539: edut. Oikeuskäytännössään yhteisön tuomiois- trolliasetus. Asetus velvoittaa yritykset ilmoit-
28540: tuin on mm. torjunut yritysten toimet rinnak- tamaan etukäteen komissiolle yrityskaupat ja
28541: kaistuonnin estämiseksi. Tuomioistuin on suh- fuusiot, joiden lopputuloksena on yhteisliike-
28542: tautunut ankarasti yritysten pyrkimyksiin vaihdoltaan vähintään viiden miljardin ECUn
28543: markkinoiden alueelliseksi jakamiseksi. Näiden (n. 25 miljardia markkaa) yhtymä.
28544: ns. aluekartellien osalta jo pelkkä sopimuksen       Rooman sopimuksen 90 artiklassa maara-
28545: tarkoitus on riittänyt niiden julistamiseksi kiel- tään, että jäsenvaltiot eivät saa sallia valtion
28546: letyiksi; kartellien vaikutuksia ei ole erikseen yrityksille tai eri- tai yksinoikeuden saaneille
28547: pitänyt arvioida. Yhteisön kilpailupolitiikassa yrityksille mitään Rooman sopimuksen vastai-
28548: on kilpailua rajoittavien toimien arvioinnissa sia toimenpiteitä. Tämä koskee erityisesti Roo-
28549: toimenpiteiden taloudellisten vaikutusten ana- man sopimuksen kilpailusääntöjen vastaista
28550: lyysi saamassa yhä enemmän merkitystä.             toimintaa. Yleistä taloudellista etua toteuttavat
28551:    Vaikutusten taloudellinen arviointi korostuu tai veromonopolin luonteiset yritykset ovat
28552: artiklan 85 soveltamista koskevassa poikkeus- Rooman sopimuksen kilpailumääräysten alai-
28553: lupamenettelyssä. Rooman sopimus antaa ko- sia siinä määrin, kun sääntöjen soveltaminen ei
28554: missiolle mahdollisuuden myöntää poikkeuksia ehkäise niille uskottujen tehtävien hoitoa. Ul-
28555: kilpailunrajoitusten yleisestä kiellosta. Poik- komaankauppamonopolit ovat 90 artiklan vas-
28556: keuslupia harkitessaan komissiolla on mahdol- taisia, jos monopoli voi rajoittaa jäsenvaltioi-
28557: lisuus arvioida kilpailunrajoitustoimen koko- den välistä kauppaa. Kaupan kehitys ei saa
28558: naistaloudellisia vaikutuksia. Komission myön- kärsiä yritysten monopoliasemasta siinä mää-
28559: tämiä yksittäispoikkeuksia huomattavasti mer- rin, että se olisi yhteisön etujen vastaista. EY :n
28560: kittävämmiksi ovat muodostuneet ns. ryhmä- tuomioistuin on päätöksissään katsonut, että
28561: poikkeusasetukset. Ryhmäpoikkeusasetuksilla tietyn hintatason ylläpitäminen markkinoilla
28562: komissio on sallinut tietyn tyyppiset yritysten on ollut riittävä peruste väärinkäytön totea-
28563: väliset toimet, joita muuten olisi pidettävä miseen. Tuomioistuin on todennut, että kan-
28564: kiellettyinä. Ryhmäpoikkeusasetusten kilpailu- salliseen lainsäädäntöön perustuva hallitseva
28565: normien soveltamisalaa rajoittava merkitys on asema ei oikeuta sen väärinkäyttöön.
28566: huomattava. Ryhmäpoikkeusasetukset koske-
28567: vat mm. yksinmyyntisopimuksia, lisenssisopi-          EY:n kilpailusäännöstö poikkeaa muusta ta-
28568: muksia ja erikoistumissopimuksia. Yhteisön varoiden ja palvelusten vapaata liikkumista
28569: teknologiapoliittisia tavoitteita heijastelee ryh- koskevasta normistosta siinä, että yhteisön ko-
28570: mäpoikkeusasetus vuodelta 1985. Se sulkee missio soveltaa sitä suoraan yksittäisiin yrityk-
28571: suuren osan yritysten välisiä t&k-yhteistyösopi- siin. Niinpä myös yritykset voivat saattaa kil-
28572: muksia yleiskiellon ulkopuolelle.                  pailunrajoitukset komission tutkittavaksi. Ko-
28573:    Merkitykseltään vähäiset ns. bagatellikartel- missiolla on laajat valtuudet suorittaa tutki-
28574: lit jäävät EY :n kilpailunormiston soveltamis- muksia eri jäsenmaiden alueilla sijaitsevissa
28575: alan ulkopuolelle. Tuomioistuimen oikeus- yrityksissä. Komission tutkijoiden oikeudet
28576: käytännön luoman ns. de minimis -periaatteen ulottuvat aina oikeuteen päästä yrityksen tiloi-
28577: rinnalla komissio on selventänyt tilannetta tie- " hin ja käsiksi yrityksen asiakirjoihin. Valvon-
28578: donannollaan, joka on viimeksi uusittu vuonna taa suorittaessaan komissio toimii yhteistyössä
28579:  1986. Komissio pitää sellaisia yritysten välisiä jäsenmaiden kilpailuviranomaisten kanssa.
28580:                                                                                                      33
28581: 
28582: Nykyiset EFTA-EY-järjestelyt ja EFTA-jär-             telleja koskevien periaatteiden soveltaminen
28583: jestelmä                                              vastaavasti merkitsisi, ettei EES-kilpailusään-
28584:                                                       nöksiä sovellettaisi kuin tietyn suuruusluokan
28585:    Suomen ja talousyhteisön välisen vapaa-            vienti- tai tuontiyrityksiin.
28586: kauppasopimuksen 23 artikla määrittelee yh-              Kilpailusääntöjen tehokas ja yhdenmukainen
28587: teensopimattomaksi sopimuksen moitteetto-             valvonta merkitsee toisaalta turvaa etenkin pie-
28588: man toiminnan kanssa yritysten kilpailua ra-          nemmille yrityksille. Yhtenäisillä markkinoilla
28589: joittavat tai vääristävät sopimukset ja järjeste-     määräävän markkina-aseman saaneet yritykset
28590: lyt sekä hallitsevan aseman väärinkäytön.             voivat helposti syyllistyä asemansa väärinkäyt-
28591: Säännös on pitkälti yhdenmukainen Rooman              töön. Kansallisiin kilpailulainsäädäntöihin pe-
28592: sopimuksen 85 ja 86 artiklojen kanssa. Vapaa-         rustuvat mahdollisuudet vaikuttaa yksittäista-
28593: kauppasopimuksen kilpailumääräysten merki-            pauksessa kilpailua lisäävästi useampiin maihin
28594: tys on kuitenkin jäänyt varsin vähäiseksi. EY         vaikutuksensa ulottuvassa kaupassa ovat hyvin
28595: soveltaa käytännössä omia kilpailusääntöjään          rajalliset. EFT An sisäisen ja EFTA-maiden ja
28596: kaikkiin niihin toimiin, joiden vaikutukset           EY :n välisten vapaakauppasopimusten kilpai-
28597: ulottuvat EY:n alueelle. Toisin kuin EY:ssä           lunormistojen vähäinen käytännön merkitys
28598: eivät yksittäiset yritykset myöskään voi suo-         EY:n sisäiseen kilpailusääntöjen soveltamis-
28599: raan vedota vapaakauppasopimuksen kilpailu-           käytäntöön nähden lisää yhtenäisen valvonnan
28600: määräyksiin. Vapaakauppasopimuksen avulla             tarvetta.
28601: ei siten ole kyetty varmistamaan yhdemukaisia
28602:  kilpailuolosuhteita.
28603:    Efta-konventioon sisältyvät Rooman sopi-           Suomen tavoitteet
28604:  muksen kilpailuartikloja muistuttavat mää-
28605:  räykset yritysten kilpailua rajoittavista toimen-       Yhdenmukaisten kilpailuolosuhteiden luomi-
28606:  piteistä. Sen sijaan sopimukseen ei sisälly yksi-    nen EES-alueella edellyttää yhteisiä kilpailu-
28607:  tyiskohtaisia määräyksiä, joilla varmistettaisiin    sääntöjä. Kilpailusääntöjä sovellettaisiin sil-
28608:  määräyksille asetetut tavoitteet, eikä niillä ole-   loin, kun yritysten toimilla olisi vaikutusta
28609:  kaan juuri ollut käytännön merkitystä.               EES-maiden väliseen kauppaan. Säännöksillä
28610:                                                       olisi siis etusija ennen kansallisia normeja kil-
28611:                                                       pailunrajoituksen ulottaessa vaikutuksensa ra-
28612: Vaikutukset Suomessa                                  jojen yli. Muutoin kansallisia normeja sovellet-
28613:                                                       taisiin kuten nykyisin. Tehokkaasti toimivat
28614:    EES-kilpailusääntöjen tarkoituksena on ai-         kilpailunormit edellyttävät, että niillä on ns.
28615: kaansaada yhdenmukaiset kilpailuolosuhteet            suora sitovuus. Tällä tarkoitetaan sitä, että ne
28616: EFTA- ja EY-maiden yrityksille. Selvimmin             luovat sopimuspuolten velvoitteiden ohella vä-
28617: ero näkyisi nykytilanteeseen verrattuna mikäli        littömiä oikeuksia ja velvollisuuksia yksittäisil-
28618: EY luopuisi osana kilpailusäännöistä tehtävää         le yrityksille.
28619: ratkaisua polkumyyntitoimenpiteistä EFTA-                Yhteiset kilpailusäännöt edellyttävät ennen
28620: viejiä kohtaan. EY ei sovella sisäisessä kaupas-      muuta yhteistä valvontaelintä. EFTA-maiden
28621: saan polkumyyntisääntöjä. Sen sijaan EFTA-            näkemyksen mukaan vain täten voidaan var-
28622: maiden yrityksiin polkumyyntisääntöjä on so-          mistaa säännösten yhdenmukainen soveltami-
28623: vellettu lisääntyvässä määrin. Luopuminen             nen. Mikäli institutionaalisena mallina olisi
28624: polkumyyntisääntöjen soveltamisesta EFTA-             yhteinen säännösten tehokkaan ja syrjimättö-
28625: yrityksiin olisi merkittävä askel yhdenmukaisia       män valvonnan varmistava valvontaelin, voi-
28626: markkinaolosuhteita kohti.                            taisiin materiaalinen kilpailunormista pitkälti
28627:    Mikäli Rooman sopimuksen määräyksiä vas-           sopia EY :n kilpailusääntöjen pohjalta.
28628: taavat säännökset sisällytettäisiin EES-ratkai-          Suomen ja muiden EFTA-maiden ensisijaise-
28629: suun, tulisivat yhteiset kilpailusäännöt sovellet-    na tavoitteena on, että kaikkia EES-alueen
28630: tavaksi periaatteessa vain kilpailunrajoitustoi-      yrityksiä kohdellaan yhdenmukaisesti. Tämä
28631: mien ulottaessa vaikutuksensa jäsenmaiden vä-         edellyttää polkumyyntisääntöjen soveltamises-
28632: liseen kauppaan, ja tällöinkin vain, mikäli           ta luopumista koko EES-alueen sisäisessä kau-
28633: vaikutus olisi huomattava. Pienempien vienti-         passa ja valtiontukisääntöjen yhdenmukaista-
28634: yritysten kannalta EES-säännöillä ei näin tulisi      mista niiltä osin, kuin niillä on vaikutuksia
28635: sinänsä olemaan juuri merkitystä. Bagatellikar-       yritysten kilpailuedellytyksiin. Tämä ei sinänsä
28636: 
28637:  5 300306U
28638: 34
28639: 
28640: merkitse, että sallitun tuen tulisi kaikilta osin       Myös ulkomaisten pankkien antamia takuita
28641: perustua identtisiin määrittelyihin.                    tulee hyväksyä vastavuoroisuuden periaatteel-
28642:                                                         la.
28643:                                                             4) Kaikki yritysmuodot tulee hyväksyä tasa-
28644: 4.2.6.1. Julkiset hankinnat                             vertaisesti tarjoajiksi. EFTA-mailla tulee olla
28645:                                                         vastavuoroinen oikeus päästä mukaan EY :n eri
28646:    Julkisten hankintojen avaamisen tarkoituk-           yritysmuotoihin, mikäli näille sallitaan jokin
28647: sena on tavaroiden ja palvelujen vapaan liikku-         erikoisasema hankinnoissa.
28648: misen ja avoimen kansainvälisen kilpailun                   5) Julkisia rakennusurakoita ei voi avata
28649: ulottaminen myös valtion ja kuntien hankintoi-          ilman työvoiman liikkuvuutta, sillä ilman sitä
28650: hin. Vastavuoroisella hankintojen avaamisella           yritykset eivät saisi tasa-arvoisia kilpailuedelly-
28651: pyritään lisäämään kilpailua, alentamaan hin-           tyksiä. Riittävä sosiaaliturva on taattava myös
28652: toja ja siten luomaan edellytyksiä julkisen             ulkomaiselle työvoimalle.
28653: hankintatoimen tehostamiselle.                              6) Erityisesti rakennushankkeissa tutkintojen
28654:    Julkisten tavara- ja palveluostojen arvo on          vastavuoroinen hyväksyminen on perusedelly-
28655: sekä EFTA- että EY -alueilla huomattava.                tyksiä. Insinöörien ja arkkitehtien lisäksi mo-
28656: EY:ssä se on lähes 20 prosenttia BKT:sta.               nissa muissa tehtävissä edellytetään erikoisam-
28657: Näistä ostoista kansainvälisesti avoimeen tar-          mattitaitoa. Töiden vaatima tietotaso on taat-
28658: jouskilpailuun tulee vain 10 prosenttia ja ulko-        tava ja vastaavat eri maiden tutkinnot määri-
28659: maisten toimittajien kanssa sopimus solmitaan           teltävä.
28660: vain 2 prosentissa tapauksista. Erityisesti EY :n           7) Järjestelyn toteutuminen edellyttää teho-
28661: alueella yhteisön omien yritysten suosituim-            kasta valvonta- ja täytäntöönpanokoneistoa.
28662: muusaseman väistyminen avaisi uusia mahdol-             Tarjoajilla on oltava mahdollisuus valittaa
28663: lisuuksia vientiteollisuudellemme.                      hankintaviranomaisen päätöksestä.
28664:     EY :ssä julkisten hankintojen vapauttamises-
28665: ta säädetään yksityiskohtaisemmin direktiiveil-
28666: lä. EY:n julkisia tavarahankintoja ja julkista          EY:n hankintasäännökset
28667: rakentamista koskevat direktiivit on vastikään
28668: uudistettu. Komissiossa on parhaillaan valmis-             EY :n direktiivien pääperiaatteena on avoin
28669: teilla myös ns. suljettuja sektoreita (vesi- ja         tarjouspyyntömenettely. Tavaran ostava yksik-
28670: energiahankintoja, kuljetuspalveluja ja tele-           kö ei saa säädetyn kynnysarvon ylittävissä
28671: kommunikaatiohankintoja) ja julkisen sektorin           hankkeissa lähettää tarjouspyyntöjä vain tie-
28672: hankkimia palveluja koskevat direktiiviehdo-            tyille yrityksille, vaan hankinnoista tulee il-
28673: tukset. Direktiivien valvontaa ja täytäntöönpa-         moittaa julkisesti EY :n virallisessa lehdessä.
28674: noa koskevat säädöshankkeet ovat myös vireil-           Tavaran toimittaja on valittava objektiivisin
28675: lä.                                                     perustein. Pääasiallisena kriteerinä tulee olla
28676:     Julkisiin hankintoihin liittyy monia kysy-          tuotteen hinta tai muuten kokonaistaloudelli-
28677: myksiä, jotka on ratkaistava, ennen kuin tava-          sesti edullisin tarjous. Tarjoajia ei saa asettaa
28678: rat ja palvelut voivat liikkua rajojen yli. Pelkät      kansallisuuden tai muulla perusteella eriarvoi-
28679: direktiivien sisältämät aineelliset määräykset          seen asemaan.
28680: eivät olisi riittäviä turvaamaan EFTA-maiden               Direktiiviä sovelletaan keskushallinnon sekä
28681: yritysten tasavertaista pääsyä yhteisön markki-         alueellisten ja paikallisten viranomaisten han-
28682: noille. Mikäli hankinnat vapautettaisiin EFTA-          kintoihin. Määräyksiä on noudatettava myös
28683: maiden ja EY:n välillä, olisi EFTA-EY-alueella          sellaisten yhteisöjen hankinnoissa, jotka ovat
28684: otettava kantaa mm. seuraaviin kysymyksiin:             pääosin julkisrahoitteisia, toimivat viranomai-
28685:     1) Aluepoliittista tukea paikallisille yrityksil-   svalvonnassa tai joiden johtoelimet ovat viran-
28686: le ei saisi kanavoida julkisten hankintojen             omaisten nimittämiä. Myös eräät julkista teh-
28687: avulla, vaan yksinomaan suorana tukena.                 tävää hoitavat yksiköt ja eräät yli 50 prosenttia
28688:     2) Kansalliseen turvallisuuteen liittyvät näkö-     valtiontukea saavat yhteisöt kuuluvat direktii-
28689: kohdat tulee ottaa huomioon, minkä vuoksi               vien soveltamisalaan.
28690: kaikkia hankintoja ei tarvitse avata kilpailulle.          Direktiiveissä on runsaasti erilaisia menette-
28691:     3) Ostajalla tulee olla oikeus toimitusvakuu-       lytapasääntöjä mm. käytettävistä standardeis-
28692: den vaatimiseen. Erityisesti rakentamisessa yri-        ta, tarjousilmoitusten sisällöstä ja niihin liitty-
28693: tyksen tulee olla vakavarainen ja luotettava.           vistä määräajoista. Paikallisia työturvallisuutta
28694:                                                                                                  35
28695: 
28696: ja työolosuhteita koskevia määräyksiä on nou-      Kiinnostusta on odotettavissa vain suurissa
28697: datettava. Direktiiveissä on myös vuoden 1992      rakennushankkeissa.
28698: loppuun jatkuva poikkeus kehitysaluehankin-           Rakennusalalla ei ulkomaista kilpailua ole
28699: noista.                                            juuri esiintynyt. Kotimaisten tarjoajien suosio-
28700:     Ns. suljettuja sektoreita koskeva direktii-    ta on kuntatasolla ulottunut lähinnä ostojen
28701: viehdotus sisältää lisäksi eräitä kotimaisuusas-   suuntaamiseen oman kunnan yrityksiin. Koska
28702: tevaatimuksia ja kolmen prosentin hintaedun        kynnysarvojen ylittäviä tavarahankintoja tai
28703: EY :n alueelta tuleville yrityksille.              rakennustöitä on alle 50.000 asukkaan kunnis-
28704:    Säännösten toteutumisen kannalta on olen-       sa harvoin ei direktiivien säännöksillä olisi
28705: naista, että järjestelyyn on kytketty kattava      juuri vaikutusta pienemmissä kunnissa. Sekä
28706: komission suorittama valvonta. Direktiiveihin      valtion että kuntien hankinnoissa on jo nyt
28707: liittyy valvonta- ja täytäntöönpanosäännöstö,      pääsääntöisesti valittu kokonaiskustannuksil-
28708: jonka käytännön toteutus ei ole EY :n sisällä      taan edullisin tarjous. Oman paikkakunnan
28709: ollut vielä kovinkaan tehokasta. Direktiivien      yrityksille on annettu suosituimmuusasema sil-
28710: uudistusten tarkoituksena on myös tehostaa         loin kun hinta on ollut sama tai vain hieman
28711: valvontaa.                                         korkeampi kuin kunnan ulkopuolelta tulevalla
28712:                                                    yrityksellä.
28713:                                                       Ilmoitusvelvollisuuteen liittyvät käännöson-
28714:                                                    gelmat ja muut hallinnolliset kysymykset tulisi
28715: Vaikutukset Suomen kannalta                        hoitaa mahdollisimman keskitetysti. Käännös-
28716:                                                    apua tarvittaisiin erityisesti paikallistasolla.
28717:   Suomalaiset julkisia hankintoja koskevat            EY :n suljettuja sektoreita koskeva direktii-
28718: säännökset eivät olennaisesti poikkea EY:n         viehdotus saattaisi Suomessa valtion liikelai-
28719: direktiiveistä. Niistä puuttuvat kuitenkin pa-     toksiin ulottuessaan aiheuttaa eräitä ongelmia.
28720: kollista avointa ilmoitusmenettelyä koskevat       Pakollinen ennakkoilmoitusvelvollisuus han-
28721: määräykset. Suomalaisten säädösten tarkoituk-      kinnoista voisi asettaa ne joissakin suhteissa
28722: sena on ennen kaikkea luoda ostajan kannalta       yksityisiä kilpailijoitaan epäedullisempaan ase-
28723: tehokas ja tuloksellinen menettely. Kunnilla ja    maan.
28724: kuntainliitoilla on omat kunnalliset hankinta-
28725: säännöksensä, joissa on kotimaisten tuotteiden
28726: suosimista koskevia määräyksiä. Direktiivien       Suomen tavoitteet
28727: ja kansallisten säännöstemme tavoite on kui-
28728: tenkin sama: viranomaiset pyrkivät ostamaan        Suomen kannalta olisi edullista ulottaa vapaan
28729: mahdollisimman edullisesti.                        kilpailun periaate julkisissa hankinnoissa mah-
28730:    Rakennusurakoita koskevan EY-direktiivin        dollisimman laajalle. Kilpailua lisäämällä voi-
28731: soveltaminen Suomessa ei aiheuttaisi suuria        taisiin vaikuttaa kotimaisten tavarantoimitta-
28732: ongelmia. Tavarahankintadirektiivistä seuraisi     jien hintoihin ja samalla saataisiin uusia vaih-
28733: laajempi ilmoitusvelvollisuus. Osa valtion lai-    toehtoja myös julkisen sektorin paveluhankin-
28734: toksista ilmoittaa kuitenkin jo nyt GATT-sopi-     tojen tehostamiseen.
28735: muksen perusteella 725.000 mk ylittävistä tava-       EY :n julkisten hankintojen markkinoille
28736: rahankinnoistaan kansainvälisesti. EY:n kyn-       pääseminen avaisi uusia mahdollisuuksia erityi-
28737: nysarvo tavarahankinnoissa on 200.000 ECUa         sesti suomalaiselle korkeaa teknologiaa edusta-
28738: (n. 1 milj. mk) ja rakennusurakoissa 5 milj.       valle teollisuudelle, jolle markkinoiden riittävä
28739: ECUa (n. 25 milj. mk). Suomessa on arvioitu        koko on olennainen menestymisen edellytys.
28740: olevan vuosittain alle sata kappaletta kynny-         Direktiivien mukainen ilmoitusmenettely ai-
28741: sarvon ylittäviä rakennusurakoita. Miljoonan       heuttaisi lisätyötä. Notifikaatiojärjestelmän ja
28742: markan ylittäviä tavarahankintoja on huomat-       siihen liittyvän käännöspalvelun järjestäminen
28743: tavasti enemmän.                                   keskitetysti olisi välttämätöntä. Suomenkielis-
28744:    Suomessa julkisten hankintojen avautumisen      ten tarjouspyyntöjen kääntämisen vaatima ai-
28745: arvioidaan lisäävän saatujen tarjousten määrää     ka tulisi ottaa huomioon määräajoissa.
28746: ja kilpailun alentavan hintoja. Rakennusalalla        Direktiivien soveltamisalan tulisi olla mah-
28747: ulkomaisia tarjouksia saataneen suurimpien         dollisimman laaja. Valtion liikelaitosten tasa-
28748: kaupunkien ja eteläisen Suomen kohteisiin          puoliset toimintaedellytykset olisi kuitenkin
28749: sekä Ruotsin rajan lähellä oleviin urakoihin.      otettava huomioon.
28750: 36
28751: 
28752: 4.2.6.2. Valtiontuki                                    joille on yksityiskohtaiset määritelmät ja useil-
28753:                                                         le myös määritellyt sallitut enimmäisarvot:
28754: Valtion tuki yrityksille                                   Horisontaalinen tuki, jota voidaan myöntää
28755:                                                         toimialasta tai alueesta riippumatta. Tutkimus
28756:    Yritysten eri syistä saama julkinen tuki voi         ja kehitystyö, ympäristönsuojelu, vienti yhtei-
28757: tuntuvasti häiritä kansainvälistä kauppaa. Hy-          sön ulkopuolisiin maihin ja PK-sektorin kehit-
28758: väksyttävän tuen määrittely ja tuen määrän              täminen ovat tärkeimmät tuettavat toiminnot.
28759: sääntely ovat keskeisiä kysymyksiä pyrittäessä          Näiden tukimuotojen merkitys kasvaa, sillä
28760: yhdenmukaisiin kilpailuolosuhteisiin kansain-           niiden käyttö mahdollistaa jäsenmaiden halli-
28761: välisessä kaupassa. Useissa kansainvälisissä            tuksen vaikuttamisen asetettujen painopistei-
28762: järjestöissä on kehitetty menetelmiä informaa-          den mukaisesti.
28763: tion lisäämiseksi ja tuen haittavaikutusten kar-           Sektorikohtaisella tuella tarkoitetaan tietyille
28764: toittamiseksi. Näitä järjestelyjä on mm.                nimetyille toimialoille tai maantieteellisille alu-
28765: OECD:n, GATTin, EY:n, EFTAn ja Pohjois-                 eille suunnattua tukea. Tuettavia kriisitoimi-
28766: maiden ministerineuvoston piirissä.                     aloiksi nimettyjä sektoreita ovat yhteisössä au-
28767:    Tukea voidaan perustella mm. työllisyys-,            toteollisuus, hiili- ja terästeollisuus, laivanra-
28768: alue-, sosiaali-, tai teollisuuspoliittisilla syillä.   kennus, tekstiili- ja vaatetusteollisuus, synteet-
28769: Kansainvälisen yhteistyön perusperiaate on hy-          tisten kuitujen valmistus, julkiseen liikenteee-
28770: väksyttävän ja kielletyn tuen eri muotojen ja           seen liittyvät maa-, erityisesti raidekuljetukset
28771: kohteiden määrittely ja niiden kauppaan koh-            ja sisävesikuljetukset sekä varustamotuki. Osa
28772: distuvien vaikutusten arviointi tukea vastaan-          kriisiohjelmista on aloitettu jo vuosikymmeniä
28773: ottavan yrityksen kannalta. Julkisen vallan             sitten eikä niistä ole luovuttu vaikka tukiohjel-
28774: tuelle asettamien tavoitteiden arviointi ei kuulu       mat alunperin tarkoitettiin väliaikaisiksi.
28775: yleensä kansainvälisen yhteistyön piiriin. Se on           Aluetuen tavoitteet määritellään aluepoliitti-
28776: rajattu myös EES-neuvottelujen ulkopuolelle             sin periaattein. Yhteisön jäsenmaiden jakaman
28777: lukuunottamatta erikseen nimettyjä aloja, ku-           tuen lisäksi yhteisössä on joukko rahastoja,
28778: ten ympäristönsuojelu.                                  joilla yhteisön varoja kanavoidaan yhteisesti
28779:                                                         määritellyille kehitysalueille. Yhteisötuen osuus
28780:                                                         on kokonaisuuden kannalta marginaalinen, 5-
28781:                                                          10 OJo, mutta tukea saavan alueen kannalta tuki
28782: Tukisäännökset Euroopan yhteisössä                      voi olla huomattavaa. Tukirahastot ovat yhtei-
28783:                                                         sön merkittävin tulonsiirtoväline, jolla pyri-
28784:    EY :n tukijärjestelyt jäsenmaita kohtaan             tään yhteisön eri alueiden kehityserojen tasaa-
28785: poikkeavat edellä kuvatusta kansalliseen ta-            miseen. Maatalouden tukirahastoilla, jotka liit-
28786: voitteenasetteluun perustuvasta mallista, sillä         tyvät yhteisön yhteiseen maatalouspolitiik-
28787: ne kytkeytyvät kiinteästi yhteisön yhteiseen            kaan, on keskeinen rooli aluekehityksessä. Tu-
28788: alue-, sosiaali-, teollisuus-, liikenne-, kilpailu-     kirahastoja on kasvatettu huomattavasti viime
28789: ja T&K-poliittiseen toimintaan. Valtion tuesta          vuosina erityisesti Välimeren maiden vaatimuk-
28790: säädetään Rooman sopimuksen 92-94 artiklois-            sesta.
28791: sa ja niitä täydentävissä direktiiveissä ja ase-           Määrätyt tulevaisuuden toimialoiksi nimetyt
28792: tuksissa. Pääpiirteissään yhteisön tukijärjestel-       sektorit saavat tukea erityisesti tutkimusinten-
28793: mä muodostuu sallitun ja kielletyn tuen määri-          siivisiin panostuksiin. Näiden toimialojen tuke-
28794: telmistä, komission valvontajärjestelmistä ja           minen liittyy läheisesti yhteisön T&K-ohjel-
28795: oikeudesta suorittaa tutkimuksia sekä komis-            miin, joiden kautta yhteisöbudjetin varoja voi-
28796: sion toimivaltuuksista puuttua jäsenvaltioiden          daan jakaa. Tämän lisäksi tukisääntöjä on
28797: tuki politiikkaan.                                      lievennetty ja sallittu kokonaistuki voi siten
28798:    Tueksi katsotaan suorat avustukset, markki-          nousta huomattavaksi.
28799: naehtoja edullisemmat laina- ja takuuehdot,                Komission harjoittama tuen valvonta perus-
28800: verohuojennukset ja julkisten varojen sijoitta-         tuu jäsenmaiden hallitusten ilmoituksiin tuki-
28801: minen osakepääoman tms. muodossa. Maata-                ohjelmista sekä merkittävistä yksittäisistä tuki-
28802: louden tukeminen on merkittävä osa yhteisön             päätöksistä. Komissio tutkii tapaukset ja tekee
28803: järjestelmää, mutta maatalouskysymykset on              päätökset niiden hyväksymisestä. Kilpailuasi-
28804: rajattu tämän tarkastelun ulkopuolelle.                 oista vastuullisella komission jäsenellä on var-
28805:    EY:ssä sallittuja ovat seuraavat tukimuodot,         sin itsenäinen päätösvalta.
28806:                                                                                                     37
28807: 
28808:   Komissio toimeenpanee päätöksensä jäsen-              Tukien myöntämisen kokonaisvaikutuksista
28809: valtioiden välityksellä. Se voi kieltää tukiohjel-   ei komissiolla ole selkeää kuvaa ja eräiden
28810: mien toimeenpanon tai yksittäisen tukipäätök-        sektorikohtaisten ohjelmien kohdalla on sel-
28811: sen mukaisen tuen maksamisen. Maksetun               västi nähtävissä, ettei tuki ole johtanut tavoi-
28812: tuen takaisinperiminen sen vastaanottaneelta         teltuihin tuloksiin, kuten ylikapasiteetin hallit-
28813: yritykseltä on myös mahdollista.                     tuun purkuun. Jäsenmaiden välinen tuella kil-
28814:    Kolmansia maita kohtaan yhteisö noudattaa         pailu on pikemminkin korostanut ongelmia.
28815: GATT:in valtiontukisääntöjä. Niiden mukaan              Tukien kontrolli käsittää pääasiassa valtio-
28816: jäsenmaat voivat asettaa subventoidulle tuon-        tasoiset järjestelmät, joita on yhteensä toimin-
28817: nille tulleja ja tuontimaksuja tai vaatia hintasi-   nassa noin 1000. Alueelliset ja paikalliset jär-
28818: toumuksia. Järjestely eroaa siten merkittävästi      jestelyt jäävät liian vähäiselle huomiolle ja
28819: yhteisön sisäisestä menettelystä, jossa asia pyri-   saattavat lisätä kaupan vääristymiä merkittä-
28820: tään ratkaisemaan jo ennen rajakohtelua. Yh-         västikin. Vuonna 1988 yhteisössä käsiteltiin
28821: teisömaiden yritysten kolmansien maiden              370 uutta tukisuunnitelmaa ja niistä hyväksyt-
28822: markkinoilla tapahtuvaa toimintaa eivät yhtei-       tiin 90 %.
28823: sön tukirajoitukset koske. Vientiluototuksen            Yhteisö pyrkii poistamaan mainitut ongel-
28824: osalta OECD:ssa laaditut säännöt ovat yleisesti      mat aktivoimalla komission tukipolitiikkaa ja
28825: hyväksytty lähtökohta.                               saattamalla linjan tavoitteellisemmaksi. Toi-
28826:                                                      saalta on osoittautunut, että juuri tuetuimmat
28827:                                                      sektorit tulevat kokemaan sisämarkkinaohjel-
28828: Yhteisön tukikäytäntö                                man vaikutukset voimakkaimpina ja eri jäsen-
28829:                                                      maissa on esiintynyt vaatimuksia sääntöjen
28830:     EY:n sisämarkkinaohjelmassa todetaan ny-         lieventämisestä sopeutumisprosessin ajaksi.
28831: kymuotoisten tukijärjestelyjen jatkumisen vaa-          Komissio on omaksunut käytännössä tiuken-
28832: rantavan tavaroiden ja palvelujen yhdenmukai-        tuneen linjan ja määrännyt takaisinperittäväksi
28833: set kilpailuolosuhteet. Komission vuonna 1988        tai hylättäväksi mm. joitakin miljardiluokan
28834: valmistunut ensimmäinen tukea koskeva laaja          avustuspäätöksiä erityisesti autoteollisuudessa.
28835: kartoitus kiinnittää huomiota seuraaviin ongel-      Komissio aikoo ilmoituksensa mukaisesti tule-
28836: miin, joiden johdosta EY:n nykyinen käytäntö         vaisuudessa pyrkiä myös kolmansiin maihin
28837: ei ole riittävä varmistamaan tasapuolisia kilpai-    suuntautuvien tukien kontrolliin.
28838: luoloja:
28839:     Komissio on keskittynyt käsittelemään uusia
28840: tukisuunnitelmia ja niiden toimeenpanoa, eikä        Valtiontuki EFTAssa
28841: vanhojen tukijärjestelyjen jatkumiseen ole
28842: kiinnitetty riittävästi huomiota. Tuen koko-            Myös EFTA-sopimuksessa valtion tukea
28843: naismäärän sijasta seurataan yksittäisiä sääntö-     koskeva yhteistyö lähtee maiden väliselle kau-
28844: jä. Tuki oli vuosina 1981-1986 keskimäärin           palle aiheutuvista häiriöistä. Vientituki ja teol-
28845: 3 OJo BKT:sta ja 6 % teollisuuden jalostusar-        lisuustuotteiden vapaan kaupan tuomia etuja
28846: vosta, mitä on komission mielestä pidettävä          häiritsevät muut toimenpiteet ovat kiellettyjä.
28847: selvästi liian korkeana.                             Tämän lisäksi on määritelty sallittuja tukimuo-
28848:     Yhteisömaissa tukimekanismit poikkeavat          toja, jotka ovat yleisiä, kaikille avoimia tai
28849: toisistaan ja tuen laajuus vaihtelee. Tukea          aluepoliittisesti perusteltuja eivätkä vääristä
28850: annettiin vuonna 1985 ääripäitä edustavissa          kilpailuolosuhteita. Kotimaassa tuotetut tava-
28851: Italiassa 15,8 % jalostusarvosta ja Tanskassa        rat eivät saa tuen perusteella saavuttaa muihin
28852:  1, 7 %. Sektorikohtaiset tukiohjelmat ovat joh-     EFTA-maihin nähden edullisempaa asemaa.
28853: taneet joillakin aloilla erityisen korkeaan ta-      EFT An järjestelmä eroaa yhteisön säännöksis-
28854: soon. Terästeollisuus (tuki 36 % jalostusarvos-      tä sallittujen tukimuotojen määrittelyn yksi-
28855: ta), laivanrakennus (26 %) ja rautatieliikenne       tyiskohtaisuudessa ja muistuttaa läheisesti
28856:  (29 %) olivat korkeimmat.                           GATTin valtiontukisääntöjä.
28857:     Joidenkin jäsenmaiden soveltamat valtion            Tukien valvonta perustuu EFT Assa jäsen-
28858:  osakkuusjärjestelyt sekä luotot ja verohelpo-       maiden ilmoitusmenettelyyn. Jäsenmaat kom-
28859:  tukset ovat valvonnan kannalta vaikeaselkoi-        mentoivat myös tukisuunnitelmia. Päätöksen-
28860:  sia.                                                teko tapauksissa, joissa jäsenmaiden välillä on
28861: 38
28862: 
28863: erimielisyyksiä tuen hyväksyttävyydestä, ta-            Oikeusvarmuuden ja syrjimättömyyden saa-
28864: pahtuu neuvostossa konsensus-periaatteella.          vuttamiseksi tulee koko EES-alueella saattaa
28865:    Viime vuosina on EFT Assa tehostettu tu-          voimaan yhtenäinen käytäntö. Tukia koskevat
28866: keen liittyvää tietojenvaihtoa ja valvontaa.         institutionaaliset ratkaisut ovat läheisesti yh-
28867: Vuodesta 1986 alkaen on vuosittain laadittu          teydessä kilpailupolitiikan materiaalisten ja
28868: raportti jäsenmaissa annettavasta tuesta. Uu-        institutionaalisten sääntöjen kokonaisuuteen.
28869: det tukijärjestelmät tulee ilmoittaa etukäteen       EFTA-mailla on erityistä syytä kiinnittää huo-
28870: muiden jäsenmaiden tietoon.                          miota järjestelmän toimivuuteen ja käytännön
28871:    Vuoden 1989 joulukuussa EFTAn ministeri-          tuloksiin.
28872: neuvosto hyväksyi järjestelmän, jolla tukien            EFTA-maiden ja EY:n välisiin vapaakaup-
28873: ilmoitusmenettelyjä ja valvontaa tehostetaan.        pasopimuksiin on kirjattu kielto käyttää tukea
28874: Mikäli jollakin jäsenmaalla tai EFTAn sihtee-        kilpailua vääristäväliä tavalla. Yhteisön ja
28875: ristöllä on huomauttamista ilmoitettuun tuki-        EFTA-maiden väliseen kauppaan vaikuttavia
28876: suunnitelmaan, neuvosto voi asettaa asiaa tut-       tukikysymyksiä on ollut mahdollista käsitellä
28877: kimaan riippumattoman paneelin. Tämän pa-            kahdenvälisissä konsultaatioissa. Käytännössä
28878: neelin mielipiteen kuultuaan neuvosto tekee          tällä menettelyllä ei ole ollut suurta vaikutusta.
28879: päätöksen tuen hyväksyttävyydestä. Tukisuun-            Yhteisö on viitannut EFT An institutionaalis-
28880: nitelman hyväksyruismenettelyn aikana on sen         ten valmiuksien rajallisuuteen ja sääntöjen väl-
28881: täytäntöönpanosta pidättäydyttävä.                   jyyteen verrattuna komission asemaan. EFT An
28882:    Uuden järjestelmän tarkoituksena on paran-        joulukuussa 1989 hyväksymä valvontajärjestel-
28883:                                                      mä muodostaa hyvän lähtökohdan tämän on-
28884: taa EFT An sihteeristön ja jäsenvaltioiden mah-
28885: dollisuuksia valvoa tukikäytäntöä. Samalla           gelman ratkaisemiseen EFT An sisällä ja osana
28886:                                                      yhteistä EES-järjestelyä.
28887: päätöksentekoa tuen hyväksyttävyydestä tehos-
28888: tetaan ja luodaan edellytykset päätösten täy-           EES-neuvotteluissa yhteisö on alustavasti il-"
28889:                                                      moittanut lähtökohdat yhteisen valtiontukijär-
28890: täntöönpanon uudistamiselle. Ministerineuvos-
28891:                                                      jestelmän materiaaliseksi sisällöksi. Ne perus-
28892: ton mielestä uusi järjestelmä muistuttaa lähei-
28893:                                                      tuvat yhteisön relevanttiin säädöstöön ja ovat
28894: sesti yhteisön järjestelmää. Sen käyttöönoton
28895: ajoitus on tarkoitus liittää osaksi EES-järjeste-    pääsääntöisesti hyväksyttävissä sovellettaviksi
28896:                                                      EES-järjestelyyn. EFTA-maat ovat kuitenkin
28897: lyä.
28898:                                                      kiinnittäneet huomiota joukkoon kysymyksiä,
28899:    Käytännön tarve tukikysymysten käsittelyyn        jotka vaativat lisäselvityksiä. Valtion tuen yh-
28900: ei ole EFTA-maiden kesken yhtä merkittävä            teydet yhteisön teollisuus-, alue-, kalastus-,
28901: kuin EY:ssä. Myös tilastointiperusteet vaihtele-     maatalous-, sosiaali-, energia-, ympäristönsuo-
28902: vat jonkin verran. Vuoden 1988 tietojen mu-          jelu-, T &K- ja liikennepoliittisiin päämääriin
28903: kaan teollisuuden saama tuki oli keskimäärin         tulee määritellä selkeästi ja rajata valtion tukea
28904: 0,29 ll7o BKT:sta ja 1,1 OJo jalostusarvosta. Vas-   koskevan järjestelyn sisältö yritysten kilpailuti-
28905: taavat luvut Suomen osalta olivat 0,26 ll7o ja       lannetta koskevaksi. Tämän lisäksi EFTA-
28906: 1'1 IJ,1o.                                           maat edellyttävät, että institutionaaliset kysy-
28907:                                                      mykset saadaan ratkaistuksi tyydyttävällä ta-
28908:                                                      valla.
28909: EES-neuvottelujen lähtökohdat
28910: 
28911:   Euroopan talousalueen lähtökohtana olevat          Suomen suhtautuminen
28912: yhdenmukaiset kilpailuolosuhteet voivat toteu-
28913: tua vain, mikäli valtiontuki ei vääristä EES-           EFTAn asettamat tavoitteet yhtenäisen länsi-
28914: jäsenmaiden välistä kauppaa. Tukijärjestel-          eurooppalaisen valtiontukikäytännön luomises-
28915: mien yhdenmukaistaminen parantaa EFTA-               ta ja tuen alentamiseen pyrkiruisestä vastaavat
28916: maiden yritysten toimintaedellytyksiä, mikäli        Suomen tavoitteita. Suomen teollisuudelle tois-
28917: EY :n sisämarkkinaohjelman mukainen tavoite          taiseksi suurin ongelma on yhteisön telakkate-
28918: tuen alentamisesta voidaan toteuttaa ja siten        ollisuuden alun perin Kauko-Idän halpatuotta-
28919: lähestyä EFTA-maiden tuen tasoa.                     jamaita vastaan suunnattu tukiohjelma. Se on
28920:    Valtiontukisääntöjen identtisyys ei ole vält-     kohdistunut suoraan myös suomalaisiin yrityk-
28921: tämätöntä, vaan sallittujen tukien määrittelys-      siin ja heikentänyt ratkaisevasti suomalaisen
28922: sä tulisi pyrkiä niiden vaikutusten arviointiin.     telakkateollisuuden kilpailumahdollisuuksia.
28923:                                                                                                     39
28924: 
28925:    Valtion tuen väheneminen yhteisön alueella         Suomen suhtautuminen
28926: toteutuu hitaasti. Hallitus lähtee siitä, että
28927: Suomessa nykyisin sovellettavat tukimuodot               Suomen alue- ja elinkeinopolitiikan tavoit-
28928: voidaan säilyttää ja niihin liittyvät tavoitteet      teita toteuttava aluetuki perustuu maamme
28929: toteuttaa niiltä osin itsenäisesti, joissa tavoit-    erityisalasuhteisiin ja tukikriteerien määrittely
28930: teita ei päätetä yhdenmukaistaa EES-alueella.         tapahtuu kansallisista lähtökohdista.
28931: Suomessa myönnettävä tuki on tasoltaan alhai-            Suomen aluerakenne ei ole maantieteellisis-
28932: nen ja tukimuodot omista lähtökohdistamme             tä, teollisuuden kehitysvaiheesta ja kustannus-
28933: tarkasteltuna hyväksyttäviä ja selkeitä. Sekto-       ansiotason lähtökohdista sellaisenaan vertailu-
28934: rikohtaiseen tukeen ei Suomessa ole nähty             kelpoinen EY -kriteeri en kanssa. Suomen alue-
28935: tarvetta kuin poikkeustapauksissa.                    tuen kriteerit poikkeavat eräiltä osin EY:n
28936:    Pyrkimyksenä on luoda EES-järjestelyyn sel-        säännöksistä. Suomelle ja muille Pohjoismaille
28937: laiset valtiontukia koskevat säännöt, joilla es-      tyypillisten harvaanasuttujen seutujen kohtelu
28938: tetään yritysten välisen kilpailun vääristymät.       edellyttää infrastruktuurin kannalta erityyppi-
28939:                                                       siä ratkaisuja kuin yhteisössä. Näiden tuki-
28940:                                                       muotojen sisällön kehittäminen ja mahdollis-
28941:                                                       ten muutosten toteuttamisaikataulu tulee päät-
28942: EY:n aluepolitiikka                                   tää itsenäisesti.
28943:                                                          Euroopan markkinoiden vapautuminen vai-
28944:                                                       kuttaa joka tapauksessa myös Suomen alueke-
28945:    EY harjoittaa mittavaa aluepolitiikkaa, jon-       hitykseen. Toimivasta infrastruktuuriverkosta
28946: ka volyymi lähivuosina kasvaa. Päätökset ra-          tulee aluekehityksen avaintekijä. Eri alueiden
28947: kennerahastojen kautta annettavan tuen mo-            ja seutukuntien omaehtoista kehittämistyötä ja
28948: ninkertaistamisesta on jo tehty. Myös maakoh-         yhteistyötä tuetaan. Tavoitteena on suotuisan
28949: taisesta ja pääaluekohtaisesta jaosta on jo           toimintaympäristön luominen yritystoiminnal-
28950: päätetty. EY:n eräänä keskeisenä tavoitteena          le. Se parantaa niiden mahdollisuuksia selviy-
28951: on taloudellisten kehityserojen kaventaminen          tyä kiristyvästä kansainvälisestä kilpailusta.
28952: yhteisön eri alueiden välillä. EY :n aluepolitii-
28953: kan tukialueiden rajauksessa nykyisin sovellet-
28954: tavat kriteerit sopivat huonosti Suomeen, jolle       4.2.7. Muut tavarakauppaan vaikuttavat
28955: on ominaista syrjäinen sijainti, harva asutus,               säännöt
28956: pitkät etäisyydet ja kylmä ilmasto. Kriteerit
28957: ovat sellaisia, että Suomen mitkään alueet            4.2. 7 .1. Tuotevastuu
28958: tuskin kuuluisivat EY :n tuen piiriin.
28959:                                                          EY :ssä hyväksyttiin vuonna 1985 tuotevas-
28960:                                                       tuuta koskeva direktiivi (85/374/EEC). Sen
28961: EY:n harjoittama kansallisen tuen valvonta            mukaan tuotteen valmistajan on huolimatto-
28962:                                                       muudesta riippumatta korvattava tuotteen
28963:                                                       puutteellisesta turvallisuudesta aiheutuvat hen-
28964:    EY vaikuttaa aluekehitykseen oman aluepo-          kilövahingot sekä yksityisessä käytössä olleelle
28965: litiikan lisäksi valvomalla ja ohjaamalla kan-        omaisuudelle aiheutuneet omaisuusvahingot.
28966: sallista alueellista tukitoimintaa. Tällöin se toi-   Valmistajaan rinnastetaan se, joka varustamal-
28967: mii yhteistyössä kansallisten ja alueellisten vi-     la tuotteen tunnuksellaan esiintyy valmistaja-
28968: ranomaisten kanssa. Valvonnan tavoitteena             na. Jos valmistaja on EY-alueen ulkopuolelta,
28969: on, ettei kansallinen aluepolitiikka ole ristirii-    korvausvastuu on sillä, joka tuo tuotteen EY-
28970: dassa EY :n omaksuman aluepoliittisen linjan          alueelle. Perustekstin mukaan tuotevastuu ei
28971: kanssa. Periaatteena on, ettei eri jäsenmaiden        käsitä vahinkoja, joiden syytä ei tuotetta liik-
28972: harjoittama kansallinen aluepoliittinen tukitoi-      keelle laskettaessa ollut tieteen ja tekniikan
28973: minta vääristä yritysten välistä kilpailutilannet-    silloinen taso huomioon ottaen mahdollista
28974: ta yhteisön sisällä. Kilpailua vääristäviä tilan-     havaita (kehittelyriski). Omaisuusvahinkojen
28975: teita pyritään poistamaan karsimalla tukia ja         osalta vahingonkärsijällä on 500 ECU:n eli
28976: muutoinkin harmonisoimalla kansallista alue-          noin 2 500 markan suuruinen omavastuu. Oi-
28977: politiikkaa.                                          keus korvaukseen vanhentuu kymmenen vuo-
28978: 40
28979: 
28980: den kuluttua siitä, kun valmistaja laski vahin-      liikkeeseen siellä asianomaisen oikeudenhalti-
28981: koa aiheuttaneen tuotekappaleen liikkeelle.          jan toimesta tai suostumuksella. Myös Roo-
28982:    Jäsenvaltiot voivat direktiivin perussisällöstä   man sopimuksen kilpailusääntöjen soveltami-
28983: poiketen ulottaa tuotevastuulakinsa koske-           sesta immateriaalioikeuksien lisensiointiin on
28984: maan myös maatalouden alkutuotteita, sisäl-          paljon oikeuskäytäntöä.
28985: lyttää kehittelyriskit tuotevastuun piiriin sekä        Yhteismarkkinoiden vaikutus kansallisten
28986: säätää henkilövahinkojen osalta 70 miljoonan         teollis- ja tekijänoikeuksien sisältöön on ollut
28987: ECU :n eli noin 336 miljoonan markan ylära-          perusteena EY :n yhteisten teollisoikeusjärjes-
28988: jaan sarjavahinkojen varalta.                        telmien käyttöön ottamiselle ja jäsenvaltioiden
28989:    EY:ssä on myös valmisteilla ehdotus direktii-     lainsäädännön yhdenmukaistamiselle.
28990: viksi, joka koskisi palvelussuorituksista aiheu-        Kaikkien kansainvälisten patentinhakujärjes-
28991: tuvien vahinkojen korvaamista. Vastuu hen-           telmien ensisijaisena tarkoituksena on hakume-
28992: kilö- ja omaisuusvahingoista, jotka johtuvat         nettelyn yksinkertaistaminen, kustannusten
28993: palvelussuorituksiin sisältyvistä turvallisuusris-   säästö ja rationalisoiminen haettaessa patenttia
28994: keistä, asetettaisiin palvelusten tarjoajille.       samaan keksintöön useassa maassa. Euroopas-
28995:                                                      sa tällaisia kansainvälisiä sopimusjärjestelyjä
28996:                                                      on kaksi; kaikille Euroopan maille avoinna
28997: Suomen suhtautuminen                                 oleva Euroopan patenttisopimus sekä ensisijai-
28998:                                                      sesti yhteisömaita varten oleva yhteisöpatentti-
28999:    Suomen lähtökohta tuotevastuukysymyksiä           sopimus.
29000: koskevissa kysymyksissä perustuu hallituksen
29001: syyskuussa 1989 eduskunnalle antamaan esi-
29002: tykseen tuotevastuulaiksi (HE 199/89 vp.). Esi-      Euroopan patenttisopimus (EPC)
29003: tys on sisällöltään yhdenmukainen EY-direktii-
29004: vin kanssa lukuunottamatta sitä, että lain so-          Euroopan patenttisopimus, (European Pa-
29005: veltamisalan ulkopuolelle on suljettu eräitä         tent Convention, EPC) solmittiin vuonna 1973
29006: direktiivin piiriin kuuluvia tapauksia. Lisäksi      ja tuli voimaan vuoden 1977 lopulla. Euroopan
29007: omaisuusvahinkojenkaan osalta vahingonkär-           patenttisopimuksen mukaan kansainvälinen vi-
29008: sijällä ei olisi omavastuuta. Direktiivin sallimat   ranomainen käsittelee ja tutkii patenttihake-
29009: valintamahdollisuudet on käytetty niin, että         muksen tehdyn sopimuksen mukaisesti ja
29010: tuotevastuu käsittäisi myös maatalouden alku-        myöntää yhtä tai useampaa hakijan nimeämää
29011: tuotteet ja kehittelyriskit, eikä henkilövahinko-    valtiota koskevan patentin.
29012: jen varalta säädettäisi korvaukselle ylärajaa.          Euroopan patenttisopimukseen on liittynyt
29013: Tuotevastuu olisi tuotteen valmistajana, maa-        13 valtiota. Jäsenvaltiot ovat: Alankomaat,
29014: hantuojana ja sillä, joka on varustanut tuot-        Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta,
29015: teen tunnuksellaan. Hallituksen esitykseen si-       Kreikka, Liechtenstein, Luxemburg, Ranska,
29016: sältyy mahdollisuus poistaa, etenkin EY -mai-        Ruotsi, Saksan liittotasavalta ja Sveitsi. Tans-
29017: den kanssa käytävässä kaupassa, maahantuo-           ka on liittymässä EPC:hen todennäköisesti
29018: jan vastuu tietyin edellytyksin vastavuoroisuu-      vuoden 1992 alusta. EY-maista jää EPC:n
29019: den pohjalta tehtävin valtiosopimuksin.              ulkopuolelle Irlanti ja Portugali.
29020:                                                         Suomi ei ole liittynyt sopimukseen. Suomen
29021:                                                      liittyminen EPC-sopimukseen ei ole mahdollis-
29022: 4.2. 7 .2. Teollis- ja tekijänoikeudet               ta ennen vuotta 1995, jolloin ravinto- ja lääke-
29023:                                                      aineita koskeva tuotepatenttikielto kumoutuu.
29024: Yleistä                                              EPC-sopimus edellyttää em. tuotepatenttijär-
29025:                                                      jestelmää.
29026:    EY :n tuomioistuin on tavaroiden vapaata             Euroopan patenttisopimuksen perusteella on
29027: liikkuvuutta koskevia Rooman sopimuksen              luotu ylikansallinen patenttiorganisaatio. Pa-
29028: määräyksiä tulkitessaan laajalti soveltanut niin     tenttihakemusten käsittely ja tutkiminen tapah-
29029: kutsuttua kulutusperiaatetta. Sen mukaan kan-        tuu Euroopan patenttivirastossa (EPO) ja Eu-
29030: sallisen lainsäädännön mukainen teollis- ja te-      roopan patenttivirasto myös myöntää Euroo-
29031: kijänoikeus ei yleensä oikeuta estämään toises-      pan patenttisopimuksessa määrätyin edellytyk-
29032: sa jäsenvaltiossa liikkeeseen laskettujen tava-      sin yhtä tai useampaa nimettyä sopimusvaltiota
29033: roiden maahantuontia, jos tavarat on laskettu        koskevan Euroopan patentin. Sopimus ei rajoi-
29034:                                                                                                     41
29035: 
29036: ta sopimusvaltioiden oikeutta ylläpitää omaa         CPC:hen, mikäli Suomi liittyisi ensin Euroo-
29037: patenttivirastoa kansallisten patenttien myön-       pan patenttisopimukseen.
29038: tämistä varten.                                         Yhteisöpatenttisopimuksen avulla sopimus-
29039:   Euroopan patenttihakemuksella ja Euroo-            valtiot saavat yhteisen patenttia koskevan oi-
29040: pan patentilla on sopimusvaltiossa, jonka ne         keusjärjestelmän. Patentti myönnetään Euroo-
29041: käsittävät, periaatteessa sama oikeusvaikutus        pan patenttivirastossa nämä valtiot käsittävän
29042: kuin tämän valtion patenttivirastoon annetulla       Euroopan patenttihakemuksen perusteella. Eu-
29043: kansallisella hakemuksella ja sen perusteella        roopan patenttia ei myönnetä yksittäisiä EY-
29044: myönnetyllä patentilla ja niiden oikeusvaiku-        maita varten vaan se myönnetään yhteisöpa-
29045: tuksia säätelee kunkin sopimusvaltion oma            tentin muodossa käsittämään koko EY-alueen.
29046: lainsäädäntö.                                        Jos EPC-hakemuksessa haetaan vain jotakin
29047:   Euroopan patenttisopimuksen tärkeä yksi-           tai joitakin EY-maita koskevaa patenttia, kat-
29048: tyiskohta on, ettei patentinhakijan tarvitse olla    sotaan hakemuksen tästä huolimatta käsittä-
29049: sopimusvaltion kansalainen eikä hänen koti-          vän koko talousyhteisön alueen.
29050: paikkansa tarvitse olla sopimusvaltiossa. Tä-           Yhteisöpatentilla on sama oikeusvaikutus
29051: män johdosta myös suomalainen yritys voi             kaikissa sopimusvaltioissa ja patentin myöntä-
29052: hakea Euroopan patenttia, vaikka Suomi ei ole        minen, siirto, mitätöinti tai raukeaminen kos-
29053: sopimusvaltio.                                       kee kaikkia näitä valtioita.
29054:                                                         Patenttia säädellään periaatteessa pelkästään
29055:                                                      niiden määräysten perusteella, jotka sisältyvät
29056: EY:n patenttisopimus (CPC)                           CPC- ja EPC-sopimuksiin. Sopimus sisältää
29057:                                                      ns. kulutusperiaatteen, jonka mukaan yhteisö-
29058:     Yhteisöpatenttisopimus eli markkinapatent-       patentilla suojatun tuotteen laskeminen vapaa-
29059: tisopimus (Community Patent Convention,              seen vaihdantaan jossakin jäsenmaassa takaa
29060: CPC) solmittiin vuonna 1975. Se ei ole toistai-      tuotteen vapaan liikkuvuuden koko yhteisön
29061: seksi voimassa, mutta viime aikoina on ollut         alueella.
29062: merkkejä siitä, että sopimus tulisi voimaan.            Sopimusmaat voivat yhteisöpatenttijärjestel-
29063: Yhteisöpatenttisopimus täydentää Euroopan            män rinnalla ylläpitää myös kansallista patent-
29064: patenttisopimusta ja sen mukaan kansainväli-         tijärjestelmää. Samaa keksintöä ei kuitenkaan
29065: sen viranomaisen myöntämän patentin suoja-           voida suojata sekä yhteisöpatentin että kansal-
29066: alue laajennetaan koskemaan samanaikaisesti          lisen patentin avulla eikä alueellista yksinoi-
29067: useampia valtioita niin, että patentin vaikutu-      keutta tuotteen markkinointiin jonkin jäsen-
29068: salue käsittää kaikkien näiden valtioiden muo-       valtion alueella voida enää ylläpitää jossakin
29069: dostaman alueen.                                     toisessa yhteisön jäsenmaassa.
29070:     Yhteisöpatenttisopimus on Euroopan yhtei-           Yksinoikeus ei käsitä sellaisen patentilla suo-
29071: sön jäsenvaltioiden solmima sopimus. Tämän-          jatun tuotteen hyväksikäyttöä, joka on tässä
29072: hetkiset EY-jäsenvaltiot ovat: Alankomaat,           maassa saatettu vaihdantaan. Patentinhaltijan
29073: Belgia, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia, Italia,     yksinoikeus nimittäin tulee loppuun käytetyksi,
29074: Kreikka, Luxemburg, Portugali, Ranska, Sak-          kun hän laskee patentoidun tuotteen markki-
29075: san liittotasavalta ja Tanska. Yhteisöpatentti-      noille. Näiden tuotteiden vienti toiseen maa-
29076: sopimuksen allekirjoittajavaltioita oli yhdek-       han, jossa vastaava patentti on voimassa, ei
29077: sän: Benelux-maat, Irlanti, Iso-Britannia, Ita-      kuitenkaan ole sallittua ilman patentinhaltijan
29078: lia, Ranska, Saksan liittotasavalta ja Tanska.       lupaa. Kansallisen patentin ollessa kysymykses-
29079: Seitsemän on ratifioinut sopimuksen, mutta           sä, ns. kulutusperiaate on siis maakohtainen ja
29080: kaksi, Irlanti ja Tanska, eivät ole sitä toistai-    tuotteiden rinnakkaistuonti on kiellettyä.
29081: seksi tehneet. Sopimuksen voimaantulolle on             EY -maat muodostavat yhtenäisen talous-
29082: ehtona, että kaikki allekirjoittajavaltiot ratifi-   alueen ja patentilla suojatun tuotteen saattami-
29083:  oivat sen.                                          nen vapaaseen vaihdantaan jossakin yhteisön
29084:     Sopimukseen voidaan hyväksyä EY -maiden          jäsenmaassa takaa sen vapaan liikkumisen jä-
29085:  lisäksi valtio, joka on liittynyt Euroopan pa-      senmaasta toiseen. Sama pätee CPC-sopimuk-
29086:  tenttisopimukseen EPC:hen ja muodostanut            sen EY-alueen kansallisiin patentteihin. Tämä
29087:  EY :n kanssa tulliunionin tai vapaakauppasopi-      merkitsee, ettei patentinhaltija voi patenttioi-
29088:  muksen. Vapaakauppasopimuksen EY:n kans-            keutensa turvin estää sellaisten tavaroiden
29089:  sa tehneenä maana Suomi voisi siis liittyä          tuontia johonkin EY -maahan, jotka hän itse
29090: 
29091: 6   300306U
29092: 42
29093: 
29094: tai joku hänen suostumuksellaan on saattanut        hin maihin, joissa suomalaiset tuotteet saavat
29095: markkinoille jossakin toisessa EY-maassa. Yk-       suojan.
29096: sinoikeuden lakkaaminen on riippumaton siitä,         Integroitujen piirien suojaa koskeva yleisso-
29097: onko patentinhaltijalla voimassa olevaa teolli-     pimus solmittiin toukokuussa 1989 WIPOssa.
29098: soikeutta siinä EY-maassa, jossa tuote on saa-      Sopimus ei ole toistaiseksi astunut voimaan.
29099: tettu markkinoille vai ei.                          Suomen käsityksen mukaan yleissopimus ei tee
29100:                                                     alueellisia järjestelyjä tarpeettomiksi.
29101: 
29102: Tavaramerkkilainsäädäntö
29103:                                                     Tekijänoikeus
29104:   EY-tavaramerkki koskee vain EY-jäsenmaita
29105: eikä sillä ole muodollista vaikutusta tässä vai-       Tekijänoikeuksista ei toistaiseksi ole voimas-
29106: heessa Suomen lainsäädäntöön. EY:n neuvosto         sa erityissäädöksiä. Kesällä 1988 komissio jul-
29107: on       hyväksynyt     tavaramerkkidirektiivin     kaisi alaa koskevan "vihreän kirjan". Keskus-
29108: 21.12.1988. Tavaramerkkiasetusehdotus on            telun pohjaksi tarkoitettu mietintö sisältää seu-
29109: EY :n neuvostossa käsittelyssä.                     raavat asiakokonaisuudet:
29110:                                                        - piratismi
29111:                                                        - audiovisuaalisten tuotteiden nauhoittami-
29112:                                                     nen yksityiseen käyttöön
29113: Integroitujen piirien suoja
29114:                                                            levitysoikeus
29115:                                                            tietokoneohjelmien suoja
29116:    Euroopan yhteisöt julkaisivat vuonna 1986
29117:                                                            tietokantojen suoja sekä
29118: puolijohdetuotteiden topografioiden lainsää-               EY:n rooli monen- ja kahdenkeskisissä
29119: dännöllisiä suojaa koskevan direktiivin. Sen        ulkosuhteissa tekijänoikeuden alalla.
29120: mukaan jäsenvaltioiden olisi tullut saattaa            Nämä ovat alueita, joilla komissio on katso-
29121: 7.11.1987 voimaan suojaa koskeva lainsäädän-        nut olevan tarvetta välittömiin toimiin. Mietin-
29122: tö. Tähän mennessä kansalliset lait on saatettu     tö johtanee joihinkin uusiin lakeihin parin
29123: voimaan useimmissa jäsenvaltioissa. Direktiivi      vuoden kuluessa. Nämä eivät ole kuitenkaan
29124: sisältää määräyksiä muun muassa suojan koh-         ainoita alueita, joihin komission mielestä on
29125: teesta, yksinoikeuden sisällöstä ja sen rajoituk-   syytä kiinnittää huomiota yhteisöjen tasolla.
29126: sista sekä suoja-ajasta.                               Pisimmälle valmistelu on edennyt tietokone-
29127:    EY:n neuvosto päätti lokakuussa 1987 laa-        ohjelmien osalta. Niiden suojasta komissio an-
29128: jentaa direktiivin mukaisen suojan tietyin ra-      toi direktiiviehdotuksen vuonna 1989. Lähtö-
29129: joituksin Yhdysvaltoihin ja eräisiin muihin alu-    kohtana on tietokoneohjelmien suojaaminen
29130: eisiin. Toukokuussa 1988 suoja laajennettiin        kirjallisina teoksina. Ehdotukseen sisältyy eräi-
29131: EFTA-maihin, Japaniin ja eräisiin muihin alu-       tä ohjelmia koskevia erityismääräyksiä. EF-
29132: eisiin. Päätökset on tarkoitettu väliaikaisiksi.    T An immateriaalioikeuden asiantuntijaryhmä
29133: Niistä jälkimmäinen on voimassa 1.6.1988-           on esittänyt kommenttinsa ehdotuksesta ko-
29134: 7.11.1990. Tampereen kokouksessa kesäkuussa         missiolle keväällä 1989.
29135: 1988 EFTA-maat ilmoittivat pyrkivänsä mah-             Suomessa on valmisteltavana hallituksen esi-
29136: dollisimman pian suojaamaan EY -maiden              tys, jolla selvennettäisiin nykyinen oikeustila.
29137: tuotteet vastaavalla tavalla kuin EY -maat jo       Lähtökohtana on myös tietokoneohjemien te-
29138: suojaavat EFTA-maiden tuotteet.                     kijänoikeudellinen suoja. Valmistelussa on
29139:    Suomessa integroitujen piirien suojaa koske-     otettu huomioon viimeisteltävänä oleva direk-
29140: van lain valmistelu on edennyt pitkälle. Val-       tiivi. Kansainvälinen suoja suhteessa EY -mai-
29141: mistelutyössä on otettu huomioon direktiivin        hin järjestyy Bernin sopimuksen mukaan.
29142: määräykset. Yhtenäiset säännökset edistävät            EY :n tekijänoikeusmietinnön jatkovalmiste-
29143: puolijohdetuotteiden kauppaa ja lisäävät oi-        lua muilla alueilla on syytä seurata tarkoin ja
29144: keusvarmuutta.                                      pyrkiä EFT An kautta kunkin asiakokonaisuu-
29145:    Valmistelutyössä on lisäksi varauduttu ensi      den osalta vaikuttamaan mahdollisten tulevien
29146: tilassa tilapäisesti ulottamaan suoja yksipuoli-    toimien sisältöön.
29147: sesti EY -maiden tuotteisiin. Pysyvä vastavuo-         Yleisradiotoimintaa koskevasta direktiivistä
29148: roinen suoja edellyttää neuvotteluita. Lisäksi      poistettiin valmistelun loppuvaiheessa tekijän-
29149: suoja on varauduttu laajentamaan myös mui-          oikeutta koskevat määräykset. Tarkoitus on
29150:                                                                                                    43
29151: 
29152: palata niihin myöhemmin erikseen. EY:ssä val-       tullivalvontaa. Kehitystä EY:ssä seurataan mie-
29153: misteltaneen pian yleisradiolähetysten edelleen-    lenkiinnolla. Mikäli asia etenee EY:ssä, on
29154: lähettämistä koskevat määräykset. Samaan ai-        syytä harkita vastaavia toimia myös tekijänoi-
29155: kaan valmistellaan aiheesta lisäpöytäkirja Eu-      keuden alalla.
29156: roopan neuvoston rajat ylittävää televisiotoi-
29157: mintaa koskevaan konventioon. Suomessa ja
29158: muissa Pohjoismaissa edelleenlähettämistä           Suomen tavoitteet
29159: koskevat ratkaisut tehtiin vuosina 1986 ja
29160: 1987.                                                  Teollis- ja tekijänoikeudellisen lainsäädän-
29161:   Kaikki EY:n jäsenvaltiot ovat liittyneet Ber-     nön kehittäminen on tärkeä osa teknistä kehi-
29162: nin sopimukseen, joka määrittelee suojan mi-        tystä ja taloudellista edistystä. Maailmankau-
29163: nimitason. Eräillä osa-alueilla on syytä harkita    passa on kasvava osuus tuotteilla, joiden arvo
29164: tätä korkeamman yhtenäisen suojatason nou-          perustuu tietoon ja taitoon. Osaamisen ja luo-
29165: dattamista EY- ja EFTA-maissa. Jatkossa jou-        vuuden suojaamisella ja kannustamisella on
29166: dutaan lisäksi arviomaan harmonisoinnin tar-        kilpailukyvyn kannalta yhä suurempi merkitys.
29167: vetta alueilla, joista Bernin sopimus ei sisällä    Lainsäädäntöjen harmonisoinnilla voidaan
29168: säännöksiä. Esimerkkinä voidaan mainita ky-         välttää muun muassa erillisistä ja usein erilai-
29169: symys levitysoikeuden raukeamisesta.                sista kansallisista oikeudellisista järjestelmistä
29170:                                                     johtuvia viivytyksiä ja haittoja silloin, kun
29171:                                                     oikeuksien suojelua halutaan useammassa kuin
29172: Tuoteväärennökset                                   yhdessä maassa.
29173:                                                        Suomen ensisijaisena tavoitteena teollis- ja
29174:   EY:n tuoteväärennösasetus, joka tuli voi-         tekijänoikeuskysymyksissä on pyrkiä maail-
29175: maan 1.1.1988, määrittelee edellytykset, joiden     manlaajuisiin ratkaisuihin. Yhtälailla Suomen
29176: vallitessa tulliviranomaisten tulee puuttua tava-   etujen mukaista on huolehtia, että koko Eu-
29177: roiden vapaaseen liikkuvuuteen, kun niiden          roopan talousalueella on mahdollisimman yh-
29178: epäillään olevan väärennettyjä. Asetus koskee       tenäiset teollis- ja tekijänoikeusmääräykset, ja
29179: vain tavaramerkkiväärennöksiä. EFTA-maat            näin turvata suomalaiselle elinkeinoelämälle
29180: ovat ilmoittaneet olevansa valmiita säätämään       tässä suhteessa tasavertaiset toimintaedellytyk-
29181: EY -asetuksen mukaiset tuoteväärennöksiä es-        set kilpailijoiden kanssa. Länsi-Euroopan pii-
29182: tävät lait. Suurin osa EY -maista on uskonut        rissä tehdyt ratkaisut teollisoikeuksien alalla
29183: vastuun tulliviranomaisille. Asetus ei määrää       ovat siten pitkällä aikavälillä myös Suomen
29184: viranomaistahoa eikä päätöksentekoprosessin         intressien mukaisia. Patenttialalla osallistumi-
29185: muotoa, vaan ne on jätetty kansallisten lakien      nen täysimääräisesti EPC:n ja CPC:n toimin-
29186: varaan. Suomessa on valmisteilla asetusta vas-      taan on Suomelle mahdollista vasta aikaisin-
29187: taava lakiehdotus.                                  taan vuoden 1995 alusta kun lääkepatentteja
29188:   Tekijänoikeutta koskevassa vihressä kirjassa      koskeva ns. menetelmäpatenttisuoja Suomessa
29189: (1988) komissio ilmoitti harkitsevansa asetuk-      umpeutuu. Jo ennen sitä olisi tiivistettävä yh-
29190: sen soveltamisalan laajentamista tekijänoi-         teistyötä EPC:n ja CPC:n kanssa. Tämä edel-
29191: keuden alaisiin tuotteisiin. Samoin keskinäistä     lyttää, että patenttiviranomaisillamme ja pa-
29192: avunantaa koskeva regiimi ulotettaisiin myös        tenttiasiantuntijoillamme on kykyä ja resursse-
29193: ensin tavaramerkkiväärennöksiin ja sitten teki-     ja osallistua täysimääräisesti tähän yhteistyö-
29194: jänoikeusloukkauksiin. Suomessa ei ole - eikä       hön.
29195: muissakaan Pohjoismaissa - tekijänoikeuksien
29196: 44
29197: 
29198: 4.3. Palvelujen kauppa                              ka asettavat kotimaiset rahoituslaitokset ja nii-
29199:                                                     den tarjoamat rahoituspalvelut parempaan ase-
29200: 4.3.1. Rahoituspalvelut                             maan kuin vastaavat ulkomaiset. Suomessa
29201:                                                     rahoituslaitokset, joiden kustannustaso on kor-
29202: Yleistä                                             kea, joutuvat rationalisointipaineiden kohteek-
29203:                                                     si. Kehitys on jo Suomessa käynnissä EES-pro-
29204:    EY:n tavoitteena on rahoituspalvelujen eli       sessista riippumatta ja saattaa koetella ankara-
29205: pankki-, arvopaperikauppa- ja vakuutuspalve-        na myös siihen valmistautuneita suomalaisia
29206: lujen sekä pääomanliikkeiden vapauttaminen          rahoituslaitoksia.
29207: EY:n sisällä. EES-keskusteluissa on lähdetty           Rahoitusmarkkinoiden rakennemuutokseen
29208: siitä, että samat tavoitteet pyritään toteutta-     johtaa myös se, että talletuspankkien ja mui-
29209: maan koko EES-alueella.                             den rahoituslaitosten välillä vallitsevat oikeuk-
29210:                                                     sien ja velvollisuuksien väliset erot supistuvat.
29211:                                                     Suomalaiset asiakkaat voivat siten vapaasti
29212: 4. 3 .1.1 Pankkipalvelut                            valita missä EES-jäsenmaassa, minkälaisen ra-
29213:                                                     hoituslaitoksen välityksellä ja missä valuutassa
29214:    Rahoitusmarkkinaintegraatio EES:n piirissä       haluttu rahoitus järjestetään. Suomalaisten ra-
29215: edellyttää EFTA-mailta pitkälle menevaa             hoituslaitosten tehokkuudesta ja sopeutumis-
29216: pankki- ja rahoitusmarkkinalainsäädännön            kyvystä riippuu, miten suureksi niiden osuus
29217: harmonisointia EY -säännöstön kanssa. Työ           rahoituksen välityksestä Suomessa muodostuu.
29218: Suomen rahoitusmarkkinoiden kehittämiseksi          Vaikka kehitys saattaa merkitä kipeitä leik-
29219: on muutenkin jo käynnissä. Eduskunnalle on          kauksia, sitä on kuitenkin pitkällä aikavälillä
29220: annettu käsiteltäväksi ehdotus uudeksi talletus-    pidettävä perusteltuna.
29221: pankkeja koskevaksi lainsäädännöksi. Lain-
29222: säädäntöä valmisteltaessa on pitkälti otettu
29223: huomioon mm. EY:n luottolaitosten vakava-           Sääntelyn rakenne
29224: raisuutta ja omaa pääomaa koskevat direktii-
29225: vit. Ulkomaisten pankkien sivukonttorit Suo-           EY :ssä pankkipalvelujen sääntely perustuu
29226: messa salliva lainsäädäntö on valmisteilla. Tä-     lähinnä kahteen pankkitoiminnan harmoni-
29227: män vuoden aikana valmistellaan muuta kuin          sointia koskevaan direktiiviin, vuonna 1977
29228: talletuspankkitoimintaa koskevaa yleistä lain-      hyväksyttyyn ns. ensimmäiseen pankkidirektii-
29229: säädäntöä. Ainakin kiinnitysluottopankkeja,         viin ja vuonna 1989 hyväksyttyyn ns. toiseen
29230: luotto-osakeyhtiöitä ja rahoitusyhtiöitä koske-     pankkidirektiiviin. Sääntely koskee kaikkia yri-
29231: vaa lainsäädäntöä valmisteltaessa yhtenä lähtö-     tyksiä, jotka ottavat yleisöltä vastaan talletuk-
29232: kohtana on säännösten sopeuttaminen voimas-         sia tai harjoittavat muunlaista takaisinmakset-
29233: sa olevaan EY-säännöstöön. Myös Suomen              tavaa varainhankintaa yleisöltä ja myöntävät
29234: sijoitusrahastolain harmonisointi yhdenmukai-       luottoja omaan lukuunsa. Tällaiset yritykset
29235: seksi EY:n säännöstön kanssa on ajankohtai-         ovat luottolaitoksia, joille on yhteiset luottolai-
29236: nen. Arvopaperikauppaa koskeva lainsäädän-          toksen perustamista, toimilupaa, liiketoimin-
29237: tömme on varsin ajanmukainen, mutta vaatii          taa, omaa pääomaa, vakavaraisuutta, valvon-
29238: kuitenkin eräitä tarkistuksia.                      taa jne. koskevat direktiivimääräykset yhteisö-
29239:    Rahoitusmarkkinoiden integraatio johtaa sii-     tyypistä riippumatta. Muita rahoitusmarkki-
29240: hen, että markkinat kehittyvät entistä nopeam-      noilla toimivia yrityksiä koskee Rooman sopi-
29241: min. Palvelut monipuolistuvat ja todennäköi-        mus ja sen liikkeenperustamista koskeva artik-
29242: sesti halpenevat. Suoraan ulkomailta astetta-       la 59 sekä kansallinen lainsäädäntö.
29243: vien palvelujen merkitys kasvaa. Rahoitus-             Suomessa lainsäädäntö perustuu pankkipal-
29244: markkinoilla toimivien suomalaisten yritysten       veluja tarjoavia rahoituslaitoksia koskeviin
29245: tiedon ja taidon taso joutuu vertailuun varsin      erillisiin lakeihin: liikepankkilakiin, lakiin Pos-
29246: korkeatasoisten kansainvälisten yritysten kans-     tipankki Oy:stä, säästöpankkilakiin, osuus-
29247: sa.                                                 pankkilakiin,          kiinnitysluottopankkilakiin,
29248:    Rahoituslaitostoiminnan tehokkuuden mää-         luotto-osakeyhtiölakiin ja lakiin hypoteekkiyh-
29249: rittelee rahoituksen välityksestä asiakkaille ai-   distyksistä. Erityislain puuttuessa rahoituslai-
29250: heutuvat kustannukset. Uudet kilpailusäännöt        toksia koskee vain yleinen yhteisölainsäädäntö
29251: kieltävät yhteistyömuodot tai säännökset, jot-      (esim. rahoitusyhtiöitä osakeyhtiölaki). Perus-
29252:                                                                                                      45
29253: 
29254: tamista, toimilupaa, liiketoimintaa, omaa pää-        ehdotuksen mukaan perustajina voivat lisäksi
29255: omaa, vakavaraisuutta, valvontaa jne. koske-          olla Suomessa asuvat muun Pohjoismaan kan-
29256: vat säännökset määräytyvät Suomen nykyises-           salaiset. Valtiovarainministeriön luvalla voi
29257: sä lainsäädännössä yhteisötyypin mukaan.              muukin henkilö, yhteisö tai säätiö olla pankin
29258:    Eduskunnalle on annettu esitys talletuspank-       perustajana. Pankkilainsäädäntöön sisältyisi
29259: kitoimintaa koskevaksi lainsäädännöksi. Esi-          edelleen rajoituksia, jotka koskevat ulkomaa-
29260: tyksessä ehdotetaan säädettäväksi kaikkien tal-       laisten tai ulkomailla asuvien henkilöiden kuu-
29261: letuspankkien eli liike-, säästö- ja osuuspank-       lumista pankkien hallintoon ja toimimista tilin-
29262: kien sekä Postipankki Oy:n toimintaa koskeva          tarkastajina. Toimiluvan myöntämiseen liittyisi
29263: yhteinen laki talletuspankkien toiminnasta.           viranomaisharkinta siten, että lupa myönne-
29264:    Lisäksi on käynnistetty lainsäädännön uudis-       tään, mikäli perustaminen ei ole yleisen edun
29265: tustyö, joka koskisi muuta ammattimaista ra-          vastaista.
29266: hoituksen välitystä kuin talletuspankkitoimin-           Lakiehdotuksessa talletuspankkitoiminnan
29267: taa. Uudistuksen tarkoituksena on luoda täl-          kokonaisuudistukseksi on esitetty talletuspan-
29268: laista toimintaa harjoittavia instituutioita var-     kin perustamispääomaksi 25 milj. markkaa.
29269: ten yhteinen lainsäädäntö.                            Pääomavaatimus koskisi siten toistaiseksi vain
29270:    Vireillä olevat lainsäädäntöhankkeet merkit-       uusia liike-, säästö- ja osuuspankkeja.
29271: sevät sitä, että talletuspankkitoiminta koko
29272:                                                          Ulkomaalaisten oikeutta omistaa osakkeita
29273: laajuudessaan sallittaisiin vain liike-, säästö- ja
29274:                                                       suomalaisessa luottolaitoksessa on rajoitettu
29275: osuuspankeille sekä Postipankki Oy:lle. Muus-
29276:                                                       lailla ulkomaalaisen oikeudesta omistaa suo-
29277: ta ammattimaisesta rahoituksenvälityksestä
29278:                                                       malaisen luottolaitoksen osakkeita ja harjoit-
29279: säädettäisiin erillinen laki.                         taa pankkitoimintaa Suomessa (684178). Lain
29280:                                                       mukaan ulkomaalainen on oikeutettu omista-
29281:                                                       maan liikepankin, kiinnitysluottopankin ja
29282: Luottolaitoksen perustaminen, omistaminen
29283:                                                       luotto-osakeyhtiön osakkeita enintään määrän,
29284: ja toimilupa                                          joka vastaa 20 prosenttia pankin tai luotto-osa-
29285:                                                       keyhtiön osakepääomasta. Valtioneuvosto voi
29286:   EY:n toisen pankkidirektiivin mukaan pank-
29287:                                                       edellä mainitun lain mukaan erityisestä syystä
29288: kitoiminnan harjoittaminen edellyttää toimilu-
29289:                                                       antaa ulkomaalaiselle luottolaitokselle luvan
29290: paa. Toimiluvan saannin edellytyksenä on pää-
29291:                                                       hankkia liikepankin, kiinnitysluottopankin tai
29292: sääntöisesti 5 milj. ECUn (n. 23 mmk) perus-
29293:                                                       luotto-osakeyhtiön osakkeita yli 20 prosentin
29294: tamispääoma, minkä lisäksi viranomaisilla on
29295:                                                       aina 100 prosenttiin saakka. Lupaan voidaan
29296: oikeus tietää luottolaitoksen merkittävät omis-
29297:                                                       liittää yleisen edun vuoksi tarpeelliseksi katsot-
29298: tajat. Toimiluvan saaneet luottolaitokset saa-
29299:                                                       tuja ehtoja.
29300: vat toimilupansa asettamissa rajoissa tarjota
29301: direktiivissä tarkoitettuja pankkipalveluja. Yh-         Muiden rahoituslaitosten kuin edellä tarkoi-
29302: dessä EY-maassa myönnetty toimilupa oikeut-           tettujen luottolaitosten ulkomaista omistamista
29303: taa tarjoamaan sallittuja pankkipalveluja kai-        rajoittaa laki ulkomaalaisten sekä eräiden yh-
29304: kissa jäsenmaissa. Palvelujen tarjoaminen toi-        teisöjen oikeudesta omistaa ja hallita kiinteää
29305: sessa jäsenmaassa ei edellytä sivukonttorin pe-       omaisuutta ja osakkeita (219/39).
29306: rustamista. Luottolaitoksen sivukanttorille toi-         Säännökset ulkomaalaisten oikeudesta olla
29307: sessa jäsenmaassa ei tarvitse hakea erikseen          suomalaisten luottolaitosten perustajina ja toi-
29308: toimilupaa. EY:n säännösten mukaan viran-             mia niiden hallinnossa voidaan harmonisoida
29309: omaisia on informoitava, jos luonnollinen tai         EY -direktiivien mukaisiksi. Sen sijaan ulko-
29310: juridinen henkilö aikoo hankkia suoraan tai           maalaisten oikeus omistaa suomalaisia luotto-
29311: välillisesti merkittävän osuuden (10 OJo) luotto-     ja muita rahoituslaitoksia, jos se lisää merkit-
29312: laitoksen osakekannasta tai kaikkien osakkei-         tävästi suoraan tai epäsuoraan ulkomaista vai-
29313: den tuottamista äänistä. Viranomaisilla on            kutusvaltaa Suomen tärkeimmissä elinkeinois-
29314: määrätyin edellytyksin oikeus kieltää tällainen       sa, on poliittisesti vaikea kysymys. Laajempi
29315: hankinta.                                             kysymys on, miten ulkomaalaisomistus Suo-
29316:    Suomen pankkilainsäädännön mukaan pan-             messa yleisesti ratkaistaan. Nimenomaan ra-
29317: kin perustajina voivat olla vain suomalaiset          hoitusmarkkinoiden kannalta ulkomaalaiso-
29318: yhteisöt ja säätiöt sekä Suomessa asuvat Suo-         mistukseen ei sinänsä liity erityisongelmia, joi-
29319: men kansalaiset. Talletuspankkilainsäädäntö-          den vuoksi rahoituslaitokset tulisi asettaa muis-
29320: 46
29321: 
29322: ta yrityksistä poikkeavaan asemaan tätä kysy-         luotto-osakeyhtiöille ja hypoteekkiyhdistyksille
29323: mystä harkittaessa.                                   erikseen. Universaalia pankkitoimintaa voivat
29324:    Ulkomainen luottolaitos ei voimassa olevan         meillä harjoittaa vain liike-, säästö- ja osuus-
29325: lainsäädännön mukaan voi perustaa sivukont-           pankit sekä Postipankki Oy ainoana rajoituk-
29326: toria Suomeen. Asiaa on selvitetty valtiova-          sena kielto laskea liikkeeseen obligaatiolainoja.
29327: rainministeriön työryhmässä. Tarkoituksena            Niiden liiketoiminnan määrittely vastaa uudes-
29328: on, että ulkomaisen pankin sivukonttorin pe-          sa talletuspankkilakiehdotuksessa muilta osin
29329: rustaminen Suomeen sallitaan.                         EY :n direktiivimääräyksiä.
29330:    Suomessa on lisäksi harkittu EY:n säännök-            Suomessa kiinnitysvakuutta vastaan myöntä-
29331: siä vastaavaa viranomaiskontrollia aiottaessa         vät luottoja kaikki rahoituslaitokset. Pelkäs-
29332: hankkia merkittävä osuus luottolaitoksen osa-         tään turvaavalla vakuudella (kiinnitysvakuus,
29333: kekannasta tai äänivallasta.                          takaus) luottoja myöntäviä rahoituslaitoksia
29334:    EY:n luottolaitoksilta edellyttämä perus-          ovat kiinnitysluottopankkilain ja hypoteekki-
29335: tamispääomavaatimus tultaneen ottamaan                yhdistyksistä annetun lain mukaan kiinnitys-
29336: huomioon Suomessakin muutakin luottolaitos-           luottopankit ja hypoteekkiyhdistykset. Niiden
29337: lainsäädäntöä kuin talletuspankkilainsäädän-          varainhankinta tapahtuu pääasiassa joukkovel-
29338: töä kehitettäessä.                                    kakirjoilla. Nämä luottolaitokset eivät saa ot-
29339:    EY:n pankkipalveluja koskeviin säännöksiin         taa yleisöltä talletuksia. Ehdotus kiinnitysluot-
29340: sopeutumisen tulee tapahtua niin, ettei synny         topalveluja kattavaksi direktiiviksi täydentää
29341: ristiriitaa Suomen muiden kansainvälisten si-         em. toista pankkidirektiiviä.
29342: toumusten kanssa. Kysymys siitä miten EES-               Tallettajien suojan ja valvonnan kannalta on
29343: järjestelyssä suhteet kolmansiin maihin ratkais-      perusteltua, että vain rajattu määrä instituuti-
29344: taan on vielä avoin. Keskusteluissa ovat olleet       oita ottaa vastaan yleisön talletuksia. Tästä
29345: esillä mahdollisina vaihtoehtoina joko yhteinen       syystä erityinen lainsäädäntö talletuksia vas-
29346: suhtautuminen kolmansia maita kohtaan tai             taanottaville pankeille on meillä ainakin tois-
29347: että kukin EFTA-maa ratkaisee itse suhteensa          taiseksi tarkoituksenmukainen.
29348: kolmansiin maihin. Molemmat vaihtoehdot
29349: ovat teknisesti mahdollisia, mutta ratkaisua ei          Toisen pankkidirektiivin mukaan valuutta-
29350:                                                       kauppa on osa luottolaitoksen liiketoimintaa.
29351: ole vielä tehty.
29352:                                                       EES:n toteutuminen merkitsisi mm. sitä, että
29353:                                                       pankkipalveluja (ml. talletusten vastaanotto ja
29354:                                                       valuuttakauppa) voivat tarjota kaikki EY:n
29355: Liiketoiminta
29356:                                                       alueelta tulevat luottolaitokset, jos toiminta
29357:                                                       sisältyy niiden kotimaassa annettuun toimilu-
29358:    EY:n toisessa pankkidirektiivissä on lueteltu
29359:                                                       paan. Suomen viranomaiset voisivat edelleen
29360: pankkipalvelut, joita luottolaitokset voivat tar-
29361:                                                       valita ja rajata Suomeen perustettujen luotto-
29362: jota. Luottolaitokset voivat ottaa vastaan talle-
29363:                                                       laitosten ja niiden sivukonttorien ottamat va-
29364: tuksia ja harjoittaa muunlaista varainhankin-
29365:                                                       luuttariskit.
29366: taa yleisöltä, johon liittyy takaisinmaksuvelvoi-
29367: te. Sallittu liiketoiminta ei poikkea suomalaisil-
29368: le pankeille sallitusta toiminnasta.
29369:    Erillisen kiinnitysluottopalveluja koskevan        Oma pääoma ja vakavaraisuus
29370: direktiiviehdotuksen mukaan kiinteän omai-
29371: suuden hankkimiseen ja uudistamiseen kiinni-             EY:n ao. direktiivissä määritellään luottolai-
29372: tysvakuutta vastaan luottoja myöntävät luotto-        toksen oma pääoma. Direktiivi koskee kaikkia
29373: laitokset voisivat toimia yhden toimiluvan no-        luottolaitoksia. Oman pääoman merkitys käy
29374: jalla kaikissa EY -maissa. Tällöin yrityksellä on     uusien vakavaraisuussäännösten myötä entistä
29375: oikeus käyttää kaikkia kotivaltiassaan sallittu-      tärkeämmäksi.
29376: ja rahoitusmuotoja mukaan lukien talletusten             Oma pääoma jaetaan ensisijaiseen ja toissi-
29377: vastaanottaminen. Isäntämaa on velvollinen            jaiseen pääomaan. Oman pääoman määrää
29378: sallimaan omillekin ko. toimintaa harjoittaville      laskettaessa toissijaista pääomaa saa kuitenkin
29379: laitoksille vastaavat oikeudet.                       olla enintään saman verran kuin ensisijaista
29380:    Suomessa oikeudesta tarjota pankkipalvelu-         pääomaa. Sen ohella, mitä tase-eriä omaan
29381: ja on säädetty talletuspankkitoimintaa harjoit-       pääomaan voidaan lukea, on siten luottolai-
29382: taville    pankeille,     kiinnitysluottopankeille,   toksen vakavaraisuuden kannalta oleellista,
29383:                                                                                                       47
29384: 
29385: 
29386: kuuluvatko tase-erät ensisijaiseen vai toissijai-      malliseksi säästö- ja osuuspankeille. Vaaditun
29387: seen pääomaan.                                         vakavaraisuustason saavuttaminen veisi useilta
29388:    Luottolaitoksen vakavaraisuuteen vaikuttaa          paikallispankeilta ilmeisesti huomattavan pit-
29389: ennen kaikkea, miten luottolaitos on sijoitta-         kän ajan.
29390: nut eri varainhankintatavoilla saamiaan varo-
29391: ja. Luottolaitoksilta vaadittava vakavaraisuus
29392: lasketaan oman pääoman sekä saamisten, sijoi-          Luottojen ja vastuusitoumusten keskittämis-
29393: tusten ja vastuusitoumusten suhteena. Luotto-          rajoitus
29394: laitoksen saamiset ja sijoitukset jaetaan nel-
29395: jään riskiryhmään siten, että eri ryhmiin kuu-            EY :n komission suosituksen mukaan luotto-
29396: luville varoille ja vastuusitoumuksille asetetaan      laitos ei saa keskittää luottojaan ja vastuusi-
29397: niiden riskipitoisuuden mukaan erilainen oman          toumuksiaan yhdelle asiakkaalle. Ylärajaksi on
29398: pääoman vaatimus. Myös taseen ulkopuoliset             asetettu 40 prosenttia luottolaitoksen omasta
29399: sitoumukset jaetaan eri riskiryhmiin ja ne pai-        pääomasta. Suuria asiakaskeskittymiä (15-40
29400: notetaan sitoumusten riskipitoisuuden mukai-           prosenttia omasta pääomasta) luottolaitoksella
29401: sella kertoimella.                                     saa olla yhteensä enintään määrä, joka vastaa
29402:    Luottolaitosten vakavaraisuutta määrittele-         800 prosenttia luottolaitoksen omasta pää-
29403: vän direktiivin mukaan EY edellyttää luottolai-        omasta. Ylitykset voidaan sallia vain poikkeus-
29404: toksilta 7,25 prosentin vakavaraisuutta vuoden         tapauksissa. Suositus muuttuu EY:ssä toden-
29405: 1990 lopussa ja 8 prosentin vakavaraisuutta            näköisesti direktiiviksi.
29406: vuoden 1993 alusta. Vakavaraisuus koskisi                 Suomelle pankkilainsäädännössä ei ole ase-
29407: sekä luottolaitosta että sen konsernia. Jotta          tettu vastuiden keskittämiselle prosenttirajaa.
29408: luottolaitos voisi toimia talousyhteisön alueel-       Talletuspankkilakiehdotuksen mukaan talletus-
29409: la, sen tulisi täyttää EY :n vakavaraisuusmää-         pankki ja sen kanssa samaan konserniin kuulu-
29410: räykset.                                               van rahoituslaitoksen saamiset ja vastuusitou-
29411:    Suomen lainsäädännössä EY -direktiivejä             mukset samalta henkilöltä tai yhteisöitä taikka
29412: vastaavat omaa pääomaa ja vakavaraisuutta              tällaisen henkilön tai yhteisön kanssa olennai-
29413: koskevat säännökset ulotetaan tässä vaiheessa          sessa taloudellisessa etuyhteydessä olevalta
29414: koskemaan vain talletuspankkeja. Muut rahoi-           henkilöltä tai yhteisöitä eivät saa nousta mää-
29415: tuslaitokset jäisivät toistaiseksi vielä vastaavan     rään, josta voi aiheutua vaara pankin vakava-
29416: sääntelyn ulkopuolelle. Lainsäädäntöä uudis-           raisuudelle. Samanlainen säännös koskee myös
29417: tettaessa EY:n direktiivimääräykset otetaan            kiinnitysluottopankkeja ja hypoteekkiyhdistyk-
29418: huomioon myös muiden rahoituslaitosten osal-           siä kiinnitysluottopankkilain mukaan. Luotto-
29419: ta.                                                    osakeyhtiöiden luotanannolle ei ole asetettu
29420:    Lakiehdotukseen       talletuspankkitoiminnan       vastaavia rajoituksia.
29421: kokonaisuudistukseksi sisältyvät omaa pää-                Nimenomaisen ylärajan asettaminen luotto-
29422:  omaa ja vakavaraisuutta koskevat säännökset           laitoksen yhden asiakkaan Iuotoilie ja vastuusi-
29423: vastaavat eräin poikkeuksin EY :n direktiivien         toumuksille on rahoitusmarkkinoiden vakau-
29424: määräyksiä. Poikkeamat on katsottu perus-              den kannalta perusteltua. Nopeasti toteutettu-
29425: telluiksi lähinnä siksi, että myös alueellisesti tai   na tästä seuraisi kuitenkin todennäköisesti
29426:  paikallisesti toimivat säästö- ja osuuspankit         huomattavia sopeutumisvaikeuksia paikallis-
29427:  voisivat täyttää laisa asetetut vakavaraisuus-        pankeille, kiinnitysluottopankeille ja luotto-
29428: vaatimukset. Poikkeamat EY:n direktiiveistä            osakeyhtiölle sekä eräille liikepankeille. Sopeu-
29429:  koskevat lähinnä vaihto- ja sijoitusomaisuuden        tumiseen olisi siksi varattava riittävästi siirty-
29430:  arvostusvarausten ja arvonkorotusrahastojen           mäaikaa.
29431:  huomioon ottamista oman pääoman erinä sekä
29432: suomalaisissa vakuutuslaitoksissa vakuutettu-
29433: jen saamisten riskiluokittelua.                        Vakuusrahastosuoja
29434:     Lainsäädännön harmonisointi niin, että
29435:  pankkien oman pääoman käsite yhdenmukais-               EY :n talletusten vakuusjärjestelmää koske-
29436:  tetaan vastaamaan täysin EY :n direktiivin            van suosituksen mukaan tallettajien suojaksi
29437:  määräyksiä ja vakavaraisuuden laskeminen              on järjestettävä korvausjärjestelmä, joka kat-
29438:  EY:n vakavaraisuutta määrittelevän direktiivin        taa myös luottolaitoksen toisessa yhteisömaas-
29439:  pohjalta, saattaisi osoittautua erityisen ongel-      sa olevaan sivukonttoriin tehdyt talletukset.
29440: 48
29441: 
29442: Talletusten vakuusjärjestelmän tehostamiseksi       pohjalla eli konsolidoidusti, jotta kotivaltion
29443: suositus muuttunee direktiiviksi.                   valvontaviranomaisten         kokonaistarkastusta
29444:    Suomessa tallettajien saamisten turvaamisek-     koskeva tavoite voitaisiin toteuttaa. Pääsään-
29445: si on vakuusrahastosäännöstö, joka koskee           töisesti konsolidoitu tarkastus tulee toimittaa,
29446: kaikkia talletuksia vastaanottavia pankkeja. Se     jos jäsenmaassa toimiva luottolaitos omistaa
29447: turvaa myös suomalaisten pankkien ulkomai-          suoraan tai välillisesti vähintään 25 prosenttia
29448: siin sivukonttoreihin tehdyt talletukset. Suo-      toisessa jäsenmaassa toimivasta luotto- tai ra-
29449: men vakuusrahastojärjestelmä vastaa eräistä         hoituslaitoksesta. Direktiivissä on kuitenkin lu-
29450: puutteista huolimatta vähintäänkin EY :n suo-       eteltu eräitä poikkeuksia. Valvontaviranomai-
29451: situsten vaatimuksia.                               nen on kotivaltion viranomainen. Direktiivissä
29452:                                                     ei sen sijaan tarkemmin määritellä konsolidoi-
29453:                                                     dun tarkastuksen sisältöä.
29454: Uudelleenorganisointi ja toiminnan lopetta-            Suomessa pankkitarkastusvirastolla on oi-
29455: minen                                               keus voimassa olevan pankkitarkastuslain no-
29456:                                                     jalla vaatia valvontatehtävien suorittamiseksi
29457:   EY :n direktiiviehdotusta luottolaitosten uu-     tarpeellisia tietoja sellaisesta yhteisöstä, jonka
29458: delleenorganisoinnissa ja toiminnan lopettami-      osake- tai osuuspääomasta pankki yksin tai
29459: sessa noudatettaviksi yleisiksi menettelytapa-      yhdessä muiden pankkien kanssa välittömästi
29460: säännöksiksi sovelletaan luottolaitoksiin, joilla   tai omistusyhteisön välityksellä omistaa vähin-
29461: on sivukonttoritoimintaa muussa EY -jäsen-          tään 50 prosenttia tai jossa pankilla yksin tai
29462: maasa. Direktiiviehdotuksen mukaan EY:n jä-         yhdessä muiden pankkien kanssa jäsenyyden
29463: senmaille on annettu oikeus säätää ja soveltaa      tai sopimuksen perusteella muuten on määrää-
29464: direktiiviä yksityiskohtaisempia säännöksiä.        misvalta. Näin ollen pankkitarkastusvirasto
29465: Mikäli luottolaitoksen pääkonttori sijaitsee        valvoo pankkeja ja niihin konsernisuhteessa
29466: EY-jäsenmaassa, kyseinen oikeus kuuluu luot-        olevia yhteisöjä. Suomen pankkitarkastuslakia
29467: tolaitoksen kotivaltion viranomaisille ja oi-       olisi tarkistettava EY:n direktiivin mukaisesti.
29468: keuslaitokselle.
29469:   EY :n direktiiviä sovelletaan myös EY :n ul-
29470: kopuolisten maiden luottolaitosten EY -alueella     Kirjanpito
29471: toimiviin sivukonttoreihin ainoastaan mikäli
29472: sivukonttoreita on vähintään kahdessa EY-              EY :n rahoituslaitosten kirjanpitoa ja tilin-
29473: jäsenmaassa. Tällöin oikeus säännösten säätä-       päätöskäytäntöä sääotelevän direktiivin mu-
29474: ruisestä ja niiden soveltamisesta kuuluisi pää-     kaan varojen arvostaminen tapahtuu pääsään-
29475: sääntöisesti sivukonttorin isäntämaan viran-        töisesti markkina-arvojen pohjalta. Taseessa
29476: omaisille tai oikeuslaitokselle.                    varat ja velat ryhmitellään vaadetyypeittäin.
29477:    Suomessa talletuspankkilainsäädäntöön ja         Luottotappiot ja luottotappiovaraukset vähen-
29478: kiinnitysluottopankkilakiin sisältyy yksityis-      netään direktiivin mukaan suoraan saamisista.
29479: kohtaisia selvitystilaa ja toiminnan lopettamis-    Direktiivin uudistaminen on käynnistetty
29480: ta koskevia säännöksiä. Yhdenmukaistaminen          EY:ssä.
29481: edellyttäisi, että Suomessa kaikilla ottolainaus-      Suomessa pankkien tilinpäätöskäytäntö ero-
29482: ta yleisöltä harjoittavilla luottolaitoksilla on    aa EY:n direktiivistä mm. siten, että varojen
29483: yhtäläinen oikeus sivukonttorin perustamiseen       arvostus tapahtuu varovaisuuden periaatetta
29484: ulkomaille ja että EY :n luottolaitoksilla on       noudattaen. Varat ryhmitellään taseessa toisin
29485: oikeus sivukonttorin perustamiseen Suomeen.         kuin EY :ssä omaisuuslajeittain. Suomessa
29486:                                                     poisto- ja varauskäytäntö on verosidonnainen
29487:                                                     vaikkakin pankin tulee esittää suunnitelman
29488: Pankkivalvonta ja kirjanpito                        mukaiset poistot tilinpäätöksessään. Luotto-
29489:                                                     tappiovaraukset ovat lähinnä tuloksentasause-
29490: Konsernipohjainen valvonta                          rä. Varovaisuuden periaatteen mukaan laadittu
29491:                                                     tase ei anna riittävää kuvaa pankin portfolion
29492:    EY:n neuvosto hyväksyi vuonna 1983 direk-        ja sen rahoittamiseksi otettujen varojen raken-
29493: tiivin pankki- ja luottolaitosten tarkastamisesta   teesta. Tilinpäätös ei anna myöskään todellista
29494: konsernipohjalla. Direktiivissä pyritään kehit-     kuvaa pankin tuloksesta, maksukyvystä, vaka-
29495: tämään luottolaitosten tarkastusta konserni-        varaisuudesta eikä pankin toimintaan liittyvistä
29496:                                                                                                  49
29497: 
29498: riskeistä. Suomessa on asetettu komitea val-        yleisesti että erityisesti pankeissa ja muissa
29499: mistelemaan kirjanpitolainsäädännön uudista-        rahoituslaitoksissa. Kysymys on yleisemmästä-
29500: mista mm. EY:n määräysten mukaisesti. Suo-          kin kuin vain rahoitusmarkkinoiden toiminnas-
29501: malaisen kirjanpito- ja tilinpäätöskäytännön        ta. Kysymystä ulkomaalaisen omistuksen ja
29502: yhdenmukaistaminen EY:n määräysten mukai-           vaikutusvallan sallittavuudesta suomalaisessa
29503: seksi toisi mm. seuraavat edut:                     elinkeinoelämässä käsitellään luvussa 4.4.2.
29504:    - suomalaisten ja EY-maiden luottolaitos-        Uudelleen arvioinnin kohteena ovat silloin
29505: ten vakavaraisuuslaskelmat olisi tehty yhden-       säännökset, jotka koskevat ulkomaalaisen oi-
29506: mukaisin perustein;                                 keutta harjoittaa pankkitoimintaa Suomessa.
29507:    - suomalaisten pankkien EY -alueella ole-        EES-järjestelyyn kuuluu väistämättömästi ul-
29508: vat sivukonttorit vapautuisivat erillisten tilin-   komaisten rahoituslaitosten ja yritysten nykyis-
29509: päätöstietojen julkaisemisvelvoitteista;            tä huomattavasti laajempi toimintavapaus Suo-
29510:    - suomalaisten luottolaitosten listautumi-       messa.
29511: nen EY -maiden arvopaperipörsseihin helpot-
29512: tuisi, koska sijoitusmuistiot ja osavuosikat-
29513: saukset voitaisiin tehdä yhtenäisten kirjanpito-    4.3.1.2. Vakuutuspalvelut
29514: tietojen pohjalta;
29515:    - suomalaisten ja ulkomaisten luottolaitos-      Yleistä
29516: ten tuloslukujen vertailu helpottuisi.
29517:                                                        Jo hyväksyttyjen ja valmisteilla olevien va-
29518:                                                     kuutustoimintaa koskevien direktiivien lähtö-
29519: Suomen suhtautuminen                                kohtana on vapauttaa vakuutuspalvelujen tar-
29520:                                                     jonta koko EY:n alueella. Siten johonkin EY-
29521:    Rahoituspalvelujen kaupan vapautuminen           maahan perustettu vakuutusyhtiö voisi koti-
29522: parantaa suomalaisen kuluttajan ja elinkeino-       maansa toimiluvalla tarjota palveluja kaikissa
29523: elämän rahoitus- ja sijoitusmahdollisuuksia ja      EY -maissa. Näin tehtäisiin joko perustamalla
29524: mahdollistaa markkinoillepääsyn ja toiminnan        asianomaiseen maahan sivukonttori tai muu
29525: EES-alueella. Tästä syystä Suomen rahoitus-         edustus taikka tarjoamalla vakuutuspalveluja
29526: markkinoiden avaaminen ulkomaiselle kilpai-         suoraan alkuperämaasta.
29527: lulle on hyödyllistä. Rahoituksen välityksen           Toimiluvan saamisen perusteita koskevat yh-
29528: tehostuminen, välityskustannusten aleneminen        tenäiset säännökset on hyväksytty vahinkova-
29529: sekä rahoitusvaihtoehtojen monipuolistuminen        kuutuksen osalta 1973 ja henkivakuutuksen
29530: lisäävät Suomessakin talouden kasvumahdolli-        osalta 1979. Vakuutuspalvelujen suoraa myyn-
29531: suuksia. Kansainvälisten rahoituksen tukku-         tiä ilman toimintamaan antamaa toimilupaa on
29532: markkinoiden tehostuminen toteutuu myös ra-         edelleen rajoitettu monin tavoin. Vakuutus-
29533: hoituspalvelujen vähittäismarkkinoilla.             palvelujen vapauttaminen on pisimmällä va-
29534:    Rahoitusmarkkinoiden yhdentyminen mer-           hinkovakuutuksessa, jossa heinäkuun alusta
29535: kitsee myös lisääntyviä riskejä ja tarvetta         ns. suurten riskien vakuuttamiseen riittää yksi
29536: markkinoiden rakenteelliseen sopeutumiseen.         toimilupa koko EY:n alueella. Pienten riskien
29537: Rahoitusmarkkinaintegraatio johtaa väistä-          vakuuttamisessa edellytetään toimintalupaa
29538: mättä kilpailun lisääntymiseen. Se saattaa joh-     mutta ei varsinaista toimilupaa jokaisessa toi-
29539: taa suomalaisten, tähän asti pitkälle suojattu-     mintamaassa. Henkivakuutuksessa palveluiden
29540: jen rahoituslaitosten kannattavuuden laskuun.       suora tarjonta yli rajojen ei ole toistaiseksi
29541: Kehitys tähän suuntaan voi olla huomattavan         lainkaan mahdollista. Henkivakuutuspalvelu-
29542: nopea mikäli taloudellinen tilanne Suomessa         jen vapauttaminen etenee hitaammin kuin va-
29543: samanaikaisesi heikkenee. Siksi on syytä pyr-       hinkovakuutuksessa mm. pääomaliikkeiden
29544: kiä toteuttamaan tavoitteet tavalla, joka turvaa    vapauttamiseen ja pääomatuottojen erilaiseen
29545: rahamarkkinaintegraation asteittaisen kehityk-      verotuskohteluun liittyvistä syistä.
29546: sen.                                                   Lakisääteinen sosiaalivakuutus ei sisälly
29547:    Suomen osallistumiselle rahoitusmarkkinain-      EY :n vakuutustoimintaa koskevien direktiivien
29548: tegraatioon edellä selostetulta pohjalta ei ole     soveltamisalaan sikäli kuin ei ole kysymys yksi-
29549:  perustavaa laatua olevia esteitä. Suurimmat        tyisten vakuutuslaitosten omalla vastuullaan
29550:  ongelmat koskevat ulkomaalaisten omistus-          hoitamasta toiminnasta. Suomessa yksityiset
29551:  oikeuden ja vaikutusvallan rajoituksia, sekä       vakuutusyhtiöt hoitavat osaa lakisääteisestä
29552: 7 300306U
29553: 50
29554: 
29555: työeläkevakuutuksesta ja tapaturmavakuutuk-          täällä toimiluvan saaneille tai sitä hakeville
29556: sesta omalla vastuullaan.                            kotimaisille ja ulkomaisille yhtiöille kuin
29557:    EY:ssä on hyväksytty 14 vakuutustoimintaa         EY:ssä, koska EY:ssä kompromissien tulokse-
29558: nimenomaisesti koskevaa direktiiviä tai niiden       na syntyneet vaatimukset ovat kaavamaiset
29559: muutosta. Lisäksi muutama on valmisteltava-          eivätkä ne ole riittävän korkeatasoiset. On
29560: na. Osan näistä odotetaan tulevan hyväksytyk-        huomattava, että tämä vaatimus ei voisi kui-
29561: si lähiaikoina. EY:n alustavan kannan mukaan         tenkaan koskea niitä EES-maissa toimiluvan
29562: lähes kaikki direktiivit tulisivat sovellettavaksi   saaneita vakuutusyhtiöitä, jotka tämän toimi-
29563: myös EES:ssä. EFT Assa ollaan päätymässä             luvan puitteissa haluavat perustaa vakuutus-
29564: samaan tulkintaan.                                   palveluja tarjoavan sivukonttorin Suomeen.
29565:                                                         Toimiluvasta ja vakuutustoiminnan harjoit-
29566:                                                      tamisesta on Suomessa säädetty vakuutusyhti-
29567: Vahinkovakuutus                                      ölaissa ja eräissä muissa vakuutustoimintaa
29568:                                                      koskevissa erityislaeissa. Lait eivät kaikilta
29569:    Vahinkovakuutuksen ryhmään on luokiteltu          osiltaan vastaa direktiivien säännöksiä. Muu-
29570: yhdeksän direktiiviä tai niitä koskevaa muutos-      toksia tarvittaisiin ainakin vakuutusyhtiön pe-
29571: ta sekä yksi direktiiviehdotus. Tärkeimmät           rustamista, toimiluvan myöntämistä, ulkomai-
29572: näistä ovat 1. ja 2. vahinkovakuutusdirektiivi.      sen yhtiön oikeudesta harjoittaa vakuutus-
29573: Näissä on säännökset toimiluvan myöntämises-         toimintaa Suomessa sekä eri maiden valvonta-
29574: tä vakuutusyhtiöille, vähimmäispääomaa kos-          viranomaisten yhteistyötä koskeviin säännök-
29575: kevat vaatimukset, asioimiston tai sivukontto-       siin.
29576: rin perustamiseksi sekä yli rajojen tapahtuvaan         Muut vahinkovakuutustoimintaa koskevat
29577: myyntiin tarvittavat säännökset.                     direktiivit ovat merkitykseltään selvästi vähäi-
29578:    Toisessa vahinkovakuutusdirektiivissä suur-       sempiä kuin 1. ja 2. vahinkovakuutusdirektiivi.
29579: ten riskien vakuuttamiseen ei toimintamaassa         Direktiiveillä säädellään jälleenvakuutusta, rin-
29580: tarvita erikseen toimilupaa. Vakuutustoimin-         nakkaisvakuutusta, turistiapua, luotto- ja ta-
29581: nan aloittamiseksi riittää ilmoituksen ja tietty-    kuuvakuutusta sekä oikeusturvavakuutusta.
29582: jen toimintasuunnitelmien, vakuutusehtojen              Lakisääteistä tapaturmavakuutusta ja pää-
29583: yms. toimittaminen sekä toimintamaan että            omavaatimuksia koskevia kysymyksiä lukuun-
29584: kotimaan viranomaisille. Toimintamaan viran-         ottamatta vakuutusdirektiiveihin sopeutuminen
29585: omaiset voivat kieltää aiotun toiminnan, mikä-       ei aiheuttaisi ongelmia.
29586: li se on ristiriidassa maan lainsäädännön kans-
29587: sa. Päätöksestä on oltava valitusoikeus. Suu-
29588: riksi riskeiksi luetaan yleensä yli 500 työnteki-    Liikennevakuutukset
29589: jän (1.1.1993 jälkeen yli 250 työntekijän) yri-
29590: tysten ottamat vakuutukset sekä aina eräät              Liikennevakuutuksesta on annettu kolme di-
29591: vakuutuslajit kuten kuljetusvakuutus ja yritys-      rektiiviä ja valmisteilla on yksi. Direktiiveillä
29592: ten luottovakuutus.                                  on säädetty kansallisten liikennevakuutusten
29593:    Pienten riskien osalta toimintaa ei voida         vastavuoroisesta voimassaotosta yhteisön alu-
29594: aloittaa ennen kuin toimintamaan viranomai-          eella. Samalla on määritelty vastuu- ja takuu-
29595: nen on antanut siihen erikseen luvan. Luvan          suhteet, vakuutusturvan vähimmäistaso ja osit-
29596: saanti on jonkin verran yksinkertaisempaa            tainen yhtenäisyys sekä poistettu kansainväli-
29597: kuin varsinaisen toimiluvan. Sen myöntämises-        sen liikennevakuutustodistuksen käyttöpakko
29598: sä voidaan käyttää vain oikeudellista harkin-        ja rajatarkastus. Kaikki yhteisömaat ovat jo
29599: taa. Kielteisestä päätöksestä on oltava valitus-     1950-luvulta lähtien kuuluneet ns. vihreä
29600: oikeus. Päätös on tehtävä kuuden kuukauden           kortti-järjestelmään. Suomi on järjestelmän
29601: kuluessa hakemuksen saapumisesta. Palvelujen         perustajajäseniä. Kahden ensimmäisen liiken-
29602: suora tarjoaminen ei toistaiseksi koske mm.          nevakuutusdirektiivin oleellinen sisältö on to-
29603: liikennevakuutusta eikä työtapaturmavakuu-           teutettu Suomen ja EY :n välillä em. vihreä
29604: tusta.                                               kortti -järjestelmän puitteissa.
29605:    EY:ssä vahinkovakuutusyhtiöiltä vaaditut             EY :ssä kaavaillun neljännen liikennevakuu-
29606: vähimmäispääomat ovat yleensä ottaen alem-           tusdirektiivin mukaan liikennevakuutusta tulisi
29607: mat kuin Suomessa. Meillä säilytettäisiin kui-       palveluja suoraan tarjottaessa käsitellä lähes
29608: tenkin korkeammat vakavaraisuusvaatimukset           toisen vahinkovakuutusdirektiivin tapaan.
29609:                                                                                                     51
29610: 
29611: Suomen kannalta palvelujen suora tarjonta ns.       sia EY :n henki vakuutusyhtiöistä. Se olisi mah-
29612: suurille riskeille on liikennevakuutuksessa on-     dollista vain niille ulkomaisille yhtiöille, joiden
29613: gelmallisempi kuin yleensä vahinkovakuutuk-         kotimaassa noudatetaan vastavuoroisuusperi-
29614: sessa. Suurten riskien kohdallahan pieniä riske-    aatetta. Nämä vaatimukset olisivat selvästi tiu-
29615: jä vapaampaa menettelyä on perusteltu sillä,        kemmat kuin voimassa olevissa vahinkovakuu-
29616: että kysymys yleensä on suurten yritysten va-       tusdirektiiveissä.
29617: kuutuksista. Niillä on riittävä asiantuntemus ja       Henkivakuutusten rajojen yli myynti on ja-
29618: riittävän vahva asema ilman erityistä kotimais-     ettu direktiiviluonnoksessa ns. aktiiviseen ja
29619: ta lainsäädännön suojaa.                            passiiviseen tarjontaan. Passiiviseksi tarjonta
29620:    Liikennevakuutuksissa korvauksen saaja           luetaan silloin, kun vakuutussopimus on sol-
29621: kuitenkin on usein vakuutuksenottajayritykses-      mittu vakuutuksenottajan aloitteesta. Jokaisel-
29622: tä riippumaton yksityinen henkilö, joka on          la EY -valtiolla on oikeus määrätä, että aktiivi-
29623: asemaltaan rinnastettavissa vakuutuksenotta-        nen tarjonta on mahdollista vain toimiluvan
29624: jaan ns. pienriskeissä. Tämä näkökohta on           saaneille vakuutusyhtiöille.
29625: EY :n kaavailemassa neljännessä liikenneva-            Aktiivisen tarjonnan osalta toimintaa valvoo
29626: kuutusdirektiivissä pyritty ottamaan huomioon       toimintamaan viranomainen. Toimintamaan
29627: niin, että ao. vakuutusyhtiöllä on aina oltava      normistoa sovelletaan mm. vakuutusteknisen
29628: toimintamaassa korvaustoiminnan hoitoa var-         vastuuvelan laskemisessa, kattamisessa ja kat-
29629: ten asiamies, jolla on riittävät valtuudet toimia   teen sijainnin määrittelyssä. Passiivisen tarjon-
29630: yhtiön puolesta.                                    nan osalta valvontaviranomainen ja sovelletta-
29631:    Liikennevakuutuksen osalta ei EY -sääntöi-       vat normit määräytyvät sen maan mukaan,
29632: hin perustuva EES-järjestely aiheuttaisi ongel-     josta yhtiö vakuutuksia tarjoaa.
29633: mia. Muutoksia tarvitaan lähinnä liikenneva-           Suomen lähtökohta on, että lakisääteistä
29634: kuutuslakiin. Suomessa liikennevakuutuksen          työeläkevakuutusta ei tulisi lukea henkivakuu-
29635: toimilupa voidaan tällä hetkellä myöntää vain       tusdirektiivien soveltamisalaan. Toinen henki-
29636: kotimaisille vakuutusyhtiöille ja valtioneuvos-     vakuutusdirektiivi saattaisi aiheuttaa vaikeuk-
29637: tolla on toimilupa-asiaa käsitellessään vapaa       sia suomalaiselle henkivakuutustoiminnalle
29638: harkintavalta. Myös vakuutusyhtiölain varaus-       mm. siitä syystä, että ulkomailla henkivakuu-
29639: järjestelmiä ja selvitystilannetapauksia koske-     tuksen nimellä tarjotaan sellaisia tosiasiassa
29640: viin määräyksiin saatetaan tarvita muutoksia.       sijoitustuotteita, joita suomalaiset henkivakuu-
29641:                                                     tusyhtiöt eivät tämän hetkisten määräysten
29642:                                                     mukaan voi myydä. Myös ulkomailta tuleva
29643: Henkivakuutus                                       henkivakuutusten passiivinen tarjonta välittä-
29644:                                                     jien kautta saattaisi aluksi vaikeuttaa suoma-
29645:    Erityisesti henkivakuutusta koskevia direktii-   laisten henkivakuutusyhtiöiden kilpailuasemaa.
29646: vejä on hyväksytty yksi ja toinen on valmisteil-    Muilta osin direktiivien sisältö voitaisiin hy·
29647: la.                                                 väksyä EES-järjestelyyn. Tämä edellyttäisi sa-
29648:    Ensimmäisen henkivakuutusdirektiivin mu-         mantapaisia muutoksia Suomen vakuutuslain-
29649: kaan henkivakuutusten toimilupien myöntä-           säädäntöön kuin vahinkovakuutuksessa.
29650: misperiaatteet ja hallintokäytäntö ovat lähes
29651: samat kuin vahinkovakuutuksessa. Vahinkova-
29652: kuutuksesta poiketen henkivakuutuksen vä-           Vakuutussopimukset
29653: himmäispääomia koskevat vaatimukset ovat
29654: EY:n alueella korkeammat kuin Suomessa,                EY:n komissio on jo vuonna 1979 julkaissut
29655: mutta niistä ei senranne vaikeuksia suomalai-       ehdotuksen vakuutussopimuksia koskevaksi di-
29656: sille yhtiöille.                                    rektiiviksi (79/Cl90/02), sekä muutetun ehdo-
29657:     Valmisteltavana olevassa toisessa henkiva-      tuksen vuonna 1980 (80/C355/30). Direktii-
29658: kuutusdirektiivissä, jonka odotetaan tulevan        viehdotus ei koske henki- ja sairausvakuutuk-
29659: hyväksytyksi aivan lähiaikoina, käsitellään         sia, kuljetusvakuutuksia eikä luottovakuutuk-
29660: henkivakuutuspalvelujen vapaata tarjontaa ra-       sia. Direktiiviehdotuksen piiriin kuuluvat sekä
29661: jojen yli. Direktiivissä käsitellään myös kol-      yritysten ja muiden yhteisöjen että yksityishen-
29662: mansien maiden henkivakuutusyhtiöiden sel-          kilöiden vakuutukset. Direktiiviehdotuksen
29663: laista toimintaa EY :n alueelle, joka tapahtuu      voimaantulo EY:ssä on epävarmaa. Asian ete-
29664: tytäryhtiöitä perustamalla tai ostamalla osuuk-     nemistä on vaikeuttanut se, että jäsenmaiden
29665: 52
29666: 
29667: kesken on merkittäviä näkemyseroja, miten           keusjärjestystä koskevat kohdat ovat erilaiset
29668: vakuutuksenantajien ja vakuutuksenottajien          kuin Suomessa, joten mm. vakuutusyhtiölakia
29669: edut tulisi tasapainottaa. Ehdotettu direktiivi     tulisi jonkin verran muuttaa.
29670: nimittäin merkitsisi, että kansallinen lainsää-
29671: däntö ei voisi antaa vakuutuksenottajalle pa-
29672: rempaa suojaa, vaan vakuutuksenottajan ase-         Vaikutukset Suomelle
29673: man parantaminen, direktiiviin verrattuna,
29674: voisi tapahtua vain vakuutussopimuksen eh-
29675:                                                        EES-järjestelyiden myötä kilpailu kovenee.
29676: doissa.                                             Kilpailun mahdollisen lisääntymisen voi olettaa
29677:    Suomessa on valmisteilla uusi vahinkova-
29678:                                                     johtavan tehokkuuden lisääntymiseen, vakuu-
29679: kuutuslaki. Sitä koskeva oikeusministeriön
29680:                                                     tusturvan tuotekehittelyn parantumiseen ja en-
29681: työryhmän ehdotus on valmistunut vuonna
29682:                                                     tistä tarkoituksenmukaisempiin vakuutustuot-
29683: 1988 ja ollut lausuntokierroksella. Ehdotus
29684:                                                     teisiin. Kilpailu vaikuttanee positiivisesti va-
29685: hallituksen esitykseksi valmistunee syksyllä
29686:                                                     kuutusten hintoihin.        Vakuutusasiakkaiden
29687: 1990. Yksityiskohdissa EY:n direktiiviehdotuk-
29688:                                                     kannalta yhdentymiskehitystä voi siis pitää
29689: sen ja Suomen lakiehdotuksen välillä on melko
29690:                                                     pääosin myönteisenä.
29691: paljon eroavuuksia. Useissa kohdin EY:n di-
29692: rektiiviehdotus on vakuutuksenottajan kannal-          Toisaalta, jos toimilupavaatimusta ei enää
29693: ta epäedullisempi. Esimerkkinä voidaan maini-       olisi, saattaisi kehityksessä kuluttajan kannalta
29694: ta vakuutuksenottajan tiedonantovelvollisuu-        olla positiivisten seikkojen lisäksi myös kieltei-
29695: den sääntely.                                       siä seuraamuksia. Ulkomaisen yhtiön vakava-
29696:                                                     raisuuden osalta olisi luotettava yhtiön koti-
29697:                                                     maan viranomaisten harjoittamaan valvon-
29698: Muut asiat                                          taan. Myös suurriskeissä noudatettava ulko-
29699:                                                     mainen lainsäädäntö saattaa tuottaa yllätyksiä.
29700:    Ns. meklaridirektiivi käsittelee vakuutusten     Vakuutustarkastuksen ja yleensäkin Suomen
29701: välittäjien (ns. brokereiden, meklareiden ja        viranomaisten mahdollisuudet puuttua toimin-
29702: agenttien) mahdollisuutta toimia EY -alueella       taan olisivat heikommat kuin kotimaisten va-
29703: kotimaahan katsomatta. Direktiiviin ei sisälly      kuutusyhtiöiden osalta. Lisäksi tarjottavat va-
29704: sellaisia määräyksiä, jotka olisivat Suomen         kuutustuotteet saattaisivat olla luonteeltaan
29705: kannalta ongelmallisia.                             nykyisistä kotimaisista poikkeavia (esimerkiksi
29706:    Tilinpäätöstä ja kirjanpitoa koskevat direk-     tarjoamansa turvan osalta huomattavasti sup-
29707: tiivit sisältävät määräyksiä laskentaperiaatteis-   peampia), jolloin vakuutusten vertailtavuus
29708: ta, vastuuvelan arvioinneista sekä tilinpäätös-     voisi entisestään huonontua. Myös asiointi sel-
29709: ten laatimisesta ja esitystavasta. Ne sisältävät    laisten yhtiöiden kanssa, joilla ei olisi kontto-
29710: eräitä Suomen käytännölle vieraita yksityis-        reita Suomessa, saattaisi olla hankalaa.
29711: kohtia. Todennäköisesti suurin vaikeus aiheu-          Suomalaisten vakuutusyhtiöiden mahdolli-
29712: tuisi eräistä varojen arvostusperiaatteista. Ne     suuksia vastata ulkomaiseen kilpailuun Suo-
29713: saattaisivat heikentää erityisesti henkivakuu-      messa voidaan pitää suhteellisen hyvinä. Suo-
29714: tusyhtiöiden mahdollisuuksia hyvittää vakuu-        malaisten yhtiöiden kilpailuetuja ovat markki-
29715: tusasiakkaiden säästöille asianmukainen tuot-       noiden tuntemus, laaja konttoriverkosto ja
29716: to.                                                 vaikea kieli. Suurimmat suomalaiset yhtiöt
29717:    Direktiivien toteuttaminen edellyttäisi jonkin   ovat suhteellisen suuria verrattuna eurooppa-
29718: verran muutoksia lainsäädäntöön, erityisesti        laisten yhtiöiden keskikokoon ja niillä on laki-
29719: sosiaali- ja terveysministeriön vakuutuslaitok-     sääteisten vakuutusten tuomia synergiaetuja
29720: sille antamiin kirjanpito-ohjeisiin. Kysymys        puolellaan. Hallintokuluvertailujen perusteella
29721: ratkennee ennen kaikkea Suomen kirjanpito-          ei voi sanoa, että ulkomaiset vahinkovakuutus-
29722: lain säädännön uudistamista mm. EY -mää-            yhtiöt olisivat suomalaisia tehokkaampia. Siten
29723: räysten mukaisiksi valmistelevan komitean           suomalaisten vahinkovakuutusyhtiöiden mah-
29724: työn tuloksena.                                     dollisuuksia vastata ulkomaiseen hintakilpai-
29725:    Valmisteltavana oleva vakuutusyhtiöiden sel-     luun on pidettävä riittävinä. Suurimmat eu-
29726: vitystilaa koskeva direktiivi ei pääperiaatteil-    rooppalaiset vakuutusyhtiöt ovat kuitenkin sel-
29727: taan poikkea Suomen vastaavasta lainsäädän-         västi suurempia kuin suomalaiset vakuutus-
29728: nöstä. Kuitenkin eräät mm. saatavien etuoi-         yhtiöt. Siten niiden voimavarat mm. yritysos-
29729:                                                                                                  53
29730: 
29731: toja ajatellen ovat huomattavasti suuremmat           Suomen lähtökohtana on, että sosiaaliva-
29732: kuin suomalaisilla.                                kuutusta,    erityisesti lakisääteistä työelä-
29733:   EES-järjestelyn seurauksena voi tapahtua         kevakuutusta, ei oteta EES-sääntelyn piiriin.
29734: ns. toimialaliukumista. Se tarkoittaa vakuutus-    Täten esimerkiksi toimilupaa lakisääteisen työ-
29735: toiminnan ja pankkitoiminnan ja niihin lähei-      eläkevakuutuksen harjoittamiseen ei vastaisuu-
29736: sesti liittyvien toimintojen välisten erojen hä-   dessakaan myönnettäisi ulkomaiselle vakuutus-
29737: märtymistä toimintarajoitusten lieventämisen       laitokselle.
29738: ja keskinäisten omistusjärjestelyjen kautta. Tä-      Kysymys on suomalaisen sosiaaliturvan olen-
29739: tä on tapahtunut erityisesti USAssa, Englannis-    naisesta osasta, jonka hoitoa ulkomaisessa yh-
29740: sa, Ranskassa ja myös Norjassa ja Tanskassa.       tiössä ei voida pitää tarkoituksenmukaisena.
29741: Toimialaliukuminen saattaa aiheuttaa painetta      Myöskään vastavuoroisuusperiaate ei muuta
29742: vakuutus- ja pankkitoimintaa koskevien sään-       vaadi, koska suomalaisilla yhtiöillä ei ole mah-
29743: nösten muuttamiseksi. Tasavertaisen kilpailu-      dollisuuksia harjoittaa vastaavaa toimintaa
29744: aseman takaaminen kotimaisille yhtiöille saat-     juuri missään EY-maassa. EY:ssä vastaava so-
29745: taa edellyttää myös nykyistä suuremman liik-       siaalivakuutus yleensä hoidetaan julkisissa lai-
29746: kumavaran sallimista yhtiöiden tuotevalikoi-       toksissa, jotka eivät kuulu EY -sääntelyn pii-
29747: massa. Näin on erityisesti eräiden henkivakuu-     riin.
29748: tuksen nimellä myytävien sijoitustuotteiden           (Muilta osin sosiaalivakuutusta käsitellään
29749: kohdalla. Myös verotukseen saattaa liittyä         selonteon kohdassa 4.5.2.)
29750: eräitä suomalaisten vakuutusyhtiöiden kilpailu-
29751: asemaan vaikuttavia tekijöitä, kuten esimer-
29752: kiksi vakuutusmaksuveron ja liikevaihtoveron       4.3.1.3. Arvopaperikauppa
29753: kertautuminen eräissä tapauksissa.
29754:    Suomalaisten vakuutusyhtiöiden mahdolli-        Yleistä
29755: suuksia hankkia markkinoita EY -alueella on
29756: pidettävä melko vähäisinä. Yhtenä syynä on             Palvelujen ja paaomien vapaan liikkumisen
29757: vakuutustuotteen universaalisuus, tuotteet ovat    lähtökohtana EES-alueella on, että palvelujen
29758: useimmissa maissa hyvin samanlaisia. Myös          tarjonta on vapaata ilman etablointipalvelua
29759: markkinoiden tuntemus saattaa suomalaisella        toisessa jäsenmaassa, palvelujen tarjoamiseksi
29760: yhtiöllä olla ainakin toistaiseksi riittämätön.    on oikeus perustaa toimipiste toiseen jäsen-
29761:                                                    maahan ja yhdessä jäsenmaassa saatu toimilu-
29762:                                                    pa oikeuttaa perustamaan sivukonttoreita toi-
29763: Suomen suhtautuminen                               seen jäsenmaahan ilman eri hakemusta. Tämä
29764:                                                    ns. yhden toimiluvan järjestelmä sekä siihen
29765:   EY:n vakuutustoimintaa koskevien direktii-       liittyvä lähtömaan valvonta-periaate on kirjat-
29766: vien yleisperiaatteet voidaan Suomen osalta        tu jo ns. toiseen pankkidirektiiviin. Nämä peri-
29767: hyväksyä EES-järjestelyn osaksi. Suomen jär-       aatteet tullaan kirjaamaan kaikkiin eri palvelu-
29768: jestelmän eroavaisuuksia ja niiden huomioimi-      sektorien toimintaa koskeviin direktiiveihin.
29769: sen tarvetta on selostettu edelläolevassa.            Yhteisölainsäädännön tarkoituksena on luo-
29770:    Yleisperiaatteista seuraa mm., että vakuutus-   da yhdenmukainen sääntely, jossa sijoittajat,
29771: asiakkaalla on yleensä kotimaansa vakuutus-        sijoituspalveluksia tarjoavat yritykset ja rahoi-
29772: sopimuksia ja kuluttajansuojaa koskeva lain-       tusta arvopaperimarkkinoilta hankkivat yrityk-
29773: säädäntö turvanaan. Suomen vakuutuslainsää-        set voivat jäsenvaltioiden lainsäädäntöjen ero-
29774: däntö poikkeaa kuitenkin monissa yksityiskoh-      jen estämättä toimia koko yhteismarkkinoiden
29775: dissa EY:n säädöksistä. EY:n kanssa aloitetta-     alueella.
29776: vissa neuvotteluissa selvitetään mm. sitä, missä      Arvopaperimarkkinoita sääntelevät direktii-
29777: määrin lainsäädännön yleistä vastaavuutta voi-     vit koskevat:
29778: daan pitää riittävänä ilman yksityiskohtien           - arvopaperinvälityksen ja muiden sijoitus-
29779: täyttä samanlaisuutta.                             palvelusten tarjontaa sekä sijoituspalveluyritys-
29780:    Suomen vakuutuslainsäädännössä on rajoi-        ten pääomavaatimuksia;
29781: tettu ulkomaalaisen oikeutta omistaa suomalai-        - tiedonantovelvollisuutta arvopaperimark-
29782: sen vakuutusyhtiön osakkeita ja osuuksia. Ra-      kinoilla sekä arvopaperien pörssilistalle otta-
29783: joitukset noudattavat pitkälti samoja periaat-     mista;
29784: teita kuin ns. yleisessä rajoituslaissa.              - sijoitusrahastoja ja muita kollektiivisia
29785: 54
29786: 
29787: sijoitusyhtiöitä sekä                               järjestelmä, jossa sijoituspalveluyritys voi tar-
29788:    - sisäpiirin kaupankäyntiä.                      jota palveluja koko yhteisön alueella yhden
29789:    Tämän lisäksi muun muassa yhtiöoikeudelli-       toimiluvan nojalla. Tämä edellyttää toimiluvan
29790: siin direktiiveihin (ks. jakso 4.6.4.) sekä pää-    ja valvonnan ruinimisääntöjen harmonisointia
29791: oman liikkeiden vapauttamista koskeviin yhtei-      ja kotimaan valvonnan keskinäistä tunnusta-
29792: sömääräyksiin sisältyy arvopaperimarkkinoihin       mista.
29793: vaikuttavia säännöksiä. EY on lisäksi pyrkinyt         Tarkoituksena on, että sijoituspalveluyrityk-
29794: yhtenäistämään arvopaperikaupan verotusta.          set voisivat kilpailla tasaveroisesti pankkien
29795:                                                     kanssa arvopaperi-toimialalla. Toiminnot, jot-
29796:                                                     ka luetaan mukaan kattavat arvopapereiden
29797: Suomen suhtautuminen                                välityksen, salkkujen hoidon, markkinatakaa-
29798:                                                     jatoiminnan ja investointineuvonnan.
29799:    Suomessa on viime vuosina saatettu voimaan       Parlamentti pyrkii muutosehdotuksillaan myös
29800: arvopaperimarkkinoita koskevaa lainsäädän-          parantamaan sijoittajien suojaa. Yrityksillä tu-
29801: töä, joka ei periaatteiltaan poikkea EY:n lain-     lisi olla mm. jonkilainen vakuutussuoja sijoit-
29802: säädännöstä. Sopeutuminen EY:n lainsäädän-          tajia varten konkurssien varalta. Sijoitusyritys-
29803: töön merkitsisi Suomen arvopaperimarkkimi-          ten tulisi myös suojautua riittävästi markkina-
29804: lainsäädännön osalta lähinnä teknisluontoista       riskejä silmällä pitäen. Jotta yritys voisi ulko-
29805: sääntelyn yksityiskohtaistamista ja täydentä-       mailla harjoittaa jotakin toimintaa, sen tulisi
29806: mistä. Samalla se merkitsisi myös, että lakisää-    parlamentin mukaan harjoittaa samaa toimin-
29807: teinen sijoittajansuoja tehostuu. EY:n arvopa-      taa myös kotimaassaan.
29808: perimarkkinoita koskevan sääntely kytkeytyy            EY:n komissiossa arvioitiin, että parannettu
29809: kuitenkin       ulkomaalaisomistuskysymykseen.      direktiiviesitys saataisiin valmiiksi vielä vuoden
29810: EY :ssä arvopaperimarkkinoiden integraatio on       1989 loppuun mennessä. Arvioitu aikataulu ei
29811: osa laajempaa kokonaisuutta. Siihen sisältyvät      kuitenkaan toteutunut.
29812: vapaudet omistaa ja käydä kauppaa arvopape-            Komissio valmistelee edelleen sijoituspalve-
29813: reilla toisissa jäsenmaissa ja jäsenmaiden sijoi-   luyritysten vakavaraisuussäädöksiä, mutta vai-
29814: tusmarkkinoilla, samoin kuin pääoman hank-          kuttaa siltä, että tältäkin osin aiemmin ilmoi-
29815: kimismahdollisuuksien avaaminen yrityksille         tettu aikataulu (tammi-helmikuu 1990) ei enää
29816: yhdenmukaisin pelisäännöin. Suomen ulko-            välttämättä pitäisi paikkaansa.
29817: maalaisomistukseen liittyvät kysymykset vai-           Arvopaperikauppakomitean II (1989:36)
29818: kuttavat siten välittömästi myös arvopaperi-        mietintö sisältää ehdotuksia arvopaperimarkki-
29819: mar kkinaintegraatioon.                             nalain (495/89) ja arvopaperinvälitysliikkeistä
29820:    Seuraavassa on yksityiskohtaisemmin selos-       annetun lain (499/89) täydentämisestä sijoitus-
29821: tettu EY :n arvopaperikauppaa koskevia sään-        palveluksia tarjoavien yritysten t01mmnan
29822: nöksiä ja arvioitu miten niiden ottaminen EES-      osalta. Sijoituspalveludirektiiviin sopeutumi-
29823: järjestelyn pohjaksi vaikuttaisi Suomen sään-       nen edellyttäisi lisäksi eräitä muita täydennyk-
29824: nöksiin.                                            siä lainsäädäntöömme.
29825: 
29826: 
29827: Arvopaperinvälitys ja muut sijoituspalveluk-        Tiedonantovelvollisuutta ja pörssilistalle
29828: set                                                 ottamista koskeva sääntely
29829: 
29830: Arvopaperinvälitysliikkeet                             EY on antanut neljä direktiiviä, jotka koske-
29831:                                                     vat arvopaperin liikkeeseenlaskuun liittyvää
29832:    EY:n komissio antoi v. 1988 direktiiviesityk-    tiedonantovelvollisuutta sekä pörssilistalle ot-
29833: sen sijoituspalvelujen vapauttamisesta. EY :n       tamisen edellytyksiä ja tiedonantovelvollisuu-
29834: parlamentti on ensimmäisessä lukemisessaan          den vastavuoroista tunnustamista. Direktiivit
29835: 25.10.1989 esittänyt 18 muutosehdotusta esi-        muodostavat sijoittajan ja yleisörahoitusta
29836: tykseen.                                            hankkivan yrityksen kannalta kokonaisuuden.
29837:    Parlamentin muutosehdotukset pyrkivät ensi       Pörssilistalle ottamisen edellytysten ja siihen
29838: sijassa selventämään niitä määräyksiä ja vaati-     liittyvän tiedonantovelvollisuuden harmoni-
29839: muksia, jotka edellytetään sijoituspalveluyri-      sointi osoittaa sijoittajille vähimmäisedellytyk-
29840: tyksen toimiluvalta. Perusajatuksena on luoda       set, jotka mikä tahansa EY:ssä liikkeeseen
29841:                                                                                                      55
29842: 
29843: lasketun pörssiarvopaperin ja sen liikkeeseen-       sääntelyn lakia alemmalla tasolla. Direktiivin
29844: laskijan on täytettävä. Yhdenmukainen säänte-        mukaan listauksesta päättää viranomainen ja
29845: ly ja siihen nojautuva tiedonantovelvollisuuden      kielteisestä päätöksestä on voitava valittaa tuo-
29846: vastavuoroinen tunnustaminen tekevät liikkee-        mioistuimeen. Arvopaperimarkkinalain mu-
29847: seenlaskijoille mahdolliseksi riskirahoituksen       kaan arvopaperin pörssilistalle ottamisesta
29848: hankkimisen eri jäsenmaiden pörsseistä nou-          päättää arvopaperipörssin hallitus. Sen päätök-
29849: dattamalla kotimaan tai muun ensisijaiseksi          sestä ei ole valitusoikeutta tuomioistuimeen,
29850: listautumismaaksi valitun jäsenvaltion sään-         koska pörssi on puhtaasti yksityisoikeudellinen
29851: nöksiä. Vastaavasti yrityksen ei tarvitse saada      yhteisö. EY-maissa kysymys on ratkaistu joko
29852: tarjousesitteelle useamman kuin yhden jäsen-         siten, että listalle ottamisesta päättää arvopa-
29853: valtion viranomaisen hyväksyminen. Vuonna            perimarkkinoiden valvontaviranomainen tai si-
29854: 1989 tiedonantovelvollisuuden harmonisointi          ten, että arvopaperipörssille on annettu julkis-
29855: ja vastavuoroinen tunnustaminen on ulotettu          oikeudellinen asema, jolloin sen hallitus voi
29856: koskemaan myös muita kuin pörssiarvopape-            toimia hallinto-oikeudellisesti viranomaisena.
29857: reita.                                               Kolmanneksi direktiiviin sopeutuminen edellyt-
29858:                                                      täisi, että arvopaperimarkkinalaissa viran-
29859:                                                      omaisten valtuuksia lisättäisiin ja täsmennettäi-
29860: Pörssilistalle ottaminen                             siin.
29861: 
29862:    Arvopaperien pörssilistalle ottamisen edelly-
29863: tyksiä koskevassa direktiivissä (79/534/EEC)         Liikkeeseenlaskijan tiedonantovelvollisuus
29864: säädetään pörssiarvopaperia ja sen liikkeeseen-
29865: laskijaa koskevista vähimmäisvaatimuksista.
29866:                                                          Arvopaperin pörssilistalle ottamiseen liitty-
29867: Nämä vaatimukset koskevat muussa maassa
29868: liikkeeseen laskettavaa pääomaa, arvopaperin         vää tiedonantovelvollisuutta koskeva direktiivi
29869:                                                      (80/390/EEC) sääntelee pörssilistalle ostetta-
29870: omistuksen jakautumista sekä arvopaperin luo-
29871:                                                      vaa osaketta, joukkovelkakirjaa ja muuta ar-
29872: vutettavuutta ja fyysistä muotoa. Pörssilistalle
29873:                                                      vopaperia koskevaa tarjousesitettä. Arvopape-
29874: ottamisesta on tehtävä viranomaispäätös, josta
29875: voidaan kielteisessä tapauksessa valittaa tuo-       rista on laadittava pörssilistalle ottamisen yh-
29876:                                                      teydessä tarjousesite. Tarjousesitteelle, joka on
29877: mioistuimeen. Asianomaiselle viranomaiselle
29878:                                                      julkistettava direktiivissä säädetyllä tavalla, on
29879: on annettava tiettyjä valtuuksia, muun muassa
29880:                                                      ennen julkistamista saatava viranomaisen hy-
29881: oikeus hylätä hakemus, jos arvopaperin pörssi-
29882: listalle ottaminen vaarantaisi sijoittajien etua.    väksyminen. Tarjousesitteen sisällöstä on an-
29883:                                                      nettu yksityiskohtaiset määräykset direktiivin
29884:    Kysymys arvopaperin ottamisesta pörssilis-
29885:                                                      liitteissä.
29886: talle on säännelty väljästi arvopaperimarkkina-
29887: laissa (495/89). Tarkemmat määräykset asiasta           Arvopaperimarkkinalain 2 luvun 3-6 §:ssä
29888: sisältyvät arvopaperipörssin ohjesääntöön, jol-      säännellään osakeantiin sekä vaihtovelkakirja-
29889: le on saatava valtiovarainministeriön vahvis-        ja optiolainan liikkeeseen laskemiseen liittyvää
29890: tus. Suoranaisessa ristiriidassa arvopaperi-         tiedonantovelvollisuutta. Tällaisesta arvopape-
29891: markkinalaki on direktiivin kanssa siinä suh-        rista on laadittava tarjousesite, jonka vähim-
29892: teessa, että arvopaperimarkkinalain 3 luvun 10       mäissisältö on säännelty lain 2 luvun 4 §:ssä.
29893: §:n 2 momentin mukaan ulkomainen osake               Pörssi- ja sopimusmarkkinayhtiön tarjousesite
29894: voidaan ottaa pörssilistalle Suomessa vain, jos      on ennen merkinnän aloittamista toimitettava
29895: se on pörssiosake ulkomailla. Direktiivin 6          pankkitarkastusvirastolle, joka myös antaa
29896: artiklassa kielletään soveltamasta tällaista vaa-    yleiset ohjeet tarjousesitteen laatimisesta.
29897: timusta EY:n sisällä.                                   Sopeutuminen direktiiviin merkitsisi ensin-
29898:    Suomen sopeutuminen direktiiviin merkitsisi       näkin, että velvollisuus laatia tarjousesite tulisi
29899: ensinnäkin, että listalle ottamisen edellytyksistä   ulottaa koskemaan myös joukkovelkakirjalai-
29900: tulisi antaa säännöksiä; vahvistusmenettely ei       noja. Tätä on ehdottanut joukkovelkakirjala-
29901: riitä direktiivin täytäntöönpanemiseksi. Direk-      kityöryhmä helmikuussa 1989 luovutetussa
29902: tiivin liitteisiin sisältyvän sääntelyn yksityis-    muistiossaan. Toiseksi tulisi arvopaperimarkki-
29903:  kohtaisuuden takia jouduttaisiin harkitsemaan,      nalakiin ottaa säännökset tarjousesitteen etu-
29904: tulisiko arvopaperimarkkinalakiin ottaa val-         käteistarkastuksesta pankkitarkastusvirastossa.
29905:  tuussäännös, joka mahdollistaisi kysymyksen         Kolmanneksi joudutaan harkitsemaan tarjous-
29906: 56
29907: 
29908: esitteen sisältöä koskevan sääntelyn säädösta-       pörssiarvopaperien tarjousesitettä koskevasta
29909: soa.                                                 direktiivistä johtuvat.
29910:    Pörssilistalle ottamiseen liittyvää tiedonanto-
29911: velvollisuutta koskevaa direktiiviä on vuonna
29912: 1987 muutettu (87 /345/EEC) siten, että koti-        Puolivuotiskatsaus
29913: maassaan tai muussa jäsenvaltiossa pörssilistal-
29914: le otetun arvopaperin liikkeeseenlaskijan ei            Osakeyhtiöiden tilinpäätöksiä koskevat yh-
29915: tarvitse laatia kuin yksi tarjousesite, jos arvo-    teisömääräykset sisältyvät pääosin yhtiöoikeu-
29916: paperin ottamista pörssilistalle haetaan saman-      dellisiin direktiiveihin, joita selostetaan toisaal-
29917: aikaisesti tai lyhyen ajan sisällä toisessa jäsen-   la tässä selonteossa. Arvopaperimarkkinadi-
29918: valtiossa. Viimeksi mainitun jäsenvaltion val-       rektiiveistä liittyy tilinpäätösinformaatioon
29919: vontaviranomainen on velvollinen tunnusta-           pörssiyhtiön jatkuvaa tiedonantovelvollisuutta
29920: maan ensiksi mainitun jäsenvaltion valvontavi-       koskeva direktiivi (82/121/EEC). Sen mukaan
29921: ranomaisen päätöksen tarjousesitteen hyväksy-        jäsenvaltioiden on velvoitettava pörssiyhtiöt
29922: misestä. Se ei voi asettaa tarjousesitteelle muita   laatimaan ja julkistamaan puolivuotiskatsaus
29923: lisäedellytyksiä kuin käännöksen ja oman             kunkin toimintavuoden ensimmäiseltä kuudel-
29924: maansa markkinoihin liittyvien erityisalasuh-        ta kuukaudelta.
29925: teiden - esimerkiksi verotuskäytännön - se-             Suomessa ei ole voimassa säännöksiä puoli-
29926: lostamisen.                                          vuotiskatsauksesta. Arvopaperimarkkinalakiin
29927:    EES-järjestelyyn sovellettuna direktiivi mer-     on ehdotettu arvopaperikauppakomitean II
29928: kitsisi, että esimerkiksi Englannin lainsäädän-      osamietinnössä (1989:36) säännöksiä pörssi- ja
29929: nön mukaan laadittu tarjousesite, jonka Eng-         sopimusmarkkinayhtiöiden           velvollisuudesta
29930: lannin valvontaviranomainen on hyväksynyt,           laatia puolivuotiskatsaus. Ehdotuksessa on
29931: riittäisi tiedonantovelvollisuuden täyttämiseen      otettu huomioon direktiivin säännökset.
29932: myös Suomessa. Vastaavasti olisi Suomen lain-
29933: säädännön mukaan laadittu ja hyväksytty tar-
29934: jousesite tunnustettava myös muissa EES-mais-        Liputusvelvollisuus
29935: sa. Tällainen järjestelmä, joka on omiaan hel-
29936: pottamaan yritysten riskipääoman saamista, ei           Pörssiyhtiöiden suurten omistuksenmuutos-
29937: itsessään aiheuttaisi sopeutumisvaikeuksia Suo-      ten julkistamista koskeva direktiivi (88/627 1
29938: melle. Se edellyttää kuitenkin, että lainsäädän-     EEC) sääntelee niin kutsuttua liputusvelvolli-
29939: tömme ja viranomaiskäytäntömme täyttää               suutta. Se tarkoittaa velvollisuutta julkistaa
29940: kansainvälisen uskottavuuden vaatimukset.            tietyt kynnykset ylittävät tai alittavat muutok-
29941: Kolme edellä selostettua direktiiviä johtavat        set pörssiyhtiön omistuksessa. Liputusvelvolli-
29942: siihen, ettemme voi sallia arvopaperipörssin         suuden kynnyksenä ovat direktiivin mukaan
29943: aseman myöntämistä sellaisille markkinapai-          10 OJo, 20 %, 113, 50% ja 2/3 äänivallasta.
29944: koille, jotka eivät kykene sopeutumaan yhtei-        Jäsenvaltiot voivat korvata 20 %:n ja 1/3:n
29945: sölainsäädännön edellyttämiin listauksen edel-       kynnykset yhdellä 25 %:n kynnyksellä ja 2/3:n
29946: lytyksiin ja tiedonantovelvollisuuksiin.             kynnyksen 75 %:n kynnyksellä. Jäsenvaltiot
29947:    Vuonna 1989 hyväksytty direktiivi (89/298/        saavat myös soveltaa ankarampaa liputusvel-
29948: EEC) harmonisoi sellaisten arvopaperien, jot-        vollisuutta ja ulottaa liputusvelvollisuuden kos-
29949: ka eivät ole pörssilistalla, liikkeeseen laskemi-    kemaan myös pääomaosuuden hankkimista ja
29950: sen yhteydessä laadittavaa tarjousesitettä kos-      luovuttamista. Omistuksen muutoksista on di-
29951: kevat säännökset. Tarjousesite ja muu liikkee-       rektiivin mukaan ilmoitettava valvontavirano-
29952: seen laskemiseen liittyvä materiaali on toimitet-    maiselle sekä asianomaiselle yhtiölle, joka puo-
29953: tava ennen julkaisemista valvontaviranomaisel-       lestaan on velvollinen julkistamaan omistuksen
29954: le, mutta jäsenvaltiot eivät ole velvollisia en-     muutoksen.
29955: nakkotarkastamaan tarjousesitettä. Jäsenval-            Suomessa ovat liputusvelvollisuutta koskevat
29956: tiot ovat velvollisia tunnustamaan toistensa         säännökset arvopaperimarkkinalaissa. Arvopa-
29957: lainsäädännön mukaan täytetyn tiedonantovel-         perimarkkinalain 2 luvun 9 §:n säännös lipu-
29958: vollisuuden.                                         tusvelvollisuuden kynnyksestä on sopusoinnus-
29959:    Tämä direktiivi ei aiheuta erityisiä sopeutu-     sa direktiivin pääsäännön kanssa. Direktiiviin
29960: misongelmia Suomelle. Arvopaperimarkkina-            sopeutuminen edellyttäisi liputusvelvollisuu-
29961: lain muutostarpeet ovat samankaltaisia kuin          teen liittyvän menettelyn nykyistä tarkempaa
29962:                                                                                                    57
29963: 
29964: sääntelyä. Koska direktiivi on vain vähimmäis-       teena on mm. sopeuttaa voimassa olevaa sijoi-
29965: säännöstö ei sitä, että arvopaperimarkkinalais-      tusrahastolainsäädäntöä EY :n vastaaviin sään-
29966: sa veivoitetaan liputusvelvollinen itse julkista-    nöksiin.
29967: maan omistuksen muutos, voitane pitää direk-
29968: tiivin vastaisena. Direktiivin edellyttämät muu-
29969: tokset arvopaperimarkkinalakiin eivät aiheuta        Sisäpiirin kaupankäynti
29970: sopeutumisvaikeuksia Suomelle, koska maas-
29971: samme on hyväksytty pyrkimys lisätä osak-               EY :n neuvosto hyväksyi toukokuussa 1989
29972: keenomistuksen julkisuutta.                          sisäpiirin kaupankäyntiä koskevan direktiivin
29973:                                                      (89/592/EEC). Direktiivissä veivoitetaan jä-
29974:                                                      senvaltiot kieltämään luottamuksellisen yritys-
29975: Sijoitusrahastot                                     tiedon hyväksikäyttö arvopaperikaupassa ja
29976:                                                      tällaisen tiedon paljastaminen ulkopuolisille.
29977:    EY :n kollektiivista arvopaperisijoitustoimin-       Suomessa on luottamuksellisen yritystiedon
29978: taa harjoittavia yrityksiä koskeva direktiivi        hyväksikäyttö kielletty arvopaperimarkkinalain
29979: vuodelta 1985 koskee kaikkia yrityksiä, jotka        5 luvun 2 §:ssä. Direktiivi ei aiheuttane muu-
29980: ennalta rajaamattomin yleisöltä kerättävin va-       toksia säännökseen. Mahdollista on kuitenkin,
29981: roin harjoittavat kollektiivista arvopaperisijoi-    että direktiivi edellyttää säännöksen sovelta-
29982: tustoimintaa. Toiminta edellyttää hallintoyh-        misalan selventämistä siltä osin, että sisäpiirin
29983: tiön kotivaltion viranomaisen antamaa toimilu-       tietoa olisi luottamuksellinen tieto paitsi arvo-
29984: paa, joka oikeuttaa toimintaan kaikissa jäsen-       paperin liikkeeseenlaskijasta myös arvopaperis-
29985: maissa. Sijoitustoiminnassa sijoitukset saavat       ta itsestään. Sääntelyn tarkistamistarve, johon
29986: kohdistua vain arvopapereihin. Jotta sijoitus-       ei liity erityisiä sopeutumisongelmia, voidaan
29987: toiminta voisi olla mahdollisimman joustavaa,        selvittää rikoslain kokonaisuudistuksen toises-
29988: sitä sääntelevät vain yleiset rajoitussäännökset.    sa vaiheessa, jossa on tarkoitus siirtää luotta-
29989: Direktiivi ei aseta rajoituksia hallintoyhtiön tai   muksellisen yritystiedon väärinkäyttöä koskeva
29990: sijoitusrahasto-osuuksien taikka säilyttäjäyh-       säännös rikoslakiin. Direktiivi sisältää sään-
29991: tiön osakkeiden ulkomaalaisomistukselle. Si-         nöksiä jäsenvaltioiden valvontaviranomaisten
29992: joitusrahasto-osuuksien ja sijoitusyhtiön osak-      yhteistyöstä. Niihin sopeutuminen edellyttänee
29993: keiden markkinoinnin tulee olla vapaata koko         pankkitarkastusviraston valtuuksien lisäämis-
29994: EY -alueella.                                        tä. Näiden säännösten ulottaminen koskemaan
29995:    Suomessa voimassa oleva lainsäädäntö kos-         ko~o EES-aluetta antaisi aiheen harkita, missä
29996: kee sijoitusrahastoja ja niiden toimintaa. Suo-      määrin Suomen on tarkoituksenmukaista liit-
29997: messa rajoituslain säännökset rajoittavat ulko-      tyä Euroopan Neuvoston konventioon viran-
29998: maalaisen oikeutta omistaa rahastoyhtiön             omaisten yhteistyöstä sisäpiirin kaupankäynnin
29999: osakkeita ja sijoitusrahastolaki kieltää lisäksi     torjumiseksi.
30000: ulkomaalaisia ja ulkomaisia yhteisöjä omista-
30001: masta rahasto-osuuksia. Sijoitukset ulkomai-
30002: siin arvopapereihin on rajoitettu 20 prosent-        Integraation vaikutukset arvopaperimarkki-
30003: tiin. Lisäksi Suomen sijoitusrahastolaki on si-      noiden toimintaan
30004: joituskohteiden osalta rajaavampi kuin EY:n
30005: ko. direktiivi. Sopeutuminen EY:n säännöksiin          Arvopaperimarkkinoiden integraation toteu-
30006: merkitsisi mm. sitä, että ulkomaalaisilla tulisi     tuessa kilpailukykyisten sijoitusvaihtoehtojen
30007: olla vapaa oikeus omistaa rahastoyhtiön osak-        määrä kasvaisi. Markkinapaikkojen ja rahoi-
30008: keita ja sijoitusrahasto-osuuksia sekä EY -mai-      tuspalveluja tarjoavien yritysten lukumäärä
30009: den sijoitusrahastojen rahasto-osuuksien mark-       kasvaisi, mikä edistäisi kilpailua palveluiden
30010: kinoinnin sallimista Suomessa. Viimeksi mai-         laadun ja kustannusten osalta. Sijoittajansuoja
30011: nittu kysymys liittyy suomalaisten oikeuteen         paranisi markkinaosapuolille asetettavien vaa-
30012: omistaa vapaasti ulkomaisia arvopapereita ja         timusten tiukentuessa ja yhdentyessä eri mark-
30013: siten myös sijoitusrahasto-osuuksia. Vastavuo-       kinoilla.
30014: roisesti suomalaisia sijoitusrahastoja ja niitä        Valuutansäännöstelyn poistumisen ja arvo-
30015: hoitavia rahastoyhtiöitä tulisi voida perustaa       paperimarkkinoiden harmonisoinnin seurauk-
30016: myös ulkomaille. Näiden kysymysten selvittä-         sena uusien sijoitusvaihtoehtojen mukanaan
30017: miseksi on aloitettu selvitystyö, jonka tavoit-      tuoma koveneva kilpailu sijoittajista kohdistui-
30018: 
30019: 8 300306U
30020: 58
30021: 
30022: si sekä kotimaisilla että kansainvälisillä mark-     rinvälitysliikkeiden sijoituspalveluiden volyy-
30023: kinoilla operoiviin liikkeeseenlaskijoihin.          min kasvu, palvelutason parantuminen ja
30024:    Potentiaalisten sijoittajien lukumäärän kas-      palveluiden monipuolistuminen vaikuttaisi
30025: vu lisäisi kilpailukykyisien liikkeeseenlaskijoi-    myös suomalaisten pankkien toimintaympäris-
30026: den mahdollisuuksia saada rahoitusta arvopa-         töön.
30027: perimarkkinoilta. Rahoituksen tehokkuus pa-
30028: ranisi eli hyvät yritykset saavat halvempaa
30029: rahoitusta. Ainakin kansainvälisillä markki-         4.3.2. Kuljetuspalvelut
30030: noilla operoiville liikkeeseenlaskijoille niin sa-
30031: nottu rating-toiminta tulisi välttämättömäksi.          Teollisuuden ja kaupan jatkuva kansainvä-
30032:    Merkittävien pörssiyhtiöiden osakkeilla käy-      listyminen edellyttää nopeita ja tehokkaita kul-
30033: tävä kauppa voi siirtyä Suomesta merkittäviin        jetusyhteyksiä. Myös toimiva yhteistyö tietolii-
30034: kansainvälisiin pörssikeskuksiin tai ylikansalli-    kenteessä ja joukkoviestinnässä on välttämä-
30035: siin elektronisiin kaupankäyntijärjestelmiin.        tön. Hallitus antoi eduskunnalle liikennepoliit-
30036: Tähän vaikuttavat olennaisesti arvopaperikau-        tisen selonteon huhtikuussa 1988. Valtioneu-
30037: pan verotuksen suhteen tehtävät ratkaisut.           vosto antoi selonteon Suomen suhtautumisesta
30038: Muilla kotimaisilla arvopapereilla käytävä           Länsi-Euroopan taloudelliseen yhdentymiske-
30039: kauppa jäisi kotimaisten markkinapaikkojen           hitykseen marraskuussa 1988.
30040: hoidettavaksi.
30041:    Valuutansääntelyn poistumisen, arvopaperi-
30042: markkinoiden harmonisoinnin ja ~lektronisten         Yleistä
30043: kaupankäyntijärjestelmien kehittYiessä arvopa-
30044: perikauppa perinteisillä markkinapaikoilla (ar-         EY:n tavoitteena on myös kuljetusalalla luo-
30045: vopaperipörssit) menettää merkitystään elek-         da vapaat sisämarkkinat. Päätökset ja hyväk-
30046: tronisen kaupankäynnin joustavuuden sekä             sytyt suunnitelmat tähtäävät EY:n sisäisten
30047: pienempien tuotanto- ja transaktiokulujen            tavara- ja henkilökuljetusten vapauttamiseen
30048: vuoksi. Markkinat siirtyvät sinne, missä palve-      kaikista määrällisistä rajoituksista. Hintojen
30049: luja tarjotaan halvimmin (mukaan lukien väli-        vahvistusmenettelyä puretaan ja kilpailua lisä-
30050: tyspalkkiot ja varainsiirtoverot) ja riskittömim-    tään kaikissa liikennemuodoissa. Liikenteen-
30051: min (kauppojen selvitysjärjestelmän luotetta-        harjoittajien eriarvoisuus poistetaan ja kilpai-
30052: vuus, tehokkuus ja kustannukset).                    lulähtökohtia yhdenmukaistetaan.
30053:    Suomessa ei ole tällä hetkellä arvopaperi-           Vielä tällä hetkellä maantie- ja ilmakuljetuk-
30054: kauppojen selvitysjärjestelmää, joka täyttäisi       sia säännellään varsin tarkasti. EY:n päätöksil-
30055: kansainväliset vaatimukset. Suunniteltu paperi-      lä on vaikutuksensa myös ulkopuolisten mai-
30056: ton arvo-osuusjärjestelmä ei sinänsä ratkaise        den, erityisesti EFTA-maiden ulkomaankulje-
30057: tähän liittyviä ongelmia. Arvo-osuusjärjestel-       tuksiin. EFTA-maiden taloudelliset tavoitteet
30058: mää suunniteltaessa tulisi ottaa huomioon            ja ulkomaankaupan yleiset periaatteet ovat
30059: myös arvopaperikaupan selvitysjärjestelmälle         pitkälti yhteneväiset EY -maiden kanssa, ja nii-
30060: asetettavat vaatimukset.                             den ulkomaankaupasta merkittävä osa käy-
30061:    Euroopan kansainvälisissä arvopaperimark-         dään EY :n kanssa.
30062: kinakeskuksissa toimivat suuret arvopaperin-            Mikäli sisämarkkinoiden ja sen ulkopuolis-
30063: välittäjät ovat vakavaraisuuden, kokemuksen          ten maiden liikennesuhteita ei saada ajoissa
30064: ja tehokkuuden suhteen huomattavasti edellä          sopivalla tavalla ratkaistuiksi, EFTA-maiden
30065: suurta osaa kotimaisista arvopaperinvälitysliik-     kilpailukyky suhteessa EY -maihin heikkenee.
30066: keistä, joista suuri osa on aloittanut toimintan-    Kysymykset on otettu esille EFT Assa, pohjois-
30067: sa vasta 1980-luvulla. Ulkomaisten arvopape-         maiden kesken ja erityisesti Länsi-Euroopan
30068: rinvälitysliikkeiden tulo Suomeen parantaisi         liikenneministerikonferenssissa (CEMT). Par-
30069: välitys- ja muiden sijoituspalveluiden tasoa ja      haillaan tutkitaan, millä tavoin ja millä edelly-
30070: monipuolistaisi sijoituspalveluiden tarjontaa.       tyksillä EY:n ulkopuoliset CEMT-maat voisi-
30071: Lisääntyvä kilpailu ja palvelutason parantumi-       vat osallistua EY :n liikennepoliittiseen kehityk-
30072: nen on uhka nykyisille kotimaisille elinkeinon-      seen lähinnä maantieliikenteen alalla. EY suos-
30073: harjoittajille, mikäli ne eivät kykene sopeutu-      tuu yhteisjärjestelyihin ulkopuolisten maiden
30074: maan uuteen kilpailutilanteeseen. Arvopape-          kanssa ainoastaan vastavuoroisuuspohjalta.
30075:                                                                                                     59
30076: 
30077: Myös muutokset Itä-Euroopassa luovat uusia            a) Ammattiin pääsy
30078: haasteita ja tavoitteita.
30079:                                                          Jokainen, joka täyttää tietyt taloudelliset
30080:                                                       vaatimukset, on suorittanut vaaditun ammatil-
30081:                                                       lisen kurssin, on kunniallinen sekä kykenee
30082: Suomen suhtautuminen                                  johtamaan ja hoitamaan kuljetusyritystä, pää-
30083:                                                       see harjoittamaan ammattimaista kuorma- ja
30084:   Suomi pyrkii kaikki kuljetusmuodot katta-           linja-autoliikennettä EY :n järjestelmässä.
30085: vaan yhtenäiseen markkina-alueeseen, jossa               Euroopan      liikenneministerikonferenssissa
30086: kuljetuspalveluissa kilpailtaisiin ja toimittaisiin   (CEMT) on havaittu jäsenmaiden väliset erot
30087: yhtäläisin säännöin. Suomi on valmis sopeutta-        ammattiin pääsyyn liittyvissä nykyisissä mää-
30088: maan omia säännöksiään EY:n säännöksiin,              räyksissä siksi vähäisiksi, että koko Länsi-
30089: milloin tämä ei ole ristiriidassa perustavaa          Euroopan kattava CEMT-järjestely on ammat-
30090: laatua olevien kansallisten intressien kanssa.        tiinpääsyssä katsottu mahdolliseksi. Touko-
30091:                                                       kuussa 1989 CEMT:n ministerineuvosto hy-
30092:   EFTA-maat ovat keskusteluissaan kiinnittä-          väksyikin resoluution, jonka mukaan EY:n
30093: neet erityistä huomiota liikenteen ympäristö-         vahvistamia ammattitaidon, kunniallisuuden ja
30094: vaikutuksiin. Ne ovat sekä maantieliikenteen          varallisuuden kriteerejä ryhdytään soveltamaan
30095: päästörajoituksilla että yhdistettyjä kuljetuksia     koko CEMT -alueella. Yksityiskohtaisempi,
30096: kehittämällä pyrkineet vähentämään liikenteen         EY :n vastaavan direktiivin kanssa yhtäpitävä
30097: haittoja.                                             resoluutio asiasta on tarkoitus hyväksyä ke-
30098:                                                       väällä 1990. Suomi on hyväksynyt ensimmäi-
30099:    Kuljetuksilla on Suomelle sen maantieteelli-       sen resoluution ja periaatteessa sitoutunut hv-
30100: sen aseman ja sen teollisuuden rakenteen vuok-        väksymään myös toisen.                         ·
30101: si poikkeuksellisen suuri ulkomaankaupan kil-
30102: pailukykyyn vaikuttava merkitys. Hallituksen             Vaarallisten aineiden kuljettajien koulutuk-
30103: pyrkimyksenä on hoitaa kuljetuksiin liittyvät         sesta EY:n liikenneministerineuvostossa hyväk-
30104: EFTA-EY -järjestelyt tehokkuutta, taloudelli-         syttiin vuoden 1989 joulukuussa direktiivi.
30105: suutta ja entistä parempaa palvelutasoa edistä-       EY :n alueen sisällä vaarallisten aineiden kulje-
30106: väliä tavalla.                                        tusten suorittamiseen vaaditaan direktiivin mu-
30107:                                                       kainen EY-maan antama pätevyystodistus.
30108:                                                       Suomi puolestaan noudattaa YK:ssa laadittua
30109:                                                       kansainvälisen liikenteen ADR-sopimusta vaa-
30110: 4.3.2.1. Maantiekuljetukset                           rallisten aineiden kuljettamiseksi maanteillä.
30111:                                                       EY :n direktiivi poikkeaa tästä sopimuksesta
30112:                                                       kuljettajien koulutuksen osalta sekä koti- että
30113:   EY luo sisäiset maantieliikennemarkkinat            ulkomaanliikenteessä.
30114: vapauttamaila maanteiden henkilö- ja tavara-
30115: kuljetukset kaikista määrällisistä rajoituksista
30116: vuoden 1993 alkuun mennessä. Samalla pois-            Suomen suhtautuminen
30117: tuu jäsenmaiden välinen liikenteenharjoittajien
30118: kansallisuuteen tai toimipaikan sijaintiin perus-
30119:                                                          Suomen lainsäädännössä liikenneluvan saan-
30120: tunut syrjintä.
30121:                                                       ti on toistaiseksi ollut sidottu tarveharkintaan.
30122:    Maantieliikenteen lupapolitiikka, ajoneuvo-        Liikenne, jota varten lupaa anotaan, pitää
30123: jen tekniset ominaisuudet sekä maantieliiken-         todeta tarpeelliseksi. Liikenneministeriössä on
30124: teen verot ja maksut harmonisoidaan tasaver-          valmistunut ehdotus laiksi soveltuvuusharkin-
30125: taisten kilpailuedellytysten luomiseksi. Sen          taan perustuvasta luvanvaraisesta maantien ta-
30126: enempää linja-autoliikenteen liberalisoinnissa        varaliikenteestä. Se on tarkoitus antaa edus-
30127: kuin maantieliikenteen verojen ja maksujen            kunnan käsiteltäväksi mahdollisimman pian.
30128: harmonisoinnissakaan ei EY:ssä kuitenkaan             Lakiehdotus vastaa EY -säännöksiä, ja se on
30129: toistaiseksi ole päästy ratkaisuun. Myöskään          tarkoitus saattaa voimaan 1991 alusta.
30130: maantieliikenteen kuljettajien ajo- ja lepoaiko-         Jotta suomalaisilla liikenteenharjoittajilla
30131: ja koskevat EY:n säännökset eivät ole vielä           olisi pääsy kuljetusten hoitamiseen EES-alueel-
30132: saaneet lopullista muotoaan.                          la olisi kuljettajien koulutusta koskevat normit
30133: 60
30134: 
30135: saatettava EY -direktiivien edellyttämälle tasol-      Kysymys markkinoille pääsystä on EFTA-
30136: le.                                                 maiden ja EY :n maantieliikennesuhteiden kes-
30137:                                                     keisin ongelma. Avoimien maantiekuljetus-
30138:                                                     markkinoiden keskeinen tavoite on avata
30139: b) Markkinoille pääsy                               maantiekuljetukset ulkoiselle kilpailulle. Tämä
30140:                                                     saattaa edellyttää meiltäkin ns. kolmansien
30141:    EY:n jäsenmaan ja vuodesta 1993 lukien           maiden liikenteeseen liittyvien, vielä jäljellä
30142: koko EY:n maantieliikennemarkkinoille pääsee        olevien rajoitusten poistamista, sekä toisen so-
30143: automaattisesti se, joka täyttää yllä mainitut      pimusmaan sisäisen liikenteen sallimista.
30144: laadulliset ehdot.                                     Verrattaessa maantiekuljetuksia koskevaa
30145:                                                     lainsäädäntöämme EY :n lainsäädäntöön ei
30146:    EY:n kahden- ja monenkeskisiä ulkomaan-
30147:                                                     vuosi 1993 sinänsä aiheuttane ongelmia. Suurin
30148: liikenteen kiintiöjärjestelmiä on kasvatettu
30149:                                                     ongelma on kuitenkin kotimaisten liikenteen-
30150: niin, että lupien määrä jo ylittää tosiailisen
30151:                                                     harjoittajien kilpailukyvyn turvaaminen. Vaik-
30152: tarpeen. EY :n sisäinen maantieliikenne ja
30153:                                                     ka suomalaisten ulkomaanliikenteenharjoitta-
30154: maantieliikennepalvelujen tarjonta ovat jo
30155:                                                     jien kilpailukykyä saadaankin parannetuksi
30156: käytännössä muodostuneet lähes vapaiksi. Nii-
30157:                                                     maksamalla kaluston hintaan sisältyvää liike-
30158: hin sisältyy siten oikeus harjoittaa ns. kolman-
30159:                                                     vaihtoveroa vastaavaa tukea, vaaditaan myös
30160: nen maan liikennettä - eli hoitaa kuljetuksia
30161:                                                     muita ratkaisuja.
30162: kahden muun EY -maan välillä - sekä 1. 7.1990
30163:                                                        Tasavertaisien kilpailuedellytysten takaami-
30164: alkaen oikeus harjoittaa toisen EY-maan kah-
30165:                                                     seksi suomalaisille elinkeinonharjoittajille on
30166: den paikkakunnan välillä tapahtuvia sisäisiä
30167:                                                     tärkeää luoda sellaiset liikennepoliittiset puit-
30168: ns. kabotaasikuljetuksia. Toistaiseksi kabotaa-
30169:                                                     teet, että verotuksellisista, hallinnollisista tai
30170: sia säännellään kiintiöillä, joita korotetaan
30171:                                                     muista syistä johtuvat eriarvoisuudet ja jäl-
30172: vuosittain. Vuoden 1993 alusta kaikki kulje-
30173:                                                     keenjääneisyydet muiden maiden liikenteenhar-
30174: tukset vapautetaan ja aikaisemmat kiintiöjär-
30175:                                                     joittajiin nähden poistuvat ja että liikenteen-
30176: jestelmät poistuvat.
30177:                                                     harjoittajille luodaan yhtäläiset toimintaedelly-
30178:    Euroopan       liikenneministerikonferenssilla   tykset niin kansallisen kuin kansainvälisenkin
30179: (CEMT) on EY:n järjestelmää vastaava kol-           liikenteen harjoittamiseksi. Ellei näin tapahdu,
30180: mannen maan liikenteen kiintiöjärjestelmä.          saattaa Suomi tarvita ylimenokautta sopeutu-
30181: Suomen, Tanskan, Norjan ja Ruotsin kesken           akseen EY:n vapaisiin maantieliikennemarkki-
30182: on tämän vuoden alusta aloitettu näiden Poh-        noihin.
30183: joismaiden alueen kattava luvanvarainen kol-
30184: mannen maan liikenteen järjestely. Yleisenä
30185: tavoitteena on Pohjoismaiden ministerineuvos-       c) Maantiekuljetusten sosiaaliset määräykset
30186: ton päätöksen mukaisesti luoda Suomesta,
30187: Norjasta ja Ruotsista yhtenäinen EY:n liiken-          Maantiekuljetusten miehistöjen työstä on
30188: nealan yhteismarkkinohin rinnastettava liiken-      useita kansainvälisiä sopimuksia. Näistä tär-
30189: nealue.                                             kein on YK:n Euroopan talouskomission
30190:                                                     (ECE) AETR-sopimus, joka koskee muun mu-
30191:                                                     assa ajo- ja lepoaikoja kansainvälisissä kulje-
30192: Suomen suhtautuminen                                tuksissa.
30193:                                                        EY:n jäsenmaiden välisessä liikenteessä nou-
30194:    Suomen kansainvälinen maantieliikenne on         datetaan AETR-sopimusta lievempiä määräyk-
30195: tähän asti perustunut yksinomaan kahdenväli-        siä. EY:n jäsenmaiden ja kolmansien maiden
30196: siin maantieliikennesopimuksiin. Liikennettä        välisiin kuljetuksiin sovelletaan kuitenkin edel-
30197: harjoitetaan niissä sovittavien kiintiöiden puit-   leen AETR:n mukaisia ajo- ja lepoaikoja.
30198: teissa. Liikenne muiden Pohjoismaiden sekä          Tämä on saattanut EY:n ulkopuoliset maat
30199: mm. Benelux-maiden, Ison-Britannian ja Sveit-       epäedulliseen kilpailutilanteeseen. Osittain täs-
30200: sin kanssa on kuitenkin vapautettu kiintiöistä.     tä syystä on ECE:n maantieliikennetyöryhmäs-
30201: Kolmannen maan liikenteestä on toistaiseksi         sä tehty päätös AETR-sopimuksen saattamises-
30202: sovittu Pohjoismaiden lisäksi erikseen Benelux-     ta revisioon. Myös EY-maat ja EY:n komissio
30203: maiden, Sveitsin, Puolan ja Neuvostoliiton          ovat ilmaisseet kiinnostuksensa tähän revisi-
30204: kanssa.                                             otyöhön.
30205:                                                                                                  61
30206: 
30207: Suomen suhtautuminen                               ta. Siksi jatkossa yhä useampia ajoneuvojen
30208:                                                    rakenneosia ja varusteita koskevat E-säännöt
30209:    Suomi ei ole toistaiseksi liittynyt AETR-       ja EY -direktiivit vastaavat toisiaan. EY -direk-
30210: sopimukseen, mutta käytännössä muut Euroo-         tiivit ovat kuitenkin luonteeltaan velvoittavim-
30211: pan maat edellyttävät alueellaan liikkuvien        pia kuin E-säännöt, joten uusia yleiseurooppa-
30212: suomalaisten kuljettajien noudattavan sen          laisia säännöksiä laadittaessa tai voimassa ole-
30213: määräyksiä. Suomi toimii aktiivisesti yhteis-      via tiukennettaessa EY yhä enemmän määrää
30214: työssä Norjan ja Ruotsin kanssa tavoitteena        suunnan.
30215: että näiden maiden kuljetukset saisivat EY :n
30216: jäsenmaissa saman kohtelun kuin sen jäsen-
30217: maiden omat kuljetukset. Suomi on myös val-        Suomen suhtautuminen
30218: mis ryhtymään asiassa lainsäädännöllisiin toi-
30219: miin heti, kun tilanne EY:ssä tai ECE:ssä tekee       Suomessa ajoneuvojen rakenteita ja varus-
30220: sen mahdolliseksi.                                 teita koskevat vaatimukset perustuvat eräitä
30221:                                                    poikkeuksia lukuunottamatta E-sääntöihin,
30222:                                                    mikä käytännössä merkitsee asiasisällöltään E-
30223: d) Ajoneuvojen mitat ja painot sekä muut           sääntöä vastaavan EY -direktiivin hyväksymis-
30224: tekniset ominaisuudet                              tä.
30225:                                                       E-säännöistä ja vastaavista EY -direktiiveistä
30226:    EY :ssä ajoneuvojen mittojen ja painojen        poikkeaviin vaatimuksiin on Suomessa joudut-
30227: harmonisointi on käytännössä saatettu päätök-      tu turvautumaan lähinnä tapauksissa, joissa
30228: seen. EY:n ajoneuvojen mittoja ja painoja          rakenteesta tai varusteesta ei ole olemassa lain-
30229: sekä muita teknisiä ominaisuuksia koskeva          kaan E-sääntöä eikä vastaavaa EY -direktiiviä.
30230: harmonisointi tehtiin pääosin vuosina 1986-89.     Esimerkkeinä mm. autojen sisustusmateriaa-
30231: Suomen tieliikenteessä käytettävien ajoneuvo-      lien paloturvallisuusvaatimukset sekä nastaren-
30232: jen painot ja mitat tarkistettiin marraskuussa     kaita ja linja-autoja koskevat määräykset.
30233: 1987 tehdyllä ajoneuvoasetuksen muutoksella           Toisaalta eräät Suomen ajoneuvotekniset
30234: ja siihen sen jälkeen liittyneillä päätöksillä.    vaatimukset poikkeavat E-säännöistä ja vas-
30235:    EY-alueen ajoneuvot voivat ajaa Suomen          taavista EY -direktiiveistä. Suomessa on jo
30236: alueella EY:n alueellaan soveltamilla paino- ja    aiemmin asetettu liikenneturvallisuuteen perus-
30237: mittamääräyksillä pääosin vuoden 1990 alusta       tuvia vaatimuksia, joita ei ole myöhemmin
30238: voimaan astuneiden päätösten seurauksena.          harmonisoitu yleiseurooppalaisten päätösten
30239: Vastaavasti EY -alueelle suuntautuvassa liiken-    kanssa. Suomessa kauan voimassa ollut vaati-
30240: teessä käytettävät suomalaiset ajoneuvot ovat      mus saattaa siten olla portaittain kehittynyt
30241: painonsa ja mittojensa puolesta kilpailukykyi-     tasolle, joka on tiukempi kuin EY -direktiivi tai
30242: siä EY:n alueella. Sen sijaan kotimaassa ja        muuten poikkeaa siitä.
30243: Pohjoismaiden välisessä liikenteessä voidaan          Pohjoismaiden ilmasto, ajoneuvojen eräiden
30244: käyttää suurempia mittoja ja painoja. Hallitus     rakenteiden ja varusteiden parempi turvalli-
30245: lähtee siitä, että viimeksi mainitut normit voi-   suustaso ja tiukempi suhtautuminen pakokaa-
30246: taisiin säilyttää myös EES-järjestelyssä.          supäästöihin ovat Suomessa myös johtaneet
30247:    Suomi on myös liittynyt YK:n alaisen Eu-        siihen, että eräät vaatimukset ovat tiukemmat
30248: roopan talouskomission (ECE) vuonna 1958           kuin vastaavat EY -direktiivit. Esimerkkeinä
30249: laatimaan E-sopimukseen. Moottoriajoneuvo-         mainittakoon raskaan ajoneuvokaluston jarru-
30250: jen varusteiden ja osien hyväksymisehtojen         määräykset ja henkilöautojen pakokaasumää-
30251: yhdenmukaistamista ja hyväksymisten vasta-         räykset. Pidemmällä tähtäyksellä olisi kuiten-
30252: vuoroista tunnustamista edellyttävässä sopi-       kin pyrittävä päästörajoitusten harmonisointiin
30253: muksessa on säädetty ajoneuvoille yksityiskoh-     koko Euroopassa. Euroopan liikenneministeri-
30254: taiset vaatimukset. Tavoitteena on pyrkiä pois-    konferenssin (CEMT) ministerineuvoston mar-
30255: tamaan kansainvälisen kaupan esteitä standar-      raskuussa 1989 pitämässä ympäristöasioita kä-
30256: disoimaila ajoneuvojen rakennetta ja varustei-     sitelleessä erityisistunnossa hyväksyttiin mm.
30257: ta koskevat vaatimukset ja hyväksymismerkin-       tähän tähtäävä laaja, liikenteen kaikki ympä-
30258: nät.                                               ristökysymykset kattava resoluutio.
30259:    E-sääntösopimukseen on liittynyt 22 Euroo-         Ajoneuvoteknisten vaatimusten harmoni-
30260: pan maata. Näiden joukossa on myös EY -mai-        sointiin kaikilta osin ei ole mahdollisuutta
30261: 62
30262: 
30263: lieventämättä tai poistamaHa kokonaan eräitä       maan myös huomioon eri liikennemuotojen
30264: tärkeitä vaatimuksia, joilla on merkitystä ym-     sosiaaliset kustannukset.
30265: päristönsuojelulle ja liikenneturvallisuudelle.       Samassa yhteydessä julkinen palvelutavoite
30266: Pakokaasumääräysten lieventäminen vaikeut-         poistuu. Se ei kuitenkaan koske valtion tai
30267: taisi myös olennaisesti Suomen mahdollisuuk-       EY :n varoista korvattavia, erikseen määriteltä-
30268: sia pyrkiä täyttämään ilmansaasteiden vähentä-     viä poikkeuksia. Sopivia järjestelyjä etsitään,
30269: misestä tehtyjä kansainvälisiä sopimuksia, esi-    jotta rautateiden taloudellisista tappioista voi-
30270: merkiksi ns. Sofian tyyppipöytäkirjan sopi-        taisiin päästä. Teknistä harmonisointia tehoste-
30271: musta.                                             taan, jotta eri EY -maiden rautatiekalusto olisi
30272:    Näitä poikkeuksia lukuunottamatta on mah-       käyttökelpoista koko EY -alueella. Palvelujen
30273: dollista edelleen seurata E-sääntöä ja vastaavaa   vapaan tarjonnan periaate otetaan käyttöön
30274: EY -direktiiviä. Samoin voidaan ottaa käyttöön     myös rautateillä. Myös muut kuin nykyiset
30275: myös jatkossa laadittavia uusia E-sääntöjä ja      rautatielaitokset voisivat tarjota raideliikenne-
30276: vastaavia EY-direktiivejä.                         palveluja. Maantie- ja siviili-ilmailuverkoston
30277:                                                    tukkeutumisen takia suurnopeusjunien verkos-
30278:                                                    ton kehittämiselle annetaan etusija.
30279: a) Maantieliikenteen verot ja maksut
30280:                                                       Yhdistetyt kuljetukset nähdään EY:ssä nyt
30281:    Suomen on vielä määriteltävä kantansa           kapasiteetti-, ympäristö- ja liikenneturvalli-
30282: EY :ssä hyväksyttävään kansainvälisen maatie-      suussyistä selvemmin kuin aikaisemmin tule-
30283: liikenteen verotusjärjestelmään. Suomi kuten       vaisuuden liikennemuotona. Niissä kuljetuksen
30284: useat EY -maatkin on tähän asti noudattanut        rungon muodostaa rautatiekuljetus ja maantie-
30285: ns. kansallisuusperiaatetta. Sen mukaan verot      kuljetuksia käytetään ainoastaan terminaali- ja
30286: peritään pääasiassa siinä maassa, jossa ajoneu-    vastaaviin kuljetuksiin. Yhdistetyt kuljetukset
30287: vo on rekisteröity. EY:n komissio näyttää kui-     eivät kuitenkaan ole toistaiseksi kilpailukykyi-
30288: tenkin, ainakin periaatteessa ja pidemmällä        siä ilman taloudellista tukea.
30289: tähtäyksellä, kallistuvan ns. alueelliseen peri-      Muualla Euroopassa yhdistetyillä kuljetuk-
30290: aatteeseen. Sen mukaan verot peritään pääosin      silla ymmärretään yleensä yhdistettyjä rautatie-
30291: siellä missä ajoneuvo liikkuu. Tämä periaate       ja maantiekuljetuksia. Eräissä tapauksissa nii-
30292: onkin epäilemättä oikeudenmukainen liiken-         hin liittyy lyhyitä lauttaliikenneosuuksia. Suo-
30293: teen infrastruktuuri- ja ympäristökustannusten     messa taas meriliikenne on lähes kaikissa ta-
30294: kattamisen kannalta. Kuitenkin se on puhtaas-      pauksissa keskeinen osa yhdistettyjä kuljetuk-
30295: sa muodossaan teoreettinen, hankala toteuttaa      sia. Tällöin on kyse joko koottien ja perävau-
30296: ja omiaan lisäämään Euroopan äärialueiden          nujen laivakuljetuksista tai juna-lauttakulje-
30297: maiden jo muutoinkin suuria kuljetuskustan-        tuksista.
30298: nuksia.
30299:                                                       Suomen ja Saksan Liittotasavallan välinen
30300:                                                    ns. Railship-liikenne kasvaa jatkuvasti. Myös
30301: Suomen suhtautuminen                               Lounais-Suomen ja Tukholman alueen välille
30302:                                                    perustettujen junalauttayhtiöiden toiminta on
30303:   Yhtenäiset kilpailuedellytykset edellyttänevät   käynnistynyt lupaavasti. Suomen edellytykset
30304: kansainvälisen maantiekuljetuksen verotusjär-      hoitaa rautatie- ja yhdistettyjä kuljetuksia
30305: jestelmän huomioimista lainsäädännössämme.         Länsi-, Keski- ja Etelä-Euroopan suuntaan
30306:                                                    ovat siten hyvät. Suomi on myös katsonut, että
30307:                                                    yhteistyön tehostaminen Itä-Euroopan maiden
30308: 4.3 .2.2. Rautatiekuljetukset                      rautateiden kanssa voi nopeuttaa Suomen yh-
30309:                                                    teyksiä näiden maiden kautta Keski-, Etelä- ja
30310:    EY:n tarkoitus on järjestää rautateiden ja      Kaakkois-Eurooppaan.
30311: valtiovallan suhteet uudelleen. Valtiovalta vas-      EY :n ote rautatieliikenteeseen ja yhdistettyi-
30312: taisi radanpidosta ja rautatiet harjoittaisivat    hin kuljetuksiin liittyvissä asioissa on olennai-
30313: liikennettä kaupallisin perustein ja maksaisivat   sesti tiukkenemassa. Erilaisin harmonisointi- ja
30314: radankäyttömaksua valtiolle. Radankäyttö-          liberalisointitoimenpitein pyritään selvästi eri-
30315: maksua määrättäessä pyritään eri liikennemuo-      tyisen eurooppalaisen rautatiemarkkina-alueen
30316: dot asettamaan tasavertaiseen asemaan ja otta-     luomiseen.
30317:                                                                                                    63
30318: 
30319: Suomen suhtautuminen                                on annettu tarkempia määräyksiä kilpailusään-
30320:                                                     töjen soveltamisesta ja toisaalta ryhmäpoik-
30321:    Suomen rautateiden ongelmat ovat samat           keusten myöntämisestä. Poikkeusten tarkoi-
30322: kuin muiden Euroopan maiden, ja valtionrau-         tuksena on antaa lentoyhtiöille ylimenokautena
30323: tateiden liikelaitosuudistus vastaa suurelta osin   mahdollisuus sopia keskenään tietyistä tekni-
30324: EY:n hankkeita. EY:n kehityksen vaikutuksia         sen ja taloudellisen yhteistyön muodoista. Ne
30325: Suomeen tuleekin harkita entistä tarkemmin.         ovat tällä hetkellä voimassa 31.1.1991 saakka.
30326: Maantieliikenteen kapasiteetti-, turvallisuus- ja   Niiden jatkaminen lienee mahdollista vain, jos
30327: ympäristöongelmien sekä mahdollisen territori-      tosiasiallista edistystä saavutetaan liberalisoin-
30328: aaliverotuksen vuoksi rautatiet ja yhdistetyt       mssa.
30329: kuljetukset lienevät myös Suomen kannalta              Euroopan siviili-ilmailukonferenssi (ECAC),
30330: vastaisuudessa kansainvälisissä kuljetuksissa       jossa muun muassa EY -maat ja EFTA-maat
30331: nykyistä huomattavasti varteenotettavampi           ovat jäseninä, on luonut tariffien vahvistamis-
30332: vaihtoehto. Tästäkin syystä Suomi suhtautuu         menettelyä ja kapasiteetin jakamista koskevat
30333: myönteisesti EY:ssä meneillään olevaan kehi-        kansainväliset sopimukset. Suomi on allekir-
30334: tykseen raideliikennepalvelujen kilpailukyvyn       joittanut ja ratifioinut molemmat sopimukset.
30335: nostamiseksi ja niiden tarjonnan vapauttami-        EY:n vastaavat määräykset menevät kuitenkin
30336: seksi. Hallitus katsoo, että Suomen esteetön        liberalisoinnissa pitemmälle.
30337: pääsy Länsi-Euroopan rautatiemarkkinoille on           EY :n toisen liberalisointivaiheen pääperiaat-
30338: varmistettava myös jatkossa.                        teena on, että EY :n jäsenvaltioiden tulee vähäi-
30339:                                                     sin rajoituksin taata vapaat liikenneoikeudet
30340:                                                     ilman diskriminointia kaikille yhteisöyhtiöille,
30341: 4.3 .2.3 Lentoliikenne                              jotka täyttävät vaaditut tekniset ja taloudelliset
30342:                                                     määräykset. Viidennen vapauden oikeuksia on
30343:    Kansainvälinen säännöllinen lentoliikenne        tarkoitus laajentaa tuntuvasti ja kabotaasira-
30344: on suuressa määrin säänneltyä. Tätä sääntelyä       joituksia poistaa. Lisäksi tariffien vahvistus-
30345: on ryhdytty asteittain vapauttamaan, toisaalta      menetelmässä on tarkoitus siirtyä menettelyyn,
30346: EY:ssä ja toisaalta Euroopan siviili-ilmailu-       jossa lentoyhtiön esittämän tariffiehdotuksen
30347: konferenssissa (ECAC).                              hylkäämiseksi vaadittaisiin sekä lähtö- että saa-
30348:    EY:n tähän saakka merkittävin saavutus len-      pumismaan kielteinen päätös. Nykyisten alen-
30349: toliikenteen sääntelyn vapauttamiseksi on jou-      nusjärjestelmien perusteet kumottaisiin ja epäi-
30350: lukuussa 1987 hyväksytty laaja toimenpidepa-        lyttäviksi katsottavia hinnanmuutoksia valvot-
30351: ketti. Siihen sisältyvät lentohintojen vahvista-    taisiin tarkasti.
30352: mismenettely, kapasiteetin jakaminen ja mark-
30353: kinoille pääsyä sekä EY :n kilpailusääntöjen           Lentoliikenteen sääntelyn vapauttamispro-
30354: soveltamista koskevia määräyksiä. Pakettia hy-      sessi on toistaiseksi tapahtunut asteittain ja
30355: väksyttäessä sovittiin, että tehdään päätökset      hallitusti. Tähänastiset uudistukset ovat suurel-
30356: vapauttamispolitiikkaa jatkavista uusista sään-     ta osin syntyneet ECAC:n ja EY:n välisestä
30357: nöistä 30.6.1990 mennessä. Tarkoitusta varten       vuorovaikutuksesta. Aloite sääntelyn vapautta-
30358: EY:n komissio julkisti syyskuussa 1989 oman,        misessa on kuitenkin yhä enemmän siirtynyt
30359: pitkälle menevän ehdotuksensa sääntelyn va-         EY:lle.
30360: pauttamisen toiseksi vaiheeksi. Ehdotus on
30361: käsiteltävänä EY:ssä, ja on todennäköistä, että
30362: se huomattavilta osiltaan hyväksytään vielä         Suomen suhtautuminen
30363: tämän vuoden kuluessa. EY:n liikenneministe-
30364: rit ovat sitoutuneet lentoliikenteen täyteen va-       Suomen ja muiden EFTA-maiden kannalta
30365: pauttamiseen vuoden 1993 alkuun mennessä.           ei ole suotavaa, että Länsi-Euroopassa syntyisi
30366:    Päätökset antavat lentoyhtiöille vapaammat       kaksi rinnakkaista sääntelyjärjestelmää, joista
30367: kädet määrätä lentohintansa. Myös lentoyhti-        toinen kattaisi EY -maat ja toinen EY :n ulko-
30368: öiden mahdollisuudet itse määrätä kapasiteet-       puoliset valtiot. EFTA-maat pyrkivätkin osana
30369: tinsa, eli lentovuorojen tiheyden ja tarjottujen    EES-järjestelyjä suoriin neuvotteluihin EY :n
30370: istuinpaikkojen lukumäärän, laajenevat. Li-         kanssa. EY:n komissio on tammikuussa 1990
30371:  säksi liikenneoikeuksien saaminen helpottuu.       pyytänyt itselleen tätä tarkoittavia neuvottelu-
30372:  Lentoyhtiöiden välisen kilpailun edistämiseksi     valtuuksia. Komissio on samalla vaatinut itsel-
30373: 64
30374: 
30375: leen täyttä toimivaltaa EY:n sekä sisäisissä että      maksuliikkeiden vapautumissäännökseen. Me-
30376: ulkoisissa lentoliikennesuhteissa.                     rikuljetusten osalta se perustuu vapaan kilpai-
30377:    Tavoitteena on ensi vaiheessa saada aikaan          lun periaatteelle ja kieltää kaikki toisia OECD-
30378: sopimus, joka kattaisi EY:ssä jo päätetyt ta-          maita syrjivät kansalliset lainsäädäntötoimen-
30379: riffi- ja kapasiteettisääntelyn, liikenneoikeuk-       piteet tai protektionistisia määräyksiä sisältä-
30380: sien liberalisoinnin ja sovellettavat kilpailuperi-    vät kahdenväliset sopimukset. Käytännössä
30381: aatteet. EY :n lentoliikenteen toinen liberali-        OECD-maiden väliset kuljetukset ovatkin pää-
30382: sointivaihe on Suomessa niinikään katsottu             osin vapaita.
30383: oleelliseksi osaksi suunniteltuja EES-järjestely-         Kun kaikki EFTA- ja EY -valtiot ovat samal-
30384: jä.                                                    la OECD:n jäsenvaltioita, perustuu jo tällä
30385:    Suomen etujen mukaista on myötävaikuttaa            hetkellä EES-alueella tapahtuva kansainvälinen
30386: länsieurooppalaisten ilmaliikennemarkkinoiden          merenkulku vapaaseen kilpailuun. EES-sopi-
30387: luomiseen. Tämä merkitsee liittymistä EY:n             muksella ei siten olisi suuriakaan vaikutuksia
30388: toimenpidepaketteihin sekä niiden jälkeen teh-         suomalaisen laivanvarustuselinkeinon nykyi-
30389: täviin ratkaisuihin. Koska Suomen lentolii-            seen kilpailutilanteeseen.
30390: kenne-elinkeino on olennaisilta osiltaan riippu-          Vaikka jo OECD-sääntelyllä on myös EY-
30391: vainen kansainvälisen lentotoiminnan kannat-           jäsenvaltioiden välille aikaansaatu vapaat meri-
30392: tavuudesta, ovat näiltä osin tehtävät ratkaisut        kuljetusmarkkinat, on EY:ssä nähty tarpeelli-
30393: poikkeuksellisen tärkeitä.                             seksi luoda yksityiskohtaisempia sisäisiä me-
30394:    Varsinaisten     sääntelykysymysten       lisäksi   renkulkusääntöjä. Vuonna 1986 hyväksyttiin
30395: EES-järjestelyihin saatetaan sisällyttää esimer-       neljä yhteisöasetusta, joilla pyritään tarkem-
30396: kiksi lentomelun rajoittaminen ja tietokone-           min säänielemään merenkulun vapauden toteu-
30397: pohjaiset paikanvarausjärjestelmät (CRS).              tumista ja vastustamaan kolmansien maiden
30398:    Toinen tärkeä ja ajankohtainen, EES-järjes-         protektionistisia toimenpiteitä.
30399: telyihin lähemmin kuuluva asia on kysymys                 EY :n piirissä on perinteisesti pantu painoa
30400: Suomen jäsenyydestä Euroopan keskuslennon-             kilpailupolitiikan sääntelyyn. Markkinoille
30401: johdossa (Eurocontrol). Eurocontraiin pääteh-          pääsyyn liittyvien esteiden poistamisen lisäksi
30402: tävänä on nykyisin toimia kansalliset rajat            halutaan varmistaa, että markkinoilla toimivat
30403: ylittävänä ilmatilan käytön ja lennonjohtotoi-         yritykset käyttäytyvät terveiden kilpailuperiaat-
30404: minnan kehittämisen suunnitteluelimenä. Sen            teiden mukaisesti. Neuvosto hyväksyi joulu-
30405: lennonjohtokeskus Hollannissa antaa lennon-            kuussa 1986 asetuksen Rooman sopimuksen 85
30406: johtopalvelua suhteellisen pienellä alueella           ja 86 artikloiden soveltamisesta merikuljetuk-
30407: Keski-Euroopassa. Se myös kerää jäsenmai-              siin. Asetuksen nojalla on merenkulussa perin-
30408: densa sekä eräiden muiden Euroopan maiden              teisesti käytetyille linjakonferensseille myön-
30409: ilmaliikenteenharjoittajilta perittäviä navigaati-     netty ns. ryhmäpoikkeus Rooman sopimuksen
30410: omaksuja. Eurocontroliin kuuluu yksitoista             artiklaan 85 sisältyvästä kartellikiellosta. Sen
30411: maata.                                                 sijaan Rooman sopimuksen artiklaan 86 sisäl-
30412:    Pohjoismaissa kysymystä Eurocontraiin jä-           tyvää hallitsevan markkina-aseman väärinkäyt-
30413: senyydestä on tutkittu Suomen, Norjan, Tans-           töperiaatetta sovelletaan täysimääräisesti myös
30414: kan ja Ruotsin kesken. On harkittu, vastaavai-         kansainväliseen merenkulkuun. Asetuksessa
30415: ko jäsenyydestä saatavat edut etenkin siitä            säädetään tarkemmin, millä edellytyksillä ryh-
30416: seuraavia taloudellisia rasitteia. Pohjoismais-        mäpoikkeus linjakonferensseille myönnetään.
30417: ten ilmailuviranomaisten alustava kanta järjes-           Tämä kilpailupolitiikkaa käsittelevä EY :n
30418: telmään liittymiseen on myönteinen.                    asetus liittyy läheisesti toukokuussa 1979 an-
30419:                                                        nettuun asetukseen EY -jäsenvaltioiden liittymi-
30420:                                                        sestä YK:n linjakonferenssikoodiin. Koodissa
30421: 4.3.2.4. Meri- ja sisävesiliikenne                     säädellään varsin tarkoin sopimusvaltioiden
30422:                                                        laivanvarustajien ja rahdinantajien suhteista
30423:    Kansainvälisessä merenkulussa on perintei-          linjakonferensseihin sekä linjakonferenssien si-
30424: sesti noudatettu vapaan kilpailun periaatetta.         säisiä toimintatapoja. Linjakonferenssin kes-
30425: Käytännössä minkä tahansa maan lipun alla              keisenä sisältönä on 40/40/20 lastinjakoperiaa-
30426: kulkeva alus voi vapaasti kuljettaa toisen val-        te. EY-maiden ja Pohjoismaiden linjakonfe-
30427: tion ulkomaankaupan lasteja. Suomi on sitou-           renssikoodin ratifiointipäätökset perustuivat
30428: tunut OECD:ssa hyväksyttyyn näkymättömien              yhteiseen valmisteluun ja tapahtuivat ns. Brys-
30429:                                                                                                    65
30430: 
30431: selin paketin muodossa. Ratifioinnissa otettiin     laivanvarustajia vastaan. Asetus perustuu
30432: huomioon OECD-velvoitteisiin sisältyvä syrji-       Länsi-Euroopan, Japanin ja Yhdysvaltojen vä-
30433: mättömyyden periaate. Siksi OECD-maiden             lillä neuvoteltuihin periaatteisiin. Vastaavat
30434: väliset kuljetukset jätettiin koodin lastinjako-    vastatoimenpidemääräykset               sisältyvät
30435: periaatteen soveltamisen ulkopuolelle. Suomes-      OECD:ssä 1987 hyväksyttyihin merenkulkupo-
30436: sa ja EY -maissa voimassaoleva sääntely YK:n        liittisiin periaatteisiin.
30437: linjakonferenssikoodin soveltamisen osalta on           Edellä mainittuja asetuksia (neljä vuonna
30438: käytännöllisesti katsoen samansisältöinen.          1986 hyväksyttyä asetusta ja vuonna 1979 hy-
30439:    Kilpailupolitiikkaan liittyvien säännösten       väksytty linjakonferenssikoodin soveltamista
30440: ohella keskeinen EY:ssä voimassa oleva meren-       koskeva asetus) on pidettävä ns. relevantteina
30441: kulkusäännös on asetus merenkulun harjoitta-        EY -säännöksinä, jotka on otettava huomioon
30442: misvapauden periaatteen soveltamisesta jäsen-       EFTA-EY -neuvotteluissa. Näiden lisäksi rele-
30443: valtioiden välillä sekä jäsenvaltioiden ja kol-     vanteiksi säännöksiksi saattavat muodostua
30444: mansien maiden välillä. Asetuksen mukaan            komission käsittelyssä olevat kolme merenkul-
30445: kansallista lippua suosivat yksipuoliset lainsää-   kupoliittista asetusluonnosta. Asetusluonnok-
30446: däntötoimet on purettava suhteessa toisiin jä-      siin sisältyvät ns. EUROS-alusrekisterin perus-
30447: senvaltioihin vuoden 1989 loppuun mennessä          taminen sekä yhteisömaiden rannikkoliikennet-
30448: ja suhteessa kolmansiin maihin vuoden 1992          tä koskevien rajoitusten poistaminen (ns. ka-
30449: loppuun mennessä. Vastaavasti lastinjakosään-       botaasikuljetukset).
30450: nöksiä sisältävät kahdenväliset sopimusjärjes-          EUROS-alusrekisteri olisi jäsenvaltioiden
30451: telyt tulisi purkaa ja uusista sopimuksista pi-     kansallisia alurekisterejä täydentävä sääntely,
30452: dättäytyä. Kuitenkin olisi otettava huomioon        joka mahdollistaisi ns. EY-lipun käyttämisen
30453: YK:n linjakonferenssikoodin ratifioinnista ai-      ja osallistumisen esimerkiksi EY -maiden kehi-
30454: heutuvat seuraamukset.                              tysapulastien kuljettamiseen. EUROS-rekiste-
30455:    Kahdenvälisten sopimusjärjestelyjen osalta       riin merkittävillä aluksilla tulisi päällystön ja
30456: komissio voi kuitenkin hyväksyä poikkeukselli-      50 OJo miehistöstä olla EY -maan kansalaisia.
30457: sesti muiden jäsenvaltioita syrjivien säännösten    EUROS-rekisterin perustaminen on kuitenkin
30458: voimaanjäämisen, mikäli kolmannesta valtios-        kohdannut EY:n neuvostossa vastarintaa, kos-
30459: ta johtuvista syistä asiaan ei ole saatavissa       ka siihen sisältyvien etujen ei katsota olevan
30460: korjausta. Kyseinen EY -asetus täydentää            riittäviä kilpailukyvyn parantamiseksi.
30461: OECD:n näkymättömien maksuliikkeiden va-                Myös kabotaasikuljetusten vapauttamisesta
30462: pauttamissäännöstöön sisältyvää kansainvälis-       EY:n sisällä vallitsee erilaisia näkemyksiä. Vä-
30463: tä sääntelyä.                                       limeren maat, erityisesti Kreikka, ovat olleet
30464:    Vuonna 1986 hyväksyttyyn EY:n merenkul-          haluttomia päästämään muiden EY -maiden
30465: kupoliittiseen säädöspakettiin sisältyy lisäksi     aluksia omiin rannikko- ja saaristokuljetuk-
30466: asetus merikuljetusten epäterveestä hinnoitte-      siinsa. Asian käsittelyä jatketaan komission
30467: lusta ja muusta menettelystä. Asetusta voidaan      piirissä. Mikäli komissio pääsee lähiaikoina
30468: soveltaa ainoastaan kolmansien maiden linjalii-     yksimielisyyteen EUROS-rekisterin perustami-
30469: kennevarustamoja vastaan. Mikäli tällaisen va-      sesta ja kabotaasikuljetusten vapauttamisesta,
30470: rustamon soveltama rahti on ns. normaalirah-        tällä voi olla merkitystä myös EES-sopimuksen
30471: titasoa alhaisempi ja kyseinen laivanvarustaja      sisältöön. Erityisesti kabotaasikuljetusten vas-
30472:  saa hyväkseen valtion antamia ei-kaupallisia       tavuoroista vapauttamista tultaisiin tässä tilan-
30473:  etuja, esimerkiksi valtiontuen muodossa, voi       teessa todennäköisesti vaatimaan.
30474: EY:n komissio määrätä maksettavaksi korjaa-
30475:  van lisämaksun. Asetusta on sovellettu käytän-
30476: töön ns. Hyundai-tapauksessa. Etelä-korealai-       Suomen suhtautuminen
30477:  sen varustamon katsottiin syyllistyneen epärei-
30478: luun hinnoitteluun Länsi-Euroopan ja Kauko-            Suomessa ovat voimassa lähes EY -sääntelyä
30479:  Idän välisissä kuljetuksissa.                      vastaavat YK:n linjakonferenssikoodin sovelta-
30480:    Vuoden 1986 säädöspakettiin sisältyy vielä       mista koskeva lainsäädäntö ja kolmansien mai-
30481:  asetus vapaan kilpailun turvaamiseksi käyt-        den merenkulun vapautta rajoittavia toimenpi-
30482:  töönotettavista yhteisistä vastatoimenpiteistä     teitä vastaan tähdätty vastatoimenpidelainsää-
30483:  valtamerikuljetuksissa. Myös tätä asetusta voi-    däntö. Suomessa voimassaoleva kilpailulaki
30484:  daan soveltaa ainoastaan kolmansien maiden         jättää kansainväliset merikuljetukset pääsään-
30485: 9 300306U
30486: 66
30487: 
30488: töisesti lain soveltamisen ulkopuolelle, ellei       seen pyritään poistamalla vanhentunutta kalus-
30489: valtioneuvosto yksittäistapauksessa muuta            toa. Lisäksi pyritään sisävesiliikenteen tutkin-
30490: määrää. EY -alueella vapaan kilpailun sääntely       tojen harmonisointiin ja vastavuoroiseen tun-
30491: perustuu pitkälti juuri kilpailupoliittiseen sään-   nustamiseen.
30492: telyyn. Kysymys liittyy ennen muuta yleisem-            Euroopan sisävesiliikenneyhteistyössä on ky-
30493: pään kysymykseen EES-kilpailusääntöjen hy-           se sekä Länsi-Euroopan sisäisen että Länsi- ja
30494: väksymisestä relevantiksi sääntelyksi myös           Itä-Euroopan välisen joki- ja kanavaverkon
30495: EES-sopimuksen osalta.                               käytöstä. Tällä on toistaiseksi ollut suurempaa
30496:    Toinen mahdollista uutta säädäntöä edellyt-       merkitystä ainoastaan niille maille, joilla on
30497: tävä kysymys on ns. kabotaasikuljetusten va-         välitön mahdollisuus harjoittaa siellä liikennet-
30498: pauttaminen. Voimassaolevan elinkeinolain            tä.
30499: 4 §:n mukaan kauppamerenkulkuun Suomen                  Suomen oma sisävesiverkosto ei ole yhteyde-
30500: vesialueelia ei saa käyttää muita kuin suoma-        sä Keski-Euroopan vastaavaan verkostoon.
30501: laisia aluksia, ellei kysymyksessä ole ulkomaan      Säännökset koskettavat siten vain välillisesti
30502: liikenne. Myös Suomesta lähtevä risteilyliiken-      Suomea ja lähinnä helpottavat merikelpoisen
30503: ne on varattu ainoastaan suomalaisille aluksil-      sisävesilaivaston liikennöintimahdollisuuksia.
30504: le. Lakiin sisältyy kuitenkin mahdollisuus sää-      Itä- ja Länsi-Euroopan vuorovaikutuksen seu-
30505: tää asetuksella, vieraan valtion kanssa tehdyn       rauksena, samoin kuin muihin liikennemuotoi-
30506: sopimuksen johdosta ja vastavuoroisuuden eh-         hin liittyvien kapasiteetti-, turvallisuus- ja ym-
30507: dolla, että kyseisen vieraan valtion alukset ovat    päristöongelmien vuoksi sisävesikuljetukset
30508: oikeutettuja harjoittamaan Suomessa rannik-          voivat vastaisuudessa saada merkitystä myös
30509: komerenkulkua ilman poikkeuslupaa. Mikäli            Suomen kannalta.
30510: mahdolliseen EES-sopimukseen sisältyisi kabo-
30511: taasikuljetuksien vastavuoroinen vapauttami-
30512: nen, voitaisiin tämä tulkita senkaltaiseksi sopi-    4.3.2.5. Viestintä- ja tietotekniikan sovellu-
30513: mukseksi, joka mahdollistaisi asetuksen säätä-              tukset kuljetusalalla
30514: misen. Tällöin itse lainsäädäntöön ei tarvitsisi
30515: puuttua.                                                Länsi-Euroopan merkittävimmät 14 auton-
30516:    Mahdollisen EES-sopimuksen ei voida kat-          valmistajaa ovat käynnistäneet seitsenvuotisen
30517: soa merkitsevän merikuljetusten osalta olen-         Eureka-toimintaan sisältyvän tutkimus- ja ke-
30518: naista muutosta nykyiseen kilpailutilanteeseen       hittämisohjelman PROMETHEUS. Sen tarkoi-
30519: lukuunottamatta mahdollista kabotaasikulje-          tuksena on standardisoida informaation välitys
30520: tusten vapauttamista. Kansainvälisten merikul-       ajoneuvoihin ja ajoneuvojen kesken sekä mah-
30521: jetusten osalta vapaa kilpailu on vallinnut jo       dollistaa ajoneuvojen ja liikenteen keskitetty
30522: tähänkin mennessä. Kilpailupolitiikan alueella       ohjaus. PROMETHEUS-ohjelman rinnalle
30523: jouduttaisiin kuitenkin lainsäädäntöä tarkenta-      EY:ssä käynnistetään DRIVE-ohjelmaa, joka
30524: maan ja sen soveltamisalaa laajentamaan.             keskittyy tiedon välitykseen tie- ja katuverkos-
30525: Muilta osin tarvittavat lainsäädäntömuutokset        ta. Suomi ei ole mukana kummassakaan pro-
30526: olisivat suhteellisen vähäisiä.                      jektissa, mutta saa niistä tietoja mm. pohjois-
30527:    Toinen rajaamisongelma liittyy merenkulun         maisen yhteistyön kautta.
30528: tukitoimenpiteisiin. Onko esimerkiksi mahdol-           Suomi on osallistunut Euroopan teknologia-
30529: lisesti hyväksyttävä EUROS-rekisteri syytä ot-       yhteistyöhön (COST) liikenne- ja kuljetusalalla
30530: taa relevantin EY -sääntelyn piiriin on edelleen     vuodesta 1973 alkaen. Suomi on toiminut ak-
30531: selvitettävänä. Mikäli EUROS-rekisteriin kyt-        tiivisesti ja tehnyt aloitteet kolmen COST -pro-
30532: ketään merenkulullisia etuja (esimerkiksi osal-      jektin käynnistämisestä. Jo päättyneistä seitse-
30533: listuminen muutoin suljettuihin kuljetuksiin),       mästä COST-projektista Suomi on osallistunut
30534: sääntelyn mukaanottaminen EES-sopimukseen            kuuteen. Viidestä käynnissä olevasta projektis-
30535: voi olla perusteltua. Pääsääntöisesti merenku-       ta Suomi osallistuu kolmeen.
30536: lun edistämistoimien tulisi kuitenkin jäädä             COST-toiminnassa huomionarvoista          on
30537: kunkin valtion oman toimivallan piiriin.             EY:n antama tuki, toiminnan avoimuus kaikil-
30538:    EY on antanut joukon säännöksiä myös              le Länsi-Euroopan maille ja sen harmonisoiva
30539: sisävesiliikenteessä. Tärkeimpiä niistä ovat si-     luonne. Lisäksi EY arvioi COST -toiminnan
30540: sävesialuksille asetettavat tekniset vaatimukset.    sopivalla tavalla täydentävän EY:n omia fra-
30541: Sisävesikuljetusten rakenteelliseen kehittämi-       mework-ohjelmia ja Eureka-hanketta.
30542:                                                                                                   67
30543: 
30544: Suomen suhtautuminen                               peen toimeenpanna eikä sopeutuminen EY-
30545:                                                    lainsäädäntöön tuottane erityisen suuria vai-
30546:    Suomi pitää tärkeänä osallistua sekä YK:n       keuksia. Suomen sopeutumisesta EY :n teletoi-
30547: Edifact- että EY:n Tedis-ohjelmiin, jotka pyr-     mintaan koskevan toimenpideohjelman yksi-
30548: kivät kaupan, kuljetusten, hallinnon, pankki-      tyiskohtiin voidaan todeta seuraavaa:
30549: ja vakuutustoiminnan, matkailun ja eräiden
30550: muiden menettelyjen kehittämiseen. Myös EF-
30551: TA on pitänyt näitä ohjelmia tärkeinä, ja          a) Telepäätelaitemarkkinat
30552: EFT An neuvosto onkin myöntänyt määrära-
30553: han ohjelmiin osallistumiselle. Lisäksi Suomen        Teletoimintaa koskevasta EY -lainsäädännös-
30554: johtama COST 306-hanke muodostaa kuljetus-         tä ainoastaan telepäätelaitemarkkinoita koske-
30555: alan kannalta ainoana laajana kuljetusalan         vat normit ovat valmiita. EY :n tavoitteena on
30556: tiedonsiirron kansainvälisenä kokeiluna pohjan     vapauttaa telepäätelaitemarkkinat vaiheittain
30557: näille ohjelmille.                                 vuoteen 1992 mennessä. Suomessa markkinat
30558:                                                    vapautettiin teletoimintalailla jo vuonna 1987.
30559:                                                    Lain nojalla jokaisella on oikeus liittää yleiseen
30560: 4.3.3. Tele-, informaatio- ja audiovisuaaliset     televerkkoon tyyppihyväksyttyjä ja toiminta-
30561:        palvelut                                    kuntoisia telepäätelaitteita. EY:n lainsäädän-
30562:                                                    töön sopeutuminen ei tältä osin tuota Suomes-
30563: 4.3.3.1. Telepalvelut                              sa mitään ongelmia.
30564:                                                       Telepäätelaitemar kkinoiden vapauttaminen
30565:    Suomen ensisijainen intressi niin maansisäi-    edellyttää alan tehokasta standardointia. Tele-
30566: sen kehityksen kuin kansainvälisen kilpailuky-     alalla harmonisointia helpottaa perinteisesti
30567: vynkin kannalta on ylläpitää vapaata tietojen      harjoitettu laaja kansainvälinen yhteistyö. Sitä
30568: ja teknologian vaihtoa kansainvälisesti vertai-    on harjoitettu Kansainvälisen Teleliiton neu-
30569: lukelpoisella tasolla. Pyrkimys edellyttää, että   voa-antavassa telekomiteassa (CCITT) ja neu-
30570: Suomen kansalaiset ja elinkeinoelämä voivat        voa-antavassa radiokomiteassa (CCIR) sekä
30571: vaikeuksitta käyttää kansainvälistä laite- ja      Euroopan posti- ja telehallintojen yhteistyöko-
30572: palvelutarjontaa. Myös suomalaisen teleteolli-     miteassa (CEPT).
30573: suuden merkittävä osallistuminen eurooppalai-
30574: siin telelaitemarkkinoihin edellyttää saman ke-
30575: hityksen edistämistä.                              Suomen suhtautuminen
30576:    Teletoimintaa koskevat EY:n periaatteet on
30577: määritelty 1em. Vihreässä kirjassa. Keskeisim- ' Suomalaiset telelaitokset, niin Posti- ja tele-
30578: mät niistä ovat:                                   laitos kuin toimiluvan alaiset telelaitoksetkin,
30579:    1) telepäätelaitemarkkinat vapautetaan kil- ovat kilpailuttaneet kaikki hankintansa. Ulko-
30580: pailulle nopeasti ja täydellisesti;                maisten laitetoimittajien osuus hankinnoista on
30581:    2) telepalvelumarkkinat avataan kilpailulle aina ollut varsin suuri. Menettelyä pidetään
30582: vaiheittain, ja telelaitosten yksinoikeudet rajoi- yleisesti hyvänä sekä teknisen kehityksen, yh-
30583: tetaan vain peruspalveluihin ja verkon rakenta- teiskäyttöisyyden että noudatettavan hintata-
30584: miseen;                                            son kannalta.
30585:    3) teleliikennemaksujen määräämisessä pyri-        Suomella ei ole vaikeuksia sopeutua myös-
30586: tään vaiheittain kohti kustannusvastaavuutta; kään telealan standardointiin.
30587:    4) telehallinto erotetaan teletoiminnan har-
30588: joittamisesta.
30589:                                                    b) Telepalvelumarkkinat
30590: 
30591: Suomen suhtautuminen                                  EY:n pyrkimyksenä on avata telepalvelu-
30592:                                                    markkinat kilpailulle. Koska useimmissa EY-
30593:    Kaiken kaikkiaan Suomen vuoden 1987 täy-        maissa palvelutarjonta tai keskeiset osat siitä
30594: dellisesti uudistettu teletoimintalainsäädäntö     ovat olleet valtion omistaman telelaitoksen yk-
30595: on hyvin pitkälle samansisältöinen kuin vuo-       sinoikeutena, uudistus on EY :n teletoiminnan
30596: delle 1993 kaavailtu EY:n lainsäädäntö. Perus-     hoitojärjestelmälle erittäin merkittävä. Tältä
30597: teellisia lainsäädännön tarkistuksia ei ole tar-   osin EY:n lainvalmistelutyö on vielä kesken
30598: 68
30599: 
30600: eikä täyttä varmuutta sen yksityiskohtien sisäl-       Vaikutukset Suomelle
30601: löstä vielä ole.
30602: 
30603:                                                           EY :n lainsäädäntöön sopeutumiseksi ja koti-
30604: Suomen suhtautuminen                                   maisen kilpailun lisääntymisen takia Posti- ja
30605:                                                        telelaitoksen telemaksuja joudutaan edelleen
30606:    Suomen kannalta telepalvelumarkkinoiden             alentamaan. Se merkitsee myös sitä, että val-
30607: vapauttaminen ei merkitse olennaisia muutok-           tion Posti- ja telelaitokselta edellyttämää tulos-
30608: sia ennestään vallitsevaan tilanteeseen. Suo-          tavoitetta on alennettava. Valtion vuosittaisiin
30609: messa on useimmista Euroopan maista poike-             tuloihin tämä alennus merkitsee lähivuosina
30610: ten ollut valtion teletoimintaa hoitavan Posti-        joidenkin satojen miljoonien markkojen vä-
30611: ja telelaitoksen ohella yksityisiä, alueellisia toi-   hennystä. Toisaalta laskevien maksujen aiheut-
30612: miluvan alaisia telelaitoksia. Eduskunnalle on         tama kysynnän kasvu saattaa kasvattaa telepa-
30613: annettu tammikuussa 1990 lainmuutosesitys,             veluista perittävän liikevaihtoveron kertymää
30614: joka tähtää Posti- ja telelaitoksen saattamiseen       merkittävästi. Valtion talouden kannalta saat-
30615: myös toimiluvan alaiseksi.                             taa olla merkittävin se välillinen vaikutus, joka
30616:    Suomen teletoimintalain mukaan teletoimin-          kehittyvillä telepalveluilla on talouselämään
30617: ta käsitteenä tarkoittaa televerkkojen rakenta-        yleisesti. Vaikutusten arvioidaan olevan myön-
30618: mista ja ylläpitoa sekä teleliikenteen hoitoa.         teisiä myös haja-asutusalueiden yritystoimin-
30619: Vain suomalaiset yhteisöt voivat ylläpitää !ele-       nan kannalta.
30620: verkkoja ja harjoittaa teletoimintaa. Telelaissa
30621: ei telepalveluja ole tarkemmin eritelty eikä
30622: perustelepalvelujen ja kilpailulle avoinna ole-
30623: vien telepalvelujen rajanvetoa ole määritelty.
30624:                                                        d) Telehallinto
30625: Jotta Suomessa voitaisiin sopeutua EY: ssä ke-
30626: hitteillä olevaan lainsäädäntöön tulisi tähän
30627: nyt ottaa kantaa huomioiden EY:n asettamat
30628: tavoitteet. Teletoiminnan alalla kilpailua sääte-         Useimmissa EY -maissa teletoiminnan har-
30629: levä toimilupakäytäntömme ei todennäköisesti           joittaminen on perinteisesti ollut valtion yksin-
30630: ole täysin EY:n piirissä muotoutumassa olevien         oikeus joko kokonaan tai joiltakin osiltaan.
30631: kilpailua edistävien periaatteiden mukainen.           Seurauksena on ollut, että myös teletoiminnan
30632:                                                        hallinto on yleensä organisoitu osaksi valtion
30633:                                                        teletoiminnan hoito-organisaatiota. Kun pyrki-
30634: c) Teleliikennemaksut                                  myksenä on avata teletoiminnan kilpailua, jol-
30635:                                                        loin valtion harjoittaman teletoiminnan oheen
30636:    EY :n tavoitteena on vaiheittain alentaa tele-      syntyy yksityisten harjoittamaa teletoimintaa,
30637: liikennemaksut kustannusvastaavalle tasolle.           on tarpeen erottaa telehallinto valtion teletoi-
30638: Suomessa voimassa olevien säännösten ja mää-           minnan harjoittajasta, joka osallistuu itse kil-
30639: räysten mukaan toimiluvan alaisten telelaitos-         pailuun.
30640: ten telemaksujen tulee pitkällä aikavälillä olla
30641: kustannusvastaavia.                                       Myös Suomessa telehallinto oli teletoiminta-
30642:    Kustannusvastaavuus ei kuitenkaan koske             lain voimaantuloon (1.5.1987) saakka posti- ja
30643: Posti- ja telelaitoksen perimiä telemaksuja.           telehallituksen tehtävä. Teletoimintalailla tele-
30644: Vuonna 1990 Posti- ja telelaitoksen tulosta-           toiminnan toimilupaviranomaiseksi tuli Posti-
30645: voitteeksi on vahvistettu 394 miljoonaa mark-          ja telehallituksen sijasta valtioneuvosto ja tele-
30646: kaa. Valtaosa Posti- ja telelaitoksen ylijäämäs-       toiminnan yleinen ohjaus ja kehittäminen sää-
30647: tä kertyy teletoiminnasta. Erityisesti Posti- ja       dettiin liikenneministeriön tehtäväksi. Myös ra-
30648: telelaitoksen kauko- ja ulkomaanliikennetarif-         diohallintoa koskevat telehallintotehtävät siir-
30649: fit eivät ole kustannusvastaavia, kun taas sen         retiin pois Posti- ja telelaitokselta 1.10.1988
30650: perimät paikallisliikennemaksut alittavat toi-         voimaan tulleella radiolailla (517 /88). Samaan
30651: minnasta aiheutuvat kustannukset. Viime vuo-           aikaan voimaan tulleella telehallintolailla (518/
30652: sina Posti- ja telelaitoksen kaukoliikennemak-         88) perustettiin liikenneministeriön alaisuuteen
30653: suja on alennettu n. 10 OJo vuodessa. Paikallis-       Telehallintokeskus, jolle annettiin telehallin-
30654: puhelumaksuja on vastaavasti korotettu.                non toimeenpanotehtävät.
30655:                                                                                                       69
30656: 
30657: Suomen suhtautuminen                                  hittämishankkeisiin liittyy standardeja ja yhtei-
30658:                                                       sistä menettelytavoista sopimisia. Kansallisia
30659:    Suomessa telehallinto ja valtion teletoiminta      ratkaisuja ei kannata rakentaa erillään euroop-
30660: on jo erotettu toisistaan, eikä mahdollisesti         palaisesta kehityksestä. Meidän tietohallintom-
30661: syntyvään EY -lainsäädäntöön sopeutuminen             me kehittymisen kannalta on tärkeää päästä
30662: tältä osin tuota vaikeuksia.                          mukaan näihin hankkeisiin, koska vain muka-
30663:                                                       na olemalla voimme vaikuttaa haluamaamme
30664:                                                       suuntaan.
30665: 4.3.3.2. Informaatiopalvelut                             IMP ACT -ohjelman tuloksena on valmistu-
30666:                                                       nut luonnos kirjastojen kehittämisohjelmaksi
30667:    Kirjasto- ja informaatiopalveluilla on suuri       (Pian of Action for Libraries in the EC).
30668: merkitys Euroopan yhteisön taloudelliselle ke-        Tavoitteena on muodostaa EY:n maiden kir-
30669: hitykselle. EY:llä on kaksi ohjelmaa, joiden          jastoista verkko, jossa kirjastot ja niiden tieto-
30670: tavoitteena on informaatiomarkkinoiden ja             kokoelmat ovat modernin tekniikan välityksel-
30671: kirjastojen kehittäminen. Ohjelmilla halutaan         lä käytettävissä. Kehittämisohjelma sisältää vii-
30672: kohentaa alueen omavaraisuutta tietopalvelu-          si toimintalinjaa. Suomen kirjastolaitoksen ke-
30673: jen ja informaatiomarkkinoiden osalta.                hittämistarpeet ovat paljolti samoja ja osallis-
30674:    Euroopan informaatioteollisuuden asemaa            tuminen kirjasto-ohjelmaan olisi tärkeää. Tie-
30675: pyritään parantamaan erityisesti kehittämällä         teellisen tiedon osalta mikään maa ei nykyaika-
30676: informaatiopalveluja. Erilaisten tietokantojen        na voi olla omavarainen. Kirjastojen kansain-
30677: luominen, niiden käytön yksinkertaistaminen           välinen yhteistoimintaverkko palvelee univer-
30678: ja innovatiiviset sovellutukset antavat parem-        saalia tiedonvälitystä.
30679: mat kilpailuedellytykset. Kehittämisohjelmat             Olennaista on turvata mahdollisuutemme
30680: keskittyvät näille alueille. Suunnitelmakaudella      päästä osallistumaan ja vaikuttamaan EY:n
30681: 1989/90 aiheina ovat:                                 alueella toimeenpantaviin uutta teknologiaa
30682:    - tietokantojen käytön yksinkertaistaminen         hyväksikäyttäviin tietoliikenne- ja informaati-
30683: ja tietokantoihin liittyvien hallinnollisten, lain-   opalvelualojen yhteistyöohjelmiin. Ensiarvoi-
30684: säädännöllisten esteiden poistaminen;                 sen tärkeää elinkeinoelämämme kilpailukyvyn
30685:    - synergian tehostaminen julkisen ja yksi-         kannalta on edistää kehittyneiden tietopalvelui-
30686: tyisen sektorin informaatiopalvelujen välillä;        den käyttöä ja pyrkiä tällä alalla yhtenäisyy-
30687:    - ohjelma kirjastojen kehittämiseksi.              teen EY:n kanssa.
30688:    EFT An ja EY :n väliset keskustelut ovat
30689: koskeneet EY :n informaatiopalvelujen toimin-
30690: taohjelmaa IMP ACTia {lnformation Services            4.3.3.3. Audiovisuaaliset palvelut
30691: Market Pian of Action). IMPACT-ohjelma
30692: pohjautuu EY :n neuvoston vuonna 1988 hy-                Televisio- ja radiotoiminta Euroopan maissa
30693: väksymään päätökseen toimintasuunnitelmasta           on perustunut 1980-luvulle asti kansallisten
30694: informaatiopalvelumarkkinoiden kehittämisek-          yleisradioyhtiöiden monopoliasemaan ja rajoit-
30695: si vuosille 1989-1990. Ohjelman kehittämistä          tunut pääasiallisesti kansalliseen toimintaan.
30696: tullaan jatkamaan käynnistämällä vuosille                Teknisen kehityksen, erityisesti satelliitti- ja
30697:  1991-1995 IMPACT-11 -ohjelma, joka on par-           kaapelijakelun sekä viestintäpolitiikan kehitty-
30698: haillaan valmisteluvaiheessa EY :n piirissä. EY-      misen myötä Euroopan yleisradiotoiminta on
30699: maiden yhteisten informaatiopalveluiden kehit-        kuitenkin enenevässä määrin kansainvälisty-
30700: tämisellä tavoitellaan teollisuuden ja palvelu-       nyt. Tähän liittyy yksityisen radio- ja televisi-
30701: alojen kilpailukyvyn parantamista.                    otoiminnan laajentuminen ei vain kansallisesti
30702:                                                       vaan myös rajoja ylittävästi.
30703:                                                          EY hyväksyi lokakuussa 1989 direktiivin te-
30704: Suomen suhtautuminen                                  levisiolähetystoiminnasta alueellaan. Euroopan
30705:                                                       neuvosto (EN) hyväksyi toisaalta keväällä 1989
30706:   Suomessa tietohallinnon ja -huollon kehittä-        konvention rajan ylittävästä televisiotoimin-
30707: missuunnitelmat koskevat samoja alueita kuin          nasta. Suomessa harkitaan parhaillaan EN:n
30708: EY:n suunnitelmat. Esimerkkeinä kansallisista         televisiokonvention allekirjoittamista.
30709: suunnitelmista ovat yleinen tietoverkkohanke             EY:n direktiivi perustuu pitkälti EN:n kon-
30710: ja tieteellisten kirjastojen automatisointi. Ke-      ventioon. Molemmat säännöstöt tähtäävät
30711: 70
30712: 
30713: yleisradiotoiminnan harmonisointiin ja yhte-        MEDIA -92-ohjelmassa on perusteilla riskira-
30714: näisen markkina-alueen luomiseen. Tämä vaa-         hasto audiovisuaalista alaa varten.
30715: tii sellaisten säännöstöjen laatimista, jotka          MEDIA -92-ohjelman projektit ovat olleet
30716: mahdollistavat tietyt ehdot täyttävien yleisra-     pääsääntöisesti EY -maiden sisäisiä. 1akelun
30717: dio-ohjelmien esteettämän lähettämisen, vas-        edistämiseen tarkoitetut projektit ovat olleet
30718: taanottamisen ja edelleenlähettämisen kaikissa      avoimempia. EY:n ulkopuolisista maista Sveit-
30719: jäsenmaissa. Tästä seuraa myös, että yksittäi-      si ja Itävalta ovat liittyneet elokuvien jakelu-
30720: nen jäsenmaa ei voisi estää tai kieltää säännös-    projektiin EFDO:on. Keskustelua on käyty
30721: tönmukaisen ohjelman tai mainospalan vas-           MEDIA -92-ohjelman avaamisesta EY:n ulko-
30722: taanottamista.                                      puolisille maille.
30723:    Yleisradiotoimintaan liittyviä kysymyksiä           MEDIA -92-ohjelmassa on monia yhtymä-
30724: käsitellään myös osana EES-prosessia, jonka         kohtia Suomen audiovisuaalisen tuotannon ja
30725: yhteydessä tutkitaan muun muassa EY:n direk-        jakelun kehittämisohjelmaan, jonka toteutta-
30726: tiivin ja EN:n konvention erojen vaikutusta         minen on käynnistetty vuonna 1990. Suomen
30727: EFTA-maiden televisiotoimintaan. Tässä yh-          kannalta olisi tarkoituksenmukaista päästä
30728: teydessä harkitaan myös kaupallisten ja varsin-     osallistumaan MEDIA -92 -ohjelman projek-
30729: kin televisiotoiminnan kustannustekijöiden vai-     teihin ja myös muihin audiovisuaalisen tuotan-
30730: kutusta EFTA-maiden tuotantoon ja ohjelmis-         non ja jakelun hankkeisiin Euroopassa. Osal-
30731: toon.                                               listuminen edellyttää myös osallistumista ra-
30732:    Televisiotoiminnan tekniikan osalta on kes-      hoitukseen.
30733: keisimpänä kysymyksenä luoda maailmanlaa-              Euroopan yhteisön ja EFT An jäsenmaita
30734: juinen televisiostandardi. EY on ottanut tähän      laajempaa eurooppalaista aluetta koskettaa au-
30735: kantaa pyrkimällä edistämään eurooppalaisen         diovisuaalisella sektorilla vuonna 1989 käyn-
30736: tarkkapiirtotelevision kehittämistä ja pyrkimäl-    nistynyt audiovisuaalinen Eureka, jolla on sekä
30737: lä sen laajentamiseen maailmanstandardiksi tä-      teollisuus- ja elinkeinopoliittisia että kulttuuri-
30738: mänhetkisen maanosittain kulkevan standardi-        poliittisia tavoitteita. AV -Eurekassa ov muka-
30739: jaon sijaan. Suomi kannattaa toimivan ja tek-       na kaikki Euroopan neuvostoon kuuluvat val-
30740: nisesti korkealuokkaisen yleismaailmallisen te-     tiot sekä Jugoslavia, Neuvostoliitto, Puola ja
30741: levisiostandardin luomista.                         Unkari.
30742:    Audiovisuaalisen alueen tosiasiallista integ-       Syyskuussa 1989 hyväksytyn poliittisen julis-
30743: raatiota Euroopassa edustaa EY:n käynnistä-         tuksen mukaan AV -Eurekan tavoitteena on
30744: mä MEDIA -92 -ohjelma. Euroopan yhteisön            mm. luoda dynaamiset audiovisuaaliset mark-
30745: komissio hyväksyi ohjelman huhtikuussa 1986.        kinat Euroopassa, vahvistaa ja lisätä elokuva-
30746: Kesäkuussa 1986 ohjelma hyväksyttiin kulttuu-       ja tv-tuotantoa ja sen kilpailukykyä sekä edis-
30747: riministereiden epävirallisessa kokouksessa.        tää uuden tekniikan kehitystä. AV-Eurekan
30748: Euroopan parlamentti hyväksyi MEDIA -92             tavoitteena on myös pienten maiden ja kielialu-
30749: -ohjelman marraskuussa 1988.                        eiden tuotannon ja jakelun edistäminen. AV-
30750:    MEDIA -92 -ohjelman käynnistämisen läh-          Eureka tukee myös epäsuorasti HDTV-stan-
30751: tökohtana on ollut euooppalaisen elokuva- ja        dardin aikaansaamista.
30752: tv-tuotannon heikko kilpailutilanne ja -kyky           Suomessa on viime vuosina valmistauduttu
30753: Euroopan ulkopuoliseen ohjelmatuotantoon            mittaviin kansallisiin ponnistuksiin audiovisu-
30754: verrattuna. Projektit jakautuvat neljälle alueel-   aalisen kulttuurin edistämiseksi. Audiovisuaali-
30755: le, jotka ovat audiovisuaalinen tuotanto, jake-     sen tuotannon kehittäminen kuuluu hallitusoh-
30756: lu, rahoitus ja koulutus. Useissa projekteissa      jelman painopistealueisiin. Audiovisuaalisen
30757: annetaan etusija pienten maiden ja kielialuei-      tuotannon ja jakelun edistämiseksi on laadittu
30758: den tuotannoille. Tuotantoprojekteissa ediste-      kehittämisohjelma, joka on suunniteltu opetus-
30759: tään mm. fiktio-ohjelmien käsikirjoitusta, ani-     ministeriön     viestintäkulttuuritoimikunnassa.
30760: maatioelokuvaa ja -ohjelmia sekä uuden tek-         Toimikunta on ehdottanut valtion määräraho-
30761: niikan soveltamista tuotantoon. Jakelun puo-        jen huomattavaa lisäystä vuodesta 1990 al-
30762: lella projektit edistävät "pienen budjetin" elo-    kaen. Suomen kansalliset audiovisuaalisen tuo-
30763: kuvien levittämistä Euroopan maissa, riippu-        tannon ja jakelun kehittämissuunnitelmat sisäl-
30764: mattomien tuottajien tuotantojen tunnetuksi         tävät kansainvälisen ja eurooppalaisen ulottu-
30765: tekemistä sekä elokuvien ja televisio-ohjelmien     vuuden. Tavoitteena on tuotantomme kehittä-
30766: tekstitystä ja jälkiäänitystä. Rahoituksen osalta   minen kansainvälisesti levityskelpoiseen suun-
30767:                                                                                                    71
30768: 
30769: taan, viennin edistäminen ja tekijöiden kan-      EN :n kanssa. Sen sijaan muut eroavaisuudet
30770: sainvälisen osallistumisen lisääminen.            Suomen kansallisen televisiokäytännön ja yleis-
30771:                                                   eurooppalaisten ratkaisujen välillä näyttävät
30772:                                                   tällä hetkellä olevan ratkaistavissa. Tällaisia
30773: Suomen suhtautuminen                              kysymyksiä ovat muun muassa mainoskatko-
30774:                                                   je? ~ijoittelu ohjelmiin ja niiden sallittu esiinty-
30775:                                                   mistiheys, eurooppalaisen, mukaanlukien koti-
30776:    Suomelle EY:n yhtenäinen televisiomark-
30777:                                                   maisen, ohjelmatuotannon osuus televisioyri-
30778: kina-alueen säännöstö ja EN:n televisiokon-       tyksen lähetysajasta sekä televisiotoimintaa
30779: ventio muodostavat tilanteen, jossa muun mu-      harjoittaville yrityksille asetettava velvoite va-
30780: assa alkoholimainonta sallittaisiin. Tämä on
30781:                                                   rata vähintään 10 OJo tietyin ehdoin määriteltä-
30782: kuitenkin ristiriidassa Suomen tämänhetkisen
30783:                                                   västä lähetysajastaan tai ohjelmabudjetistaan
30784: lainsäädännön kanssa, mikä saattaa aiheuttaa      ohjelmille, joiden tuottaja on riippumaton lä-
30785: paineita Suomen lainsäädännön muuttamisek-
30786:                                                   hetystoimintaa harjoittavasta yrityksestä.
30787: si. Siksi onkin harkittava, missä määrin on
30788: mahdollista ottaa asia neuvoteltavaksi EY:n tai
30789: 72
30790: 
30791: 4.4. Pääomien vapaa liikkuminen                     tyksen myötä nyt muuttuneet. Edellä esitettyi-
30792:                                                     hin tavoitteisiin pääseminen valuutansäännös-
30793: 4.4.1. Valuutansäännöstely                          telyn avulla on käynyt entistäkin vaikeammak-
30794:                                                     si.
30795: Kansainvälinen kehitys, EY-määräykset                 Markkinoiden monipuolistuessa ja eri mark-
30796:                                                     kinalohkojen välisten yhteyksien tiivistyessä on
30797:    Valuutansäännöstelyn liberalisointi on eden-     valuutansäännöstelyn pitävyys olennaisesti hei-
30798: nyt ripeästi Euroopassa 1980-luvulla. Kansain-      kentynyt. Talousyksiköiden käyttäytyminen
30799: välisiä pääomanliikkeitä koskevien rajoitusten      muuttui jo 1980-luvun alussa yhä enemmän
30800: purkaminen on kuitenkin käynnistynyt paljon         perinteistä valuutansäännöstelyä kiertävään
30801: aikaisemmin. OECD:n perustamisasiakirjassa          suuntaan. Tätä vuotoa ei olisi voitu pysäyttää
30802: vuodelta 1961 järjestön jäsenmaat sopivat, että     ilman jatkuvasti tiukentuvia määräyksiä. Sään-
30803: ne pyrkivät vähentämään tavaroiden ja palve-        nöstelyä ryhdyttiin siksi muodollisestikin vä-
30804: lusten kansainvälisen kaupan esteitä sekä edis-     hentämään todellista tilannetta vastaavaksi.
30805: tämään pääomanliikkeiden vapauttamista.             Kilpailu ja sitä kautta tehokkuus ovat tämän
30806: Myös Rooman sopimuksen artikla 67 edellyt-          seurauksena lisääntyneet rahoitusmarkkinoilla
30807: tää EY:n jäsenmailta pääomanliikkeiden rajoi-       ja yleisön sijoitus- ja rahoitusmahdollisuudet
30808: tusten asteittaista poistamista. Useimmat maat      monipuolistuneet.
30809: ovatkin johdonmukaisesti purkaneet valuutan-
30810: säännöstelyään.                                       Valuutansäännöstelyn liberalisoinnissa Suo-
30811:    Valuutansäännöstelyä koskeva keskeinen           mi on valinnut asteittaisen etenemisen strate-
30812: EY-direktiivi on nk. toinen pääomanliikedirek-      gian. Tarkoitus on ollut välttää kotimaisten
30813: tiivi (Council Directive of 24 June 1988 for the    rahoitusmarkkinoiden pienuudesta ja suhteelli-
30814: implementation of article 67 of the Treaty          sesta kehittymättömyydestä johtuvat tasapai-
30815: 88/361/EEC). Sen perusteella EY:n jäsenmai-         no11omuudet ja antaa suomalaisille markkina-
30816: den on vapautettava pääomanliikkeensä               osapuolille aikaa sopeutua uusiin olosuhteisiin.
30817: 1. 7.1990 mennessä. Espanja, Portugali, Kreik-      Asteittainen eteneminen on jättänyt myös ai-
30818: ka ja Irlanti ovat kuitenkin eräiden pääoman-       kaa kehittää lainsäädäntöä muuttuneisiin olo-
30819: liikkeiden osalta saaneet vapauttamiselle lisäai-   suhteisiin soveltuvaksi. Viime vuosina lainsää-
30820: kaa vuoden 1992 loppuun asti.                       däntötyö rahoitusmarkkinoiden säätelemiseksi
30821:    Suuri osa muista yhteisömaista on jo tosiasi-    onkin edennyt nopeasti.
30822: assa luopunut pääomanliikkeidensä sääntelys-          Tällä hetkellä ovat rajoitusten kohteena vielä
30823: tä. Italia luopuu jäljellä olevista pääomanliik-    seuraavat valuuttatoimeel:
30824: keisiin liittyvistä rajoituksista viimeisenä
30825: 1.7.1990.                                            - ennen 1.2.1990 liikkeeseen laskettujen
30826:                                                     markkamääräisien    joukkovelkakirjalainojen
30827:                                                     myynti ulkomailla asuville;
30828: Suomen valuutansäännöstely
30829:                                                        - suomalaisten yritysten oikeus myöntää
30830:    Suomessa kuten muissakin Pohjoismaissa           tai ottaa lyhytaikaisia luottoja muutoin kuin
30831: valuutansäännöstelyn purkaminen on käynnis-         ulkomaankaupan rahoitukseen;
30832: tynyt verrattain myöhään. Valuutansäännöste-          - sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin
30833: lyä on meillä olennaisemmin vapautettu vasta        (ml. j ohdannaisinstrumentit );
30834: viimeisen viiden vuoden aikana. Liberalisoin-
30835: nissa on edetty asteittain ja maltillisesti.           - yksityishenkilöiden  ulkomaanvaluutta-
30836:    Säännösteltyjen rahamarkkinoiden aikaan          määräinen luotonotto (yksityishenkilöiden si-
30837: valuutansäännöstelyä käytettiin Suomessa ra-        joitukset ulkomaille vapautuvat viimeistään
30838: hapolitiikan mitoituksen varmistamiseen. Va-        1.7.1990);
30839: luutansäännöstelyn avulla pyrittiin myös suo-            -   rahoituslaitosten ulkomainen toiminta.
30840: jaamaan Suomen kehittymättömiä rahoitus-
30841: markkinoita ulkoa tulevilta häiriöiltä ja pää-
30842: omia ohjailemalla edistämään taloudellista          1)   Luettelossa on mainittu keskeiset säätelyn piirissä
30843:                                                          olevat valuuttatoimet; luettelosta puuttuvat ne luvan-
30844: kasvua. Olosuhteet ovat elinkeinoelämän kan-             varaiset valuuttatoimet, joihin lupa hakemuksesta
30845: sainvälistymisen ja rahoitusmarkkinoiden kehi-           yleensä myönnetään.
30846:                                                                                                     73
30847: 
30848: Suomen suhtautuminen                                räykset liikkeenperustamisesta ja yhteisömai-
30849:                                                     den kansalaisten oikeudesta hankkia omistuk-
30850:     Suomen Pankin valuuttamääräyksistä luopu-       seensa EY-alueella toimivien yhtiöiden osak-
30851: minen ei ilmeisesti tuottaisi maallemme merkit-     keita ja kiinteätä omaisuutta antavat kuitenkin
30852: täviä ongelmia. Tehoaan menettävän säännös-         jo nyt osviittaa siitä, mikä EES-sopimuksen
30853: telyn purkaminen on toteutettava joka tapauk-       sisältö tältä osin voisi olla.
30854: sessa Euroopan integraatioratkaisuista riippu-
30855: matta. Yritysten, yksityishenkilöiden ja rahoi-
30856: tuslaitosten mahdollisuudet joustavasti sopeu-      Liikkeenperustamisoikeus (etablointi) ja
30857: tua uusiin olosuhteisiin paranevat sitä mukaa       yritysostot
30858: kun kokemus toimivista rahoitusmarkkinoista
30859: lisääntyy. Talouspoliittisesti tärkeää on kuiten-      Rooman sopimuksessa erotetaan tms1staan
30860: kin voida itse valita valuutansäännöstelyn pur-     yhtäältä liikkeenperustamista ja osakkeiden va-
30861: kamisen aikataulu. Integraatiokehitys ei tältä      paata hankintaa koskevat määräykset sekä toi-
30862: osin aiheuttane ongelmia.                           saalta pääomaliikkeiden vapauttamista koske-
30863:     Vapauttaruispäätökset lisäävät paaomien         vat määräykset. Pääomien vapaa liikkuvuus on
30864: liikkuvuutta yli rajojen. Tämä kasvattaa vähi-      välttämätön edellytys sille, että yli kansallisten
30865: tellen kilpailua ja tehokkuutta kotimaisilla ra-    rajojen yleensä voidaan perustaa liikkeitä tai
30866: hoitusmarkkinoilla. Rahoitussektorin rakenne-       ostaa vieraan maan yhtiön osakkeita. Pääoma-
30867: muutos voimistuneekin merkittävästi lähivuosi-      ja maksuliikenteen vapauttamiseen tähtäävien
30868: na. Rahoitukseen liittyvät riskit monipuolistu-     eri direktiivien nojalla tätä liikennettä rajoitta-
30869:  vat, mutta myös suojautumismahdollisuudet          vat eri esteet on pääosin poistettu. Niinpä
30870:  lisääntyvät.                                       EY -maiden kansalaiset voivat 1. 7.1990 alkaen
30871:     Valuuttapankkijärjestelmä täyttää nykyisin      miltei rajoituksetta siirtää pääomia yhteisömai-
30872:  useita tehtäviä. Ensisijaisesti se turvaa tiedon   den välillä osakkeiden ja kiinteän omaisuuden
30873:  saannin valuuttatoimista. Valuuttapankit ke-       ostamista varten.
30874:  räävät suurelta osin ne tiedot, joiden pohjalta       Rooman sopimuksen määräykset liikkeen
30875:  maksutasetilasto kootaan. Tehtävän hoitami-        perustamisesta perustuvat syrjimättömyysperi-
30876:  nen on mahdollista myös muuntyyppisin jär-         aatteeseen. Keskeisimpänä periaatteena on, et-
30877:  jestelyin, mutta toistaiseksi valuuttapankkijär-   tä kaikki kansallisuuteen perustuva syrjintä on
30878:  jestelmän ylläpito on nähty edelleen tarkoituk-    kielletty. Jonkin yhteisömaan kansalaisilla tai
30879:  senmukaiseksi.                                     yhtiöillä tulee toisessa yhteisömaassa olla sa-
30880:     Kysymys suorista sijoituksista Suomeen on       manlainen oikeus etabioitua tai ostaa osakkeita
30881:  neuvotteluissa kytketty keskeisesti pääoman-       kuin ao. maan omilla kansalaisilla ja yhtiöillä.
30882:  liikkeiden vapauteen. Ulkomaalaisomistuksen           Rooman sopimuksen 52. artiklan mukaan
30883:  rajoituksia käsitellään lähemmin seuraavassa       liikkeen perustaruisoikeus käsittää seuraavat
30884:  kappaleessa. Rajoitusten poistamiselle ei kui-     toiminnot:
30885:  tenkaan ole esteitä rahapolitiikan harjoittami-       - oikeuden ryhtyä itsenäiseen liiketoimin-
30886:  sen tai rahoitusmarkkinoiden tehokkaan toi-        taan - oikeuden harjoittaa itsenäistä liiketoi-
30887:  minnan kannalta.                                   mintaa
30888:                                                     - oikeuden perustaa yrityksiä - oikeuden
30889:                                                     johtaa yrityksiä.
30890: 4.4.2. Ulkomaalaisomistus                              Kyseisen artiklan nojalla vallitsee EY -alueel-
30891:                                                     la laaja liikkeen perustaruisvapaus (etablointi-
30892:  Yhteisölainsäädäntö                                vapaus).
30893:                                                        Liikkeen perustaruisoikeuteen liittyy oikeus
30894:   Useimmissa EFTA-maissa ulkomaalaisten             hankkia toisen EY -maan yhtiön osakkeita il-
30895: oikeutta hankkia omistukseensa kiinteätä            man esteitä ja rajoituksia. Tästä sisältyy mää-
30896: omaisuutta ja yrityksiä rajoitetaan eri tavoin.     räyksiä Rooman sopimuksen 221. artiklaan.
30897: Minkä verran EFTA-maiden edellytetään pois-         Sen mukaan yhteisön jäsenvaltiot sitoutuvat
30898: tavan ulkomaalaisomistukseen liittyviä rajoi-       takaamaan "muiden jäsenvaltioiden kansalai-
30899: tuksiaan EES-sopimuksen syntymisen myötä,           sille yhdenvertaisen oikeuden omiin kansalai-
30900: selviää vasta sopimusneuvottelujen lähdettyä        siinsa verrattuna osallistua yhtiöiden osakepää-
30901: käyntiin. Rooman sopimus ja yhteisön mää-           oman muodostamiseen". Yhteisömaat eivät
30902: 
30903:  10 300306U
30904: 74
30905: 
30906: siis saa rajoittaa tai estää yhtiöittensä siirtymis-   meen ja ulkomaisten yhtiöiden yritysostoja
30907: tä fuusion, yritysoston tai haltuunoton kautta         Suomessa. Toiseksi rajoituslaki sisältää sään-
30908: (mergers, acquisitions and takeovers) toisen           nöksiä ulkomaalaisen ja ulkomaisen yhtiön
30909: EY -maan yhtiöiden omistukseen. Tätä oikeutta          oikeudesta hankkia omistukseensa kiinteätä
30910: ei saa myöskään epäsuorasti tehdä tyhjäksi             omaisuutta Suomessa.
30911: esimerkiksi siten, että ulkomaisessa omistuk-             Rajoituslaki koskee kauppaa, teollisuutta ja
30912: sessa olevien osakkeiden äänioikeutta huonou-          useimpia palveluelinkeinoja harjoittavia yh-
30913: netaan kotimaisessa omistuksessa oleviin osak-         tiöitä. Sen sijaan luottolaitoksia ja vakuutus-
30914: keisiin verrattuna. Toisen EY -maan kansalai-          yhtiöitä varten on omaa erityislainsäädäntöä.
30915: sen oikeutta osallistua yhtiöiden johtoelimiin ei         Yhtiöiden ulkomaalaisomistusta koskevat
30916: myöskään saa rajoittaa.                                rajoitukset kohdistuvat ulkomaisen yrityksen
30917:    Ainoana käytännössä sallittuna poikkeukse-          maahantuloon liikkeenperustamisen tai suoma-
30918: na liikkeen perustamiseen ja osakkeiden hank-          laisen yhtiön haltuunoton muodossa. Kun ul-
30919: kimiseen liittyvistä määräyksistä ovat sellaiset       komaalaisomisteinen yhtiö on kerran etabloitu-
30920: toimet, jotka ovat välttämättömiä jäsenvaltion         nut Suomeen tai myönnetyn luvan nojalla saa-
30921: oleellisten turvallisuusetujen suojelemiseksi ja       nut haltuunsa suomalaisen yrityksen, sen liike-
30922: jotka koskevat aseiden, ammusten ja sotatar-           toiminnalle ei aseteta mitään esteitä eikä liike-
30923: vikkeiden tuotantoa ja kauppaa. Milloin jon-           toimintaa myöskään vaivata viranomaisten ta-
30924: kin yhtiön pitäminen kotimaisissa käsissä kat-         holta. Varsinaisen liiketoiminnan osalta ulko-
30925: sotaan maan turvallisuuden kannalta oleellisen         maalaisomisteisten ja suomalaisten yhtiöiden
30926: tärkeäksi, voidaan sen omistus siis rajata vain        välillä ei siis ole mitään eroja. Ainoa rajoitus,
30927: oman maan kansalaisiin.                                joka liittyy ulkomaalaisomisteiseen yhtiöön,
30928:                                                        on, ettei se saa ilman kauppa- ja teollisuusmi-
30929:                                                        nisteriön lupaa ostaa kiinteätä omaisuutta eikä
30930: Kiinteä omaisuus                                       suomalaisten yhtiöiden osakkeita ja tuotanto-
30931:                                                        laitoksia. Ilman tällaisia rajoitteita voi Suo-
30932:    Pääomaliikkeiden vapauttamisesta 24.6.1988          messa toimia vain yhtiö, jonka ulkomaalaiso-
30933: annetun direktiivin (88/361 EEC) mukaan                mistus on rajattu enintään 20 OJo:in osakepää-
30934: kiinteään omaisuuteen kohdistuvat sijoitukset          omasta. Kauppa- ja teollisuusministeriön luval-
30935: ovat vapaat kaikille yhteisömaissa kotipaikan          la ko. prosenttiosuutta voidaan yksittäista-
30936: omaaville luonnollisille ja oikeushenkilöille.         pauksessa korottaa 40 % :in.
30937: Kaikki rajoitukset tässä suhteessa on (Portuga-           Aikoinaan ulkomaisia sijoituksia ei sallittu
30938: lia lukuunottamatta) poistettava 1. 7.1990 men-        lainkaan tai vain rajoitetusti eräillä arkoina
30939: nessä. Määräykset sijoitusten vapauttamisesta          pidetyillä aloilla. Tällaisia aloja olivat muun
30940: eivät kuitenkaan koske lomakiinteistöjen ("se-         muassa metsäteollisuus, liikenne, arvopaperi-
30941: condary residences") hankintaa.                        kauppa, huolinta, varustamoala ja kiinteistön-
30942:                                                        välitys. Viime vuosina periaatteellisia rajoituk-
30943:                                                        sia on kuitenkin nopeassa tahdissa purettu,
30944: Tilanne Suomessa                                       eikä viranomaisten suhtautuminen ulkomaisiin
30945:                                                        sijoituksiin Suomen talouselämässä ole enää
30946:    Keskeisin Suomeen suuntautuvia ulkomaisia           erityisen estävä.
30947: sijoituksia sääntelevä säädös on 28.7.1939 an-            Rajoituslaki on nykyisin vanhentunut. Halli-
30948: nettu laki ulkomaalaisten sekä eräiden yhteisö-        tus on asettanut komitean, jonka tehtävänä on
30949: jen oikeudesta omistaa ja hallita kiinteätä            koko ulkomaalaisomistuskysymyksen perus-
30950: omaisuutta ja osakkeita eli ns. rajoituslaki.          teellinen selvittäminen ja arviointi. Komitean
30951: Lain esikuvana on ollut Ruotsin vastaava,              tulee selvittää, missä määrin on edelleen tar-
30952: vuonna 1916 säädetty laki, joka oli Ruotsissa          peen soveltaa rajoituksia kiinteistönomistuk-
30953: voimassa aina vuoteen 1983 saakka. Rajoitus-           seen ja yritysostoihin sekä laatia asian vaatimat
30954: lakiin on vuosien varrella tehty joukko muu-           lainsäädäntöehdotukset. Työn laajuuden vuok-
30955: toksia, mutta sen pääsisältö on pysynyt sama-          si uutta lainsäädäntöä saataneen aikaan vasta
30956: na.                                                    muutaman vuoden kuluttua.
30957:    Rajoituslain säännöksillä on kaksi tavoitet-           Uutta lainsäädäntöä odotettaessa hallitus on
30958: ta. Ensinnäkin lain nojalla kontrolloidaan ul-         23.11.1989 tehnyt periaatepäätöksen Suomen
30959: komaisten yhtiöiden liikkeen perustamista Suo-         suhtautumisesta ulkomaisiin sijoituksiin. Pe-
30960:                                                                                                    75
30961: 
30962: rusajatuksena on, että suhtautuminen ulkomai-       sa. Liikkeen perustamisvapauden vahvistami-
30963: siin sijoituksiin on aina lähtökohtaisesti myön-    nen puolin ja toisin mahdollisessa EES-sopi-
30964: teinen. Vain siinä tapauksessa, että oleellisen     muksessa on siten elinkeinoelämämme yleisten
30965: tärkeät kansalliset intressit joutuisivat uhana-    etujen mukaista.
30966: laisiksi, voisi hallitus olla tähän suostumatta.       Liikkeen perustamissääntöjä lievennettäessä
30967: On oletettavaa, että kielteinen kanta tulisi vain   olisi kuitenkin otettava huomioon Suomen ja
30968: harvoin kyseeseen. Hallitus ei tämän mukaises-      EY: n kansantalouksien väliset mittakaavaerot.
30969: ti näe estettä, että ulkomainen omistus suoma-      Alkavissa EES-neuvotteluissa olisi pyrittävä
30970: laisissa yhtiöissä voi nousta 100 OJo :in saakka.   siihen, että Suomi saisi poikkeusjärjestelyin
30971: Sanottu koskee myös metsäteollisuusyhtiöitä,        edelleen tietyssä laajuudessa ylläpitää ulko-
30972: joissa laajamittaista ulkomaista omistusta tä-      maalaisomistusta koskevia rajoituksia kiinteän
30973: hän mennessä on pidetty vähemmän suotava-           omaisuuden ja yhtiöiden suhteen siten kuin
30974: na.                                                 jäljempänä selostetaan.
30975:    Sen sijaan hallituksen suhtautuminen kiin-
30976: teän omaisuuden ulkomaalaisomistukseen on
30977: varauksellinen. Mikäli metsiä hallussaan pitävä     Kiinteä omaisuus
30978: suomalainen yhtiö olisi siirtymässä haltuuno-
30979: ton kautta ulkomaiseen omistukseen, lupa yri-         Kiinteän omaisuuden osalta on todettava,
30980: tysostolle annetaan vain ehdolla, että ostettava    että pääomaliikkeiden vapauttamisesta annettu
30981: yhtiö luopuu metsäomistuksestaan.                   direktiivi (88/361 EEC) sallii lomakiinteistöjen
30982:    Hallituksen eduskunnalle 28.11.1989 anta-        hankintaa koskevan kansallisen lainsäädännön
30983: massa tiedonannossa Suomen suhtautumisesta          toistaiseksi. Vaikka yhteisölainsäädäntö tällä
30984:  Länsi-Euroopan yhdentymiskehitykseen koske-        alalla omaksutaankin, voidaan siis edelleen
30985: teliaan myös kysymystä ulkomaisen omistuk-          jatkaa ulkomaisen kiinteistöhankinnan valvon-
30986:  sen rajoista. Tiedonannossa todetaan hallituk-     taa esimerkiksi ranta-alueilla tai saaristossa.
30987:  sen kantana olevan, että ulkomaalaisten omis-        Alkavissa neuvotteluissa hallitus lähtee siitä,
30988:  tusoikeuden rajoitukset olisi pidettävä perus-     että Suomelle jäisi edelleen mahdollisuus val-
30989:  tavaa laatua olevan kansallisen edun edellyttä-    voa ulkomaalaisen oikeutta hankkia Suomessa
30990:  mällä pohjalla, erityisesti maapohjan, metsien     omistukseensa kiinteän omaisuuden muodossa
30991:  ja muiden keskeisten luonnonvarojen sekä pe-       olevia luonnonvaroja.
30992:  rusenergian tuotannon osalta. Tiedonannossa
30993:  todetaan lisäksi Suomen ja muiden EFTA-mai-
30994:  den joutuvan EY:n kanssa alkavissa neuvotte-       Yritykset
30995:  luissa käsittelemään aikanaan ulkomaalaiso-
30996:  mistukseen liittyviä rajoituksia. Neuvotteluissa      Yhteisössä voimassa olevan lainsäädännön
30997:  on tiedonannon mukaan sovittava välttämättö-       omaksuminen EES-sopimuksen perustaksi
30998:  mistä poikkeus- ja siirtymäkauden rajoituksis-     merkitsisi, ettei EFTA- ja EY -maiden kansalai-
30999:  ta.                                                siin ja yhtiöihin enää voitaisi soveltaa rajoitus-
31000:                                                     laissa olevia, ulkomaalaisen oikeutta hankkia
31001:                                                     omakseen suomalaisia yhtiöitä ja tuotantolai-
31002: Suomen tavoitteet                                   toksia rajoittavia säännöksiä. Suomi ja muut
31003:                                                     ulkomaalaisrajoituksia soveltavat EFTA-maat
31004:   Yrityksemme ovat nopeasti kansainvälisty-         joutuvat luopumaan tämänkaltaisista rajoituk-
31005: neet. Viime vuosina suomalaiset yritykset ovat      sista, ellei poikkeusjärjestelyin toisin sovita.
31006: ulkomailla ostaneet satakunta yritystä vuodes-      Yhteisölainsäädännön omaksuminen sellaise-
31007: sa. Erityisesti metsäteullisuuden toimeliaisuus     naan ei kuitenkaan sinänsä aiheuttaisi tarvetta
31008: ulkomaisten yhtiöiden ostajana ja perustajana       kumota alan lainsäädäntöä, vaan sitä voitaisiin
31009: on ollut vilkasta. Suomen metsäteollisuusyhtiöt     edelleenkin soveltaa EFTA- ja EY -maihin kuu-
31010: ovat 1980-luvulla perustaneet tai hankkineet        lumattomien ulkomaalaisten ja yhtiöiden Suo-
31011: omistukseensa parikymmentä puunjalostusalan         messa tekemiin yritysostoihin. Sen sijaan tällai-
31012: yhtiötä pelkästään Euroopan yhteisön alueelta.      sia rajoituksia ei saisi käyttää EFTA-maiden
31013:    On ensiarvoisen tärkeää, että talouselämäm-      tai EY:n yhtiöiden ostaessa Suomessa yrityk-
31014: me voi jatkaa kansainvälistymistään ilman es-       siä. Ulkomaalaisomistusta EFTA-maiden ja
31015: teitä päämarkkina-alueellaan Länsi-Euroopas-        EY:n yhtiöiltä ja kansalaisilta voitaisiin käy-
31016: 76
31017: 
31018: tännössä rajoittaa vain, milloin tämä katsotaan          EFTA-maiden ja EY -komission edustajien
31019: välttämättömäksi ''oleellisten turvallisuusetu-       tapaamisissa on lähinnä käsitelty maailmanta-
31020: jen suojelemiseksi" (Rooman sopimuksen 223.           louden ja jäsenmaiden taloudellista tilannetta
31021: artikla).                                             ja tulevaisuuden näkymiä. Viime aikoina on
31022:    Suomi on viime vuosina lieventänyt ulko-           entistä enemmän tarkasteltu rakenteellisia ky-
31023: maista omistusta koskevaa rajoituskäytäntöä.          symyksiä kuten kansainvälisten pääomanliik-
31024: Niin pitkälle viety liberalisointi, kuin mitä         keiden vapauttamista. Yhdentymisen vaikutuk-
31025: yhteisölainsäädäntö nykyisellään edellyttää, ei       sia teollisuuden eri aloihin on ruvettu tutki-
31026: kuitenkaan antaisi Suomelle riittävästi mahdol-       maan EFTAssa ja EY:ssä mahdollisimman yh-
31027: lisuuksia valvoa ulkomaalaisomistusta maan            täläisin menetelmin.
31028: talouselämässä. EES-neuvotteluissa olisikin py-
31029: rittävä sellaisiin järjestelyihin, jotka sallisivat
31030: Suomen viranomaisten valvoa ja tarvittaessa           Suomen suhtautuminen
31031: rajoittaa ulkomaalaisomistusta suomalaisissa
31032: yhtiöissä ja tuotantolaitoksissa silloin, kun tä-
31033: mä on tarpeen perustavaa laatua olevien kan-             EES-järjestelyssä olisi luonnollista laajentaa
31034: sallisten intressien varjelemiseksi. Tämän lisäk-     tietojenvaihto sopimuksen toteuttamisen ja toi-
31035: si tulisi Suomen yhtiölainsäädännön edelleen          mivuuden taloudelliseen tarkasteluun. Tavoit-
31036: antaa osakeyhtiöille oikeus halutessaan sisällyt-     teena voisi olla tunnistaa sellaisia talouspoliitti-
31037: tää yhtiöjärjestyksiinsä ns. ulkomaalaislause-        sia toimia ja käytäntöjä, jotka haittaavat tava-
31038: ke.                                                   roiden, palvelusten, pääoman ja työvoiman
31039:                                                       vapaata liikkuvuutta EES-alueella. Seurantaa
31040:                                                       varten olisi ilmeisesti yhteisesti sovittava vää-
31041: 4.4.3. Talouspolitiikkaa koskeva tietojen-            ristymiä mittaavista osoittimista. Toinen tehtä-
31042:        vaihto                                         väalue voisi olla integraation syventämisen net-
31043:                                                       tovaikutusten erittely. Sillä pyrittäisiin tunnis-
31044:    EFTAn ja EY:n vuoden 1984 Luxemburgin              tamaan hyötyjen ja kustannustt(n rakenteelli-
31045: julistuksessa sovittiin yhteyksien lisäämisestä       nen, alueellinen ja toiminnallinen jakaantumi-
31046: talous- ja rahapolitiikassa. Tältä pohjalta           nen.
31047: EFTA-maiden ja EY -komission edustajat ovat             Talousnäkymiä ja tiedossa olevia talous-
31048: tavanneet toisiaan säännöllisesti erityiskokouk-      poliittisia toimia koskeva tietojenvaihto pysyy
31049: sissa ja muun kansainvälisen toiminnan yhtey-         tärkeänä. Esimerkiksi EY :n pyrkimykset ta-
31050: dessä.                                                lous- ja valuuttaliiton (EMU) aikaansaamiseksi
31051:    EES-sopimus lisäisi taloudellista vuorovai-        vaikuttaa monella tavoin EFT A-maidenkin ta-
31052: kutusta EFTA- ja EY-maiden kesken. Talous-            louspolitiikan hoitoon.
31053: politiikkaa koskevan tietojenvaihdon tarve
31054: kasvaa markkinoiden integroitumisen myötä.               Yhteydenpidon sisältö ja institutionaaliset
31055: Tietojenvaihdon tarkoituksena on antaa ta-            järjestelyt määräytyvät EES-sopimuksen muo-
31056: louspoliittista taustaa kunkin maan itsenäiselle      dosta. Merkitystä on myös sillä, että talous-
31057: päätöksenteolle. Keskusteluissa ei pyritä             politiikan yhteensovittamista koskevat EY :n
31058: EFTA-maiden ja EY:n talouspolitiikan yhteen-          säädökset eivät ole kiinteytyneet, vaan näyttä-
31059: sovittamiseen.                                        vät olevan huomattavien muutosten edessä.
31060:                                                                                                      77
31061: 
31062: 4.5. Henkilöiden liikkuminen                              EY :n työlainsäädäntöä koskevat sopimukset
31063:                                                        eivät ole toistaiseksi tulleet voimaan. Vuonna
31064: 4.5.1. Työmarkkinat                                    1980 jäsenmaat saivat valmiiksi sopimussuhtei-
31065:                                                        siin sovellettavaa lakia koskevan yleissopimuk-
31066:    EFTA-maiden ja EY:n välisissä selvityskes-          sen. Se ei ole kuitenkaan tullut voimaan, koska
31067: kusteluissa osapuolet ovat ilmaisseet halunsa          riittävän moni maa ei ole vielä ratifioinut sitä.
31068: edetä kohti EES-työmarkkinoiden luomista.              Tämän yleissopimuksen työsopimuksia koske-
31069: Sveitsi, Liechtenstein ja Islanti ovat tosin           vissa määräyksissä säädetään, että työsopimus-
31070: omien erityisolojensa pohjalta edellyttäneet           ta arvostellaan sen valtion lain perusteella,
31071: tässä kysymyksessä tiettyjä erityisjärjestelyjä        jossa työntekijä tavallisesti työskentelee, vaik-
31072: ennakkoehtona neuvottelujen aloittamiselle.            ka hän väliaikaisesti suorittaisi työtään jossa-
31073: Muilla EFTA-mailla ei ole alustavissa neuvot-          kin muussa maassa. Tästä pääsäännöstä on
31074: teluissa ilmaantunut tähän tarvetta.                   kuitenkin poikkeuksia.
31075:    EES-työmarkkinat pohjautuisivat Rooman                 Työehtosopimukset kuuluvat puolestaan eri
31076: sopimuksen 48-51 artikloihin, neuvoston ase-           lainvalintasääntöjen alaisuuteen. Periaatteessa
31077: tukseen 1612/68/EEC työntekijöiden liikku-             osapuolet voivat vapaasti sopia, minkä valtion
31078: vuuden vapauttamisesta sekä näitä tarkentaviin         lain mukaan heidän keskinäistä suhdettaan
31079: säädöksiin.                                            arvostellaan. Jollei työehtosopimuksessa ole
31080:    Näiden säädösten mukaan EY:n työmark-               erityistä lakiviittausta, sovelletaan sen valtion
31081: kina-alueella on oikeus etsiä työtä toisessa           lakia, johon sopimus läheisimmin liittyy.
31082: jäsenmaassa kolme kuukautta. Oleskelulupa                 Hallituksen lähtökohtana on, että ulkomai-
31083: myönnetään työsuhteen synnyttyä. Liikkumi-             nen työntekijä Suomessa on samojen työlain-
31084: nen on siis olennaisesti rajoitetumpaa kuin            säädännön ja työehtosopimusten määräysten
31085: pohjoismaisilla työmarkkinoilla, joilla on voi-        alainen kuin suomalainen työntekijä. Ulkomai-
31086: massa passiunioni.                                     nen työnantaja ja työntekijä voivat eräin rajoi-
31087:    Asetuksen 1612/68/EEC mukaan toisen EY-             tuksin sopia keskinäisessä työsuhteessaan so-
31088: maan kansalaista on kohdeltava tasa-arvoisesti         vellettavasta laista. Sopimuksella ei kuitenkaan
31089: oman maan kansalaisten kanssa seuraavissa              voida poiketa Suomen pakottavista oikeus-
31090: asioissa: oikeus etsiä työtä ja solmia työsuhde        normeista, joita ovat esimerkiksi säännöllistä
31091:  sekä saada siihen liittyvä oleskeluoikeus, työ-       ja enimmäistyöaikaa, ylityökorvauksia, työtur-
31092:  suhteen ehdot, sosiaaliturva ja verotuskohtelu,       vallisuutta, vähimmäispalkkaa sekä syrjintä-
31093:  koulutus, järjestäytymisoikeus ja oikeus asun-        suojaa koskevat työsopimus-, työturvallisuus-
31094:  toon.                                                 ja työaikalain säännökset ja niiden nojalla
31095:     EES-maiden kansalaisten työnhaku- ja työ-          annetut määräykset.
31096:  suhteen solmimisoikeus edellyttäisi Suomessa             Suomessa on ulkomaalaisilla oikeus vapaasti
31097:  ulkomaalaislain ja -asetuksen tarkistamista           järjestäytyä ammattiliittoihin. Sen sijaan eräi-
31098:  oleskelu- ja työluvan osalta. Työvoimapalvelu-        den keskeisten työmarkkinajärjestöjen välisen
31099:  jen suhteen Suomen periaatteena on jo nyt             luottamusmiessopimuksen mukaan ammattiyh-
31100:  tarjota pysyväisluonteisesti Suomessa asuvalle        distyksen tai sen ammattiosaston luottamus-
31101:  ulkomaalaiselle tasa-arvoinen oikeus julkisiin        mieheksi voidaan valita vain Suomen kansalai-
31102:  palveluihin. Tämän johdosta mm. työnvälitys-          nen. Tällaiset rajoitukset ovat ristiriidassa em.
31103:  laissa ja työvoimapoliittisessa aikuiskoulutusla-     EY-asetuksen kanssa. Eräät muutkin Suomessa
31104:  kiesityksessä ei ole erikseen säädetty muiden         työmarkkinajärjestöjen keskinäisin sopimuksin
31105:  maiden kansalaisista. Työllisyyslain mukaan           säädellyt asiat perustuvat EY:ssä lainsäädän-
31106:  myös Suomen kansalaisuutta vailla olevalle            töön. Tämä muodostaa ongelma-alueen, joka
31107:  Suomessa asuvalle henkilölle on järjestettävä         on selvitettävä yhdessä työmarkkinajärjestöjen
31108:  mahdollisuus tehdä työtä työllisyyslaissa sääde-      kanssa. Hallituksen mielestä EFTA-maiden ja
31109:  tyllä tavalla, ottaen kuitenkin huomioon hänen        erityisesti Pohjoismaiden tulisi pyrkiä vaikutta-
31110:  työtekoaan koskevat erikseen annetut säännök-         maan siihen, että työmarkkinajärjestöjen ase-
31111:  set (26 §). Vaikka laki sinänsä ei ole ristiriidas-   ma ja sopimusoikeus turvattaisiin.
31112:  sa EY -asetuksen kanssa, voitaisiin sen uudel-           EY-asetuksessa 1612/68/EEC säädetty tasa-
31113:  leenkirjoittamista harkita niin, että Suomen          arvoinen oikeus asumiseen, mukaanlukien
31114:   kansalaisuusvaatimus ja em. 26 § korvattaisiin       asunnon omistaminen, edellyttäisi, että lakia
31115:   pysyväisluonteisen asumisen vaatimuksena.             ulkomaalaisen sekä eräiden yhteisöjen oikeu-
31116: 78
31117: 
31118: desta omistaa ja hallita kiinteää omaisuutta ja     pyrittävä ottamaan huomioon EES-alueen yh-
31119: osakkeita tarkistetaan. Tarkistuksella olisi tur-   teistyön kehittämisessä.
31120: vattava Suomessa pysyvästi asuvalle EES-maan           Pohjoismaiset työmarkkinat ja siihen liittyvä
31121: kansalaiselle yleinen oikeus hankkia ja hallita     työnvälitysyhteistyö tullaan säilyttämään. Sen
31122: kiinteää omaisuutta tai asunto-osakkeita vaki-      sijaan pohjoismaisen työvoimapoliittisen yh-
31123: tuisen asunnon ollessa kysymyksessä.                teistyön tehtäväalue ja instituutiot suhteessa
31124:    Asetuksessa on rajattu ne perheenjäsenet,        EES:iin olisi huolellisesti tarkistettava. Myös
31125: joilla on oikeus muuttaa työntekijän mukana.        Suomen työhallinnon valmiuksia on merkittä-
31126: Heillä on myös oikeus koulutukseen ja työhön,       västi kehitettävä vastaamaan EES-työmarkki-
31127: vaikka he eivät olisi minkään EY -maan kansa-       noiden haasteita.
31128: laisia. Asetuksenmuutosesityksessä perheenjä-          Suhteessa kolmansiin maihin EY -maat eivät
31129: senten ja koulutuksen rajausta ollaan parhail-      harjoita yhteistä siirtolaisuuspolitiikkaa. Sen
31130: laan väljentämässä. Suomen tasa-arvoperiaat-        sijaan ne ovat sopineet keskinäisistä siirtolai-
31131: teen mukaisesti myös pysyväisluonteisesti           suuspoliittisista konsultaatioista. Samaa peri-
31132: maassa asuvan ulkomaalaisen perheenjäsenille        aatetta sovellettaisiin EES:ssäkin.
31133: taataan jo nykyisin tasa-arvoinen kohtelu mm.          Asetuksessa 1612/68/EEC on säädös, jonka
31134: työlupien ja koulutuksen suhteen, ulkomaalais-      mukaan avoimiin työpaikkoihin, joita ei saada
31135: laissa tai -asetuksessa ei ole määritelty oleske-   täytetyksi oman maan työnhakijoilla ja jotka
31136: luluvan myöntämisen yhteydessä perheenjäse-         ilmoitetaan EY:n jäsenmaiden työnvälityksiin,
31137: ma. Säädösten tarkistuksessa EES-maiden             ei saada eräitä poikkeuksia lukuunottamatta
31138: työntekijöiden perheenjäsenet olisi kansalai-       ottaa kolmansien maiden kansalaisia ennen-
31139: suudesta riippumatta vapautettava työluvan          kuin työpaikat ovat olleet haettavina EY -mai-
31140: hankkimisesta.                                      den työnvälityksessä 18 vuorokautta.
31141:    Asetusta tarkentavissa säädöksissä annetaan
31142: jäsenmaille oikeus rajoittaa muiden jäsenmai-
31143: den kansalaisten maahantuloa ja oleskeluluvan       Suomen suhtautuminen
31144: saamista terveyteen, kansalliseen järjestykseen
31145: tai valtion turvallisuuteen liittyvien syiden pe-     Suomen hallituksen käsityksenä on, että
31146: rusteella. Muissa direktiiveissä määritellään       EES-työmarkkinat eivät aiheuta sellaista työ-
31147: oleskeluoikeuden jatkumisen kriteerit silloin       voiman hallitsematonta maahan- tai maasta-
31148: kun henkilö ei enää toimi aktiivisesti ansiotyös-   muuttoa tai sellaisia muutoksia työelämään,
31149: sä. Edelleen liikkuvuuden ja oleskeluluvan tek-     jotka edellyttäisivät maamme osalta pysyviä
31150: nisestä järjestämisestä on oma direktiivinsä.       poikkeussäädöksiä.
31151: Näihin säädöksiin sopeutuminen edellyttää
31152: Suomen vastaavien säädösten tarkistamista.
31153:                                                     4.5.2. Sosiaaliturva
31154:    Asetus 1612/68/EEC sisältää samantapaisia
31155: säännöksiä työmarkkinayhteistyön muodoista          Sosiaaliturvan koordinointi EY:ssä
31156: ja instituutioista kuin pohjoismainen työmark-
31157: kinasopimus. Hallituksen lähtökohtana on, et-          Sosiaaliturva ja sen kehittäminen kuuluvat
31158: tä EFTA-mailla on oltava tasa-arvoinen mah-         EY:ssä jäsenvaltioiden kansallisen toimivallan
31159: dollisuus osallistua asetuksessa säädettyyn         piiriin. EY:n sosiaaliturvasäännöstön merkitys
31160: työnvälitysyhteistyöhön sekä kolmikantaisen         on ainoastaan eri maista tulevaa sosiaaliturvaa
31161: neuvoa-antavan komitean ja ammattikomitean          yhteensovittava maasta toiseen muutettaessa.
31162: toimintaan.                                         Työntekijöiden vapaata liikkumista koskevissa
31163:    Sisällöllisesti arvioituna työvoimavirano-       EY:n säännöksissä lähtökohtana on, että
31164: maisten yhteistyö EY -maiden kesken näyttää         maasta toiseen siirryttäessä työntekijän ja hä-
31165: olevan heikkoa. Mm. työnvälityksen rooli EY-        nen perheenjäsentensä sosiaaliturva taataan.
31166: maiden välisen liikkuvuuden ohjauksessa on          Samoin edellytetään, että toisesta EY -maasta
31167: jäänyt vähäiseksi. EY onkin kiinnittänyt sosi-      tulevaa työntekijää kohdellaan oman maan
31168: aalisen julistuksen toimenpideohjelmassa työ-       kansalaisten kanssa yhdenveroisesti. EY: ssä so-
31169: voimapoliittisen yhteistyön tiivistämiseen huo-     siaaliturvajärjestelmiä yhteensovitetaan jäsen-
31170: miota. Pohjoismaisten työvoimaviranomaisten         valtioita sitovalla lainsäädännöllä, joka asialli-
31171: läheisestä yhteistyöstä saadut kokemukset olisi     sesti vastaa sosiaaliturvasopimusta. Sosiaalitur-
31172:                                                                                                   79
31173: 
31174: vaetuuksia ei pyritä yhdenmukaistamaan vaan          aiemmin solmimien ja EFTA-maiden keske-
31175: huolehtimaan, että henkilöt aina kuuluvat jon-       nään solmimien kahdenvälisten sosiaaliturva-
31176: kin järjestelmän piiriin eikä kaksinkertaisia        sopimusten asema ja sisältö on harkittava uu-
31177: sosiaaliturvamaksuja jouduta maksamaan.              delleen sen vuoksi, että pääosa niiden mukaan
31178:                                                      määräytyvistä etuuksista tulee säädellyksi jo
31179:                                                      EY:n monenkeskisen järjestelmän kautta. Sa-
31180: Sosiaaliturvan koordinointi EES:ssä                  ma koskisi ilmeisesti myös pohjoismaista sosi-
31181:                                                      aaliturvasopimusta, jonka sisältö sen katta-
31182:    EFTA:n sisäisten ja EY :n kanssa käytyjen         mien etuuksien osalta on eräin poikkeuksin
31183: valmistelujen edetessä sosiaaliturvan osalta on      asiallisesti sama kuin EY -säännöstön. EES-
31184: käynyt ilmeiseksi, että 19 maan muodostaman          neuvottelujen edellyttämiä selvityksiä varten
31185: EES-alueen liikkuvan työvoiman sosiaaliturvan        EFTA-maat ovat päättäneet asettaa erillisen
31186: yhteensovittaminen edellyttää kattavaa ja mo-        sosiaaliturva-asiantuntijatyöryhmän. Pohjois-
31187: nenkeskistä koordinaatiojärjestelmää. EFTA:n         maiden kesken asia on ollut aiemmin esillä
31188: ja EY:n Brysselissä 19.12.1989 pidetyn ministe-      tarkoitusta varten asetetussa pohjoismaisen so-
31189: rikokouksen julkilausuman mukaisesti tulevaa         siaaliturvapoliittisen virkamieskomitean alai-
31190: EES-sopimusta valmisteltaessa lähtökohdaksi          sessa työryhmässä.
31191: ns. neljän vapauden osalta otetaan molempien
31192: osapuolten toimesta yhteisesti relevantiksi kat-
31193: soma EY:n yhteisölainsäädäntö soveltuvin             Suomen lainsäädännön suhde EY:n asetuk-
31194: osin. EY:n sosiaaliturvasäännöstön (asetus           seen 1408
31195: 1408/71/EEC) katsotaan muodostavan EY:n
31196: ja EFTA:n valmistelevien keskustelujen perus-           Vaikka EY:n sosiaaliturvasopimussäännöstö
31197: teella sen relevantin yhteisölainsäädännön, jon-     ei sinänsä edellytä siihen liittyneiden maiden
31198: ka pohjalta neuvotteluja voidaan käydä. Kah-         sosiaaliturvalainsäädännön muuttamista, kos-
31199: denvälisiin sosiaaliturvasopimuksiin perustuva       ka se on luonteeltaan järjestelmiä yhteensovit-
31200: koordinaatio ei mm. sopimusten sisällön erilai-      tava lainsäädäntö sosiaaliturvan järjestämisek-
31201: suudesta johtuen olisi käyttökelpoinen ja työn-      si maasta toiseen siirryttäessä, se on kuitenkin
31202: tekijän edut turvaava ratkaisu.                      EY:n jäsenvaltioita suoraan sitovaa oikeutta
31203:    Täten lähtökohtana EFTAn ja EY:n välisis-         eikä salli varaumia. Mikäli nämä samat peri-
31204: sä keskusteluissa on, että EES-maiden sosiaali-      aatteet otetaan EES-sopimuksen pohjaksi,
31205: turvajärjestelmien koordinointi tapahtuisi ai-       säännöstö tulee hyväksyttäväksi sellaisenaan
31206: nakin pääosin EY:n sosiaaliturvasopimussään-         eivätkä sen määräyksistä poikkeavat järjestelyt
31207: nöstön (asetukset 1408/71/EEC ja 574/72/             ole mahdollisia teknisiä kysymyksiä ja mahdol-
31208: EEC) pohjalta. EY -asetukset ja niihin liittyvä      lisia siirtymäaikoja lukuunottamatta.
31209: muu lainsäädäntö muodostavat säännöstön,                Yhteisösäännöstö pohjautuu historiallisesti
31210: joka rakenteeltaan ja sisällöltään vastaa poh-       EY -maiden sosiaaliturvajärjestelmiin, JOissa
31211: joismaista sosiaaliturvasopimusta ja Suomen          sosiaaliturvan pnrnn kuuluminen perustuu
31212:  tekemiä kahdenvälisiä sosiaaliturvasopimuksia.      pääsääntöisesti työssäkäyntiin. Koska osa Suo-
31213:  EY:n asetus 1408 on tosiasiallisesti monenkes-      men sosiaaliturvajärjestelmästä muiden Poh-
31214:  kinen sosiaaliturvasopimus ja säätelee tällä het-   joismaiden tapaan perustuu maassa asumiseen,
31215:  kellä kaikkien EY -maiden kesken maasta toi-        säännöstön vaatimuksista aiheutuisi eräitä tar-
31216:  seen siirtyvien työntekijöiden ja heidän per-       kennustarpeita Suomen lainsäädäntöön. Tar-
31217:  heenjäsentensä sosiaaliturvaetuuksien siirty-       kennukset voitaneen tehdä Suomessa käyttäen
31218:  mistä ja yhteensovittamista. EY :n sosiaali-        soveltuvin osin hyväksi muiden Pohjoismaiden
31219:  turva-asetuksen ottaminen lähtökohdaksi laa-        kokemuksia. Tanskassa sosiaaliturva perustuu
31220:  jentaisi tämän monenkeskisen sosiaaliturvajär-      laajemmin kuin missään muussa Pohjoismaas-
31221:  jestelyn soveltamisalueen kattamaan koko            sa asumiseen. Euroopan yhteisön jäseneksi liit-
31222:  EES-alueen työntekijöiden maasta toiseen ta-        tyessään Tanska teki eräitä tarkistuksia sosiaa-
31223:  pahtuvan liikkumisen.                               liturvalainsäädäntöönsä EY:n asetuksen 1408
31224:     Mikäli liikkuvan työvoiman sosiaaliturva-        edellyttämän koordinoinnin järjestämiseksi.
31225:  etuuksien turvaaminen tapahtuu EY:n asetuk-         Norja on jo 1970-luvun alussa ennen Euroopan
31226:  sen 1408/71/EEC pohjalta, merkitsee se, että        yhteisöön liittymistä koskevan kansanäänes-
31227:  kaikkien EFTA-maiden EY-maiden kanssa               tyksen toimeenpanemista muuttanut asumispe-
31228: 80
31229: 
31230: rusteista sosiaaliturvaa koskevaa lainsäädäntö-     EY-jäsenmaissa poikkeuksellinen, joten sen so-
31231: ään, eikä Norjassa siten EES-sopimuksen edel-       peuttamista säännöstöön tarvitaan.
31232: lyttämien tarkistusten määrä näyttäisi olevan          Työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen
31233: kovin suuri. Ruotsissa ollaan parhaillaan sel-      osalta ei ole ongelmia, koska se Suomessa
31234: vittämässä muutostarpeita.                          perustuu työskentelyyn.
31235:    Suomessa oikeus sairaus- ja äitiysturvaan           Suomen työttömyysturvajärjestelmä sovel-
31236: perustuu Suomessa asumiseen ilman työskente-        tuu muilta osin EY -säännöstön määräyksiin,
31237: lyedellytystä. EY -säännöstöä sovellettaessa        mutta säännöstössä edellytetään, että työttö-
31238: Suomessa työskentelevän henkilön tulee työs-        mäksi joutunut henkilö voi toisessa jäsenmaas-
31239: kentelynsä perusteella saada oikeus Suomen          sa ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi ja
31240: sairausturvaan. Koska työskentelyyn perus-          sen maan järjestelmä, jossa hän jää työttömäk-
31241: tuvissa järjestelmissä kotona olevien perheen-      si, maksaa kolmen kuukauden ajan työttö-
31242: jäsenten kuuluminen sosiaaliturvaan perustuu        myysetuudet. Suomen lainsäädäntöä on eräiltä
31243: perheenhuoltajan työskentelyyn, myös Suo-           osin muutettava tämän mahdollistamiseksi.
31244: messa työskentelevän henkilön muissa EES-              Perhe-etuudet, joilla pääsääntöisesti tarkoi-
31245: maissa asuvat perheenjäsenet saisivat EY:n          tetaan lapsilisiä, perustuvat Suomessa maassa
31246: asetuksen 1408 mukaisesti pääsääntöisesti tur-      asumiseen. Niiden osalta käytäntö olisi sama
31247: vansa suomalaisesta järjestelmästä ottaen kui-      kuin sairausvakuutuksessa. EY -säännöstön pe-
31248: tenkin huomioon vastaava turva heidän koti-         rusteella Suomen lapsilisä olisi maksettava hen-
31249: maassaan.                                           kilön työskentelyn perusteella myös lapsille,
31250:    Vastaavasti EES-jäsenmaassa työskentelevä        jotka asuvat toisessa jäsenvaltiossa. Lisäksi on
31251: suomalainen, jonka perhe asuu Suomessa,             selvitettävä erityisesti lasten kotihoidontuen,
31252: kuuluu perheineen lähtökohtaisesti työskente-       elatustuen ja eräiden muiden sosiaalihuollon
31253: lyvaltion sosiaaliturvan piiriin ja saa sosiaali-   alaan kuuluvien rahaetuuksien kuuluminen
31254: turvaetuutensa sieltä. Kuitenkin siltä osin kuin    säännöstön soveltamispiiriin.
31255: perheellä on oikeus Suomen sairaus- ja äitiys-         Erityisesti sairausvakuutuksen ja lapsilisien
31256: turvaan, se tulisi Suomen lainsäädännön mu-         osalta EY -säännöstön hyväksyminen saattaa
31257: kaisena.                                            aiheuttaa jonkin verran lisäkustannuksia ta-
31258:    Myös Suomen kansaneläke ja yleinen perhe-        pauksissa, joissa Suomessa työskentelevän hen-
31259: eläke perustuvat maassa asumiseen eivätkä           kilön muualla asuvat perheenjäsenet olisivat
31260: työskentelyyn. EY -maiden ja Suomen kansalai-       nykykäytännöstä poiketen suomalaisen sosiaa-
31261: sia tulisi kansaneläkelainsäädännössä kohdella      liturvan piirissä. Tanskan ja muiden EY -mai-
31262: samalla tavoin. EES-järjestelyt saattavat osoit-    den kokemusten perusteella voidaan arvioida,
31263: taa tarpeelliseksi, että Suomen kansaneläke-        että lisäkustannukset jäisivät vähäisiksi eivätkä
31264: järjestelmään tehdään samantapaisia muutok-         muodostuisi ongelmaksi.
31265: sia kuin Tanska teki liittyessään EY:ön. Muu-
31266: tosten pääasiallinen vaikutus olisi, että maasta
31267: toiseen muuttavalle henkilölle maksettavan          Suomen suhtautuminen
31268: kansaneläkkeen määrä riippuisi siitä, miten
31269: pitkään hän on ollut Suomen kansaneläke-               Hallitus katsoo, että muuttavien työntekijöi-
31270: vakuutuksen piirissä. Suomalaisille maksetta-       den ja heidän perheidensä sosiaaliturvan takaa-
31271: viin kansaneläkkeisiin muutoksella olisi vaiku-     misen perustaksi voidaan ottaa EY:n sosiaali-
31272: tusta vain eräissä harvoissa poikkeustapauksis-     turvan koordinointia koskeva säännöstö (ase-
31273: sa, kun Suomen kansalainen on oleskellut pit-       tus 1408171/EEC muutoksineen). Hallitus ko-
31274: kään ulkomailla. Vastaavasti ulkomailla työs-       rostaa, että maasta toiseen siirtyvien työnteki-
31275: kentelemisen tai asumisen nojalla syntynyt elä-     jöiden sosiaaliturvan yhteensovittamista koske-
31276: keoikeus toisen EES-maan eläkkeisiin makset-        van säännöstön hyväksyminen ei merkitse
31277: taisiin suomalaiselle hänen palattuaan Suo-         muutoksia Suomessa pysyvästi asuvien suoma-
31278: meen.                                               laisten sosiaaliturvaan. Suomen sosiaaliturva-
31279:    Suomen työeläkejärjestelmä perustuu työs-        lainsäädännön yhteensovittaminen sosiaalitur-
31280: kentelyyn kuten EY -säännöstökin, joten varsi-      van siirtymistä koskeviita osin EY :n sosiaali-
31281: naisia ongelmia sen suhteen ei ole. Suomen          turvasäännöstön kanssa edellyttää eräiden,
31282: työeläkejärjestelmän mukaisen työkyvyttö-           pääasiassa asumisperusteiseen sosiaaliturvaan
31283: myyseläkkeen nk. tuleva aika kuitenkin on           liittyvien säädösten ja menettelyjen tarkista-
31284:                                                                                                     81
31285: 
31286: mista ja täydentämistä kuten edellä on selostet-       että hän asettaa vakuuden tulevista veroistaan
31287: tu. Tämä ei hallituksen käsityksen mukaan              ja julkisista maksuistaan kolmelta vuodelta.
31288: aseta esteitä suomalaisen sosiaaliturvajärjestel-      Lääninhallituksen lupa tarvitaan samoin eh-
31289: män perusteiden säilyttämiselle ja järjestelmien       doin, jos ulkomaalainen liike haluaa perustaa
31290: edelleen kehittämiselle.                               maahan sivuliikkeen.
31291:                                                           Hallituksen tavoitteena on lupajärjestelmän
31292:                                                        karsiminen ja keventäminen sekä järjestelmään
31293: 4.5.3. Elinkeinon harjoittaminen                       liittyvien ulkomaalaisrajoitusten poistaminen.
31294:                                                           Ulkomaalaisten oikeutta ohjesääntöisten
31295:    EY :ssä on annettu säädöksiä elinkeinon har-        elinkeinojen harjoittamiseen rajoittaa lainsää-
31296: joittamisesta liikkeen perustamisen osalta etu-        dännössämme yleisesti vallitseva kansalaisuus-
31297: päässä 1960-luvulla. Niillä pyritään toteutta-         vaatimus sekä muuten vapaasti harjoitettavien
31298: maan Rooman sopimuksen syrjimättömyyspe-               elinkeinojen osalta verojen varalta säädetty
31299: riaatetta ja sopimuksen 52-58 artikloissa annet-       vakuuden asettamisvelvollisuus.
31300: tuja periaatteita liikkeen perustamisoikeudesta.          Ohjesääntöisiä elinkeinoja koskevaa lainsää-
31301:    Vuonna 1961 hyväksyttiin ohjelmat palvelui-         däntöä uudistettaessa poistetaan useimmat sii-
31302: den vapaata tarjoamista ja liikkeenperustamis-         hen sisältyvät kansalaisuutta koskevat rajoi-
31303: oikeutta koskevien rajoitusten poistamiseksi           tukset sekä osa muistakin rajoituksista.
31304: (6111201/EEC, 61/1202/EEC). Vuonna 1967
31305: hyväksyttiin direktiivi (67 143/EEC), jossa sää-
31306: dellään palveluiden tarjoamisen ja liikkeenpe-         Suomen suhtautuminen
31307: rustamisen vapautta aloilla, jotka koskevat
31308: kiinteää omaisuutta ja kaupankäyntiä, jota ei             Elinkeinon harjoittamisen osalta EY-sään-
31309: ole muualla luokiteltu. Seuraavana vuonna              nöstön ottaminen EES-järjestelyjen pohjaksi ei
31310: hyväksyttiin vastaavat direktiivit (68/367 1           aiheuta perustavaa laatua olevia ongelmia. Vi-
31311: EEC, 67 /368/EEC) ravintola-, kahvila-, ruo-           reillä olevat muutokset Suomen lainsäädän-
31312: kala- yms. aloilta sekä hotelli- ja muulta ma-         töön osaltaan vähentävät tulevia sopeuttamis-
31313: joitusalalta.                                          tarpeita.
31314:    Eräiden alojen palvelujen tarjoamista ja liik-         Tilannetta ns. rajoituslain (1939/219) kan-
31315: keenperustamisoikeutta, erityisesti siirtymävai-       nalta tarkastellaan jaksossa 4.4.2. Ulkomaa-
31316: heen menettelyn kannalta, koskeva direktiivi           laisomistus.
31317: hyväksyttiin vuonna 1975 (75/368/EEC).
31318: Vuonna 1982 hyväksyttiin direktiivi kuljetus-
31319: ja matkatoimistoalasta (82/ 470/EEC).                  4.5.4. Tutkintojen tunnustaminen
31320:    Elinkeinon harjoittamisesta annetun lain
31321: (elinkeinolaki) 1919/122 3 §:ssä lueteltujen oh-       EY:n tutkintojen tunnustamisjärjestelmä
31322: jesääntöisten elinkeinojen harjoittaminen on
31323: sallittu vain suomalaisille luonnollisille tai juri-      Euroopan yhteisöjen tutkintojen tunnusta-
31324: disille henkilöille. Lisäksi eräisiin erityislakei-    mista ja ammatinharjoittamista koskevan lain-
31325: hin sisältyy elinkeinoja, jotka vaativat luvan.        säädännön tarkoituksena on turvata kaikille
31326: Nämä elinkeinot ovat luonteeltaan sellaisia,           oikeus ammatinharjoittamiseen siitä riippu-
31327:  että erilaisista terveys-, paloturvallisuus- ja       matta, missä jäsenmaassa asianomainen henki-
31328: yleisistä luotettavuus- yms. syistä on katsottu        lö on saanut koulutuksen. Tavoitteen saavutta-
31329: tarpeelliseksi tehdä poikkeus elinkeinovapau-          miseksi EY on luomassa tutkintojen tunnusta-
31330: desta. Suurin osa ohjesääntöisistä elinkeinoista       misjärjestelmän, joka kattaa kaiken ammatilli-
31331:  on myös luvanvaraisia.                                sen koulutuksen. Järjestelmään kuuluu toimi-
31332:     Ulkomaalaiselle voidaan myöntää lupa toi-          ala- tai ammattikohtaisia tutkintojen tunnusta-
31333: mia eräiden luvanvaraisten elinkeinojen har-           mista ja ammatinharjoittamista koskevia di-
31334: joittamisessa vaadittavana toiminnan vastuu-           rektiivejä. Näiden tiettyä alaa koskevien direk-
31335:  henkilönä erityisistä syistä. Sellaisen elinkeinon    tiivien lisäksi tulee tammikuussa 1991 voimaan
31336:  harjoittamiseen, joka on sallittua ilman erityis-     yleinen, vähintään kolme vuotta kestäneitä
31337: tä lupaa, ulkomaalainen tarvitsee lääninhalli-         korkeakoulututkintoja koskeva tutkintojen
31338: tuksen luvan. Edellytyksenä luvan saamiselle           tunnustamisjärjestelmä. Se on tarkoitus laajen-
31339:  on, että hänellä on Suomessa oleskelulupa ja          taa koskemaan myös alle kolme vuotta kestä-
31340: 
31341: II   300306U
31342: 82
31343: 
31344: neitä korkeakoulututkintoja ja kaikkea toisen         sesti hyötyvät, mainitaan opettajat, insinöörit,
31345: asteen ammatillista koulutusta. Tutkintojen           optikot, fysioterapeutit, laillistetut tilintarkas-
31346: tunnustamista ja ammatinharjoittamista kos-           tajat ja lakimiehet. Heille aikaisempi ammatti-
31347: kevia direktiivejä on kaikkiaan noin 60.              kohtainen direktiivi antoi suppeat ammatinhar-
31348:    Tiettyä toimialaa tai ammattia koskevat di-        joittamisoikeudet.
31349: rektiivit ovat erityyppisiä. Useissa direktiiveissä      Tutkinnon tunnustaminen ratkaistaan ta-
31350: ammatinharjoittamisen ehdoksi on asetettu tie-        pauksittain neljän kuukauden kuluessa hake-
31351: tyn pituinen ja/tai -laatuinen työkokemus ja          muksen jättämisestä. Jos hakijan koulutus on
31352: joskus vaihtoehtoisesti tietty koulutus. Erityi-      vähintään vuoden lyhyempi kuin mitä maassa
31353: sesti terveydenhuollon ammateissa vaaditaan           vaaditaan, voidaan hakijalta vaatia ammatilli-
31354: direktiivissä määritellyt minimiehdot täyttävä        nen kokemus, joka voi olla enintään kaksi
31355: koulutus. Joissakin direktiiveissä sovitaan tut-      kertaa niin pitkä kuin aika, joka koulutuksesta
31356: kintonimikkeiden tai tutkintotodistusten tun-         puuttuu. Jos koulutuksen sisällössä on olennai-
31357: nustamisesta. Direktiivin määrittelemään am-          sia eroavuuksia, tutkinnon tunnustamisen eh-
31358: matinharjoittamisoikeuteen saattaa liittyä ra-        doksi voidaan asettaa enintään kolmen vuoden
31359: joituksia.                                            sopeutumisperiodi tai koulutuksesta puuttuuei-
31360:    Seuraavassa joitakin esimerkkejä:                  ta kysymyksiä käsittelevä koe, joiden välillä
31361:    Useat, pääasiassa 1960- ja 1970-luvulla sää-       hakija voi pääsääntöisesti itse valita.
31362: detyt teollisten ammattien ja kauppaan liitty-           Heinäkuussa 1989 EY:n komissio teki esityk-
31363: vien ammattien harjoittamisoikeutta koskevat          sen järjestelmän laajentamiseksi koskemaan al-
31364: direktiivit perustuvat pelkästään työkokemuk-         le kolme vuotta kestäneitä korkeakoulututkin-
31365: sen tunnustamiseen, eikä niihin liity koulutusta      toja ja toisen asteen ammatillista koulutusta.
31366: koskevia määräyksiä. Tällaisia direktiivejä on           Yleinen tutkintojen tunnustamisjärjestelmä
31367: esimerkiksi useista palveluammateista, tukku-         on luonteeltaan toissijainen. Ensisijaisesti nou-
31368: ja vähittäiskaupasta, vakuutustoimesta, myr-          datetaan asianomaista alaa tai ammattia kos-
31369: kyllisten aineiden käsittelystä jne.                  kevaa direktiiviä. Tarvittaessa voidaan antaa
31370: Terveydenhuollon ammatteja -            lääkäreitä,   uusia toimiala- tai ammattikohtaisia direktiive-
31371: sairaanhoitajia, hammaslääkäreitä, eläinlääkä-        jä.
31372: reitä, kätilöitä ja proviisoreja - koskevissa
31373: direktiiveissä on säädetty, että koulutuksen
31374: tulee täyttää tietyt minimiehdot, joiden täytty-
31375: essä tutkinnot automaattisesti tunnustetaan.          Suomen lainsäädäntö
31376: Direktiivien soveltamisen seuraamiseksi on vir-
31377: kamieskomitea. Lisäksi kullakin alalla on am-            Terveydenhuollon ammattien harjoittamises-
31378: mattia edustavista henkilöistä kokoonpantu            ta on säädetty asianomaisen ammatin harjoit-
31379: neuvoa-antava komitea.                                tamista koskevassa laissa. Ammatinharjoitta-
31380:    Joidenkin ammattien tunnustamista koske-           misoikeuden myöntäminen ulkomaalaiselle on
31381: vissa direktiiveissä on säädetty tutkintonimik-       harkinnanvaraista.
31382: keiden tai tutkintotodistusten tunnustamisesta.          Julkisen hallinnon kelpoisuusehtoja on
31383: Tällaisia direktiivejä on esimerkiksi tavaroiden      vuonna 1989 uudistettu niin, että julkisen hal-
31384: ja matkustajien maantiekuljetuksista, asianaja-       linnon virkoihin voidaan yleensä nimittää
31385: jista ja arkkitehdeistä.                              myös ulkomaan kansalaisia. Ulkomailla suori-
31386:    Joulukuussa 1989 hyväksytyssä vaarallisten         tettujen korkeakoulututkintojen tuottamasta
31387: aineiden maantiekuljetuksia koskevassa direk-         virkakelpoisuudesta on säädetty lailla (531186).
31388: tiivissä edellytetään kuljettajalta direktiivissä     Ulkomailla suoritetun ammatillisen koulutuk-
31389: määriteltyä koulutusta.                               sen tuottamasta virkakelpoisuudesta ei ole lain-
31390:    Tammikuussa 1991 voimaantulevaa yleistä            säädäntöä.
31391: korkeakoulututkintojen tunnustamisjärjestel-
31392: mää sovelletaan kaikkeen sellaiseen säädeltyyn
31393: ammatilliseen toimintaan, johon vaaditaan vä-         Muutosten tarve Suomessa
31394: hintään kolme vuotta kestänyt korkeakoulutut-
31395: kinto ja johon ei sovelleta jotakin toimiala- tai       Vastavuoroiset järjestelyt tutkintojen tun-
31396: ammattikohtaista direktiiviä. Esimerkkeinä            nustamiseksi ja ammatinharjoittamista koske-
31397: ammattiryhmistä, jotka direktiivistä mahdolli-        vien direktiivien hyväksymiseksi vaativat Suo-
31398:                                                                                                  83
31399: 
31400: messa ennen muuta ammatinharjoittamiselle           sen hallinnon kelpoisuusehtoja tai julkisen val-
31401: asetettujen kansalaisuusehtojen muuttamista.        lan käyttöä. Erityisesti yhtenäisasiakirjan voi-
31402:    Terveydenhuollon ammattien osalta EY :n          maantulo vuonna 1987 on kuitenkin laajenta-
31403: direktiivien hyväksyminen ei yleensä vaadi          nut Rooman sopimuksen soveltamista julkisen
31404: muutoksia Suomen koulutukseen. Suomalai-            hallinnon tehtäviin. Sen vuoksi uuden yleisen
31405: nen lääkärikoulutus, hammaslääkärikoulutus,         tutkintojen tunnustamisjärjestelmän vaikutus-
31406: proviisorikoulutus, sairaanhoitajakoulutus ja       ten arvioiminen on ongelmallista.
31407: eläinlääkärikoulutus täyttävät pääpiirteissään         Jos Euroopan yhteisöjen yleisen tutkintojen
31408: EY:n direktiiveissä määrätyt yleisehdot. Käti-      tunnustamisjärjestelmän voidaan katsoa laa-
31409: lökoulutuksessa olevat vähäiset erot voidaan        jasti koskevan julkisen hallinnon kelpoisuus-
31410: korvata työkokemuksella. EY -määräysten huo-        ehtoja, edellyttänee järjestelmän vastavuoroi-
31411: mioon ottaminen edellyttää kuitenkin mm.            nen hyväksyminen Suomessa lainsäädäntöä,
31412: kansalaisuusrajoitusten poistamista ja laillista-   jonka nojalla EY:n jäsenmaissa saatu koulutus
31413: mismenettelyjen muuttamista. Ammatinhar-            tuottaa näiden direktiivien määrittelemällä ta-
31414: joittamislainsäädännön kokonaisuudistus on          valla kelpoisuuden tiettyä koulutusta vaativiin
31415: käynnistymässä sosiaali- ja terveysministeriös-     julkisen hallinnon tehtäviin.
31416: sä ja siinä yhteydessä otetaan myös EY-direk-          Järjestelmän hyväksyminen edellyttää joka
31417: tiivien vaatimukset huomioon. Erään ongel-          tapauksessa, että säädöksiä ja määräyksiä
31418: man muodostaa ammatinharjoittajien kielitai-        muutetaan EY :n määräyksiä vastaavaksi aloil-
31419: tovaatimus. EY -säännösten ja -tuomioistuimen       la, joilla on tiettyä koulutusta edellyttävää
31420: tulkintakäytännön perusteella vaikuttaa siltä,      säädeltyä ammatillista toimintaa. Kelpoisuu-
31421: että viranomaiset eivät enää voi asettaa lain-      den toteamiseksi on luotava erityinen hake-
31422: säädännöllisiä tai muita kielitaitovaatimuksia      musmenettely. Tarvittavat muutokset jäänevät
31423: ammatinharjoittajan laillistamisen edellytyk-       kuitenkin vähäisiksi, jos tutkintojen tunnusta-
31424: seksi. Käytännössä kuitenkin esimerkiksi poti-      misjärjestelmän voidaan katsoa ainoastaan
31425: laan kielen ymmärtäminen on välittömästi po-        suppeasti koskevan julkisen hallinnon kelpoi-
31426: tilastyössä olevien lääkäreiden laillisen toimin-   suusehtoja.
31427: nan ja lääkärin etiikan asettama edellytys.
31428: Myös työnantaja voi sisällyttää kielitaidon lää-
31429: kärin valintakriteereihin.                          Suomen suhtautuminen
31430:    Euroopan yhteisöjen yleisen tutkintojen tun-
31431: nustamisjärjestelmän sovellettavuus julkisen           Tutkintojen tunnustamista ja ammatinhar-
31432: hallinnon kelpoisuusehtoihin on epäselvä. Vä-       joittamista koskevat säädökset ovat olennainen
31433: hintään kolme vuotta kestäneitä korkeakou-          osa työvoiman vapaan liikkuvuuden toteutta-
31434: lututkintoja koskeva yleinen tunnustamisjär-        mista koskevia järjestelyjä. Niiden tarkoitukse-
31435: jestelmä ei ole vielä voimassa. Yleisen tutkinto-   na on turvata edellytykset työpaikan saamiselle
31436: jen tunnustamista koskevan järjestelmän laa-        ja ammatinharjoittamiselle siitä riippumatta,
31437: jentamisesta koskemaan myös alle kolme vuot-        missä henkilö on saanut työntekoa tai amma-
31438: ta kestäneitä korkeakoulututkintoja sekä koko       tinharjoittamista varten tarvittavan koulutuk-
31439: toisen asteen koulutusta on vasta esitys. Siksi     sen.
31440: jäsenmaiden lainsäädännön sopeuttaminen                Vastavuoroinen tutkintojen tunnustaminen
31441: EY:n lainsäädäntöön on vielä kesken eikä jär-       on välttämätöntä, jottei koulutukseen perus-
31442: jestelmän soveltamisesta ole EY -tuomioistui-       tuva syrjintä muodostuisi esteeksi työvoiman
31443: men päätöksiä.                                      vapaalle liikkuvuudelle. Sen vuoksi Suomi suh-
31444:    Euroopan yhteisöjen yleinen tutkintojen tun-     tautuu myönteisesti vastavuoroiseen yhteistyö-
31445: nustamisjärjestelmä perustuu Rooman sopi-           hön tutkintojen tunnustamiseksi. Vaikka EY:n
31446: muksen vapaata liikkuvuutta koskeviin artik-        yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän so-
31447: loihin. Ne koskevat työntekijöitä, liikkeenpe-      veltamisesta ei vielä ole kokemuksia, ennakolta
31448: rustamisoikeutta ja palveluksia. Sopimuksen         ei ole nähtävissä erityisiä vaikeuksia sopeutu-
31449: mukaan artiklat eivät kuitenkaan koske julki-       misessamme järjestelmään.
31450: 84
31451: 
31452: 4.5.5. Rajatarkastukset                               myksiä, kuten turvapaikan antaminen, huu-
31453:                                                       meet, terrorismin vastustaminen, poliisiyhteis-
31454:    EES-selvityskeskusteluissa EFTA-maat ovat          työ, aselainsäädäntö, antiikkiesineiden kaup-
31455: ilmaisseet kiinnostuksensa rajatarkastuksiin          pa, kolmansien maiden kansalaisten kohtelu,
31456: liittyvään yhteistyöhön EY:n kanssa. Rajatar-         viisumipolitiikka ja maasta karkottaminen.
31457: kastukset kuuluvat yhteisössä suurimmalta             Osa alan yhteistyöstä tapahtuu Euroopan neu-
31458: osin jäsenmaiden toimivaltaan, joten EFTA-            vostossa.
31459: maiden kanssa selvityskeskusteluja käynyt ko-            Tarkastuksista luopuminen tapahtuisi vai-
31460: missio on ollut kannanotoissaan toistaiseksi          heittain. Aluksi kyse on rajamuodollisuuksien
31461: hyvin varovainen.                                     helpottamisesta. Tällä hetkellä on epäselvää,
31462:                                                       kuinka kolmannen valtion kansalaisten tarkas-
31463:                                                       tus järjestettäisiin yhteisön sisärajoilla. Vaihto-
31464: Voimassa olevat EY-määräykset                         ehtoisesti tarkastuksista luovutaan vain EY-
31465:                                                       kansalaisten osalta tai tarkastuksista luopumi-
31466:    Valkoisen kirjan periaatteiden mukaan hen-         nen koskisi myös kolmannen valtion kansalai-
31467: kilöiden rajatarkastuksista luovutaan EY:n si-        sia. Ensinmainittu vaihtoehto, joka on toden-
31468: särajoilla vuoden 1992 loppuun mennessä. Tar-         näköisempi, edellyttäisi, että rajoille järjestet-
31469: kastukset alueen ulkorajoilla ovat välttämättö-       täisiin kaksi eri linjaa. Toinen varattaisiin EY-
31470: miä, jotta pystyttäisiin takaamaan ihmisten           valtioiden kansalaisille ja toinen kolmannen
31471: vapaa liikkuvuus EY:n sisällä. Rajatarkastuk-         valtion kansalaisille. Kolmannen valtion kansa-
31472: set on saatettava yhdenmukaisiksi keskenään           laisille varatulla linjalla olisi täydellinen tarkas-
31473: ja niiden tehokkuutta tulee lisätä, jotta kaikki      tus. EY -valtioiden kansalaisille varatulla linjal-
31474: EY -valtiot voisivat olla yhtä turvallisia. J okai-   la voitaisiin suorittaa pistokoetarkastuksia.
31475: sen EY -valtion tulee tarkastuksia suorittaes-        Muutoin kolmannen valtion kansalaisten olisi
31476: saan ottaa huomioon kaikkien jäsenvaltioiden          helppo välttää tarkastus käyttämällä EY-valti-
31477: edut.                                                 oiden kansalaisille varattua linjaa. Oletettavis-
31478:    Päämäärän saavuttamiseksi EY -valtiot yh-          sa on, että aikaa myöten myös kolmannen
31479: denmukaistavat viisumipolitiikkansa ja -käy-          valtioiden kansalaisten tarkastus kokonaan
31480: täntönsä ja luovat jäsenvaltioiden ulkorajojen        loppuisi, vaikka sitä aluksi päätettäisiinkin jat-
31481: ylittämistä koskevat yhdenmukaiset säännöt.           kaa.
31482: Samoin selvitetään mahdollisuudet hyväksyä               Rajatarkastuksista luopuminen edellyttää
31483: toisen jäsenvaltion antamat viisumit. Lopulli-        yhteisen viisumipolitiikan luomista. EY:n pii-
31484: sena päämääränä on saada aikaan koko aluetta          rissä on pitkän aikaa ollut valmisteilla ns.
31485: koskeva yhteinen viisumi. Tämä helpottaa ul-          negatiivinen lista. Se on luettelo valtioista,
31486: komaalaisten saapumista alueelle ja matkusta-         joiden kansalaisilta kaikkien jäsenvaltioiden
31487: mista jäsenvaltioiden alueella.                       tulee vaatia viisumi. Lista oli tarkoitus saada
31488:    Alkuvaiheessa rajatarkastuksia vain helpote-       valmiiksi vuoden 1989 loppuun mennessä, ta-
31489: taan niistä kuitenkaan kokonaan luopumatta.           voite ei kuitenkaan onnistunut.
31490: Asiaa koskeva direktiiviehdotus muutoseh-                Yhtenäisen turvapaikkapolitiikan luominen
31491: dotuksineen on annettu vuonna 1985 (85/C              on EY :n piirissä kohdannut vaikeuksia. Turva-
31492: 131106). Direktiivistä ei ole vielä päästy yksi-      paikan antamista koskevaa direktiiviä ei ole
31493: mielisyyteen. Ehdotus pyritään hyväksymään            vielä saatu aikaan. Direktiivillä on tarkoitus
31494: vuoden 1990 ensimmäisellä puoliskolla. Rans-          ratkaista muun muassa kysymys siitä, mikä
31495: kasta, Saksan Iiittotasavallasta ja Benelux-          valtio on velvollinen tutkimaan turvapaikkaha-
31496: maista koostuvassa ns. Schengen-ryhmässä-             kemuksen.
31497: kään, jonka alueella rajatarkastuksista ensinnä
31498: oli tarkoitus luopua, ei vielä ole päästy tulok-
31499: siin.                                                 Suomessa voimassa olevat säännökset
31500:    Rajatarkastuksista luopuminen tarkoittaisi
31501: poliisi- ja tullimuodollisuuksien poistamista           Suomessa rajatarkastuksia koskevia saan-
31502: yhteisömaiden välisillä rajoilla. Se ei poistaisi     nöksiä on ulkomaalaislaissa (400/83) ja -ase-
31503: lentokenttien turvatarkastuksia ja jättäisi mah-      tuksessa (252/84). Lisäksi asiaa koskevia sään-
31504: dollisuuden pistokoetarkastuksiin erityista-          nöksiä on Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin
31505: pauksissa. Asiaan liittyy joukko muita kysy-          ja Tanskan välillä solmitussa sopimuksessa
31506:                                                                                                   85
31507: 
31508: passintarkastuksen poistamisesta Pohjoismai-       laisille tulisi voida tehdä täydellinen tarkastus.
31509: den välisillä rajoilla, joka on saatettu voimaan   Tämä edellyttää, että kolmannen valtion kan-
31510: asetuksella 25.4.1958/178.                         salaisille varataan eri linjat ja että myös mui-
31511:   Ulkomaalaislain ja -asetuksen kokonais-          den kuin kolmannen valtion kansalaisten käyt-
31512: uudistus on vireillä. Hallituksen esitys edus-     tämällä linjalla voidaan tehdä pistokokeita.
31513: kunnalle annettaneen vielä kuluvan kevätistun-        Ensimmäisen turvapaikkamaan ongelmaa on
31514: tokauden aikana.                                   pohdittu EY:n lisäksi myös Euroopan neuvos-
31515:   Sisäasiainministeriössä selvitetään mahdolli-    tossa. Mikäli EY saa aikaan turvapaikkaa kos-
31516: suuksia lähtevän liikenteen passintarkastusten     kevan direktiivin, voi Euroopan neuvoston pii-
31517: vähentämiseksi.                                    rissä tehty työ keskeytyä useiden Euroopan
31518:                                                    neuvoston jäsenmaiden kuuluessa samanaikai-
31519:                                                    sesti myös EY:ön. Direktiivin aikaansaaminen
31520: Suomen ja EY-säännösten eroja                      saattaa myös sulkea yhteisön rajat turvapai-
31521:                                                    kanpyytäjiltä nykyistä tehokkaammin. Tämä
31522:    Rajatarkastuksista on pääosin luovuttu hen-     lisää paineita yhteisön ulkopuolisia maita koh-
31523: kilöiden osalta Pohjoismaiden välisillä rajoilla   taan.
31524: pohjoismaisen passintarkastussopimuksen mu-
31525: kaisesti. Kukin pohjoismaa on velvollinen suo-
31526: rittamaan passintarkastuksen pohjoismaisilla       Suomen suhtautuminen
31527: ulkorajoillaan ja ottamaan tarkastusta suorit-
31528: taessaan huomioon myös muiden Pohjoismai-
31529: den edut. Myös Pohjoismaiden välisillä rajoilla       Suomella on valmius osallistua yhteistyöhön,
31530: kukin maa voi suorittaa pistokoetarkastuksia.      joka tähtää rajatarkastusten yksinkertaistami-
31531:    EY-maan ulkorajojen tarkastusta tulisi enti-    seen EES-alueella. Suomi toimii läheisessä yh-
31532: sestään tehostaa ja kolmannen valtion kansa-       teistyössä muiden Pohjoismaiden kanssa.
31533: 86
31534: 
31535: 4.6. Yhteistyö muilla aloilla                        voimakkaasti muun muassa osana Länsi-
31536:                                                      Euroopan integraatiokehitystä.
31537:    Euroopan talousalueeseen kuuluu tavaroi-             Suomi on liittynyt merkittäviin kansainväli-
31538: den, palvelujen, pääoman ja henkilöiden va-          siin tieteellisiin järjestöihin pääasiassa vasta
31539: paan liikkumisen lisäksi yhteistyön vahvistami-      1980-luvulla. Useat bilateraaliset yhteistyösopi-
31540: nen ja laajentaminen myös muilla alueilla.           mukset on solmittu tai ne ovat merkittävästi
31541: Keskusteluissa ovat olleet esillä tutkimus ja        laajentuneet kuluneella vuosikymmenellä. Lä-
31542: kehitys, ympäristö, kuluttajansuojelu, yh-           hinnä TEKES:in Suomessa koordinoimiin
31543: tiölainsäädäntö, pienet ja keskisuuret yritykset,    EY:n tutkimus- ja kehitystyön ohjelmiin ja
31544: taloudellisten ja sosiaalisten alueellisten erojen   projekteihin osallistuminen ja EUREKA sekä
31545: kaventaminen, koulutus, sosiaalinen ulottu-          Suomen Akatemian bilateraaliset sopimukset
31546: vuus, "kansalaisten Eurooppa", matkailu, pe-         ja maamme liittyminen muun muassa Euroo-
31547: lastuspalvelu ja tilastoyhteistyö.                   pan tiedesäätiöön, Euroopan molekyylibiolo-
31548:                                                      gian laboratorioon, ovat esimerkkejä kehityk-
31549:    Yhteistoiminta näillä alueilla ei perustu vain    sestä. Viime aikoina on tehty merkittäviä pää-
31550: lainsäädäntöön vaan paljolti myös yhteistyöoh-
31551:                                                      töksiä eurooppalaisen tutkimusyhteistyön ke-
31552: jelmiintai vastaaviin järjestelyihin. Missä mää-
31553:                                                      hittämisestä. Vuoden 1990 tulo- ja menoarvion
31554: rin ja missä muodossa yhteistyö näillä alueilla
31555:                                                      mukaisesti tähdätään jäsenyyteen kahdessa
31556: sisällytetään EES-sopimukseen onkin avoi-
31557:                                                      suuressa kansainvälisessä järjestössä, Euroo-
31558: mempi kysymys kuin ns. neljässä vapaudessa,
31559:                                                      pan avaruustutkimusjärjestössä ja Euroopan
31560: joiden osalta sopimuspohjaksi on hyväksytty
31561:                                                      hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksessa CERNis-
31562: yhteisön säännöstö. EFTA-maat korostavatkin
31563:                                                      sä. Jälkimmäisen osalta liittymisneuvottelut
31564: asioihin liittyviä institutionaalisiapuolia eli
31565:                                                      ovat jo käynnissä. Jäseneksi liityHäneen vuo-
31566: osallistumista eri elimiin, jotka yhteistyöstä
31567:                                                      den 1991 alusta lukien. CERNin vuotuinen
31568: päättävät ja sitä hallinnoivat. EFTA-maat ovat
31569:                                                      jäsenmaksu Suomen osalta on hiukan runsaat
31570: valmiita mahdollisimman läheiseen yhteistyö-         40 milj. mk.
31571: hön ja osallistumaan EY:ssä eri aloilla alkanei-
31572: siin ohjelmiin, toimintoihin ja niiden edelleen
31573: kehittämiseen. Monella näistä aloista kehitys
31574:                                                      EY:n T & K -yhteistyö
31575: on EFTA-maissa edennyt pidemmälle kuin
31576: EY :ssä. EFTA-maiden mielestä nämä kysy-
31577:                                                         Pyrkimykset parantaa EY :n kilpailukykyä
31578: mykset liittyvät osin myös Euroopan neuvos-
31579:                                                      ovat johtaneet T&K-yhteistyön nopeaan kas-
31580: ton, OECD:n, ja ECE:n toimintaan. Yhteis-
31581:                                                      vuun. Vuonna 1987 voimaan tulleessa Euroo-
31582: työtä näiden järjestöjen välillä tulisi parantaa     pan yhtenäisasiakirjassa teknologia määritel-
31583: ja samalla täsmentää työnjakoa.
31584:                                                      tiin osaksi Rooman sopimuksen kattamaa alu-
31585:                                                      etta. T&K-toimintaa hallinnoi EY-komissio.
31586:                                                      Yhteistyötä valmistelevana ja neuvoa-antavana
31587: 4.6.1. Tutkimus- ja kehitystyö (T & K)               elimenä on tiede- ja teknologia-komitea
31588:                                                      (CREST). Yhteistyö painottuu teknologian
31589: Kansainvälinen kehitys                               alan ohjelmiin. Myös yhteiskunnallisen ja sosi-
31590:                                                      aalisen kehityksen alueella sekä tieteen edistä-
31591:    Kansainvälinen yhteistyö tutkimus- ja kehi-       miseksi yleensä on merkittäviä tutkimus- ja
31592: tystyössä on 1980-luvulla nopeasti lisääntynyt       tutkijankoulutushankkeita. Kasvava yhteistyö
31593: sekä määrältään että kustannuksiltaan. Tutki-        ilmentää samalla integraatiokehityksen sosiaa-
31594: muksen traditionaaliset keskinäisyhteydet ovat       lista ulottuvuutta.
31595: vanhaa perua, mutta varsinainen hankekohtai-            Puheohjelmat jakautuvat erilaisiin ohjel-
31596: nen yhteistyö on laajassa mitassa 1980-luvun         miin, joiden kustannuksista komission osuus
31597: ilmiö. Tieteen edistämiseen ja luonnonilmiöi-        vaihtelee 0-100 OJo :n välillä. Komission lähes
31598: den selvittämiseen tähtäävien yhteistyöjärjeste-     kokonaan maksamia ovat yhteisön omassa tut-
31599: lyjen rinnalle ja määrältään jo selvästi edelle      kimuslaitoksessa (JRC) tehtävät, pääasiassa
31600: on tullut monimuotoinen teknis-teollinen yh-         ydinvoimalaitosten      turvallisuuskysymyksiin,
31601: teistyö. Myös yhteistyö sektoritutkimuksen           yleiseen luotettavuustekniikkaan ja materiaali-
31602: alueella yhteiskunnallisen ja sosiaalisen kehi-      tekniikkaan liittyvät tutkimukset. Komissio ra-
31603: tyksen ongelmien ratkaisemiseksi on kasvanut         hoittaa lisäksi fuusioenergiatutkimusta (JET),
31604:                                                                                                     87
31605: 
31606: jota tehdään erillisessä tutkimuslaitoksessa.          Täysosallistumisen jäsenmaksu EY:n komis-
31607: Komission lähes kokonaan rahoittamien tutki-        siolle määräytyy bruttokansantuotteiden perus-
31608: musten osuus vuosien 1987-1991 puiteohjel-          teella. Suomen maksuosuus kokonaiskustan-
31609: masta on vajaa neljännes.                           nuksista täysosallistumisen yhteydessä olisi
31610:    EY:n tutkimusohjelmat ovat joko ns. yhteis-      noin 2 % eli toisen puheohjelman osalta noin
31611: rahoitteisia ohjelmia (Shared Cost Action) tai      108 milj. mk vuodessa. Kun otetaan huomioon
31612: yhteistyöohjelmia (Concerted Action). Yhteis-       EY:n ohjelmiin osallistumisen edellyttämä ko-
31613: rahoitteisiin ohjelmiin kuuluvien projektien        timainen lisärahoitus, puheohjelmaan osallis-
31614: kustannuksista komissio voi maksaa puolet,          tumisen kokonaiskustannukset olisivat arviolta
31615: loppurahoitus tulee kansallisista lähteistä. Yh-    200 milj. mk vuodessa. Jos lisäksi arvioidaan,
31616: teistyöohjelmaprojektien kustannuksista ko-         että Suomen osallistuminen puiteohjelmaan
31617: mission osuus on pienempi ja kattaa usein vain      olisi noin 80-prosenttista, kokonaiskustannuk-
31618: hallinto- ja yhteistyökustannukset. Komission       set nousevat noin 180 milj. markkaan vuodes-
31619: rahoituksesta 90 OJo menee yhteisrahoitteisiin      sa.
31620: ohjelmiin ja 10 % yhteistyöohjelmiin.                  Komissiolle menevä maksu ja osa kotimai-
31621:                                                     sesta lisärahoituksesta joudutaan budjetoi-
31622:     Vuosien 1987-91 puheohjelman budjetissa
31623:                                                     maan erikseen tutkimuksen rahoittajaorgani-
31624: informaatioteknologia- ja telekommunikaatio-        saatioiden kautta. Erillisrahoituksen osuus 180
31625:  ohjelmien osuus on noin 40 % ja energiatutki-
31626:                                                     milj. markasta olisi noin 75 % eli 135 milj.
31627: muksen osuus runsas 20 %. Kolmanneksi suu-
31628:                                                     mk. Loput eli noin 45 milj. mk rahoitettaisiin
31629: rin ohjelmaryhmä on teollisuussektorin moder-
31630:                                                     tutkimusprojekteihin osallistuvien yritysten,
31631:  nisointi, 16 %.                                    tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen omista va-
31632:     Uudessa vuosien 1990-94 puheohjelmassa          roista.
31633:  tutkimusohjelmat jaetaan kolmeen ryhmään:             Koska toinen ja kolmas puheohjelma mene-
31634: teknologisten perusvalmiuksien parantaminen         vät osittain päällekkäin, puheohjelmien koko-
31635:  (informaatio- ja kommunikaatioteknologiat,         naiskustannukset noussevat vuoden 1989 tilan-
31636:  teollisuus- ja materiaaliteknologiat), luonnon-    teesta noin 40 %. Suomen vuotuinen koko-
31637:  varojen hyödyntäminen ja henkisen pääoman          naiskustannus        ohjelmaan     osallistumisesta
31638:  kehittäminen. Informaatio- ja kommunikaatio-       80 OJo :n tasolla olisi tässä tapauksessa noin 250
31639:  teknologioiden osuus on 39 % eli lähes sama        milj. mk, josta komissiolle menisi noin 150
31640:  kuin toisessa puiteohjelmassa, energiatutki-       milj. mk. Erillisrahoitustarve budjetissa olisi
31641:  muksen osuus on pienentynyt 14 OJo:iin. Teolli-    noin 200 milj. mk.
31642:  suus- ja materiaaliteknologioihin käytetään           Tällä hetkellä on teollisesti suuntautuneissa
31643:  16 OJo budjetista. Suurin kasvu on biotieteissä;   ohjelmissa ainoastaan EFTA-maiden projekti-
31644:  niiden osuus on 13 %, mikä on yli kaksinker-       kohtainen osallistuminen mahdollista (ES-
31645:  tainen osuus vuosien 1987-91 puheohjelman          PRIT, RACE, BRITE, DEL TA, DRIVE,
31646:  budjettiosuuteen verrattuna. Ympäristötutki-       AIM, EURAM).
31647:  mukseen ja henkisen pääoman kehittämiseen             Suomella on käynnissä 46 hanketta EY:n
31648:  ohjataan kumpaankin 9 % kolmannen puhe-            tutkimusohjelmissa. Telekommunikaatioalan
31649:  ohjelman rahoituksesta. Ympäristökysymykset        RACE-ohjelmassa suomalaiset osallistuvat 13
31650:  otetaan lisäksi huomioon läpäisyperiaatteen        projektiin. Informaatioteknologian ESPRIT-
31651:  mukaisesti kaikissa hankkeissa.                    ohjelman II-vaiheessa suomalaiset ovat muka-
31652:     EFTA-maiden tavoitteena on päästä osallis-      na kahdeksassa projektissa. Tähän ohjelmaan
31653:  tumaan mahdollisimman laajasti EY:n tutki-         liittyy eriilinen perustutkimusta koskeva osa-
31654:  musohjelmiin. Yhteiseksi päämääräksi on ase-       alue.
31655:  tettu projektikohtainen osallistuminen aiem-          Suomi osallistuu täysjäsenenä lääketieteen ja
31656:  min suljettuihin ohjelmiin ja täysosallistumi-     terveydenhoidon tutkimusohjelman kolmeen
31657:  nen ohjelmiin, joihin on tähän saakka osallis-     osa-alueeseen (AIDS, lääketieteen teknologia
31658:  tuttu ainoastaan projektitasolla. Neuvottelut      ja terveyspalvelut) sekä SCIENCE-ohjelmaan.
31659:   ovat edistyneet hyvin. On päästy tilanteeseen,    SCIENCE-ohjelman tarkoituksena on edistää
31660:  jossa voidaan todeta kaikkien EY-ohjelmien         korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten
31661:  joko olevan EFTA-maille avoimia tai lähitule-      yhteistyötä sekä parantaa tutkijoiden liikku-
31662:  vaisuudessa tulevan avoimiksi jonkin tason         vuutta ja tutkijankoulutusta. SCIENCE-ohjel-
31663:   osallistumiselle.                                 maa koskeva sopimus allekirjoitetaan lähiai-
31664: 88
31665: 
31666: koina. Suomen täysjäsenyyshakemus talous-           malaisille muun eurooppalaisen tutkimuksen
31667: tieteen ohjelmaan SPES:iin (Stimulation Pian        suuntaan.
31668: for Economic Sciences) on myös hyväksytty             Tällä hetkellä Suomi on mukana 28 COST-
31669: EY :ssä. Lääketieteen informaatioteknologiaa        tutkimushankkeessa. Julkinen panostus hank-
31670: käsittelevään AIM-ohjelmaan Suomi osallistuu        keisiin on kokonaisuudessaan noin 5 miljoonaa
31671: kuudella hankkeella. Uuden teknologian sovel-       markkaa vuodessa.
31672: tamista koulutuksessa käsittelevässä DELTA-
31673: ohjelmassa Suomi osallistuu yhteen projektiin
31674: ja liikenneteknologiaa ja -turvallisuutta edistä-   Suomen suhtautuminen
31675: vässä DRIVE-ohjelmassa kahteen projektiin.
31676:    Uusien teknologioiden soveltamiseen perin-          Suomi on yhdessä muiden EFTA-maiden
31677: teisessä teollisuudessa tähtäävässä ERITE-          kanssa alustavissa keskusteluissa asettanut ta-
31678: ohjelmassa Suomi on mukana kahdessa pro-            voitteekseen täysosallistumisen EY :n tutkimuk-
31679: jektissa. Suomalaiset osallistuvat materiaalioh-    sen puiteohjelmaan. Sen avulla saadaan käyt-
31680: jelman alaohjelmiin EURAM (uudet materiaa-          töön ensiarvoisen tärkeää tietoa ja osaamista,
31681: lit) ja WOOD (puu uusiutuvana raaka-ainee-          jonka saavuttaminen omin voimin ei olisi mah-
31682: na). EURAM-ohjelmaan osallistutaan projek-          dollista.
31683: tikohtaisesti, WOOD-ohjelmassa osallistumis-           Yhteistyö ei syrjäytä perinteisiä epävirallisia,
31684: muotona on täysosallistuminen. Uuteen yhdis-        kahdenvälisiä tai pohjoismaisia yhteistyöjärjes-
31685: tettyyn BRITE/EURAM-ohjelmaan osallistu-            telyjä, vaan tulee niiden lisäksi. Länsieuroop-
31686: taan seitsemällä projektina. Merentutkimusoh-       palaiset yhteistyöjärjestelyt ovat Suomen kan-
31687: jelmaan Suomi osallistuu yhdellä hankkeella.        nalta keskeisiä, mutta myös muu monenkeski-
31688:     Suomen osallistumisesta kemiallisten analyy-    nen tutkimusyhteistyö on samanaikaisesti kas-
31689: sien ja sovelletun metrologian ohjelmaan            vamassa.
31690: (BCR) täysjäsenenä on sovittu.                         Uudet kansainväliset yhteistyösitoumukset
31691:                                                     vaativat huomattavia henkisiä ja taloudellisia
31692:     Ympäristöministeriössä valmistellaan täyso-
31693:                                                     panostuksia lähivuosina. Yhteistyön tarjo-
31694: sallistumista STEP-ympäristöntutkimusohjel-
31695:                                                     amien mahdollisuuksien hyödyntäminen edel-
31696: maan. Aiemmassa ympäristöntutkimusohjel-
31697:                                                     lyttää sitoumuksiin kuuluvien kustannusten li-
31698: massa Suomi on jo ollut täysjäsenenä.
31699:                                                     säksi huomattavaa panostusta yhteistyötä tuke-
31700:     Suomi tulee osallistumaan radioaktiivisen       vaan kotimaassa tapahtuvaan tutkimus- ja ke-
31701: jätteen huoltoon liittyvään ohjelmaan sekä          hitystyöhön.
31702: muiden kuin ydinteknisten energiamuotojen              Uudet virallisiin sopimuksiin perustuvat yh-
31703: vuonna 1989 aloitettuun tutkimusohjelmaan.          teistyösitoumukset lisäävät mahdollisuuksiam-
31704:     Suomen ja EY:n välillä on solmittu tutki-       me, mutta toisaalta ohjaavat huomattavia tie-
31705: musta ja kehitystä koskeva puitesopimus. Sen        teellisiä ja teknologisia resursseja sopimusten
31706: yhteydessä perustetun Suomi!Yhteisöt-tutki-         piiriin kuuluville aloille. Kotimaisen tutkimuk-
31707: muskomitean tehtävänä on kartoittaa mahdol-         sen sekä perustutkimuksen, soveltavan tutki-
31708: liset yhteistyöalat ja tarkastella mahdollisuuk-    muksen että tuotekehityksen edellytyksiä tulee
31709: sia yhteistyön parantamiseksi ja kehittämiseksi     jatkuvasti parantaa niin, että pystymme myös
31710: ja vaihtaa säännöllisesti mielipiteitä yhteistyön   tulevaisuudessa joustavasti ja nopeasti hyödyn-
31711: näkymistä sekä tutkimuspolitiikan ja tutki-         tämään uusia tieteen ja teknologian tuloksia.
31712: muksen suunnittelun tavoitteista ja painopiste-        Tiede- ja teknologiayhteistyön tulee olla
31713: alueista Suomessa ja yhteisössä. Lisäksi sen        kahdensuuntaista, kokonaisuudessaan kaikkia
31714: tehtävänä on varmistaa puitesopimuksen asian-       osapuolia hyödyttävää. Kotimaisen tutkimuk-
31715: mukainen toimeenpano. Kullakin ohjelmalla           sen kehittäminen on tärkeätä myös sellaisen
31716: on oma koordinointi- ja informointivastuussa        uuden tiedon ja teknologian kehittämiseksi,
31717: oleva kotimainen organisaationsa. EY -tutki-        jonka avulla voimme antaa panoksemme yh-
31718: mushankkeet pyritään integroimaan kotimai-          teistyöhön ja joka avaa meille yhteistyömah-
31719: siin tutkimushankkeisiin.                           dollisuuksia johtavien tutkimusryhmien ja -lai-
31720:     Suomi on ollut alusta alkaen aktiivisesti       tosten kanssa.
31721: mukana soveltavan teknisen tutkimuksen yh-             Tutkimuksen uusiin tehtäviin kuuluu myös
31722: teistyössä eli COST:ssa. Yhteistyöprojektit         itse integraatioprosessin tutkiminen. Suomen
31723: ovat samalla toimineet sillanrakentajina suo-       Akatemia on jo käynnistänyt teemaan "Suomi
31724:                                                                                                    89
31725: 
31726: ja Euroopan integraatio" liittyvän kansallisen         EFTA-maat ovat ilmaisseet valmiutensa laa-
31727: tutkimusohjelman.                                   jaan yhteistyöhön, jonka tavoitteena on ympä-
31728:                                                     ristönsuojelun korkea taso. Yhteisesti sovitta-
31729:                                                     vat ympäristönsuojelumääräykset eivät EFTA-
31730: 4.6.2. Ympäristönsuojelu                            maiden mielestä saa estää yksittäistä maata
31731:                                                     ylläpitämästä tai ottamasta käyttöön vielä tiu-
31732: 4.6.2.1. Yleiset ympäristönsuojelutavoitteet        kempia määräyksiä.
31733:                                                        EFTA-maiden ja EY :n välisen yhteistyön
31734:    Ympäristönsuojelusta on viime vuosien aika-      keskeisiä tavoitteita ovat tietojen vaihto ympä-
31735: na tullut kansainvälisen yhteistyön keskeisim-      ristöpolitiikkaa koskevista asioista näiden kä-
31736: piä aloja. Ympäristöyhteistyön paino on ollut       sittelyn varhaisvaiheista alkaen, ympäristön-
31737: maapallonlaajuisten ja yleiseurooppalaisten so-     suojelua koskevien määräysten yhtenäistämi-
31738: pimusjärjestelyjen kehittämisessä. Merkittävä       nen sekä parhaan mahdollisen teknologian so-
31739: osa Suomeen kaukokulkeutuvista ympäristö-           veltaminen uuteen tuotantotoimintaan.
31740: kuormitteista tulee EY:n jäsenmaista. Päätös
31741: eurooppalaisen talousalueen luomisesta no-             EFTA-maat pyrkivät yhdessä ottamaan kan-
31742:                                                     taa EY :n ympäristöpoliittisiin aloitteisiin ja
31743: peuttaa arvioiden mukaan maiden taloudellista
31744: kehitystä sekä vilkastuttaa kauppa- ja talous-      ehdotuksiin voidakseen vaikuttaa niihin ajois-
31745: suhteita. Lisääntyvän taloudellisen, teollisen ja   sa.
31746: kaupallisen toiminnan kasvu edellyttää ympä-           EFTA- ja EY -maiden ympäristöministerit ja
31747: ristönsuojelutoimien tuntuvaa tehostamista          EY:n komissio kokoontuivat ensimmäiseen yh-
31748: kaikissa EES-järjestelyihin osallistuvissa mais-    teiseen kokoukseen Noordwijkissa, Hollannis-
31749: sa.                                                 sa lokakuussa 1987. Parhaillaan valmistellaan
31750:    Rooman sopimus ei alunperin sisältänyt ym-       seuraavaa ministerikokousta, joka pidettäneen
31751: päristönsuojelua koskevia määräyksiä. EY :n         maaliskuussa 1990.
31752: toiminnan laajennuttua 1970-luvulla myös ym-           EFTA-EY -ympäristöyhteistyö ei korvaisi
31753: päristökysymyksiin liitettiin Rooman sopimuk-       muualla tehtävää yhteistyötä, mutta sen tarkoi-
31754: seen Euroopan yhtenäisasiakirjalla yhteisön         tuksena olisi edistää nimenomaan EES-alueella
31755: ympäristöpolitiikan periaatteet sisältävät mää-     tärkeiden ympäristötavoitteiden toteutumista.
31756: räykset (130R-130T artikla). Lisäksi jäsenval-         EFT An ja EY :n yhteistyössä keskitytään
31757: tiot oikeutettiin ympäristönsuojeluperustein so-    edellisten kysymysten ohella mm. liikenneym-
31758: veltamaan yhteisön tasoa tiukempaa sääntelyä        päristön ongelmiin sekä yhteistoiminnan kehit-
31759: (lOOa artiklan 4 kohta). Ympäristönsuojelupe-       tämiseen ympäristöteknologian alalla.
31760: rusteet oikeuttavat jäsenvaltiot rajoittamaan
31761: tavaroiden vapaata liikkumista, minkä EY :n
31762: tuomioistuin on vahvistanut Tanskan juoma-
31763: pakkausten palautusjärjestelmää koskevassa          Suomen suhtautuminen
31764: ratkaisussaan.
31765:    EY :n jäsenmaiden pääministerit hyväksyivät         Suomen kansantalous ja hyvinvointi perus-
31766: Rhodoksella 3-4.11.1988 pitämässään kokouk-         tuvat pitkälti luonnonvarojen -        erityisesti
31767: sessa päätöslauselman, jonka mukaan "kestä-         metsien - hyödyntämiseen ja suojeluun. Siksi
31768: vän kehityksen edistämisen tulee olla yksi joh-     hallituksen tavoitteena on edelleen tehostaa
31769: tavista periaatteista Euroopan yhteisön kaikes-     ympäristönsuojelutoimiaan sekä Suomessa että
31770: sa politiikassa" ja että "Euroopan yhteisö          kansainvälisessä yhteistyössä. Vuoden 1988
31771: pyrkii johtavaan asemaan toiminnassa ympä-          eduskunnalle annetun selonteon mukaan vas-
31772: ristön suojelemiseksi maailmassa''.                 tuu ympäristöstä kuuluu jokaiselle hallintoyk-
31773:    EY:n teettämä selvitys (Environment and the      sikölle. Euroopan yhdentymiseen sovellettuna
31774: internal market) osoittaa, että laajeneva yhden-    periaate merkitsee, että neuvotteluratkaisujen
31775: tymiskehitys lisää erityisesti energiantuotantoa,   välittömät ja välilliset ympäristövaikutukset on
31776: liikennettä, luonnonvarojen käyttöä ja jättei-      arvioitava ja otettava huomioon kaikkien hal-
31777: den muodostumista. Haittoja voidaan torjua          linnonalojen järjestelyissä. Velvoite koskee eri-
31778: tiukentamalla päästörajoituksia, muuttamalla        tyisesti   tavarakauppaa,      kuljetuspalveluja,
31779: liikennerakennetta sekä edistämällä energian ja     maanomistusoikeutta ja matkailua koskevia
31780: luonnonvarojen säästämistä.                         neuvotteluja.
31781: 
31782: 12   300306U
31783: 90
31784: 
31785: 4.6.2.2. Ympäristönsuojelumääräysten yh-            sällöstä päätettäessä on ollut ongelma. Tietoja
31786:          teensovittaminen                           on saatu pääasiassa pohjoismaisen yhteistyön
31787:                                                     kautta. Erityisesti 1980-luvulla Pohjolassa on
31788:    Euroopan yhteisön direktiivien suoria ja vä-     tehty ehdotuksia, joilla on pyritty vaikutta-
31789: lillisiä vaikutuksia Suomen ympäristöpolitiik-      maan EY:ssä valmisteltaviin direktiiveihin.
31790: kaan, lainsäädännön tarkistustarpeisiin sekä           Kemikaalien terveys- ja ympäristövaikutuk-
31791: ympäristön tilaan on alustavasti selvitetty ym-     siin liittyvän EFTA-EY-yhteistyön aloittami-
31792: päristöministeriön asettamassa työryhmässä.         sesta on sovittu keväällä 1989. Neuvottelut
31793: EFTA-maat jatkavat parhaillaan yhdessä di-          tarkemmista yhteistyön kohteista sekä EFTA-
31794: rektiivien erittelyä. Välillisten ympäristönsuo-    maiden mahdollisuuksista saada käyttöönsä
31795: jeluvaikutusten erittely jatkuu Suomessa kai-       valmisteluvaiheessa olevia EY:n asiakirjoja
31796: killa hallinnonaloilla.                             ovat vielä kesken.
31797:     Ongelmia voi syntyä siitä, että yhdentymisen
31798: seurauksena todennäköisesti kiihtyvä taloudel-
31799: linen kasvu lisää ympäristön kuormitusta.           Vesiensuojelu
31800: Liikkuvuuden lisääntyminen aiheuttaa myös
31801: autoliikenteen kasvua ja yhä kovempia painei-          Suomessa vesiensuojelu perustuu vesilakiin.
31802: ta ympäristölle.                                    Hyödyn ja haitan intressivertailussa ei käytetä
31803:                                                     yleisiä, koko maata koskevia vedenlaatu- tai
31804:                                                     päästönormeja. EY:n direktiivien täydellinen
31805: Kemikaalit                                          noudattaminen edellyttäisi vesilain perusperi-
31806:                                                     aatteiden muuttamista. Käytännössä lupien
31807:    Suomessa kemikaalien ympäristö- ja terveys-      vaatimukset koko maan keskiarvoina täyttävät
31808: haittoja säännellään varsin monella lailla. Niis-   hyvin EY:n direktiivien vaatimukset.
31809: tä vastedes tärkein on 1.9.1990 voimaan tuleva         EY:n direktiivien asialliset vaatimukset,
31810: kemikaalilaki. Sitä valmisteltaessa on pyritty      muutamaa yksittäistä poikkeusta lukuun otta-
31811: ottamaan huomioon muun muassa monet Ta-             matta, on saatettu voimaan jo nyt. Määräai-
31812: loudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön      kainen lupien uudelleenkäsittely mahdollistaa
31813: (OECD:n),          YK:n       ympäristöohjelman     tarvittaessa joustavan muutosmenettelyn.
31814: (UNEP:n) ja Euroopan yhteisöjen laatimien              Vesilaki koskee myös aluevesiä. Lain mu-
31815: suositusten ja velvoitteiden mukaiset menette-      kaan siinä säädetyn lisäksi on noudatettava,
31816: lytavat. Tällaisia ovat mm. uusien kemikaalien      mitä vesistön tai meren suojelusta on Suomea
31817: ennakkoilmoitusmenettely, testauslaboratorioi-      velvoittavissa kansainvälisissä sopimuksissa
31818: den valvonta sekä kiellettyjä tai tiukasti sään-    määrätty.
31819: neltyjä kemikaaleja koskeva vienti-ilmoitusme-         Laissa meren pilaantumisen ehkäisemisestä
31820: nettely. Euroopan yhdentymiskehitys ja siihen       on säädetty, että Suomen alueella, Suomelle
31821: liittyvä säännösten harmonisointi erityisesti       kuuluvalla mannermaajalustalla tai suomalai-
31822: EY:n kanssa onkin Suomen ympäristönsuoje-           sella aluksella ei saa ryhtyä toimeen, josta voi
31823: lulle myönteinen asia. Se johtaa usein turvalli-    aiheutua aavanmeren tai toisen valtion alueve-
31824: suusvaatimusten tiukentumiseen.                     sien pilaantumista. Pilaamiskielto on siis ehdo-
31825:    Kemikaalilainsäädäntöä ei vielä toistaiseksi     ton eikä siihen ole mahdollista tehdä poikkeus-
31826: ole täysin harmonisoitu EY:ssä eikä tavoitetta      ta edes intressivertailun perusteella. Siten alue-
31827: saavutettane vielä vuoteen 1992 mennessäkään.       vesien suojeluun ei voida soveltaa EY:n käyttä-
31828: Suomen kemikaalilainsäädäntö noudattaa, var-        mää normiperiaatetta. Suomen aluevesien suo-
31829: sinkin kemikaalilain voimaantulon jälkeen,          jeluun vaikuttavat merkityksellisesti Helsingin
31830: monia yhteisöjen jäsenmaita tarkemmin EY:n          sopimus ja Helsingin komission suositukset.
31831: direktiivejä. Direktiivien tarkkaa noudattamis-     Toistaiseksi ne ovat yleensä olleet tiukempia
31832: ta on pidetty kaupan esteiden välttämisen takia     kuin EY :n merensuojelua koskevat direktiivit.
31833: tärkeänä. Suuri osa Suomen kemianteollisuu-
31834: den viennistä ja tuonnista on kauppaa EY:n
31835: jäsenmaiden kanssa.                                 Jätehuolto
31836:    Puutteelliset tiedot EY :ssä tehtyjen päätös-
31837: ten perusteluista ja toisaalta omien vaikutus-        Suomen jätteitä koskeva lainsäädäntö on
31838: mahdollisuuksien puuttuminen direktiivien si-       pääpiirteissään samankaltaista kuin EY:n jäte-
31839:                                                                                                   91
31840: 
31841: huoltoa koskevat direktiivit. EY:n direktiiveis-   arvot sekä määräykset enimmäispäästöistä tai
31842: sä on kuitenkin määräyksiä seikoista, jotka        niiden ohjearvot.
31843: eivät Suomessa kuulu lainsäädännön alaan.             Polttoaineiden koostumusta koskevat mää-
31844: Suomessa ei yleensä ole annettu yksityiskohtai-    räykset EY :ssä ja Suomessa ovat varsin yhden-
31845: sia jätehuoltoa koskevia käyttömääräyksiä eikä     mukaiset. Tosin Suomessa säädellään myös
31846: päästörajoituksia, vaan ne annetaan laitoskoh-     kivihiilen rikki pitoisuutta, josta EY :n alueella
31847: taisesti. Vaatimustasossa ei kuitenkaan ole        ei ole säännöksiä.
31848: merkittäviä eroja.                                    Henkilöautojen ja raskaiden ajoneuvojen
31849:     Merkittäviä eroja sen sijaan on mm. jätteen    pakokaasupäästörajoitukset voivat periaattees-
31850: määritelmässä, joka Suomessa on kattavampi         sa olla autokaupan esteitä. EY :n normeihin
31851: kuin EY :ssä. Eroja on myös hyödynnettäville       verrattuna Suomen tiukkoja päästöjen rajoi-
31852: ja vaarattomaksi tehtäville ongelmajäiteille       tusmääräyksiä voidaan kuitenkin perustella
31853: asetettavissa vaatimuksissa. Suomessa tällaista    ympäristönsuojelusyillä.
31854: eroa ei tehdä. EY:n jätehuollon yksi perusperi-       Henkilöautojen Suomessa vuosina 1990 ja
31855: aate, jätteen määrän ja vaarallisuuden vähen-      1992 voimaan tulevat pakokaasupäästöjen
31856: täminen, puuttuu toistaiseksi jätehuoltolaista.    raja-arvot ovat eräiltä osin tiukemmat kuin
31857:     EY on antanut direktiivin yhdyskuntajätteen    EY:ssä omaksutut. EY ei kuitenkaan noudata
31858: poltolle asetettavista vaatimuksista. Hyödyn-      asiassa yhtenäistä käytäntöä vaan Tanska ottaa
31859: neitävien jätteiden tai ongelmajätteiden käsit-    vuonna 1990 käyttöön rajoitukset, joita myös
31860: telyn normeja ei EY:ssä ole yhtenäistetty. Sen     EFTA-maat ja Yhdysvallat noudattavat.
31861: sijaan EY:ssä on yhtenäiset säännökset ongel-         Raskaiden dieselajoneuvojen päästöihin so-
31862: majätteiden rajojen yli tapahtuvien liikkeiden     velletaan nykyisin sekä Suomessa että EY :ssä
31863: valvonnasta. Säännökset ovat pääosin yhtene-       samoja päästöjen raja-arvoja. EY on tehnyt
31864: väiset OECD:n hyväksymien päätösten ja suo-        päätöksen vähentää päästöjä edelleen noin 20
31865: situsten kanssa. Suomi on puolestaan omaksu-       prosenttia. Myös Suomessa selvitetään päästä-
31866: nut OECD:n päätökset ja suositukset lainsää-       rajoitusten tiukentamista.
31867: dännössään.                                           CFC-yhdisteitä ja haloneita koskevien EY:n
31868:     Jätteiden määrän tai vaarallisuuden ehkäise-   ja Suomen säännösten vertailu ei vielä ole
31869: misen taikka jätteiden hyödyntämisen mää-          mahdollista. Suomessa on tarkoitus edetä val-
31870: räykset voivat koskea myös tuotteita, jolloin      tioneuvoston CFC-yhdisteiden käytön vähentä-
31871: määräyksillä voi olla vaikutusta myös tavaroi-     misestä ja halonien käytön rajoittamisesta te-
31872: den vapaaseen liikkumiseen.                        kemän periaatepäätöksen mukaisesti. Myös EY
31873:     Tällaisia ovat esimerkiksi:                    pyrkii CFC-yhdisteiden käytön lopettamiseen.
31874:     - paristoissa olevia raskasmetalleja koske-    Jos kehitys Suomessa on nopeampaa kuin
31875: vat määräykset, joita Suomessa parhaillaan         EY :n alueella, siitä voi ainakin periaatteessa
31876: valmistellaan                                      aiheutua kaupan esteitä. CFC-yhdisteiden ja
31877:     - PCB:tä sisältäviä tuotteita koskevat mää-    halonien käytön lopettamiselle on kuitenkin
31878: räykset                                            olemassa selvät ympäristölliset perustelut.
31879:     - juomapakkausten talteenottoa ja kierrä-         Suomessa voimassa olevat säännökset moot-
31880: tystä koskeva päätös, jota parhaillaan valmis-     toriajoneuvojen ja veneiden melupäästöistä
31881:  tellaan.                                          ovat yleensä väljemmät kuin EY:ssä voimassa
31882:     Kuten edellä on todettu, tavaroiden vapaan     olevat. Esimerkiksi työkoneiden tai kotitalous-
31883:  liikkuvuuden rajoittaminen on kuitenkin ym-       koneiden melupääsiöistä Suomessa ei ole sään-
31884: päristönsuojeluun liittyvin perustein mahdollis-   nöksiä.
31885:  ta myös Rooman sopimuksen mukaan.                    EY:n melupäästöjä koskevia raja-arvoja tu-
31886:                                                    lee käyttää tausta-aineistona hyödyksi valmis-
31887:                                                    teltaessa Suomen säännösten uusimista.
31888: Ilmansuojelu                                          Suomi on ratifioinut miltei kaikki luonnon-
31889:                                                    suojelualan kansainväliset sopimukset ja nou-
31890:    Ilmansuojelua koskevat EY -määräykset ei-       dattaa niiden mukaisia velvoitteita. Suomen
31891: vät yleensä vaikeuta tavaroiden, palvelusten,      luonnonsuojelulaki vastaa monilta osin EY :n
31892: pääomien eivätkä ihmisten vapaata liikkuvuut-      lintujensuojeludirektiiviä.      Elinympäristöjen
31893: ta. Tyypillisiä ilmansuojelusäännöksiä sekä        suojelu pakollisena toimena sekä vaatimus
31894: EY :ssä että Suomessa ovat ilmanlaadun ohje-       uhanalaisten lintulajien kantojen pakollisista
31895: 92
31896: 
31897: elvytystoimista tosin puuttuvat Suomen lain-         telylaissa (598/82). Säädökset mahdollistavat
31898: säädännöstä. Suomessa ei myöskään ole EY:n           melko hyvin direktiivin velvoitteiden täyttämi-
31899: hyljedirektiivin, joka koskee pikemminkin            sen.
31900: eläinsuojelua kuin hyljelajien suojelua, kaltais-       Suomen ja naapurimaiden välisiä suhteita
31901: ta lainsäädäntöä.                                    ympäristöön merkityksellisesti vaikuttavien
31902:                                                      hankkeiden yhteydessä sääntelevät kahdenväli-
31903:                                                      set ja monenkeskiset sopimukset. Näistä liittyy
31904: Biotekniikka                                         Pohjoismaiden kesken tehty ympäristönsuoje-
31905:                                                      lusopimus luonteeltaan selvimmin direktiivin
31906:    Biotekniikkaa koskevien direktiivien avulla       toimeenpanoon. Myös Neuvostoliiton, Ruotsin
31907: on tarkoitus säädellä geneettisesti muunneltu-       ja Norjan kanssa tehdyt rajavesistösopimukset
31908: jen organismien (GMO) tai niiden tuotteiden          mahdollistavat yli rajojen vaikuttavien vesien
31909: käyttöä tutkimuksessa, teollisuudessa ja ympä-       käyttöön ja suojeluun liittyvien hankkeiden
31910: ristössä. Direktiiviehdotuksia ei ole vielä hy-      käsittelyn osittain direktiivin periaatteiden mu-
31911: väksytty lopullisesti. Hyväksymisen jälkeen ne       kaisesti.
31912: määrittelisivät vähimmäisvaatimukset, jotka             Hallituksen selonteossa vuonna 1988 tähden-
31913: kunkin jäsenmaan tulee ottaa huomioon                nettiin ympäristövaikutusten arvioinnin merki-
31914: GMO:ja koskevaa lainsäädäntöä kehittäes-             tystä ennalta ehkäisevässä ympäristöpolitiikas-
31915: sään.                                                sa. Länsi-Euroopan yhdentymiskehitys lisää
31916:    Suomessa ei ole biotekniikkaa tai GMO:ja          arvioinnin merkitystä. Tarkoituksena onkin
31917: koskevaa lainsäädäntöä. Lääkintöhallituksen          nopeuttaa ympäristövaikutusten arvwmnin
31918: asettama asiantuntijaryhmä on kuitenkin käsi-        käyttöönottoa ja soveltamista mm. toiminta-
31919: tellyt GMO:ien käyttöä tutkimuksessa ja teolli-      ja taloussuunnitteluun ja lainvalmisteluun kai-
31920: sissa hankkeissa. Maa- ja metsätalousministe-        killa toimintalohkoilla. Hallitus harkitsee myös
31921: riön alainen torjunta-ainelautakunta voi käsi-       puitelain säätämistä ympäristövaikutusten arvi-
31922: tellä GMO:ja tai niiden tuotteita, joita on          oinnin aseman vakiinnuttamiseksi valtionhal-
31923: tarkoitus käyttää torjunta-aineina.                  linnossa.
31924:    Lainsäädännön ja hyväksyruismenettelyn
31925: puute on jonkin verran vaikeuttanut GMO:illa
31926: tehtävää tutkimusta ja tuotekehittelyä sekä          Suomen suhtautuminen
31927: teollista toimintaa Suomessa. Siten sekä ympä-
31928: ristönsuojelun että teollisuuden kannalta olisi         Hallitus pitää ympäristöalan yhteistyötä tär-
31929: tärkeää, että Suomen lainsäädäntöä voitaisiin        keänä mahdollisimman yhtenäisen ja korkean
31930: tältä osin parantaa. EY :n direktiivit asettane-     eurooppalaisen ympäristönormiston aikaansaa-
31931: vat ainakin ne vähimmäisvaatimukset, joita           miseksi. Suomi pyrkii saattamaan omat ympä-
31932: Suomen lainsäädännössä ja valvontamenette-           ristönsuojelusäännökset vähintään EY :n nor-
31933: lyssä tulisi noudattaa.                              mien tasolle niiltä osin kuin normit eivät jo ole
31934:                                                      harmonisoituja. Toisaalta EES-neuvotteluissa
31935:                                                      tulee taata oikeus säilyttää EY:n normeja tiu-
31936: Ympäristövaikutusten ennalta-arviointi               kempi vaatimustaso.
31937: 
31938:    Suomessa ei ole yhtenäistä ympäristövaiku-
31939: tusten arviointia koskevaa järjestelmää. Ympä-       4.6.2.3. Ympäristötietoyhteistyö
31940: ristönsuojelun lupa- ja ilmoitusmenettelyä kos-
31941: kevat säännökset kattavat EY :n direktiivin vel-        Ympäristöpolitiikan tärkeitä toimintoja ovat
31942: voitteet vain osittain. Etenkään lupahakemuk-        ympäristöntutkimus, ympäristön tilan seuranta
31943: sissa nykyisin edellytettävät tiedot eivät laajuu-   sekä luotettavien ympäristötietojen tuottami-
31944: deltaan ole direktiivin mukaisia. Arviointia         nen päätöksenteon ja tieteellisen työn perus-
31945: edellyttävistä hankkeista mm. moottoritiet jää-      teiksi. Ympäristöpolitiikka pyritään yhä mää-
31946: vät nykyisen lupa- ja ilmoitusmenettelyn ulko-       rätietoisemmin perustamaan selvityksiin luon-
31947: puolelle eikä tielainsäädännössä ole riittäviä       non kestokyvystä ja ympäristön kriittisestä
31948: säännöksiä ympäristövaikutusten arvioinnista.        kuormituksesta. Euroopan yhteisö on kulu-
31949:    Tiedottamisesta ja kansalaisten kuulemisesta      neen vuoden aikana tehnyt merkityksellisiä
31950: on säädetty erityislakien lisäksi hallintomenet-     päätöksiä ympäristötiedon edistämiseksi. Suo-
31951:                                                                                                   93
31952: 
31953: mi on aktiivisesti neuvotellut EY:n kanssa          Ympäristökeskus EEA
31954: ympäristötietoyhteistyön laajentamiseksi.
31955:    Voimassa olevaan EY:n neljänteen ympäris-           Euroopan      yhteisöjen    komissio     teki
31956: töntutkimusohjelmaan (1986-1990) kuuluu             28.11.1989 päätöksen ympäristökeskuksen
31957: ympäristönsuojelun,      ilmastomuutosten     ja    (European Environment Agency, EEA) perus-
31958: luonnononnettomuuksien tutkimuksia. Tutki-          tamisesta. EY :n ympäristökeskuksen päätehtä-
31959: musohjelmaan on ollut käytössä yhteensä 55          vinä ovat ympäristön tilan seuranta (Environ-
31960: miljoonaa ECUa eli noin 260 miljoonaa mk,           mental Monitoring) sekä ympäristötietojen ke-
31961: josta suurin osa eli 50,5 miljoonaa ECUa on         rääminen, käsittely ja julkaiseminen. Päätök-
31962: käytetty tutkimussopimuksien avulla tehtäviin       sen mukaan Euroopan yhteisöön kuulumatto-
31963: tutkimushankkeisiin ja osa eli 4,5 ECUa yh-         mat maat voivat osallistua EEA:n toimintaan
31964: teistoiminta- eli COST -hankkeisiin.                ja johtoelimiin. Osallisturuismuodoista ja
31965:                                                     -osuudesta ei ole kuitenkaan vielä tehty lopulli-
31966:    Viides ympäristöntutkimusohjelma (1989-          sia päätöksiä. Neuvottelut osallisturuismuo-
31967: 1992) koostuu osaohjelmista STEP (Science           doista EY:n ja EFTA-maiden välillä alkanevat
31968: and Technology for Environmental Protection)        keväällä 1990, kun EY on tehnyt päätöksensä
31969: ja EPOCH (European Programme on Climate             ympäristökeskuksen sijaintipaikasta.
31970: and Natural Hazards), jotka hyväksyttiin lo-
31971: pullisesti EY:n ministerineuvostossa joulukuus-
31972: sa 1989.                                            Suomen suhtautuminen
31973:    Suomen ja EY:n välinen ympäristöntutki-
31974: musohjelmaa koskeva sopimus allekirjoitettiin          EY:n ympäristökeskuksen ja Suomen Ympä-
31975:  15.12.1989. Allekirjoitettu sopimus koskee         ristötietokeskuksen yhteistyötä pyritään erityi-
31976: EY :n neljättä ympäristöntutkimusohjelmaa           sesti edistämään. Ympäristötietokeskus toimii
31977:  (1986-1990). Suomi siis liittyi ohjelmaan ai-      YK:n Euroopan talouskomission ympäristön
31978: van sen loppuvaiheessa. Ohjelmaan on hyväk-         yhdennetyn seurannan ohjelman tieto- ja arvi-
31979:  sytty kaksi suomalaista tutkimushanketta.          ointikeskuksena. Ohjelma, johon useat EY-
31980:    EY :n esityksestä ympäristöntutkimusohjel-       maat osallistuvat, on omalta osaltaan myötä-
31981:  man sopimuksesta poistettiin viime vaiheessa       vaikuttanut EEA:n perustamispäätökseen.
31982:  niin sanottu "tacit renewal" -pykälä, joka olisi   Suomen kannalta onkin tärkeätä varmistaa,
31983:  mahdollistanut Suomen ja EY :n välisen sopi-       että EEA:n ohjelmisto- ja laiteratkaisut ovat
31984:  muksen jatkamisen ilman eri neuvotteluja sil-      yhteensopivat Ympäristötietokeskuksen järjes-
31985:  loin, kun EY:n ohjelma vaihtuu. Pykälän pois-      telmien kanssa. Hallituksen tarkoituksena on
31986:  taminen liittyy todennäköisesti EY:n pyrki-        lisätä ympäristöministeriön voimavaroja yh-
31987:  mykseen rajoittaa EFTA-maiden osallistumista       teistyön varmistamiseksi EEA:n kanssa.
31988:  ohjelman johtokomitean toimintaan.
31989:     Suomi neuvottelee parhaillaan osallistumi-
31990:  sestaan 5. ympäristöntutkimusohjelmaan eli         4.6.3. Kuluttajansuoja
31991:  STEPiin. Suomen jäsenmaksun voidaan arvioi-
31992:  da olevan 7 miljoonaa mk neljän ohjelmavuo-           Siltä osin kuin kuluttajansuojaa koskeva
31993:                                                     lainsäädäntö ei suoranaisesti vaikuta tavaroi-
31994:  den (1989-1992) ajalta, eli noin 1,8 miljoonaa
31995:                                                     den, palvelusten, pääoman ja ihmisten liikku-
31996:  mk vuodessa.
31997:                                                     miseen EES-maiden alueella, sitä koskevat ky-
31998:                                                     symykset eivät kuulu EES-järjestelyjen ydin-
31999:                                                     alueeseen. Monet kuluttajansuojalainsäädän-
32000: Suomen suhtautuminen                                nön alat kuuluvat siten niihin yhteistyöaluei-
32001:                                                     siin, joiden osalta ei tähänastisissa neuvotte-
32002:    Hallitus pitää osallistumista ympäristöntut-     luissa ole sitouduttu lainsäädännön yhtenäistä-
32003: kimusohjelmaan tärkeänä. Tarkoituksena on           miseen, vaan ainoastaan yhteistyön vahvista-
32004: lisätä ympäristöministeriön määrärahoja niin,       miseen. Keskustelujen lähtökohdaksi on sovit-
32005: että ministeriö voi aktiivisesti tukea suomalais-   tu EY -lainsäädäntö.
32006: ten tutkijoiden ja tutkimuslaitosten osallistu-        Kuluttaja-asiat ovat olleet EY:n toiminnassa
32007: mista EY :n tutkimusohjelmaan omilla tutki-         näkyvämmin esillä vasta 1970-luvun puolivälis-
32008: mushankkeillaan.                                    tä lähtien. EY:n sisämarkkinoiden kehittämis-
32009: 94
32010: 
32011: pyrkimykset ovat vaikuttaneet tuntuvasti myös      jia koskevia asiaryhmiä: kuluttajien vaikutus-
32012: yhteisön kuluttajapolitiikkaan.                    mahdollisuuksien lisääminen standardisoimis-
32013:    EY hyväksyi vuosina 1975 ja 1981 kuluttaja-     työssä, kuluttajakasvatus ja -valistus, tuotetur-
32014: poliittiset toimintaohjelmat. Valkoiseen kir-      vallisuus ja siihen liittyvät notifikaatiojärjestel-
32015: jaan liittyen EY:n komissio laati vuonna 1985      mät, palvelusten kuluttajansuoja, testaus ja
32016: kirjelmän, jossa kuvattiin EY:n tulevaa poli-      sertifiointi, ympäristömerkinnät, uudet maksu-
32017: tiikkaa kuluttajaedun suojaamiseksi ja edistä-     järjestelmät, kulutusluotot, seuramatkat, koh-
32018: miseksi yhteisön toiminnassa (New Impetus for      tuuttomat sopimusehdot ja kuluttajien oikeus-
32019: Consumer Protection Policy). EY :n ministeri-      suojakeinot.
32020: neuvosto hyväksyi kirjelmän pohjalta asiaa            Kuluttajakysymyksiä käsitellään EFT An
32021: koskevan päätöslauselman vuonna 1986. Näi-         puitteissa lisäksi konsultatiivisen komitean ku-
32022: den asiakirjojen voidaan katsoa täydentävän        luttajapoliittisessa alakomiteassa, johon nyt-
32023: valkoista kirjaa. Niissä selvitetään, millaisia    temmin osallistuu vain järjestöjen edustajia
32024: kuluttajapoliittisia kysymyksiä valkoisen kirjan   sekä TBT-komitean asettamissa asiantuntija-
32025: luettelossa oleviin harmonisoinnin kohteeksi       ryhmissä.
32026: otettaviin asioihin liittyy.                          Myös vuonna 1989 hyväksytyssä Pohjois-
32027:    EY:n ministerineuvosto määritteli marras-       maiden kuluttaja-alan yhteistyöohjelmassa
32028: kuussa 1989 antamassaan päätöslauselmassa          kiinnitetään erityistä huomiota EY:n sisämark-
32029: kuluttaja-asioiden painopistealueet yhteisön       kinoiden luomiseen. Kuluttaja-alalla tapahtu-
32030: toiminnassa lähivuosina. Komission tuli pää-       van pohjoismaisen harmonisointityön on olta-
32031: töslauselman pohjalta laatia kolmivuotissuun-      va sopusoinnussa vastaavan EY :ssä ja EFT As-
32032: nitelma toiminnalleen kuluttajansuojan ja ku-      sa tapahtuvan työn kanssa. Yhteistoiminnan
32033: luttajien etujen edistämiseksi.                    avulla Pohjoismailla on paremmat mahdolli-
32034:    Painopistealueiksi asetettiin päätöslausel-     suudet vaikuttaa eri kansainvälisissä järjestöis-
32035: massa:                                             sä tehtäviin kannanottoihin ja niin, että yhtei-
32036:    - kuluttajaedustuksen lisääminen kaikilla       set etunäkökohdat otetaan huomioon ja Poh-
32037: päätöksentekotasoilla mm. standardisoinnissa,      joismaiden tavoitetaso kuluttaja-alalla turva-
32038:    - kuluttajakasvatusta ja kuluttajavalistusta    taan. Erityistä merkitystä annetaan sille, että
32039: koskevan toimintaohjelman luominen,                Pohjola voi esiintyä yhtenäisenä eurooppalai-
32040:    - kuluttajien turvallisuuden parantaminen       sissa ja muissa kansainvälisissä standardisoi-
32041: (tuotevastuu, .tuoteturvallisuus ja palvelujen     misjärjestöissä.
32042: turvallisuus)
32043:    - markkinoiden vertailtavuuden parantami-          Teknisiä määräyksiä koskevien ns. harmoni-
32044: nen,                                               sointidirektiivien lisäksi EY :n direktiivit voivat
32045:    - nopeiden, halpojen ja yksinkertaisten oi-     olla joko minimi- tai maksimidirektiivejä. Täl-
32046: keussuojakein~jen      takaaminen kuluttajille,    lä on oleellinen merkitys sääntelyjä koskevan
32047: sekä                                               liikkumavaran suhteen. Kuluttajansuojan alu-
32048:    - kuluttajien taloudellisen turvallisuuden      eella voimassa olevat direktiivit ovat teknisiä
32049: parantaminen sopimusoikeuden alueella.             määräyksiä koskevia direktiivejä lukuunotta-
32050:    Kuluttajakysymysten lisääntyvää painoarvoa      matta minimidirektiivejä, mikä sallii minimita-
32051: EY:n toiminnassa korostaa myös se, että EY:n       soa tiukempien määräysten käyttöönoton. Ase-
32052: komissioon on vuonna 1989 perustettu erityi-       tuksia ei kuluttajansuojan alalta EY :ssä ole
32053: nen osasto kuluttaja-asioita varten (Consumer      annettu.
32054: Policy Service).
32055:    EFTA-maat ja EY:n komissio päättivät mar-
32056: raskuussa 1988 sisällyttää ns. Luxemburgin         Suomen suhtautuminen
32057: seurantaan liittyen kuluttajansuojan EFTA-
32058: EY-yhteistyön piiriin. EFTAn neuvosto on              EES-järjestelyssä tulee olla tavoitteena ku-
32059: toukokuussa 1989 perustanut erityisen kulutta-     luttajien edun turvaaminen ja kuluttajien vai-
32060: javirkamiesryhmän ja hyväksynyt sille toimin-      kutusmahdollisuuksien lisääminen. Yhteistyön
32061: taohjelman.                                        tulisi perustua kuluttajansuojan korkeaan ta-
32062:    Lokakuussa 1989 EFT An kuluttajavirka-          soon eikä mitään maata saisi estää ottamasta
32063: miesryhmä ja komissio määrittelivät yhdessä        käyttöön tai ylläpitämästä tiukempia määräyk-
32064: tulevan yhteistyön kohteiksi seuraavia kulutta-    siä edellyttäen, että niiden käyttö on perus-
32065:                                                                                                        95
32066: 
32067: teltavissa ja että ne eivät muodostu kaupan            keva yleinen sääntely meiltä tällä hetkellä puut-
32068: esteiksi.                                              tuu.
32069:    EY:ssä on viime vuosina hyväksytty talou-              Joulukuussa 1989 Suomessa valmistui EY-
32070: dellisen ja oikeudellisen kuluttajansuojan kan-        direktiivin pohjalta valmisteltu ehdotus asetuk-
32071: nalta useita merkittäviä direktiivejä. Eräiltä         seksi elintarvikkeita jäljittelevistä vaarallisista
32072: osin kansallista lainsäädäntöämme on jo muu-           tuotteista.
32073: tettu tai ollaan muuttamassa EY -direktiivien             Yleistä tuoteturvallisuutta koskevan säänte-
32074: suuntaisesti.                                          lyn valmistelu on ollut EY:ssä pitkään vireillä.
32075:                                                        Asian käsittely on edelleen kesken. Suomessa
32076:                                                        tuoteturvallisuuslaki (914/86) tuli voimaan
32077: Tuoteturvallisuus                                      1.5.1987. Tuoteturvallisuuteen liittyen EY:n
32078:                                                        ministerineuvosto päätti 22.4.1986 määräaikai-
32079:                                                        sesta koti- ja vapaa-ajan tapaturmia koskevas-
32080:    EY:n ministerineuvosto hyväksyi 3.5.1988
32081:                                                        ta tietojenkeruuprojektista. Projektissa on mu-
32082: lelujen turvallisuutta koskevan direktiivin. Se
32083:                                                        kana 90 sairaalaa EY-alueen jokaisesta jäsen-
32084: oli ensimmäinen kuluttajansuojan alueella hy-          maasta. Tiedot kulutustavaroiden aiheuttamis-
32085: väksytty direktiivi, jossa sovellettiin ns. new
32086:                                                        ta tapaturmista kerätään komission ylläpitä-
32087: approach-säätämistapaa. Sen mukaan direktii-
32088:                                                        mään tietopankkiin. Projektia on tällä erää
32089: vissä määritellään vain yleiset turvallisuusvaati-
32090:                                                        päätetty jatkaa 1.12.1991 saakka.
32091: mukset, yksityiskohtien osalta viitataan eu-
32092:                                                           EY:ssä luotiin ministerineuvoston päätöksel-
32093: rooppalaisiin standardeihin.
32094:                                                        lä 2.3.1984 tuoteturvallisuustoimenpiteitä kos-
32095:    Suomessa lelujen turvallisuutta valvotaan           keva tietojenvaihtojärjestelmä. Järjestelmää on
32096: pääasiassa tuoteturvallisuuslain (914/86) sekä         neuvoston päätöksellä tällä erää jatkettu
32097: eräiden erityissäännösten nojalla. Lisäksi on          30.6.1990 saakka. Päätösten mukaan jäsenval-
32098: olemassa vapaaehtoisesti noudatettavia SFS-            tioiden, jotka päättävät kieltää, rajoittaa tai
32099: standardeja. Suomessa valmistui keväällä 1989          liittää erityisiä ehtoja kuluttajien terveyden tai
32100: EY -leludirektiivin pohjalta valmisteltu ehdotus       turvallisuuden kannalta vaarallisten tavaroiden
32101: asetukseksi eräistä leluille asetettavista vaati-      tai tavararyhmien markkinoinnille tai käytölle,
32102: muksista. Asetusehdotus vastaa turvallisuus-           tulee ilmoittaa näistä toimenpiteistä välittö-
32103: vaatimuksiltaan pitkälti vastaavaa EY -direktii-       mästi komissiolle. Komission tulee lähettää
32104: viä. Ehdotus sisälsi lisäksi direktiiviä pidem-        tieto edelleen jäsenvaltioiden ao. viranomai-
32105: mälle meneviä vaatimuksia eräiden ominai-              sille.
32106: suuksien osalta. Asetuksessa ehdotetaan viitat-           EFTA-maat ovat olleet kiinnostuneita pääse-
32107: tavaksi olemassa oleviin SFS-lelustandardeihin,        mään mukaan edellä mainittuun projektiin ja
32108: jota kautta standardit tulisivat elinkeinonhar-        tietojenvaihtojärjestelmään. Suomessa kehitel-
32109: joittajia sitoviksi.                                   lään parhaillaan kansallisen koti- ja vapaa-ajan
32110:    Direktiivin     tarkastustoimintaa      koskevat    tapaturmia koskevan tietojenkeruujärjestelmän
32111:  määräykset merkitsisivät meillä muutosta ny-          luomista. Lisäksi Suomi on mukana sekä Poh-
32112:  kytilaan nähden. Suomessa ei edellytetä lelujen       joismaiden että OECD-maiden tuoteturvalli-
32113:  ennakkotarkastusta. Direktiivissä edellytetään        suustoimenpiteitä koskevassa tietojenvaihtojär-
32114:  vaatimuksenmukaisuuden osoittamista tyyppi-           jestelmässä.
32115:  tarkastuksin, jollei lelu täytä joltakin osin stan-
32116:  dardin vaatimuksia tai jollei jostakin direktii-
32117:  vissä määritellystä ominaisuudesta ole olemas-        Hintamerkinnät
32118:  sa standardia.
32119:     EY :n ministerineuvosto hyväksyi 25.6.1987            Hintamerkintöjen osalta EY :n ministerineu-
32120:  vaarallisten elintarvikejäljitelmien kieltämistä      vosto on hyväksynyt direktiivit erikseen elin-
32121:  koskevan direktiivin. Suomessa on tällä hetkel-       tarvikkeiden ja erikseen muiden kulutustava-
32122:  lä voimassa tai valmisteilla eräiden kulutusta-       roiden osalta. Elintarvikkeiden osalta direktiivi
32123:  varoiden osalta erityislainsäädäntöä, jolla ra-       hyväksyttiin vuonna 1979 ja sen muutos
32124:  joitetaan lähinnä merkintämääräysten ja pak-          7.6.1988. Direktiivin mukaan pakkaamatto-
32125:  kausten osalta sitä, että kulutustavarat olisivat     mien ja valmiiksi pakattujen elintarvikkeiden
32126:  sekoitettavissa elintarvikkeisiin. Kuitenkin vaa-     myyntihinta on ilmoitettava, kun niitä tarjo-
32127:  rallisten elintarvikejäljitelmien kieltämistä kos-    taan kuluttajille tai kun niitä mainostetaan.
32128: 96
32129: 
32130: Yksikköhinta on eräin poikkeuksin ilmoitetta-        tiivin kanssa, joskin päätös koskisi vain muu-
32131: va direktiivin liitteessä mainituista määrätyn       tamia kulutustavaroita. Pakkauskoot, joita
32132: kokoisista valmiiksi pakatuista elintarvikkeista     päätös koskisi, on määritelty Suomen olojen
32133: ja muista vaihtelevan kokoisista valmiiksi pa-       mukaan, eivätkä ne kaikilta osiltaan vastaa
32134: katuista elintarvikkeista. Direktiivin lista elin-   EY -direktiivissä määriteltyjä pakkauskokoja.
32135: tarvikkeista, joissa yksikköhinta on oltava, on
32136: varsin kattava. Yksikköhinnan ilmoittaminen
32137: tulisi korvata pakkauskokojen standardoinnil-        Markkinoinnin sääntely
32138: la. Direktiivissä annetaan jäsenvaltiolle seitse-
32139: män vuoden siirtymäaika ryhtyä soveltamaan
32140: yksikköhinnoista annettuja direktiivin mää-             EY :ssä on vuonna 1984 annettu direktiivi
32141: räyksiä.                                             harhaanjohtavan mainonnan sääntelystä (84/
32142:    Asetus kulutushyödykkeen hinnan ilmoitta-         450/EEC). Se koskee sekä kuluttajien että
32143: misesta markkinoinnissa (9/89) tuli Suomessa         kilpailevien elinkeinonharjoittajien suojaamis-
32144: voimaan 15.2.1989. Myyntihinnan ilmoittami-          ta harhaanjohtavalta mainonnalta, joka direk-
32145: sesta annetut asetuksen säännökset ovat hyvin        tivissä erikseen määritellään. Direktiivi antaa
32146: sopusoinnussa EY -direktiivin kanssa. Milloin        jäsenvaltioille mahdollisuuksia valita, millaisin
32147: elintarvikkeen hinta perustuu painoon, tilavuu-      menettelyin harhaanjohtavaa mainontaa torju-
32148: teen tai muuhun mitattavaan ominaisuuteen ja         taan. Keskeinen vaatimus on, että tuomiois-
32149: elintarviketta pakataan vähittäismyyntipaikas-       tuimella tai hallinnollisella viranomaisella tulee
32150: sa, on tällaisen elintarvikkeen yksikköhinta         olla valta kieltää elinkeinonharjoittajaa jatka-
32151: asetuksen mukaan pantava näkyviin vähittäis-         masta harhaanjohtavaa markkinointia tai kiel-
32152: myyntipaikassa. Elinkeinohallitus voi tarvitta-      tää mainoksen julkaiseminen. Jäsenvaltiot voi-
32153: essa määrätä yksikköhinnat ilmoitettaviksi           vat halutessaan sisällyttää lainsäädäntöönsä
32154: myös muiden elintarvikkeiden osalta, jos yk-         mahdollisuuden siihen, että elinkeinonharjoit-
32155: sikköhinnan ilmoittamista on pidettävä kulut-        taja veivoitetaan julkaisemaan kieltopäätös tai
32156: tajien kannalta tarpeellisena. Elinkeinohalli-       oikaisutiedonanto. Jäsenvaltiot saavat itse
32157: tuksessa on syksyllä 1989 valmistunut ehdotus        päättää kiellon tai velvoitteen rikkomisen seu-
32158: yksikköhintapäätökseksi, joka on ehdotettu tu-       raamuksista. Kiellosta päättävän tuomiois-
32159: lemaan voimaan 1 .1.1991. Päätös olisi voimas-       tuimen tai viranomaisen on voitava pitää mai-
32160: sa määräajan, jonka jälkeen sen sisältöä ja          nonnassa esitettyjä väitteitä paikkansapitämät-
32161: laajuutta voitaisiin tarkistaa. Myös yksikkö-        töminä, ellei elinkeinonharjoittaja osoita nii-
32162: hintapäätösehdotus on sopusoinnussa EY-              den oikeellisuutta.
32163: direktiivin kanssa. Tuoteluettelo, jota päätös           Direktiivi ei aseta esteitä sille, että jäsenval-
32164: koskisi, olisi kuitenkin lyhyempi kuin EY-           tiot kansallisessa lainsäädännössään antavat
32165: direktiivissä. Pakkauskoot, joita päätös koski-      kuluttajille ja kilpaileville elinkeinonharjoitta-
32166: si, on määritelty Suomen olojen mukaan, ei-          jille direktiivissä edellytettyä paremman suo-
32167: vätkä ne kaikilta osiltaan vastaa EY-direktiivis-    jan.
32168: sä määriteltyjä pakkauskokoja.
32169:    Muiden kulutustavaroiden osalta ministeri-
32170: neuvosto hyväksyi niinikään 7.6.1988 hinta-
32171: merkintöjä koskevan direktiivin, joka asiasisäl-     Suomen suhtautuminen
32172: löltään ja siirtymäsäännöksiltään vastaa pitkäl-
32173: ti elintarvikkeiden hintamerkintöjä koskevaa            Suomessa harhaanjohtavaa markkinointia
32174: direktiiviä. Kulutushyödykkeen hinnan ilmoit-        koskevat säännökset sisältyvät kuluttajansuo-
32175: tamista markkinoinnissa koskevassa Suomen            jalakiin (38/78) ja sopimattomasta menettelys-
32176: asetuksessa myyntihinnan ilmoittamisesta an-         tä elinkeinotoiminnassa annettuun lakiin
32177: netut säännökset ovat hyvin sopusoinnussa            (1061/78). Niiden mukaan markkinatuomiois-
32178: tämän EY -direktiivin kanssa. Edellä mainittu        tuin voi määrätä direktiivissä tarkoitetun kiel-
32179: elinkeinohallituksen yksikköhintapäätös koski-       lon, joten lainsäädäntömme täyttää direktiivis-
32180: si ehdotuksen mukaan elintarvikkeiden lisäksi        sä asetetut vaatimukset. Suomen lainsäädäntö
32181: myös eräitä muita kulutustavaroita. Jos lopul-       antaa lisäksi mahdollisuuden puuttua paitsi
32182: linen yksikköhintapäätös tehdään ehdotuksen          harhaanjohtavaan markkinointiin myös mark-
32183: mukaisena, se olisi sopusoinnussa tämän direk-       kinointiin, joka on muulla tavoin sopimatonta.
32184:                                                                                                     97
32185: 
32186: Kotimyynti                                          korko, sen muuttamisen edellytykset ja muut
32187:                                                     olennaiset sopimusehdot. Tavaran hankintaa
32188:    EY:ssä on vuonna 1985 annettu direktiivi         varten myönnettyjen luottojen osalta tavaran
32189: kuluttajien suojaamisesta tapauksissa, joissa       takaisin ottamisen edellytykset on määriteltävä
32190: sopimus tehdään muualla kuin elinkeinonhar-         laissa. Säännöksin on myös varmistettava, että
32191: joittajan liikepaikassa (85/577 /EEC). Direktii-    takaisinoton yhteydessä tehtävä tilitys ei tuota
32192: vi koskee sekä tavaroiden että palvelusten koti-    perusteetonta etua. Kuluttajalle on turvattava
32193: myyntiä. Direktiivin mukaan kuluttajalle on         oikeus maksaa luotto ennenaikaisesti niin, että
32194: kotimyynnin yhteydessä annettava oikeus pe-         luoton kokonaiskustannuksia alennetaan koh-
32195: ruuttaa kauppa määräajassa siitä, kun hän on        tuullisella määrällä. Velkojan oikeuksien siirty-
32196: saanut elinkeinonharjoittajalta kirjallisen il-     essä kolmannelle henkilölle kuluttajalla on ol-
32197: moituksen peruutusoikeudesta. Peruutusoikeu-        tava oikeus esittää siirronsaajaa vastaan samat
32198: den käyttämiselle varatun määräajan tulee olla      väitteet kuin alkuperäistä velkojaa vastaan.
32199: vähintään seitsemän päivää.                         Niin ikään vaaditaan, että luottosopimus ei
32200:    Direktiivi ei aseta esteitä kuluttajaa parem-    millään tavoin saa heikentää kuluttajan oi-
32201: min suojaaville säännöksille kansallisessa lain-    keuksia suhteessa luotolla hankitun tavaran tai
32202: säädännössä.                                        palveluksen myyjään. Määrätyin edellytyksin
32203:                                                     kuluttajan tulee toissijaisesti voida esittää myy-
32204:                                                     jän sopimusrikkomuksen perusteella vaatimuk-
32205: Suomen suhtautuminen                                sia luotonantajalle.
32206:                                                        Jäsenvaltioiden on myös järjestettävä luot-
32207:    Suomen kuluttajansuojalaissa on erityinen        toa antavien elinkeinonharjoittajien valvonta
32208: luku kulutustavaran koti- ja postimyynnistä.        joko säätämällä toiminta luvanvaraiseksi, teke-
32209: Tavaroiden osalta laki täyttää direktiivissä ase-   mällä se viranomaisvalvonnan alaiseksi taikka
32210: tetut vaatimukset. Suomessa ei sitä vastoin ole     edistämällä sopivien elinten aikaansaamista
32211: säännöksiä, joiden mukaan kuluttajalla olisi        luottosopimuksia tai luottoehtoja koskevien
32212: direktiivin mukainen peruutusoikeus myös pal-       valitusten käsittelyä sekä alan kuluttajavalis-
32213: velusten kotimyynnin yhteydessä. Palvelusten        tusta varten.
32214: osalta direktiivin sopeutuminen siten edellyttäi-      Luotoilisten talletustilien osalta direktiivissä
32215: si meillä kuluttajansuojalain kotimyyntisään-       on säännöksiä kuluttajalle sopimuksenteon yh-
32216: nösten soveltamisalan laajentamista. Tällaiselle    teydessä annettavista tiedoista (luottoraja, to-
32217: laajennukselle ei ole nähtävissä esteitä.           dellinen vuosikorko, sopimuksen irtisanomi-
32218:                                                     nen).
32219:                                                        Kulutusluottodirektiivi ei estä jäsenvaltioita
32220: Kulutusluotot                                       saattamasta voimaan säännöksiä, jotka anta-
32221:                                                     vat kuluttajalle siinä edellytettyä paremman
32222:    Kulutusluotoista on EY :ssä annettu direktii-    suojan.
32223: vi vuonna 1986 (87/102/EEC). Direktiivi kos-           Vuonna 1988 EY:n komissio julkaisi ehdo-
32224: kee kaikenlaisia elinkeinonharjoittajan kulutta-    tuksen kulutusluottodirektiivin muuttamiseksi
32225: jalle myöntämiä luottoja, ei kuitenkaan asun-       niin, että siihen sisällytetään todellisen vuosi-
32226: tolainoja, luottoja, joiden vakuutena on kiin-      koron laskeruistapaa koskevat säännökset
32227: nitys kiinteään omaisuuteen, korottornia luot-      (COM (88)201, 88/C155/06). Muutosehdotus
32228: toja eikä luottoja, joiden takaisinmaksuaika        ei vielä ole tullut voimaan.
32229: on alle kolme kuukautta. Myös luotot, jotka
32230: on maksettava takaisin vuoden tai sitä lyhyem-
32231: män ajan kuluessa enintään neljässä erässä,         Suomen suhtautuminen
32232: jäävät sääntelyn ulkopuolelle. Direktiivi kos-
32233: kee lisäksi vain tietyn suuruisia luottoja. Luo-      Suomen kuluttajansuojalailla kulutusluotto-
32234: tollisten talletustilien osalta direktiivissä on    ja koskeva luku koskee ainoastaan kuluttajalle
32235: joitakin erityissäännöksiä. Muilta osin direktii-   kulutushyödykkeen hankkimista varten annet-
32236: vi ei koske tällaista luottoa, ellei kysymys ole    tavaa luottoa, jo"nka antajana on myyjä tai
32237: korttiluotosta.                                     palveluksen suorittaja itse taikka muu elinkei-
32238:    Luottosopimus on tehtävä kirjallisesti. Sopi-    nonharjoittaja myyjän tai palveluksen suoritta-
32239: muksessa tulee mainita luoton todellinen vuosi-     jan kanssa tekemänsä sopimuksen tai muun
32240: 
32241: 13   300306U
32242: 98
32243: 
32244: kuluttajien luotottamista koskevan järjestelyn          Toinen suositus (88/590/EEC) sisältää sopi-
32245: perusteella. Säännösten ulkopuolelle jäävät si-      musehtoja koskevat periaatteet. Suosituksen
32246: ten esimerkiksi pankkien tai muiden luottolai-       mukaan maksujärjestelmien ylläpitäjille varat-
32247: tosten myöntämät luotot, jotka eivät mainitul-       tiin suosituksen toteuttamiseksi vuoden määrä-
32248: la tavalla kytkeydy tietyn hyödykkeen hankin-        aika, joka päättyi marraskuussa 1989.
32249: taan. Lisäksi joidenkin säännösten soveltamis-
32250: alaa on rajoitettu niin, että ne eivät koske
32251: palveluksen hankkimiseksi myönnettäviä kerta-        Suomen suhtautuminen
32252: luottoja.
32253:    Tavaran hankkimiseksi myönnettävien hyö-            Suomen oikeuden valossa komission suosi-
32254: dykesidonnaisten luottojen osalta nykyinen           tukseen sisältyy ongelmallisia kohtia lähinnä
32255: lainsäädäntömme täyttää direktiivissä asetetut       maksujärjestelmän luvattomaan käyttöön liit-
32256: vaatimukset. Palveluksen hankkimiseksi tar-          tyvissä vastuunjakosäännöissä.
32257: koitettujen kertaluottojen osalta direktiiviin
32258: sopeutuminen edellyttäisi joitakin lisäyksiä voi-
32259: massa oleviin säännöksiin. Lisäksi myös muut
32260:                                                      Seuramatkat
32261: kuin hyödykesidonnaiset luotot olisi saatettava
32262: direktiivissä edellytetyn sääntelyn piiriin.
32263: Direktiivissä asetetut luotanantajien valvontaa        EY :n komissiossa on valmisteilla ehdotus
32264: koskevat vaatimukset eivät Suomen lainsää-           seuramatkoja koskevaksi direktiiviksi. Se sisäl-
32265: dännön valossa ole ongelmallisia, koska direk-       tää määräyksiä kuluttajalle annettavista tie-
32266: tiivissä mainitut järjestelyt ovat vaihtoehtoisia.   doista ja niiden matkanjärjestäjää sitovasta
32267: Jo nykyisin kaikenlaiset kuluttajille luottoa        vaikutuksesta, sopimuksenteosta, sopimuksen-
32268: tarjoavat elinkeinonharjoittajat ovat ainakin        teon jälkeisten muutosten edellytyksistä ja vai-
32269: jonkin direktiivissä edellytetyn valvontajärjes-     kutuksista. Edelleen se määrää matkanjärjestä-
32270: telyn piirissä, ja lainsäädännön edelleen kehit-     jän sopimusrikkomuksista ja niiden seuraa-
32271: tämistä valmistellaan. Vastikään on asetettu         muksista sekä matkanjärjestäjäitä maksuky-
32272: toimikunta laatimaan ehdotus muuta ammatti-          vyttömyystilanteiden varalta vaadittavista ta-
32273: maista rahoitustoimintaa kuin talletuspankki-        kuusitoumuksista.
32274: toimintaa koskevaksi lainsäädännöksi. Sellai-
32275: nenkin kuluttajien luototus, joka jää sekä
32276: pankki- että valmisteltavan rahoituslaitoslain-      Suomen suhtautuminen
32277: säädännön ulkopuolelle, kuuluu kuluttajan-
32278: suojaviranomaisten toimivaltaan. Parhaillaan            Suomessa ei ole erityistä seuramatkoja kos-
32279: on vireillä kuluttajansuojalain yleisten sovelta-    kevaa lainsäädäntöä. Meillä direktiiviluonnok-
32280: misalasäännösten ja kuluttajavalituslautakun-        sen piiriin kuuluvia kysymyksiä säännellään
32281: nan toimivaltaa koskevien säännösten tarkista-       ensisijaisesti matkanjärjestäjien käyttämissä
32282: minen. Tarkoitus on, että toimivalta muun            yleisissä seuramatkaehdoissa, jotka perustuvat
32283: muassa tässä suhteessa selkeytyisi.                  matkanjärjestäjien etujärjestön ja kuluttaja-
32284:                                                      asiamiehen välisiin neuvotteluihin. Seuramat-
32285:                                                      kaehdot ovat sisällöltään direktiiviluonnokseen
32286: Maksujärjestelmät                                    verrattuna useissa kohdin kuluttajan kannalta
32287:                                                      edullisemmat.
32288:    EY :n komissio on hyväksynyt kaksi suosi-            Suomessa sovellettava takuujärjestelmä puo-
32289: tusta, jotka koskevat kuluttajille suunnattuja       lestaan perustuu matkatoimistoasetuksen (442/
32290: elektronisia maksujärjestelmiä. Ensimmäinen          68) säännöksiin. Matkatoimistoliikkeen har-
32291: niistä (87 1598/EEC) sisältää yleisiä periaattei-    joittamiseksi vaadittavan toimiluvan edellytyk-
32292: ta, joita maksujärjestelmissä suositetaan nou-       senä on, että luvan hakija toimittaa elinkeino-
32293: datettaviksi muun muassa koko EY -alueen kat-        hallitukselle takaussitoumuksen. Sen määrän
32294: tavien yhteiskäyttömahdollisuuksien ja hyvien        on jatkuvasti oltava tarkoituksenmukaisessa
32295: kilpailuedellytysten turvaamiseksi. Suosituk-        suhteessa liikkeen toiminnan laatuun ja laajuu-
32296: seen sisältyy myös maksujen peruuttamatto-           teen sekä liikkeen taloudelliseen tilaan. Tältä
32297: muuden vaatimus sekä joitakin yksityisyyden          osin lainsäädäntömme vastaa direktiiviehdo-
32298: suojaa koskevia yleisiä periaatteita.                tuksen vaatimuksia.
32299:                                                                                                    99
32300: 
32301:    Mikäli seuramatkadirektiiviin sopeutuminen         toimet perustuvat Rooman sopimuksen 54 ar-
32302: tulisi ajankohtaiseksi, se edellyttäisi, että seu-    tiklaan.
32303: ramatkasopimuksista otetaan säännöksiä la-
32304: kiin. Pelkkä kuluttajansuojalakiin perustuva
32305: sopimusehtojen valvontajärjestelmä ei riittäisi       EY:ssä hyväksytyt direktiivit
32306: direktiivin voimaansaattamiseksi. Uusimman
32307: luonnoksen mukaan myös seuramatkadirektiivi              Harmonisointiin tähtääviä, EY:n näkemyk-
32308: olisi niin sanottu minimidirektiivi. Se siis antai-   sen mukaan yhtiöoikeuteen kuuluvia direktii-
32309: si jäsenmaille mahdollisuuden toteuttaa lain-         vejä on tällä hetkellä hyväksytty yhdeksän.
32310: säädännössään direktiivissä edellytettyä parem-          Ensimmäinen yhtiöoikeudellinen direktiivi
32311: pi kuluttajansuoja.                                   (68/151/EEC) koskee muun muassa yhtiöistä
32312:                                                       pidettävää rekisteriä. Lisäksi direktiivissä on
32313:                                                       määräyksiä jotka estävät sen, että yhtiö katso-
32314: Kuluttajien osallistuminen standardisointiin          taan pätemättömäksi tai mitättömäksi. Direk-
32315:                                                       tiivin tarkoituksena on suojata yhtiön kanssa
32316:   EY :n ministerineuvoston 4.11.1988 antaman          tekemisiin joutuvia varmistamalla, että yh-
32317: päätöslauselman mukaan jäsenmaiden ja nii-            tiöstä, sen olemassaolosta, yhtiöjärjestyksestä
32318: den asianomaisten viranomaisten tulee paran-          ja sen puolesta toimivista henkilöistä on saata-
32319: taa kuluttajien osallistumista standardisointi-       villa pätevää tietoa.
32320: työssä sekä kuluttajaedustusta kansallisissa ja          Suomen lainsäädäntö on pitkälle yhteneväi-
32321: kansainvälisissä standardisointielimissä. EF-         nen direktiivin sääntelyn kanssa. Täydellinen
32322: T An neuvosto hyväksyi vastaavansisältöisen           yhtäläisyys on saavutettavissa osakeyhtiölakiin
32323: suosituksen kesäkuussa 1988.                          ja kaupparekisterilakiin tehtävin lähinnä tekni-
32324:                                                       siksi katsottavin korjauksin. Direktiivin mää-
32325:    Suomen Standardisoimisliitto SFS r.y:n yh-
32326:                                                       räykset eivät sanottavasti vaikuta kaupparekis-
32327: teydessä toimii kuluttaja-asiain neuvottelukun-
32328:                                                       terikäytäntöön tai siihen liittyvään byrokra-
32329: ta. Neuvottelukunnan tehtävänä on kuluttajien         tiaan.
32330: kannalta keskeisten standardisointihankkeiden
32331:                                                          Toinen yhtiöoikeudellinen direktiivi (77 /911
32332: tunnistaminen ja aloitteiden tekeminen kulut-
32333:                                                       EEC) koskee osakeyhtiön perustunnusmerkis-
32334: tajastandardien laadintaan. Neuvottelukunnan
32335:                                                       töä, osakepääoman koskemattomuutta ja mää-
32336: käyttöön on kuluvana vuonna varattu erityinen         rää, osakelajeja ja -sarjoja yms. Sen tarkoituk-
32337: määräraha kuluttajanäkökohtien esilletuomi-
32338:                                                       sena on tarjota osakkeenomistajille ja velkojil-
32339: seksi standardisoimistyössä.
32340:                                                       le vähimmäissuoja.
32341:                                                          Suomen osakeyhtiölainsäädäntö myötäilee
32342:                                                       direktiivin ratkaisuja, mutta eroavuuksiakin
32343: Muita vireillä olevia kuluttajansuoja-asioita         löytyy. Yksi niistä koskee vähimmäispääomaa.
32344:                                                       Sen osalta direktiivin vaatimus on suomalaisiin
32345:   EY:ssä vireillä olevista kuluttajansuojaa kos-      oloihin nähden huomattavan korkea, 25 000
32346: kevista sääntelyhankkeista voidaan lisäksi mai-       ECUa. Direktiivi, kuten useimmat muutkin
32347: nita seuraavat alat: kohtuuttomat sopimus-            yhtiöoikeudelliset direktiivit, koskee vain yh-
32348: ehdot, kuluttajapalvelukset, pehmustettujen           tiöitä, joiden osakkeet ovat vapaasti luovutet-
32349: huonekalujen paloturvallisuus, ympäristömer-          tavissa ja joka oman pääoman hankkimisessa
32350: kinnät ja kuluttajien oikeussuojakeinojen te-         voi kääntyä yleisön puoleen. Sen vastakohtana
32351: hostaminen.                                           on ns. private company, jolle taas on tunnuso-
32352:                                                       maista, että osakkaiden lukumäärä ja osakkei-
32353:                                                       den luovutettavuus on rajoitettu.
32354: 4.6.4. Yhtiölainsäädäntö                                  Jako public/private -yhtiöihin on perintei-
32355:                                                       sessä pohjoismaisessa yhtiölainsäädännössä
32356:    EY:n jäsenvaltioiden yhtiölainsäädännön            tuntematon. Kysymys erillisen osakeyhtiötä
32357:  harmonisointia ohjataan yhtäältä direktiiveillä      muistuttavan ns. rajavastuuyhtiön tarpeellisuu-
32358:  ja toisaalta luomalla uusia ylikansallisia oi-       desta on ollut oikeusministeriön asettaman
32359:  keushenkilöitä.  Kummassakin tapauksessa             pienyhtiötoimikunnan selvitettävänä. Mietin-
32360:  päämääränä on helpottaa rajojen yli tapahtu-         nössään (komiteanmietintö 1983 :56) toimikun-
32361:  vaa yritystoimintaa. Harmonisoinnin osalta           ta päätti olla ehdottamatta tällaista uutta yh-
32362: 100
32363: 
32364: tiömuotoa. Nykyisten yhtiömuotojen katsottiin       jakamista koskeva yhtiöoikeudellinen sääntely,
32365: riittävän Suomessa harjoitettavalle elinkeino-      se voidaan tehdä direktiivin mukaisesti ilman
32366: toiminnalle.                                        että lisäys olisi ristiriidassa muun yhtiöoikeu-
32367:    Kun harkitaan keinoja sisällyttää direktiivien   dellisen sääntelyn kanssa.
32368: määräyksiä kansalliseen osakeyhtiöoikeuteen            Kahdeksas yhtiöoikeudellinen direktiivi (84/
32369: on ilmeisesti olemassa kolme vaihtoehtoa:           253/EEC) sääntelee tilintarkastajilta vaaditta-
32370:    - direktiivien määräykset ulotetaan koske-       vaa koulutusta ja ammattitaitoa. Direktiivi on
32371: maan kaikkia osakeyhtiöitä sisällyttämällä          nähtävä myös osana tutkintojen vastavuoroi-
32372: säännökset osakeyhtiölakiin,                        suuden tunnustamista ja sillä on välillisiä vai-
32373:    - osakeyhtiöt jaetaan laissa kahteen luok-       kutuksia myös osakeyhtiölain sääntelemiin ti-
32374: kaan, josta toiseen luokkaan kuuluvien yh-          lintarkastajien kansalaisuus- ja asuinpaikka-
32375: tiöiden sääntely täyttää direktiivin vaatimukset    vaatimuksiin.
32376: ja toiseen kuuluvien sääntely ei niitä täytä, tai      Yhdestoista yhtiöoikeudellinen direktiivi
32377:    - omaksutaan ratkaisu, jossa direktiivin         sääntelee, mitä tietoja toisesta valtiosta olevas-
32378: määräykset koskevat kaikkia osakeyhtiöitä,          ta sivuliikkeestä on oltava saatavilla sivuliik-
32379: mutta säädetään vaihtoehtoinen, rajavastuuyh-       keen toimintamaassa. Tähän liittyvät mahdolli-
32380: tiötä muistuttava yhteisötyyppi, jonka yh-          set ongelmat koskevat lähinnä kirjanpitolain-
32381: tiömuotoa voisivat hyödyntää ne lukuisat pie-       säädäntöä.
32382: net osakeyhtiöt, jotka eivät halua taikka eivät        Kahdestoista yhtiöoikeudellinen direktiivi
32383: pysty täyttämään eurooppalaisia standardeja.        tähtää jäsenvaltioiden lainsäädännön yhden-
32384:    Lainsäädännön saattaminen vastaamaan di-         mukaistamiseen siten, että yksi henkilö yksin
32385: rektiiviä on laajahko mutta lähinnä tekninen        voi perustaa ja kokonaan omistaa myös sellai-
32386: tehtävä.                                            sia yhtiöitä, joissa osakkaana ei ole henkilö-
32387:    Kolmas yhtiöoikeudellinen direktiivi (78/        kohtaista vastuuta. Direktiiviä sovelletaan vain
32388: 855/EEC) suojaa osakkeenomistajaa ja ulko-          ns. private limited company -tyyppisiin raja-
32389: puolisia tahoja yhtiöiden sulautumisissa. Di-       vastuuyhtiöihin.
32390: rektiivi koskee vain edellä mainittuja public          Suomessa on jo hyväksytty yhden miehen
32391: company -muotoisia yhtiöitä.                        osakeyhtiö, joten direktiivin päätarkoitus pien-
32392:    Sääntely on Suomen lainsäädäntöön verrat-        yritystoimintaa tukevana harmonisointitoimen-
32393: tuna huomattavan yksityiskohtainen, joskin          piteenä on sopusoinnussa Suomen yhtiöoikeu-
32394: ratkaisujen peruslinjat ovat yhteneväiset. Osa-     dellisten periaatteiden kanssa.
32395: keyhtiölain sopeuttaminen direktiivin täyttä-
32396: väksi on luonteeltaan lähinnä tekninen tehtävä.
32397:    Neljäs yhtiöoikeudellinen direktiivi (78/660/    EY:n ehdotukset uusiksi direktiiveiksi
32398: EEC) muutoksineen ja seitsemäs yhtiöoikeu-
32399: dellinen direktiivi (83/349/EEC) sääntelevät         Hyväksyttyjen direktiivien ohella esitetään
32400: yhtiöiden ja konsernien tilinpäätöksiä.             monia kauaskantoisia ehdotuksia direktiiveik-
32401:    Direktiivien normit eroavat myös eräiltä         SI.
32402: oleellisilta osin Suomen kirjanpitolainsäädän-         Ehdotus viidenneksi yhtiöoikeudelliseksi di-
32403: nöstä.                                              rektiiviksi sisältää sekä perinteisesti yhtiöoikeu-
32404:    Kuudes yhtiöoikeudellinen direktiivi (82/        den alaan että Suomessa työoikeuden alaan
32405: 891/EEC) koskee yhtiöiden jakamista. Direk-         kuuluvaa sääntelyä. Ensiksimainitut osat di-
32406: tiivin sääntely on sikäli tahdonvaltainen, ettei    rektiivistä ovat pääpiirteissään Suomen osa-
32407: se pakota jäsenmaita sisällyttämään lainsää-        keyhtiölainsäädännön mukaisia, joskin huo-
32408: däntöönsä yhtiöiden jakamista koskevaa sään-        mattavan yksityiskohtaisia. Ne sääntelevät yh-
32409: telyä. Se on pakottava vain, jos cliffuusiota       tiöiden     organisaatiota,    toimielimiä,     yh-
32410: koskevia säännöksiä on olemassa.                    tiökokouksen asemaa yhtiössä sekä tilinpää-
32411:    Suomen lain mukaan direktiivin mukainen          töksen hyväksymistä ja tarkastamista. Ehdo-
32412: yhtiön jakaminen ei ole mahdollista. Kuitenkin      tuksen mukaan mahdollisia ovat sekä yksipor-
32413: Suomessakin on esitetty selvitettäväksi, olisiko    tainen hallintomalli, jonka mukaan yhtiössä on
32414: yhtiöoikeudellinen sääntely omiaan helpotta-        vain hallitus, että kaksiportainen, jolloin halli-
32415: maan tarvittavia yhtiöiden sisäisiä rakenne-        tuksen ohella toimii hallintoneuvosto. Direktii-
32416: muutoksia. Jos vastaisuudessa katsotaan ai-         vi koskee vain public limited company -tyyppi-
32417: heelliseksi sisällyttää Suomen lainsäädäntöön       siä yhtiöitä.
32418:                                                                                                      101
32419: 
32420:    Ehdotus kymmenenneksi yhtiöoikeudellisek-           da kaikilta osin saattaa voimaan EES-sopi-
32421: si direktiiviksi on läheisessä yhteydessä edelli-      muksen voimaantuloon mennessä.
32422: seen ehdotukseen. Ehdotus koskee rajan ylittä-            Kirjanpitoa koskevia direktiivejä tutkitaan
32423: viä yhtiöiden sulautumisia. Luonteeltaan ehdo-         vuonna 1989 asetetussa kirjanpitokomiteassa.
32424: tus on lähinnä lainvalintadirektiivi, joka mää-        Komitean tulee toimeksiantonsa mukaisesti ot-
32425: rää minkä maan oikeuden mukaan sulautumi-              taa ehdotuksissaan huomioon Euroopan yh-
32426: seen kuuluvat oikeudelliset toimenpiteet arvioi-       dentymiskehityksen mukanaan tuomat muu-
32427: daan.                                                  tostarpeet. Alustavan arvion mukaan mukau-
32428:    Suomen voimassa olevan oikeuden mukaan              tuminen jo voimassa oleviin EY:n määräyksiin
32429: rajan ylittävä yhtiöiden sulautuminen ei ole           edellyttää muutoksia Suomen voimassa ole-
32430: mahdollista niin, että suomalainen yhtiö pur-          vaan kirjanpitolainsäädäntöön, mutta muutok-
32431: kautumatta voisi sulautua ulkomaiseen yh-              set ovat luonteeltaan lähinnä teknisiä.
32432: tiöön. Tämän mahdolliseksi tekevän lainsää-
32433: dännön tarve ja sisältö selvitetään erikseen.
32434: Ehdotuksen tärkeimmät ja kiistellyimmät koh-           Muu yhteistyö
32435: dat ovat määräykset, jotka koskevat henkilös-
32436: tön myötävaikuttamismuotoja.                              Ylikansallisia yhteistyömuotoja on EY:n pii-
32437:    Ehdotus kolmanneksitoista yhtiöoikeudelli-          rissä kehitetty kahdenlaisia:
32438: seksi direktiiviksi eli ns. valtaustarjousdirektii-       Avointa yhtiötä muistuttavaa oikeushenkilöä
32439: vi koskee pakollista tarjousmenettelyä, kun            European      Economic      lnterest   Grouping
32440: osakkeenomistaja saavuttaa tietyn osuuden yh-          (E.E.I.G.) koskeva asetus tuli voimaan kesällä
32441: tiön osakkeista. Ehdotuksen mukaan osak-               1989. Sen perusteella yritykset voivat eri yhtei-
32442: keenomistajan olisi tällöin tiettyjä menettely-        sömaista muodostaa yhteenliittymiä, jotka ei-
32443: sääntöjä noudattaen tarjouduttava lunasta-             vät sinänsä ole minkään jäsenmaan oikeuden
32444: maan kaikki osakkeet yhtiössä. Tarkoitus on,           alaisia. E.E.I.G:ien toimialaa on kuitenkin ra-
32445: että yhtiön luonteen muuttuessa kaikille osak-         jattu eikä näitä oikeushenkilöitä voi käyttää
32446: keenomistajille tarjoutuisi yhtäläinen mahdolli-       esimerkiksi teollisuuden suoranaiseen harjoit-
32447: suus luopua osakkeistaan. Ehdotuksen mu-               tamiseen. Yhteenliittymän jäsenyyden edelly-
32448:  kaan jokaisen valtion olisi lainsäädännössään         tyksenä on, että jäsenyritys on rekisteröity
32449: asetettava raja, milloin lunastustarjousvelvolli-      EY:n alueella. Suomalaiset yritykset voivat olla
32450: suus tulee voimaan. Tämä raja ei kuitenkaan            mukana näissä vain EY -valtiossa rekisteröidyn
32451: saisi olla korkeampi kuin kolmasosa yhtiön             tytäryhtiön välityksellä, mikä rajoittaa niiden
32452:  äänivallasta.                                         käyttökelpoisuutta.
32453:    Vuonna 1989 toisen osamietintönsä jättänyt             Jäseneksi tulisi voida hyväksyä myös yritys
32454:  arvopaperikauppakomitea on käsitellyt tähän           EFTA-maasta. Oikeudelliselta luonteeltaan yh-
32455: liittyviä ongelmia (komiteanmietintö 1989:36)          teenliittymät vastaavat suomalaisia avoimia yh-
32456: ja esittänyt direktiiviehdotusta myötäileviä eh-       tiötä, eikä sääntelyn voimaansaattaminen Suo-
32457:  dotuksia lainmuutoksiksi. Mietintö on lausun-         messa yhtiöoikeudelliselta kannalta olisi ongel-
32458:  tokierroksella, jonka jälkeen päätetään jatko-        mallista.
32459:  toimenpiteistä.                                          Toinen ja huomattavasti laajakantoisempi
32460:                                                        hanke koskee ns. eurooppalaista yhtiötä. Yli-
32461:                                                        kansallisen eurooppalaisen osakeyhtiömuodon
32462: Suomen suhtautuminen                                   luomista on yritetty jo parikymmentä vuotta,
32463:                                                        mutta hanke on eri aikoina kohdannut eri
32464:   Suomessa on tammikuussa 1990 asetettu toi-           syistä vastustusta. Vuonna 1989 julkistettiin
32465: mikunta, jonka tehtävänä muun muassa on                kuitenkin uusi ehdotus, jolla näyttää olevan
32466: selvittää, miltä osin ja miten EY -lainsäädän-         edeltäjiään paremmat mahdollisuudet tulla hy-
32467: nön yhtiöoikeudelliset direktiivit olisi sisällytet-   väksytyksi. Tämä yhtiömuoto ei sinällään sisäl-
32468: tävä Suomen lainsäädäntöön. Toimikunnan on             lä meidän yhtiöoikeudellemme vieraita aineso-
32469: määrä toimia yhteistyössä Norjassa ja Ruotsis-         sia; se on luotu edellä mainituista direktiiveistä
32470: sa asetettavien vastaavien toimikuntien kanssa.        johdetuista periaatteista. Suomalaisten yritys-
32471: Alustavassa kartoituksessa ei ole havaittu on-         ten mahdollisuudet osakkuuteen on ehdotuk-
32472: gelmia. Valmistelutehtävä on laaja ja todennä-         sen mukaan rajattu samalla tavalla kuin
32473: köistä on, ettei osakeyhtiölain tarkistuksia voi-      E.E.I.G:ien osalta. Säännöstö on tarkoitus
32474: 102
32475: 
32476: saattaa voimaan asetuksella. Sillä siis olisi          tun lain tarkistamiseen ottaen huomioon mm.
32477: suora velvoittava vaikutus. Ehdotuksen viimei-         EY :n kauppaedustusta koskeva direktiivi.
32478: sestä versiosta on erotettu erilliseksi direktiivik-
32479: si kiistellyt määräykset henkilöstön osallistu-
32480: mismuodoista. Ehdotuksia ei voida toteuttaa            4.6.5. Pienet ja keskisuuret yritykset
32481: erillisinä.
32482:                                                        Lähtökohdat
32483: 
32484: Kauppaedustajia koskeva lainsäädäntö                       Pienet ja keskisuuret yritykset uudistavat
32485:                                                        yritysrakennetta ja kehittävät sekä toteuttavat
32486:    Itsenäisiä kauppaedustajia koskevassa direk-        uusia innovaatioita. PK-yritykset ovat tärkeitä
32487: tiivissä (86/653/EEC) säännellään kauppa-              myös työllisyys- ja aluepolitiikan kannalta.
32488: edustajan ja hänen toimeksiantajansa, päämie-          Myös EY :n eri kannanotoissa on korostettu
32489: hen välistä suhdetta, kauppaedustajan oikeut-          PK-yritysten merkitystä.
32490: ta ~alkkioon, edustusopimuksen lakkaamista,                EY :n piirissä pieniksi ja keskisuuriksi yrityk-
32491: kauppaedustajan oikeutta saada erityinen hyvi-         siksi katsotaan lähinnä yritykset, jotka työllis-
32492: tys tai korvaus edustusopimuksen lakattua              tävät enintään 500 työntekijää, joissa yritystä
32493: sekä kilpailukieltolausekkeita. Osa direktiivin        itseään suurempien yritysten omistusosuus on
32494: määräyksistä on pakottavia siten, ettei niistä         enintään kolmannes ja joiden nettovarallisuus
32495: voida poiketa sopimuksella kauppaedustajan             on enintään 75 milj. ECUa (n. 375 milj. mk).
32496: vahingoksi.                                            Näillä kriteereillä määriteltynä valtaosa Suo-
32497:                                                        men yrityksistä on luokiteltavissa PK-yrityksik-
32498:    Direktiivi ei poikkea sanottavasti kauppa-
32499:                                                        si.
32500: edustajista annetun lain (389175) säännöksistä.
32501:                                                            Useat EES-sopimuksen tavoitteiden kannalta
32502: Kauppaedustajalla on direktiivin mukaan hie-
32503:                                                        keskeiset asiat liittyvät yritystoiminnan yleisten
32504: man laajempi oikeus kuin kauppaedustajista
32505:                                                        kehittämisedellytysten parantamiseen. Nämä
32506: annetun lain mukaan saada provisio sellaisista
32507:                                                        säännökset ovat pääosin tärkeitä myös PK-yri-
32508: sopimuksista, joiden päättämiseen hän ei itse
32509:                                                        tysten kannalta.
32510: ole välittömästi myötävaikuttanut. Samoin
32511:                                                            Taloudelliseen kanssakäymiseen liittyvien es-
32512: kauppaedustajan oikeus saada päämieheltä               teiden purkaminen merkitsee erityisesti PK-yri-
32513: palkkiolaskelman tarkistamiseksi tietoja (mm.
32514:                                                        tyksille uusia mahdollisuuksia toiminnan laa-
32515: ote kirjanpidosta) on laajempi kuin Suomessa.
32516:                                                        jentamiseen ja kilpailukyvyn kehittämiseen.
32517:    Direktiivin mukaan kauppaedustajalla on oi-         Kansainvälistä taloudellista kanssakäymistä ra-
32518: keus hyvitykseen, jos hän on hankkinut pää-            joittaneet säännökset ovat aiheuttaneet tähän
32519: miehelle uusia asiakkaita tai laajentanut aikai-       toimintaan osallistuneille PK-yrityksille niiden
32520: sempien asiakkaiden kanssa käytyä kauppaa ja           toiminnan laajuuteen nähden merkittäviä kus-
32521: tästä koituu edustussopimuksen lakkaamisen             tannuksia. Lisäksi PK-yritysten kilpailukykyyn
32522: jälkeenkin päämiehelle merkittävää etua. Li-           olennaisesti kuuluva joustavuus on vähentynyt.
32523: säksi edellytetään, että korvausta voidaan pitää           Yritystoiminnan toimintaedellytyksiä koske-
32524: kaikki asiaan vaikuttavat seikat huomioon ot-          van säännöstön yhtenäistäminen aiheuttaa toi-
32525: taen kohtuullisena. Kauppaedustajalla on oi-           saalta myös kasvavaa kilpailua. Kilpailukyvyn
32526: keus saada hyvitystä enintään määrä, joka              säilyttäminen edellyttää yrityksiltä entistä aktii-
32527: vastaa hänen yhden vuoden provisiotulojaan.            visempaa toimintansa kehittämistä. Kauppa- ja
32528: Kauppaedustajista annetussa laissa ei ole              teollisuusministeriön hallinnonalalla on ryhdyt-
32529: myöskään kilpailunrajoituslausekkeita koske-           ty toimenpiteisiin PK-yritysten sopeutumisedel-
32530: vaa erityissäännöstä.                                  lytysten parantamiseksi tehostamalla koulutus-
32531:                                                        ta, neuvontaa ja tiedonvälitystä.
32532: 
32533: Suomen suhtautuminen
32534:                                                        PK-politiikka
32535:    Direktiivin määräysten ottaminen EES-jär-
32536: jestelyyn ei tulisi aiheuttamaan Suomelle ongel-         PK-yrityksillä on keskeinen merkitys myös
32537: mia. Oikeusministeriö on asettanut työryhmän           EY :n piiriin kuuluvissa maissa. Tämän johdos-
32538: selvittämään tarvetta kauppaedustajista anne-          ta EY :llä on vuonna 1986 hyväksytty oma
32539:                                                                                                   103
32540: 
32541: PK-yritysten toiminnan edistämisohjelma, joka      dollisuudet saada neuvonta-, koulutus- ja tie-
32542: tähtää PK-yritystoimintaa rajoittavien esteiden    dotuspalveluja sekä osallistua erilaisiin yhteis-
32543: poistamiseen ja toisaalta mainittujen yritysten    työohjelmiin sekä tutkimus- ja tuotekehitys-
32544: eri toimintojen sekä uusien yritysten perus-       hankkeisiin. Nykyisten PK-yrityksille tärkeiden
32545: tamisen edistämiseen.                              aluepoliittisten ja muiden PK-yritystoiminnan
32546:    Tarkoituksena on, että EES-sopimuksen sol-      edistämiseksi tarkoitettujen tukitoimenpiteiden
32547: mimisen jälkeenkin Suomella on mahdollisuus        jatkaminen ja edelleen kehittäminen pyritään
32548: noudattaa itsenäistä PK- ja aluepolitiikkaa        myös turvaamaan.
32549: osana yleistä elinkeinopolitiikkaa.
32550:    EES-sopimukseen pyritään sisällyttämään
32551: kannanotto, että EES-sopimuksen pohjalta           4.6.6. Taloudellisten ja sosiaalisten erojen
32552: ryhdytään kehittämään PK-yritysten toiminta-              kaventaminen
32553: edellytyksiä noudattaen periaatteita, jotka si-
32554: sältyvät EY :n nykyisiin säännöksiin ja ohjel-        Rooman sopimuksen johdannossa on tavoite
32555: miin. Tarkoituksena on myös edelleen kehittää      taloudellisten erojen kaventamisesta yhteisön
32556: mainittua toimintaa koko EES:n alueella.           eri alueiden välillä. Peruskirjoja muuttavassa
32557:                                                    ja täydentävässä yhtenäisasiakirjassa tätä ta-
32558:                                                    voitetta on täsmennetty taloudellisten ja sosi-
32559: PK-yritysten toimintaympäristön ja toiminto-       aalisten erojen kaventamista koskevilla erityi-
32560: jen kehittäminen                                   sillä artikloilla. Tavoitteen toteuttamiseksi yh-
32561:                                                    teisön rakennerahastojen varoja on voimak-
32562:    Yritysten toimintaympäristön kehittämisessä     kaasti lisätty ja niiden käyttöä koskevia ohjeita
32563: olennaisia kysymyksiä ovat yhteisten markki-       on täsmennetty.
32564: noiden luomiseen liittyvien säännösten aiheut-        Käydyissä selvityskeskusteluissa EY :n ko-
32565: tamat hallinnolliset esteet. Ne voivat aiheuttaa   missio on korostanut EFTA-maille yhteisön
32566: erityisesti PK-yrityksille merkittäviä kustan-     pitävän tärkeänä taloudellisten ja sosiaalisten
32567: nuksia. Yritysten toimintaympäristön kehittä-      erojen kaventamisen sisällyttämistä myös EES-
32568: miseen liittyvät myös säännökset yhtiölainsää-     yhteyteen. Joulukuussa pidetyn yhteisen minis-
32569: dännön ja kilpailun kehittämisestä sekä vero-      terikokouksen julkilausumassa todetaan, että
32570: tuksesta. Näihin sisältyy myös PK-yritysten        uuden yhteistyön tulisi täyttää myös tavoite
32571: toimintaedellytysten kannalta tarpeellisia eri-    taloudellisten ja sosiaalisten erojen kaventami-
32572: tyissäännöksiä.                                    sesta eri alueiden välillä.
32573:    Tarkoituksena on, että edellä mainittuihin
32574: asiakokonaisuuksiin liittyvät PK-yrityksiä kos-
32575: kevat EY:n erityissäännökset otetaan huo-          Suomen suhtautuminen
32576: mioon EES-sopimuksessa.
32577:    PK-yritysten eri toimintojen kehittämisen         Suomen ja muiden EFTA-maiden suhtautu-
32578: sekä uusien yritysten perustamisen näkökul-        mista yhteistyön mahdolliseen muotoon ja si-
32579: masta keskeisiä alueita ovat tiedotus voimassa     sältöön ei ole voitu vielä määritellä, koska
32580: ja suunnitteilla olevista säännöksistä sekä eri-   komissio ei ole tehnyt asiassa konkreettisia
32581: laisista edistämisohjelmista, yritysten välisen    aloitteita.
32582: yhteistyön kehittäminen, yritysrahoitukseen
32583: liittyvät kysymykset, tutkimus ja kehitystyön
32584: sekä teknologian siirron tehostaminen ja kou-      4.6. 7. Koulutus
32585: lutus.
32586:                                                       Koulutus luetaan niihin henkilöiden vapaata
32587:                                                    liikkuvuutta edistäviin toimiin, joiden avulla
32588: Suomen suhtautuminen                               pyritään yhteismarkkinoiden toteuttamiseen.
32589:                                                    Tämän johdosta EY:n toiminta koulutusalalla
32590:   EES-järjestelyssä Suomen tavoitteena on          on pitkään keskittynyt ammatillista pätevyyttä
32591: saada suomalaisille PK-yrityksille samat toi-      osoittavien tutkintojen vastavuoroisen tunnus-
32592: mintaedellytykset kuin EY :n piirissä toimivilla   tamisen edellytysten rakentamiseen. Samoin on
32593: PK-yrityksillä on. Tarkoituksena on turvata        pyritty ammatillisen koulutuksen yhteistä toi-
32594: suomalaisille PK-yrityksille tasavertaiset mah-    mintapolitiikkaa koskevien yleisperiaatteiden
32595: 104
32596: 
32597: pohjalta laadittuihin päätöslauselmiin ja niitä      vapaata liikkuvuutta koskevan II osan kolman-
32598: vastaaviin suositusluonteisiin tavoitteenasette-     nen osaston artikloihin ja sopimuksen yleisiä
32599: luihin. Vuonna 1986 hyväksytty Euroopan yh-          määryksiä sisältävän kuudennen osan 235 ar-
32600: tenäisasiakirja, esitys kansalaisten Eurooppaa       tiklaan.
32601: koskevaksi A People's Europe -asiakirjaksi ja           Sosiaalipolitiikkaa koskevien Rooman sopi-
32602: komission viime syyskuussa tekemä esitys sosi-       muksen säännösten mukaan EY pyrkii edistä-
32603: aaliseksi peruskirjaksi korostavat sosiaalisen       mään sopimuksen yleisten tavoitteiden mukai-
32604: ulottuvuuden ja sen myötä koulutuksen merki-         sesti jäsenvaltioiden läheistä yhteistyötä sosiaa-
32605: tystä Euroopan integraatiokehityksessä. Tähän        lisella alalla, muuan muassa ammattikasvatuk-
32606: liittyen EY on, erityisesti 1980-luvun loppu-        sen ja ammatillisen jatko-opetuksen asioissa.
32607: puolella, käynnistänyt useita toimintaohjelmia,      Artiklan 128 mukaan EY:n neuvosto, edistääk-
32608: joiden pyrkimyksenä on edistää jäsenmaiden           seen jäsenvaltioiden kansantalouksien ja yh-
32609: koulutusalan yhteistyötä sekä muun muassa            teismarkkinoiden harmoonista kehitystä, vah-
32610: lisätä opiskelija- ja opettajavaihtoa.               vistaa yleisperiaatteet, jotka koskevat yhteisen
32611:    EES-prosessin kannalta relevantit EY :n kou-      ammatillista koulutusta koskevan politiikan to-
32612: lutuspoliittiset päätökset ja vastaavat asiakirjat   teuttamista. Artiklan 235 mukaan neuvoston
32613: voidaan ryhmitellä kolmeen pääryhmään:               tulee olla yksimielinen päättäessään sellaisista
32614:    a) koulutuspolitiikkaa koskeviin päätöksiin,      yhteisön tavoitteiden saavuttamisen kannalta
32615: päätöslauselmiin ja vastaaviin asiakirjoihin,        tarpeellisista yhteismarkkinoiden toimintaan
32616:    b) koulutuksen alalla toimivia hallinnollisia     liittyvistä toimista, joihin Rooman sopimus ei
32617: ja vastaavia yhteistyöelimiä koskeviin päätök-       anna valtuutusta.
32618: siin ja
32619:    c) koulutusalan toimintaohjelmiin.
32620:                                                      Koulutuspolitiikka
32621: 
32622: EY:n säännökset                                        EES-prosessin kannalta relevantteja koulu-
32623:                                                      tuspoliittisia päätöksiä, päätöslauselmia ja vas-
32624:    Rooman sopimuksessa koulutuskysymyksiin           taavia on kaikkiaan parikymmentä. Päätökset
32625: viitataan II osan henkilöiden, palvelusten ja        ja päätöslauselmat ovat luonteeltaan koulutus-
32626: pääoman vapaata liikkuvuutta koskevassa kol-         politiikkaa koskevia yleisperiaatteita tai suosi-
32627: mannessa osastossa sekä sosiaalipolitiikkaa          tusluonteisia tavoitteidenmäärityksiä, joiden
32628: koskevassa III osassa. Henkilöiden vapaaseen         yhteydessä on sovittu joistakin jäsenmaiden
32629: liikkuvuuteen ja liikkeenperustamisoikeuteen         yhteistyömuodoista. Näistä keskeisimpiä ovat
32630: liittyvän 57 artiklan mukaan EY :n neuvosto          neuvoston vuonna 1963 tekemä päätös yhteisen
32631: voi säätää direktiivejä tutkintojen, todistuksen     ammatillista koulutusta koskevan politiikan to-
32632: ja muiden vastaavien muodollista kelpoisuutta        teuttamisen yleisperiaatteista, neuvoston ja
32633: osoittavien asiakirjojen vastavuoroisesta tun-       opetusministerien kokouksen vuonna 1976 hy-
32634: nustamisesta helpottaakseen vapaiden ammat-          väksymä päätöslauselma koulutusta koskevas-
32635: tien harjoittamiseen ryhtymistä ja ammatin           ta toimintaohjelmasta sekä neuvoston vuonna
32636: harjoittamista. Koska tutkintojen vastavuoroi-       1985 tekemä päätös ammatillisten tutkintojen
32637: seen tunnustamiseen liittyviä asioita käsitellään    vertailtavuuden kehittämisestä. Näihin viita-
32638: henkilöiden liikkumista koskevassa luvussa           taan yleensä myöhemmissäkin EY :n koulutus-
32639: 4.5., keskitytään seuraavassa lähinnä EY:n           poliittisissa päätöksissä, päätöslauselmissa ja
32640: koulutuspolitiikkaa ja koulutusalan toiminta-        toimintaohjelmissa.
32641: ohjelmia koskeviin asioihin.                           EY:n neuvoston 2.4.1963 tekemä päätös 63/
32642:    EY :n toiminta koulutuspolitiikan alalla pe-      266 yhteisen ammatillista koulutusta koskevan
32643: rustuu Rooman sopimuksen kolmannen osan              politiikan yleisperiaatteista määrittelee kymme-
32644: sosiaalipolitiikkaa koskevan kolmannen osas-         nen periaatteen muodossa yhteisön jäsenmai-
32645: ton säännöksiin, erityisesti Euroopan sosiaali-      den ammatillista koulutusta koskevan yhteisen
32646: rahastoa koskevan luvun 128 artiklaan. LIN-          toiminnan tavoitteet ja toimintamuodot. Yhtei-
32647: GUA-ohjelmaa ja nuorisovaihtoa koskevien             senä tavoitteena on
32648: toimintaohjelmien käynnistämistä koskevissa            - edistää ammatillisen koulutuksen tarjo-
32649: direktiiveissä viitataan lisäksi Rooman sopi-        amista kaikille
32650: muksen henkilöiden, palvelusten ja pääoman              - turvata eri alojen työvoiman tarjonta
32651:                                                                                                105
32652: 
32653:    - laajentaa ammatillinen koulutus persoo-       lutus pyritään vertailussa ryhmittelemään SE-
32654: nallisuuden tasapainoisen kehityksen edistä-       DOC-luokituksen mukaisesti viiteen ryhmään
32655: mistä sekä yhteiskunnallista ja taloudellista      koulutusasteen mukaan. Päätöksen pyrkimyk-
32656: kehitystä vastaavalla tavalla                      senä on edesauttaa ammatillista pätevyyttä
32657:    - antaa jokaiselle mahdollisuus hankkia         osoittavan ammattikoulutuspassin käyttöönot-
32658: ammatillinen peruskoulutus sekä saavuttaa          toa. Päätöksen perusteella on laadittu seikka-
32659: korkein mahdollinen koulutustaso                   peräisiä vertailuja jäsenmaiden koulutuksesta
32660:    - turvata jokaiselle pysyvät mahdollisuudet     muun muassa autonkorjauksen, rakennustek-
32661: ammatilliseen etenemiseen sekä rakentaa am-        niikan, tekstiili- ja vaatetustekniikan sekä ho-
32662: matillisen koulutuksen eri muotojen ja talous-     telli- ja ravintolapalvelujen alalla.
32663: elämän suhteet niin, että koulutus vastaa sekä
32664: talouselämän tarpeita että koulutettavien kiin-
32665: nostusta.                                          Sosiaalisten oikeuksien peruskirja
32666:    Erityistä huomiota kiinnitetään koulutuksen
32667: määrälliseen ja laadulliseen mitoitukseen,
32668: nuorten ja aikuisten ammatilliseen ohjaukseen         EY :n komissio hyväksyi 29.7.1989 sosiaalis-
32669: ja tiedotukseen sekä ammatin, koulutuspaikan       ten oikeuksien peruskirjan. Peruskirjassa mää-
32670: ja työpaikan valitsemisen vapauden kunnioitta-     ritellään kansalaisten sosiaaliset perusoikeudet
32671: miseen. Yleisperiaatteisiin sisältyy pyrkimys      sekä niiden toimeenpano. Perusoikeuksiin lue-
32672: edistää koulutuksen tasovaatimusten yhtenäis-      taan muun muassa oikeus ammatilliseen koulu-
32673: tämistä sekä tutkintotodistusten tunnustamis-      tukseen. Komissio on 28.11.1989 hyväksynyt
32674: ta. Ne eivät kuitenkaan edellytä jäsenmaiden       peruskirjaa koskevan konkreettisen toimeen-
32675: ammatillisten koulujärjestelmien yhtenäistä-       pano-ohjelman, jossa esitetään eri toimintaloh-
32676: mistä.                                             koja koskevat uudet aloitteet. Ammatillisen
32677:    EY:n neuvoston ja opetusministerien kokous      koulutuksen osalta toimenpideohjelmaan sisäl-
32678: hyväksyi 9.2.1976 päätöslauselman koulutusta       tyvät ehdotukset jatkuvaan ammatilliseen kou-
32679: koskevasta toimintaohjelman käynnistämises-        lutukseen pääsystä, vuonna 1963 hyväksyttyjen
32680: tä. Ohjelman tavoitteena on edistää                yhteistä ammatillista koulutusta koskevaa poli-
32681:    - jäsenmaiden ja ei-jäsenmaiden kansalais-      tiikkaa koskevien yleisperiaatteiden saattami-
32682: ten koulutusmahdollisuuksia jäsenmaissa, Eu-       sesta ajan tasalle, ammatillista peruskoulutusta
32683: roopan koulujärjestelmien läheisiä suhteita        ja jatkuvaa koulutusta koskevien ohjelmien
32684:    - ajan tasalla olevaa koulutusta koskevaa       rationalisoinnista ja koordinoinnista, nuoriso-
32685: dokumentaatiota ja tilastointia                    vaihtoa koskevien ohjelmien kehittämisestä ja
32686:        yhteistyötä korkeakoulutuksen alueella      tutkintojen vertailtavuuden edistämisestä.
32687:    - vieraiden kielten opetusta                       Muut EY:n neuvoston tai neuvoston ja ope-
32688:    - tarjota tasa-arvoiset mahdollisuudet va-      tusministerien kokouksen hyväksymät koulu-
32689: paaseen pääsyyn kaikkiin koulutusmuotoihin.        tuspoliittiset päätöslauselmat, johtopäätökset
32690:    Ensisijaisia ovat toimet, joilla helpotetaan    ja suositukset koskevat lähinnä nuorten siirty-
32691: nuorten valmistamista työelämään sekä ediste-      mistä työelämään, sukupuolten tasa-arvoa
32692: tään jatkokoulutusta jatkuvan koulutuksen pe-      koulutuksessa, aikuiskoulutusta ja jatkuvaa
32693: riaatteen mukaisesti. Päätöslauselman perus-       koulutusta sekä eräitä erityiskysymyksiä. Vii-
32694: teella ohjelman toimeenpanoa varten asetettiin     meksi mainitut koskevat tavoitteita ja yhteis-
32695: jäsenmaiden ja komission edustajista koostuva      toimintaa muun muassa seuraavissa asioissa:
32696: koulutusalan komitea.                                 - opettajien henkilöstökoulutus
32697:    EY:n neuvosto teki 16.7.1985 päätöksen 85/
32698:                                                       - vammaisten integroiminen tavallisiin op-
32699: 368 jäsenmaiden ammatillisten tutkintojen ver-
32700:                                                    pilaitoksiin
32701: tailtavuudesta. Päätöksen tarkoituksena on
32702: edesauttaa Rooman sopimukseen sisältyvän va-          - naisten ammatillisen koulutuksen edistä-
32703: paan liikkuvuuden toteuttamista mahdollista-       minen
32704: maila työntekijöiden koulutuksen parempi hy-              kuluttajaopetus
32705: väksikäyttö. Päätöksen toteuttaminen edellyt-             terveyskasvatus
32706: tää eri maissa suoritettujen ammatillisten kou-
32707: lutusten keskinäistä vertaamista ja näitä koske-          ympäristökasvatus sekä
32708: vien tulosten julkaisemista. Ammatillinen kou-            tietotekniikan käyttö opetuksessa.
32709: 14   300306U
32710: 106
32711: 
32712: Hallintoelimet                                     teollisuuden välistä yhteistyötä teknologisen
32713:                                                    kehityksen edistämiseksi ja koulutetun työvoi-
32714:    EY :n koulutuspoliittisia elimiä ovat neuvos-   man saannin turvaamiseksi.
32715: ton ja opetusministerien kokouksen lisäksi am-        EFTA-maiden osallistumista ERASMUS-
32716: matillisen koulutuksen neuvoa-antava komitea       ohjelmaan koskevat neuvottelut on tarkoitus
32717: ja ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus       käynnistää keväällä 1990. ERASMUS-ohjel-
32718: (CEDEFOP) sekä muun muassa toimintaohjel-          man (European Community Action Scheme
32719: mia ja alakohtaisten tutkintojen tunnustamista     for the Mobility of University Students) tarkoi-
32720: varten perustetut asiakohtaiset hallintoelimet.    tuksena on edistää jäsenmaiden korkea-asteen
32721:    Ammatillisen koulutuksen neuvoa-antava          oppilaitosten keskinäistä yhteistyötä, erityisesti
32722: komitea ja Länsi-Berliinissä sijaitseva EY:n       opettajien ja opiskelijoiden vaihtoa sekä yhtei-
32723: ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus on       siä koulutusprojekteja. Ohjelmaan liittyy opin-
32724: perustettu EY:n neuvoston päätöksillä, jotka       tosuoritusten hyväksilukemista koskeva kokei-
32725: perustuvat Rooman sopimuksen 128 artiklaan         luohjelma, European Credit Transfer Scheme,
32726: ja ammatillista koulutusta koskevan yhteisen       jossa on mukana korkea-asteen oppilaitoksia
32727: politiikan yleisperiaatteisiin. Neuvoa-antava      kaikista yhteisöjen jäsenmaista.
32728: komitea ja ammatillinen kehittämiskeskus on           EFTA-maiden tavoitteena on päästä osallis-
32729: muodostettu kolmikantaperiaatteella jäsenmai-      tumaan COMETT- ja ERASMUS-ohjelmien
32730: den hallitusten, ammattijärjestöjen ja työnan-     lisäksi myös muihin Euroopan yhteisöjen kou-
32731: tajajärjestöjen edustajista.                       lutukseen ja nuorisovaihtoon liittyviin toimin-
32732:    Vuonna 1963 perustetun neuvoa-antavan ko-       taohjelmiin.      EFTA-maat haluaisivat olla
32733: mitean tehtävänä on avustaa komissiota sille       mukana myös ohjelmien laatimisessa sekä
32734: osoitetuissa tehtävissä, muun muassa jäsenmai-     vaihtaa mielipiteitä opetustavoitteista ja ohjel-
32735: den koulutusten vertailtavuuden edistämiseen       masuunnitelmista.
32736: liittyvissä asioissa. Vuonna 1975 perustetun          EUROTECNET -ohjelma koskee uuden tek-
32737: ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen       nologian hyväksikäyttöä koulutuksessa ja tek-
32738: tehtävänä on avustaa komissiota yhteisön ta-       nologisen muutoksen kohteena olevien alojen
32739: solla ammatillisen koulutuksen ja henkilöstö-      uudelleen koulutusta.
32740: koulutuksen edistämisessä ja kehittämisessä.          LINGUA-ohjelma tähtää kielten opetuksen
32741: Keskuksen päätehtävät liittyvät ammatillista       kehittämiseen kaikilla kouluasteilla ja sen puit-
32742: koulutusta koskevaan tutkimus- ja kehittämis-      teissa toteutetaan opiskelijoiden ja opettajien
32743: toimintaan, ammatillisten koulujärjestelmien       vaihtoa sekä yhteisiä kehittämis- ja kokeilupro-
32744: ja opetusmenetelmien vertailuun sekä infor-        jekteja. Young Workers Exchange- ja Youth
32745: maation välittämiseen ja kokemusten vaihtoon       for Europe-ohjelmat tähtäävät nuorisovaihdon
32746: jäsenmaiden kesken.                                lisäämiseen.
32747:                                                       PETRA-ohjelman tarkoituksena on edistää
32748:                                                    vähintään kaksivuotisen ammatillisen koulu-
32749: Toimintaohjelmat                                   tuksen tarjoamista kaikille halukkaille nuorille
32750:                                                    ja sen puitteissa rahoitetaan yhteistyötä, henki-
32751:    EY :n koulutusalan toimintaohjelmista eniten    lövaihtoa sekä tutkimus- ja kehittämistoimin-
32752: huomiota ovat saaneet ERASMUS ja CO-               taa.
32753: METT. Näiden lisäksi yhteisöllä on käynnissä          IRIS-ohjelman tavoitteena on lisätä naisten
32754: kymmenkunta muuta koulutukseen ja nuoriso-         osuutta ammatillisessa koulutuksessa. Educa-
32755: vaihtoon liittyvää ohjelmaa.                       tion of Migrant Worker's Children -ohjelmalla
32756:    Suomen korkeakoulut ja teollisuus voivat        pyritään parantamaan siirtolaisten lasten kou-
32757: 19.12.1989 tehdyn sopimuksen mukaisesti osal-      lutusta ja sopeutumista uuteen kotimaahansa
32758: listua tekniikan alan koulutusta koskevan yh-      kaikilla koulutusjärjestelmän tasoilla.
32759: teistyöhön COMETT II -ohjelman puitteissa             HELIOS-ohjelma pyrkii edistämään vam-
32760: vuosina     1990-1994.       COMETT-ohjelman       maisten taloudellista ja sosiaalista sopeutumis-
32761: (Community Action Programme for Education          ta peruskoulutukseen, ammatilliseen koulutuk-
32762: and Training for Technology) tarkoituksena on      seen ja uudelleenkoulutukseen.
32763: opiskelija- ja harjoittelijavaihdon sekä yhteis-      EURYDICE-tietoverkko pyrkii paranta-
32764: ten koulutusprojektien avulla edistää korkea-      maan yhteisön ja jäsenmaiden koulutuspoli-
32765: asteen koulutusta autavien oppilaitosten ja        tiikkaa koskevaa tietojenvälitystä.
32766:                                                                                                      107
32767: 
32768:   CEDEFOP- ja ARION-ohjelmien avulla tu-              ja kustannuksilla Suomen ja muiden EFTA-
32769: etaan koulutusalan asiantuntijoiden opinto-           maiden osallistuminen niihin olisi mahdollista.
32770: käyntejä.                                               Suomen pyrkimyksenä on päästä osallistu-
32771:                                                       maan EY:n koulutusalan ohjelmiin tasavertai-
32772:                                                       selta pohjalta. Ohjelmiin osallistuminen, niistä
32773: Suomen lainsäädäntö ja suhtautuminen                  aiheutuvat kustannukset ja osallistuminen niitä
32774:                                                       koskevaan päätöksentekoon on järjestettävä
32775:     Koulutus kuuluu EES-prosessissa niihin yh-        samoin perustein kuin yhteisön jäsenmaissa.
32776: teistyöalueisiin, joilla relevantit yhteisömää-
32777: räykset eivät pääsääntöisesti ole asetuksia, di-
32778:                                                       4.6.8. Sosiaalinen ulottuvuus
32779: rektiivejä tai muuta EY -lainsäädäntöä. Näillä
32780: alueilla on sovittu EFTA-maiden ja EY :n yh-
32781: teistyön vahvistamisesta ja laajentamisesta.          4.6.8.1. Sosiaalisen ulottuvuuden asema
32782:                                                                integraatiokehityksessä
32783: Koulutusalan tulevan yhteistyön pohja ja sisäl-
32784: tö on siten avoimempi neuvottelukysymys kuin
32785: neljän vapauden kohdalla.                                EFTA-maiden pääministerikokouksessa Os-
32786:                                                       lossa maaliskuussa 1989 vahvistettiin periaate,
32787:     EY:n hyväksymät koulutuspoliittiset päätök-       että taloudellisen yhteistyön rinnalla tulee edis-
32788: set ja päätöslauselmat eivät edellytä jäsenmai-       tää yhdentymiskehityksen sosiaalista ulottu-
32789: den koulujärjestelmien yhtenäistämistä. Yleen-        vuutta täydessä yhteistyössä työmarkkinajär-
32790: sä kysymys on suosituksenluonteisista tavoit-         jestöjen kanssa. Eduskunnalle marraskuussa
32791: teista ja yhteistyön järjestämisestä niiden saa-      1989 annetussa tiedonannossa hallitus otti yh-
32792: vuttamiseksi. Jäsenmailla on ollut vapaat kä-         deksi toimintalinjakseen erityisen huomion
32793:  det näiden periaatteiden soveltamiseen oman          kiinnittämisen sosiaaliseen ulottuvuuteen. Hal-
32794:  maansa koulutukseen. EY :n koulutuspolitiik-         litus korosti, että sosiaaliturvapolitiikan tulisi
32795:  kaa koskevat päätökset ja päätöslauselma! ei-        perustua, työntekijöiden ja työnantajien välis-
32796:  vät siten edellyttäisi Suomen lainsäädännön          ten suhteiden ohella, pohjoismaisen hyvinvoin-
32797:  muutoksia tai' harjoitetun koulutuspolitiikan        tipolitiikan pohjalle.
32798:  muuttamista, vaikka ne määriteltäisiinkin               EY:ssä on vallinnut ja vallitsee edelleen huo-
32799:  EES-prosessin yhteiseksi perustaksi. Päätöslau-      mattavia erimielisyyksiä sekä sosiaalisen ulot-
32800:  selmissa asetetaan monilta kohdin samanlaisia        tuvuuden käsitteen sisällöstä että yhteisön toi-
32801:  tavoitteita koulutuksen kehittämiselle kuin          mivallasta. Sosiaaliseen ulottuvuuteen voidaan
32802:  Suomessakin esim. ammatillista koulutusta ja         laajasti ymmärrettynä katsoa kuuluvan kaikki
32803:  aikuiskoulutusta kehitettäessä.                      ne tekijät, jotka vaikuttavat ihmisten asemaan
32804:     Koulutusalan yhteistyö EY:n kanssa ja eri-        ja olosuhteisiin EY-maissa. Se koskettaa ylei-
32805:  tyisesti osallistuminen yhteisöjen koulutusta        sen talouspolitiikan ohella läheisesti mm. sosi-
32806:  sekä opiskelijoiden, harjoittelijoiden, nuorison     aali-, koulutus-, työ- ja kuluttajansuojapolitii-
32807:  ja asiantuntijoiden vaihtoa koskeviin ohjelmiin      kan lohkoja. Sosiaaliseen ulottuvuuteen liittyy
32808:  on monessa suhteessa tarkoituksenmukaista ja         läheisesti ns. sosiaalinen vuoropuhelu, jolla
32809:  perusteltua Suomen kannalta. Kansainvälinen          tarkoitetaan työmarkkinajärjestöjen ja EY-
32810:  yhteistyö edesauttaa suomalaisen koulutuksen         komission keskusteluyhteyttä sekä etujärjestö-
32811:  tason pitämistä kilpailukykyisenä ja luo osal-       jen näkemysten huomioonottamista EY :n pää-
32812:  taan opiskelijoille ja opettajille valmiuksia toi-   töksenteossa. Sosiaalipolitiikka kuuluu EY :ssä
32813:  mia kansainvälistyvässä maailmassa. Yhteistyö        kansallisesti toimeenpantavien päätösten piiriin
32814:  EY:n kanssa tukee ja täydentää muuta monen-          ja yhteisön toimet voivat olla luonteeltaan vain
32815:  keskisiä koulutusyhtei[ työtä sekä kahdenvälis-      subsidiäärisiä ts. toissijaisia. Yhteisön asetuk-
32816:  tä yhteistyötä yhteisön jäsenmaiden kanssa.          set ja direktiivit voivat siten tulla kysymykseen
32817:     EES-neuvotteluprosessin aikana on tarkoitus       tilanteissa, joissa kansalliset toimet ovat riittä-
32818:  selvittää, missä määrin ja millä tavoin EY:n         mättömät yhdentymisprosessin tavoitteiden
32819:   koulutuspoliittiset päätösasiakirjat koskevat       saavuttamiseksi. EY :n jäsenvaltioiden, EY-
32820:   EFTA-maita. Erityisesti on tarkoitus neuvotel-      parlamentin ja toisaalta työmarkkinaosapuol-
32821:   la siitä, miten yleensä määräaikaisiksi laaditut    ten välillä ei kuitenkaan ole voitu sosiaalista
32822:   EY:n toimintaohjelmat voidaan ottaa huo-            ulottuvuutta koskevissa kysymyksissä sopia
32823:   mioon EES-prosessissa sekä millaisilla ehdoilla     selkeästä rajanvedosta kansallisen ja yhteisön
32824: 108
32825: 
32826: toimivallan välillä. Erityisesti EY -parlamentti    keuksiin luettavia tavoitteita seuraavilla kah-
32827: on pitänyt yhteisön toimintasuunnitelmia sosi-      dellatoista osa-alueella:
32828: aalisen ulottuvuuden alalla riittämättöminä.               työntekijöiden vapaa liikkuminen
32829:                                                            työehdot ja kohtuullinen palkkaus
32830:                                                            elin- ja työolosuhteiden parantaminen
32831: Sosiaalinen vuoropuhelu                                    sosiaaliturva
32832:                                                        - yhdistymisvapaus ja työehtosopimusneu-
32833:    Ns. sosiaalinen vuoropuhelu perustuu Roo-        vottelut
32834: man sopimuksen artiklaan 118 b, jonka mu-              - ammatillinen koulutus
32835: kaan EY -komission on pyrittävä edistämään             - miesten ja naisten yhdenvertainen kohtelu
32836: työnantaja- ja työntekijäpuolen kanssa käytä-          - työntekijöiden informointi, kuuleminen
32837: vää vuoropuhelua. EY-komissio onkin vuodes-         ja osallistuminen
32838: ta 1986 käsitellyt yhdessä työmarkkinajärjestö-        - terveyden suojelu ja turvallisuus työpai-
32839: jen kanssa ns. Vai Duchesse -kokouksissa yh-        koilla
32840: teistyön toteuttamiseen ja uuden teknologian               lasten ja nuorten suojelu
32841: käyttöönottoon liittyviä kysymyksiä. Tähän as-         - vanhukset
32842: ti on yhteisymmärrys saavutettu julkilausumis-
32843:                                                        - vammaiset.
32844: ta, jotka koskevat kasvun ja työllisyyden edis-
32845:                                                        Julistuksen johdanto-osassa viitataan EY:n
32846: tämisen strategiaa, sekä uuden teknologian
32847:                                                     huippukokouksessa hyväksyttyihin julkilausu-
32848: käyttöönottoa työntekijöiden ja työmarkkinoi-
32849:                                                     miin sosiaalisten näkökohtien tasapainoiseksi
32850: den näkökulmasta.
32851:                                                     huomioon ottamiseksi yhdentymiskehityksessä,
32852:    Sosiaalisen vuoropuhelun tehostamiseksi          otetaan tavoitteiksi työllisyyden edistäminen,
32853: aloitti vuoden 1989 alussa toimintansa korkean      sosiaalisen konsensuksen ja EY:n sisäisen yh-
32854: tason johtoryhmä, joka kokoontuu puolivuo-          teenkuuluvuuden (koheesion) saavuttaminen
32855: sittain käsittelemään keskeisiä komission ehdo-     sekä työ- ja elinehtojen kohtuullistaminen.
32856: tuksia. Tämän alaisena toimii kaksi työryh-         Vastuu sosiaalisia oikeuksia koskevista aloit-
32857: mää, joista toinen käsittelee koulutusta ja har-    teista on jäsenmailla. Sosiaalisten perusoikeuk-
32858: joittelua sekä toinen työvoimapolitiikkaa. On       sien julistus ei saa merkitä taantumaa verrattu-
32859: syytä olettaa, että sosiaalinen vuoropuhelu tu-     na jäsenmaissa vallitsevaan tilanteeseen.
32860: lee tämän vahvistuksen myötä saamaan huo-              Julistuksen toimeenpanoa käsittelevässä lop-
32861: mattavasti aiempaa keskeisemmän roolin EY:n         puosassa edellytetään jäsenmaiden ryhtyvän
32862: työelämää, sosiaaliturvaa ja koulutusta koske-      sopivaksi katsomiinsa toimiin työntekijöiden
32863: vien päätösten valmistelussa.                       sosiaalisten perusoikeuksien toteuttamiseksi jo-
32864:                                                     ko lainsäädäntöteitse tai työehtosopimuksin.
32865:                                                     EY -komissiota pyydetään ensitilassa tekemään
32866: Suomen suhtautuminen                                ehdotuksensa julistuksen yhteisöä koskevien
32867:                                                     määräysten toimeenpanosta.
32868:    Hallitus pitää tärkeänä, että sosiaalinen vuo-
32869: ropuhelu saa EES:ssäkin keskeisen aseman ja
32870: että etujärjestöille tarjotaan mahdollisuus osal-   Komission toimintaohjelma
32871: listua EES:n päätöksentekoon heitä koskevissa
32872: kysymyksissä.                                          EY-komissio antoi marraskuussa 1989 45-
32873:                                                     kohtaisen sosiaalisia perusoikeuksia koskevan
32874:                                                     toimintaohjelman. Siinä selostetaan komission
32875: Sosiaaliset perusoikeudet                           tulevia yhteisölainsäädäntö- ja muita esityksiä
32876:                                                     vuosiksi 1990, 1991 ja 1992. Koska työntekijöi-
32877:   EY -maiden valtionpäämiehet hyväksyivät           den sosiaalisten perusoikeuksien julistuksella ei
32878: Strasbourgissa 8.-9.12.1989 pidetyssä päämi-        ole juridista sitovuutta, komissio pyrkii perus-
32879: nisterikokouksessa "Yhteisön julistuksen työn-      tamaan uudet direktiiviehdotuksensa suoraan
32880: tekijöiden sosiaalisista perusoikeuksista". Hy-     Rooman sopimukseen ja yhtenäisasiakirjaan.
32881: väksyminen tapahtui äänestyksen jälkeen äänin       Useissa kohdin komissio pidättäytyy tekemästä
32882: 11-1 Ison-Britannian vastustaessa julistusta.       ehdotuksia varsinaisiksi direktiiveiksi. Sen si-
32883: Julistuksessa asetetaan sosiaalisiin perusoi-       jaan se esittää suosituksia tai ehdotuksia uusik-
32884:                                                                                                  109
32885: 
32886: si EY:n toimintaohjelmiksi sosiaalisen ulottu-      vien ohella myös suosituksia, johtopäätöksiä ja
32887: vuuden eri lohkoilla.                               erilaisia toimintaohjelmia. Viimeksimainittujen
32888:    Toimintaohjelman toteuttaminen etenee kol-       osalta yhteistyön syventämiseen liittyy lisäksi
32889: messa perättäisessä vaiheessa vuoteen 1992 as-      päätöksenteon ja rahoituksen institutionaalisia
32890: ti. Vuoden 1990 toteuttamissuunnitelmassa           ongelmia, koska useat ohjelmat rahoitetaan
32891: asetetaan tavoitteeksi mm. seuraavien direktii-     EY:n rakenne- ja muista rahastoista.
32892: viesitysten antaminen EY:n olemassaolevan              Sosiaalista ulottuvuutta käsitellään EFTA-
32893: lainsäädännön täydentämiseksi:                      EY-keskusteluissa nk. reuna-alueita ja horison-
32894:    - työaikajärjestelyjä koskeva direktiivi         taalisia kysymyksiä käsittelevässä työryhmässä.
32895:    - epätyypillisiä työsuhteita koskeva direktii-   EFT An sisäisessä valmistelussa sosiaalipoliitti-
32896: vi, josta jo vuonna 1982 komissio teki kaksi        sia kysymyksiä varten asetettiin vuoden 1989
32897: direktiiviesitystä (vapaaehtoinen osa-aikatyö ja    lopussa ad hoc-työryhmä. Lisäksi sosiaalinen
32898: tilapäistyö}                                        ulottuvuus on ollut laajasti esillä EFT An kon-
32899:    - työsuhteen tai työsopimuksen voimassa-         sultatiivisen komitean työssä, jossa työmarkki-
32900: olon todentamista koskeva direktiivi                naosapuolet ovat mukana. Konsultatiivisella
32901:    - raskaana olevien naisten työsuojelua kos-      komitealla on ollut yhteiskokouksia EY:n työ-
32902: keva direktiivi                                     markkinaosapuolia edustavan talous- ja sosiaa-
32903:    - vammaisten työntekijöiden työssäkäynnin        likomitean kanssa.
32904: ja ammattikoulutuksen helpottamista koskeva            Seuraavassa tarkastellaan lyhyesti niitä asia-
32905: direktiivi                                          kokonaisuuksia, jotka saattaisivat tulla kysy-
32906:    - muiden tupakkatuotteiden kuin savukkei-        mykseen EY:n ja EFTA-maiden yhteistyökoh-
32907: den merkitsemistä koskeva direktiivi                teina tulevassa EES-sopimuksessa. Sosiaalisen
32908:    - rajan yli työssä käyvien työ- ja elinolo-      ulottuvuuden käsite eroaa perinteisestä poh-
32909: suhteita koskeva direktiivi                         joismaalaisiHain ymmärretystä sosiaalipolitii-
32910:    - vanhusten asemaa koskeva esitys.               kan käsitteestä. Sosiaalinen ulottuvuus EY:ssä
32911:                                                     on voimakkaasti painottunut työelämän kysy-
32912:                                                     myksiin ja työllisyyteen. EFTA-maat ovat kui-
32913: 4.6.8.2. Sosiaalinen ulottuvuus EES-järjeste-       tenkin toivoneet myös muiden aihepiirien, ku-
32914:          lyssä                                      ten terveyspolitiikan huomioon ottamista.
32915:                                                     Useilla näistä alueista EY :n toiminnot ovat
32916:    Sosiaalista ulottuvuutta koskevat näkökan-       kuitenkin vasta kehittymässä ja niillä yhteisesti
32917: taerot EY:ssä ovat osaltaan johtaneet siihen,       kiinnostaviksi määriteltävät kohteet jäänevät
32918: ettei EY-komissio ole ilmaissut EFTA-osapuo-        siten toistaiseksi verrattain vähäisiksi. Tähän
32919: lelle käsitystään, mitä aihepiirejä täsmällisem-    myötävaikuttaa myös yhteisön toimivallan ra-
32920: min tulisi ottaa neuvottelujen kohteeksi. Osal-     jaaminen toissijaiseksi näillä alueilla.
32921: taan syynä lienee myös EY-komission puheen-
32922: johtajan Jacques Delors'in ja muiden esille
32923: tuoma ajatus siitä, että sosiaalisen ulottuvuu-     Työterveys- ja -turvallisuus
32924: den alalla EFTA-maat voisivat antaa oman
32925: myönteisen panoksensa yhtenäisen Euroopan              Työturvallisuudesta EY :llä on erikseen di-
32926: talousalueen kehittämiseksi.                        rektiivit, jotka koskevat koneiden, laitteiden ja
32927:    Brysselissä 19.12.1989 pidetyn EFTA-EY-          aineiden teknisiä ominaisuuksia, ja erikseen
32928: huippukokouksen julistuksessa EES-neuvotte-         direktiivit, jotka koskevat työpaikan työympä-
32929: lujen pohjaksi asetetaan tavaroiden, palvelu-       ristöä. Edelliset direktiivit ovat sisämarkkinoi-
32930: jen, pääoman ja henkilöiden kohdalla EY:n           ta koskevan Rooman sopimuksen 100 A artik-
32931: yhteisölainsäädäntö soveltuvin osin. Muilla yh-     lan nojalla annettuja harmonisointidirektiive-
32932: teistyöalueilla tavoitteeksi asetetaan yhteistyön   jä, joista pääsääntöisesti ei voida poiketa. Jäl-
32933: vahvistaminen ja laajentaminen väljemmin.           kimmäiset, työympäristöä koskevat direktiivit,
32934: Sosiaalisessa ulottuvuudessa ei siis ole kysymys    ovat sosiaalipoliittisen 118 A artiklan nojalla
32935: samanasteisesta EY-lainsäädäntöön ja direktii-      annettuja minimidirektiivejä, joista voidaan
32936: veihin sopeutumisesta kuin ns. neljän vapau-        poiketa työntekijän kannalta parempaan suun-
32937: den alueella. Sosiaalisen ulottuvuuden alue on      taan. Suomen säädöksissä ja määräyksissä vas-
32938: varsin heterogeeninen ja sisältää Rooman sopi-      taavaa kahtiajakoa ei ole, vaan niissä on sekä
32939: muksen määräysten, EY -asetusten ja direktii-       koneita, laitteita tai aineita koskevia teknisiä
32940: 110
32941: 
32942: määräyksiä että työympäristöä koskevia mää-        pan esteiksi, saatetaan poikkeamista joutua
32943: räyksiä. Säädösrakenteen selkeyttämiseksi työ-     neuvottelemaan niitä lähiaikoina muutettaessa.
32944: turvallisuuden nojalla annetut valtioneuvoston        EY on vahvistanut puitedirektiivin, joka
32945: päätökset tulisi Suomessa tämän jaottelun mu-      koskee työntekijöiden suojelua kemiallisten,
32946: kaisesti uusia.                                    fysikaalisten ja biologisten tekijöiden aiheutta-
32947:    Aineellisen sisältönsä puolesta EY :n uudet     maa vaaraa vastaan (80/1107, 88/642). Hyväk-
32948: työturvallisuusdirektiivit ovat yleisesti ottaen   sytyissä ja valmisteilla olevissa aladirektiiveissä
32949: hyvää pohjoismaista tasoa. Suomen työturval-       säädetään mm. syöpävaarallisista aineista ja
32950: lisuuslaki on pääosin sopusoinnussa EY :n työ-     suuronnettomuuksien välttämisestä. Suomessa
32951: turvallisuusdirektiivien kanssa. Tosin mm. sen     on valmisteilla valtioneuvoston päätökset ke-
32952: soveltamisalaa jouduttaisiin laajentamaan kos-     mikaalien käytöstä työpaikoilla ja suuronnet-
32953: kemaan muitakin ihmisiä kuin työntekijöitä         tomuuden vaarasta. Niissä EY:n direktiivit on
32954: sekä lisäksi myös ympäristöä, kotieläimiä ja       jo otettu huomioon.
32955: omaisuutta. Ympäristöä koskevat osat voita-           Viime vuonna on EY:ssä hyväksytty työtur-
32956: neen hoitaa ympäristölainsäädännöllä.              vallisuuden ja työterveyden edistämistä koske-
32957:    Eräät tuotteet on Suomessa työturvallisuus-     va puitedirektiivi (89/391), johon liittyy seitse-
32958: lain nojalla määrätty tyyppihyväksyttäviksi.       män sitä täydentävää aladirektiiviä. Koska ne
32959: EY :n direktiivit eivät edellytä kaikilta näiltä   ovat sosiaalipolitiikan alaan kuuluvia vähim-
32960: tuotteilta tyyppihyväksyntää. Tyyppihyväksyn-      mäisvaatimusdirektiivejä, Suomen ei tarvitse
32961: nän asemasta vaaditut tyyppitarkastus ja val-      yhdenmukaistaa työympäristöä koskevia mää-
32962: mistajanvakuutus ovat tyyppihyväksyntää lie-       räyksiään niiden mukaisiksi. Niissä olevat mi-
32963: vempiä vaatimuksia. Toisaalta tuotteen suun-       nimivaatimukset eivät juuri poikkea työturval-
32964: nittelua, valmistusta, laadunvarmistusta ja do-    lisuuslain vaatimustasosta, joskin ne ovat pal-
32965: kumentointia koskevat EY :n vaatimukset ovat       jon yksityiskohtaisempia kuin Suomen voimas-
32966: Suomen vaatimuksia tiukemmat. Tuotteen tar-        sa olevat säännökset ja määräykset. Kun Suo-
32967: kastusta ja valmistajanvakuutusta koskevat         messa jouduttaneen muuttamaan useita sellai-
32968: asiat ovat Suomessa säännöstämätiä EY:n            sia valtioneuvoston päätöksiä, joissa on sekä
32969: säännöstystä vastaavalla tavalla. Koska tämä ei    teknisiä määräyksiä että työympäristöä koske-
32970: koske pelkästään työturvallisuusdirektiivejä,      via määräyksiä, on tarkoituksenmukaista sa-
32971: vaan kaikkia kaupan teknisiä esteitä, asiaa ei     malla uusia myös työympäristöä koskevat osat
32972: ole tarkoituksenmukaista ratkaista työsuojelu-     näistä päätöksistä niin, että EY:n minimitaso
32973: säännöksin.                                        saavutetaan.
32974:    Työsuojelun valvontalain 23 §:n mukaan ta-
32975: vara voidaan määrätä tarkastettavaksi ennen
32976: käyttöön ottamista. Säännös saattaa olla risti-    Suomen suhtautuminen
32977: riidassa EY :n ao. direktiivien kanssa silloin
32978: kun tarkastus kohdistuu tavaran teknisiin omi-       Sopeutuminen EY:n työterveys- ja turvalli-
32979: naisuuksiin. Säännöstä saattaa olla tarpeen        suussäädöksiin ei tuota Suomessa kohtuutto-
32980: muuttaa niin, ettei sitä voida lukea kaupan        mia ongelmia. Neuvotteluissa tulee erikseen
32981: tekniseksi esteeksi.                               pohtia, onko Rooman sopimuksen artiklan
32982:    Koneiden teknisten määräysten suhteen kes-      118A mukaisesti annetut minimisäädökset tar-
32983: keisimpiä EY -säädöksiä on koneturvallisuutta      koituksenmukaista sisällyttää sopimuspohjaan.
32984: koskeva direktiivi (89/392). Suomelta puuttuu
32985: vastaavanlainen valtioneuvoston päätös yleisis-
32986: tä konemääräyksistä. Päätös on valmisteilla.       Miesten ja naisten tasa-arvoinen kohtelu
32987: EY:ssä on hyväksytty myös henkilökohtaisia
32988: suojaimia ja niiden käytön turvallisuutta kos-        Määräykset naisten ja miesten samapalkkai-
32989: kevat direktiivit (COM 88/157, 89/656). Suo-       suudesta sisältyvät Rooman sopimuksen 119
32990: messa on aloitettu vastaavansisältöisen valtio-    artiklaan. Ne vastaavat tasa- arvolainsäädäntö-
32991: neuvoston päätöksen valmistelu.                    ämme siten, että samapalkkaisuusperiaate kos-
32992:    Kemikaalien merkitsemistä koskevissa mää-       kee sekä samaa että samanarvoista työtä teke-
32993: räyksissä Suomessa on jo vuodesta 1978 käy-        viä naisia ja miehiä. EY-tuomioistuimen käy-
32994: tetty EY :n direktiivejä esikuvina. Koska EY       tännössä on todettu, että samapalkkaisuusar-
32995: katsoo poikkeamat näissä määräyksissä kau-         tikla luo välittömiä oikeuksia sekä yksityisen
32996:                                                                                                    111
32997: 
32998: työntekijän suhteessa lainsäätäjään että työnte-     tomt1-, tutkimus- ja seurantajärjestelmää.
32999: kijän ja työnantajan välisessä suhteessa.            EY :n ja EFTAn välisissä neuvotteluissa käsitel-
33000: EY:ssä on myös valmisteilla samapalkkaisuus-         lään eri yhteistyöhankkeisiin osallistumista.
33001: direktiivin täydentäminen käännettyä todistus-          EY :n keskimääräinen työttömyysprosentti
33002: taakkaa koskevilla säännöksillä.                     on noin 9 ja nuorten vastaava luku on 17.
33003:    Sosiaaliturvan piirissä EY: ssä on asetettu       Tästä syystä nuoriin työttömiin on kohdennet-
33004: tavoitteeksi pääsäännön mukaan yhtenäiset            to erityisiä toimenpiteitä. Suurin osa toimista
33005: eläkeiät naisille ja miehille vuoden 1993 alkuun     liittyy koulutukseen (luku 477). Neuvosto on
33006: mennessä (direktiivi 86/378/EEC). Suomessa           antanut resoluution nuorten työllisyyden edis-
33007: lainsäädäntö lähtee yhtenevän eläkeiän periaat-      tämiseksi (84/C29/01) erityisesti korkean nuo-
33008: teesta miesten ja naisten kesken. Eräitä poik-       risotyöttömyyden alueilla ja erityisesti koskien
33009: keuksia kuitenkin esiintyy. Direktiiviin sopeu-      eri syistä vaikeasti työllistettäviä nuoria.
33010: tuminen saattaa sen vuoksi edellyttää lainsää-          Oman ongelma-alueensa muodostavat työlli-
33011: dännön tarkistaruistoimia ja muutostarpeita          syyden hoitamiseksi tarkoitetut valtion tuet.
33012: noudatettuun työehtosopimuskäytäntöön.               Suomessa myönnetään valtion varoista työlli-
33013:                                                      syyden edistämiseksi ja työttömyyden torjun-
33014:                                                      taan työllisyyslain ja asetuksen nojalla työllis-
33015: Suomen suhtautuminen                                 tämistukea ja investointiavustuksia. Tukea
33016:                                                      käytetään lähinnä pitkään työttömänä olleiden
33017:   Suomen tasa-arvolainsäädännön ei ole ha-           ja vaikeasti työllistettävien työttömien työllis-
33018: vaittu olevan tasa-arvoasioissa ristiriidassa EY-    tämiseen sekä vaikeiden työttömyysalueiden
33019: oikeuden kanssa. EY -oikeuden tasa-arvovaati-        työttömyyden lieventämiseen. Tukea voidaan
33020: mukset saattavat muun lainsäädännön osalta           myöntää julkisten työnantajien lisäksi myös
33021: johtaa muutostarpeisiin esimerkiksi eläkeikära-      yrityksille.
33022: jojen suhteen.                                          EY :ssä valtiontukea yrityksille käsitellään
33023:    EY:n normisto ja verrattain tiukka oikeus-        osana kilpailupolitiikaa. EFTA-maiden osalta
33024: käytäntö saattaa välillisesti vaikuttaa siihen,      valtiontukikysymykseen suhteessa EY :n valti-
33025: että tasa-arvotavoitteet ovat vastaisuudessa pa-     ontukisääntöihin liittyy ongelmia, jotka ovat
33026: remmin toteutettavissa useilla eri aloilla maas-     vielä täsmentymättä. Suomessa valtionvaroista
33027: samme. EY -oikeudella voi olla vaikutusta mm.        myönnettävät työllistämistuet ovat työvoima-
33028: oikeudenmukaisten työnarviointi- ja palkkaus-        politiikkaan kuuluvia viimesijaisia toimenpitei-
33029: järjestelmien valmistelussa sekä aktiivisten         tä vaikeimmin sijoitettavien työttömien työllis-
33030: tasa-arvovelvoitteiden toteuttamisessa.              tämiseksi ja alueellisten työttömyyserojen ta-
33031:                                                      soittamiseksi. Yrityksille myönnettävät työllis-
33032:                                                      tämistuet suuntautuvat käytännössä lähinnä
33033: Työllisyys                                           pienille yrityksille yksittäisten työttömien työl-
33034:                                                      listämiskustannuksiin. EY :n tukisäännöksiin
33035:    Työvoimapolitiikan alalla EY on antanut           verrattuna ongelmana saattaa kuitenkin olla
33036: useita suosituksia eri toimenpiteiden kehittämi-     työpaikkaa kohti yritykselle myönnettävän
33037: sestä. Suositukset pohjautuvat pitkälti kansain-     työllistämistuen määrä, koska se ylittää sen
33038: välisen työjärjestön ILO:n sekä kansainvälisen       EY:n säännöksissä määritellyn tukitason, jon-
33039: yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n            ka ei katsota haittaavan kilpailua.
33040: sopimuksiin ja suosituksiin. Suositusten kes-
33041: keisenä tavoitteena on tiivistää yhteistyötä ja
33042: tarjota rahoitusapua kehittämisprojekteihin          Suomen suhtautuminen
33043: Euroopan sosiaalisesta rahastosta. EY suunnit-
33044: telee näiden pohjalta parhaillaan työvoimapo-          Mikäli työllisyyttä koskevat säädökset ja
33045: liittisen yhteistyön voimaperäisiä tiivistämistä.    suositukset sisällytetään sopimuspohjaan, se ei
33046: Tarkoitus on käynnistää lähivuosina runsaasti        aiheuta muutostarpeita Suomen harjoittamaan
33047: uusia yhteisprojekteja mm. työnvälityksen ja         työllisyys- ja työvoimapolitiikkaan. Kuitenkin
33048: ammatinvalinnanohjauksen kehittämiseksi sekä         em. työllisyyslain työllisyystukia koskevat on-
33049: työrajoitteisten työllistymisen ja sukupuolten vä-   gelmat saattavat aiheuttaa neuvottelutarvetta.
33050: lisen työelämää koskevan tasa-arvon edistämi-        Neuvotteluissa tulee tähdentää tukien painottu-
33051: seksi. EY tehostaa myös työllisyyden tilas-          mista työmarkkinoilla vaikeimmassa asemassa
33052: 112
33053: 
33054: olevien työllistämiseen. Suosituksissa painotet-     lintoon (COM 89/268). EY:n tarkoituksena on
33055: tu yhteistyön lisääminen antaisi tervetulleita       lisäksi uudistaa vanhat direktiiviehdotukset,
33056: virikkeitä kansallisten toimenpiteittemme ke-        jotka koskevat mm. yhteistoimintaa yritykses-
33057: hittämiseen ja mahdollistaisi Suomen koke-           sä, hallintoon osallistumista ja konserniyhteis-
33058: musten levittämisen laajaan kansainväliseen          työtä, ja joissa on työntekijöiden oikeuksia
33059: käyttöön.                                            koskevia määräyksiä. EY suunnittelee myös
33060:                                                      henkilöstörahastojen kehittämistä, toistaiseksi
33061:                                                      menettelytapa ei ole tiedossa.
33062: Työntekijöiden oikeudet
33063: 
33064:    Työsuhdeturvasta EY on vahvistanut direk-         Suomen suhtautuminen
33065: tiivit   joukkoirtisanomissuojasta      (75/129),
33066: työntekijöiden oikeuksista liikkeen luovutuk-          Työlainsäädäntöä ollaan voimakkaasti kehit-
33067: sen yhteydessä (771 187) ja palkkatorvasta (80/      tämässä EY -alueella. Kehitystä on tarkoin seu-
33068: 987). Näiden direktiivien määräykset ovat vä-        rattava ja Suomen säädöksiä on kehitettävä
33069: himmäisvaatimuksia, joista voidaan poiketa           vastaamaan EY:n tasoa. Oman jatkoselvityksiä
33070: työntekijän kannalta parempaan suuntaan.             vaativan ongelma-alueen muodostavat työ-
33071: Suomen palkkaturvaa koskeva lainsäädäntö             markkinaosapuolten keskinäisten sopimusten
33072: vastaa hyvin EY:n vaatimuksia. Sen sijaan            suhteet EY -säädöksiin.
33073: Suomen työsuhdeturvasäännöksiä joudutaan
33074: jonkin verran tarkistamaan em. kahden muun
33075: direktiivin johdosta. Joukkoirtisanomissuojaa        Vammaisten aseman turvaaminen työelä-
33076: koskeva direktiivi aiotaan EY:ssä uusia niin,        mässä
33077: että se kattaisi myös tapaukset, joissa irtisano-
33078: mispäätös on tehty toisessa maassa sijaitsevas-         Vammaisten henkilöiden sosiaalista ja am-
33079: sa yritysjohdossa. Myös aliurakointia ja pro-        matillista sopeutumista yhteiskuntaan pyritään
33080: jektityöntekijöiden tasa-arvoista kohtelua työ-      edistämään erilaisin käytännön toimenpitein.
33081: hönpääsyssä, työolosuhteissa ja sosiaaliturvas-      Näitä ovat esimerkiksi vammaisten eri toimin-
33082: sa koskevia instrumentteja on tarkoitus luoda        tojen, asumisen ja liikkumisen helpottaminen
33083: yhteisön alueella.                                   sekä kuljetuspalveluiden järjestäminen.
33084:    EY :n työaikalainsäädäntö on toistaiseksi ke-        1ulistukseen liittyvässä toimenpideohjelmas-
33085: hittymätön. Sosiaalisen peruskirjan toimenpi-        sa viitataan EY:n piirissä käynnistettyyn He-
33086: deohjelmassa kiinnitetään tähän huomiota, ja         lios-ohjelmaan, jonka tavoitteena on luoda
33087: työajasta luvataan säätää yleisdirektiivi. Mini-     vammaisille mahdollisuus elää itsenäisesti. Oh-
33088: mityöhönpääsyikää koskeva direktiiviesitys on        jelmaa ehdotetaan jatkettavaksi myös vuosina
33089: myös vireillä. Nuorten (alle 18-vuotiaat) työai-     1992-1996. Ohjelman mukaan valmistellaan
33090: karajoitukset ovat niinikään vireillä.               direktiivejä, joilla pyritään turvaamaan vam-
33091:    EY aikoo tehostaa valmistelutyötään saa-          maisille esteettömät liikkumismahdollisuudet
33092: dakseen viimein voimaan osa-aika- ja tilapäis-       ja itsenäinen elämä tehdään mahdolliseksi li-
33093: työtä koskevan direktiivin. Lisäksi on tarkoitus     säämällä asumismahdollisuuksia laitosten ul-
33094: hyväksyä direktiivi, jolla varmistettaisiin todis-   kopuolella. EY:ssä on myös hyväksytty ohjel-
33095: teet työsopimuksesta tai työsuhteesta. Tällä on      mia ja suosituksia vammaisten työllistämiseksi
33096: suuri merkitys epätyypillistä työtä tekevien         ja ammatilliseksi kuntouttamiseksi.
33097: kasvavalle joukolle.
33098:    EY -komissio on kehittämässä työntekijöiden
33099: yhteistoiminta- ja osallistumisoikeuksia. Työ-       Köyhyyden vastustaminen
33100: turvallisuuden ja työterveyden edistämistä kos-
33101: kevassa puitedirektiivissä (89/391) on mää-             EY :n sosiaalisten perusoikeuksien julistuk-
33102: räykset työsuojelun yhteistoiminnasta. Suo-          sen mukaan jokaisella EY -maan kansalaisella
33103: messa työsuojelun valvonnasta annetussa laissa       tulee olla riittävä sosiaaliturva. Vähimmäistoi-
33104: on vastaavat säännökset. EY :n piirissä on mm.       meentulo ja asianmukainen sosiaaliapu on tur-
33105: luonnoksena olevaan ns. Eurooppa-yhtiöase-           vattava myös henkilöille, jotka eivät lainkaan
33106: tukseen liitetty direktiiviluonnos, joka takaisi     ole työmarkkinoilla tai jotka eivät ole kyenneet
33107: yhtiön työntekijöille osallistumisoikeuden hal-      palaamaan takaisin työmarkkinoille.
33108:                                                                                                     113
33109: 
33110:    EY:n piirissä ei pyritä sosiaaliturvajärjestel-   tuotteiden mainontaa ja verotusta. Säännökset
33111: mien harmonisointiin. Sen sijaan erilaisten          aiheuttavat lähinnä asetustasolla joitakin tar-
33112: suositusten avulla pyritään järjestelmien tavoit-    kennuksia Suomen tupakkanormistoon.
33113: teiden keskinäiseen lähentämiseen. Köyhyyden            Pääasiassa EY:n normista tukee ja eräiltä
33114: ja sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi py-      osin jopa tiukentaa meillä voimassa olevaa
33115: ritään määrittelemään yleiset perusperiaatteet,      tupakkavalvontaa,      vaikka     haitta-aineiden
33116: joiden avulla vähimmäistulo ja riittävän sosi-       enimmäispitoisuuksia koskevat määräykset
33117: aaliavun taso turvataan eri jäsenmaissa.             ovatkin lievempiä.
33118:    EY:n neuvosto on vuonna 1989 käynnistänyt            Suomen, kuten Tanskaa lukuunottamatta
33119: ohjelman taloudellisesti ja sosiaalisesti syrjäy-    muidenkin Pohjoismaiden, alkoholipolitiikka
33120: tyneiden henkilöiden ja ryhmien tukemiseksi.         poikkeaa olennaisesti EY:n alueella noudatet-
33121: Ohjelmalla avustetaan projekteja ja paikallisia      tavasta. EY:ssä alkoholipolitiikkaan ei liity
33122: ohjelmia, jotka tähtäävät syrjäytyneiden talou-      kansanterveydellistä ja sosiaalipoliittista aspek-
33123: delliseen ja sosiaaliseen kuntouttamiseen.           tia kuten Pohjoismaissa, vaan kyse on kauppa-
33124:    Suomen toimeentuloturva ja sosiaalipalvelut       politiikasta. EY :n alueella ei ole ainuttakaan
33125: kattavat EY:n sosiaalisten perusoikeuksien ju-       alkoholimonopolia. On mahdollista, että yh-
33126: listuksessa ja siihen liittyvässä tavoiteohjelmas-   dennyttäessä myös Suomelle esitetään uudis-
33127: sa esitetyt tavoitteet. EY:n köyhyysohjelmat ja      tusvaatimuksia.
33128: keskustelu sosiaalisen syrjäytymisen torjumi-           Alkoholijuomiin ja alkoholipolitiikkaan liit-
33129: sesta ovat kuitenkin Suomen kannalta mielen-         tyvät kysymykset ovat olleet integraatiokeskus-
33130: kiintoisia, ja toimia seurataan tarkasti.            telussa ja -neuvotteluissa varsin vähän esillä.
33131:                                                      Tilannetta seurataan jatkuvasti. Lähtökohtana
33132:                                                      on, että Suomessa omaksuttua alkoholipoliit-
33133: Terveyspolitiikka                                    tista Iinjaa voidaan jatkaa erityisesti kansan-
33134:                                                      terveydellisissä ja sosiaalisissa kysymyksissä.
33135:    Terveydenhuolto ja terveyspolitiikka ovat         Pohjolan EFTA-maiden kanssa pyritään kysy-
33136: alueita, joilla EY :n toiminta on vasta kehitty-     myksessä saavuttamaan yhteinen linja.
33137: mässä. EY :n terveysministerit ovat kuitenkin           Terveyspolitiikkaan liittyvät myös lääke-
33138: kokouksissaan todenneet, että sisämarkkinoi-         huolto, kemikaalivalvonta ja terveydenhuollon
33139: den luomisessa terveydenhuollon näkökohtien          laitteet. Näitä koskevia direktiivejä on käsitelty
33140: osuutta tulisi voimistaa. Suomen ja muiden           yksityiskohtaisesti kaupan teknisiä esteitä kos-
33141: EFTA-maiden kannalta erityistä mielenkiintoa         kevassa osassa, selonteon kohdassa 4.2.5. Vas-
33142: ovat herättäneet EY:n toimintaohjelmat syö-          taavasti terveydenhuoltoalan henkilöstön liik-
33143: pää ja AIDS:ia vastaan. Syöpäohjelma käyn-           kuvuutta ja alan tutkintojen vastaavuutta on
33144: nistettiin vuonna 1988 ja vuosi 1989 oli Eu-         käsitelty selonteon kohdassa 4.5.
33145: rooppalaisen syöpätiedottamisen teemavuosi.
33146: Yhteisöjen piirissä on valmisteilla syövän vas-
33147: tainen toimintasuunnitelma vuosiksi 1990-            Vanhustenhuolto ja perhepolitiikka
33148: 1994.
33149:    EY:ssä on voimassa direktiivejä, jotka aset-         EY :n sosiaalisten perusoikeuksien julistuk-
33150: tavat säteilyturvallisuuteen liittyviä normeja       sen mukaan myös vanhuksille on taattava vä-
33151: sekä yleisön että työntekijöiden suojaksi.           himmäistoimeentulo joko asianmukaiseen sosi-
33152: Eduskunnassa käsittelyssä oleva hallituksen          aaliapuun sovitettuna tai sillä täydennettynä.
33153: esitys säteilylaiksi (HE 230 vp. 1989) on oleelli-   Vanhusväestön kohtuullinen elintaso tulisi tur-
33154: silta osiltaan yhteneväinen EY -säännösten           vata eläkkeiden tai muun sosiaaliavustuksen
33155: kanssa. Säteilydirektiivien sisällyttämistä EES-     avulla sekä järjestämällä tarpeelliset sosiaali- ja
33156: sopimukseen selvitetään parhaillaan EFT An ja        terveyspalvelut. Toimenpideohjelmassa viita-
33157: EY :n välisissä neuvotteluissa.                      taan myös mahdollisuuksiin saada vanhusväes-
33158:    Myös tupakoinnin osalta EY:ssä ollaan ryh-        tö osallistumaan paikallisella tasolla enemmän
33159: tymässä rajoittaviin toimiin. Euroopan yhtei-        sosiaalipalvelutyöhön tai muuhun vastaavaan
33160: söissä on valmisteilla viisi tupakkatuotteita        toimintaan.
33161: koskevaa direktiiviä. Ne käsittelevät tupakka-          Syksyllä 1989 EY:n neuvosto antoi yhdessä
33162: tuotteiden merkitsemistä, tupakointia julkisissa     perheasioista vastaavien jäsenmaiden ministe-
33163: tiloissa, tupakan tervapitoisuutta, tupakka-         reiden kanssa päätöslauselman, jonka mukaan
33164: 15   300306U
33165: 114
33166: 
33167: 
33168: EY-maat tiivistävät yhteistyötään perhepolitii-       teihin eurooppalaisia maita ja Euroopan kult-
33169: kassa. Yhteistyön myötä perhepoliittiset näkö-        tuuriyhteistyön järjestöjä. Tässä yhteydessä
33170: kohdat pyritään tehokkaammin ottamaan huo-            viitataan erityisesti Euroopan neuvostoon ja
33171: mioon yhteisöjen toiminnassa.                         sen jäsenmaihin.
33172: 
33173: 
33174: 4.6.9. "Kansalaisten Eurooppa" ja kulttuu-            Kulttuuriohjelmat
33175:        riyhteistyö
33176:                                                          Pääosa EY:n tähän mennessä käynnistämis-
33177:    Kulttuurin alueella EY:n toiminta on käyn-         tä kulttuuripoliittisista hankkeista ja tukijärjes-
33178: nistynyt vasta 1980-luvulla. Liikkeelle lähtöä        telmistä liittyy läheisesti hyväksyttyihin paino-
33179: tällä alueella ovat hidastaneet kiistat siitä, kuu-   pistealueisiin. Tällaisia ovat esimerkiksi vuon-
33180: luvatko kulttuurikysymykset ylipäätään Roo-           na 1989 valmistunut laaja ohjelma, joka tähtää
33181: man sopimuksessa tarkoitetun yhteistyön pii-          kirjan aseman parantamiseen Euroopassa, au-
33182: riin. Sisämarkkinaohjelman hyväksymisen ai-           diovisuaalisen alueen hankkeet, ennen muuta
33183: kaansaamassa uudessa tilanteessa myös EY:n            yhteisöjen MEDIA-92 -ohjelma, kirjastojen
33184: kulttuuripoliittinen toiminta alkoi aktivoitua.       yhteistyön parantamiseen sekä Euroopan kir-
33185: Erityisesti 1980-luvun jälkipuolella yhteisömai-      jallisuuden keskeisten teosten kääntämiseen
33186: den kulttuuriministerit ovat kokoontuneet             tähtäävä ohjelma samoin kuin valmisteilla ole-
33187: säännöllisesti ja hyväksyneet useita kulttuuri-       vat koulutusohjelmat, joissa huomiota on kiin-
33188: toimintaa koskevia päätöksiä. Tällaiset pää-          nitetty erityisesti audiovisuaalisen alan ja kult-
33189: tökset on tehty mm. Euroopan kulttuuripää-            tuuriomaisuuden konservoinnissa tarvittavan
33190: kaupungin nimeämisestä vuosittain, eurooppa-          henkilöstön koulutukseen.
33191: laisen kirjallisuuden merkkiteosten kääntämi-            Yhteisön ulkopuolisten maiden osallistumi-
33192: sestä, taideteosten konservoinnista, sponso-          nen kulttuuriohjelmiin ja -projekteihin on tois-
33193: roinnin edistämisestä sekä eurooppalaisista ku-       taiseksi ollut suhteellisen vähäistä. Tämä on
33194: vanveistokilpailuista. Nämä suhteellisen irralli-     osittain johtunut siitä, että ohjelmien sisällöstä
33195: set kannanotot valmistivat maaperää laajem-           ja osallistumisehdoista ei ole saatu riittävästi
33196: malle kulttuuripoliittiselle kannanotolle.            tietoa. Kiinnostus osallistua EY:n kulttuurialan
33197:    Keväällä 1988 tehdyllä päätöksellä luotiin         projekteihin on kuitenkin lisääntymässä
33198: perusta EY :n kulttuuripoliittisen toiminnan or-      EFTA-maissa. Yhteistyömahdollisuuksia on
33199: ganisaatiolle ja painopisteille. Kulttuuriminis-      kartoitettu myös Euroopan neuvoston kulttuu-
33200: tereiden säännöllisten kokousten lisäksi perus-       riyhteistyöneuvostossa sekä pohjoismaissa
33201: tettiin asioita valmistelemaan pysyvä kulttuuri-      kulttuurialan yhteistyöelimissä.
33202: asioiden komitea. Samalla määriteltiin komis-            EY :n tavoitteina ei ole jäsenmaiden kulttuu-
33203: sion joulukuussa 1987 laatiman kulttuuripoliit-       ripolitiikan yhdenmukaistaminen. Näköpiirissä
33204: tisen puiteohjelmaluonnoksen pohjalta EY :n           ei ole pyrkimystä luoda tälle alueelle direktiive-
33205: painopistealueet tällä sektorilla. Tällaisiksi alu-   jä tai muuta lainsäädäntöä, johon jäsenmaiden
33206: eiksi katsottiin audiovisuaalinen kulttuuri,          olisi sopeuduttava. Näin ollen myös EES-neu-
33207: kirja-ala, kulttuurialan koulutuskysymykset           votteluissa kysymys on ennen kaikkea yhteis-
33208: sekä sponsorointi.                                    työmahdollisuuksien kartoittamisesta. EY :n
33209:    Kulttuuriasioiden komitea toimii hallitusten-      kulttuuripoliittisen toiminnan aktivoituminen
33210: välisenä elimenä irrallaan EY :n komissiosta,         ja sen käynnistämä! hankkeet tarjoavat uusia
33211: mutta myös komission roolia vahvistettiin aset-       mahdollisuuksia Euroopan maiden välisen
33212: tamalla sen yhteyteen merkittäviä kulttuurihen-       kulttuuriyhteistyön tiivistämiseen. Moniin mui-
33213: kilöitä edustava neuvoa-antava komitea. Ko-           hin järjestöihin verrattuna EY :n taloudelliset
33214: missiolle annettiin myös kulttuuriprojektien to-      mahdollisuudet tehokkaiden ja Iaajakantoisten
33215: teuttamiseen ja koordinointiin liittyviä tehtä-       hankkeiden toteuttamiseen näyttävät hyviltä.
33216: viä, jotka se hoitaa kulttuuriasioiden komitean          Eurooppalaisessa kulttuuriyhteistyössä EY
33217: toimeksiannosta ja yhteistyössä sen kanssa.           näyttää pyrkivän - ainakin toistaiseksi -
33218:    Hyväksyiylle organisaatiolle on luonteeno-         keskittymään vain joihinkin suhteellisen har-
33219: maista, että se on avoin myös yhteisön ulko-          voihin kulttuuripolitiikan painopistealueisiin.
33220: puolisille maille. Kulttuuriministerit ja neuvos-     Tämän vuoksi kulttuuriyhteistyön kentässä tu-
33221: to voivat kutsua mukaan ohjelmiin ja projek-          levat asemansa säilyttämään sellaiset yleiset
33222:                                                                                                    115
33223: 
33224: yhteistoimintaorganisaatiot kuin Euroopan             maailman matkailusta on kuitenkin ollut ha-
33225: neuvosto, Unesco ja pohjoismaisen kulttuuri-          vaittavissa laskua, mikä osaltaan aiheuttaa pai-
33226: yhteistyön elimet. EY :n rooli kulttuurisektoril-     neita yhteisen matkailupolitiikan luomiseksi.
33227: la onkin ainakin lähivuosina nähtävä olemassa
33228: olevia yhteistyökanavia täydentävänä. Valitse-
33229: millaan painopistealueilla EY :stä kehittynee           Yhdentymiskehityksen on arvioitu merkitse-
33230: sen käytössä olevien merkittävien taloudellisten      vän EY:n jäsenmaille matkailuelinkeinon toi-
33231: voimavarojen vuoksi johtava yhteistyöorgani-          mintaedellytysten huomattavaa parantumista
33232: saatio.                                               muun muassa aleutuvien kuljetuskustannusten
33233:                                                       sekä edullisemmiksi kehittyvien elintarvike-,
33234:                                                       alkoholi- ym. hintojen johdosta. Suomen kil-
33235: Suomen tavoitteet                                     pailutilanne tulee todennäköisesti vielä kiristy-
33236:                                                       mään. Liikenteen hinnat Euroopan yhteisössä
33237:    Suomen kannalta on tärkeätä tarkoin seura-         ovat noin 70 07o, ravintola- ja hotellipalvelujen
33238: ta EY:n piirissä tapahtuvaa kulttuuripoliittista      noin 62 07o, elintarvikkeiden noin 57 07o ja al-
33239: toimintaa. Kannaltamme on järkevää osallis-           koholijuomien hinnat vain kolmasosan Suo-
33240: tua sellaisiin EY:n kulttuurialan yhteistyöhank-      men hintatasosta. EY -maissa yhdentymispro-
33241: keisiin, joiden voidaan arvioida avaavan kult-        sessin ansiosta palvelujen hintataso saattaa vie-
33242: tuurielämällemme uusia kanavia eurooppalai-           lä laskea 10-20 07o.
33243: sen kulttuurin keskuksiin. Myös kulttuuripoli-
33244: tiikassa kysymys on enenevässä määrin tietojen           Matkailu on verrattain uusi yhteistyöalue
33245: ja kokemuksen vaihdosta.                              EY:n piirissä. EY-maiden matkailuministerit
33246:    Kulttuuripoliittisesti kiinnostavia ovat erityi-   kokoontuivat ensimmäisen kerran virallisesti
33247: sesti ne EY:n ohjelmat ja projektit, jotka            joulukuussa 1988. Silloin hyväksyttiin Euroo-
33248: liittyvät audiovisuaalisen kulttuurin alueeseen.      pan matkailuvuotta 1990 koskeva toimenpide-
33249: Pienten maiden ja kielialueiden mahdollisuudet        ohjelma. Ohjelman tavoitteena on edistää eri
33250: seurata tätä kehitystä edellyttävät tiivistä osal-    maiden kansalaisten keskuudessa muiden mai-
33251: listumista myös eurooppalaiseen yhteistyöhön.         den elintapojen ja kulttuurien tuntemusta, pa-
33252: On kuitenkin todennäköistä, että EY tulee             rantaa matkailun kausi- ja maantieteellistä ja-
33253: lähivuosina käynnistämään kiinnostavia ohjel-         kaumaa, edistää yhteisön sisäistä matkailua
33254: mia myös muilla kulttuuripolitiikan sektoreilla.      sekä helpottaa kolmansista maista tulevien
33255:    Tavoitteena on pidettävä sitä, että Suomi ja       matkailijoiden liikkumista. Kesäkuussa 1989
33256: muut EFTA-maat voisivat EES-sopimuksen                tehdyn päätöksen mukaisesti EFTA-maat osal-
33257: puitteissa saada automaattisen mahdollisuuden         listuvat Euroopan matkailuvuosi 1990 -projek-
33258: osallistua samoilla ehdoilla kuin EY :n jäsen·        tiin. Erityisesti osallistuminen Euroopan mark-
33259:  maat kannaltaan kiinnostaviin kulttuurialan          kinointiin matkailukohteena Euroopan ulko-
33260: hankkeisiin. Tämä edellyttää varautumista täs-        puolella on välttämätöntä EFTA-maille. Yh-
33261:  tä yhteistyöstä aiheutuviin kustannuksiin sekä       teistyön odotetaan johtavan projektin jälkeen
33262:  kulttuurielämämme yleisten kansainvälistymis-        jatkuvaan ja laajenevaan yhteistoimintaan
33263:  valmiuksien parantamista.                            matkailun osalta.
33264: 
33265: 
33266: 4.6.10. Matkailu                                         Suomen kannalta merkittävä on arvonlisäve-
33267:                                                       ron suuruutta koskeva ratkaisu, johon EY
33268: Kansainvälinen kehitys                                päätyy. Henkilökuljetukset on sijoitettu alem-
33269:                                                       paan 4-9 07o :n veroluokkaan, mutta majoitus-
33270:    Matkailulla on huomattava merkitys EY-             ja ravitsemispalvelut on suunniteltu alunperin
33271: maiden taloudessa. Matkailun osuus EY-mai-            sijoitettaviksi korkeampaan 14-20 07o:n luok-
33272: den bruttokansantuotteesta on 5,5 07o ja yksi-        kaan. Tällä hetkellä seitsemän EY -maata sovel-
33273: tyisestä kulutuksesta 8 07o. Matkailun osuus          taa alempaa verokantaa ravintoloihin ja yh-
33274: tavaroiden ja palvelujen viennistä on 5 OJo ja        deksän maata vastaavasti hotellipalveluihin.
33275: tuonnista 4 07o. Matkailu työllistää yhteisöihin      EY:n kilpailupolitiikalla on keskeinen merkitys
33276: kuuluvissa maissa noin 7,5 miljoonaa henkeä           matkailuelinkeinojen kehitykseen sekä EY :ssä
33277: eli 6 07o työvoimasta. Euroopan osuudessa             että omassa maassamme.
33278: 116
33279: 
33280: Suomen suhtautuminen                               maissa järjestettyihin pelastuspalveluharjoituk-
33281:                                                    siin. Suomi on lähettänyt seuraajia syyskuussa
33282:    Suomeen suuntautuvan matkailun kannalta         1989 Saksan Iiittotasavallan ja Benelux-maiden
33283: on Euroopassa tapahtuvalla kehityksellä kes-       raja-alueella järjestettyyn yhteistoimintaharjoi-
33284: keinen merkitys. Ulkomaalaisten yöpymisistä        tukseen sekä lokakuussa 1989 Ranskassa jär-
33285: Suomen majoitusliikkeissä on Euroopan osuus        jestettyyn lento-onnettomuusharjoitukseen.
33286: yli 80 OJo ja EY-maiden noin kolmannes. Vuon-         EY :n julkilausumissa korostetaan, että pe-
33287: na 1988 ulkomaalaisten yöpymisiä kirjattiin        lastuspalveluyhteistyö ei ole tarkoitettu vaikut-
33288: maamme majoitusliikkeissä 2,3 miljoonaa, ja        tamaan kansallisiin pelastuspalvelua koskeviin
33289: ulkomailta saamamme matkailutulot olivat           säädöksiin ja suunnitelmiin.
33290: noin 4,3 miljardia markkaa, mikä vastasi              EY -mailla on ollut useita vuosia palotoimen
33291: 3,9 % tavaroiden ja palvelusten viennistä. EY-     yhteistyötyöryhmä, jossa on valmisteltu muun
33292: maiden osuus yöpymisistä oli 33 % ja valuut-       muassa suosituksia johtamisjärjestelyistä on-
33293: tatuloista 2 %.                                    nettomuustilanteissa. Työryhmä on kutsunut
33294:    Yhteistyön tarve EY:n suuntaan ja yhdessä       kokouksiinsa tarkkailijoita EY:ön kuulumatto-
33295: muiden EFTA-maiden kanssa on ilmeinen. Eu-         mista Länsi-Euroopan maista. Suomi lähetti
33296: roopan matkailuvuoden 1990 projektiksi             tarkkailijan 1987 Hampurissa järjestettyyn ko-
33297: maamme on esittänyt yleiseurooppalaista            koukseen. Palotoimen yhteistyöryhmän toi-
33298: maastohiihtoprojektia. Tavoitteina on mainit-      minta on ollut pysähdyksissä yli vuoden.
33299: tava myös Suomen mukaanpääsy matkailun
33300: eurooppalaisiin tietojärjestelmiin ja alan kan-
33301: sainvälisen tutkija-, opettaja- ja oppilasvaih-    Suomen suhtautuminen
33302: don kehittäminen.
33303:    Suomen tulee varautua liikennemaksujen             Hallitus pitää tärkeänä osallistumista kan-
33304: alenemisen ja lentoliikenteen tiukasta lupasää-    sainväliseen suuronnettomuksien pelastuspal-
33305: telystä luopumisen aiheuttamaan kilpailutilan-     velun alalla tapahtuvaan yhteistyöhön. Koke-
33306: teeseen EY:n piirissä. Liikenteen lupajärjestel-   muksia voidaan käyttää hyväksi Suomen pelas-
33307: miä selvitetään meillä kilpailupoliittisen toi-    tuspalvelun kehittämisessä. Koska kysymykses-
33308: menpideohjelman laatimisen yhteydessä.             sä on melko uusi yhteistyöalue, yhteistoiminta
33309:    Matkailuelinkeinon       toimintaedellytykset   on vielä hakemassa muotoaan.
33310: EY:n sisällä paranevat. Suomessakin matkai-
33311: lun kilpailukykyä tulisi kehittää.
33312:                                                    4.6.12. Tilastoyhteistyö
33313: 
33314: 4.6.11. Pelastuspalvelu                            Tavoite
33315: 
33316:    EY :n neuvosto on hyväksynyt kaksi julkilau-       EFTA-EY -tilastoyhteistyön tavoitteena on
33317: sumaa yhteistoiminnasta onnettomuuksiin va-        luoda kaikkia 19:ää maata koskeva tilastojär-
33318: rautumisessa (1987 ja 1989). Julkilausumien        jestelmä, joka kuvaa kehitystä kaikilla EES-
33319: mukainen pelastuspalveluyhteistyö sisältää         sopimukseen liitettävillä integraatioalueilla. Se
33320: muun muassa seuraavia asioita:                     kuvaa myös integraatioprosessin vaikutuksia
33321:    - yhteinen hätäilmoitusnumero kaikille Eu-      EES-maiden taloudessa, väestössä, yhteiskun-
33322: roopan maille                                      nassa ja ympäristössä. EES-tilastojen käyttäjät
33323:        tietopankkien yhteiskäyttö                  vaativat, että eri maissa laadittavat tilastot
33324:    - viestiyhteyksien kehittäminen                 ovat vertailukelpoisia. Siksi kansallisten tilas-
33325:        asiantuntija-apu                            tojen laadintasäännösten harmonisointi on tär-
33326:        valistuskampanjat                           keätä.
33327:        metsäpalontorjunta
33328:        harjoitukset
33329:    - onnettomuustilanteiden aikaista yhteistoi-    Tilastotoimen kannalta relevantit määräykset
33330: mintaa palvelevat tiedostot ja suunnitelmat.
33331:    EFTA-maille on varattu mahdollisuus osal-          Tilastoalalla relevanttien määräysten sekä
33332: listua     EY:n     pelastuspalveluyhteistyöhön.   niihin tehtävien poikkeusten sekä siirtymäjär-
33333: EFTA-maat ovat osallistuneet seuraajina EY-        jestelyjen määrittäminen on vielä kesken. Alus-
33334:                                                                                                      117
33335: 
33336: tavan tarkastelun pohjalta vaikuttaa siltä, että      dat) koskeva sopimus (344/88), joka suhteelli-
33337: jo olemassa olevia relevanteiksi katsottavia          sen yleisellä tasolla määrittelee ne tilastotiedot,
33338: EY-määräyksiä on kolmisenkymmentä ja val-             jotka tulee tuottaa. Samoin eräiden taloustilas-
33339: misteltavina parisenkymmentä.                         tojen (ulkomaankauppa, maatalous, teollisuus,
33340:    EY -määräykset koskevat pääsääntöisesti ti-        hintaindeksit) tuottamiseen velvoittaa vuonna
33341: lastojen sisältöä, jaksollisuutta, niissä käytetty-   1938 ratifioitu ja vuonna 1949 osittain muutet-
33342: jä luokituksia ja määritelmiä, tietojenkeruume-       tu taloustilastoja koskeva kansainvälinen sopi-
33343: netelmiä sekä sovellettavaa metodologiaa.             mus. Myös velvoite kymmenen vuoden välein
33344:    Yleisen tietosisällön osalta Suomessa Jaarlit-     tehtäviin väestölaskentoihin perustuu alunperin
33345: tavat tilastot kattavat kohtuullisen hyvin samat      tähän sopimukseen. Taloustilastoja koskevan
33346: alueet kuin EY :n tilastomääräykset, joskin           sopimuksen Suomi on ratifioinut sellaisenaan,
33347: määräyksissään EY menee yleensä paljonkin             työtilastoja koskevaan sopimukseen on tehty
33348: yksityiskohtaisemmalle tasolle tai vaatii tietoja     yksi varauma.
33349: tuotettavan useammin tai nopeammin. Jotkut               Valtion Iaatimissa tilastoissa sovellettavien
33350: EY:n Iuokituksista (esim. toimialaluokitus)           käsitteiden, määritelmien ja Iuokitusten vahvis-
33351: poikkeavat Suomen käyttämistä.                        taminen kuuluu Tilastokeskukselle. Vahvista-
33352:                                                       mispäätökset ovat tilastoviranomaisille annet-
33353:                                                       tuja ohjeluonteisia normeja, joita tulee tilasto-
33354: Suomen kansalliset säännökset                         ja laadittaessa noudattaa, jollei erityisestä syys-
33355:                                                       tä muuta johdu.
33356:    Suomessa tilastojen laatimista koskeva lain-          Kansainvälisesti katsottuna Suomi, kuten
33357: säädäntö on varsin yleisellä tasolla. Tilastokes-     muutkin Pohjoismaat, on varsin kehittynyt
33358: kuksen velvollisuudeksi on säädetty yleisesti         tilastomaa ja sen laatimat tilastot ovat Iaadulli-
33359: yhteiskuntaoloja koskevien tilastojen tuottami-       seti EY -maiden keskitason yläpuolella. EY ke-
33360: nen, jollei tehtävää ole säädetty tai määrätty        rää jäsenmaistaan tietoja paljon myös vapaa-
33361: muulle viranomaiselle (laki tilastokeskuksesta        ehtoisesti ilman määräyksiä.
33362: 796/70, 1 §). Asetuksessa tilastokeskuksesta
33363: (126/85) on yleisellä tasolla lueteltu ne ilmiöa-
33364: lueet, joilta Tilastokeskus pääsääntöisesti tuot-
33365: taa tilastoja. Muiden tilastoja laativien viran-
33366:                                                       Suomen suhtautuminen
33367: omaisten osalta on useimmiten asetuksessa ja
33368: harvemmin laissa mainittu se alue, jolta tilasto-        EY :n tilastomääräykset edellyttävät yleensä
33369: ja tuotetaan. Esimerkiksi tullihallituksen tehtä-     tarkempaa tietojen tuottamista useammin sekä
33370: vänä on tullihallinnosta annetun lain (213/74)        nopeammin ja eri luokituksella kuin Suomessa.
33371: mukaan laatia ulkomaankauppaan sekä val-              Jotkut määräävät koko laadintaprosessin aivan
33372: misteverollisten tuotteiden valmistukseen liitty-     yksityiskohtia myöten. Suomen sopeutumison-
33373: viä tilastoja.                                        gelmat riippuvat paljolti siitä, millä velvoitta-
33374:    Yksittäisistä tilastoista tarkimmin säännelty-     vuustasolla ne Suomessa tulevat voimaan. Jos
33375: jä ovat joka kymmenes vuosi tehtävät yleiset          muutosvaatimukset ovat tiukat, kysymys on
33376: väestölaskennat ja Iaskentojen välillä tehtävät       merkittävistä muutoksista Suomen tilastotoi-
33377: vastaavan tyyppiset tutkimukset (esim. Vuoden         messa.
33378: 1985 ammatti- ja elinkeinotutkimus), joiden              EY -säännösten soveltaminen Suomen tilasto-
33379: laatimisvelvollisuus perustuu lakiin ja joiden        tuotantoon muuttaisi merkittävästi sitä tapaa,
33380: suorittamista (ajankohta, kerättävät tiedot, tie-     jolla tilastotuotanto Suomessa on nykyisin
33381: tojen keruussa noudatettavat menettelytavat)          säännelty. Säännösten yksityiskohtaistuminen
33382: säädetään tarkemmin asetuksilla. Sääntely ei          ja velvoitteiden lisääntyminen vaikuttanevat
33383: näilläkään alueilla ulotu itse tuotettavien tilas-    väistämättä myös tiedonantovelvollisuutta kos-
33384: totietojen sisältöön eikä sovellettaviin menetel-     keviin säännöksiin. Samoin säännösten merki-
33385: miin.                                                 tys tietosuojan kannalta on selvitettävä.
33386:    Joidenkin tilastojen tuottaminen perustuu             Yhtenäisen, vertailukelpoisen tietopohjan
33387: Suomen ratifioimaan kansainväliseen sopimuk-          luominen EES-alueen keskeiseksi informaatio-
33388: seen. Kaksi vuotta sitten on tullut voimaan           struktuuriksi vaatii EFTA-maiden tilastotoi-
33389: ILO:n työtilastoja (työvoima, työttömyys, pal-        men sopeuttamista, ja paikoin melkoista muut-
33390: kat, kuluttajahinnat, kotitalouksien tulot ja         tamista. Siitä aiheutuu tilastotoimelle ehkä
33391: menot, työtapaturmat, ammattitaudit, työrii-          suuriakin kustannuksia.
33392: 118
33393: 
33394: 
33395: 
33396: 
33397:                    5. Oikeudelliset ja institutionaaliset kysymykset
33398: 
33399: 
33400: 5.1. Yleistä                                        5.2. EES-sääntöjen valmistelu ja hyväksymi-
33401:                                                          nen
33402:    Keskustelujen kohteena oleva EES-sopimus
33403: olisi sekä merkitykseltään, että laajuudeltaan         EY :ssä uuden yhteisölainsäädännön valmis-
33404: poikkeuksellinen. Sopimuksessa määriteltäisiin      telu kuuluu komissiolle. Se asettaa tavallisesti
33405: tavoitteet, perustettavat toimielimet ja niiden     tätä varten jäsenmaiden asiantuntijoista koot-
33406: tehtävät, tavaroiden, palvelusten, henkilöiden      tuja työryhmiä. Työryhmien jäsenet ovat ko-
33407: ja pääoman liikkumista koskevat määräykset          mission avustajia ja heidän tehtävänään on
33408: sekä yhteistyö muilla aloilla.                      tuoda valmisteluun tietämystä eri jäsenvaltioi-
33409:    EFTA-maiden ja EY :n välisten keskustelu-        den olosuhteista ja lainsäädännöstä. He eivät
33410: jen eräänä lähtökohtana on ollut, että EY:n         siten ole jäsenvaltioiden hallitusten edustajia.
33411: voimassaoleva säännöstö muodostaisi perustan        Saatuaan työryhmän ehdotuksen komissio
33412: yhteisille EES-säännöille, siltä osin kuin ne       päättää EY:n neuvostolle annettavasta ehdo-
33413: koskevat tavaroiden, palvelusten, henkilöiden       tuksesta.
33414: ja pääoman liikkuvuutta.                               EY :n neuvosto lähettää ehdotuksen jäsen-
33415:    EES-sopimuksen laatiminen, kääntäminen ja        maille ja pyytää siitä EY -parlamentin sekä
33416: voimaansaattaminen on erittäin vaativa tehtä-       talous- ja sosiaalikomitean lausunnon. Lausun-
33417: vä. Hallitus on jo kuluvan vuoden alussa            not saatuaan neuvosto varaa komissiolle tilai-
33418: ryhtynyt toimiin EY:n voimassaolevan lainsää-       suuden tarkistaa ehdotustaan. Valmistelua var-
33419: dännön kääntämiseksi suomeksi. Lainsäädän-          ten neuvosto asettaa jäsenmaiden ja komission
33420: nön kääntäminen ruotsiksi on tarkoitus toteut-      edustajista kootun työryhmän. Poliittiset on-
33421: taa yhteistyössä Ruotsin viranomaisten kanssa.      gelmat jätetään jäsenmaiden EY-suurlähettiläi-
33422: On myös ryhdytty suunnittelemaan, miten so-         den tai heidän sijaisensa muodostaman pysy-
33423: pimuksen osaksi ilmeisesti tuleva EY:n lainsää-     vien edustajien komitean (Coreper) ratkaista-
33424: däntö voitaisiin saattaa voimaan Suomessa ja        viksi. Tämän jälkeen neuvosto ottaa kantaa
33425: miten tätä tarkoittava lainvalmistelu olisi jär-    ehdotukseen.
33426: jestettävä.                                            Useimmissa sisämarkkinaohjelman toteutta-
33427:    Valtaosa EES-säännöistä sisältyy EES-sopi-       mista koskevissa tapauksissa päätös voidaan
33428: mukseen ja sen liitteisiin. EES-sopimusta jou-      tehdä määräenemmmistöllä neuvostossa. Neu-
33429: dutaan yhteiskunnallisen ja teknisen kehityk-       voston yhteinen kanta toimitetaan uudestaan
33430: sen johdosta kuitenkin tulevaisuudessa täyden-      parlamentin käsiteltäväksi. Jollei parlamentti
33431: tämään ja uudistamaan uusilla EES-säännöillä.       kolmen kuukauden kuluessa anna lausuntoa
33432: Neuvottelujen keskeisimpiä kysymyksiä on so-        tai jos parlamentti yhtyy neuvoston kantaan,
33433: piminen niistä menettelytavoista, joilla EY ja      neuvosto voi hyväksyä ehdotuksen määrä-
33434: EFTA-maat voisivat yhdessä päättää uusista          enemmistöllä. Jos parlamentti haluaa hylätä
33435: EES-säännöistä ja valmistella niitä.                ehdotuksen tai muuttaa sitä, vaaditaan siihen
33436:    EES:n toimivuuden kannalta on tärkeää,           yli puolet sen kaikkien jäsenten äänistä. Neu-
33437: että yhteistä lainsäädäntöä noudatetaan ja so-      vosto voi kuitenkin parlamentin vastustavasta
33438: velletaan yhdenmukaisesti EES:ssä. Tämän            kannasta huolimatta vahvistaa ehdotuksensa,
33439: turvaamiseksi on tarkoitus luoda asianmukai-        jos se on siitä yksimielinen.
33440: set valvontajärjestelmät ja uskoa EES-lainsää-         EFTAn toiminnassa lainsäädännön valmiste-
33441: dännön tulkinta viime kädessä yhdelle toimieli-     lulla on varsin vähäinen merkitys. Lainsäädän-
33442: melle. Tämänhetkisten kaavailujen mukaan            nön valmistelu tapahtuu EFT An neuvoston
33443: tulkintatehtävä annettaisiin yhteiselle tuomiois-   alaisissa komiteoissa. EFT Assa päätökset on
33444: tuimelle.                                           tehtävä yksimielisesti lukuun ottamatta eräitä
33445:                                                                                                   119
33446: 
33447: sopimusvelvoitteiden valvontaan liittyviä ta-        Suomen suhtautuminen
33448: pauksia.
33449:    EFTA-maat ovat korostaneet, että todellinen          Hallitus pyrkii päätöksentekomalliin, joka
33450: vaikutusvalta yhteisten EES-sääntöjen luomi-         mahdollistaa Suomen osallistumisen päätösten
33451: sessa edellyttää riittävää osallistumismahdolli-     valmisteluun, jossa päätökset puhtaasti teknis-
33452: suutta uusien sääntöjen valmisteluun myös            luontoisia asioita lukuun ottamatta tehdään
33453: EY:ssä. EY ja EY:n jäsenvaltioiden edustajat         konsensuksella ja jossa eduskunnan ja Tasa-
33454: sen sijaan ovat yhä voimakkaammin korosta-           vallan Presidentin asema päätöksenteossa voi-
33455: neet EY :n päätöksenteon autonomiaa. Brysse-         daan turvata. Hallitus pitää tärkeänä taata
33456: lissä 19.12.1989 pidetyn EFTAn ja EY:n minis-        parlamentaarikoiden ja työmarkkinajärjestö-
33457: terikokouksen yhteisessä julkilausumassa tode-       jen edustajien osallistuminen päätöksentekoon
33458: taan, että osapuolten päätöksenteon autonomi-        sen eri vaiheissa sekä kansallisella että EFT An
33459: aa kunnioitetaan ja että neuvotteluissa tulisi       ja EES:n tasolla.
33460: kehittää menettelytapoja sen varmistamiseksi,           Tämän saavuttamiseksi sekä EFT Alla että
33461: että EES:ää koskevassa päätöksenteossa kum-          EY-komissiolla tulisi olla oikeus tehdä aloittei-
33462: mankin osapuolen näkemykset otetaan huo-             ta uuden lainsäädännön valmistelemiseksi.
33463: mioon konsensuksen saavuttamisen helpotta-           Päätösten valmistelussa tulisi taata riittävä vi-
33464: miseksi.                                             rallinen ja epävirallinen vuorovaikutus EFT An
33465:    Valmistelun eri vaiheista voidaan todeta,         ja EY:n neuvoston alaisten työryhmien välillä,
33466: että                                                 jotta voidaan helpottaa konsensuksella tapah-
33467:    - yksimielisyys näyttää vallitsevan siitä, että   tuvaa päätöksentekoa. Hallitus pitää tärkeänä,
33468: kumpikin osapuoli voi tehdä aloitteen valmis-        että päätökset uudesta lainsäädännöstä mene-
33469: telun aloittamiseksi,                                vät hyväksyttäviksi EFT An jäsenvaltioihin ja
33470:    - estettä ei olisi sille, että EFTA-maiden        että osapuolet sitoutuisivai saattamaan voi-
33471: asiantuntijoita voisi osallistua EY :n komission     maan ja pitämään voimassa yhteisesti hyväksy-
33472: asettamiin työryhmiin,                               tyt määräykset niin, ettei yksipuolisesti muutet-
33473:                                                      tuja määräyksiä voida soveltaa toiseen osapuo-
33474:    - EFTA-maat ovat pitäneet osallistumista          leen.
33475: EY:n neuvoston alaisiin työryhmiin tärkeänä
33476: todellisen vaikutusvallan takaamiseksi päätök-          Päätöksiä joudutaan EES-tasolla tekemään
33477: senteossa; EY on pitänyt EFTA-maiden edus-           myös muista asioista kuin uudesta lainsäädän-
33478: tajien osallistumista näihin työryhmiin vaikea-      nöstä. Muun muassa voidaan joutua päättä-
33479: na sisäisen päätöksentekonsa autonomian kan-         mään uuden lainsäädännön täytäntöönpanosta
33480: nalta,                                               ja erilaisten valvontavaltuuksien käytöstä. Pää-
33481:                                                      töksenteosta tällaisissa tapauksissa ei toistai-
33482:    - yhteisymmärrys vallitsee siitä, että valmis-    seksi ole käyty yksityiskohtaisempia keskuste-
33483: telun kaikissa vaiheissa osapuolten tulee olla       luja EFTA-maiden ja EY:n välillä.
33484: yhteydessä toisiinsa, jotta konsensuksen saa-
33485: vuttaminen helpottuisi,
33486:    - tarkoituksena on, että kumpikin osapuoli        5.3. EES-sääntöjen luonne
33487: muodostaa kantansa uuteen lainsäädäntöön
33488: noudattaen oman järjestönsä sisäistä päätök-
33489: sentekojärjestelmää,                                    Liittyessään yhteisöihin EY :n jäsenvaltiot
33490:                                                      ovat luovuttaneet Rooman sopimuksessa ja
33491:    - yhteisymmärrys vallitsee siitä, että uudes-
33492:                                                      muissa EY :n perustaruissopimuksissa määritel-
33493: ta lainsäädännöstä päätettäisiin konsensuksella      lyn osan lainsäädäntövallastaan EY:n toimieli-
33494: osapuolten kesken, ja                                mille. EY käyttää lainsäädäntövaltaansa säätä-
33495:    - EY korostaa tarvetta voida toteuttaa            mällä asetuksia tai direktiivejä ja tekemällä
33496: sisäisesti ehdottamansa lainsäädäntö, jollei yk-     kansainvälisiä sopimuksia. Yhteisöjen toimieli-
33497: simielisyyttä saavuteta määräajassa.                 met voivat myös tehdä muun muassa jäsenval-
33498:    Useat uusien EES-sääntöjen luomista koske-        tioita sitovia, yksittäistapauksia koskevia pää-
33499: viin menettelytapoihin liittyvät kysymykset          töksiä. Jäsenvaltioihin kohdistuvia päätöksiä ei
33500: ovat vielä ratkaisematta. Tässä vaiheessa ei         kuitenkaan voida panna täytäntöön pakolla
33501: voida ennakoida, millaiseksi järjestelmä lopul-      toisin kuin muihin tahoihin kohdistettuja EY :n
33502: ta muodostuu.                                        toimielimien päätöksiä.
33503: 120
33504: 
33505:    Rooman sopimuksen, muiden perustamisso-               EFT Alla ei ole kansainvälisenä järjestönä
33506: pimusten sekä muun yhteisölainsäädännön si-           lainsäädäntövaltaa. Kansainvälisten sopimus-
33507: sältö on merkittävästi täsmentynyt EY:n tuo-          ten ja kansallisen sääntelyn välisten ristiriitojen
33508: mioistuimen soveltamiskäytännössä.                    ratkaiseminen on eri EFTA-maiden valtiosään-
33509:    Asetukset tulevat sellaisinaan voimaan jäsen-      nöissä järjestetty eri tavoin.
33510: valtioissa ilman voimaansaattamistoimia. Jä-             EFTA-maiden ja EY:n välisissä keskusteluis-
33511: senvaltiot saattavat olla velvollisia säätämään       sa ei ole vielä määritelty, millaista lainsäädän-
33512: rangaistus- ja muita seuraamuksia asetuksen           töä EES-tasolla voitaisiin luoda. Keskusteluissa
33513: rikkomisesta. Asetuksella voidaan luoda oi-           ovat olleet esillä kaikki Rooman sopimuksen
33514: keuksia ja velvollisuuksia EY:n toimielimille         mukaiset lainsäädännön lajit. Esillä on myös
33515: sekä yrityksille ja yksilöille. Asetus saattaa        ollut vaihtoehto, ettei EES-tasolla hyväksyttäi-
33516: sisältää määräyksiä, joihin yritykset ja yksilöt      si lainsäädäntöä, vaan kumpikin osapuoli to-
33517: voivat suoraan vedota jäsenmaiden tuomiois-           teuttaisi samansisältöiset säännöt itsenäisesti.
33518: tuimissa ja viranomaisissa.                           Tällä tavalla EY voisi turvata päätöksentekon-
33519:    Direktiivi kohdistuu jäsenvaltioihin. Siinä        sa autonomian ja toimielimiensä toimivallan
33520: määritellään oikeudellinen tila, joka jäsenval-       muuttumattomuuden. EY on keskusteluissa
33521: tion tulee toteuttaa. Keinojen ja muodon valin-       tuonut esille huolestuneisuutensa siitä,
33522: ta jätetään jäsenvaltiolle. Jäsenvaltion on to-          - että EFTA-maat valitsisivat, mitkä EES-
33523: teutettava direktiivi määräajassa. Jäsenvaltio ei     tasolla hyväksytyistä säännöistä ne hyväksyisi-
33524: voi suhteessa yritykseen tai yksilöön vedota          vät,
33525: siihen, että se ei ole saattanut direktiiviä asian-      - että EES-tasolla hyväksytyt säännöt eivät
33526: mukaisesti voimaan.                                   tulisi sellaisinaan sovellettaviksi EFTA-maissa,
33527:                                                       vaan säännöt kirjoitettaisiin uudestaan kansal-
33528:    EY voi myös tehdä kansainvälisiä sopimuk-          lista lainsäädäntötekniikkaa käyttäen ja siten
33529: sia. EY :llä on assosiaatiosopimuksia ja kaup-        mahdollisesti tahattomasti myös sisällöltään
33530: papolitiikkaa koskeva sopimuksentekovalta.            muuttaen ja erityisesti siitä,
33531: Sen sijaan on epävarmaa, ulottuuko EY:n                  - että EFTA-maissa voimaansaatetut nor-
33532: sopimuksentekovalta kaikkiin niihin asioihin,         mit eivät takaisi EY-maiden yrityksille ja yksi-
33533: jotka kuuluvat sen sisäiseen lainsäädäntöval-         löille yhtäläisiä oikeuksia vedota sääntöihin
33534: taan. EY:n tekemät sopimukset sitovat myös            tuomioistuimissa ja viranomaisissa verrattuna
33535: jäsenvaltioita. EY voinee vain rajoitetusti luo-      EFTA-maiden yritysten ja yksilöiden oikeuk-
33536: vuttaa ulkopuoliselle, esimerkiksi toiselle kan-      siin EY:ssä.
33537: sainväliselle järjestölle, vallan antaa EY :ssä
33538: suoraan sovellettavia määräyksiä.
33539:    EY:n päätökset voivat kohdistua paitsi jä-         Suomen suhtautuminen
33540: senvaltioihin myös yrityksiin ja yksilöihin. Ne
33541: voivat koskea esimerkiksi kilpailusääntöjen              Suomessa, kuten muissakin Pohjoismaissa,
33542: noudattamista tai valtiontuen sallittavuutta.         kansainvälisen sopimuksen valtionsisäinen voi-
33543: Pääsääntönä kuitenkin on, että jäsenvaltioiden        maantulo edellyttää voimaansaattamistointa.
33544: viranomaiset ja tuomioistuimet soveltavat yh-         Sopimus voidaan saattaa voimaan sellaisenaan
33545: teisösäännöksiä suhteessa yrityksiin ja yksilöi-      säätämällä blankettilaki tai -asetus, jonka mu-
33546: hin.                                                  kaan sopimus on voimassa niin kuin siitä on
33547:    Jäsenvaltiot ovat luovuttaneet osan lainsää-       sovittu. Sopimus voidaan myös saattaa voi-
33548: däntövallastaan EY :lle. Ne eivät siten voi           maan säätämällä kansallisen lainsäädäntötek-
33549: omalla lainsäädännöllään säännellä EY :n toi-         niikan mukaisesti laadittu laki tai muu säädös,
33550: mivaltaan kuuluvia asioita tavalla, joka olisi        joka sisältää sopimuksen määräyksiä vastaavat
33551: ristiriidassa yhteisölainsäädännön kanssa tai         säännökset.
33552: koskisi asioita, joihin sovelletaan pelkästään           Suomen kansainvälisten sopimusten voi-
33553: EY-säännöksiä. EY:n lainsäädännöllä on etusi-         maansaattamisjärjestelmä ei siten estä Suomes-
33554: ja ennen kansallista lainsäädäntöä. Jos jäsen-        sa saattamasta sellaisenaan voimaan kansain-
33555: valtiossa on voimassa EY -lainsäädännön kans-         välisesti sovittuja määräyksiä, jos tämä on
33556: sa ristiriidassa oleva kansallinen säännös, tuo-      välttämätöntä. Suomen kannalta ei ole ongel-
33557: mioistuinten ja viranomaisten on sovellettava         mallista sitoutua siihen, että EY-maiden yrityk-
33558: EY -lainsäädäntöä eikä kansallista säännöstä.         sille ja yksilöille luodaan samanlaiset mahdolli-
33559:                                                                                                     121
33560: 
33561: suudet vedota EES-lainsäädäntöön perustuviin          sopimusrikkomus uhalla, että komissio voi rik-
33562: oikeuksiinsa tuomioistuimissa ja viranomai-           komuksen johdosta nostaa jäsenvaltiota vas-
33563: sissa kuin suomalaisille yrityksille ja yksilöille.   taan kanteen EY -tuomioistuimessa.
33564:    Hallitus pyrkii siihen, että uusi EES-lainsää-
33565: däntö olisi muodoltaan kansainvälisiä sopi-
33566: muksia ja tulisi valtionsisäisesti voimaan kan-       Suomen suhtautuminen
33567: sallisilla voimaansaattamistoimilla ainakin siltä
33568: osin kuin se kuuluu eduskunnan lainsäädäntö-             Hallitus lähtee siitä, kuten EFTA-maiden ja
33569: vallan piiriin.                                       EY :n välisissä keskusteluissa on todettu, että
33570:    EES-lainsäädännön ja kansallisen lainsää-          riippumaton ja tehokas valvontakoneisto on
33571: dännön välisen suhteen sääntely siten, että           tarpeen EES:n toimivuuden turvaamiseksi. So-
33572: EES-lainsäädännölle annettaisiin etusija ennen        pimukseen olisi otettava asianmukaiset mää-
33573: muuta lainsäädäntöä, olisi osaksi toteutettavis-      räykset sopimuksen voimaansaattamisen ja toi-
33574: sa EES-sopimukseen otettavana määräyksellä.           mivuuden valvonnasta. Virkamieskeskusteluis-
33575: Ongelman merkitystä voitaisiin vähentää kehit-        sa on hahmoteltu erilaisia valvontamalleja.
33576: tämällä tehokas järjestelmä sen valvomiseksi,         Lähinnä tulisi kysymykseen vaihtoehto, jonka
33577: ettei EES-sopimuksen määräysten kanssa risti-         mukaan sekä EFTA että EY valvoisivat EES-
33578: riidassa olevia säännöksiä säädetä.                   lainsäädännön asianmukaista voimaansaatta-
33579:                                                       mista ja soveltamista. Malli edellyttää yhteis-
33580:                                                       työelintä, jossa muun muassa voitaisiin rat-
33581: 5.4. Valvonta                                         kaista toimivaltaristiriitoja. On pidetty tärke-
33582:                                                       änä, että yritykset ja yksilöt voivat helposti
33583:   Seuraavassa käsitellään EES-lainsäädännön           saada valvontaorganisaatiossa vireille havaitse-
33584: asianmukaisen voimaansaattamisen ja sovelta-          mansa sopimusrikkomusten korjaamista kos-
33585: misen valvontaa. Kilpailusääntöjen ja muun            kevat vaatimuksensa.
33586: vastaavan lainsäädännön soveltamisen valvon-             Kilpailusääntöjen, valtiontukijärjestelmien
33587: taa käsitellään jaksossa 4.2.6.                       sekä julkisten hankintojen valvontaa varten
33588:   EY:ssä sekä jäsenvaltiot että komissio voivat       kehitellään omat mallinsa.
33589: ryhtyä toimiin, jos jäsenvaltio ei täytä EY-
33590: sopimuksesta johtuvia velvollisuuksiaan. Jos
33591: jäsenvaltio havaitsee toisen jäsenvaltion rikko-      5.5. EES-tuomioistuin
33592: neen näitä velvollisuuksia, sen on saatettava
33593: asia komission tietoon. Yritykset ja yksilöt             EES:ssä voi sopijapuolten kesken syntyä eri-
33594: voivat suoraan ilmoittaa komissiolle havaitse-        mielisyyksiä muun muassa EES-sopimuksesta
33595: mansa jäsenvaltioiden sopimusrikkomukset              johtuvien velvollisuuksien asianmukaisesta
33596: mahdollisia toimenpiteitä varten. Niiden mah-         täyttämisestä tai eri toimielinten toimivallasta.
33597: dollisuudet puuttua jäsenvaltioiden EY -sään-         Vastaavanlaisia ristiriitoja voi syntyä sopija-
33598: nösten vastaiseen toimintaan eivät riipu koti-        puolten ja EES-toimielinten kesken. Lisäksi
33599: maan viranomaisten halukkuudesta käyttää              voi syntyä riitoja siitä, ovatko EES-sääntelyn
33600: asiassa diplomaattisia kanavia.                       kohteina olevat yritykset ja yksilöt menetelleet
33601:    Komissio valvoo oma-aloitteisesti, että jä-        EES-lainsäädännön mukaisesti. Oman ongel-
33602: senvaltiot täyttävät yhteisölainsäädännön mu-         mansa muodostaa kysymys EES-lainsäädän-
33603: kaiset velvollisuutensa, mm. että EY -direktiivit     nön yhdenmukaisen soveltamisen turvaamises-
33604: saatetaan voimaan oikean sisältöisinä ja oike-        ta.
33605: assa ajassa ja että jäsenvaltioiden tuomiois-            Edellä mainittuja ristiriitoja voidaan ratkais-
33606: tuimet noudattavat EY-tuomioistuimen tulkin-          ta poliittisella tasolla esimerkiksi sopimuspuol-
33607: toja.                                                 ten sekakomissioissa. Osa riidoista voidaan
33608:    Jos komissio katsoo, että jäsenvaltio ei ole       ratkaista jäsenvaltioiden tuomioistuimissa. Jos
33609: täyttänyt EY -lainsäädännön asettamia velvolli-       halutaan luoda toimielimiä ristiriitojen oikeu-
33610: suuksia, komissio saattaa havaintonsa jäsen-          dellista ratkaisemista varten, kysymykseen voi-
33611: valtion tietoon. Jollei ristiriita ratkea tällä,      si tulla välitysmenettely tai tuomioistuimen
33612: komissio huomauttaa rikkomuksesta kirjalli-           luontoinen menettely.
33613: sesti täsmentäen sisällön ja perustellen kantan-         EY:ssä toimii EY-tuomioistuin ja nyttemmin
33614: sa. Jäsenvaltion on määräajassa korjattava            myös EY:n alioikeus. Liittymällä Rooman so-
33615: 
33616: 16   300306U
33617: 122
33618: 
33619: pimukseen jäsenvaltiot ovat alistuneet näiden           Jäsenvaltio, EY:n toimielin ja, eräissä ta-
33620: tuomioistuinten tuomiovaltaan. EY -tuomiois-         pauksissa, myös yritys tai yksilö voi nostaa
33621: tuimella on ollut tärkeä osa EY:n kehityksessä.      kanteen EY:n neuvostoa tai komissiota vastaan
33622:    EY-tuomioistuimessa on 13 tuomaria. Tuo-          sillä perusteella, että ne ovat jättäneet tekemät-
33623: mareiden tulee olla riippumattomia. Heidän           tä EY-lainsäädännössä edellytettyjä päätöksiä.
33624: tulee omissa jäsenvaltioissaan täyttää kelpoi-          Tuomioistuin voi myös ratkaista EY:n toi-
33625: suusvaatimukset korkeimpiin tuomarinvirkoi-          mielinten vahingonkorvausvelvollisuutta kos-
33626: hin tai olla muuten tunnetusti päteviä oikeus-       kevia kanteita.
33627: oppineita. Tuomari nimitetään jäsenvaltioiden           Sen lisäksi, että EY-tuomioistuin ratkaisee
33628: hallitusten yhteisen sopimuksen perusteella          edellä mainitut jutut, se antaa jutun asianosai-
33629: kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Tuomioistuinta         sia kuultuaan myös ennakkoratkaisuja jäsen-
33630: avustaa kuusi virallista asianajajaa, joiden kel-    valtioiden tuomioistuimille EY -lainsäädännön
33631: poisuusehdot ovat samat kuin tuomareidenkin.         sekä EY:n toimielinten päätösten tulkinnasta
33632: Viralliset asianajajat laativat perusteluin varus-   ja pätevyydestä. Tällä pyritään turvaamaan
33633: tetun ehdotuksen ratkaisuksi tuomioistuimen          EY -lainsäädännön yhdenmukainen soveltami-
33634: päätettävään asiaan.                                 nen. Kansallinen tuomioistuin ratkaisee vireillä
33635:                                                      olevan jutun, mutta sen on noudatettava EY-
33636:    Asioita käsitellään EY -tuomioistuimessa
33637:                                                      tuomioistuimen tulkintaa, koska EY -lainsää-
33638: täysistunnossa tai jaostossa. Täysistunnon voi
33639:                                                      dännön tulkintatoimivalta kuuluu EY -tuomio-
33640: muodostaa seitsemän tuomaria. Jaostoon kuu-
33641:                                                      istuimelle. Tuomioistuin, joka ratkaisee jutun
33642: luu neljä tai viisi tuomaria.
33643:                                                      viime asteessa, on velvollinen pyytämään EY-
33644:    EY -tuomioistuin ratkaisee EY :n jäsenvaltioi-    tuomioistuimelta lausunnon, jollei kyseistä oi-
33645: den sekä jäsenvaltioiden ja EY:n toimielinten        keuskysymystä ole EY -tuomioistuimessa aikai-
33646: väliset ristiriidat, jotka koskevat EY -lainsää-     semmin ratkaistu tai asia ole muutoin selvä.
33647: dännöstä johtuvien velvoitteiden täyttämistä.           EFTA-maiden välisten EFTA-sopimuksesta
33648: Vaikka jäsenvaltio voi panna vireille tätä tar-      johtuvien riitaisuuksien ratkaisemista varten ei
33649: koittavan kanteen toista jäsenvaltiota vastaan,      ole vastaavanlaista tuomioistuinta.
33650: on tavallisinta, että kanteen nostaa komissio.          EFTA-maiden ja EY :n välisissä keskusteluis-
33651: Yritys tai yksilö ei voi panna vireille tällaista    sa on todettu, ettei EY -tuomioistuimelle
33652: kannetta. Juttu voi päättyä tuomioistuimen           EY:ssä kuuluvien asioiden käsittely sekakomi-
33653: toteamukseen, että jäsenvaltio on rikkonut vel-      tean tyyppisessä tai välimieselimessä olisi riittä-
33654: vollisuutensa. Jäsenvaltio on velvollinen kor-       vää. Osapuolet ovat pitäneet EES-lainsäädän-
33655: jaamaan tuomiossa tarkoitetun rikkomuksen,           nön yhdenmukaista tulkintaa tärkeänä ja kat-
33656: mutta tuomioistuin ei voi määrätä mitään seu-        soneet, että tämä on parhaiten turvattavissa
33657: raamusta tämän turvaamiseksi. Tuomioistuin           käsittelemällä näitä asioita tuomioistuimen
33658: ei esimerkiksi voi julistaa EY-lainsäädännön         tyyppisessä elimessä.
33659: kanssa ristiriidassa olevaa kansallista lakia mi-       Osapuolet ovat myös katsoneet, että mah-
33660: tättömäksi. Koska useat EY -säännökset ovat          dollinen EES-tuomioistuin olisi tarkoituksen-
33661: jäsenmaiden oikeusjärjestyksessä välittömästi        mukaista sijoittaa EY -tuomioistuimen yhtey-
33662: sovellettavia, voi yksityinen vahingonkärsijä        teen tai jopa sen osaksi. EES-sopimukseen olisi
33663: yleensä kuitenkin esittää kansallisessa tuomio-      otettava määräykset sopimuksen oikeudellista
33664: istuimessa vaatimuksia, jotka perustuvat jäsen-      valvontaa varten.
33665: valtion asianomaiseen EY -säännöstön vastai-            Toistaiseksi ei ole keskusteltu mahdollisen
33666: seen toimintaan.                                     EES-alioikeuden tarpeellisuudesta.
33667:    Tuomioistuin on myös toimivaltainen käsit-
33668: telemään EY :n neuvoston ja komission lain-
33669: säädännön ja oikeudellisesti sitovien päätösten      Suomen suhtautuminen
33670: laillisuutta. Tätä koskevan kanteen voi panna
33671: vireille myös yritys tai yksilö, jota päätös            Suomi ja muut EFTA-maat ovat lähteneet
33672: koskee. Tuomioistuimen omaksuman tulkin-             siitä, että EES-tuomioistuimessa tulisi olla
33673: nan mukaan se voi myös käsitellä EY -parla-          kaikkien EY- ja EFTA-maiden tuomareita. Ei
33674: mentin tointen laillisuutta. Tuomioistuin voi        ole nähty estettä sille, että EY -tuomioistuimen
33675: julistaa tässä tarkoitetun säädöksen tai päätök-     tuomarit toimisivat myös EES-asioissa, jos
33676: sen mitättömäksi.                                    EES-tuomioistuin liittyisi toiminnallisesti EY-
33677:                                                                                                 123
33678: 
33679: tuomioistuimeen. EES-tuomioistuin voisi koos-          Liittymällä Euroopan neuvostoon Suomi on
33680: tua täysistunnosta ja jaostoista.                   hyväksynyt ajatuksen kansainvälisen tuomiois-
33681:    EES-tuomioistuin voisi käsitellä sopijapuol-     tuimen tuomiovallasta, joka voi koskea Suo-
33682: ten sekä näiden ja EES:n toimielinten välisiä       men lainsäädännön kansainvälisen sopimuksen
33683: riitoja sekä EES:n toimielinten toimivaltaa         mukaisuutta. Hallituksen mielestä ei ole estettä
33684: koskevia asioita. Se voisi myös antaa EES-val-      sille, että EES-sopimuksella perustettmsun
33685: tioiden tuomioistuimille ennakkoratkaisuja tai      EES-tuomioistuin ja että se olisi toimivaltainen
33686: perusteltuja lausuntoja EES-lainsäädännön ja        käsittelemään kysymystä, onko Suomi täyttä-
33687: -päätösten tulkinnasta. EES- ja EY -tuomiois-       nyt EES-sopimuksesta johtuvat velvollisuuten-
33688: tuimen välisen toimivallan jako riippuu muun        sa. Näin on asian laita varsinkin, jos tuomiois-
33689: muassa tulevan EES-lainsäädännön luonteesta.        tuimen käytössä oleva seuraamusjärjestelmä
33690: Kaavailujen mukaan tuomioistuin käsittelisi         muokkautuu Rooman sopimuksen seuraamus-
33691: kaikki EES-lainsäädäntöä koskevat asiat.            järjestelmän pohjalta. Hallituksen mielestä ei
33692:     EES-tuomioistuimen eräs vaihtoehto olisi,       ole myöskään estettä sille, että suomalaiselle
33693: että riitojen ratkaiseminen perustuisi kauppa-      tuomioistuimelle asetettaisiin velvollisuus pyy-
33694: poliittisiin neuvotteluihin. Niissä osapuolten      tää EES-tuomioistuimen ratkaisu EES-lainsää-
33695:  kaupallis-taloudellinen ominaispaino vaikuttai-    dännön tulkinnasta ja noudattamaan tätä tul-
33696: si helposti lopputulokseen. Nyt hahmoteltu          kintaa, jos varsinaisen riidan ratkaiseminen jää
33697:  ratkaisu lähtee siitä, että osapuolten väliset     suomalaisen tuomioistuimen tehtäväksi.
33698:  kiistakysymykset ratkaistaisiin juridisin perus-
33699:  tein.
33700: 1990 vp. -    Eduskunnan kirjelmä - Valtioneuvoston selonteko Suomen suhtautumisesta
33701:                        Länsi-Euroopan yhdentymiskehitykseen 1990
33702: 
33703: 
33704: 
33705: 
33706:                                   Ed u s kun n a n kirje 1m ä valtioneuvoston Suomen suh-
33707:                                tautumisesta Länsi-Euroopan yhdentymiskehitykseen 1990 anta-
33708:                                man selonteon johdosta
33709: 
33710:   Eduskunta on, saatuaan valtioneuvoston             dollisuus valvoa ja rajoittaa ulkomaa-
33711: Suomen suhtautumista Länsi-Euroopan yhden-           laisomistusta suomalaisissa yhtiöissä ja
33712: tymiskehitykseen 1990 koskevan selonteon, lä-        tuotantolaitoksissa sekä kiinteän omai-
33713: hettänyt sen lausuntoa varten ulkoasiainvalio-       suuden osalta,
33714: kuntaan, joka on antanut siitä mietintönsä n:o          b) suomalainen sosiaaliturva ja työ-
33715: 7. Eduskunta on ulkoasiainvaliokunnan ehdo-          suojelu säilyvät vähintään nykyisen ta-
33716: tuksesta päättänyt, että ETA-neuvottelujen ai-       saisena ja niiden kehittämiselle luodaan
33717: kana hallitus                                        tarpeelliset edellytykset,
33718:                                                         c) Suomelle turvataan oikeus ylläpi-
33719:          1) pyrkii sellaiseen ETA-ratkaisuun,        tää ja kehittää EY-määräyksiä tiukem-
33720:       joka ottaa laajasti ja tasapainoisesti         paa kansallista ympäristönsuoje/ulain-
33721:       huomioon maallemme merkitykselliset            säädäntöä,
33722:       näkökohdat;                                       d) Suomessa voidaan harjoittaa kan-
33723:          2) pyrkii siihen, että luonnon kanto-       sallista aluepolitiikkaa kehittäen maam-
33724:       kyvyn huomioon ottavan kestävän ke-            me erityisalasuhteet huomioon ottavia
33725:       hityksen periaatteita ryhdytään toteut-        toimia;
33726:       tamaan koko ETAn alueella;                        5) pitää eduskunnan erikoisvaliokun-
33727:          3) pyrkii sellaiseen ETAn päätöksen-        nat ajan tasalla neuvottelujen kulusta
33728:       teko- ja valmistelujärjestelmään, joka         ja sisällöstä sekä turvaa eduskunnalle
33729:       turvaa EFTA-maiden edut;                       asianmukaisen vaikutusvallan ja osalli-
33730:          4) pyrkii tekemään ETA-sopimuk-             suuden neuvotteluvaiheissa.
33731:       seen perustavaa laatua olevien kansal-            Muilta osin eduskunta on hyväksynyt
33732:       listen etujen turvaamiseksi tarpeelliset       ulkoasiainvaliokunnan mietinnössään
33733:       rajaukset ja varaumat erityisesti siten,       ehdotlaman lausunnon selonteon joh-
33734:       että                                           dosta ja päättänyt lähettää sen hallituk-
33735:          a) Suomen viranomaisilla säilyy mah-        selle.
33736: 
33737:     Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1990
33738: 
33739: 
33740: 
33741: 
33742: 2002900
33743: PALVELEVAMPAAN
33744:   HALLINTOON
33745: VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE
33746:    JULKISEN HALLINNON UUDISTAMISESTA
33747:        ISBN 951-37-0029-1
33748: Valtion painatuskeskus. Helsinki 1990
33749: YHTEENVETO
33750: 
33751: UUDISTUKSEN TAVOITTEET
33752: 
33753: Hallitus on ohjelmassaan määritellyt toimintansa yhdeksi paino-
33754: pisteeksi julkisen hallinnon uudistuksen.
33755:     Uudistuksen lähtökohtana on valtiollisen demokraattisen jär-
33756: jestelmämme ja kunnallisen itsehallinnon vahvistaminen sekä
33757: kansalaisten palvelujen ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen.
33758:     Suomen hallintokoneisto on perusteiltaan toimintakykyinen.
33759: Julkinen sektori toimii kuitenkin liian hallintopainotteisesti ja on
33760: sen vuoksi muodostumassa vanhakantaiseksi ja epätaloudellisek-
33761: si.
33762:     Uudistuksella pyritään parantamaan koko julkisen sektorin
33763: suorituskykyä.
33764:     Päätavoitteena on kansalaisten palvelun parantaminen ja julki-
33765: sen sektorin tuloksellisuuden ja tuottavuuden kohottaminen sekä
33766: kunnallisen itsehallinnon vahvistaminen.
33767:     Tuottavuuden kohottaminen ei ole itsetarkoitus. Se on keino,
33768: jolla irrotetaan tehottomassa käytössä olevia voimavaroja yhteis-
33769: kunnan uudistamistarpeisiin. Tuottavuushyöty koituu veronmak-
33770: sajille, palvelujen käyttäjille ja henkilöstölle.
33771:     Julkinen ja yksityinen sektori ovat yhä riippuvaisempia toisis-
33772: taan yhteiskunnassa ja kansantaloudessa. Maamme menestys
33773: yhdentyvässä maailmassa ja kansantalouden suorituskyky kan-
33774: sainvälisillä markkinoilla perustuvat molempien sektoreiden tar-
33775: koituksenmukaiseen ja tehokkaaseen toimintaan sekä hyvään
33776: vuorovaikutukseen.
33777: 
33778: 
33779: KANSALAISTEN PALVELU PARANEE
33780: 
33781: Kansalaiset näkevät hallinnon uudistustyön tulokset vähitellen.
33782: Tarvitaan syvällisiä muutoksia, jotka vaativat aikaa toteutuak-
33783: seen.
33784:   Uudistustyön tässä vaiheessa on ensisijaisesti pyritty paranta-
33785: maan palveluja tuottavien virastojen ja laitosten toimintaedelly-
33786: tyksiä ja henkilöstön mahdollisuuksia tuottaa hyvää palvelua
33787: sekä poistamaan sitä haittaavia byrokraattisia esteitä.
33788:   Vaikka hallituksen käynnistämien hallinnon uudistusten käy-
33789: tännön toteutuminen onkin kansalaisten näkökulmasta vasta
33790: alussa, on virastoilla ja laitoksilla jo uusia mahdollisuuksia muun
33791: muassa parempaan yleisönpalveluun, joustavampiin aukioloai-
33792:                                                                   3
33793: koihin, henkilöstön uudelleenkohdentamiseen ja tulospalkkauk-
33794: seen.
33795:   Tarpeettomia määräyksiä on kumottu ja menettelyjä nopeutet-
33796: tu ja yksinkertaistettu.
33797:    Palvelujen parantaminen merkitsee myös yhdenvertaisuus- ja
33798: tasapuolisuusperiaatteiden ja oikeusturvan huomioon ottamista.
33799:    Esimerkkinä siitä, millaisia uudistuksia tavoitteiden toteutumi-
33800: nen merkitsee, hallitus tekee selonteossa käytännön ehdotuksen
33801: verotusmenettelyn ja valitusjärjestelmän yksinkertaistamisesta.
33802: Samoin selontekoon sisältyy hallituksen ehdotus lupahallinnon
33803: olennaisesta karsimisesta poistamalla ja yksinkertaistamaHa mer-
33804: kittäviä lupamenettelyjä.
33805: 
33806: 
33807: 
33808: 
33809: TOIMINTAVAPAUDELLA PALVELUKYKYÄ
33810: 
33811: Jotta virastot ja laitokset voivat toimia kansalaisten parhaaksi,
33812: on niille annettava nykyistä olennaisesti suurempi vapaus valita
33813: itse käytännön toimintatapansa.
33814:    Hallitus on ryhtynyt toimenpiteisiin, joilla
33815:    - vahvistetaan kuntien itsehallintoa ja taloudellista liikkuma-
33816: varaa
33817:    - kevennetään hallinnon ohjausjärjestelmiä ja siirrytään toi-
33818: minnan tulostavoitteisiin perustuvaan ohjaukseen
33819:    - parannetaan hallintoyksiköiden sisäisiä johtamisedellytyk-
33820: siä.
33821:    Kuntien aseman vahvistamiseen tähtäävät erityisesti valtion-
33822: osuusjärjestelmien uudistustyö, kuntien itsehallintoprojekti ja
33823: vapaakuntakokeilu sekä normihanke.
33824: 
33825: 
33826: 
33827: TULOSOHJAUKSELLA TUOTTAVUUTTA
33828: 
33829: Merkittävin tulosohjausuudistus on valtion liikelaitoslain mukais-
33830: ten uusimuotoisten liikelaitosten perustaminen. Vuonna 1989
33831: aloittivat uusimuotoisina liikelaitoksina Valtion painatuskeskus,
33832: Valtion tietokonekeskus ja Valtion ravitsemiskeskus ja kuluvana
33833: vuonna Posti- ja telelaitos, Valtionrautatiet ja Karttakeskus.
33834:    Vuoden 1990 alusta on liikelaitosuudistuksen piirissä noin 32
33835: prosenttia valtion henkilöstöstä.
33836:    Liikelaitoksilla on vastuu omasta toiminnastaan, taloudestaan
33837: ja organisaatiostaan, ja niitä ohjataan palvelu- ja tulostavoitteil-
33838: la.
33839: 4
33840:    Vielä merkittävämpi kuin liikelaitosuudistus on pitemmällä
33841: aikavälillä budjettiuudistus, jossa kehysbudjetoinnin ja tulosoh-
33842: jauksen periaatteita sovelletaan myös muihin virastoihin ja lai-
33843: toksiin. Uudistus koskee vuotuista budjetointia ja keskipitkän
33844: aikavälin toiminta- ja taloussuunnittelua. Tulosten seurantaa
33845: varten kehitetään tuottavuusmittareita.
33846:    Budjettiuudistuksen kokeilu aloitettiin vuoden 1990 tulo- ja
33847: menoarviossa. Kokeiluvirastoina ovat tullilaitos, tielaitos ja pa-
33848: tentti- ja rekisterihallitus.
33849:    Hallinnollisilta vaikutuksiltaan varsin merkittävänä osana oh-
33850: jaustapojen muuttamista uudistetaan kuntien valtionosuus- ja
33851: avustusjärjestelmät. Toimenpiteet on aloitettu. Tavoitteena on
33852: lisätä oleellisesti kuntien päätösvaltaa ja keventää hallintoa.
33853: 
33854: 
33855: 
33856: 
33857: ORGANISAATIOUUDISTUKSILLA TOIMIVUUTTA
33858: 
33859: Hallinnon rakennetta on tehostettu lukuisin organisaatiomuutok-
33860: sin. Tavoitteena on erityisesti palvelun parantaminen, tulosvas-
33861: tuun lisääminen ja hallinnon hajauttaminen.
33862:    Tehtäviä ja toimivaltaa on siirretty huomattavassa määrin
33863: alaspäin lähes kaikilla hallinnonaloilla.
33864:    Keskushallinnon keventämiseksi hallintoyksiköitä yhdistetään
33865: ja järjestetään uudelleen. Hallitus on päättänyt sosiaali- ja
33866: terveydenhuollon asiantuntijakeskusviraston muodostamisesta
33867: vuonna 1991. Samoin on tehty opetustoimen keskusvirastojen
33868: yhdistämistä koskeva päätös.
33869: 
33870: 
33871: 
33872: 
33873: LIIKKEELLÄ JA VIREILLÄ OLEVAT HANKKEET
33874: 
33875: Meneillään on runsaasti laajoja koko hallintoa koskevia hankkei-
33876: ta sekä virasto-, laitos- ja kuntakohtaisia uudistuksia.
33877:    Aloitettu palvelujen ja hallinnon uudistus on nähtävä pitkäjän-
33878: teisenä prosessina ja saatava jatkumaan keskeytymättä.
33879:    Hallituksen mielestä tulisi 1990-luvun alkupuolella
33880:    - viedä päätökseen meneillään olevat hankkeet, joilla julkisen
33881: hallinnon ohjausjärjestelmä uudistetaan tulostavoitteille perus-
33882: tuvaksi ohjaukseksi
33883:    - suunnata kehittämistyössä pääpaino kuntiin ja valtionhal-
33884: linnossa virasto- ja laitostasolle niiden toiminnan uudistamiseksi
33885: niin, että asiakkaina olevien kansalaisten ja yhteisöjen yksilölli-
33886: nen palvelu paranee
33887:                                                                  5
33888:  - keventää tuntuvasti keskushallintoa
33889:  - uudistaa voimakkaasti kunnallisrakenteita.
33890:  Julkista palvelujärjestelmää ja hallintoa on kehitettävä edelleen
33891: myös uudistamalla lainsäädäntöä.
33892: 
33893: 
33894: 
33895: 
33896: HALLITUKSEN SUUNTA VIIVAT
33897: UUDISTUKSEN JATKAMISELLE
33898: 
33899: Julkisen hallinnon tehtävänä on vastata peruspalvelujen riittäväs-
33900: tä ja tasapuolisesta saavutettavuudesta ja laadusta sekä oikeus-
33901: turvasta.
33902:    Julkista palvelutuotantoa täydentävät muualta hankittavat pal-
33903: velut.
33904:    Hallitus pyrkii siihen, että tuottavuuden nousuun julkisessa
33905: palvelutuotannossa kiinnitetään huomiota siten, että se on vertai-
33906: lukelpoinen yksityisen palvelutuotannon tuottavuuskehityksen
33907: kanssa.
33908:    Hyvä palvelu on hallinnon yleisenä toimintaperiaatteena.
33909:    Kansalaisten palvelun perusyksikkönä on toimiva kunta.
33910: Kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia hallinnon kehittämises-
33911: sä lisätään.
33912:    Aluehallintoa on selkeytettävä ja alueiden omaa kehittämistyö-
33913: tä tuettava.
33914:    Valtionhallinnon yhteistoimintaa kunnallissektorin ja elinkei-
33915: noelämän kanssa on parannettu perustamalla lääninneuvottelu-
33916: kunnat. Niistä saatavien kokemusten perusteella yhteistoimintaa
33917: kehitetään edelleen.
33918:    Valtion aluehallinnon muodostavat lääninhallitukset ja piiri-
33919: hallinto. Kuntien toimesta alueellisesti järjestettävistä julkisista
33920: palveluista vastaavat kuntainliitot.
33921:    Julkisen hallinnon rakennetta on kevennettävä ja tehtävä
33922: joustavammaksi.
33923:    Julkisen sektorin henkilöstöpolitiikan kilpailukyky on varmis-
33924: tettava. Hallinnon uudistuksen toteutumiseksi on panostettava
33925: koko henkilöstön, ensivaiheessa erityisesti johdon koulutukseen.
33926: Sukupuolten välistä tasa-arvoa on edistettävä sekä palvelutuotan-
33927: nossa että henkilöstöpolitiikassa.
33928:   Euroopan yhdentyminen, lisääntyvä kansainvälinen yhteistoi-
33929: minta ja kasvavat kehitysyhteistyötehtävät asettavat täysin uusia
33930: vaatimuksia julkisen sektorin toiminnalle ja sen henkilöstölle.
33931: Hallinnon valmiuksia vastata tähän kehitykseen on parannettava.
33932: 
33933: 
33934: 
33935: 6
33936: SISÄLLYSLUETIELO
33937: 
33938: TAVOITTEET JA TOIMINTALINJAT                 9
33939: Hallinnon uudistusta on vauhditettu      9
33940: Julkiset palvelut tyydyttämään kansalaisia    10
33941: Hallintokoneiston kasvu toi byrokratiaongelmia     10
33942: Uusia tarpeita ja tehtäviä     11
33943: Julkinen talous sopeutettava kansantalouden kehitykseen       12
33944: Keskeiset johtopäätökset      13
33945: Hallinnon uudistuksen tavoitteet    14
33946: Uudistuksen päälinjat      14
33947: Mitä on muutettava palvelujärjestelmässä ja hallinnossa       15
33948: Uudella ohjauksena taataan parempia tuloksia      15
33949: Ministerivaliokunta ohjaa uudistustyötä    17
33950: 
33951: 
33952: HALLITUKSEN TOIMIKAUDELLA TOTEUTETUT UUDIS-
33953: TUKSET    19
33954: Työ on käynnissä ja tavoitteet alkavat toteutua         19
33955: Palvelu paranee      19
33956: Toimenpiteitä kuntien aseman vahvistamiseksi         21
33957: Päätösvaltaa siirretty oikealle tasolle ja vastuusuhteita selkey-
33958: tetty    22
33959: Liikelaitosuudistuksella parempaa palvelua ja tuottavuutta     23
33960: Tuloksia myös hallintovirastoilta ja palvelulaitoksilta    23
33961: Mahdollisuudet alueelliseen yhteensovitukseen       24
33962: Organisaatiota on tehostettu      25
33963: Valtion henkilöstöhallintoa järkeistetty    25
33964: Tietohallintoa kehitetty     26
33965: 
33966: 
33967: MENEILLÄÄN OLEVAT HANKKEET                  27
33968: Hallintoa uudistetaan kauttaaltaan      27
33969: Merkittävimmät laajavaikutteiset projektit     27
33970: Palveluhanke       28
33971: Verotusmenettelyn ja muutoksenhakujärjestelmän yksinkertaista-
33972: minen      29
33973: Lupahanke       31
33974: Valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon uudistaminen   33
33975: Itsehallintoprojekti ja vapaakuntakokeilu     34
33976: Normihanke        35
33977: Talouden ohjauksen kehittäminen        36
33978: 
33979:                                                                7
33980: Organisaatiorakenteen ja johtamisen kehittäminen       38
33981: Valtioneuvoston toimintajärjestelmien uudistaminen      40
33982: Henkilöstöpolitiikka    40
33983: Tuotantotekniikan ja tietojärjestelmien kehittäminen     43
33984: 
33985: UUDISTUKSEN JATKAMINEN                45
33986: Hallinnon kehittämisen päälinjat 1990-luvulla     45
33987: Virastojen ja laitosten kehittämistyötä on tuettava    46
33988: 
33989: HALLITUKSEN KANNANOTTOJA JULKISEN PALVELU-
33990: JÄRJESTELMÄN JA HALLINNON KEHITTÄMISPERI-
33991: AATTEISTA   47
33992: Julkisten palvelujen tarpeellisuus yhteiskunnassa    47
33993: Palveluajattelu vietävä läpi     47
33994: Julkinen perushallinto     48
33995: Perusyksikkönä toimiva kunta        49
33996: Aluehallintoa selkeytetään ja alueiden omaa kehittämistyötä
33997: tuetaan     49
33998: Valtion paikallishallinto yhtenäistetään     50
33999: Keskushallinnolle vain valtakunnallinen ohjaus     51
34000: Julkisen hallinnon rakennetta kevennettävä ja
34001: joustavoitettava     51
34002: Julkisen yhtymän johtaminen ajanmukaiseksi        52
34003: Henkilöstöpolitiikka kilpailukykyiseksi     52
34004: Kansainvälinen toiminta ja yhteistyö      53
34005: 
34006: 
34007: 
34008: 
34009: 8
34010:                   TAVOilTEET JA TOIMINTALINJAT-
34011: 
34012:                   HALLINNON UUDISTUSTA
34013:                   ON VAUHDITETTU
34014: 
34015:                   Hallitus on lähtenyt viemään eteenpäin julkisten palvelujen ja
34016:                   hallinnon uudistusta. Uudistus on tärkeällä sijalla hallituksen
34017: 
34018: ASENNOITUMINEN JULKISIIN JA YKSITYISIIN PALVELUIHIN
34019: Kansalaiset asennoituvat yksityisiin palveluihin yleensä myönteisemmin kuin julkisiin. Tämä käy
34020: ilmi muun muassa valtion- ja kunnallishallinnon yhteisesti teettämästä tutkimuksesta "Julkisen
34021: palvelun kuva".
34022: Kuntien ja valtion palvelut koettiin kankeammiksi, virkaintoisemmin ja vaikeaselkoisemmin
34023: tuotetuiksi, tehottomammiksi sekä vähemmän nykyaikaisiksi ja joustaviksi kuin yksityiset
34024: palvelut.
34025:  Erityisen suuria eroja nähtiin palveluhalukkuudessa. Sen vastattiin olevan selvästi alhaisemman
34026: julkisissa palvelutoiminnoissa kuin yksityisissä.
34027: Tulokset ovat samansuuntaisia kuin useiden aikaisempien tutkimusten tulokset. Julkisten
34028: palvelujen toimintaa arvostellaan yleisesti. Samalla kuitenkin nykyinen julkinen palvelutarjonta
34029: halutaan säilyttää.
34030: Keski-Suomen läänissä tehdyn toisen tutkimuksen mukaan kansalaisten käsitykset julkisista
34031: palveluista ovat olleet myönteisempiä silloin, kun he ovat käyttäneet palveluja omakohtaisesti.
34032: Eri kyselytutkimusten tuloksista voidaan päätellä, että mitä enemmän on kyse turvaa ja hoitoa
34033: koskevista tehtävistä sitä kielteisemmin suhtaudutaan siihen, että tehtävistä huolehtisi yksityi-
34034:      sektori.
34035:                                           PALVELUKUVAT
34036:                6000
34037: 
34038:                5000
34039:        ...
34040:       :ca                                                                              "'
34041:                                                                                       :::1
34042:                                                                                       :::1
34043:       :ca                                                                             >
34044:       :ca
34045:        E 4000                                                                       -~-
34046:                                                                                      ....,"'0
34047:        ::J                                                                            :::1
34048:       .::t:.
34049:       ..:!
34050:            3000
34051:       -c:
34052:        (1)
34053: 
34054:        111
34055: 
34056: 
34057:       -::J
34058:        ca 2000
34059: 
34060: 
34061:                                                                                      :
34062:        111
34063:        ca
34064:        >
34065:                1000 -
34066:                                            """'.
34067:                             ~ 3                                  ~                  1
34068:                                     .
34069:                               .     111    m                                                    II
34070:                   0
34071:                         1   2              4       5   6     7       8    9    10    11
34072: 
34073: 
34074: 
34075: 
34076:                                                                                                      9
34077: ohjelmassa. Lähtökohtana pidetään kansalaisten tarpeiden mu-
34078: kaista palvelutuotantoa. Edellisen hallituksen aikana tehtyjä
34079: selvityksiä ja kehittämislinjojen valmistelua on käytetty hyväksi.
34080: 
34081: 
34082: 
34083: JULKISET PALVELUT TYYDYTTÄMÄÄN KANSALAISIA
34084: 
34085: Julkiset palvelut ovat maassamme kansainvälisesti katsoen korke- ·
34086: alla tasolla. Palvelujen laatua ja julkisen palvelujärjestelmän
34087: toimivuutta kuitenkin arvostellaan. Asiakkaina kansalaiset koke-
34088: vat palvelutason ja mahdollisuudet vaikuttaa palvelujen kehittä-
34089: miseen monin paikoin puutteelliseksi. Veronmaksajina kansalai-
34090: set eivät pidä julkista toimintaa riittävän taloudellisena.
34091:    Pohjoismaiseen yhteiskuntakäsitykseen kuuluu tärkeänä asi-
34092: ana, että yhteiskunta huolehtii jäsentensä peruspalvelujen turvaa-
34093: misesta. Hyvin toimiva, oikeudenmukainen julkinen hallinto luo
34094: perustaa kansalliselle identiteetille ja kansalaisten turvallisuuden
34095: tunteelle.
34096: 
34097: 
34098: 
34099: HALLINTOKONEISTON KASVU
34100: TOI BYROKRATIAONGELMIA
34101: 
34102: 1960- ja 1970-luvulla julkisia palvelujärjestelmiä huomattavasti
34103: laajennettiin. Uusien järjestelmien toimeenpano vaati keskitettyä
34104: ohjausta, mikä johti suuriin julkisiin organisaatioihin. Se oli
34105: kuitenkin välttämätöntä luotaessa hyvinvointipalveluksia.
34106: 
34107: 
34108: VALTION KESKUSHALLINNON HENKILÖSTÖMÄÄRÄT
34109:                                                    1950         1975          1981        1988
34110: Ministeriöt                                       1 554        2 823         3 186       3 775
34111: Keskusvirastot 11                                    ..        8 199         7 126       6 929
34112: Muut keskushallinnon yksiköf 1                       ..       10 361        11 975      14 864
34113: Yhteensä                                          5086        21 383       22287        25 56831
34114: 
34115: 11
34116:    ilman PTH:ta vuodesta 1981. Vuonna 1975 PTH:n henkilöstömäärä oli 1 753.
34117: 21
34118:      ilman SUPO:a ja VARK:ta. KRP, LP, VV, RKTL, METLA ja KTL mukana koko
34119:      henkilöstömäärältään, vaikka osa henkilöstöstä on alueellisissa yksiköissä. Kasvu painottuu
34120:      tutkimus- ja informaatioyksiköihin.
34121: 31
34122:      Luvut ovat suuntaa antavia, eivät yksityiskohtaisen tarkkoja.
34123: Lähteet: Valtion keskushallintokomitean II osamietintö (1978:22) ja Valtion virastot ja laitokset
34124: -julkaisu
34125: 
34126: 
34127: 
34128: 
34129: JO
34130:                  Organisaation kasvu lisäsi julkisen hallinnon byrokratiaongel-
34131:                mia ja joustamattomuutta ja vahvisti reviiriajattelua.
34132:                  Palvelujärjestelmien vakiinnuttua on keskitetty yksityiskohtai-
34133:                nen ohjaus muuttunut palvelua jäykistäväksi. Perinteiset hallin-
34134:                toviranomaisen toimintatavat eivät sellaisinaan sovellu hyvin
34135:                palvelujen tuotantoon eivätkä palvelutuotannon johtamiseen.
34136: 
34137: 
34138: 
34139: 
34140:               UUSIA TARPEITA JA TEHTÄVIÄ
34141: 
34142:                Hyvinvoinnin ylläpitäminen ja maamme menestyminen kansain-
34143:                välisessä kilpailussa vaativat lisäpanostusta tiettyihin tehtäviin.
34144:                   Etenkin tutkimukseen, koulutukseen, kulttuuriin, työvoimapo-
34145:                litiikkaan, päivähoitoon, liikenteeseen, asuntoihin ja ympäristön
34146:                suojeluun käytettävien varojen tarve kasvaa. Näkyvissä on li-
34147:                sääntyviä palvelutarpeita esimerkiksi iäkkäimpien vanhusten
34148:                määrän noustessa.
34149:                   Ikärakenteen muutos aiheuttaa kasvupaineita erityisesti julki-
34150:                selle sektorille.
34151:                   Näköpiirissä on monia paineita ja virikkeitä, joihin julkisten
34152:                palvelujen ja hallinnon on vastattava alkavalla vuosikymmenellä.
34153:                Sellaisia ovat:
34154:                   - kansainvälistyminen ja integraatiokehitys, jotka vaikuttavat
34155:                hyvin laajasti yhteiskuntaan ja hallintoon
34156:                       teknologian, erityisesti tietotekniikan kehitys
34157:                   - ympäristöongelmat
34158:                   - ihmisten muuttuvat arvot ja asenteet, kuten tällä hetkellä
34159:                yksilökeskeisyyden korostuminen Ja työhön liittyvien arvojen
34160:                muuttuminen.
34161: 
34162: 
34163: VALTION KESKUSHALLINTOYKSIKÖIDEN MÄÄRÄN KEHITYS
34164:                                            1950         1975        1981         1988
34165: Keskushallinnossa virastoja ja laitoksia    52           73           80          84
34166: Varsinaisissa keskusvirastoissa
34167:   - osastoja                                60           ..           98          88
34168:   - toimistoja                              21           ..          292         210
34169: Ministeriöissä
34170:   - osastoja                                39           60           61          65
34171:   - toimistoja                              57          120          120         247
34172: 
34173: Asetelman tiedot on yhdistetty eri selvityksistä, joiden tarkasteluvuodet eivät ole samat.
34174: Määrittelytapojen erojen takia luvut ovat vain suuntaa-antavia.
34175: 
34176: 
34177: 
34178:                                                                                         11
34179: JULKINEN TALOUS
34180: SOPEUTETTAVA KANSANTALOUDEN KEHITYKSEEN
34181: 
34182: Hallituksen talouspoliittisen linjan lähtökohtana on ollut, ettei
34183: bruttoveroaste pysyvästi kohoa ja että valtiontalouden velkautu-
34184: neisuus pikemminkin alenee. Kuntien veroäyrien vakaana pysy-
34185: mistä on tavoiteltu järjestelyasiakirjamenettelyllä. Kunnallista- -
34186: 
34187: 
34188: 
34189: 
34190: JULKISTEN MENOJEN OSUUS KANSANTUOTTEESTA
34191: Vuonna 1988 julkiset menot Suomessa olivat 40,2 prosenttia kansantuotteesta. Osuus on
34192: kasvanut 10 prosenttiyksikköä vuodesta 1970 ja 4 prosenttiyksikköä vuodesta 1980. Julkisten
34193: menojen kansantuoteosuus on kääntynyt laskuun vuonna 1988. Osuuden pieneneminen johtuu
34194: bruttokansantuotteen arvon nopeasta kasvusta ja hallituksen harjoittamasta politiikasta.
34195: 
34196: Julkiset menot, % bruttokansantuotteesta
34197:                                   Valtio          Kunnat        Saturahastot      Yhteensä
34198:  1985                              16.3              17.8            7.5            41.6
34199:  1986                              16.4              18.2            7.6            42.2
34200:  1987                              16.3              18.5            7.4            42.2
34201:  1988                              16.2              17.1            6.9            40.2
34202:  1989                              15.4              16.9            6.4            38.7
34203:  1990                              15.7              17.2            6.4            39.3
34204: 
34205: Lukuihin eivät sisälly julkisyhteisöjen väliset tulon- ja pääomansiirrot
34206: Julkinen sektori on poikkeuksetta laajentunut kaikissa OECD-maissa selvästi viime vuosikym-
34207: meninä. Suomen julkiset menot suhteutettuna bruttokansantuotteeseen ovat suunnilleen yhtä
34208: suuret kuin OECD-maissa keskimäärin, mutta selvästi pienemmät kuin Euroopan OECD-mais-
34209: sa.
34210: Menojen paisuminen ja velan kasvu ovat pakottaneet julkisen sektorin tervehdyttämistoimiin
34211: useissa maissa, ja 1980-luvun puolivälistä julkisen sektorin osuus on eräissä OECD-maissa
34212: alentunut.
34213: Työvoimakustannukset nousevat ja tavaroiden hinnat laskevat suhteessa yleiseen kustannusta-
34214: soon. Koska palvelutuotanto on aina työvoimavaltaista, nousevat julkisten palvelujen tuotanto-
34215: kustannukset selvästi yleistä kustannuskehitystä nopeammin.
34216: 
34217: Julkiset menot OECD-maissa, % bruttokansantuotteesta
34218:                                1970-74      1980-84         1985           1986      1987
34219:          11
34220:  Suomi                           31,9         38,6          41,4           41,9      42,0
34221:  Ruotsi                          45,5         64,5          64,6           63,6      59,9
34222:  Norja                           43,6         47,8          45,6           49,9      51,6
34223:  Tanska                          42,8         59,8          59,3           56,0      58,3
34224:  OECD, Eurooppa                  38,2         48,2          49,3           49,0      49,9
34225:  OECD                            33,2         40,5          40,7           41,0      40,9
34226: 
34227: 11
34228:      Vähäinen poikkeaminen edellä olleen asetelman luvuista johtuu Suomen ja
34229:      tilastojen käsite-eroista.
34230: 
34231: 
34232: 
34233: 12
34234: lous, joka on kaksi kolmannesta julkisesta sektorista, on pyritty
34235: sopeuttamaan kansantalouden ja valtiontalouden kehitykseen.
34236: Siinä ei ole vielä tyydyttävästi onnistuttu.
34237:   Menojen kasvupaineet ovat niin suuret, ettei kaikkia tarpeita
34238: voida tyydyttää. Koska liikkumavaraa on vähän, on entistä
34239: tähdellisempää hillitä menojen kasvua tai karsia vähemmän
34240: tärkeitä menoja. Samoin on entistä tehokkaammin kohdennetta-
34241: va henkilöstöä uusiin tehtäviin.
34242:    Julkisen talouden on sopeuduttava myös työvoiman niukkuu-
34243: teen. Sekin vaatii julkisen sektorin suorituskyvyn ja tuottavuuden
34244: parantamista. Viime vuosina julkishallinto on sitonut uutta
34245: työvoimaa yksityistä sektoria runsaammin. Se on ollut perus-
34246: teltua työvoiman suuren tarjonnan aikana. Tarjonnan 1990-
34247: luvulla supistuessa on välttämätöntä, että julkinen sektori pystyy
34248: toimimaan tehokkaasti eikä toisaalta heikennä avoimen sektorin
34249: ja kansantalouden toimintaedellytyksiä.
34250:    Hallituksen finanssipoliittisin ja hallinnon uudistustoimenpi-
34251: tein on saatu aikaan käänne julkisessa menokehityksessä. Käänne
34252: henkilöstökehityksessä on tavoitteena saada tapahtumaan vuon-
34253: na 1990. Siihen tähtää hallituksen tammikuussa 1989 päättämä
34254: säästöohjelma.
34255: 
34256: 
34257: 
34258: 
34259: KESKEISET JOHTOPÄÄTÖKSET
34260: 
34261: Suomen hallintojärjestelmä on peruspiirteiltään toimiva, muttei
34262: riittävästi vastaa kansalaisten tämän päivän vaatimuksia. Julki-
34263: sen sektorin toimintaa ja organisaatiota on määrätietoisesti
34264: uudistettava.
34265:    Kansanvaltaisen ohjauksen ja kunnallisen itsehallinnon vahvis-
34266: taminen on lähtökohtana julkisten palvelujen ja hallinnon kehit-
34267: tämiselle.
34268:    Julkisia palveluja on laadullisesti parannettava. Julkisen hallin-
34269: non toiminta on saatava vastaamaan nykyistä paremmin kansa-
34270: laisten ja yhteisöjen tarpeita. Byrokraattisista toimintatavoista on
34271: päästävä eroon.
34272:    Kansalaisilla on oltava myös vaihtoehtoja palvelujen hankki-
34273: misessa ja heidän tulee saada tarvitsemansa peruspalvelut ilmai-
34274: seksi tai kohtuullisin kustannuksin.
34275:    Hallinnon kehittäminen ei tulevina vuosina juurikaan voi
34276: perustua lisävoimavarojen saamiseen suhteessa muuhun kansan-
34277: talouteen. Rahoituskeinoja on löydettävä toiminnan sisällön
34278: 
34279:                                                                   13
34280: kehittämisestä, tuloksellisuuden parantamisesta ja voimavarojen
34281: joustavasta käytöstä. Myös palvelujen maksullisuutta on tarvitta-
34282: essa arvioitava uudelleen.
34283: 
34284: 
34285: 
34286: HALLINNON UUDISTUKSEN TA VOITTEET
34287: 
34288: Hallituksen mielestä julkisesta hallinnosta on tehtävä
34289:  - asiakaslähtöinen,
34290:  - palvelutasoltaan hyvä,
34291:       taloudellinen ja
34292:  - henkilöstöä kannustava.
34293: 
34294: 
34295: 
34296: UUDISTUKSEN PÄÄLINJAT
34297: 
34298: Pääasiallinen toimintalinja tavoitteiden saavuttamiseksi on tässä
34299: vaiheessa entistä olennaisesti suuremman toimintavapauden anta-
34300: minen palveluista käytännössä vastaaville organisaatioille ja hen-
34301: kilöille itselleen.
34302:    Se tekee mahdolliseksi joustavan toiminnan, jossa korostetaan
34303: vastuuta aikaansaannoksista ja annetaan henkilöstölle mahdolli-
34304: suus käyttää ja kehittää edelleen ammattitaitoaan.
34305:    Hallituksen valitsema toimintalinja tarkoittaa ajankohtaisina
34306: käytännön toimenpiteinä hallinnon uudistamisessa:
34307:    - kuntien itsehallinnon ja taloudellisen liikkumavaran sekä
34308: kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien vahvistamista
34309:    - ohjausjärjestelmien keventämistä ja siirtymistä tulosohjauk-
34310: seen
34311:    - hallintoyksiköiden sisäisten johtamisedellytysten paranta-
34312: mista.
34313: 
34314: 
34315: JULKISTA SEKTORIA UUDISTETAAN MUISSAKIN MAISSA
34316: Kiinnostus julkisen hallinnon kehittämistä kohtaan on kasvanut muissakin maissa.
34317: jäsenmaiden keskuudessa tehdyn selvityksen mukaan kiinnostus pohjautuu huoleen talous-
34318: poliittisten tavoitteiden saavuttamisesta. Niihin pääseminen vaatii myös julkisen sektorin
34319: toiminnan tehokkuutta. Se myös nähdään ehtona laajempien yhteiskunnallisten ja taloudellis-
34320: ten tavoitteiden saavuttamiselle.
34321: OECD:n jäsenmaissa on kansalaisten tyytymättömyys hallinnon palveluihin selvästi kasvanut.
34322: Kansalaiset vaativat samanaikaisesti veronmaksajina uudenlaisia julkisia palveluja.
34323: 
34324: Uudistamisessa on kysymys julkisen talouden rahoitusmahdollisuuksien ja kansalaisten tarpei-
34325: den yhteensovittamisesta.
34326: 
34327: 
34328: 
34329: 
34330: 14
34331: MITÄ ON MUUTETTAVA
34332: PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ JA HALLINNOSSA
34333: 
34334: Kansalaisia ja yhteisöjä on hallinnon toiminnassa pidettävä
34335: asiakkaina, joita varten julkiset palvelut ja hallinto ovat olemas-
34336: sa. Heidän aloitteellisuuttaan on käytettävä hyväksi ja mahdolli-
34337: suuksiaan vaikuttaa palvelujärjestelmiin on lisättävä.
34338:    Julkisen sektorin toimintaa on jatkuvasti arvioitava. Toimintaa
34339: on suunnattava hallinnon asiakkaiden ja yhteiskunnallisten pai-
34340: notusten mukaisesti.
34341:   Henkilöstöä ja henkilöstöasioiden hoitoa on kehitettävä uutta
34342: toimintatapaa vastaavasti. Se merkitsee muun muassa päätösval-
34343: lan voimakasta hajauttamista henkilöstöasioissa. Samalla on
34344: korostettava yhteistoimintalain periaatteiden toteutumista.
34345:    Julkisen hallinnon on myös hyödynnettävä teknologian kehitys
34346: toimintansa ja palvelujen järjestämisessä.
34347:   Hallinto-organisaatio on uudistettava palveluajattelun pohjalta
34348: toimivaksi. Hallinnon sisäinen työnjako ja vastuusuhteet on
34349: selkeytettävä. Moninkertaista päätöksentekoa on karsittava ja
34350: organisaatioportaita vähennettävä.
34351:   Hallinnon ohjausjärjestelmä on muutettava tulosohjaukseksi.
34352: Sen on pystyttävä uudelleensuuntaamaan voimavaroja sektorei-
34353: den kesken, mutta annettava sektoreille ja hallintoyksiköille
34354: vapaus toimia kehysten rajoissa. Tämä merkitsee taloushallin-
34355: non, tietojärjestelmien ja tuottavuusmittareiden kehittämistä
34356: sekä ratkaisuvallan hajauttamista.
34357:    Hajautettaessa on samalla huolehdittava yhteistoiminnan orga-
34358: nisoinnista niin alue- kuin keskushallinnonkin tasolla.
34359: 
34360: 
34361: 
34362: 
34363: UUDELLA OHJAUKSELLA TAATAAN
34364: PAREMPIA TULOKSIA
34365: 
34366: Hallitus on ryhtynyt asettamaan tulosten parantamiseksi tuotta-
34367: vuustavoitteita palvelutuotannolle ja hallinnolle.
34368:   Ohjausjärjestelmän on varmistettava tuottavuuden kohottami-
34369: nen ja menojen suunnitelmallinen ja hallittu kehitys. Tehoaomil-
34370: ta aloilta ja vähemmän tärkeistä toiminnoista on pystyttävä
34371: vapauttamaan voimavaroja ja kohdentamaan niitä uudelleen.
34372:   Tuottavuuden kohottamiseksi on käytettävä keinoja, jotka
34373: ovat taloudellisesti ja toiminnallisesti perusteltuja sekä mielekkäi-
34374: tä niin asiakkaiden ja henkilöstön kuin veronmaksajienkin kan-
34375: nalta.
34376:                                                                    15
34377:     1990-luvulla korostuvat sekä uudet palvelutehtävät aiheuttavat
34378: julkisen talouden sisällä paineita etenkin kunnallistalouteen.
34379: Kunnallishallinnon joustavuutta ja reagointiherkkyyttä tulee lisä-
34380: tä.
34381:    Vaikka julkisen sektorin henkilöstömäärä vielä kokonaisuute-
34382: na hitaasti kasvaakin, on monilla aloilla ja erityisesti hallintoteh-
34383: tävissä sopeuduttava henkilöstömäärän pienenemiseen.
34384:    Hallitusohjelman mukaisesti tuottavuuden ja palvelukyvyn ko-
34385: hottamiseen kiinnitetään erityistä huomiota yhteistyössä julkisen
34386: sektorin henkilöstön edustajien kanssa.
34387: 
34388: 
34389: 
34390: 
34391:                         PALKANSAAJAT JULKISESSA HALLINNOSSA'
34392:                                  vuosina 1970 - 1988
34393:              700
34394: 
34395: 
34396:              600
34397: 
34398: 
34399:              500
34400:      :ra
34401:      :2
34402:      :;:
34403:       c::: 400
34404:       Q)
34405:      .c:::
34406:      0
34407:      0
34408:      0       300
34409:      ...-
34410: 
34411:              200
34412: 
34413: 
34414:              100
34415: 
34416: 
34417:                0
34418:                    1970 11   12 73 74 75 76   n   78 79   so   81   82 83   84 85   ss   87 1988
34419:                                                    vuosi
34420: 
34421: 
34422: 
34423: 
34424: 16
34425:              MINISTERIVALIOKUNTA OHJAA UUDISTUSTYOTÄ
34426: 
34427:              Uudistustyön keskeiset tavoitteet on esitetty hallitusohjelmassa ja
34428:              sen lisäpöytäkirjassa. Lisäksi on annettu erilliset valtioneuvoston
34429:              päätökset kehittämisen suuntaviivoista ja tärkeimmistä hankkeis-
34430:              ta.
34431:                 Valtioneuvosto antoi 12.5.1988 päätöksen toimenpiteistä hal-
34432:              linnon uudistamiseksi. Se sisältää 24-kohtaisen toimenpideohjel-
34433:              man, joka on pääosin määrä toteuttaa kuluvan vaalikauden
34434:              aikana. Valtioneuvosto on 9.3.1989 antamanaan päätöksellä
34435:              vauhdittanut toimenpideohjelman etenemistä.
34436:                 Valmistelun johtoa ja seurantaa varten toimii hallituksessa
34437:              hallinnon kehittämisen ministerivaliokunta.
34438: 
34439: 
34440: 
34441: 
34442: MINISTERIVALIOKUNNAN OHJAAMAT TÄRKEIMMÄT KEHITIÄMISALUEET
34443: 
34444:                               Hallinnon
34445:                               kehittämisen
34446:                               ministerivaliokunta
34447: 
34448: 
34449: 
34450: 
34451:      1              1           l
34452:                                           l l                l             l
34453: Palvelujen    Kunta-       Talous-        Henkilös-      Organisaa-    Valtioneu-
34454: paranta-      valtio-      ohjauksen      tön kehittä-   tion ja       voston
34455: minen         suhde        uudistami-     minen          johtamisen    toiminta-
34456:                            nen ja tuot-                  nykyaikais-   järjestel-
34457:                            tavuuden                      taminen       män uudis-
34458:                            kohottami-                                  taminen
34459:                            nen
34460: 
34461: 
34462: 
34463: 
34464:                                                                                     17
34465: HALLITUKSEN TOIMIKAUDELLA
34466: TOTEUTETUT UUDISTUKSET
34467: 
34468: TYÖ ON KÄ YNN/SSÄ
34469: JA TA VOITTEET ALKAVAT TOTEUTUA
34470: 
34471: Hallituksen toimesta on tähän mennessä jo tehty lukuisia uudis-
34472: tuksia, jotka toteuttavat asetettuja tavoitteita.
34473:    Tässä vaiheessa on ensisijaisesti pyritty parantamaan edellytyk-
34474: siä käytännön palvelutuotannolle ja poistamaan toimintaa hait-
34475: taavia byrokraattisia esteitä.
34476:    Uudistukset ovat toistaiseksi koskeneet pääosin hallinnon sisäi-
34477: siä järjestelyjä.
34478:    Kansalaisiin suoraan vaikuttavia uudistuksia ovat muun muas-
34479: sa:
34480:    - virastojen joustavammat aukioloajat. Virasto tai sen osa voi
34481: olla auki normaalia virka-aikaa pitempään. Tämän vuoden alusta
34482: lähtien valtion virastot ja laitokset voivat itse päättää joustavasta
34483: aukiolostaan.
34484:    - lainsäädäntöä alemman asteisten normien karsinta ja sel-
34485: keyttäminen. Virastojen arviolta 8500 normipäätöksestä noin
34486: puolet kumotaan tai uusitaan. Vuonna 1988 kumottiin 1603
34487: normipäätöstä sekä kaikki Valtionrautateiden ja Posti- ja telelai-
34488: toksen normit. Uusittu on 180 normipäätöstä. Oppaiksi ja
34489: tiedotteiksi on muutettu 180 velvoittavaa normia.
34490:    - määräysten julkaiseminen vuoden 1990 alusta alkaen aina
34491: samanaikaisesti molemmilla kotimaisilla kielillä
34492:    - käsittelyaikojen lyhentyminen aloilla, joihin kehittämistoi-
34493: menpiteitä on kohdistettu
34494:    - neuvoa-antava kunnallinen kansanäänestys, jolla lisätään
34495: kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa kunnissa tehtäviin ratkai-
34496: suihin.
34497: 
34498: 
34499: 
34500: 
34501: PALVELU PARANEE
34502: 
34503: Valtiovarainministeriö, sisäasiainministeriö, kuntien keskusjär-
34504: jestöt ja keskeiset työntekijäjärjestöt antoivat keväällä 1988
34505: 
34506:                                                                   19
34507: yhteisen palvelujulistuksen pyrkimyksestään parempaan julkiseen
34508: palveluun.
34509: 
34510: 
34511: 
34512: 
34513: PALVELUJULISTUSTA ON ALETTU TOTEUTTAA. ESIMERKKEJÄ:
34514:      Asiakas saa kotipostistaan moottoriajoneuvojen käyttöönottoon liittyviä kokonaispalveluja.
34515:      Posti hoitaa ajoneuvojen rekisteröinnin sekä yksityiskäytössä olevien henkilöautojen ja
34516:      moottoripyörien liikenne- ja autovakuutukset.
34517:      Henkikirjoitus loppuu. Henkikirjoituslomaketta ei enää lähetetä. 400-vuotinen perinne
34518:      päättyy. Kotipaikka- ja osoitetiedot pidetään tästä lähin ajan tasalla pelkästään muutto- ja
34519:      maastamuuttoilmoituksilla.
34520:      Palvelupisteet City-Job, Hansa-Jobi ja Malmi-Jobi tarjoavat tietoa avoimista työpaikoista
34521:      myös henkilöille, jotka eivät ole kirjoittautuneet työnhakijoiksi. Näissä paikoissa on palveluja
34522:      myös lauantaisin. Vastaavanlaisia pisteitä perustetaan myös työvoimatoimistojen asia-
34523:      kasvastaanottotiloihin sekä korkeakoulujen tiloihin opiskelijoiden työnvälitystä varten.
34524:      Tällainen on jo Helsingin yliopistossa.
34525:      Noin 45 työvoimatoimistossa voi asioida perinteellisen Virastoajan ulkopuolella. Lisäksi on
34526:      vuoden 1989 aikana kokeiltu aukioloaikojen pidennyksiä kahdeksassa sellaisessa työvoima-
34527:      toimistossa, joissa ei ole ollut aikaisemmin virastoajasta poikkeavaa aukioloaikaa. Kokeilus-
34528:      sa pyritään tavoittamaan työssäkäyviä tai kokopäiväisesti opiskelevia.
34529:      Seitsemässä kokeilutyövoimatoimistossa työttömän työnhakijan ei tarvitse käydä määrä-
34530:      ajoin ilmoittautumassa uusiakseen työnhakemuksensa voimassaolon, vaan hänet kutsutaan
34531:      asioimaan toimistoon silloin, kun hänelle on työtä tai koulutusta tarjolla.
34532:      TV-luvan voi hankkia, muuttaa, siirtää ja irtisanoa puhelimitse, eikä tarvitse enää asioida
34533:      henkilökohtaisesti postissa. Satelliittivastaanottimille ei enää tarvitse maksullisia lupia.
34534:      Koko maan osoitetietoja voi tiedustella maksullisista palvelunumeroista.
34535:      Info-pisteitä ja katutason palvelupisteitä on useilla hallinnonaloilla.
34536:      Palvelujulistuksen päämäärien toteutumiseen tähtäävää palvelukoulutusta järjestetään yli
34537:      sadassa valtion tai kuntien laitoksessa. Samoin on selvitetty kansalaisten mielipiteitä
34538:      julkisten palvelujen toimivuudesta.
34539:      Kansaneläkelaitos ja Lappeenrannan kaupunki ovat käynnistäneet kokeilun, jossa lakimää-
34540:      räiset toimeentuloturvaan liittyvät etuudet myönnetään samassa palvelupisteessä riippu-
34541:      matta siitä, kumpi näistä tahoista etuuden myöntää. Kokeilun piirissä ovat mm. eläketurvaa
34542:      koskevaa päätöstä odottavat henkilöt, työttömät peruspäivärahan saajat, äitiys- ja sairaus-
34543:      vakuutuksen vähimmäispäivärahan saajat sekä lasten kotihoidon tukea saavat perheet.
34544:      Myös vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kotihoidon tuen, asumistuen, sotilas-
34545:      avustuksen ja opintotuen saajat ovat ryhmiä, joiden "luukutus" vähenee. Kokeilun
34546:      toivotaan antavan viitteitä siihen, miten eri viranomaisten palveluja voidaan tarjota
34547:      yhteisissä palvelupisteissä yleisemminkin.
34548:      Patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisteriosastolla on voitu lyhentää yritysten perus-
34549:      ilmoitusten käsittelyaikoja. Kaikkien ilmoitusten keskimääräinen käsittelyaika oli vuoden
34550:      1988 lopussa noin 8,5 kuukautta ja vuoden 1989 lopussa noin 4,5 kuukautta. Perusilmoitus-
34551:      ten käsittelyssä oli päästy noin kolmeen kuukauteen. Tavoitteena on, että perusilmoitukset
34552:      käsiteltäisiin kahdessa viikossa asian vireilletulosta rekisteröintiin. Viraston organisaatiouu-
34553:      distus tulosyksikköajattelun mukaisesti, päätösvallan siirtäminen rutiini-ilmoitusten käsitte-
34554:      lyssä esittelijäiitä toimistohenkilökunnalle sekä uusien ilmoituslomakkeiden käyttöönotto
34555:      ovat nopeuttaneet käsittelyä.
34556: 
34557: 
34558: 
34559: 
34560: 20
34561:                TOIMENPITEITÄ KUNTIEN ASEMAN VAHVISTAMISEKSI
34562: 
34563:               Kuntien toimintaedellytysten ja aseman kehittämiseksi on
34564:                  -toteutettu ns. pienten valtionosuuksien uudistus kokoamalla
34565:               yhteen 15 erillistä valtionapujärjestelmää
34566:                  - uudistettu sosiaali- ja terveyshallinnon perustamiskustan-
34567:               nushankkeiden valtionosuusjärjestelmä vuoden 1990 tulo- ja
34568:               menoarvion yhteydessä
34569:                  - käynnistetty vapaakuntakokeilu. Vapaakuntia on 56. Hal-
34570:               lintokokeilussa on 197 kuntaa.
34571:                  - karsittu ja selkeytetty normihankkeen yhteydessä kuntiin
34572:               kohdistuvaa norminantoa
34573:                  - annettu toimivaltaa eri hallinnonaloilla valtion viranomai-
34574:               silta kunnille
34575:                  - poistettu velvollisuuksia alistaa kunnallisia päätöksiä valtion
34576:               viranomaisten vahvistettavaksi
34577:                  - tarkistettu valtion ja kuntien välistä työnjakoa myös eräillä
34578:               siirroilla kunnilta valtiolle, milloin se on ollut tehtävien luonteen
34579:               vuoksi tarkoituksenmukaista, kuten työsuojelun valvonnassa
34580: 
34581: TOTEUTETTUJA TEHTÄVIEN JA TOIMIVALLAN SIIRTOJA
34582: Hallituksen toimikaudella on merkittäviä tehtävien ja päätösvallan siirtoja tehty muun muassa
34583: työvoimahallinnossa, maataloushallinnossa, vesi- ja ympäristöhallinnossa, Valtionrautateillä ja
34584: Posti- ja telelaitoksessa. Päätösvallan siirtoja on toteutettu myös koulu- ja korkeakouluhallin-
34585: 
34586: Siirtoja ollaan toteuttamassa myös asunto- ja rakennusasioissa ja työministeriön hallinnon-
34587: alalla.
34588: Eduskunnan käsiteltävänä on hallituksen esitys, joka merkitsee kuntien päätösvallan huomatta-
34589: vaa lisäystä kaava-asioissa sekä tarvittavien rakennuslupien vähenemistä. Tavoitteena on, että
34590: vuoteen 1995 mennessä kunnat tekevät 50 prosenttia kyseisistä kaavapäätöksistä nykyisen 14
34591: prosentin sijasta. Poikkeuslupapäätökset vähenevät nyt yli 8000:sta alle 6000:een vuodessa.
34592: Vapaakuntakokeiluun liittyvä poikkeamisoikeuslaki antaa lisää mahdollisuuksia siirtojen toteut-
34593: tamiseen.
34594: Valtionhallinnon sisällä on parannettu virastojen ja laitosten johtamisedellytyksiä hajauttamaila
34595: laajalti nimitysvaltaa ja oikeuttamaila virastot huomattavasti laajemmin kuin ennen päättämään
34596: omasta sisäisestä organisaatiostaan.
34597: Ministeriöiden ja keskusvirastojen hallintoasetukset on muutettu virkanimitystoimivallan hajaut-
34598: tamiseksi. Tasavallan presidentin nimitettävistä väheni noin 50 virkaa, valtioneuvoston nimitet-
34599: tävistä noin 350 virkaa ja ministeriöiden nimitettävistä kaiken kaikkiaan noin 150 nimitettävää
34600: virkaa.
34601: Useimpien virastojen hallintoasetuksia on muutettu niin, että sisäisestä työjärjestyksestä ja
34602: tarkemmasta organisaatiosta päättäminen on viraston omassa vallassa.
34603: Oikeus tehdä tarkentavia virkaehtosopimuksia on annettu vuoden 1988 alusta voimaan tulleen
34604: lainsäädännön perusteella 53:11e hallinnonalan neuvotteluviranomaiselle. Sellaisiksi on määrätty
34605: kaikki ministeriöt ja keskusvirastot sekä muutamat muut suuret tai erityisluonteiset virastot.
34606: Lisäksi joillekin virastoille on annettu valtuuksia tarkentavien virkaehtosopimusten solmimiseen
34607: eräissä erikoiskysymyksissä.
34608: 
34609: 
34610: 
34611: 
34612:                                                                                               21
34613:    - edistetty kuntien ja valtion yhteistyötä tietotekniikan käyt-
34614: töönotossa.
34615:    Vapaakuntakokeilun myötä on tehostettu kuntien organisaa-
34616: tiota ja toimintatapaa palveluajattelun mukaiseksi. Eräissä kun-
34617: nissa on otettu käyttöön uusia kansalaisten vaikuttamismuotoja.
34618: 
34619: 
34620: 
34621: 
34622: PÄÄTOSVALTAA SIIRRETTY OIKEALLE TASOLLE
34623: JA VASTUUSUHTEITA SELKEYTETTY
34624: 
34625: Tehtävien, toimivallan ja vastuun siirto alemmille portaille on jo
34626: pitkään ollut kehittämislinjana useilla hallinnonhaaroilla.
34627:    Siirtoja on toteutettu erityisesti sosiaali- ja terveyshallinnossa,
34628: kaavoitus- ja rakennustoiminnassa, asuntoasioissa, kouluhallin-
34629: nossa sekä muun muassa tie- ja vesirakennuslaitoksessa. Hallitus
34630: on jatkanut näitä toimenpiteitä. Keskityksen purkaminen on
34631: lähtenyt liikkeelle useimmilla hallinnonaloilla.
34632:    Valtioneuvoston yleisistunnon toimenkuvaa on kehitetty. Asi-
34633: oiden määrä on pudotettu 5000 vuosittaisesta päätöksestä noin
34634: neljään tuhanteen. Yksittäisten päätösten määrää on toisin sa-
34635: noen vähennetty 20 prosentilla. Yleisistunnon asiamäärää on
34636: tarkoitus edelleen supistaa.
34637: 
34638: 
34639: LIIKELAITOSUUDISTUKSEN OLENNAINEN SISÄLTÖ
34640: Liikelaitosuudistus rakentuu liiketaloudellisten periaatteiden toteuttamiselle valtion laitosten
34641: toiminnassa. Valtion liikelaitokset myyvät tuotteita ja palveluja markkinoilla toimien kilpailuti-
34642: lanteessa.
34643: Liikelaitosuudistuksen olennainen merkitys on liikelaitosten oman toiminnallisen, taloudellisen
34644: ja organisatorisen vastuun toteuttaminen ja niiden ohjauksen muuttaminen tulosohjaukseksi.
34645: Eduskunnan ja valtioneuvoston määrittelemien palvelu- ja tulostavoitteiden puitteissa liikelai-
34646: toksella on toimintavapaus päättää sisäisistä tulostavoitteistaan.
34647: Liikelaitokset käyttävät tulojaan menojensa maksamiseen ja investointiensa rahoittamiseen.
34648: Niiden käyttötalous on kokonaan valtion tulo- ja menoarvion ulkopuolella.
34649: Tulorahoituksen .lisäksi liikelaitoksen rahoituslähteinä ovat lainat valtiolta tai rahalaitoksilta,
34650: pääoman korotukset sekä erityistapauksissa valtion tulo- ja menoarviosta saatavat korvaukset
34651: liiketaloudellisesti kannattamattomien, mutta yhteiskunnallisesti merkittävien palvelutehtävien
34652: hoitamisesta.
34653: Liikelaitoksen toiminnan tuloksellisuudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta vastaavat liikelaitok-
34654: sen hallitus sekä toimitusjohtaja. Liikelaitoksen toiminnan organisointi kuuluu laitokselle
34655: itselleen.
34656: Liikelaitoslain mukaisten liikelaitosten organisaatio tarjoaa aiempaa joustavammat ja yritysmäi-
34657: semmät toimintaedellytykset. Samalla kuitenkin turvataan näiden laitosten tehtävänä olevien
34658: yhteiskunnallisten palveluiden tasapuolinen hoitaminen.
34659: 
34660: 
34661: 
34662: 22
34663: LIIKELAITOSUUDISTUKSELLA
34664: PAREMPAA PALVELUA JA TUOTTAVUUTTA
34665: 
34666: Laajuudeltaan toistaiseksi merkittävin hallituksen tavoitteita to-
34667: teuttava uudistus on ollut valtion liikelaitoslain mukaisten liike-
34668: laitosten perustaminen. Vuoden 1990 alusta toimii liikelaitoksissa
34669: noin 32 prosenttia valtion koko henkilöstöstä.
34670:    Ensimmäiset liikelaitokset Valtion painatuskeskus, Valtion ra-
34671: vitsemiskeskus ja Valtion tietokonekeskus aloittivat vuoden 1989
34672: alusta. Uudistuksen toisessa vaiheessa vuoden 1990 alusta Posti-
34673: ja telelaitos, Valtionrautatiet sekä Karttakeskus ovat muuttuneet
34674: uusimuotoisiksi liikelaitoksiksi.
34675: 
34676: 
34677: 
34678: 
34679: TULOKSIA MYÖS HALLINTOVIRASTOILTA
34680: JA PALVELULAITOKSIL TA
34681: 
34682: Tulosohjauksen periaatteiden soveltamista myös muihin virastoi-
34683: hin ja laitoksiin kuin liikelaitoksiin on alettu kokeilla. Vuoden
34684: 1990 alusta ovat kokeiluvirastoina tullilaitos, tielaitos sekä pa-
34685: tentti- ja rekisterihallitus.
34686:    Hallituksen tarkoituksena on laajentaa kokeilua vuonna 1991
34687: työministeriöön, asuntohallitukseen, maatilahallitukseen, maan-
34688: mittaushallitukseen, Keski-Suomen lääninhallitukseen, valtio-
34689: konttoriin, Valtion teknilliseen tutkimuskeskukseen ja merenkul-
34690: kuhallitukseen.
34691:    Talouden ohjauksen kehittämiselle on luotu pohjaa tarkista-
34692: maHa budjettilainsäädäntöä vuonna 1988. Valtion tulo- ja meno-
34693: arvion rakennetta on selkeytetty vuoden 1989 alusta ja sovelta-
34694: mismenettelyä edelleen kevennetty saman vuoden puolivälistä
34695: alkaen.
34696:    Raskaaksi käynyttä sektorisuunnitelmien järjestelmää on ryh-
34697: dytty keventämään. Tähän mennessä on:
34698:    - kunnallista kuluttajaneuvontaa koskeva lakisääteinen suun-
34699: nittelumenettely lakkautettu
34700:    - palo- ja pelastustoimen valtakunnallinen 5-vuotinen yleis-
34701: suunnitelma lakkautettu ja muutettu osaksi yleistä asukaslukupe-
34702: rusteista valtionosuusjärjestelmää
34703:    - sähköhuollon suunnittelumenettely ja ympäristönsuojelun
34704: suunnittelujärjestelmä uudistettu
34705:    - koulutuksen ja korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuksen
34706: suunnittelujärjestelmä uudistettu ja yhtenäistetty.
34707: 
34708:                                                                 23
34709: MAHDOLLISUUDET
34710: ALUEELLISEEN YHTEENSOVITUKSEEN
34711: 
34712: Kokeiluvaiheen jälkeen on vuoden 1989 alusta lääninneuvottelu-
34713: kunnat perustettu kaikkiin lääneihin. Samalla on pääsääntöisesti
34714: lakkautettu lääninhallitusten yhteydessä toimineet muut neuvot-
34715: telu-, lauta- ja toimikunnat.
34716:    Valtion toiminnan aluejakojen yhtenäistämistä varten on pe-
34717: rustettu neuvottelukunta.
34718:    Kuntainliittohallintoa on koottu muodostamaila yhtenäiset eri-
34719: koissairaanhoitopiirit.
34720:    Maakuntaliiton ja seutukaavaliiton yhdistämisen mahdollistava
34721: lainsäädäntö on voimassa helmikuusta 1990. Uuden maakunnalli-
34722: sen kuntainliiton perustehtävänä on alueensa kuntien yhteinen
34723: edunvalvonta, kehitysstrategian luominen ja maankäytön suun-
34724: nittelu.
34725: 
34726: 
34727: 
34728: 
34729: HALLITUKSEN TOTEUTTAMIA ORGANISAATIOMUUTOKSIA
34730:      Kuntien työsuojelutarkastus siirretty valtiolle
34731:      Rakennussuojeluasiat siirretty ympäristöhallintoon
34732:      Merenkulkuhallinto siirretty liikenneministeriön toimialalle ja samalla muutenkin uudistettu
34733:      llmailuhallinnosta tehty budjettisidonnainen liikelaitos
34734:      Vientitakuulaitos ja valtion takauslaitos yhdistetty Valtiontakuukeskukseksi
34735:      Telehallintokeskus perustettu
34736:      Työministeriö perustettu
34737:      Kilpailuhallinto uudistettu
34738:      Liikevaihtoverohallinto yhdistetty lääninverovirastoihin
34739:      Maatilahallitusta, maatalouspiirejä ja maatalouden tarkastuslaitosten hallintoa uudistettu
34740:      Maataloushallinnon tutkimusyksiköitä ja neuvontaa koottu yhteen
34741:      Ajoneuvojen ja ajokorttien rekisteröintijärjestelmä uudistettu
34742:      Lääninoikeuksista muodostettu itsenäiset hallintotuomioistuimet
34743:      Ministeriöiden organisaatiouudistuksia (liikenneministeriö, sisäasiainministeriö, opetusmi-
34744:      nisteriö, kauppa- ja teollisuusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö)
34745:      Valtion taloudellinen tutkimuskeskus perustetaan 1990
34746:      Valtion taidemuseo perustetaan 1990 (Suomen taideakatemian säätiön yksiköt valtiolle)
34747:      Kuluttaja-asioiden ja elintarvikevalvonnan organisaatio uudistetaan 1990
34748: 
34749: 
34750: 
34751: 
34752: 24
34753:                ORGANISAATIOTA ON TEHOSTETTU
34754: 
34755:                Valtionhallinnon organisaatiorakenteita on uudistettu tehtävien,
34756:                teknologian ja toimintaympäristön muuttuessa. Muutoksilla on
34757:                pyritty tehtävien hoidon parantamiseen ja tuottavuuden kohotta-
34758:                miseen.
34759:                  Esimerkiksi puolustushallinnossa on toteutettu 1980-luvun lo-
34760:                pulla maavoimien uudelleenjärjestely. Se merkitsi noin 1500
34761:                tehtävän uudelleenkohdentamista, neljän joukko-osaston lak-
34762:                kauttamista sekä itsenäisten hallinnollisten yksiköiden vähentä-
34763:                mistä kolmanneksella.
34764: 
34765: 
34766: 
34767: 
34768:                VALTION HENKILÖSTÖHALLINTOA JÄRKEISTETTY
34769: 
34770:                Virkamiehiä ja virkamiesasemaa koskevia säännöksiä ja menette-
34771:                lytapoja on yksinkertaistettu, valtion henkilöstövoimavarojen
34772:                käyttö on tehty aiempaa joustavammaksi sekä hajautettu palve-
34773:                lussuhteen ehdoista sopimista.
34774: 
34775: 
34776: 
34777: 
34778: HALLITUKSEN TOTEUTTAMIA HENKILÖSTÖHALLINNON UUDISTUKSIA:
34779:     palvelussuhdelajien (virkasuhde ja työsuhde) käyttöä on yhdenmukaistettu
34780:     virastot voivat tehdä tarkentavia virkaehtosopimuksia palkkausten tarkistamiseksi
34781: -   virkapalkkoja voidaan maksaa toimintamenomomenteilta kokeilun piiriin kuuluvissa viras-
34782:     toissa
34783: -   selvitysten perusteella on parannettu valtion ja yksityisen sektorin palkkauksen vastaavuut-
34784:     ta
34785: -   tulospalkkausta on kokeiltu neljässä virastossa ja kaikissa liikelaitoksissa; kokeilu laajenee
34786:     harkinnanvaraisuutta henkilökohtaisessa palkkauksessa on ryhdytty lisäämään
34787:     virkojen perustamis- ja lakkauttamis- sekä järjestelytoimivaltaa siirretty liikelaitoksille sekä
34788:     korkeakouluille ja eräille koulutus-, tutkimus- ja valvontalaitoksille
34789:     nimitystoimivaltaa on annettu enemmän virastoille ja laitoksille itselleen
34790:     virastojen ja niiden henkilöstön välinen yhteistoiminta on saatettu lakisääteiselle pohjalle,
34791:     jota virastokohtaisin sopimuksin sovelletaan.
34792: 
34793: 
34794: 
34795: 
34796:                                                                                                  25
34797: TIETOHALLINTOA KEHITETTY
34798: 
34799: Julkisen hallinnon tietotekniikan käytön ja muun tietohallinnon
34800: kehittämiseen on panostettu. Valtionhallinnon tietotekniikan
34801: käytöstä aiheutuneet menot ovat kasvaneet vuosittain keskimää-
34802: rin noin 20 prosenttia ja saavuttaneet eurooppalaisen tason.
34803:    Vuoden 1988 lopulla menot olivat 1500 milj. markkaa eli
34804: runsas prosentti tulo- ja menoarvion loppusummasta. Valtionhal-
34805: linnon automaattisen tietojenkäsittelyn laitekanta on kolmessa
34806: vuodessa yli kolminkertaistunut.
34807:    Virastokohtaisen tietotekniikan soveltamisen lisäksi on erityi-
34808: sesti kehitetty tietotekniikan yhteensopivuutta, sisäistä arkkiteh-
34809: tuuria ja tietoverkkoja, tietosuojaa ja -turvaa sekä organisatori-
34810: sia ja henkilöstön valmiuksia.
34811:    Valtion tietohallinnosta annettiin asetus vuonna 1988 ja valtio-
34812: neuvosto päätti tietohallinnon kehittämisen tavoitteista, pääperi-
34813: aatteista ·ja toimenpiteistä. Valtionhallinnon ja kunnallishallin-
34814: non tietotekniikkayhteistyötä on parannettu samoin 1988 anne-
34815: tulla asetuksella, joka koskee julkisen hallinnon tietohallinnon
34816: neuvottelukuntaa.
34817:    Liikenneministeriö käynnisti huhtikuussa 1988 projektin ''ylei-
34818: nen tietoverkko ja kansalaisen tietoasema". Lähinnä tieteellistä
34819: tutkimusta varten hankittiin maamme ensimmäinen supertietoko-
34820: ne vuoden 1989 alussa. Sopimus valtioneuvoston tietoverkon
34821: perustamisesta on tehty 1989.
34822: 
34823: 
34824: 
34825: 
34826: 26
34827: MENEILLÄÄN OLEVAT HANKKEET-
34828: 
34829: 
34830: HALLINTOA UUDISTETAAN KAUTTAALTAAN
34831: 
34832: Kunnat vastaavat itsensä kehittämisestä. Hallinnonalaa johtava
34833: ministeriö ja sen alaiset hallintoyksiköt tukevat kunnan erityistoi-
34834: miatao kehittämistä sekä seuraavat ja arvioivat toiminnan tulok-
34835: sellisuutta.
34836:    Valtionhallinnon kehittämisestä on vastuussa jokainen virasto,
34837: laitos ja toimintayksikkö omalta osaltaan.
34838:    Hallitus tukee kaikin keinoin kuntien, virastojen ja laitosten
34839: omaehtoisia uudistuspyrkimyksiä. Meneillään on myös laaja
34840: kehittämistyö, jossa uudistetaan hallinnon yleiset toiminta- ja
34841: ohjausjärjestelmät.
34842: 
34843: 
34844: 
34845: 
34846: MERKITTÄVIMMÄT LAAJA VAIKUTTEISET PROJEKTIT
34847: 
34848: Hallituksen asettamien tavoitteiden toteuttamiseksi toimii asian-
34849: omaisten ministeriöiden ja virastojen johdolla lukuisia kehittä-
34850: mishankkeita.
34851:   Palvelujen parantamiseen pyritään
34852:    - etsimällä palveluun soveltuvia organisointi-, toiminta- ja
34853: ohjausmalleja
34854:    - parantamalla asiakaspalvelua yhden luukun periaatteella
34855:    - aukioloaikojen joustavoittamisella
34856:    - hallinto- ja muutoksenhakumenettelyn yksinkertaistamisella
34857:    - lupa- ja alistusmenettelyjen karsinnalla
34858:    - tietotekniikan käytöllä.
34859:   Kuntien aseman vahvistamiseen tähtäävät erityisesti
34860:    - rahoitusuudistus eli valtionosuusjärjestelmiin kohdistuva
34861: uudistustyö
34862:    - itsehallintoprojekti ja vapaakuntakokeilu
34863:    - normihanke.
34864:    Tulosohjauksen kehittämiseksi uudistetaan talouden ohjauksen
34865: järjestelmiä. Siihen liittyvät:
34866:    - vuotuisen budjetoinnin ja keskipitkän aikavälin toiminta- ja
34867: taloussuunnittelun uudistaminen
34868:    - tulosjohtamisen soveltaminen hallintoyksiköissä
34869:    - liikelaitosuudistuksen jatkaminen.
34870: 
34871:                                                                  27
34872: PALVELUHANKE
34873: 
34874: Palvelujen kehittämistyötä varten hallitus on käynnistänyt hank-
34875: keen, jonka seurannassa ovat mukana kunnat ja työntekijäjärjes-
34876: töt.
34877:    Palvelujen kehittämistyön lähtökohtana ovat ne tilanteet, jois-
34878: sa kansalainen kohtaa julkisen palvelun ja hallinnon. Keskeisiä
34879: kysymyksiä ovat tällöin:
34880:    - palvelun saavutettavuus ajallisesti ja paikallisesti
34881:    - mahdollisuus saada tietoa ja päätöksiä joustavasti ja no-
34882: peasti
34883:    - kansalaisen hyvä kohtelu palvelupisteessä
34884:    - kansalaisen mahdollisuus vaikuttaa palvelutapahtumaan.
34885:    Toisena perusajatuksena palveluhankkeessa on koko hallinnon
34886: näkeminen kansalaisen palvelunaja hallinnon toiminnan kehittä-
34887: minen, joka lähtee asiakaspalvelutilanteista.
34888:    Palveluhankkeessa pyritään etsimään käytännön toimintamal-
34889: leja palvelujen parantamiseksi. Se tehdään muun muassa osoitta-
34890: malla esimerkkejä ja käynnistämällä kokeiluja. Hyväksi havaittu-
34891: ja toimintamalleja otetaan yleiseen käyttöön.
34892:    Työn kestäessä poistetaan hyvän palvelun esteitä välittömästi
34893: sikäli kuin se on mahdollista neuvotteluteitse ja muuttamalla
34894: hallintokäytäntöä. Hankkeen tuloksena on myös ehdotuksia
34895: ohjausjärjestelmien tasolla toteutettaviksi muutoksiksi.
34896:    Palveluyksiköihin kohdistuvaa ohjausta selkeytetään. Palvelu-
34897: yksiköille myös etsitään organisaatio- ja toimintamuotoja, joiden
34898: avulla palveluja voidaan tuottaa nykyistä joustavammin ja no-
34899: 
34900: 
34901: 
34902:  PALVELUHANKKEEN PÄÄVAIHEET
34903: 
34904:         1989             1990              1991                   1992
34905: 
34906:      Esimerkki-
34907:      virastojen
34908:      toiminnan
34909:      kuvaaminen
34910: 
34911:                                      Kokeilut,
34912:                                      kehittämisaNiot
34913:                                      välittömät
34914:                                      parantamistoimet
34915: 
34916:                                                         Muutokset
34917:                                                         ohjausjärjestelmissä
34918: 
34919: 
34920: 
34921: 
34922: 28
34923: peammin ja niin, että palvelut vastaavat asiakkaiden muuttuvia
34924: tarpeita. Samoin selvitetään tietotekniikan tarjoamia mahdolli-
34925: suuksia.
34926:    Osana palveluhanketta selvitetään, miten voidaan mahdollisim-
34927: man monia palveluja tarjota samassa palvelupisteessä (ns. yhden
34928: luukun periaate). Viranomaiset hankkivat toisiltaan tarpeelliset
34929: tiedot niin, että asiakasta ei vaivata turhaan.
34930:    Aukioloaikoja järjestetään asiakkaille sopiviksi. Hakemus-
34931: menettelyjä ja kansalaisten asiointia virastoissa on tarkoitus
34932: muutenkin helpottaa.
34933: 
34934: 
34935: 
34936: 
34937: VEROTUSMENETTELYN JA MUUTOKSENHAKU-
34938: JÄRJESTELMÄN YKSINKERTAISTAMINEN
34939: 
34940: Välittömän verotuksen toimittamisessa on viime vuosina eräissä
34941: verotoimistoissa kokeiltu menettelyä, jossa veroliput ja -selvityk-
34942: set on lähetetty verovelvollisille hyvissä ajoin ennen verotusme-
34943: nettelyn päättymistä lokakuun lopussa. Verotuspäätöstä on näis-
34944: sä tapauksissa voitu muuttaa joustavasti ennen varsinaisten
34945: oikaisu- ja muutoksenhakukeinojen käyttöönottoa. Saatavien
34946: kokemusten perusteella on tarkoitus jatkaa verotusmenettelyn
34947: kehittämistä siten, että tarve varsinaiseen valitusmenettelyyn
34948: vähenee.
34949:    Välittömän verotuksen muutoksenhakujärjestelmälle on omi-
34950: naista oikaisukeinojen rinnakkaisuus ja osin päällekkäisyys sekä
34951: tästä johtuva järjestelmän epäselvyys. Järjestelmän uudistaminen
34952: edellyttää yhtenäistä suunnittelua. Oikeusministeriö on asettanut
34953: toimikunnan, jonka tehtävänä on kehittää verotuksen oikaisu- ja
34954: muutoksenhakujärjestelmää.
34955:    Tavoitteena on, että verotuksessa syntyvät virheet voidaan
34956: korjata mahdollisimman aikaisessa menettelyn vaiheessa. Oi-
34957: kaisu- ja muutoksenhakujärjestelmän tulisi muutoinkin olla sel-
34958: keä ja tehokas.
34959:    Toimikunnan on selvitettävä mahdollisuudet yhdistää nykyinen
34960: veronoikaisu ja tutkijalautakuntamenettely kehittämällä veronoi-
34961: kaisujärjestelmää. Samalla on selvitettävä oikaisujärjestelmän
34962: suhde lääninoikeuteen tehtävään muutoksenhakuun siinä tarkoi-
34963: tuksessa, että menettelyn eri osat muodostaisivat toimivan koko-
34964: naisuuden. Välittömän verotuksen alueella on siten pyrittävä
34965: siihen, että kansalaisten mahdollisuudet saada virheellisenä pitä-
34966: määnsä verotukseen nopea selvitys paranevat ja toisaalta varsi-
34967: naisen valitusmenettelyn tulee taata viivytyksettä ensi asteen
34968: päätös asiassa.
34969: 
34970:                                                                 29
34971:   Yksi mahdollisuus olisi kehittää järjestelmää verohallinnon
34972: lautakuntatoimikunnan (komiteanmietintö 1984:28) ehdotuksen
34973: mukaisesti niin, että lääninoikeuteen voitaisiin valittaa vasta
34974: verolautakunnan veronoikaisupäätöksestä, jolloin tutkijalauta-
34975: kuntamenettelystä luovuttaisiin. Ennen valittamista lääninoi-
34976: keuteen tehtäisiin veronoikaisuvaatimus, johon annettaisiin sel-
34977: keästi perusteltu ja valitusosoituksena varustettu päätös. Tästä
34978: päätöksestä voitaisiin tehdä valitus lääninoikeuteen.
34979:   Toimikunnan tehtävänä on myös selvittää muutoksenhakua
34980: korkeimpaan hallinto-oikeuteen säätelevän valituslupajärjestel-
34981: män uudistamistarpeet. Toimikunnan tulee niin ikään selvittää,
34982: miten liikevaihtoverotuksen, tulliverotuksen ja muun välillisen
34983: verotuksen alalla oikaisu- ja muutoksenhakujärjestelmää voidaan
34984: kehittää.
34985: 
34986: 
34987: 
34988: 
34989: OIKEUSLAITOKSEN PALVELU PARANEE
34990: Oikeusministeriössä on valmisteilla laaja ja perusteellinen alioikeusuudistus. Ensimmäisenä
34991: vaiheena on toteutettu hakemusasioiden käsittelyn uudistaminen. Seuraavaksi saataneen
34992: voimaan riita- ja rikosasioiden käsittelyn uudistus vuonna 1993.
34993: Uudistusten odotetaan tehostavan tuomioistuinten toimintaa ja helpottavan kansalaisten
34994: asiointia niissä.
34995: Myös hovioikeusmenettelyn uudistaminen on aloitettu. Siinäkin tavoitteena on menettelyn
34996: nopeuttaminen ja kansalaisten oikeusturvan parantaminen. Kuluvan vuoden aikana aloitetaan
34997: menettelyuudistus rikosasioissa.
34998: Yhden luukun periaatteen merkittävä toteutus on kiinteistötietojärjestelmä. Se on jo käytössä
34999: eräissä tuomiokunnissa. Koko maan arvioidaan olevan järjestelmän piirissä 1995.
35000: 
35001: 
35002: 
35003: 30
35004: LUPAHANKE
35005: 
35006: Yksityisiltä henkilöiitä ja yhteisöiltä vaadittavia (hallinnollisia)
35007: lupia karsitaan ja lupamenettelyjä yksinkertaistetaan. Luvanhaki-
35008: joiden asiointia helpotetaan myös yhden luukun periaatteella.
35009: Hallitus on käynnistänyt tästä hankkeen kaikilla hallinnonaloilla.
35010:    Tavoitteena on uudistaa ja keventää lupahallintoa olennaisesti
35011: ja nopeuttaa lupa-asioiden käsittelyä valtioneuvoston päättämien
35012: periaatteiden mukaisesti vuoden 1992 loppuun mennessä.
35013:    Lupajärjestelmiä on tarkoitus purkaa etenkin monilla elinkei-
35014: notoiminnan aloilla, joiden valvonta ilman luvanvaraisuuttakin
35015: on riittävää. Lupajärjestelmien purkaminen luo myös edellytyk-
35016: set kilpailun tehostamiselle. Eräillä hallinnonaloilla lupamenette-
35017: lyjä on jo kevennetty, minkä lisäksi muun muassa seuraavia
35018: lupajärjestelmiä ehdotetaan uudistettavaksi.
35019:    Majoitus- ja ravitsemusliiketoiminnan luvanvaraisuudesta voi-
35020: daan luopua siirtymällä ilmoitusmenettelyyn. Lupamenettelyn ja
35021: eräiden rajoitusten poistaminen vapauttaisi kyseistä elinkeinotoi-
35022: mintaa ja lisäisi kilpailua sekä keventäisi huomattavasti läänin-
35023: hallitusten työmäärää. Näitä koskeva asetuksen muutos annetaan
35024: kuluvan vuoden aikana.
35025:    Tavaraliikenteen säännöstelyä vapautetaan siirtymällä tarve-
35026: harkintaisesta soveltuvuuteen perustuvaan lupajärjestelmään. Lu-
35027: van saamisen edellytyksinä olisivat hakijan maine, ammattitaito
35028: ja vakavaraisuus. Hallituksen esitys tavaraliikennelaiksi on an-
35029: nettu eduskunnalle.
35030:    Osto- ja myynti-, antiikki- sekä romuliikkeitä koskevat lupa-
35031: järjestelmät voidaan vanhentuneina kumota kokonaisuudessaan.
35032: Myös kulkukauppaan vaadittavista luvista voidaan luopua. Haja-
35033: asutusalueiden palvelut (kiertomyymäläkauppa) voidaan turvata
35034: tukisäännöstöä kehittämällä.
35035:    Lääninhallitusten ja poliisipiirien lupahallinnon keventäminen
35036: on käynnistetty tavoitteena vaadittavien lupien huomattava vä-
35037: hentäminen, minkä yhteydessä selvitetään myös huvi-, rahanke-
35038: räys- ja arpajaislupien tarpeellisuutta. Kevätistuntokaudella edus-
35039: kunnalle annettavan ulkomaalaislain kokonaisuudistuksen yhtey-
35040:  dessä nopeutetaan ja yksinkertaistetaan lupa-asioiden käsittelyä.
35041:  Luvat myönnettäisiin entistä pitemmiksi ajoiksi ja jatkolupien
35042: myöntäminen siirrettäisiin paikallisviranomaisille. Vireillä olevan
35043: ampuma-aselainsäädännön kokonaisuudistuksen yhteydessä on
35044: tarkoitus luopua ns. kaksilupajärjestelmästä (hankkimislupa-
35045: hallussapitolupa).
35046:    Ympäristölupajärjestelmiä uudistetaan ympäristölupakomitean
35047: esittämällä tavalla. Eräiden ympäristölupa-, ilmoitus- ja suunni-
35048: telma-asioiden käsittelyä yksinkertaistetaan ja nopeutetaan yhdis-
35049: 
35050:                                                                  31
35051: tämällä ne yhdeksi luvaksi. Tavoitteena on antaa asiaa koskeva
35052: hallituksen esitys keväällä 1990.
35053:    Eduskunnan jo hyväksymä rakennuslain muutos ja eduskun-
35054: nassa käsiteltävänä oleva hallituksen esitys uudistavat rakennus-
35055: lupa- ja poikkeuslupamenettelyä lupahankkeen periaatteiden mu-
35056: kaisesti. Niin ikään eduskunnan käsiteltävänä olevassa metsästys-
35057: lain kokonaisuudistuksessa on kiinnitetty huomiota lupa-asioiden
35058: vähentämiseen ja keventämiseen. Muun muassa hirvenmetsästys-
35059: lupien myöntäminen siirrettäisiin lääninhallituksilta riistanhoito-
35060: piireille.
35061: 
35062: 
35063: 
35064: 
35065:  LUPAHANKKEEN AIKATAULU
35066: 
35067:  1989                           1990                 1991               1992
35068:                         1
35069:                         1           ••
35070: 
35071:      Lupamenettelyjan ja niiden uudistami&-
35072:      mahdolllsuuksien kartoitus
35073: 
35074: 
35075:                         1
35076: 
35077: 
35078:                      Lupamenettelyjan karsinta ja yksinkertaistaminen
35079:                         1                     1                   1
35080: 
35081: 
35082: 
35083: 
35084: 32
35085:             VALTION JA KUNTIEN VÄLISEN
35086:             KUSTANNUSTENJAON UUDISTAMINEN
35087: 
35088:             Hallituksen asettama selvitysmies on laatinut ehdotuksen opetus-
35089:             toimen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kuntien ja kuntainliit-
35090:             tojen valtionosuus- ja -avustusjärjestelmän uudistuksesta. Asiaa
35091:             on valmisteltu myös opetusministeriössä ja sosiaali- ja terveysmi-
35092:             nisteriössä. Valmistelun tulokset on tarkoitus yhteensovittaa.
35093:                Valtionosuuksien ja -avustuksien tulisi määräytyä mahdolli-
35094:             suuksien mukaan laskennallisin perustein. Tavoitteena on lisätä
35095:             oleellisesti kuntien omaa päätösvaltaa palvelujen järjestämisessä
35096:             ja keventää valtionapuhallintoa.
35097:                Perustamiskustannushankkeiden valtionosuusuudistuksen tar-
35098:             koituksena on, että kuntien rakennushankkeita käsitellään val-
35099:             tion viranomaisissa nykyisen 5-7 kertaisen käsittelyn asemesta
35100:             vain yhden kerran, että käsittely yleensä tapahtuu aluehallinnossa
35101:             ja että menettely muutenkin huomattavasti yksinkertaistuu. Uu-
35102:             distuksen ensimmäinen vaihe on toteutettu sosiaali- ja terveyshal-
35103:             linnossa vuonna 1990.
35104:                Hallituksen tarkoituksena on antaa eduskunnalle esitykset
35105:             sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen
35106:             valtionosuusjärjestelmien uudistamisesta.
35107: 
35108: 
35109: 
35110: 
35111: RAHOITUSUUDISTUKSEN TAVOITEAIKATAULU
35112: 
35113:                     1989                  1990                1991-1993
35114:         1
35115:  Pienten
35116:  valtionosuuksien
35117:  uudistus
35118: 
35119:                            Ehdotukset
35120:                            valmistuneet
35121: 
35122:                                                  Ehdotukset
35123:                                                  yhteensovitetaan
35124: 
35125:                                                                     Uudistus
35126:                                                                     voimaan
35127: 
35128: 
35129: 
35130: 
35131:                                                                                33
35132: ITSEHALLINTOPROJEKTI JA VAPAAKUNTAKOKEILU
35133: 
35134: Hallitus on vuonna 1988 asettanut kuntien itsehallinnon vahvista-
35135: miseen tähtäävän kehittämis- ja kokeiluprojektin.
35136:    Projektia varten on annettu laki vapaakuntakokeilusta ja laki
35137: vapaakuntien oikeudesta poiketa eräistä säännöksistä ja mää-
35138: räyksistä. Vapaakunnat saavat oikeuden poiketa myös valtion-
35139: osuussäännöksistä. Tätä koskevat säännökset tulivat voimaan
35140: kuluvan vuoden tammikuussa.
35141:    Vapaakunnat voivat hakea:
35142:    - oikeutta ratkaista asian, joka säännösten ja määräysten
35143: mukaan kuuluu valtion viranomaisten ratkaistavaksi
35144:    - oikeutta poiketa hallinnon ja toiminnan järjestämistapaa
35145: koskevista säännöksistä ja määräyksistä
35146:    - oikeutta poiketa menettelytapaa (kunnan sisäinen, kunnan
35147: ja valtion välinen) koskevista säännöksistä
35148:    - vapautusta valtionosuussäännöksistä.
35149:    Hallituksen tarkoituksena on ryhtyä toimenpiteisiin vapaakun-
35150: takokeilussa mukana olevien kuntien poikkeamisoikeuksien lisää-
35151: miseksi. Tavoitteena on kaikkien kuntien osalta purkaa tuloksel-
35152: lisuuden kannalta tarpeetonta sääntelyä.
35153:    Vapaakunniksi on otettu 56 kuntaa. Varsinaisten vapaakuntien
35154: lisäksi kaikki kunnat voivat kokeilla hallintonsa uudelleenjärjes-
35155: tämistä. Hallintokokeilussa on tällä hetkellä mukana 197 kuntaa.
35156:    Kokeilun tavoitteena on kuntien itsehallinnollisen aseman vah-
35157: vistaminen, kuntien hallinnon ja palvelujen kehittäminen, voima-
35158: varojen käytön tehostaminen sekä kansanvaltaisen päätöksenteon
35159: ja kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien lisääminen.
35160: 
35161: 
35162: 
35163:  ITSEHALLINTOPROJEKTIN JA VAPAAKUNTAKOKEILUN AIKATAULU
35164: 
35165:                 -1990                   1991                 1992         1993-
35166:           1
35167: 
35168:      Projektin asettaminen ja
35169:      kokeilun käynnistäminen
35170: 
35171:                            Lainsäädännön ja hallinnon wdistus
35172:                                 1                    1
35173:                            valtionosuussäännökset mukac:~n kokeilvun
35174: 
35175:                                                                        KokeHun
35176:                                                                        tulosten
35177:                                                                        arviointi ja
35178:                                                                        jatkotoimet
35179: 
35180: 
35181: 
35182: 34
35183:            NORMIHANKE
35184: 
35185:           Normiuudistuksen toimeenpanoa varten hallitus on perustanut
35186:           normihankkeen.
35187:             Normien selvitys- ja uudistamistyöllä pyritään:
35188:              - vähentämään hallintoviranomaisten norminantoa ja anta-
35189:           maan nykyistä enemmän harkintavaltaa kunnille ja muille palve-
35190:           luja tuottaville yksiköille tai lainsäädännön täytäntöönpanosta
35191:           muuten huolehtiville paikallis- ja aluehallinnon viranomaisille
35192:             - varmistamaan hallintoviranomaisten norminannon lailli-
35193:           suus, kansanvaltainen ohjaus ja valvottavuus
35194:              - selkeyttämään norminantojärjestelmää sekä rationalisoi-
35195:           maan, joustavoittamaan ja tehostamaan hallinnon toimintaa.
35196:             Normihankkeessa on erityisesti kiinnitetty huomiota kunnallis-
35197:           hallintoon kohdistuvan norminannon rajoittamiseen ja täsmentä-
35198:           miseen. Kuntiin kohdistuvaan norminantoon tarvitaan vuoden
35199:           1990 alusta voimaan tulevan normilain mukaan yksilöity lainta-
35200:           soinen valtuutus.
35201: 
35202: 
35203: 
35204: 
35205: NORMIHANKKEEN ETENEMINEN
35206: 
35207: 1984-87                   1988-90                    1991-96
35208: 
35209:  Normihankkeen
35210:  eslvalmistelu
35211: 
35212:  Normityöryhmfen
35213:  ehdotukset ja
35214:  niiden käsittely
35215: 
35216:                     Normien kumoaminen
35217:                     ja uusiminen, valtuutus-
35218:                     säännösten tarkistaminen
35219:                     sekä rekisteröiminen ja
35220:                     julkaiseminen
35221: 
35222:                                                 Uuden norminannon
35223:                                                 hallinnassapitäminen
35224:                                                 norminantokäytäntöjen
35225:                                                 vakiinnuttaminen,
35226:                                                 pysyvien säännösten
35227:                                                 aikaansaaminen
35228: 
35229: 
35230: 
35231: 
35232:                                                                         35
35233:                                                 -"'
35234:   Laki ja sitä täydentävä valtioneuvoston päätös hallintoviran-
35235: omaisten määräyksiä ja ohjeita koskevista toimenpiteistä ovat
35236: määräaikaisina voimassa vuoden 1996 loppuun. Norminantoa
35237: koskevat säännökset, jotka nähdään sen jälkeen tarpeellisiksi,
35238: voidaan sijoittaa muuhunkin lainsäädäntöön.
35239:   Ennen normilain voimaantuloa annetut määräykset ja ohjeet
35240: on saatettava lain ja valtioneuvoston päätöksen mukaisiksi vuo-
35241: den 1990 aikana.
35242:   Ennen normilain voimaantuloa annetut määräykset on kumot-
35243: tava viimeistään vuoden 1991 alusta lukien, jos niitä ei ole
35244: muutettu lain ja valtioneuvoston päätöksen mukaisiksi sekä
35245: julkaistu ja merkitty normirekisteriin. Samoin on kumottava
35246: ohjeet, joita ei ole rekisteröity.
35247: 
35248: 
35249: TALOUDEN OHJAUKSEN KEHITTÄMINEN
35250: Talouden ohjauksen uudistusta varten hallitus on käynnistänyt
35251: hankkeen, jossa on useita alaprojekteja.
35252:    Valtion vuotuisen tulo- ja menoarvion rakennetta, perusteluja
35253: ja soveltamista uudistetaan parantamalla edellytyksiä hallinnon
35254: toiminnan tuloksellisuudelle ja taloudellisuudelle sekä voimava-
35255: rojen kohdentamiselle.
35256:    Valtiovarainministeriön johdolla valmistellaan virastojen toi-
35257: mintamenojen budjetoinnin uudistamista. Vuonna 1990 kokeil-
35258: laan uutta budjetointitapaa tullilaitoksessa, tielaitoksessa ja pa-
35259: tentti- ja rekisterihallituksessa.
35260:    Tulo- ja menoarvioesityksessä esitettäisiin viraston kohdalla
35261: keskeiset palvelutasoa ja muuta toiminnan vaikuttavuutta, tuot-
35262: tavuutta ja taloudellisuutta koskevat tavoitteet ja muita keskeisiä
35263: toimintaa koskevia tietoja. Määrärahojen mitoitusta voitaisiin
35264: näin arvioida toiminnan tuloksiin nähden entistä paremmin.
35265:    Virastoille ja laitoksille annetaan lisää mahdollisuuksia valita
35266: palvelujensa tuottamiseen tarvittavat tuotannon tekijät taloudelli-
35267: simmin. Toimintamenot budjetoitaisiin pääsääntöisesti yhtenä
35268: määrärahana (kehysbudjetointi). Henkilöstön määrää rajoitettai-
35269: siin henkilötyövuosina aiemmin käytetyn virkojen ja tehtävien
35270: lukumäärän sijasta.
35271:    Hallituksen tarkoituksena on jatkaa virastojen budjetoinnin
35272: kehittämistä ja laajentaa sitä uusiin virastoihin niiden tulosjohta-
35273: misen ja laskentatoimen kehityksen mukaisessa tahdissa. Tarkoi-
35274: tus on, että vuonna 1993 valtionhallinto on pääosin uudistuksen
35275: piirissä ja kokonaisuudessaan vuonna 1995.
35276:    Hallitus on asettanut komitean selvittämään hallitusmuodon
35277: valtiontaloutta koskevien säännösten uudistamista. Tarkoitukse-
35278: na on, että hallituksen esitys tulo- ja menoarviomenettelyn
35279: 36
35280:         valtiosääntöisiä perusteita koskevaksi kokonaisuudistukseksi an-
35281:         netaan syksyllä 1990.
35282:            Usean vuoden toiminta- ja taloussuunnittelua käytetään entistä
35283:         enemmän toisaalta finanssipolitiikan valmistelussa sekä toisaalta
35284:         yhteiskuntapolitiikan ja kunkin hallinnonalan toimintapolitiikan
35285:         j äntevöittämisessä.
35286:            Suunnittelua yksinkertaistetaan ja se kytketään tähänastista
35287:         läheisemmin osaksi tulo- ja menoarvion valmistelua. Samalla
35288:         jatketaan lakisääteisten sektorisuunnittelujärjestelmien järkeistä-
35289:         mistä.
35290:            Toiminta- ja taloussuunnittelun uudistuksella pyritään
35291:            - yhteiskunta- ja finanssipoliittisesti merkittävien asioiden
35292:         painoarvon lisäämiseen suunnittelussa ja budjetoinnissa
35293:            - edellytysten parantamiseen valtioneuvoston ja ministeriöi-
35294:         den harjoittamalle suunnittelulle ja valtion varainkäytön ohjauk-
35295:         selle
35296:            - suunnitteluun ja budjetointiin käytettävän työmäärän ke-
35297:         ventämiseen ja uudelleensuuntaamiseen etenkin virastoissa ja
35298:         laitoksissa.
35299:            Hallitus selvittää mahdollisuudet toiminta- ja taloussuunnitel-
35300:         mien valmistelun siirtämiseksi aikataulu/lisesti tulo- ja menoar-
35301:         vioesityksen valmistelun yhteyteen. Tällöin voitaisiin suunnittelu-
35302:         aikaväliä lyhentää neljään vuoteen.
35303:             Tarkoitus myös on, että hallitus käsittelisi seuraavan vuoden
35304:         budjettiin liittyvät talous- ja finanssipolitiikan tavoitteet ja toi-
35305:         mintalinjat sekä hallitusohjelman mukaiset yhteiskuntapoliittiset
35306:         linjanvedot jo alkuvuodesta.
35307:            Ministeriöt valmistelisivat lopulliset budjettiehdotuksensa halli-
35308:         tuksen käsittelyn pohjalta nykyistä realistisemmin. Hallitus vii-
35309: 
35310: 
35311: 
35312: BUDJETIIUUDISTUKSEN AIKATAULU
35313: 
35314:          -1990                   1991                     1993-1995
35315: 
35316:          KokeiJussa
35317:          Kolme virastoa·
35318: 
35319:                                  Kokeilu laajenee
35320:                                                     1
35321:                                            Yhdistetty
35322:                                            budjettl ja KTS
35323:                                                     1
35324:                                                     Uudistukset
35325:                                                     toteutettu·
35326: 
35327: 
35328: 
35329: 
35330:                                                                          37
35331: meistelisi tulo- ja menoarvioesityksen nykyiseen tapaan "budjet-
35332: tiriihessä" elokuun lopulla.
35333:    Suunnitelma-asiakirjojen rakennetta kehitetään ottamalla nii-
35334: hin nykyistä enemmän tietoja toiminnan tuottavuudesta, talou-
35335: dellisuudesta ja vaikuttavuudesta.
35336:    Merkittävistä menokokonaisuuksista valmisteltaisiin ministe-
35337: riöiden yhteistyönä toiminnan tuloksellisuuden arviointeja ja
35338: niihin perustuvia kehittämissuunnitelmia.
35339:    Valtiovarainministeriö on asettanut projektin selvittämään jul-
35340: kisen hallinnon tuottavuuden mittaamista ja siihen liittyviä ongel-
35341: mia. Projektissa ovat mukana kuntien keskusjärjestöt sekä hen-
35342: kilöstöjärjestöt.
35343:    Talouden ohjauksen uudistaminen vaatii myös valtiovarainmi-
35344: nisteriön toimintatapojen kehittämistä. Harkittavaksi tulee bud-
35345: jettiuudistuksen toteutuesså myös tehtäväjaon tarkistaminen val-
35346: tiovarainministeriön ja muiden ministeriöiden kesken hallinnon
35347: kehittämisasioissa.
35348:    Hallinnon uudistamisen nykyisessä vaiheessa on työnjakoa
35349: selkeytettävä siten, että valtiovarainministeriö vastaa keskushal-
35350: linnon kehittämisestä ja sisäasiainministeriö alue- ja paikallishal-
35351: linnon kehittämisestä.
35352: 
35353: 
35354: ORGANISAATIORAKENTEEN JA JOHTAMISEN KEHITTÄ-
35355: M/NEN
35356: Tulosvastuisen toiminnan edellytyksiä on olennaisesti lisätty val-
35357: tion liikelaitosuudistuksella, jossa on erityisesti korostettu
35358:    - laitosten omaa taloudellista vastuuta
35359:    - laitosten johtamisedellytyksiä
35360:    - mahdollisuutta kilpailukykyisen henkilöstöpolitiikan har-
35361: joittamiseen
35362:    - laitosten hallinnon keventämistä ja niiden päätöksenteon
35363: yksinkertaistamista ja nopeuttamista.
35364:    Valtion toimintojen siirtämistä uusimuotoisiksi liikelaitoksiksi
35365: jatketaan. Esimerkiksi ilmailuhallinnosta suunnitellaan uusimuo-
35366: toista liikelaitosta vuonna 1991.
35367:    Liikelaitosten itsenäisyyttä päättää toiminnastaan, organisaa-
35368: tiostaan ja henkilöstöstään vahvistetaan.
35369:    Liikelaitosuudistuksessa saatuja kokemuksia sovelletaan myös
35370: muihin laitoksiin. Virastojen ja laitosten maksullista palvelutoi-
35371: mintaa laajennetaan.
35372:    Kunnallisen liiketoiminnan kehittämisestä on juuri valmistunut
35373: kunnan liikelaitostoimikunnan mietintö.
35374:    Valtion virastojen ja laitosten johto-organisaatioiden uudista-
35375: mistarve selvitetään virastokohtaisesti. Muutokset on aloitettu ja
35376: 38
35377:            tavoitteena on tehdä tarvittavat hallintolakien ja -asetusten muu-
35378:            tokset vuoteen 1993 mennessä.
35379:               Keskusvirastojen virkamieskolleegiot korvataan pääsääntöisesti
35380:            valtioneuvoston määräajaksi asettamitta johtokunnilla.
35381:               Ensimmäiset virastokohtaiset lait uusimuotoisista johtokunnis-
35382:            ta on annettu. Niihin sisältyy johtokuntien asettaminen tielaitok-
35383:            seen ja merenkulkuhallitukseen. Ilmatieteen laitoksessa uudistus
35384:            on toteutettu asetuksin. Lisäksi on käynnistymässä tai käynnisty-
35385:            nyt lukuisa joukko virastokohtaisia valmisteluja.
35386:               Yleisperiaatteena on, että uusimuotoisia johtoelimiä kokoon-
35387:            pantaessa niihin tulee myös henkilöstön edustus.
35388:               Organisaatiorakenteita selkeytetään. Valtioneuvoston peri-
35389:            aatepäätöksen mukaan yhdistetään lääkintöhallitus ja sosiaalihal-
35390:            litus asiantuntijakeskusvirastoksi 1.3.1991 lukien. Muutos mer-
35391:            kitsee moniportaisen hallintojärjestelmän yksinkertaistumista ja
35392:            yhteistoiminnan paranemista keskushallinnossa.
35393:               Ammattikasvatushallituksesta ja kouluhallituksesta muodoste-
35394:            taan opetusministeriön alaisuuteen yksi keskusvirasto hoitamaan
35395:            pääasiassa opetuksen kehittämistehtäviä.
35396:               Puolustushallinnossa on menossa laaja johtamis- ja hallinto-
35397:            järjestelmän uudistus. Siinä on pääasiana vallan, vastuun ja
35398:            voimavarojen hajauttaminen keskushallinnosta alueelliselle ja
35399:            paikalliselle tasolle. Pääesikunnan vakanssien lukumäärää on
35400:            tarkoitus vähentää melkein puolella. Uudistus merkitsee alueel-
35401:            listen esikuntien vähenemistä nykyisestä 30:stä 15:een eli johto-
35402:            portaiden lukumäärä vähenee puoleen.
35403:               Metsähallinnon uudistusehdotukset ovat valmistumassa.
35404:               Virastojen ja laitosten sisäistä organisaatiota kehitetään jousta-
35405:            vammaksi väljentämällä niiden hallintoasetuksia. Työjärjestyk-
35406:            sen vahvistaminen siirretään viraston päällikölle, kuten on jo
35407:            tehty useissa virastoissa. Myös ministeriöissä jätetään osastojen
35408:            sisäinen rakenne ministeriön johdon päätettäväksi.
35409: 
35410: 
35411: 
35412: LÄHIVUOSIEN TOIMENPITEITÄJOHTAMISEDELLYTYSTEN PARANTAMISEKSI
35413: 
35414:           -1990                           1991                             1992-
35415: 
35416:                             Johto-organisaation uudistaminen
35417:                              1
35418: 
35419: 
35420:  Hallintoat>etusten väljentäminen
35421:  Työjärjestysvalta viraston päällikölle
35422:                              1
35423: 
35424:                    Ui kelaitoslain mukaisia uusimuotoisia liikelaitoksia
35425: 
35426: 
35427: 
35428:                                                                                    39
35429:    Virastojen ja laitosten yleisjohtamista kehitetään vastapainoksi
35430: tehtävien erikoistumiselle ja eri ammattialojen näkökulmien liial-
35431: liselle korostumiselle.
35432: 
35433: 
35434: VAL T/ONEUVOSTON TOIMINTAJÄRJESTELMIEN
35435: UUDISTAMINEN
35436: 
35437: Valtioneuvoston kanslian johdolla kehitetään valtioneuvoston ja
35438: sen ministeriöiden päätöksentekomenettelyjä ja yhteistyömuoto-
35439: ja. Yleisistuntoa suunnataan linjakysymysten ja periaateratkaisu-
35440: jen käsittelyyn. Ratkaisuvallan jako yleisistunnon ja ministeriöi-
35441: den välillä on tarkoitus selkeyttää ja tehdä nykyistä huomattavas-
35442: ti joustavammaksi. Ministeriön toimenkuvaa hallinnonalansa
35443: tulosohjaajana kehitetään.
35444:    Vuonna 1990 koekäyttöön tuleva ministeriöiden välinen tieto-
35445: verkko antaa mahdollisuuksia tehostaa tiedonkulkua ja uudistaa
35446: päätöksentekomenettelyj ä.
35447: 
35448: 
35449: HENKILÖSTÖPOLITIIKKA
35450: 
35451: Hallitus on pitänyt tarpeellisena liittää henkilöstöpolitiikan uu-
35452: distaminen aiempaa kiinteämmin osaksi muuta hallinnon kehittä-
35453: mistä ja siihen kuuluvia hankkeita, joita ovat erityisesti talouden
35454: johtaminen ja yleisten johtamisedellytysten parantaminen. Val-
35455: tioneuvosto onkin asettanut komitean valmistelemaan 31.5.1990
35456: mennessä valtion henkilöstöpolitiikan ja -hallinnon lähiajan kes-
35457: keisiä kehittämislinjoja ja toimenpiteitä.
35458:    Henkilöstöpolitiikan uudistuksen tavoitteena on henkilöstö-
35459: määrärahojen joustavampi käyttäminen, virastojen ja laitosten
35460: 
35461: 
35462: VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSENTEKO UUDISTUU
35463: 
35464:          -1990                   1991                      1992-
35465: 
35466:      Yleisistunnon asiamäärän
35467:      karsiminen halfinnonaloittain
35468: 
35469:                                      Ministeriöiden tehtävä-
35470:                                      kuvan selkeyttäminen
35471: 
35472:                                                            Valtioneuvoston .vleisten
35473:                                                            toimiva~ännösten tarkistaminen
35474: 
35475: 
35476: 
35477: 
35478: 40
35479:                      toimivallan lisäilmineo sekä         lkk       .        .
35480:                       kehittäminen virasto')· en · 1Pa aus. Ja sop,musjäriestelmien
35481:                      t h kk                      Ja auosten toiminn
35482:                       eJo    uuden iaty··
35483:                          o komitean    Palvelutason
35484:                                              .k     PIIranta
35485:                                                      .        .     . an tuottavuuden,
35486:                                                              m1seks1.
35487:                        .
35488:                     sesti Virastojen johtam;sed   u·"Yt~~t:n
35489:                                                                  -~Osto
35490:                                        on cu ana Valtion henk"]·· ..h .
35491:                     mJSta jatketaan hallinnon Yl . t               .          allmnon nudista-
35492:                                                          en kehlftarmstavoitteiden muka;.
35493:                     h Valtion
35494:                         1      henkilöstön Palk:                 Parantamiseksi.
35495:                                                     0
35496:                         ·    . .                      UsJä-:;estelmaa
35497:                   Y te sto,mmnassa henkilöst .. · .. . .. .             keh·t e,....
35498:                                                                                 aan k okeiJuna
35499:                      V   d       lk                OJaTJestoJen     kanssa  1
35500:                   .. u. en Pa kausiärjestelmän Valmistel .                 . .
35501:                       0
35502:                  lnkelalfoksissa    ja niissa Virast .       . . u Ja kokellu on aloitettu
35503: 
35504:                                             Virastoj:~SJ:'"!estelmau
35505:                 ta k k e,u..,n.
35506:                            .       Uudistetun Palkk OJssa,...JOissa
35507:                                                                .     myös bud.Jet fluud,stus.
35508:                                                                                      .   .
35509:                va ia Paremlllin Vastata                                   tulisi olla jousta.
35510:                m,a tarpeita sekä tehtäVien 1             J <IJtosten ' '1tUnnan asetta-
35511:               tuksiin ia tukea iohtamistauonnetta, kannustaa 0hYViin fYösuor;.
35512:                 Palkkaukseen liittyviin sopimzts. 0                   . .              .
35513:                [(             .           ~. tte Jat~~.etaan.
35514:              mtsta Vtrastoil!e Ja laitok."''l'n . 'f- .1 muun totmtval!an haJautta-
35515:                   orkeakoullliUe ja tntkim UslaitoksilJ
35516:             rustamis-, lakkauttamis ia ·.. . l e annetusta Virkojen J>e.
35517:             hd
35518:            kokemuksia     on selvitet;y . JaTJeste YmalJdolJisundesta saatuja
35519:            e otetaan ensi va;heessa laa. ' Ja ne ovat . myönt ·SJ<i.·. ,.,enetteJy
35520:                                                                         1\.K
35521:                                                                  01
35522:           eriteltäviä ja niihin rinnasteJettn nettavakSJ (tUlo. ja menoarviossa
35523:          nu··h·m VJrastoihin,
35524:                     ·           ioissa kok 'll av1a VIrkoJa . luku
35525:                                                                 . nn ottamatta)
35526:          teriöihin.                        Cl aan fuJosbndJetolntia Sekä lllillis.
35527:            Henkilöstövoimavarojen          k . ...
35528:                                       .:.~~'::,~stavampaan
35529:                                                     10~n11lJsen
35530:          tähtää myös eduskunnalle                                   käYttämiseen
35531: 
35532:                                          ":,~:;;':Offllll~n
35533:         esitYs, Joka lllahdollista;si virko.     ..     ."'rkam,eslam muutos.
35534:            Henkiiostan koututzts Jo muu                      Yli Virastor<ifo}en.
35535:        hoi/innon liUdfstukse((e asetettu;,                 OVat OVoinasen,Os.so
35536: 
35537:       la tasoilla. Koulutusta
35538:       mJen toimintavalmiuksien
35539:                                ~.:.:.:·~·~~nkolllutusta
35540:           Henkilöstön täydenn s- .        !J " tovOJttetden saavuttamisessa.
35541: 
35542:                                            ~ ~teen
35543:                                                                liSätään ka;kil-
35544:                                SYnny;t amJseen. uusien tehtävien vaati-
35545:        Henk·J·· t·· l··
35546:        •    J os on    ttkkuvuutta
35547:                                lisätää       . .. .
35548: 
35549:                                          e~
35550:      V<llhdolJa Virastojen ja la;tosten k n/enkllolaerrolla ja tehtävien
35551: 
35552:     ta va;htoa. altiovara;lllnini~n s~a a <Ukaan myös kansa;nvälis-
35553:     YntYsten ViiliJlä. Tavoitteena           en_ seka Valflon, kuntien ja
35554: 
35555:                                       en~n kaset~amassa
35556:                  V
35557:      mukana USeiden virastojen k                         Projektissa on
35558:     YksitYissektorin edustus     ' un ase fonn, Valtionyhtiöiden ja
35559:     .. Kierto koskee ka;kki.. henkilöstö     ...    .. .
35560: 
35561:                                 j:aJ~~~:~
35562:    Jolaerron avuua VOidaan 1 .          'Yhmla, myos JOhtoa. Henki-
35563:   Parantaa työmotivaatiota                hezkllöstön ·""'"'•ttita;roa,
35564: 
35565:  ien l!IUodoJJisetkeJpoisuuseh;~,a
35566:   Henkllöstön liikkuvuuden est .,.. a te tav,en kunnostavuutta.
35567:    Henkilöst ·· 1··kk
35568:                                      POJSfetaan UUdistarnana Virko.
35569:                                Joustavammiks .
35570:             on 11 uvuuden tulee 1     ..
35571:                                             1
35572:  suureen.                          Y eensa Perustua vapaaehtoi-
35573: 
35574:                                          m~ossa
35575:    Snkupuolten tasa-arvoa Valtionh u·          .
35576: nön toimenpitein. valtionhalli    a         edJstetään käYtän.
35577:                                  nnon fYonanraJa- ja tYöntekijä.
35578: 
35579:                                                                         4]
35580: puolten yhteinen tasa-arvotyöryhmä on tehnyt laajan selvityksen
35581: naisten asemasta valtion palveluksessa. Työryhmän ehdotusten ja
35582: niiden perusteella virastoille annettavan suosituksen mukaisesti
35583: virastot selvittävät muun muassa naisten ja miesten asemaa
35584: virastossa eri tehtävissä ja laativat sen pohjalta tasa-arvosuunni-
35585: telmat.
35586:     Hallitus on käynnistänyt valtionhallinnon tasa-arvohankkeen.
35587: Hankkeesta vastaa valtion tasa-arvotoimikunta. Siinä selvitetään
35588:  toisaalta tasa-arvonäkökohtien huomioonottamista vuosittaista
35589:  valtion tulo- ja menoarviota laadittaessa, toisaalta toimikunta
35590:  käynnistää tasa-arvosuunnitelmien puitteissa tapahtuvaa kokeilu-
35591:  ja kehittämistoimintaa. Hallituksen tarkoituksena on luoda edel-
35592:  lytykset tasa-arvon toteutumiselle hallinnossa ja se tukee kokeilu-
35593:   ja kehittämistoimintaa.
35594:      Valtion keskitetyn henkilöstöhallinnon rooli ja tehtävät sekä
35595:   ohjaus- ja valvontakeinot on määriteltävä uudelleen hajauttamai-
35596:   la henkilöstöhallinnollinen toimivalta pääosin virastoille, jotta
35597:   niiden tulosohjauksen periaatteelle nojautuva johtaminen olisi
35598:    mahdollista.
35599:      Huomattava osa henkilöstöpolitiikan ja -hallinnon uudistuksis-
35600:    ta on tarkoitus toteuttaa vuoden 1994 alkuun mennessä.
35601: 
35602: 
35603:  VALTION HENKILÖSTÖHALLINNON UUDISTUKSEN AIKATAULU
35604: 
35605:                         1990                                            1991         1992-1993
35606:   ------1989 -----+-----~--------~--------------+--------- ------
35607:    .e'alkkå\.Jslitriestelm~n
35608:    ·uui:Jfst\lt~ta 'yalmlsteltaan
35609:     ·i~. koke~laat"'.
35610: 
35611:     Virast~}en          ....· ...·
35612:    ·•nenkiföst()to!mival~.
35613:     Usätään · · ·                    ·· ·
35614: 
35615:                                             !(()ke!hJia tåf:liefln~taån ~··
35616:                                             ·Pv~~~ s~~etta~iri~~·al(litetaån
35617:                                              Hen1<~i;$t~itiit<al1ia •hatlinnon
35618:                                             ;k()~pt)~isvyöistcis y(11roistettaan
35619:                                                                                    E,nin .osa 11en~ifösf~
35620:                                                                                    pqlftllkan Ja ~hallinnon
35621:                                                                                    uu(ilst1,.1ksi$~a ··· · ·
35622:                                                                                    saatetaan . . .·
35623:                                                                                    J:)åätO;~:s~ei:t   ·
35624: 
35625: 
35626: 
35627:     42
35628: TUOTANTOTEKNIIKAN JA TIETOJÄRJESTELMIEN
35629: KEHITTÄMINEN
35630: 
35631: Kehittyvän teknologian hyödyntäminen on osa kehittämistä.
35632: Julkisen sektorin palvelu- ja muussa toiminnassa käytetään
35633: hyväksi automaation ja muun teknologian mahdollisuudet tuot-
35634: tavuuden parantamiseksi. Valtion virastojen ja laitosten sekä
35635: kuntien on arvioitava nopeasti uudistuvaa teknologiaa tehtävis-
35636: tään johtuvien tarpeiden mukaan.
35637:    Tieto on entistä tärkeämpi voimavara. Hallinto on suurelta
35638: osalta tietojen käsittelyä ja yhteiskunnan keskeiset tietorekisterit
35639: ovat valtion hallinnassa.
35640:    Tietotekniikan kehittämislinjat on sovitettava yhteen toimin-
35641: nan muiden tavoitteiden kanssa. Ministeriöiden sekä virastojen ja
35642: laitosten vastuuta tietotekniikan käytössä omilla toimialoillaan
35643: lisätään. Panostus tietotekniikkaan tulee suhteuttaa muiden voi-
35644: mavarojen käyttöön. Tietotekniikkainvestoinneista saatavat hyö-
35645: dy! ja säästöt tulee selkeästi osoittaa viraston toiminnassa.
35646:    Valtiovarainministeriö ohjaa ja yhteensovittaa valtionhallinnon
35647: tietojenkäsittelyn ja tietohallinnon kehittämistä. Liikenneministe-
35648: riö ohjaa ja valvoo tietojärjestelmiin liittyvän tiedonsiirron kehit-
35649: tämistä. Valtioneuvoston kanslia vastaa valtioneuvoston ja minis-
35650: teriöiden yhteisistä tietojärjestelmistä. Sisäasiainministeriö huo-
35651: lehtii tietohallintoyhteistyöstä kunnallishallinnon kanssa.
35652:    Kukin ministeriö vastaa omalla hallinnonalallaan tietohallin-
35653: non ja tietotekniikan kehittämisestä. Ministeriöiden välistä yh-
35654: teistyötä on parannettava.
35655:    Julkisen hallinnon toimenpitein tehostetaan erityisesti
35656:        tietojärjestelmien yhteensopivuutta
35657:    - tietorekisterien käytettävyyttä ja käyttöönsaattamista
35658:    - yhteiskunnan perusrekisterien palvelevuutta
35659:    - kunnallishallinnon ja valtionhallinnon välistä tiedonsiirto-
35660: yhteistyötä
35661:    -julkisen sektorin eri organisaatioiden vastuunjakoa tietotek-
35662: niikan käyttöä ja kehittämistä koskevissa kysymyksissä
35663:    - sähköistä asiointia ja muuta tietotekniikkaperusteista palve-
35664: lua
35665:        tietosuojaa ja -turvaa
35666:        tietojärjestelmien kehittämis- ja suunnittelumenetelmiä.
35667: 
35668: 
35669: 
35670: 
35671:                                                                   43
35672:     1
35673:     1
35674:      1
35675:      1
35676:       1
35677:       1
35678:        1
35679:        1
35680:         1
35681:         1
35682:          1
35683:          1
35684:           1
35685:           1
35686:            1
35687:            1
35688:             1
35689:             1
35690:              1
35691:              1
35692:               1
35693: 
35694: 
35695: 
35696: 
35697: !
35698: (
35699: UUDISTUKSEN JATKAMINEN
35700: 
35701: HALLINNON KEHITTÄMISEN PÄÄLINJAT 1990-LUVULLA
35702: 
35703: Aloitettu palvelujen ja hallinnon uudistus on nähtävä pitkäjäntei-
35704: senä prosessina, joka on saatava jatkumaan keskeytymättä, jotta
35705: tulevien vuosien haasteisiin voidaan vastata. Tarpeelliset muutok-
35706: set ovat syvällisiä ja koskevat laajoja kokonaisuuksia. Niiden
35707: läpivienti vaatii aikaa enemmän kuin yhden vaalikauden.
35708:    Hallitus katsoo, että julkisten palvelujen ja hallinnon uudista-
35709: mista olisi jatkettava seuraavasti:
35710:    1. Viedään päätökseen käynnistetyt ja valmisteltavina olevat
35711: hankkeet, joilla julkisen hallinnon ohjausjärjestelmä uudistetaan
35712: tulosohjaukseksi.
35713:   Kuntien vapautta päättää hallinnon järjestämisestä lisätään.
35714: Kuntien on hallintoa järjestäessään otettava huomioon muun
35715: ohella kielelliset ja muut erityisvaatimukset.
35716:    Valtion virastoille ja laitoksille annetaan nykyistä olennaisesti
35717: laajemmat johtamis- ja toimintamahdollisuudet ja valtuus päät-
35718: tää sisäisestä organisaatiostaan.
35719:    Uuden ohjausjärjestelmän tulee olla olennaisilta osiltaan käy-
35720: tössä vuoden 1993 alkuun mennessä.
35721:    2. Kunnat sekä valtion virastot ja laitokset uudistavat toimin-
35722: taansa ja sisäistä hallintoaan asiakaslähtöisesti ottaen huomioon
35723: yhteiskunnalliset palvelutarpeet.
35724:    Kehittämistyö koskee palvelujärjestelmiä, palveluiden tuotta-
35725: mista, kansalaisten asemaa ja osallistumista, johtamista ja osal-
35726: listumisjärjestelmiä.
35727: 
35728:    3. Virasto-, laitos- ja kuntakohtaista kehittämistyötä tuetaan
35729: uudistamalla asianomaisten alojen niin aineellisoikeudellista kuin
35730: menettelyjäkin koskevaa lainsäädäntöä.
35731:    Kansainvälinen yhdentymiskehitys merkitsee väistämättä laajaa
35732: lainsäädännön läpikäyntiä ja uudelleenarviointia. Myös meillä
35733: voi sääntelyn määrän ja lainsäädännön yleisen selkeyden arviointi
35734: tulla ajankohtaiseksi kuten muissakin maissa. Samoin normi-
35735: hankkeesta seuraa lakien ja asetusten muutostarvetta.
35736: 
35737:   4. Edellä tarkoitettujen, käytännössä toistensa kanssa limitty-
35738: vien kehittämisvaiheiden ohella julkisen hallinnon muodostamaa
35739: yhtymää on kehitettävä jatkuvasti myös kokonaisuutena. Aika
35740: ajoin tarvitaan koko hallinnon kehittämisperiaatteiden kokonais-
35741: tar kastelua.
35742:                                                                  45
35743:   Uudistustyötä jatketaan tehtäviä ja toimivaltaa hajauttamaHa
35744: sekä hallintoa keventämällä.
35745:    Julkisen hallinnon ja palvelujärjestelmän organisaatiosta ja
35746: toimivaltajaosta päättäminen on järjestettävä vastaisuudessa
35747: niin, että rakennemuutoksia voidaan tehdä nykyistä olennaisesti
35748: nopeammin ja joustavammin toimintaympäristön kehityksen kul-
35749: loinkin vaatimalla tavalla.
35750:    Täydentäviä ja vaihtoehtoisia tapoja julkisten tehtävien hoita-
35751: miselle on etsittävä ja selvitettävä. Yksityisten järjestöjen ja
35752: palvelulaitosten aloitteellisuutta ja mahdollisuuksia toiminnan
35753: järjestämiseen käytetään hyväksi.
35754: 
35755: 
35756: 
35757: 
35758: VIRASTOJEN JA LAITOSTEN
35759: KEHITTÄMISTYÖTÄ ON TUETTAVA
35760: 
35761: Virastojen ja laitosten kehittämisvaiheessa tarvitaan hallinnon
35762: sisäisiä ja ulkoisia kehittämispalveluja. Virastoilla ja laitoksilla
35763: on oltava mahdollisuus käyttää varoja tarvitsemiensa palvelujen
35764: hankkimiseen.
35765:    Hallitus pitää välttämättömänä, että virastot ja laitokset voivat
35766: käyttää osan tuottavuuden kohottamisella aikaansaamastaan
35767: säästöstä kehittämistyönsä rahoittamiseen. Tämä mahdollisuus
35768: on järjestettävä talous- ja henkilöstöhallinnon uudistusten yhtey-
35769: dessä.
35770: 
35771: 
35772: 
35773: 
35774: EHDOTUS 1990-LUVUN KEHITIÄMISSTRATEGIAKSI
35775: 
35776:           -1990                          1993                            1994-
35777: 
35778:      Tulosohjaukseen siirtyminen
35779:                             1
35780: 
35781: 
35782:                Kuntien, virastojen ja laitosten omaehtoinen kehittämistyö
35783:                palveluiden ja toimintansa kehittämiseksi
35784:                                                           1
35785: 
35786:                                 Eri alojen lainsäadänriön uudistaminen
35787:                                 vastaamaan uutta toimintatapaa ja
35788:                                 kansalaisten kehittyviä tarpeita
35789: 
35790:                                                                 Julkisen yhtymän
35791:                                                                 kokonaisuuden
35792:                                                                 tarkastelu
35793: 
35794: 
35795: 
35796: 46
35797: HALLITUKSEN KANNANOTIOJA
35798: JULKISEN PALVELUJÄRJESTELMÄN JA
35799: HALLINNON ;KEHITIÄMISPERIAATIEISTA
35800: 
35801: JULKISTEN PALVELUJEN TARPEELLJSUUS
35802: YHTEISKUNNASSA
35803: 
35804: Julkisen hallinnon tehtävänä on vastata peruspalvelujen riittäväs-
35805: tä ja tasapuolisesta saatavuudesta ja laadusta sekä oikeusturvas-
35806: ta. Julkisia palveluja täydentävät muualta hankitut palvelut.
35807:    Rajanvetoa yksityisen ja julkisen sektorin välillä ei pidä koros-
35808: taa. Sen sijaan on hallituksen mielestä pyrittävä kansalaisyhteis-
35809: kuntaan, jossa palvelujen järjestämistapa voidaan valita tarkoi-
35810: tuksenmukaisesti ja ennakkoluulottomasti. Julkisen sektorin ja
35811: yksityisen sektorin yhteistyötä tulee tehostaa.
35812:    On kehitettävä työskentelytapoja ja yhteistyömuotoja, joilla
35813: kansalaisille tarjotaan entistä käyttäjäläheisempiä palveluja siten,
35814: että he myös itse nykyistä enemmän osallistuvat niiden suunnitte-
35815: luun ja toteuttamiseen. Yhteistyömuodot täydentävät edustuksel-
35816: lista demokratiaa ja ovat samalla tarpeen yhteisvastuun ylläpitä-
35817: miseksi yhteiskunnan heikoimpien jäsenten perusturvasta.
35818:    Palvelujen tuotanto on voitava organisoida tilanteen mukaan
35819: järkevästi ja taloudellisesti. Palvelujen saavutettavuudesta on
35820: pidettävä huolta. Perusvalmius palvelujen tuottamiseen tarvitta-
35821: essa myös omin toimin on säilytettävä julkisella sektorilla silloin-
35822: kin, kun palveluja tuottaa yksityinen sektori.
35823:    Julkisen hallinnon on keskityttävä olennaiseen ja toimittava
35824: taloudellisesti ja kilpailukykyisesti muiden palveluntuottajien
35825: kanssa. Julkisen sektorin on pystyttävä niillä aloilla, joilla se on
35826: ottanut itse huolehtiakseen palvelutuotannosta, vähintään vastaa-
35827: vaan palvelutasoon ja tehokkuuteen kuin muut palvelujen tarjoa-
35828: jat. On varauduttava kilpailemaan myös kansainvälisillä markki-
35829: noilla ja asiantuntijatehtävissä kehitysmaissa.
35830: 
35831: 
35832: 
35833: PALVELUAJATTELU VIETÄVÄ LÄPI
35834: 
35835: Julkisten tehtävien hoidossa on hallituksen mielestä siirrettävä
35836: painopiste hallitsemisesta palveluun. Se merkitsee normien ja
35837: lupamenettelyjen oleellista vähentämistä ja lainsäädännön libera-
35838: lisointia hallinnoinnin vähentämiseksi vain välttämättömään.
35839: 
35840:                                                                  47
35841:     Vallan käyttämisen sijasta on valittava ensisijaisesti muita
35842: vaihtoehtoisia toimintatapoja.
35843:    Myös viranomaistehtävissä, joita ei voida pitää varsinaisesti
35844: palveluina, on toimittava hyvän palvelun periaatteella: toiminta-
35845: tavat on valittava niin, että ne aiheuttavat viranomaisen kanssa
35846: asioiville mahdollisimman vähän vaivaa ja kustannuksia.
35847:     Hyvään palveluun kuuluu myös yhdenvertaisuus- ja tasapuoli-
35848: suusperiaatteiden sekä oikeusturvanäkökohtien huomioon otta-
35849: minen. Samoin on tärkeätä, että päätöksiin voidaan hakea
35850: muutosta ja että virheet voidaan korjata välittömästi.
35851:     Hallinnon on palveltava kansalaisia heidän omalla kotimaisella
35852: kielellään ja mahdollisuuksien mukaan heidän muulla kielellään.
35853:     Julkisen hallinnon toimintakulttuurissa on saatava aikaan sy-
35854: vällinen muutos. Hallinnointikulttuurista on pääosassa julkista
35855: hallintoa siirryttävä palvelukulttuuriin, jossa asiakas on etusijal-
35856: la.
35857: 
35858: 
35859: 
35860: 
35861: JULKINEN PERUSHALLINTO
35862: 
35863: Julkista hallintoa on kehitettävä kauttaaltaan, jotta voidaan
35864: onnistua kasvavassa palvelutehtävässä.
35865:   Etusijalla kehittämistyössä on pidettävä palvelutehtävistä huo-
35866: lehtivien organisaatioiden toiminnan tarpeita. Keskus- ja välias-
35867: 
35868: 
35869: 
35870:                            MUUTOS AJATTELUTAPAAN
35871:            Vanha ajattelutapa:                             Nykyajan ajattelutapa:
35872: 
35873:                     Laki                                              Kansalaiset
35874:                                                                      .-:~·:=====·~=··    ~~
35875: 
35876: 
35877:                                                            Pal~~
35878:                       1
35879:                   Hallinto
35880: 
35881:                    1
35882:                Kansalaiset                                                              Laki
35883: Vanha ajattelu piti kansalaisia hallinnon alamaisina. Lakien täytäntöönpanosta annettiin
35884: säännönmukaisesti lain lisäksi myös hallinnolliset määräykset ja ohjeet. Monet toiminnat olivat
35885: luvanvaraisia.
35886:  Nykyaikaisen ajattelutavan mukaan hallinto on kansalaisia varten. Heille järjestetään palveluja,
35887: joita he voivat tarpeen mukaan käyttää ja valita. Lainsäädäntö antaa perustan kansalaisten ja
35888: yhteiskunnan toiminnalle.
35889: 
35890: 
35891: 
35892: 48
35893:     teen hallintoportaat on nähtävä tukiorganisaatioina varsinaiselle
35894:     palvelutuotannolle.
35895:        Hallitus pitää tärkeänä, että kehittämistyön pohjaksi määritel-
35896:     lään julkisen hallinnon perusorganisaatiot ja sen eri tasojen
35897:     tehtäväjaot. Hallinto-organisaation rungon ympärillä tulee olla
35898:     mahdollisuus toimintojen uudelleen järjestämiseen nopeasti tar-
35899:     peiden muuttuessa. Eri organisaatioiden välille luodaan joustavat
35900:     tietoverkot.
35901:        Hallituksen mielestä on lähtökohtana kehittämistyölle pidettä-
35902:     vä seuraavaa hallintotasojen tehtäväjakoa:
35903: 
35904: 
35905: 
35906:     PERUSYKSIKKONÄ TOIMIVA KUNTA
35907: 
35908:     Kunnan tehtävänä on itsehallinnon periaatteella toimien luoda
35909:     yhteisön tarvitsemat perusrakenteet ja huolehtia ihmisten arkielä-
35910:     mään liittyvien tärkeimpien peruspalvelujen tarjonnasta.
35911:        Kansalaisia ja yksityisiä yhteisöjä koskevat julkishallinnon
35912:     päätökset on tehtävä kunnissa ja muualla paikallishallinnossa.
35913:     Muut hallinnon tasot antavat toiminnalle tukensa ja ohjaavat
35914:     kokonaisuutta.
35915:        Kunnalle annetaan tehtäviä vain laissa. Kunnan vapautta
35916:     päättää hallinnon orgnisaatiosta ja henkilöstöstään lisätään mer-
35917:     kittävästi.
35918:        Kunnallishallinto on rakenteltaan raskas, kun siihen kuuluu
35919:     460 kuntaa ja noin 400 kuntainliittoa. Rakenteen uudistaminen
35920:     on käynnistetty maakunta- ja seutukaavaliittojen sekä erikoissai-
35921:     raalakuntainliittojen yhdistämisellä.
35922:        Hallitus ryhtyy kannustaviin toimiin kunnallisen jaotuksen
35923:     tarkistamiseksi ja edistää kuntien välisen yhteistyön lisäämistä.
35924:     Tavoitteena pidetään kuntalaisten tarpeiden mukaista joustavaa,
35925:     työssäkäyntialueet huomioon ottavaa palveluverkostoa sekä toi-
35926:     mintakykyisen kuntakentän ja -rakenteen muodostumista.
35927: 
35928: )
35929: 
35930:     ALUEHALLINTOA SELKEYTETÄÄN
35931:     JA ALUEIDEN OMAA KEHITTÄMISTYOTÄ TUETAAN
35932: 
35933:     Alueellisen hallinnon tehtäviä ja roolia hallinnossa selkeytetään.
35934:     Hallinto tukee kunkin alueen kehittämistä sen omista lähtökoh-
35935:     dista ja erityisistä tarpeista käsin.
35936:        Valtion aluehallinnon rungon muodostavat lääninhallitukset.
35937:     Lääninhallitusten tehtävänä on alueensa valtion yleishallinto- ja
35938:     erityisviranomaisena
35939: 
35940:                                                                    49
35941:   ~ edistää alueen taloudellista, sosiaalista ja sivistyksellistä
35942: kehittämistä
35943:   - lääninneuvottelukuntien avulla edistää toimenpiteiden yh-
35944: teensovittamista
35945:   - toimia alueellisesti kansalaisten turvallisuuden takaamisek-
35946: SI.
35947:    Alueellisesti kuntien toimesta järjestettävien julkisten palvelu-
35948: jen tuottamisesta vastaavat kuntainliitot. Kuntainliittohallinnon
35949: kokoamista jatketaan tavoitteena maakunnallisesti yhtenevät alu-
35950: eelliset kuntainliitot. Kuntainliittohallintoa kansanvaltaistetaan
35951: vastaamaan alueen äänestäjien vaaleissa ilmaisemia voimasuhtei-
35952: ta alueellinen edustavuus turvaten. Käynnistetään pikaisesti selvi-
35953: tys valtion- ja kunnallishallinnon alueellisen yhteensovittavan
35954: suunnittelun sisällön ja organisaation selkeyttämiseksi. Luodaan
35955: uusia kuntien välisiä yhteistyömuotoja.
35956:    Hallinnonhaarojen alueellinen ja paikallinen organisaatio jär-
35957: jestetään toiminnallisten tarpeiden mukaan lakkauttamaila tar-
35958: peettomat väli- ja johtoportaat.
35959:    Esimerkiksi ammatillisten oppilaitosten ylläpitoa ja omistus-
35960: suhteita selkeytetään. Tavoitteena on siirtää valtion ammatilliset
35961: oppilaitokset alueellisten kuntainliittojen ylläpidettäviksi. Kun-
35962: nan ammatilliset oppilaitokset pyritään liittämään niihin. Tilai-
35963: suus siihen varattaisiin myös yksityisille oppilaitoksille. Kuntain-
35964: liitoille siirrettäisiin toimivaltaa keskushallinnosta ja aluehallin-
35965: nosta.
35966:    Hallinnon aluejakoja yhtenäistetään niin, että ne noudattavat
35967: mahdollisimman pitkälle toiminnallis-taloudellisia rajoja ja muut
35968: aluejaot sopeutuvat läänirajoihin.
35969: 
35970: 
35971: 
35972: VALTION PAIKALL/SHALLINTO YHTENÄISTETÄÄN
35973: 
35974: Parannetaan valtion paikallishallinnon toimintaedellytyksiä luo-
35975: malla perusta sen nykyistä yhtenäisemmälle ja palvelukykyä
35976: parantavalle järjestämiselle.
35977:    Selvityksen kohteena on poliisitoimen, syyttäjätoimen, ulos-
35978: ottotoimen, väestökirjanpidon ja yleishallinnon järjestäminen
35979: kihlakunnittain. Kihlakuntajakoa uudistettaisiin niin, että se
35980: soveltuu uusiin tehtäviin.
35981:    Pääsääntönä on, että kihlakunnassa on kaikkia edellä tarkoi-
35982: tettuja tehtäviä hoitava kihlakunnanvirasto. Väestömäärältään
35983: suurimmissa ja tiheimmin asutuissa kihlakunnissa voisi kuitenkin
35984: olla eri tehtäväryhmiä hoitavat erilliset virastot.
35985:    Nykyiset palvelupisteet säilytetään ja uusia perustetaan tarpeen
35986: mukaan.
35987: 
35988: 50
35989:   KESKUSHALLINNOLLE
35990:   VAIN VALTAKUNNALLINEN OHJAUS
35991: 
35992:   Keskushallinto huolehtii valtioneuvostoa palvelevasta valmiste-
35993:   lusta, sektoreiden yhteensovittamisesta, hallinnonhaarojen johta-
35994:   misesta sekä eri alojen valtakunnallisesta asiantuntemuksesta.
35995:     Ministeriöiden asemaa suhteessa niiden alaiseen keskushallin-
35996:   toon on vahvistettava hallinnonalojen johtamisesta vastaavina
35997:   läheisesti valtioneuvostoon liittyvinä yksikköinä.
35998: 
35999: 
36000: 
36001: 
36002:   JULKISEN HALLINNON RAKENNETTA
36003:   KEVENNETTÄVÄ JA JOUSTAVOITETTAVA
36004: 
36005:   Keskushallintoa, erityisesti ministeriöiden alaisia hallinnollisia
36006:   virastoja, on nykyisestä supistettava. Annettaessa toimivaltaa
36007:   alemmille tasoille on huolehdittava, että keskushallinnon organi-
36008:   saatio ja henkilöstömäärä vastaavasti kevenevät.
36009: 
36010: 
36011: 
36012: JULKISEN HALLINNON PERUSORGANISAATIO
36013: 
36014: 
36015:                                Tasavallan
36016:                               presidentti
36017:                       Valtioneuvosto
36018: 
36019: 
36020: 
36021:                          Läänin- ja
36022:                         piirihallinto
36023: 
36024:                        Kuntainliitot
36025: 
36026:                   Valtion palkallishallinto
36027: 
36028: 
36029: 
36030: 
36031:                         Kunnat
36032: 
36033: 
36034: 
36035: 
36036:                                                                  51
36037:    Toimintoja on ryhmiteltävä uudelleen. Keskusvirastot on muu-
36038: tettava asiantuntijavirastoiksi. Niiden asema ja organisaatio on
36039: harkittava tehtävistä riippuen.
36040:    Toimintojen erillisyyttä korostavan ahtaan sektorikohtaisuu-
36041: den sijaan on kehitettävä poikkihallinnollista yhteistyötä. Myös ·
36042: ministeriöiden tehtäviä tulisi voida tarkistaa nykyistä joustavam-
36043: min. Ministeriöiden organisoinnissa ja toimintatavoissa ei tule
36044: korostaa liikaa yhdenmukaisuutta, vaan niiden toimialoista joh-
36045: tuvat erityisvaatimukset tulisi voida ottaa huomioon tämän
36046: hetkistä paremmin.
36047:    Yhteistyötä ja voimavarojen yhteiskäyttöä julkisen hallinnon
36048: piirissä tulisi lisätä. Virastot voivat tuottaa toisilleen hallintopal-
36049: veluja yhteistoiminnassa tai keskenään kilpaillen. Sitä varten
36050: tulisi luoda tarvittavat edellytykset ja käynnistää yhteistoiminta-
36051: kokeiluja. Julkisella sektorilla voisi olla samallakin alalla useam-
36052: pi keskenään kilpaileva liikelaitos.
36053:    Valtiolla ja kunnilla voisi olla myös yhteisiä liikelaitoksia ja
36054: muutakin yhteistoimintaa palvelujen järjestämisessä.
36055: 
36056: 
36057: 
36058: 
36059: JULKISEN YHTYMÄN JOHTAMINEN AJANMUKAISEKSI
36060: 
36061: Hallituksen käsityksen mukaan julkisen hallinnon yleistä ohjaus-
36062: tapaa on kehitettävä myös jatkossa niiden pääsuuntaviivojen
36063: mukaisesti, joita selonteossa on aiemmin käsitelty ja kutsuttu
36064: tulosohjauksen periaatteiksi.
36065:   Kuntien sekä valtionhallinnossa virastojen ja laitosten liikku-
36066: mavaraa toimintansa järjestämisessä on edelleen lisättävä. Toi-
36067: saalta on vahvistettava yleisjohtoa, jonka tehtävänä on ottaa
36068: kantaa voimavarojen suuntaamiseen eri sektoreille.
36069:   Hallinto- ja palvelujärjestelmässä päätösvalta on voitava sijoit-
36070: taa kulloinkin oikealle tasolle nykyistä joustavammin.
36071: 
36072: 
36073: 
36074: 
36075: HENKILÖSTÖPOLITIIKKA KILPAILUKYKYISEKSI
36076: 
36077: Kansalaisten palvelun ja tuottavuuden kohottamisessa ovat oh-
36078: jausvälineet ja -järjestelmät oleellisen tärkeitä. Ne ovat kuitenkin
36079: välineitä käyttäjien käsissä. Tavoitteisiin pääsyn ratkaiseva tekijä
36080: on henkilöstö. Siksi julkisen sektorin henkilöstöpolitiikkaan on
36081: kiinnitettävä erityistä huomiota.
36082: 52
36083:    Julkisen sektorin henkilöstöpolitiikka ja julkissektorin henki-
36084: löstön asema tulee saattaa lähemmäksi työmarkkinoiden yleisiä
36085: käytäntöjä ja poistaa sellaiset eroavuudet, joita viranomaistehtä-
36086: vien erityinen luonne ei edellytä.
36087:    Valtion virastojen ja laitosten sekä kuntien kyky kilpailla
36088: työvoimasta tulee varmistaa. Henkilöstön motivointiin on kiinni-
36089: tettävä erityistä huomiota 1990-luvun työmarkkinatilanteessa.
36090: Nykyaikaisen henkilöstöpolitiikan tarjoamat keinot on otettava
36091: käyttöön myös julkishallinnossa.
36092:    Henkilöstön valinnassa on käytettävä menetelmiä, joilla voi-
36093: daan edistää myös naisten hakeutumista ja pääsemistä vastuulli-
36094: siin tehtäviin.
36095:    Henkilöstön kehittäminen, kiinnostavien ja monipuolisten työ-
36096: tehtävien tarjoaminen sekä työtulosten ja osaamisen palkitsemi-
36097: nen ovat olennaisen tärkeitä. Hallinnon uudistuminen edellyttää
36098: panostusta koko henkilöstön, ensivaiheessa erityisesti johdon
36099: koulutukseen.
36100: 
36101: 
36102: 
36103: 
36104: KANSAINVÄLINEN TOIMINTA JA YHTEISTYÖ
36105: 
36106: Euroopan yhdentyminen, lisääntyvä muu kansainvälinen yhteis-
36107: toiminta sekä kehitysyhteistyö tuovat hallinnolle, julkisille palve-
36108: luille ja julkisen sektorin henkilöstölle uudet kehittämisulottu-
36109: vuudet. Näihin tehtäviin valmistautumiseen on ryhdyttävä panos-
36110: tamaan nykyistä merkittävästi enemmän.
36111: 
36112: 
36113: 
36114: 
36115:                                                                  53
36116:   1990 vp. -   Eduskunnan kirjelmä -      Julkisen hallinnon uudistamista koskeva selonteko
36117: 
36118: 
36119: 
36120: 
36121:                                    Ed u s kun n a n k i r j e 1m ä valtioneuvoston julkisen hallin-
36122:                                 non uudistamista koskevan selonteon johdosta
36123: 
36124:   Eduskunta on, saatuaan julkisen hallinnon         Eduskunta on hyväksynyt valtiovarainvalio-
36125: uudistamista koskevan valtioneuvoston selon-      kunnan mietinnön mukaisen lausunnon sana-
36126: teon, lähettänyt sen lausuntoa varten valtiova-   muodon ja päättänyt lähettää sen valtioneu-
36127: rainvaliokuntaan, joka on antanut siitä mietin-   vostolle sekä siirtynyt päiväjärjestykseen.
36128: tönsä n:o 31.
36129: 
36130:     Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1990
36131: 
36132: 
36133: 
36134: 
36135: 200382q
36136:      SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ,
36137: KOULUTUKSENTASO JA KEHITTÄMISUNJAT
36138: 
36139: 
36140: 
36141:  Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko eduskunnalle
36142:                          22.5.1990
36143:    ISBN 951-47-3693-1
36144: 
36145:    Graafinen suunnittelu
36146:  Tait. yo Helena Kajander
36147: Taideteollinen korkeakoulu
36148: 
36149:   Valtion painatuskeskus
36150:        Helsinki 1990
36151:           Saatteeksi
36152:           Viime vuosikymmenet ovat myös Suomessa olleet koulutuksen laajentamisen ja
36153:           koulutusjärjestelmän uudistamisen kautta. Kaikilla koulutuksen tasoilla on toi-
36154:           meenpantu mittavat uudistukset ja samaan aikaan koulutusmahdollisuuksia on
36155:           laajennettu sekä määrällisesti että alueellisesti. Kehittämisen painopiste on nyt
36156:           aikuiskoulutuksessa.
36157: 
36158:           Koulutustason nostaminen, koulutuksen laadun parantaminen sekä koulutusjär-
36159:           jestelmän toiminnan tehostaminen ovat koulutuspoliittisen kehittämistyön läh-
36160:           tökohtia myös 1990-luvulla. Koulutuksen menestyksellinen kehittäminen edel-
36161:           lyttää nyt uutta koulutuspoliittista ajattelua: jatkuvan koulutuksen periaatteen
36162:           omaksumista.
36163: 
36164:           Hallitus on tehostanut koulutuspolitiikan arviointia ja suunnittelua. Vuoden 1989
36165:           alussa julkistettiin opetusministeriössä valmisteltu laaja muistio, joka sisälsi
36166:           arvion harjoitetun koulutuspolitiikan tuloksista ja lähivuosien kehittämistarpeis-
36167:           ta sekä hahmotelman pitemmän aikavälin kehittämislinjasta. Muistio on synnyt-
36168:           tänyt vilkkaan koulutuspoliittisen keskustelun ja sen pohjalta on jo vireillä -eräitä
36169:           jatkotoimia.
36170: 
36171:           Viime aikoina on valmisteltu myös monia koulutuspoliittisesti merkittäviä kehit-
36172:           tämissuunnitelmia ja päätöksiä. Tällaisista mainittakoon koulutuksen suunnitte-
36173:           lujärjestelmään, valtionosuusjärjestelmään, keskusvirastojen asemaan, opinto-
36174:           tuen kehittämiseen ja aikuiskoulutuksen kehittämiseen liittyvät suunnitelmat.
36175:           Monia merkittäviä lakiesityksiä on tulossa eduskunnan käsiteltäväksi vielä
36176:           näiden valtiopäivien aikana.
36177: 
36178:           Eduskunnalle valmisteltu koulutuspoliittinen selonteko onkin varsin laaja. Se
36179:           sisältää katsauksen koulutuksen kansainvälisistä kehitysnäkymistä ja arvion
36180:           Suomen koulutusjärjestelmän kansainvälisestä tasosta. Selonteossa tarkastellaan
36181:           myös harjoitetun koulutuspolitiikan tuloksia sekä lähiajan kehittämistarpeita ja
36182:           -suunnitelmia eri koulutusasteilla opetussuunnitelmista hallintoon. Selostus an-
36183:           netaan myös eräistä kaikki koulutusalat kattavista kehittämisohjelmista; tällaisia
36184:           ovat esimerkiksi taidekasvatus, kansainvälistyminen, ympäristökysymykset ja
36185:           matemaattis-luonnontieteellinen opetus. Erityisen tärkeänä on pidettävä selon-
36186:           tekoon sisältyvää arviota väestökehityksestä, koulutusvarannosta ja koulutustar-
36187:           peesta.                                                                      - \
36188: 
36189:           Selontekoon sisältyy hahmotelmia koulutuksen kehittämisen mahdollisuuk§ista
36190:           pitkällä aikavälillä. Monet kehitystekijät kuten kansainvälistyminen, maahan-
36191:           muutto, työelämän muutos, tietotekniikan ja viestintäkulttuurin vaikutuk~t ja
36192:           elämäntavan muutos tekevät välttämättömäksi koulutuksen kehittämisvaihtoeh-
36193:           tojen pohdinnan. Koulutuksen merkitys Suomen tyyppisessä maassa tulee en-
36194:           tisestäänkin kasvamaan. Yhteiskunnan tulee olla valmis osoittamaan koulutuk-
36195:           sen kehittämiseen riittävät resurssit. Koulutukseen suunnatut voimavarat on
36196:           nähtävä sijoituksena tulevaisuuteen.
36197: 
36198: 
36199: 
36200: 
36201: 300649S
36202: Sisältö
36203: 
36204: HALUTUKSEN KOULUTUSPOliiTTINEN UNJA 1990-LUVUllE .................................................... 7
36205: 1.    KOULUTUKSEN KANSAINVÄliSIÄ KEHTIYSSUUNTIA .................................................. 17
36206:       1.1.  Koulutukseen osallistuminen ............................................................................... 17
36207:       1.2.  Rakenteelliset uudistukset .................................................................................... 19
36208:       1.3.  Taloudelliset panokset .......................................................................................... 20
36209:       1.4.  Teknologiankehitys ............................................................................................. 22
36210:       1.5.  Koulutus ja kulttuurin muutos ............................................................................. 23
36211: 2.   TOTEUTETUN KOULUTUSPOUTIIKAN TAVOITTEET, TULOKSET JA RESURSSIT ...... 25
36212:       2.1.  Harjoitettu koulutuspolitiikka viime vuosikymmeninä ....................................... 25
36213:       2.2.  Koulutusjärjestelmän osat ja niiden kehittäminen lyhyellä aikavälillä ............... 26
36214:             2.2.1. Esiopetus .................................................................................................. 27
36215:             2.2.2. Peruskoulu ............................................................................................... 27
36216:             2.2.3. Lukio ........................................................................................................ 30
36217:             2.2.4. Ammatillinen koulutus ............................................................................ 32
36218:             2.2.5. Korkeakoulutus ....................................................................................... 35
36219:             2.2.6. Aikuiskoulutus ......................................................................................... 40
36220:             2.2.7. Jatkuvan koulutuksen periaate ............................................................... 44
36221: 
36222: 3.         ~kT :;~~A~~~~~!; .~~~~~~~~~~.:::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::!~
36223:            3.1.    Taidekasvatus ja viestintäkulttuurikoulutus ......................................................... 49
36224:            3.2.    Kielenopetus ......................................................................................................... 50
36225:            3.3.    Matemaattis-luonnontieteellinen perussivistys .................................................... 51
36226:            3.4.    Ympäristökysymykset ja ympäristökasvatus ........................................................ 51
36227:            3.5.    Tietotekniikan opetus ja opetusteknologia ......................................................... 52
36228:            3.6.    Oppimateriaalihuolto ja tietopalvelu ....... , .......................................................... 52
36229:            3.7.    Sukupuolten välinen tasa-arvo ............................................................................. 53
36230:            3.8.    Koulutuksen kansainvälistäminen ........................................................................ 55
36231: 4.         OPETTAJANKOULUTUS .................................................................................................... 59
36232:            4.1.    Sisältöjen ja menetelmien kehittäminen .............................................................. 60
36233:            4.2.    Koulutuksen laajuus ............................................................................................. 61
36234: 5.         OPINTOTUKI        ................................................................................................................. 63
36235: 6.         KOULUTUKSEN HALliNTO JA SEN KEHITTÄMINEN ..................................................... 67
36236:            6.1.    Nykyinen hallinto ja sen kehittäminen ................................................................ 68
36237:            6.2.    Opetusministeriön toiminnan ja organisaation kehittäminen ............................. 69
36238:            6.3.    Opetushallinnon keskusvirastokysymys .............................................................. 70
36239:            6.4.    Valtionosuus- ja avustusjärjestelmän uudistaminen ............................................ 71
36240:            6.5.    Ohjauksen kehittäminen ...................................................................................... 71
36241:            6.6.    Suunnittelujärjestelmän kehittäminen .................................................................. 72
36242:            6.7.    Valtion ammatillisten oppilaitosten kunnallistaminen ........................................ 73
36243:            6.8.    Valtion oppimateriaalitoimintojen uudelleenjärjestäminen ................................. 74
36244: 7.         VÄESTÖN KOULUTUSTARVE JA KOULUTUSTASO ........................................................ 75
36245:            7.1.    Väestökehitys ........................................................................................................ 77
36246:            7.2.    Elinkeino- ja ammattirakenteen muuttuminen ja sen vaikutukset
36247:                    koulutukseen ......................................................................................................... 77
36248:            7.3.    Aikuiskoulutuksen mitoittaminen ........................................................................ 81
36249:            7.4.    Väestön koulutustaso ............................................................................................ 81
36250:            7.5.    Koulutuskysynnän ennakointi .............................................................................. 84
36251: 8.         KOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN MAHOOLUSUUKSIA PITKÄLLÄ AIKAVÄliLLÄ ....... 87
36252:            8.1.    Koulutuksen kehittämistarpeet ............................................................................. 88
36253:            8.2.    Kehittämisen suunta ............................................................................................. 89
36254:            8.3.    Kehittärnistyön eteneminen .................................................................................. 91
36255: 9.         ARVIOITA KEHITTÄMISEN VAATIMISTA VOIMAVAROISTA ......................................... 95
36256:            9.1.    Nykymuotoisen koulutusjärjestelmän kehittämisen vaatimat resurssit ............. 96
36257:            9.2.    Nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kokeilu- ja
36258:                    kehittämistoiminnan vaatimat resurssit ................................................................ 98
36259: liiTE      Luettelo keskeisistä päätöksistä, suunnitelmista, mietinnöistä ja muistioista ................ 101
36260:                                                 7
36261: 
36262: Hallituksen koulutuspoliittinen linja
36263: 1990-luvulle
36264: Koulutuspolitiikan tavoitteet ja tehtävät
36265: Menestyksellinen koulutuspolitiikka vaatii kykyä ennakoida yhteiskunnan eri sektoreilla
36266: tapahtuvia muutoksia ja kansainvälistä kehitystä. Koulutuspolitiikan tavoitteet ja toimenpiteet
36267: tulee suunnata näiden muutosten edellyttämällä tavalla. Koulutuspolitiikka ei voi kuitenkaan
36268: olla pelkästään passiivista reagointia. Koulutuspolitiikan keinoin voidaan myös vaikuttaa
36269: yhteiskunnan, kulttuurin ja työelämän kehityksen suuntaan, eri alueiden elinoloihin ja yksilön
36270: mahdollisuuksiin.
36271: 
36272: Kulloinkin harjoitettavalla koulutuspolitiikalla määritellään koulutuksen kehittämiselle asetet-
36273: tavat tavoitteet, suunnitellaan millaisin organisatorisin ja pedagogisin järjestelyin asetettuihin
36274: tavoitteisiin pyritään ja arvioidaan, kuinka paljon yhteiskunnan voimavaroja vodaan sijoittaa
36275: koulutukseen. Koulutuspolitiikan tavoitteet voivat olla myös keskenään ristiriitaisia.
36276: 
36277:               1.    Hallitus arvioi että koulutuksen merkitys kasvaa edelleen yhteiskunnan
36278:                     nopean muutoksen ja kansainvälistymisen takia. Yhteiskunnan ja yksilön
36279:                     menestyminen perustuu yhä enemmän tietoon ja monipuoliseen osaami-
36280:                     seen. Koulutuspolitiikan yleisenä tavoitteena 1990-luvulla on koulutusta-
36281:                     son nostaminen, koulutuksen laadun parantaminen, koulutusjärjestelmän
36282:                     toiminnan tehostaminen ja uusi koulutusajattelu: jatkuvan koulutuksen
36283:                     periaatteen omaksuminen.
36284: 
36285:               2.    Pyrkimys tasa-arvoon on edelleen keskeinen koulutuspolitiikan tavoite.
36286:                     Koulutusmahdollisuudet ja koulutuksen tuottama sivistys- ja ammattitaito-
36287:                     pääoma pyritään tuomaan mahdollisimman tasavertaisesti kaikkien väestö-
36288:                     ryhmien ulottuville ja eri alueiden käyttöön. Erityishuomiota kiinnitetään
36289:                     aikuisväestön koulutustason nostamiseen, peruskoulun jälkeen koulutuk-
36290:                     sen ulkopuolelle syrjäytyviin nuoriin, kielellisten vähemmistöjen asemaan
36291:                     sekä lisääntyvän ulkomaalaisväestön koulutustarpeisiin.
36292: 
36293:               3.    Kuluvalla vuosikymmenellä korostuvat koulutuspolitiikassa edellä mainit-
36294:                     tujen yhteisten tavoitteiden lisäksi opetuksen tarjonnan ja sisällön entistä
36295:                     voimakkaampi yksilöllistäminen ja tämän kehityksen esteenä olevien
36296:                     rakenteiden poistaminen.
36297: 
36298: 
36299: Koulutusjärjestelmämme kansainvälinen asema
36300: Koulutus on laajentunut nopeasti kaikissa teollisuusmaissa toisen maailmansodan jälkeen.
36301: Koulutusjärjestelmien rakennetta on samaan aikaan uudistettu. Esikoulu on yleensä kehittynyt
36302: irrallaan muusta koulutusjärjestelmästä. Oppivelvollisuuskoulu on nyt koko ikäluokalle tarkoi-
36303: tettu useimmiten 9-10-vuotinen koulumuoto. Ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen
36304: rakenteessa, laajuudessa ja järjestelyissä on eri maiden välillä suuria eroja.
36305:                                                8
36306: Yhä suurempi osa ikäluokasta hakeutuu oppivelvollisuuskoulun jälkeen vähintään toisen
36307: asteen opintoihin. Teollisuusmaiden lapset käyvät koulua keskimäärin 12 vuotta. Korkea-
36308: asteen koulutusta on myös laajennettu. Yleensä noin viidennes ikäluokasta siirtyy korkeakoulu-
36309: opintoihin. Eräissä teollisuusmaissa tämä osuus on jopa 30 prosenttia. Aikuiskoulutuksen osuus
36310: tulee tulee kaikissa teollisuusmaissa kasvamaan 1990-luvulla väestökehityksen, työelämän muu-
36311: toksen ja jatkuvan koulutuksen periaatteen omaksumisen takia.
36312: 
36313: Teollisuusmaat käyttävät koulutusmenoihin keskimäärin 4-7 prosenttia bruttokansantuotteesta.
36314: Koulutuksen osuus julkisista menoista on kuitenkin useimmissa teollisuusmaissa laskenut ja se
36315: on menettänyt asemansa suurimpana julkisten menojen kohteena sosiaali- ja terveydenhuollol-
36316: le. Pääosa koulutusmenoista eli 65-80 prosenttia käytetään perus- ja keskiasteen koulutukseen.
36317: Korkeakoulumenojen osuus on yleensä 15-20 prosenttia. Aikuiskoulutuksen osuus ja rahoitus-
36318: muodot poikkeavat toisistaan eri maissa.
36319: 
36320:               4.    Hallituksen käsityksen mukaan koulutustarjontamme vastaa laajuudeltaan
36321:                     kansainvälistä tasoa ja koulutusjärjestelmämme rakenne OECD-maiden
36322:                     yleistä kehityssuuntaa. Koulutuksen laajentamistoimenpiteet ovat nosta-
36323:                     neet varsinkin nuorempien ikäluokkien koulutustasoa. Lähivuosina pyri-
36324:                     tään laajentamaan ja monipuolistamaan aikuiskoulutusta, ratianalisoimaan
36325:                     peruskoulutuksen ja aikuiskoulutuksen välistä työnjakoa, selkiyttämään
36326:                     yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen tehtäviä sekä arvioimaan esi-
36327:                     opetuksen asemaa ja oppivelvollisuuskoulun aloitusikää.
36328: 
36329:               5.    Hallituksen arvion mukaan koulutukseen suunnattujen voimavarojen osuus
36330:                     on Suomessa kansainvälistä tasoa, joskin tämä osuus on alhaisempi kuin
36331:                     muissa Pohjoismaissa. Suomen tyyppisellä maalla ei ole varaa tinkiä
36332:                     koulukseen sijoitettavista voimavaroista tulevaisuudessakaan. Koulutusjär-
36333:                     jestelmämme kansainvälisen kilpailukyvyn säilyttämiseksi koulutusresurs-
36334:                     sien riittävä kasvu tulee edelleen turvata. Koulutukseen suunnattuja resurs-
36335:                     seja tulee arvioida sijoituksena tulevaisuuteen. Myös koulutusjärjestelmän
36336:                     toimintaa on edelleen tehostettava ja sen tuloksellisuutta parannettava.
36337: 
36338: 
36339: 
36340: Väestön koulutustaso ja koulutustarve
36341: Suomen väkiluku kasvaa vuoteen 1998 saakka, jolloin se on ennusteen mukaan 5,02 miljoonaa
36342: henkeä. Sen jälkeen väestö alkaa vähetä. Syntyvyys laskee 50 OOO:n tienoille vuoteen 2010
36343: mennessä. Lasten ja nuorten määrät vähenevät tasaisesti ensi vuosituhannelle siirryttäesssä.
36344: Aikuisväestön ikärakenne on vielä 1990-luvulla edullinen, kun sodan jälkeen syntyneet suuret
36345: ikäluokat ovat työelämässä. Vanhusten määrä kasvaa jatkuvasti, mutta ikääntymisestä aiheutu-
36346: vat ongelmat kohdataan laajassa mitassa vasta 2010-2020-luvuilla.
36347: 
36348: Nuorten ikäluokkien koulutustaso on kohonnut nopeasti 1970- ja 1980-luvuilla. Ammatillisissa
36349: oppilaitoksissa ja korkeakouluissa on lähes puolitoistakertainen määrä jatkokoulutuspaikkoja
36350: peruskoulun ja lukion päättävälle ikäluokalle. Lähes 95 prosenttia nuorista myös aloittaa jatko-
36351: opinnot. Nuorista aikuisista neljä viidestä on suorittanut jonkin perusasteen jälkeisen koulutuk-
36352: sen. Sen sijaan vanhempien ikäluokkien koulutustaso on puutteellinen. Yli puolet työikäisistä
36353: on vailla ammatillista peruskoulutusta. Jo 1990-luvulla siirrytään tilanteeseen, jossa uuden
36354: työvoiman vuosittainen tarve ylittää selvästi sen tarjonnan. Vajauksen kasvuun vaikuttavat vielä
36355: ennakoitua suurempi halukkuus varhaiseläkkeelle ja aikuiskoulutusjärjestelmän puutteet.
36356:                                                 9
36357: Maan sisäinen muuttoliike vaikuttaa oleellisesti siihen, miten väestö- ja työvoimatilanne maan
36358: eri osissa kehittyy. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Uudenmaan läänin ja erityisesti
36359: pääkaupunkiseudun väkiluku kasvaa edelleen. Tällä alueella on jo nyt nähtävissä pahenevia
36360: työvoimaongelmia, joiden ratkaiseminen edellyttää joustavia koulutuspoliitisia toimenpiteitä.
36361: 
36362: Suomeen ulkomailta muuttavien osuus ei ole kasvanut samassa suhteessa kuin muissa
36363: Pohjoismaissa. Nettomaahanmuutto oli 1980-luvun lopulla vajaat 2 000 henkilöä vuodessa.
36364: Tähän lukuun sisältyivät myös pakolaiset, joiden osuus on noin 500. Suomeen saapuvien
36365: pakolaisten ja maahanmuuttajien määrän voidaan arvioida lisääntyvän 1990-luvulla.
36366: 
36367: Väestön kehitys ja elinkeinorakenteen muutos edellyttävät koulutuksen mitoituksen ja paino-
36368: tusten jatkuvaa seurantaa ja uudelleenarviointia. Myös työelämän perusvaatimukset muuttuvat.
36369: Tietotekniikan ohella korostuvat monissa ammateissa kansainvälistymiseen liittyvät taidot ja
36370: yhteistyökyky. Entistä useammalta edellytetään yhä laajempia tietoja ja monipuolisempaa
36371: ammattitaitoa. Kaikilta vaaditaan kykyä sopeutua muutokseen. Lähes jokainen nyt työelämään
36372: tuleva joutuu tai haluaa vaihtaa ammattia ja työtehtäviä useampaankin kertaan työuransa aikana.
36373: Uuden työvoiman tarvetta ei voida tyydyttää kuten aikaisemmin työmarkkinoille tulevalla
36374: nuorella työvoimalla. Tarvitaan yhä iäkkäämpien henkilöiden kouluttamista uusiin ja entistä
36375: vaativampiin tehtäviin.
36376: 
36377: Koulutuksen suunnittelulla on yhä tärkeämpi asema. Pitkän aikavälin ennusteet osoittavat
36378: kehityksen suuntaa. Niiden ohella tarvitaan nopeaa valmiutta vastata ajankohtaisiin ja paikal-
36379: lisiin työvoimaongelmiin. Koulutustarpeen määrittelyä ei voida jättää yksistään työvoimapoh-
36380: jaisten kriteereiden varaan. Monet työelämän ulkopuoliset muutokset, lisääntyvä vapaa-aika ja
36381: monikulttuuriset ongelmat synnyttävät uusia koulutustarpeita, jotka tulee ottaa huomioon
36382: koulutuksen mitoitusta, sisältöja, tarjontamuotoja ja painotuksia arvioitaessa.
36383: 
36384: 
36385:              6.     Hallitus jatkaa koulutuspolitiikkaa, joka tähtää koko väestön koulutustason
36386:                     nostamiseen. Koko peruskoulun ja lukion päätävälle ikäluokalle tarjotaan
36387:                     jatko-opintomahdollisuudet ammatillisissa oppilaitoksissa tai korkeakou-
36388:                     luissa. Koulutuksen mitoituksessa ja sisältöjen kehittämisessä otetaan
36389:                     nykyistä korostuneemmin huomioon yksilölliset koulutustarpeet Opisto-
36390:                     asteen ja korkea-asteen koulutuksen suhteellista osuutta nostetaan. Aikuis-
36391:                     väestölle luodaan edellytyksiä uudelleenkoulutukseen ja koulutustason
36392:                     nostamiseen.
36393: 
36394:              7.     Työvoiman turvaamiseksi koulutuspaikkojen jakautumaa tarkistetaan jat-
36395:                     kuvasti ja luodaan joustavat menettelyt vastata nopeasti muuttuviin tarpei-
36396:                     siin. Myös koulutuksen sisältöä kehitetään siten, että koulutus antaa
36397:                     jokaiselle nykyistä paremmat mahdollisuudet yhteiskunnan ja työelämän
36398:                     jatkuvan muutoksen hallintaan.
36399: 
36400:              8.     Alueelliset tarpeet ovat edelleen keskeinen lähtökohta koulutuksen mitoi-
36401:                     tus- ja kehittämistyössä. Ruotsinkielistä koulutusta järjestetään eri asteilla ja
36402:                     aloilla siten, että ruotsinkielisen väestönosan koulutusmahdollisuudet ovat
36403:                     riittävän monipuoliset ja keskeisten palvelujen saanti voidaan turvata.
36404:                     Saamenkielisten koulutusmahdollisuudet turvataan. Hallitus laatii selvityk-
36405:                     sen pakolaisten ja muiden ulkomaalaisryhmien koulutustarpeista sekä
36406:                     arvion maahanmuuton koulutuspoliittisista vaikutuksista.
36407:                                                10
36408: Koulutuksen kehittämistoimenpiteet lähivuosina
36409: Myös Suomessa viime vuosikymmenet ovat olleet koulutuksen nopean laajentamisen ja
36410: koulutusjärjestelmän rakenteen uudistamisen kautta. Rinnakkaiskoulusta siirryttiin peruskou-
36411: luun 1970-luvulla. Lukiota laajennettiin suurten ikäluokkien aiheuttaman koulutuspaineen takia
36412: 1960-luvulla. Lukioverkko on alueellisesti kattava ja lukiosta on muodostunut yleissivistävä
36413: koulumuoto yli puolelle ikäluokasta. Ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmia ja raken-
36414: netta uudistettiin ja koulutusta laajennettiin 1980-luvulla. Korkeakoululaitoksen laajentumisvai-
36415: he ajoittui 1960-luvulle ja 1970-luvulle. Nykyisin se tarjoaa koulutuksen lähes viidennekselle
36416: ikäluokasta. Opintotukijärjestelmää on pyritty jatkuvasti kehittämään koulutuspoliittisena
36417: toimenpiteenä yhteiskunnan muut tukijärjestelmät huomioonottaen. Luokanopettajankoulutus
36418: siirtyi korkeakoulujen tehtäväksi 1970-luvulla ja se uudistettiin perustutkintotasoiseksi osana
36419: niin sanottua tutkinnonuudistusta. Parhaillaan kehitetään ammatillisten oppilaitosten ja laajene-
36420: van aikuiskoulutuksen opettajankoulutusta.
36421: 
36422: Koulutuksen kehittämisen painopiste on tällä hetkellä aikuiskoulutuksessa. Sen toimeentulotur-
36423: vaan, rahoitusjärjestelyihin, laajentamiseen ja monipuolistamiseen tähtäävät suunnitelmat ovat
36424: toimeenpanovaiheessa. Tämän uudistus- ja kehitysvaiheen jälkeen on edellytyksiä arvioida
36425: koko koulutusjärjestelmän toimintaa ja eri koulutustasojen kehittämistarpeita yhtenä kokonai-
36426: suutena. Tätä arviointityötä on tehostettu viime vuosina.
36427: 
36428: Kutakin koulutusastetta koskevien uudistusten ja kehittämissuunnitelmien lisäksi viime vuosina
36429: ovat nousseet esille eräät koko koulutusjärjestelmää koskevat sisällölliset kehittämistarpeet ja
36430: erityiskysymykset. Näistä ajankohtaisia ovat muun muassa 1) taidekasvatuksen ja viestintäkult-
36431: tuurikoulutuksen, 2) kielenopetuksen, 3) matemaattis-luonnontieteellisen perussivistyksen, 4)
36432: ympäristökysymysten ja ympäristökasvatuksen, 5) tietotekniikan ja opetusteknologian, 6)
36433: oppimateriaalihuollon ja tietopalvelun, 7) sukupuolten tasa-arvon ja 8) koulutuksen kansain-
36434: välistymisen erityisohjelmat ja kehittämishankkeet.
36435: 
36436: 
36437:              9.     Hallitus asettaa tavoitteeksi, että kaikille 6-vuotiaille turvataan 1990-luvul-
36438:                     la oikeus osallistua esiopetukseen peruskoulun tai päivähoidon yhteydes-
36439:                     sä. Pitemmällä aikavälillä tulee arvioitavaksi myös oppivelvollisuusiän
36440:                     alentamisen tarve.
36441: 
36442:              10.    Kouluverkko säilytetään edelleen alueellisesti kanavana. Kunta- ja koulu-
36443:                     kohtaista vastuuta opetuksen järjestämisessä ja sisältöjen valinnassa lisä-
36444:                     tään. Peruskoulun kehittämisessä pääpaino on sen sisäisessä uudistamises-
36445:                     sa. Koulun kasvatustehtävän ja tietopuolisen tehtävän yhteensovittaminen,
36446:                     niin sanotun uuden tiedonkäsityksen soveltaminen samoin kuin kielenope-
36447:                     tuksen kehittäminen ja valinnaisaineiden asema vaativat erityishuomiota.
36448:                     Tuntikehysjärjestelmänä toteutetun resurssisääntelyn toimivuutta arvioi-
36449:                     daan. Ajankohtaisia selvitys- ja kehittämiskohteita ovat esiopetuksen järjes-
36450:                     täminen, lisäopetuksen laajuus ja muodot, kehitysvammaisten opetuksen
36451:                     järjestäminen, vaihtoehtokoulujen asema sekä kuntien ja yksittäisten kou-
36452:                     lujen päätäntävallan lisääminen.
36453: 
36454:              11.    Hallitus jatkaa lukion kehittämistä. Kurssimuotoisen lukusuunnitelman
36455:                     toimivuutta arvioidaan. Luokanoman lukion kokeiluja seurataan ja niiden
36456:                     pohjalta laaditaan suunnitelmat lukion opetusmuotojen laajemmasta kehit-
36457:                                  11
36458:       tämisestä. Vieraskielistä opetusta eri aineissa lisätään osana kielenopetuk-
36459:       sen kehittämisohjelmaa. Opetussuunnitelmien kehittämisessä kiinnitetään
36460:       huomiota myös matemaattis-luonnontieteellisen opetuksen asemaan, mis-
36461:       sä yhteydessä selvitetään myös mahdollisuudet sisällyttää matemaattis-
36462:       luonnontieteelliset aineet pakollisena kokeena ylioppilaskirjoituksiin. Lu-
36463:       kion ja ammatillisten oppilaitosten välisestä yhteistyöstä hankitaan tietoa
36464:       kokeilujen avulla ja kokeilutoimintaa laajennetaan.
36465: 
36466: 12.   Hallituksen käsityksen mukaan 1980-luvulla toteutettu ammatillisen koulu-
36467:       tuksen rakenteen, opetussuunnitelmien, rahoitusjärjestelmän ja lainsäädän-
36468:       nön kokonaisuudistus antaa hyvän pohjan lähivuosien kehittämistoimen-
36469:       piteille. Koulutusta ajanmukaistetaan ja laaja-alaistetaan edelleen amma-
36470:       tillisen liikkuvuuden lisäämiseksi ja työelämän kehitykseen vastaamiseksi.
36471:       Koulutuspaikkoja suunnataan työvoimapulasta kärsiville aloille. Ammatil-
36472:       listen oppilaitosten kansainvälisiä toimintoja laajennetaan ja monipuoliste-
36473:       taan. Yhteistyötä korkeakoulujen ja yleissivistävien oppilaitosten kanssa
36474:       lisätään ja tähän tähtäävää kokeilutoimintaa laajennetaan edelleen. Amma-
36475:       tillisten oppilaitosten ylläpitojärjestelmää yhtenäistetään ja oppilaitosverk-
36476:       koa rationalisoidaan.
36477: 
36478: 13.   Hallitus pitää tärkeänä korkeakoululaitoksen tasaisen ja riittävän resurssi-
36479:       kehityksen turvaamista 1990-luvulla, jotta maamme tieteellinen koulutus ja
36480:       tutkimus voisi säilyttää kansainvälisen tasonsa. Korkeakoululaitoksen
36481:       kehittämistä jatketaan valtioneuvoston vuonna 1986 antaman päätöksen
36482:       mukaisesti. Toiminnan arviointia monipuolistetaan ja erityishuomiota kiin-
36483:       nitetään laadun arviointiin. Toiminnan tuloksellisuutta parannetaan edel-
36484:       leen.]ohtamista kehitetään ja korkeakoulujen omaa päätäntävaltaa lisätään.
36485:       Perustutkintojen suoritusaikoja lyhennetään. Aikuiskoulutustehtävää selki-
36486:       ytetään. Tutkijankoulutusta tehostetaan. Kansainvälisiä yhteyksiä laajenne-
36487:       taan. Taidekorkeakoulujen opetusta, taiteellista jatkokoulutusta ja tutki-
36488:       musta vahvistetaan osana korkeakoululaitoksen kehittämistoimia.
36489: 
36490: 14.   Hallitus pitää koulutuspolitiikan johtoajatuksena jatkuvan koulutuksen
36491:       periaatteen soveltamista. Väestörakenteen ja työelämän kehitys edellyttää
36492:       aikuiskoulutuksen huomattavaa laajentamista 1990-luvun aikana. Kehittä-
36493:       misen painopiste on ammatillisen aikuiskoulutuksen laajentamisessa ja
36494:       monipuolistamisessa, mutta kansainvälistymiskehitys ja monet yhteiskun-
36495:       nan muutostekijät vaativat panostusta kaikkeen aikuiskoulutukseen. Aikui-
36496:       sille soveltuvan koulutuksen tarjontamuotoja kehitetään. Kokeiluna aloitet-
36497:       tu aikuisopintotuki vakinaistetaan solmitun tulopoliittisen ratkaisun mukai-
36498:       sesti 1.1.1991 ja asiaa koskeva lakiesitys on annettu Eduskunnalle.
36499: 
36500: 15.   Taidekasvatuksen ja viestintäkulttuurialan koulutuksen asemaa vahviste-
36501:       taan. Vuoden 1990 aikana valmistellaan toimenpideohjelma peruskoulun ja
36502:       lukion taideaineiden opetuksen tukemiseksi ja taiteen perusopetuksen
36503:       kehittämiseksi. Taideaineiden opettajankoulutusta laajennetaan ja kehite-
36504:       tään. Viestintäkulttuurialan ammatillinen koulutus, korkea-asteen koulutus
36505:       ja jatko- ja täydennyskoulutus järjestetään vuoden 1990 aikana valmistuvien
36506:       toimikunnan esitysten pohjalta.
36507:                                  12
36508: 16.   Kieliohjelmaa monipuolistetaan, opetusmuotoja kehitetään ja vieraalla
36509:       kielellä annettavan opetuksen määrää lisätään kaikilla koulutuksen asteil-
36510:       la. Valtakielten lisäksi huolehditaan myös meille harvinaisempien ulko-
36511:       eurooppalaisten kielten ja kulttuurien opetuksen ja tutkimuksen tasosta
36512:       sekä Euroopan kansalliskielten ja pienten kulttuurien riittävästä tuntemuk-
36513:       sesta.Jatkuvaa huomiota kiinnitetään myös äidinkielen ja toisen kotimaisen
36514:       kielen opetuksen kehittämiseen. Myös saamenkielisen opetuksen asema
36515:       turvataan. Suomessa asuvien pakolaisten ja muiden ulkomaalaisryhmien
36516:       kielenopetusta koskevat erityiskysymykset selvitetään.
36517: 
36518: 17.   Nykyaikaiseen yleissivistykseen kuuluvat myös riittävät perustiedot ja
36519:       -taidot matematiikan, luonnontieteiden ja tietotekniikan alueelta. Tutki-
36520:       muksen ja alan erityisammattien lisäksi lähes kaikilla koulutusaloilla on
36521:       tarpeen tulevaisuudessa vahvistaa matemaattis-luonnontieteellisen ja tieto-
36522:       tekniikan opetuksen osuutta. Matemaattis-luonnontieteellisen opetuksen
36523:       sisältöjä, muotoja ja opetusmenetelmiä kehitetään asiantuntijakomitean
36524:       ehdotusten pohjalta. Kiireellisimpänä toimenpiteenä hallitus pitää tietotek-
36525:       niikan perusvalmiuksien opetuksen järjestämistä jo peruskoulussa, fysiikan
36526:       aseman vahvistamista lukiossa sekä lukion kurssivalintojen muuttamista
36527:       siten, että nykyistä huomattavasti suuremmalla määrällä ylioppilaista olisi
36528:       jatko-opintojen kannalta riittävät matematiikan, kemian ja fysiikan pohja-
36529:       opinnot.
36530: 
36531: 18.   Ympäristökysymykset ja ympäristökasvatus ovat kehittämisen painopistee-
36532:       nä kaikilla koulutustasteilla. Jatkotoimenpiteet suunnitellaan asiantuntija-
36533:       toimikunnan ehdotusten pohjalta, jotka valmistuvat kevään 1990 aikana.
36534: 
36535: 19.   Tietotekniikan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisohjelmaa jatketaan
36536:       myös 1990-luvulla vuonna 1985 tehdyn periaatepäätöksen mukaisesti. Pai-
36537:       nopistettä suunnataan kehittyneisiin sovelluksiin ja muun opetusteknologi-
36538:       an kehittämiseen.
36539: 
36540: 20.   Korkeatasoisen ja nykyaikaisen oppimateriaalin saatavuus pyritään turvaa-
36541:       maan kaikilla koulutuksen tasoilla. Valtiovallan tukitoimet suunnataan
36542:       siten, että oppimateriaalin tuotanto ei vaarannu myöskään pienillä aloilla,
36543:       joilla se on liiketaloudellisesti kannattamatonta. Tieto- ja viestintätekniikan
36544:       hyväksikäyttöä tehostetaan. Erityishuomiota kiinnitetään aikuisopiskeluun
36545:       soveltuvan sekä muun uusimuotoisen oppimateriaalin tutkimus- ja kehitys-
36546:       työhön. Kirjastojen edellytyksiä hoitaa opetuksen ja opiskelun monipuolis-
36547:       tuvat tietohuoltotarpeet parannetaan. Oppimateriaalihuollon organisaatio-
36548:       ta uudistetaan.
36549: 
36550: 21.   Sukupuolten tasa-arvoon tähtäävää koulutuspolitiikkaa jatketaan. Erityis-
36551:       huomiota kiinnitetään koulutusuran valintaan sekä koulutus- ja ammattita-
36552:       voitteiden asettamiseen, henkilöstökoulutukseen pääsyyn ja toimeentulo-
36553:       tuen muotoihin, tutkijankoulutukseen siirtymiseen sekä työnantajien asen-
36554:       teisiin koulutetun työvoiman rekrytoinnissa ja etenemispolitiikassa.
36555: 
36556: 22.   Hallitus vie eteenpäin kansainvälistymiskehitystä tukevia toimia kaikilla
36557:       koulutuksen tasoilla. Luodaan edellytykset korkeakoulujen ja ammatillisten
36558:       oppilaitosten laajalle osallistumiselle kansainvälisiin yhteistyöohjelmiin ja
36559:       projekteihin. Opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden vaihtoa lisätään
36560:                                                13
36561:                     merkittävästi. Laajennetaan yhteistyötä myös ulkomaisten yritysten kanssa
36562:                     harjoittelijavaihdon ja ammatillisen aikuiskoulutuksen kehittämiseksi.
36563:                     Ulkomailla suoritettavat opintojaksot luetaan hyväksi ja opetussuunnitel-
36564:                     mia kehitetään kansainvälisen yhteistyön lisäämisen edellyttämällä tavalla.
36565:                     Ulkomailla opiskelevien taloudellista tukea kehitetään. Tiedotus-, neuvon-
36566:                     ta-, ja konsulttipalvelujen tehostamiseksi on tarkoitus perustaa vuonna 1991
36567:                     kansainvälisen henkilövaihdon palvelukeskus yhdistämällä nykyiset toi-
36568:                     minnot.
36569: 
36570:              23.    Opettajankoulutuksen kehittämistä jatketaan. Opettajavarannon kehitystä
36571:                     seurataan. Opettajavajauksen poistamiseksi laajennetaan edelleen luokan-
36572:                     opettajien, lastentarhanopettajien sekä taideaineiden opettajien koulutusta
36573:                     ja järjestetään poikkeuskoulutusta vuonna 1987 annetun toimenpideohjel-
36574:                     man mukaisesti. Opetussuunnitelmia kehitetään ja koulutusta tehostetaan
36575:                     toimikunnan ehdotusten pohjalta. Pyritään liikkuvuuden lisäämiseen ja
36576:                     joustaviin koulutusjärjestelyihin. Eri alojen opettajankoulutusta lähenne-
36577:                     tään ja kelpoisuusehtoja muutetaan nykyistä toimivammiksi. Ammatillisten
36578:                     oppilaitosten ja aikuisopetuksen opettajankoulutusta laajennetaan ja kehi-
36579:                     tetään. Opettajien täydennyskoulutusta tehostetaan.
36580: 
36581:              24.    Hallitus korostaa opintotuen merkitystä pyrittäessä koulutusmahdollisuuk-
36582:                     sien laajentamiseen ja koulutuksellisen tasa-arvon lisäämiseen. Opintotuki-
36583:                     järjestelmän kehittämisessä pyritään edelleen opiskelijoiden toimeentulo-
36584:                     turvan parantamiseen, velkaantumisen vähentämiseen ja vaikeimmassa
36585:                     asemassa olevien opiskelijaryhmien tilanteen korjaamiseen. Opintotuen
36586:                     taso ja kattavuus, myöntämis- ja takaisinmaksu perusteet, pankkien laina- ja
36587:                     korkopolitiikka sekä aikuisten opintotuen järjestäminen ovat 1990-luvulla
36588:                     opintotuen kehittämisen kannalta keskeisiä kysymyksiä. Aikuisten opinto-
36589:                     tukea koskeva lakiesitys annetaan Eduskunnalle.
36590: 
36591: 
36592: 
36593: Koulutuksen kehittäminen pitemmällä aikavälillä
36594: Koulutuksen taso on Suomessa jatkuvasti noussut ja koulutusjärjestelmä toimii kohtalaisen
36595: hyvin. Kehittämistarpeita on kuitenkin nähtävissä koulutuksen kaikilla tasoilla. Opetussuunni-
36596: telmien sisältö ja pedagogiikka, opiskelijavalinnat ja koulutukseen hakeutuminen, tutkintojen
36597: suoritusajat ja keskeyttämismäärä, opintojen hyväksilukeminen ja tutkintojen vastaavuus ovat
36598: alueita, joilla koulutusjärjestelmän toiminnan tehostaminen vaatii kiireellisiä toimenpiteitä.
36599: Yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen tehtävät, peruskoulutuksen ja aikuiskoulutuksen
36600: työnjako sekä eri oppilaitosten välinen ja kansainvälinen yhteistyö vaativat myös nopeita
36601: kehittämistoimia.
36602: 
36603: Monet yhteiskunnan, työelämän sekä ihmisten elämäntavan ja arvostusten muutokset ovat sen
36604: kaltaisia, että koulutuksen pitemmän aikavälin kehittämislinjojen ja -vaihtoehtojen pohdinta on
36605: välttämätöntä. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi väestökehitys, kansainvälistyminen, työelämän
36606: ja ammattirakenteen muutos, tietotekniikan vaikutukset sekä erityisesti nuorten muuttuvat
36607: arvostukset koulutusta kohtaan. Koulutuspolitiikan pitemmän aikavälin kehittämisvaihtoehto-
36608: jen hahmottamiseksi on tärkeää irrottautua nykytilanteesta ja luonnostella joko hyväksyttäviä tai
36609: hylättäviä visionäärisiä tulevaisuudenkuvia. Tällaiseen on pyritty opetusministeriön helmikuus-
36610: sa 1989 julkistamassa koulutuspoliittisessa arviossa.
36611:                                                 14
36612: Edellä mainitussa muistiossa opetusministeriö esitti koulutuspoliittisen keskustelun pohjaksi
36613: hahmotelman koulutuksen pitemmän aikavälin kehittämislinjasta. Kehittämisvisio sisältää
36614: 1) mallin käytännöllistä ja teoreettista opetusta lähentävästä nuorisokoulusta, 2) ammattikorke-
36615: akoulutasoiseksi kehitettävästä opistoasteesta, 3) selkeämmin tieteellisen koulutuksen tehtävää
36616: toreuttavasta yliopistolaitoksesta sekä 4) nykyistä laajemmasta ja koulutustarjonnaltaan moni-
36617: puolisemmasta aikuiskoulutuksesta. Vision pohjalta on käyty vilkas koulutuspoliittinen keskus-
36618: telu, jossa on esitetty kriittisiä mutta myös myönteisiä arvioita, sekä laadittu lisäselvityksiä.
36619: 
36620: Eduskunta on hyväksynyt vuoden 1990 tulo- ja menoarvioon määrärahan ammattikorkeakou-
36621: lun ja nuorisoasteen koulutuksen kokeilu- ja kehittämistoimintaan. Kokeiluohjelman valmiste-
36622: lua ja seurantaa varten on asetettu projektiorganisaatio. Esitykset kokeilutoiminnan periaatteista,
36623: laajuudesta, aloista, alueista ja paikkakunnista sekä tarvittavasta lainsäädännöstä valmistuvat
36624: kuluvan kevään aikana.
36625: 
36626: 
36627:               25.    Hallitus pitää tarpeellisena myös koulutuksen pitemmän aikavälin kehittä-
36628:                      mislinjojen ja -vaihtoehtojen hahmotteleroista muun muassa työelämän
36629:                      nopean muutoksen, kansainvälistymisen, väestökehityksen ja tietoteknii-
36630:                      kan vaikutusten sekä muuttuvien asenteiden ja elämäntapojen ennakoimi-
36631:                      seksi. Hallituksen käsityl<sen. mukaan koulutuksen kehittämisessä pitem-
36632:                      mällä tähtäimellä on pyrittävä l) koulutustason nostamiseen ja yleissivistyk-
36633:                      sen aseman korostamiseen, 2) tiedonkäsityksen nykyaikaistamiseen, 3)
36634:                      yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen raja-aitojen madaltamiseen, 4)
36635:                      uudentyyppisten ammattitaitovaatimusten ennakointiin ja huomioonotta-
36636:                      miseen, 5) peruskoulutuksen ja aikuiskoulutuksen tehtävien, sisällön ja
36637:                      työnjaon uudelleenarviointiin, 6) joustavien ja yksilöllisten opinto-ohjel-
36638:                      mien kehittämiseen, 7) opetuksen tarjontamuotojen monipuolistamiseen
36639:                      sekä 8) hajautetumpaan hallintoon ja joustaviin ohjaus- ja päätöksenteko-
36640:                      menettelyihin.
36641: 
36642:               26.    Kokeilu- ja tutkimustoiminnan asemaa koulutuspoliittisessa kehittämistyös-
36643:                      sä vahvistetaan edelleen. Projektiorganisaation esitykset nuorisoasteen
36644:                      koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kehittämis- ja kokeiluohjelmaksi
36645:                      valmistuvat kevään 1990 aikana. Ehdotusten pohjalta päätetään, missä
36646:                      laajuudessa kokeilu- ja kehittämisohjelma toimeenpannaan sekä arvioi-
36647:                      daan, edellyttääkö kokeilu- ja kehittämisohjelman käynnistäminen uutta
36648:                      lainsäädäntöä. Ensimmäiset kokeilujen toimeenpano on mahdollista syk-
36649:                      syllä 1991. Vasta kokeiluvaiheen jälkeen on edellytyksiä tehdä päätökset
36650:                      koulutuspolitiikan uusista linjauksista.
36651: 
36652: 
36653: 
36654: Koulutuksen hallinto ja suunnittelujärjestelmä
36655: Opetushallinnon alalla on toteutettu ja vireillä huomattavia kehittämissuunnitelmia. Opetusmi-
36656: nisteriön uusi linjamuotoinen organisaatio, joka selkiyttää koulutus- ja tiedepoliitiikan ja
36657: kulttuuripolitiikan tehtäväalueita, otettiin käyttöön 1.3.1990. Kouluhallituksen ja ammattikasva-
36658: tushallituksen yhdistämisestä 1.3.1991 alkaen opetushallitukseksi on tehty periaatepäätös.
36659: Koulutoimen sääntelyn purkamisesta on laadittu suunnitelmat ja kuntien koulutoimen päätän-
36660: tävaltaa lisäävien lakiuudistusten valmistelu on käynnissä. Korkeakoulujen taloudellista auto-
36661: nomiaa on lisätty valtioneuvoston vuonna 1986 tekemän kehittämispäätöksen mukaisesti.
36662:                                                15
36663: Opetusministeriön hallinnonalan valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksesta kauttaaltaan
36664: laskennallisiin perusteisiin pohjautuvaksi on laadittu esitys. Koulutuksen suunnittelujärjestel-
36665: mää on uudistettu, yhtenäistetty ja kevennetty. Suunnittelumenettelyjen uudistamisesta annet-
36666: tiin asetus vuoden 1990 alussa.
36667: 
36668: 
36669:              27.    Hallitus pitää opetushallinnon kehittämisen lähtökohtana tehtävien ja toi-
36670:                     mivallan hajauttamista, keskushallinnon integroimista, hallinnon rationali-
36671:                     sointia sekä toiminnan laadun parantamista. Hallitus on tehnyt periaatepää-
36672:                     töksen kouluhallituksen ja ammattikasvatushallituksen yhdistämisestä ja
36673:                     tätä koskeva lakiesitys annetaan Eduskunnalle kuluvan vuoden aikana.
36674:                     Korkeakoulujen toiminnan arviointia kehitetään, tuloksellisuutta paranne-
36675:                     taan ja taloudellista autonomiaa lisätään edelleen valtioneuvoston kehittä-
36676:                     mispäätöksen mukaisesti. Opetustoimen sääntelyn purkamiseen liittyvät la-
36677:                     kiesitykset annetaan Eduskunnalle vuoden 1990 aikana. Valtionosuusjärjes-
36678:                     telmän uudistamista opetusministeriön hallinnonalalla selvitetään.
36679: 
36680:              28.    Ensimmäinen koko koulutusjärjestelmää ja korkeakouluissa harjoitettavaa
36681:                     tutkimusta koskeva kehittämissuunnitelma vuosille 1991-96 valmistellaan
36682:                     valtioneuvoston vahvistettavaksi kuluvan vuoden aikana.
36683:                                                     17
36684: 
36685:      1.
36686:      Koulutuksen kansainvälisiä
36687:      kehityssuuntia
36688: 
36689:      Läntisissä teollisuusmaissa ja myös monissa Itä-Euroopan maissa harjoi-
36690:      tetussa koulutuspolitiikassa on havaittavissa useita yhteneviä tavoitteita
36691:      ja toimintalinjoja. Seuraavana esitettävän vertailun tarkoituksena on hah-
36692:      mottaa koulutuspolitiikan kansainvälisiä kehityslinjoja taustaksi Suomes-
36693:      sa harjoitetun koulutuspolitiikan tavoitteiden ja tuloksien arvioinnille. Ke-
36694:      hittämislinjojen yhtäläisyyksiä ja eroja tarkastellaan 1) koulutukseen osal-
36695:      listumisen, 2) koulutusrakenteen, 3) koulutusresurssien sekä 4) teknolo-
36696:      gian ja 5) kulttuurikehityksen kannalta.
36697: 
36698: 
36699:                                                          neet suurelta osin yksityiset organisaatiot.
36700:      1.1.                                                1970-luvulta lähtien esikoulutus on pyritty
36701:      Koulutukseen                                        liittämään tiiviimmin muun koulujärjestel-
36702:                                                          män yhteyteen. Euroopan maissa kävi 3-5-
36703:      osallistuminen                                      vuotiaista lapsista vuonna 1975 52 prosent-
36704:                                                          tia esikoulua, vuonna 1980 osuus oli nous-
36705: 1.   Koulutukseen osallistuminen on lisääntynyt          sut 62 prosenttiin ja vuonna 1986 66 pro-
36706:      kaikissa teollisuusmaissa aivan viime vuo-          senttiin.
36707:      siin saakka. Tähän on vaikuttanut sekä
36708:      yleisen oppivelvollisuuden toteuttaminen       4.   Oppivelvollisuuskoulun jälkeinen kouluas-
36709:      että peruskoulun jälkeisen koulutuksen              te jaetaan tavallisesti yleissivistävään ja
36710:      nopea laajeneminen. Lapset aloittavat kou-          ammatilliseen keskiasteen koulutukseen.
36711:      lun yhä nuorempina. Esikoulutus on laajen-          UNESCO:n tilastojen mukaan Euroopan
36712:      tunut ja nivoutunut osaksi muuta koulujär-          alueella neljässä maassa ammatilliseen kou-
36713:      jestelmää.                                          lutukseen osallistuvien määrä ylittää yleissi-
36714:                                                          vistävään koulutukseen osallistuvien mää-
36715: 2.   Lähes kaikissa maissa on toteutettu oppivel-        rän, seitsemässä tilanne on päinvastainen ja
36716:      vollisuus. Osassa maita oppivelvollisuus ra-        lapuissa ikäluokka jakautuu jokseenkin ta-
36717:      joittuu yhtenäiseen oppivelvollisuuskou-            san. Yleisenä piirteenä on, että tytöt hakeu-
36718:      luun. Useissa maissa oppivelvollisuus jat-          tuvat poikia useammin yleissivistävään kou-
36719:      kuu vielä peruskoulun jälkeen ja päättyy            lutukseen. Lähes 30 prosenttia 18-23- vuoti-
36720:      yleensä muutaman keskiasteen kouluvuo-              aiden ikäluokasta osallistuu korkea-asteen
36721:      den jälkeen.                                        koulutukseen. Eri maiden välillä on kuiten-
36722:                                                          kin huomattavia eroja. Vertailua vaikeutta-
36723: 3.   Esikoulutus on useimmissa läntisissä teolli-        vat korkea-asteeseen luettavan koulutuksen
36724:      suusmaissa kehittynyt irrallaan oppivelvol-         tilastoinnin erot.
36725:      lisuuskoulusta. Esikoulutusta ovat järjestä-
36726:                                                               18
36727: s. Koulutukseen osallistumista säätelee vah-                         opiskelijoiden määrää rajoitetaan erilaisin
36728:    vimmin oppilaan sosiaalinen tausta. Keski-                        numerus clausus -menetelmin. Tätä perin-
36729:    luokasta lähtöisin olevat oppilaat jatkavat                       nettä edustavat esimerkiksi Ruotsi, Tanska ja
36730:    koulunkäyntiä keskimäärin pitemmälle kuin                         Kreikka. Avoimissa järjestelmissä korkeakou-
36731:    aiemmista sosiaaliryhmistä tulevat. Tasa-                         luihin pääsevät kaikki opiskelijat, jotka täyt-
36732:    arvoon pyrkivä koulutuspolitiikka on kui-                         tävät muodolliset kelpoisuusvaatimukset.
36733:    tenkin tasoittanut näitä eroja. Esimerkiksi                       Tällöinkin tosin tapahtuu valintaa jokoennen
36734:    Norjassa 1950-luvulla vain 3,5 prosenttia                         koulutusta tai sen aikana. Tällainen käytän-
36735:    ylioppilastutkinnon suorittaneista tuli työ-                      ne on muun muassa Itävallassa, Sveitsissä ja
36736:    läiskodeista, kun tämä osuus on tällä vuosi-                      Italiassa. Useimmat muut maat edustavat
36737:    kymmenellä noussut yli 20 prosenttiin.                            välimuotoa, jossa eräillä aloilla on karsintaa
36738:    Ranskassa vastaava osuus nousi samana                             ja eräiltä se puuttuu kokonaan. Viime vuo-
36739:    aikana kahdesta prosentista 11 prosenttiin.                       sien suuntauksena on ollut karsinnan lisää-
36740:    Vaikka luvut ovatkin lupaavia, on ylempien                        minen myös perinteisillä vapaan sisäänoton
36741:    sosiaaliryhmien lasten koulumenestys jat-                         aloilla. Eräissä maissa, kuten Saksan Liittota-
36742:    kuvasti selvästi parempi. Koululla on myös                        savallassa kehitys on kuitenkin kulkenut
36743:    taipumus valikoida yhteiskunnan eliitin jä-                       päinvastaiseen, avoimempaan suuntaan.
36744:    senet sosiaalisen taustan perusteella.
36745:                                                                 s. Useimmissa läntisen Euroopan maissa on
36746: 6.   Samalla kun koulutuspolitiikka on vähentä-                      pyritty lisäämään aikuisopiskelijoiden mah-
36747:      nyt sosiaalisten ryhmien välisiä eroja, on se                   dollisuuksia osallistua korkeakouluopiske-
36748:      saattanut koulussa menestymättömät yhä                          luun. Esimerkiksi Ruotsissa tämä on koske-
36749:      epäedullisempaan asemaan. Ranskassa kes-                        nut kaikkea opetusta, kun taas Englannissa
36750:      keytti vuonna 1980 12 prosenttia oppilaista                     on tätä varten perustettu spesialisoituneita
36751:      koulunsa ennen oppivelvollisuusasteen päät-                     korkeakouluyksiköitä ja Ranskassa ja Italias-
36752:      tymistä ja 17 prosenttia ei jatkanut koulun-                    sa erityisiä kursseja. Muutamissa maissa kuten
36753:      käyntiä tämän tason jälkeen. Italiassa 18                       Englannissa, Saksan Liittotasavallassa, Hol-
36754:      prosenttia oppilaista ei suorittanut oppivel-                   lannissa ja Japanissa on perustettu erityisiä
36755:      vollisuuden päättävää liceza media -tutkin-                     aikuisopetusyliopistoja. Aikuisopiskelijoiden
36756:      toa ja näiden lisäksi 10 prosenttia ei jatkanut                 lisäämisen ohella useimmissa maissa on
36757:      oppivelvollisuustason jälkeistä opiskelua.                      avattu korkeakouluopiskelun mahdollisuus
36758:                                                                      pyrkijöille, jotka aikaisemmin eivät ole täyt-
36759: 7.   Opiskelijavalinnan suhteen länsimaiset kor-                     täneet muodollisia kelpoisuusvaatimuksia.
36760:      keakoulujärjestelmät voidaan jakaa suljet-
36761:      tuihin, avoimiin ja näiden välimuotoihin.                  9.   Kuten seuraavasta taulukosta havaitaan,
36762:      Suljetuissa järjestelmissä sisään otettavien                    koulutukseen osallistuminen on Suomessa
36763:                                                                      keskimääräistä suurempaa.
36764: 
36765:      Koulutukseen osallistuminen vuonna 1987 koulutusasteen
36766:      mukaan; luvut on esitetty prosentteina ikäluokasta
36767:                                                                           Taso
36768:                                                    ensimmäinen                toinen                 kolmas
36769: 
36770:        Maailma                 1987                    99,6                    48,6                  12,6
36771:        Eurooppa                1987                   103,0                    89,4                  25,2
36772:        Suomi                   1987                   101,0                   101,0                  37,6
36773:        Ruotsi                  1987                   100,0                    91,0                  31,2
36774:        Norja                   1986                    95,0                    95,0                  32,9
36775:        Tanska                  1986                    99,0                   107,0                  30,2
36776: 
36777:      Lähde: Unesco. Statistical Yearbook 1989, taulut 2.10 ja 3.2.
36778:                                                         19
36779:       1.2.                                              13.   Peruskoulun yläastetta vastaavan koulutus-
36780:                                                               järjestelmän osan eriyttäminen vaihtelee
36781:       Rakenteelliset                                          melkoisesti. Eräissä maissa on sovellettu
36782:                                                               tasoryhmä- ja linjaratkaisuja. Toisissa taas
36783:       uudistukset                                             eriyttäminen tapahtuu pedagogisesti saman
36784:                                                               luokan sisällä. Pedagoginen eriyttäminen
36785: 10.   Koulujärjestelmän uudistamisen tavoitteet               on ollut vallitsevana suuntauksena Pohjois-
36786:       ovat useimmissa maissa olleet ideologisia.              maissa, kun taas esimerkiksi Englannissa ja
36787:       On haluttu lisätä koulutuksellista tasa-ar-             Ranskassa on siirrytty organisatorisen eriyt-
36788:       voa ja aiemmista sosiaaliryhmistä tulevien              tämisen suuntaan. Riippumatta eriyttämista-
36789:       oppilaiden mahdollisuuksia. Näihin tavoit-              vasta lähes kaikissa maissa on pyritty määrit-
36790:       teisiin on tähdätty erityisesti oppivelvolli-           tämään opetusohjelmassa yhtenäinen pe-
36791:       suuskoulun uudistamisella. Oppivelvolli-                rusaines, joka kaikkien oppilaiden tulisi
36792:       suuskoulua seuraavan koulutuksen refor-                 omaksua.
36793:       meilla on lisäksi pyritty helpottamaan
36794:       nuorison sijoittumista työelämään sekä            14.   Oppivelvollisuus ei seuraa koulumuotojen
36795:       tavoiteltu koulutuksen ja työelämän lähei-              rajoja. Skandinavian maissa ja Italiassa
36796:       sempää vuorovaikutusta.                                 oppivelvollisuus rajautuu peruskoulua vas-
36797:                                                               taavan oppimäärän suorittaneisiin. Lähes
36798: 11.   Esikoulutus on laajentunut nopeasti viime               kaikissa muissa maissa oppivelvollisuus
36799:       vuosikymmeninä läntisissä teollisuusmais-               päättyy ns. keskiasteen koulutuksen myö-
36800:       sa. Useimmissa maissa esikoulutusta on ke-              hemmässä vaiheessa. Tässä järjestelmässä
36801:       hitetty irrallaan peruskoulusta silloinkin,             on ymmärrettäviä ongelmia sovitettaessa
36802:       kun se on ulotettu koskemaan koko ikä-                  yhteen eri tavoin motivoituneiden ja suun-
36803:       luokkaa. Selvänä poikkeuksena tästä on                  tautuneiden oppilaiden toiveita.
36804:       Hollanti, jossa esikoulu on liitetty perus-
36805:       kouluun. Niinpä hollantilaiset lapset käy-        15.   Keskiasteen koulutusjärjestelyt vaihtelevat
36806:       vät neljästä kahteentoista ikävuoteen sa-               vielä enemmän kuin peruskoulun. Erästä
36807:       maa koulua. Ensimmäiset kaksi opiskelu-                 vaihtoehtoa edustaa Ruotsi, jossa 16-18-
36808:       vuotta ovat kuitenkin päiväkotimaista työs-             vuotiaitten koulutus on järjestetty yhtenäi-
36809:       kentelyä, jossa ei sovelleta oppiaine- tai              sen lukiokoulun muotoon. Samantapaista,
36810:       tunti jakoa.                                            joskin sisällöltään joustavampaa mallia
36811:                                                               edustavat Yhdysvaltain ja Kanadan lukiot
36812: 12.   Oppivelvollisuuskoulutusta on länsimaissa               (highschool). Muissa maissa yleissivistävät
36813:       uudistettu 1960-luvulta lukien. Uudistuksil-            lukiot muodostavat oman kokonaisuutensa
36814:       la on yleensä tavoiteltu koko ikäluokan                 irrallaan ammatillisesta koulutuksesta. Kes-
36815:       kattavaa yhtenäistä koulumuotoa ja sen                  kiasteen koulutuksen järjestelyssä erottuvat
36816:       ulottamista entistä myöhempään ikäkau-                  saksalaisen kielialueen maat, Saksan Liitto-
36817:       teen. Sovelletut ratkaisut ovat kuitenkin               tasavalta, Itävalta, Sveitsi, joissa suuri osa
36818:       vaihdelleet melkoisesti. Eräissä maissa on              yleissivistävän koulun rinnalla tapahtuvasta
36819:       päädytty yhtenäiseen peruskouluun, toisis-              ammatillisesta koulutuksesta tapahtuu du-
36820:       sa taas rinnakkaiskoulun yhtenäisyyden ja               aalijärjestelmän mukaisesti osaksi työpai-
36821:       joustavuuden lisäämiseen. Ensimmäistä                   koilla ja osaksi ammatillisissa oppilaitoksis-
36822:       mallia on sovellettu selvimmin kaikissa                 sa.
36823:       Pohjoismaissa sekä Italiassa ja Ranskassa.
36824:       Toista mallia on taas sovellettu Itävallassa ja   16.   Myös keskiasteen koulutuksessa pyrkimys
36825:       Sveitsissä, kun taas Saksan Liittotasavallas-           kohti yhtenäisempää järjestelmää on ollut
36826:       sa molemmat mallit elävät rinnakkain. Yh-               hallitsevana. Koulumainen opetus on saa-
36827:       tenäiskoulun esikuvana ovat olleet Yhdys-               nut lisää jalansijaa useissa maissa. Maissa,
36828:       valtain ja Kanadan vanhastaan tälle mallille            joissa yleissivistävä koulu ja ammatillinen
36829:       rakentuneet järjestelmät.                               koulu on selvästi erotettu toisistaan, on
36830:                                                         20
36831:       keskusteltu niiden lähentämisestä toisiinsa.
36832:       Tässä pyrkimyksessä on koettu ymmärrettä-               1.3.
36833:       viä ongelmia kurssien erilaisten tavoitteiden
36834:       takia.
36835:                                                               Taloudelliset panokset
36836: 17.   Korkeakoululaitoksen suurimmat muutok-            20.   Koulutus on laajentunut kaikissa teollisuus-
36837:       set ovat keskittyneet ei-yliopistolliselle sek-         maissa ripeästi toisen maailmansodan jäl-
36838:       torille. Useimpiin länsimaihin on 1970-lu-              keen. Laajenemiselle on luonut perustaa
36839:       vulta lähtien perustettu erityisiä ammattikor-          tänä aikana toteutunut poikkeuksellisen
36840:       keakouluja vastaamaan kasvavaan ylioppi-                nopea taloudellinen kasvu. Ainoat poikke-
36841:       lastulvaan. Näissä korkeakouluissa voidaan              amat tähän kehitykseen syntyivät vuosien
36842:       suorittaa korkean asteen tutkintoja, jotka              1973 ja 1978 öljykriisien jälkeen. Ensimmäi-
36843:       ovat luonteeltaan ammatillisempia kuin pe-              nen öljykriisi horjutti siihenastisen maail-
36844:       rinteisissä yliopistoissa. Ammattikorkeakou-            mantalouden hintajärjestelmän ja synnytti
36845:       lujen määrä on kasvanut nopeasti ja monien              teollisuusmaiden sisällä kasvavaa inflaatiota
36846:       länsimaiden kuten Länsi-Saksan, Ison-Bri-               ja työttömyyttä. Toinen öljykriisi katkaisi
36847:       tannian, Hollannin ja Norjan korkeakoulu-               hyvin alkaneen taloudellisen elpymisen
36848:       järjestelmää voidaan kutsua dualistiseksi.              kauden ja johti inflaation vastaisen talous-
36849:       Sosialistisissa maissa samaa koulutusmallia             politiikan voimistumiseen. 1980-luku on jäl-
36850:       edustavat yliopistojen rinnalla toimivat                leen ollut häiriöttämän talouskasvun aikaa.
36851:       ammatti-instituutit. Selvän poikkeuksen eu-
36852:       rooppalaisessa kehityskuvassa muodostaa           21.   Koulutukseen käytettävät voimavarat kas-
36853:       Ruotsi, jossa uudet koulutusalat ja -muodot             voivat bruttokansantuotetta         nopeammin
36854:       on hallinnollisesti integroitu yhtenäiseen yli-         kaikissa teollisuusmaissa aina ensimmäiseen
36855:       opistolaitokseen.                                       öljykriisiin saakka. Tätä kasvua selittävät
36856:                                                               osittain sodan jälkeen syntyneet suuret ikä-
36857: 1s.   1970-luvun kehityskuvana oli ammattikor-                luokat, jotka oli tulleet koulutusikään. Toi-
36858:       keakoulujen pyrkimys jäljitellä yliopistojen            saalta koulutusta kehitettiin myös laadulli-
36859:       koulutusmallia. Sittemmin, ammattikorke-                sesti siten, että opettajaa kohti laskettu oppi-
36860:       akoulujen onnistuttua kehittämään työmark-              lasmäärä pieneni lähes kaikissa maissa.
36861:       kinoilla kilpailukykyisiä tutkintoja, on yli-           Koulutuksen menoja lisäsivät myös useissa
36862:       opistoissa pyritty jäljittelemään ammattikor-           maissa toteutetut koulunuudistukset Tär-
36863:       keakoulujen opintojärjestelyjä. Niinpä opis-            keimpiä näistä ovat olleet peruskoulutuksen
36864:       keluun on muun muassa liitetty harjoittelua             reformit, ammatillisen koulutuksen laajenta-
36865:       (Englannin sandwich-kurssit), koulutusoh-               minen sekä korkeakoulutuksen lisääminen.
36866:       jelmia on lyhennetty ja ammatillistettu sekä
36867:       siirrytty moduliratkaisuihin.                     22.   Teollisuusmaat käyttävät koulutukseen
36868:                                                               keskimäärin 4-7 prosenttia bruttokansan-
36869: 19.   Yliopistojen tilanteeseen on vaikuttanut tie-           tuotteesta. Tätä suurempiin osuuksiin yltä-
36870:       teellisen tutkimuksen painopisteen siirtymi-            vät UNESCO:n kokoamien tilastojen mu-
36871:       nen perustutkimuksesta soveltavaan tutki-               kaan vain muutamat läntiset teollisuusmaat
36872:       mukseen ja yliopistolaitoksesta erityisiin              kuten Kanada, Tanska, Israel ja Ruotsi. Alle
36873:       tutkimuslaitoksiin. Samalla kun yliopistojen            neljän prosentin maihin lukeutuvat puoles-
36874:       oma tutkimusrahoitus on useissa maissa                  taan mm. Kypros, Kreikka, Malta, Puola, Ro-
36875:       vähentynyt, ovat ne tulleet entistä riippuvai-          mania, Espanja, Turkki ja Jugoslavia. Koulu-
36876:       semmiksi ulkopuolisista rahoittajista kuten             tukseen käytettävien voimavarojen kehitys
36877:       tieteellisistä toimikunnista, valtion sektori-          ei ole noudattanut yhtenäistä linjaa. Eräissä
36878:       hallinnosta ja elinkeinoelämästä. Tutkimus-             teollisuusmaissa koulutusmenojen osuus
36879:       toimintaan liittyvät myös kasvavat pyrki-               bruttokansantuotteesta on kasvanutnopeas-
36880:       mykset tehostaa yliopistojen toimintaa ja               ti koko 1970- ja 1980-luvun ajan, kun taas
36881:       kehittää tähän soveltuvia laadunmäärittely-             esimerkiksi Hollannissa, Romaniassa, Eng-
36882:       menetelmiä.
36883:                                                                21
36884:       lannissa ja Jugoslaviassa tämä osuus on                  25.    Viime vuosina voimavaroja on selvimmin
36885:       laskenut. Kehitysmaat käyttävät koulutuk-                       suunnattu erityisryhmien koulutukseen.
36886:       seen keskimäärin neljä prosenttia brutto-                       Tällaisia ovat esimerkiksi työttömät, siirto-
36887:       kansantuotteesta. Koska näiden maiden                           työläiset tai pakolaiset. Useissa Euroopan
36888:       kansantulo on kuitenkin selvästi teollisuus-                    maissa erityisryhmien koulutuksen osuus
36889:       maita vähäisempi, ovat koulutuksen todelli-                     on lähellä kymmentä prosenttia. Kanadassa,
36890:       set investoinnit vain vähäinen osa teolli-                      Tanskassa, DDR:ssä, Kreikassa, Hollannissa
36891:       suusmaiden tasosta.                                             ja Englannissa osuus on 20-30 prosenttia.
36892:                                                                       Koulutuksen painopisteet ovat seuranneet
36893: 23.   Koulutuksen osuus julkisista menoista on                        muun yhteiskuntapolitiikan kehitystä. Työt-
36894:       useimmissa teollisuusmaissa laskenut ja sen                     tömyyskausina työllisyyskoulutus on kasva-
36895:       tilalle suurimpana julkisten menojen koh-                       nut mittavaksi koulutuksen muodoksi.
36896:       teena on tullut sosiaali- ja terveydenhuolto.
36897:       UNESCO:n tilastojen mukaan vain kolmessa 26.                     Koulutuksen taloudellinen tehostaminen on
36898:       tutkituista 28 Euroopan maasta tämä osuus                        osoittautunut monissa maissa vaikeaksi.
36899:       on noussut. Tällaisia maita ovat Bulgaria,                       Suurin osa menoista sitoutuu keskitetysti
36900:       Ranska ja Malta. Selvintä koulutusmenojen                        neuvoteltuihin palkkoihin. Työn tuottavuu-
36901:       suhteellisen osuuden lasku oli Luxembur-                         den on väitetty monissa maissa laskeneen,
36902:       gissa, Hollannissa ja Ruotsissa. Suhteellisen                    eikä koulutuksen tulosten aina katsota vas-
36903:       osuuden laskusta huolimatta julkiset koulu-                      taavan niihin sijoitettujen panosten kasvua.
36904:       tusmenot ovat reaalisesti kasvaneet. Reaalis-                    Tilannetta on pyritty muuttamaan joissakin
36905:       ta vähenemistä on tapahtunut vain Romani-                        maissa muun muassa lisäämällä koulujen
36906:       assa, Jugoslaviassa sekä muutamina vuosina                       omaa tulosvastuuta sekä yksityistämällä
36907:       Tanskassa ja Englannissa.                                        kouluja.
36908: 
36909: 24.   1970-luvun lopulta alkanutta koulutusme-                 27.     Koulutusta on alettu yhä voimallisemmin
36910:       nojen kasvun hidastumista selittää osittain                      käyttää talouspolitiikan välineenä. Usko
36911:       nuorisoikäluokkien pieneneminen. Toisena                         koulutuksen taloudellista kasvua edistävään
36912:       syynä on monien hallitusten omaksuma                             vaikutukseen on ollut nähtävissä erityisesti
36913:       julkisia menoja karsiva politiikka, mistä                        nousukausina. Sen sijaan laskukausina
36914:       johtuen yhteen oppilaaseen käytettyjen va-                       koulutusmenoja on usein pyritty supista-
36915:       rojen määrä on laskenut. Teollisuusmaat                          maan. Tämän rinnalla koulutukselle on
36916:       käyttävät 65-80 prosenttia koulutusmenois-                       annettu erityistehtäviä. 1970-luvulla koros-
36917:       taan perustason ja keskiasteen koulutuk-                         tettiin koulutuksen asemaa työttömyyden
36918:       seen. Korkeakoulutasoisen koulutuksen                            torjunnassa. 1980-luvulla se on nähty keino-
36919:       osuudessa on suuria eroja. Laajan korkea-                        na edistää taloudellista toimeliaisuutta ja
36920:       koulutuksen maissa kuten Yhdysvalloissa                          erityisesti työelämän rakenteellista uudistu-
36921:       korkeakoulutukseen käytetään 30 prosent-                         mista.
36922:       tia menoista. Useimmissa muissa maissa
36923:       tämä osuus on 15-20 prosenttia. Kasvava                  28.     Seuraavassa asetelmassa on vertailtu koulu-
36924:       määrä voimavaroista on käytetty esikoulu-                        tuksen julkisten menojen prosentuaalista
36925:       tuksen laajentamiseen.                                           osuutta bruttokansantuotteesta.
36926:                                  1975             1980               1985        1986           1987
36927: 
36928:            Maailma                 5,5           5,5               5,6                            5,6
36929:            Eurooppa                5,7           5,5               5,5                            5,5
36930:            Suomi                   6,3           5,3               5,7            5,8             5,8
36931:            Ruotsi                  7,0           9,1               7,8            7,6             7,4
36932:            Norja                   7,1          7,2                6,4            6,8
36933:            Tanska                  7,8          6,9                6,3            7,5             7,9
36934:       Lähde: Unesco. Statistical Yearbook 1989, taulut 2.12 ja 6.1. Lukuihin sisältyy joitakin epävarmuustekijöitä
36935:       tilastointiperustan erojen takia.
36936:                                                           22
36937:       1.4.                                                n     Uuden tietotekniikan, tekoälyn ja niihin liit-
36938:                                                                 tyvien asiantuntijajärjestelmien sovellutuk-
36939:       Teknologian kehitys                                       set laajenevat kaikille työelämän alueille,
36940:                                                                 kuten pankki-, vakuutus-, kuljetus- ja palve-
36941: !9.   Mikroprosessorien käyttöönotto 1970-luvun                 lualoille, kaupan tehtäviin ja varastointiin.
36942:       puolivälistä lähtien on merkinnyt teknologi-              Terveydenhuollossa sovellutukset ulottuvat
36943:       an kehityksessä maailmanlaajuista muutos-                 sairaalaelektroniikasta erilaisiin hoiva- ja val-
36944:       ta. Se on tehnyt mahdolliseksi tietojenkäsit-             vontajärjestelmiin. Tietotekniikkaa työssään
36945:       telyn halventumisen, tehostumisen ja hajaut-              käyttävien määrä on kasvanut 1980-luvulla
36946:       tamisen. Kehittyneiden tietokoneiden, nii-                ripeästi. Suomessa vuonna 1984 noin 17
36947:       hin liitettyjen asiantuntijajärjestelmien, no-            prosenttia palkansaajista käytti tietotekniik-
36948:       peutuneen tiedonsiirtotekniikan sekä tieto-               kaa työssään. Kolmea vuotta myöhemmin
36949:       koneen pienentyneen koon ansiosta uuden                   vastaava osuus oli 34 prosenttia. Kansainvä-
36950:       tekniikan sovellutukset ulottuvat yhä laa-                lisiä vertailulukuja ei ole laajasti saatavissa
36951:       jemmille ja vaativammille alueille. Uuden                 muista kuin Pohjoismaista. Suomessa kehi-
36952:       tietotekniikan vaikutukset ovat monitahoi-                tys on ollut ripeämpää kuin Ruotsissa ja
36953:       sia. Ne ulottuvat tuotantoon ja talouteen.                Suomi on kuronut vuonna 1984 olleen väli-
36954:       Uusi tietotekniikka muuttaa työtehtäviä ja                matkan umpeen. Monilla työelämän alueilla
36955:       ammattirakenteita, luo mahdollisuuksia ja                 syvälliset tietotekniikan vaikutukset ovat
36956:       paineita töiden uudelleen organisoinnille                 todennäköisesti nähtävissä vasta 1990-luvul-
36957:       sekä vaikuttaa laajemminkin yhteiskuntaan                 la.
36958:       ja sosiaalisiin rakenteisiin.
36959:                                                           33.   Maailmanlaajuisesti havaittavia vaikutuksia
36960: 30.   Mikroprosessorit ovat nopeuttaneet yksin-                 ovat muun muassa toisteisen työn vähene-
36961:       kertaista ja raskasta ihmistyötä korvaavaa                minen. Tämä ei koske pelkästään yksinker-
36962:       automaatiota. Monilla prosessiteollisuuden                taisia rutiinitehtäviä, vaan myös vaativia
36963:       aloilla, kuten kemian- ja paperiteollisuudes-             tehtäviä, jotka toistuvat samankaltaisina.
36964:       sa, ihmistyötä korvaava automaatio on viety               Paljon osaamista vaativa tietotyö, samoin
36965:       varsin pitkälle jo ennen mikroprosessorien                kuin ainutkertaisten tuotteiden ja niin sanot-
36966:       käyttöönottoa. Tietotekniset sovellutukset                tujen prototyyppien valmistukseen liittyvä
36967:       ovat vaikuttaneet erityisesti prosessien pa-              työ lisääntyy. Ominaisia piirteitä ovatkaikki-
36968:       rempaan ja nopeampaan hallintaan sekä                     alla myös paljon osaamista vaativan tieto-
36969:       parantaneet tuotteiden laatua. Ne ovat alen-              työn ja toisteisen työn sijoittuminen eri alu-
36970:       taneet energian kulutusta tuotettua yksikköä              eille. Tämä on näkynyt muun muassa vähän
36971:       kohti, parantaneet materiaalitaloutta sekä                osaamista vaativan ihmistyön tuotannon
36972:       vähentäneet ympäristöhaittoja. Prosessite-                hakeutumisena halvan palkkatason maihin.
36973:       ollisuudessa uusi tietotekniikka on kansain-              Vastaava ilmiö on ollut havaittavissa Suo-
36974:       välisesti hyvin laajassa käytössä. Sen sijaan             messa 1970- ja 1980-luvuilla kehitysalueiden
36975:       kokoonpanoteollisuudessa ja kappaletava-                  ja kehittyneiden alueiden välillä.
36976:       ratuotannossa tietotekniikan hyväksikäyttö
36977:       on yleensä vasta alullaan.                          34.   Kansainvälinen yhteistyö korkean teknolo-
36978:                                                                 gian alueilla on 1980-luvulla yleensä lisään-
36979: 31.   Kappaletavaratuotannossa ollaan vähitellen                tynyt Opetusministeriö on mukana muun
36980:       siirtymässä integroituihin tietokoneohjattui-             muassa ydinfysiikan, avaruusteknologian,
36981:       hin järjestelmiin, joissa tehtaan koko toimin-            mikrobiologian ja arktisen tutkimuksen
36982:       ta suunnittelusta, valmistuksesta, jakelusta ja           projekteissa. Nousevia uuden teknologian
36983:       taloushallinnosta lähtien siirretään tietoko-             aloja ovat tietotekniikan ohella muun muas-
36984:       neohjauksella tapahtuvaksi toiminnaksi. Uusi              sa bio- ja geenitekniikka, meriteknologia,
36985:       tietotekniikka on joustavaa, joten sen avulla             uudet materiaalit ja kemiallinen synteesitek-
36986:       voidaan taloudellisesti tuottaa myös lyhyitä              nologia.
36987:       sarjoja tai yksilöllisiä tuotteita, joiden kysyn-
36988:       tä kasvaa.
36989:                                                        23
36990:       Ympäristökysymykset nousevat entistä kes-              pirstoutuneet ja aikaisemmat pienyhteisöt
36991:       keisemmälle sijalle teknologian kehittämi-             menettäneet elinvoimaansa, on koulu saa-
36992:       sessä. Ympäristönsuojeluun liittyvät näkö-             nut yhä enemmän aikaisemmin perheille ja
36993:       kohdat koskettavat erityisesti kemiallista             lähiympäristölle kuuluvia tehtäviä. Toisaalta
36994:       teknologiaa, prosessijärjestelmien kehittämis-         tiedonvälitys ja tajunnanvirtateollisuus on
36995:       tä ja hallintaa, uuden sukupolven massa- ja            alkanut rummuttaa nuoriin ikäluokkiin
36996:       valmistustekniikka sekä ympäristöä säästä-             suoraan omaa arvomaailmaansa. Koulun
36997:       vien energialaitosten ja -muotojen kehittä-            odotetaan toimivan kulttuurivaikutteiden
36998:       mistä samoin kuin yhdyskuntajätteiden kä-              kokoajana, yhdistäjänä ja arvojen muokkaa-
36999:       sittelyä ja talteenottoa. Nämä näkökohdat              jana.
37000:       tulevat myös koulutus- ja tutkimustoimin-
37001:       nassa entistä painavamenin kaikkialla esille.    39.   Arvojen hajoamista on edistänyt siirtolai-
37002:                                                              suus ja etnisen eriytyneisyyden lisääntymi-
37003: 35.   Tietotekniikan omaksuminen opetuksessa                 nen. Erityisesti eurooppalaiset yhteiskunnat
37004:       on ollut nopeaa. Vielä 1980-luvun alussa               ovat muuttuneet viime vuosikymmenien
37005:       teollisuusmaissa oli vain muutamia kokeilu-            aikana nopeasti monikulttuurisiksi.
37006:       projekteja. Kehitys on ollut erityisesti parin
37007:       viime vuoden aikana niin nopeaa, että kah-             Samalla kun koulujen on ollut pakko so-
37008:       denkin vuoden takaiset vertailutiedot eri              peuttaa opetussisältöjään erilaisiin kulttuu-
37009:       maista ovat täysin vanhentuneita.                      ritaustoihin on koulu joutunut arvioimaan
37010:                                                              myös valtakulttuuria ja sen arvoja.
37011: 36.   Tietokoneopetusta ei pidetä vain omana
37012:       oppiaineenaan. Sitä pyritään käyttämään          40.   Monissa maissa on pyritty korostamaan
37013:       myös oppimista avustavana keinona, joka                koulujen ja ympäröivän yhteiskunnan yh-
37014:       auttaa opettamaan uusia valmiuksia. Tieto-             teistoimintaa. Keskieurooppalainen näke-
37015:       koneavusteisella opetuksella voidaan kehit-            mys pitää kouluja kulttuurikeskuksina, joi-
37016:       tää erityisesti oppilaan päättelyä, mielikuvi-         den toimintakenttä on varsinaista opetustoi-
37017:       tusta, luovuutta ja kykyä tehdä kriittisiä ar-         mintaa huomattavasti laajempi. Koulun ja
37018:       viointeja. Tietokoneen avulla voidaan myös             lähiympäristön vuorovaikutusta on pyritty
37019:       yksilöllistää opetusta oppilaan harrastusten           monissa maissa vahvistamaan lisäämällä
37020:       ja oppimiskyvyn mukaisesti.                            vanhempien osallistumista koulujen hallin-
37021:                                                              toon. Toimivien muotojen kehittäminen on
37022:                                                              kuitenkin ollut hyvin vaikeaa.
37023:       1.5.                                             41.   Eräs uusi muoto yhteydenpitoa ovat "koulu-
37024:       Koulutus ja kulttuurin                                 tusvoucherit". Niillä vanhemmille sallitaan
37025:                                                              aikaisempaa suurempi vapaus lasten kou-
37026:       muutos                                                 lun valinnassa. Uusi järjestelmä turvaa sen,
37027:                                                              että koulun valinta ei vaaranna kustannus-
37028: 37.   Koulutuksella on keskeinen rooli kulttuuri-            ten hoitoa eikä opintoihin tarkoitetun tuen
37029:       arvojen välittäjänä. Tämä tehtävä on kuiten-           saantia. Voucherit ovat yleensä lisänneet
37030:       kin yleismaailmallisesti jäänyt taustalle kou-         vanhempien kiinnostusta ja osallistumista
37031:       lun suuntauduttua yhä enemmän pelkän                   koulun toimintaan. Toisaalta järjestelmää on
37032:       tiedon jakamiseen. On kuitenkin havaitta-              arvosteltu sen epätasa-arvoistavasta vaiku-
37033:       vissa merkkejä koulun kulttuuritehtävän                tuksesta.
37034:       uudesta elpymisestä.
37035:                                                        42.   Viime vuosikymmeninä on yhtenäiskoulu-
37036: 38.   Lähes yleismaailmallinen kehityspiirre on              jen rinnalle kasvanut runsaasti erilaisia vaih-
37037:       ollut perheiden pieneneminen ja vajaiden               toehtokoulu ja. Nämä ovat rikastuttaneet
37038:       perheiden määrän kasvu. Kun perheet ovat               koulujen pedagogiaa ja tarjonneet uusia
37039:                                                      24
37040:       vaihtoehtoja. Toisaalta ne ovat siirtäneet           min esille. Tällöin on korostettu koulun
37041:       osan aktiivisiromista vanhemmista varsinais-         omintakeisuutta ja laadullisia, ei-materiaali-
37042:       ten oppivelvollisuuskoulun kehittämisen              sia tekijöitä.
37043:       ulkopuolelle. Kouluja on usein syytetty myös
37044:       elitismistä.                                   44.   Koululaitos on vanhastaan toiminut kansal-
37045:                                                            lisen integraation yhtenä tärkeimpänä väli-
37046: 43.   Koulujen kulttuurivaikuttaminen tapahtuu             neenä. Tämän tehtävän koulu on yhä säilyt-
37047:       useimmiten niin sanotun piilo-opetussuun-            tänyt. Yhteiskuntien monikulttuuristuminen
37048:       nitelman kautta. Kulttuurin arvot opitaan            on kuitenkin muuttanut integraation sisältöä
37049:       ikään kuin huomaamatta muun toiminnan                avarampaan suuntaan. Samalla tavoin ovat
37050:       ohessa. Viimeaikaisena kehityspiirteenä on           vaikuttaneet pyrkimykset asettaa koulun teh-
37051:       ollut asettaa piilo-opetussuunnitelman kaut-         täväksi kasvattaminen valtioiden rajat ylittä-
37052:       ta vaikuttaminen kyseenalaiseksi. Sen sijaan         vään kommunikaatioon ja kansainvälisyy-
37053:       on pyritty tuomaan koulun arvot julkisem-            teen.
37054:                                                        25
37055:       2.
37056:       Toteutetun koulutuspolitiikan tavoitteet,
37057:       tulokset ja resurssit
37058: 
37059:       Myös Suomessa toisen maailmansodan jälkeinen aika on ollut koulutuk-
37060:       sen nopean laajentamisen, koulutuksen rakenteen ja sisällön perusteel-
37061:       lisen uudistamisen kautta. Pyrkimys koulutustarjonnan lisäämiseen ja
37062:       koulutustason jatkuvaan nostamiseen sekä koulutuksellisen tasa-arvon
37063:       toteuttamiseen on ohjannut koulutuspolitiikkaamme. Samalla koulutus
37064:       on joutunut reagoimaan nopeisiin yhteiskunnan ja elinkeinorakenteen
37065:       muutoksiin.
37066: 
37067:       Siirtyminen rinnakkaiskoulusta peruskouluun, lukioverkon laajentami-
37068:       nen, ammatillisen koulutuksen uudistaminen, korkeakoululaitoksen laa-
37069:       jentaminen maan eri osat kattavaksi, opettajankoulutuksen kehittämistoi-
37070:       menpiteet samoin kuin meneillään oleva aikuiskoulutuksen uudistamis-
37071:       vaihe ovat vaatineet mittavia investointeja.
37072: 
37073: 
37074:       2.1.                                                   kansansivistysideologia ja kansalliset pyrki-
37075:                                                              mykset. Teollistuminen ja elinkeinoraken-
37076:       Harjoitettu                                            teen muutos sekä suurten ikäluokkien tulo
37077:                                                              koulutukseen vauhdittivat 1950-luvulla
37078:       koulutuspolitiikka viime                               ammattikouluverkon kehittämistä. Samaan
37079:                                                              aikaan elintason nousu ja vaatimukset tasa-
37080:       vuosikymmeninä                                         vertaisista koulutusmahdollisuuksista lisäsi-
37081:                                                              vät paineita lukion ja korkeakoululaitoksen
37082: 45.   Suomessa toteutetulla koulutuspolitiikalla on          laajentamiseen.
37083:       runsaasti yhtymäkohtia koulutuksen kan-
37084:       sainvälisiin kehityssuuntiin. Koulutuspolitii-   47.   Erityisesti korkeakouluilla ja ammatillisella
37085:       kallemme on ollut erityisen tunnus-omaista             koulutuksella on katsottu olevan myös alu-
37086:       pyrkimys koulutustason jatkuvaan nostami-              eellisen kehityksen kannalta merkittäviä si-
37087:       seen ja koulutusmahdollisuuksien tuomi-                vistyksellisiä ja taloudellisia vaikutuksia. Kor-
37088:       seen mahdollisimman tasavertaisesti kaik-              keakoululaitoksen laajentuminen 1960- ja
37089:       kien väestöryhmien ulottuville ja eri aluei-           1970-luvulla koko maan kattavaksi 20 kor-
37090:       den hyödyksi. Nämä lähtökohdat ovat näh-               keakoulun verkoksi merkitsi samalla valtio-
37091:       tävissä eri aikakausina toteutettujen koulu-           vallan aktiivista kannanottoa koulutuksen
37092:       tusuudistusten taustavoimina.                          puolesta maan eri osien tasavertaiseen
37093:                                                              kehittämiseen. Ammatillisen koulutuksen
37094: 46.   Kansakoululaitoksen synnyn ja oppikoulu-               alueellisia eroja tasoitettiin erityisesti 80-
37095:       laitoksen laajentumisen taustalla vuosisadan           luvulla toimeenpantaessa keskiasteen kou-
37096:       vaihteessa ja alkuvuosikymmeninä olivat                lunuudistusta.
37097:                                                         26
37098: 48.   Rinnakkaiskoulu ajautui 1960-luvulla peda-           lutuksen täydentämisenä, ammatillinen, yh-
37099:       gogisiin, sosiaalisiin ja organisatorisiin vai-      teiskunnallinen ja harrastustavoitteinen ai-
37100:       keuksiin. 1970-luvulla ryhdyttiin toteutta-          kuiskoulutus. Yleisinä kehittämistavoitteina
37101:       maan kaikille yhteistä 9-vuotista yleissivistä-      korostettiin jatkuvan koulutuksen periaatet-
37102:       vää peruskoulua, jolla kaksi rinnakkaista            ta, koulutuksellista tasa-arvoa sekä sellaisten
37103:       koulumuotoa - kansakoulu ja keskikoulu -             valmiuksien kehittämistä, jotka edistävät
37104:       yhdistettiin ydinsisällöltään yhtenäiseksi yh-       demokraattista osallistumista työ-, yhteiskun-
37105:       deksänvuotiseksi oppivelvollisuuskouluksi.           ta- ja kulttuurielämään. Väestökehityksessä
37106:                                                            ja työelämässä tapahtuvat rakennemuutok-
37107: 49.   Pyrkimys koulutukselliseen tasa-arvoon               set ovat siirtäneet 1980-luvulla painopisteen
37108:       voidaan nähdä myös erityisopetuksen ja               ammatillisen aikuiskoulutuksen ja korkeakou-
37109:       vammaisten koulutuksen järjestämisessä,              lujen täydennyskoulutuksen kehittämiseen.
37110:       opintotukijärjestelmän luomisessa ja opin-
37111:       tososiaalisten etujen turvaamisessa, eri kie- 53.    Kansainvälistyminen, teknologian kehitys ja
37112:       liryhmien tarpeiden huomioonottamisessa              kohoavat ammattitaitovaatimukset ovat suun-
37113:       samoin kuin sukupuolten tasa-arvotavoittei-          nanneet korkeakoulupolitiikan erityishuo-
37114:       den määrittelyssä.                                   mion tutkimustoiminnan ja tutkijankoulu-
37115:                                                            tuksen edellytysten parantamiseen ja kan-
37116: 50.   Voimakkaan rakennemuutoksen aiheutta-                sainvälisen toiminnan laajentamiseen.
37117:       miin koulutustarpeisiin vastaaiDiseksi aloi-
37118:       tettiin 1960-luvun puolivälissä työllisyyskou-
37119:       lutus ja sitä hoitamaan perustettiin 1970-
37120:       luvun alussa ammatillisten kurssikeskusten
37121:                                                            2.2.
37122:       verkko. Näillä toimenpiteillä oli myös vah-
37123:       voja aluepoliittisia tavoitteita.
37124:                                                            Koulutusjärjestelmän
37125:                                                            osat ja niiden
37126: 51.   Työelämän kehitys ja pyrkimykset ammatil-
37127:       lisen koulutuksen tason ja arvostuksen               kehittäminen lyhyellä
37128:       nostamiseen ovat taustana 1970-luvulla
37129:       käynnistyneelle keskiasteen koulunuudis-             aikavälillä
37130:       tukselle, jossa ammatillinen koulutus järjes-
37131:       tettiin 25 laaja-alaiseksi peruslinjaksi, ope- 54.   Koulutuksen kaikki asteet ja muodot ovat
37132:       tussuunnitelmat uudistettiin ja luotiin käy-         käyneet läpi perusteellisen muutoksen viime
37133:       tännön mahdollisuudet ammatillisen koulu-            vuosikymmeninä. Seuraavassa tarkastellaan
37134:       tuksen ja korkeakouluopetuksen tarjoami-             toteutettujen uudistusten tuloksia, kehittä-
37135:       seen koko ikäluokalle.                               mistarpeita ja -suunnitelmia lyhyellä aikavä-
37136:                                                            lillä eri koulutusasteilla sekä jatkuvan koulu-
37137: 52.   Aikuiskoulutuksen kehittämisestä laadittiin          tuksen periaatetta. Luvussa 8 hahmotellaan
37138:       ensimmäiset kokonaissuunnitelmat 1970-               taas koulutusjärjestelmää ja sen kehittämisen
37139:       luvulla. Aikuiskoulutuksen tehtäväalueisiin          linjaa kokonaisuutena pitkällä aikavälillä.
37140:       nimettiin tuolloin yleissivistävän pohjakou-
37141:                                                        27
37142:       2.2.1.
37143:       Esiopetus
37144:       Suomessa noin 70 prosenttia 6-vuotiaista osallistuu esiopetukseen tai
37145:       sosiaalitoimen alaisena järjestettyyn päivähoitoon. Oppivelvollisuuskou-
37146:       lua edeltävä esiopetus on läntisissä teollisuusmaissa laajentunut viime
37147:       vuosikymmenien aikana. Esiopetus on yleensä kehittynyt oppivelvolli-
37148:       suuskoulusta erillään, mutta pyrkimyksenä on ollut liittää se entistä
37149:       tiiviimmin koulujärjestelmän yhteyteen. Oppivelvollisuuden alkamisikä
37150:       on monissa maissa alhaisempi kuin Suomessa. Tavoitteena on, että 1990-
37151:       luvulla maassamme turvataan kaikille 6-vuotiaille oikeus osallistua esi-
37152:       opetukseen nykyisen kaltaisessa esikoulussa peruskoulun yhteydessä tai
37153:       päivähoidossa. Pitemmällä aikavälillä tulee arvioitavaksi myös oppivel-
37154:       vollisuusiän alentaminen.
37155: 
37156: 55.   Vuonna 1985 uudistetun peruskoululain            56.   Kaikille 6-vuotiaille turvataan 1990-luvulla
37157:       yhteydessä vakinaistettiin siihen saakka seit-         oikeus osallistua esiopetukseen nykyisen
37158:       semässä kunnassa kokeiluna järjestetty 6-              kaltaisessa esikoulussa tai päivähoidon yh-
37159:       vuotiaille tarkoitettu esiopetus. Sen laajuut-         teydessä. Se toteutetaan opetus- ja sosiaali-
37160:       ta säädellään valtion toimenpitein. Esiope-            toimen yhteistyönä. Esiopetuksen tehtävät
37161:       tusluvat on myönnetty etupäässä haja-asu-              määritellään siten, että sovitetaan yhteen
37162:       tusalueille, joissa muiden päivähoitovaih-             lasten päivähoidon kasvatustavoitteet sekä
37163:       toehtojen järjestäminen tuottaa vaikeuksia.            ikäkaudelle soveltuvalla tavalla myös laaje-
37164:       Valtaosa 6-vuotiaista osallistuu sosiaalitoi-          nevan tietopuolisen kasvatustehtävän vaati-
37165:       men alaisena järjestettyyn päivähoitoon. Esi-          mat tarpeet. Pitemmällä aikavälillä tulee
37166:       opetukseen ja päivähoitoon on viime vuosi-             arvioitavaksi oppivelvollisuusiän alentami-
37167:       na osallistunut noin 70 prosenttia ikäluokas-          nen kuuteen ikävuoteen. Käytäntöä, jonka
37168:       ta. Peruskoulun yhteydessä annenavaan esi-             mukaan peruskoulun voi aloittaa joustavasti
37169:       opetukseen osallistuvien osuus on 2-3                  koulukypsyyden mukaan, väljennetään.
37170:       prosenttia ikäluokasta.
37171: 
37172: 
37173:       2.2.2.
37174:       Peruskoulu
37175:       Peruskoulu luotiin 1970-luvulla ja 1980-luvulla sitä uudistettiin muun
37176:       muassa poistamalla tasokurssit ]atkossa peruskoulua kehitetään nykyi-
37177:       sen rakenteen pohjalta kiinnittämällä entistä enemmän huomiota sen
37178:       sisäiseen uudistamiseen. Myös ulkoisia toimintaedellytyksiä paranne-
37179:       taan. Kehitysvammaisten opetuksen järjestäminen, vaihtoehtokoulujen
37180:       asema sekä kuntien ja yksittäisten koulujen päätäntävallan lisääminen
37181:       ovat alueita, joilta parhaillaan valmistellaan selvityksiä ja suunnitelmia.
37182:       Myös suurten peruskoulujen tuntikehystä on eräiltä osin tarpeen tarkis-
37183:       taa.
37184:                                                         28
37185: 57.   Maassamme siirryttiin yhtenäiskoulutyyppi- 61.         On huomattava, että nämä lEA-tutkimukset
37186:       seen peruskouluun vuosina 1972-77. Siihen              koskevat koko ikäluokkaa eivätkä vain
37187:       jäi kuitenkin rinnakkaiskoulun piirteitä,              pientä huippuryhmää, kuten erilaisissa tie-
37188:       kunnes peruskoulua koskeva lainsäädäntö                dollisissa ja taidollisissa olympialaisissa. Tässä
37189:       uudistettiin vuonna 1985. Vieraiden kielten            kokonaisten ikäluokkien tarkastelussa kes-
37190:       ja matematiikan tasokurssien vuoksi perus-             kimääräinen saavutustaso on monilta osin
37191:       koulu ei tuottanut koko ikäluokalle yhte-              kohonnut verrattuna aikaisempaan rinnak-
37192:       näistä jatko-opintokelpoisuutta, vaan oppi-            kaiskoulujärjestelmään.
37193:       määrän laajuus näissä aineissa vaikutti rat-
37194:       kaisevasti jatko-opintomahdollisuuksiin.     62.       Koulutuksen saavutettavuus on maassam-
37195:                                                              me toteutunut toisaalta tiheän kouluverkos-
37196: 58.   Peruskoulua koskeva lainsäädäntö uudistet-             ton ja toisaalta kaikille maksuuoman perus-
37197:       tiin vuonna 1985. Säännöksissä kodifioitiin            koulutuksen ansiosta. Oppilashuolto tukee
37198:       hajanainen, vanhaa koulujärjestelmää ja siir-          erilaisista sosiaalisista ja maantieteellisistä
37199:       tymäkautta varten säädetty lainsäädäntö.               olosuhteista tulevien lasten koulunkäyntiä.
37200:       Samalla toteutettiin eräitä koulutuspoliitti-          Kansanvälisesti harvinaislaatuista on muun
37201:       sesti merkittäviä uudistuksia. Tässä yhte-             muassa se, että Suomessa kaikilla oppilailla
37202:       ydessä poistettiin tasokurssit, otettiin käyt-         on jokaisena työpäivänä lakisääteisesti
37203:       töön uusi resurssointimenettely, tuntikehys-           maksuton kouluateria. Oppilaille taataan
37204:       järjestelmä ja luovuttiin oppivelvollisuudes-          myös maksuton terveydenhuolto sekä tar-
37205:       ta vapauttamisesta. Kehitysvammaisten las-             vittaessa koulukuljetukset.
37206:       ten koulutus siirrettiin pääosin sosiaalihallin-
37207:       noita koulutoimen vastattavaksi. Valtion ja 63.        Oppivelvollisuusiän ohitettuaan ilman pääs-
37208:       kuntien välistä tehtäväjakoa muutettiin siten,         tätodistusta eronneiden määrä on 1980-
37209:       että kuntien toimintavapaudet itsenäisesti             luvulla voimakkaasti vähentynyt. Vuonna
37210:       päättää kouluasioissa lisääntyivät.                    1988 eronneiden määrä oli hyvin pieni (102
37211:                                                              oppilasta), mikä on noin 0,2 prosenttia
37212: 59.   1980-luvun alkupuoliskolla tehtyjen kansain-           ikäluokasta. Koulujen työrauha parantui
37213:       välisten lEA-tutkimusten mukaan Suomi                  selvästi 1980-luvun kuluessa.
37214:       kuului yhdessä muiden Pohjoismaiden ja
37215:       Japanin kanssa siihen kärkimaiden ryhmään, 64.         Peruskoulun ulkoiset toimintaedellytykset
37216:       jossa erot lasten koulusaavutuksissa ovat              eivät ole kaikin osin tyydyttäviä. Peruskou-
37217:       pienimpiä. Koulun maantieteellinen sijainti            lun luokanopettajapula on 1980-luvulla
37218:       tai alueen kaupunkimaisuus eivät meillä sys-           pahentunut ja epäpäteviä opettajia joudu-
37219:       temaattisesti vaikuta saavutettaviin tuloksiin.        taan käyttämään vielä lähivuosinakin huoli-
37220:                                                              matta siitä, että vajauksen poistamiseksi on
37221: 60.   Samaiset kansainväliset koulusaavutusmit-              ryhdytty toimenpiteisiin. Lukuvuonna 1988-
37222:       taukset, joskin niihin on erilaisten olosuhtei-        89 peruskouluissa oli noin 21 800 luokan-
37223:       den ja opetussuunnitelmien vuoksi suhtau-              opettajan virkaa, joista 94 prosenttia oli täy-
37224:       duttava varauksellisesti, kertovat muutenkin           tetty pätevillä viranhoitajilla. Kuitenkin myös
37225:       annetun opetuksen hyvästä tasosta. Mate-               muodollisesti epäpätevien opettajien kou-
37226:       matiikassa Suomen 13-vuotiaat asettuvat kan-           lutustaso on usein varsin korkea.
37227:       sainvälisesti katsoen keskitasolle. Luonnon-
37228:       tieteellisen oppiaineksen, kuten biologian,
37229:       maantieteen, fysiikan ja kemian, osaaminen
37230:       on ala -asteen luokilla korkeatasoista ja samaa
37231:                                                              Kehittämissuunnitelmat
37232:       tasoa kuin parhaissa maissa, esimerkiksi
37233:                                                       65     Peruskoulua kehitetään 1990-luvulla nykyi-
37234:       Japanissa. Yläasteellakin luonnontieteissä         ·
37235:                                                              sen rakenteen pohjalta kiinnittämällä entis-
37236:       suomalaiset asettuvat kansainvälisen keski-
37237:       tason yläpuolelle.                                     tä enemmän huomiota sen sisäiseen uudis-
37238:                                                              tamiseen. Perusko•Jluverkosto pyritään pi-
37239:                                                         29
37240:       tämään nykyisen laajuisena. Opetuksessa                 kistukset koskevat peruskoulun yläasteen
37241:       vallitsevia tiedon- ja oppimiskäsityksiä arvi-          suuria kouluja. Tarkisteilla on myös eräitä
37242:       oidaan uudelleen. Opetussisältöjä ja -me-               muita säännöksiä, jotka liittyvät kielenope-
37243:       netelmiä uudistetaan eheyttävään kokonais-              tukseen, kolmen alimman vuosiluokan kou-
37244:       opetuksen suuntaan. Opetuksen tulee ko-                 lukuljetukseen sekä oppilas- ja nuorisoker-
37245:       rostaa oppilaan kykyä etsiä, käsitellä, muo-            hotoiminnan joustavaan järjestämiseen. Myö-
37246:       kata, arvioida, ymmärtää ja soveltaa tietoa.            hemmin arvioidaan myös ala -asteen suurten
37247:       Se antaa erityistä painoa luovan tiedonhan-             koulujen tuntikehyksen riittävyyttä.
37248:       kinnan ja kriittisen ajattelun kehittämiselle.
37249:       Oppilaskeskeisiä ja yhteistoiminnallisia 69.            Peruskoulun 10. luokan työmuotoja ja sisäl-
37250:       oppimismuotoja kehitetään. Oppilaiden eri-              töjä kehitetään koulutustakuukokeilussa
37251:       laiset kyvyt ja taipumukset voidaan perus-              saatujen kokemusten perusteella. Kokeilus-
37252:       koulussa jo nyt ottaa varsin pitkälle huomi-            sa on käytetty tavanomaista enemmän
37253:       oon kouluille annetun liikluiklavaran ja                tutustumisjaksoja työelämään sekä väljen-
37254:       keskimääräisesti pienten opetusryhmien                  netty opetussuunnitelmia. Vastaavanlaiset
37255:       ansiosta. Oppilasta voidaan kannustaa ete-              menettelytavat on tarkoitus ulottaa muihin-
37256:       nemään kiinnostuksen kohteena olevassa                  kin 10.luokkiin. Vuonna 1990 on varaudut-
37257:       aineessa tai aiheessa yksilöllisten kykyjensä           tu siihen, että lisäopetukseen osallistuu noin
37258:       mukaisesti. Eri tavalla lahjakkaiden tarpeet            8 000 oppilasta. Käytännössä määrä on jää-
37259:       otetaan opetuksessa huomioon. Yhtenäiset                nyt tämän alle eikä toimintaa ole enää
37260:       perustavoitteet kuitenkin säilytetään.                  tarkoitus laajentaa.
37261: 
37262: 66.   Peruskoulun yläasteella lisätään valinnai-        70.   Kehitysvammaisten perusopetus on jaettu
37263:       suutta, jolla edelleen tuetaan erilaisten oppi-         koulu- ja sosiaaliviranomaisten tehtäväksi.
37264:       laiden mahdollisuuksia saada taipumusten-               Vaikeimmin kehitysvammaisten lasten kou-
37265:       sa ja harrastuneisuutensa mukaista opetusta.            lutuksesta vastaavat erityishuoltopiirien
37266:       Tässä selonteossa on toisaalta korostettu tai-          opetusyksiköt Tavoitteena on siirtää myös
37267:       dekasvatuksen, matemaattis-luonnontieteel-              tähän ryhmään kuuluvien opetus kunnalli-
37268:       lisen opetuksen ja kielenopetuksen uudista-             sen koululaitoksen yhteyteen.
37269:       misen tarvetta. Kädentaitojen kehittämistä ja
37270:       uranvalintaa tukevan opetuksen osuutta tulee      71.   Yksityisillä kansalaisilla on maassamme
37271:       myös vahvistaa. Näiden asemaa tulee kui-                oikeus perustaa kouluja. Niiden toimintaan
37272:       tenkin arvioida jatkossa kokonaisopetuksen              ei kuitenkaan myönnetä valtionavustusta
37273:       näkökulmasta.                                           eikä niillä ole todistuksenanto-oikeutta, jol-
37274:                                                               lei valtioneuvosto ole vahvistanut niiden
37275:       Peruskoulussa tehostetaan liikennekasvatus-             työohjelmaa ja jollei niiden toiminta perustu
37276:       ta. Myös terveyskasvatukseen kiinnitetään li-           erityislainsäädäntöön.
37277:       sääntyvää huomiota.
37278:                                                         72.   Maassamme on kolme niin sanottuun stei-
37279: 67.   Koulu ja opettajat tarvitsevat lähiympäristön-          nerkoululakiin perustuvaa koulua. Ne poik-
37280:       sä kannustusta. Vastuuta peruskoulun sisäi-             keavat kunnan koululaitokseen kuuluvista
37281:       sestä kehittämisestä tullaan antamaan entistä           kouluista siinä, että niiden hallinto on järjes-
37282:       enemmän kunnille, johtokunnille ja kouluil-             tetty toisin ja ne valitsevat itse opettajansa
37283:       le. Kodin ja koulun yhteistyötä lisätään.               sekä oppilaansa koulupiirirajoista riippu-
37284:       Koulut voivat liikkumavaransa puitteissa ja             matta. Ne poikkeavat peruskoulusta myös
37285:       yleisten kasvatustavoitteiden pohjalta suun-            rakenteeltaan ja noudattavat muusta koulu-
37286:       nata opetustaan ja kehittää omaleimaisuut-              laitoksesta poikkeavaa opetussuunnitelmaa
37287:       taan.                                                   sekä työtapoja. Näiden lisäksi maahamme
37288:                                                               on perustettu toistakymmentä muuta Stei-
37289: 68.   Peruskoulun tuntikehystä on tarkoitus tar-              ner-koulua sekä muutama uskonnollisen
37290:       kistaa suurissa kouluyksiköissä. Aluksi tar-            liikkeen pohjalle perustettu koulu. Näiden
37291:                                                          30
37292:       koulujen asemaa ei ole lainsäädännöllisesti              tusfilosofia, opetussuunnitelmat ja opetus-
37293:       järjestetty. Ne eivät saa lakisääteistä valtion-         menetelmät poikkeavat siinä määrin perus-
37294:       apua eikä niillä ole todistuksenanto-                    koulussa käytetyistä, ettei tällaista opetusta
37295:       oikeutta. Koulujen oppilaat joutuvat osallis-            ole mahdollista järjestää kunnan koululai-
37296:       tumaan kunnan koululautakunnan järjestä-                 tokseen kuuluvassa koulussa. Koulut toi-
37297:       miin kuulustelutilaisuuksiin.                            misivat sijaintikunnan kanssa tehdyn sopi-
37298:                                                                muksen perusteella. Niiden opetussuunni-
37299: 73.   Hallitus valmistelee lakiesitystä, jonka                 telmat tulisi olla kunnan ja kouluhallituksen
37300:       mukaan kunnassa voisi toimia sellaisia vaih-             hyväksymät.
37301:       toehtoisia yksityisiä kouluja, joiden kasva-
37302: 
37303: 
37304: 
37305:       2.2.3.
37306:       Lukio
37307:       Lukio on laajentunut yli puolen ikäluokan kouluksi. Lukiossa toteutetaan
37308:       1970-luvulla käyttöön otettua kurssimuotoista lukusuunnitelmaa. Ope-
37309:       tusresurssien säätelyssä siirryttiin vuonna 1985 tuntikehysjärjestelmään,
37310:       josta kokemukset ovat myönteisiä. Luokattoman lukion kokeiluista
37311:       saatavat tulokset antavat pohjaa lukion opetusmuotojen kehittämiselle.
37312:       Lukion ja ammatillisten oppilaitosten välisen yhteistyön laajuudesta ja
37313:       muodosta hankitaan lisätietoa kokeilujen avulla. Kunta- ja koulukohtaista
37314:       vastuuta opetuksen järjestämisessä ja sisältöjen valinnassa lisätään. Mate-
37315:       maattis-luonnontieteellisen opetuksen uudistamiseen kiinnitetään eri-
37316:       tyistä huomiota.
37317: 
37318: 74.   1980-luvulla lukiota on uudistettu osana                 kuntakohtaisiin opetussuunnitelmiin, jotka
37319:       keskiasteen koulutusta. Lukiouudistuksen                 laaditaan kouluhallituksen vahvistamien
37320:       tavoitteet ja kehykset määriteltiin vuonna               opetussuunnitelmien perusteiden ja val-
37321:       1978 annetussa laissa keskiasteen koulutuk-              tioneuvoston vahvistaman lukion tuntijaon
37322:       sen kehittämisestä. Se määrittelee lukiossa              asettamissa rajoissa. Samalla otettiin opetus-
37323:       annettavan opetuksen yleiset tavoitteet, ke-             resurssien säätelyssä käyttöön tuntikehys-
37324:       hittämisen periaatteet ja mitoitusperusteet.             järjestelmä.
37325: 
37326: 75.   Lukion opetussuunnitelmallista uudistusta          76.   1970-luvulla lukion oppilasmäärän valta-
37327:       valmisteltiin jo 1970-luvulla. Uuteen kurssi-            kunnallista ja alueellista kehitystä ohjattiin
37328:       muotoiseen lukusuunnitelmaan, jossa ope-                 opetusministeriön vuosittain antamilla oh-
37329:       tus järjestetään jaksotettuna, siirryttiin ko-           jeilla lääninhallituksille, jotka antoivat luki-
37330:       keiluvaiheen jälkeen vuonna 1982. Vuonna                 oille luvan alimman luokan rinnakkaisluo-
37331:       1985 tuli voimaan uusi lukiolaki. Lukion                 kan ylläpitämiseen. 1980-luvulla oppilas-
37332:       asemaan ja tehtäviin ei tällöin esitetty muu-            määrän kehitystä on säännelty keskiasteen
37333:       toksia. Uudistukset kohdistuivat ensisijassa             koulutuksen kehittämisestä annetun lain
37334:       lukion hallintoon ja opetussuunnitelmajär-               mukaan valtioneuvoston määrävuosiksi
37335:       jestelmään. Lukiosta poistuivat kouluneu-                hyväksymillä keskiasteen koulutuksen ke-
37336:       vostot ja vanhempainneuvostot. Tilalle tuli-             hittämisohjelmilla. Siinä yhteydessä valtio-
37337:       vat lukiokohtaiset johtokunnat Siirryttiin               neuvosto on vahvistanut lukion ensimmäis-
37338:                                                         31
37339:       ten luokkien, perusopetusryhmien, määrät                   tutkinto säätelee varsin pitkälle lukion ope-
37340:       lääneittäin. Luokkien sijoittamisesta alueen-              tuksen suuntautumista ja tasoa. Lukio ja
37341:       sa lukioihin päättää kuntien esityksestä lää-              ylioppilastutkinto ovat perinteisesti valmen-
37342:       ninhallitus. Periaatteena on ollut että lukiot             taneet korkeakouluopintoihin. Lukion opin-
37343:       jos mahdollista, olisivat vähintään kaksisar~              to-ohjelmasta puuttuvat ammatilliset aineet.
37344:       jaisia.                                                    Kuitenkin lukion jälkeen noin kaksi kolmas-
37345:                                                                  osaa siirtyy ammatillisiin oppilaitoksiin.
37346: 77.   Vuonna 1970 oli lukioon siirtyvien osuus 16-
37347:       vuotiaiden ikäluokasta noin 36 prosenttia.
37348:       Vuonna 1978 kyseinen prosenttiosuus oli jo                 Kehittämissuunnitelmat
37349:       noussut noin 47:ään. Tällöin valtioneuvosto
37350:       asetti tavoitteeksi säilyttää lukion aloinavien
37351:       suhteellinen osuus 16-vuotiaiden ikäluokas-       80
37352:                                                           ·
37353:                                                                  Lukion tuntikehyksen käytöstä on kerätty
37354:       ta silloisella tasolla eli alle 50 prosenttina             seurantatietoja. Lukuvuonna 1987-88 ope-
37355:       ikäluokasta. Asetetuista tavoitteista poiketen             tusryhmän keskikoko lukiossa oli 24,9
37356:       vuonna 1988 lukion ensimmäisellä vuosi-                    oppilasta. Se vaihteli lukioittain ja oppiai-
37357:       luokalla oli noin 32 200 oppilasta eli noin                neittain. Esimerkiksi lukion ensimmäisellä
37358:       54 prosenttia 16-vuotiaiden ikäluokasta.                   vuosiluokalla keskikoko oli yhteisissä oppi-
37359:       Osuus on kasvanut kaikissa lääneissä, mutta                aineissa 29,1, valinnaisaineissa 20,1 ja kou-
37360:       erot eivät ole välttämättä kaventuneet.                    lukohtaisissa aineissa 16,4 oppilasta. Tunti-
37361:       Lukuvuonna 1988-89 oli toiminnassa 469                     kehyksen käytön seurannassa kiinnitetään
37362:       päivälukiota, joissa oli oppilaita yhteensä                nyt erityistä huomiota sen riittävyyteen va-
37363:       noin 91 000. Yli viidennes lukioista oli oppi-             linnaisaineisiin, kielenopetuksen monipuo-
37364:       lasmäärältään pieniä, alle 100 oppilaan lu-                listamiseen sekä uskontojen ja elämänkatso-
37365:       kioita. Keskimäärin lukiossa oli 194 oppilas-              mustiedon opettamiseen.
37366:       ta.
37367:                                                         81.      Lukiolain muutoksella on korotettu tuntike-
37368: 78.   Lukion opetus on toteutettu luokallisena ja                hystä 0,9:stä yhteen tuntiin viikossa oppi-
37369:       vasta hiljattain on siirrytty perinteisestä                lasta kohti. Muutos toteutetaan kahdessa
37370:       opetuksesta kurssimuotoiseen. Luokanoman                   vaiheessa siten, että korotus on 0,05 tuntia
37371:       lukion kokeilu käynnistyi syksyllä 1987.                   oppilasta kohti sekä lukuvuonna 1990-91
37372:       Kokeilussa on mukana 11 päivälukiota.                      että lukuvuonna 1991-92. Tuntikehysjärjes-
37373:       Tämän lisäksi luokanoman lukion opetusjär-                 telmää pyritään kehittämään tulevaisuudes-
37374:       jestelyjä kokeillaan kuudessa liikuntalukios-              sa siten, että siihen sisältyvät opetustuntien
37375:       sa. Luokattomasti toimivissa lukioissa on                  lisäksi myös oppilaskerhoihin ja muuhun
37376:       oppilaita yhteensä noin 4 000. Iltalukioiden               opetusta tukeviin tehtäviin tarvittavat tunnit.
37377:       opetus on kauttaaltaan kurssimuotoista ja                  Tähän liittyen selvitetään myös opettajien
37378:       luokatonta. Kaikissa lukioissa opetussuun-                 erityistehtäviin tarvittavien voimavarojen liit-
37379:       nitelmaa voi painottaa oppilaiden harrastus-               tämistä tuntikehysjärjestelmän osaksi.
37380:       ten ja paikallisten erityisalasuhteiden mu-
37381:       kaan. Lukio voi myös saada erityisen tehtä-       82
37382:                                                              ·
37383:                                                                  Luokanoman lukion kokeilu jatkuu. Ensi-
37384:       vän. Erityistehtävän saaneita lukiaita on                  vaiheen palautteen mukaan lukioissa on
37385:       lähinnä taito- ja taideaineissa.                           lähdetty ennakkoluulottomasti etsimään
37386:                                                                  uusia opetusjärjestelyjä ja arviointimenette-
37387: 79.   Lukio päättyy valtakunnalliseen ylioppilas-                lyjä. Vasta riittävän pitkän kokeilu- ja kehit-
37388:       tutkintoon, johon tietyin edellytyksin voivat              tämiskauden jälkeen voidaan arvioida luo-
37389:       osallistua myös ammatillisen koulutuksen                   kanoman lukion tuomat edut ja haitat. Ko-
37390:       saaneet. Ylioppilastutkinnon tarkoituksena                 keilukausi kestää lukuvuoden 1993-94 lop-
37391:       on saada selville, ovatko oppilaat saavutta-               puun saakka, mutta siirtymistä luokatto-
37392:       neet riittävän kypsyyden sekä opetussuun-                  maan lukioon pyritään saavutettavien ko-
37393:       nitelman mukaisen tietomäärän. Ylioppilas-                 keilutulosten perusteella nopeuttamaan.
37394:                                                      32
37395:        Myös lukion matemaattis-luonnontieteelli-          käynnissä olevassa vapaakuntakokeilussa.
37396:        sen opetuksen kehittäminen vaatii erityistä        Kokeilussa käytetyt menettelyt on tarkoitus
37397:        huomiota muun muassa kansainvälisten               ulottaa koskemaan kaikkia kuntia. Eri hal-
37398:        koulusaavutustutkimusten antamien tulos-           lintoelimille säädöksin osoitetut tehtävät voi-
37399:        ten valossa. Opetussuunnitelmiin sisältyvää        taisiin kunnassa tehtävin päätöksin siirtää
37400:        valinnaisuutta sekä nykyistä yksilöllisempiä       toisen hallintoelimen tai viranhaltijan tehtä-
37401:        opintokokonaisuuksia ja mahdollisuuksia            väksi. Näin tehdään mahdolliseksi järjestää
37402:        syventäviin opintoihin lisätään. Oppilaille        kouluhallinto kussakin kunnassa parhaiten
37403:        luodaan mahdollisuudet liittää koulutuk-           kunnan koon ja tarpeiden mukaan.
37404:        seensa ulkomailla suoritettuja lukiotason
37405:        opintoja. Vieraskielisen opetuksen tarjon- s4.     Lukion ja ammatillisten oppilaitosten yhteis-
37406:        taa lisätään. Kansainvälisen ylioppilastut-        työ on viime vuosina laajentunut. Yhteistyö-
37407:        kinnon asema ja suoritusmahdollisuudet             muotojen kehittämiseksi on käynnistetty
37408:        järjestetään.                                      lukion ja ammatillisten oppilaitosten yhteis-
37409:                                                           työkokeiluja. Opetusministeriö on antanut
37410:  83.   Peruskoulu- ja lukio-opetuksessa on tarkoi-        luvat kokeilujen järjestämiseen kaikkiaan
37411:        tuksena lisätä kuntakohtaista ja koulukoh-         kymmenellä paikkakunnalla, mutta haluk-
37412:        taista vastuuta opetuksen järjestämisessä.         kuus kokeiluihin on tätä suurempaakin.
37413:        Tätä on jo toteutettu monissa kunnissa             Näihin kysymyksiin palataan luvussa 8.
37414: 
37415: 
37416:        2.2.4.
37417:        Ammatillinen koulutus
37418:        Ammatillisen koulutuksen rakenne ja opetussuunnitelmat uudistettiin
37419:        1980-luvulla. Samalla avattiin koulutusväylät sekä koulutasolta opistoas-
37420:        teelle että opistotutkintojen kautta korkeakouluopintoihin. Koulutusta
37421:        laajennettiin siten, että koko ikäluokalle on tarjolla jatko-opintomahdol-
37422:        lisuudet ammatillisissa oppilaitoksissa tai korkeakouluissa. Samalla
37423:        koulutusta suunnattiin paremmin työvoimatarpeen kehitystä vastaavak-
37424:        si. Ammatillisten oppilaitosten rahoitusjärjestelmä uudistettiin 1980-lu-
37425:        vun alussa ja 1980-luvun lopulla toteutettiin ammatillisia oppilaitoksia
37426:        koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus. Lähivuosina kiinnitetään
37427:        erityistä huomiota koulutuksen laaja-alaistamiseen ja opetuksen ajanmu-
37428:        kaistamiseen. Ammatillisten oppilaitosten kansainvälisiä yhteyksiä lisä-
37429:        tään. Samoin ammatillisten oppilaitosten yhteistyömuotoja korkeakoulujen
37430:        ja yleissivistävien oppilaitosten kanssa kehitetään. Lisäksi kiinnitetään
37431:        huomiota ammatillisten oppilaitosten ylläpitojärjestelmän yhtenäistämi-
37432:        seen sekä oppilaitosverkon rationalisointiin.
37433: 85.    Ammatillisen koulutuksen uudistussuunni- 86.       Ammatillinen koulutus uudistettiin vuosina
37434:        telmat laadittiin 1970-luvulla ja koko 1980-       1982-88 osana keskiasteen koulunuudistus-
37435:        luku on ollut uudistuksen toimeenpanoa.            ta. Uudistuksen tavoitteet sisältyvät keskias-
37436:        Samanaikaisesti on opetussuunnitelmia koko         teen koulutuksen kehittämisestä vuonna 1978
37437:        ajan ajanmukaistettu ja linjarakennetta tar-       annettuun lakiin. Sen keskeisinä tavoitteina
37438:        kistettu. Koulutusta on myös nopeassa tah-         ovat ammatillisen koulutuksen sisällön laa-
37439:        dissa laajennettu.                                 ja-alaistaminen ja mitoittaminen yhteiskun-
37440:                                                          33
37441:       nan ja työelämän vaatimusten mukaisesti                  Näin mitoitettu aloituspaikkojen jakautuma
37442:       sekä koulutuspaikan tarjoaminen ammatilli-               ei kaikin osin ole yhteensovitettavissa nuo-
37443:       sissa oppilaitoksissa tai korkeakouluissa                rison koulutuskysynnän kanssa. Osittain
37444:       jokaiselle vuosittain peruskoulun tai lukion             tämän takia tavoitetta koko ikäluokan kou-
37445:       päättävälle. Koulutusväylät avataan koulu-               luttamisesta ei ole täysin saavutettu. Samasta
37446:       asteelta opistoasteen koulutukseen ja siitä              syystä kaikille aloille ei saada riittävästi
37447:       edelleen korkeakouluopintoihin.                          koulutettua työvoimaa. Aloituspaikkojen
37448:                                                                keskimääräinen täyttöaste on kuitenkin
37449: 87.   Koulutusta laaja-alaistettiin rakenteeltaan ja           huomattavan korkea eli noin 90 prosenttia,
37450:       sisällöltään. Ammatillinen koulutus järjestet-           joskin epäsuosituilla aloilla vain 50-70 pro-
37451:       tiin 25 peruslinjaksi, joilla on tarjolla 220            senttia.
37452:       koulu- ja opistoasteen erikoistumislinjaa.
37453:       Niiden lisäksi on noin 30 peruslinjan ulko-        90.   Noin 90 prosenttia peruskoulun ja lukion
37454:       puolelle jäävää erillistä opintolinjaa. Yliop-           päättävistä siirtyy jatko-opintoihin ammatil-
37455:       pilaspohjainen koulutus järjestettiin vastaa-            lisiin oppilaitoksiin tai korkeakouluihin.
37456:       viksi opintolinjoiksi. Yleissivistävän opetuk-           Osallistumisastetta voidaan pitää korkeana.
37457:       sen sekä samaan koulutusalaan kuuluvilla                 Epäkohtana on se, että erityisesti monilla
37458:       erikoistumislinjoilla yhteisen ammattisisäl-             ylioppilailla koulutuspaikan löytäminen vie
37459:       lön opetuksen osuutta lisättiin. Merkittävää             useamman vuoden. Erityishuomiota vaatii
37460:       on muun ohella vieraiden kielten ja mate-                myös se noin 5 000 nuoren ryhmä, joka
37461:       maattis-luonnontieteellisen opetuksen ulot-              kustakin ikäluokasta jää peruskoulun pää-
37462:       taminen kaikkeen ammatilliseen koulutuk-                 tettyään ammatillisen koulutuksen ulkopuo-
37463:       seen. Ammatillisen koulutuksen linjaraken-               lelle. Ammatillisen koulutuksen puuttumi-
37464:       teen yhtenäistämisestä ja laaja-alaistamisesta           nen rajoittaa jo nykyisin ja erityisesti tulevai-
37465:       huolimatta koulutusrakennetta voidaan                    suudessa yksilön kehittymisen mahdollisuuk-
37466:       edelleenkin pitää liian kapea-alaisiin Iinjoi-           sia työelämässä sekä uralla etenemistä ja
37467:       hin jakautuvana. Tämä vaikeuttaa ennen                   merkitsee usein syrjäytymistä muillakin elä-
37468:       muuta yksilön ammatillista liikkuvuutta ja               mänalueilla.
37469:       työvoiman joustavaa käyttöä.
37470:                                                          91.   Koulutusväylien avaaminen kouluasteelta
37471: 88.   Ammatillisen koulutuksen mitoittamistavoit-              opistoasteelle ja opistoasteelta korkeakou-
37472:       teet on saavutettu laskennallisesti. Yksistään           luihin ei ole kaikin osin onnistunut. Perus-
37473:       ammatillisten oppilaitosten aloituspaikka-               linjan ensimmäisen vuoden yhteisen jakson
37474:       määrä on suurempi kuin peruskoulun ja                    jälkeen tapahtuu valinta koulu- ja opistoas-
37475:       lukion päättävä ikäluokka. Kun otetaan                   teisille erikoistumislinjoille. Kouluasteen
37476:       huomioon myös korkeakoulujen aloituspai-                 linjan kautta etenemistä pidetään edelleen
37477:       kat, on ammatillisesti eriytyneen koulutuk-              pitkänä opintotienä. Joustavien koulutus-
37478:       sen piirissä tarjolla aloituspaikkoja ikäluok-           väylien kehittämiseen tulee vastaisuudessa
37479:       kaan verrattuna 1,4 -kertainen määrä. Aloi-              pyrkiä myös aikuiskoulutusjärjestelyin ja
37480:       tuspaikkamäärä on tarkoituksellisesti ja                 esimerkiksi pääsyvaatimuksiin liittyviä
37481:       nuorisoikäluokan koon väliaikaisesta jyrkäs-             muodollisia esteitä karsien.
37482:       tä pienentymisestä huolimatta pidetty kor-
37483:       keana. Aikaisemmin koulutuksen ulkopuo-            92.   Vaikka uusimuotoiset opistotutkinnot anta-
37484:       lelle jääneille - erityisesti ylioppilaille - on         vat nykyisin varsin laajan kelpoisuuden
37485:       näin haluttu tarjota jatko-opintomahdolli-               korkeakouluopintoihin, myöskään korkea-
37486:       suudet Ikäluokan koko kääntyy taas nou-                  kouluihin ei ole pyrkimässä odotettua määrää
37487:       suun 1990-luvun alussa.                                  ammatillisten opintojen kautta tulevia ei-
37488:                                                                ylioppilaita. Tähän vaikuttaa ennen muuta
37489: 89.   Ammatillisen koulutuksen aloituspaikat on                opistoasteen koulutuksen kehittyminen 50-
37490:       pyritty suuntaamaan eri aloille ja koulutusas-           70-prosenttisesti ylioppilaspohjaiseksi. Täs-
37491:       teille työvoimatarpeen kehitystä vastaavasti.            tä syystä peruskoulupohjalta opistotutkin-
37492:       2 300649S
37493:                                                         34
37494:       non suorittaneiden määrä on jäänyt huomat- 96.             Lainsäädännön uudistustyötä on jatkettu
37495:       tavasti tavoitetta pienemmäksi, jolloin kor-               ammatillisten erityisoppilaitosten osalta.
37496:       keakoulu-opintoihin tähtäävien määrä on                    Lisäksi on annettu vuonna 1989 Eduskunnal-
37497:       supistunut samassa suhteessa. Sen sijaan                   le esitys ammatillisia opettajankoulutuslai-
37498:       ammatillisen tutkinnon suorittaneiden yli-                 toksia koskevaksi lainsäädännöksi. Uudis-
37499:       oppilaiden osuus korkeakoulujen uusista                    tusta jatketaan edelleen luomalla edellä
37500:       opiskelijoista on viime vuosina kasvanut.                  mainittu ammatillisia oppilaitoksia koskeva
37501:                                                                  tuntikehysjärjestelmä, uudistamalla työpaik-
37502: 93.   Toinen merkittävä 1980-luvulla toteutettu                  kakoulutusta koskevat säännökset ja uudis-
37503:       uudistus on ammatillisten oppilaitosten                    tamalla ammatillisten oppilaitosten ylläpito-
37504:       rahoitusjärjestelmän uudistaminen vuonna                   järjestelmä kunnalliselle pohjalle. Myös kes-
37505:       1983 annetulla lailla. Sen mukaan koulutuk-                kiasteen koulutuksen kehittämislainsäädän-
37506:       sen rahoitus perustuu valtion ja opiskelijan               nön uudistaminen on vireillä.
37507:       kotikunnan rahoitusosuuksiin. Laissa määri-
37508:       teltyjä valtionosuustavoitteita ei kuitenkaan
37509:       ole kaikin osin saavutettu. Muun muassa tä-
37510:       män takia vuoden 1990 alussa on Eduskun-
37511:                                                                  Kehittämissuunnitelmat
37512:       nalle annettu hallituksen esitys laiksi tunti-
37513:                                                         97       Edellä kuvattu ammatillista koulutusta ja
37514:       kehysjärjestelmän toteuttamisesta ammatilli-           ·
37515:       sissa oppilaitoksissa.                                     ammatillisia oppilaitoksia koskeva uudistus-
37516:                                                                  työ on vielä monin osin keskeneräinen.
37517:                                                                  Muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän tar-
37518: 94.   Kolmantena laajana uudistuksena voidaan
37519:                                                                  peet, teknologian kehitys ja uudet haasteet
37520:       pitää ammatillisia oppilaitoksia koskevan
37521:       lainsäädännön kokonaisuudistusta. Vuonna                   vaativat jatkuvaa koulutuksenrakenteen, mää-
37522:       1987 koottiin ja uudistettiin hajanaiset                   rien ja sisältöjen tarkistamista ja ajanmukais-
37523:       ammatillisia oppilaitoksia koskevat säädök-                tamista. Ammatillisen koulutuksen linjaja-
37524:                                                                  koa laaja-alaistetaan työelämän vaatimusten
37525:       set yhteen ammatillisista oppilaitoksista
37526:                                                                  mukaisesti käynnissä olevien selvitysten ja
37527:       annettuun lakiin. Sillä uudistettiin ja nykyai-
37528:                                                                  kokeilujen pohjalta. Tavoitteena on vähen-
37529:       kaistettiin monin tavoin ammatillisten oppi-
37530:       laitosten tehtäviä, hallintoa ja toimintaa.                tää linjojen lukumäärää ja siirtyä jäykästä
37531:       Nuorison peruskoulutuksen ohella oppilai-                  linjarakenteesta valinnaisainepohjaiseen eriy-
37532:       tokset saivat tehtäväkseen aikuisten amma-                 tymiseen. Oppilaitosten ja työelämän välisiä
37533:       tillisen koulutuksen järjestämisen sekä työ-               yhteyksiä edelleen tiivistetään lisäämällä työ-
37534:       elämän palvelu- ja kehittämistehtävän. Tämän               paikkakoulutusta ja opettajien pitkäkestois-
37535:       lisäksi oppilaitokset saivat tehtäväkseen myös             ta työelämään perehdyttämistä sekä ammat-
37536:       erityisopetuksen järjestämisen.                            titaidon ajantasalla pitämistä.
37537: 
37538: 95.   Edellä tarkoitetulla oppilaitoslailla ja sen 98·           Ammatillisten oppilaitosten toiminnan kan-
37539:       yhteydessä annetulla lailla ammattikasvatus-               sainvälistämiseen ryhdytään laadittujen
37540:       hallituksesta ja sen alaisesta piirihallinnosta            suunnitelmien pohjalta muun muassa siten,
37541:       kehitettiin ammattikasvatushallintoa ja vah-               että opiskelijat voivat liittää koulutukseensa
37542:       vistettiin oppilaitosten asemaa lisäämällä                 ulkomailla suoritettuja opintoja. Lisäksi
37543:       niiden toimivaltaa oppilaitosten sisäisessä                ammatillisissa oppilaitoksissa käynnistetään
37544:                                                                  vieraskielistä koulutustarjontaa sekä ulko-
37545:       hallinnossa sekä opetussuunnitelmia ja op-
37546:       pilaitosten toimintaa koskevissa asioissa.                 maalaisille että suomalaisille opiskelijoille.
37547:       Opettajien ja opiskelijoiden asemaa paran-
37548:       nettiin. Valtionhallinnossa päätösvaltaa siir- 99·         Ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille
37549:       rettiin keskushallinnosta piirihallintoviran-              tarjotaan ammatillisen koulutuksen ohessa
37550:       omaisiksi muodostetuille lääninhallituksille.              mahdollisuudet korkeakouluopintojen har-
37551:                                                                  joittamiseen ensi vaiheessa ammatillisten
37552:                                                                  oppilaitosten ja korkeakoulujen yhteistoi-
37553:                                                           35
37554:        mintakokeilujen yhteydessä. Samalla selvi-                jotta muun muassa työvoiman kysynnässä
37555:        tetään ammatillisten oppilaitosten ja korke-              tapahtuviin muutoksiin voidaan vastata no-
37556:        akoulujen välisen väylän uudistamista. Tämän              peasti. Väliaikaista koulutusta suunnataan
37557:        lisäksi uudistetaan korkeakoulujen opinto-                työvoimapulasta kärsiville aloille.
37558:        oikeutta koskevat säännökset niin, että
37559:        ammatillisen tutkinnon suorittaneilla on           102.   Ammatillisen koulutuksen tuloksellisuuden
37560:        nykyistä paremmat mahdollisuudet edetä                    arviointia tehostetaan valtakunnallisella,
37561:        korkeakouluopintoihin.                                    alueellisella ja oppilaitostasolla.
37562: 
37563: 100.   Eri oppilaitosmuotoihin kuuluvien ammatil-         103.   Ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille
37564:        listen oppilaitosten yhteistyötä lisätään niin,           tarjotaan myös lukion oppimäärien ja yliop-
37565:        että opiskelijat voivat muodostaa tutkintoko-             pilastutkinnon suoritusmahdollisuus laajen-
37566:        konaisuuksia myös yli oppilaitosmuotorajo-                tamalla ammatillisten oppilaitosten ja luki-
37567:        jen. Yhteistyötä järjestettäessä otetaan yhte-            oiden yhteistoimintaa ja uudistamalla yliop-
37568:        nä lähtökohtana huomioon oppilaitosten                    pilastutkintoon osallistumisesta annettu ja
37569:        kokoaminen laajoiksi ammattikorkeakoulu-                  säännöksiä. Ammatillisten oppilaitosten ja
37570:        yhtymiksi.                                                lukioiden yhteistoiminnan kehittämisessä
37571:                                                                  toisena lähtökohtana on opiskelijoiden va-
37572: 101.   Ammatillisten oppilaitosten verkostoa ratio-              linnanmahdollisuuksien lisääminen muodos-
37573:        nalisoidaan ja sen suunnittelussa otetaan                 tamaila päättätutkinto yli koulumuotorajo-
37574:        huomioon oppilaitosten yhteistyömahdolli-                 jen koostuvista opintosuorituksista. Myös
37575:        suudet Oppilaitosten ylläpito saatetaan                   ammatillisten oppilaitosten keskinäistä yh-
37576:        pääsääntöisesti kunnalliselle pohjalle. Toi-              teistyötä lisätään. Näihin yhteistyökysymyk-
37577:        mivaltaa siirretään oppilaitosten ylläpitäjille,          sii~ palataan luvussa 8.
37578: 
37579: 
37580: 
37581: 
37582:        2.2.5.
37583:        Korkeakouluopetus
37584:        Korkeakoululaitoksen laajentamisvaihe alkoi 1960-luvun puolivälissä.
37585:        Alueellisesti varsin kattava korkeakoululaitos koostuu nykyisin 17 tiede-
37586:        korkeakoulusta ja kolmesta taidekorkeakoulusta. Se tarjoaa opiskelu-
37587:        mahdollisuudet lähes viidennekselle ikäluokasta. Yli puolet korkeakou-
37588:        luopiskelijoista on naisia. Korkeakoulujen perustutkinnot uudistettiin
37589:        1970-luvulla. Täydennyskoulutus ja avoin korkeakouluopetus ovat laa-
37590:        jentuneet 1980-luvulla. Korkeakoululaitoksen kehittämisen suuntaviivat
37591:        ja tasainen resurssikehitys laajentumiskaudella turvattiin vuonna 1966
37592:        annetulla lailla. Vuonna 1986 annetulla uudella lailla määriteltiin korkea-
37593:        koululaitoksen asema sekä suunnittelu- ja kehittämismenettelyt. Samas-
37594:        sa yhteydessä valtioneuvosto turvasi päätöksellään korkeakoululaitok-
37595:        sen resursseihin viideksi vuodeksi merkittävän reaalikasvun. Korkeakou-
37596:        lulaitoksen kehittämisessä kiinnitetään erityishuomiota toiminnan tulok-
37597:        sellisuuden parantamiseen, johtamiseen ja päätösvallan lisäämiseen,
37598:        perustutkintojen suoritusaikojen lyhentämiseen, tutkijankoulutuksen te-
37599:        hostamiseen sekä kansainvälisten yhteyksien laajentamiseen.
37600:                                                        36
37601: 104.   Korkeakoululaitokseen kuuluu 17 tiedekor-       1a1.   Korkeakoulujen opettajavoimat lisääntyivät
37602:        keakoulua ja kolme taidekorkeakoulua. Kou-             noin 2 400:sta noin 7 500:aan ja korkeakou-
37603:        lutus on järjestetty koulutusaJoittain perus-          lutiloja rakennettiin yhteensä yli 800 000
37604:        tutkintoon johtaviksi koulutusohjelmiksi. Jo-          neliömetriä. Myös korkeakouluopiskelijoi-
37605:        kaisen korkeakoulun tehtäviin kuuluu tutki-            den sisäinen jakautuma muuttui tarkoitetul-
37606:        mus ja tieteellinen jatkokoulutus. Toiminnan           la tavalla: lääketieteen, luonnontieteiden ja
37607:        organisoinnin periaatteena on opetuksen ja             teknillisten tieteiden osuus opiskelijapaikois-
37608:        tutkimuksen yhteys. Noin kolmannes yliop-              ta kasvoi.
37609:        pilaista sijoittuu korkeakouluopintoihin.
37610:        Korkeakoulujensisäänotto on viime vuosina       109.   Korkeakoululaitoksen nopea kasvu aiheutti
37611:        ollut 14 000- 15 000.                                  muutoksia myös korkeakoulujen taloudel-
37612:                                                               lis-hallinnollisessa asemassa sekä niiden
37613: tos. Valtakunnallisen korkeakoulupolitiikan                   sisäisessä hallinnossa. Aikaisemmin yksityis-
37614:      harjoittamisen voidaan varsinaisesti sanoa               ten ylläpitämät ja valtionavun turvin toimi-
37615:      alkaneen 1960-luvun puolivälissä, jolloin                neet korkeakoulut siirtyivät valtion omistuk-
37616:      säädettiin laki korkeakoululaitoksen kehit-              seen. Korkeakoulujen sisäistä hallintoa kehi-
37617:      tämisestä vuosina 1967-1981. Lainsäädän-                 tettiin siten, että korkeakoulujen eri henki-
37618:      nön voimassaoloaikaa pidennettiin sittem-                löstöryhmät ja opiskelijat voivat nyt Helsin-
37619:      min vuoden 1986 loppuun saakka. Lainsää-                 gin yliopistoa lukuun ottamatta osallistua
37620:      dännön tavoitteena oli turvata entistä suu-              korkeakoulujen hallintoelinten työskente-
37621:      remmalle osalle ikäluokasta mahdollisuus                 lyyn.
37622:      korkeakouluopintoihin, parantaa korkeakou-
37623:      luopetuksen alueellista tasapainoa, muuttaa       110.   Korkeakoulujen perustutkinnot uudistettiin
37624:      korkeakoulujen opiskelijajakaumaa teknis-                pääosin 1970-luvulla. Tutkinnonuudistuksen
37625:      luonnontieteelliseen suuntaan ja parantaa                tavoitteena oli toisaalta korottaa tutkintojen
37626:      myös korkeakoulujen tutkimusedellytyksiä.                tasoa ja niiden tieteellistä pohjaa ja toisaalta
37627:                                                               parantaa tutkintojen soveltuvuutta työelä-
37628: 106.   Vuoden 1986 lopussa päättyneenä sovelta-               mään. Alemmat korkeakoulututkinnot lak-
37629:        miskautena voidaan sanoa lainsäädännön                 kautettiin pääosin.
37630:        tavoitteiden toteutuneen varsin hyvin. Opis-
37631:        kelumahdollisuuksia lisättiin huomattavasti     111.   Vanhan korkeakoululaitoksen kehittämislain-
37632:        pääasiassa perustamalla uusia korkeakoulu-             säädännön aikana toteutettiin mittava kor-
37633:        ja Etelä-Suomen korkeakoulupaikkakuntien               keakoululaitoksen laajentaminen. Samalla
37634:        ulkopuolelle. Hallitus antoi samanaikaisesti           myös korkeakoululaitosta sisäisesti kehitet-
37635:        kehittämislakiesityksen kanssa eduskunnal-             tiin nykyisiä oloja paremmin vastaavaksi. Ne
37636:        le esitykset Kuopion ja Joensuun korke-                tavoitteet, jotka korkeakoululaitoksen kehit-
37637:        akoulujen sekä Tampereen ja Lappeenran-                tämiselle 1960-luvun puolivälissä asetettiin,
37638:        nan teknillisten korkeakoulujen perustami-             saavutettiin pääosin, joskin ongelmia edel-
37639:        sesta. Vuonna 1979 perustettiin vielä Lapin            leen jäi. Korkeakoulujen opintoajat eivät ole
37640:        korkeakoulu Rovaniemelle.                              toivotulla tavalla lyhentyneet, vaan päinvas-
37641:                                                               toin pidentyneet. Myöskään keskeyttämiset
37642: 101.   Näiden toimenpiteiden tuloksena on korke-              eivät ole vähentyneet. Korkeakoululaitos ei
37643:        akoulujen uusien opiskelijoiden määrä li-              ole kyennyt tarjoamaan opiskelupaikkaa
37644:        sääntynyt 1960-luvun puolivälin noin                   kahdelle kolmasosalle ylioppilasikäluokas-
37645:        10 OOO:sta tämän päivän noin 16 OOO:een                ta, kuten 1960-luvun puolivälissä kaavailtiin.
37646:        uuteen opiskelijaan. Korkeakouluopintojen              Myöskään korkeakoulujen tutkimusedelly-
37647:        alueellinen tarjonta on tasapainottunut Kun            tykset eivät kehittyneet toivotulla tavalla.
37648:        Helsingin ja Turun alueiden ulkopuolella oli
37649:        1960-luvun puolivälissä korkeakoulujen          112.   Korkeakoululaitoksen kehittämislainsäädän-
37650:        aloituspaikoista noin 10 prosenttia, on vas-           nön soveltamiskauden päättyessä vuoden
37651:        taava osuus nyt noin 50 prosenttia.                    1986lopussa voitiin korkeakoululaitoksessa
37652:                                                          37
37653:        nähdä seuraavanlaisia ongelmia: opiskelu-                         että uusia voimavaroja kohden-
37654:        ajat olivat edelleen pidentymässä ja keskeyt-                     nettaessa otetaan huomioon tutki-
37655:        tämisiä oli runsaasti. Useissa kotimaisissa ja                    muksessa ja koulutuksessa saavu-
37656:        kansainvälisissä arvioissa todettiin, että tut-                   tetut tulokset ja että olemassaole-
37657:        kijankoulutus oli maassamme huonosti jär-                         via voimavaroja kohdennetaan
37658:        jestetty. Korkeakoulujen johtamisessa olisekä                     uudelleen muuttuvien tarpeiden
37659:        rakenteellisia että toiminnallisia puutteita.                     mukaisesti,
37660:        Korkeakoulujen suunnittelu- ja budjetointi-
37661:        järjestelmä oli jäykkä ja keskusjohtoinen.                        että perustutkintoon tähtäävää
37662:        Työnjako ja yhteistyö korkeakoulujen kes-                         koulutusta tehostetaan opetusmi-
37663:        ken oli vähäistä ja sattumanvaraista. Korkea-                     nisteriön toimenpideohjelman
37664:        koulujen kansainväliset suhteet edellyttivät                      mukaisesti siten, että perustutkin-
37665:        kehittämistä.                                                     to voidaan täystoimisesti opiskel-
37666:                                                                          len pääsääntöisesti suorittaa 4-5
37667:                                                                          vuodessa, ja että tutkijankoulutus-
37668:        Kehittämissuunnitelmat                                            ta tehostetaan korkeakoulujen
37669:                                                                          yhteistyönä siten, että kaikille tie-
37670:                                                                          teenaloille laaditaan tutkijankou-
37671: 113.   Näiden puutteiden korjaamiseksi ja toisaalta
37672:                                                                          lutusohjelmat, jotka mahdollista-
37673:        meneillään olevan työn jatkamiseksi valmis-
37674:                                                                          vat tohtorin tutkinnon suorittami-
37675:        teltiin uusi korkeakoululaitoksen kehittä-
37676:                                                                          sen täystoimisesti opiskellen noin
37677:        mislaki ja siihen liittyvä valtioneuvoston ke-
37678:                                                                          4 vuodessa.
37679:        hittämispäätös. Lain tavoitteena on taata
37680:        korkeakouluille 1990-luvun puoliväliin ulot-      115.   Valtioneuvoston tekemän päätöksen perus-
37681:        tuva vakaa voimavarojen kehitys ja luoda                 teella korkeakoulujen voimavaroja on lisätty
37682:        edellytykset korkeakoulujen sisäiselle uu-               vuosina 1987-1990. Päätös sisälsi korke-
37683:        distamiselle. Valtioneuvoston kehittärnispää-            akoulujen työsuhde-, kulutus- ja laitehan-
37684:        töksessä puolestaan määriteltiin korkeakou-              kintamäärärahojen vuotuisen korotuksen
37685:        lujen voimavarakehitys vuoden 1991 lop-                  keskimäärin 15 prosentilla. Korkeakoulujen
37686:        puun saakka sekä asetettiin korkeakoululai-              määrärahat ovat kasvaneet 2,1 miljardista
37687:        toksen tämän jakson kehittämistavoitteet.                markasta vuonna 1986 noin 3,7 miljardiin
37688:                                                                 markkaan vuonna 1990 eli lisäys on 1,6
37689: 114.   Valtioneuvosto edellytti:                                miljardia markkaa. Reaalinen kasvu on 55
37690:                                                                 prosenttia. Vastaavasti palkkauksiin käytet-
37691:           - että korkeakoulujen tavoitteellisen joh-            tävä määräraha on noussut nimellisarvol-
37692:             tamisen edellytyksiä parannetaan sekä               taan 0,8 miljardia markkaa ja reaalisesti 38
37693:             lisätään korkeakoulujen mahdollisuuk-               prosenttia. Kulutusmääräraha on noussut
37694:             sia itse päättää niille osoitettujen mää-           220 miljoonasta 430 miljoonaan markkaan
37695:             rärahojen käytöstä ja että opettajien               eli 126 prosenttia. Tutkimus- ja opetusväli-
37696:             työvelvollisuudet määritellään nykyis-              nemäärärahan nousu on ollut 150 miljoo-
37697:             tä joustavammin,                                    nasta 350 miljoonaan markkaan eli 104 pro-
37698:                                                                 senttia. Tutkimusmenoihin on voitu osoittaa
37699:           - että kaikissa korkeakouluissa otetaan               1,2 miljardia, ja niiden reaalikasvu on 55
37700:             käyttöön toiminnan arviointijärjestel-              prosenttia.
37701:             mä, joka tuottaa riittävät ja vertailukel-
37702:             poiset tiedot tutkimuksen ja opetuksen       116.   Korkeakoulujen johtamisedellytyksiä on
37703:             tuloksista sekä niiden kustannuksista,              parannettu muun muassa lisäämällä korkea-
37704:                                                                 koulujen omaa päätösvaltaa niille osoitettu-
37705:           - että korkeakoulut määräajoin raportoi-              jen voimavarojen käytössä. Budjettiraken-
37706:             vat toimintansa tuloksista, joista yh-              netta on kehitetty siten, että määrärahat
37707:             teenveto esitetään korkeakoululaitok-               nyttemmin osoitetaan korkeakouluille suu-
37708:             sen kehittämissuunnitelmassa,                       rempina kokonaisuuksina ilman, että niiden
37709:                                                          38
37710:        käyttötarkoitusta budjetissa sidotaan. Samoin            opintoaikojen kehittymisestä osoittavat, että
37711:        kaikki virat, professorin ja apulaisprofesso-            opintoaikojen venyminen on pysähtynyt.
37712:        rin virkoja lukuun ottamatta, osoitetaan                 Toiminnan arvioinnin kehittämisessä on
37713:        korkeakouluille erittelemättöminä. Tämän                 erityishuomiota kiinnitetty laadulliseen arvi-
37714:        toimintalinjan jatkamiseksi aloitetaan vuon-             ointiin. Korkeakouluille on annettu tämän
37715:        na 1991 Joensuun yliopistossa ja Helsingin               alueen monipuolistamisesta toimenpideoh-
37716:        kauppakorkeakoulussa kehitysbudjettikokei-               jelma vuoden 1990 alussa. Se keskittyy
37717:        lut, jotka merkitsevät korkeakoulujen pää-               koulutuksen laadun arviointiin. Kehittämis-
37718:        täntävallan merkittävää lisäystä nykytilan-              tarvetta on erityisesti 1) opiskelijavalinnan,
37719:        teeseen verrattuna.                                      2) koulutuksen sisällön ja opetussuunnitel-
37720:                                                                 mien, 3) opetusmenetelmien ja pedagogii-
37721: m. Korkeakoulujen toiminnan tuloksellisuutta                    kan, 4) opintojen kulun ja työhönsijoittumis-
37722:        on pyritty palkitsemaan muun muassa siten,               en seurannan sekä 5) korkeakoulujen toi-
37723:        että osa tulo- ja menoarviossa osoitetuista li-          mintaan kohdistuvan tutkimuksen alueella.
37724:        sävoimavaroista on jaettu korkeakouluille
37725:        saavutettujen tulosten perusteella. Tulosten      121.   Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän välinen
37726:        mittaamista on toistaiseksi voitu harjoittaa             koulutusyhteistyö on laajentunut ja moni-
37727:        ainoastaan rajoitetussa määrin, mutta työ                puolistunut. Yritykset ovat eräissä tapauk-
37728:        monipuolisempien toiminnan arviointi-indi-               sissa ryhtyneet täydennyskoulutuksen ohel-
37729:        kaattoreiden kehittämiseksi jatkuu.                      la rahoittamaan myös tutkintoon johtavaa
37730:                                                                 koulutusta työntekijöilleen. Opetusministe-
37731: ns. Korkeakoulujen opettajien opetus- ja työvel-                riö on antanut korkeakouluille koulutusyh-
37732:     vollisuuksia koskevat säännökset ja sopi-                   teistyötä koskevat ohjeet, joiden pääperiaat-
37733:     mukset eivät sovellu hyvin nykyaikaiseen                    teena on, että tällaisessa yhteistyössä tulee
37734:     korkeakouluopetukseen. Näiden muuttami-                     opiskelijavalinnassa, opintojen järjestämises-
37735:     nen on osoittautunut vaikeaksi.       Uusia,                sä ja rahoittamisessa noudattaa niitä koske-
37736:     joustavampia työvelvollisuuden määrittely-                  via yleisiä säännöksiä ja periaatteita.
37737:     tapoja kokeillaan parhaillaan Helsingin
37738:     kauppakorkeakoulussa ja Jyväskylän yliopis-          122.   Korkeakoulujen kansainvälistäruisestä on
37739:     tossa. Pyrkimyksenä on näiden kokeilujen                    opetusministeriö laatinut erityisen toiminta-
37740:     laajentaminen vielä joihinkin muihin kor-                   ohjelman. Ministeriön tavoitteena on, että
37741:     keakouluihin.                                               vuosittain kolmannes korkeakouluopinto-
37742:                                                                 jaan aloittavasta ikäluokasta opiskelisi vä-
37743: ll9.   Korkeakoulujen yhteisiä, tieteenalakohtai-               hintään puoli vuotta ulkomaisessa korke-
37744:        sia tutkijankoulutusohjelmia valmistellaan               akoulussa osana kotimaista korkeakoulu-
37745:        parhaillaan. Eräät ohjelmat ovat jo alkaneet.            tutkintoa. Tämä merkitsisi vuosittain vähin-
37746:        Tutkijankoulutusohjelmien valmistelua on                 tään 5 000 suomalaisen opiskelijan opiske-
37747:        koordinoinut opetusministeriön asettama                  lua ulkomaisissa korkeakouluissa. Se edel-
37748:        toimikunta, joka on samalla tehnyt useita                lyttää, että korkeakouluillamme on kiinteät
37749:        ehdotuksia tutkijankoulutuksen kehittämi-                sopimussuhteet ulkomaisiin korkeakoului-
37750:        seksi. Tutkijankoulutuksen kehitys näyttää               hin niin, että säännöllinen opiskelu niissä on
37751:        tällä hetkellä suotuisalta.                              mahdollista. Samalla se edellyttää, että opin-
37752:                                                                 tojen rahoitus on normaalin opintotuen li-
37753: 120.   Perustutkintojen kehittämiseksi opetusmi-                säksi järjestetty siten, etteivät opiskelijat joudu
37754:        nisteriö on toimittanut korkeakouluille toi-             sosiaalisen taustansa, opiskelumaansa tai
37755:        menpideohjelman, jota ollaan parhaillaan                 muun syyn takia taloudellisesti eriarvoiseen
37756:        toteuttamassa. Korkeakoulujen tutkintoase-               asemaan.
37757:        tuksia on muutettu korkeakoulujen esityk-
37758:        sestä niin, että ne eivät muodostaisi estettä     123.   Suomesta ulkomaille enintään lukuvuodek-
37759:        tutkintojen ja opintojen joustavalle kehittä-            si lähtevien perustutkintoa opiskelevien
37760:        miselle. Viimeiset tiedot korkeakoulujen                 määrä on vielä verrattain pieni, noin 500
37761:                                                         39
37762:        vuosittain. Kansainvälisten opiskelijainvaih-    121.   Korkeasti koulutetun työvoiman kysynnän
37763:        to-ohjelmien voidaan arvioida lähivuosina               kasvu tulee edelleen merkitsemään korkea-
37764:        tarjoavan opiskelustipendin useille sadoille            koulujen koulutusvastuun lisääntymistä.
37765:        suomalaisille korkeakouluopiskelijoille.                Perustutkintoon johtavan koulutuksen ja
37766:        Edellytyksenä on, että korkeakoulut tekevät             aikuiskoulutuksen kysynnän ohella tutkijan-
37767:        opiskelijainvaihtoa koskevia yhteistyösopi-             koulutuksen ja tutkimustiedon tarve kasvaa
37768:        muksia ulkomaisten korkeakoulujen kanssa                edelleen. Tästä syystä korkeakoulujen pe-
37769:        ja voivat tarjota vastavuoroisia opiskelu-              rustutkimuspanosta vahvistetaan ja lisätään
37770:        mahdollisuuksia ulkomaalaisille opiskelijoil-           korkeakoulujen kansainvälistä tutkimusyh-
37771:        le.                                                     teistyötä. Kehittämispäätöksen mukaisessa
37772:                                                                tutkijankoulutusohjelmien muodostamises-
37773: 124.   Korkeakoulujen opiskelijavalinnan kehittä-              sa päästään tavoitteeseen 1990-luvun alku-
37774:        misessä on pyritty valintakriteerien yksin-             puolella.
37775:        kertaistamiseen ja yhtenäistämiseen, sekä
37776:        korkeakoulujen välisen yhteistyön samoin         128.   Koulutuksen kysyntä aiheuttaa tarvetta
37777:        kuin korkeakoulujen ja ammatillisten oppi-              kehittää korkeakoululaitosta paitsi laadulli-
37778:        laitosten yhteistyön laajentamiseen. Yliop-             sesti myös rakenteellisesti. Uusia rakenteel-
37779:        pilaiden sijoittumista jatko-opintoihin on py-          lisia ratkaisuja ovat ne yhteistyömuodot,
37780:        ritty nopeuttamaan ja ylioppilastutkintoa               joita on toteutettu teknillisten ja monialais-
37781:        suorittamattomien asemaa selkiyttämään.                 ten korkeakoulujen keskinäisin sopimuksin
37782:        Ensimmäistä jatkokoulutuspaikkaansa ha-                 sekä korkeakoulujen ja keskiasteen oppilai-
37783:        kevien asemaa on pyritty parantamaan. Vuo-              tosten yhteisjärjestelyin. Samaan tavoittee-
37784:        den 1990 alussa valmistuivat opetusministe-             seen tähtäävät myös aloitettavat ammattikor-
37785:        riön asettaman työryhmän ehdotukset kor-                keakoulukokeilut
37786:        keakoulukelpoisuuden nykyistä joustavam-
37787:        masta määrittelystä, opiskelijavalintojen        129.   Taidekorkeakoulujen asemaan osana kor-
37788:        kehittämisestä sekä opinto-oikeuden käsit-              keakoululaitosta kiinnitetään erityishuomio-
37789:        teen tarkentamisesta.                                   ta. Koulutustehtävien laajentuminen ja uu-
37790:                                                                delleen suuntautuminen esimerkiksi viestin-
37791: 12s.   Korkeakoulujen täydennyskoulutus ja avoin               täkulttuurin alueella, taide- ja tiedekorke-
37792:        korkeakouluopetus ovat 1980-luvulla olleet              akoulujen välinen samoin kuin ammatillis-
37793:        korkeakoululaitoksen nopeimmin kasvava                  ten oppilaitosten kanssa laajeneva yhteistyö,
37794:        alue. Kun nämä palvelut kohdistuvat lähin-              kansainvälisten toimintojen monipuolistu-
37795:        nä aikuisväestöön tulevat ne 1990-luvulla               minen sekä taiteellisen jatkokoulutuksen ja
37796:        olemaan edelleen korkeakoululaitoksen                   tutkimus- ja kehittämistoiminnan tukeminen
37797:        kehittämisen painopisteitä.                             ovat etusijalla lähivuosina.
37798: 
37799: 126.   Korkeakoululaitoksen kehittämislaki ja val- 130. Kun maamme tutkimuspanoksen kasvuta-
37800:        tioneuvoston vuonna 1986 tekemä kehittä-         voitteeksi on asetettu 2,7 prosenttia brutto-
37801:        mispäätös sanelevat korkeakoululaitoksen         kansantuotteesta vuoteen 2 000 mennessä,
37802:        kehittämislinjat pitkälti myös 1990-luvun al-    edellyttää se myös korkeakoulujen voimava-
37803:        kupuolella. Tämä merkitsee sitä, että paino-     rojen määrätietoista kasvattamista 1990-lu-
37804:        piste on edelleen opetuksen ja tutkimuksen       vulla. Korkeakouluopetus perustuu tieteelli-
37805:        laadun parantamisessa, tutkimuksen ja tut-       seen tutkimukseen ja korkeakouluissa kou-
37806:        kijankoulutuksen sekä korkeakoulujen ta-         lutetaan tutkijat myös yksityiselle sektorille.
37807:        voitteellisen johtamisen kehittämisessä.         Tämän vuoksi on koko tutkimusjärjestelmän
37808:        Opetuksen ja tutkimuksen laadun paranta-         toimivuuden kannalta olennaista, että kor-
37809:        miseen liittyy kiinteästi korkeakoulujen         keakoulujen tutkimusedellytysten kehittä-
37810:        kansainvälisten yhteyksien laajentaminen.        misestä huolehditaan. Tämä merkitsee muun
37811:                                                          40
37812:        muassa sitä, että perustutkimuksen osuus                 sina ongelmaksi. Uusia ratkaisuja tilakysy-
37813:        valtion, tutkimusrahoituksesta tulee pitää               mysten hoitamiseksi etsitään. Korkeakoulu-
37814:        vähintään nykyisen suuruisena. Korkeakou-                jen kansainvälistäminen on 1990-luvulla kor-
37815:        lulaitoksen toiminnan tehostuessa ja laajen-             keakoulujen kehittämisessä keskeinen tehtä-
37816:        tuessa muodostuvat tilakysymykset lähivuo-               vä.
37817: 
37818: 
37819:        2.2.6.
37820:        Aikuiskoulutus
37821:        Aikuiskoulutuksen eri lohkot ovat kehittyneet vuosikymmenien aikana
37822:        varsin itsenäisesti. 1970-luvulla valmistuivat ensimmäiset suunnitelmat,
37823:        joissa aikuiskoulutusta käsiteltiin kokonaisuutena. Vuonna 1978 valtio-
37824:        neuvosto teki periaatepäätöksen aikuiskoulutuksen suunnittelu- ja kehit-
37825:        tämisperiaatteista. Aikuiskoulutuksen merkitystä korostavat tulevaisuu-
37826:        dessa väestökehitys ja työelämän muutokset sekä monet muut yhteiskun-
37827:        takehityksen piirteet. Kiireellisimpiä kehittämiskohteita ovat aikuisopis-
37828:        kelijoiden toimeentulon järjestäminen, uusien ohjaus- ja rahoitusjärjestel-
37829:        mien kehittäminen, koulutustarjonnan laajentaminen sekä aikuisten
37830:        elämäntilanteisiin sopivien ja joustavien oppimismuotojen kehittäminen.
37831:        Elinikäisen oppimisen tarpeen sisäistäminen vaatii koulutusjärjestelmän
37832:        kaikilla asteilla uudenlaisen ajattelun, jatkuvan koulutuksen periaatteen
37833:        toteuttamista.
37834: 
37835: 131.   1970-luvulla tapahtuneen työn tuloksena           132.   Aikuiskoulutuksen toimeenpanossa on kes-
37836:        laadittiin useita suunnitelmia, jotka koskivat           keiseksi painoalueeksi 1980-luvun puolivä-
37837:        muun muassa jatkuvaa koulutusta, avointa                 lin jälkeen noussut ammatillinen aikuiskou-
37838:        korkeakouluopetusta, opintososiaalisia ky-               lutus. Valtioneuvosto teki vuonna 1987
37839:        symyksiä, kansanopistoja, järjestöllistä sivis-          päätöksen ammatillisen aikuiskoulutuksen
37840:        tystyötä, kunnallista aikuiskoulutusta, aikuis-          rahoittamisen suunnitteluperiaatteista sekä
37841:        ten ammatillista perus- ja lisäkoulutusta sekä           vuonna 1988 tätä päätöstä tukevan periaate-
37842:        tasa-arvoa. Suunnittelutyö johti aluksi va-              päätöksen ammatillisen aikuiskoulutuksen
37843:        paan sivistystyön lainsäädännön uudistami-               kehittämisestä. Ammatillisia oppilaitoksia
37844:        seen. Kansanopistojen, kansalais- ja työ-                koskevan lainsäädännön uudistamisen yhte-
37845:        väenopistojen sekä opintokeskusten valtion-              ydessä oppilaitosten tehtäväksi määriteltiin
37846:        apulainsäädäntöä on uusittu osittain useam-              aikuiskoulutuksen järjestäminen, kuten ai-
37847:        mankin kerran. Ammatillisen kirjeopiskelun               kaisemmin on kerrottu.           Ammatillista
37848:        ja -opetuksen valtionavusta annettiin laki               perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta on sa-
37849:        vuonna 1979. Samana vuonna säädettiin                    manaikaisesti voimakkaasti laajennettu sekä
37850:        myös laki opintovapaasta. Korkeakoulujen                 ammatillisiin oppilaitoksiin perustettu aikuis-
37851:        toiminnassa ovat avoin korkeakouluopetus                 koulutus- ja kurssiosastoja.
37852:        ja täydennyskoulutus laajentuneet nopeasti
37853:        1980-luvulla. Kaikkiin korkeakouluihin on         133.   Valtioneuvoston päätöksiin perustuen ai-
37854:        perustettu täydennyskoulutuskeskukset ja                 kuiskoulutus jaetaan omaehtoiseen koulu-
37855:        avointa korkeakouluopetusta koskevat oh-                 tukseen, henkilöstökoulutukseen ja työlli-
37856:        jeet on annettu korkeakouluille.                         syyskoulutukseen. Omaehtoista koulutusta
37857:                                                       41
37858:      tarjotaan niille, jotka eivät saa riittävästi         Oppisopimuskoulutuksessa olevat ovat
37859:      henkilöstökoulutusta ja haluavat itse varau-          pääasiassa aikuisia. Pätevyystutkinnot ovat
37860:      tua työelämän muutoksiin tai koulultautua             työelämässä toimivalle aikuisväestölle tar-
37861:      omilla ehdoillaan. Tämän koulutuksen jär-             koitettuja tutkintoja. Korkeakoulujen aikuis-
37862:      jestäruiskustannuksista vastaa opetushallin-          koulutus jakautuu toiminnan mukaan täy-
37863:      to ja kohtuullisella osuudella opiskelija itse        dennyskoulutukseen ja avoimeen korkea-
37864:      sekä pitkäkestoisen koulutuksen ollessa ky-           kouluopetukseen.
37865:      symyksessä osaltaan kunnat. Henkilöstö-
37866:      koulutus on työnantajan kustantamaa kou-
37867:      lutusta. Valtio tukee kuitenkin pienyrityksil-
37868:      le järjestettävää henkilöstökoulutusta. Näi-
37869:                                                            Kehittämissuunnitelmat
37870:      den lisäksi tarvitaan työvoimapoliittisia toi-
37871:                                                       136. Aikuiskoulutuksen merkitystä korostavat
37872:      menpiteitä, joilla tuetaan työttömien pysy-
37873:                                                            monetyhteiskunnassa ja työelämässä tapah-
37874:      vää työllistymistä tai ehkäistään mahdolli-
37875:                                                            tuvat muutokset. Tieto kasvaa ja uusiutuu
37876:      suutta joutua työttömäksi. Työvoimapoliit-
37877:                                                            nopeasti. Kansainvälistyminen, teknologian
37878:      tista tukea voidaan eräissä tapauksissa antaa
37879:                                                            kehitys ja erityisesti uusi tietotekniikka sekä
37880:      myös yritysten henkilöstökoulutukseen. Tätä
37881:                                                            monet tuotannon kehityspiirteet muuttavat
37882:      koulutusta on toteutettu työllisyyskoulutuk-
37883:                                                            työtehtäviä ja ammattirakenteita. Samanai-
37884:      sena. Päävastuu tämän koulutuksen rahoi-
37885:                                                            kaisesti nuoren työikäisen väestön määrä
37886:      tuksesta siirtyy työvoimahallinnolle vuoden
37887:                                                            vähenee. Tarvitaan entistä iäkkäämpien
37888:      1991 alussa.
37889:                                                            henkilöiden kouluttautumista uusiin ja
37890:                                                            nykyistä vaativampiin tehtäviin. Ammatilli-
37891: 134. 1980-luvun loppupuolella on laajennettu
37892:                                                            sen aikuiskoulutuksen määrällisten tarpei-
37893:      myös aikuisopiskelijoiden opintososiaalisia
37894:                                                            den arvioidaan vähintään kaksinkertaistu-
37895:      etuuksia ja opintotukea. Aikuisopiskelijoilla
37896:                                                            van, joillakin tehtäväalueilla moninkertais-
37897:      on ammatillista perustutkintoa suorittaes-
37898:                                                            tuvan nykyisestään vuosikymmenen lop-
37899:      saan tai jatkolinjoilla opiskellessaan samat
37900:                                                            puun mennessä. Lisäksi monet työelämän
37901:       opintososiaaliset etuudet kuin vastaavassa
37902:                                                            ulkopuoliset muutokset synnyttävät uusia
37903:      koulutuksessa nuorisoasteen opiskelijoilla.
37904:                                                            koulutustehtäviä. Vapaa-ajan lisääntyessä
37905:      Kansanopistoissa nämä edut ovat myös niil-
37906:                                                            joudutaan kiinnittämään entistä enemmän
37907:      lä, jotka opiskelevat peruskoulu- tai lukio lin-
37908:                                                            huomiota myös harrastuneisuuteen ja yksi-
37909:      joilla. Aikuisopintorahan kokeilu aloitettiin
37910:                                                            lön omista itsensä kehittämisen tarpeista
37911:      vuonna 1987.
37912:                                                            lähteviin toiveisiin. Erityisesti vapaan sivis-
37913:                                                            tystyön organisaatiot tarjoavat monipuolisia
37914: 135. Aikuiskoulutus on kaikkiaan monipuolinen
37915:                                                            mahdollisuuksia kehittää itseään, osallistua,
37916:      kokonaisuus. Aikuiskoulutusta järjestäviä
37917:                                                            harrastaa ja luoda kulttuuria.
37918:       oppilaitoksia tai organisaatioita on nykyisel-
37919:       lään yli 1 000 ja osallistujien määrä on noin
37920:                                                       137. Ammatilliseen aikuiskoulutukseen luodaan
37921:       1,8 miljoonaa vuosittain. Luvussa ovat sekä
37922:                                                            rahoitus- ja hallintomenettelyt, joilla pyri-
37923:       lyhyille että pitkille kursseille sekä opinto-
37924:                                                            tään lisäämään koulutusjärjestelmän jousta-
37925:       kerhotoimintaan osallistuvat. Iltalukiot ja
37926:                                                            vuutta siten, että se nykyistä herkemmin
37927:       lukioiden iltalinjat antavat peruskoulu- ja
37928:                                                            vastaa yhteiskunnan ja työelämän koulutus-
37929:       lukio-opetusta. Vapaan sivistystyön organi-
37930:                                                            kysyntään ja siinä tapahtuviin muutoksiin.
37931:       saatioita ovat kansanopistot, kansalais- ja
37932:                                                            Julkiset ja yksityiset työnantajat ostavat tar-
37933:       työväenopistot sekä opintokeskukset.
37934:                                                            vitsemansa henkilöstökoulutuksen oppilai-
37935:      Ammatillista aikuiskoulutusta antavat am-
37936:                                                            toksilta, jotka voivat itseohjautuvasti laajen-
37937:       matilliset kurssikeskukset, ammatilliset
37938:                                                            taa ja monipuolistaa toimintaansa. Valtion
37939:       oppilaitokset ja jonkin verran kansanopistot.
37940:                                                            tuki pienyritysten henkilöstökoulutukseen
37941:       Ammatilliset erikoisoppilaitokset ja kirjeopis-
37942:                                                            ohjataan asianomaisen ministeriön, ennen
37943:       tot ovat jo vuosikymmenien ajan erikoistu-
37944:                                                            muuta kauppa- ja teollisuusministeriön
37945:       neet nimenomaan aikuisväestön opetukseen.
37946:                                                         42
37947:        kautta. Työvoimapoliittisesti perustellun        141.   Keskeisenä tavoitteena on edelleen laajen-
37948:        koulutuksen ostaa työvoimahallinto koulu-               taa ja monipuolistaa omaehtoisen aikuis-
37949:        tuksen järjestäjiltä. Näin pyritään laajenta-           koulutuksen tarjontaa sekä parantaa alueel-
37950:        maan myös rahoitusvastuuta eri ministeriöi-             lista saavutettavuutta niin, että kaikilla maas-
37951:        den ja työnantajien kesken. Sen sijaan rahoi-           samme asuvilla on todelliset mahdollisuudet
37952:        tusvastuu omaehtoisessa ammatillisessa ai-              osallistua koulutukseen. Opetusministeriön
37953:        kuiskoulutuksessa jää edelleen pääosin                  hallinnonalan yleissuunnitelmassa on varau-
37954:        opetusministeriön ja pitkäkestoisen koulu-              duttu erityisesti ammatillisen aikuiskoulu-
37955:        tuksen ollessa kyseessä osaltaan kuntien                tuksen laajentamiseen sekä ammatillisiin
37956:        vastuulle. Päätöksentekoa omaehtoisessa                 oppilaitoksiin perustettavien aikuiskoulutus-
37957:        koulutuksessa on tarkoitus siirtää keskushal-           ja kurssiosastojen lisäämiseen. Koulutuspal-
37958:        linnosta lääninhallituksiin.                            velujen saatavuutta voidaan parantaa käyttä-
37959:                                                                mällä tehokkaasti hyväksi koko aikuiskoulu-
37960: 138.   Uusien rahoitusperiaatteiden mukaisesti                 tusverkostoa, joka esimerkiksi kansalais- ja
37961:        ammatilliset kurssikeskukset muutetaan                  työväenopistojen osalta on jo nyt varsin
37962:        vuoden 1991 alussa ammatillisiksi aikuis-               kattava. Yleissivistävien ja ammatillisten
37963:        koulutuskeskuksiksi. Tätä koskeva hallituk-             aikuiskoulutusorganisaatioiden välistä yh-
37964:        sen esitys ammatillisia aikuiskoulutuskes-              teistyötä lisätään. Tällä tavoin yleissivistävän
37965:        kuksia koskevaksi lainsäädännöksi on                    ja ammatillisen aikuiskoulutuksen raja ma-
37966:        annettu Eduskunnalle. Samanaikaisesti on                daltuu.
37967:        annettu esitys työvoimapoliittisesta aikuis-
37968:        koulutuslaista. Uudistuksen myötä ammatil-       142.   Tarjontaa voidaan lisätä myös uuden opetus-
37969:        liset kurssikeskukset muuttuvat monipuolis-             teknologian avulla. Parantuvat tietoliiken-
37970:        ta ammatillista aikuiskoulutusta antaviksi              ne-, tele- ja satelliittiyhteydet sekä muu vies-
37971:        laitoksiksi, joissa on luvanvaraisesti mahdol-          tintätekniikka luovat etä- ja monimuoto-
37972:        lista suorittaa myös aikuisille tarkoitettuja           opetukselle uusia mahdollisuuksia. Sähköis-
37973:        ammatillisen peruskoulutuksen tutkintoja.               ten viestinten käyttöönotto vaatii kuitenkin
37974:        Laitosten koko toiminta muuttuu maksullise-             erityisesti käynnistämisvaiheessa panostusta
37975:        na toimintana tapahtuvaksi.                             välineistöön, opettajien koulutukseen, oppi-
37976:                                                                materiaalin valmistukseen sekä tutkimuk-
37977: 139.   Rahoitusjärjestelmiä on tarkoitus yhdenmu-              seen ja kehittämiseen. Yleisradion osuutta
37978:        kaistaa niin, että työnantajat ja työvoimavi-           aikuisopetuksessa on tavoitteena lisätä.
37979:        ranomaiset voivat ostaa henkilöstö- ja työlli-          Yleisradion ja opetusministeriön kesken on
37980:        syyskoulutusta myös yleissivistäviltä oppi-             laadittu toimintaohjelma, josta ilmenevät ai-
37981:        laitoksilta, iltalukioilta, kansanopistoilta,           kuisopetuksen tuotannon, jakelun ja rahoi-
37982:        kansalais- ja työväenopistoilta sekä opinto-            tuksen periaatteet, toiminnan painopisteet
37983:        keskuksilta.                                            sekä tehtävä- ja vastuujako.
37984: 
37985: 140.   Korkeakoulujen täydennyskoulutuksen niin         143.   Aikuisille ja heidän elämäntilanteisiinsa
37986:        sanotulle tukirahalle, jolla koulutuksessa              soveltuvia opetusmuotoja ja järjestelyjä ke-
37987:        olevien maksuja alennetaan, valmistellaan               hitetään muun muassa kokeilujen avulla.
37988:        tarkistetut jakoperusteet. Täydennyskoulu-              Samoin luodaan joustavia tutkintojen suorit-
37989:        tus toimii maksullisena palvelutoimintana.              tamismuotoja siten, että eri koulutusmuo-
37990:        Avoimen korkeakouluopetuksen tarjontaa                  doissa suoritetut aikaisemmat opinnot, työ-
37991:        monipuolistetaan ja alueellista saavutetta-             kokemus ja itseopiskelu luetaan oikeuden-
37992:        vuutta parannetaan. Samoin luodaan yhte-                mukaisesti opiskelijan eduksi. Parhaillaan
37993:        näiset valintaperusteet, joissa otetaan avoi-           on eri puolilla maata käynnissä noin 80
37994:        men korkeakouluopetuksen luonne kaikille                erilaista kokeiluprojektia, joiden tarkoituk-
37995:        avoimena koulutusväylänä huomioon.                      sena on saada tietoa erilaisten muotojen ja
37996:                                                                järjestelyjen soveltuvuudesta käytäntöön.
37997:                                                         43
37998: 144.   Valmisteilla on monia uudistuksia, jotka         147.   Aikuiskoulutusta koskevaa tiedottamista on
37999:        vaativat iltalukioiden ja lukioiden iltalinjo-          lisätty ja sitä edelleen tehostetaan yhteistoi-
38000:        jen, kansanopistojen, kansalais- ja työväen-            minnassa työministeriön ja Yleisradion
38001:        opistojen sekä opintokeskusten tehtäviä,                kanssa. Myös aikuisten henkilökohtaista ja
38002:        toimintaa, hallintoa ja taloutta koskevaan              yksilöllistä opintojen ohjausta lisätään. Työ-
38003:        lainsäädäntöön tarkistamista tai uusimista.             voimapalvelujen kehittämisessä aikuiskou-
38004:        Myös kirjeopiskelun ja -opetuksen uudista-              lutuksen tiedotus- ja ohjauspalvelujen tarve
38005:        mista selvitetään. Pitkällä aikavälillä harki-          korostuu.
38006:        taan, onko tarkoituksenmukaista ja kuinka
38007:        laajasti koota aikuiskoulutuksen eri sekto-      148.   Aikuisopiskelijoiden toimeentuloturva pa-
38008:        reita koskevat yhteiset säännökset ja menet-            ranee merkittävästi, kun vuosille 1990-91
38009:        telytavat yhdeksi säädöskokonaisuudeksi.                solmitun talous- ja tulopoliittisen kokonais-
38010:                                                                ratkaisun yhteydessä tehty sopimus aikuis-
38011: 145. Oppisopimuskoulutusta kehitetään erityi-                  koulutuksen edistämisestä sekä siihen liitty-
38012:      sesti aikuisten, mutta myös nuorten koulu-                vät toimenpiteet aikuisopintorahan ja opin-
38013:      tusmuotona aloilla, joilla oppilaitosmuotois-             totuen yleisestä kehittämisestä saatetaan
38014:      ta koulutusta on vaikea järjestää. Se on                  voimaan. Muutokset merkitsevät huomatta-
38015:      tarkoitettu myös sellaisia nuoria varten, joil-           vaa parannusta pitkäkestoiseen ammatilli-
38016:      le tuottaa vaikeuksia sopeutua tai jotka eivät            seen aikuiskoulutukseen kokopäiväisesti
38017:      halua oppilaitosmuotoiseen opiskeluun.                    osallistuvien toimeentuloturvassa. Sen ulko-
38018:      Oppisopimuskoulutuksen järjestämistä on                   puolelle jäävän koulutuksen osalta selvite-
38019:      selvittänyt toimikunta. Se ehdotti oppisopi-              tään vielä kulukorvausjärjestelmän käyttöön-
38020:      muskoulutuksen sijalla käytettäväksi uutta                oton mahdollisuuksia. Myös kansanopisto-
38021:      käsitettä työpaikkaopiskelu. Oppisopimuk-                 jen sellaisten pitkien kurssien, joiden oppi-
38022:      sen korvaisi työnantajan ja työntekijän väli-             laat jäävät opintososiaalisten etuuksien ul-
38023:      nen työpaikkaopiskelusopimus, jossa yh-                   kopuolelle, opintososiaalisia etuuksia selvi-
38024:      distyvät työnantajan ja ammatillisten oppi-               tetään.
38025:      laitosten antama opetus. Oppisopimuksesta
38026:      erityisenä työsopimustyyppinä ehdotuksen 149. Opintovapaalakia on tarkoitus uudistaa si-
38027:      mukaan luovuttaisiin. Työsuhteessa olevalla     ten, että nykyistä joustavampi irrottautumi-
38028:      olisi näin ollen mahdollista kouluttautua uu-   nen opiskeluun on työsuhteen vaarantu-
38029:      siin tehtäviin työsuhteen katkeamatta. Eh-      matta mahdollista. Asiasta on työministeriö
38030:      dotuksen mukaan oppisopimuslaki kumot-          laatinut selvityksiä. Tähän liittyy osittain
38031:      taisiin. Vastaavilla ammatillisia oppilaitoksia myös kysymys niin sanotusta sapattivapaas-
38032:      koskevilla säädösuudistuksilla luotaisiin op-   ta, josta on valmistunut työministeriön aset-
38033:      pilaitoksille paremmat mahdollisuudet jär-      taman toimikunnan mietintö.
38034:      jestää työpaikkakoulutusta nuorille ja aikui-
38035:      sille. Toimikunnan ehdotuksesta on pyydet- 1so. Työmarkkinoiden sopimuspolitiikassa ja
38036:      ty lausunnot, joiden pohjalta asiaa valmistel-  työlainsäädännössä on 1980-luvulla kiinni-
38037:      laan edelleen.                                  tetty lisääntyvästi huomiota henkilöstön
38038:                                                      osallistumismahdollisuuksiin. Laki yhteistoi-
38039: 146. Kansainvälistymiskehityksen tukemiseksi         minnasta yrityksissä on lisännyt työntekijöi-
38040:      valmistellaan aikuiskoulutuksen kansainvä-      den mahdollisuuksia vaikuttaa siihen pää-
38041:      listämisohjelma. Aikuisten pakolaisten kou-     töksentekoon, josta heidän työtään ja työ-
38042:      lutuksen järjestämisestä on laadittu suunni-    paikkaansa koskevat ratkaisut riippuvat. Lain
38043:      telmat. Myös muiden ulkomaalaisten koulu-       muutos, joka tuli voimaan 1.4.1989, lisäsi
38044:      tettavien lisääntyvään määrään varaudutaan.     työnantajien koulutusvelvoitteita irtisanomi-
38045:      Tämä otetaan huomioon muun muassa               sen, Iomauttamisen ja osa-aikaistamisen yh-
38046:      opetuskielen järjestelyissä, valintaperusteis-  teydessä. Näiden velvoitteiden lisäämistä ja
38047:      sa sekä opintotuen kehittämisessä.              toimivuutta käytännössä selvittää työminis-
38048:                                                      teriö, jolle työvoiman koulutukseen osallis-
38049:                                                      tumista koskevat asiat kuuluvat.
38050:                                                          44
38051:        2.2.7.                                                 Koulutusjärjestelmää jatkuvasti
38052:        Jatkuvan koulutuksen                                   kehittämällä nostetaan koko väes-
38053:                                                               tön koulutustasoa. Ikäpolvien
38054:        periaate                                               välillä nykyään ja vielä pitkään
38055:                                                               vallitsevat koulutuserot sekä tarve
38056: 151.   Suomalaisen koulutuspolitiikan johtoajatuk-            voida jatkuvasti ylläpitää, täyden-
38057:        siin kuuluu jatkuvan koulutuksen periaate.             tää ja uusia tietoja ja taitoja muun
38058:        Valtioneuvosto totesi tämän jo aikuiskoulu-            muassa elinkeino- ja ammattira-
38059:        tuksen suunnittelusta ja kehittämisestä vuon-          kenteen kehitystä vastaavalla ta-
38060:        na 1978 tekemässään periaatepäätöksessä.               valla vaativat kiinnittämään ene-
38061:        Päämääräksi asetettiin kehittää Suomen kou-            nevää huomiota aikuisväestön
38062:        lutusjärjestelmää siten, että jokaisella ihmi-         koulutukseen.
38063:        sellä on kaikkina ikäkausinaan mahdollisuu-
38064:        det oman persoonallisuutensa jatkuvaan,                Koulutuksen, työelämän ja muun
38065:        monipuoliseen kehittämiseen järjestelmälli-            toiminnan vuorottelua helpotetaan.
38066:        sen ja joustavan opiskelun avulla.                     Opiskelijoiden tulee saada laaja
38067:                                                               kokonaiskuva ympäristöstä, johon
38068: 152.   Jatkuvan koulutuksen periaate on tulossa               koulutus on tarkoitettu johtamaan,
38069:        yhä ajankohtaisemmaksi ja tärkeämmäksi.                samoin kuin yhteiskunnallisesta ja
38070:        Käytännössä koulutusjärjestelmäämme on                 kulttuuritoiminnasta. Tulevaisuu-
38071:        1980-luvulla pyritty kehittämään jatkuvan              dessa nykyistä suurempi osa oppi-
38072:        koulutuksen suuntaisesti. Yhteiskunnan,                misesta tapahtuu koulutusjärjes-
38073:        kulttuurin ja työelämän muutokset edellyttä-           telmän ulkopuolella.
38074:        vät jatkuvan koulutuksen periaatteen laadul-
38075:        listen, koulutuksen sisältöjä koskevien ja             Siirtymistä koulutuksesta toiseen
38076:        määrällisten toteutumismahdollisuuksien                helpotetaan ja opintojen järjestel-
38077:        lisäämistä yhä useamman yksilön kohdalla.              mää kehitetään avoimemmaksi.
38078:                                                               Koulutusjärjestelmän osien raja-
38079: 153.   Jatkuvan koulutuksen periaate koskee koko              aitoja madalletaan ja rakenteellisia
38080:        koulutusjärjestelmää ja koko väestöä. Vielä            esteitä vähennetään. Luodaan
38081:        1970-luvulla Suomessa ei ollut varaa eikä              edellytyksiä sille, että myös sosi-
38082:        mahdollisuuksia lähteä laajasti soveltamaan            aaliseen taustaan, asuinpaikkaan,
38083:        jatkuvan koulutuksen ajatuksia, joihin kuu-            ammattiryhmään, sukupuoleen ja
38084:        luu muun muassa työn ja koulutuksen vuo-               asennetekijöihin liittyvät opiske-
38085:        rottelu. Tuolloin oli tärkeintä taata, että pe-        luesteet vähenevät.
38086:        rusasteen ja nuorisoasteen koulutuksen
38087:        uudistukset voitiin toteuttaa.                         Koulutuksen sisältöjä kehitettäes-
38088:                                                               sä parannetaan edellytyksiä yksi-
38089: 154.   Jatkuvan koulutuksen periaate edellyttää,              lön jatkuvaan oppimiseen ja per-
38090:        että koulutuspolitiikassa sovelletaan muun             soonallisuuden kasvuun. Opetus-
38091:        muassa seuraavia toimintalinjoja:                      suunnitelmien ja niiden osien
38092:                                                               yhteismitallisuutta parannetaan. Sa-
38093:             Perusteellinen lapsuus- ja nuoruusiän             malla edistetään erityyppisten
38094:             koulutus on edelleen avainasemassa.               opintojen yhdistelemistä tarkoituk-
38095:             Entistä enemmän huomiota kiinnite-                senmukaisiksi kokonaisuuksiksi.
38096:             tään oppimismotivaation kehittymiseen,            Opiskelun joustavuutta lisätään
38097:             yksilöllisiin oppimistaipumuksiin ja ky-          myös kehittämällä oppilaskeskei-
38098:             kyihin sekä opiskelun joustavan jatka-            siä opetusmenetelmiä ja oppima-
38099:             misen mahdollisuuksiin.                           teriaaleja sekä monimuoto-opetus-
38100:                                                               ta.
38101:                                                                 45
38102:                    Joustavia tutkintojen suorittamis-                              Opintoneuvontaa ja -ohjausta
38103:                    en muotoja kehitetään siten, että                               tehostetaan ja suunnataan jatku-
38104:                    mahdollisuudet hyödyntää erilai-                                van koulutuksen periaatteen
38105:                    sia teitä hankittuja tietoja ja taitoja                         mukaisesti entistä monipuolisem-
38106:                    paranevat. Suoritusten osoittamis-                              min opiskelijan tulevaisuuteen ja
38107:                    ta varten luodaan kansalaisen opin-                             toimintavaihtoehtoihin sekä hen-
38108:                    tokirja tai koulutuspassi sekä sään-                            kilökohtaisen koulutus- ja työuran
38109:                    nötsen käytöstä. Tutkintojen tulee                              suunnitteluun ja yhteiskunnalliseen
38110:                    vastata eri elämänvaiheiden päte-                               osallistumiseen.
38111:                    vöitymis- ja muita tarpeita.
38112: 
38113: 
38114:        2.3.
38115:        Koulutuskustannukset ja
38116:        -resurssit
38117: 155.   Valtion koulutusmenot ovat tulo- ja menoar-
38118:        viossa käytetyn tehtäväryhmäjaottelun
38119:        mukaan eriteltyinä lisääntyneet reaalisesti
38120:        vuodesta 1980 vuoteen 1989 miljoonina
38121:        markkoina seuraavasti:
38122: 
38123: 
38124: 
38125:                                                 1980                   1989            Muutos                       %
38126: 
38127:             Yleissivistävä
38128:             opetus                             7 400                  8 400            + 1 000                   + 14
38129:             Ammattiopetus                      2 200                  3 200            + 1000                    + 45
38130:             Korkeakouluopetus                  2 000                  3 400            + 1400                    + 70
38131:             Aikuiskoulutus                     1 200                  1600             + 400                     + 33
38132:             Opintotuki                           700                  1 400            + 700                    + 100
38133: 
38134:             Yhteensä                         13 500                  17 200            +3700                    + 27
38135: 
38136: 
38137:        Taulukon eri vuosia koskevat luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia eivätkä kerro kaikkea aikuiskoulutuksen menoista.
38138:        Vuonna 1989 aikuiskoulutukseen osoitettiin yhteensä noin 600 miljoonaa markkaa ammauiopetuksen, yleissivistävän
38139:        koulutuksen, korkeakouluopetuksen ja opintotuen tehtäväryhmiin lueuuja määrärahoja. Yhteensä 17,2 miljardista
38140:        markasta noin 2,2 miljardia markkaa oli aikuiskoulutusmenoja.
38141: 
38142: 
38143: 
38144: 156.   Opiskelijamäärien kehitystä kuvaavat ohei-                     sen vuoksi. Ammatillisten oppilaitosten ai-
38145:        set kuviot Yleissivistävän opetuksen supis-                    kuisten linjoilla oli vuonna 1989 runsaat
38146:        tuminen liittyy etenkin ikäluokkien pienene-                   9 000 omaehtoiseen koulutukseen osallistu-
38147:        miseen. Ammatillisen koulutuksen opiskeli-                     vaa. Korkeakouluopiskelijoiden määrän kas-
38148:        jamäärä on kasvanut toisaalta koko ikäluo-                     vusta noin kolmannes liittyy aloituspaikko-
38149:        kan kouluttamista koskevan tavoitteen ja toi-                  jen lisäämiseen ja pääosa muusta kasvusta
38150:        saalta koulutusaikojen pidentämisen sekä                       opintoaikojen pitenemiseen sekä jatkokou-
38151:        ammatillisen aikuiskoulutuksen laajenemi-                      lutuksen lisääntymiseen ja siihen osallistu-
38152:                                              46
38153:                        Peruskoulun oppilasmäärät
38154:       700.000
38155: 
38156: 
38157: 
38158: 
38159:       650.000
38160: 
38161: 
38162: 
38163: 
38164:       600.000
38165: 
38166: 
38167: 
38168: 
38169:       550.000
38170: 
38171: 
38172: 
38173: 
38174:       500.000
38175:                        1975             1980               1985                1989
38176: 
38177: 
38178: 
38179:               Lukion, ammatillisten oppilaitosten ja
38180:                   korkeakoulujen oppilasmäärät
38181: 
38182: 
38183: 150.000
38184: 
38185: 
38186: 
38187: 
38188: 100.000
38189: 
38190: 
38191: 
38192: 
38193: 50.000
38194: 
38195: 
38196: 
38197: 
38198:      0
38199:                 1975                 1980                   1985                  1989
38200: 
38201: 
38202:           -      Lukiot       -     Ammatill. koulutus              D       Korkeakoulut
38203: 
38204:                  Lähde: Luvut Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan.
38205:                                                            47
38206:        vien aiempaa yleisempään opiskelijaksi kir-                     3)   Keskiasteen koulunuudistukseen
38207:        joittautumiseen.                                                     liittyvä opetussuunnitelmien uu-
38208:                                                                             distaminen on aiheuttanut lisäkus-
38209: 157.   Aikuiskoulutuksen eri muotoihin osallistu-                           tannuksia.
38210:        via on eräiden laskelmien mukaan nykyisin                       4)   Lukion ja ammatillisten oppilai-
38211:        jopa 1,8 miljoonaa vuodessa. Laskelmissa on                          tosten oppilailleen tarjoamia opin-
38212:        kuitenkin päällekkäisyyttä: sama henkilö                             tososiaalisia etuja, joihin kuuluvat
38213:        saattaa osallistua usean organisaation koulu-                        opetuksen maksuttomuus, koulu-
38214:        tukseen. Henkilöstökoulutukseen osallistuu                           ateria ja koulumatkat, on paran-
38215:        vuosittain yli 700 000 palkansaajaa. Vuodes-                         nettu.
38216:        ta 1982 vuoteen 1987 määrä kasvoi noin                          5)   Tietotekniikan opetusta on kehi-
38217:        130 OOO:lla. Myös yleissivistävä aikuiskoulu-                        tetty ja tätä varten hankittu laitteis-
38218:        tus on olennaisesti lisääntymässä. Esimer-                           toja ja ohjelmistoja.
38219:        kiksi kansalais- ja työväenopistojen vuotui-                   6)    Korkeakoululaitoksen voimavaro-
38220:        nen opiskelijamäärä kasvoi 1980-luvulla                              ja on kehittämislainsäädännön
38221:        noin 580 OOO:sta lähes 650 OOO:een.                                  nojalla järjestelmällisesti kasvatet-
38222:                                                                             tu.
38223: 158.   Koulutuksen laajenemisen lisäksi koulutus-                      7)   Ammatillisen aikuiskoulutuksen
38224:        kustannusten kasvuun ovat 1980-luvulla                               alueellinen kattavuus on lisäänty-
38225:        vaikuttaneet erityisesti seuraavat tekijät:                          nyt.
38226:                                                                       8)    Kansalais- ja työväenopistojen sekä
38227:             1)   Peruskoulun tuntikehysjärjestel-                           kansanopistojen toiminta on mo-
38228:                  män käyttöönoton yhteydessä pu-                            nipuolistunut.
38229:                  rettiin yläasteen tasokurssit ja lisät-              9)    Opintotuen tasoa on korotettu ja
38230:                  tiin tuntuvasti yläasteen opetus-                          tarveharkintaa lievennetty.
38231:                  tuntien määrää. Opetusryhmät ovat
38232:                  pienentyneet ja opettajien määrä
38233:                  on lisääntynyt.
38234:             2)   Lukion tuntikertymä kasvoi luku-          159.   Seuraavasta asetelmasta ilmenevät oppilai-
38235:                  suunnitelman muutosten vuoksi                    tosten sekä henkilöstön määrät:
38236:                  1980-luvun alussa.
38237: 
38238: 
38239: 
38240: 
38241:                                     Oppilaitokset                 Henkilöstö 1989
38242:                                     1980          1989            Opetustyö              Muu       Yhteensä
38243: 
38244:          Peruskoulu                 4 880            4 870             38 300          19 700         58 000
38245:          Lukio                        440              470              5 900           1400           7 300
38246:          Ammattiopetus                490              540             13 500           8100          21 600
38247:          Korkeakouluopetus             20               20              7 700          12 600         20 300
38248:          Yleissivistävä
38249:          aikuiskoulutus               350              380              1 900           1 600          3 500
38250:          Ammatillinen
38251:          aikuiskoulutus                50              180                                             2 500
38252: 
38253: 
38254:        Oppilaitoksia koskevat luvut osoittavat, että              on korkeakouluja lukuun ottamatta nykyisin
38255:        kouluverkko on säilynyt tiheänä. Peruskou-                 enemmän kuin vuonna 1980. Ammatillisen
38256:        luja on yhä miltei 4 900. Muita oppilaitoksia              aikuiskoulutuksen lukuihin on tässä laskettu
38257:                                                  48
38258: ammatilliset kurssikeskukset, joita oli sekä          tillisesti eriytyvän, mutta 1980-luvun mittaan
38259: vuonna 1980 että 1989 42, ja ammatillisten            ammatillisesti eriytyvän koulutuksen henki-
38260: oppilaitosten aikuiskoulutusosastot. Vuon-            löstö on lisääntynyt selvemmin. Oppilaitok-
38261: na 1989 näitä oli 136. Ammatilliset erikoisop-        silla on runsaasti sivutoimipisteitä ja huomat-
38262: pilaitokset on sisällytetty ammattiopetuksen          tavassa määrin myös muuta kuin päätoimista
38263: lukuihin. Yleissivistävän koulutuksen tehtä-          henkilöstöä.
38264: vissä on enemmän henkilöstöä kuin amma-
38265:                                                         49
38266:        3.
38267:        Eräät kehittämisohjelmat
38268: 
38269: 
38270:        Viime vuosina on toimeenpantu ja valmisteltu eräitä kaikki koulutustasot
38271:        kattavia kehittämisohjelmia. Seuraavassa esitellään näistä keskeisimmät
38272:        eli 1) taidekasvatuksen ja viestintäkulttuurikoulutuksen, 2) kielenopetuk-
38273:        sen, 3) matemaattis-luonnontieteellisen perussivistyksen, 4) ympäristö-
38274:        kysymysten, 5) tietotekniikan opetuksen ja opetusteknologian, 6) oppi-
38275:        materiaalihuollon ja tietopalvelun, 7) sukupuolten tasa-arvon sekä 8)
38276:        koulutuksen kansainvälistymisen erityisohjelmat.
38277: 
38278: 
38279:        3.1.                                                    tyksiä. Tätä tarkoitusta tukevat toteutues-
38280:                                                                saan myös työryhmä- ja toimikuntatyönä
38281:        Taidekasvatus ja                                        valmistuneet ehdotukset koulutoimen sään-
38282:                                                                telyn purkamisesta, yhteisen opettajan käy-
38283:        viestintäkulttuurikoulutus                              tön mahdollistavan lainsäädännön uudista-
38284:                                                                misesta ja kansalaisopistolainsäädännön uu-
38285: 160.   Taidekasvatus on 1980-luvun aikana kohon-               distamisesta.
38286:        nut yhdeksi tärkeäksi koulutuspolitiikan
38287:        tehtäväalueeksi. Yhtäältä tämä johtuu tar-       162.   Vuoden 1990 aikana valmistuvat suunnitel-
38288:        peesta kehittää yleissivistävän koulun ope-             mat järjestelyistä, joilla lastentarhanopettaja
38289:        tussisältöjä ja toisaalta taidekasvatuksen              tai vastaavan tutkinnon suorittanut henkilö
38290:        saamasta laajasta suosiosta lasten, nuorten ja          voi pätevöityä taiteeseen erikoistuneeksi las-
38291:        aikuisten parissa. Teknologian voimakas                 tentarhanopettajaksi. Koulutusratkaisulla ja
38292:        kehitys ja lisääntyneen viestinnän vaikutus             virkojen kelpoisuusehtoja koskevilla muu-
38293:        kansalaisten tiedonsaantiin ja vapaa-ajan-              toksilla tähdätään taidekasvatuksen edelly-
38294:        käyttötottumuksiin voimistavat audio-visu-              tysten parantamiseen varhaiskasvatuksen
38295:        aalisen ja muun esteettisen kasvatuksen tar-            parissa. Pyrkimyksenä on myös lisätä pai-
38296:        vetta. Taidekasvatus kehittää kansalaisten              kallistasolla koulu- ja sosiaalitoimen keski-
38297:        valmiuksia käynää eri medioita sekä antaa               näisen yhteistyön edellytyksiä.
38298:        kyvyn omaehtoisesti arvioida ja valikoida
38299:        viestintätarjontaa.                              163.   Taidekasvatuksen keskeisin ongelma on
38300:                                                                taideopettajien virkojen vähäisyys ja niiden
38301: 161.   Vuoden 1990 aikana valmistellaan toimenpi-              heikko täyttöaste. Yhtenä ratkaisuna opetta-
38302:        deohjelma peruskoulun ja lukion taideainei-             japulaan on koulutuksen lisääminen. Tässä
38303:        den opetuksen tukemiseksi ja taiteen perus-             tarkoituksessa on laajennettu koulun musii-
38304:        opetuksen kehittämiseksi. Toimenpideoh-                 kin ja kuvaamataidon aineenopettajien aloi-
38305:        jelman tarkoituksena on parantaa koulun ja              tuspaikkamääriä ja koulutusyksikköjä sekä
38306:        muiden paikallistasolla taideopetusta anta-             järjestettypoikkeuskoulutusta. Vuoden 1990
38307:        vien tahojen keskinäisen yhteistyön edelly-             aikana valmistuu kokonaissuunnitelma tai-
38308:                                                                depedagogikoulutuksen mitoittamisesta.
38309:                                                     50
38310: 164. Vuonna 1990 päättää työnsä viestintäkult-
38311:      tuurialan ammatillisen koulutuksen koulu-           3.2.
38312:      tusorganisaatio. Sen yhteydessä valmistuvat
38313:      toimikuntatyönä suunnitelmat kuvataiteen,
38314:                                                          Kielenopetus
38315:      elokuva- ja videotaiteen sekä teatteri-ilmai- 167. Kansainvälistyvässä maailmassa kielitaidon
38316:      sun opettajien kouluttamiseksi. Näiden tai-        merkitys korostuu. Oppivelvollisuuskoulu
38317:      teen alojen perusopettajien koulutuksen li-        antaa koko ikäluokalle sekä toisen kotimai-
38318:      säksi järjestetään musiikkialan opettajankou-      sen että vähintään yhden vieraan kielen
38319:      lutusta 10 konservatoriossa. Tanssiopettajan       perusvalmiudet. Myös kielenopetuksen
38320:      koulutusta annetaan Teatterikorkeakoulus-          opetusmenetelmiä on kehitetty sekä perus-
38321:      sa ja Kuopion konservatoriossa. Tanssipeda-        koulussa että lukiossa. Kielenopetuksen
38322:      gogikoulutusta lisätään vuoden 1991 aikana.        tulosten arviointia ylioppilastutkinnossa on
38323:                                                         jatkuvasti monipuolistettu. Keskiasteen
38324: 165. Vuoden 1990 aikana valmistuvat viestintä-          koulunuudistuksen toimeenpano merkitsi
38325:      kulttuurialan ammatillisen koulutuksen toi-        vieraiden kielten opetuksen huomattavaa
38326:      mikunnan ehdotukset koulutuksen järjestä-          laajenemista ammatillisessa koulutuksessa.
38327:      misestä. Alaa varten tullaan perustamaan           Perustutkintojen uudistuksen yhteydessä
38328:      uusi ammatillinen peruslinja. Sillä koulutet-      kaikkiin korkeakouluihin on perustettu kie-
38329:      taisiin kuva- ja valo-, ääni- sekä tuotanto- ja    likeskukset, joiden tehtävänä on järjestää
38330:      teatteriteknisen alan ammattihenkilöstö.           korkeakouluopiskelijoiden tarvitsema am-
38331:      Samoin perustetaan uusi, taide- ja viestintä-      mattikielen opetus. Aikuiskoulutuksessa kie-
38332:      kulttuurialan oppilaitosmuoto. Koulutusta          lenopetus on myös laajentunut. Viime vuo-
38333:      näihin asti antanut Yleisradion ammattiopis-       sina on tehostettu erityisesti ammatillisena
38334:      to luopuu ammatillisesta perusopetustehtä-         täydennyskoulutuksena annettavaa kielen-
38335:      västä ja keskittyy henkilöstö-, jatko- ja täy-     opetusta.
38336:      dennyskoulutukseen. Lähivuosien aikana
38337:      varaudutaan muutaman uuden oppilaitok- 168. 1970-luvun lopulla kieliohjelmakomitea laati
38338:      sen perustamiseen.                                 yleissuunnitelman kielenopetuksen tason ja
38339:                                                         monipuolisuuden turvaamiseksi. Vuonna
38340: 166. Viestintäkulttuurialan korkea-asteen koulu-        1986 valmistui toimikuntatyönä Euroopan
38341:      tusta koskeva suunnittelutyö on edennyt            ulkopuolisten kulttuurien ja kielten opetuk-
38342:      toteutusvaiheeseen. Useiden eri koulutusta         sen ja tutkimuksen kehittämisohjelma. Par-
38343:      antavien osapuolten, kuten korkeakoulujen,         haillaan laaditaan selvitystä Euroopan kan-
38344:      ammattioppilaitosten, työelämän ja kansain-        salliskielten ja kulttuurien opetuksen ja tun-
38345:      välisen koulutuksen, yhteistyölle perustuvaa       temuksen tilasta ja kehittämistarpeista.
38346:      korkea-asteen tutkintoon johtavaa koulutus-        Koulujen kieliohjelman monipuolistamises-
38347:      ta on suunniteltu seuraaville aloille: audiovi-    ta ja vieraalla kielellä annettavasta opetuk-
38348:      suaalinen journalistikoulutus, kuvajourna-         sesta valmistui suunnitelma vuoden 1989
38349:      listikoulutus, uusien av-taiteiden koulutus,       lopulla. Pyrkimyksenä on eri oppiaineiden
38350:      tuotantoalan koulutus, kirjoittajakoulutus,        vieraskielisen opetuksen lisääminen sekä
38351:      lasten elokuva-alan koulutus. Suunnitelmat         peruskoulun kielivalintojen monipuolista-
38352:      alan jatko- ja täydennyskoulutuksen järjestä-      minen.
38353:      misestä valmistuvat vuoden 1990 alkupuo-
38354:      lella.
38355:                                                         51
38356:                                                                koulun ala-asteella, fysiikan aseman vahvis-
38357:        3.3.                                                    taminen sekä matematiikan ottaminen pa-
38358:        Matemaattis-                                            kolliseksi aineeksi ylioppilaskirjoituksiin.
38359:                                                                Viimeksi mainitun ehdotuksen komitea ar-
38360:        luonnontieteellinen                                     vioi vaikuttavan toivotulla tavalla lukion
38361:                                                                kurssivalintoihin ja tekevän suomalaisesta
38362:        perussivistys                                           ylioppilastutkinnosta yleissivistävän koulu-
38363:                                                                tuksen tasoa riittävän monipuolisella tavalla
38364: 169. Vuonna 1987 asetettiin komitea, jonka tehtä-
38365:                                                                osoittavan tutkinnon.
38366:        väksi annettiin arvioida matemaattis-luon-
38367:        nontieteellisen perussivistyksen nykyinen tila
38368:                                                         m. Komitean ehdotukset ovat parhaillaan lau-
38369:        ja sen kehittämisen vaatimat toimenpiteet
38370:                                                                suntokierroksella. Ne luovat käyttökelpoi-
38371:        peruskoulun, lukion, ammatillisen koulu-
38372:                                                                sen pohjan matemaattis-luonnontieteellisen
38373:        tuksen, korkeakoulutuksen ja aikuiskoulu-               opetuksen kehittämistoimenpiteille lähivuo-
38374:        tuksen osalta. Lähtökohtana komitean aset-              sina. Opetuksen kehittämiseksi on jo useis-
38375:        tamiselle olivat eräät matemaattis-luonnon-             sa lukioissa käynnistetty kokeilutoimintaa ja
38376:        tieteellisen koulutuksen puutteet, mutta en-
38377:                                                                kokeiluja on tarkoitus laajentaa. Myös ai-
38378:        nen muuta matemaattis-luonnontieteellisen
38379:                                                                kuisväestön matemaattis-luonnontieteellis-
38380:        tietämyksen kasvava tarve eri ammateissa ja
38381:                                                                tä ja erityisesti tietotekniikan opetusta on
38382:        kansalaisten yleissivistyksen osana. Komite-
38383:                                                                tarkoitus lisätä.
38384:        an työ valmistui vuonna 1989.
38385: 
38386: 110.   Matemaattis-luonnontieteellisen perussivis-
38387:        tyksen asemaa arvioidessaan komitea koros-              3.4.
38388:        taa, että tätä sivistyksen osaa ei tule pitää
38389:        vain itsetarkoituksena tai jatko-opintojen              Ympäristökysymykset ja
38390:        pohjana. Kansalaisten tulee saada riittävät
38391:        perustiedot ja -taidot matematiikan, luon-              ympäristökasvatus
38392:        nontieteiden ja tietotekniikan alueilta, jotta
38393:        he voisivat selviytyä jokapäiväisen elämän ti-   173.   Matemaattis-luonnontieteellisen perussivis-
38394:        lanteista, kykenisivät ymmärtämään ilmiöi-              tyksen komitea pitää yleismaailmallisten ja
38395:        tä rationaalisesti sekä pystyisivät ottamaan            alueellisten ympäristöongelmien vakavuu-
38396:        vastaan uutta tietoa ja arvioimaan sen merki-           den sisäistämisen puutetta tärkeänä ajan-
38397:        tystä. Erityisen ajankohtaisena komitea on              kohtaisena kysymyksenä. Asenteiden, arvo-
38398:        pitänyt maailmanlaajuisten ja alueellisten              jen ja toimintatapojen muuttuminen on vält-
38399:        ympäristöongelmien perusteiden tiedollista              tämätöntä. Ympäristön ja kehityksen Suo-
38400:        hallintaa.                                              men toimikunta on katsonut yhteiskunnan
38401:                                                                kannalta tärkeiksi toimintalohkoiksi muun
38402: 111.   Komitean esittämä kehittämisohjelma pai-                muassa ympäristötiedon sekä kasvatuksen
38403:        nottuu peruskoulun ja lukion opetukseen.                ja koulutuksen. Ympäristökysymyksiä on
38404:        Komitea ehdottaa muun muassa opetus-                    painottanut myös opettajankoulutuksen
38405:        suunnitelmien arviointia ja oppiaineiden                kehittämistoimikunta. Ympäristönsuojelun
38406:        välisen työnjaon tarkistamista, opetuksen               koulutuksen järjestämistä suunnittelee myös
38407:        suuntaamista oleelliseen ainekseen ja turhan            erityinen opetusministeriön asettama toimi-
38408:        pikkutiedon karsimista, opetusmenetelmien               kunta, jonka työ valmistuu vuonna 1990.
38409:        kehittämistä ja opettajien täydennyskoulu-              Niin luonnonmukaisen kuin rakennetuokin
38410:        tuksen tehostamista. Yksittäisistä ehdotuk-             ympäristön suojeluun liittyvät kysymykset
38411:        sista mainittakoon tietotekniikan perusval-             ovat keskeisesti painopistealueita koulutuk-
38412:        miuksien ja käytön opettaminen jo perus-                sen kaikilla sektoreilla.
38413:                                                          52
38414:                                                                 ja teleyhteyksien käyttö opetuksessa lisään-
38415:        3.5.                                                     tyy. Satelliittiyhteyksien avulla voidaan luo-
38416:        Tietotekniikan opetus ja                                 da maailmanlaajuiset opetusverkostot Kan-
38417:                                                                 salaisen tietoverkkoa ollaan parhaillaan
38418:        opetusteknologia                                         rakentamassa. Sen ja muiden sähköisten
38419:                                                                 viestinten käyttö erityisesti aikuiskoulutuk-
38420:                                                                 sessa laajenee.
38421: 174.   Valtioneuvosto antoi vuonna 1985 periaate-
38422:        päätöksen tietotekniikan koulutuksen ke-
38423:        hittämisestä. Tuolloin puhuttiin lähes kan-
38424:        sallisesta hätätilasta. Valtioneuvoston päät-            3.6.
38425:        tämä toimenpideohjelma vaikutti tuolloin
38426:        varsin mittavalta ja lähes ylivoimaiselta to-
38427:                                                                 Oppimateriaalihuolto ja
38428:        teuttaa tavoiteajassa. Nyt voidaan todeta
38429:        että kehittämisohjelma on monin osin ylitet~
38430:                                                                 tietopalvelu
38431:        tykin.
38432:                                                          178.   Perusoppimateriaalin kuten oppikirjojen
38433:                                                                 valmistus, tuotanto ja jakelu ovat vuosien
38434: 175.   Päätöksen mukaisesti tietotekniikan opetus-
38435:                                                                 kuluessa saaneet vakiintuneet muodot.
38436:        ta on lisätty kaikilla koulutuksen asteilla.
38437:                                                                 Oppimateriaalituotannossa on aukkoja lä-
38438:        Oppilaitosten laitehankintoihin on suunnat-
38439:                                                                 hinnä oppilasmääriltään pienillä koulutus-
38440:        tu erityisresursseja. Opetuksessa tarvitta-
38441:                                                                 aloilla, joilla liiketaloudellisilla periaatteilla
38442:        vien ohjelmien kehittämistä, hankintaa ja
38443:                                                                 toimiva oppimateriaalituotanto ei ole kan-
38444:        jakelua on edistetty. Tietotekniikan ja tieto-
38445:                                                                 nattavaa. Näillä aloilla opetushallinto val-
38446:        koneavusteisen opetuksen tutkimustoimin-
38447:                                                                 mistaa ja tuottaa oppimateriaaleja. Tieto- ja
38448:        taa on vahvistettu. Alan aineenopettan ja-
38449:                                                                 viestintätekniikan ansiosta mahdollisuudet
38450:        koulutus on aloitettu ja opettajien täyden-
38451:                                                                 valmistaa uudenlaista oppimateriaalia para-
38452:        nyskoulutusta tehostettu. Ammatillisessa kou-
38453:                                                                 nevat. Tämänkään materiaalin, kuten tieto-
38454:        lutuksessa ja korkeakouluissa on yli kaksin-
38455:                                                                 koneohjelmien ja av-materiaalin tuottami-
38456:        kertaistettu tietotekniikan ammatteihin suun-
38457:                                                                 nen ei ole kaupallisesti kannattavaa. Erityi-
38458:        tautuvan koulutuksen aloituspaikkamäärä.
38459:                                                                 sesti silloin, kun näitä välineitä yhdistetään
38460:        Myös täydennys- ja työllisyyskoulutusta on
38461:                                                                 vuorovaikutteisiksi kokonaisuuksiksi, ovat
38462:        suunnattu tälle alueelle. Alan tutkijankoulu-
38463:                                                                 tuotantokustannukset korkeat. Opetushal-
38464:        tusta on tehostettu järjestämällä opetusmi-
38465:                                                                 linnon tukea kohdennetaan aikaisempaa
38466:        nisteriön erityisrahoituksella kolme korke-
38467:                                                                 enemmän uuden tieto- ja viestintätekniikan
38468:        akoulujen yhteistyönä toteutettavaa tohto-
38469:                                                                 hyväksikäyttöön ja kehittämiseen.
38470:        rinkoulutusohjelmaa.
38471:                                                          179.   Perusoppimateriaalin lisäksi opiskelijat tar-
38472: 176.   1980-luvulla on päähuomio ollut tietoteknii-
38473:                                                                 vitsevat myös muita tiedonlähteitä. Niiden
38474:        kan perusteiden opetuksessa ja oppilaitos-
38475:                                                                 tarvetta lisäävät monet tekijät. Yleisen koulu-
38476:        ten varustuksessa tietotekniikan laitteistolla.
38477:                                                                 tustason kohoamisen myötä opiskelijoilla on
38478:        Tämä työ jatkuu edelleen ja laajenee perus-
38479:                                                                 edellytyksiä itsenäiseen työskentelyyn.
38480:        koulun ala-asteella. Vastaisuudessa kehittä-
38481:                                                                 Koulutusta kehitetään joustavaksi ja moni-
38482:        misen pääpaino siirtyy tietotekniikan sovel-
38483:                                                                 muotoiseksi, jolloin painopiste siirtyy ope-
38484:        luksiin. Erityisesti ammatillisessa ja korkea-
38485:                                                                 tuksesta itsenäiseen opiskeluun. Näin on
38486:        koulujen opetuksessa tietokoneohjatun
38487:                                                                 erityisesti korkean asteen opinnoissa sekä
38488:        suunnittelun ja tuotannon opetussovelluk-
38489:                                                                 aikuiskoulutuksessa.
38490:        set, kuten CAD, CAD/CAM, FMS ja asiantun-
38491:        tijajärjestelmät laajenevat.
38492:                                                          1so. Opiskelijan tietohuoltoa hoitavat ensisijai-
38493:                                                                 sesti oppilaitosten kirjastot. Korkeakouluilla
38494: m. Tietotekniikan ohella myös sähköisten vies-
38495:                                                                 on vanhastaan suuret ja yleensä hyvin varus-
38496:        tinten, vuorovaikutteisten av-materiaalien
38497:                                                                 tetut kirjastot, joiden kehittämiseen on viime
38498:                                                           53
38499:        aikoina kiinnitetty huomiota. Lukioiden ja                senttia on suorittanut jonkin perusasteen
38500:        ammatillisten oppilaitosten kirjastot ovat                jälkeisen tutkinnon. Tytöt ovat pitkään olleet
38501:        keskimäärin heikommin varustettuja. Nii-                  enemmistönä lukiossa, ja myös ammatillis-
38502:        den kehittämistä jatketaan ja myös tietotek-              ten oppilaitosten ja korkeakoulujen opiske-
38503:        niikan tuomat mahdollisuudet otetaan käyt-                lijoista yli puolet on naisia. Naisten osuus
38504:        töön. Erityinen huomio kiinnittyy niihin                  vuosittain tohtoriksi väitelleistä on 1980-
38505:        oppilaitoksiin, joista mahdollisesti muodos-              luvun loppuun mennessä noussut kolman-
38506:        tetaan ammattikorkeakouluja.                              nekseen. Vapaa sivistystyö on hyvin selvästi
38507:                                                                  naisten aluetta. Esimerkiksi kansalais- ja
38508: 181.   Opiskelijat joutuvat turvautumaan myös                    työväenopistojen opiskelijoista noin kolme
38509:        yleisiin kunnallisiin kirjastoihin. Tiivistämäl-          neljäsosaa on naisia. Toisaalta työllisyys- ja
38510:        lä kirjastojen ja oppilaitosten välistä yhteis-           oppisopimuskoulutukseen osallistuu enem-
38511:        työtä voidaan opiskelijoiden tietopalvelu                 män miehiä kuin naisia. Henkilöstökoulu-
38512:        hoitaa tehokkaasti ja tarkoituksenmukaises-               tukseen osallistuu suunnilleen yhtä paljon
38513:        ti. Kirjastojen osuutta ääni- ja kuvatallentei-           naisia kuin miehiä. Tyypillisin henkilöstö-
38514:        den välityksessä ja jakelussa lisätään. Koko              koulutukseen hakeutuva on 35-44-vuotias
38515:        ajan parantuvan tietotekniikan varustuksen                nainen. Vuotuisia koulutuspäiviä on kuiten-
38516:        ja tietoverkkojen kautta kirjastot voivat tar-            kin perinteisesti ollut enemmän mies- kuin
38517:        jota asiakkailleen monipuolistuvia palvelu-               naisosallistujaa kohti. Näin on laita yhä,
38518:        ja. Yleiset kirjastot tarvitsevat valtion ohella          vaikka ero on viime vuosina kaventunut.
38519:        erityisesti kuntien lisääntyvää taloudellista
38520:        tukea.                                             185.   Ammatillisesti eriytyvä koulutus on jakautu-
38521:                                                                  nut aloittain jyrkästi sukupuolen mukaan.
38522: 182.   Oppimateriaalihuoltoon liittyvää hallintoa                Kuten kuviosta ilmenee, keskiasteen amma-
38523:        ollaan parhaillaan järjestämässä uudelleen.               tillisen koulutuksen piirissä tytöt ja naiset
38524:                                                                  hakeutuvat hoiva- ja ylläpitotehtäviin suun-
38525:                                                                  tautuville linjoille. Varsinkin tekniikan alo-
38526:                                                                  jen opiskelijat ovat lähes yksinomaan mie-
38527:        3.7.                                                      hiä. Korkeakouluissa asetelma kertautuu
38528:        Sukupuolten välinen                                       osittain. Tekniikan alan korkeakouluopin-
38529:                                                                  not vuonna 1989 aloittaneista vain 18 pro-
38530:        tasa-arvo                                                 senttia oli naisia. Toisaalta useampi kuin
38531:                                                                  neljä viidestä kasvatustieteiden, psykologi-
38532: 183. Tasa-arvolain mukaan viranomaisten tulee                    an, eläinlääketieteen ja farmasian opinnot
38533:      edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa.              aloittaneesta oli nainen; terveydenhuollon
38534:      Myös keskeisissä koulutusta koskevissa                      korkeakouluopinnot aloittaneista naisia oli
38535:      laeissa on säännökset, jotka velvoittavat                   96 prosenttia. Huomionarvioista on, että
38536:      edistämään sukupuolten tasa-arvoa. Ope-                     esimerkiksi lääketieteen ja luonnontieteiden
38537:      tushallinnon tasa-arvokysymyksiä on selvi-                  sekä kauppa- ja oikeustieteiden uusista
38538:      tetty muun muassa vuonna 1988 valmistu-                     opiskelijoista 50-60 prosenttia on nykyisin
38539:      neessa tasa-arvokokeilutoimikunnan mie-                     naisia.
38540:      tinnössä, vuonna 1989 julkaistussa opetus-
38541:      ministeriön tasa-arvotyöryhmän ammatilli- 186. Koulutus ei voi jakautua kaavamaisesti tasan
38542:      sen koulutuksen tasa-arvoraportissa ja useis-  sukupuolten kesken. Käytettävissä olevien
38543:      sa seminaareissa.                              tietojen ja selvitysten nojalla voidaan kuiten-
38544:                                                     kin arvioida, että vastaisuudessa tulee kiin-
38545: 184. Naisten keskimääräinen koulutustaso on
38546:                                                     nittää erityistä huomiota muun muassa
38547:      toistaiseksi alhaisempi kuin miesten. Nuo-     koulutusuran     valintaan sekä koulutus- ja
38548:      ret naiset ovat jo nuoria miehiä koulutetum-   ammattitavoitteiden     asettamiseen. Edelleen
38549:      pia. 20-29-vuotiaista naisista hieman yli ja   on  kiinnitettävä  huomiota   henkilöstökoulu-
38550:      samanikäisistä miehistä hieman alle 80 pro-    tukseen   pääsyyn   ja tuen  muotoihin  opinto-
38551:                                                     54
38552:        Ammatillisen koulutuksen aloittaneet naiset 1989
38553: 
38554:                                                            Prosentteja
38555:                                 0              20           40                    60             80           100
38556:         LVI -tekniikka
38557:    Kone- ja metallit.
38558:                                                11
38559:                                                1
38560:                                                1
38561:                                                              '
38562:                                                              1
38563:                                                              1
38564:                                                              1
38565:                                                              1
38566:                                                )
38567:                                                1             !1
38568:   Auto- ja kuljetust.                          1
38569:                                                1
38570:                                                1
38571:                                                              1
38572:                                                              1
38573:                                                              1
38574:       Sähkötekniikka                           1
38575:                                                1
38576:                                                              1
38577:                                                              1
38578:                                                              1
38579:                                                              ;
38580:                                                1
38581:          Puutekniikka                          1
38582:                                                1
38583:                                                \
38584:                                                              ;
38585:                                                              1
38586:                                                              1
38587:                                                1             1
38588:             Kalatalous                         1
38589:                                                1
38590:                                                              1
38591:                                                              1
38592:                                                1
38593:                                               i1             !1
38594:   Rakennustekniikka                       10
38595:                                                \
38596:                                                              1
38597:                                                              1
38598:  Metsä- ja puutalous                       12 i
38599:                                                1
38600:                                                              i1
38601:                                                \             1
38602:           Merenkulku                           P'
38603:                                                1
38604:                                                               i
38605:                                                              i!
38606:   Pintakäsittelytekn.                                211
38607:                                                              1
38608:                                                              1
38609:         Maatilatalous
38610:  Graafinen tekniikka
38611:                                                            •!(
38612:                                                                   ..
38613:    Prosessi- ja lab.t.                                                 48
38614: 
38615: Maanmittaustekniikka
38616:          Meijeritalous
38617:                                                                        "    150
38618: 
38619:      Elintarviketeoll.                                                             110
38620:                                                                                                   ''
38621:  Ravitsemis- ja hot.                                                                     11'1     ~
38622:                                                                                                   i
38623:                                                                                                   1
38624:   Kauppa ja hallinto                                                                     ee       1
38625:                                                                                                   1
38626:                                                                                                   1
38627: 
38628:       Puutarhatalous                                                                            ,.}
38629:                                                                                                    i
38630:   Käsi- ja taideteoll.                                                                             in
38631:     Tekstiili tekniikka                                                                                 118
38632: 
38633:      Terveydenhuolto                                                                                     go
38634: 
38635:             Sosiaaliala                                                                                       a6
38636: 
38637:           Vaatetusala                                                                                          : !18
38638: 
38639:    Koti- ja laitostal.                                                                                         :ge
38640: 
38641: 
38642: 
38643: 
38644: Kuvion tiedot koskevat yhteisvalinnan piirissä olevaa
38645: ammattikasvatushallituksen valvomaa keskiasteen ammatil-
38646: lista koulutusta.
38647: 
38648:             Lähde: Yhteisvalinnan tilastotaulu 1. Ammattikasvatushallitus 1990.
38649:                                                            55
38650:        jen aikana, tutkijankoulutukseen siirtymi-                muuta (1) korkeakoulujen ja muiden oppilai-
38651:        seen sekä työnantajien asenteisiin koulute-               tosten suoran kansainvälisen yhteistyön li-
38652:        tun työvoiman rekrytoinnissa ja etenemispo-               säämistä, (2) opiskelijoiden, opettajien ja
38653:        litiikassa. Tämä vaatii hallinnon ja tukijärjes-          tutkijoiden kansainvälisen vaihdon lisäämis-
38654:        telmien, opetussuunnitelmien, oppimateri-                 tä sekä (3) opetuksen sisällön kehittämistä.
38655:        aalien, oppilasvalinnan, opettajien koulu-                Lisäksi kansainvälisen kanssakäymisen li-
38656:        tuksen ja oppilaanohjauksen kehittämistä                  sääntyminen edellyttää (4) ulkomaisen kou-
38657:        sekä opetushallinnon ja työmarkkinaosa-                   lutuksen, kokonaisten tutkintojen ja yksit-
38658:        puolten yhteistyötä.                                      täisten opintosuoritusten, hyväksikäyttämi-
38659:                                                                  sen ja tunnustamisen vaatimia hallinnollisia
38660:                                                                  järjestelyjä ja toimenpiteitä.
38661:        3.8.                                               190.   Yhteistyön lisääntyminen avaa myös uusia
38662:        Koulutuksen                                               mahdollisuuksia suomalaisen koulutuksen
38663:                                                                  kehittämiselle. Osallistumalla kansainväliseen
38664:        kansainvälistäminen                                       koulutusyhteistyöhön voidaan monipuolis-
38665:                                                                  taa koulutusmahdollisuuksia ja lisätä koulu-
38666: 187.   Kansainvälisen yhteistyön ja vuorovaikutuk-               tuksen saavutettavuutta. Tähän antaa edelly-
38667:        sen lisääntyminen vaikuttaa suomalaiseen                  tykset esimerkiksi uuden, kustannuksiltaan
38668:        yhteiskuntaan kaikilla yhteiskunta- ja elin-              usein pienen maan omat rahoitusmahdolli-
38669:        keinoelämän aloilla. Taloudellisen, poliitti-             suudet ylittävän opetusteknologian käyttö.
38670:        sen ja kulttuurisen yhteistyön lisääntyminen
38671:        ja erityisesti Länsi-Euroopan integraatiokehi-     191.   Korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten
38672:        tys vauhdittavat kansainvälistymiskehitystä.              suoran kansainvälisen yhteistyön lisääminen
38673:        Työvoiman liikkuvuus eri maiden välillä                   edistää tehokkaimmin valmiuksia kansain-
38674:        kasvaa muun muassa EFTA-maiden ja Eu-                     väliseen kanssakäymiseen ja luo osaltaan
38675:        roopan yhteisöjen suunnittelemien henki-                  mahdollisuuksia koulutuksen pitämiseen
38676:        löiden vapaata liikkuvuutta koskevien yh-                 kansainvälisesti kilpailukykyisenä. Yhteistyön
38677:        teistyöjärjestelyjen ansiosta.                            edellytyksiä rakennetaan osallistumalla val-
38678:                                                                  tioiden välisiin yhteistyösopimuksiin perus-
38679: 188.   Kansainvälistymiskehitys edellyttää koulu-                tuviin laajoihin opiskelijain-, opettajain- ja
38680:        tusjärjestelmäitä ennen muuta koulutuksen                 harjoittelijoidenvaihtoa koskeviin yhteistyö-
38681:        korkean laatutason ylläpitämistä. Koulutuk-               ohjelmiin sekä luomalla korkeakouluille ja
38682:        sen on annettava kansalaisille sellaiset val-             muille oppilaitoksille omaehtoisia mahdolli-
38683:        miudet, joita toimiminen kansainvälisessä                 suuksia kansainväliseen vaihtoon sekä yh-
38684:        yhteisössä edellyttää. Erityisesti eri maiden             teistyösopimuksiin ja -projekteihin.
38685:        antaman koulutuksen vertailtavuuden, hy-
38686:        väksikäyttämisen ja tunnustamisen merkitys         192.   Suomi osallistuu jo nyt moniin kansainväli-
38687:        kasvaa henkilöiden liikkuvuuden lisääntyes-               siin opiskelijain- ja harjoittelijainvaihto-oh-
38688:        sä. Kansainvälistymiskehitys ei kuitenkaan                jelmiin. Näistä keskeisimpiä ovat pohjois-
38689:        edellytä Suomen koulutusjärjestelmän pe-                  maiset NORDPLUS- ja NORDTEK-ohjelmat
38690:        rusteiden muuttamista tai yhdenmukaista-                  sekä Euroopan yhteisöjen COMETT II -ohjel-
38691:        mista jonkin muun maan koulutusjärjestel-                 ma. Suomen ja muiden EFTA-maiden tavoit-
38692:        män kaltaiseksi.                                          teena on sopia Euroopan yhteisöjen kanssa
38693:                                                                  EFTA-maiden osallistumisesta COMETT-oh-
38694: 189.   Kansainvälistymiskehitys asettaa koulutus-                jelman lisäksi muihinkin Euroopan yhteisö-
38695:        järjestelmälle uusia haasteita ja tehtäviä. Ak-           jen koulutusalan toimintaohjelmiin. ERAS-
38696:        tiivinen pyrkimys kansainvälisen yhteistyön               MUS-ohjelmaan osallistumista koskeviEN
38697:        ja vuorovaikutuksen lisäämiseen on koko                   neuvotteljen valmistelut aloitettiin keväällä
38698:        koulutusjärjestelmän kehittämisen painopis-               1990. Myös yhteistyö Itä-Euroopan maiden
38699:        tealue 1990-luvulla. Tämä merkitsee ennen                 kanssa lisääntyy 1990-luvulla. Useissa Itä-Eu-
38700:                                                          56
38701:        roopan maissa on kasvavaa kiinnostusta            196. Henkilövaihdossa pyritään vastavuoroisiin
38702:        lähettää opiskelijoita länsieurooppalaisiin              järjestelyihin. Suomessa opiskeleville ulko-
38703:        maihin erityisesti talouden kehittämiseen ja             maalaisille opiskelijoille myönnetään vas-
38704:        ympäristön laadun parantamiseen tähtää-                  taavat opintososiaaliset etuudet kuin suo-
38705:        vässä koulutuksessa. Lisäksi opiskelijavaih-             malaisille opiskelijoille sekä eräissä tapauk-
38706:        toa pyritään lisäämään myös Euroopan ulko-               sissa järjestetään myös lisättyjä opintososi-
38707:        puolisten maiden, kuten Yhdysvaltojen,                   aalisia etuisuuksia tapauskohtaisen harkin-
38708:        Japanin ja kehitysmaiden kanssa. Opiskelija-             nan mukaan. Opiskelijavaihtoon osallistu-
38709:        vaihdon rahoittamiseen pyritään saamaan                  vien opiskelijoiden opintososiaalisia etu-
38710:        myös elinkeinoelämän rahoitusta.                         isuuksia pyritään edelleen lisäämään ja opis-
38711:                                                                 kelijavaihtoon osallistuvien ammatillisten
38712: 193.   Oppilaitostason omaehtoista kansainvälistä               oppilaitosten opiskelijoiden opintotuki ko-
38713:        yhteistyötä edistetään laajentamalla korkea-             rotetaan samansuuruiseksi kuin korkeakou-
38714:        koulujen ja muiden oppilaitosten mahdolli-               luopiskelijoilla.
38715:        suuksia käyttää voimavarojaan kansainväli-
38716:        sestä yhteistyöstä aiheutuviin kustannuksiin,     197.   Vastavuoroisen vaihtotoiminnan kehittämi-
38717:        kehittämällä ystävyyskoulutoimintaa sekä                 seksi parannetaan korkeakoulujen ja amma-
38718:        tukemalla asiaan liittyvää kokeilutoimintaa.             tillisten oppilaitosten edellytyksiä vastaan-
38719:        Ystävyyskoulutoiminnan laajentamiseksi                   ottaa ulkomaalaisia opettajia, tutkijoita ja
38720:        aloitetaan yhteyshenkilöinä toimivien opet-              opiskelijoita. Tähän antavat osaltaan mah-
38721:        tajien täydennyskoulutus sekä muodoste-                  dollisuuksia korkeakouluihin perustetut
38722:        taan toimintaan osallistuneista kouluista                vaihtuva-alaiset, määräaikaiset professuurit,
38723:        tukioppilaitosverkosto, joka tukee uusien                joihin on tarkoitus saada myös ulkomaisia
38724:        ystävyyskoulusuhteiden rakentamista.                     tutkijoita määräajaksi. Näiden määrää on
38725:                                                                 tarkoitus lisätä. Opetusministeriö tukee myös
38726: 194.   Koulutusalan kehitysyhteistyö antaa monia                sellaisten korkeakoulujen opiskelijainvaih-
38727:        mahdollisuuksia oppilaitostason kansainvä-               to-ohjelmien käynnistämistä, joissa on
38728:        listen yhteyksien lisäämiseen ja kansainväli-            mukana useita korkeakouluja Suomesta ja
38729:        syyskasvatuksen opetustavoitteiden edistä-               ulkomailta. Ensimmäinen tällainen ohjelma
38730:        miseen. Esimerkiksi Suomen ja Sambian                    on alkanut vuonna 1989 Ison-Britannian
38731:        opettajien täydennyskoulutuslaitosten yhteis-            kanssa. Keskustelut on aloitettu useita kor-
38732:        työtä valmistellaan. Ammatillisen koulutuk-              keakouluja koskevan ohjelman aloittami-
38733:        sen kehitysyhteistyön painopiste on metsä-               sesta Ranskan ja Saksan liittotasavallan kans-
38734:        ja puutalouden sekä maatalous- ja kotita-                sa.
38735:        lousalojen ammatillisen koulutuksen hank-
38736:        keissa. Ammatillisen koulutuksen kehitys-         198.   Koulutusta koskevia säännöksiä muutetaan
38737:        yhteistyöprojekteja hoidetaan maksullisena               siten, että korkeakoulujen lisäksi myös
38738:        palvelutoimintana ulkoministeriön rahoituk-              ammatillisissa oppilaitoksissa ja lukioissa
38739:        sella. Ammattikasvatushallitukseen on pro-               voidaan järjestää opiskelijavaihtoa palvele-
38740:        jektien hallintoa varten muodostettu kehi-               vaa vieraskielistä opetusta. Tavoitteena on
38741:        tysmaakoulutusyksikkö.                                   lähinnä englanninkielisen koulutustarjon-
38742:                                                                 nan käynnistäminen mahdollisimman mo-
38743: 195.   Opettajien, tutkijoiden ja opiskelijoiden vaih-          nella koulutusalalla. Vieraskielisen koulu-
38744:        toa pyritään voimakkaasti lisäämään 1990-                tustarjonnan lisääminen edesauttaa myös
38745:        luvulla. Opetusministeriön tavoitteena on,               pakolaisten ja muiden Suomessa asuvien
38746:        että vuosittain vähintään 5 000 suomalaista              ulkolaisten koulutuksen järjestämistä. Ulko-
38747:        korkeakouluopiskelijaa opiskelisi ulkomai-               maalaisten koulutettavien lisääntyvään
38748:        sissa korkeakouluissa. Vastaava määrällinen              määrään varaudutaan myös pätevöittämis-
38749:        tavoite voidaan asettaa myös ammatillisen                koulutuksen, oppilasvalintojen ja opintotu-
38750:        koulutuksen opiskelija- ja harjoittelijainvaih-          en järjestelyissä.
38751:        don kehittämiselle.
38752:                                                           57
38753: 199.   Opettajien vaihtoa tehostetaan poistamalla         202.   EFfA-maiden ja Euroopan yhteisöjen kes-
38754:        vaihtoon liittyviä taloudellisia ja hallinnolli-          ken valmisteilla olevaan yhteistyöhön kuu-
38755:        sia esteitä. Ammatillisten oppilaitosten opet-            luu ammatillisten ja korkeakouluissa suori-
38756:        tajien ulkomaisen opiskelun ja työskentelyn               tettujen tutkintojen vastavuoroinen tunnus-
38757:        tukemiseen tarkoitetun apurahajärjestelmän                taminen. Myös Pohjoismaiden kesken val-
38758:        perustamismahdollisuuksia selvitetään erik-               mistellaan sopimusta vähintään kolme vuot-
38759:        seen.                                                     ta kestävien toisen asteen jälkeisten tutkin-
38760:                                                                  tojen vastavuoroisesta tunnustamisesta. Suo-
38761: 200.   Kansainvälistymisen vaatimukset otetaan                   malainen koulutus täyttää yleensä ne eri-
38762:        huomioon kehitettäessä korkeakoulujen ja                  tyisehdot, jotka Euroopan yhteisö on asetta-
38763:        ammatillisten oppilaitosten opetussuunni-                 nut vastavuoroisen tunnustamisen edelly-
38764:        telmia. Kielitaidon parantamisen ja moni-                 tykseksi. Tutkintojen tunnustamista koske-
38765:        puolistamisen, yhteistyö- ja kommunikaa-                  va yhteistyö ei näin ollen todennäköisesti
38766:        tiovalmiuksien, kansainvälisyyskasvatuksen                aiheuta muutostarpeita suomalaiseen kou-
38767:        sekä vieraiden kultutuurien ja yhteiskuntien              lutukseen. Tutkintojen vastavuoroinen tun-
38768:        tuntemuksen merkitys kasvaa kaikilla elä-                 nustaminen siinä laajuudessa kuin Pohjois-
38769:        mänalueilla. Koululaitoksella on erityinen                maiden kesken on sovittu ja Euroopan
38770:        vastuu kansainvälisiä yhteistyökysymyksiä,                yhteisöjen hyväksymissä direktiiveissä edel-
38771:        vieraiden kulttuurien ja kansojen tuntemus-               lytetään vaatii lähinnä Suomen koulutus-
38772:        ta ja erilaisten ihmisten hyväksyntää koske-              hallinnon ja säädösten kehittämistä.
38773:        vien asenteiden kasvattamisessa.
38774:                                                           203.   Kansainväliseen opiskelijain-, harjoittelijain-
38775: 201.   Ulkomailla suoritetut opinnot ja tutkinnot                ja asiantuntijavaihtoon osallistuville henki-
38776:        tulee joustavasti lukea hyväksi suomalaises-              löille, korkeakouluille, oppilaitoksille ja yri-
38777:        sa koulutuksessa. Korkeakoulujen ja oppi-                 tyksille tarkoitettuja tiedotus-, neuvonta- ja
38778:        laitosten edellytyksiä lukea hyväksi ulko-                konsulttipalveluja tehostetaan perustamalla
38779:        maisia tutkintoja ja opintosuorituksia paran-             erityinen kansainvälisen henkilövaihdon
38780:        netaan poistamalla hallinnollisia esteitä ja              palvelukeskus.
38781:        laajentamalla koulutusta koskevaa kansain-
38782:        välistä tiedotusyhteistyötä.
38783:                         j
38784:                        j
38785:                       j
38786:                      j
38787:                     j
38788:                    j
38789:                   j
38790:                  j
38791:                 j
38792:                j
38793:               j
38794:              j
38795:             j
38796:            j
38797:           j
38798:          j
38799:         j
38800:        j
38801:       j
38802:      j
38803:     j
38804:    j
38805:   j
38806:  j
38807: j
38808:                                                          59
38809:        4.
38810:        Opettajankoulutus
38811: 
38812: 
38813:        Toteutetut koulutusuudistukset ovat vaatineet myös opettajankoulutuk-
38814:        sen laajentamista ja tason nostamista. Lastentarhanopettajankoulutus
38815:        muutettiin 3-vuotiseksi 1980-luvun alussa. Peruskoulun luokanopettajan
38816:        tutkintoon johtava koulutus siirrettiin vuosina 1973-74 korkeakouluihin.
38817:        Koulutus uudistettiin 1980-luvun vaihteessa perustutkintotasoiseksi. Opet-
38818:        tajavajauksen poistamiseksi erityisesti lastentarhanopettajien, luokan-
38819:        opettajien sekä taideaineiden opettajien koulutusta on laajennettu ja
38820:        järjestetty myös poikkeuskoulutusta. Opetussuunnitelmia kehitetään ja
38821:        koulutusta tehostetaan joustavin koulutusjärjestelyin. Eri alojen opetta-
38822:        jankoulutusta lähennetään ja kelpoisuusehtoja tarkistetaan. Ammatillis-
38823:        ten oppilaitosten ja aikuiskoulutuksen opettajankoulutuksen kehittämi-
38824:        nen on lähivuosien painopiste. Myös opettajien täydennyskoulutusta
38825:        tehostetaan.
38826: 
38827: 204.   Opettajankoulutuksen kehittämisen yleise-         206.   Peruskoulun luokanopettajan tutkintoon
38828:        nä tavoitteena on, että koulutus laadultaan ja           johtava 3-vuotinen koulutus aloitettiin vuon-
38829:        määrältään vastaisi kehittyvän koululaitok-              na 1968. Peruskoulun ja lukion opettajien
38830:        sen tarpeita. Tähän on pyritty uudistamalla              koulutuksen järjestäminen on sittemmin
38831:        kaikkien koulutusasteiden opettajankoulu-                perustunut vuonna 1971 annettuun opetta-
38832:        tusta, nostamalla sen tasoa ja lisäämällä opis-          jankoulutuslakiin. Vuosina 1973-75 koulu-
38833:        kelijamääriä.                                            tus siirrettiin korkeakouluihin, joihin perus-
38834:                                                                 tettiin kasvatustieteiden tiedekunta tai osas-
38835: 2os. Päivähoidon laajenemisen vuoksi lastentar-                 to. Koulutus johtaa nyt ylempiin korkeakou-
38836:        hanopettajien tarve on kasvanut voimak-                  lututkintoihin. Opettajankoulutusta koske-
38837:        kaasti 1970-luvun alkupuolelta lukien. Tämän             va lainsäädäntö uudistettiin vuonna 1985.
38838:        vuoksi koulutusta laajennettiin myös eräisiin
38839:        korkeakouluihin. Yksityisistä lastentarhan-       201.   Ammatillisten oppilaitosten opettajien kou-
38840:        opettajaseminaareista muodostettiin vuonna               lutus on muodostunut alakohtaisesti eri
38841:        1977 valtion lastentarhanopettajaopistoja.               tavoin. Sitä järjestetään Ammattikoulujen
38842:        Lastentarhanopettajan tutkintoon johtava                 Hämeenlinnan ja Jyväskylän opettajaopis-
38843:        koulutus pidennettiin 3-vuotiseksi vuosina               tossa, joissa järjestetään myös erityisopetta-
38844:        1983 ja 1984. Tätä koulutusta järjestetään               jien ja oppilaanohjaajien koulutusta, 17
38845:        edelleen vakinaisena viidessä lastentarhan-              muussa oppilaitoksessa ja Åbo Akademissa.
38846:        opettajaopistossa ja väliaikaisena neljän yli-           Eduskunnan käsiteltävänä on hallituksen
38847:        opiston kuudessa opettajankoulutuslaitok-                esitys laiksi ammatillisista opettajankoulu-
38848:        sessa.                                                   tuslaitoksista ja eräiksi siihen liittyviksi laeik-
38849:                                                                 si.
38850:                                                          60
38851:                                                                 Ammatilliseen opettajankoulutukseen ote-
38852:        4.1.                                              211.
38853:                                                                 taan opettajan virkaan vaadittavan ammatil-
38854:        Sisältöjen ja menetelmien                                lisen tai korkeakoulututkinnon suorittaneita
38855:                                                                 ja alan työkokemusta hankkineita opiskeli-
38856:        kehittäminen                                             joita. Hallituksen vuoden 1989lopulla anta-
38857:                                                                 man esityksen mukainen kahden ammatilli-
38858: 2re. Opettajankoulutuksen organisatoriset uudis-
38859:                                                                 sen opettajakorkeakoulun ja ammatillisten
38860:        tukset ja koulutustason kohottaminen ovat                oppilaitosten opettajankoulutusosastojen
38861:        antaneet uusia edellytyksiä myös laadulli-               muodostaminen antaa uusia mahdollisuuk-
38862:        seen kehittämistyöhön. Tavoitteena on                    sia koulutuksen laadulliseen kehittämiseen.
38863:        koulutuksen kehittäminen vastaamaan                      Kaikille aloille yhteisten aineiden opettajan-
38864:        mahdollisimman hyvin koululaitoksen tar-                 koulutus järjestetään pääosin peruskoulun
38865:                                                                 j~ lukion opettajankoulutuksen yhteydessä.
38866:        peita. Eri koulumuotojen opettajien koulu-
38867:        mksta pyritään lähentämään, jotta opettaja-              Abo Akademi vastaa useimpien alojen ruot-
38868:        kuntaa voidaan käyttää joustavasti.                      sinkielisestä opettajankoulutuksesta. Ter-
38869:                                                                 veydenhuoltoalan opettajankoulutus siirtyy
38870: 209.   Lastentarhanopettajan tutkintoon johtavan                kokonaan yliopistojen vastuulle vuoteen 1995
38871:        koulutuksen kehittämistyötä on vaikeutta-                mennessä.
38872:        nut muun muassa koulutuksen hallinnolli-
38873:        nen kaksijakoisuus ja korkeakouluissa jär-        212.   Aikuiskoulutuksen laajeneminen ja jatku-
38874:        jestetyn koulutuksen väliaikaisuus. Lasten-              van koulutuksen periaatteen mukaiset uu-
38875:        tarhanopettajakoulutuksen organisaatiotyö-               det koulutusmuodot edellyttävät myös ai-
38876:        ryhmä on ehdottanut, että koulutusyksiköt                kuiskouluttajien koulutuksen uudistamista.
38877:        muutetaan ammattikorkeakouluiksi.                        Osittain tämä tapahtuu aikuisoppilaitosten
38878:                                                                 opettajien koulutusta laajentamalla, osittain
38879: 210.   Opettajankoulutuksen kehittämistoimikun-                 ottamalla aikuiskouluttajan tehtävät huomi-
38880:        ta on arvioinut peruskoulun ja lukion opet-              oon muiden opettajaryhmien koulutukses-
38881:        tajien koulutuksen tavoitteita ja niiden toteu-          sa.
38882:        tumista. Toimikunnan lähitavoitteita ovat
38883:        korkeakoulujen sisäisen kehittämistyön ak-        213.   Opettajien täydennyskoulutuksen keskeisi-
38884:        tivoiminen ja säännösten tarkistukset. Kou-              nä tavoitteina ovat opettajan oman kehityk-
38885:        lutuksen antaman ammattipätevyyden laa-                  sen tukeminen sekä kouluyhteisön ja sen
38886:        jentaminen, opettajien joustavan liikkuvuu-              toiminnan kehittäminen. Lyhytkestoisen
38887:        den muu edistäminen, täydennyskoulutuk-                  kurssitoiminnan rinnalla on lisättävä opetta-
38888:        sen kehittäminen sekä koulun, työelämän ja               jien mahdollisuuksia opintovapaan käyttä-
38889:        opettajankoulutuksen välisen vuorovaiku-                 miseen. Myös opettajankoulutuksen kehit-
38890:        tuksen lisääminen ja opettajien valmiuksien              tämisessä on arvioitava, mitkä koulutuksen
38891:        parantaminen myös kansainväliseen vuoro-                 tavoitteet voidaan parhaimmin saavuttaa pe-
38892:        vaikutukseen ovat toimikunnan esittämiä pi-              ruskoulutuksen ja mitkä täydennyskoulu-
38893:        temmän aikavälin tavoitteita. Koulutuksen                tuksen avulla.
38894:        tulee toimikunnan mukaan olla tieteellisesti
38895:        ja ammatillisesti korkeatasoista. Opettajia       214.   Opettajankoulutusta kehitetään lähivuosina
38896:        tulee ohjata itsenäisiksi ja yhteistyökykyisik-          seuraavien periaatteiden pohjalta:
38897:        si oman työnsä kehittäjiksi. Toimikunnan
38898:        ehdotusten yleislinja on saanut myönteisen                    Opettajankoulutusta kehitetään osana
38899:        vastaanoton.] arkatoimenpiteet ovat opetus-                   korkeakoulujen toimintaa.
38900:        ministeriössä valmisteilla muun muassa tar-
38901:        vittavien säädösmuutosten aikaansaamisek-                     Koulutusjärjestelmän ja koulutuksen
38902:        si.                                                           jatkuvan kehityksen turvaaminen ja
38903:                                            61
38904:     nykyisten ongelmien ratkaisemi-
38905:     nen edellyttävät opettajankoulu-
38906:                                                   4.2.
38907:     tuksen sisällön ja menetelmien
38908:     aktiivista kehittämistä.
38909:                                                   Koulutuksen laajuus
38910:                                            215.   Opettajankoulutuksen mitoituksen yleista-
38911:     Lastentarhanopettajien koulutusta             voitteena on, että koulutettavien määrä vastaa
38912:     kehitetään ammatillisena, kasva-              kehittyvän koulun tarpeita. Tilanne on ollut
38913:     tus- ja käyttäytymistieteelliseen             1970- ja 1980-luvulla kokonaisuutena pa-
38914:     tutkimukseen tukeutuvana koulu-               rempi kuin aikaisemmin. Opetusalakohtai-
38915:     tuksena, jolla on yhteydet sekä               sesti ja maan eri osissa on kuitenkin ongel-
38916:     päivähoidon muun henkilöstön                  mia. Opettajankoulutuksen mitoituksen ja
38917:     koulutukseen että muuhun opet-                opettajatarpeen tasapainottamisessa on edel-
38918:     tajankoulutukseen.                            leen keskeistä varsinaisen koulutuksen li-
38919:                                                   sääminen. Joustavat pätevöitymis- ja poik-
38920:     Peruskoulun ja lukion opettajien              keuskoulutusjärjestelyt täydentävät varsinais-
38921:     koulutuksen kehittämisessä pai-               ta koulutusta. Nykyisiä kelpoisuussäännök-
38922:     nopiste on sisältöjen ja menetel-             siä pyritään väljentämään. Samoin pyritään
38923:     mien kehittämisessä ja tulokselli-            parantamaan koululaitoksen mahdollisuuk-
38924:     suuden parantamisessa.                        sia kilpailla pätevästä työvoimasta.
38925: 
38926:     Ammatillisten oppilaitosten opet-      216.   Lastentarhanopettajien vajaus oli vuonna
38927:     tajankoulutusta kehitetään amma-              1985 noin 650 ja sosiaalihallitus on arvioinut
38928:     tillisissa opettajakorkeakouluissa            vajauksen vielä siitä kasvaneen. Tämän
38929:     sekä ammatillisten oppilaitosten              vuoksi koulutusta on lisätty ja uusien opis-
38930:     opettajankoulutusosastoissa peda-             kelijoiden määrä on vuosittain noin 900. Las-
38931:     gogisena koulutuksena.                        tentarhanopettajakoulutuksen organisaatio-
38932:                                                   työryhmä on arvioinut, että koulutusta voi-
38933: -   Aikuiskouluttajien määrän ja laa-             taisiin supistaa vuonna 1993. Peruskouluis-
38934:     dun turvaamiseksi luodaan koulu-              sa, lukioissa ja iltalukioissa oli lukuvuonna
38935:     tusjärjestelmä, laajennetaan täyden-          1988-89 lähes 43 000 rehtorin ja opettajan
38936:     nyskoulutusta sekä lisätään kou-              virkaa, joiden hoitajista noin 5,4 prosenttia
38937:     lutusmuotojen välistä yhteistoimin-           oli muodollisesti epäpäteviä. Pääosa epäpä-
38938:     taa.                                          tevistä opettajista oli luokanopettajan ja eri-
38939:                                                   tyisopetuksen viroissa.
38940:     Päävastuu opettajien täydennys-
38941:     koulutuksesta on oppilaitosten yl-     211.   Luokanopettajien tilanteen korjaamiseksi on
38942:     läpitäjillä, lähinnä kunnilla ja              ryhdytty seuraaviin toimenpiteisiin: Korke-
38943:     kuntainliitoilla. Valtio tukee täy-           akoulut tehostavat koulutustaan, jotta uu-
38944:     dennyskoulutuksen kehittämistä.               sien opettajien vuotuinen määrä kasvaa.
38945:                                                   Varsinaista koulutusta on lisätty siten, että
38946:     Kaikkien opettajaryhmien koulu-               syksystä 1990 lukien koulutukseen otetaan
38947:     tusta lähennetään siten, että opet-           vuosittain vähintään 900 opiskelijaa. Luo-
38948:     tajakuntaa voidaan käyttää jousta-            kanopettajien poikkeuskoulutukseen ote-
38949:     vasti eri koulumuodoissa ja -asteil-          taan vuonna 1990 165 opiskelijaa. Tätä kou-
38950:     la ja että opettajien liikkuvuutta            lutusta on tarkoitus jatkaa tarpeen ja koulu-
38951:     parannetaan.                                  tushalukkuuden mukaisesti. Vuoteen 1987
38952:                                                          62
38953:        verrattuna luokanopettajien koulutukseen                 tajankoulutuksessa oli lukuvuonna 1988-89
38954:        otettavien määrää on nostettu noin 25 pro-               yli 1 100 opiskelijaa. Koulutusta on tarkoitus
38955:        sentilla. Myös erityisopettajien sekä taito- ja          lisätä. Terveydenhuoltoalan opettajankou-
38956:        taideaineiden opettajien poikkeuskoulutus-               lutuksessa tarvitaan lähivuosina erityistoi-
38957:        ta on järjestetty ja varsinaista koulutusta on           menpiteitä koulutustarpeen kasvun vuoksi.
38958:        lisätty.
38959:                                                          219.   Aikuiskouluttajia toimii päätoimisissa tehtä-
38960: 21s.   Ammattikasvatushallituksen alaisissa oppi-               vissä yli 6 000, joista noin 2 500 yleissivistä-
38961:        laitoksissa oli vuonna 1988 noin 9 800 vaki-             vässä koulutuksessa, ja sivutoimisesti noin
38962:        naista virkaa. Tämä määrä kasvaa edelleen                70 000. Määrän arvioidaan kasvavan no-
38963:        koulutuksen laajenemisen vuoksi. Kaikilta                peasti. Nykyisin koulutusta ei ole kaikille
38964:        opettajaryhmiltä ei ole aikaisemmin vaadittu             opettajaryhmille. Pätevöittävän koulutuksen
38965:        pedagogista koulutusta. Ammatillisessa opet-             järjestämistä selvitetään.
38966:                                      63
38967: 5.
38968: Opintotuki
38969: 
38970: 
38971: Opintotuella on ollut ratkaiseva rooli pyrittäessä koulutusmahdollisuuk-
38972: sien laajentamiseen ja koulutuksellisen tasa-arvon lisäämiseen. Nykyinen
38973: opintotukijärjestelmä luotiin 1970-luvun alussa. Valtion takaama opinto-
38974: laina, korkotuki ja opintoraha ovat opintotuen päämuodot. Myös muut
38975: opintososiaaliset edut ovat merkittäviä. Opintotukijärjestelmää on kehi-
38976: tetty koulutusuudistusten vaikutukset ja yhteiskunnan muiden tukijärjes-
38977: telmien tehtävät huomioon ottaen. Kehittämistoimenpiteillä on pyritty
38978: ennen muuta opiskelijoiden toimeentuloturvan parantamiseen, velkaan-
38979: tumisen vähentämiseen ja vaikeimmassa asemassa olevien opiskelijaryh-
38980: mien tilanteen korjaamiseen.
38981: 
38982: Opintotuen piiriin kuuluvien määrä on kasvanut nopeasti koulutuksen
38983: laajentumisen sekä opintotuen muotojen ja myöntämisperusteiden kehit-
38984: tämisen takia. Lukuvuonna 1988-89 opintotuen saajia oli kaikkiaan yli
38985: 220 000. Opintotuen menot ovat vuoden 1990 valtion tulo- ja menoarvios-
38986: sa 1,6 miljardia markkaa. Tämän lisäksi valtio käyttää yli 600 miljoonaa
38987: ja kunnat noin 200 miljoonaa markkaa keskiasteen oppilaitosten ja lukioi-
38988: den opintososiaalisten etujen rahoittamiseen.
38989: 
38990: Opintotuen taso ja kattavuus, opintotuen myöntämis- ja takaisinmaksu-
38991: perusteet, pankkien laina- ja korkopolitiikka sekä aikuisten opintotuen
38992: järjestäminen ovat 1990-luvulle siirryttäessä opintotukijärjestelmän kehit-
38993: tämisen kannalta keskeisiä kysymyksiä. Kokeiluna alkanut aikuisopinto-
38994: tuki vakinaistetaan 1.1.1991 lukien vuoden 1990 tammikuussa solmitun
38995: tulopoliittisen ratkaisun mukaisesti. Työryhmä on laatinut ehdotukset ai-
38996: kuisopintotuen rahoituksesta. Asiaa koskevat hallituksen esitykset on
38997: annettu Eduskunnalle. Uuteen tukijärjestelmään tulee kuulumaan myös
38998: työnantajien rahoittama ammattikoulutusraha. Opintotukijärjestelmän
38999: yleisemmät kehittämistoimenpiteet ovat vireillä.
39000:                                                     64
39001: 220. Opintotukijärjestelmä perustuu vuonna 1972          niin paljon kuin säännösten mukaan olisi
39002:      annettuun opintotukilakiin ja -asetukseen.          mahdollista. Epävarmuutta lisäävät osaltaan
39003:      Opintotukijärjestelmä sisälsi aluksi opintora-      pankkien vaatimukset korkotason nostami-
39004:      han, opintolainan valtiontakauksen ja kor-          sesta ja opintolainojen korkojen vähennys-
39005:      kotuen. Tämän lisäksi keskiasteen oppilai-          oikeutta koskevat verouudistukseen liittyvät
39006:      toksissa opiskelevat saavat opintososiaalisia       suunnitelmat.
39007:      etuja, joista merkittävimmät ovat maksuton
39008:      kouluateria, maksuton asuminen oppilaitos- 224. Työssäkäynnin lisäksi opintolainojen takai-
39009:      ten asuntoloissa sekä useimmissa tapauksis-         sinmaksusäännösten on arvioitu osaltaan
39010:      sa opiskelijalle ilmaiset koulumatkat Korke-       vaikuttavan korkeakouluopintojen pidenty-
39011:      akouluopiskelijat saavat ateriatukea                miseen. Nykyisin lainojen korkotuki päättyy
39012:      ruokailukustannusten alentamiseksi.                 puolentoista vuoden kuluttua tutkinnon
39013:                                                          suorittamisesta. Takaisinmaksu alkaa kah-
39014: 221. Peruskoulun jälkeisen koulutuksen laajen-           den vuoden kuluttua tutkinnon suorittami-
39015:      tumisen takia opintotuen saajien määrä kasvoi      sesta ja takaisinmaksuaika on kaksi kertaa
39016:       1970-luvulla ja 1980-luvun alkuvuosina            tukiaika. Opintotuki ei ole nykyisin kattava.
39017:      nopeasti. Voimavarojen niukkuus oli pää-           Esimerkiksi tieteelliset jatko-opinnot eivät
39018:      asiallinen syy siihen, että tuen myöntämises-       kuulu sen piiriin. Aikuiskoulutuksen laaje-
39019:      sä ryhdyttiin soveltamaan aikaisempaa tiu-          neminen ja monipuolistaminen vaativat niin
39020:      kempaa tarveharkintaa. Sen perusteena käy-         ikään mittavia opintotukijärjestelyjä.
39021:      tettiin opiskelijan omaa ja hänen vanhem-
39022:      piensa taloudellista asemaa. Myös pankit 225. Opintotukijärjestelmää on pyritty jatkuvasti
39023:      alkoivat jo 1970-luvun loppupuolella vaatia        kehittämään koulutuspoliittisena toimenpi-
39024:      lainojen rajoittamista.                            teenä yhteiskunnan muut tukijärjestelmät
39025:                                                         huomioonottaen. Opintotuen kehittämises-
39026: 222. Lukuvuonna 1988-89 opintotuen saajia oli           sä on pyritty opiskelijoiden toimeentulotur-
39027:      kaikkiaan noin 220 000. Ainoastaan opinto-         van parantamiseen, opiskelijoiden velkaan-
39028:      rahaa sai 72 000, ja valtiontakaus opintolai-      tumisen vähentämiseen, taloudellisesti vai-
39029:      nalle myönnettiin 150 000 opiskelijalle. Opin-     keimmassa asemassa olevien opiskelijaryh-
39030:      totukimenojen osuus valtion menoista on            mien toimeentulon helpottamiseen, opinto-
39031:      vuoden 1990 tulo- ja menoarviossa 1,6 mil-         tuen rakenteen ja myöntämis- ja takaisin-
39032:      jardia markkaa. Tämä on noin 1,2 prosenttia        maksuperusteiden uudistamiseen sekä opin-
39033:      valtion menoista. Vastaava osuus vuonna            totukijärjestelmän kattavuuden parantami-
39034:      1986 oli 0,9 prosenttia. Valtio käyttää vuonna     seen. Opintotuen kehittämistoimenpiteet ovat
39035:      1990 edellä mainittujen määrärahojen lisäksi       vireillä opetusministeriön asettaman työryh-
39036:      yli 600 miljoonaa markkaa ja kunnat noin           män ehdotusten pohjalta.
39037:      200 miljoonaa markkaa ammatillisten oppi-
39038:      laitosten ja lukioiden oppilaiden opintososi- 226. Vuoden 1990 valmistuneen opintotukityö-
39039:      aalisten etujen rahoittamiseen.                    ryhmän muistion keskeiset ehdotukset ovat
39040:                                                         1) opintotuen kehittäminen perustoimeen-
39041: 223. Opintukijärjestelmän toimivuutta on jatku-         tulon turvaavaksi etuudeksi, 2) opintoraho-
39042:      vasti seurattu. Selvitysten mukaan opintojen       jen perusosien nostaminen, 3) opiskelijoi-
39043:      rahoitukseen liittyviä ongelmia on ensisijai-      den maksettavaksi kuuluvan korko-osuu-
39044:      sesti itsenäisesti toimeentulostaan huolehti-      den alentaminen, 4) opintotuen myöntämis-
39045:      villa, jotka joutuvat rahoittamaan opintonsa       en tarveharkinnan lieventäminen, 5) opinto-
39046:      opintolainoilla. Nämä opiskelijat pitävät          lainojen takaisinmaksujärjestelmän uudista-
39047:      yleensä tuen määrää riittämättömänä, minkä         minen ja 6) tuen ulottaminen myös tieteelli-
39048:      vuoksi lukukausien aikana hakeudutaan              seen jatkokoulutukseen. Pitemmällä aikavä-
39049:      ansiotyöhön tai joudutaan turvautumaan             lillä työryhmä pitää tarpeellisena opintotuki-
39050:      toimeentulotukeen. Syynä työhönmenoon              järjestelmän kokonaisuudistusta ja tuen sito-
39051:      on myös se, että opintolainaa ei rohjeta ottaa     mista kansaneläkkeen tasoon itsenäisesti
39052:                                                         65
39053:        toimeentulostaan vastaavilla opiskelijoilla.          kuisopintorahan määräytymisperustetta on
39054:        Opintotukijärjestelmän uudistamisen koko-             tarkoitus nostaa kokeilukauden 20 prosen-
39055:        naissuunnitelma valmistellaan ottaen huo-             tista 25 prosenttiin opintoja edeltäneen kau-
39056:        mioon työryhmän ehdotukset.                           den bruttoansioista. Vähimmäismäärä olisi
39057:                                                              1 200 markkaa ja enimmäismäärä 2 800
39058: 227.   Vuonna 1987 aloitettiin aikuisopintotuen              markkaa kuukaudessa. Aikuisopintorahan
39059:        kokeilu, jossa 30 vuotta täyttäneille työelä-         saajien ryhmää on tarkoitus laajentaa myös
39060:        mästä koulutukseen siirtyville on voitu               25 vuotta täyttäneisiin, jotka ovat olleet työ-
39061:        myöntää normaalin opintotuen lisäksi ai-              elämässä kahdeksan vuotta. Uuteen tukijär-
39062:        kuisopintorahaa. Kokeilu on solmitun tulo-            jestelmään tulee kuulumaan myös työnanta-
39063:        poliittisen kokonaisratkaisun ja asiaa selvit-        jien rahoittama ammattikoulutusraha. Sitä
39064:        täneen työryhmän ehdotusten mukaisesti                myönnettäisiin 30-59-vuotiaille ja sen suur-
39065:        tarkoitus vakinaistaa 1.1.1991 lukien. Ai-            uus olisi 1 300-1 700 markkaa kuukaudessa.
39066:        kuisopintotukea myönnettäisiin kokopäiväis-           Aikuisten opintotukea koskevat hallituksen
39067:        tä ja tutkintoon tähtäävää opiskelua varten           esitykset on annettu Eduskunnalle huhti-
39068:        30-54-vuotiaille, jotka ovat ennen opintoja           kuussa 1990 .
39069:        olleet työelämässä vähintään viisi vuotta. Ai-
39070: 
39071: 
39072: 
39073: 
39074:        3   3006498
39075:                                       67
39076: 6.
39077: Koulutuksen hallinto ja
39078: sen kehittäminen
39079:                                                                            /
39080: 
39081: 
39082: 
39083: 
39084: Koulutushallinnon eri tasot muodostuvat opetusministeriöstä, keskusvi-
39085: rastoista, lääninhallituksista, kuntainliitoista, kunnista ja oppilaitoksista.
39086: Opetushallinnon kehittämisen lähtökohtana on, että hallinnon organisaa-
39087: tio, voimavarojen jakautuminen yksiköiden kesken sekä niiden toimin-
39088: tapolitiikka mahdollisimman hyvin tukevat koulutuspoliittisten tavoittei-
39089: den toteuttamista. Opetushallintoa kehitettäessä tehtäviä ja toimivaltaa
39090: hajautetaan, koulutuksen keskushallintoa integroidaan, toimintayksiköi-
39091: den edellytyksiä vastata toiminnan sisällön ja laadun kehittämisestä vah-
39092: vistetaan sekä hallintoa rationalisoidaan.
39093: 
39094: Opetusministeriön organisaatiota on 1.3.1990 lukien uudistettu. Ministe-
39095: riö on jaettu koulutus- ja tiedepolitiikan linjaan sekä kulttuuripolitiikan
39096: linjaan. Ammattikasvatushallituksen ja kouluhallituksen lakkauttamisesta
39097: ja uuden opetushallitus -nimisen asiantuntijaviraston perustamisesta
39098: 1.3.1991 lukien on tehty valtioneuvoston periaatepäätös.
39099: 
39100: Sääntelyn purkamisesta yleiskoulun puolella on tehty suunnitelma.
39101: Ammatillisen koulutuksen sääntelyn purkamista valmistellaan. Esitykset
39102: sääntelyn purkamisesta annetaan Eduskunnalle vuoden 1990 aikana.
39103: Hallinnonalan suunnittelujärjestelmää on uudistettu, yhtenäistetty ja
39104: kevennetty. Ensimmäinen koulutuksen ja korkeakouluissa harjoitettavan
39105: tutkimuksen kehittämissuunnitelma vuosille 1991 - 1996 valmistellaan
39106: valtioneuvoston vahvistettavaksi kuluvan vuoden aikana. Opetusminis-
39107: teriön hallinnonalan valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksesta
39108: kauttaaltaan laskennallisiin perusteisiin pohjautuvaksi on laadittu esitys.
39109:                                                         68
39110:                                                                löstöä on 103 000. Kuntien ylläpitämien op-
39111:        6.1.                                                    pilaitosten osuus tästä opiskelijamäärästä on
39112:        Nykyinen hallinto ja sen                                760 000 ja henkilöstöstä 75 000. Kuntien
39113:                                                                osuus opetustoimen tehtävien hoidossa on
39114:        kehittäminen                                            näin ollen huomattava.
39115: 
39116:                                                         232.   Kunnallisia oppilaitoksia on myös ammatil-
39117: 228.   Koulutushallinnon ylin johto kuuluu ope-                lisessa koulutuksessa: noin 40 prosenttia
39118:        tusministeriölle. Julkisin varoin tuettu kou-           kaikista ammatillisista oppilaitoksista on
39119:        lutus on valtaosin keskitetty opetusministe-            kunnallisia. Useimmat niistä ovat kuntainliit-
39120:        riön hallinnonalalle tai sen valvontaan.                tojen ylläpitämiä. Vapaan sivistystyön ja ai-
39121:        Koulutuksen keskittäminen opetusministe-                kuiskoulutuksen alueella kunnallisia oppi-
39122:        riön hallinnonalalle on tapahtunut etenkin              laitoksia ovat pääosin kansalais- ja työväen-
39123:        1960-luvun puolen välin jälkeen, kun am-                opistot ja ammatilliset kurssikeskukset
39124:        matillisen koulutuksen eri muotoja on siir-
39125:        retty opetusministeriön alaisiksi. Koulutuk-     233.   Käynnissä oleva vapaakuntakokeilu on an-
39126:        sen keskushallinto on organisoitu pääosin               tanut etenkin vapaakunnille, joita on 56,
39127:        niin sanotun keskusvirastojärjestelmän poh-             oikeuden järjestää kunnan hallinto myös
39128:        jalle. Opetusministeriön alaisia koulutuk-              sivistystoimen alueella sangen vapaasti.
39129:        sen keskusvirastoja ovat vuonna 1869 pe-                Opetus- ja sivistystoimen hallintoa varten
39130:        rustettu kouluhallitus ja vuonna 1966 perus-            kunnassa tulee kokeilunkin aikana olla yksi
39131:        tettu ammattikasvatushallitus. Poikkeuksen              tai useampi monijäseninen toimielin. Kaksi-
39132:        tästä muodostaa korkeakoululaitoksen hal-               kielisessä kunnassa tämä toimielin jakautuu
39133:        linto, josta vastaavat opetusministeriö ja              suomenkieliseen ja ruotsinkieliseen osas-
39134:        korkeakoulut. Korkeakouluilla on muita op-              toon, jotka käyttävät toimialallaan toimieli-
39135:        pilaitoksia laajempi itsehallinto, jota on              men päätösvaltaa.
39136:        etenkin viime aikoina pyritty lisäämään.
39137:                                                         234.   Lähtökohtana opetushallintoa kehitettäessä
39138: 229.   Koulutuksen aluehallinnosta vastaavat lää-              on se, että koulutuksen hallinnon organisaa-
39139:        ninhallitukset ja niihin vuonna 1970 perus-             tio, voimavarojen jakautuminen yksiköiden
39140:        tetut kouluosastot Ammatillisen koulutuk-               kesken sekä niiden toimintapolitiikka mah-
39141:        sen alueellisen luonteen vuoksi kunnat ovat             dollisimman hyvin tukevat koulutuspoliittis-
39142:        usein muodostaneet kuntainliittoja koulu-               ten tavoitteiden toteuttamista. Näiden tavoit-
39143:        tuksen hoitamiseksi. Kaikista ammatillisista            teiden mukaisesti 1) tehtäviä ja toimivaltaa
39144:        oppilaitoksista noin 17 prosenttia on kun-              hajautetaan, 2) yhteiskunta- ja koulutuspo-
39145:        tainliittojen omistamia. Opetusministeriön              liittisesti merkittävät ratkaisut tehdään parla-
39146:        hallinnonalalla kuntainliitot ovat vapaaeh-             mentaarisen vastuun piirissä, 3) koulutus-
39147:        toisia.                                                 hallinnon toimivuutta parannetaan ja palve-
39148:                                                                lujen tasoa nostetaan sekä 4) hallintoa ratio-
39149: 230.   Paikallishallinnosta vastaavat kunnat ja                nalisoidaan.
39150:        oppilaitokset. Yksityisten yhteisöjen ylläpi-
39151:        tämiä oppilaitoksia on lähes kaikilla koulu-     235.   Valittu kehittämislinja merkitsee, että:
39152:        tuksen aloilla lukuun ottamatta korkeakou-
39153:        luopetusta. Yksityiset oppilaitokset ovat jul-                 1. Toiminnan järjestelyistä tulee päät-
39154:        kisen valvonnan alaisia etenkin opetuksen                         tää mahdollisimman pitkälle toi-
39155:        suhteen. Toisaalta myös valtionavun saami-                        meenpanevissa yksiköissä (kun-
39156:        nen määrittää hallinnon järjestämistä.                            nat, oppilaitokset). Tämän johdos-
39157:                                                                          ta tehtäviä ja toimivaltaa siirretään
39158: 231. Perus- ja keskiasteen koulutuksessa sekä                            ensisijaisesti kunnille ja kuntainlii-
39159:      korkeakouluopetuksessa on yhteensä                                  toille sekä oppilaitoksille. Toi-
39160:      930 000 opiskelijaa ja oppilaitosten henki-                         meenpaneviin yksiköihin kohdis-
39161:                                            69
39162:    tuvaa sitovaa ohjausta vähenne-
39163:    tään ja väljennetään.
39164:                                                   6.2.
39165: 2. Toimintajärjestelmän kehittämistä
39166:                                                   Opetusministeriön
39167:    ohjaa opetusministeriö. Päätösval-             toiminnan ja
39168:    ta koulutuspoliittisesti merkittävis-
39169:    sä asioissa kuuluu opetusministe-              organisaation
39170:    riölle tai valtioneuvostolle sekä
39171:    lainsäädännön ja budjettivallan                kehittäminen
39172:    kautta eduskunnalle. Koulutuksen
39173:    keskushallinto integroidaan tar-        236. Opetusministeriön hallinnonalan keskeisiä
39174:    peellisessa laajuudessa toiminnai-             toimintalohkoja ovat koulutus- ja tiedepoli-
39175:    liseksi kokonaisuudeksi.                       tiikka sekä kulttuuripolitiikka. Opetusmi-
39176:                                                   nisteriön sisäisen organisaation uudistamis-
39177: 3. Yksiköidenedellytyksiä toimialan-              ta on valmisteltu ja toimintatapoja uudistet-
39178:    sa tutkimuksen hyväksikäyttöön                 tu ministeriön toiminnan ja organisaation
39179:    ja kehittämiseen vahvistetaan.                 kehittämisprojektissa, jonka toiminta alkoi
39180:    Keskushallinnon ja sen alaisten                vuonna 1988.
39181:    toimeenpanevien yksiköiden yh-
39182:    teyksiä kehitetään siten, että kes-     237.   Vuoden 1990 tulo- ja menoarvion mukaises-
39183:    kushallinnon järjestämässä kehit-              ti opetusministeriön organisaatiota on uu-
39184:    tämistyössä voidaan hyödyntää                  distettu 1.3.1990 lukien. Lähtökohtana on
39185:    toimeenpanevien yksiköiden asi-                ministeriön jakautuminen koulutus- ja tie-
39186:    antuntemus sekä siirtää ja välittää            depolitiikan linjaan sekä kulttuuripolitiikan
39187:    kehittämistyön kokemuksia ja                   linjaan. Uudistuksilla pyritään ministeriön
39188:    näkökohtia toimeenpaneville yk-                toiminnan tehostamiseen sekä organisaa-
39189:    siköille ja niistä toiseen. Yksiköi-           tion ohjattavuuden ja joustavuuden paran-
39190:    den johtamisedellytyksiä paranne-              tamiseen. Tämän vuoksi muodostetaan uusia
39191:    taan. Yksiköiden organisaatiota                organisaatiokokonaisuuksia ja luovutaan
39192:    tarkistetaan ja voimavaroja järjes-            vähitellen nykyisestä, jäykäksi osoittautu-
39193:    tellään uudelleen. Tavoitteena on,             neesta yksikköjaosta.
39194:    että yksiköt voisivat vastaisuudes-
39195:    sa itse joustavasti muuttaa yksikön     238.   Kouluosasto sekä korkeakoulu- ja tiede-
39196:    sisäistä työn järjestelyä ja organi-           osasto muodostavat koulutus- ja tiedepoli-
39197:    saatiota. Koulutuksen hallinnon                tiikan linjan. Kulttuuriosasto yhdessä urhei-
39198:    henkilöstön pätevyyttä kehitetään.             lu- ja nuoriso-osaston kanssa muodostaa
39199:                                                   opetusministeriön kulttuuripolitiikan linjan.
39200: 4. Kutakin asiaa pyritään käsittele-              Kulttuuripoliittisten asioiden käsittelyn ko-
39201:    mään valtionhallinnossa enintään               koamiseksi on linjalle muodostettu 1.3.1990
39202:    kahdessa viranomaisessa. Valtion-              lukien kulttuuri osasto. Kulttuuriosastoon on
39203:    osuusjärjestelmä uudistetaan las-              koottu taidetta, kulttuuria ja viestintää kos-
39204:    kennallisiin perusteisiin. Suunnit-            kevat asiat. Kouluhallituksessa hoidetut kir-
39205:    telujärjestelmiä väljennetään ja ke-           jastotoimeen liittyvät tehtävät on ~r~aniso~­
39206:    vennetään.                                     tu uudelleen. Kouluhallituksen kiqastotot-
39207:                                                   misto on lakkautettu. Kouluhallituksen kir-
39208:                                                          70
39209:        jastotoimen tehtävät hoitaa osaksi kulttuu-              tijan ja valmistelijan roolissa. Sen tehtävät
39210:        riosasto opetusministeriössä. Osaksi tehtä-              määritellään siten, että se on linjavastuussa
39211:        vät siirretään alue- ja paikallishallintoon.             opetuksen tavoitteiden, sisältöjen, menetel-
39212:        Vastaavasti linjojen välisen työnjaon selke-             mien ja opetusjärjestelmien kehittämisessä
39213:        yttämiseksi on siirretty koulutuspolitiikkaan            ja uudistamisessa. Tavoitteena on, että
39214:        ja oppilaitoksiin liittyvät asiat koulutuspoli-          opetushallitus on yhtenäinen pedagoginen
39215:        tiikan linjan osastoille.                                keskus, jonka päätehtävänä on opetussuun-
39216:                                                                 nitelmien perusteiden uudistaminen sekä
39217:                                                                 muu koulutuksen valtakunnallinen kehittä-
39218:        6.3.                                                     minen ja yhteensovittaminen. Näiden tehtä-
39219:                                                                 vien lisäksi se avustaa opetusministeriötä
39220:        Opetushallinnon                                          koulutuspoliittisten päätösten valmistelussa
39221:                                                                 sekä tukee alue- ja paikallishallintoa ope-
39222:        keskusvirastokysymys                                     tuksen kehittämisessä. Opetushallitushalli-
39223:                                                                 tus edistää ja suorittaa itse tutkimuksia ja
39224: l39.   Valtioneuvosto teki 8.3.1990 periaatepäätök-             selvityksiä sekä ohjaa, valvoo ja rahoittaa
39225:        sen opetustoimen keskushallinnon uudel-                  opetuksen ja koulutuksen kokeiluja. Sen
39226:        leenjärjestämisestä. Päätöksen mukaisesti am-            tulee laatia koulutuspoliittista ja muuta ke-
39227:        mattikasvatushallitus ja kouluhallitus lakkau-           hittämistä varten ajoittain tilannekatsauksia
39228:        tetaan. Samalla muodostetaan opetusminis-                koulutuksen ja sen eri muotojen tilasta ja
39229:        teriön alaisuuteen koulutuksen asiantuntija-             kehityksestä koko maassa. Nykyiset val-
39230:        keskusvirasto, opetusballitus. Uudelleenjär-             tionosuuksia, rakentamista ja muuta tilan-
39231:        jestely toteutetaan 1.3.1991 lukien.                     hankintaa sekä hallintolainkäyttöä koske-
39232:                                                                 vat hallintotehtävät siirretään vaiheittain
39233: 240.   Opetushallituksen organisaatio on tarkoitus              osaksi opetusministeriölle sekä pääosin
39234:        viraston perustamisvaiheessa muodostaa si-               kunnille, oppilaitoksille ja lääninhallituksil-
39235:        ten, että organisaation perusrakenteen                   le.
39236:        muodostavat 1) yleissivistävän koulutuksen
39237:        linja, 2) ammatillisen koulutuksen linja, 3)      242.   Koulutuksen keskushallinto integroidaan
39238:        aikuiskoulutuksen linja sekä 4) ruotsinkieli-            yhdeksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi.
39239:        sen koulutuksen linja. Välittömästi pääjohta-            Tällöin keskusviraston ja ministeriön välistä
39240:        jan alaisina ovat hallinto- ja palvelutoiminnot          yhteistyötä tiivistetään, muodollista ja hie-
39241:        sekä suunnitteluryhmä eli hallinto- ja esikun-           rarkista eroa yksiköiden välillä vähennetään
39242:        tatoiminnot Linjat voidaan jakaa alayksiköi-             sekä muutoinkin pyritään siihen, että kou-
39243:        hin. Muun ohella ammatillisen koulutuksen                lutuksen keskushallinto hahmotetaan yhte-
39244:        linja voitaisiin siten jakaa palvelualojen               nä kokonaisuutena. Keskushallinnon yksi-
39245:        koulutuksen yksikköön sekä alkutuotanto-                 köiden väliset tieto- ja palvelujärjestelmät
39246:        ja jalostusalojen koulutuksen yksikköön. Pe-             yhteensovitetaan, yhteistyömuotoja uudis-
39247:        rusasteen ja nuorisoasteen ammatillisen ja               tetaan ja tehtäväjakoa selkiytetään. Ministe-
39248:        yleissivistävän koulutuksen tehtävien hoita-             riön ja opetushallituksen välistä asteeilista
39249:        mista varten muodostettavaa linja- ja alayk-             toimivaltarajaa lievennetään.
39250:        sikköjakoa tarkastellaan tarvittaessa uudel-
39251:        leen valmisteluvaiheen aikana laadittavien        243    Lääninhallituksista kehitetään vaiheittain
39252:        selvitysten pohjalta. Organisaatiorakennetta             alueellisia yksiköitä, joilla on nykyistä vä-
39253:        kehitetään edelleen sitä mukaa kuin koulu-               hemmän hallinto- ja valvontatehtäviä. Lää-
39254:        tuspoliittisten tavoitteiden toteuttaminen               ninhallituksen vastuuta opetuksen alueelli-
39255:        etenee.                                                  sesta kehittämisestä sekä seurannasta ja
39256:                                                                 arvioinnista korostetaan.
39257: 241.   Opetushallituksen roolia ja tehtäviä kehite-
39258:        tään siten, että se toimii pääasiassa asiantun-
39259:                                                    71
39260:                                                         kokonaisuudistusehdotuksen periaate-
39261:        6.4.                                             linjaukset on valmisteltu opetusministeriön
39262:                                                         keskusvirastotyöryhmässä. Uudistuksen
39263:        Valtionosuus-ja                                  jatkovalmistelussa on katsottu selvitysten ja
39264:        avustusjärjestelmän                              koelaskelmien osoittavan, että on mahdollista
39265:                                                         ottaa käyttöön sekä opetus- että kulttuuri- ja
39266:        uudistaminen                                     vapaa-aikatointa varten kauttaaltaan
39267:                                                         laskennallinen valtionosuusjärjestelmä.
39268:                                                         Uudistus ei oleellisesti muuttaisi valtion ja
39269: 244. Hallituksen asettama selvitysmies on laatinut      kuntien välisestä kustannusten jakoa.
39270:      ehdotuksen opetustoimen sekä sosiaali- ja          Uudistuksen reunaehtona on valmistelussa
39271:      terveydenhuollon kuntien ja kuntainliittojen       ollut periaate, ettei uudistus saa johtaa
39272:      valtionosuus- ja -avustusjärjestelmän uudis-       kouluverkon harvenemiseen. Valtionosuus-
39273:      tamisesta. Valtionosuusjärjestelmän uudista-       järjestelmän muutos sinänsä ei saisi myöskään
39274:      mista on valmisteltu myös opetusministeri-         vaikuttaa toiminnan laatutasoon tai järjes-
39275:      össä sekä sosiaali- ja terveysministeriössä.       tämiseen maan eri osissa ja eri tyyppisissä
39276:      Valmistelun tulokset on tarkoitus yhteens-         kunnissa.
39277:      ovittaa. Tätä tarkoitusta varten hallitus on
39278:      asettanut kansliapäällikkötason työryhmän, 247. Opetusministeriön                suunnitelma
39279:      jossa on mukana myös kuntien keskusjärjes-       laskennallisen valtionosuusjärjestelmän
39280:      töjen edustus. Työryhmän määräaika on            käyttöönottamisesta johtaisi siihen, että
39281:      31.5.1990.                                       kunnalle suoritettaisiin valtionosuus kahtena
39282:                                                       kokonaisuutena: 1) opetustointa varten ja 2)
39283: 245. Hallituksen asettaman työryhmän on tarkoitus     kulttuuri- ja vapaa-aikatointa varten.
39284:      laatia valtionosuusjärjestelmän uudistus-        Laskennallinen valtionosuusperuste olisi
39285:      ehdotukset soveltaen seuraavia periaatteita:     opetustoimessa tuntikehys sekä kulttuuri- ja
39286:      1) valtionosuusjärjestelmä luo edellytykset      vapaa-aikatoimessa asukasluku tai laitoksen
39287:      julkisten palvelujen tason nostamiseen sekä      työntekijämäärä.
39288:      joustavaan ja kunta- ja hallinnonalakohtaiset
39289:      erityistarpeet huomioon ottavaan
39290:      kehittämiseen, 2) valtionosuusjärjestelmä
39291:      kattaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä
39292:      opetus- ja kulttuuritoimen kokonai-                6.5.
39293:      suudessaan, 3) valtionosuus-järjestelmä
39294:      kannustaa kuntia taloudelliseen toimintaan,
39295:                                                         Ohjauksen kehittäminen
39296:      4) valtionosuudet määräytyvät laskennallisin
39297:      perustein, 5) samanaikaisesti valtionosuus- 248. Opetusministeriön hallinnonalalla on oh-
39298:      perusteiden uudistamisen kanssa kuntien          jausta jatkuvasti pyritty kehittämään kohti
39299:      päätös- ja harkintavaltaa sekä taloudellista     joustavampia toiminnan ohjausmuotoja.
39300:      liikkumavaraa valtionosuuksien käytössä          Muun ohella yleissivistävässä koulutuksessa
39301:      lisätään oleellisesti,         6)   valtion-     on otettu käyttöön niin sanottu tuntikehys-
39302:      osuusjärjestelmän           hallinto      on     järjestelmä. Kokemukset siitä ovat myöntei-
39303:      mahdollisimman yksinkertainen, 7) valtion        siä. Tuntikehys tarkoittaa laskennallisin
39304:      ja kuntien välisessä kustannustenjaossa ei       perustein määrättyä opetustuntien enimmäis-
39305:      siirtymävaiheessa eikä pitemmällä aikavälillä    määrää, jonka rajoissa oppilaitos tai kunta
39306:      tapahdu merkittäviä muutoksia sekä 8)            päättää opetusjärjestelyistään ja opetusryh-
39307:      uudistus kohtelee kuntia keskenään tasa-         mien muodostamisesta koulutustehtäviensä
39308:      arvoisesti.                                      ja paikallisten toimintaolosuhteiden mukai-
39309:                                                       sesti. Käytännön opetustyössä tuntikehys
39310: 246. Opetusministeriössä laaditaan hallinnonalan      voidaan ylittää tai alittaa. Koulutuskustan-
39311:      valtionosuus- ja -avustusjärjestelmän            nusten osalta tuntikehys on kuitenkin sitova.
39312:                                                          72
39313:        Tuntikehysjärjestelmän ulottaminen myös                 Sääntelyä väljentämällä on tarkoitus antaa
39314:        ammatilliseen koulutukseen on tarkoitus                 nykyistä enemmän mahdollisuuksia kunta-
39315:        toteuttaa 1.8.1990 lukien. Tätä tarkoittava             ja koulukohtaisille sovellutuksille. Kuntia ja
39316:        hallituksen esitys on annettu eduskunnalle.             kouluja kannustetaan lisäämään kokeilutoi-
39317:        Tuntikehysjärjestelmä sääntelisi nuorison               mintaa koulutuksen kehittämisessä. Vastaa-
39318:        ammatillisen peruskoulutuksen opetustun-                van sisältöinen uudistushanke on käynnis-
39319:        tien määrää sekä oppilaanohjaukseen, tu-                tetty myös ammatillisen koulutuksen osalta.
39320:        kiopetukseen ja erityisopetukseen käytettä-             Yleiskoulun sääntelyn purkamista koskeva
39321:        viä voimavaroja. Järjestelmän ulkopuolelle              hallituksen esitys on tarkoitus antaa edus-
39322:        jäisi muun ohella ammatillinen aikuiskoulu-             kunnalle vuoden 1990 kevätistuntokauden
39323:        tus.                                                    aikana. Ammatillisen koulutuksen osalta esi-
39324:                                                                tykset annetaan vuoden 1990 aikana.
39325: 249.   Opetushallinnossa ovat käynnissä myös
39326:        yleiset hallinnon kehittämishankkeet kuten
39327:        normihanke, sektorisuunnittelun rationali-
39328:        sointihanke sekä toiminta- ja taloussuunnit-
39329:        telun uudistaminen. Normihankkeessa tar-                6.6.
39330:        koituksena on vähitellen siirtyä sääntöoh-
39331:        jauksesta informaatio- ja kehysohjauksen
39332:                                                                Suunnittelujärjestelmän
39333:        suuntaan. Ylempien viranomaisten tehtävä-
39334:        nä tulee olla tavoitteiden ja toimintalinjojen
39335:                                                                kehittäminen
39336:        määrittely sekä toimintaedellytysten luomi-      251.   Opetusministeriön hallinnonalan lakisäätei-
39337:        nen. Yksityiskohtaisten normipäätösten val-             siä koulutuksen sektorisuunnitelmia ovat
39338:        mistelusta ja niiden noudattamisen valvon-              keskiasteen koulutuksen kehittämisohjelma
39339:        nasta voidaan luopua. Toiminnan tuloksiin               ja korkeakoululaitoksen kehittämissuunni-
39340:        ja vaikutuksiin kiinnitetään lisääntyvää huo-           telma. Lisäksi kouluhallituksen alaisen
39341:        miota, ei menettelytapoihin toimintaa järjes-           ammatillisen koulutuksen kehittämisestä on
39342:        tettäessä. Seurannan, arvioinnin ja enna-               laadittu viime vuosina kehittämisohjelma,
39343:        koinnin asema korostuu ja muodostuu kes-                joka ei ole lakisääteinen. Valtioneuvosto on
39344:        keiseksi. Toiminnallis-taloudellista analyy-            hyväksynyt mainitut ohjelmat ja suunnitel-
39345:        sia ja arviointia tehostetaan. Sitovia normeja          mat. Näitä koulutuksen eri osa-alueita kos-
39346:        tarvitaan uudistuksen jälkeenkin, mutta nii-            kevia suunnitelmia pitemmällä aikavälillä
39347:        den määrää tulee vähentää. Samoin normin-               ennakoivana suunnittelujärjestelmänä on
39348:        antovaltuuksia tulee täsmentää.                         toiminut valtioneuvoston asettaman koulu-
39349:                                                                tussuunnittelun neuvottelukunnan suunni-
39350: 250.   Edellä mainittuihin tavoitteisiin- muun ohella          telma ammatillisesti eriytyvän koulutuksen
39351:        hallinnon hajauttamiseen ja ohjauksen ke-               valtakunnallisesta mitoittamisesta. Neuvot-
39352:        ventämiseen - liittyy työ koulutoimen sään-             telukunnan pitkän aikavälin tavoitteet ovat
39353:        telyn purkamiseksi. Ministeriössä on valmis-            muodostaneet pohjan valtioneuvoston anta-
39354:        teltu suunnitelmat koulutuksen tulokselli-              miin keskiasteen koulutuksen kehittämisoh-
39355:        suuden kannalta tarpeenomien säännösten                 jelman laadintaohjeisiin ja ne on otettu
39356:        kumoaiDiseksi ja muuttamiseksi sekä val-                huomioon korkeakoululaitoksen kehittämis-
39357:        tion viranomaisten sitovan norminannon                  suunnitelmassa. Yhteensovittavaa resurssi-
39358:        vähentämiseksi. Muutokset koskisivat lu-                suunnittelua toteutetaan lisäksi keskipitkän
39359:        kuisia säännöksiä peruskoulu-, lukio- ja ilta-          aikavälin toiminta- ja taloussuunnittelunsekä
39360:        lukiolaeissa ja -asetuksissa ja myös kunnan             tulo- ja menoarvion laadinnan yhteydessä.
39361:        kouluhallintoa sekä kouluhallitusta ja sen
39362:        alaista piirihallintoa koskevia lakeja. Muu-     252.   Nykyinen suunnittelujärjestelmä on kehitty-
39363:        toksilla pyritään lisäämään kuntien ja yksi-            nyt vähitellen koulutusjärjestelmän osa-alu-
39364:        tyisten koulujenylläpitäjien päätösvaltaa kou-          eita koskeneiden uudistusten yhteydessä.
39365:        luhallinnon ja opetuksen järjestämisessä.               Järjestelmän ongelmia ovat olleet osa-aluei-
39366:                                                        73
39367:        den yhteenniveltämisen vaikeus, aikataulu-        keiset laadulliset ja määrälliset kehittämista-
39368:        jen erilaisuus sekä valtakunnantasoisen ja        voitteet sekä opintotuen ja opintososiaalis-
39369:        aluetason suunnittelun riittämätön yhteen-        ten etujen kehittämisen periaatteet. Tämän
39370:        sopivuus. Koulutuksen ja tutkimuksen suun-        lisäksi suunnitelmassa voidaan ottaa kantaa
39371:        nittelujärjestelmää uudistetaan valtionhallin-    koulutusjärjestelmän eri osien keskinäisten
39372:        non suunnittelu- ja ohjausjärjestelmien ke-       suhteiden ja yhteistoiminnan järjestämiseen.
39373:        hittämisessä noudatettujen yleisten periaat-      Suunnitelmassa voidaan asettaa myös pitkän
39374:        teiden mukaisesti. Valtioneuvoston ja ope-        aikavälin tavoitteita.
39375:        tusministeriön mahdollisuuksia asettaa
39376:        hankkeita keskinäiseen tärkeys järjestykseen 256. Kehittämissuunnitelman valmistelua hajau-
39377:        parannetaan ja erillisiä sektorisuunnitelmia      tetaan ja kevennetään aikaisempaan verrat-
39378:        kootaan ja karsitaan sekä kytketään soveltu-      tuna. Päätösvaltaa siirretään alue- ja paikal-
39379:        vin osin keskipitkän aikavälin toiminta- ja ta-   listasolle. Valtakunnallisen suunnitelman
39380:        loussuunnitteluun.                                nojalla opetusministeriö asettaa ammatilli-
39381:                                                          sen koulutuksen määrälliset tavoitteet sekä
39382: 253.   Vuonna 1990 on opetusministeriön hallin-          antaa korkeakoulukohtaiset suositukset tut-
39383:        nonalalla otettu käyttöön kattava koulutuk-       kintotavoitteiksi. Korkeakoulut päättävät
39384:        sen ja korkeakouluissa harjoitettavan tutki-      yksityiskohtaisemmin opintonsa aloinavien
39385:        muksen suunnittelujärjestelmä, jonka avulla       määristä. Lääninhallitukset hyväksyvät oppi-
39386:        pyritään turvaamaan eri koulumuotojen tar-        laitoksia koskevat ammatillisen koulutuksen
39387:        koituksenmukainen kehittäminen ja niveltä-        oppilaitoskohtaiset tavoitteet kuitenkin niin,
39388:        minen toisiinsa. Korkeakoululaitoksen osal-       että nykytilanteesta poiketen kunnallisten ja
39389:        ta on tarkoituksena turvata myös yhteiskun-       yksityisten oppilaitosten ylläpitäjät itse päät-
39390:        nan kannalta tärkeä kehitys tutkimuksessa,        tävät aloituspaikkojen oppilaitoskohtaista-
39391:        johon korkeakoulujen antama opetus pe-            misesta lääninhallitusten oppilaitosten yllä-
39392:        rustuu. Koulutuksen kehittämishankkeita           pitäjälle asettamien tavoitteiden rajoissa.
39393:        voidaan tarkastella aikaisempaa paremmin          Useita oppilaitoksia omistavat ylläpitäjäyh-
39394:        samanaikaisesti ja asettaa tärkeysjärjestyk-      teisöt voivat näin ollen kehittää oppilaitos-
39395:        seen kunkin ajankohdan vaatimia koulutus-         ten keskinäistä työnjakoa.
39396:        poliittisia toimenpiteitä. Huomiota voidaan
39397:        kiinnittää enemmän harjoitetun koulutus-
39398:        politiikan tuloksiin ja nykytilanteen arvioin-
39399:        tiin. Koulutuksen kehittämissuunnitelma               6.7.
39400:        saatetaan joka neljäs vuosi valtioneuvoston
39401:        hyväksyttäväksi. Valtioneuvostovoi tarvitta-
39402:                                                              Valtion ammatillisten
39403:        essa myös muuttaa ja täydentää suunnitel-
39404:        maa.
39405:                                                              oppilaitosten
39406:                                                              kunnallistaminen
39407: 254.   Ensimmäisen opetusministeriön hallinnon-
39408:        alaan kuuluvan koulutuksen ja korkeakou-       257.   Valtion ammatillisten oppilaitosten kunnal-
39409:        luissa harjoitettavan tutkimuksen kehittä-            listaminen liittyy ammattikasvatushallinnon
39410:        missuunnitelman laadinta on käynnistynyt              kehittämiseen etenkin alueellisella ja paikal-
39411:        vuoden 1990 alussa. Tarkoituksena on, että            lisella tasolla. Molemmilla tasoilla on nykyi-
39412:        valtioneuvosto hyväksyisi vuoden 1991 alus-           nen hallinto pirstoutunut. Tämä johtuu
39413:        sa suunnitelman vuosiksi 1991-96.                     ammatillisten oppilaitosten kirjavuudesta.
39414:                                                              Omistussuhteiden yhtenäistäminen toisi
39415: 255.   Uudistettu kehittämissuunnitelma sisältää             edellytyksiä ammattikasvatushallinnon alu-
39416:        esiopetuksen, yleissivistävän koulutuksen,            eelliselle ja paikalliselle järjestämiselle niin,
39417:        ammatillisen koulutuksen, korkeakoulu-                että ammatillisen koulujärjestelmän suori-
39418:        opetuksen ja korkeakouluissa harjoitettavan           tuskyky vastaisi nykyistä paremmin työelä-
39419:        tutkimuksen sekä aikuiskoulutuksen kes-               män, nuorison ja aikuisväestön haasteisiin.
39420:        4 300649S
39421:                                                            74
39422: 258.   Valtion ammatilliset oppilaitosten kunnallis-      pyritty korjaamaan suuntaamaHa oppimate-
39423:        taminen on tarkoitus toteuttaa kolmessa vai-       riaalimäärärahoja näille alueille.
39424:        heessa. Ensimmäisessä vaiheessa Pohjois-
39425:        Karjalan läänin valtion ammatilliset oppilai- 260. Nykyisistä valtion oppimateriaalitoiminnois-
39426:        tokset siirrettäisiin koko läänin kanavalle        ta ovat pääosin vastanneet ammattikasvatus-
39427:        Pohjois-Karjalan ammatillisten oppilaitosten       hallitus, kouluhallitus ja valtion audiovisuaa-
39428:        kuntainliitolle. Toisessa vaiheessa on tarkoi-     linen keskus. Lisäksi opetusministeriö on
39429:        tus luoda koko maahan ammatillisten oppi-          suunnannut korkeakouluille määrärahoja op-
39430:        laitosten alueellinen ylläpitojärjestelmä. Lain-   pimateriaalin kehittämiseen.
39431:        säädännössä määrättäisiin alueellisen am-
39432:        matillisen koulutuksen kuntainliittojen 261. Vuoden 1990 tulo- ja menoarvioon sisältyy
39433:        muodostamisesta ja valtion ammatillisten           maininta siitä, että valtion oppimateriaalitoi-
39434:        oppilaitosten luovuttamisesta niille. Kun-         minnot on tarkoitus järjestää uudelleen
39435:        tainliittohallinnon vastuualueet olisi jaettu      vuodesta 1991 alkaen. Tämän pohjalta on
39436:        luontevasti nykyistä lääni-, kieli- ja talous-     valmisteltu suunnitelma säätiön, oppimate-
39437:        aluejakoa noudattaen. Kuntainliitoille siir-       riaalikeskuksen, perustamisesta. Säätiön
39438:        rettäisiin toimivaltaa ammattikasvatushalli-       tarkoituksena olisi koulutuksen kannalta
39439:        tuksesta ja lääninhallituksista. Kolmannessa       tarpeellisen oppimateriaalin ja opetusteknii-
39440:        vaiheessa muut kunnalliset ammatilliset            kan käytön ja tuotannon edistäminen koulu-
39441:        oppilaitokset liitettäisiin alueellisiin kuntain-  tuksen, kasvatuksen ja kulttuurin alueella.
39442:        liittoihin. Yksityisille oppilaitoksille varattai- Sen tehtävänä olisi edistää etenkin pienten
39443:        siin mahdollisuus liittyä kuntainliittoihin.       alojen korkeatasoisen ja nykyaikaisen oppi-
39444:                                                           materiaalin ja opetustekniikan saantia.
39445: 
39446:                                                                  Ehdotettuun oppimateriaalisäätiöön siirret-
39447:        6.8.                                               262.
39448:                                                                  täisiin pääosa ammattikasvatushallituksen ja
39449:        Valtion                                                   kouluhallituksen oppimateriaalitoimistojen
39450:                                                                  henkilöstöstä ja koko valtion audiovisuaali-
39451:        oppimateriaalitoimintojen                                 sen keskuksen henkilökunta. Samoin yksik-
39452:                                                                  köön koottaisiin valtion rahoituksen muo-
39453:        uudelleenjärjestäminen                                    dossa nykyiset valtion tulo- ja menoarvioon
39454:                                                                  sisältyvät oppimateriaalitoimintoihin varatut
39455: 259.   Oppimateriaalien ja opetusteknologian                     määrärahat. Lisäksi uuden organisaation
39456:        kehitys on luonut opetukselle ja opiskelulle              kautta kohdistettaisiin audiovisuaalisten ja
39457:        uusia mahdollisuuksia. Etenkin opetustek-                 tietotekniikkaan perustuvien opetusohjel-
39458:        nologia on jatkuvassa ja myös nopeutuvas-                 mien tuotannon ja jakelun tehostamiseksi
39459:        sa kehitystilassa. Perusoppimateriaalien,                 kaavaillut määrärahojen lisäykset Valtion
39460:        kuten oppikirjojen, tarjonnassa ovat tuotan-              rahoitusosuus radion ja television aikuis-
39461:        tomuodot yleensä vakiintuneet. Oppimate-                  koulutuksen opetusohjelmatuotannon mää-
39462:        riaalitarjonta ei perusoppimateriaaleissa ole             rärahoista voidaan myös suunnata oppima-
39463:        kaikilta osin riittävää pienillä koulutusaloilla          teriaalisäätiön kautta.
39464:        eikä kieli- ja muilla erityisalueilla. Uusimuo-
39465:        toisen oppimateriaalin, muun ohella ope-           263.   Oppimateriaalisäätiön perusta jina voisivat olla
39466:        tuskäyttöön tarkoitettujen tietokoneohjel-                valtion lisäksi kuntien keskusjärjestöt, radio-
39467:        mien ja audiovisuaalisen oppimateriaalin                  ja televisioala, oppimateriaalituottajat ja
39468:        tarjonnassa on myös aukkoja. Tilannetta on                -kustantajat sekä mahdolliset muut tahot.
39469:                                     75
39470: 7.
39471: Väestön koulutustarve ja koulutustaso
39472: 
39473: 
39474: Lasten ja nuorten määrät vähenevät tasaisesti ensi vuosituhannelle
39475: siirryttäessä. Aikuisväestön ikärakenne on vielä 1990-luvulla työvoiman
39476: näkökulmasta varsin suotuisa. Sodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat
39477: ovat keski-ikäisiä eli vaiheessa, jossa työhön osallistuminen on yleistä.
39478: Nämä ikäluokat lähenevät vuonna 2000 varhaiseläkeikää. Vanhusten
39479: määrä kasvaa tasaisesti, mutta ikääntymisen laajimmat ongelmat kohda-
39480: taan vasta vuoden 2000 jälkeen.
39481: 
39482: Yhteiskunnan ja työelämän koulutustarpeet muuttuvat nopeasti. Uuden
39483: työvoiman tarvetta ei voida tyydyttää kuten aikaisempina vuosikymme-
39484: ninä työmarkkinoille tulevalla nuorella työvoimalla. Tarvitaan yhä iäk-
39485: käämpien henkilöiden kouluttamista uusiin ja entistä vaativampiin tehtä-
39486: viin. Lähes jokainen nyt työelämään astuva joutuu vaihtamaan tai
39487: haluaakin vaihtaa ammattia työuransa aikana useaan kertaan.
39488: 
39489: Nuorten koulutustaso on kohonnut nopeasti 1970- ja 1980-luvulla.
39490: Nuorista aikuisista neljä viidestä on suorittanut jonkin perusasteen
39491: jälkeisen koulutuksen. Sen sijaan vanhempien ikäluokkien koulutukses-
39492: sa on puutteita. Suurten ikäluokkien kouluttamiseen tarvitaan nopeita
39493: ratkaisuja.
39494: 
39495: Muutokset vaativat jatkuvaa koulutuksen mitoituksen, sisältöjen, raken-
39496: teiden ja tarjontamuotojen uudelleenarviointia. Pitkän aikavälin ennus-
39497: teet osoittavat kehityksen suuntaa. Niiden ohella tarvitaan nopeaa
39498: valmiutta vastata ajankohtaisiin ja paikallisiin tarpeisiin.
39499:                                                 76
39500: 
39501:                           Väestö ikäryhmittäin 1950-2010
39502: 
39503: 
39504: 
39505: 
39506:                          100%
39507: 
39508: 
39509: 
39510: 
39511:     -
39512:     D
39513:             65-
39514:             50-64
39515:                            75%
39516: 
39517: 
39518: 
39519: 
39520:     -
39521:     ~ 25-49
39522:             20-24
39523:     fiiE1 16-19
39524:                            50%
39525: 
39526: 
39527: 
39528: 
39529:     -
39530:     ~ 7-15
39531:             0-6
39532:                            25%
39533: 
39534: 
39535: 
39536:                              0%
39537:                                        1950   1960   1970   1980   1990   2000   2010
39538: 
39539: Lähteet: Väestöennuste kunnittain.
39540: Tilastokeskus. Väestö 1989:3.
39541: Väestölaskennat 1950, -60, -70, -80.
39542:                                                         77
39543:                                                                   tasaisesti laskenut runsaalla tuhannella vuo-
39544:         7.1.                                                      sittain. Vuonna 1986 nettomaahanmuutto
39545:         Väestökehitys                                             oli 1 658 henkeä. Luku sisältää pakolaiset,
39546:                                                                   turvapaikan etsijät sekä muusta syystä Suo-
39547:                                                                   meen muuttaneet.
39548: 264.    Suomen väkiluku kasvaa vuoteen 1998 saak-
39549:         ka, jolloin väkeä on ennusteen mukaan 5,02      267
39550:                                                               _
39551:                                                                   Suomeen ulkomailta muuttavien osuus ei
39552:         miljoonaa henkeä. Sen jälkeen väestö alkaa                ole kasvanut läheskään samassa suhteessa
39553:         vähetä. Vuonna 2020 väestön määrän arvioi-                kuin maahanmuuttavien määrät muissa Poh-
39554:         daan olevan 4,87 miljoonaa. Syntyvyys las-                joismaissa. Pakolaisten määrää on lisätty
39555:         kee runsaaseen 50 OOO:een vuonna 2010. Pe-                vuoden 1985 jälkeen tasaisesti, niin että se
39556:         ruskouluikäisten 7-15-vuotiaiden määrät                   oli 500 henkeä vuonna 1989. Heidän koulu-
39557:         vähenevät tasaisesti. Keskiasteen koulutuk-               tuksestaan on voitu huolehtia. On oletetta-
39558:         seen siirtyvien 16-19-vuotiaiden ikäluokan                vaa, että EES-järjestelmään siirtyminen lisää
39559:         koko on vuonna 2000 suurempi kuin vuon-                   ainakin jonkin verran maahan muuttajien
39560:         na 1990. Ilmiö on tilapäinen: vuonna 2010                 määrää, samoin se että SEV-maat mahdolli-
39561:         tämänikäisten määrä on pienempi kuin                      sesti lähentyvät muita kauppapoliittisia jär-
39562:         vuonna 1990. Aikuisväestön ikärakenne on                  jestelmiä. Vuosituhannen vaihteessa Suo-
39563:         edullinen vielä 1990-luvulla, kun sodan jäl-              meen muuttavien nettomäärän arvioidaan
39564:         keiset suuret ikäluokat ovat parhaassa työ-               olevan noin 2 000 henkeä. Suurempiinkin
39565:         iässä. Vanhusten määrä kasvaa jatkuvasti,                 maahanmuuttajamääriin voidaan joutua va-
39566:         mutta väestön ikääntymisen laajimmat on-                  rautumaan. Koulutusjärjestelmämme pitää
39567:         gelmat kohdataan kuitenkin vasta vuoden                   ennakoivasti varautua myös tällaiseen vaih-
39568:         2000 jälkeen, kun suuret ikäluokat alkavat                toehtoon.
39569:         siirtyä eläkkeelle. Vuonna 2010 yli 50-vuoti-
39570:         aiden suhteellinen osuus on lähes 40 pro-
39571:         senttia.                                                  7.2.
39572: 265.    Koulutussuunnittelun neuvottelukunnan
39573:         arvion mukaan nykyisen taloudellisen nou-
39574:                                                                   Elinkeino- ja
39575:         susuhdanteen jälkeenkin olemme tilantees-                 ammattirakenteen
39576:         sa, jossa työvoiman vuotuinen tarve ylittää
39577:         sen tarjonnan. Uuden työvoiman vuotuisek-                 muuttuminen ja sen
39578:         si tarpeeksi 1990-luvulla on arvioitu noin
39579:         65 000. Tämä on enemmän kuin nuorisoikä-                  vaikutukset koulutukseen
39580:         luokasta tuleva määrä. Vajauksen kasvuun        268.      Elinkeinorakenteemme on viime vuosikym-
39581:         vaikuttavat vielä vanhempien ikäluokkien                  meninä muuttunut nopeasti. Maa- ja metsä-
39582:         matala koulutustaso, ennakoit".·a suurempi                taloudesta toimeentulonsa saavien osuus
39583:         halukkuus varhaiseläkkeelle ja aikuiskoulu-               oli vielä 1950 noin 46 prosenttia, mutta tällä
39584:         tusjärjestelmän puutteet.                                 hetkellä enää alle 10 prosenttia. Samanai-
39585:                                                                   kaisesti palveluelinkeinoista toimeentulon-
39586:  266.   Maassamuutto vaikuttaa huomattavasti sii-                 sa saavien osuus on kasvanut 25 prosentista
39587:         hen miten väestötilanne kehittyy Suomen                   noin 60 prosenttiin. Teollisuudesta toimeen-
39588:         eri ~sissa. Uudenmaan läänin ja varsinkin                 tulonsa saavien osuus oli vuonna 1950 noin
39589:         pääkaupunkiseudun väkiluku kasvaa edel-                   27 prosenttia. Välillä tapahtuneen nousun
39590:         leen. Muiden läänien kehitys riippuu muut-                jälkeen se on 1980-luvulla laskenut vajaa-
39591:         toliikkeestä. Sisäiseen muuttoliikkeeseen                 seen 30 prosenttiin. Ennusteiden mukaan
39592:         vaikuttavat muun muassa teollisuus-, liiken-              tämä kehitys jatkuu.
39593:         ne- ja asuntokysymysten ratkaisut. Netto-
39594:         maahanmuutto nousi 1980-luvun alussa 7 200      269. Ammattirakenteen muutoksia on arvioinut
39595:         henkilöön vuodessa. Tämän jälkeen luku on                 koulutussuunnittelun neuvottelukunta, jos-
39596:                                                          78
39597:          sa ovat edustettuina keskeiset ministeriöt,           ammattitaitovaatimukset kasvavat. Opisto- ja
39598:          työmarkkinajärjestöt ja kuntien keskusjär-            korkeakouluasteen teknisen koulutuksen saa-
39599:          jestöt Neuvottelukunnan laatiman Väestön              neiden tarve kasvaa nopeasti paitsi teolli-
39600:          koulutus 2000 -mietinnön mukaan ammat-                suudessa myös monilla muilla toimialoilla.
39601:          tirakenne on muuttumassa vuosituhannen                Kaiken kaikkiaan ammatissa toimivan väes-
39602:          vaihteeseen seuraavasti. Teollisuuden ja al-          tön perus- ja uudelleenkoulutustarve lisään-
39603:          kutuotannon ruumiillisen työn ammattien               tyy sekä laadullisesti että määrällisesti.
39604:          osuus ja absoluuttinen koko on pienentynyt
39605:          jatkuvasti, ja suunta on edelleen varsin              Kaupallisten palvelujen koulutuslohkolla
39606:          nopeasti aleneva. Johtavan teknisen työn,             nuoruusiän opistoasteen koulutusta on jon-
39607:          varsinkin suunnittelun, kehittämisen ja tut-          kin verran ehdotettu lisättäväksi. Kun ote-
39608:          kimuksen, arvioidaan kuten tähänkin asti              taan huomioon aikuisväestön perus- ja uu-
39609:          kasvavan nopeasti, samoin lisääntyy edel-             delleenkoulutus, lisäystä tapahtuu kaikilla
39610:          leen taloudellis-hallinnollisen ja muun joh-          koulutusasteilla.
39611:          totyön määrä. Kulttuuri-, opetus-, kasvatus-
39612:          ja vapaa-aikatyön määrä kasvaa niin ikään             Yhteiskuntapalveluissa sosiaalialan ja ter-
39613:        . nopeasti, ja aivan erityisen voimakasta on            veydenhuollon koulutusta on jo nyt lisätty
39614:          terveys- ja sosiaalityön ammattien kasvu.             huomattavasti. Koulutettavien määriä ehdo-
39615:          Toimistotyöntekijöiden määrän tähänasti-              tetaan edelleen lisättäviksi.
39616:          nen kasvu taittuu; tietotekniikka vähentää
39617:          ennen pitkää toimistotyöntekijöiden tarvet-           Kulttuurin koulutuslohkolla kasvavat erityi-
39618:          ta, mutta synnyttää toisaalta myös uusia              sesti opetusalan ja taidealan koulutettavien
39619:          tehtäviä. Kaupan alan työvoima saattaa vielä          määrät.
39620:          jonkin verran lisääntyä, mikä johtuu muun
39621:          muassa osa-aikatyön kasvusta. Huolto- ja       271.   Myös ammattitaidon perusvaatimukset
39622:          asennustyön määrä on vähenemässä, samoin              muuttuvat. Joustavuus, kyky reagoida uusiin
39623:          varastotyö automaation johdosta.                      tilanteisiin, yhteistyötaidot ja samalla kyky it-
39624:                                                                senäiseen työskentelyyn ovat ominaisuuk-
39625: 270.    Laajoina koulutuslohkoina tarkasteltuna                sia, joita työelämä arvostaa yhä laajemmin.
39626:         alkutuotannossa nuoruusiän koulutettavien              Maternaattis-luonnontieteellisten perusteiden
39627:         määrät laskevat, mutta kun otetaan huomi-              tuntemusta ja tietotekniikan hallintaa tarvi-
39628:         oon mittavat aikuisväestön perus- ja uudel-            taan kaikissa ammateissa. Niiden ohella ko-
39629:         leenkoulutustarpeet, koulutettavien koko-              rostuvat useimmissa ammateissa kansainvä-
39630:         naismäärät eivät nykytilanteeseen nähden               listymiseen liittyvät tiedot ja taidot, hyvä
39631:         ale ne.                                                kielitaito sekä yleiset kommunikaatiokyvyt
39632:                                                                Entistä useammalta edellytetään yhä laajem-
39633:        Tekniikan koulutuslohkolla suoritustason                pia tietoja ja monipuolisempaa ammattitaitoa
39634:        työvoiman kokonaistarve vähenee, mutta                  ja samalla korkeatasoisempaa koulutusta.
39635:                                    79
39636:   Ammattirakenteen muutos 1975-2000
39637:      (luvut tuhansia työntekijöitä)
39638: 
39639: 
39640: 
39641:  1270
39642:                             Tuotanto- ja ylläpitotyö
39643: 
39644: 
39645: 
39646: 
39647:                                                                no
39648:    Henkilöpalvelutyö
39649: 
39650: 
39651: 
39652: 
39653:                              Toimistotyö ja kaupallinen 3BO
39654:                              työ
39655: 
39656: 
39657: 
39658: 
39659:                                 Johtava hallinnollinen ja
39660:                                 tekninen työ
39661: 
39662: 
39663: 
39664: 
39665: 1975         1980          1985          1990           1995
39666: 
39667:    Lähde: Väestön koulutus 2000. Komiteanmietintö 1988:22.
39668:                                BO
39669:     Ammatillisesti eriytyvän perus- ja uudelleenkoulutuksen
39670:        vuonna 2000 aloittavat koulutusmuodoittain
39671:                                   1987                      2000
39672:                                   Aloittaneet              Koulutussuunnittelun
39673:                                                            neuvottelukunnan tavoite-ehdotukset
39674: 
39675:                                                            Nuoruusiän            Aikuisväestön      Yhteensä
39676:                                                            koulutus              koulutus
39677: 
39678: A Oppilaitosmuotoinen
39679:   koulutus yhteensä                79 339                  78 000               18 300             %300
39680:   1 Kouluaste                      41 292                  37 000               11000              48 000
39681:  II Opistoaste                     22 916                  25 900                4 700             30 600
39682: III Korkeakoulu                    15 131                  15 100                2 600             17 700
39683: 
39684:  B Oppisopimuskoulutus
39685:    ja vastaava                       3 433                  8 000                8 000
39686: 
39687: C Työllisyyskoulutus
39688:    ja vastaava                     14 378                  23 600               23 600
39689: 
39690:    Yhteensä                       97150                    78000               50 000            128 000
39691: 
39692: 
39693: 
39694: 
39695:    Ammatillisesti eriytyvän perus- ja uudelleenkoulutuksen
39696:        vuonna 2000 aloittavat koulutuslohkoittain
39697: 
39698:                               1987                 2000
39699:                              Aloittaneet           Koulutussuunnittelun neuvottelukunnan tavoite-ehdotukset
39700:                                                    Nuoruusiän            Aikuisväestön      Yhteensä
39701:                                                    koulutus              koulutus
39702: 
39703: 1 Alkutuotanto                 5 939                 4 200                  4 600                 8 800
39704: 2 Tekniikka                   35 394                27 200                 17 700                44 900
39705: 3 Kaupalliset palvelut        32 749                23 300                 16 800                40100
39706: 4 Yhteiskuntapalvelut         15 609                16 000                  8 000                24 000
39707: 5 Kulttuuri                    7 459                 7 300                  2 900                10 200
39708: 
39709: Yhteensä                      97150                78000                   50 000            128 000
39710: 
39711: 
39712: 
39713: 
39714: Lähde: Väestön koulutus 2000. Komiteanmietintö 1988: 28.
39715:                                                           81
39716:        7.3.                                                      7.4.
39717:        Aikuiskoulutuksen                                         Väestön koulutustaso
39718:        mitoittaminen                                      274.   Kuten kuvioista ilmenee, väestön keskimää-
39719:                                                                  räinen koulutustaso on jatkuvasti kohonnut
39720: 272.   Väestön koulutus 2000 -mietinnössä ehdo-                  ja nuorista aikuisista jo neljä viidestä on
39721:        tetaan nuorisoikäluokkien kouluttamisen                   suorittanut jonkin perusasteen jälkeisen
39722:        lisäksi, että aikuisväestöstä aloittaisi vuosit-          tutkinnon. Muun muassa luonnollinen pois-
39723:        tain 50 000 perus- ja uudelleenkoulutuksen                tuma on vähentänyt kouluttamattomien ai-
39724:        tai vastaavan koulutuksen sekä jatkokoulu-                kuisten kokonaismäärää. Kuitenkin hieman
39725:        tuksessa noin 30 000. Tämän suuntaisesti                  yli puolet 15 vuotta täyttäneestä väestöstä,
39726:        opetusministeriön hallinnonalan yleissuun-                lähes puolet työikäisestä väestöstä ja noin 40
39727:        nitelmassa on esitetty omaehtoisen aikuis-                prosenttia työllisestäkin väestöstä on yhä
39728:        ten ammatillisen peruskoulutuksen oppilas-                enintään perusasteen koulutuksen varassa.
39729:        määrän lisäämistä vuoden 1989 6 500:sta
39730:        aina 19 OOO:een vuonna 1994 sekä ammatil-                 Suhteellisesti eniten koulutettuja on Uuden-
39731:                                                           275.
39732:        listen oppilaitosten jatkolinjojen opiskelija-            maan läänissä ja etenkin pääkaupunkiseu-
39733:        määrän kaksinkertaistamista mainittuna                    dulla ja vähiten Vaasan ja Mikkelin läänissä.
39734:        aikavälinä.                                               Vuonna 1988 perusasteen jälkeisiä tutkinto-
39735:                                                                  ja suorittaneiden osuus oli kaupungeissa 52
39736: 273.   Henkilöstökoulutuksena annettavan täyden-                 prosenttia ja muissa kunnissa 43 prosenttia.
39737:        nyskoulutuksen tarve lisääntyy jatkuvasti.                Kunnittaiset tutkinnon suorittaneiden osuu-
39738:        Tarve, joka vaihtelee luonnollisesti aloittain            det vaihtelivat Maksamaan ja Kökarin 29
39739:        ja työntekijäryhmittäin, on pitkällä aikavälil-
39740:                                                                  prosentista Kauniaisten 73 prosenttiin. Viisi-
39741:        lä arvioitu 5-7 vuotuiseksi koulutuspäiväksi              vuotiskautena 1983-88 koulutusvaranta
39742:        työllistä kohti. Aikuisväestön eri ryhmien                kasvoi suhteellisesti eniten Uudenmaan
39743:        välisiä varsin suuria koulutuseroja olisi pyrit-          läänissä. Tähän on huomattavassa määrin
39744:        tävä pienentämään. Vähiten koulutusta                     vaikuttanut muuttoliike. Myös Keski-Suo-
39745:        saaneisiin ja koulutukseen motivoituneisiin               men ja Hämeen läänissä tutkinnoin mitattu
39746:        tullaan kiinnittämään erityishuomiota.
39747:                                                                  koulutusvaranta kasvoi keskimääräistä
39748:                                                                  enemmän.
39749:                                                             82
39750:                    Perusasteen jälkeisiä tutkintoja suorittanut
39751:                            väestö vuosina 1970-1988
39752: 
39753: 
39754:              2,5milj.
39755: 
39756:              2,0
39757: 
39758:              1,5
39759: 
39760:              1,0
39761: 
39762:              0,5
39763: 
39764: 
39765: 
39766: 
39767:                    Perusasteen jälkeisiä tutkintoja suorittanut
39768:                      väestö ikäryhmittäin vuonna 1988
39769: 
39770: 
39771: 
39772:                                             Osuus 15 vuotta läyttäneislä        %
39773:                    15-19                       17, 2
39774:                    20-24                                                                        80, 5
39775:                    25-29                                                                         81,5
39776:                    30-H                                                                     74, 7
39777:                    35-39                                                            bb. 1
39778:                    40-H                                                     57, b
39779:                    45-49                                                49, D
39780:                    50-54                                       37. 5
39781:                    55-59                               28, 5
39782:                    60-U                           22. 4
39783:                      65-                       17, 2
39784: 
39785:               Yhleansa
39786: 
39787:                                 0      10      20      30      40      50   60
39788: 
39789: 
39790: Lähde: Tilastokeskus. Koulutustilastotoimisto 30.3.1990.
39791:                                                               83
39792:                    Perusasteen jälkeisiä tutkintoja suorittanut
39793:                        väestö lääneittäin vuonna 1988
39794: 
39795: 
39796: 
39797:                                                                                  Tutkinnon     Muutos Muutos Osuus.
39798:                                                             Lääni
39799:                                                                                  suorittanut   edell.   1983- 15 V. täyt-
39800:                                                                                                         1988
39801:                                                                                  vaestö        vuodesta       täneesta
39802:                                                                                                               väestöstä
39803:                                                                                                   %       %      %
39804: 
39805:                                                             Uudenmaan            532 414       +   3,1    +   18,6   53.4
39806:                                                              :!~~~nkr;;utu       379 336       +   2.6    + 17.1     56,4
39807:                                                             Turun ja Porin       271 843       +   2. 3   + 14.9     46,6
39808:                                                             Ahvenanmaa             8 996       +   3.0    + 14.0     45.7
39809:                                                             Hämeen               271 968       +   2. 8   + 16.3     46.6
39810:                                                             Krmen                129 837       +   1.7    + 10.8     46.9
39811:                                                             M>kkelin              76 506       +   1.7    + 12.4     45,0
39812:                                                             Pohjois-Karjalan      66 048           1.8    + 12.0     46,6
39813:                                                                                   98 943           2.2    + 14.1     48.1
39814:                                                             ~~~kf~~uomen          94 762       +   2.8    + 16.3     47,4
39815:                                                             Vaasan               155 192       +   2. 2   + 14,7     44.2
39816:                                                             Oulun                162 924           2.3    + 14.5     48,9
39817:                                                             Lapin                 77 519           1.8    + 13.7     49.3
39818: 
39819:                                                             Koko maa           1 946 952       +   2. 5   +   15,5   48,7
39820: 
39821: 
39822: 
39823: 
39824:                                                Tutkinnon suorittaneiden
39825: ~·
39826: ~··•                                           osuus
39827: 
39828:                                                  c:::::J             - 45,0%
39829:                                                  e 3 45,1 %- 50,0 %
39830:                                                  -           50,1%-
39831: 
39832: 
39833: 
39834: 
39835:  Lähde: Tilastokeskus. Koulutustilastotoimisto 30.3.1990.
39836:                                                               84
39837: 276.   Vuonna 1988 julkaistun koulutusvarantoen-                    huomioon, ammatillisesti eriytyvän koulu-
39838:        nusteen mukaan Suomen 15 vuotta täyttä-                      tuksen suorittaneita koskevat osuudet olisi-
39839:        neestä väestöstä jonkin verran yli 50 prosen-                vat keskimäärin kaksi prosenttiyksikköä suur-
39840:        tilla olisi vuosituhannen vaihteessa ammatil-                empia. Kehitystä pyritään nopeuttamaan
39841:        lisesti eriytyvä      koulutus.       Ennuste                siten, että vuonna 2000 edellä mainittu osuus
39842:        perustuu valrnisturnisajankohtansa tietoihin                 olisi 60 prosenttia. Tavoitteeseen päästään li-
39843:        ja suunnitelmiin. Luvuissa eivät ole mukana                  säämällä aikuiskoulutusta aikaisemmin ku-
39844:        opintojaan jatkavat. Jos nämä otettaisiin                    vatulla tavalla.
39845: 
39846: 
39847:                     Ammatillisesti eriytyvän koulutuksen suorittanut
39848:                                     väestö 1985-2000
39849:                                           1985                 1990                  1995                 2000
39850: 
39851:          Väestö (15 vuotta
39852:          täyttäneet)              3 959 100               4 026 600             4 102 200           4 170 800
39853: 
39854:          Ammatillisesti
39855:          eriytyvä koulutus        1 492 000               1 '707 800            1 932 100           2 162 100
39856: 
39857:               %                            38                       42                  47                   52
39858: 
39859: 
39860:        Lähde: Alla Repo: Väestön tutkinto- ja koulutusrakenne-ennuste I985-2000.Tilastokeskus. Tutkimuksia 1988:1.
39861: 
39862: 
39863: 
39864: 
39865:                                                                     sessa kehitetään ohjausta kysyntään perus-
39866:         7.5.                                                        tuvaksi. Nuorisoasteen ammatillisessa kou-
39867:        Koulutuskysynnän                                             lutuksessa on siirretty aikaisemmin keskus-
39868:                                                                     hallinnossa ollutta päätösvaltaa, joka koskee
39869:        ennakointi                                                   esimerkiksi vähäisiä koulutusalan vaihdok-
39870:                                                                     sia, oppilaitosten ylläpitäjille ja lääninhalli-
39871: 277.   Koulutustarpeet muuttuvat jatkuvasti. Tämä                   tuksille. Samaan tähtäävät hankkeet oppilai-
39872:        vaatii koulutuksen mitoituksen, sisältöjen ja                tosten ylläpitojärjestelmän muuttamisesta
39873:        tarjontamuotojen toistuvaa tarkistamista sekä                kunnalliselle pohjalle.
39874:        uudelleenarviointia. Sama koskee nuoriso-
39875:        asteen ja aikuiskoulutuksen keskinäisiä rni-          279.   Valtakunnallisen yhteensovittavan suunnit-
39876:        toitussuhteita. Eri koulutusmuodoissa ja                     telun ohella kiinnitetään entistä enemmän
39877:        osittain koulutusasteilla annetut koulutuk-                  huomiota alue- ja paikallistasolla tapahtu-
39878:        set voivat korvata toisiaan.                                 vaan koulutustarpeiden suunnitteluun ja
39879:                                                                     seurantaan, johon osallistuvat opetus- ja
39880: 278.   Hallintoa ja rahoitusmuotoja on kehitetty                    työviranomaisten ohella myös muut sektori-
39881:        myös siten, että koulutus pystyisi vastaa-                   viranomaiset sekä elinkeinoelämän edusta-
39882:        maan nopeasti työvoiman kysynnässä ta-                       jat. Ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoi-
39883:        pahtuviin lyhyen aikavälin ja paikallisiin                   tusjärjestelmän uudistuessa läänin neuvotte-
39884:        muutoksiin. Korkeakoulujen täydennys-                        lukunnan alaisuuteen tai sen yhteyteen
39885:        koulutuskeskukset ovat jo kauan järjestä-                    perustetaan jaosto, jonka tehtävänä on koor-
39886:        neet koulutusta maksullisena toimintana.                     dinoida koulutusta tarvitsevien yhteistyötä.
39887:        Muussakin ammatillisessa aikuiskoulutuk-
39888:                                                      85
39889: 2so. Koulutussuunnittelun tueksi tarvitaan ala-      2s1.   Monet työvoimapulan ongelmat johtuvat siitä,
39890:     kohtaisia ja erityiskysymyksiin paneutuvia              että koulutushalukkuus ei aina käy yksiin
39891:     selvityksiä, kuten on tehty muun muassa                 työvoiman tarpeen pohjalta tehtyjen koulu-
39892:     sosiaali- ja terveydenhuollon piirissä. Terve-          tussuunnitelmien kanssa. Koulutuksen mi-
39893:     yden- ja sosiaalihuollon työvoimapula, joka             toituksessa koulutustoiveisiin on syytä kiin-
39894:     on tällä hetkellä pahin pääkaupunkiseudul-              nittää entistä enemmän huomiota. Koulu-
39895:     la, mutta on laajenemassa muuallekin, joh-              tuksen kysynnän ja tarjonnan yhteensopi-
39896:     tuu koulutusaikojen pidentämisestä sekä                 vuusongelmia voidaan myös poistaa laaja-
39897:     alueen erityisongelmista. Akuutteja työvoi-             alaistamaila koulutusta. Koulutustoiveiden
39898:     man tarpeita varten on käytettävissä muun               kannalta keskeinen merkitys on kuitenkin
39899:     muassa väliaikaista koulutusta. Koulutus-               sillä, minkälainen kuva nuorisolla ja aikuisil-
39900:     paikkojen lisäämisen ohella tarvitaan myös              lakin on työelämästä ja sen eri alojen tarjo-
39901:     muita toimenpiteitä.                                    amista mahdollisuuksista.
39902:     1
39903:     1
39904: 
39905: 
39906: 
39907: 
39908: 1       1
39909:                                       87
39910: 8.
39911: Koulutuksen kehittämisen
39912: mahdollisuuksia pitkällä" aikavälillä
39913: 
39914: 
39915: Koulutuspolitiikkamme on ollut pääosin tuloksekasta. Koulutusjärjestel-
39916: män toimintaa ja koulutuksen kehittämistarpeita on arvioitava jatkuvas-
39917: ti. Tätä arviointia onkin tehostettu. Tässä tarkoituksessa opetusministeriö
39918: valmisteli keskustelun pohjaksi vuoden 1989 alussa muistion peruskou-
39919: lun jälkeisen koulutuksen kehittämisestä. Harjoitetun koulutuspolitiikan
39920: arvion lisäksi muistiossa esitettiin visio tulevaisuuden koulutusjärjestel-
39921: mästä.
39922: 
39923: Kehittämisvisio sisälsi hahmotelman käytännöllistä ja teoreettista opetus-
39924: ta lähentävästä nuorisokoulusta, ammattikorkeakoulutasoiseksi kehitet-
39925: tävästä opistoasteen koulutuksesta, selkeämmin tieteellisen koulutuksen
39926: tehtävää toreuttavasta yliopistolaitoksesta sekä nykyistä laajemmasta ja
39927: koulutustarjonnaltaan monipuolisemmasta aikuiskoulutuksesta. Vision
39928: pohjalta on käyty laajaa koulutuspoliittista keskustelua ja laadittu lisäsel-
39929: vityksiä.
39930: 
39931: Eduskunta on sisällyttänyt vuoden 1990 tulo- ja menoarvioon määrärahan
39932: ammattikorkeakoulun ja nuorisoasteen koulutuksen kokeilu- ja kehittä-
39933: mistoimintaan. Kokeiluohjelman valmistelua ja seurantaa varten on ase-
39934: tettu projektiorganisaatio. Esitykset kokeilutoiminnan periaatteista, laa-
39935: juudesta, aloista, paikkakunnista ja alueista sekä tarvittavasta lainsäädän-
39936: nöstä ovat valmisteltavina. Ensimmäiset kokeilut aloitettaneen vuonna
39937: 1991. Vasta kokeiluvaiheen jälkeen tehdään päätökset laajemmista kou-
39938: lutuspoliittisista linjauksista.
39939:                                                         88
39940:                                                                ta siirtyy lukioon, on nykyisessä koulutusjär-
39941:        8.1.                                                    jestelmässämme nähtävissä samat rinnak-
39942:        Koulutuksen                                             kaiskoulun mekanismit, joita pyrittiin purka-
39943:                                                                maan peruskoulu-uudistuksella ja sitä seu-
39944:        kehittämistarpeet                                       ranneena keskiasteen koulunuudistuksella.
39945: 
39946: 282.   Koulutuksen taso on Suomessa korkea ja           286.   Keskiasteen koulunuudistuksen eräänä kes-
39947:        koulutusjärjestelmä toimii kohtalaisen hy-              keisenä tavoitteena oli avata ammatilliset
39948:        vin. Koulutusjärjestelmän eri osat ovat kukin           koulutusväylät korkeakouluasteelle saakka.
39949:        vuorollaan käyneet läpi varsin perusteelli-             Tähän pyrittiin laatimalla opistoasteen kou-
39950:        sen uudistuksen ja 1990-luvulla kehittämi-              lutuksen opetussuunnitelmat siten, että ne
39951:        sen painopiste on siirtymässä aikuiskoulu-              tuottavat asianomaisen alan korkeakouluo-
39952:        tukseen. Tämä antaa edellytyksiä tarkastel-             pintoihin saman kelpoisuuden kuin lukio.
39953:        la koulutusjärjestelmää kokonaisuutena sekä             Lisäksi korkeakoulujen aloituspaikoista on
39954:        arvioida koulutusjärjestelmän ja sen eri osien          varattu 10-20 prosenttia ammatillista tietä
39955:        kehittämistarpeita.                                     tuleville pyrkijöille. Peruskoulun päättävien
39956:                                                                koulutusvalinnat eivät ole kuitenkaan muut-
39957: 283.   Huolimatta koulutuspolitiikan tuloksellisuu-            tuneet odotetulla tavalla. Lukion laajuudesta
39958:        desta yleisellä tasolla koulutusjärjestelmäm-           johtuen opistoasteen koulutus on 50-70 -
39959:        me toiminnassa on koulutuspoliittisesti,                prosenttisesti ylioppilaspohjaista. Peruskou-
39960:        kansantaloudellisesti ja yksilön kannalta               lun suorittaneiden jatko-opintomahdollisuu-
39961:        arvioiden eräitä vaikeasti ratkaistavia häiri-          det ovat vastaavasti supistuneet.
39962:        öitä. Kehittämistarpeita on nähtävissä kaikil-
39963:        la koulutuksen asteilla sekä asteiden välillä.   287.   Ammatillinen koulutus muodostaa varsin
39964:                                                                moniportaisen järjestelmän työelämän hie-
39965: 284.   Oppivelvollisuuskoulun aloitusikää koske-               rarkioita myötäillen. Useimmilla aloilla on
39966:        va kysymys ja esiopetuksen asema joudu-                 koulu- ja opistoasteisia linjoja. Eräillä aloilla
39967:        taan arvioimaan lähivuosina. Peruskoulun                on lisäksi ylemmän opistoasteen koulutusta,
39968:        kehittämisessä pääpaino on sen sisäisessä               josta on muodostunut ammatillinen korkea-
39969:        uudistamisessa. Oppilaskeskeisillä ja yhteis-           aste. Kun ylioppilaspohjaisen koulutuksen
39970:        toiminnallisilla työtavoilla pyritään ottamaan          lisäksi otetaan huomioon korkeakoulutut-
39971:        erilaisten oppilaiden kyvyt ja taipumukset              kinnot, saattaa tosiasiallisia portaita olla viisi
39972:        huomioon. Opetuksen eheyttäminen, uutta                 tai kuusi. Ammattirakenteen ja työtehtävien
39973:        tiedonkäsitystä koskeva keskustelu ja esi-              kehitys edellyttäisi pikemminkin asteiden
39974:        merkiksi taide-, taito- ja viestintäkasvatuk-           vähentämistä. Jo nyt on nähtävissä myöskin
39975:        sen asema tulisi sovittaa riittävällä tavalla           tarve järjestää 250 koulu- ja opistoasteen
39976:        koulun opetusohjelmaan. Myös tietoteknii-               erikoistumislinjaan jakautuva peruskoulutus
39977:        kan, vieraiden kielten ja matemaattis-luon-             laajemmiksi kokonaisuuksiksi ja tarkistaa.
39978:        nontieteellisen opetuksen asema vaatii                  ammatillisen peruskoulutuksen ja täyden-
39979:        huomiota. Vaihtoehtokoulujen kauan avoi-                nyskoulutuksen välistä työnjakoa.
39980:        mena ollut kysymys kaipaa pikaista ratkai-
39981:        sua.                                             288.   Lukio on perinteisesti korkeakouluopintoi-
39982:                                                                hin valmentava oppilaitos. Nyt lähes kaksi
39983: 285.   Ammatillisen alan ja erikoistumislinjan va-             kolmasosaa ylioppilaista jatkaa opintojaan
39984:        linta joudutaan edelleen tekemään suhteel-              ammatillisissa oppilaitoksissa. Tutkimuksen
39985:        lisen nuorena eli 15-16 vuoden iässä. Monil-            mukaan oppilaiden ammattitoiveet koho-
39986:        le oppilaille valinnan suorittaminen tuossa             avat lukion aikana ja lähes kaksi kolmasosaa
39987:        iässä on liian aikaista. Lukiosta onkin muo-            ylioppilaista tähtää korkeakouluopintoihin.
39988:        dostunut yhä useammin yleissivistävä poh-               Vain runsaalla kolmasosalla ylioppilaista on
39989:        jakoulu kaikkiin ammatillisiin ja korkea-               mahdollisuus edetä korkeakouluihin. Siirty-
39990:        asteen opintoihin. Kun yli puolet ikäluokas-            minen ammatilliseen koulutukseen, varsin-
39991:                                                            89
39992:        kin kouluasteelle, koetaan usein epäonnis-                akoulujen perustutkintojen koulutusohjel-
39993:        tumisena. Tästä seuraa, että ammatillisen                 marakenne edellyttää uudelleenarviointia
39994:        tutkinnon suorittamisen jälkeen hakeudu-                  samoin kuin peruskoulutuksen ja täyden-
39995:        taan vielä korkeakouluopintoihin. Korke-                  nyskoulutuksen välinen työnjako.
39996:        akoulujen opiskelijoista yhä suurempi osuus
39997:        on ammatillisen tutkinnon suorittaneita yli-       291.   Nykyinen aikuiskoulutuksen tarjonta ei vas-
39998:        oppilaita. Samaan aikaan suuri osa ylioppi-               taa laajenevaa ja monipuolistuvaa tarvetta.
39999:        laille tarkoitetuista kouluasteen opiskelu-               Osa jatko- ja täydennyskoulutuksen tyyppi-
40000:        paikoista jää täyttämättä. Koulutetun työvoi-             sestä kysynnästä suuntautuu tarjonnan
40001:        man saanti on tämänkin vuoksi monilla                     puutteessa peruskoulutukseen. Rahoitusta-
40002:        aloilla vaikeutunut.                                      vasta ja pohjakoulutuksesta johtuen aikuis-
40003:                                                                  väestön koulutusmahdollisuuksissa on suu-
40004: 289.   Lukio synnyttää epärealistisia koulutusta-                ria eroja. Ammatillisen koulutuksen hallin-
40005:        voitteita myös siksi, ettei sen ohjelmaan                 toa ja rahoitusta kehitetään niin, että koulu-
40006:        sisälly tieteellistä valmennusta. Varsinkin               tusjärjestelmä pystyy nykyistä joustavammin
40007:        anglosaksisissa maissa luonnontieteellinen                vastaamaan kysyntään ja siinä tapahtuviin
40008:        kokeilu- ja tutkimustoiminta on tärkeä osa                muutoksiin. Myös harrastustavoitteisen ai-
40009:        lukion opetusohjelmaa. Sen kautta oppilaat                kuiskoulutuksen tehtävät, laajuus, suuntau-
40010:        voivat arvioida taipumuksiaan ja motivaatio-              tuminen ja rahoitus vaatii erityishuomiota.
40011:        taan yliopisto-opintoihin ja tutkimustyöhön.              Aikuisille soveltuvia opetusjärjestelyjä sekä
40012:        Lukion opetussuunnitelmia on arvosteltu                   joustavia tutkintojen suorittamisen muotoja
40013:        myös liiasta kielipainotteisuudesta ja mate-              on edelleen tarpeen kehittää. Elinikäisen
40014:        maattis-luonnontieteellisten aineiden aliar-              oppimisen sisäistäminen vaatii koulutusjär-
40015:        vostuksesta. Tällä hetkellä teknillistieteelli-           jestelmän kaikilla asteilla uudenlaisen kou-
40016:        sillä, matemaattis-luonnontieteellisillä ja lää-          lutusajattelun toteuttamista.
40017:        ketieteellisillä aloilla on nähtävissä puutetta
40018:        riittävät pohjaopinnot suorittaneista pyrki-
40019:        jäistä. Lukion laajuus ja opetussuunnitel-
40020:        mien suuntautuminen aiheuttavat paineita
40021:                                                                  8.2.
40022:        myös korkeakoulujen opiskelijavalinnalle.
40023:        Valintakokeisiin valmentautuminen merkit-
40024:                                                                  Kehittämisen suunta
40025:        see mittavaa ajallista ja rahallista panosta ja
40026:        valmennuskursseista on muodostunut erään-          292.   Monet yhteiskunnan, työelämän sekä ihmis-
40027:        lainen "lukion neljäs luokka".                            ten elämäntavan ja arvostusten muutokset
40028:                                                                  ovat sen kaltaisia, että koulutuksen pitem-
40029: 290.   Yliopistomallinen koulutus edustaa vain yhtä              män aikavälin kehittämislinjojen ja -vaih-
40030:        tapaa organisoida ammatillinen spesialisti-               toehtojen pohdinta on välttämätöntä. Tällai-
40031:        koulutus. Suomeen ei ole monien muiden                    sia tekijöitä ovat ennen muuta väestökehi-
40032:        maiden tapaan perustettu ammatillisia kor-                tys, kansainvälistyminen, työelämän ja
40033:        keakouluja yliopistollisten korkeakoulujen                ammattirakenteen muutos; uudet ammatti-
40034:        rinnalle. Perustutkintojen uudistamisen yh-               taitovaatimukset, tietotekniikan vaikutukset
40035:        teydessä myös välitutkinnot poistettiin. Voi-             opiskeluun, opetukseen sekä tiedonhankin-
40036:        daankin asettaa kyseenalaiseksi, onko tar-                taan ja -tuotantoon, nuorten asenteet ja
40037:        koituksenmukaista järjestää koko korkea-                  koulutuksen muuttuvat arvostukset sekä
40038:        asteen koulutus yhdenlaisen organisaatio-                 jatkuvan koulutuksen periaatteen soveltami-
40039:        mallin mukaan. Korkeakouluopetuksen                       nen.
40040:        ongelmana on ollut tutkintojen suoritusai-
40041:        kojen venyminen, keskeyttämisen suuri              293.   Koulutuspolitiikan vaihtoehtojen hahmotta-
40042:        määrä ja se, että tieteellisten jatkotutkintojen          IDiseksi on tärkeää irrottautua nykytilantees-
40043:        suorittaminen vaatii varsin pitkän ajan. Am-              ta ja luonnostella joko hyväksyttäviä tai
40044:        matillisen koulutuksen tapaan myös korke-                 hylättäviä visionäärisiä tulevaisuudenkuvia.
40045:                                                         90
40046:        Tällaiseen on pyritty opetusministeriön hel-         koulutusohjelman perusteella siten, että va-
40047:        mikuussa 1989 julkistamassa koulutuspoliit-          linnaiset aineet yhdessä nuorisokoulun kai-
40048:        tisessa muistiossa, josta pyydettiin myös            kille yhteisten käytännöllisten ja teoreettis-
40049:        kolmen tutkijaryhmän arviot.                         ten opintojen kanssa antaisivat jatko-opinto-
40050:                                                             valmiudet, kansalaistaidot sekä valitun alan
40051: 294.   Kehittämisen lähtökohdaksi on muistiossa             perusammattitaidon. Nuorisokoulun päät-
40052:        määritelty pyrkimys                                  teeksi suoritettaisiin tutkinto, joka osoittaisi
40053:                                                             jatko-opintokelpoisuuden sekä hankitun kou-
40054:             koulutustason nostamiseen ja yleissi-           lutuksen suuntautumisen ja laajuuden.
40055:             vistyksen korostamiseen,                        Nuorisokoulun tutkinto antaisi kelpoisuu-
40056:                                                             den jatko-opintoihin koulutuksen seuraa-
40057:             tiedonkäsityksen nykyaikaistamiseen,            valla asteella sekä osoittaisi saavutetun pe-
40058:                                                             rusammattitaidon valitulla alalla.
40059:               yleissivistävän ja ammatillisen koulu-
40060:               tuksen raja-aitojen poistamiseen,        296. Esitetyn kehittämisvision mukaan nykyisen
40061:                                                             opistoasteen koulutuksen pohjalta kehitet-
40062:               uudentyyppisten ammattitaitovaatimus-         täisiin kaikille aloille ammattikorkeakoulut
40063:               ten ennakointiin ja huomioonottami-           koulutustason nostamiseksi, korkea-asteen
40064:               seen,                                         koulutuksen vahvistamiseksi ja ammatillisen
40065:                                                             koulutuksen moniportaisuuden vähentämi-
40066:               peruskoulutuksen ja aikuiskoulutuk-           seksi. Ammattikorkeakoulujen perustaminen
40067:               sen tehtävien, sisällön ja työnjaon uu-       edellyttäisi myös niiden ja nykyisten tiede-
40068:               delleenarviointiin,                           korkeakoulujen välisen työnjaon uudelleen-
40069:                                                             arviointia erityisesti täydennyskulutuksen
40070:               joustavien, yksilöllisten opinto-ohjel-       osalta.
40071:               mien kehittämiseen,
40072:                                                        297. Tiedekorkeakoulujen koulutusta kehitettäi-
40073:               opetuksen tarjontamuotojen monipuo-           siin edelleen siten, että niiden antaman kou-
40074:               listamiseen sekä                              lutuksen tieteellinen luonne korostuu ja
40075:                                                             asema osana koulutusjärjestelmää selkiytyy.
40076:               hajautetumpaan hallintoon ja jousta-          Kehittämisvision mukainen linja edellyttäisi
40077:               viin ohjaus- ja päätöksentekomenette-         erityisesti kansainvälisen koulutusyhteistyön,
40078:               lyihin.                                       eri tasoilla ja oppilaitoksissa suoritettujen
40079:                                                             opintojen yhdistelymahdollisuuksien ja tut-
40080: 295.   Opetusministeriön hahmotteleroan suunni-             kijankoulutuksen laajentamista.
40081:        telman mukaan peruskoulun jälkeinen kou-
40082:        lutus järjestettäisiin kokonaisuudeksi, jota 298. Hahmoteltu pitemmän aikavälin kehittämis-
40083:        nimitettiin nuorisokouluksi. Se rakentuisi           linja edellyttäisi myös aikuiskoulutuksen ja
40084:        nykyisen lukion ja ammattikoulujen ja osin           täydennyskoulutuksen aseman jatkuvaa vah-
40085:        opistoasteen koulutuksen pohjalta. Nuoei-            vistamista sekä sen tarjonnan monipuolista-
40086:        sakoulun opinnot mitoitettaisiin 3-vuotisik-         mista nuorisokoulussa, ammattikorkeakou-
40087:        si, mutta niiden suorittaminen olisi mahdol-         luissa ja tiedekorkeakouluissa. Opintoja jär-
40088:        lista 2-4 vuodessa. Valittavana olisi eriastei-      jestettäisiin sekä aikuisille tarkoitettuna pe-
40089:        sia tietopuolisesti tai ammatillisesti suuntau-      rustutkintoihin johtavana koulutuksena että
40090:        tuneita opinto-ohjelmia. Nuorisokoulun               heidän tarpeisiinsa suunniteltuna jatko- ja
40091:        opinnoissa voisi kaikille opiskelijoille yhtei-      täydennyskulutuksena.
40092:        sinä aineina olla äidinkieli, matematiikka,
40093:        toinen kotimainen kieli ja yksi vieras kieli 299. Nuorisokoulu olisi tarkoitettu koko ikäluo-
40094:        sekä yhteiskuntaan ja kulttuuriin orientoivia        kan koulumuodoksi. Jatko-opintoja ammat-
40095:        yleissivistäviä aineita. Valinnaisten aineiden       tikorkeakoulussa olisi tarjolla noin puolelle
40096:        suuntautuminen ja sisältö ohjautuisi valitun         ikäluokalle ja tiedekorkeakouluissa 1/5-
40097:                                                        91
40098:      1/4:lle. Kaikki eivät siirtyisi ammatti- ja tie-
40099:      dekorkeakouluihin suoraan nuorisokoulus-               8.3.
40100:      ta. Muutaman vuoden työkokemuksen jäl-
40101:      keen olisi mahdollisuus jatkaa opintoja näis-
40102:                                                             Kehittämistyön
40103:      sä oppilaitoksissa aikuisopiskelijoille suun-          eteneminen
40104:      nitelluissa perustutkintoon johtavissa opin-
40105:      noissa.                                          303. Saatu palaute huomioon ottaen jatkoselvi-
40106:                                                            tyksiä on suunnattu erityisesti visiossa esitet-
40107: 300. Opetusministeriön visio on synnyttänyt jul-           tyjen peruskoulun jälkeisen koulutuksen
40108:      kisuudessa runsaasti keskustelua. Puheen-             kehittämismallien pohdintaan, alueellisten
40109:      vuoroja käyttäneet ovat yleensä pitäneet              toteutusmahdollisuuksien ja koulutuksen
40110:      hyvänä, että koulutuspoliittiseen keskuste-           sisältöjen arviointiin, kansainvälisten vertai-
40111:      luun on tuotu pidemmän aikavälin kehittä-             lujen monipuolistamiseen sekä aikuiskoulu-
40112:      misnäkymiä. Monissa etenkin nuorisokou-               tuksen kehittämistoimenpiteiden konkreti-
40113:      lua arvostelevissa puheenvuoroissa on kui-            sointiin.
40114:      tenkin unohdettu, ettei visiota tule käsitellä
40115:      lyhyen aikavälin suunnitelmana vaan suun- 304. Koulutusuudistusten etenemisen seuranta ja
40116:      nanosoituksena, jonka toteuttamistavat voi-           kehittämistarpeiden arviointi on jatkuvaa
40117:      vat vaihdella melkoisesti. Kritiikkiä on ai-          toimintaa. Tämä seuranta- ja arviointityö on
40118:      heuttanut myös se, että opetusministeriön             viime vuosina tehostunut ja monipuolistu-
40119:      muistiossa ei esitetty vaihtoehtoisia hahmo-          nut. Myös eri kehittämisvaihtoehtoja sovel-
40120:      telmia tulevaisuuden koulutusjärjestelmäs-            tava kokeilutoiminta on laajentunut. Kokei-
40121:      tä.                                                   lutoiminnan kautta etsitään jo nyt ratkaisu ja
40122:                                                            erityisesti lukion ja ammatillisen koulutuk-
40123: 301. Nuorisokoulun arvostelussa on yleensä läh-            sen välisen yhteistyön laajentamiselle. Sekä
40124:      detty siitä, ettei nuorisoasteelle tulisi luoda       ammatillisen koulutuksen että korkeakoulu-
40125:      uusia hallinnollisia järjestelyjä. Kokonaan           tuksen piirissä on niin ikään vireillä ja kehit-
40126:      uuden koulumuodon luominen olisi arvos-               tymässä laajenevaa koulutusyhteistyötä yri-
40127:      telun mukaan liian kallista ja saattaisi uhata        tysten ja elinkeinoelämän kanssa. Myös
40128:      koulutuksessa nykyisin saavutettua tasoa.             korkeakoulujen välinen yhteistyö samoin
40129:      Useimmissa puheenvuoroissa on sen sijaan              kuin yhteistyö muiden maiden korkeakou-
40130:      pidetty hyvänä, että lukiot ja ammatilliset           lujen kanssa on laajentumassa tieteellisestä
40131:      oppilaitokset lisäävät keskinäistä yhteistoi-         jatkokoulutuksesta myös peruskoulutuksen
40132:      mintaansa. Tämä ei kuitenkaan saisi arvos-            puolelle.
40133:      telun mukaan johtaa nykyisen ylioppilastut-
40134:      kinnon aseman heikkenemiseen tai uusien 305 . Koulutusjärjestelmän kehittämisen lähtökoh-
40135:      tutkintojen perustamiseen.                            tana on suunnittelun, seurannan, arvioinnin
40136:                                                            ja kokeilu- ja kehittämistoiminnan suuntaa-
40137: 302. Ammattikorkeakoulut ovat saaneet keskus-              minen siten, että koulutuksen jatkuva uudis-
40138:      telussa voittopuolisesti myönteisen vastaan-          taminen on mahdollista ilman toistuvia, suuria
40139:      oton. Laajalti on koettu, että ne tarjoavat           koulutusjärjestelmän muutoksia. Mikäli pää-
40140:      keinon nykyisen opistoasteen koulutuksen              dytään siihen, että koulutusjärjestelmän toi-
40141:      tason nostamiselle. Voimakkainta kritiikkiä           mintahäiriöt ja koulutuksen uudistustarpeet
40142:      ovat esittäneet eräät ammatilliset ryhmät             edellyttävät tulevaisuudessa perusteellisem-
40143:      sekä tiedekorkeakoulujen puolustajat. Näis-           paa koulutusrakenteen korjausta, erään vaih-
40144:      sä puheenvuoroissa on pelätty ammattikor-             toehdon tarjoaa edellä kuvatun suuntainen
40145:      keakoulujen johtavan tutkintojen inflaati-            koulutuksen kehittämislinja. Esitetyn kehit-
40146:      oon ja muiden koulumuotojen resurssikehi-             tämisvision suuntaan voidaan edetä usealla
40147:      tyksen vaarantumiseen.                                tavalla ja erilaisessa aikataulussa.
40148:                                                            92
40149: 306.   Opetusministeriön hallinnonalan yleissuun-                koulujen erilaisten omistussuhteiden takia
40150:        nitelmassa todetaan, että peruskoulun jäl-                on tarkoituksenmukaista kokeilla erilaisia
40151:        keisen koulutuksen kehittämisessä pyritään                vaihtoehtoja. Ne tavoitteet, joihin nuorisoas-
40152:        koulutusjärjestelmään, joka muodostuu 1)                  teen koulutuksen uudistamisella pyritään,
40153:        nykyisen lukion ja ammattikoulutason ope-                 voidaan vallitsevissa oloissa saavuttaa par-
40154:        tuksen pohjalta kehitettävästä nuorisoas-                 haiten lukion ja ammatillisten oppilaitosten
40155:        teen koulutuksesta, 2) opistoasteen koulu-                sekä ammatillisten oppilaitosten keskinäi-
40156:        tuksen pohjalta kehitettävistä ammattikor-                sen yhteistoiminnan avulla. Vaihtoehdot
40157:        keakouluista ja nykyiset tiede- ja taidekor-              antaisivat oppilaille riittävän yksilölliset
40158:        keakoulut käsittävästä korkea-asteen koulu-               opinto-ohjelmat heidän kotipaikkakunnal-
40159:        tuksesta sekä 3) nykyistä laajemmasta ja                  laan jo toimivien lukioiden ja ammatillisten
40160:        monipuolisemmasta aikuiskoulutuksesta.                    oppilaitosten avulla.
40161:        Kehittämislinjan tarjoamien vaihtoehtojen
40162:        arvioimiseksi esitetään käynnistettäväksi          309.   Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten
40163:        kokeilutoiminta. Lähtökohtana on, että nuo-               oppilaiden opiskeluohjelmat suunnitellaan
40164:        risoasteen koulutuksen ja ammattikorke-                   siten, että oppilailla on mahdollisuus opis-
40165:        akoulujen kokeilu- ja kehittämistoiminta                  kella kolmen vuoden aikana sekä lukiossa
40166:        suunnitellaan kokonaisuutena ottaen huo-                  tämän koulumuodon oppimääriä että am-
40167:        mioon myös aikuiskoulutuksen uudistamis-                  matillisessa oppilaitoksessa koulutusammat-
40168:        toimenpiteet.                                             tia tai tiettyjä sisältökokonaisuuksia. Esimer-
40169:                                                                  kiksi teknillisissä oppilaitoksissa voitaisiin
40170:                                                                  tarjota lukion oppilaille matemaattisissa ja
40171:        Nuorisoasteen koulutuksen                                 luonnontieteellisissä aineissa syventäviä
40172:        kokeilutoiminta                                           opiskelumahdollisuuksia. Vastaavasti käsi-
40173:                                                                  ja taideteolliset oppilaitokset voisivat tarjota
40174: 307.   Nuorisoasteen koulutuksen tavoitteiden                    syventäviä taideaineiden opintoja. Lukioissa
40175:        saavuttamiseksi on vaihtoehtoisia etenemis-               puolestaan tarjottaisiin syventäviä opiskelu-
40176:        tapoja. Nykyisiin ammatillisiin oppilaitok-               mahdollisuuksia esimerkiksi humanistisissa
40177:        siin voidaan lisätä lukioasteista yleissivistä-           aineissa. Uusia vaihtoehtoja tulee esille
40178:        vää opetusta ja nykyisiin lukioihin niihin                kokeiluja kehitettäessä. Kokeiluissa pyritään
40179:        sopivaa ammatillista opetusta. Tämä johtaisi              selvittämään myös, missä määrin on mah-
40180:        tulevaisuudessa kokonaan uudentyyppisiin                  dollista ja tarpeellista esimerkiksi luokaton-
40181:        oppilaitoksiin. Toisen vaihtoehdon mukaan                 ta opetusta käyttäen joustaa koulutusajoissa.
40182:        nuorisoasteen koulutuksen uudistusideaa
40183:        lähestyttäisiin siten, että opiskelijat voisivat   310.   Kokeilun aloittaminen edellyttää muun
40184:        valita opinto-ohjelmansa käyttäen hyväksi                 muassa säännöksiä, joiden mukaan yhteis-
40185:        tietyllä alueella sijaitsevien lukioiden ja               toiminnassa olevien oppilaitosten opetuk-
40186:        ammatillisten oppilaitosten tarjoamia mah-                sesta aiheutuvat kustannukset jaetaan ja
40187:        dollisuuksia. Molemmat tavat merkitsevät                  oppilaiden opintososiaaliset edut määritel-
40188:        sitä, että nuorisoasteen koulutuksen tavoit-              lään.
40189:        teisiin pyritään nykyisten lukioiden ja
40190:        ammatillisten oppilaitosten yhteistoimintaa
40191:        ja opetussisältöä kehittämällä. Vastaavasti
40192:                                                                  Ammattikorkeakoulukokeilut
40193:        on madallettava myös ammatillisen koulu-           311.   Ammatillisten oppilaitosten kehittämisessä
40194:        tuksen eri alojen välisiä raja-aitoja. Nämä               ammattikorkeakouluiksi asetetaan tavoitteek-
40195:        toimenpiteet muodostavat käynnistettävän                  si ammatillisen koulutuksen tason kohotta-
40196:        kokeilutoiminnan peruslähtökohdan.                        minen, koulutusjärjestelmän mukauttaminen
40197:                                                                  kansainväliseen kehitykseen, alueellisiin ja
40198: 308.   Maamme asutusrakenteen, oppilaitosten                     paikallisiin elinkeino- ja työvoimapoliittisiin
40199:        pienen koon, koulutustraditioiden sekä                    haasteisiin vastaaminen, oppilaitosten voi-
40200:                                                           93
40201:        mavarojen kokoaminen yhteistoimintaetu-
40202:        jen saavuttamiseksi sekä ammatillisen
40203:                                                                  Kokeilujen käynnistäminen
40204:        koulutuksen vetovoiman parantaminen
40205:                                                           315.   Nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikor-
40206:        hyvän yleissivistyksen saaneen nuorison
40207:                                                                  keakoulujen valtakunnallisen kokeiluohjel-
40208:        odotuksia vastaavasti.
40209:                                                                  man valmistelua varten opetusministeriö on
40210:                                                                  asettanut projektiorganisaation. Lisäksi va-
40211: 312.   Ammattikorkeakouluissa suoritettavat varsi-
40212:                                                                  raudutaan siihen, että asetetaan alueelliset ja
40213:        naiset tutkinnot kehitetään ammatillisten
40214:                                                                  paikalliset kokeiluorganisaatiot Kokeilu- ja
40215:        oppilaitosten korkea-asteen ja opistoasteen
40216:        tutkinnoista niiden ammatillista ja teoreettis-           kehittämisorganisaatio jakautuu kahteen
40217:        ta tasoa kohottamalla. Tavoitteena on työ-                ryhmään.
40218:        elämän asiantuntijatehtävissä tarpeellinen
40219:        tieto ja osaaminen sekä tutkintojen kansain-       316.   Kokeiluohjelmaesitystä valmistelevan joh-
40220:        välinen rinnastettavuus. Ammattikorkeakou-                toryhmän tehtävänä on 31.5.1990 mennessä
40221:        lututkintojen opetussuunnitelmat laaditaan                laatia esitys nuorisoasteen koulutuksen ja
40222:        asteittain niin, että opetus niveltyy tarkoituk-          ammattikorkeakoulun kokeilun asiakoko-
40223:        senmukaisin osin tieteellisissä korkeakou-                naisuuksista ja sisällöstä, kokeilutoiminnan
40224:        luissa harjoitettaviin opintoihin. Ammatti-               rakenteesta, organisoimisesta ja hallinnosta.
40225:        korkeakoulututkinnoille on kuitenkin omia                 Erityisesti tulee ottaa huomioon kokeiltavan
40226:        tiedekorkeakouluissa suoritettavista tutkin-              koulutuksen suhde aikuiskoulutuksen ke-
40227:        noista poikkeavia tavoitteita.                            hittämiseen. Samassa aikataulussa johtoryh-
40228:                                                                  män tulee laatia esitys kokeilualueista ja
40229: 313.   Ammattikorkeakoulussa voidaan järjestää                   -paikkakunnista. Nuorisoasteen kokeiluja ja
40230:        lisäksi myös muuta ammatillista koulutusta.               ammattikorkeakoulukokeiluja aloitetaan
40231:        Tiedekorkeakouluista ammattikorkeakoului-                 myös samoilla alueilla ja paikkakunnilla.
40232:        hin siirretään täydennyskoulutustehtäviä.                 Toukokuun loppuun mennessä johtoryh-
40233:        Muut mahdolliset tiedekorkeakouluista siir-               mältä odotetaan myös esitystä mahdollises-
40234:        rettävät tehtävät selvitetään erikseen.                   ta kokeilulainsäädännöstä ja muista sään-
40235:                                                                  nöksistä.
40236: 314.   Ammattikorkeakoulujen muodostaminen
40237:        käynnistetään alkuvaiheessa kokeiluluon-           317.   Kokeiluohjelman valmistelua ja toimeenpa-
40238:        toisesti kokoamalla ammatillisista oppilai-               noa seuraamaan on asetettu laaja työryhmä,
40239:        toksista ammattikorkeakouluiksi nimitettä-                jossa ovat edustettuina opetushallinnon li-
40240:        viä oppilaitosten yhteenliittymiä. Tavoittee-             säksi opettaja- ja opiskelijajärjestöt, työmark-
40241:        na on, että niitä muodostetaan maan eri                   kinajärjestöt, kunnalliset keskusjärjestöt, eri
40242:        alueille ja siten, että kaikki koulutusalat ovat          oppilaitosmuodot ja koulutuksen tutkimus.
40243:        edustettuina. Kokeiluvaiheessa ammattikoe-                Eduskunta on sisällyttänyt vuoden 1990 tulo-
40244:        keakoulut pyritään muodostamaan pitäen                    ja menoarvioon määrärahan ammattikor-
40245:        lähtökohtana alueellisia ja paikallisia tarpei-           keakoulujen kokeilutoimintaan ja nuoriso-
40246:        ta sekä oppilaitoksista tai niiden yhteenliit-            asteen koulutuksen kehittämiseen. Tavoit-
40247:        tymistä saavutettavia tuloksia ja yhteistoi-              teena on, että kokeilutoimintaa voidaan käyn-
40248:        mintaetuja. Ammattikorkeakoulut voivat                    nistää viimeistään vuonna 1991. Vasta ko-
40249:        edustaa yhtä oppilaitosmuotoa tai ne voi-                 keilujen ja niitä koskevan arvioinnin pohjal-
40250:        daan koota eri oppilaitosmuotoihin kuulu-                 ta tehdään varsinaiset päätökset koulutus-
40251:        vista oppilaitoksista.                                    politiikan uusista linjauksista.
40252:                                    95
40253: 9.
40254: Arvioita kehittämisen vaatimista
40255: voimavaroista
40256: 
40257: 
40258: Koulutuksen kehittäminen tulee vaatimaan sekä 1990-luvulla että pitem-
40259: mälläkin aikavälillä edelleen mittavaa panosta. Suomen tyyppisessä
40260: maassa koulutustason jatkuva nostaminen ja koulutuksen laadun paran-
40261: taminen on kuitenkin välttämätöntä. Koulutukseen suunnatut voimava-
40262: rat on nykyistä selkeämmin nähtävä sijoituksena tulevaisuuteen.
40263: 
40264: Huolimatta koulutusjärjestelmän toiminnan tehostamisesta koulutusme-
40265: not tulevat lisääntymään 1990-luvulla. Lisäys aiheutuisi pääasiassa
40266: ammatillisen aikuiskoulutuksen laajentumisesta, nuorisoasteen ja aikuis-
40267: koulutuksen opintotuen kehittämisestä sekä ammatillisten oppilaitosten
40268: opiskelupaikkojen kasvusta. Tämän lisäksi koulutuksen kehittämisen
40269: vaatimat rakennusinvestoinnit, opetushenkilöstön lisäys, kansainvälisten
40270: toimintojen laajentuminen sekä tietotekniikan laitehankinnat vaatisivat
40271: seuraavan kymmenen vuoden aikana lähes 900 miljoonaa markkaa.
40272: Korkeakoulujen tutkijankoulutuksen ja tutkimustoiminnan kehittämisoh-
40273: jelman kustannukset olisivat 200-300 miljoonaa markkaa vuodessa.
40274: 
40275: Nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kokeilu- ja kehit-
40276: tämisvaiheen erityiskustannuksiksi 1990-luvun alkupuolella voidaan
40277: arvioida 14-15 miljoonaa markkaa vuodessa.
40278: 
40279: Voimavara-arviot perustuvat opetusministeriön laskelmiin. Uudistusten
40280: toteutustavasta riippuen kustannukset saattavat poiketa huomattavasti
40281: näistä arvoista. Voimavaroista päätetään kunakin vuonna valtion tulo- ja
40282: menoarviossa.
40283:                                                        96
40284:        9.1.                                                              daan kasvavan 1 400 miljoonaa
40285:                                                                          markkaa nykyisestä.
40286:        Nykymuotoisen                                          Pelkästään opiskelijamäärien, koulutus- ja
40287:        koulutusjärjestelmän                                   opintotukikustannusten pohjalta tarkastel-
40288:                                                               len koulutuskustannukset lisääntyisivät 1990-
40289:        kehittämisen vaatimat                                  luvulla noin 3 500 miljoonaa markkaa.
40290: 
40291:        resurssit                                       319.   Lähinnä aikuiskoulutuksen voimakas lisää-
40292:                                                               mistarve aiheuttaa rakentamis- ja kalustoin-
40293: 318.   Koulutusjärjestelmän resurssitarpeen kehi-             vestointien tarpeen kasvua tähänastisiin
40294:        tystä arvioidaan seuraavassa nykyisen järjes-          suunnitelmiin verrattuna. Investointitarvetta
40295:        telmän sekä ennakoitavissa olevan oppilas-             ei voida kuitenkaan johtaa suoraviivaisesti
40296:        määräkehityksen ja oppilaspaikkatarpeen                vuosiopiskelijamäärän kasvusta, koska ai-
40297:        pohjalta:                                              kuisopetuksen muodot poikkeavat nuoriso-
40298:                                                               asteen opetuksesta ja aikuisopetuksen jär-
40299:              1) Peruskoulun ja lukion opiskelija-
40300:                                                               jestelyissä on mahdollisuuksien mukaan
40301:                 määrä ei oleellisesti muuttu vuo-
40302:                                                               käytettävä olemassa olevia koulutustiloja ja
40303:                 sikymmenen aikana, joten tästä ei
40304:                                                               laitteita. Myös yhteistyöjärjestelyt työnanta-
40305:                 aiheudu kustannuslisäyksiä.
40306:                                                               jien kanssa keventävät aikuisopetuksen
40307:              2) Ammatillisten oppilaitosten nuo-
40308:                                                               volyymin kasvattamisesta muutoin aiheutu-
40309:                 risoasteen opiskelijamäärä kasvaa
40310:                                                               vaa investointitarvetta. Rakentamis- ja ka-
40311:                 nykyisestä noin 10 000 oppilaal-
40312:                                                               lustoinvestointien tarpeen arvioidaan li-
40313:                 la. Tämä lisää ammattiopetuksen
40314:                                                               sääntyvän keskimäärin 200 miljoonaa mark-
40315:                 käyttökustannuksia noin 300 mil-
40316:                                                               kaa vuotta kohti. Ammatillisten oppilaitos-
40317:                 joonaa markkaa vuosikymmenen
40318:                                                               ten ja korkeakoulujen investointitarvetta 1990-
40319:                 puoliväliin mennessä.
40320:                                                               luvulla arvioitaessa on lisäksi otettava huo-
40321:              3) Korkeakoulujen perusopiskelijoi-
40322:                                                               mioon, että nykyinen investointivolyymi ei
40323:                 den määrä ei lisääntyisi eikä siten
40324:                                                               vastaa nuorisoasteen koulutuksen kapasi-
40325:                 aiheuttaisi menolisäystarpeita kor-
40326:                                                               teetin edellyttämiä tarpeita, vaan hankkeita
40327:                 keakouluopetukseen.
40328:                                                               on jouduttu hylkäämään ja käyttämään li-
40329:              4) Ammatillisen aikuiskoulutuksen li-
40330:                                                               sääntyvästi vuokratiloja.
40331:                 sääntymisestä noin 60 000 vuo-
40332:                 siopiskelijana aiheutuu noin
40333:                                                        320.   Koulutetun työvoiman saannin turvaaminen
40334:                 1 000 - 1 500 miljoonan markan
40335:                                                               on muodostunut Suomen kansantalouden
40336:                 käyttökustannukset. Lisäksi lyhyt-
40337:                                                               keskeiseksi kysymykseksi. Aikuiskoulutuk-
40338:                 kestoisen koulutustarjonnan li-
40339:                                                               sen tarjonnan kasvu aiheuttaa arviolta 2 500
40340:                 sääntymisen arvioidaan edellyttä-
40341:                                                               päätoimisen opettajan lisäämistarpeen. Op-
40342:                 vän noin 200 miljoonan markan
40343:                                                               pilaitosten muuta henkilöstöä tarvitaan lisää
40344:                 lisärahoitusta.
40345:                                                               noin 1 000 henkilöä. Toisaalta työvoiman
40346:              5) Opintotukimenot kasvavat nyky-
40347:                                                               saantiin ja toisaalta kustannuksiin liittyvien
40348:                 tasolla ammatillisten oppilaitos-
40349:                                                               rajoitusten vuoksi voidaan arvioida, että
40350:                 ten nuorisoasteen opiskelijamää-
40351:                                                               opetusryhmien kokoa pienentäviä ja opetta-
40352:                 rän johdosta noin 60 miljoonaa
40353:                                                               jatarvetta lisääviä muutoksia tulisi välttää. Ai-
40354:                 markkaa.
40355:                                                               kuiskoulutuksen opettajatarvearvion perus-
40356:              6) Aikuisopintotukea koskevat rat-
40357:                                                               teena on aikuiskoulutuksen luonteen ja työ-
40358:                 kaisut ja ammatillisen aikuiskou-
40359:                                                               muotojen mukaisesti pidetty sitä, että tässä
40360:                 lutuksen määrälliset tavoitteet syn-
40361:                                                               opetuksessa Sivutoimisten opettajien ja muun
40362:                 nyttävät suuren lisärahoitustar-
40363:                                                               kuin koulumuotoisen luokkaopetuksen
40364:                 peen valtion opintotukimenoihin.
40365:                                                               osuus on suuri.
40366:                 Vuotuisten opintotuki-ja muiden
40367:                 toimeentuloturvamenojen arvioi-
40368:                                                         97
40369: 321.   Opetuksen laadun kehittämiseen tähtäävis-                     3) Tietotekniikan opetus on edel-
40370:        tä ja kustannuksiin oleellisesti vaikuttavista                   leen painopisteenä opetustoimin-
40371:        kehittämislinjoista voidaan erottaa seuraa-                      nassa ja sen resurssoinnissa.
40372:        via:                                                             Opetuksen perusjärjestelyt ja
40373:                                                                         -varustaminen on tehty koulutus-
40374:              1) Opettajisto on kaikkien       koulu-
40375:                                                                         järjestelmän kaikissa osissa pe-
40376:                   muotojen opetustyön kehittämi-
40377:                                                                         ruskoulun ala-astetta lukuunotta-
40378:                   sessä avainasemassa. Opettajien                       matta. Muissakin oppilaitosmuo-
40379:                   jatko- ja täydennyskoulutusta sekä                    doissa kehittämistyö on edelleen
40380:                   työelämään perehdyttämistä on
40381:                                                                         kesken. Opettajiston tietotekniik-
40382:                   lisättävä vähintään samoissa suh-
40383:                                                                         kavalmiuksissa ja oppilaitosten va-
40384:                   teissa kuin aikuiskoulutusta yleen-
40385:                                                                         rustamisessa on puutteita. Tar-
40386:                   sä. Kustannusvaikutuksiltaan
40387:                                                                         koituksena on antaa tietoteknii-
40388:                   mittavin hanke on opettajien ja
40389:                                                                         kan käyttöä peruskoulun ala-as-
40390:                   työelämän vuorovaikutuksen li-
40391:                                                                         teella ja ala-asteen koulujen tieto-
40392:                   sääminen. Suhteessa opettajien
40393:                                                                         tekniikkavarustamista koskevat
40394:                   palkkauskustannuksiin opettajis-
40395:                                                                         suositukset kunnille ja kouluille
40396:                   ton kehittämisen kustannusvaiku-
40397:                                                                         siten, että varustaminen alkaa
40398:                   tuksia voidaan kuitenkin pitää
40399:                                                                         vuonna 1991.
40400:                   vähäisinä.
40401:                                                                Koulutusjärjestelmän ja oppilaitosten toimin-
40402:               2) Koulutuksen kansainvälistämista-
40403:                                                                nan laadullisesta kehittämisestä on tässä
40404:                  voitteet edellyttävät sekä oppilai-
40405:                                                                yhteydessä käsitelty suurimpia kehittämis-
40406:                  tosten oman toiminnan muutta-
40407:                                                                linjoja. Nämä aiheuttavat nykytasoon verrat-
40408:                  mista että opiskelija-, opettaja- ja
40409:                                                                tuna 300-400 miljoonan markan kasvutar-
40410:                  tutkijavaihdon mittavaa lisäämis-
40411:                                                                peen. Kehittämishankkeet eivät luonnolli-
40412:                  tä nykyisestä. Vaihto-ohjelmien
40413:                                                                sesti rajoitu näihin, vaan vireillä on useita
40414:                  laajamittaisen toteuttamisen edel-
40415:                                                                kustannusvaikutuksiltaan pienempiä hank-
40416:                  lytyksenä on, että suomalaiset
40417:                                                                keita.
40418:                  korkeakoulut ja oppilaitokset
40419:                  voivat vastavuoroisesti ottaa vas-
40420:                                                         322.   Opintotuen kehittämistarpeita on selvitetty
40421:                  taan ulkomaisia opiskelijoita.
40422:                                                                opetusministeriön asettamassa työryhmäs-
40423:                  Koulutuksen kansainvälistämisoh-
40424:                                                                sä. Opintotukijärjestelmään kohdistuu opin-
40425:                  jelmien toteuttamista voidaan
40426:                                                                totuen tason korottamistarpeiden lisäksi
40427:                  osaksi rahoittaa niillä kustannus-
40428:                                                                muita, järjestelmän rakenteeseen liittyviä ke-
40429:                  vähennyksillä, jotka syntyvät
40430:                                                                hittämisvaatimuksia. Opetusministeriö jat-
40431:                  korkeakouluille ja oppilaitoksille
40432:                                                                kaa opintotukijärjestelmän kehittämistarpei-
40433:                  opiskelijoiden ollessa pitkiä jak-
40434:                                                                ta koskevaa selvitystyötä. Opintotuen taso-
40435:                  soja ulkomaisissa laitoksissa.
40436:                                                                kysymykset ratkaistaan kunakin vuonna
40437:                  Osittain kansainvälistämiseen
40438:                                                                valtion tulo- ja menoarviossa.
40439:                  tähtäävä opetus on järjestettävä
40440:                  muun opetuksen osana opetussi-
40441:                                                         323.   Tavoitteeksi on asetettu maamme tutkimus-
40442:                  sältöjä ja -menetelmiä muuttaen.
40443:                                                                panoksen kasvattaminen vuoteen 2000
40444:                  Kansainvälistämisohjelmista ai-
40445:                                                                mennessä 2, 7 prosentin bruttokansantuote-
40446:                  heutuu kuitenkin lisärahoitustar-
40447:                                                                osuuteen. Korkeakoulujen osuus tutkijan-
40448:                  peita ulkomaisten korkeakoulu-
40449:                                                                koulutuksessa, joka on tutkimuspanoksen
40450:                  jen opiskelumaksuina sekä opis-
40451:                                                                kasvattamisen perusedellytys, ja tutkimus-
40452:                  kelijoiden matka- ja toimeentulo-
40453:                                                                toiminnassa on määrällisesti ja laadullisesti
40454:                  kustannuksina.
40455:                                                                keskeinen. Opetusministeriön laskelmien
40456:                                                        98
40457:        mukaan korkeakoulujen tutkijankoulutuk-       hallinnon ja toiminnan uudelleen organi-
40458:        sen ja tutkimustoiminnan voimavaroja tulisi   sointi eivät sinänsä lisää opettajatarvetta.
40459:        kasvattaa 1990-luvulla suunnilleen saman
40460:        ohjelman mukaisesti kuin vuosina 1988-91 326. Edellä on esitetty arvio peruskoulun, lukion,
40461:        valtioneuvoston periaatepäätöksen nojalla     ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulu-
40462:        on tehty.                                     jen oppilasmääräkehityksestä. Nuorisokou-
40463:                                                      lu-ja ammattikorkeakokeilujen lähtökohta-
40464:        Korkeakoululaitoksen lisäresursseja suun-     na olisi pidettävä sitä, että koulutusajat eivät
40465:        nattaessa on otettava huomioon myös ny-       pitene ja että opiskelijamäärät ja kustannuk-
40466:        kyisten opistoasteen ammatillisten oppilai-   set eivät tämän johdosta kasva. Käytettävis-
40467:        tosten ja tulevien ammattikorkeakoulujen      sä mahdollisesti olevat lisäresurssit tarvitaan
40468:        kehittämistoiminta.                           aikuiskoulutuksen laajentamiseen. Tavoit-
40469:                                                      teena on myös edellä kuvatulla tavalla nivel-
40470:                                                      tää aikuiskoulutus jatkuvan koulutuksen
40471:        9.2.                                          periaatteiden mukaisesti nuorisoasteen ja
40472:                                                      korkea-asteen koulutukseen.
40473:        Nuorisoasteen
40474:                                                               Ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulu-
40475:        koulutuksen ja                                  327.
40476:                                                               jen aloituspaikkamäärä vastaa 1,4-kertaises-
40477:        ammattikorkeakoulujen                                  ti jatko-opintoihin tulevan ikäluokan kokoa.
40478:                                                               Koulutusjärjestelmän rakenteiden kehittämi-
40479:        kokeilu- ja                                            sen tulisi perustua siihen, että monenkertais-
40480:                                                               ta koulutusta ja opintojen keskeytymistä voi-
40481:        kehittämistoiminnan                                    daan vähentää. Koulutusjärjestelmän tehok-
40482:                                                               kuuden parantaminen on otettu kehittämis-
40483:        vaatimat resurssit                                     työn yhdeksi lähtökohdaksi.
40484: 
40485: 324.   Nykyistä koulutusjärjestelmää ja oppilaitok- 328. Nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikor-
40486:        sia kehitetään ja resurssoidaan nyt tiedossa         keakoulujen kehittämiseen ja kokeiluihin
40487:        olevien tavoitteiden perusteella ottaen kui-         liittyen aloitetaan selvitys- ja tutkimushanke,
40488:        tenkin huomioon koulutusjärjestelmän ke-             jonka tarkoituksena on seurata ja arvioida
40489:        hittämislinjauksen asettamat uudet vaatimuk-         suunnitelmia ja kokeiluja myös koulutusjär-
40490:        set. Kehittämissuunta ja sen mukaisesti to-          jestelmän tehokkuuden ja resurssoinnin
40491:        teutettavat kokeilut ja muutokset eivät saa          kannalta. Tarkastelussa otetaan huomioon
40492:        pysäyttää koulutuslaitosten muuta tarpeel-           opettajien opetustunti- ja muut työmäärät,
40493:        lista kehittämistä. Koulutuksen kehittämi-           tuntikehykset, aloituspaikka-ja oppilasmää-
40494:        sen linjana esitetty suunnitelma lähtee siitä,       rät sekä oppilaitostilojen tarve ja käyttö.
40495:        että kehittämistyö tehdään pääosin nykyis-
40496:        ten koulutuslaitosten rajoissa.                                              "
40497:                                                        329. Oppilaitosverkko toisaalta luo edellytykset
40498:                                                             ja toisaalta asettaa rajoituksensa nuorisoas-
40499: 325.   Oppilaitosten toimintaa ja resurssitarpeita          teen koulutuksen ja ammattikorkeakoulu-
40500:        ohjataan keskeisesti opetussuunnitelmien             kokeilujen suunnittelulle ja toteutukselle.
40501:        perusteilla ja tuntikehyksillä. Esitetyt nuori-      Muuttuvien koulutustarpeiden ja koulutus-
40502:        sokoulu- ja ammattikorkeakoulukokeilut               järjestelmän kehittämiseen liittyvien oppilai-
40503:        pyritään toteuttamaan suunnilleen oppilai-           tosten yhteistyötarpeiden johdosta oppilai-
40504:        tosten nykyisten tuntikehysten rajoissa. Pai-        tosverkon ja -tilojen suunnittelun lähtökoh-
40505:        neita tuntikehyksen lisäämiseen aiheutuu             tana tulee olla tilojen yhteiskäyttömahdolli-
40506:        etenkin siitä, että opetuksen kehittäminen           suuksien ja muunneltavuuden lisääminen.
40507:        siirtyy entistä enemmän keskushallinnolta            Sekä nuorisoasteen koulutuksen että am-
40508:        uusille oppilaitosyhtymille. Lähtökohtana on,        mattikorkeakoulujen suunnittelun lähtökoh-
40509:        että kokeilut ja niitä seuraava oppilaitosten        tana on ollut oppilaitosten yhteistyö opetuk-
40510:                                                      99
40511:      sen tarjonnassa. Myös aikuiskoulutuksen               hankkeilla tulee olla kokeilujen valtakunnal-
40512:      laajentaminen korostaa tarvetta ottaa toimi-          liseen luonteeseen liittyviä tavoitteita.
40513:      tilojen suunnittelussa huomioon niiden
40514:      monipuoliset käyttötarkoitukset                  331. Lukion ja ammatillisten oppilaitosten tunti-
40515:                                                            kehysjärjestelmät ovat perustana nuorisoas-
40516: 330. Nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikor-              teen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen
40517:      keakoulujen kokeiluihin sisältyvän oppilai-           kokeiluhankkeitten kustannusten jaolle.
40518:      tosten toiminnan kustannukset sisältyvät op-          Erikseen on kehitettävä tuntikehyksen so-
40519:      pilaitosten normaaleihin toimintabudjettei-           veltamismalli yhteistoimintakokeiluissa.
40520:      hin ja -kustannuksiin. Kokeilujen vaatimiin           Valtion ammatillisten oppilaitosten kunnal-
40521:      hallinnollisiin järjestelyihin ja kokeilutoimin-      listaminen edistää kokeilujen edellyttämää
40522:      nan erityishankkeisiin tulee olla mahdolli-           koulutusjärjestelyä ja -hallintoa.
40523:      suus osoittaa erityisrahoitusta. Tarkoitetuilla
40524:                                               101
40525: Liite
40526: Luettelo keskeisistä päätöksistä, suunnitelmista, mietinnöistä
40527: ja muistioista
40528: 
40529: Pääministeri Harri Holkerin hallituksen ohjelma ja hallitusohjelman lisäpöytäkirja
40530: 
40531: 
40532: 
40533: Suunnitelmia ja päätöktiili
40534: Periaatepäätös tietotekniikan opetuksen tehostamisesta (VN 21.3.1985)
40535: 
40536: Periaatepäätös koulutustakuujärjestelmän kehittämisestä (VN 30.1.1986)
40537: 
40538: Korkeakoulujen perustutkintojen kehittämisen toimenpideohjelma (OPM 21.1.1986)
40539: 
40540: Päätös korkeakoululaitoksen kehittämisestä vuosille 1987-91 (VN 25.9.1986)
40541: 
40542: Korkeakoululaitoksen kehittämissuunnitelma vuosille 1987-92 (VN 19.2.1987)
40543: 
40544: Päätös ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoittamisen suunnitteluperiaatteista (VN 5.3.1987)
40545: 
40546: Korkeakoulujen kansainvälisten toimintojen kehittämissuunnitelma (OPM 13.10.1987)
40547: 
40548: Periaatepäätös ammatillisen aikuiskoulutuksen kehittämisestä (VN 24.3.1988)
40549: 
40550: Keskiasteen koulutuksen kehittämisohjelma vuosille 1989-91 (VN 3.5.1988)
40551: 
40552: Toimenpideohjelma opettajankoulutuksen kehittämisestä ja opettajavajauksen poistamisesta
40553: (OPM 22.2.1988)
40554: 
40555: 
40556: 
40557: Lakeja ja asetuksia
40558: Opintotukilaki (28/72)
40559: 
40560: Laki keskiasteen koulutuksen kehittämisestä ( 47 4/78)
40561: 
40562: Peruskoululaki (476/83)
40563: 
40564: Lukiolaki ( 477/83)
40565: 
40566: Iltalukiolaki (478/83)
40567: 
40568: Laki kunnan kouluhallinnosta (479/83)
40569:                                                 102
40570: Laki peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston valtionosuuksista ja -avustuksista (1112/78)
40571: 
40572: Laki ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta ( 494/83)
40573: 
40574: Laki kansanopistojen valtionavusta (542/84)
40575: 
40576: Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/86)
40577: 
40578: Laki korkeakoululaitoksen kehittämisestä (1052/86)
40579: 
40580: Laki ammatillisista oppilaitoksista ( 487/87)
40581: 
40582: Laki ammattikasvatushallituksesta ja sen alaisesta piirihallinnosta ( 488/87)
40583: 
40584: Opettajankoulutuslaki (621/88)
40585: 
40586: Asetus ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulujen yhteistoimintakokeilusta (948/89)
40587: 
40588: 
40589: 
40590: Komitea- ja toimikuntamietintöjä
40591: Lukion opetussuunnitelmakomitean mietintö (KM 1977:2)
40592: 
40593: Kieliohjelmakomitean mietintö (KM 1978:60)
40594: 
40595: Jatkuvan koulutuksen toimikunnan mietintö (KM 1983:62)
40596: 
40597: Ammatillisen koulutuksen säädöstoimikunnan III osamietintö (KM 1987: 11)
40598: 
40599: Kesäyliopistotoimikunnan mietintö (KM 1988:8)
40600: 
40601: Tasa-arvokokeilutoimikunnan mietintö (KM 1988:17)
40602: 
40603: Väestön koulutus 2000. Koulutussuunnittelun neuvottelukunnan mietintö (KM 1988:28)
40604: 
40605: Kurssikeskustoimikunnan mietintö (KM 1988:34)
40606: 
40607: Opetushallinnon keskusvirastokysymys. Keskusvirastojen asemaa selvittäneen työryhmän
40608: mietintö (KM 1989:4)
40609: 
40610: Opettajankoulutuksen kehittämistoimikunnan mietintö (KM 1989:26)
40611: 
40612: Perustutkimustyöryhmä 89:n mietintö (KM 1989:42)
40613: 
40614: Matemaattis-luonnontieteellisen perussivistyksen komitean mietintö (KM 1984:45)
40615: 
40616: Tutkijankoulutustoimikunnan loppumietintö (KM 1989:55)
40617: 
40618: Teknologiaohjelmatoimikunnan linjat (KM 1990:2)
40619:                                               103
40620: Työpaikkakoulutustoimikunnan mietintö (KM 1990:4)
40621: 
40622: Sapattivapaalle (KM 1990:5)
40623: 
40624: Kehittyvä aikuisten opintotuki. Aikuisopintotuen rahoitustyöryhmän mietintö (KM 199():10)
40625: 
40626: 
40627: 
40628: Työryhmien muistiaita
40629: Jatkuvan koulutuksen projektiryhmän muistio (OPM 1986: 1)
40630: 
40631: Ylioppilassumatyöryhmän muistio (OPM 1988:11)
40632: 
40633: Opiskelijain vaihdon hallinnon työryhmän muistio (OPM 1988:18)
40634: 
40635: Lukion tuntikehyksen seurantatyöryhmän muistio (OPM 1988:40)
40636: 
40637: Lastentarhanopettajakoulutuksen organisaatiotyöryhmän muistio (OPM 1988:43)
40638: 
40639: Koulutuksen kehittämissuunnitelmatyöryhmän muistiot (OPM 1989:1 ja 39)
40640: 
40641: Valtion ammatillisten oppilaitosten kunnallistamistyöryhmän muistiot I-III (OPM 1989:2, 32 ja
40642: 64)
40643: 
40644: Ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulujen yhteistoimintakokeilutyöryhmän muistio (OPM
40645: 1989:14)
40646: 
40647: Opistolakityöryhmän muistio (1989:50)
40648: 
40649: Korkeakoulujen kansainvälisen opiskelijavaihdon kehittämistä selvittäneen työryhmän muistio
40650: (OPM 1988:55)
40651: 
40652: Sukupuolten tasa-arvo ammatillisessa koulutuksessa (OPM 1989: 11)
40653: 
40654: Viestintäkulttuurin ammatillisen ja korkea-asteen koulutuksen kehittäminen (OPM 1989:21 ja
40655: 62)
40656: 
40657: Ammatillisten oppilaitosten tuntikehystyöryhmän muistio (OPM 1989:34)
40658: 
40659: Oppilaitosverkoston toiminnan tehostamistyöryhmän muistio (OPM 1989:41)
40660: 
40661: Koulujen kieliohjelman monipuolistamista ja kieltenopetuksen kehittämistä selvittäneen työryh-
40662: män muistio (OPM 1989:47)
40663: 
40664: Lausunnot opetusministeriön keskusvirastotyöryhmän muistiosta (OPM 1989:49)
40665: 
40666: Peruskoulun jälkeisen koulutuksen kehittäminen. Opetusministeriö pyytämät selvitykset nuo-
40667: risoasteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun kehittämisvaihtoehdoista, niiden organisoio-
40668: litavoista ja kokeilumahdollisuuksista (OPM 1989:54)
40669:                                              104
40670: Ammatillisten oppilaitosten kansainvälistämistyöryhmän muistio (OPM 1989:56)
40671: 
40672: Koulutustakuutyöryhmän muistio (OPM: 1989:57)
40673: 
40674: 69 toimenpidettä aikuiskoulutuksen kehittämiseksi. Aikuiskoulutuksen johtoryhmän muistio
40675: (OPM 1989:59)
40676: 
40677: Aikuisikäisten pakolaisten koulutustyöryhmän muistio (OPM 1989:60)
40678: 
40679: Koulutoimen hallinnon sääntelyn purkutyöryhmän muistio (OPM 1989:61)
40680: 
40681: Tuntikehystyöryhmän muistio (OPM 1989:63)
40682: 
40683: Euroopan ulkopuolisten kulttuurien ja kielten kehittämisohjelman eteneminen 1987-90. Seuran-
40684: tatyöryhmän loppuraportti (OPM 1989:65)
40685: 
40686: Kelpoisuus korkeakouluopintoihin, opiskelijavalinta ja opinto-oikeus. Työryhmän muistio
40687: (OPM 1990:5)
40688: 
40689: Kansainvälinen ylioppilastutkinto (lB) -työryhmän muistio (OPM 1990:9)
40690: 
40691: Opintotukityöryhmän muistio (OPM 1990: 10)
40692: 
40693: Oppimateriaalikeskustyöryhmän muistio (OPM 1990:15)
40694: 
40695: Opetusministeriön ja Yleisradion yhteistyötä aikuiskoulutuksenoppimateriaali-ja ohjelmatuo-
40696: tannossa selvittäneen työryhmän muistio (OPM 1990:18)
40697: 
40698: 
40699: 
40700: Muistiot ja yhteenvedot
40701: Koulutuksen kehittäminen. Harjoitetun koulutuspolitiikan tulosten tarkastelua ja hahmotelma
40702: peruskoulun jälkeisen koulutuksen kehittämisestä mukaan lukien kolmelta tutkijaryhmältä
40703: (Kivinen & Rinne/furun yliopisto, Mäkinen ym./Kasvatustieteiden tutkimuslaitos sekä Raivola,
40704: Ruohotie & Kämäräinen/fampereen yliopisto) pyydetyt arviot. OPM 16.1.1989
40705: 
40706: Opetusministeriön valmistelemasta peruskoulun jälkeisen koulutuksen kehittämistä käsittele-
40707: västä muistiosta saadut kirjalliset kannanotot. OPM 15.6.1989
40708: 
40709: Koulutuspoliittisen kehittärnistyön jatkotoimenpiteet OPM 26.6.1989
40710: 
40711: Uudistuva aikuiskoulutus. OPM 9.6.1989
40712:               1990 vp. -       Eduskunnan kirjelmä -    Koulutuspoliittinen selonteko
40713: 
40714: 
40715: 
40716: 
40717:                                        Ed u s kunnan kirje 1m ä Suomen koulutusjärjestelmää,
40718:                                    koulutuksen tasoa ja kehittämislinjoja koskevan valtioneuvoston
40719:                                    selonteon johdosta
40720: 
40721:    Eduskunta on, saatuaan Suomen koulutus-          jassa lapsi ja nuori, jonka kasvamisesta ja
40722: järjestelmää, koulutuksen tasoa ja kehittämis-      oppimisesta koulutuksessa on kysymys. Tämä
40723: linjoja koskevan valtioneuvoston selonteon, lä-     edellyttää tavoitteellista kasvattamista ja opet-
40724: hettänyt sen lausuntoa varten sivistysvaliokun-     tamista. Tämän vuoksi eduskunta on pyrkinyt
40725: taan, joka on antanut siitä mietintönsä n:o 11.     tarkastelemaan sitä, millaisille ihmisille ja mil-
40726:    Eduskunta on päättänyt                           laiseen yhteiskuntaan koulutuspolitiikkaa ol-
40727:                                                     laan suunnittelemassa. Eduskunnan mielestä
40728:         hyväksyä seuraavan lausunnon sana-          erityistä huomiota on kiinnitettävä opetuksen
40729:        muodon:                                      sisältöihin ja menetelmiin. Muut koulutusta
40730:                                                     koskevat tekijät, kuten esimerkiksi hallinto ja
40731:   Eduskunnan hyväksymä lausunto Suomen              koulutusrakenteet, tulee järjestää joustavasti
40732: koulutusjärjestelmää, koulutuksen tasoa ja ke-      palvelemaan koulutukselle asetettavien tavoit-
40733: hittämislinjoja koskevasta valtioneuvoston se-      teiden toteuttamista.
40734: lonteosta                                              Koulun kasvatustehtävä. Koulutusjärjestel-
40735:                                                     män tarkoituksena on kasvattaa oppilaista ta-
40736:                                                     sapainoisia, vastuuntuntoisia, itsenäisiä, luo-
40737:           Valtioneuvoston selonteko                 via, rauhantahtoisia ja yhteistyökykyisiä sekä
40738:                                                     hyvin käyttäytyviä ihmisiä ja yhteiskunnan jä-
40739:   Selonteossa on selvitetty toteutettua koulu-      seniä. Eduskunta pitää näitä lähtökohtia tule-
40740: tuspolitiikkaa, sen tavoitteita, tuloksia ja voi-   vaisuudessakin tärkeinä. Käytännössä näiden
40741: mavaroja. Selonteossa esitetään hallituksen         periaatteiden toteuttaminen ei ole täysin onnis-
40742: koulutuspoliittista linjaa 1990-luvulle. Toisaal-   tunut. Koulun nykyisten ongelmien taustalla
40743: ta selonteossa esitellään opetusministeriön ke-     on liiaksi periaate, että sivistys rajataan vain
40744: hittämisvisiota tulevaisuuden koulutusjärjestel-    tiedoksi tai tiedolliseksi valistukseksi eikä riit-
40745: mästä.                                              tävästi ole kiinnitetty huomiota nuoren koko-
40746:                                                     naispersoonallisuuden kehittämiseen. Opetuk-
40747:                                                     sen tulee antaa mahdollisuudet nuoren persoo-
40748:            Eduskunnan kannanotot                    nallisuuden monipuoliselle kehittämiselle. Ny-
40749:                      Yleistä                        kyistä enemmän tulisi kiinnittää huomiota
40750:                                                     ajattelun, älyn, ryhmässä toimimisen, tunteen
40751:    Eduskunta pitää selonteossa esitettyä yleistä    ja itsensäilmaisun valmiuksiin. Koulun kasva-
40752: linjaa oikeana ja kannatettavana. Selonteossa       tustavoitteena tulee olla kasvattaa tasapainoi-
40753: on perusteellisesti selvitetty koulutusjärjestel-   sen ja ehyen persoonallisuuden omaavia nuo-
40754: missä toteutettuja uudistuksia ja kehittämistoi-    ria, jotka ymmärtävät vastuunsa ihmisen ja
40755: mia. Valtioneuvoston selonteko luo perustan ja      luonnon vuorovaikutuksessa ja jotka huolehti-
40756: antaa hyvät edellytykset Suomen koulutus-           vat kansallisen kulttuurin edistämisestä ja kan-
40757: järjestelmän yleiselle kehittämiselle. Selonteos-   sallisista arvoista, joita ovat mm. humanistinen
40758: sa on kuitenkin riittämättömästi käsitelty kou-     ja kristillinen perinne, kodin arvostus ja työn
40759: lutusta lapsen ja nuoren tai aikuisopiskelijan      kunnioittaminen, sekä nuoria, jotka kykenevät
40760: kannalta sekä opetuksen sisällöille asetettavia     myös kansainväliseen yhteistyöhön. Eduskun-
40761: kehittämistavoitteita. Eduskunta on käsitellyt      nan mielestä nämä arvolähtökohdat ovat ajan-
40762: selontekoa lähtökohtanaan ihminen ja ensi si-       kohtaisia ja kestäviä myös 1990-luvulla.
40763: 200792C
40764: 2             1990 vp. -     Eduskunnan kirjelmä -       Koulutuspoliittinen selonteko
40765: 
40766:    Kasvatuksen arvolähtökohtien huomioon ot-          muuttumista koulutuksen suunnitteluun vai-
40767: taminen korostuu annettaessa vastuuta kunnil-         kuttavana tekijänä. Tämän meneillään olevan
40768: le ja kouluille. Suomalaisessa yhteiskunnassa         muutoksen vuoksi koulutuksen lähtökohtien
40769: on löydettävissä yhteinen arvopohja, jolle kou-       tulee olla erityisesti yksilön mutta myös yhteis-
40770: lun kasvatustyö rakentuu ja kehittyy. Tällaisia       kunnan tarpeista lähteviä. Välttämätöntä on,
40771: lähtökohtia ovat jo edellä todettujen lisäksi         että koulu kykenee siirtymään opettaja- ja
40772: mm. kestävä kehitys, johon pyritään luonnon           kouluttajakeskeisyydestä oppijakeskeisyyteen,
40773: ja ihmisen vuorovaikutukseen perustuvalla             kehittämään yksilön kykyä oppia ja suuntaa-
40774: suhteella, toteuttamalla ihmisarvo ja siihen          maan hänen motivaatiotaan elinikäiseen kas-
40775: liittyvät keskeiset ihmisoikeudet ja kehittämäl-      vuun ja opiskeluun. Yhteiskunnan on koulu-
40776: lä yksilöä ja yhteiskuntaa koko kulttuurisen          tuksen sisältöä ja luonnetta joustavasti muutta-
40777: rikkauden käyttäjäksi ja kehittäjäksi.                malla pyrittävä siihen, että ammattitaitoista
40778:    Nämä tavoitteet ja ratkaisut edellyttävät pe-      työvoimaa on aina saatavana niille aloille,
40779: rusteiden hakemista kasvatuksen arvolähtö-            joilla kysyntää kulloisessakin vaiheessa on.
40780: kohdista käsin. Tästä syystä kouluissa on va-            Työelämän muuttuminen. Uudistuva työelä-
40781: rattava aikaa nykyistä enemmän opetus- ja             mä aiheuttaa monenkaltaisia muutoksia myös
40782: kasvatustyön suunnitteluun, tehtävien ratkai-         koulutukselle asetettaville vaatimuksille. Esi-
40783: sujen ja valintojen perustelemiseen. Koulun           merkiksi työn sidonnaisuus sen tekemisen paik-
40784: työn kehittämisessä näitä asioita tulee viedä         kaan vähenee ja yhteiskunnan tarvitsemien am-
40785: mahdollisimman syvälle niin, että koko koulu-         mattikoulutettujen henkilöiden tarve muuttuu
40786: yhteisö ajoittain pohtii työnsä arvolähtökohtia.      aJoittain hyvinkin nopeasti. Ammatin ja työ-
40787:    Eduskunnan mielestä olennaista koulun kas-         tehtävien vaihtaminen useaan kertaan ihmisen
40788: vatustehtävässä onnistumiselle on koko opetus-        työelämän aikana tullee välttämättömäksi, mi-
40789: henkilöstön jatkuva yhteistyö ja sen toiminta-        kä edellyttää koulutuksen järjestäjiltä jousta-
40790: edellytysten kehittäminen. Koulua tulee määrä-        vuutta ja nopeaa muuntumiskykyä tarpeiden ja
40791: tietoisesti kehittää sivistys- ja kulttuuritehtävän   tavoitteiden mukaisesti. Tulevaisuudessa työn
40792: laaja-alaisesti sisäistäneeksi työyhteisöksi.         hallinta edellyttää nykyistä syvempien ja laa-
40793:    Ihmisen ja yhteiskunnan muuttuminen. Jat-          jempien tietojen ja taitojen ohella yhä enem-
40794: kuva koulutus. Yhteiskunnan kehityksen vallit-        män luovuutta ja hyvää yleissivistystä. Koulun
40795: sevana tunnuspiirteenä on jatkuva muutos.             tehtävänä on antaa nuorille perusvalmiudet
40796: Jälkiteollisesta yhteiskunnasta ollaan siirtymäs-     työelämässä selviämiseen ja elämään yleensä.
40797: sä entistä enemmän laajaa yleissivistystä edel-         Koulutuksen sisällöt ja opetusmenetelmät.
40798: lyttävään tietoyhteiskuntaan. Koulutuksen tu-         Eduskunta katsoo, että kaikessa koulutuksessa
40799: lee tällaisessa yhteiskunnassa olla koko elämän       esiopetuksesta opettajankoulutukseen saakka
40800: ajan jatkuva, ihmisen persoonallisuutta kehit-        tulee vähentää yksittäisten tietojen ulkoa oppi-
40801: tävä oppimis- ja kasvuprosessi. Jatkuvan kou-         mista ja lisätä tietojen hankinnan, analysoin-
40802: lutuksen periaatteen mukaisesti jokaisella tulee      nin ja soveltamisen opettamista. Luokkamuo-
40803: olla joustava mahdollisuus koulutukseen ja            toisen opettajakeskeisen ja samassa aikataulus-
40804: oppimiseen kaikkina ikäkausina. Eduskunta             sa tapahtuvan opiskelun lisäksi tulee käyttää
40805: yhtyykin selonteossa esitettyyn kannanottoon          nykyistä enemmän yksilö- ja ryhmäkeskeistä
40806: jatkuvan koulutuksen linjasta.                        opiskelua. Sivistysihmisen kasvattamiseksi ope-
40807:    Koulun kasvatustehtävä ja tiedollisten sisäl-      tuksen sisällöissä on otettava huomioon mm.
40808: töjen muuttuminen jatkuvan muutoksen yh-              kulttuurikasvatus, kansalaiskasvatus, kansain-
40809: teiskunnassa korostaa erilaisten tieto-, taito- ja    välisyyskasvatus, ympäristökasvatus, terveys-
40810: tunneasioitten tasavertaista huomioon ottamis-        ja liikuntakasvatus, tapakasvatus sekä tasa-
40811: ta opetuksessa. Koulutuksessa korostuu enti-          arvokasvatus.
40812: sestään elämäntaidon oppiminen ja eettinen               Uudistuva ja kehittyvä tiedon käsitys edellyt-
40813: kasvatus. Jatkuva koulutus edellyttää uusia           tää, että myös opetussuunnitelmien perusteet
40814: toimintalinjoja, opetussuunnitelmia ja -mene-         uusitaan tiedon käsityksen periaatteita vastaa-
40815: telmiä, oppimateriaalien ja -kirjojen sisällöllis-    viksi. Myös koulun toiminnallista rakennetta
40816: tä ajankohtaistamista sekä opintoneuvonnan ja         on väljennettävä. Uudistuvan tiedon käsityk-
40817: -ohjauksen tehostamista.                              sen menetelmälliset vaatimukset on otettava
40818:    Eduskunnan mielestä selonteossa ei ole otet-       huomioon koulutyön organisoinnissa, opetus-
40819: tu riittävästi huomioon ihmisen arvomaailman          ryhmien muodostamisessa, vuosi ja luokka
40820:                                   Koulutuspoliittinen selonteko                                  3
40821: 
40822: -etenemisrytmin uudelleenarvioinnissa, oppi-          Yksityinen koulutusjärjestelmä. Koska se-
40823: määrien suorittamisessa, arvioinnissa ja arvos- lonteossa ei ole käsitelty julkisen koulutus-
40824: telussa.                                           järjestelmän ohella toimivaa laajaa yksityistä
40825:    Eduskunta toteaa, että esim. historiattomuus . koulutusta, ei eduskuntakaan ole ottanut sii-
40826: ja aikaperspektiivin puute näyttää yhä selvem- hen kantaa. Eduskunta kuitenkin toteaa, että
40827: min Ieimaavan nuorten ajattelua ja elämäntyy- mm. kaupallista koulutustarjontaa tulee ope-
40828: liä. Samoin matematiikan ja luonnontieteiden tusviranomaisten toimesta seurata siten, että
40829: opetuksen sisältöä ja menetelmiä ollaan kehit- tarvittaessa voidaan puuttua kuluttajansuoja-
40830: tämässä. Monilla muilla aloilla on myös tarvet- lainsäädännön mukaisesti käyttäjän kannalta
40831: ta perusteelliseen sisältöjen uudistamiseen. Tä- sisällöllisiin, taloudellisiin tai oikeudellisiin
40832: män vuoksi eduskunta pitää tärkeänä työryh- epäkohtiin.
40833: män tai komitean perustamista kartoittamaan
40834: opetussisältöjen ja -menetelmien sekä tuntijaon
40835: kehittämistarpeita.                                                    Esiopetus
40836:    Kieltenopetus. Kielitaito tulee kaikille kansa-
40837: laisille yhä tärkeämmäksi. Samalla kielivalinto-      Sosiaalivaliokunnan sivistysvaliokunnalle se-
40838: jen monipuolistamisen merkitys korostuu. Hal- lonteon johdosta antamassa lausunnossa esitet-
40839: lituksen esitys peruskoululainsäädännön muut- tyyn yhtyen eduskunta pitää tärkeänä, että
40840: tamiseksi palvelee osittain tätä tavoitetta. esiopetus mahdollistetaan ensi vaiheessa kaikil-
40841: Eduskunnan mielestä tulisi selvittää, voitaisiin- le kuusivuotiaille. Tämä voi tapahtua vanhem-
40842: ko kieltenopetus käynnistää nykyistä aikaisem- pien valinnan ja kunnan tarjoamien vaihtoeh-
40843: min ja samalla kehittää sitä houkuttelevam- tojen mukaan joko päivähoidon tai perus-
40844: maksi.                                             koulun yhteydessä. Eduskunta korostaa, että
40845:    Peruskoulussa on turvattava monipuolisen        esiopetus  on lapsen lähtökohdista ja leikin
40846: ja tasokkaan kieltenopetuksen edellytykset.        avulla tapahtuvaa  kasvatusta eikä peruskoulun
40847: Tämän lisäksi tarvitaan erikoiskouluja, jotka ensimmäisen luokan aloittamista ennen oppi-
40848: keskittyvät vieraan kielen opetukseen. Vieras- velvollisuusikää. Opetuksesta vastaavat yhdes-
40849: kieliset koulut sijaitsevat nykyisin pelkästään sä lastentarhanopettajat ja peruskoulun ala-
40850: Helsingissä, eivätkä ne kuulu kunnan koululai- asteen opettajat. "Esiopettajien" koulutukses-
40851: tokseen. Kunnan koululaitokseen kuuluvien ta eduskunta viittaa jäljempänä opettajankou-
40852: kieltenopetukseen keskittyvien koulujen perus- lutuksen yhteydessä esittämäänsä kannanot-
40853: tamismahdollisuus on turvattava ja näin järjes- toon.
40854: tettävä myös maan eri puolille vieraskielisiin       Eduskunta kiinnittää huomiota siihen, että
40855: kouluihin rinnastettavaa opetusta, mihin myös      päivähoidosta   peritään maksu, mutta perus-
40856: uudistuva lainsäädäntö antaa mahdollisuuden.       koulussa annettu esiopetus on ilmaista. Myös
40857:    Tulevaisuuden yhteiskunnassa on saavutetta- maksupolitiikalla tulee vaikuttaa siihen, että
40858: va parempi tasapaino nykyisin pääosin opetet- kuusivuotiaat käyttävät hyväkseen mahdolli-
40859: tavien kielten - suomi, ruotsi ja englanti -ja suuksia esiopetuksen saamiseen. Samalla tulee
40860: muiden kielten välillä. Tämä edellyttää suu- peruskoulussa järjestettyä esiopetusta laajentaa
40861: rempaa joustavaraa kieltenopetuksessa sekä niissä tapauksissa, joissa se antaa toimintaky-
40862: kielisäännösten soveltamisessa. Eduskunta esit- kyisimmät mahdollisuudet kuusivuotiaitten
40863: tää harkittavaksi, että ylioppilastutkinnossa ikäluokan esiopetuksen järjestämiseen.
40864: suoritettavien aineiden valinnaisuutta on lisät-
40865: tävä koskemaan myös kieliä.
40866:                                                                      Peruskoulu
40867:    Pedagogiset kokeilut. Eduskunta pitää tär-
40868: keänä, että peruskoulujärjestelmän sisällä voi-      Eduskunta toteaa, että peruskoulun kehittä-
40869: daan suorittaa pedagogisia kokeiluja ja ottaa minen ei edellytä eduskunnan käsittelyssä ole-
40870: käyttöön vaihtoehtoisia pedagogiikoita, mm. vien lainsäädäntöuudistusten lisäksi laajoja
40871: freinet- ja montessorimenetelmiä. Näitä tulee lainsäädännön muutoksia. Kehittämistarpeet
40872: voida soveltaa sekä luokka-, oppiaine- että ovat sisällöllisiä ja menetelmällisiä, jotka puo-
40873: koulukohtaisesti. Kunnan päätöksellä tulee lestaan edellyttävät niin hallinnoita kuin opet-
40874: voida luoda peruskoulujärjestelmän sisälle sel- tajilta ja vanhemmilta uudenlaista asennoitu-
40875: laisia vaihtoehtokouluja, joiden oppilaaksitu- mista jo nykyisinkin tarjolla oleviin kehittämis-
40876: loalue kunnan sisällä ylittää koulupiirirajat.     mahdollisuuksiin.
40877: 4             1990 vp. -   Eduskunnan kirjelmä -       Koulutuspoliittinen selonteko
40878: 
40879:    Peruskoulun keskeisimpiä ongelmia ovat             Yläaste. Oppilaiden kehityserot korostuvat
40880: koulun kasvatustehtävän vaikeutuminen sekä         erityisesti yläasteella. Tässä vaiheessa esimer-
40881: valinnaisuuden ja syventävien opintomahdolli-      kiksi tyttöjen ja poikien sekä fyysinen että
40882: suuksien puute. Eduskunta pitää tärkeänä, että     psyykkinen, tunne-elämän ja sosiaalinen kehi-
40883: peruskoulun sisällä pyritään järjestelmään, jos-   tys ovat eri vaiheessa. Eduskunta esittää ko-
40884: sa on mahdollista esiopetuksesta lähtien jous-     keiltavaksi luokatonta yläastetta. Eduskunnan
40885: tava siirtyminen kouluun samoin kuin siirtymi-     mielestä se mahdollistaisi edellä mainittujen
40886: nen ala-asteelta yläasteelle kunkin oppilaan       yleisten kehittämistavoitteiden saavuttamisen.
40887: omien etenemisvalmiuksien mukaisesti.                 Yläasteen opetuksen sisällöllisessä kehittämi-
40888:    Peruskoulun tehtävänä on oppilaan ajatte-       sessä tulisi pyrkiä lisäämään valinnaisuutta ja
40889: lun, ymmärtämisen, tiedonhankinnan ja käsit-       mm. harrastuspohjaisia oppiaineita. Tärkeää
40890: telyn kehittäminen. Ulkoaopitun tiedon liialli-    on myös lisätä menetelmällisiä vaihtoehtoja
40891: nen korostaminen opetuksessa ei ole tarkoituk-     yläasteella.
40892: senmukaista. Enemmän huomiota on kiinnitet-           Kielivalintojen monipuolistaminen tulee yhä
40893: tävä muun muassa käden taitojen kehittämi-         tärkeämmäksi. Samalla on tärkeää huolehtia
40894: seen. Koulun kasvatustehtävässä on korostetta-     toisen kotimaisen kielen osaamisen tasosta ja
40895: va lapsen yksilöllisyyttä. Koulun sisäisessä ke-   niiden oppilaiden valinnanmahdollisuuksista,
40896: hittämisessä on keskeistä opetussuunnitelman       joille kahden vieraan kielen oppiminen perus-
40897: ja opetustyön eheyttäminen sekä opettajien         koulussa on liian vaativaa.
40898: yhteistyön kehittäminen.                              Kielenopetuksen monipuolistaminen edellyt-
40899:    Peruskoulun kehittämisen osalta eduskunta       tää valtakunnallisin säädöksin turvattuja riittä-
40900: viittaa myös tämän lausunnon Yleistä-osassa        viä voimavaroja.
40901: sekä kohdissa Koulu työyhteisönä ja Opetta-           Eduskunta kiirehtii yläasteen kokeilujen
40902: jankoulutus esitettyihin kannanottoihin.           aloittamista eri puolilla maata edellä esitettyjen
40903:    Oppivelvollisuuden alkaminen. Eduskunta         valintamahdollisuuksien toteuttamiseksi.
40904: pitää tärkeänä, että oppivelvollisuuden alkami-       Opettajien täydennyskoulutuksessa tulisi
40905: sen ajankohta valitaan kunkin lapsen kehityk-      pyrkiä siihen, että opettajat voisivat omassa
40906: sen mukaisesti käyttäen joustavasti nykyisiä       koulutyössään ottaa uusia menetelmiä käyt-
40907: lain sallimia mahdollisuuksia kuuden ja kah-       töön. Myös kokonainen koulu voisi käyttää
40908: deksan ikävuoden välillä esimerkiksi esiopetuk-    tiettyjä opetusmenetelmiä kunnan koulujärjes-
40909: sen yhteydessä havaitun kehittyneisyyden pe-       telmän piirissä.
40910: rusteella. Eduskunta yhtyy selonteossa esitet-        Eduskunnan saaman selvityksen mukaan
40911: tyyn ajatukseen siitä, että mahdollinen oppivel-   myös työharjoittelu ja leirikoulut ovat soveltu-
40912: vollisuuden aloittamisen muutos tulee ratkais-     via keinoja yläasteen oppilaiden motivaation
40913: tavaksi vasta myöhemmin.                           lisäämiseksi.
40914:    Ala-aste. Eduskunta pitää tärkeänä, että ala-      Ongelmanuoret. Erityistä huomiota ja tuki-
40915: asteen opetuksen menetelmällistä kehittämistä      toimenpiteitä tulee kohdistaa koulutyössä huo-
40916: jatketaan. Ala-asteesta alkaen oppilaan tulee      nosti menestyviin, joilla on samanaikaisesti
40917: saada kykyjensä mukaista opetusta. Tämä            muita, koulun ulkopuolisia vaikeuksia. Koulul-
40918: edellyttää, että opetusta kohdistetaan siten,      la tulisi olla valmius katkaista heidän ongel-
40919: että sekä kehityksessään viivästyneille että eri   miensa kasautuminen, jotta ne eivät johtaisi
40920: tavoin lahjakkaille lapsille suunnataan heille     vakaviin mielenterveyden häiriöihin ja epäsosi-
40921: sopivaa opetusta. Tärkeää on myös, että ryh-       aalisuuteen.
40922: mäkoot ovat riittävän pienet. Opetuksen eriyt-        Ongelmalasten ja -nuorten opetuksessa tulee
40923: tämisen ja eheyttämisen mahdollisuuksia on         erityistä huomiota kiinnittää siihen, että ennal-
40924: tuettava mm. oppimateriaalia kehittämällä,         ta ehkäisevä erityisopetus, koulukuraattori- ja
40925: kokonaisopetusta edistämällä ja opettajien yh-     koulupsykologiohjaus kytketään tiiviisti muu-
40926: teistyötä lisäämällä.                              hun koulutyöskentelyyn. Eduskunta korostaa
40927:    Eduskunta kiinnittää erityisesti huomiota       myös pienten opetusryhmien merkitystä näiden
40928: lapsiin, joilla on alentunut itsetunto. Häiriö-    lasten ja nuorten koulutuksessa.
40929: käytöksen takaa voi paljastua epävarma lapsi,         Vammaisten opetus. Vammaisten lasten ja
40930: jonka oppimistilanteita tulee rohkaista ja vah-    nuorten tasavertaisuus oppilaina ja opiskelijoi-
40931: vistaa. Eduskunta pitää tärkeänä lapsen tunne-     na on turvattava siten, että heille taataan
40932: elämän huomioon ottamista ja lapsen tuntemi-       tiedollisesti ja teknisesti oikeantasoinen opetus.
40933: sen tärkeyttä koulutyössä.
40934:                                   Koulutuspoliittinen selonteko                                     5
40935: 
40936: Eduskunta katsoo, että vammaisten lasten in-         ja koulun viihtyisyyttä parantavaa t01mmtaa.
40937: tegrointi normaaleihin luokkiin on sekä näiden       Kerhotoiminnan mahdollisuuksia tulee paran-
40938: lasten että terveiden toverien kannalta myön-        taa oppilaita innostavaksi ja sen resursseja
40939: teinen asia edellyttäen, että opettajilla on tie-    tulee lisätä.
40940: dolliset ja asennevalmiudet kohdata nämä eri-            Opettajien työaikajärjestelmää tulee kehittää
40941: laiset lapset. Vaikeavammaisten opetus tulee         ns. kokonaistyöaikajärjestelmän suuntaan läh-
40942: järjestää kunnan tarjoamien vaihtoehtojen mu-        tökohtana lapsen ja nuoren paras koko työyh-
40943: kaan joko sosiaali- tai koulupuolella. Haja-         teisön kehittämiseksi. Opettajien työskentely-
40944: asutusalueilla tulee mahdollistaa myös kiertävä      olosuhteiden ja motivaation parantamiseksi tu-
40945: kotiopetus vaikeavammaisille. Lisäksi tarvi-         lee helpottaa urakehitystä ja lisätä tehtävien
40946: taan lasten yhteisiä virikepäiviä. Opettajille on    kiertoa.
40947: perus- ja täydennyskoulutuksessa annettava              Osana kouluyhteisön kehittämistä on otetta-
40948: tarpeellinen tieto vammaisuudesta sekä erityis-      va huomioon opettajien ja oppilaiden lisäksi
40949: pedagogiikasta. Oppilaille tulee taata tarvit-       koulun muu henkilökunta, jolle tulee myös
40950: taessa koulunkäyntiavustaja ja viittomakielen        järjestää kasvatusalan koulutusta. Tavoitteena
40951: tulkki tai apuopettaja.                              koulun kehittämisessä työyhteisönä on se, että
40952:    Eduskunnan saaman selvityksen mukaan              koulusta tulisi lapsen kannalta turvallinen yh-
40953: viittomakielellä on selkeä asema kuurojen ensi-      teisö, jossa kukin yhteisön jäsen kantaa myös
40954: kielenä. Kuurojen opiskelu on mahdollista            kokonaisvastuuta lapsen parhaasta.
40955: vain, mikäli viittomakielen opiskelutulkkeja on         Koulukirjastot ja oppikirjat. Suomessa on
40956: riittävästi. Tulkkien palkkaamiseen on varatta-      voimakkaasti kehitetty kirjastolaitosta yleises-
40957: va riittävät määrärahat.                             ti. Samalla kuitenkin koulukirjastojen hoitami-
40958:    Koulu työyhteisönä. Koulun ja kodin kasva-       nen on usein jäänyt vähälle ja ne ovat osin
40959: tustehtävää on lähennettävä nykyisessä järjes-      jopa hävinneet kouluista. Kirja on opiskelijan
40960: telmässä. Yhtenä keinona kodin ja koulun            työväline, jolla on aina merkittävä asema oppi-
40961: yhteistyön kehittämisessä voidaan pitää johto-       misessa ja yleissivistyksen hankkimisessa.
40962: kuntatyöskentelyä. Johtokunta ei ole pelkäs-        Eduskunta pitää välttämättömänä, että koulu-
40963: tään hallintoelin vaan kiinteästi koulun kasva-     kirjastoja kehitetään voimakkaasti ja kouluille
40964: tustehtävään kuuluva yhteistyön ja koulun ke-       myönnetään riittävät määrärahat kirjojen
40965: hittämisen muoto. Johtokuntien asemaa tulee         hankkimiseen.
40966: parantaa siten, että vanhempien, oppilaiden ja          Opettamisen tulee nojautua objektiiviseen ja
40967: opettajien sekä koulun muun henkilökunnan           ajankohtaiseen tietoon. Oppikirjojen merkitys
40968: panos tehostuu kokonaisvaltaisessa kehittämis-      korostuu etenkin niissä tapauksissa, jolloin
40969: työssä. Vastuuseen kasvamisen kannalta on           opettajia vaihtuu usein. Eduskunnan mielestä
40970: tärkeää, että erityisesti oppilaiden vaikutus-      on peruskoululain hengen mukaista, että oppi-
40971: mahdollisuuksia kouluyhteisössä tehtäviin pää-      las saa omat oppikirjat, joista osaa tarvitaan
40972: töksiin lisätään. Vanhempien mukaantulo laa-        myös lukiossa ja ammatillisissa oppilaitoksissa.
40973: jemminkin kouluelämään on ensiarvoisen tär-             Terveyskasvatus ja kouluruokailu. Eduskun-
40974: keää. Huomattava on, että oppilaan kannalta         ta yhtyy talousvaliokunnan sivistysvaliokun-
40975: kodin ja koulun yhteistyömuodot vaihtelevat         nalle selonteon johdosta antamassa lausunnos-
40976: riippuen oppilaan kulloisestakin kehitysvai-        sa esitettyyn kannanottoon terveyskasvatuksen
40977: heesta. Koulujen johtokuntiin tulee valita kou-     ja kouluruokailun merkityksestä. Eduskunta
40978: lun sisäisestä kehittämistyöstä kiinnostuneita      viittaa talousvaliokunnan lausunnossa esitet-
40979: vanhempia. Kuj1tien tulee voida koulujen kans-      tyyn terveyden merkityksestä kasvatuksen ta-
40980: sa neuvoteltuaan päättää, annetaanko koulun         voitteena.
40981: johtokunnalle pelkästään koulun sisäistä kehit-         Eduskunnan mielestä koulutuspolitiikkaam-
40982: tämistä koskevien asioiden ratkaisuvalta vai        me kehitettäessä tulisi kiinnittää nykyistä suu-
40983: ratkaiseeka se myös kunnan kouluhallintoon          rempi huomio koulun yleiseen kasvatustehtä-
40984: liittyviä muita, asianomaista koulua koskevia       vään sekä tavoitteisiin huolehtia lasten ja nuor-
40985: asioita.                                            ten fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista ja
40986:    Eduskunta pitää tärkeänä myös sitä, että         näin kansanterveyden edistämisestä. Tämä
40987: oppilaskuntatoimintaa koulussa kehitetään.          koskee sekä koulutyön yleistä järjestämistä
40988: Sille pitää antaa nykyistä itsenäisemmät mah-       että opetuksen sisällön kehittämistä.
40989: dollisuudet luoda kouluopetusta täydentävää             Terveyteen kuuluu myös terve itsetunto,
40990: 6             1990 vp. -     Eduskunnan kirjelmä -       Koulutuspoliittinen selonteko
40991: 
40992: mielentasapaino sekä valmius vastuunottoon           muuttamalla sitä mittaamaan enemmän kyp-
40993: omasta elämästä, lähimmäisistä ja elinympäris-       syyttä kuin tietoa. Ylioppilastutkinnon ainei-
40994: töstä. Eduskunnan mielestä terveyskasvatuksen        den valinnaisuutta tulee lisätä ja sen suoritta-
40995: on oltava mukana koulussa koko koulutus-             minen soveltuvilta osin tutkielmamuotoisena
40996: järjestelmän läpi.                                   sekä jaksoittain tulee mahdollistaa. Myös osa-
40997:    Eduskunta katsoo, että kouluruokailun jär-        tutkinnon suorittaminen tulee mahdollistaa.
40998: jestämiseen liittyvät ongelmat tulee pikaisesti         Suomen kansainvälistymiskehitys edellyttää,
40999: ratkaista, ja pitää tärkeänä, etteivät valtakun-     että suomalaisten koululaisten osallistumista
41000: nallisten normien purku ja mahdolliset kuntien       kansainvälisiin vaihto-ohjelmiin lisätään ja
41001: taloudelliset ongelmat saa merkitä kouluruo-         kansainvälisten lukioiden perustamista helpote-
41002: kailun tasosta tinkimistä. Tämän vuoksi koulu-       taan. Nykytilanteessa on tärkeää laajentaa
41003: ruokailun yleisistä perusteista tulee säätää val-    mahdollisuuksia kansainvälisen ylioppilastut-
41004: takunnallisesti.                                     kinnon suorittamiseen.
41005:                                                         Lukion ja ammatillisten oppilaitosten yhteis-
41006:                      Lukio                           työn kehittämiseen eduskunta ottaa kantaa
41007:                                                      koulutuskokeiluja koskevassa luvussa.
41008:    Selonteossa todetaan, että lukion kehittämi-
41009: nen perustuu tuntikehysjärjestelmään, luokat-
41010: toman lukion kokeiluun, lukion ja ammatillis-
41011: ten oppilaitosten yhteistyön kokeiluun, päätös-
41012:                                                                  Ammatillinen koulutus
41013: vallan siirtämiseen kunta- ja koulutasolle sekä          Nuorisoasteen ammatillisen koulutuksen ta-
41014: matemaattis-luonnontieteellisen         opetuksen    voitteena on se, että nuorelle annetaan moni-
41015: uudistamiseen. Eduskunta katsoo, että lukiota        puolinen työssä vaadittava ammattitaito niin,
41016: tulee kehittää valtakunnallisena ylioppilastut-      että hän pääsee koulutuksen jälkeen vaivatta
41017: kintoon johtavana yleissivistävänä kouluna.          työuransa alkuun, sekä taito jatkuvasti kehit-
41018: Kehittämisen eräinä tavoitteina tulee olla valin-    tää työtään. On todennäköistä, että tulevaisuu-
41019: naisuuden ja joustavuuden lisääminen. Samal-         dessa yhä useampi joutuu vaihtamaan tai ha-
41020: la tulee huolehtia siitä, että muutokset toteute-    luaa vaihtaa ammattia. Sen vuoksi sekä nuori-
41021: taan säilyttäen lukion hyvä taso.                    soasteen että aikuisiän ammatillisen koulutuk-
41022:    Luokaton lukio. Luokattoman lukion kokei-         sen tehtävänä on joustavasti ja tehokkaasti
41023: lusta saadut kokemukset ovat myönteisiä.             antaa ammatinvaihdon ja muuttuvaan ammat-
41024: Eduskunta pitää tärkeänä, että lukiossa siirry-      tiin kouluttautumisen edellytyksenä olevat val-
41025: tään nopeasti ja pysyvästi luokattomuuteen.          miudet.
41026: Lukio-opetusta tulee kehittää siten, että oppi-         Eduskunta katsoo, että ammattikoulutuksen
41027: laan on mahdollista suorittaa mielekkäitä opin-      kehittäminen nuorisoasteella on yksi koulutus-
41028: tokokonaisuuksia, mikä sisältää mahdollisuu-         järjestelmän tärkeimpiä tehtäviä. Ammatillisen
41029: den suorittaa oppiaineita myös muissa keskias-       koulutuksen keskeisimpiä ongelmia ovat linja-
41030: teen oppilaitoksissa. Tavoitteiden saavuttami-       rakenteen kapea-alaisuus, kaksivaiheinen va-
41031: nen vaatii lukioon riittävää tuntikehystä ja         lintajärjestelmä, koulutustarjonta suhteessa
41032: riittäviä voimavaroja esimerkiksi kerhotoimin-       opiskelijoiden kysyntään ja elinkeinoelämän
41033: nan kehittämiseen. Tässäkin yhteydessä edus-         työvoimatarpeisiin, samoin ammatillisen kou-
41034: kunta korostaa koulukirjastojen ja atk-yhteyk-       lutuksen sisällölliset ongelmat nopeasti muut-
41035: sien kehittämistä palvelemaan lukiolaisten tar-      tuvien ammatillisten valmiuksien vaatimusten
41036: peita tutkielmatyyppisessä työskentelyssä.           takia. Ongelmia ovat myös opettajankoulutuk-
41037:    Ylioppilastutkinto. Eduskunnan mielestä yli-      sen sisällölliset puutteet työvoiman kehitystar-
41038: oppilastutkinto tulee säilyttää. Selonteon mu-       peisiin verrattuna sekä vaihtoehtoisen ammatil-
41039: kaan ylioppilastutkinnon tarkoituksena on sel-       lisen koulutuksen puute koulutuksen ulkopuo-
41040: vittää, ovatko oppilaat saavuttaneet riittävän       lelle jäävien suhteen. Koulussa tarvitaan myös
41041: kypsyyden sekä opetussuunnitelman mukaisen           sisäistä asennemuutosta ammatilliseen koulu-
41042: tietomäärän. Eduskunta katsoo, että nykyinen         tukseen.
41043: ylioppilastutkinto ei mittaa riittävästi saavutet-      Eduskunta katsoo, että kaksivaiheinen oppi-
41044: tua kypsyyttä. Kun toisaalta kouluopetuksessa        lasvalinta tulee poistaa ja pikaisesti siirtyä
41045: tulee vähentää ulkoaopitun tiedon merkitystä,        kapea-alaisesta linjarakenteesta valinnaispoh-
41046: tulee ylioppilastutkintoa pikaisesti kehittää        jaiseen ammatilliseen eriytymiseen. Oppilaiden
41047:                                    Koulutuspoliittinen selonteko                                     7
41048: 
41049: valinnanmahdollisuuksia tulee lisätä antamalla       yksilöllisten valinnanmahdollisuuksien lisäämi-
41050: oppilaille mahdollisuudet liittää ammatilliseen       seksi ja koulutusmahdollisuuksien monipuolis-
41051: tutkintoon     erilaisia   opintokokonaisuuksia      tamiseksi sekä koulutusjärjestelmän toiminta-
41052: muista keskiasteen oppilaitoksista. Eduskun-         kyvyn parantamiseksi. Tavoitteena on lisätä
41053: nan saaman selvityksen mukaan yhtenä merkit-         opiskelijoiden valinnanmahdollisuuksia, pa-
41054: tävänä syynä ammatillisen koulutuksen kes-            rantaa sekä lukion että erityisesti ammatillisten
41055: keyttämiseen on, etteivät opiskelijat ole moti-       oppilaitosten vetovoimaisuutta sekä vastata
41056: voituneita opintojen alussa suoritettavan yleis-     uusiin yhteiskunnan ja työelämän vaatimuk-
41057: opintojakson opiskeluun. Tämän vuoksi yleis-         siin.
41058: opintojakson sisältöjä on kehitettävä ja harkit-         Kokeilut tulee suunnitella siten, etteivät ko-
41059: tava, tulisiko yleisopinnot sijoittaa vaiheittain    keiluihin osallistuvien nuorten koulutus-
41060: koko koulutuksen ajalle. Samalla tulee huoleh-       mahdollisuudet vaarannu ja että valittaessa
41061: tia siitä, että koulutuksessa saavutetaan am-        oppilaitoksia kokeilun piiriin otetaan huo-
41062: mattiosaaminen ja työnteontaito. Lisäksi edus-       mioon myös erilaiset olosuhteet.
41063: kunta katsoo, että työelämän ja koulutuksen              Eduskunta korostaa myös sitä, että kokeilu-
41064: sekä eri ammatillisten oppilaitosten keskinäistä     jen yhteydessä järjestetään seurantaa ja kokei-
41065: yhteistyötä on lisättävä ja opiskelu mahdollis-      lujen tulokset otetaan huomioon, ennen kuin
41066: tettava niissä yhtäaikaisesti. Erityisopetusta tu-   pysyvästä toiminnasta tehdään päätöksiä.
41067: lee ammatillisessa koulutuksessa kehittää.               Nuorisoasteen koulutuskokeilut. Eduskunta
41068:    Ammatillisen koulutuksen vetovoimaa on li-        yhtyy selonteossa esitettyyn siitä, että kokeil-
41069: sättävä avaamalla koulutusväylät ja poistamal-       laan ammatillisten oppilaitosten ja lukion yh-
41070: la päällekkäisyydet eritasoisista koulutusohjel-     teistyötä edellä kokeiluista yleisesti todettujen
41071: mista. Kansainvälistä vuorovaikutusta amma-          tavoitteiden saavuttamiseksi. Tässä kokeilussa
41072: tillisessa koulutuksessa on lisättävä.               pyritään erityisesti eri oppilaitosmuotojen raja-
41073:    Jokaisella on oikeus ammatilliseen perus-         aitoja madaltamalla parantamaan nykyisen
41074: sivistykseen. Nykyisin ammatillisen koulutuk-        järjestelmän koulutusmahdollisuuksia. Edus-
41075: sen ulkopuolelle jäävien osalta eduskunta kat-       kunta katsoo, että suunniteltavat kokeilut pal-
41076: soo, että koulutussopimus- ja oppisopimus-           velevat osaltaan suomalaisen koulutusjärjestel-
41077: koulutus ovat osalle näistä henkilöistä pää-         män kehittämistä. Kokeiluja ei kuitenkaan saa
41078: asiassa käytännön koulutuksena sopivia.              liian tiukasti rajata vain eri koulumuotojen
41079:    Eduskunta toteaa oppisopimuskoulutusta            välillä tapahtuvaksi. Sen vuoksi kokeilussa tu-
41080: tarvittavan kiinteämuotoista ammatillista kou-       lee mahdollistaa myös vaihtoehto, jossa amma-
41081: lutusta täydentävänä koulutusmuotona myös            tilliset oppilaitokset keskenään järjestävät ko-
41082: tulevaisuudessa. Tämän vuoksi eduskunta kan-         keilua. Eduskunta yhtyy selonteossa esitettyyn
41083: nattaa koulutussopimuskoulutuksen vakinais-          lähivuosien tavoitteeseen, että kokeillaan jär-
41084: tamista ja edellyttää, että oppisopimuskoulutus      jestelmää, jossa oppilaan on mahdollista sisäl-
41085: säilytetään sekä nuorten että aikuisväestön am-      lyttää lukion kurssiin ammatillisen oppilaitok-
41086: matillisen perus- ja lisäkoulutuksen muotona.        sen aineita ja ammatillisen oppilaitoksen kurs-
41087:    Henkilöiden vapaan liikkuvuuden toteutumi-        siin lukion oppimäärään kuuluvia aineita.
41088: nen Euroopassa edellyttää vastavuoroista tut-        Oman koulunsa mahdollisen päättätutkinnon
41089: kintojen tunnustamista. Tämän vuoksi edus-           lisäksi lyhyellä jatko-opiskelulla voi suorittaa
41090: kunta katsoo, että pikaisesti tulee selvittää        myös toisen päättötutkinnon. Päämääränä tu-
41091: ammattikoulutuspassin käyttöönotto.                  lee olla, että keskiasteen rinnakkaisten koulu-
41092:                                                      muotojen, ammatlikoulujen ja lukioiden sekä
41093:                                                      opistoasteen ammatillisen koulutuksen järjes-
41094:                Koulutuskokeilut                      telmää kehitetään monipuoliseksi ja korkeata-
41095:                                                      soiseksi nuorisolle koulutusvaihtoehtoja tar-
41096:    Yleistä. Eduskunta katsoo, että koulutus-         joavaksi koulutukseksi niin, että itsenäisten
41097: kokeilujen tavoitteet ovat oikeat. Tarkoitukse-      koulujen yksilöllisyys ja erityispiirteet voivat
41098: na on oppilaitosten yhteistyöllä poistaa perus-      myönteisesti kehittyä ja kilpailu eri koulumuo-
41099: koulun jälkeisen koulutuksen epäkohtia, kehit-       tojen ja oppilaitosten välillä voi edistää koulu-
41100: tää koulutusta sen tason kohottamiseksi, yksi-       tuksen laadun jatkuvaa kehittämistä.
41101: lön, työelämän ja koko yhteiskunnan tieto- ja           Eduskunta edellyttää, että nuorisoasteen
41102: taitotarpeiden tyydyttämiseksi, joustavien ja        koulutuksen kokeilulla pyritään hankkimaan
41103: 8             1990 vp. -    Eduskunnan kirjelmä -        Koulutuspoliittinen selonteko
41104: 
41105:  tietoa keskiasteen tutkintojen opetuksen ja             Ammattikorkeakoulukokeilun         tavoitteena
41106:  opiskelun kehittämiseksi. Kokeilujen aikana          on oltava korkeakoulutasoon kuuluva opetus.
41107:  tulee pyrkiä etsimään nuorisoasteelle soveltuvia     Ammattikorkeakoulussa annettavan opetuksen
41108:  tutkintorakenteita aloille, joilla on siihen sel-    ja siellä tapahtuvan opiskelun tulee eduskun-
41109:  vää tarvetta. Nuorisokouluun ei kokeilussa           nan mielestä johtaa kansainväliseen korkea-
41110:  pyritä.                                              koulutasoon verrattavaan kolmivuotiseen tut-
41111:     Nuorisoasteen kokeilussa pääpaino asetetaan       kintoon, jonka yleisimmin käytetty vertailutut-
41112:  ammattitaitoon tähtäävän ammatillisen tutkin-        kinto on bachelor of sciences -tutkinto. Sen
41113:  non ja ylioppilastutkintoon johtavan lukion          tulee antaa sama kelpoisuus kuin vastaavan-
41114:  oppimäärän monipuolistamiseen niin, että näi-        tasoiset tutkinnot EY-maiden koulutusjärjes-
41115:  hin opintoihin voidaan sisällyttää myös toisen       telmissä. Tämä edellyttää, että ammattikorkea-
41116:  koulumuodon opintoja. Tämän lisäksi voidaan          koulussa on riittävän pätevät opettajat. Am-
41117:  kokeilla myös uusia opintojen yhdistelmiä ja         mattiaineiden opettajia lukuun ottamatta opet-
41118:  uudentyyppisiä tutkintoja, jotka voivat muo-         tajilla tulee olla korkeakoulututkinto ja opetta-
41119:  dostua ammatillisista ja lukio-opinnoista sekä      jistossa tutkijakoulutuksen saaneita opettajia.
41120:  myös työharjoittelusta.                              Vaikka väliaikaisessa kokeiluvaiheessa ammat-
41121:     Eduskunta edellyttää, että ylioppilastutkin-     tikorkeakouluopinnot järjestetään pääasiassa
41122:  non asema on turvattava. Ylioppilastutkinto ja      oppilaitosten nykyisin opettajavoimin, tulee
41123:  eräät ylemmät ammatilliset tutkinnot antaisivat     viipymättä ryhtyä opettajien ammattitaitotason
41124:  sellaisenaan yleisen korkeakoulukelpoisuuden,        kohottamiseen ja ammattikorkeakoulujen hen-
41125:  johon sisältyy myös ammattikorkeakoulukel-           kilöstörakenteen kehittämiseen. Jo kokeiluvai-
41126:  poisuus.                                            heessa tulee kiinnittää huomiota opettajien täy-
41127:     Eduskunta katsoo, ettei tule ryhtyä kokeile-     dennyskoulutukseen. Myös avoimia virkoja
41128:  maan opetusministeriön julkistamassa ns. visi-      täytettäessä on pyrittävä mahdollisuuksien mu-
41129: ossa esitettyä mahdollisuutta muodostaa Suo-         kaan rekrytoimaan tieteellisen jatkokoulutuk-
41130:  meen ns. nuorisokoulu. Sen sijaan edellä tar-       sen ja hyvän työkokemuksen hankkineita opet-
41131:  koitettua keskiasteen oppilaitosten yhteistyö-      tajia. Tämä on tärkeää siitäkin syystä, että
41132:  kokeilua eduskunta pitää tärkeänä.                  ammattikorkeakouluilla tulee olla edellytykset
41133:     Koulukokeiluja tulee olla myös haja-asutus-      soveltavan tutkimustyön harjoittamiseen. Ope-
41134: alueilla, jolloin voidaan saada kokemuksia yh-       tuksen tukeutumiseksi tieteellisesti hyväksyttä-
41135: teistyökokeilujen onnistumisesta etäälläkin si-      vään tutkimukseen on ammattikorkeakoululta
41136: jaitsevien kouluyksiköiden välillä sekä kulje-       vaadittava kiinteää yhteistyötä alan yliopiston
41137: tus- ja asumiskustannuksista.                        tai tiedekorkeakoulun kanssa.
41138:    Kokeiluin tulee selvittää erityisesti, miten         Opiskelijoiden kannalta on tärkeää, että
41139: nuorisoasteen uudistus onnistutaan toteutta-         mahdollisista ammattikorkeakouluista tulee ol-
41140: maan sellaisilla paikkakunnilla, missä nyt toi-      la hyvät jatkomahdollisuudet tiedekorkeakou-
41141: mii vain lukio tai ammatillinen oppilaitos.          luihin. Tällöin opiskelijan tulee voida lukea
41142: Eduskunta edellyttää, että kokeilussa huolehdi-      hyväkseen ammattikorkeakoulussa suoritetut
41143: taan samanaikaisesti myös koulutuksen alueel-        opinnot tiedekorkeakouluihin siirtyessään.
41144: lisen tasa-arvoisuuden lisäämisestä.                    Edellä mainitut tavoitteet saaavutetaan yh-
41145:    Ammattikorkeakoulukokeilut. Työelämän             den tai monen oppilaitoksen tai oppilaitosmuo-
41146: kehitys ja koulutusjärjestelmän toiminnan te-        don yhteistyönä. Kokeilussa tulee myös määrä-
41147: hokkuus edellyttävät ammatillisesti eriytyvän        tä ne yliopistot, joiden kanssa ammattikorkea-
41148: koulutuksen tason kohottamista kaikilla aloil-       koulukokeiluun osallistuva koulu harjoittaa
41149: la. Tämän takia ammattikorkeakoulukokeilui-          yhteistyötä.
41150: hin ryhtymistä on pidettävä perusteltuna ja             Kokeilujen onnistumiseksi on välttämätöntä,
41151: kannatettavana. Eduskunta kannattaa kokei-           että niihin suunnattavat voimavarat ovat riittä-
41152: lun aloittamista niillä aloilla, joilla on selvä     vät. Eduskunta ei pidä todennäköisenä, että
41153: tarve tällaiseen korkeakoulumuotoon osoitetta-       kaikilla kunnilla on mahdollisuus rahoittaa
41154: vissa. Vasta ammattikorkeakoulujen kokeilu-          kokeiluista aiheutuvia kustannuksia. Eduskun-
41155: vaiheen jälkeen on riittävät edellytykset arvioi-    nan mielestä valtion tulee huolehtia riittävistä
41156: da, missä laajuudessa opistoasteen koulutus on       resursseista kokeilujen onnistumiseksi.
41157: tarpeen kehittää ammattikorkeakoulutason                Eduskunta toteaa vielä, että ammattikorkea-
41158: koulutukseksi.                                       koulukokeilut ja nuorisoasteen koulutuskokei-
41159:                                     Koulutuspoliittinen selonteko                                    9
41160: 
41161: lut voivat toteutua toisistaan erillään. Silti        joissa sitä pidetään tarkoituksenmukaisena
41162: kummassakin tulee ottaa huomioon kokeiluis-           siellä olevien tutkintokokonaisuuksien osana.
41163: sa toteutettavien järjestelyjen mahdollisia yh-          Eduskunta pitää tarkoituksenmukaisena, et-
41164: teyksiä toisiinsa.                                    tä korkeakoulujen opetusta kehitetään nykyis-
41165:    Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa          tä osallistuvampaan suuntaan. Eduskunta kiin-
41166: eduskunnalle esityksen ammattikorkeakoulua            nittää vielä huomiota siihen, että korkeakou-
41167: koskevasta kokeilu- ja kehittämislaista niin,         lujen yhteistyötä tulee kehittää ja että saman
41168: että kokeiluun päästään mahdollisimman pian.          paikkakunnan koulutusaloilla ei ole tarpeetto-
41169:    Ammattikorkeakoulukokeiluissa ja mahdol-           masti päällekkäisyyttä toiminnassa.
41170: lisesti koulumuodon vakinaistuessa valtion tu-
41171: lee huolehtia, ettei kunnille tule kohtuuttomas-
41172: ti kustannuksia yliopisto- ja korkeakoulutasoi-                       Aikuiskoulutus
41173: sesta opetuksesta ammattikorkeakouluissa ja
41174: ettei ammattikorkeakoulujen opetuksen val-               Selonteossa todetaan aikuiskoulutus yhdeksi
41175: vonta ole yksinomaan kuntien vastuulla.               painopistealueeksi. Eduskunta yhtyy tähän nä-
41176:                                                       kemykseen. Aikuiskoulutuksen lähtökohtana
41177:                                                       on aktiivi yhteiskunta, joka pyrkii kansalaisten
41178:                   Korkeakoulut                        toimintakyvyn säilyttämiseen koko eliniän ai-
41179:                                                       kuiskoulutusta ja muita oppimisen muotoja,
41180:    Maamme korkeakouluissa noudatettavissa             työyhteisöjä ja työn sisältöjä kehittämällä.
41181: tutkintojärjestelmissä on epäkohtia, joiden           Ajatus koulutuksesta laajasti inhimillisiä voi-
41182: poistamiseksi tulisi pikaisesti ryhtyä toimenpi-      mavaroja lisäävänä resurssina on eduskunnan
41183: teisiin. Epäkohtia liittyy mm. nykyisiin perus-       mielestä erityisen vaalimisen ja kehittämisen
41184: tutkintojen koulutusohjelmiin. Useilla koulu-         arvoinen. Uudessa aikuiskoulutusjärjestelmäs-
41185: tusaloilla aloituspaikkoja on riittämättömästi,       sä tulee pyrkiä nykyistä laajempaan sivistyksen
41186: opiskeluajat ovat jatkuvasti pidentyneet ja           käsitteeseen. Huomiota tulee kiinnittää myös
41187: kansainvälinen tutkija- ja opiskelijavaihto on        ns. yleissivistävän yhteiskunnallisen ja harras-
41188: vähäistä tarpeeseen nähden. Eduskunta yhtyy           tustavoitteisen aikuiskoulutuksen resursseihin.
41189: selonteossa esitettyyn tavoitteeseen, että kor-       Sivistynyt, vireä ja ympäristöstään kiinnostu-
41190: keakoululaitoksen kehittämisessä kiinnitetään         nut ihminen on arvokas kasvatuspäämäärä.
41191: erityistä huomiota toiminnan tuloksellisuuden            Aikuiskoulutus on yhteiskunnan koulutus-
41192: parantamiseen, johtamiseen ja päätösvallan li-        järjestelmän osana laaja-alaisesti läheisimmäs-
41193: säämiseen, perustutkintojen suoritusaikojen ly-       sä yhteydessä yhteiskunnan jokapäiväiseen toi-
41194: hentämiseen, tutkijankoulutuksen tehostami-           mintaan. Tämän tulee näkyä siten, että aikuis-
41195: seen sekä kansainvälisten yhteyksien paranta-         koulutustoiminnasta tulee yhteiskunnallisen
41196: miseen.                                               toiminnan elimellinen osa eikä vain sen apuor-
41197:    Eduskunta pitää tärkeänä, että toimenpiteitä       ganisaatio. Tämä merkitsee aikuiskoulutuksen
41198: tutkintojen suoritusaikojen lyhentämiseksi jat-       neuvonta- ja suunnittelutoiminnassa työskente-
41199: ketaan. Tähän tulee pyrkiä opetuksen laatua           levien määrän voimakasta lisäämistä ja heidän
41200: kehittämällä ja opiskeluedellytyksiä paranta-         koulutuksensa tehostamista.
41201: malla. Keskimääräisten perustutkinnon opiske-            Aikuiskoulutuksen erityisenä huomion koh-
41202: luaikojen lyhentämiseksi on välttämätöntä jär-        teena tulee olla ammatillista peruskoulutusta
41203: jestää seurantaa valmistuneiden määristä ja           vailla olevien, henkilöstökoulutuksen ulkopuo-
41204: selvitettävä on mm., pidentääkö nykyinen tut-         lelle jäävien työntekijöiden sekä työelämästä
41205: kintojärjestelmä koulutusaikoja. Tähän liittyen       syrjäytyvien ammatillinen täydennys- ja uudel-
41206: eduskunta edellyttää, että yliopisto- ja korkea-      leenkoulutus. Käytännössä aikuiskoulutukseen
41207: kouluopiskelu voidaan jaksottaa niillä aloilla,       osallistuvat huomattavasti enemmän naiset
41208: joilla tarvetta siihen on, siten että opiskelijalla   kuin miehet. Eduskunta pitää tärkeänä niiden
41209: on mahdollisuus ensin suorittaa kolmivuotista         keinojen kartoittamista, joilla miehiä saadaan
41210: opiskelua edellyttävä korkeakoulututkinto, jo-        nykyistä enemmän aikuiskoulutukseen. Aikuis-
41211: ka on samantasoinen kuin edellä tarkoitettu           koulutusta antavien oppilaitosten keskinäistä
41212: ammattikorkeakoulututkinto. Tällainen kor-            työnjakoa ja koordinaatiota tulee lisätä ja
41213: keakoulututkinto tulee voida ottaa käyttöön           antaa niille yhdenmukaiset resurssit koulutuk-
41214: kaikissa niissä yliopistoissa ja korkeakouluissa,     sen tarjoamiseen. Joustavan aikuiskoulutuksen
41215: 2   200792C
41216: 10            1990 vp. -     Eduskunnan kirjelmä -        Koulutuspoliittinen selonteko
41217: 
41218: hallinnolliset esteet tulee poistaa ja selvittää       peasti tehostettava. Samoin on myönnettävä
41219: eläopetuksessa esiintyvät epäkohdat.                   erivapaus sellaisille opettajan tehtävään sopi-
41220:    Aikuiskoulutuksen yhteistyötä viestintäväli-        ville henkilöille, joilla on asiallinen pätevyys.
41221: neiden kanssa tulee kehittää ja hyödyntää                 Eduskunta on asiantuntijoita kuullessaan
41222: myös YLE:n mahdollisuudet aikuiskoulutuk-              joutunut havaitsemaan, että eri opettajanval-
41223: sessa. Omaehtoisen aikuiskoulutuksen voima-            mistuslaitosten toiminnassa on merkittäviä ero-
41224: varoja tulee myös lisätä ja antaa vapaata              ja. Eduskunta kiinnittää huomiota myös valta-
41225: sivistystyötä tekeville järjestöille lisää toiminta-   kunnallisen koordinaation luomiseen opetta-
41226: mahdollisuuksia lainsäädäntöä ja rahoitusjär-          jankoulutuksessa.
41227: jestelmiä kehittämällä. Tarkasta ohjauksesta ja           Opettajankoulutukseen valinta. Eduskunta
41228: valvonnasta tulee siirtyä nykyistä vapaampaan          korostaa sitä, että valintaperusteissa on nykyis-
41229: resursointiin. Näiden oppilaitosten erityispiir-       tä enemmän otettava huomioon hakijan sovel-
41230: teet tulee mm. valtionosuusuudistuksessa ottaa         tuvuus, persoonallisuus ja motivaatio alalle.
41231: huomioon. Muun muassa valtionavun suuntaa-             Valintamuotoja tulee johtaa siihen, että opet-
41232: misratkaisuissa - kunnan välityksellä vai suo-         tajan ammatissa toimiva on sisäistänyt eettisen
41233: raan ylläpitäjälle - on tulevaisuudessa kysy-          vastuunsa kasvattajana.
41234: mys näiden toimintamuotojen itsenäisyydestä               Eduskunta korostaa sitä, että miesopettajia
41235: ja vapaudesta ja aikuiskoulutusta laajasti tar-        tarvitaan nykyistä enemmän lasten kasvattaji-
41236: kasteltaessa monimuotoisuuden ja -arvoisuu-            na ja esikuvina. Eduskunta on huolestunut
41237: den säilyttämisestä.                                   siitä, että opettajankoulutukseen hakeutuu ja
41238:   Eduskunta katsoo, että iltalukiaita ja lukioi-       valikoituo liian vähän miehiä. Eduskunnan
41239: den iltalinjoja kehitetään nykyistä selkeämmin         mielestä on syytä käynnistää opiskelijavalinta-
41240: aikuisoppilaitoksina.                                  menettelyn uudistaminen siten, että opettajiksi
41241:   Aikuiskoulutuksen kehittämisessä eduskunta           hakeutuisi ja valikoitoisi riittävästi kumpaakin
41242: pitää tärkeänä opinto- ja sapattivapaan sekä           sukupuolta.
41243: etäopetuksen, osa-aika- ja puolipäiväopiskelun            Opettajankoulutuksen sisältö. Opettajan-
41244: tukemista ja kehittämistä. Työyhteisöjen muo-          koulutuksessa tulee erityisesti kiinnittää huo-
41245: dostumista koulutusta ja jatkuvaa oppimista            miota koulutuksen arvolähtökohtiin, humanis-
41246: tukeviksi tulee edistää. Jokaisella tulisi olla        tiseen arvoperustaan, kasvatustehtävän sisäis-
41247: mahdollisuus siirtyä haluamanaan ajankohtana           tämiseen ja kykyyn kantaa vastuuta opetetta-
41248: joustavasti työstä opiskeluun ja päinvastoin.          vistaan ja opetustehtävästä. Tärkeää on myös
41249:                                                        opettajien omien taitojen, esimerkiksi kuvalli-
41250:                                                        sen ja musiikillisen ilmaisun kehittäminen.
41251:                Opettajankoulutus                       Opetuksen kehittämisen tulee perustua tutki-
41252:                                                        mustuloksiin. Opettajankoulutuksessa opetta-
41253:    Opettajan työ on viime vuosina muuttunut.           jan on perehdyttävä mm. filosofiaan opettajan
41254: Tähän on vaikuttanut merkittävästi yhteiskun-          työn eettisten arvopäämäärien, erilaisten tie-
41255: nassa tapahtunut suuri murros. Eduskunta ko-           donkäsitysten huomioon ottamisen ja formaa-
41256: rostaa sitä, että yhteiskunnan muuttuessa opet-        listen tavoitteiden kannalta. Opettajankoulu-
41257: tajien työ lasten kasvattajina ja kouluttajina         tuksessa tulisi riittävästi perehtyä myös vam-
41258: tulee entistä tärkeämmäksi. Opettajan työn             maisten ja poikkeavien lasten ongelmien selvit-
41259: tukemiseksi tulee opettajankoulutuksessa kiin-         telyyn.
41260: nittää erityistä huomiota opettajien selviytymi-          Eduskunta katsoo, että on harkittava, miten
41261: seen työstään kasvatuksellisten ongelmien rat-         osa suhteellisen pitkästä opettajankoulutukses-
41262: kaisemiseksi.                                          ta, kuten esimerkiksi syventäviin opintoihin
41263:    Nykyinen opettajankoulutuksen vajaus pa-            liittyvän tutkimuksen käytännön osuus, voi-
41264: kottaa etsimään uusia koulutusteitä. Valmistu-         daan siirtää kouluyhteisössä suoritettavaksi.
41265: vat opettajat eivät enää välttämättä asetu hoi-        Näin opettaja voi mahdollisimman aikaisessa
41266: tamaan tehtävää, johon ovat valmistuneet,              vaiheessa soveltaa tietojaan ja taitojaan käy-
41267: vaan palvelevat yhteiskuntaa muilla sektoreilla.       tännön koulutyöhön.
41268: Tämän vuoksi opettajien koulutukseen tulee                 Tutkinnot. Eduskunta yhtyy selonteossa esi-
41269: etsiä uusia muotoja. Vaikka poikkeuskoulu-             tettyyn siitä, että opettajankoulutusta tulee
41270: tuksella ei voida vajausta pysyvästi korjata, on       yhtenäistää. Yleissivistävän koulun ja ammatil-
41271: nykyisessä tilanteessa poikkeuskoulutusta no-          listen oppilaitosten opettajankoulutuksen väli-
41272:                                    Koulutuspoliittinen selonteko                                    11
41273: 
41274: nen ero pienenee lisäämällä yhteistyötä. Las-            Kansainväliset sopimukset ja julistukset ovat
41275: tentarhanopettajakoulutuksen tulee olla kiinte-       tunnustaneet kieli- ja kulttuurivähemmistöihin
41276: ässä yhteydessä muuhun opettajankoulutuk-             kuuluvien oikeuden saada opetusta äidinkielel-
41277: seen samanlaisen tieto- ja asennepohjan tur-          lään ja äidinkielessään. On arvostettu erilaisten
41278: vaamiseksi kasvatusjärjestelmässä. Eduskunta          kulttuurien toisiaan rikastuttavaa vuorovaiku-
41279: katsoo, että pitkään venynyt väliaikainen jär-        tusta. Tavoitteena on kielellisten ihmisoikeuk-
41280: jestely lastentarhanopettajakoulutuksessa tulee       sien toteutuminen.
41281: lopettaa ja koulutus tulee siirtää yliopistojen          Saamelaiset. Vuonna 1983 saamen kieli sai
41282: kasvatustieteellisiin tiedekuntiin. Lastentarhan-     peruskoululainsäädännössä äidinkielen ase-
41283: opettajan tutkinnon tulee olla kolmivuotinen          man. Eduskunnan mielestä myös lukiolakiin
41284: korkeakoulututkinto ja sen jatko-opintokelpoi-        tulisi sisällyttää saamen kielen opettaminen
41285: suus tulee olla vastaava, kuin edellä ammatti-        äidinkielen oppiaineena. Eduskunta käsittelee
41286: korkeakoulututkinnoista on todettu.                   parhaillaan hallituksen esityksiä n:ot 108 ja
41287:    Esiopettajien koulutus on käynnistettävä           197, joissa muutetaan myönteiseen suuntaan
41288: jatko- ja täydennyskouluttamalla lastentarhan-        saamelaisia koskevia säännöksiä peruskoulu-
41289: opettajista ja alkuopetukseen erikoistuneista         ja lukiolainsäädännössä. Saamelaisten mahdol-
41290: opettajista esiopetukseen soveltuvia opettajia.       lisuus asioida äidinkielellään viranomaisissa
41291:    Lastentarhanopettajien koulutusta kehitettä-       paranee uuden saamenkielilain myötä.
41292: essä tulee huolehtia myös alan työvoiman riit-           Saamen kielen asemaa tulee edelleen vahvis-
41293: tävyydestä, mikä on otettava huomioon mää-            taa, saamelaisten kotiseutualueelle perustaa
41294: rällisessä mitoituksessa.                             oppimateriaalikeskus ja varata riittävät määrä-
41295:    Opettajien täydennyskoulutus. Rehtoreita ja        rahat oppimateriaalin tuottamiseen. Saamen
41296: koulujen opettajakuntaa tulee ruotivoida kou-         kielen asema tulee turvata myös lasten päivä-
41297: lukohtaiseen uudistamiseen. Tavoitteena on            hoidossa ja aikuiskoulutuksessa. Näin voidaan
41298: luoda koulusta nykyaikainen, dynaaminen               vahvistaa myös saamelaista identiteettiä ja
41299: työyhteisö. Täydennyskoulutuksen uudistami-           kulttuuria.
41300: nen ja tehostaminen on ratkaisevassa asemas-             Romaniväestö. Edelleen monet romaninuo-
41301: sa. Ammatissa toimivien opettajien täydennys-         ret eivät saa peruskoulun päästätodistusta ja
41302: koulutuksessa tulee kiinnittää erityisesti huo-       vain hyvin harvat jatkavat peruskoulun jälkei-
41303: miota oppilaan psyykkisten ongelmien havait-          sessä koulutuksessa.
41304: semiseen ja uusien opetusmenetelmien opetta-             Eduskunta tukee Romaniasiain neuvottelu-
41305: miseen.                                               kunnan ehdotuksia romaniväestön koulutuk-
41306:    Uusin ympäristökasvatus ja teknologiatie-          sen parantamiseksi, romanin kielen ja kulttuu-
41307: tous ovat keskeisiä aineita opettajien täyden-        rin opetuksen saattamiseksi koulun opetusoh-
41308: nyskoulutuksessa.                                     jelmaan, oppimateriaalin tuottamiseksi, roma-
41309:                                                       niväestön koulutus- ja kulttuurikeskuksen pe-
41310:                                                       rustamiseksi sekä vähemmistöjä koskevan tie-
41311:                                                       don lisäämiseksi yleensä kouluopetuksessa.
41312:         Kieli- ja kulttuurivähemmistöt
41313:    Maamme ruotsinkielisten koulutus on hoi-
41314: dettu lainsäädäntömme mukaisen ruotsinkieli-                    Koulutukseen käytettävissä
41315: sen koulutusjärjestelmän avulla.                                    olevat voimavarat
41316:    Kieli- ja kulttuurivähemmistöihin luetaan
41317: maassamme saamelaiset, romanit, siirtolaiset,           Eduskunta yhtyy valtiovarainvaliokunnan si-
41318: pakolaisina siirtolaisuuteen tulleet, paluumuut-      vistysvaliokunnalle selonteon johdosta anta-
41319: tajat, turvapaikan hakijat ja muut äidinkielel-       massa lausunnossa esitettyihin kannanottoihin
41320: tään vieraskieliset sekä myös viittomakieltä          koulutukseen käytettävistä voimavaroista. Se-
41321: tarvitsevat kuulovammaiset. Eduskunta pitää           lonteon koulutuksen merkitystä korostavaa lin-
41322: tärkeänä, että pikaisesti laaditaan kieli- ja kult-   jaa pidetään yksilön kannalta oikeana ja kan-
41323: tuurivähemmistöjemme koulutus- ja kulttuuri-          santalouden kannalta tärkeänä. Suomen kan-
41324: poliittinen kehittämisohjelma. Meiltä puuttu-         sainvälisten suhteiden kehitys edellyttää meiltä
41325: vat näiden ryhmien oman äidinkielen opetuk-           korkealaatuista ja pitkälle koulutettua työvoi-
41326: sen puitteet.                                         maa. Koulutuksen tasosta on pidettävä jatku-
41327: 12             1990 vp. -     Eduskunnan kirjelmä -        Koulutuspoliittinen selonteko
41328: 
41329: vaa huolta turvaamalla koulutusmahdollisuuk-           tusaikojen pidentymistä tai muita koulutus-
41330: sien riittävä saanti. Myös työelämässä olevien         poliittisia kysymyksiä ei tulekaan ratkaista vain
41331: tulee voida joustavasti siirtyä koulutuksen pii-       taloudellisilla, vaan ensisijaisesti koulutuksen
41332: riin ja jälleen takaisin työelämään.                   sisällöllisillä uudistuksilla.
41333:    Valtioneuvoston selonteossa ei ole esitetty            Opintotukijärjestelmässämme on esiintynyt
41334: selkeätä arviota siinä esitettyjen tavoitteiden        ongelmia, joihin eduskunta on useissa yhteyk-
41335: kustannusvaikutuksista eikä siitä, miten ne tu-        sissä kiinnittänyt huomiota ja esittänyt kehittä-
41336: lisi jaksottaa valtion tulo- ja menoarvioissa eri      mistavoitteita. Nyt pankkien lainanantoon pe-
41337: vuosille. Valtiovarainministeriö on arvioinut,         rustuva järjestelmä on muodostumassa epäva-
41338: että selonteossa esitetyt resurssiarviot merkitse-     kaan ja nousevan korkotason sekä pankkien
41339: vät nykyrahassa laskettuna koulutusmenoihin            kustannuspaineiden vuoksi sekä opiskelijan et-
41340: yhteensä noin 6-7 miljardin markan lisäystä            tä valtion kannalta epävarmaksi ja taloudelli-
41341: 1990-luvun loppuun saakka. Tällainen lisäys            sesti epätarkoituksenmukaiseksi lisätuen oh-
41342: kasvattaisi julkisen vallan koulutusmenojen            jautuessa pankeille eikä opiskelijoille.
41343: bruttokansantuoteosuutta noin yhdellä prosen-             Saamansa selvityksen perusteella eduskunta
41344: tilla ja merkitsisi sitä, että valtion opetushallin-   katsoo, että on tarpeellista uudistaa nykyistä
41345: non menot kasvaisivat vuositasolla noin 2-2,4          opintotukijärjestelmää laajasti. Eduskunnan
41346: prosenttia vuoden 1990 tulo- ja menoarvion             useissa yhteyksissä tavoitteeksi asettama opin-
41347: loppusummaan (n. 24,5 miljardia markkaa)               torahaosuuden nostaminen vähintään puoleksi
41348: verrattuna.                                            opintotuesta ja opintotuen muodostaminen pe-
41349:    Koska bruttokansantuotteen ei nykyisten ta-         rustoimeentulon turvaavaksi etuudeksi ovat
41350: lousnäkymien valossa odoteta lähivuosina kas-          edelleen keskeisiä lähtökohtia. Korkotuen oh-
41351: vavan tai kasvu jäänee erittäin vähäiseksi, ei         jaaminen opiskeluaikaiseen opintorahaan vä-
41352: selonteossa esitettyjä kasvutavoitteita ole mah-       hentäisi lainatarvetta ja korkojen lisääminen
41353: dollista toteuttaa koulutusmenojen nykyisen            takaisin maksettavaan pääomaan vähentäisi
41354: bruttokansantuoteosuuden puitteissa.                   opiskeluaikaisia lainanhoitokuluja. Opiskelijan
41355:    Eduskunta pitää kuitenkin tärkeänä, että            korkovastuun mahdollisesti kasvaessa tulisi
41356: selonteossa esitettyjen tavoitteiden toteuttami-       opintorahaosuutta lisätä aiempaa tavoitetta
41357: seen pyritään. Eduskunta pitää tärkeänä, että          selvästi enemmän.
41358: laskusuhdanteen aikana ei koulutusmenoista                Samalla tulisi myös selvittää, onko tarkoi-
41359: tule säästää vaan koulutusta on juuri silloin          tuksenmukaista nykyjärjestelmän sijasta perus-
41360: tuettava entisestään. Edellä todetun johdosta          taa valtion opintotukirahasto, josta opintotu-
41361: eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan,          kimenot maksettaisiin jonkin olemassa olevan
41362: että julkisen vallan koulutusmenoihin käyttä-          organisaation, esim. Valtion opintotukikeskuk-
41363: mää osuutta lisätään.                                  sen kautta. Rahastosta tulisi saada pitkäaikais-
41364:    Eduskunta       korostaa       valtiovarainvalio-   ta, nykyistä markkinakorkotasoa edullisempaa
41365: kunnan sivistysvaliokunnalle selonteon johdos-         lainaa.
41366: ta antamaan lausuntoon yhtyen sitä, että talou-           Aikuisopintotuen osalta eduskunta katsoo,
41367: dellisia voimavaroja selonteossa esitettyjen ta-       että sen kehittämistä tulee jatkaa nykyiseltä
41368: voitteiden toteuttamiseen on lisäksi irrotettava       pohjalta, mutta viittaa valtiovarainvalio-
41369: opetushallinnon sisäisin rakenteenisin muutak-         kunnan sivistysvaliokunnalle selonteon johdos-
41370: sin ja resursseja uudelleen kohdentamalla.             ta antamassa lausunnossa esitettyihin mahdol-
41371: Koulutusjärjestelmän toimintaa on tehostetta-          lisiin epäkohtiin.
41372: va ja sen tuloksellisuutta parannettava.                  Eduskunta pitää välttämättömänä, että kan-
41373:                                                        sanopistojen opiskelijoiden opintososiaalisissa
41374:                                                        eduissa olevat epäkohdat poistetaan.
41375:                    Opintotuki
41376:    Eduskunnan mielestä opintotukijärjestelmäl-                            Hallinto
41377: lä on sekä koulutuspoliittisia että sosiaalipoliit-
41378: tisia tavoitteita. 1ärjestelmän tavoitteena on            Hallinnon ja toimintaa säätelevän normiston
41379: laajentaa opiskelumahdollisuuksia ja luoda             tulee palvella joustavasti koulutuksen sisällöl-
41380: opiskelijoille toimeentuloedellytykset. Koulu-         listen tavoitteiden saavuttamista. Eduskunta
41381:                                    Koulutuspoliittinen selonteko                                    13
41382: 
41383: korostaa sitä, että hallinnon taholta helpotet-     kontrolli, vaan hallinnon hajauttamisen myötä
41384: taisiin kansalaisten mahdollisuutta aktiivisem-     siirrytään samalla kasvatuksen ja opetuksen
41385: paan aloitteellisuuteen.                            "tulosvastuullisuuteen" kunta- ja oppilaitosta-
41386:    Opetushallinnon kehittämisen osalta edus-        solla.
41387: kunta toteaa tässä yhteydessä, että tehtävien ja
41388: toimivallan hajauttaminen, joustavat päätök-
41389: sentekojärjestelmät, siirtyminen normiohjauk-
41390: sesta informaatio- ja kehysohjaukseen, hallin-
41391: toyksiköiden toiminnan sisällön ja laadun ke-                    Kansainvälistyminen
41392: hittäminen sekä rationalisoiminen on kouluhal-
41393: linnossa tarkoituksenmukaista. Eduskunta pi-           Eduskunta yhtyy valtiovarainvaliokunnan si-
41394: tää tärkeänä päätösvallan hajauttamista lä-         vistysvaliokunnalle selonteon johdosta anta-
41395: hemmäs kansalaisia, joille koulutusta ja muita      massa lausunnossa esitettyyn siitä, että kan-
41396: toimintoja järjestetään.                            sainvälistäminen palvelee koko suomalaista yh-
41397:    Eduskunnan käsittelyssä olevat yleisen kou-      teiskuntaa ja sen kansantaloutta ja elinkeino-
41398: lun ja ammatillisen koulutuksen säännösten-         elämää. Korkeakoulujen toiminta ja tieteen
41399: purkuesitykset sekä opetushallinnon keskusvi-       harjoittaminen ovat jo luonteeltaan kansainvä-
41400: rastouudistus ovat yleisen hallinnon kehittä-       lisiä ja koululaitoksenkin kansainvälistäminen
41401: mislinjan mukaisia. Koska näitä uudistuksia         on jo osittain tapahtunut tosiasia.
41402: koskevat hallituksen esitykset ovat parhaillaan        Eduskunta toteaa, että Suomen kansainvälis-
41403: eduskunnan käsiteltävinä, se ottaa niihin yksi-     tymiskehitys ja sen suotuisa vaikutus Suomelle
41404: tyiskohtaisesti kantaa niistä päättäessään.         edellyttää nykyisestään suurempien voimavaro-
41405: Eduskunta korostaa kuitenkin sitä, että nyt         jen suuntaamista koulutukseen, ja viittaa val-
41406: keskushallinnosta purettava byrokratia ei saa       tiovarainvaliokunnan sivistysvaliokunnalle se-
41407: siirtyä lääni- ja kuntatasolle.                     lonteon johdosta antamaan lausuntoon talou-
41408:    Eduskunta kannattaa selonteossa esitettyä        dellisten voimavarojen lisäämisestä kansainvä-
41409: suunnitelmaa valtion ammatillisten oppilaitos-      listämiseen.
41410: ten kunnallistamiseksi, mutta edellyttää, että         Kansainvälisyyskasvatus tulee ottaa opetussi-
41411: siinä otetaan huomioon eri alueiden erilaiset       sältöihin läpäisyperiaatteella.
41412: olosuhteet. Tämän vuoksi oppilaitosten kun-
41413: nallistamisessa tulee edetä vapaaehtoisuuden
41414: pohjalta.
41415:    Eduskunta korostaa suunnitteilla olevan val-
41416: tionosuusuudistuksen osalta, että valtion-
41417: osuusperusteen määräytymisessä tulee ottaa                              Tasa-arvo
41418: huomioon toimintojen toteuttamisesta aiheutu-
41419: vat kustannukset. Uudistuksella ei myöskään            Suomalaisilla nuorilla ja myös aikuisväestöl-
41420: saa muuttaa valtion ja kuntien välistä kustan-      lä tulee olla muiden eurooppalaisten kanssa
41421: nustenjakoa. Kunnille tehtäviä tai velvoitteita     yhdenvertaiset mahdollisuudet koulutukseen.
41422: siirrettäessä tulee vastaavasti myöntää voima-      Tämä edellyttää Suomen mukanaoloa euroop-
41423: varat myös niiden hoitamiseen.                      palaisissa ja jatkossa maailmanlaajuisissa kou-
41424:    Eduskunta toistaa sivistysvaliokunnan hal-       lutusprojekteissa. Myös eri maissa suoritettu-
41425: linnon kehittämistä koskevan selonteon lau-         jen opintojen kelpoisuus tulee turvata.
41426: suntoon otetun kannanoton oppimateriaalitoi-           Keskeinen koulutuksellisen tasa-arvon edel-
41427: mintojen järjestämisestä. Eduskunnan mielestä       lytys ovat yhtäläiset taloudelliset mahdollisuu-
41428: ennen lopullista päätöksentekoa tulisi vielä sel-   det eri asteiden koulutukseen. Peruskoulun,
41429: vittää perusteellisesti se, miten on tarkoituk-     lukion ja ammattikoulun sekä opistojen kuten
41430: senmukaisinta hoitaa oppimateriaalitoiminnot        myös korkeakoulujen opetuksen tulee olla jat-
41431: tulevaisuudessa.                                    kossakin ilmaista. Pitkällä aikavälillä tulee esi-
41432:    Hallinnon hajauttamisen tavoite koskee ensi-     opetuksen osalta pyrkiä samaan. Koulutuksen
41433: sijaisesti hallinnon ja sen kehittämisen keino-     kehittymistä maan eri osissa tulee seurata ja
41434: jen hajauttamista. Tässä työssä ei kuitenkaan       tarvittaessa puuttua eriarvoistaviin kehityseroi-
41435: saa hämärtyä kasvatus- ja oppimistulosten           hin.
41436: 14            1990 vp. -    Eduskunnan kirjelmä -    Koulutuspoliittinen selonteko
41437: 
41438:    Eduskunta katsoo, että on luotava edellytyk-     Eduskunta on päättänyt
41439: siä sille, että sosiaaliseen taustaan, asuinpaik-
41440: kaan, ammattiryhmään, sukupuoleen ja asen-                lähettää oheisen lausunnon valtio-
41441: netekijöihin liittyvät opiskeluesteet vähenevät.        neuvoston tietoon ja huomioon otetta-
41442: Nämä ovat selonteon mukaan myös jatkuvan                vaksi.
41443: koulutuksen tavoitteita.
41444: 
41445:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1990
41446: Kestävä kehitys
41447: ja Suomi
41448: Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle
41449: kestävään kehitykseen tähtäävistä toimista
41450: Valtion painatuskeskus
41451: ISBN 951-47-1319-2
41452: Sisällysluettelo
41453: Johdanto                                                       5
41454: 
41455: 1   Suomi muuttuvassa maailmassa                               7
41456:         1.1   Elämä maapallolla uhattuna                       7
41457:         1.2   Suomen uusi ekapoliittinen asema                 9
41458: 
41459: 2   Kestävä kehitys                                           11
41460:         2.1   Luonnonvaraperustan turvaaminen                 11
41461:         2.2   Elämän monimuotoisuuden turvaaminen             12
41462:         2.3   Ihmisen tasa-arvon, terveyden ja hyvinvoinnin
41463:               edistäminen                                     13
41464:         2.4   Talouskehityksen turvaaminen                    13
41465: 
41466: 3   Aika on kypsä                                             15
41467:         3.1   Muutosta tarvitaan                              15
41468:         3.2   Vastuu kestävästä kehityksestä on yhteinen      15
41469:         3.3   Kansainvälinen yhteistyö                        16
41470:         3.4   Kestävän kehityksen keinot                      17
41471: 
41472: 4   Kestävän kehityksen tiellä                                19
41473: 
41474: 5   Luonnonvarat                                              24
41475:         5.1   Kaivannaiset                                    25
41476:         5.2   Metsä                                           26
41477:         5.3   Viljelysmaa                                     29
41478:         5.4   Vedet                                           29
41479:         5.5   Biologinen monimuotoisuus                       31
41480: 
41481: 6   Talouspolitiikka                                          32
41482:         6.1   Taloudellinen kehitys                           32
41483:         6.2   Talouspolitiikan puitteet                       33
41484:         6.3   Taloudellinen ohjaus                            34
41485: 
41486: 7   Elintarviketalous                                         38
41487:         7.1   Elintarviketuotanto                             38
41488:         7.2   Maatalous                                       38
41489:         7.3   Kalankasvatus, turkistarhaus, porotalous ja
41490:               keräilytuotteet                                 43
41491: 
41492: 8   Teollisuustuotanto ja kulutus                             46
41493: 
41494:         8.1   Teollisuuden rakennemuutos                      46
41495:         8.2   Teollisuustuotanto                              47
41496:         8.3   Teknologia                                      48
41497:         8.4   Kuluttajapolitiikka                             49
41498: 
41499: 
41500:                                                                    3
41501: 9    Energiatalous                                              51
41502:         9.1 Energia ja kestävä kehitys                          51
41503:         9.2 Energian käytön tehostaminen ja energian säästö     51
41504:         9.3 Energiantuotannon ja -käytön ympäristöhaittojen
41505:                 vähentäminen                                    53
41506:          9.4 Tutkimus ja teknologia                             55
41507:          9.5 Taloudellinen ohjaus energiataloudessa             55
41508:          9.6 Kansainväliset yhteydet                            56
41509: 10    Liikenne                                                  58
41510:          10.1 Yhteiskunta- ja yhdyskuntapolitiikan suhde
41511:                 liikenteeseen                                   58
41512:          10.2 Kuljetusmuotojen työnjako ja liikenteen määrä     60
41513:          10.3 Liikenteen haittojen vähentäminen                 61
41514:          10.4 Taloudelliset ohjauskeinot liikenteen
41515:                  ympäristöhaittojen vähentämisessä              63
41516: 11    Elämisen laatu                                            66
41517:          11.1 Sosiaalipolitiikka                                66
41518:          11.2 Terveys                                           67
41519:          11.3 Asuminen                                          69
41520:          11.4 Yhdyskuntasuunnittelu ja rakentaminen             n
41521:          11.5 Matkailu                                          73
41522: 12    Tiede ja tutkimus, opetus ja valistus                     75
41523:          12.1 Tiede ja tutkimus                                 75
41524:          12.2 Kasvatus ja koulutus                              77
41525:          12.3 Valistus ja tiedonvälitys                         79
41526: 13    Hallinto ja lainsäädäntö                                  81
41527:         13.1 Hallinto                                           81
41528:         13.2 Lainsäädäntö                                       82
41529: 14    Kansainvälinen yhteistyö                                  84
41530:         14.1 Kestävä kehitys Suomen kansainvälisen yhteistyön
41531:                  perustaksi                                     84
41532:          14.2    Yhdistyneet kansakunnat                        84
41533:          14.3    Suomi ja Eurooppa                              87
41534:          14.4    Suomen lähiympäristö                           89
41535:          14.5    Suomen kehitysyhteistyö                        90
41536:          14.6    Kansainväliset taloussuhteet                   95
41537: 15    Kestävän kehityksen yhteiskuntaan                         97
41538: 
41539: 
41540: 
41541: 
41542: 4
41543: Johdanto
41544: 
41545: 
41546:            Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen tekemän päätöksen no-
41547:            jalla perustettiin vuonna 1983 riippumaton, johtavista asiantuntijoista
41548:            koostunut Ympäristön ja kehityksen maailmankomissio. Sen tehtävä-
41549:            nä oli mm. laatia strategia, joka osoittaisi tien kestävään kehitykseen
41550:            vuoteen 2000 mennessä ja pitkälle sen jälkeenkin.
41551:            Gro Harlem Brundtlandin johtama Maailmankomissio luovutti selvi-
41552:            tyksensä vuonna 1987. Samana vuonna YK hyväksyi päätöslausel-
41553:            man, jossa kehotettiin kaikkia hallituksia ottamaan huomioon komis-
41554:            sion suositukset ja ryhtymään toimiin kestävän kehityksen edistämi-
41555:            seksi. Samalla YK:n yleiskokous hyväksyi Maailmankomission suo-
41556:            situksiin pohjautuvan poliittisesti sitovan toimintaohjelman "Ympä-
41557:            ristöperspektiivi vuoteen 2000 ja sen jälkeen".
41558:            Maailmankomission työtä jatketaan sekä kansainvälisissä yhteistyö-
41559:            järjestöissä että alueellisena ja paikallisena toimintana. ECE-alueen
41560:            seurantakokous järjestettiin toukokuussa 1990 Bergenissä. Kokouk-
41561:            sessa hyväksyttiin ministerijulkilausuma toimista, joilla osallistujamaat
41562:            edistävät kestävää kehitystä. Monet valtiot ovat laatineet toimintaoh-
41563:            jelmia ja strategioita kestävän kehityksen toteuttamiseksi. Kansainvä-
41564:            lisen ja kansallisen työn yhtenä tavoitteena on valmistautua vuonna
41565:             1992 Brasiliassa pidettävään YK:n järjestämään Ympäristön ja
41566:            kehityksen konferenssiin.
41567:            Suomessa asetettiin vuonna 1987 Ympäristön ja kehityksen Suomen
41568:            toimikunta, joka luovutti mietintönsä keväällä 1989. Mietinnössä
41569:            tehdään lukuisia ehdotuksia toimista, joilla Suomi voi edistää kestä-
41570:            vää kehitystä. Mietinnön ehdotukset tähtäävät sellaiseen rakennemuu-
41571:            tokseen ja pitkän ajan strategian luomiseen, joka tekee mahdolliseksi
41572:            yhdentää ympäristö- ja kehityskysymykset muuhun yhteiskuntapoli-
41573:            tiikkaan.
41574:            Ympäristön ja kehityksen Suomen toimikunnan mietinnöstä pyydet-
41575:            tiin laajalti lausuntoja, mm. kaikilta kunnilta. Lausuntoja annettiin yli
41576:            300. Mietinnön ehdotuksia pidettiin yleisesti oikeansuuntaisina ja
41577:            lausunnonantajien mielestä ehdotuksiin oli yleensä helppo yhtyä.
41578:            Kestävää kehitystä pidettiin monessa lausunnossa ainoana mahdolli-
41579:            sena kehitystapana, joskin sen saavuttamista pidettiin vaativana
41580:            tehtävänä, joka edellyttää suuria muutoksia totuttuihin käyttäyty-
41581:            mistapoihin sekä myös arvoihin ja asenteisiin.
41582:            Hallituksen selonteko rakentuu Ympäristön ja kehityksen maailman-
41583:            komission ja vastaavan Suomen toimikunnan tilannearvioille ja
41584:            suosituksille, joista on tehty poliittiset päätelmät. Hallitus on myös
41585:            perehtynyt molemmista asiakirjoista annettuihin lausuntoihin. Aineis-
41586:            toa selontekoon tarjosi lisäksi hallituksen elokuussa 1990 järjestämä
41587:            kansallinen ympäristökokous "Aika on kypsä".
41588: 
41589: 
41590:                                                                                    5
41591:     Selonteko on Suomen hallituksen kannanotto kestävän kehityksen
41592:     edistämisestä ja siihen tähtäävistä toimista kotimaassa ja kansainvä-
41593:     lisessä yhteistyössä. Kestävän kehityksen saavuttaminen on kuitenkin
41594:     mahdollista vain, jos yhteiskunnan toimintoja ja tavoitteita suunna-
41595:     taan uudelleen pitkäjänteisesti. Siksi hallitus pitää tärkeänä, että
41596:     selonteon tavoitteet ovat tulevaisuudessakin Suomen yhteiskunnan
41597:     kehittämisen päämäärinä.
41598: 
41599: 
41600: 
41601: 
41602: 6
41603: 1 Suomi muuttuvassa maailmassa
41604: 
41605: 
41606: 1.1 Elämä maapallolla uhattuna
41607:                   Suomalaisten hyvinvointi ja tulevaisuus on yhä vahvemmin sidoksissa
41608:                   koko ihmiskunnan ja koko maapallon hyvinvointiin. Valtakuntien
41609:                   rajat ovat muuttuneet monella tavoin huokoisiksi. Ne läpäisevät raha-
41610:                   ja tavaravirtoja, tietoa ja kulttuurivaikutteita. Mutta ne läpäisevät
41611:                   myös inhimillistä hätää ja ympäristönsaasteita. Aiemmin paikallisina
41612:                   pidetyt ongelmat ovat kasautuneet ja kertautuneet. Ne ovat laajentu-
41613:                   neet ja muuttuneet liikkuviksi. Niistä on tullut koko ihmiskunnan
41614:                   yhteisiä ongelmia. Suomalaiset eivät ole syrjässä tästä kehityksestä.
41615:                   Maapallon ongelmat ovat monimutkaisia ja niiden juuret ovat
41616:                   kietoutuneet syvälle inhimilliseen toimintaan. Ongelmien syyt ulottu-
41617:                   vat jokapäiväisestä elämästä ja kulttuurista aina talouden perusteisiin
41618:                   asti. Nykyinen kehitys on johtanut kansojen ja ihmisten eriarvoisuu-
41619:                   teen, ympäristön vaurioitumiseen ja luonnonvarojen ehtymiseen.
41620:                   Ympäristön ja kehityksen maailmankomission johtopäätös oli, että
41621:                   ympäristön saastuminen ja luonnonvarojen nopea hupeneminen ovat
41622:                   edenneet niin pitkälle, että ihmiskunnan taloudellinen, sosiaalinen ja
41623:                   tekninen kehitys ovat vaarassa. Komissio kuvasi nykyistä kehitys-
41624:                   suuntaa seuraavasti:
41625:                   1. Ilmakehän lämpeneminen muuttaa elinoloja kaikkialla maapallolla;
41626:                   2. Ympäristön saastuminen vaarantaa luonnon elintoimintoja ja
41627:                      ihmiskunnan taloudellista ja sosiaalista kehitystä;
41628:                   3. Rikkaiden ja köyhien maiden välinen kuilu syvenee: molemmat
41629:                      osapuolet kärsivät;
41630:                   4. Maapallon kasvavan väestön perustarpeita ei pystytä tyydyttä-
41631:                      mään;
41632:                   5. Kilpailu ehtyvistä energiavaroista ja luonnonvaroista kiihtyy;
41633:                   6. Ympäristöön tai Iuonnonvaroihill liittyvät ongelmat ovat yhä
41634:                      useammin syynä poliittisiin ja sotilaallisiin kriiseihin.
41635:                   Kasvihuoneilmiön on ennustettu nostavan maapallon keskilämpötilaa
41636:                   vähintään 2-5 astetta ja napaseudulla jopa 10 astetta vuoteen 2030
41637:                   mennessä. Ihmisen aiheuttama maapallon ilmaston muutos sadassa
41638:                   vuodessa vastaa muutosta jääkaudesta teolliseen aikaan. Kasvihuo-
41639:                   neilmiö ei vaikuta vain maapallon lämpötiloihin vaan myös sateisiin,
41640:                   merivirtoihin ja merenpinnan korkeuteen. Se aiheuttaa yhtäällä
41641:                   kuivuutta ja aavikoitumista, toisaalla runsaita sateita ja tulvia. Sekä
41642:                   luonnon että yhteiskunnallisten järjestelmien sopeutumiseen ilmaston-
41643:                   muutokseen liittyy suuri kriisien vaara. Sen vuoksi on välttämätöntä,
41644:                   että kansainvälisesti pystytään sopimaan yhteisistä ehkäisy- ja torjun-
41645:                   tatoimista.
41646:                   Monet muutkin vakavat ympäristöongelmat uhkaavat ihmisten hyvin-
41647:                   vointia ja toimeentuloa. Tällainen ongelma on esimerkiksi happa-
41648: 
41649: 
41650:                                                                                         7
41651:     moituminen, joka voi tuhota kehitysedellytykset Euroopan havumet-
41652:     sien hyödyntämiseen perustuviita kansantalouksilta. Vesistöjen pilaan-
41653:     tuminen, meren eliölajien tuho ja muun muassa sinilevien ajoittainen
41654:     joukkoesiintyminen vaarantavat ihmisten ravitsemusta ja terveyttä
41655:     sekä kalastuselinkeinoa. Otsonikerroksen ohenemisen myötä lisäänty-
41656:     vä ultraviolettisäteily vaurioittaa ravintoketjuja, lisää syöpäriskiä ja
41657:     heikentää ihmisen ja muiden eliöiden vastustuskykyä. Luontaisesti
41658:     maapallolla syntyy ja häviää keskimäärin yksi eliölaji vuodessa. Nyt,
41659:     ihmisen virheiden takia, sukupuuttoon kuolee eliölaji joka tunti ja
41660:     kaiken lisäksi uusia lajeja syntyy aiempaa hitaammin.
41661: 
41662:     Nämä ovat vain esimerkkejä maapallonlaajuisista ympäristöongelmis-
41663:     ta. Niiden ohella myös paikalliset päästöt ovat usein vakava uhka
41664:     ihmisten hyvinvoinnille. Teollisuuden, yhteiskuntien ja liikenteen
41665:     päästöt ilmaan ja vesiin heikentävät etenkin taajamien ilman laatua ja
41666:     lähivesien käyttökelpoisuutta. Ympäristö on monin paikoin jo niin
41667:     pahasti saastunut, että luonnon sietokyky on ylitetty. Eläimet ja kasvit
41668:     vaurioituvat ja alueet voivat muuttua täysin elinkelvottomiksi. Myös
41669:     ihmisten on silloin muutettava uusille asuinpaikoille - heistä tulee
41670:     ympäristöpakolaisia.
41671: 
41672:     Maailmassa on tätä nykyä enemmän köyhyyttä ja nälänhätää kuin
41673:     koskaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa. Rikkaiden ja köyhien
41674:     maiden välinen juopa syvenee ja ihmisten eriarvoisuus kasvaa.
41675:     Kehittyneet teollisuusmaat käyttävät suurimman osan luonnonva-
41676:     roista ja energiasta sekä pyrkivät varmistamaan niiden saannin myös
41677:     tulevaisuudessa. Samat maat ovat aiheuttaneet suurimman osan
41678:     maapallon ympäristön saastumisesta. Toisaalta kehitysmaiden heikko
41679:     taloudellinen kehitys ja velkataakka ovat usein tärkeimpiä syitä
41680:     kehitysmaiden ympäristöongelmiin, sillä ne pakottavat kehitysmaat
41681:     hyödyntämään luonnonvarojaan ja lyömään laimin ympäristönsä
41682:     suojelemisen tavalla, joka on kokonaan ristiriidassa kestävän kehityk-
41683:     sen periaatteiden kanssa.
41684: 
41685:     Maapallon väestön ennustetaan kasvavan 1990-luvulla lähes 100
41686:     miljoonaa henkeä vuodessa eli maapallon väestömäärä kaksinkertais-
41687:     tuu vuodesta 1990 noin kolmessakymmenessä vuodessa. Suuri väes-
41688:     tönkasvu uhkaa tehdä tyhjäksi monet ponnistelut ihmiskunnan
41689:     hyvinvoinnin parantamiseksi: yritykset poistaa köyhyys ja kurjuus,
41690:     parantaa ihmisten ravitsemusta, vedensaantia ja terveydenhuoltoa,
41691:     taata kaikille työtä ja säilyttää ympäristö terveellisenä ja elinkelpoi-
41692:     sena. Maapallon kantokyky ei kestä väestön jatkuvaa kasvua.
41693: 
41694:     Maapallon energiavarat ja muut luonnonvarat eivät riitä takaamaan
41695:     kaikille maapallon ihmisille teollisuusmaiden nykyistäkään elintasoa
41696:     ilman laajamittaisia ympäristötuhoja. Pelkästään Pohjoismaiden run-
41697:     saat 20 miljoonaa asukasta kuluttavat enemmän luonnonvaroja kuin
41698:     Afrikan kaikki 550 miljoonaa asukasta yhteensä. Vaikka väestön-
41699:     kasvu siis uhkaakin luonnon kestokykyä, ainakin yhtä suuren uhan
41700:     aiheuttaa luonnonvarojen haaskaus teollisuusmaiden tarpeisiin. Teol-
41701:     listunut länsi onkin nauttinut monista etuoikeuksista: se on voinut
41702:     käyttää tehokkaasti hyväksi omia voimavarojaan sekä niiden lisäksi
41703:     piittaamattomasti ja edullisesti myös kehitysmaiden voimavaroja.
41704: 
41705: 
41706: 8
41707:                    Ympäristö- ja luonnonvarojen käyttöongelmat ovat yhä useammin
41708:                    syynä poliittisiin, yhteiskunnallisiin ja jopa sotilaallisiin konflikteihin,
41709:                    kuten viime kuukaudet ovat osoittaneet. Asevarusteluun käytetään
41710:                    sitä paitsi jatkuvasti valtavia määriä luonnonvaroja, rahaa sekä tieteen
41711:                    ja tekniikan voimavaroja, joita olisi voitava käyttää pelkästään
41712:                    edistämään ihmiskunnan hyvinvointia ja kehitystä sekä auttamaan
41713:                    ihmiskuntaa sopeutumaan luonnon asettamiin rajoihin. Aseistautumi-
41714:                    nen vie siten mahdollisuudet ongelmien järkevältä hoitamiselta.
41715:                    Joukkotuhoaseiden, erityisesti kemiallisten aseiden käyttö uhkaa
41716:                    puolestaan aiheuttaa korvaamattomia ympäristötuhoja.
41717: 
41718: 
41719: 1.2 Suomen uusi ekopoliittinen asema
41720:                    Euroopan suurten muutosten keskellä tulee kestävän kehityksen
41721:                    periaatteiden soveltaminen yhä tärkeämmäksi keinoksi lieventää
41722:                    ristiriitoja ja edistää kansainvälistä turvallisuutta. Suomi on toiminut
41723:                    aktiivisesti Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöprosessin syventämisek-
41724:                    si muun muassa juuri ympäristöasioissa. Maamme on samoin pitänyt
41725:                    tärkeänä osallistumista YK:n Euroopan talouskomission (ECE) toi-
41726:                    mintaan erityisesti itä-länsi-ympäristöyhteistyön kehittämiseksi.
41727: 
41728:                    Keskustelut uudesta Hansaliitosta tai Baltoskandiasta eivät ole synty-
41729:                    neet tyhjästä. Muuttuvassa Euroopassa kukin maa pyrkii määrit-
41730:                    telemään uudelleen asemansa, yhteistyösuhteensa, erityispiirteensä ja
41731:                    olemuksensa, jopa suhteensa omaan historiaansa. Talous- ja kulttuu-
41732:                    rihistoria sitoo Suomen tiukasti Itämeren alueen maiden kohtaloihin.
41733: 
41734:                    Tulevaisuutemme kannalta on äärimmäisen tärkeää, että Itämeren
41735:                    alueen toisiinsa kietoutuvat talous- ja ympäristöongelmat ratkaistaan.
41736:                    Suomen tulee osallistua tiiviisti niiden ratkaisemiseen. Suomen omien-
41737:                    kin ympäristöongelmien ratkaisu edellyttää tiivistä talous-, ympäristö-
41738:                    ja kulttuuriyhteistyötä naapureidemme kanssa. Tärkeimmät yhteis-
41739:                    työalueet ovat energiatalous, ympäristönsuojelun kehittäminen ja sitä
41740:                    edistävän tekniikan parantaminen, uudet liikenteen perusrakennerat-
41741:                    kaisut sekä koko maa- ja metsätalouden ekologisesti kestävä kehit-
41742:                    täminen. Suomi osallistuukin aktiivisesti Itä-Euroopan ympäristön-
41743:                    suojeluohjelmiin ja yhteistyöhankkeisiin päästöjen vähentämiseksi
41744:                    rajojemme läheisyydessä olevilla Neuvostoliiton alueilla, jolloin tar-
41745:                    koitus on sekä saada aikaan Suomen ympäristönsuojelun kannalta
41746:                    kustannustehokkaita ratkaisuja että vilpittömässä ja solidaarisessa
41747:                    mielessä parantaa lähinaapuriemme elinympäristöä ja heidän alueensa
41748:                    luonnon tilaa.
41749: 
41750:                    Suomen on tämän vuosituhannen viimeinen vuosikymmen tehtävä
41751:                    työtä Itämeren alueen ympäristön ja kehityksen hyväksi sekä omin
41752:                    voimin että yhdessä muiden alueen maiden kanssa. Itämeren suojelu
41753:                    edellyttää määrätietoisia toimenpiteitä koko sillä alueella, jolta Itä-
41754:                    mereen laskevat joet saavat vetensä.
41755: 
41756:                    Lähialueiden ja Itämeren alueen ympäristökysymyksiin keskittyminen
41757:                    ei kuitenkaan saa merkitä kehitysyhteistyöhön suunnattujen varojen ja
41758:                    ponnistusten vähentämistä. On mahdollista, että Itä- ja Keski-
41759: 
41760: 
41761:                                                                                              9
41762: 2 301216J
41763:      Euroopan maiden talousjärjestelmän muuttuminen ja rajojen avautu-
41764:      minen suuntaa teollisuusmaiden poliittisen ja taloudellisen mielenkiin-
41765:      non Itä-Eurooppaan kehitysmaiden jäädessä vähemmälle huomiolle.
41766:      Uusissakin oloissa Suomen on toimittava siten, että teollisuusmaat,
41767:      Suomi mukaanlukien, tuntevat vastuunsa myös kehitysmaiden ympä-
41768:      ristön ja talouden elvyttämisestä.
41769: 
41770:      Suomi on kansainvälisesti esiintynyt pohjoismaisena hyvinvointival-
41771:      tiona ja eturivin ympäristönsuojelumaana. Pohjoismaiden avoin ja
41772:      hedelmällinen yhteistyö jatkuu yhteisten, tavoitteiltaan tiukkojen
41773:      ympäristönsuojeluohjelmien toimeenpanossa ja jatkuvassa parantami-
41774:      sessa.
41775: 
41776:      Suomen ja monien muiden maiden ponnisteluista huolimatta maapal-
41777:      loa uhkaavat ongelmat eivät ole lieventyneet. Nykyiset toimet eivät
41778:      riitä kääntämään kehitystä turvalliseen suuntaan. Turvallinen, kestävä
41779:      kehitys vaatii vielä rohkeampia ja vaativampia tekoja.
41780: 
41781: 
41782: 
41783: 
41784: 10
41785: 2 Kestävä kehitys
41786: 
41787: 
41788:                   Ympäristön ja kehityksen maailmankomission selvityksestä "Yhteinen
41789:                   tulevaisuutemme" on tullut kansainvälisesti ja kansallisesti yksi
41790:                   tärkeimmistä kehityspoliittisista asiakirjoista.
41791:                   Maailmankomission tavoitteena oli luotsata ihmiskuntaa uuden,
41792:                   nykyistä oikeudenmukaisemman ja turvallisemman kehityksen suun-
41793:                   taan: kestävään kehitykseen.
41794:                   Kestävä kehitys tarkoittaa, että ihmiskunnan nykyiset perustarpeet
41795:                   tyydytetään viemättä tulevilta sukupolviita mahdollisuutta tyydyttää
41796:                   omat tarpeensa. Avarasti käsitettynä kestävän kehityksen periaate
41797:                   tähtää siihen, että ihmiset oppivat elämään pysyvästi sovussa keske-
41798:                   nään ja sopusoinnussa luonnon kanssa.
41799:                   Kestävän kehityksen käsite on tietoisen väljä. Ilman kansallista ja
41800:                   kulttuurista tulkintaa se edustaisi yhtä ainoata "oikeaa" käsitystä
41801:                   luonnosta, yhteiskunnallisesta kehityksestä, teknologiasta ja tarpeista.
41802:                   Käytännössä kestävä kehitys saa hahmon vasta niistä käytännön
41803:                   toimista, joilla sitä pyritään kussakin maassa edistämään. Kukin maa
41804:                   tulkitsee kestävää kehitystä oman kulttuurinsa näkökulmasta, etsii
41805:                   omia toimintatapojaan, joilla kehitys voidaan saada kestäväksi,
41806:                   vaihtaa kokemuksia ja toimii yhteistyössä muiden maiden kanssa ja
41807:                   tekee näin kestävästä kehityksestä ihmiskunnan yhteisen hankkeen.
41808:                   Kestävän kehityksen saavuttamiseksi Maailmankomissio määrittelee
41809:                   seuraavat seitsemän yhteiskuntapolitiikan päämäärää:
41810:                   1. Kasvu on saatava elpymään;
41811:                   2. Kasvun laatua on muutettava;
41812:                   3. Kaikkein välttämättömimmät tarpeet eli työpaikan, ruoan, ener-
41813:                      gian, asunnon, veden ja riittävän hygienian tarpeet on tyydytettävä;
41814:                   4. Väestön määrä ja muutokset on pidettävä kestävyyden edellyttä-
41815:                      missä rajoissa;
41816:                   5. Luonnonvaraperustaa on suojeltava ja vahvistettava;
41817:                   6. Teknologian kehityssuuntaa on muutettava ja teknologiasta aiheu-
41818:                      tuvat riskit saatava hallintaan;
41819:                   7. Ympäristö- ja talousnäkökohdat on nivottava päätöksenteossa
41820:                      yhteen.
41821:                   Suositellessaan kasvun elvyttämistä maailmankomissio tarkoittaa en-
41822:                   sisijaisesti niitä maita, joissa kasvua ei ole tai tuotanto on alentunut.
41823:                   Muissa maissa tulee kasvun laatua muuttaa siten, ettei kasvu
41824:                   vaaranna ympäristöä tai johda luonnonvarojen riistoon.
41825: 
41826: 2.1 Luonnonvaraperustan turvaaminen
41827:                   Ihmisten elinmahdollisuudet ja ihmiskunnan hyvinvointi riippuvat
41828:                   luonnonvaroista. Olipa kysymys ruoan tuottamisesta tai pitkälle
41829: 
41830: 
41831:                                                                                          11
41832:                   kehittyneestä teknologiasta, luonnonvarat ovat kaiken tmmmnan
41833:                   perustana. Monet luonnonvarat, kuten vesi, viljelysmaa ja puu, ovat
41834:                   ihmiselle välttämättömiä ja niitä on käytännössä mahdoton korvata.
41835:                   Toiset taas, kuten monet metallit ja fossiiliset polttoaineet, eivät ehkä
41836:                   ole aivan elintärkeitä ja niille voidaan löytää vaihtoehtoja - yleensä
41837:                   muita luonnonvaroja.
41838: 
41839:                   Eräs kestävän kehityksen perusedellytys on luonnonvarojen riittävyy-
41840:                   den turvaaminen. Teollisuusmaiden tuhlaileva luonnonvarojen käyttö
41841:                   heikentää jo nykyään kehitysmaiden toimeentulomahdollisuuksia.
41842:                   Mineraalit ja muut uudistumattomat luonnonvarat eivät - energiava-
41843:                   roja lukuunottamatta - kuitenkaan käytössä katoa. Ne kulkeutuvat
41844:                   kaatopaikoille tai muuten hajalleen luontoon, mistä niitä on vaikea tai
41845:                   lähes mahdoton palauttaa käyttöön. Uudistumattomien luonnonvaro-
41846:                   jen käytön tuleekin nojautua mahdollisimman täydelliseen raaka-
41847:                   aineiden kierrätykseen.
41848: 
41849:                   Tätä nykyä kierrätys on kuitenkin mahdollista vain rikkaille maille.
41850:                   Köyhien maiden on selviytyäkseen käytettävä uudistumattomia luon-
41851:                   nonvarojaan edelleen lyhytnäköisesti teollisuusmaiden ja maailman-
41852:                   kaupan sanelemin ehdoin.
41853: 
41854:                   Kestävän kehityksen mukaista on hoitaa luonnonvaroja hyvin sekä
41855:                   käyttää niitä säästeliäästi, suunnitelmallisesti ja tasapuolisesti. Maa-
41856:                   pallon rajallisia luonnonvaroja tulee käyttää ensisijaisesti tyydyt-
41857:                   tämään maapallon koko väestön välttämättömät perustarpeet.
41858: 
41859: 
41860: 2.2 Elämän monimuotoisuuden turvaaminen
41861:                   Elämän jatkuminen maapallolla johtuu suurimmaksi osaksi luonnon
41862:                   muuntelu- ja mukautumiskyvystä. Eliöiden laaja ja monimuotoinen
41863:                   perintöaines auttaa luontoa sopeutumaan uusiin tilanteisiin ja takaa
41864:                   perimmältään koko biosfäärin normaalin toiminnan. Luonnon köyh-
41865:                   tyessä sen toiminta-, kesto- ja tuottokyky heikkenevät. Silloin myös
41866:                   ihmisen elinmahdollisuudet kaventuvat, sillä ihmisen elämä maapal-
41867:                   lolla perustuu ekasysteemien tuotannon hyödyntämiseen.
41868: 
41869:                   Luonnon mukautumiskyvyn säilyttäminen on erityisen tärkeää juuri
41870:                   nyt, kun ympäristön kuormitus lisääntyy ja luonnonolot saattavat
41871:                   muuttua nopeasti. Esimerkiksi sopeutuminen kasvihuoneilmiöön on
41872:                   mahdollista vain, jos luonnossa on riittävän monipuolinen perintöai-
41873:                   nes.
41874: 
41875:                   Maapallon perintöaines vähenee kuitenkin jatkuvasti. Lajien häviämi-
41876:                   nen johtuu ennen kaikkea niiden elinympäristön tuhoutumisesta tai
41877:                   saastumisesta: happamoitumisesta, maaperän ja vesien kemiallisesta
41878:                   saastumisesta sekä muusta pilaantumisesta.
41879: 
41880:                   Kun lajeja kuolee sukupuuttoon, ei kysymyksessä ole pelkästään
41881:                   esteettinen tai eettinen menetys. Lajien häviäminen heijastaa laajem-
41882:                   paa biologisten järjestelmien häiriytymistä, joka vaarantaa maapallon
41883:                   ja ihmiskunnan tulevaisuuden. Runsas kasvi- ja eläinlajista tarjoaa
41884: 
41885: 
41886: 12
41887:                     puolestaan myös suoranaista hyötyä ihmiskunnalle. Lajien muuntele-
41888:                     vuus ja perintöaines hyödyttävät maataloutta, lääketiedettä ja teolli-
41889:                     suutta.
41890: 
41891: 
41892: 2.3 Ihmisten tasa-arvon, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen
41893:                     Ympäristön ja ihmisen hyvinvointi kytkeytyvät läheisesti tmsnnsa.
41894:                     Köyhyys ja eriarvoisuus synnyttävät luonnon riistokäyttöä. Ympäris-
41895:                     tön pilaantuminen puolestaan aiheuttaa terveysvaaroja ja heikentää
41896:                     elinoloja. Vaurauden kasaantuminen pienille väestöryhmille suuntaa
41897:                     yhä suuremman osan maailman energia- ja luonnonvaroista tuottei-
41898:                     siin, joita ei ole tarkoitettu ihmisten perustarpeiden tyydyttämiseen.
41899: 
41900:                     Koska maailman energia- ja luonnonvarat eivät riitä takaamaan
41901:                     kaikille maapallon ihmisille teollisuusmaiden nykyistä elintasoa, yh-
41902:                     teiskunnallisen kehityksen päämääräksi täytyy asettaa ihmisten kaik-
41903:                     kein välttämättömimpien tarpeiden - eli ruoan, veden, asunnon,
41904:                     työpaikan, energian ja riittävän hygienian - tyydyttäminen.
41905: 
41906:                     Aineelliseen hyvinvointiin pyrkivien tavoitteiden ohella on kiinni-
41907:                     tettävä huomiota ihmisten henkiseen hyvinvointiin. Henkistä hyvin-
41908:                     vointia edistävät mm. viihtyisä ja terveellinen asuin- ja työympäristö,
41909:                     kulttuuriarvojen säilyminen sekä ihmisten välinen tasa-arvo ja ihmis-
41910:                     arvon kunnioittaminen.
41911: 
41912:                     Henkinen hyvinvointi ei niinkään edellytä aineellisen vaurauden
41913:                     lisäämistä kuin vaurauden uudelleen jakamista. Myös hyvinvoinnin
41914:                     mittmm1a on kehitettävä siten, että ne ottavat huomioon mm.
41915:                     ympäristön terveellisyyden ja viihtyisyyden sekä ihmisten henkisten
41916:                     tarpeiden tyydyttämisen.
41917: 
41918: 
41919: 2.4 Talouskehityksen turvaaminen
41920:                     Maailmantalouden nykyinen suuntaus johtaa rikkaiden ja köyhien
41921:                     maiden välisen kuilun syvenemiseen, mikä puolestaan aiheuttaa
41922:                     poliittisia ristiriitoja, luonnonvarojen riistoa, ympäristön vaurioitumis-
41923:                     ta ja talouden tasapainottomuutta. Maapalloa vaivaavat ongelmat
41924:                     voidaan ratkaista vain, jos talouskehitys turvataan kaikissa maissa.
41925: 
41926:                     Kestävä kehitys siis edellyttää myös vakaata talouskehitystä. Etenkin
41927:                     kehitysmaissa on taloudellinen kasvu saatava elpymään. Kasvun on
41928:                     kuitenkin oltava sopusoinnussa luonnonvarojen ja ympäristön asetta-
41929:                     mien ehtojen kanssa. Tämä tarkoittaa, että kasvun on suuntauduttava
41930:                     sellaiseen tuotantoon ja toimintaan, joka kuluttaa mahdollisimman
41931:                     vähän luonnonvaroja ja on ympäristön kannalta mahdollisimman
41932:                     haitatonta.
41933: 
41934:                     Teollisuusmaiden on muutettava taloudellisen kasvunsa laatua. Kas-
41935:                     vun painopiste on ei-materiaalisissa ja vähän materiaaleja ja ener-
41936:                     giaa vaativissa palveluissa ja tuotteissa. Tuotantoteknologiaa ja
41937:                     tuotantoprosesseja on uudistettava sekä osaamista parannettava siten,
41938: 
41939: 
41940:                                                                                             13
41941:      että yhä pienemmin raaka-aine- ja energiapanoksin tuotetaan entistä
41942:      kestävämpiä hyödykkeitä tähänastista selvästi haitattomammin. Toi-
41943:      seksi on myös kulutustapoja muutettava: tarpeetonta, terveydelle ja
41944:      ympäristölle haitallista kulutusta on vältettävä ja sen sijaan paino-
41945:      tettava käytännöllisiä, korkealaatuisia ja terveeliisiä hyödykkeitä.
41946: 
41947:      Muutos nykyiseen taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen
41948:      voidaan saada aikaan vain nivomalla kestävän kehityksen näkökoh-
41949:      dat päätöksentekoon. Ympäristön laadun muutokset ja luonnonvaro-
41950:      jen väheneminen on kytkettävä laskelmiin, joilla kuvataan kansallisva-
41951:      rallisuuden ja kansantuotteen muutoksia. Kestävän kehityksen tavoit-
41952:      teet on otettava huomioon myös kansainvälisessä kanssakäymisessä.
41953: 
41954: 
41955: 
41956: 
41957: 14
41958: 3 Aika on kypsä
41959: 
41960: 
41961: 3.1 Muutosta tarvitaan
41962:                    Jotta ihmiskunta voisi sopeutua muuttuvaan maailmaan ja yhä uusiin
41963:                    ympäristö- ja kehitysongelmiin, muutoksiin on varauduttava. Meidän,
41964:                    kuten kaikkien muidenkin, on varmistettava, että käytössä on
41965:                    sopeutumiseen tarvittavat keinot ja että olemme asenteellisesti val-
41966:                    miita käyttämään niitä. Suomen täytyy tavoitella kestävää kehitystä
41967:                    sopeutumalla ympäristön ja kestävän kehityksen vaatimuksiin ja
41968:                    ottamalla meille kuuluva vastuu ympäristö- ja kehitysongelmien
41969:                    ratkaisemisesta.
41970: 
41971:                    Ympäristön ja kehityksen maailmankomissio tähdensi muutoksen
41972:                    välttämättömyyttä: "On tullut aika murtaa menneisyyden mallit, sillä
41973:                    jos koetamme ylläpitää yhteiskunnallista ja ekologista tasapainoa
41974:                    vanhoin kehitys- ja ympäristönsuojelumenetelmin, vain pahennamme
41975:                    tilannetta. Vain muutos voi nyt johtaa turvalliseen tulevaisuuteen."
41976: 
41977:                    Kaikkien maiden - niin teollisuusmaiden kuin kehitysmaiden - on
41978:                    tarkistettava tavoitteitaan ja korjattava kehityksensä suuntaa. Päätök-
41979:                    senteossa ja toiminnassa on hylättävä suppea ja aikajänteeltään lyhyt
41980:                    näkökulma. Muutos ei kuitenkaan voi rajoittua vain hallintojärjestel-
41981:                    miin, vaan sen täytyy koskettaa myös taloutta ja tuotantoa sekä
41982:                    kansainvälistä yhteistyötä. Kansalaisten mahdollisuuksia osallistua
41983:                    yhteiskunnalliseen päätöksentekoon on lisättävä ja hallinnon jousta-
41984:                    vuutta on parannettava. Talous- ja tuotantojärjestelmiä on suunnat-
41985:                    tava tukemaan kestävää kehitystä. Tekniikan ja teknologian avulla on
41986:                    löydettävä uusia, entistä haitattomampia, luonnonvaroja säästäviä
41987:                    tuotantotapoja.
41988: 
41989:                    Maiden on muutettava myös ulkopolitiikkaansa. Kestävä kehitys on
41990:                    mahdollinen vain maapallonlaajuisesti. Sitä ei voi panna täytäntöön
41991:                    erikseen jossakin maassa tai maaryhmässä. Kansainvälisen yhteistyön
41992:                    tavoitteeksi onkin otettava kestävän kehityksen edistäminen ja tätä
41993:                    tukevien joustavien maailmankaupan ja rahoitusrakenteiden luomi-
41994:                    nen. Kansallisesta, paikallisesta ja yksilökeskeisestä taloudenpidosta
41995:                    on siirryttävä yhteisvastuuseen ihmiskunnasta, luonnon uudistumis-
41996:                    kyvystä ja monimuotoisuudesta sekä tulevista sukupolvista.
41997: 
41998: 
41999: 3.2 Vastuu kestävästä kehityksestä on yhteinen
42000:                    Kestävän kehityksen toteutumiseen vaikuttavia päätöksiä tehdään
42001:                    paitsi ympäristöpolitiikassa myös eri tasoilla talouspolitiikassa, ener-
42002:                    giapolitiikassa, maa- ja metsätalouspolitiikassa, liikennepolitiikassa,
42003:                    sosiaalipolitiikassa, kauppapolitiikassa sekä maankäyttöä koskevissa
42004:                    ratkaisuissa. Yhteiskuntapolitiikan peruspiirteisiin Suomessa ja mo-
42005: 
42006: 
42007:                                                                                          15
42008:                    nissa muissa maissa on kuulunut, että asioita käsitellään lohkoittain,
42009:                    erillään toisistaan. Tämä on luonut monimutkaisen järjestelmän, jossa
42010:                    kokonaistavoitteet ja -vastuu ovat hämärtyneet.
42011: 
42012:                    Nykyistä talouden ja yhteiskunnan kehitystä ei voida olennaisesti
42013:                    muuttaa, ellei ympäristönäkökohtia pystytä yhdentämään taloudel-
42014:                    liseen ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Onkin tärkeää, että
42015:                    kestävä kehitys ja sen tavoitteet ymmärretään ja omaksutaan eri
42016:                    toimintalohkoilla. Kestävä kehitys on omaksuttava kaikkien yhteisek-
42017:                    si tavoitteeksi, jonka valossa eri ratkaisuvaihtoehtoja tarkastellaan.
42018: 
42019:                    Vastuu kehityksestä kuuluu yhtä lailla myös paikallisille päätöksen-
42020:                    tekijöille. Kestävä kehitys kuntien toiminnassa merkitsee paikallisen
42021:                    vastuun ottamista ympäristöstä, luonnonvarojen vaalimista ja luon-
42022:                    non palautumiskyvyn säilyttämistä. Se on maailmanlaajuista vastuuta
42023:                    energian ja luonnonvarojen oikeudenmukaisesta jakamisesta.
42024: 
42025:                     Kansalaisilla ja kansalaisjärjestöillä on niinikään oltava mahdolli-
42026:                     suudet ja tiedolliset edellytykset edistää kestävää kehitystä kotita-
42027:                     louksissa, kulutuksessa, työpaikoilla, kansalaistoiminnassa ja koko
42028:                     elämäntavassa.
42029: 
42030: 
42031: 
42032: 
42033: 3.3 Kansainvälinen yhteistyö
42034: 
42035:                     Ympäristön ja kehityksen maailmankomissio tähdentää, ettei yksi-
42036:                     kään maa voi kehittyä erillään toisista. Paikallisten, valtiollisten ja
42037:                     kansainvälisten kysymysten perinteiset rajat ovat hämärtyneet. Aiem-
42038:                     min kokonaan kunkin valtion omana asiana pidetyt poliittiset
42039:                     ratkaisut vaikuttavat nykyään muiden maiden luonnonvaroihin ja siis
42040:                     myös niiden kehitykseen ja elossa säilymiseen. Maapallon ympäris-
42041:                     töongelmia ei voida myöskään ratkaista siirtämällä ongelmia paikasta
42042:                     toiseen. Esimerkiksi tuotannon siirtäminen maasta toiseen ei vähennä
42043:                     ympäristöhaittoja.
42044: 
42045:                     Myös kansainvälinen talous ja sen kehitys vaikuttavat kaikkien
42046:                     maiden, myös Suomen ympäristön tilaan ja koko yhteiskunnan
42047:                     kehittymismahdollisuuksiin. Kaikkein heikoimmassa asemassa ovat
42048:                     kehitysmaat, jotka ovat suuresti riippuvaisia teollisuusmaiden ja
42049:                     kansainvälisten yritysten asettamista kauppa- ja rahoitusehdoista.
42050: 
42051:                     Jotta kestävään kehitykseen voitaisiin siirtyä koko maapallolla, on
42052:                     kansainvälistä yhteistyötä sen saavuttamiseksi lisättävä. Tämä merkit-
42053:                     see erityisesti ponnisteluja kansainvälisen talouden vakaannuttamisek-
42054:                     si ja kehitysmaiden aseman parantamiseksi. Maapallonlaajuisten
42055:                     ympäristöongelmien ratkaiseminen tai lieventäminen on niin ikään
42056:                     kiireellinen tehtävä. Yhteistyön tavoitteena tulee olla kestävää kehi-
42057:                     tystä tukevien toimien yhtenäistäminen koko maapallolla.
42058: 
42059: 
42060: 16
42061: 3.4 Kestävän kehityksen keinot
42062:                    Kestävän kehityksen politiikka tarvitsee tuekseen menetelmiä, joiden
42063:                    avulla kehityksen suuntaa voidaan korjata. Lisäksi tarvitaan kritee-
42064:                    reitä ja mittaimia, joilla arvioidaan hankkeiden vaikutusta kestävään
42065:                    kehitykseen.
42066: 
42067:                    Tärkeitä keinoja ovat taloudelliset ohjauskeinot, lainsäädäntö ja
42068:                    kansainväliset sopimukset. Taloudellisia ohjauskeinoja tuleekin tehos-
42069:                    taa, jotta aiheuttamisperiaate ja käyttäjä maksaa -periaate toteu-
42070:                    tuisivat johdonmukaisesti. Aiheuttamisperiaate eli saastuttaja maksaa
42071:                    -periaate ohjaa toimintaa ympäristön kannalta vaarattomampaan
42072:                    suuntaan. Käyttäjä maksaa -periaate ohjaa puolestaan luonnonvaroja
42073:                    säästävään toimintaan.
42074: 
42075:                    Myös lainsäädäntöä on kehitettävä siten, että kestävän kehityksen
42076:                    periaate otetaan entistä paremmin huomioon. Tämä koskee sekä
42077:                    ympäristö- ja sosiaalilainsäädäntöä että ympäristöön ja kehitykseen
42078:                    välillisesti vaikuttavia lakeja. Lainsäädännön avulla tulee mm. tek-
42079:                    niikkaan investoiminen tehdä yritystaloudellisesti edullisemmaksi kuin
42080:                    ympäristön pilaaminen. Samoin täytyy kierrätettävien raaka-aineiden
42081:                    käyttö tehdä taloudellisesti kannattavaksi vaihtoehdoksi. Myös työ-
42082:                    olojen ja työturvallisuuden parantamista on edelleen kannustettava
42083:                    lainsäädäntöä kehitettäessä.
42084: 
42085:                    Kansainväliset sopimusjärjestelyt ovat välttämättömiä kestävää kehi-
42086:                    tystä edistävien toimien yhtenäistämiseksi. Ajankohtainen sopimus-
42087:                    hanke on maapallonlaajuisen ilmastoyleissopimuksen valmistelu. Sa-
42088:                    manaikaisesti teollisuusmaat ovat laatimassa kansallisia tavoitteita
42089:                    ilmastonmuutoksia aiheuttavien kaasujen, mm. hiilidioksidipäästöjen,
42090:                    rajoittamiseksi.
42091: 
42092:                    Kriittisen kuormituksen määrittäminen, ympäristövaikutusten ar-
42093:                    viointi ja ympäristön tilan seuranta ovat menetelmiä, joiden avulla
42094:                    voidaan punnita toimien vaikutuksia kestävään kehitykseen. Kriitti-
42095:                    sellä kuormituksella tarkoitetaan sitä saastekuormaa, jonka tietty
42096:                    ekasysteemi voi kestää ilman peruuttamattomia vaurioita. Luonnon
42097:                    sietokyvyn määrittäminen on erityisen tärkeää Suomessa, sillä Suo-
42098:                    men hyvinvointi perustuu paljolti uudistuvien luonnonvarojen -
42099:                    metsien - hyödyntämiseen.
42100: 
42101:                    Hankkeiden ympäristövaikutusten arviointi sisällytetään kaikkeen
42102:                    yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Toimintojen pitkäaikaisvaiku-
42103:                    tukset on selvitettävä, sillä monet haitalliset vaikutukset ilmenevät
42104:                    vasta vuosien kuluttua ja ovat hitaan kertymisen tulos.
42105: 
42106:                    Päätöksenteon tueksi tarvitaan luotettavaa tietoa ympäristön tilasta.
42107:                    Ympäristön tilan seurannan avulla saadaan käsitys ympäristön tilan
42108:                    kehittymisestä. Sen avulla voidaan arvioida, miten tehdyt päätökset
42109:                    vaikuttavat.
42110: 
42111:                    Kestävää kehitystä tukevan politiikan on kuitenkin nojauduttava niin
42112:                    sanottuun varovaisuusperiaatteeseen. Periaate tarkoittaa, että toimien
42113: 
42114: 
42115:                                                                                        17
42116: 3 301216J
42117:      on tähdättävä haitallisten vaikutusten torjumiseen ennakolta. Varo-
42118:      vaisuusperiaatteen mukaan torjuntatoimia ei saa lykätä sillä veruk-
42119:      keella, että haittojen syntymisestä ei ole täyttä tieteellistä näyttöä.
42120: 
42121:      Teollisuustuotannossa tulee omaksua parhaan taloudellisesti käyttö-
42122:      kelpoisen tekniikan periaate ja tuottajan vastuu -käsite. Parhaalla
42123:      taloudellisesti käyttökelpoisella tekniikalla tarkoitetaan ympäristön
42124:      kannalta parhaita valmistusprosesseja ja tehokkainta puhdistustek-
42125:      niikkaa, jota teknisten ja taloudellisten mahdollisuuksien rajoissa
42126:      voidaan käyttää.
42127: 
42128:      Tuottajan vastuulla tarkoitetaan teollisuuden vastuuta valmistamis-
42129:      taan tuotteista koko niiden elinkaaren aikana. Kestävän talouskehi-
42130:      tyksen saavuttamiseksi on tarpeen, että tunnetaan tuotteiden koko-
42131:      naisvaikutukset ja että myös kuluttajat tuntevat vastuunsa ympäristön
42132:      ja luonnonvarojen käytöstä ja säästämisestä.
42133: 
42134: 
42135: 
42136: 
42137: 18
42138: 4 Kestävän kehityksen tiellä
42139: 
42140: 
42141:            Tämän hallituksen toimikauden aikana kestävän kehityksen tavoitteen-
42142:            asettelu yleensä ja ympäristökysymykset erityisesti ovat nousseet esille
42143:            aivan uudella tavalla. Hallitus on lukuisissa yhteyksissä ottanut
42144:            kantaa suoraan ja epäsuorasti kestävän kehityksen kannalta tärkeisiin
42145:            asioihin. Moniin toimiin, joiden tarkoitus on tukea kestävään kehi-
42146:            tykseen johtavia kehityskulkuja, on jo ryhdytty. Kehityksen muutta-
42147:            minen kestäväksi vaatii aikaa ja on myös sidoksissa kansainväliseen
42148:            kehitykseen. Kestää monia vuosia, ennen kuin yhteiskuntapolitiikan
42149:            kullakin lohkolla on siirrytty perusteltuun, kestävän kehityksen
42150:            mukaiseen toimintaan. Hallitus luo nyt perustaa sille, että Suomi voi
42151:            yhdessä muiden maiden kanssa muuttaa yhteiskuntapolitiikkaansa ja
42152:            sen edellytyksenä olevaa taloudellista kehitystään kestävän kehityksen
42153:            mukaiseksi.
42154:           Euroopassa tapahtuva kehitys on muuttanut Suomen ekapoliittista
42155:           asemaa siten, että pystymme yhä realistisemmin arvioimaan, mitkä
42156:           ovat tärkeimmät toimet kestävän kehityksen turvaamiseksi. Tur-
42157:           vallisuuspolitiikka on siten saanut myös ekapoliittisen ulottuvuuden.
42158:           Ohjelmansa ja sen lisäpöytäkirjan mukaisesti hallitus on kiinnittänyt
42159:           tähän suurta huomiota muun muassa YK-politiikassaan, Euroopan
42160:           turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin (ETYK) seurannassa, kehitysyh-
42161:           teistyössä sekä osallistuessaan monen- ja kahdenkeskisiin Itä-Euroo-
42162:           pan ja itäisen Keski-Euroopan yhteiskuntien, talouden ja ympäristön
42163:           jälleenrakennustoimiin. Hallitus on omaksunut tällaisen näkökulman
42164:           myös tarkastellessaan Itämeren aluetta kokonaisuutena.
42165:            Hallitus on ollut erittäin aktiivinen kansainvälisesti, jotta yläilmake-
42166:            hän otsonikerroksen suojelussa ja ilmastomuutosten torjunnassa
42167:            päästäisiin kouriintuntuviin toimiin. Koska kehitys ja ympäristö ovat
42168:            monin tavoin kytköksissä luonnonvaroihin ja väestökysymykseen,
42169:            Suomen kehitysyhteistyössä on painotettu väestökysymystä ja luon-
42170:            nonvarojen kestävää käyttöä. Tämä on käytännössä ilmennyt muun
42171:            muassa perusterveydenhuollon ja asunto-olojen kehityshankkeina.
42172:            Metsätaloudessa painopiste on siirretty puunkorjuusta metsien suoje-
42173:            luun ja metsittämiseen, koska kehitysyhteistyömme eräs päätavoite on
42174:            metsien tuhoutumisen ja siitä johtuvan eroosion estäminen.
42175:            Hallitus on pannut vireille energiastrategian laadinnan. Tästä työstä
42176:            valmistuu lähiaikoina väliraportti, joka omalta osaltaan näyttää
42177:            entistäkin tiukemmin suuntaa energian säästeliääseen ja tehokkaaseen
42178:            käyttöön, mikä yhdessä energiahuollon varmuuden kanssa on kestä-
42179:            vän kehityksen tärkeimpiä edellytyksiä. Niinpä hallitus on ottanut
42180:            käyttöön ja valmistellut edelleen taloudellisia ja tiedotuksellisia kei-
42181:            noja polttoaineiden käytön ja energiankulutuksen ohjailemiseksi.
42182:            Hallitus on toimikautenaan sitonut energia- ja ympäristöpolitiikan
42183:            läheisesti yhteen. Tämä kytkentä on välttämätön muun muassa
42184:            pyrittäessä katkaisemaan ilman hiilidioksidipitoisuuden kasvu.
42185: 
42186: 
42187:                                                                                  19
42188:      Suureksi osaksi energiantuotannon ympäristönsuojelutoimien ansiota
42189:      on, että vuodeksi 1993 asetettu tavoite vähentää vuotuisia rikkipääs-
42190:      töjä 50 prosenttia vuoden 1980 määrästä saavutettiin jo vuosina 1988
42191:      ja 1989. Itse asiassa olivat vuoden 1989 rikkipäästöt lähes 60
42192:      prosenttia pienemmät kuin vuonna 1980. Silti hallitus on, hyvin
42193:      tietoisena siitä, että metsiemme ja vesiemme kyky sietää hapanta
42194:      laskeumaa edelleenkin ylitetään suurimmassa osassa maata, ryhtynyt
42195:      toimiin, joiden tavoitteena on Suomen rikkipäästöjen vähentäminen
42196:      noin 80 prosenttia vuoden 1980 määrästä vuoteen 2000 mennessä.
42197:      Tämä on välttämätöntä siitäkin syystä, että toimet typenoksidi-
42198:      päästöjen vähentämiseksi ovat hallituksen teettämissä selvityksissä
42199:      osoittautuneet kalliiksi ja teknisesti vaikeiksi. Hallitus pitää silti kiinni
42200:      asettamastaan tavoitteesta, joka on typenoksidipäästöjen vähentämi-
42201:      nen noin 30 prosenttia siitä, mitä ne olivat 1980-luvun alussa.
42202:      Henkilöautoille tämän tavoitteen saavuttamiseksi asetettavista vaati-
42203:      muksista hallitus on jo tehnyt asianmukaiset päätökset. Ehdotukset
42204:      energiantuotannon typenoksidipäästöjen vähentämisestä ovat kohta
42205:      valmiita päätöksentekoa varten.
42206: 
42207:      Liikennepolitiikkaa kokonaisuudessaan on pohdittu kestävän kehityk-
42208:      sen kannalta. Ympäristövaikutusten arviointia on tiukennettu. Raken-
42209:      teellisia toimia, jotka tosin vaikuttavat varsin hitaasti, on ryhdytty
42210:      valmistelemaan. Tällaisiin toimiin kuuluu muun muassa rautatielai-
42211:      toksen määrätietoinen kehittäminen. Hallitus on puuttunut liikenteen
42212:      ympäristöhaittoihin myös taloudellisin keinoin.
42213: 
42214:      Luonnonvarojen keskeinen merkitys talouden perustana edellyttää
42215:      hallituksen mielestä tähänastista pitkäjänteisempää ja huolellisempaa,
42216:      mahdollisimman hyvin kestävän kehityksen periaatteisiin nojautuvaa
42217:      luonnonvarapolitiikkaa. Uudistumattomia luonnonvaroja ei voida
42218:      muuttaa uusiutuviksi, mutta hallitus on pyrkinyt etsimään keinoja,
42219:      joilla voidaan edistää uusiutumattomista luonnonvaroista saatavien
42220:      raaka-aineiden kierrätystä.
42221: 
42222:      Uudistuvista luonnonvaroista Suomessa tärkein on metsä. Happamoi-
42223:      tumistutkimukseen käytettiin yli 50 miljoonaa markkaa metsiimme
42224:      kohdistuvien uhkien selvittämiseksi. Tutkimusten tulokset antoivat
42225:      uutta pontta tiukoille toimille happamoitumisen torjumiseksi sekä
42226:      Suomessa että kansainvälisesti. Melko tuoretta Metsä 2000 -ohjelmaa
42227:      on ryhdytty tarkistamaan muun muassa sen ympäristövaikutusten
42228:      arvioimiseksi ja yleensäkin kestävän metsätalouden perusteiden vah-
42229:      vistamiseksi. Metsäntutkimusta on laajennettu ja tehostettu sekä
42230:      suunnattu yhä enemmän kestävän metsätalouden edellytysten tutki-
42231:      mukseen. Suomalainen ilmaston muuutosten tutkimusohjelma on
42232:      aloitettu.
42233: 
42234:      Maataloudessa on entistä enemmän kiinnitetty huomiota sen tärkeim-
42235:      män luonnonvaraperustan eli maan viljelykelpoisuuden säilyttämiseen.
42236:      Tämä on samalla ympäristönsuojelutoimi, koska mulloksen ja ravin-
42237:      teiden huuhtoutuminen maasta kuormittaa vesistöjä. Hallitus on
42238:      lisäksi aloittanut toimet maatalouden liikatuotannon poistamiseksi.
42239:      Samalla tärkeimpien elintarvikkeiden tuotanto Suomessa pyritään
42240:      turvaamaan keinoin, jotka ovat mahdollisimman hyvin sopusoinnussa
42241: 
42242: 
42243: 20
42244: kestävän kehityksen periaatteiden kanssa. Käytännössä tämä tarkoit-
42245: taa muun muassa laajaa kesannointia, lannoitteiden entistä järkeväm-
42246: pää käyttöä sekä niiden ohjaamista taloudellisin keinoin. Maatalous-
42247: opetuksessa ja -neuvonnassa painotetaan kestävää kehitystä ja ympä-
42248: ristönsuojelua ja maataloustukea suunnataan ympäristönsuojelua edis-
42249: täviin investointeihin ja tuotantotapoihin.
42250: 
42251: Nykyisen hallituksen aikana on pantu vireille muun muassa kaikki
42252: nämä toimet sekä ryhdytty kehittämään maatalouden ympäristöntut-
42253: kimusta. Myös kalankasvatukseen, turkistarhaukseen ja porotalouteen
42254: on kiinnitetty huomiota niissä ilmenevien, kestävän kehityksen kanssa
42255: ristiriidassa olevien ilmiöiden poistamiseksi.
42256: 
42257: Kehityksen pitämiseksi alueellisesti tasapainoisena hallitus on pannut
42258: vireille aluepoliittisia toimia myös maamme tiheimmin asutuilla
42259: alueilla. Hallitus on kuitenkin pitänyt kiinni myös kehitysalueita
42260: tukevista toimista, joilla on mahdollisuus torjua niitä haittoja, jotka
42261: syntyvät maatalouden väistämättä jatkuvasta rakennemuutoksesta.
42262: Nimenomaan kestävä kehitys edellyttää tällaista tasapainottamista.
42263: 
42264: Hallitus on vakuuttunut siitä, että vain talouspolitiikan ja ympäris-
42265: töpolitiikan yhdentäminen toisiinsa takaa kestävän kehityksen. Kes-
42266: tävä kehitys on myös kestävää yhteiskunnallista kehitystä, jonka
42267: edellytyksiä puolestaan ovat muun muassa menestyksellinen työlli-
42268: syys- ja asuntopolitiikka sekä inflaation torjunta. Näissä suhteissa
42269: hallituksen toimet ovat olleet määrätietoisia ja tuottaneet tuloksia.
42270: Aivan viime viikkoja lukuunottamatta työllisyys on parantunut.
42271: 
42272: Hallitus on selvityttänyt ympäristönsuojelun taloudellisia keinoja sekä
42273: aloittanut verotuksen painopisteen siirtämisen ympäristölle haitallisen
42274: toiminnan ja kuormituksen suuntaan. Hallitus pitää ympäristönsuo-
42275: jelun rahoituksessa kiinni aiheuttamisperiaatteesta. Yhteiskunnan
42276: tukea suunnataan kuitenkin, kuten hallitus on tehnytkin, ympäristön-
42277: suojelutekniikan, säästävän teknologian sekä yleensä uuden tekniikan
42278: kehittämiseen. Tällä tavoin vähennetään ajan mittaan päästöjä ja
42279: säästetään energiaa. Hallitus selvittää kysymystä työntekijöiden osal-
42280: listumisesta yrityksen ympäristönsuojelutoimiin.
42281: 
42282: Vesiensuojelun tavoitteista tehtiin periaatepäätös vuonna 1988. Kemi-
42283: kaalilaki ja siihen liittyvät asetukset on säädetty ja ne ovat astuneet
42284: voimaan syyskuun alusta 1990 alkaen. Näin on jälleen lujitettu
42285: mahdollisuuksia säännellä tuotantoa ja kauppaa siten, että ympäris-
42286: töhaitat saadaan ehkäistyksi ennakolta. Tätä hallitus pitää eräänä
42287: ympäristönsuojelun tärkeimmistä, kestävään kehitykseen tähtäävistä
42288: periaatteista.
42289: 
42290: Kuluttajapolitiikassa näkökulmaa on alettu laajentaa kestävän kehi-
42291: tyksen suuntaan. Asiaa koskevia selvityksiä jatketaan, mutta tähänas-
42292: tisten selvitysten perusteella on jo perustettu ympäristömerkintäjärjes-
42293: telmä.
42294: 
42295: Hallitus on toimikautenaan vahvistanut tutkimuskapasiteettia ja
42296: muutenkin lisännyt tutkimuksen voimavaroja. Nimenomaan ympäris-
42297: 
42298: 
42299:                                                                       21
42300:      töntutkimusta on tuntuvasti vahvistettu. Kestävän kehityksen tutki-
42301:      musohjelma on aloitettu. Ympäristön seurantaa ja yhdennettyä
42302:      seurantaa on laajennettu. Ympäristöntutkimus on entisestäänkin
42303:      kansainvälistynyt.
42304: 
42305:      Koulutus, opetus ja valistus ovat hallituksen mielestä yhtä tärkeitä
42306:      välineitä ympäristönsuojelun edistämiseksi kuin kehityksen ohjaami-
42307:      nen lainsäädännön sekä valtion tulo- ja menoarvion ja toiminta- ja
42308:      taloussuunnittelun avulla. Erilaista ympäristönsuojelun koulutusta on
42309:      siksi tuntuvasti lisätty. Samoin on ympäristöopetusta ryhdytty kehit-
42310:      tämään kaikissa koulumuodoissa ja koulun kaikilla asteilla.
42311: 
42312:      Ympäristötiedon ja -tiedotuksen parantamiseksi on perustettu ympä-
42313:      ristötietokeskus. Säännöllisesti julkaistavaksi tarkoitettu kertomus
42314:      ympäristömme tilasta ilmestyy ensi kerran vuonna 1991. Ympäristö-
42315:      tietoverkko, joka kytkee toisiinsa keskus-, alue- ja paikallishallinnon
42316:      viranomaiset ja tutkimuslaitokset, on rakenteilla. Ympäristötietokes-
42317:      kuksen kautta sillä on myös kansainväliset yhteydet.
42318: 
42319:      Elämisen laatu Suomessa perustuu Pohjoismaisen hyvinvointivaltion
42320:      ideologiaan nojautuvaan sosiaalipolitiikkaan. Hallitus on kehittänyt
42321:      sosiaalipolitiikkaa, mutta sitä ei ole vielä riittävästi pohdittu kestävän
42322:      kehityksen näkökulmasta.
42323: 
42324:      Terveyspolitiikassa pyritään Suomessakin nojautumaan Maailman
42325:      terveysjärjestön laatimaan "Terveyttä kaikille vuoteen 2000 mennes-
42326:      sä" -ohjelmaan, jonka avulla pyritään parantamaan etenkin huonossa
42327:      asemassa olevien kansojen ja väestöryhmien terveyttä. Tämän ohjel-
42328:      man nojalla on laadittu Suomen oma Terveyttä kaikille ohjelma, jossa
42329:      terveydenhuollon kehittämisessä etusijalle on asetettu perusterveyden-
42330:      huolto ja painotettu laajasti terveystavoitteista yhteiskuntapolitiikkaa.
42331:      Siinä on siksi tarkasteltu muun muassa ravitsemusta, liikennettä ja
42332:      tuotantoa. Ympäristö- ja terveyshallinnon yhteistyötä pyritään paran-
42333:      tamaan. Ympäristönsuojelun eräs tavoite on aina terveyden suojele-
42334:      minen. Hallitus on koko toimikautensa toiminut turvatakseen ympä-
42335:      ristönsuojelun terveystavoitteiden saavuttamisen.
42336: 
42337:      Elämisen laadun puutteita ovat asuntotilannetta rasittavat asuntojen
42338:      ylikuumentuneet hinnat, lukuisien ihmisten suuret asuntovelat ja niistä
42339:      maksettavat korkeat korot sekä vuokra-asuntojen vähäinen osuus
42340:      asuntokannasta. Hallitus on parantanut kuntien mahdollisuuksia
42341:      tehostaa maapolitiikkaansa, perustanut asuntotuotantoon ohjattavan
42342:      tuen turvaavan asunto-olojen kehittämisrahaston ja lisännyt valtion
42343:      rahoittamaa vuokra-asuntotuotantoa. Rakennuslain erääksi tavoit-
42344:      teeksi on hallituksen esityksestä säädetty kestävä kehitys.
42345: 
42346:      Ympäristönsuojelutoimia, joista moniin on jo edellä viitattu, on
42347:      huomattavasti edistetty hallituksen toimikautena. Ympäristönsuojelun
42348:      hallintoa on järkeistetty ja muutenkin kehitetty, kuten ympäristön-
42349:      suojelun lainsäädäntöäkin. Ensimmäinen vaihe ympäristölupamenet-
42350:      telyn yhtenäistämisessä saataneen kohta päätökseen. Ensimmäiset
42351:      valtioneuvoston päätökset, jotka liittyvät toimiin kloorifluorihiilivety-
42352:      jen käytön lopettamiseksi, on annettu. Lakia ympäristövahinkojen
42353: 
42354: 
42355: 22
42356: korvaamisesta on valmisteltu. Rakennussuojelua on olennaisesti vah-
42357: vistettu. Öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntaa on edelleen tehostettu.
42358: Suomi on tehnyt muille napapiirin pohjoispuolelle ulottuville valtioille
42359: aloitteen arktisen ympäristön suojelemisesta. Asia on edistynyt varsin
42360: myönteisesti.
42361: 
42362: Luonnonsuojelualueiden hankintaan käytettäviä määrärahoja on jat-
42363: kuvasti lisätty ja myös kuntien virkistysaluehankintoja on tuettu.
42364: Valtionmaille on perustettu yli 300 000 hehtaaria uusia soidensuoje-
42365: lualueita, kaksi uutta kansallispuistoa ja monia muita luonnonsuoje-
42366: lualueita. Eduskunnan käsiteltävänä on hallituksen esitykset yhdeksän
42367: suurehkon luonnonsuojelualueen perustamisesta sekä esitys erämaa-
42368: laiksi. Jos eduskunta hyväksyy hallituksen esitykset, lailla suojeltujen
42369: alueiden osuus Suomen pinta-alasta nousee yhdeksään prosenttiin.
42370: Valtioneuvoston periaatepäätöksellä on vahvistettu lehtojensuojeluoh-
42371: jelma. Hallitus aikoo tehdä periaatepäätöksen rantojen suojelusta,
42372: millä turvataan arvokkaimpien luonnontilassa olevien rantojen säily-
42373: minen rakentamattomana. Suomen ja Neuvostoliiton rajalle on
42374: perustettu Ystävyydenpuisto. Hallitus aikoo vielä antaa eduskunnalle
42375: esitykset kahden tärkeän luonnonsuojelualueen (Perämeri ja Koli)
42376: perustamisesta.
42377: 
42378: 
42379: 
42380: 
42381:                                                                       23
42382: 5 Luonnonvarat
42383: 
42384: 
42385:          Luonnonvaroiksi kutsutaan sitä osaa luonnon aineksista ja prosesseis-
42386:          ta eli kaikesta maapallon materiasta ja energiasta, jolla on ihmisen
42387:          kannalta mielekäs käyttö nyt tai tulevaisuudessa. Luonnonvarojen
42388:          järkevä ja kaukokatseinen käyttö on tärkeä osa kestävään kehitykseen
42389:          tähtäävää yhteiskuntapolitiikkaa. Luonnonvarojen kestävä käyttö
42390:          edellyttää, että niiden hyödyntämistä on pohdittava pitkällä tähtäyk-
42391:          sellä arvioimalla ja ottaromalla huomioon uudet ja muuttuvat käyt-
42392:          tötarpeet ja -tavat.
42393: 
42394:          Uudistumattomat luonnonvarat
42395: 
42396:          Uudistumattomia luonnonvaroja, kuten fossiilisia polttoaineita, kiven-
42397:          näisiä ja malmeja, on käytettävä mahdollisimman säästeliäästi, jotta
42398:          niitä riittää tulevillekin sukupolville. Kestävän kehityksen kannalta on
42399:          myös välttämätöntä, että uudistumattomista raaka-aineista valmiste-
42400:          tut tuotteet otetaan talteen käytön päätyttyä, jottei käyttökelpoisia
42401:          raaka-aineita joudu hukkaan.
42402: 
42403:          Kun päätetään uudistumattomien luonnonvarojen käytöstä, on poh-
42404:          dittava, miten arvokas jokin luonnonvara on pitkällä ajanjaksolla. On
42405:          myös otettava huomioon, miten niukasta luonnonvarasta on kysymys
42406:          sekä onko luonnonvaran käyttö nykyisellä tekniikalla tuhlailevaa ja
42407:          aiheuttaako se ympäristöhaittoja. On myös selvitettävä voidaanko
42408:          uudistumaton luonnonvara korvata uudistuvalla luonnonvaralla tai
42409:          mitä muuta käyttöä luonnonvaralla voisi tulevaisuudessa olla.
42410: 
42411:          Uudistuvat luonnonvarat
42412: 
42413:          Uudistuvia luonnonvaroja on käytettävä niiden uudistumisen ja
42414:          kasvun määräämissä rajoissa. Luonnonvarojen tuotannosta tai tal-
42415:          teenotosta, jalostuksesta, jätteistä ja valmiin tuotteen käytöstä koitu-
42416:          vat haitat on otettava huomioon myös kaikessa luonnonvarojen
42417:          hyödyntämisessä.
42418: 
42419:          Luonnonvarojen suojelun kriittisimpiä tehtäviä on estää ja vähentää
42420:          ns. tilavarojen eli ilman, maaperän ja vesien, saastumista ja tuhoutu-
42421:          mista. Yhdyskuntajätteet, fossiilisten polttoaineiden palaminen, usei-
42422:          den kemikaalien käyttö ja monenlainen teollinen toiminta kuormitta-
42423:          vat ilmaa, maaperää ja vesiä. Maaperän tuottokyvyn alentumista ja
42424:          maa-ainesten huuhtoutumista aiheuttavat maa-ainesten otto, raken-
42425:          nustoiminta, kasvipeitteen tuhoaminen ja maaperän voimaperäinen
42426:          muokkaus. Vahinkojen korjaaminen jälkikäteen on kallista, jos se
42427:          ylimalkaan on mahdollista.
42428: 
42429:          Onkin ennakoitava ja torjuttava uudistuvien luonnonvarojen hyödyn-
42430:          tämisen ongelmat esimerkiksi säätämällä päästänormeja ja maaperän
42431:          käsittelynormeja, joissa otetaan huomioon pitkäaikais- ja kaukovai-
42432: 
42433: 
42434: 24
42435:                    kutukset, edistämällä sellaista tekniikkaa, joka tuottaa mahdollisim-
42436:                    man vähän jätteitä sekä arvioimalla etukäteen uusien tuotteiden,
42437:                    jätteiden ja tekniikan vaikutukset.
42438: 
42439:                    Luonnonvaroibio kohdistuvat uhat
42440: 
42441:                    Luonnonvaroihin kohdistuvista uhista ovat tällä hetkellä kriittisimpiä
42442:                    eräiden nykyteknologian kannalta tärkeiden uudistumattomien luon-
42443:                    nonvarojen tuhlaileva käyttö, etenkin niukkojen kaivannaisvarojen
42444:                    tuonti kehitysmaista ja niiden käyttö teollisuusmaiden tarpeisiin,
42445:                    ympäristön yleinen kemiallinen saastuminen, maaperän happamoi-
42446:                    tuminen ja kasvihuoneilmiö.
42447: 
42448:                    Teollisuuden, energiantuotannon ja liikenteen päästöjen aiheuttamat
42449:                    rikki- ja typpilaskeumat vahingoittavat laajalti maaperää ja vesistöjä
42450:                    sekä aiheuttavat paikoitellen terveydellistä haittaa. Näkyvimmät
42451:                    vaikutukset voidaan kuitenkin havaita metsissä.
42452: 
42453:                    Ilmaston lämpenemisen seurauksena Suomen metsillä, viljelykasveilla
42454:                    ja vesiekasysteemillä voi olla suuria sopeutumisvaikeuksia. Havupuus-
42455:                    toamme ei voida nopeasti korvata nykyistä lauhempaan ilmastoon
42456:                    sopeutuneilla havupuilla tai lehtipuilla. Niinpä kasvihuoneilmiön
42457:                    vaikutukset Suomessa voivat olla ennalta arvaamattomia ja tuhoisia.
42458: 
42459:                    Kasvihuoneilmiön myötä sadannan ja valunnan arvellaan lisääntyvän,
42460:                    mikä vaikuttaa ravinteiden huuhtoutumiseen maaperästä ja etenkin
42461:                    soiden vesitasapainoon.
42462: 
42463:                    Hallituksen tarkoituksena on jatkaa Suomen luonnonvaraperustan ja
42464:                    luonnonvarojen selvittämistä ja niihin kohdistuvien uhkien kartoitta-
42465:                    mista. Tämän pohjalta jatketaan toimia raaka-aineiden kierrätyksen
42466:                    edistämiseksi.
42467: 
42468: 
42469: 5.1 Kaivannaiset
42470:                    Uudistumattomista luonnonvaroista ovat merkityksellisimpiä kivi-
42471:                    aines ja turve sekä maassamme niukkoina esiintyvät malmit ja muut
42472:                    kaivannaiset Etenkin soran ja muiden kiviainesvarojen käytössä ei ole
42473:                    otettu huomioon koko valtakunnan tarpeita eikä myöskään eri
42474:                    ainesten tarkoituksenmukaista käyttöä ainesten ominaisuuksien edel-
42475:                    lyttämällä tavalla. Suunnittelemattomuus on aiheuttanut ylimääräisiä
42476:                    kustannuksia ja arvokkaiden ainesten tuhlailua. Samalla ainesten otto
42477:                    on monin paikoin heikentänyt ympäristön elinkelpoisuutta ja viihtyi-
42478:                    syyttä.
42479: 
42480:                    Turvevaroja hyödynnetään vuosittain n. 16,5 miljoonaa m 3 , mistä
42481:                    suurin osa käytetään energiataloudessa. Soiden ojitus ja kuivatus
42482:                    metsätalouden tarpeisiin on alueellisesti laajaa ja on tuottanut
42483:                    huomattavia ympäristöhaittoja, mm. pilannut vesiä ja synnyttänyt
42484:                    tulvia. Nykyisen käsityksen mukaan huomattava määrä soita on
42485:                    ojitettu riittämättömin perustein. Laajoilla alueilla on turpeen luon-
42486:                    nollinen muodostuminen pysähtynyt. Turvevarojemme käyttö ener-
42487: 
42488: 
42489:                                                                                        25
42490: 4 301216J
42491:             giantuotantoon on osin ristiriidassa pitkän tähtäyksen ja kestävän
42492:             kehityksen tavoitteiden kanssa. Tästä syystä ei laadita uusia suunni-
42493:             telmia turpeen käytön lisäämiseksi energiantuotannossa. Turve voi
42494:             vastedes olla arvokas ja välttämätön raaka-aine mm. kemian teolli-
42495:             suudelle. Tällöin turpeen käyttö teollisuuden raaka-aineena tuottaa
42496:             myös energiantuotantoon kelpaavaa jalostusprosessin jätettä.
42497: 
42498:             Hallituksen käsityksen mukaan mineraali- ja malmivaroja sekä kiviai-
42499:             nesvaroja tulee käyttää vastedes mahdollisimman tarkoituksenmukai-
42500:             sesti ja erittäin säästeliäästi. Tämä tapahtuu ainesten ottoa keskit-
42501:             tämällä ja aineksia ottamalla niin, että ympäristölle ja Iuonnonvaroilie
42502:             aiheutetaan mahdollisimman vähän haittaa. Järvien vedenalaisia
42503:             soravaroja ei käytetä.
42504: 
42505: 5.2 Metsä
42506:             Metsä on suomalaisen elämänmuodon ja suomalaisen kulttuurin
42507:             perusta. Sillä on paljon suurempi merkitys kuin pelkästään taloudel-
42508:             linen hyödyntäminen. Metsällä on myös huomattava sosiaalinen ja
42509:             virkistysmerkitys. Siksi metsien käyttöä suunniteltaessa on otettava
42510:             huomioon puun tuotannon ohella myös niiden muu käyttö.
42511: 
42512:             Puuaineksen käytössä ori lainsäädännön ja kokemusten myötä paa-
42513:             dytty ainakin koko maan näkökulmasta kestävään hyödyntämiseen.
42514:             Puuvarojen määrätietoinen inventointi on antanut jo vuosikymmeniä
42515:             sitten käsityksen siitä, miten paljon puuta on käytettävissä. Vaikka
42516:             joillakin alueilla on menneinä vuosikymmeninä ajoittain tehty liika-
42517:             hakkuita, ei ole aiheutettu uhkaa koko maan puuraaka-aineen
42518:             riittävyydelle tai säilymiselle. Maamme ilmasto-oloissa metsänkasvun
42519:             turvaaminen ei ole ollut tähän mennessä vaikeaa. Eräät metsäta-
42520:             loustoimet, kuten ojitus, kaavamaiset hakkuut ja maanmuokkaus ovat
42521:             kuitenkin aiheuttaneet haittoja luonnolle ja heikentäneet ympäristöä
42522:             ja luonnonvaroja, mm. vesien laatua.
42523: 
42524:             Typpilaskeumat ovat aluksi lisänneet metsän kasvua, mutta voivat
42525:             myös aiheuttaa ravinnetasapainon ja kasvun häiriöitä. Rikki- ja
42526:             typpipäästöistä aiheutuva hapan laskeuma muuttaa metsäkasvillisuut-
42527:             ta ja vaurioittaa Suomen puustoa. Jos alkanutta muutosta ei saada
42528:             pysäytetyksi, ovat erityisesti karujen ja maaperäitään happamien
42529:             kasvupaikkojen metsiköt uhattuina.
42530: 
42531:             Muuttuva metsätalous
42532: 
42533:             Hakkuut ovat viime vuosikymmeninä olleet puuston keskimääräistä
42534:             kasvua pienempiä. Lisääntyneen metsänkasvun, ojitustoiminnan ja
42535:             hakkuusäästöjen vuoksi puuvarat ovat nyt suuremmat kuin koskaan
42536:             sinä aikana, jolloin niitä on inventoitu. Jotta metsien kehitystilanteesta
42537:             saataisiin nykyistä selkeämpi kuva, laajennetaan valtakunnan metsien
42538:             inventointijärjestelmää metsä- ja suoekasysteemien seurantajärjestel-
42539:             mäksi.
42540: 
42541:             Metsäpoliittisen päätöksenteon lähtökohtana on käytännössä vuoden
42542:             1985 alussa valmistunut ns. Metsä 2000 -ohjelma. Se on metsä- ja
42543: 
42544: 
42545: 26
42546: puutalouden pitkän ajan ohjelma, joka perustuu kestävän puuntuo-
42547: tannon periaatteeseen. Tarkoituksena on hakata vain korkeintaan niin
42548: paljon, että hakkuumahdollisuudet pitkäHäkin aikavälillä pysyvät
42549: puuston kasvun rajoissa. Toisaalta puun tuotantoa aiotaan lisätä mm.
42550: lisäämällä metsänlannoitusta ja panemalla toimeen mittava kunnos-
42551: tusojitusohjelma.
42552: 
42553: Metsä 2000 -ohjelma on ollut varsin käyttökelpoinen perusta metsä-
42554: politiikalle. Sen jälkeen on metsätalouteen ja -teollisuuteen kohdistu-
42555: nut kuitenkin monia voimakkaita muutospaineita, joita ei Metsä 2000
42556: -ohjelmaa laadittaessa eikä ohjelman seurannassa ole osattu ottaa
42557: riittävästi huomioon. Tällaisia seikkoja ovat mm. kansantalouden
42558: kehitysnäkymiin perustuvat tavoitteet metsätaloudelle ja -teollisuudel-
42559: le, metsäteollisuuden varsin laajat investointisuunnitelmat ja puun
42560: tarpeen lisääntyminen sekä muutokset kansainvälisillä markkinoilla
42561: etenkin Euroopassa. Lisäksi muutospaineita ovat aiheuttaneet metsä-
42562: varojen ennakoitua nopeampi kehitys, ilman epäpuhtauksien ja
42563: muiden ympäristömuutosten vaikutukset metsien tilaan, metsätyövoi-
42564: man niukkuus ja metsätyön koneellistamistarve sekä metsänomistuk-
42565: sen muuttuminen ja metsien pirstoutuminen. Tarkoituksena on
42566: selvittää vuoden 1991 loppuun mennessä uuden tilanteen mukaiset
42567: vaihtoehtoiset metsien käyttö-, puuntuotanto- ja hoitotavoitteet sekä
42568: metsäteollisuuden kehittämismahdollisuudet. Samalla myös pohditaan
42569: metsätalouden kehittämistä ja metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä
42570: pitkähköllä aikavälillä.
42571: 
42572: Metsiä hoidetaan ja käytetään edelleen sangen epätasaisesti. Toisaalta
42573: metsissä on tehty pääomahakkuita eli hakattu laajojakin metsiköitä
42574: kokonaisuudessaan ja toisaalta taas varsinkin Etelä-Suomessa pidät-
42575: täydytään hakkaamasta metsää eri syistä. Metsätaloussuunnitelmien
42576: piiriin olisikin saatava entistä suurempi osa yksityismetsistä, mutta
42577: samalla on otettava huomioon alueellisesti metsien muutkin kuin
42578: taloudelliset käyttötarpeet. Siksi suunnittelijoiden koulutukseen onkin
42579: lisättävä ekologian opetusta sekä opetusta luonnonsuojelun ja metsien
42580: moninaiskäytön soveltamisesta käytäntöön.
42581: 
42582: Metsätalouden ympäristövaikutukset
42583: 
42584: Puuntuotantoon pitäytyvä metsätalous muuttaa ama luonnonym-
42585: päristöä. Vanhojen puiden poistaminen tuhoaa monien kasvi- ja
42586: eläinlajien elinympäristön. Hakkuut, maanmuokkaus, ojitus, metsän-
42587: lannoitus ja torjunta-aineiden käyttö vaikuttavat niinikään kaikki
42588: eläimistön ja kasviston elinoloihin.
42589: 
42590: Metsätaloustoimet, etenkin metsäojitus ja -auraus, kuormittavat myös
42591: vesistöjä. Ojitus ja auraus heikentävät alapuolisen vesistön veden
42592: laatua ja vaikuttavat vesitaseeseen. Metsämaan uudisojituksen välittö-
42593: mät vaikutukset vesistöön tunnetaan jo melko hyvin, joten ojitus-
42594: hankkeita suunniteltaessa voidaan myös suunnitella toimet niiden
42595: ehkäisemiseksi. Pitkäaikaisvaikutuksia sen sijaan ei vielä tunneta
42596: riittävästi. Kunnostusojituksen vesiensuojeluongelmat ovat pääosil-
42597: taan samanlaisia kuin uudisojituksen. Varsin laajat kunnostusojitukset
42598: ovat tarpeellisia metsävarojen taantuvan kehityksen estämiseksi. Toi-
42599: 
42600: 
42601:                                                                      27
42602:      minnan ympäristövaikutusten selvittämiseen ja haittojen estämiseen
42603:      täytyy kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota. Metsätalouden vesistö-
42604:      vaikutusten tutkimusta tulee näin ollen olennaisesti tehostaa ennen
42605:      toimintaan ryhtymistä. Lisäksi metsämaan muokkausta koskevia
42606:      ohjeita on uudistettava siten, että niistä käy ilmi, miten torjutaan
42607:      muokkauksen haitallisia vaikutuksia mm. maaperään, erityisesti alu-
42608:      miinin liukenemiseen, sekä maan hiilidioksidituotantoon, metsäpuiden
42609:      sienijuuriston kehitykseen ja muuhun metsäluontoon.
42610:      Viime aikoina on myös esitetty arvioita soiden kuivatuksen vaikutuk-
42611:      sista ilmakehän happi-hiilidioksiditasapainoon. Turpeen sisältämät
42612:      hiilivarannot vapautuvat suota kuivatettaessa ilmakehään ja lisäävät
42613:      siten fossiilisten polttoaineiden poltosta syntyvää hiilidioksidikuor-
42614:      mitusta, mutta toisaalta lisääntyvä kasvipeite vaikuttaa aikanaan
42615:      jossain määrin päinvastaiseen suuntaan.
42616:      Metsänlannoitus on omalta osaltaan lisännyt alapuolisten vesistöjen
42617:      ravinnekuormitusta. Metsänlannoituksen osalta on tarpeellista selvit-
42618:      tää ennen kaikkea lannoituksen aiheuttamat lopulliset vaikutukset
42619:      vesistöön. Selvitys edellyttää koko metsäekasysteemin ravinnekierron
42620:      ja ravinnevarastojen tutkimista, koska lannoitus saattaa lisätä luon-
42621:      taisten ravinteiden huuhtoutumista vielä päätehakkuunkin jälkeen.
42622:      Myös ilmansaasteet vaikuttavat lannoituksen tarpeellisuuteen. Ilmasta
42623:      tulevan typpilaskeuman johdosta typpilannoitus voi tietyillä alueilla
42624:      olla tarpeetonta, ellei peräti haitallista. Typpilannoitteiden käyttö ei
42625:      siten ole aina järkevää eikä perusteltua. Tärkeää on etenkin selvittää
42626:      maan ravinnetasapaino ennen kuin lannoituksiin ryhdytään ja lan-
42627:      noittaa kaavamaisuutta välttäen vain alueita, joilla siitä saadaan
42628:      merkityksellistä hyötyä. Torjunta-aineita käytetään metsätaloudessa
42629:      pääasiassa taimitarhoissa ja jonkin verran vesakontorjunnassa. Tor-
42630:      junta-aineiden leviäminen vesistöihin pyritään estämään työmaata
42631:      suunniteltaessa.
42632:      Ilmansaasteiden uhatessa metsien terveyttä on muun muassa entistä
42633:      tarkemmin harkittu, milloin lehtipuita on tarpeellista poistaa havu-
42634:      puutaimikoista. U usituissa metsähoitosuosituksissa onkin aiempaa
42635:      useammin puollettu sekapuustoja ja pyritty pitämään muutoinkin yllä
42636:      metsien monimuotoisuutta.
42637:      Suomen metsätaloudessa tehtävillä päätöksillä on vaikutuksia myös
42638:      maailmanlaajuiseen metsäympäristöön. Jos metsäteollisuus edelleen
42639:      laajenee ja puunsaanti kotimaasta vaikeutuu, Suomen on turvau-
42640:      duttava yhä enemmän raakapuun tuontiin Suomen lähialueilta, mikä
42641:      muuttuvissa oloissa voi olla varsin epävarmaa.
42642:      Hallituksen tavoitteena on jatkaa metsätalouden suuntaamista kohti
42643:      luonnonmukaista metsänhoitoa ja uudistamista. Metsät pyritään
42644:      pitämään ekologisesti terveinä eloyhteisöinä, joissa kaikki metsä-
42645:      luonnolle ominaiset kasvit ja eläimet säilyvät. Myös jokaiselle suoma-
42646:      laiselle on tarjottava mahdollisuus metsissä virkistäytymiseen ja
42647:      jokamiesnautintaan.
42648:      Metsä 2000 -ohjelmasta tehdään ohjelman tarkistamisen yhteydessä
42649:      konkreettinen ja yksityiskohtainen ympäristövaikutusten arviointi ja
42650:      ohjelmaa tarkistetaan edelleen tarvittaessa.
42651: 
42652: 
42653: 28
42654:                   Monipuolista metsäntutkimusta jatketaan ja erityisesti selvitetään
42655:                   rikki- ja typpilaskeuman merkitys metsän ravinnetaloudelle sekä
42656:                   mahdollisuudet ja tarve parantaa metsien terveydentilaa maanmuok-
42657:                   kausta vähentämällä, kivennäisravinteita (kalsiumia, kaliumia, mag-
42658:                   nesiumia) sisältävin lannoittein ja kulottamalla.
42659: 
42660: 
42661: 
42662: 
42663: 5.3 Viljelysmaa
42664:                   Maapallonlaajuisesti ja varsinkin monissa osissa maapalloa tuottava
42665:                   viljelysmaa on niukka ja uhkaavasti vähenevä luonnonvara. Ryöstö-
42666:                   viljelyn, voimakkaan laiduntamisen ja huonon maaperän hoidon
42667:                   vuoksi miljoonia hehtaareita maata köyhtyy maapallolla vuosittain
42668:                   autiomaaksi tai puoliaavikoksi. Kestävän kehityksen kannalta on
42669:                   kaikkein olennaisinta, että viljelykelpoinen maa säilyy tuotantokykyi-
42670:                   senä.
42671: 
42672:                   Vaikka Suomen kokonaispeltoala on viime vuosikymmeninä jonkin
42673:                   verran supistunut, peltoa on edelleen väkilukuun nähden varsin
42674:                   paljon. Monia maataloustuotteita tuotetaan edelleen yli kotimaisen
42675:                   kulutuksen. Tähän ovat osasyinä maataloustuotannon voimaperäisty-
42676:                   minen ja tehostuminen.
42677: 
42678:                   Suomen maatalous on perustunut siihen, että maaperän tuotantokyky
42679:                   säilytetään. Maatalousmaan tuotantokykyä uhkaavat kuitenkin mm.
42680:                   yksipuolinen viljely ja raskas konekanta. Maan rakenteen hoito on
42681:                   siksi erityisen tärkeää maan kasvukunnon kannalta.
42682: 
42683:                   Entistä tarkemmin on seurattava ja valvottava erilaisten jäteaineiden,
42684:                   kuten puhdistamolietteen peltokäyttöä. Myös karjanlannan käyttöä
42685:                   maanparannukseen ja kasvien lannoitukseen on parannettava sen
42686:                   virheellisen käytön haitallisten ympäristövaikutusten ja sen sisältämien
42687:                   haitallisten aineiden, kuten kuparin, vuoksi.
42688: 
42689:                   Eroosio ei ole muutamia alueita lukuunottamatta suuri uhka viljelys-
42690:                   maallemme. Uhka kasvaa kuitenkin huomattavasti, jos sademäärät
42691:                   ilmaston lämmetessä kasvavat. Vesieroosio aiheuttaa fosforin huuh-
42692:                   toutumista vesistöihin, koska fosfori on sitoutunut maahiukkasiin.
42693: 
42694:                   Hallitus edellyttää, että tuottavaa viljelysmaata säästetään ja hoide-
42695:                   taan huolellisesti. Tällöin on varmistettava, että tuottokykyinen
42696:                   viljelysmaa voidaan ottaa uudelleen maataloustuotannon käyttöön
42697:                   mahdollisesti muuttuvissa oloissa. Maatalousmaan vaihtoehtoisia
42698:                   käyttömuotoja maan pitämiseksi viljelyskelpoisena tulee selvittää.
42699: 
42700: 
42701: 
42702: 
42703: 5.4 Vedet
42704:                   Vesi on kaiken elämän perusta. Vedet luonnontilaisine ominaisuuksi-
42705:                   neen muodostavat luonnonvaran, jota ihminen käyttää ja muuttaa.
42706: 
42707: 
42708:                                                                                         29
42709:      Teollisuuden ja yhdyskuntien aiheuttama vesistöjen kuormitus on
42710:      Suomessa 1980-luvulla vähentynyt merkityksellisesti. Kuitenkin vesis-
42711:      töihin päästetään edelleen merkittäviä määriä erilaisia vesiä pilaavia
42712:      aineita. Näistä tärkeimpiä ovat metalliyhdisteet, klooriyhdisteet ja
42713:      eräät muut kemikaalit. Ilmasta tuleva laskeuma kuormittaa myös
42714:      vesistöjä. Vesistöihin kulkeutuu rikki- ja typpiyhdisteitä, metalleja ja
42715:      muita yhdisteitä sisältävää pölyä.
42716: 
42717:      Maa- ja metsätalouden ja yleensä hajakuormituksen suhteellinen
42718:      osuus vesistöjen kuormituksesta on viime vuosina kasvanut. Uusim-
42719:      pien tutkimusten mukaan maa- ja metsätalouden aiheuttama vesistö-
42720:      jen kuormitus on selvästi aiemmin arvioitua suurempi. Maatiloilta
42721:      kulkeutuu vesistöihin sekä ilmateitse että huuhtoutumisen kautta
42722:      ravinteita, torjunta-aineita ja maa-aineksia. Vesistöihin maataloudesta
42723:      tulevien ravinteiden määrä on selvästi suurempi kuin teollisuuden ja
42724:      yhdyskuntien yhteensä aiheuttama ravinnekuormitus.
42725: 
42726:      Metsätaloustoimet aiheuttavat huomattavaa kiintoaineiden huuhtou-
42727:      tumista vesistöihin. Se on noin kaksi kertaa niin suuri kuin maata-
42728:      louden aiheuttama vesistöjen kiintoainekuormitus ja huomattavasti
42729:      suurempi kuin kaikkien muiden toimintojen yhteensä aiheuttama
42730:      kiintoainekuormitus. Kuormitus johtuu maaperän muokkauksesta
42731:      sekä metsien ja soiden ojituksesta ja kuivatuksesta. Metsistä huuhtou-
42732:      tuu myös melkoisia määriä eliöstölle haitallisia humuskolloideja sekä
42733:      metalli- ja muita yhdisteitä. Hapan laskeuma edistää huuhtoutumista
42734:      ja yhdisteiden liukenemista.
42735: 
42736:      Pohjavesien tila on huonontunut. Suurimpia uhkia ovat maa-ainesten
42737:      otto, lannoitteiden, torjunta-aineiden ja tiesuolan käyttö, teollisuudes-
42738:      ta peräisin olevat raskasruetallit ja orgaaniset jätteet, kaatopaikat sekä
42739:      happaman laskeuman liuottamat maaperän metalliyhdisteet
42740: 
42741:      Itämeren tila on jatkuvasti huonontunut. Tila on tällä hetkellä
42742:      kriittinen. Itämeren pahimpana pulmana on etenkin maatalouden ja
42743:      yhdyskuntien aiheuttamasta fosfori- ja typpikuormituksesta johtuva
42744:      rehevöityminen, mikä ilmenee yhä laajenevina happikadon alueina ja
42745:      leväkukintana. Itämeren elinkykyisyyttä uhkaavat lisäksi mm. teolli-
42746:      suuden metalli- ja klooriyhdistepäästöt
42747: 
42748:      Nykyisen kuormituksen vaikutusten lisäksi vesistöjen tila voi vastedes
42749:      huonontua vieläkin nopeammin, jos ilmasto muuttuu ennustetulla
42750:      tavalla. Sateisuuden lisääntyminen aiheuttanee huomattavaa eroosiota
42751:      ja maa-ainesten kulkeutumista vesistöihin etenkin silloin, kun kasvi-
42752:      peite puuttuu tai on vaurioitunut. Samalla vesistöihin joutuu entistä
42753:      enemmän eliöille haitallista ainesta.
42754: 
42755:      Hallituksen tavoitteena on, että maa- ja metsätalouden sekä asutuksen
42756:      hajakuormitusta vähennetään ensivaiheessa vesiensuojelun tavoiteoh-
42757:      jelman mukaisesti ja myöhemmin tavoitetasoa nostetaan ympäristö-
42758:      vaatimusten mukaisesti. Lisäksi vesistöjen kuormitusta vähennetään
42759:      entistä tehokkaammin kehittämällä prosessi- ja puhdistustekniikoita ja
42760:      siten pienentämällä mm. jätevesien kloori- ja metalliyhdisteiden
42761:      pitoisuuksia.
42762: 
42763: 
42764: 30
42765: 5.5 Biologinen monimuotoisuus
42766:                    Biologinen monimuotoisuus on elävien eliöiden ja niiden elinympä-
42767:                    ristöjen moninaisuutta ja vaihtelua. Monimuotoisuutta esiintyy perin-
42768:                    tötekijöissä eli geeneissä, lajeissa ja ekosysteemeissä.
42769: 
42770:                    Luonnon kestävä käyttö ei ole mahdollista, jos elintärkeät ekologiset
42771:                    järjestelmät pääsevät voimakkaasti häiriintymään lajiston ja elinym-
42772:                    päristön muutosten takia. Erilaiset maankäytön muutokset tai voima-
42773:                    peräinen maankäyttö ovat nykyisin selvästi tärkein biologista moni-
42774:                    muotoisuutta uhkaava tekijä, mutta myös kemikaalien, happaman
42775:                    laskeuman ja ihmisen aiheuttamien ilmaston muutosten merkitys
42776:                    luontoa muuttavina tekijöinä kasvaa.
42777: 
42778:                    Suomessa biologisen monimuotoisuuden suojelu on painottunut ensi-
42779:                    sijaisesti alueiden suojeluun ja toiseksi uhanalaisen eliölajiston suoje-
42780:                    luun, mutta koko maata koskevaa luonnonsuojelutavoitteistoa ei ole
42781:                    laadittu. Maapallon suojelustrategiassa (World Conservation Strate-
42782:                    gy) vuodelta 1980 on esitelty tällaisen tavoitteiston laadintaperiaatteet
42783: 
42784:                    Maapallon suojelustrategia keskittyy elollisiin luonnonvaroihin eli
42785:                    eläimiin, kasveihin ja ekosysteemeihin. Nämä luonnonvarat eroavat
42786:                    elottomista luonnonvaroista olennaisella tavalla: jos niitä käytetään ja
42787:                    hoidetaan oikein, ne uudistuvat. Väärin käytettyinä ne ehtyvät kuten
42788:                    uudistumattomat luonnonvaratkin.
42789: 
42790:                    Maapallon suojelustrategian mukaan elollisia luonnonvaroja on hoi-
42791:                    dettava siten, että elintärkeät ekologiset toiminnot ja elämää ylläpitä-
42792:                    vät järjestelmät säilyvät, perinnöllinen monimuotoisuus säilyy ja
42793:                    elollisia luonnonvaroja käytetään kestävällä tavalla.
42794: 
42795:                    Hallitus pitää tärkeänä, että laaditaan Maapallon suojelustrategiaan
42796:                    nojautuva luonnonsuojelun kokonaisstrategia, jonka tavoite on biolo-
42797:                    gisen monimuotoisuuden säilyttäminen Suomessa. Strategian pohjalta
42798:                    aloitetaan valmistelu, jonka tavoitteena on yhdistää nykyiset erilliset
42799:                    suojeluohjelmat ja laatia koko maata koskeva luonnonsuojeluohjelma,
42800:                    joka sisältää sekä uhanalaisten luontotyyppien että uhanalaisten
42801:                    eliölajien, kuten kotkien, saimaannorpan ja valkoselkätikan, suojelun.
42802: 
42803: 
42804: 
42805: 
42806:                                                                                           31
42807: 6 Talouspolitiikka
42808: 
42809: 
42810: 6.1 Taloudellinen kehitys
42811:                     Ympäristöpolitiikan ja talouspolitiikan ongelmia ei voida ratkaista
42812:                     erikseen. Tavoitteeksi on otettava kehitys, jossa yhdistyvät tasapai-
42813:                     noinen tuotannon kehitys ja luonnonvarain suojelu ja joka takaa
42814:                     kaikille riittävän toimeentuloperustan sekä tasavertaiset mahdol-
42815:                     lisuudet käyttää luonnonvaroja.
42816:                     Teollisuusmaat käyttävät nykyisin neljäviidesosaa maapallon luon-
42817:                     nonrikkauksista. Monet kehitysmaat puolestaan elävät suuressa köy-
42818:                     hyydessä, joka johtaa ne riistämään luontoa. Rahavirrat kehitysmaista
42819:                     teollisuusmaihin ylittävät nykyisin teollisuusmaiden kehitysyhteistyö-
42820:                     hön myöntämät avustukset kehitysmaiden velkojen korkojen ja
42821:                     kuoletusten takia.
42822:                     Myös maiden sisäinen tulonjako tukee eriarvoisuutta. Kun varallisuus
42823:                     kasautuu pienille väestöryhmille, siitä voi seurata kulutuksen vinou-
42824:                     tuminen. Niinpä yhä suurempi osa maailman energia- ja luonnonva-
42825:                     roista käytetäänkin tuotteisiin, joita ei valmisteta ihmisten perustar-
42826:                     peiden tyydyttämiseksi.
42827:                     Ympäristön ja kehityksen maailmankomissio painottaa, että ihmisen
42828:                     perustarpeiden tyydyttäminen on asetettava etusijalle sekä kunkin
42829:                     maan omissa että kansainvälisissä ponnisteluissa. Tästä seuraa, että
42830:                     sosiaali-, talous- ja kauppapolitiikka ovat ratkaisevan tärkeitä kestä-
42831:                     vään kehitykseen pyrittäessä.
42832:                     Taloudellinen kasvu on käsitteenä puutteellinen ja antaa mahdolli-
42833:                     suuden erilaisiin tulkintoihin. Talouskasvulla ymmärretään sitä, että
42834:                     taloudelliset ja sosiaaliset edellytykset tyydyttää tarpeita lisääntyvät.
42835:                     Kasvun avulla pyritään turvaamaan mahdollisimman hyvä työllisyys,
42836:                     tuotantomenetelmien ja -järjestelmien kehittyminen ja kaikkien väes-
42837:                     töryhmien mahdollisuus tyydyttää muitakin kuin kaikkein välttämät-
42838:                     tömimpiä tarpeita.
42839:                     Suomen talouskehitys on kansainvälisesti katsoen ollut nopeaa.
42840:                     Suomen kansantalous perustuu suurelta osin uudistuvien luonnonva-
42841:                     rojen, erityisesti metsän käyttöön. Suomella on siis tältä osin
42842:                     verrattain hyvät mahdollisuudet kestävään kehitykseen perustuvaan
42843:                     taloudenpitoon.
42844:                     Suositellessaan kasvun elvyttämistä Maailmankomissio oli huolissaan
42845:                     lähinnä kehitysmaiden sekä taloudellisesti taantuneiden maiden tilas-
42846:                     ta. Teollisuusmaille Maailmankomissio suosittelee kasvun sisällön
42847:                     tarkistamista. Suomi kuuluu niihin maihin, joiden olisi tarkistettava
42848:                     taloudellisen kasvunsa sisältöä. Energian ja luonnonvarojen säästämi-
42849:                     nen sekä ympäristöä säästävien teollisuusprosessien kehittäminen ovat
42850:                     tärkeitä tavoitteita sekä Suomelle että muillekin teollisuusmaille.
42851: 
42852: 
42853: 32
42854: 6.2 Talouspolitiikan puitteet
42855:                     Euroopan yhteisön taloudellinen, sosiaalinen ja poliittinen yhdenty-
42856:                     miskehitys on nopeaa. Samalla poliittiset ja taloudelliset muutokset
42857:                     ovat Itä- ja Keski-Euroopassa voimistuneet. Muutokset vaikuttavat
42858:                     monella tapaa myös Suomeen. Neuvotteluissa Euroopan talousalueen
42859:                     luomisesta pyritään Suomen asema turvaamaan. Osallistuminen kan-
42860:                     sainväliseen työnjakoon lisää taloudellista tehokkuutta, mutta liittää
42861:                     maan samalla kiinteästi muiden maiden taloudelliseen kehitykseen.
42862:                     Taloudellisen kanssakäymisen ja vuorovaikutuksen lisääntyessä mm.
42863:                     suhdannevaihtelut välittyvät entistä nopeammin maasta toiseen. Ke-
42864:                     hitys on toisaalta lisännyt monenkeskisen talouspoliittisen yhteistyön
42865:                     merkitystä, jossa myös pienillä mailla on mahdollisuus esittää näke-
42866:                     myksiä kansainvälisen talouspolitiikan suunnasta.
42867: 
42868:                      Talouden kansainvälistyminen asettaa kasvavia vaatimuksia talouspo-
42869:                      litiikan hoidolle. Talouden tasapainoinen kehitys nousee yhä tär-
42870:                      keämmäksi. Tämä heijastuu niin suhdannepolitiikan kuin rakennepo-
42871:                      litiikankin harjoittamiseen. Talouspolitiikassa joudutaan ottamaan
42872:                      entistä selvemmin huomioon tärkeimmät päätökset ja kehitys Euroo-
42873:                      pan talousalueella. Kunkin maan oman talouspolitiikan liikkumavara
42874:                      vähenee. Yhdentymisen syveneminen lisää sekä talouden ulkoista
42875:                      riippuvuutta että talouspolitiikalle tästä koituvia rajoituksia.
42876: 
42877:                     Syvenevä yhteistyö ei sellaisenaan vaikuta mahdollisuuksiin harjoittaa
42878:                     itsenäistä talouspolitiikkaa sekä raha- ja tulopolitiikkaa. Talouden
42879:                     avoimuuden lisääntyminen ja ulkoisten rajoitusten korostuminen,
42880:                     jotka vain osittain riippuvat Euroopan talousalueen muodostumisesta,
42881:                     kaventavat kuitenkin tosiasiallista talouspoliittista liikkumatilaa. Ta-
42882:                     louspolitiikan liikkumavaran vähitellen kaventuessa on tärkeää, että
42883:                     talouspolitiikan eri lohkot yhdessä huolehtivat toimista, joilla kasvun
42884:                     sisältö voidaan turvata.
42885: 
42886:                      Talouden tasapainoista kehitystä voidaan edistää finanssi-, raha- ja
42887:                      tulopolitiikan yhteensovittamisella ja toimeenpanolla. Ympäristön
42888:                      suojelemiseksi tehtävät toimet lisäävät taloudenpidon kustannuksia ja
42889:                      edellyttävät rakenteellisia muutoksia. Näihin sopeutuminen on sitä
42890:                      helpompaa, mitä tasapainoisempana yleinen taloudellinen kehitys
42891:                      säilyy.
42892: 
42893:                      Talouspolitiikan keinot ovat usein laajavaikutuksisia. Päätöksenteossa
42894:                      on monesti vaikea arvioida vaihtoehtoisten keinojen välillisiä vaiku-
42895:                      tuksia luonnonvaroihin, ympäristöön ja ihmisten hyvinvointiin. Ta-
42896:                      louspolitiikan välineistön käyttöä olisi siitä huolimatta kehitettävä
42897:                      siten, että ristiriita talouskasvun ja kestävän kehityksen välillä
42898:                      pienenee. Finanssipolitiikassa tämä tarkoittaa sekä verojärjestelmän
42899:                      että julkisten menojen rakenteen muuttamista.
42900: 
42901:                      Vaikka Suomi on pystynyt hallinnollisilla päätöksillä ja normeilla
42902:                      huomattavasti vähentämään eräitä päästöjään, tuhoaa taloudellinen
42903:                      toiminta edelleenkin luontoa käyttäessään monia luonnonvaroja
42904:                      ilmaiseksi tai ainoastaan vähäisin kustannuksin. Ympäristölle haitalli-
42905:                      sen toiminnan ja ympäristönkuormituksen rasittaminen riittävän
42906: 
42907: 
42908:                                                                                           33
42909: 5 301216J
42910:                     korkein veroin ja maksuin ohjaisi hintajärjestelmän kautta kehitystä
42911:                     luontoa säästävään suuntaan kustannuksiin nähden tehokkaammin
42912:                     kuin pelkkä oikeudellinen sääntely. Toteutettu verouudistus, joka on
42913:                     siirtänyt verotuksen painopistettä tulojen verotuksesta kulutuksen ve-
42914:                     rotukseen, edistää säästämistä ja suuntaa kulutusta kestävän kehityk-
42915:                     sen kannalta mielekkääseen suuntaan.
42916: 
42917:                     Kestävän kehityksen sisällyttäminen yhteiskunnan rakenteisiin vaatii
42918:                     aikaa. Ympäristöverojen ja maksujen vaikutusten huomioon ottami-
42919:                     nen muussa talous- ja tulopolitiikassa edellyttää uusia toimintamal-
42920:                     leja. Asteittainen mutta selvä verotuksen painopisteen muutos edistää
42921:                     kehitystä oikeaan suuntaan.
42922: 
42923:                    Jos verotuksen painopisteen siirto ympäristölle haitallisen toiminnan
42924:                    ja kuormituksen suuntaan kuitenkin vähentää merkittävästi vero-
42925:                    järjestelmän progressiivisuutta, tämä voi luoda tarpeita tulonjako-
42926:                    vaikutusten tasoittamiseen tulonsiirtojen avulla. Tulopolitiikkaan oli-
42927:                    sikin tarpeen löytää uusia ratkaisuja, jotka ovat kestävän kehityksen
42928:                    suuntaisia.
42929: 
42930:                     Kestävä kehitys koskettaa julkista menotaloutta yleisemminkin. Ym-
42931:                     päristönäkökulma on yhdennettävä talous- ja yhteiskuntapolitiikkaan.
42932:                     Eri hallinnonalojen menoja olisi arvioitava tältä kannalta ja pyrittävä
42933:                     asteittain poistamaan menot, jotka eivät vastaa kestävän kehityksen
42934:                     vaatimuksia.
42935: 
42936:                     Julkinen ympäristöhankkeiden rahoitus on perusteltua silloin, kun
42937:                     sillä edistetään laajasti yhteiskunnan yleisiä mahdollisuuksia siirtyä
42938:                     kestävään kehitykseen eikä ympäristönsuojelun ohjauskeinojen käyttö
42939:                     ole mahdollista. Julkista rahoitusta myös edellyttää jo tapahtuneiden
42940:                     ympäristövahinkojen korjaaminen silloin, kun velvoitetta ei voida
42941:                     antaa vahingon aiheuttajalle.
42942: 
42943:                    Hallitus katsoo, että talouden tasapainoinen kehitys ja sitä edistävä
42944:                    talouspolitiikka tarjoavat parhaat edellytykset mukautua niihin muu-
42945:                    tostarpeisiin, joita kestävä kehitys edellyttää. Talouspolitiikan väli-
42946:                    neistön käyttöä on kehitettävä siten, että ristiriita kestävän kehityksen
42947:                    ja taloudellisen kasvun välillä pienenee.
42948: 
42949:                     Hallitus pitää tärkeänä, että verotusta siirretään asteittain ympans-
42950:                     tölle haitallisen toiminnan ja ympäristökuormituksen suuntaan talou-
42951:                     den ulkoista tasapainoa horjuttamatta.
42952: 
42953:                     Lisäksi on julkisista menoista karsittava niitä, jotka ovat selvästi
42954:                     kestävän kehityksen vastaisia. Menoja lisätään tehtäviin ja toimintoi-
42955:                     hin, jotka edistävät kestävää kehitystä olematta ristiriidassa aiheutta-
42956:                     misperiaatteen kanssa.
42957: 
42958: 
42959: 6.3 Taloudellinen ohjaus
42960:                     Kestävän kehityksen taloudessa eri tmmmtojen kustannukset ja
42961:                     hyödykkeiden hinnat sisältävät kaikki myös kaukana tulevaisuudessa
42962: 
42963: 
42964: 34
42965: ilmenevät vaikutukset, jotka koituvat tuotannosta ja kulutuksesta.
42966: Jotta näin olisi, on erityistä huomiota kiinnitettävä ulkoisiin kustan-
42967: nuksiin. Kun nämäkin kustannukset kohdeunetaan aiheuttajien mak-
42968: settaviksi, tuotannon ja kulutuksen rakenne kuvastaa oikealla tavalla
42969: ihmisten tarpeita sekä heidän mahdollisuuksiaan tyydyttää tarpeitaan.
42970: 
42971: Luonnonvaroja kuluttavat ja ympäristön laatua huonontavat talou-
42972: den toiminnat pystyvät vielä varsin yleisesti jättämään osan aiheutta-
42973: mistaan kustannuksista ulkopuolisten maksettaviksi. Markkinavoimat
42974: eivät kylliksi ota huomioon esimerkiksi jonkin luonnonvaran merki-
42975: tystä tuleville sukupolville tai vesien taikka ilman pilaantumisesta
42976: aiheutuvaa haittaa. Julkistalouden on ohjauskeinoillaan edistettävä
42977: kustannusten oikeaa kohdentumista.
42978: 
42979: Kaksi tärkeää kestävän kehityksen hyväksi toimivaa sääntöä ovat
42980: käyttäjä maksaa -periaate ja aiheuttaja maksaa -periaate. Käyttäjä
42981: maksaa -periaatteen mukaan luonnonvarat on hinnoiteltava siten, että
42982: niiden käyttäjä joutuu korvaamaan myös kauas tulevaisuuteen ulot-
42983: tuvat, kustannuksiin verrattavat vaikutukset. Aiheuttaja maksaa
42984: -periaate eli aiheuttamisperiaate taas vaatii, että ympäristön pilaan-
42985: tumisesta aiheutuvat kaikenlaiset haitat samoin kuin haittojen estämi-
42986: sen kustannukset tulevat aiheuttajan maksettaviksi.
42987: 
42988: Kumpaakaan edellä mainituista periaatteista ei vielä tätä nykyä
42989: seurata kestävän kehityksen kannalta kyllin tunnollisesti. Uusia
42990: ohjauskeinoja on siis kehitettävä ja vanhojakin käytettävä entistä
42991: pontevammin.
42992: 
42993: Ympäristönsuojelun edistämisessä ja luonnonvarojen saatavuuden
42994: turvaamisessa tarvitaan vastaisuudessakin määräyksiä, ohjeita ja
42995: kieltoja. Taloudellisen ohjauksen keinoja on kuitenkin käytettävä
42996: nykyistä enemmän. Parhaimmillaan nämä keinot ohjaavat laajasti
42997: markkinoiden toimintaa suosimaan kestäviä valintoja. Hintamekanis-
42998: min käyttö voi myös edistää haluttujen tavoitteiden saavuttamista
42999: mahdollisimman vähäisin kustannuksin.
43000: 
43001: Taloudellisen ohjauksen tärkeimpiä välineitä ovat päästämaksut sekä
43002: panoksiin tai tuotteisiin kohdistuvat verot ja maksut. Yhtäältä veroja
43003: ja maksuja perimällä suositaan vähemmän haitallisia toimintoja
43004: haitallisten kustannuksella, jolloin tavoitteena on nopea kulutus-
43005: käyttäytymisen muuttaminen sekä ympäristöhaittojen vähentäminen.
43006: Toisaalta käytössä on myös yleisempiä ympäristöveroja kuten hiili-
43007: dioksidiperusteiset polttoaineverot, joiden ohjausvaikutus on verraten
43008: hidas. Tällaisilla veroilla voi kuitenkin olla merkityksellinen tuotto-
43009: vaikutus, mikä osaltaan antaa edellytyksiä muiden ympäristönsuojelu-
43010: toimien tehostamiseen.
43011: 
43012: Yksi uusi mahdollisuus olisi liikevaihtoveron porrastaminen siten, että
43013: ympäristölle haitailisille panoksille tai tuotteille määrättäisiin kor-
43014: keampi verokanta kuin useimmille muille tavaroille ja palveluksille.
43015: Veroa tulisi ainakin aluksi soveltaa suhteellisen harvoihin hyödykkei-
43016: siin, esimerkiksi energiaan. Tavoitteena olisi tällöin energian kulu-
43017: tuksen vähentäminen. Taloudellisen ohjauksen keinona voi olla myös
43018: 
43019: 
43020:                                                                      35
43021:      aivan uusien markkinoiden luominen. Esimerkki tästä on kaupan-
43022:      käynti päästöluvilla. Lupamarkkinoilla edistetään voimavarojen teho-
43023:      kasta kohdentamista. Päästöjä vähennetään eniten siellä, missä se on
43024:      halvinta.
43025:      Ympäristönsuojelun julkinen rahoitustuki on perusteltua vain erityi-
43026:      sistä syistä. Tämän keinon käyttöön on suhtauduttava pidättyvästi,
43027:      koska se on aiheuttamisperiaatteen vastainen.
43028:      Ulkomaille annettava ympäristönsuojelun tuki saattaa kuitenkin olla
43029:      perusteltu silloin kun se johtaa päästöjen vähentämiseen ulkomailla
43030:      huomattavasti kotimaisia toimia pienemmin kustannuksin. Tätä me-
43031:      nettelyä on kuitenkin syytä käyttää vain poikkeusolosuhteissa ja
43032:      tilapäisesti.
43033:      Maan rajojen yli kantautuvien, monesti JOpa maapallonlaajuisten
43034:      ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi on syytä kehittää menettelyjä,
43035:      joissa myös muut kuin haittaa aiheuttava maa osallistuvat tämän
43036:      maan ympäristönsuojelutoimiin. Tämä voi tapahtua joko antamalla
43037:      puhdasta rahoitustukea tai esimerkiksi tarjoamalla käytettäväksi
43038:      mahdollisimman hyvää tekniikkaa. Toiminta voi olla kahdenkeskistä
43039:      tai monenkeskisiä.
43040:      Ulkomaiden ympäristönsuojelutoimia edistämäilä voidaan yhtäältä
43041:      lisätä haittojen vähentämisen tehokkuutta kustannuksiin nähden ja
43042:      toisaalta - erityisesti kehitysmaita ajatellen - turvata tarpeellisten
43043:      toimien rahoitus ja taloudellisen rasituksen jakautuminen mahdol-
43044:      lisimman oikeudenmukaisesti. Ulkomaille suunnattava ympäristön-
43045:      suojelun tuki tulee voida lukea tuen maksajamaan hyväksi erikseen
43046:      sovittavalla tavalla, kun arvioidaan eri maiden toimia ympäristön
43047:      hyväksi. Suomen on syytä tukea asiaa koskevien kansainvälisten
43048:      sopimusten ja suositusten tekoa.
43049:      Kilpailukyvyn varmistamiseksi tulee ympäristönsuojelun taloudellisen
43050:      ohjauksen eri maissa olla riittävän yhdenmukaista. Hallitus tukee
43051:      Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) pyrkimystä
43052:      laatia jäsenmaille asiaa koskevat ohjeet.
43053:      Hallitus pitää tärkeänä, että aiheuttamisperiaatetta noudatetaan tule-
43054:      vaisuudessa yhä tiukemmin. Nykyistä enemmän on kiinnitettävä
43055:      huomiota myös ympäristön pilaantumisen tuomiin yleiskäyttöhait-
43056:      toihin - "yhteisen edun menetyksiin". Samoin pyritään noudattamaan
43057:      käyttäjä maksaa -periaatetta luonnonvarojen käytössä niin, että myös
43058:      pitkän ajan vaikutukset otetaan huomioon.
43059:      Hallitus selvittää ympäristöverojen ja -maksujen käytön laajentamista
43060:      sekä mahdollisuuksia liikevaihtoveron porrastamiseen.
43061:      Rajojen yli ulottuvan pilaantumisen ja maapallonlaajuisten ympä-
43062:      ristöongelmien ratkaiseminen vaatii joskus poikkeamista aiheuttamis-
43063:      periaattesta. Suomi toimii tällaisissa tapauksissa aktiivisesti kahden-
43064:      tai monenkeskisten rahoitusjärjestelyjen saamiseksi aikaan.
43065:      Ympäristönsuojelua toteutettaessa otetaan huomioon Suomen kilpai-
43066:      lijamaissa tapahtuva kehitys. Eri kansainvälisten järjestöjen kautta
43067: 
43068: 
43069: 36
43070: vaikutetaan siihen suuntaan, että myös näiden maiden talouspo-
43071: litiikassa omaksutaan kestävän kehityksen tavoite. Erityisesti talou-
43072: dellisten ohjauskeinojen käytössä pyritään kansainväliseen koordinaa-
43073: tioon.
43074: 
43075: Tilinpito politiikan tukena
43076: 
43077: Talouspolitiikan välttämättömäksi apuvälineeksi on vakiintunut kan-
43078: santalouden tilinpito. Se on järjestelmä, joka kuvaa taloudellisten
43079: markkinoiden virtoja ja varantoja. Ympäristöön liittyviä virtoja ja
43080: varantoja järjestelmä ei juurikaan kuvaa. Ympäristön tuottamat
43081: hyödykkeet ovat yleensä ilmaisia eivätkä markkinat määrää niiden
43082: kysyntää ja tarjontaa. Kansantalouden tilinpidon käsitteisiin ympäris-
43083: tö heijastuu ainoastaan silloin, kun se vaikuttaa markkinoiden
43084: raha virtoihin.
43085: 
43086: Nykyisin on aivan välttämätöntä, että talouspolitiikassa otetaan
43087: huomioon myös talouden luonnonvaraperusta sekä taloudellisen
43088: käyttäytymisen vaikutukset ympäristön laatuun. Tämän vuoksi pää-
43089: töksentekijöiden käytettävissä on oltava luotettavat tiedot luonnon-
43090: varojen saatavuudesta ja käytöstä sekä taloudellisen toiminnan
43091: ympäristössä aiheuttamista muutoksista. Luonnonvaratilinpidon ke-
43092: hittäminen on keino saattaa tieto mahdollisimman käyttökelpoiseen
43093: muotoon. Tällä tavalla voidaan korjata puute, joka kansantalouden
43094: tilinpidossa on ympäristön ja kestävän kehityksen suunnittelun kan-
43095: nalta eli saadaan kokonaiskuva luonnonvarojen määristä ja näiden
43096: muutoksista sekä taloudellisen toiminnan ja ympäristön laadun
43097: välisistä yhteyksistä.
43098: 
43099: Talouspolitiikan tuloksia on arviOitava nykyistä enemmän myös
43100: kehitettävän luonnonvaratilinpidon antamien tietojen valossa. Parhai-
43101: ten tämä onnistuu silloin, kun talouden ja ympäristön tilinpitojärjes-
43102: telmät sopivat yhteen. Uusi tieto tekee mahdolliseksi kehittää brut-
43103: tokansantuotteen käsitteen rinnalle erilaisia mittaimia. Tällainen olisi
43104: esimerkiksi ns. vihreä bruttokansantuote, missä ympäristöön liittyvät
43105: hyvinvointitekijät ja kestävän kehityksen periaate on otettu huo-
43106: mioon. Tilinpitojärjestelmiä kehittämällä voidaan myös luoda edel-
43107: lytykset vaihtoehtoisten, ympäristönäkökohdat sisältävien pitkän ajan
43108: suunnitelmien laadinnalle .
43109:                ...
43110: 
43111: 
43112: 
43113: 
43114:                                                                       37
43115: 7 Elintarviketalous
43116: 
43117: 
43118: 7.1 Elintarviketuotanto
43119:                     Tuottava maatalousmaa on maailmanlaajuisesti niukkeneva luonnon-
43120:                     vara. Maailman yhteenlaskettu elintarviketuotanto riittää periaattees-
43121:                     sa tyydyttämään ihmiskunnan ravinnontarpeen. Teollisuusmaiden
43122:                     elintarvikkeiden ylituotanto ei kuitenkaan ohjaudu kehitysmaiden
43123:                     aliravituille ihmisille, koska kehitysmailla ei ole ostokykyä. Teollisuus-
43124:                     maiden tulisikin luoda ja varmistaa taloudelliset edellytykset kehitys-
43125:                     maiden omalle elintarviketuotannolle sekä osallistumiselle kansain-
43126:                     väliseen työnjakoon.
43127: 
43128:                     Elintarviketalous koostuu elintarvikkeiden alkutuotannosta, lähinnä
43129:                     maataloudesta, kalataloudesta, alkutuotannon tuotteiden jalostukses-
43130:                     ta, kuljetuksesta, varastoinnista ja jakelusta. Taloudellisia voimavaro-
43131:                     ja säästävä ja ympäristöä pilaamaton elintarviketalouden kehittämi-
43132:                     nen edellyttää koko tuotantoketjun arviointia, toisin sanoen alku-
43133:                     tuotannon, tuotekehittelyn, teknisten tuotantojärjestelmien ja talou-
43134:                     dellisten organisaatioiden arvioimista. Tässä selonteossa keskitytään
43135:                     pääasiassa alkutuotantoon.
43136: 
43137:                     Kestävän elintarviketalouden ylläpitäminen on mahdollista vain, jos
43138:                     sen alkutuotannon perusta on kestävä. Elintarviketuotannon peruseh-
43139:                     to on maaperän tuottokyvyn säilyttäminen ja luonnon hyväksikäyttö
43140:                     niin, että jatkuva ja kestävä tuotanto on mahdollinen. Suomen oloissa
43141:                     alkutuotanto ei voi huolehtia kaikkien sellaisten elintarvikkeiden
43142:                     tuottamisesta, joihin kulutuskysyntä nykyisin kohdistuu. Sen tulee
43143:                     huolehtia ennen kaikkea tärkeimpien jokapäiväisten elintarvikkeiden
43144:                     tuottamisesta.
43145: 
43146:                     Suomalaiseen elämänmuotoon kuuluu oleellisena osana luonnon
43147:                     jokamiesnautinta eli marjojen ja sienten poiminta. Pohjois-Suomessa
43148:                     on porotaloudella sekä taloudellisesti että etenkin saamelaisväestölle
43149:                     myös kulttuurisesti merkityksellinen asema. Keräilytuotteilla, riistalla
43150:                     ja poronlihalla on vastedesloHn merkitystä maan elintarviketalouden
43151:                     kehittämisessä.
43152: 
43153: 7.2 Maatalous
43154:                     Maatalouden harjoittaminen perustuu luonnonvarojen, maan kasvu-
43155:                     kyvyn, hyödyntämiseen ja hoitoon. Maatalous toimii välttämättä
43156:                     vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Historiallisesti tämä riippu-
43157:                     vuus on ollut aikaisemmin hyvin kiinteä, maatalouden ja ympäristön
43158:                     suhde on ollut verraten ongelmaton.
43159: 
43160:                     Elintarviketeollisuuden kehittyminen ja siihen liittyvä tuotantoketjun
43161:                     yhdentyminen sekä maatalousteknologian ja maataloustieteiden kehit-
43162: 
43163: 
43164: 38
43165: tyminen on viime vuosikymmenien kuluessa voimaperäistänyt maata-
43166: loustuotantoa. Tuotantoa on tehostettu ulkoisin tuotantopanoksin.
43167: Samalla on vähennetty ihmistyötä. Uusi maatalousteknologia ja
43168: maatalouselinkeinon tukeminen ovat tehostaneet tuotantoa ja lisän-
43169: neet tuotannon määrää. Tämä on johtanut huomattavaan ylituotan-
43170: toon Suomessa niin kuin muissakin teollistuneissa maissa. Tuotannon
43171: tehostuminen ja lisääntynyt tuotantopanosten käyttö on aiheuttanut
43172: uusia ympäristöhaittoja.
43173: 
43174: Suomessa viljelymaan osuus koko pinta-alasta on noin 8 prosenttia.
43175: Ympäristövaikutukset eivät näin ollen ole niin laajoja kuin niissä
43176: maissa, joissa maatalous on vallitseva maan käyttömuoto. Maatalous
43177: on meillä alueellisesti keskittynyt Etelä- ja Lounais-Suomeen sekä
43178: Etelä-Pohjanmaalle. Näilläkään alueilla maanviljely ei ole niin mitta-
43179: vaa, että muut ekasysteemit olisivat tuhoutuneet.
43180: 
43181: Maamme pohjoisesta sijainnista johtuva lyhyt kasvukausi, työvoiman
43182: korkea hintataso ja maatilatalouden hajanainen rakenne sekä pientila-
43183: ja pääomavaltaisuus ovat keskeisiä syitä maataloutemme korkeisiin
43184: tuotantokustannuksiin. Karjataloudessa pitkä sisäruokintakausi sekä
43185: karjasuojien rakennus- ja huoltokustannukset nostavat myös merkit-
43186: tävästi tuotantokustannuksia.
43187: 
43188: Maataloustuotanto on Suomessa levinnyt alueellisesti laajalle ja sen
43189: yritysmuoto, perheviljelmä, on ollut Suomen oloihin erittäin sopiva.
43190: Perheviljelmä on Suomessa kotitalouden ja yrityksen yhdistävä mo-
43191: nipuolinen maatalouden yksikkö, jonka elinkelpoisuus perustuu mo-
43192: niin rinnakkaisiin tulolähteisiin. Suurimpaan osaan maata ulottuva
43193: maatilaverkko on metsätaloutemme tärkeä kehitysedellytys.
43194: 
43195: Perinteisen maaseutumaiseman on muovannut maatalouden kehitys.
43196: Pellon käytön, kotieläintuotannon ja maatilojen talouskeskusten
43197: muutokset vaikuttavat koko maaseudun kuvaan ja eliöstöön.
43198: 
43199: Maatalouden muutospaineet
43200: 
43201: Voimaperäinen koneiden ja maatalouskemikaalien käyttö sekä yksi-
43202: puolinen viljely ovat omiaan lisäämään maatalouden ympäristöä
43203: pilaavaa vaikutusta. Maatalouden tavoitteet ja ympäristönsuojelun
43204: tavoitteet ovat saman suuntaisia, osittain taas selvästi ristiriidassa
43205: keskenään. Tässä suhteessa maatalous ei eroa muista elinkeinoista.
43206: Kasvava ylituotanto, joka on seurausta tuotannon tehostamisesta ja
43207: tukemisesta, rasittaa monilla alueilla maan tuottokykyä ja ympäristöä.
43208: 
43209: Maataloustuotantoa pyritään nykyään ohjaamaan siten, että tuotanto
43210: saataisiin vastaamaan kulutusta. Pitkän ajan huoltovarmuuden takaa-
43211: miseksi on varmistettava, että maassamme on suhteellisen helposti
43212: otettavissa käyttöön myös tuotannosta paistettua viljelysmaata. Maa-
43213: talouden kustannusten vähentämisessä kiinnitetään entistä enemmän
43214: huomiota tuotantopanosten ja tuotannon keskinäiseen suhteeseen.
43215: 
43216: Suomessa ylituotannon määrä ei kuitenkaan ole samassa määrin
43217: ympäristöongelma kuin eräissä muissa maissa, mutta ylituotannosta
43218: 
43219: 
43220:                                                                     39
43221:      yhteiskunnalle aiheutuvien kustannusten vuoksi tuotantoa täytyy
43222:      vähentää. Jos peltoja joudutaan ylituotannon purkamisen vuoksi
43223:      jättämään pois elintarviketuotannosta, on maaseudun talouden tur-
43224:      vaamisen lisäksi otettava huomioon ympäristönäkökohdat Tuotan-
43225:      nosta vapautuvia peltoja ja voimavaroja ohjataan maaseudun kult-
43226:      tuurimaiseman säilyttämiseksi tarvittavaan maisemansuojeluun sekä
43227:      maaseudun elinkelpoisuutta tukevaan muuhun tuotantoon markki-
43228:      namahdollisuuksien mukaan.
43229: 
43230:      Maatalouspolitiikkaa tulee arvioida uudelleen myös kansainvälisen
43231:      kaupan muutosten takia. Kaupan vapautuminen koskee lisääntyvässä
43232:      määrin myös elintarviketaloutta ja maataloutta. Kansainvälisen kil-
43233:      pailun lisääntyminen, maatalouteen liittyvän teollisuuden ja kaupan
43234:      rakennerationalisointi, keskittyminen ja erikoistuminen sekä tuotanto-
43235:      kustannusten alentamistavoite lisäävät painetta suurentaa myös maa-
43236:      talousyritysten kokoa ja kehittää entisiä, mutta myös uusia yritys-
43237:      muotoja.
43238: 
43239:      Maatalouden harjoittamisessa ja maatalouspolitiikassa joudutaan
43240:      tavanomaisten maatalouspolitiikan tavoitteiden rinnalla ottamaan
43241:      aikaisempaa enemmän huomioon muita ja erisuuntaisiakin vaatimuk-
43242:      sia sekä muut yhteiskuntapolitiikan alueet. Tärkeimpiä näistä ovat
43243:      ympäristö-, kuluttaja- ja kilpailupolitiikka sekä aluepolitiikka. Alue-
43244:      poliittisen näkökulman sisällyttäminen perusteisiin tukee sosiaalisesti
43245:      ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Kilpailun lisääntyminen ja hinto-
43246:      jen alentamisen vaatimus edellyttää muutoksia tuotanto- ja tilaraken-
43247:      teessa, mutta siitä seuraa myös tarve tuottaa yksikköä kohti enem-
43248:      män, mikä ainakin osittain on ristiriidassa ympäristönsuojelun tavoit-
43249:      teiden kanssa.
43250: 
43251:      Maatalouden ja ympäristön perustavanlaatuisen keskinäisen riippu-
43252:      vuuden vuoksi kestävän kehityksen huomioon ottaminen johtaa
43253:      vaatimukseen maatalouspolitiikan ja ympäristöpolitiikan sovittamises-
43254:      ta yhteen ja yhdentämisestä. Elintarviketaloutta on siis arvioitava
43255:      myös ympäristöpoliittisesta näkökulmasta ja otettava maatalouden
43256:      suunnittelussa, neuvonnassa ja käytännön viljelyssä ympäristövaiku-
43257:      tukset entistä tarkemmin huomioon.
43258: 
43259:      Hallituksen tarkoituksena on, että Suomessa pyritään määrätietoisesti
43260:      ekologisiin perusteisiin tukeu1uvaan maatalouteen ja sitä edistävään
43261:      maatalouspolitiikkaan. Tämä edellyttää, että ympäristövaikutusten
43262:      arviointi liitetään oleelliseksi osaksi maatalouspoliittista suunnittelua
43263:      ja tavoiteasettelua. Tarkoituksena on myös kehittää ja edistää
43264:      luonnonmukaista viljelyä.
43265: 
43266:      Maatalouden ympäristöhaittojen vähentäminen
43267: 
43268:      Nykyaikainen viljelytekniikka, johon kuuluvat maan raju muokkaa-
43269:      minen ja usein yksipuolinen viljanviljely, kuluttaa maata. Se myös
43270:      vähentää maan orgaanisen aineksen pitoisuutta sekä heikentää maan
43271:      mururakenteen pysyvyyttä. Ruokamultakerroksen pinta on tällöin
43272:      altis liettymään ja kuorettumaan. Myös eroosioriski kasvaa. Maan
43273:      rakenteen kunnolla ja hoidolla on siten keskeinen merkitys pyrittäessä
43274: 
43275: 
43276: 40
43277:             vähentämään maa-aineksen ja ravinteiden huuhtoutumista pelloilta.
43278:             Niin sanottuun ekologiseen viljelyyn liittyy monia seikkoja, joissa
43279:             korostuu pyrkimys sopeutua luonnon asettamiin rajoihin ja jotka siten
43280:             ovat kestävän maataloustuotannon kannalta tärkeitä, kuten maan
43281:             orgaanisen aineksen ja hyvän rakenteen ylläpito eloperäisen lannoi-
43282:             tuksen ja monipuolisen viljelykierron avulla. Näillä periaatteilla
43283:             toimivan viljelyn osuutta pyritään lisäämään määrätietoisesti.
43284:             Maatalous on merkittävä vesien pilaaja. Monilla vesialueilla on kyetty
43285:             vähentämään pistemäistä yhdyskuntien ja teollisuuslaitosten aiheutta-
43286:             maa kuormitusta, mutta vesien rehevöityminen ja nuhraantuminen on
43287:             silti lisääntynyt. Peltoviljelyn osuus ihmistoiminnan aiheuttamasta
43288:             vesistöjen fosforikuormituksesta on viime vuosina ollut noin puolet ja
43289:             karjatalouden osuus jonkin verran alle kymmenen prosenttia. Ihmis-
43290:             toiminnan aiheuttamasta vesistöjen typpikuormituksesta peltoviljelyn
43291:             osuus on lähes puolet.
43292: 
43293:             Maatalouden fosforin ja typen päästöt ovat huomattavia. Päästöiltä ei
43294:             kuitenkaan voida kokonaan välttyä niin kauan kuin maata viljellään,
43295:             vaikka väkilannoitteiden käytöstä luovuttaisiin tyystin. Viljelymailla
43296:             tapahtuu aina kasvukauden aikana ravinteiden mobilisoitumista ja
43297:             siten huuhtoutumista.
43298: 
43299:             Vaikka päästöistä ei voida päästä kokonaan eroon, nykytilanteessa on
43300:             korjaamisen tarvetta. Fosforilannoitteita arvioidaan käytettävän kas-
43301:             vien tarpeeseen nähden noin kolmannes liikaa. Suomen peltomaiden
43302:             helppoliukoisen fosforin pitoisuus on viljavuustutkimusten mukaan yli
43303:             kaksinkertaistunut 1960-luvun alun jälkeen. Eri lannoitelajien ravin-
43304:             nesisältöä, etenkin fosforipitoisuutta, on nyttemmin tarkistettu. Lan-
43305:             noitteiden koostumusta on edelleen kehitettävä. Lannoitteiden hiven-
43306:             aineisiin on myös kiinnitettävä huomiota, ettei hivenaineita levitetä
43307:             pelloille tarpeettomasti.
43308:             Suojakaistojen käytöllä voidaan vähentää ravinteiden paasyä vesis-
43309:             töihin veteen liuenneina ja huuhtoutuvan maa-aineksen mukana.
43310: 
43311:             Karjanlannan käyttö voi tuoda pelloille kasvien tarpeisiin nähden
43312:             liikaa ravinteita, kuten fosforia. Sen mukana voi pellolle joutua liikaa
43313:             myös raskasmetalleja, esimerkiksi kuparia ja sinkkiä. Tämän vuoksi
43314:             myös karjanlannan käytölle on tehtävä uudet ohjeet.
43315: 
43316:             Karjanlannan ja muiden orgaanisten jätteiden käyttö maanparannuk-
43317:             seen ja lannoitukseen on pulmallista senkin vuoksi, että niistä irtoaa
43318:             myöhään syksyllä runsaasti ravinteita, kuten typpeä. Tällöin kasvien
43319:             ravinteiden tarve ja otto ovat vähäisiä ja sademäärät puolestaan
43320:             suuria, joten ravinteet ovat alttiita liukenemiselle ja huuhtoutumiselle.
43321: 
43322:             Puhdistamolietteen käyttöön elintarviketuotantoon tarkoitetuilla vil-
43323:             jelymailla on suhtauduttava pidättyvästi. Puhdistamolietteen harkittu
43324:             käyttö uusien tiukentuvien ohjeiden mukaisesti valvotuissa oloissa on
43325:             kuitenkin mahdollista. On tarpeen saada aikaan maaperän laadunval-
43326:             vonta ja siihen liittyvä maaperän pilaantumisen ennustejärjestelmä
43327:             erityisesti maatalouden tarpeisiin mutta myös osaksi ympäristön tilan
43328:             seurantaa.
43329: 
43330: 
43331:                                                                                    41
43332: 6 301216J
43333:      Torjunta-aineiden käyttöä on pyrittävä vähentämään. Torjunta-ainei-
43334:      den käytön tarkentamiseksi on edelleen kehitettävä ruiskutustekniik-
43335:      kaa sekä torjuntatarpeen ennustamista. Maassamme on käytetty
43336:      biologisia menetelmiä kemiallisten torjunta-aineiden vaihtoehtona
43337:      hyvin tuloksin lasinalaisviljelmillä sekä mäntypistiäisten ja kärpästen
43338:      torjunnassa. Biologisten torjuntamenetelmien tutkimusta on jatkettava
43339:      ja tehostettava. Myös mahdolliset haittavaikutukset on selvitettävä.
43340:      Samoin integroidun kasvinsuojelun kehittämistä ja käyttöä on edis-
43341:      tettävä. Kasvinjalostuksessa kiinnitetään entistä enemmän huomiota
43342:      kasvitauteja ja tuholaisia kestävien lajikkeiden jalostamiseen niin, että
43343:      torjunta-aineiden käyttö samalla vähenisi. Biotekniikan kehitys näyt-
43344:      tää antavan tähän entistä parempia mahdollisuuksia.
43345:      Kasvinsuojelulakiin perustuvalla kasvinsuojelutoiminnalla ja kasvin-
43346:      tarkastuksella on merkitystä torjunta-aineiden käytön vähentämisessä.
43347:      Kasvinsuojelun tehtävä on huolehtia siitä, että maahan ei kulkeudu
43348:      vaarallisia tai haitallisia kasvintuhoojia ja että sellaiset eivät pääse
43349:      vallalle maassa. Kasvintuhoojista puhdistettujen, terveiden kasvien
43350:      lisäysaineistojen tuottaminen edistää kasvinsuojelun tavoitteita ja
43351:      vähentää torjunta-aineiden käytön tarvetta.
43352:      Hallitus pitää tärkeänä, että maatalouden aiheuttamat ympäristöhai-
43353:      tat selvitetään nykyistä kattavammin. Ympäristövaikutusten vähen-
43354:      tämiseksi maa- ja metsätalousministeriö laatii yhdessä muun muassa
43355:      ympäristöministeriön kanssa toimintaohjelman. Toimintaohjelmaa
43356:      täsmennetään konkreettisin kuormituksen alentamistavoittein ja laati-
43357:      malla alueohjelmia. Toimintaohjelman toteutuksessa on neuvonnalla
43358:      ja asennekasvatuksella keskeinen asema.
43359:      Lannoitteista ja karjataloudesta vesistöihin tulevaa kuormitusta vä-
43360:      hennetään oleellisesti ja välittömät päästöt vesistöön lopetetaan
43361:      mahdollisimman pian. Taloudellista ohjausta käytetään maatalouden
43362:      vesistökuormituksen vähentämiseen ja kestävän kehityksen edistä-
43363:      miseen.
43364:      Maatalouteen kohdistuvat haitat
43365:      Ilman epäpuhtaudet ovat pitkällä ajanjaksolla suurin uhka maatalous-
43366:      tuotannolle. Pahin ongelma on maapallonlaajuinen ilmastonmuutos
43367:      eli kasvihuoneilmiö. Sen eri vaikutuksia maataloustuotantomme edel-
43368:      lytyksiin tulevaisuudessa on vaikea ennustaa ja vielä vaikeampi
43369:      ennakoida. Osallistuminen kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön on
43370:      siksi tärkeää. Meidän on myös varauduttava selvittämään mahdolliset
43371:      muutokset viljelykasvilajeissamme ja -lajikkeissamme, mahdollisesti
43372:      lisääntyvä kasvintuhoojien torjuntatarve jne.
43373:      Maataloudelle suurinta huolta aiheuttaa tällä hetkellä alailmakehän
43374:      suuri otsonipitoisuus. Viljelykasvit eivät siedä kovin paljon otsonia.
43375:      Kotimaiset tutkimustiedot otsonin haitallisista vaikutuksista viljely-
43376:      kasveihimme puuttuvat lähes täysin. Yläilmakehässä oleva otsoniker-
43377:      ros, joka suojaa maanpintaa haitalliselta ultraviolettisäteilyltä, on
43378:      ohentunut tai ohentumassa. Myös tämä uhkaa kasvintuotantoa.
43379:      Hapan laskeuma ei suoranaisesti ole suuri uhka kasvintuotannolle.
43380:      Vaikka laskeuma happamoittaa maaperää, on sen sisältämällä rikillä
43381: 
43382: 
43383: 42
43384:                     ja typellä jopa lannoittava vaikutus. Maan happamoitumista torjutaan
43385:                     kalkituksella, jonka lisäkustannukset vuosittain ovat laskeumasta
43386:                     johtuen koko viljelyalallamme levityskustannukset mukaan lukien
43387:                     10-20 miljoonaa mk. Laskeuman aiheuttama kalkituksen tarve on
43388:                     kokonaistarpeesta noin viisi prosenttia. Happamalla laskeumalla voi
43389:                     olla myös välillisiä haitallisia vaikutuksia kasvintuotantoon, koska se
43390:                     voi vahingoittaa kasveja ja siten altistaa kasvit ilman muille epäpuh-
43391:                     tauksille ja kasvintuhoojille. Keskimääräiset raskasmetallilaskeumat
43392:                     ovat pienehköjä eikä niistä ole suurta haittaa kasvintuotannolle
43393:                     lukuunottamatta muutamia päästälähteiden lähellä sijaitsevia viljel-
43394:                     miä. Raskasmetallilaskeumien pitkäaikaisvaikutuksia ei kuitenkaan
43395:                     vielä tunneta.
43396: 
43397:                     Hallitus pitää tärkeänä, että ympäristönsaasteiden vaikutukset vilje-
43398:                     lymaan tilaan selvitetään nykyistä paremmin ja luodaan pysyvä
43399:                     viljelymaan tilan seurantajärjestelmä.
43400: 
43401:                     Maatalouden ympäristöntutkimus
43402: 
43403:                     Maatalouden ympäristöongelmien ratkaisemiseksi, maan tuotanto-
43404:                     kyvyn pitämiseksi yllä ja luonnonvarojen hoitamiseksi on välttämättä
43405:                     hankittava lisää tietoja peltoekasysteemien ominaisuuksista. Tutki-
43406:                     muksen tulisi lisätä tietajamme kasvutekijöistä ja siitä, miten nämä
43407:                     suhtautuvat ulkoisiin muutoksiin. On myös tarpeen ymmärtää parem-
43408:                     min perintötekijöiden ja ekologisten tekijöiden vuorovaikutusta ja
43409:                     sitä, mitä aiheutuu, kun tähän vuorovaikutukseen puututaan. Maata-
43410:                     loustutkimuksessa on kerätty paljon tietoja näistä seikoista.
43411: 
43412:                     Hallitus katsoo, että maatalouden ympäristöntutkimusta tulee kehit-
43413:                     tää valitsemalla tutkimuksen painoalueet ja suuntaamalla rahoitusta
43414:                     uudelleen. Maatalouden harjoittamisesta aiheutuvien ympäristömuu-
43415:                     tosten merkitystä maatalouden tuotantoedellytyksille, ympäristölle ja
43416:                     erityisesti vesistölle on tutkittava. Maataloustutkimuksen tulee edistää
43417:                     sellaisen maatalousteknologian kehittämistä, joka ehkäisee ja vähen-
43418:                     tää maatalouden aiheuttamaa ympäristön pilaantumista. Uudistuvien,
43419:                     ympäristöhaitailtaan lievien energiahuollon vaihtoehtojen kehittämi-
43420:                     nen käy yhä tärkeämmäksi. Myös maataloudelta edellytetään entistä
43421:                     enemmän energian käytön tehostamista. Maataloustutkimuksen tulee
43422:                     kehittää valmiuksiaan bioenergian tuotannon tutkimukseen.
43423: 
43424: 
43425: 
43426: 7.3 Kalankasvatus, turkistarhaus, porotalous ja keräilytuotteet
43427:                     Suomen maaseutu, metsät ja vesistöt tarjoavat runsaasti mah-
43428:                     dollisuuksia luontoa hyödyntäville elinkeinoille ja luonnon jokamies-
43429:                     nautinnalle. Maaseutuelinkeinojen laajentumiseen on myönteisten
43430:                     taloudellisten vaikutusten lisäksi liittynyt ympäristön kuormituksen
43431:                     haitallista lisääntymistä. Pohjois-Suomeen keskittyvä, kulttuurisesti
43432:                     tärkeä poronhoito on porojen suuren lukumäärän takia johtanut
43433:                     laidunalueiden liialliseen kulumiseen. Lähinnä Pohjanmaalla harjoi-
43434:                     tettu turkistarhaus on puolestaan aiheuttanut vesistöhaittoja ja met-
43435:                     sävaurioita.
43436: 
43437: 
43438:                                                                                           43
43439:      Kalankasvatus tarjoaa yhden tulolähteen maaseudun asukkaille ja
43440:      tukee näinollen maaseudun kehittämistavoitteita. Kalankasvatuksella
43441:      on kahdenlaisia ympäristövaikutuksia. Varsinainen ruokakalan kasva-
43442:      tus kasvatusaltaissa ja verkkoaltaissa lisää ensinnäkin vesistöjen
43443:      kuormitusta. Toiseksi uusien ja vieraiden kalalajien istuttaminen tai
43444:      pääsy kalankasvatuslaitoksista vesistöihin voi aiheuttaa muutoksia
43445:      ekosysteemissä. Kalataudit ovat erityinen uhka sekä kalanviljelylle
43446:      että luonnonkalakannoille. Lisääntyvä kalankasvatus voi myös hei-
43447:      kentää perinteisen kalastuksen mahdollisuuksia.
43448: 
43449:      Kalankasvatus aiheuttaa eräillä alueilla, erityisesti Saaristomerellä ja
43450:      puhtaina säilyneillä reittivesillä, huomattavia vesiensuojeluongelmia.
43451:      Vesistöhaittoja voidaan vähentää sijainninohjauksena sekä kehittä-
43452:      mällä kalankasvatusmenetelmiä. Kuormitusta vähentävien ruokinta-
43453:      menetelmien kehittäminen onkin tällä hetkellä yksi tärkeimmistä
43454:      tutkimuskohteista. Vesistöjen säilyminen puhtaana on myös kalankas-
43455:      vatuksen oman edun mukaista, sillä kasvatus vaatii runsaasti hyvälaa-
43456:      tuista vettä.
43457: 
43458:      Turkistarhat ovat alueellisesti melkoisia vesistöjen kuormittajia. Nii-
43459:      den ammoniakkityppipäästöt ovat myös aiheuttaneet paikallisia met-
43460:      sävaurioita. Turkistarhojen aiheuttama kuormitus vesistöihin, pohja-
43461:      vesiin ja ilmaan johtuu tarhoissa syntyvien jätteiden puutteellisesta
43462:      käsittelystä. Turkisala on kokenut viime vuosina voimakkaita muu-
43463:      toksia ja tuotanto on pienentynyt aikaisemmasta ehkä pysyvästi. On
43464:      siten odotettavissa, että myös turkisalan ympäristöongelmat saadaan
43465:      hallintaan. Turkistarhoissa tulee kiireellisesti tehostaa lannan keräilyä,
43466:      varastointia ja hyötykäyttöä.
43467: 
43468:      Pohjois-Suomen ja erityisesti sen saamelaisalueiden taloudessa ja
43469:      kulttuurissa on poronhoidolla edelleen keskeinen sija. Laiduntavien
43470:      porojen määrä on viime vuosina kasvanut huolestuttavasti, mikä on
43471:      aiheuttanut laidunalueiden kulumista. Syksyllä 1990 annettu uusi
43472:      poronhoitolaki antaa mahdollisuuden porojen määrän säätelyyn
43473:      Paliskuntain yhdistyksen, maataloustuottajain liittojen ja maa- ja
43474:      metsätalousministeriön yhteistyönä. Vastedes tulee laidunten kulumis-
43475:      ta pitää tarkoin silmällä, jotta porotalouden kestävä kehitys voitaisiin
43476:      turvata.
43477: 
43478:      Suomalaiseen elämänmuotoon liittyvät yhä marjojen ja ruokasienten
43479:      keräily sekä metsästys ja kalastus. Riistaeläinten metsästyksen edelly-
43480:      tykset ja tulevaisuuden näkymät ovat maassamme pääsääntöisesti
43481:      hyvät, mikäli tehostetulla riistanhoidolla pystytään poistamaan ym-
43482:      päristömuutosten ja metsien talouskäytön aiheuttamat uhat. Uhat
43483:      kohdistuvat niin riistaeläimiin kuin niiden elinympäristöihinkin. Näitä
43484:      lähinnä kotitarvetalouden aloja on kehitettävä vahvistamaan maaseu-
43485:      dun taloutta. Kaikkien kansalaisten ns. jokamiehenoikeudet on
43486:      turvattava. Luonnon, varsinkin metsien, monituottoa tutkimalla sekä
43487:      keräilytuotteiden varastointia, jalostusta ja jakelua tukemalla ediste-
43488:      tään maaseudun kestävää kehitystä.
43489: 
43490:      Hallituksen näkemyksen mukaan kotimaisten keräilytuotteiden talou-
43491:      dellinen merkitys maaseudulle ja niiden osuus elintarviketaloudestam-
43492: 
43493: 
43494: 44
43495: me tulee turvata edistämällä tutkimusta, keräilytuotteiden varastointia
43496: ja jalostusta. Riistaeläinten metsästyksen edellytykset turvataan tehos-
43497: tetulla riistanhoidolla sekä ottamalla metsätaloudessa ja ympäristöä
43498: muuttavissa hankkeissa huomioon niiden vaikutukset riistaeläinkan-
43499: toihin ja riistaeläinten elinympäristöön. Kestävän porotalouden edel-
43500: lytykset turvataan suhteuttamalla porojen määrä entistä paremmin
43501: luonnon kestokykyyn.
43502: 
43503: Kalankasvatuksen ja muun vesiviljelyn edistäminen elinkeinona tulee
43504: turvata, mutta niiden aiheuttamat ympäristöhaitat supistetaan mah-
43505: dollisimman vähiin. Kalankasvatuslaitosten päästämääräyksiä tiuken-
43506: netaan ja sijainninohjausta tarkennetaan ympäristönsuojelusyistä.
43507: Vieraiden kalalajien ja perimäitään muunnettujen kalakantojen istut-
43508: tamista ja kasvattamista säännellään erittäin tiukasti.
43509: 
43510: 
43511: 
43512: 
43513:                                                                       45
43514: 8 Teollisuustuotanto ja kulutus
43515: 
43516: 
43517: 8.1 Teollisuuden rakennemuutos
43518:                    Taloudellinen hyvinvointi ja aineellinen kehitys perustuvat suurelta
43519:                    osin teolliseen ja tekniseen kehitykseen. Ympäristön ja kehityksen
43520:                    maailmankomissio esitti selvityksessään, että teollisuustuotannon li-
43521:                    sääntymisen ja kulutuksen kasvun vaikutukset ovat jääneet liian
43522:                    vähälle huomiolle. Monet haitat ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille
43523:                    sekä luonnon elinehtoihin kohdistuvat uhat kertovat rajoista, joita ei
43524:                    olisi saanut tai ei saa ylittää.
43525: 
43526:                    Maailmankomissio tähdensi, että teollisuutta kehitettäessä täytyy
43527:                    ottaa huomioon teollisuuden luonnonvaratarpeet sekä luonnonvarojen
43528:                    riittävyys ja uudistumiskyky, teollisuustuotannon vaikutukset energia-
43529:                    talouteen, tuotantoprosessien ja päästöjen vaikutukset ympäristöön
43530:                    sekä tuotannon tuloksena syntyvien tuotteiden koko elinkaaren
43531:                    vaikutus ympäristöön ja ihmisen terveyteen. Teollisuuspolitiikassa ja
43532:                    tuotantotoiminnassa tulee ottaa huomioon ympäristö ja muut yhteis-
43533:                    kunnalliset näkökohdat taloudellisten seikkojen rinnalla.
43534: 
43535:                    Teollisuuden kehittämisen reunaehtoja ovat, kun tavoitteeksi otetaan
43536:                    kielteisten ympäristövaikutuksien vähentäminen, energian ja muiden
43537:                    raaka-aineiden saatavuus ja hinta, tuotteita ja päästöjä koskevat
43538:                    määräykset sekä jätehuollon järjestäminen. Kun nämä reunaehdot
43539:                    asetetaan kestävän kehityksen vaatimusten mukaisesti, tuotannon
43540:                    rakenne muuttuu kestävän kehityksen edellytysten vaatimalla tavalla.
43541: 
43542:                    Raaka-aineiden ja tuotantomenetelmien valinnalla tulee pyrkiä ennak-
43543:                    koon estämään ympäristö- ja terveyshaittoja. Tavoitteena tulee olla
43544:                    siirtyminen ympäristöä säästävään teknologiaan ja ympäristöä mah-
43545:                    dollisimman vähän kuormittaviin tuotteisiin. Tämän toteuttaminen
43546:                    edellyttää myös yritysten ja laitosten koko henkilöstön ympäristön-
43547:                    suojelutietojen ja -taitojen lisäämistä.
43548: 
43549:                    Hallitus pitää tärkeänä, että laaditaan ja pidetään ajantasalla sellaisia
43550:                    ympäristönsuojelusäännöksiä ja -ohjelmia, jotka edistävät parhaan
43551:                    taloudellisesti käyttökelpoisen tekniikan käyttöönottoa energian ja
43552:                    luonnonvarojen säästämiseksi sekä päästöjen ja jätteiden vähentä-
43553:                    miseksi.
43554: 
43555:                    Energiaa, ympäristöä ja luonnonvaroja säästävän teknologian sekä ns.
43556:                    vähäjäteteknologian kehittämistä ja käyttöönottoa nopeutetaan talou-
43557:                    dellisin tukitoimin.
43558: 
43559: 
43560: 
43561: 
43562: 46
43563: 8.2 Teollisuustuotanto
43564:                     Kestävän kehityksen edellytyksenä on, että tuotannossa lisääntyy
43565:                     sellainen tuotanto, josta syntyy tuotantomäärää kohti aiempaa vä-
43566:                     hemmän tai käytännöllisesti katsoen ei lainkaan päästöjä ja jätettä.
43567:                     Tavoitteena on käyttää parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniik-
43568:                     kaa sekä kehittää kestäviä, pitkäikäisiä, helposti huollettavia ja
43569:                     hyödynnettäviä tuotteita.
43570: 
43571:                     Tuotteiden elinikäisten kokonaisvaikutusten hallinnan periaate täh-
43572:                     dentää tuotesuunnittelun ja teollisuuden vastuuta sen tuottamista
43573:                     tuotteista koko niiden elinkaaren aikana eli raaka-aineiden hankin-
43574:                     nasta tuotteiden valmistukseen ja käyttöön sekä edelleen niiden
43575:                     hylkäämiseen asti. Kokonaisvaikutuksia on mahdollista säädellä vain,
43576:                     jos tuotanto-, varastointi-, kuljetus-, käyttö- ja jätehuoltomenetelmät
43577:                     ovat riittävän kehittyneitä. Periaatteen soveltamiseksi tarvitaan hyvää
43578:                     yhteistyötä teollisuuden ja viranomaisten kesken. Tuotteiden koko-
43579:                     naisvaikutusten selvittäminen edellyttää myös kehittynyttä ympäristö-
43580:                     vaikutusten arviointia sekä tuotevalvonnan, päästöjä koskevan rekis-
43581:                     teröinnin ja erityisesti kemikaalitutkimuksen määrätietoista kehit-
43582:                     tämistä.
43583: 
43584:                     Jätteiden syntyä ei voida kokonaan ehkäistä, mutta jätehuollon
43585:                     nykyisiä ongelmia voidaan helpottaa huomattavasti suunnittelemalla
43586:                     prosessi ja tuotteet hyvin, kierrättämällä tuotteita ja pakkauksia sekä
43587:                     vähentämällä kertakäyttötuotteiden ja -pakkausten ja hyödyntämistä
43588:                     haittaavien tai muuten ympäristölle haitallisten tuotteiden käyttöä.
43589:                     Monien jätteiden kierrätystä raaka-aineina ja uusiakäyttöä on kuiten-
43590:                     kin mahdollista tehostaa vain silloin, kun tuotannossa syntyy kysyn-
43591:                     tää tällaisille jäteraaka-aineille. Tällaista kysyntää lisäävien teknolo-
43592:                     gisten ja taloudellisten keinojen käyttöönottoa tulee edistää. Tavoit-
43593:                     teena on edistää sellaisten tuotteiden kehittelyä, joiden osat on
43594:                     mahdollisimman helppo erotella toisistaan jätteiden synty-, käsittely-
43595:                     ja kierrätysvaiheessa tai joiden uudelleentäyttö taikka -käyttö on
43596:                     mahdollista.
43597: 
43598:                     Jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentäminen sekä parhaan talou-
43599:                     dellisesti käyttökelpoi~en tekniikan 'periaate tuleekin sisällyttää jäte-
43600:                     huoltolain tavoitteisiin. Jätteiden hyödyntämisen edistämiseksi on
43601:                     tarpeen tukea erityisesti kuntien yhteistyötä alueellista jätteenlajittelu-
43602:                     ja käsittelylaitosten rakentamiseksi. Kunnallisia investointeja alueelli-
43603:                     sen yhteistyön aikaansaamiseksi edistetään taloudellisin ja hallinnol-
43604:                     lisin keinoin.
43605: 
43606:                     Sellaiset tuotteet, JOista syntyy enty1sen haitallista ongelmajätettä,
43607:                     tulee pyrkiä kieltämään kokonaan mahdollisimman nopeasti. Niitä
43608:                     korvaavien sekä käytön että ympäristön kannalta parempien vaih-
43609:                     toehtojen kehittämistä ja markkinoille tuomista tulee edistää.
43610: 
43611:                     Valtioneuvosto teki vuonna 1988 vesiensuojelun tavoitteista periaate-
43612:                     päätökseen. Teollisuuden jätevesikuormitusta on pystytty vähentä-
43613:                     mään huomattavasti, mutta jätevesikuormitus on kuitenkin vielä liian
43614:                     suuri. Hajakuormitus on kasvanut yleisesti. Eri kuormituslähteistä
43615: 
43616: 
43617:                                                                                              47
43618:                  peräisin olevaa haitallisten aineiden, kuten raskasmetallien ja haloge-
43619:                  noitujen orgaanisten yhdisteiden, päästöjä tulee edelleen vähentää.
43620:                  Teollisuuden eri aloja koskevat vesiensuojelutavoitteet ja -ohjeet sekä
43621:                  parhaan taloudellisesti käyttökelpoisen tekniikan käyttö ovat tärkeitä
43622:                  keinoja, joiden avulla edistetään vesiensuojelua.
43623: 
43624:                  Teollisen tuotannon ilmaan kohdistuvia päästöjä pyritään vähentä-
43625:                  mään edellyttämällä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa
43626:                  uusissa ja uudistettavissa laitoksissa sekä puuttumalla nykyistä parem-
43627:                  min ilmansuojeluongelmia aiheuttaviin toimintoihin ja tuotteisiin
43628:                  muun muassa päästöohjearvoin ja ohjeistoin.
43629: 
43630:                  Hallituksen tavoitteena on edistää teollisuushankkeiden suunnittelussa
43631:                  ja valmistelussa käytettävien ympäristövaikutusten arviointimenettely-
43632:                  jen parantamista ja yhtenäistämistä.
43633: 
43634:                  Hallitus pitää myös tärkeänä, että viranomaisten ja teollisuuden
43635:                  yhteistoimin laaditaan teollisuuden ongelma-aloittaisia ympäristön-
43636:                  suojeluohjelmia, joissa muun muassa selvitetään vesiensuojelu- ja
43637:                  ilmansuojelutoimien ja jätehuollon keskinäiset riippuvuussuhteet.
43638: 
43639:                  Tarkoituksena on, että veroja ja maksuja kohdeunetaan sellaisiin
43640:                  valmistustapoihin, joissa kuluu runsaasti energiaa tai muita panoksia,
43641:                  joiden käytöllä on huomattavat välilliset tai välittömät vaikutukset
43642:                  ympäristöön.
43643: 
43644:                  Hallitus pitää tärkeänä, että uuden kemikaalilain säännösten mukai-
43645:                  sesti selvitetään tuotteet, joiden tuotanto tai myynti olisi lopetettava
43646:                  tai jota olisi rajoitettava sen vuoksi, että ne sisältävät ympäristölle ja
43647:                  terveydelle vaarallisia aineita. Samalla selvitetään, miten nämä tuot-
43648:                  teet voidaan korvata toisilla tai niiden koostumusta muuttaa.
43649: 
43650:                  Samoin on tarpeen selvittää teollisuudenaloittain kullakin niistä
43651:                  käsiteltävät vaaralliset kemikaalit ja niiden määrät sekä mahdollisuu-
43652:                  det vaihtaa kemikaalit haitattorniin aineisiin.
43653: 
43654: 
43655: 8.3 Teknologia
43656:                  Ympäristö- ja muun uuden tekniikan kehittäminen ja käyttönotto
43657:                  ovat tärkeitä ennaltaehkäisevän ympäristöpolitiikan keinoja, jotka
43658:                  tukevat pyrkimyksiä kohti kestävää kehitystä. Tekniikkaa ja sitä
43659:                  koskevaa tutkimusta kehittämällä pyritään täyttämään vaatimukset
43660:                  haitallisia ympäristövaikutuksia vähentävästä tekniikasta ja ympäris-
43661:                  töä säästävistä tuotteista. Parhaan taloudellisesti käyttökelpoisen
43662:                  tekniikan käytön periaate tarkoittaa muun muassa menetelmiä, jotka
43663:                  säästävät luonnonvaroja, ympäristöä ja energiaa. Periaatetta tulee
43664:                  soveltaa teollisuustuotantoa koskevassa hallinnollisessa ohjauksessa.
43665: 
43666:                  Eri tutkimuslaitosten tulee suunnata toimintaansa nykyistä enemmän
43667:                  ympäristöä säästävän teknologian kehittämiseen. Materiaalien ja
43668:                  energian käytön tehostaminen ja päästöjen supistaminen mahdollisim-
43669:                  man vähiin ja ennaltaehkäisy ovat keskeisiä tavoitteita teknologiaa
43670: 
43671: 
43672: 48
43673:                     koskevassa tutkimuksessa. Teknologian kehittämiskeskuksen ja kaup-
43674:                     pa- ja teollisuusministeriön energiaosaston tutkimus- ja tuotekehitys-
43675:                     rahoituksessa otetaan enenevässä määrin huomioon nämä tavoitteet.
43676:                     Tiedonvälitystä tutkimustuloksista sekä käyttökokemuksista on lisät-
43677:                     tävä.
43678: 
43679:                     Hallitus pitää tärkeänä, että laaditaan ohjelma ympäristöä säästävän
43680:                     teknologian kehittämiseksi sekä laajennetaan ja monipuolistetaan
43681:                     ympäristöteknologiaa koskevan tiedon välitystä. Lisäksi tuetaan
43682:                     taloudellisesti tuotekehittelyä, jolla pyritään tuotantoa ja tuotteita
43683:                     koskeviin, luonnonvaroja, energiaa ja ympäristöä säästäviin ratkai-
43684:                     suihin.
43685: 
43686:                     Suomen kehitysyhteistyössä edistetään soveltuvaan teknologiaan pe-
43687:                     rustuvien ratkaisujen kehittämistä ja niiden käyttöönottoa.
43688: 
43689: 
43690: 
43691: 8.4 Kuluttajapolitiikka
43692:                     Kuluttajapolitiikan tavoitteena on parantaa yksilön, perheen ja
43693:                     yhteisöjen asemaa tuotteiden ja palvelusten käyttäjinä. Kestävän
43694:                     kehityksen mukaisessa kuluttajapolitiikassa tarkastellaan tarpeiden
43695:                     tyydyttämistä, tuoteturvallisuutta ja oikeusturvaa. Muun muassa
43696:                     kuluttajaneuvosto laati oman kuluttajapoliittisen ohjelmansa ympä-
43697:                     ristöön ja kehitykseen liittyvistä kysymyksistä. Keskeiset keinot ovat
43698:                     hinta-, korko- ja lainapolitiikka, mainonta sekä kuluttajavalistus ja
43699:                     -neuvonta, joilla vaikutetaan ostotottumuksiin. Myös tuotekehittely ja
43700:                     -valvonta sekä viranomaisten erilaiset merkinnät vaikuttavat ostajien
43701:                     päätöksiin.
43702: 
43703:                     Kuluttajien tiedonsaantia eri tuotteiden ja kuluttamisen ympäristö-
43704:                     vaikutuksista tulee lisätä. Kuluttajilla on oltava mahdollisuus osto-
43705:                     käyttäytymisellään suosia ympäristöä ja luonnonvaroja säästäviä
43706:                     tuotteita ja tällä tavalla nopeuttaa ympäristöä pilaavien ja luonnon-
43707:                     varoja tuhlaavien tuotteiden ja tuotantomenetelmien väistymistä.
43708:                     Pohjoismainen yhteinen tuotteiden ympäristömerkintäjärjestelmä otet-
43709:                     tiin Suomessa käyttöön syyskuun alussa vuonna 1990. Vapaaehtoista
43710:                     ympäristömerkintäjärjestelmää kokeillaan ja käytetään keinona ohjata
43711:                     kuluttajia heidän kysyessään ympäristön kannalta mahdollisimman
43712:                     haitattornia "ympäristöystävällisiä" tuotteita. Kuluttajille tulee antaa
43713:                     kaikki käyttäjän kannalta tarpeelliset tiedot tuotteesta, mikä tarkoit-
43714:                     taa myös ympäristöön kohdistuvista tuotteen vaikutuksista. Tarpeel-
43715:                     lisia tietoja ovat ainakin tiedot tuotteen käyttöiästä, huolletta-
43716:                     vuudesta, varaosien saatavuudesta sekä jätehuollosta.
43717: 
43718:                     Ympäristön ja kehityksen Suomen toimikunta ehdotti mietinnössään,
43719:                     että mainonnan tuottajat ja toimeksiantajat osallistuisivat esimerkiksi
43720:                     kuluttajavalistuksen sekä ympäristötiedon keräämisen sekä tuoteval-
43721:                     vonnan rahoittamiseen. Selvitystyö mainostajan vastuusta on edelleen
43722:                     ajankohtainen. Suomessa mainonnan osuus bruttokansantuotteesta
43723:                     on verraten korkea, mikä merkitsee luonnonvarojen, energian ja
43724:                     henkisten voimavarojen tuhlausta.
43725: 
43726: 
43727:                                                                                           49
43728: 7 301216J
43729:      Tuotteiden lyhyt kestoikä ja vähäiset korjausmahdollisuudet aiheut-
43730:      tavat tarpeetonta luonnonvarojen kulumista. Tuotteiden pakkaaminen
43731:      teollisuudessa ja kaupassa lisääntyy palvelun vähentyessä. Osa pak-
43732:      kaamisesta on jokseenkin tarpeetonta niin kuluttajan kuin kaupankin
43733:      kannalta. Pakkausmateriaaleissa tulee siirtyä kierrätettäviin, muutoin
43734:      hyödynnettäviin tai biologisesti hajoaviin materiaaleihin, milloin se on
43735:      mahdollista ja muuten asianmukaista.
43736: 
43737:      Hallitus pyrkii edistämään ympäristömerkintäjärjestelmän käyttöön-
43738:      ottoa ja kehittämistä keinona palvella ympäristöystävällisten tuottei-
43739:      den käyttäjiä.
43740: 
43741:      Hallitus edistää toimia, joilla tuotteiden ja tuoteryhmien valmistuksen,
43742:      käytön ja jätehuollon aiheuttamia ympäristövaikutuksia voidaan
43743:      selkeästi vertailla ja arviointimenetelmiä kehittää.
43744: 
43745:      Kuluttajavalistuksessa lisätään tietoja erilaisten tuotteiden ja kulutus-
43746:      tapojen vaikutuksista kuluttajan hyvinvointiin ja terveyteen. Samalla
43747:      tulee selvittää mainonnan eri keinojen mahdollisuuksia tiedottaa
43748:      tuotteiden ympäristövaikutuksista.
43749: 
43750: 
43751: 
43752: 
43753: 50
43754: 9 Energiatalous
43755: 
43756: 
43757: 9.1 Energia ja kestävä kehitys
43758:                     Energian käyttö on ihmiselle välttämättömyys ja siihen liittyvä taito
43759:                     on tehnyt inhimillisen kehityksen mahdolliseksi aikojen kuluessa.
43760:                     Huolellisesti suunnitellulla energiapolitiikalla on suuri merkitys eten-
43761:                     kin nykyisen teollistuneen yhteiskunnan toiminnassa, taloudessa ja
43762:                     kehityksessä.
43763: 
43764:                    Tulevan kehityksen suunnan ja sisällön ohjaaminen sellaiseksi, että
43765:                    myös tulevilla sukupolvilla on mahdollisuudet omaan kehitykseen,
43766:                    kärjistää energiatalouteen liittyviä ongelmia. Näitä ongelmiahan ovat
43767:                    energiatalouden päästöjen aiheuttamat ympäristö- ja terveysvaikutuk-
43768:                    set, kuten ilmastonmuutos ja välttämättömyys torjua sen vaikutukset
43769:                    sekä maailman energiavarojen rajallisuus ja niiden käytön epätasainen
43770:                    jakaantuminen maapallolla. Näiden ongelmien ratkaisuista lähtevä
43771:                    kestävä kehitys turvaa myös energiahuollon varmuuden kansain-
43772:                    välisiltä häiriöiltä tulevaisuudessa. Kestävä kehitys edellyttää ener-
43773:                    giatalouden alueella tavoitteiden määrätietoista uudelleenasettelua
43774:                    uusin painotuksin.
43775: 
43776:                     Hallituksen asettama energiapolitiikan neuvosto on aloittanut Suomen
43777:                     energiastrategian laatimisen. Energiastrategiassa sovitetaan yhteen
43778:                     talous-, ympäristö- ja energiapolitiikan tavoitteita. Energiastrategian
43779:                     tarkastelut ulottuvat 2000-luvun ensimmäisille vuosikymmenille. Ener-
43780:                     giastrategiassa esitetään niitä konkreettisia toimia, joihin on ryhdyt-
43781:                     tävä tässä selonteossa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.
43782: 
43783: 
43784: 9.2 Energian käytön tehostaminen ja energian säästö
43785:                     Viimeisten 75 vuoden aikana energiankulutus on Suomessa yli
43786:                     seitsenkertaistunut. Kulutuksen kasvu on ollut erityisen nopeaa
43787:                     1950-luvun jälkeen. Samana aikana Suomen kansantalous on kehit-
43788:                     tynyt maatalousvaltaisesta nykyaikaiseksi, teollisuuden varassa toimi-
43789:                     vaksi rahataloudeksi. Kansantalouden kasvu on tähän asti edellyttä-
43790:                     nyt energian käytön kasvua.
43791: 
43792:                     Kansantalouden energiaintensiivisyys, riippuvuus energiahuollosta,
43793:                     alkoi etenkin 1960-luvulla kasvaa energiavaltaisen teollisuustuotannon
43794:                     lisääntymisen myötä. Teollisuus kuluttaa tällä hetkellä noin 45
43795:                     prosenttia maan koko primaarienergiasta, sillä metsäteollisuusvaltai-
43796:                     nen vientimme kuluttaa runsaasti energiaa.
43797: 
43798:                     Suuresta energiariippuvuudestaan huolimatta Suomen kansantalous
43799:                     on kehittynyt 1980-luvulla ripeästi, nopeammin kuin OECD-maissa
43800:                     keskimäärin. Kasvu on saavutettu muita OECD-maita keskimääräistä
43801: 
43802: 
43803:                                                                                           51
43804:      nopeammalla teollisuustuotannon kasvulla, johon liittyy energiankäy-
43805:      tön kansainvälisesti hyvä hyötysuhde.
43806: 
43807:      Kansantalouden kasvu on vaikuttanut myös ympäristön laatuun.
43808:      Vaikka energiantuotannon ja teollisuuden aiheuttama kuormitus on
43809:      viime vuosina vähentynyt, se ylittää yhdessä kaukokulkeutumisen
43810:      kanssa monilta osin edelleen ympäristön sietokyvyn ja ympäristön tila
43811:      heikkenee, ellei ryhdytä nykyistä pidemmälle meneviin toimiin.
43812: 
43813:      Jos nykyisin talouskasvun kehitysnäkymin ei käytetä uusia tiukkoja
43814:      ohjaustoimia, energian kokonaiskulutuksen arvioidaan edelleen kasva-
43815:      van 1990-luvulla, joskin aikaisempaa hitaammin. Kun vuotuinen
43816:      kasvu vielä 1980-luvun alussa oli noin 2,5 prosenttia, arvioidaan sen
43817:      1990-luvulla olevan noin 1 prosentti vuodessa.
43818: 
43819:      Energian kulutuksen kasvun arvioidaan pysähtyvän varsin pian
43820:      vuosisadan vaihteen jälkeen. Sähkön kulutuksen kasvun arvioidaan
43821:      kuitenkin olevan kokonaiskulutuksen kasvua nopeampaa, 2-3 pro-
43822:      senttia vuodessa.
43823: 
43824:      Käsitys siitä, että energiankulutus kasvaa, perustuu olettamukseen,
43825:      jonka mukaan energiavaltaiseen teollisuuteemme nojautuva brutto-
43826:      kansantuotekin edelleen kasvaa. Nykyisten keskeisten vientiteollisuus-
43827:      alojen tuotannon oletetaan kasvavan vastedeskin, paperiteollisuuden
43828:      tuotannon jopa noin 60 prosenttia nykyisestä vuoteen 2000 mennessä.
43829:      Teollisuustuotannon kasvu lisäisi vastaavasti teollisuuden energianku-
43830:      lutusta siitäkin huolimatta, että polttoaineiden käyttö teollisuudessa
43831:      tehostuisi.
43832: 
43833:      Muutokset energian käytössä, jotka vaikuttavat energian kokonais-
43834:      kulutukseen, voidaan yleistäen luokitella muutoksiin toiminnan mää-
43835:      rässä, tehokkuudessa ja rakenteessa. Energian käyttäjän kannalta ei
43836:      ole yhdentekevää, missä ulottuvuuksissa muutos tapahtuu. Politiikan
43837:      keinojen kannalta tilanteet ovat myös erilaisia. Olennaisia ovat
43838:      tavoitteet, joiden vuoksi muutoksiin pyritään.
43839: 
43840:      Energian hinta ja energiavarojen, lähinnä öljyn, riittävyys olivat
43841:      aikaisemmin energiansäästön perusteina. Nyt energiansäästö kytke-
43842:      tään ympäristövaikutusten vähentämiseen ja luonnonvarojen säästä-
43843:      miseen.
43844: 
43845:      Energiansäästön toteutuksessa on vastuuta jaettava laajasti. Kestävän
43846:      kehityksen edistämisen tavoin tulee tässä soveltaa läpäisyperiaatetta
43847:      eri aloilla, koska kaikilla yhteiskuntaelämän lohkoilla tulisi tavoitteen-
43848:      asettelussa, toimien suunnittelussa ja mitoituksessa ottaa huomioon
43849:      vaikutukset energian käyttöön ja pyrkiä säästämään energiaa. Tär-
43850:      keimpiä lohkoja tässä suhteessa ovat mm. rakennustoiminta, liikenne
43851:      ja yhdyskuntasuunnittelu sekä teollisuuden tuotesuunnittelu ja -ke-
43852:      hitys.
43853: 
43854:      Energian hinta määrää lopulta sen liikkumatilan, ns. säästöpoten-
43855:      tiaalin, joka voidaan pannaan täytäntöön muun muassa säästöin-
43856:      vestoinnein. Tutkimus puolestaan luo edellytyksiä ja ratkaisuja käy-
43857: 
43858: 
43859: 52
43860:                    tännön säästötoimille. Neuvonta, tiedotus ja koulutus tarjoavat
43861:                    perusteita energiansäästön toimeenpanolle. Niillä hankitaan tietoisuus
43862:                    säästöpotentiaalin olemassaolosta ja löydetään keinoja säästötoimien
43863:                    edistämiseen.
43864: 
43865:                    Kestävä kehitys vaatii fossiilisten energianlähteiden käytön vähentä-
43866:                    mistä, jotta ympäristöhaittoja saadaan riittävästi vähennetyksi. Jos
43867:                    taloudellisesta kehityksestä joudutaan tämän vuoksi tinkimään, tarvi-
43868:                    taan energiapolitiikkaa laajakantoisempia, koko yhteiskuntaa koske-
43869:                    via talouspoliittisia uudelleenarviointeja kestävän kehityksen turvaa-
43870:                    miseksi.
43871: 
43872:                    Hallitus edellyttää, että kansallinen energiastrategia turvaa ratkaisut
43873:                    kestävälle kehitykselle, johon kuuluu myös energiahuollon varmista-
43874:                    minen tulevaisuudessakin. Tällöin on tärkeää, että energiaratkaisuja
43875:                    tehtäessä energiahuoltoon nivotaan taloudelliset seikat sekä itse
43876:                    kestävän kehityksen aineksina että ohjauskeinoina.
43877: 
43878:                    Hallitus pitää tavoitteenaan, että energiankulutuksen kasvu Suomessa
43879:                    pysähtyy ja kääntyy laskuun mahdollisimman pian. Energiapolitiikalle
43880:                    on tavoitteen saavuttamiseksi annettava riittävät ohjausmahdollisuu-
43881:                    det Ajan myötä saataneen myös käyttöön uusia, nyt vielä taloudel-
43882:                    lisesti kannattamaUomia ratkaisuja ja menetelmiä sekä energian
43883:                    käytössä että tuotannossa. Laskelmien mukaan tarvitsemme kaikesta
43884:                    huolimatta uutta ja korvaavaa sähköntuotantokapasiteettia sekä tällä
43885:                    että ensi vuosikymmenellä.
43886: 
43887:                    Hallituksen tarkoituksena on energiastrategiaa pohdittaessa selvite-
43888:                    tään energian käytön tehostamisen ja energian säästön edellyttämät
43889:                    yhteiskunnalliset ja energiapoliittiset toimet. Tällöin selvitetään, miten
43890:                    nopeasti ja millaisin kansantaloudellisin vaikutuksin energian käytön
43891:                    tehostaminen kansantaloudessa ja energian säästö ovat mahdollisia.
43892: 
43893:                    Hallituksen tavoitteena on, että yhteiskuntaelämän kaikilla lohkoilla
43894:                    otetaan tavoitteenasettelussa, toimien suunnittelussa ja mitoituksessa
43895:                    huomioon niiden vaikutukset energian käyttöön ja pyritään säästä-
43896:                    mään energiaa. Tärkeimpiä lohkoja ovat tällöin muun muassa
43897:                    rakennustoiminta, liikenne- ja yhdyskuntasuunnittelu sekä teolli-
43898:                    suuden tuotesuunnittelu ja -kehitys.
43899: 
43900: 
43901: 9.3 Energiantuotannon ja -käytön ympäristöhaittojen vähentäminen
43902:                    Energiaratkaisuissa on etsittävä tasapaino energian käytön ja siitä
43903:                    aiheutuvien luonnon kestokykyä uhkaavien ympäristöhaittojen välille.
43904: 
43905:                    Energian tuotannon ja käytön haittojen vähentämiseen ei ole juuri-
43906:                    kaan käytettävissä nopeasti vaikuttavia tai kertakorjauksen tarjoavia
43907:                    ratkaisuja, vaan energiantuotannon ja -käytön ratkaisuissa on haital-
43908:                    lisia vaikutuksia vähennettävä useilla eri keinoilla. Kestävän kehityk-
43909:                    sen turvaamiseksi olisi pidettävä huolta siitä, että säilyttäisimme
43910:                    energiaratkaisuissakin monipuolisuuden, joustavuuden ja riittävät
43911:                    valinnanmahdollisuudet myös tulevaisuudessa.
43912: 
43913: 
43914:                                                                                            53
43915:      Eri energialähteillä, -muodoilla ja -järjestelmillä on erilaisia sekä
43916:      yhteiskunnallisia vaikutuksia että ympäristövaikutuksia ja -riskejä,
43917:      joiden esittäminen yhteismitallisesti ja vertailukelpoisesti on hankalaa
43918:      ja osittain arvovaraista.
43919: 
43920:      Haitallisimmat energiantuotannon vaikutukset luontoon aiheutuvat
43921:      epäpuhtauksien päästöistä ja jätteistä. Suurimmat päästöt ovat peräi-
43922:      sin energiantuotannon polttoaineista, joista vapautuu mm. hiilidiok-
43923:      sidia, rikin ja typen yhdisteitä sekä kiintoaineita.
43924: 
43925:      Tärkeimmät vaikutukset ympäristöön ovat nykyisin vaikutukset il-
43926:      mastoon, maaperän ja vesien happamoituminen sekä radioaktiivisten
43927:      aineiden leviäminen ympäristöön suurissa reaktorionnettomuuksissa.
43928: 
43929:      Suomessa on rikkipäästöjen kansainvälisesti sovitun vähennysta-
43930:      voitteen saavuttamiseksi tehty useita valtioneuvoston päätöksiä, joista
43931:      suurin osa koskee energiahuoltoa.
43932: 
43933:      Typen oksidien päästöjen vähentämisestä vuonna 1988 tehty pöytä-
43934:      kirja päästöjen rajoittamisesta ja siihen liittyvä, kahdentoista maan
43935:      allekirjoittama julistus päästöjen vähentämisestä 30 prosentia vuoteen
43936:      1998 mennessä, ovat osoittautuneet Suomen ja monien muiden
43937:      maiden kannalta ankariksi tavoitteiksi.
43938: 
43939:      Eräistä toimista typen oksidien päästöjen rajoittamiseksi, kuten
43940:      henkilöautojen päästömääräyksistä, on jo päätetty ja muista lähiajan
43941:      toimista on valmistunut toimikunnan ehdotus. Niistä on käynyt ilmi,
43942:      että ilman rakenteellisia muutoksia energiantuotannossa ja liikenteessä
43943:      typen oksideja voidaan vähentää vain vähän. Joka tapauksessa tästä
43944:      aiheutuu suuria kustannuksia.
43945: 
43946:      Ilmastonmuutosta aiheuttavista kasvihuonekaasujen päästöistä erityi-
43947:      sesti hiilidioksidin päästöt syntyvät energiantuotannosta ja energian
43948:      käytöstä. Kasvihuonekaasujen päästöjen tarkastelu on ollut YK:n
43949:      asettaman kansainvälisen asiantuntijaelimen työnä. Periaatepäätökset
43950:      on jo tehty maailmanlaajuisesta ilmakehän suojelusopimuksesta,
43951:      jonka tavoitteet etenkin hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä liittyvät
43952:      olennaisesti fossiilisten energialähteiden käyttöön.
43953: 
43954:      Suomen mahdollisuuksia sopeutua kansainvälisiin hiilidioksidipäästö-
43955:      jen vähentämistavoitteisiin pohditaan tätä asiaa selvittävässä toimi-
43956:      kunnassa ja erityisesti energiatalouden alueella Suomen energiastrate-
43957:      giassa. Suomen on jo nyt asennoiduttava kasvihuonekaasupäästöjen
43958:      kasvun pysäyttämiseen lähitulevaisuudessa. Hiilidioksidipäästöjen ra-
43959:      joittaminen edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa, joka ottaa
43960:      huomioon mm. teollisuus-, liikenne-, energia- ja maatalouspolitiikan.
43961:      Yhtä ratkaisua ei ole, vaan tarvitaan laaja joukko erilaisia toimia
43962:      kaikilla lohkoilla.
43963: 
43964:      Suomi toimii aktiivisesti niin, että kansainvälisesti voidaan päästä
43965:      nykyistä tiukempiin sopimuksiin rikkidioksidipäästöjen vähentämi-
43966:      seksi. Euroopan valtioiden tulisi mahdollisesti ECE:ssä sitoutua
43967:      vähentämään rikkipäästäjään tähän mennessä sovittua pitemmälle,
43968: 
43969: 
43970: 54
43971:                    esimerkiksi 80 prosenttia vuoden 1980 määrästä aikaisemmin sovitun
43972:                    tavoitteen, päästöjen vähentäminen 30 prosenttia sijasta. Suomi toimii
43973:                    omalta osaltaan tämän tavoitteen mukaisesti.
43974:                    Suomen energiastrategiassa otetaan kanta niihin rakenteellisiin ratkai-
43975:                    suihin, joilla rikkipäästöjen, typen oksidien päästöjen ja hiilidioksidi-
43976:                    päästöjen vähentämistavoitteet voidaan saavuttaa. Näitä keinoja ovat
43977:                    mm. energialähteiden valinnat. Kun tiedot luonnon sietokyvyn kriitti-
43978:                    sistä kuormista ja tekniset ratkaisut paranevat, päästöjen vähennys-
43979:                    tavoitteet arvioidaan jatkuvasti uudestaan.
43980: 
43981: 9.4 Tutkimus ja teknologia
43982:                     Energiantuotannon ja -käytön tekniikassa on tutkimuksen avulla
43983:                     saavutettu kuluneina vuosikymmeninä lukuisia edistysaskelia. Ilman
43984:                     teknistä kehitystä energian kulutuksemme olisi nykyistä huomattavas-
43985:                     ti suurempi ja energiantuotannon aiheuttamat ympäristörasitteet
43986:                     sietämättömiä. Tutkimusta tarvitaan sekä energiatekniikan ja ener-
43987:                     giankäyttäjän kannalta että kansalaisten yleisen energiatietämyksen
43988:                     laajentamiseksi.
43989:                    Kestävän, luonnon ja ihmisen toimintaedellytykset turvaavan energia-
43990:                    järjestelmän tulee olla muuntumiskykyinen, mihin sisältyy jatkuva
43991:                    pyrkimys löytää uusia, entistä parempia ratkaisuja. Energiajärjestel-
43992:                    mässä tulee aina soveltaa uusinta tietoa ja tekniikkaa.
43993:                     Uusia energiaratkaisuja on etsittävä myös energian konversio- ja
43994:                     käyttötavoista. Uudet polttoaineet ja prosessit, energian varastointi-
43995:                     menetelmät sekä informaatiotekniikan, uusien materiaalien ja uuden
43996:                     biotekniikan hyödyntäminen tarjoavat aikaa myöten mittavia ja
43997:                     eräiltä osin mahdollisesti nopeastikin käyttöön otettavia vaihtoehtoja.
43998:                     Uuden energiateknologian kehittäminen on tärkeä keino pyrittäessä
43999:                     tehostamaan energian käyttöä ja vähentämään energiantuotannosta
44000:                     aiheutuvia ympäristöhaittoja.
44001:                    Kehittämällä energia-alan omaa ympäristömyönteistä huipputekniik-
44002:                    kaa ja tarjoamalla sitä kansainväliseen käyttöön on mahdollista
44003:                    edistää maapallonlaajuista kestävää kehitystä tehokkaammin ja laa-
44004:                    jemmin kuin pelkästään oman maan energiahuoltojärjestelmän ratkai-
44005:                    suilla. Näin Suomi voi myös ottaa kantaakseen laajemman vastuun
44006:                    kuin mitä on Suomen osuus maailman energiahuollosta ja siitä
44007:                    aiheutuvista ympäristöhaitoista.
44008:                     Hallituksen tavoitteena on turvata rahoitus sekä energiantuotantoa
44009:                     että energian käyttöä koskevalle tutkimukselle. Vaihtoehtoisten ener-
44010:                     giamuotojen ja energiansäästön tutkimukseen suunnataan entistä
44011:                     enemmän voimavaroja. Kestävän kehityksen saavuttamiseksi energia-
44012:                     tutkimuksemme rahoitusta lisätään varsin tuntuvasti.
44013: 
44014: 9.5 Taloudellinen ohjaus energiataloudessa
44015:                     Energian kysyntä riippuu taloudellisista ja teknologisista seikoista.
44016:                     Energian kulutukseen voidaan vaikuttaa hinta- ja verotuskeinoin.
44017: 
44018: 
44019:                                                                                           55
44020:                     Energian kysynnän ja tarjonnan hintajousta on pitkän ajanjakson
44021:                     kuluessa melko vähäinen, joten ainoastaan voimakkaat toimet voivat
44022:                     johtaa olennaisiin muutoksiin energiataloudessa. Toisaalta on äkilli-
44023:                     sillä energian hinnan nousuilla sinänsä ollut kielteinen vaikutus
44024:                     talouden kasvuun ja työllisyyteen.
44025: 
44026:                     Onnistuakseen on taloudellisten ohjaustoimien oltava pitkäjänteisiä,
44027:                     tavoitteiden kannalta johdonmukaisia ja riittävän vaiku~tavia. Niiden
44028:                     täytyy olla myös sopusoinnussa kansainvälisten suuntausten kanssa.
44029: 
44030:                     Vakaa hintakehitys sekä energian häiriötön saanti ovat t:irkeitä
44031:                     tuotannolle, ulkomaankaupalle ja koko kansantalouden ja yhteis-
44032:                     kunnan kehitykselle. Kilpailun esteiden poistaminen energiatalouden
44033:                     eri lohkoilta edistää energian tehokasta, monipuolista ja asianmukais-
44034:                     ta käyttöä.
44035: 
44036:                     Energian hintakehitykseen voidaan vaikuttaa mm. energiaverotuk-
44037:                     sella, ympäristöveroilla ja investointiavustuksilla. Ympäristöveroilla
44038:                     voidaan edistää energiavalintoja, jotka aiheuttavat mahdollisimman
44039:                     vähän haittoja, sekä energian käytön tehostamista ja energiansäästöä.
44040:                     Nykyäänkin ohjaukseen käytetään energiaverotusta ja investointiavus-
44041:                     tuksia.
44042: 
44043:                     Verotuksen avulla on viime aikoina koetettu lisätä taloudelliseen
44044:                     ohjauksen painoa pyrittäessä ympäristötavoitteiden saavuttamiseen.
44045:                     Taloudellisella ohjauksella on täydennetty normiohjausta. Nämä kaksi
44046:                     ohjaustapaa ovat toisiaan tukevia, eivät vaihtoehtoisia. Verotuksella
44047:                     voidaan kestävän kehityksen vaatimuksia siirtää kuluttajan makset-
44048:                     taviksi energian ja energiaintensiivisten tuotteiden hintaan.
44049: 
44050:                     Kestävän kehityksen kannalta on tärkeää, että taloudellista ohjausta
44051:                     käytetään entistä enemmän edistämään energian säästöä sekä sellais-
44052:                     ten energialähteiden käyttöä, energiantuotantomenetelmiä ja energian-
44053:                     käyttötapoja, jotka ovat ympäristölle mahdollisimman haitattomia.
44054:                     Taloudellisia ohjauskeinoja tulee käyttää, vaikka ne edellyttäisivätkin
44055:                     poikkeusjärjestelyjä itse ohjausjärjestelmissä. Tärkeintä on pyrkiä
44056:                     kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen energian säästöä
44057:                     edistämällä ja supistamalla energiatalouden ympäristöhaitat mahdol-
44058:                     lisimman vähiin. Esimerkiksi ympäristöverojen käytössä Suomen tulee
44059:                     jatkuvasti kuulua kärkimaihin.
44060: 
44061:                     Hallituksen tarkoituksena on vastedeskin käyttää energiataloudessa
44062:                     taloudellisia ohjauskeinoja, mm. energian verotusta, edistämään ener-
44063:                     giansäästöä ja siirtymistä ympäristölle mahdollisimman haitattorniin
44064:                     energialähteisiin, energiantuotantomenetelmiin ja energiankäyttöta-
44065:                     poihin.
44066: 
44067: 
44068: 9.6 Kansainväliset yhteydet
44069:                     Energiatalous on ollut jo pitkään hyvin kansainvälistä. Energiateknii-
44070:                     kan siirto ja energialähteiden kauppa ovat pitäneet siitä huolen.
44071:                     Energiahuollon turvaaminen on ollut kansainvälisen toiminnan pää-
44072: 
44073: 
44074: 56
44075: syy ja tavoite. Asian tarkastelu kestävän kehityksen näkökulmasta on
44076: tuonut kansainväliseen toimintaan uutta sisältöä.
44077: 
44078: Eri mailla on usein toisistaan monin tavoin poikkeava energiatalous.
44079: Energian merkitys maan tuotantoelämässä, omat raaka-aine- ja
44080: energiavarat, tutkimuskulttuuri ja teknologia sekä ilmasto ovat
44081: muovanneet maiden energiataloutta erilaiseksi, mitä tulee käytännön
44082: ratkaisuihin.
44083: 
44084: Ympäristötavoitteet, esimerkiksi päästöjen vähennystavoitteet, ovat
44085: pakottaneet tarkastelemaan energiaratkaisujen liikkumavaraa eri
44086: maissa. Samaan päästöjen vähennystavoitteeseen voidaan päästä
44087: hyvinkin erilaisin käytännön ratkaisuin. On erittäin tärkeää, että
44088: Suomi seuraa kansainvälisiä päästöjen vähennystavoitteita ja osallis-
44089: tuu niiden muotoilemiseen. Ajankohtainen hanke on neuvottelu
44090: kansainvälisestä ilmakehän suojelusopimuksesta. Ympäristöyhteistyö-
44091: hön kuuluvat myös energiaa säästävän ja ympäristön kannalta edul-
44092: lisen teknologian vienti ja siirto sekä näiden vaatimat rahoitusjärjeste-
44093: lyt.
44094: 
44095: 
44096: 
44097: 
44098:                                                                        57
44099: 10 Liikenne
44100: 
44101: 
44102: 10.1 Yhteiskunta- ja yhdyskuntapolitiikan suhde liikenteeseen
44103:                    Liikennepolitiikka on osa yhteiskuntapolitiikkaa. Sille asetettavat
44104:                    tavoitteet ovat osin seurausta toimista ja pyrkimyksistä muilla
44105:                    yhteiskuntapolitiikan, erityisesti maankäytön ja taloudellisen toi-
44106:                    minnan alueilla. Liikennepolitiikan yleistavoite on kehittää liikennettä
44107:                    ja liikenneoloja taloudellisesti, tehokkaasti ja tasapuolisesti siten, että
44108:                    väestön oikeudenmukainen hyvinvointi ja ympäristön laatu sekä
44109:                    elinkeinoelämän toimintaedellytykset paranevat.
44110: 
44111:                     Kestävän kehityksen turvaamiseksi täytyy yhteiskuntapolitiikan eri
44112:                     lohkojen kehittämishankkeita tarkastella nykyistä laajemmin ja vai-
44113:                     kutuksia kokonaisvaltaisesti. Erityisesti tämä koskee liikennesektoria,
44114:                     sillä yhteiskunnan ja yhdyskuntarakenteen muutokset heijastuvat
44115:                     ihmisten liikkumismuotoihin ja tavarakuljetuksiin, jotka puolestaan
44116:                     vaikuttavat liikenteen energiankulutukseen sekä ympäristö- ja terveys-
44117:                     haittoihin. Hyvät liikenneyhteydet luovat edellytykset asioiden edisty-
44118:                     miselle monella yhteiskuntalohkolla, mutta lisääntyvä liikenne saattaa
44119:                     puolestaan haittata toisia toimintoja.
44120: 
44121:                     Yhteiskunta muuttuu jatkuvasti eri toimien ja ulkoisten seikkojen
44122:                     vaikutuksesta. Yhdyskuntarakenteet ja liikenneratkaisut on suunnitel-
44123:                     tava joustaviksi. Sitoutumista yhteen kulku- tai kuljetusmuotoon tai
44124:                     poHtoaineeseen tulee välttää. Liikennejärjestelmien vaikutukset ihmis-
44125:                     ten elinoloihin ja ympäristöön on otettava huomioon myös pitkinä
44126:                     ajanjaksoina.
44127: 
44128:                     Nykytilanne
44129: 
44130:                     Yhteiskunnassa ja yhdyskuntarakenteessa viime vuosikymmeninä ta-
44131:                     pahtuneet muutokset ovat lisänneet sekä henkilö- että tavaraliikennet-
44132:                     tä. Tuotanto ja kulutus ovat kasvaneet. Asumismuodot ovat muuttu-
44133:                     neet. Vapaa-aika ja sen aktiiviset käyttömahdollisuudet ovat lisään-
44134:                     tyneet. Tietoliikenteen kehittyminen antaa mahdollisuudet eri toimin-
44135:                     tojen hajauttamiselle.
44136: 
44137:                     Tavaraliikenne on lisääntynyt erityisesti tuotannon kasvun vuoksi.
44138:                     Myös keskittyminen suuriin, taloudellisesti edullisiin yksiköihin ja
44139:                     tuotannon kansainvälinen työnjako ovat lisänneet raaka-aineiden ja
44140:                     valmiiden tuotteiden kuljetuksia. Kuljetusten määrään on vaikuttanut
44141:                     tuotannon jalostusasteen kasvu, jolloin tuotantovaiheiden määrä ja
44142:                     kuljetukset vaiheiden välillä ovat lisääntyneet. Erikoistumisen ja
44143:                     työnjaon myötä tuotantoerien koko on pienentynyt ja etäisyys
44144:                     alihankkijoihin kasvanut. Yhä enenevässä määrin on siirrytty reaa-
44145:                     liaikakuljetuksiin, jolloin alihankkijoiden luona käydään useammin ja
44146:                     noudetaan sieltä pienempiä eriä kuin ennen. Vain kaukana olevien
44147:                     alihankkijoiden tuotteille järjestetään välivarastointi. Varastoinnin
44148: 
44149: 
44150: 58
44151: vähentyminen on vo1m1stanut varmojen ja nopeiden kuljetusten
44152: merkitystä teollisuuden toimivuudelle ja lisännyt pieneräkuljetuksia.
44153: 
44154: 
44155: Suunnittelulla parempaan tulokseen
44156: 
44157: Tasapainoinen alueellinen kehitys edellyttää, että liikennejärjestelyt
44158: otetaan tähänastista paremmin huomioon maankäytön ja yhdyskun-
44159: tien suunnittelussa. Huonot liikenneyhteydet vaikuttavat omalta osal-
44160: taan työpaikkojen ja väestön sijoittumiseen, toimintojen ja ihmisten
44161: keskittymiseen suurimpiin keskuksiin ja syrjäseutujen kuihtumiseen.
44162: 
44163: Myös teollisuuden, kaupan ja muiden merkittävien palveluelinkeino-
44164: jen tulee ottaa huomioon toimintansa edellyttämän henkilö- ja
44165: tavaraliikenteen sekä jätehuollon kuljetusten aiheuttamat ympäristö-
44166: vaikutukset.
44167: 
44168: Lento- ja laivaliikenteen melu- ja hiukkaspäästöjen aiheuttamia
44169: haittoja voidaan vähentää ohjaamalla liikennettä vähemmän herkille
44170: alueille. Kaavoituksessa asuinalueet tulee sijoittaa riittävän etäälle
44171: lentomelu- ja tavarasatama-alueista.
44172: 
44173: Maankäytön suunnittelulla voidaan parantaa joukkoliikenteen kilpai-
44174: lukykyä. Huono kaavoitus on aiheuttanut esimerkiksi linja-autolii-
44175: kenteelle lisäkustannuksia. Raideliikenteen kilpailukykyä voidaan
44176: edistää kaavoittamalla asuntoja ja työpaikkoja olemassa olevien
44177: rautateiden läheisyyteen. Toisaalta voidaan raideliikennettä rakentaa
44178: sinne, missä on jo olemassa riittävät väestö- ja elinkeinokeskittymät.
44179: 
44180: Suunnittelulla voidaan myös edistää turvallista pyöräily- ja jalan-
44181: kulkumahdollisuuksia ja lyhyillä matkoilla tehdä ne nykyistä parem-
44182: min vaihtoehdoiksi yksityisautoilulle. Erityisesti maankäytön suunnit-
44183: telun ja tiesuunnittelun sovittamiseksi yhteen ja kansalaisten vaikutus-
44184: mahdollisuuksien lisäämiseksi on tarpeen sisällyttää tielainsäädäntöön
44185: säännökset tiesuunnitelmaa edeltävistä esisuunnitteluvaiheista. Myös
44186: autottomilla keskustoilla vähennetään yksityisautoilua, parannetaan
44187: ilman laatua taajamissa ja vähennetään meluhaittoja.
44188: 
44189: Hallituksen tavoitteena on parantaa eri tahojen yhteistyötä, jotta
44190: kehittämistoimien vaikutuksia liikenteeseen, energiankäyttöön, ympä-
44191: ristöön ja ihmisten elinehtoihin voitaisiin tarkastella kokonaisval-
44192: taisesti ja monipuolisesti. Pyrkimyksenä on energian tehokas käyttö ja
44193: ympäristövaikutusten minimointi.
44194: 
44195: Tavoitteena on myös, että maankäytön suunnittelussa ja kaavoituk-
44196: sessa sekä energiantuotannon ja teollisuuden hankkeissa otetaan
44197: suunnitteluvaiheessa huomioon toimien vaikutus liikenteen määrään,
44198: liikennemuotojen valintaan ja liikenteen energiankulutukseen.
44199: 
44200: Samoin pyritään liikennejärjestelmiä suunniteltaessa ottamaan huo-
44201: mioon liikenneväylien, satamien ja lentokenttien vaikutukset ympä-
44202: ristöön, terveyteen ja viihtyisyyteen ja pyritään ehkäisemään haittoja.
44203: 
44204: 
44205:                                                                       59
44206: 10.2 Kuljetusmuotojen työnjako ja liikenteen määrä
44207:                    Elintason nousun kasvattama henkilöautokanta ja samanaikainen
44208:                    työpaikkojen, asuntojen, palvelujen ja virkistyksen sijoittuminen eril-
44209:                    leen toisistaan ovat lisänneet yksityisautoilua. Samalla ovat mahdol-
44210:                    lisuudet tehokkaan ja taloudellisesti kilpailukykyisen joukkoliikenteen
44211:                    aikaansaamiseksi ja polkupyörällä tai jalan tehtäviin matkoihin
44212:                    vähentyneet. Monet palvelut ovat nykyään käytännössä saavutetta-
44213:                    vissa ainoastaan yksityisautolla. Tämä luo sosiaalista eriarvoisuutta ja
44214:                    lisää yksityisauton käyttöä. Teiden ruuhkautuminen ja rakentamistar-
44215:                    ve sekä liikenneonnettomuuksien määrä ovat kasvaneet viime vuosina.
44216: 
44217:                    Julkisen liikenteen saaminen nykyistä houkuttelevammaksi edellyttää
44218:                    sekä tarjonnan lisäämistä että matkustus- ja odotusaikojen lyhentä-
44219:                    mistä esimerkiksi joukkoliikenteen kaista- ja liikennevaloetuuksin,
44220:                    pikavuoro- ja pysäkkijärjestelyin sekä lisäämällä junien nopeutta ja
44221:                    tihentämällä niiden vuorovälejä. Rautatieliikenteen kilpailukykyä voi-
44222:                    daan myös lisätä parantamalla junien ja asemien viihtyisyyttä ja
44223:                    oheispalveluja. Raideliikenteen suosiota puolestaan voidaan lisätä
44224:                    suunnittelemalla linja-autoliikenne ja pysäköintipaikat siten, että
44225:                    kulkuvälineen vaihto tulee mahdollisimman joustavaksi.
44226: 
44227:                    Pääkaupunkiseudun raideliikennettä hallitus on edistänyt sitoutumalla
44228:                    tukemaan Vuosaaren metron ja Länsimetron rakentamista sekä
44229:                    aloittamalla pääradan lisäraiteen rakentamisen.
44230: 
44231:                    Rautatiet ovat viime vuosina menettäneet asiakkaitaan lentoliikenteel-
44232:                    le. Energiatalouden ja ympäristönsuojelun kannalta on edullista tukea
44233:                    rautateiden käyttöä lyhyiden lentomatkojen sijasta esimerkiksi lisää-
44234:                    mällä junien nopeuksia ja junavuoroja.
44235: 
44236:                    Teollisuus ja palvelut asettavat kuljetuksille vaatimuksia, jotka on
44237:                    voitu toteuttaa sujuvammin autoilla kuin rautatiekuljetuksin. Rauta-
44238:                    tiekuljetukset eivät 1980-luvulla ole kasvaneet käytännössä lainkaan.
44239:                    Rautateiden tavaraliikenteen koko kuljetussuorite vastaa suunnilleen
44240:                    maantieliikenteen kuljetussuoritteen kahden vuoden kasvua.
44241: 
44242:                    Tavarankuljetusten laajamittaista siirtoa maanteiltä rautateille rajoit-
44243:                    tavat muun muassa harva rataverkko sekä maantie- ja rautatiekulje-
44244:                    tusten puutteellinen sovittaminen yhteen. Rautatiekuljetusten määrää
44245:                    voidaan lisätä, kun maantie- ja rautatiekalustojen yhteensopivuutta
44246:                    parannetaan.
44247: 
44248:                    Tavarankuljetusten määrää maanteillä voidaan vähentää kuljetuste-
44249:                    hokkuutta lisäämällä. Etenkin tyhjänä ajoa voidaan vähentää uudista-
44250:                    malla kuljetusaluejärjestelmää ja hyödyntämällä informaatiotekniik-
44251:                    kaa. Informaatioteknisiä keinoja ovat muun muassa reittiohjaus,
44252:                    kuljetuspörssit, tavaran osoittamisjärjestelmät, asiakasnumerointi ja
44253:                    ajon aikainen yhteys kuljettajaan ajo-ohjeita ja seuraavan rahdin
44254:                    ilmoittamista varten.
44255: 
44256:                    Hallitus pitää tärkeänä, että ympäristön, ihmisten terveyden ja
44257:                    energiatalouden kannalta edullisia liikennemuotoja, erityisesti julkista
44258: 
44259: 
44260: 60
44261:                     liikennettä, suositaan ja kehitetään yhä kilpailukykyisemmiksi. Tällöin
44262:                     tulee myös edistää yhdistettyjä maantie- ja rautatiekuljetuksia. Lisäksi
44263:                     raideliikenteen matka- ja odotusaikoja lyhennetään. Tärkeimmät
44264:                     pääradat ja niillä liikkuva kalusto parannetaan vaiheittain 160-200
44265:                     km/h:n nopeuksilla käytettäviksi. Linja-autoliikenteen riittävä palve-
44266:                     lukyky pyritään varmistamaan.
44267: 
44268: 
44269: 10.3   Liikenteen haittojen vähentäminen
44270:                     Liikenteen vaikutukset
44271: 
44272:                     Liikenne kuuluu merkityksellisimpiin ympäristö- ja terveyshaittojen
44273:                     aiheuttajiin. Haittoja ovat pakokaasut, melu, turvallisuusriskit, pöJy-
44274:                     haitat taajamissa ja sorateillä, polttonesteiden valmistuksen ja jakelun
44275:                     päästöt, öljyvahingot kuljetuksissa, kiinteät jätteet, kuten romuajo-
44276:                     neuvot ja väylärakentamisen jätteet, sekä liikenteen väylien aiheutta-
44277:                     mat haitat: materiaalin ja maa-alan tarve, vaikutus maisemaan sekä
44278:                     luonnonalueiden ja kulttuuriympäristön pirstoutuminen.
44279: 
44280:                     Liikenne aiheuttaa huomattavan osan ilman epäpuhtauspäästöistä,
44281:                     jotka aiheuttavat muun muassa happamoitumista metsissä, vesissä,
44282:                     maaperässä ja materiaaleissa. Liikenteen energiankulutuksesta syntyy
44283:                     hiilidioksidia, jonka osuus arvioidaan noin puoleksi kasvihuoneil-
44284:                     miötä aiheuttavista päästöistä. Liikenteen päästöistä syntyy myös
44285:                     paikallisia haittoja, kuten terveyshaittoja, näkyvyyden heikkenemistä
44286:                     sekä rakennetun ympäristön likaantumista ja syöpymistä. Erityisen
44287:                     herkkiä liikenteen haitoille ovat lapset, vanhukset ja kroonisia
44288:                     sairauksia, kuten astmaa, sairastavat henkilöt. Veneliikenteen aiheut-
44289:                     tamia erityisongelmia ovat saaristo- ja sisävesialueiden lisääntyvä
44290:                     rauhattomuus sekä eliöstön häiriintyminen ja vahingoittuminen.
44291: 
44292:                     Nykyisin liikenteen osuus typenoksidien ja hiilivetyjen päästöistä on
44293:                     noin puolet ja hiilimonoksidin päästöistä yli 90 prosenttia. Pakokaa-
44294:                     suhiukkasten osuus erityisesti terveysvaikutuksia aiheuttavista pien-
44295:                     hiukkasista on noin 15 prosenttia. Sen lisäksi tieliikenne nostaa ilmaan
44296:                     pölyä ja muita hiukkasia teiden pinnalta. Liikenteen lyijypäästöt ovat
44297:                     noin 75 prosenttia kaikista Suomen lyijypäästöistä. Liikenteen osuus
44298:                     fossiilisten polttoaineiden poltosta syntyvistä hiilidioksidipäästöistä
44299:                     kasvaa ja on nyt jo lähes kolmannes.
44300: 
44301:                     Tieliikenne aiheuttaa laajalti meluhaittoja. Liikennemelu on lisään-
44302:                     tynyt sekä alueellisesti että ajallisesti. Liikkuvuuden, autojen määrän
44303:                     ja lentoliikenteen nopea kasvu pahentavat melutilannetta edelleen.
44304:                     Lentokenttien ympäristössä lentomelu leviää laajalle alueelle ja on
44305:                     siksi erityinen liikenteen ympäristöhaitta.
44306: 
44307:                     Liikenne on kasvanut voimakkaasti 1980-luvulla ja sen odotetaan
44308:                     edelleen kasvavan. Henkilöautojen katalyyttinen pakokaasujen puhdis-
44309:                     tus vähentää typen oksidien ja hiilivetyjen päästöjä, lyijytön bensiini
44310:                     lyijypäästöjä. Muilta osin liikenteen suhteellinen osuus Suomen
44311:                     kokonaispäästöistä kasvaa kuitenkin, ellei päästöjä rajoiteta liiken-
44312:                     nepoliittisin tai teknisin toimin.
44313: 
44314: 
44315:                                                                                           61
44316:      Viime vuosina varsinkin ajoneuvokohtaisia pakokaasu- ja melupääs-
44317:      töjä on ryhdytty vähentämään. Ajoneuvotekniset keinot ovat monia
44318:      rakenteellisia keinoja nopeampi tapa pakokaasu- ja meluhaittojen
44319:      vähentämiseksi. Niillä ei kuitenkaan voida vähentää muita ongelmia,
44320:      kuten liikenneväylien rakentamisesta syntyviä haittoja. Muiden haitto-
44321:      jen ja energian käytön vähentämiseksi tarvitaan rakenteellisia ratkai-
44322:      suja, joilla voidaan vaikuttaa liikenteen määrään ja liikennemuotojen
44323:      valintaan.
44324: 
44325: 
44326:      Pakokaasupäästöjä on vähennetty
44327: 
44328:      Autoliikenteen pakokaasupäästöjä on raJOitettu vuodesta 1981 läh-
44329:      tien. Henkilöautojen päästärajoituksia tiukennettiin vuonna 1988.
44330:      Nämä eurooppalaista keskitasoa tiukemmat päästämääräykset tulevat
44331:      voimaan asteittain vuoteen 1992 mennessä. Henkilöautojen ajoneuvo-
44332:      kohtaisia haitallisia päästöjä vähennetään noin 80 prosenttia aiem-
44333:      mista määristä.
44334: 
44335:      Raskaiden dieselmoottoreiden kaasumaisia päästöjä koskevat ensim-
44336:      mäiset vaatimukset tulivat voimaan vuoden 1989 alusta. Määräyksiä
44337:      tiukennetaan vuoden 1991 alusta.
44338: 
44339:      Bensiinin lyijypitoisuutta on vähennetty koko 1980-luvun ajan siten,
44340:      että pitoisuudesta 0, 7 g/1 on päästy pitoisuuteen 0,15 g/1 lyijyllisissä
44341:      laaduissa. Lyijyttömän bensiinin kulutus on lisääntynyt taloudellisen
44342:      ohjauksen ja jakelun tehostumisen ansiosta. Lyijyttömän bensiinin
44343:      käyttöön ovat siirtyneet käytännössä kaikki ne autoilijat, joiden
44344:      autoissa lyijytöntä bensiiniä voi käyttää eli noin puolet autoilijoista.
44345: 
44346: 
44347:      Liikenteen päästöjä vähennetään edelleen
44348: 
44349:      Päästärajoituksista huolimatta haitalliset pakokaasupäästöt kasvavat
44350:      edelleen ja vähenevät nykyiseen tasoon vasta 1990-luvun lopulla, ellei
44351:      muihin kuin ajoneuvoteknisiin toimiin päästöjen vähentämiseksi
44352:      ryhdytä. Tämä johtuu autokannanhitaasta uudistumisesta ja liiken-
44353:      teen jatkuvasta kasvusta. Tieliikenteen aiheuttaman ilman pilaantu-
44354:      misen vähentämiseksi on EFTA-maissa katsottu tarpeelliseksi siirtyä
44355:      kaikkien ajoneuvojen osalta ECE-sääntöjä tiukempiin, Yhdysvaltain
44356:      liittovaltion päästänormeja (US-määräyksiä) vastaaviin määräyksiin.
44357:      Aluksi määräykset on annettu henkilöautoille, mutta US-määräyksiin
44358:      ollaan siirtymässä myös paketti-, linja- ja kuorma-autojen päästömää-
44359:      räyksissä.
44360: 
44361:      Edellä mainitut pakokaasujen tekniset vähennystoimet koskevat uusia
44362:      autoja. Ajoneuvon keskimääräinen käyttöikä on kuitenkin noin 14
44363:      vuotta, mikä merkitsee, että autokanta uudistuu ja päästöt vähenevät
44364:      melko hitaasti. Siksi on useissa maissa pyritty edistämään jälkiasen-
44365:      nuskatalysaattoreiden asentamista valtion tuella. Näin voidaan vanho-
44366:      jen autojen päästöjä vähentää noin puoleen kustannustehokkuudel-
44367:      taan toimenpide on kuitenkin huono. Vanhojen autojen pakokaasu-
44368:      päästöjä ja koko autokannan energian kulutusta voidaan vähentää
44369:      myös suurimpia ajonopeuksia karsimalla. Nopeusalueella 80-100 km/h
44370: 
44371: 
44372: 62
44373:                     jo ajonopeuden alentaminen 10 km/h vähentää typen oksidien
44374:                     päästöjä 20 prosenttia. Energian käytön hyötysuhde on parhaimmil-
44375:                     laan yleensä 70-80 km/h nopeuksissa.
44376:                     Maantie-, lento- ja vesiliikenne käyttävät yksinomaan ja rautatie-
44377:                     liikenne jossain määrin fossiilisia polttoaineita. Uudistumattomien
44378:                     luonnonvarojen, kuten raakaöljyvarantojen, vähetessä ja kasvihuone-
44379:                     ilmiön torjumiseksi tulee ajankohtaiseksi polttoaineen kulutusta ra-
44380:                     joittavien määräysten valmistelu. Pakokaasupäästöjen vähentämiseksi
44381:                     ja eräissä maissa voimaan tulevien tiukkojen pakokaasumääräysten
44382:                     saavuttamiseksi vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttömahdollisuuksia
44383:                     selvitetään lähivuosina myös Suomessa.
44384:                     Autojen ja moottoripyörien melupäästöihin on Suomi soveltanut
44385:                     Euroopan talouskomissiossa hyväksyttyjä melurajoituksia. Melurajoi-
44386:                     tuksia aiotaan kiristää.
44387:                     Liikenteen kasvu ja siitä aiheutuvien ympäristöhaittojen torjunta,
44388:                     Suomen tekemät kansainväliset sitoumukset esim. typenoksidipäästö-
44389:                     jen vähentämisestä ja vireillä olevat neuvottelut hiilivety-ja hiilidiok-
44390:                     sidipäästöjen rajoittamisesta vaativat sekä liikennepoliittisia ratkaisuja
44391:                     että teknisten keinojen käyttöä energiankulutuksen sekä pakokaasu-
44392:                     ja melupäästöjen vähentämiseksi niin uusista kuin vanhoistakin
44393:                     autoista.
44394:                     Hallituksen tavoitteena on, että liikenteen päästöjä vähennetään
44395:                     edelleen seuraavin toimin:
44396:                     Suomessa otetaan pakokaasupäästöjen rajoittamiseksi käyttöön US-
44397:                     määräyksiä vastaavat määräykset paketti-, linja- ja kuorma-autoille
44398:                     niin pian kuin se teknisesti on mahdollista. Henkilöautojen päästöjä
44399:                     voidaan edelleen vähentää päästärajoituksia tiukentamalla sekä talou-
44400:                     dellisin ohjauskeinoin. Melupäästöjä rajoitetaan tiukkenevien EY-
44401:                     määräysten mukaisesti. Liikenteen hiilidioksidipäästöjä rajoitetaan,
44402:                     mikäli kansainvälisesti siirrytään yleisesti tällaiseen käytäntöön. Len-
44403:                     to- ja vesiliikenteen sekä työkoneiden energiankulutusta ja päästöjä
44404:                     rajoitetaan edistyneimpien maiden tahdissa.
44405:                     Vaihtoehtoisten polttoaineiden ja moottorien tutkimusta jatketaan.
44406:                     Erityisesti pidetään silmällä taajama-alueiden dieselkaluston päästöjen
44407:                     vähentämistä. Alkoholi- ja kaasupolttoaineilla toimivien autojen
44408:                     kokeiluun varataan riittävät määrärahat.
44409:                     Nopeusrajoitukset asetetaan kunkin tieosuuden ominaisuuksien ja
44410:                     saatujen kokemusten pohjalta. Pyritään myös olosuhteiden mukaan
44411:                     muuttuviin nopeusrajoituksiin. Nopeusrajoitusten valvontaa tehoste-
44412:                     taan. Tavoitteena on liikenneturvallisuuden parantaminen sekä ener-
44413:                     giankulutuksen ja ympäristöhaittojen vähentäminen.
44414: 
44415: 
44416: 
44417: 
44418: 10.4 Taloudelliset ohjauskeinot liikenteen ympäristöhaittojen vähentämisessä
44419:                     Liikenteen yhteiskuntataloudelliset hyödyt ja kustannukset on pyrit-
44420:                     tävä selvittämään päätöksenteon kannalta riittävän tarkoin. Täyden
44421: 
44422: 
44423:                                                                                             63
44424:      kustannusvastuun sälyttäminen etenkin tavarakuljetuksen tarvitsijalle
44425:      ohjaa kulku- ja kuljetusmuotojen valintaa sekä johtaa pitkällä
44426:      ajanjaksolla kuljetustarpeen vähenemiseen tai toimintojen sijoittu-
44427:      miseen siten, että kuljetukset voidaan supistaa mahdollisimman
44428:      vähiin. Tuotanto siirretään joko raaka-aineen tai kuluttajien lähelle.
44429:      Energian kulutus vähenee.
44430:      Kustannusvastuun parantamiseksi tieliikenteen verotuksen painopis-
44431:      tettä tulee edelleen siirtää ajoneuvon omistuksesta sen käyttöön. Näin
44432:      edistetään ajoneuvojen uudistumista, pienennetään ajosuoritteita, vä-
44433:      hennetään päästöjä ja parannetaan energiataloutta. Muutkin autolii-
44434:      kenteen haitat, kuten liikenneonnettomuudet, melu, ruuhkautuminen,
44435:      teiden kuluminen, yhdyskuntarakenteen pirstoutuminen, tieverkoston
44436:      maankäyttö ja maisemalliset haitat, johtuvat autojen käytöstä, ei
44437:      niiden omistamisesta. Tavoite voidaan henkilöautoliikenteessä saavut-
44438:      taa korottamalla bensiinin valmisteveroa. Vaikka raakaöljyn maail-
44439:      manmarkkinahinta on viime kuukausina noussut, ei tämä poista
44440:      tarvetta verotuksen painopisteen siirtämiseen edellä kuvatulla tavalla.
44441:      Maailmanmarkkinahintojen mahdollisen alenemisen vaikutuksia on
44442:      tarpeen säädellä, jotta henkilöautoliikenteen määrään voitaisiin vai-
44443:      kuttaa.
44444:      Raskaassa liikenteessä verotuksen painopisteen siirtäminen tarkoittaisi
44445:      dieselpolttoaineen valmisteveron korottamista ja vastaavasti luopu-
44446:      mista dieselautojen kiinteästä verosta. Liikennemuotojen työnjakoon
44447:      vaikuttavien muiden tekijöiden vuoksi tällaisten toimien vaikutus
44448:      raskaan liikenteen ajosuoritteisiin lienee kuitenkin vähäinen. Pitkänä
44449:      ajanjaksona se saattaa vaikuttaa liikennemuotojen työnjakoon. Toi-
44450:      menpide parantaisi raskaan liikenteen kustannus- ja ympäristö-
44451:      vastuuta.
44452:      Koska kuljetuksia ei voida laajasti siirtää maanteiltä rautateille
44453:      ainakaan lähivuosina, raskaan kaluston päästöjä täytyy vähentää
44454:      mahdollisimman pian. Koska nykyisiä olennaisesti tiukemmat pääs-
44455:      tämääräykset täyttäviä raskaita ajoneuvoja ei vielä ole yleisesti
44456:      saatavilla ja niiden hinta on kehittyneen tekniikan vuoksi tavallista
44457:      korkeampi, nykyistä oleellisesti puhtaampien ja äänettömämpien
44458:      autojen käyttöönottoa tulisi tukea taloudellisesti ennen sitovien
44459:      määräysten voimaantuloa.
44460:      Monet yhteiskunnassa sosiaalisin perustein, sananvapauden edistämi-
44461:      seksi, alueellisista tai muista syistä välttämättämiksi katsotut tuki-
44462:      muodot ja verohelpotukset ovat vaikuttaneet liikennemuotojen työn-
44463:      jakoon, parantaneet kuljetusten taloudellisuutta ja heikentäneet kus-
44464:      tannusvastuuta. Esimerkkejä tästä ovat kehitysalueiden kuljetustuki ja
44465:      sanomalehtien kuljetustuki.
44466:      Hallitus pitää tärkeänä, että kuljetusten tarvitsijain kustannusvastuuta
44467:      lisätään kuljetustarpeen vähentämiseksi, kuljetustehokkuuden paran-
44468:      tamiseksi ja toimintojen sijoittumisen ohjaamiseksi. Valtion myöntä-
44469:      mät erilaiset kuljetustuet arvioidaan uudelleen kestävän kehityksen
44470:      näkökulmasta. Raskaan liikenteen verorakennetta muutetaan ottaen
44471:      huomioon verotuksen harmonisointitavoitteet ja joukkoliikenteen
44472:      turvaaminen siten, että verotus nykyistä selkeämmin kohdistuu
44473:      ajoneuvon käyttöön.
44474: 
44475: 
44476: 64
44477:             Ympäristön kannalta edullisten polttoaine-, puhdistin-, rakenne- ja
44478:             moottoriratkaisujen mahdollisimman pikaista käyttöönottoa tuetaan
44479:             ja edistetään voimassa olevia pakokaasunormeja puhtaampien ajoneu-
44480:             vojen käyttöönottoa.
44481: 
44482:             Hallitus pitää suositeltavana, että pääkaupunkiseudulla ja muissakin
44483:             suurissa taajamissa otetaan käyttöön keinoja, joilla karsitaan muuta
44484:             kuin välttämätöntä ajoneuvoliikennettä.
44485: 
44486: 
44487: 
44488: 
44489:                                                                               65
44490: 9 301216J
44491: 11 Elämisen laatu
44492: 
44493: 
44494:                     Ihmisen jokapäiväinen elämä ja elämänolot ovat sidoksissa omaan ja
44495:                     läheisten terveydentilaan, sosiaaliseen turvallisuuteen sekä asumisen ja
44496:                     työnteon lähiympäristöjen laatuun.
44497: 
44498:                     Kestävän kehityksen yhteiskuntapolitiikka luo edellytyksiä elämän
44499:                     laadun parantamiselle. Ihmisten oman elämän hallintaa voidan tukea
44500:                     turvaamalla elämän taloudellinen pohja, laajentamalla osallisuutta
44501:                     yhteiskunnalliseen valtaan, lisäämällä kansalaisten vaikutusmahdol-
44502:                     lisuuksia sekä huolehtimalla elinympäristön laadusta ja asuinyhtei-
44503:                     söjen sosiaalisesta toimivuudesta. Hallinnon ja kansalaisten on oltava
44504:                     mahdollisimman lähellä toisiaan.
44505: 
44506:                     Sosiaali- ja terveyspolitiikassa ja yhdyskuntasuunnittelussa sekä ra-
44507:                     kennetun ympäristön kehittämisessä tulee arvioida kestävän kehityk-
44508:                     sen yhteiskuntapolitiikan tavoitteita, alistaa ne yhteiskunnalliseen
44509:                     keskusteluun ja pyrkiä yhteisin toimin parantamaan elämän laatua.
44510: 
44511: 
44512: 11.1 Sosiaalipolitiikka
44513:                     Ympäristön ja kehityksen maailmankomissio piti oikeudenmukaista
44514:                     sosiaalista yhteiskuntakehitystä sekä kansainvälisesti että kussakin
44515:                     maassa tärkeimpinä seikkoina pyrittäessä muuttamaan kehitystä
44516:                     kestäväksi. Sosiaalipolitiikan tärkein tehtävä on turvata jokaiselle
44517:                     ihmiselle mahdollisuudet tyydyttää perustarpeensa. Tavoitteena on
44518:                     vähentää väestöryhmien välisiä kulutustason eroja. Eräillä väestöryh-
44519:                     millä on tällä hetkellä sellainen kulutuksen taso, joka väistämättä
44520:                     riistää tulevilta sukupolviita aineellisia edellytyksiä. Kasvu on siksi
44521:                     muutettava sisällöltään vähemmän energiavaltaiseksi ja sen tulokset
44522:                     on jaettava entistä oikeudenmukaisemmin kaikissa maissa.
44523: 
44524:                     Tällaisen sosiaalipolitiikan edellytys on, että taloudellisen ja poliittisen
44525:                     vallan keskittyminen vähenee. Tärkeintä on parantaa monissa maissa
44526:                     vallankäytöstä kokonaan sivussaolevien väestönosien, kuten naisten,
44527:                     vähäosaisten ja monien vähemmistöjen asemaa.
44528: 
44529:                     Suomessa ei ole vielä riittävästi analysoitu kestävän kehityksen
44530:                     merkitystä sosiaalipolitiikassa. Sosiaalipolitiikan kannalta voidaan
44531:                     kestävä kehitys tulkita ajatukseksi kehityksestä, joka on taloudellisesti
44532:                     mahdollinen, sosiaalisesti hyväksyttävä ja oikeudenmukainen sekä
44533:                     ekologisesti kestävä. Se koskettaa siten sekä yhteiskunnan huono-
44534:                     osaisten että sen hyväosaisten elämänoloja ja -asenteita.
44535: 
44536:                      Suomalainen sosiaalipolitiikka rakentuu pohjoismaisen hyvinvointi-
44537:                      valtion ideologialle. Siihen kuuluvat väestöryhmien välisten kulut-
44538:                      usmahdollisuuksien aktiivinen tasaaminen ja pyrkimys perustarpeiden
44539: 
44540: 
44541: 66
44542:                asianmukaiseen tyydyttämiseen. Suomen harjoittaman hyvinvointipo-
44543:                litiikan kansalaiset hyväksyvät laajalti ja kannattavat sitä.
44544: 
44545:                Sosiaalipolitiikka on 1980-luvun jatkuvasti kehittynyt. Lainsäädän-
44546:                töön on kansalaisille luotu erityisiä oikeuksia, ns. subjektiivisia
44547:                oikeuksia. Esimerkiksi vaikeavammaisille turvataan kunnille säädetyin
44548:                veivoittein oikeus asumiseen, kuljetuksiin ja yhteydenpitoon muiden
44549:                ihmisten kanssa.
44550: 
44551:                Tasa-arvotavoitteet ovat yhteiskuntapolitiikan nimenomaisia tavoit-
44552:                teita. Sosiaalilainsäädännössä on kiinnitetty huomiota mm. vanhem-
44553:                pien yhtäläisiin oikeuksiin. Arkitodellisuudessa tasa-arvoon on vielä
44554:                pitkä matka sekä työelämässä ja yhteiskunnan johtoasemissa että
44555:                perhe-elämässäkin. Taloudellisiin tekijöihin pohjautuva eriarvoisuus
44556:                on edelleen merkittävää.
44557: 
44558:                Erityistä huomiota on kiinnitetty huonossa asemassa olevien ihmisten,
44559:                kuten vammaisten, asunnottomien ym. tarpeisiin, sillä huolimatta
44560:                aineellisen elintason moninkertaistumisesta emme kuitenkaan ole
44561:                kyenneet ratkaisemaan huono-osaistumisen ongelmaa. Huono-osai-
44562:                suus muuttaa muotoaan ja käy samalla vaikeammin havaittavaksi.
44563:                Syrjäytyminen kohtaa yhä useammin nuoria ja lapsiperheitä.
44564: 
44565:                Koska kestävän kehityksen haastetta ei vielä ole otettu huomioon
44566:                suunnittelukäytännöissä, ei myöskään sen merkitystä sosiaalipolitiikan
44567:                toteuttamiselle ole perusteellisesti pohdittu. Erityisesti yhteiskunnan
44568:                hyväosaisten asenteiden ja kulutustason merkitys tulevalle kehitykselle
44569:                on suomalaisessa keskustelussa jäänyt vähäiselle huomiolle. Kan-
44570:                sainvälisessä yhteistyössä Suomi on omalta osaltaan silti pyrkinyt
44571:                aktivoimaan keskustelua.
44572: 
44573:                Hallitus pitää tärkeänä tutkia ja selvittää, mitä kestävä kehitys
44574:                merkitsee sosiaalipolitiikan toimeenpanolle. Teknologian kehityksen
44575:                yhteyttä sosiaalipolitiikkaan ja tämän uudistamistarpeisiin selvitellään
44576:                myös. Ulkoasiainministeriö ja sosiaali- ja terveministeriö laativat
44577:                yhdessä sosiaalisen kehitysyhteistyön periaateohjelman, joka perustuu
44578:                kestävän kehityksen tavoitteille.
44579: 
44580: 11.2 Terveys
44581:                Terveys on tärkeä laadullinen tavoite, jota tulisi painottaa nykyistä
44582:                enemmän yhteiskunnallisessa päätöksenteossa suhteessa aineellisiin
44583:                arvoihin. Toisaalta se on yksi kehityksen voimavara. Maailman
44584:                terveysjärjestö on laatinut "Terveyttä kaikille vuoteen 2000 mennessä"
44585:                -ohjelman, jonka avulla pyritään parantamaan etenkin huonossa
44586:                asemassa olevien kansojen ja väestöryhmien terveyttä. Terveyspoli-
44587:                tiikka ei voi koostua pelkästään hoitavasta ja ennalta ehkäisevästä
44588:                lääketieteestä ja kansanterveysjärjestelmän kehittämisestä, vaan on
44589:                painotettava terveystavoitteista yhteiskuntapolitiikkaa, joka koskee
44590:                yhteiskuntapolitiikan useimpia lohkoja.
44591: 
44592:                Suomen terveyspolitiikka rakentuu vuonna 1986 julkaistun oman
44593:                Terveyttä kaikille -ohjelmamme pohjalle. Sen mukaisesti on tervey-
44594: 
44595: 
44596:                                                                                      67
44597:      denhuollon kehittämisessä asetettu etusijalle perusterveydenhuolto.
44598:      Lisäksi kansallinen terveysohjelmamme painottaa laajasti terveysta-
44599:      voitteista yhteiskuntapolitiikkaa. Se sisältää tavoitteita ja toiminta-
44600:      linjoja, jotka koskevat ravitsemusta, liikennettä ja tuotantoon liittyviä
44601:      terveyshaittoja.
44602: 
44603:      Terveyttä kaikille -ohjelman tavoitteena on myös väestöryhmittäisten
44604:      terveyserojen kaventaminen. Tähän pyritään kohdentarualla toimia
44605:      etenkin huonoimmassa asemassa oleviin ryhmiin sekä huolehtimalla
44606:      siitä, että taloudelliset seikat eivät millään väestöryhmällä ole esteenä
44607:      terveyspalvelujen tarpeidenmukaiselle käytölle.
44608: 
44609:      Väestön elämäntapojen muuttaminen terveellisemmiksi on yksi ohjel-
44610:      man päätavoitteista. Eräs tavoite on vahvistaa eri väestöryhmien
44611:      elämänhallintaa, jolloin riippuvuus palvelujärjestelmistä vähenee.
44612:      Väestön ymmärrystä ympäristön ja terveyden välisestä vuorovaiku-
44613:      tuksesta pyritään parantamaan, jolloin väestö kiinnittää entistä
44614:      suurempaa huomiota ympäristön säilyttämiseen ja vaikuttaa aktiivi-
44615:      sesti sen terveellisyyteen.
44616: 
44617:      Parhaillaan on tekeillä Terveyttä kaikille -ohjelman toteutumisen
44618:      väliarviointi. Arviointia tehdään sekä kusssakin maassa että Maail-
44619:      man terveysjärjestön nimeämässä kansainvälisessä asiantuntijaryhmäs-
44620:      sä. Arvioinnin valmistuttua päätetään tarvittavista uusista toimista tai
44621:      toimin talinjoista.
44622: 
44623:      Vuonna 1989 hyväksytty Euroopan ympäristön ja terveyden perus-
44624:      kirja perustuu kestävään kehitykseen. Siinä tähdennetään yhteiskun-
44625:      nan kaikkien lohkojen velvollisuutta osallistua terveyttä edistävän
44626:      ympäristön aikaansaamiseen, painotetaan etenkin herkästi sairas-
44627:      tuvien ja huonossa asemassa olevien ottamista huomioon ja katso-
44628:      taan, että yksilön ja yhteisön terveyttä tulee pitää tärkeämpänä kuin
44629:      taloudellisia ja kaupallisia seikkoja. Peruskirjan mukaan kestävän
44630:      kehityksen turvaamisen ja terveyden suojaamisen ja edistämisen tulee
44631:      olla kehitysavun olennainen osatekijä. Suomi osallistui aktiivisesti
44632:      peruskirjan valmisteluun. Peruskirjan mukaisesti kehitetään ympäris-
44633:      töterveydenhuoltoa ja terveystavoitteista yhteiskuntapolitiikkaa.
44634: 
44635:      Peruskirja velvoittaa ympäristö- ja terveyshallinnon entistä parem-
44636:      paan yhteistyöhön. Terveyden vaaliminen on meillä jo nyt useiden
44637:      ympäristölakien tavoite. Siten esimerkiksi haitallisten päästöjen vä-
44638:      hentämisessä on aina otettava huomioon, millä toimilla on saavu-
44639:      tettavissa paras terveyshyöty.
44640: 
44641:      Toimikunta on tehnyt ehdotuksen ympäristöterveydenhuollon keskei-
44642:      sen lain, terveydenhoitolain, uudistamiseksi terveydensuojelulain nimi-
44643:      senä. Ehdotuksen perusteella valmistellaan hallituksen esitystä. Val-
44644:      mistelussa otetaan huomioon peruskirjassa asetetut velvoitteet.
44645: 
44646:      Ympäristöterveydenhuollon ja laaja-alaisen terveystavoitteisen yh-
44647:      teiskuntapolitiikan mahdollisuudet paranivat, kun sosiaali- ja ter-
44648:      veysministeriöön perustettiin vuoden 1990 lokakuun alussa ennalta-
44649:      ehkäisevän sosiaali- ja terveyspolitiikan osasto.
44650: 
44651: 
44652: 68
44653:                 Terveydenhuoltoon kehittyneissä maissa käytettävät voimavarat eroa-
44654:                 vat erittäin suuresti siitä, mitä köyhissä kehitysmaissa on käytettävis-
44655:                 sä. Tämä paljastaa vaikean eettisen ongelman, joka liittyy terveyden-
44656:                 huollon rajallisten voimavarojen käyttöön. Teknologian kehitys luo
44657:                 yhä kalliimpia hoitomenetelmiä, joilla voidaan pelastaa yksilön elämä
44658:                 tai terveys. Samoin kustannuksin voitaisiin perushygienia turvaamalla,
44659:                 rokotuksin tai yksinkertaisilla lääkkeillä saavuttaa monin verroin
44660:                 enemmän terveyttä kehitysmaissa.
44661: 
44662:                 Kehitysmaiden nopea väestönkasvu on ratkaisevan tärkeä kestävän
44663:                 kehityksen kysymys. Väestöongelma kytkeytyy muun muassa tervey-
44664:                 denhuoltoon, joka yhtäältä on vähentänyt kuolleisuutta ja voi
44665:                 toisaalta tarjota keinoja syntyvyyden vähentämiseksi. Väestöongelmaa
44666:                 ei kuitenkaan voida ratkaista yksinomaan terveydenhuollon toimin,
44667:                 vaan se on syvällisesti riippuvainen yhteiskunnallisista ja kulttuurisei-
44668:                 koista.
44669: 
44670:                 Suomi on lisännyt terveydenhuollon kehitysyhteistyötä 1980-luvulla ja
44671:                 pitää sitä edelleen Suomen kehitysyhteistyön yhtenä painoalueena.
44672:                 Tämä toiminta on suunnattu entistä selvemmin perusterveydenhuollon
44673:                 ja terveellisen ympäristön kehittämiseen.
44674: 
44675:                 Hallitus pitää tärkeänä, että terveyspolitiikkaa kehitetään edelleen
44676:                 Terveyttä kaikille -ohjelman mukaisesti, jotta voitaisiin varmistaa, että
44677:                 väestön terveyden edellytykset edelleen paranevat ja väestöryhmien
44678:                 väliset terveyserot saadaan yhä vähenemään. Myös terveeliisiä elä-
44679:                 mäntapoja pyritään edistämään sekä yhteiskuntapoliittisin että ter-
44680:                 veyskasvatuksen keinoin. Terveyskasvatuksessa vahvistetaan ympä-
44681:                 ristöterveyden näkökulmaa.
44682: 
44683:                 Terveydenhuoltojärjestelmän kehittämisessä pidetään perusterveyden-
44684:                 huoltoa edelleen etusijalla. Siihen ja ympäristöterveydenhuoltoon
44685:                 ohjataan uusia voimavaroja. Perusterveydenhuoltoa kehitetään ennen
44686:                 kaikkea sisällöltään. Omaksumalla väestövastuuperiaate pyritään an-
44687:                 tamaan perusterveydenhuollolle tähänastista paremmat valmiudet
44688:                 myös lähiympäristön kehittämiseen.
44689: 
44690:                 Tavoitteena on, että sekä välittömät että välilliset terveysmenetykset
44691:                 pyritään ottamaan entistä tarkemmin huomioon tuotannon ja muiden
44692:                 toimintojen kustannustekijänä, jotta kustannusvastuu voidaan siirtää
44693:                 aiheuttajalle.
44694: 
44695: 
44696: 11.3 Asuminen
44697:                 Asuminen kuuluu ihmisen perustarpetsun. Kestävään kehitykseen
44698:                 tähtäävän yhteiskuntapolitiikan eräs tavoite on tarjota ihmisille
44699:                 mahdollisuus kohtuulliseen asumistasoon ja -viihtyvyyteen.
44700: 
44701:                 Suomessa asumisolot ovat kohentuneet nopeasti. Ne ovatkin jo
44702:                 maailmanlaajuisesti tarkasteltuina hyviä, mutta eivät aivan yhtä hyviä
44703:                 kuin muissa Pohjoismaissa. Myös asuntojen taso on enimmäkseen
44704:                 hyvä.
44705: 
44706: 
44707:                                                                                        69
44708:      Asunto-oloissamme on kuitenkin vielä suuria väestöryhmittäisiä ja
44709:      alueittaisia eroja. Suurimmalla osalla väestöä asumistaso on vähintään
44710:      tyydyttävä ja kasvava osa kotitalouksista asuu väljästi melko koh-
44711:      tuullisin asumismenoin. Asuntojen hintojen raju nousu parina viime
44712:      vuonna ja nykyiset korkeat korot ovat lisänneet eriarvoisuutta
44713:      vaikeuttamalla erityisesti nuorten mutta myös muiden pieni- ja
44714:      keskituloisten asuntotilannetta.
44715: 
44716:      Asuntotuotannon ja asuinolojen kehittäminen perustuu siihen, että
44717:      väestörakenne muuttuu voimakkaasti, että ihmisillä on erilaisia ja
44718:      muuttuvia asumistarpeita ja että heidän vaatimuksensa yhä lisäänty-
44719:      vät. Asuntotuotannossa ja asuntosuunnittelussa tulee ottaa aikaisem-
44720:      paa selvemmin huomioon etenkin kasvavan vanhusväestön asumistar-
44721:      peet. Yhteiskunnan tukea asuinympäristön parantamiseen täytyy
44722:      lisätä.
44723: 
44724:      Asumisen eriarvoisuuteen liittyy kestävän kehityksen kannalta kaksi
44725:      ongelmaa. Asunnottomuus ja puutteellinen asuminen aiheuttavat
44726:      ensinnäkin vaikeuksia heikoimmin toimeen tulevalle väestönosalle.
44727:      Toiseksi asuntotuotannon voimavaroja, kuten työpanoksia, luonnon-
44728:      varoja ja energiaa, käytetään liiaksi asuntojen uustuotantoon, vaikka
44729:      peruskorjausta lisäämällä voitaisiin vähentää uudisrakentamisen tar-
44730:      vetta.
44731: 
44732:      Asunnottomuus on edelleen eräs vaikeimmin ratkaistavista yhteiskun-
44733:      nan ongelmista. Asunnottomuus ei nykyisin vähene Suomessa. Vaikea
44734:      vuokra-asuntotilanne ja hinnaltaan kohtuullisten omistusasuntojen
44735:      vähäinen tarjonta ovat syynä siihen, että asunnottomuus on pahinta
44736:      pääkaupunkiseudulla. Asunnottomuus johtuu sekä asuntomarkkinoi-
44737:      den häiriöistä että koko maan yhdyskuntarakenteen muuttumisesta eli
44738:      työpaikkojen kasvun keskittymisestä erityisesti Uudellemaalle ja sitä
44739:      seuranneesta muuttoliikkeestä.
44740: 
44741:      Asunto-olojen lähivuosien kehittämistavoitteet on asetettu valtioneu-
44742:      voston syyskuussa 1990 hyväksymässä asunto-olojen kehittämisohjel-
44743:      massa. Asunto-olojen kehittämisen yleinen tavoite on turvata ter-
44744:      veelliset ja asianmukaiset asuinolot perusoikeutena kaikille väestöryh-
44745:      mille ihmisten tulotasosta ja asuinpaikasta riippumatta. Tavoitteena
44746:      on lisäksi asumisen aiheuttaman energiankulutuksen ja ympäristöhait-
44747:      tojen supistaminen mahdollisimman vähiin.
44748: 
44749:      Yhteiskunnallisesti kestävän kehityksen tavoite on heikoimmassa
44750:      asemassa olevien aseman parantaminen vähentämällä nykyisiä eroja
44751:      asuinoloissa. Yhteiskunnan tuki kohdeunetaan ensisijaisesti niille,
44752:      joiden asuntotilanne on vaikein ja joilla ei ilman tukea ole edellytyksiä
44753:      saavuttaa asianmukaisia asuinoloja. Erityistä huomiota kiinnitetään
44754:      asunnottomien ja pakolaisten asumisen parantamiseen.
44755: 
44756:      Peruskorjauksia lisätään nykyisen asuntokannan säilyttämiseksi asu-
44757:      miskäytössä, uudisrakentamistarpeen vähentämiseksi sekä asuinolojen
44758:      ja viihtyisyyden parantamiseksi. Asuntotutkimuksen ja koerakentami-
44759:      sen määrärahoja lisätään erityisesti eri väestöryhmien asunto-olojen
44760:      kehittämiseksi.
44761: 
44762: 
44763: 70
44764: 11.4 Yhdyskuntasuunnittelu ja rakentaminen
44765:                    Yhdyskuntasuunnittelu ja alueiden käyttö
44766: 
44767:                    Yhdyskuntasuunnittelun tehtävä on kestävän kehityksen kannalta
44768:                    kaksitahoinen. Ensinnäkin on turvattava maa- ja vesiekasysteemien
44769:                    toimivuus ja alueiden kestävä käyttö. Toiseksi toiminnot on sijoitet-
44770:                    tava niiden itsensä kannalta tarkoituksenmukaisesti ja myös siten, että
44771:                    sijoittamisesta koituu mahdollisimman vähän haittaa muille toimin-
44772:                    noille ja ympäristölle.
44773: 
44774:                    Harkitulla maankäytöllä edistetään yhteiskunnan eri toimintojen
44775:                    asianmukaista kehittämistä. Tällaisia toimintoja ovat asuminen, työ-
44776:                    paikat, palvelut, liikenne, yhdyskuntatekniikka ja virkistys. Hyvällä
44777:                    suunnittelulla voidaan myös vähentää yhdyskuntien, rakennusten ja
44778:                    teknisen huollon rakentamisen ja ylläpidon energiankulutusta sekä
44779:                    estää alueiden tarpeetonta tuhlaamista rakentamiseen. Samalla voi-
44780:                    daan niin ikään vähentää henkilö- ja tavaraliikennettä sekä edelleen
44781:                    liikenteen päästöjä, liikenteen energiankulutusta ja liikennealueiden
44782:                    tilantarvetta. Arkoja tai harvinaisia luontoalueita voidaan suojella ja
44783:                    oikealla toimintojen valinnalla ja mitoituksella säilyttää maa elinvoi-
44784:                    maisena. Maankäyttömuotojen muutoksilla voidaan myös palauttaa
44785:                    ylirakennettujen tai luonnon kannalta vahingoittuneiden alueiden
44786:                    ekologinen tasapaino.
44787: 
44788:                    Yhdyskuntasuunnittelun järjestelmä Suomessa tarjoaa valmiin, kan-
44789:                    sanvaltaisen perustan kestävän kehityksen sisällyttämiseksi maa- ja
44790:                    vesialueiden suunnitteluun sekä rakentamiseen. Vuoden 1990 syys-
44791:                    kuun alussa voimaan tullut rakennuslain muutos merkitsee, että alueet
44792:                    on suunniteltava kestävää kehitystä tukevalla tavalla. Maankäytön ja
44793:                    muun yhdyskuntasuunnittelun ongelma on kuitenkin, että paikallinen
44794:                    päätöksenteko ei perustu riittävän kauaskantoiseen suunnitteluun eikä
44795:                    siinä oteta tarpeeksi huomioon alueen tai koko maan kannalta
44796:                    merkityksellisiä seikkoja.
44797: 
44798:                    Yhdyskuntasuunnittelua onkin muodoltaan ja sisällöltään parannet-
44799:                    tava. Tavoitteena on kehittää yhdyskuntia siten, että eri alueet ovat
44800:                    toimivassa yhteistyö- ja työnjakosuhteessa keskenään. Kaupunkien ja
44801:                    maaseudun vuorovaikutusta on parannettava. On varmistettava, että
44802:                    taajamaympäristö kytkeytyy häiriöttömästi luontoon ja elinvoimai-
44803:                    seen maaseutuun.
44804: 
44805:                    Yhdyskuntarakenteen viimeaikainen kehityssuunta ei Suomessa ole
44806:                    useilla alueilla kestävän kehityksen mukainen. Kielteistä kehityksessä
44807:                    on kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen hajautuminen. Kasvavilla
44808:                    kaupunkiseuduilla ovat asunnot, työpaikat ja palvelut eriytyneet
44809:                    omille alueilleen, mikä on omiaan lisäämään liikennettä ja heikentä-
44810:                    mään palveluiden saatavuutta.
44811: 
44812:                    Kaupunkiseutujen sisäistä liikkumistarvetta voidaan vähentää "limit-
44813:                    tämällä toimintoja" eli suosimalla työpaikkojen ja palveluiden sijoittu-
44814:                    mista asuntoalueille. Rakentaminen tulisi entistä enemmän suunnata
44815:                    tukemaan nykyisiä yhdyskuntia. Tämä edellyttää nykyistä määrätie-
44816: 
44817: 
44818:                                                                                          71
44819:      toisempaa, pitkäjänteistä tukeutumista kuntien käytössä oleviin maa-
44820:      poliittisiin keinoihin sekä kuntien ja yritysten yhteisiä hankkeita.
44821:      Toisaalta teollisten ja muiden työpaikkoja tarjoavien laitosten sijoit-
44822:      tumista asutuksen lähelle usein vastustetaan.
44823: 
44824:      Maaseutualueiden elinkeinoperustan kaventuminen, lähinnä maa- ja
44825:      metsätalouden työllistävän merkityksen väheneminen ja palvelujen
44826:      vetäytyminen, tuottavat kestävän kehityksen kannalta ongelmia.
44827:      Suomen maaseutu jakautuu yhä selvemmin kahtia: yhtäältä Itä- ja
44828:      Pohjois-Suomen sekä muun niin sanotun syvän maaseudun taantuviin
44829:      haja-asutusalueisiin ja kyliin sekä toisaalta Etelä- ja Lounais-Suomen
44830:      maatalousalueisiin ja kaupunkikeskusten työssäkäynti- ja asuinaluei-
44831:      snn.
44832: 
44833:      Maaseudun ongelmat voidaan ratkaista vain monipuolisen maaseu-
44834:      tupolitiikan avulla ja parantamalla maaseudun elinkelpoisuutta. Pien-
44835:      ten taajamien elinkelpoisuutta on erityisesti edistettävä. Eräs keino
44836:      voisivat olla "ekokylät", joissa tukitoimet yhdistetään maaseudun
44837:      kulttuuriympäristön ja luonnonvarojen hoitoon. Maaseutualueiden ja
44838:      erityisesti arkojen luonnonalueiden, kuten erämaiden ja saariston,
44839:      virkistys- ja matkailukäyttö on sopeutettava maaseutuelinkeinojen
44840:      toimintaedellytyksiin ja luonnon kestokykyyn.
44841: 
44842:      Hallitus korostaan, että kuntien yleiskaavoituksessa ja seutusuunnit-
44843:      telussa tulee kestävän kehityksen periaatteet ottaa keskeiseksi lähtö-
44844:      kohdaksi. Ympäristövaikutusten arviointi tulee kytkeä eri suunnitte-
44845:      luvaiheisiin. Liikenteestä vastaavien valtion viranomaisten ja alueiden
44846:      käytöstä vastaavien keskus- ja väliportaan tason viranomaisten
44847:      yhteistyötä lisätään. Seutusuunnittelua pyritään tehostamaan erityi-
44848:      sesti energia- ja jätehuollon osalta.
44849: 
44850:      Rakentaminen ja rakennetun ympäristön käyttö
44851: 
44852:      Taajamat ja niiden lähiympäristö ovat suomalaisten enemmistölle
44853:      tärkein elinympäristö. Niitä tulee kehittää luonnon ja asukkaiden
44854:      ehdoilla. Lähiaikoina lähiöissä tehtävät korjaukset antavat mahdol-
44855:      lisuuden rikastuttaa ja inhimillistää asuinaluetta sekä korjata yhdys-
44856:      kuntateknistä verkostoa siten, että nykyiset melu- ja saastehaitat
44857:      vähenevät. Erityisesti voidaan parantaa asumisen, tuotannon, palve-
44858:      lujen ja liikenteen keskinäistä sijaintia alueittain ja kaupunginosittain.
44859:      Asuinalueista voidaan tehdä nykyistä terveellisempiä ja viihtyisämpiä.
44860: 
44861:      Rakennusaineiden ja -osien tuotanto, rakentaminen, rakennetun
44862:      ympäristön ylläpito ja lopuksi purkaminen on kyettävä ymmärtämään
44863:      tuotanto- ja kulutuskehäksi, joka alkaa luonnosta ja päättyy luon-
44864:      toon. Suunnittelun avuksi on kehitettävä taloudellinen tarkastelumalli,
44865:      joka mahdollistaa yhdyskuntien rakentamiskustannuksien, rakennetun
44866:      ympäristön teknisen käyttötalouden ja sosiaalisten toimintakustannus-
44867:      ten yhtäaikaisen arvioinnin.
44868: 
44869:      Kestävän kehityksen kannalta tulee rakennustuotannoita edellyttää
44870:      nykyistä parempaa energian käytön tehokkuutta sekä nykyistä sääste-
44871:      liämpää luonnonvarojen käyttöä. Etenkin uudistumattomista luon-
44872: 
44873: 
44874: 72
44875:                 nonvaroista valmistettuja rakennusaineita tulee käyttää harkiten sekä
44876:                 pyrkiä materiaalien uusiokäyttöön. Rakentamisesta ja rakennusai-
44877:                 neiden valmistuksesta koituvat ympäristö- ja terveyshaitat on supis-
44878:                 tettava mahdollisimman vähiin. Kehitetään rakentamisen, rakennuk-
44879:                 sen käytön ja purkamisen kattava kokonaisnäkemys rakennuksen
44880:                 taloudellisuudesta ja energiankulutuksesta.
44881: 
44882:                 Rakennetun ympäristön ja sen kaikkien osien käyttöikää on lisättävä
44883:                 ja rakennetun ympäristön teknistä ja sosiaalista käyttötaloutta paran-
44884:                 nettava. Rakennusten kunnossapito on tehtävä taloudellisesti nykyistä
44885:                 houkuttelevammaksi. Sisä- ja ulkoympäristön terveellisyyttä, turvalli-
44886:                 suutta, sosiaalista viihtyisyyttä ja esteettistä laatua on jatkuvasti
44887:                 kohennettava.
44888: 
44889:                 Raju muuttoliike ja kaupungistuminen ovat tuhonneet suuren osan
44890:                 rakennusperinnettämme kaupungeissa ja maaseudulla. Vähäistä van-
44891:                 haa rakennuskantaamme uhkaavat myös ilmansaasteet. Suomi ratifioi
44892:                 pian Euroopan rakennustaiteellisen perinnön suojelua koskevan yleis-
44893:                 sopimuksen, joka edellyttää meiltä tehostettuja toimia rakennusperin-
44894:                 nön säilyttämiseksi ja kehittämiseksi. Tärkeää olisi laatia tavoiteoh-
44895:                 jelma rakennusperinnön ja kulttuurimaiseman vaalimiseksi. Myös
44896:                 rakennussuojelun rahoitustukea tulee kehittää siten, että kulttuuri- ja
44897:                 ympäristöarvojen säilyminen tulee turvatuksi.
44898: 
44899:                 Hallitus pitää tärkeänä, että kestävän kehityksen mukaiset rakenta-
44900:                 misperiaatteet sisällytetään rakentamissäännöstöihin. Rakennusten
44901:                 energiataloutta koskevia määräyksiä ja ohjeita tarkistetaan siltä osin
44902:                 kuin ne koskevat uudisrakentamista ja korjausrakentamista. Raken-
44903:                 tamisen terveellisyystavoite kytketään nykyistä selkeämmin rakenta-
44904:                 mismenettelyyn sekä rakennusten ylläpitoon ja huoltoon. Rakennus-
44905:                 materiaalien terveellisyyden ja ympäristöhaittojen valvontaa paranne-
44906:                 taan.
44907: 
44908:                 Yhdyskuntasuunnittelun ja rakennusalan kansainvälinen yhteistyö
44909: 
44910:                 Euroopan yhdentymiskehityksen myötä Suomessa on valmistaudut-
44911:                 tava yhdenmukaistamaan rakennusalan normeja. Tässä työssä on
44912:                 otettava kuitenkin huomioon Suomen ilmaston rakentamiselle asetta-
44913:                 mat vaatimukset. Lisäksi on varauduttava parantamaan maankäytön
44914:                 ohjausmahdollisuuksia, kun ulkomaalaisomistus mahdollisesti vapau-
44915:                 tuu.
44916: 
44917:                 Kansainvälisen kehityksen, teknologian ja tuotantotapojen muutosten
44918:                 sekä Euroopan pohjoisten osien ekologisten olojen muutosten vaiku-
44919:                 tukset koko maan aluerakenteeseen ja kaupunkiverkon kehitykseen
44920:                 tulee selvittää. Kansainvälistä tutkimusyhteistyötä erityisesti Itämeren
44921:                 ja Euroopan pohjoisosien valtioiden kesken on lisättävä.
44922: 
44923: 
44924: 11.5 Matkailu
44925:                 Matkailu on monessa suhteessa välttämätöntä ja hyödyllistä. Se
44926:                 avartaa ihmisen tietoja muista maista ja paikkakunnista ja auttaa
44927: 
44928: 
44929:                                                                                       73
44930: 10 301216J
44931:      ymmärtämään eri kulttuureita ja tapoja. Matkailu lisää myös suh-
44932:      teellisuuden tajua. Monille maille ja paikkakunnille matkailu on
44933:      tärkeä elinkeino. Myönteisten vaikutustensa vuoksi matkailua on
44934:      Suomessa pyritty edistämään.
44935: 
44936:      Matkailuhankkeisiin on myönnetty kehitysaluepoliittista tukea ja
44937:      työllisyystukea. Niiden turvin matkailuelinkeino onkin saavuttanut
44938:      vakiintuneen aseman. Tuen jatkamista on kuitenkin syytä harkita,
44939:      koska Suomen matkailupalvelut tulisi mitoittaa vastaamaan niihin
44940:      kohdistuvaa luontaista kysyntää.
44941: 
44942:      Matkailuun liittyy kestävän kehityksen kannalta myös ongelmia.
44943:      Matkailu lisää liikennettä ja liikenteen aiheuttamia ympäristöhaittoja
44944:      sekä aiheuttaa monenlaisia ympäristö- ja sosiaalisia ongelmia matkai-
44945:      lun kohdealueella. Matkailua tulisi suunnata alueille, joiden perusra-
44946:      kenne on kyllin kestävä.
44947: 
44948:      Matkailuhankkeiden ympäristövaikutuksista ja kokonaiskustannuk-
44949:      sista ei nykyisin ole riittävää tietoa. Matkailuyrittäjä on velvoitettava
44950:      hankkeen suunnitteluvaiheessa selvittämään hankkeen ympäristövai-
44951:      kutukset. Matkailukohteen käytössä matkailuyrittäjän tulee vastata
44952:      kaikista ympäristön hoitoa koskevista kustannuksista.
44953: 
44954:      Ehkä haitattornin matkailun muoto on kaupunkeihin suuntautuva
44955:      kulttuurimatkailu, johon ei liity samanlaisia sosiaalisia ongelmia ja
44956:      ympäristöongelmia kuin aurinkorannoille tai luonnonalueille suuntau-
44957:      tuvaan matkailuun.
44958: 
44959:      Kansalaisten tietoisuutta matkailun aiheuttamista ympäristövaikutuk-
44960:      sista tulee lisätä. Matkailuun liittyvää ympäristövalistusta, esimerkiksi
44961:      tietoja kohdemaiden ympäristöoloista, on muutenkin pyrittävä jaka-
44962:      maan matkailijoille.
44963: 
44964:      Ympäristön kannalta mahdollisimman haitattomien liikennevälinei-
44965:      den, etenkin raideliikenteen sekä polkupyörän käyttöä matkailukul-
44966:      kuneuvoina tulisi edistää. Lentokoneen käyttö matkailussa ei ole
44967:      kestävän kehityksen kannalta mielekästä etenkään lyhyillä etäisyyk-
44968:      sillä. Lentokoneiden kilpailukykyä junaliikenteeseen nähden ei ole
44969:      tarvetta ylläpitää keinotekoisesti ainakaan kotimaassa.
44970: 
44971:      Hallitus pitää tärkeänä, että eri matkailumuotojen suhde kestävään
44972:      kehitykseen selvitetään ja samalla tutkitaan, mitä voidaan tehdä
44973:      matkailun aiheuttamien haittojen vähentämiseksi. Lisäksi selvitetään
44974:      mahdollisuudet käyttää taloudellisia ohjauskeinoja matkailun suun-
44975:      taamiseksi kestävän kehityksen mukaisesti. Matkailupalvelujen kehit-
44976:      täminen pyritään keskittämään nykyisiin kohteisiin ja välttämään
44977:      uusien luonnonalueiden käyttöönottoa.
44978: 
44979: 
44980: 
44981: 
44982: 74
44983: 12 Tiede ja tutkimus, opetus ja valistus
44984: 
44985: 
44986: 12.1 Tiede ja tutkimus
44987:                    Tieteen ja tutkimuksen tulee omalta osaltaan edistää ja tukea koko
44988:                    yhteiskuntapolitiikan tavoitteena olevaa kestävää kehitystä. Yhteis-
44989:                    kunnalla tulee olla riittävästi tietoja kestävään kehitykseen vaikutta-
44990:                    vista seikoista, kuten ympäröivän luonnon, ihmisten hyvinvoinnin ja
44991:                    taloudellisen kehityksen välisistä riippuvuussuhteista. Tuottamalla
44992:                    näitä tietoja tiede ja tutkimus tarjoavat kestävän perustan yh-
44993:                    teiskunnallisille ratkaisuille ja toimille. Tutkimustiedon avulla myös
44994:                    kansalaiset voivat perustellusti valita omia kehitystavoitteitaan.
44995:                    Tutkimuksen tulee tuottaa mahdollisimman täsmällistä tietoa yhteis-
44996:                    kunnallisen kehityksen vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista. Tutki-
44997:                    muksella tulee yhtäältä selvittää kestävän kehityksen edellytyksiä,
44998:                    yhteiskunnallisia ja taloudellisia ongelmia ja kehittää palveluja.
44999:                    Toisaalta on tutkittava Suomen luonnonvaroja ja selvitettävä koko
45000:                    elinympäristömme erityispiirteitä. Lisäksi tulee selvittää, millä teknis-
45001:                    taloudellisilla toimilla ympäristön tilan huonontuminen ja sitä kautta
45002:                    ihmisten hyvinvoinnin väheneminen voidaan estää. Eräs ajankohtai-
45003:                    nen kysymys on ilmastonmuutos ja sen vaikutusten tutkiminen.
45004:                    Vaikka fyysisen ympäristön tutkimus on kestävän kehityksen kannalta
45005:                    tärkeää, kestävän kehityksen periaatteiden toteuttaminen edellyttää
45006:                    myös yhteiskuntatalouden, tekniikan, sosiaalisten suhteiden ja kult-
45007:                    tuurin tutkimista ja kehittämistä.
45008:                    Vuonna 1991 aloitetaan laaja kestävän kehityksen tutkimusohjelma.
45009:                    Sen tarkoitus on selvittää pitkäjänteisesti Suomen yhteiskunnan
45010:                    mahdollisuuksia ja edellytyksiä omaksua kestävä kehityssuunta. Li-
45011:                    säksi pyritään selvittämään kestävän kehityksen todentamiseen ja
45012:                    seuraamiseen tarvittavia kriteerejä ja ilmentimiä.
45013:                    Korkeakoulut huolehtivat suurelta osin kestävän kehityksen edellyt-
45014:                    tämästä perustutkimuksesta maassamme. Kestävän kehityksen pe-
45015:                    riaatteiden soveltaminen vaatii teknisten tieteiden, lääketieteen, luon-
45016:                    nontieteiden ja yhteiskuntatieteiden sekä useiden humanististen tietei-
45017:                    den tutkimustulosten hyödyntämistä ja yhteensovittamista. Luonnon-
45018:                    tieteiden ja humanististen tieteiden välistä kuilua on samalla luotava
45019:                    umpeen niin paljon kuin se suinkin on mahdollista.
45020:                    Suomi osallistuu aktiivisesti kestävää kehitystä, ympäristönsuojelua ja
45021:                    ilmastonmuutoksia koskevaan kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön.
45022:                    Tutkimusyhteistyötä kehitetään muiden Pohjoismaiden, Itä- ja Keski-
45023:                    Euroopan maiden sekä Europan yhteisön kanssa. Suomi pyrkii mm.
45024:                    muiden EFTA-maiden tapaan osallistumaan EY:n kestävää kehitystä
45025:                    ja ympäristönsuojelua koskeviin tutkimuksiin.
45026:                    Hallituksen tarkoituksena on lisätä voimavaroja kestävää kehitystä
45027:                    edistävään tutkimukseen, jotta yhteiskuntapoliittisella päätöksenteolla
45028: 
45029: 
45030:                                                                                           75
45031:      on käytettävissä kestävän kehityksen periaatteiden noudattamiseksi
45032:      tarpeelliset tiedot. Nykyisten tutkimusyksiköiden toimintaa vahvis-
45033:      tetaan edelleen ja laajennetaan niiden toimialaa palvelemaan kestä-
45034:      vään kehitykseen tähtääviä toimia. Mm. vesien- ja ympäristöntut-
45035:      kimuslaitoksen kehittämistä jatketaan.
45036: 
45037:      Ympäristön seuranta
45038: 
45039:      Yhteiskunnallisten päätösten on perustuttava luotettaviin tietoihin
45040:      ympäristön tilasta ja siihen vaikuttavista seikoista. Ympäristön seu-
45041:      ranta on eräs tärkeä tiedonlähde, kun pyritään kohti kestävää
45042:      kehitystä. Seurannan avulla kerätään tietoja ympäristön pitkän ajan
45043:      muutoksista. Tutkimuksen ja seurannan avulla tulee selvittää myös eri
45044:      aineiden yhteisvaikutuksia. Tietoja tarvitaan muun muassa kriittisten
45045:      kuormitusten täsmentämiseksi. Kriittisen kuormituksen tunteminen
45046:      on puolestaan tarpeen, kun asetetaan tavoitteita ympäristölle haitallis-
45047:      ten päästöjen vähentämiseksi.
45048: 
45049:      Ympäristön tilaa seuraavat nykyisin monet keskusvirastot ja valtion
45050:      tutkimuslaitokset. Kunnat ja alueelliset tutkimuslaitokset seuraavat
45051:      ympäristön tilaa erityisesti taajamissa ja niiden lähiympäristössä.
45052:      Muun muassa vesien laadun seurannalla ja metsävarojen inven-
45053:      toinnilla on maassamme pitkät perinteet. Lisäksi on korkeakouluilla
45054:      jo pitkään ollut ympäristöntutkimuksen yksiköitä ja kenttäasemia.
45055:      Yhteistyötä eri viranomaisten välillä tulee vahvistaa.
45056: 
45057:      Ympäristön eri aineksia koskevan seurannan lisäksi Suomessa harjoi-
45058:      tetaan monitieteistä, ns. yhdennettyä seurantaa eri puolilla maata
45059:      olevilla seuranta-asemilla. Tarkoituksena on perustaa eri puolille
45060:      Suomea uusia yhdennetyn seurannan alueita, jotka ovat myös osa
45061:      YK:n Euroopan talouskommission kansainvälistä seurantahanketta.
45062:      Seurannan peittävyyden ja vertailukelpoisuuden parantamiseksi lisä-
45063:      tään yhteistyötä Euroopan yhteisön ympäristökeskuksen (European
45064:      Environment Agency, EEA) kanssa.
45065: 
45066:      Päästöjen vaikutusten selvittämiseksi tarvitaan ympäristön seurannan
45067:      ohella luonnontieteellistä perustutkimusta ja soveltavaa tutkimusta,
45068:      mm. ekologista tutkimusta. Vain näiden avulla voidaan luonnon
45069:      kriittinen kuormitus eli luonnon sietokyky arvioida täsmällisesti.
45070:      Ekologista seurantaa ja biologisia seurantamenetelmiä onkin kehitet-
45071:      tävä siten. että saadaan enemmän ja nykyistä täsmällisempiä tietoja
45072:      ympäristömyrkkyjen ja muiden kemikaalien kulkeutumisesta luonnon
45073:      ravintoketjuissa sekä ympäristön tilan muutosten yhteiskunnallisista ja
45074:      terveysvaikutuksista. Kriittisen kuormituksen ja ympäristön tilan
45075:      arvioinnissa on otettava huomioon myös sekä paikalliset että maan eri
45076:      osien erityispiirteet.
45077: 
45078:      Hallituksen tavoitteena on laajentaa ja kehittää sekä perinteistä,
45079:      lohkoittaista ympäristönseurantaa että monitieteistä, ns. yhdennettyä
45080:      seurantaa. Myös päästöjen seurantaa ja valvontaa vahvistetaan.
45081:      Seurannan tulosten sovittamista yhteen ja julkistamista sekä niiden
45082:      hyödyntämistä ja välittämistä päätöksentekoa varten edistetään.
45083: 
45084: 
45085: 76
45086: 12.2 Kasvatus ja koulutus
45087:                    Suomalaiset tekevät työssään ja yksityiselämässään päivittäin valinto-
45088:                    ja, jotka edistävät tai estävät kestävää kehitystä. Kasvatuksen ja
45089:                    koulutuksen avulla ihmisiä voidaan auttaa hahmottamaan kestävän
45090:                    kehityksen ongelmat, tiedostamaan ja ymmärtämään oman toimin-
45091:                    tansa vaikutukset sekä edistämään aktiivisesti kestävään kehitykseen
45092:                    tähtäävää yhteiskuntapolitiikkaa.
45093: 
45094:                    Ympäristökasvatuksen tehtävänä on antaa kokonaiskuva ihmisen,
45095:                    yhteiskunnan ja ympäristön välisistä riippuvuuksista ja vuorovaiku-
45096:                    tussuhteista. Ympäristökasvatus on sekä tietojen että taitojen, mutta
45097:                    myös myönteisten asenteiden ja toimintavalmiuksien luomista. Tavoit-
45098:                    teena on elämän monimuotoisuuden ja luonnon tuotantokyvyn sekä
45099:                    ihmisen elinmahdollisuuksien suojelu.
45100: 
45101:                    Ympäristökasvatuksen tulee rohkaista oppilasta tunnistamaan ja
45102:                    analysoimaan ympäristökysymyksiä sekä toimimaan ympäristön puo-
45103:                    lesta myös koulun ulkopuolella. Kun oppilas tuntee ympäristön
45104:                    itselleen merkitykselliseksi, kasvaa myös sen vaalimisen tarve. Kasva-
45105:                    tuksen avulla ihmiset voivat myös omaksua kestävän kehityksen arvot
45106:                    ja periaatteet elämänsä ja toimintansa perustaksi.
45107: 
45108:                    Suomen väestöstä miehet osallistuvat osan nuoruusiästään varusmies-
45109:                    tai siviilipalvelukseen. Puolustusvoimilla on erinomainen mahdollisuus
45110:                    vaikuttaa yksilöiden käyttäytymiseen. Siten ne ovat tärkeä ympäris-
45111:                    tönsuojelun vaikuttaja. Puolustushallinto on jo useiden vuosien ajan
45112:                    antanut varusmiehille ja kantahenkilökunnalle ympäristönsuojelukou-
45113:                    lutusta. Puolustushallinto on lisäksi aloittanut oman toimintansa
45114:                    haitallisten ympäristövaikutusten vähentämisen, millä on vahva kas-
45115:                    vatuksellinen merkitys varusmiespalvelukseen osallistuville.
45116: 
45117:                    Yleissivistävä koulutus
45118: 
45119:                    Peruskoulu tarjoaa tietoja ja taitoja, joiden avulla oppilaat oppivat
45120:                    hahmottamaan luonnon, luonnonvarojen ja ihmisen toiminnan välistä
45121:                    vuorovaikutusta. Tähän tavoitteeseen pyritään parhaiten sisällyttä-
45122:                    mällä kestävän kehityksen ja ympäristönsuojelun periaatteet eri
45123:                    oppiaineiden opetukseen.
45124: 
45125:                    Koululaeissa onkin ympäristönsuojelusta tehty eräs opetusta ja muuta
45126:                    koulun toimintaa ohjaava periaate. Periaatteen mukaista opetusta on
45127:                    jo annettu kouluissa ja sitä vahvistetaan edelleen. Periaatteen noudat-
45128:                    taminen edellyttää, että kuntien aktiivisuus lisääntyy ja opettajille
45129:                    suunnataan ympäristönsuojelukoulutusta, tuotetaan sopivaa oppiai-
45130:                    neistoa ja lisätään etenkin eri aineiden opettajien välistä yhteistyötä.
45131: 
45132:                    Ympäristökasvatuksessa esiintulevat kysymykset ovat luonteenomai-
45133:                    sesti monitieteisiä. Sekä ongelmien ymmärtäminen että ratkaisumallit
45134:                    perustuvat valtaosin luonnontieteisiin, joten biologian ja maantieteen
45135:                    ohella fysiikka ja kemia ovat keskeisiä, mikä tulee ympäristökasva-
45136:                    tuksen järjestämisessä ottaa huomioon. Ympäristökasvatuksen tavoit-
45137:                    teiden ja kouluopetuksen integrointipäämäärien mukaista on, että
45138: 
45139: 
45140:                                                                                          77
45141:         ympäristökasvatus kytketään myös historian ja yhteiskuntaopin sekä
45142:         uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetukseen. Ympäristökysymyk-
45143:         set soveltuvat erinomaisesti projektityöskentelyn aiheiksi.
45144: 
45145:         Ympäristökysymysten monitieteisyyden ja ongelmien kerroksellisuu-
45146:         den vuoksi eri aineiden opetussuunnitelmia ja opetusmenetelmiä tulisi
45147:         suunnitella yhdessä. Eri aineiden oppisisältöjen yhteiset aiheet olisi
45148:         saatava täydentämään toisiaan.
45149: 
45150:         Kansainvälisyyskasvatus voi edistää hyvin kestävän kehityksen tavoit-
45151:         teita. Kansainvälisyyskasvatusta suunnataankin siten, että huomiota
45152:         kiinnitetään vauraiden teollisuusmaiden ja köyhien kehitysmaiden
45153:         vuorovaikutuksen kuvaamiseen. Rikkaiden maiden vastuuta kehitys-
45154:         maiden tulevaisuudesta korostetaan.
45155: 
45156:         Hallitus pitää tärkeänä, että kestävän kehityksen periaatteet ja
45157:         ympäristökasvatus vakiinnutetaan osaksi yleissivistävää koulutusta eri
45158:         oppiaineiden yhteyteen siten, että oppilaille syntyy mahdollisimman
45159:         hyvä kokonaisnäkemys elinympäristöstä.
45160: 
45161:         Ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen periaatteet sisällytetään
45162:         järjestelmällisesti opettajankoulutukseen. Myös opetusmenetelmiä ke-
45163:         hitetään. Opetusaineiston saatavuutta ja soveltamista eri opetusalueille
45164:         parannetaan. Luontokoulujärjestelmää vahvistetaan.
45165: 
45166:         Ammatillinen opetus
45167: 
45168:         Kaikissa ammateissa tehdään ratkaisuja, jotka vaikuttavat ihmisten
45169:         terveyteen ja hyvinvointiin, luonnonvarojen käyttöön ja ympäristön
45170:         säilymiseen. Siksi kestävän kehityksen periaatteet tulee sisällyttää
45171:         kaikkeen ammatilliseen opetukseen.
45172: 
45173:         Ammattikasvatushallituksessa aloitettiin vuonna 1990 ympäristökas-
45174:         vatuksen kehittämishanke, joka osaltaan tukee kestävän kehityksen
45175:         toteuttamista. Käytännön työ oppilaitoksissa aloitetaan pikaisesti.
45176:         Ammatillisessa koulutuksessa tarvittavaa opetusaineistoa tuotetaan ja
45177:         opettajien täydennyskoulutusta lisätään.
45178: 
45179:         Hallituksen tavoitteena on, että kaikille opiskelijoille tarjotaan perus-
45180:         tiedot kestävän kehityksen edellytyksistä sekä autetaan opiskelijoita
45181:         ymmärtämään oman ammattialansa ja oman toimintansa merkitys
45182:         kehityksen muuttamiselle kestäväksi. Kestävää kehitystä ja ympäris-
45183:         tökysymyksiä koskevaa koulutusta lisätään myös ammatillisessa täy-
45184:         dennyskoulutuksessa.
45185: 
45186:         Korkeakouluopetus
45187: 
45188:         Kestävän kehityksen periaatteet koskettavat kaikkia opinaloja. Esi-
45189:         merkiksi talous- ja yhteiskuntatieteissä on tähdennettävä ekologisesti
45190:         ja sosiaalisesti kestävien ratkaisujen merkitystä. Teknisissä tieteissä ja
45191:         maatalous- ja metsätieteissä puolestaan on kiinnitettävä huomiota
45192:         luonnonvaroja, energiaa ja ympäristöä säästävien toimintojen sekä
45193:         tekniikan ja teollisten prosessien kehittämiseen. Viestintäalan koulu-
45194:         tukseen on sisällytettävä perustiedot kestävästä kehityksestä.
45195: 
45196: 
45197: 7'11,
45198:                     Suomen Akatemia tukee ympäristöalan tutkijankoulutusta. Erityistoi-
45199:                     mia tutkijankoulutuksen tehostamiseksi suunnitellaan parhaillaan.
45200:                     Tavoitteena on tutkijankoulutuskurssien järjestäminen. Eräillä yliopis-
45201:                     toilla ja korkeakouluilla on jo yhteinen tutkijankoulutusohjelma
45202:                     ilmansuojelun ja työsuojelun aloilla.
45203: 
45204:                     Hallitus pitää tärkeänä, että kestävää kehitystä koskevaa opetusta
45205:                     lisätään teknistieteellisellä ja maatalous-metsätieteellisellä sekä kasva-
45206:                     tus-, oikeus-, talous- ja lääketieteellisellä koulutusalalla. Tiedonkulkua
45207:                     korkeakoulujen välillä tehostetaan, jotta opiskelijat, opettajat ja
45208:                     hallinto saisivat entistä paremmin käyttöönsä kestävää kehitystä
45209:                     koskevia tietoja.
45210: 
45211:                     Korkeakoulututkinnon suorittaneiden mahdollisuuksia saada kestä-
45212:                     vää kehitystä tukevaa jatko- ja täydennyskoulutusta parannetaan sekä
45213:                     kotimaassa että ulkomailla; tällöin otetaan huomioon eri tieteenalojen
45214:                     erityistarpeet.
45215: 
45216:                     Puolustushallinnon kasvatustoiminta
45217: 
45218:                     Puolustushallinto on alueineen ja toimintoineen suhteellisen eristynyt
45219:                     maailma, jossa täytyy ratkaista periaatteessa samat ympäristönsuoje-
45220:                     lukysymykset kuin koko yhteiskunnassa muutoinkin. Tämän lisäksi
45221:                     puolustushallinto joutuu ratkomaan monia ympäristönsuojelun eri-
45222:                     tyiskysymyksiä, kuten sotaharjoitusten ja leirien ympäristövaikutukset
45223:                     sekä räjähdysaineiden käsittelyn ja hävittämisen. Lähes koko mies-
45224:                     puolinen väestö osallistuu puolustushallinnon järjestämään koulutuk-
45225:                     seen. Lisäksi varusmiesaika tarjoaa vahvan kasvatusympäristön. Jos
45226:                     kaikessa puolustushallinnon toiminnassa pyritään ottamaan ympäris-
45227:                     tönäkökohdat huomioon, voidaan olennaisesti edistää suomalaisen
45228:                     miespuolisen väestön ympäristötietoisuutta. Puolustushallinto on jo
45229:                     useiden vuosien ajan toiminut tiiviissä ja tuloksellisessa yhteistyössä
45230:                     ympäristöviranomaisten kanssa. Puolustusministeriössä on parhail-
45231:                     laan laadittavana laaja puolustushallinnon ympäristönsuojelua koske-
45232:                     va tavoiteohjelma, jossa käsitellään sekä ympäristönsuojelun koulu-
45233:                     tusta että eri toimintalohkojen ympäristövaikutusten vähentämistä.
45234: 
45235:                     Hallituksen tarkoituksena on, että puolustushallinnon toimintaa,
45236:                     alueiden käyttöä ja koulutuksen sisältöä kehitetään edelleen edistä-
45237:                     mään ympäristökasvatuksen tavoitteita ja kestävää kehitystä. Puolus-
45238:                     tushallinnon ympäristönsuojelua koskeva tavoiteohjelma hyväksytään
45239:                     tämän hallituksen toimikaudella ja otetaan hallinnonalan kehittämisen
45240:                     keskeiseksi asiakirjaksi. Varusmiesten ja siviilipalvelumiesten ympäris-
45241:                     tönsuojelukoulutusta kehitetään erillisenä oppijaksona sekä läpäisy-
45242:                     periaatteella.
45243: 
45244: 
45245: 12.3 Valistus ja tiedonvälitys
45246:                     Voidakseen edistää kestävää kehitystä kansalaisten on saatava nykyis-
45247:                     tä enemmän tietoja ihmisen ja luonnon välisestä vuorovaikutuksesta.
45248:                     Heidän on voitava saada tietoja kestävää kehitystä edistävistä toimista
45249:                     ja omista mahdollisuuksistaan vaikuttaa ympäristön myönteiseen
45250: 
45251: 
45252:                                                                                             79
45253:      kehitykseen. Tässä työssä on käytettävä kaikkia viestinnän keinoja:
45254:      aikuiskasvatuslaitoksia, kansalaisjärjestöjen viestintäkanavia, viesti-
45255:      miä sekä sanoma- ja aikakausilehdistöä. Myös kuluttajavalistuksen
45256:      keinoja tulee käyttää.
45257: 
45258:      Ympäristöä ja kestävää kehitystä tukevaa valistusta tarjoavat Suo-
45259:      messa lukuisat vapaat sivistysjärjestöt ja aikuiskoulutuslaitokset.
45260:      Suomessa on aloitettu ympäristönsuojelun avoin korkeakouluopetus.
45261:      Aihepiiriä koskevaa oppiaineistoa tuotetaan jo eri puolilla.
45262: 
45263:      Tiedonvälitys voi tarjota kaikenikäisille kansalaisille runsaasti moni-
45264:      puolisia tietoja kestävästä kehityksestä sekä ympäristön ja ihmisen
45265:      toiminnan välisistä riippuvuuksista. Myös kansalaisjärjestöt voivat
45266:      tarjota eri-ikäisille kansalaisille kestävää kehitystä ja ympäristönsuoje-
45267:      lua koskevia tietoja.
45268: 
45269:      Korkeakouluilla, tutkimuslaitoksilla sekä tieteellisillä ja yleisillä kir-
45270:      jastoilla on tärkeä tehtävä tiedon tuottajina ja välittäjinä. Tutkijoiden
45271:      ja tutkijaryhmien tulee myös huolehtia siitä, että tutkimustuloksista
45272:      asianmukaisesti tiedotetaan päättäjille ja muille kansalaisille.
45273: 
45274:      Hallituksen tarkoituksena on, että ympäristötietokeskuksen ja muiden
45275:      tietokeskusten mahdollisuuksia tuottaa kestävää kehitystä palvelevaa
45276:      tieto- ja opetusaineistoa parannetaan. Terveysviranomaisten hallussa
45277:      olevan ympäristöterveyttä koskevien tietojen käyttöä edistetään ja
45278:      niitä pyritään yhdistämään ympäristötietoihin.
45279: 
45280: 
45281: 
45282: 
45283: 80
45284: 13 Hallinto ja lainsäädäntö
45285: 
45286: 
45287: 13.1 Hallinto
45288:                 Ympäristön ja kehityksen maailmankomission mukaan ympäristö-ja
45289:                 kehitysongelmien ratkaiseminen edellyttää poliittista järjestelmää, joka
45290:                 takaa kansalaisille todellisen mahdollisuuden osallistua päätöksente-
45291:                 koon, sekä joustavaa hallintojärjestelmää, joka itse kykenee korjaa-
45292:                 maan virheensä. Kestävän kehityksen mukaisen toiminnan on pyrit-
45293:                 tävä ehkäisemään ennalta kielteiset kehityskulut Kaikkien hallinnon-
45294:                 alojen on huolehdittava tästä.
45295:                 Hallintoa uudistetaan parhaillaan eri hallinnonaloilla siten, että
45296:                 päätöksentekoa siirretään paikallis- ja aluehallintoon ja monimutkais-
45297:                 ta lupajärjestelmäämme karsitaan ja yksinkertaistetaan. Tämän uudis-
45298:                 tuksen myötä paikallis- ja aluehallinto voi ottaa entistä suuremman
45299:                 vastuun kestävän kehityksen toimeenpanosta.
45300:                 Kun päätösvaltaa siirretään monissa tärkeissä asioissa, kuten kaavoi-
45301:                 tuksessa ja ympäristölupamenettelyssä, tulee varmistaa, että päätösten
45302:                 vaikutukset paikallisympäristön ulkopuolelle otetaan uudistuksen
45303:                 jälkeenkin huomioon. Tämä on mahdollista, jos viranomaisten välistä
45304:                 yhteistyötä tiivistetään ja kansalaisten osallistuminen päätöksentekoon
45305:                 turvataan.
45306:                 Hallinnon kehittämisen keskeisin tavoite on parantaa palvelua ja
45307:                 lisätä kansalaisten osallistumismahdollisuuksia. Viranomaiset pyrkivät
45308:                 tiedottaruaan toimistaan ja menettelyistään entistä paremmin. Kansa-
45309:                 laisten mahdollisuuksia saada tietoja hallintoasioiden käsittelystä on
45310:                 lisätty tehostamalla viranomaisten antamaa neuvontaa ja opastusta
45311:                 sekä viranomaisten keskinäistä yhteistyötä. Kun kansalaiset saavat
45312:                 aikaisempaa enemmän tietoja viranomaisten menettelyistä, he voivat
45313:                 myös vaikuttaa hallinnon toimiin. Tämäkin voi edistää kehityksen
45314:                 muuttamista kestäväksi. Kansalaisten osallistuminen hankkeisiin en-
45315:                 nen kuin niistä päätetään on ennen kaikkea keino hankkia tietoa
45316:                 suunnitelmien ja toimien sekä niiden toteuttamisvaihtoehtojen välit-
45317:                 tömistä ja välillisistä vaikutuksista.
45318:                 Eri hallinnonaloilla ja hallinnon eri hierarkiatasoilla laaditaan lukuisia
45319:                 toimintaohjelmia, suunnitelmia ja ohjeita, jotka vaikuttavat suoraan
45320:                 tai välillisesti kestävän kehityksen edellytyksiin. Ohjelmia laadittaessa
45321:                 tavoitteita tarkastellaan usein sangen suppeasta näkökulmasta muun
45322:                 muassa ottamatta huomioon ympäristö- ja terveysvaikutuksia. Eri
45323:                 hallinnonalojen toimien ja yhteiskunnallisten tarpeiden sovittaminen
45324:                 yhteen tulisikin aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Myös
45325:                 tämä edellyttää nykyistä tiiviimpää yhteistyötä viranomaisten kesken
45326:                 hallinnon kaikilla hierarkiatasoilla.
45327:                 Hankkeiden kokonaisvaikutusten selvittäminen on yksi kestävän
45328:                 kehityksen perusedellytyksistä. Vaikutukset on arvioitava jo ennen
45329: 
45330: 
45331:                                                                                         81
45332: 11   301216J
45333:                     varsinaista päätöksentekoa. Tähän on osittain pyritty lisäämällä
45334:                     valtioneuvoston ns. komiteapäätökseen velvoite sisällyttää komite-
45335:                     oiden toimeksiantoon tieto siitä, mitä ympäristön asettamia rajoituk-
45336:                     sia on otettava huomioon komitean työssä, ja mietintöön selvitys
45337:                     komitean ehdotusten ympäristövaikutuksista. Lisäksi oikeusministe-
45338:                     riössä uudistetaan hallituksen esityksen laatimisohjeita. Ohjeisiin on
45339:                     tarkoitus sisällyttää vaatimus, että ympäristövaikutukset otetaan
45340:                     huomioon taloudellisten, organisatoristen ja työllisyysvaikutusten
45341:                     lisäksi.
45342: 
45343:                     Valtiovarainministeriön t01mmta- ja taloussuunnittelua ja tulo- ja
45344:                     menoarvioesityksen laadintaa koskevassa määräyksessä edellytetään,
45345:                     että toiminta- ja taloussuunnitteluun sisällytetään syksystä 1990 läh-
45346:                     tien tehtäväalueittain arvio toimien ympäristövaikutuksista. Ympäris-
45347:                     tövaikutusten ja muiden yhteiskunnallisten vaikutusten pohdinta tulee
45348:                     liittää myös tulosohjauksen tavoitteenasetteluun. Ympäristövaikutus-
45349:                     ten ja yhteiskunnallisten vaikutusten arviointia kehitetään edelleen
45350:                     valtion viranomaisten toimeenpanemissa sekä kaikissa viranomaisten
45351:                     lupaa tai taloudellista tukea edellyttävissä hankkeissa.
45352: 
45353:                     Yhteiskunnalta huomattavia voimavaroja edellyttävien toimien suun-
45354:                     nittelussa ja näitä koskevassa päätöksenteossa on selvitettävä paitsi
45355:                     toimien taloudelliset ja hallinnolliset vaikutukset erityisesti myös
45356:                     ihmisiin ja ympäristöön kohdistuvat vaikutukset.
45357: 
45358:                     On kehitettävä työskentelytapoja ja yhteistyömuotoja, joilla kansalai-
45359:                     sille tarjotaan entistä käyttäjäläheisempiä palveluja siten, että he myös
45360:                     itse osallistuvat nykyistä enemmän niiden suunnitteluun ja toimeen-
45361:                     panoon. Yhteistyömuodot täydentävät edustuksellista demokratiaa ja
45362:                     ovat myös tarpeellisia yhteisvastuun ylläpitämiseksi, mihin yhteis-
45363:                     kunnan vähäosaisimpien jäsenten perusturva perustuu.
45364: 
45365: 
45366: 13.2 Lainsäädäntö
45367:                     Lainsäädäntö on hallinnollinen keino, jonka avulla t01mmta- ja
45368:                     tuotantotapoja, kulutustottumuksia sekä yleensä suunnittelua ja pää-
45369:                     töksentekoa voidaan ohjata ottamaan huomioon kestävän kehityksen
45370:                     periaatteet ja tavoitteet. Lupajärjestelmän kehittäminen, säädöksiä
45371:                     alemmanasteisen norminannon vähentäminen ja päätöksenteon siirtä-
45372:                     minen alue- ja paikallisviranomaisille ovat vireillä olevia hallinnonuu-
45373:                     distuksia, joilla pyritään edistämään hallinnon joustavuutta, palvelu-
45374:                     kykyä ja tuloksellisuutta.
45375: 
45376:                     Kansalaisten ja yksityisten yhteisöjen tarvitsemia lupia karsitaan ja
45377:                     yksinkertaistetaan. Lupajärjestelmää kevennetään vähentämällä lu-
45378:                     vanvaraisten asioiden määrää. Lupamenettely on kuitenkin edelleen
45379:                     tärkeä yhteiskuntasuunnittelun keino, jonka avulla ympäristön pilaan-
45380:                     tuminen voidaan ehkäistä ennalta sekä turvata ihmisille terveellinen ja
45381:                     viihtyisä elinympäristö. Toiminnanharjoittajien ja hankkeiden toteut-
45382:                     tajien on tunnettava vaikutukset ympäristöön ja seurattava niitä.
45383:                     Nykyinen ympäristölupajärjestelmä on hajanainen ja monimutkainen.
45384:                     Tavoitteena on korvata se järjestelmällä, joka on hakijan kannalta
45385: 
45386: 
45387: 82
45388: selkeä ja mahdollistaa hankkeiden ympäristövaikutusten yhtenäisen
45389: arvioinnin. Ympäristön, ihmisten, terveyden ja turvallisuuden vaati-
45390: mukset tulee sovittaa yhteen muun muassa hallinnollisia ohjaus-
45391: keinoja kokoamalla.
45392: 
45393: Hallituksen tavoitteena on yhtenäistää ympäristönsuojelun lupa-,
45394: ilmoitus- ja valvontajärjestelmä sekä ryhtyä valmistelemaan ympäris-
45395: tövahinkojen korvaamista koskevia säännöksiä.
45396: 
45397: Ympäristörikosten ennalta ehkäiseminen
45398: 
45399: Rikoslain kokonaisuudistuksen eräs keskeinen tavoite on ympansto-
45400: rikoksia koskevien säännöstöjen yhtenäistäminen ja ympäristörikoksia
45401: koskevan luvun ottaminen rikoslakiin.
45402: 
45403: Myös rikoslainsäädännöllä voidaan estää ympäristön pilaamista ja
45404: luonnonvarojen haaskausta. Jotta lainsäädäntö vaikuttaisi ennalta
45405: ehkäisevästi, säännösten ympäristövahinkojen korvausvastuusta on
45406: oltava riittävän selkeitä ja seuraamusten ympäristön pilaamisesta
45407: taloudellisesti tai muutoin riittävän varteenotettavia. Tällöin rikoslain-
45408: säädäntö voi välillisesti edistää myös parhaan taloudellisesti käyt-
45409: täkelpoisen tekniikan kehittämistä ja käyttöön ottoa.
45410: 
45411: Hallituksen tarkoituksena on kiirehtiä rikoslain ympäristörikossään-
45412: nösten uudistamista. Sekä ympäristölainsäädäntöä että rikoslakia
45413: uudistettaessa tavoitteena on ympäristörikosten ennalta ehkäiseminen.
45414: 
45415: 
45416: 
45417: 
45418:                                                                         83
45419: 14 Kansainvälinen yhteistyö
45420: 
45421: 
45422: 14.1 Kestävä kehitys Suomen kansainvälisen yhteistyön perustaksi
45423:                    Kestävän kehityksen varmistamisesta on tullut 1990-luvun kansainvä-
45424:                    lisen yhteistyön peruskysymys. Teollisuus- ja kehitysmaiden keskinäi-
45425:                    nen vuorovaikutus ja riippuvuus on kasvanut ja se on tiedostettu
45426:                    entistä laajemmin. Maailmanlaajuiset ongelmat, jotka johtuvat mm.
45427:                    raaka-aineiden hinnanmuodostuksesta, kehitysmaiden velkaantumi-
45428:                    sesta, köyhyydestä, väestön kasvusta ja saastuttavien tuotantomenetel-
45429:                    mien lisääntyvästä käytöstä, vaativat välittömiä toimia. Ilmaston
45430:                    muutokset, otsonikato, happamoitumisen aiheuttamat metsätuhot,
45431:                    merien saastuminen, aavikoituminen, sademetsien häviäminen, eläin-
45432:                    ja kasvilajien kuoleminen sukupuuttoon, kehnot asuinolot ja vaaral-
45433:                    liset työolot uhkaavat vakavasti ihmisten terveyttä, sosiaalista kehi-
45434:                    tystä ja taloudellista kasvua.
45435: 
45436:                    Vaikeimmat ongelmat tekevät elämisen maapallolla eram paikoin
45437:                    mahdottomaksi. Ne vaarantavat yhteiskuntien sisäistä turvallisuutta
45438:                    ja saattavat johtaa valtioiden välisiin yhteenottoihin, jopa sotaan.
45439:                    Epätasainen kehitys lisää houkutusta raaka-aineiden lyhytnäköiseen
45440:                    käyttöön.
45441: 
45442:                    Kaikilla näillä seikoilla on välillisiä tai välittömiä vaikutuksia Suomen
45443:                    kehitykseen. Tämän vuoksi Suomi toimii sellaisen yhteistyön vahvis-
45444:                    tamiseksi, joka poistaa ongelmien syyt ja torjuu ennalta haitallista
45445:                    kehitystä.
45446: 
45447: 
45448: 14.2 Yhdistyneet kansakunnat
45449:                    Toimet kestävän kehityksen saavuttamiseksi kansainvälisessä yhteis-
45450:                    työssä on osa Suomen YK- ja kehitysmaapolitiikkaa. Suomi onkin
45451:                    pyrkinyt tukemaan kestävän kehityksen periaatteiden selkeyttämistä
45452:                    ja ottamista YK-järjestelmän toiminnan ohjenuoraksi.
45453: 
45454:                    Suomi toimii aioitteellisesti YK:ssa sekä sen erityisjärjestöissä ja
45455:                    muissa toimielimissä oikeudenmukaisen ja luonnonvarojen kestävään
45456:                    käyttöön pyrkivän kehityksen edistämiseksi.
45457: 
45458:                    YK:n ympäristöohjelmassa (UNEP), Maailman terveysjärjestössä
45459:                    (WHO), YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestössä (F AO), YK:n
45460:                    kasvatus-, tiede-, ja kulttuurijärjestössä (UNESCO), YK:n kehitysoh-
45461:                    jelmassa (UNDP), YK:n teollistamisjärjestössä (UNIDO), YK:n
45462:                    kauppa- ja kehityskonferenssissa (UNCT AD), YK:n asuinyhdys-
45463:                    kuntakomissiossa (UNCHS/HABIT AT) ja Kansainvälisessä atomi-
45464:                    energiajärjestössä (IAEA) on Pohjoismaiden aloitteista tehty päätök-
45465:                    set, joiden mukaisesti kestävä kehitys otetaan entistä tehokkaammin
45466: 
45467: 
45468: 84
45469: huomioon järjestöjen toiminnassa. Nämä järjestöt tekevät määräajoin
45470: selkoa toimistaan YK:n yleiskokoukselle.
45471: 
45472: YK:n ympäristöohjelma (UNEP)
45473: 
45474: UNEP:lla on erityisasema kestävän kehityksen edistäjänä, koska sen
45475: tehtävänä on tehdä aloitteita ja sovittaa yhteen ympäristöyhteistyötä
45476: YK-järjestelmässä. Ympäristön ja kehityksen maailmankomission
45477: selvityksen perusteella laadittiin UNEP:issa pitkän ajan toimintasuun-
45478: nitelma, joka hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 1987. UNEPin
45479: johdolla laaditaan myös koko YK-järjestelmän keskipitkän ajanjak-
45480: son ympäristöohjelmat
45481: 
45482: Viime vuosina UNEPin to1mmta on ollut tuloksellisinta kansain-
45483: välisen ympäristöoikeuden kehittämisessä. Esimerkkejä tuloksista ovat
45484: otsonikerroksen suojelua koskevat Wienin sopimus ja Montrealin
45485: pöytäkirja sekä ongelmajätteiden kuljetusta koskeva Baselin sopimus.
45486: Suomi edistää UNEPin aloitteesta tehtyjen kansainvälisten sopimus-
45487: ten tehokasta toteuttamista. Hallitus tukee myös uusien sopimusten
45488: hyväksymistä mahdollisimman pian ilmaston suojelun ja luonnonpe-
45489: rimän suojelun järjestämiseksi.
45490: 
45491: UNEP:lla on tärkeä tehtävä tukea kehitysmaiden omia toimintaedel-
45492: lytyksiä, jotta nämä voisivat parantaa ympäristöään ja ehkäistä sen
45493: pilaantumista. Tätä tavoitetta edistämään on järjestössä luotu ns.
45494: clearing house -toimintaa, jolla tarkoitetaan muun muassa ympäris-
45495: tönsuojelua koskevan tiedon ja osaamisen välittämistä kehitysmaihin
45496: teollisuusmaiden rahoittamana.
45497: 
45498: Kestävää kehitystä koskevan päätöksenteon edellytyksiä ovat muun
45499: muassa ympäristön tilan arviointi, seuranta ja luonnonvaroja koske-
45500: vien tietojen kokoaminen ja välittäminen. UNEP on pannut alulle
45501: kaikkiaan kolme seurantaohjelmaa, jotka koskevat ympäristön tilaa,
45502: luonnonvaroja ja ympäristötietoja.
45503: 
45504: Ympäristöä koskevan toiminnan sovittamista yhteen YK-järjestelmäs-
45505: sä ja YK:n ympäristöohjelman (UNEP) toimintaa on pyrittävä
45506: vahvistamaan. Ympäristönäkökohdat puolestaan on pyrittävä yhden-
45507: tämään YK:n erityisjärjestöjen ja muiden toimielinten toimintaan.
45508: YK -järjestelmän keskipitkän ajanjakson ohjelmissa on painotettava
45509: luonnonvarojen haaskauksen ja ympäristön pilaantumisen tehokasta
45510: ennaltaehkäisyä.
45511: 
45512: Hallituksen tarkoituksena on tehdä aloitteita, joiden tavoitteena on
45513: muuttaa kansainvälisten järjestöjen toiminta kestävän kehityksen
45514: periaatteiden mukaiseksi ja saada aikaan tätä koskeva säännöllinen
45515: seuranta. Lisäksi pyritään tekemään Pohjoismaiden yhteinen aloite
45516: kestävän kehityksen mittaimien kehittämisestä ja ympäristövaiku-
45517: tusten arviointimenettelyn ottamisesta käyttöön koko YK-järjestel-
45518: män, erityisesti YK:n kehitysohjelman toiminnassa.
45519: 
45520: Suomi lisää tukeaan etenkin YK:n ympäristörahastolle Ja edistää
45521: kehitysmaiden ympäristöongelmien ratkaisemista. Lisäksi Suomi tu-
45522: kee UNEP:n kansainvälisten seurantaohjelmien tehostamista.
45523: 
45524: 
45525:                                                                     85
45526:      Kehityksen neljännen vuosikymmenen strategia
45527: 
45528:      Parhaillaan valmisteilla olevan kehityksen neljännen vuosikymmenen
45529:      strategian valmistelussa Suomi pyrkii yhdessä muiden Pohjoismaiden
45530:      kanssa toimimaan niin, että strategia perustuu kestävän kehityksen
45531:      periaatteisiin. Kestävän taloudellisen kasvun elvyttäminen on stra-
45532:      tegian pääaiheita. Yhteisymmärrys on myös saavutettu siitä, että
45533:      luonnonvarojen järkiperäinen käyttö ja ympäristönsuojelu ovat uusi
45534:      painopiste väestö-, köyhyys-, nälkä- ja elintarvikekysymysten sekä
45535:      inhimillisten voimavarakysymysten ohella. Pohjoismaat ovat valmis-
45536:      telleet yhteisen aloitteen mm. ympäristökysymyksistä. Sitä käytetään
45537:      strategian valmistelussa.
45538: 
45539:      YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssi
45540: 
45541:      Vuonna 1992 järjestettävä konferenssi antaa kansainväliselle yhteisölle
45542:      mahdollisuuden sopia toimista, joilla korjataan virheellisen kehityksen
45543:      aiheuttamia ongelmia ja tarkistetaan kehitystavoitteita niin, että
45544:      ongelmat kyetään vastedes ehkäisemään. Hallituksen johtava periaate
45545:      YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssin valmisteluissa on, että luon-
45546:      nonvarojen kestävä käyttö ja ympäristönsuojelu otetaan huomioon
45547:      kaikessa kansainvälisessä ja kunkin maan taloudellisessa ja yhteiskun-
45548:      nallisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa.
45549: 
45550:      Jo itse konferenssin valmistelussa YK-järjestelmä joutuu sovittamaan
45551:      tähänastista paremmin yhteen toimintaansa kestävän kehityksen
45552:      tavoitteiden saavuttamiseksi. Kehityskonferenssin valmistelussa Suomi
45553:      tekee YK-järjestelmän toiminnan tehostamista koskevia aloitteita,
45554:      jotka tähtäävät kestävän kehityksen edistämiseen.
45555: 
45556:      Konferenssin eräs tärkeä tavoite on toimintaohjelmien hyväksyminen
45557:      yhdeksällä alalla: ilmakehän suojelu, merien ja rannikkoalueiden
45558:      suojelu, talousveden saatavuuden turvaaminen, maaperän suojelu ja
45559:      aavikoitumisen estäminen, ongelmajätteiden ja haitallisten kemikaa-
45560:      lien sääntely sekä erityisesti köyhän väestön työ- ja asuinympäristön
45561:      parantaminen.
45562: 
45563:      Näiden ohjelmien panemiseksi täytäntöön tarvitaan uus1a vmma-
45564:      varoja ja ympäristön kannalta turvallista teknologiaa. Tämä puoles-
45565:      taan edellyttää yhteistyöjärjestelyjä, joiden avulla turvataan kehitys-
45566:      maille, erityisesti vähiten kehittyneille maille, lisää varoja sekä
45567:      ympäristöä säästävää teknologiaa, jotta ne voisivat selvitä oman
45568:      kehityksensä ongelmista ja osallistua kansainväliseen yhteistyöhön.
45569: 
45570:      YK -järjestelmän toimivuuden parantaminen edellä lueteltujen tehtä-
45571:      vien hoitamiseksi on myös neuvoteltavana. Suomen aloitteesta YK:n
45572:      yleiskokous päätti viime syksynä pyytää pääsihteeriä laatimaan
45573:      esityksen neuvottelujen perustaksi. Suomi tukee pyrkimyksiä kehittää
45574:      YK-järjestelmää niin, että se voi toimia tehokkaasti ja yhtenäisesti
45575:      kestävän kehityksen vauhdittamiseksi.
45576: 
45577:      Hallituksen tarkoitus on toimia aktiivisesti niin, että YK:n kehitys- ja
45578:      ympäristökonferenssiin mennessä saadaan valmiiksi ilmastosopimus ja
45579: 
45580: 
45581: 86
45582:                   luonnon monimuotoisuutta koskeva sopimus. Suomi tukee tehokkaas-
45583:                   ti sellaisen neuvottelutuloksen saavuttamista, että vuonna 1992 run-
45584:                   kosopimusten lisäksi voidaan sopia myös ensimmäisistä käytännön
45585:                   toimista ns. kasvihuonekaasujen päästöjen rajoittamiseksi, maapallon
45586:                   metsäpinta-alan lisäämiseksi ja kehitysmaiden tarvitseman teknolo-
45587:                   gian ja lisärahoituksen järjestämiseksi.
45588: 
45589: 
45590: 14.3 Suomi ja Eurooppa
45591:                   Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi
45592: 
45593:                   Kestävän kehitys sekä edellyttää että tukee ristiriitojen lieventämistä
45594:                   ja kansainvälisen turvallisuuden edistämistä. Poliittiset muutokset
45595:                   Itä-Euroopan ja itäisen Keski-Euroopan maissa sekä idän ja lännen
45596:                   suhteiden myönteinen kehitys luovat Euroopan turvallisuus- ja yhteis-
45597:                   työkonferenssin kehittämiselle hyvät edellytykset ja tekevät tästä
45598:                   yhteistyöstä entistä tärkeämmän.
45599: 
45600:                   Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin Wienin seurantako-
45601:                   kouksessa ovat Suomen ja muiden Pohjoismaiden tekemän aloitteen
45602:                   johdosta ympäristökysymykset saaneet näkyvän sijan seurantaproses-
45603:                   sJssa.
45604: 
45605:                   Tulevassa ETYKin huippukokouksessa ja seuraavassa seurantako-
45606:                   kouksessa Suomi tekee sellaisia ETYKin rakennetta ja sisältöä
45607:                   koskevia aloitteita, jotka vahvistavat kestävää kehitystä ja ympä-
45608:                   ristönsuojeluyhteistyötä Euroopassa. Hallituksen tarkoituksena on
45609:                   myös edistää Wienin kokouksen loppuasiakirjan ja Sofiassa pidetyn
45610:                   asiantuntijakokouksen esitysten mukaista yhteistyötä etenkin YK:n
45611:                   Euroopan talouskomissiossa.
45612: 
45613:                   YK:n Euroopan talouskomissio (ECE)
45614: 
45615:                   Euroopan poliittisen tilanteen muutokset ovat johtaneet siihen, että
45616:                   YK:n Euroopan talouskomissiossa on aloitettu ECE:n toiminnan
45617:                   painopisteiden ja rakenteen tarkistustyö. Tämä tarkistaminen on
45618:                   välttämätöntä ja saattaa johtaa ympäristönsuojelun painotuksen
45619:                   lisäämiseen. Myös komission muussa toiminnassa kiinnitetään huo-
45620:                   mio kestävän kehityksen toteuttamiseen. ECE järjesti vuonna 1990
45621:                   kokouksen, joka pohti Ympäristön ja kehityksen maailmankomission
45622:                   suositusten toteuttamista ja hyväksyi tätä koskevan toimintaohjelman
45623:                   ja julistuksen.
45624: 
45625:                   Myös ECE:ssä voidaan kestävää kehitystä edistää sopimusjärjestelyin.
45626:                   ECE:ssä on valmisteilla ympäristövaikutusten arviointia koskeva
45627:                   sopimus, joka allekirjoitettaneen tulevana keväänä. Sopimus on
45628:                   saatettava voimaan mahdollisimman pian ja myös sen tehokkaaseen
45629:                   toimeenpanoon on pyrittävä pikaisesti.
45630: 
45631:                   ECE:ssä Suomi osallistuu aktiivisesti ilmansaasteiden kaukokulkeu-
45632:                   tumista koskevien uusien, tehokkaiden rajoitusten valmisteluun ja
45633:                   pyrkimyksiin näiden voimaansaattamiseksi. Tavoitteena on vähentää
45634: 
45635: 
45636:                                                                                        87
45637:      rikin ja typen yhdisteiden, raskasmetallien ja hiilivetyjen päästöjä niin,
45638:      että luonnon sietokyvyn mukaista kriittistä kuormaa ei ylitetä. Suomi
45639:      pyrkii myös edistämään useiden valtioiden alueille ulottuvien vesis-
45640:      töjen suojelua sekä teollisuusonnettomuuksia koskevien sopimusten
45641:      valmistelua mahdollisimman nopeasti.
45642: 
45643:      Euroopan yhdentymiskehitys
45644: 
45645:      Länsi-Euroopan taloudelliset yhdentymispyrkimykset antavat erityisen
45646:      haasteen kestävään kehitykseen suuntautumiselle. On tärkeää, että
45647:      luonnonvarojen kestävä käyttö ja ympäristönsuojelu otetaan huo-
45648:      mioon suunniteltaessa edelleen ns. Eurooppalaista talousaluetta ja
45649:      integraatiopolitiikkaa. EFTA-maat toimivat yhteistyössä ja pyrkivät
45650:      määrätietoisesti vaikuttamaan yhdentyvän Euroopan ympäristöpoli-
45651:      tiikkaan. Yhdessä muiden EFTA-maiden kanssa Suomi käy neuvot-
45652:      teluja täysivaltaisesta osallistumisesta Euroopan ympäristökeskuksen
45653:      työhön.
45654: 
45655:      Euroopan yhdentymiskehitystä koskevassa selonteossa on kiinnitetty
45656:      huomiota niihin ongelmiin ja mahdollisuuksiin, joita yhdentymis-
45657:      kehitykseen liittyy. EY:n teettämän selvityksen mukaan yhdentyminen
45658:      on ilman tehokkaita vastatoimia omiaan lisäämään energiankulutusta,
45659:      liikennettä, luonnonvarojen käyttöä ja saasteiden kertymistä. Haittoja
45660:      voidaan torjua tiukentamalla päästörajoituksia, muuttamalla liiken-
45661:      nerakennetta kestävän kehityksen kannalta paremmaksi, vähentämäl-
45662:      lä ja tehostamalla energian käyttöä sekä säästämällä luonnonvaroja.
45663: 
45664:      Hallituksen tavoitteena Euroopan yhdentymistä koskevissa neuvotte-
45665:      luissa on, että taataan oikeus säilyttää EY -normeja tiukempi vaati-
45666:      mustaso. Lisäksi hyödynnetään kansainvälisten ympäristöongelmien
45667:      ratkaisemiseksi niitä mahdollisuuksia, joita yhdentymiskehitys luo.
45668: 
45669:      Euroopan taloudellista yhdentymistä koskevien ratkaisujen ympäristö-
45670:      vaikutukset arvioidaan ja otetaan huomioon kaikkien hallinnonalojen
45671:      järjestelyissä. Tämä koskee erityisesti tavarakauppaa, kuljetuspal-
45672:      veluja, maanomistusta, luonnonvaroja ja matkailua.
45673: 
45674:      Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD)
45675: 
45676:      OECD:llä on vauraiden teollisuusmaiden yhteistyöjärjestönä suuri
45677:      vastuu kehityksen muuttamisesta kestäväksi. OECD:n jäsenmaat
45678:      käyttävät nykyisin suurimman osan maapallon luonnonvaroista ja
45679:      kantavat myös huomattavan vastuun vakavimmista ympäristöon-
45680:      gelmista. Toisaalta OECD:llä on hyvät mahdollisuudet tutkia talou-
45681:      den ja ympäristön välisiä kytkentöjä sekä etsiä taloudellisesti käyttö-
45682:      kelpoisia keinoja ympäristö- ja kehitysongelmien ratkaisemiseksi.
45683: 
45684:      Kestävä kehitys onkin määritelty yhdeksi OECD:n työn keskeiseksi
45685:      periaatteeksi. OECD on muun muassa aloittanut kestävän kehityksen
45686:      taloutta koskevat selvitykset. Selvitysten tuloksia käsitellään OECD:n
45687:      ympäristöministerikokouksessa vuonna 1991.
45688: 
45689:      OECD:n toimintaa tulee jatkossakin suunnata siten, että järjestö
45690:      edistää kestävän kehityksen näkökulman sisällyttämistä kaikkeen
45691: 
45692: 
45693: 88
45694:                   taloudelliseen päätöksentekoon ja kehittää menetelmiä tämän pane-
45695:                   miseksi toimeen. Tätä tavoitetta tulee edistää OECD:n kaikissa
45696:                   komiteoissa ja järjestön kaikessa selvitystyössä. Erityisesti talous- ja
45697:                   kauppapolitiikkaa koskeviin OECD:n selvityksiin ja suosituksiin on
45698:                   pyrittävä sisällyttämään kestävän kehityksen periaatteet.
45699: 
45700:                   Suomi pyrkii myös vaikuttamaan siihen, että OECD aika aJom
45701:                   valmistelee eri lohkoilta kestävän kehityksen näkökulmasta tehtyjä
45702:                   selvityksiä, joita OECD-maat voivat hyödyntää osallistuessaan kan-
45703:                   sainvälisiin neuvotteluihin ja sopimusvalmisteluihin.
45704: 
45705:                   OECD:n yhteydessä toimiva Euroopan liikenneministerikonferenssi
45706:                   (CEMT) hyväksyi marraskuussa 1989 liikennettä ja ympäristöä
45707:                   koskevan päätöslauselman. Siinä korostetaan tarvetta vähentää liiken-
45708:                   teen ympäristövaikutuksia ja suositellaan keinoiksi parhaan käyttö-
45709:                   kelpoisen tekniikan soveltamista ajoneuvoihin ja polttoaineisiin sekä
45710:                   liikennepoliittisten ohjauskeinojen käyttöä.
45711: 
45712: 14.4 Suomen lähiympäristö
45713:                   Itä-Eurooppa ja itäinen Keski-Eurooppa
45714: 
45715:                   Itä-Euroopan ja itäisen Keski-Euroopan poliittinen avautuminen on
45716:                   antanut virallisen vahvistuksen tiedoille tämän alueen maiden, muun
45717:                   muassa itäisten ja eteläisten lähialueidemme ympäristön tilasta.
45718:                   Näiden maiden talouden jälleenrakentaminen ei valitettavasti voi olla
45719:                   kovin nopeata, joten edellytykset kehityksen kääntämiseen kestäväksi
45720:                   joudutaan luomaan vähitellen, kun muun muassa tuotantolaitoksia
45721:                   uudistetaan.
45722: 
45723:                   Suomen oman kehityksen edellytykset ovat sangen alttiita lähellä
45724:                   tapahtuville muutoksille. Tämän vuoksi on toimittava aktiivisesti
45725:                   kestävän kehityksen edellytysten luomiseksi lähiympäristössä. Siihen
45726:                   pyritään kehitteillä olevalla Itä-Eurooppa -strategialla. Tarkoitus on
45727:                   edistää etenkin Neuvostoliiton ja Puolan ympäristönsuojelua ja siten
45728:                   parantaa näiden maiden kestävän kehityksen edellytyksiä. Hallitus
45729:                   pyrkii myös edistämään toimia Kuolan teollisuusalueen päästöjen
45730:                   vähentämiseksi. Ensimmäinen mutta sitä tärkeämpi neuvottelutulos
45731:                   saavutettiin tässä asiassa aivan äskettäin.
45732: 
45733:                   Itämeren alueen kestävän kehityksen edistäminen on Suomen kansain-
45734:                   välisen yhteistyön eräs painopiste. Itämeren suojelukomission työtä
45735:                   onkin tehostettava. Erityisesti on edistettävä sellaisia toimia, joiden
45736:                   avulla voidaan saavuttaa vuonna 1988 hyväksytyn julistuksen tavoit-
45737:                   teet. Julistuksessa jäsenmaat sitoutuivat vähentämään pahimpia pääs-
45738:                   töjään puoleen vuoteen 1995 mennessä vuoden 1987 määristä.
45739:                   Itämeren alueen pääministereiden kokouksessa syksyllä 1990 vahvis-
45740:                   tettiin nämä tavoitteet uudelleen. Pääministerikokouksen vaatimuk-
45741:                   sesta selvitetään nyt muun muassa rahoitusjärjestelyjä, jotka ovat
45742:                   välttämättömiä tavoitteisiin pääsemiseksi.
45743: 
45744:                    Arktisen alueen kestävän kehityksen ja luonnonvarojen järkevän
45745:                    käytön edistämistä koskeva Suomen aloite on saanut myönteisen
45746: 
45747: 
45748:                                                                                         89
45749: 12 301216J
45750:                    vastaanoton alueen eri maissa. Arktista yhteistyötä tulee tehostaa ja
45751:                    pyrkiä sopimaan tätä koskevista järjestelyistä.
45752: 
45753:                    Hallituksen tarkoituksena on osoittaa tukea Itä-Euroopan ja itäisen
45754:                    Keski- Euroopan maiden ympäristönsuojelun edistämiseen siltä osin
45755:                    kuin tällaisiin poikkeamiin aiheuttamisperiaatteesta on asianmukaiset
45756:                    perustelut. Myös yhteisyritysten perustamista edistetään ja käytetään
45757:                    keinona ympäristönsuojelutekniikan ja taito-tiedon siir:oon.
45758: 
45759:                    Suomi tukee Itämeren suojelukomission voimavarojen lisäämistä,
45760:                    edistää komission toiminnan tavoitteiden tarkistamista sekä Itämeren
45761:                    suojelusopimuksen tiukentamista.
45762: 
45763:                    Suomi pyrkii tekemään yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa aloit-
45764:                    teita, jotka koskevat muun muassa varovaisuusperiaatteen ja parhaan
45765:                    taloudellisesti käyttökelpoisen tekniikan periaatteen omaksumista
45766:                    tärkeimpien kansainvälisten järjestöjen ja etenkin alueellisten rahoi-
45767:                    tuslaitosten toiminnan ohjenuoraksi.
45768: 
45769:                    Pohjoismaiden ministerineuvosto ja Pohjoismaiden neuvosto
45770: 
45771:                    Pohjoismaiden ministerineuvostossa ja Pohjoismaiden neuvostossa
45772:                    ryhdyttiin pohtimaan Maailmankomission suositusten toimeenpanoa
45773:                    vuonna 1988. Yhteistyöministerit velvoittivat ympäristöministereitä
45774:                    seuraamaan as1aa.
45775: 
45776:                    Ympäristöministerit aloittivat vuonna 1989 selvityksen ministerineu-
45777:                    voston työskentelyn kehittämisestä siten, että kestävän kehityksen
45778:                    periaatteet voitaisiin yhdentää kaikkien lohkojen toimintaan. Tois-
45779:                    taiseksi ei varsinaista päätöstä asiasta ole tehty. Ministerineuvoston
45780:                    alaiset virkamieskomiteat ovat ottaneet suositukset huomioon vaihte-
45781:                    levassa määrin.
45782: 
45783:                    Ministerineuvoston laatimassa Pohjoismaiden ympäristöohjelmassa,
45784:                    joka hyväksyttiin Helsingissä tammikuussa 1989, tähdennetään kes-
45785:                    tävän kehityksen periaatteiden sisällyttämistä ministerineuvoston toi-
45786:                    minnan kaikkiin lohkoihin. Joidenkin toimintalohkojen yhteistyöoh-
45787:                    jelmiin mainitut periaatteet on jo sisällytetty asianmukaisella tavalla.
45788: 
45789:                    Pohjoismaisessa yhteistyössä Suomen edustajat edistävät sekä kestä-
45790:                    vän kehityksen tavoitteiden sisällyttämistä eri virkamieskomiteoiden
45791:                    ohjelmiin että virkamieskomiteoiden välistä yhteistyötä näiden tavoit-
45792:                    teiden savuttamiseksi. Suomi pyrkii myös siihen, että Pohjoismaiden
45793:                    ministerineuvosto sovittaa entistä paremmin yhteen kestävää kehitystä
45794:                    koskevia Pohjoismaiden kannanottoja ja tehostaa aloitteiden valmis-
45795:                    telua laajemmassa kansainvälisessä yhteistyössä.
45796: 
45797: 
45798: 14.5   Suomen kehitysyhteistyö
45799:                    Köyhyyden poistaminen on yksi tärkeimmistä tmm1sta pyrittäessä
45800:                    kestävään kehitykseen. Suomi pyrkii kehitysyhteistyössään tukemaan
45801:                    kehitysmaiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä kohti nykyistä
45802: 
45803: 
45804: 90
45805: täydempää omavaraisuutta. Kehitysyhteistyön perustana ovat kehitys-
45806: maiden omat kehitystarpeet ja keskeinen tavoite köyhyyden vähentä-
45807: minen. Talouskasvu ja väestöongelmat sekä niihin liittyvät pyrkimyk-
45808: set hyvinvoinnin lisäämiseen ja sosiaalisesti oikeudenmukaiseen tulon-
45809: jakoon ovat ratkaisevia pyrittäessä kestävään kehitykseen. Suomen
45810: kahdenvälisestä kehitysavusta noin 70 prosenttia kohtaantuu ns.
45811: LIC-maihin eli alhaisen tulotason maihin.
45812: Kestävää kehitystä voidaan tukea erityisesti sellaisilla kehitysyhteis-
45813: työhankkeilla, jotka koskevat luonnonvarojen käyttöä ja suojelua,
45814: perusterveydenhuoltoa, väestökysymyksiä, ympäristönsuojelua sekä
45815: tutkimusta ja koulutusta. Parhaimpaan tulokseen päästään, kun
45816: paikallinen väestö osallistuu aktiivisesti hankkeisiin, käytetään hyväk-
45817: si paikallista tekniikkaa ja asiantuntemusta sekä kunnioitetaan pai-
45818: kallista kulttuuria ja elämäntapaa. Kun viedään teknologiaa, hank-
45819: keeseen tulee myös sisällyttää tulevien käyttäjien koulutus, huollon
45820: järjestäminen sekä ympäristövaikutusten selvittäminen ja seuranta.
45821: Luonnonvarat
45822: 
45823: Kehitysmaiden vaikeimpia ongelmia on uudistuvien luonnonvarojen
45824: liikakäyttö. Kehitysmaiden vientitulot riippuvat suurelta osin maa-
45825: taloustuotteiden tuotannosta ja trooppisten metsien hyödyntämisestä.
45826: Väestön kasvaessa viljely ja karjatalous ulotetaan alueille, joiden
45827: maaperä ei sitä kestä. Viljelyn laajetessa myös metsiä on ryhdytty
45828: kehitysmaissa käyttämään yhä enenemän liikaa. Metsiä hakataan,
45829: pensaikot kerätään tarkkaan polttopuuksi eikä uudelle metsänkasvulle
45830: luoda edellytyksiä, vaan maaperästä huuhtoutuvat kasvulle välttämät-
45831: tömät ravinteet ja maa-aines. Aavikoituminen ja sen seuraukset
45832: uhkaavat kehitysmaiden ja koko maapallon tulevaisuutta.
45833: Luonnonvarojen kestävä käyttö on kehitysmaiden ihmisten tulevai-
45834: suuden tärkein kysymys. Se on myös tropiikin eläin- ja kasvimaailman
45835: säilymisen ehto. Metsien käyttö ja suojelu ovat siten keskeisiä
45836: kysymyksiä myös niillä laajoilla alueilla, jotka jäävät varsinaisten
45837: luonnonsuojelualueiden tai tehokkaasti hoidettujen talousmetsien ul-
45838: kopuolelle. Näillä alueilla on joka tapauksessa pääosa kehitysmaiden
45839: metsistä ja juuri niitä uhkaavat eroosio, aavikoituminen ja vesivarojen
45840: hupeneminen.
45841: Vesi on monissa kehitysmaissa uhkaavasti niukkeneva luonnonvara.
45842: Puhtaan veden saanti on yleisen hygienian ja ravinnon valmistuksen
45843: kannalta välttämätöntä. Vesi on myös välttämätöntä ravinnon tuotan-
45844: nossa ja metsien uudistamisessa. Vesivoiman käyttö energiantuotan-
45845: nossa nykyistä tehokkaammin olisi joissakin maissa ratkaisu tuotanto-
45846: rakenteiden monipuolistamiseen. Suomi pyrkii kehitysyhteistyössään
45847: edistämään toimia, jotka turvaavat puhtaan veden saatavuuden ja
45848: tukemaan vesihuoltojärjestelmien rakentamista.
45849: Myös uudistumattomien luonnonvarojen, erityisesti malmien, liian
45850: nopea ja tuhlaileva kaivu rasittavat ja pilaavat kehitysmaiden ympä-
45851: ristöä ja uhkaavat tulevaisuuden kehitysmahdollisuuksia. Suurin osa
45852: kehitysmaiden kaivannaisvaroista kuljetetaan lähes jalostamattomina
45853: teollisuusmaihin.
45854: 
45855: 
45856:                                                                       91
45857:      Suomi pyrkii omalta osaltaan edistämään kehitysmaiden luonnonva-
45858:      rojen kestävää käyttöä ja tukemaan kehitysmaita raaka-aineiden
45859:      jalostamisessa. Suomella on pitkän metsäntutkimus- ja metsänhoito-
45860:      kokemuksensa vuoksi aivan erityinen vastuu myös kehitysmaiden
45861:      metsätalouden kehittämisestä. Suomi on jo pitkään tarjonnut käyt-
45862:      töön ja pyrkinyt parantamaan asiantuntemustaan kehitysmaiden
45863:      metsätaloudessa etenkin metsävarojen inventoinnin, metsäteollisuuden
45864:      ja puunkorjuun aloilla.
45865: 
45866:      Metsätaloudessa Suomen kehitysyhteistyön painopiste on kuitenkin
45867:      siirtynyt puunkorjuusta metsien suojeluun ja metsittämiseen. Metsi-
45868:      tyshankkeita on tarkoitus lisätä Suomen kehitysyhteistyössä siitäkin
45869:      syystä, että biomassa on yhä kotitalouksien ylivoimaisesti tärkein
45870:      energialähde kehitysmaissa. Eräs päätavoite on metsien tuhoutumisen
45871:      ja siitä johtuvan eroosion estäminen. Tämä on tarkoitus sisällyttää
45872:      ensimmäiseksi tavoitteeksi valmisteilla olevaan kehitysyshteistyön
45873:      metsästrategiaan. Tärkeä tavoite on tutkia ja kehittää menetelmiä,
45874:      joita käytetään metsien hyödyntämisessä, metsien uudistamisessa ja
45875:      metsityksessä. Suomi välttää tukemasta sellaisia metsäteollisuushank-
45876:      keita, joiden raaka-aineen saanti ei perustu kestäviin metsänhoito-
45877:      menetelmiin.
45878: 
45879:      Entistä enemmän on alettu kiinnittää huomiota paikallisten asukkai-
45880:      den omaehtoisen toiminnan aktivoimiseen mm. metsitysponnisteluissa.
45881:      Kylämetsätalouden alalla on saatu erittäin lupaavia tuloksia. Suomi
45882:      tukee rahallisesti YK -järjestelmän piirissä alulle pantua ja F AO:n
45883:      koordinoimaa trooppisen metsätalouden kehittämisohjelmaa, TF AP.
45884: 
45885:      Maataloudessa erityisen tärkeitä ovat hankkeet, jotka tukevat tuotan-
45886:      toketjuajattelua ja erityisesti tuotantoketjujen heikkoja osia. Esimer-
45887:      kiksi viljantuotantoa kehitettäessä kiinitetään huomiota myös sadon-
45888:      korjuun jälkeisiin tapahtumiin, mm. varastointiin, kuljetukseen ja
45889:      markkinointiin. Tällaisia hankkeita tuetaan vastedes entistä enemmän.
45890:      Lisäksi pyritään edistämään sellaisia viljely- ja karjanhoitomenetelmiä,
45891:      kuten peltometsäviljelyä, jotka pitkällä aikavälillä säilyttävät maape-
45892:      rän tuottavuuden. Suomen kehitysyhteistyössä painotetaan entistä
45893:      enemmän maaperän hoidon, ravinnetasapainon säilyttämistä sekä
45894:      maankäytön suunnittelun merkitystä.
45895: 
45896:      Väestöpolitiikka
45897: 
45898:      Monet kehitysmaiden ongelmista kiteytyvät suureen väestönkasvuun.
45899:      Väestönkasvu, köyhyys, eriarvoisuus ja ympäristön heikkeneminen
45900:      ovat kaikki sidoksissa toisiinsa, eikä mitään näistä ongelmista voida
45901:      ratkaista erikseen. Kehitysmaiden väestönkasvu sitoo niiden taloudel-
45902:      liset voimavarat, jolloin varoja ei riitä ihmisten hyvinvoinnin lisää-
45903:      miseen, vaikka tuotanto ja vientitulot kasvaisivatkin.
45904: 
45905:      Väestöongelmien ratkaiseminen on kehitysponnistelujen tärkeimpiä
45906:      tavoitteita. YK:n Väestörahasto (UNFPA) on 20 vuoden ajan
45907:      toiminut väestöalan kehitysyhteistyön keskeisenä järjestönä. Sen
45908:      kautta hallitukset ovat osoittaneet yhä enemmän varoja monenkeski-
45909:      seen väestöapuun. Suomi on tukenut järjestöä alusta alkaen ja
45910: 
45911: 
45912: 92
45913: kanavoinut sen kautta merkittävän osan väestöalan kehitysyhteistyö-
45914: varoistaan. Vuonna 1989 järjestetty Kansainvälinen väestöfoorumi
45915: vetosi julistuksessaan voimakkaasti kaikkiin hallituksiin väestöohjel-
45916: mien rahoituksen kasvattamiseksi.
45917: 
45918: Väestötavoitteiden saavuttamista voidaan tukea perhesuunnittelun ja
45919: muun väestöpolitiikan ohella muun muassa parantamalla ihmisten
45920: taloudellista ja yhteiskunnallista asemaa. Myös ympäristö- ja tervey-
45921: songelmien torjuminen edesauttaa väestöongelmien ratkaisemista.
45922: Väestöpoliittiset tavoitteet onkin otettava johdonmukaisesti huomioon
45923: kaikessa kehitysyhteistyössä. Muun muassa perusterveydenhuoltoa
45924: koskeviin kehitysyhteistyöhankkeisiin liitetään mahdollisimman katta-
45925: vasti perhesuunnittelu. Pysyvien vaikutusten aikaansaamiseksi hank-
45926: keiden on oltava riittävän pitkäkestoisia.
45927: 
45928: Ympäristö- ja terveysongelmien ratkaiseminen
45929: 
45930: Köyhyydestä ja luonnonvarojen liikakäytöstä syntyvät ympäristö- ja
45931: terveysongelmat uhkaavat vakavasti kehitysmaiden taloudellista kehi-
45932: tystä ja ihmisten elinmahdollisuuksia. Aavikoituminen, puhtaan juo-
45933: maveden puute, huonot asunto-olot ja riittämätön hygienia ovat
45934: pääsyitä muun muassa suureen lapsikuolleisuuteen.
45935: 
45936: Lasten kuolleisuuden vähentäminen on kaikkien terveysohjelmien
45937: kiistaton päätavoite. Kehittyneet terveydenhuollon menetelmät, kuten
45938: rokotukset ja ripulin tehokas hoito, ovatkin vähentäneet lapsikuollei-
45939: suutta. Mahdollisimman kattava perusterveydenhuolto ja sen osana
45940: äitiyshuolto ovat avainasemassa. Vuosi vuodelta on kuitenkin tullut
45941: yhä selvemmäksi, että lapsikuolleisuutta ei voida vähentää ja ter-
45942: veysoloja parantaa pelkästään terveydenhuollon keinoin. Niiden
45943: ohella tarvitaan laajempaa sosiaalista ja rakenteellista kehitystä:
45944: perhesuunnittelua, elintarvikeomavaraisuuden parantamista, naisten
45945: koulutusta, vesihuollon järjestämistä, aavikoitumisen pysäyttämistä ja
45946: ympäristön hoitoa.
45947: 
45948: Suomen kehitysyhteistyö on omalta osaltaan pyrkinyt tukemaan näitä
45949: tavoitteita. Kehitysyhteistyövaroja on terveydenhuollon lisäksi suun-
45950: nattu muun muassa väestöhankkeisiin, elintarvikehuoltoon, asuinym-
45951: päristön parantamiseen, vesihuoltoon, metsitykseen ja suoranaisiin
45952: ympäristönsuojeluhankkeisiin. Suomi pyrkii jatkossakin lisäämään
45953: sellaisia kehitysmaiden ympäristö- ja terveysoloja parantavia hankkei-
45954: ta, joihin meillä on tarpeellista erityisasiantuntemusta. Perustervey-
45955: denhuolto ja väestön terveyttä tukeva sosiaalinen ja rakenteellinen
45956: kehitys ovat edelleen Suomen kehitysyhteistyön painopisteitä.
45957: 
45958: Epäterveeilinen asuinympäristö on kehitysmaiden kipeimpiä ympäris-
45959: töongelmia. Vähävarainen väestönosa joutuu asuntoja rakentaessaan
45960: ja talousenergiaa hankkiessaan käyttämään luonnon voimavaroja
45961: tavalla, joka vaurioittaa ympäristöä. Suomi on myötävaikuttanut
45962: aktiivisesti YK:n ohjelmaan "Maailman asuntostrategia vuodelle
45963: 2000", jonka tavoitteena on luoda sosiaalisesti, taloudellisesti ja
45964: ekologisesti kestävät edellytykset myös köyhimpien asuinolojen paran-
45965: tamiselle vuoteen 2000 mennessä. Kehitysyhteistyövaroin on edistetty
45966: ohjelmaa tukevia hankkeita.
45967: 
45968: 
45969:                                                                     93
45970:      Ympäristökysymysten merkitys on monin tavoin kasvanut Suomen
45971:      kehitysyhteistyössä. Kehitysyhteistyöhankkeiden ympäristövaikutus-
45972:      ten arvioimiseksi on laadittu ohjeistot, joiden tarkoitus on estää
45973:      haitalliset ympäristövaikukset. Kehitysyhteistyöviranomaisten voima-
45974:      varoja hoitaa näitä asioita on myös vahvistettu. Lisäksi on järjestetty
45975:      niitä koskevaa koulutusta virkamiehille, asiantuntijoille ja hankkeiden
45976:      toimeenpanijoille.
45977: 
45978:      Suomi on pyrkinyt lisäämään hankkeita, jotka vahvistavat kehitys-
45979:      maiden valmiuksia ympäristönsuojelun alalla sekä hankkeita, jotka
45980:      parantavat kehitysmaiden ympäristön tilaa. Tällaisia kehitysyhteis-
45981:      työvaroin tuettuja, käynnissä olevia hankkeita on mm. metsityksen,
45982:      eroosion ja aavikoitumisen torjunnan, ilmatieteen sekä kosteikkojen
45983:      suojelun aloilla. Kehitysyhteistyövaroilla on tuettu myös kansalaisjär-
45984:      jestöjenhankkeita kehitysmaissa. Kansalaisjärjestöt ovatkin toteutta-
45985:      neet onnistuneesti eräitä ympäristöä säilyttäviä tai kohentavia hank-
45986:      keita.
45987: 
45988:      Kehitysyhteistyövaroja on lisäksi osoitettu kansainvälisten ympans-
45989:      tönsuojelusopimusten valmisteluun, etenkin sopimuksiin liittyvään
45990:      selvitystyöhön kehitysmaissa ja kehitysmaiden edustajien osallistumi-
45991:      seen sopimusneuvotteluihin.
45992: 
45993:      Hallitus tukee ponnisteluja Ympäristön ja kehityksen maailmanko-
45994:      mission ja OECD:n ympäristönsuojelua ja kestävää kehitystä koske-
45995:      vien suositusten noudattamiseksi kehitysyhteistyössä sekä harkitsee
45996:      tarvetta voimavarojen ja asiantuntemuksen lisäämiseksi tähän tarkoi-
45997:      tukseen. Suomen kehitysyhteistyön sisältö arvioidaan perusteellisesti
45998:      ja kaikkien hankkeiden suunnittelussa otetaan huomioon kestävän
45999:      kehityksen periaatteet. Kehitysyhteistyöohjelmien ja -hankkeiden vai-
46000:      kutukset ympäristöön ja terveyteen arvioidaan järjestelmällisesti hank-
46001:      keiden eri vaiheissa.
46002: 
46003:      Tutkimus ja koulutus
46004: 
46005:      Kestävän kehityksen edistämiseksi tarvitaan tutkimustietoja mm.
46006:      luonnonoloista sekä taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen ja ympä-
46007:      ristön vuorovaikutuksesta. Kehitysmaiden tutkimustoiminnan tukemi-
46008:      nen onkin tärkeä yhteistyömuoto.
46009: 
46010:      Koulutus on välttämätöntä, jotta kehitysmaiden väestöllä olisi mah-
46011:      dollisuus valita kestävän kehityksen mukaisia toimintatapoja. Erityi-
46012:      sen tärkeää on peruskoulutus, jota kaikkien lasten olisi saatava.
46013:      Ratkaiseva merkitys kehitysyhteistyöhankkeiden onnistumiselle on
46014:      puolestaan niihin liittyvällä paikallisväestön koulutuksella.
46015: 
46016:      Suomi tukee useita tutkimuslaitoksia ja kahdenkeskisiä tutkimushank-
46017:      keita mm. trooppisen ekologian sekä metsän- ja maataloustut-
46018:      kimuksen aloilla. Tutkimus- ja koulutusalan kehitysyhteistyön tär-
46019:      keimpiä tavoitteita on vastaanottajamaiden omavaraisuuden sekä
46020:      oman taitotiedon lisääminen. Suomi pyrkii myös lisäämään luonnon-
46021:      varojen kestävää käyttöä koskevaa opetusta ja koulutusta sekä
46022:      tutkimusta kehitysyhteistyön päävastaanottajamaissa. Suomen kehi-
46023: 
46024: 
46025: 94
46026:                     tysyhteistyöhankkeisiin kuuluu paikallisväestön koulutusta. Myös
46027:                     Suomessa toimeenpantaviin koulutusohjelmiin sisällytetään kestävän
46028:                     kehityksen aineksia.
46029: 
46030:                     Kansainväliset järjestöt ja rahoituslaitokset
46031: 
46032:                     Kehityskysymyksiä käsittelevillä kansainvälisillä järjestöillä on tärkeä
46033:                     merkitys pyrittäessä edistämään kestävää kehitystä. Niiden toimintaa
46034:                     ja ohjelmia onkin suunnattava määrätietoisesti tukemaan kestävää
46035:                     kehitystä.
46036: 
46037:                     Monet kansainväliset järjestöt, kuten UNEP, FAO, UNDP, UNIDO
46038:                     ja UNICEF, joiden toimialaan kestävän kehityksen edistämisen tulee
46039:                     kuulua, saavat tukea Suomen kehitysyhteistyövaroista. Kansainvä-
46040:                     lisissä rahoituslaitoksissa Suomi on pyrkinyt siirtämään painopistettä
46041:                     kestävän kehityksen suuntaan. Suomen on pyrittävä vastedeskin
46042:                     edistämään kestävän kehityksen periaatteiden sisällyttämistä kehi-
46043:                     tysyhteistyön kannalta merkityksellisten järjestöjen kaikkeen toimin-
46044:                     taan sekä edistämään kehitysmaiden osallistumismahdollisuuksia sii-
46045:                     hen. Suomi pyrkii Maailmanpankissa ja alueellisissa kehitysrahoi-
46046:                     tuslaitoksissa vaikuttamaan siihen, että ympäristönsuojelun tarpeet ja
46047:                     toimeenpano otetaan hanke- ja investointisuunnitelmissa huomioon jo
46048:                     suunnittelun alkuvaiheessa.
46049: 
46050: 
46051: 14.6 Kansainväliset taloussuhteet
46052:                     Kaupankäynti ja sekä kestävän kehityksen edellytykset että nykyisin
46053:                     varsinkin sen esteet liittyvät toisiinsa maapallon luonnonvarojen
46054:                     käytön kautta. Vientitulojensa varmistamiseksi monet maat, etenkin
46055:                     köyhimmät niistä, joutuvat hyödyntämään luonnonvarojaan lyhytnä-
46056:                     köisesti, mikä usein samalla aiheuttaa ympäristövaurioita.
46057: 
46058:                     Suomen ja kehitysmaiden välisissä suhteissa kehitysyhteistyö on vain
46059:                     yksi ulottuvuus. Toinen ja usein tärkeämpi ulottuvuus ovat kauppa-
46060:                     suhteet ja kolmas ulottuvuus suomalaisten yritysten toiminta kehitys-
46061:                     maissa. Kaksi jälkimmäistä ulottuvuutta ovat usein tärkeimpiä kehi-
46062:                     tysmaiden talouden kannalta.
46063: 
46064:                     Vaikka vauraat teollisuusmaat antavat huomattavaa taloudellista
46065:                     apua kehitysmaille, sen vaikutukset mitätöidään usein huonoilla
46066:                     kauppaehdoilla, lainapolitiikalla, tuontia rajoittavilla toimilla ja tul-
46067:                     leilla. Tuloksena on monesti kehitysmaiden kannalta kielteinen talou-
46068:                     dellinen ja sosiaalinen kehitys.
46069: 
46070:                     Suomen ja kehitysmaiden välinen kauppa on vähäistä, jos sitä
46071:                     verrataan monen muun teollisuusmaan kehitysmaakauppaan. Kehi-
46072:                     tysmaakaupasta puhuttaessa on päähuomio yleensä kiinitetty koti-
46073:                     markkinoita uhkaavaan tuontikilpailuun eli ns. halpatuontiin. Kui-
46074:                     tenkin vain noin kolme prosenttia Suomen teollisuustuotteiden tuon-
46075:                     nista tulee kehitysmaista, kun vastaava osuus OECD-maissa on
46076:                     keskimäärin noin II prosenttia. Suomessa onkin syytä selvittää
46077:                     mahdollisuuksia lisätä kehitysmaatuotteiden menekkiä.
46078: 
46079: 
46080:                                                                                            95
46081:      Suomen teollisuustuotteiden vienti kehitysmaihin on puolestaan neljä
46082:      kertaa suurempaa kuin sieltä tuleva teollisuustuotteiden tuonti, joten
46083:      kaupan nettotyöllisyysvaikutus Suomessa on voimakkaan positiivinen.
46084:      Suomen kehitysmaavientiä hallitsevat teollisuushyödykkeet, joiden
46085:      osuus viennistä on yli 90 prosenttia.
46086: 
46087:      Suomi on muiden Pohjoismaiden tavoin johdonmukaisesti korostanut
46088:      monenkeskisten kauppapoliittisten välineiden, erityisest: GATT -sopi-
46089:      muksen, merkitystä pienille ja myös vähän kehittyneille maille.
46090:      Toimiva monenkeskinen kauppajärjestelmä on edellytyksenä sille, että
46091:      nämä maat voivat vaikuttaa riittävästi myös niitä koskevaan kaup-
46092:      papoliittiseen päätöksentekoon.
46093: 
46094:      Suomi on yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa tähdentänyt, että
46095:      vähiten kehittyneiden maiden asema olisi erityisesti otettava huo-
46096:      mioon GATT -neuvotteluissa. Konkreettisesti tämä on tullut esille
46097:      mm. trooppisia tuotteita koskevissa neuvotteluissa. Meneillään ole-
46098:      valla Uruguayn kierroksella Suomi työskentelee edelleen sen puolesta,
46099:      että vähiten kehittyneiden maiden erityisongelmat otetaan huomioon
46100:      neuvotteluratkaisuissa.
46101: 
46102:      Pohjoismaisissa yhteyksissä Suomi on lisäksi ehdottanut, että
46103:      GA TTissa pyrittäisiin nykyistä laajemmin käsittelemään myös kaup-
46104:      paan liittyviä ympäristökysymyksiä.
46105: 
46106:      Suomi pyrkii eri kansainvälisissä järjestöissä vaikuttamaan siihen, että
46107:      kestävän kehityksen periaatteet otetaan huomioon kauppapoliittisia
46108:      asioita käsiteltäessä ja että valtioiden välinen kauppa ja kaupalliset
46109:      järjestelyt eivät estä kestävää kehitystä. Tämä tarkoittaa luonnon-
46110:      varojen järkevää käyttöä, ympäristön säilyttämistä ja köyhimpien
46111:      maiden kehityspyrkimysten tukemista.
46112: 
46113:      Suomen kauppapolitiikassa otetaan kehitysmaiden taloudelliset pyrki-
46114:      mykset huomioon ja tuetaan perushyödykeyhteistyössä kehitysmaiden
46115:      pyrkimyksiä jalostusasteen nostamiseksi ja tuotannon monipuolis-
46116:      tamiseksi. Kehitysmaiden kanssa käytävää kauppaa edistetään mm.
46117:      tarkistamaila lisenssiointikäytäntöä ja lisäämällä teknistä apua kehi-
46118:      tysmaille näiden kauppapoliittisen asiantuntemuksen ja teknisen val-
46119:      miuden lisäämiseksi. Taloudellista kanssakäymistä Suomen kehitysa-
46120:      vun kannalta keskeisten vastaanottajamaiden kanssa lisätään.
46121: 
46122:      Suomi pyrkii omalta osaltaan vaikuttamaan siihen, että henkisen
46123:      omaisuuden suojaksi tehtyjä sopimuksia kiertämättä luodaan asian-
46124:      mukaiset menettelytavat uuden tekniikan, kuten luonnonvaroja sääs-
46125:      tävien ja ympäristönsuojelua edistävien keksintöjen saamiseksi kehi-
46126:      tysmaiden käyttöön.
46127: 
46128: 
46129: 
46130: 
46131: 96
46132: 15 Kestävän kehityksen yhteiskuntaan
46133: 
46134: 
46135:              Valtioneuvoston antaman kestävän kehityksen selonteon päätavoit-
46136:              teena on luoda katsaus siihen, miten kestävää kehitystä toteutetaan
46137:              Suomessa kaikessa yhteiskunnallisessa ja taloudellisessa toiminnassa.
46138:              Katsauksessa on oletettu, ettei Suomen mahdollisuuksiin ja toiminnan
46139:              reunaehtoihin ainakaan lähimmän kymmenen tai viidentoista vuoden
46140:              aikana tule äkkinäisiä, jyrkkiä muutoksia. Kestävän kehityksen
46141:              tavoitteiden tulee olla yhteiskunnallisen kehityksen perustana nyt ja
46142:              tulevaisuudessa.
46143:              Valtioneuvoston ja eduskunnan työ ohjaa yhteiskunnan kehitystä.
46144:              Hallitusohjelmat taas ovat asiakirjoja, joiden tavoitteena on suunnata
46145:              kunkin hallituksen toimiaikana yhteiskuntamme kehitystä kohti pa-
46146:              rempaa tulevaisuutta. Tulevien hallitusten ja eduskuntien ohjelmien ja
46147:              arkipäivän työn keskeisenä ohjenuorana tulisi olla kestävä kehitys.
46148:              Valtiovallalla on käytössään monia keinoja, joiila voidaan ohjata
46149:              yhteiskuntaa kestävän kehityksen suuntaan. Lainsäädäntö, luonnon-
46150:              varojen käytön ohjaaminen sekä toiminnan ja talouden suunnittelu
46151:              ovat sellaisia hallinnon keinoja, joita voidaan käyttää kaikiila hallin-
46152:              non hierarkiatasoilla tavoitteiden saavuttamiseksi. Myös kuntien
46153:              täytyy kantaa oma vastuunsa. Kuntien tehtävänä on luoda sellainen
46154:              henkinen ilmapiiri ja kehittää elinympäristöä niin, että ihmisten on
46155:              helppoa omaksua uudenlainen, kestävään kehitykseen pyrkivä elämi-
46156:              sen muoto.
46157:              Yritysten ja elinkeinoelämän järjestöjen pitäisi tukea kestävää kehi-
46158:              tystä. Tuotantorakenteita ja -menetelmiä olisi muutettava niin, että
46159:              raaka-aineen otosta, käytöstä ja poistosta sekä energian kulutuksesta
46160:              koituvat ympäristöpaineet ja kustannukset otetaan huomioon tulevai-
46161:              suutta vaarantamatta. Tuotantotoiminnalla on suuri ja haastava
46162:              vastuu uusien tuotantotapojen ja uudenlaisten, entistä kestävämpien
46163:              tuotteiden kehittämisessä. Yritysten vastuu koskee myös tuotteiden
46164:              markkinointia.
46165:              Ihmiset elävät ja vaikuttavat monenlaisissa yhteisöissä, joiden kautta
46166:              he osallistuvat yhteiskunnan kehittämiseen. Varsinkin kansalaisjärjes-
46167:              töillä on huomattava merkitys yhteiskuntakehityksessä. Kansalaisjär-
46168:              jestöjen ja niissä vaikuttavien ihmisten tulisi myös olla omalta
46169:              osaltaan, omassa toiminnassaan ja tavoitteissaan vastuunkantajina
46170:              kehitettäessä uudenlaista, kestävän kehityksen yhteiskuntaa.
46171:              Viime kädessä vastuu kestävästä kehityksestä on meillä kaikilla myös
46172:              yksilöinä. Työssämme, kotioloissamme ja vapaa-aikaa viettäessämme
46173:              voimme vaikuttaa omalta osaltamme kestävän kehityksen toteutumi-
46174:              seen. Toteutuminen on paljolti riippuvainen siitä, mitä tavaroita ja
46175:              palveluja kulutamme sekä kuinka paljon ja millä tavoin kulutamme.
46176:              Koulutus, tiedotus ja valistus antavat meille ainekset maailmankuvan
46177:              muodostamiseen kestävän kehityksen saavuttamiselle suotuisaksi.
46178: 
46179: 
46180:                                                                                    97
46181: 13 301216J
46182: VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE
46183:        TYÖLLISYYSLAIN TYÖVOIMA- JA
46184:   SOSIAALIPOLIITTISISTA VAIKUTUKSISTA SEKÄ
46185:              TOIMEENPANOSTA
46186:      ISBN 951-47-4215-X
46187: 
46188: Helsinki 1990. Valtion painatuskeskus
46189: Esipuhe
46190:    Antaessaan eduskunnan edellyttämän työl-      saatava myös laskusuhdanteen ja kasvavan
46191: lisyyslakia koskevan selontekonsa eduskun-       työttömyyden ajalta, ennen kuin saadaan riit-
46192: nalle hallitus haluaa korostaa, että lakia on    tävää varmuutta työllisyyslain perusteelli-
46193: sovellettu vasta hyvin lyhyen ajan. Lain voi-    semman uudelleenarvioinnin pohjaksi. Tä-
46194: massaolon ensimmäiset vuodet ovat olleet         män vuoksi hallitus pitää tärkeänä lain seu-
46195: myös voimakkaan korkeasuhdanteen aikaa.          rannan jatkamista kiinteästi vielä vuosina
46196: Näistä syistä pelkästään työllisyyslain vaiku-   1991-1992. Tutkimustyötä painotetaan
46197: tuksia työmarkkinoihin ja talouteen on ollut     työllisyyslain työmarkkinoiden toimivuuteen
46198: vielä vaikea ja osin mahdotontakin riittävällä   ja yritysten kilpailuasemaan kohdistuvien
46199: luotettavuudella arvioida. Kokemuksia on         vaikutusten selvittämiseen.
46200: 
46201: 
46202: 
46203: 
46204: 310001H
46205:                                                               SISÄLLYSLUETTELO
46206: 
46207:                                                                               Sivu                                                                              Sivu
46208:    Eduskunnan lausuma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          5   6 Työvoimapoliittiset vaikutukset . . . . . . . . . . . . . . .              II
46209:                                                                                        6.1 Yleiset vaikutukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     II
46210: 2 Työllisyyslain voimaantulo. . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             5      6.2 Vaikutukset työvoimapalveluihin...........                             12
46211:                                                                                        6.3 Työllisyyslain edellyttämät erityistoimenpi-
46212: 3 Talous- ja työmarkkinakehitys työllisyyslain so-                                         teet......................................                             14
46213:   veltamisen aikana . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     5      6.4 Muiden hallinnonalojen toimenpiteet . . . . . .                        18
46214: 4 Työllisyyslain tavoite ja keskeinen sisältö . . . . . .                       7    7 Sosiaalipoliittiset vaikutukset . . . . . . . . . . . . . . . . . 19
46215:                                                                                      8 Taloudellisten vaikutusten arviointia........... 21
46216: 5 Työllisyyslain toimeenpano työvoimahallinnos-
46217:   sa...........................................                                 8    9 Johtopäätöksiä ja kehittämistarpeita . . . . . . . . . .                  22
46218:                                                                                                      5
46219: 
46220: 
46221: 
46222: 
46223: 1 Eduskunnan lausuma
46224:   Hyväksyessään uuden työllisyyslain (275/              ta antaa selonteon lain työvoima- ja sosiaali-
46225: 87) eduskunta edellytti, että hallitus kolmen           poliittisista vaikutuksista sekä toimeenpanos-
46226: vuoden kuluessa työllisyyslain voimaantulos-            ta.
46227: 
46228: 
46229: 
46230: 2 Työllisyyslain voimaantulo
46231:   Työllisyyslaki ja sitä täydentävä asetus              läänin, koko Keski~Suomen läänin ja Kuo-
46232: (737/87) tulivat voimaan 1.1.1988. Lain muu-            pion läänin työvoimapiirejä. Uudenmaan
46233: toksella (1174/87) porrastettiin työllisyyslain         läänin, Turun ja Vaasan läänin työvoimapii-
46234: voimaantulo pitkäaikaistyöttömien työllistä-            rit alkoivat soveltaa näitä velvoitesäännöksiä
46235: misvelvoitteen ja aluevelvoitteen (18 §:n ja            viimeisinä vuoden 1990 alusta lähtien.
46236: 19 §:n) osalta ajallisesti ja alueellisesti. M ui !ta      Toistuvaistyöttömyyden kahden vuoden
46237: osin lakia alettiin soveltaa koko maassa                jakson kertymän laskenta aloitettiin 1.1.1988
46238: 1.1.1988 lähtien.                                       kaikissa muissa paitsi Uudenmaan läänin,
46239:    Mainitut säännökset tulivat voimaan vuo-             Turun ja Vaasan läänin työvoimapiireissä.
46240: den 1988 alussa Satakunnan, Kymen läänin,               Viimeksi mainituilla alueilla toistuvaistyöttö-
46241: Pohjois-Karjalan läänin, Oulun, Kainuun ja              myyden kertymän laskenta käynnistyi vuo-
46242: Lapin läänin työvoimapiireissä sekä Jämsän-             den 1989 alusta. Koska kertymän laskenta
46243: kosken, Kinnulan ja Viitasaaren kunnissa,               ulottuu kahden vuoden ajalle ilmenevät työl-
46244: Keski-Suomen läänin työvoimapiirissä. Vuo-              lisyyslain velvoitesäännösten vaikutukset täy-
46245: den 1989 alusta kyseinen täytäntöönpanoalue             simääräisinä vasta vuoden 1991 aikana.
46246: laajeni koskemaan myös Hämeen, Mikkelin
46247: 
46248: 
46249: 
46250: 3 Talous- ja työmarkkinakehitys työllisyyslain
46251:   soveltamisen aikana
46252: Tuotannon kasvu                                         vuosittain (Kuvio 1). Vuonna 1990 suhdan-
46253:                                                         nekehitys on taittunut ja laskusuhdanteen
46254:   Työllisyyslain voimaantulo vuoden 1988                odotetaan edelleen syvenevän vuonna 1991.
46255: alusta ajoittui voimakkaaseen korkeasuhdan-
46256: nevaiheeseen. Suomen taloudellinen kehitys
46257: koko 1980-luvun ajan oli ollut myönteistä,              Työvoiman kysyntä ja tarjonta
46258: mutta työllisyyslakia sovellettaessa ajanjak-
46259: sona 1988-89 tuotannon keskimääräinen                     Työllisyystilanne ajanjaksona 1988-89 oli
46260: kasvu oli poikkeuksellisen nopeaa eli 5,3 %             vuosikymmenen paras. Tuotannon ripeä kas-
46261: 6
46262: 
46263: vu voimisti tuntuvasti työvoiman kysyntää.        löä ja vastaava työttömyysaste 2,9 prosent-
46264: Vuosina 1988-89 työllisten määrä kohosi           tiyksikköä. Nuorisotyöttömyyden lasku on
46265: yhteensä lähes 50 000 henkilöä. Noin kaksi        jatkunut vuoden 1990 aikana. Lievää nousua
46266: kolmasosaa siitä toteutui työttömien työhön-      on odotettavissa lähivuosina suhdanteiden
46267: sijoittumisella ja vain yksi kolmannes oli        heikentyessä. Suotuisan työllisyyskehityksen
46268: uutta työmarkkinoille tullutta työvoimaa.         seurauksena alle 25-vuotiaiden työttömyys-
46269: Samana ajanjaksona työvoiman tarjonta li-         jaksot ovat lyhentyneet ja nuorten pitkäai-
46270: sääntyi vain 5 000 henkilöä (Taulukko 1).         kaistyöttömyys on käynyt harvinaiseksi.
46271:    Seurauksena oli työvoimapulan yleistymi-       Vuonna 1989 alle 25-vuotiaiden työttömyys
46272: nen koko maassa, mutta erityisen tuntuvaa se      kesti keskimäärin 7 viikkoa. Se oli puolta
46273: oli suurissa asutuskeskuksissa, kuten pääkau-     lyhyempi kuin kaikilla työttömillä työnhaki-
46274: punkiseudulla. Vajausta ilmeni varsinkin am-      joilla keskimäärin. Yli kolme kuukautta yh-
46275: mattitaitoisesta työvoimasta erityisesti raken-   täjaksoisesti työttömänä olleita alle 20-vuo-
46276: nustoiminnassa, monilla teollisuuden aloilla      tiaita oli v. 1989 keskimäärin 1 400 henkilöä
46277: sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Puutetta    eli yli 60 % vähemmän kuin ennen työllisyys-
46278: oli myös muusta kuin erityisalojen työvoi-        lain voimaantuloa.
46279: masta, kuten siivoojista, apuhoitajista ja
46280: maatalouden kausityöntekijöistä. Vuoden
46281: 1989 aikana työvoimatoimistoihin ilmoitet-        Pitkäaikaistyöttömyys
46282: tiin kaikkiaan 379 100 avointa työpaikkaa.
46283: Työpaikkoja oli yli 50 000 enemmän kuin              Vuonna 1987 yli vuoden yhtäjaksoisesti
46284: työvoimatoimistoihin samanaikaisesti ilmoit-      työttömänä olleita oli työvoimatoimistoissa
46285: tautuneita työttömiä työnhakijoita.               työnhakijoina keskimäärin lähes 16 700 hen-
46286:                                                   kilöä eli enemmän kuin yhtenäkään aiempa-
46287:                                                   na vuonna 1980-luvulla. Vuodesta 1988 läh-
46288: Työttömyys                                        tien pitkäaikaistyöttömyys on jyrkästi alentu-
46289:                                                   nut (Kuvio 4). Vuonna 1989 työvoimatoimis-
46290:    Työttömyys aleni vuoden 1986 puolivälistä      toissa oli yli vuoden yhtäjaksoisesti työttö-
46291: lähtien yhtäjaksoisesti vuoden 1990 loppu-        mänä olleita työnhakijoita keskimäärin 6 400
46292: puolelle saakka. Tilastokeskuksen työvoima-       henkilöä. Työllisyyslain velvoitesäännösten
46293: tutkimuksen mukaan työttömiä oli v. 1986          laajetessa vuoden 1990 alussa koskemaan
46294: keskimäärin 138 000 henkilöä ja työttömyys-       koko maata pitkäaikaistyöttömyyden alene-
46295: aste 5,4 %. Vuonna 1989 vastaavat luvut           minen on edelleen jatkunut voimakkaana.
46296: olivat 89 000 ja 3,5 %, joten työttömien mää-     Syyskuun lopussa 1990 työnvälityksessä heitä
46297: rä tarkastelujaksolla väheni liki 50 000 hen-     oli enää 2 600.
46298: kilöä ja työttömyysaste aleni lähes kaksi pro-       Työllisyyslain voimaantultua tilastoa on
46299: senttiyksikköä (Kuvio 2). Työttömyyden ale-       alettu koota myös kahden vuoden jaksolla
46300: neminen alkoi jo hieman ennen työllisyyslain      ilmenevästä yli vuoden mittaisesta toistuvais-
46301: voimaantuloa. Vuonna 1989 päättyneiden            työttömyydcstä. Koko maan kattavaa tietoa
46302: työttömyysjaksojen keskimääräinen kesto oli       toistuvaistyöttömyyden laajuudesta saadaan
46303: 14 viikkoa, mikä oli viikon lyhyempi kuin         vasta vuoden 1991 alusta lähtien, jolloin ker-
46304: vuonna 1987. Työttömyyden odotetaan ko-           tymän laskenta täysimääräisesti toteutuu
46305: hoavan laskusuhdannevuosina 1991-92.              myös Uudenmaan läänin, Turun ja Vaasan
46306:                                                   läänin työvoimapiireissä. Syyskuun lopussa
46307:                                                   1990 työnvälityksessä oli yhteensä 6 300 tois-
46308: Nuorisotyöttömyys                                 tuvaistyöttömäksi luokiteltua työnhakijaa.
46309: 
46310:    Nuorisotyöttömyys on 1980-luvun jälki-
46311: puoliskolla alentunut suhteellisesti nopeam-      Työttömyyden alueelliset erot
46312: min kuin työttömyys keskimäärin. Myös
46313: nuorisotyöttömyyden väheneminen alkoi v.            Työttömien määrä ja työttömyysasteet
46314: 1986 (Kuvio 3). Työllisyyslain voimassaolon       ovat tuntuvasti alentuneet 1980-luvun jälki-
46315: aikana alle 25-vuotiaiden työttömien työnha-      puoliskolla kaikissa työvoimapiireissä. Lasku
46316: kijoiden määrä on vähentynyt 11 700 henki-        on tapahtunut verrattain tasaisesti eri puolil-
46317:                                                                                                   7
46318: 
46319: la maata, joten työttömyysasteiden suhteelli-     minen johti myös työttömyyden tuntuvaan,
46320: set erot eivät työllisyyslain voimassaoloaika-    suhdanneluonteiseen laskuun, mikä vähensi
46321: na ole olennaisesti muuttuneet. Vuonna 1987       tukityöllistämiseen kohdistuvia tarpeita ja
46322: vaikeimpien työttömyysalueiden Lapin lää-         helpotti näiltä osin työllisyyslain toimeenpa-
46323: nin (10,8 %) ja Kainuun (11,7 %) työvoima-        noa. Kokemuksia työllisyyslain soveltamises-
46324: piirien työttömyysasteet olivat työnvälitysti-    ta ja sen aiheuttamasta kustannusrasituksesta
46325: laston mukaan 1,9 ja 2, 1-kertaiset maan kes-     ei selontekoa laadittaessa vielä ole laskusuh-
46326: kiarvoon verrattuna. Vuonna 1989 Lapin lää-       danteen ja kasvavan työttömyyden ajalta.
46327: nin (7,6 %) ja Kainuun (8,6 %) työttömyy-         Lain porrastetun voimaantulon vuoksi myös-
46328: sasteet olivat edelleen maan korkeimmat ja        kään riittäviä kokemuksia lain soveltamisesta
46329: niiden suhde koko maan keskiarvoon oli            suurissa asutuskeskuksissa, kuten pääkau-
46330: sama kuin vuonna 1987 (Taulukko 2).               punkiseudulla, ei toistaiseksi ole.
46331:                                                      Edellä mainituista syistä nyt käsillä olevaa
46332:                                                   selontekoa on pidettävä eräänlaisena väliti-
46333: Talouskehityksen vaikutus selonteon               linpäätöksenä työllisyyslain soveltamisesta.
46334: kattavuuteen                                      Kattavampi kuva työllisyyslain vaikutuksista
46335:                                                   edellyttää kokemuksia myös laskusuhdan-
46336:    Työllisyyslakia on selonteossa tarkastelta-    teen ja kasvavan työttömyyden olosuhteista.
46337: vana ajanjaksona sovellettu nousu- ja kor-        Vasta kun tarkastelu kattaa koko suhdanne-
46338: keasuhdanteen poikkeuksellisen suotuisissa        kierron, luotettavia johtopäätöksiä työlli-
46339: talouden kasvun olosuhteissa. Tällöin työvoi-     syyslain taloudellisista, työvoimapoliittisista
46340: man kysyntä saavutti työvoimapulaan yltä-         ja sosiaalisista vaikutuksista on tehtävissä.
46341: neet mittasuhteet. Työllisyystilanteen parane-
46342: 
46343: 
46344: 
46345: 
46346: 4 Työllisyyslain tavoite ja keskeinen sisältö
46347:    Työllisyyslain keskeisenä lähtökohtana on      tasapainoista talous-, työllisyys- ja muuta
46348: hallitusmuodon 6 §:n 2. momenttiin v. 1972        yhteiskunnallista kehitystä. Täystyöllisyyden
46349: lisätty toinen lause "valtiovallan asiana on      toteuttamiseksi valtion tulee edistää korkeaa
46350: tarvittaessa järjestää Suomen kansalaiselle       ja tasaista työvoiman kysyntää yleisillä ta-
46351: mahdollisuus tehdä työtä, mikäli laissa ei ole    louspoliittisilla sekä muilla työllisyyteen vai-
46352: toisin säädetty". Muita tärkeitä lähdeaineis-     kuttavilla toimenpiteillä. Työttömyyden tor-
46353: toja työllisyyslain valmistelussa ovat olleet     jumiseksi ja työvoiman puutteen ehkäisemi-
46354: kansainvälisten järjestöjen työvoima- ja työl-    seksi valtion tulee työvoima- ja koulutuspo-
46355: lisyyspolitiikkaa koskevat suositukset, jotka     liittisilla sekä muilla kehittävillä ja ohjaavilla
46356: Suomessa on hyväksytty noudatettaviksi.           toimenpiteillä edistää työvoiman kysynnän ja
46357:    Työllisyyslain tarkoituksena on 1 §:n mu-      tarjonnan ammatillista ja alueellista sopeutu-
46358: kaan "järjestää Suomen kansalaiselle mah-         mista."
46359: dollisuus tehdä työtä". Lain 26 §:ssä sääde-         Talouspoliittiset toimet tulee mitoittaa si-
46360: tään, että eräin varauksin työnteon mahdol-       ten, että mikäli mahdollista yksin niillä pääs-
46361: lisuus on järjestettävä myös Suomessa asu-        tään täystyöllisyyteen. Jos tässä ei onnistuta,
46362: valle ulkomaalaiselle.                            muilla työllisyyteen vaikuttavilla toimenpi-
46363:    Kansainvälisesti katsoen lienee varsin         teillä on täydennettävä talouspolitiikan vai-
46364: poikkeuksellista, että lakiin on kirjoitettu      kutuksia täystyöllisyyden toteuttamiseksi.
46365: täystyöllisyystavoite. Työllisyyslaissa se mää-   Työvoimapoliittisilla toimilla tulee edistää
46366: ritellään 2 §:ssä seuraavasti: "Kansalaisten      työvoiman kysynnän ja tarjonnan ammatil-
46367: toimeentulon turvaavan, työpaikan vapaa-          lista ja alueellista sopeutumista työttömyy-
46368: seen valintaan ja tuottavan työn tekemiseen       den torjumiseksi ja työvoiman puutteen eh-
46369: perustuvan täystyöllisyyden saavuttamiseksi       käisemiseksi. Merkittävimmät työvoiman ky-
46370: valtion tulee edistää vakaata ja alueellisesti    syntään ja tarjontaan vaikuttavat toimenpi-
46371: 8
46372: 
46373: teet eivät kuulu työministeriön toimialaan,          - Lain 19 §:ssä säädetään, että valtion,
46374: vaan muuhun yhteiskuntapolitiikkaan.              kuntien ja yritysten yhteisin talous- ja työlli-
46375:    Työllisyyslain 16 §:ssä määritellään työnte-   syyspoliittisin toimin huolehditaan alueelli-
46376: komahdollisuuden järjestämisessä noudatet-        sesti tasapainoisesta työllisyydestä niin, ettei
46377: tavat periaatteet. Työvoimatoimistoon työt-       minkään työssäkäyntialueen työttömyys
46378: tömäksi työnhakijaksi ilmoittautunut, työky-      olennaisesti ylitä maan keskimääräistä tasoa
46379: kyinen 17 - 64-vuotias henkilö on pyrittävä       (aluevelvoite). Aluevelvoite määritellään
46380: työllistämään ensisijaisesti työssäkäynti-        vuosittain valtion tulo- ja menoarvion hyväk-
46381: alueellaan avoimeksi ilmoitettuihin työpaik-      symisen yhteydessä. Vuosille 1988-90 vah-
46382: koihin työvoimapalvelujen avulla tai ohjaa-       vistettu aluevelvoite on 1,8 -kertaa työssä-
46383: maan työnsaantia edistävään koulutukseen.         käyntialueen keskimääräinen työttömyysaste
46384: Jos tässä ei onnistuta, on työhakija pyrittävä    koko maan keskiarvoon nähden laskettuna
46385: sijoittamaan työhön työssäkäyntialueella          taannehtivasti 12 viimeisen kuukauden ajal-
46386: työllistämistukien avulla. Vasta kolmantena       ta.
46387: ja viimeisenä keinona tulevat kysymykseen             Lain 20 §:ssä kunnan 17-19 §:ien mukai-
46388: lain 17-19 §:ssä mainitut valtion ja kuntien      nen työllistämisvelvoite rajataan määrällises-
46389: velvoitteet työllistämistyöhön. Velvoite on       ti korkeintaan kahdeksi prosentiksi kunnan
46390: kolmiosainen.                                     alueen ammatissa toimivasta väestöstä. Val-
46391:    -- Lain 17 §:n mukaan kunnan on työllis-       tio on velvollinen järjestämään työntekomah-
46392: tettävä 17 - 20-vuotias työtön työnhakija         dollisuuden niille 17-19 §:ssä tarkoitetuille
46393: kuuden kuukauden ajaksi hänen työttömyy-          henkilöille, joita kunta ei ole velvollinen työl-
46394: tensä kestettyä yhtäjaksoisesti kolme kuu-        listämään.
46395: kautta työvoimatoimistoon ilmoittautumi-             Työllisyyslaissa ja -asetuksessa määritel-
46396: sesta lukien (nuorten työttömien työllistämis-    lään perusteet, joilla tukea maksetaan kunnil-
46397: velvoite).                                        le ja yksityisille työnantajille työvoimatoimis-
46398:    - Lain 18 §:n mukaan kunnan tai valtion        ton osoittaman työttömän työllistämisestä ai-
46399: on järjestettävä työntekomahdollisuus kuu-        heutuvien kustannusten peittämiseksi. Vel-
46400: den kuukauden ajaksi yhdenjaksoisesti yli         voitetyöpaikkoihin työllistetyille maksettava
46401: vuoden tai kahden vuoden aikana toistuvasti       palkka ja muut etuudet määräytyvät samoilla
46402: yhteensä 12 kk työvoimatoimistossa työttö-        perusteilla kuin ao. työtehtävissä yleensä.
46403: mänä työnhakijana olleelle henkilölle. Kun-       Valtion kohdalla on rajaksi päätetty, että
46404: nan ei tarvitse järjestää työntekomahdolli-       palkka saa olla enintään Al7 palkkaluokan
46405: suutta useammalle kuin puolelle näistä työt-      mukainen.
46406: tömistä työnhakijoista (pitkäaikaistyöttö-
46407: mien työllistämisvelvoite ).
46408: 
46409: 
46410: 
46411: 5 Työllisyyslain toimeenpano työvoimahallinnossa
46412: Henkilöstöresurssit                               kakunnalle. Työllisyyslain voimaantulo edel-
46413:                                                   lytti myös panostamista työvoimahallinnon
46414:                                                   henkilöstön koulutukseen ja tiedottamiseen.
46415:    Vaikka työllisyyslain tavoitteiden toteutu-    Erilaisissa tiedotuskampanjoissa on esitelty
46416: minen edellyttää lain mukaan koko yhteis-         työvoimahallinnon palveluja yrityksille ja
46417: kuntapolitiikan myötävaikutusta, vastuu lain      suurelle yleisölle.
46418: toimeenpanosta kuuluu ensisijaisesti työvoi-
46419: mahallinnolle. Vuosina 1988-90 työvoima-
46420: asiain piiri- ja paikallishallintoon on perus-
46421: tettu 520 uutta virkaa tai tointa erityisesti     Organisaatiouudistukset
46422: työvoimapalvelujen kehittämistä silmälläpi-
46423: täen. Lisäksi uusia työvoimatoimistoja on           Työllisyyslain toimeenpanossa keskeinen
46424: vuosina 1988-90 perustettu seitsemälle paik-      rooli on työvoimapalveluilla. Näiden tehos-
46425:                                                                                                 9
46426: 
46427: tamiseksi ja edelleen kehittämiseksi ~yöv?i­     kuten yksilölliset koulutus- ja varhaiskuntou-
46428: maministeriön       työvoimaosasto     Jaettnn   tuskokeilut sekä suojatyön uudistus.
46429: 1.9.1988 lukien työvoimapalvelu- ja työlli-         Vuoden 1989 tulo- ja menoarviossa työmi-
46430: syysosastoiksi. Työvoimaministeriön toimia-      nisteriö sai tehtäväksi laatia työvoimapalve-
46431: laa laajennettiin 1.6.1989 lukien perustamalla   lujen kehittämisohjelman. Se valmistui kesäl-
46432: työministeriö, johon on keskitetty kaikki tär-   lä 1990. Kehittämisohjelman tarkoituksena
46433: keimmät työmarkkinoihin ja työelämään liit-      on antaa lähtökohtia lähivuosien tulo- ja
46434: tyvät asiat. Vuoden 1991 alusta työvoimahal-     menoarvioesityksille, toiminta- ja talous-
46435: linto työsuojeluhallintoa lukuunottamatta        suunnitelmille sekä tulostavoitteiden määrit-
46436: ryhtyy soveltamaan tulosjohtamista. Työmi-       telylle työvoimapalvelujen osalta. Ohjelman
46437: nisteriö ja työvoimapiirit sopivat keskenään     avulla korostetaan työvoimapalvelujen kes-
46438: tulostavoitteista ja seuraavat niiden toteutu-   keistä asemaa työvoimahallinnon toiminta-
46439: mista yhteisesti vuoden aikana. Tulosjohta-      lohkona.
46440: misjärjestelmä tukee työllisyyslain tavoittei-
46441: den saavuttamista tehostamalla hallinnon
46442: toimintaa.                                       Työvoimapalveluja koskevan lainsäädännön
46443:                                                  kehittäminen
46444: 
46445: Työvoimapalvelujen kehittäminen                     Työllisyyslaki, työnvälityslaki ja työttö-
46446:                                                  myysturvalaki sisältävät työvoimapalveluja
46447:   Työvoimapalveluja on työllisyyslain voi-       koskevia säädöksiä, joihin sisältyy keskenään
46448: massaolon aikana kehitetty mm. atk:n käyt-       ristiriitaisiakin toimintaperiaatteita. Työvoi-
46449: töä lisäämällä ja palveluverkostoa kehittä-      matoimistot joutuvat päivittäin suorittamaan
46450: mällä. Kaikki maan lähes 200 työvoimatoi-        työvoimapalveluihin, työllisyyden hoitoon ja
46451: mistoa ovat vuoden 1990 loppuun mennessä         työttömyysturvaan kuuluvia tehtäviä. Esi-
46452: työnvälityksen atk-järjestelmän piirissä.        merkiksi       työttömyyspäivärahaa       saavan
46453: Kaikki työvoimatoimistoihin ilmoitetut avoi-     asiakkaan työttömyysturvan ehtojen noudat-
46454: met työpaikat ovat silloin reaaliaikaisesti      tamisen valvonta on muuta kuin palvelua.
46455: asiakkaiden nähtävillä.                          Työllisyydenhoitotoimenpiteissä tavoitteena
46456:    Erillisten työpaikkainformaatiopisteiden,     on työllistää työttömät heidän omalle työssä-
46457: työtorien, perustaminen suurimpiin kaupun-       käyntialueelleen, kun taas työvoimapalve-
46458: keihin on aloitettu. Ensi vuoden loppuun         luissa käytetään hyväksi koko maan työ-
46459: mennessä työtoreja on yli kymmenessä kun-        markkinoita.
46460: nassa. Työtoreilla asiakkaat saavat tietoa          Ristiriitaisten toimintaperiaatteiden lisäksi
46461: avoinna olevista työpaikoista kirjautumaita      kolmen eri tehtäväalueen samanaikainen hoi-
46462: työnhakijoiksi. Tiedottavaa työnvälitystä ke-    to aiheuttaa resurssiongelmia. Työllisyyslaki
46463: hittämällä on tarkoitus lisätä työpaikkaa        ja työttömyysturvalaki sekä niiden toimeen-
46464: vaihtavien henkilöiden osuutta asiakaskun-       panoa koskevat ohjeet asettavat tiukasti val-
46465: nassa sekä monipuolistaa sitä muutoinkin.        vottuja ja täsmällisiä velvoitteita ja sanktioita
46466: Mittavampana yksittäisenä hankkeena mai-         näiden asioiden hoidolle. Sensijaan palvelu-
46467: nittakoon kuluvan vuoden lopulla Helsingin       jen hyvä hoitaminen on laissa ja asetuksissa
46468: ydinkeskustaan sijoittuvan, toimihenkilöväli-    ilmaistu tavoitteena, mutta ei sitovana nor-
46469: tykseen keskittyvän, kuukausittain useita tu-    mina. Mikäli työttömyys tuntuvasti lisään-
46470: hansia asiakkaita palvelevan työvoimatoi-        tyy, on palveluiden riittävän tasokas hoitami-
46471: miston perustaminen.                             nen vaikeaa, sillä huomattava osa henkilös-
46472:    Palvelujen saatavuuden ja tehokkuuden         tön ajasta kuluu työttömyysturva- ja työlli-
46473: parantamiseksi suurimpia toimistoja hajaute-     syydenhoitotehtä viin.
46474: taan pienemmiksi yksiköiksi. Erityisen tär-         Työvoimapalveluiden         kehittämisohjel-
46475: keää tämä on pääkaupunkiseudulla. Palvelu-       maan liittyen hallituksen tarkoituksena on
46476: tason parantamiseksi työvoimatoimistoissa        koota työvoimapalveluita koskevat säädök-
46477: on kokeiltu joustavia aukioloaikoja ja joiden-   set samaan lakiin ja yhteensovittaa muiden
46478: kin palvelujen antamista syrjäseutujen posti-    työpolitiikkaa koskevien säädösten kanssa.
46479: toimipaikoissa. Vajaakuntoisten palvelujen       Lakiesityksen valmistelutyö on aloitettu työ-
46480: osalta on vireillä useita kehittämishankkeita,   ministeriössä.
46481: 10
46482: 
46483: Työvoimapoliittiset tutkimukset                    man). Työministeriön esittelystä suunnitelma
46484:                                                    on vuosittain hyväksytty valtioneuvostossa.
46485:    Kolmen vuoden välein työvoimahallinnon             Valtion virastot ja laitokset ovat vuosittain
46486: ajankohtaiset tietotarpeet kootaan tutkimus-       toimittaneet työministeriölle muilla kuin
46487: ohjelmaksi. Työvoimapoliittisen tutkimuksen        edellä mainituilla työllisyysmäärärahoilla jär-
46488: avulla saadaan hallinnon tarvitsemaa käytän-       jestettävien töiden suunnitelman eli valtion
46489: nönläheistä tietoa keinojen vaikuttavuudesta       työllistämissuunnitelman. Valtioneuvosto on
46490: suunnittelun, päätöksenteon ja seurannan           vuosittain vahvistanut työministeriön esitte-
46491: tueksi. Toteutettavana oleva tutkimusohjel-        lystä suunnitelmassa sen henkilölukumäärän,
46492: ma kattaa vuodet 1988-90. Tutkimukset on           jonka valtio        on     ollut   työllisyyslain
46493: kohdennettu kahdelle painopistealueelle: työ-      18-20 §:ien nojalla velvollinen vähintään
46494: voimapalvelujen kehittäminen ja työllisyys-        työllistämään.
46495: lain seuranta.                                        Vastaavasti kunnat ja kuntainliitot ovat
46496:    Työllisyyslain seurantatutkimuksilla on         vuosittain toimittaneet työvoimapiireille ar-
46497: työministeriön määrärahoin käynnistetty nel-       viot seuraavana vuonna käytettävistä työ-
46498: jä erillistä projektia, jotka valmistuvat vuo-     määrärahoista sekä suunnitelmat työllistä-
46499: den 1991 puolella. Valmisteilla olevat työlli-     mismäärärahoilla osaksi tai kokonaan rahoi-
46500: syyslain tutkimusprojektit koskevat 1) talou-      tettavista töistä. Näistä on työministeriössä
46501: dellisia vaikutuksia 2) alueellisia vaikutuksia,   koottu yhteenveto, johon on sisällytetty myös
46502: tukitoimenpiteiden seurantaa ja ilmoitusme-        arvio muiden yhteisöjen, yritysten ja yksityis-
46503: nettelyn toteutumista 3) vaikutuksia nuoriso-      ten mahdollisuuksista työllistää tukimäärära-
46504: ja pitkäaikaistyöttömyyteen ja 4) vaikutuksia      hoilla työttömiä.
46505: vajaakuntoisten työllistymiseen. Väliraport-
46506: teja eräistä tutkimustuloksista on ollut käy-
46507: tettävissä tätä selontekoa laadittaessa ja nii-    Työllisyyden hoidon lähiajan tavoiteohjelma
46508: hin viitataan selonteon asianomaisissa koh-
46509: dissa.                                                Työllisyyslain 5 §:n mukaisesti valtioneu-
46510:                                                    vosto on vuosittain laatinut työllisyyden hoi-
46511:                                                    don lähiajan tavoiteohjelman, josta on ennen
46512: Tilastojen kehittäminen                            sen hyväksymistä pyydetty työasiainneuvos-
46513:                                                    ton lausunto. Keväällä valmistuva ohjelma ei
46514:    Työllisyyslain toimeenpanon seurantaa           aikataulultaan ole synkroonissa alkuvuodes-
46515: varten on kehitetty ja monipuolistettu työn-       ta käynnistyvän valtion tulo- ja menoarvio-
46516: välityksen tilastotuotantoa. Varsinkin toistu-     esityksen laadintatyön kanssa. Tämän vuoksi
46517: vaistyöttömyyden kertymän laskennasta on           sitä ei voida käyttää tehokkaasti hyväksi
46518: aiheutunut huomattavan suuri seurantapro-          budjettiin sisältyvien työllisyyden hoitotoi-
46519: sessi, jonka laajuudesta lakia säädettäessä ei     mien valmistelun perustana.
46520: ollut selvää käsitystä.
46521: 
46522:                                                    Työllisyyskertomus
46523: Suunnitelmat
46524:                                                      Työllisyyslain 6 §:ssä matmttu työllisyys-
46525:    Valtion ja kuntien suunnitelmista työllisyy-    kertomus on vuosittain sisällytetty valtiopäi-
46526: den hoidossa säädetään lain 4 §:ssä ja työlli-     väjärjestyksen 29 §:n säädettyyn hallituksen
46527: syysasetuksen 6 §:ssä ja 11 §:ssä. Näiden          kertomukseen. Kertomuksessa on saatettu
46528: säännösten mukaisesti ovat valtion virastot ja     eduskunnan tietoon työllisyyslain tavoittei-
46529: laitokset suunnitelleet vuosittain seuraavaa       den toimeenpano. Kertomuksen laadinta
46530: vuotta koskevien työmäärärahojen ja työlli-        ajoittuu marras-joulukuulle, jolloin koko ka-
46531: syysmäärärahojen sekä niillä työllistettävän       lenterivuoden kattavia tietoja ei vielä ole
46532: työvoiman käyttösuunnitelman (työohjel-            saatavissa.
46533:                                                                                                 11
46534: 
46535: 
46536: 6 Työvoimapoliittiset vaikutukset
46537: 6.1 Yleiset vaikutukset                             1989 palkkaperusteisilla tukitoimilla työllis-
46538:                                                     tettyjen osuus koko maassa oli 1,3 % työvoi-
46539:    Työllisyyslain voimassaoloaikana työttö-         masta, mutta Kainuun ja Lapin läänin työ-
46540: myys on merkittävästi alentunut pääosin kor-        voimapiirien alueella jopa yli 6 %.
46541: keasuhdanteesta johtuen. Missä määrin työl-             Työllisyyden hoidon palkkaperusteisten
46542: lisyyslaki on myötävaikuttanut esimerkiksi          määrärahojen käyttö on lain voimassaoloai-
46543: talouspolitiikan linjaratkaisujen valinnan tai      kana selvästi lisääntynyt. Tämä johtuu ensi-
46544: työvoimapalvelujen monipuolistumisen kaut-          sijaisesti lain 17-19 §:ien mukaisen velvoite-
46545: ta, on vaikeasti arvioitavissa. Täsmällisempiä      työllistämisen laajuudesta sekä tukitöiden
46546: arvioita on esitettävissä lähinnä työllisyys-       muuttumisesta pääosin kokopäiväisiksi. Toi-
46547: määrärahojen vaikutusten osalta. Työminis-          saalta muita työllisyyden hoidon tukimäärä-
46548: teriön· työllisyydenhoidon määrärahoilla si-        rahoja on pyritty noususuhdanteessa säästä-
46549: joitettujen määrä pysyi vuosina 1987-89             mään. Työllisyyden hoidon kokonaismenot
46550: suunnilleen ennallaan, mutta hyvän työlli-          eivät lain voimassaoloaikana ole merkittä-
46551: syystilanteen myötä aleni vuonna 1990 5 000:        västi lisääntyneet. Varsinkin jos otetaan huo-
46552: lla. Pelkästään palkkaperusteisilla tukitoimil-     mioon työttömyysturvalain perusturvameno-
46553: la työllistettyjen määrä on vähentynyt mai-         jen valtion maksamien osuuksien merkittävä
46554: nittuina vuosina suunnilleen saman verran           laskeminen (Taulukko 3). Ilmeistä kuitenkin
46555: (Taulukko 1 ja 4).                                  on, että valtion kustannusvastuu palkkape-
46556:     Työllistämistoimenpiteillä      SIJOitettujen   rusteisessa tukityöllistämisessä on laajentu-
46557: määrän vain lievä aleneminen noususuhdan-           nut. Vuonna 1989 valtionosuuksina maksetut
46558: teessa aiheutuu lain 17-19 §:ien velvoite-          velvoitetyöpaikan vuosikustannukset olivat
46559: säännösten toimeenpanosta. Lain voimaan-            karkeasti arvioiden keskimäärin hieman yli
46560: tulovaiheessa erityisesti pitkäaikaistyöttö-        60 000 mk. Vuoteen 1987 verrattuna kustan-
46561: mien määrä oli poikkeuksellisen korkea.             nukset olivat nousseet lähes kaksinkertaisik-
46562:  Myös aluevelvoitteen nojalla tehtyjä sijoituk-     si, mikä johtuu ensisijaisesti työtilaisuuksien
46563:  sia on ollut huomattava määrä. Muuta kuin          muuttumisesta kokoaikaisiksi sekä tuen yk-
46564:  lain 17--19 §:ien velvoittamaa ja vajaakun-        sikkökorvausten kasvusta. Työllisyysmäärä-
46565:  toisten tukityöllistämistä on pyritty nousu-       rahojen alueellista kohdentumista on lähem-
46566:  suhdanteessa hillitsemään.                         min tarkasteltu taulukossa 7, joka perustuu
46567:     Erityisesti työllisyyslaki on vaikuttanut       Liiketaloudellisen Tutkimuslaitoksen välira-
46568:  työttömyyden rakenteeseen. Lain voimassa-          porttiin työllisyyslain taloudellisista vaiku-
46569:  oloaikana yhdenjaksoinen pitkäaikaistyöttö-        tuksista. Tähän taulukkoon perustuvat myös
46570:  myys on saatu merkittävästi alenemaan (Ku-         edellä mainitut vuosikustannuslaskelmat
46571:  vio 4). Pitkäaikaistyöttömyyden aleneva ke-            Työllisyyslain soveltamisessa keskeinen
46572:  hitys on poikkeuksellista verrattuna moniin        toiminnallinen yksikkö on työssäkäyntialue.
46573:  muihin OECD-maihin. Myös nuorten erityi-           Niin työvoimapalvelujen avulla sijoitettaessa
46574:  sesti alle 20-vuotiaiden, työttömyys on tuntu-     kuin tukityöllistämisessäkin työtön työnhaki-
46575:  vasti alentunut (Kuvio 3). Nuorisotyöttö-          ja ensisijaisesti pyritään ohjaamaan työhön
46576:  myys on alentunut hyvän työllisyystilanteen        työssäkäyntialueelleen. Tutkimusta siitä mis-
46577:  vuoksi.                                            sä määrin työllisyyslain työssäkäyntialuepe-
46578:     Tukityöllistäminen painottuu vaikeimmille       rusteisella soveltamisella on ollut vaikutusta
46579:  työttömyysalueille erityisesti Itä- ja Pohjois-    työvoiman liikkuvuuteen maan eri osien vä-
46580:  Suomeen sekä ongelmallisimpiin rakenne-            lillä ei toistaiseksi ole tehty. Työvoimapulan
46581:  muutoskuntiin. Tukityöllistämisen vaikutus-        olosuhteissa työntekijöiden joustavalla am-
46582:  ta alueellisiin työttömyysasteisiin hahmote-       matillisella ja alueellisella liikkuvuudella on
46583:  taan karttakuvioissa 5 ja 6. Kuviossa 5 on         yritysten sijoittumiseen vaikuttavien toimien
46584:  esitetty kunnittaiset työttömyysasteet huhti-      ohella keskeinen merkitys mm. tuotantoka-
46585:  kuulta 1990. Kuviossa 6 on esitetty vastaavat      peikkojen ja kustannusinflaatiopaineiden lie-
46586:  työttömyysasteet, kun tukityöllistettyjen          vi ttämisessä.
46587:  määrä on laskettu niihin mukaan. Vuonna
46588: 12
46589: 
46590: 6.2 Vaikutukset työvoimapalveluihin               lisyys1ain velvoitesäännösten toimeenpanon
46591:                                                   vaatimasta työpanoksesta.
46592:                                                      Työnvälitykseen vuoden 1989 aikana il-
46593: Avointen työpaikkojen ilmoitusmenettely           moitetuista avoimista työpaikoista (379 100)
46594:                                                   täyttyi vuoden aikana 83,4 %, peruutettiin
46595:     Työllisyyslaki korostaa työvoimapalvelui-     10,1 %ja jäi täyttämättä ennen vuoden lop-
46596: den ensisijaisuutta muihin työllisyydenhoi-       pua 6,5 %. Alustavien tutkimustulosten mu-
46597: don toimenpiteisiin nähden. Työmarkkinoi-         kaan koskien Jyväskylän, Kouvolan, Kuo-
46598: den toimivuuden edistäminen on työvoima-          pion, Mikkelin ja Seinäjoen työvoimatoimis-
46599: palvelujen keskeinen tavoite. Tähän tavoit-       tojen alueita, sanomalehdistössä ilmoittamis-
46600: teeseen sisältyy työvoiman kysynnän ja tar-       taan avoimista työpaikoista kunnat ilmoitti-
46601: jonnan kohtaamisen edistäminen ja siten           vat 90 % myös työvoimatoimistoon, valtio
46602: työttömyyden torjunta, työvoimakapeikko-          60% ja yksityiset työnantajat 20 %.
46603: jen ehkäisy, positiivisen rakennemuutoksen
46604: tukeminen ja henkilöasiakkaiden työmarkki-
46605: na-aseman parantaminen. Työvoimapalve-            Työllisyyskoulutus
46606: luiden tehokas hoitaminen edellyttää, että
46607: työvoimatoimistoissa on saatavilla mahdolli-         Työllisyyskoulutuksella parannetaan työn-
46608: simman laaja ja monipuolinen tieto alueen         hakijoiden ammattitaitoa ja ammatillista liik-
46609: avoimista työpaikoista, uusien toimipaikko-       kuvuutta. Ajanjakson 1987-89 työllisyys-
46610: jen työvoimatarpeesta sekä odotettavissa ole-     koulutuksen on aloittanut keskimäärin
46611: vista työllisyyshäiriöistä.                       32 000 opiskelijaa vuodessa. Näistä koulu-
46612:     Työvoimapalvelujen tehokasta toteutta-        tuksen on vuosittain suorittanut loppuun
46613: mista silmälläpitäen työllisyyslain 8 §:ssä on    noin 25 000-27 000 opiskelijaa. Koulutuk-
46614: säädetty, että "työnantajan on ilmoitettava       seen hakijoiden määrä on vähentynyt työlli-
46615: merkittävistä työvoiman käyttöä koskevista        syystilanteen parantumisen myötä.
46616: muutoksista ja uusien toimipisteiden perusta-        Työllisyyslain 18 §:n perustelujen mukai-
46617: misesta sekä avoimeksi tulevista työpaikoista     sesti pitkään työttömänä olleille on ensisijais-
46618: työvoimaviranomaisille. Valtioneuvoston ja        ta sijoittaminen työhön tai koulutukseen ta-
46619: työnantajia edustavien yhdistysten välillä so-    vanomaisten työvoimapalveluiden avulla.
46620: vitaan ilmoitusvelvollisuuden tarkemmasta         Heillä tulisi olla myös etusija koulutukseen.
46621: toimeenpanosta". Sopimus ilmoitusvelvolli-        Työllisyyskoulutukseen pitkään työttömänä
46622: suuden toimeenpanosta työllisyyslain 8 §:n        olleita on saatu ohjatuksi varsin vähän.
46623: nojalla allekirjoitettiin 18.12.1987 valtioval-   Vuonna 1989 työllisyyskoulutuksen aloitta-
46624: lan ja työnantajia edustavien järjestöjen vä-     neista vajaa kymmenesosa oli yli puoli vuotta
46625: lillä.                                            työttömänä olleita. Yli vuoden yhtäjaksoises-
46626:     Ilmoitusvelvollisuuden toimeenpanoa on        ti työttömänä olleita työllisyyskoulutuksen
46627: vauhditettu työvoimahallinnon ja työmarkki-       aloittaneista oli 2 % eli noin 500 henkilöä.
46628: najärjestöjen yhteisillä tiedotuskampanjoilla.       Vuoden 1991 alusta voimaantuleva laki
46629: Työvoimatoimistoihin ilmoitettujen avointen       työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta an-
46630: työpaikkojen määrät ovat lisääntyneet työlli-     taa entistä paremmat ja monipuolisemmat
46631: syyslain voimassaollessa huomattavasti. 11-       mahdollisuudet järjestää koulutusta työnha-
46632: moitusmenettelyn        ja   korkeasuhdanteen     kijoiden yksilöllisten tarpeiden mukaan.
46633: vuoksi avointen työpaikkojen määrä työnvä-
46634: lityksessä vuoden 1988 aikana lisääntyi 32 %.
46635: Vuoden 1989 aikana vastaava lisäys oli 17 %       Työllistymis- ja koulutusselvitys
46636: (Kuvio 7). Työpaikat ovat lisääntyneet erityi-
46637: sesti niissä ammattiryhmissä, joita on aiem-         Työllisyyslain 18 §:ssä säädetään, että
46638: min ilmoitettu työvoimatoimistoihin kaikista      "työvoimatoimiston tulee yhteistyössä ope-
46639: vähiten, kuten toimihenkilöaloilla (Kuvio 8).     tus- sekä sosiaali- ja terveysviranomaisten
46640: Avointen työpaikkojen täyttymisajat ovat          kanssa tehdä selvitys pitkään työttömänä ol-
46641: korkeasuhdanteen aikana lievästi pidenty-         leen henkilön työllistymis- ja koulutusedelly-
46642: neet, mikä johtuu monista syistä, kuten työ-      tyksistä sekä laatia tarvittaessa toimenpi-
46643: voimapulasta sekä työttömyysturva- ja työl-       deohjelma näiden edellytysten parantamisek-
46644:                                                                                                  13
46645: 
46646: si". Työllisyysasetuksessa säädetään työllis-     rustuu lakiin työnvälityslain muuttamisesta
46647: tämisselvitys tehtäväksi, kun työttömyys on       (3a §, 424/83) ja asetukseen työvoiman liik-
46648: kestänyt yhtäjaksoisesti yhdeksän kuukautta       kuvuuden edistämisestä (575/83, muut 769/
46649: tai muuna työnhakijan yksilöllisen tilanteen       1988). Jos työtön tai välittömästi työttömäksi
46650: edellyttämänä ajankohtana. Saatujen koke-         joutuva on halukas työvoimaviranomaisen
46651: musten valossa työllistämis- ja koulutusselvi-    osoituksesta muuttamaan tai siirtymään vä-
46652: tyksen laatiminen on osoittautunut tarpeelli-     liaikaisesti työhön asuinpaikkakuntansa ul-
46653: seksi.                                            kopuolelle paikkakunnalle, jolla hänen alan-
46654:                                                   sa tai lähialojen työvoimaa ei ole saatavissa,
46655: Vajaakuntoisten työvoimapalvelut                  voidaan hänelle ja hänen perheelleen myön-
46656:                                                   tää avustusta valtion varoista asuinpaikka-
46657:    Vajaakuntoisten työnhakijoiden määrä on        kunnan vaihdosta aiheutuvien kustannusten
46658: työmarkkinoilla viime vuosina kasvanut, mis-      korvaamiseksi.
46659: tä syystä vajaakuntoisten työttömyys ei ole           Liikkuvuusavustuksilla voidaan myöntää
46660: hyvästä suhdannetilanteesta eikä lisätyistä       matkakustannusten korvausta ja päivärahaa,
46661: toimenpiteistä huolimatta laskenut samassa        muuttokustannusten korvausta sekä alku-
46662: määrin kuin muissa työnhakijaryhmissä.            avustusta. Muuttokustannusten korvausta ja
46663: Työnvälityksessä asioi v. 1987 kaikkiaan          alkuavustusta voi saada, jos työsuhde uudella
46664: 39 600 vajaakuntoista työnhakijaa. Vuonna         paikkakunnalla kestää vähintään kuusi kuu-
46665: 1989 vastaava määrä oli noin 43 400 henkilöä.     kautta.
46666:    Työttömänä vajaakuntoisia oli vuonna               Työhön asuinpaikkansa ulkopuolelle väli-
46667: 1987 keskimäärin 12 100 ja vuonna 1989 noin       tettiin v. 1989 yli 11 000 työnhakijaa, mikä on
46668: 11 300 henkilöä. Vajaakuntoisten työttömyys       13 %enemmän kuin v. 1987. Alkuavustuksia
46669: laski näin vuosina 1987-89 vain 800:lla eli       myönnettiin v. 1989 noin 4 500 henkilölle.
46670: noin 6 %, kun kaikkien työttömien työnha-         Määrä oli 7 % suurempi kuin v. 1987.
46671: kijoiden määrä aleni vastaavasti keskimäärin          Liikkuvuusavustusjärjestelmää       uudiste-
46672: 27 %. Vuonna 1990 vajaakuntoisten työttö-         taan parhaillaan. Tavoitteena on mahdolli-
46673: myys on edelleen lievästi alentunut. Elokuun      simman yksinkertainen ja joustava järjestel-
46674: lopussa vajaakuntoisia työttömiä oli 10 300       mä sekä työnhakijoiden että työvoimaviran-
46675: henkilöä.                                         omaisten kannalta. Tähän pyritään mm. vä-
46676:    Toimenpiteiden tehostamisen seurauksena        hentämällä avustusmuotoja ja yksinkertaista-
46677: entistä suurempi osa vajaakuntoisista työttö-     maHa tuen myöntämiseen ja maksatukseen
46678: mistä on sijoittunut avoimille työmarkkinoil-     liittyviä menettelyjä.
46679: le tai on työllistynyt tukitoimenpiteiden avul-      Työllisyyslain mukaan työvoimapalvelui-
46680: la. Avoimille työmarkkinoille sijoittumiseen      den järjestämisessä tulee ottaa huomioon
46681: päättyi vuonna 1989 noin 11 400 vajaakun-         myös työvoiman kansainvälisen liikkuvuu-
46682: toisten työttömyysjaksoa eli kolmanneksen         den aiheuttamat tarpeet. Työministeriö on
46683: enemmän kuin vastaavasti vuonna 1987.             vuoden 1990 keväällä laatinut ohjeet kan-
46684: Työllisyydenhoidon toimenpiteillä sijoitettiin    sainvälistä liikkuvuutta koskevien työvoima-
46685: vuonna 1989 noin 11 200 vajaakuntoista työ-       palveluiden järjestämiseksi.
46686: töntä eli 43 % enemmän kuin vuonna 1987.
46687: Harkinnanvaraisten määrärahojen supistu-
46688: misen vuoksi vajaakuntoisten työllistämisen       Sijaintineuvonta
46689: taso kuitenkin aleni Uudenmaan läänin, Tu-
46690: runja Vaasan läänin työvoimapiireissä. Työl-         Sijaintineuvonnan palvelut perustuvat kes-
46691: lisyyskoulutuksen merkitys vajaakuntoisten        keisiltä osin työllisyyslain 8 §:ssä säädettyyn
46692: työvoimapalveluissa on pysynyt ennallaan.         ilmoitusvelvollisuuteen ja sen avulla saatujen
46693: Työllisyyskoulutuksen aloittaneiden vajaa-        tietojen edellyttämiin tehtäviin. Sijaintineu-
46694: kuntoisten määrä oli vuonna 1989 noin 2500        vonnan palvelujen kehittäminen sisältyi osa-
46695: henkilöä, joista työttömiä oli noin 1 600.        na valtion ja työnantajajärjestöjen kanssa
46696:                                                   tehtyyn, ilmoitusvelvollisuuden toimeenpa-
46697: Työvoiman liikkuvuuden tukeminen                  noa koskevaan sopimukseen. Palveluja on
46698:                                                   tehostettu erityisesti uusien yritysten sijoitta-
46699:   Työvoiman liikkuvuuden edistäminen pe-          miseksi alityöllisyysalueille. Toimenpiteinä
46700: 14
46701: 
46702: on käytetty projektityöskentelyä sekä yritys-      den hoitoon ja työttömyysturvaan käytettiin
46703: kohtaista neuvontaa ja tiedotusta. Varsinkin       yhteensä 4589,3 miljoonaa markkaa. Toisaal-
46704: pääkaupunkiseudun yritysten sijainninoh-           ta määrärahojen käytön jakaumassa on ta-
46705: jausta muualle maahan työvoimapulan hel-           pahtunut muutoksia. Määrärahojen laskua
46706: pottamiseksi on toteutettu erilaisilla projek-     on tapahtunut työttömyysturvan osalta 487,2
46707: teilla.                                            miljoonaa markkaa, mutta vastaavasti nou-
46708:    Työehtosopimuslain, yhteistoimintalain ja       sua työllisyyden hoidon menoissa 555,4 mil-
46709: ilmoitusvelvollisuutta koskevan sopimuksen         joonaa markkaa (Taulukko 3).
46710: mukaisesti yritykset ilmoittavat työvoimatoi-         Vuonna 1989 käytettiin valtion tulo- ja
46711: mistoon sellaisista tuotannollisista syistä joh-   menoarvion tilinpäätöstietojen mukaan työl-
46712: tuvista henkilökuntamääränsä muutoksista,          lisyyden hoidon palkkaperusteisina määrära-
46713: joista aiheutuu pysyväisluonteisesti vähin-        hoina yhteensä 1878,7 miljoonaa markkaa,
46714: tään 10 henkilön lisäys tai vähennys. Yrityk-      joista työllisyyslain 17-19 §:ien velvoitteiden
46715: set ilmoittavat myös uusien toimipaikkojen         toteuttamisen osuus oli 149 5,1 miljoonaa
46716: perustamisesta silloin, kun niistä aiheutuu        markkaa ja harkinnanvaraisten 383,6 miljoo-
46717: vähintään 10 pysyväisluontoisen työpaikan          naa markkaa. Luvuissa ei ole mukana aikai-
46718: lisäys.                                            semmilta vuosilta siirtyneitä harkinnanvarai-
46719:    Työvoimatoimistojen arvioiden mukaan            sia määrärahoja, joiden käyttö on selvitettä-
46720: vähennystapauksista on ilmoitettu noin 75 %        vä erikseen. Vuodesta 1987 palkkaperusteis-
46721: työvoimatoimistoon etukäteen, jolloin työ-         ten määrärahojen käyttö on nimellisarvol-
46722: voimatoimistolla on ollut mahdollisuus ryh-        taan lisääntynyt noin 452,1 miljoonaa mark-
46723: tyä työttömyyttä torjuviin toimenpiteisiin.        kaa.      Lisäys      aiheutuu       ensisijaisesti
46724: Työvoiman lisäystapauksista ja uusien toimi-       yksikkökustannusten noususta ja osa-aikais-
46725: paikkojen perustamisista on noin 89 % ilmoi-       ten työpaikkojen vähenemisestä. Palkkape-
46726: tettu etukäteen.                                   rusteisilla toimenpiteillä työllistettyjen määrä
46727:                                                    sitävastoin ei ole kasvanut. Työllisyyslain
46728:                                                    17-19 §:ien velvoitteiden perusteella tapah-
46729: 6.3 Työllisyyslain edellyttämät                    tuneen työllistämisen osuus on kohonnut,
46730:     erityistoimenpiteet                            mutta samanaikaisesti harkinnanvaraiset si-
46731:                                                    joitukset ovat hyvän suhdannetilanteen
46732:                                                    vuoksi pienentyneet (Taulukko 4 ja Kuvio 9).
46733: Työllisyyden hoidon tavoitteet                     Harkinnanvaraisia määrärahoja on käytetty
46734:                                                    lähinnä vajaakuntoisten työllistämiseen ja
46735:    Työllisyyslain 16 §:n mukaisesti, mikäli        yrittäjäksi ryhtyvien ns. starttirahoihin.
46736: työtön työnhakija ei ole sijoittunut avoimille
46737: työmarkkinoille tai koulutukseen, on valtion
46738: tai kunnan pyrittävä järjestämään hänelle          Sijoitukset työllisyyden hoidon määrärahoilla
46739: työllisyysmäärärahojen avulla mahdollisuus
46740: työn tekemiseen. Työllisyyden hoidon eri-             Vuonna 1989 työllisyyden hoidon toimen-
46741: tyistoimenpiteiden avulla pyritään katkaise-       piteillä sijoitettiin keskimäärin 40 230 henki-
46742: maan henkilön pitkään jatkunut työttö-             löä, joista palkkaperusteisten tukitoimien
46743: myys, parantamaan hänen työmarkkinati-             osuus oli 34 480 henkilöä ja muiden 5 750
46744: lannettaan ja vahvistamaan työttömän mah-          henkilöä. Muihin toimenpiteisiin kuuluvat
46745: dollisuuksia sijoittua pysyvästi yleisille työ-    työllisyysperusteinen valtionapu investoin-
46746: markkinoille.                                      teihin, rakennemuutosten aiheuttamien häi-
46747:                                                    riöiden lieventäminen, sijoitusmenot työlli-
46748:                                                    syyden turvaamiseksi ja työllisyysperusteiset
46749: Työllisyyden hoidon määrärahat                     hankinnat. Vuodesta 1987 työllisyyden hoi-
46750:                                                    don toimenpiteillä sijoitettujen kokonais-
46751:    Hyvän työllisyystilanteen vuoksi ovat työl-     määrä on noussut vajaat 700 henkilöä.
46752: lisyyden hoidon ja työttömyysturvan koko-          Toisaalta palkkaperusteisilla toimenpiteillä
46753: naismenot ajanjaksona 1987-89 reaalisesti          sijoitettujen määrä on vähentynyt lähes
46754: laskeneet. Nimellisesti nousua on ollut 68,2       1 200 henkilöä ja aleneminen on jatkunut
46755: miljoonaa markkaa. Vuonna 1989 työllisyy-          kuluvana vuonna.
46756:                                                                                                         15
46757: 
46758:   Asetelma 1. Työllisyyslain 17-19 §:ien                   lukkaampia kuin etukäteen arvioitiin. Vuon-
46759: mukainen velvoitetyöllistäminen vuosina                    na 1989 nuorista työhönoikeutetuista 7 % ja
46760: 1988-90.                                                   pitkäaikaistyöttömistä 13 % ei ottanut työtä
46761:                                                            vastaan. Kieltäytyjille tehdään uusi työhön-
46762:                Henkilöä keskimäärin                        osoitus viimeistään kolmen kuukauden ku-
46763:                                                            luessa. Työttömyysturvan voi menettää kuu-
46764:                             1988      1989        1990     deksi viikoksi jo ensimmäisen työstäkieltäy-
46765:                            Toteu-   Toteu-        Arvio
46766: Kohderyhmä                  tuma     tuma
46767:                                                            tymisen seurauksena.
46768: Nuoret työhön oikeute-      4 200        3 200     2 800
46769: tut                                                        Tehtävien vakinaistaminen
46770: Pitkäaikaistyöttömät        3 100    14 400       16 700
46771: Alueelliset näkökohdat     10 100     6 500        6 000
46772:                                                                Hyväksyessään työllisyyslain 20 ja 29 §:n
46773: Yhteensä                   17 400    24 100       25 500   muutoksen      eduskunta       samalla     antoi
46774:                                                            22.12.1987 lausuman, jossa edellytettiin val-
46775:   Asetelmassa 2 on esitetty velvoitesijoitus-              tion ja kuntien vuodesta toiseen työllisyysva-
46776: ten alueellinen jakauma porrastetun voi-                   roin hoidettavien tehtävien suunnitelmallista
46777: maantulon mukaisesti.                                      vakinaistamista pysyviksi palvelussuhteiksi.
46778:                                                            Valtiolla vakinaistettiin tällä perusteella vuo-
46779:   Asetelma 2. Työllisyyslain 17-19 §:iin pe-               sina 1988-89 yhteensä 650 tehtävää. Myös
46780: rustuva velvoitetyöllistäminen lain porraste-              kuntasektorilla on tapahtunut vakinaistamis-
46781: tun voimaantulon aluejaon mukaan vuosina                   ta.
46782: 1988-90
46783: 
46784:                  1988            1989         1990         Valtion palkkaperusteiset tukityöpaikat
46785: Alue                     Henkilöä keskimäärin
46786: Alue 1          15 200          16 600           15 900       Vuonna 1989 valtio sijoitti palkkaperustei-
46787: Alue II          1 600           7 000            6 700    siin tukityöpaikkoihin keskimäärin 7 410
46788: Alue III           600             500            2 900    henkilöä. Valtioneuvosto vahvisti valtion
46789:                                                            työllistämissuunnitelmaksi velvoitetyöpaik-
46790: Yhteensä        17 400          24 100           25 500
46791:                                                            kojen osalta vuodelle 1989 keskimäärin 5 710
46792:   Alue 1: Satakunnan sekä Kymen, Pohjois-Karjalan,         henkilön työllistämisen. Tämä taso lähes saa-
46793: Kainuun, Oulun ja Lapin läänien työvoima piirit;           vutettiin. Vuodelle 1990 työllistämissuunni-
46794:   Alue II: Hämeen sekä Mikkelin, Keski-Suomen ja           telmaksi on vahvistettu keskimäärin 9 000
46795: Kuopion läänien työvoimapiirit;
46796:   Alue III: Turun sekä Uudenmaan ja Vaasan läänien         henkilön työllistäminen. Alkuvuodesta sijoi-
46797: työvoimapiirit                                             tuksia on ollut keskimäärin 6 700, joten työl-
46798:                                                            listämissuunnitelmaan verrattuna velvoitteita
46799:    Asetuksessa on erikseen säädetty niistä ti-             on täyttämättä noin 2 300. Valtion työllistä-
46800: lanteista, jolloin lain 17-18 §:issä tarkoite-             missuunnitelmien alueittainen toteutuminen
46801: tuille henkilöille ei tarvitse osoittaa velvoit-           vuonna 1989 on esitetty kuvioissa lOa ja
46802: teeseen perustuvaa työtä, elleivät he itse sitä            vuonna 1990 tammi-syyskuun osalta kuvios-
46803: vaadi. Näin voidaan menetellä muun muassa                  sa 10b. Työvoimapiirien esittämien alueellis-
46804: silloin, jos henkilö työllistämisvelvollisuuden            ten työllistämistarpeiden summa ylittää mo-
46805: aikana työn, opiskelun, asevelvollisuuden tai              lempien vuosien osalta valtioneuvoston aset-
46806: muun näihin verrattavan syyn vuoksi joutuisi               taman tason. Varsinkin Etelä-Suomen osalta
46807: keskeyttämään työn tai järjestetty työnteko-               esitetyt arviot ovat olleet ylimitoitettuja.
46808: mahdollisuus olisi merkityksetön henkilön
46809: pysyvän työllistymisen kannalta. Elokuussa
46810: 1990 näitä henkilöitä oli vajaat 3 300. Lisäksi            Kuntien palkkaperusteiset tukityöpaikat
46811: työhönosoitusta ei tehdä henkilöille, jotka
46812: itse asettavat työhönmenolle rajoituksia, jot-               Vuonna 1989 kunnat sijoittivat palkkape-
46813: ka tosiasiallisesti estävät työn vastaanottami-            rusteisiin tukityöpaikkoihin keskimäärin
46814: sen.                                                       18 760 henkilöä, joista velvoitetyöpaikkojen
46815:    Työhönoikeutetut ovat olleet työhön ha-                 osuus oli 14 530. Kunnat ovat toteuttaneet
46816: 16
46817: 
46818: paaosin työllistämisvelvollisuutensa. Osa          sektorille työllistettiin v. 1989 työllistämis-
46819: kunnista on hoitanut työllistämistä huomat-        tuella kaikkiaan 1 600 vajaakuntoista.
46820: tavasti yli työllisyyslaissa säädetyn velvoit-
46821: teensa enimmäismäärän eli yli puolet pitkäai-
46822: kaistyöttömistä tai yli 2% alueensa amma-          Nuoret työhönoikeutetut
46823: tissa toimivasta väestöstä. Kuntien valmius
46824: ylimääräiseen työllistämiseen on keventänyt           Työllisyyslain 17 §:n tavoitteena on tukea
46825: valtiolle muuten lankeavaa työllistämisvel-        nuorten työhönoikeutettujen koulutusta ja
46826: voitetta.                                          työllistymistä avoimille työmarkkinoille.
46827:                                                    Nuorten työttömyyden suurimpia ongelmia
46828:                                                    ovat ensimmäisen työpaikan saannin vai-
46829:                                                    keus, lyhytaikaiset työsuhteet sekä osalla
46830: Tukityöllistäminen yrityksiin, yhteisöihin ja      nuorista koulutuksen ja joissakin tapauksissa
46831: yksityisille                                       myös koulutusmotivaation puute. Nuorten
46832:                                                    työhönoikeutettujen työllistäminen on kun-
46833:    Vuonna 1989 yksityisellä sektorilla oli         tien vastuulla. Kaikkiaan sijoitettiin vuoden
46834: palkkaperusteisin tukitoimenpitein työllistet-     1989 aikana lähes 7 700 alle 20-vuotiasta
46835: ty keskimäärin 8 310 henkilöä. Vuoteen 1987        kolme kuukautta työttömänä ollutta nuorta.
46836: verrattuna työllistettyjen määrä väheni yli        Vuonna 1990 lain velvoitteisiin perustuvien
46837: 500:lla lähinnä parantuneen työllisyystilan-       nuorten työhönsijoitusten arvioidaan vähe-
46838: teen vuoksi. Vuonna 1990 yksityiselle sekto-       nevän hyvän työllisyystilanteen vuoksi. Nii-
46839: rille arvioidaan työllistettävän keskimäärin       den työhönoikeutettujen nuorten työttömien
46840: 6 600 henkilöä. Heistä huomattava osa on           määrä, joille työhönosoitus oli työvoimaviran-
46841: pitkäaikaistyöttömiä ja alueellisten työttö-       omaisten toimesta vielä tekemättä, oli elo-
46842: myyserojen perusteella tukityöllistettyjä, jot-    kuun 1990 lopussa 264.
46843: ka muutoin ainakin osaksi olisi jouduttu              Alustavien     tutkimustulosten mukaan
46844: sijoittamaan lähinnä valtion velvoitetyöpaik-      nuorten työhönoikeutettujen työmarkkina-
46845: koihin. Valtio on tällä menettelyllä kyennyt       asema on parantunut huomattavasti kahden
46846: epäsuorasti hoitamaan omaa työllistämisvel-        vuoden tarkastelujaksolla. Noin puolet nuo-
46847: voitettaan erityisesti alueilla, joissa on vähän   rista on siirtynyt koulutukseen tai avoimille
46848: sopivia sijoitustyöpaikkoja virastoissa tai lai-   työmarkkinoille, viidennes on jäänyt tukityö-
46849: toksissa.                                          markkinoille ja neljännes on ollut työttömä-
46850:     Valtioneuvoston kuluvana vuonna hyväk-         nä tai kokenut useampia lyhyehköjä työsuh-
46851: symässä työllisyyden hoidon lähiajan tavoi-        teita. Nuorten kohdalla on voitu varsin hyvin
46852: teohjelmassa pitkäaikaistyöttömien lisäsijoit-     toteuttaa heidän työ- tai koulutustoiveitaan.
46853: tumista yksityiselle sektorille pidetään tavoi-       Nuorten osalta lain velvoitteiden määrälli-
46854: teltavana. Viime huhtikuussa voimaantulleel-       nen toteuttaminen ei näyttäisi tuottavan vai-
46855: la työllisyysasetuksen muutoksella korotet-        keuksia. Nuorten työllisyyden hoidossa tulee-
46856: tiin yksityiselle työnantajalle maksettavaa        kin keskittyä entistä enemmän parantamaan
46857: pitkäaikaistyöttömän työllistämistukea. Saa-       kohtaantoa ja ratkomaan koulutukseen ha-
46858: tujen kokemusten ja tutkimustulosten perus-        luttomien nuorten ongelmia.
46859: teella työttömän työnhakijan työllistäminen
46860: tukitoimin yksityiselle työnantajalle turvaa
46861: pysyvän työpaikan saannin jatkossa parem-          Pitkäaikaistyöttömät
46862: min kuin sijoittaminen valtion ja kuntien
46863: velvoitetyötehtäviin.                                 Pitkäaikaistyöttömien työllistämisvelvoite
46864:     Sekä harkinnanvaraisia että velvoitemää-       jakaantuu lain 18 §:n mukaan puoliksi kun-
46865: rärahoja on myönnetty myös yrittäjäksi ryh-        tien ja valtion kesken. Työllisyyslain voi-
46866: tyvän työttömän tukeen eli ns. starttirahalla      maantulo on laskenut tehokkaasti pitkäai-
46867: työllistämiseen sekä vajaakuntoisten työllis-      kaistyöttömien määrää niin, että heitä oli
46868: tämiseen. Vuonna 1989 yrittäjäksi ryhtyvän         kuluvan vuoden puolivälissä noin 2 500 eli
46869: työttömän tukea maksettiin kaikkiaan 2 692         lähes 85 % vähemmän kuin kolme vuotta
46870: henkilölle, joista työllisyyslain tarkoittamia     aiemmin. Vuonna 1989 pitkäaikaistyöttömiä
46871: pitkäaikaistyöttömiä oli yli 300. Yksityiselle     oli tukitoimin sijoitettuna valtiolle, kuntiin ja
46872:                                                                                                 17
46873: 
46874: yksityiselle sektorille keskimäärin vajaat         vastaavaksi luvuksi arvioidaan 6 000 henki-
46875: 14 500 henkilöä. Tilastojen mukaan työttö-         löä.
46876: mänä oli tammi-syyskuussa 1990 noin 13 000            Alueellisten työllisyystavoitteiden saavut-
46877: lain tarkoittamaa pitkäaikaistyötöntä, joihin      tamisessa ovat pysyviä työpaikkoja luovat
46878: sisältyy mm. tukityön keskeyttäneet, työstä        elinkeinopoliittiset keinot ensisijaisia. Näiden
46879: kieltäytyneet,työmarkkinoille palaavat hen-        keinojen teho ei ole kuitenkaan ollut riittävä,
46880: kilöt ja myös ne, jotka eivät ole työmarkki-       mistä syystä on jouduttu käyttämään myös
46881: noiden käytettävissä. Elokuun 1990 lopussa         väliaikaisiksi tarkoitettuja työllisyyden tuki-
46882: oli työhönosoitus tekemättä 2 121 pitkäai-         toimenpiteitä.
46883: kaistyöttömällä.                                      Lain alueellisia vaikutuksia koskevan tut-
46884:    Uutena toimenpiteenä työministeriö otti         kimuksen mukaan vaikeimpien Länsi- ja Itä-
46885: vuoden 1989 alussa kokeiluna käyttöön ns.          Lapin työttömyysalueiden asema on parantu-
46886: valtion työllistämispalvelun kolmella työssä-      nut eikä minkään työssäkäyntialueen suhteel-
46887: käyntialueella ja vuoden 1990 loppuun men-         linen asema Lapissa ja Kainuussa näyttäisi
46888: nessä tätä työllistämiskeinoa on sovellettu 26     heikentyneen. Sensijaan Väli-Suomen eräiden
46889: työssäkäyntialueella.                              rakennemuutospaikkakuntien          suhteellinen
46890:    Työllistämispalvelussa     työvoimaviran-       työllisyystilanne näyttää viime vuosina hei-
46891: omainen on työnantajana ja työvoimatoimis-         kentyneen.
46892: to voi sijoittaa palvelukseensa ottamiaan             Yli neljäsosalla aluevelvoitteen perusteella
46893: työttömiä lähinnä voittoa tavoittelematto-         tukityöllistetyistä työttömyyden kesto on ol-
46894: mien yhdistysten työtehtäviin. Työllistämis-       lut vain korkeintaan kaksi viikkoa. Aluevel-
46895: palvelun käyttöön on liittynyt työehtosopi-        voitteen soveltamiseen liittyy siten työmark-
46896: musten soveltamis- ja tulkintatehtäviä, joihin     kinoiden toimintaa vääristävä mahdollisuus.
46897: työvoimatoimistoilla ei aina ole ollut val-
46898: miuksia ja joihin on sitoutunut voimavaroja.
46899:    Edistääkseen valtion työllistämisvelvoit-       Työllisyysperusteinen valtionapu
46900: teen täyttämistä valtioneuvosto päätti vah-        investointeihin
46901: vistaessaan tammikuussa 1990 valtion työoh-
46902: jelman, että valtion omissa investointitöissä         Työllisyysperusteisella valtionavulla inves-
46903: kokonaistyövoimasta vähintään kymmenes-            tointeihin pyritään parantamaan elinkeinora-
46904:  osan tulee olla pitkäaikaistyöttömiä (tielai-     kennetta pysyvien työllistämisedellytysten
46905:  toksella viisi prosenttia).                       luomiseksi. Työllisyysperusteista valtionapua
46906:                                                    investointeihin kohdennettiin vuonna 1988
46907:                                                    pysyviä työpaikkoja luoviin elinkeinopoliitti-
46908:                                                    siin hankkeisiin sellaisilla työllisyydeltään
46909: Alueelliset näkökohdat
46910:                                                    vaikeilla työssäkäyntialueilla, joilla työlli-
46911:                                                    syyslain velvoitteiden toteuttaminen tuotti
46912:    Alueellisten näkökohtien perusteella ta-        vaikeuksia ja joilla kunnat oman velvoitteen-
46913: pahtuva työllistäminen on kohdentunut              sa ylittäen ottivat hoitaakseen osan valtiolle
46914: pääosin neljän itäisen ja pohjoisen työvoima-      kuuluvista velvoitteista. Vuonna 1989 ja 1990
46915: piirin alueille. Työllisyyslain 19 §:ssä edelly-   määrärahaa käytettiin lähinnä työllisyyslain
46916: tetään, ettei minkään työssäkäyntialueen            19 §:n tarkoittamilla alueilla. Vuonna 1989
46917: työttömyys olennaisesti ylitä maan keskimää-       myönnettiin valtionapua investointeihin
46918: räistä tasoa. Vuosien 1988-90 valtion tulo-        313,2 miljoonaa markkaa, josta osa makse-
46919: ja menoarvioissa ylittymiskriteeri on vahvis-      taan vasta seuraavina vuosina. Valtionapuina
46920: tettu 1,8 -kertaiseksi. Vuoden 1987 joulukuun      maksettiin v. 1989 n. 150 miljoonaa markkaa,
46921: lopussa työllistämisraja ylittyi noin 5 000        jonka työllisyysvaikutukseksi arvioidaan kes-
46922: henkilöllä, mutta vuoden 1990 elokuun lop-         kimäärin 2 300 henkilöä (Taulukko 3 ja 4).
46923: puun mennessä määrä oli laskenut 2 055 hen-
46924: kilöön. Alueellisia työttömyyseroja oli vuo-
46925: den 1990 elokuun lopussa 38 työssäkäynti-          Rakennemuutosten aiheuttamien häiriöiden
46926: alueella (Kuvio 11 ). Vuonna 1989 alueellisten     lieventäminen
46927: velvoitteiden perusteella työllistettynä oli
46928: keskimäärin 6 500 henkilöä. Vuonna 1990              Rakennemuutosten aiheuttamien häiriöi-
46929: 2 310001H
46930: 18
46931: 
46932: den lieventämiseen on valtion tulo- ja me-         voitu ottaa uusia työkohteita vain lähinnä
46933: noarviossa varattu määräraha vuodesta 1988         työllisyyslain 19 §:n tarkoittamilta vaikeilta
46934: lähtien. Sillä voidaan lähinnä välillisesti hel-   työttömyysalueilta, jolloin on tasoitettu val-
46935: pottaa lain velvoitteiden toteuttamista edistä-    tion alueelliseen rakentamiseen perustuvaa
46936: mällä työpaikkojen säilymistä tai syntymistä       työohjelman kohdentamista.
46937: rakennemuutosseuduilla. Vuonna 1989 mää-
46938: rärahoja myönnettiin n. 76,1 miljoonaa
46939: markkaa.                                           6.4 Muiden hallinnonalojen toimenpiteet
46940:    Alueellisesti tarkasteltuna selvästi eniten
46941: määrärahoja on vuosina 1988-89 myönnet-               Työllisyyslain 2 §:n mukaan "täystyölli-
46942: ty Lapin läänin työvoimapiirin alueelle, seu-      syyden toteuttamiseksi valtion tulee edistää
46943: raavana tulevat Kymen ja Pohjois-Karjalan          korkeaa ja tasaista työvoiman kysyntää ylei-
46944: läänien sekä Turun työvoimapiirit.                 sillä talouspoliittisilla sekä muilla työllisyy-
46945:    Määrärahoista 44% on vuosina 1988-89            teen vaikuitavilla toimenpiteillä." Työllisyy-
46946: osoitettu erilaisiin yritys- ja elinkeinotoimin-   den hoidossa talouspoliittiset toimet ovat en-
46947: nan edistämiseen tähtääviin hankkeisiin ku-        sisijaisessa asemassa.
46948: ten kehitysyhtiötoimintaan ja kehittämispro-          Työllisyyslain 25 §:n 1 momentissa tode-
46949: jekteihin. Muita kohteita ovat olleet lähinnä      taan, että työvoimaviranomaisten tehtävänä
46950: koulutushankkeet sekä tuotekehitys ja mark-        on huolehtia esitysten tekemisestä muiden
46951: kinointi. Kaikista hankkeista on 30 % ollut        valtion viranomaisten tavoitteiden ja toimen-
46952: sellaisia, joiden pääasiallisena tavoitteena on    piteiden yhteensovittamisesta täystyöllisyys-
46953: ollut informaatioteknologian käyttöönoton          tavoitteen saavuttamiseksi.
46954: edistäminen ja käyttövalmiuksien luominen.            Lain 19 §:n perusteluissa on todettu, että
46955: Kriisiyrityksiin määrärahaa käytettiin 14 %.       lähtökohtana tulee olla alueellisen tasapai-
46956: Työllisyyskriisien hoitamiseksi vaikeuksiin        non toteuttaminen pitkävaikutteisin toimen-
46957: joutuneisiin yrityksiin vuonna 1989 käytettiin     pitein, jotka tasapainottavat alueellista työl-
46958: vajaat 50 miljoonaa markkaa vuoden 1987            lisyyskehitystä pysyväisluonteisesti erityisesti
46959: jäljellä ollutta siirtomäärärahaa momentilta       elinkeinoelämää kehittäen muun muassa tu-
46960: 34.50.61.                                          kemalla investointeja.
46961:    Määrärahalla pyritään turvaamaan ole-              Työllisyyslain alueellisten velvoitteiden to-
46962: massa olevia tai luomaan uusia työpaikkoja,        teuttaminen edellyttää työllisyysnäkökohtien
46963: joiden täsmällistä määrää kerrannaisvaiku-         riittävää huomioonottamista eri hallinnon-
46964: tuksineen on kehittämisprojektien erilaisuu-       alojen päätöksenteossa ja valtion tulo- ja
46965: desta johtuen vaikea arvioida. Tutkimus toi-       menoarvion laadinnassa sekä eri hallinnon-
46966: menpiteen merkityksestä rakennemuutos-             alojen määrärahoja ja niiden käyttösuunni-
46967: paikkakuntien työllisyydelle on vireillä.          telmia vahvistettaessa ja mitoitettaessa.
46968:                                                    Tämä tavoite on kirjattuna paitsi työllisyys-
46969:                                                    lakiin myös hallitusohjelmaan.
46970: Valtion työohjelma                                    Työllisyyslain 12 §:n mukaan on kaikista
46971:                                                    niistä tulo- ja menoarvion määrärahoista,
46972:    Valtion työohjelmalla työllistetty työvoima     joista myönnetään lainoja, avustuksia tai
46973: on viime vuosina jatkuvasti supistunut. Tä-        korkotukea investointeihin, hankittava työ-
46974: hän ovat vaikuttaneet suhdannekehitys ja           ministeriön lausunto, jollei kyseessä ole tulo-
46975: yhteiskunnan rakenteiden muutos. On pyrit-         ja menoarvion käyttösuunnitelmaan sisältyvä
46976: ty estämään tilanne, jossa valtio kilpailisi       hanke. Taulukossa 5 on eritelty näiden mää-
46977: rakennustyövoimasta yksityisen sektorin            rärahojen alueellinen jakautuminen vuosina
46978: kanssa. Työohjelman mukaisissa töissä työl-        1987-89.
46979: listettiin vuonna 1989 keskimäärin 17 500             Valtioneuvosto       antoi   15.12.1988 ja
46980: henkilöä, josta työllisyystyöohjelman osuus        18.1.1990 päätökset, joiden perusteella työlli-
46981: oli 1 400 henkilöä.                                syyslain 19 §:ssä tarkoitettujen alueellisten
46982:    Työohjelmahankkeet on pyritty ajoitta-          työttömyyserojen supistamiseksi ryhdytään
46983: maan työllisyyden suhdanteita sekä alueellis-      päätöksissä määritellyillä työssäkäyntialueil-
46984: ta ja paikkakuntakohtaisia työllisyyskehitys-      la opetusministeriön, maa- ja metsätalousmi-
46985: tä tasoittavaksi. Työllisyystyöohjelmaan on        nisteriön (ei mukana 18.1.1990), kauppa- ja
46986:                                                                                                19
46987: 
46988: teollisuusministeriön (ei mukana 18.1.1990)         teuttamisessa on entisestäänkin heikentynyt.
46989: sekä ympäristöministeriön hallinnonaloilla          Tämän kehityskulun jatkuessa työllisyyslain
46990: toimenpiteisiin. Vuoden 1990 päätöksestä            velvoitteiden hoitaminen jää käytännössä
46991: pois jääneiden hallinnonalojen myötävaiku-          yhä enemmän pelkästään työllisyysmäärära-
46992: tus työllisyyslain alueellisten velvoitteiden to-   hojen varaan.
46993: 
46994: 
46995: 
46996: 7 Sosiaalipoliittiset vaikutukset
46997:    Työllisyyslaki turvaa kansalaiselle työn-           Puolet seurannassa mukana olleista pit-
46998: saannin oikeuden. Työttömien työmarkkina-           käaikaistyöttömistä jäivät vuorottelevien tu-
46999: asemaa pyritään parantamaan aktivoimalla            kityö- ja työttömyysjaksojen kehään. Yleensä
47000: heitä hakeutumaan avoimille työmarkkinoil-          heidän elämäntilanteensa kohentui verrattu-
47001: le ja koulutukseen. Yksilö- ja perhetasolla         na työttömyysvaiheeseen, mutta toimenpitei-
47002: työnsaannin oikeuden tavoitteena on paran-          den varsinaista päämäärää, sijoittumista
47003: taa toimeentuloa ja kulutusmahdollisuuksia          avoimille työmarkkinoille, ei saavutettu.
47004: verrattuna työllistämistä edeltävään työttö-        Näillä henkilöillä pitkäaikaistyöttömyyteen
47005: myysturvan antamaan toimeentuloon. Lisäk-           oli yleensä useampia kuin yksi syy. Heidän
47006: si tavoitteena on, että työhönoikeutetun nuo-       kohdallaan tukityösijoitukset kuitenkin piti-
47007: ren ja pitkäaikaistyöttömän työmarkkina-            vät yllä valmiutta hakeutua avoimille työ-
47008: asema paranee ja hän työllistyy helpommin           markkinoille ja olivat siinä mielessä hyödyl-
47009: yleisille työmarkkinoille.                          lisiä.
47010:                                                        Kolmesta tai useammasta syystä pitkäai-
47011:                                                     kaistyöttömäksi ajautuneiden kohdalla lain
47012: Pitkäaikaistyöttömien työhönsijoittumista           työvoimapoliittisiin tavoitteisiin ei tutki-
47013: edistävät vaikutukset: tutkimustuloksia.            muspaikkakunnilla ylletty. Jo velvoitetyöl-
47014:                                                     listämisessä ilmeni tässä ryhmässä vaikeuk-
47015:    Työllisyyslain vaikutusta pitkäaikaistyöt-       sia. Nämä henkilöt olivat selvästi ajautu-
47016: tömien työhönsijoittumiseen tutkittiin vuosi-       massa työmarkkinoiden ulkopuolelle ja hei-
47017: na 1989-90 kolmessa elinkeinorakenteel-             dän kohdallaan sosiaalipoliittiset ratkaisut
47018: taan eri aluetyyppiä edustavassa työvoima-          olivat työhönohjausta toimivampia vaih-
47019: toimistossa. Yksi keskeinen havainto oli, että      toehtoja.
47020: pitkäaikaistyöttömät ovat mm. terveydenti-
47021: laltaan, iältään, ammatilliselta ja sosiaaliselta
47022: taustaltaan hyvin epäyhtenäinen ryhmä. Sen
47023: vuoksi työllisyyslain vaikutuksetkin ilmene-        Vaikutukset työttömyysturvan saajiin
47024: vät heidän kohdallaan monin eri tavoin. Työ-
47025: markkinatilanteen erot heijastuivat pitkäai-           Valtion maksamat työttömyysturvamenot
47026: kaistyöttömyyteen siten, että hyvän työllisyy-      v. 1989 olivat yhteensä 2 003 miljoonaa
47027: den alueilla korostuivat moniongelmaiset            markkaa. Työttömyysturvamenot ovat hy-
47028: työttömät.                                          vän työmarkkinatilanteen vuoksi työllisyys-
47029:    Porissa ja Kuusamossa runsas viidennes           lain voimassaoloaikana vähentyneet. Myös
47030: pitkäaikaistyöttömistä sijoittui avoimille työ-     valtion osuus työttömyyskassoille on vähen-
47031: markkinoille, mutta Vantaalla vastaavasti           tynyt. Perusturvaa maksettiin vuoden 1989
47032: vain kymmenesosa. Työttömyyden katkaise-            aikana yhteensä 138 200 henkilölle. Ansiotur-
47033: minen työllisyyslain toimenpiteillä oli tärkeä,     van saajia oli 166 100. Sama henkilö on vuo-
47034: mutta ei ainoa, yleisille työmarkkinoille si-       den aikana voinut saada sekä peruspäivära-
47035: joittumista edistävä tekijä. Tutkimuksen mu-        haa että ansioturvaa.
47036: kaan parhaiten onnistutaan silloin, kun pit-           Perusturvan saajien määrä ja osuus työt-
47037: käaikaistyöttömyydellä on yksi syy, joka liit-      tömistä on vähentynyt viime vuosina mer-
47038: tyy työmarkkinoiden rakenteeseen tai sen            kittävästi (Kuviot 12 ja 13). Niillä alueilla,
47039: muutokseen.                                         joilla lain 18 §:n mukaisesti yhdenjaksoisesti
47040: 20
47041: 
47042: pitkäaikaistyöttömät tulivat vuonna 1988           tuksen esityksen mukaan enimmäisaikaa 55
47043: työhönoikeuden piiriin, perusturvan saajien        vuotta täyttäneillä jatkettaisiin sen kuukau-
47044: osuus kaikista työttömistä väheni selvästi         den loppuun, jona henkilö täyttää 60 vuotta.
47045: edelliseen vuoteen verrattuna. Samanaikai-         Esityksen mukaan muutos tulisi voimaan
47046: sesti ilman turvaa olevien osuus alkoi kas-        1.1.1991.
47047: vaa yhtä selvästi. Sen sijaan kyseiset osuu-
47048: det muualla maassa pysyivät lähes muuttu-
47049: mattomina. Vastaavasti vuonna 1989 perus-          Työstä kieltäytyminen
47050: turvan saajien osuus alkoi vähetä voimak-
47051: kaasti alueilla, joilla lain 18 §:n mukaisesti        Työtarjouksesta kieltäytyminen voi lopet-
47052: pitkäaikaistyöttömät tulivat työhönoikeu-          taa työttömyysturvan maksamisen. Työttö-
47053: den piiriin.                                       myysturvalain (TTL) 7 §:n mukaan henki-
47054:    Yhtenä lain seurauksena on ollut, että          lön ammattisuoja on voimassa työttömyy-
47055: tukityöllistäminen on suuntautunut erityises-      den kolmen ensimmäisen kuukauden aika-
47056: ti perusturvan saajiin. Lisäksi osa aikaisem-      na, jonka jälkeen henkilö on velvollinen
47057: min perusturvaa saaneista työttömistä on           ottamaan vastaan työkykyään vastaavaa
47058: liittynyt kassan jäseneksi kuuden kuukauden        työtä työttömyyspäivärahan menettämisen
47059: tukityön aikana ja saa uuden työttömyyden          uhalla.
47060: alettua ansioturvaa. Ilman turvaa olevien             Työstä kieltäytymisestä, eroamisesta tms.
47061: työttömien määrän ja osuuden kasvu johtuu          menettelystä, jolle ei katsota olevan pätevää
47062: mm. siitä, että työstä kieltäytymiset ja työn      syytä, seuraa työvoimatoimikunnan TTL
47063: keskeyttämiset ovat lisääntyneet. Osa työttö-      7-11 §:n nojalla asettama kuuden viikon
47064: mistä ei saa perusturvaa, koska aviopuolison       määräaika tai menettelyn ollessa toistuvaa
47065: tulot ylittävät säädetyn tason. Eräillä alueilla   kahdeksan viikon työvelvoitteen asettami-
47066: huomattava osuus työhönoikeutetuista on            nen.
47067: päättänyt työnhakunsa.                                Erityisesti työttömyysturvalain 7 §:n
47068:                                                    momentin perusteella määrättävistä mää-
47069:                                                    räajoista huomattava osa on aiheutunut
47070: Vaikutukset ansioturvaan                           työllistämisvelvoitteen perusteella järjeste-
47071:                                                    tystä työstä kieltäytymisistä. Kokonaiskuva
47072:    Tukityösuhteessa tehty työ täyttää työttö-      kieltäytymisistä ja niiden aiheuttamista seu-
47073: myysturvan päivärahan saamisen erityisedel-        raamuksista työttömyyspäivärahaoikeuteen
47074: lytykset. Siten henkilö liittyessään työttö-       on saatavissa kuitenkin vasta, kun työlli-
47075: myyskassan jäseneksi työllistämiseen perus-        syyslain velvoitteita koskevat säädökset
47076: tuvan työjakson alussa siirtyy pääsääntöi-         ovat olleet voimassa pidempään koko
47077: sesti ansioturvan piiriin ensimmäisen työjak-      maassa. Vuonna 1989 työstä tai koulutuk-
47078: son aikana. Koska ansioturva on yleensä            sesta ilman pätevää syytä kieltäytymisistä
47079: tasoltaan korkeampi kuin perusturva, työl-         annettiin perusturvan osalta 32 600 työvoi-
47080: lisyyslain mukainen tukityöllistäminen on          mapoliittista lausuntoa.
47081: parantanut pitkäaikaistyöttömien työttö-              Pitkäaikaistyöttömiä koskevan tutkimuk-
47082: myysturvaa.                                        sen alustavien tulosten perusteella karenssien
47083:    Asetuksella (7 /90), joka tuli voimaan          antaminen näyttää jonkin verran lisäänty-
47084: 15 .1.1990, määrättiin työttömyyspäivärahan        neen. Erityisen selvästi on lisääntynyt lausun-
47085: perusteena olevan palkkatulon uudelleen-           tojen 21 (Ei ole tehdyn työtarjouksen perus-
47086: määrittelyjaksoksi kuusi kuukautta. Tällöin        teella työmarkkinoiden käytettävissä) ja 26
47087: aikaisempaa ansiotyötä alempipaikkainen tu-        (On toistuvasti kieltäytynyt työstä ilman pä-
47088: kityö ei pienennä ansioturvaa. Kuitenkin           tevää syytä) soveltaminen useamman työstä
47089: palkkatulo, jonka perusteella ansioturva las-      kieltäytymisen tilanteissa. Näitä lausuntoja
47090: ketaan, määrätään uudelleen lyhyemmänkin           annettiin noin kymmenesosalle pitkäaikais-
47091: työjakson johdosta, jos henkilö esittää sille      työttömistä. Joissain tapauksissa pitkäaikais-
47092: riittäviä perusteita.                              työtön on voinut kieltäytyä työttömyyspäivä-
47093:    Ansioturvan maksamisen enimmäisaika on          rahaoikeuttaan menettämättä työstä, koska
47094: 500 päivää ja 55 vuotta täyttäneillä 900 päi-      siitä maksettava palkka olisi ollut pienempi
47095: vää. Eduskunnan käsiteltävänä olevan halli-        kuin hänen ansioturvansa.
47096:                                                                                                   21
47097: 
47098: Vaikutus toimeentulotukimenoihin                   Vaikutus eläketurvaan
47099: 
47100:    Tarkkaa tietoa siitä, kuinka suuri osa toi-       Velvoitteen perusteella tapahtuva työllistä-
47101: meentulotuen saajista on työttömiä tai saa         minen kartuttaa eläkettä normaalien sään-
47102: tukea työttömyyden vuoksi, ei ole saatavissa.      nösten mukaan. Lisäksi henkilö jäädessään
47103:    Vuoden 1988 aikana toimeentulotukime-           työttömäksi velvoitteen perusteella järjeste-
47104: not ovat kasvaneet 5,5 % niissä työvoimapii-       tyn työjakson päätyttyä saa, mikäli hän on
47105: reissä, joissa työllisyyslaki tuli täysimääräi-    työttömyyskassan jäsen, ansiopäivärahaa,
47106: sesti voimaan kyseisen vuoden alusta. Muissa       joka oikeuttaa eläkkeessä työttömyyslisään.
47107: työvoimapiireissä vastaavat menot kasvoivat        Eläketurvan kannalta tämä merkitsee selvää
47108: 3,5 %. Näin ollen voitaneen katsoa, että työl-     parannusta. Ammattitaitoiselle, pitkän työ-
47109: lisyyslain voimaantulolla ei ainakaan toistai-     historian omaavalle voitaneen vain harvoin
47110: seksi ole ollut sanottavaa vaikutusta toimeen-     osoittaa velvoitetyötä, joka laadultaan ja an-
47111: tulotukimenoihin (Taulukko 6).                     siotasoltaan vastaisi henkilön aikaisempaa
47112:    Toimeentulotuen saannin edellytyksenä pi-       työtä. Joissakin tapauksissa velvoitetyöjakso
47113: detään usein sitä, että henkilö on työnhakija-     saattaa myös alentaa eläkkeen määrää. Voi-
47114: na työvoimatoimistossa. Varsinkin monion-          maantulon myötä syntyneen epäkohdan
47115: gelmaisten pitkäaikaistyöttömien osalta tämä       poistamista valmistellaan parhaillaan halli-
47116: on aiheuttanut asiakkaan epätarkoituksen-          tuksen asettamassa eläkekomiteassa.
47117: mukaista siirtelyä sosiaali- ja työvoimaviran-
47118: omaisten kesken.
47119: 
47120: 
47121: 
47122: 
47123: 8 Taloudellisten vaikutusten arviointia
47124:    Työllisyyslailla on taloudellisia vaikutuk-     voimaan, työllistämistukimenojen kasvu oli
47125: sia yksilöihin, valtioon, kuntiin ja yksityisiin   530 miljoonaa markkaa. Alueilla, jossa työl-
47126: työnantajiin. Lailla on myös aluetaloudellisia     lisyyslaki tuli vuoden 1989 alusta täysimää-
47127: sekä työvoiman liikkuvuuteen ja yleisemmin-        räisesti voimaan palkkaperusteisten työllistä-
47128: kin työmarkkinoiden toimintatapaan kohdis-         mistukien lisäys edellä mainittuna ajanjakso-
47129: tuvia vaikutuksia.                                 na oli vajaat 200 miljoonaa markkaa. Muual-
47130:    Työllisyyslain mukaan maksettavan val-          la maassa tukimäärärahat vähenivät lähes 50
47131: tion tuen taloudellisten vaikutusten arviointi     miljoonaa markkaa. Sen sijaan kuten taulu-
47132: esim. taloudellisilla malleilla ei toistaiseksi    kossa 5 on esitetty, valtionavut investointei-
47133: ole mahdollista, koska työllisyyslaki on ollut     hin ja valtion omat investoinnit kasvoivat
47134: voimassa vasta lyhyen aikaa.                       eniten niillä alueilla, joilla työllisyyslain vel-
47135:    Vaikka tukityöllistämisen määrä on vuo-         voitteet tulivat viimeksi voimaan eli maan
47136: desta 1987 hieman vähentynyt, on siihen            parhailla työllisyysalueilla. Työllisyyslain
47137: käytetty reaalisesti valtion varoja aikaisem-      myötä alueelle kertyvän lisätulon voi olettaa
47138: paa enemmän. Tämä on johtunut sekä yksik-          vaikuttavan positiivisesti alueen talouselä-
47139: kökustannusten noususta että kokoaikaisesti        mään.
47140: työllistettyjen lisääntymisestä.                      Työllisyyslain kunnallistaloudellisia vaiku-
47141:    Aiemmilta vuosilta siirtyvät harkinnanva-       tuksia on tutkittu Liiketaloustieteellisessä
47142: raiset määrärahat mukaanlukien palkkape-           Tutkimuslaitoksessa 10 kunnan ja vajaan 300
47143: rusteisten työllisyysmäärärahojen käyttö kas-      tukityöllistetyn osalta.
47144: voi nimellisesti vuosina 1987-89 noin 680             Alustavien tulosten mukaan valtion tuki
47145: miljoonaa markkaa. Luvut selvitettiin erik-        kattoi runsaat 80 % kuntien tukityöllistämis-
47146: seen työllisyyslain taloudellisia vaikutuksia      menoista. Nettotulokseen kuntien kannalta
47147: koskevaa tutkimusta varten (Taulukko 7).           vaikuttaa myös toimeentulotukien säästö ja
47148: Niiden kuuden työvoimapiirin alueella, joilla      verotulojen kasvu työllistettyjen verotettavan
47149: työllisyyslaki tuli vuonna 1988 ensimmäisenä       tulon lisääntyessä. Kohdekunnissa taloudel-
47150: 22
47151: 
47152: linen nettovaikutus oli pääasiassa negatiivi-           Yrittäjät arv101vat kyseisen tutkimuksen
47153: nen eli työllistämisen menot olivat hieman           mukaan tuen lisäävän yrityksensä tuotantoa
47154: suuremmat kuin tulovaikutus.                         tai myynnin määrää. Toisaalta on todettava,
47155:    Erot kuntien välillä voivat kuitenkin olla        että noin 60 % työpaikoista olisi täytetty
47156: suuria. Joidenkin kuntien osalta havaittiin          myös ilman tukea ja että tuki vaikutti vajaas-
47157: jopa positiivista nettovaikutusta. Kunnan            sa 60 prosentissa tapauksista ratkaisevasti
47158: aloitteellisuudella ja hyvällä suunnittelulla        juuri kyseisen henkilön työllistymiseen. Yksi-
47159: näyttää olevan merkitystä sille, minkälaiseksi       tyiset työnantajat pitivät valtion maksamaa
47160: tulos muodostuu kunnan kannalta.                     tukea lähinnä koulutustukena uudelle työn-
47161:    Kun kunta ottaa työllistämistuella henki-         tekijälle. Tukityöllistetty pidettiin noin kol-
47162: löitä töihin sen palvelutaso saattaa nousta tai      masosassa tapauksista töissä tukikauden jäl-
47163: esim. investoinnit helpottua, mikä elvyttää          keenkin. Valtiolla ja kunnilla vastaava osuus
47164: kunnan talouselämää. Tämän suuntaisia tu-            oli selvästi vähäisempi .
47165: loksia saatiin kuntatyönantajille suoritetusta
47166: kyselystä.
47167: 
47168: 
47169: 
47170: 9 Johtopäätöksiä ja kehittämistarpeita
47171:    Työllisyyslain vaikutuksia on tässä vai-            Tavoiteohjelman tarkoituksenmukaisuutta
47172: heessa vielä vaikea luotettavasti selvittää joh-     harkittaessa on lisäksi otettava huomioon
47173: tuen lain soveltamisjakson lyhyydestä ja siitä,      mahdollisuus yhdistää se eduskunnalle halli-
47174: että soveltamisaikana on vallinnut poikkeuk-         tuksen kertomuksen yhteydessä annettavaan
47175: sellisen voimakas korkeasuhdanne. Näistä             työllisyyskertomukseen.
47176: syistä hallitus katsoo, ettei vielä ole edellytyk-
47177: siä tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä
47178: lain muutostarpeista. Lain vaikutusten seu-
47179: rantaa on välttämätöntä jatkaa niin kauan,           2. Työnsaannin oikeuden järjestämisen
47180: että siitä on kokemuksia kokonaisen suhdan-             ongelmia
47181: nekierron ajalta. Näillä varauksilla hallitus
47182: on päätynyt esittämään kehittämistarpeista
47183: seuraavaa.                                              Työllisyyslain soveltamisessa saatujen ko-
47184:                                                      kemusten ja suoritettujen tutkimusten perus-
47185:                                                      teella on tähän mennessä tullut esiin eräitä
47186:                                                      epäkohtia. Näitä ovat olleet lähinnä:
47187: 1. Tavoiteohjelma ja työllisyyskertomus                 - Aluevelvoitteen täyttämiseksi on jou-
47188:                                                      duttu käyttämään tukea hyvin lyhyenkin ajan
47189:                                                      työttömänä olleen työnhakijan sijoittamisek-
47190:    Työllisyyslain mukaisen valtioneuvoston           si työpaikkaan, mikä voi vaarantaa työmark-
47191: työllisyydenhoidon lähiajan tavoiteohjelman          kinoiden tervettä toimivuutta.
47192: tarpeellisuutta on syytä harkita. Tällöin on            - Tutkimuksissa haastateltujen työttö-
47193: otettava huomioon valtion suunnittelujärjes-         mien ja työtä järjestävien työnantajien tahol-
47194: telmän kehitystyö, jonka mukaan tulo- ja             la on pidetty jäykkää kuuden kuukauden
47195: menoarvioesityksen valmistelu sekä toiminta-         jaksoa ongelmallisena. Tämä on koskenut
47196: ja taloussuunnittelu yhdistetään, mikä tulee         erityisesti nuorisovelvoitetta. Myös eduskun-
47197: merkitsemään myös aikataulumuutoksia ny-             ta edellytti lausumassaan selvitettäväksi, mi-
47198: kyiseen järjestelmään verrattuna. Nykyisel-          ten erityisesti nuorten osalta tukijakso voitai-
47199: lään tavoiteohjelma ei ole muodostunut niin          siin pidentää yhteen vuoteen.
47200: tehokkaaksi eri hallinnonalojen toimenpitei-            - Työhönoikeuden päättyminen laissa on
47201: den yhteensovittamisen välineeksi työllisyy-         epätarkasti määritelty, mikä aiheuttaa ongel-
47202: denhoidossa kuin työllisyyslakia säädettäessä        mia erityisesti toistuvaistyöttömien seuran-
47203: ajateltiin.                                          nassa.
47204:                                                                                                  23
47205: 
47206:    - Erityisesti koskien valtion työpaikkoja         nuorten osalta olisi tarkoituksenmukaista
47207: voidaan epäkohtana pitää, että ne eivät ole          pyrkiä joustavampiin työllistämisjaksoihin,
47208: olleet laadultaan sellaisia, jotka olisivat edis-    jotka voisivat vaihdella 3-9 kuukauden vä-
47209: täneet tukityöllistetyn työmarkkina-aseman           lillä. Tämän kaltainen muutos työllisyysla-
47210: pysyvää paranemista.                                 kiin edellyttänee perustuslain mukaista sää-
47211:    Kaikkien näiden havaittujen epäkohtien            tämisjärjestystä. Hallitus pitää kuitenkin tu-
47212: korjaamiseksi ei ole vielä mahdollista esittää       kityöllistämistä parempana vaihtoehtona
47213: kovin täsmällisiä lain muutosesityksiä. Halli-       nuorten koulutukseen kannustavien toimen-
47214: tuksen mielestä k~skeistä on kuitenkin, että         piteiden kehittämistä.
47215: kaikin tavoin voidaan tehostaa ja parantaa               Työhönoikeuden määrittelyä on hallituk-
47216: työvoimapalveluja. Mitä enemmän työttö-              sen mielestä tarpeen selkeyttää. Erityistä
47217: mistä tai työhönoikeutetuista voidaan jo nii-        huomiota on kiinnitettävä niiden ihmisten
47218: den avulla saattaa työn, koulutuksen tai kun-        asemaan, jotka eivät ole todellisuudessa työ-
47219: toutuksen piiriin, sitä pienemmiksi jäävät           markkinoiden käytettävissä, vaan hakevat
47220: myös työllisyyslain soveltamisen epäkohdat.          työtä saadakseen työttömyysturvalain tar-
47221: Erityisesti työllistymistä yksityiselle sektorille   koittaman toimeentulon. Tarvitaan järjestel-
47222: on pidettävä hyödyllisenä ja julkisia velvoite-      mä, joka takaa kansalaisen oikeusturvan,
47223: työpaikkoja edullisempana ratkaisuna niin            mutta ei samalla vaikeuta työvoimapalvelui-
47224: työllistettävän kuinjulkisen taloudenkin kan-        den toteuttamista.
47225: nalta.
47226:    Ensi vuoden alussa voimaanastuva laki
47227: työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta pa-        3. Nuorten työhönoikeutettujen alaikäraja
47228: rantaa työvoimaviranomaisten mahdolli-
47229: suuksia kehittää työttömän työmarkkinakel-
47230: poisuutta koulutuksen avulla. Kun työmark-              Työllisyyslain mukaan kunta on velvolli-
47231: kinaongelmat painottuvat vuosikymmenen               nen työllistämään alle 20-vuotiaan yli kolme
47232: loppua kohden yhä enemmän työvoimapu-                kuukautta työttömänä olleen nuoren. Työ-
47233: laan ja työvoiman vanhenemiseen, on työvoi-          elämään harjaantumistuen alaikäraja on
47234: mapolitiikan keinovalikoimaa jatkuvasti uu-          niinikään 17 vuotta ja yrityksille myönnettä-
47235: distettava työvoimaa kehittävien ja kuntout-         vän nuorten kouluttamistuen ikäraja 18 vuot-
47236: tavien palveluiden parantamiseksi. Yhtenä            ta.
47237: vaihtoehtona on harkittava myös tutkintota-              Hallituksen mielestä tarkoituksenmukai-
47238: voitteisiin tähtäävän työvoimapoliittisen ai-        simpia keinoja nuorten työelämän valmiuk-
47239: kuiskoulutuksen kehittämistä. Työnjakoa              sien parantamiseksi ovat peruskoulun 10.
47240: työvoima- ja koulutusviranomaisten kesken            luokan sisällöllinen uudistaminen lähemmin
47241: tulee näiltä osin selventää. Myös viranomais-        näiden nuorten tarpeita vastaavaksi, oppiso-
47242: ten yhteistyötä on edelleen kehitettävä kou-         pimuskoulutuksen kehittäminen sekä amma-
47243: lutuksen seurannassa, alueellisessa suunnitte-       tillisten oppilaitosten tyhjien paikkojen te-
47244: lussa sekä työvoimapalvelujen ja aikuiskou-          hostettu hyväksikäyttäminen.
47245: lutuksen neuvonnassa. Koulutukseen ohjaa-
47246: minen on nähtävä entistä keskeisempänä työ-
47247: voimapolitiikan keinona.                             4. Vajaakuntoisten aseman vahvistaminen
47248:     Hallituksen mielestä alueellisen tasauksen
47249: periaatetta on lakia uudistettaessa monipuo-            Vajaakuntoiset työttömät on työllisyyslais-
47250: lisesti harkittava mm. työmarkkinoiden toi-          sa rinnastettu muihin työttömiin työnhakijoi-
47251: mivuuden työllistettävän sosiaalisen aseman,         hin, jolloin myös työnsaannin oikeus tulee
47252: alueellisen tasa-arvon ja tarkoituksenmukai-         heidän osaltaan voimaan samoin perustein.
47253: sen työllistämisen kannalta.                         Työllisyyslain toimeenpanon myötä harkin-
47254:     Työllistämisjakson pidentämisestä yhteen         nanvaraiset määrärahat ovat merkittävästi
47255: vuoteen nuorten ja pitkäaikaistyöttömien             vähentyneet myös vajaakuntoisten kohdalla.
47256: kohdalla aiheutuisi valtiolle nykyisten arvioi-      Tämän seurauksena valtaosa vajaakuntoisis-
47257: den mukaan 1,5 miljardin markan vuotuiset            ta tukityöllistetyistä sijoitetaan kuuden kuu-
47258: lisäkustannukset.     Tutkimusten        mukaan      kauden velvoitetyöhön.
47259: 24
47260: 
47261: 
47262: Loppupäätelmä
47263:   Hallitus katsoo työllisyyslain toteuttami-        Iiseen kehitykseen ja yritystoiminnan edelly-
47264: sen käynnistyneen pääosin myönteisesti.             tyksiin liittyviä vaikutuksia, joiden seurantaa
47265: Työllisyyslain toimintaa ja vaikutuksia tulee       on eri tutkimuksin jatkettava kyetäksemme
47266: arvioida edelleen; keskeistä on luoda edelly-       tekemään riittävän täsmällisiä johtopäätök-
47267: tykset tehokkaille työvoimapalveluille, työn-       siä työllisyyslain mahdollisista muutostar-
47268: hakijan yksilölliselle palvelulle ja pitkäaikais-   peista. Tässä vaiheessa on vielä vaikea arvioi-
47269: työttömyyden katkaisulle. Työllisyyslailla on       da työllisyyslain soveltuvuutta yhdentyvän
47270: monia yhteiskuntaan erityisesti työmarkki-          Euroopan työmarkkinoiden olosuhteissa.
47271: noihin, kunnallis- ja valtiontalouteen, alueel-
47272: SELONTEON   TAULUKKO-OSA
47273: 26
47274: 
47275:  Taulukko 1. Työvoimatase vuosina 1987 - 1990, 1 000 henkilöä
47276: 
47277:                                 Vuosi                             Muutos
47278:  Tase-erä
47279:                                  1987       1989      1990*       1987-89    1989-90
47280:  Työikäinen väestö              3 720      3 725     3734            + 5          + 9
47281: 
47282:  Työvoima                       2554       2 559     2 560           + 5       + 1
47283:  '!'yölliset                    2 423      2 470     2 476           + 47      + 6
47284:  Työllisyyden roidon
47285:  määrärah:>illa
47286:  työllistetyt                    39,6       40,2      35,6**         +0,6      -4,6
47287:  Siitä palkkaperusteiset
47288:  tuet        .                   35,7       34,5      31,0**         -1,2      -3,5
47289:  Työttänä.t                       130         89        84           - 41      - 5
47290:  * Vuoden 1990 valtion tulo- ja ITlE!l'X:larVioesityksen mukaan
47291:  ** Tyeministeriön arvio
47292: 
47293: 
47294: 
47295: 
47296:      Taulukko 2. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta
47297:                  työvoimapiireittäin
47298: 
47299:      Työvoimapiiri                  1987                1988                1989
47300:                                Prosenttia
47301: 
47302:      Uusimaa                         2,1                 1,8                1,4
47303:      Turku                           4,4                 3,6                3,0
47304:      Satakunta                       7,7                 7,0                6,1
47305:      Häme                            6,1                 5,7                4,1
47306:      Kymi                            6,8                 6,2                5,2
47307:      Mikkeli                         7,4                 7,0                5,5
47308:      Vaasa                           4,7                 4,9                4,5
47309:      Keski-Suomi                     7,3                 6,6                5,5
47310:      Kuopio                          7,3                 7,0                5,6
47311:      Pohjois-Karjala                 9,2                 8,5                6,9
47312:      Kainuu                         11,7                 9,6                8,6
47313:      Oulu                            8,3                 7,2                5,7
47314:      Lappi                          10,8                 9,8                7,6
47315:      Koko maa                        5,6                 5,1                4,1
47316:                                                                                                  27
47317: 
47318: TAULUKKO 3. TYÖlliSYYDEN HOIDON JA TYÖTTÖMYYSTURVAN MÄÄRÄRAHAT, Milj. mk
47319: 
47320: 
47321: TYÖlliSYYDEN HOITO                1987     1988             1989                1990
47322:                                  Käyttö   Käyttö    josta Käyttö      josta     Arvio      josta
47323:                                                    velvoite          velvoite             velvoite
47324: 
47325: Palkkaperusteiset
47326: 
47327: Mom.34.50.02. Palkkaukset         347,9    445,9    257,4    575,6     455,5     730         642
47328: Mom.34.50.30. Valtionosuus
47329: kunnille ja kuntainliitoille
47330: työttömyyden lieventämiseen       706,2    842,3    595,7    966,6     872,9    1117        1033
47331: Mom.34.50.61. Valtionapu
47332: työttömyyden lieventämiseen       372,5    293,0     99,8    336,5     166,7     371         304
47333: 
47334: YHTEENSÄ                         1426,6   1581,2    952,9   1878,7    1495,1    2218        1979
47335: 
47336: 
47337: Muut
47338: 
47339: Mom.34.50.62. Työllisyys-
47340: perusteinen valtionapu
47341: investointeihin                   147,5    240,0     -      150 (myöntä-        180 (myöntä-
47342: Mom.34.50.63. Rakennemuutos-                                misvalt. 280)       misvalt. 264)
47343: ten aiheuttamien häiriöiden
47344: lieventäminen                      -        63,0     -        53        -            50      -
47345: Mom.34.50.71. Työllisyys-
47346: perusteiset hankinnat              -        30,0     -         10       -        -           -
47347: 
47348: Mom.34 .50. 77 .Sijoitusmenot
47349: työllisyyden turvaamiseksi        456,6    506,0     -       494,4          -    430         -
47350: 
47351: 
47352: 
47353: YHTEENSÄ                          604,1    839,0     -       707,4      -        660         -
47354: 
47355: 
47356: 
47357: 
47358: TYÖTTÖMYYSTURVA
47359: 
47360: Mom.33.17.50 Valtionosuus
47361: työttömyyskassoille              1060,9   1106,9            1053,2               970
47362: Mom.33.17 .51 Työttömyys-
47363: turvalain mukainen
47364: perusturva                       1429,5   1295,0             950,0               900
47365: 
47366: YHTEENSÄ                         219D.4   2401,9            2003,2              1870
47367: 
47368: 
47369: KAlKKI YHTEENSÄ                  4521,1   4822,1            4589,3              4748
47370:                                                                                                                                          N
47371: TAUWKKO 4. TYOUJSYYDEN HOIDON MÄÄRÄRAHOilLA TYOUJSTmÄVÄT HENKILOT JA TYOTTOUÄT KESKIMÄÄRIN                                               00
47372: 
47373: 
47374: 
47375: 
47376: TYOUJSYYDEN HOITO                             1987           1988                         1989                       1990
47377:                                              Toteu-         Toteu-         josta         Toteu-          josta       Arvio     josta
47378:                                              tunut          tunut         velvoite       tunut          velvoite              velvoite
47379: 
47380: Palkkaperusteiset
47381: 
47382: Mom.34.50.02. Palkkaukset                     6 730          6550           3390             7410           5 610    7 800      6700
47383: Mom.34.50.30. Valtionosuus
47384: kunnille ja kuntainliitoille
47385: työttömyyden lieventämiseen                  20 120         19 950         10 750        18 760          14 530     16 600     14 300
47386: Mom.34.50.61. Valtionapu
47387: työllömyyden lieventämiseen                   8 820         10 330          3 220            8 310          3 940    6 600      4 500
47388: 
47389: Yhleensä                                     35 670         36830          17 360        34480           24080      31 000     25500
47390: 
47391: 
47392: Muut
47393: 
47394: Mom.34.50.62. Työllisyys-
47395: perusteinen vallionapu
47396: investointeihin                               1 900          3 550           -               2 300           -       3 000       -
47397: Mom.34.50.63. Rakennemuutos-
47398: ten aiheuttamien häiriöiden
47399: Iievenläminen                                  -             1 570           -               2 000           -         300       -
47400: Mom.34.50.71. Työllisyys-
47401: perusteiset hankinnat                         -                100           -                 10            -        -          -
47402: Mom.34.50.77.Sijoitusmenot
47403: työllisyyden turvaamiseksi                    2000           1 970           -               1 440           -       1 300       -
47404: 
47405: Yhteensä                                      3900           7 190           -               5 750           -       4 600       -
47406: 
47407: TOIMENPIMi YHTEENSÄ                          39 570         44 020         17 840        40 230          24 080     35 600     25 500
47408: 
47409: 
47410: TYOTTOMÄT TYONHAKIJAT
47411: YHTEENSÄ                                    142 500        129 300                       104 500                    100 000
47412:                                                                                  ---   ---           ----
47413: TAULUKKO 5. ERÄÄT VALTIONEUVOSTON TYÖlliSYYSEHTOPÄÄTÖKSEN PIIRIIN KUULUVAT VALTIONAVUT INVESI'OINTEIHIN JA
47414:             VALTION INVESTOINTIEN VARSINAISET TYÖMÄÄRÄRAHAT ALUEITTAIN VUOSINA 1987-1989, Milj. mk
47415: 
47416: 
47417: 
47418:                           ALUE 1                   ALUE2                   ALUE 3           KOKO MAA
47419: HAlliNNONALA            1987 1988 1989           1987 1988 1989          1987 1988 1989   1987 1988     1989
47420: VALTIONAVUT 1)
47421: INVESTOINTEIHIN         2864 3074 3407           2316 2861     3096      3246 3940 4120   8426 9875 10623
47422: 
47423:   OPM                    120    137 148           126 140 147             155 150 173      401 427 468
47424:   MMM                    819    853 853           658 692 752             779 708 784     2256 2253 2389
47425:   LM                      59     67   44           27   20   33            21   27   52    107 114 129
47426:   KTM                    661    829 915           404 609 702             454 473 462     1519 1911 2079
47427:   STM                    285    194 402           185 179 362             438 542 341      908 915 1105
47428:   YM                     920    994 1045          916 1221 1100          1399 2040 2308   3235 4255 4453
47429: 
47430: VALTION     2)
47431: INVESTOINNIT            1996   1984 2204         1668   1863 2038        2267 2594 2627   5931   6441   6869
47432: 
47433: Alue 1: Satakunnan, Kymen, Pohjois-Karjalan, Kainuun, Oulun ja Lapin työvoimapiirit
47434: Alue 2: Hämeen, Mikkelin, Keski-Suomen ja Kuopion työvoimapiirit
47435: Alue 3: Uudenmaan, Turun ja Vaasan työvoimapiirit
47436: 
47437: 1) Avustukset, lainat ja korkotuet
47438: 2) Posti- ja telelaitos sekä valtionrautatiet eivät ole kuuluneet vuodesta 1989
47439:    lähtien työohjelmamenettelyn piiriin, koska ovat toimineet 1.1.1989 alkaen
47440:    liikelaitoksina                                                                                             N
47441:                                                                                                                1.0
47442: 30
47443: 
47444:         TAULUKKO 6. TOJ1,1EENTIJLOTUKI}fENOT TYÖVOil.IAPIIREfiTÅIN VUOSINA 1987 JA 1988, 1000 mk
47445: 
47446: 
47447: 
47448:         Alueet, joilla työllisyyslain yhdenjaksoisesti pitkäaikais-
47449:         työttömiä kokevat säädökset tulivat voimaan 1.1.1988
47450: 
47451:                                         1987                     1988        Muutos X
47452:         Työvoimapiirit:
47453:         Satakunta 1)
47454:         Kymi                           41886                    42928                2,5
47455:         Pohjois-Karjala                29044                    29812                2,6
47456:         Kainuu                         11812                    11952                1,2
47457:         Oulu                           39498                    42807                8,4
47458:         Lappi                          27095                    29700                9,6
47459: 
47460:         Kunnat:
47461:         Jämsämkoski                      683                      792               16,0
47462:         Kinnula                           90                       93                3,3
47463:         Viitasaari                       825                     1203               45,8
47464: 
47465:         YHTEENSÄ                      150933                   159287                5,5
47466: 
47467: 
47468: 
47469: 
47470:         Alueet, joilla työllisyyslain yhdenjaksoisesti pitkäaikais-
47471:         työttömiä kokevat säädökset eivät vielä tulleet voimaan 1.1.1988
47472: 
47473:                                         1987                     1988        Muutos%
47474:         Työvoimapiiri!:
47475:         Uusimaa                       313319                   322633               3,0
47476:         Turku        2)                61161                    63459               3,8
47477:         Häme         2)               105493                   108567               2,9
47478:         Mikkeli                        21601                    23360               8,1
47479:         Vaasa                          48757                    53372               9,5
47480:         Keski-Suomi pl.                40276                    40171              -0,3
47481:         - Jämsänkoski,Kin-
47482:           nula,Viitasaari
47483:         Kuopio                         38779                    39836                2,7
47484: 
47485:         YHTEENSÄ                     629386                    651398                3,5
47486: 
47487: 
47488:      1) Ajanjaksona 1.1.1987-30.6.1987 työvoimapiirin kunnat kuuluivat Turun ja Hämeen työvoimapiireihin. Ver-
47489:         tailukelpoisuuden säilyttämiseksi myös v. 1988 luvut Satakunnan työvoimapiirin osalta on jätetty pois.
47490:      2) Poislukien kunnat, jotka ovat siirtyneet Satakunnan työvoimapiiriin 1.7.1987.
47491: 
47492:      Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö
47493:                                                                                                                              31
47494: 
47495: TAULUKKO 7. TYÖTTÖIIÅT TYONHAKIJAT, TY0TT01m'SAS'l'E, VELVOITE- JA HARKINNANVARAISESTI TYOIJ.ISTETTYJEN LKil.,
47496:             PALKKAPERUSTEJSET TYOUJSYYSIIÅÅRÄRAHAT (SIIRTOIIÅÅRÄRAHAT KL.), TOOO:ENTUWTIJKIMENOT, TYOTTO-
47497:             Im'SPÄIVÄRAHAT JA PÄIVÄRAHAN SAAJIEN LKil. VUOSINA 1987 - 1989 TYÖUJSYYSLAIN VODIAANTULOALUEI'IT1
47498: 
47499: 
47500: 
47501:                                         ALUE 1                         ALUE U                        ALUE ill
47502: IUIIO/TOIIliNTO
47503:                                 1987     1988      1989       1987      1988      1989      1987      1988       1989
47504: 
47505: 
47506: Työttömät työnhakijat          59.400    53.000   43.000     48.500    45.200    34.800    34.400    31.200     26.700
47507: Työttömyysaste %                 8,1%     7,0%      5,2%       5,8%      5,4%      4,0%      3,1 %     2,6%       2,0%
47508: 
47509: 
47510: Velvoitetyöllistettyjen lkm              14.690    16.610               1.670     6.760                620        540
47511: Harkinnanvar. työllistetyt     19.150    7.070     4.220     11.720     8.990     4.010     4.800     4.050      2.320
47512: Työllistetyt yhteensä          19.150    21.760    20.830    11.720    10.660    10.770     4.800     4.670      2.860
47513: 
47514: 
47515: Palkkaperusteiset työlli-
47516: syysmäärärahat (1000 mk)
47517:  Velvoitemäärärahat                     813.000 1.049.700              104.100   414.300             35.800     3l.l00
47518:  Harkinnanvaraiset määrär.    683.200   388.200   163.100    417.000   375.400   199.300   183.000   235.400    105.400
47519:  Määrärahat yhtensä           683.200 1.201.200 1.212.800 417.000      479.500   613.600   183.000   271.200    136.500
47520: 
47521: 
47522: Toimeentulotukimenot
47523: (1000 mk)                     149.300   157.200         00   207.700   214.000        00   423.200   439.500            00
47524: 
47525: 
47526: 
47527: 
47528: Työttömyyspäivärahat
47529: {1000 mk)
47530:   - peruspäivärahat           597.200   496.400   348.400    490.800   471.100   311.200   318.100   299.000    246.100
47531:   - ansioperusteiset          837.300   933.700   866.500    633.100   688.300   587.500   458.900   483.000    462.100
47532:   - yhteensä                  1.434.500 1.430.100 1.215.000 1.123.900 1.159.400 898.700    777.000   782.000    708.200
47533: 
47534: 
47535: Työttömyyspäivärahan saajat
47536:  - peruspäivärahat             80.200    72.000   54.100     67.200    60.900    48.300    50.800    45.300     35.800
47537:  - ansioperusteiset            79.500    82.800   75.100     62.800    62.700    52.600    48.600    42.000     38.400
47538:  - yhteensä                   159.700   154.800   129.200    130.000   123.600   100.989   99.400    87.300     74.200
47539: 
47540: 
47541: 
47542: Alue 1 = Kymen, Satakunnan, P-Karjalan, Oulun, Kainuun ja Lapin työvoimapiirit
47543: Alue U = Hämeen, Mikkelin, Kuopion ja Keski-Suomen työvoimapiirit
47544: Alue m= Uudenmaan, Turun ja Vaasan työvoimapiirit
47545: Lähde: Työllisyyslain taloudelliset vaikutukset; väliraportti;
47546:             Liiketaloustieteellinen Tutkimuslaitos
47547: SELONTEON   KUVIO-OSA
47548:                                                                                                                                                           w
47549:                                                                                                                                                           ~
47550: 
47551: 
47552: 
47553: KUVIO 1. TYÖVOIMA, TYÖLLISET, TYÖTTÖMÄT JA TALOUDELLINEN KASVU VUOSINA 1970-1989
47554: 
47555: 
47556:          tuhatta henkeä
47557:   2600
47558:                         :    l--..,            :
47559: 
47560:                         ::            -"' ...... :
47561:                                               },
47562:                 0
47563:                         :
47564:                         0
47565:                                                :
47566:                                                •
47567:                                                      '   •   •           0       •
47568: 
47569: 
47570: 
47571: 
47572:   2500
47573: 
47574:          •••••••:•••••••I•••••••l•••••••I••••••• •••••••!•······ .................................;......
47575:   2400                  0
47576:                         0
47577:                                                0
47578:                                                0
47579:                                                          0
47580:                                                          0                                                          """"[""o"l""""'"""oOOooooooo
47581: 
47582:   2300
47583:                                                                                                                                                     %
47584:   2200                                                                                                                                             10.0
47585: 
47586: 
47587: 
47588: 
47589:                                                                                                                                                    2.5
47590: 
47591: 
47592:                                                                                                                                                    0.0
47593:          1970 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81                                                              82 83 84 85 86 87 88 89
47594: BKT:N KASVU PROSENTTEINA                                     •
47595: KUVIO 2. TYÖTIÖMÄT TYÖVOIMATUTKIMUKSEN MUKAAN VUOSINA 1984-1990
47596: 
47597: 
47598:          tuhatta henkeä
47599:    180
47600:    170   --·-·---------··------· ···········--··--·-··---:----·--·············--··: -·----····--------····-:····--··-·------······· ···----··-·····----··---·--··-------·-···········
47601:                                                                                        ..
47602:                                                                                         .
47603:                                                                                                                                        ~                                                  ..
47604:    160
47605:    150   ::::::::::::::::::::::: ::::::::::::::::::::::::K::::::::::::::::::-_:::::::::::::::::::::r::::::::::::::::::::: : : : : : : : : : : : : ~: : : : : : : : : : : :
47606:    140                                                                                                                                                                                         ·····················-:·-······················-:.--------················
47607: 
47608: 
47609:    130
47610: 
47611:    120
47612: 
47613: 
47614:                                    I'LJ~JW=~
47615:    110
47616: 
47617:    100
47618: 
47619:     90                               . ................ ---- .. -~' ............ --.--- .......:.. ............. ---- .... -- .. -- ............ -- ......:.' ............... -- .. ---- ........ .
47620:          .......... --- ....... -- --~-
47621:                                        •
47622: 
47623:                                        ''
47624:                                        '
47625:                                                                .                       1
47626:                                                                                        1
47627:                                                                                               ..                                        •
47628:                                                                                                                                         •
47629:                                                                                                                                                             ..                                                               '
47630:                                                                                                                                                                                                                              •
47631: 
47632: 
47633: 
47634: 
47635:          -- ...... --- ......... --. -------- ........ ---- .. ....... --- ..... ------ ... ·:-........... -- ...... -- .. -- .. ---- .......... --- .... ·:-................ --- ·•·· ..... --- ·•·
47636:                                         '
47637:                                        '                                               •                                                0                                                                                    •
47638: 
47639: 
47640:                                         '                                               '                                                                                                                                     '
47641:     80                              .
47642:                                       -~.                                             -~
47643: 
47644:                                                                                               .
47645:                                        '
47646: 
47647:                                        '
47648:                                        '
47649:                                                                .
47650:                                                                                        ''
47651:                                                                                        1
47652:                                                                                        •
47653:                                                                                         '
47654:                                                                                              ..
47655:                                                                                                                                         '
47656:                                                                                                                                         '
47657:                                                                                                                                         '
47658:                                                                                                                                         •
47659:                                                                                                                                                            ..                                                                ''
47660:                                                                                                                                                                                                                              •
47661:                                                                                                                                                                                                                              0
47662: 
47663: 
47664:                                        '                                               '                                                                                                                                     '
47665:     70   •••• ---.-- •••••••••• --.
47666: 
47667: 
47668:                                     .
47669:                                       -~- - - - - • • • • • • • • • - • • - - • • • • -~ • • • • • • • • • • • • - - - - • • • • • • • -~ • • - • • • • • • - - - - • • - - . . . . • •
47670: 
47671:                                                                .                                                                                            ..
47672:                                                                                                                                                                                            • - -- •• -- ••••••••••• -- ••   -~ • • • • • • • • • • • • • • - • • - - - • • •~< • • • • • • - -
47673: 
47674: 
47675: 
47676: 
47677:     60
47678:                1984                                1985                                             1986                                             1987                                         1988                                   1989                                           1990
47679: 
47680:                                                                                                                                                                                                                                                                                                  w
47681:                                                                                                                                                                                                                                                                                                  V.
47682:                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                        w
47683:                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                        0"1
47684: 
47685: 
47686: KUVIO 3. NUORET TYÖTIÖMÄT TYÖNHAKIJAT KUUKAUSITIAIN VUOSINA 1981-1990
47687: 
47688: 
47689:              henkeä
47690:  50000
47691: 
47692:  45000                                                                                                                                                                          ~-                               ' -............ ' .... ---.-... -- ..
47693:                                                                                                                  .. -........ --.............. -.- .. -· ................. -- -· .... -.- .................. ·- ....
47694:                                                                                                                                                                                                                                                                                      '
47695:                                                                                                                                                                                                                                                                                                                    -- ·-'
47696:                                                                                                                                                                                                                                                                                      '
47697:                                                                                                                                                                                                                                                                                      '
47698:                                                                                                                                                                                                                                                                                      '
47699:                                                                                                                                                                                                                                                                                                                            ''
47700:                                                                                                                                                                                                                                                                                      '
47701:                                                                                                                                                                                                                                                                                      '
47702:                                                                                                                                                                                                                                                                                                                          '''
47703:                                                                                                                                                                                                                                                                                      '
47704:                                                                                                                                                                                                                                                                                      '                                   ''
47705:  40000                                                                                                                                                                                                                 ---- ...... -- .. - .... -- ...... -. -· ' .......... -- -·.- ' ------------ ... .
47706:                                                                                                                                                                                                                                                                                      '
47707:                                                                                                                                                                                                                                                                                     -~
47708:                                                                                                                                                                                                                                                                                      '
47709:                                                                                                                                                                                                                                                                                                                          ''
47710:                                                                                                                                                                                                                                                                                                                          ~-
47711: 
47712:                                                                                                                                                                                                                                                                                      '
47713:                                                                                                                                                                                                                                                                                      '
47714:                                                                                                                                                                                                                                                                                      '
47715:                                                                                                                                                                                                                                                                                                 '''
47716:                                                                                                                                                                                                                                                                             ''                  ''
47717:                                                                                                                                                                                                                                                                            ''                   ''
47718:                                                                                                                                                                                                                                                                             '                    ''
47719:  35000                                                                                                                                                                                         '--------- ..''' -                                       ·----······-···· ..' ··········------~-------------····
47720:                                                                                                                                                                                                                                                                             '
47721:                                                                                                                                                                                                                                                                                              ''
47722:                                                                                                                                                                                                                   '
47723:                                                                                                                                                                                                                   '
47724:                                                                                                                                                                                                                                                                          ''                   ''
47725:                                                                                                                                                                                                                   '
47726:                                                                                                                                                                                                                   '
47727:                                                                                                                                                                                                                                                                           ''                   ''
47728:                                                                                                                                                                                                                   '                                                        '
47729:                                                                                                                                                                                                                   '
47730:                                                                                                                                                                                                                   '
47731:                                                                                                                                                                                                                                                                             ''                    ''
47732: 
47733:  30000       ····~············································· ·····.f··········t""·t·········j················+····                                                                                                                                      . ············f···············+················
47734:                                                                                                                                                .
47735:                                                                                                                                                •'
47736: 
47737: 
47738: 
47739:                                                                                                                                                .
47740:                                                                                                                                                0
47741:                                                                                                                                                                                 '
47742:                                                                                                                                                                                 .
47743:                                                                                                                                                                                 '
47744:                                                                                                                                                                                  1'
47745: 
47746:                                                                                                                                                                                  '
47747:                                                                                                                                                                                                                   ..
47748:                                                                                                                                                                                                                   •'
47749: 
47750: 
47751: 
47752:                                                                                                                                                                                                                   ''
47753:                                                                                                                                                                                                                                                                                      •0                                  •'
47754:                                                                                                                                                                                                                                                                                                                          '
47755:                                                                                                                                                                                                                                                                                                                          .
47756:                                                                                                                                                                                                                                                                                                                          •
47757: 
47758: 
47759: 
47760: 
47761:  25000       • ·------- • -- ·--- .z.- • -------------- ~- ·- • • • ·------ ·- • ·------ • ·- ------                                         ·r ····------···- ··1· ····-----····-- ·r ·------·--·---- ·1·-----····----
47762:                                                                                                                                                •                                '                                 '
47763: 
47764:                                                                                                                                                                                                                                                                                            --······----··1· --------------··
47765:                                                                                                                                                                                                                                                                                                                          0
47766: 
47767: 
47768: 
47769: 
47770:                                                                                                                                                '                                '                                 :                                 :                                        ... .A                      :
47771:                                                                                                                                                                                                                   '                                 '
47772: 
47773: 
47774:  20000       ................•..................................;................. ~ ................ ;................. f················i·················t·····:······Vj·················
47775:                                                                                                                         ...                .
47776:                                                                                                                                          ...
47777:                                                                                                                                                               .
47778:                                                                                                                                                             ...'            .'
47779:                                                                                                                                                                                 '
47780:                                                                                                                           ..              .                   .                .
47781:  15000                                                             ..'                ..'
47782:              ..........................................................................................                    ..            ..                ..                ..'
47783:                                                                                                         ---········-···-"·······--·························"'····----··························
47784:                                                                                                                                                                                                                   •                                 0                                '                                   '
47785: 
47786: 
47787: 
47788: 
47789:                                                                    ..'               ..'
47790:                                                                                                              •
47791: 
47792: 
47793: 
47794:                                                                                                                            ..'
47795:                                                                                                                               .            .   •
47796:                                                                                                                                                                .
47797:                                                                                                                                                                             ..'
47798:                                                                                                                                                                                                                   0                                 •                                •                                   •
47799: 
47800: 
47801: 
47802: 
47803:                                                                                                                                          .'''
47804:                                                                                                              •                                 •                                                                  0                                 •                                •                                   0
47805:                                                                                                                                                                '
47806:                                                                     .                  '
47807:                                                                                        '
47808:                                                                                                                             ..                             ..''               ..
47809:  10000                                                                                                                                                                        .'
47810:                                                                                                                                                •                                                                  0                                 '                                •                                   •
47811: 
47812:              0 • • • • • • • • • - - - - . - .; • • • • • -   •••••••••••
47813: 
47814:                                                                                                                              ..           . '
47815:                                                                                                                                                               ..            i·.- ---------- ....
47816:                                                                             ~ • • - • • • • • - . - . - • • • { · - - - - • • • • - • • • • • • -~ • • - - - · • • • • · - - - • • • • • - - - - - - • • - - - - ·-~- • • • • - . - - • • • • • • • ~ • • - - • • - - . - · - - · • • -~.- • • • • - - • • • - - - • •
47817:                                                                                                                                                                                                                   •                                 0                                •                                   •
47818: 
47819: 
47820: 
47821: 
47822:                                                                                                                        ..'                 ..                 ..              ..'
47823:                                                                                                                                                                                                                   •                                 0                                0                                   '
47824:                                                                                                                                                                                                                   •                                 •                                0                                   '
47825:                                                                                                                                                                                                                   •                                 0                                •                                   •
47826: 
47827: 
47828: 
47829:                                                                     .
47830:   5000       ································· .. ················r·············· ················                                                                                    ···············-r···············r-···············r···············-r··..............
47831:          0   l'''''''''''l'''''''''''l'''''''''''l'''''''''''l'''''''''''l'''''''''''l'''''''''''l'''''''''''l'''''''''''l'''''''''''l
47832:                 1981                                1982                         1983                             1984                              1985                               1986                             1987                             1988                              1989                                 1990
47833: KUVIO 4. YLI VUODEN TYÖTTÖMÄNÄ YHTÄJAKSOISESTI OLLEET KUUKAUSITTAIN
47834:          VUOSINA 1981-1990
47835: 
47836: 
47837:  20000 ,
47838: 
47839:  18000
47840:              r==c--------,-------;-----,-------
47841:              henkeä
47842: 
47843:                                                    .                 .                    .                   .                    .                 .                    .
47844:              ...................................................................................................................................................................................
47845:                                                    ! '_,..,\                              !                   '                   h                  !                    !
47846:  16000
47847: 
47848:  14000                                                                                                            --------------- ................. -------------           ················~·-····---------·-
47849: 
47850: 
47851: 
47852: 
47853:  12000                                                                                                ························· ··········-····· ..............             ··································
47854: 
47855: 
47856:  10000       -...... -............... -.- .. -- ..... ...... -... -.-.-. ...... -......................................... -:- ....... --.- --.-.
47857:                                                    ~                 ~-
47858: 
47859:                                                    '                  '                                                        '
47860:                                                    '                  '                                                        '
47861:                                                    '                  '                                                        '
47862:                                                    '                  '                                                        '
47863:                                                                       '                                                        '
47864:                                                                       '                                                        '
47865:                                                                       '                                                        '
47866:                                                                       '                                                        '
47867:   8000       . -.................... -.-.-..                          '
47868:                                                . .................................
47869:                                                                       '              -- ... -                                  '
47870:                                                                                               ................................ ,.' ..............................    -.   ·~'·   ................ ---- .... -.- .... -
47871:                                                                       '                                                        '
47872:                                                                       '                                                        '
47873:                                                                       '                                                        '
47874:                                                                       '                                                        '
47875:                                                                       '                                                        '
47876:                                                                       '
47877:                                                                       '
47878:                                                                                                                                    ''
47879:                                                                      ''                                                            ''
47880:                                                                  '
47881:              .....................................................................                                   '
47882:                                                                                    ················ ··············---~----------------
47883:   6000                                                               ''
47884:                                                                      '
47885:                                                                                                                                    '''
47886:                                                                                                                                        ·········--------~------··'-······················
47887: 
47888: 
47889:                                                                      '                                                             '
47890:                                                                      '                                                             '
47891:                                                                      '                                                             '
47892:                                                                      '                                                             '
47893:                                                                      '
47894:                                                                      '
47895:                                                                      '
47896:                                                                                                                                    '''
47897:   4000       ................ .: ................. ················{·········--·-···· ················ ·················:················· -----············"················
47898:                                                                  '                                                                 '
47899:                                                                  '                                                                 '
47900:                                                                  '                                                                 '
47901:                                                                  '                                                                 '
47902:                                                                  '                                                                 '
47903:                                                                  '                                                                 '
47904:                                                                  '                                                                 '
47905:                                                                  '                                                                 '
47906:                                                                  '                                                                 '
47907:              ...................................................................... ················              ................ ,.' .................................,. ................................. .
47908:   2000                                                           '
47909:                                                                  '
47910:                                                                  '
47911:                                                                                                                                    '
47912:                                                                                                                                    '
47913:                                                                  '                                                                 '
47914:                                                                  '                                                                 '
47915:                                                                  '                                                                 '
47916:                                                                  '                                                                 '
47917:                                                                  '                                                                 '
47918:                                                                  '                                                                 '
47919:                                                                  '                                                                 '
47920:          0   l'''''''''''l'''''''''''l'''''''''''l'''''''''''l'''''''''''l'''''''''''l'''''''''''l'''''''''''l'''''''''''l'''''''''''l
47921:               1981               1982                  1983               1984                  1985               1986                  1987            1988                    1989               1990
47922: 
47923:                                                                                                                                                                                                                          w
47924:                                                                                                                                                                                                                          -.)
47925: 38
47926: 
47927: 
47928: 
47929:      KUVIO 5.
47930: 
47931: 
47932: 
47933: 
47934:      Työttömyysasteet
47935:      kunnittain (t),
47936:      HUHTIKUU 1990
47937: 
47938:          c=J     0,0- 5,0
47939: 
47940:          f22ZI    5,1-10,0
47941: 
47942: 
47943: 
47944: 
47945:          -
47946:          ~       10,1-15,0
47947: 
47948:                  15,1-
47949:                                           39
47950: 
47951: 
47952: 
47953:     KUVIO 6.
47954:     TYÖTTÖMÄT JA PALKKA-
47955:     PERUSTEISIN TOIMEN-
47956:     PITEIN TYÖLLISTETYT
47957:     HUHTIKUU 1990,
47958:     % TYÖVOIMASTA
47959: 
47960: 
47961: 
47962: 
47963:       CJ         0.0- 5.0
47964: 
47965: 
47966: 
47967:       ~
47968: 
47969: 
47970:      ..-
47971:                  5.1-10.0
47972: 
47973: 
47974: 
47975:                 10.1-15.0
47976: 
47977: 
47978: 
47979:                 15.1-
47980: 
47981: 
47982: 
47983: 
47984:                                      1
47985:                                   -621
47986: 
47987:                                      ':
47988:                                       i
47989: 
47990:                                      '
47991: 
47992: 
47993: 
47994: 
47995: 1
47996: 
47997: 
47998:                             301
47999: L
48000:                                                                                                                                                                                                                               """
48001:                                                                                                                                                                                                                               0
48002: 
48003: 
48004: KUVIO 7. TYÖTTÖMÄTTYÖNHAKIJAT JA AVOIMET TYÖPAIKAT, JOISTA TÄYTTYNEET,
48005:          PERUUTETUT SEKÄ EDELLEEN AVOINNA OLLEET TYÖPAIKAT VUODEN AIKANA
48006: 
48007: 
48008: 500000
48009: 
48010: 450000
48011:                                   '                     '
48012:              ....... --... -.... -~-' ....... -........ --~' .................. j............... -..   i' .......... -.--.... .... --.-.......... i" ..... ----........ ....... -........... -....... -...... .
48013:                                                                                                                             ~                                        -~.-
48014: 
48015:                                                                               .                        .'                   .                    .
48016:                                                                                                                                                  '
48017: 
48018: 
48019: 400000       .................. ;...................:................... l.. ................ .i....... IX9.rt.9MATIYP.~A~!ÄT ................................. .
48020:                                 ::               --""-
48021:                                                     : -----~-------~------~------~-----
48022:                                                                               :                :
48023:              ...........--~~-~~~~...... .l. ................. j.................. ~...................
48024:                                                                                                              :      :    ......:
48025:                                                                                                                            l. . . . . . . . . ;. . . . . . . . .+. . . . . .
48026: 350000
48027: 
48028: 300000       . . . . . . . . . . . . . . . . . . r. . . . . . . . . . . . . . . . . T. . .
48029:                                  .:
48030:                                  ~
48031:                                                         :
48032:                                                         '
48033:                                                                               :'                       :'                   :'
48034:                                                                                                                ~~~~~;·;;~~1~~;
48035:                                                                                                                                                 :.
48036:                                                                                                                                                              ....    :'
48037:                                                                                                                                                                      r
48038:                                                                                                                                                                                                                   työpaika
48039: 
48040: 
48041: 
48042: 250000                                                                                                                                          ..
48043:                                                                                                                        ····t···················!·········
48044:                                                                                                                            ''
48045: 
48046: 
48047: 
48048: 200000
48049: 
48050: 150000
48051:                                                                                                                                                                                                                   työpaikat
48052: 
48053: 100000
48054: 
48055:  50000
48056: 
48057:          0
48058:                 1981                  1982                  1983                   1984                     1985                 1986                1987                   1988              1989
48059:                                                                                        41
48060: 
48061: 
48062: 
48063:       KUVIO 8. TYÖNVÄLITYKSEEN ILMOITEITUJEN TYÖPAIKKOJEN
48064:                LISÄYS AMMATIIRYHMIITÄIN VUODEN 1987 TAMMI-
48065:                JOULUKUUSTA VUODEN 1989 TAMMI- JOULUKUUHUN,
48066:                PROSENTTIA
48067: 
48068:                 %
48069:          140 ,-------------------------------------------~
48070: 
48071: 
48072: 
48073:          120
48074: 
48075: 
48076: 
48077:          100
48078: 
48079: 
48080: 
48081:            80
48082: 
48083: 
48084: 
48085:            60
48086: 
48087: 
48088: 
48089:            40
48090: 
48091: 
48092: 
48093:            20
48094: 
48095: 
48096: 
48097:             0
48098:                     0              2       3        4   5       6     7,8     9   10
48099: 
48100: 
48101:                             0 = teknillinen, luonnontieteellinen, lainopillinen
48102:                                 humanistinen ja taiteellinen työ
48103:                             1 = terveydenhuolto, sosiaalialan työ
48104:                             2 = hallinto- ja toimistotyö
48105:                             3 = kaupallinen työ
48106:                             4 = maa- ja metsätaloustyö, kalastusala
48107:                             5 = kuljetus- ja liikennetyö
48108:                             6 = rakennustyö
48109:                           7,8 = teollinen työ
48110:                             9 = palvelutyö
48111:                            10 = kaikki ammattirymät yhteensä
48112: 
48113: 
48114: 
48115: Lähde: Tutkimus ilmoitusmenettelyn toteutumisesta
48116:                                                                                                                                                                     ~
48117:                                                                                                                                                                     N
48118: 
48119: 
48120: KUVIO 9. TYÖLLISYYDEN HOIDON TOIMENPITEILLÄ TYÖLLISTETYT
48121: 
48122: 
48123:           tuhatta henkeä
48124:      45
48125: 
48126: 
48127:      40                 ····································j···iöimeöpiieefyfiieeiisä················i··························································
48128:                                                         .....:~:                           .
48129:                                                                ......................... '1.' .........................................................
48130:                                                                                            .
48131:      35                                                                             ~
48132: 
48133: 
48134: 
48135: 
48136:                                                                                            : ...............
48137:                                                                                                   ..........._
48138: 
48139: 
48140: 
48141: 
48142:      30
48143: 
48144: 
48145:      25
48146: 
48147:      20
48148: 
48149:      15
48150: 
48151:      10
48152: 
48153:           ..................................................•.•,j...h~gl}n~Y~~~w~..v.~i~~m9.~~t ..............
48154:       5
48155:                                                         :': ··-·········-···-·-···················~·-·····
48156:                                                                                                   :
48157:                                                         ;                                                        ;     ··················-·
48158:       0
48159:                           1988                                                1989                                               1990
48160:                                                            43
48161: 
48162: 
48163:  1
48164:      KUVIO IOa.
48165: 
48166: 
48167:                                                        !
48168: 
48169: 
48170: 
48171: 
48172:       ---- Suunnitelma
48173:       - · - · VN:n asettama velvoite
48174: 
48175: 
48176: 
48177:       Va.."Ltie>~
48178:       työ1.1.i.stä.IO.iS-
48179:       S'1..I'1..I:r:1r:1.i..tE!!1XOa.:r:1
48180:       t C> t E!!'-1 t'U.ID.a.
48181:       "'1..IC>r:l.r1a.    1989
48182: 
48183: 
48184: 
48185: 
48186: "'
48187:                                                   "1
48188: 
48189: 
48190: 
48191: 
48192:                                             301
48193: 44
48194: 
48195:                                                     33       1
48196:           IKUVIO IOb.                                    Ii
48197: 
48198:                   Kc:>kc:>     ma.a.
48199: 
48200: 
48201: 
48202: 
48203:                          Suunnitelma
48204:                          VN: n asettama veivoi te
48205: 
48206: 
48207:            Va.ltic:>rl.
48208:            työ.l.l.:Lstäm.:i..s-
48209:            S"lÄ1...1rl.rl.:i....t~lma.rl.
48210:            tc:>t~lJt"Ll.ma.
48211:            "V''U.C>rl.rl.EI.   1990
48212: 
48213: 
48214: 
48215: 
48216:                                                              63"
48217:                                                          1
48218: 
48219: 
48220: 
48221: 
48222:                                                          1
48223: 
48224: 
48225: 
48226: 
48227:                                                          1
48228: 
48229: 
48230:                                                          ~ 61
48231: 
48232: 
48233: 
48234: 
48235:           1
48236:      6U
48237: 
48238: 
48239: 
48240: 
48241:      : [__
48242:      1
48243:                                                                                         45
48244: 
48245:                                                                             33
48246: 
48247: 
48248: 
48249:       !KUVIO 11.
48250:       !
48251: 
48252: 
48253: 
48254: 
48255:                                                                                  ~69°
48256: 
48257: 
48258: 
48259: 
48260:               600       Työllisyyslain alueellis-
48261:                         ten näkökohtien perusteella                              ~68"
48262:                         työ II istäm isvelvoitteen
48263:                         piiriin kuuluvien työttömien
48264:                         määrät työssäkäyntialueittain
48265:               400       keskimäärin vuositasolla
48266:                         31.12.1987, 31.12.1988 ja
48267:                         31.12.1989 vuosi taaksepäin
48268:                         laskettuna
48269:               200
48270: 
48271: 
48272:                  0
48273:           6'000
48274: 
48275:           5
48276:           4    ~
48277:           3
48278: 
48279:           2
48280:                          " -      i"...
48281:           0
48282:                      1988                  1989
48283:           Työ II isyyslain alueeli isten
48284:            näkökohtien perusteella
48285: 64'
48286:           työ II istäm isvelvoitteen
48287:            piiriin kuuluvien työt-
48288:            tömien määrän kehitys                                                 ~64'
48289:            vuosina 1988 ja 1989
48290:                                                                                  !
48291:                                                                                  1
48292: 
48293: 
48294: 
48295: 
48296:                                                               ----
48297:                                                                  13000000
48298: 
48299: 
48300: 
48301: 
48302:                                                         --r~~-~- -~---301J
48303:                                                         28         30
48304:                                                                                                                                                                                                      """
48305:                                                                                                                                                                                                      0'1
48306: 
48307: 
48308: KUVIO 12. KAIKKIEN TYÖTTÖMIEN JA PERUSTURVAN SAATIEN SUHTEELLINEN MUUTOS
48309:           VUODEN 1987 VASTAAVASTA AJANKOHDASTA
48310: 
48311:             muutos%
48312:           0 ,-----------------~----------------~----------------~
48313: 
48314: 
48315:     -10                                   ·······-··················· .....................................................................................................................
48316: 
48317: 
48318:                                       ' ...\
48319:             ································'-······~·················
48320:                                                                                                                                       !:
48321:                                                                                                                                       '
48322:                                                                              ........................................................; ......................................................... .
48323:     -20
48324:                                                \/\                      i                                                             i
48325:                                                        \                i                                        työttömät            i
48326:                                                                         :
48327:                                                            \            '                                                    .:
48328:     -30     .............................................~~...,.~~\l·······································                ~ :
48329:                                                                      \
48330:                                                                        !'
48331:                                                                        :\
48332:                                                                       i\,
48333:                                                                                 ... ,.,                                             '
48334:             ......................................................... ;: .............. ;, ....................................... ;:..........................................................
48335:     -40                                                                 :
48336:                                                                         :
48337:                                                                                    ..., \     \
48338:                                                                                                                                       :
48339:                                                                                                                                       :
48340:                                                                          i                        \                                   i
48341:                                                                         .:                        "
48342:                                                                                                ...,                          '  .
48343:                                                                                                                  perusturvan:saaJat
48344:     -50     ......................................................... ;:................................ ~~-----7~,    .............. ........................................................ ..
48345:                                                                                                                              :
48346:                                                                                                                                       ~
48347: 
48348:                                                                       ::
48349:                                                                        i'
48350:                                                                                                         '•' \ \ ,~:\':
48351:                                                                                                                     '-....,, ~           ,... ,, --        ,......,     ,,
48352:     -60
48353:                                                                       :                                                               '
48354:                                                                                                                                       ,'         ......       ,
48355:             ......................................................... j......................................................... j\f,. ..............'tt/.................................. .
48356:                                                                         .                                                        .
48357: 
48358:     -70
48359:                                     1988                                                              1989                                                    1990
48360: KUVIO 13. PERUSTURYAN SAATIEN, KASSAN JÄSENTEN JA MUIDEN TYÖTTÖMIEN OSUUS
48361:           KAIKISTATYÖTTÖMISTÄ
48362: 
48363:           %
48364:      60
48365: 
48366: 
48367: 
48368:      50                                                                                   ''                                                  ~
48369: 
48370: 
48371: 
48372:                                                                                                                                              ,, :
48373:                                                                                                                                                   ...____~...
48374:           ··········································r·~~-~---······························r··käsiiäil]äs·e:ne-i···············t···········································
48375:                                                                                                                                                                                                    '
48376:                                                                                                                                                                                                                                              '
48377:                                                                                                                                                                                                                                 , ... '!"---"...
48378:                                                                                                ',,,/\ , ... -'                                      i                        ...... _,, ,_ ,,'                                                i                    ......,,,
48379:                                                                                                                         ~                          .i                                     -                                                  .l                             '
48380:      40                                                                                                                                 ......... i•.   0   • • • • • • 00 • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •   ~-   •••••••••••••••••••••••••••••• -· ••••••••••
48381: 
48382: 
48383: 
48384: 
48385:      30   ...........................................:·················--··············--··----··j·········--······--····
48386:                                                                             ::
48387:                                                                             :
48388:                                                                             :
48389:                                                                                                                                 ,- ·."..,..,-·-.. :..
48390:                                                                                                                                                    ::
48391:                                                                                                                                                    ~  :• .............'·'.
48392:                                                                                                                                                  .... i
48393:                                                                                                                                                    :                             !
48394:                                                                                                                                                                                      :-•-., ;
48395:                                                                                                                                                                                                -·
48396:      20   ··········································-:-·· ...................... l·~··········--··i·----·l. . . . .,l ........................ ~~{l ...........................................
48397:                                                                             :                                       ; '                            : ,,.l
48398:                             , ... ,                                         :                         .........;                ,,.--·-\ / muut työttömät
48399:                                                                                                   1
48400:                           ,#'         '.. ,....                             l                  i'               •               •             "'.Ii
48401:      10
48402:                       ,#                  ,_,..       '..
48403: 
48404: 
48405:                                                                 ...,....    .
48406:                                                                             :
48407: 
48408: 
48409: 
48410:                                                                           ;~:
48411:                                                                                          ......                                                    :
48412:           -~;~~;~···················---~~--······t~;..-'-~---- .............................. 1.................................................................................... ..
48413:                                                                                                                                                    .
48414:                                                                                                                                                    :
48415: 
48416:       0   1   1   1   1     1   1     1      1    1         1    1    1     1    1   '     1      1     '   1       1       1       '    1    1    1        1     1      1       1      1      1       1     1      1       1      1         1     1   1   1   '     1   1   1   1   1   1   1   1
48417:                                     1987                                                                1988                                                                                1989                                                                      1990
48418: 
48419: 
48420:                                                                                                                                                                                                                                                                                                      .j:>.
48421:                                                                                                                                                                                                                                                                                                      --.1
48422:

Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025